64-0119 SHALOM
(Shalom)
Phoenix, Arizona, USA, 19.1.1964

¹       Olemme juuri availemassa uudenvuoden kokouksiani. Tämä on ensimmäinen todellinen kampanjani uudenvuoden jälkeen. Oi, minulla oli muutamia iltoja kotona, sitten olin siellä alhaalla Fort Huachucassa. Niinkö te sen lausutte? En voi ymmärtää, miten te voitte tavaatte Huachucan h-kirjaimella. [Tyhjä kohta nauhassa.]

²       Meillä ei tule olemaan mitään peruutuspeili-toimintaa. Peruutuspeilistä te vain katsotte taaksepäin ja te näette, missä olette olleet. Me katsomme eteenpäin nähdäksemme, minne me olemme menossa, näettehän. Se mikä on menneisyydessä, Paavali sanoi: “Unohtaen asiat, jotka ovat menneet, minä ponnistelen kohti korkean kutsumukseni päämäärää Kristuksessa.” Ja niin me haluamme tehdä. Miehenä, me voimme katsoa taaksepäin viisitoista, kuusitoista vuotta sitten, kun tulin Phoenixiin ensimmäistä kertaa, ja me voimme nähdä monien asioiden tapahtuneen, hyvien ja pahojen, jotka kaikki menevät Tuomiolle ja ovat Jumalan käsissä. Mutta se, minne minä nyt katson eteenpäin, on se, mitä tulen tekemään Valtakunnan hyväksi tänä tulevana vuotena tehdäkseni enemmän, kaiken sen, minkä voin Jumalan Valtakunnan puolesta.

³       Nyt tänä iltapäivänä haluan puhua tämän uuden vuoden Sanoman Seurakunnalle Kristuksessa, ja sitten huomenillalla tulemme aloittamaan sairaiden puolesta rukoilemisen. Ja me tulemme antamaan rukouskortteja… Luulisin, että kokous alkaa kello seitsemän, seitsemän kolmekymmentä, joten teidän on parasta olla täällä noin kello kuudelta, tai neljännestä yli, saadaksenne rukouskorttinne, niin ettei se häiritse varsinaista kokousta.

⁴       Me haluamme kiittää tämän Ramadan johtoa siitä, että he ovat antaneet tämän rakennuksen käyttöömme tätä kokousta varten ennen tätä konventtia. Herra siunatkoon heitä.

⁵       Ja nyt jos haluatte mennä Kirjoituksissa sinne, mistä tulen lukemaan, niin tulen lukemaan Jesajan 60. luvusta 1. ja 2. jakeen. Ja Psalmi 62:1-8. Psalmi 62:1-8, ensin.

Totisesti minun sieluni odottaa Jumalaa, Häneltä tulee minun pelastukseni.

Hän yksin on minun kallioni ja minun pelastukseni, Hän on minun puolustukseni, minua ei tulla suuresti horjuttamaan.

Kuinka kauan te kuvittelette tekevänne ilkityötä ihmistä vastaan? Te tulette kaikki surmatuiksi, te olette oleva kuin murtuva muuri, ja niin kuin horjuva aita.

He vain pitävät neuvoa syöstäkseen hänet alas erinomaisuudestaan: he iloitsevat valheissa, he siunaavat suullaan, mutta he kiroavat sisäisesti. Selah.

Minun sieluni, odota yksin Jumalaa, sillä Häneltä minä odotan kaikkea.

Hän yksin on minun kallioni ja minun pelastukseni, Hän on minun puolustukseni, minä en ole horjuva.

Jumalassa on minun pelastukseni ja minun kerskaukseni, Jumala on minun väkevyyteni kallio ja minun pakopaikkani.

Luottakaa häneen kaikkina aikoina te ihmiset, vuodattakaa sydämenne hänen eteensä, Jumala on meidän pakopaikkamme. Selah.

⁶       Minä pidän siitä tavasta, kuinka Daavid puhuu “kalliosta”. Te huomasitte sen niin monta kertaa, “Jumala on minun kallioni”. Tiedättekö mihin kalliolla viitataan Raamatussa? Kallio on “ilmestys”.

⁷       Samoin kuin Pietarin sanoi: “Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.”

⁸       Hän sanoi: “Siunattu olet sinä Simon, Joonan poika, ja tälle kalliolle, tälle ilmestykselle…” Jumala paljasti sen hänelle. “Liha ja veri ei ole koskaan paljastanut tätä, vaan Minun Isäni, joka on Taivaassa. Ja tälle kalliolle, tälle ilmestykselle, Minä tulen rakentamaan Seurakuntani.”

⁹       Ja Daavid tässä huutaa: “Jumala on minun kallioni, minun ilmestykseni!”

¹⁰   Nyt Jesajan 60. luvusta, l. ja 2. jae.

Nouse, loista, sillä sinun valkeutesi on tullut, ja HERRAN kirkkaus on noussut yllesi.

Sillä, katso, pimeys on peittävä maan, ja kokonaispimeys ihmiset, mutta HERRA on nouseva yllesi, ja hänen kirkkautensa on oleva nähtävissä ylläsi.

¹¹   Rukoilkaamme. Herra Jeesus, miettiessämme näitä Sanoja me aloittamme nyt tämän kokouksen Sinun kunniaksesi. Siunaa meitä, Isä, me pyydämme Jeesuksen Nimessä. Aamen.

