64-1227 KENENKÄ TE SANOTTE TÄMÄN OLEVAN? (Who Do You Say This Is?), Phoenix, Arizona, USA, 27.12.1964

FIN

64-1227 KENENKÄ TE SANOTTE TÄMÄN OLEVAN?
(Who Do You Say This Is?)
Phoenix, Arizona, USA, 27.12.1964

1        Hyvää huomenta, ystävät. Minä todella pidän etuoikeutenani olla täällä tässä kirkossa. Minä jotenkin alusta alkaen pidin sen nimestä. Sitä kutsutaan nimellä “Jeesus Nimi”. Minä pidän siitä. Se on Nimi, joka lunasti minut, tuo Herran Jeesuksen rakas nimi. Ja sitten saada olla täällä Phoenixissa kokoontuneena hyvien ystävieni kanssa tänä kauniina sunnuntaiaamuna. En tiedä mitään muuta paikkaa, missä mieluummin olisin, ellei se sitten olisi Kirkkaudessa teidän kaikkien kanssa. Ja se on tuo suuri tapahtuma, jonka me odotamme tapahtuvan jonakin päivänä.

2        Minut oli kutsuttu tänään tänne sairaan luokse. Ja minä keskustelin veli Outlawin, kalliin ystäväni, kanssa, ja hän kutsui minut ystävällisesti tulemaan tänne. Ja kaikki saarnaajat täällä Phoenixissa ovat olleet todella hyviä minulle.

3        Ihmettelen joskus, miksi minä muutin Tucsoniin. Olen ollut siellä alhaalla kolme vuotta, eikä minua ole kertaakaan kutsuttu yhdenkään saarnastuolin taakse. Oletan, että minun vain täytyy vierailla täällä Phoenixissa, jossa tunnen itseni tervetulleeksi. Ehkäpä he tottuvat minuun. Tiedättekö, että saarnasin siellä eräänä iltana, ja saarnasin kolme tuntia. Ei ole mikään ihme, etteivät he pyydä minua uudelleen.

4        Mutta minulla on sydämessäni sellainen… tunnetta Jumalaa ja Hänen ihmisiään kohtaan. Ja minä olen niin hidas ja pelkään, että tulen jättämään jotakin pois tai etten saa sanotuksi tarpeeksi, ja niinpä saarnaan kolme tai neljä sanomaa yhdessä. Niinpä minä pyydän anteeksi teiltä ihmisiltä, jotka olitte siellä, sitä että pidin teitä niin pitkään. Minun ei olisi tullut tehdä sitä.

5        Olen myöskin iloinen tänä aamuna ollessani täällä veli Carl Williamsin ja tämän nuoren Jimmyn kanssa ja tämän kuoron ja ystävieni, Mosley veljesten kanssa. Näen Bradin, veli John Sharretin, ja niin monia ystäviäni, veli Pat Tylerin tässä, joka tulee ylhäältä Kentuckysta, ja niin monia ystäviä, jotka ovat kokoontuneet tänne tänä aamuna. Näen myös useiden ystävieni Tucsonista ja muualta istuvan täällä.

6        Ajattelen tuota päivää, kun kaikki tämä on ohitse, niin silloin me tulemme kokoontumaan siellä, missä meidän ei enää koskaan tarvitse lopettaa tämän hienon musiikin kuuntelemista. Minä juuri satuin huomaamaan, että tuolla takana istuu veli Williamsin poika, joka antoi tuon todistuksen tuolla Ramada Inn hotellissa. Ja luulen, että hän on vähän yli 180 senttimetriä pitkä. Mutta sanonpa teille, että tuon todistuksen jälkeen, hän oli kolme metriä pitkä. Minä todella arvostin sitä, mitä tuo poika sanoi. Se oli niin ihmeellinen todistus.

7        Kun kuulen näiden hienojen nuorten miesten antavan todistuksen uskostaan, joka on keskittynyt Kristukseen. Ja minä olen tulossa vanhaksi ja eräänä päivänä minun täytyy lopettaa ja mennä Kotiin. Ja kun näen näiden nuorten miesten tulevan ja valmistuvan jatkaakseen siitä, mihin minä lopetan… Ja sillä tavalla me toimimme. Sillä tavalla elämää on elettävä. Yksi sukupolvi tulee esiin… ja isä ja äiti. Ja he kasvattavat pienokaisensa ja näkevät näiden menevän naimisiin, ja sitten tulevat lastenlapset. Ja jonkun ajan kuluttua isä ja äiti palaavat takaisin tomuun. Ja siihen aikaan heidän lapsensa ovat valmiit lastenlapsia varten. ja sitten on heidän aikansa mennä. Mutta yhtenä näistä päivistä tulee olemaan suuri yleinen ylösnousemus. Meidät tullaan kaikki kutsumaan Jumalan Läsnäoloon tekemään tiliä siitä, mitä me olemme tehneet sen kanssa, mitä Jumala antoi meille, Jeesuksen Kristuksen kanssa. Ja niinpä minä olen iloinen tietäessäni, että olen elänyt tässä sukupolvessa sellaisen hienon ihmisryhmän kanssa, jota olen tavannut ympäri maailman. Olen siitä kiitollinen Jumalalle. Ja jonakin päivänä kun kutsu tulee, minun täytyy mennä kohtaamaan ne teot, jotka olen tehnyt. Minä haluan niiden kaikkien olevan Jumalan kirkkaudeksi ja kunniaksi.

8        On monia asioita nyt kun minä… me lähestymme Uutta Vuotta, asioita, jotka toivoisin voivani unohtaa, mutta tiedän, että olen tunnustanut Hänelle, ja että ne ovat vääriä, ja Hän on pannut ne Unohduksen Mereen, niin ettei Hän enää koskaan muista niitä. Mutta meitä ei ole valmistettu sillä tavoin, vaan me aina muistamme. Me voimme antaa anteeksi toisillemme, mutta emme unohtaa, koska meidät on tehty eri tavalla. Mutta Jumala voi antaa anteeksi ja unohtaa. Hän voi pyyhkäistä sen pois niin kuin sitä ei koskaan olisi ollutkaan. Koska Hänellä on pääsy tuohon Unohduksen Mereen, mutta meillä ei. Ajatelkaapa vain sitä, että Jumala ei voi edes muistaa, että me olisimme koskaan tehneen syntiä. Ajatelkaa sitä! Te kuorossa, te nuoret ihmiset, mitä te siihen sanotte? Jumala ei edes muista, että me olisimme koskaan tehneet syntiä. Näettehän, Hän voi unohtaa koko asian, eikä sitä enää koskaan muisteta. Eikö se olekin jotakin?

9        Tämä ei ole paikka vitsien kertomista varten, minä en usko sellaiseen… Se muistuttaa minua ystävästäni, joka nyt on mennyt Kirkkauteen. Erään kerran hän kertoi pientä tarinaa avioparista, joka oli muuttanut maaseudulta kaupunkiin. Ja tällä nuorella parilla oli vanha isä, joka todella paloi Jumalan tulta. Sitten tämä nuori rouva, jonka isä hän oli, pääsi paremman ihmisluokan joukkoon, tiedättehän, missä heillä on kaikenkaltaista klassillista huvia. Ja hänellä tuli olemaan jotakin senkaltaista kotonaan tuona päivänä.

10   Ja hänen isällään oli tapana lounaan jälkeen mennä hetkeksi huoneeseensa lukemaan Raamattua. Hän saattoi laskea Sen alas ja itkeä ja huutaa ja kirkua ja muuta sellaista ja sitten jälleen panna lasit päähänsä ja jatkaa lukemistaan. Sitten kun hän oli löytänyt jälleen jotakin, hän otti lasit päästään ja alkoi itkeä ja huutaa. Tuo rouva sanoi: “Sellainen tulisi häiritsemään minun juhlaani, joten minun täytyy tehdä jotakin isäni kanssa ja minä en tiedä, miten toimisin.” Niinpä hän ajatteli, että hän antaisi hänen mennä yläkertaan, sinne talon ullakolle.

11   Ja sitten hän mielensä tuli: “No niin, en voi antaa hänelle hänen Raamattuaan, koska hän tulisi tekemään saman asian siellä ylhäällä.” Niinpä hän antoi hänelle vanhan Geographic-lehden ja lähetti hänet sinne ylös ja sanoi: “Isä, katsele sinä sillä aikaa ympäri maailmaa otettuja kuvia, kun me pidämme kutsumme. Se ei tule kestämään kauaa. Tule sinä sitten alas jonkin ajan kuluttua. Minä tiedän, ettet sinä halua olla siellä, missä me kaikki naiset olemme koolla.”

12   Hän sanoi: “En, se on hyvä, kultaseni. Minä tulen menemään sinne ylös.”

13   Hän jäljesti hänelle sinne valoa ja pienen nurkkauksen ja ajatteli: “No niin, se on hoidettu. Nyt hän tulee vain katselemaan kuvia ja lukemaan hieman maantiedettä ja sitten jonkin ajan kuluttua hän tulee alas, ja kaikki on kunnossa.”

14   Niinpä sitten kun he olivat päässeet suunnilleen puoleen väliin, vaaleanpunaisen virvokkeensa juomisessa, tiedättehän ja jatkoivat seurusteluaan. Niin jonkun ajan kuluttua talo alkoi vapista, kun tuo vanha mies alkoi juosta edes takaisin lattialla ja kirkua ja hyppiä. Ja hän ajatteli: “Mitä hänelle on tapahtunut? Hänellähän ei ollut siellä Raamattua. Hänen on täytynyt saada käsiinsä Raamattu.”

15   Niinpä hän juoksi portaita ylös ja sanoi: “Isä!” Eihän se ole Raamattu, jota sinä luet. Se on Geographic-lehti.”

16   Hän sanoi: “Minä tiedän sen, kultaseni. Minä tiedän sen! Mutta tiedätkö mitä. Eräänä päivänä minä luin Raamatusta, kuinka Jeesus sanoi, että Hän panisi meidän syntimme Unohduksen Mereen eikä koskaan enää muistaisi niitä. Ja minä luin juuri tästä, kuinka he eivät edes pysty löytämään jostain paikoista meren pohjaa.” Hän sanoi: “Ajattelehan, ne ovat yhä uppomassa.”

17   Se teki hänet onnelliseksi. Niinpä te voitte löytää Jumalan minne tahansa te katsottekin. Näettehän, jos te vain katsotte ympärillenne, niin kaikki tulee puhumaan Hänestä.

18   Niinpä sitten, minä sanoin veli Outlawlle: “Mitä minun tulisi puhua tänä aamuna? Oletko jo saarnannut joulusaarnasi?” Hän sanoi: “Kyllä.”

Minä sanoin: “Entä Uuden Vuoden sanomasi?” “En.”

19   Niinpä minulla oli jotakin muistiinpanoja siltä varalta, että saisin kutsun tulla jonnekin, joten ajattelin puhua Uuden Vuoden Sanomani. Ajattelin että jättäisin sen kuitenkin veli Outlawille ensi viikoksi.

20   Niinpä ajattelin ottavani pienen tekstin tässä muutamaksi minuutiksi, jos Herra tahtoo. Ja luotamme siihen, että Hän tulee siunaamaan meitä. Haluan kiittää veli Outlawia ja seurakuntaa täällä kutsusta, että sain tulla puhumaan. Ja niin kuin veli Outlaw sanoi: “Meidän ystävyytemme ei ole koskaan katkennut”, vaan Jumalan armo on varjellut meidät kautta kaikkien näiden vuosien. Tämä oli ensimmäinen seurakunta Phoenixissa, joka antoi minulle kutsun tulla.

21   Uskon näkeväni veli Trowin tässä. En ole varma.. istumassa tässä edessä. Onko se oikein, veli Trow? Uskon hänen olleen mukana sillä kerralla. Minulla on pieni esine, jonka hän antoi minulle tuona kertana. He valavat niitä tai jotakin sellaista. Tiedättehän, pieni kuparinen esine täältä, missä te elätte… Ja te katselee ympärille… Minä ihmettelen, millaista tulee olemaan silloin, kun olemme menneet ylitse ja tapaamme ihmisiä. Tiedättehän, me tulemme näyttämään niin paljon erilaisilta silloin kuin miltä me näytämme nyt. Kyllä, meillä ei tule olemaan minkäänlaisia synnin ja vanhan iän merkkejä. Me tulemme olemaan täydellisiä. Oi, minä kaipaan tuota aikaa, ettekö tekin, kun kaikki vaikeudet tulevat olemaan ohitse.

22   Ja nyt, minä tunnen, että minulla on Sanoma Jumalalta. Enkä minä halua olla erilainen, mutta minun täytyy olla rehellinen. Ja jos minä en puhu vakaumukseni mukaisesti, silloin teillä ei voi olla luottamusta minuun. Koska silloin olisin pikemminkin jonkinlainen kavaltaja tai tekopyhä, ja minä haluan olla kaikkea muuta kuin sellainen. Minä saatan kadottaa muutamia ystäviä maan päällä, mutta minä haluan pysyä uskollisena vakaumukselleni, sille minkä ajattelen olevan oikein.

23   Vuosia sitten, kun ensi kertaa aloitin, se oli helppoa. Oli merkkejä ja saarnaamista. Kaikkialla olivat käsivarret ojennettuina: “Tule! Tule! Tule! Tule!” Mutta sitten, näettehän, jokaisella aidolla Jumalan merkillä on Sanoma, Ääni. Se seuraa sitä. Jos niin ei ole… Jumala ei anna mitään senkaltaista vain antamisen ilosta. Hän lähettää jotakin, että se vetäisi mielenkiinnon siihen, mitä Hän valmistautuu sanomaan. Samalla tavoin kuin tämän hienon kuoron laulaminen on tehnyt. Mitä sen tuli tehdä? Hiljentää ihmiset tulevaa sanomaa varten.

24   Sen merkki tekee. Mooseksella olivat merkit, joista puhuimme aikaisemmin, ja noilla merkeillä oli Äänet. Ja kun tuo Ääni puhui… Jeesus myöskin aloitti parantamalla sairaita. Silloin Hän oli suuri Mies. Mutta kun tuli aika, että tuo Profeetta, joka oli maan päällä… Eikä heillä ollut ollut profeettaa 400 vuoteen, ja tässä Hän oli maan päällä tehden merkkejä. Silloin Hän oli “hieno kaveri”, ja jokainen halusi Hänen tulevan. Mutta kun Sanoma, Ääni, seurasi tuota merkkiä… Kun Hän istuutui eräänä päivänä ja sanoi: “Minä ja Minun Isäni olemme Yksi.” Voi sentään! Se oli jotakin erilaista. He eivät halunneet sitä. Näettehän?

25   Ja maailmakin on aivan sen kaltainen, ystävät. Mitä hyvänsä he voisivat saada, jolla vaan he pystyisivät auttamaan itseään, näettehän… Heistä tuntuu, että niin kauan kuin se ei vaivaa heitä, he tekevät sitä. Mutta kun tulee aika, että heidän täytyisi muuttaa ajatuksiaan asioista, niin silloin vaikeudet alkavat.

26   Katsokaahan, me olemme rakentamassa rakennusta emmekä seinää. Rakentajat tahtovat ottaa kivet ja mennä suoraan eteenpäin. Kuka tahansa voi rakentaa sellaista. Mutta tarvitaan todellinen mestarirakentaja tekemään käännös kulmassa. Kun teidän täytyy tehdä käännös kulmassa, niin silloin tulee esille, oletteko te todellinen muurari vai ette. Kun te osaatte tehdä käännöksen kulmassa ja kuitenkin pitää sen yhdenmukaisena koko rakennuksen kanssa. No niin, näissä kulmissa vaikeudet syntyvät. Rakentajat tahtovat jatkaa seinän rakentamista eteenpäin. Mutta me emme rakenna seinää vaan rakennusta.

27   Nyt kun lähestymme tätä tänä aamuna, niin rukoilkaa te minun puolestani, ja minä aina rukoilen teidän puolestanne. Ja nyt, kumartakaamme päämme hetkeksi Suuren Jehova Jumalan Läsnäolossa. Ja kaikki me käsitämme riittämättömyytemme, eikä meidän joukossa ole täällä ketään, jolla ei olisi tarvetta. Onko kenelläkään nyt rukoillessamme erikoinen tarve?

28   Tiedättehän, että ääretön Jumala, niin kuin sanoin täällä Phoenixissa erään kerran, on samankaltainen kuin on televisioon tuleva ohjelma, Kristus on täällä rakennuksessa juuri nyt. Jokainen tekemänne liike ja jokainen silmänne räpäytys, ne eivät koskaan tule kuolemaan. Ne säilyvät eetterin aalloissa. Televisio ei valmista kuvaa. Se vain ottaa teidän aaltonne ja tuo sen esiin televisioruudussa. Se on siellä joka tapauksessa. Niin on aina ollut. Jokainen tekemänne liike on yhä elossa, ilmassa., Nyt huomaatteko, millaisia me tulemme olemaan tuomiolla?

29   Niinpä, Jumala kanssa on täällä samalla tavoin. Me emme näe Häntä, kuten me emme näe televisionkaan kuvia. Tarvitaan määrätty kuvaputki tai kristalli vangitsemaan tuon ääni ja tuottamaan tuon kuva. Se oli täällä silloin, kun Adam oli maan päällä, mutta me olemme vasta löytäneet sen. Jumala on täällä tänä aamuna. Ja yhtenä näistä päivistä, Tuhatvuotisessa Valtakunnassa, me tulemme käsittämään sen. Se tulee olemaan vain enemmän todellista, kuin mitä televisio on; että Hän on juuri täällä kokouksessa tänä aamuna.

30   Nyt kun me.. tämän ajatuksen pohjalta, pitäkää sydämellänne tarpeenne ja kohottakaa kätenne Hänelle. Haluaisitteko tehdä niin? Ja ajatelkaa sitä sydämessänne.

31   Taivaallinen Isä, meillä on vain tämä yksi lähestymistapa, ja se tapahtuu rukouksen kautta. Ja me tulemme Herran Jeesuksen Nimessä. Me emme ole arvollisia henkäisemään tuota Nimeä ja käyttämään Sitä. Millään muotoa me emme ajattele olevamme arvollisia, mutta teemme niin, koska meitä on pyydetty tekemään niin. Ja tietäen sen, että Hän sanoi: “Jos te pyydätte Isältä mitä tahansa Minun Nimessäni, niin Minä tulen antamaan sen.” Ja jos meidän uskomme vain voisi seistä sen takana, että Se on Hänen Sanansa ja kuka Hän on, niin silloin me varmasti saisimme sen, mitä me pyydämme. Sinä olet nähnyt jokaisen pyynnön. Sinä olet nähnyt minun käteni. Sinä tiedät minun pyyntöni.

32   Ja Isä, minä rukoilen heidän jokaisen puolesta, että kaikki, mistä heillä on tarve… Herra, minä en usko, että tämänkaltainen ryhmä pyytäisi mitään väärää, vaan että se on jotakin, joka auttaisi heitä. Se voi olla heidän parantumisensa, tai he haluavat ymmärrystä. He haluavat sitä Jumalan Valtakunnan edistämiseksi.

33   Ja minä rukoilen, Jumala, että Sinä vastaisit jokaiseen pyyntöön. Siunaa tätä seurakuntaa, sen pastoria, sen yhteydessä olijoita, diakoneita, luotettuja ja kaikkia sen jäseniä ja vierailijoita. He eivät ole vieraita, Herra. Me olemme kaikki Sinun lapsiasi Kristuksen armon kautta. Ja me rukoilemme, että Sinä antaisit meille tänä aamuna Elämän Leipää, niin että voisimme lähteä täältä ymmärtäen, että näihin pyyntöihimme on vastattu.

34   Siunaa Sana, Herra, kun me luemme Sitä. Ei ole yhtään ihmistä, joka olisi kykenevä tai kelvollinen tulkitsemaan tuota Sanaa. Johannes näki tuon Kirjan Hänen kädessään, joka istui Valtaistuimella, eikä taivaassa tai maan päällä tai maan alla ollut ketään, joka olisi ollut arvollinen edes katsomaan tuohon Kirjaan. Mutta yksi vanhimmista sanoi: “Katso, Juudan Sukukunnan Leijona on voittanut.” Johannes katsoi nähdäkseen leijonan – ja hän näki Karitsan, joka oli tapettu. Verinen Karitsa tuli ja otti Kirjan, kiipesi Valtaistuimelle ja istuutui. Ja kaikki Taivaan kuuluisuudet ottivat kruunut päästään ja kumarsivat ja tunnustivat, että Hän oli arvollinen.

35   Herra, me rukoilemme, että Hän tulisi sydäntemme Valtaistuimelle tänä aamuna. Että Hän nousisi sille ja ottaisi hallintaansa jokaisen ajatuksen, joka meillä on, ja ottaisi Sanan ja puhuisi meille, niin että me voisimme tietää enemmän Hänestä ja Hänen suunnitelmastaan meidän elämämme suhteen. Me pyydämme tätä Jeesuksen Nimessä. Aamen.

36   Nyt jos haluatte ottaa esiin Raamattunne Kirjoitusten kohdasta, joka löytyy Matteuksen 21. luvusta. Luemme 10. ja 11. jakeen Matteuksen 21. luvusta. Olisi hyvä, että kotiin mentyänne, jos ette jo ole tehneet sitä näiden lomapäivien aikana, te voisitte lukea tämän luvun lävitse. Se on erittäin hyvä. Kaikki siinä on hyvää. Tämä erikoisesti, tätä vuodenaikaa varten, ja sen Sanoman kanssa, joka minulla on, ja josta toivon, että Pyhä Henki sallii minun puhua sen teille tänä aamuna.

37   Pankaa merkille 10. ja 11. jae, kun luemme ne:

Ja kun Hän oli tullut Jerusalemiin, koko kaupunki lähti liikkeelle ja sanoi: Kuka tämä on?

Ja kansanjoukko sanoi: Tämä on Jeesus, profeetta Nasaretista, Galileasta.

Antakoon Jumala sisällön Sanansa lukemiselle.

38   Me tiedämme, mistä ajasta tässä on kysymys, ja monet teistä ovat tuttuja tämän Raamatun luvun kanssa. Tuo oli päivä, jolloin Kristus tuli Jerusalemiin ratsastaen pienellä aasilla. Ja kerrotaan, että se oli valkoinen aasi. Voin kuvitella, että se kuvasi Hänen toista tulemistaan, kun Hän tulee valkoisella hevosella. Koskien tuota aikaa profeetta oli sanonut: “Sinun Kuninkaasi tulee luoksesi ratsastaen aasin varsalla ja on alhainen ja nöyrä.” Kuinka Hän tulisi pienen aasin, pienen taakankantajan selässä. Mutta seuraavan kerran Hän tulee Kirkkaudesta, Ilmestyskirjan 19. luvun mukaan, Väkevänä Voittajana. Hänellä on yllään vereen kastettu vaippa ja Hän istuu valkoisen hevosen selässä, ja kaikki Taivaan joukot seuraavat Häntä valkoisten hevosten selässä. Ja legendan mukaan, ei raamatullisesti tai historiallisesti… Mutta legenda mukaan Hän ratsasti pienellä valkoisella aasilla tullessaan Jerusalemiin.

39   Olen valinnut tämän aiheekseni, koska me olemme joulunajan varjossa, joka päättää vanhan vuoden ja tuo esiin uuden. Muutaman päivän kuluttua monet ihmiset kääntävät uuden lehden ja tekevät uusia asioita ja antavat uusia lupauksia Uuden Vuoden alkaessa. Ja minusta se ei koskaan näytä juurikaan joululta. En tiedä miksi, mutta minä aina kutsun sitä “Santa Clausin päiväksi”. Koska siinä ei todellakaan ole paljoa…

40   Se ei ole voinut olla Kristuksen syntymäpäivä. Se yksinkertaisesti ei ole voinut olla. Hänen on täytynyt syntyä maalis-, huhtikuussa, koska Hän oli Karitsa. Hän oli uroslammas ja oli syntynyt Oinaan merkin alla. Sen on täytynyt olla niin, näettehän. Ja lampaat eivät synny joulukuussa. Ne syntyvät keväällä. Ja toiseksi, tähän aikaan Juudean kukkuloilla on noin kuusi metriä. Kuinka olisivat paimenet voineet olla siellä ulkona?

41   Niinpä se todellisuudessa tulee roomalaisesta jumaluustarustosta, jossa se oli aurinkojumalan syntymäpäivä. Kun auringon kiertäessä päivät alkavat pidetä ja yöt lyhentyä. Ja joulukuun 20. ja 25. välisenä aikana oli auringonjumalan syntymäpäivä, roomalaisen jumaluustaruston mukaan, ja se oli aika, jolloin he juhlivat auringonjumalan syntymäpäivää. Ja Konstantinus kirjoitti sen seurakunnan ja valtion perustuslakiin. Hän sanoi: “Me tulenne muuttamaan sen ja me teemme auringonjumalan syntymäpäivästä Jumalan Pojan syntymäpäivän.” Näettehän? Mutta me emme todellisuudessa tiedä, mikä päivä se oli.

42   Mutta nyt he ovat ottaneet niin paljon Kristusta pois siitä, että se on kaikkea muuta kuin… he ovat tuoneet takaisin jumaluustarun jostakin luomuksesta, jonka oletetaan eläneen, ja jonka nimi oli Pyhä Nikolaus tai Kriss Kringle, jonkun saksalaisen jumaluustarun mukaan. Ja se on kokonaisuudessaan tarua, ja Kristusta siinä ole siinä lainkaan.

43   Ja ihmiset ovat alkaneet ostaa viskiä ja pelata uhkapelejä ja seurata muotia, niin että kauppias voi melkeinpä elää loppuvuoden joulumyynnillään. Se on sellainen suuri kaupallinen loma-aika. Ja köyhät, pienet lapset kadulla, heidän vanhemmillaan ei ole varaa antaa heille lahjoja Santa Clausilta, ja he kävelevät kadulla pienine likaisine käsineen ja pienine punaisine silmineen. Minä vihaan nähdä joulun tulemista. Sen tulisi olla juhlallinen Jumalan palvonnan päivä, sydämentuskan ja päänsäryn ja niiden asioiden sijasta, joita silloin tehdään. Siinä ei ole lainkaan Kristusta. Mutta me olemme kaiken tämän keskellä nyt.

44   Me löydämme itsemme jotenkin samankaltaisesta tilanteesta, kuin mitä heillä silloin oli. Näettehän, me olemme juuri aloittamassa suurta juhlaa. Jeesus oli tulossa pääsiäisjuhlille ja Hän oli tulossa Jerusalemiin. Ja profetioiden ja kaiken, mitä Hän teki, täytyi täyttyä. Kaikilla asioilla Raamatussa on tarkoitus. Jokaisella nimellä on tarkoitus. Raamattuun ei ole kirjoitettu mitään, millä ei olisi syvällistä merkitystä.

45   Puhuin eräänä iltana Tucsonissa aiheesta: Miksi täytyi olla paimenia teologien sijasta? Hän syntyi seurakunnan sisällä. Ja sitten Pyhä Henki meni sinne erämaahan ja nouti, ei teologeja, vaan paimenia. Täytyi tapahtua sillä tavalla. Teologit eivät olisi uskoneet senkaltaista Sanomaa. Niinpä heidän täytyi olla paimenia.

46   Kaksi vuotta sitten minä saarnasin täällä: Miksi sen tuli olla pikku Bethlehem? Ja jos Herra tahtoo, niin seuraavana jouluna minä haluan saarnata aiheesta: Miksi täytyi olla viisaita miehiä [tietäjiä]? Nämä miksi –kysymykset, niihin on olemassa vastaukset, ja ne löytyvät täältä Raamatusta. Ja me elämme ihmeellisessä ajassa, kaikkien ajanjaksojen suurimmassa ajassa. Me elämme ajassa, jossa milloin tahansa aika voi häipyä pois ja sulautua yhteen Iankaikkisuuden kanssa. Ajassa, jota kaikki profeetat ja viisaat odottivat. Meidän tulisi olla varuillamme joka hetki ja odottaa Hänen tuloaan.

47   Me löydämme itsemme tänä jouluna samankaltaisesta tilasta, kuin missä he olivat ensimmäisenä jouluna. Maailma on aivan hajoamispisteessä. Saarnasin kerran jossakin joulusanoman aiheesta: Maailma on hajoamassa. Ja maailma on jälleen aivan hajoamistilassa. Katsokaa maanjäristyksiä täällä Kaliforniassa. Minä ennustan, että ennen Herran Jeesuksen tulemista Jumala tulee upottamaan tuon paikan. Minä uskon, että Hollywood ja Los Angeles ja nuo saastaiset paikat siellä, että Jumala Kaikkivaltias tulee upottamaan ne. Ne tulevat menemään meren pohjaan. Se on niin syntistä, näettehän, se on este.

48   Sivilisaatio on kulkenut auringon mukana idästä länteen. Nyt se on Länsirannikolla. Jos se menisi pidemmälle, se olisi jälleen takaisin idässä. Niinpä siinä on sen este. Ja synti on kulkenut sivilisaation mukana, ja siitä on tullut kaikkien aikojen likakaivo. He tekevät asioita, joita ihmiset eivät olisi minkään muun ajanjakson aikana tehneet tai edes ajatelleet. Naiset ovat heittäytyneet sellaiseen saastaisuuteen, etteivät naiset minkään ajanjakson aikana olisi edes ajatelleet senkaltaisia asioita, joita me teemme tänään. Ja sitten me yhä kutsumme itseämme kristityiksi. Mikä häpeä!

49   Ei ole ihme, että suuri profeetta astui esiin ja sanoi: “Minä en ole profeetta enkä profeetan poika, mutta…” Hän sanoi: “Leijona on karjunut; kuka ei pelkäisi? Jumala on puhunut; ja kuka voi pidättäytyä profetoimasta?

Näettekö, jonkun täytyy huutaa sitä vastaan.

50   Me olemme kriittisessä hetkessä, tämä maailma on siinä. Mutta Seurakunta, todellinen Seurakunta (ei kirkkokunta); mutta Seurakunta, se itse, on valmis suurinta ja loistavinta voittoa varten, mitä Sillä koskaan on ollut Yljän tullessa Morsiamen luokse.

51   Me olemme hajoamassa ja me odotamme messiasta (jonkinkaltaista), joka tulisi ja pelastaisi meidät, joka veisi meidät ulos kaikesta siitä. Me katsomme Afrikan vallankumouksia ja rotuongelmia. Ja me kaikki touhuamme ja huutelemme, kuten eräätkin värillisistä veljistämme huusivat täällä jokin aika sitten: “Meillä täytyy olla, meillä täytyy olla tasa-arvoisuus. Me tarvitsemme sen. Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia.” Se on aivan oikein. Minä en usko orjuuteen. Nuo ihmiset eivät olleet alun pitäen orjia. He eivät ole orjia.

52   Mutta Jumala on erottelija. Minä olen myöskin sellainen. Jokainen kristitty on sellainen. Jumala erottaa oman kansansa muista ihmisistä. On aina ollut erottelu. Hän valitsi kansakunnan. Hän valitsee ihmiset. Hän on erottelija. Hän teki kaikki kansakunnat. Mutta yhä, todellisen aidon kristityn täytyy olla erottelija. Hänen täytyy erottautua maailman asioista ja tulla sisälle Jeesuksen Kristuksen tarkoitukseen.

53   Mutta he huutavat sitä. Minä olen yrittänyt kertoa heille: “Se ei pelasta meidän kansakuntamme. Se on ainoastaan poliittinen juoni. Sillä on kommunistinen tausta.” Uskon, että Martin Luther King tulee johtamaan joukkonsa suurimpaan teurastukseen ja joukkomurhaan, mitä heillä koskaan on ollut. Näettehän, se ei tule vetämään maailmaa yhteen. Se ei tule pelastamaan meitä. Me annoimme heille tasa-arvoisuuden, ja nyt on pahempaa, kuin mitä se on koskaan ollut. Näettehän, siitä ei ole kysymys. On vain yksi asia, joka voi tehdä sen ja se on Jumala. Ja sitä he eivät varmastikaan halua.

54   He eivät tahtoneet Häntä silloin. He olivat hajoamistilassa, ja heidän politiikkansa oli hajoamassa, heidän kansakuntansa oli särkymässä, heidän seurakuntansa oli hajoamassa, ja he huusivat Messiasta. He halusivat Häntä. “Oi, lähetä meille Messias.” Mutta kun Hän tuli…

55   Jumala vastaa rukouksiinne. Te olette pyytäneet ja te olette saava. Voisin pysähtyä tässä tuntikausiksi ja puhua miehistä ja naisista, jopa kristityistä, jotka rukoilevat jotakin, ja Jumala antaa heille vastauksen, eivätkä he edes tunnista sitä.

56   Ja nyt, Jumala antoi heille vastauksen. He tahtoivat Messiasta. He tiesivät, että heillä oli ollut keisareita, heillä oli ollut Daavideja ja heillä oli ollut Salomoneja, viisaita miehiä. Heillä oli ollut Daavideja, väkeviä sotureita. Heillä oli ollut kaikenlaista, mutta he tiesivät, että heidän täytyi saada apu Taivaasta, ja Jumala oli luvannut heille Messiaan. Ja Hän lähetti heille Messiaan vastauksena heidän rukouksiinsa, mutta he eivät tahtoneet Häntä.

57   Ihmettelenpä jos meidän rukouksemme tänään… Te kuulette heidän sanovan: “Rukoilkaa todellista herätystä. Rukoilkaa tätä. Rukoilkaa läpimurtoa. Rukoilkaa yksimielisyyden puolesta.” Ihmettelenpä, että jos Jumala lähettäisi sellaisen ohjelman, ottaisimmeko me sitä vastaan. Ihmettelenpä voisimmeko me vastaanottaa sen, minkä Hän lähettää meille. Me rukoilemme näitä asioita, koska me tiedämme, että niitä tarvittavan. Mutta kun Jumala lähettää sen haluamallaan tavalla, niin silloin se ei ole meidän makumme mukaisesti, ja siitä syystä me emme halua vastaanottaa sitä. Ja samalla tavoin oli tuona päivänä. Jos Hän ei ollut heidän makunsa ja heidän uskomuksiensa mukainen silloin, niin eivät he vastaanottaisi Häntä tänäänkään. Tästä syystä he kysyivät tämän kysymyksen: “Kuka tämä on? Kuka on tämä tulossa oleva mies on?” Näettehän, se oli valtavaa aikaa. Jokainen oli jännittynyt. Jotakin oli aikeissa tapahtua.

58   Ja katsokaa maailmaa, minkälaisessa jännitystilassa koko maailma tänään elää. Ei ole turvallista edes ajaa autoa. Ei ole turvallista olla neljäkaistaisella valtatiellä. Jokainen on jännittynyt ja ärtynyt. Mikä on vikana? Rauhoittukaa. Minne te olette menossa? Se juuri täyttää mielisairaalat. Se on saanut seurakunnan sellaiseen melskeeseen. He ovat niin kovapäisiä määrätyissä asioissa. He eivät halua pysähtyä harkitsemaan Jumalan Sanaa ja sitä hetkeä, jossa me elämme. Kaikki on stressin ja jännitystilan alaisuudessa.

59   Ja nyt me tiedämme. Me olemme tietoisia. Maa on juuri mennyt joidenkin suurten synnytystuskien lävitse. Ja seurakunta on menossa joidenkin synnytystuskien lävitse. Sen täytyy mennä synnytystuskien lävitse. Joka kerta kun profeetta tuli maailmaan, seurakunnalla oli synnytyskipuja. Maailma on mennyt ensimmäisen ja toisen maailmansodan lävitse, ja nyt se on valmis kolmatta maailmansotaa varten. Ja se on jälleen synnytystuskissa. Mutta on vain yksi asia, joka voi tuoda rauhan, ja se on Kristus.

60   Kaikki meidän suunnitelmamme, meidän ajatuksemme ja meidän kirkolliset rakennelmamme ja kaikki meidän politiikkamme ja tieteemme ja kaikki muu, niiden on todistettu olevan hölynpölyä. Sitten me rukoilemme Jumalaa auttamaan meitä ja että Hän tulisi väliin: “Tule ja tee jotakin meidän puolestamme.” Ja kun Hän tekee niin, niin ihmettelenpä, olisimmeko me kykeneviä ymmärtämään Sitä, olisimmeko me kykeneviä vastaanottamaan Sitä tai ottaisimmeko me sitä edes harkittavaksi?

61   Noin toimittiin silloin noina päivinä. He olivat rukoilleet, heillä oli kaikenkaltaisia suuria johtajia, he olivat olleet erilaisten hallitusten, kuninkaiden ja tuomareiden alaisia. Mutta he tiesivät, että oli vain yksi asia, joka voisi pelastaa heidät, ja se oli Messiaan tuleminen. Ja Messias merkitsee “voideltua”, ihmisolentoa, joka on voideltu. Ihmisolentoa, joka on voideltu Sanan kanssa, Sana tehtynä lihaksi meidän keskuudessamme. Ja kun Hän tuli, niin Hän ei ollut juuri tarkalleen sen maun mukainen, kuinka he halusivat Hänen olevan. Hän ei tullut heidän makunsa mukaisesti. Siksi he huusivat: “Kuka tämä mies on? Mistä johtuu kaikki tämä melu?” Joukko maalaisväkeä tuolla alhaalla portilla, he repivät palmunoksia ja…

62   Ja he sanoivat: “Miksi et käske heitä olemaan hiljaa. Se saa meidät hermostumaan, tuo tapa, miten he kirkuvat ja huutavat.”

63   Hän sanoi: “Jos he vaikenisivat, niin nämä kivet tulisivat välittömästi huutamaan.”

64   Oi, aika oli avautumassa! Profetia oli täyttymässä. Ei ihme! “Kun Leijona karjuu, kuka ei pelkäisi? Kun Jumala on puhunut, kuka voisi olla profetoimatta?”

65   “Ei, jos Hän ei ole aivan meidän makuumme… Jos Hän ei olisi juuri sillä tavalla kuin me haluamme Hänen olevan, jos Hän ei tulisi juuri sillä tavalla, kuin me ajattelimme, että Hän tulisi, silloin me emme vastaanotaisi Häntä.” Silloin, heidän uskontunnustuksensa veivät heidät pois kirjoitetusta Sanasta. He olivat menneet niin kauaksi, että he epäonnistuivat tunnistamaan Häntä, jota he olivat rukoilleet tulevaksi. Heidän seurakuntansa olivat vieneet heidät niin kauas pois, että kun tuo sama asia, jota he olivat rukoilleet, oli siellä heidän kanssaan, ja koska se ei ollut heidän makuunsa, niin he eivät voineet uskoa Sitä. Heidän täytyi mennä pois Sen luota. He panivat Sen ulos. On vain yksi asia minkä voitte tehdä, kun kohtaatte Kristuksen: joko vastaanottaa tai hyljätä Hänet. Te ette voi koskaan kävellä pois puolueettomana. Te ette voi tehdä sitä. Se ei ole teidän tehtävissänne. Se vain on sillä tavalla.

66   Huomatkaa vain kuinka monet tunnistivat Hänet tuon päivän voidelluksi Sanaksi. Näettehän, Jumala alussa, joka oli ääretön ja tiesi kaikki asiat alusta alkaen… Ja nämä asiat ovat ainoastaan Hänen ominaisuuksiensa esille tulemista. Ominaisuus… Teillä on omat tuntomerkkinne. Ne ovat teidän ajatuksenne. Te ajattelette jotakin, sitten te puhutte sen, ja sitten te otatte sen. Se on Jumala. Hän, alussa… Jos te koskaan tulette olemaan Taivaassa, niin silloin te olitte Taivaassa alusta alkaen. Te olette osa Jumalaa. Te olitte Hänen ajatuksensa. Hän tiesi teidän nimenne. Hän tiesi, kuka te olisitte, ennen kuin oli olemassa edes molekyyliä tai valoa. Ennen kuin oli olemassa mitään, Hän tunsi teidät ja teidän nimenne. Hän pani sen Karitsan Elämänkirjaan, ennen kuin maailmaa edes muodostettiin. Näettehän, te olitte Hänen ajatuksensa. Sitten te tulitte Sanaksi. Ja sana on ilmaistu ajatus. Sitten te olette tulleet julki.

67   Samoin Hän oli. Hän oli alussa yksinään. Jumala oli yksin ajatustensa kanssa. Hän ei tule koskaan tekemään sitä uudelleen, koska Hänen ajatuksensa ovat tulleet julki. Ja siksi me olemme tänään täällä. Jumala on yhteydessä julkitulleiden ajatustensa kanssa. Siinä me olemme. Niinpä sinä et voi murehtimisella lisätä kyynärääkään vertaa pituuttasi. Te ette voi tehdä sitä ettekä tätä. Jumala on se, joka on armollinen. Se on Jumala. “Kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, ovat tuleva Minun luokseni, ja kukaan ei voi tulla luokseni, ellei Minun Isäni vedä häntä.” Se selvittää sen.

68   Nyt huomatkaa, kuinka Hänen päivänään oli vain muutamia niiden miljoonien joukossa. joita maan päällä oli, jotka edes tiesivät Hänen olevan täällä. Ajatelkaapa vain, siellä oli miljoonia ihmisiä, jotka eivät koskaan tienneet mitään siitä. Ja ajatella, että Palestiinassa oli tuohon aikaan kaksi ja puoli miljoonaa israelilaista, eikä yksi sadastakaan tiennyt sitä. Ei ollut ihme, että Hän sanoi: “Ahdas on portti ja kapea on tie, ja vain muutamat tulevat löytämään sen.” Ajatelkaapa vain sitä, kuinka monet eivät tunteneet Häntä, eivät tienneet, että Hän oli Se. Ja he olivat Hänen ympärillään, siellä missä Hän oli. Se on siinä säälittävintä.

69   Nuo jotka kävelivät Hänen kanssaan ja näkivät Hänet kadulla, ja niin edelleen, eivät tunnistaneet, kuka Hän oli, koska Saatana piti huolen siitä, että Hänellä oli kaikkein likaisin nimi, mitä henkilölle voidaan antaa. Luonnollinen maailma kutsui Häntä aviottomaksi, ja he sanoivat, että Maria oli jo raskaana Joosefista, ennen kuin hän oli naimisissa hänen kanssaan. Niinpä Saatana antoi Hänelle aviottoman nimen.

70   Ja jälleen seurakunta näki Hänet Hänen suuren voimansa julkitulemisessa. Mitä se toi julki? Se ei tuonut  julki uskontunnustusta, vaan Hän toi julki Sanan. Hän itse oli Voideltu Sana. Ja kun he näkivät sen tapahtuvan, Voidellun Messiaan julkitulemisen, he hylkäsivät Sen. He eivät halunneet Sitä. Se ei ollut heidän makuunsa. Se siinä on säälittävintä. Kuinka monet…? Ajatelkaapa vain sitä! Aivan samoin kuin muinakin päivinä.

71   Näettehän, heillä jokaisella oli oma tulkintansa Sanasta. Siksi Israel ei tuntenut Moosesta. Siitä syystä maailma ei tunnistanut Nooaa. Tästä syystä kaikkia profeettoja ei tunnistettu. Heillä oli heidän oma tulkintansa Sanasta. Mutta Jumalalla on jokaisessa ajanjaksossa ollut Hänen Messiaansa. Nooan Sanoman hylkääminen tarkoitti Jumalan hylkäämistä. Nooan hylkääminen merkitsi kuolemaa. Mooseksen hylkääminen merkitsi kuolemaa. He olivat Voideltuja Messiaita tuota ajanjaksoa varten; he olivat Sana, joka oli luvattu tuolle ajanjaksolle. Ja kun Jeesus tuli, Hän oli Sanan täyteys.

72   Jumala, itse, ihmisen muotoon tehtynä, Hän oli luuta ja lihaa, Voideltu. Ja heidän olisi tullut nähdä se. Mutta näettehän, että heidän seurakuntamaailmansa oli lisännyt tänne ja ottanut pois täältä ja niin edelleen, kunnes se oli kaikki sekaisin, ja he luottivat omiin seurakuntiinsa Sanan asemesta. Ja kun he näkivät seurakuntansa voideltuna, he ajattelivat jotakin suurta olevan tapahtumassa, mutta kun he näkivät voidellun Sanan, he sanoivat: “Se on fanaattisuutta. Tämä mies on perkele, Beelsebul.” Koska se oli vastoin heidän seurakuntiensa uskontunnustuksia ja sitä, mitä he olivat tehneet. Ja samalla tavoin oli jokaisen profeetan tullessa. Seurakunta tulisi olemaan sellaisessa sekasotkussa.

73   Jumala lähetti alas Hänen lakinsa ja antoi heille liiton. Ja papit tulivat ja leikkasivat Siitä jotakin pois ja lisäsivät Siihen ja tekivät siitä uskontunnustuksen. Ja sitten Jumala nostaa esiin kuin tyhjästä jonkun voidellun miehen Hengen voimassa. Ja papit ja kuninkaat aina vihasivat häntä. Kun taas väärät profeetat käyttivät hienoja vaatteita ja kulkivat nöyrinä ja sulavasti kuninkaiden ja pappien keskuudessa saadakseen itselleen suuren nimen ja muuta sellaista. Sitten todellinen, tosi profeetta tuli tuntemattomuudesta eikä ensinkään tullut heidän organisaatioistaan.

74   Missä koskaan Raamatussa Jumala on ottanut pappia ja tehnyt hänestä profeettaa? Missä Jumala on koskaan ottanut kirkollista teologia (koulutettua miestä, teologiassa koulutettua miestä), ja tehnyt hänestä profeettaa? Milloinkaan Hän ei ole historiassa tehnyt niin, onko Hän minkään ajanjakson aikana tehnyt niin? Hänen täytyy nostaa hänet esiin tuon järjestelmän ulkopuolelta. Ja sen Hän oli tehnyt täällä.

75   Kun Jeesus syntyi Juudean Betlehemissä, Hän tuli köyhästä perheestä, eivätkä he tienneet hänen taustastaan mitään. Hän oli vain yksi Juudan sukukunnasta, ja Hänen äitinsä ja isänsä olivat Daavidin suvusta, ja heidän oli täytynyt tulla sinne ylös verotettavaksi. Ja tässä Hän oli, vain nuorukainen, eikä Hän tehnyt mitään muuta kuin repi seurakuntia. Ja he vihasivat Häntä. Mutta he eivät voineet kieltää tuon miehen tekemiä ihmeitä. Pietari ilmaisi sen Helluntaipäivänä kun hän sanoi: “Jeesus Nasaretilaisen, Mies, josta Jumala todisti keskuudessamme, että Jumala oli Hänen kanssaan.” Eikä lisätäkseen mitään Hänen Sanaansa, tehdäkseen sitä vähän selvemmäksi. “Hän oli Jumala, joka tehtiin lihaksi ja oli meidän kanssamme. Immanuel. Jumala kanssamme.”

76   Ja niin kuin puhuin eräänä iltana siitä, miten Mooses seisoi siellä käsi povessaan, hän… Se oli Jumala Mooseksessa. hän… (piti salaisuuksia sydämessään), ja sitten veti sen esiin valkoisena pitaalista. Sitten hän pani sen takaisin poveensa ja paransi sen ja sitten ojensi sen jälleen meille, kun Hän lähetti alas Pyhän Hengen, joka oli jälleen Jumala, vain toisenlaisessa muodossa Helluntaipäivänä. Ja me hylkäämme Sen. Me emme halua Sitä. Samalla tavoin he tekivät silloin. Samalla tavoin me mahdollisesti teemme sen tänään.

77   Me näemme, että jokaisella on oma selityksensä. Siksi se on niin hämmentävää. Mutta te tiedätte Raamatun sanovan: “Tällä Sanalla ei ole yksityistä tulkintaa.” Se ei tarvitse presbyteerien tulkintaa Siitä. Se ei tarvitse baptistien tulkintaa. Eikä Se myöskään tarvitse helluntailaisten tulkintaa. Jumala on oma selittäjänsä. Hän sanoi, että Hän tulisi tekemään sen, joten Hän vain tekee sen, ja se selvittää sen. Niinpä tästä syystä, kun he näkevät lupauksen Sanan voideltuna, he eivät voi vastaanottaa Sitä. Näettehän, koska Se on vastoin heidän uskontunnustuksiaan.

78   Se, miltä Messias, Voideltu, näyttäisi, ja mitä Hän tekisi, oli kaukana siitä, mitä he saattoivat ymmärtää. Ja kun heille luettiin Kirjoituksista, mitä Hän tulisi tekemään, he eivät vieläkään ymmärtäneet sitä. Sillä kun nämä tietäjät tulivat Babylonista, joka oli hieman koilliseen Jerusalemista, ja jossa he näkivät tuon Tähden johtavan länttä kohden. He seurasivat sitä kaksi vuotta ja ylittivät Tigris-virran ja menivät läpi laaksojen ja Sinearin ja tulivat kaikkien uskontojen pääkaupunkiin. Koko maailman suurin uskonto oli temppelissä, Jerusalemissa. Ja ylös ja alas katuja he menivät ja kyselivät: “Missä Hän on? Missä on Hän, joka on syntynyt, juutalaisten kuningas?” Eikä kenelläkään ollut siitä mitään tietoa. Se oli outoa.

79   Se pani liikkeelle jopa Sanhedrinin neuvoston. He kutsuivat oppineet ja sanoivat: “Lukekaa Kirjoituksista, missä Messiaan…”

80   Ja he noutivat Kirjoitukset ja lukivat, mitä Miika sanoi: ”Juudan Bethlehem, etkö sinä olekin vähäisin kaikkien ruhtinaiden joukossa? Mutta sinusta on tuleva tämä hallitsija.”

Näettehän, sen sijaan, että he olisivat suorittaneet tutkimuksen, he vain heittivät sen pois ja sanoivat: “Se on vain fanaattisuutta.” Näettekö? Sen tähden paimenet vastaanottivat Sanoman. Heillä on heidän omat selityksensä, ja siksi he kadottavat todellisen asian.

81   Mutta kuten aina, kun Hän tuli, Hän tuli tarkalleen niin kuin Sana oli sanonut, että Hän tulisi. Hän tuli kaupunkiin juuri tarkalleen, niin kuin tämän aamuisessa tekstistä luimme, tavalla, miten Sana sanoi Hänen tulevan. Ja he sanoivat: “Kuka tämä on?” Näettekö te, mitä minä tarkoitan? Heidän olisi tullut tietää, kuka Hän oli. Ja tässä… ei ulkopuolinen maailma, vaan seurakunta maailma sanoi: “Kuka hän on? Kuka tämä on?” Vaikka Kirjoitukset olivat selvästi sanoneet, että sillä tavalla Hän olisi tuleva. Ja he sanoivat: “Kuka hän on? Kuka tämä mies on? Mitä on tämä kaikki hälinä? Lopettakaa tuo melu. Se tekee meidät hermostuneeksi.” Uhuh! Näettekö? Tuo sama asia, jota he olivat rukoilleet, oli siellä heidän käsiensä ulottuvilla, eivätkä he tunteneet Häntä. Ja Hän tuli juuri tarkalleen sillä tavalla, miten Kirjoitukset sanoivat, että Hän tulisi. Ja jos Hän tulee tänään, on Hän tuleva aivan tarkalleen sillä tavalla, kuin Kirjoitukset sanovat, että Hän tulisi. Hän tulee aina Jumalan Sanan maun mukaisesti eikä jonkun teologin idean maun mukaisesti.

82   Asiasta toiseen, tiesittekö, te että Jumalan Sana ei koskaan tullut teologeille? Etsikääpä raamatunkohta, jossa Se koskaan teki niin. Sana ei tule teologeille, ei ollenkaan. Mutta näettehän, jos tätä päivää varten oleva Sana tehtäisiin julki tänään, niin Se tapahtuisi Jumalan Sanan maun mukaisesti. Ei jonkun ihmisen idean mukaisesti. Jumala ottaisi Hänen tätä päivää varten lupaaman Sanan ja voitelisi Sen, ja Se tapahtuisi. Siinä kaikki. Ei ole mitään keinoa estää, ettei se tapahtuisi. Se tekee sen joka tapauksessa huolimatta siitä, mitä seurakunta sanoo, tai mitä he muut uskovat. Jumala tulee tekemään sen joka tapauksessa. Siellä tulee olemaan vain hyvin muutamia, jotka koskaan tulevat tietämään siitä. Se on oikein, vain hyvin harvat. Se on aina ollut sillä tavalla.

83   Näettehän, omien selitystensä kanssa he eivät voineet tehdä mitään muuta, koska he nojasivat siihen, mitä seurakunta oli kertonut heille. Ja samalla tavoin kuin Hän tuli silloin, samoin Hän tekevä joka kerta, kun Hän tulee, ja kaikki, mitä Hän tekee, tulee olemaan Sanan maun mukaisesti. Sen vuoksi me emme voi panna luottamustamme siihen, mitä muut ihmiset sanovat. On vain yksi asia, johon voit luottaa, ja se on Sana. Ja Sana on Jumala. Ja voideltu Sana tekee Messiaan, sen hetken voideltu Sana. Kuinka kaunista! He kulkivat Sanan ohitse. Sana on aina oikeassa, mutta heidän selityksensä Siitä olivat väärin.

84   Ihmettelenpä, jos tämä Ekumeeninen neuvosto, joka meillä on maailmassa tänään, tämä Kirkkojen Maailmanneuvosto, joka on muodostumassa tehdäkseen meidät kaikki yhdeksi… Ihmettelenpä, käsittävätkö he, että se on tarkalleen sitä, mitä Kirjoitukset sanoivat heidän tulevan tekemään. Mutta he ajattelevat, että kaikkein ihmeellisin asia maailmassa on se, että me kaikki voimme liittää kätemme yhteen ja olla yksi. He sanovat: “Jeesus rukoili, että me voisimme olla yhtä.” Se on totta. Mutta ei tuolla tavoin yhtä.

85   Hän sanoi: “Olkaa yhtä niin kuin Minä ja Isä olemme yksi.” Kyllä, sillä tavalla yhtä. Kuinka se sitten tulee tapahtumaan? Sana ja me tulemme olemaan voideltu Sana. Se on Jumalan ykseys. Näettehän, Jumalan ykseys on Sana voideltuna teissä. Ja sitten te tulette ajanjakson pojaksi (messiaaksi).

86   Me huomaamme, että ihmiset ovat hyvin samankaltaisia. Ihmiset eivät muutu. Nämä ihmiset olivat jaettuina kolmeen ryhmään. Ja me tulemme katsomaan sitä muutaman minuutin ajan nyt. Minä tiedän, että se tulee kestämään hiukan myöhempään, jos se sopii teille. Minä vain olen niin hidas, en oikein tiedä, menen sisälle ja kirjoitan raamatunpaikkoja muistiin ja teen pieniä muistiinpanoja. Ja sitten kun pääsen siihen, ottaa Pyhä Henki otteen yhdestä niistä ja näyttää siltä, kuin sille ei olisi mitään loppua. Se vain jatkuu eteenpäin. Mutta nyt, menkäämme aiheeseemme.

87   He olivat jakautuneet kolmeen eri ryhmään kolmen erilaisen mielipiteen kanssa. Jotkut heistä uskoivat Häneen. Jotkut heistä vihasivat Häntä. Ja jotkut heistä eivät tienneet mitä tehdä.

88   Näettekö? Juuri sillä tavoin on meidänkin kanssa. Uskon kerran saarnanneeni tässä seurakunnassa aiheesta: Uskovaiset, tekouskovaiset ja uskomattomat. Teillä on nuo kolme ryhmää kaikkialla. Myöskin täällä on nuo kolme ryhmää, koska ihmisten asenne on aina ollut sellainen. Voimme mennä taaksepäin ja todistaa, että ihmisten asenne on aina ollut sellainen. He ovat aina olleet senkaltaisessa tilassa.

89   Sitten kun näemme, että on aina ollut sillä tavoin, niin se saa meidät taipuvaiseksi uskomaan, että Jumala on suunnitellut, että ihmiset olisivat sellaisia. Hän on paneva Hänen vihollisensa ylistämään Häntä. Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeen 8. luvussa ja sanoen: “Oi, hullu ihminen. Voiko savi sanoa savenvalajalle: ‘Miksi minusta tällaisen teit?’ Eikö Hänellä ole valta tehdä toinen astia kunniaa varten ja toinen häpeää varten?” Mitä jos Hän ei olisi tehnyt yötä? Te ette milloinkaan osaisi arvostaa auringonpaistetta. Jos kaikki olisi aina ollut vain auringonpaistetta, te ette tietäisi, miten arvostaa sitä. Mitä jos ei olisi ollut mitään sairautta? Te ette olisi koskaan voineet tietää, miten arvostaa hyvää terveyttä. Mitä jos ei olisi ollut pahoja ihmisiä? Ei huonoja naisia? Hyvää naista ei arvostettaisi, jos kaikki vain olisi sillä tavalla, jos kaikki olisi yhtä ja sama asiaa. Mutta on kyseessä vastakohtaisuuksien laki.

90   Jumala tekee sen niin, yhden on oltava epäkunnioitettava voidakseen tuoda esiin kunnioitettavan. Jos niin ei olisi, se ei olisi oikein. Ei voi olla väärää dollaria ellei ole todellista dollaria. Jos sitä ei olisi alusta alkaen tehty vääräksi, niin silloin se olisi aito. Mutta se on jäljennös. Syntiä ei voi olla ilman vanhurskautta. Koska vanhurskaus on oikea asia, ja synti on vanhurskauden vääristymä. Toisin sanoen: totuus on totuus, ja valhe ei voi olla valhe, ellei ensin ole olemassa totuutta, jotta totuus voitaisiin vääristellä valheeksi. Niinpä kaikki synti on ainoastaan vanhurskautta vääristeltynä. Sen vuoksi maailmassa on järjestelmä.

91   Kaksi järjestelmää: ja toinen niistä on oikea järjestelmä ja toinen on vääristelty. Ja toinen niistä on Jumalan Sana, se, mikä on oikein, kun taas jokaisen ihmisen sana on valhe. Ja tämä kirkkokunnalleen järjestelmä, joka meillä on tänään muodostamassa Kirkkojen Maailmanneuvostoa tuottaakseen pedon merkin, kun se yhdistää heidät yhteen, on väärä asia. Ja miehet sokeasti kävelevät siihen.

92   Jumala on pannut heitä varten asian maan päälle, että he tulisivat vapautetuiksi sen kautta. Mutta he ajattelevat, että se on fanaattisuutta. He eivät halua sitä. He kääntävät sen pois. He ajattelevat, että heidän täytyy tehdä jotakin sen kanssa, että heidän täytyy tehdä oma järjestelmänsä. Jumalalla on jo järjestelmänsä täällä, ja se on Hänen Sanansa. Mutta me emme halua Sitä. Niinpä me löydämme itsemme tänään samasta tilasta, kuin missä he olivat silloin.

93   Ja nyt kun näemme, että ihmiset on suunniteltu olemaan sillä tavalla… Huomatkaa, te sanotte… Tiedän, että käytän pitkälti aikaa, mutta en halua kiinnittää huomiotani siihen, koska se tekee minut hermostuneeksi.

94   Politiikka, ottakaamme… Ottakaamme esimerkiksi… nähdäksemme onko suunniteltu, että ihmisiä olisi kolme luokkaa. Ottakaamme politiikka. On joitakin jotka uhraavat kaikkensa jonkun miehen puolesta. Toinen ryhmä taas vihaa häntä. Toinen ryhmä taas ei tiedä, mitä tehdä hänen kanssaan, he eivät tiedä kenet valita ja se johtaa heidät sekaannukseen.

95   Tämä mies sanoo: “Oi, hän on suuri mies, hänestä tulee meille paras presidentti.”

Toinen sanoo: “Hän ei ole mitään muuta kuin luopio.”

96   Sitten siltä väliltä oleva sanoo: “Minä en tiedä mitä tehdä.” Näettekö? Meidät on suunniteltu, että olisimme sellaisia. Sellaisia ihmiset ovat. Niin olla, jotta Jumalan suuri suunnitelma täyttyisi. Ja saavuttaakseen sen, mitä Hän tulee saavuttamaan maan päällä, ihminen täytyi suunnitella olemaan tällainen. Toinen on oikea, toinen on väärä. Ja yksi on näiden kahden välistä. Aina ollut niin.

97   Huomatkaa, että he tekevät sen aina, kun he eivät tiedä… Tuo mies, joka on välissä, on huonolla paikalla, koska – koska toinen voi osoittaa, miksi hän ajattelee olevansa oikeassa, toinen taas voi osoittaa, kuinka hän ajattelee hänen olevan väärässä, ja tuo, joka on keskellä, ei tiedä asiasta yhtään mitään. Hän ei tiedä, minne päin kääntyä. Ja juuri samoin on uskonnon kanssa. Ihmiset tekevät saman asian tänään iankaikkisen päämääränsä kanssa.

98   Nyt, se tulee tekemään kipeätä hetkisen. He tekevät sen heidän iankaikkisen päämääränsä kanssa. Mies menee tähän paikkaan syömään, ja jos te löydätte hämähäkin keitostanne, te haluatte vaatia korvauksia tuolta ravintolalta. Te ette millään söisi tuota soppaa, se olisi myrkytettyä. Te ette laisinkaan söisi sitä, jos te löytäisitte jonkun suuren torakan soppalautaseltanne. Te ette ensinkään haluaisi sitä. Sen ajatteleminenkin tekisi teidät sairaaksi. Mutta kuitenkin, te sallitte jonkun teologien joukon työntää kurkustanne alas jotakin, joka vie teidät miljoonien mailien päähän Jumalasta, ja te ahmitte sen. Vaikka: “Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta Sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.” Se on ketju, jonka varassa sielunne riippuu helvetin yläpuolella. Ja kuten olen sanonut aikaisemmin niin: “Ketju on yhtä vahva, kuin sen heikoin lenkki on.” Kaikki, mitä teidän täytyy tehdä, on rikkoa yksi lenkki. Siinä kaikki. Koko ketju särkyy sen kanssa. Se on ainoastaan niin vahva, kuin sen heikoin lenkki on.

99   Ja te tiedätte, että jos te söisitte tuota soppaa, jossa tuo myrkyllinen hämähäkki on, niin se mahdollisesti tekisi teidät sairaaksi. Teidän täytyisi mennä sairaalaan vatsahuuhteluun, ja teillä olisi paljon vaikeuksia läpikäytävänä. Ja se saattaisi itse asiassa tappaa teidät. Mutta voi. Te ette milloinkaan enää menisi sellaisen paikan lähelle. Te ette enää haluaisi mennä sisälle siitä ovesta, koska olisitte peloissanne, että saisitte myrkytyksen ja kuolisitte. Ja sitten te ehdottomasti liitytte johonkin ja panette nimenne kirjaan ja taistelette juuri sitä asiaa vastaan, josta Raamattu sanoo: “Se ei tuomitse ruumistanne, mutta lähettää sielunne helvettiin.” Näettekö? Kuinka outoja asioita ihmiset tekevät. He perustavat iankaikkisen päämääränsä jonkin teologisen termin varaan. Ja te voitte viedä heille Kirjoitukset ja sanoa: “Näin Raamattu sanoo. Tässä se on, juuri tässä.”

100   Ja teologi katsoo sitä ja sanoo: “Kyllä vaan, mutta se oli toista päivää varten.” Ja te kuuntelette häntä. Te näette, mitä Jumala sanoo. Todellinen aito kristitty kuuntelee ainoastaan tuota Sanaa, ja siinä kaikki. Jumalan miehet elävät tuosta Leivästä.

101   Huomatkaa, jotkut uskovat Sanaan. Kun taas toiset uskovat omien kirkkokuntiensa selityksiä, ja tässä sekasotkussa on toisia, jotka eivät tiedä, mitä uskoa.

102   Nyt jotkut heistä sanovat: “Oi, tämä Kirkkojen Maailmanneuvosto tulee olemaan se. Se tulee tekemään meidät kaikki yhdeksi, siitä juuri on kysymys.”

103   Ja toiset sanovat: “Mitä, sehän on perkeleestä! Tässä se on Raamatussa.”

104   Sitten tuo mies, joka ei ota aikaa istuakseen alas ja rukoillakseen ja etsiäkseen sitä, sanoo: “Oi, unohda se.” Voiko sitä unohtaa? Oman suusi lausunto, veli, sinun asemasi, se asenne, jonka sinä otat, se tulee lähettämään sinut iankaikkiseen päämäärääsi, jossa tulet olemaan iankaikkisesti. Älä tee sitä.

105   Meidän on hyvä istuutua alas tutkimaan sitä, kun jotain tällaista , samankaltaista kuin Jeesuksen päivinä, tulee esiin. Kun Hän tuli, seurakunta sanoi: “Oi, Hän on vain luopio. Ei Hänessä mitään ole.”

106   Mutta tuo Yksi sanoi: “Tutkikaa Kirjoituksia.” Hän sanoi: “Te ajattelette, että teillä on niissä Iankaikkinen Elämä, ja ne kertovat teille, kuka Minä olen.”

107   Sitten miesten ja naisten, joissa on vähänkään kristillisyyttä, tai ovat kiinnostuneita iankaikkisesta päämäärästään, tulisi tutkia Kirjoituksia ja nähdä, kuka Hän oli. Silloin kysymys ei olisi ollut: “Kuka on tämä?” vaan he olisivat sanoneet: “Tässä on Hän!” Siinä on sen ero. Näettehän, sellainen on ihminen, he ovat taipuvaisia olemaan sellaisia. Jotkut ovat määrättyjä siihen. On kovaa sanoa se, mutta se on totta. Se näyttää sen.

108   Nyt tänään jotkut sanovat: “Minä uskon Sanan. Sana on Totuus, jokainen Sana Siitä.”

109   Toiset sanovat: “Uh, meidän pastorimme on oppinut… He tietävät, mitä Siitä pitää sanoa.”

110   Toinen sanoo: “No niin, enpä tiedä. Minä liityin tähän, enkä pitänyt siitä. Minä menin tänne ja liityin tähän. Minä en tiedä kumpaan kuulua.” Näettekö? Aivan samoin oli silloin. On kysymys samankaltaisesta ryhmästä. On aina ollut sillä tavoin, alusta alkaen, ja niin tulee aina olemaan.

111   Harkitkaamme nyt Raamatun Totuutta tästä asiasta ja nähkäämme, onko se oikein. Se alkoi tällä alussa samalla tavoin kuin meilläkin on tänään, se ei ole muuttunut tippaakaan. Adam oli “uskovainen”. Saatana oli “uskosta osaton.” Hän ei uskonut Sanaa. Niinpä hän sai Eevan, joka oli “epävarma” siitä, oliko Sana oikein vai ei. Näettekö? Saatana, uskomaton… Jumala oli sanonut: “Sinä päivänä, jona te siitä syötte, sinä päivänä te kuolette.”

112   Saatana sanoi: “Se ei ole oikein.” Näettekö, hän ei uskonut Sitä. Adam uskoi Sen. Niinpä hän työskenteli sen kanssaan, joka oli siinä välillä. Nainen ei tiennyt sitä.

113   Nyt huomatkaa, nainen tässä edustaa tulevaa kirkkokunnallista seurakuntaa, jota kutsutaan morsiameksi. Se kaikki tulee esille 1. Mooseksen kirjassa. Se on siemen. Aloittakaa 1. Mooseksen kirjasta. Silloin te tulette saamaan oikean kuvan. Nyt tässä nainen edusti tämän päivän seurakuntaa, koska jotkut sanovat, (katsokaamme presbyteerejä ja luterilaisia ja kaikkia näitä, jotka tulevat, näitä liikemiehiä, ja niin edelleen): “Me haluamme Pyhän Hengen kasteen. Me haluamme saada Sen.”

114   Käsitättekö, missä päivässä me voimme olla? Voi olla, että he eivät koskaan saa Sitä. Tiedättekö, että Jeesus sanoi: “Kun he, nukkuva neitsyt…”?

115   Muistakaa nyt, nukkuva neitsyt tuli pyytämään öljyä. Se oli kokonaan sinetöity ulos. Se ei saanut Sitä. Se ei milloinkaan saanut Sitä. Käsitättekö, että sen jälkeen, kun Morsian on mennyt, ylöstemmattu Taivaaseen, seurakunnat tulevat yhä menemään eteenpäin, ihmiset ajattelevat pelastuvansa ja kaikkea aivan niin kuin he aina ovat tehneet. Se tulee jatkumaan aivan samoin kuin tapahtui Nooan päivinä. He jatkoivat syömistä ja juomista aivan niin kuin he aina olivat tehneet. He eivät tienneet sitä, mutta ovi oli suljettu. Ja voi olla, ystävät, että ovi voi sulkeutua milloin tahansa. Ehkä niin on jo tapahtunut. Me emme tiedä sitä.

116   Vain muutamia tulee menemään sisälle. Me tiedämme sen, että “niin kuin oli Nooan päivinä, kun kahdeksan sielua pelastui, niin samoin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Vain muutamia sieluja tulee pelastumaan. Minä en sano, että se olisi kahdeksan. Se saattaa olla kahdeksansataa tai… Minä en tiedä kuinka monta. Kahdeksan tuhatta… Minä en tiedä. Kahdeksan miljoonaa… Minä en tiedä.

117   Mutta näettehän, Morsian ei tule muodostumaan vain näistä pienistä, täällä maan päällä tällä hetkellä olevista ryhmistä. Kun tuo seitsemäs vartio, kun Hän tuli, niin kaikki nuo neitsyet nousivat ja kunnostivat lamppunsa. Koko matkan taaksepäin jokainen, joka oli uskonut voidellun Sanan kautta ajanjaksojen, tuli esiin. Kuten pyramidin pohja-osa… Mutta Huippukiven täytyi tulla, että siitä muodostuisi pyramidi. Näettehän, panemaan sen yhteen. Morsian tulee muodostumaan noista, jotka kautta kakkien ajanjaksojen uskoivat ja vastaanottivat Kristuksen Pelastajanaan.

118   Nyt Eeva ei ollut varma. Adam oli sanonut hänelle: “Jumala sanoi, kultaseni, että ‘sinä päivänä, jona siitä syöt, sinä tulet kuolemaan.’”

119   Mutta Saatana sanoi: “Varmastikaan se ei voi olla oikein. Kuvitteletko Isän voivan tehdä niin lapsilleen… Vain hieman hauskaa. Varmasti ei ole niin.” Näettekö?

120   Ja mihin hän lopulta kääntyi? Hän kääntyi tuohon “varmastikaan”. Ja juuri tarkalleen niin seurakunta tekee tänään. “Oi, varmastikaan… Me olemme suuri seurakunta. Me olemme suuri kansa. Me olemme olleet sitä pitkän aikaa. Kaikki tuo fanaattisuus siellä ja tämä asia, jota he kutsuvat Pyhän Hengen kasteeksi. Se on hölynpölyä! Mitään sellaista asiaa ei ole. Uh, varmastikaan… Minä maksan kymmenykset. Minä käyn kirkossa. Minun äitini kävi… Varmastikaan Jumala…” Mutta Jumala sanoi eri tavalla, ja sillä tavoin se tulee olemaan, Jumalan maun mukaisesti. Hän sanoi, että millainen tämä Laodikean aika tulisi olemaan. Minulta on tulossa sitä koskeva kirja ulos hyvin pian, jos Herra suo, koskien tätä Laodikeaa, joka osoittaa, että se on jo ohitse, että hän  on jo sinetöity sisälle ja Kristus on ulkopuolella. Koskaan ei ole sanottu, että Hän tulisi jälleen takaisin sisälle. Niinpä me näemme tänään, että he panevat Sanan ulos, aivan samoin kuin aina on ollut.

121   Nyt pankaa merkille Mooses, voideltu Sana… tai me kutsumme häntä… Toivon, että tulette ymmärtämään kun sanon, että hän oli Messias. Hän oli voideltu Sana, joka oli luvattu tuota päivää varten. Mooses oli sitä! Uskotteko sen? Varmasti, tuo sana Messias merkitsee “voideltu”. Näettehän, Nooa oli oman aikansa voideltu. Aabrahamille oli sanottu, että hänen siemenensä vaeltaisi neljäsataa vuotta orjuudessa, ja että heidät tuotaisiin ulos väkevällä kädellä, ja että Hän tulisi näyttämään merkkinsä ja ihmeensä… mitä Hän tulisi tekemään tuleville sukupolville. Ja Mooses seisoi siellä, tuon päivän voideltu Sana. Siksi hän pystyi panemaan kätensä poveen. Miksi? Hän seisoi Jumalan Läsnäolossa. Aamen! Tuo suuri Jehovan näkyvän Läsnäolon kirkkaus kaikkialla hänen ympärillään. Jokainen hänen tekemänsä liike edusti Jumalaa. Siinä seurakunnan tulisi seistä nyt. Oikein! Sen asemesta me kiukuttelemme jonkin kirkkokunnallisen jutun kanssa.

122   Mutta jokin kiinnitti Mooseksen huomion, ja hän astui sivulle. Ja siellä, tuossa pensaassa, oli tuo Tulipatsas. Ja tässä seisoi Mooses voideltuna. Epäilemättä tuo mies ei edes tiennyt, mitä hän oli tekemässä. Nuo symbolit, jotka hänelle annettiin hän seistessä siellä paimensauvansa kanssa ja tietäessään, että se oli erämaan sauva. Se muuttui käärmeeksi. Ja tuo käärme tuli sovitukseksi erämaassa. Ja kaikki nuo asiat, joita hän teki… Ne olivat merkkejä ja ääniä, jotka puhuivat ihmisille. Näettekö, jokin oli yhteydessä hänen kanssaan. Ja saattaa olla, että Mooses ei edes itse tiennyt sitä, mutta hän oli tuon päivän voideltu Sana. Hän oli voideltu Sanansaattaja. Niinpä jos hän oli tuon hetken Sanansaattaja, hän oli tuon hetken Messias. Hän oli voideltu.

He, Joosua ja Kaaleb, olivat uskovaisia tuon joukon keskellä (huomatkaa) ja he yrittivät opettaa muille Totuutta. Mutta näettehän, Saatana (Daatan ja Koora) aiheutti toisten kuolemisen erämaahan. Nyt, mikä oli siellä vaikeutena?

123   Jumala oli kutsunut Mooseksen. Hän ei halunnut mennä. Noilla profeetoilla oli sellaisia asioita tehtävänä, että he… Niiden tekeminen oli vaikeata. He eivät halunneet mennä ja tulla ylenkatsotuiksi. He halusivat olla yhteydessä ja kulkea muiden veljien kanssa. Mutta näettehän, aivan samoin on… Olen unohtanut, kuka profeetoista sanoi: “Minä en halua tehdä tätä, mutta minun koko sydämeni tulee syttymään tuleen. Jumala on puhunut, ja minun täytyy jakaa Se ihmisille.” Huolimatta siitä pitivätkö he Siitä tai ristiinnaulitsivatko he hänet tai kivittivätkö he hänet, mitä tahansa he tekivät… Jumala oli puhunut hänen sydämelleen, ja hänen täytyi sanoa Se. Ei ollakseen erilainen vaan ollakseen tottelevainen. “Tottelevaisuus on parempi kuin uhrikuuliaisuus, oinasten rasvoja.” Näettehän, Se oli hänen sydämessään. Hänen täytyy tehdä se. Se oli hänen Elämänsä. Hän ei voinut pitää sitä sisällään. Siellä sykki jotakin, joka työnsi heitä. He eivät voineet siunata sitä tai kirota Sitä. Jumala hallitsi heitä niin täydellisesti, että Hän oli heidän äänensä ja heidän toimintansa. Hallelujaa!

124   Antakaa minulle Seurakunta, joka on niin täydellisesti voideltu Jumalalla, kunnes heidän jokainen toimintansa ja liikkeensä on NÄIN SANOO HERRA, joka vaeltaa tuossa Jehovan näkyvän Läsnäolon kirkkaudessa, niin minä tulen näyttämään teille Messiaan (Jumalan voiteleman), joka seisoo maan päällä.

125   Siellä Mooses seisoi tämän pensaan ääressä, ja Jehovan näkyvän Läsnäolon kirkkaudessa. Hän seisoi siellä voideltuna ja hän tuskin tiesi, mitä tehdä. Hän vain totteli sitä, mitä Ääni käski tekemään: “Pane kätesi poveesi. Vedä se ulos. Nosta ylös tuo keppi. Muuta se käärmeeksi. Heitä se maahan jälleen.” Ei ollut väliä sillä, mitä kuka tahansa muu sanoi, hän teki sen.

126   Hän sanoi: “Herra, näytä minulle Sinun kunniasi, ja minä olen valmis menemään Egyptiin. Minä en ole puhetaitoinen mies. Minä en osaa puhua hyvin. Mutta anna minun nähdä Sinun kirkkautesi.” Ja Hän näytti Sen hänelle. Ja hän meni sinne alas ja otti nämä samat asiat osoittaakseen, että hän oli voideltu Messias. Tuo mies nosti tomua maasta ja heitti sen ilmaan, ja kärpäsiä ja kirppuja tuli tuosta tomusta, ja ne peittivät maan. Kuka muu voi luoda kuin Jumala? Hän otti vettä virrasta ja kaatoi sen maalle, ja jokainen vesipisara koko Egyptissä muuttui vereksi. Kuka muu saattoi tehdä niin kuin Jumala? Mitä se oli? Hän oli niin täydellisesti antautunut Jumalan voidellulle Sanalle, kunnes hän itse oli Messias.

127   Egyptiläiset, he yrittivät vähätellä sitä… Tekouskovaiset yrittivät vähätellä sitä. Tekouskovaiset yrittivät omia suunnitelmiaan. Mutta Jumalan Sana vei heidät suoraan Luvattuun Maahan. Ne olivat voideltuja… Hän oli Messias.

128   Nyt erämaassa herää kysymys. Nyt tähän se johtaa.. Nyt minä haluan teidän veljien tarkkaavan. Muistakaa nyt, että nämä ihmiset nauttivat noista siunauksista. He nauttivat tämän profeetan, tämän voidellun, saarnaamisesta. He uskoivat häneen. He seurasivat häntä. Mutta erämaassa nousi esiin eräs, jonka nimi oli Daatan, ja eräs, jonka nimi oli Koora. Ja he sanoivat: “Pitääkö tämän olla yhden miehen asia? Mooses ajattelee, että hän on ainoa, jonka Jumala on kutsunut.”

129   Tuota yhdenmiehen Sanomaa, sitä he eivät halunneet. Ei, he eivät halunneet Sitä. Eikä Jumala milloinkaan ole toiminut kuin yhden henkilön kanssa kerrallaan. Se on aina yhdenmiehen Sanoma. Milloin Hän koskaan on toiminut ihmisten kanssa muutoin kuin yhden henkilön kautta? Se on yksilö. Se ei ole ryhmä. Te olette vastuussa Jumalalle, joka ainoa teistä. Te sanotte: “Oi, minä uskon Sen.” Te vain.. Se, mitä te teette, on Sen elättelyä. Te vain elättelette ajatusta.

130   Tässä on nainen. Minä olen nuori mies ja haluan mennä naimisiin. Hän täyttää minun vaatimukseni kaikin tavoin. Hän on hieno kristitty, hän näyttää sellaiselta, hän pukeutuu sellaisen tavalla, hän toimii ja elää kuten kristitty. Minä myönnän, että hänestä tulisi hyvä vaimo minulle. Mutta hän ei ole minun, ennen kuin otan hänet omakseni.

Samalla tavalla on Sanoman kanssa. Te osoitatte myötätuntoa Sille ja sanotte: “Se on oikein.” Mutta teidän täytyy ottaa Se omaksenne voidaksenne tulla osaksi Siitä. Silloin te ja Sanoma tulette yhdeksi. Silloin voitelu on teidän kanssanne, samalla tavoin kuin se on muidenkin kanssa.

131   Nyt, Saatana, hän ei uskonut Sitä. Hän aiheutti sen, että Daatan ja nuo muut eivät uskoneet Sitä, ja se aiheutti heidän kaikkien kuoleman. Mutta te sanotte: “Odotahan hetkinen, veli Branham. Sinä sanoit: ‘Kolme: Mooses, Joosua ja Kaaleb.’” Se on tarkalleen oikein. Niin siellä oli. “Mutta tässä sinä vain sanoit: ‘Kaksi.’ Sinä sanoit, että “siellä oli…”

132    Te sanotte: “Yliluonnollinen Saatana.” Mutta siellä oli myös yliluonnollinen Jumala, joka voiteli nämä kolme. Saatanan ainoa voideltu. Mutta toinen on tulossa, toinen on tulossa, tarkatkaapa muutamia minuutteja. Hän tulee näyttämölle ja hänen nimensä on Bileam. Hän on rahaa rakastava profeetta, niin kutsuttu profeetta, väärä profeetta.

133    Aina on kaikenkaltaisia profeettoja. Ja Israelin kanssa oli aina profeettoja, noita hienosaippualla peseviä profeettoja, jotka halusivat kuulla hyvän sanan kuninkaalta… Samoin kuin Ahabilla oli sellaisia neljä sataa, kaikki puettuina kirkollisen tyylin mukaisesti. Hän sanoi tuolle suurelle kuninkaalle, Joosafatille: “Aivan varmasti, minulla on niitä neljä sataa, kaikki hyvin koulutettuja, heprealaisia profeettoja.”

134   Ja he kaikki tulivat ja profetoivat. Mutta tuossa miehessä oli tarpeeksi Jumalaa, niin että hän tiesi sen olevan väärin, koska hän tiesi Elian kironneen tuon asian. Ja kuinka voisi Jumala siunata sen, minkä hän oli kironnut? Hän ei voinut tehdä sitä. Hän sanoi: “Eikö sinulla ole vielä yhtä, jolta me voisimme kysyä?”

135   Hän sanoi: “Kyllä, täällä on yksi, Miika, Imlan poika, mutta minä vihaan häntä. Hän aina hyökkää meidän päällemme, tuomitsee minut ja sanoo minusta kaikenlaista pahaa.” Kun Jumala oli puhunut, kuka voi olla puhumatta Totuutta? Kun se oli vastoin Jumalan Sanaa, hänen täytyi kirota tuo asia. Heillä on aina ollut tällainen, väärä profeetta, mutta heillä on myös aina ollut todellinen. Muistakaa, heitä ei ollut kokonaista koulullista. Heitä oli siellä vain yksi. Ja samalla tavoin on minä aikana tahansa. Samalla tavoin on tänäänkin.

136   Tämän päivän profeetta on tämä Sana. Tämän päivän profeetta ei ole metodisti-profeetta, baptisti-profeetta, helluntailais-profeetta tai mikään näistä erilaisista profeetoista ympäri maata. Mutta tosiasia yhä on, että on yksi Todellinen Profeetta, joka on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Kyllä vaan, Jeesus Kristus! Ja Hän on Sana. Kyllä! Hän on Sana, tämän hetken Voideltu Sana.

137   Pankaa Hänet nyt merkille kun menemme eteenpäin. Sitten tässä tulee Bileam, tuo palkka-profeetta. Mitä hän teki? Hän käveli suoraan jokaisen Jumalan Sanan ylitse sen jälkeen, kun Jumala oli näyttänyt sen hänelle. Hän edustaa tämän päivän kirkkokuntaa. Me tulemme osoittamaan sen muutamassa minuutissa. Sellainen oli Daatan, ja sellaisia olivat muutkin. No niin, Bileam edusti kirkkokuntaa. Hän oli henkilö, jonka olisi tullut tietää paremmin. Jumala antoi hänelle varoituksen, ja hän silti meni tuon varoituksen ylitse. Hän oli niin hulluna rahan ja suosion perään, hän halusi olla osa heistä. Ja samanlaisia ovat seurakunnat tänään ja menevät suoraan Kirkkojen Maailmanneuvostoon. Ja varoitus soi ympäri maata merkkien ja ihmeiden kanssa näinä viimeisinä päivinä. He menevät suoraan siihen joka tapauksessa, koska he rakastavat ihmiskunniaa enemmän kuin Jumalan Sanaa.

138   Minulla on siellä hyvä ystävä, joka saarnaa tuota sanomaa. Hän on helluntailainen, joka siellä ulkona yrittää tuoda seurakuntaa yhteen. Hän sanoo, että “meidän täytyy tulla tähän, tähän ekumeeniseen liikkeeseen.” Kun jotkut niistä… Kristuksen Kirkko. Monet näistä kirkkokunnista eivät edes usko neitseelliseen syntymään ja näihin eri asioihin, ja he kaikki kuuluvat siihen. Kuinka voi kaksi kulkea yhdessä, elleivät he ole sopineet siitä? Sitten te sanotte “Aamen” sille. Ja minä ihmettelen tätä nyt: miten mies voi sanoa olevansa kristitty ja pyhällä Hengellä täytetty ja sitten kieltää, että Sana on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti? Pyhä Henki teissä vahvistaa tuon Sanan, jokaisen Sanan: “Aamen. Aamen. Aamen.” Kun Sana sanoo mitä tahansa, te sanotte: “Se on Totuus.” Aamen. Koska te olette yhtä mieltä Sanan kanssa. Te olette yhtä mieltä Jumalan kanssa. Te ja Jumala olette yhtä. Jumala on teissä. Te olette Hänen poikansa tai Hänen tyttärensä, ja se tekee teidät Hänen messiaaksi, kun voideltu Sana elää teissä.

139   Pankaa merkille, Bileam meni suoraan näiden asioiden ylitse. Hän oli täydellinen esikuva kirkkokunnasta ja täydellinen vastaus heidän makuunsa. Sitä Daatan halusi. Sitä Koora halusi. He halusivat muodostaa siitä organisaation. He sanoivat: “Me kaikki olemme pyhiä miehiä.”

140   Minä en välitä siitä. kuinka täydellisesti kaksi miestä vaeltaa yhdessä, kuitenkin he eroavat toisistansa. Meillä ei ole jokaisella samanlaista nenää. Meidän peukalonjälkemme eivät ole samanlaisia. Meissä on monia erilaisia asioita, jopa kaksosissa, ja kuitenkin me voimme antaa toisillemme verensiirron, vaikka olemmekin erilaisia. Niinpä te huomaatte, että Jumala asettaa yhden henkilön tuohon asemaan, ja toinen uskoo sen.

141   Hän teki yhden miehen, ja sitten monia miehiä tuosta miehestä. Me kaikki kuolemme Adamissa, ja me kaikki elämme Kristuksessa. Hän valmisti yhden kuoleman tien, ja he kaikki menivät siihen. Ja Hän valmisti Elämän tien, ja niin kuin monella vaeltajalla on Elämä. Yksi Mies pois, ei tusina miehiä kuolemaan. Tusinan miehiä ei tarvinnut tehdä syntiä. Yksi mies teki yhden synnin. Yksi Mies maksoi täydellisen hinnan rangaistuksena. Siinä ei tarvita enää mitään polvillaan konttaamista, eikä tarvita sanoa: “Terve Maria”, eikä kaikkia näitä erilaisia asioita kuten kunnianosoituksia kuolleille ihmisille. Jeesus kuoli, jotta Jumalan lahja voisi olla ilmainen. Hän maksoi velan täydellisesti. Mutta näettekö, me haluaisimme sanoa jotakin muuta Sen suhteen.

142   Tarkatkaa tätä nyt. Nämä miehet tulivat sinne ja sanoivat: “Sinähän yrität tehdä itsestäsi ainoan miehen koko joukosta. Luuletko sinä olevasi ainoa?”

143   Ja Mooses oli väsynyt häneen. Hän meni takaisin ja sanoi: “Isä…”

144   Hän sanoi: “Erota itsesi heistä. Minä…”

145   “Kaikki, jotka ovat Jumalan puolella, tulkoot tänne.” Ja Hän avasi maan ja nielaisi heidät. Onko se oikein? Ajattelehan vain sitä, veli. Miksi he eivät uskoneet häntä? Miksi he eivät uskoneet, että tämä Mooses oli tuo Jumalalta tullut johtaja? Miksi he halusivat touhottaa hänen kanssaan? He aina nurisivat ja valittivat, kun he näkivät Jumalan käden Jumalan todistaessa, että Mooses oli Hänen voideltu Messiaansa. Näettekö te? Näettehän, että syvällä sydämessään he halusivat jotakin erilaista.

146   Mitä tapahtui teille helluntailaisille? Muutamia vuosia sitten te tulitte ulos tuosta sekasotkusta, jota kutsutaan kirkkokunnaksi, tullaksenne helluntailaisiksi. Miksi te jälleen halusitte mennä takaisin siihen? Koska kuoren täytyi muodostua. Jyvää ei vielä ollut täällä. Huomatkaa, juuri sillä tavoin he toimivat. Se oli heidän sydämessään. Heidän täytyi tehdä se.

147   Näettekö nyt, että Daatanilla oli idea, että he kaikki yhdessä voisivat tehdä siitä suuren uskonnon. Tiedättekö, että jopa apostoli Pietarilla oli sama idea Kirkastusvuorella. Hän sanoi: “Rakentakaamme tänne kolme majaa; yksi Moosekselle, yksi laille ja yksi profeetoille ja yksi…”

148   Ja hänen vielä puhuessaan siellä tuli alas Ääni, joka sanoi: “Tämä on Minun rakas Poikani, kuulkaa Häntä.” Ja katsoessaan uudestaan he näkivät Jeesuksen olevan yksin. Siellä Hän seisoi. Hän oli Sana. Kaikki, mitä teidän täytyy kuulla, on Sana. Hän on Sitä jokaisena ajanjaksona. Nähkää, mitä Sana sanoo tuota ajanjaksoa varten ja tarkatkaa, kuinka Jumala voitelee Sen ja kulkee Sen kanssa. Siinä kaikki.

149   He seurasivat Tulipatsasta Luvattuun Maahan. Nuo, jotka tekivät koko matkan niin, menivät lävitse, ja toiset kuolivat. Huomatkaa, he halusivat Sanan, joka olisi sekoitettuna maailman kanssa, joka se sai aikaan sen, että he tekivät virheen. Ja pankaa merkille, mitä se teki heille. He menettivät sen, koska he eivät vastaanottaneet voideltua Sanaa. Näettehän, että ensin teillä täytyy olla todellinen, josta voidaan tehdä väärennös. Ja siellä se oli heillä, ja Jumala näytti, että Hän ei ollut sen kanssa.

150   Ajatelkaa, kuinka täydellisesti Sana oli tehty tunnetuksi heille, kun se vahvistettiin heille. Kaikki se, mitä Mooses profetoi, tapahtui. Hänet oli kutsuttu viemään heidät Luvattuun Maahan. Kaikki se, mitä Mooses profetoi, tapahtui juuri siinä paikassa. Yksikään sen Sana ei pettänyt. Mikä etuoikeus sen olisi tullutkaan olla; tietää että te vaellatte… Kun Mooses kertoi heille Sanoman, heidän täytyi uskoa Se ensin. Mutta saatuaan heidät sinne ulos, Jumala sanoi: “Minä tulen todistamaan heille, että Minä olen tuo Tulipatsas, jonka te tapasitte erämaassa.”

151   Niinpä Hän sanoi: “Kokoa heidät kaikki yhteen vuoren ympärille.” Ja Hän tuli alas Siinain Vuoren huipulle, ja Jumala alkoi jylistä.

152   Ja ihmiset sanoivat: “Älköön Jumala puhuko meille. Puhukoon Mooses.”

153   Jumala sanoi: “Minä en tule enää puhumaan heille tällä tavalla, mutta Minä tulen nostamaan heille profeetan, joka tulee puhumaan Minun Nimessäni.” Niinpä me näemme, että niin Jumala on aina toiminut. Miksi he eivät nähneet sitä alussa? Nähdä kaikki nämä asiat ja sitten nurista sitä Sanomaa vastaan, joka oli viemässä heitä Luvattuun Maahan, Sanomaa, joka pani heidät liikkeelle oikealla tavalla ja vei heitä Luvattuun Maahan. Mutta vielä heidän täytyi nurista sitä vastaan. Ajatelkaa kuinka täydellisesti he olisivat voineet kulkea joka päivä vaeltaessaan Herran kanssa. Millainen elämä elää, siellä erämaassa! Syödä mannaa aamulla, joka oli tullut alas yön aikana.

154   Tiedättekö, että siitä heille niin tavallista, että he lopulta sanoivat: “Meidän sielumme vihaa tätä leipää.” Ja samalla tavoin on ollut meidän kanssamme. Ajattelen vain näitä pieniä ryhmiä… vain minun omassa pienessä palvelutehtävässäni, ympäri maan. Jotka ovat nähneet muutakin kuin vain parantamista. Sillä tavoin se on aina ollut. Parantaminen, Jumalalla on aina ollut parantumismahdollisuus jossakin. Kerran Hänellä oli Enkeli lammikolla. Ja kaikkia erilaisia asioita. Vaskikäärme erämaassa. Teillä on aina ollut parantumisen symbolit. (Se ei ole se, mistä minä puhun.) Parantuminen on yksi asia, joka vetää ihmisten huomion puoleensa. Kuka tahansa voi lahjoittaa parantamiskokouksia varten. He tekevät lahjoituksia laulufestivaaleille. Mutta kun tulee kysymys kurjasta kadotetusta sielusta, niin sen kanssa he eivät halua olla missään tekemisessä. Katsokaahan, eikö se olekin suunnilleen niin? Meillä on kaikkea… mutta kurjalle kadotetulle sielulle. Sen kanssa he eivät halua olla tekemisissä missään tapauksessa. He antavat hänen hapuilla minne tahansa. Sanotaan: “Kaikki on hyvin, hän kuuluu seurakuntaan. Ei se mitään vahingoita.”

155   Nyt me huomaamme tässä… (Aiomme lopettaa niin pian kuin pystymme.) Ajatelkaa, kuinka täydellistä se oli. Minä katson taaksepäin niitä päiviä, jotka me olemme olleet täällä tämän maan päällä. Katsokaa, mitä Herra Jumala on tehnyt. Se alkoi suurilla merkeillä ja ihmeillä, joista me kaikki nautimme. Sitten tarkatkaa… Sitten sitä seurasi Sanoma.

156   Katsokaa, mitä on tapahtunut. Kävellen siellä, eikä vain yksinänne, vaan miesjoukon kanssa. Nähdä enkeli-muodostelman tulevan Taivaasta ja ravistelevan koko maata, ja vain seistä siellä. Sanomalehdet kirjoittivat siitä. Ja oli ennustettu kuukausia ja kuukausia etukäteen, mitä tulisi tapahtumaan. Siellä Hän seisoi ja sanoi: “Aika on käsillä. Palaa takaisin. Avaa Seitsemän Sinetin salaisuudet, jotka ovat olleet kätkettyinä kautta kaikkien uskonpuhdistusten ajan, ja tuo se julki.” Sitten tulee Käärmeen Siemenestä saarnaamiseen, ja kaikista näistä senkaltaisista asioista. Ja mitä kirkonmiehet tekevät? Sen sijaan että sanoisivat: “Mitä, Lutherhan sanoo näin tai tällaista.” He eivät tule koskaan näkemään sitä. Mutta mikä etuoikeus se onkaan meille, jotka uskomme, että saamme vaeltaa Jumalan Läsnäolossa joka päivä.

157   Seistä siellä ja nähdä pyörretuulen tulevan alas taivaasta. Se räjäytti vuoren melkein kahdeksi seisten siellä, missä me olimme, ja katkoi puiden latvoja, ja muuta sellaista. Ja Sana kaikui räjähtäen ja ravisteli siellä kolme kertaa ja sanoi: “Tarkkaa sitä, kun Se menee Länsirannikolle.” Se meni sinne ja ravisteli Alaskaa. Ja Se tulee nyt suoraan alaspäin pitkin Länsirannikkoa. Aivan tarkalleen.

158   Päivää aikaisemmin minä otin kiven ja heitin sen ylös ilmaan ja sanoin: “NÄIN SANOO HERRA: ‘Hetki on täällä. Tuomiot tulevat alkamaan maan päällä. Maanjäristyksiä ja kaikkea muuta tulee tapahtumaan. Ja koko Länsirannikkoa tullaan ravistelemaan, ja niin edelleen.’” Katsokaa, kuinka täydellistä. Päivä päivältä, aivan tarkalleen sillä tavalla, kuin Hän sanoi sen. Kuinka me voisimme kääntyä takaisin, veljet? Pitäkäämme uskomme suunnattuna Häntä kohden.

159   He sanovat: “Kuka tämä on?” Me tiedämme, kuka Tämä on. Hän on Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, Tulipatsas. Kun Mooseksen aikana, katsokaa mitä se sai aikaan, se oli esikuva tämän päivän Tulipatsaasta. Se on aina… Miksi he eivät uskoneet, että Jeesus oli Sana? Heillä oli väärä selitys ja ymmärrys. Aivan samoin kuin Eevakin teki, niin he tekevät nyt.

160   Sitten Bileam ja hänen oppinsa olivat heille oikein sopivia. Se täytti heidän makunsa tarkalleen. Juhlassa, näettekö… Mooabilaisten juhlassa, näettekö… Oi, mitä Hän sanoi. Katsokaa nyt kuvaa tänään, kuinka se onkaan esikuvansa mukainen. Mutta pankaa merkille hetken aikaa tuo mooabilaisten juhla. Näettehän, jos Bileam ei kyennyt saamaan heitä yhdellä tavalla, niin sitten hän organisoi heidät yhteen. Jos hän ei voinut kirota heitä itse… Mitä enemmän hän kirosi, sitä enemmän Jumala siunasi.

161   Näettekö, sen hän on tehnyt helluntailaisille. He sanoivat muutamia vuosia sitten teille, kun te aloititte: “Te ette tule pääsemään minnekään. Teissä ei ole mitään. Te tulette palamaan loppuun. Te olette vain joukko fanaatikkoja.” Mutta joka kerta kun he yrittivät kirota teitä, te tulitte jälleen takaisin. Jumala jatkoi Sanomansa paljastamista. Aivan sieltä alusta, vanhasta Yleisneuvostosta alkaen. Sitten Hän toi sisälle sen, että he saivat kasteen Jeesuksen Kristuksen Nimeen. Sitten yksi hyppäsi tähän suuntaan, toinen toiseen ja kolmas meni… He organisoivat sitä ja tätä. Jumala jatkoi siunaamista.

162   No niin, kun perkele näki, ettei hän voinut kirota teitä. Ymmärrättekö? Niin mitä hän tulisi tekemään? Hän päättää organisoida teidät. Tuoda teidät… “Oi, me kaikki kuitenkin olemme yhtä.” Näettekö? “Me kaikki uskomme samaan Jumalaan.” Niinpä se oli juuri se, minkä Bileam teki. Ja eikö Juuda varoittanut meitä tästä? He eksyivät Bileamin tielle… Bileamin oppiin ja tuhoutuivat vastaväitteissä. Eikö Juuda, Jeesuksen kasvatusveli, varoitakin meitä tästä Raamatussa? He ovat kuten Kain, joka alussa kävi kirkossa ja rakensi kirkkoja ja rakensi alttarin ja uhrasi. He erehtyvät Kainin tielle. He juoksevat Bileamin tietä ja tuhoutuvat Kooran vastaväitteissä. Juuda tuo tässä koko asian esiin aivan samalla tavoin kuin mekin olemme tehneet tänä aamuna teidän edessänne, kuten me olemme tehneet sen. Koko asia lepää siinä.

163   He tuhoutuivat Kooran vastaväiteisiin. Ajatelkaa vain sitä, kuinka pahaa se oli. Ajatella vain sitä kun Bileam sanoi: “Me tulemme nyt kaikki menemään juhliin. Me olemme kaikki yhtä.” Ja mooabilaiset, jotka olivat Lootin tyttären lapsia, uskoivat Jumalaan. “Me kaikki uskomme yhteen Jumalaan.” Fundamentaalisesti he olivat täysin oikeassa. Tarkatkaa Bileamia siellä, aivan yhtä fundamentaalinen kuin kuka tahansa hyvä baptisti tai presbyteeri tänään on. Hän tuli sinne, ja siellä oli Israel, tuo ei-kirkkokunnallinen… He olivat kansakunta. Israel ei ollut kansakunta. Se oli joukko ihmisiä tuohon aikaan. Ja jonkun ajan kuluttua he eivät tahtoneet vaeltaa Jumalan tietä. He halusivat olla kuten muutkin kansakunnat. Silloin he epäonnistuivat. Mutta kaikki on hyvin, niin kauan kuin he haluavat pysyä Jumalan kanssa.

164   Bileam tuli sinne ja katsoi heitä ja sanoi: “Minä tiedän, että yksi heidän saarnaajistaan meni naimisiin toisen miehen vaimon kanssa.” Ja kaikkia näitä asioita, varmastikin heillä oli niitä paljon. Mutta hän unohti leiristä kuuluvan Kuninkaan huudon. Hän ei koskaan nähnyt lyötyä Kalliota eikä vaskikäärmettä, joka roikkui siellä sovitusta varten. Hän ei käsittänyt, että he eivät olleet kiinnittyneet mihinkään organisaatioon. He olivat kiinnittyneet Jumalan Liittoon ja vaelsivat siinä. Näettekö? Ja Bileam sanoi, fundamentaalisesti: “Rakentakaa minulle seitsemän alttaria.” Se oli Jehovan vaatimus. Se Jehovalla oli molemmilla puolilla. “Hyvä on, pankaa seitsemän vasikkaa niiden päälle.” Se heillä oli siellä alhaalla leirissä. “Pankaa niille seitsemän oinasta, koska Messias on tuleva jonakin päivänä.” Hyvä on.

165   Näettekö, pohjimmiltaan he olivat molemmat oikeassa. He olivat sitä fundamentaalisesti. Mutta eräänä päivänä, kun hän näki, ettei hän saanut mitään aikaan sen avulla, hän sanoi: “Jospa me sitten vain organisoimme itsemme yhteen.” Ja siinä he tekivät virheensä.

166   Ja juuri siinä helluntailaiset tekivät virheensä sen organisoituessa takaisin aivan samalla tavoin kuin muutkin seurakunnat. Minä en ole teidän vihollisenne. Minä olen veljenne. Jonakin näistä päivistä te tulette näkemään, että se on totuus. Siihen voi vielä mennä vähän aikaa, muutamia auringon kiertoja, mutta jonakin päivänä te tulette näkemään, että se on oikein.

167   Sitten Bileamin oppi iski heihin kuin… Sitä he halusivat. “Me olemme kaikki yhtä.” Näettekö? Niinpä, sinne he menivätkaikki heidän profeettansa, ja he kaikki menivät heidän kanssaan. Ja he olivat juhlissa, ja jotkut sanoivat: “Me kaikki uskomme, että on yksi Jumala. Uskokaamme se.” Juuri sitä he olivat odottaneetkin, aivan tarkalleen.

168   Nyt kun metodistit ja baptistit tuskin tulevat yhteen organisaatioittensa vuoksi, mutta kun tulee pääorganisaatio, niin että me kaikki voimme tulla yhteen, niin hyvä on. “Uhuh”, te sanotte, “helluntailaiset eivät koskaan tule vastaanottamaan sitä.” Eivätkö? Mitä he tekivät jokin aika sitten Missourissa? Varmastikin te luette lehtiänne. Ettekö teekin niin? Ei, ette te helluntailaiset, te ihmiset, mutta se ei riipu teistä, se on tuo hallitus siellä ylhäällä, joka liikuttaa teitä. Se on pää, joka kääntää teitä. Se on oikein. Älkää te menkö sen kanssa. Pysykää poissa tuosta asiasta, se on pedon merkki. Näettekö? Tuo hallituksellinen pää on se, joka liikuttaa.

169   Me emme koskaan olisi menneet sotaan Saksaa vastaan, tai ketään muutakaan, ellei jotkut näistä politiikoista, jotka istuvat siellä, valmistaisi uusia aseita ja aloittaisi… Minä en halua rahaa… veri-rahaa omasta lapsestani, jonka täytyy mennä sinne ja kuolla sen vuoksi. Ja perkele hallitsee koko maailmaa. Näin Jeesus sanoi. Eikä se tule olemaan oikein ennen kuin vasta Tuhatvuotisvaltakunnassa, kun Jeesus tulee ja ottaa hallituksen. Mutta nyt meillä on näitä vaikeuksia.

170   Se oli juuri se asia, jota he olivat odottaneet. Se oli juuri se, mitä he halusivat. Se oli Saatanan voitto mooabilais-juhlassa. Ja hänellä on myös toinen tulossa. Hän kokoaa heidät kaikki yhteen… Kaikki yhdessä! Ajatelkaa vain, mitä he ovat tehneet. Samoin kuin silloinkin. Sen suunnittelemiseen ei tarvittu mitään pitkää kolmen neljän vuoden aikaa. Heillä oli väärä profeetta, mies, joka kulki Jumalan Sanan ylitse… Jokaisen varoituksen, jonka Jumala on lähettänyt kansakunnalle ja kertonut heille: “Tulkaa ulos siitä! Tulkaa ulos siitä! Tulkaa ulos siitä!” He eivät tule tekemään sitä. He tulevat pysymään juuri siellä.

171   He jättävät huomioon ottamatta Jumalan Sanan, huomioon ottamatta. Sanat, huomioon ottamatta merkit, huomioon ottamatta ne asiat joissa me olemme. Ja menevät suoraan eteenpäin sanoen: “Me tulemme saamaan sen joka tapauksessa. Me tulemme menemään sinne. Meillä täytyy olla se. Siinä kaikki. Me olemme kaikki yksi.” Näettekö te perkeleen hullutuksen? Sen saman asian tekivät Nikean juhlassa, Nikeassa, Roomassa. He tekivät siitä organisaation, ja se on tapahtunut. Saatanalla on ollut Nikean juhlansa. Ja aina siitä asti… Kuunnelkaahan, tulen sanomaan valtavan suuria sanoja tässä nyt. Ja te nauhan kuuntelijat, jotka haluatte väitellä tästä, väitelkää siitä itsenne ja historian ja Raamatun kanssa, mutta älkää minun kansaani.

172    Kuunnelkaa! Joka kerta kun Jumala lähettää sanansaattajan ja saa Sanoman alulle… Ja kun tuo seurakunta, tuo ihmisryhmä, tulee kirkkokunnalliseen juhlaan… Siinä he tekevät sen. Siinä te helluntailaiset olette tehneet sen. Siinä te Ykseyden veljet olette tehneet sen. Siinä te loputkin olette tehneet sen teidän kirkkokunnallisessa juhlassanne, kun heittäydytte takaisin samaan asiaan, jonka Jumala kirosi alusta alkaen. Se on tarkalleen Totuus. Milloin tahansa seurakunnalla oli herätys… Lutherin aikana… Mitä tapahtui? Metodistien aikana… Koko matkan kautta ajanjaksojen… Zwingli, Finney ja he muutkin, kun heillä oli ollut herätys, niin mitä he tekivät sen kanssa? Heittivät sen suoraan kirkkokunnalliseen juhlaan ja ryömivät sisälle ollakseen muiden kanssa ja polttomerkitsivät teidät muiden kaltaisiksi. Sitten teillä on joukko miehiä hallitsemassa teitä, eikä Pyhä Henki voinut liikkua pidemmälle. Jos te alatte saarnata jotakin, mitä Raamattu opettaa, ja tuo kirkkokunta ei usko sitä, he panevat teidät suoraan ulos. Yrittäkää sitä kerran ja nähkää, onko se oikein vai ei. Te tulette näkemään, että se on Totuus. Näettekö, kirkkokunnallisessa juhlassa, joka kerta kun he kutsuvat sen, tuon Bileamin juhlan, vaikeudet tulevat. Oi, Luther, Wesley, helluntailaiset ja he kaikki ovat sen uhreja.

173   Huomatkaa, silloin, hallelujaa, kun Mooses astui esiin ja sanoi: “Kuka on minun ja Jumalan puolella?” Aamen! Silloin kun leeviläinen veti esiin miekkansa ja meni leirin lävitse ja tappoi armotta jokaisen, joka oli yhteydessä sen kanssa. Aamen! Kaiken, jokaisen miehen, jolla oli mooabilainen nainen, he tappoivat heidät yhdessä. Nyt hetki on tullut. Missä on tuo mies? Missä ovat Aaronin pojat, jotkut papistosta, jotka ovat halukkaita vetämään esiin Jumalan Sanan, tämän terävän kaksiteräisen Miekan? Jotka sanoisivat: “Kuka seisoo minun ja Jumalan kanssa?” Missä hän on? Voidaan kutsua, mutta kukaan ei vastaa. Näettekö, mitä minä tarkoitan? Me emme ymmärrä sitä. Jotakin on väärin. Huomatkaa, se oli silloin, kun Mooses nousi ylös ja sanoi nämä sanat.

174   Huomatkaa heidän syntinsä, jonka he tekivät siellä, kun he muodostivat itsestänsä kirkkokunnan mooabilaisten kanssa ja tekivät heistä yhden ruumiin. Tuota syntiä ei koskaan annettu heille anteeksi. Minä tulen pysyttelemään siinä hetken. (On myöhäistä, mutta vain hetki vielä.) Heidän syntiään ei koskaan annettu anteeksi heille. Yksikään heistä ei päässyt Luvattuun Maahan. Jeesus sanoi… Anteeksi, Johanneksen 6. luvussa Jeesus sanoi, Johannes 6, kun he sanoivat: “Meidän isämme söivät mannaa erämaassa”… He olivat helluntailaisia. Veli, he söivät mannaa, heillä oli todellinen asia.

175   Jeesus sanoi: “Ja he ovat joka ainoa kuolleita. He ovat tuhoutuneet. He ovat iankaikkisesti mennyttä.” Heidän syntiään ei milloinkaan annettu heille anteeksi. Mitä he tekivät? He rikkoivat liittonsa Jumalan kanssa ja organisoituivat Bileamin kanssa, tuon palkka-profeetan, joka ei halunnut vastaanottaa Jumalan varoitusta, joka ei halunnut ottaa Jumalan Sanaa, joka ei halunnut ottaa mitään Jumalalta. Mutta hän oli päättänyt saada heidät kaikki yhdeksi. Voitteko te nähdä tuon hullutuksen? Voisin pysytellä siinä pitkän aikaa, mutta uskon teidän käsittäneen sen. Huomatkaa, heidän syntiänsä ei koskaan annettu heille anteeksi, ei yhdellekään noista, jotka elivät noiden siunausten alla ja söivät mannaa, ja kaikkea muuta.

176   Kun todellinen, tosi Sanoma tuli ratkaisun paikalle, he organisoivat sen. “Me tulemme liittämään mooabilaiset ja itsemme yhteen. He ovat suuri organisaatio, suuri kansakunta. Me emme ole edes kansakunta. Me tulemme menemään naimisiin toistemme kanssa ja sitten meillä tulee olemaan kaikki hyvin. Me tulemme olemaan heidän kanssaan.” Ja sitä ei milloinkaan annettu anteeksi, ei milloinkaan. Sitä ei milloinkaan annettu heille anteeksi.

177    Jeesus sanoi: “He ovat joka ainoa kuolleita.” Tulkitkaa tuo sana hepreasta tai kreikasta, kummasta tahansa, tai jopa englannista. Se merkitsee “iankaikkinen ero”, iankaikkisesti menneitä. Oikein.

178   Oi, kyllä, he näkivät ihmeitä. He näkivät Sanan voideltuna. He söivät mannaa, joka tuli Taivaasta. He nauttivat sovituksen siunauksista. He näkivät, kuinka lyöty Kallio antoi vetensä. He joivat siitä. He olivat henkilökohtaisessa yhteydessä Sen kanssa. Mutta kun tultiin tuon Sanan rikkomiseen… Älkää te milloinkaan unohtako sitä! Kun Jeesus sanoi: “Minä ja Minun Isäni olemme yksi”, Hän ei sanonut niitä olevan kolmea, huh? Kun kaikki nämä suuret perustavaa laatua olevat Kirjoitukset…

179   Eräs mies tuli eräänä iltana näyttämään minulle, missä minä olin väärässä, tai puhuakseen kolminaisuudesta. Minulla on tuhansia hyviä kolminaisuus-ystäviä. He ovat tuossa Babylonissa. Minulla on myös paljon ykseys-ystäviä tuossa Babylonissa. Mutta mitä tapahtui? Hän sanoi: “Kyseessä on terminologia, veli Branham. Uskotko sinä kolminaisuuteen?”

180   Minä sanoin: “Tietenkin. Minä otan sinun sanasi, terminologia.” Minä kysyin: “Miten sinä uskot siihen?”

Hän sanoi: “Minä uskon yhteen Jumalaan”

Minä sanoin: “Sinä teet hyvin.” Näettehän?

Hän sanoi: “Minä uskon, että on yksi Jumala, ja että Jumaluudessa on kolme persoonaa.”

Minä sanoin: “Etkö sinä olekin BIOLA-opiston oppilas?”

Hän sanoi: “Kyllä.”

181   Minä sanoin: “Kuulostaa siltä. Se ei kerro kovinkaan hyvää sinun koulutuksestasi.” Minä sanoin: “Kolme henkilöä ja yksi Jumala?” Minä sanoin: “Websterin sanakirjan mukaan täytyy olla henkilöllisyys ennen kuin voi olla persoona. Sinä uskot kolmeen jumalaan, herra.” Te ette voi olla persoona olematta persoonallisuus, koska tarvitaan persoonallisuus tekemään teidät persoonaksi.

182   Niinpä hän sanoi: “No niin, veli Branham, tiedätkö, etteivät edes teologit voi selittää sitä.”

183   Minä sanoin: “Se on tarkalleen oikein. Sana ei tule teologeille. Raamattu on kokonaan sidottu Ilmestyksen pohjalle: ‘Tälle kalliolle Minä tulen rakentamaan Minun Seurakuntani, ja Helvetin portit eivät voi voittaa Sitä.”’ Näettekö? Aamen! Siinä se on teille.

184   Nyt me haluamme kiirehtiä ja lopettaa niin nopeasti kuin voimme. Minun täytyy ohittaa joitakin näistä Kirjoituksista ja muistiinpanoista. Huomatkaa nyt, heille ei koskaan annettu anteeksi sitä, mitä he tekivät. Mitä he tekivät? He nauttivat siunauksista. Älkää unohtako sitä. Tulen kertaamaan sen uudelleen. Heille ei koskaan annettu anteeksi sitä. Muistakaa, tämä nauha menee ympäri maailman. Sitä tullaan soittamaan leireissä Afrikassa, Intiassa ja kaikkialla ympäri maailman, käännetään eri kielille, eri leireissä, eri paikoissa. Tuota syntiä ei koskaan annettu anteeksi.

185   Te sanotte: “Siunattu Jumala, minä tein tämän. Minä olen tehnyt tämän. Minä olen syönyt Taivaallista mannaa.”

186   Kyllä, myös he tekivät niin, Ja Jeesus sanoi: “He ovat joka ainoa kuolleita.” Mutta kun tulee kysymys tarkasta Sanomasta, että heidän ei tule rikkoa tuota Liittoa toisen kansakunnan kanssa… Jumala oli erottelija ja Hän erotti nuo ihmiset, ja heillä ei oletettu olevan mitään tekemistä kenenkään muun kanssa. Heidän ei tullut mennä naimisiin muitten kanssa. Ja todellinen, aito Seurakunta ja Kristuksen Morsian on liittynyt Kristukseen, joka on Sana. Ja te ette mene naimisiin minkään organisaation tai kirkkokunnan kanssa. Te pysytte Kristuksen ja Sanan kanssa joka päivä samalla tavalla. Sen tekeminen merkitsee iankaikkista eroa Jumalasta. Toivon, että jokainen käsittää sen.

187   Nyt meidän tekstissämme oli pääsiäisjuhla meneillään. Se oli kauheaa aikaa. Ihmiset nukkuivat porttien ulkopuolella. Jokaisena Pääsiäisenä he tekivät niin. He nukkuivat ulkopuolella maassa. Majatalot olivat täynnä. Oli Pääsiäinen. Siellä ilma oli täynnä suurta odotusta. Jokainen oli hyvin latautunut, jännittynyt.

188   Katsokaa siellä noita kolmea ihmisluokkaa. Näettehän, he olivat suuressa odotuksessa. He tiesivät, että tämä outo mies oli tulossa tähän juhlaan. Jotkut heistä rakastivat Häntä, he uskoivat Häneen. Jotkut heistä vihasivat Häntä. Useimmat heistä vihasivat Häntä. Ja koska yksi rakasti Häntä ja toinen vihasi Häntä, niin siinä välissä oleva ei tiennyt, mitä olisi tehnyt. Näettekö? He eivät tienneet. Pankaa merkille, että ilma oli täynnä odotusta. Yksi sanoi: “Kun Hän tulee tänne, niin minäpä kerron teille: me tulemme kutsumaan Hänet… Me tulemme koettelemaan Hänet Sanalla. Me panemme Hänet seisomaan ylipapin kanssa ja tulemme näkemään, millainen Hänen viisautensa on Kaifaan viisauteen verrattuna.” Hän oli jo todistanut sen.

189   “Me tulemme tekemään näin. Minä tiedän, että jotkut suurista johtajista tulevat ottamaan Hänet käsittelyynsä, ja pojat, he kyllä kääntävät Hänet ylösalaisin. He tulevat antamaan Hänen tietää, mitä merkitsee se, kun aletaan hulluttelemaan meidän pappiemme kanssa. Pojat, he tietävät, mitä he tekevät. He ovat älykkäitä miehiä. He tietävät, mitä he tekevät.”

190   Toiset sanoivat: “Ihmettelenpä, mitä he tulevat tekemään tuon kaverin kanssa.”

191   Toiset sanoivat: “Oi, minä odotan Hänen tuloaan. Jumala on Hänen kanssaan. Hän on tuo Sana. Oi, kuinka haluankaan nähdä Häntä. Näettehän, he olivat jakautuneet. Nyt, näettehän, nuo, jotka tunsivat Hänet ja uskoivat Häneen, heidän on täytynyt tietää, millä portilla odottaa. He tiesivät, mitä tietä Hän oli tulossa. Siellä oli suuri odotus, mutta tiedättekö, että siellä ei ollut liian monia, jotka näkivät Hänet. Näettehän, siellä oli monia, jotka eivät nähneet Häntä. Niin se on tänäänkin.

192   Jotkut heistä sanoivat: “Hän on hyvä mies. Ei Hänessä ole mitään vikaa. Kuten Napoleon tai Washington, hän oli hyvä mies. Mutta, oi, opettajako, ei, ei.”

193   Jotkut heistä sanoivat: “Oi, Hän on hyvä mies. Hän on vain vähän sekaisin, siinä kaikki. Hän on hyvä mies. Kukaan ei voi sanoa mitään pahaa Hänestä.”

194   Toiset sanoivat: “Ei, Hän on perkele. Minä voin kertoa teille, että kaikki tämä ajatusten luku ja kaikki tämä muu, se on väärä profetiaa. Se on vastoin meidän uskontunnustuksiamme. Älkää uskoko tuonkaltaiseen asiaan.”

195   Ja toinen sanoi: “Kunnia Jumalalle, Se on Jumala. Minä tunnen Hänet. Minä näen.” Ja he odottivat Häntä. No niin, juuri sellaisia me olemme tänään, aivan sama asia. Sana on voideltu Laodikean Seurakuntajaksossa tätä hetkeä varten.

196   Nyt me tulemme lopettamaan sanomalla tämän. Kolme ihmisluokkaa odotti Häntä. Niin se on tänäänkin, samat kolme luokkaa. Huomatkaa, uskovaiset huusivat. Hänen palvelutehtävänsä oli aiheuttanut sen, että jotkut rakastivat Häntä ja toiset vihasivat Häntä ja ihmettelivät tuota toista ryhmää. Hänen palvelutehtävänsä… Sallikaa minun sanoa se jälleen. Hänen palvelutehtävänsä, mitä tahansa se olikin… Me tiedämme nyt, että Se oli Sana. Mutta Hänen palvelustehtävänsä sai jotkut ihmiset rakastamaan Häntä. He olivat ennalta määrättyjä tekemään niin. Näettehän, he uskoivat sen. Kun Natanael tuli sinne, ja Hän oli sanonut hänelle sen, mitä Hän sanoi, tämä sanoi: “Rabbi, Sinä olet Jumalan Poika. Sinä olet Israelin Kuningas. Siitä ei ole epäilystäkään mielessäni.”

197   Simon seisoi siellä ja sanoi: “Oi, Andreas, minä en tule sinne. Minä olen kuullut kaikesta tuosta aikaisemminkin.”

198   “Mutta sinun tulisi tulla. Tule nyt edes yhden kerran minun kanssani.”

199   Ja kun Jeesus näki hänen tulevan, Hän sanoi: “Sinun nimesi on Simon. Sinä olet Joonaan poika.” Silloin ei ollut enää mitään kysyttävää. Näettehän, se oli kaikki, mitä siinä tarvittiin. Siellä he olivat. He uskoivat sen. He olivat nähneet sen. He tiesivät, että Messiaan oletettiin tekevän samalla tavoin silloin, kun Hän tulisi.

200   Hänen täytyi olla Profeetta, sillä Mooses oli sanonut: “Hän tulee olemaan Profeetta.” Ja he olivat olleet tuossa sekaannuksessa neljäsataa vuotta ilman profeettaa. Tarvittiin profeetta oikaisemaan se, aina ja jokaisena ajanjaksona. Ja tässä Hän seisoi siellä.

201   He eivät kyselleet mitään. He odottivat siellä palmut käsissään. “Hän on tuleva hetken kuluttua.” He odottivat!

202   Koko kaupunki oli jännittynyt. He sanoivat: “Tuo on joukko fanaatikkoja, joka on kokoontunut tuonne portille.”

203   Toinen sanoi: “Ihmettelenpä, mitä Hän tulee tekemään tultuaan tänne. Tiedätkö, minä todella uskon, että Hän on petkuttaja. Minä uskon, että Hänellä on jäniksenkäpälä, jolla Hän hieroo hänen korvaansa”, tai jotakin sellaista, tiedättehän.

204   Ja kuten he sanovat tänään: “Oi, se on jonkinlaista telepatiaa.” He voivat selittää sen kaiken pois.

205   Toinen sanoi: “Se on perkele. Pysykää tällä puolella kaupunkia. Älkää olko missään tekemisessä sen kanssa. Älkää olko yhteistyössä tuon kokouksen kanssa. Älä mene sinne. Meillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa.” Kolme ihmisluokkaa.

206   Nyt tarkatkaa. Tässä Hän nyt ratsastaa kaupunkiin. Aivan tarkalleen se, minkä Sana sanoi Hänen tulevan tekemään. Ratsastaa pienellä aasilla ja tulla kaupunkiin. Nuo, jotka eivät katsoneet uskontunnustukseen; jotka eivät katsoneet Temppeliin; jotka eivät katsoneet kaikkiin näihin muihin asioihin; jotka eivät katsoneet pappeihin ja siihen, mitä heillä oli sanottavana; nuo, jotka uskoivat Häneen, he seisoivat siellä palmut käsissään. Te ette kuulleet heidän sanovan: “Kuka tämä tuolla tuleva on?” Oi, ei! He tiesivät, kuka oli tulossa. He tiesivät, mitä Sana sanoi. Ja tuo toinen ihmisluokka, näettekö heidät siellä kaupungissa? Ja sitten kun he kuulivat tämän melun: “Hoosianna Kuninkaalle! Hoosianna Kuninkaalle, joka tulee Herran Nimessä! Hoosianna! Hoosianna!” Ja kaiken kirkumisen…

207   Papit juoksivat ulos nähdäkseen, mitä tämä uskonnollinen hälinä oli. Ja ihmiset sanoivat: “Kuka tämä on?” Mitä varten he olivat siellä, ystävät? Uskonnollista juhlaa varten! Tuo sama Jumala, joka oli määrännyt heille tämän juhlan, oli kertonut heille, että Hän tulisi olemaan siellä juuri sillä tavalla, ja he huusivat: “Kuka se on?”

208   Aika ei ole muuttanut sitä. Ihmiset ovat samanlaisia kuin silloin. Hebrealaiskirje 13:8 sanoo: “Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.” Nyt tulen lopettamaan sanomalla tämän: Kysymys ei ole enää heille. He kysyivät: “Kuka se on?” Mutta vuonna 1964 tuo kysymys on: “Kenen te sanotte Sen olevan?” Mitä tämä kaikki on? Oletteko pysähtyneet tutkimaan Kirjoituksia? Kenen te ajattelette Tämän olevan? Onko se telepatiaa? Onko se jokin villimies jostakin erämaasta, kuten he sanoivat Johanneksen olevan villimiehen, joka siellä yritti hukuttaa ihmisiä veteen. Vaikka Jesaja oli nähnyt, että hän, edelläkävijä, tulisi olemaan siellä. Malakia sanoi aivan tarkalleen, että hän tulisi olemaan siellä. Nuo profeetat sanoivat: “Tämä profeetta tulee nousemaan esiin siellä ja olemaan sen edellä.” Ja tässä hän oli.

209   He sanoivat: “Tuo on villimies. Pysykää poissa hänen luotaan. Älkää olko missään tekemisissä hänen kanssaan.” Ja tässä tulee Messias, aivan tarkalleen niin kuin Kirjoitukset sanoivat: “Että Hän ratsastaisi kaupunkiin aasin varsalla. Nöyränä ja alhaisena, ratsastaen kaupunkiin aasin varsalla, että Kirjoitukset voisivat täyttyä.” Ja tässä seisovat ihmiset jälleen Bileamin tavalla uskonnollisessa juhlassa ja sanoivat: “Kuka tämä on?”

210   Ja tänään, ystävät, se, minkä Kirjoitukset lupasivat tätä hetkeä varten, on täyttymässä suoraan keskellämme tunnista toiseen. Kenen te ajattelette Sen olevan? Tutkikaamme sitä kumartaessamme päämme.

211   Rakas Jumala, me kaikki ajattelemme vakavasti, syvällisesti, koska meidän täytyy tehdä se. Se on meidän käsissämme, Herra. Me näemme Sinut, suuren Kuninkaan. Me näemme Sinun Sanasi lupauksen. Me olemme odottaneet vuosikausia tämän suuren ajan tulemista ja me elämme siinä juuri nyt. Me näemme Sinun voidellun Sanasi Sinun ihmisissäsi, tuovan Sen eloon, aivan tarkalleen sen, minkä Sinä sanoit tulevan tapahtumaan. Me näemme Saatanan ryhmän voideltuna toisella puolella. Ja me olemme kuljettaneet Sen ympäri kansakunnan, edes takaisin Sanan kautta, niin ettei yhtään kiveä ole jäänyt kääntämättä. Minä en tiedä, kenet Sinä olet määrännyt elämään, Herra. Ei ole minun asiani tietää sitä. Se on Sinun asiasi. Mutta minun asiani on kääntää jokainen kivi. Jumala auta minua, auta toisia miehiä, jotka uskovat Sen. Käännä jokainen kivi, Herra, niin että jokainen Sinun määräämäsi tulee kuulemaan Sen.

212   Me haluamme nähdä Sinun tulemuksesi juuri meidän sukupolvemme aikana, Herra. Me uskomme sen. Me uskomme, että tulee olemaan toinen Palmuperjantai, Hyvä Perjantai [Pitkäperjantai] ja Palmuperjantai. Ristiinnaulitseminen Sinun Seurakunnallesi, mutta loistava voitto meille, kun Sinä tulet ratsastaen sisälle.

213   Me rukoilemme, Jumala, että Sinä siunaisit Sinun kanssaasi tänään. Siunaa tätä pientä seurakuntaa. Siunaa tätä rakasta pastoria ja hänen poikaansa täällä, veli Outlawia ja hänen poikaansa, sekä vanhempaa että nuorempaa Jimmyä. Siunaa jokaista, joka on täällä.

214   Jumala, minä en ajanut tänne Tucsonista vain… Jos minulla on ollut etuoikeus puhua joillekin ihmisille, Herra, niin se ei ollut minkään muun takia kuin tämän Persoonan kirkastamiseksi, josta ihmiset ihmettelevät, kuka se on. He tietävät, että ihminen ei voi tehdä tätä. He tietävät, että ihmisen kykyjen ulkopuolella on näiden asioiden tietäminen. Mutta ihmiset sanovat: “Mitä se on?”

215   Herra, me tiedämme, että Se olet Sinä. Se on Jeesus Kristus, Pyhän Hengen persoonan muodossa. Hän on Pyhä Henki. “Minä tulen Jumalasta. Minä menen Jumalaan.” Ja me näemme suuren Tulipatsaan keskuudessamme, Herra. Saman, joka oli Mooseksen kanssa Raamatun alkuosassa. Me näemme Sen keskellä Raamattua, kun Paavali oli matkallaan Damaskokseen. Me näemme Sen. Nyt me näemme Sen täällä jälleen lopunaikana. Kolme [kertaa] tarkoittaa vahvistamista. Se on ollut Sanoma jokaisella kerralla.

216   Jumala, älkööt miehet ja naiset enää pidempään pitäkö kiinni perinnäissäännöistään ja uskontunnustuksistaan. Vaan voikoot he tulla ulos siitä ja antaa elämänsä täydellisesti Jumalalle ja uskoa, niin että he eivät luota pelkkiin ihmistekoisiin teorioihin vaan luottavat Elävään Jumalaan. Näiden lomien jatkuessa huuto yhä kuuluu: “Kuka on tämä? Mitä se on? Mitä tämä kaikki on?” Uskonnolliset ihmiset sanovat tuon saman asian. Ja Se on sama Herra Jeesus lihaksi tehtynä Hänen kansassaan ja voidellen Hänen Sanansa Morsianta varten. Ja he eivät voi ymmärtää Sitä. He ovat Laodikeassa kaikki niin pois ajautuneita, että he eivät tiedä, mitä se kaikki merkitsee. Mutta profeetta sanoi: “Ehtoolla olemaan Valo.” Niinpä me nyt odotamme Sitä, Herra. Tule, Herra, siunaa jokaista.

217   Päänne ja sydämenne ollessa kumarrettuina. Uskotteko te tämän olevan Totuuden? Teettekö niin? Kohottakaa kätenne ja sanokaa: “Minä todella uskon, että se on Totuus, että me elämme viimeisissä päivissä. Me olemme siinä nyt, ja minä uskon, että me olemme niin kieroutuneita…” Te olitte tuossa kokouksessa, jossa puhuttiin vehnästä, sen varresta ja… Te huomaatte, että tästä ei ole tullut mitään organisaatiota. Minä olen ollut täällä teidän pastorinne kanssa vuodesta toiseen, koko matkan. Tavallisesti se organisoituu kahdessa tai kolmessa vuodessa. Mutta se ei ole organisoitunut tällä kerralla. Se ei voi. Kuori on vetäytynyt pois Siitä, mutta se ei ole edennyt pidemmälle. Vehnä, palvelustehtävä on tullut jälleen takaisin siihen, millainen se oli alussa. Se on Jeesus Kristus meidän keskuudessamme, ystävä. Ei mies vaan Mies, Kristus Jeesus, joka elää teissä ja haluaa olla osa teissä, ja te olette osa Hänestä. Ettekö haluaisi vastaanottaa Häntä tänään?

218   Onko täällä ketään, joka ei ole vielä vastaanottanut Hengen kastetta? Te sanotte nyt: “Veli Branham, minäpä kerron sinulle, että huusin erään kerran.” Se on kovin hienoa. “Minä puhuin kerran kielillä.” Se myös on kovin hienoa. Mutta minä en kuitenkaan puhu siitä. Kuinka te voitte huutaa ja puhua kielillä ja kieltää Sanan? Pyhän Hengen todiste on Hänen Sanansa uskominen. Jokaisessa ajanjaksossa se ollut kyky vastaanottaa Hänen Sanansa. Nuo papit voittivat Jeesuksen miljoonilla maileilla, kun on kysymys Hengen hedelmistä. He olivat lempeitä, rauhallisia, nöyriä ja alhaisia. Hän taas repi seurakuntia, potki pöytiä kumoon ja repi ihmisiä ulos ja kutsui heitä “käärmeiksi ruohikossa”, ja kaikkea muuta. Näettekö? Mutta Hän oli tuo Sana. Hän oli tuo Sana. Siinä se on. Uskokaa Jumalaan. Jumala on Sana. Uskokaa Se.

219   Jos te ette vielä ole vastaanottaneet kristillistä kastetta, niin täällä on allas. Jos te ette vielä ole vastaanottaneet todellista Pyhää Henkeä, joka saa teidät tietämään, että jokainen Jumalan Sana on Totuus, niin että te sanotte “aamen” Sille ja uskoa Se koko sydämestänne, niin silloin te voitte vastaanottaa Sen tänä aamuna. Ja sitten te ette enää ihmettele, kuka tämä on, joka laittaa ihmiset toimimaan sillä tavalla kuin he toimivat. Te tulette tietämään, mikä Se on. Jos teillä ei ole tuota kokemusta, niin ettekö sanoisi: “Veli Branham, muista minua rukouksessasi, niin minä kohotan ylös käteni”? Jumala siunatkoon sinua. Jumala siunatkoon sinua, sinua, sinua. Jumala siunatkoon sinua, se on hienoa. Jumala siunatkoon sinua, hienoa.

220   Oi Jumala, musiikin soidessa hiljaa soidessa. Oi, Hän on Ihmeellinen. Varmasti Hän on. Neuvonantaja, Rauhanruhtinas, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä. Minä rukoilen että Sinä antaisit näille ihmisille, Herra. Minä voin vain rukoilla. Se on kaikki, mitä tiedän voivani tehdä, pyytää heidän puolestaan. He kohottivat kätensä, ja minä teen niin kuin heille lupasin. Minä rukoilen, että Sinä tulisit antamaan heille tämän suuren kokemuksen, niin ettei se olisi vain jokin tunneperäinen vaan todellinen kokemus. Että he kohtaisivat Jumalan samalla tavoin kuin Mooses teki siellä Jehovan näkyvän läsnäolon maaperällä. Eikä ainoastaan sitä, vaan että he eivät koskaan kääntyisi pois tuosta Sanasta ja että he vaeltaisivat Luvattuun Maahan Sen kanssa. Jumala, suo se jokaiselle tänä aamuna.

221   Keskuudessamme on tänään sairautta, Jumala. Me rukoilemme, että Sinä tulisit ja parantaisit sen. Paranna jokainen sairas henkilö, jokainen, joka on tarpeessa. Suo se, Herra. He ovat Sinun nyt. Minä annan heidät Sinulle Jeesuksen Nimessä. Aamen.

222   Olen pahoillani, olen ollut täällä kaksi tuntia. Mutta katsokaahan, teillä on koko ilta aikaa. Te voitte mennä kotiin keräämään voimia ja ottamaan pienet nokoset. Mutta älkää unohtako, mitä minä kerroin teille. Minä olen kertonut sen teille sydämestäni. Tiedän sen kuulostavan oudolta. Muutamia vuosia sitten minä tulin Phoenixiin, tänne teidän luoksenne parantaen sairaita uskon rukouksella. Minä en koskaan selittänyt sitä, minä en halunnut selittää sitä. Minä vain tarkkasin nähdäkseni, mitä ihmiset tulisivat tekemään. Minä vain pidin silmällä jäljittelijöiden ja muiden asioiden nousemista. Minusta on ollut suuri asia tarkata sitä.

223   Mutta nyt, minä tulen teidän luoksenne Sanoman kanssa, jonka tuo merkki vahvisti. Mitä seurakunta teki… Ei, siitä ei muodostunut kirkkokuntaa. Mutta mitä tapahtui kirkkokunnille tässä herätyksessä? Mitä ne tekivät? Ne menivät suoraan Laodikeaan. Miljoonia ja miljardeja dollareita on kaadettu siihen, ja se on tullut rikkaaksi, ja se rakentaa miljoonien dollarien rakennuksia ja muuta sellaista. Ja vastaanottaisi Sanoma? Ei todellakaan. He kääntyvät Sitä pois. Mitä se on? Kuori vetäytyy pois vehnänjyvän ympäriltä. Nyt vehnän täytyy olla sillä tavoin, levätä Pojan Läsnäolossa muuttuakseen täydeksi Evankeliumiksi, kultaiseksi jyväksi Mestaria varten. Ettekö te usko Sitä? Mikä tämä on? Kuka se on? Voisiko se olla mies? Voisiko se olla seurakunta? Voisiko se olla kirkkokunta? Se on Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Uskotteko Häntä?

224   Nyt, ehkä vähän palvontaa tämänkaltaisen leikkaavan Sanoman jälkeen… Sisar, antaisitko meille sävelen tuohon kuoroon Minä rakastan Häntä? Tunnetko tuon vanhan laulun?

Minä rakastan Häntä, rakastan Häntä,
Koska Hän ensin rakasti mua,
Ja osti pelastukseni
kylmällä, pimeällä Golgatalla.

225   Laulaisitteko sen minun kanssani? Nyt kaikki yhdessä, palvoen. Palvokaa kanssani.

Minä rakastan Häntä,

Muistakaa, on samalla tavoin kuin on televisionkin kanssa. Hän on huoneessanne.

Koska Hän ensin rakasti mua,
ja osti pelastukseni Golgatan..

Käsitättekö mitä se merkitsee? Käsitättekö kuinka syvällistä se on, mitä Hän teki?

Minä rakastan Häntä..

En näe Häntä, mutta Hän on täällä. Minulla on täällä pieni vastaanotin, pieni asia, joka sytyttää valon sydämessäni. Tiedän, että se heijastaa Häntä. Hän on täällä.

 … rakasti mua,
Ja osti pelastukseni Golgatalla.

226   Haluan teidän tekevän tämän hyräillessämme sitä. Me olemme sekaisin, kun on kysymys siitä, mitä me olemme olleet. Muistakaa, olen taustaltani katolilainen. Me olemme nyt täällä sekalainen ryhmä, mutta me olemme tulleet ulos tuosta kaikesta. Me kuulumme Kristukselle. Me olemme Hänen. Nyt laulaessamme tätä kääntykäämme ympäri ja puristakaamme käsiä. Ei tarvitse nousta seisomaan. Sanokaa vain: “Jumala siunatkoon sinua, veli. Jumala siunatkoon sinua, sisar.” Tehkäämme se todellisessa kristillisessä hengessä. Uskon, että Jumala rakastaa olla palvottu. Uskotteko te niin? Palvokaa Häntä. Jumala on palvonnan kohde. Ja me haluamme palvoa Häntä. Ja kuinka me teemme sen? Rakastamalla toinen toistanne. “Niin sen, mitä te teette näille, te teette Minulle.”

227   Laulakaamme se nyt ja puristakaamme toistemme käsiä ja palvokaamme…  

…koska Hän

Jumala siunatkoon teitä.

Oi, minä rakastan Häntä, rakastan Häntä,
Koska Hän ensin rakasti mua,
Ja osti pelastukseni Golgatalla.

228   Ihmettelenpä palaako se sydämissänne? Onko siellä jotakin, mikä tuntuu todella hyvälle? Tiedättehän, teistä tuntuu niin kuin haluaisitte ottaa Sen ulos ja syleillä Sitä. Tuntuuko teistä siltä sydämissänne? Jos ei ole niin, ystävä, ole varovainen. Sinä olet vaarallisella maaperällä, jos siellä ei ole todellista rakkautta, jotakin joka sanoo: “Minä rakastan Häntä.” Ei ainoastaan lauluna vaan todellisuutena. Hän rakasti minua ensin. Missä olisin tänään… Olen 55-vuotias. Elämäni on pian ohitse. Näettehän? Hän osti pelastukseni… veli Trow, mitä sinä… [Joku mies puhuu seurakunnasta.]

229   Kuulitteko tuon todistuksen: “Pelastettu.”

Pelastettu Hänen Jumalallisella voimallaan,
Pelastettu uusiin yleviin korkeuksiin!
Elämä maistuu nyt ja iloni on täydellinen,
Sillä minä olen pelastettu!

230   Kuinka te tiedätte sen? Minun Henkeni todistaa Hänen Sanansa kanssa, että olen siirtynyt kuolemasta Elämään.

231   Kiitos teille, rakkaat kristityt. Se tekee minulle hyvää. Minä rakastan tulla tämän kaltaiseen paikkaan, missä voi tuntea olonsa kotoiseksi. Minun on vaikeata lähteä pois. Ajattelen sitä katsoessani tuota kelloa ja näen tyttäreni istumassa siellä ja heiluttaen päätään minulle ja katsoen alas tuolla tavalla. Ja poikani istuu täällä ja sanoo: “Miksi viivyttelet niin kauan?” Minä en tiedä. Minä pidän siitä, tiedättehän. En tiedä, mutta minä pidän yhdessäolosta. Tiedättehän, etten saa sitä liian monissa paikoissa, te tiedätte sen, ja se vähenee koko ajan. Mutta tiedän vetäytyväni lähemmäksi sitä. Ja jonakin päivänä tulen saarnaamaan viimeisen saamani ja sulkemaan Raamatun viimeisen kerran. Ja sitten lähden pienelle matkalle. Tulkaa ja vierailkaa luonani joskus. Tulkaa ylös, ja me voimme istuutua iankaikkisiksi ajoiksi keskustelemaan, kuten veli Carl sanoi, ja voimme elää iankaikkisesti.

232   Katsokaahan nyt, ystävät, tulen pyytämään teiltä jotakin, mitä haluan teidän tekevän. Olen nyt pidätellyt teitä päivälliseltänne. Ja veli Outlaw teki jotakin hetki sitten… Hän tuskin koskaan tekee mitään, mistä minä en pidä. Mutta hän keräsi uhrin minua varten, näettehän. Ajattelin, että jos joku heistä menisi tuonne taakse ja seisoisi ovella sen kanssa. Ja te mennessänne ottaisitte sen ja ostaisitte sillä päivällisen itsellenne. Näettehän? Tehkää niin. Se olisi hienoa. Hän on mukava mies. Minä en koskaan mene minnekään, niin ettei hän haluaisi tehdä jotakin auttaakseen minua. Se on hänen tapansa.

233   Täällä seisoo joitakin miehiä, pelkään nimetä heitä, koska se saattaisi loukata heidän tunteitaan. On kallis veli, joka on juuri mennyt Kirkkauteen, hän meni nopeasti. Hän tiesi minun pitävän metsistä, joten hän tahtoi ostaa minulle jeepin. Minä en antanut hänen tehdä sitä. Hänen poismenonsa jälkeen hänen pikku vaimonsa tahtoi tehdä sen, mutta minä en antanut hänen tehdä sitä. Mutta loput noista pojista tulivat yhteen täällä ja… Ja eräs veli, joka käy tässä seurakunnassa, sanoi: “Veli Branham, minä valmistan noita maastoautoja.” Tehän tiedätte, kärryjä, tai mitä te kutsutte “virityksiksi”. Ja hän sanoi: “Minä tulen valmistamaan sinulle sellaisen.” Minä en antanut hänen tehdä sitä, mutta tiedättekö, mitä nämä pojat tekivät? He panivat yhteen jeepin ja maastoauton, enkä minä ole koskaan nähnyt mitään sen kaltaista.

234   He tulivat Tucsonin kokouksesta ja ajoivat sen sinne minun pihalleni ja sanoivat: “Tämä on lahja Phoenixin ihmisiltä.” Näettehän, he eivät halunneet sen olevan vain heiltä itseltään. He sanoivat: “Oi, se on meiltä kaikilta yhdessä.” Oi, minä tiedän, että jos koskaan pääsen Taivaaseen, tulen elämään tuonkaltaisten ihmisten kanssa. Se merkitsee minulle niin paljon, tiedättehän, vain jotain senkaltaista, näitä pieniä asioita.

235   Siltä minusta tuntuu veli Outlawia kohtaan täällä. Hän sanoi: “Veli Branham, minä vain… Mennä tänne jonnekin… mennä vain jonnekin kunnes rakastuu sinuun, ja puhusinulle, ja puhua Jeesuksesta. Ja ihmiset ovat… Tehän tiedätte: “Samanlaisia lintuja.” Te tiedätte, kuinka he rakastavat yhteen tulemista ja asioista keskustelua ja toistensa kanssa yhteydessä olemista.

236   Minä arvostan sitä, mutta minä en halunnut uhria, veli, sisar. Minun seurakuntani antaa minulle pienen sadan dollarin palkan viikossa, ja minä tulen sillä mainiosti toimeen. Niinpä minä arvostan sitä. Nyt jos joku haluaa saada päivällisen, niin joku tulee olemaan siellä takana ovella, ja te saatte päivällisenne minun laskuuni. Näettehän, se tulee olemaan hienoa. Jotkut teistä, joita olen pidättänyt päivälliseltänne. Rakastatteko te Häntä? Silloin teidän täytyy rakastaa minua, koska minä olen osa Häntä. Aamen. Siitä syystä minä rakastan teitä. Herra siunatkoon teitä.

237   Nouskaamme seisomaan nyt. Älkää unohtako tulevia kokouksia. Joka kerta kun olette lähistöllä, muistakaa tulla sisälle. Te olette aina tervetulleita. Tuletteko rukoilemaan minun puolestani. Minä olen henkilö, joka tarvitsee rukousta. Tuletteko te rukoilemaan? Kuinka moni käsittää sen taakan raskauden, joka minun täytyy käydä läpi, ja ne asiat, jotka ovat edessäni? Ja minä tiedän, mitä siellä on tulossa. Näettekö te? Minä voin nähdä sen aivan samoin kuin näen muidenkin asioiden olevan tulossa. Minä tiedän, mitä on tulossa. Näettekö? Mutta nyt ei ole aika puhua siitä. Puhukaamme siitä, mitä on meneillään juuri nyt. Huominen pitää huolen itsestään. Tuletteko te rukoilemaan minun puolestani? Kohottaisitteko kätenne merkiksi siitä, että te tulette rukoilemaan minun puolestani? Hyvä on.

238   Jumala siunatkoon teitä nyt. Minä luovutan kokouksen jälleen teidän mukavalle pastorillenne, veli Jimmy Outlawille. Jumala siunatkoon sinua, veli Outlaw. Jumala siunatkoon sinua, veli Jim.

64-1221 MIKSI TÄYTYI OLLA PAIMENIA? (Why It Had To Be Shepherd?), Tucson, Arizona, USA, 21.12.1964

FIN

64-1221 MIKSI TÄYTYI OLLA PAIMENIA?
(Why It Had To Be Shepherd?)
Tucson, Arizona, USA, 21.12.1964

 

1          Arvelen olevani jotenkin pitkäveteinen saarnaaja. Ja ilman koulutusta minä en kuulosta paljoakaan saarnaajalta joillekin ihmisille. Enkä edes väitä olevani saarnaaja, vaan jonkinlainen vararengas. Mutta minä tunnen, että minulla on Sanoma Jumalalta, jonka omalla tavallani (ja se on ainoa tapa miten minun täytyy esittää Se), yritän esitellä maailmalle. Ja, jos en pysy tuon Sanoman kanssa, niin olen kavaltaja Jumalaa kohtaan ja tekopyhä teitä kohtaan. Henkilö, joka sanoo yhden asian ja uskoo toisen, on tekopyhä. Meidän täytyy aina puhua totuus sydämestämme. Niin, että kun ihmiset katsovat meitä, vaikka he olisivatkin eri mieltä kanssamme, niin me haluamme olla kunniallisia miehiä ja naisia: niin että puhumme sydämestämme sen, mikä on totta sydämessämme.

2          Viime vuonna, tai vuosi aikaisemmin, minulla oli etuoikeus puhua joulusanoma täällä Ramada hotellissa. Ja uskon puhuneeni aiheesta, joko se oli täällä tai Phoenixissa: Miksi pieni Bethlehem? Ja uskon sen olleen täällä viime vuonna, kun puhuin aiheesta: Me olemme nähneet Hänen tähtensä idässä ja tulleet palvomaan Häntä.

3          Ja, kun te luette Raamattua, niin me monesti ihmettelemme “Miksi?” nuo asiat ovat. Ja ajattelin tänä iltana, että jos te kärsisitte minua hetken ja rukoilisitte kanssani, niin yrittäisin antaa teille joulusanomani. Jumala yksin tietää, missä me tulemme olemaan seuraavana jouluna, jos vielä on seuraava joulu tämän jälkeen. Niinpä tämä saattaa olla viimeinen joulu meidän istua yhdessä, ennen kuin istumme eräässä toisessa pöydässä. Eikä se tule olemaan yksi tämän tyyppisistä, mutta se tulee olemaan silloin, kun syömme ja juomme ehtoollista uutena Hänen kanssaan, Isän Valtakunnassa, tien päässä. Ja sitten, lähestykäämme sitä tänä iltana syvässä vilpittömyydessä, niin kuin tämä tulisi olemaan viimeinen joulusanoma, mitä meillä koskaan tulee olemaan yhdessä.

4          Haluan puhua tänä iltana epätavallisesta aiheesta, mutta joskus te löydätte Jumalan epätavallisessa asiassa. Hän tekee asioita epätavallisella tavalla. Ei tavallisella tavalla, vaan epätavallisilla, epätavallisiin aikoihin, ja epätavallisella näyttämöllä, sillä Hän on epätavallinen. Ja, jos Herra tahtoo, niin haluan puhua aiheesta: Miksi täytyi olla paimenia?

5          Ja nyt, juuri ennen kuin lähestymme Sanaa, jonka minä uskon olevan Jumalan, koska “alussa oli Sana, Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja Sana tehtiin lihaksi ja asui keskuudessamme.”

6          Kuten sanoin viime tai toissa viikolla Phoenixissa, että “on todistettu, että on aineita tämän maan päällä nyt, ihmisiä, kulkemassa tämän rakennuksen lävitse nyt.” Televisio todistaa sen. Se on toisessa ulottuvaisuudessa, jota meidän luonnolliset silmämme eivätkä viisi aistiamme voi saavuttaa. Ei ole niin, että televisio tuottaisi yhtään mitään, se vain kanavoi. Te ette voi liikauttaa sormeanne tai räpäyttää silmäänne, niin ettei se olisi todistettavasti talletettu iankaikkisiksi ajoiksi. Mies Australiassa, voidaan nähdä television kuvaputkella täällä, eikä yksin sitä, mutta tuo mies voi puhua, räpäyttää silmäänsä ja jopa hänen käyttämiensä vaatteiden värit voidaan nähdä täällä, vaikka hän olisi Afrikassa, Australiassa tai missä tahansa ympäri maailman. Näettekö, maata kiertävät eetteriaallot. Minä en kykene selittämään sitä, mutta tiedän niin olevan. En usko, että kukaan todella voisi selittää sitä. Niinpä televisio voi ottaa sen vastaan ja tehdä sen todellisuudeksi joidenkin instrumenttien kautta, niin että he voivat heijastaa sen seinälle.

7          No niin, tuo sama asia oli täällä silloin, kun Aadam ja Eeva olivat täällä. Televisio oli täällä silloin, kun Elia istui Karmelin vuorella. Se oli täällä silloin, kun Martin Luther, tuo nuori pappi, heitti ehtoollisen lattialle ja sanoi: “Se on leipää! Ja vanhurskas on elävä uskosta.” Se oli täällä silloin, mutta me juuri nyt löydämme sen. Ja se on myöskin niin, että meidän läsnäolossamme tänä iltana on Jumala, enkeleitä, yliluonnollisia olentoja, jotka ovat näkymättömiä meidän luonnolliselle näkökyvyllemme. Mutta jonakin päivänä se tulee olemaan todellisuutta, aivan niin kuin televisio on nyt, ja aivan yhtä tavallista. Se on miksi minä uskon Sanan.

8          Jeesus sanoi: “Kuka tahansa lisää yhden sanan tähän Raamattuun, tai ottaa yhden Sanan pois Siitä, hänen osansa tullaan ottamaan häneltä pois Elämän Kirjasta.”

9          Niinpä kumartakaamme silloin päämme, ennen kuin edes luemme Sitä. Se on niin vakavaa! Kuka tahansa, jolla on fyysistä voimaa voi kääntää sivua, mutta vain Jumala voi paljastaa Sen.

10     Ja nyt, päämme kumarrettuina sitä tomua kohden, josta meidät otettiin, ja, johon me jonakin päivänä palaamme, ihmettelenpä… Tänä juhlallisena hetkenä, lähestyessämme joulua, jos täällä on joku, joka todella tuntee itsensä arvottomaksi ja haluaisi tulla muistetuksi rukouksessa, etkö voisi (kohottamatta päätäsi), kohottaa käsiäsi Jumalalle ja sanoa: “Muista minua, Herra, tänä jouluna”? Jumala siunatkoon teitä.

11     Kaikkein Pyhin ja Armollisin taivaallinen Isä, Kaikkivaltias Jumala, Hän, joka oli alusta, ennen kuin siellä oli tähteä tai atomia tai molekyyliä. Sinä teit kaikki asiat Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta, ja olet antanut meille kaikki asiat vapaasti Hänessä. Me kiitämme Sinua tänä iltana, Herra, tästä tilaisuudesta, jonka Sinä olet antanut meille kokoontua yhteen, tullaksemme Pyhän Hengen varoittamiksi ja opettamiksi. Ja Pyhä Henki ottaa Sinun Sanasi ja paljastaa ne meille, sillä Jeesus sanoi: “Kun Hän, Totuuden Henki on tullut, Hän tulee muistuttamaan teitä näistä asioista, jotka Minä olen sanonut, ja myös näyttämään teille tulevat asiat.”

12     Jumala, ei ole yhtään keskellämme, eikä myöskään maan päällä, joka olisi niin arvollinen, että yrittäisi tulkita Sinun Sanaasi, sillä on kirjoitettu, että “Jumalan Sana ei ole yksityisestä tulkinnasta.” Sen vuoksi, Herra, että Pyhä Henki tulisi antamaan meille tänä iltana joka ainoalle, sen osan minkä me tarvitsemme tyydyttämään tuota nälkää, joka on sydämissämme, läheisempää vaellusta Sinun kanssasi. Me olemme soveltumattomat, epäpuhtaat arvottomat. Anna tuon Lapsen, joka syntyi Bethlehemissä, joka eli kaikkein täydellisimmän elämän, ja oli ainoa täydellinen mies maan päällä, ja antoi itsensä lunastushinnaksi, niin että Hän voisi puhdistaa meidät likaiset syntiset ja tuoda meidät sukulaissuhteeseen Isän kanssa, suo tänä iltana, että Hänen Pyhä Henkensä Sanan saarnaamisen kautta tulisi tekemään sen meille.

13     Ja Herra Jumala, maassa on niin monia sairaita tänään, vaikka lääketiede onkin parhaimmillaan, mitä lääkäreillä koskaan on ollut ja, vaikka on parhaat lääkkeet ja sairaalat. Ja kuitenkin kaikista näistä tieteen keksinnöistä huolimatta, on enemmän sairautta, kuin mitä maailma koskaan on tuntenut, koska on enemmän syntiä ja epäuskoa, kuin mitä maailma koskaan on tuntenut. Auta meitä tänä iltana, Suuri Lääkäri, ja paranna sairaat, jotka ovat keskellämme.

14     Ja anna meille Henki, todellinen joulun Henki. Tänään, kun on pakanallisia seremonioita ja palvotaan joulukuusia, ja mielikuvituksellisia taruja miehestä nimeltään Santa Claus [joulupukki], ja on meidän pääsiäispupumme, ja erilaisia muoteja, joista kaupallinen maailma tekee rahaa, voikoon se olla asetettu syrjään, Jumala. Menkäämme sisälle Kristukseen, Sanaan, sillä me pyydämme sitä Hänen Nimessään ja Hänen kunniakseen. Aamen.

15     Haluaisitteko mennä kanssani Pyhiin Kirjoituksiin, lukeaksemme Luukkaan Evankeliumin 2. luvusta. Voitteko kuulla minua hyvin? Onko mikrofonit säädetty oikein? Voitteko kuulla minua siellä takana? Jos voitte, niin kohottakaa kätenne. Kiitos. Toinen luku Evankeliumista Luukkaan mukaan?

Ja tapahtui noina päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.

Ja tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana.

Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.

Ja Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi oli Betlehem, hän, kun oli Daavidin huonetta ja sukua, verolle pantavaksi Marian, kihlatun vaimonsa kanssa, joka oli raskaana.

Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli.

Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

Ja, sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.

Ja, katso, Herran enkeli tuli heidän ylleen, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään: ja he peljästyivät suuresti.

Ja enkeli sanoi heille: Älkää peljätkö, sillä, katso, minä tuon teille hyvän uutisen suuresta ilosta, joka on oleva kaikille ihmisille.

Sillä teille on syntynyt tänä päivänä Daavidin kaupungissa Pelastaja, joka on Kristus Herra.

Ja tämä on oleva merkki teille; Te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa.

Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä ylistämässä Jumalaa, sanoen, Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha, hyvä tahto ihmisiä kohtaan.

Ja tapahtui, kun enkelit olivat menneet heidän luotaan pois taivaaseen, että paimenet sanoivat toinen toisellensa: Menkäämme nyt Betlehemiin, ja nähkäämme tämä asia mikä on tapahtunut, jonka Herra on tehnyt meille tiettäväksi.

Ja he tulivat kiireessä, ja löysivät Marian, ja Joosefin, ja lapsen, joka makasi seimessä.

Ja, kun he olivat nähneet sen, he tekivät tunnetuksi ympäristössä sanonnan, mikä oli kerrottu heille koskien lasta.

Ja kaikki ne, jotka kuulivat sen ihmettelivät noita asioita, jotka paimenet heille kertoivat.

Mutta Maria piti kaikki nämä asiat, ja tutkisteli niitä sydämessänsä.

Ja paimenet palasivat, kirkastaen ja ylistäen Jumalaa kaikista asioista, joita he olivat kuulleet ja nähneet, niin kuin se oli kerrottu heille.

 Lisätköön Herra siunauksensa Sanansa lukemiselle.

16     No niin, miksi tämä suuri tapahtuma paljastettiin paimenille? Se saattaa tuntua meistä hämmästyttävältä. Minulla on joitakin raamatunpaikkoja kirjoitettuna tänne ja muutamia muistiinpanoja, joiden kautta yritän selvittää teille miksi parhaan tietoni mukaan. Ja ehkä sitten tämän jälkeen, Herra armossansa tulee ottamaan tuon miksi pois meistä tänä iltana. Oletan, että melkeinpä kaikki meistä ovat joskus ihmetelleet, että miksi tuo kaikkien aikojen suurin tapahtuma paljastettiin paimenille. Miksi se paljastettiin paimenille eikä tuon päivän teologeille, hehän olivat ne, jotka olivat koulutetut kuulemaan sen? Ja miksi se tullessaan kulki rikkaan ohitse ja tuli köyhälle? Myöskin, miksi se kulki oppineiden ja viisaiden ohitse ja tuli nöyrille ja oppimattomille? Siinä on muutamia miksi kysymyksiä tässä.

17     Ja toinen syy minkä voisin mainita, pankaa merkille, että tuo lapsi syntyi Beetlehemissä. Joka heprealaisen tulkinnan mukaan, niin kuin pari vuotta sitten täällä puhuimme, Bethlehem merkitsee “Jumalan leivän huone”. Ja me todistimme Kirjoituksilla, että Hän ei voinut tulla mihinkään toiseen paikkaan. Raahab miehensä kanssa perusti Bethlehemin. Raahab oli portto, jonka Israelin armeijan kenraali otti, Jerikon sortumisen jälkeen… Ja uskolla hän uskoi Jumalan sanoman, hänen tilassansa, ja pelastui. Ja sitten, kun Joosua jakoi maan kullekin asuttavaksi…

18     Ja siinä on suuri opetus, josta toivon joskus voivani puhua Tucsonissa, siitä kuinka nuo heprealaiset äidit synnyttivät lapsensa. Kun hän voihki lapsensynnyttämisen tuskassa, hän antoi lapselle nimen, ja se asetti sen paikalleen luvatussa maassa, omassa sukukunnassaan. Se on suuri asia, Jumalan Sana sopii kokonansa yhteen. Jos se ei sovellu yhteen, niin se ei ole Jumalan Sana, joka on soveltumaton, vaan teidän ajatuksenne eivät sovellu Sanaan. Se kaikki sopii yhteen.

19     Niinpä sitten, Hän oli Elämän Leipä, niin kuin opetimme viime tai toissa viikolla Phoenixissä. Ja ollen Elämän Leipä, Hän ei voinut tulla mihinkään muuhun paikkaa kuin “Jumalan leivän huoneeseen”. Ja tämä oli tuo miksi. Nyt tässä, Jeesus on syntynyt Bethlehemissä, ja siellä Bethlehemissä oli synagooga, ja suuret uskonnolliset johtajat elivät Bethlehemissä. Daavid tuo suuri kuningas-paimen syntyi Bethlehemissä, hänen isänsä Jesse oli syntynyt Bethlehemissä, hänen isoisänsä Obed oli syntynyt Bethlehemissä. Koko matkan taaksepäin, hän tuli Bethlehemistä.

20     Ja tässä, Jeesus Daavidin Poika on syntynyt Bethlehemissä, suoraan tuon suuren tuomiokirkon varjossa. Sitten nuo ihmiset olivat koulutettuja ja odottivat Messiasta kaikki nuo vuodet, neljäsataa vuotta, Messiaan oli profetoitu tulevan. Ja sitten, kun Messias oli syntynyt tuon tuomiokirkon varjossa, niin miksi heidän täytyi viedä sanoma siitä sinne vuorille, joukolle oppimattomia, kouluttamattomia paimenia, jotka sitten toisivat tuon suuren Sanoman, ensimmäisen Sanoman? Tehtävä annettiin paimenille! Ei viisaille ja koulutetuille, vaan paimenille. Se on outo asia, eikö niin? Mutta jossakin on oltava syy miksi, kun on kysymys miksi, niin täytyy olla vastaus miksi! Ja kukaan ei tiedä vastausta paitsi Jumala. Hän on Se, joka tietää vastauksen.

21     Muistakaa nyt, Messias oli jo kaupungissa, syntynyt tuossa kaupungissa, tallissa; suuren tuomiokirkon vieressä, jossa suuret papit ja teologit ja viisaat ja koulutetut olivat kaikki odottamassa Messiasta. Ja siellä Hän oli, suoraan heidän keskellään! Mutta miksi he sitten menivät sinne Juudean kukkuloille, oppimattomien, kouluttamattomien, sivistymättömien ja kaikista köyhimpien tykö? He näyttävät kaikkein soveltumattomimmilta henkilöiltä sellaista tehtävää varten, että heille paljastettaisiin Sanoma ja heidät lähetettäisiin tuomaan tuo Sanoma.

22     Tiedättekö minun mielipiteeni siitä? Se ei ehkä ole paljoa, mutta haluan antaa oman mielipiteeni: Minä uskon, että se johtuu Jumalan viisaudesta, siitä, että Hän tiesi, että he eivät vastaanottaisi sellaista Sanomaa, sen tavan vuoksi miten se tuli. Se ei ollut heidän oppineen makunsa mukainen. Se oli erilaista. Se ei ollut mitä heidät oli koulutettu uskomaan, millainen Hän tulisi olemaan. Se oli vastoin heidän teologista ymmärrystään. Kaikki heidän koulutuksensa ja koulutuksensa syrjäytettiin ja tehtiin tyhjäksi. Minä uskon, että se oli Jumalan viisaus, joka tiesi, että he eivät vastaanottaisi sellaista Sanomaa.

23     Niinpä Messias oli siellä, ja tarvittiin joku tunnistamaan Se. Ja Hän tunsi nuo, jotka eivät olleet sekoittautuneet tuollaisiin asioihin. Hän kykenisi paremmin saamaan Sanomansa tuolle oppimattomien joukolle, kuin mitä hän kykenisi tuolle sekoittuneelle joukolle, joka oli niin piintynyt tapoihinsa, ettei mikään voinut käännyttää heitä, ei edes Jumalan Sana.

24     Ja nyt, kristitty ystävä, salli minun kysyä tämä kysymys kaikessa vilpittömyydessä ja rakkaudessa. Minä vain ihmettelen, että eikö Hän toimisi samoin tänä iltana, ja lähettäisi meille tässä sukupolvessa luvattua Sanaa, joka on luvattu tälle sukupolvelle, ihmettelenpä, jos meidän teologimme, ja opettajamme, ja viisaamme, eivät hylkäisi Sanomaa aivan samoin kuin he tekivät silloinkin? Ihmiset eivät muutu, eikä myöskään Jumalan Sana muutu. Hän on muuttumaton Jumala, Hän ei muutu!

25     Huomatkaa, että nämä Enkelit tulivat ja antoivat Sanomansa niin alhaisessa asemassa oleville miehille, vaikka siellä oli miehiä, jotka olivat paljon (maallisesti ajatellen) pätevämpiä kuin nämä köyhät lukutaidottomat paimenet. Paimen oli kaikkein lukutaidottomin mitä oli, hänen ei tarvinnut tietää mistään muusta kuin lampaistaan. Hänen ei tarvinnut osata matematiikkaa. Hänen ei tarvinnut tietää kuinka halkaista atomia. Hän ei tarvinnut oppiarvoa. Hänen täytyi vain tuntea lampaansa, se oli kaikki mitä hänen oli tarpeellista tietää. Ja Jumala, tuo suuri Viisaus, joka on kaiken viisauden Alkulähde, voi valita tuollaiset henkilöt, ja ohittaa kaikki hyvin koulutetut oppineet, jotka olivat koulutetut tuntemaan Sen. Se puhuu yhdestä asiasta, siitä, että heidät oli koulutettu väärällä alalla. Hän kulki kaikkien maan tärkeiden ohitse; siellä oli tärkeitä henkilöitä, suuria opettajia, Kaifas, ylipappi, ja monia toisia suuria miehiä, kaikki Israelin korkeasti koulutetut ja kaikki kirkkokunnat ja pöyhkeilevät teologit; ja Jumala ohitti joka ainoan heistä! No niin, se on Jumalan viisautta.

26     Huomatkaa, Korkeimmat Taivaat kiirehtivät kunnioittamaan maan kaikkein nöyrimpiä ja oppimattomimpia. Taivaan Korkein tuli alas ja teki itsensä tunnetuksi maan alhaisimmalle, ohittaen kaikki siltä väliltä ja tehden itsensä tunnetuksi tavallisille paimenille; tullen ja antaen näille tavallisille paimenille kaikkien aikojen suurimman Sanoman. Oli ollut monia suuria sanansaattajia. Voisimme ajatella Nooan päivää, ja profeettoja ja suuria pappeja ja niin edelleen joita oli ollut menneinä päivinä. Suuria oppineita miehiä, kuninkaita, hallitsijoita ja valtiaita, mutta tässä Hän tulee kaikista suurimman Sanoman kanssa. Mikä oli tuo Sanoma? “Messias on täällä nyt!” Näettekö? Ja tehdäkseen sen tunnetuksi Hän kulki kaikkien koulutettujen ohitse, tehden sen tunnetuksi nöyrille paimenille.

27     Ajatelkaa tätä: kaikki nuo kirkonmiehet, kaikki opettajat, kaikki teologinen koulutus, kaikki tuo raha, joka oli tuhlattu, kaikki seurakunnat, ja opit, ja kirkkokunnat, ne kaikki ohitettiin! Kaikki opetus, jonka he olivat tuhlanneet lähetyssaarnaajien opettamiseen, ja kaikki käännyttäminen ja jäsenten hankkiminen ja kaikki mitä he ajattelivat tehneensä Jumalan kunniaksi; kuitenkin kaiken sen avain-Sanoma kulki heidän ohitsensa. Outoa! Miksi?

28     Ja huomatkaa, ei yksin sitä, vaan tuo kaikkein epätodennäköisin paikka sellaista tapahtumaa varten. Paimenet olivat ne, jotka saivat tuon Sanoman. Ja pankaa merkille missä Sanoma oli: kaikkein epätodennäköisimmässä paikassa, minne kukaan odottaisi Sen tulevan. Ja ihmettelenpä, jos me tänä iltana olemme odottaneet todellista Jeesuksen Kristuksen Sanomaa, minä ihmettelen, että olisiko se kaikkein epätodennäköisimmässä joukossa ja paikassa, joiden tämä suuri ja korkeasti sivistynyt maailma ajattelisi olevan joukko harhaoppisia? Ihmettelenpä olisiko se se, mistä me löytäisimme Hänet? Kaikkein epätodennäköisimmässä paikassa, jossa on kaikkein epäpätevimmät puhujat. Paimenet eivät tienneet mitään puhumisesta, he tiesivät vain kuinka kutsua lampaita; no niin, ehkä se on miksi se tuli heille.

29     Mutta siellä oli luvattu Sana. Huomatkaa, se voisi tehdä sen jälleen.

30     Se kulki kaikkien maan ylhäisten ohitse. Se ohitti kaikki ylhäiset ja paljastettiin niille, jotka eivät olleet yhtään mitään. Kaikki ylhäiset, jotka olivat koristeltu suurilla jumaluusopin tohtorin ja psykologian arvonimillä, joilla oli korkea koulutus ja suuret tuomiokirkot, ja muut asiat, se kaikki ohitettiin ja se paljastettiin sellaisille, jotka eivät olleet yhtään mitään. Viisaus, Kaikkivaltiaan Jumalan ääretön viisaus teki sen, tehden heille tunnetuksi tuon suurimman Sanoman, mitä koskaan oli ollut: “Messias on maanpäällä nyt.” Mikä viisaus! Se voi tulla vain Jumalalta, joka tuntee viisauden! Kaikki viisaus ja kaikki koulutus ja kaikki muu oli nyt tehty tyhjäksi ja ohitettu Jumalan suuren viisauden kautta. Minä kertaan sitä, koska haluan, että se uppoaa syvälle. Se kaikki tehtiin tyhjäksi, se oli kelpaamatonta. Se ohitti sen kaiken antaen Jumalan viisaudelle etuajo-oikeuden, osoittaen, että Jumala ottaa ne, jotka eivät ole yhtään mitään ja tekee heidät joksikin.

31     Me voisimme pysähtyä tässä ja puhua Johanneksesta. Me voisimme pysähtyä ja puhua Eliasta. Kukaan ei tiedä mistä Elia tuli. Kaikki mitä he tietävät on, että hän vain ilmestyi näyttämölle. Nuo profeetat, kautta aikojen, eivät olleet yhtään mitään. Mutta Jumala kulki kirkkojen siveysoppien ja opetusten ohitse, osoittaakseen, että Hän oli Jumala. Hän ottaa jotakin mikä ei ole yhtään mitään ja tekee jotakin sen kanssa. Hän osoittaa viisautensa ja Jumaluutensa tekemällä niin, että Hän ottaa ne, jotka eivät ole mitään. Kun Hän alussa teki miehen, Hän otti vain savipallon ja teki miehen siitä. Siitä mikä ei ollut mitään muuta kuin savea, Hän valmisti miehen. Ja Jumala ottaa nyt ne, jotka eivät ole yhtään mitään, tehdäkseen jotakin heidän kanssaan. Ja niin kauan kuin me ajattelemme olevamme jotakin, meitä ei voida käyttää Jumalan kädessä. Meidän täytyy hylätä kaikki mitä koskaan olemme tienneet tai oppineet. Kuten tuo suuri Pyhä Paavali sanoi, että hänen täytyi unohtaa kaikki mitä hän koskaan oli oppinut, voidakseen tuntea Kristuksen.

32     Kaikki heidän koulutuksensa, kaikki heidän opetuksensa, ja niin edelleen, työskenteli heitä vastaan, niin että se lopulta kielsi Hänet! Tuo sama koulutus, joka heillä oli Hänestä, uskoakseen Häneen, kääntyi ympäri ja tuli Hänen kaikkein arvostelevaisimmaksi vihollisekseen, ja ristiinnaulitsi Hänet!

33     Tiedättekö, että historia aika ajoin kertaa itseänsä? Se on tunnettu tosiasia. Se voi tapahtua jälleen aivan meidän sivullamme. “Oh”, te sanotte, “jos minä olisin elänyt silloin”. No niin, jos haluatte tietää mitä olisitte tehneet silloin, katsokaa nykyistä asennettanne nyt; ja voitte nähdä mitä olisitte tehneet silloin, koska se varmasti paljastaa sen.

34     He olivat koulutetut uskomaan Hänen Sanansa, ja sitten, kun Hänen Sanansa oli vahvistettu heidän silmiensä edessä, he kielsivät tuon vahvistetun Sanan. Kun Jumala todisti mitä Hän tulisi tekemään, ja oli sanonut mitä Hän tulisi tekemään, ja vahvisti sen, silloin he kääntyivät ympäri ja kutsuivat tätä miestä “pahaksi hengeksi” (mikä kirosi heidät kaikki.) Ajatelkaa mitä tapahtui! Ajatelkaa mikä aiheutti sen; heidän koulutuksensa aiheutti sen, että he eivät tunteneet tuota Sanaa, joka oli tehty lihaksi heidän päivänään; se oli tuo heidän koulujensa koulutus parhaiden opettajien kanssa.

35     Ja te sanotte: “Me emme tekisi sitä tänään.” Heidän opettajansa olivat paljon korkeampitasoisia kuin meidän ovat tänään, ja he epäonnistuivat. Heillä ei ollut yhdeksääsataayhdeksääkymmentäkuutta organisaatiota, niin kuin meillä on tänään. Heillä oli ehkä kolme. Ja näistä kolmesta, yksikään niistä ei tuntenut Sitä! Se osoittaa, että se mitä ihmiset tekevät, on hullutusta Jumalalle.

36     He epäonnistuivat tunnistamaan Sitä. Ja he tekisivät saman asian jälleen.

37     Ihmisten tarkoitus on hyvä, se on aina hyvä. Ja mies ei koskaan muuta asennettaan, hän ei koskaan paljoa muuta tapojaan; minä puhun maailman miehestä. Uskonnollinen mies aina ylistää Jumalaa siitä, mitä Hän on tehnyt, ja on aina osoittamassa ihmisille sitä mitä Hän on tulossa tekemään, ja sitten jättää huomioonottamatta sen, mitä Hän on tekemässä! Sellainen on mies, hänet on tehty sillä tavalla, hän on aina ollut sellainen. Ja te Raamatun lukijat tänä iltana tiedätte, että se on Sanan mukaisesti, “oikein”. He aina ylistävät Jumalaa siitä, mitä Hän on tehnyt, ja puhuvat siitä mitä Hän tulee tekemään, mutta jättävät ottamatta huomioon mitä Hän on tekemässä. Se on miehen tapaista.

38     Syy siihen, että nuo opettajat tekivät tämän, minun mielipiteeni mukaan on se, että he tulkitsivat Sanaa, koska he kaikki uskoivat tulevaan Messiaaseen. Koko Israel uskoi sen, he tekevät niin vielä tänäkin päivänä. Mutta syy miksi he eivät tunteneet Häntä, oli se, että Hänen Sanomansa ei ollut heidän kirkollisuutensa mukainen, sen tulkinnan mukainen, joka heillä oli Sanasta, Messias ei julkituonut itseään sen mukaisesti kuin, mitä heidän tulkintansa sanoi Hänen tulevan tekemään. Niinpä he sen vuoksi eivät tunteneet Häntä, koska se ei sopinut yhteen heidän tulkintansa kanssa. Kuten olen sanonut aikaisemmin, ja sanon jälleen: “Jumala ei tarvitse ketään tulkitsemaan Sanaansa. Hän on oma selittäjänsä’”

39     Sallikaa minun todistaa teille nyt, että se on Totuus. Seitsemänsataaviisitoista vuotta ennen sen tapahtumista profeetta Jesaja sanoi: “Neitsyt tulee raskaaksi, ja synnyttää lapsen.” Epäilyksettä jokainen tuossa ajassa ajatteli, että se tulisi olemaan hänen tyttärensä, koska Jesaja sanoi sen. Mutta Jumala ei tarvitse ketään tulkitsemaan Sanaansa, milloin Hän tulee tekemään sen, tai kuinka Hän tulee tekemään sen. Hän sanoi, että Hän tulisi tekemään sen, ja Hän teki sen!

40     Jumala lupasi, että hän… Uskoisin, että se on Jesajan 28 luku ja noin 18. jae. Ja myöskin Joel 2:28, että viimeisissä päivissä, se on viimeisenä kahtenatuhantena vuotena, Hän vuodattaisi Henkensä kaiken lihan ylle. Hän sanoi: “Sinun poikasi ja tyttäresi profetoivat. Sinun nuoret miehesi näkevät näkyjä. Sinun vanhat mieheesi unia uneksuvat.” Ja asiat, jotka Hän tulisi tekemään, Jesaja sanoi: ”änkyttävin huulin ja toisella kielellä Minä tulen puhumaan tälle kansalle, ja tämä on Lepo.” Mutta he eivät halunneet kuulla Sitä. He nyökyttivät päitään ja kävelivät Sen ohitse. Hän sanoi: “Kaikki Jumalan pöydät tulevat olemaan täynnä oksennusta, eikä siellä olisi mitään puhdasta.” Ja, jos ei se ollut kuva Jerusalemista, ja seurakunnasta tuona päivänä Messiaan tullessa; se on kuva tästä päivästä aivan samoin. Se vain kertaa itseänsä.

41     Kun Jumala sanoi, että Hän tulisi tekemään jonkun asian, Hän teki sen. Huolimatta siitä mitä kuka tahansa muu ajattelee siitä, tai mitä kuka tahansa sanoo, kun Jumala puhuu jostakin, on Hän velvollinen itse tulkitsemaan tuon Sanan. Ja, kun Hän vahvistaa tuon Sanan, on se Hänen oma tulkintansa Siitä. Huomatkaa, Hänen Messiaansa Sanoman vahvistaminen. Hän oli luvannut mitä Messias tekisi, kun Hän tulisi.

42     Jopa sen, kun nuo viisaat miehet idässä, jotka olivat Babylonissa, katsoisivat lounaaseen ja näkyvät majesteettisen tähden. Tiesittekö, että historiassa ei löydy pienintäkään mainintaa, että yksikään havaintoasema, (missä he laskivat ajan tähdistä, nuo suuret miehet, jotka tutkivat näitä tähtiä)… Historiassa ei löydy yhtäkään mainintaa, että yksikään heistä olisi nähnyt tuon tähden. Miksi? Sitä ei oltu annettu heille, he eivät odottaneet sellaista. Mutta nämä viisaat miehet tiesivät, että Jaakobista tulisi nousemaan Tähti, ja he odottivat Sitä, ja se tapahtui silloin, kun Jeesus syntyi Bethlehemissä.

43     Minä tiedän, että meidän kristilliset perinnäissääntömme niin kuin seurakuntammekin ovat sekoittaneet kaiken. Te menette sinne ja he näyttävät teille, kuinka viisaat miehet tulivat palvomaan vauvaa; sellaista asiaa ei löydy Raamatusta. Kaksi vuotta myöhemmin he ehtivät sinne, kuljettuaan tasankojen lävitse ja Tigris virran ylitse. He eivät tulleet palvomaan vastasyntynyttä, vaan nuorta lasta, noin kaksivuotiasta. Miksi tuohon samaan aikaan Herodes surmautti kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat? Että hän tavoittaisi Messiaan. Näettekö, Jumala vahvistaa sen Sanallansa.

44     Ja, kun nämä viisaat miehet tulivat Jerusalemiin… Tuo tähti johti heidät maailman uskonnon pääkaupunkiin, Jerusalemiin. Ja niin pian kuin he menivät sisälle noista porteista, tuo tähti (tuo yliluonnollinen, joka oli johtanut heitä) kieltäytyi näyttämästä heille enää tietä. Ylös ja alas katuja nämä hienot ja rikkaat miehet menivät koristeltuine kameleineen… ylös ja alas katuja, sanoen: “Missä on Hän, joka on syntynyt juutalaisten Kuninkaaksi. Me näimme Hänen tähtensä idässä.” Ja tuo suuri uskonnon päämaja, kaksi vuotta paimenten Sanoman jälkeen, oli vielä ilman vastausta, tai ei tiennyt mitään Siitä. Kaikkien kirkkokuntien päällä ei ollut vastausta.

45     Niinpä se saattoi levottomaksi Sanhedrinin neuvoston, ja he kutsuivat kirjanoppineet lukemaan heille. Ja he lukivat profeetta Miikan kertomuksen, joka sanoi: “Sinä Betlehem, etkö sinä olekin vähäisin kaikkien Juudan prinssien joukossa, mutta sinusta on tuleva hallitsija, joka on hallitseva Minun kansaani, Israelia.” Ja Kirjoitusten lukemisen jälkeen, (sen yhä ollessa vahvistettuna heidän silmiensä edessä), he eivät siltikään vastaanottaneet Sitä, vaikka Kirjoitukset sanoivat niin. Minä epäilen kovasti, että tekisivätkö he sitä tänään, jos tälle päivälle luvatut Kirjoitukset tuotaisiin julki. Minä en ehkä enää milloinkaan saarnaa teille, mutta minä haluan teidän käsittävän tämän. Siltikään he eivät uskoisi sitä!

46     Isän suuri viisaus tekee ihmisen viisauden hullutukseksi, niin että Hän vähättelee ihmistä. Hän itse asiassa tuo sen sille paikalle, että se saa miehen häpeämään itseänsä, eikä hän kuitenkaan ole tarpeeksi suuri tunnustaakseen, että hän on “väärässä”. Hän yhä pysyy oman tarinansa kanssa, huolimatta kuinka paljon Isä todistaa, että Hänen Sanansa on totta, ja, että Hän tekee juuri sitä minkä Hän lupasi tehdä. Mies ajattelee, että hänen viisautensa on ylempi kuin Jumalan, jos se ei tule hänen viisautensa mukaisesti. Se on totta jokaisessa ajanjaksossa, ja se yhä tekee sen. Näettekö kuinka sovelias tuo koko asia nyt oli?

47     Mikä innoitus se olikaan noille paimenille! Jumalan Enkelien tullessa alas puhumaan paimenille, Jumalan Enkelit tulivat ja puhuivat paimenjoukolle.

48     Ihmettelenpä onko teillä koskaan ollut etuoikeutta puhua paimenelle tai olla yhden kanssa jonkun aikaa? Jos olette, minä en haluaisi sanoa sitä, sen vuoksi mitä tulen sanomaan jonkun ajan kuluttua, mutta paimen pysyttelee lampaiden kanssa niin paljon, että hän lopulta nauraakin kuin lammas (määkien), hän puhuu kuin lammas ja tuoksuu kuin lammas. Niin se on, koska hän on lampaiden kanssa. Se on kaikki, mitä hän tuntee, omat lampaansa.

49     Nyt, tuo vahvistettu Totuuden Sana. Kun nämä paimenet, nöyrät oppimattomat miehet… Mikä kunnia, kuinka soveliasta se onkaan paimenen vastaanottaa sanoma vastasyntyneestä lampaasta. Se ei voinut tulla kenellekään muulle kuin paimenelle. Tästä syystä Hän syntyi tallissa, eikä talossa. Lampaat eivät synny talossa, eikä vaaleanpunaiseksi koristellussa sairaalahuoneessa. Näettehän? Ne syntyvät talleissa ja kedoilla.

50     Tästä syystä Hänet johdatettiin Golgatalle. Te ette voi saada lammasta kulkemaan tuota käytävää myöden teurastettavaksi. Tiesittekö sen? Teurastamoissa heillä on vuohia, jotka johdattavat lampaita. Ja, kun vuohi tulee lähelle tuota teurastuspaikkaa, se hyppää pois ja antaa lampaiden jatkaa eteenpäin. Lammasta täytyy johtaa, se ei voi johtaa itseänsä. Niinpä paimenen täytyi tulla lampaan luo. He löysivät tuon Jumala-vauvan aivan tarkalleen sieltä, missä tuo sanansaattaja sanoi Hänen olevan, he löysivät tämän Sanoman — sanansaattajan Sanoman, seimestä, aivan tarkalleen niin kuin Enkelit sanoivat sen tulevan olemaan.

51     Olen kuullut ihmisten sanovan: “Enkeli puhui minulle, ja Hän sanoi ’tällä tavalla ja tällä tavalla.’” Kuinka naurettavaa se joskus onkaan; olen kuullut ihmisten sanovan, että Enkeli puhui heille, ja käski heitä sanoen “niin ja niin,” mikä oli täydellisesti vastoin Sanaa. Kuinka voisi Enkeli tehdä sitä? Niin ei yksinkertaisesti voi olla. Ja, jos Jumala kertoi teille, että “jokin määrätty” asia tulisi tapahtumaan (te sanotte Hänen kertoneen teille sen), eikä se tapahdu, niin silloin se ei ollut Jumala, joka teille puhui. Muistakaa vain, että se on niin. Jumala ei valehtele. Häntä ei löydy valheessa.

52     Kun he löysivät tuon vauvan, niin mikä ilo sen on täytynytkään olla heille. Koska he löysivät sen aivan tarkalleen niin kuin enkelin sanoma sanoi, että se olisi, ja juuri siinä paikassa, missä Enkeli sanoi, että se olisi. Mitä sen onkaan täytynyt merkitä heille!

53     Seimessä, miksi? Näettekö kuinka vapautuneiksi nämä paimenet tunsivat itsensä tallissa? Miltä te luulette, että teologista olisi tuntunut siellä? Hän olisi pannut pyykkipojan nenäänsä ja sanonut: “Viekää minut ulos tästä paikasta.” Hän olisi ollut niin poissa paikaltaan ja tuntenut olonsa niin kurjaksi.

54     Mutta näettehän, paimenet olivat “kuin kotonaan”. Jumala tietää minne lähettää Sanomansa. Näettekö, aivan tarkalleen oikein. Tämä tilanne, jossa paimenet olivat silloin, tallissa, Karitsansa kanssa, joka vahvisti sen Sanoman, jonka he olivat kuulleet. Kuinka kaunista! Messiaan läsnäolossa, joka oli heidän Sanomansa vahvistettu Sana. Kun nuo paimenet olivat kuulleet, että Messias oli maan päällä, ja tulleet Hänen läsnäoloonsa, suoraan omassa elinympäristössänsä, (ja löysivät Sanoman todeksi ja vahvistetuksi siellä), niin miltä sen onkaan täytynyt tuntua noista miehistä, kun he näkivät, että Jumala oli tehnyt tämän suuren asian heille.

55     Oppineet olisivat olleet niin poissa paikaltansa, noissa olosuhteissa, että he olisivat lähteneet todella nopeasti pois. Miksi? Sanansaattaja tuli tavallisille paimenille. Ehkä jotkut näistä paimenista eivät edes osanneet kirjoittaa omaa nimeään, se on kovasti epäilyttävää. Te tiedätte paimenet, jotka Jeesus valitsi ollessaan täällä maan päällä, paimentamaan Hänen lampaitaan: “Rakastatko sinä Minua, Pietari, enemmän kuin näitä?”

56     “Kyllä Herra, Sinä tiedät, että rakastan Sinua.”

57     “Ruoki minun lampaitani.” Ja Raamattu sanoo, että Pietari oli tietämätön ja oppimaton mies. Hän yhä valitsee paimenet.

58     Seurakunnan jäsenet noina päivinä ja papit, ja tuon päivän hyvin koulutetut seurapiirit olisivat olleet niin poissa omalta paikaltaan siellä tallissa. En ole aivan varma kuinka moni teistä voi ymmärtää, (teistä kaupunkilaisista) miltä Juudean talli haisi, miltä se näytti, kun eläimet olivat siellä, ja mitä sen on täytynyt olla. Jotkut näistä tämän päivän klassikoista olisivat olleet niin poissa paikaltaan siellä, että he eivät olisi edes menneet ovesta sisälle. Mutta se miellytti Jumalaa, Hänen äärettömässä viisaudessaan, paljastaa se senkaltaisille, jotka vastaanottaisivat Sen. Oppineet, tuon päivän viisaat miehet eivät varmastikaan olisi vastaanottaneet Sitä. Se olisi ollut niin nöyryyttävää, jos heidät olisi tavattu sellaisessa paikassa.

59     Ensiksikin, jos he olisivat menneet takaisin seurakuntaansa, ja todistaneet osallistuneensa sellaiseen kokoukseen ja uskoneet, että joukko oppimattomia paimenia toisi sellaisen ilmiömäisen Sanoman, niin heidät olisi erotettu seurakunnastansa. Heidät olisi heitetty ulos Betlehemin seurapiireistä, jos heidät olisi tavattu kuuntelemasta sellaista oppimatonta ihmisjoukkoa niin kuin nämä paimenet olivat. Nöyryytettyjä, sitä he varmasti olisivat olleet. Jos he olisivat olleet yhteydessä sellaisten tavallisten ihmisten kanssa, ja hyväksyisivät sellaisen harhaopin, että uskoisivat Jumalan voivan tuoda Sanomansa oppimattomalle paimenjoukolle, kun heillä itsellään oli kaikki valmiina sitä varten. He olisivat menettäneet jäsenyytensä ja heidän olisi täytynyt antaa pois paperinsa, eivätkä tuon päivän seurapiiriryhmät olisi tunnustaneet heitä; koska he olivat olleet yhteydessä sellaisen asian kanssa, eikä jonkun paremmin ajattevan.

60     “Kuinka sinä uskallat!”, olisi pappi sanonut. “Sinä tulet tänne minun pyhäkkööni tuollaisen harhaopin kanssa, tuollaisen hassutuksen kanssa, että jotkut oppimattomat metsäläiset siellä, jotka eivät ole edes käyneet kansakoulua… Ja sitten uskot senkaltaisen sanoman, että “enkeli tuli alas ja puhui heille”.

61     Mutta mitä, jos tuo mies olisi sanonut: “Minä näin heidän Sanomansa vahvistettuna”?

62     Hän olisi sanonut: “Annahan, kun annan sinulle paperisi. Ja painu ulos tästä seurapiiristä!” Ajat muuttuvat, mutta ihmiset eivät. Sellainen olisi todennäköisesti tapahtunut jälleen tänään, heidät olisi heitetty ulos seurakunnistaan.

63     Mutta paimenet tunsivat itsensä täysin vapautuneiksi tuossa paikassa, Jumalan Karitsan kanssa. Ja kuka tahansa hyvä paimen tekee samoin. Kun hyvä lammaspaimen näkee Jumalan Sanan selvästi julkituotuna ja vahvistettuna, sen mitä Jumala lupasi tehdä, tuo paimen on silloin kotonaan. Minä en välitä mitä kuka tahansa muu sanoo, siinä se on: “Jumala lupasi Sen, ja Jumala teki Sen.”

64     He sanovat: “Ihmeiden päivät ovat ohitse. Ei ole mitään sellaista asiaa kuin Hengen kaste. Ei ole sellaista asiaa kuin Pyhän Hengen kaste, se oli apostoleja varten.”

65     Mutta antakaapa todellisen Sanan paimenen saarnata Se, ylösnousemuksen voimassa, että Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti! Pietari sanoi Helluntaipäivänä: “Lupaus on teille ja teidän lapsillenne, ja niille, jotka kaukana ovat, niin monelle kuin Herra meidän Jumalamme kutsuu.” Missä tahansa Hän kutsuu, siellä tuo lupaus ja sama siunaus on totta. Ja antakaapa aidon Sanalla ruokkivan paimenen nähdä se vahvistettuna, niin kaikki maailman teologitkaan eivät voi ottaa sitä pois häneltä; koska hän tietää, että Jumala sanoi niin, ja se tapahtuu. Siinä kaikki. Se on vain aina Jumalan Sana. Hänen Sanansa tehtiin lihaksi ja asui heidän keskuudessaan, eivätkä he tunteneet Sitä.

66     Hän lupasi saman asian tässä päivässä. Ihmettelenpä, tuntisimmeko me sitä? Ylpeät ja viisaat eivät ole koskaan vastaanottaneet senkaltaista asiaa. Ja he uskoivat, että jos oli senkaltaista asiaa kuin Messias maan päällä, niin sen olisi varmasti täytynyt tulla heidän kirkkokuntaansa. Heidän ryhmänsä olisi täytynyt saada Se, tai muuten “se ei ole oikein”. Ajatelkaapa nyt vain, todella hartaasti. Jos se ei ole heidän ryhmässänsä, niin silloin… Huomasitteko miten se oli silloin? Jumala ei valinnut yhtäkään heidän ryhmistään, vaan Hän valitsi sen mikä ei ollut yhteydessä yhdenkään niiden kanssa. Koska yksi ryhmä sanoisi: “Näettekö mitä me olemme tehneet?” Ja he tekisivät samoin tänään. Mutta jumala valitsee sen mikä ei mitään ole, ja siitä syystä Hän valitsi nuo paimenet. Paimenet olivat täysin kotonaan Jumala-Karitsa keskuudessaan, Hänen Sanansa lihaksi tehtynä heidän keskuudessaan. Ylpeät ja viisaat eivät koskaan vastaanottaneet Sitä, vaan se kulki heidän ohitsensa.

67     Ja me voisimme sanoa samaa tästä päivästä, tai mistä tahansa ajanjaksosta. Se oli samoin Martin Lutherin päivinä. Sama asia John Wesleyn päivinä. Se oli sama asia helluntailaisten päivinä. Mutta Jumala ei pysähdy mihinkään miehen organisaatioon! Hän siirsi Hengen suoraan eteenpäin vahvistaakseen Sanansa! Sen täytyisi olla ja tulla heidän oman neuvostonsa tyylillä, tai muuten he eivät vastaanota Sitä. Niin kuin he ovat niin uppiniskaisia tänään, kaikki seurakunnat, että he “tulevat tekemään sitä-ja-sitä, ja liittämään kaikki seurakunnat yhteen.” Ja he odottavat sanansaattajaa nyt, joka voisi yhdistää kaikki protestantit, katoliset ja ortodoksit ja kaikki yhteen, ja tehdä niistä yhden suuren seurakunnan.

68     Nyt veljet, minulla on ollut etuoikeus saarnata sadoille eri uskonnoille, ja niissä kaikissa on hyviä miehiä. Mutta nyt, muistakaa, minä profetoin: “Jokaisen organisaation täytyy hyväksyä tämä, tai sitten he eivät ole organisaatio. Se pakottaa teidät.” Luitteko Tucsonin lehdestä tänään, siitä kuinka katoliset papit auttoivat vihkimään virkaansa protestanttisen kirkonmiehen, Missourissa? Ja keitä olivat ne, jotka tunnistivat sen? Presbyteerit, baptistit, luterilaiset, helluntailaiset, se on tämän päivän Tucsonin lehdessä.

69     Oh, se on järkyttävää! Ei se ole nuo miehet siellä, vaan se on nuo kirkolliset, hallitsevat päät, jotka vääntävät asiat, se on tuo järjestelmä, joka heittää teidät siihen, tahdoittepa tai ette. Te ette voi enää pidempään olla organisaatio ja paeta tätä vihaa, joka on tulossa maan päälle, ja te tulette näkemään onko se oikein. Minä voin olla mennyt silloin, kun se tapahtuu, mutta katsokaa taaksepäin yhtä näistä nauhoista. Ja sitten, jos se ei ollut niin, niin minä olen väärä todistaja. Ja, jos se oli, niin minä olen kertonut teille Totuuden.

70     He olisivat kutsuneet sitä “jonkinlaiseksi pahan hengen työksi” vastoin omaa positiivista ajatteluaan. Te kuulette niin paljon tänään puhuttavan positiivisesta ajattelusta: asettakaa vain mielenne johonkin ja ajatelkaa sitä positiivisesti. Perkele voi tehdä sen! On vain yksi asia, joka hallitsee kaiken ylitse, ja se on Jumalan Sana. Jos te ajattelette vastoin Sanaa, niin unohtakaa ajattelunne. Ajatelkaa Sanan mukaisesti.

71     “Messiasta”, he ajattelivat, “ei löydettäisi sellaisesta sekasotkusta kuin tuo.”

72     Voisitteko kuvitella, että hieno, suuri ylipappi tai kirkonmies, kokonaan teologialla kiillotettuna, voisi tulla alas johonkin lantaa täynnä olevaan talliin? Ja vastaanottaa Sanoman joltakin köyhältä, nöyrältä paimenelta, jolla ei ole mitään koulutusta, ja, joka tulisi ja sanoisi: “Katsohan, minä voin todistaa Sen sinulle, tämä on tuo Vauva, tämä on tuo Sanansaattaja”?

73     Ja tiedättekö mitä nuo ihmiset sanoisivat? “Tuo mies on rehellinen, hän on hyvin vilpitön siinä mitä hän sanoo, mutta hän on ehdottomasti väärässä!”

74     Olen nähnyt ihmisten elävän niin hyvää elämää etteivät ihmiset ole voineet sanoa mitään heistä, mutta he sanovat: “Hän on vilpittömästi väärässä. Hän ei yksinkertaisesti tiedä mistä hän puhuu. Jumala, Hän ei tekisi tuonkaltaista asiaa kuin tuo on.”

75     Mutta tässä heillä oli todiste! Ja todisteen jälkeen he voivat sanoa: “Menkää sinne talliin ja nähkää eikö tuo vauva lepääkin siellä.”

76     He sanoivat: “Joku paha henki on lumonnut teidät, ja se saa teidät sanomaan sellaista.” Kuitenkin se oli Jumalan Sanan mukaisesti! Ja he olivat liian sokeita näkemään Sitä, koska heidän teologiansa oli sokaissut heidät mikä murhenäytelmä!

77     “Sellaisessako paikassa? Sellaisessa sekasotkussako kuin se oli? Tallissako?” Vaikka heillä oli kaunis paikka valmiina Hänen tulla, he olivat valmistaneet kaiken Hänen tulla, ja sitten ajatella, että Hän voisi tulla alas ja mennä sinne, eikä tuoda tuota Sanomaa heidän opettajilleen. “Ja antaisi Sen joukolle oppimattomia paimeniako? Ja sitten, Hänkö toisi oman Poikansa, ja antaisi Hänen syntyä tallissa? Yleisessä tallissako? Seimessäkö, heinien päällä? Mitä, niinhän ei voisi olla!” He eivät uskoneet Sitä, koska se oli niin nöyrää.

78     Ja se on niin yksinkertaista, että viisaat eivät huomaa Sitä. Se on niin yksinkertaista, että se saattaa heidät ymmälle. He etsivät Jumalan tietä sieltä, kun Hän on juuri tässä. He odottavat jotakin kaukaisessa tulevaisuudessa, silloin, kun Hän on juuri täällä heidän kanssaan nyt: Kristus, kuolleista ylösnousseena, samana eilen, tänään ja iankaikkisesti.

79     Kaikki heidän suuret asiansa jätettiin omaan arvoonsa. Mutta se totisesti oli Totuus, että “Messias oli siellä.” Tänään me tiedämme, että niin oli. Me uskomme sen tänään. Me vastaanotamme sen tänään.

80     Mutta sitten, jos Jumala on luvannut jotakin tätä joulua varten, jos Hän on luvannut jotakin tätä päivää varten, ja todistaa, että se on niin, ja me yhä kävelemme pois Siitä, niin me olemme aivan samassa luokassa heidän kanssaan siellä tuona päivänä, jotka kulkivat Sen ohitse; koska se ei tule meidän kirkkokuntamme maun mukaisesti. Se on miksi me olemme sellaisessa sekasotkussa tänä jouluna.

81     Jeesus Kristus ei ole kuollut, Hän on elossa. Hän on täällä tänään! Raamattu sanoo, että “Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.” Hän sanoi Johannes 14:12: “Hän, joka uskoo Minuun..” (ei hän, joka on tekouskovainen, hän, joka sanoo uskovansa), vaan “Hän, joka uskoo Minuun on myös tekevä niitä tekoja joita Minä teen. Ja enemmän kuin nämä on hän tekevä, koska Minä menen Isään.” Ja minä olen nähnyt Hänen omassa elämässäni tekevän enemmän samoja tekoja, joita Hän teki silloin, kuin mitä on kirjoitettuna tämän Raamatun sivuille. Ja se menee viisaiden päiden ylitse tänään, ja paljastetaan pienille lapsille, sellaisille, jotka tahtovat oppia; aivan niin kuin Jeesus rukoili sitä. Se on totta, Hän on tehnyt enemmän kuin… Olen nähnyt päivinäni, kolmekymmentäkolmevuotisen palvelukseni aikana, olen nähnyt Hänen tekevän enemmän kuin, mitä olen lukenut Hänen tehneen Raamatussa; enemmän samoja asioita.

82     Mutta ei ollut väliä mitä Hän teki silloin, luulisitteko tuon Sanhedrinin uskoneen Häntä? “No niin”, he sanoivat, “teidät on lumottu.” Mutta nähkää missä he tekivät virheensä, kun he ottivat sen mitä heidän uskontunnustuksensa sanoi, eikä sitä mitä Sana sanoi Messiaan tulevan tekemään heidän päivänään. Ja se on missä me teemme virheemme tänään, kun emme tutki Kirjoituksia. Jeesus käski heitä sanoen: “Tutkikaa kirjoituksia, niissä te luulette teillä olevan Iankaikkisen Elämän, ja ne ovat ne, jotka todistavat Minusta. Ne kertovat teille kuka Minä olen.”

83     Huomatkaa, Jumala tiesi ennalta, että he tulisivat tekemään sen, ja se on juuri tuo miksi Hänen täytyi viedä se paimenille. Hän tiesi, että he eivät tulisi tekemään sitä, he eivät vastaanottaisi Sitä. Näettekö te nyt miksi sen täytyi olla paimenet? Miksi paimenet? Koska teologit eivät vastaanottaisi Sitä. Miksi jälleen paimenet? Tulisiko se vastoin Hänen Sanaansa? Ei! He olivat paimenia ja tunsivat lampaat; ja se on miten Hän syntyi, lampaana, karitsana. Huomatkaa, Hän oli Karitsa. He olivat ainoat, jotka vastaanottaisivat Hänet. Paimen oli ainoa, joka voisi vastaanottaa Karitaan. He tiesivät kuinka huolehtia Siitä, ja niin se on tänäänkin, kun me saamme Karitsan Sanoman.

84     Kuin naulan kantaan! Kaikkein nöyrimmät ja oppimattomimmat miehet ihailemassa Immanuelia tallissa. Ja tuona samana päivänä siellä oli ihmisiä opettamassa omaa teologiaansa, vetäen suuria kansanjoukkoja kaikkialta ympäri maan. He tulivat uhreille, joista Jehova sanoi, että ne olivat “paha haju Hänen sieraimissaan”. Ja tässä olivat nöyrät paimenet tallissa, ihailemassa Immanuelia; Jumalaa itseään lihaksi tehtynä, makaamassa tallissa. Näettekö mitä tapahtuu meille suuren oppineisuutemme kanssa, ja kun pidämme päätämme takakenossa niin kuin tietäisimme jotakin? Jumala kulkee koko asian ohitse. Näettekö? Hän tekee mitä Hän lupaa tehdä, ja Hän aina tekee sen. Mutta ajatelkaa näitä alhaisia paimenia siellä ihailemassa Immanuelia tallissa. Se on siinä kaikkein osuvinta. Varmasti on!

85     Ja sen jälkeen, kun he oivat ihailleet Häntä, he käsittivät, että se Sanoma jota he olivat saarnanneet oli vahvistettu, kun he ylistivät Jumalaa, tuon enkelin antaman kaikkein uskomattomimman Sanoman kansaa. Verratkaa sitä nyt tämän päivän kanssa. Pysähtykää hetkeksi ajattelemaan. Miehet ihailemassa Jumalaa, ja ylistämässä Häntä siitä mitä he olivat nähneet ja kuulleet ja minkä he tiesivät totuudeksi, Sanoman kanssa, joka oli aivan uskomaton järkevälle mielelle. Se oli vastoin kaikkea kirkollista ajattelutapaa, ja kuitenkin se oli totuus: se on Totuus! He uskoivat Sen. Ja nyt, kuinka tyhmää voi miehen viisaus olla: Kun he silloin sanoivat, että enkelikuoro lauloi heille tuon ensimmäisen joulun. Voitteko kuvitella sitä? Että paimen, joka ei osannut kirjoittaa nimeään ja haisi kuin lammastarha, kävelisi alas katua huutaen: “Kunnia Jumalalle Korkeudessa! Me tiedämme, että Hän on maan päällä!”

86     Tuo pappi sanoi: “Tuo mies on järjiltään. Katsokaapa kirjoista onko hän meidän seurakuntamme jäsen. Hän saattaa meidät hämillemme epäsiveellisen opetuksensa kanssa. Viekää hänet pois meidän joukostamme. Me emme halua tulla nolatuksi ihmisten edessä.”

87     No niin, te voitte olla nolatut ihmisten keskuudessa, ja olla kunnioitetut Jumalan silmissä; tai te voitte valita, mutta muistakaa, päivän kirkollinen maku ei sovellu Jumalan Sanaan. Siinä ei ole mitään yhdeksääsataa kuuttakymmentä yhdeksää erilaista makua. Se on yksi maku, yksi Sana, yksi Jumala. Siinä kaikki.

88     He sanoivat, että Enkelit lauloivat ensimmäisen joulun heille, ja he myöskin sanoivat, että he “saivat Sanoman Enkeliltä”. Ja Enkeli ilmestyi heille ja antoi heille Sanoman, ja he menivät ja näkivät, että tuo Sanoma oli Totuus. Ja he sanoivat: “Sen lisäksi, Enkelit lauloivat ensimmäisen joulun meille.”

89     “Voitko kuvitella”, he sanoivat, “tuo mies raukka.” Heidän keskuudessaan ei ollut koskaan tapahtunut mitään sellaista, tiedättehän, joten se oli vähän outo oppi heille.

Ja tästä syystä he eivät voineet löytää sitä Kirjoituksista, koska se ei ollut heitä varten löytää Se. Se oli uskomatonta viisaille, koska mitään sellaista kokemusta ei ollut koskaan tapahtunut heille. Uskomatonta, mutta kuitenkin se oli Totuus. Se on Totuus, me tiedämme, että se on Totuus! Ajatelkaa! Kristuksen ensimmäiset käännynnäiset, Hänen ensimmäinen seurakuntansa olivat lammaspaimenet; eivät kirkonmiehet; vaan lammaspaimenet. Miksi paimenet?

90     Huomatkaa! He lähtivät ylistäen ja kirkastaen Jumalaa siitä, mitä he olivat nähneet ja kuulleet, kuulleet Enkelien laulavan ensimmäistä kertaa inhimillisille olennoille. Enkelit eivät koskaan aikaisemmin olleet laulaneet ihmiselle. Ja katsokaa näitä kuoroja, ja kuinka ne oli koulutettu… ja kuinka he kouluttivat noita ääniä ja sanoivat: “He tulevat laulamaan Messiaan syntymässä”, ja kaikkien niiden ohitse kuljettiin! Ja Enkelit tulivat ja lauloivat tavallisille lammaspaimenille, joilla ei ollut mitään kirkonmiehen vaatteita yllään, vaan paimenten asut. Ja katsokaa kuka sai ensimmäisen Sanoman, se on uskomatonta.

91     Ja missä se annettiin, ei tuomiokirkoissa, vaan erämaassa, ulkona erämaassa minne Herran Enkelit tulivat. Ei kirkossa, vaan erämaassa. Hän ei ollut edes tervetullut kirkkoihin. He ajattelivat, että Hän oli, ja he ajattelivat, että heillä oli Se, mutta Jumala todisti, että se oli väärin. “Hän kykenee näistä kivistä herättämään lapset Aabrahamille.”

92     Ensimmäinen kerta milloin Enkelit koskaan lauloivat juhlinnassa, oli Taivaassa. Jos haluatte katsoa sitä Job 38:7, (koska näen joidenkin teistä tekevän muistiinpanoja), Kun Jumala ensin suunnitteli tehdä ensimmäisen luomakuntansa, maan. Job oli suuri, älykäs mies, ja hänellä oli kaikenlaista viisautta. Hän sanoi: “Kun minä menen markkinapaikalle, niin nuoret prinssit, he kaikki kumartavat edessäni ja haluavat hetken minun viisauttani.” Eikä hän voinut ymmärtää miksi häntä kohdeltiin sillä tavalla kuin häntä kohdeltiin.

93     Ja niinpä Jumala sanoi: “Vyötä itsesi niin kuin mies, koska Minä tulen alas puhumaan sinulle.” Ja, kun Jumala tuli alas pyörretuulessa, Hän sanoi: “Job, missä sinä olit ennen kuin Minä laskin maan perustukset? Kun aamutähdet lauloivat yhdessä, ja Jumalan pojat huusivat ilosta, missä sinä olit silloin, Job?” Hänet todella tehtiin tyhjäksi tuolla kerralla. “Missä sinä olit?”

94     Näettekö, se oli Taivaassa, kun Enkelit ensikertaa lauloivat juhlinnassa. Mutta ensi kertaa, kun ne koskaan lauloivat maan päällä, oli paimenille, Jumalan syntyessä, julistaen, että Immanuel oli maan päällä; ensimmäiset ihmisolennot, jotka koskaan kuulivat enkelin laulavan, olivat nöyrät paimenet.

95     Sitten me otamme meidän maalattukasvoiset naisemme, lyhyine hiuksineen ja shortseineen ja kiedomme jonkinlaisen seurakunnan viitan heidän ympärilleen, ja sitten he seisovat laulamassa niin kuin se olisi jotakin, ja sitten me ajattelemme, että Jumalan täytyy kuunnella sitä? Hänellä on siellä Enkelit, jotka voivat viihdyttää Häntä, Hänellä oli ne ennen kuin Hän edes teki ihmisolentoa. He menevät ulos ja elävät… ja käyttävät vaatteita, jotka ovat kauhistus Jumalalle, ja kuinka te voisitte odottaa sen olevan Jumalasta?

96     Te sanotte: “No niin, minä kuulun… “ “Missä sinä olit ennen kuin Minä laskin maan perustukset? Kerropa Minulle, minne Minä kiinnitin ne? Missä on se akseli, jonka ympäri ne pyörivät? Missä sinä olit silloin?” Luuletteko te, että Jumalan täytyisi pyytää meiltä hieman meidän viisauttamme. Meidän viisautemme on ainoastaan hullutusta Hänelle. Hän tekee mitä Hän sanoo tulevansa tekemään.

97     Nyt huomatkaa, Jumala on aikeissa tehdä toisen luomakunnan. Hän loi kuolevaisen maailman, kuolevaisen elämän, ja Enkelit lauloivat Taivaassa. Mutta tässä Hän on luomassa uutta Elämää, Iankaikkista Elämää miestä varten, ja Hän laulaa alamaisillensa Enkelien kautta; maan päällä, eikä Taivaassa. Taivaalla on Iankaikkinen Elämä. Näettehän, ja he lauloivat Taivaille, kun kuolevainen luomakunta tuli olemassaoloon; ja tässä kuolematon luomakunta on tulossa olemassaoloon, ja nyt he laulavat maallisille ihmisille. Se oli ensimmäinen kerta, ja se oli paimenille. Se on silmiinpistävää, eikö olekin?

98     Hän oli alkanut uuden luomisen. Mikä se oli? Itsensä luomisen. Jumala tehtiin lihaksi ja asui keskuudessamme. Raamattu sanoo: “Jumalan luomisen alku.” Jumala luotiin inhimilliseen muotoon Jeesuksessa Kristuksessa, Hänen Pojassansa, jossa Jumala asui. Hän rakensi tabernaakkelin lihasta ja luusta ja asui tuossa tabernaakkelissa; Jumala, Immanuel, “Jumala meidän kanssamme”. Hän rakensi itsellensä asunnon, elääkseen siinä, niin että Hän voi heijastaa Sanansa alamaisilleen sen kautta. Te tiedätte mitä Jumala on, kun te näette Kristuksen.

99     Muistakaa, kuninkaan syntyessä aina lauletaan. Kuinka moni tietää sen? Tietenkin te tiesitte. No niin, luuletteko, että tämä Kuningas olisi syntynyt siellä sillä tavalla, että joku nainen olisi juossut sisälle tuomiokirkkoon siellä jossakin ja sanonut: “Valmistakaa vuode nopeasti ja noutakaa lääkärit, sillä minä tulen synnyttämään Immanuelin maan päälle”? Eräs köyhä nainen Nasaretista, alhaisimmasta kaupungista, pahemmasta kuin Tucson tai muut heistä, ja kuitenkin tuo pieni nainen juoksisi sinne ylipapin luo ja sanoisi: “Minä olen aikeissa synnyttää Immanuelin.” He olisivat heittäneet hänet vankilaan. Aivan varmasti, sellaisen harhaopin kuin tuon tuomisesta hänen seurakuntansa keskuuteen, hän ei olisi kärsinyt sitä. Niin ei hän myöskään tekisi sitä tänään, mutta kaikesta huolimatta se tapahtuu, se tapahtuu joka tapauksessa.

100Huomatkaa, siellä täytyi olla laulamista. Ihmiset eivät olisi laulaneet Hänelle, koska he eivät uskoneet Häneen. Ja siitä syystä… Tässä se tulee, voitte aivan yhtä hyvin kuullakin Sen. Se on syy tänään miksi ihmiset häpeävät ylistää Jumalaa, koska he häpeävät Kristusta! Suuret tuomiokirkot eivät vastaanota Pyhän Hengen Kastetta, ne ovat niin piintyneitä omiin kirkollisiin tapoihinsa, että he eivät tule vastaanottamaan Sitä. Jumala tulee löytämään jonkun, jonka kautta Hän tulee saamaan ylistyksen. “Hän on kykenevä näistä kivistä herättämään lapset Aabrahamille”, niin kuin jälleen lainaan Johannesta.

101Huomatkaa, Hänen alamaistensa täytyy laulaa Hänelle. Ja Hänen alamaisensa silloin olivat Hänen Enkelinsä, ja ne lauloivat Hänen paimenillensa, joiden tuli viedä Sanoma.

102Kenen tulisi kuulla se ensin? Tietenkin Hänen alamaistensa. Ne ovat ne, jotka kuulisivat Kuninkaalle laulettavan ensin, Hänen alamaisensa. Ja ketkä olivat Hänen alamaisiansa? Jotenkin silmiinpistävää, eikö olekin, veljet? Ne eivät olleet Hänen kirkonmiehensä. Ne eivät olleet Hänen teologinsa. Oikein, ne eivät olleet kirkkokunnalliset ihmiset. Ei, ne olivat paimenet. Miksi? Siitä syystä, että lammas oli syntynyt. Näettekö? Hänen alamaisensa kuulivat Sen, nuo joiden Jumala tiesi uskovan Sen. Jumala lähetti Hänen Sanomansa noille, jotka uskoisivat Sen. Hän on koko viisaus; Hän tietää minne lähettää Sanomansa, ketkä tulevat uskomaan Sen. Taivaan Korkein lähetettiin alhaisimmille miehille maan päällä.

103Jeesus sanoi Matteuksen 5. luvussa: “Siunatut ovat hengessä köyhät, sillä heidän on Taivaan Valtakunta.” Jos kirjoitatte raamatunpaikkoja muistiin, niin se on Matt. 5. Se on minulla kirjoitettuna täällä.

104Maria sanoi, Luukkaan 1:52, kun Henki voiteli hänet ja Pyhä Henki oli hänen yllään, hän sanoi: “Hän on korottanut alhaiset.” Maria, Jeesuksen äiti sanoi sen, hän sanoi: “Hän on korottanut alhaiset.”

105Luukas myöskin sanoi: “Tavalliset ihmiset kuuntelivat Häntä mielellään.” Ei tuo kerma, teologit ja jumaluusopin tohtorit, vaan tavalliset ihmiset kuuntelivat Häntä mielellään, alhaiset ihmiset.

106Kautta kaikkien pyhien Kirjoitusten, lunastuksen Sanoman ovat aina antaneet paimenet ja lampaan kautta.

107Nyt minun täytyy lopettaa koska on lopettamisen aika. Minä hyppään monien Kirjoitusten ylitse niin, että voisin saada teidät tähän ajatukseen.

108Kautta koko Raamatun, lunastus on aina edustettuna paimenten ja lampaiden kautta. Se on oikein, ja me olemme kaikki samaa mieltä siitä. Miksi? Se oli varjo ja esikuva. Jos en ole koskaan nähnyt kättäni, ja sitten katson tähän alas ja näen käteni varjon ja näen, että minulla on viisi sormea, niin minä tietäisin mitä se heijastaa; negatiivi heijasti positiivia. Ja sen vuoksi lunastuksen Sanoma aina tuli lampaan kautta, koska aivan alussa… Ja se oli paimenten ja lampaan kautta, miten Hän paljasti itsensä. Ne kaikki olivat varjoja ja esikuvia.

109Katsokaamme nyt alkua. Aadam ja Eeva seisoivat siellä Jumalan läsnäolossa kuullakseen Hänen Sanomaansa heille, ja heidän lanteilleen kiedottiin lampaan nahat. Ensimmäinen Sanoma mitä koskaan kuultiin, annettiin kuolleiden lampaiden nahkojen ylitse, jotka Jumala oli tappanut, kietoakseen Aadamin ja Eevan niihin. Sen jälkeen, kun he olivat yrittäneet tehdä omaa viikunanlehti uskontoaan, josta ei ollut apua. Lammasuhri asetettiin sovitukseksi aivan alusta alkaen.

110Me tulemme nyt lopettamaan, ja osoitamme teille, miksi täytyi olla paimenia; ja miksi täytyi olla niin, että Hänen täytyi olla lammas.

111Vanhan Testamentin profeetat kietoivat itsensä lampaan nahkoihin merkiksi uskostansa Hänen Sanaansa tulevasta täydellisestä Karitsasta. Se on miksi profeetat tekivät niin.

112No niin, Jumalan Sana ei tule teologille, vaan hän on se, joka sotkee Sen. Ei ole sellaista asiaa, että voitaisiin sanoa… Te sanotte: “Tämä kaveri on teologi.” Se vain panee hänet kauemmaksi Sanasta kuin mikään tietämäni. Herran Jumalan, muuttumattoman Jumalan Sana ei koskaan muutu. Missä tahansa Raamatussa, Jumalan Sana aina tuli profeetoille. Ei teologeille tai tohtoreille, vaan profeetoille! Ja heidät aina joka kerta hylättiin.

113Profeetat olivat myös tavallisesti paimenia. Profeetat kietoivat itsensä lampaannahkoihin, he käyttivät paimentamiensa lampaiden nahkoja. Ja ensimmäinen sanoma tuomitulle sukupolvelle oli lampaannahkojen ylitse. Profeetat, sanon sen jälleen, kietoivat ympärilleen lampaan nahat, koska he todistivat sen kautta uskovansa siihen, että oli tulossa täydellinen Karitsa tuota uhria varten. Ja Jumalan Sana tuli heille lampaannahkojen ylitse. Nämä profeetat tavallisesti olivat paimenia. Aabraham oli paimen, Iisak oli paimen. Jaakob oli paimen. Daavid oli paimen. Kaikki Jumalan edustajat tavallisesti olivat paimenia.

114Nyt me tulemme toteamaan miksi se tuli paimenille. He tiesivät, että lampaat ovat avuttomia ilman paimenta, joka opastaisi niitä. Lammas on täysin avuton, se ei voi mennä minnekään itse. Tästä syystä Jumala vertaa Hänen uskovaisia lapsiansa lampaisiin. Heitä täytyy opastaa. Mutta olkaa varovaiset sen suhteen, mikä teitä opastaa! Älkää antako vuohen tehdä sitä, hän tulee johtamaan teidät teurastettavaksi. Jumala ei antanut meille vuohta, Hän antoi meille Hänen Poikansa (Pyhän Hengen) opastamaan meitä. Hän on meidän oppaamme, eikä joku ihmistekoinen paimen, vaan Jumalan antama paimen, joka ruokkii lampaita lammasten ruualla.

115Ottakaapa nyt sika, ja sanokaa tälle sialle: “Minä teen sinusta karitsan.” Ja siten te pesette sen ja maalaatte sen varpaankynnet ja niin edelleen. Sitten te annatte sille lampaan ruokaa, valmistatte sille jonkinlaisen ruokavalion. Ja sitten te panette sen sinne lammaslaumaan jonnekin apilaniitylle. Ja, jos siellä missään sattuu olemaan mutakuoppaa, niin tuo sika menee suoraan siihen niin nopeasti kuin voi. Miksi? Koska, sillä on yhä sian luonne.

116Ja se on syy miksi seurakunnan jäsenet tänään hankkivat itselleen nautintoja maailman asioista, näettekö, koska heidän luonteensa ei ole muuttunut. He syövät minkä kaltaista tahansa kirkollista tai teologista laakia, mutta Jumalan Sanaa he eivät voi sietää. He menevät ja kuuntelevat Sanaa…

117Tiedättekö, että maailman suurin tekopyhä on vanha varis. Raamatussa, siellä oli kaksi lintua, jotka päästettiin ulos arkista. Tuo vanha varis meni ulos eikä koskaan palannut koska se on raadonsyöjä. Se laskeutui kuolleiden eläinten ruumiille ja täytti mahansa niistä. Mutta, kun kyyhkynen laskettiin ulos, niin se ei voinut sietää sitä hajua, joten se palasi takaisin Isän huoneeseen, Nooan luo, ja naputti ovelle niin kauan, että Nooa laski sen takaisin sisälle.

118No niin, tuo varis voi istua siellä syömässä kuollutta hevosta koko päivän, ja sitten lentää pellolle syömään jyviä kyyhkysen kanssa. Mutta tuo kyyhkynen ei voi lentää sinne syömään kuollutta hevosta, ja sen jälkeen syödä jyviä; se tappaisi hänet. Näettehän, kyyhkysellä ei ole ensinkään sappea, eikä hän voisi sulattaa sitä.

119Ja, kun te annatte maailman asioita kenelle tahansa Jumalan kyyhkyselle, kenelle tahansa Sanaa syövälle kyyhkyselle tai lampaalle, jotka ovat puhtaita eläimiä, niin he tietävät Mestarinsa sanoneen: “Joka rakastaa maailmaa tai maailman asioita, niin hänessä ei ole Jumalan rakkautta.” Jos te annatte hänelle jotakin Jumalan Sanan vastaista, niin hän ei voi sietää sitä. Mutta Perkele voi ottaa Sanan ja myös maailman, ja sanoa, että se kaikki on Jumalasta. Te ette voi sekoittaa öljyä ja vettä, ne eivät sekoitu.

120Kaikki nämä paimenet tiesivät, että lampaat olivat avuttomia ilman paimenta. Ja he olivat paimenia ja tiesivät, että lammasta täytyi opastaa.

121Mikä sääli se onkaan nähdä, kuinka he tänään yrittävät ruokkia lampaille jätteitä. Mutta lammas ei syö sitä. Ei koskaan! Näettekö, he yrittivät siellä aikaisemmin syöttää lampaille jätteitä, että kun Sana tuli, he olivat niin tottuneet läskiin, etteivät he tunteneet Sanaa. Ja niin se on tänäänkin, kun sama asia on vahvistettu ja on todistettu, että Jumala tulisi tekemään jonkun määrätyn asian. Sitten he ovat niin tottuneet jätteisiin, ja olemaan ruokitut likavedellä, että heille ei voida puhua, he yksinkertaisesti eivät halua kuunnella Sitä, siinä kaikki. Raamattu sanoo: “Niin kuin koira palaa oksennukselleen ja sika mutakuoppaansa, niin he tekevät.”

122He kuulevat Sanan ja menevät suoraan takaisin samaan vanhaan mutakuoppaan! ja sanovat: “Se on fanaattisuutta. Älkää uskoko mihinkään tuonkaltaiseen asiaan.”

123Jumalan lampaat tekevät samoin tänään, heidän täytyy luottaa Sanan ruokavalioon.

 He eivät tule ottamaan mitään muuta ruokavaliota. Te ette voi antaa todellisille lampaille mitään kirkollista ruokavaliota. Ei! Ei! Koettakaapa mennä sanomaan heille: “Katsokaahan nyt, me tulemme kaikki olemaan yhdessä. Sillä Jeesushan rukoili, että me kaikki voisimme olla ‘yksi’.” Te juuri kuulitte saman asian muutamia päiviä sitten Tucsonissa, mutta se on valhe! Jeesus ei koskaan rukoillut… Kuinka te voisitte saada Sanan tuomitsemaan itseänsä? Jos niin olisi, niin Jumala ei olisi enempää kuin kuka tahansa mies.

124Jeesus sanoi: “Kuinka voi kaksi vaeltaa yhdessä, elleivät he ole sopineet?” Kuinka te ottaisitte metodistit, baptistit, presbyteerit ja katoliset, ja heittäisitte ne kaikki yhteen ja ne olisivat yksi? Te voitte olla yksi miehen pään alaisuudessa, mutta Jeesus sanoi: “Että he voisivat olla yksi niin kuin Minä ja Sinä olemme yksi.” No niin, Hän haluaa meidän olevan yksi Hänessä, joka on Sana! Aamen! Siinä se on: “Yksi Isän kanssa.” Ja Isä on Poika, he ovat sama. Ja se on sama Sana, Sana julkituotuna, esitellen itsensä tässä päivässä, kuten se teki toisessa päivässä, niin että te voisitte olla yksi.

125Huomatkaa, Hän sanoi: “Niin kuin Isä lähetti Minut, niin lähetän Minä teidät.” Isä, joka lähetti Hänet meni Hänessä vahvistaakseen Sanan. Ja sama Jeesus, joka lähettää ihmisensä, menee ihmisissä, jotka Hän lähettää; ja sanoo: “Niitä tekoja, joita Minä teen, olette te myös tekevä.” Aivan varmasti, Hän rukoili, että me voisimme olla yksi; yksi Hänen kanssaan, eikä organisaation kanssa. Ei yksi järjestelmän kanssa, vaan yksi Jumalan kanssa. Sillä Jumala ja Hänen Sanansa on yksi, Ja Jeesus ja Jumala oli yksi, ja teidän ja minun ja Sanan täytyy olla yksi. Se on oikein. Meidän täytyy olla yksi sopimuksessamme Sanan kanssa. Ei sen kanssa, mitä joku muu sanoo, tämä ei ole yksityisesti tulkittavissa. Ottakaa Se, mitä se sanoo, ja uskokaa Se; ja Jumala tulee vahvistamaan Sen, ja todistamaan, että se on oikein. Te ajattelette, että se oli vain opetuslapsia varten, mutta ottakaa Hänen Sanansa siitä, menkää ja yrittäkää sitä kerran ja nähkää. Te tulette näkemään, että se tulee toimimaan teille aivan samalla tavalla kuin Hän lupasi. Kyllä vaan!

126He eivät syö ruuan jätteitä, heillä täytyy olla lampaan ruokavalio. Johanneksen 10. luku ilmoittaa sen: “Minun lampaani tuntevat Minun Ääneni.” Ja, jos Hän on Sana, niin minkä kaltainen Ääni Hänellä sitten on? “Minun lampaani tuntevat Minun Ääneni ja vierasta he eivät tule seuraamaan.” Näettekö? Jeesus sanoi, että “vierasta ääntä he eivät seuraisi.” Niinpä Hänen lampaansa eivät seuraa vierasten ääntä. He eivät seuraa heitä.

127Profeetat, paimenet, ja lampaat, kaikki todistivat tulemisesta.

128Nyt nähkää muuttumaton Jumala, Hänen Sanansa muuttumattomissa suunnitelmissa tänä päivänä. Ajatelkaa nyt muutama minuutti: se on muuttumaton Sana.

129Katsokaahan nyt! Jos Mooses olisi tullut Nooan sanoman kanssa, niin se ei olisi toiminut. Jos Johannes Kastaja olisi tullut Mooseksen sanoman kanssa, niin se ei olisi toiminut. Jos Jeesus olisi tullut Mooseksen tai Nooan sanoman kanssa, ei se olisi toiminut. Ja, jos Wesley olisi tullut Lutherin sanoman kanssa, ei se olisi toiminut. Jos helluntailaiset olisivat tulleet Wesleyn sanoman kanssa, ei se olisi toiminut; me kuulimme juuri todistuksen siitä. Jumala vain jatkaa liikkumista. Tarkatkaa vain Sanaa, niin näette missä me olemme.

130Sitten, jos kaikki nämä profeetat, kaikki nämä suuret miehet olivat paimenia, niin miksi sitten Jumala, joka on muuttumaton, muuttaisi toimintatapaansa juuri tässä, ja toisi Sen teologeille? Ne olivat paimenia. Täydellisen Karitsan, syntiuhrin tuleminen, sen tulee tulla paimenelle.

131Paimen tuntee lampaansa paremmin kuin kukaan muu. Ei ole ketään, joka tuntisi lammasta niin kuin paimen, koska hänet on koulutettu siihen. Hän myöskin tietää minkälaista ruokaa ne syövät. Hän tietää mitä lampaat syövät, ja Hän tuntee omat lampaansa siitä mitä he syövät. Jos te näkisitte lampaan menevän siankaukalolle syömään jätteitä, te sanoisitte: “Viekää tuo jätteiden korjaaja pois.” Niinpä Jumala tiesi minne lähettää heidät.

132Kutsukaamme nyt esiin yksi Jehovan suurista paimen-profeetoista, vahvistaaksemme sen, että Jumala oli näissä profeetoissa lampaannahan alla. Tarkatkaa nyt. Me kutsumme ensimmäiseksi Mooseksen. Katsokaamme häntä. Hänen palveluksensa tulee näyttämään meille Jehovan Hänen paimen-profeetassansa. Jos meillä on aikaa, niin me ehkä käsittelemme yhtä seuraavan kymmenen minuutin aikana. Me ottaisimme heitä kaksi, mutta ehkä tämä yksi on tarpeeksi.

133Mooses; Jehova näyttää itsensä tässä paimen-profeetassa. Hänelle annettiin kolme lahjaa, vahvistamaan hänen palvelustehtävänsä, ja kutsumaan Israelin vanhimmat ja Faaraota varten. Pankaa nyt merkille tämä paimen-profeetta. Hän antaa aina, Hänen profeetoillensa yliluonnollisen merkin, vahvistamaan, että se on Jumala heissä; sillä Jumalan läsnäoloa ei voi olla ilman, että yliluonnollisia asioita tapahtuisi. Jehova ei milloinkaan ilmestynyt ilman, että yliluonnollinen seurasi Häntä. Sen täytyy olla. Niinpä Hän aina itse vahvisti sen, että Hän oli näiden profeettojen kanssa, vahvistaen sen minkä he profetoivat, jos se oli Hänen Sanansa mukaisesti.

134Nyt ensimmäinen merkki, jonka Hän antoi tälle profeetta-paimenelle, oli, että hänen sauvansa muuttui käärmeeksi.

135Toinen, hänen kätensä tuli pitaaliseksi.

136Kolmas, ottaa vettä Niilin virrasta Egyptissä, ja muuttaa se vereksi.

137Hän antoi hänelle kolme merkkiä vahvistaakseen Egyptille, ja myös Israelille, että hän oli Jumalan puhuttu Sana.

138Nyt muistakaa, Mooses kutsui luomakuntaa olemassaolooni. Kyllä, hän nosti ylös hiekkaa, heitti sen ilmaan ja sanoi: “Tulkoon kirppuja,” ja kirppuja tuli. Hän sanoi: “Tulkoon kärpäsiä,” ja kärpäsiä tuli. “Tulkoon sammakoita”, ja sammakoita tuli. Hän puhui luomakuntaa olemaan! No niin, mies ei voi luoda, mutta se ei alkuunkaan ollut mies. Se oli Jehova Hänen profeetta-paimenessansa! Aamen!

139Tarkatkaa! Kolmas merkki, jonka Hän antoi hänelle, ei ollut yhteydessä hänen työnsä kanssa, tai hänen henkilöllisyytensä kanssa; ensimmäiset kaksi merkkiä olivat yhteydessä hänen itsensä ja hänen työnsä kanssa. Ja Saarnattu sanoo, että vain näillä kahdella merkillä “oli ääni”. Kolmannella ei ollut ääntä. Mutta noilla kahdella merkillä, jotka oli annettu hänen omaa henkilöllisyyttään ja hänen kansaansa varten, oli ääni. Mutta tuo kolmas merkki, huomatkaa nyt, tuo kolmas merkki, se oli kuoleman merkki: vesi muuttui vereksi. Jos teidän verenne muuttuu vedeksi, te kuolette. Ja, kun on vuodatettua verta, on se merkki kuolemasta; ja niin se oli faaraolle. Kolmas oli muuttaa Niilin vesi vereksi, näyttääkseen Sanomansa faaraolle, että meidän Jumalamme on Jumala yli Niilin jumalan, että Hän on Jumala yli kaiken ja tulisi tuomaan kuoleman tuolle kansakunnalle. Ja se on mitä tuo veren merkki oli. Oi, niin! Välittömän kuoleman merkki: veri!

140Mutta noilla kahdella oli profetian ääni. (Toivon, että te luette nyt rivien välistä, mitä minä sanon.) Mutta noilla toisilla kahdella merkillä oli profetian äänet Israelille, koskien heidän tulevaisuuttaan. (Nyt teille, jotka olitte siellä ylhäällä vuorella jokin aika sitten, kun tuo kivi heitettiin ilmaan, näettekö? Näettekö?)

141No niin, hänen tuli muuttaa luontoa, pannakseen sen työskentelemään heidän puolestaan. Tarkatkaa pylvästä ja tarkatkaa käärmettä, tarkatkaa Punaista Merta, ja mitä tahansa hän tekikin nyt. Katsokaa tuota paimenen sauvaa, kuinka se teki tien heitä varten mennä. Tuo keppi, joka oli paimenen kädessä, ohitti kaikki teologian ja kaikki asiat, joita papit olivat sanoneet, ja tuo paimenen sauva johti heidät kaikkien miehelle mahdottomien asioiden lävitse. Kun faarao yritti ajatella sitä kuinka nuo “vesiputoukset ryöppysivät vuorilta ja kuinka hän sitten muutti sen vereksi”, sitten Jumala antoi sataa tulta taivaasta. Ja Hän antoi sataa rakeita taivaasta, ja Hän antoi sataa kirppuja ja kaikenlaista maan päälle.

142Millä Hän teki sen? Paimensauvalla, ei tekstikirjalla. Ei teologisella idealla, vaan paimenen sauvalla! Me tulemme siihen hetken kuluttua; Hän teki sen paimenen sauvalla, Ei kirkkokunnallisella rukouskirjalla, vaan paimenen sauvalla. Paimenen sauva opastaa hänen lampaitaan, tehden tien selväksi heidän mennessään Sanan luvattua maata kohti. Mikä kaunis esikuva se onkaan tänään Paimensauvasta, joka opastaa Hänen lampaitaan Luvattuun Maahan; ohittaen kaiken teologian ja kaiken muun tässä maailmassa, maailman asiat ja kirkkokunnat ja kaiken; avaten tien ja todistaen, että Hänen Sanansa on Totuus; paimensauvan kulkiessa edellä.

143Ja huomatkaa, tuo sama paimenen sauva, joka opasti lampaita… Uskotteko te sen? Hän varmasti opasti lampaita, hän vapautti heidät Egyptistä tuo sauva kädessään. Me voisimme sanoa paljon lisää siitä. Mutta koskettaaksemme kohokohtia, hän opasti lampaita ja lähetti tuomion niiden ylle, jotka hylkäsivät Sen! Tuo sama sauva, joka tuli siunaukseksi toiselle, tuli kiroukseksi toiselle. Nooan saarnatessa, samat vedet, jotka pelastivat hänet, tuomitsivat maailman. Tuo sama sauva, joka johdatti Israelin luvattuun maahan, tuomitsi nuo, jotka kieltäytyivät seuraamasta profeetta-paimenta. Kyllä, siitä tuli tuomion sauva. Luonto; huomatkaa kuinka Jumala puhuu Hänen luonnossansa. Jospa meillä vain olisi aikaa. Minulla on tässä kirjoitettuna: Jumala puhuu Hänen luonnossansa. Meillä ei ole aikaa todistaaksemme sitä.

144Mutta todistaen myöhemmin vaskikäärmeellä paimensauvan päässä, jonka ympäri hän kiersi tämän käärmeen siellä erämaassa, puhuen todellisesta sovituksesta, joka oli tulossa sairautta ja syntiä varten.

145Tuo sauva itse oli muuttunut käärmeeksi faaraon edessä, ja tuo sama faarao yritti matkia sitä taikureiden kautta. Ja niin tekevät tämän päivän nykyaikaiset faaraot, Sanoman lihalliset jäljittelijät, yrittäessään matkia samaa asiaa, tietämättä mistä se tulee; ja heittävät sen johonkin kirkkokunnalliseen johonkin, vaikka se on aivan yhtä vapaa kuin ilma, jota ei voida aidata. Varmasti, mutta he yrittävät matkia sitä.

146Mutta huomatkaa, tämä sama paimensauva söi muut käärmeet. Missä nuo muut käärmeet olivat? Ne olivat sauvoja, jotka heitettiin lattialle, ja vain yksi sauva nostettiin ylös. “Sekä taivaat, että maa katoavat”, sanoi Jeesus, “mutta Minun Sanani eivät katoa.” Se puhuu todellisen sovituksen tulemisesta syntiä varten.

147Myöskin Israelin tulevaisuus tarjosi… ja se on missä puhuin Israelista nyt tulevaisuudessa… Siellä profeetta-paimen tarjosi heille vapautusta kuoleman orjuudesta. Profeetta-paimen sauvan kanssa toi heidät ulos orjuudesta. Näettekö? Se puhui Israelin tulevasta Vapauttajasta, Paimen-profeetasta, joka vapauttaisi kuolemasta ja helvetistä, josta tulemme puhumaan.

148No niin, koko Israel, niin kuin me tiedämme, ei vastaanottanut profeetta-paimenen Sanaa, koko Israel ei vastaanottanut Sitä. Huomatkaa nyt, kuinka he valittivat. Silloin, kun hän teki ihmeitä, “hän oli suuri mies”, mutta kun tuli kysymys hänen Sanomastaan, “Se oli eri asia”. Kaikkia suuria merkkejä seuraa tuleva sanoma. Me tiedämme sen. He valittivat erämaassa, ja heitä kuoli sinne tuhansittain. Itse asiassa siellä oli heitä vain kaksi, jotka menivät lävitse ja pelastuivat, kahdesta ja puolesta miljoonasta, kaksi kahdesta ja puolesta miljoonasta.

149Te kysytte: “Mitä tapahtui heille? He ovat Iankaikkisesti menneet.

150“Kaikkiko heistä, veli Branham?” Jeesus sanoi niin.

151He sanoivat: “Isämme söivät Mannaa erämaassa, ja he joivat Kalliosta.”

152Ja Hän… Jeesus sanoi: “Ja he ovat joka ainoa heistä, kuolleita,” Iankaikkiseti erotettuja, näettekö joka ainoa.

153Huomatkaa, että he valittivat Jumalan valmistamasta tiestä, ja siitä syystä he kuolivat. (Tarkkaavaisesti nyt, älkää kadottako näitä viimeisiä huomautuksia.) He valittivat! Se on mikä sai heidät kuolemaan erämaassa, että he valittivat Jumalan valmistamasta tiestä: joka oli yhden miehen, profeetan johtajuus. Kertokaa minulle, milloin Jumala koskaan käytti jotakin joukkoa johtamaan. Te ette löydä sellaista Raamatusta. Yksi mies… Sana tuli Moosekselle!

154Koora; me kaikki tiedämme kuinka hän keräsi ihmisiä yhteen ja valitti, että Jumala ei ollut oikeamielinen tehdessään niin, että vain yksi mies oli Sanoman kanssa. Hän sanoi: “Me olemme kaikki pyhiä. Miksi meillä ei voisi olla kirkkokuntaa? Ja miksi me emme asettaisi tätä, ja tekisi tätä ja tuota?”

155Jumala sanoi Moosekselle: “Erota itsesi hänestä, Minä olen saanut tarpeekseni siitä.” Ja muistakaa, Juuda puhuu samasta asiasta viimeisissä päivissä. Kyllä. “He hukkuvat niskoitteluunsa kuin Koora.” Me myös tiedämme mitä tapahtui Kooralle ja muille, jotka panivat Jumalan Sanan ja Jumalan viisauden yhden miehen johtajuudesta kyseenalaiseksi: joka ainoa heistä kuoli.

156Me näemme kuinka Jumala paimen-profeetassa, näytti tulevaisuuden suunnitelmansa seuraavassa merkin äänessä. Tarkatkaa nyt. Me näemme sen siellä, No niin, tarkatkaamme sitä seuraavassa merkissä.

157Huomatkaa, hänet lähetettiin veljilleen, jotka olivat orjuudessa, vapautuksen Sanoman kanssa, Jumalan antaman merkin kanssa todistaakseen väitteensä. Israel otti vastaan hänen Sanomansa, he uskoivat Siihen joka ainoa heistä, mutta ehtooaikana… He ottivat hänen ihmeensä, mutta ehtooaikana, kun he… kun hän antoi Sanomansa: “Se oli eri asia.” Kaikki, jotka eivät uskoneet tuota Sanomaa, kuolivat. Kyllä. Mikä oli tuo Sanoma? Se oli tulevan tuomion Sanoma. Ehtooajalla Jumala kulki Israelin leirin lävitse löytääkseen ihmiset, jotka uskoivat Hänen paimen-profeettansa Sanoman; ja kaikki, jotka eivät olleet uskoneet Sitä, kuolivat.

158Nyt huomatkaa, me tulemme tuomaan sen tähän Suureen Paimeneen hetkisen kuluttua. pankaa merkille Suuren Paimen-profeetan palvelustehtävä. Huomatkaa Hänen ihmeensä ja kuinka seurakunnat avasivat ovensa ja halusivat Häntä. He halusivat sairaittensa paranevan. He halusivat tehdä suuria asioita. Hänen suosionsa oli suuri. Mutta, kun ehtoo aika tuli, sen jälkeen, kun Hän oli muuttanut veden viiniksi ja ruokkinut tuhansia leivällä ja tehnyt ihmeitä, Hän istuutui ja alkoi puhua heille: “Minä ja Isä olemme yksi. Miksi sinä sanot: ‘Näytä meille Isä’?”

159“Oh, veli! Tuo mies tekee itsensä tasavertaiseksi Jumalan kansaa.” Se oli liikaa heidän kirkolliselle ajatustavalleen. Mutta se oli Totuus, Hän oli Jumala! Mutta, kun Hän teki niin, niin monet eivät enää seuranneet Häntä.

160Sitten Hän kääntyi ympäri ja sanoi: “Ellette te syö Ihmisen Pojan Lihaa, ja juo Hänen Vertaan, teillä ei ole Elämää itsessänne.”

161Mitä te nyt ajattelette terävä-älyisen, järkevän henkilön ajatelleen? Minä kuvittelen, että nuo papit, jotka olivat päästäneet Hänet temppeliin, häpesivät kovasti sitä, että Hän oli ollut siellä. “Ajatella, että mies voi sanoa jotakin tuollaista kuin: ‘Ellette te  ihmiset syö Minun Lihaani ja juo Minun Vertani.’” “Tämähän on ihmisvampyyri: ‘Syö Minun Lihaani ja juo…’ Mitä, hänhän on kannibaali. Te oikein ajattelevat ihmiset, lähtekää pois tuollaisen mielenvikaisen luota.”

162Hän ei koskaan selittänyt Sitä, Hän vain sanoi Sen! Hän teki sen kompastuttaakseen heidät, erottaakseen omat lampaansa vuohista. Hän teki sen kääntääkseen heidät pois. Ja sitten ei kukaan halunnut olla yhteistyössä Hänen kanssaan. Hän ei saanut mitään yhteistyötä siitä eteenpäin. Näettekö?

163Huomatkaa, se oli ehtooaikana, kun Jumala kulki leirin lävitse, nähdäkseen kuka oli uskonut. Ja Hän teki saman asian Suuren Paimenen päivinä. Pankaa merkille tuon Suuren Paimen-profeetan palvelustehtävä. Mutta huomatkaa tämä ehtoo Sanoma, sitä he eivät tahtoneet uskoa. He eivät halunneet uskoa, että Hän oli Jumala. He halusivat tehdä Hänet joksikin mukavaksi mieheksi. He halusivat tehdä Hänet profeetaksi. Hän oli mukava mies, ja Hän oli Profeetta, mutta Hän oli enemmän kuin sitä. Sitä opetetaan yleisesti tänään, että “Hän oli vain hyvä mies, Hän oli Profeetta.” Hän ei ollut mitään vähempää kuin Immanuel! Hän oli Jumala julkituotuna Jeesuksessa Kristuksessa Hänen Pojassansa, tehden Hänet ja Isän yhdeksi. Se oli kaikki mitä Hän voi olla.