¹²   Nyt aiheenani tänä iltapäivänä on yksi sana: Shalom . Hepreankielessä se merkitsee “rauhaa”. Rauhaa, tai se on tervehdys, se on “rauha teille”, tai niin kuin “tervetuloa”, “hyvää huomenta”, tai minkälainen tervehdys tahansa. Tuolla pääsanalla hepreankielessä on moniakin merkityksiä, mutta ne kaikki koskevat samaa asiaa: “rauhaa”.

¹³   Kun olemme kasvotusten tämän uudenvuoden kanssa, me olemme kasvotusten, niin kuin olen lukenut, sekä pimeyden että Valon kanssa. Me näemme kuinka Daavid täällä puhuu ja sanoo: ’’Luottakaa Herraan. Pankaa luottamuksenne Häneen.” Jesaja sanoi: “Kokonaispimeys on tulossa näiden ihmisten ylle, mutta Seurakunnan tulee nousta ja loistaa Valon kirkkaudessa.”

¹⁴   Niinpä me kohtaamme tämän vuoden samalla tavoin kuin kaikki muutkin vuodet: katuen menneitä virheitämme ja katsoen eteenpäin Kristuksen Valon ihanaan tulevaisuuteen. Epäilemättä, jos elämme tämän vuoden, tulemme huomaamaan monia virheitä, joita olemme tehneet, ja me odotamme sitä, koska niin aina on ollut. Me elämme keskimääräisyyden lain mukaan täällä tässä elämässä. Mutta me olemme niin iloisia siitä, että meillä on Välimies, joka istuu Jumalan oikealla kädellä esirukoillakseen. Kun me olemme halukkaat myöntämään virheemme ja sen, että me olemme tehneet väärin, silloin Hän antaa ne anteeksi. Hän on täynnä armoa ja laupeutta antaakseen anteeksi meille nuo virheet.

¹⁵   Tämä kokonaispimeys, haluan puhua siitä ensin, kuinka sitä on niin paljon maailmassa tänään, ja kuinka se lisääntyy pimeämmäksi ja pimeämmäksi koko ajan. Joka vuosi me näemme, kuinka maailma tulee pimeämmäksi, hengellisesti puhuen, koska he haparoivat pimeässä. On yhä enemmän syntiä. Me vain kuljemme sen lävitse, mitä meillä on, presidentin salamurha, ja niin edelleen, ja ihmisiä murhataan tässä meidän maassamme. Me emme olisi voineet ajatellakaan, että sellaista olisi tapahtunut nykyisen sivilisaation aikana, mutta meillä varmasti on sellaista, koska ihmisten yllä on kokonaispimeys. No niin, niille, jotka eivät halua sytyttää Valoa, voin vain sanoa yhden asian tulevaa vuotta koskien: te olette menevä pimeämmäksi ja pimeämmäksi sitä mukaa kuin vuosi kuluu.

¹⁶   Mutta niille, jotka tahtovat tänä uutena vuotena sytyttää Valon, teidän vuotenne on silloin muuttuva kirkkaammaksi ja kirkkaammaksi aina siihen täydelliseen päivään asti, jota me odotamme, Hänen ilmestymiseensä, jolloin kaikki pimeys on häipynyt pois. Ja siksi sanon tänään elävän Jumalan Seurakunnalle: “Shalom”, koska me olemme Hänen Valojansa. Jeesus sanoi: “Te olette maailman Valo.”

¹⁷   No niin, tämä profeetta sanoi: “Kokonaispimeys on tämän kansan yllä, maailman ihmisten yllä, kokonaispimeys.”

¹⁸   Oletteko muutaman viime vuoden aikana panneet merkille, jotkut teistä minun ikäisistäni miehistä ja naisista, kuinka joka vuosi näyttää siltä, kuin tulisi pimeämpää enemmän ja enemmän? Puhuin siitä eräänä päivänä ja sanoin vaimolleni: “Tiedätkö, näyttää siltä, että vuosien vieriessä ihmiset näyttävät alkavan mennä kauemmaksi ja kauemmaksi pois siitä todellisesta asiasta, jota lähemmäksi ja lähemmäksi heidän pitäisi tulla.”

¹⁹   Olen huomannut sen ihmisten keskuudessa. Katsokaa ulos kaduille ja te näette sen enimmäkseen naisten keskuudessa, tarkatkaa heidän mielitekojaan, ja mitä he haluavat tehdä ja kuinka he muuttavat kantaansa koko ajan. Miehet tulevat enemmän naisten kaltaisiksi, ja naiset tulevat enemmän miesten kaltaisiksi, ja näyttää kuin ei olisi mitään tapaa pysäyttää sitä. Kuljen kautta kansakunnan ja saarnaan tuota asiaa vastaan ja tullessani takaisin seuraavana vuonna, on pahempaa kuin silloin, kun aloitin. Nuo ihmiset tahtovat tehdä oikein, mutta on jotakin, mikä ei anna heidän toimia oikein. Se yksinkertaisesti tunkeutuu heidän päälleen ja pakottaa heidät siihen. On kuin koko maan yllä olisi raskas, pimeä sumu. Ei vain Phoenixissa vaan kaikkialla yli maailman, haparointi näyttää lisääntyvän pimeydessä, joka tulee kokoajan tiheämmäksi ja tiheämmäksi ja yksinkertaisesti tukahduttaa pois todellisen miehekkyyden, todellisen naisellisuuden. Puhun luonnollisista asioista.

²⁰   Ja näyttää kuin se olisi tulossa yhä enemmän ja enemmän seurakuntiin. Ja sitten kun te nousette ylös ja sanotte jotakin sitä vastaan, silloin he tuomitsevat teidät sen tekemisestä. Näettekö, te voitte nähdä sen tulevan, ja sitten kun te puhutte sitä vastaan, joku väärin sen ymmärtää. Joskus naiset ymmärtävät sen väärin, miehet ymmärtävät sen väärin ja ottavat väärän asenteen.

²¹   Joskus miesten, hyvienkin miesten, täytyy suvaita sen kaltaisia asioita voidakseen säilyttää asemansa niissä uskonnollisissa riveissä, joihin kuuluvat, koska, jos he eivät sitä tekisi, heidät erotetaan, ja silloin he ovat yksin. Ja sitten kun on kerran erotettu jostakin ihmisryhmästä, on vaikeata päästä sisälle johonkin muuhun, koska he tietävät teidän kerran kuuluneen tähän toiseen ryhmään ja sanovat sitten: “Mitä siellä      tapahtui?” Silloin teidän on seistävä vakaumuksen takana ja mentävä eteenpäin yksin tai sitten kiellettävä vakaumuksenne. Niinpä ihmisistä se on todella vaikeaa.

²²   Ja näyttää siltä kuin olisi aika. että te ette näe tuollaista todellista miehekkyyttä, millaisia miesten tulisi olla. Minä… Jopa palatessamme nyt takaisin hengellisestä luonnolliseen, minä… Minusta se, että miehet käyttävät vaaleanpunaisia samettikenkiä ja kaikkea sen kaltaista, niin se näyttää minusta siltä, kuin miehet olisivat tulleet enemmänkin naisten kaltaisiksi. Ja naiset polttavat savukkeita, ja nyt heillä on sikarit ja he… ja he leikkaavat hiuksensa kuin miehet, ja näyttää siltä kuin tuo sirous, naisellisuus, se jokin olisi mennyttä, se on poissa. Ja todellinen miehinen mies on poissa, ja toisaalta näyttää siltä, kuin se kaikki, mitä hän ajattelee, olisi pahaa.

²³   Mielestäni on aivan samalla tavoin kuin oli alussa: “Kaikki ajatukset ihmisen sydämessä tulevat jatkuvasti olemaan pahoja.” Meidän televisio- ja radio-ohjelmamme ovat sensuroimattomia. Miehet voivat sanoa lähes mitä tahansa he vain tahtovat, jopa kiroilla ja kertoa likaisia kaksimielisiä vitsejä, joita ei yksinkertaisesti tulisi olla, joita ei tulisi puhua edes kapakassa. Kuitenkin he kertovat niitä televisiossa ja radiossa ja lähettävät sen suoraan ihmisten koteihin. Näyttää kuin kokonaispimeys peittäisi koko asian. Koko maailma näyttää tulleen saastutetuksi.

²⁴   No niin, vuosia olen yrittänyt ylläpitää tasoa, Jumalan Sanaa. Ja olen tänä vuonna päättäväisempi kuin koskaan elämässäni pitääkseni yllä tuota tasoa, seisoakseni oikein ja suoraan Sanan kanssa, näettehän. No niin, toivon, ettei kenenkään mieleen tule, että teen sen näyttääkseni sukkelalta. Jos niin on, silloin, veli, sisar, sinä olet varmasti väärässä. Teen sen, koska velvollisuudentuntoni sitoo minut Siihen. Minun on pysyttävä Sanan kanssa. Mitä tahansa Se sanookin, sanomatta henkilökohtaista tulkintaa Siitä, vain sanomalla Sen sillä tavalla. Nyt, voi olla joitakin, jotka voivat ehkä olla kykenevät tulkitsemaan Sitä ja he saavat Sen kuulostamaan vähän erilaiselta, mutta minä en voi tehdä sitä. Ainoa kieli, jonka tunnen, on, se, joka on kirjoitettuna Täällä. Se on juuri tällä tavalla.

²⁵   Nyt muutama… Siitä on nyt noin kolme vuotta, kun kotona, kotiseurakunnassani, Pyhä Henki puhui minulle ja sanoi: “Mene Tucsoniin, siellä on jotakin odottamassa.” Seisoin tällä korokkeella ja kerroin kaikille teille: “NÄIN SANOO HERRA, jotakin on aikeissa tapahtua.” Täällä luultavasti istuu satoja ihmisiä, jotka tietävät sen. Minä vain kerroin teille, mitä olin nähnyt. Tuo Sanoma on ääninauhalla: Mikä aika on, miehet? Näin enkelimuodostelman,  pyramidin kaltaisen, tulevan alas aivan Tucsonin pohjoispuolelle, ylös tähän suuntaan, pohjoiseen Tucsonista. Ja Ne puhuivat minulle jotakin, enkä tiennyt, mitä se oli. Ja eräänä päivänä siellä… Täällä istuu nyt miehiä, kaksi heistä, jotka olivat kanssani siellä, kun se tapahtui.

²⁶   Ja he ottivat valokuvan Siitä taivaalla. Se julkaistiin kuvalehdessä. Ajattelin, että minulla oli kopio. Minulla on. Siinä se on. Te näette sen tässä Life-lehden kopiossa aivan tarkalleen samalla tavalla kuin Pyhä Henki sanoi sen tulevan olemaan.