164Sakarja 14:7, puhuu ehtoovaloista ja Sanomasta jälleen lopun aikana. Oletteko huomanneet sen? Niin monet kuin seurasivat Moosesta, näkivät Tulipatsaan, joka tunnisti hänet Siinain vuorella. Hän oli todistanut ja puhunut tästä Tulipatsaasta siellä pensaassa, joka oli antanut hänelle hänen Sanomansa, ja monet heistä eivät uskoneet Sitä. Mutta niin monet kuin seurasivat häntä ulos Egyptistä (tulivat ulos maailmasta, ja kulkivat erottavan meren ylitse ja menivät erämaahan) näkivät tuon saman Tulipatsaan (josta hän oli puhunut) vahvistavan tämän paimen-profeetan, olemaan lammasten paimen. He näkivät Sen, ja monet heistä eivät yhä uskoneet Siihen, sen jälkeen, kun olivat nähneet Sen.

165Huomatkaa, kuinka jälleen, tuo milloinkaan muuttumaton Jumala, tuo Suuri Paimen-profeetta, vei heidät, jotka pysyivät Hänen ja Hänen palvelustehtävänsä kanssa, Oliivivuorelle; tuo Suuri Paimen-profeetta, tuo Yksi, josta me puhumme, Jeesus. He olivat nähneet Isän (tuon saman Tulipatsaan) joka oli vahvistanut Mooseksen, vahvistavan Hänet.

166Tuo sama Jumala, josta Mooses puhui, tuli Mooseksen ylle ja vahvisti Tulipatsaalla, että Hän oli Jehova, joka johti Moosesta. Jumala oli Hänen paimen-profeetassansa.

167Tässä Hän ottaa toisen paimen-profeetan, Suuren Profeetan, Todellisen Lampaan, Jeesuksen, ja valitsee kolme miestä ja vie heidät Oliivivuoren laelle, ja siellä Hän vahvistaa Jeesuksen. Ja jopa erottaen itsensä kaikista muista ihmisistä, sanoen: “Tämä on Minun rakas Poikani, kuulkaa Häntä!” Ja, kun, he katsoivat ylös, he eivät nähneet ketään miestä paitsi Jeesuksen. Oikein. Hän oli tuo Yksi. No niin, se selvittää sen niin pitkälle kuin minusta on kysymys.

168Mooses oli Jehovan näkyvässä läsnäolossa Siinain vuorella. Se muutti hänen kasvonsa. Kun hän, tuo paimen-profeetta tuli alas, hänen täytyi verhota kasvonsa, koska Jehova oli osassa häntä, hänen kasvoissaan. Hänellä oli Sana suussansa.

169Mutta huomatkaa, kun tuo Suuri Paimen oli Jehovan Näkyvässä läsnäolossa, niin mitä se teki? Se muutti Hänen koko olemuksensa. Hän ei ollut vain osa Jumalasta, vaan Hän oli koko Jumala! Hän oli Immanuel. Miksi sen täytyi olla paimenet?

170Katsokaahan! Näettekö nyt Kaikkivaltiaan Jumalan kuvaamassa Itseänsä Mooseksessa, tuossa paimen-profeetassa. Tarkatkaa kuinka Jumala teki itsensä tunnetuksi. Näettekö hänet seisomassa voideltuna Tulipatsaan läsnäolossa! Ketään muuta ei ollut vuorella kuin Mooses ja Jehova. Aamen! Aamen merkitsee “niin se olkoon”.

171Tarkatkaa! “Pane kätesi poveesi!” Tarkatkaa nyt tätä toista merkkiä jolle oli ääni: “Pane kätesi poveesi.” Meillä ei ole mitään syytä uskoa Mooseksen olleen vasenkätisen, niinpä hänen on täytynyt panna oikea kätensä poveensa, koska useimmat ovat oikeakätisiä. Hän pani oikean kätensä… Nyt tarkatkaa! Minkä kuvan me näemmekään tässä Jehovasta Mooseksessa, tuossa paimen-profeetassa! Mooses edusti Jumalaa, koska Jumala oli Mooseksessa. Tarkatkaa häntä, kun hän panee… “Pane kätesi povellesi.” Mikä merkki!

172No niin, siellä hän seisoo, pitäen oikeata kättään sydämensä päällä (seisoen tällä tavalla) missä lunastuksen kätketyt salaisuudet olivat olleet kätketyt maailman perustamisesta asti. Tässä on se miksi täytyi olla paimenia. Jeesus on Jumalan oikea käsi, ja me kaikki tiedämme sen. Siellä Mooses kuvasi Häntä tarkalleen. Hän piti sisällään Isän salaisuudet, ja on näyttänyt ne meille. Huomatkaa, tarkatkaa kuinka hän vetää kuolettavan pitaalin iskemän käden ulos povestaan. Osoittaen mitä Jumala tekisi Oikealla Kädellänsä. Huomatkaa, pitaalille ei ole parannusta. Huomatkaa jälleen, että se ei ollut mikään tavallinen pitaali, se oli sen viimeisessä vaiheessa, valkoinen kuin lumi; hänen kättään oli isketty kauhistuttavalla asialla. Miltä Mooseksesta onkaan täytynyt tuntua, kun hän veti oikean kätensä sydämensä päältä, povestaan, ja se oli valkoinen pitaalista! Pitaali kuvaa syntiä, joka on parantumaton, ja erikoisesti sen viimeisessä vaiheessa.

173Ja veljet, se on missä maailma oli silloin, kun Jumala veti Hänen Oikean kätensä Hänen poveltaan! Maailmaa oli iskenyt kuolettava pitaali, jolle ei ollut mitään parannuskeinoa. Niin se on tänäkin iltana, koska he eivät vastaanota parannuskeinoa, sitä mikä valmistettiin Golgatalla, vaan ihmiset haluavat ottaa ihmistekoisen reseptin syntiä vastaan Jumalan reseptin asemesta.

174Huomatkaa, että se ei tullut vähittäin niin kuin pitaali tekee, vaan kaikki yhdellä kerralla! Kun hän veti kätensä ulos, se oli pitaalinen kokonansa. Pankaa merkille mitä Jumala sanoi: “No niin, te ette tule hitaasti ajautumaan syntiin; vaan sinä päivänä jona siitä syötte, te kuolette.” Ja niin se on: “Sinä päivänä, jona siitä syöt.”

175Huomatkaa, se oli profeetta-paimen, joka iski itseänsä. Hän Jumalan käskystä pani oman kätensä povelleen, ja veti sen ulos pitaalisena. Tuo profeetta-paimen teki sen itse.

 Ja tuo Suuri Profeetta-paimen, Jeesus, teki sen itse, “Minä annan elämäni, ei kukaan sitä Minulta ota.” Hän oli Suuri Paimen, Suurin Profeetta-paimen, “Kukaan ei sitä Minulta ota, Minä teen sen itsestäni.” Huomatkaa, se ei tullut vähitellen, se tuli hetkessä. Suuri Paimen itse otti syyllisyytemme ja iski Itseänsä, otti meidän syntimme ja asetti ne itse itsensä ylle. Ei ihme, että runoilija kirjoittaa:

Keskellä repeilevien kallioiden ja pimenevien taivaiden
Minun Pelastajani kumarsi päänsä ja kuoli;
Tuo avautuva esirippu paljasti tien
Taivaiden iloon ja loputtomaan päivään.

176Tuo salaisuus oli ollut kätkettynä Jumalan sydämellä kaikki nämä vuodet, peitettynä Hänen oikealla kädellänsä, Jeesuksella. Suuri Paimen otti itsensä ylle meidän syyllisyytemme. Jesaja 53:6, sanoo: “Hän oli haavoitettu meidän rikkomustemme vuoksi. Hän oli runneltu meidän vääryyksiemme vuoksi. Rangaistus oli Hänen yllään, jotta meillä rauha olisi. Ja Hänen haavojensa kanssa me olemme parannetut.” Jumalan parantamisen salaisuus lepäsi Jumalan sydämessä tai Jeesuksen Kristuksen, Hän oli Jumalan oikealla kädellä, se oli ainoa lammas, joka piti Sydämessänsä salaisuutta. Tästä syystä Sen varjokuvien täytyi aina olla lammas! Ensimmäinen oli lammas ja viimeinen oli Lammas. Tästä syystä Sen täytyi tulla paimenille, jotka tietävät kuinka huolehtia Hänen lampaistaan. Käsitättekö sen? Huomatkaa: “Hän oli haavoitettu meidän rikkomustemme vuoksi, runneltu meidän vääryyksiemme vuoksi, ja rangaistus oli Hänen yllään, jotta meillä rauha olisi.”

177Pankaa merkille, se tuli nopeasti; ja se lähti nopeasti, niin pian kuin oikea käsi oli vedetty ulos povesta toisen kerran. Kuolettava tauti oli poissa, kun hän veti sen ulos toisen kerran. Ja, kun tuo Suuri Paimen, Lammas-profeetta, kun Hän Golgatan ristillä eli maksanut synnin rangaistuksen meidän kaikkien edestämme, Hän sanoi: “Se on täytetty.” Synti oli ohitse, rangaistus oli maksettu, velka oli sovitettu! Siinä ei tarvittu vuotta tai, että se lopulta olisi tullut siihen jossakin toisessa uskonpuhdistajassa, vaan se oli täytetty juuri silloin!

178Synti tuli hetkessä, Jumalan Lain rikkomisella, Sanan rikkomisella. Tänä iltana, veljeni, sinun sielusi on riippumassa helvetin yllä ketjussa. Ja tuo ketju ei ole jonkun teologisen seminaarin opetus, eikä se ole joku kirkkokunta tai uskontunnustus, jonka mukaan te elätte, vaan tuo ketju on Jumalan Sana! Jeesus antoi ihmissuvulle Hänen Sanansa, elää Siitä, ja Eeva rikkoi vain yhden pienen lenkin Siitä. Ja mikään ketju ei ole vahvempi kuin sen heikoin lenkki. Kun te otatte yhden Sanan pois Siitä… Se oli Kirjan alussa.

Jeesus tuli Kirjan keskellä ja sanoi: “Ihminen ei elä yksin leivästä, vaan jokaisesta Sanasta, joka lähtee ulos Jumalan suusta.” Se oli Kirjan keskellä.

Kirjan lopussa Hän sanoo: “Kuka tahansa ottaa yhden Sanan (antaa väärän merkityksen yhdelle Sanalle), ottaa yhden Sanan pois Täältä, Minä tulen ottamaan hänen osansa pois Elämän Kirjasta.” Te kuljette helvetin ylitse, riippuen kiinni Jumalan Sanassa. Älkää antako jonkun pusertaa jotakin teihin, mikä ei ole NÄIN SANOO HERRA!

179He sanovat: “Varmastikin, me olemme tehneet kaiken. Kaiken me olemme tehneet!” Se on mitä ehkä ylipapit ja he siellä ajattelivat Suuren Paimenen päivinä. Se on mitä Eeva ajatteli. Se on mitä Saatana kertoi hänelle: “Varmastikaan Jumala ei tule tekemään sitä.” Mutta Hän teki sen, koska Hän oli sanonut tekevänsä sen. Ja tästä syystä Hän tekee sen jälleen tänään.

180Ei ihme, että on niin kuin Hän sanoi: “Niin kuin oli Nooan päivinä, kun kahdeksan sielua pelastui veden kautta, niin se tulee olemaan Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Näettekö, vain muutamia: “Sillä ahdas on portti ja kapea on tie, joka johtaa Elämään, ja muutama siellä tulee olemaan, jotka tulevat löytämään Sen.” Niin se on: “Koska lavea on tie, joka johtaa Kadotukseen, ja monet tulevat kulkemaan sitä.”

181Kun “Suurta Paimenta, Suurta Lammas-profeettaa oli lyöty siellä, Hän sanoi: “Se on täytetty!” Ja tuolla hetkellä, niin pian kuin tätä Paimenta oli lyöty, se oli ohitse. Synti oli selvitetty, eikä sitä enää ollut. He olivat puhtaita, rangaistus oli maksettu. Ja uskovaisille joiden nimet olivat kirjoitetut Elämän Kirjassa, jotka olivat ennaltamäärätyt maailman perustamisesta asti, heille se oli täytetty, sillä hetkellä, kun Jeesus sanoi, että se oli täytetty. Hän, tuo Suuri Paimen, oli tullut lampaitaan varten. Se oli täytetty, Jumalan oikea käsi oli vedetty Hänen poveltaan, lyötynä. Sitten pääsiäisenä Hän palautti sen (aamen), nosti sen ylös jälleen povellensa, ja ojensi sen alas sinulle ja minulle Hänen Sanansa muodossa, lunastaakseen meidät takaisin alkuperäiseen puutarhaan, josta synti vei meidät ulos. Profeetta-paimen paljasti Hänen suuren sydämensä kätketyn salaisuuden. Sen paljasti Paimen, Profeetta-paimen.

182Ei ihme, että vuoret hyppivät ja huusivat tuona päivänä. Ei ihme, että aurinko kätki kasvonsa ja kirkui ilosta. Ei ihme, että kaikki luonto murtautui vapaaksi. Tuuli ravisteli puita, kunnes ne vapisivat ja iloitsivat ja hyppivät. Ne olivat nähneet Profeetta-paimenen siellä vuorella lunastavan jokaisen nimen Elämän Kirjassa. Ja ne näkivät, että luonto, johon ne kuuluivat, oli lunastettu. Ne kirkuivat ja hyppivät. Ja maailma meni maanjäristykseen. Ja vuoret repeilivät ja kalliot putoilivat. Ja aurinko pimeni. Ja kaikkea tapahtui, niin kuin missä tahansa kokouksessa, kun Paimen paljastaa teille, että “se on täytetty!”

183Olen nähnyt hyppykohtauksia ja ilokohtauksia, eivätkä ne vahingoittaneet ketään. Vuoret repeilivät, ja aurinko laski ja kaikkea tapahtui, mutta se ei vahingoittanut ketään. Olen nähnyt kokouksia joissa Jumalan voima paljastettiin ihmisille niin, että he “olivat vapaat maailmasta ja maailman asioista”, ja Herran ilo täytti seurakunnan. He seisoivat ja kirkuivat ja itkivät ja huusivat koko äänensä voimalla, Jumalan kunniaksi. Minä en koskaan nähnyt mitään epäjärjestystä, he olivat aina oikeassa järjestyksessä, koska he olivat tulleet tietämään sen, että heidän nimensä olivat kirjoitetut Karitsan Elämän Kirjaan ennen maailman perustamista. Suuri Profeetta-paimen oli tuonut heille Sanoman, ja he olivat vapautettuja. Ei väliä mitä, muut kirkolliset vallat sanoivat Siitä, he tiesivät, mitä oli tapahtunut. Aivan niin kuin nuo paimenetkin siellä silloin, he tiesivät mitä oli tapahtunut.

184Yhdelläkään miehellä ei ole oikeutta mennä pyhän pöydän taakse saarnaamaan Sanaa, ennen kuin hän on tehnyt niin kuin Mooses, kohdannut Jumalan itse, sellaiselta perustalta, että yksikään teologi ei voi selittää sitä pois. Mooses oli siellä! Ei väliä, mitä Israelin sanansaattajat sanoivat: “Oi, se on hölynpölyä, sinä vain kuvittelit nähneesi sen; se on typeryyttä”, te ette olisi voineet ottaa sitä pois häneltä, koska hän tiesi! Hän oli siellä! Hän oli se jolle se tapahtui! Eikä yhdelläkään miehellä jolla on teologian tai jonkun tohtorin arvo, ole oikeutta tämän pulpetin takaa julistaa Jeesuksen Kristuksen Sanomaa ennen kuin hän on kohdannut Jumalan kasvoista kasvoihin Tulipatsaassa. Hänellä ei ole oikeutta kutsua itseänsä sanansaattajaksi, sillä sitä eivät kaikki teologit maailmassa voisi selittää pois teiltä. Se tapahtui teille! Te olitte siellä, te tiedätte Siitä. Te ette välitä mitä joku muu sanoo tai kuinka paljon he sanovat, että “nuo päivät ovat ohitse ja ettei se ole niin,”… Se tapahtui teille, ja se on Sanan mukaisesti.

185Kyllä, se on syy miksi Mooses tiesi tämän Äänen, joka puhui hänelle, olevan oikein, koska se oli Sanan Ääni. Hän tiesi Jumalan sanoneen Aabrahamille, “Sinun siemenesi on vaeltava siellä neljäsataa vuotta, mutta Minä tulen vapauttamaan heidät.” Ja hän tiesi, että siitä oli kulunut neljäsataa vuotta ja, että hänet oli kutsuttu tekemään se.

186Miehet ja naiset, Jumala lupasi, että Hän tulisi näissä viimeisissä päivissä vuodattamaan Henkensä kaiken lihan ylle. Hän lupasi, että Hän lähettäisi Pyhän Hengen Kasteen ja, että Hän tulisi kutsumaan Morsiamen, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä. Hän lupasi tehdä sen ja Hän tulee tekemään sen. Älkää kuunnelko näitä palkka-paimenia, he tulevat johtamaan teidät harhaan. Pyhä Henki on Paimen ruokkimaan teitä lammasten ruualla. Hänen Sanastansa. Se tulee aina Paimenelta. Hän on meidän Paimenemme. Kuunnelkaa Häntä, te olette Hänen lammastarhansa lampaita; jos te olette, niin te kuulette Hänen Äänensä. Ei sitä, mitä joku muu sanoo, vaan te kuulette mitä Hän sanoo. Vieraasta äänestä te ette tiedä yhtään mitään.

187Oi, kuunnelkaa tuota Mahtavan Paimen-profeetan esittelyä heille. Katsokaa mitä Johannes sanoi seistessään Jordanilla. Hän seisoi siellä saarnaamassa ja hän sanoi: “Hetki on tulossa…”

188Huomatkaa, että Johannes oli papin poika, ja he aina seurasivat isänsä jälkiä, ja sillä tavalla me saamme nimemme. He kutsuivat heitä sen mukaisilla nimillä mitä he tekivät. Ja Johanneksesta oletettiin tulevan pappi niin kuin hänen isänsä oli.

189Ja tiedättekö, että hänen äitinsä Elisabeth, sen jälkeen, kun Herran Enkeli oli kohdannut hänen isänsä Sakariaan, oli tullut raskaaksi, ja oli jo kuudennella kuukaudella, eikä hän vielä ollut tuntenut mitään elämää, ja hän oli peloissaan koska vauva ei ollut liikkunut. Se oli epänormaalia.

190Ja Pyhä Henki, Herran Enkeli ilmestyi Marialle, ja kertoi hänelle, että hän “tulisi saamaan vauvan, tietämättä mitään miehestä”, ja kertoi hänelle Elisabetin tilasta.

191Hän meni Juudean kukkuloille kertomaan sitä Elisabetille. Ja kohdatessaan Elisabetin hän kertoi hänelle, että “hän tulisi äidiksi”. Eikä hän voinut ymmärtää sitä “ilman miestä”. Mutta hän sanoi: “Pyhä Henki varjosi, ja sanoi, että tämä pyhä asia, joka tulee syntymään minusta, tulee kutsutuksi ‘Jumalan Pojaksi’, ja minä tulen antamaan Hänelle nimen ‘Jeesus.’” Ja, kun tuo nimi Jeesus, ensimmäistä kertaa puhuttiin ihmishuulien kautta, niin tuo pieni kuollut vauva äitinsä kohdussa hyppäsi ilosta; se ei ollut vielä koskaan elänyt, mutta se hyppäsi äitinsä kohdussa.

192Jeesuksen Kristuksen Nimi puhui elämän kuolleeseen vauvaan. Mitä Sen tulisi tehdä seurakunnalle, joka väittää olevansa uudestisyntynyt?

193Ja me istumme niin happamina kuin kuhmut etikkaliemessä ja annamme sellaisten asioiden jatkua. Ja pelkäämme korottaa ääntämme ja todistaa vakaumuksemme puolesta, ja tuomita kaikki tämä mielettömyys, ja tehdä Jeesuksesta Kristuksesta saman eilen, tänään ja iankaikkisesti. On joulunaika, pankaa pois nuo joulupukit ja muut kaupalliset mielettömyydet. Milloin te olette kuulleet Santa Clausista [joulupukista] Raamatussa? Se on roomalainen jumaluustaru, siinä ei ole yhtään mitään, sellaista ei ole. Alkaa opettaako lapsillenne sellaista mielettömyyttä. Kun teidän yhtenä päivänä täytyy kertoa heille, että se oli vain tarua, niin silloin te olette valehdelleet lapsillenne. Ja se vahingoittaa teidän todistustanne Jeesuksesta Kristuksesta, sillä lapsi tulee sanomaan: “Ehkä Sen kanssa on samoin.” Pankaa Jeesus Kristus, tuo Suuri Paimen-profeetta takaisin jouluun minne se kuuluu.

194Huomatkaa, kuunnelkaa tätä profeettaa, Johannesta, hänen seisoessaan siellä. Me kaikki tiedämme, että hän oli suuri paimen-profeetta. Hänellä oli sanoma, sillä tuo Enkeli tiesi, että hän tulisi esittelemään Jeesuksen.

195No niin, hän ei voinut mennä johonkin seminaariin. He olisivat sanoneet: “No niin, tiedäthän, että tohtori se-ja-se on juuri oikea mies ottamaan tuon paikan. Sinun tulee esitellä hänet. Ja sinä tiedät, että aivan…” Näettekö, hän ei voinut sekoittua miesten kanssa.

196Meille on kerrottu, että hän yhdeksän vuotiaana meni erämaahan valmistautumaan Jumalan edessä. Se on mistä paimenet tulevat. Huomatkaa, että hänen sanomansa ei ollut niin kuin teologin, jonkun suuren kanssa, suurten arvonimien paisuttamien sanojen kanssa. Hän sanoi: “Oh, te käärmeiden sukupolvi.” Sanoen uskonnollisille miehille: “Te käärmeiden joukko.” Hän oli nähnyt käärmeitä erämaassa, ja se oli hänen mielestään alhaisin asia, millä hän saattoi nimittää noita tuon päivän pappeja ja kirkonmiehiä ja teologeja: “Te käärmeiden joukko!” Hän sanoi: “Kuka on varoittanut teitä tulevasta vihasta? Älkää ruvetko sanomaan: ‘Me kuulumme tähän tai tuohon’, sillä minä sanon teille, että Jumala on kykenevä näistä kivistä herättämään lapset Aabrahamille.” Kivistä, joita hän oli nähnyt erämaassa. Myös: “Jo on pantu kirves puun juurelle.” Se oli mitä hän oli nähnyt: käärmeitä ja puita siellä erämaassa. Ja näettehän, se oli hänen sanomansa. Hän ei tuntenut mitään hienoja suuria sanoja, joita joku suuri jumaluusopin tohtori olisi voinut selittää häneltä pois, vaan hän saarnasi vain luonnon linjan mukaisesti.

197Se on mitä me osoitamme tässä: paimenen sauva, paimen, lammas, se on luonnon linjan mukaisesti.

198Mitä hän teki? Hänellä oli suuri asia tehtävänä, hän oli tuo yksi, joka tulisi tuntemaan Messiaan. Hän sanoi: “Minä sanon: ’Hän seisoo teidän keskuudessanne nyt. Ettekä te tunne Häntä, koska teidän teologianne on niin sitonut teidät, ettette tiedä missä olette.”

199Yhtenä päivänä Jeesus käveli sinne ja hän sanoi: “Katso, tuolla tulee Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.” Karitsa! Hallelujaa! Todellinen Sovitus! Siellä tulee Hän, jota jokainen karitsa Eedenin puutarhasta asti on kuvannut, ja tavallinen mies käveli alas Jordanille.

200He sanoivat: “Johannes, kuinka sinä tunsit Sen? Me emme nähneet mitään erikoista.”

201“Mutta minä todistan, että minä näin Jumalan Hengen laskeutuvan alas kuin kyyhkysen, ja kuulin Äänen sanovan: ’Tämä on Minun Rakas Poikani, jossa Minä olen mielistynyt asumaan.”

202Tarkatkaa Kyyhkystä ja Karitsaa. Näettekö? Kyllä. Mitä, jos siellä olisi seissyt susi? Tuo Kyyhkynen ei olisi koskaan tullut sen ylle. Jumala symbolisoi itsensä kyyhkysellä, joka on kaikkein nöyrin kaikista taivaan linnuista; ja Poikaansa lampaalla, joka on kaikkein nöyrin kaikista maan päällä olevista eläimistä. Näettekö, taivaiden puhdas lintu, ei varis, ei korppikotka, vaan kyyhkynen. Ei sika, vaan karitsa. Mitkään muut luonteet eivät olisi sulautuneet yhteen.

203Ja huomatkaa, että kun Kyyhkynen tuli Karitsan ylle, se johti Häntä. Ei sitä tietä mitä Hän olisi halunnut, vaan sitä tietä mitä Isä tahtoi johtaa Häntä. Sillä tavalla todellinen karitsa on tänään. Oi joulun-ajan lampaat, ettekö te tiedä, että Jumala johtaa ainoastaan Hänen Sanallansa? Se on Hänen sauvansa.

204Huomatkaa, mitään ei olisi tapahtunut, mutta Johannes sanoi: “Muut heistä eivät nähneet Sitä, mutta minä todistan, että ‘“minä näin Sen.’” Sitten esitellen Hänet: “Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.”

205Sallikaa minun nyt lopettaessani esitellä joulusanomani: “Jeesus Kristus, sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.” Se on tuo sama Karitsa. Hän on aivan yhtä paljon Karitsa tänään, kuin Hän oli silloin. Hän on aivan yhtä paljon täällä, kuin Hän oli siellä, sillä Hänen Sanansa on sama. “Missä tahansa kaksi tai kolme on koolla Minun Nimessäni, siellä Minä olen heidän keskellänsä.” Se on tarkalleen se mitä Hän sanoi. Hän ei koskaan muutu, Hän on Jumala, Sana. Hän ei milloinkaan muutu; Hän yhä antaa ja ruokkii Hänen lampaitaan Paimen profeetallaan, Hän antaa lampailleen ruuan ensin. Ei teologeille, vaan Hänen lampailleen.

206He eivät halua… kuinka voisivat nuo muut syödä Sitä. Mutta viisaat… Huomatkaa tämä! Mutta viisaat ja järkevät, maailman hyvin kouluttamat, yhä tahtovat sanoa, että on olemassa Santa Claus. Ja on kaikenlaisia tarinoita ja muita mitä he palvovat, koska he eivät vastaanota Häntä, Sanaa; heidän kirkkokuntiensa vuoksi, se ei sovellu heidän makuunsa, näiden tämän päivän palkkapaimenten. Uskontunnustusten palkkaamien, jotka tahtovat yhdistää teidät yhden vuohen alle, mutta älkää uskoko sitä! He tulevat johtamaan teidät teurastettavaksi. Kuulkaa Suurta Paimenta, joka syntyi tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten, ja Hänen Sanomansa tuli todellisille paimenille, jotka tietävät kuinka huolehtia lampaista.

207Me huomaamme, että he yhä tahtovat sitä. He eivät vastaanota sitä tänään sen paremmin kuin silloinkaan, koska se ei sovellu heidän kirkkokunnalliseen makuunsa. He kääntävät Sanan ympäri ja tekevät Sen soveltuvaksi organisaatiollensa, eivätkä he halua saarnata Sanaa. He eivät halua tehdä sitä! He sanovat: “Se oli apostolien päiville. Se ei merkitse tätä.” Se merkitsee juuri sitä mitä Siinä sanotaan, eikä se tarvitse ketään tulkitsemaan sitä heille.

208Kumartakaamme nyt tänä hetkenä päämme ja sydämemme maan tomua kohden ja kiiruhtakaamme todella nopeasti seimelle, nähdäksemme ja vastaanottaaksemme Valon, jonka tämä Sana tuo Paimenen kautta, Suuren Profeetta-paimenen, Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojan kautta. Puhuin teille pitkään, enkä ehkä sovitellut sanojani niin kuin kirkonmiehen tulisi, minä en yritä tehdä sitä. Minä yritän puhua Sen aivan niin kuin Hän antaa Sen minulle.

209Mutta, näettekö te miksi sen täytyi olla paimenet? Muut olivat niin koulutettuja toisiin ajatuksiin, että he eivät vastaanottaneet Sitä. Ja tänään meillä on kaikenkaltaisia valvojia ja aluemiehiä, piispoja, pappeja, kardinaaleja, paavi ja kaikkea maailmassa, jotka yrittävät johtaa meitä. Mutta Jumala antoi meille Paimenen, ja tuo Paimen on Pyhä Henki.

210Kuunnelkaa minua nyt. “Kun Hän…” (ei ajatus, Hän on persoona pronomini) “Kun Hän, Pyhä Henki on tullut (Totuuden Henki), Hän tulee paljastamaan teille ne asiat, jotka Minä olen sanonut teille, ja tulee näyttämään teille tulevat asiat.” Se on Suuri Paimen, se on Paimen, jonka Jeesus jätti meille. Ja Pyhä Henki kirjoitti Raamatun. Raamattu sanoo niin: “Entisajan miehet, joita Pyhä Henki liikutti, kirjoittivat Raamatun.” Voisiko Pyhä Henki nyt vetää teitä uskontunnustukseen? Voisiko se vetää teitä johonkin, mitä tämä Sana ei ole sanonut? Sehän olisi täysin mahdotonta. Silloin Pyhä Henki olisi valehtelija, jos Hän sanoisi: “Tämä on mitä sinun tulee tehdä”, ja sitten kääntyisi ympäri ja sanoisi: “Ei, se oli virhe, tee niin kuin seurakunta käskee sinun tehdä.”

211Jos te nyt olette kuunnelleet jotakin, joka on vetänyt teitä pois todellisesta, tosi Paimenesta, Pyhästä Hengestä, joka tulee johtamaan teidät Sanaan, eikä teillä ole tuota kokemusta, eikä Pyhän Hengen todistusta elämässänne, jota ilman…

212Jumala on Yksi. Jumala on ainoa, jolla on Iankaikkinen Elämä, ja Hän on Iankaikkinen Elämä. Ja kaikella millä on ollut alku, on loppu. Ja, jos te olette vain seurakunnan jäsen, niin sillä oli alku. Mutta Jumalan Sanalla ei ole alkua, Jumalalla ei ole… Ja, kun te olette syntyneet Jumalasta, te olette syntyneet Sanasta, ja te tulette Jumalan pojaksi ja teidän nimenne oli pantu Karitsan Elämän Kirjaan ennen maailman perustamista. Ja teidät, teidän hiustenne ja silmienne värin, teidän koko olemuksenne, Jumala näki sen ennen maailman perustamista. Ja Hän näki teidät juuri sellaisena ihmisolentona kuin te olette. Ja, vaikka vielä kuluisi miljoonia vuosia, niin mikään ei voi estää teitä tulemasta takaisin tuoksi täydelliseksi kuvaksi, jonka Jumala sääti teitä varten alussa. “Minun lampaani kuulevat Minun Ääneni, ja vierasta he eivät tule seuraamaan.”

213Ja, jos te ette vielä ole vastaanottaneet Iankaikkista Elämää, vaan katsotte johonkin mielikuvitustarinaan pienestä lapsesta makaamassa seimessä joukko viisaita miehiä ympärillään, niin älkää uskoko sellaista asiaa. Ja, jos yritätte ajatella: “No niin, minä tulen olemaan hyvä. Minä tulen tekemään tämän. Minä tulen liittymään seurakuntaan. Ja se on kaikki mitä minun täytyy tehdä.” Silloin te olette kadotettu. Jos teillä ei ole Iankaikkista Elämää, niin kuinka te voisitte elää iankaikkisesti?

214Te voitte ottaa tieteen valmistaman vehnänjyvän, ja, vaikka se näyttäisi kuinka täydelliseltä: vaikka, sillä olisi samankaltainen kosteus, samankaltainen sydän, ja se olisi samaa materiaalia kuin pellolla kasvanut jyvä, ja se olisi sama asia. Te voisitte viedä ne laboratorioon, ettekä te voisi erottaa niitä toisistaan: yhdestä tulisi aivan yhtä hyvää leipää kuin toisestakin. Mutta ainoa tapa erottaa ne toisistaan, on haudata ne maahan. Se niistä, joka on ihmistekoinen, pysyy siellä ja mätänee eikä koskaan kasva. Mutta Jumalan valmistamalla on elämän itu itsessään, ja se elää jälleen.

215Te voitte jäljitellä kristittyä, te voitte mennä seurakuntaan niin kuin kristitty. Te voitte panna nimenne kirjaan kuten kristitty, te voitte liittyä kirkkokuntaan kuten kristitty; se kyllä olisi hyvää, mutta ellei tuota Iankaikkista Elämää ole teissä, että tuo Hyvä Paimen antoi Elämänsä teille… Kun Jumala tuli alas Helluntaina, Hän tuli alas tulipallona aivan niin kuin Siinain vuorellakin, niin kuin Hän teki tuolle ensimmäiselle paimenelle, Moosekselle. Ja, kun Hän tuli alas, Hän jakoi itsensä tulisiksi kieliksi ja asetti ne kunkin heidän päälleen, Jumalan jakaessa itsensä Hänen ihmisiinsä. Ja ellette te ole vastaanottaneet sitä, mistä Pietari sanoi, että “se on teille, teidän lapsillenne ja niille, jotka kaukana ovat.”

216Ystävät, älkää te kuunnelko mitään jumaluusopillista tarua, vaan syntykää uudestaan. Ja, kun olette tehneet sen, niin tuo Henki, joka teissä on, on osa Jumalaa, ja antaa todistuksen jokaisesta Jumalan Sanasta, että se on Totuus. Jos teillä ei ole tuota kokemusta niin kiirehtikäämme seimelle, joka on Sana. Menkäämme kiireesti Raamattuun, pois näistä kaunistelluista seurakuntien teologisista termeistä, todelliseen seimeen, Jumalan Sanaan, missä Messias tehdään tunnetuksi.

 Päämme ollessa kumarrettuina, rukoilkaamme:

217Rakas Jumala, se on kaikki, mitä tiedän sanoa tällä kertaa. Me olemme lähestymässä joulua ja kadut ovat täynnä miehiä ja naisia, poikia ja tyttöjä, tönien, tyrkkien, yrittäen ostaa vastalahjaa jollekin, joka tulee antamaan heille lahjan. Monet ihmiset, jotka kutsuvat itseään kristityksi, ovat siellä ulkona kaduilla ostaen savukkeita ja likööriä joululahjoiksi. Jumala, näyttää siltä kuin he heittäisivät sen suoraan takaisin Sinun kasvoillesi, opettamalla lapsilleen jotakin tarua, Rooman pakanallista teologiaa Pyhästä Nikolauksesta, jotakin jumaluustarua, joka maailman on helppo vastaanottaa, ja he hylkäävät todellisen joulun Kristuksen, todellisen Karitsan.

218Jumala, minä rukoilen, että päämme olisivat kumarretut sitä tomua kohden, josta Sinä otit meidät… Kerran Sinä käskit Aabrahamia, tuota suurta profeetta-paimenta: “Mene ulos, Aabraham, ja lue hiekkajyväset meren rannalla.”

219Ja hän vastasi: “Ne ovat lukemattomat, minä en voi lukea niitä.”

220Silloin Sinä sanoit:” Katso ylös taivaalle ja lue tähdet.” Ja hän tiesi, että se oli mahdotonta. Ja Sinä sanoit hänelle: “Niin on sinun siemenesi oleva.” Me katsomme tuota sanomaa tuolle paimen-profeetalle: “Maan tomusta, taivaan tähtiin”, että, vaikka kuolevaiset ruumiimme tulevatkin tomuksi, niin siellä on Elämä, joka voi nostaa meidät tähtiin.

221Niin kuin Sinä sanoit suurelle profeetta Danielille: “ Ja nuo, jotka tuntevat heidän Jumalansa viimeisissä päivissä, tekevät urotekoja. Ja ne, jotka monta vanhurskauteen kääntävät, loistavat kirkkaammin kuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.”

222Herra Jumala, Suuri Luoja, Joka olit niin halukas tulemaan maan päälle Jeesuksen muodossa, antaaksesi ihmisten tietää mitä Jumala oli. Ja Sinä olit tuo Yksi ainoa, joka voi ottaa kuoleman rangaistuksen, ei Enkeli eikä mikään sijainen voinut tehdä sitä. Sinä olit se, joka asetit rangaistuksen, ja Sinä yksin voit oikeamielisesti ottaa sen pois. Ja ollen Henki, Sinä et voinut kuolla. Mitta Sinut tehtiin lihaksi niin, että voit kuolla; ja Sinä tulit Karitsaksi, että Sinä saattaisit ottaa Lunastettujesi synnin pois, jotka Sinun täytyi lunastaa omalla Verelläsi.

223Oi, kertomus on niin suuri, Herra, se menee niin monien päiden ylitse. Ajatella: Pieni Jehova seimessä makaamassa, Hänen täytyi elää vauvana. Pieni Jehova, syntynyt tallissa. Pieni Jehova, leikkimässä lasten kanssa kadulla. Pieni Jehova, teini-ikäisenä. Pieni Jehova, koulupoikana. Ja Jehova, Kaikkivaltias.” Sinä otit kaikki nämä asemat. “Ja sitten Jehova, Karitsa. Jehova, Profeetta.” Ja Sinä tulit kaikeksi täksi, että voisit kärsiä synnin rangaistuksen, ja antaa meille Iankaikkisen Elämän.

224Anna meille anteeksi, oi Jumala, meille kurjille arvottomille tämän maailman luomuksille. Me olemme nöyryytettyjä tänä iltana, Herra, kun luimme mitä Sinä olet tehnyt meille, ja niin vähän mitä me olemme tehneet vastineeksi. Kuinka Sinä tulit noiden suurten uskonnollisten johtajien päivinä! Kuinka Sinä olit halukas seisomaan ja heijastamaan Isän Sanaa. Kuinka Sinä et tehnyt kompromisseja heidän teorioittensa kanssa! Ja tänään se näyttää siltä kuin ei olisi yhtäkään, joka haluaisi astua esiin ja kutsua Sanaa yhä “Sanaksi”, ilman kompromisseja. Me rukoilemme, Jumala, että Sinä antaisit meille anteeksi nämä asiat, jotka me olemme niin laiminlyöneet. Ja anna meille tänä iltana, meidän sydämissämme, niin kuin me annamme Sinulle seimenä. Ja me tiedämme, että joka kerta, kun ristiinnaulittu Kristus otetaan vastaan, tapahtuu uusi syntymä, lammas on juuri syntynyt, ja Enkelit laulavat Taivaassa. Joka kerta, kun yksi syntinen tekee parannuksen, Enkelit jälleen laulavat.

225Me rukoilemme, Jumala, että jos täällä on joku tänä iltana, joka ei tunne Sinua todellisena Jumalan Lahjana, henkilökohtaisena Pelastajana, ei vain jollakin järjellisellä käsityksellä, vaan uuden syntymän kautta, ollen syntynyt Sinun Hengestäsi, voikoot he vastaanottaa Sen juuri nyt, Herra, kun päämme ovat kumarrettuina. Ja, jos siellä sattuu olemaan yksi, Herra, joka ei ole tehnyt sitä, voikoot he sydämissään vastaanottaa ilon nyt, ja löytää niin kuin nuo entisajan paimenet, heidän sydäntensä seimestä, Sanan, Messiaan; joka tulee vahvistetuksi heille Pyhänä Henkenä, tämän päivän Suurena Paimenena. Me pyydämme tätä Jeesuksen Nimessä.

226Ja päittemme ollessa kumarrettuina ja luottaen siihen, että sydämemmekin ovat kumarretut, niin etkö sinä haluaisi, kallis veljeni, vaikka oletkin seurakunnan jäsen… Ja toivon etten ole loukannut teitä, sanomalla mitä olen sanonut. Sopii kyllä kuulua seurakuntaan, meidän tulisi tehdä niin, mutta Oi veli, älä jätä sitä siihen, sinun täytyy syntyä uudestaan. Se on mitä Suuri Profeetta-paimen sanoi: “Teidän täytyy syntyä uudestaan.”

 Hän sanoi sen teologille: “Sinun täytyy olla uudestisyntynyt.”

227Ja, kun olet syntynyt uudestaan, niin se ei ole vain sitä, että uskot. He sanovat: “Sinä synnyt uudestaan silloin, kun uskot.”

228Mutta Raamattu sanoo: “Perkelekin uskoo.” Huomatkaa, sitä se ei ole, se on kokemus.

229Te sanotte: “Mutta minä olen elänyt hyvää elämää.”

230Niin tekivät apostolitkin, mutta he eivät olleet syntyneet uudestaan ennen kuin he saivat Pyhän Hengen. He eivät olleet edes kääntyneet, ennen kuin he saivat Pyhän Hengen. Te muistatte mitä tapahtui juuri Hänen kavaltamisensa edellä, eikö niin? Jeesus sanoi Simon Pietarille: “Kun sinä olet kääntynyt, niin sitten vahvista veljiäsi.” Ja Pietari oli seurannut Häntä kolme ja puoli vuotta ja ajanut ulos perkeleitä ja parantanut sairaita ja saarnannut Evankeliumia, ja yhä (Sanan mukaan) hän ei ollut edes kääntynyt.

231No niin, ettekö te tahtoisi senkaltaista Sanansaattajaa sydämiinne tänä iltana? Jos te todella tahdotte Sen… Se ei merkitse mitään mitä joku muu sanoo, se on totta, veli, sisar. Minä tiedän sen olevan totta. Etkö tahtoisi, jokaisen pään ollessa kumarrettuna ja silmien suljettuina, ei minulle, minä olen vain mies, teidän veljenne, mutta kohottaisitteko kätenne Kristukselle ja sanoisitte: “Minä uskon Sen. Minä todella haluan Kristuksen sydämeeni, tuon todellisen joulun Kristuksen.” Kohottaisitko kätesi nyt? Jumala siunatkoon sinua. Se on hyvä. Jumala siunatkoon sinua myös. Jumala siunatkoon sinua. Oi, käsiä kaikkialla.

232Voikoot se tapahtua, veli; voikoot se tapahtua, sisar; voikoot se tapahtua, ystäväni; olkaa täytetyt Jumalan Hengellä. Mitä väliä sillä on, mitä joku muu sanoo? Muistakaa, se on teidän elämänne. Me emme ehkä edes ole maan päällä aamulla, meillä ei ole sen enempää varmuutta elämän jatkuvuudesta kuin, että meillä on hengitys sieraimissamme. Me emme ehkä vedä toista henkäystä, ainoastaan Jumalan armosta. Ja mitä hyötyä siitä on miten hyvin te olette eläneet ja mitä…? Jeesus sanoi: “Ellei ihminen synny uudestaan, hän ei tule mitenkään menemään sisälle.”

233Minä tiedän ammattisanaston mukaan mitä uudestisyntynyt on, mutta tarkatkaamme mitä tapahtui Raamatussa, kun he uudestisyntyivät. Pietari oli uskovainen ja apostolit olivat uskovaisia, mutta he eivät olleet uudestisyntyneitä, ennen kuin Pyhä Henki lankesi heidän ylleen Helluntaina. No niin, kun he siellä ihmettelivät, että mitä oli tapahtunut, sanoivat Pietari ja muut heistä: “Jeesuksen Nasaretilaisen, miehen, josta Jumala todisti keskuudessanne merkein ja ihmein, joita Jumala teki Hänen kauttaan; joka oli ennalta tiedetty, ja jonka te pahoin käsin ristiinnaulitsitte, jonka Jumala on nostanut ylös, ja me olemme Hänen todistajiansa. Hän vuodatti tämän, jonka te näette ja kuulette nyt, ja se on Kirjoitusten mukaista.”

234Ja sitten, kun he olivat kuulleet tämän, saivat he piston sydämeensä, ja sanoivat: “Miehet ja veljet, mitä me voimme tehdä pelastuaksemme?”

235Pietari sanoi heille: “Tehkää parannus!”

236Nyt, minun katolinen ystäväni, joka istut täällä, ja minä tunnen teistä täällä istuvista neljä tai viisi. Minä keskustelin tästä yhden teidän katolisen pappinne kanssa, hän sanoi: “Jeesus antoi seurakunnalle vallan antaa syntejä anteeksi: ‘Kenen synnit te anteeksi annatte, niille ne on anteeksi annetut; kenen synnit te pidätätte, niille ne on pidätetty.’” Se on totta. Mutta katsokaamme kuinka he tekivät sen, kuinka apostolit seurasivat Hänen käskyään, eikä kuinka papit tekevät tänään.

237Mutta mitä teki ensimmäinen pappi, Pietari, jos te haluatte kutsua häntä siksi, hän, jolla oli Valtakunnan avaimet, kuinka hän sanoi, että se tuli tehdä? Hän sanoi: “Tehkää parannus joka ainoa teistä, ja ottakaa kaste Jeesuksen Kristuksen Nimessä syntienne anteeksi saamiseksi, ja te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä lupaus on teille ja teidän lapsillenne, ja niille, jotka kaukana ovat, niin monelle kuin Herra meidän Jumalamme kutsuu.” Ja, jos Jumala yhä kutsuu, niin sama kokemus on teitä varten, jos te seuraatte samaa reseptiä. Jos tämä seurakunta uskoo Sen, niin päänne kumarrettuina, sanokaa: “Aamen.” [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Sitten, kaikki, mikä jää Siitä vajaaksi, on vastoin Sanaa, eikä ole Paimenen mukaisesti.

238Herra Jeesus, he ovat Sinun käsissäsi nyt. Minä rukoilen, että jokainen avoin sydän tänä iltana, jolla ei ole Kristusta, Messiasta… Ja Kristus on Sana, voideltu Sana julkituotuna. Ja, jos täällä on yhtään avoimia sydämiä tänä iltana, joilla ei ole tuota Messiasta, todellista joululahjaa, ainoata todellista joululahjaa, mikä on olemassa, jonka Jumala antoi ja julisti maailmalle paimenien kautta, Hänen Karitsastaan, synnin Sovituksesta. Ja, jos tuo sydän on avoin tänä iltana, niin aseta sinne. Herra tämän päivän Messias Sana. Me jätämme heidät Sinulle Jeesuksen Kristuksen, Sinun Poikasi Nimessä. Aamen.

239Rakastatteko te Häntä? Uskotteko te Häneen? “Etsikää ensin Jumalan Valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan, niin kaikki muut asiat tullaan lisäämään teille.”

240Ystävät, ennen kuin lopetamme, minä haluan sanoa tämän. Monesti minut on ymmärretty niin väärin. Minulla on Sanoma Jumalalta, ja minun täytyy julistaa tuo Sanoma mistään piittaamatta. Minä tiedän, että se on väärin ymmärretty. Jos se ei olisi, niin silloin se ei olisi Jumalan Sanoma; se ei voisi olla. On liian paljon epäilystä tänään, jotta se voisi jäädä ymmärtämättä väärin. Minä uskon, että Jumalalla on miehiä maailman jokaisessa kirkkokunnassa ja organisaatiossa, eikä se ole sitä, että olisin veljiäni vastaan. Tulin tänne Tucsoniin kolme vuotta sitten, ja tapasin teidät saarnaajat veli Gilmoren luona, ja silloin kysyttiin, että “tulinko minä tänne aloittamaan seurakunnan?”

241Minä sanoin: “Ei. Minä tulin tänne auttamaan teitä.” Mutta minua ei ole vielä kolmen vuoden aikana pyydetty minnekään. Minä olen täällä liittääkseni käteni yhteen teidän kanssanne, en liittyäkseni organisaatioon teidän kanssanne, vaan liittämään kädet ja sydämet yhteen teidän kanssanne Jumalan Sanan ylitse, yrittääkseni saarnata Evankeliumia jokaiselle kadotetulle sielulle ja jokaiselle tarpeessa olevalle henkilölle, joka on ääntemme ulottuvilla.

242Minä tarjoan itseni Jumalalle tänä iltana, koko sydämestäni, kaiken sen kanssa mitä minussa on. Minulla ei ole kovin paljon annettavaa; minä en voi tuoda mirhaa, kultaa ja suitsuketta, koska minulla ei ole niitä. Mutta kaikki mitä minulla on itsessäni, mitä Jumala on antanut minulle, tämä elämä, minä vihin sen uudestaan Hänelle tänä iltana, Hänen Sanansa seimi sydämessäni; ja lupaan Hänelle seistä tuon Sanan kanssa, jos Hän vielä antaa minun elää toisen vuoden, aivan niin uskollisesti kuin vain voin seistä; Saarnata jokaisen osasen Siitä, ja uskoa jokaisen osasen Siitä; niin auttakoon minua Jumala. Haluatteko te tehdä samoin minun kanssani?

243Ota meidät vastaan, Herra. Me vastaanotamme Sinun joululahjasi, Messiaan, voidellun Sanan, joka vahvistaa Sinun läsnäolosi meidän kanssamme, Herra, huolimatta uskontunnustuksista tai kirkkokunnista. Me löydämme itsemme tänään hajoavassa maailmassa, ja tässä seisoo suuri Messias kädet ojennettuina: Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, joka antoi lupaukset, että seurakunta tulisi näissä viimeisissä päivissä, olemaan niin organisoitunut, että se tulisi menemään Laodikeaan. Ja me näemme sen tänään, Herra.

244Mitä me voimme tehdä, rakas Jumala? Mitä voin minä tehdä? Auta minua ja näitä toisia paimenia, Herra, Sanan paimenia ympäri maailman, julistamaan Sitä, Herra, tänä seuraavana vuotena. Auta meitä Herra, me rukoilemme. Anna meille Sinun rakkaudestasi ja Sinun Hengestäsi ja Sinun Valostasi. Me vihimme itsemme tänä iltana Sinun Sanallesi ja Sinun kutsullesi. Jeesuksen Kristuksen Nimessä me vastaanotamme Sinun joululahjasi: Jumalan Sanan lihaksi tehtynä meissä. Aamen.

245Minä rakastan seurakunnan laulamista. Paavali sanoi Raamatussa: “Kun minä laulan, minä laulan Hengessä, kun minä saarnaan, minä saarnaan Hengessä ja mitä tahansa minä teen, minä teen kaiken Jeesuksen Kristuksen Nimessä.” Nyt koska tämä on ollut rasittavaa teille… Ja minä arvostan teitä. Minä tulen tämän Sanoman kanssa. Joskus minä vihaan sanoa Sitä, mutta minä olen velvollisuuteni sitoma, veljet. Jos en tee sitä, niin minä olen tekopyhä. Jos en tee sitä, minä kavallan omantuntoni ja oman uskoni Jumalan Sanaan. Minun täytyy tehdä se, en ollakseni erilainen, vaan ollakseni uskollinen kutsumukselleni. Ja minä haluan auttaa teitä kaikkia, haluan tehdä kaiken minkä voin.

246Laulakaamme nyt yksi kaikkien aikojen suurimmista lauluista, jota niin kovasti rakastan: “Minä rakastan Häntä”. Tiedättekö, että minä uskon, että jos me vain kaikki rakastaisimme Häntä, niin me tekisimme kaiken, mitä Hän pyytää meitä tekemään. “Kuinka te kutsutte Minua ‘Herraksi’, ettekä tee asioita, joita Minä käsken teidän tehdä? Kuinka te kutsutte Minua ‘Herraksi’, ja sitten ette tee, mitä Minä käsken teidän tehdä?”

247Haluatteko te mieluummin kuunnella palkkapaimenta, joka sanoo: “Pane nimesi kirjaan ja liity meihin; ota tämä ehtoollinen, lausu tämä, ja kaikki on hyvin”, vaikka Suuri Paimen itse sanoi, että “ellei ihminen synny uudestaan hän ei voi edes nähdä Taivaan Valtakuntaa”?

248Ja katsokaa noita koulutettuja tuon päivän teologeja. He olivat koulutettuja! Olivatko he pyhiä? Entä elivätkö he puhtaasti? Meillä ei ole mitään heidän elämäntapaansa verrattavaa tänään. Ja miksi Suuri Paimen kutsui heitä? Hän sanoi: “Te olette isästänne Perkeleestä”, koska he eivät… He kyllä tunsivat Sanan, mutta toisen päivän Sanan, ei Sanaa tuolle päivälle.

249He ehkä tunsivat Nooan ajan Sanan, joka oli oikein Nooan aikana, mutta se ei olisi toiminut Mooseksen aikana. Ja Mooseksen ajan Sana ei olisi toiminut Kristuksen aikana. Näettekö? Lutherin ajan Sana ei toiminut Wesleyn aikana. Wesleyn ajan Sana ei toimi helluntailaisten ajassa. Ja helluntailaiset ovat tehneet samoin kuin muutkin heistä tekivät. No niin, kuka on antanut minulle apua menneinä päivinä? Minä vain kysyn.

250Kun vehnä nousee oraalle, niin mitä se on? Jeesus sanoi: “Ellei vehnänjyvä putoa maahan.” Mitä tapahtuu, kun vehnänjyvä on pudonnut maahan? Ensimmäiseksi nousevat pienet sirkkalehdet. Se ei ole sen jyvän kaltainen, joka meni maahan. Tarkatkaa luontoa. Se ei ole sen jyvän kaltainen, joka meni maahan, mutta se on tuon jyvän Elämän kantaja.

251Tuo jumalankieltäjä, joka kirjoitti tuon kuuluisan kirjan Äänetön Jumala, sanoi siinä, että “kuinka voisi olla sellaista Jumalaa, joka voi avata Punaisen Meren ja sitten seistä katselemassa tuhannen vuoden pimeän ajanjakson aikana, kuinka leijonat söivät pieniä lapsia, ja ihmiset riippuivat risteillä, ja heitä murhattiin areenoilla ja muuta sellaista, eikä koskaan edes avannut suutaan?” Näettekö, Sana on ilmestys.

252Tuo vehnä, joka alkoi kasvaa alussa, se petti Jumalan. Ja lopulta siellä tuli Vehnä, todellinen Jumalan heijastaja, joka heijasti Hänen Sanaansa niin paljon, että Hän oli Sana. Sitten Jumala antoi Hänelle Morsiamen Helluntaina; mutta tuo Morsian putosi maahan pimeässä ajanjaksossa, aivan todellisen vehnän tavalla se putosi maahan. Ja miksi se ei voinut toimia? Koska se oli kätkössä maan alla, ja sen täytyi mädäntyä ennen kuin se voi tuoda esiin elämän.

253Mutta kerran siellä tuli pieni pappi, jonka nimi oli Martin Luther, ja hän toi esiin Totuuden Sanan: “Vanhurskas on elävä uskosta”, siellä se nousi oraalle, ja sitten sitä seurasi toinen lehti, Zwingli ja sitten Calvin ja Knox ja niin edelleen.

254Ja ennen kuin huomasittekaan, se siirtyi lehtien vaiheesta ja meni tähkään. Se näytti jo hieman enemmän siltä, mutta yhä vielä se ei ollut tuo todellinen asia, joka meni maahan, se oli Wesleyn tuleminen. Wesleystä muodostui metodisti kirkko, metodisti kirkosta tulivat Nazarealaiset, Yhdistyneet Veljet ja niin edelleen. Mitä se teki? Se putosi jälleen takaisin ja tuotti jotakin, joka näytti nyt todelliselta vehnänjyvältä, Helluntain.

255Tarkatkaa nyt Jeesusta Matteuksen 24:24: “Viimeisissä päivissä nuo kaksi henkeä tulisivat olemaan niin lähellä toisiansa, että se tulisi pettämään jopa Valitutkin, jos se olisi mahdollista.” No niin, jokainen vehnän kasvattaja tietää, että se siinä vaiheessa näyttää aivan täydelliseltä vehnänjyvältä. Mutta istukaapa alas ja ottakaa se käteenne ja avatkaa se. Siellä ei ole ensinkään vehnää, vaan se on pelkkä kuori. Mutta mikroskoopilla te voitte nähdä, että siellä aivan takana on pienen pieni silmu, sieltä on tulossa jyvä. Ja sitten mikä on kuoren tehtävä? Se on suojella jyvää kuumalta auringolta, joka tappaisi sen, se suojelee jyvää, kunnes jyvä on kypsynyt. Ja sitten, kun jyvä on kypsä, kuori vetäytyy pois sen ympäriltä. Mutta panitteko merkille, että tuon jyvän, joka tulee esiin, täytyy olla samankaltainen jyvä, joka meni maahan.

256Lutherin herätyksen jälkeen tuli organisaatio. Wesleyn herätyksen jälkeen tuli organisaatio. Alexander Campbellin, John Smithin ja muiden heidän jälkeen tuli organisaatio. Sen jälkeen tuli Helluntai, aivan todellisen asian kaltaisena, mutta siitä tuli organisaatio. Mitä se teki? Vetäytyi pois.

257Meillä on ollut viisitoista vuotta herätystä, eikä sellaista ole koskaan tunnettu koko historian aikana. Ja tarkatkaa tätä viidentoista vuoden herätystä, kuinka se on pyyhkäissyt ympäri maailman, eikä Siitä ole rakennettu yhtään organisaatiota. Missä se oli? (Se alkoi myöhäisemmän sateen, ja se kuoli.) Tätä ei ole seurannut yhtään organisaatiota. Miksi? Se on jyvä itse, mitään enempää ei voi olla. Ja nyt kuori on vetäytymässä pois, ei yhteistyötä, kukaan ei halua teitä. Miksi on niin? Sen täytyy olla Se.

258Miksi tuo seurakunta perustettiin sinne? Avustamaan Sitä. Kuka olisi ollut yhteistyössä? Mitkä baptistit tai presbyteerit tai luterilaiset olisivat avustaneet Jumalallisen parantamisen kampanjaa? Nyt, kun Totuus tulee esiin, niin mitä tapahtuu? Ei kuori; mutta Elämä lähtee ulos kuoresta, todellinen tosi Elämä, ja menee jyvään. Organisaatio jää sinne ja kuolee, aivan niin kuin se on tehnyt jokaisessa ajanjaksossa, se tekee saman asian, Te tulitte ulos siitä viisikymmentä vuotta sitten, ja menitte jälleen suoraan takaisin siihen! Mutta todellinen Elämä seuraa jyvää, me olemme lopun ajassa, veljet.

259Minkä vuoksi se vetäytyi pois? Siksi, että se toisi jyvän Pojan läsnäoloon, joka kypsyttää jyvän kultaiseen kypsyyteen Mestaria varten. Miksi se on vetäytynyt pois? Jotta se saisi aikaan sydänsurua ja kyyneleitä, koska he eivät ole auringon edessä, vaan Pojan edessä, kypsyäkseen todelliseen täyteen Evankeliumiin, tuodakseen ilmi kaiken, mitä Jeesus Kristus lupasi Raamatussa. Ihmisten keskuudessa on tänään kohoamassa ylös Ruumis. Eikä tule olemaan enää mitään organisaatioita, vaan se menee suoraan ulos rikkaaseen Laodikeaan. Miten ovat organisaatiot menestyneet? Saamalla miljoonia dollareita ja miljoonia sieluja.

260Ja minkä vuoksi paimen tuli? Vapauttamaan veljensä orjuudesta. Minä en tiedä; Jumala olkoon kansaamme ja auttakoon meitä. Tutkikaa Sanaa! Tutkikaa Kirjoituksia! Niissä me ajattelemme, että meillä on Iankaikkinen Elämä, ja ne ovat ne, jotka todistavat Totuudesta. Näettekö, Jumala jakoi Sanansa jokaiselle ajanjaksolle.

261Mitä Jeesus sanoi, kun Hän tuli? Hän sanoi noille ihmisille: “Te tekopyhät! Te valkaisette profeettain hautakammiot, ja teidän isänne panivat heidät sinne. Te olette isienne poikia. Ja niitä tekoja, joita he tekivät, tekin tulette tekemään.” Se pysyy iäti samana, veljeni.

262Mutta, kun Jeesus tulee eräänä päivänä, tuo Suuri lammasten Paimen, lammasten, jotka Helluntaista alkaen, kautta Lutherin ja kaikkien muiden ajanjaksojen ovat vastaanottaneet Valon, kun se tuli kantajien lävitse (jotka eivät vastaanottaneet kantajaa, vaan Valon), Hän tulee lunastamaan heidät. Minä olen niin iloinen, että tiedän Hänen tulevan jälleen. Oi, ettekö te haluaisi olla luetut Hänen joukkoonsa? Haluaisitteko te olla luetut siihen? On vain yksi tapa tehdä se, ja se ei ole seurakuntaan liittymisellä, vaan olemalla syntynyt Häneen. “Ja kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, tulevat tulemaan Minulle, eikä kukaan voi tulla ellei Minun Isäni kutsu häntä.” Näettekö, se on kaikki mitä tarvitaan; vastaanottaa Se. Se on ainoa joululahja, josta minä olen tietoinen, se on Jumalan lahja, jonka Hän antoi maailmalle, Hänen ainutsyntyisen Poikansa. Ja Hän on sama Sana eilen, tänään ja iankaikkisesti. Näettekö? Uskokaa Häneen tässä päivässä koko Raamatun täyteydessä.

263Kun nuo seitsemän salaisuutta… Siellä aikaisemmin, kautta noiden Seitsemän seurakuntajakson, siellä oli seitsemän kätkettyä salaisuutta. Minä kirjoitan kirjaa Siitä. Ja eräs suuri teologi sanoi minulle jokin aika sitten: “Veli Branham…” Nähkää kuinka Saatana tulee yrittämään, vetääkseen teidät pois tieltä. Hän sanoi: “Veli Branham, tiedätkö mitä? Minä uskon, että Jumala tulee paljastamaan sinulle, mitä meidän tulee tehdä seuraavaksi; se tulee olemaan joku suuri salaisuus, joka on kätkössä näiden Seitsemän Sinetin alla.”

264Minä sanoin: “Ei, sitä se ei ole, veli.”

265Hän sanoi: “Se tulee olemaan jotakin, mitä ei ole edes kirjoitettuna Sanassa?”

266Minä sanoin: “Ei! Ei! Sinä unohdat, että ‘kuka tahansa lisää yhden sanan, tai ottaa yhden Sanan pois’.” Näettekö, se on jo siellä, mutta uskonpuhdistajat epäonnistuivat näkemään Sitä, he eivät eläneet tarpeeksi kauaa nähdäkseen Sitä.

267Ja ajanjaksot ovat ohitse nyt, me olemme suoraan täällä Laodikeassa. Ja muistakaa, Laodikean ajanjaksossa Hän oli seurakunnan ulkopuolella kolkuttamassa, yrittäen päästä takaisin sisälle: Eeva oli pannut Aadaminsa ulos. Kärsikäämme portin ulkopuolella Hänen kanssaan. Menkäämme Hänen tykönsä, Hänen kuolemassaan, Hänen hautaamisessaan ja Hänen ylösnousemuksessaan; sillä Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.

268Laulakaamme yksi laulu ennen lähtöämme. Haluatteko tehdä niin? Minä rakastan Häntä. Antaisitko meille sävelen, sisar? Kuinka monet tuntevat tuon vanhan laulun? Jos olette koskaan olleet kokouksissa, minä rakastan sitä.

269Sulkekaamme nyt silmämme, ja ajatelkaa Jehovaa. Kukaan ei ollut arvollinen. Kukaan ei voinut tehdä sitä, paitsi Hän. Ja Hän tuli alas pieneksi vauvaksi. Hän tuli teini-ikäiseksi. Hän tuli kirvesmieheksi, työmieheksi. Hän tuli Karitsaksi, Hän tuli uhriksi. Hän nousi ylös voitokkaasti, Jehova. Ja niin kuin Mooses veti kätensä poveltaan, sydämensä päältä, samoin Jumala veti Hänen kätensä Hänen poveltaan, Hänen salaisuutensa. Hänen Poikansa, jota lyötiin parantumattomalla synnin sairaudella; ja sitten Hän työnsi Sen takaisin poveensa, ja veti Sen esiin ojentaen Sen teille ja minulle: “Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.”

270Katsokaa Häntä nyt:

Rakastan Häntä,
Rakastan Häntä,
koska Hän ensin rakasti mua,
Ja osti pelastukseni Golgatan puulla.

271Kuinka moni tietää, että sen täytyi olla paimenet, sanokoon: “Aamen.” [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Täytyi olla! Miksi paimenia? Sen täytyi olla! Nyt laulaessamme tämän jälleen, ojentakaa kätenne pöydän ylitse. Täällä istuu tänä iltana metodisteja, baptisteja, luterilaisia, presbyteerejä, katolisia ja kaikkia. Puristakaa käsiä ja sanokaa: “Kanssa pyhiinvaeltaja, olen niin iloinen ollessani täällä tänä iltana sinun kanssasi.” Sanokaa jotakin heille. Sanokaa: “Jumala siunatkoon sinua”, nyt puristaessamme käsiä toistemme kanssa, laulaessamme sen jälleen nyt:

Rakastan Häntä,
rakastan Häntä,
koska Hän ensin rakasti mua,
Ja osti pelastukseni Golgatan puulla.

272Sulkekaa nyt silmänne ja kohottakaa kätenne ja laulakaa se Hänelle:

Minä rakastan Sinua,
minä rakastan Sinua,
koska Hän ensin rakasti mua,
Ja osti pelastukseni Golgatan puulla.

273Ja nyt, Jumala on ilman muotomenoa. Joten kumartakaamme päämme ja hyräilkäämme se nyt, niin kuin pienet lapset, koska te olette Jumalan lapsia. Älkää katsoko siihen, mitä maailma saattaa ajatella, te palvotte Kristusta nyt. Kumartakaa vain päänne ja hyräilkää sitä. [Veli Branham ja seurakunta hyräilevät “Minä rakastan Häntä.”]

274Ettekö te tunnekin puhdistuneenne sisäisesti? Joku on vain hangannut kaiken epäilyksen ja maailman pois teistä? Tunnetteko te sillä tavalla? Kohottakaa kätenne ja sanokaa: “Minä tunnen oloni kokonaan puhtaaksi raavitulta. Minusta tuntuu erilaiselta. Minusta tuntuu kuin olisin syönyt Hänen kädestään. Kuten veli täällä todisti, että “ruoka, Paimenen ruoka, lampaan ruoka”, se on Hänen Sanansa.

275Jumalan lampaat saavat ravintonsa Hänen Ruuastaan: “Mies ei elä yksin leivästä, vaan jokaisesta Sanasta, joka lähtee ulos Jumalan suusta.” Ja tämä on Se, tämä Raamattu. Me saamme ravintomme jokaisesta Sanasta, ei vain joistakin Sanoista, vaan jokaisesta Sanasta. Oh, eikö se saakin teidät rakastamaan Häntä? Ajatella, että meillä nyt on Iankaikkinen Elämä! Ei, että me tulemme olemaan, vaan nyt me olemme Jumalan poikia. Ei, että me tulisimme olemaan! Ja se on istumista yhdessä taivaallisissa paikoissa (sisällä) Kristuksessa Jeesuksessa. Ja televisio todistaa, että on olemassa eetteriaallot, jotka kulkevat ympäri maan, tuoden henkilön television kuvaruutuun maan toiselta puolelta. Suuri Jumalan Sana, ja Jumalan Henki ottaa Jumalan Sanan ja heijastaa Jeesusta Kristusta taivaallisissa paikoissa Hänen lampailleen, todistaen, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Eikö Hän olekin ihmeellinen? Ihmeellinen! Jumala siunatkoon teitä.

276Nouskaamme nyt hetkeksi seisomaan. Onko teillä joku siunauksen lukemista varten? Muistakaa nyt, joulun kuluessa, palvokaa Herraa Jeesusta. Palvokaa Häntä Hänen ylösnousemuksensa voimassa. Ja, jos voin olla joksikin avuksi teille, (teille pastoreille, teidän seurakunnallenne, tai mitä tahansa,), niin yö ei koskaan tule liian mustaksi, eikä sade lankea liian voimakkaasti.

277Täällä on eräs rouva läsnä nyt, joka oli siellä eräänä iltana, kun siellä oli noin kahdeksankymmenen vuoden ikäinen nainen, joka oli kadottanut järkensä, ja hän ajatteli saavansa lapsen tai jotakin sellaista, hän oli poissa järjiltään. Ja Billy soitti minulle toimistosta sanoen: “Isä, voisitko sinä?”

278Minä sanoin: “En voi juuri nyt. On ihmisiä… En voi tehdä sitä.”

279Hän sanoi,: “Isä, voitko rukoilla, ja minä kerron heille, että sinä olet rukouksessa.”

280Minä sanoin: “Kyllä.” Ja tuolla samalla hetkellä hän palasi normaaliksi. Hän nukahti, ja heräsi normaalissa tilassa; syöden kokonaisen kananpoikapäivällisen normaalisti järjissään. Täällä seisoi eräs henkilö antamassa todistusta siitä muutamia hetkiä sitten.

281Veli Mack, näin hänet hetki sitten jossakin täällä. Hän on täällä, yksi paikallisista pastoreista. Hyvin kallis veli, ja minä olen aina rakastanut veli Mackia siitä asti, kun hän alkoi palveluksen.

282Ja minä olin ylhäällä Brittiläisessä Columbiassa; ja haluan osoittaa teille, kuinka Jumala tekee kaiken oikein. Minä olin jo noussut hevosen selkään, mennäkseni takaisin sinne erämaahan, missä olin johtanut koko ryhmän intiaaneja Jumalalle; ja he kääntyivät kaikki ja vastaanottivat Jeesuksen.

283Ja profetian kautta, joka kertoi intiaanipojalle, että hän oli kadottanut poninsa, kaksi vuotta sitten, kertoi hänelle mistä hän löytäisi sen, ja kuinka kaukana se olisi, ja missä tuo poni tulisi seisomaan. Hänen äitinsä oli kuolemassa sydänkohtaukseen. Hän tuli terveeksi ja pelastui. Ja tämä poika oli juuri kulkemassa ohitse ja näki sen, ja tietäen, että hän… hänen hevosensa löytyi tarkalleen sillä tavalla kuin hänelle kerrottiin.

284Yhtäkään Sanaa ei Herra ole koskaan puhunut… ja minä kysyn sitä keneltä tahansa teistä, että “oletteko te koskaan kuulleet Hänen sanovan jotakin, jota Hän milloinkaan on käskenyt minun kertomaan teille, niin että se ei olisi tapahtunut aivan tarkalleen?”

 Jos se on oikein, niin sanokaa: “Aamen.” [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Näettekö? Aivan tarkalleen, milloinkaan se ei ole pettänyt, yhtään kertaa.

285Ja veli Mack makasi kuolemaisillaan, ja sattui niin, että hänen vaimonsa soitti Billyn, minun poikani vaimolle, ja kysyi missä minä olin; oikein mukava pikku rouva, tuo hänen vaimonsa. Ja minun miniäni sanoi: “Hän on kaukana pohjoisessa osassa Brittiläistä Columbiaa, metsästysmatkalla.”

286Ja tuona aamuna, jotenkin, minä en yksinkertaisesti voinut lähteä ratsastamaan. Ja sitten Billy sanoi: “Minä uskon, että soitan kotiin vielä kerran.” Ja hän meni postiin, soittaakseen. Ja tässä hän tuli juosten takaisin, tuon pienen intiaanin, jolla oli tuo poni, seisoessa siellä, ja sanoi: “Veli Mack makaa kuolemaisillaan ja kutsuu sinua.”

287Ja minä nousin pois hevosen selästä ja menin metsään ja polvistuin maahan. Minä sanoin: “Rakas Jumala, siellä kaukana, kolmentuhannen mailin päässä aurinkoisessa Arizonassa, Tucsonissa on minun veljeni, ja hän makaa kuolemaisillaan. Auttaisitko Sinä häntä?”

288Ja Jokin puhui minulle, sanoen: “Kaikki on hyvin.”

289Ja, kun tulin veli Mackin luo eräänä päivänä keskustellakseni hänen kanssaan, minä kysyin häneltä: “Millä hetkellä se tapahtui?”, ja se oli tarkalleen samalla hetkellä, kun me menimme rukoukseen.

290Oh, eikö Hän olekin ihmeellinen! Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Minä olen niin onnellinen tietäessäni eläväni Kuninkaan läsnäolossa.

291Kumartakaamme päämme nyt, ja kallis pikku veli on täällä, lähetyssaarnaajaveli, ystäväni, joka on Assemblies of Godin jäsen, kallis pikku veli täällä. Minä kutsun häntä nimellä “Creeche”. Hän puhui niin mukavista asioista. Veli Creeche, minä kutsun sinua siksi. Minä en tiedä mitä sanoa, sinä olet minun veljeni ja kanssapalvelijani Jeesuksen Kristuksen kärsimyksissä näissä viimeisissä päivissä. Siunatkoon Jumala sinua. Ja uskon veli Tonyn sanoneen, että sinä tulisit lopettamaan rukouksella tällä kertaa, kumartaessamme päämme. Hyvä on, tulehan nyt.

64-1212 ELONKORJUUN AIKA (Harvest Time), Phoenix, Arizona, USA, 12.12.1964

FIN

64-1212 ELONKORJUUN AIKA
(Harvest Time)
Phoenix, Arizona, USA, 12.12.1964

1       Kiitos veli Williams. Hyvää huomenta, ystävät. On etuoikeus olla täällä tänä aamuna. Ja tämän kaltaisen esittelyn saaminen, se saa minut tuntemaan itseni yhä pienemmäksi. Olin hyvin kiitollinen tästä tilaisuudesta tulla tänä aamuna Phoenixiin.

2       Muistan, kun ensikertaa tulin Phoenixiin, ollessani noin seitsemäntoistavuotias. Se on todella kasvanut siitä ajasta. Tänä aamuna, tullessamme Phoenixiin, voimme tuskin sano milloin jätimme Tucsonin ja tulimme Phoenixiin. Ne ovat melkein yhdessä, niin monia paikkoja on kasvanut välille. Näissä paikoissa joissa meillä oli tapana käydä täällä erämaassa, nyt sinne on noussut motelleja ja kauppoja ja niin edelleen. Ja tietenkin, se osoittaa, että olen tulossa vanhaksi.

3       Ja sitten istuessani hyvän veljeni vieressä täällä, veli Valdezin, minä sanoin: “Tietenkin olen tulossa vanhaksi.” Minä sanoin: “Käsitän, että minulle alkaa kasaantua maileja, mutta odotahan kunnes sinä tulet minun ikääni,” tai jotakin sellaista. Olin yllättynyt, saadessani tietää, että hän oli noin kaksitoista vuotta vanhempi kuin minä. Ja niinpä minusta sitten tuntui paljon paremmalta. Minä kysyin: “Veli Valdez, kuinka kauan sinä olet saarnannut Evankeliumia?”

 Hän sanoi: “Viisikymmentä vuotta.”

4       No niin, minä olin vain pieni lapsi, kun hän jo oli saarnaamassa. Niinpä minä sanoin: “Toivoisin, että sinä ottaisit kokouksen tänä aamuna, veli Valdez.” Minä sanoin: “Minä olen nuori mies, enkä oikein pidä siitä, että nousen tänne ja yritän puhua vanhemmilleni.”

5       Ja hän vain nauroi ja sanoi: “Miksi sinä luulet minun ajaneen tänne?”

6       Niinpä olen hyvin kiitollinen veli Valdesista. Hän kertoi minulle, että hänellä oli täällä ulkopuolella lepokoti. Se on todella hienoa. Minä arvostan sitä. Ja hän antoi minulle kutsun tulla vierailulle heidän luokseen joskus. Ja se on täällä New River’in rannalla. En tiedä josko kukaan teistä tietää missä se on tai ei, mutta olen varma, että jos Valdez on sen takana, silloin kaikki on hyvin.

7       Sitten joka kerta tullessani konventtiin, minä tavallisesti tapaan jonkun, joka on parantunut kokouksissa. Ja seistessäni täällä pöydän ääressä tänä aamuna, eräs kallis sisar, jonka nimi on Erb, ja, joka istuu täällä, hän tulee tänne Michiganista. Hänen poikansa on täällä kristillisellä asemalla kuuluttajana. Ja hän kertoi minulle olleensa kokouksessa kauan aikaa sitten, Flint nimisessä paikassa, Michiganissa. Hän sai rukouskortin, ja yritti päästä rukoiltavaksi, mutta ei päässyt. Ja hän oli hyvin vakavasti sairas. Ja juuri täällä tänä aamuna, uskon Jumalan parantaneen tuon naisen, kun hän oli seisomassa täällä seinustalla.

8       Minä sanoin: “Mikä aika siitä onkaan; se oli noin kaksitoista, neljätoista vuotta sitten, ja nyt kaupungissa nimeltä Phoenix – Phoenix on jotakin mikä on jälleenrakennettu raunioista.” Minä sanoin: “Sama asia on nyt tapahtunut sinulle tänä aamuna. Uskon, että Jumala on tänä aamuna rakentanut sinut raunioituneelta terveydeltä hyvään terveyteen. “

9       Kuulin juuri eilen illalla, kun tulee niin monia kutsuja. Minä olen nyt teidän naapurinanne, asun Tucsonissa, ja kutsuja oli niin monia, etten voinut päästä tapaamaan heitä kaikkia, joten minä vain rukoilen heidän puolestaan puhelimessa. Heidän täytyi vain jättää puhelinnumeronsa.

10   Ja siellä oli eräs nainen, kahdeksankymmentä- seitsemänvuotias, vanha kristitty, ja hän oli ollut järjiltään jonkin aikaa. Hän oli kadulla, kirkuen ja huutaen poliisia, että joku oli ottanut hänen vauvansa. Kahdeksankymmentä seitsemänvuotias, näettehän, hän oli kadottanut järkensä. Ja hän oli kultainen vanha nainen. En ollut koskaan elämässäni tuntenut häntä. Ja niin Billy soitti ja sanoi: “Mene heti rukoukseen”, hän sanoi: “tuon naisen tila on vakava ja he ajattelevat, että hän tulee kuolemaan.” Hän sanoi: “Hän on niin poissa tolaltaan.”

11   Sitten minä vain ripustin kuulokkeen paikalleen ja menin huoneeseen ja rukoilin.

Muutamassa hetkessä hän oli nukahtanut. Hän heräsi normaalissa kunnossa, söi täyden kananpoika-päivällisen, sekä jäätelöä ja kakkua jälkiruuaksi. Kyllä vaan.

12   Katsokaahan, Jumala on yksinvaltias. Hän on niin todellinen, Hän voi… Teidän ei tarvitse olla siellä; vain pyytää sitä.

13   Uskon kuuluttajamme täällä tänä aamuna, tai jonkun, ehkä se oli veli Valdez rukouksessansa, joka sanoi: “Meillä ei ole, koska me emme pyydä. Emmekä me pyydä koska emme usko.”

14   Minä arvostan tätä nuorten laulua täällä. Veli Valdez, me vanhemmat ihmiset, me huomasimme sen todistuksen vilpittömyyden, jonka tuo nuori mies antoi, että hän tunsi Jeesuksen.

15   Monta kertaa me näemme kuinka nämä pienet kvartetit ja laulamiset. – – Tämä on erään toisen sananpalvelijan sana – veli Valdez sanoi: “Joskus heitä saa tusinan markalla.” Koska näyttää kuin siitä tänään olisi tullut jonkinlainen näytös, sen sijaan, että siinä olisi se pyhyys ja vilpittömyys, jonka helluntailaiset kerran omistivat.

16   Ja näiden poikien vilpittömyys – minä arvostin sitä. Herra siunatkoon teitä poikia.

17   Enkä minä ole paljoakaan television kannalla. Niin kuin tiedätte, minä itse asiassa olen sitä vastaan. Ja minä olen vain vuokralla siellä Tucsonissa, kunnes olemme saaneet oman kodin perustetuksi sinne, jos se on Herran tahto. Ja tuo nainen, joka vuokraa tuota taloa, hän on hieno kristitty ystävä, mutta hänellä oli siellä talossa televisio. No niin, minulla on nuoria lapsia, ja tehän tiedätte millaisia he ovat, niinpä pari aamua sitten, kun olin juuri tullut matkalta veli Stromein kanssa… En tiedä onko veli Stromei täällä tänä aamuna tai ei, hän on Liikemiesten alaosaston presidentti Tucsonissa. Minun nuori tyttäreni, joka on istumassa täällä takana, kutsui minua katsomaan, sanoen: “Me aiomme panna television päälle,” jotakin kvartetti-laulua tai mitä se olikin.

18   No niin, minä olen erittäin hyvä arvostelija, ja olen pahoillani siitä, mutta en voi olla mitään muuta kuin mitä olen. Jos tekisin jotakin vastoin itseäni, olisin tekopyhä. Enkä minä haluaisi olla sitä teidän ihmisten edessä. Haluan olla juuri sitä mitä olen, ja silloin te tiedätte missä me seisomme. Ja luulen, että arvostelen hieman liian paljon.

19   Mutta sydämessäni arvostelin sitä, koska se näytti minusta aivan kuin jonkinlaiselta Hollywoodilais-näytelmältä. Siinä ei näyttänyt olevan sitä pyhyyttä, joka siinä pitäisi olla. He lauloivat noita hengellisiä lauluja rock-and-roll tahdissa, ja kultaiset tossut jaloissaan. Onko se tullut siihen, että Evankeliumista on tullut jonkinlainen näytöskappale? Jos se on sitä, niin minä en halua olla missään tekemisissä sen kanssa. Minä haluan jotakin todellista ja aitoa ja me haluamme pitää sen sillä tavalla.

20   Uskon, että asetan nyt nämä mikrofonit vähän toiseen asentoon täällä. Kuuletteko paremmin nyt?

21   Nyt, ensi sunnuntai-aamuna, jos Herra suo, minulla on suuri etuoikeus puhua Liikemiesten alaosastossa, ensimmäisen kerran, Flagstaffissa, Arizonassa. Tuo veli täällä, olen unohtanut hänen nimensä, on sen presidentti. [Eräs veli sanoo: “Chester Earl.”] Chester Earl, veli Chester Earl. Minulla juuri oli tilaisuus tavata hänet tänä aamuna, kun olin puristamassa kättä erään Intialaisen veljen, hienon evankelistan kanssa täällä, joka on Intiasta. Ja hän sanoi, että seuraavana lauantaiaamuna tulisin puhumaan siellä. Te olette kaikki sydämellisesti tervetulleita osallistumaan tähän kokoukseen. Me toivomme, että Herra tulee siunaamaan meitä.

22   Ja sitten seuraavana maanantai-iltana on Tucsonissa juhlapäivälliset. Herra on antanut minulle kunnian puhua noilla päivällisillä siellä Tucsonissa, Joulukuun kahdentenakymmenentenä ensimmäisenä. Te olette todella sydämellisesti tervetulleita tuohon juhlailtaan.

23   Ja sitten niin kuin veli Williams ilmoittikin, tulen jälleen takaisin tänne jonkinlaista pientä alkusoittoa varten ennen konventin alkua.

24   Ja niinpä kaikuuko se hieman siellä, veli Williams? Siellä on… Miten? Onko se parempi nyt? Se on parempi. Hienoa.

25   Minä todella toivon, että monet teistä saisivat aikaa osallistua yhteen niistä, tai jokaiseen ilta ja päivä kokoukseen. Eivätkö ne ala seitsemäntenätoista, kello seitsemältä, sunnuntai-iltapäivällä? [Joku sanoo: “Puoli kaksi”] Puoli kaksi. Kello puoli kaksi, sunnuntaina iltapäivällä. Haluan myös sanoa, että jos Herra tahtoo, tulen rukoilemaan sairaiden puolesta noissa kokouksissa ja tekemään kaiken minkä voin auttaakseni teitä.

26   Ja saarnaajaveljet täällä tänä aamuna, täältä Phoenixin alueelta. Syy miksi tulen tänne… Joka kerta tullessani, minä tavallisesti teen pienen kierroksen seurakunnissa, jokaisessa seurakunnassa. Ja sitten tulen huomaamaan, että se on jotenkin vaikeata, koska jotkut kirkoista ovat vähän pieniä. Emmekä me haluaisi jättää käymättä kenenkään veljen luona siksi, että hänen kirkkonsa on pieni, ja se tekee sen vaikeaksi, koska ihmiset eivät mahdu sisälle. Niinpä jos… Ajattelin, että me vain kokoontuisimme yhdessä paikassa, ja huolehtisin siitä itse, niin että vain kokoontuisimme täällä ja pitäisimme kokouksen, vain pienen evankelistisen kokouksen ja rukoilisimme sairaiden puolesta ja muuta sellaista. Ennen kuin…

27   Ehkä siirryn tämän toisen mikrofoonin luo, onko tämä parempi? [Joku sanoo: “Ei, se on ääninauhoille.”] se on ääninauhoja varten. Hyvä on.

28   Ajattelin, että ehkä se olisi hieman parempi, jos tekisin sen sillä tavalla. Ja haluan veljieni täällä seurakunnissa, pastorien täällä Phoenixissa tietävän, että se on syy miksi me teimme tämän, ja tulimme tänne tähän saliin, niin että voisimme saada kaikki kokoontumaan yhteen yhdessä paikassa. Ettekä te voi päästä käymään kaikkien veljien luo, heitä on niin monia. Te näitte kuinka monia nousi seisomaan tänä aamuna, ja siinä ei mahdollisesti ole vielä puoliakaan heistä. Niinpä emme ehtisi vierailla heidän luonaan niinä muutamina päivinä, jotka olemme täällä ennen konventtia.

29   Ja olen varma, että meillä tulee olemaan suurta aikaa konventissa. Te tulette kuulemaan suuria puhujia. Tämä veli Cash Hamburg, kuinka monet ovat koskaan kuulleet häntä? Hän todella on kuin pyörremyrsky. Kyllä. Suokaa anteeksi, minun ei olisi tullut sanoa sitä sillä tavalla. Se on veli, mutta pojat, olin hänen kanssaan kerran. Tiedättekö, en oikein näe miksi te koskaan tulette kuulemaan minua, kun voitte kuulla hänen kaltaistaan miestä. Hän voi saarnata vetämättä henkeä välillä. Minä en tiedä kuinka hän sen tekee, mutta hän todella saa paljon annetuksi ulos. Menin äskettäin hänen kanssaan erääseen konventtiin New Yorkissa, ja hän halusi viedä minut päivälliselle kokouksen jälkeen. Ja menin erääseen paikkaan, ja olin melkein valmis lähtemään ulos, kun veli… hän… hän saarnasi kaikkialla edes takaisin lattialla, ja kaikkialla ympäri, mennen jokaisen luo, joka siellä oli. Hän on melkoinen kaveri itsessänsä.

30   Ja olen varma, että tulette nauttimaan myös tuosta veljestä Kaliforniasta. Mikä hänen nimensä nyt olikaan? En muista hänen nimeään, mutta hän on yksi puhujista. Olen unohtanut hänen nimensä. Mutta hän on voimallinen puhuja, ja te tulette nauttimaan hänestä. Siellä tulee luultavasti olemaan senkaltaisia suuria puhujia, tiedättehän, kuten veli Roberts ja monia tämän päivän suurista miehistä.

31   Niinpä olen kiitollinen ajatellessani erästä Kirjoitusta, joka tällä kerralla tulee mieleeni täällä. Kuinka kerran Daavid katsoi Herran arkkia, joka oli telttakankaiden alla. Ja hän sanoi… Hän oli istumassa profeetta Naatanin kanssa tuona päivänä. Ja niinpä hän sanoi: “Onko oikein, että minun pitää asua setripuisessa talossa täällä, ja Herrani liiton arkin teltassa?”

32   Ja tuo profeetta sanoi hänelle: “Tee kaikki mitä on sydämelläsi, Daavid, koska Jumala on sinun kanssasi.” Se oli kaikki mitä hän tiesi sanoa.

33   Mutta tuona yönä Herra kohtasi tuon profeetan ja sanoi: “Mene, kerro Minun palvelijalleni Daavidille, että Minä otin hänet sieltä lammastarhasta, seuraamasta noita muutamaa lammasta, tiedättehän, ja tein hänelle nimen kuin suurilla miehillä,” ei suurinta nimeä, mutta Hän luki hänet niiden suurten miesten joukkoon, joita siihen aikaan oli maan päällä.

34   Ja minä ajattelin: “Mikä Jumalan armo se olikaan Daavidille siellä!” Minä ajattelin: “Voisin lukea sen itselleni, kun saan etuoikeuden tässä päivässä, jossa me elämme, maailmanhistorian viimeisissä päivissä, olla luettu senkaltaisten miesten joukkoon, joita meillä on osallistumassa näihin kokouksiin.” Ja Herra siunatkoon teitä todella runsaasti.

35   No niin, hyvä ystäväni, veli Valdez sanoi: “Veli Branham, minun täytyy lähteä, uskoisin, että se oli joko neljännestä vaille tai neljännestä yli kymmenen.” Hän sanoi: “Minä asetun tänne perälle, niin etten häiritse sinun puhettasi.” Hän on ollut kokouksissa aikaisemmin.

36   Minä olen jotenkin hidas, ja minun täytyy ajatella, tiedättehän, kun olen puhumassa. Minä ehkä kirjoitan tänne Kirjoituksia ja teen muistiinpanoja, mutta sitten minun täytyy mennä takaisin ja ajatella mitä Herra käski minun sanoa, tiedättehän, minun täytyy odottaa Häntä. Ja olen jotenkin hidas, mutta toivon etten pidätä teitä liian pitkään tänä aamuna.

37   Kysyin veli Villiaasilta, sanoin: “Veli Williams, kuinka paljon aikaa minulla on? Minä sanoin: “Minulla on täällä nyt eräs Kirjoitus, josta voisin puhua, ja, joka veisi minulta noin kolmekymmentä minuuttia tai jotakin sellaista, ja sitten jokainen voisi lähteä kotiin.” Ja minä sanoin: “Mutta haluaisin pitää pienen oppitunnin, jos se on mahdollista,” koskien jotakin minkä ajattelen olevan teitä varten tänään, jotakin minkä voitte viedä kotiin mukananne, ja ajatella sitä.

38   Ja varmastikaan en olisi noussut ylös tänä aamuna kello kolmekymmentä, tai kahtakymmentä vaille neljä, ja valmistautunut tulemaan tänne, vain tullakseni nähdyksi. Minä en välitä tulla nähdyksi. Tutkin eilen eräitä Kirjoituksia, jotka olen kirjoittanut muistiin, se on jotakin minkä puolesta olen vilpittömästi rukoillut, ja olen tullut tänne ajatellen, että se voisi auttaa jotakuta. Minulla ei ole aikaa näytöksille ja maisemien ihailuun. Meidän on huolehdittava asioista ja uskon Jeesuksen tulevan hyvin pian.

39   Ja nyt he nauhoittavat tämän, ja luultavasti joku saattaa saada tuon nauhan. Ja haluaisin sanoa tämän, että joskus… monta kertaa olen todella väärinymmärretty. Ja monta kertaa ihmiset kysyvät minulta sanoen: “Veli Branham, oliko se tässä valossa kuinka sinä tarkoitit sen?” Ja joskus on, että me sanomme jotakin, mutta teidän täytyy tietää lähestyä sitä sen terminologian mukaan,  mitä minä, sillä tarkoitin.

40   Ja joskus sanon asioita, jotka ehkä saattavat olla hieman vastoin jonkun uskoa, jotakin mitä joku uskoo, mutta haluan saada sun selväksi nyt. Minulla on Sanoma Herralta, ja minä tunnen sen sillä tavalla. Toisista voi tuntua, että se on Perkeleeltä. Toisista voi tuntua, että se on hölynpölyä. Mutta minulle, se on Elämä. Enkä tarkoita olla eriävä, kun sanon asioita eriävästi, tai ehkä hieman loukaten tai leikaten ihmisiä. Minä en tarkoita sitä siinä valossa. Jos niin tekisin, silloin olisin tekopyhä. Minä sanon sen Jumalan asian edistämisen valossa. Minä sanon sen siinä valossa, että saisin ihmiset tuntemaan Jumalan paremmin. Enkä sano sitä siksi, että itse olisin sen valmistanut, vaan se on jotakin mitä saan Jumalalta.

41   Ja nyt, jos satun näissä konventeissa puhumaan jostakin mikä loukkaa ihmisiä, tai, josta he sanovat: “Minä en usko sitä sillä tavalla.”

 No niin, olen usein käyttänyt tätä vähän karkeata kuvausta. Ja vaimoni, joka istuu siellä kuuntelemassa minua, hän tietää ettei minussa ole paljoakaan muodollisuutta. Mutta on aivan kuin, jos te olette syömässä kananpoikaa ja purette luuhun, niin kukaan, joka todella pitää kananpojasta, ei heitä tuota kananpoikaa pois vain siksi, että hän puri luuhun. Hän ainoastaan heittää tuon luun pois, ja jatkaa kananpojan syömistä. Samoin on kirsikkapiirakkaa syötäessä. Jos puren kirsikankiveen, en minä kuitenkaan heitä piirakkaa pois, heitän vain tuon kiven pois.

42   Niinpä, jos se mitä saatan sanoa täällä, jossakin kokouksissani, näyttää teistä kirsikankiveltä, niin laskekaa se vain syrjään, ja pankaa minun tietämättömyyteni tiliin niin paljon siitä kuin haluatte. Mutta jatkakaa sitten sen syömistä minkä ajattelette olevan oikein.

43   Luotan siihen, että Herra tulee siunaamaan Sanansa. Minä uskon lujasti Sanaan, ja vain Sanaan. Vain Sana yksin, ja se on se Sanoma, jonka Herra on antanut minulle.

44   Me eroamme, toinen toisesta. Me olemme huomanneet tänä aamuna veljieni, lähetyssaarnaajien, evankelistojen ja pastorien seisovan täällä, heitä oli ehkä sata tai enemmänkin täällä. Jokainen heistä on pätevämpi seisomaan täällä ja puhumaan, kuin mitä minä olen. Olen varma siitä. Mutta katsokaahan, kukaan meistä ei voi ottaa toisen paikkaa. Yksi ei voi ottaa toisen sanomaa. Katsokaahan, meillä on omat erilaiset tapamme.

45   Jumala on suvereeni. Kuka olisi voinut sanoa Jumalalle kuinka tehdä asiat, silloin alussa, kun siellä oli vain yksin Hän? Näettekö? Ja, jos meillä on Iankaikkinen Elämä, niin on vain yksi Iankaikkisen Elämän muoto, ja se on Jumala. Niinpä, jos meillä on Iankaikkinen Elämä, olimme me silloin siellä Jumalan kanssa, osana Jumalasta. Me olimme Hänen ominaisuuksiansa. Me olemme nyt Hänen ominaisuuksiansa. Ja koska: “Alussa oli Sana,” ja sana on ajatus ilmaistuna. Niinpä me olimme Hänen ajatuksiansa, jotka sitten ilmaistiin sanana ja me tulimme siksi mitä olemme. Siitä syystä meidän nimemme – ehkä ei se nimi, joka meillä nyt on – mutta meidän nimemme pantiin Karitsan Elämän Kirjaan ennen maailman perustamista. Näettekö? Ja, jos se ei ollut siellä silloin, ei se tule koskaan olemaankaan siellä. Näettehän? Ja Jeesus tuli lunastamaan kaikki ne, joiden nimet olivat tuossa Kirjassa. Katsokaahan, Hän tiesi ne.

46   Aivan niin kuin roomalaisten 8. luku meille kertoo: “Kuka voisi sanoa saviastian tekijälle? Voisiko savi sanoa, ‘Valmista minut näin’?” Näettehän? Ei. Jumalan täytyy tuoda esiin kaikki ominaisuutensa. Ja niinpä Hänen täytyy valmistaa yksi astia häpeään ja toinen kunniaan, tuomaan toista esiin, tietenkin. Mutta katsokaahan, Hän on Ylin, eikä kukaan voi sanoa Hänelle mitä tehdä.

47   Ja Hän valmistaa meidät erilaisiksi. Meille on jopa kerrottu Raamatussa, että tähdetkin eroavat toinen toisestaan. Te tiedätte, että Taivaassa on eroja Enkeleissä, Enkeli-olennoissa; siellä on Enkeleitä, siellä on Kerubeja, siellä on Serafeja, heitä on Siellä erilaisia. Ja me olemme kaikki erilaisia. Ja Jumalalla on suuria vuoria, Hänellä on tasankoja, preerioita, ruohikkoa, erämaata, vettä. Näettekö, Hän on erilaisuuksien Jumala. Ja katsokaa Hänen ihmisiänsä täällä tänä aamuna, jotkut ovat valkoisia, jotkut mustia, jotkut ruskeita, jotkut keltaisia, jotkut punaisia; katsokaahan, he ovat Hänen ihmisiänsä. Hän on monenlaisuuksien Jumala, ja uskon, että Hänellä on samoin palvelijoidensa kohdalla.

48   Kumartakaamme nyt päämme hetkeksi rukousta varten. Ja voisin sanoa tämän nyt, ennen kuin luemme Sanaa. Tiedän, että jos viivyn hieman liian pitkään ja teidän täytyy nousta ja mennä ulos, niin tulen täysin ymmärtämään sen. Rukoilkaamme nyt. Ja, kun rukoilemme päämme kumarrettuna sitä tomua kohden, josta Jumala on meidät ottanut, niin, jos täällä on joku, joka haluaisi tulla muistetuksi rukouksessa, kohota vain kätesi. Hän tietää mitä on sydämessäsi tuon käden alla.

49   Rakas taivaallinen Isä, juhlallisesti me lähestymme Sinua, päämme kumarrettuina sitä tomua kohden, josta Sinä meidät otit. Ja sitten mielessämme me ajattelemme sitä mitä sinä eräänä iltana sanoit Abrahamille, että voisiko hän “lukea meren rannoilla olevan hiekan?” Ja sitten Sinä käskit häntä “katsomaan tähtiä”, ja kysyit voisiko hän “lukea ne?” Tietenkin, se oli mahdotonta. Ja Sinä sanoit hänelle, että hänen “siemenensä tulisi olemaan yhtä lukematon kuin hiekka meren rannalla, tai tähdet, jotka valaisevat taivaat.” Nyt nämä ajatukset mielessämme me kumarramme päämme sitä hiekkaa kohden, josta me tulemme; sitten meidän sydämemme katsoo kohden taivasta, jonne olemme menossa. Tomusta tähtiin, ollen Abrahamin Siemen! Kuolleina Kristuksessa, me olemme Abrahamin Siemen, ja perilliset Hänen kanssaan lupauksen mukaan.”

50   Ja me olemme tulleet tänne tänä aamuna seurustellaksemme luonnollisen elämän ruuan ympärillä, jonka olemme syöneet, ja nyt, kun olemme saaneet sen pois tieltä, me haluamme Sinun antavan meille tuota Taivaallista Mannaa, tuota Ruokaa, joka antaa meille voimaa siinä Elämässä, joka on meissä. Niin kuin veri kuljettaa tämän ruuan voimaksemme, rakentamaan lisää soluja ja antamaan meille voimaa päivää varten; saakaamme me vastaanottaa Kristukselta, niin että Hän voisi päästä sisälle meidän henkiimme, tänä aamuna, Sanan kautta, ja vahvistaa meitä sitä hetkeä varten, jossa me elämme. Koska päivä on pitkälle kulunut ja illan varjot ovat lankeamassa, ehtoovalo on täällä, ja pian me olemme kuuleva tuon kutsun “tule tänne Ylös,” ja me haluamme olla valmiit tuona hetkenä. Niinpä auta meitä, Isä.

51   Eikä ole yhtään miestä arvollista avaamaan Kirjaa, tai irrottamaan sen Sinettejä; Mutta Karitsa, joka oli teurastettu maailman perustamisesta, tuli otti Kirjan ja irrotti sen Sinetit. Oi Jumalan Karitsa, tule tänä aamuna, avaa Kirja meille, ja salli meidän katsoa sen sisälle Sinun kanssasi, Herra, ja nähdä mitä meidän täytyy tehdä ollaksemme valmistautuneita tätä hetkeä varten. Siunaa jokaista seurakuntaa, siunaa tulevat kokoukset, jokainen niistä ja meidän pieni kokouksemme liittymään yhteen tulevien kanssa. Ja, kun me lähdemme täältä tänään, niin voikaamme me olla kykenevät sanomaan niin kuin nuo, jotka olivat Emmauksesta: “Eikö meidän sydämemme palanutkin sisimmässämme, kun Hän puhui meille tiellä?” Suo se, Isä. Me pyydämme Jeesuksen Nimessä. Aamen.

52   Nyt te, jotka haluatte, niin kuin te tavallisesti haluatte lukea saarnaajan mukana hänen lukiessaan, nähdäksenne mistä hän puhuu, jos teillä on Raamattunne, niin tahtoisitteko avata ne pyhän Matteuksen 4:stä luvusta

53   Nyt haluan antaa tekstini juuri ennen kuin puhun; enemmän tai vähemmän haluten opettaa sitä ja puhua siitä mennessämme eteenpäin. Ja tämän minä olen otsikoinut, jollakin tavalla, en tiedä miksi, mutta annan tälle nimen: Elonkorjuun aika.

54   Ja me tulemme lukemaan Kirjoituksen jolle perustaa tämä ajatus, ottaaksemme tästä tekstin sisällön. Me tulemme lukemaan osan Pyhän Matteuksen 4:stä luvusta. Tämä puhuu Jeesuksen kiusauksista. Sen jälkeen, kun Hänet oli täytetty Pyhällä Hengellä, Hänet oli johdatettu erämaahan.

Sitten Henki johti Jeesuksen erämaahan perkeleen kiusattavaksi.

Ja, kun hän oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, oli hän jälkeenpäin nälkäinen.

Ja, kun kiusaaja tuli hänen luokseen, hän sanoi: “Jos sinä olet Jumalan Poika, käske näiden kivien muuttua leiviksi.

Mutta hän vastasi ja sanoi, On kirjoitettu, Ihminen ei elä yksin leivällä, vaan jokaisen sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.

Sitten perkele vei hänet ylös pyhään kaupunkiin, ja asetti hänet temppelin huipulle,

Ja sanoi hänelle, Jos sinä olet Jumalan Poika, heitä itsesi alas: sillä on kirjoitettu, Hän on antava enkeleillensä käskyn koskien sinua: ja käsillänsä he ovat kantava sinua, ettet murskaisi jalkaasi kiveä vasten.

Jeesus sanoi hänelle, On jälleen kirjoitettu, Sinun ei tule kiusata Herraa sinun Jumalaasi.

Jälleen, perkele vei hänet erittäin korkealle vuorelle, ja näytti hänelle kaikki maaliman valtakunnat, ja niiden loiston;

Ja sanoi hänelle, kaikki nämä asiat tulen minä antamaan sinulle, jos lankeat maahan ja palvot minua.

Silloin sanoi Jeesus hänelle, Mene pois, Saatana: sillä on kirjoitettu, Sinun tulee palvoa Herraa sinun Jumalaasi, ja häntä ainoastaan tulee sinun palvella.

55   Haluan mennä taaksepäin hieman, uudestaan 4:teen jakeeseen.

 Mutta hän vastasi ja sanoi, On kirjoitettu, Ihminen ei elä yksin leivällä, vaan jokaisen sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.

56   Nyt aiheeksi haluaisin ottaa tuon “jokaisen sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.” Pitäkää se nyt mielessänne, kun me puhumme.

57   Jeesus kerran sanoi: “Minä olen Elämän Leipä,” ja uskon, että se on Joh.6:48, jonka olen kirjoittanut tänne muistiin tänä aamuna. Tämä tapahtui pääsiäisjuhlassa, kun juutalaiset olivat syömässä happamatonta leipäänsä sen mannan muistoksi, joka lankesi erämaassa, ja he joivat siellä eräästä lähteestä, joka esitti sitä Kalliota, joka oli erämaassa, ja he pitivät suurta juhlaa. Ja juhlan keskellä Jeesus huusi ja sanoi: “Minä olen Elämän Leipä. Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, neljänkymmenen vuoden ajan, ja he ovat joka ainoa, kuolleita. Mutta Minä olen se Leipä, joka tulee Jumalalta taivaasta. Jos ihminen siitä syö, ei hän tule kuolemaan.” Ja tuosta kalliosta Hän sanoi: “Minä olen se Kallio, joka oli erämaassa. Minä olen se Kallio, josta teidän isänne joivat.”

58   “Kuinka niin?” he sanoivat: “Ethän Sinä ole enempää kuin viisikymmentä vuotias, ja sanotko Sinä nähneesi Abrahamin? Nyt me tiedämme, että Sinussa on perkele ja, että olet hullu.”

59   Ja Jeesus sanoi: “Ennen kuin Abraham oli, MINÄ OLEN.” Näettekö, “MINÄ OLEN” oli tuo Tulipatsas, joka oli pensaassa, ja, joka puhui Moosekselle. Ja, jos tahdotte tarkistaa sen, niin se ei ollut “Minä olin, tai, Minä tulen olemaan.” Vaan, “MINÄ OLEN” nykyisessä aikamuodossa, koko ajan.

60   Ajatelkaamme nyt tätä, kuinka Hän itse sanoi, että “Minä olen Elämän Leipä.” No niin, kuinka tämä mies voisi olla Elämän Leipä? Se on mitä me ihmettelemme. Minun ruumiini on Leipä,” Hän sanoi. Ja kuinka nyt voisi tämä mies olla Leipä? Se on jotenkin omituista, mutta älkää olko ymmällänne siitä. Hänen aikansa ihmiset vaivasivat, sillä päätään. He eivät tienneet kuinka tämä mies itse olisi itse asiassa voinut olla Leipä. Myöskin Johanneksen 1. luvussa se on annettu meille tällä tavalla, että, “Alussa oli Sana, Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja Sana oli tehty lihaksi ja asui meidän keskuudessamme.” Niinpä, tuo Sana tuli Leiväksi. Tuon Sanan ja tuon Leivän täällä täytyy olla sama, koska Jeesus on Sana ja hän on Leipä.

61   Kuinka Hän nyt voisi olla Leipä ja Sana? Se olisi arvoitus lihalliselle mielelle. Mutta me toivomme tänä aamuna, ettei keskuudessamme ole yhtään lihallista mieltä, vaan, että keskuudessamme olisi hengellinen mieli, niin että voisimme ymmärtää mitä Isä yrittää antaa meille tässä. Me näemme, että nämä sanat ovat arvoituksellisia, mutta samanaikaisesti, ne ovat Raamatullinen Totuus, näettehän.

62   “Kuinka tämä mies voisi olla Leipä?” Se on mitä he sanoivat. Se on mitä Josefus kirjoitti, niin kuin monet teistä historioitsijoista tiedätte… niin kuin minä olen sitä tutkinut.

63   Minä olen nyt kirjoittamassa erästä kirjaa, omia kommenttejani Ilmestyskirjan neljästä ensimmäisestä luvusta, ja toivon saavani sen julkisuuteen hyvin pian. Se tulee ‘ olemaan laaja kirja. Sitten minulla tulee myös olemaan pieni kirjanen jokaisesta seurakunta ajanjaksosta.

64   Ja minä tutkin seurakunnan historiaa… ja mieleeni on jotenkin jäänyt, että se olisi ollut Josefus, tai joku noista varhaisista kirjoittajista, joka sanoi että: “Tämä Nasaretilainen Jeesus, joka kulki ympäri parantaen sairaita”, hän sanoi: “Hänen opetuslapsensa kaivoivat Hänen ruumiinsa ylös, ja söivät Hänen ruumiinsa.” Katsokaahan, he ottivat ehtoollista. He ajattelivat heidän kaivaneen Hänen ruumiinsa ylös, ja, että he söivät Hänen ruumistansa. Ja ehtoollisessa me otamme Hänen ruumiinsa symbolin muodossa, koska Hän oli Sana.

65   Te näette nyt, että tämä saattaa ymmälle. Ja samanaikaisesti, siellä on olemassa Kirjoitukset. Ja Jeesus sanoi: “Koko Kirjoituksen täytyy täyttyä.” Näettekö? Niinpä me haluamme aina leikata mielemme irti kaikesta mikä on tuota Kirjoitusta vastaan. Älkää koskaan, milloinkaan, kertaakaan, jättäkö tuota Kirjoitusta minkään tähden, ei yhtä Sanaa Siitä. Pysykää tarkalleen Kirjoituksen kanssa.

66   No niin, Jumalan täytyy tuomita ihmiset jonakin päivänä. Ja, jos Hän tulee tuomitsemaan ihmiset jollakin kirkolla, niin mikä niistä se tulee olemaan? He sanovat: “Katolinen kirkko.” Hyvä on sitten, mutta mikä Katolinen kirkko? Näettekö? Koska ne eroavat toisistaan enemmän kuin meistä Protestanteista. Katsokaahan, ne ovat erilaisia… niitä on kaikkia eri muotoja, kuten roomalaiset ja ortodoksit, ja oliko se nyt Jewfaniitit, ja niitä on niin monia heimoja, ja he kaikki ovat toistensa kurkussa, joten mikä se on noista katolisista kirkoista? Jos Hän tekee sen Protestanttisella kirkolla, niin millä Protestanttisella kirkolla? Jokainen niistä eroaa toisistaan.

67   Mutta Hän on tuomitseva maailman, ja Hänellä täytyy olla jokin mittapuu jolla tuomita maailma, tai Hän olisi epäoikeudenmukainen, jos Hän antaisi meidän mennä eteenpäin ja elää tämän elämän ilman jotakin standarttia jolla tulemme tuomituksi. Kuka olisi oikeassa? Kenen te voisitte sanoa olevan oikeassa? Täytyy olla jokin mittapuu.

68   Ja Hän on sanonut Raamatussansa, että Hän tulee tuomitsemaan maailman Jeesuksella Kristuksella. Ja me luemme täältä, että Jeesus on Sana. Hebrelaiskirje 13:8, sanotaan: “Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti.” Niinpä Hän sen vuoksi tulee tuomitsemaan maailman heidän asenteensa mukaan Kristusta kohtaan, Joka on Sana. “Ihminen ei elä yksin leivällä, vaan jokaisen Sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.” Ei jonkun ihmisen suusta, ei jostakin seminaarista, ei jostakin seurakunnasta, vaan “Jumalan suusta.” Ihmisen täytyy elää Sen mukaan, ja yksin Sen mukaan; ei jonkun ihmistulkinnan mukaan, vaan Jumalan Oman Sanan mukaan!

69   “Hyvä on”, te sanotte, mutta siellä on virhe Tässä.” Jos niin on, on Jumala vastuussa siitä. Hän antoi sen minulle, näettehän. Tämä on se mikä minun täytyy ottaa, juuri tässä on se mitä Hän on sanonut.

70   Nyt, jos tämä on jotenkin ymmälle saattavaa, kun sanotaan, että “joku mies olisi Leipä, ja olisi Sana,” niin menkäämme nyt ja tutkikaamme sitä. Ottakaamme siitä selvä. Koska Kirjoitukset ovat kaikki totta, eikä niitä voida rikkoa. Jokaisen Kirjoituksen täytyy täyttyä. Ei väliä, kuinka omituiselta se näyttää, tulee se kuitenkin aina täyttymään.

71   Mitä, jos veli Williamsin tai jonkun veljen iso-iso-isoisä – jos he voisivat nousta näyttämölle tänä aamuna, ja sanokaamme, että me näyttäisimme heille television? Ja ehkä joku olisi siellä heidän päivinään profetoinut ja sanonut: “Tulee aika jolloin te voitte kuulla äänen ympäri maailman.”

72   He ovat voineet sanoa: “Jätetään tuo vanha miesraukka rauhaan, hän on kadottanut järkensä.”

73   “Ja tulee aika jolloin värit tulevat virtaamaan suoraan ilman lävitse.” Se on täällä juuri nyt. “Ja he kääntävät pientä nappulaa, ja näkevät ihmisten ympäri maailman liikkuvan kuvaruudussa.”

74   He olisivat sanoneet: “Vanha miesparka!” Näettekö? Mutta nyt meillä on se, tässäkin huoneessa täällä tänä aamuna.

75   Ja ennen kuin lähestymme sitä pidemmälle, haluan tuoda teille tietoisuuteenne sen, että Jumala on tässä huoneessa. Tämän Sanan Tekijä on täällä. Niinpä ei ole väliä kuinka te olette pukeutuneita, tai mikä asema teillä on elämässä, tai minkälaisessa talossa te asutte, tai minkä tyyppistä autoa te ajatte, tai kuinka paljon teillä on koulutusta, Jumala katsoo teidän sydämeenne. Ja Hän katsoo minun sydämeeni. Ja meidät tuomitaan sydämistämme, ei edes sanoistamme. Meidän sydämemme tuomitsee meidät. Sillä “Sydämestä suu puhuu.” Jos ei niin ole, on se teeskentelyä.

76   Nyt juuri tämän huoneen lävitse on kulkemassa inhimillisten olentojen muotoja, kaikkialta ympäri maailman, ja on ääniä, jotka laulavat tässä huoneessa juuri nyt. Mutta katsokaahan, te olette vain rajoitetut aisteissanne, näkemään jonkun määrätyn prosentin. Mutta nyt te voitte ottaa tämän television kuvaputken ja tuo televisio voi ottaa sen, kun käännätte sen päälle, kääntää sen pois noilta eetteriaalloilta ja tiivistää sen kanavalle, ja näyttää teille nuo ihmiset; jostakin Australiasta, Etelä Afrikasta, Intiasta, tai mistä se sitten onkin. Te voitte seistä täällä kuvaruudun ääressä, ja nähdä jopa heidän yllään olevien vaatteiden värin, puiden värin, ja jokaisen liikkeen, jonka he tekevät. Kääntäkää vain televisio päälle ja nähkää eikö se olekin niin.

77   Silloin noiden asioiden, jotka kulkevat tämän huoneen lävitse juuri nyt, täytyy olla jossakin, kätkettynä meidän silmiltämme. Ne kulkivat täällä silloin, kun Abraham kuuli Jumalan sanovan: “Katso tähtiä kohden.” Se oli täällä, kun Elia istui Karmelin vuorella. Se oli täällä, kun Aadam oli täällä, mutta he ovat juuri nyt löytäneet sen.

78   Ja niin on Jumalakin täällä, ja Enkelit. Ja jonakin päivänä se tulee olemaan aivan yhtä paljon todellisuutta kuin televisio, tai mikä muu tahansa on, koska Henki on tuova meidät tuohon kuolemattomaan Elämään. Silloin me tulemme ymmärtämään. Niinpä me sitten puhumme Hänen Sanastansa. Nyt, se mitä me yritämme…

79   Jumala, Jumala tuo Suuri Luoja, yrittäkäämme puhua siitä luonnon muodossa, nähkäämme Hänet luonnossa ensin, tuodaksemme sen takaisin Sanaan. Nyt luonto toimii Sanan mukaisesti, koska Jumala on luonnon Luoja. Kun te näette sen tavan kuinka luonto toimii, te näette, että se on sillä tavalla. Minun ensimmäinen Raamattuni oli nähdä kuinka luonto… löytää Jumala luonnossa. Ja vehnä on luonnon tuote, siitä tehdään leipää, joka pitää yllä luonnollisen ruumiin. Luonto kätkee monia salaisuuksia. Ja se kuinka ensikertaa löysin Jumalan, oli tarkkaamalla luontoa. Näin, että täytyi olla jotakin. Ja nyt koska minulla ei ole mitään koulutusta, minä sen vuoksi puhun paljon luonnon mukaan. Minä en yritä kannattaa tietämättömyyttä. Mutta yritän sanoa ettei teillä tarvitse olla koulutusta, tunteaksenne Jumalan.

80   Johannes Kastaja, Kristuksen edelläkävijä, kun hän tuli ulos erämaasta… meille on opetettu, että hän meni erämaahan yhdeksänvuotiaana, ja pysyi siellä, koska hänen työnsä oli niin tärkeä. Hänen isänsä oli pappi. Ja tuon määrätyn pappeuden, tai kirkkokunnan linjan mukaisesti, hänen isänsä sanoi: “Nyt, Johannes, sinä tiedät, että sinä tulet esittelemään Messiaan. Mutta tiedätkö, että tuo veli se-ja-se täällä sopisi täydellisesti Messiaaksi!” Niinpä Johanneksen täytyi päästä eroon siitä, joten hän meni ollakseen yksin erämaassa, koska sen täytyy olla Jumalan, eikä jonkun miehen valinnan mukaan, kuka tulisi olemaan Messias. Niinpä hän meni sinne ollessaan noin yhdeksänvuotias.

81   Ja huomatkaa, kun hän tuli ulos sieltä kolmenkymmenen iässä, eivät hänen saarnansa olleet kuin jonkin teologin saarnoja. Hän ei käyttänyt mitään suuria tyylikkäitä sanoja, vaan se oli kokonaan luonnosta. Hän sanoi noille tuon päivän kirkonmiehille: “Te käärmeiden sukupolvi.” He olivat myrkyllisiä. Myrkkyhampaissaan heillä oli kuolettavaa myrkkyä, ja hän sanoi tuon päivän seurakunnalle: “Te myrkkykäärmeiden joukko, kuka on varoittanut teitä pakenemaan tulevaa vihaa? Älkää alkako sanomaan, ‘Me kuulumme tähän, ja ‘Me olemme jesuiittoja’, tai ‘Me olemme sitä-ja-sitä,’ tai, ‘Me kuulumme metodisteihin, baptisteihin, presbyteereihin,’ tai mitä se onkin. Älkää alkako sanomaan, että teillä olisi se, koska minä sanon teille, että Jumala on näistä kivistä kykenevä herättämään lapset Abrahamille.” Näettekö?

82   Ja myöskin, “Kirves,” se on mitä hän käytti siellä erämaassa, “Se on laskettu puun juurelle. Ja jokainen puu, joka ei tuota hyvää hedelmää, hakataan maahan ja heitetään tuleen.” Katsokaahan, hän ei olisi kaatanut hedelmää tuottavaa puuta, koska hän eli puiden hedelmistä. Mutta tuo puu, joka ei tuottanut hedelmää! Oi, te voisitte ottaa koko Kirjoituksen, joka on niin henkeytetty, että kaikki siellä sopii Jeesuksen Kristuksen ympärille. Näettehän, “Jokainen puu, joka ei tuota hyvää hedelmää hakataan maahan ja heitetään tuleen,” ja niin edelleen. Katsokaahan, hän käytti sanomassaan termejä luonnon alueelta.

83   Ja nyt me haluamme katsoa sitä, kuinka me näemme Hänen sanoneet, että “Minä olen Leipä. Ja ihmisen tulee elää jokaisen Sanan mukaan, ja Minä olen Sana.” Näettekö? Niinpä me haluamme mennä takaisin luontoon. Ja pankaa merkille kuinka monta kertaa minun täytyy tehdä se.

84   Ja luonto toimii saman kaavan mukaan. Tarkatkaa aikaa jolloin te näette kaikkien lintujen kokoontuvan yhteen, ja kuinka ne lähtevät pellolle ja alkavat syödä. Tarkatkaa karjaa, kuinka ne ovat hajallaan niityllä, syömässä. Heittäkää silloin onki veteen, kala tulee syömään. Mutta, kun nuo linnut pysyttelevät puissa, ja karja kokoontuu yhteen johonkin nurkkaan, te voitte aivan yhtä hyvin nostaa siimanne ylös. Kalat eivät syö, koska luonto toimii saman kaavan mukaan koko ajan.

85   Ja samoin kulkee Jumalan Sana jatkuvuudessa. Jumala tekee aina kaiken mitä Hän tekee, saman kaavan mukaan. Hän päätti alussa, kun ihminen oli kadottanut yhteyden Häneen, että Hän pelastaisi hänet viattoman vuodatetulla verellä. Eikä Hän ole koskaan muuttanut menetelmäänsä. Me olemme yrittäneet kouluttaa heitä siihen, kirkkokunnallistaa heitä siihen, kerjätä heitä siihen, taputtaa heitä siihen, tai huutaa heitä siihen. Mutta yhä se pysyy samana, vuodatettu Veri on ainoa missä Jumala kohtaa uskovaisen.

86   Me emme voi tehdä yhtä Kirkkojen maailmanneuvostoa, jossa kaikki kohtaisivat Jumalan. Se ei tule koskaan toimimaan; se ei ole koskaan tehnyt sitä, eikä tule koskaan tekemään. Se on miksi olen tuota systeemiä vastaan. Kuitenkin Jumalalla on oma systeeminsä. Te kuulette sanottavan tänään: “Kaikki kirkot tulevat yhteen, se tulee olemaan Kirkkojen maailmanneuvosto. Ja Jeesushan rukoili sen puolesta, että me “kaikki voisimme olla yksi.”’ Mutta katsokaahan, se on lihallisen mielen mukaan, tuntematta Henkeä.

87   Jeesus sanoi: “Että he voisivat olla yksi, Isä, niin kuin Sinä ja Minä olemme yksi.” Ei niin, että joku mies olisi jonkun päänä, se ei tule koskaan onnistumaan; yksi kirkkokunta haluaa hallita toista ja yksi mies olla toisen ylitse. Vaan, että te voisitte olla yksi Jumalan kanssa, niin kuin Kristus ja Jumala olivat yksi, se on mitä Hän rukoili. Hän oli Sana, ja Jeesus rukoili, että me voisimme olla Sana, heijastaen Häntä. Se on Hänen rukouksensa, johon tulee vastata.

88   Näettekö kuinka Saatana saa sen sekaisin lihallisessa mielessä? Mutta se ei ollut ensinkään Jeesuksen rukous, että me kokoontuisimme yhteen ja kaikilla olisi jokin määrätty uskontunnustus ja niin edelleen. Joka kerta, kun he tekevät sen, menevät he kauemmaksi ja kauemmaksi Jumalasta.

89   Hän haluaa meidän olevan yksi Jumalan kanssa, ja Jumala on Sana. Jokaisen yksilön sydämessänsä täytyy olla tuo yksi Jumalan kanssa.