²⁷   Ja siellä seisoivat nuo seitsemän Enkeliä aivan yhtä luonnollisina, kuin te näette minut seisomassa täällä, ja ne käskivät minua palaamaan kotiini, ja että ne salaisuudet, joita uskonpuhdistajat kautta ajanjaksojen olivat jättäneet poimimatta ylös, Raamatun salaisuudet, joita Seitsemän Sinettiä pitivät sisällään, tultaisiin paljastamaan. Haastan kenet tahansa ottamaan nuo Seitsemän Sinettiä, tutkimaan niitä ja löytämään niistä jotakin vikaa. Näettekö? Näettekö? Koska se on annettu Jumalan innoituksen kautta.

²⁸   Ennen sitä saarnasin Seitsemästä Seurakunta Ajanjaksosta ja sitten piirsin ne taululle Tabernaakkelissani.

²⁹   Minun Oppini, en saarnaa Oppia täällä ulkopuolella, en mitään muuta kuin vain suuria evankelistisia perusasioita, koska olen veljien kanssa, jotka voivat olla eri mieltä kanssani, ja niinpä en puhu Siitä täällä ihmisten edessä. Minä vain yritän pysyä todellisissa Kirjoitusten perusasioissa, sellaisessa, minkä me uskomme. Mutta Tabernaakkelissani he nauhoittavat Sen. Jos haluatte Sen, te voitte saada Sen. Jos pastorinne ei halua teidän saavan Sitä, älkää ottako Sitä. Näettehän, se on teidän asianne.

³⁰   Mutta siellä, saarnatessani Seitsemästä Seurakunta-ajanjaksosta ja saatuani vahvistuksen Jumalalta, piirsin ne taululle, kuinka pimeys alkoi tulla sisälle seurakuntaan, Nikeassa, ja nuo seurakunnan enkelit, sanansaattajat. Sen on täytynyt olla oikein, sillä niin pian kuin olin piirtänyt ne, viimeisen seurakunta-ajanjakson aikana, sunnuntaiaamuna kello yhdeltätoista, tuo suuri Valo tuli alas rakennukseen melkein yhtä monen ihmisen edessä kuin täällä istuu. Se tuli alas ja se heijastui lepattaen sinne sivuseinälle kaikkien noiden ihmisten edessä, ja se piirsi nuo Seurakunta-ajanjaksot aivan tarkalleen samalla tavalla, kuin minä olin ne sinne piirtänyt. No niin, on satoja ja satoja todistajia todistamassa, että asia on juuri niin.

³¹   No niin, me käsitämme, että Jumala näyttää asioita taivaassa ennen kuin Hän näyttää niitä maan päällä. Niin kuin nuo viisaat miehet, jotka seurasivat tuota tähteä, ja niin edelleen. Taivaallinen merkki tapahtuu ensin, ja sitten maallinen vahvistaa tuon taivaallisen. Jumala toimii, työskentelee merkkien, merkkien ja ihmeiden kautta. Niiden tulee seurata uskovia kaikkialle. Juutalaiset etsivät aina merkkiä, koska he olivat Jumalan valittuja ja he odottivat merkkiä. “Näytä meille merkki, niin tulemme uskomaan.” Ja sitten kun nuo viisaat miehet tulivat kertomuksensa kanssa Kristuksen syntymästä, juuri uutena vuotena.

³²   Nyt me näemme, että kuu Raamatussa esittää seurakuntaa. Se näyttää valoa maan päälle auringon ollessa poissa. Ilmestyskirjan 12. luku todella selittää sen: “Nainen, kuu jalkojensa alla, aurinko päänsä päällä.” Ja kuinka auringon ollessa poissa, kun aurinko on mennyt toiselle puolelle, heijastaa kuu aurinkoa maan päälle. Seurakunnan tulee heijastaa Jeesusta Kristusta maailmalle Jumalan Pojan ollessa poissa. Me kaikki uskomme sen. Se on outo asia, paljon kun onkin ollut eroavaisuuksia.

³³   Mutta puhuin täällä, vuonna 1933 paavista, kuinka hän jättäisi paikkansa, lähtisi Roomasta ja tekisi vierailun Pyhään Maahan. Hän myös tulisi tänne. Ja on outo asia, että muutama yö ennen hänen lähtöään Roomasta, ensimmäistä kertaa koskaan historian aikana, tapahtui täydellinen kuunpimennys. Juuri niin, mitä se oli? Se varjostaa pois Pojan Valon heijastuksen. Siellä hän puhui eräälle ortodoksiselle isälle, ja he ovat kaikki samaa mieltä, että “paavi tekee tämän yhteyden vuoksi, hyvän naapurisuhteen vuoksi.” Joka luonnolliselle korvalle kuulostaa mitä ihanimmalta asialta, mitä voi tapahtua. Mutta hengelliselle korvalle, se on pimeyttä. Ja kuinka kirkot, me presbyteerit, metodistit, baptistit ja helluntailaiset voisimme koskaan liittyä yhteen senkaltaisen sotkun kanssa, kun tiedämme, että Raamattumme opettaa meille eri tavalla! Minusta on hämmästyttävä asia se, että Hengellä-täytetty mies voi istua noissa paikoissa ja sanoa: “Tuntuu niin hengelliseltä olla senkaltaisessa paikassa.” Minusta se on hirvittävää.