90   Jumala tietäen tämän, että kaikki nämä asiat tulisivat tähän tilaan… Nyt se kuinka me joskus löydämme Jumalan, on katsomalla luontoa. Vuodenaikojen vaihtuminen todistaa Jumalan. Se on mistä minä sen ensin löysin, siitä kuinka elämä tulee keväällä, se elää elämänsä, tuottaa siemenen, kuolee ja menee maahan, tullen takaisin ylösnousemuksessa, vain suorittaen kiertokulun. Me voisimme kuluttaa tunteja siihen.

91   Mutta kuinka erilaista se onkaan mitä he uskovat Intiassa, niin kuin Intiasta oleva lähetyssaarnaaja veljemme tietää. Siellä, ja myös ympäri maailman, he uskovat sielunvaellukseen, niin että, kun te kuolette täällä ihmisenä, te tulette takaisin lintuna tai eläimenä. Katsokaahan, se ei puhu yhtäpitävästi luonnon kanssa.

92   Luonto sanoo, että tämä sama siemen, joka meni maahan, on sama siemen, joka tulee jälleen ylös. Näettekö? Tuo sama Jeesus, joka meni alas, on sama Jeesus, joka tuli ylös. Halleluja! Ja tämä ruumis, kun se putoaa maahan, ei ole tuleva takaisin jonakin kukkana tai jonakin muuna, vaan se tulee takaisin samana miehenä tai naisena. Me näemme sen luonnossa, siinä kuinka luonto toimii. Sen täytyy kulkea kylmän talven lävitse, mädäntyä ja niin edelleen, mutta elämä on säilynyt, jos siinä on ollut jotakin elämää itsessään.

93   Mutta, jos tuota siementä ei ollut hedelmöitetty, ei se tule enää koskaan nousemaan; se ei voi nousta, siellä ei ole mitään nostamaan sitä. Ja, jos me vain tulemme nimellis-kristityiksi… Maailmassa on olemassa kaksi seurakuntaa, luonnollinen seurakunta ja hengellinen seurakunta, ja heitä kaikkia kutsutaan “kristityiksi.” Mutta luonnollinen seurakunta ei voi nousta ylös jälleen. Se on tekemässä omaa nousemistansa juuri nyt, maailmanneuvostossa, Kirkkojen neuvostossa.

94   Mutta kristitty nousee kohtaamaan Kristusta; koska se on Morsian, joka nousee mennäkseen kohtaamaan Hänet. Niissä on ero. Luonto kätkee nämä salaisuudet meille, ja me voimme nähdä ne tarkatessamme niitä. Ja me näemme, että kristillisyys puhuu Totuuden kuolemasta, hautaamisesta ja ylösnousemuksesta.

95   Jos sitten on vehnäleipää, josta me kaikki tiedämme elävämme… ja me tiedämme, että on olemassa vain yksi tapa miten me koskaan voimme elää, ja se on ottamalla kuollutta ainetta ruumiiseemme. Te ette voi elää millään muulla tavalla.

96   Eräs kasvissyöjä tapasi minut äskettäin, ja hän sanoi: “Veli Branham, minulla oli paljon luottamusta sinuun, kunnes kuulin sinun sanovan, että sinä syöt pekonia ja kananmunia aamiaiseksi.” Näettekö? Ja hän sanoi: “Kuinka voisi joku jumalinen mies syödä jotakin sellaista?”

 Minä kysyin: “Mutta mitä vikaa siinä sitten on?”

97   Kaikki asiat ovat saastaisia, mutta ne on pyhitetty Jumalan Sanalla ja rukouksella. Raamattu sanoo: “Jos sinä olet hyvä Jeesuksen Kristuksen palvelija, tulee sinun muistuttaa veljiä näistä asioista. Katsokaahan, kaikki on pyhitettyä, eikä mistään tule kieltäytyä, jos se on vastaanotettu kiitoksella.” Ensimmäinen Timoteus 4:3. Me näemme, että se on totta. Niinpä minä sanoin, että vähintään…

 Minä sanoin: “Mutta eikö sinun myös tarvitse syödä jotakin kuollutta?” “Oi, ei koskaan!”

98   Minä sanoin: “Jos sinä ollenkaan elät, täytyy sinun elää kuolleesta aineesta. Jos sinä syöt vehnäleipää, on vehnän täytynyt kuolla. Jos sinä syöt vihannesta, on se kuollut. Mitä tahansa sinä teetkin, jopa maidossa sinä juot bakteereja. Sinun täytyy tehdä se elääksesi.” Te voitte elää vain kuolleilla aineilla.

99   Ja sitten, jos jotakin on täytynyt kuolla niin, että me voisimme elää fyysisesti, niin kuinka paljon enemmän on jonkin tarvinnut kuolla, että me voisimme elää Iankaikkisesti! Siihen tarvitaan kuolema, tekemään sen. – Leipä! Me näemme Jeesuksen sanoneen, että “Minä olen Leipä,” ja on olemassa vehnäleipä, eikä Hän ollut sen kaltainen leipä, joten täytyy olla olemassa kahden kaltaista elämää, joka ylläpidetään leivällä. Se johtaa meidät siihen johtopäätökseen. Eikä voi olla… Hän ei ole, Hän ei ollut vehnäleipä; ja Hän ei ollut Sana; Hän oli lihaa, joten täytyy olla kahdenkaltaista elämää. Kuten sanoin, me tiedämme vehnän kuolevan jotta me eläisimme fyysisesti. Ja Jeesus, Sana Leipä, kuoli, niin että me voisimme elää Iankaikkisesti. Hän oli Sana Leipä. Huomatkaa se nyt, ja pitäkää mielessänne. Nyt todistaaksemme Jeesuksen Sanojen olevan totta, me näemme tässä, luonnossa, kuinka se toimii.

100   Menkäämme nyt jälleen takaisin Kirjoitukseen, nähdäksemme sen, kunnes pääsemme pää tekstiimme. Eedenin puutarhassa, Jumala antoi ensimmäiselle perheellensä Jumalan Sanan heidän elää jokaisen Sanan mukaan Siitä. Ensimmäiselle perheelle, joka pantiin tänne maan päälle, oli annettu Iankaikkinen Elämä niin pitkään, kun he pysyivät Jumalan Sanan kanssa.

101   Se oli Hänen suunnitelmansa. “Minä olen Jumala”, Hän sanoo: “Minä en muutu.” Se on yhä Hänen suunnitelmansa. Hän ei koskaan suunnitellut uskontunnustusta, tai organisaatiota, tai ihmistekoisia sääntöjä, jonka mukaan ihmisen tulisi elää, vaan jokaisen Sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.

102   Nyt mennäksemme takaisin Genesikseen (1. Mooseksen Kirjaan), joka on alku. Genesis merkitsee “alku.” Me näemme Jumalan antaneen perheellensä Iankaikkisen Elämän niin pitkään kuin he pysyisivät tässä Sanassa ja eläisivät tämän Sanan mukaan. Mutta, kun he rikkoivat sen, vain yhden lenkin lupausten ketjussa, iski kuolema heihin, joka myös oli lupaus.

103   Se on ketju, jonka varassa te riiputte helvetin yllä, ja se on ainoa asia, joka tulee viemään teidät lävitse. Kun uskovainen tulee tekouskovaiseksi ja elää yhden sanan mukaan, joka on vastoin tätä Sanaa, hän katkaisee yhteytensä Jumalan kanssa. Vain rikkomalla yhden lenkin! Ja muistakaa, teidän uskonne tässä Sanassa on kuin ketju. Eikä ketju ole vahvempi kuin sen heikoin lenkki. Se on totta. Siinä se on vahvimmillaan, koska se on kaikki mitä se kestää. Ja, jos Sanassa on jotakin, joka saattaa teidät ymmälle, jotakin mitä te olette kuulleet eri tavalla, mutta he sanovat: “sinulleko? Ohoh, sehän oli vain apostoleja varten, ja nuo asiat kuuluvat menneille päiville,” vaikka Kirjoitus sanoo, että Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti, niin älkää antako sen olla heikoin lenkkinne! Vahvistakaa se ja pitäkää Se, ja kietokaa elämänne Siihen, koska se on ainoa asia, joka tulee viemään teidät helvetin liekkien ylitse. Oikein.

104   Kun tämä ketju Aadamin ja Eevan, tuon ensimmäisen perheen kohdalla särkyi, niin muistakaa nyt, he eivät rikkoneet lausetta, he eivät rikkoneet kolmea Sanaa; vain yhden Sanan! Ihminen on riippuva helvetin yllä jokaisen Sanan mukaan, joka Jumalan suusta lähtee. Se on missä ihmisen Iankaikkinen määränpää ratkaistaan. Hän joko riippuu tuolla ketjulla, tai hän riippuu jollakin uskontunnustuksella; tai, jos uskontunnustus on sekoitettuna tuohon ketjuun, on se sen heikoin lenkki, ja te olette mennyttä. Se on missä heikoin lenkki oli Aadamin ja Eevan kohdalla. Tuo heikko lenkki, kun hän sanoi: “varmastikaan Jumala…” Mutta totisesti Jumala oli sanonut sen! Ja, jos Jumala on sanonut sen, Jumala tarkoittaa sitä. Ja Hän myös pitää Sanansa, sanottuaan: “Päivänä jona siitä syötte, sinä päivänä te kuolette.” Sinä päivänä jona te vastaanotatte sieluunne jotakin muuta väärentämättömän Jumalan Sanan lisäksi, se on päivä, jona te olette erotettu Jumalasta.

105   Tämä on nyt hyvin vahvaa, mutta kuunnelkaa vain tarkasti. Huomatkaa nyt. Yksi Sana, yksi Sana Raamatun alussa, Jumala sanoi että, “Yksi Sana, erotti ihmisen sen Iankaikkisen Elämän Ketjusta.”

106   Se on kuin ottaisitte jonkun ihmisen ja ripustaisitte hänet jaloistaan…hänellä on kätensä Taivaassa, ja te leikkaatte hänet poikki, katkaisemalla varpaan tai mistä sitten riiputtekin. Te olette riippumassa varpaistanne, ja rikottuanne tuon ketjun mistä tahansa, te olette mennyttä. Pitäkää se nyt mielessänne.

107   Muistakaa, Raamattu sanoo: “Kolmen todistajan suulla olkoon jokainen sana vahvistettu.” Me tulemme siihen muutamassa minuutissa, näissä kolmessa Jeesuksen kiusauksessa; näihin kolmeen’ sananpalvelijoiden kiusaukseen tänään, missä he lankeavat, kolmeen seurakunnan kiusaukseen, ja missä he lankeavat; kolmeen organisaation kiusaukseen ja missä se lankeaa; ja yksilön kolmeen kiusaukseen ja missä he lankeavat. No niin, se kaikki kulkee kolmena; kuten vanhurskauttaminen, pyhittäminen ja Pyhän Hengen kaste; Isä, Poika, Pyhä Henki. Kaikki on täydellistetty kolmissa.

108   Huomatkaa nyt, kuinka Jumala alussa, kaikkein ensimmäisin asia, jonka Hän antoi lapsillensa, jonka mukaan elää, oli Hänen Sanansa. Me näemme nyt, että se on totuus. Sitten keskellä Raamattua me kuulemme Jeesuksen tulevan ja sanovat että, “Ihminen on elävä jokaisen Sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.” Ja sitten Ilmestyskirja 22:18, Jeesus itse on jälleen ‘puhumassa ja sanoo: “Minä todistan näistä asioista. Jos joku lisää yhden sanan Tähän, tai ottaa yhden Sanan pois tästä Kirjasta, hänen osansa tullaan ottamaan pois Elämän Kirjasta.”

109   Te näette nyt, ettei se ole meidän hyvä elämisemme; se on vain jotakin mitkä kuuluu siihen mukaan. Se ei ole meidän uskollisuutemme seurakunnallemme; se Kuuluu mukaan. Mutta pääasia on pysyä tuon Sanan kanssa. Älkää syökö mitään muuta kuin tuota Sanaa. Pysykää Sen kanssa. Hän on tuo Sana. Nyt me haluamme olla hyvin tarkkaavaisia.

110   Mikä on erona tässä leivässä, josta luomakunta elää? Nyt vehnäleipä on elämän leipä, jos se ei ole mikään risteytetty jyvä, te hautaatte sen ja se tulee jälleen ylös. Sen täytyy olla hyvä kypsä jyvä. Me kaikki tiedämme sen. Vialliset jyvät eivät kasva. Veli Sothman, joka istuu täällä, on vehnän kasvattaja Kanadasta, ja tietää, että te ette pane viallisia jyviä multaan, ja odota saavanne siitä satoa. Koska tuo bakteeri, joka on jyvässä, syö siitä elämän pois sitä ennen.

111   Tiesittekö te, että ne madot, jotka tulevat hävittämään teidät, jotka tulevat syömään teidän ruumiinne, ovat teissä juuri nyt? Job sanoi: “Vaikka minun ihomatoni hävittävätkin tämän ruumiin!” He voivat panna teidät arkkuun ja sinetöidä sen ilmatiiviisti, mutta kuitenkin ne madot, jotka ovat teissä, tulevat syömään teidät.

112   Jättäkää jauhoja tai jotakin seisomaan joksikin aikaa ja sitten sulkekaa se umpinaiseen astiaan, niin mitä tapahtuu? Nuo madot ja kuoriaiset ovat siellä. Ne ovat siellä alusta alkaen.

113   No niin, tämän jyvän täytyy olla hyvä jyvä. Sen täytyy olla vapaa vioista ja epäonnistumisista ja niin edespäin, itsessänsä. Sen täytyy olla puhdasrotuinen jyvä. Se ei voi olla risteytetty jyvä, koska, kun se kasvaa, ja te istutatte sen uudestaan, te ette saa mitään vehnää, koska risteytetty jyvä ei kasva uudestaan. Se ei voi kasvaa uudestaan. Te otatte siitä pois elämän, kun te risteytätte sen.

114   Ja se on mitä on tapahtunut seurakunnille. Ne ovat risteytettyjä maailman kanssa, ja se on syy, miksi niillä kerran organisoiduttuaan ei enää koskaan voi olla toista herätystä. Jokainen herätys kerran organisoiduttuaan kuolee sille paikalle, eikä enää koskaan nouse uudestaan, koska se organisoi maailman sisälle systeemiinsä, ja siksi se ei ole koskaan tehnyt sitä. Ei ole mitään historiaa, joka osoittaisi, että mikään seurakunta, joka koskaan on organisoitunut, olisi koskaan noussut uudestaan. Se kuoli siihen. Miksi? Te risteytitte sen.

115   Älkää panko jotakin piispaa sen johtoon. Antakaa Pyhän Hengen johtaa sitä. Näettekö? Pyhä Henki oli lähetetty pitämään rikkaruohot ja muut asiat ulkona; eikä se mitä joku piispa ajattelee, tai joku ylivalvoja, tai niin edelleen. Tarvitaan Pyhä Henki pitämään seurakunta oikeassa tilassa. Hän oli tuo täydellinen Sana, niin kuin tulemme näkemään.

116   Aadamilla oli valintansa, Sana ja elää, tai olla uskomatta yhtä Sanaa ja kuolla.

117   Meillä on sama valinta, koska niin täytyy olla. Sillä, jos Jumala pani Aadamin Sanalle, ja yksin Sanalle, ja sitten Hän panisi meidät jollekin uskontunnustukselle tai minkäänlaiselle uskontunnustukselle, niin silloin Jumala olisi epäoikeudenmukainen tuomiossansa, eikä se sopisi Hänen pyhyydelleen tai suvereenisuudelleen. Mutta Hänen suvereenisuudelleen on sopivaa pitää huolta siitä, että Hän panee jokaisen ihmisen samalle perustalle. Ja Hän on Jumala, joka ei muutu. Mitä Jumala tekee ensimmäisellä kerralla, Hän on iäti tekevä samoin. Hän ei koskaan muuta ohjelmaansa. Ainoa asia on, että Hän tarkentaa sitä, mutta Hän ei koskaan muuta sitä. Tuo sama asia jatkuu edelleen.

118   No niin, Aadamilla oli valinta. Ja, jos hän piti kiinni Sanasta, hän eli. Jos hän ei pitänyt kiinni Sanasta, hän kuoli.

119   Ja meidän kanssamme on samoin. Jos me pysymme Sanan kanssa, me elämme. “Ihminen on elävä jokaisen Sanan mukaan.” Mutta, jos emme, niin me kuolemme, me kuolemme hengellisesti. Uh, me voimme yhä saada aikaan melua, varmasti, potkia ympärillemme ja huutaa ja hälistä, mutta, se ei ole elämistä. Se ei ole elämistä. Minä olen lähetyssaarnaaja. Minä olen kuullut pakanoiden potkivan ja huutavan enemmän kuin mitä me osaamme, ja tunnustavan tuntevansa jumalia ja muita sen kaltaisia asioita. He eivät elä. “He ovat kuolleita eläessään.” Raamattu sanoo niin. Mutta me näemme, että tämä valinta on annettu meille.

120   Mutta, kun Aadam teki kompromissin Saatanalle yhdestä Sanasta, silloin hän kuoli.

121   Ja, jos Jumala alussa, armossansa ja laupeudessansa olisi voinut ohittaa kaikki meidän kärsimyksemme, kaikki nämä pienten lasten kuolemiset ja kaiken, ja sodat ja sisällissodat ja ristiinnaulitsemiset ja asiat joita meillä on ollut; Jos Hän olisi voinut kulkea sen ohitse, jos Hänen Sanansa suvereenisuus olisi sallinut Hänen mennä sen ohitse, olisi Hän ollut epävanhurskas, jos Hän silloin olisi ohittanut sen. Ymmärrättekö te sitä? Hän ei voi ohittaa sitä. Hän ei ohittanut sitä Aadamin tähden alussa. Eikä Hän alkuunkaan tule ohittamaan sitä teidän tai minun tähteni. Meidän täytyy tulla siihen, yksin Sanaan. “Olkoon jokaisen miehen sana valhetta, ja Minun Sanani totta,” Hän sanoo.

122   Nyt me olemme katsomassa päivää, jossa me elämme – elonkorjuun ajassa.

123   Sitten sen jälkeen, kun Aadam oli koeteltu Sanalla, ja hän oli langennut, Jumala jatkoi luomistansa, yrittäen löytää miestä, joka voisi elää jokaisen Sanan. Katsokaahan nyt, Hän yritti löytää sitä, se on, joka eläisi Sanan omassa ajanjaksossansa. Te näette Jumalan hajottaneen Sanansa kaikille ajanjaksoille, koska Hän voi tehdä sen.

124   Hän on ääretön, ja Hän on kaikkialla läsnä oleva. Kaikki tietävä, ja sen vuoksi Hän tiesi kaiken. Hän ei voi olla läsnä kaikkialla. Mutta ollen kaikkitietävä, tietäen kaikki asiat, kykeni Hän olemaan läsnä kaikkialla. Koska se on se tapa miten Hän määrää ennalta meidät – ennalta tietämisellään – eikä siksi, että Hän olisi halunnut tämän henkilön pelastuvan ja tämän tulevan kadotetuksi. Mutta Hän tiesi kuka tulisi olemaan kadotettu ja kuka pelastunut. Ja Hän saa kaiken työskentelemään kirkkaudeksensa. Se on mitä Hänen ominaisuutensa ovat tekemässä, esiintuomassa Hänen kirkkauttaan. Yksi astia kunniaan ja toinen häpeään, mutta se on Jumala, joka valmistaa sen. “Ei hän, joka tahtoo tai hän, joka juoksee, vaan Jumala, joka osoittaa laupeutta.” Näettekö?

125   “Ei kukaan voi tulla Minun tyköni”, sanoi Jeesus: “ellei Minun Isäni häntä vedä. Ja kaikki, jotka Isä on antanut (mennyt aikamuoto) Minulle, ovat tuleva Minun luokseni, Sanan luokse.” Kuinka he voisivat tulla, ellei heitä ole ennaltamäärätty tulemaan? “Niin monille, jotka vastaanottivat Hänet, heille Hän antoi voiman tulla Jumalan pojiksi.” Näettekö, koska heidän nimensä olivat Kirjassa, ja Hän tuli lunastamaan sen mitä oli tuossa Kirjassa.

126   Ilmestyskirjassa, me näimme, kun Sinetit avattiin, että siellä oli tuo Kirja. Ja Hänellä, joka Valtaistuimella istui, Jumalalla, oli se oikeassa kädessänsä. Eikä siellä ollut ketään, Taivaassa tai maassa, tai missään, joka olisi ollut arvollinen tulemaan ja ottamaan tuota Kirjaa, tai edes katsomaan Siihen. Ja Johannes itki, …koska koko lunastuksen Kirja oli siellä.

127   Se oli eräässä kokouksessa juuri yhtenä iltana, jossa tuo Assemblies of God’in veli ja sisar lauloivat tuon laulun: “Ihmettelepä näkikö Johannes minua, kun hän näki kaikki kansat koottuina. Näkikö hän minua?” Varmasti näki, jos teidän nimenne oli tuossa Kirjassa.

128   Myös Johanneksen nimi oli siinä, ja hän itki koska ei ollut ketään, joka olisi voinut koskea Siihen. Ja sitten yksi vanhimmista tuli ja sanoi: “älä itke Johannes, sillä Juudan Sukukunnan Leijona on voittanut.”

129   Ja Johannes katseli ympärilleen, nähdäkseen leijonan, ja näki verhojen takaa tulevan esiin Karitsan, joka oli ollut teurastettuna maailman perustamisesta asti. Hän näki silloin verisen Karitsan tulevan esiin. Ja Hän tuli ja otti Kirjan Hänen oikeasta kädestänsä, ja kutsui kaiken mitä oli tuossa Kirjassa. Se on täydellinen lunastuksen Kirja. Ja tämä on Se. Lunastuksen Kirja, Hän lunasti kaikki, jotka olivat tuossa Kirjassa, ei Kirjan ulkopuolella. Kaikella millä on ollut alku, on loppu. Jos teillä on Iankaikkinen Elämä, ette te koskaan alkaneet, ettekä voi koskaan loppua, koska te olette Jumalan poikia ja tyttäriä, Hänen ajatustensa ominaisuuksia ja Hänen Sanansa. Teillä ei ole Elämän loppua, jos nimenne on tuossa Kirjassa. Karitsa tuli lunastamaan Sen. Ei kaikkia, jotka tunnustavat olevansa “kristittyjä,” ei kaikkia, jotka yrittävät elää hyvin ja pyhästi; vaan vain ne joiden nimet olivat kirjoitettuna siellä, ne Hän lunasti, ja ainoastaan ne joiden nimet olivat tuossa Kirjassa.

130   Me näemme nyt, että Saatana aiheutti Aadamin lankeemuksen, tuolla yhdellä Sanalla. Ja Jumala jatkoi edelleen, luomisessansa, yrittäen löytää yhtä miestä, joka voisi elää jokaisen Sanan mukaan. Hänen ensimmäinen miehensä epäonnistui. Ja tämä mies eläisi aikanansa, omassa ajanjaksossansa, jossa hän eli.

131   Katsokaahan nyt, on eri ajanjaksoja, jotka Jumala on profetoinut alusta, mitä tulisi tapahtumaan kaikkina aikoina. Ja syy miksi Hän voi kertoa lopun jo alusta, on, että Hän tiesi kaikki asiat. Hän teki kaikki asiat Jeesuksella Kristuksella, ja Häntä varten, ja Hänen Omaksi mielihyväkseen. Pankaa nyt tarkoin merkille. Älkää kadottako tätä.

132   Mitä, jos Mooses olisi tullut tuoden Nooan Sanomaa? Se ei olisi toiminut. Se ei olisi voinut. Ei.

133   Mitä, jos Jeesus olisi tullut tuoden Mooseksen sanomaa? Se ei olisi toiminut.

134   Mitä, jos me tulisimme yrittäen tuoda metodisti sanomaa, baptistisanomaa, helluntailaissanomaa? Se ei toimisi. Ne olivat hienoja; tulen todistamaan sen hetken kuluttua Sanalla. Ne olivat oikein omassa ajassansa. Tuo aika on mennyt. Meidän täytyy saada tietää mitä Kirjoitus sanoo tätä päivää varten. Tälle päivälle – se on minkä mukaan ihmisen on elettävä, mikä on hänen aikaansa varten.

 Hän yritti löytää miestä, joka eläisi koko Sanan.

135   Ensimmäinen asia mitä Hän teki, Hän kokeili Nooaa. Nooa ei onnistunut; hänestä tuli juoppo, hän epäonnistui.

136   Mooses, tuo suuri mahtava Jumalan mestariteos, Hän kokeili häntä, ja hän epäonnistui. Hän korotti itseään, eikä hänen sallittu mennä luvattuun maahan.

137   Sitten tuli Daavid, ja Hän aikoi heijastaa Itseään… suurta tuhatvuotis-valtakuntaa Daavidissa, osoittaakseen minkälainen Hänen Kuninkaansa oli. Ja Jumala vannoi Daavidille, että Hän nostaisi hänen poikansa istumaan hänen valtaistuimellensa. Ja Daavid oli niin urhoollinen mies, että “hän oli Jumalan Oman sydämen mukainen mies.” Ja Daavid teki hyvää. Hän löi filistealaiset, repi maahan epäjumalien alttarit, ja pysyi Sanan kanssa. Ja lopuksi joku sievä nainen sai hänet järkytetyksi, ja hän rikkoi käskyn, kadotti Sanan, teki aviorikoksen. Näettekö? Hänen Oman sydämensä mukainen mies, näettehän, ja kuitenkin Daavid epäonnistui.

138   Mooses epäonnistui, kaikki muut heistä epäonnistuivat, mutta kaikkien heidän elämänsä oli vain heijastus Hänestä, joka oli tuleva.

139   Ilmestyskirjassa, josta olen kirjoittamassa, tuo mies, joka kieliopillistaa… Minun kielioppini on niin kehnoa, ja minulla on eräs hyvä oppinut panemassa sitä kieliopilliseen muotoon, joka osaa panna substantiivit ja pronominit yhteen oikein. Joista minä en edes tiedä mikä on erona substantiivin ja pronominin kanssa. Mutta hän tietää ja hän panee ne kaikki… Ainoa asia mitä minä tiedän on, että Jumala antaa sen minulle, ja minä vain kirjoitan sen paperille, näettehän. Ja heidän täytyy tehdä se sillä tavalla, jos se sattuisi menemään kouluihin ja muuta sellaista, niin että he voivat lukea sen enemmän oman ymmärrystapansa mukaisesti. Ja sitten tuo kirjoittaja, joka on panemassa sitä kieliopilliseen muotoon, hän sanoi minulle: “Veli Branham, me näemme Pergamon seurakunta ajanjaksossa… että Jeesus sanoo täällä, ‘joka voittaa, hänelle Minä tulen antamaan Aamutähden. Antaako Hän hänelle Aamutähden?” Hän sanoi: “Kuinka hän voisi saada Aamutähden, kun Jeesus itse sanoi, että Hän on Aamutähti?”

140   Katsokaahan, kaikki nuo Abrahamin siemenet ovat heijastetut tähdillä. Ne eroavat toisistaan, ja me eroamme toisistamme. Ja Jeesus on tuo Aamutähti, kirkkain niistä kaikista. Mutta me löydämme Hänet Ilmestyskirjan 1. luvussa seitsemän tähteä kädessänsä.

 Hän tulkitsee sen, ja sanoo: “Nämä seitsemän tähteä ovat nuo seitsemän enkeliä noille seitsemälle seurakunnalle, tai noille seitsemälle seurakunta ajanjaksolle, jotka ovat tulossa.”

141   Sitten hän kysyi: “Kuinka se sitten voisi olla, jos he saavat Aamutähden?”

142   Minä sanoin: “Nuo tähdet Hänen kädessänsä olivat ainoastaan heijastustähtiä Aamutähdestä, näettehän, sillä tuon päivän sanansaattajalla oli Sana.” Ja Hän on Sana; hänellä oli vain osa Sanasta tuota päivää varten. Ja ihmiset, jotka ovat valmiit tulemaan ulos maailman järjestelmistä ja maailman asioista, ja vaeltamaan Hänen kanssaan, näkevät Aamutähden heijastuksen tuon sanansaattajan kautta tuossa ajanjaksossa. Niin kuin Hän teki Nooan kautta ja Mooseksen kautta, ja niin edelleen, kun Hän heijasti Vanhan Testamentin, ja lopulta he saapuivat tuohon Yhteen. Ja niin se tulee olemaan seurakunta ajanjaksojen lopulla, se on kaikki tuleva takaisin Jeesukseen, että Hän on Sana.

143   Me kristittyinä ainoastaan heijastamme Häntä. Kuu ainoastaan heijastaa aurinkoa sen ollessa poissa. Ja uskovainen ainoastaan heijastaa Jumalan Poikaa, Jumalan Pojan ollessa poissa. Se on Raamatun Valo, Kirjoitukset, ollen vahvistettuna meidän elämässämme, Sana, joka on Valo pimeydessä. Te olette mäelle asetettuja kynttilöitä. Se ei ole aurinko; se on kynttilä. Kynttilä ottaa vain auringon paikan, näyttäen vain määrätyn määrän valoa. Me olemme Jumalan lapsia, me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä, vain Hengellä mitan mukaan. Hänellä oli se ilman mittaa. Me olemme tähti, joka loistaa, kaikki me yhdessä muodostamme Valon maailmalle, mutta Hän on koko Poika, joka heijastaa Valon jokaiselle tähdelle. Halleluja! Minä uskon Häntä. Jumala auta minun epäuskoani!

144   Lopulta, tämä Täydellinen saapui. Nyt Hän saapui, tullakseen kiusatuksi, kaikissa niissä kohdin joissa mekin olemme. Raamattu sanoi, että Hän oli. Hän oli kiusattu kuten Nooa. Hän oli kiusattu kuten kaikki muut heistä. Jos meillä olisi aikaa mennä siihen ja osoittaa se teille, mutta meillä ei ole, koska en halua käyttää liian paljon teidän ajastanne. Mutta osoittaaksemme sen teille, Hän oli kiusattu samalla tavalla.

145   Saatana ei koskaan muuta taktiikkaansa, ei myöskään Jumala, hän vain muuttaa ajanjaksosta toiseen. Se mitä Saatana sai aikaan siellä ensimmäiselle Jumalan perheelle maan päällä. Tässä se on veli, sisar. Älkää epäonnistuko saamaan tätä. Kuinka Saatana sai tuon ensimmäisen Perheen? Hän ei voinut särkeä sitä millään muulla tavalla kuin saamalla tuon Sanan rikotuksi, sillä he olivat linnoitetut tuon Sanan takana. Jos hän vain saisi yhdenkin aukon!

146   Se on kuinka hän on saanut jokaisen seurakunnan jokaisessa ajanjaksossa, saanut jokaisen uskovaisen, kun hän on avannut tuon aukon. “Kyllä, minä uskon, että Raamattu on oikein, mutta tuota minä en usko.” Oi, siinä on mistä hän menee. Paha juttu, mutta sinne hän meni.

 se on “Jokainen Sana, joka lähtee Jumalan suusta!”

147   Kätkekää tämä nyt tarkasti mieleenne. Nyt, kun tämä Yksi lopulta saapui, täytyi Hänet koetella aivan tarkalleen niin kuin muitakin heistä oli kiusattu. Huomatkaa nyt kuinka silmäänpistävästi Saatana tekee jokaisen hyökkäyksensä, aivan samoin joka kerta. Niin yritti nyt antaa Hänelle luonnollista leipää, aivan niin kuin hän teki Eevalle. “Jos sinä söisit tämän, ottaisit tämän,” tai jotakin muuta sellaista, silloin hän on saanut sen.

148   Ja se on mitä hän tekee jokaiselle organisaatiolle, se on mitä hän tekee jokaiselle yksilölle, hän yrittää antaa teille luonnollisia asioita joita voitte katsoa. Ja se vie teidät pois! “Katsokaa vain tätä suurta kirkkoa! Heillä on niin monta miljoonaa jäsentä siinä! Meidän kirkkomme on kaupungin suurin. Ja kaupungin johtajakin käy meidän kirkossamme. Näettekö kaikkea sitä! Meidän pastorillamme on arvoja – D.D., L.D., Ph.D! joten hänen on pakko olla älykäs mies.” Katolinen pappi voi voittaa hänet milloin tallansa omilla arvoillaan. Hänellä on kuutisenkymmentä kirjaa, jotka hänen täytyy tuntea aivan yhtä hyvin kuin te tunnette Raamatun, voidakseen saada arvonsa olla pappi, joten älkää yrittäkö vertailla koulutusta.

149   Se on aivan niin kuin maailman tapana on, aina yrittää verrata. Älkää verratko maailman asioiden kanssa. Älkää verratko seurakuntia. Verratkaa Raamattuun! Se on mitä me olemme tekemässä tänään. Se on mikä on vikana meillä helluntaiseurakunnilla. Se on mikä on vikana meidän lauluillamme ja kvarteteillamme, ja niin edelleen joita meillä on, me yritämme toimia Hollywoodin tavalla. Hollywood kimaltelee; Evankeliumi hehkuu. ‘On suuri ero kimalluksen ja hehkun välillä. Näettekö? Hollywood kimaltaa vaatteilla, rickeillä ja ricketoilla, ja niin edelleen. Mutta Jumala nöyrästi hehkuu uskovaisen “nöyryydessä, ei väliä, kuinka tietämätön hän on. Hän hehkuu nöyryydessä, eikä Hollywoodin loistossa.

150   Huomatkaa, Saatana yritti vanhaa taktiikkaansa Jeesukseen, saman asian hän teki Moosekselle, saman asian hän teki muille heistä. Hän yritti sitä. Hän tulee yrittämään sitä teihin, saadakseen teidät vastaanottamaan jotakin suurta jotakin, joka näyttää loistavalta.

151   Se muistuttaa minua siitä, kun tapanani oli metsästää pesukarhuja. Isälläni oli tapana käyttää tupakkaa. En tiedä muistatteko te noita vanhoja mitaleja joita heillä oli tupakkakäärön päällä. Minulla oli tapana ottaa niitä, mennä sinne joen rannalle missä pesukarhut olivat juoksennelleet, katsoa itselleni joku ontto puu, porata siihen reikä ja panna tämä tupakkakäärön päällä ollut mitali sinne. Sitten löin siihen muutamia nauloja ja käänsin ne sisäänpäin tällä tavalla. Ja pesukarhu aina tavoittelee jotakin mikä kiiltää. Ja niinpä sitten, kuun noustessa se tulee sinne juoksulleen, katsoo sinne sisälle, ja työntää kätensä sinne saadakseen sen. Eikä se halua irrottaa otettaan siitä.

152   Se on aivan kuin jotkut seurakunnan jäsenet. Vaikka se tietääkin joutuneensa kiinni, ei se kuitenkaan halua päästää irti. “Jos sen teen, tulevat he potkaisemaan minut ulos organisaatiosta.” Se merkitsee hänelle kuolemaa, siinä kaikki. Hyvä on. Huomatkaa. Siellä hän pitää siitä kiinni, eikä halua päästää siitä irti.

153   Nyt Saatana yritti samaa taktiikkaansa Jeesukseen, jota hän oli yrittänyt muihin heistä. Hän yritti saada Hänet syömään jotakin luvatun Leipä Sanan lisäksi. Koska Jeesus sanoi: “On kirjoitettu: ‘ihminen ei elä yksi leivällä.1” Näettekö? Hän yritti saada Hänet tottelemaan itseään. Vaikka se näyttikin hyvältä, näytti kuin Hän olisi voinut ruokkia itsensä, ja Hän olisi voinutkin tehdä sen.

154   Te myös voitte toimia millä tavalla vain tahdotte. Te voitte ottaa Sen, tai jättää Sen, miten vain tahdotte. Nyt, jos tuolla pesukarhulla olisi ollut tarpeeksi järkeä oikaista sormensa, olisi se voinut vetää kätensä takaisin; mutta se ei tee sitä, vaan pitää itse itsensä siellä. Ja sillä tavalla myös monet nimelliset kristityt tekevät. He eivät halua kuulla mitään Siitä, he eivät halua tulla ja kuulla Sitä. He eivät halua Siitä mitään. Jatkakaa vain edelleen ja pitäkää siitä sitten kiinni, näettehän, te tulette näkemään mitä tapahtuu.

155   Huomatkaa nyt, että hän yritti saada Hänet syömään jotakin Elämän Leivän lisäksi, jonka mukaan jokaisen pitää elää. Mutta Jeesus pysyi Isän Sanan kanssa. Oi, silloin Saatana ei iskenyt Eevaa, hän ei iskenyt Moosesta, hän ei iskenyt ketään muuta heistä, hän iski Yhtä, joka heijasti jokaisen Sanan. Näettekö, siinä oli syy, Hän oli Sana. Jeesus pysyi Sanan kanssa, ja hylkäsi hänen teologisen seminaari-oppinsa, kyllä, hänen uuden valonsa, hänen suuremman kokemuksensa. Hän ei voinut saada annetuksi sitä Jeesukselle niin kuin Eevalle: “Oi, varmastikaan Jumala…”

156   “Aivan varmasti Jumala olisi tässä, jos me vain voisimme tulla yhteen ja muodostaa koko Kirkkojen maailmaneuvoston. Varmasti Jumala olisi siinä. Hän haluaa ykseyttä ja Hän haluaa veljeyttä.” Itsensä kanssa, kyllä, mutta ei maailman kanssa; veljeys Hänen itsensä kanssa, palvonnaksi Hänelle, ja se on minkä vuoksi Hän kuoli, että te palvoisitte Häntä. Kuten aina, jos Saatana vain voi saada…

 Me näemme nyt, että hän epäonnistui. Jeesus vastasi suoraan takaisin hänelle, NÄIN SANOO HERRA:n kanssa.

157   Nyt, kun hän näkee, että uskovainen… Tarkatkaa nyt uskovaisen tulemista tähän samaan, jokaisen teistä. Kun hän näkee, että te aiotte pysyä Raamatun kanssa, “Kyllä, minä uskon Raamatun. Minä en liity millinkään uskontunnustukseen ja ulkopuolisiin asioihin. Minä tulen pysymään Raamatun kanssa.” Ja kuten aina, jos hän ei voi saada teitä jättämään Totuutta, vaan te elätte todellisen Totuuden ja uskotte Sanan, niin haluan teidän huomaavan mitä hän teki Jeesukselle toisella kerralla, jos hän ei ollut saanut teitä. Te sanoitte: “Minä en tule liittymään mihinkään uskontunnustukseen. Minä en tule tekemään sitä. Minä olen syntynyt vapaana, minä tulen pysymään Sanan kanssa.” Näettekö, hän ei saanut teitä liittymään johonkin seurakuntaan tai tulemaan ja liittymään johonkin muuhun; hän ei voi saada teitä tekemään sitä, silloin hän tulee tekemään teille jotakin muuta. Oi, veli, tarkkaa tätä.

158   Jos hän ei onnistunut siinä, tuleehan lähettämään teidät jonnekin omaan seminaariinsa, omien teologiensa opetettavaksi, näettekö, sinne missä Saatana on tulkkina, “Oh, ihmeiden päivät ovat ohitse. Nuo ihmiset siellä, hehän ovat vain joukko harhaoppisia. Eivät he ole mitään, näethän.” Hän tulee lähettämään teidät sinne.

159   Oi, te voitte sanoa: “Hetkinen vain, veli Branham! Hetkinen nyt!” Kyllä, odottakaamme hetki. Te sanotte nyt: “Eikö meidän enää pidempään pitäisi tehdä sitä?” Ei. Ei.

160   Mutta Jeesus sanoi: “Kun Hän, Totuuden Henki on tullut,” näettehän, “Hän tulee palauttamaan nämä asiat teidän mieleenne, joita Minä, Sana, olen opettanut.” Siinä on nyt tuo todellinen Hengellä täytetty Seurakunta, joka pysyy Sanan kanssa, heijastaen Sanaa, Jumalaa maan päällä. Näettekö? Hän ei tarvitse mitään teologia, koska Hänen Sanansa ei ole mistään yksityisestä tulkinnasta. Hän tulkitsee itse Oman Sanansa, vahvistamalla Sen ja todistamalla Sen Totuudeksi.

161   Kun metodisti kirkko sanoi teille, että te ette voi saada Pyhää Henkeä niin kuin he saivat Helluntai päivänä, niin kiinnitittekö te siihen huomiota? Tietenkään ette. Te jatkoitte suoraan eteenpäin ja saitte Pyhän Hengen joka tapauksessa. Näettekö?

162   Keskustelin kolminaisuudesta erään baptistisaarnaajan kanssa eräänä iltana, ja kerroin hänelle, että se oli vain ammattisanastoa. Ja sitten eräs toinen saarnaaja siellä, eräästä seminaarista, hän sanoi: “Mutta, Herra Branham, sinä yrität saada ihmiset uskomaan apostolisen uskonnon.”

 Minä sanoin: “Tietenkin, sehän on ainoa mitä on.” Ja hän sanoi: “Hyvä herra, missä sinä kävit koulua?”

163   Minä sanoin: “Polvillani, veljeni. Katsohan, se on mistä sain, en teologiaa, vaan polvilogiaa.” Minä sanoin: “Se on mistä löysin Hänet.”

164   Ja hän sanoi: “Herra Branham. Pyhän Hengen kaste niin kuin he saivat sen Helluntai päivänä, yritätkö sanoa, että sellaista on tänään?”

165   Minä sanoin: “Raamattu sanoo, hyvä herra, että Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.” Minä sanoin: “Se oli Jeesus Kristus, joka tuli Helluntaipäivänä.” Oi, kyllä, sama Jeesus.

166   Hän sanoi: “Vielä vähän aikaa, ja tulen rukoilemaan Isää lähettämään teille toisen Lohduttajan, joka on Pyhä Henki. Pieni hetki eikä maailma enää tule Minua näkemään; kuitenkin te olette näkevä Minut, sillä Minä tulen olemaan teidän kanssanne, ja teissä, täydellistyttämiseen, maailman loppuun asti.”

167   Minä sanoin: “Kyllä, se oli Hän, joka tuli Helluntaipäivänä. Kyllä vaan. Hän tuli ja eli heissä, huomatkaa nyt, Pyhän Hengen persoonan muodossa, Jeesus Kristus Pyhän Hengen persoonassa, niin kuin me Jumaluuden ymmärrämme.”

168   Ja tämä mies sanoi minulle: “Herra Branham, minä annan sinun ymmärtää, että minä tulen eräästä määrätystä koulusta, ja me olemme koulutettuja.”

 Minä sanoin: “Kuuntelen teidän ohjelmaanne koko ajan.” Näettekö?

 Hän sanoi: “Meille on opetettu siellä, että Pyhän Hengen kaste oli ainoastaan opetuslapsille.”

169   Minä sanoin: “Raamattu sanoo, että siellä oli heitä ‘sata kaksikymmentä’ yläsalissa.” Ja minä sanoin: “Kuka nyt sitten on oikeassa, sinäkö tai Sana?”

170   Ja minä sanoin: “Ja sitten myös, kun Filippus meni ja saarnasi Samarialaisille, ja kastoi heidät Jeesuksen Kristuksen Nimessä, ei Pyhä Henki kuitenkaan ollut tullut heidän ylleen vielä, koska Pietarilla oli avaimet. Niinpä hän lähetti noutamaan Pietarin Jerusalemista, joka tuli ja laski kätensä heidän päälleen, ja Pyhä Henki tuli heidän ylleen! Raamattu sanoo: ’Pyhä Henki!”’

171   Minä sanoin: “Sitten Pietari, näyn mukaan, avainten kanssa, meni Korneliuksen taloon, Apt.10:49… ‘Ja hänen vielä puhuessaan näitä sanoja, lankesi Pyhä Henki heidän päälleen. Sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja profetoivan ja ylistävän Jumalaa. Silloin sanoi Pietari: “Voisimmeko me kieltää vettä, ettei näitä tulisi kastaa, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin alussa?” Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimessä.’

172   Ja me näemme kolmekymmentä vuotta myöhemmin, kuinka ‘Paavali kulkiessaan Efeson ylärannikon kautta, löytää sieltä joitakin baptisteja joilla oli meneillään suuri herätys. Suuria asioita oli tapahtumassa. He huusivat ja ylistivät Herraa. Ja Paavali vieraili tuossa seurakunnassa, johon kuului noin kaksikymmentä henkeä; ja, jossa Akylas ja Priskilla olivat osallistuneet Apolloksen, kääntyneen lakimiehen kokouksiin, joka todisti Raamatulla, että Jeesus oli Kristus. Ja he iloitsivat suuresti ja heillä oli suuri kokous. Paavalin kulkiessa sieltä ohitse, sen jälkeen, kun Herra oli vapauttanut hänet vankilasta, jossa hän oli ollut ajettuaan perkeleen ulos eräästä ennustelijanaisesta.

 Ja sitten hän tuli sitä kautta, Herran työssä, ja meni ja osallistui heidän kokoukseensa. Ja hän sanoi heille: “Tämä mies on kyllä todella suuri mies, ”mutta,” hän sanoi, “oletteko saaneet Pyhän Hengen sen jälkeen, kun tulitte uskoon?” Hän uskoi, että te saitte Sen uskottuanne, mutta hän sanoi: “oletteko saaneet Pyhän Hengen sen jälkeen, kun tulitte uskoon?” He sanoivat, ”Me emme tiedä onko olemassa mitään Pyhää Henkeä.”

173   “Hän sanoi, ‘Kuinka teidät sitten on kastettu?’ se oli hänen kysymyksensä. He sanoivat: ’meidät on kastanut, tuo sama mies, joka kastoi Jeesuksen; Johannes kastoi meidät. Meidät on kastettu Johanneksen kasteella.’” Näettekö? “‘Hän sanoi, ‘Johannes kastoi ainoastaan katumukseen, ei syntien anteeksi saamiseksi. Koska Karitsaa ei silloin vielä ollut tapettu. Hän sanoi, ‘Johannes kastoi katumukseen, sanoen ihmisille, että heidän pitäisi uskoa Häneen, joka oli tuleva, se on Jeesukseen Kristukseen.’ ‘Ja sen kuultuaan, heidät kastettiin Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Ja Paavali laski kätensä heidän päälleen ja Pyhä Henki tuli heidän ylleen, ja he profetoivat ja puhuivat kielillä’, ja se oli monia vuosia myöhemmin.”

 Ja minä sanoin: “Lisäksi, uskotko sinä Raamattuun?” hän sanoi: “Tietenkin.”

174   Minä sanoin: “Pietari, kun tästä oli huhuttu ympäri Helluntaipäivänä, ja kun he kaikki huusivat ja ylistivät Jumalaa, he sanoivat, ‘Miehet ja veljet, mitä me voimme tehdä pelastuaksemme?’ Pietari sanoi, ‘Katukaa, jokainen teistä, ja olkaa kastetut Jeesuksen Kristuksen Nimessä, syntien anteeksi saamiseksi, ja te saatte Pyhän Hengen lahjan, sillä lupaus on teille ja teidän lapsillenne, ja niin monelle kuin Herra meidän Jumalamme kutsuu.’ Taivaat ja maa tulevat katoamaan, mutta tuo Sana ei tule koskaan pettämään!”

175   Te helluntailaiset ette kiinnittäneet mitään huomiota metodisteihin, baptisteihin tai presbyteereihin. Te tiesitte, että se oli jokaiselle sukupolvelle, ja te tunkeuduitte eteenpäin Siihen. Tietenkin, mutta älkää nyt lakatko tunkeutumasta eteenpäin, vaan jatkakaa sitä edelleen.

176   Se on missä metodistit tekivät virheensä, he tunkeutuivat eteenpäin pyhittämiseen asti, mutta pysähtyivät siihen. Luterilaiset tunkeutuivat vanhurskauttamiseen asti, mutta pysähtyivät siihen. Katsokaahan, sitten se organisoidaan ja sinne se kuolee. Se on sen loppu. Se on kaikki siitä.

177   Tarkatkaa nyt, kun kiirehdimme sen lävitse. “Kun Totuuden Henki on tullut, Hän tulee opettamaan teille kaikki ne asiat, mitä tahansa Minä olen opettanut teille, tuoden kaiken sen teidän mieleenne mitä Minä olen sanonut. Ja Hän on näyttävä teille tulevat asiat. Hän tulee vahvistamaan jokaisen Sanan, vahvistaen Sanan sitä seuraavilla merkeillä.” Kaikesta mitä Hän lupasi, mitä Jumala on luvannut Raamatussa… jos te irrottaudutte jokaisesta uskontunnustuksesta ja kaikesta muusta ja pidätte kiinni Sanasta, on Jumala velvollinen pitämään huolen Sanastansa. Ja niinpä, kun he tekivät sen, vahvisti Sana itsensä.

178   Hän ei tarvitse jonkun sanovan: “Ihmeiden päivät ovat ohitse.”

179   Kuka on se, joka voisi kertoa minulle, että ihmeiden päivät ovat ohitse, minulle, joka kerran olin sokea? Halleluja! Kerran olin siinä tilassa, että lääkärit olivat antaneet minulle vain kolme minuuttia elinaikaa, ja minä olen elossa tänään. Kuinka he voisivat sanoa minulle jotakin muuta? Kerran olin penseä seurakunnan jäsen, nyt olen täytetty Pyhällä Hengellä. Jumala ei tarvitse mitään tulkkia. Henki Itse, joka on Sana, tulkitsee sen Totuudeksi. Jos joku vain uskaltaa ottaa asemansa ja tarttua Siihen. Hän on Oma tulkkinsa. Koettakaa Häntä kerran, ja todetkaa onko se oikein. Älkää kiinnittäkö huomiotanne siihen mitä joku on sanonut. Tehkää mitä Jumala on käskenyt tehdä.

180   “Mutta, ”te sanotte, “minähän teen tämän.” Hyvä on, mutta entä muut Sanat? Se on jokainen Sana, yksi sana rikkoo ketjun.

181   Se on missä seurakunnat aina epäonnistuvat, tuossa ketjussa. He organisoivat sen, kokoavat sen yhteen ja muodostavat jonkun suuren kirkkokunnan. Ja mikä on ensimmäinen asia mikä teillä on? Nämä miehet tulevat yhteen, Pyhä Isä se-ja-se ja tohtori Piispa se-ja-se. Siinä se on teille. Te kuolette juuri siinä. Me todistamme sen luonnon ja Sanan mukaan, jos Herra suo, muutaman minuutin aikana. Hyvä on.

182   “Tuoden mieleenne.” Hän vahvistaa jokaisen Sanan, ja me elämme Sen mukaan. Halleluja! Elää Sen mukaan! “Ihminen on elävä jokaisen Sanan mukaan – jokaisen vahvistetun Sanan. Jeesus sanoi: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat – ovat seuraava niitä, jotka uskovat!” Ottakaa ote Siitä; Jumala on vahvistava Sen, että se on Totuus.

183   Kun taas seminaarit ja teologit Saatanan innoittamina sanovat: “Te ette voi luottaa Siihen. Se oli apostoleja varten. Nuo päivät ovat ohitse. Ei ole mitään sellaista asiaa. Se oli tarkoitettu vain apostoleille, todistamaan evankeliumi oikeaksi silloin. Meillä on oppineita ihmisiä tänään.”

184   Heillä oli parempi koulutus silloin kuin mitä meillä on nyt. Sanokaa minulle joku kirkko jota voitaisiin verrata tuohon Sanhedrinin Neuvostoon, jossa heidän iso-iso-iso-iso-isänsä jo olivat olleet pappeja ennen heitä. Yhden sanan vääristeleminen tuossa kirjakäärössä… heidäthän olisi kivitetty sen vuoksi. Heidän täytyi pysyä sen kanssa tarkalleen. Mutta he eivät nähneet tuota todellista Sanan Sydäntä, Elämää, kun se tuli. Se on miksi heidät tuomittiin ja heitä kutsuttiin “Saatanan työntekijöiksi.”

185   Katsokaahan, se ei heijasta Jumalan Sanaa, kun joku seminaarin oppilas sanoo teille, että “Pyhä Henki ei ole tätä päivää varten. Ja kaikki tämä jumalallinen parantaminen kuului jollekin toiselle päivälle.” Näettehän, se ei ole heijastus Jumalasta, se on heijastus jostakin uskontunnustuksesta. Se on heijastus jostakin opista, joka on tämän Raamatun ulkopuolelta.

186   Hebrelaiskirje 13:8 sanoo: “Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti.” Joh.14:12 sanoo: “Joka uskoo Minuun on myös tekevä niitä tekoja joita Minä teen.” Kuinka te nyt voisitte poistaa tuon Sanan sieltä ja kuinka te voisitte lisätä jotakin Sen tilalle?

Te rikotte Elämän ketjun. Mies elää Iankaikkisesti ainoastaan tällä Leivällä. Fyysisesti hän elää leivällä. Siellä ovat nuo kaksi leipää. Pyhä Henki on teissä, sanoen “aamen” jokaiselle Jumalan Sanalle, jos se on Pyhä Henki. Nyt haluan kysyä teiltä jotakin. Tämä on nyt vähän nipistävä osa.

187   Äidillä oli lapsena ollessani tapana antaa minulle risiiniöljyä. Enkä vieläkään voi sietää tuon aineen hajua. Me kasvoimme köyhästi, ja äidillä oli tapana keittää sian nahkoja ja antaa meille. Me saimme niitä eräältä vanhalta sisarelta nimeltä Goodwin, jolla oli leipomo siellä alhaalla, hän kypsensi siellä kinkkuja ja muuta sellaista, ja antoi niitä meille. Me otimme jauhoja ja tuota rasvaa ja valmistimme omaa maissileipää. Meillä oli huonoa ruokaa, eikä ihme, että meillä oli aliravitsemus maanvaivana. Mutta sitten äiti, joka lauantai-iltana… koska emme saaneet oikean kaltaista ruokaa, antoi hän meille kaikille suuren annoksen risiiniöljyä. Ja minä pidin kiinni nenästäni ja huusin: “Äiti, se saa minut sairaaksi.” Hän sanoi: “Jos se ei tee sinua sairaaksi, ei siitä ole mitään hyötyä.” Niinpä, ehkä tämäkin toimii sillä tavalla.

188   Minä tulen nyt kysymään teiltä jotakin. Kuinka voi joku mies tai nainen, joka väittää olevansa täytetty Pyhällä Hengellä, joka on Sana (onko se totta?) , ja kuinka te voisitte olla tuon Pyhän Hengen liha, ja olla tehty osalliseksi Hänestä, heijastamaan Evankeliumia omassa ajassanne, ja sitten kieltää Sanan, jonka Hän on kirjoittanut?

189   Minä en välitä siitä kuinka hyviä te olette. Voisin viedä teidät Afrikkaan, sinne hottentottien luo, ja näyttää teille elämän jota kristitty ei voi koskettaa. Jos heidät siellä saadaan kiinni aviorikoksesta; jos joku nainen, ennen kuin hän menee naimisiin, joku nuori nainen, hänet täytyy ensin koetella onko hän neitsyt. Jos hänet todetaan syylliseksi, täytyy hänen kertoa kuka mies on tehnyt sen, ja heidät molemmat tapetaan yhdessä. Mitä, jos se tapahtuisi Yhdysvalloissa, kuka tulisi hautaamaan kaikki ruumiit? Näettekö? Niinpä siinä se on teille, näettehän. Ja he ovat pakanoita, mutta näettekö heidän moraalinsa. Katsokaahan, te ette voi koetella sitä sillä. Meidän intialainen veljemme täällä, voi kertoa teille, kuinka Muhamettilaiset luultavasti elävät parempaa elämää kuin mitä me edes osaamme ajatella.

190   Mutta mitä se on? Se on Sana jolla koetellaan. Nuo fariseukset olivat kaksi kertaa nöyrempiä kuin Jeesus. Hän kulki ympäri repien heidän seurakuntiaan, ja ajoi heidät ulos ja hakkasi heidät ulos ja kaikkea sen kaltaista.

191   Ja tämä jumalinen vanha pappi, tiedättehän, joka oli… Jos minä pitäisin kokousta Häntä vastaan tänä aamuna; minä sanoisin: “Kuka oli hän, joka tuli luoksenne ollessanne sairas, ja rukoili puolestanne?” “Tuo jumalinen vanha pappi.” “Kuka lainasi papalle rahaa, kun hänen satonsa epäonnistui?” “Tuo jumalinen vanha pappi.” “Kuka vihki teidät Jumalalle palveluksen elämää varten?” “Tuo jumalinen vanha pappi.” “Kuka oli se, joka vieraili luonanne, ollessanne vankilassa?” “Tuo jumalinen vanha pappi.”

 “Ja tämä tekee tämä nuori luopio jota kutsutaan Jeesukseksi? Kutsuu teidän pastorianne ‘Käärmeeksi’!” Näettekö? Katsokaahan, se ei ole hedelmien mukaan.

192   Se on Sanan mukaan. “Ihminen ei elä yksin hedelmillä, vaan jokaisen sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.”

193   Ja Hän oli tuo Sana. He vain eivät nähneet Sitä. Se oli mitä Hänen tulikin tehdä. He eivät voineet nähdä sitä, koska heitä ei ollut säädetty näkemään sitä. Hän sanoi: “Te ette voi tulla Minun tyköni.” Katsokaa noita juutalaisparkoja, heidän silmänsä olivat sokaistut. Varmasti, Hän teki sen. Hän itse sokaisi heidät.

194   Ajatelkaa mitä se olisi, olla. sokea. Teidän on parasta kiittää Jumalaa siitä näkökyvystä mikä teillä on nähdä Kirjoitus.

195   Huomatkaa nyt. – Hän, Hän oli tämä Sana. Nyt tämän jälkeen, kun Hänet oli koeteltu, Jeesuksen koettelemisen jälkeen. Me olemme nyt käymässä lävitse näitä.

196   Näettehän, se ei heijasta Sanaa, kun joku sanoo: “Se oli toiselle ajanjaksolle,” koska Raamattu sanoo, että Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Kuinka silloin Pyhä Henki teissä voisi sanoa, että te olette täytetty Pyhällä Hengellä?

197   Voisinko nyt vähän loukata teitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Sopisiko se? Kohottakaa kätenne. Ettehän tule olemaan vihaiset minulle? [“Emme.”] Jos sen teette, silloin teidän täytyy olla.

198   Kuinka voitte te naiset, joilla on leikatut hiukset, sanoa minulle, että olette täytetyt Pyhällä Hengellä? Se on yksi Sana! “Oh, mutta minä puhuin kielillä.” Sillä ei ole mitään merkitystä. Minä olen nähnyt noitatohtoreiden puhuvan kielillä, tulkitsevan sen ja huutavan hengessä ja tanssivan hengessä.

199   Kuinka voitte te miehet kutsua itseänne perheenpääksi, ja antaa vaimonne käyttää shortseja, ja jatkaa sillä tavalla kuin hän on, ja kutsua itseänne kristityiksi?

200   Kuinka te pastorit voitte koskaan tulla Jumalan eteen jonkin tuollaisen asian kanssa, ilman, että nousette ylös ja protestoitte sitä vastaan? Te ette voi saada heitä tekemään sitä. Mutta alkakaapa saarnata sitä, niin te ette tule kovinkaan pitkään kuulumaan seminaariinne tai ryhmäänne. Teidän täytyy saada yhteistyönne jostakin muualta. Me tulemme menemään siihen hetken kuluttua, jos Herra suo. Näettekö?

201   Mutta siinä se on teille. Minä en tarkoita loukata teitä. Minä rakastan teitä. Se on syynä. Jos te olette ajelehtimassa virtaa alas, ja minä näen, että te tulette hukkumaan, niin olisin kurja mies, jos sanoisin: “Mutta ole nyt niin hyvä, kultaseni.” Teidän on parasta varoittaa heitä. Kyllä. Sanoa siitä heille!

202   Kuten sanoin yhtenä iltana, jos minä olen kristitty, täytyy minut voida samaistaa jokaisen Raamatun henkilön kanssa. Minun täytyi seistä Nooan rinnalla ja saarnata hänen kanssaan, noina päivinä ja varoittaa ihmisiä. Kyllä. Minun täytyi seistä Karmelin vuorella Elian kanssa. Minun täytyi seistä Golgatalla ja olla ristiinnaulittu itselleni ja omille ajatuksilleni, Hänen kanssaan. Mutta sitten minä jälleen nousin ylös Hänen kanssaan pääsiäisenä, voitonriemussa yli kaikkien asioiden. Minä nousin yläpuolelle kaikkea lihallisen maailman lihallisuutta, Hänessä.

203   Huomatkaa, silloin se ei heijasta Sanaa, ei, se ei vahvista Sitä. Mutta nyt, jos te uskotte Sanan, tulee Jumala itse vahvistamaan Sen, niin kuin Hän teki täällä Jeesuksessa.

204   Sana Leipä merkitsee olla aina ruokittu Sillä. “Ihminen ei elä yksin leivällä, kuten tällä leivällä tässä, vaan jokaisen Sanan mukaan.” Niinpä se on Sana Leipä, pitäkää se mielessänne. Se on tämä Leipä jolla seurakuntaa on ruokittu kautta jokaisen ajanjakson, se on ollut kätkettyä mannaa vain voittajille. Ilmestyskirja sanoo niin. Minulla ei nyt ole aikaa mennä kokonaan tähän asiaan, koska minulla on luultavasti vain kolmekymmentä minuuttia aikaa jäljellä. Mutta katsokaahan, kun tuo pyhä manna lankesi taivaasta, oli se esikuva Pyhästä Hengestä. Te olette kaikki samaa mieltä siitä.

205   Jumala käski Moosesta mennä ja täyttää hoomer-mitta, sillä ja panna se pyhistä Pyhimpään. Koska, jos he eivät panneet sitä pyhistä Pyhimpään, se pilaantui. Onko se oikein? Siihen tuli matoja. Nyt Hän sanoi: “Mutta pane se pyhistä Pyhimpään, tässä hoomerissa, niin että jokainen tulossa oleva sukupolvi, tuon pappeuden jälkeen… kun mies tuli papiksi, palvellakseen Sanaa, niin ensimmäinen asia mitä hänen täytyi tehdä papiksi vihkimisen jälkeen, oli mennä ja ottaa kourallinen tuota alkuperäistä mannaa ja syödä se.

206   Se oli esittämään tuota Valoa Hänen kädessänsä, uudessa seurakunnan ajassa, heijastaen Hänen Valoansa, tuota Mannaa; ja sen tekee vain mies, joka on täydellisesti voittanut, ja todella istuutuu ja heittää syrjään kaiken muun mikä on Sanan lisäksi. Ja Sana on tuo Manna. Oi, se on Jeesus! “Mies on elävä jokaisen Sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.” Se on tuo kätketty Manna voittajalle, oi, joka oli talletettu jokaista sitä seuraavaa pappeutta varten.

207   Teologian koulut ovat jo pitkän aikaa sitten vaihtaneet tämän siunatun Asian hernerokkaan. Se on tarkalleen oikein. Kyllä vaan.

208   Niin kuin Eesau teki. Vaikka Eesau moraalisesti olikin parempi mies kuin Jaakob, ei hän kuitenkaan kunnioittanut esikoisoikeuttaan, joka oli Sana. Kuinka monet tietävät, että tuo esikoisoikeus oli Sana, lupaus vanhimmalle pojalle? Hän oli hyvä mies, moraalinen mies, kuten joku nimellis-kristitty tänään – hyvä mies. Hän ei valehdellut. Hän ei varastanut. Hän oli hyvä isällensä. Hän teki kaikkia näitä asioita. Mutta katsokaahan, hänen esikoisoikeutensa – hän sanoi ettei hän välittänyt siitä. “Mitä väliä, sillä on? Minähän olen joka tapauksessa israelilainen. Katsokaahan, minä kuulun siihen joka tapauksessa.” Mutta se oli hänen esikoisoikeutensa, joka jotakin merkitsi, näettehän. Hänen luonnollinen puolensa oli kunnossa, mutta hänen hengellinen puolensa oli kokonaan väärin.

209   Niin se on tänäänkin; hernerokassa sekoitetaan seurakunta ja maailma yhteen, hiukan kutakin; bingo-kestejä, tansseja, ja kaiken kaltaista touhua seurakunnassa; lyhythiuksisia naisia, jotka käyttävät shortseja.

 “Hyvä on”, te sanotte: “Veli Branham, mitä tuollaisesta pikku asiasta?”

210   Se on yksi noista Sanoista, sillä Raamattu sanoo, että on väärin naisen leikata hiuksiansa. Oikein. Jos hän sen tekee, niin kuinka hän voisi päästä sisälle? Näettekö? Kysykää keneltä tahansa saarnaajalta, ja hän tulee sanomaan teille, että Sana sanoo niin. Katsokaahan, hän “häpäisee päänsä,” hän häpäisee aviomiehensä. Hänestä tulisi erota. Täsmälleen. Näettekö, se näkyy sen kautta. Ei mitään hiusten leikkelyä, Jumala ei halua sitä sillä tavalla. Älkää leikitelkö sen kanssa. Joko leikatkaa se kaikki pois tai antakaa sen kasvaa, se on mitä Jumala on sanonut. Jokainen Evankeliumin palvelija tietää, että se on Totuus, sanotte te sitä sitten tai ette. Mutta se on Totuus. Näettekö? No niin, mitä hyötyä siitä on, jos te teette kaiken muun, mutta ette sitä?

211   Mitä se on? Teissä on vain hieman maailmallista tyyliä, yrittäessänne toimia, vaikka vähänkin muiden seurakuntien tavalla. Se on juuri se missä Israel joutui vaikeuksiin. Se on missä he kuolevat. Se on missä Aadam joutui vaikeuksiin. Se on missä kaikki muut heistä joutuivat vaikeuksiin. Vain yksi Sana, se on kaikki mitä tarvitaan, vain yksi kohta. Se on hernerokkaa sekoitettuna maailmalla! Vähän maailmaa, vähän Hollywoodia, vähän seurakuntaa, joitakin teologeja, ja mitä teillä on?

212   Huomatkaa nyt, jos Saatana epäonnistuu tässä, silloin hän yrittää teihin toista juontaan, saada teidät epäilemään Sanaa, ja menemään johonkin seminaariin. Hän tulee yrittämään seuraavaa juonta. Nyt tässä on se missä teidän tulee olla todella varovaisia, ja vain pysähtyä ja istua toiset viisi minuuttia tämän osan kanssa. Sitten hän tekee teille yliluonnollisen tarjouksen. Olen tuleva takaisin kaikkeen tähän juuri ennen kuin lopetan. Hän tekee… Katsokaahan, jos hän ei voi kiusata teitä pois Sanasta, te sanotte: “Ei, minä tulen pysymään Sanan kanssa,” silloin hän tulee tekemään teille jonkun yliluonnollisen tarjouksen.

213   Hän sanoi: “Minäpä sanon sinulle mitä. Tule tänne ylös ja sukella alas täältä temppelin huipulta, ja tuo itsesi takaisin ylös. Näethän, osoita ihmisille, että Sinä voit tehdä jotakin yliluonnollista.”

214   Pojat, hän on saanut heidät siinä. Tarkatkaa nyt tätä, tässä se on. Tarkatkaa, kun tulette loppuun, missä tämä kiusaus tulee. Hän ehkä antaa joidenkin teistä puhua kielillä, niin että ajattelette teillä olevan Sen. Näettekö? Tai hän saattaa jopa antaa joidenkin teistä profetoida, vaikkei se olisikaan Sanan mukaisesti. Olen nähnyt ihmisten nousevan ja profetoivan, ja se oli yhtä paljon vastoin Sanaa kuin itä on lännestä. Näettehän? Se on Sana, jonka mukaan te elätte. Nuo yliluonnolliset lahjat, Saatana voi antaa niitä kourakaupalla. Tietenkin. Se ei merkitse yhtään mitään.

215   Eikö Jeesus sanonutkin: “Monet tulevat Minun tyköni tuona päivänä, ja sanovat, ‘Herra, enkö minä ole profetoinut Sinun Nimessäsi? Sinun Nimessäsi minä olen ajanut ulos perkeleitä. Minä olen tehnyt mahtavia tekoja. Minä olen ollut suuri mies organisaatiossa. Minä olen tehnyt kaikkia näitä asioita ja näitä asioita’”? Hän tulee sanomaan: “Menkää pois Minun tyköäni, te vääryyden tekijät.”

216   Mitä on vääryyden tekeminen? Se on jotakin, jonka te tiedätte olevan oikein, ja te myönnätte sen sydämessänne, mutta te ette halua tehdä sitä. Kun te tiedätte, että Raamattu opettaa jotakin määrättyä asiaa, ettekä te halua tehdä sitä, se on väärin tekoa. Ja Daavid sanoi: “Jos minä kätken sydämessäni vääryyttä, ei Jumala tule edes kuulemaan minun rukoustani.” Onko se Totuus? Onko se Raamattu? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Nyt, varmastikaan te ette voi vihastua Siihen, näettehän. Jeesus sanoi että, “Monet ovat tuleva luokseni tuona päivänä ja sanova, ‘Minä olen tehnyt kaikkia näitä asioita, ja Minä tulen sanomaan, ‘Menkää pois, te vääryyden tekijät.’”

217   Se on sama mitä Aadam teki. Aadam sanoi: “Herra, minä tein tämän, minä tein tuon.” Mutta yksi Sana, näettehän, yksi Sana teki sen. Se on kaikki mitä tarvitaan, olla tottelematta yhtä Sanaa.

218   Kyllä, hän antaa teidän ehkä profetoida vastoin Sanaa. Mutta nyt, kun hän on saanut tämän yliluonnollisen lahjan, on hän niin sen melun ja sen loiston hurmaama. “Kunnia Jumalalle, minä rukoilin niiden-ja-niiden puolesta, ja he nousivat ylös ja kävelivät! Halleluja, minä voin puhua kielillä! Ja joku tulkitsee sen, ja se on aitoa, se on totuus.”

219   Paavali sanoi: “Minä voin puhua ihmisten ja Enkelten kielillä, enkä kuitenkaan ole mitään. Minulla voi olla usko siirtää vuoria, ja yhä en ole mitään.” Onko se oikein

 [Seurakunta sanoo: “Se on oikein.”]

220   Mutta katsokaahan, hän tulee tarjoamaan teille sitä. Oi, te helluntailaiset, minä rakastan teitä, tai muuten en olisi teidän kanssanne. Siinä on se missä te olette epäonnistuneet, näettehän. Tarkatkaa Sanaa, älkää lahjaa. Tarkatkaa antajaa – nähkää mistä se tulee. Näettekö? Hän on kokonaan pyörällä päästään, hän tanssii hengessä, pojat… [Tyhjä paikka nauhassa.]… ainoa asia. Hänellä on niin paljon ihmisiä ympärillään, ja jokainen kutsuu häntä tulemaan sinne ja tänne, ja hän unohtaa Sanan.

221   Oh, te olette hyvin suosittu, niin kauan kuin te vain pysytte poissa tuosta Sanasta. Mutta menkääpä kerran tuohon Sanaan, ja nähkää kuka silloin tulee olemaan yhteistyössä kanssanne. Näettekö? Tarkatkaa mitä silloin tulee tapahtumaan. Me olemme tuleva tähän, luonnon toisessa vaiheessa, hetkisen kuluttua. Katsokaahan, tarkatkaa kuka silloin haluaisi teitä – ei kukaan. “Oho, pitäkää kätenne irti Siitä!” Kuten eräs määrätty yhdistys, joka kokoontui täällä muutama viikko sitten, ja pani minut julkiseen kieltoon. Kuka tahansa täyden Evankeliumin saarnaaja, joka ottaisi minut tuohon kaupunkiin rukoilemaan heidän sairaittensa puolesta, tulisi heti kokonaan erotetuksi tuosta yhdistyksestä. Kaikki vain siksi, että rukoilen sairaiden puolesta. Hyvä on. “Älkää kuunnelko Sitä,” sanotaan… Ja siinä on Sana vahvistettuna.

222   Se on sama asia, jonka he tekivät meidän Herrallemme. Se on sama mitä he ovat tehneet jokaiselle miehelle jokaisessa ajanjaksossa. Se on mitä he tekivät Lutherille, Wesleylle ja kaikille. Se on mitä he tekivät teille helluntailaisille alussa, mutta nyt te olette kääntyneet suoraan takaisin samaan rypemiseen mistä tulitte ulos. Pankaa merkille hänen tapansa, se on aina ollut samalla tavalla. Se ei ole koskaan pettänyt, Saatana tekee aina samoin.

223   Nyt kaikki tuo melu ja loisto on saanut hänen päänsä niin pyörälle, ettei hän enää kiinnitä mitään huomiota Sanaan. “Oi veli, veli se-ja-se sanoi niin-ja-niin, ja minun täytyy mennä tänne. Minä…” Näettekö, hän on niin sen hurmaama, ettei hän edes huomaa Sanaa. Oli se sitten Sana tai ei Sana, sillä ei ole mitään merkitystä. “Kaikki muut heistä sanoivat, että se sopii, joten, sillä ei ole mitään väliä.” Tuo kirkkokunta sanoo: “Poika, sinulla on se, älä anna kenenkään sanoa sinulle mitään!” Sinulla on mitä? Näettekö? Huomatkaa nyt.

224   Saatana aina, jopa silloinkin, tarkatkaa tätä yhtä paikkaa tässä, kuinka hän kuorrutti Sanan. Jopa tässä yliluonnollisessa, jossa hän yritti saada Jeesuksen tekemään yliluonnollista, näettehän, että olisi yliluonnollista, mitä, jos Jeesus olisi kuunnellut häntä? Ymmärrättekö? Hän sanoi: “Hetkinen vain, Sinä haluat pysyä Sanan kanssa, etkö haluakin? Sinä haluat olla Sanan mukaan, niinkö?” Hän sanoi: “On kirjoitettu, että Hän antaa enkeleillensä käskyn koskien tätä. Milloin tahansa Sinä murskaat jalkasi kiveä vasten, tulevat He kantamaan Sinut ylös.” Mutta Hän ei murskannut jalkaansa mitään kiveä vasten. Näettekö? Tarkatkaa. Mitä, jos hän olisi pysynyt sen kanssa? Huomasitteko etten sanonut hänen lainanneen Sanaa; hän päällysti Sen, kuorrutti Sen, aivan kuin panemalla sokerikuorrutuksen kakun päälle, hän peitti Sen, valkaisten Sen, näettehän, Sana ei ollut oikealla paikallansa.

225   Se on mitä he yrittävät sanoa tänään, he yrittävät valkaista Sitä, mutta te ette saa sitä jatkuvuuteen muun Kirjoituksen kanssa. Sen täytyy olla kaikki, “Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja ikuisesti.” Katsokaahan, ei ole väliä kuinka paljon te yritätte kuorruttaa Sanaa, se ei tee…

226   Se täytyy lainata juuri sillä tavalla kuin Hän on sanonut Sen. Sitten, jos sitä on lainattu oikein, tulee Hän vahvistamaan Sen olevan niin teidän elämässänne. “Se on kuinka kaikki ihmiset tietävät teidän olevan kirjoitettuja kirjeitä Jumalalta.” Kirjoitettu kirje on tämä Raamattu. Onko se oikein? Kirje on Raamattu. Ja te olette kirjoitettu Raamattu heijastaen Hänen Sanaansa, jälleen tuota täydellistä miestä, Jumalassa.

 Mutta Jeesus sanoi: “On myös kirjoitettu.” Näettekö?

227   Mutta huomatkaa Eeva tässä samassa vaiheessa, yliluonnollisen ymmärryksensä hurmaamana, hänellä oli teologinen kokemus. Hänen koulutuksensa oli ylempi kuin yhdenkään teologin, joka oli maassa tuohon aikaan. Näettekö, hän oli niin sen hurmaama, eikä tiennyt sitä. Hän tiesi, että hänellä oli jotakin mitä Aadamilla ei ollut. Ehkä hän nyt kykenisi hallitsemaan häntä, koska hän tiesi siitä enemmän kuin hänen Aadaminsa. Tarkatkaa mitä heidän Aadaminsa ovat tekemässä tänään. Eeva erotti hyvän pahasta, hienolla koulutuksella Totuudesta. Se on totta. Hänellä oli hieno koulutus Totuudesta, jotakin mitä hän ei tiennyt aikaisemmin, ja se oli Jumalan Totuus. Mutta hän oli kuollut, rikkomalla Sanan. Kyllä, hän todella sai koulutuksensa.

228   Niin myös seminaari antaa teille teologisen kokemuksen, niin että voitte lainata jokaista henkilöä Vanhasta – ja Uudesta Testamentista. Mutta olkaa varovaisia mitä teette, ettette vain riko tuota Sanaa juuri siellä, niin että te vain sanotte: “Mutta, se on heille.” Ei, se on teille, kenelle tahansa, joka tahtoo! Ymmärrättekö? Olkaa varovaisia. “Oi, se oli seurakunnalle pitkän aikaa sitten.” Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti! Eevalla oli hieno koulutus, mutta hän oli myös kuollut synnissä ja rikkomuksissa.

229   Nyt Saatanan kolmas juoni. Me otamme sen nopeasti, koska emme halua käyttää enemmän aikaa kuin on tarpeen, ehkä toiset viisitoista, kaksikymmentä minuuttia, jos haluatte mennä niin pitkälle. Huomatkaa sitten tämä hänen kolmas juonensa, tai hänen kolmas kiusauksensa. Jos muut epäonnistuivat, niin tämä ei, näettehän. Hän nyt tarjoaa teille jotakin asemaa seurakunnassa, niin kuin hän teki Jeesukselle. “Minä tulen antamaan Sinulle maailman. Ole Sinä kuningas, minä teen Sinusta sen. Ne kaikki kuuluvat minulle, joten minä voin antaa sen Sinulle.”

230   Kuka voisi tehdä miehestä sananpalvelijan? Kuka voisi antaa jollekin jonkun lahjan laskemalla kädet hänen päälleen? “Jumala on asettanut Seurakuntaan!” Näettekö? Nähkää kuinka he vääntävät Sanan. Aivan kuin Eeva nyt uuden tietonsa kanssa, hänellä oli Aadam hallinnassaan. Hän voi tehdä mitä tahtoi tehdä, näettehän, niin pian kuin hän oli saanut Aadamin vastaanottamaan sen.

231   Mutta, kun hän tuli Jeesuksen luo, Hän ei vastaanottanut sitä. Hän sanoi: “Painu taakseni, Saatana.” Toisin sanoen, en halua lainata sitä väärin, mutta sallikaa minun lisätä siihen tämä. “On kirjoitettu, jokainen on elävä jokaisen Jumalan Sanan mukaan, eikä sinun ehdotuksesi mukaan – ‘Minä tulen tekemään sinusta ylivalvojan, vanhimman, tai diakonin, tai minä annan sinun soittaa pianoa, sisar.’” Näettekö kaikkia näitä tarjouksia? “Sinä olet hyvin suosittu henkilö, ja me tarvitsemme sinun lahjakkuuttasi seurakunnassamme.” Näettekö, tulkaa Sanaan!

232   Eeva voi hallita häntä, tai opettaa häntä, samoin kuin tänäänkin. Sillä tavalla he tekevät sen tänään, heistä voi tulla joku D.D., ylivalvoja, alueen johtaja tai jotakin muuta sellaista.

233   Miten erilainen olikaan Jeesus! Hän pysyi Sanan kanssa. Nyt, muutaman seuraavan minuutin aikana haluan todistaa kaikki nämä asiat todeksi, näettehän, sekä luonnon – , että Sanan mukaan, tuomalla tämän yhteen. Tämä todistaa, että Hän oli Sana tehtynä lihaksi, Leiväksi. Hän oli Sana tehtynä lihaksi. Sillä Hän heijasti mitä? Yksin Sanaa.

234   Jos te olette kirjoitettu kirje, te heijastatte ainoastaan Sanaa; Ei, mitä joku seminaari sanoo, mitä joku muu sanoo, mitä neiti Jones ajattelee siitä. “Olkoon jokaisen ihmisen sana valhe ja Minun Sanani Totuus! Kuka tahansa rikkoo vähäisimmän näistä käskyistä ja niin opettaa! Kuka tahansa ottaa yhden Sanan pois tästä Kirjasta, tai lisää yhden sanan Siihen! Ihminen ei elä ainoastaan leivällä, vaan jokaisen Sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.” Elää Iankaikkisesti tuolla Sanalla!

235   Aivan samoin kuin teillä täytyy olla kuollutta ainetta jolla elää, täytyy teillä olla Kristus, jonka mukaan elää täällä, tai te kuolette. Ja mikä on Kristus? “Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja Sana oli tehty lihaksi ja asui keskuudessamme.”

236   Ja te olette tuo sama kirjoitettu kirje, yksi yhtä ajanjaksoa varten, ja yksi toista aikaa varten, tuon hetken Valoksi; mutta he eivät näe Sitä. Te vain heijastatte Sitä.

237   Muut epäonnistuivat, vaikkakin vain yhdessä kohden; mutta Hän ei. Ja kuten sanoin, Ilmestyskirja 22:10 Hän sanoo: “Kuka tahansa lisää Tähän!”

238   Katsokaa nyt hyvin tarkasti. Matteus 24:24 on hyvin huomiota herättävä asia, kuinka he… “Melkeinpä”, sanoi Jeesus, “viimeisissä päivissä pettäisivät jopa Valitutkin tällä asialla.” Tarkatkaa noita henkiä. “Viimeisissä päivissä,” nyt tuon Kirjoituksen täytyy täyttyä. Uskotteko te sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

 Se oli nyt, “Viimeisissä päivissä, jolloin jopa valitutkin, ennalta määrätytkin, siihen ‘ valitutkin tultaisiin pettämään, jos…” Se on niin täydellistä, se on niin Kirjoituksen mukaista, ja näyttää niin hyvältä ja selvältä, että te ette mitenkään voi nähdä siinä mitään vikaa, ainoastaan valitut tulevat pääsemään sitä pakoon. Se on mitä Jeesus sanoi. Uskotteko te sitä? [“Aamen.”] “se tulisi pettämään jopa Valitutkin, jos se olisi mahdollista.”

239   “Mitä, sehän on täysin Kirjoitusten mukaista, senhän näkee jo paljaalla silmällä.” Mutta katsokaahan, sitä se ei ole. Jeesus… Noilla fariseuksilla oli tuo Kirjoitus niin täydellisenä kuin vain voi olla, mutta heidän oman tulkintansa mukaisesti.

240   Kuinka he tiesivät, että Hän ei ollut väärässä? Koska Jumala vahvisti jokaisen Sanan, jonka Hän oli luvannut Hänelle tuossa ajassa. Siitä syystä he tiesivät, että Hän oli Messias. Näettehän?

241   Huomatkaa nyt, “jos se olisi mahdollista,” näissä päivissä. Vain yksi Sana, tarvitaan vain yksi Sana. Se on kaikki mitä Saatana tarvitsi Aadamin kohdalla, vain saada hänet rikkomaan yksi Sana. Se on kaikki mitä hänen tarvitsee tehdä tänään, vain saada yksi asia käännetyksi vinoon. Siinä kaikki, se on kaikki mitä hän tarvitsee. No niin, te tiedätte, että se on Totuus. Lisätä yksi, tai ottaa pois yksi, merkitsee täydellistä epäonnistumista. Jokainen palanen, “Jokainen Jumalan Sana.’” Ajatelkaa nyt näitä seminaarien tulkintoja joka ainoa niistä eroaa toisestaan.

242   Siellä täytyy olla Totuus jossakin, ja Tämä tässä on Se, tämä Raamattu.

243   Te sanotte: “Mutta veli Branham, heillä on mitä kauneinta palvontaa.”

244   Jeesus sanoi: “Turhaan he palvovat Minua, opettaen oppina ihmisten teologiaa, eikä Sanaa,” miehet tulkitsevat Sanan oman käsityksensä mukaisesti.

245   Kuten olen sanonut, ei Jumala tarvitse mitään tulkkia. Hän tulkitsee itse jokaisen Sanan. Näettekö, te ette tarvitse, että joku tulkitsee sitä teille, Jumala tulkitsee Sen teille, kun olette halukas vastaanottamaan Sen. Näettekö, se on Elämä, se on itse Elämä.

246   Jeesus sanoi: “Turhaan he palvovat Minua.” He itse asiassa palvovat Jumalaa. Kain itse asiassa palvoi Jumalaa alussa. “Mutta turhaan he palvovat Minua.” Mikä on turhaan? “Siitä ei ole hyötyä.”

247   He saattavat sanoa: “Mutta, minä teen tätä. Minä tanssin hengessä. Minä puhun kielillä. Minä profetoin. Minä saarnaan Evankeliumia.” Mutta, jos ette anna hiustenne kasvaa, te epäonnistutte yhdessä asiassa, ja katsokaa mitä tapahtuu, Henki tulee jättämään teidät juuri siinä. Se on mitä on tapahtunut meidän seurakunnillemme, ne ovat epäonnistuneet.

248   “Turhaan he palvovat Minua.” Oi, se on kyllä kaunista palvontaa. “Mutta turhaan he palvovat Minua, opettaen oppina ihmisten käskyjä.”

249   Nuo fariseukset olivat oppineita teologeja. Älkää uskaltako sanoa, että meillä tänään olisi jotakin mitä voitaisiin verrata heidän kanssaan. Ei, todellakaan. He tunsivat jokaisen sanan juuri niin kuin se oli kirjoitettu, mutta turhaan he palvoivat. Ajatelkaa sitä, “Turhaan,” suuria hienoja kouluja, ja seminaareja, ja opettajia, ja nuoria miehiä ja kaikkea sen kaltaista, mutta olivat kadotettuja!

250   Samoin kuin oli erämaassa, Hän sanoi: “He kaikki söivät mannaa erämaassa ja joivat tuosta hengellisestä Kalliosta.” Ja Jeesus sanoi: “He ovat joka ainoa, kuolleita.” Olla kuollut merkitsee olla “Iankaikkisesti erotettu.” Miksi? Koska he eivät uskoneet Jumalan lupausta.

251   Oh, vihaan pitää teitä tällä tavalla, mutta minun yksinkertaisesti täytyy sanoa se. Ei tämä ota minulta kuin minuutin verran. Katsokaahan joka ainoa noista ihmisistä tuli ulos Tulipatsaan alla, tulivat erämaahan, uskoen Jumalaa, jatkaen marssimista. Mutta, kun he tulivat näkemään tuon vastuksen, kun nuo kymmenen tulivat takaisin ja sanoivat: “Me emme voi ottaa tuota maata. He siellä ovat jättiläisiä. He ovat sitä ja tätä. Me yksinkertaisesti emme voi tehdä sitä. Se on mahdotonta.”

252   Mutta mitä tekivät Kaaleb ja Joosua? He rauhoittivat ihmisiä. He sanoivat: “Me olemme enemmänkin kuin kykenevät ottamaan sen.” Miksi? Nuo ihmiset katsoivat sitä minä voivat nähdä, näettehän, katsoen siihen minkä voivat nähdä. Mutta Kaaleb ja Joosua katsoivat Jumalan lupausta. Jumala sanoi: “Minä olen antanut teille tuon maan. Menkää ja ottakaa se!”

253   Nyt Hebrelaiskirje 6. luku, jos voisin lainata sitä, “Sillä on mahdotonta niille, jotka kerran olivat valistetut, ja maistaneet Pyhää Henkeä ja tulevan maailman voimaa, jos he jälleen lankeavat pois – kieltävät sen, kävelevät pois siitä.”

254   Kuten nuo miehet, jotka tulivat sinne ja söivät noita viinirypäleitä sieltä toisesta maasta; ja, kun tuli kysymys Sanan seuraamisesta, sen täyttämisestä, he sanoivat: “Me emme voi tehdä sitä.” Ja he kuolivat erämaassa.

255   Se on mihin me olemme tulleet. Me olemme maistaneet Jumalan hyvää Sanaa. Mutta, tuo koko lupaus: “Ei, ei, me emme voi tehdä sitä, koska tohtori se-ja-se, tai joku muu sanoo, että me emme voi tehdä sitä. Katsokaahan, se oli apostoleja varten. Se oli toinen aika.” Siihen te kuolette.

256   Näettekö, koko Kirjoitus nivoutuu yhteen, jokainen Sana Siitä on sidottu toiseen. Eikä sitä voida antaa millään ihmistekoisella teorialla, systeemillä, tai muulla. Ainoastaan Pyhä Henki paljastaa Sen. Jeesus sanoi: “Isä, Minä kiitän Sinua, että olet kätkenyt nämä asiat viisailta ja harkitsevilta, ja paljastanut ne pienille lapsille, sellaisille, jotka tahtovat oppia.”

257   Menkäämme nyt niin nopeasti kuin voimme tähän seuraavaan ajatukseen tässä. “Turhaan he palvovat Minua.” Nuo fariseukset, oppineita, ja moraalisesti hyviä; mutta joita Jeesus kutsui “perkeleiksi.” Nuo oppineet teologit, Jeesus sanoi: “Te olette perkeleitä, ja tahdotte tehdä isänne tekoja.” Hän sanoi: “Te kaunistatte profeettojen haudat, mutta teidän isänne silloin tuohon samaan aikaan… Nuo profeetat tulivat repimään maahan noita uskonnollisia systeemeitä.” Se on mitä he tekivät.

258   Profeetat! Kenelle Sana tulee, teologille tai profeetalle? [Seurakunta sanoo: “Profeetalle.”] Ei teologeille ja johonkin kouluun. Se tulee aina profeetalle. Jumala ei koskaan muuta systeemiään, ei koskaan! Ei jollekin ryhmälle; yksilölle! Niin on ollut aina! Ei koskaan jollekin ryhmälle; vaan yksilölle, kyllä vaan, profeetalle.

259   Jeesus sanoi: “Te kaunistelette profeettojen hautoja, ja teidän isänne panivat heidät sinne.” Ja he ovat tekemässä aivan samoin Saatanan seminaarin sokeuden alaisina. Näettehän?

260   Ja nyt te helluntailaiset, pitäkää nenänne irti tuosta Kirkkojen maailmanneuvostosta. Te saarnaajat täällä, kirjoittakaa päämajoihinne, näille ihmisille. Teidän ei kuitenkaan tarvitse kirjoittaa Assembliesille ja monille heistä, koska he ovat jo ottaneet kannan asiaan, he eivät halua olla missään tekemisissä sen kanssa. Ja te baptisti veljet myös, pitäkää päänne sieltä ulkona. Ettekö te näe, että juuri se on tulossa oleva pedon merkki? Te tiedätte mikä tulee nielemään sen kaiken, jos yhtään tunnette Kirjoitusta. Jos Sanat heijastavat Itseään teissä, pysykää silloin poissa tuosta asiasta. Teidän kirkkokuntanne tulee menemään siihen. Ja teidän täytyy tulla potkituiksi pois kirkkokunnastanne. Te ette voi olla kirkkokunta ja pysyä siellä, koska teidän täytyy joko tulla sisälle tai pysyä ulkona.

261   Silloin te ette enää ole organisaatio, silloin te olette osoittaneet mikä olette. Tarkalleen. Jumala siunatkoon teitä, jos te sen teette. On vaikea sanoa kuinka monet tulevat tekemään sen, mutta epäilemättä jotkut tulevat. Kyllä vaan.

262   Petettyjä – ja Jeesus kutsui heitä “perkeleiksi.” Mutta Jeesuksen seistessä siellä, Hän nuhteli jokaista kiusausta Sanalla ja seisoi siellä Sanan rinnalla. Jumala vahvisti Hänet.

263   Kuten eräänä iltana saarnatessani Michelangelosta. Kuinka moni on koskaan ollut Forest Lawnissa, ja nähnyt Michelangelon tekemän Mooseksen kuvapatsaan siellä? Se oli hyvin silmiinpistävää, kun ensikertaa menin sinne ja näin sen. Michelangelo tuhlasi melkein koko elämänsä ajan sen valmistamiseen. Hänellä oli mielessänsä se miltä hän ajatteli Mooseksen näyttäneen. Ja hän halusi saada sen valmiiksi ennen kuolemaansa. Ja hän kulutti vuosia ja vuosia kaivertaen vähän pois tästä, naputellen vähän pois tästä, ja kiillotellen vähän täältä. Kunnes lopulta hän monien vuosien jälkeen oli saanut työnsä päätökseen, ja seisoi siellä riepu käsissään tällä tavalla. Hän astui askelen taaksepäin ja katsoi sitä, sitä miltä hänen mielestään Mooseksen olisi tullut näyttää, sitä näkyä, joka hänellä oli ollut mielessään siitä lähtien, kun hän ensikertaa oli kuullut Mooseksesta. Siinä se oli valmiina hänen edessänsä. Hän tuli niin oman työnsä innoittamaksi, että hän tarttui vasaraan ja löi sitä jalkaan ja huusi: “Puhu, Mooses!” Hän ajatteli sen olevan Mooseksen ja voivan puhua, koska se oli niin paljon sen kuvan kaltainen mitä hänellä oli mielessänsä. Ja tuo merkki jalassa on yhä siellä. Se on täydellinen kuvapatsas, paitsi tuota palasta, joka on poissa oikeasta jalasta. Tarkatkaa sitä Forest Lawnilla, heti ovesta sisään mentäessä, se on jäljennös siitä. Michelangelon Mooses, hänen mestariteoksensa, joka sinetöi hänen elämänsä.

264   Jumala on suuri kuvanveistäjä, oikein, Hän teki miehen Hänen kuvassansa, heijastamaan Häntä, ja Hän on Sana. Ja mitä Hän teki? Hän koetteli Aadamia; hän epäonnistui. Mooses epäonnistui, kaikki muut heistä epäonnistuivat. Mutta tässä on Täydellinen, Halleluja, (mitä se oli?) ei mitään vähempää kuin itse Jumala lihassa, Sana heijastettuna Hänessä, toi Jumaluuden täyteyden ruumiillisesti; Hän ei ollut mikään profeetta ja kuitenkin Hän oli profeetta; ei mikään mies, ja kuitenkin Hän oli mies.

265   Juutalaiset, älkää yrittäkö vaatia Häntä omaksenne. Hän ei ollut juutalainen eikä pakana. Hän oli Jumala. Ymmärrättekö? Te olette sitä mitä teidän verenne on, ja tietenkin te olette liha. Ja tietenkään Marialla ei ollut mitään hedelmöittymistä Pyhän Hengellä, joka olisi antanut hänelle jonkinlaisen aistimuksen. Jumala Isä loi tuon munan hänessä, ja samoin myös Verisolun hänessä, ja se oli Jumalan Verta.

266   Veri tulee miespuolisesta. Niinpä se ei ollut… Hemoglobiini ja veri tulee isästä, koska lapsi ei voi saada äidiltä tartuntaa taudista kuten tuberkuloosi. Se voi saada tartunnan äitinsä hengityksestä, mutta se ei voi periä sitä. Lapsi ei voi saada sitä äidistään, koska lapsi ei ole äitinsä verta ja on siitä vapaa.

267   Jeesus ei nyt ollut Juutalaista eikä pakana verta, Hän oli itsensä Jehovan luovaa Verta, Hän oli Jumalan Verta. Raamattu sanoo: “Me olemme pelastetut Jumalan Verellä.” Ei juutalaisen tai pakanan verellä, se kaikki on seksin kautta, mutta tämä oli Jumalan Verta.

268   Huomatkaa nyt, kun Hän oli nähnyt tuon Täydellisen, Hän löi Häntä, turmeli Hänet. Jesaja sanoo: “Hänet oli haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän vääryyksiemme tähden.” – Mikä Hän oli? Hän oli tuo täydellinen Sana, heijastettuna Leiväksi, jonka mukaan jokaisen on elettävä. Hän oli tuo Jumalan Sanan vehnänjyvä, joka voitiin jauhaa ja panna neljään Evankeliumiin, kuuteenkymmeneenkuuteen Kirjaan. Ja ihminen on elävä Sen mukaan, ja yksin Sen mukaan, jokaisen Sanan mukaan Siitä! Aamen. Se oli Michelangelon mestariteos. Ja, kun Jumala voi nähdä itsensä heijastettuna eräässä Miehessä, silloin Hänellä oli tuo Täydellinen Mies luotuna Hänen Omassa Kuvassansa. Oi, mikä Mies! Hänen täytyi kuolla meidän kaikkien puolesta. Ja Hän kuoli, tuo Täydellinen; että me, epätäydelliset, voisimme olla tehdyt täydellisiksi Hänessä, olemalla osalliset Hänen Raamattunsa jokaisesta Sanasta. Nyt Hän sitten jälleen nosti Hänet ylös, meidän vanhurskauttamiseksemme, niin että meillä on oikeus, kun ylösnoussut Jeesus on täällä nyt palvelemassa meitä, jokaiseen Jumalan Sanaan, jonka mukaan meidän pitää elää.

269   Menkäämme eteenpäin nyt nopeasti ja sitten lopetamme. Nyt, toinen Eeva-morsian.

270   Nyt tuo ensimmäinen ylkä, Aadam; hänet täytyi tuoda jälleen pitkän profeettojen ketjun kautta ja niin edelleen, kunnes se tuli tuohon Täydelliseen, jonka sitten täytyi kuolla voidakseen olla Leipä muille.

271   Nyt miten on Eevan kohdalla? Hänen täytyy tehdä sama asia. Mutta, kun Jeesus tuli… Muistakaa, Eeva oli nainen. Seurakunta on aina esitetty naisena Raamatussa, koska se on morsian. Tarkatkaa nyt mitä tuo seurakunta teki. Se yritti taivutella Häntä omaan oppiinsa. Niin pitkään kuin Hän saarnaisi juuri niin kuin he ajattelivat, oli Hän suuri Mies.

272   Mutta yhtenä päivänä Hän alkoi puhua ja sanoi: “Minä ja Isä olemme Yksi.”

273   “Oho, Sinähän teet Itsesi tasavertaiseksi Jumalan kanssa. Hyvänen aika! Me emme enää halua olla missään tekemisissä tuon Miehen kanssa.”

274   Ja kaikki nämä muut asiat joista Hän alkoi pulma, “Ellette te syö ihmisen Pojan Lihaa.” Mitä te luulette jonkun siellä istuneen lääkärin ajatelleen? Mitä te luulette kenen tahansa yleisesti ajatelleen? “Teidän täytyy syödä Minun Lihani ja juoda Minun Vereni.”

275   He sanoivat: “Tämä Mies on vampyyri eikä mikään saarnaaja. Pysytelkää kaukana tuosta Miehestä, Hän on hullu. Pysykää kaukana Hänestä.”

276   Mutta se oli Totuus. Näettekö, se oli Totuus. “Ellette te syö Sitä, te tulette kuolemaan. Te tulette kaikki tuhoutumaan, jos te ette syö Sitä.”

277   Se on sama asia tänään. Leipä ja viini ovat ainoastaan symboleja, älkää antako tuon luonnollisen asian sekoittaa itseänne. Teidän täytyy syödä Kristus, joka on se Sana, jonka mukaan te elätte, “jokaisen Sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta,” koko Raamattu Genesiksestä (l. Moos. Kirja) Ilmestyskirjaan.

278   Nyt, tuo toinen Eeva., tarkatkaa häntä. Hänet oli luotu uudestaan, (aivan niin kuin Hänetkin), Helluntaipäivänä, täytetty Pyhällä Hengellä ja ruokittu Sanalla”. Aamen.

 Nyt olen tulossa uskonnolliseksi. Minusta tuntuu hyvältä. Tuo ensimmäinen seurakunta, tuo ensimmäinen Eeva jonka tuli olla Kristuksen Morsian. Kuinka monet voivat sanoa “aamen” sille? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hänen tuli olla Kristuksen Morsian. Hän syntyi Helluntaina, eikä Nikeassa, Roomassa; eikä Lontoossa, Englannissa; eikä Yhdysvalloissa. Ei Saksassa Lutherin kanssa, ei Englannissa Wesleyn kanssa, ei Yhdysvalloissa helluntailaisten kanssa, niin kutsuttujen. Hän oli syntynyt Helluntaipäivänä. Hän oli Hengellä täytetty. Hengellä täytetty ja Sanalla ruokittu, “jokaisella sanalla, joka Jumalan suusta lähtee.” Ja oi, heidän täytyi ottaa kaikki, aivan. Sanasta Sanaan, ollen todella kukassa Jumalan maan päällä, edustaen Häntä – toinen Morsiuspuu.

279   Hänen lupauksensa Sana heijasti Häntä Seurakunnassa. Heidän täytyi panna merkille Pietari ja muut. He eivät olleet olleet jossakin seminaarissa, sen he tiesivät. He eivät olleet olleet missään Raamattukoulussa, jossakin teologisessa seminaarissa. Heillä ei ollut mitään koulutusta, koska he eivät osanneet kirjoittaa edes omaa nimeään. Raamattu sanoo: “He olivat tietämättömiä ja oppimattomia.” Mutta mitä tapahtui? Heidän täytyi huomata, että he olivat olleet Jeesuksen kanssa, sillä siellä Hän oli heissä, heijastaen lupaustaan. Halleluja! Kunnia Jumalalle! Se on mitä me tarvitsemme tässä ajassa. Hänen Sanansa heijasti Häntä Seurakunnassa, joka eli jokaisen Sanan mukaan, joka lähti Jumalan suusta.

280   Mutta sitten, kuten Eevakin, hän lankesi Sanassa, Nikeassa, Roomassa, jossa ensimmäinen organisaatio organisoitiin, tuo yleismaailmallinen kristillinen seurakunta. Onko täällä ketään Raamatun oppinutta? Onko täällä ketään teologia, joka tietää, että se on totuus? Ensimmäinen organisaatio syntyi Nikeassa, Roomassa. Jumalalla ei koskaan ollut mitään organisaatiota, eikä koskaan tule olemaan. Se on miesten hallitsema. Se on missä he kaikki…

281   Minä olen kristitty. “Mihin kirkkoon sinä kuulut?” On olemassa vain yksi. Minä olen ollut Branham viisikymmentä viisi vuotta, enkä minä koskaan liittynyt perheeseen, minä synnyin siihen. Se on miten te olette syntyneet Jumalan Valtakuntaan, ja te olette heijastus Hänen Sanastansa.

282   Huomatkaa, Eeva lankesi. Ja niin teki toinenkin Eeva Nikeassa, Roomassa, sille annettiin kirkkokunta, uskontunnustus, ja se vastaanotti opinkappaleet Sanan asemesta; he ottivat alas pakanalliset epäjumalankuvat kuten Jupiterin ja niin edelleen, ja panivat tilalle Paavalin ja Barnabaan. Ja he ottivat alas aurinko-jumalan ja kuu-jumalan, Ashtoredin, kuu -jumalan he korvasivat pyöreällä leivällä, ja hän ollen aurinko-jumalan äiti, joka on Jupiter. Ja he muuttivat Jeesuksen syntymäpäivän huhtikuusta, jolloin luonnon mukaan karitsat syntyvät, koska Hän oli Karitsa, ja muuttivat sen aurinko-jumalan syntymäpäivään, jolloin päivän pituus ei vaihtele kuin noin minuutin päivässä – Joulukuun kahdeskymmenesviides on aurinko-jumalan syntymäpäivä, eikä Jumalan Pojan. Ja kaikki meistä kannattavat Joulupukkia, ja koristelevat puita, harjoittaen pakanuutta ja muuta sellaista ja kutsummeko me sitten itseämme kristityiksi? Mikä on vikana meidän kristillisellä seurakunnallamme?

283   Tuleeko keskuudessamme koskaan nousemaan esiin joku, joka voi saarnata Sanan ja kertoa Totuuden, niin että Jumala vahvistaa sen ja todistaa ihmisille, että Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti? Me emme tarvitse mitään seminaareja. Me emme tarvitse mitään teologeja. Me tarvitsemme profeetan. Oikein. Jumala on sen myös luvannut.

284   Silloin Eeva epäonnistui, ja niin teki seurakuntakin; antaen periksi kirkkokunnalle, ihmisten säännöille, ollakseen joidenkin miesten, eikä enää Hengen hallittavissa. Seurakunta meni pois Sanasta ja vastaanotti opinkappaleet. Voitteko sanoa “aamen”? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Varmasti. Mutta tiedättekö, että me protestantit hyväksymme aivan yhtä monia opinkappaleita kuin heilläkin on, kun me lisäämme jotakin tähän Sanaan, tai otamme pois jotakin Siitä? Saatana sai seurakunnan tekemään kompromissin samalla vanhalla tekniikallaan kuin Eevankin. Se on missä hän sai sen, sanomalla jotakin eri tavalla kuin Sana, uskontunnustuksella tai kirkkokunnalla.

285   Tuo alkuperäinen vehnä Helluntaista, putosi roomalaiseen takiaisten maaperään, tomuun, ja he polttivat heitä paaluissa ja ruokkivat leijonille. He menivät maahan, kuten toinenkin vehnä oli tehnyt, mutta sitten, Hän alkoi nostaa seurakuntaa jälleen ylös uskonpuhdistuksessa, tuon saman toisen kerran.

286   Aivan niin kuin Hän teki toisen Aadamin. Sen jälkeen, kun Aadam lankesi, Hän alkoi nostaa esiin Toista Aadamia. Ja toinen Aadam lankesi ja tuli otetuksi ylös. Ensimmäinen Aadam lankesi synnissänsä ja pysyi siellä. Toinen Aadam lankesi, lunastamaan ihmisen synnistä, ja otettiin ylös..

287   Nyt, ensimmäinen seurakunta lankesi Nikeassa, Roomassa, ottamalla yhden Sanan. Totuuden pois Raamatusta, kun Rooman kirkko oli lisännyt opinkappaleensa ja uskontunnustuksensa. Sitten siellä tuli eräs pieni pappi, nimeltä Martin Luther, joka sanoi: “Tämä ehtoollinen, tämä ei ole Kristuksen ruumis. Se on leipää. Ja ihminen, ‘vanhurskas on elävä uskolla.’” Ja hän heitti koko asian lattialle ja protestoi sitä vastaan. Siinä alkaa ensimmäinen tähtenne loistaa Tyatiran ajanjakson jälkeen. Kyllä vaan, vanhurskautettu uskolla! Hän, tuo suuri Kuvanveistäjä on valmis tekemään mestariteos – Morsiamen, joka heijastaisi Hänen Sanaansa.

288   Mutta mitä luterilaiset tekivät Lutherin kuoleman jälkeen? He kohtasivat Saatanan ja tekivät siitä kirkkokunnan ja kuolivat. Se ei ole koskaan tehnyt mitään muuta sen jälkeen, se oli sen loppu, se vain tuli suureksi ihmismassaksi. Hyvä on.

289   Sitten Jumala jälleen nosti seurakunnan ylös John Wesleyn päivissä heijastamaan toista Totuutta. Mitä Hän teki? Hän sanoi: “Pyhittäminen on toinen armon teko.” Ja mitä Jumala teki? Hän siunasi sen. Ja hän protestoi anglikaanista kirkkoa ja Zwingliä ja kaikkia muita vastaan – kaikkia lakiperäisiä ja kaikkia kalvinisteja vastaan hän protestoi, ja sanoi, “Luther sanoi että, ‘Vanhurskas on elävä uskolla’, mutta toinen armon teko on pyhittäminen.” Ja se on Totuus. Se on oikein. Näettehän?

290   Sitten mitä tehtiin? Sama asia, Wesleyn, Asburyn ja heidän kuolemansa jälkeen, he organisoivat ja kuolivat kuten luterilaisetkin. Katsokaa sitä nyt.

291   Menin tänne sairaalaan äskettäin, rukoillakseni erään naisen puolesta, joka oli menossa leikkaukseen. Menin sinne, ja hän sanoi: “Veli Branham, minä kutsuin sinua. Sinä et tunne minua, mutta rukoilisitko sinä puolestani? Minulla täytyy olla leikkaus aamulla.” Minä sanoin: “Tietenkin, sisar.”

292   Siellä oli eräs toinen nainen ja noin kahdeksantoistavuotias poika, joka istui siellä, ja he pitivät minua tarkoin silmällä. Ja minä käännyin ja sanoin: “Suonette minulle anteeksi, minä tulen…”

 Tuo nainen sanoi: “Vedä tuo verho eteen!” Minä kysyin: “Ettekö te olekaan kristittyjä?” Hän sanoi: “Me olemme metodisteja!”

293   Minä sanoin: “Se ei ole mitä kysyin sinulta. Jos olet vain metodisti, niin vedän tuon verhon eteen. Mutta, jos olet kristitty, niin sinä et halua verhoa vedettävän eteen.” Niin, kyllä, sillä tavalla se on.

294   On paljon eroa olla joku metodisti, tai baptisti, tai presbyteeri, ja sitten olla kristitty; ei olla campbellilainen , vaan olla kristitty, näettehän. Mitä he tekivät? Saman asian.

295   Mitä sitten tapahtui? Jumala nosti ylös pienen joukon täällä Etelässä, erään pienen värillisen miehen jolla oli kierot silmät. Ja mitä Hän teki? Hän vuodatti lahjojen ennallistuttamisen, ja se tuli helluntaiksi. Ja monet teistä vanhemmista kuten veli Valdez, joka istuu siellä takana, tuo ikääntynyt viisas, hän saarnasi, kun minä olin vain viisivuotias. Hän muistaa tuon varhaisen helluntain. Pojat, noille kavereille te ette olisi voineet puhua organisaatiosta, he olivat tulleet ulos tuosta likaisesta asiasta. Ja heillä oli Sanoma Jumalalta.

296   Mutta mitä he tekivät? Saman asian kuin muutkin, he organisoivat sen. Nyt heillä on noin kolme- tai neljäkymmentä eri organisaatiota, ykseys, kakseus, kolmeus. Kunnes… voi hyvänen aika, en ole koskaan elämässäni kuullut sellaisesta. Mitä te teitte? Te kuolitte tuohon pisteeseen. Sen pidemmälle te ette voineet mennä. Teidän organisaationne ei vastaanottaisi Tätä. Te valitsette miehenne, “Tämä mies, jos hän ei usko niin kuin me, älkää ottako häntä sinne. Meidän seurakuntamme ei halua sitä.” Oh!

297   Mutta todellisen Siemenen täytyy tulla. Yksinkertaisesti niin täytyy olla, koska Hän tulee Morsianta varten, joka on ilman tahraa tai ryppyä. Hän tulee Sanan vahvistamaa Morsianta varten. Oi, se tulee olemaan vain niin vähäinen ryhmä. Jeesus sanoi: “Niin kuin se oli Nooan päivissä, jolloin kahdeksan sielua pelastui, (onko se oikein?) niin se on oleva ihmisen Pojan tulemuksessa.” Kuinka monta? Minä en tiedä.

298   Mutta katsokaahan, Morsian tulee muodostumaan kaikista kautta seurakunta-ajan, joilla oli Sana omassa ajassansa. Se ei ole vain tämä viimeinen ryhmä, että Jumala ottaisi koko Morsiamen täältä. Oi, ei.

299   Se tulee olemaan niin pieni, että se tulee olemaan hämmästyttävää. Heidät vain ilmoitetaan kadonneiksi, te ette edes tiedä, että he ovat menneet. Mitä, jos Hän ottaisi viisisataa näissä viimeisissä päivissä? Te ette koskaan tietäisi siitä mitään. Hän ottaisi viisisataa muutamassa, kahdessa tai kolmessa päivässä? Niin monta ihmistä katoaa joka päivä maailmanlaajuisesti, eivätkä he edes tiedä missä he ovat, eivätkä koskaan kuule heistä. Herran Jeesuksen tulemus on salainen, Morsian tullaan ottamaan pois.

300   Ja muut heistä jatkavat edelleen saarnaamista, aivan niin kuin se oli Nooan päivissä: “Kunnia Jumalalle, meillä on Se, halleluja,” ja ovat sinetöidyt kuolemaansa. Se on mitä Raamattu sanoo, eikä se voi pettää.

301   Kuten Nooa, Mooses, Daavid, heijastivat tämän täydellisen Yljän tuloa; niin ovat Luther, Wesley ja Helluntai, heijastaneet täydellisen Morsiamen tuloa.

302   Huomatkaa, mitä seurakunta teki? Joka kerta, kuten Eevakin, hän pakotti Aadaminsa Uskomaan oman uuden valonsa, oman suunnitelmansa, ja kuoli siellä sen kanssa. “Meidän ryhmämme on tuleva yhteen, näettehän.. Oh, uudet siunauksemme joita olemme löytäneet,” ja niin edelleen.

303   Mitä tämä kaikki teki Eevalle? Ensimmäiselle äiti-kirkolle, ensimmäisen Aadamin ensimmäiselle morsiamelle? Mitä se teki hänelle? Kuunnelkaa nyt tarkasti, te tulette olemaan erimieltä Tämän kanssa. Mutta se tuotti “käärmeen siemenen.” Juuri niin.

304   Hänen ensimmäinen poikansa ei ollut Aadamin poika. Jos niin oli, silloin hänellä oli esikoisoikeus. Raamatussa, Juudan Kirjassa sanotaan, että “Eenok oli seitsemäs Aadamista.” Onko se oikein? Ja se alkaa, “Aadam siitti poikansa Seetin.” Entä sitten Kain, jolla oli esikoisoikeus? Hän ei ollut Aadamin poika. Seet siitti Jeredin, ja niin edelleen Eenokiin, joka oli “seitsemäs Aadamista.” Raamatussa ei ole yhtään paikkaa, että Kain olisi ollut hänen poikansa, ei edes Luukkaan Evankeliumissa, jossa siihen jälleen viitataan, sanota, että Kain olisi ollut Aadamin poika. Ja, jos hän ei ollut sitä, niin kenen poika hän oli? Ja, jos hän oli Aadamin poika, hänen ensimmäinen poikansa, olisi esikoisoikeus kuulunut hänelle. Oh’.

305   Siinä on tuo lihallinen seurakunta (ettekö voi nähdä sitä?) joka vastaanotti jotakin – se oli aviorikos Sanan asemesta. Te helluntailaiset, Jumala siunatkoon teitä. Hyvä on, mitä hän tuotti Eevalle? Käärmeen siemenen. Mitä se on tehnyt näissä viimeisissä päivissä, kirkkokunnalla? Tuottanut jälleen käärmeen siemenen, ruiskuttamalla Sanan. Mitä Kain uhrasi? Hedelmiä ja muuta sellaista, eikä verta.

306   Ilmestyksellä Sanasta, Jumalan Sanasta, ennen kuin sitä oli edes kirjoitettu: “Aabel uhrasi Jumalalle paremman uhrin kuin Kain, joka todisti, että hän oli vanhurskas,” Sanan heijastaessa itsensä hänen kauttaan, hänen uhrissansa.

307   Oh, mutta Kain meni ja otti pellon hedelmiä, hän ajatteli, että Eeva söi omenan. Useimmat teologiset seminaarit ovat muuttaneet sen nyt aprikoosiksi. Se oli aviorikos. Ja kuka tahansa tietää sen, joka tuntee Raamatun. Varmasti, sitä se oli.

308   Huomatkaa, käärmeen siemenen tuotti ensimmäisen Eevan meneminen pois Sanasta. Toinen Eeva teki saman asian Nikeassa, Roomassa. Ja mitä hänellä nyt on? Joukko kirkkokunnallisia lapsia. Se on totta. Oh, moraalisesti hyviä ja hienoja; varmasti. Mutta miten sen kanssa on? He ovat kuolleita, uskontunnustustensa kautta.

309   Samoin on nyt. Kainin ilmestys Sanasta teki saman asian kuin näidenkin. Mutta mitä Eevalle luvattiin? Lopun ajalla, mitä lupauksia on tälle Eevalle nyt? Kuunnelkaa nyt tarkasti, kun lopetan. Mikä lupaus on tälle Eevalle lopun ajalla? Rikkauksia, Laodikea, suuria nimiä, suuria henkilöitä, rikkaita. “Mutta kuolleita ja alastomia, eivätkä tiedä sitä.” Se on mihin seurakunnan aika päättyi.

310   Mutta hän kieltää Sanan, tehden kohdallaan todeksi Matteus 24: 24, seurakunta yrittää tulla sisälle paljolla melulla, on paljon sitä ja tätä, suuri yhteiskunnallinen asema ja muuta sellaista, yrittäen sanoa: “Mutta meillä on voima! Kunnia Jumalalle, halleluja! Meillä on voima!” Heillä on jumalisuuden muoto, mutta kieltävät sen Voiman, ollen niin lähellä, että se pettäisi jopa Valitutkin jos… Kuinka voi joku tanssia Hengessä ja puhua kielillä ja kieltää sen ettei Jumalan Sana ole Totuus ja omata Pyhän Hengen? Sitä ei yksinkertaisesti voi tehdä.

311   “Jokainen Sana!” Kun Jumala sanoo jotakin, on se tarkalleen mitä Hän tarkoittaa. Älkää tulkitko sitä millään toisella tavalla. Raamattu sanoo, että, “Se ei ole yksityisistä tulkinnoista.” Sanokaa se tavalla jolla Hän on Sen sanonut.

312   Huomatkaa – väärä voima. Se on tarkalleen se mitä Saatana halusi antaa Jeesukselle, nousemaan sinne ylös ja tuomaan esiin Itseänsä. Ihmiset tekevät sen, jopa Maailmanneuvostossa, kaikki he. “Kuka kykenee sotimaan häntä vastaan”, sanoo Raamattu: “tätä pedon kuvaa, joka on tuleva esiin?” Jos meillä olisi aikaa, me menisimme siihen, mutta meillä ei ole. Pankaa merkille mitä Jeesus, toinen Sana Aadam sanoi päivinänsä ja tarkatkaa sitä nyt tämän seurakunnan päivissä, joka tulisi olemaan niin lähellä. Viimeinen seurakunta ajanjakso on Laodikea. Kuinka moni voi sanoa “aamen” sille? [Seurakunta sanoo “Aamen.”] Muta se tekee? Miten loistavassa tilassa se on? Penseä, ilman Jumalaa. Ja mitä se teki?

313   Nyt, kun Aadam näki, että Eeva oli, ei tahallisesti, vaan tietämättömyydessään petetty, käveli hän ulos Eevan kanssa, voidakseen lunastaa hänet. Onko se oikein? Raamattu sanoo: “Aadamia ei petetty.” Se on syy miksi Raamattu kieltää naisia saarnaamasta Evankeliumia. Ymmärrättekö? Aadam ei ollut rikkomuksessa, kuitenkin Eeva oli. Niinpä se on syynä miksi naisen ei pidä opettaa tai anastaa mitään valtaa miehen ylitse. Se on mitä Sana sanoo.

314   Te sanotte: “Mutta, entä tämä!” Minä en välitä mitä tämä tai tuo tekee. Se on mitä Sana sanoo, veli, sisar. Se on mitä yritän saada teidät näkemään, että se on mitä Sana sanoo. Me elämme Sanan mukaan, eikä jonkin todisteen, tai jonkin lihallisen jonkin, tai jonkin kokemuksen mukaan. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Minkäänlaisesta kokemuksesta ei ole mitään hyötyä, jos se kieltää Sanan. “Moni on tuleva luokseni ja sanova, ‘Minä olen profetoinut ja ajanut ulos perkeleitä. Minä olen puhunut kielillä. Minä olen tehnyt kaikkia näitä asioita, saarnannut Evankeliumia, ja minä olen Jumaluusopin tohtori.’ Hän on sanova, ‘Sinä vääryyden tekijä, Minä en edes tuntenut sinua.’” Tietäen, että Sana sanoo Sen, mutta tehden kompromissin jonkun organisaation tai jonkin järjestelmän tähden. Oi, ystävä, salli minun varoittaa sinua, veljenäsi, joka rakastaa sinua, kuuntele tarkasti.

315   Nyt, ensimmäinen Aadam käveli ulos Eevan kanssa, koska tämä oli petetty. Mutta täällä Laodikeassa oli ollut joku, ja seurakunta oli tietoinen asiasta. Kyllä vaan. Koska se oli pannut Hänet ulos vuoteestaan, huoneestaan… Hän oli ulkopuolella, kolkuttaen, yrittäen päästä takaisin sisälle. Kuitenkin seurakunta oli tullut niin sivistyneeksi ja niin ylhäiseksi. Sillä ei ollut, oh, “tarvetta mistään” se sanoi, mutta ei tiennyt, että se oli alaston ja kurja. Se on tuo seurakunta, joka pettäisi jopa Valitutkin, jos se olisi mahdollista. Huomatkaa, sillä oli voima, petollinen voima. Se otti osan Sanasta, mutta ei loppua Siitä.

316   Mikä on suurin koskaan kerrottu valhe? Valhe, jossa on yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia Totuutta. Jos joku sanoisi: “William Branham, oli silloin-ja-silloin Houstonissa, Texasissa, niin humalassa kuin vain voi olla.” Se olisi valhe, näettehän? Joku sanoisi: “Oh, ei, hän oli Phoenixissa, Arizonassa. Hän saarnasi kristityille Liikemiehille, ja hän saarnasi siitä-ja-siitä aiheesta, niin-ja-niin monelle siellä olevalle ihmiselle, jotka kuuntelivat häntä noin kello kymmenen kolmeenkymmeneen asti. Ja sitten tiedättekö mitä hän teki? Hän otti pullon likööriä ja joi sen.” Nyt siinä on valhe, ja loput siitä oli totta. Näettekö, sen täytyy näyttää tarkalleen totuudelta, ollakseen pettävä.

317   Se on kuinka ihmiset tekevät tänään. Heillä on niin paljon Totuutta, että he pettäisivät jopa Valitutkin… Vain yksi Sana, se on kaikki mitä tarvitaan. Ja olen todistanut sen oikeaksi Raamatulla.

318   Huomatkaa, Hän ei koskaan kävellyt ulos seurakunnan kanssa. Seurakunta pani Hänet, Sanan ulos, hyläten Hänet. Tämä on nyt säälittävä näky, kun tulemme loppuun.

319   Aivan niin kuin se oli Babylonissa, mikään ei pysäytä miestä, joka yrittää saavuttaa itse jotakin. Hän ei yksinkertaisesti pysähdy. Kuten Nooan päivissä, ei väliä kuinka paljon Nooa saarnasi ja varoitti, siitä ei ollut mitään hyötyä. Hänen täytyy valmistaa oma leipänsä lähettääkseen itsensä helvettiin. Täsmälleen. Hänen täytyy valmistaa oma leipänsä, niin että tuon ketjun lenkki tulee murtumaan, ja lähettämään hänet itsensä helvettiin. Aivan kuten Ahab ja Iisebel. Mutta kysymys on siitä, että he eivät ajatelleet tekevänsä syntiä. He ajattelivat tekevänsä oikein.

320   Te tiedätte Jeesuksen sanoneen, että, “On tapahtuva, että he tulevat jopa tappamaan teitä, ajatellen tekevänsä Jumalalle palveluksen.” Odottakaa kunnes tämä minun uusi kirjani tulee painosta. He ampuivat joitakin ihmisiä eräänä iltana, siksi, että he sanoivat olevan väärin liittää Rooman katolista kirkkoa yhteen Protestanttien kanssa. Kolme luotia ammuttiin erään ystäväni talon lävitse, melkein osuen heihin. Odottakaa kunnes tämä kirja pääsee leviämään ihmisten keskuuteen. Älkää luulko, että he ajattelisivat tekevänsä syntiä; he ajattelevat tekevänsä oikein. He ajattelevat tekevänsä sen Jumalan asian vuoksi; tietämättä sitä.

321   Juutalaiset tappoivat Jeesuksen, ajatellen tekevänsä oikein, koska heidän kirkkonsa oppi sanoi, että Hän oli väärässä.

322   He ristiinnaulitsivat juuri sen Leivän, jolla heidän olisi pitänyt elää. Mutta niin monet, jotka vastaanottivat Hänet olemaan Elämänsä, Iankaikkinen Elämänsä, he elivät Hänestä, ja Hän antoi heille voiman tulla osaksi Häntä, Jumalan Pojiksi. Onko se oikein?

323   He pitävät villeistä kurkuista, kuolemasta keitossa, joka tulee heidän teologiensa koulusta. He eivät halua Jeesusta, Elämän Leipää. Häntä he eivät halua. He panevat Hänet ulos seurakunnistansa. Heidän on pakko tehdä se. En välitä mitä he tekevät.

324   Te sanotte: “Luuletko voivasi muuttaa sitä, veli Branham?” En tietenkään. Mutta minä puhun Valituille.

325   He panivat Hänet ulos. Miksi? He halusivat oman keittonsa, maailmalla sekoitettuna, jonkinlaisia teorioita yhteen sekoitettuna, ja valmistivat teologisen seminaarin keitoksen. Ja he kieltäytyvät profeetta Elian jauhoista parantaa se.

326   Tekivätkö he sen tuona päivänä? Elialla oli vähän jauhoja. Tuo jauho kuvasi Kristusta, jauhouhria, kaikki samankokoiseksi jauhettuna. Jokainen hiukkanen täytyi olla jauhettu saman kokoiseksi. Ja hän heitti sen sinne ja paransi heidän sairautensa, heidän padassa olevan kuolemansa.

327   Mutta tänään heillä on kuolema padassa, eivätkä he halua Elian Jauhoa, Kristusta, Leipää, Sanaa. “Ei koskaan! Se on harhaoppia!” He eivät halua Sitä. Jatkakaa vain edelleen ja syökää se, ja te tulette kuolemaan aivan yhtä varmasti kuin maailma on olemassa. Siellä on myrkkyä padassa. He eivät halua vastaanottaa tätä Jauhoa omiin teologisiin patoihinsa. He eivät yksinkertaisesti tee sitä. Nyt he tulevat panemaan teidät ulos siitä, he eivät halua olla missään tekemisissä teidän kanssanne.

328   Nyt toinen Eeva, vehnäjyvä, oli Helluntai, tehden samoin kuin Aadam Leipäkin, kuoli Rooman takiaisten alaisena, vainottuna ja marttyyriudessa.

329   Mutta hänen sisarensa, josta tuli huora, (onko se mitä Raamattu sanoo?) se on totta, mitä hän teki? Meni suoraan ulos maailmaan ja synnytti lapsia. Kuka voi sanoa “aamen” sille? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Ilmestyskirja 17, “Huora ja hänen tyttärensä,” he eivät ole miehiä; vaan naisia, seurakuntia. Mikä teki hänet huoraksi? Kirkkokunnallistuminen. Hylätessään Sanan ja valitessaan kirkkokunnan, hän tuli huoraksi. Mitä hänen tyttärensä ovat valinneet? He olivat porttoja, mikä on sama asia. Ne ovat valinneet saman asian, hylänneet Sanan ja kääntyneet kirkkokuntaan. “Hänen lapsensa, tyttärensä,” seurakunnat, katsokaa heitä.

330   Nyt, sallikaa minun sanoa tämä, profetiana. Tuletteko ymmärtämään? Suuri perhe kiista on melkein ohitse. Ne ovat kaikki tulossa takaisin yhteen. Vanha äiti tulee ottamaan lapsensa takaisin jälleen. He ovat kaikki yhtä joka tapauksessa. He tahtovat olla yksi. On aika seurakunnan ja Jumalan, seurakunnan ja Sanan tulla yhdeksi juuri nyt, koska se on mitä Hän tulee noutamaan; ei “yhtä” tuonkaltaista joukkoa. Ei koskaan.

331   Se on oleva vehnänjyvä. Tarkatkaa nyt luontoa, ja sitten päätämme tähän ajatukseen. Tarkatkaa luontoa. Mies kylvää vehnää.

332   He kirjoittivat erään kirjan, arvelen teidän kaikkien lukeneen sen, luultavasti jotkut teistä teologeja – nimeltä “Äänetön Jumala.” Luulisin, että te voitte saada sen kirjakaupoista. “Äänetön Jumala”, siinä eräs jumalankieltäjä sanoi: “Kuinka te koskaan voisitte olettaa, että on olemassa Jumala, joka voi istua siellä ylhäällä Pimeän ajanjakson aikana, ja katsella pieniä lapsia tapettavan, tulessa; naisia, joiden pitkät hiukset he tervasivat ja sytyttivät tuleen; sitoivat härän yhteen käsivarteen ja toisen toiseen ja vetivät heitä halki, koska he eivät halunneet suudella ristiinnaulitun kuvaa; ja tekivät kaikkia noita sen kaltaisia asioita”? Hän sanoi: “Kuinka voisi Jumala, jos sellaista oli olemassa, istua siellä ylhäällä ja katsella noita pieniä lapsia poltettavan?” Näettekö, sellainen on luonnollinen, lihallinen mieli.

333   Katsokaahan, tiedättekö, että vehnänjyvän, kun se menee maahan, sen täytyy maata siellä ja mädäntyä? Se on mitä tuon helluntaiseurakunnan täytyi tehdä, mennä maahan, maata siellä ja kuolla. Sen täytyi mädäntyä, voidakseen tuottaa jälleen Elämän. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Tarkatkaa nyt, nämä ovat loppuajatuksiani. Nyt, kootaksemme sen kaiken yhteen, ottakaamme luonto. Kuinka monet teistä uskovat, että Jumala toimii yhdensuuntaisesti luonnon kanssa, kaikissa asioissa? [“Aamen.”]

334   Katsokaahan nyt, Hän on tehnyt maailman. Hän lunastaa maailman samalla tavalla kuin Hän lunastaa ihmisen. Mitä ihminen uskoo? Hän uskoo ja sitten hänet on kastettu; sitten hänet on puhdistettu Verellä, pyhittämiseksi, joka oli Wesleyn sanoma; sitten hänet täytetään Pyhän Hengen Tulella, joka ottaa maailman ulos hänestä, ja hänet täytetään Hengellä, joka on Sana. Uskotteko te sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Nyt tarkatkaa kuinka Jumala tulee lunastamaan maailmansa samalla tavalla.

335   Kuinka monella teistä on tuo Morsiamen ja Yljän tuleva koti ääninauhalla? Katsokaahan, siinä minä selvitin sitä. Herra antoi sen minulle. Ja minä annan sen teille aivan niin kuin Hän antaa sen minulle.

336   Katsokaahan, maailma oli tuomittu, Aadamin Sanasta lankeemisen tähden. Nooan saarnaaminen toi vanhurskauttamisen, ja Jumala kastoi maan vedellä; sitten tuli mukaan Poika ja vuodatti Verensä sen päälle, pyhittääkseen sen ja vaatiakseen sitä Omakseen; sitten lopuksi, uudistaminen, on oleva tulella, joka tulee polttamaan kaikki bakteerit ja kaiken, ja se tulee menemään tuhansien mailien korkeuteen ilmaan.

337   Ja sitten mitä? “Minä näin uuden Taivaan ja uuden maan, ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet. Ja minä näin Pyhän Kaupungin, Uuden Jerusalemin, laskeutuvan alas taivaasta, Jumalalta, kaunistettuna kuin morsian aviomiehellensä, näettekö, tulevan alas maan päälle.” Sitten Jumala ja ihminen…

338   Sama asia Jeesuksen kohdalla, katsokaahan, kun Hänet oli kastettu vedessä, ja tehnyt valmistelunsa. Isä oli jo alusta alkaen pyhittänyt Hänet; sitten Hän kohotti ylös kätensä, ja tässä tuli Kyyhkynen Karitsan ylle. Mitä Jumala oli tekemässä, kun Hän pani tuon Kyyhkysen Sinne? Hän vaati omakseen tuota osaa maasta, sillä Jeesus söi ruokaa kuten mekin, luonnollista leipää. Mutta nyt Jumala vaatii sen, eikä mikään kykene pidättämään sitä. Kuolema ei voi pidättää sitä. Hän sanoi: “Hävittäkää tämä temppeli, ja Minä tulen nostamaan sen ylös jälleen.”

339   Ja, kun mies ja nainen menevät sisälle Jumalaan, täydellisesti nyt, eikä vain jonkun lumouksen alla, jonkun mielenliikutuksen alla, vaan, kun hän ja Sana todella tulevat yhdeksi; Jumala on pelastanut tuon henkilön, pyhittänyt hänet maailman asioista, uusinut kaiken hänessä olleen maailman Pyhän Hengen Tulella, ja elää tuossa henkilössä, heijastaen Itseänsä, tuon täydellisen miehen tai naisen eläessä Sanan mukaan. Näettekö, se on tuo maa, joka on puhdistettu. Hän tulee tekemään maalle samalla tavalla, kun Hän lunastaa sen.

340   Tarkatkaa nyt, vehnänjyvä putoaa maahan. Jeesus oli tuo vehnänjyvä, jolla sen jälkeen, kun se oli tehty täydelliseksi, oli Elämä itsessänsä. Mooses ei noussut ylös. Aadam ei noussut ylös. Kukaan muu heistä ei noussut ylös. Vain tämä Täydellinen, joka heijasti Sanan, joka tavalla, eläen jokaisen Sanan mukaan! Kuinka moni voi sanoa “aamen” siihen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Jokaisen Sanan mukaan Hän eli. Mitä tapahtui? He panivat Hänet hautaan, mutta kolmessa päivässä Hän mursi haudan ja tuli ulos.

341   Nyt täällä Seurakunta on jälleen tulossa tuohon Täydelliseen uudestaan Ylös-tempausta varten. Mitä tapahtui sen jälkeen, kun seurakunta oli pudonnut maahan Nikeassa, Roomassa? Voisiko joku sanoa “aamen,” että se on oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Mitä seurakunta teki? Se tuli jälleen ulos väliaikaisessa ylösnousemuksessa. Hän yritti tehdä Lutherin kautta, niin kuin Hän teki Nooan kautta. Mutta mitä Luther teki? Hän petti Sanan, organisoitui. Mitä se teki?

342   Se on kuin vehnänjyvän kasvu. Kun jyvä alkaa itää, niin mitä tulee ensin näkyviin? Kaksi pientä sirkkalehteä. Kuunnelkaa nyt todella tarkoin. Mitä tulee esiin nyt luonnollisessa? Me tulemme vertaamaan luonnollista hengellisen kanssa, luonnollista leipää hengellisen Leivän kanssa. Mitä tapahtuu? “Kuinka voisi tämä Mies olla Leipä?” Tarkatkaa.

343   Kun seurakunta tuli esiin, oli se vain yksi pieni lehti. Se ei nyt ollenkaan näytä siltä jyvältä, joka meni maahan, mutta se on elämän kuljettaja. Näettekö? Mitä nyt tapahtuu? Nyt joku voi sanoa: “Oh, minulla on hyvä vehnäpelto.” Ei vielä. Potentiaalisesti hänellä on se. Mutta mitä tapahtui? Seuraavana tuli Zwingli, ja se oli toinen liike, joka tuli esiin Lutherin jälkeen. Silti se ei ollut se. Se on vain lehti. Sitten varsi työnsi esiin monia lehtiä, kuten Calvin ja niin edelleen. Lopulta tuli esiin anglikaaninen kirkko, ne olivat kaikki lehtiä. Näettekö, kaikki niistä ovat tarkalleen samanlaisia, se on sama asia.

344   Mitä sitten tapahtui? Koko vehnäkasvi alkaa muuttua. Ja se mitä tuli esiin oli tähkä. Ja, kun se teki sen, niin katsokaa mitä siitä riippuu, pieniä heteitä, joissa on siitepöly. Se alkaa nyt näyttämään hieman enemmän siltä alkuperäiseltä jyvältä, joka meni maahan, kuin mitä lehti oli. Onko se oikein? No niin, Wesleyn sanoma oli lähempänä Raamattua kuin Lutherin. Te tiedätte sen. Onko se oikein? Mitä sitten olivat kaikki nämä pienet heteet? Siellä olivat Wesleyn metodistit, nasarealaiset, Pyhyyden pyhiinvaeltajat, Yhdistyneet veljet ja kaikki nuo pyhittämisen alla. Ja mitä sitten tuli siitä? Mitä se lopulta teki? Organisoi ja kuoli!

345   Se mitä siitä tuli ulos, olivat helluntailaiset. Te sanotte nyt: “Oh, veli!”

346   Minä sanon tämän nyt kunnioittavasti ja jumalisella rakkaudella. Ja Suuri Isä alussa, josta juuri olen kertonut teille, on täällä läsnä kaikkialla läsnä olevana, ja jos minä sanon tämän ennakkoluuloon perustuen, silloin Hän tulee tuomitsemaan minut. Jos minä sanon sen koska se on Totuus, tulee Hän siunaamaan minua. Hän on antava teidän nähdä Sen, jos olette määrätty Elämään.

347   Kun tuo ensimmäinen pieni vehnänjyvä alkaa muodostua varteen, näyttää se ehdottomasti siltä kuin se olisi jyvä. Onko niin? Mutta mitä se on? Se ei ole jyvä. Se on tuo Matteus 24:24, “niin lähellä, että se pettäisi valitutkin, jos se olisi mahdollista.” Huomatkaa, että se näyttää aivan jyvältä. Mutta ottakaa mikroskooppi ja istuutukaa ja alkakaa avata sitä. Se on vain jyvän päällä oleva kuori. Se ainoastaan suojeli sitä, mutta se näyttää aivan tarkalleen tuolta jyvältä. Kuinka monet nyt tietävät, että se on totuus, kohottaisitteko kätenne? Varmasti. Mutta se on kuori.

348   Nyt, helluntailaisveljet, älkää käsittäkö minua väärin, mutta tämä on Totuus. Te ette voi uhmata luontoa. Luonto ilmoittaa Jumalan, sen Luojan, kaikessa.

349   Katsokaa nyt tuota kuorta. Se näyttää… Mitä he tekivät? He puhuivat kielillä. He toimivat aivan tarkalleen niin kuin hekin tekivät silloin Helluntaina. Mutta jos te avaatte sen, tulette te huomaamaan, että siinä on monia pieniä kuoria. Ja, kun te vedätte ne sivuun, täytyy teillä olla hyvä suurennuslasi, voidaksenne nähdä aivan siellä perukassa tuon pienen -pienen jyvän idun olevan tulossa, ja siinä on tuo todellinen asia. Kuori on vain kuljettaja. Miksi? Sen täytyy olla siellä suojelemassa tuota jyvää. Se toimii sopusoinnussa, mutta se on suojelemaan tuota jyvää. Nyt jyvä on tullut maasta luterilaisten ja noiden seurakuntien kautta, Wesleyn kautta, tähkän kautta, ja nyt se on tullut kuoreen. Nyt se näyttää aivan täydelliseltä. Ei ihme, että Jeesus sanoi, että “se pettäisi jopa Valitutkin, jos se olisi mahdollista.” Se näyttää aivan jyvältä, ja on juuri oikeassa paikassa missä jyvän tuleekin olla, mutta mitä tapahtui? Se teki saman asian kuin muutkin sitä ennen. Se organisoitui. Miksi se tuli? Elämän kuljettajaksi.

350   Nyt päivissä joissa me elämme, kuka tahansa historioitsija tietää, että jokainen herätys kestää vain noin kolme vuotta, ja sitten tuosta herätyksestä tulee organisaatio. Veli, Sisar, tästä suuresta viisitoista vuotta kestäneestä herätyksestä, jossa olen elänyt, ollut etuoikeutettu elämään teidän kanssanne, siitä ei ole tullut mitään organisaatiota. Ei ole enempää organisaatioita. Sitä ei tule olemaan. Siinä on viimeinen, Helluntai organisaatio, jonka täytyi olla siellä suojelemassa tätä. Minne me olisimme voineet mennä tämän kaltaisen Sanoman kanssa, ellei helluntailaisia olisi ollut uskomaan Sitä? Menkää nyt takaisin Ohio virralle, vuonna 1933. Näettekö?

351   Suokaa tämä anteeksi, mutta haluan teidän tietävän Totuuden. Eikä minulla ole paljon aikaa jäljellä, te tiedätte sen, olen viidenkymmenenviiden. Mutta nämä ääninauhat tulevat elämään, kun minä olen mennyt pois, ja te tulette näkemään onko se oikein, tai ei, olenko minä todellinen palvelija tai väärä profeetta. En ole vielä koskaan kertonut teille mitään mikä ei olisi tapahtunut, ja niin tulee myös tämä tapahtumaan.

352   Se on Elämän kuljettaja. Se täytyi olla. Mutta, kun tuo vehnänjyvä alkaa kasvaa, aivan niin kuin seurakunta siellä oli ensin kuljettaja Jeesukselle, mutta kun Hän alkoi kertoa heille Jumalan Totuutta, he erosivat Hänestä. Ja mitä nyt on tapahtumassa? Ei olla yhteistyössä. Miksi? Sen täytyy olla sillä tavalla, niin että jyvä itse voi levätä auringossa, ja niin, että hengellinen vehnänjyvä voi levätä Pojan Valossa, kypsyäkseen kultaiseksi Sanan jyväksi, näettekö, tullakseen tehdyksi Sanaksi, Jumala tehtynä lihaksi, ja tullakseen vahvistetuksi. “Joka uskoo Minuun, on myös tekevä niitä tekoja joita Minä teen.” Se seurakunta, joka elää tuon Sanan mukaan, oikealla tavalla, ei jonkun organisaation kautta, vaan olemalla Sanan, Pojan läsnäolossa – se tulee miksi? aivan samaksi Sanaksi, joka meni maahan Helluntaipäivänä.

353   Eikö Malakia 4 opetakin meille, että ennen tuon suuren ja kauhistuttavan Herran tulemista, tämä tulisi tapahtumaan? Kuinka moni tietää sen? “Ja hän on asettava ennalleen lasten sydämet Isiin,” onko se oikein, “asettavan ennalleen alkuperäisen helluntai – isien Uskon.”

354   “Ja tuona päivänä”, uskoisin, että se on Luukas 17:30, missä Jeesus sanoo: “kun ihmisen Poika paljastetaan,” ei mies. “Ihmisen Poika,” ei joku organisaatio. “Ihmisen Poika,” Sana itse eläen jälleen ihmisten keskuudessa! Näettekö?

355   Sana Itse, lihaksi tehtynä teissä, te olette heijastus tästä hetkestä, Sanomasta, te olette Sen heijastus. Näettekö, te elätte jälleen, te elätte sen Elämän, joka oli. Jeesuksessa Kristuksessa. Te olette Pojan läsnäolossa. Sitten mitä tapahtuu sille? Mitä tapahtuu tuolle Seurakunnalle?

356   Kuunnelkaa nyt, lopuksi tuo kuori vetäytyy pois tuosta jyvästä, kun se alkaa tulla julki. Mitä tapahtuu? Se Elämä, joka oli tuossa kuoressa, jätti sen ja meni jyvään. Tuo Elämä ei muutu. Vain sen kantajat muuttuvat, ne kirkkokunnallistuvat; näettekö, lehdet, tähkä ja kuori. Mutta vehnänjyvä ei enää muutu. Sen täytyy olla palvelustehtävä, joka on aivan tarkalleen Sanassa, niin kuin Hän oli Sanassa, ja niin kuin ensimmäinen Seurakunta oli Sanassa, täytetty Hengellä ja ruokittu Sanalla; ei kirkkokunnalla ruokittuna, vaan ruokittuna Sanalla!

357   Siinä on nyt luonto, ja Jumalan Sana. Hän on tuo Leipä. “Ihminen ei elä yksin leivällä, vaan jokaisen Sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.”

358   Nyt lopuksi, ennen rukousta. Huomatkaa nyt tämä, tässä tulee se asia, jonka haluan sanoa.

359   Tuon kuoren täytyy nyt vetäytyä pois tuosta vehnänjyvästä, se on Jumalan sallimus. Kuinka moni sanoo “aamen.”? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Kuoren täytyy vetäytyä pois vehnänjyvästä, koska se on nyt kypsymässä. Nyt tuo kuori siellä se oli vain kannattajana, se oli Elämän kantaja. Sitten Elämä lähti siitä ja meni tuohon vehnänjyvään. No niin, siinä on syy.

360   Kuunnelkaa, ystävät, missä päivässä me elämme? Meillä on ollut viidentoista vuoden herätys. Kuinka moni voi sanoa “aamen” sille? [Seurakunta: “Aamen.”] Mikä organisaatio on tullut esiin? Ei mitään. He yrittivät saada minua tekemään siitä organisaation, he sanoivat: “Tahtoisitko tehdä organisaation palvelustehtävällesi, veli Branham? Se tulee olemaan…” Mutta ei, en minä, minä en puhu itsestäni. Minä puhun tämän päivän ja tämän hetken Sanomasta.

361   Ja he menivät sinne ylös Kanadaan, ja kokosivat yhteen muutamia myöhäissateen veljiä. Se kuoli juuri sinne. Muistatteko tuota myöhäissadetta, veljet? Minne se meni? Minne kaikki muu on mennyt? Mutta mitä organisaatiot hyötyivät siitä? Miljoonia käännynnäisiä, ja he tekivät heidät omien uskontunnustustensa orjiksi, ja rikastuivat, ja rakentavat miljoonilla ja miljardeilla dollareilla rakennuksia ja sen kaltaisia asioita, ja sitten he sanovat “Herra on tulossa,” ja lähettävät saarnaajia seminaareihin ja kouluttavat heidät johonkin ihmistekoiseen teologiaan, kuten Luther, Wesley ja loput teistä. Se on tullut kuoreksi.

362   Mutta kiitos Jumalalle, tuo jyvä on menossa eteenpäin. Sitten, jos se on totta Sanan mukaan, osoittaen sen päivän, jossa me elämme, ja se on totta luonnon mukaan, vahvistettuna vehnänjyvässä, ja kaikella tavalla, niin kuinka paljon pidempään meillä vielä on? Tiedättekö mitä? Minä voin kuulla leikkuupuimurin olevan tulossa, tuon Maailmanneuvoston, joka tulee erottamaan sen. Mitä se on tekevä? Irrottava sen varresta. Mutta Seurakunnalla on hissi odottamassa Häntä. Se on menevä Kotiin yhtenä näistä aamuista. Oi, kyllä. Ymmärrättekö te, sanokaa “aamen”? [Seurakunta: “Aamen.”]

363   Minä tiedän ettei maailma usko sitä. He eivät voi uskoa sitä. Älkää… tuntekaa vain sääliä heitä kohtaan, koska, “Kukaan ei voi tulla ellei Minun Isäni häntä vedä; ja kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, ovat tuleva.” Jos hänen nimensä on Elämän Kirjassa, tulee hän varmasti tuntemaan Sanan. Hänen täytyy, se on tehty liian pitkään. Se on niin täydellisesti vahvistettu, että se on ehdoton Totuus.

364   Heillä ei enää tule olemaan organisaatioita, mutta kaikki organisaatiot tulevat menemään yhteen. Mihin se on kelpaava? Sillä mitä he tulevat tekemään oljille? Polttamaan ne. Jeesus sanoi: “Enkelit tulevat kokoamaan vehnän aittaan.” Ja mitä tulee sitten tapahtumaan? Varret, oljet ja orjantappurat tullaan polttamaan sammuttamattomalla tulella.” Näettekö te? Ja mitä täytyi tehdä ensin? Enkelit menivät ja sitoivat ensin lusteet nippuihin. Onko se oikein. Katsokaahan, nyt he ovat sitomassa itseään yhteen yhdessä suuressa organisaatiossa. Enää ei tule lisää organisaatioita.

365   Vehnä on täällä. Kiitos olkoon Jumalalle, vehnä on täällä. Kristus on täällä. Hän todistaa Sanansa, että se on Totuus. Vehnänjyvä on täällä, se on kypsymässä, se lepää Pojan läsnäolossa.

366   Kukaan ei voi koskea Siihen, se on kaikki vetäytymässä pois, “Meillä ei tule ole maan mitään tekemistä Sen kanssa.” Teidän täytyy tehdä se.

367   Oi veli, tule vehnään, anna sen Elämän, joka on sinussa tulla ulos ja tulla vehnään. Tahtoisitko tehdä sen? Usko Jumalaa. Pysykää vain Jumalan kanssa. Oletteko varmat, että tulette selviytymään? Mitä, jos joku sanoisi… Minä en välitä.

368   Kuten eräässä kertomuksessa, jonka kerran luin. Siellä oli eräs lääkäri, joka oli hieno mies ja rakasti köyhiä. Ja joka kerta, kun joku köyhä ei voinut maksaa velkaansa, tiedättekö mitä hän teki? Hän vain kirjoitti laskuun punaisella musteella, “Sinulle on annettu anteeksi.” Lopulta tuo lääkäri kuoli. Ja, kun tuo lääkäri oli kuollut, oli hänen vaimonsa hyvin röyhkeä. Hän oli erilainen, aivan niin kuin seurakunta tänään. Hän meni ja kokosi kaikki velalliset, veti heidät oikeuteen ja sanoi: “Te tulette maksamaan nämä laskut joka tapauksessa!”

369   Mutta tuo tuomari nosti ylös yhden noista kuiteista, ja sanoi: “Tulehan tänne, rouva.” Hän kysyi: “Onko tämä punaisella musteella kirjoitettu miehesi allekirjoitus?”

 Hän vastasi: “Kyllä, kyllä on.”

370   Hän sanoi: “Mikään oikeus maassa ei voisi vaatia heitä maksamaan. He ovat vapaat.”

371   Antaa heidän sanoa mitä tahtovat, Hän allekirjoitti Sanansa Omalla Verellänsä. Eikä ole mitään mikä voisi ottaa sitä pois meiltä, veli. Me olemme vapaat.

372   Rukoilkaamme. Varmasti te… [Eräs veli seurakunnassa antaa kehotuksen sanan. Tyhjä paikka nauhassa.] Aamen.

373   Nyt päänne kumarrettuina. Niin kuin ymmärrän, kerran erään kuninkaan päivinä, eräs mies nousi ylös heidän keskeltään ja antoi profetian, siitä missä heidän pitäisi kohdata vihollinen ja tuhota heidät. Nyt, jos ymmärrän sen oikein, niin on vain yksi paikka teidän kohdata vihollisenne, ja se on Sanalla. Se on millähän yrittää kohdata teitä. Kohdatkaa te hänet NÄIN SANOO HERRAn kanssa.

374   On niin lähellä keskipäivää, ettei minulla ole aikaa alttarikutsulle, mutta kuinka monet täällä, päänne kumarrettuina, haluaisi kohottaa kätensä, päänne kumarrettuna ja silmänne suljettuna, “Minä haluan olla osa Hänestä. Minä haluan liittää itseni Häneen ja Hänen Sanaansa. Ei ole väliä mitä tulee tai menee, tai mitä maailma sanoo, minä haluan olla osa Hänestä”, kohottakaa kätenne ja sanokaa: “Minä tahdon”? Jumala siunatkoon teitä. Sata prosenttisesti, uskoisin.

375   Päämme kumarrettuina, Sillä aikaa, kun ajattelemme, hyräilkäämme hiljaisesti nyt tätä pientä laulua. Jokainen rukoillen.

Siunattu olkoon side, joka sitoo (se on Sana)
 Sydämemme yhteen  kristillisessä rakkaudessa;  
Sukulaismielten yhteys

On tuon Ylhäällä olevan kaltainen.(“Niin kuin Minä ja Isä olemme yksi, myös te olette yksi Hänen kanssaan.”)
Kun me toisistamme eroamme,
se antaa meille sisäistä tuskaa;
Mutta me olemme yhä yhteen liitetyt sydämessä,
 Ja toivomme tapaavamme uudestaan.

376   Ensi lauantai aamuna Flagstaffissa, Arizonassa, jos Herra suo, toivon tapaavani teidät uudestaan. Rakastatteko te Häntä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

377   Minä tulen nyt jättämään sen vain siihen, näettehän. Raamattu sanoo: “Niin monille, jotka uskoivat Häntä, ja niin monille, jotka vastaanottivat Sanan.” Näettekö? Minä en voi sanoa kuka on tai kuka ei ole, se on teidän asianne. Mutta, jos te pidätte kiinni jostakin pienestä uskontunnustuksesta, jotkut teistä metodisteistä, baptisteista, tai helluntailaisista, keitä te sitten olettekin, jotka pidätte kiinni jostakin tämän Sanan vastaisesta, olkaa niin hyviä, kalliit ihmiset, että käännytte siitä pois, tänään. Tahtoisitteko tehdä sen? Kääntykää siitä pois, ja kääntykää Hänen tykönsä. Älkää antako yhdenkään Sanan koskaan irrottaa teitä Kristuksen yhteydestä. Voikoon Hänen Henkensä suoda sen.

378   Isä, Jumala, nämä ihmiset ovat istuneet täällä pitkän aikaa. Se muistuttaa minua eräästä kerrasta jolloin Paavali saarnasi tältä samalta linjalta Evankeliumia, ja he istuivat koko yön kuuntelemassa häntä, ja eräs nuori mies putosi ikkunasta ja kuoli. Paavali meni ja laski ruumiinsa tuon nuoren miehen päälle ja sanoi: “Elämä on tullut takaisin häneen.” Nyt Isä, täällä on sairaita ja vaivattuja, siellä on niitä, jotka tarvitsevat ruumiittensa puolesta rukousta. Minä rukoilen, Rakas Jumala, ettei heidän tarvitse odottaa mitään kokousta. Sana on aina täällä, se on Kristus. Minä rukoilen, että Sinä parantaisit jokaisen heistä. Olkoon jokainen heistä tehty täysin terveeksi, Jumala. Suo se. Siunaa heitä, heidän ponnistelujaan. He eivät olisi istuneet täällä, Herra, he eivät olisi kuunnelleet Tätä, jos he eivät olisi uskoneet Sitä. Nyt, Herra, he ovat kohottaneet kätensä, he uskovat Sen, voikoon nyt jokainen vastaanottaa Sen sydämeensä, jokainen sananpalvelija ja jokainen seurakunnan jäsen. Syntinen, voikoot hän vastaanottaa Kristuksen; ja luopio tulla takaisin. Suo se, Isä. Näitä siunauksia me pyydämme Jeesuksen Kristuksen Nimessä, aamen.

Minä rakastan Häntä,
minä rakastan Häntä.

Hän pani nimeni sinne monia vuosia sitten.

Ensin rakasti mua;  
Ja osti pelastukseni  
Puull’ Golgatan.

379   Rakastatteko Häntä? Nyt 1aulaessamme sitä uudestaan, kurottautukaa pöydän ylitse ja puristakaa kättä jonkun kanssa ja sanokaa: “Rakas pyhiinvaeltaja, olen iloinen istuessani täällä tänä aamuna. Minä uskon Kristuksen. Etkö sinäkin?” Tai jotakin sellaista, kun nyt laulamme sen uudestaan. Minä… [Veli Branham puristaa käsiä muiden kanssa.]

 Osti pelastukseni  
Puull’ Golgatan.

380   Nyt täst’edes, olemmeko me lopussa maailman kanssa? Olemmeko me lopussa maailman muotien kanssa? Ja kaiken tuon mielettömyyden ja kaiken tämän loiston ja, kun otetaan Evankeliumi ja tehdään Siitä kaupallinen asia, me olemme lopussa sen kaiken kanssa? – Emmekö olekin? Vain antakaa minulle Jeesus, se on kaikki mitä haluan. “Tuntea Hänet on Elämä, tuntea Hänet.” Minä rakastan Häntä. Ettekö tekin rakasta Häntä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Oi, kuinka me rakastammekaan Häntä!

381   Tulen nyt antamaan kokouksen jatkon veli Carl’ille. En tiedä mitä muuta hän tulee tekemään.

382   Jumala siunatkoon teitä. Toivon näkeväni teidät uudestaan ensi sunnuntaina… tai ensi lauantaina. Jos en näe teitä silloin, niin tapaamme Tucsonissa. Ja, jos en silloin, tulen näkemään teidät täällä jälleen seitsemäntenätoista. Ja, jos en tapaa teitä silloin, tulen tapaamaan teidät kirkkaudessa. Aamen.

383   Veli Carl, en tiedä mitä hän haluaa tehdä juuri nyt, veli Williams.

64-1205 JUMALAN TUNNISTAMA MESTARITEOS (The Identified Masterpiece Of God), Yuma, Arizona, USA, 5.12.1964

FIN

64-1205 JUMALAN TUNNISTAMA MESTARITEOS
(The Identified Masterpiece Of God)
Yuma, Arizona, USA, 5.12.1964

 

1      Paljon kiitoksia, veli. Billy haluaa minun sanovan, että tämä on ensimmäinen kertani saarnastuolissa kolmeen kuukauteen. Ja hän… Muistan, että kun sain hänet ensimmäisen kerran todistamaan, hän sanoi: ” Ensinnäkin, minua pelottaa”. Niin pelkään minäkin. Olen ollut noin kolmekymmentäviisi vuotta palveluksessa, ja tämä on pisin aika, jonka olen pysynyt poissa saarnastuolista sen jälkeen, kun olen ollut palveluksessa. Tarvitsin vähän lepoa, joten veli Mosley ja minä ja muutamat veljet täällä kävimme pienellä metsästysretkellä. Ja nyt olemme levänneet. Ja tämä on ensimmäinen kokoukseni sen jälkeen, kun olen… syyskuun ensimmäisen päivän tienoilla. Ja se on jotakin… palvelustehtävä on jotakin, jonka parissa täytyy tavallaan pysyä.

2       Ja nyt olen pyytänyt heitä sammuttamaan tuon tuulettimen, tai katsomaan, voisivatko he sammuttaa sen, koska tiedän, että on vaikea kuulla. Ja tiedän, että on vaikeaa, kun joku antaa todistuksensa. Minun oli vaikea kuulla heitä. Kuuletteko te kaikki nyt? Kyllä. Tiedän, että minun pitää seistä lähellä mikrofonia, kunnes se korjataan.

3       Tämä on todellakin suuri etuoikeus minulle, ja olen todella kiitollinen puheenjohtajalle ja Täyden Evankeliumin Liikemiesten osastolle täällä Yumassa ja kaikille pastoreille. Tämä hieno laulaja, joka oli täällä hetki sitten, haluaisin kuunnella heitä kokouksessa. Se oli todella hienoa. Mietin vain, kun he lauloivat, ”Näkikö Johannes minut”. Toivottavasti hän näki. Kuulin, että teillä on parhaillaan menossa herätys. Herra siunatkoon teitä runsaasti, veli ja sisar, kun palvelette. Ja kaikille ystävilleni Phoenixissa ja eri paikoissa… ja Kaliforniassa…

4       Ja haluan vain sanoa muutaman sanan osastoista. Kun tulin helluntailaisten pariin, minulla oli… minulla oli helluntaikokemus, enkä tiennyt, että oli olemassa helluntaiseurakunta. Olin silloin lähetysbaptisti. Olin saanut Pyhän Hengen kasteen, ja huomasin, että oli ihmisiä, jotka uskoivat samaan kuin mitä minä olin saanut. Ja he olivat saaneet sen neljäkymmentä vuotta ennen minua. Olin siis vain yksi, kuten Paavali sanoi, uskon, en yritä sanoa hänen kanssaan, mutta tavallaan ”yksi, joka on syntynyt väärään aikaan”. Mutta… Veljeni näyttivät ajattelevan, että olin mennyt pois, tavallaan syvään päätyyn, kuten me sitä kutsumme. Mutta minä tiesin, että olin saanut jotain. Sitten kokemukseni oli aivan samanlainen kuin heillä oli siellä. Ja juuri sellaisesta minä pidän.

5       Ja kun tulin heidän keskuuteensa, sydäntä särkevää oli se, että he olivat aivan yhtä hajallaan eri uskontokuntiin kuin minun baptistiseurakuntani oli. Ja he… Luulin, että oli vain yksi, jota kutsuttiin Helluntaiksi, ja se oli se. Mutta sitten sainkin selville, että heitä oli useita eri kirkkokuntia. Joten minä… ne olivat kaikki hyviä. Tiedän, että jotkut hienoimmista miehistä, jotka olen koskaan elämässäni tavannut, olivat näissä ryhmissä. Ja he olivat… he olivat tietenkin eri kirkkokuntia. Ja minun ajatukseni oli, että meidän pitäisi olla yhtä sydämessä Kristuksessa, enkä koskaan liittynyt mihinkään tiettyyn kirkkokuntaan. Pysyin vain niiden välissä ja yritin pitää molempien ja kaikkien käsiä ja sanoa: ”Me olemme veljiä.” Me emme… Me saatamme nähdä pienissä asioissa eroja keskenämme. Mutta kaiken sen ulkopuolella olemme silti veljiä, koska olemme syntyneet samasta Hengestä. Olemme Jumalan perhe.

6       Sitten kun kristityt liikemiehet, Täyden Evankeliumin Liikemiehet, tämä osasto, olin ensimmäisissä kokouksissa veli Shakarianin kanssa. Tunsin hänet ennen kuin organisaatio tai elin oli perustettu. Ja ajattelin, että se oli hieno asia. Ja se on ollut minulle avoin ovi matkustaa kansainvälisesti tämän Täyden Evankeliumin Liikemiesten kanssa.

7       Joskus huomaatte, että ryhmä pastoreita, he alkavat joskus tuntea jotain toista ryhmää vastaan, koska joku on sanonut jotakin. Näin ei ole kaikkialla, mutta sitä on paikoitellen. Ja jos yksi seurakunta aikoo sponsoroida sitä, toisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa.

8       Mutta Täyden Evankeliumin Liikemiesten kanssa se on ollut minulle avoin ovi. Kun he saapuvat, kutsun kaikki veljeni koolle, ja me… me voimme olla yhdessä; ehkä kahdella pastorilla saattaa olla jokin tunne tai jotain. Tämä on ollut suuri avoin ovi, ja olen matkustanut heidän hyväkseen kansainvälisesti jo vuosia puhuen heidän osastoissaan.

9       Ja minä…Yuma ei ole kovin suuri kaupunki, vaikka se on kai paljon suurempi kuin se, josta olen kotoisin, Jeffersonvillestä Indianasta. Mutta tapasin puheenjohtajanne täällä. Hän… hän oli… ja eri jäseniä osastostanne. Ja minusta teillä on täällä hieno mahdollisuus.

10    Ajattelin juuri tänä iltana, kun istuin täällä ja katselin ihmisiä. Tiedättekö, meiltä loppuu aika pian tämä etuoikeus. Kirkkojen maailmanneuvosto nielaisee meidät pian. Oletan, että suurin osa tämäniltaisesta kuulijakunnastani koostuu helluntailaisista, baptisteista ja Jumalan Kirkosta ja niistä, jotka ovat Kirkkojen maailmanneuvoston ulkopuolella. Ja – ja he, se on juuri sitä, mitä he ovat harjoittaneet, ja niin Raamatussa sanotaan, että he tekisivät. Ja meitä on varoitettu siitä, joten pysytään erossa siitä. Ja niin kuin tänä iltana puhuttiin, laulussa, Herran lähestyvästä tulemisesta, se saattaa olla lähempänä kuin luulemme.

11    Ja luulen, että kun voimme kokoontua yhteen tällaisessa seurassa, se tekee meille jotakin, joka vetää meidät lähemmäksi toisiamme. Ja kun tulemme lähemmäksi toisiamme, tulemme myös lähemmäksi Jumalaa, sillä Jeesus sanoi: ””Sen minkä te olette tehneet vähimmille näistä minun pienimmistä, sen te olette tehneet Minulle.”

12    Minulla on täällä jossain pieni poika, Joseph. Billy istuu täällä. Kaksi tytärtä istuu tuolla takana, ja vaimo. Nyt, jos joku haluaisi tehdä jotain todella hienoa, haluaisin mieluummin että tekisitte sen lapsilleni kuin että tekisitte sen minulle. Joten minusta tuntuu, että ehkä vanhempana, ja Hän on vanhemmuuden lähde, luulen, että Jumala ajattelee samoin. Jos meidän pitäisi… Me palvelemme Häntä kuten palvelemme toisiamme. Sillä tavoin me palvelemme Jumalaa.

13    Ja kun tiedämme tämän olevan totuus, uskon, että joka kerta kun tämä osasto kokoontuu, ollen luonteeltaan kirkkojen välinen… Ei ole oikeastaan mitään tiettyä oppia, jota Täyden Evankeliumin Liikemiehet edustaa. He vain edustavat täyttä Evankeliumia. Ja jos joku on eri mieltä, se on täysin ok. Se on ihan ok. Meillä on joka tapauksessa yhteys. Jos asuisin tässä kaupungissa, uskon, että kun tuo osasto kokoontuisi, jos vain olisi mahdollista, olisin siellä ja ottaisin kaikki mukaan, jotka vain voisin saada. Aivan oikein, koska se on asia, joka vahvistaa meitä yhdessä.

14    Asun Tucsonissa, ja puhun jatkuvasti tuossa osastossa, koko ajan. Ja Phoenixissa, sen jälkeen kun muutin Arizonaan, olen Phoenixissa aina kun minulla on mahdollisuus päästä pois ja mennä Phoenixiin, koska… ja yritän tuoda jonkun mukanani, kutsua jonkun, saada muita pastoreita.

Ja he sanovat: ”No, no, tiedäthän, Veli Branham, me emme.”

15    Sanon: ”Ei sillä ole väliä, mitä sinä… Tule vain mukaani. Tule mukaani ystävänä.”

16    Ja saada heidät sinne hetkeksi. Muuta ei tarvitse tehdä. Ja he huomaavat, että jokaisen ihmisen sydän janoaa yhteyttä. Ja meidän pitäisi tehdä niin. Se on suuri lopunajan merkki. Jumala siunatkoon tätä osastoa. Olkoon se – olkoon se olemassa siihen asti, kunnes Herra Jeesus tulee ottamaan meidät vastaan Kirkkauteen, se on minun rukoukseni.

17    Nyt, muistan ensimmäisen matkani Yuman kautta. Olin T-mallin Fordilla, joka kulki kolmekymmentä mailia tunnissa. Ajattelin ajaessani tänne tänään, – Olen edelleen uskollinen Fordille; minulla on yhä sellainen, eikä minulla ole ollut mitään muuta kuin sellainen. Mutta minä… Nyt, en myy Fordeja. Kyse ei ole mainostamisesta. Ymmärrättekö? Mutta muistan, miten se Ford… Monet teistä ikäisistäni veljistä muistavat vanhan T-mallin. Se oli vuonna 1927. Oli katsottava hyvin tarkkaan, muuten ei olisi löytänyt Yumaa, kun kulki sen läpi. Se oli hyvin pieni, ja te olette todella kasvaneet. Mutta Fordilla ajoin kolmekymmentä mailia tunnissa, se kulki viisitoista mailia tunnissa tähän suuntaan ja viisitoista tähän suuntaan. Joten, kun laskin sen yhteen, sain kolmekymmentä mailia tunnissa, kaikkine töyssyineni ja niin edelleen. Yuma on kasvanut.

18    Tämä loistelias Seurakunta, joka me olemme – me taistelemme tämän ihmeellisen Uskon puolesta.

19    Kiitos, veli, kuka sen tekikin.

20    Se on myös kasvanut, ja siitä olemme kiitollisia. Herra siunatkoon teitä kaikkia.

21    Toivomme, että jos olette lähistöllä, lähellä näitä kokouksia… minä olen päässyt puhumaan ensi sunnuntaina Phoenixin osastolle. Ja seuraavana sunnuntaina Flagstaffissa. Ja seuraavana maanantaina, kahdentenakymmenentenä ensimmäisenä, on juhlaillallinen Tucsonissa. Olette kaikki tervetulleita.

22    Ja jos Herra suo, haluan puhua Westward Ho -hotellin juhlasalissa, uskon niin. Minä iltana se alkaa? [Joku sanoo: ” Sunnuntaina iltapäivällä, seitsemästoista.”] Sunnuntaina iltapäivällä, seitsemästoista, vain pieni evankelioimistilaisuus. Toivottavasti nämä laulajat ovat paikalla, lähempänä tuota aikaa, auttaakseen meitä. Ja me olemme siellä sitten keskiviikkoon asti. Luulen, että se on sunnuntai-iltapäivä. Ja me teemme sen, koska emme keskeytä minkään seurakunnan ohjelmaa. Sitten maanantaina ja tiistaina, ja sitten keskiviikkona olemme Ra-… Länsi-… Ramada Innissä, Ramada Innissä. Ja sitten torstaina aloitamme Westward Ho:ssa. Onko niin?

23    [Veli sanoo: ”Westward Ho, sunnuntai, maanantai, tiistai. Sitten menemme Ramada Inniin keskiviikkona ja pysymme siellä konventtiin saakka.”] Kokous päättyy, Ramada Innissä. Joten mielellämme ottaisimme teidät mukaan milloin tahansa.

24    Nyt, ennen kuin käännymme tämän Kirjan puoleen, kumartakaamme hetkeksi päämme ja puhukaamme Kirjoittajalle.

25    Nyt, kun päämme on kumartuneena siihen tomuun kohti, josta Jumala otti meidät, ja jos Jeesus viivyttelee, meidän on palattava takaisin sinne jonain päivänä. Juuri sen jälkeen, kun olin täällä, sain viestin idästä, että eräs pieni nainen, jonka tunsin… Hän on pieni tyttö nimeltä Edith Wright. Hän siirtyi Jumalan luo tänään iltapäivällä kello kolmelta. Meidän on palattava takaisin. Jos täällä on ketään, joka haluaisi tulla muistetuksi rukouksessa, nostaisitteko kätenne Jumalan puoleen. Jumala siunatkoon teitä.

26    Taivaallinen Isä, kun olemme niin nauttineet tästä hienosta yhteydestä ja laulaneet, oi, kuinka se sykähdytti sydäntäni, kun kuulin tuon laulun, ”Näkikö Johannes minut?” Isä, luotan siihen, että me kaikki olemme siellä, jokainen meistä. Ja me kumarrumme nyt kohti tomua, ja me rukoilemme, että otat vastaan kiitoksemme, katumuksemme ja rukouksemme toistemme puolesta.

27    Ja nyt käännymme Sanasi puoleen, kokouksen pyhään osaan, joka näyttää olevan pyhempi kuin muut osat, koska tiedämme, että tällä hetkellä olemme tekemisissä ihmisten kanssa, johdattaaksemme heidät Totuuteen, Kristukseen ja Sanaan, joka on Kristus. Ja me rukoilemme, että Sinä avaat meille Sanan. Me olemme riittämättömiä, Herra, mutta Sinä olet kaikkivoipa. Rukoilen siis, että siunaat heikkoja ponnistelujamme, ja että voisimme tänä iltana löytää itsemme ja asemamme Jumalan Sanasta. Suo se, Isä. Ja me ylistämme Sinua, sillä me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä. Aamen.

28    Nyt, on todella mukavaa olla täällä. Minulla on tässä muutamia muistiinpanoja, joihin ajattelin viitata muutaman hetken ajan, koska emme saa varmaan pitää tätä salia liian pitkään. Ja minä olen myös, helluntailaisten keskuudessa, aika hidas, tiedättehän.

29    Muistan. Olen ehkä kertonut teille. Kun näin ensimmäisen kerran helluntailaispastorin, se oli pastori Robert Daugherty St. Louisista. Tuskin kukaan teistä tunsi häntä. Olette nähneet hänen pikkutyttönsä todistuksen kirjassa. Hän oli… Hän oli… Hän oli parantunut Pyhän Vituksen tanssitaudista, ja he olivat luovuttaneet hänen suhteensa. Ja niin tapasin ensimmäiset helluntailaiset.

30    Ja menin kuuntelemaan hänen saarnaansa, ja – ja voi, hän osasi saarnata. Hän ei edes odotellut mitään. Ja hän saarnasi, kunnes hän vetäisi itsensä ilmaa täyteen, ja oli sinertävä kasvoiltaan, ja hänen polvensa loksahtivat yhteen, ja hän hypähteli lattialla. Sitten hän vetäisi henkeä, ja kuulitte häntä melkein kaupungin laidalla, kun hän jatkoi saarnaamista. Ja ajattelin: ”Voi ei, en voi edes ajatella niin nopeasti.”

31    Minun on vain varattava itselleni aikaa. Olen aika hidas, ja alan myös vanheta, tiedättehän, hiljalleen, joten toivon, että kestätte minua muutaman hetken.

32    Yksi asia on varma, jonka tiedän, ettei se petä, ja se on Hänen Sanansa. ”Taivas ja maa katoavat, mutta Hänen Sanansa ei koskaan katoa.” Käännetäänpä nyt, jos teillä on Raamattu ja haluatte lukea siitä, Jesajan kirjaan, Jesajan 53. lukuun. Haluaisin lukea tämän vain siksi, että saisimme hetkeksi tekstin, jonka päälle rakentaa kontekstin.

Kuka on uskonut ilmoituksemme?…Kenelle Herran käsivarsi on paljastettu?

Sillä hän on kasvava hänen edessään niinkuin taimi, niinkuin juuri kuivasta maasta; hänellä ei ole muotoa eikä komeutta, ja kun me näemme hänet, ei hänessä ole kauneutta, johon me ihastuisimme.

Hän on ihmisten halveksima ja hylkäämä, surun mies, … surun tuttu; ja me kätkimme häneltä kasvomme; hän oli halveksittu, emmekä me häntä arvostaneet.

Totisesti, hän on kantanut meidän surumme ja kantanut meidän murheemme, mutta me pidimme häntä lyötynä, Jumalan lyömänä ja vaivattuna”.

Mutta hänet haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden, häntä ruhjottiin meidän vääryytemme tähden; meidän rauhamme rangaistus oli hänen päällään, … hänen haavojensa kautta me olemme parantuneet”.

Me kaikki olemme lampaiden lailla eksyneet, olemme kääntyneet kukin omille teillemme, ja Herra… pani meidän kaikkien pahat tekomme hänen päälleen.

Hän oli ahdistettu ja vaivattu, mutta hän ei avannut suutaan; hänet vietiin kuin karitsa teurastettavaksi, ja niinkuin lammas on mykkä leikkaajansa edessä, … hän ei avannut suutaan.

Hänet otettiin vankilasta ja tuomiosta, ja kuka julistaa hänen syntyperänsä, sillä hänet erotettiin elävien maasta, ja minun kansani rikkomuksen tähden häntä lyötiin.

Ja hänet haudattiin jumalattomien joukkoon ja rikkaiden joukkoon hänet haudattiin kuollessaan, sillä hän ei ole tehnyt väkivaltaa eikä hänen suussaan ole ollut petosta.

Mutta Herra näki hyväksi, että hänet murskattiin, hän vaivasi häntä; kun sinä laitat hänen sielunsa syntiuhriksi, hän näkee siemenensä ja saa jatkaa elämäänsä, ja Herran mielisuosio kukoistaa hänen käsissään.

Hän näkee sielunsa vaivan, ja hän on oleva tyydytetty; hänen tuntemisensa kautta minun vanhurskas palvelijani vanhurskauttaa monia, sillä hän on kantava heidän syntivelkansa.

Sentähden minä annan hänelle osuuden suurten joukossa, ja hän jakaa saalista väkevien kanssa; sillä hän… antoi sielunsa kuolemaan, ja hänet luettiin rikollisten joukkoon, ja hän kantoi monien synnit ja rukoili rikollisten puolesta.

33    Haluan vain sanoa tämän, vain pieneksi tekstiksi. Haluan ottaa tekstin siitä, kuten: Jumalan tunnistama mestariteos.

34    Nyt, tämä olisi melkoinen teksti luettavaksi, mestariteoksen poimimiseksi. Mutta kun me katsomme sitä, niin kuin me ajattelisimme, se olisi kaikkea muuta kuin mestariteos, koska siinä sanotaan: ”Me kätkimme kasvomme häneltä, ja kun me näemme hänet, ei hänessä ole kauneutta, johon me ihastuisimme.” Ja monesti se, mitä me kutsuisimme mestariteokseksi, kun taas Jumalalla ei olisi mitään tekemistä sen kanssa. Koska ihmisen viisaus on Jumalalle hulluutta, mutta Jumalan hulluus on viisaampi kuin kaikki ihmisen viisaus.

35    Ja näemme tässä, että Jumala esittää meille kuvan jostakin asiasta. Haluaisin yrittää tuoda tämän kuvan eteemme, koska ymmärrän, että tämä saattaa olla viimeinen kerta, kun jotkut meistä tapaavat yhdessä. Emme ehkä koskaan enää näe toisiamme sellaisena kuin olemme nyt. Jos siis olemme kokoontuneet tätä tarkoitusta varten, emme siksi, että meidät nähtäisiin tai kuultaisiin…

36    Mutta olemme saaneet yhteyden toisiimme, kun meille tarjoiltiin tämä ihana ateria tänä iltana, pöydän ääressä, kun ruokimme fyysisiä ruumiitamme, ja nyt haluaisimme, että Jumala ruokkii sieluamme piilotetulla Mannallaan. Vain niiden pappien, jotka ovat päässeet sisään kaikkeinpyhimpään, on sallittu syödä Hänen Ruokaansa.

37    Ja jos huomasimme tänä iltana meidän – meidän pihvimme, en usko, että olen koskaan saanut niin hienoa pihviä kuin tänä iltana, kaikista paikoista, joissa olen pitänyt kokouksia, en ole koskaan saanut niin hienoa pihviä kuin tänä iltana tarjoiltiin. Nyt, näette, koska meidän oli nautittava tämä; jotta voisimme elää, jonkin oli kuoltava, jotta voisimme nauttia tästä yhteydestä ja myös ylläpitää elämäämme.

38    Juttelin vähän aikaa sitten erään kasvissyöjän kanssa, ja hän sanoi minulle: ”No, en ole samaa mieltä kanssasi.” No, hän – hän antoi minulle kirjeen ja halusi tavata minut kahden kesken. Ja hän sanoi: ”Veli Branham, olen aina pitänyt sinua pyhänä miehenä.” Hän sanoi: ”Mutta kun kuulin sinun sanovan, että söit kinkkua ja munia aamiaiseksi”, hän sanoi: ”Se… se järkytti minua”.

39    No, en laittaisi sitä hänen tielleen kompastuskiveksi. Nyt, se on hänen tapansa uskoa. Mutta minä sanoin: ”No, herra, jos en syö, en elä.”

40    Hän sanoi: ”Mutta, katsos, sinun oli syötävä sika ja tapettava kana.”

41    Sanoin: ” Herra, me elämme vain kuolleesta aineesta. En välitä siitä, mitä syötte. Te syötte vihanneksia. Te syötte. Syötte leipää, vehnä kuoli. Jos syötte maissia, maissi kuoli. Jos syöt papuja, papu kuoli.”

42    Mitä ikinä syötkin, voit elää fyysisesti vain siitä syystä, että jokin kuoli, jotta voisit elää. Mitä tahansa teetkin, vaikka joisit maitoa, bakteereja tai mitä tahansa, sinun on elettävä kuolleen aineen avulla. Ja se vain todistaa, että jos meidän on elettävä tätä luonnollista elämää ja voimme elää sitä vain kuolleen aineen avulla, jonkin täytyi kuolla, jotta voisimme elää Ikuisesti. Se on Jeesus Kristus, jonka Jumala antoi puolestamme lunnaiksi.

43    Ja nyt, kun tapasin ensimmäisen kerran helluntailaisia, menin Kaliforniaan, joka on tämän osavaltion vieressä, joen toisella puolella. Ja olin Los Angelesissa. En ollut koskaan elänyt tämän kuuluisan naispastorin, rouva Semplen… Aimee Semple McPhersonin aikana. Tapasin hänen poikansa Rolfin, hienon kristityn herrasmiehen, ja hänen vaimonsa ja perheensä. He ovat todella ihania ihmisiä, samoin tohtori Teeford ja monet Angelus-temppelin henkilökunnasta. Ja saarnasin siellä helluntailaisten 50-vuotisjuhlassa muutama vuosi sitten, ja minulla oli todella hienoa aikaa.

44    Niinpä kunnioittaakseni tätä naista, joka näytti esimerkkiä siitä, että hän yritti parhaansa ja esittää, mitä hänen sydämessään oli, osoitin hänelle kunnioitusta menemällä hänen haudalleen Forest Lawniin. Ja kun seisoin siellä hattu pois päästäni, ja – ja kumarruin ja kiitin Jumalaa tämän pienen palvelijattaren jalosta elämästä, se ryhmä, jonka kanssa olin, joukko pappeja, pyysi minua, josko tekisin matkan Forest Lawnin läpi… koko Forest Lawnin läpi. Ja siellä ruumishuoneen sisäpuolella, tai miksi sitä kutsutaankin, katselin eri kuvia ja näin Herran Ehtoollisen, ja jäin seisomaan. Monet teistä ovat huomanneet sen, kun siihen laitettiin valot, Viimeisen Ehtoollisen, ja kuulleet tarinan siitä.

45    Mutta yksi merkittävimmistä asioista, jotka näin siellä, oli se, että kun astutte sisään ovesta, joka on muistaakseni itäpuolella. Siellä oli Mooseksen patsas, joka oli Michelangelon elämäntyö, uskoakseni se oli, kuvanveistäjän, joka… Saatan olla väärässä miehen suhteen, mutta uskon, että se on oikein, Michelangelo, se… se suuri kuvanveistäjä, joka veisti tämän, tai kuvan Mooseksesta. Ja kun hän selitti sitä, opas, joka vei meidät läpi, hän sanoi, että se oli yksi suurimmista mestariteoksista, joita Michelangelo on koskaan tehnyt. Hän sanoi, että siihen kului paljon aikaa hänen elämästään, kovaa työtä.

46    Sitten huomasin, uskoakseni oikeassa polvessa. Patsas näytti täydelliseltä, sileältä, ja Mooseksella oli laintaulut kädessään ja pitkä parta. Ja se oli tietysti Michelangelon mielensisäinen käsitys siitä, miltä Mooseksen olisi pitänyt näyttää. Ehkä hän ei ollut koskaan nähnyt kuvaa, mutta omassa mielessään hän luonnosteli, miltä hänen mielestään Mooseksen pitäisi näyttää.

47    Ja tarina jatkuu, että heti kun hän oli saanut patsaan valmiiksi ja kaikki oli hiottu ja täydellistä, hän astui taaksepäin tarkastelemaan työtään. Ja kun hän inspiroitui niin paljon, kunnes se näytti niin paljon… Mitä hänellä oli mielessään, hän oli tehnyt sen käsillään. Se näytti niin paljon sellaiselta, ja kaikki ne vuodet, jotka hän oli odottanut sitä, kunnes hän oli niin inspiraation vallassa, että hän löi sitä polveen ja huusi: ”Puhu!” Ja Mooseksen jalassa, polvessa, on murtunut kohta, johon Michelangelo iski vasarallaan, sillä hän oli niin inspiroitunut.

48    Näettekö, hänen sisällään oli alussa jotain sellaista, että hän kuvitteli mielessään, miltä hänen mielestään Mooseksen pitäisi näyttää. Ja kun hän näki sen näkyvän edessään, juuri se, mikä hänellä oli mielessään, miltä hänen mielestään Mooseksen pitäisi näyttää, ja hän kantoi tuota näkyä mukanaan kaikki ne vuodet ja vuodet, kun hän otti suuren graniittikappaleen ja lohkaisi palan sieltä ja palan täältä ja merkitsi sen muistiin, koska sen piti olla täydellinen. Ja kun se valmistui täydelliseksi hänen edessään, hän näki sen ilmentymän, joka oli hänen mielessään. Sen takia hän inspiroitui lyömään kuvaa ja huutamaan: ”Puhu!”. Kaikki hänen vuosien uurastuksensa oli tuottanut tulosta. Hänen suuri kädentyönsä oli valmistunut.

49    Nyt näemme tuon, ja sain siitä inspiraation, koska ajattelin, että jalassa oleva jälki teki siitä mielestäni mestariteoksen. Koska jos se olisi ollut vain jokin muotokuva tai jokin Mooseksen kuva, jonkinlainen hahmo, jonka joku mies oli keksinyt… Mutta mies, joka teki työn, oli niin tyytyväinen siihen, että hän löi siihen. Ja tuo jälki siinä tekee siitä minulle mestariteoksen, koska se kuvastaa täydellisesti sitä, miltä hänen mielestään Mooseksen olisi pitänyt näyttää.

50    Oi, minä seisoin siinä. Minun oli pakko kävellä pois muutamaksi hetkeksi ajatellakseni, mitä se varmasti oli merkinnyt hänelle, ja mitä se merkitsi minulle tuolloin. Sitten mieleeni tuli tämä, josta haluan puhua teille.

51    Kääntäkäämme nyt ajatuksemme Michelangelosta suureen Kuvanveistäjään, Kaikkivaltiaaseen Jumalaan, joka alussa, ennen kuin oli päivää tai päivän sarastusta, ennen kuin oli atomia tai molekyyliä, Jumalalla oli mielessään ihminen ja se, miltä ihmisen tulisi näyttää, millainen hänen tulisi olla ja miten hänen tulisi toimia. Ja Hän halusi tuon ihmisen olevan osa Häntä: ”Niin Hän loi ihmisen omaksi kuvakseen, ja Jumalan kaltaiseksi Hän loi ihmisen.” Oi, kun Jumala alussa loi tämän mestariteoksen, jonkin, joka heijasti Hänen ajatuksiaan.

52    Muistakaa, että on vain yksi Iankaikkisen Elämän muoto, ja meidän… jopa meidän nimemme ja ajatuksemme olivat Jumalan kanssa ennen maailman perustamista. Koska nyt meillä on Iankaikkinen Elämä. Ja ollaksemme sellaisia, meidän on oltava osa Jumalaa. Meidän pitäisi siis olla samoin Hänen ajatuksissaan, koska meillä on Iankaikkinen Elämä, ja meidät oli ennalta määrätty tähän elämään. ”Ja meidän nimemme pantiin Karitsan Elämänkirjaan ennen maailman perustamista”, Ilmestyskirjan mukaan. Nyt, kun Jumalalla oli meidät ajatuksissaan, silloin meillä on Iankaikkinen Elämä, koska silloin Hän puhui meidät, ja me tulimme olemassaoloon. Ja sana on vain julkilausuttu ajatus. Jumalalla oli meidät alussa ajatuksissaan.

53    Nyt, kun Hän loi Aadamin, ensimmäisen ihmisen, kuinka täydellistä se olikaan. Hän näytti Jumalalta. Jumala, suuri Pyhä Henki, hautoi maan päällä, ja Hän… linnut tulivat ulos, ehkä, ja eläimet, erilaisia asioita, ja ne tulivat yhä enemmän sen Yhden muotoisina, joka hautoi. Kunnes lopulta syntyi laji, joka oli aivan samanlainen kuin se, joka hautoi, Jumala. Jumala oli tai ihminen luotiin Jumalan kuvaksi. Sitten, kun Hän sijoitti hänet tähän suureen puutarhaan, kuten Michelangelo sijoitti suuren elämäntyönsä ja kaikki suuret kuvanveistäjät, Jumala sijoitti käsityönsä Eedenin puutarhaan, tehden hänestä apulaisen. Millainen täydellinen tyydytys se olikaan Jumalalle, että Hänkin lepäsi. Oli vain lepoa. Hänen työnsä oli päättynyt.

Sitten tulee se surullinen tarina vihollisesta.

54    Nyt huomatkaa. Haluan teidän pitävän mielessä, että Jumala antoi tälle miehelle suojan. Hän antoi hänelle… Hän linnoitti hänet Sanansa sisälle, koska Hän kertoi heille, mitä he saattoivat tehdä ja mitä he eivät voineet tehdä.

55    Ja tälle samalle perustalle meidätkin on asetettu tänään, mitä voimme tehdä ja mitä emme voi tehdä. Ei ole väliä kuinka hyviä olemme, kuinka paljon käymme seurakunnassa tai teemme tätä, meidän on synnyttävä uudestaan. Näettekö? Niin on oltava.

56    Ja Jumala kertoi Aadamille, mitä hän sai tehdä ja mitä hän ei saanut tehdä. Hän asetti hänet Sanansa taakse.

57    Ja sitten vihollinen tuli sisään petoksen avulla ja ryömi Jumalan Sanan seinien läpi, koska ovi oli hänelle auki, ja hän turmeli tuon kuvan ja sai sen tekemään syntiä. Se on yksi surullisimmista tarinoista.

58    Ajatelkaa, että ihminen, joka luotiin Luojansa kuvaksi ja jolle annettiin seinä, jonka takana seistä, tuo Sana ei voisi koskaan pettää. Se on – se on kristityn toivo. Se on hänen kilpensä. Se on hänen haarniskansa. Se on hänen kallionsa tänään, pysykää Sanan takana; jokainen uskova.

59    Nyt, et saa koskaan tulla pois Tuon takaa. Kun teette niin, avaatte oven viholliselle, kun he sanovat: ” Oi, no, voitte tehdä vähän sitä ja vähän tätä.” Jumala haluaa teidän erottavan itsenne kaikesta, mitä kutsutaan synniksi. Asettaudu kokonaan syrjään Häntä varten ja vain Häntä varten.

60    Hänellä on tarkoitus elämässäsi, jokaisen yksilön elämässä, niin ettei kukaan muu maan päällä voi ottaa sinun paikkaasi. Jumalalla on jotakin sinua varten. Sinut on luotu sellaiseksi. Sinut tehtiin sellaiseksi tarkoitusta varten. Jumala on suvereeni työssään. Hän jopa… Asiat ovat erilaisia. Me olemme erilaisia, toinen toisistamme.

61    Huomaamme sen eläinten elämässä. Huomaamme, että eläinten elämässä on yksi eläin, jonka Jumala teki kuormaeläimeksi, kuten hevosen, ja – ja sen on tehtävä työtä. Ja lehmä on uhri. Mutta leijona ja tiikeri vaeltavat metsässä ilman työtä tai mitään. Hän loi suuren eläimen, kuten norsun, ja sitten teki pienen pikkuisen, kuten hiiren. Nyt, kuka voi sanoa Jumalalle, mitä tehdä ja miten tehdä se? Hän tekee sen omalla tavallaan.

62    Ja Hän tekee vuoret. Hän tekee aavikot. Hän tekee meret. Hän tekee tasangot. Hän tekee erilaisia puulajeja, kovaa puuta, palmuja ja niin edelleen. Hän tekee sen.

63    Hän tekee ihmisistä erilaisia. Hän antaa meille jokaiselle erilaisen paikan. Eikä palmu voi koskaan olla pähkinäpuu. Pähkinäpuu ei voi koskaan olla palmu. Kukaan ei voi ottaa sinun paikkaasi, eikä sinun pidä yrittää ottaa kenenkään toisen paikkaa. Koska olette Jumalalle yksilöitä, ja Jumalalla on teille tarkoituksensa. Hän loi sinut tällä tavalla. Te sanotte: ”Miksi Hän teki sen?”. Hän on suvereeni. Hänellä on syy siihen, että se on näin.

Mutta me huomaamme, että me olemme kaikki Sanan vartioimia.

64    Taivaalla me katselemme taivaankappaleita. Raamattu sanoo, että jokainen tähti on erilainen kuin toinen. Siellä on Sirius ja eri tähdet. Ja Mars ja Jupiter, kaikki ne, ne eroavat toisistaan. Aurinko on erilainen kuin kuu ja kuu on erilainen kuin tähdet. Ja on Enkeleitä, kuten Serafit ja Kerubit, ja Enkeleitä ja suuria Enkeleitä, eriasteisia. Ja jopa tulevassa uudessa maailmassa maan kuninkaat tuovat kunniansa kaupunkiin.

65    Me tulemme aina olemaan sellaisia. Koska Jumala ei ole Sears eikä Roebuckin Harmony House. Hän on monipuolisuuden Jumala. Hän tekee toisesta yhdenlaisen ja toisesta toisenlaisen. Mutta meidän on palveltava Häntä sillä tavalla, miten Jumala on meidät luonut, ja oltava iloisia ja pysyttävä Hänen Sanansa takana. Ja sillä tavalla Jumala teki sen.

66    Mutta kun huomaamme, että vihollinen pääsi tuon Sanan läpi, tähän, Jumalan kätten työhön, hän pilasi sen. Ja juuri siten hän tekee nytkin. Hän livahtaa tuon käden työn läpi, vihollinen yrittää tehdä meistä Kirkkojen maailmanneuvoston. Ja ihminen on… Miksi, eihän yksi ihminen voi edes olla samaa mieltä toisen kanssa, miten me saisimme koko maailman olemaan samaa mieltä yhden ihmisen kanssa? Ja niin pian kuin teette sen…

67    Meillä on Yksi, jonka kanssa meidän on pysyttävä sopusoinnussa, se on Jumala. ”Ja alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala”. Ja Sana on yhä Jumala ja tulee aina olemaan Jumala, koska Jumala on Sanassa. ”Ja Sana tuli lihaksi ja asui keskuudessamme”, Jumalan Pojan persoonassa.

68    Nyt saamme selville, että kun Hän löysi tämän suuren turmion, joka näytti siltä, että jos kyseessä olisi ollut sinä ja minä, ja olisimme käyttäneet kaiken sen ajan ja vaivannäön, olisimme potkaisseet sen nurin ja antaneet sen mennä, mutta ei Jumala, Hän ei halunnut antaa työnsä mennä pilalle. Tällainen on Jumalan rakkaus. Ei ihme, että runoilija sanoi:

Jos me musteella valtameren täyttäisimme,
ja taivas olisi pergamentista tehty;
ja jokainen varsi maan päällä olisi sulkakynä,
ja jokainen mies olisi kirjuri;
ja kirjoittaisimme Jumalan rakkaudesta, joka on ylhäällä,
tyhjentäisimme valtameren kuiviin;
Tai jos käärö sisältäisi kaiken,
se ulottuisi taivaan äärestä toiseen.

69    Näettekö Jumalan rakkauden! Sen jälkeen kun ihminen oli langennut ja tahallaan avannut oven viholliselle, joka oli tullut sisälle ja pilannut hänet ja saattanut hänet kuoleman valtaan, Jumala ei silti halunnut, että hänet kukistettaisiin. Hän tuli alas ja aloitti kaiken alusta. Hän aikoi tehdä tuon ihmisen uudelleen.

70    Hän teki Aadamin kanssa liiton: ”Tee näin, äläkä tätä; tee näin, äläkä tuota; älä koske, älä käsittele, älä maista.”

71    Mutta huomaamme, että kun Hän aloitti uudelleen, Hän aloitti Aabrahamin kanssa. Ja Aabrahamin kohdalla Hän aloitti ehdottoman liiton kanssa. Ei ”jos tahdot”. ”Minä olen. Olen jo tehnyt sen. Olen siunannut sinut, sinut ja sinun jälkeläisesi, ja niin edelleen, sinun jälkeesi.” Se oli ehdoton liitto. Hän aloitti jälleen Aabrahamin kanssa, Hänen luomistyönsä, ja nyt ehdottoman liittonsa kanssa. Sitten, kun saamme selville, Hän otti lähtökohdaksi Aabrahamin ja antoi hänelle liiton, ehdottoman, lupauksen kanssa.

72    Sitten Hän tuli patriarkkoihin, me tulemme seuraavaksi, Vanhassa testamentissa, kun menemme eteenpäin. Tässä Hän näytti työnsä perustan. Nyt meillä on Aabraham, Iisak, Jaakob, Joosef; neljä patriarkkaa.

73    Nyt, Aabraham edusti uskon työtä, uskoa, koska Aabraham oli usko. Hänellä oli suuri usko, koska ”hän ei horjunut Jumalan lupauksessa epäuskon tähden”. Kun, sanoisimme, ”pelimerkit olivat mennyttä”, ja kaikki oli häntä vastaan, hän piti silti kiinni Jumalasta.

74    Sitten meillä on Iisak, joka oli rakas poika, joka edusti rakkautta, koska Aabraham oli Jumalan esikuva, ja kun Iisak uhrattiin, 1. Mooseksen kirjan 22. luvussa, huomaamme, että hän kantoi puut ylös kukkulalle, ja kaikki kuvasi Kristusta, kuvasi ennalta Häntä. Ja sitten tuli oinas, joka uhrattiin hänen sijastaan.

Nyt se oli uskoa, rakkautta.

75    Ja Jaakob, joka tarkoittaa ”syrjäyttäjää”, ja se tarkoittaa petturia. Ja me ymmärrämme, että Jaakobin elämä todella edusti armoa, koska kyseessä oli Jumalan armo, koko ajan, Jaakobin kanssa.

76    Sitten tulee Joosef. Joosefia vastaan ei ole mitään. Hän oli täydellinen. Jumalan profeetta, joka tuli esiin veljiensä joukosta. Ja häntä vihattiin, ilman syytä, ja hänet myytiin. Ja kaikin tavoin hänen elämänsä oli Jeesuksen Kristuksen elämän esikuva. ”Hän tuli omiensa luokse, mutta Hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.” Niin kuin Joosef oli veljiensä vihaama, heitetty kaivoon, oletettiin kuolleeksi; otettiin pois, korotettiin faraon oikealle puolelle. Ja kun hän jätti valtaistuimen, puhallettiin pasuunaan, ja jokaisen polven oli kumarrettava Joosefin edessä.

77    Me huomaamme, että Jeesus myytiin melkein samaan hintaan kuin Joosef. Nostettiin ylös – kuopasta – ja nousi ylös taivaaseen; istuu Jumalan oikealla puolella. Ja kun Hän tulee sieltä, ”pasuuna soi, ja jokaisen polven on taivuttava ja jokaisen kielen on tunnustettava Hänet”, täydellisyys.

Se oli uskoa, rakkautta, armoa ja täydellisyyttä.

78    Sitten tulee tämän suuren veistoksen keho. Profeetat tekivät sen. Profeetat olivat kehon tekeminen.

79    Sitten lopulta tuli tämän suuren ruumiin pää, joka oli Kristus itse. Kaikki profeetat olivat ennustaneet Hänestä. Kaikki perustavat työt olivat ennustaneet Hänestä. Aina Eedenin puutarhasta lähtien, siitä hetkestä lähtien, jolloin Hän aloitti: ”Minä panen vihollisuuden sinun siemenesi ja käärmeen siemenen välille.” Ja huomaamme, että Hän aloitti sieltä ja nousi patriarkkojen kautta profeettoihin ja tuli sieltä eteenpäin. Jälleen kerran Hän näki oman heijastuksensa, kun naisen kohdusta syntyi eräs Mies maan päälle, joka oli Jumalan Mestariteos. Hän oli Jumalan Poika, Jeesus Kristus. Syy, miksi Hän oli sitä, oli se, että Hän oli täydellisesti Sana.

80    ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala”. Ja Sana tuli lihaksi ja asui keskellämme.”

81    Nyt näemme Hänessä heijastuvan täydellisen mestariteoksen. Hän oli niin täydellinen, Jumalan kaltainen, kunnes Hän sanoi: ”Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko Minua. Vaikka minä… Ettekö voi uskoa Minua? Uskokaa tekoihin, sillä ne todistavat teille, kuka Minä olen.”” Pidän siitä. Näettekö? Hän sanoi: ”Jos ette usko Minua…” He sanoivat: ”Sinä olet ihminen, joka teet itsestäsi Jumalan vertaisen.”

82    Hän sanoi: ”Jos ette voi uskoa Minua, uskokaa tekoihin, joita Minä teen. Ja jos Minä en tee Hänen tekojaan, joka on Minut lähettänyt, niin silloin teidän ei tarvitse uskoa Minua.”

83    Niinpä jokaisella kristityllä pitäisi tänä päivänä olla samanlainen todistus. Jos tässä Jumalan luvatussa Sanassa, jos elämämme ei täytä ja vastaa täsmälleen sitä, mitä Sana sanoi, meillä ei ole oikeutta kutsua itseämme kristityiksi, jos emme ole uudestisyntyneitä. Jeesus sanoi Markuksen evankeliumissa luvussa 16: ”Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Näettekö? Ei ”he voivat; heidän pitäisi; he luultavasti tulevat”. He tulevat tekemään sen. Kuvanveistäjä on se, joka teki meidät. Seurakunta on se, joka on veistetty. Se on – se on Kristuksen Ruumis.

84    Nyt huomaamme, että se heijasti Häntä täydellisesti. Kuvanveistäjällä oli nyt Sana, joka heijastui jälleen Mestariteoksessa ja jota kutsuttiin Hänen Pojakseen, Jumalaksi, Immanueliksi. Ajatelkaa, että ihminen antautui niin, kunnes Jumala tunnisti itsensä siinä, tuossa ruumiissa, ja Hänestä tuli… Hänestä ja Jumalasta tuli yksi. ”Minä ja Isäni olemme Yksi. Minun Isäni asuu Minussa. Minä teen aina sitä, mikä miellyttää Isää.”

85    Mitä jos tämän päivän kristityllä voisi olla tuollainen todistus? Sinä olisit mestariteos täällä Yumassa, kadulla. Vaikka olisitkin pesijätär tuolla pesualtaan ääressä, olisit silti mestariteos Jumalalle, kun voisit sanoa: ”Minä teen aina sitä, mikä miellyttää Jumalaa”, ja koko maailma voisi nähdä Jeesuksen Kristuksen työn heijastuvan sinussa.

86    Kerrotaan, että kerran, vanha kulta, ennen kuin heillä oli sulatuslaitos. He… He ottivat kullan ja hakkasivat sitä, hakkaajat, intiaanit, alkuaikoina, kun Arizona oli nuori. He hakkasivat kultaa, kunnes hakkaaja näki oman heijastuksensa kullassa. He hakkasivat siitä kaiken rautapyriitin, kuonan, lian, kunnes hakkaaja näki oman peilikuvansa kuin peilissä, hakkaamalla sitä.

87    Nyt, Evankeliumi saa aikaan juuri sen. Niin monet ihmiset eivät pidä siitä, että heitä käännetään ja hakataan. Seurakunta tarvitsee tänä iltana hyvää, vanhanaikaista, Pyhän Hengen hakkaamista, maailman ja maailman asioiden hakkaamista. Sitä helluntailaisuus tarvitsee tänä iltana. Sitä meidän liikkeemme tarvitsevat tänä iltana, hyvää, vanhanaikaista, kultaa kääntävää hakkaamista, kunnes koko maailma on lyöty meistä ulos ja Jeesus Kristus heijastuu.

88    Antakaa minun saada käsiini tällainen kourallinen ihmisiä tänne tänä iltana, jotka ovat täysin Kristukselle omistautuneita ja joiden elämä on omistettu Kristukselle. Minä voin tehdä enemmän tällä kourallisella, tai pikemminkin Jumala voi tehdä enemmän tällä kourallisella ihmisiä täällä, kuin te voisitte tehdä koko Kirkkojen maailmanneuvoston kanssa Jumalan valtakunnan hyväksi. Yksi ihminen, joka antautuu täysin Hänen käsiinsä, siinä on kaikki, mitä Jumala tarvitsee.

89    Mutta näettekö, me emme ole halukkaita pysymään paikoillamme ja antamaan Hänen lyödä tätä puolta, tuota puolta, lyödä pois tätä, lyödä pois tuota, lyödä pois tätä ajatusta ja tuota ja antaa Jeesuksen Kristuksen heijastua meissä. Me katselemme liikaa elokuvia. Meillä on aivan liikaa televisioita. Meillä on liikaa muita maallisia huvituksia, kunnes seurakunta on menettänyt makunsa ihmisten keskuudessa. Se johtuu siitä, että Pyhä Henki siirtyy pois ja jotain muuta siirtyy sisään. Näin on, ystävät.

90    Kuulen todistuksia, vanhanaikaisilta helluntailaisilta, kuinka he pitivät rukouskokouksia koko yön. Isämme ja äitimme, neljäkymmentä, viisikymmentä vuotta sitten, rukoilivat koko yön. Ihmiset vihasivat heitä kadulla. Ja me ajattelemme nykyään, että jos kaikki eivät taputa meitä olkapäälle, niin meissä on jotain vikaa. ”Voi teitä, kun kaikki puhuvat teistä hyvää.” Hän oli ihmisten halveksima ja hylkäämä, ja me olemme hänen kuvansa. Aamen.

91    Se, mitä tarvitsemme tänä päivänä, on joitakin todellisia, aitoja rukouskokouksia, siivoamista, aina saarnastuolista vahtimestariin asti, koko talo on siivottava, Jumalan toimesta, hakattava, heijastettava Hakkaajan Kuvaa, Evankeliumia, jota saarnataan Kristuksen ylösnousemuksen voimalla. Näin on.

92    Tämä pieni sosiaalinen evankeliumi, jonka mukaan toimimme yhdessä, ja taputtelemme tätä olkapäälle ja teemme tästä diakonin ja tuosta presbyteerin tai jotain muuta sellaista, ne molemmat ovat politiikkaa. Tapahtuiko juuri näin Nikeassa, Roomassa? Me haluamme päästä eroon tuosta touhusta. Metodistit, baptistit, presbyteerit, helluntailaiset ja kaikki, meidän on päästävä siitä pois.

93    Politiikka ei kuulu Seurakuntaan. Pyhän Hengen on otettava Seurakunta haltuun, eikä poliittisten äänestysten perusteella, kuka on kuka. ”Jumala asetti seurakuntaan muutamia apostoleiksi, joitakin profeetoiksi ja joitakin opettajiksi, evankelistoiksi ja pastoreiksi.” Eivät ihmiset äänestäneet heitä sinne. Jumala asetti heidät sinne Pyhän Hengen kutsumana, rukouskokouksissa, käsien päälle laskemisen ja Jumalan edessä pysymisen kautta.

94    Mutta nykyään olemme sosiaalistaneet uskontomme niin, että se on melkein kuin politiikkaa, ja me pelaamme sitä kaikissa kirkkokunnissamme. Me olemme… Kukaan ei voi osoittaa toista. Olemme kaikki syyllisiä. Niistä löytyy aitoja miehiä ja aitoja naisia. Mutta ongelmana on mielestäni se, että keskuudessamme on tullut vähemmistöksi aidot ihmiset, jotka haluavat uskoa ja haluavat Jumalan voimaa. Liian moni on tullut mukaan vain sosiaalisen toiminnan kautta: ”No, tämä on hyvä mies. Hän on hieno mies.”

95    Meillä on hyviä seurakuntia. Rakennamme hyviä kirkkoja ja parempia kirkkoja kuin ennen. Se on hyvä asia. Sitä vastaan ei ole mitään. Pidän siitä, että seurakunta menestyy.

96    Mutta, veli, mieluummin näen sen menestyvän Herran voimassa kuin menestyvän maallisissa asioissa. Palatkaa taas Evankeliumin pariin! Palatkaa takaisin Jumalan voimaan! Palatkaa takaisin helluntaihin, sellaisena kuin se oli alkuaan. Mutta, näettekö, ongelmana on se, ettemme halua ottaa vastaan tuota lyömistä.

97    Voit sanoa jotakin jostain moraalittomasta asiasta, jota seurakunta tekee, tai jostain sosiaalisesta asiasta, ja silloin he torjuvat sinut ja sulkevat ovet. Et voi tulla sisään, näettekö, koska heillä on kokous ja he sulkevat sinut ulos. He eivät halua sinua enää. He sanovat: ”Olet hullu. Olet menettänyt järkesi.” Mutta niin kauan kuin se on NÄIN SANOO HERRA, minulle on aivan sama, mitä muut sanovat. Tarvitaan Kristuksen voima muuttamaan ihminen. Tarvitaan Kristuksen voima pitämään ihminen.

98    Ja kuten Jeesus sanoi kerran: ”Katsokaa liljoja. Ja kuitenkin minä sanon teille, että Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.” Salomo kaikessa loistossaan oli upea näky. Siitä ei ole epäilystäkään. Hän oli suuri asia maailmalle ja suuri mies Jumalan edessä. Mutta Salomon vaatteessa ei ollut elämää. Se oli pala materiaalia, joka oli luultavasti leikattu pois lampaan selästä. Mutta liljalla oli elämä.

99    Se, mitä me tänään tarvitsemme, on Kristuksen elämä sisällämme. Se on se, mikä puhdistaa; ei ulkoiset asiat, käännetyt kaulukset tai psykologian tutkinto tai jokin muu. Tarvitaan ylösnousseen Kristuksen voima tekemään meistä sellaisia kuin meidän pitäisi olla. Jumalalla ei ole muuta suunnitelmaa kuin antaa Pyhän Hengen hallita ja vallita Seurakunnassa.

100    Oi, Jumala, Hän oli niin Jumalan kuvan kaltainen, kunnes Hänestä ja Jumalasta tuli Yksi. ”Minä ja Isäni olemme Yksi.” Oi, sentään! Kuinka elävää se olikaan, että Jumala asui Hänessä niin, että koko Hänen elämänsä oli kietoutuneena Jumalaan. Ei ihme, että se oli mestariteos!

Saatana tuli Hänen luoksensa.

101    Aina kun Jumala luuli, että hänellä oli mestariteos, Saatana tuli väliin. Hän pääsi Moosekseen, ja hän rikkoi käskyt. Mutta kun hän tuli tähän Mestariteokseen, se oli Jumalan oma valinta. Aamen. Hän oli… Hän oli määrännyt hänet ennalta. Se ei auttanut häntä. Hän pysyi uskollisena Jumalalle, kun Jumala katsoi Häntä ja näki, että Häntä kiusattiin neljäkymmentä päivää erämaassa, kuten Moosesta. Tietenkin kaikki nuo miehet olivat hänen esikuviaan. Laki oli rikottu. Mutta kun Saatana, suuri kiusaaja, tuli ja yritti kiusata Häntä, hän huomasi, ettei löytänyt sieltä Moosesta. Ei, herra. Hän joutui viiden tuhannen watin, voltin jännitteeseen, joka poltti hänen siipensä, kun hän hyppäsi tuota Yhtä vastaan.

102    ”On kirjoitettu”, Hän sanoi. Näettekö? Aadam epäonnistui. Mutta Jeesus, toinen Aadam, tuo Mestariteos, joka oli tullut, Lunastajaksi, Hän sanoi: ”On kirjoitettu: ’Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta’.” Siinä Hänellä oli Mestariteos. Kyllä, herra. Hän sanoi jotain muuta. Hän sanoi: ”On myös kirjoitettu: ’Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi’.” Väisty, Saatana.” Siinä oli Mestariteos. Mitä Hän teki?

103    Ei sanomalla: ”Kerron seurakunnalleni. Pyydän vanhimpia tekemään niin ja niin. Piispa tulee tekemään niin ja niin.”

104    Hän sanoi: ”On kirjoitettu.” Sen taakse Hän laittoi ensimmäisen Aadaminsa, ja hän lankesi, ja Saatana turmeli sen. Mutta hän ei pystynyt turmelemaan tätä Yhtä, mitä tahansa hän tekikin. Niin kauan, kunnes hän…

105    Jumala sanoi: ”Tämä on minun rakas Poikani. Kuulkaa häntä. Minä annan kaiken Hänen haltuunsa. Te, kuulkaa Häntä.” He olivat Yksi. He olivat tuo Yksi ja sama. Jumala asui Hänessä ja teki Hänestä Jumalan, Immanuelin, maan päällä. Hän oli täydellinen Karitsa, oi, täydellinen lunastuksen Mestariteos. Se miellytti Jumalaa, niin kuin Michelangeloakin, Hän oli niin inspiroitunut Hänen elämästään. Me huomaamme…

106    Minulla on Kirjoitus kirjoitettuna tässä. Markus 9:7, jos haluatte lukea sen. Kun… Se on Kirkastusvuori. Kun Hän oli siellä ylhäällä Kirkastusvuorella, huomaamme, että siellä ilmestyi Mooses ja siellä ilmestyi Elia.

107   Ja sitten, ensimmäiseksi apostoli Pietari innostui niin paljon, että hän sanoi: ”Rakennetaan tähän kolme majaa. Tehdään tästä kolme organisaatiota. Tehdään kolme kirkkokuntaa: yksi Moosekselle, yksi Elialle ja yksi Sinulle.”

108    Hänen vielä puhuessaan kuului ääni pilvestä. Se sanoi: ”Tämä on minun rakas Poikani. Olen niin mielistynyt Häneen, että lyön Häntä teidän vuoksenne. Kuulkaa Häntä. Hän tulee puhumaan.”

109    ”Hänet haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden. Hänet murskattiin meidän rikkomuksiemme tähden.” Hän oli Karitsa, Jumalan Karitsa, täydellinen Uhri. Kukaan ei ole koskaan elänyt Hänen laillaan, eikä kukaan ole koskaan sen jälkeen ollut Hänen kaltaisensa. Hän oli täydellinen Mestariteos, joka vastasi täsmälleen Jumalan Sanaa.

110    Alussa Jumala antoi Sanansa, osan tätä ajanjaksoa varten, osan sitä varten, osan sitä varten.

111    Tässä kohtaa ihmiset ovat nykyään niin harhaanjohdettuja ja hämmentyneitä. He yrittävät rakentaa jotain, joka tapahtui neljäkymmentä, viisikymmentä vuotta sitten. Me olemme… Se, se annettiin tuota ajanjaksoa varten.

112    Mitä hyötyä Moosekselle olisi ollut tulla Eenokin viestin kanssa? Mitä hyötyä olisi ollut Moosekselle, jos hän olisi tullut Nooan sanoman kanssa? Mitä hyötyä Jeesukselle olisi ollut tulla Mooseksen sanoman kanssa? Näettekö? Ja mitä hyötyä olisi ollut Wesleylle tulla Lutherin sanoman kanssa? Mitä hyötyä olisi ollut helluntailaisille tulla Wesleyn sanoman kanssa? Ymmärrättekö mitä tarkoitan?

113    Kaikki on kerrottu täällä Raamatussa, ja meidän on tiedettävä aika ja hetki, ja meidän on tiedettävä, mikä on meitä varten. Ja siinä me epäonnistumme tänään. Me luemme kaikkea muuta kuin Raamattua. Tämä on se päivä, jota meidän pitäisi elää. Juuri tähän päivään Jumala on asettanut meidät tänne. Katsokaamme Sanaan.

114    Juuri sen takia he eivät nähneet Jeesusta; fariseukset, saddukeukset ja herodialaiset. Tuon päivän eri järjestöillä oli asiat niin tiukasti ja niin täydellisesti sovittu, ettei ollut mitään keinoa paeta, he ajattelivat. Mutta kun Hän tuli, Hän ehdottomasti… Hän oli erilainen kuin mitä he kaikki ajattelivat. Hän oli pieni, nöyrä Kaveri, joka oli syntynyt seimeen, jolla oli… Hänen oletettiin olevan avioton Lapsi, ja kaikkea sellaista.

115    Mutta silti Hän tuli juuri sillä tavalla kuin Raamattu sanoi Hänen tulevan. Ja he olivat tottuneet siihen, mitä Mooses sanoi, ja Mooses puhui Hänestä. Hän sanoi: ”No, jos olisitte tunteneet Mooseksen, olisitte tunteneet Minut. Mooses puhui minusta.” Ja silti he eivät voineet nähdä sitä. He olivat niin kiinni perinteissään, etteivät he kyenneet näkemään sitä. Mutta, näettekö, Hän ei tullut heijastamaan heille tuon päivän organisaatioita. Hän ei tullut heijastamaan uskonnollista lahkoa.

116    Hän tuli heijastamaan Isää, ja Isä oli Sana. Aamen. Nyt tunnen itseni todella uskonnolliseksi. Hän tuli heijastamaan Isän Sanaa. Jumala sanoi, että Hän olisi siellä, ja siellä Hän oli, Jumalan suuren käsityön täydellinen Mestariteos. Oi, sentään! Hän oli täydellinen heijastus Hänestä. Hän heijasti kaikkea sitä, mistä Jumala oli puhunut. Hän heijasti sitä, mitä Aadam sanoi Hänestä. Hän heijasti kaikkea, mitä profeetat sanoivat, mitä patriarkat sanoivat. Kaikki mitä Hän sanoi, Hän oli Sanan täyttymys. Kaikki esikuvat täyttyivät Hänessä. Kyllä. Hänestä tuli Uuden testamentin Jehova. Hän oli Vanhan testamentin Jehova. ”Sana silloin”, joka oli Tulipatsaassa, ”tuli ilmi ja asui keskuudessamme.” Vanhan testamentin Jehovasta tuli Uuden testamentin Jeesus. Hän oli Jumalan täydellinen heijastus.

117    Oi, jospa tämän päivän Seurakunta vain voisi heijastaa tuota ensimmäistä Seurakuntaa, kun Pyhä Henki laskeutui helluntaina! Jospa tämän päivän kristityt voisivat heijastaa sitä! Me olemme risteytynyt joukko siihen nähden, mitä he olivat.

118    Kun saavuin tänne tänään, katselin, kun tulin tänne alas, erään pikku Casa Granden tai joidenkin näiden pienten paikkojen kautta, huomasin, että siellä oli puuvillafarmi, ja siellä oli erilaisia sinimailasia. Siellä oli oltava tuulimyllyjä, joilla pumpattiin vettä, jotta se voisi jatkua. Miksi? Se ei kuulu sinne. Ei todellakaan. Mutta katsokaa vanhaa kaktusta, vaikka ei olisi satanut viiteen vuoteen, se olisi silti elossa. Jos sitä ei kastella muutamaan päivään, se kuolee. Näettehän, se ei ole alkuperäinen.

119    Sellaisia me olemme. Meitä pitää hoivata ja tehdä meistä seurakunnassa tärkeitä ja taputella ja kutsua tällaiseksi, tuollaiseksi tai joksikin muuksi.

120    No, alkukristityt olivat karuja. He eivät välittäneet siitä, kuka taputti heitä selkään. He heijastivat Jeesusta Kristusta niin paljon, että he sanoivat… Heitä pidettiin tietämättöminä ja oppimattomina. He eivät olleet käyneet lukiota, eikä heillä ollut korkeakoulututkintoa. ”Mutta he huomasivat, että he olivat olleet Jeesuksen kanssa.” Sitä he tarvitsevat, kristityt tänä päivänä, että heidän huomattaisiin olleen Jeesuksen kanssa. Teissä on jotain, mikä on erilaista. Tiedän, että se ei ole… On epäsuosittua sanoa niin, mutta me emme etsi suosiota. Kristityt eivät etsi jotain helppoa.

121    Eräällä vanhalla sisarella seurakunnassani oli vuosia sitten tapana seistä ja laulaa laulua:

Onko minut kannettava kotiin Taivaaseen
mielyttävällä kukkaisvuoteella,
kun muut taistelevat voittaakseen palkinnon
ja purjehtivat läpi veristen merien?
Ei, minun on taisteltava, jos haluan hallita.

122    Ajattele, mitä tekisit, jos olisit täällä ja kaikki olisi Jeesusta Kristusta vastaan, jos olisit elänyt Hänen aikanaan. Te elätte siellä, veljeni, sisareni. Näin on. Hän on edelleen Sana. Katsokaa, miten Sitä poljetaan tänä päivänä. Katsokaa, miten he yrittävät organisoida sitä ja yhdistää sitä ja kaikkea sellaista maailman kanssa. Pysykää siitä kaukana. Asettukaa seisomaan Jeesuksen Kristuksen ja Hänen Sanansa puolesta. Älkää antako minkään estää sitä. Pysykää Sen kanssa.

123    Kuten se vanha kiinalainen pesulanpitäjä, joka tuli tänne Arizonaan ja Kaliforniaan vuosia sitten. Hän ei osannut kirjoittaa sanaakaan englantia. Hän tuskin osasi sitä. Te veitte pyykkinne hänelle. Tiedätkö, mitä hän teki? Hänellä oli pieniä paperilappuja, joihin ei ollut kirjoitettu mitään. Hän vain repi paperinpalasen ja antoi sinulle yhden palan. Kun palasit takaisin, sen paperin piti vastata hänen paperiaan, tai et saanut pyykkiäsi. Se on paljon parempi. Voitte kopioida nimen, mutta ette voi huijata häntä, koska paperinpalasen on täsmättävä täsmälleen hänen paperinpalasensa kanssa.

124    Näin myös Jumala teki liittonsa. Kokemuksemme ei ole tarkoitus sopia johonkin uskontunnustukseen, dogmiin tai kirkkokuntaan, vaan sen on tarkoitus sopia Jumalan Sanan, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Oikein. Kun tulemme Kristuksen luokse, silloin Kristus vaatii meitä. Hän repi Hänet kahtia Golgatalla. Osan Hän nosti ylös ja asetti oikealle puolelleen, joka oli ruumis. Henki, Hän tuli, lähetettiin takaisin tänne tekemään Hänelle Morsian. Ja tuon saman kokemuksen, joka oli Kristuksessa, on oltava meissä.

125    Hän oli – Hän oli aivan niin täydellinen, kunnes Hän miellytti Kuvanveistäjää ja innoitti Häntä niin paljon, että Hän löi Häntä Golgatalla. Oi, sentään! Nyt me näemme Hänet niin kuin Raamattu sanoo, Jumalan Mestariteoksena. ”Me näemme Hänet Jumalan lyömänä, lyötynä ja ahdistettuna.” Siinä on todellinen mestariteos. Kun ’Angelo löi häntä, se teki…

126    Jos Hän olisi vain elänyt hyvän elämän, Hän olisi ollut kuin jotkut ihmiset, jotka nykyään saarnaavat sosiaalista evankeliumia: ”Hän oli profeetta.” Hän oli profeetta, mutta Hän oli enemmän kuin profeetta. Hän oli Jumala. Hän oli Immanuel.

127    Ja se, mikä teki Hänestä minulle ja teille Mestariteoksen, oli se, että Jumala löi Häntä. Hän löi Häntä Golgatalla. Jos Häntä ei olisi lyöty… Ei ollut väliä, kuinka monta kuollutta Hän oli herättänyt, kuinka hienosti Hän oli saarnannut, kuinka hieno Hänen elämänsä oli, mitä Hänen vaatimuksensa olivat, Hänet oli todistettu siellä. Hän oli niin tyytyväinen, Jumala oli, kunnes Hän oli ainoa ihminen, joka koskaan oli seisonut maan päällä, että Jumala saattoi lyödä Häntä muiden puolesta. Tuota Täydellistä lyötiin epätäydellisten puolesta. Koko luomakunta, joka oli langennut Aadamin kautta, lunastettiin Jeesuksen Kristuksen kautta. Jumalan Mestariteos on kestänyt koetuksen. Miten Hän teki sen? Sanan välityksellä. ”On kirjoitettu: ’Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta’.”

128    Oi, kristitty ystävä, pue päällesi koko Jumalan haarniska. Älä seiso takapenkillä jonkun pienen ajatuksen kanssa jostakin uskontunnustuksesta tai jostain, jonka takana seisot. Pue päällesi koko Jumalan haarniska, kun menet taistelemaan vihollista vastaan, kuten Herramme teki. Hän osoitti, että heikoin kristitty voi voittaa Saatanan pelkästään Sanan avulla. Hänellä oli voimia, Hän olisi voinut lyödä Saatanan miten tahansa, mutta Hän ei käyttänyt niitä. Hän otti vain Sanan ja voitti hänet Sen avulla. ”On kirjoitettu. On kirjoitettu.” Kaikkialla: ”On kirjoitettu.” Niinpä Hän voitti Saatanan Jumalan Sanan avulla.

129    Nyt, se oli täydellinen Mestariteos, ja Jumala löi Sitä. Millainen esimerkki se oli! Kuinka todellinen asia! Puhutaanko Michelangelon veistoksesta tuolla, jossa Moosesta lyötiin jalkaan? Raamattu sanoi: ”Tämä Mies oli kaikkein eniten häväisty”. Häntä runneltiin niin paljon, ettei Hän edes näyttänyt ihmisen pojalta. Häntä hakattiin. Häntä ruhjottiin. Hän oli verinen. Hänet riisuttiin.” Hän… Kaikkea, mitä vain voitiin tehdä. Hän näytti vain… vain isolta kasalta verta ja luita, jotka kävelivät yhdessä. Hän ei edes näyttänyt ihmiseltä, kun Hän raahautui ylös Golgatalle. Jumala löi Häntä meidän puolestamme. Se tekee Hänestä täydellisen Mestariteoksen.

130    Oi, kuinka rakastankaan Häntä, kun tiedän, että Hän teki sen minun vuokseni. Kuinka me voisimme – kuinka voisimme pystyä siihen? Kukaan ei pystyisi siihen. Kukaan ei ole sen arvoinen. Olimme täällä ilman toivoa. Me olimme ilman Jumalaa. Me olimme ilman mitään keinoa lunastukseen. Jokainen meistä syntyi seksin kautta, ja meidän oli vain maksettava hinta. Mutta Hän tuli, Täydellinen, ja oli niin täydellinen ja niin sovelias, kunnes Jumala löi Häntä sinun ja minun puolestani.

131    Nyt, lähes kahden tuhannen vuoden ajan, Jumala on yrittänyt leikata Hänelle mestarillista Morsianta, jota kutsutaan Seurakunnaksi. Näin on. Miten Jumala tekee sen? Hän tekee sen koskaan muuttumattomalla menetelmällään, Sanalla. Jumala ei koskaan muuta menetelmäänsä. Kuka tahansa, sinä voit. Sinä muutut. Minä muutun. Aika muuttuu. Maailma muuttuu. Mutta Jumala ei muutu, Hän on täydellinen. Hän ei muutu. Ja niin kuin Hän tekee kaiken ensimmäisellä kerralla, Hän tekee sen joka kerta samalla tavalla.

132    Hän pelasti ihmisen kerran, koska tämä teki parannuksen. Sillä tavoin hän pelastaa ihmisen uudelleen. Hän paransi yhden ihmisen, koska hänellä oli uskoa. Hän parantaa seuraavan ihmisen samalla perusteella. Hän ei koskaan muuta tapaansa, koska Hän on suvereeni ja Hän on Iankaikkinen. Hän on ääretön, kaikkialla läsnä oleva ja kaikkitietävä. Hän on Jumala. Ja siksi Hänen ei tarvitse pyytää keneltäkään viisautta. Hänen ei tarvitse odottaa, että Hän oppisi lisää. Hän ei tarvitse uutta tutkintoa. Hän on täydellinen. Ja minkä tahansa tutkinnon ja minkä tahansa asian Hän tekee ensin, Hänen ensimmäinen päätöksensä pysyy ikuisesti samana. Se ei voi koskaan muuttua. Oi, kuinka iloinen olenkaan!

133    Ja kun Hän teki ensimmäisen mestariteoksensa, Hän asetti hänet Sanan taakse. Kun Hän teki toisen Mestariteoksensa, Hän oli Sana. Aamen. Hän oli Sana, ei Sanan takana. Vaan Hän oli Sana. Jumala ei koskaan muuta suunnitelmaansa. Juuri sillä tavoin Hän lähti tekemään ensimmäistä seurakuntaansa, Sanalla.

134    Nyt, Jumala, Sana, alussa Hän oli riippumaton kaikista muista, kaikesta muusta, kaikista muista ihmisistä. En sano tätä ollakseni erilainen. Jumala on erottelija. Tiedättekö sen? Puhutte integraatiosta? Jumala on erottelija. Hän todellakin tekee niin. Hän erottaa kansansa maailmasta. Hän erotti Israelin, kansansa. Hän yrittää erottaa seurakuntansa maailmasta, mutta seurakunta haluaa jatkaa maailman kanssa. Mutta Hänen kansansa on edelleen erillään, erotettu Hänelle. Kuka Hän on? Sana.

135    Kuinka voi ihminen saada Pyhän Hengen kasteen, ja Pyhä Henki kirjoitti Sanan, ja ihminen voisi saada Pyhän Hengen kasteen ja kieltää Sanan? Miten Pyhä Henki sinussa voi kieltää oman Sanansa, joka on asetettu eteesi? En voi ymmärtää sitä. Sen on oltava samaa mieltä Sanan kanssa. Ja jos henki sinussa ei sano jokaiselle Jumalan lupaukselle ”aamen”, on jotain vialla.

136    Veli Fred Sothmann tai joku täällä tänä iltana lainasi: ”Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.” Hän on Sana. Se on totta. Hän on aina sama, ja teidän henkenne täytyy painottaa sitä ”aamenella”.

137    ” Oi, Hän, eräällä tavalla Hän on.” Kaikella tavalla Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.

138    Nyt huomaamme, että Jumala alkaa tehdä Hänelle – morsianta Kristukselle. Niinpä… Morsiamen on samaistuttava Hänen kanssaan ja Hänessä, koska se on osa Häntä. Morsian on osa Häntä. Hän on osa Häntä. Tuon päivän Sana, Morsiamesta tulee osa tuota Sanaa, sillä se on Kristus. Nyt, uskotteko te sen? Meidän on oltava Kristuksessa. Kristuksessa, meidän on oltava Kristuksesta, Kristuksessa, osa Kristusta.

139    Mikä on nainen, kun hän ottaa miehen tai mies ottaa naisen? Naisen on oltava osa miestä. He eivät ole enää kaksi. He ovat yhtä.

140    Ja kun Jumala ja Kristus tulivat yhdeksi, he olivat Yksi. Sillä Jumala oli Sana, ja Sana tuli lihaksi. Lihasta ja Sanasta tuli Yksi. Ja kun seurakunnasta tulee Kristuksen Morsian, hän ja Evankeliumit ovat sama.

141    Miten voitte sitten sanoa: ”Ihmeiden päivät ovat ohi”? Kuinka voitte sitten sanoa: ”Hän ei ole sama eilen, tänään ja iankaikkisesti”? Kuinka voisitte sanoa: ”Nuo asiat kuuluvat apostolille tai opetuslapselle tai johonkin toiseen päivään”, kun olette osa Häntä?

142    Kun Hän sanoi: ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun Sanani ei koskaan katoa.” Entä Ilmestyskirjan 22. luku, kun Hän pääsi Kirjan kirjoittamisen loppuun? Hän sanoi: ”Minä todistan, että jos joku lisää Siihen yhdenkin sanan tai ottaa Siitä yhdenkin sanan pois, niin hänen osansa otetaan pois Elämänkirjasta.”

143    Miten me sitten voimme tulla taivaaseen ja sanoa: ”No, minä uskon tähän, mutta en usko tuota”? Teidän on oltava koko Sana, sillä olette osa Häntä. Tällä tavoin Jumala yrittää tehdä Seurakuntansa tänä päivänä, ei uskontunnustuksen avulla. Ja he yrittävät pakottaa meidät siihen, ihmiset. Voitte nähdä sen tulevan. Kirjoitus on seinällä. Ei kestä enää kauan, kunnes meistä tulee maailman kirkko. Ja jokaisen seurakunnan on joko sopeuduttava siihen tai kestettävä olosuhteet. No, oletteko valmiita kestämään sen? Teidän on parempi olla tekemättä sitä vain siksi, että se on mielestänne oikein.

144    Teillä on parasta olla Kristus sisällänne, koska tuo Sana on ikuinen, ja tuo Sana herättää teidät jälleen henkiin. Teistä tulee osa tuota Sanaa. Te tulette samastuneeksi Sanan kanssa.

Tänään sinä sanot: ”Olen kristitty.”

145    ”Mihin uskontokuntaan sinä kuulut?” No, sillä ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa.

146    On ihan ok, että meillä on kirkkokuntia. En vastusta sitä. Mutta, näettekö, se on sitä, mitä ihmiset ovat… Monet ihmiset sanovat, että hajotan kirkkokuntia, potkin niitä. Minä en tee niin. En, herra. Kirkkokunnat, ne ovat ihan ok. Se on aivan kuten työsopimukset, tai jotain sellaista. Mutta kun sanotte: ”Olen kristitty, koska kuulun tiettyyn seurakuntaan”, se ei tarkoita mitään. Teidän on oltava Kristuksesta, ja Kristus on Sana. Ja monesti nuo kirkkokunnat ovat yhtä kaukana Sanasta kuin itä on lännestä.

147    Teidän on pysyttävä tuon Sanan kanssa ollaksenne Morsian. Jos olette Morsiamessa, olette Sanassa, ja Sana on teissä. Ja Sana, joka heijasti Jumalaa Kristuksen kautta, heijastaa samaa Jumalaa sinun kauttasi. Aamen. Aamen tarkoittaa ”olkoon niin”. Niin olkoon. Uskon sen olevan Totuus. Teidän on samaistuttava Hänen kanssaan.

148    Nyt, jos aion olla todellinen aito amerikkalainen, jos aion olla tämän kansakunnan todellinen kansalainen, minun on samaistuttava sen kanssa. Minun on oltava kaikki mitä se on koskaan ollut, oikein tai väärin. Minun on oltava kaikki mitä se on, oikein tai väärin, kaikki mitä se tulee koskaan olemaan, oikein tai väärin. Minun on samaistuttava tähän kansakuntaan, jos aion olla amerikkalainen. Onko se oikein? Sen loistossa tai häpeässä, vapaudessa tai liekissä, mitä se sitten onkin, minun on oltava sen kuolemattomuuden tekijä. Minun on seisottava osana sitä. Kaikki mitä se on, minäkin olen. Kaikki mitä se on koskaan ollut, minäkin olen. Ja mitä siitä koskaan tulee, minun on oltava osallinen siitä. Näin on.

149   Ajatelkaa sitä muutaman hetken ajan. Sitten, ollakseni sitä, amerikkalaisena… Sanon sen teille, jotta näette sen varmasti, kun lopetan.

150    Ollakseni amerikkalainen minun on samaistuttava kaikkeen, mitä se on koskaan tehnyt. Niinpä laskeuduin Plymouth Rockille, esi-isieni kanssa. Olin Plymouth Rockilla pyhiinvaeltajien kanssa. Olin siellä heidän kanssaan. Ratsastin Paul Reveren kanssa eräänä yönä varoittaakseni tätä kansakuntaa sen vaaroista. Minun oli pakko olla, jos olen amerikkalainen.

Te sanotte: ”Oi, veli Branham!”

151    Odotahan hetkinen. Raamattu sanoo Heprealaiskirjeen 7. luvussa, että ”Leevi, joka sai kymmenykset, maksoi kymmenykset, kun hän oli Aabrahamin kupeessa, kun hän tapasi Melkisedekin”, hänen iso-iso-isoisänsä, ja se luettiin hänelle. Kun hänen lapsen-lapsen-lapsensa oli hänen kupeissaan, kun Aabraham maksoi kymmenykset Melkisedekille, Jumala luki sen hänelle. Tekikö Hän sen? Aivan oikein.

152    Mitä ikinä tämä kansa onkin, sitä olen minäkin. Näin on. Niinpä laskeuduin Plymouth Rockille. Ratsastin Paul Reveren kanssa.

153    Ylitin Valley Forgen, olin jäisellä joella George Washingtonin kanssa. Olin yksi niistä amerikkalaisista sotilaista, joilla ei ollut kenkiä, marssiessaan brittejä vastaan. Jalkojani palelsi sinä aamuna, kun käärin jalkani. Näin Washingtonin tulevan erämaasta märkänä, vyötäröönsä asti märkänä, koska hän oli rukoillut koko yön. Olin paikalla, kun se tapahtui.

154    Seisoin Stonewall Jacksonin rinnalla, kun vastustus oli niin suuri. Kun pohjoisen armeijat lähetettiin sinne, he sanoivat: ”Kaikki joukot ovat perääntyneet.”

Sanottiin: ”Missä Jackson on?”

155    Sanottiin: ”Hän seisoo kuin kivimuuri.” Seisoin siinä hänen kanssaan; pieni, pikkuruinen kaveri, sinisilmäinen.

156    Häneltä kysyttiin kerran: ”Miten voitte kestää, kun vastustus on niin suuri?”

157    Erittäin vaatimaton mies, hän potkaisi saappaansa, tuolla tavoin, ja sanoi: ”En koskaan ota juotavaa suuhuni, ennen kuin kiitän Kaikkivaltiasta Jumalaa.” Seisoin hänen kanssaan hänen vakaumuksessaan. Seisoin Stonewall Jacksonin rinnalla. Näin on.

158    Olin Bostonin teekutsuilla. Autoin heittämään osan brittiläisestä teestä mereen. Minun oli oltava, ollakseni amerikkalainen. Kyllä, herra. Kyllä, herra. Allekirjoitin itsenäisyysjulistuksen Thomas Jeffersonin kanssa. Soitin Vapauden kelloa 4. heinäkuuta 1776.

159    Samaistun hänen vallankumoukselliseen häpeäänsä, kun veli taisteli veljeä vastaan ja isä poikaa vastaan. Minun on samaistuttava hänen häpeäänsä, samoin kuin samaistun hänen kunniaansa. Se on täsmälleen oikein.

160    Olin Wake Islandilla, kun kaikki nämä sotilaat menettivät henkensä. Näin heidän tehneen sen. Näin heidät, kun he valtasivat Wake Islandin. Autoin nostamaan lipun Guamissa. Varmasti.

161    Kaikki mitä se oli ja mitä se koskaan teki, kaikki mitä se on nyt, sanon ylpeänä, että olen osa sitä, koska olen iloinen voidessani olla amerikkalainen. Ettekö tekin ole?

162    Ollakseni kristitty minun on oltava samanlainen. Halleluja! Kyllä, herra. Jos olen kristitty, silloin saarnasin evankeliumia ja varoitin tulevasta tuomiosta Nooan kanssa. Kyllä, herra. Olin osa sitä siellä, silloin siellä. Olin osa Jumalan taloutta.

163    Olin Mooseksen kanssa palavan pensaan luona. Minut karkotettiin Egyptistä Mooseksen kanssa. Lähdin pakoon erämaahan, ja olin hänen kanssaan palavan pensaan luona. Kuulin Hänen äänensä. Näin Hänen kirkkautensa. Näin Tulipatsaan tuossa pensaassa puhumassa Moosekselle.

164    Olin hänen kanssaan Punaisella merellä, kun se aukeni. Näin Tulipatsaan asettuvan Siinain vuorelle. Söin mannaa erämaassa ja join lyödystä kalliosta. Halleluja! (En tunne itseäni viisikymmentäviisi vuotta vanhaksi juuri nyt.) Aamen. Kyllä, herra. Minä söin mannaa erämaassa, heprealaisten lasten kanssa siellä erämaassa. Ja minä join tuosta samasta lyödystä kalliosta.

165    Seisoin Joosuan kanssa sinä aamuna, kun hän katseli Jerikon muureja, ja hän näki Miehen seisovan. Hän veti miekkansa ja juoksi Häntä vastaan. Hän sanoi: ”Oletko Sinä meidän puolellamme. Oletko vihollisemme puolella?”

166    Hän sanoi: ”Minä olen Herran sotajoukon Päällikkö.” Näin Joosuan heittävän miekkansa maahan. Minä polvistuin Joosuan kanssa, kun kumarruin Hänen, Herran sotajoukon Päällikön, edessä. Minä näin Jerikon muurien sortuvan pasuunan äänen soidessa.

167    Näin Joosuan sanovan: ”Aurinko, seiso paikallasi. Ja kuu, seiso Ajalonin yllä. Älä liiku.” Näin auringon seisovan paikallaan, eikä kuu lakannut antamasta valoaan. Näin kaiken sen tapahtuvan.

168    Olin Danielin kanssa leijonien luolassa, heprealaislasten kanssa tulisessa pätsissä.

169    Olin Elian kanssa siellä, kun koko maailma kääntyi häntä vastaan, ja Ahab ja kaikki heidän Iisebelinsä kaikkine kampauksineen ja muine tuon päivän asioineen, heidän maaleineen ja puutereineen, kaikkineen, joita seurakunnnassa oli. Seisoin Elian kanssa, esittäen sanoman puhtaana ja kirkkaana, Jumalan Sanan mukaisesti. Halleluja! Pysyin hänen kanssaan Karmelin vuorella, kun hän seisoi yksin siellä. Näin hänen rukoilevan tulen alas taivaasta.

Olin Daavidin kanssa, kun hän löi Goljatin. Kunnia Jumalalle!

170    No, jos olen kristitty, olen samaistunut kaikkeen tuohon. Minun on oltava osa sitä. Kyllä, herra.

Profetoin Jesajan kanssa hänen aikanaan.

171    Olin Johanneksen kanssa Jordanilla, kun hän näki kyyhkysen laskeutuvan Hänen päälleen. Seisoin Johanneksen kanssa Jordanilla.

172    Näin Hänen parantavan sairaita, herättävän Lasaruksen, herättävän Jairuksen tyttären takaisin elämään sen jälkeen, kun tämä oli kuollut. Näin sen.

173    Olen samaistunut Hänen kanssaan Hänen kuolemassaan. Kuolin hänen kanssaan, kun hän kuoli Golgatalla, ja nousin ylös pääsiäisaamuna hänen kanssaan hänen ylösnousemuksensa voimasta. Olen sen todistaja tänä iltana. Kuolin Hänen kanssaan Golgatalla, nousin ylös Hänen kanssaan pääsiäisenä. Halleluja! Ollakseni osa Häntä, minun on samaistuttava Hänen kanssaan. Samaistuin Hänen kanssaan Hänen kuolemassaan. Samaistuin Hänen kanssaan Hänen kärsimyksessään. Samaistuin Hänen kanssaan, kun kirkkokunnat hylkäsivät Hänet. Minä samaistuin Hänen kanssaan, kun Hänet ajettiin ulos temppelistä, kun Hänet yritettiin heittää, päästä eroon Hänestä. Olin Hänen kanssaan siellä. Olin Hänen kanssaan Hänen kuolemassaan, nousin ylös Hänen kanssaan ylösnousemuksessa.

174    Ja minä olin niiden sadan kahdenkymmenen kanssa, kun he kiipesivät yläsaliin. Kyllä, herra. Minä näin sen mahtavan tuulenpuuskan, joka tuli Taivaasta. Puhuin kielillä voideltujen kanssa helluntaipäivänä. Halleluja! Olin siellä, koska olen samaistunut Hänen kanssaan. Kunnia Jumalalle! Näin on. Saarnasin Pietarin kanssa Apostolien teot 2:ssa. Oi, saarnasin hänen kanssaan siellä.

175    Saarnasin Paavalin kanssa Mars-kukkulalla, kriitikkojen edessä. Kyllä, herra. Minun oli oltava.

176    Olin Johanneksen kanssa Patmoksen saarella. Näin näyn Hänen Tulemuksestaan. Minä olin. Minä näin Lutherin. Olin hänen kanssaan reformaation aikana. Olin Wesleyn kanssa.

177    Ja nyt olen täällä Yumassa, Arizonassa. Halleluja! Minut on samaistettu tänä iltana, täällä tässä Stardust-motellissa, ihmisryhmän kanssa, joka uskoo samaan asiaan. ”Ja nyt me istumme yhdessä taivaallisissa paikoissa Kristuksessa Jeesuksessa.” Halleluja! Odotan Hänen tuloaan kirkkaudessa, jonain näistä päivistä. Samaistuneena Hänen kanssaan!

Eläen hän rakasti minua, kuollessaan hän pelasti minut;
haudattuna hän vei syntini kauas pois;
ylösnousten hän vanhurskautti vapaaksi iankaikkisesti:
Jonain päivänä Hän on tuleva – oi, ihana päivä!

178   Minut on nyt samaistettu Pyhän Hengen kasteessa; en jotain täällä kadulla, jotain neljäkymmentä vuotta sitten. Minulla on se juuri nyt, Jumalan kirkkaus ja voima, syntien anteeksiantamus. Näen Hänen parantavan sairaita, avaavan sokeutuneiden silmät, näen Hänen ennustavan asioita, lukevan ihmisten sydämiä. Olen samaistunut Hänen kanssaan Hänen palvelutyössään tänä päivänä. Kunnia Jumalalle! Olen samaistunut Hänen kanssaan, vapautusta varten tänä viimeisenä päivänä. Luotan siihen, että saan olla osa sitä suurta Morsianta, joka on tulossa jonain näistä päivistä.

179    Ei ole väliä, mitä maailma sanoo, he voivat kutsua meitä ”hulluiksi, hysteerisiksi tai Beelzebubeiksi tai harhaoppisiksi”, miksi tahansa he haluavatkin. Haluan silti tulla samastetuksi tuon ryhmän kanssa. Olen yhä siellä. Pysyn edelleen siellä. Olen syntynyt siellä. Haluan pysyä siellä. Olen aina siellä, koska Jumala asetti minut sinne. Minä olen. Jätin kirkkoni, voidakseni samaistua pyhien kieriskelijöiden kanssa. Olen yksi heistä. Olen samaistunut heidän kanssaan.

He sanovat: ”Billy, olet menettänyt järkesi.”

180    Ehkä olen, mutta löysin Kristuksen mielen. Löysin Hänen Sanansa, löysin Hänen Läsnäolonsa, löysin, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti!… en välitä siitä, mitä muut siitä ajattelevat. Minä olen tällainen. Minä olen se, jonka on samaistuttava. Olen samaistunut Hänen kanssaan, Jumalan Sanan kautta. Hän sanoi: ”Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Olen iloinen, että olen samaistunut sen kanssa. Kyllä, herra.