³⁴   No niin, luulen, että teillä on se täällä Phoenixissa. Jos joku… Kuinka monet ovat koskaan nähneet tuon piirtämäni kuvan Seurakunta-ajanjaksoista? Kohottakaa kätenne. Luulisin… Näettekö, kuinka Herra piirsi ne taivaalle tuona yönä? Aivan tarkalleen samalla tavalla, miten ne olivat piirretty siellä Tabernaakkelissa. Täydellisesti, tarkalleen sillä tavalla miten Pyhä Henki antoi sen innoituksen kautta kolme vuotta sitten Tabernaakkelissa, samalla tavoin se tapahtui siellä taivaalla. “Kahden tai kolmen todistajan suun kautta pitää jokainen sana tulla vahvistetuksi.” Pyhä Henki liikkui ensin innoituksen kautta, ja minä piirsin ne siellä puhujanlavalla. Sitten Hän tuli alas Itse ja vahvisti sen, kuinka Valo häviää pois, ja kuinka tämä Laodikean ajanjakso menee jälleen täydelliseen pimeyteen. Ja tässä Hän tulee alas ja vahvistaa sen kuussa juuri samaan aikaan kun kaikki kirkot ovat menossa yhteen, kirkkojen liitossa.

³⁵   Ei ihme, niin kuin Jesaja sanoi. “Kokonaispimeys on maan yllä, näiden ihmisten yllä.”

³⁶   Tiedän, että ei ole suosittua puhua organisaatiota vastaan, mutta se juuri on pedon merkki. Se on juuri se asia, joka kuljettaa meidät suoraan siihen. Se valmistaa kuvan pedolle. En sano sitä ollakseni vihainen. Sanon sen, koska se on Totuus, veljet. On tuleva päivä, kun Phoenix on nouseva esiin, ja ehkä minä olen mennyt pois, mutta te tulette tietämään, että se oli NÄIN SANOO HERRA. Se on totta. Ja kuinka suuri Pyhä Henki on vahvistanut nuo Sanomat ja ennalta kertonut asiat eikä ole koskaan, kertaakaan pettänyt. Ja miksi me haparoimme pimeässä? Miksi eivät ihmiset herää ennen kuin on liian myöhäistä? Yhtenä näistä päivistä on oleva liian myöhäistä, kun te jo olette ottaneet tuon merkin, ja sen jälkeen te ette voi tehdä sille silloin mitään, teidät on pyydystetty tuohon järjestelmään ja te olette merkityt tuon järjestelmän kanssa.

³⁷   Miksi ette tule Kristuksen luo, ole täytettyjä Jeesuksen Kristuksen Evankeliumin Valolla,. Hänen ylösnousemuksensa Voimalla, joka voi päästää teidät vapaaksi ja tehdä teistä kukkulalle asetetun kynttilän? Ei ole väliä sillä, kuinka pimeää tulee. Te sanotte: “Miksi meidän pitäisi tehdä se. Toiset heistä…” Kuulkaahan, juuri nyt on aika antaa sen loistaa, nyt kun on pimeintä. Valo loistaa silloin parhaiten, kun Se on pimeydessä. Meidän täytyy aina antaa Valon loistaa siellä, missä on pimeää.

³⁸   Profeetta sanoi: “Kokonaispimeys olisi tämän kansan yllä”, ja se on totisesti Totuus.

³⁹   Me näemme nyt, että kuu tehtiin heijastamaan valoa. Jumala näytti sen ensin taululla, seuraavaksi omalla Läsnäolollaan, sitten Hän näytti merkin taivaissa. Ja sitten paavi lähti Roomasta Palestiinaan; joka tavalliselle silmälle… Ihmiset kirkuivat ja lankesivat kasvoilleen ja palvoivat tuota miestä. Minulla ei ole mitään häntä vastaan sen enempää kuin mitä minulla olisi jotakin saarnaajaa vastaan, joka liittyy yhteen sen kaltaisen kanssa. Kyseessä on vain yksi ja sama henki.

⁴⁰   Näyttää siltä niin kuin tuo kokonaispimeys olisi laskeutunut ihmisten ylle, kunnes he ajattelevat, että ainoa asia, joka tulee tehdä, on käydä kirkossa ja olla melko hyvä henkilö, laittaa nimenne kirjaan, ja sitten jollakin salaperäisellä tavalla: “Jumala tulee kääntämään avainta, kun te kuolette, ja Hän muuttaa tuon hengen teissä ja ottaa teidät tykönsä.” Te olette erehtyneet. Kun te kuolette, niin sama henki kuin teidän päällänne on, samanlaisena te tulette ainiaan olemaan. Ja muistakaa, nuo fariseukset, saddukeukset ja niin edelleen, he olivat hyvin uskonnollisia ihmisiä.

⁴¹   Jumala on mustasukkainen Jumala. Hän on mustasukkainen. Hän haluaa vaimonsa puhtaana. Hän haluaa hänet neitsyenä, puhtaana neitsyenä. Hän ei halua, että hänessä on mitään maailmasta, pelkästään Hänen Sanansa, osa Hänestä. Meidän täytyy olla osa Sanasta. Ei osa uskontunnustuksesta, osa Sanasta! Ei osa seurakunnasta, osa Morsiamesta! Seurakunta on tuomittu, me tiedämme, että se menee ulkoisimpaan pimeyteen, mutta Morsian menee ylös.