181    Tiedättehän, vanha mestariviulisti, erään kerran, olette kuulleet tarinan, hänellä oli vanha viulu ja hän huutokauppasi sitä, hän halusi myydä sen, mutta kukaan ei halunnut ostaa sitä. He sanoivat: ”Kuka tarjoaa dollarin? Kuka tarjoaa puolitoista dollaria?” Lopulta: ”Menossa kerran, menossa kahdesti, puolellatoista dollarilla.”

182    Lopulta vanha harmaahiuksinen mies astui yleisön joukosta. Te tiedätte tarinan. Hän otti sen ja sanoi: ” Antakaa se minulle.” Hän laittoi jouseensa hartsia ja soitti sillä muutaman kerran. Ihmiset alkoivat itkeä. Kyyneleet alkoivat valua heidän kasvoiltaan, tuolla tavalla.

183    Ja kun he tekivät niin, huutokaupanpitäjä aloitti uudelleen ja sanoi: ”Kuka tarjoaa,” hän sanoi: ”tuhat dollaria, kaksi tuhatta, viisi tuhatta?”

184    Mikä sai aikaan eron? Mestari, hän, joka tunsi sen, hän, joka rakensi sen, hän tiesi, miten siitä saataisiin irti se, mitä siinä oli.

185    Ja niin kauan kuin yritämme saada seurakuntamme irti uskontunnustuksista ja kirkkokunnista, emme koskaan onnistu siinä. Antakaa ihmiskunnan Mestarirakentajan, joka loi ihmisen omaksi kuvakseen ja joka rakentaa itselleen Morsiamen samaa asiaa varten, antakaa Hänen Pyhän Hengen jouseniskunsa iskeä tämä Sana sydämeenne kerran, ja siitä tulee paras esimerkkimme. Riippumatta siitä, kuinka monessa suuressa seurakunnassa käytte ja kuinka monta nimeä kirjassa on, se saa aikaan enemmän Jeesuksen Kristuksen hyväksi kuin kaikki seurakunnat ja kirkkokunnat ja uskontunnustukset ja maailmankirkot ja järjestöt koko maailmassa.

186    Hän on tekemässä Morsianta. Kyllä, herra. Hän hakkaa nyt lastuja, hakkaa maailman pois. Oi, seurakuntaan liittyminen ja uskontunnustukset ja kirkkokunnat ja dogmit, ne kaikki on leikattava pois seurakunnasta; niiden muodolliset ajatukset, niiden välinpitämättömyys, niiden opit ja asiat. Tulkaa takaisin ja antakaa Mestarin ottaa jousi käteen. Antakaa Mestarin ottaa teidät käteensä, lyödä Sanaa ja sanoa: ”Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.”

187    Sanokaa: ”Aamen, Herra. Tee minusta, muovaa minua, tee minusta, Herra, sellainen kuin minun pitäisi olla.” Silloin asiat muuttuvat.

188    Sitten: ” Kun Minut korotetaan maasta, niin Minä vedän kaikki ihmiset luokseni.” Kyllä, herra.

189    Hän leikkaa teistä nyt pois, leikkaa teitä vain Hänen Sanaansa varten, leikkaa kaikki uskontunnustukset ja dogmit ja kaiken muun pois teistä, yrittäen saada teidät takaisin Morsiameksi Pojalle, toiseksi mestariteokseksi, osaksi Sanaa. Sanaa.

190    Jeesus ei voinut ottaa sitä paikkaa. Muistatteko, kun he lukivat tuona päivänä kirjasta? Hän luki vain osan profetiasta ja jätti loput siitä viimeisiä päiviä varten. Meidän pitäisi ottaa tuo osa.

191    Niinpä Hän on leikannut, haluaa leikata seurakunnan pois, aivan kuten Hän teki Pojan kanssa, aivan kuten Hän teki Morsiamen ja Yljän kanssa. Ollaksesi Hänen Morsiamensa, sinun on oltava osa Häntä. Ei osa uskontunnustusta, ei osa kirkkoa, ei osa uskontokuntaa, vaan osa Häntä. Mistä tahansa muusta muodosta hakattu, ei tule toimimaan. Teidät on hakattava Sanasta. Maailma leikataan pois teistä, ja jätetään vain Sana elämään teissä.

192    Suuri Kuvanveistäjä luottaa sinuun, joka olet valmis seisomaan ja muokkautumaan Hänen vaatimuksensa kaltaiseksi, jota Hänen Sanansa edellyttää. ”Viimeisinä päivinä Minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle. Poikasi ja tyttäresi tulevat profetoimaan.” Kristus on lihaksi tulleen Sanan tunnistettu Mestariteos. Sinua pyydetään samaistumaan Hänen kanssaan, saman Sanan kautta, ollaksesi mestariteos Morsiamelle.

193    Nyt, veljet, Jumalalla oli silloin mestariteos esiteltävänä maailmalle, ja nyt Hän haluaa tänään mestariteoksen. Oletko sinä halukas? Oletko valmis, kristitty ystäväni? Oletko todella varma, että elämäsi heijastaa niin paljon Kristuksen tähden, riippumatta siitä, mitä maailma sanoo. He sanovat: ”Olet menettänyt järkesi. Olet tullut hulluksi. Menit ja liityit tuohon joukkoon pyhiä kieriskelijöitä.” Älä kiinnitä siihen mitään huomiota.

194    Jos et ole todella oikeasti pelastunut, et ole tuossa Ruumiissa, ja että Jumalan Sana on sinussa ja heijastaa itseään, niin että Kristuksen elämä heijastuu sinun kauttasi; veli, sisar, älä ota sitä riskiä. En välitä siitä, kuka olet, millaisia kokemuksia sinulla on, anna tuon Sanan heijastua lävitsesi joka päivä, koska Jumala ottaa näinä viimeisinä päivinä morsiamen Pojalleen, Jeesukselle Kristukselle.

Kumartakaamme päämme.

195    Rakas Taivaallinen Isä, kuinka karkea tapa toimia älykkään ihmisjoukon edessä. Koulutukseni on riitt… riittämätön, Herra. Rukoilen, että suuri Pyhä Henki upottaisi nämä sanat ihmisten sydämiin, että he ymmärtäisivät, mitä tarkoitin, jos he eivät voineet ymmärtää minun tapaani sanoa asioita hakkaamalla, Herra. Mutta sydämessäni näen, mitä Sinä yrität tehdä.

196    Uskon, Isä, että Morsiamen on oltava osa Yljästä. Hänen on oltava samanlainen kuin Ylkä, sillä hän on osa Häntä. Hän ei voi koskaan, koskaan olla Hänen Morsiamensa, ennen kuin hänestä tulee osa Häntä. Ja se on osa tänään Sanaa, joka sanoo, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.

197    Vehnänjyvä, joka kerran eli maan päällä ja putosi maahan, nousi ylös sen jyvän kaltaisena, joka meni maahan. Ja, Herra, helluntaipäivänä tuli esiin suuri Seurakunta. Sieltä tuli toinen vehnänjyvä, josta tehtiin Ylkä ja Morsian viimeistä päivää varten.

198    Huomaamme, että se putosi maahan, Häntä varten, tuhannen vuoden ajaksi. Nikean kirkolliskokouksesta lähtien se makasi mätänemässä maassa.

199    Kriitikot kirjoittivat kirjan Hiljainen Jumala, ”joka antaa pienten lasten kuolla, leijonien tappaa, ja antaa heidän tulla poltetuksi.” Ja gladiaattorit surmasivat kristittyjä marttyyreiksi ja polttivat heitä paaluissa.” Jospa tuolla miehellä olisi vain ollut hengellistä ymmärrystä!

200    Tuon vehnän piti mädäntyä maassa, mutta se nousi jälleen esiin, ei siinä muodossa, jossa se meni maahan. Se meni maahan vehnänjyvän näköisenä, mutta kun se tuli esiin, siinä oli joitain terälehtiä, kuten nuoressa vehnässä, joka nousee esiin.

201    Lopulta se kasvoi Lutherista Zwingliin ja edelleen eteenpäin, ja lopulta siitä tuli tähkä. Se muuttui Wesleyn aikana. Näytti hieman enemmän vehnältä ja enemmän siltä kuin miltä terälehdet näyttivät. Se on palaamassa taas takaisin omaksi itsekseen.

202    Sitten huomaamme, että se tuli esiin, jyvä, joka näytti melkein samalta kuin todellinen. Ja jos vain menisitte alas ja vetäisitte kuorta pois, niin huomaisitte. Tuossa ensimmäisessä vehnänjyvässä ei ole lainkaan jyvää. Se on akana, lehti. Herra, tuo suuri helluntaiherätys, joka lähti liikkeelle, sen täytyi olla sellainen, Herra, suojellakseen vehnää, kun se tulee. Sillä ei ollut mitään paikkaa, minne Se olisi voinut mennä.

203    Nyt, Isä, tiedämme, että otamme kaiken luonnosta, koska Sinä olet luonut luonnon. Sinä lunastit maan: kastamalla sen, Nooan päivinä, hänen saarnansa jälkeen; Sinä tiputit Pojan veren maan päälle pyhittääksesi sen itsellesi; ja tulevana suurena aikakautena, uudistuksessa, Sinä poltat sen tulella polttaaksesi kaiken maallisen pois. Samoin kuin teet kristitylle, pelastat hänet: kastat hänet, pyhität hänet, sitten korjaat maailman hänestä ja otat hänet sitten omaksesi asettamalla Pyhän Hengen häneen.

204    Tiedämme, että tämä vehnä on tullut saman prosessin kautta. Koko luonto toimii samalla tavalla. Nyt, Herra, kun näemme, että kuori vetäytyy pois jyvästä ja muuttuu maailmalliseksi, Jumala, suo, että nuo jyvät… Kuoren on vetäydyttävä pois, jotta jyvä pääsee Pojan Läsnäoloon. Minä kuulen leikkuupuimurin olevan tulossa, Herra. Ei mene pitkää aikaa. Ja sitten suuri nostolaite vie Morsiamensa kirkkauteen, Jumalan Läsnäoloon.

205    Rukoilen, Isä, että siunaat meitä jokaista. Muistakaamme, Herra, että tämä on meidän tilaisuutemme. Meillä ei ehkä ole sitä huomenna. Tänään on tilaisuutemme. ”Tänään, niin pitkän ajan jälkeen, kun kuulette Hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne.” Herra Jumala, en tunne näitä ihmisiä. Jos täällä on joku, jolla ei ole tätä, suo tänä iltana, että he saavat Jumalan täyteyden ja täyttyvät Pyhällä Hengellä. Suo se, Isä.

206    Nyt kun päämme ovat kumarrettuina, myös sydämemme ovat kumarrettuina. Ystävät, suokaa anteeksi tapani tuoda sanomani hakkaamalla. Rukoilen, että Jumala vain näyttää teille, mitä tarkoitin. Jos… En halua, että kukaan katselee. Pitäkää vain päänne alhaalla. En halua. Kuka ikinä oletkin, jos et ole varma, että elämäsi…

207    Nyt, näettekö, mitä kukin noista prosesseista on saanut aikaan? He menivät organisaatioon. Mitä se sai aikaan? Henki lähti, siirtyi toiseen. Heti kun Luther oli organisoitunut, Se meni suoraan Wesleyyn. Wesley organisoitui; Se meni suoraan helluntaihin. Helluntai organisoitui; minne Se on menossa? Aivan kuten Tulipatsas, se vain jatkaa liikkumista.

208    Ja jotkut ihmiset sanovat: ”Olen helluntailainen.” Se on hyvä. ”Olen luterilainen.” Se sopii. Sitä vastaan ei ole mitään.

209    Mutta ystäväni, ystäväni, Vehnä on edelleen menossa eteenpäin. Meillä on ollut yksi suurimmista herätyksistä. Se on kestänyt pidempään. Historia osoittaa, että herätys kestää vain noin kolme vuotta. Tämä on kestänyt viisitoista vuotta tai enemmän, suuria parantamiskampanjoita, mutta nyt se on jäähtynyt. Katsokaa! Jokainen herätys synnyttää aina organisaation sen jälkeen. Miksei tämä tehnyt sitä? Jossain täällä ylhäällä perustettiin pieni veljien ryhmä, nimeltään Latter Rain, mutta se ei johtanut mihinkään, vaan putosi suoraan pois. Miksi? Kyse on Vehnän aikakaudesta, ystävät. Kyse on Vehnästä. Maan päällä on palvelustyö, joka on aivan samanlainen kuin se, joka meni maahan tuolla alussa, todellinen helluntaikokemus.

210    Seurakunnat ovat organisoitumassa. Ja toinen yrittää rakentaa suuremman kuin toinen, ja saada enemmän jäseniä ja asioita, organisaatioita, vähitellen. Me näemme sen. Minä olen helluntailainen. Näemme sen vetäytyvän pois. Mutta miksi? On tapahduttava niin, jotta Poika voi päästä Jyvään. Jos sitä ei olisi ollut siellä, ensiksi, jos sen ympärillä ei olisi ollut kuorta, sillä ei olisi ollut paikkaa minne mennä. Jumala teki sille kuoren, kuten maissille, vehnälle ja kaikelle muullekin, joka tulee ulos jyvästä. Tämän jälkeen ei ole perustettu mitään organisaatiota. Miksi? Siihen ei ole enää aikaa. Olemme lopussa.

211    Ja jos et ole juuri siellä, missä sinun pitäisi olla, ja sanot: ”Veli Branham, jos Jumala kuulee rukouksesi sairaiden puolesta, ja olen kuullut, mitä Herra on tehnyt vastauksena rukoukseen…” Ja olette kuulleet, että muut ihmiset maailmassa tänä päivänä rukoilevat. Sanotte: ”Minä… Rukoilisitko puolestani, että saan tuon kokemuksen, veli Branham? En ehkä näe sinua enää koskaan.” En ehkä koskaan näe sinua. ”Mutta rukoile, että minä olisin siellä. Minusta ei tunnu juuri siltä, että olisin siellä nyt. Mutta haluaisin, että rukoilisit puolestani, että olisin siellä.”

212    Nyt jokainen pää kumartuneena. Nostakaa kätenne ylös. Herra siunatkoon sinua, siunatkoon sinua ja sinua. Jumala siunatkoon sinua. Tässä ihmisryhmässä oli kai viisikymmentä, ehkä seitsemänkymmentä viisi kättä ylhäällä.

213    Nyt, rakas Jeesus, Sinä olet tuomari. Me olemme vain palvelijoita. Rukoilen, rakas Jumala. Ja – ja jos olen löytänyt armon Sinun silmissäsi, vastaa rukoukseeni. Näit, että kaikki kädet nousivat ylös. Tiedät, mitä heidän sydämessään oli. Uskomme, että heidät on määrätty Elämään. Ja Saatana, aivan kuten Aadamin päivinä, hän yrittää estää tuota mestariteosta tulemasta esiin. Pysäytettäköön se tänä iltana. Pysäyttäköön Jeesuksen Kristuksen Veri sen, ja tulkoot he esiin mestariteoksena Jumalalle. Suo se, Isä.

214    Samaistukoot he Kristuksen Sanassa. Hän sanoi: ”Ellei ihminen synny uudesti…” Saakoot he tuon uudestisyntymiskokemuksen. Saakoot he Pyhän Hengen kasteen, kaiken maailman asioiden korjauksen. He eivät halua sitä enää, Herra. Puhdista tuo maailma pois heistä ja aseta heidät mestariteokseksi ihmisten edessä. Suo se, Herra, että Sinä olisit onnellinen tässä puutarha-aikakaudessa, viimeisinä päivinä täällä, voidaksesi esitellä mestariteoksesi näistä miehistä ja naisista, pojista ja tytöistä, jotka pitivät käsiään ylhäällä. Suo se, Herra.

215    Siunaa tätä kaupungissa meneillään olevaa herätystä. Oi Jumala, rukoilen, että jokainen mies ja nainen, joka on lähistöllä, käy tuossa herätyskokouksessa. Ja täyttyköön jokainen heistä Pyhällä Hengellä, ja tapahtukoon vanhanaikainen herätys, joka pyyhkäisee tämän pienen kaupungin läpi, kunnes ihmiset kaikkialta tulevat. Suo se, Herra. Suo meille nämä asiat, Isä, sillä me pyydämme niitä Jeesuksen Nimessä. Aamen.

216    Minä rakastan Häntä. Minä rakastan Häntä. Rakastatko sinä Häntä? Paavali sanoi: ”Jos minä laulan, minä laulan Hengessä.” Mietin. Olen kaukana siitä, että olisin laulaja. Mutta mietin vain, voisimmeko yhdessä aloittaa tuon laulun: ”Minä rakastan Häntä”. Annatko meille äänen, sisar? ”Koska Hän rakasti minua ensin.” Olette kuulleet sen. Kuinka moni tietää sen? Katsotaanpa… Se on yksi vanhoista lauluistani. Rakastan laulaa sitä. Hyvä on…

217    Nyt vain kumarretaan päämme ja suljetaan silmämme, ja lauletaan nyt, Minä rakastan Häntä.

Rakastan Häntä, rakastan Häntä
Koska hän rakasti minua ensin
Ja osti pelastukseni
Golgatan puulla.

218    Hyräillään sitä. Jonain päivänä sateenkaaret pyyhkäisevät taivaan. Silloin kuuluu trumpetin ääni. Kristuksessa kuolleet nousevat ylös. Oi, kuinka me Sitä silloin haluammekaan!

Ja osti pelastukseni
Golgatalla.

219    Siellä Hänestä tuli Mestariteos meille.

220    Muistakaa vain, että kaikki mestariteokset, ennen kuin ne voidaan koskaan laittaa kuuluisuuksien saliin, niiden on ensin käytävä läpi kriitikoidensa sali. Kriitikoiden on tutkittava, voivatko he arvostella sitä. Mutta kun se kestää kritiikin, se pääsee kuuluisuuksien saliin. Jumalan Poika läpäisi jokaisen organisaation ja kirkkokunnan arvostelijat, jopa siihen asti, että Pilatus sanoi: ”En löydä hänessä mitään vikaa.” Juudas sanoi: ”Minä petin viattoman Veren.”

221    Sitten Jumala herätti hänet, ja Hänet on tänään ripustettu suureen kunniasaliin, Jumalan oikealle puolelle, ja Hän rukoilee esirukouksia. Etkö sinä halua liittyä Hänen seuraansa sinne? Etkö halua olla osa sitä? Sinä voit olla. Sinut on kutsuttu olemaan. Kun laulamme tätä laulua, mikset puhuisi siitä nyt Hänelle?

…rakasti minua ensin
Ja osti pelastukseni
Golgatan puulla.

222    Kun laulamme sen uudelleen, haluan, että kättelet nyt jotakuta pöytääsi vastapäätä istuvaa henkilöä. Sano: ”Jumala siunatkoon sinua, kristitty ystävä. Jumala siunatkoon sinua. Rukoile puolestani.” Tehkää niin jokainen teistä nyt, kun laulamme tämän uudelleen.

Rakastan… (Rukoile puolestani. Rukoile puolestani.)
…rakastan Häntä, koska Hän…

 223    Aivan oikein, kättele ja sano: ”Rukoile puolestani.” Te kaikki rukoilkaa puolestani. Haluan niin kovasti olla siellä.

Ja osti pelastukseni
Golgatan puulla.

224    Nyt kumarretaan päämme ja suljetaan silmämme, nostetaan kädet ylös ja lauletaan se nyt Hänelle.

Minä… (Oi Jumala!) Minä rakastan Häntä.
Koska Hän rakasti minua ensin
Ja osti pelastukseni
Golgatalla.

Katso, kuinka Mestariteoksesi riippuu tuolla.

225    Suuri Kuvanveistäjä, suuri Jumala, joka loit ihmisen ja muovasit hänet ja muokkasit hänet omaksi kuvaksesi, rukoilen Sinua, Herra, että otat meidät tänä iltana. Olkoon tämä meille todella mieleenpainuva muistoilta, että tänä iltana, Herra, tänä iltana, täällä Stardust-motellissa, Sinä muovaisit ihmiset Jumalan poikien kuvaksi. Suo se, Herra. Suuri Kuvanveistäjä, Sinä olet ainoa, joka pystyy siihen. Ota Sanasi, Herra, muovaa se suoraan meidän kaikkien sydämiin, jotta voisimme olla mestariteoksiasi viimeisinä päivinä ja että meitä kutsuttaisiin Kristuksen Morsiameksi. Toiset ihmiset voivat nähdä, että on olemassa sellainen todellisuus ja sellainen ilo elää Hänelle.

226    Herra, tänä päivänä jopa seurakuntamme ovat menettämässä vilpittömyytensä. Ne eivät… Näyttää siltä, että kaikki on mennyt Hollywoodiin, Herra, mitä on tapahtunut? He etsivät kiiltoa hehkun sijaan. Me tiedämme, että maailma kiiltää maallisuudella. Mutta Evankeliumi hehkuu rakkautta ja Kristusta. Suo, Herra, että pääsemme pois maailman kimalteesta ja pääsemme Kristuksen hehkuun.

227    He ovat sinun, Herra. Sinä ostit heidät. Sinä… He nostivat kätensä tänä iltana, he halusivat olla. Isä, jos voisin, tekisin heistä sellaisia, mutta en voi. Mutta luotan Sinuun. Sinä sanoit: ”Joka tulee Minun luokseni, sitä Minä en missään nimessä hylkää. Joka kuulee Minun sanani ja uskoo Häneen, joka on Minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen Elämä, eikä hän joudu tuomiolle.” Ei tekouskoa nyt, Herra, vaan uskoa, ”hän on siirtynyt kuolemasta Elämään.” Suo se, Isä. He ovat Sinun, Jeesuksen Kristuksen Nimen kautta. Aamen.

228    Rakastatteko Häntä? Eikö Hän olekin ihana?

229    Anna meille pieni sävel tai sointu, sisar, Ihmeellinen, ihmeellinen. Pidättekö laulamisesta? Käytänkö liian paljon aikaa?

230    Pidän palvomisesta. Ettekö tekin? Pieni, tällainen leikkaava Sanomaa. Minä en… Tiedättekö, vihaan leikkaamista. Mutta naulan pitää olla kiinni, jotta se kestää. Tiedätte, mitä tarkoitan. Teidän on lyötävä se nyt alas. Ja ymmärrättekö?

231    Rakastatteko tuota laulua? ” Ihmeellinen, ihmeellinen, Jeesus on minulle.” Tunnetteko sen?

Ihmeellinen, ihmeellinen, Jeesus on minulle,
Neuvonantaja, Rauhan Ruhtinas, Mahtava Jumala on Hän;
Pelastaa minut, varjelee minut kaikesta synnistä ja häpeästä,
Ihmeellinen on minun Lunastajani, ylistäkää Hänen Nimeään!                                           
Minä olin kerran kadotettu, nyt olen löydetty, vapaa tuomiosta,
Jeesus antaa vapauden ja täyden pelastuksen;
Pelastaa minut, varjelee minut kaikesta synnistä ja häpeästä,
Ihmeellinen on lunastajani, ylistäkää Hänen Nimeään!

Kaikki!

Ihmeellinen, ihmeellinen, Jeesus on minulle,
Neuvonantaja, Rauhan Ruhtinas, Mahtava Jumala on Hän;
Pelastaa minut, varjelee minut kaikesta synnistä ja häpeästä,
Ihmeellinen on minun Lunastajani, ylistäkää Hänen Nimeään!

232    Nyt sanokaamme: ” Ylistys Herralle!” ”Ylistys Herralle!” Eikö teistä tunnu siltä, että teidät on hangattu? Tuntuuko hyvältä? Palvokaa Herraa. Hän on ihmeellinen.

233    Jumala siunatkoon teitä, kunnes tapaamme jälleen. Siirrän palveluksen nyt veljelle, presidentille.

64-0830M KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA (Questions & Answers), Jeffersonville, Indiana, USA, 30.8.1964

FIN

64-0830M KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
(Questions & Answers)
Jeffersonville, Indiana, USA, 30.8.1964

1       Kumartakaamme päämme. Herra Jeesus, me olemme kiitolliset Sinulle tänä aamuna tästä tilaisuudesta tulla Sinun Läsnäoloosi, ja tästä yhteydessä olosta ja istumisesta taivaallisissa paikoissa Kristuksessa Jeesuksessa. Nyt, Herra, me rukoilemme että Sinä jatkaisit olemista kanssamme kun me puhumme Sinusta. Voikoon sydämemme olla täynnä iloa kun me katsomme Sinun Sanaasi ja Sinun lupauksiasi meille. Siunaa pastoriamme, kaikkia pastoriveljiämme, kaikkia veljiä ja sisaria, jotka tulevat tänne kohtaamaan Sinua kanssamme, ja kokoon tuvat täällä tässä pienessä paikassa jonka me olemme tarkoittaneet Sinun kohtaamispaikaksesi. Ja me rukoilemme että Sinä siunaisit meitä kaikessa mitä teemme päivän kuluessa. Jeesuksen Nimessä me pyydämme sitä. Aamen.

2       Tämä on jonkinlainen pieni helpotus minulle. Minulla oli täällä yksityisiä tapaamisia; ja minulla tuli olla joko niitä tai ottaa nämä kysymykset ja vastaukset. Lähes kaikille, jotka tulivat tänä aamuna olivat näyt, ja minun täytyi… Minä sanoin Billylle että jos veli Neville ei ollut liian kiireinen, niin minä ottaisin tämän kysymys-nipun ja tulisin tänne, helpottaakseni hieman mieltäni. Nuo näyt saavat minut jotenkin alikuntoon, mutta ihmiset tulivat autetuiksi, ja se on pääasia. Pääasia oli että he tulivat autetuiksi. Ja niinpä minä sitten tulen jatkamaan niitä hieman aikaisemmin tänään iltapäivällä, aloittaakseni ylimääräiset yksityiset tapaamiset.

3       Me olemme iloiset tänä aamuna nähdessämme ystävämme ja… älkää syyttäkö tästä Billyä. Hänen tulisi ilmoittaa ihmisille jos minä tulisin jatkamaan näihin kysymyksiin vastaamista. Minä ajattelin että se ehkä antaisi minulle tunnin verran aikaa vastata kysymyksiin. Minä en pidä niiden jättämisestä kesken, vaan haluaisin pyyhkiä lautaseni puhtaaksi, niin kuin sanotaan. Sitten nämä kysymykset ja niin edespäin, haluaisin sanoa tehneeni sen. Kun minulla on liian paljon keskeneräistä, saa se minut hermostuneeksi. Enkä halua olla hermostunut mistään; minä menen kotiin Kirkkauteen yhtenä näistä päivistä.

4       Eräs vanha ystäväni sanoi minulle pari päivää sitten, hän sanoi: “Minä alan niin väsyä matkalaukussa elämiseen.”

 Minä sanoin: “Veli rakas, minä haluan kysyä sinulta jotakin ja minä haluan kertoa sinulle jotakin. Minulla on koti-ikävä. Minulla on ollut koti-ikävä kaksikymmentä vuotta, eikä minulla ole kotia minne mennä.” Näettekö? Se on totta. Se on hirvittävä asia sanoa. Minä voin istua ja itkeä mennäkseni jonnekin kotiin. Minulla ei ole kotia minne mennä. Minne tahansa menen, en voi viipyä siellä kuin muutamia päiviä; ja olen valmis lähtemään jonnekin muualle. Uskon että olen syntynyt sellaiseksi. Vaimoni kutsuu minua “Rauhattomiksi Tuuliksi.” Minä vain olen siellä ja täällä. Ja se on kauhea tila olla, mutta arvelen että minun täytyi olla sellainen palvelustehtävääni varten. Mutta monet teistä ihailette… Me ihailemme sitä kun jotakin tehdään Jumalalle, mutta älkää milloinkaan…

5       Nyt meitä on vain joukko kotoisia ihmisiä täällä tänä aamuna. Näettekö? Mutta minulla on koti-ikävä. Haluan mennä kotiin, enkä tiedä minne mennä. Te sanotte: “Entä jos menisit Arizonaan, eikö perheesi ole siellä?” Kaikki on hyvin kaksi tai kolme päivää, ja sitten minun täytyy mennä jonnekin muualle. Ja sitten menen sinne ja kaikki on hyvin kaksi tai kolme päivää siellä, ja sitten minun täytyy mennä jonnekin muualle. Niinpä siellä yksinkertaisesti ei ole kotia minne mennä, ja minä tunnen koti-ikävää.

6       No niin, on koti, ja minä tulen menemään sinne joskus, mutta minun täytyy auttaa teitä ensin. Se on miksi olen täällä, auttaakseni teitä. Ja siihen asti kunnes tuo aika tulee, kunnes en enää voi auttaa teitä enempää, niin silloin minä haluan mennä kotiin. Silloin minä todella haluan mennä kotiin. Mutta jossakin on paikka josta tulen pitämään niin paljon, etten enää halua tulla takaisin.

7       Lähden Jeffersonvillestä ja olen poissa muutamia viikkoja; ja sitten haluan jälleen tulla takaisin. Menen Arizonaan ja ajattelen että se on ihmeellistä; ja haluan jälleen tulla takaisin. Menen jonnekin muualle; ja haluan jälleen tulla takaisin. Ja minä menen sinne ja tänne ja sitten ajattelen että haluaisin tulla tänne. Tultuani tänne ja oltuani täällä muutamia päiviä, ja nähtyäni teidät kaikki; minä haluan mennä jonnekin muualle. Näettekö? Minulla on lapsia Kaikkialla hajallaan maailmassa, niitä jotka olen synnyttänyt Kristukselle. Ja sitten minulla ei ole kotia. Haluaisin kerätä heidät kaikki yhteen eräänä näistä päivistä – Isä tulee tekemään sen, ja sitten meillä on koti jossa meidän ei enää tarvitse kuljeskella ympäriinsä. Näettekö? Me väsymme kulkemiseen ja siihen ettei ole paikkaa minne jäädä.

8       Minä neuvon ketä tahansa, ettei hän koskaan olisi vierinkivi, ellei se sitten ole jonkinlainen palvelustehtävä joka kutsuu teitä siihen, koska… Minä antaisin mitä tahansa tänä aamuna, jos minulla olisi paikka täällä maan päällä johon voisin jäädä ja sanoa: “Tämä on koti!” Jos minulla olisi se, niin antaisin miljoona dollaria. Jos minulla olisi paikka, josta voisin sanoa: “Minä rakastan tätä niin, etten enää koskaan halua jättää sitä,” niin minä antaisin mitä tahansa. Mutta en voi löytää sitä.

9       Olen vähän niin kuin Aabraham oli; minä etsin tuota Kaupunkia. Näettekö? En voi löytää sitä, mutta tiedän että se on siellä. Mutta minä en varmastikaan voi soveltua mihinkään määrättyyn paikkaan tämän maan päällä. On hienoja ihmisiä, ja hienoja paikkoja ja te menette tänne, ja se on liian märkää; te menette tuonne, ja se on liian kuivaa; sitten menette tänne ylös, ja se on liian kylmää; ja menette tänne alas, ja se on liian kuumaa. Ei ole mitään paikkaa; se yksinkertaisesti ei ole koti. En haluaisi kuluttaa aikaani itkemällä olkapäätänne vasten, mutta minä olen…

 Joka tapauksessa me olemme kiitolliset Herralle. Aamen! Olkaa kiitolliset kaikista asioista. Minä olen tällainen, koska olen tällainen. Jumala teki minut siksi mitä olen. Ja minä en voi olla mitään muuta kuin sitä miksi Hän teki minut, surumielisyys ja muut sen kaltaiset asiat. He kertovat että minun täytyy olla sillä tavalla voidakseni olla se apu joksi Hän lähetti minut tänne olemaan. Ja minä haluan olla sen kaltainen henkilö. Jos se on miten minun oletetaan olevan, niin se on mitä haluan olla. Mikä tahansa Jumalan tahto on, se on mitä haluan olla.

10   Rukoilkaamme nyt jälleen, Herra Jeesus, nämä kysymykset tässä edessämme, Isä. Minä en voi vastata niihin, Herra. Minä olen riittämätön näitä kysymyksiä varten, mutta minä tiedän että Sinä olet Kaikkiriittävä, koska nämä ovat ihmisten sydämillä. Käytä minua, Herra, helpottamaan heidän painettaan, teethän niin, Isä? Jeesuksen Kristuksen Nimessä minä pyydän sitä. Aamen.

11    Nyt, yksi asia se… syy miksi huolestun kysymyksistä, aina tuo yksi soma asia… pikemminkin ajankohtainen asia, se aina huolestuttaa minua, ja se on vastata kysymyksiin avioliitosta ja avioerosta. Oi niin, puhelinsoitot ja kirjeet, ja yksi veli kietoi itsensä huopaan ja istui eteisessäni kello 12 aina aamunkoittoon asti. Saarnaajat soittelevat kaikkialta, olleet naimisissa kaksi tai kolme kertaa ja kaikkea muuta. Palvelustehtävät… Haluan kysyä teiltä yhtä asiaa. Tiedän että minulla on useita kysymyksiä siitä yhä täällä. En ole käynyt niitä lävitse, mutta niitä on vielä täällä useita.

12   Vain muistakaa tämä! Te ihmiset jotka olette naimisissa, jotka olette eronneet ja menneet uudelleen naimisiin, luvatkaa minulle yksi asia. Te olette panneet luottamuksenne minuun. (Arvelen ettei tätä nauhoiteta. Minä en…) Te uskotte minua profeettananne jonka Jumala on lähettänyt teidän palvelijaksenne, sitten ottakaa minun sanani tästä, tekisittekö niin? Jatkakaa elämäänne aivan niin kuin olette. Älkää yrittäkö mitään muuta sen kaltaista, mutta eläkää, jatkakaa eteenpäin, olkaa onnelliset. Te olette pelastuneita. Jos olette kristittyjä, jatkakaa eteenpäin ja eläkää Kristusta varten; Hänellä oli syy pelastaa teidät.

13   Kun tulen takaisin, jos Herra tahtoo, tulen selittämään sen teille Raamatusta. Älkää antako asian hermostuttaa itseänne. Monet miehet ovat kertoneet minulle ja sanoneet: “Minä rakastan vaimoani, mutta minun täytyy jättää hänet; minä en halua jäädä pois ylöstempauksesta.” Älkää tehkö sitä! Pysykää aivan niin kuin olette, kunnes kuulette minulta jälleen tästä aiheesta. Minä en voi selittää sitä kymmenessä tai viidessätoista minuutissa, se tulee ottamaan aikaa selittää se, koska sen täytyy olla Raamatun mukaisesti. Sen täytyy olla NÄIN SANOO HERRA. Jos se ei ole, niin se ei ole oikein.

14   Minä tiedän nämä kysymykset joista Jeesus sanoi täällä: “Jos mies panee pois vaimonsa ja nai toisen jostakin muusta syystä kuin haureuden vuoksi, hän tekee aviorikoksen, ja kuka tahansa nai hänet joka on pantu pois, elää aviorikoksessa”… Nämä asiat, Hänellä oli syy sanoa se. Hän oli Jumala; se on Hänen Sanansa.

15   Menkäämme takaisin alkuun löytääksemme mitä se kaikki merkitsee, näettehän, sitten me tuomme sen tähän päivään. Mutta siihen asti kunnes teemme sen, jatkakaa eteenpäin aivan niin kuin olette nyt, aivan niin kuin aina olette tehneet, jos olette kristittyjä. Jos olette kristitty pari, ja olette naimisissa ja teillä on lapsia ja muuta sellaista, joitakin pieniä siteitä jotka sitovat teitä, niin älkää jättäkö vaimoanne tai miestänne nyt. Älkää tehkö sitä. Odottakaa kunnes kuulette minulta tästä aiheesta. Lupaatteko sen minulle? Kohottaisitteko kätenne! Te olette panneet luottamuksenne minuun, uskoaksenne minua. Te olette uskoneet minuun näin pitkälle; nyt uskokaa minuun vain hieman pidemmälle tässä asiassa. Katsokaamme nyt, minulla on todella hyviä kysymyksiä täällä tänä aamuna.

 325 Täytyykö kaikkien jotka menevät morsiamessa elää tuhannen viidensadan mailin säteellä tabernaakkelista? (Uskon että minulla oli tämä viime sunnuntaina. Minun täytyy vain ottaa yksi kerrallaan ja käyttää niitä sen mukaan kuin voin.) — tuhannen viidensadan mailin säteellä tabernaakkelista, niin kuin se kuuluu nauhalla numero kaksi saarnassa “Morsiamen tuleva koti”? Minä aina ajattelin että morsian tulisi ulos kaikista maailman osista ylöstempauksen aikana. Olenko minä väärässä?

16   Ei, kallis ystävä, sinä et ole väärässä vaan oikeassa. Jos minä sanoin jotakin nauhalla joka johtaisi teidät uskomaan että…

Nämä kysymykset ovat kaikki uusia nyt, enkä ole katsonut näitä. Näettehän? Tämä on uusi nippu jonka sain viime sunnuntaina, ja panin ne takaisin tähän kirjekuoreen, ja jätin ne sinne.

17   Nyt, tästä asiasta Ei, Morsiamen ei tarvitse olla missään määrätyssä paikassa. Monet heistä tulevat olemaan maan tomussa. He tulevat olemaan ympäri maailman; he tulevat olemaan jäätyneinä pohjoisen lumissa, ja troopillisten viidakkojen tomussa ja kaikkialla ympäri maailman. Mutta Jumalan Pasuuna on soiva, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös, heräävät, ja tulevat ulos tomusta, huolimatta siitä missä he ovat. Ja nyt, tämä ylöstempaus tulee olemaan maailmanlaajuinen. Näettehän? Kaikkialla, jokainen luomus koko maapallolla, joka on Kristuksessa, tulee tulemaan esiin Hänen kanssaan, kun Hän tulee, näettehän, ei väliä, missä te olette.

18   Ajatelkaa vain varhaiskristittyjen päivien areenoita, kun noita marttyyreita heitettiin leijonille, jotka tappoivat nuo Kristityt ja söivät heidän ruumiinsa. Heidän ruumiinsa ovat hajotetut kaikkialle maan päälle leijonien ulostuksessa. Ei väliä, missä se on… Näettekö, teidät on valmistettu aineesta joka on näkymätön tehtynä materiaaliksi, ja Jumala tulee antamaan tuon aineen takaisin.

19   Ottakaamme esimerkiksi solu. Te jaatte sen ja siitä tulee atomeja ja molekyylejä ja edelleen alas päin  sillä tavalla; ja lopulta se päättyy näkymättömään. Se menee luonnollisesta, jostakin, jota voitte koskettaa, kaasuiksi; kaasuiksi ja hapoiksi ja kaasuiksi takaisin sillä tavalla, kunnes se lopulta tulee yhdeksi pieneksi asiaksi, ja se on henki. Ja tämä henki joka on asunut näissä kaasuissa… Ne ehkä eivät ole samoja kaasuja, mutta teidän luonteenomaiset piirteenne, mitä te olette, tulevat olemaan tarkalleen samat. Tuo henki on hallinnut sitä.

20   Ja nyt, toisin sanoen, kun te tulette nuoreksi mieheksi tai nuoreksi naiseksi, niin on kuin Jumala ottaisi valokuvan teistä… Ei väliä, kuinka vanhaksi ja ryppyiseksi ja epämuodostuneeksi te tulette päätymään. Ja tuo ruumis voidaan hävittää, silpoa, polttaa ja syöttää leijonille tai mitä se onkin, mutta se oli valmistettu kaasuista, kuudestatoista maan alkuaineesta. Kalsiumista, kaliumkarbonaatista, vuoriöljystä ja kosmisesta valosta ja niin edelleen, jotka kaikki yhteen pantuna muodostavat ruumiin, ja koko maa on täynnä sitä.

21   Mutta nyt tämä valokuva on pääasia. Sitten ylösnousemuksessa, nuo kaasut ja hapot ja muut asiat tulevat jälleen paikalleen, ja kehittävät tämän kuvan jälleen. No niin, tätä kuvaa ei otettu silloin kun te olitte kuudentoista, kahdeksantoista tai kahdenkymmenen, teidän ollessanne parhaimmillaan. Milloin se otettiin? Ennen kuin maailman perustukset laskettiin, se pantiin Jumalan suureen arkistoon. Ja se oli vain tuotu esiin teidän luonteenpiirteissänne täällä, jotta voisitte tehdä valintanne. Sitten teistä tuli Jumalan palvelija. Se että Hän tiesi sen ennalta, tekee Hänet Lunastajaksi, niin kuin me olemme käyneet sen lävitse.

22   Tämä on negatiivi. Negatiivinen osa elämää jossa te elätte nyt. Ja kaikella negatiivisella täytyy olla positiivi, ennen kuin negatiivia voi olla. Sen vuoksi, jos tämä on negatiivi, niin positiivin täytyy olla jossakin. Ja tämä ei ole todellinen asia; tämä on ainoastaan varjokuva todellisesta asiasta joka on tuleva. Ymmärrättekö sen nyt?

23   Niinpä minä en välitä mitä he tekevät teille; he eivät voi hävittää tuota profiilia, tuota kuvaa siellä ylhäällä Jumalan suuressa galleriassa. Sitä ei voida hävittää, se on Taivaassa. Se voidaan polttaa, syöttää leijonille tai tehdä mitä tahansa sille, mutta se on tuleva esiin aivan yhtä varmasti kuin kaksi kertaa kaksi on neljä. Aivan yhtä varmasti kuin Jumala puhui sen, se on tuleva esiin.

24   No niin, minä uskon että jos soitatte tuon nauhan… (En tiedä kuka kirjoitti sen siinä ei ole allekirjoitusta, se on vain pieni paperi ja sinisellä musteella kirjoitettu. Näyttää kuin se olisi revitty pienestä muistivihosta.) Mutta muistakaa, tästä kysymyksestä puheen ollen, minä sanoin tuolla nauhalla jotenkin tähän tapaan (saattaa olla ettei se ole aivan sanasta sanaan jos tarkistatte sen tuolta nauhalta), mutta minä sanoin: “Esimerkiksi, me olemme täällä tänä aamuna. Tämä Kaupunki, jota me niin kaipaamme nähdä, tulee olemaan tuhannen viidensadan mailin neliö.” Ja minä sanoin: “Se ulottuisi Mainesta Floridaan, ja Itärannikolta noin kahdeksansataa mailia länteen Mississippi joesta, ollen tuhannen viidensadan mailin neliö.” Minä sanoin: “Ajatelkaa sitä, täällä istuu ihmisiä tänä aamuna jotka itse asiassa tulevat sellaiselta etäisyydeltä, tuhannen viidensadan mailin neliön alueelta, ja he istuvat täällä.” No niin, minä en tiedä missä tuo Temppeli tulee olemaan maan päällä, mutta minulla on idea että tuo Temppeli tulee olemaan suunnilleen siellä missä Palestiina on nyt. Tuon vuoren huippu tulee potentiaalisesti olemaan juuri siellä. Se tulee ulottumaan laajalle alueelle, koska siellä ei silloin enää tule olemaan merta. Näettehän, tämä maailma on 25,000 mailia ympärysmitaltaan, joten tuhat viisisataa mailia ei olisi kovin paljon siitä. Mutta tämä suuri Kaupunki tulee olemaan tällä vuorella joka on tuhat viisisataa mailia pitkä ja leveä.

25   Syy miksi uskon sen on nuo profetiat ja asiat jotka koskevat Siionin Vuorta Jerusalemissa. Ja se on missä Aabraham, tuo profeetta etsi tuota Kaupunkia, jonka Rakentaja ja Tekijä oli Jumala. Hän etsi tuota Kaupunkia tuossa maassa. Minä uskon että Se tulee olemaan tuossa maassa.

26   Tuo maa jota te tuskin löydätte kartalta, on vain pienen pieni piste. Ja katsokaa maita kuten Venäjä, Yhdysvallat, Etelä Amerikka ja kaikkia muita paikkoja. Miksi Jumala niin kiivaili tuon paikan puolesta? Siinä on kysymys. Minä en voi todistaa sitä, mutta minusta se näyttää olevan sillä tavalla. Mutta mitä se onkin, me olemme menossa sinne, joten ylistys Herralle siitä.

27   Jos te nyt olette saaneet sellaisen kuvan että minä sanoin sen olevan tuhat viisisataa mailia tabernaakkelista, niin tuo kuva on väärä, koska niin ei ole. Tämä tabernaakkeli on vain yksi pieni paikka joka tulee hävitettäväksi. Maailma tullaan polttamaan ja tämä kaikki tullaan hävittämään. Ja tämä Indiana ja Yhdysvallat ja kaikki tulevat vain sulamaan, eikä tule olemaan mitään muuta kuin laavaa. Näettekö? Kaikki synti, kaikki taudit ja bakteerit ja kaikki tullaan hävittämään. “Ja minä näin Uudet Taivaat ja Uuden Maan…”

28   Ajatelkaa! Jumala rakensi kuusituhatta vuotta tätä maailmaa, pannen sen yhteen ja muotoillen sen. Kuinka Hän teki sen? Raamattu sanoo että Hän valmisti sen asioista jotka eivät näy”; se on: mistä Hän loi maan. Nyt huomatkaa, tämä on kaunista. Sama Luoja, joka loi maan tarkoitusta varten – Saatanan saastutettua sen – tuli alas lunastamaan sen, mitä oli jäljellä täällä. Ja Hän on mennyt jonnekin muualle ja jatkaa yhä luomistaan.

29   Häneltä otti kuusituhatta vuotta valmistaa maa, ja Häneltä ottaa kaksi päivää valmistaa tuo Kaupunki joka tulee maahan. “Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa: jos niin ei olisi, olisin Minä kertonut sen teille. Minä menen valmistamaan paikkaa teitä varten (rakentamaan kaupunkia läpinäkyvästä kullasta, jonka kadut ovat kultaa).” Mikä kaunis paikka.

 Mistä Hän tulee saamaan sen? Onko siellä mitään rakennustarvikkeita kuissa ja tähdissä? Hän ei tarvitse sitä, Hän on Luoja. Hän on mennyt rakentamaan Kaupunkia. Aamen! Se riittää minulle, eikö teillekin? Se on hyvä. Sillä jos Hän rakensi tämän, ja minä nautin tästä, niin mitä se tuleekaan olemaan kun Hän rakentaa tämän uuden? Oi, mikä ihmeellinen asia. Ja minä olen iloinen että me olemme menossa tuohon Kaupunkiin. Hyvä on.

 326 Veli Branham, minä rakastan herraa, mutta viimeisen vuoden olen ollut kasvotusten ongelman kanssa. Näyttää siltä kuin joskus olisin melkein poissa järjiltäni. Mitä se on? Ole hyvä ja rukoile minun ja mieheni puolesta.

30   Jos tällä henkilöllä oli yksityinen tapaaminen, kuten te ihmiset jotka olitte siellä tänä aamuna, niin se vetäisi sen ulos, mitä se sitten onkin. Herra paljastaisi mitä se on. Mutta nyt koska en tiedä kuka olet ja oletko istumassa täällä; siinä vain sanotaan, sisar Kristuksessa…

31   Nyt jos se on jotakin mitä olet tehnyt, jotakin väärää, joka vaivaa sinua, niin tarkista se Raamatun kanssa, nähdäksesi mitä sinun täytyy tehdä. Mutta jos et ole tehnyt mitään, niin että mikään ei tuomitse sinua, niin silloin ne ehkä ovat hermosi. Se voi olla joku monista asioista, mitä on tapahtunut: se saattaa olla jotakin aikaisemmassa elämässäsi. Ehkä tämä nainen tässä saattaa olla vaihdevuosien ajassa. Se on aika jolloin kaikki hänen kanssaan on väärin, vaikkei mikään itse asiassa olekaan väärin, kuitenkin kaikki on vialla hänen kanssaan. Eikä se ole mitään tehtyä, hän todella tuntee sen; se on aivan yhtä todellista. Kuka tahansa hermostunut henkilö on niin. Ja älkää koskaan olko eri mieltä.

32   Ja te miehet, kun vaimonne on tuossa elämän vaiheessa, niin jos hän koskaan on ollut teidän kultasenne, niin antakaa hänen olla sitä silloin, koska hän tarvitsee sinua. Hän todella tarvitsee sinun apuasi; hän tarvitsee jotakin auttamaan ja ymmärtämään häntä. Puhu hänelle, ota hänet syliisi, niin kuin hän olisi sydänkäpysesi, ja hänen tulisi olla. Ja Ymmärrä häntä, koska hän kulkee vaiheen lävitse jolloin koko hänen rakenteensa muuttuu, ja sinun täytyy olla hyvä hänelle tuona aikana.

33   Minä luulen että se on miksi herra Rockefeller teki tuon kuolettavan virheen. Kansa rakasti häntä, ja hän olisi potentiaalisesti ollut meidän seuraava presidenttimme. Mutta kun hänen vaimonsa tuli vaihdevuosiin, hän jätti hänet ja meni naimisiin sihteerinsä kanssa, ja näettekö, mitä tapahtui? Se osoittaa että amerikkalaisissa on vielä jotakin todella hyvääkin.

 No niin, minä pidän herra Rockefelleristä. Minä pidän herra Goldwaterista myöskin; minä niin kuin muutkin. Jotkut teistä republikaani veljistäni jotka istutte siellä, kuulette minun sanovan että minä…

34   Huomatkaa, että minä en ole poliitikko, minä haluan olla kristitty. Ja tämä ei ole paikka politikointia varten. Tuo koko asia on mennyt joka tapauksessa, sillä tavalla, mutta tämä josta me puhumme on iankaikkinen. Demokraatti tai republikaani… Oh, se on sellainen sekasotku; sitä ei koskaan voida korjata. Se on ohitse, joten älkää väitelkö siitä. Asia mitä tulee tehdä, on elää tätä Valtakuntaa varten. “Sillä meillä ei ole pysyväistä kaupunkia, vaan me etsimme tulevaa.” Aamen, niin se on.

35   Niinpä politiikka on aidan toisella puolella ja minä toisella. Minä sanoin: “Minä äänestin kerran; ja se oli Kristukselle; ja minä olen varma voitostani.” Kyllä. Näettekö? Teille on äänestys tulossa. Jumala äänesti teidän puolestanne ja perkele äänesti teitä vastaan. Mille puolelle te nyt annatte äänenne, miltä puolelta te tulette ulos?

36   Niinpä minä uskon että tämä henkilö on vain… Minä ajattelen että se on vain hermostuneisuutta. Jos mitään ei ole tuomitsemassa sinua, niin jatka suoraan eteenpäin ja sano: “Mene pois luotani Saatana! “Liiku vain eteenpäin. Käytä aloitekykyä ja elä Jumalaa varten.

 327 Onko milloinkaan yhtään tilannetta, jolloin olisi luvallista mennä uudestaan naimisiin avioeron jälkeen (no niin, luulen että tässä on kaksi tai kolme kysymystä tässä.) kirjoitusten mukaan? Jos en jatka avioliittoa, onko mitään perustaa avioerolle joka sallisi uudelleen naimisiin menemisen? Minä tulen ostamaan nauhan saadakseni vastauksen tähän. Kiitoksia paljon. Minä odotan sitä sunnuntaina.

37   No niin, minä sanoin tämän, näettekö? Älkää Minä… Sallikaa minun jättää se rauhaan siihen asti, kunnes tämä kaikki tulee oikaistuksi. Ja nyt, muistakaa, jos Herra tahtoo niin, niin pian kuin tulen takaisin… Seuraavan kerran kun tulen, jos Herra tahtoo, niin tulen saarnaamaan tästä aiheesta. Ja silloin me tulemme nauhoittamaan sen. Ja jos se sattuu, niin se tekee kipeätä; ja jos se selvittää, niin se selvittää. Mutta olkaa rohkealla mielellä.

 328 Rakas veli Branham, onko mahdollista että henkilöllä on Pyhän Hengen kaste; eivätkä merkit seuraa, ennen kuin vasta joskus tulevaisuudessa, ja Hengen määräämissä tilanteissa?

38   No niin, se saattaa kuulostaa hieman sekavalta kysymykseltä, mutta se on hyvä, erittäin hyvä kysymys. Tämä tässä antaa minulle pienen mahdollisuuden löytää mikä toimii perheeni kanssa täällä nyt, minä tarkoitan teitä, minun perhettäni, ja perhettä ulkona maailmassa minne nauhamme menevät.

39   Suurin osa seurakunnastani koostuu helluntai-ihmisistä, koska helluntai on viimeinen sanoma mikä meillä on kirkkokunnallisissa riveissä. Ja minä olen ehdottomasti yhtä mieltä heidän kanssaan enemmästä kuin yhdenkään toisen kirkkokunnallisen seurakunnan kanssa. Minä olen helluntailaisten suuntaan kallistumassa, koska se on viimeisin sanoma. Ja kaikki käännynnäiseni, jotka tuon Kristukselle, minä yritän ohjata johonkin helluntaiseurakuntaan, mutta minä olen tuominnut ne jokaisella tietämälläni tavalla, siitä että he ovat väärässä Kirjoitusten mukaan olemalla kirkkokunta, ja olemalla haluttomat vaeltamaan Valossa, kun Valo on esitelty heille. Mutta kuitenkin, jos minun täytyisi valita tänään yksi seurakunta maailmassa, minä ottaisin helluntailaiset, kun on kysymys kirkkokunnista. Mutta kun on kysymys yksilöistä miehinä ja naisina, niin aitoja kristittyjä on kaikissa noissa kirkkokunnissa: metodisteissa, baptisteissa, presbyteereissä, luterilaisissa, ja niin edelleen. Mutta minä puhun siitä järjestelmästä jossa nämä ihmiset ovat, en milloinkaan yksilöstä, vaan tuosta systeemistä joka on vanginnut nämä ihmiset heidän kirkkokunnissaan… voitteko te selvästi ymmärtää sen nyt? Että minun mielestäni sillä ei ole mitään väliä olivatpa he roomalais-katolisia, Jehovan Todistajia, ortodokseja, juutalaisia, tai mitä tahansa he ovatkin, mutta he ovat yksilöitä joiden puolesta Jeesus kuoli pelastaakseen heidät.

40   Minä uskon että siellä on aivan yhtä monia kristittyjä baptisteissa kuin on metodisteissa tai presbyteereissä tai missä tahansa. He ovat kristittyjä, todellisia uskovaisia. Ja roomalais-katolisessa kirkossa on aitoja ihmisiä, jotka ovat todellisia miehiä ja naisia ja jotka rakastavat Herraa. Eivätkä he liity tuohon seurakuntaan ollakseen väärässä, vaan ollakseen oikeassa. Mutta se on tuo systeemi siellä joka johtaa heidän ajatuksensa väärälle tielle. Ja jos koskaan tulisi aika että minä muodostaisin kirkkokunnan, niin minä pettäisin teitä ja olisin tuonut teidät järjestelmään; olkoon se kaukana minusta.

 Ja voikoot Jumala pitää minut järjissäni, ohjatakseni teidät Jeesukselle Kristukselle, Sanalle. Pysykää Sen kanssa. Ymmärrättekö?

41   Mutta nyt, tämä henkilö tässä kysyy kysymyksen mahdollisuudesta omata Pyhän Hengen kaste ilman että merkit seuraisivat heitä. Jos te olette syntyneet uudelleen, te olette – Jos te olette syntyneet ensin ihmisolentona, ja tavallinen ihmisolento… Minä vastaan tähän nyt todella nuorison tyylillä. Mutta jos te olette syntyneet normaaliksi ihmisolennoksi, te itse asiassa teette asioita, joita normaalit ihmisolennot tekevät. Onko se näin?

42   Kun te synnytte ihmiseksi, seuraavat teitä luonnolliset inhimilliset luonteenpiirteet. Te ette elä puussa ja yritä lentää niin kuin lintu, tai jotakin muuta sellaista. Se ei olisi normaalin ihmisolennon normaalia toimintaa. Normaaleja ihmisen toimintoja ovat tehdä työtä, mennä naimisiin, ja omata perhe ja tehdä näitä asioita. Se on luonnollista normaaleille ihmisolennoille, koska te olette syntyneet siksi. Sitten kun te olette syntyneet Kristityksi, syntyneet Jumalan Hengestä, te luonnollisesti saatte Kristuksen luonteenpiirteet. Näettehän?

43   Nyt jos me otamme tämän seurakunnan tänä aamuna, missä te ihmiset istutte kuuntelemassa opetusta päivästä toiseen, te näette että te eroatte toinen toisestanne, koska te olette erilaisia. Teidän rakenteenne ovat erilaisia; teidän ruokahalunne ovat erilaiset; te syötte erilaisia ruokia; mutta te kaikki syötte ruokaa. Yksi yksilö ei ole samanlainen kuin toinen, te olette erilaisia. Kristittyjen kohdalla on samoin. Te ette voi sanoa: “Nyt kaikkien…” Puhuvatko kaikki kielillä, profetoivatko kaikki, tekevätkö kaikki…? Näettekö?

44   Teidän täytyy tarkata näitä asioita, koska Kristitylle tulee Kristityn tavat, ja he elävät niin kuin kristitty. Jeesus sanoi: “Nämä merkit seuraavat niitä jotka uskovat.” Huomatkaa: “Minun Nimessäni he ajavat ulos perkeleet; he ottavat ylös käärmeitä tai juovat kuolettavaa, eikä se heitä vahingoita; ja he puhuvat uusilla kielillä.” Ja nuo asiat vain luonnollisesti seuraavat kristittyjä.

45   Nyt tällä henkilöllä on erittäin hyvä asia tässä: “…vai odotammeko me sitä johonkin aikaan tulevaisuudessa tai tilaa jonka Pyhä Henki määrää?” Minä pidän tuosta. Käsitättekö te nyt? Kun Pyhä Henki määrää sen! Jumala määrää asiat.

 Ja siinä, minä luulen että te helluntailais-ihmiset jotka kuuntelette tätä nauhaa, tulette ymmärtämään minua, miksi olen erimieltä sen idean kanssa jota te painotatte, että kaikkien täytyy puhua kielillä. Minä en voi nähdä että se olisi oikein, koska se olisi… Minä pidän kirsikkapiirakasta ja minä olen ihmisolento – mutta minun ei tarvitse yrittää kertoa teille että, “Jos sinä et syö kirsikkapiirakkaa, sinä et ole ihmisolento.” Näettekö? Mutta kirsikkapiirakan syöminen on vain yksi ihmisolennon tavoista. Te voitte olla eri mieltä minun kanssani siitä, mutta se on totta. Nyt yksi tulee syömään tätä, ja yksi tulee tekemään jotakin muuta.

46   Pyhä Henki määrää nämä tehtävät, mutta kun te yritätte pakottaa itsenne siihen… Jos minä sanoisin että teidän täytyy syödä kirsikkapiirakkaa, niin mitä jos kirsikkapiirakka saisi teidät oksentamaan? Ja te oksentaisitte ja yrittäisitte syödä kirsikkapiirakkaa ja oksentaisitte, ja…? … näettekö? Te vahingoitatte itseänne, ja se on mitä te teette kun te yritätte pakottaa itsenne tekemään jotakin mikä on vastoin Henkeä. Hänellä on jokin määrätty asia varattuna sinun elämääsi varten. Ymmärrättekö te sen?

47   Ja kun te olette täytetyt Hengellä, niin tässä on teille yksi parhaista merkeistä joita tiedän: te olette niin rakastuneita Kristukseen ja uskotte että jokainen Sana minkä Hän sanoo on Totuus. Näettehän? Se on todiste että teillä on Pyhä Henki. Ja teidän elämänne on täynnä iloa, ja oi, kaikki on erilaista kuin mitä sen oli tapana olla. Se on Pyhä Henki.

48   Nyt nämä lahjat ovat Pyhässä Hengessä. Jos tämä seurakunta tänä aamuna, huoneiden ollessa ylitäynnä… (Me emme ilmoittaneet että tulisimme vastaamaan näihin kysymyksiin, mutta ihmiset ovat tulleet joka tapauksessa). Huomatkaa, jos jokainen henkilö täällä olisi täydellisessä sopusoinnussa Pyhän Hengen kansaa, jos joka ainoa teistä olisi täytetty Pyhällä Hengellä ja sopusoinnussa Pyhän Hengen kanssa, niin nämä merkit tulisivat lisääntymään teidän keskuudessanne koko ajan; se tulisi olemaan niin jatkuvasti. Mutta kun on sekaannusta ja eroavaisuuksia, niin Pyhä Henki Itse ei voi liikkua. Näettehän, Se ei voi toimia ihmisten kautta.

49   Ja siinä se on, jos minä sanoisin: “Nyt te kaikki, oletteko te puhuneet kielillä?” “Kyllä.” “Hyvä on, teillä on se.”

 “Puhuitko sinä kielillä?” “En.”

50   “Sinulla ei ole Sitä.” Nyt minä teen itseni tuomariksi. Jumala on näiden asioiden Tuomari.

51   Mutta tarkatkaa, Jeesus sanoi: “Nämä merkit seuraavat niitä.” Näettekö? Ryhmiä, jotka uskovat, koko Pyhän Hengen luonne virtaa heidän lävitseen, ja he ovat täynnä rakkautta ja iloa, ja se on yksinkertaisesti suuri joukko todella jumaluuden täyttämiä ihmisiä. Näettekö, se on Pyhä Henki. Ja siellä, he puhuvat kielillä, kun on tilanne että kielet nousevat esiin, tai jos on tarve siihen että he puhuvat kielillä. Ja jos on profetia, se puhutaan. Ja oi, se on aivan tarkalleen täydellistä joka kerta.

52   Kysykää noilta viideltätoista tai kahdeltakymmeneltä ihmiseltä joilla oli yksityinen tapaaminen tänä aamuna, että sanottiinko siellä yhtään sanaa väärin millään tavalla, ja he olivat täysin vieraita. Kuinka Pyhä Henki kaivautui sisälle ja veti nuo asiat ulos, ja kertoi sen heille. Näettehän? Eikä siinä ollut yhtään virheitä. Heille kerrottiin aivan tarkalleen mitä tämä, ja mitä tämä oli, ja mitä tämä on, ja mitä tämä tulee olemaan, ja mitä he olivat tehneet ja mitä heidän tulisi tehdä. Näettehän… Asettaen sen oikeaan järjestykseen, ja nyt heidän täytyy toimia sen mukaisesti.

53   Eräänä iltana olin puhumassa erään parin kanssa, ja se oli kotona, missä me istuimme pöydän ympärillä keskustelemassa. Ja yhtäkkiä Pyhä Henki laskeutui keskuuteemme, ja minä sanoin eräälle siellä: “Minä näen erään määrätyn miehen, ja hän on ymmällään joistakin asioista, kuten erottamisesta.” Minä sanoin: “Se on täällä juuri nyt. Minä tiedän mitä sinä ajattelet.” Ja minä menin taaksepäin ja vastasin kiertoteitse tuolle miehelle jokaiseen kysymykseen mitä hänellä oli mielessään… Ja kukaan muu ei edes tiennyt mistä minä puhuin, paitsi hän. Mutta hän sai sen. Hän tiesi mistä oli kysymys. Näettehän? Ja mitä se oli hänelle? Se osoitti ja vahvisti hänelle sen että Pyhä Henki paljasti minulle sen mitä hänen mielessään oli. Näettekö te? Eikä minun tarvinnut kertoa sitä lopuille heistä. Tuo mies kuuntelee minua juuri nyt. No niin, se on oikein. Näettekö nyt kuinka se on? Se on vahvistaminen.

54   Jos nyt koko seurakunta työskentelisi sen kaltaisessa sopusoinnussa, niin silloin me keskuudessamme ajaisimme ulos perkeleitä, ottaisimme ylös käärmeitä ja joisimme kuolettavia, sen meitä vahingoittamatta, ja kaikenlaisia asioita tapahtuisi. Mutta kun te yritätte pakottaa sitä yksilöille, niin silloin te panette itsenne… se on jälleen helluntailaiset. Silloin te saatte Babylonin, sekaannuksen. Te ette voi tuomita sitä. Näettehän? Sydämemme ovat täytetyt ilolla ja onnella, ja oi, linnut laulavat ja kaikki on ihmeellistä, yksinkertaisesti täynnä Jumalan Henkeä ja me olemme niin rakastuneita Jeesukseen että haluamme rukoilla koko yön.

55   Minä en halua saattaa hämilleen tätä joukkoa enkä itseäni. Mutta ihmettelenpä, että jos kysyisin tänä aamuna, että kenellä teistä ihmisistä on Pyhä Henki, niin luultavasti yhdeksänkymmentä viisi prosenttia teistä kohottaisi kätensä merkiksi siitä että teillä on Pyhä Henki. Sitten minä kääntyisin ympäri ja antaisin teille Raamatun todisteen – ainoastaan yhden Raamatun todisteen, ja epäilenpä josko siellä nousisi enempää kuin yksi tai kaksi kättä ylös. Näettehän? Voisin sitoa sen sellaiselle paikalle, mutta kun te teette sen, te myöskin vahingoitatte seurakuntaanne. Mutta teidän täytyy saada heidät ulos tuosta lapsuudesta ja saada heidät miehuuteen.

56   Kuten tuo, kun joku kirjoitti kysymyksen eräänä päivänä täällä, jotakin koskien veli Junior Jacksonia. Joku meni sinne ja he sanoivat hänelle: “Sinä menet sinne ‘kuolleiden papujen’ luo” tai jotakin muuta sellaista. Koska veli Jacksonin seurakunnassa he antavat heidän puhua kielillä. Milloin tahansa he tuntevat Hengen ja tahtovat puhua kielillä, he tekevät niin. No niin, se on veli Jacksonin seurakunta. Siihen ei ole mitään sanottavaa. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, ei vähääkään. Junior Jackson on yksi parhaista ystävistäni ja todella jumalinen mies, joka on täytetty Jumalan Hengellä, ja me olemme veljiä. No niin, hänen ei tarvitse syödä minun kirsikkapiirakkaani… Tai minun ei tarvitse syödä hänen omenapiirakkaansa, mutta me molemmat syömme piirakkaa. Me molemmat uskomme tämän Sanoman tarkalleen. On kysymyksessä seurakuntajärjestys. Minä sanoin: “Minä haluan seurakuntani yrittävän tulla yhteen.” Kun me aloimme murtautua ulos täällä, Pyhän Hengen puhuessa kielillä ja niin edelleen, minä sanoin… Joku kysyi minulta: “Veli Branham, onko se kaikki aitoa?”

57   Minä sanoin: “Minä en ole sen tuomari. Mutta minä sanon teille mitä teemme, pankaamme se koetukselle. Antakaamme sen jatkua hetken, ja sitten tuokaamme se paikalle että Sana esitellään sille. Sitten tarkatkaa sitä. Jos Se on Pyhä Henki, Se taipuu Sanan mukaiseksi; jos se ei ole, niin silloin se ei tee sitä.” Se on ainoa tapa miten voitte tietää sen; silloin se tuomitsee itsensä. Näettehän? Se tulee ärsyyntymään jos se ei ole Pyhä Henki, se on nouseva vastaan. Mutta jos Se on Pyhä Henki, Se tulee nöyrästi seuraamaan linjassa, koska se on mitä se on; Se on Pyhä Henki, joka seuraa omaa järjestystään.

58   Nyt tästä kielillä puhumisesta ja niin edespäin, minä toivoisin että joka ainoa teistä puhuisi kielillä. Aivan varmasti toivon sitä. Ja monta kertaa hyvät kristityt…

59   Näettehän, jos minä kerron teille että se on ohjelmassa… Ja löydän jonkun joka ei ole ohjelmassa… Suokaa anteeksi, yksityisessä tapaamisessa tänä aamuna eräs henkilö, arvelen että he yhä ovat täällä rakennuksessa… Oli kysymys kielillä puhumisesta… Tuo henkilö on aito, todellinen henkilö, ja he ovat eläneet oikein. Ja he olivat kuulleet minun sanoneen että Pyhän Hengen merkki ei ollut kielillä puhuminen – eikä se ole – mutta minä neuvoin tuota henkilöä pyytämään että Jumala antaisi heidän joko puhua kielillä tai profetoida, koska se on luonnollista.

60   Ensimmäinen asia oli että menin tuohon henkilöön ja löysin heidän syntymäpaikkansa, ja minkä merkin alla he olivat syntyneet, ja voin kertoa mikä heidän syntymänsä oli. Heidän luonnollinen luonteensa asettaa heidät määrätylle linjalle. Sitten, kun he ovat syntyneet uudelleen, he ovat täällä toisessa luonteessa. Ja sitten kun te löydätte tämän luonteen, joka on sisäpuolella, sisäisen alitajunnan… Ulkopuolinen tajunta liikuttaa teitä yhteen suuntaan; se on teidän luonnollinen syntymänne. Sitten he tekevät jotakin ja se panee heidät mihin? Neljän alle, ja panee heidät jakautuneeseen tilaan. He eivät tiedä mitä tehdä. He tulevat sanomaan: “Herra haluaa minun tekevän tämän.”

61   Sisäpuoli sanoo: “Oh, minä tiedän että se on linjassa Kirjoitusten kanssa.” Ja he alkavat tehdä sitä, ja ensimmäinen asia mitä tapahtuu on että Saatana tässä ulkopuolisessa tajunnassa tulee näyttämään heille kaikenkaltaisia virheellisyyksiä siinä. Ja sitten he sanovat: “No niin, minä luulen että…” Näettekö? He kuuntelevat Saatanaa. Teidän täytyy ottaa tuo jokin mikä on sisäpuolella, se mikä on sisällänne ja mikä on Kirjoitusten mukaista. Ja älkää antako Saatanan seistä missään. Se on hänen työnsä seistä siellä ja takoa teitä sillä tavalla. Mutta älkää te kuunnelko häntä.

62   Mutta tuosta henkilöstä minä kerroin heille. He sanoivat: “Jos minä vain voisin olla varma että minulla on Pyhä Henki.” Näettekö? Hieno henkilö, todella uskollinen henkilö jolla on Pyhä Henki, mutta se tekisi hänelle hyvää sanoa: “Isä, anna minulle vain tämä voidakseni seistä jollakin.”

63   Nyt jos minä opettaisin sitä sillä tavalla, niin ihmiset kurottautuisivat ja saisivat otteen siitä, ilman että heillä olisi sitä mitä tuolla henkilöllä on. Pyhä Henki puhuu kielillä, mutta teillä täytyy olla Pyhä Henki ensin, ennen kuin Se voi puhua kielillä. Ymmärrättekö sen nyt? Niinpä jos te kurottaudutte ja saatte otteen kielilläpuhumisen lahjasta ilman että…

64   Nyt muistakaa, se voi olla aito lahja; se voi olla Pyhä Henki, joka puhuu teissä tuntemattomilla kielillä, ja te voitte olla kadotettu ja mennä helvettiin. Raamattu sanoo niin. Uskotteko sen? Haluatteko Raamatunpaikan siitä? Jos haluatte raamatunpaikan, niin kohottakaa kätenne. “Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien (onko se oikein? Molemmat sekä se joka voidaan tulkita ja se mitä ei voida tulkita, aidot Pyhän Hengen kielet), ihmisten ja enkelien kielillä, en minä mitään olisi.” Näettehän, kunnes nuo muut asiat menevät sen kanssa. Teillä täytyy olla tämä, niinpä älkää kurottautuko saadaksenne tuota ilman tätä. Ottakaa tämä ensin, ja sitten tuo tulee seuraamaan sitä.

65   Sade lankeaa sekä vanhurskaille että väärille. Aurinko paistaa pahoille ja hyville. Sade lankeaa kypsyttääkseen sadon; ja tuo sama sade kypsyttää myös rikkaruohot. Pyhä Henki voi langeta ihmisryhmän ylle ja puhua kielillä, ja tehdä sen tarkalleen todeksi, liikkua ihmisten keskuudessa profetoiden ja ollen tarkalleen totuus. Niin se on tarkalleen!

66   Joskus te voitte mennä noidan tai meedion luo, ja he voivat sanoa jotakin mikä on tarkalleen oikein. Katsokaa Endorin noitaa. Kuinka Saul… Se voi olla tarkalleen totta; mutta se ei vielä ole sitä. He ovat noitia. Kielillä puhuminen, minä olen nähnyt perkeleiden puhuvan kielillä, ja kirjoittavan tuntemattomalla kielellä. Se ei merkitse yhtään mitään. Mutta jälleen tuo Sana on todellinen asia. Takaisin tuohon Sanaani

67   Niinpä te voitte tehdä näitä asioita ilman Sanaa. Mutta kun teillä on Sana, ja Se tekee sen, sitten nähkää kuinka se tulee tapahtumaan tarkalleen oikein. Silloin te olette tarkalleen linjassa.

68   Kyllä, Pyhä Henki käyttää näitä ihmisiä, niin kuin Hänen Jumalallinen viisautensa on määrännyt. Mutta ensimmäinen asia on…

69   Nyt mitä? Sallikaa minun antaa teille tässä jotakin. Jos minä kysyisin: “Kuinka monella on Pyhä Henki?” Kaikki te kohottaisitte kätenne. Sitten minä sanoisin: “Hyvä on, minäpä katson onko teillä.” Raamattu sanoo että ne joilla oli Pyhä Henki, huokasivat ja valittivat päivin ja öin niitä kauhistuksia joita tehtiin kaupungissa. Kuinka monta kättä nyt nousisi ylös? Kuinka monet teistä eivät voi levätä yöllä, ollen niin täynnä iloa ja Jumalan voimaa, ja niin murheellisia kadotettujen ihmisten puolesta, että te päivin ja öin itkette noita kauhistuksia? Te ette… Näettekö? Kuka olisi niin kaupungissa? Kuinka moni on niin seurakunnassa? Se on mitä Raamattu sanoo Pyhän Hengen todisteen olevan.

70   Hän sanoi niin sinetöiville Enkeleille Hesekielin 9:ssä, Hän sanoi: “Menkää kaupungin lävitse ja asettakaa merkki jokaiseen joka huokaa ja itkevät niiden kauhistusten vuoksi joita kaupungissa on tehty. Loput heistä, hävittäköön hävittävä Enkeli heidät.” Ei väliä, kuinka paljon he olivat jäseniä, tai kuinka monia asioita he olivat tehneet. Ja mies kirjoitusvälineiden kanssa, puettuna valkoiseen, (mikä edusti Pyhää Henkeä), kulki ja merkitsi kaikki heistä jotka huokasivat ja itkivät kaupungissa tehtyjä kauhistuksia. Nyt te sanotte… Ja tarkatkaa mitä hän myös sanoi siellä: “Tappakaa täydellisesti, pienet lapset, vanhat naiset, vauvat, tappakaa heidät kaikki!” Myöskö pienet lapset? Kyllä!

71   Kun Joosua meni Kanaanin maahan, hän sanoi,” Älkää antako yhdenkään niistä elää. Olkoon se sitten vaikka kuinka mukava pikku vauva, pieni amalekilainen tai amorilainen, tappakaa se! Muistakaa että hänestä kasvaa amalekilainen; hän tulee saastuttamaan leirin.” Ja kun nuo pikku asiat tulevat sillä tavalla ja ovat eri mieltä Jumalan Sanan kanssa, niin pankaa sellainen asia pois. Minä en välitä mihin kirkkokuntaan se kuuluu.

72   Te sanotte: “Mutta he ovat hyviä…” Minä en välitä kuinka hyviä ihmisiä he ovat! Jos se on vastoin Sanaa, pankaa se pois. Se on pieni kasvava amalekilainen. Se näyttää mukavalta, se näyttää viattomalta; se näyttää siltä kuin se olisi aivan oikein, mutta älkää olko missään tekemisissä sen kanssa. Pysykää poissa siitä.

73   “Mutta veli Branham, minä menen sinne koska… No niin, minä en…” Muistakaa vain, että jokainen amalekilainen, mikä tahansa mikä kieltää Sanan, pysykää poissa siitä; älkää olko ollenkaan tekemisissä sen kanssa! Kuinka moni uskoo että se on Totuus? Varmasti se on. Pysykää poissa siitä!

74   Jotka huokaavat, ja itkevät kaupungissa tehtyjä kauhistuksia… Missä te näette sitä? Minä voin näyttää teille kymmenentuhatta jotka puhuvat kielillä, jokaista kohden jolla todella on taakka synnin vuoksi.— jotka eivät voi edes rukoilla yhtä tuntia. Mutta tiesittekö Raamatun sanovan, että merkitkää ainoastaan nuo jotka huokaavat ja itkevät kaupungissa tehtyjen kauhistusten vuoksi? Kuinka moni on lukenut sen? Varmasti! Se oli Pyhä Henki joka tuli merkitsemään ihmisiä, ja hävittävälle enkelille sanottiin: “Mene ja hävitä kaikki joilla ei ole merkkiä.” Ja Jumalan merkki on Pyhä Henki; siinä on Jumalan Sinetti.

75   No niin, missä ovat ihmiset jotka ovat kiinnostuneita siitä? Minä voin näyttää teille ihmisiä jotka hyppäävät ylös ja alas ja huutavat seurakunnassa; minä voin näyttää teille ihmisiä jotka huutavat ja juoksevat ympäri rakennusta; minä voin näyttää teille ihmisiä jotka profetoivat, ja se tapahtuu; minä voin näyttää teille noita jotka puhuvat kielillä, ja juoksevat ylös ja alas rakennuksessa, jotka sanovat asioita jotka tulevat tulkituiksi ja jotka todella tapahtuvat; mutta missä on tuo henkilö joka huokaa ja itkee niitä kauhistuksia joita on tehty kaupungissa? Missä on tuo raskautettu sielu? Te voisitte aloittaa uuden lehden siinä. Näettekö mitä tarkoitan?

76   Minä olen yrittänyt parhaani mukaan kertoakseni ja johdattaakseni teitä ihmisiä, niin kuin isä johdattaisi lapsiansa. Te olette minun lapsiani; Minä olen synnyttänyt teidät Kristukselle, tämän Evankeliumin kautta jota saarnaan. Ja minä haluan teidän kasvavan täyteen kypsyyteen lapset. Ja minä haluan esitellä teidät Kristukselle tuona päivänä niin kuin Paavali sanoi: “Puhtaana neitsyenä.” Niin että Sanassa ei ole yhtään asiaa jota teidän sydämenne ei vahvistaisi “aamenella.”

77   Synnillä ei ole… Tietenkin te tulette tekemään asioita väärin, mutta ensimmäisen asian tuomitessa teidät, te sanotte: “Isä, anna minulle anteeksi.”

78   Sanon tämän. Katsoin juuri muutama minuutti sitten erästä henkilöä. Hän kysyi minulta eräästä hienosta pojasta eräänä päivänä. Me olimme metsästämässä oravia. Tuona aamuna minä sain viisi; jätin yhden niistä tuota iltapäivää varten. Kentuckyssa teidän on lupa ottaa vain kuusi päivässä; se on raja. Niinpä tämä henkilö sanoi: “Minä sain yhdeksän.” Hieno kristitty poika.

 Minä sanoin: “Sinä olet tehnyt väärin. Sinä teit väärin!”

79   Minä sanoin: “Minä sain viisi aamulla ja säästin yhden iltapäivälle. Ja saatuani tuon yhden, laskin siellä puussa olevan viisi tai kuusi oravaa jotka istuivat siellä, mutta kävelin pois ja jätin ne.” Minä sanoin: “Minä kävelin siellä läpi metsän jokin aika sitten, ja siellä oli niitä noin viisitoista tai kaksikymmentä. Minä otin sallitun määrän, ja jätin loput niistä sinne.” Minä sanoin: “Jos minä tulen tänne, saarnaamaan teille pojille ja teille ihmisille asiaa, joka on oikein, niin minun täytyy elää esimerkiksi.” Kristillisyys ei ole sitä mitä te sanotte, vaan se on mitä te elätte, ja mitä te teette; se on elämistä esimerkiksi. Te olette maan suola. Minä sanoin: “Sitten, laki sanoo… Jeesus sanoi: ”Anna keisarille ne asiat jotka kuuluvat keisarille.” Kun te rikotte nopeusrajoitus lakia tuolla tiellä, niin mitä te teette? Te teette väärin; te teette syntiä. ”Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle mikä Jumalan on.”

80   Sanotaan: “No niin, laki on väärä.” Minä en voi auttaa sitä miten väärä se on; on väärin rikkoa Jeesuksen käskyä. Ja jos te ette anna keisarille niitä asioita jotka ovat keisarin, silloin olette tehneet sitä mitä Jeesus kielsi teitä tekemästä, ja lain rikkominen on synti.

81   Me olemme kaikki syyllisiä; me teemme sitä, Mutta kun näette itsenne väärässä, niin lakatkaa siitä! Ihmiset tarkkaavat teitä; ihmiset eivät mene kirkkoon mutta he lukevat teitä, he näkevät mitä te teette.

82   Niinpä, ottakaa Kristus sydämeenne — Kristus ja Pyhä Henki ovat sama asia. Pyhä Henki, Kristus merkitsee “Voideltu.” Ja Pyhä Henki on tuo Voitelu, ja te olette se joka on voideltu. Näettekö? Ja se on Kristus teissä voitelemassa teitä. Näettekö mitä tarkoitan?

83   Silloin teillä on oikea asia. Silloin Hän voi käyttää teitä missä tahansa Hän haluaa käyttää teitä, koska te olette Ruumiissa ja minkä tahansa noiden lahjojen alainen. Mutta näettehän, jos teillä on yksi noista lahjoista Ruumiin ulkopuolella, se ei tee teille mitään hyvää. “Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi. Vaikka minulla olisi usko ja voisin ymmärtää kaikki Jumalan salaisuudet, ei se minua mitään hyödyttäisi. Vaikka antaisin ruumiini uhrina poltettavaksi ja antaisin kaikki tavarani köyhille, ja vaikka minulla olisi usko siirtää vuoria, minä en ole yhtään mitään.” Näettehän? Älkää olko riippuvaisia noista asioista. Pyhä Henki on Olento; Se on Jumala, ja Jumala teissä, tuo Persoona, Jumala, joka on valaissut teidän koko olemuksenne. Te olette muuttunut; te olette uusi luomus. Mikä tahansa pikku asia mikä on väärin, Hän tulee kertomaan teille että se on väärin, sitten lakatkaa siitä; älkää tehkö sitä. “Isä, minä en tarkoittanut tehdä sitä, anna minulle anteeksi.” Näettekö? Ja se on Pyhä Henki.

84   En välitä siitä kuinka paljon te puhutte kielillä, kuinka paljon te juoksette ja kuinka paljon te hypitte, kuinka paljon te teette sitä tai tätä, mitä sitten olettekin tehneet, niin se ei merkitsisi yhtään mitään, jos Pyhä Henki ei ole siellä tuomitsemassa teitä ja osoittamassa mikä on oikein ja mikä väärin.

85   No niin, tästä syystä tämä henkilö tässä on oikeassa. Antaa Pyhän Hengen tehdä se. Mutta nyt, se mikä aiheuttaa tämän… Sallikaa minun sanoa se rakkaudella, pirskoteltuna rakkaudella ja voideltuna Sanalla. Jos aito Pyhä Henki on teissä, silloin te ette kysele sitä. Te tiedätte sen itse, ja se on yksilöllinen asia teidän ja Jumalan välillä. Näettekö? Te tiedätte että jotakin on tapahtunut. Te tiedätte että siellä on muutos, vaikkei sitten mitään muuta olisikaan, niin te itse olette muuttuneet. Näettehän, te olette se jossa muutos on tapahtunut, teidän sisällänne, ja te tiedätte että teillä on se. Josko sitten puhuitte kielillä tai huusitte tai hypitte tai teitte jotakin muuta, te tiedätte että Jumala elää teissä, ettekä te vaella oman mielenne mukaisesti, vaan se on Kristuksen mieli joka johtaa teitä tuon Sanan kanssa, aivan sillä tavalla kuin Se sanoo.

86   Nyt! Minä haluaisin… Jos ihmiset sanovat: “Hyvä on sitten, veli Branham, sinä et siis usko että meidän tulisi puhua kielillä?” Silloin teillä on se aivan sen vastakohtana mitä juuri olen sanonut. Varmasti, minä uskon että teidän tulisi puhua kielillä. Ja jotkut teistä ihmisistä… Näettekö? Mutta te saatte nämä ja minä nämä, ja se on kuten tämän asian kanssa että se olisi tuhatviisisataa mailia tästä tabernaakkelista. Jos te ette käsitä sitä, niin kysykää minulta. Kirjoittakaa siitä minulle, jos te ette ymmärrä sitä. Sanokaa vain mitä minä sanon täällä, ja tehkää te… kuten Paavali sanoi: “Seuratkaa te minua, niin kuin minä seuraan Kristusta.” Näettekö te? Sitten kun näette minun olevan väärässä, niin menkää pois minun luotani, siinä kaikki, koska silloin minä olisin väärä henkilö.

 329 Ole hyvä ja selitä. Ihmiset sanovat että veli Branham on enemmän kuin mies, hän voi luoda, ja Jeesus voisi näyttää aivan veli Branhamilta.

87   Antakaa minun nyt… Tuo henkilö sanoi tämän. Kuka se saattaa ollakin, minä en tiedä. Mutta minä olen teidän veljenne. Jeesus on teidän Pelastajanne. Minä en voisi olla teidän Pelastajanne, koska Hän on jo pelastanut teidät. No niin, te olette niin lähellä Totuutta siinä, ja kuitenkin niin kaukana Totuudesta, tarkoitan henkilöä joka kertoi tälle henkilölle tämän. Se on hyvin kaunis käsiala ja näyttää minusta naisen käsialalta. Ja minä sanoisin että se on naisen käsiala, etkö sinäkin sanoisi niin, veli Capps? Kaunis käsiala. Enkä tiedä kuka se on.

88   No niin, “Veli Branham, voisiko Jeesus näyttää sinulta, tai sinä olla Jeesus, tai jotakin senkaltaista?” Yhdessä sanan merkityksessä se on tarkalleen Totuus; toisessa sanan merkityksessä se on antikristus. Se on ero oikean ja väärän välillä. Tehdä minut Herran Jeesuksen Kristuksen Persoonaksi, olisi antikristus, sillä Herran Jeesuksen Persoona istuu Majesteetin oikealla kädellä korkeudessa, ja on tuleva jälleen suurella voimalla ja kirkkaudella. Mutta kun on kysymys siitä että se Elämä joka oli Hänessä, olisi minun ylläni, ja teidän yllänne joilla on Hänet, niin se on tarkalleen Totuus; ja te tulette  Kristukseksi.

89   Muistatteko minun sanomaani messiattarista? Näettekö? Te olette… Sana Messias merkitsee “Voideltu.” Nyt jos teillä on Pyhä Henki, te tulette voidelluksi. Sitten siellä on kaiken kaltaisia voideltuja.

90   Tarkatkaa nyt, jos se on Raamatullinen voideltu. Monet heistä ovat voideltuja… Näettekö? Koko asia on sellaisessa suuressa sekamelskassa; ja Saatana kaikella viekkaudellaan tulee ja jäljittelee sitä, aivan pilkulleen, melkein pilkulleen. On vain yksi tapa miten te voitte olla ehdottoman varmat; tarkistakaa se sanasta sanaan, ja sanasta sanaa! Se on ainoa tapa miten voitte tehdä sen.

91   Mutta minusta se, että henkilö, William Branham, tai kuka tahansa mies tai nainen, olisi Herra Jeesus Kristus, meidän Pelastajamme, se on erehdys. Mutta olla voideltu Hänen Hengellään, mikä tuo Hänen oman Persoonansa, Hänen Elämänsä teihin…

92   Siitä on kaunis esikuva Eliassa ja Elisassa, kun Elia meni ylös, kun tuo vanha profeetta, Elia, meni kotiin. Hän oli väsynyt ja näännyksissä; ja siellä joen toisella puolella olivat tuliset hevoset ja vaunut, viedäkseen hänet kotiin. Ja panitteko merkille että kun Elia ja Elisa olivat ylittäneet virran (tuon profeettakoulun tarkatessa heitä) kuinka Elia otti viittansa ja iski virtaa, ja se jakautui, ja he menivät ylitse. Ja hän sanoi tuolle nuorelle profeetalle: “Minkä vuoksi sinä seuraat minua? Mitä sinä tahdot?”

93   Hän vastasi: “Sitä että kahdenkertainen annos sinun henkeäsi tulisi minun ylleni. Että kahdenkertainen annos väkevää profeettaa tulisi ylleni.”

 Hän sanoi: “Sinä olet pyytänyt vaikeata asiaa; mutta jos sinä näet minun menevän pois, niin sitten se on tuleva yllesi.” Niinpä te voitte kuvitella miten hän piti silmällä tuota profeettaa.

94   Nyt, tuona päivänä tuo profeetta oli Sana, sillä hän oli Sanan julkituleminen maailmalle. Ja hän tiesi että suuremman palvelustehtävän täytyi tulla, joka tarvitsi suuremman asian. Ja kun Jeesus oli täällä maan päällä, Hän oli Elias. “Näitä asioita joita Minä teen, olette te myös tekevä, koska Minä menen Isäni tykö.” Kuinka te nyt tekisitte sen? Tarkatkaa Häntä! Kuka Hän on? Sana! Näettekö? Tarkatkaa Häntä!

95   Kun tulee kysymykseen asioiden luominen, niin se on totta. Jeesus ei koskaan suoraan luonut mitään, tuomalla sitä olemassaoloon. Hän otti ensin ainetta. Hän otti vettä ja teki sen viiniksi. Hän otti leivän ja teki lisää leipää. Hän otti kalan ja teki lisää kalaa. Mutta Hän lupasi että suurempia asioita kuin tämä tulisi tehdyksi. Näettekö te? No niin, miksi? Koska se on pahempi päivä kuin silloin kun Hän oli täällä, näettehän? Se on yhä Hän, mutta Hän käyttää teidän tabernaakkelianne.

96   Ja tämä persoona joka on teissä, joka johtuu teidän syntymästänne… Sinä olet John Doe; sinä synnyit määrätyssä kuussa, ja sinä olet syntynyt määrätyn tähden alla; sinä olet syntynyt määrätyn asian alaisena, ja sillä on jotakin tekemistä sinun kanssasi. Tietenkin sillä on!

97   Minä muistan kuinka isällä oli tapana sanoa: “En voi istuttaa noita perunoita tähän aikaan, koska kuu ei ole oikein. Sinä et voi istuttaa niitä perunoita, Billy.”

98   Ja minä sanoin: “Minä en istuta niitä kuuhun, vaan tänne maahan.**

 Hän sanoi: “Hyvä on, nero, jatka vaan! Kun saat muutamia kuhmuja päähäsi tulet oppimaan jotakin.” Ja minä todella opin jotakin.

99   Minä sanon että jos te otatte laudan ja asetatte sen ruohon päälle pimeän kuun aikana, niin tarkatkaa mitä tapahtuu. Se kuolee siihen paikkaan. Pankaa se sinne valoisan kuun aikana ja vaikka se olisi siellä viikon, se ei vahingoita tuota ruohoa hiukkaakaan.

100   Tarkatkaa merta kuun vaihtuessa. Kun kuu laskee, nousuvesi seuraa sitä, ja se on miljoonien mailien päässä maasta. Eikä yksin sitä, mutta menkää tänne Kentuckyyn ja upottakaa maahan putki aina suolaiseen veteen asti, ja tarkatkaa vettä tuossa, putkessa nousuveden aikana ja sen laskiessa, se tapahtuu koko matkan maan alla. Aivan varmasti!

101   Istuttakaapa jotakin joka levittäytyy maan pinnalle, pimeän kuun aikana, ja se menee suoraan alaspäin ja kasvaa kuin retiisi tai nauris. Mutta istuttakaapa se toiseen aikaan ja nähkää kuinka se leviää maan pinnalle. Varmasti sillä on jotakin tekemistä sen kanssa.

102   Miksi Aaronilla oli rintalevyssään jokaisen noiden patriarkkojen syntymäkivi? Katsokaa noita äitejä, kuinka nuo heprealaisäidit antoivat noille lapsille synnyttäessään nimet; se kertoi heidän syntymänsä; se asetti heidät kotimaahansa; se asetti heidät iankaikkisuuteen.

103   Yhtenä näistä päivistä kun tulen ja viivyn vähän aikaa, minä haluan ottaa tuon aiheen. Silloin tarkatkaa Jaakobia, siellä kun hän oli kuolemassa, kun hän laski kätensä noiden patriarkkojen ylle ja siunasi heidät, ja kertoi heille tarkalleen missä he tulisivat olemaan. Ja se oli tarkalleen heidän nimensä ja heidän syntymänsä mukaan. Ja aivan varmasti sillä on jotakin tekemistä sen kanssa.

104   Se on teidän syntymäpolkunne; se on mitä te olette, luonnollisena miehenä tai naisena. Mutta kun te olette syntyneet uudestaan, niin se ei ole ulkopuolisessa tajunnassa. Ulkopuoli on se mitä te maistatte, näette, tunnette, haistatte ja kuulette, mutta sen sisäpuoli on se mitä te todella olette. Nyt tässä ulkopuolessa täällä, Saatana kiusaa ja tönii teitä kaikkialle täällä; mutta täällä sisällä hän ei voi tehdä sitä, ellette te anna hänen tehdä sitä. Sillä täällä sisällä teillä on usko, eikä usko tule ulkopuolisen tajunnan järkeilystä. Uskossa ei ole järkeilyä. Teillä on se Jumalalta, ja te tiedätte että se on siellä. En välitä siitä kuinka paljon se näyttää väärältä, te yhä tiedätte että se on oikein; se on NÄIN SANOO HERRA. Mikään ei tule häiritsemään sitä. Mikään ei voi tehdä sitä, se vain liikkuu suoraan eteenpäin. Vaikeudet eivät merkitse mitään sille; se kahlaa suoraan niiden lävitse, sillä Se on Sana. Ja Sana on Miekka, ja Sana leikkaa. Tuo Miekka leikkaa Itsensä vapaaksi kaikesta muusta. Näettehän? Tarvitaan uskon käsi pitämään ylhäällä tuota Sanaa.

105   Nyt te näette, että kun tuo sisäpuolinen tajunta… Tässä on sisäpuoli; tässä on ulkopuoli. Totuus on paljastettu täällä; mutta täällä ulkona se järkeilee. Eikö se näyttäisi järkevältä, jos me sanoisimme että, “Menkäämme kaikki ja liittykäämme helluntailaisiin”? Minä pidän Assemblies of God’ista, minä pidän ykseydenkannattajista, minä pidän kaikista noista seurakunnista. “Miksi me emme kaikki mene ja liity yhteen heidän kanssaan, voidaksemme tehdä ehkä jotakin hyvää.” Se on järkeilyä, se on ulkopuoli. Mutta syvällä – sisäpuolella, tarkatkaa sitä. Kun tämä täällä on erimieltä sen kanssa mitä te näette silloin katsokaa helluntailaisia. He tekevät monia asioita joiden minä en usko olevan Raamatun mukaista, ja voin todistaa heille ettei se ole Raamatun mukaista. Mutta siinä on niin monia ajatuksia siinä. Siellä on tuhansia helluntailais – veljiä ja sisaria, jotka uskovat tämän, Sanan, eivätkä usko sitä, mitä he opettavat olevan oikein. Mutta he ovat siellä kiinni verkossa.

106   Baptistit, presbyteerit ja kaikki muut heistä, he ovat tuossa verkossa, kun joukko miehiä tulee yhteen ja järkeilee sen. Ja miehillä on niin paljon arvovaltaa. Tässä on piispa tai ylivalvoja, ja sanoo jotakin, mitä silloin jokin pieni kaveri voisi sanoa?

 Hän pelkää sanoa yhtään mitään. “Olen samaa mieltä kanssasi. Kyllä, se on oikein! A-hah! Kyllä, piispa tai ylivalvoja, sinä olet tarkalleen oikeassa.” Hän on samaa mieltä hänen kanssaan.

107   Ottakaamme tässä vaikka joku alkoholisti täällä kadulla, kuinka tavallinen kansalainen ohittaa hänet kadulla ja sanoo”, Tuo vanha pummi, hänestä ei ole mihinkään.” Sitten viekää hänet tänne ja pankaa hänet poliisiksi, pankaa hänelle poliisin merkki rintaan ja ase vyölle. “Hyvää huomenta, John, on niin mukava nähdä sinua jälleen!” Näettekö? He osoittavat kunniaa toinen toiselleen.

108   Jeesus sanoi: “Kuinka teillä voisi olla uskoa kun te arvostatte tuonkaltaisia asioita. Kun te otatte kunniaa toinen toiseltanne. Sitä ei voida tehdä.

109   Ja kun miehet tulevat yhteen organisaatiossa, niin joku pieni mies pelkää sanoa yhtään mitään, koska piispa sanoi niin, tai ylivalvoja sanoi niin. Mutta älkää olko arvostamatta tuota miestä, vaan uskokaa että hän on hyvä mies; mutta muistakaa aina että Jumalan Sana on oikein ja kaikki muut sen vastaiset ovat väärin. “Olkoon Minun Sanani totinen ja jokaisen miehen sana valhe.” Näettekö sen? Se on mitä me haluamme tehdä, uskoa Se.

110   Muistakaa nyt, me emme ole Sana, mutta me olemme Sana. A-hah! Käsitittekö sen nyt? Jeesus ei ollut Jumala, mutta Hän oli Jumala. Hän oli Mies, mutta kuitenkin Hän oli Jumala. Hän voi itkeä, mutta kuitenkin Hän voi herättää kuolleen. Hän voi itkeä miehen kuolemaa, ja herättää hänet jälleen ylös. Hän oli Jehova-jireh, Jehova-rapha, Jehova Manasses, kaikkea sitä täydellisesti. Hän oli Jehova, ja kuitenkin Hän oli Mies. Hän omisti maan, oli tehnyt maan, ja kuitenkaan Hänellä ei ollut minne päätään kallistaisi. Hän sanoi: “Linnuilla jotka olen tehnyt, on pesänsä, ja Minulla ei ole minne pääni laskisin. Ketuilla jotka loin, on luolansa, ja Minulla Itselläni ei ole edes minne tulla haudatuksi.” Niin se oli. Hänen täytyi lainata jonkun hauta, tullakseen haudatuksi siihen.

111   Minä loin kohdun joka on naisessa. Eikä Hänellä ollut kohtua syntyäkseen, vaan Hänen täytyi lainata kohtua. Hän loi maan, eikä Hänellä ollut paikkaa minne Hänet olisi voinut haudata; Hänen täytyi lainata Joosef Arimatialaisen hautaa tullakseen haudatuksi siihen. Hänen täytyi lainata paikka, ja kuitenkin Hän oli Jumala, Hän todisti että Hän oli Jumala.

112   Ymmärrättekö te nyt? Me emme ole… Me olemme messiattaria, mutta emme tuo Jeesus. Hän on meidän Isämme; me olemme vain voideltuja Hänen Hengellään, ja siitä syystä Hänen Elämänsä… Ja se saa ihmiset ajattelemaan niin. Näettehän, jos te ette pysähdy ajattelemaan sitä tarkemmin, niin se saa ihmiset ajattelemaan että, “Tämä kaveri voisi olla Messias.” Varmasti hän on.

 “Tämä täällä voisi olla.” He molemmat ovat sitä. “No niin, kuinka heitä voisi olla kaksi?” Heitä on tuhansittain. Huomaatteko?

113   Mutta näettehän, että Hänen Elämänsä jakautui Helluntaipäivänä. Kun tuo Tulipatsas tuli alas ja jakautui tulisina kielinä kunkin heidän päälleen, niin Se oli Jumala joka jakoi Itsensä ihmistensä keskuuteen, koska Seurakunta ja Kristus ovat Yksi, aivan niin kuin mies ja vaimo ovat yksi.

 330 Veli Branham, kuinka minun pitäisi näyttää vaimolleni että todella välitän hänestä ja kuitenkin pysyn sanan kanssa, mutta saan yhä kuulla tämänkaltaisia kysymyksiä: “miksi sinä et toimi niin kuin saarnaat, tai uskot?”

114   No niin, jos vaimo sanoo tämän sinulle, silloin kun hänellä on oikeus sanoa se, niin sinun on parasta oikaista itsesi. Näettehän? Sitten, jos hän sanoo sen vain ollakseen paha, niin muistakaa että Raamattu sanoo: “Olisi parempi jos myllynkivi olisi ripustettu kaulaanne ja teidät olisi hukutettu meren syvyyteen, kuin että rikotte yhtä Minun vähäistäni vastaan.” No niin, se oli vain sinun kysymyksesi.

115   Ja saattaa olla että tämä vaimo ei ole sen tyyppinen henkilö. Ehkä hän on erilainen – ehkä hän on hyvä henkilö. Hän ehkä koettelee sinua, nähdäkseen mitä sinä tulet tekemään.

116   No niin, rakasta sinä vain häntä ja anna hänen nähdä Jeesus sinussa. Tee niin. Jatka vain eteenpäin. Annan pienen kuvauksen tänä aamuna henkilöstä joka… Erään kerran eräs pieni nainen oli vastaanottanut Pyhän Hengen. Hän oli kovasti miellyttävä pikku henkilö. Hänellä oli kova elämä, koska hänen miehensä oli alkoholisti. Ja niinpä hän sitten vain jatkoi yhdessä hänen kanssaan. Tuo mies sanoi,” Mene sinä vain seurakuntaasi, Kulta, menehän nyt! Mutta minä menen tuonne Brown Derbyn saluunaan tuolla. Heillä oli tapana roikkua siellä vanhassa Boniferissa. Monet teistä vanhoista muistatte Boniferin tuolla kulmassa, uskon että sitä nyt kutsutaan Brown Derbyksi.

117   Niinpä hän roikkui siellä, ja kuinka sattuikaan niin eräänä iltana tuli esiin kysymys Kristityistä. Yksi vanha juoppo joka istui siellä sanoi: “Sellaisia kuin kristittyjä ei enää olekaan. Sellaista ei olekaan. Kaikki he ovat vain joukko tekopyhiä, tehän näette heidän tupakoivan ja ryyppäävän ja tekevän sanoja asioita kuin mekin teemme, ja sitten he kutsuvat itseään Kristityiksi. Sellaista ei olekaan.”

118   Tämä yksi juoppo siellä nousi ylös ja sanoi: “Hetkinen vaan! On kyllä yksi jonka minä tunnen.”

 He kysyivät: “Kuka se on?

 Hän vastasi: “Se on minun vaimoni.” Näettekö? Hänen vaimonsa oli tullut suolaiseksi, ja hänen miehensä oli nähnyt sen koko ajan.

 Hän sanoi: “Minä lyön vetoa, että jos hänet pantaisiin tiukalle…”

 Hän sanoi: “Ei, hän olisi yhä kristitty; minä tulen todistamaan sen teille.” Hän sanoi: “Minäpä sanon teille mitä teemme, menkäämme kotiin ja minä tulen näyttämään teille onko hän kristitty vai ei. Menkäämme kotiin nyt ja olkaamme todella juovuksissa. Näytelkäämme todella humalaista.” He koputtivat ovelle, ja tulivat sisälle horjuen ja kaikkea sellaista ja “Miksi sinä et istu tännepäin,” ja vaimo asetti heille kaikille tuolit ja (hänen miehensä vieraita, tiedättehän) – yrittäen saada heidät tuntemaan itsensä niin tervetulleiksi kuin vain voi. Tuo mies sanoi: “Minä haluan sinun valmistavan meille illallista,” ja vaimo meni valmistamaan sitä. Hän sanoi: “Me haluamme kinkkua ja munia.” Hän tiesi että heillä oli niitä, ja niinpä he valmistivat niitä. Sitten kun hän tuli pöytään, hän katseli niitä tällä tavalla, nosti ylös lautasensa ja tyhjensi sen lattialle ja sanoi: “Sinähän tiedät etten pidä munista tuolla tavalla valmistettuina. Hei pojat, lähdetään ulos täältä,” sillä tavalla.

119   He menivät ulos ja istuutuivat sillä tavalla, tiedättehän. Ja vaimo tuli sinne ja sanoi: “Kulta, olen pahoillani etten saanut niitä valmistetuiksi oikein; minä valmistan muutamia lisää sinulle.”

120   “Oh, hölynpölyä, sinä tiesit alusta alkaen etten halunnut niitä sillä tavalla,” jatkaen sillä tavalla. He menivät sinne ulkopuolelle ja istuutuivat ja toimivat niin kuin olisivat humalassa. He kuulivat hänen siellä ikään kuin nyyhkivän itsekseen, laulaen todella hiljaisella äänellä:

 Täytyykö Jeesuksen kantaa risti yksin, ja koko maailman olla vapaa?  On risti jokaiselle, ja on risti minulle.  Tätä pyhitettyä ristiä tulen kantamaan, kunnes kuolema minut vapauttaa,

 Yksi humalaisista katsoi toista ja sanoi: “Hän on kristitty; hänellä on se!” Ja tuo pikku nainen johti miehensä plus nämä toiset Kristukselle tuona yönä. Näettehän? Miksi? Näettehän, vain olemalla miellyttävä. Muistakaa vain, Hän tietää kaiken siitä.

121   Niinpä sisar tai veli, kuka se onkin, tai veli, koska hän kysyi tämän vaimostaan, ole sinä vain suolainen; hän on tuleva janoiseksi jos hänessä on jotakin mikä voi janota. Jos niin ei ole, niin muista, jos sinulla on väärä henkilö, niin sinä tulet saamaan oikean Tuhatvuotisessa valtakunnassa. Jatka vain eteenpäin; kaikki väärät tehdään oikeaksi siellä.

 331 Veli Branham, opetatko sinä että Morsian ei saa käydä missään seurakunnassa ellet sinä ole saarnaamassa, tai toisin sanoen tabernaakkelissa?

 332 Myöskin, opetatko sinä että meidän ei tarvitse pitää sunnuntaita; pyhäpäiviä, työstä , kalastuksesta jne.?

122   Ei! Olet erehtynyt. Sallikaa minun käydä se lävitse ja vastata siihen osa osalta.

 “Opetatko sinä että Morsian ei saa käydä missään seurakunnassa, ellet sinä ole saarnaamassa, tai toisin sanoen tabernaakkelissa?” Ei! Minä en opeta sitä. Minä en usko siihen; minä en usko sitä. Meillä on saarnaajia täällä jotka ovat hajallaan kaikkialla ympäri maan, ja minä uskon että he ovat osa Morsianta. Minä uskon että mies tai nainen voi mennä seurakuntaan joka opettaa Sanaa, missä tahansa he haluavat mennä. Minä uskon, että jos he eivät opeta koko Sanaa, ettekä te voi mennä seurakuntaan minnekään muualle, niin menkää sinne missä he opettavat puolta Sanaa, kunnes pääsette paikkaan jossa he opettavat koko Sanaa. Mitä hyvänsä teettekin, menkää seurakuntaan. Tehkää se.

123   “Myöskin, opetatko sinä että meidän ei tarvitse pitää Sunnuntaita, tai mitään pyhäpäivää – kuten työstä ja kalastuksesta sunnuntaisin?”

124   “Minä uskon että on synti kalastaa, metsästää ja työskennellä sunnuntaina kun te voitte mennä kirkkoon. Minä uskon että te rikotte Jumalan lakeja. “Onko olemassa sitä koskeva käsky?” Kyllä vaan! Vanhassa Testamentissa meillä oli esikuvana Sapatinpäivä.

 Ja Jeesus ei tullut sitä varten että te pitäisitte Sapattia. Vanha Sapatinpäivä oli lauantai, joka lopetti viikon. Sunnuntai on kahdeksas päivä, tai viikon ensimmäinen päivä, jolloin Jeesus nousi ylös.

125   Minä en usko että on oikein… No niin, jos te olette jossakin kaukana korvessa metsästysmatkalla, eikä ole mitään seurakuntaa lähettyvillä, eikä ole mitään mitä te voisitte tehdä sille; ja jos te kalastatte, niin uskoisin sen sopivan. Mutta jos olette kaupungissa tai jossakin lähellä missä jumalanpalvonta on meneillään, niin teidän tulisi mennä seurakuntaan jossakin.

126   Ja kun on kysymys työn tekemisestä, niin minä uskon että jos härkä on pudonnut kuoppaan, tai on jotakin mikä täytyy tehdä sunnuntaina, niin tehkää se, jos se on jotakin, mitä ette voineet auttaa ja se täytyi tehdä sillä tavalla. Mutta jos te vain teette sen, tai odotatte sunnuntaita tehdäksenne sen, tai teette sen vain sillä tavalla, silloin te olette väärässä. Näettehän? Me emme saa tehdä sitä, meidän tulee kunnioitta tuota pyhäpäivää.

127   Ja nyt muistakaa, menkää seurakuntaan jossakin, Jos voisin nimetä jonkun kirkkokunnallisen seurakunnan, mutta minä en tee sitä, sillä vaikka ainoa minun uskomani asia mitä tämä seurakunta opettaisi, olisi että he sanoisivat uskovansa että Jeesus Kristus on Jumalan Poika. No niin, niin teen minäkin. Kaikki muu heidän opetuksestaan on… He uskovat että syntien anteeksi saaminen on veden kautta. Ne eivät ole ykseydenkannattajat, he uskovat samoin, mutta minä en puhu heistä. He uskovat uudestisyntymiseen veden kautta ja niin edelleen. Ja he uskovat että jos jollakin on Jumalallinen parantuminen, niin se on perkeleestä. Ja he uskovat kaikenlaiseen… Että he ovat ainoa asia mitä on, ja ainoa asia mitä teidän täytyy tehdä on panna nimenne tuohon kirjaan. Ja jos nimenne ei ole siellä, te olette kadotettu. Minä en usko sitä. Mutta jos siellä ei olisi mitään muuta kirkkoa minne mennä (Minä en menisi sinne arvostelemaan), niin minä menisin sinne siinä mielessä että minun läsnäoloni ja se että istun siellä jonkun vieressä, että Kristus joka on sydämessäni voisi ehkä vaikuttaa johonkin siellä. Menkää heidän keskuuteensa, mutta älkää olko osalliset heidän epäuskostaan.

 333 Veli Branham, minä haluan saada pyhän hengen. Haluan tietää mitä tehdä. Minulla on taakka perheeni pelastumisesta. Ja sisar on allekirjoittanut sen.

128   Jos haluat saada Pyhän Hengen, niin salli minun kertoa sinulle jotakin, kallis sisareni, jos olet täällä. Veli Neville, onko tämä seurakunnan jäsen täällä? (Veli Branham keskustelee veli Nevillen kanssa) Minä en myöskään muista heitä. Mutta jos sinä olet täällä sisar Bough, jos olet täällä niin anna minun kertoa se sinulle. Raamattu sanoo: “Siunattuja ovat ne jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta..” Sinä olet niin siunattu jo halutessasi Sitä. Muista nyt, ei niin että sinulla olisi Se, mutta siunattuja ovat ne jotka isoavat ja janoavat Sitä, “sillä heidät täytetään.” Vain jatka samalla tavalla.

129   “Mitä minun tulee tehdä perheelleni?” Käytä samaa uskoa jota käytät itseäsi varten myös perhettäsi varten. Jätä se Herralle ja usko koko sydämestäsi että he tulevat pelastumaan. Äläkä anna sen tulla ainoastaan luonnolliseen ajatukseesi täällä, vaan anna sen upota syvälle alitajuntaan, niin silloin he ovat sinun. Jumala antaa heidät sinulle kun sinulla on se täällä syvällä sisimmässäsi.

130   Mitä tahansa teillä on sydämessänne ja mitä pyydätte, kun rukoilette, niin uskokaa saavanne mitä pyydätte. No niin, te ette voi enää epäillä sitä. Te ette voi uskoa sitä ja epäillä sitä samanaikaisesti. Kuinka moni tietää sen? Te ette voi uskoa ja epäillä sitä samanaikaisesti. Teidän täytyy uskoa saavanne se mitä te pyydätte, ja Hän sanoi että sitten se tullaan antamaan teille. Niinpä sinun täytyy uskoa perheesi puolesta, ja he tulevat saamaan sen.

 334 Veli Branham, mitä meidän pojastamme, koska et saarnaa pasuunoista? Muistatko lupauksen, jonka annoit minulle puhelimessa koskien häntä ja Seitsemää Pasuunaa?

131   Minä en muista sitä. Minä en muista mitä se oli. Mutta mitä se onkin, anna Billy Paulin tietää mitä se on. Mitä hyvänsä olen luvannut, minä tulen tekemään. Tiedättekö että minä joskus yön aikana vastaan kolmeenkymmeneen tai neljäänkymmeneen puheluun yhtämittaisesti, joten minä en muista yön toisensa jälkeen joskus ollessani kotosalla – niinpä minä en muista mitä se on.

 Entä minun katolinen sisareni ja veljeni? Kiitos.

132   Oh, tämä henkilö on kaukaa kaupungin ulkopuolelta, Texasista. Hyvä on Sisar, jos olet Texasissa ja saat tämän nauhan, tai tuleeko se nauhalle (Arvelisin ettei tätä nauhoiteta.) [Veli Branham tiedustelee nauhoituksesta] Tekevätkö he nauhan? Hyvä on… Tällä nauhalla, kun löydät tämän niin muista, “Mitä meidän pojastamme koska et saarnaa Pasuunoista?” Minä en muista mitään siitä, ellen luvannut tavata häntä Seitsemästä Pasuunasta saarnaamisen aikana. Jos niin tein, niin minä tulen tapaamaan hänet; koska en saarnannut Seitsemästä Pasuunasta. Minä saarnasin Pasuunoiden Juhla saarnan. Ymmärsittekö siitä?

133   “Entä minun Katolinen sisareni ja veljeni? Kiitosi” Minä sanon sinulle rouva Cornilsen… jos tuo rouva on täällä, niin ota yhteys Billy Pauliin tänä aamuna. Ja jos et ole, no niin, minä en ymmärrä mitä se on; se on vain kysymys. En voi käsittää mitä se olisi, koska lupasin jotakin koskien hänen poikaansa ja Pasuunoita ja Katolista sisartaan; enkä voi muistaa sitä. Tapaa Billyä.

 Tämän täytyy… Se on vain rukouspyyntö. Siinä on vain henkilön nimi ja sanotaan “päänsärkyä ja nenäontelon tulehdus.” Niinpä se oli vain pyyntö rukoilla heidän puolestaan, arvelisin. Hyvä on.

 335 Ole hyvä ja selitä avioliitto ja avioero. (Minulla jo oli tämä. Tässä on kahdeksan kysymystä yhdellä paperinpalalla.) Ole hyvä ja selitä avioliitto ja avioero. Minä tein sen.

 336 Ovatko Mooses ja Elia maan päällä nyt? Ovatko he Amerikassa?

134   Ei! Ei, he eivät ole täällä; he eivät tule olemaan ennen kuin Seurakunta on otettu pois, sitten Mooses ja Elia… Kuinka monet ymmärtävät sen? Hyvä on. Katsokaamme nyt, heillä ei ole nimeä tässä, joten… Hyvä on. Kuka tahansa kysyikin nämä kysymykset,… Uskon että niitä on seitsemän; hyvä on!

 337 Selitä ero “Jeesuksen nimen ” ja “Jeesuksen nimen” välillä (…hetkinen…) selitä ero nimen ”Jeesus” ja ”Jeesuksen nimi” välillä.

135   No niin, ne ovat molemmat samat jos niitä käytetään samalla tavalla, jos ne sovelletaan samaan Persoonaan, nimi Jeesus ja Jeesuksen Nimi. Jeesus on Joka Hän On. Jeesuksen Nimi puhuu Persoonasta, niinpä se on sama asia… Kuulostaako se järkevältä? Nimi Jeesus on Persoona Itse, ja Jeesuksen Nimellä te viittaatte tuohon Persoonaan.

136   Sanokaamme että minun nimeni on William. Se olen minä. Hyvä on. Kun te puhutte Williamin nimestä, silloin te viittaatte minuun. Se on minun nimeni.

 338 Onko Herran Nimi muuttunut eri aikoina?

137   Kyllä, kyllä! Kerran Häntä kutsuttiin MINÄ OLEN. Häntä kutsuttiin Jehovaksi, ja se on muuttunut monta kertaa. Viimeksi se muutettiin kun Jumala tuli lihaksi ja otti inhimillisen nimen.

138   Jehova, MINÄ OLEN, ja kaikki nuo ovat titteleitä Nimelle. Näettehän? Jos teidät kastetaan Jehovan nimessä, niin sen täytyy tapahtua Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Jos teidät kastetaan Jehova-raphan, Jehova Manasseksen, ja Jehova-jirehin nimessä, niin sen täytyy olla Jeesus Kristus. MINÄ OLEN on Jeesus Kristus.

139   Muistakaa kun Hän seisoi siellä tuona päivänä ja sanoi: “Te sanotte syöneenne mannaa erämaassa…” “Isämme söivät mannaa erämaassa.” “Ja he ovat kuolleita.’” Hän sanoi.

140   He sanoivat,” Hyvä on, me tiedämme että sinä olet hullu, koska sinä olet mies joka et ole yli viidenkymmenen ja sanot nähneesi Aabrahamin.”

 Hän vastasi: “Ennen kuin Aabraham oli, MINÄ OLEN.“Näettekö? Hän oli MINÄ OLEN. Ja kaikki tittelit ja nimet jotka koskaan ovat kuuluneet Jumalalle, tehtiin yhdeksi inhimilliseksi Nimeksi, Herra Jeesus Kristus.

 339 Nyt, jos aika loppui kun Sinetit avattiin, silloin tuhatvuotinen valtakuntakin on päättynyt, eikö niin?

141   Ei, ei! Aika ei loppunut kun Sinetit avattiin. Se on ymmärretty väärin. Mitä tapahtui oli että salaisuudet paljastettiin, eikä aika loppunut. Katsokaahan nyt. Olkaa hyvin tarkkaavaiset, soittakaa nauhaa jos teillä on se.

142   Aika ei koskaan loppunut ennen kuin… Tämän Kysyjän täytyy olla joku tuhatvuotisvaltakuntalainen. Koska näettehän, meillä on tuhannen vuotta sen jälkeen kun Seurakunta on mennyt kotiin ja tullut takaisin maan päälle. Sitten aika lakkaa Uusissa Taivaissa ja Uudessa Maassa.

143   Tuhatvuotisvaltakunta ei ole Uudet Taivaat ja Uusi Maa. Siellä tulee vielä olemaan syntiä Tuhatvuotisvaltakunnan jälkeen. Tuhatvuotisvaltakunnan esikuva on Nooa joka kulki ylitse arkissa ja toi mukanaan Haamin ja muut heistä toiselle puolelle. Ja jopa synti tuli ylitse arkissa.

144   Mutta Eenok, joka muutettiin, oli esikuva Morsiamesta joka meni ylös, ei siitä joka kulki ylitse. Niinpä synti tulee vielä olemaan Tuhatvuotisvaltakunnan toisella puolella mutta ei Tuhatvuotisvaltakunnan aikana. Tuhatvuotisvaltakunnan kuluessa on rauha. Mutta synti tullaan käsittelemään toisella puolella Tuhatvuotisvaltakuntaa, ja sitten aika haihtuu pois.

145   Ja nyt, Seitsemän Sinetin avaaminen jonka Pyhä Henki antoi, Seitsemän Sinetin ainoastaan tuli tehdä tunnetuksi se mitä oli jätetty pois aikaisemmissa ajoissa.

146   Niin kuin erään suuren teologin yrittäessä saada minua nurkkaukseen siinä, hän sanoi: “Veli Branham, Jumala tulee jonakin päivänä antamaan sinulle noiden Seitsemän Sinetin salaisuudet. Nuo Seitsemän Sinettiä tulevat olemaan jotakin, jota ei koskaan ole vielä opittu, se tulee olemaan jotakin mitä ei ole edes Raamatussa.” Ei, Ei! Sitä se ei tule olemaan, koska jos minä sanoisin teille niin, olisin väärä profeetta, koska tämä Sana… Kaikki se on… Koko Jeesuksen Kristuksen ilmestys on täydellistytetty tässä Sanassa. Ja Jos Seitsemän Sinettiä kuuluivat seitsemään seurakuntaan, niin sen täytyi jo olla menneisyyttä, koska me olemme Laodikean Seurakunta Jaksossa… Ja Seitsemän Sinettiä ainoastaan paljastivat mitä he olivat jättäneet pois siellä aikaisemmin; mitä Luther ja Wesley ja kaikki muut uskonpuhdistajat ja helluntailaiset jättivät pois, aina nykyiseen aikaan asti.

147   Nyt seuraava asia on Seurakunnan muuttaminen, Mooseksen ja Elian palaaminen, Morsiamen ja Yljän Tuhatvuotinen hallitus maan päällä, ja sitten tuomio, ja sitten synnin täydellinen hävittäminen. Sitä ei tule enää olemaan tuona aikana.

148   Sinetit eivät päättäneet aikaa. Aikaa tai vuodenaikoja ennen kuin Tuhatvuotisvaltakunnan jälkeen. Ei! Aika tulee yhä olemaan aina Tuhatvuotisvaltakunnan päätymiseen asti.

 340 Täytyykö tuhatvuotisvaltakunnalla olla tekemistä tuhannen vuoden kanssa? Eikö se voisi olla sukupolvi?

149   Ei! Raamatun antama aika sukupolvelle on neljäkymmentä vuotta. Mutta Raamattu sanoo. “Ja he elivät ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta.” Se tulee olemaan tuhannen vuotta maan päällä, koska tuhannen vuotta maan päällä lasketaan vain yhdeksi päiväksi vertauskuvallisesti Jumalalle. Tuhannen vuotta maan päällä on vain yksi päivä Jumalan kanssa , niin kuin Jumala aikaa laskee. Kuinka moni ymmärtää sen nyt?

150   Niinpä se on tuo Sapatinpäivä kun Seurakunta ei enää tule työskentelemään syntiä vastaan. Ja Saatana on sidottu tuhanneksi vuodeksi, koska kaikki hänen alaisensa ovat helvetissä ja hänen… Maan päällä oleva Seurakunta on lunastettu ja Kristuksen läsnäolossa, joten Saatanalla ei ole yhtään mitään minkä kanssa hän voisi työskennellä. Niinpä se ei ole mikään rautaketju, niin kuin sanoin, vaan olosuhteiden ketju; koska ei ole mitään mitä hän voisi tehdä. Hän on avuton ja toivoton, vain odottaen alaistensa ylösnousemusta; Ja sitten heidät erotellaan kuten lampaat ja vuohet.

 341 Eikö Saaban kuningatar tullutkin Salomonin luo koetellakseen häntä nähdäkseen itse että oliko Herran nimi todella Salomo tai ei? (En usko käsittäväni tätä.’ Hetkinen vain.) Eikö Saaban kuningatar tullutkin Salomonin luo koetellakseen häntä ja nähdäkseen itse että oliko Herran nimi todella Salomo tai ei? (Minä en ehkä ymmärrä tätä. Suokaa anteeksi hetkinen. Sallikaa minun lukea se uudelleen.) Eikö Saaban kuningatar tullutkin Salomonin luo koetellakseen häntä ja nähdäkseen itse että oliko Herran nimi todella Salomo tai ei?

151   Ei! Hän ei koskaan koetellut häntä nähdäkseen oliko Jumalan nimi Salomo. Salomo oli kuningas. Hän tuli ja sanoi: “Totisesti Jumala on Hänen kuninkaansa kanssa ja Hänen kansansa kanssa.” Näettehän? Hän tuli ja koetteli Salomoa hänen lahjastaan, koska hänellä oli asioita sydämellään jotka Salomo paljasti hänelle, ja jotka osoittivat että hän oli Jumalan kuningas maan päällä.

152   Ihmisiä kulki sen maan läpi josta hän tuli, Saabasta, ja kertoivat suurista asioista joita tapahtui, ja että heillä oli siellä Jumala joka oli voidellut heidän kuninkaansa, enkä minä usko että hän uskoi Jumalan nimen olevan Salomo, koska jos hän olisi tehnyt niin olisi se jälleen tehnyt hänet pakanaksi. Hän on voinut tehdä niin. Sydämessään hän on voinut ajatella että Salomo oli Jumala, koska hän oli alusta alkaen pakana. Mutta kun Salomo paljasti hänelle hänen sydämensä salaisuudet erottamisen lahjalla – jota silloin kutsuttiin viisaudeksi – hänen erottaessaan ne, hän tiesi että Jumala oli Salomonin kanssa, koska hän sai tietää mitä hänellä oli ollut mielessään silloin kun hän tuli.

153   Jos tämän kysymyksen tekijä on täällä joka kysyy: “Tiesikö hän silloin että Herran nimi todella oli Salomo?”… Salomo ei ollut Herra; ihmiset olisivat kertoneet sen hänelle, koska he palvoivat Jehovaa, ja siellä oli tuo suuri arkki lakeineen, arkki jossa Herran käskyt olivat. Ja he kertoivat hänelle Siinain Vuoresta ja eri paikoista missä he olivat olleet. Ja sitten hän voi nähdä että tuon liiton Jumala oli tässä miehessä, koska hänellä oli erottaminen joka kuului ainoastaan Jumalalle. Niinpä hän tiesi että Jumala oli Salomonissa. No niin, se voitaisiin lukea sillä tavalla, jos kysymyksen tekijä kysyy sitä, mutta, “Tiesikö hän todella että Herran nimi oli Salomo?” Ehkäpä he eivät kirjoittaneet sitä aivan sillä tavalla kuin he ajattelivat. Ymmärrättehän? Niinpä minä luulen että he tarkoittivat sanoa: “Että Herra oli Salomonissa.” Kyllä, varmasti oli. Tietenkin, jos siitä on kysymys, niin varmasti Hän oli! Hän tunsi Jumalan, koska hän teki tuon huomautuksen. Eikä hän olisi palvonut mitään toista jumalaa. Hänellä ei ollut enää mitään kysyttävää. Salomo paljasti koko asian, ja hän tiesi että Jumala oli hänen kanssaan.

 342 Rauhantuomari vihki meidät kaksikymmentä yksi vuotta sitten. Oliko se väärin?

154   Kyllä, teidän oli väärin tehdä niin. Avioliitto kuuluu Jumalan huoneeseen. Mutta koska on niin, että nyt olette naimisissa, niin tämä on se milloin te todella olette naimisissa: te olette naimisissa silloin kun te lupaatte toinen toisellenne, että te otatte toinen toisenne. Rauhantuomari voi antaa teille avioliittotodistuksen, laillisen termin mukaan elää yhdessä miehenä ja vaimona, ilman että olisitte avo-pari. Mutta silloin kun te lupaatte tälle tytölle tai tälle miehelle, elää uskollisena hänelle ja ottaa hänet mieheksenne, silloin te olette naimisissa. Muistakaa, minä selitin sen viime viikolla. Uskoisin tehneeni sen. Näettehän? Se on kun te lupaatte hänelle.

155   Jopa vanhassa Raamatussa, jos mies oli kihlattu neidolle (te tunnette sitä koskevan lain. Se oli aivan sama kuin aviorikos. Varmasti oli!) kun hän lupasi, niin se oli se.

156   Eräänä päivänä minulta kysyttiin kysymys että, “Oliko mitätöiminen sama asia kuin avioero?” Kun te kysytte minulta noita kysymyksiä, ystävät, niin te ette tiedä mitä se tekee minulle. Täällä istuu monia ystäviäni jotka ovat olleet naimisissa kaksi tai kolme kertaa. Käsitättekö että minä puhun omalle pojalleni, Billy Paulille? Säästäisinkö minä Billy Paulia? Ei todellakaan! Billy Paul meni naimisiin jonkun pikkutytön kanssa, hän tuli luokseni ja sanoi: “Isä, minä aion mennä naimisiin.”

157   Minä olin pesemässä autoani; minä sanoin: “Lyö päätäsi seinään,” ja jatkoin auton pesemistä sillä tavalla.

 Hän sanoi: “Minä aion mennä naimisiin.”

 Minä sanoin: “Oh, mene vaan,” vain jatkaen sillä tavalla. Hän meni ja kertoi äidilleen ja hänen äitinsä nauroi häntä. Mutta tiedättekö mitä hän teki? Hän karkasi jonkun pienen lapsen kanssa joka yhä oli kansakoulussa, ja meni naimisiin. Me mitätöimme tuon avioliiton, tuon tytön isä ja minä. Me mitätöimme sen, mutta hän oli joka tapauksessa naimisissa. Hän on minun poikani joka istuu täällä kuuntelemassa minua nyt. Niin se oli tarkalleen.

158   Hän tuli minun tyköni tytön kanssa, jonka kanssa hän elää nyt, minun miniäni… Hän sanoi: “Isä, vihkisitkö sinä minut?”

159   Minä sanoin: “Ei millään muotoa.” Se oli minun oma poikani. Luuletteko ettei se leikannut minua ytimiin asti, kun olin kantanut häntä käsivarsillani ja tehnyt kaiken minkä voin, ja olin ollut hänelle sekä isä että äiti? Luuletteko ettei se tappanut minua sanoa se? Mutta se on Totuus. Varmasti on! Poikani istuu täällä kuuntelemassa… Miniäni ja pieni lapsenlapseni istuvat täällä nyt…Mutta minä sanon hänelle että se on väärin koska minun täytyy tehdä se. Minä olen velvollisuuteni sitoma tuolle Sanalle.

160   Ja tuomariko vihki teidät? Sananpalvelijan olisi tullut vihkiä teidät seurakunnassa. Se on säädyllinen asia Kristityn tehdä. Mutta koska te jo olette antaneet tuon lupauksen ja olleet naimisissa kaksikymmentä yksi vuotta, niin uskon että se riittää.

161   Tuo kysymys saattaisi olla: “Tulisiko minun tulla uudelleen vihityksi?” Jos tahdot sitä. Älkää antako mielessänne olla mitään mikä häiritsee uskoanne, koska jos siellä on jotakin, niin te ette voi mennä yhtään sitä pidemmälle; te pysähdytte juuri siihen. Kun tuo kysymys herää, niin se on mihin te päädytte, juuri siinä. Mutta minun mielestäni asia on kunnossa.

162   Tuo mies joka kastoi minut Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä, lopulta ajoi minut pois seurakunnasta, koska minä en ollut yhtä mieltä hänen kanssaan nais-saarnaajista. No niin, se ei saanut minua menemään jälleen uudelleen kastettavaksi. Varmasti ei. Näettekö? Se on kunnossa.

163   Mutta muistakaa, nämä asiat ovat leikkaavia minulle. Minulla on hyviä ystäviä, sekä miehiä että naisia, jotka istuvat täällä, jotka ottaisivat silmän päästään ja antaisivat sen minulle jos pyytäisin sitä, ja he ovat olleet naimisissa kahdesti jopa kolmesti, ja istuvat täällä nyt. Ja minun oma poikani, minun oma lapsen lapseni, ja miniäni jota rakastan… Katsokaa Billyä, kuinka olenkaan seissyt hänen rinnallaan ja kuinka hän on seissyt minun rinnallani, mutta täytyy sanoa totuus, se on totuuksien totuus.

164   Minä voisin aivan yhtä hyvin mennä tänään ja ottaa yhteyttä näihin Assemblies of God’in ihmisiin ja sanoa heille: “Minä olin väärässä, minä en tule pysymään Sanan kanssa, minä tulen pysymään teidän kanssanne.” Minä potentiaalisesti olisin hyvin suosittu henkilö pian tämän Jumalan lahjan kanssa. Jos heittäisin koko vaikutusvaltani yhteen noista organisaatioista, niin minulla potentiaalisesti tulisi olemaan suuri nimi heidän keskuudessaan. Minä en välitä minkälainen nimeni on heidän keskuudessaan. Minä rakastan heitä, se on Totuus. Mutta minun täytyy olla totuudellinen. Olisin tekopyhä jos tekisin sen.

165   Ja minä olisin tekopyhä jos seisoisin täällä koska oma poikani joka istuu täällä oli luvannut eräälle tytölle, ja minä sanoisin… Jos hänellä koskaan ei olisi ollut avioliitto seremoniaa, vaikkei hän koskaan olisi elänyt tuon naisen kanssa, tai maannut hänen kanssaan, tuon tytön, tai mitä tahansa se olikin, kun hän antoi tuon lupauksen, hän oli naimisissa, oli hän sitten Billy Paul tai ei. Se on tarkalleen Totuus! Hän on naimisissa kun hän on antanut tuon lupauksen. Jos on kysymys minusta, niin asia on samoin.

166   Meidän täytyy olla rehellisiä. Jos minä en voi olla rehellinen poikani kanssa, niin minä en voi olla rehellinen teidän kanssanne. Jos minä en ole rehellinen teidän kanssanne, niin silloin minä en ole rehellinen Jumalan kanssa. Ja minä haluan teidän uskovan että se mitä kerron teille on minun rehellinen mielipiteeni. Älkää tehkö siitä mitään muuta, sanokaa se vain sillä tavalla kuin minä olen sanonut sen, koska minä tulen kertomaan teille Totuuden.

167   No niin, minä en puhu teille liian usein tällä tavalla, koska te olette minun lapsiani. Minä kutsun teitä siksi, koska olen synnyttänyt teidät Kristukselle Evankeliumin kautta. Ja ollessamme täällä yhdessä, kun vain oma joukkomme istuu täällä, minä vähän vuoleskelen teitä. Mutta haluan kertoa teille, että kun te tulette ja kysytte minulta mitä tahansa, niin minä tulen kertomaan teille parhaan tietoni mukaan! Jos se on Sana, niin minä en välitä jos Se tuomitsee minut, minussa on monia oksia jotka tulee vuolla pois minusta. Tarkalleen niin on!

168   Mutta kun te kysytte minulta mitä tahansa, minä tulen kertomaan sen teille. Jos kerron teille yhtään mitään, niin tulen kertomaan teille Totuuden. Olen aina yrittänyt elää sillä tavalla. Se on se, miten haluan elää ja kuolla sillä tavalla, olemalla rehellinen jokaisen kanssa.

169   Eräs pieni tyttö tuli luokseni jokin aika sitten; tuo nainen ei ole nyt täällä. Monet teistä tuntevat Tom Simpsonin. Tom on mukava mies; ketään hänen sukulaisistaan ei ole täällä! (luulen kaikkien noiden ihmisten menneen takaisin, ellei sitten Fred vielä ole täällä… Fred Sothmann. En tiedä onko hän vielä täällä) Mutta Tom Simpson, hän tulee Kanadasta Fredin kanssa. (Tehän tunnette veli Fredin, yhden luotetuistamme.)

170   Ja monet teistä täällä tuntevat veli Tomin. Ja Tom on hieno mies; hän on mukava kaveri, ja niin on rouva Simpsonkin. Jos hän vain kuuntelisi sitä mitä minä sanon hänelle, niin hän myös tulisi jälleen kävelemään. Hän on rampa ja istuu rullatuolissa. Hän tulisi kävelemään jos hän vain tekisi mitä sanottiin että hänen tulisi tehdä. Vain tarkatkaa ja nähkää, josko se on totta. Näettehän? No niin. Mutta hänen täytyy tehdä mitä hänen käskettiin tehdä, jos hän odottaa paranevansa.

171   Ja yksi hänen pikku tytöistään, he ovat mukavia pikku tyttöjä… Kun he olivat aivan pieniä, minulla oli tapana ottaa heitä syliini ja leikkiä heidän kanssaan. He ovat liian suuria nyt, he ovat melkeinpä naisia, kymmenen, kaksitoistavuotiaita. Ja sitten yksi heistä tuli luokseni ja sanoi: “Veli Branham, minulla oli uni.” Ja hän kertoi minulle unensa ja kysyi: “Mitä se merkitsee?”

 Sanoin: “En tiedä, kultaseni. Minä tulen rukoilemaan, ja jos Herra antaa sen minulle, niin minä tulen kertomaan sen sinulle.”

172   Hän sanoi: “Hyvä on!” Muutamia päiviä myöhemmin hän tuli ja kysyi: “Saitko tuon unen?”

 Minä sanoin: “Ei, kulta, minulla ei ole sitä; Hän ei ole paljastanut sitä minulle.”

173   Viikko tai kaksi myöhemmin hän tuli takaisin ja sanoi: “Veli Branham, mitä kuuluu tuosta unesta?”

 Minä sanoin: “En tiedä.” Näytti siltä kuin hän olisi ollut jotenkin pettynyt…

174   Muistakaa, että kun te pyydätte minua kertomaan teille mitä tahansa, enkä minä saa sitä Herralta, niin minä myös olen pettynyt. Mutta minä en tule olemaan teeskentelijä tai valehtelija, vaan minä tulen kertomaan teille totuuden. Jos Hän kertoo minulle; minä kerron teille; jos Hän ei kerro, en minäkään. Se on kaikki mitä voin tehdä. Ja haluan että te uskotte minuun sillä tavalla.

175   Ja nyt, minä ajattelin tietäväni tuon unen merkityksen omassa mielessäni, mutta kuinka voin tietää. Minun täytyy ensin nähdä se. Eikä yksikään teistä voi osoittaa sormellanne yhtään kertaa tai paikkaa,, milloin unen tulkinta on kerrottu Herran Nimessä, eikä se olisi ollut tarkalleen sillä tavalla. Kyllä vaan! Milloinkaan en ole kertonut teille mitään Herran Nimessä, mikä ei olisi myös tapahtunut juuri sillä tavalla, koska se on Hän. Ja sitten se ei enää ole minun vastuullani, se on Hän; se on Hänen vastuullaan.

176   Minä sanoin: “Katsohan Trudy, mitä jos me menisimme Arizonaan. Ja mitä jos minä kertoisin sinulle kun tulet sinne, ‘NAIN SANOO HERRA’, sinun pikkuveljesi. (pikku Johnny jota aina kiusaan siitä kuinka hänen vatsansa aina näkyy)… “ Minä sanoin: “Mitä jos hän joutuisi yliajetuksi kadulla ja minä sanoisin: ’Tiedätkö mitä tulee tapahtumaan, hän joutuu yliajetuksi kadulla’; ja sinä sanoisit: ‘Viekää hänet veli Branhamille.’ Sitten sinä tulet etsimään minua ja löytämään minut puhumassa miehen kanssa portailla, jolla on valkoinen puku yllään. Ja sitten minä tulen laskemaan käteni pikku Johnnyn ylle ja hän tuleva takaisin elämään.” No niin, minä sanoin: “Sitten sinä menisit länteen ja yhtenä päivänä kuulisit äitisi ja isäsi kirkuvan ja näkisit että pienen Johnnyn yli on ajettu. Mitä sinä tulisit tekemään? “ Näettekö? Te uskotte minuun. Ja minä haluan teidän luottavan minuun. Minä en tule kertomaan teille mitään arvelemalla; minä tulen kertomaan teille totuuden, tai sitten en kerro teille yhtään mitään. Ja minä sanoin,” Sitten sinä tulisit minun luokseni ja sanoisit: ’Oi, pieni Johnny’ – tai tulisit äitisi tykö ja ‘oi, pienen Johnnyn yli on ajettu. Hän on kuollut! Hän on kuollut!”

177   Lääkäri tulisi ja avaisi hänen silmänsä, tarkistaisi hänen sydämensä ja hengityksensä ja sanoisi: “Hän on kuollut; viekää hänet ruumishuoneelle.” Mitä sinä tulisit tekemään?

 Sinä tulisit sanomaan: “Odottakaahan hetkinen! Odottakaahan hetkinen! Nostakaa hänet minun käsivarsilleni; alkakaamme kävellä.” Aamen!

 “Minne sinä olet menossa, Trudy?”

 “En tiedä.”

 “Mitä sinulla on?” Sinulla on pieni kuollut veljesi käsivarsillasi. Sinä vain jatkat kävelyäsi, ja ihmiset sanovat: “Onko tuo tyttö hullu?” Ei! Hänellä on NÄIN SANOO HERRA. Mitä tulee tapahtumaan?

178   Ensimmäinen asia mitä sanot isällesi ja äidillesi: “Odottakaa, me tulemme löytämään veli Branhamin. Hän tulee seisomaan portailla keskustellen miehen kanssa jolla on yllään valkoinen puku. Tuolla hän on juuri tuolla. Tarkatkaa nyt mitä tapahtuu.” Eikä mielessäsi ole epäilystäkään. Sinä kävelet sinne ja sanot: “Veli Branham, sinä tiedät mitä kerroit minulle.”

 “Kyllä, Trudy. Johnny, herää!” Hän hyppää alas ja juoksee kadulla.

179   Mutta mitä jos minä olisin kertonut sinulle olettamisen pohjalta joitakin asioita joiden ajattelin olevan oikein, ja sanoisin sinulle NÄIN SANOO HERRA, eikä se olisi oikein, eikä se koskaan tapahtuisi; silloin sinä pelkäisit kuollaksesi tuon pienen pojan puolesta Sinä et tietäisi tuodako häntä vai ei.

180   Jumala lähetti minut tänne auttamaan teitä, ja minä haluan olla apu teille. Eikä väliä vaikka se leikkaa tai tekee kipeää, minun on sanottava se joka tapauksessa.

181   Mutta nyt, tämä avioliitto ja avioero tapaus, minä olen pyytänyt teitä veljenänne, olkaa rauhalliset kunnes kuulette minulta. Kuuletteko? Eläkää niin kuin olette eläneet.

182   “Rauhantuomari vihki meidät ja me olemme olleet naimisissa kaksikymmentä yksi vuotta.” Rakas sisar, rakas veli, kerran eräs myyntimies kertoi minulle kävelleensä sisälle erääseen kirkkoon (hän oli kristitty) Connecticutissa, tai jossakin siellä ylhäällä, se oli valtavan suuri kirkko ja hän meni sinne rukoillakseen. Hän oli helluntailainen, mutta hän meni sinne rukoillakseen. Ja hän sanoi kun hän oli siellä kirkossa polvistuneena rukoillakseen… hän oli ajanut pitkään ja hän oli väsynyt ja hänellä oli koti-ikävä, hän oli myyntimies joka myi kaikenlaisia asioita tehtaisiin. Hän oli siellä liikeasioissa ja kulkiessaan tuon kirkon ohitse hän ajatteli: “uskon, että menen sisälle rukoilemaan.” Ovi oli avoinna ja hän meni sisälle. Hän ei kuullut ketään joten hän polvistui ja alkoi rukoilla. Rukoiltuaan ja viivyttyään siellä noin tunnin hän kuuli ovien käyvän, ja hän ajatteli sen olevan kirkonvartijan tai jotakin sellaista. Jonkun ajan kuluttua hän kuuli jonkun puhuvan. Hän livahti sinne katsomaan, nähdäkseen oliko se kirkonvartija. Siellä seisoi alttarin edessä mies ja nainen pitäen toisiaan käsistä, ja hän kuuli miehen sanovan: “Minä otan sinut, rakas, olemaan vihitty vaimoni.”

 Tämä sanoi: “Minä otan sinut, rakas, olemaan vihitty mieheni.”

    “Mitä,” hän ajatteli, “tämä on outo asia,” tämä helluntailainen sanoi, “tämä mies ja nainen olivat menossa naimisiin ilman saarnaajaa.” Niinpä hän istuutui ja jäi odottamaan. Kun he olivat antaneet lupauksensa elää uskollisena toisilleen kunnes kuolema heidät erottaisi, he kietoivat kätensä toistensa ympärille ja suutelivat toisiaan, ja kääntyivät ympäri ja lähtivät hymyillen kävelemään ulos. Hän sanoi: “Hetkinen!” Hän sanoi: “Minä olen vähän utelias; minä olen vieras täällä. Oletteko te menneet naimisiin?”

 Sanottiin: “Kyllä!”

 “Ilman saarnaajaako?”

 Mies vastasi: “Ei! Me olemme olleet naimisissa neljäkymmentä vuotta. Meidät vihittiin tällä alttarilla neljäkymmentä vuotta sitten ja joka vuosi me tulemme takaisin ja uusimme lupauksemme.” Se on hyvä idea.

183   Mutta kun on kysymys siitä oletteko naimisissa, niin kun te lupaatte hänelle ja hän ottaa teidän sananne; ja te otatte hänen sanansa; ja Jumala ottaa teidän molempien sanat. Joten älkää luvatko ellette… [Nauhan ensimmäinen puoli päättyy.]

 343 Onko heillä pitkät hiukset kun he leikkaavat ne edestä?

184   No niin, se ehkä tarkoittaa tätä: “Ovatko hiukset enää sen jälkeen pitkät kun niitä leikataan edestä?” Eivät enää, koska niitä on leikattu. Mutta se on niin kuin sen miehen kanssa, jonka housuja lyhennettiin kolme kertaa ja yhä ne olivat liian lyhyet. Mitä sinä sanot? [Veli Branham keskustelee jonkun kanssa yleisöstä] Oh, siitäkö he puhuvat. Minä kiusaan niistä pientä tyttöäni, kutsun niitä “booms”, tai mitä se onkin, tiedättehän, tässä otsalla.

185   Voin kuvitella noiden lasten leikkaavan hiuksiaan edestä… Ehkä äitinne voi kertoa teille jotakin siitä, jos hän haluaa teidän tekevän niin. Mutta naisen kohdalla se on hieman niin kuin yrittäisi ajaa autoa katsellen peruutuspeiliin, jos hän on noin kaksikymmentä viisi vuotias ja haluaa leikata ne edestä sillä tavalla, näyttääkseen pieneltä lapselta. Katso tännepäin minne olet menossa, sisar, eikä sinne missä olet ollut.

186   Ja nyt, hiusten leikkaamisesta voin sanoa tämän. Minulla ei ole Raamattua sanoa, että voitte leikata niin ja niin paljon siitä pois, ja niin paljoa taas ette saa leikata. Minulla ei ole Raamatunpaikkaa sille, minä en voisi kertoa sitä sinulle sisar, tai veli, kuka se sitten onkin.

187   Sanon yhden asian. Toivoisin… Tiedän että minunkin lapseni Rebekka ja Saara, ovat myös tehneet niin, olen nähnyt heidän leikanneen hiuksiaan pois tästä edestä ja sitten palmikoivan hiukset taakse, ja kampaavan nämä tähän otsalle tällä tavalla. Minä en kannata sitä. En ollenkaan. Minä puolestani toivoisin, etteivät he ollenkaan panisi saksia hiuksiinsa. Mutta kun heidän hiuksensa ovat vapaana riippuen alhaalla, ja sitten leikkaavat ne silmien päältä pois, niin ehkä se käy pienille lapsille. Minä en tiedä onko se väärin, minä en luulisi niin. Mutta kun te tulette… Teille sisarille, minä jättäisin sen juuri sillä tavalla kuin Herra on tehnyt sen.

188   Ja tietenkin, minä tiedän että naiset haluavat näyttää kauniilta; se on luonnollista, ja se on mitä heidän tulisikin olla. Heidän tulisi olla niin. Ja niinpä se on hienoa, mutta muuten, älkää näyttäkö maailmalta; älkää tehkö maailman kaavan mukaisesti. Tuo asia on väärin… Te haluatte leikata sen, sillä tavalla, mutta älkää leikatko hiuksianne nyt.

 Jos teillä on palmikot tai miten tahansa hiuksenne ovat, jättäkää se pitkäksi. Älkää leikatko sitä näyttämään maailmalta. Jos te olette vain pieniä tyttöjä…

189   Sedälläni oli pieni tyttö New Yorkissa, jolla oli kaikkein kauneimmat hiukset. Se oli tumman ruskea ja hänen palmikkonsa… Äidilläni olivat palmikot jotka ulottuivat polvitaipeisiin asti. Ja tällä pienellä tytöllä oli samoin; hänen nimensä oli Jacqueline.Ja hän oli kammannut osan siitä eteen ja leikannut sen sillä tavalla. Se oli kahdeksantoista – tai kaksikymmentä vuotta sitten. Ja minulla oli tapana ihmetellä, että miksi hän ei kammannut koko tukkaansa taaksepäin, se olisi näyttänyt kauniimmalta kuin sillä tavalla edestä leikattuna, niin kuin näillä nykyaikaisilla Beatleseilla, joita heillä on tänään. Oh, niin se on, en usko että minä tekisin niin. Mikä tahansa mikä näyttää noilta Beatleseiltä, näyttää maailmalta, joten jättäkää se rauhaan. Kyllä!

 344 Mieheni ja minä emme ymmärrä Raamattua samalla tavalla.,  totuuksia — kuten tämä totuus, jota sinä saarnaat. Hän ei ymmärrä. Tulisiko minun mennä hänen kanssaan kirkkoon kun en usko heidän opetukseensa? Olen hyvin vaivautunut tästä.

190   Kyllä! Jos olet vaimo tälle miehelle, ja hän ei tuomitse sinua. Sinun ei tule tuomita häntä, koska vaimo pyhittää aviomiehen. Ja minä uskon että jos hän käy jossakin kirkkokunnallisessa seurakunnassa, tai jossakin sellaisessa, ja hän haluaa sinun menevän sinne hänen kanssaan…Näethän? Jos sinä et ole… Näethän, siellä ei ole mitään mikä vahingoittaisi sinua, koska sinä et kuitenkaan tule kuuntelemaan sitä mitä he sanovat, koska sanoit tässä että et usko heidän saarnaamiseensa. Niinpä se ei tule vahingoittamaan sinua, mutta sinä osoitat kunnioitusta miestäsi kohtaan. Sinä luovutat itsesi hänelle, ja ehkä tekemällä niin… Nuo asiat joita he opettavat siellä… Sinulle on opetettu paljon korkeampia asioita; ole sinä suolainen; hän on näkevä sen ja tuleva Herralle. Uskon että minä menisin. Hyvänen aika, katsokaahan mitä kello on.

 345 Puhuvatko Sakaria 4 ja Ilmestyskirja 11:3-12 samasta asiasta? Katso Sakaria 4:12-14 ja Ilmestyskirja 11:4. He ovat kirjoittaneet nimensä siihen, veli ja sisar tästä seurakunnasta.

191   Katsokaamme Sakaria 4. Oh, kyllä, ne ovat nuo kaksi oliivipuuta. Kyllä, nuo kaksi oliivipuuta Ilmestyskirja 11, ovat… Oh, kyllä, se on sama asia. Se ovat he molemmat, Mooses ja Elia, nuo kaksi oliivipuuta.

Rukoile meidän… Se on rukouspyyntö.

Olen pahoillani, en voi lukea tätä seurakunnan edessä. Se koskee perhesuhteita. Kyllä, panen sen tuon kanssa tuonne. En voi lukea sitä julkisesti. Heillä tulee olemaan yksityinen tapaaminen joka tapauksessa, joten…

 346 Onko väärin työskennellä sunnuntaina?

192   Minä juuri selitin sen. Jos härkä on kuopassa, niin vedä se ylös, mutta älä työnnä sitä kuoppaan vain voidaksesi vetää sen ylös sunnuntaina!

Veli Branham; saarnaatko täällä ensi sunnuntaina?

193   Se on vain kysymys. Ei, veli tai sisar, kuka se onkin. Nämä ovat joitakin jotka minun on täytynyt laittaa, tai joku on pannut ne muiden mukaan.

 Veli… Tämä on sinulle, veli Capps. “Laulaisitko tuon laulun, ’Me emme milloinkaan tule vanhenemaan?’” Minulla on täytynyt mennä ne hieman sekaisin.

 347 Veli Branham, joku haluaa tietää miksi sinua ei ole mainittu Raamatussa. Minä uskon että sinä olet Habakuk 2:1-4. (Etsisitkö sen, veli Neville, Habakuk 2:1-4) Antaa heidän lukea tämä ja tutkia sitä, 3. Luku… Ajatella nimeä ja neljän luvun tyyppiä, minä uskon että se olet sinä.

194   Nyt, kun hän etsii Habakuk 2:1-4. Veli tai sisar, kuka tätä kysyykin (siinä ei ole nimeä; se on hienoa) Minä pidän siitä että te kysytte noita asioita. Tiedän mitä on sydämellänne ja silloin voin kertoa sen teille. Ei. Näettekö? Teidän nimenne ei välttämättä tarvitse olla Raamatussa; mutta niin kauan kuin te itse olette Raamatussa; niin kauan kuin te olette Kristuksessa, te olette Raamatussa; te olette Hänessä, näettehän, Raamatussa. Niin kauan kuin te olette Kristuksessa, te olette Raamatun täyteydessä. Te olette täydessä osassanne, kun olette Kristuksessa. Ymmärtävätkö kaikki sen?

195   Onko sinulla se, veli Neville? Mitä? Kyllä. Habakuk… minä en ole lukenut sitä. Luulen että tämä on pantu tänne tänä aamuna. Habakuk 2:1-4:

Minä tulen seisomaan vartiossa, ja asetun torniin, ja tulen tarkkaamaan ja näkemään mitä hän tulee sanomaan minulle, ja mitä minä olen vastaava kun minua nuhdellaan.

Ja HERRA vastasi minulle, ja sanoi, Kirjoita näky, ja tee se selvästi tauluihin, niin että hän voi juosta joka lukee sen.

Sillä näky on vielä määrättyä aikaa varten, mutta lopussa se on puhuva, eikä valehtele: vaikka se viipyy, odota sitä; koska se tulee varmasti tulemaan, se ei tule viipymään.

Katso, hänen sielunsa joka on korotettu ei ole oikeamielinen hänessä: mutta vanhurskas on elävä uskostansa.

196   No niin, kuvittelisin että tämä kallis henkilö joka kysyy tätä… Näettehän? Se on joku joka rakastaa minua, tai muuten he eivät kirjoittaisi sitä. Minä en voi sanoa että minua… Raamattu ei kutsu minun nimeäni William Branham, tai sinun nimeäsi, kuka se onkin, mutta me olemme Hänessä joka tapauksessa.

197   Ja nyt, te näette tutulta tuntuvia paikkoja joihin viitata Raamatussa, jotka sanovat määrättyjä asioita. Näettehän, jos olette tarkkaavaiset, niin historia kertaa itseänsä Raamatussa. Sallikaa minun antaa teille raamatunpaikka yhdestä. (Näen että monet kirjoittavat niitä muistiin). Pyhän Matteuksen. luvussa sanotaan että Jumala kutsui Poikansa ulos Egyptistä, että se täyttyisi mitä oli puhuttu: “Egyptistä Minä kutsuin Poikani”… Nyt jos teidän Raamatussanne on hakupaikkoja, niin te voitte seurata sitä takaisin sinne, missä Hän kutsui Jaakobin, Israelin ulos Egyptistä, näettehän? Jaakob oli Hänen poikansa jonka Hän kutsui ulos Egyptistä. Niinpä Jumalan Sana ei milloinkaan pääty. Me tunnemme itsemme Raamatussa erilaisten… Kuinka monet muistavat minun sanomani siitä kuinka te tunnette itsenne Kristityn luonteenpiirteistä, Phoenixissa, Arizonassa, jossa saarnasin sen? Kyllä, monilla teistä on se nauhalla. Te voitte tunnistaa itsenne missä tahansa Raamatussa, jos olette kristitty. Näettekö? Samaistettuna kristillisen luonteenpiirteen kanssa. Te voitte tuntea itsenne Raamatussa. Niinpä, uskon että se tulee auttamaan. Haluan saada näistä niin monta kuin voin.

 348 Veli Branham, jotkut sanovat että armo on ohitse ja kukaan ei voi pelastua. No niin, onko tämä totta? (Olen iloinen että tätä kysyttiin.) Me tarkkailemme rukousjonoa, ja näyttää siltä että jotkut yhä löytävät armon. No niin, se on ensimmäinen kysymys, niitä on kaksi.

198   “Onko armo ohitse?” Älkää milloinkaan ajatelko sellaista! Jatkakaa vain kaiken sen tekemistä mitä vain voitte, kunnes teidät on otettu pois.

199   “Me huomaamme rukousjonossa joidenkin löytävän armon.” Varmasti! Armon ovet ovat avoinna. Näettehän? Minä luulen että se minne te menette, – tämä, tämä ajatus saattaa olla… Minulla ei ole aikaa antaa jokaiselle näistä Raamatunpaikoista niiden oikeaa paikkaa, näettehän, pannakseni jokaista näistä asioista niiden oikealle paikalle. He… Rukousjonossa te löydätte armon, tietenkin.

200   Jos tietäisin että Jeesus tulisi tänään iltapäivällä, niin minä tekisin juuri sitä mitä olen tekemässä juuri nyt, jatkaisin vain suoraan eteenpäin. Armo on aina avoinna.

201   Ja nyt, se mistä minä ajattelen teidän saavan sen, on Seitsemän Seurakuntajakson päättymisestä ja Seitsemän Sinetin avaamisen vuoksi. Näettehän? Nuo Seitsemän Sinettiä, ne toivat julki mitä oli tapahtunut. Seitsemäs Seurakuntajakso, me olemme Seitsemännen Seurakuntajakson lopussa. Kun minä sanon lopussa, se ei merkitse että se on juuri tämä tunti tai tämä minuutti. Muistakaa, Raamattu sanoi Herran Jeesuksen päivinä ja Paavali sanoi: “Sillä aika on käsillä.” Käsitättekö kuinka pitkä aika se oli Jumalan ajanlaskussa? Se oli eilen. Minun aikani mukaan se on kaksituhatta vuotta. Aika on käsillä, näettehän? Se mitä Jumala sanoo olevan käsi1lä, ei ole se mitä me sanomme olevan käsillä.

202   Niinpä jatkakaa vain uskomista, jatkakaa rukoilemista, jatkakaa… Jumalalla yhä on armo avoinna; tulkaa vain siihen niin nopeasti kuin voitte. Jumala tulee lopettamaan sen, kun on aika lopettaa se.

 349 Veli Branham, onko totta ettei kenenkään muun tule saarnata kuin sinun? Me olemme nähneet sinun vihkivän saarnaajiksi miehiä. Me emme usko että sinä tekisit sitä jos heidän ei tulisi saarnata.

203   Armoa! Veli, sisar, kuka tahansa kertoikaan teille, ettei kenenkään muun tullut saarnata kuin minun, minä olisin kurja Jumalan alamainen sellaisen asian kanssa. Ei! Jokainen mies joka tuntee Jumalan kutsun elämässään, tulkaa palvelukseen ja alkakaa saarnata; me tarvitsemme heitä.

204   Jumalan miehet ovat voidellut kaikkialla ympäri maailman saarnaamaan Evankeliumia. Minä olen vain yksi pieni kivi rannalla monien suurten kivien joukossa. On niin monia, jotka ovat kyvykkäämpiä ja arvollisempia, heillä on kaikkea enemmän saarnaamiseen kuin minulla; minä olen vain yksi pieni nöyrä henkilö täällä. Minä olen yksi vehnänjyvä koko aitallisessa. Näettehän? Tehän tiedätte mitä minä tarkoitan!

205   Kenen tahansa miehen jonka Jumala on kutsunut, tarvitsee saarnata Evankeliumia.

 350 Kuinka voi kristitty syvemmin rakastaa Jumalaa?

206   Lue Sanaa ja rukoile. Lue Jumalan Sanaa ja rukoile. Minun täytyy kiirehtiä voidakseni käydä lävitse niin monia kuin mahdollista.

Minä jätin kysymyksen, mutta kysyin sen väärin. Haluan tietää tuleeko sinulla olemaan parantamiskokousta ennen kuin lähdet kaupungista. Jos ei, niin mitä minun tulee tehdä saadakseni yksityisen tapaamisen kanssasi?

207   Nyt, asiasta toiseen, uskon että tällä henkilöllä oli tapaaminen tänä aamuna. Ja tietenkin meillä myös jo oli parantamiskokous.

 351 Veli Branham,’ ole hyvä ja selitä 1. Kor. 11:4-6. Eikö tämä merkitse erillistä peitettä eikä hiuksia, tai ovatko pitkät hiukset ainoa peite mitä tarvitaan?

208   Etsisitkö minulle 1.Kor. 11:4. Se sanoo että rukoillessa… (Oh, kyllä, heillä on se täällä, he sanovat,) Rukoillessamme tai profetoidessamme voimmeko me ottaa hiuksemme… (Katsokaamme nyt, he ovat vetäneet siihen viivan tai jotakin.) Voimmeko me ottaa hiuksemme pois tai panna ne päähän kun profetoimme?

209   Jos teillä on peruukki, niin voitte ehkä sen tehdä, tai käyttää yhtä näistä Beatle-peruukeista… Jos yksi niistä näyttäisi sopivan minulle, niin käyttäisin ehkä itsekin sellaista, mutta ei Beatle-peruukkia, vaan pientä tekotukkaa.

210   Mutta se on oikein. Jos teillä ei ole hiuksia ja te haluatte niitä, ja jos voitte tehdä sen, niin se kyllä sopii. Kyllä vaan! Jos naisen hiukset eivät ole tarpeeksi pitkät, ja hän haluaa peruukin sen päälle, niin minä sanoisin, käytä sitä, sisar.

211   Jos mies vilustuu pahasti, tai että hän näyttäisi paremmalta vaimolleen, jos hän haluaa käyttää tekotukkaa, niin tehköön niin. Kyllä todellakin! Siinä ei ole mitään väärää, ei sen enempää kuin jos teillä olisi tekohampaat tai teko-käsi tai jotakin muuta. Jos luonto on ottanut jotakin teiltä ja se sopii, niin tehkää niin, se on aivan oikein.

 Mutta tässä sanotaan: “Voimmeko me panna hiukset päähämme tai ottaa ne pois kun rukoilemme tai profetoimme?” Mitä tämä itse asiassa merkitsee?

212   Hyvä on, veli Neville, lukisitko jakeet 4-6:

 Jokainen mies joka rukoilee tai profetoi, päänsä peitettynä, häpäisee päänsä.

 Mutta jokainen nainen joka rukoilee tai profetoi päänsä paljastettuna häpäisee päänsä: (Joka on hänen aviomiehensä.)...sillä se on aivan sama jos hän olisi ajeltu paljaaksi.

 Sillä jos nainen ei ole peitetty, olkoon hän myöskin keritty:… (Jos hän haluaa leikata hiuksiaan, niin pankaa hänet ajamaan se kaikki paljaaksi. Näettehän? Jos hänellä ei voi olla…)...mutta jos se on häpeäksi naiselle olla keritty tai paljaaksi ajeltu, olkoon hän peitetty.

213   Minä en näe siinä mitään hiusten poisottamista tai päähän panemista, ellei nainen halua… Paavali sanoo että jos nainen haluaa leikata sen, niin ajelkoon hän sen sitten kokonaan paljaaksi. Ja jos hän ei tee sitä, niin pitäköön hän hiuksensa; koska hänen hiuksensa ovat hänen peitteensä. Mutta jos miehellä olisi pitkät hiukset puhujanpöydän takana, niin hän näyttäisi kuin naiselta seistessään siellä pää peitettynä. Niinpä miehellä ei tule olla sitä sillä tavalla.

214   Minä uskon tuon henkilön tehneen virheen ajatellessaan että he ottaisivat hiuksensa pois ja panisivat ne päähänsä – mies profetoisi pää peittämättömänä ja sitten panisi sen jälleen päähänsä. Näettehän? Ei. Se merkitsee että jos hänellä on pitkät hiukset, silloin hän on peitetty… Lukekaapa hieman pidemmälle, te jotka kysyitte kysymyksen, ja te tulette näkemään että naisen pää on hänen miehensä. Kuinka monet tietävät sen? Ja miehen pää on Kristus; siksi miehen tulee leikata hiuksensa Kristuksen vuoksi; koska Hänessä ovat molemmat, sekä mies että nainen ja kaikki. Hän on sekä isä, äiti, sisar ja veli, kaikkea. Mutta miehessä on yksin miehellisyys. Siksi hänen pitää leikata se pois Kristuksen vuoksi; Mutta naisessa on yksin naisellisuus, ja niinpä hänen täytyy olla peitetty; koska hänen aviomiehensä on hänen ylitseen. Hän on hänen herransa, hänen hallitsijansa; niinpä sen vuoksi hänellä täytyy olla pitkät hiukset.

215   Ja sitten, jos hän sanoo että hänen täytyy leikata se pois, niin olkoon hän silloin paljaaksi ajeltu. Ja Paavali sanoi että jos se on häpeä naiselle, jonka oletetaan näyttävän kauniilta, olla hiukset pois ajeltuina, niin olkoon hänellä peite päässään; olkoon hänellä pitkät hiukset. Onko se kaikki selitetty? Tarkoitan, kuulostaako se oikealta? Sanokaa: “aamen” jos niin on ja jos olette käsittäneet sen. [Seurakunta sanoo “Aamen!] Hyvä on.

 352 Veli Branham, meillä ei ole saarnaajaa siellä missä me asumme, meillä on ainoastaan nauhankuuntelu kokous sunnuntaina. Tulisiko meidän viedä lapsemme toiseen seurakuntaan pyhäkoulua varten? Ovatko nauhakokoukset riittäviä?

216   No niin, olkoon se lastenne kehityksen mukaisesti. Jos te viette lapsenne jotka ovat nuoria, jonkunlaiseen joukkoon siellä, ja he ajavat heihin asioita joita heidän ei tulisi tietää; minä en tekisi sitä. Jos näyttää siltä että he oppivat tarpeeksi nauhoilta ja… Ja sanokaamme että te veisitte heidät Katoliseen kirkkoon tai johonkin sellaiseen; niin minä en neuvoisi tekemään sitä.

217   Mutta jos teillä on siellä pieni mukava seurakunta joka ehkä on erimieltä kahdesta tai kolmesta asiasta kanssanne, ja lapsenne haluavat mennä pyhäkouluun, jotka ovat täyden Evankeliumin ihmisiä, niin se kyllä sopii hyvin. Mutta näettehän, se riippuu siitä, kuinka lapsenne ottavat sen. Tarkatkaa ,mitä lapsenne tekevät, kuinka he reagoivat siihen.

 353 Jos teillä ei ole seurakuntaa minne mennä, niin tuleeko teidän kuunnella nauhoja?

 Kyllä! Se on hienoa.

 354 Täytyykö lapsillanne olla kokemus, jotta heillä olisi Pyhä Henki? Jos he näkevät Lopunajan Sanoman, onko heillä Pyhä Henki?

218   Jokaisella täytyy olla kokemus! Teidän lapsenne eivät voi mennä sisälle mitään muuta tietä, kuin mitä te menette. Heidän täytyy olla uudestisyntyneitä. Jumalan Valtakunnassa ei ole lastenlapsia; he ovat kaikki lapsia. Heillä täytyy olla se. Heillä täytyy olla kokemus Jumalan kanssa mennäkseen sisälle, aivan samoin kuin teilläkin.

 355 Kalliisti rakastettu: Koskien raamatunpaikkaa Efesolaisten 4:11 – 13, saammeko me kaiken pyhien täydellistyttämisen nauhojen kautta, vai tulisiko meidän olla täällä missä Pyhän Hengen lahjat ovat toiminnassa ja missä eri seurakuntavirat ovat auttamassa meitä täydellisyyteen? Meidän sydämemme ovat uskoneet koko Jumalan Sanan.

219   Tämä henkilö on Oregonista. Uskon tietäväni kuka se on. Kyllä, tietenkin tunnen hänet. Sinun poikasi… Jos tuo henkilö on täällä, jos et ole, niin se on voinut olla viime sunnuntaina. Tämä ehkä tuli sisälle viime sunnuntaina. Sinun poikasi lentää luonnonsuojelun palveluksessa. Luulen, että hän on se, joka kutsui minua kanssaan sinne Oregoniin metsästämään hirviä… uskon sen olevan niin. Minä tunnen tämän henkilön kirjeen perusteella.

 Ei! He haluavat tulla tänne seurakuntaan täydellistymistä varten. Mutta meillä on yhteys toinen toisemme kanssa täällä seurakunnassa, mutta täydellistyminen tulee meidän ja Jumalan välillä. Kristuksen Veri on se mikä täydellistyttää meidät Pyhässä Hengessä.

220   Tässä sanotaan: ”…seurakuntaan missä lahjat ovat toiminnassa.” No niin, meillä ei ole liian monia lahjoja toiminnassa täällä, mutta meillä on joitakin niistä. Meillä on kielilläpuhumisen lahja ja profetian lahja, (kaksi tai kolme niistä).

221   Minä uskon että veli Higginbothamilla täällä on kielilläpuhumisen lahja. Ja meillä on veli Junior Jackson keskuudessamme, joka puhuu kielillä. Ja sitten meillä on kaksi tai kolme heitä jotka tulkitsevat. Veli Neville myös täällä, meidän pastorimme, puhuu myös kielillä ja profetoi joskus, ja Herra tuo hänen ylleen…

222   Juuri muutama päivä sitten hän soitti puhelimella taloon. jossa minä olin, että hän oli profetoinut eräästä henkilöstä, kertonut heille että eräässä juopossa miehessä tapahtuisi suuri muutos välittömästi, tai jotakin sellaista. Ja tuo mies oli eronnut Anonyymeistä Alkoholisteista, ja oli yhä alkoholisti, ja nyt hän ei ole neljäänkymmeneen kahdeksaan päivään koskenutkaan alkoholiin, eikä hän ole saanut mitään lääkitystä sille. Se tapahtui, kun veli Neville profetoi heille.

223   Niinpä meillä on joitakin lahjoja toiminnassa keskuudessamme, ja me olemme hyvin iloiset, jos voimme olla yhteydessä kenen tahansa teidän kanssanne, jos on jotakin mitä voimme tehdä, niin me olemme hyvin onnelliset siitä. Näettekö? Mutta täydellistäminen kuuluu Kristukselle.

 Katsokaamme nyt ehkä yksi tai kaksi lisää.

 356 Veli Branham, voisitko olla ystävällinen ja selittää valokuvan jonka veli Arganbright on ottanut? Kysymys yksi: toinen kuva seinällä, valo sinun ympärilläsi, vyön solki, ja niin edespäin.

224   No niin, he ovat kirjoittaneet nimensä siihen, eivätkä he ole täällä nyt. Me ymmärrämme sen. Ne ovat veli ja sisar Jackson Etelä-Afrikasta; he ovat menneet takaisin. Niinpä me ymmärrämme sen; me olemme selittäneet sen.

 357 Milloin tulee seurakunta nousemaan ylös, joka kuoli ahdistuksen aikana? Tulevatko he myös odottamaan jumalattomien ylösnousemukseen asti? Tulevatko he jälleen elämään tuhatvuotisvaltakunnan aikana?

225   Se on hyvä kysymys. Se ansaitsisi enemmän aikaa, kuin mitä voin antaa sille. Mutta minulla on vielä vähintään kaksi kolmasosaa kysymyksistä jäljellä, joiden kanssa aloitin tänä aamuna. Niitä on niin monia, näettehän ja haluan saada niistä niin monia kuin voin. Tiedän että siellä on muutamia todella hyviäkin, jotka tulisi tietää, kuten käärmeensiemenen selittäminen ja muuta sellaista; mutta minä tulen kiirehtimään ja teen tämän hyvin nopeasti.

226   “Tuleeko ahdistuksen aikana kuollut seurakunta olemaan ylösnousemuksessa?” Se tulee olemaan toisessa ylösnousemuksessa.

227   “Tulevatko he myös odottamaan jumalattomien ylösnousemusta?” Vanhurskaat ja epävanhurskaat tulevat nousemaan samanaikaisesti.

228   “Tulevatko he elämään uudelleen tuhatvuotisvaltakunnassa?” Ei! Loput kuolleista eivät eläneet ennen kuin ne tuhannen vuotta olivat kuluneet. No niin, se on hyvin lyhyesti, mutta olen varma…

 358 Mitä Paavali tarkoittaa vapaudella Kristuksessa? Millä tavalla on vapaus laista?

229   No niin, laki ei sido teitä. Sanokaamme esimerkiksi, haluan selittää sen luonnollisella tavalla nopeasti. Esimerkiksi täällä kadulla on liikennekilpi jossa lukee kolmekymmentä kilometriä tunnissa, ja sitä nopeammin ette voi mennä. Nyt jos ajan tuolla kadulla neljäkymmentä kilometriä tunnissa, niin minä olen tuon lain tuomitsema. Mutta jos minä ajan siellä tarkalleen kolmekymmentä kilometriä tunnissa, niin minä en ole tuon lain alainen. Näettehän? Vapaus Kristuksessa on sama asia.

230   Laki ei sido sinua niin kauan kuin… Jos minä en varasta, valehtele, tee aviorikosta, mitään näistä asioista, niin mikään laki ei sido minua. Näettehän? Minä olen vapaalaista; minä olen Kristuksessa.

 359 Mitä sinä ajattelet syntyvyyden säännöstelystä?

231   Minulla oli jotakin siitä tapaamisissa tänä aamuna. Minä mieluummin keskustelen henkilökohtaisesti noista asioista teidän kanssanne, koska on sanoja ja asioita joita minun täytyy sanoa, ja sanon ne mieluummin miehelle ja vaimolle yhdessä…

232   Ja on mahdollisuus tehdä se oikealla tavalla. Sanon sen noin yleisesti. On niin ja niin monta päivää naisen elämässä, jolloin hän ei ole hedelmällinen. Tehän ymmärrätte?

233   Ja joskus on niin että jos nainen saisi lapsen, se tappaisi hänet. Teidän on myös tarkattava sitä. Niinpä olkaa todella varovaiset sen kanssa. Näettehän, se tuo elämän, se on miten teidät pannaan tänne maan päälle.

234   Jos vaimonne on sairaalloinen, ja toinen lapsi tappaisi hänet, niin minä en tekisi sitä. En usko että Herra haluaisi teidän tekevän sitä. Tulkaa minun luokseni henkilökohtaisesti noiden asioiden kanssa; puhukaamme siitä yksityisesti. Antakaa minun puhua siitä teille henkilökohtaisesti ja minä voin tuntea…

235   Näettehän, jokainen henkilökohtaisesti, niin minä voin nähdä josko he valehtelevat minulle vai ei. He kertovat minulle erilaisia asioita. Minä tapaan teidät mieluummin… Koska jos te puhutte siitä tällä tavalla, niin te ette tiedä. Se on koska siinä on yksilöllinen asia kysymyksessä; minä voin nähdä kertovatko he totuuden vai ei.

 360 Miksi tullaan Saatana vapauttamaan pieneksi ajaksi tuhannen vuoden jälkeen? Ilmestyskirja 20:3 ja Ilmestyskirja 20:7?

236   Miksi hänet tullaan vapauttamaan? Kokoamaan hänen ihmisensä toisessa ylösnousemuksessa, koska Saatanan myöskin täytyy seistä tuomiolla. Näettehän? Hänet täytyy tuomita.

 Oh, niitä on niin paljon. Minä en usko… Ja tässä on toinen kirjekuori täynnä niitä. Sallikaa minun ottaa muutamia todella nopeasti.

 361 Veli Branham, ole hyvä ja selitä Apostolien tekojen 9 jae 7 ja Apt. 22 jae 9. (Etsisitkö sen minulle veli Neville.)

237   Nyt hänen etsiessään sitä, minä koetan ottaa toisen nopeasti. Oletteko väsyneitä? tiedän että olette.

Ole hyvä ja selitä Morsiamen muuttamisen salaisuus. Kuinka se tapahtuu ja missä, paikka minne Morsian menee. Eivätkö ne olekin mukavia kysymyksiä. Se on todella mukavaa. Se ottaisi minulta koko päivän…

 Hetkinen nyt, kiitos veli Neville, Apostolien teot 9 jae 7:

Ja miehet jotka matkustivat hänen kanssaan, seisoivat mykistyneinä, kuullen äänen, ja eivätkä nähneet ketään miestä.

238   No niin, minä tiedän mitä te ajatte takaa. Seuraava paikka sanoo sen päinvastoin. Minä en tiedä mitä siellä tapahtui. En voi sanoa sitä teille, koska seuraavassa paikassa he kuulivat. Yhdessä he eivät nähneet sitä, ja seuraavassa he näkivät sen eivätkä kuulleet sitä. Kuinka monet ovat aikaisemmin huomanneet sen Raamatussa? Minä olen, enkä voi selittää sitä. Herran täytyy paljastaa se minulle. Kerroin teille jokin aika sitten että minun täytyy olla rehellinen teidän kanssanne. Näettehän, minä en tiedä, olen pahoillani. Jos en voi selittää sitä, niin olen tarpeeksi rehellinen sanomaan etten voi. Mutta en tee sitä, ellen tiedä.

239   Minä en voi selittää sitä, sillä yhdessä paikassa se sanoo että he näkivät Valon, eivätkä kuulleet ääntä, ja toisessa paikassa he kuulivat äänen, eivätkä nähneet Valoa. Minä en voi selittää sitä. Minä en tiedä mitä tapahtui, siihen asti kunnes Herra paljastaa sen minulle; en voi kertoa siitä teille sen paremmin kuin avioliitosta ja avioerostakaan. Minä en tiennyt ennen kuin Hän paljasti sen minulle.

240   Ja jopa tänä aamuna, Herra Jumala, taivaiden ja maan Luoja tietää että tämä on totuus, tänä aamuna Hän toi päätökseen koko asian, kertoen minulle avioliitosta ja avioerosta. Se on oikein. Se on syy miksi minä sanon, antakaa minun koota se kaikki yhteen. Tutkia…

241   Kun yksi noista asioista kuten käärmeen siemen, kun se oli annettu minulle, minä en voinut nähdä sitä, en mitään siitä; mutta minä vain jatkoin sen tutkimista, ja ensimmäinen asia tiedättehän… Sitten täytyy mennä kauaksi ollakseen yksinään, ja sitten Pyhä Henki alkoi avata sitä. Nyt haluan että joku yrittäisi kumota sitä. Näettehän? Hän ei voisi tehdä sitä.

 362 Ole hyvä ja selitä morsiamen muuttamisen salaisuus.

242   Se on vain muutos, meidän ruumiimme… Sanokaamme meidän. Tiedättekö mitä tarkoitan kun sanon niin? En halua olla pilkkaava, mutta kun sanon meidän; en tarkoita sanoa sitä tästä seurakunnasta; tarkoitukseni on sanoa se jokaisesta uskovaisesta.

243   Aabraham odotti luvattua poikaa joka oli luvattu hänelle. Onko se oikein? Ja Seurakunta odottaa luvattua Poikaa. Morsian, (onko se oikein?), Morsian odottaa luvattua Poikaa.

244   Ennen kuin luvattu poika voi tulla, Saaran ja Aabrahamin ruumiiden täytyi muuttua. Onko se oikein?

245   Saara oli liian vanha saamaan lasta. Hänellä ei ollut maitosuonia rinnoissaan; hänen rintansa olivat kuivuneet. Hänen kohtunsa oli hedelmätön. Hän ei voinut saada lasta, hänen sydämensä oli liian vanha kestämään synnytystä. Niinpä mitä tapahtui? Jumala muutti hänet takaisin nuoreksi naiseksi. Ja Hän teki Aabrahamille saman asian, koska sanottiin että hänen ruumiinsa oli kuolettunut. Hänen täytyi muuttaa heidän ruumiinsa, voidakseen vastaanottaa luvatun pojan.

246   Ja me emme voi vastaanottaa luvattua Poikaa, joka on luvattu meille tänään, näissä ruumiissa joissa me elämme; nämä ovat synnin ruumiit.

247   Tämä ensimmäinen tajunta hallitsee tätä ruumista näkemisellä, maistamisella, tuntemisella, haistamisella ja kuulemisella, ja on se sekoittanut meidät; me järkeilemme ja kaikkea muuta. Mutta tuo uusi ruumis, joka tulee tästä uudestisyntymästä (ei tästä ensimmäisestä tajunnasta, se tulee katoamaan)… Se on tuo jokin sisäpuolella joka elää. Jokainen joka ymmärtää sen, sanokoon: “Aamen!” [Seurakunta sanoo: “Aamen!”]

248   Se ei ole tämä ulkopuolinen näkö, maku, tunto, haju ja kuulo. Se ei ole se. Se on alistettu kuolemalle ja tulee kuolemaan, vaan se on teidän sisäinen osanne, täällä syvällä sisäpuolella, se on tuo persoona joka ei voi kuolla. Ymmärrättekö? Ja se on tuo persoona josta uusi elämä alkaa, tästä uudesta syntymästä; ja toinen persoona rakentuu tämän persoonan kuvaksi joka te olette, tuon elämän ympärille. Ymmärrättekö sen?

249   Niinpä potentiaalisesti se on täällä, ja mitä se on? Ennen maailman perustamista luvattu Sana. Tämä ainoastaan heijastaa negatiivia, mutta se tulee heijastamaan positiivia, Sanaa. Ja morsiamen muuttaminen tulee olemaan sama asia. Sana joka on teissä, tuo ruumis tulee materialisoitumaan tuon Sanan ympärille, sama asia joka tehtiin Saarassa.

250   Kun tuon vanhan ruumiin joka hänellä oli, tuon ensimmäisen ruumiin täytyi muuttua voidakseen tuottaa pojan. Käsitättekö sen? Tuo ruumis ei voinut tehdä sitä. Tämä ruumis ei voi tehdä sitä, niinpä sen täytyy tulla muutetuksi samalla tavalla vastaanottaakseen Pojan.

 363 Kuinka se tapahtuu ja missä on paikka minne Morsian menee?

251   Morsian menee Kirkkauteen, Taivaaseen, Hääateriaa varten, aivan Iisakin ja Rebekan esikuvan mukaan, Rebekan kohdatessa Iisakin. Muistakaa Elieser, edustaen nyt sanomaa joka lähti Aabrahamilta, Elieser lähti etsimään morsianta lisakille. Hän löysi kauniin Rebekan illan viiletessä, kun tuo pieni tumma-ihoinen tyttö tuli vesiastian kanssa. Ja Elieser rukoili sanoen: “Herra Jumala, anna minulle nyt hyvä matka ja menestys mestarilleni, Aabrahamille. “

252   Ja Aabraham sanoi: “Mene, älä ota häntä Filistealaisten keskuudesta.” Sen täytyi tulla hänen omien sukulaistensa keskuudesta, osoittaen että Kristuksen Morsian ja Kristus ovat veri sukulaisia, ja tietenkin Rebekka ja Iisak olivat serkukset.

253   Ja sitten hän lähti, ja tämä kaunis Rebekka tuli noutamaan vettä, ja Elieser rukoili ja hän juotti kamelit ja kaikkea muuta. Ja sitten, pankaa merkille, Rebekan täytyi tehdä lopullinen valinta. Hän pyysi tyttöä isältä ja hän pyysi tyttöä äidiltä, eikä kumpainenkaan voinut suostua. He halusivat hänen viipyvän jonkun aikaa. Hän sanoi: “Älkää estäkö minun työtäni.”

254   Ja Rebekan täytyi tehdä valinta, koska hän sanoi: “Hän on nuori nainen; antaa hänen itse valita.”

255   Ja niin pian kuin häneltä oli kysytty, hän teki päätöksensä, ja sanoi: “Minä menen.” Ja hän nousi kamelin selkään mennäkseen kohtaamaan… Katsokaahan, tuo sama kameli jota hän oli juottanut, kantoi hänet ylkänsä luo ja kaikkeen menestykseensä. Ja tuo sama kameli tuo sama Voima (ja eläin Raamatussa edustaa voimaa)… Ja tuo sama Voima jota me kastelemme ja ylistämme (aamen Näettekö?), vesi, elämä, jota me ylistänne, tuo Sana, on juuri tuo asia joka kantaa meidät Kirkkauden maahan kohtaamaan Ylkää. Kyllä vaan! Aamen!

Me odotamme tuon suuren  Tuhatvuotisvaltakunnan päivän tuloa; Kun siunattu Herramme tulee ja  tempaa odottavan Morsiamensa pois.

256   Ja muistakaa, Iisak oli lähtenyt teltalta, ja seisoi kedolla mietiskelemässä, myöhään iltapäivällä. (Aamen!) Kun hän näki Rebekan tulevan… Ja Rebekka ei ollut koskaan nähnyt häntä, eikä hän Rebekkaa, mutta se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Rebekka rakastui häneen ja hän Rebekkaan. Ja tämä oli jopa hunnutettu. Aamen! Oi niin!

257   Ja katsokaahan, kun Rebekka näki hänet, hänen sydämensä oli niin täynnä iloa. Hän ei tiennyt kenen kanssa hän tulisi menemään naimisiin, mutta uskosta. Aamen! Ja muistakaa, Jeesus tulee jättämään Valtakunnan, emmekä me tule kohtaamaan Häntä Kirkkaudessa, vaan ne tulenne kohtaamaan Hänet ilmassa, taivaiden ja maan välillä, minne se on laajennettu vastaanottamaan meidät. Ja hän kohtasi Rebekan kotinsa ulkopuolella. Aamen! Vei hänet kotiinsa, ja meni naimisiin hänen kanssaan, ja peri kaiken mitä hänen isällään oli. Aamen! Oi, miten täydellistä.

 Kysymys: Erottaako jumala miehen ja vaimon…

258   Minun on parasta olla lukematta tätä. Näettehän, minun ehkä täytyy sanoa jotakin. Minä tunnen tiedät kaikki, mutta tämä nauhoitetaan, näettehän, joten on parasta jättää se. Se koskee… Tuo henkilö joka kirjoitti sen, minun on parasta tavata sinut yksityisesti. En todellakaan usko sen olevan mukavaa lukea tämä. Se on aivan oikein, tuo henkilö, siinä ei ole mitään vikaa; he ovat kysyneet asiallisen kysymyksen, mutta luulen että minun on parempi tavata tuo henkilö yksityisesti. Etkö sinäkin ajattele niin? Sinä tiedät sen, kuka sitten oletkin.

259   Oh, me olemme jo ylittäneet aikanne, ihmiset. Meidän on parasta lopettaa ja mennä päivälliselle. Kuinka paljon aikaa te haluatte minun kuluttavan täällä? Kyllä, ehkä vielä hieman. Jos jonkun täytyy lähteä, niin älkää antako päivällisenne palaa pohjaan. Ja minä tulen luultavasti syömään Blue Boarissa tai Pryorsilla, tai jossakin noista paikoista, ja ne eivät ehkä koske teitä. Jos teidän täytyy mennä, niin Jumala siunatkoon teitä; minä kyllä ymmärrän. Minä asetan nämä tähän, ja se on kaikki mihin tulen vastaamaan. Se ottaa ehkä viisitoista minuuttia lisää, ja sitten lähden syömään.

 364 Minulla on kaksi tytärtä jotka ovat naimisissa miesten kanssa jotka ovat kirkkokunnissa, ja he uskovat tämän Sanoman ja ovat sen puolella. Mitä heidän tulisi tehdä? – he ovat saaneet vastustusta. Mitä meidän tulee tehdä?

260   Seiskää lujina! Ehdottomasti. Näyttäkää värinne. Siinä se on; älkää antako periksi heille. Ei koskaan! Minä en sano, että älkää menkö heidän keskuuteensa, heidän yhteyteensä, tai jotakin sellaista, niin pitkään kuin voitte olla heidän kanssaan yhteydessä; mutta kun he yrittävät muuttaa ruokavaliota, tiedättehän, niin kyyhkynen ei voi syödä hiirihaukan kanssa.

 365 Veli Branham, olisitko hyvä ja selittäisit Markuksen 13:27? Myöskin, veli Branham, entä ihmiset Ilmestyskirja 20: 7 ja 9, jotka sotivat pyhiä vastaan? Mistä he tulevat? Tulevatko he kuljetetuksi ylitse niin kuin oli Nooan perheen kanssa?

261   Markuksen 13:27, veli Neville. Ilmestyskirja 20. Onko sinulla siellä Raamattua, veli Capps? Ilmestyskirja 20, ja näyttää kuin se olisi 7 ja 9. No niin, tässä se on Markuksen 13 ja 27.

Ja sitten hän lähettää enkelinsä, ja kokoaa yhteen hänen valittunsa neljältä tuulelta, maan kaukaisimmasta osasta taivaan kaukaisimpaan osaan.

262   Se puhuu ylösnousemuksesta, muuttumisesta, ylös menemisestä. Hän tulee lähettämään Hänen enkelinsä kokoamaan yhteen. Oletteko koskaan ajatelleet mitä enkelit ovat? Mitä? Sanansaattajia. Hän tulee kokoamaan heidät yhteen, kokoaa heidät yhteen, näettekö, tuoden heidät, sitoen heidät yhteen maan kaukaisimmista osista Taivaan kaukaisimpiin osiin, Sana joka oli ja oli tehty julki maan päällä. Näettekö? Käsitättekö sitä? Sana oli puhuttu; tässä Se on julkituotu. Näettekö? Hyvä on. Veli Capps.

 Ja kun tuhannen vuotta on kulunut, Saatana vapautetaan vankilastaan,

263   Hyvä on. Minä juuri selitin sen, eikö niin, kuinka hänet vapautetaan vankilastaan tuhannen vuoden lopussa?

 No niin, minulla on tässä toinen. Pieni hetki.

 366 Veli Branham, oliko se Jumalasta, tai oliko se minun omaa tekoani kun nuo asiat tapahtuivat, kun… (Katsohan, jos voit lukea sen. Se on hyvin kirjoitettu mutta minun koulutukseni on heikko. Mitä siinä sanotaan? [Veli Branham puhuu veli Nevillen kanssa] En usko voivani vastata siihen veli Capps… Ellei se sitten… Sanokaamme että on kysymys sairaanhoitajasta, jostakin mikä koskee sairaanhoitoa) Oliko se jumalasta kun lopetin sairaanhoidon, tai oliko se minun vikani?

264   Minä en tiedä, puhuisin siitä mieluummin yksityisesti.

 Sairaanhoito on laillinen asia, olla sairaanhoitaja. Minä en halunnut panna sitä pois vain sanomalla, etten vastaa siihen, koska se merkitsee aivan yhtä paljon tuolle naiselle, kuin teidän kysymyksenne teille, tai minun minulle. Mutta jos se on sairaanhoitaja ja sinä vain lopetit työsi, koska ajattelit ettei, sinun tulisi työskennellä… Minä ajattelen että sairaanhoito on enemmänkin laupeudentyötä. Sinun tulisi ajatella tekeväsi jotakin samanlaista kuin lääkärikin.

265   Lääkäri joka on hyvä lääkäri, auttaa miestä huolimatta siitä onko hänellä penniäkään rahaa tai ei, niin tekee todellinen lääkäri. Ja minä ajattelen että sananpalvelija, tai kuka tahansa, meidän palveluksemme tulisi olla toinen toisellemme, tehdäksemme elämän vähän paremmaksi toisillemme.

266   Kun he kertoivat että minun täytyi ottaa sata dollaria viikossa tästä seurakunnasta palkakseni, niin se melkein tappoi minut. Rouva Wilson, jonka tunnen ja potentiaalisesti hänen poikansa istuvat täällä, ja he muistavat kuinka minä vuosia sitten saarnasin täällä seitsemäntoista vuotta, enkä koskaan elämässäni ottanut penniäkään. Kaiken sen vähäisen rahan, kaiken minkä ansaitsin, minä panin suoraan siihen. Ja kun he kertoivat että minun täytyi ottaa se voidakseni olla näissä kokouksissa, niin se melkein murskasi minut. Tietenkin uskon, että se on oikein, mutta juuri minulle – minä en halua yhtään mitään, en rahaa, ainoa asia, mitä haluan, on teidän ystävyytenne ja Jumalan suosio meidän kanssamme.

267   Minä rakastan teitä, näettehän, minä rakastan teitä, ja haluan teidän olevan oikein; ja haluan itsekin olla oikein. Ja nyt, haluan teidän uskovan minun; minä uskon teihin.

 Ja jos te tulette minun tyköni kysymyksen kanssa, niin minä haluan olla rehellinen teille. Ja jos kerron teille jotakin Herran Nimessä, niin haluan teidän tekevän tarkalleen sen mitä olen kertonut teille. Älkää muuttako sitä hitustakaan, niin sitten minä uskon että me tulemme hyvin toimeen keskenämme sillä tavalla.

268   Ja niinpä nyt, jos on kysymys sairaanhoidosta… Minä ajattelen että jos sinä sydämessäsi haluat olla sairaanhoitaja… Jokainen ei voi olla sairaanhoitaja. Sairaanhoitaja on jotakin joka on lempeä ja ystävällinen ihmisille, ja oi, minun mielestäni todellinen sairaanhoitaja… Jos koskaan olette olleet sairaana sairaalassa, ja näette todella mukavan hoitajan joka tulee ja tekee olonne mukavaksi…

269   Minulla oli leikkaus silloin, kun minua oli ammuttu; minun täytyi mennä sairaalaan. Ja siellä oli eräs hoitaja jota kutsuin häntä “Makeaksi Pikkelsiksi,” koska hänellä oli aina pikkelssiä suussaan jota hän söi. Hän teki niin koko ajan. Ja minä olin vain noin neljätoistavuotias ja minua oli ammuttu. Ja hän oli vain pienikokoinen ja… molemmat jalat, lähes kokonaan irtiammuttuina, ja hän laittoi tyynyn tänne ja tyynyn tuonne; ja koko ajan hän oli auttamassa minua. Ja minä aina ajattelin (olin vain pieni lapsi) – minä ajattelin että voisin mennä naimisiin hänen kanssaan, koska hän oli niin lempeä ja mukava minulle. No niin, näettehän, se merkitsee jotakin tehdä jotakin.

 367 Haluan kysyä kysymyksen. Numero yksi: onko naisen pyjama… (Hetkinen vain, antakaahan kun luen sen. Ei, tämä on hyvä.) Onko naisen pyjama miehelle kuuluva vaatekappale?

270   Pojat, älkää kertoko minulle, etteivät osaa kysyä todella polttavia. Minä en tiedä. Minä annan teidän tehdä oman päätöksenne siitä. Teidän ei tule esiintyä ihmisten edessä ne yllänne; siitä olen tietoinen. Joten sillä tavalla se olisi – mutta mennä vuoteeseen, siitä en tiedä. Myös tästä en voi sanoa mitään.

 Minä kerroin teille, että olisin rehellinen jos en tietäisi. Minä en tule antamaan omia ajatuksiani siitä, ellette te halua minun omaa ajatustani. Jos haluatte sen, niin tulen kertomaan sen teille.

 Muistakaa nyt, tämä voi olla miljoonia maileja väärässä. Minä ajattelen että se näyttäisi mukavalta jos teillä olisi yöpaita yllänne. Mutta jos te… Mutta se riippuu teistä. Minä en voi kertoa sitä teille, koska en voi saada tukea sille. No niin, muistakaa, se on minä, eikä Hän. Näettehän?

 368 Onko väärin trimmata naisen hiusten päitä?

 Uskon juuri käyneemme sen lävitse muutama minuutti sitten.

 369 Veli Branham, yhdessä Seitsemän Seurakuntajakson nauhoista sinä mainitsit että Juudas oli vanhurskautettu ja pyhitetty. Olivatko nämä aitoja (Tämä on hyvä) – aitoja armon kokemuksia jotka hän sai? Sinä myös mainitsit että Juudaksen nimi oli Elämän Kirjassa, ja kuitenkin me tiedämme että hän meni Haadekseen ja tuli kadotetuksi. Kuinka henkilöllä voi olla nimi Elämän Kirjassa ja yhä olla kadotettu? Tai miksi Jumala panisi henkilöiden nimet elämän kirjaan, tietäen että he tulisivat olemaan kadotettuja lopussa?

271   No niin, se on hyvä kysymys, eikö olekin? Tämä olisi hyvä. Minun täytyy olla riippuvainen Herrasta vastatakseni tähän, koska minä vain hapuilen sen kanssa. Katsokaahan! Ensiksikin meidän seurakunnissamme, minä mainitsin että Juudaksen nimi oli Elämän Kirjassa. Se on totta. Me tiedämme sen, koska Jeesus sanoi kaikille heille, Matt. 10, jotka oli lähetetty ajamaan ulos perkeleitä, ja saarnaamaan Evankeliumia, ilmaiseksi olette saaneet, ilmaiseksi antakaa; ja he palasivat takaisin iloiten koska perkeleet olivat alamaisia heille. Onko se oikein? Ja Jeesus kertoi heille, ja Hän kutsui heitä nimiltä, keitä he olivat jotka oli lähetetty; ja myöskin Juudas Iskariot, joka petti Hänet, oli heidän joukossaan. He tulivat takaisin iloiten siitä että perkeleet olivat alamaisia heille. No niin, näettehän, heidän asennoitumisensa oli väärä siinä. Näettehän? Teidän ei tule iloita siitä että minulla on voima ajaa ulos perkeleitä. Teidän ei tule tehdä sitä, teidän täytyy iloita siitä että olette saaneet tarpeeksi armoa ollaksenne pelastettuja. Näettehän, te ette saa iloita… Se on missä ihmiset…

272   Tavallisesti ihmiset joilla on lahjoja, ovat ihmisiä jotka eivät halua lahjoja. Paavali yritti paeta koko asiaa, niin teki Mooseskin. Senkaltaiset suuret johtajat yrittävät paeta tehtäväänsä; he tietävät mikä heitä odottaa edessäpäin.

 Näettehän, jos otatte kaverin joka aina sanoo: “Oi, Herra, täytä minut voimalla, ja minä menen sinne ja tulen ajamaan ulos perkeleet.” Hän ei koskaan tekisi sitä. Jumala tietää paremmin kuin luottaa kehenkään senkaltaiseen. Näettekö? Hän ei milloinkaan tee sitä.

273   Se on tuo kaveri joka ei halua olla missään tekemisessä sen kanssa. Näettekö te? Se on tuo kaveri jonka Jumala voi ottaa ja opettaa hänelle jotakin.

 Niinpä sitten, Juudas palasi takaisin iloiten, kaikki heistä… ja Hän sanoi: “Älkää siitä iloitko että perkeleet ovat teille alamaisia, vaan iloitkaa siitä että nimenne ovat kirjoitetut Elämän Kirjaan.” Pankaa nyt merkille ja ottakaa myös Daniel.

 Koska nimenne on Elämän Kirjassa, (koska se on Taivaassa, teidän nimenne on huomioitu), niin se ei vielä merkitse että te olette pelastuneita. Te ette ole kääntyneitä, ennen kuin olette vastaanottaneet Pyhän Hengen. Muistakaa se. Te olette vain potentiaalisesti kääntyneitä. Huomaatteko? Te ette ole…

274   Jos te pyydätte minulta tammea ja minä annan teille tammenterhon, niin teillä jo mahdollisesti on tammipuu, vaikka se ei vielä olekaan kehittynyt. Tämä on syy miksi uskon turvaan sillä tavalla kuin teen.

 Jos pyydän viljapeltoa, ja näen sen suunnilleen näin korkeana, niin potentiaalisesti minulla on viljapelto. Se ei vielä ole kehittynyt, jotakin on tapahduttava.

 Nyt te olette tiellänne vanhurskauttamisen ja pyhityksen kautta Pyhän Hengen Kasteeseen. Mutta kun te olette oikealla tavalla kastetut Pyhällä Hengellä, silloin te olette Valtakunnassa. Nyt te sanotte: “Veli Branham, onko se totta?”

275   Minulla ei ole nyt aikaa antaa teille Kirjoituksia siitä; katsokaa sitä kotiin tultuanne, koska minulla ei ole nyt sitä mielessäni. Minun täytyy katsoa sitä hakusanastosta löytääkseni sen. Jeesus sanoi Pietarille, joka oli sekä pelastunut että pyhitetty… Hän uskoi Jeesukseen ja oli pyhitetty. Pyhän Johanneksen 17:17, Jeesus sanoi: “Pyhitä heidät, Isä, Totuutesi kautta; Sinun Sanasi on Totuus.” Ja Hän ja Sana ovat yksi ja sama. He olivat potentiaalisesti pyhitettyjä, Totuuden, Sanan kautta. Sitten sinä yönä jona Jeesus kavallettiin, Hän sanoi Pietarille: “Sen jälkeen kun olet kääntynyt, sitten vahvista veljiäsi” – sen jälkeen kun olet kääntynyt.

276   Tuo mies oli seurannut Häntä kolme vuotta ja Hänen nimensä oli Karitsan Elämän Kirjassa, ja hän oli ajanut ulos perkeleitä ja tehnyt suuria tekoja, parantanut sairaita ja saarnannut Sanaa ja tehnyt kaikenlaista, eikä hän vielä ollut edes kääntynyt. Näettehän, te olette menossa kääntymykseen.

277   Kun siemenneste ja muna ovat tulleet yhteen, niin potentiaalisesti vauva on jo siellä, kun se on tapahtunut. Sitten toisessa vaiheessa ruumis kehittyy; mutta vauvan täytyy syntyä tänne, ja sitten se saa elämän henkäyksen. Sillä ei vielä ole elämän hengitystä.

 Te sanotte: “Oh, se on elossa!” Ei, se ei ole! Se on vain pienet hermot jotka nykivät lihaksissa. Näettehän? Vauva ei ole saanut elämää ennen kuin se on syntynyt. Näettekö? Teidän täytyy syntyä. Tiedättehän mitä tarkoitan? Hyvä on.

278   No niin siinä sanottiin… “Sinä mainitsit että Juudaksen nimi oli Elämän Kirjassa, ja kuitenkin me tiedämme että hän meni Haadekseen ja tuli kadotetuksi. Kuinka henkilöllä sitten voi olla nimensä Elämän Kirjassa ja yhä olla kadotettu?” Sallikaa minun nyt antaa yksi pikku asia lisää tälle henkilölle.

279   Huomatkaa nyt, Raamattu sanoo että kun Daniel näki… Hän, Daniel, kirjoitti ensimmäisen Ilmestyskirjan. Ja me huomaamme että hänen näkemässään näyssä tuli Vanhaikäinen, jonka hiukset olivat valkoiset kuin villa. Kuinka moni muistaa lukeneensa sen? Ja panitteko merkille että Johannekselle Ilmestyksessä tuli samoin, Ilmestyskirja 1? Ja Hän seisoi siellä; Hänen hiuksensa olivat valkoiset kuin villa, ja miltä Hänen jalkansa näyttivät – Vanhaikäinen. Vanhaikäinen, se on, Sillä ei ollut aikaa, Se oli Iankaikkinen. Ja Hän tuli… Tarkatkaa nyt! Ja pyhät tulivat maan päälle ja kirjat avattiin, ja avattiin toinen Kirja, joka oli Elämän Kirja, yksi kirja. He tulivat tuomiolle ja… Hän tuli, ja Hänen kanssaan tuli kymmeniä tuhansia kertaa kymmeniä tuhansia. Onko se oikein? Jotka palvelivat Häntä, Morsian, Kuningatar ja Kuningas.

280   Kuka on teidän pikku kuningattarenne kotona? Hän palvelee ruokkkien teitä. Onko se oikein? (Se mistä nyt olette myöhässä.) Mutta hän palvelee teitä, se on kuinka Morsian palvelee Kristusta, Sanaa. “Mies ei elä yksin leivästä, vaan jokaisesta Sanasta.” Näettekö? Morsian palvelee Sanan Kuninkaalle, julkituoden Hänen lupauksensa Sanan siinä ajanjaksossa jossa hän elää. Aamen! Oh, minä sanoin juuri jotakin, jota te ette käsittäneet..

281   Huomatkaa! Oi, niin! Se oli todella hyvää. Näettekö? Palvellen ajanjaksossaan, Sanaa. Nyt huomatkaa! Hän tuli, ja kymmeniätuhansia kertaa kymmeniätuhansia Hänen kanssaan, ja tuomio asetettiin ja kirjat avattiin; ja toinen Kirja avattiin joka oli Elämän Kirja; ja heidät tuomittiin sen mukaisesti. Kuka oli tämä joka tuli? Morsian jonka ei tarvinnut tulla tuomiolle, Hän on vapaa tuomiosta.

282   Toinen kirja avattiin joka oli Elämän Kirja, ja nuo joiden nimet olivat Elämän Kirjassa, heidän täytyi tulla tuomituiksi tuon Kirjan mukaan. Ja Juudas Iskariot sanoi olevansa uskovainen, ja hänen nimensä oli kirjoitettuna muiden kanssa Elämän Kirjassa. Onko se oikein? Hän väitti että hänellä oli Iankaikkinen Elämä. Ja hänen nimensä oli pantu Elämän Kirjaan. Hänen täytyy tulla tuomituksi silloin, koska hän tuomitsi Elämän Sanan myyden Sen kolmestakymmenestä hopearahasta. Jotkut myyvät itsensä metodisteille tai baptisteille tai jollekin muulle. Hän on myynyt asemansa Elämän Kirjasta. Ja hänen täytyy seistä siellä ja tulla sen tuomitsemaksi, Sanan tuomitsemaksi. Se on miksi Juudaksen täytyi tehdä se. Juudaksen täytyy tulla tuomiolle. Hänen nimensä oli Elämän Kirjassa, mutta se ei merkitse että hän oli pelastunut. Hänen täytyy seistä tuomiolla.

283   Nukkuva neitsyt tulee seisomaan siellä saman asian kanssa. Huomatkaa, Jeesus sanoi Johanneksen 5:24: “Hän joka kuulee Minun Sanani (se on hän, joka voi vastaanottaa Sen,Ei hän, joka kuulee Sen saarnattavan ja menee ja sanoo: “Mieletöntä.”) Hän, joka vastaanottaa Minun Sanani – Hän joka kuulee Minun Sanani ja uskoo (ei tekouskoa, vaan todella uskoo) Häneen joka lähetti Minut (joka oli Sana) Hänellä on Iankaikkinen Elämä eikä hän tule tuomiolle; vaan on siirtynyt (mennyt aikamuoto) kuolemasta Elämään.” Näettekö? Siinä se on.

284   Niinpä Juudaksen nimi oli Elämän Kirjassa, mutta hän tulee tuomittavaksi, koska mitä hän teki? Hän myi esikoisoikeutensa.

 Eesau oli syntynyt perheeseen Jumalan lupauksen kanssa. Vanhimmalla pojalla oli esikoisoikeus. Kuinka moni tietää sen? Jumalan lupauksella, Eesaun nimi oli esikoisoikeuden kirjassa (onko se oikein?), mutta hän vaihtoi sen hernerokkaan. Hän oli nälkäinen täyttääkseen vatsansa, se oli hänen ruokalippunsa, hän vaihtoi esikoisoikeutensa ruokalippuun eikä voinut löytää paikkaa katumukselle.

285   Nuo vakoilijat jotka menivät ylitse vakoillakseen maata, jopa söivät niitä viinirypäleitä jotka Joosua ja Kaaleb toivat takaisin. Ja kuitenkin, mitä he tekivät? He myivät esikoisoikeutensa.

286   Paavali puhuu Kristuksen innoittamana Hebr. 6. luvussa: “Sillä se on mahdotonta niille, jotka kerran ovat valistetut, ja Pyhästä Hengestä osalliseksi tehdyt ja maistaneet tulevan maailman Voimaa; jos he lankeavat pois, uusia itseänsä jälleen katumukseen, koska he ristiinnaulitsevat itsellensä Jumalan Pojan, ja pitävät liiton Verta, jossa he olivat pyhitetyt, epäpyhänä asiana, ja halveksivat armon tekoja…” Se on mahdotonta tuollaisen henkilön milloinkaan tulla takaisin.

287   Joka ainoa heistä, paitsi Joosua ja Kaaleb, kuolivat erämaassa, vaikka he olivatkin uskovaisia ja vaikka heidän nimensä olivatkin kirjassa.

288   Ja tässä Paavali sanoo, että jos mies koskaan tulee sille paikalle että hän on pelastunut ja pyhitetty (Veri pyhittää; Hebr. 13:12 ja 13 sanoo että Veri pyhittää.), ja sitten tulee Pyhän Hengen kasteeseen, mutta arvovallan tai kirkkokunnan vuoksi kieltäytyy siitä, niin hän sanoo että: “Tuo henkilö on kadotettu, eikä voi milloinkaan pelastua”; koska hän on pitänyt halpana niitä armon tekoja jotka ovat kutsuneet hänet sille paikalle ja näyttäneet sen hänelle; ja sitten hän on kääntynyt ympäri ja kävellyt pois siitä. Hän pitää Verta jossa hänet oli pyhitetty Kristuksen ristiinnaulitsemisen kautta, epäpyhänä asiana. Koska se on Veri joka pelasti hänet, ja vanhurskautti hänet, ja pyhitti hänet ja toi hänet Pyhän Hengen kasteeseen asti, ja sitten hän kävelee pois, jättäen sen…

289   Tarkatkaa nyt tuota kaavaa. Minä käytän tähän paljon aikaa, mutta katsokaahan! Juudas Iskariot seurasi noita samoja jälkiä. Hän oli vanhurskautettu uskomalla Herraan Jeesukseen, ja vastaanottamalla Hänet henkilökohtaisena Pelastajanaan, Hänet oli pyhitetty ja hänelle oli annettu voima ajaa ulos pahoja henkiä; ja hänen nimensä oli pantu Karitsan Elämän Kirjaan. Mutta kun se tuli Helluntaihin ja Pyhän Hengen kasteeseen, Sanan täyteyteen, silloin hän osoitti värinsä. Se on tarkalleen mitä nuo Kanaaninmaan vakoojat tekivät, se on tarkalleen mitä Eesau teki.

290   Se on tarkalleen mitä Saatana teki Eevalle Eedenin puutarhassa: “Varmastikaan Jumala ei tule…”

 Eeva sanoi: “Jumala sanoi…”

 Hän sanoi: “Kyllä, minä tiedän että Se sanoo sen; minä tiedän että Se sanoo tämän, mutta varmastikaan…” Huomaatteko, sama asia koko ajan, ja niin se on tänäänkin,

291   Seurakunta on tullut Vanhurskauttamisen kautta, Martin Luther; Pyhityksen kautta, Wesley. Mutta kun tulee Pyhän Hengen kasteen aika, niin he näyttävät värinsä; he eivät halua olla missään tekemisessä Sen kanssa. Nasarealaiset, pyhyyden pyhiinvaeltajat, Jumalan Seurakunta, ja kaikki nuo siellä, jotka uskovat pyhitykseen, te ette voi osoittaa mitään sormellanne; se on totuus. Mutta kun tullaan rajalinjalle, sille paikalle että pitäisi vastaanottaa Pyhä Henki uutta syntymää varten, niin mitä silloin perkele tekee? Tulee ja yrittää vääntää sitä ympäri. Hän tulee tekemään kaikkensa koko tietonsa voimalla pitääkseen ihmiset poissa Siitä.

292   He tulevat ja sanovat: “Sinun täytyy puhua kielillä. Sinulla täytyy olla tunne-elämys. Sinun täytyy tehdä tätä.” Sinun täytyy olla syntynyt sisälle siihen. Älkää antako kenenkään kertoa teille, että pyhittäminen ja Pyhä Henki olisivat sama asia, koska se ei ole sitä! Varmasti ei ole!

 Kuunnelkaa tätä nasarealaista tuolla takana joka huutaa: “Se ei ole.” Hän tietää että siinä on ero, koska se varmasti on niin – veli Capps, meidän urhoollinen veljemme.

293   Varmasti, Nazarealaiset… Kukaan ei voi sanoa sanaakaan noita hienoja uskonnollisia ihmisiä vastaan; he ovat juuri niin mukavia kuin vain voi olla. Jumalan Seurakunta, nasarealaiset, vapaat metodistit, nuo ihmiset ovat todellisia, mutta kun tulee kysymys Hengen teoista, he sanovat: “Oh-hoh, se on perkele.” Ja mitä he tekevät silloin? Pilkkaavat Pyhää Henkeä. Kun he tekevät sen…

294   No niin, mitä pilkkaaminen merkitsee? Sille ei ole anteeksiantoa. Onko se oikein? Hän joka oli kerran valistettu, tehty osalliseksi, ja maistanut taivaallisia lahjoja (tehty osalliseksi – maistanut Jumalan pyhittämistä; puhdistettu savukkeista ja likaisista naisista, ja kaikesta senkaltaisesta elämästä; – ja maistanut taivaallisia asioita (kun he tulevat rajalle asti kuten nuo vakoojat tekivät jotka söivät noita viinirypäleitä… Mutta mitä heidän täytyisi tehdä? Heidän täytyisi hajottaa kirkkokuntansa tullakseen ylitse tähän. Näettehän?) – maistaneet taivaallisia lahjoja; sitten he jälleen ristiinnaulitsevat itselleen Jumalan Pojan, ja pitävät liiton Verta, jossa heidät oli pyhitetty, epäpyhänä asiana.

295   Pyhittäminen on se joka panee nimenne kirjaan uskovaisena. Teidän nimenne on kirjoitettu Hänen Veressään. Pyhittäminen tekee sen; ja sitten kun Hän on luottanut teihin näin pitkälle, te tulette ja sanotte: “tietäisikö Hän sitä?”

296   Kyllä, Hän tiesi sen. Hän tiesi jo alussa, että te ette tulisi tekemään sitä. Hän tiesi ettei Juudas tulisi tekemään sitä. Hän tunsi hänet alusta; hän oli kadotuksen lapsi – mutta noiden asioiden täytyi täyttyä. Sanan täytyy täyttyä, kaikkien esikuvien ja varjojen, Voi sentään, me voisimme pysytellä siinä tuntikausia.

 370 Veli Branham, kun sinä saarnasit Danielin seitsemänkymmentä viikkoa, niin uskon sinun maininneen että viimeinen täysi viikko tai viimeiset seitsemän vuotta tulisivat alkamaan silloin kun Morsian on otettu ylöstempauksessa.

297   Ei, ei, ei, ei, ei, ei-ei-ei! Olet käsittänyt sen väärin. Ei ole täyttä viikkoa. Tuo viikko alkoi kun Jeesus aloitti maan päällä. Hän sanoi: “Messias, Prinssi, on tuleva ja profetoiva, ja keskellä viikkoa Hänet tapettaisiin.” Ja Jeesus saarnasi tarkalleen 31/2 vuotta, mikä on puolet seitsemännestä kymmenennestä viikosta, seitsemästä vuodesta. Ja heille on vielä kolme ja puoli vuotta jäljellä.

298   Kun Mooses ja Elia tulevat maan päälle, niin kuin veli ja sisar Coomer kysyivät samaa asiaa, Sakarja 4:stä ja Ilmestyskirja 11, nuo kaksi öljypuuta – jotka olivat Mooses ja Elia – kun he tulevat maan päälle, he profetoivat 1260 päivää. Mitä se on? Tarkalleen 31/2 vuotta. Se oli tarkalleen sama asia. Kuka tämä henkilö onkin. Hyvin, hyvin kauniisti kirjoitettu, paperille jossa on uskonnollinen otsikko, se on erittäin hienoa. Ja se on kovasti hieno kysymys, mutta sinä et ollut ymmärtänyt mitä minä sanoin. Minä en koskaan uskonut että koko seitsemäskymmenes viikko tulisi olemaan täällä. Messias tapettaisiin. Kuinka monet muistavat minun saarnanneen sen täällä? Tietenkin!

 371 Sen jälkeen näyttää siltä kuin ensimmäiset kolme ja puoli vuotta olisivat täyttyneet Jeesuksen palveluksen aikana (No niin, tässä se on sinulla.; mutta tuo ilmaus “viikkojen keskellä” näyttää olevan sovellettu ainoastaan siihen kun antikristus rikkoo liittonsa juutalaisten kanssa… (Ei, tuo antikristus rikkoo liittonsa viimeisen kolmen ja puolen vuoden lopussa.) Niin kuin minä ymmärsin Danielin nauhasta, niin ensimmäiset kuusikymmentä yhdeksän viikkoa päättyivät silloin, kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin vuonna A.D.30, niinpä nuo Hänen palveluksensa kolme ja puoli vuotta sisältyvät noihin kuuteenkymmeneen yhdeksään viikkoon; joten koko viimeinen viikko tai seitsemän vuotta tulevat vielä täyttymään ja alkamaan ylöstempauksessa. Ole hyvä ja selvitä tämä minulle.

299   Tiedätkö, veli tai sisar, kuka sitten kysyykin tämän kysymyksen. Se on hieno, mutta uskon sinun hieman menneen sekaisin siinä mitä sanoin. Kun Jeesus tuli Jerusalemiin, se päätti… Hänet ristiinnaulittiin heti sen jälkeen. Näettekö? Ja Hän profetoi puolet seitsemännestä kymmenennestä viikosta, mikä on 31/2vuotta. Hänet tapettiin, ja Hänen sielunsa valmistettiin uhriksi. Ja näissä viimeisissä päivissä, on Juutalaisille vielä luvattu 31/2 vuotta. Ja tämän ajan kuluessa oli pyhien, Seurakunnan, kokoaminen ylöstempausta varten.

300   No niin, minä en voi käydä kaikkia näitä lävitse, veli tai sisar.

 372 Olisitko hyvä ja selittäisit 1.Kor.7: 1 ja 9? (Etsi se, veli Neville)

 373 Ja tuleeko jokainen tosi uskovainen tekemään niitä tekoja joita Jeesus teki, niin kuin sanotaan Joh.14:12 (Ei aivan niin. Ei:): parantamaan sairaita; ajamaan ulos perkeleitä, ja nostamaan ylös kuolleita (En usko sen olevan Joh.14, mutta ei se mitään. Se on Mark.16.) Vai onko se ainoastaan oleva Elia? Täytyykö uskovaisen todella tehdä kaikki tämä ‘ jotka todella uskovat? Ja jos hän todella on tosi uskovainen, niin tuleeko hän herättämään kuolleita ja tekemään suuria ihmeitä?

301   No niin, se tapahtuu uskovaisten keskuudessa. Näettehän? Jokaisella miehellä ei ole noita lahjoja, eikä se merkitse sitä että vain yksi henkilö tulisi tekemään sitä; tulee olemaan ihmisryhmiä. Kuten esimerkiksi, mitä jos meillä olisi joku pieni tyttö tai poika täällä seurakunnassa, joku jota me todella rakastamme, ja elämä lähtisi heistä? Koko seurakunta tulisi yhteen ja he rukoilisivat ja paastoaisivat, sanoen: “Herra, ole armollinen tälle lapselle.” Näettehän, Herra voisi nostaa hänet ylös.

302   Kuinka monet ovat lukeneet tuon kirjan Nikealaiset Isät? Te tiedätte että he tekivät sillä tavalla varhais-seurakunnassa. He kokoontuivat kaikki yhteen, tiedättehän, ja joskus jopa herättivät kuolleista pastorin ja muita eri henkilöitä sillä tavalla, jos Jumala näki hyväksi tehdä sen; mutta he tekivät sen.

 374 Jos seurakunta on pelastunut ja vaikka se ei menisikään ylöstempauksessa, niin kuin uskon sinun opettaneen, hänen täytyy mennä ahdistuksen ajan lävitse puhdistusta varten. Mutta entä nämä jotka ovat kuolleita, kuinka he tulevat puhdistetuiksi?

303   Hyvä on. Nuo jotka ovat… Morsian ei tarvitse puhdistamista; Hänet on jo puhdistettu. Ja nuo jotka ovat kuolleet aikaisemmin siellä, nämä jotka menevät… Näettehän, he eivät koskaan saaneet vastaanottaa sitä Valoa jonka tämä seurakunta täällä ylhäällä on vastaanottanut; he elivät Vanhurskauttamisen ja Pyhittämisen aikakausina ja niin edelleen. He elivät siinä Valossa joka heillä oli. Ehkä he jollakin tavalla kärsivät, ja minkä tahansa vainojen lävitse he menivätkin… Mutta nyt, tässä ylöstempauksen ajassa, täytyy tulla aika nyt, että tämä morsian, joka tulee hylkäämään Pään osuuden Morsiamesta – hänen täytyy kärsiä hylkäämisensä vuoksi, koska Evankeliumia ei ollut tehty heille selväksi aikaisemmin siellä, niin kuin se nyt on tehty selväksi meille tänään. Te näette sen niin selvästi. Teillä on ollut kaikki nuo vuodet esimerkkeinä, Sinettien avaaminen, Seurakuntajaksojen esille pano, ja kaikki muu sellainen. Se on niin selvää että te ette voi olla näkemättä sitä. Ja sitten jos te täysin hylkäätte sen, niin on vain yksi asia mikä tulee tapahtumaan, te kärsitte sen vuoksi.

304   Löysitkö sinä sen, veli Neville? Mistä siinä puhutaan? Katsokaamme sitä nyt,

 Mutta jos he eivät voi hillitä itseään, menkööt naimisiin: sillä on parempi mennä naimisiin kuin palaa.

305   Hyvä on. Se sanotaan likaisesta elämisestä. Kun poika ja tyttö menevät yhteen, sen sijaan että menisivät naimisiin, ja he tietävät että heidän tulisi olla naimisissa. Uskon teidän ymmärtävän mitä tarkoitan, eikö niin? Älkää eläkö likaista elämää, koska se ei ole oikein. Ymmärrättekö? Se on teidän sisarenne yhdessä mielessä, jos olette kristitty. Nyt, jos se on maailma, niin se on maailma: koira syö koiraa. Mutta tämä tyttö jonka kanssa kuljette, hän on myös sisarenne. Hän tulee olemaan tulevien lastesi äiti. Älkää eläkö likaista elämää hänen lähellään, näyttäkää hänelle että olette todellinen kristitty herrasmies. Eläkää niin kuin Kristityn herrasmiehen tulee. Ja kohdelkaa häntä sisarenanne, ja naimisiin mentyänne, kohdelkaa häntä yhä sillä tavalla.

306   Voisin sanoa tämän juuri nyt. Minä en usko saastaiseen elämään helluntailaisihmisten, pyhyydenihmisten keskuudessa, ei silloinkaan kun he ovat naimisissa. Minä en usko siihen. Ei koskaan! Jotakin näistä likaisista asioista jotka ovat niin hirvittäviä… Minulta kysytään joskus näistä… Ei tänä aamuna, ei, minä en sano sitä. Mutta silloin kun olen ulkona Kaliforniassa ja eri paikoissa sillä tavalla. Minä tapaan siellä saarnaajia, ja erottamisen kautta minusta joskus tuntuu siltä kuin voisin panna heidät poikittain polvilleni ja antaa heille hieman “Evankeliumin vyöhihnan kiihotusta.” Kyllä vaan! Voi, kun näkee kuinka mies yrittää ottaa pikku vaimonsa, ja likaista, saastaa, se on… Tehän ymmärrätte mitä tarkoitan? Minun mielestäni teidän tulisi olla häpeissään itsestänne Jumalan miehenä kun… Ole aviomies; ole mielitietty. Kunnioita häntä niin kuin aina olet kunnioittanut häntä. Älä kiinnitä mitään huomiota näihin epä… seksikkäisiin kirjoihin, ja muihin asioihin joita luette, ja kaikkeen muuhun sellaiseen. Pankaa tuo saastainen asia pois mielestänne.

307   Raamattu sanoo että älköön mitään likaista keskustelua tulko keskuuteenne, kun tunnustatte pyhyyttä. Kohdelkaa tuota pikku naista niin kuin hän olisi mielitiettynne. Jos hän on kuudenkymmenen, olkaa häntä kohtaan aivan samoin. Olkaa urhoollinen poikaystävä, muistakaa olla sitä.

 Älkää te yrittäkö mitään näistä uusista asioista, ja minä tiedän mistä puhun… Olkaa ainoastaan aviomies, aito veli, aito kristitty.

 Minä tiedän sen kuulostavan… Mutta te olette minun lapsiani. Minulla on oikeus sanoa mitä haluan teille. Ymmärrättekö? Te olette minun lapsiani; eläkää te oikein.

308   Ja te naiset, eläkää oikealla tavalla miehellenne. Ja te miehet, eläkää oikealla tavalla vaimoillenne. Olkaa todella mukavia ja kunnioittakaa toinen toistanne. Ja perhesuhteissanne, ja muussa sellaisessa, tapahtukoon se kunnioituksessa ja jumalisuudessa, ollen sopu keskenänne ja kaikki niin kuin se vain voi olla. Älkää koskaan tuuppiko ja sysikö, älkääkä olko likaisia ja karkeita.

309   Ymmärrättekö, puhukaa vaimonne kanssa. Jos teillä on yksi luonne ja hänellä toinen, niin puhukaa siitä hänen kanssaan. Ja yritä sinä tehdä samoin hänelle, sisar. Samalla ravalla… Ymmärtäkää toinen toistanne ja olkaa todellisia kristittyjä herrasmiehiä ja todellisia kristittyjä hienoja naisia, ja veli ja sisar toinen toisellenne. Muistakaa sinä että te olette Jumalan lapsia ja kuulutte Kuninkaalliseen Perheeseen. Te olette Kuninkaallista verta; eikä maailmassa ole mitään parempaa verta kuin teidän. Ja se on oikein! Ja kuninkaallinen veri tuo julki itsensä. Se on mitä se on, se on kuninkaallista. Kaikki jotka uskovat sen, sanokoon: “Aamen!” [Seurakunta sanoo: “Aamen!”] Kyllä vaan! Osoittakaa mitä te olette. Minä olen Kuninkaan poika, minä olen Kuninkaan poika. Vaimoni on Kuninkaan tytär. Kuinka minä kohtelisin Kuninkaan tytärtä? Kuinka hän kohtelisi Kuninkaan poikaa? Näettekö mitä tarkoitan? Olkaa todella aitoja.

375 Tuleeko olemaan Pyhän Hengen liikehdintä, tuleeko Morsian tekemään merkkejä ja ihmeitä ennen kuin Morsian menee pois, vai odotammeko me vain Hänen ilmestymistään?

310   Minun täytyy lopettaa tähän, arvelisin, koska niitä on täällä aivan liian paljon käydäksemme niitä lävitse. Ja on tulossa todella myöhäinen. Se on nyt kaksikymmentä vaille yksi, ja minulla on niitä vielä ehkä kolme- tai neljäkymmentä. Vastaan nyt tähän seuraavan kolmen minuutin aikana, ja tulen ottamaan nämä loput sitten kun voin. En tiedä milloin, mutta tulen tekemään parhaani. Nautitteko te niistä? Se auttaa myös minua.

 Kun otatte ne tällä tavalla, ennen kuin edes katsotte niitä, niin saatte joitakin joihin ette voi vastata, ja minä toivoin… Tiedän että siellä oli yksi joka koski käärmeen siementä. Halusin päästä siihen niin kovasti; halusin selittää sen. Arvaan että olen jättänyt sen huomaamatta… Tai ehkä Herra ei halua sitä tehtäväksi sillä tavalla, uutta se koski käärmeen siementä. Ettei vain kukaan joka kuuntelee nauhaa voisi sanoa: “No niin, hän ohitti sen.” Kuinka moni haluaisi kärsiä vielä pari minuuttia sen vuoksi? Hyvä on.

311   Odottakaahan nyt, sallikaa minun ottaa tämä ensin. Katsokaamme! Tämä kysymys tässä on: “Tuleeko Morsian tekemään ihmeitä?” Kyllä vaan! Sitä tehdään juuri nyt. Se on oikein. Näettehän? Mutta älkää katsoko johonkin suureen – niin että taivaat suljettaisiin, eikä sataisi. Se menee Juutalaisille. Se ei ollenkaan kuulu tähän; se on Mooses ja Elia Juutalaisille, eikä ollenkaan tälle Seurakunnalle. Lukekaa Ilmestyskirjan kolme ensimmäistä lukua; niin käsitätte mitä seurakunta on siellä. Se on kaikki mitä seurakunnalle on. Ja kun Morsian tulee takaisin… Jos haluatte tietää mitä Seurakunnalle kuuluu, niin lukekaa Ilmestyskirjan kolme ensimmäistä lukua, ja menkää sitten 19. lukuun ja alkakaa lukea sieltä, ja näette Morsiamen. Loput siitä on Juutalaisten ajassa.

312   Nyt, käärmeen siemeneen. En voi löytää sitä täältä, koska ne ovat kaikki yhdessä suuressa kasassa. Mutta tuo henkilö sanoi: “Jos se on käärmeen siemen… tuo nainen, Eeva, hän sanoi että hän sai pojan Herralta.”

 Uskon selittäneeni viime sunnuntaina kuinka hän sai sen Herralta. Jos hän ensinkään sai sitä, niin hän sai sen Herralta, koska Jumalalla on laki, ja Se tulee tottelemaan Jumalaa.

313   Hän määräsi että auringon tulee paistaa; ja aurinko paistaa. Hän määräsi että sade on lankeava väärien ja vanhurskaiden ylle; ja se tekee sen. Ja siemenet istutettuna mihin tahansa peltoon, olkootpa ne hyviä tai huonoja, tulevat esiin; koska se on siemen. Ja jos siemen on istutettu, niin mistään huolimatta…

 Ja ainoa tapa miten tämä käärme voi istuttaa siemenensä, oli se että hän oli ainoa ihmistä lähinnä oleva eläin. Sillä luodessaan Jumala toi sen ylöspäin linnuista ja muista eläimistä simpanssiin ja sitten simpanssista käärmeeseen.

314   Nyt Hän muutti tuon käärmeen sellaisella tavalla (se täytyi tehdä) että se saisi ymmälle tämän sukupolven, joka yrittää löytää jonkinlaisia luita jotka olisivat puoliksi ihmisen ja puoliksi eläimen luita, voidakseen sanoa mistä mies… He ovat kadottaneet sen simpanssista eteenpäin; ainoa asia on että simpanssilla ei ole älyä. Simpanssilla ei ole sielua, se ei voi ajatella. Eläimellä on vain ääni, kuten hevosella hirnunta ja koiralla haukunta. Ja koira oppii tekemään temppuja. Hyppäämään jonkun ylitse ja muuta sellaista. Ne tekevät sen tunteiden, kuulon ja toimintojen kautta; mutta ajatella ja ymmärtää ne eivät voi. Ne eivät tiedä olevansa alasti, vaikka ne ovat uroksia ja naaraita, niillä ei ole senkaltaisia lakeja… Näettehän? Ne eivät voi tehdä sitä. Ihmisolento on ainoa.

Ja lähinnä ihmisolentoa oli käärme. Raamattu sanoo että hän oli kaikkein terävin kaikista kedon eläimistä. Älykkäin, niin että hänellä melkein oli sielu. Hänellä oli paikka sielulle, mutta mitä hän teki? Hän myi itsensä Saatanalle, yrittääkseen pettää Jumalaa. Kuinka moni käsittää sen nyt näin pitkälle?

315   Saatanalla, käärmeellä, melkein oli sielu. Jumala tiesi että he tulisivat etsimään noita luita, ja käärmeessä ei ole yhtään ihmisluulta näyttävää luuta. Se oli kirous hänen yllään. Hän käveli kahdella jalalla kuin mies.

316   Huomatkaa sitten tuo siemen, joka oli lähinnä ihmisen siementä… Saatana itse, tuo henki, tiesi että tämä oli ainoa siemen joka saattoi hedelmöittää naisen, koska simpanssi ei voi tehdä sitä. He ovat yrittäneet sitä; mutta se ei voi tehdä sitä. Mutta Saatana tiesi että tuo simpanssissa oleva elämä ei voisi hedelmöittää naisen munaa; mutta hän myös tiesi että käärmeen siemen tekisi sen, joten hän toimi käärmeen kanssa.

317   Ja Aadam ei ollut tiennyt että tällainen teko voitaisiin tehdä. Näettehän? Nainen oli tehty naaraaksi. Tietenkin hän olisi tullut siihen myöhemmin, mutta näettehän, että se oli Jumalan yksinvaltius oli esittelevä Hänet Itsensä Pelastajana ja niin edelleen, niin kuin monta kertaa olemme selittäneet. Mutta Saatana tiesi tämän, ja tuli hänen luokseen käärmeen muodossa. Ja Saatana hedelmöitti hänet ensin.

318   Ja jos panette merkille, niin siellä oli vain kaksi yhdyntää ja kolme lasta syntyi. Tutkikaa Kirjoituksia. Hän synnytti kaksoset. Yksi niistä oli käärmeen siemen; ja toinen oli Aabel. Hän houkutteli aviomiehensä ja kertoi hänelle… Näettehän, sitten hän näytti miehelleen mitä se oli, ja tämä myös eli hänen kanssaan, ja hän tuli raskaaksi kahdesta eri isästä. Hän oli neitsyt-nainen.

319   Heidän siemenensä on voimakas. Kuten, katsokaapa tänne. Aabraham nai oman sisarensa. – Jos mies yrittäisi naida oman sisarensa tänään, hänen lapsensa olisivat idiootteja. Mutta ihmiset… Ja Iisak nai Rebekan joka oli hänen oma serkkunsa, hänen omaa vertaan, verisukulainen, Aabrahamin veljentyttö.

320   Huomatkaa nyt tässä, että silloin ihmis-suku oli voimakasta. Nyt jos panette merkille niin se on aina ollut kaksoset koko matkan. Siellä olivat Kain ja Aabel, ja Eesau ja Jaakob olivat kaksosia. Jeesus ja Juudas tulivat samasta sukukunnasta, samasta seurakunnasta. Ja jopa Pyhä Henki ja antikristus ovat oleva kaksosia, “Niin lähellä että pettäisi jos mahdollista jopa Valitunkin.” Oletteko käsittäneet sen? Hyvä on.

321   Nyt, todistaaksemme tämän, haluan teidän lukevan Juuda 14 jae… Huomatkaa nyt tämä. Tulen lopettamaan nyt, mutta huomatkaa. Ensinnäkin Jumala sanoi: “Minä tulen panemaan vihollisuuden sinun siemenesi ja käärmeen siemenen välille.” Näettekö? Naisella ei ole siementä. Sen vuoksi se siemen, jonka hän sai, oli käärmeen siemen. Kain oli Saatanan poika. Naisella ei ollut siementä, joten hän oli vastaanottanut sen sukupuolisen yhdynnän kautta. Ja tehdessään niin, sen antoi hänelle Jumalan vihollinen. Ja sitten kun Jumala antoi naiselle Siemenen, siihen ei ollut sekoitettu mitään seksiä Sen kanssa. Käsitättekö sen. Aja ulos orjavaimo ja hänen lapsensa, koska he eivät tule olemaan perillisiä yhdessä vapaan vaimon ja hänen lapsensa kanssa.

322   Ja huomatkaa, sitten hänelle annettiin Siemen joka oli Kristus. Protestantit haluavat uskoa että se oli neitseellisesti syntynyt hemoglobiini, että se oli Jumalan luotu Veri jossa elämänitu oli, mutta he sanovat että se oli Marian munasolu. Ei Koskaan!

 Tuo muna ei voi irrota ja tulla alas kohtuun ilman tunnetta. Siten te laitatte Jumalan, joka on Henki, olemaan sukupuolisessa yhteydessä naisen kanssa. Kuinka se voisi tapahtua? Se oli kerta kaikkiaan kokonaan Jumalan luoma asia, sekä munasolu että siemensolu.

323   Ja Hän oli Jumalan Poika, eikä Marian poika, sillä Hän ei koskaan kutsunut häntä äidiksi. “Nainen”, Hän kutsui häntä, eikä milloinkaan äidiksi. Maria ei ollut Hänen äitinsä. Hän oli Jumalan Poika, ja Jumala on Yksi. Ymmärrättekö sen?

324   Toinen asia, todistaaksemme tämän ja naulataksemme sen kiinni, jos joku haluaa touhuta turhia teidän kanssanne, niin menkää takaisin Juudan Kirjaan, 14 jakeeseen jossa sanotaan että Eenok… Haluatteko minun lukevan sen? Onko teillä niin paljon aikaa? Sitten se tiedetään, koska se menee nauhalle, ja tässä voi tulla sekaannus. Katsokaamme nyt… Neljästoista jae:

 Ja Eenok myöskin, Aadamista seitsemäs, profetoi näistä, sanoen: “Katso, Herra tulee kymmenientuhansien pyhiensä kanssa,

325   Menkää nyt takaisin Genesiksen (l. Moos.) 5. lukuun, uskoisin sen olevan niin, ja ja sitten myöskin Luukkaan Evankeliumiin, ja te tulette näkemään sen sukuluetteloista, ettei missään Raamatussa… Katsokaahan! Eenok oli seitsemäs Aadamista, ja Raamattu sanoo että Aadamista seuraava oli Seet, koska Kain ei ollut Aadamin siemen. Siinä sanotaan että Aadam siitti Seetin, ja Seet siitti Eenoksen, ja sillä tavalla aina Eenokiin asti, ja Eenok oli seitsemäs Aadamista. Missään Jumalan sukuluetteloissa ei Kainia ole otettu huomioon.

326   Katsokaa nyt ja nähkää onko se niin vai ei; tutkikaa asia. Ja Luukas luettelee ne jälleen alaspäin Aadamista. Eikä yhtään kertaa Kainin nimeä edes mainita koko asian yhteydessä. Ja jos Eenok oli seitsemäs Aadamista, niin missä Kain tulisi mukaan? Koska Raamattu sanoo sukuluetteloissa, että Aadam siitti oman poikansa Seetin. Ja Seet siitti Eenoksen, ja Eenos siitti sen-ja-sen, ja niin edelleen, ja Kainin nimeä ei yhtään kertaa edes mainita. Silloin hän ei voinut olla Aadamin poika. Niinpä hänen täytyi olla käärmeen poika, ja hän ei voinut olla poika ilman sukupuoliyhdyntää. Aamen! Jos niin ei ollut, niin silloin hän oli neitseestäsyntynyt, ja silloin hän olisi Jumalan poika.

327   Nyt tuo sama Jumala joka paljasti sen, on sama Jumala joka kertoi minulle teidän avioliitostanne ja avioerostanne. Kun Hän sanoo nuo asiat, veljeni ja sisareni… Minä olen veljenne ja minä olen mies. Mutta kun Hän sanoo sen ja se osuu tänne sisimpään, niin minä en voi selittää sitä teille. Minun ei tarvitse edes yrittää tehdä sitä, koska en kykenisi siihen. Mutta kertaakaan se ei ole ollut väärin. Vaikka minä itsekään en voinut nähdä sitä alkuunkaan. Minä en voinut nähdä sitä, mutta minä vain pidän siitä kiinni, ja sitten kun Hän alkaa paljastaa sitä minulle, niin se yksinkertaisesti tyrmää minut. Siinä se oli, juuri siinä, enkä minä voinut nähdä sitä. Teidän koulutuksenne ohi kuljetaan, teidän järkeilynne ohi kuljetaan; niin kuljettiin Kaininkin ohitse.

 Nyt jos meillä olisi aikaa mennä ja lukea Genesiksestä… Katsokaamme jos voin löytää sen täältä, en tiedä varmasti voinko vai en. Rouva Wood, muistatko sinä kun näytin sitä sinulle eräänä päivänä?… Oliko se 5. luku? Viides, hyvä on.

Tämä on Aadamin sukupolvien kirja. Päivänä jona Jumala loi miehen, Jumalan kaltaiseksi teki hän hänet;

Miespuoliseksi ja naispuoliseksi loi hän heidät; ja siunasi heidät, ja antoi heille nimen Aadam, päivänä jona heidät luotiin.

Ja Aadam eli sata kolmekymmentä vuotta, ja siitti pojan oman kaltaisensa, oman kuvansa mukaan; ja antoi hänelle nimen…(Kainko? Minkä nimen hän antoi hänelle? Missä sitten on tuo esikoinen jolle esikoisoikeus kuuluu? Hän ei koskaan edes maininnut häntä. Seet oli hänen poikansa.)

328   Nyt me näemme tässä aikaisemmin, että Eevalle annettiin poika, koska Kain tappoi Aabelin. Huomatkaa nyt kun menemme eteenpäin:

Ja Aadam eli sata kolmekymmentä vuotta, ja siitti pojan oman kaltaisensa, oman kuvansa mukaan; ja antoi hänelle nimen Seet;

Ja Aadamin päivät Seetin siittämisen jälkeen olivat kahdeksansataa vuotta: ja hän siitti poikia ja tyttäriä:

Ja kaikki päivät jotka Aadam eli olivat yhdeksänsataa ja kolmekymmentä vuotta: ja hän kuoli.

Ja Seet eli sataviisi vuotta ja siitti Eenoksen… (Ja niin edelleen seitsemänteen, joka oli Eenok, seitsemäs Aadamista.)

Nyt minä en muista tarkalleen missä se oli Luukkaassa. Onko sinulla myös se kirjoitettuna ylös, rouva Wood? Hän ja minä… näytin sitä hänelle eräänä päivänä…Mitä sanoit? [Veli Branham keskustelee sisar Moodin kanssa] Uskon että olet oikeassa, sisar Wood. Me merkitsimme sen sinne hänen Raamattuunsa missä minä näytin… Tässä se on, kyllä, sukuluettelo. Hyvä on.

329   Nyt jos panemme merkille tässä, Luukkaan kolmannessa luvussa, niin näemme saman asian. “…joka oli Nooan poika, joka oli Laamekin poika, joka oli Metusalan poika,

Joka oli Eenokin poika, joka oli Jaaretin poika, joka oli Mahalalelin poika, joka oli Keenanin poika, joka oli Eenoksen poika, joka oli Seetin poika, joka oli Aadamin poika, joka oli Jumalan poika.” Missä Kain tuli mukaan? Missä on Kain, ensisyntyinen? Esikoisoikeus on hänelle; mistä hän tuli? Hän oli Saatanan siemen, eikä Jumalan. Hän ei ollut myöskään Aadamin, koska Aadamin pojan nimi oli Seet. Kain, käärmeen siemen, tappoi hänen ensimmäisen poikansa, joka on esikuva siitä kuinka käärme myös tappoi hänen toisen poikansa, Jeesuksen. Ja Seet otti Aabelin paikan sukuluettelossa, mikä merkitsee ylösnousemusta, että Jumalan sukupolvet tulevat täydellisesti täyttymään.

330   Minä haluan jonkun panevan hänet sinne nyt ja sanovan ettei hän ollut käärmeen siemen. Sitä ei tunnustettu Jumalan sukuluetteloissa, eikä myöskään ihmissuvun, Aadamin suku luetteloissa, ei missään niissä. Onko se oikein? Kuinka moni uskoo sen, sanokoon: “Aameen!

 [Seurakunta sanoo: “Aamen!”] Varmasti hän ei ollut sitä; hän oli käärmeen siemen, eikä hän ollut Aadamin siemen!

331   Hän sanoi että se oli Aadamin poika. Hän sanoi: “Minä sain sen Jumalalta.” Ja hänen täytyi, koska se oli siemen. Se oli siemen, mutta se oli käärmeen siemen. Näettekö?

332   Ja Hänen täytyi tulla takaisin neitsyestä voidakseen selvittää tuon seksuaalisen teon joka oli tehty. Aadam oli pantu tänne maan päälle, mutta hän ei ollut vielä tullut tietämään että hän tulisi olemaan isä. Ymmärrättekö mitä minä tarkoitan? Saatana tietoisena tästä, tuli Eevan luo ennen Aadamia. Ja se on missä koko asia on tänään. Ja veli, se on mikä tekee avioliiton ja avioeron ja kaiken muun sellaiseksi sekasotkuksi kuin se on tänään. Se on kaikkein säälittävintä. Näettehän? Mutta Jumala on valmistanut tien, josta me olemme kiitollisia.

333   Rakastatteko te Häntä? Eikö Hän olekin ihmeellinen? No niin, onko käärmeen siemen oikein? Minä ajattelin että joku nauhankuuntelija ehkä ajattelisi minun pelkäävän puhua siitä. Niin että he sanoisivat: “Hänhän ohitti sen kahdesti. Hän pelkää ottaa sitä esille.” Me emme ole sellaisia. Niin kauan kuin Herra on siinä mukana, silloin kaikki on hyvin.

 Tiedättekö mitä, se on aivan samoin kuin mitä sanoin tuosta kotkasta jota kerran tarkkailin, kuinka se koetteli siipiään. Ja minä ajattelin: “Etkö sinä pelkää minua.” Minulla oli aseeni siellä, ja minä sanoin: “Minä voisin ampua sinut.” Se tiesi etten voisi ampua sitä; olin aivan liian kaukana aseestani. Minä sanoin: “Etkö ole peloissasi?” Se vain aukaisi silmänsä suuriksi ja katseli minua. Pieni orava istui siellä sanoen: “Cha, cha, cha, cha; minä tulen repimään sinut kappaleiksi, minä revin sinut palasiksi!” Se ei kiinnittänyt mitään huomiota siihen, mutta se väsyi kuuntelemaan sitä. Niinpä se jonkin, ajan kuluttua teki yhden hypyn, ja lähti pois sillä tavalla, vain asettaen siipensä. Se tiesi kuinka liikuttaa siipiään, ja hetkessä se oli poissa näkyvistä. Näin kuinka se vain muuttui pienen pieneksi pisteeksi.