⁴²   Nyt jos ihmiset vain voisivat herätä muutamaksi minuutiksi ja käsittää, kuinka suuri asia se on. Ylpeys saa sen aikaan. Ihmiset tahtovat toimia samalla tavoin kuin muukin maailma toimii. Te ette voi tehdä niin. Te ette ole maailmasta. Luuletteko te, että arkussa makaava nainen haluaisi tietää, onko hänellä hiuksissaan vesikampaus, tai miksi te haluaisitte sitä kutsua? Luuletteko jonkun naisen tai miehen kiinnittävän huomiota siihen, kuinka hän on pukeutunut, kun hän makaa arkussa? He eivät tekisi niin.

⁴³   Siitä syystä tänään on niin paljon asioita, joita meidän täytyy matkia, matkia naapureita tai jotakin Hollywoodin filmitähteä tai jotakin muotia tai sen kaltaista. Se johtuu siitä, että me emme ole vielä kuolleet Kristuksen ja Hänen Sanansa tähden. Mikä on vikana seurakunnilla? Me olemme pimeässä, me hapuilemme pimeässä. Sanottin, “Kansan yllä tulisi olemaan kokonaispimeys.” Kokonaispimeys on ihmisten yllä nyt!

⁴⁴   Mitä se kaikki merkitsee? Se merkitsee sitä, että kun maailma… Mikä sai tuon kuun häviämään näkyvistä? Maan varjo esti auringonvaloa heijastumasta maan päälle. Maailma joutui varjoon. Se on vikana seurakunnalla. Se on vikana presbyteereillä, metodisteilla, helluntailaisilla. Se on vikana meillä kaikilla. Maailma sulkee ulos sen Valon, jota meidän oletetaan heijastavan, se kääntää itsensä ympäri ja tulee sisälle Siihen, ja niiden ohittaessa toisensa, se heittää varjon sen ylitse.

⁴⁵   Ja maailma on tullut seurakuntaan kirkkokunnan nimessä, uskontunnustuksen nimessä, ja me olemme uskonnollisia ja olemme kaikkea sitä ja kaikkea tätä, mutta kuitenkin se kieltää Kristuksen ylösnousemuksen voiman, joka vahvistaa Hänen Sanansa, joka on profetoitu tätä päivää varten. Valoa voi olla ainoastaan Jumalan Sanan kautta. Me tiedämme sen. Jumala sanoi alussa: “Tulkoon valkeus” ja valkeus tuli sen Hänen Sanansa vahvistukseksi, jonka Hän oli puhunut.

⁴⁶   Pimeys, pimentyminen! Maailma tuli auringon ja kuun väliin pimentäen auringon heijastuksen kuun pinnalle. Se tarkalleen tapahtui luonnollisesti, tai hengellisesti. Niin kuin se tapahtui luonnollisesti, se ennakoi ja kertoi meille, että niin on tarkalleen tapahtunut.

⁴⁷   No niin, te näette, kuinka siinä on käyvä lopuksi. Monet teistä nuorista ihmisistä, teidän ei ainakaan tarvitse tulla liian vanhoiksi ennen kuin tulette näkemään sen, jos elätte vielä kolme tai neljä vuotta lisää.

⁴⁸   Tämä kuu nyt, me olemme Laodikean Seurakunta Ajanjaksossa. Kaikista seurakunta-ajanjaksoista Laodikean Seurakunta Ajanjakso oli viimeinen, penseä seurakunta-ajanjakso, Kristus oli seurakunnan ulkopuolella. Jokainen raamatunlukija tietää sen. Ilmestyskirja 3. Hän oli seurakunnan ulkopuolella yrittäen päästä takaisin sisälle, eikä koskaan sanottu, että Hän olisi päässyt sisälle. Mutta “kaikkia niitä, joita Hän rakasti, Hän nuhteli ja kuritti.” Sanoma nuhtelisi ja kurittaisi niitä, joita Hän rakasti. Nyt Hän kolkutti ja yritti päästä sisälle, pimeys oli sulkenut Sen ulkopuolelle juuri aivan niin kuin on tapahtunut. Se Valo, joka on loistanut, tullaan pian absoluuttisesti sulkemaan kokonaan ulos. Se on kaikki menevä sisälle muodostaakseen pedolle kuvan. Ja me tiedämme, mitä se merkitsee: on lopunaika.

⁴⁹   Alussa Jumala erotti valon pimeydestä, ja näin Jumala on uudestaan tekemässä. Jumala erottaa valon pimeästä. Alussa Hän sanoi: “Tulkoon valkeus.” Muistakaa nyt, Jumalan Sanan ulkopuolella ei voi olla mitään valoa, itse aurinko taivaalla on vahvistettu Jumalan Sana. Maan yllä oli kokonaispimeys, sumu ja usva, ja Jumala sanoi: “Tulkoon valkeus.” Mitä nyt, jos valoa ei olisi tullutkaan? Silloin ei olisi ollut mitään hyötyä, että Hän olisi puhunut. Mutta kun Hän sanoi: “Tulkoon valkeus”, ja valkeus tuli olemassaoloon, niin se vahvisti sen, että Hänen Sanansa oli oikein. Tuosta valkeudesta me elämme tänään.

⁵⁰   Ja ainoa Valo, joka meillä voi seurakunnassa tänään olla, on se, minkä Jumala vahvistaa Valoksensa tälle sukupolvelle.

⁵¹   Kullekin sukupolvelle oli jaettu niin ja niin paljon, jotka tapahtuivat heidän päivinänsä. Me kaikki tiedämme sen. Profeetat tulivat näyttämölle. Herran Sana tuli profeetoille, ja he ymmärsivät Sen. Näkijä Vanhassa Testamentissa merkitsee “erästä, jolle Jumalan Sana on paljastettu.” Ja he tietävät sen, koska hän ennalta tietää tulevat asiat. Silloin Herran Sana tuli heille jokaisen ajanjakson aikana.

⁵²   Jeesus sanoi Johannekselle, Johanneksesta: “Hän oli kirkas ja loistava, hetkisen kestänyt valo.” Miksi? Koska Jesaja seitsemänsataa kaksitoista vuotta ennen hänen syntymäänsä oli sanonut: “On oleva erään ääni, joka huutaa erämaassa.” Malakian 3. luku sanoo: “Katso, Minä lähetän sanansaattajani kasvojeni edellä, jotta hän valmistaisi tien Minun eteeni.” Näettekö, hän oli tuon Sanan vahvistaminen. Tuo Sana, joka oli luvattu tuota päivää varten, hän oli tuo valo, koska hän sai tapahtumaan juuri sen Sanan, jonka Jumala oli puhunut hänestä.

⁵³   Ja kun Jeesus tuli, Johannes sanoi: “Minun täytyy nyt vähentyä näkyvistä, Hänen täytyy tulla esiin.” Ja Hän oli valo. Koko matkan ajan, kautta aikakausien, kuinka Jumala puhuikaan tuon hetken tulemisesta!

⁵⁴   Miten nuo papit saattoivatkaan epäonnistua näkemään Sitä? Miten he epäonnistuivat? Miten nuo fariseukset ja saddukeukset eivät voineet nähdä Sitä? Hän sanoi: “Tutkikaa Kirjoituksia, sillä te ajattelette, että teillä on Niissä Iankaikkinen Elämä, ja Ne juuri todistavat Minusta.” Kuinka he saattoivat olla näkemättä Sitä, veljet? Koska oli profetoitu, että he tulisivat tekemään niin.

⁵⁵   Ja niin on tänäänkin, tuo kokonaispimeys tulee ihmisten ylle, ja tässä me olemme! Jumala on jakanut Sanansa julkituotavaksi tälle päivälle, ja Se on ainoa Valo, joka meillä on, ja Jumala on antava jonkun julkituoda tuon Sanan. Hän lupasi sen, ja Hän työskentelee aivan tarkalleen samalla tavoin kuin Hän on aina toiminut sen kanssa.

⁵⁶   Hän ei ole koskaan muuttanut työskentelykaavaansa. Hän profetoi sen, mikä tulee tapahtumaan, ja Hän lähettää jonkun alas ja vahvistaa sen. Ja se menee miljoonien päiden yli, koska pimeys peittää maan tuohon aikaan. Ja ihmiset rakastavat pimeyttä enemmän kuin he rakastavat Valoa, koska pimeydessä on paljon nautintoja.

⁵⁷   Näin äskettäin erään hollywoodilaisen näytelmän, jossa sanottiin: “Elämä alkaa sen jälkeen, kun aurinko laskee.” Silloin kuolema alkaa, kaikki nämä yökerhot ja paikat, missä he ajattelevat elävänsä. He kuolevat.

⁵⁸   Jumala alussa erotti valon pimeydestä. Hän on aina tehnyt niin. Mitä Hän tekee? Hän työntää sen pois tulossa olevan valon avulla. Hän työntää pimeyden maapallon toiselle puolelle.

⁵⁹   Ja juuri tarkalleen niin on nyt tapahtumassa. On aika juuri ennen päivänkoittoa. Aamutähti on tullut esiin tervehtimään päivän tuloa. Ja Pyhä Henki näyttää Valonsa. On tulossa aika, kun Valon ja pimeyden täytyy tulla erotetuiksi toinen toisistaan. Seurakunta ja sen järjestys tulee ottamaan tämän päivän suunnan, ja Kristus ja Hänen Valo-Sana -lupauksensa tulee menemään Ylöstempauksessa. Se on ainoa, jonka he voivat enää tehdä. Tänään on päivä, uuden päivän koitto monelle, jotka odottavat Hänen Tulemustaan.

⁶⁰   Niin monet hyvät, vilpittömät ihmiset tänään, juuri se polttaa heidän sydämiään, niin monien hyvien ja vilpittömien Marian ja Joosefin kaltaisten ihmisten. He olivat tulossa juhlasta ja he alkoivat kaivata Jeesusta. Useat ihmiset tekevät tänään juuri tuon saman asian ajatellen, että Hän on heidän kanssaan. Haluan nyt vähän valottaa tätä teille osoittaakseni, kuinka erehtymätön Jumalan Sana on.