334   Veli Fred, uskon näyttäneeni sen sinulle. Huomasin juuri veli Fredin tuolla takana, kun hän huusi: “Aamen!” Uskon että näytin sinulle tuon paikan siellä, veli Wood, siellä ylhäällä vuorilla, missä se tapahtui, missä näin tuon kotkan. Tuo myrsky pakotti sen alas ja minä seisoin siellä sen puun” takana.

335   Olin metsästämässä hirviä siellä hieman myöhemmin, se oli lokakuussa, ja siellä oli lunta. Tämä veli tässä oli siellä viime syksynä meidän kanssamme, veli Johnin ja muiden heistä, aivan siellä Corral Pesk’in huipulla missä se tapahtui.

336   Seisoin siellä tuon puun takana. Satoi hieman lunta ja vettä minun seistessäni siellä. Tuo kotka seisoi siellä, jonka myrsky oli pakottanut alas. Se lensi sinne, valtavan suuri kaveri, suuri ruskea kotka. Se istahti sinne ja katseli ympärilleen. Ja minulla oli todella hienoa aikaa. Minä kiljuin: “Ylistys Herralle! Hallelujaa!” Ja minä juoksin ympäri ja ympäri tuota pensasta, huutaen sillä tavalla. Katsoin alas ja voin kuulla tuon vanhan kojootin huutavan. Tehän tiedätte kuinka ne huutavat.

337   Viime vuonna siellä, juuri ennen kuin se alkaa sataa, ne alkavat huutaa; se on aivan kuin pieni susi, tiedättehän. Minä yksinkertaisesti rakastan kuulla niitä.

338   Sitten voin kuulla hirven tällä suunnalla sanovan: “Whee hoo” [Veli Branham matkii hirveä] niin kuin ne hirnuvat. Ja sitten kaukaa täältä sen kaveri vastaa sille. (Viikon kuluttua tulen metsästämään niitä, jos Herra tahtoo.) Niinpä sitten, kuulla sitä siellä, Oi, se on jotenkin jumalista olla siellä ylhäällä missä voin puhua Hänelle, ja sitten tulla tänne alas ja puhua teille.

339   Ja siellä ylhäällä, oh, se on niin ihmeellistä, niin rentouttavaa. Vain seistä siellä. Minä ajattelin: “Oi, Jumala…” Minä katsoin ja näin kuinka sade tuli, ja kaikki ikivihreä kasvullisuus peittyi jäähän, ja sateenkaari pyyhkäisi sieltä Corral Peakilta aina Sheep Mountainsille asti. Ja minä ajattelin: “Oi Jumala, katsohan tuonne. Ummm,” minä ajattelin, “ täällä Sinä olet, Alpha ja Omega, alku ja loppu. Tässä se osuu maahan ja täältä tuonne. Sinä olet sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, Seitsemässä Seurakuntajaksossa, Seitsemässä Kultaisessa Lampunjalassa. Siinä Sinä olet, Jumala, Kuinka ihmeellinen Sinä oletkaan.”

340   Ja minä yksinkertaisesti huusin. Asetin kiväärini maahan, ja juoksin tuon puun ympäri huutaen,” Kunnia Jumalalle! Ylistys Herralle!”, ympäri ja ympäri tuota puuta sillä tavalla. Minulla oli valtavaa aikaa siellä yksikseni, vain Herra ja minä, tiedättehän.

341   Ja jonkun ajan kuluttua tuo kotka tuli esiin sieltä pensaikosta ja istui siellä katsellen minua. Minä ajattelin: “No niin, etkö sinä pidä siitä?” Minä sanoin: “Kuulehan, vanha poika, minä palvon samaa Jumalaa joka on tehnyt sinut.” Se vain räpäytti suuria harmaalta näyttäviä silmiään ja katseli minun suuntaani, minun huutaessani sillä tavalla.

342   Ja pieni mäntyorava (kuka tahansa joka koskaan on metsästänyt vuorilla, se on metsän poliisi), ja se hyppäsi sinne, aivan olemattoman pieni kaveri, mutta mikä melu. Se hyppi siellä ylös ja alas, tiedättehän, “Jäk, jäk, jäk, jäk, jäk, jäk, jäk’,’ jatkaen sillä tavalla.

343   Ja tuo kotka katseli sitä, ja katseli minua. Minä ajattelin: “Herrani, miksi Sinä pysäyttäisit minut jollakin tuollaisella? Sinähän tiesit että olin palvomassa Sinua. Sinä haluat minun näkevän jotakin tuossa kotkassa, niinkö?” Minä sanoin: “Minä tulen tutkimaan sitä, tai onko se tuossa mäntyoravassa?” Minä seisoin siellä tarkkaamassa niitä, jo minä ajattelin: “Minä tutkin sitä hieman.” Sanoin: “Yhden asian olen pannut merkille tuossa kotkassa, se ei ollut peloissaan. Minä pidän siitä, kun ei olla peloissaan. Siellä se seisoi, tuo suuri lintu, ja minä sanoin: “Tiedätkö mitä? (Aseeni nojasi puuta vasten) Tiedätkö että minä voisin ampua sinut?” Se tiesi sen paremmin; se tiesi yhden asian: minä en tekisi sitä; minä ihailin sitä liian paljon. Näettehän, siellä se seisoi, eikä ollut hiukkaakaan peloissaan.

344   Ja minä ajattelin: “Minä voisin ampua sinut.” Katselin sitä ja se katseli minua sillä tavalla. Ja se jatkoi siipiensä suoristelua, tiedättehän sillä tavalla sulkien päihin asti. Tehän tiedätte kuinka ne oikovat siipiään, eikö niin? Valtavan suuret siivet, ainakin näin pitkät, tiedättehän, se oli suuri kaveri. Se istui siellä ja minä katselin sitä. Se tapahtui paljon aikaisemmin kuin tiesin näistä asioista. Se oli vuosia ja vuosin sitten, ehkä kaksikymmentä vuotta sitten.

345   Minä katselin sitä, sen jälkeen kun olin nähnyt sen, ja minä ajattelin: “Se ei ole peloissaan, se on mitä minä ihailen. Mutta mikä tuossa vanhassa kotkassa on niin jumalista? Kun näin tuon suuren koukku-nokan ja nuo suuret silmät, minä ajattelin: “Pojat, siinäpä on todellinen lintu.”

346   Jos haukka yrittäisi seurata sitä, se hajoaisi olemattomiin. Ei ole mitään mikä voisi seurata sitä. Ei, ei! Tarvittaisiin lentokone tekemään sen. Kyllä vaan! Mikään lintu ei voi seurata sitä, se menee niin korkealle. Ja sitten sillä on silmät, niin että se voi nähdä suoraan myös maahan, sen jälkeen kun se on kohonnut sinne valtavaan korkeuteen.

347   No niin, Jehova vertasi Hänen profeettojaan kotkiin. Hän nostaisi heidät ylös sillä tavalla. Heidän täytyi olla erikoisesti valmistettuja. Katsokaamme sitä. Ennalta määrätyt, syntyneet tuota tarkoitusta varten, nostettavaksi ylös sillä tavalla. Ja sitten, mitä hyötyä olisi teille mennä sinne ylös jos ette voisi nähdä missä olette? Mitä hyötyä on mennä sinne ylös, jos ette tiedä mitä olette tekemässä?

348   Mitä hyötyä on ylös – alas hyppimisestä, huutamisesta ja kielillä puhumisesta, jos ette tiedä mitä se kaikki on? Huomaatteko? Teidän täytyy ymmärtää ollessanne siellä sen tarkoitus.

349   Niinpä sitten minä tarkkasin sitä, sen liikehtiessä siellä. Minä ihailin sitä, koska se oli niin kaunis lintu. Ja kuitenkin se mahdollisesti söisi joidenkin peurojeni lihaa ja tekisi muuta vahinkoa… Ja minä tarkkasin sitä.

350   Jonkin ajan kuluttua se väsyi. En usko että se väsyi katselemaan minua, mutta uskon että se väsyi kuuntelemaan tuota pientä mäntyoravaa joka istui siellä. Tehän tiedätte että meillä on niitä paljon leirissä tänään. Tiedättekö te? Näettekö? “Cha, cha, cha! Ihmeiden päivät ovat ohitse! Ei ole mitään sellaista kuin Jumalallinen parantuminen. Meillä ei ole niitä asioita enää!” Näettekö? Pieni vanha maahan sidottu orava, joka istuu jonkun kannon päässä. “Sinun täytyy kuulua tähän. Me olemme kaikkein…” Näettehän? Vain istuen siellä jäkättäen ja hyppien ylös ja alas. Oh, se kyllä oli täynnä värinää, se vapisi niin voimakkaasti.

351   Niinpä tuo kotka väsähti kuuntelemaan sitä, ja teki yhden valtavan suuren hypyn, joka ravisteli tuota oksaa jolla se oli istunut. Oksa vapisi sillä tavalla sen lähtiessä. Näettehän, se läimäytti siipiään ja meni pois puiden välitse. Ja minä panin merkille ettei se ollut ollenkaan peloissaan, koska se saattoi tuntea Jumalan antamien siipiensä läsnäolon. Se tiesi että ne kantaisivat sen pois mistä hyvänsä vaarasta.

352   Ja niinpä se on se tapa miten me haluamme tuntea. Tämä on Sana, ja tuo Yksi joka kirjoitti Sanan on minun molemmat Siipeni. Minä en pelkää Sanaa; Se tulee kantamaan minut minkälaisten vaikeuksien lävitse tahansa mitä on olemassa Se on Miekka joka leikkaa Oman tiensä suoraan lävitse. Älkää milloinkaan olko huolissanne siitä.

353   Sitten panin merkille yhden asian. Se ei räpytellyt, se vain levitti siipensä. Ja aina kun tuuli tuli, se vain nousi ylemmäksi ja ylemmäksi ja ylemmäksi.

Minä seisoin siellä kädet ristissä rinnallani, katsellen sitä, kunnes siitä oli jäljellä vain pieni piste jota tuskin saattoi enää nähdä.

Ja minä ajattelin: “Jumala, siinä se on. Se ei ole juosta ja liittyä tähän, tai juosta ja liittyä tuohon, tai tehdä sitä tai tätä; se on vain levittää siipensä; tietää kuinka asettaa uskonsiipenne Jumalan Sanaan, ja liitää pois kaikesta tästä hölynpölyn jäkätyksestä siellä ja jäkätyksestä täällä. Kyllä! “Taivaat ja maa tulevat katoamaan pois, mutta Minun Sanani eivät koskaan petä.”

354   Nyt minulla on yksityinen tapaaminen noin kahdenkymmenen kanssa teistä tänään ilta päivällä, sopikaa Billyn kanssa, koska luulen että he aloittavat hieman aikaisemmin, jotta voisin tavata heidät kaikin.. Jos vain voin, niin haluan tavata jokaisen heistä kenet vain voin. Ja minä en tehnyt tätä siksi että… Billy ei tiennyt tätä, mutta minun mieleni oli niin jännittyneessä tilassa noiden noin kahdenkymmenen näyn jälkeen tänä aamuna, kunnes se… Se saa teidät jotenkin… Ja Billy sanoi: “Miksi et menisi hieman ulos. Mene ja vastaa joihinkin noista kysymyksistä siellä, ja rentoudu hieman.”

 Minä sanoin: “Veli Nevillellä on sanomansa.”

 Hän sanoi: “Minä menen ja kerron hänelle.” Ja niin hän meni.

 Veli Neville sanoi: “Tule vaan!” Joten tulin tänne. Ja jotkut heistä odottavat sitä tänään iltapäivällä. Olen pahoillani että pidin teitä täällä aina kello 1:00 asti, mutta arvelen että tulen jälleen ylihuomenna menemään takaisin Arizonaan.

355   Muistakaa, että jos se on Herran tahto, niin seuraavalla kerralla tullessani takaisin, haluan saarnata teille – näyttää teille Kirjoituksista mitä todella avioliitto ja avioero on. Ja sitten se tullaan asettamaan juuri sellaiseen järjestykseen mitä se todella on, niin että te tulette näkemään sen siitä eteenpäin. Niinpä siihen aikaan asti, olkaa rohkealla mielellä; Herra siunatkoon teitä todella runsaasti. Voisimmeko nousta seisomaan? [Eräs rouva seurakunnassa antaa profetian.] Ylistys Herralle.

Rakastan Häntä,
 rakastan Häntä, 
(Ettekö tekin)
Koska Hän ensin rakasti mua,
Ja osti pelastukseni Golgatan puulla.

356   Rakastatteko te Häntä? Puristakaamme nyt käsiä toistemme kanssa sillä aikaa kun jälleen laulamme sen.

 Rakastan Häntä,  
rakastan Häntä,  
koska Hän ensin rakasti mua,  
Ja osti pelastukseni Golgatan puulla.

357   Oh, eikö se olekin ihmeellistä? Billy halusi minun ilmoittavan, että loppusiunauksen jälkeen hänellä olisi sana sanottavana teille ihmisille jotka haluatte noita yksityistapaamisia. Hän haluaa tavata teidät muutaman minuutin kuluttua. Mutta minä tunnen juuri nyt tarvetta pienen hetken palvontaan. Ettekö te rakastakin palvoa Häntä Hengessä?

 Ja osti pelastukseni Golgatan puulla.

358   Oh, eikö se olekin ihmeellistä? Oi, minä rakastan Häntä. Sydämessäni minä rakastan Häntä, jos tunnen sydämeni. Uskon että te myös teette niin. Niinpä me yhdessä olemme Hänen lapsiansa. Me rakastamme toisiamme. Enkä minä voi rakastaa Häntä, ilman etten rakastaisi teitä. Ja jos sanon rakastavani Häntä, enkä rakasta teitä, niin Raamattu sanoo että minä olen valehtelija. Jos te haluatte rakastaa minua, te rakastatte minun perhettäni. Valinta oli, kumpaa minä haluaisin teidän rakastavan, minuako vai minun perhettäni; rakastakaa minun perhettäni. Minä haluaisin teidän mieluummin rakastavan Billy Paulia, kuin minua. Jos siitä on kysymys, niin haluan teidän mieluummin tekevän niin. Haluan teidän kuuntelevan minua, koska Billy ei ole saarnaaja. Minä haluan teidän kuuntelevan minua kun on kysymys siitä mitä kerron teille; mutta kun on kysymys siitä että te haluaisitte rakastaa jotakin, todella rakastaa heitä, jos te sanotte: “Minä haluan rakastaa joko sinua tai Billyä,” niin rakastakaa Billyä. Näettehän? Jumala tuntee samalla tavalla meitä kohtaan. Ja me emme voi… Sitten minä tiedän että te ette voi rakastaa Billyä rakastamatta minua, koska hän on osa minua. Niinpä minä en voi rakastaa Jumalaa, rakastamatta teitä, koska te olette osa Jumalaa. Ja me rakastamme toisiamme. Oi, minun mielestäni se on niin ihmeellistä. Eivätkö teidänkin mielestänne laulut ole kauniita, sen jälkeen kun olemme vastanneet näihin kysymyksiin, kun ne ovat panneet meidät jonkinlaiseen solmuun? Oh, se on niin todellista.

 Minä rakastan Häntä,  
minä rakastan Häntä,  
koska Hän ensin rakasti mua,  
Ja osti pelastukseni Golgatan puulla.

 Oi, he tulevat idästä ja lännestä

64-0830E KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA (Questions & Answers), Jeffersonville, Indiana, USA, 30.8.1964

FIN

64-0830E KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
(Questions & Answers)
Jeffersonville, Indiana, USA, 30.8.1964

1       Veljet, minulla on… arvelen etteivät jotkut odottajat saaneet tavata minua; minä en yksinkertaisesti voinut mennä enää pidemmälle. Voi, minä olen niin noiden näkyjen repimä. Ja niitä oli monia, noin viisitoista tai kaksikymmentä, tänään iltapäivällä, ja se repii minut kappaleiksi. Tulin ulos ja sanoin, “Veli Neville, jos voit jatkaa eteenpäin, niin jatka; minä haluan livahtaa, ulos ja mennä kotiin. Minä olen aivan kaatumaisillani, jopa sydämeni läpättää ja hyppii.” Ja minä sanoin: “Voin tuskin enää pysyä pystyssä.”

2       Hän sanoi: “Veli Branham, ihmiset ovat pyytäneet minua kysymään, että voisitko lopettaa näihin kysymyksiin vastaamisen.” Ja minä en halua koskaan paeta velvollisuutta. Arvostan veli Nevilleä. Ja ehkä yritän muutamien minuuttien aikana tehdä parhaani mitä voin. Ja minä tiedän, että siellä on… Billy tuli sinne sisälle ja minä kysyin: “Ovatko he jo kaikki olleet siellä?”

3       Hän sanoi: “Siellä on heitä vielä kaksikymmentä tai enemmänkin odottamassa.” Niinpä minä en voinut tehdä sitä.. Siellä oli tänään noin kolmekymmentä ihmistä ja noin kahdellekymmenelle viidelle heistä oli näyt; niinpä te voitte kuvitella mitä minun täytyy kestää. Minä olen todella väsynyt, todella mieleltäni väsynyt. Mutta me tulemme rukoilemaan ja aloittamaan näiden kysymysten kanssa, siitä mihin jäimme. Ja, kun menen takaisin Arizonaan, ja jos nämä ovat mielessäni, niin ne tulevat vaivaamaan minua koko ajan. Minä tulen takaisin hyvin pian, jos Herra tahtoo, ja puhumaan jonakin päivänä, niin pian kuin mahdollista, tuosta aiheesta avioliitto ja avioero, miten se oikein on. Rukoilkaamme.

4       Rakas Jumala, Sinä tunnet sydämeni, ja Sinä tiedät tunteeni; Sinä tiedät kaiken minusta. Ja minä rukoilen, Jumala; siellä on monia ihmisiä… Minä vain annan heidän odottaa liian pitkään, Herra; siellä on liian monia heitä. Mutta minä olen niin kiitollinen, että uskon jokaisen tulleen autetuksi, joka tuli tänään. Uskon jokaisen heistä menneen pois onnellisena ja tyytyväisenä. Nuo asiat joihin en voinut vastata itse, Sinä tulit alas näyissä ja paljastit heidän entisen elämänsä (he istuvat täällä nyt, monet heistä, juuri nyt kuuntelemassa, ja tietävät, että se on totuus), ja paljastit heille ne asiat, jotka olivat heidän menneisyydessään ja, jotka olivat aiheuttaneet noiden asioiden tapahtumisen. He tietävät sen, Herra, ettei minulla ole mitään mahdollisuutta maailmassa tietää sitä ilman Sinun apuasi.

5       Ja minä rukoilen, taivaallinen Isä, että vaikka olenkin väsynyt, mutta olen onnellinen ollessani Sinun palvelijasi. Ja minä rukoilen, että Sinä tulisit siunaamaan niitä, jotka olivat odottamassa, ja, jotka olisivat halunneet tulla sisälle. Ja luotan siihen, Jumala, että heistä tullaan huolehtimaan, että Sinun suuri Pyhä Henkesi tulee antamaan heille sen mistä heillä on tarve.

6       Auta minua vastaamaan näihin loppuihin kysymyksiin, rakas Jumala, tai tekemään parhaani mitä voin niiden kanssa, niin että Sinun ihmisesi saavat vastaukset kysymyksiinsä. Minä pyysin heitä kirjoittamaan ne. He kirjoittivat ne ja minä tunnen velvollisuudekseni vastata niihin heille. Niinpä minä pyydän, että Sinä antaisit minulle voimaa, niin että olisin kykenevä tekemään velvollisuuteni Sinua ja ihmisiä kohtaan. Jeesuksen Nimessä minä rukoilen. Aamen.

7       Nyt me tulemme aloittamaan juuri siitä mihin jätimme tänä aamuna. Joitakin näistä minä en ehkä kykene lukemaan, koska olen hieman käheä, kun olen puhunut niin paljon. Kuinka monille tuli erottaminen tänään, ja, jotka todella arvostavat sitä mitä Jumala antoi teille? Tuon kaltaiset jumalanpalvelukset ovat kaikkein parhaita, kun nuo asiat, jotka haluatte tietää ja, jotka ovat olleet kätkössä elämässä, paljastetaan ja kerrotaan.

8       Ja muistakaa, monet näistä asioista… Monet teistä tiedätte, että eräitä määrättyjä tukalia asioita joita sanottiin ja tuotiin julki, mutta kukaan ei milloinkaan tule tietämään sitä, paitsi minä ja Jumala. Ja mitä teille kerrottiin, sen täytyy olla teidän ja Jumalan välinen asia; jättäkää se vain rauhaan. Kuinka monet tietävät, että Herra paljasti nuo asiat joita oli tehty, auttaakseen teitä? Kohottakaa kätenne, jos se on tehnyt sen. Näettekö? Edes tuntematta ihmisiä tai mitään heistä, mutta Hän teki sen.

9       Menkäämme nyt kysymyksiin niin nopeasti kuin mahdollista, nähdäksemme voisimmeko… Täällä on yksi jossakin ja siinä lukee “Numero kolme.” Uskon, että se on kirje; kyllä, se on vain kirje. Olen pahoillani. Minä asetan ne tähän, ja kun tulen niihin… Kyllä vaan, tämäkin on kirje. Ja siinä lukee: “Kysymys,” mutta uskon, että se on kirje, kysymys kirjeessä. Ei, sitä se ei ole, se on kysymys, joka koskee unta. Hyvä on, minä tulen lukemaan unen ja sitten näemme josko Herra antaa minulle sen selityksen, voidakseni antaa sen teille. Uskon sinun panneen siihen osoitteesi. Katsokaamme onko se siinä, jos ei ole niin haluan sinun antavan osoitteesi, tuo henkilö, joka kysyy tästä unesta. Ei, sitä ei ole.

10   Kuka tuon kirjeen kirjoittikin, se on vain kirjoitettu minulle, anna Billylle osoitteesi niin, että matkallani Arizonaan, voin mennä erämaahan ja rukoilla. Ja, jos Hän antaa minulle selityksen, niin tiedän minne kirjoittaa siitä – jos Hän antaa sen. Mutta minä en tee sitä, ellei Hän anna sitä, vain silloin voin tehdä sen, koska teidän sen olevan oikein. No niin.

   376 Tuleeko morsian, nuo, jotka uskovat tämän sanoman, menemään länteen, lopulta kokoontuakseen sinne, tarkoitan?

   377 Ja puhuuko ilmestyskirjan 12. Luku morsiamesta?

11   Ei! No niin: “Tuleeko Morsian lopulta menemään länteen?” Ei minun tietääkseni; Morsian on kansainvälinen, yli koko maailman. Jokainen, joka nyt ymmärtää se, sanokoon: “Aamen” [Seurakunta sanoo: “Aamen!”]

 Ei väliä, missä te olette, missä te kuolette, mitä se onkin, jos te kuolette kristittynä, Jumala on tuova teidät Hänen kanssaan. Huolimatta siitä, että onko teidät poltettu, syöty, hävitetty, mitä se onkin, Jumala tulee tuomaan teidät Kristuksen kanssa, kun Hän tulee. Teidän ei tarvitse kokoontua länteen tai minnekään muualle. Minne tahansa Herra johtaa teitä…

12   Kuitenkin, jos teistä tuntuu, että haluatte mennä länteen, niin sallikaa minun tehdä tämä todella selväksi nyt ennen lähtöäni… (Nauhoittavatko he tämän sanoman? Hyvä on.) Älkää antako minun sanoa teille minne mennä. Jos teistä tuntuu, että haluatte tulla länteen, tulkaa länteen. Jos teistä tuntuu, että te haluatte mennä itään, pohjoiseen, länteen tai etelään, niin menkää minne Herra johdattaa teitä. Jokainen, joka ymmärtää sen sanokoon: “Aamen:” [Seurakunta sanoo: “Aamen!”]

13   Minä en yritä kertoa kenellekään minne mennä tai ei. Jos te tulette Tucsoniin, Arizonaan, missä minä väliaikaisesti elän nyt… Kuten kerroin tänä aamuna, niin minulla on koti-ikävä, eikä kotia minne mennä. Toivoisin, että minulla olisi jokin paikka jota voisin kutsua kodiksi ja minne mennä. Jos minulla olisi kymmenentuhatta dollaria tänä iltana, niin antaisin sen vapaasti jostakin, josta voisin sanoa: “Tämä on paikka jota haluan kutsua Kodiksi,” minä antaisin sen vapaasti pois. Minulla ei ole paikkaa.

 Veli Freeman, arvelen sinun tunteneen minut siitä asti, kun olin poika; minä olen kulkija. Älkää milloinkaan tulko kulkijaksi; etsikää joku paikka jota rakastatte, ja asettautukaa siihen; odottakaa Herraa Jeesusta.

14   Mutta, jos te haluatte tulla länteen, Tucsoniin, Arizonaan, missä minä asun, niin tervetuloa; minä ilolla vastaanotan teidät. Olet minun veljeni ja sisareni. Tekisin mitä tahansa maailmassa auttaakseni. Ja kaikki te, jotka olette tulleet sinne, olen yrittänyt tehdä parhaani mitä olen voinut saadakseni teidät tuntemaan itsenne tervetulleeksi, ja näyttänyt teille paikkoja ja kuljetellut teitä ympäriinsä, tehden kaiken minkä voin. Ja te olette aina tervetulleita.

15   Mutta, jos te tulette sinne tällaisen asian vuoksi, ajatellen, että Morsian tulee menemään Tucsoniin, Arizonaan, ja vain sinne, niin te teette virheen. Älkää tulko sen vuoksi, älkää tulko siksi, koska te teette virheen. Se ei ole oikein.

16   Nyt, Ilmestyskirjan 12. luku… Mutta vain yksi asia, Herra paljastaa minulle tai puhuu minulle… Minulla on juuri ollut noita näkyjä, tiedättehän, ja on vaikeata pitää sitä poissa. Mutta Hän näyttää puhuvan minulle jälleen, sanoakseni uudestaan enemmän tästä länteen menemisestä.

17   Kuten olen sanonut aikaisemmin, niin minä en ole siellä vain ollakseni siellä, vaan koska minut on johdatettu olemaan siellä. Mutta jäädä sinne ja tehdä siitä kotini, uskon, että se on väärin. Ei, uskon, että se tulee olemaan vain lyhyeksi aikaa, kunnes se tarkoitus miksi Jumala on lähettänyt minut sinne, on saavutettu. Minä en voi kertoa teille täällä miksi menen sinne, mutta minä en menisi sinne vain menemisen ilosta.

18   Sitä kysyttiin aikaisemmassa kysymyksessä toisena päivänä: “Me tiedämme miksi sinä menit ensimmäisen kerran Arizonaan, se oli noiden Enkelien ilmestymisen vuoksi. Miksi sinä palasit sinne toisen kerran?” Muistatteko, kun tuo kysymys luettiin?

19   Kuinka monet muistavat sen, kun minä tulin sen jälkeen takaisin ja istuin siellä tohtori Lee Vaylen ja vaimoni edessä? Ja minä olin puhumassa Arizonasta ja meidän jäämisestänne tänne, kun sinne tuli käsi seinälle ja valo ja kirjoitti kirjaimilla: “Palaa takaisin Arizonaan.” Kuinka monet muistavat sen? Siksi minä olen palannut takaisin sinne. Tietämättä miksi menin takaisin, Hän päästyäni sinne paljasti syyn palaamiselle. Ja, jos kerron sen, niin silloin Saatana tulee estämään sen. Mutta hän ei tunne minun sydäntäni. Hän ei ole Sana, joten hän ei tiedä sydäntäni. Mutta, jos minä puhun sen, silloin hän kuulee sen. Niinpä, muistakaa se nyt.

20   Kun puhuin siitä aikaisemmin, se ehkä antoi teille väärän käsityksen; minä sanoin: “Älkää tulko Arizonaan.” Minä en tarkoittanut sen olevan: “Älä tule!” Mitä tarkoitin oli, että jos teitä on johdatettu tulemaan, tehkää niin, jos teitä johdatetaan Kaliforniaan, Arizonaan tai minne tahansa. Mutta, jos te menette sinne sanoen: “Veli Branham, minä menen sinne koska uskon, että sinä tulet jäämään sinne ja saarnaamaan Sanaa,” niin uskon teidän olevan väärässä siinä. Se missä minun saarnaamiseni tapahtuu on täällä, tässä tabernaakkelissa; tämä on se paikka.

21   Minulla ei ole yhtäkään kokousta Arizonassa. Minä en ole Arizonassa kuin muutamia tunteja kerrallaan. Minulla on kristittyjen Liikemiesten kokous joulun jälkeen, vuoden ensimmäinen, Phoenixissa. Se on kaikki mitä minulla on; lupasin sen, enkä mitään muuta.

22   Minun seuraava kokoukseni, niin pitkälle kuin tiedän, on juuri täällä Kahdeksannen-ja Penn Streetin kulmauksessa, Branham Tabernaakkelissa, Jeffersonvillessä, Indianassa. Minun sydämelläni on kolme- tai neljäkymmentä aihetta, joiden tiedän ottavan viikon tai kaksi käydäksemme ne lävitse ja haluan saarnata ne juuri täällä.

23   Ja nyt, jos te todella haluatte mennä jonnekin, ollaksenne Sanan kanssa, missä meidän Sanomamme… Ja meidän Sanomamme ei ole erilainen, se on sama Sanoma, jota te olette kuulleet koko elämänne ajan, ainoastaan Siihen on paljastettu jotakin lisää. Tämä Sanoma on sama Sanoma jota Luther saarnasi, sama Sanoma jota Wesley saarnasi, sama Sanoma jota helluntailaiset saarnasivat, Siihen on vain lisätty jotakin. Mitä se on, on Sinettien paljastaminen, se mitä uskonpuhdistajat jättivät pois, se on tehty tunnetuksi tässä päivässä, eikä sitä voitu tietää silloin. Helluntailaissanomaa ei voitu tuntea Lutherin tai Wesleyn päivinä; sen täytyi odottaa helluntaiajanjaksoa. Mutta helluntailaisajanjakso ei ole mitään muuta, kuin vain pidemmälle edistynyt Lutherin ajanjakso. Aivan niin kuin on viljan kypsymisessä, niin on seurakunnan kohdalla.

24   Jos olisin saarnannut tänä iltana, niin aikomukseni oli saarnata aiheesta – Viinipuu, joka oli kuljetettu Egyptistä Palestiinaan. – Kuinka moni teistä on tiennyt, että Jumala on sanonut Israelin olevan Hänen viinipuunsa? Sitten viittaan takaisin siihen, että Jeesus on Viinipuu. Ja Seurakunta on nyt kuljetettu maailmaan, ei ollakseen istutettu multaan, vaan Kristukseen, joten sen täytyy tuottaa hedelmää. Näettehän? Ja sen olisi tullut olla sanoma tälle illalle, jos olisin saarnannut. Mutta ajattelin, että minun on parasta ottaa nämä kysymykset, joten jätin sen pois. Puhun ehkä siitä takaisin tultuani.

25   Ilmestyskirjan 12. luku ei puhu Morsiamesta. En ole katsonut sitä mutta tiedän, että se on nainen seisomassa auringossa, kuu hänen jalkojensa alla. Kuu edusti lakia; nainen edusti Israelia, seurakuntaa; ja kaksitoista tähteä hänen otsallaan olivat kaksitoista apostolia. Ja aurinko oli hänen päällään. Ja kuu on varjo auringosta, ja laki oli varjo tulevista hyvistä asioista. Ja tuo nainen on Israel, ei Morsian.

 Minä en halua nyt kuluttaa liiaksi aikaa, koska haluan saada tämän tehdyksi.

   378 Room. 7:14-18: “me tiedämme, että laki on hengellinen: mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen, sillä sitä mitä minä teen, minä en salli: sillä mitä minä haluaisin, sitä minä en tee; mutta mitä minä vihaan, sitä minä teen. Jos sitten minä teen sitä mitä en halua, minä myönnän, että laki on hyvä. Niinpä sitten se en enää ole minä, joka tekee sen, vaan synti, joka asuu minussa. Sillä minä tiedän ettei minussa (se on, minun lihassani,) asu mitään hyvää asiaa: sillä tahtominen on minussa; mutta kuinka tehdä se mikä on hyvää sitä en löydä.” Tätä minä en voi ymmärtää.

26   He ovat kirjoittaneet raamatunpaikan; se on Paavali puhumassa roomalaisille. Hän sanoi. Sallikaa minun hieman kiillottaa sitä, niin että voitte nähdä sen. Hän sanoi: “Minussa on kaksi persoonaa: yksi haluaa minun tekevän oikein, toinen haluaa minun tekevän väärin. Ja joka kerta, kun aloitan tekemään oikein, silloin väärä estää minua.”

27   Kuinka monet teistä ihmisistä joilla oli tapaaminen tänään iltapäivällä, on kokenut tuon saman asian? Puhuin siitä tilapäisesti tänä aamuna.

28   Te olette ulkonainen ihminen, jota hallitsee kuusi aistia; ja sisäistä ihmistä hallitsee yksi aisti, joka on usko. Ja tämä usko on erimieltä kaikkien noiden kuuden aistin kanssa, jos nuo kuusi aistia eivät ole yhtä mieltä uskon kanssa. Toinen on vastoin toista. Nyt, niin kauan kuin kuusi aistia ovat samaa mieltä uskon kanssa, niin se on hienoa; mutta, kun nuo kuusi aistia ovat erimieltä uskon kanssa, niin silloin jättäkää nuo kuusi aistia rauhaan.

29   Nyt, esimerkiksi tässä, Jeesus antoi lausunnon, lupauksen. Tuo sisin ihminen sanoo, että se on totta; tuo ulkonainen ihminen järkeilee ettei se voi olla totta sinulle, silloin jätä ottamatta huomioon tuo ulkonainen ihminen ja kuuntele sisintä. Hänet oli myyty lihallisen synnin alaisuuteen. Kaikkien meidän kohdallamme on samoin. Tämä on syy miksi meillä on ongelmia ja menemme naimisiin neljä tai viisi kertaa, ja on tätä ja tuota ja kaikenlaista syntiä ja aviorikoksia ja kaikkea muuta elämämme aikana, ne johtuvat noista asioista. Me olemme lihallisia, ja tuon osan täytyy kuolla; mutta sitten sisäpuolella on sielu, henki ihminen, ja, sillä on usko Jumalan Sanaan; sitten me tuomme ulkopuolisen ruumiimme alamaiseksi Sanalle uskon kautta, vastaanottamalla sen mitä Jumala on sanonut.

30   Kuinka minä voisin ottaa takiaisen ja tehdä siitä vehnänjyvän? Minulle on mahdotonta tehdä sitä. Ainoa tapa, miten se voi olla on, että tuo sisäpuolella oleva takiainen on muutettu elämän alkioksi, jota kutsutaan nimellä “vehnän elämä.” Sitten te hautaatte tuon takiaisen ja se tulee tuottamaan vehnänjyvän, näettehän, koska vehnän elämä on pantu takiaiseen. Ja tuon takiaisen elämä on otettu ulos, mutta takiaisen luonne on yhä piikkinen, ja niin tulee olemaan siihen asti kunnes tämä uusi elämä on täysin kehittynyt ulos maaperästä ja tullut jälleen ylösnostetuksi. Kun se tulee esiin, se ei enää ole takiainen, vaan se on vehnää. Mutta sen ollessa vielä täällä maan päällä… Tuo takiainen on yhä piikkinen, mutta sisäpuolella, sillä on vehnän luonne.

31   Ja niin kauan kuin te olette tässä elämässä, te tulette olemaan piikkinen ja teillä tulee olemaan lihallinen luonne, joka tulee vaivaamaan teitä niin kauan kuin elätte; mutta sisäpuolellanne, te olette syntyneet uudestaan. Ja, kun teidät on nostettu ylös, te olette Kristuksen kaltaisuudessa ja kaikki synti on mennyt pois teistä. Näettehän? Sitä se on.

32   Sallikaa minun sanoa tämä. Se kuulostaa vitsiltä. Intiaanit, he ovat lystikkäitä ihmisiä. Meille he ovat outoja, mutta itselleen, he eivät näe siinä mitään. Ja, jos tulette tuntemaan heidät niin kaikki on hyvin. Eräältä intiaanilta kysyttiin kerran, kun hän oli pelastunut…

33   Muistan erään Phoenixissa, Arizonassa. Billy oli menossa antamaan rukouskortteja. Hän tavallisesti seisoo siellä jakamassa niitä. Ja nuo ihmiset, jotka kykenevät juoksemaan sinne ja ottamaan rukouskortit… Vaikka he todella ovatkin terveitä ihmisiä joilla on päänsärkyä, hammassärkyä tai jotakin vikaa varpaassaan, he ovat ne, jotka saavat rukouskortit, veli Ruddell. Ja sitten rukousjonossa, ainoa asia mitä minulla oli, oli, että jollakin oli päänsärkyä ja jollakin jotakin vikaa varpaassaan ja jotakin senkaltaista. Ja siellä istui ihmisiä, jotka olivat kuolemassa syöpään ja, jotka eivät päässeet rukousjonoon. Minä sanoin: “Billy, mene sinne ja kysy noilta ihmisiltä mikä heillä on vikana, ja jos heillä ei ole syöpää tai jotakin kauheata tautia, joka tappaisi heidät, niin älä anna heille rukouskorttia. Järjestä nuo ihmiset sinne rukousjonoon, jotka ovat valmiina kuolemaan, elleivät saa apua Herralta. Antaa muiden odottaa ja tulla nopeassa rukousjonossa tai jotakin muuta. Mutta tulkoon nuo ihmiset, jotka ovat valmiita kuolemaan…” Sanoin: “Kysy sitä heiltä.”

 Hän sanoi: “Sinähän sanoit että, ‘Sekoita vain kortit ja anna ne heille’, ja se on mitä olen tehnyt.”

 Minä sanoin: “Mutta nuo ihmiset juoksevat sinne noiden muiden edellä ja he saavat… Nuo rampa raukat ja muut eivät saa niitä.” Hän sanoi: “Hyvä on, minä teen niin.”

 Hän menee sinne; siellä oli vanha intiaani – ja he ovat hyvin eriskummallisia – hän ei halunnut istua tuolissa. He antoivat hänelle tuolin, mutta hän istui teltan lattialle. Hänellä oli hattu päässään; eikä halunnut ottaa sitä pois; hänellä oli siinä sulka, ja hän vain istui siellä.

 Billy käveli hänen luokseen ja ohi kulkiessaan sanoi: “Haluatko rukouskortin?” “Hmmm.”

 Hän kysyi: “Mikä sinulla on vikana, Päällikkö.” Hän sanoi: “Minä sairas!”

 Hän sanoi: “Mutta mikä sinulla on vikana?” Hän vastasi: “Minä sairas”

 Hän sanoi: “Mutta minä haluan tietää mikä sinulla on vikana!” Hän sanoi: “Minä sairas!

34   Se oli kaikki mitä hän voi saada ulos hänestä ja hän sanoi: “Hyvä on, minä tulen takaisin hetken kuluttua.” Niinpä Billy meni kysellen ihmisiltä ja tuo vanha intiaani piti silmällä kuinka rukouskorttipino tuli ohuemmaksi ja ohuemmaksi. Ja joka kerta, kun hän veti sen esiin taskustaan se tuli ohuemmaksi. Niinpä jonkun ajan kuluttua tuo vanha intiaani nousi ylös ja käveli sinne ja naputti Billyä selkään muistuttaakseen häntä olemassaolostaan. Hän sanoi: “Päällikkö, mikä sinulla on vikana?” Hän vastasi: “Minä sairas!”

 Billy sanoi: “Hyvä on, Päällikkö, sinun täytyy kertoa se minulle. Isä sanoi etten antaisi näitä kortteja ihmisille joilla on vain mahakipua tai päänsärkyä tai sellaista, vaan ‘Anna ne ihmisille, jotka ovat todella sairaita.’” Hän kysyi: “Kuinka sairas sinä olet Päällikkö?” Hän vastasi: “Minä sairas.”

 Hän istuutui alas, ja juuri ennen kuin kortit todella loppuivat, parin minuutin kuluttua, (hän piti silmällä noita kortteja), hän tuli takaisin ia naputti häntä selkään. Billy pani kortin hänen käteensä ja sanoi: “Päällikkö, kirjoita siihen, ‘Minä sairas.’”

35   Hän pääsi rukousjonoon ja minä olin rukoilemassa hänen puolestaan ja kysyin: “Uskotko sinä, Päällikkö?” Hän sanoi: “Kyllä vaan.” Ja minä sanoin: “Uskotko, että Jumala tulee parantamaan sinut?” Hän sanoi: “Kyllä vaan.” Minä sanoin: “Tuletko sinä olemaan hyvä poika?” Hän sanoi: “Kyllä vaan.”

 Tapasin hänet muutama viikko myöhemmin, ja uskon veli Fred Sothmannin olleen siellä. Kun telttakokoukset olivat meneillään Phoenixissa. Myöhemmin tuolla viikolla minä tapasin hänet ja kysyin: “Oletko sinä kunnossa, Päällikkö?” Hän sanoi: “Kyllä vaan.” Tulin tietämään myöhemmin… Mikä tuon lähetyssaarnaajan nimi olikaan, tuon vanhan miehen jolla oli valkoiset viikset, siellä Apache-intiaanien luona? En muista hänen nimeään. Hän on hieno vanha mies. Hänen vaimonsa parantui syövästä, tiedättehän. Hän sanoi: “Veli Branham se on kaikki mitä hän osaa sanoa. Minä opetin hänet sanomaan, ‘Minä sairas’, ja ‘kyllä vaan,’ se on ainoa asia mitä hän osaa sanoa. Näettehän: “Kyllä vaan. Minä sairas!”

36   Joku kertoi kerran minulle kuinka hänellä erään kerran oli yksi heistä, kääntynyt ja vastaanottanut Pyhän Hengen, ja hän sanoi hänelle: “Kuinkas sinulla menee?”

 Ja hän vastasi: “Erittäin hyvin ja erittäin huonosti.” Hän kysyi: “Mitä sinä tarkoitat erittäin huonosti ja erittäin hyvin?” Hän vastasi: “No niin, siitä asti, kun vastaanotin Pyhän Hengen, minussa on ollut kaksi koiraa, ja yksi niistä on musta ja toinen valkoinen. Ja ne väittelevät koko ajan. Ne murisevat ja tappelevat keskenään. Valkoinen koira haluaa minun olevan hyvä ja musta koira haluaa minun olevan paha.”

 Hän kysyi, Hyvä on, Päällikkö, kumpi niistä voittaa tappelun?”

37   Hän vastasi: “Se riippuu siitä kumpaa Päällikkö ruokkii enemmän.” Niinpä minä uskon että se on hyvä vastaus tähän. Näettehän? Se riippuu tuosta taistelusta, joka on ruumiissanne, se riippuu kumpaa luonnetta te ruokitte, lihallista luonnetta maailman asioilla, tai hengellistä luonnetta Jumalan asioilla. Siitä se riippuu.

  379 Voiko jokainen Jumalan poika olla voideltu niin, että hän voi tehdä ihmeitä ja merkkejä; vai onko tämä vain… onko tämä Pyhän Hengen ohjeiden mukaista?

38   Kyllä, se on Pyhän Hengen mukaista. Jos te olette Jumalan poika tai Jumalan tytär, niin vastaanotettuanne Pyhän Hengen, tulee Pyhä Henki opastamaan teitä tekemään asioita.

39   Minulla ei ole aikaa, mutta toivoisin niin olevan kertoakseni teille pikku tarinoita. Joka kerta, kun ajattelen sitä, minun täytyy ohittaa se. Mutta uskon meillä olevan aikaa tähän.

40   Se oli alhaalla Meridianissa, Mississippissä. Monet teistä ykseyden ihmisistä tiedätte, veli Bigby, joka on ykseyden veli, oli rahoittamassa kokouksiani. Ja eräänä iltana Billy Paul oli mennyt sinne areenalle ja antanut rukouskortteja. Se satoi kaatamalla ja ihmiset seisoivat ulkopuolella sateenvarjoineen. Ja Billy oli antanut rukouskortit ja tuli noutamaan minua. Ja ollessaan noutamassa minua, siellä oli eräs pieni rouva istumassa aivan edessä, ja siellä oli eräs toinen rouva, joka käveli pienen vauvan kanssa, yrittäen tyynnyttää sitä. Ja tämä pieni rouva istui siellä puuvillapuvussaan tai mitä se olikin, ja hän myöskin oli äiti. Ja hän oli nähnyt tuon rouvan, ja Pyhä Henki puhui tuolle naiselle, jokin hänen sydämessään sanoi: “Mene ja rukoile tuon vauvan puolesta.”

41   “Hyvä on”, hän sanoi: “seuraavalla kerralla, kun hän kulkee ohitse, minä tulen rukoilemaan hänen puolestaan. Ja kulkiessaan ohitse tuolla naisella oli rukouskortti kädessään. “Oi”, hän sanoi, “minä en voi rukoilla tuon vauvan puolesta, veli Branham tulee rukoilemaan sen puolesta tänä iltana. Ja kuka minä olen rukoilemaan tuon vauvan puolesta, jos kerran veli Branham tulee rukoilemaan sen puolesta?” No niin, se oli kunnioittavaa ja se oli hienoa, mutta voi olla, ettei se aina ole Jumalan tahto. Joskus se on eri tavalla.

 Pyhä Henki jatkoi kehottamistaan: “Mene rukoilemaan tuon vauvan puolesta.” Lopulta hän ajatteli: “Tuo nainen ei anna minun tehdä sitä, koska hänellä on rukouskortti, eikä hän halua minun rukoilevan tuon vauvan puolesta. Ei hän tuonut tuota vauvaa tänne minun rukoiltavakseni, vaan, että veli Branham rukoilisi sen puolesta.”

 Niinpä Pyhä Henki jatkoi kehottamistaan: “Mene ja rukoile tuon vauvan puolesta.” Lopulta hän sanoi: “Vapauttaakseni itseni siitä, minä tarjoan istuimeni hänelle, “Kultaseni, (niin kuin yksi pieni äiti puhuu toiselle), sinulla on tuo vauva, etkö haluaisi tulla istumaan, ota minun paikkani?”

 Hän sanoi: “Oh, Kulta, minä en halua ottaa paikkaasi, minä yritän pitää vauvaa vaiti.” Hän sanoi: “Mutta sinä näytät väsyneeltä ja nääntyneeltä.” Hän sanoi: “Minä olen sitä’.’ Hän sanoi: “No niin, istuhan tähän minun paikalleni. Näen, että sinulla on rukouskortti. Ehkäpä veli Branham tulee rukoilemaan vauvasi puolesta?” Hän sanoi: “Me toivomme, että tämä numero kutsutaan.”

 Ja hän sanoi: “Niin toivon minäkin.” Ja hän kysyi: “Sisar, oletko sinä kristitty?” Hän vastasi: “Oi, kyllä:”

 Tuo nainen sanoi: “Minäkin olen kristitty. Ja siitä asti, kun olen istunut tässä, on Herran Henki käskenyt minua, ‘Rukoile tuon lapsen puolesta.’ Annatko minulle luvan tehdä sen? Minä tiedän, että veli Branham tulee rukoilemaan tuon vauvan puolesta, jos se kutsutaan. Mutta, jos minä laskisin käteni vauvan ylle ja tarjoaisin pienen rukouksen sen puolesta, saadakseni itsestäni tuntumaan paremmalta, ja päästäkseni eroon tuosta, joka kutsuu minua – loukkaisiko se sinua?”

42   Hän sanoi: “Ei tietenkään, Rakkaani. Rukoile vauvan puolesta.” Niinpä tuo pieni rouva rukoili sen puolesta, ja antoi istuinpaikkansa tuolle naiselle ja kiipesi itse kolmannelle parvekkeelle seisomaan. Ja joku kristitty veli siellä oli tarpeeksi herrasmies antaakseen tälle rouvalle paikkansa.

43   Noin puoli tuntia myöhemmin minä tulin kokoukseen, puhuin muutaman minuutin ja kutsuin rukouskortit; ja tämä nainen oli kolmas tai neljäs rukousjonossa, tuon vauvan kanssa. Ja tämä nainen istui siellä ja sanoi: “Oi, kiitos Sinulle, Herra, minä olin niin pahoillani tuon pienen äidin vuoksi. Minä uskon, että tuo vauva tulee terveeksi nyt, kun veli Branham… Hän on aivan jonon alkupäässä. Kiitos Sinulle, Herra.” Tuo pieni äiti istui siellä ylhäällä tuntien tuon vauvan puolesta. Hyvä on.

44   Sitten, kun tuli aika rukoilla tuon vauvan puolesta, tuon rouvan tullessa sinne, minä katsoin häntä ja sanoin, se-ja-se on vikana tuolla vauvalla; ja sinä olet tuonut sen tänne rukoiltavaksi. Ja sinun nimesi on rouva se-ja-se, ja sinä tulet sieltä-ja-sieltä paikasta; mutta vauva on jo parantunut. Siellä oli nainen jolla oli taakka sydämellään ja, jonka nimi on rouva se-ja-se, ja hän istuu täällä parvekkeella, (ensimmäisenä neljännen rivin päässä kolmannella parvekkeella), hän rukoili uskon rukouksen vauvan puolesta; ja vauva on jo parantunut.” Hän melkein tipahti alas istuimeltaan.

45   Mitä nyt, jos hän ei olisi tehnyt sitä? Näettekö mitä tarkoitan? Tuolla naisella voi olla enemmän sympatiaa tuota vauvaa kohtaan, äitinä vauvaa kohtaan, kuin mitä minulla voi olla. Näettekö? Ja ollen äiti… Näettehän?

46   “Voimmeko me kaikki tehdä ihmeitä?” Kyllä. Kun Pyhä Henki ohjaa teitä tekemään ihmeitä, menkää ja tehkää se, koska se on Pyhän Hengen johdatusta.

47   Nyt, jos tuo nainen ei olisi tehnyt sitä mitä Jumala käski hänen tehdä, niin Henki olisi luultavasti nuhdellut häntä, ja hän olisi ollut tottelematon Jumalalle. Aina, jos olette kristitty ja jokin yrittää taivutella teitä tekemään jotakin, menkää ja tehkää se, Menkää ja tehkää se; älä epäile sitä; mene ja tee se.

 “Minä haluan kysyä…” Tässä on toinen… Tai sitten olen väärässä… Kyllä, se oli tänä aamuna. “Nainen, joka käyttää pyjamaa, onko se miehen vaatekappale?” Sen on täytynyt sekoittua näiden toisten kanssa.

 “Veli Branham, oliko se Jumalasta….” Kyllä, meillä oli se tänä aamuna. Minun on täytynyt sekoittaa joitakin niistä. Minun tulisi repiä ne, mutta vihaan tehdä sitä.

  380 Veli Branham, kuka tulee kansoittamaan maan taivaallisen kaupungin ulkopuolella?

  381 Selitä jokaisen henkilön enkeli, joka pysyy heidän kanssaan syntymästä kuolemaan. Erittäin hyvä kysymys.

48   En halua ohittaa näitä, ne ovat hyviä kysymyksiä. Ja haluan lasteni tietävän nämä asiat. “Kuka tulee kansoittamaan maan Kaupungin ulkopuolella?” – ulkopuolella. Ne tulevat olemaan lunastetut, jotka kansoittavat maan Kaupungin ulkopuolella, mutta se ei tule olemaan valittu jota kutsutaan Morsiameksi. Morsian on asuva Valtakunnan sisäpuolella Kuninkaan kanssa. Ulkopuolella tulevat olemaan maan kuninkaat, jotka tekevät työtä ja tuovat hedelmänsä Kaupunkiin. Ja ovet eivät tule olemaan suljetut öisin.

49   No niin, tämä Valo vuoren huipulla ei tule valaisemaan koko maailmaa, se tulee valaisemaan vain Kaupungin. Mutta se voidaan nähdä ehkä tuhansien mailien päähän; mutta se ei tule valaisemaan maata; koska Raamattu sanoo, että Uudessa Maailmassa, tulevat ihmiset Sapatista toiseen ja uudestakuusta toiseen, tulemaan Herran eteen Siioniin – Kaupunkiin palvomaan.

50   Ja nyt he tulevat olemaan Kaupungin ulkopuolella, ei Morsian, vaan ihmiset, jotka nousevat ylös toisessa ylösnousemuksessa ja, jotka tulevat viljelemään maata, aivan kuten Aadam oli, ja tulevat hoitamaan puutarhaa. Mutta Kuningas ja Kuningatar tulevat pysymään Kaupungissa.

51   “Selitä jokaisen henkilön enkeli, joka pysyy heidän kanssaan syntymästä kuolemaan.” Nyt, jos panette merkille… Tämä on hyvin syvällinen. Minä en… Minä vain nostin sen ylös. Osa siitä on kirjoitettu kirjoituskoneella ja osa kynällä.

52   No niin, siellä on Enkeli, mutta tämä Herran Enkelit, jotka ovat leiriytyneet niiden ympärille, jotka pelkäävät Häntä. Näettehän? Ei ole luvattu, että syntisillä olisi Enkeleitä, ne ovat vain lunastetut joilla on Enkelit. Tiesittekö te sen? Herran Enkelit leiriytyvät niiden ympärille, jotka pelkäävät Häntä.

53   Nyt, Enkelit ovat sanansaattajia. Minä haluan teidän huomaavan kuinka täydellistä se on, ja se tulee todistamaan teille ennalta määräämisen.

54   No niin, kun pieni vauva on muodostumassa äitinsä sydämen alla… Ja te pienet lapset, jotka ymmärrätte nämä asiat, näettehän, Herra antoi teille äidin. Ja hän kantoi teitä sydämensä alla, koska te olette lähellä hänen sydäntään. Ja sitten yhtenä päivänä Herra tuli alas ja irrotti teidät äidin sydämeltä, pois hänen sydämeltään, mutta te tulette aina olemaan hänen sydämessään.

55   Nyt, kun tämä pieni luonnollinen ruumis on muodostumassa äidissä, niin samanaikaisesti on maasta oleva hengellinen ruumis valmiina vastaanottamaan tämän luonnollisen ruumiin, niin pian kuin se on syntynyt. Vauva on syntynyt elävien lihasten ja sykkivän sydämen kanssa, mutta, sillä ei vielä ole elämän hengitystä. Sen lihakset nykivät… Näettehän? Sitten, jos se on jollakin toisella tavalla, jos siihen ei tullut henkeä myöhemmin, jos se ei hengitä, niin me emme voi olla hengittämättä ja yhä olla elossa. Jos tämä ruumis ei saa happea hengityksen kautta, niin silloin me olemme kuolleita.

56   Mutta, kun pieni vauva on tipahtanut äidin sydämeltä (“tipahtanut”, te ymmärrätte mitä sanon ja syy miksi sanon sen tällä tavalla), kun vauva on tipahtanut, mitä tapahtuu? Niin pian kuin se tulee esiin, jos se ei ala itkeä, lääkäri tai kätilö tulee läimäyttämään sitä ja venyttelemään sitä. Sitä täytyy läimäyttää, ja mitä tapahtuu?

57   Huomatkaa kuinka äiti, vaikka hän olisi ollut kuinka ilkeä ja julma, juuri ennen vauvan syntymää tulee häneen jonkinlaista lempeyttä. Oletteko koskaan panneet merkille äitiä, kun hän on tulossa äidiksi? Hänen ympärillään on jotenkin lempeä ilmapiiri, niin tapahtuu aina. Se johtuu tuosta pienestä enkelistä, pienestä hengestä, pienestä sanansaattajasta tälle pienelle tabernaakkelille, joka on valmis tulemaan maailmaan. Ja sitten, kun tämä pieni enkeli tulee tähän ruumiiseen (se on pieni enkeli maasta, henki, jonka Jumala on määrännyt ottamaan tämän ruumiin), sen jälkeen tuolla vauvalla täytyy olla valinta. Se tekee oman päätöksensä. Sitten, kun tämä tapahtuu, niin sitten te näette Herran Enkelin, joka nyt tulee sisälle, joka on hengellinen ruumis, ja se on iankaikkinen.

58   Tämä on kuoleva henki kuolevassa ruumiissa; mutta nyt te ette voi olla kahdessa ruumiissa samanaikaisesti. Nyt Herran Hengen luonne… Kun te synnytte uudestaan, te ette synny fyysisesti, kuten vauva syntyi; mutta mitä on tapahtunut on se, että hengellinen syntymä on tullut teihin. Ja Sillä aikaa, kun tämä hengellinen syntymä Jumalalta on kasvamassa teidän sydämeenne, siellä on hengellinen ruumis kasvamassa vastaanottaakseen tuon hengen, jota kutsutaan nimellä ”taivaallinen ruumis”. Aivan kuten ruumiin tullessa maan päälle, ja hengen tullessa siihen, samoin myös hengen lähtiessä ruumiista, siellä on ruumis odottamassa. “Sillä me tiedämme, että kun tämä meidän maallinen tabernaakkelimme on hajotettu meillä on toinen jo odottamassa.” Näettekö? Se se on, ihmisen hengellinen ruumis.

 Täällä on ryhmä kysymyksiä ja näyttää kuin niitä olisi kymmenen tai viisitoista. Ne ovat kaikki koneella kirjoitettuja ja samankaltaiselle paperille. Minä yritän päästä niihin niin nopeasti kuin mahdollista.

  382 Rakas veli, eikö Jeesus hyväksynyt Johanneksen palvontaa Ilmestyskirjassa, kun hän lankesi… Miksi Jeesus ei myöhemmin vastaanota palvontaa Johannekselta, vaikka Hän salli hänen palvoa aikaisemmin? Miksi Jeesus ei vastaanottanut palvontaa, kun Johannes halusi palvoa Häntä?

59   Rakas veljeni tai sisareni, kuka se onkin, se ei ollut Jeesus, joka ei halunnut vastaanottaa palvontaa. Ilmestyskirja 22:8, voit lukea, että se oli profeetta, enkeli, joka ei vastaanottanut palvontaa. Kun Johannes lankesi maahan palvoakseen enkeliä, joka oli näyttänyt hänelle nämä asiat, tämä sanoi: “Katsokin ettet tee sitä, sillä minä olen sinun kanssapalvelijasi, Minä olen yksi profeetoista.” Näettekö? “Minä olen sinun veljesi, sinun kanssapalvelijasi, yksi profeetoista: palvo Jumalaa.” Ei, etteikö Jeesus olisi vastaanottanut sitä, vaan se oli profeetta, joka ei vastaanottanut sitä.

  383 Kallis veli Branham, mikä on erona siinä, kun Jeesus henkäisi opetuslasten ylle ja sanoi “vastaanottakaa Pyhä Henki,” ja siinä, kun heidän täytyi mennä yläsaliin odottamaan?

60   Se oli lupaus, jonka Hän antoi heille. Hän henkäisi heidän ylleen lupauksensa, sanoen: “Vastaanottakaa Pyhä Henki.” Se oli lupaus. He menivät yläsaliin odottamaan tuon lupauksen täyttymistä.

61   Se on sama asia kuin se, että me laskemme kätemme teidän yllenne parantuaksenne, ja sitten te jatkatte eteenpäin normaalisti odottaen tuon lupauksen täyttymistä.

  384 Veli Branham, muuttiko Jeesus fyysistä naamiotaan useita kertoja, kun Hän ilmestyi opetuslapsille ylösnousemuksensa jälkeen?

62   “Muuttiko Hän fyysistä naamiotaan?” Minä en tiedä, koska se mitä minä ajattelen sen olleen, oli, että Hän ei muuttanut naamiotaan, vaan Hän pidätti heidän näkökykynsä tuntemasta Itseään.

63   Kuten nuo, jotka olivat Emmauksesta, he kävelivät Hänen kanssaan koko päivän, ja Hänen tuntemisensa oli evätty heiltä. Ja kerran he näkivät rannalla miehen, oltuaan kalastamassa, joka sanoi: “Lapset, oletteko saaneet mitään?”

 Ja he vastasivat: “Emme yhtään mitään, vaikka olemme työskennelleet koko yön.” Hän sanoi: “Heittäkää verkko oikealle puolelle.” Ja saatuaan suuren määrän kaloja, he tiesivät, että se oli Herra. Minä en usko, että Hänen naamionsa oli muutettu, vaan, että se oli vain evätty ihmisten silmiltä.

  385 Veli Branham, mitä eroa on Herran enkelin ja Herran itsensä välillä?

64   Herran Enkeli on sanansaattaja Herralta, ja Herra itse on tuo Persoona, ei enkelin persoona, joka on enkeli Herralta. Sallikaa minun näyttää se teille. Maallisesti puhuen tässä on enkeli Herralta, ja maallisesti puhuen tässä on enkeli Herralta. Kuinka me sitten tiedämme, että he ovat enkeleitä Herralta? Kun he tuovat Herran Sanan. Mutta, kun he yrittävät vääristellä Sitä, silloin se ei ole Herralta – kun he yrittävät saada Sen sanomaan jotakin mitä se ei sano.

65   Sitten on olemassa yliluonnollinen Enkeli, joka tulee alas Herralta, Sanansaattaja kuten Gabriel tai Miikael ja niin edelleen.

  386 Veli Branham, mikä on se mikä näyttää olevan väärin päivässä, jossa me elämme, uskovaisia ollessamme ja seuratessamme tämän päivän sanomaa ja sanansaattajaa, ja näyttää niin kuin ette voisi rukoilla niin kuin haluaisitte rukoilla? Se on hyvä kysymys.

66   Minä uskon, veli tai sisar, kuka sitä kysyykin, että se johtuu ajan tilasta. Herätys on ohitse. Herätys on kestänyt noin viisitoista vuotta, eikä se koskaan aikaisemmin kestänyt kuin noin kolme vuotta. Minä uskon, että se on vastaanottanut viimeisen herätyksensä. Ja minä uskon, että se on syy miksi te ette voi rukoilla ja tuntea Hengessä niin kuin teillä oli tapana. Se on koska herätyksen tulet ovat sammuneet.

  387 Veli Branham, ole hyvä ja selitä kuinka henkilö voi tietää onko hän ajattelemassa omia ajatuksiaan, vai laittaako perkele ajatuksia hänen mieleensä saadakseen hänet ajattelemaan väärin, erikoisesti, jos te tiedätte, että te ette halua ajatella niitä.

67   Jos se on vastoin Sanaa, niin silloin se on perkeleen ajatuksia. Jos se on Sanan mukaisesti, silloin se on Jumalan ajatuksia. Jos ne ovat vääriä ajatuksia, se on perkele. Jos ajatukset ovat Sanasta ja Jumalasta, se on Jumalan ajattelua.

  388 Jos asia on niin, että perkele panee mieleenne ajatuksia jostakin määrätystä asiasta, niin kuinka sen voi voittaa tai päästä siitä eroon?

68   Ota täysin vastakohta sille. Jos perkele saa sinut ajattelemaan että… Sinä tiedät olevasi kristitty ja hän yrittää saada sinut ajattelemaan ette  ole kristitty, niin ota vastakkainen asenne ja sano: “Minä olen kristitty.” Ja niin kauan kuin kokemuksenne on yhtäpitävä Jumalan Sanan kanssa, sanokaa: “Minä olen kristitty.” Ja minkä muun asian kanssa tahansa, samalla tavalla.

  Kun vastaat tähän, ole hyvä ja rukoile, että minä voittaisin tämän, koska minä en ole oma itseni.

69   Suokoon Jumala sinulle voiton, kuka oletkin. Voikoot ajatuksesi ottaa vastakohdan ja sanoa: “Minä olen kristitty; minä olen uskovainen. Saatana, sinulla ei ole otetta minuun.”

70   Rehellisesti sanoen, minä seison täällä juuri nyt sanomassa samaa asiaa, välttyäkseni pyörtymästä tänne saarnatuoliin. Niin on. Neljä tai viisi kertaa se on jo melkein tapahtunut. Se on totuus. Jumala tietää, että se on näin.

  389 Kun henkilö tulee käsittämään, että hänellä on alemmuuskompleksi, tai jonkinlainen kompleksi, niin kuinka hän voi voittaa sen? Voisiko se, että hän oli ainoa lapsi aiheuttaa tämän hänen varhaisessa nuoruudessaan?

71   Ota tarkalleen vastakkainen asenne. Jos olet aina halunnut oman tahtosi, jos olet ollut pieni kakara, joka on aina halunnut kaiken omalla tavallaan, niin tee täyskäännös ja anna kaikki mitä sinulla on toisella tavalla. Jos olet itsekäs ja haluat pitää kaiken itselläsi, niin rupea antamaan pois mitä sinulla on. Näettekö? Tehkää se vastakohtaisesti. Se on vastalääke voittaaksenne mitä tahansa.

72   Minun vanhalla etelästä olevalla äidilläni oli tapana sanoa: “Karva koiran selästä ovat hyvä purtavaksi.” Ja se soveltuu myös tällä tavalla.

  390 Veli Branham, minkälaisiin toimintoihin tulisi meidän alle teini-ikäisten lastemme osallistua? Myöskin, kuinka meidän tulisi auttaa heitä valitsemaan leikkitovereitaan?

73   Pitäkää heidät kristittyjen seurassa niin pitkään kuin vain mahdollisesti voitte. Jos se on tyttö, pitäkää hänet kristittyjen tyttöjen seurassa, ja samoin pojat kristittyjen poikien kanssa. Jos tyttö on tarpeeksi vanha kulkemaan pojan kanssa, katsokaa, että hänen kumppaninsa on oikean kaltainen poika. Yrittäkää saada hänet välttämään toisenlaisia poikia, tai poikaa välttämään toisenlaisia tyttöjä. Jos tyttö kulkee uskomattoman kanssa yrittäkää saada hänet kulkemaan uskovaisen kanssa, ja poikien kohdalla samoin. Tehkää kotinne mukavaksi. Tehkää kodistanne paikka, minne tyttärenne tai poikanne ei häpeä tuoda kumppaniaan isänsä tai äitinsä eteen heidän kodissaan; ja tehkää kodistanne onnellinen, niin että he ovat tyytyväiset kotiinsa pysyäkseen siellä.

 Oooo, tässä on seitsemän peräkkäin. Minä en jatka enää kuin muutamia minuutteja.

  391 Veli Branham, oletko sinä antanut lausunnon viimeaikoina, koskien sitä, että Laodikean seurakuntajakso on päättynyt?

74   Ei, minä en ole koskaan sanonut, että se on päättynyt. Jos niin on, olette te väärin ymmärtäneet sen tai minä olen sanonut sen väärin. Tämä on viimeinen seurakuntajakso, se on seurakuntajaksojen loppu, Laodikea. Se ei ole päättynyt; kun se päättyy, Seurakunta on mennyt. Niinpä niin kauan kuin Seurakunta on täällä, se ei ole päättynyt. Ymmärrättekö?

  392 Seurakuntajakso päättyy ja pimenee pois, Morsian on kutsuttu, olemmeko me jo menneet ahdistuksen aikaan?

75   Ei, ei, ei, te olette… Toivoisin voivani käyttää enemmän aikaa tätä varten. Ymmärrättekö? Kun Morsian on otettu seurakunnasta, sitten seurakuntajakso tulee päättymään. Laodikean mennessä sekasortoon; ja Morsiamen mennessä kirkkauteen; ahdistuksenajan tullessa nukkuvalle neitsyelle 3 1/2 vuodeksi samanaikaisesti kuin Israel saa profetiansa; sitten ahdistuksen aika tulee Israelin ylle; ja sitten tulee Harmageddonin taistelu, joka tulee hävittämään kaiken. Ja sitten Morsian palaa Yljän kanssa tuhanneksi vuodeksi hallitsemaan Tuhatvuotisessa Valtakunnassa; sen jälkeen tulee Valkoisen Valtaistuimen tuomio; sen jälkeen tulevat Uudet Taivaat ja Uusi Maa ja Uusi Kaupunki tulee alas Jumalalta taivaasta. Iankaikkisuus ja aika sulautuvat yhteen.

  393 Pyhä Henki on kertonut sinulle, että pasuunoilla ei ole mitään tekemistä Morsiamen kanssa. Onko seitsemällä vihan maljalla mitään tekemistä meidän kanssamme?

76   Minä tulen odottamaan nähdäkseni paljastaako Pyhä Henki sen sillä tavalla. Minä en vielä tiedä.

  394 Tuleeko Malakia 4 profeetta olemaan se, joka kutsuu ulos pakanain jäännöksen Ilmestyskirja 7:9, vaikka he menevätkin ahdistuksenajan lävitse?

77   Ei, ei! Ilmestyskirja 7 on missä hän näki 144,000 sinetöitävän, ja sen jälkeen hän näki suuren joukon jota kukaan ei voinut lukea, joka oli Morsian… Malakia 4 tulee olemaan päättynyt ja Morsian on otettu ylös, ja sitten Elia ja Elisa tulevat takaisin maan päälle… seurakunta menee ahdistuksen lävitse, mutta Elialla ja Elisalla ei ole mitään tekemistä nukkuvan neitsyen kanssa, ne ovat Pakanoita; heidät tullaan lähettämään ainoastaan Juutalaisille.

  395 Ovatko seitsemän ukkosenjylinää, jotka ovat samat kuin seitsemän salaisuutta jo paljastetut? Paljastettiinko ne seitsemässä sinetissä, mutta eivät ole vielä tulleet tunnetuksi meille ukkosenjylinöinä?

78   Ei, ne paljastettiin seitsemässä sinetissä; se on mitä ukkosenjylinät olivat. Niiden tuli paljastaa… Seitsemän Ukkosenjylinää antoivat ääntensä puhua eikä kukaan voinut käsittää mitä se oli… Johannes tiesi mitä se oli, mutta häntä kiellettiin kirjoittamasta sitä. Hän sanoi: “Mutta seitsemännen enkelin äänen päivinä seitsemän ukkosenjylinän seitsemän salaisuutta tulevat paljastetuksi.” Ja seitsemäs enkeli on seitsemännen seurakuntajakson sanansaattaja.

  396 Uskotko sinä, että jonakin aikana pieni elossa oleva Morsian tulee kokoontumaan jonnekin yhteen, ja, että heillä tulee olemaan kaikki yhteistä, niin kuin teki ensimmäinen morsian, ehkäpä juuri ennen Herran Jeesuksen tulemusta pilvissä?

79   No niin, he kysyivät minulta, että uskonko minä sitä. Minä en voi todistaa sitä Kirjoituksilla, mutta ehkäpä on tuleva aika, saattaa olla, minä en tiedä. Siellä saattaa olla… Näettekö? Jos niin olisi, se ilmaisisi Hänen tulonsa olevan käsillä, ja niin ollen… Hän sanoi: “Mutta Hän tulee kuin varas yöllä.” Näettekö? Se on kuten tuossa kirjassa, jonka luin, Romeo ja Julia, Hän tulee ja ottaa Morsiamensa pois yöllä. Hänet temmataan pois hetkessä, silmänräpäyksessä. Näettekö?

80   Ja on hyvin epäilyttävää, että tuleeko se olemaan sillä tavalla, koska Raamattu sanoo: “Siellä tulee olemaan kaksi vuoteella; Minä tulen ottamaan yhden ja jättämään yhden; ja kaksi on pellolla, ja Minä tulen ottamaan yhden ja jättämään yhden.” Niinpä he mahdollisesti… Maailmanlaajuisesti he eivät tule kokoontumaan yhteen paikkaan niin, että kaikki olisi yhteistä. Mutta pieniä ryhmiä heitä tulee olemaan kaikkialla hajallaan ympäri maailman.

81   Minä uskon, että jos Herra sallii sen, niin tämä on yksi pieni ryhmä Siitä. Ehkä on toinen pieni ryhmä Aasiassa, yksi Saksassa ja yksi jossakin muualla. Kun näin tuon näyn Morsiamesta, niin se koostui kaikista kansoista. Niinpä Morsianta ei tulla kokoamaan yhdestä paikasta, se tullaan kokoamaan kaikkialta yli koko maailman. Ja se vahvistaa tarkalleen Sanan, eikä Sana ole milloinkaan ollut väärässä. Ja tähän mennessä ei myöskään näky ole koskaan ollut väärässä, koska se on ollut Sanan mukaisesti.

  397 Tuleeko kukaan, jolla on todellinen ja aito Pyhän Hengen kaste tänä hetkenä, jäämään pois Morsiamen ylöstempauksesta? Haluatko selittää sen? Kerro meille, että onko mitään mitä me voisimme tehdä sinulle auttaaksemme keventämään kuormaa. No niin, eikö se olekin herttaista.

82   Ei, ei ole mitään mitä voisitte tehdä juuri nyt.

83   Kyllä, aidot uskovaiset, jotka ovat kastetut Pyhässä Hengessä tulevat olemaan Morsiamessa. Tietenkin, he ovat valitut ja uloskutsutut. Nukkuvalla neitsyellä ei ollut öljyä. Nuo, joilla oli öljyä, menivät sisälle.

84   “Mitä me voimme tehdä keventääksemme kuormaa?” Kyllä, veli tai sisar, kuka sitten kirjoittikin tämän, rukoile puolestani; se on parasta mitä voi tehdä. Kiitos. Minä en tarvitse rahaa. Sitä tulee tarpeeksi pitämään huolen minusta. Kiitos Herralle siitä. Minä en tarvitse vaatteita. Useimmiten ihmiset antavat minulle vaatteeni joita käytän. Ja ystäväni antavat minulle vaatteita. Minä saan tarpeeksi rahaa perheeni ruokkimiseksi; se on kaikki mitä me tarvitsemme… Ja te voitte kuitenkin rukoilla minun puolestani, koska minä varmasti tarvitsen hengellistä apua.

  398 Se näyttää sanan palvelijoiden keskuudessa, että meillä on vähän tai ei ollenkaan kuormaa rukoilemiseen, saarnaamiseen, paastoamiseen, tai kadotettujen sielujen puolesta joita saattaa yhä olla jossakin tuolla ulkona maailmassa. Olisitko hyvä ja kertoisit meille mitä tehdä tilanteen korjaamiseksi? Kiitoksia paljon, veli Branham, vastauksesta. Tämän täytyy olla Sanan palvelija. Hän ei allekirjoittanut sitä.

85   Veli… Minun on täytynyt vastata niihin, kun olen väsynyt, ja nääntynyt ja tiedättehän, kun ei tunnu oikein hyvältä, niinpä luotan siihen, että se vastaa kysymykseen. Minä kiitän teitä kovasti, ja olen unohtanut mitä olin tarkoittanut vastata hänelle.

86   Saarnaajat, Sanan palvelijat, miksi meillä ei ole taakkaa kadotettujen sielujen puolesta. Minä uskon, että se on herätyksen puute. Minä uskon, että meidän tulisi yhä yrittää rukoilla Jumalaa antamaan meille tuskan kadotettujen sielujen puolesta siihen asti kunnes Jeesus tulee.

  399 Veli Branham, uskotko sinä, että jokainen jolla on Pyhä Henki puhuu kielillä? (En!) Minä tiedän sinun sanovan, että kielillä puhuminen ei ole Pyhän Hengen todiste. Ole hyvä ja selitä 1.Kor. 12:30. Etsisitkö 1.Kor. 12:30? Luulen, että se on “Puhuvatko kaikki kielillä,” ja niin edelleen; en ole varma. Yritän ottaa toisen, Sillä aikaa, kun he vastaavat siihen.

  400 Veli Branham, selittäisitkö Job 14:21?

87   Kyllä. Job 14 on: “Jos mies kuolee, elääkö hän jälleen.” Oh, jos mies kuolee… Job puhuu ylösnousemuksesta (Luulen, että minulla oli se aamulla, vai oliko? Vai oliko se Charlien kotona? Rouva Cox oli siellä jossakin) – Job, hän näki kuinka kukkaset kuolivat ja elivät jälleen, mutta hän meni maahan eikä voinut tulla takaisin. Ja sitten hänelle selitettiin, että jokin oli tehnyt syntiä. Hän tahtoi välimiestä itsensä ja Jumalan välille, ja sitten hän näki Herran tulemuksen.

88   Mitä se on, veli? [Veli Branham keskustelee erään veljen kanssa] Luulen, että se oli 1.Kor. 12:30. Kyllä!

 “Puhuvatko kaikki kielillä?” Se oli mitä ajattelinkin sen olevan, vaikka en ollutkaan varma, kun olin väsynyt tällä tavalla, mutta… Ei: kaikki eivät puhu kielillä; kaikki eivät selitä; kaikki eivät tee sitä. Ja sitten heti seuraavassa luvussa sanotaan: “Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, eikä minulla olisi rakkautta, en minä mitään olisi.” Näettekö? Paavali, toisin sanoen kysyy heiltä: “Puhuvatko kaikki kielillä? Tietenkään he eivät tee sitä. Profetoivatko kaikki? Ei. Mutta pyrkikää tosissanne saamaan parhaimpia lahjoja; ja vielä minä osoitan teille voitokkaamman tien. Näettekö? Kaikki eivät puhu kielillä.

 Tuleeko sinulla olemaan toinen erottamiskokous ennen kuin menet pois? Jos ei, niin onko mahdollista saada henkilökohtainen tapaaminen?

 Uskon sinulla olleen sen. Nyt näitä ei ole enää kovin montaa. Sallikaa minun yrittää käydä ne lävitse, jos vain mahdollisesti voin.

  401 Muistan sinun kertoneen nähneesi säälittävän näyn kuinka kotka hakkasi siipiään häkin kaltereihin, taistellen päästäkseen vapauteen. Minun kallis äitini on sellaisessa tilassa. Hänen ei ole annettu vastaanottaa kotiinsa kolmeen vuoteen hänen kolmea naimisissa olevaa lastaan, koska he eivät ole alamaiset isänsä opille. Äiti haluaa kuulla tämän Lopunajan Sanoman, ja minä en saa edes kirjettä menemään lävitse hänelle? Miten pitkälle hänen tulee olla alamainen? Onko mitään muuta mitä voisin tehdä rukoilemisen lisäksi?

89   Se on ainoa asia, jonka tiedän. Hänen aviomiehensä saarnaajana, ei anna hänen kuulla Sanaa. Hän haluaisi kuulla Sen, mutta mies ei anna hänelle lupaa kuulla Sitä, rukoile vain hänen puolestaan. Uskon tietenkin, että tuo nainen on pelastunut.

  402 Veli Branham, onko mahdollista henkilön olla kadotettu ja päätyä helvettiin, jos hän hylkää Sanan Valon, vaikka hänellä onkin aito vanhurskauttamisen ja pyhittämisen kokemus?

90   Kyllä vaan! Se on tarkalleen näin.

  403 Kun sinä käytät ilmaisua, että jos me emme usko Sanaa, me tulemme olemaan iankaikkisesti erotetut Kristuksesta, niin tarkoitatko sinä, että tyhmä neitsyt tulee elämään iankaikkisesti, mutta he tulevat olemaan erotetut uudesta Jerusalemista missä Kristus tulee asumaan morsiamen kanssa? Nämä ovat nuo joilla ei ole Pyhää Henkeä, ja, jotka eivät ole uudestisyntyneet sillä tavalla kuin Kirjoitukset sanovat. Jos luonnollinen syntymä vaatii veden, veren ja hengen, niin eikö hengellinenkin syntymä vaadi kaikki kolme armon vaihetta ennen kuin henkilö on todellisesti syntynyt uudestaan?

91   Ehdottomasti, minä juuri selitin saman asian tänä aamuna. Teillä täytyy olla kaikki vaiheet. Te olette siinneet Hengestä, aivan kuten vauva on siinnyt äitinsä kohdussa, mutta te ette ole syntyneet ennen kuin olette vastaanottaneet Pyhän Hengen. Se on oikein. Te olette syntyneet silloin. Te ette ole kääntynyt, vaan siihen asti te olette kulkemassa kääntymisen vaiheen lävitse.

92   Tästä syystä näitä kaikkia suuria salaisuuksia ei voitu antaa Lutherille, niitä ei voitu antaa Wesleylle, eikä niitä voitu antaa juuri ohitsemme kulkeneelle helluntailaisten ajanjaksolle. Miksi? Ei ollut sen aika. He olivat siitetyt. Nyt Kristuksen Persoona, Hän Itse, Ihmisen Poika, (Ymmärrättehän?), paljastaa itsensä inhimillisessä lihassa, se ei voinut tulla ennen kuin nyt vasta.

  404 Kun tuhatvuotisvaltakunta alkaa, kuinka tullaan uskomattomat ottamaan pois maasta?

93   Uskomattomat tulevat kuolemaan ahdistuksen ajassa nukkuvan neitsyen kanssa, ja kaikkien noiden muiden,(uskomattomat, nukkuva neitsyt, ja Israelin jäännös, joka tullaan kutsumaan ulos.)

  405 Veli Branham, kun joku “astuu varpailleni” niin kuin vanha sanonta kuuluu, nostaa se minun kiukkuni; kuinka voin voittaa tämän asian? Minä tiedän, että Herran täytyy tehdä se, mutta mitä minä voin tehdä sydämessäni? Minä en halua tällaista asiaa.

94   Lauhduta kiukkuasi rukouksella, ja sitten pane se mieleesi. Arvelen ettei tässä rakennuksessa ole montaakaan ihmistä jolla olisi enemmän äkkipikaisuutta kuin minulla oli alussa. Minulla oli naama murskana koko ajan. Monet ateriat minun täytyi syödä pillin kanssa.

95   Äitini, kuten te tiedätte oli puoleksi intiaani, ja isäni oli irlantilainen, ja kaiken lisäksi vielä Kentuckyn irlantilainen. Ja molemmilla heillä oli tarpeeksi kiukkua ja sisua taistella, vaikka sirkkelin kanssa. Ja koko ajan minun suuni oli murskana; minä olin jo alkuaankin pienikokoinen. Ja minut voitiin nostaa ylös ja lyödä maahan. Ja minä nousin ylös jälleen; ja jälleen he löivät minut maahan, niin että lopulta en enää kyennyt pääsemään pystyyn. Niin oli aina. Ja, jos minä kykenin nousemaan ylös, minä nousin jälleen ylös; ja he löivät minut uudestaan maahan. Niinpä sillä tavalla se oli minun kohdallani, sellainen sisu minulla oli.

96   Minä ajattelin “Minä en voi koskaan olla kristitty.” Mutta, kun Pyhä Henki tuli elämääni, silloin se tapahtui. Ei enää…

97   Erään kerran siellä oli nainen, jolta minun täytyi mennä katkaisemaan valot pois. Ja tuolloin minulla oli vielä hiukset päässäni… Hän sanoi “Sinä pieni, käkkyräpäinen idiootti!”

 Minä sanoin hänelle: “Nainen, sinun ei tulisi kiroilla tuolla tavalla. Etkö sinä pelkää Jumalaa?”

 Hän sanoi: “Sinä pieni, käkkyräpäinen idiootti, jos minä haluan jonkun puhuvan minulle tuonkaltaisista asioista, niin minä en halua jonkun sinun kaltaisesi puoli-järkisen tekevän sitä.”

 “Whoo.” Sitten hän kutsui minua kaikenlaisilla likaisilla nimillä. Voi sentään, jos se olisi ollut vuotta aikaisemmin! Olen aina sanonut, että “Mies, joka lyö naista, ei ole tarpeeksi mies lyödäkseen miestä,” mutta minä olisin voinut rikkoa sen tuolla kerralla, siksi, että hän kutsui äitiäni senkaltaisella pahalla nimellä. Mutta tiedättekö mitä? Se ei edes kiihdyttänyt minua. Minä sanoin: “Minä tulen rukoilemaan puolestasi,” se ei yhtään harmittanut… Minä tiesin juuri silloin, että jotakin oli tapahtunut minulle. Kyllä vain.

98   Kaikki ne pahat, jotka tein ollessani lapsi, tappelut! Minä melkein tapoin viisi miestä erään kerran. Otin kiväärin, joka oli ladattu kuudellatoista panoksella, ja kun nuo pojat hakkasivat minut vain siitä syystä, että olin kentuckylainen… niin voinut edes kannattaa päätäni ylhäällä. Yksi piti käsiäni kiinni tällä tavalla ja toinen seisoi siellä kivi kädessään hakaten kasvojani, kunnes olin yksinkertaisesti eloton. Mikään maailmassa..

99   He kutsuivat minua nimellä “Kentucky squab”, [Kentuckin rääpäle] koska äitini ollessaan nuori, näytti intiaanilta, ja he tiesivät, että hän oli puoliksi intiaani. Ja koska minä olin kentuckylainen ja hän squaw, [squaw = intiaaninainen] he kutsuivat minua: “Kentucky squab.” Ja minulla ei ollut mitään maailmassa tekemistä sen kanssa; minä en voinut auttaa sitä, että olin syntynyt Kentuckyssa.

100   Minä menin kouluun eikä minulla ollut mitään vaatteita käyttää, ja hiukseni riippuivat alhaalla niskassa. Ja äiti otti isän vanhan päällystakin, jossa hän meni vihille, ja valmisti siitä minulle parin housuja, mennessäni kouluun ensimmäistä kertaa. Ja hän puki ylleni valkoiset sukat ja valkoiset tennistossut. Ja he sanoivat: “Kylläpä sinä näytät aimo kentuckylaiselta.” Ja niin jatkui koko kouluaikani.

101   Ja pari poikaa, koska minä kävelin tiellä erään pienen tytön kanssa, kantaen hänen kirjojaan… He eivät halunneet minun tekevän sitä, ja he odottivat minua siellä ja hakkasivat minua kunnes olin yksinkertaisesti tajuton. Minä sanoin heille, että jos he vain antaisivat minun mennä, niin minä lupaisin, että menisin suoraan kotiin. Ja niinpä he päästivät minut irti, potkaisivat minua neljä viisi kertaa, ja löivät minut maahan ja tekivät romua kasvoistani yltyleensä. Ja minä menin kotiin sillä tavalla salviakentän ylitse.

102   Minulla oli pieni .22 – kaliiberinen Winchester kivääri , joka riippui siellä oven yläpuolella. Kurottauduin ja otin tuon kiväärin, joka oli täyteen ladattu, ja menin suoraan takaisin pensaikon lävitse, ja piilottauduin tien sivuun odottamaan näitä viittä tai kuutta poikaa tulevaksi. Ja, kun he tulivat kohdalle, he puhuivat,” Tuo kentuckylainen tulee käsittämään paikkansa tästä eteenpäin, “ ja sillä tavalla niin edelleen.

103   Minä astuin esiin kiväärin iskuri taakse vedettynä, ja sanoin: “No niin, kuka teistä haluaa kuolla ensin, niin ettei hänen tarvitse katsella toisten kuolemista?” He rupesivat kiljumaan; minä sanoin: “Älkää kiljuko, sillä te kaikki tulette kuolemaan yksi kerrallaan.” Ja minä tarkoitin sitä! Ja juuri silloin he alkoivat kiljua. Ja minä vedin liipaisimesta ja vain naksahdus! Ase naksahti. Vedin piippuun toisen panoksen. Naksahdus, se vain naksahti; toinen panos, naksahdus. Ja minä pumppasin kuusitoista panosta maahan. Joka ainoa niistä naksahti. Ja nuo pojat juoksivat ja kirkuivat ja painuivat mäen ylitse.

104   Ja sen jälkeen, kun he olivat menneet, minä seisoin siellä. Olin niin vihainen etten voinut itkeä, minä nauroin kuin idiootti, kyynelten valuessa silmistäni. No niin, sellaista on kiukku. Jos ei olisi ollut Jumalaa, minä olisin ollut murhaaja.

105   Minä nostin nuo panokset ylös ja latasin niillä kiväärin, ja “Pum, pum,” ne toimivat aivan yhtä hyvin kuin aina. Puhukaapa armosta!

  406 Missä on tyhmä neitsyt tuhatvuotisen valtakunnan aikana?

106   Tuhatvuotisvaltakunnan aikana he ovat haudassa. “Loput kuolleista eivät eläneet tuhanteen vuoteen.”

  407 Tuleeko olemaan, vai onko nyt olemassa paikka Morsianta varten minne kokoontua yhteen elämään, kuten silloin, kun Mooses johdatti Israelin lapsia?

107   Minä tulen vastaamaan tähän kysymykseen teille; se paljastettiin juuri minulle. Minä tulen kertomaan teille totuuden. Kyllä vaan! On paikka koko Morsiamen kokoontumista varten. Haluatteko tietää missä se on? Kristuksessa. Oikein. Kokoontukaa vain sinne; silloin olemme kaikki yhdessä.

  408 Miksi on, että me teemme niin suuren asian naisten pukeutumisesta (Oh-hoh, minä’ saan kuulla siitä tässä, enkö vain?) – suuren asian naisten pukeutumisesta ja hiusten leikkaamisesta, ja mitään ei sanota miesten hiuksista ja siitä millä tavalla hän pukeutuu?

108   Hyvä on sisar, minä tulen olemaan yhtä mieltä kanssasi yhdestä asiasta. Ensiksikin, Raamattu sanoo, että miehellä ei tule olla pitkiä hiuksia. Ja, jos hänellä olisi pitkät hiukset, niin minä sanoisin siitä hänelle aivan samalla tavalla kuin sinullekin, että hän on väärässä. Mutta useimmilla miehillä, monet heistä ovat kuten minäkin, heillä ei ole ollenkaan hiuksia. Mutta useimmat miehet leikkaavat hiuksensa, näyttäen miehiltä. Ja nyt, jos he eivät tekisi sitä, heille sanottaisiin etteivät tekisi niin, että antaisivat hiustensa kasvaa niin kuin naisten hiukset. Te tulette saamaan sen kaiken avioliitto ja avioero lupauksissa ja muissa asioissa, kun saarnaamme siitä. Tuo suuri asia naisten pukeutumisesta…

109   No niin, ensiksikin, miehen ruumis ei ole viettelevä kuten naisen. Mies on iso, vanha, karvajalkainen, pattipolvinen, möhömahainen ja kaikkea muuta, mies on kauhean näköinen otus; ja hänessä ei ole mitään viettelevää. Ja minun mielestäni se on “kummitusmaisin” näky, nähdä näiden miesten, nuorien ja vanhojen, kävelevän kadulla, näissä pienissä bikinihousuissa, tai mitä ne ovetkin, tiedättehän. Minun mielestäni se on likaisin näky mitä koskaan olen nähnyt. Kyllä. Minä uskon, että mies, joka tekee sellaista, ei tiedä kummalle puolelle ihmisrotua hän kuuluu.

110   Ja tiedättekö mitä? Kuulin juuri muutama kuukausi sitten, että Amerikan armeija tulee pukeutumaan sillä tavalla. Kyllä! Armeija tulee olemaan parin vuoden kuluttua shortseissa. Kuinka pitkälle naisellisuudessa me voimme mennä?

111   Jumala teki miehen näyttämään mieheltä ja toimimaan niin kuin mies ja pukeutumaan – niin kuin mies. Ja Hän teki naisen samoin, pukeutumaan kuten nainen, toimimaan kuten nainen ja olemaan kuten nainen. Tänä aamuna tuli kysymys miehen… [Toinen puoli nauhasta alkaa epätäydellisenä.]

112   Jos naisella on todella ohuet hiukset, ja hän haluaa käyttää yhtä noista “rotista”, vai miksi te sitä kutsutte, niin minä ajattelen… Minun vaimoni käyttää sellaista. Hän sanoo, että hänen hiuksensa ovat ohuet ja hänellä on jonkinlainen kapine, suunnilleen tämän paksuinen ympärysmitaltaan, ja hän kietoo hiuksensa sen ympärille ja painaa pinnit siihen.

 Ja niin pitkälle kuin minusta on kysymys, niin, sillä ei ole väliä niin kauan, kun hiuksenne vain ovat pitkät.

113   Eräs saarnaaja sanoi, että hänen vaimonsa tunsi itsensä tuomituksi, koska hänellä oli väriä hiuksissaan. Ja minä näin kysymyksestä mitä merkitsee maali tai väri hänen hiuksissaan. Minä en voi sanoa, että se on väärin; minulla ei ole mitään sitä koskevaa. Jos hänellä on pitkät hiukset, niin se on kaikki mitä voin sanoa siitä.

114   Ja nyt tämä henkilö mainitsi tänä aamuna hiusten poisottamisesta ja takaisin panemisesta. Ja se soveltuu jotenkin tähän myöskin, koskien hiustenleikkuuta.

115   Nyt, jos miehellä ei ole hiuksia ja hänen vaimonsa… Olen kuullut naisten sanovan, Jos minä vain saisin Johnin… Uskon hänen näyttävän paremmalta, jos hän käyttäisi teko-tukkaa. Mitä sinä siitä ajattelet, veli Branham? Onko hänen väärin tehdä niin? Ei. Ei todellakaan, se ei ole väärin, ei ollenkaan. Jos hän haluaa käyttää sitä, niin se on hienoa, se ei ole sen kummempaa kuin tekohampaatkaan.

116   Asiasta toiseen, minulla itselläni on kolme irtohammasta. Toivoisin ettei minulla olisi niitä. Ne ovat rautalangassa, ja ne aina rajoittavat ääntäni ja leikkaavat kieleeni ja kaikkea muuta, mutta minulla täytyy olla ne syödäkseni. Kun olen ulkomailla, noissa ulkopuolella olevissa kokouksissa, minä käytän tekotukkaa, ei näön vuoksi, koska te tiedätte, että minä seison täällä olkoon tukkaa tai ei, sillä ei ole mitään väliä, minä edustan täällä Herraa Jeesusta. Mutta, kun olen siellä ulkona, niin yksikin ilta sellaisessa troopillisessa myrskyssä, ja kurkkuni on niin kipeä etten voi enää mennä sinne.

117   Niinpä sitten, jos se on jotakin, että haluan tehdä sen, ja tunnen tarpeelliseksi tehdä sen, silloin minä tekisin sen. Kyllä vaan! Missään ei sanota ettei sitä tulisi tehdä. Missään ei sanota, sisar, ettet sinä voisi käyttää tuota rottaa tai vaihtohiuksia tai jotakin muuta. Se kyllä sopii, mutta antakaa hiustenne pysyä pitkinä. Ja miehet, leikatkaa te omanne pois. Se mitä teillä on, pitäkää se leikattuna. Näettehän? Niinpä se selvittää sen.

118   Ja naiset, pukeutukaa kuten naiset. Ja miehet, pukeutukaa kuten miehet; älkää yrittäkö olla naismaisia ja käyttää naisten vaatteita. Ja naiset, älkää te yrittäkö olla miehekkäitä ja käyttää miesten vaatteita, koska Jumala ei halua teidän tekevän sitä; Raamattu tuomitsee sen.

119   Mutta nyt, kun on kysymys tekotukasta tai miten pitää hiuksiaan… No niin, mikä on tuollainen “rotta”? Teinkö virheen hetki sitten, tai onko se “hiiri”?

 se on jotakin jota naiset panevat hiuksiinsa saadakseen sen näyttämään niin kuin niitä olisi enemmän… Mitä se onkin, niin sen käyttämisessä ei ole mitään väärää. Tehkää vain niin.

  409 Veli Branham, sisar tuli tabernaakkeliin noin kahdeksansadan mailin päästä; ja hän sanoi, että hän uskoi sinun olevan Jeesus Kristus lihaksi tulleena. Ole hyvä ja puhu tästä. Hän yritti hyvin kärsimättömästi kertoa muille mitä hän ajatteli. Hyvä on.

120   No niin, tietenkin tuo sisar oli väärässä. Minä en ole Jeesus Kristus; minä olen Hänen palvelijansa. Me olemme käyneet sen lävitse niin monta kertaa.

 Olen saanut ne melkein loppuun nyt; rukoilkaa minun puolestani, vain hieman pidempään.

  410 Veli Branham, (Ettekö te haluaisi kuulla loppuja niistä? Teen sen niin nopeasti kuin voin.) kerran minusta tuntui, että Jumala antoi minulle lupauksen kuten Saaralle. Oli kysymys, mutta lupaus tuli jälkeenpäin. Oliko tuo lupaus Jumalalta? Tiedän, että Saaran oli; mutta minusta tuntuu, että aika on niin lyhyt. Me rakastamme sinun palvelustehtävääsi ja Häntä, joka kutsui sinut (Eikö se olekin hienoa?) – rakastamme sinun palvelustehtävääsi ja häntä, joka kutsui sinut siihen, ja sen vuoksi, me rakastamme sinua. Ja heidän nimensä ovat alla. Kiitos teille, sisar ja veli. Kysymys, kyllä, kyllä. Hyvä on.

121   Ajattele Hänen antaneen lupauksen, ja se tapahtui kuten Saaralle. Varmasti, se on sama Jumala; Hän vastaa samalla tavalla. Älkää uskoko mitään muuta kuin, että se oli Jumalasta.

Veli Branham, haluaisin kysyä sinulta Raamattua koskevan kysymyksen. Ole hyvä selitä Markuksen

 Minulla oli se; Markuksen 16. Meillä oli se aikaisemmin, muistattehan. Katsokaamme nyt.

  411 Rakas veli Branham, selitä Matteuksen 22 luku jae… (Meillä oli tämä, muistattehan? Näytän sen teille. Näettekö sen tässä?) …kuinka tämä vieras pääsi hääaterialle, jolla oli yllään vaate, mutta ei häävaate?

122   Muistatteko, minä hieman vitsailin sen kanssa ja sanoin, että se oli, “kirkkokunnallinen veli, joka oli tullut ikkunasta eikä ovesta.” Ovi on Sana.

 Sinä sanoit, että Kain oli käärmeen siemen. Miksi Eeva sanoi: “minä olen saanut miehen Herralta”?

 Se on mitä yritin löytää tänä aamuna. Minulla on raamatunpaikat kirjoitettuna tähän sitä varten. Menen ehkä vielä hieman siihen; toivon niin.

Veli Branham, mieheni, joka oli kasvatettu katoliseksi, palvonnassamme hän haluaa rukoilla hänen tavallaan… Minulla oli tämä, muistatteko?

Veli Branham, Minulla oli tämä. Tuo rouva jolla oli katolinen sisar.

 veli Branham, 2 Tim. 4, mikä oli lahja, joka oli annettu… Minulla oli tämä. Kuinka moni muistaa ne? Minä olen sekoittanut joitakin niistä tänne.

123   Onko luvallista meidän käyttää minkäänlaista… Se koskee syntyvyyden säännöstelyä, sallikaa minun puhua siitä teille yksityisesti, kuten sanoin tänä aamuna.

Ensiksikin, pelastuvatko viisi tyhmää neitsyttä… Sekin oli jo. Hetkinen vain, olkaa kärsivälliset kanssani.

Tunnettuaan tien, ainakin vanhurskauttamisen ja pyhittämisen (Minulla oli se, muistattehan?), ja sitten langeta pois siitä… Minulla oli tämäkin.

Veli Branham, mitä tarkoittaa Matteuksen 24:28: “Missä tahansa raato on, sinne kotkat kokoontuvat”? Muistatteko minun selittäneen sen? Ehkä olen jo vastannut kaikkiin. Ylistys Herralle.

Tuleeko aika, että Morsiamen täytyy olla sinun kanssasi ylöstempausta varten? Tämäkin on ollut. Tiedän, että tämä on ollut, koska siinä on merkki pohjalla; muistan sen. Hyvä on, ylistys Herralle, me olemme tulossa aivan pohjalle nyt. Katsokaamme nyt.

 412 Koska Apostolien tekojen 2:38 on ainoa tapa kastaa, niin entä sitten…?

124   Se oli jo. He eivät tienneet sitä päivinään; se on juuri nyt paljastettu. Sen jälkeen, kun tiedätte mitä tehdä, niin, “Hänelle, joka tietää tehdä oikein, eikä tee, hänelle se on synti.”

  413 Veli Branham, onko väärin kasvattaa ja työskennellä tupakan kanssa? Tätä en usko vielä olleen.

125   No niin, minä olen tupakkaa vastaan. Minä olen tupakan käyttöä vastaan; jokainen uudestisyntynyt kristitty tulee olemaan; siinä kaikki, koska se on väärin. Me tiedämme sen, ja jopa lääketiede sanoo, että se aloitta useimmat kurkku- ja keuhkosyöpätapaukset. He sanovat: “Polttakaa suodatinsavukkeita.”

126   Haluan sanoa teille miehille ja naisille, jotka poltatte, että se on vain teidän pettämiseksenne. Kun te ostatte suodatinsavukkeita, teidän täytyy ostaa niitä enemmän, koska se päästää vain määräprosentin savua lävitse.

127   Kuulin tuon opetuksen ollessani Maailman Näyttelyssä Washingtonissa viime vuonna, kun nuo lääkärit, jotka olivat kaikkialta ympäri maailman selittivät sitä siellä; sanoen, että teillä ei voi olla savua ilman tervaa. Ja, jos savu tulee lävitse, te saatte tervaa. Ja he sanoivat: “Älkää antako kenenkään pettää itseänne suodatinsavukkeilla, sillä voidaksenne tyydyttää tupakankaipuunne, te tulette polttamaan kaksi tai kolme yhden asemesta.” Se on vain myyntikikka radiossa ja televisiossa.

128   Mutta työskennellä tupakan kanssa tai kasvattaa tupakkaa. Te Kentuckylaiset veljet, jotka kasvatatte tupakkaa… Sallikaa minun sanoa yksi asia: Jos sen tekeminen tuomitsee teidät, niin älkää silloin tehkö sitä, koska minä en haluaisi valmistaa mitään mikä auttaisi jotakin toista kuolemaan. On väärin antaa naapurille väkevä ryyppy, silloin on myös väärin valmistaa väkevä ryyppy. Mutta sallikaa minun sanoa jotakin muuta nyt. Niin pitkälle kuin on kysymys sen kasvattamisesta…

129   Tupakkaa, tiedättehän, nikotiinia käytetään myös lääketieteessä. Ja tiesittekö te, että kasvattaessanne viljaa, siitä tehdään viskiä, että vehnästä ja ohrasta tehdään viskiä? Niin se on. Hyvä on. Näettehän, te ette tiedä mihin he tulevat käyttämään sitä.

130    Mutta nyt, kasvattaessamme maissia, me voimme ajatella siitä valmistettavan maissi-hiutaleita ja ruokaa ihmisille, maissileipää ja niin edelleen; mutta he valmistavat myös päihdyttäviä juomia siitä, joten te ette tiedä mitä tehdä.

131   Ja te kasvatatte liljoja puutarhassanne. Tiedättekö mitä he tekevät liljan kanssa? He valmistavat siitä oopiumia. Tiedättekö mitä he tekevät salaatin kanssa? He tekevät sen kanssa samoin, oopiumia on myöskin salaatissa. Oletteko koskaan syöneet salaattia ja panneet merkille kuinka teistä tuntuu rauhalliselta hetken aikaa? Sen aiheuttaa siinä oleva oopiumi. Tiedättekö, että sitä on myös sipulissa? Aivan varmasti. Niinpä te näette, että se riippuu siitä mitä varten te teette sitä.

132   Mutta sallikaa minun sanoa tämä kristittynä veljenä kristitylle veljelle: Jos teillä on tupakka viljelys, niin myykää se jollekin muulle, ja yrittäkää viljankasvatusta. Uskoisin, että niin olisi parempi, koska ilman epäilystä he kasvattavat sitä…

 Mieheni oli naimisissa alkoholistin ja avionrikkojan kanssa…

 Minulla oli tämä; kerroin teille mistä se oli, se oli kaupungin ulkopuolelta.

Nainen Ilmestyskirja 12… Sekin oli jo. Minulla on tämä kysymysnippu. Katsokaamme nyt. Se oli viimeinen; sain vastattua niihin. Katsokaamme nyt.

  414 Veli Branham, meillä on kaksi lasta, jotka käyvät seurakunnassa, jota hallitsee naissaarnaaja. Me tiedämme, että hän on poissa sanasta. Lapsemme ovat tämän voimakkaan vaikutuksen alaisia. Millä tavalla meidän tulisi kertoa heille tästä erehdyksestä?

133   Kerroin teille aikaisemmin. Vastasin siihen. Käsitelkää se hellävaraisesti. Mitä te sanoisitte, jos minä… Tiedän, että tuo henkilö istuu täällä. Mitä te sanotte, jos minä uskon tietäväni kuka tuo nainen on ja voin kertoa teille?

  415 Tuleeko tuhatvuotisvaltakunnan hallitus olemaan tuhannen vuotta tai vain jokin laskettu aika?

134   Se oli tänä aamuna. Se on tuhannen vuotta. Hyvä on.

Veli Branham, ongelma… Kyllä, se on jo ollut. Vehnä ja lusteet, muistattehan.

 Uskon, että olemme tulossa loppuun. Minä olen ehkä pannut nipun näitä takaisin… Katsokaamme nyt. Sama asia.

Veli Branham, minä olen kuuden mukavan lapsen äiti ja mieheni haluaa minun menevän töihin joksikin aikaa auttaakseni taloudellisesti. Tulisiko minun mennä? Myöskin haluan sinun rukoilevan, että Jumala antaisi minulle uskon kuten Aabrahamilla ja Danielilla ja noilla heprealaislapsilla oli? Tulisiko kristityn kasvattaa tupakkaa? Minä menin juuri sen lävitse.

  416 Veli Branham, onko vaarin naisen ajella karvoja sääristään?

135   Näenkö minä näkyjä? Sanotaanko siinä niin? Minä en voi… Minä en tiedä. Minä tulen jättämään sen sinulle itsellesi.

Onko vaarin rajoittaa perhettä? Merkitseekö se täydellisen syntyvyyden säännöstelyn harjoittamista?

136   Vastasin tähän tietenkin henkilökohtaisesti. Katsokaamme nyt.

  417 Jos nainen on, ollessaan synnissä, ottanut avioeron ja mennyt uudelleen naimisiin…

137   Vastasin siihen. Muistattehan, sanoin, että “Jättäkää avioerotapaukset kunnes…”

Minulla on ystävä jota rakastan kovasti. Hänellä on ollut muutamia nauhoja ja kirjeitä joiden en usko puhuneen hänelle. Todellisuudessa arvelen etten haluaisi menettää hänen ystävyyttään. Mitä minun tulisi tehdä?

138   Puhu hänelle rakkaudessa. Uskon vastanneeni siihen, mutta älkää yrittäkö väkisin työntää mitään kenellekään. Olkaa vain suolaiset, niin että he kaipaavat olla teidän kaltaisianne.

 Veljet, sisaret, uskon vastanneeni näihin.

Veli Branham, ole hyvä ja selitä nuo viisi tyhmää neitsyttä. Tiedän vastanneeni siihen. Se on kirjoitettu punaiselle paperille. Uskon meidän… Minulla oli tuo. Uskon, että olen vastannut näihin kaikkiin. Ylistys Herralle. Katsokaamme nyt. Suokaa anteeksi hetkinen.

  418 Kallis Jumalan profeetta, Markuksen 16:18 minä… osa panna kätensä sairasten päälle… minä olen käärmeen käsittelijöiden keskuudessa. Mitä sanot siitä?

139   Se on hyvä kysymys. Jos olette käärmeenkäsittelijoiden keskuudessa, ja he sanovat Markuksen 16… Tietenkin! Minä uskon, että Raamattu tarkoittaa juuri sitä mitä se sanoo. Minä uskon, että jos me yritämme kiusata Herraa johonkin, niin me saamme vastata siitä. Mutta minä en usko Jumalan tarkoittavan, että te tuotte minulle pullon arsenikkia, nähdäksenne voinko juoda sen ja todistaakseni teille, että minulla on uskoa; sen enempää kuin uskon, että se olisi oikein teidän tuoda minulle käärmettä, ja antaa minun nostaa se ylös, näyttääkseni teille, että minulla on uskoa ja, että voin voittaa sen myrkyn. Minä en usko, että se on niin.

140   Minä uskon, että jos minä olisin vedessä kastamassa ihmisiä, tai tekemässä Herran työtä, tai ulkona viidakossa, ja käärme purisi minua, niin minä tulisin jatkamaan suoraan edelleen Herran Nimessä. Minä uskon, että se on se mitä se tarkoittaa.

141   Nyt, jos teidän täytyy ottaa… Katsokaa mitä teette sen kanssa…kallis henkilö kuka oletkin… Muista tämä. Tarkkaa kuinka se tehtiin Raamatussa. En myöskään usko sitä, jos te yritätte sanoa: “Kunnia, kunnia, kunnia”… Älkää kiusatko Jumalaa puhuaksenne kielillä, vaan antakaa Hengen puhua kauttanne. Ymmärrättekö?

142   Minä en usko Jumalan kiusaamiseen, tai, että mitään yritetään väkisin. Aivan niin kuin sanoin hetki sitten… Me odotamme Henkeä; se tekee sen.

143   Nyt tarkatkaa, Paavali oli keräämässä risuja nuotioon siellä saarella. Ja hän oli kahleissa, ja käänne, ehkäpä mamba… sen puraisu on kuolettava; hänen olisi tullut kaatua maahan nopeasti ja kuolla. En tiedä yhtään muuta käärmettä, joka tappaisi teidät niin nopeasti kuin mamba.

144   Sanokaamme, että se oli mamba, jonka hän nosti ylös. Sen purema on kuolemaksi ja teillä on vain muutama hengenveto jäljellä. Kun mamba puree teitä… Tai kobra, niin teillä on fifty-fifty [50% & 50%] mahdollisuus seerumin avulla elää, jos se on musta kobra. Jos on kysymys keltaisesta kobrasta, niin mahdollisuutenne ovat 80 % kuolla ja 20 % elää; mamban kanssa teillä ei ole yhtään prosenttia mahdollisuutta elää. Te olette yksinkertaisesti kuollut, siinä kaikki, koska teillä ei ole kuin muutama henkäys jäljellä. Se halvaannuttaa hermojärjestelmän ja verisysteemin ja kaiken muun ja te olette mennyttä.

145   Mutta, kun tämä mamba puri Paavalia käteen, he sanoivat: “Tuo mies on paha mies, ehkäpä murhaaja. Vaikka hän pelastuikin merestä, ei hän voinut paeta kuolemaa. Tuo jumala kostaisi hänelle sen, että hän oli murhaaja.”

146   Paavali katsoi tätä käärmettä, joka riippui hänen kädessään ja vain ravisti sen pois. Hän ei ollut ollenkaan kiihtynyt ja sanonut: “Oi, Herra, auta minua tekemään se.” Ei! Hän katsoi sitä ja ravisti sen tuleen ja jatkoi risujen keräämistä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

 He sanoivat: “ Hän on kuoleva minuutin kuluttua, koska, kun tuo käärme puree, te olette mennyttä.” Aika kului umpeen, eikä Paavali turvonnut tai kuollut eikä, sillä ollut mitään vaikutusta. Silloin he muuttivat sen ja sanoivat: “Hän on jumala, joka on tullut alas miehen muodossa.” Näettekö?

147   Hän ei koskaan sanonut: “Tuokaa minulle tuo käärme,” vaan käärme puri häntä. Hän ei milloinkaan kiusannut Jumalaa, mutta hänellä oli usko Jumalaan selviytyä tuosta käärmeen puremasta. Näettekö te mitä tarkoitan?

148   Niinpä, kuka sitten oletkin, sinä, joka olet käärmeenkäsittelijöiden keskuudessa,… No niin, jos he tahtovat käsitellä käärmeitä, niin se on heidän asiansa. Minä vain en näe sitä sillä tavalla.

149   Nyt te sanotte: “Mutta noilla ihmisillä on uskoa.” Minä en sano, että heillä ei ole uskoa, kun he polttavat itseään asetyleeni lampuilla ja muuta senkaltaista, mutta se ei vielä todista Jumalaa.

150   Olen nähnyt intiaanien tekevän tulen, metrin levyisen ja noin neljäkymmentä metriä pitkän, jota he tuulettavat lehvillä kunnes se on valkohehkuinen, eivätkä he ole mitään erikoismiehiä, vaan maanviljelijöitä. He riisuvat kengät jalastaan ja papit siunaavat heidät vuohen verellä – sitten he ottavat pieniä kalastuskoukkuja ja työntävät niitä nahkaansa kaikkialle ja suuhunsa, kunnes se on yksi suuri sotku. He ottavat suuria kalastuskoukkuja joissa riippuu vedellä täytettyjä joulukuusenkoristeiden kaltaisia palloja ja työntävät niitä lihaansa (te voitte kuvitella miltä se tuntuu työntää sisään ja vetää ulos) ja sitten he kävelevät tuon kuuman tulen lävitse, joka ei ole enää punainen, vaan valkohehkuinen – kävelevät sen lävitse ja kääntyvät ympäri ja kävelevät takaisin, eikä heidän jaloissaan ole edes kärventynyttä paikkaa. Eivätkä he edes usko meidän Jumalaamme.

 He palvovat riivaajia. Näettehän? Niinpä se ei merkitse mitään. Pysytelkää vain poissa… Olkaa vain lempeitä, nöyriä kristittyjä, eläen oikeata elämää, ja Jumala tulee huolehtimaan lopusta.

  419 Veli Branham, mitä tulevat saarnaajat saarnaamaan, jotka eivät mene Morsiameen? Heidän sanomansa on nyt, Pyhä Henki, vesikaste, ja pelastus, mitä he tulevat saarnaamaan, jos he eivät mene morsiameen?

151   No niin, tiedättekö mitä mahdollisesti tulee tapahtumaan? Minä sanon tämän nyt. Minä en voi todistaa tätä, mutta he tulevat yksinkertaisesti jatkamaan saarnaamistaan aivan niin kuin he tekevät nyt, ja ihmiset ajattelevat pelastuvansa; ja Morsian tulee olemaan poissa.

  420Onko oikein Sanan mukaan harjoittaa syntyvyyden säännöstelyä?

152    Minä kerroin teille vastaavani siihen yksityisesti. Te joilla on näitä kysymyksiä, tulkaa tapaamaan minua yksityisesti.

Kallis veli Branham: ja sinä tiedät, että kirjoitukset sanovat… Kyllä, se oli jo.

Veli Branham, kerran meidän nimemme pantiin kirjaan erään… Kyllä, sekin oli. Se koski sitä kuinka he ottivat sen pois, ja tekivätkö he väärin?

  421 Kannatatko sinä syntyvyyden säännöstelyä?

153   Ei, minä en voi kannattaa sitä. Ei koskaan! Ymmärrättehän?

  422 Onko Seitsemäs Enkeli, josta puhutaan Ilmestyskirja 10:ssä, sama henkilö kuin Elia Malakia neljässä?

 Vastasinko tähän? Se ei kuulosta siltä kuin olisin vastannut siihen.

154   Kyllä, se on sama henkilö. Ilmestyskirja 10 on seitsemännen enkelin Sanoma, joka — Seitsemännen seurakuntajakson seitsemäs enkeli sanansaattaja on sama kuin Malakia 4.

 Onko syntyvyyden säännöstely…

155   Minulla on paljon kysymyksiä siitä. Minä panin nämä takaisin, en halunnut vastata niihin; haluan mieluummin tavata teidät yksityisesti.

  423 Missä me löydämme, että Nooa saarnasi 120 vuotta ja rakensi arkin 120 vuodessa? Vastasinko minä siihen?

156   Sukupolvi, ihmiselle määrätty aika maan päällä oli 120 vuotta, ja Nooalta otti tuon ajan rakentaa arkki, joka käsitettiin sukupolveksi tuona päivänä. Sata kaksikymmentä vuotta oli ihmiselle määrätty aika. Ja hän saarnasi… Genesis [1. Moos. ] 6:3 mukaan hän saarnasi tuolle sukupolvelle, joka oli 120 vuotta, Nooan aikana. Hyvä on. Katsokaamme nyt.

 424 Malakia 4:ssä, tämän Elian tulee kääntää isien sydämet lapsiin, ja sitten lasten sydämet isiin. Onko tämä sama henkilö?

157   Kyllä, sama henkilö. Hyvä on. Oh, odottakaapa hetkinen. Ei! Suokaa anteeksi, olen pahoillani. Näettekö kuinka Pyhä Henki palautti sen minulle? Ei! Minä ajattelin…

158   Siellä Malakia 3:ssa sanotaan, Minä lähetän sanansaattajani kasvojeni edellä,” joka oli Elia. Malakia 4:ssä se kääntyy jälleen ympäri ja sanoo: “Katso, Minä lähetän Elian.”

 Malakia 3:ssa, Hänen tuli lähettää sanansaattaja Herran Jeesuksen kasvojen edellä, joka oli Johannes. Kuinka moni ymmärtää sen? Malakia 4, kun tämä Elia tulee, niin välittömästi hänen Sanomansa jälkeen on Herran tulemus ja maan uudistaminen.

159   Ja huomatkaa, tehdäksemme sen varmaksi nyt, että se ei ole… Mutta kuinka Pyhä Henki kirjoittikaan sen tämän profeetan kautta, Hän sanoi: “Hän tulee kääntämään isien sydämet (ensin) lapsiin.” Näettekö? Se oli Johanneksen ensimmäinen tuleminen. Hän käänsi isien sydämet, vanhat patriarkalliset isät, lasten Sanomaan, joka oli uusi sukupolvi silloin, Jeesus, tuossa sukupolvessa. Sitten ja on yhdys-sana, se sitoo yhteen lasten sydämet takaisin isiin, mikä merkitsee, että tämän päivän Sanoma tulee kääntämään lasten sydämet tässä seurakuntajaksossa takaisin alkuperäiseen Helluntai uskoon, joka oli alussa.

160   Niinpä ne tulevat olemaan kaksi eri henkilöä – yksi sanansaattaja, mutta se erottelee siinä ensimmäisen sanansaattajan, Johanneksen ja toisen sanansaattajan Elian, tulemuksen.

Minun mieheni ja nuorin poikani eivät usko… Kyllä, se oli jo. Tiedän sen, koska nuo henkilöt ovat kirjoittaneet nimensä siihen. Muistan puhuneeni heille jälkeenpäin siitä.

  425 Kuinka me voimme löytää Herran tahdon? Tulisiko meidän muuttaa kotimme Jeffersonvilleen, Indianaan? Voiko henkilö olla kristitty, ja olla pitämättä värillisistä ihmisistä? Eikö Jumala halua heitä kohdeltavan kuten meitä, koska he ovat tummia väriltään? Mitä sinä ehdottaisit tästä? Uskotko sinä rotujen tasa-arvoisuuteen vai erotteluun?

161   Minä uskon tasa-arvoisuuteen. Minä uskon, että mies… Huolimatta siitä mikä hänen värinsä on tai kuka hän on, hän on mies aivan kuten minäkin. Aivan tarkalleen. Ja minä uskon, että jos he vain jättäisivät nuo värilliset ihmiset rauhaan, ja nuo kommunistit eivät menisi sinne ja innoittaisi heitä…

162   No niin, todelliset aidot värilliset ihmiset, siellä on aito joukko uudestisyntyneitä, jumalisia pyhiä noissa ihmisissä. Kyllä, todellakin. Vain sillä, että minun ihoni on valkoinen ja heidän tumma, ei ole mitään merkitystä minulle. Hän on minun veljeni, jos hän on Kristuksessa.

163   Se on miksi olen erimieltä afrikaansien sanomasta; he eivät edes uskoneet, että noissa ihmisissä oli sielua. Se on miksi minusta ei pidetty siellä. Minä sanoin: “Tuo mies on mies kuten minäkin. Hänellä on samat oikeudet ja sama etuoikeus kuin minullakin on. Hänen ihonvärillään ei ole mitään merkitystä minulle tai kenellekään, joka on syntynyt uudestaan Jumalan Hengestä.

164   Mutta minä sanoin: “Jos he olisivat jättäneet nuo värilliset ihmiset rauhaan, he eivät koskaan olisi saaneet tällaista innoitusta.” Ja minä sanon sen tästä saarnatuolista… Meillä on paljon värillisiä ihmisiä, jotka tulevat tänne. (En usko, että täällä on ketään tänä iltana.) Mutta meillä on paljon värillisiä ihmisiä, jotka tulevat tänne tähän seurakuntaan, ja veli, ja he ovat aivan yhtä tervetulleita kuin kuka muu tahansa. He ovat minun veljeni ja sisareni.

165   Ja jotkut hienoimmista ihmisistä joita elämässäni olen tavannut, ovat noista värillisistä ihmisistä. Sitten jotkut heistä ovat luopioita aivan kuten jotkut valkoiset, keltaiset tai ruskeatkin ihmiset. Kyllä, tosiaankin.

166   No niin, minä en usko seka-avioliittoihin. Minä uskon ettei valkoisen miehen tule naida värillistä tyttöä, tai värillisen tytön naida valkoista miestä, tai keltaisen naida värillistä tai valkoista tai… Minä uskon, että ruskeat, mustat ja valkoiset ihmisrodut ovat kuin Jumalan kukkatarha, ja minä en usko, että niitä tulisi risteyttää. Minä uskon, että Jumala teki heidät sellaisiksi, ja uskon, että heidän tulisi pysyä sellaisina.

167   Se tuntuu minusta hassulta, kun näen jonkun kauniin värillisen tytön, joka on järkevä ja mukavan näköinen, ja niin kaunis kuin nainen vain voi olla, haluavan… Miksi hän haluaisi mennä naimisiin valkoisen miehen kanssa ja saada mulatti-lapsia? Miksi järkevä värillinen tyttö haluaisi sekaantua sellaiseen? Ja kuinka haluaisi hieno värillinen mies mennä naimisiin valkoisen naisen kanssa ja saada mulatti-lapsia?

168   Minä uskon, että teidän tulisi pysyä aivan sillä tavalla kuin me olemme. Me olemme Kristuksen palvelijoita. Ja, jos Hän teki minut mustaksi, minä olisin onnellinen ollessani musta mies Jumalalle. Jos Hän teki minut keltaiseksi, minä olisin onnellinen keltainen mies Kristukselle. Jos Hän teki minut valkoiseks