⁶¹   Me kaikki täällä tänä iltapäivänä, me, jotka olemme kristittyjä, me uskomme, että Jeesus Kristus oli Jumalan Sana julkituotuna. Me uskomme Hänen olleen syntyneen neitseellisesti. Hän oli se maja, jossa Kaikkivaltias Jumala majaili täällä maan päällä. Ei vain joku profeetta, ei vain joku tavallinen mies, vaan itse Jumala julkituotuna miehen muodossa. Hän oli Immanuel, “Jumala kanssamme”. Me uskomme sen koko sydämestämme. Ja pankaa nyt merkille, kun Martta…

⁶²   Maria, oikeamminkin, ja Joosef, he ajattelivat Jeesuksen olevan heidän kanssaan, he vain ajattelivat Hänen olevan kanssaan ja ajattelivat: “Kaiken täytyy olla kunnossa. Hänen on oltava mukanamme.” Mutta surullista kyllä, he erehtyivät. Hän ei ollut.

⁶³   Niin monet hyvät ihmiset ovat tänään samanlaisessa tilassa. He ajattelevat, he näkevät tuon hetken lähestyvän, he tietävät, että jotakin on tulossa tapahtumaan. Mitä he tekevät? He menevät ja liittyvät johonkin kirkkoon ja ajattelevat Hänen olevan heidän mukanaan. He puristavat kättä saarnaajan kanssa ja ajattelevat, että siinä on kaikki, mitä heidän täytyy tehdä, että “Hän on heidän mukanaan”. Olla konfirmoitu tai kastettu määrätyllä tavalla, siinä on kaikki, mitä heidän täytyy tehdä, ja he ajattelevat Jeesuksen olevan mukanaan. Veli, sisar, aivan niin kuin entinen Maria ja Joosef, he ovat todella vilpittömiä ihmisiä, mutta kuitenkin he ovat erehtyneet.

⁶⁴   Elämänne todistaa, onko Jeesus kanssanne vai ei. Teidän elämänne osoittaa, onko Hän asumassa täällä vai onko Hän yhä Taivaissansa, ja mitä tahansa te olettekin. “Niitä tekoja, joita Minä teen, myös te olette tekevä.” Kuinka teillä voi olla Kristus itsessänne, ja sitten tuo sama Henki teissä kieltäisi Hänen Sanansa ja ottaisi sen tilalle jonkun uskontunnustuksen? Se ei voi tehdä sitä. Hän kumoaisi itsensä, jos se kieltäisi oman Sanansa.

⁶⁵   Vain sen tähden, että joku on pannut Siihen väärän tulkinnan? Teillä on Raamattu, te voitte lukea samalla tavoin kuin kuka tahansa muukin. Olkaa vilpittömiä.

⁶⁶   Daavid sanoi: “Pitäkää Hänet aina kasvojenne edessä.” Tietäen sen, että kun me kohtaamme tämän uuden vuoden, me kohtaamme sen Kristuksen ylösnousemuksen voimassa. “Hän on aina edessäni. Minua ei horjuteta.”

⁶⁷   Pankaa merkille, miten erehtymätön Sana on. Maria ja Joosef… Nyt teille, katolilaisille ystävilleni, jotka sanotte, että Maria oli Jumalan äiti. Maria ei ollut edes Jeesuksen äiti puhumattakaan siitä, että hän olisi ollut Jumalan äiti. Kuinka hän olisi voinut olla? Oikein. Yhtään kertaa Hän ei koskaan kutsunut häntä äidikseen, ei lainkaan.

⁶⁸   Kerran he tulivat Hänen luokseen ja sanoivat: “Sinun äitisi ja veljesi odottavat ulkopuolella.”

⁶⁹   Hän katsoi seurakuntansa yli ja sanoi: “Kuka on Minun äitini? Kuka on Minun veljeni?’ Sitten Hän katsoi opetuslapsiaan ja sanoi: “Ne, jotka tekevät Minun Isäni tahdon, hän on Minun äitini, Minun…”

⁷⁰   Myös silloin kun Hän oli kuolemassa ristillä, Hän puhui tuon saman asian. Hän sanoi Johannekselle, tälle miehelle: “Poika, katso äitisi!” Eikä Hän sanonut: “Äiti, katso poikasi”, vaan: “Nainen, katso poikasi!” Ei, näettehän, Maria ei ollut mikään Jumalan äiti.

⁷¹   Hän oli vain lainakohtu, jota Jumala käytti, ei mitään sen enempää kuin kukaan muukaan nainen, jota Jumala haluaa käyttää. Hän voi käyttää sydämenne kohtua ilmoittamaan Poikansa, jos te vain annatte Hänen tehdä sen. Näettekö? Hän ei ollut mikään Jumalan äiti. Täytyisi olla jokin aistimus, jotta edes olisi Marian siemen. Hän ei ollut edes siemen Mariasta.

⁷²   Tuo koko asia oli vain Jumala, Luoja. Jos ensimmäinen Adam siellä alussa luotiin ilman isää ja äitiä, toisen Adamin kanssa oli samoin. Mikään vähäisempi kuin se ei tekisi Hänestä tasavertaista Jumalan kanssa. Oikein. Tuo sama Jumala, Hän loi ruumiin, jossa Hän itse asui.

⁷³   Nyt me näemme sen, katsokaa kuinka, katsokaa tuota Marian lipsahdusta, jos hän oli Jumalan äiti. Hän sanoi: “Sinun isäsi ja minä olemme etsineet Sinua kyynelin.” Hän kielsi neitseellisen syntymän. “Sinun isäsi, Joosef, ja minä olemme etsineet Sinua kyynelin. “

⁷⁴   Tarkatkaa tuota kaksitoistavuotiasta poikaa, kaksitoistavuotiasta lasta, kun Hän sanoi: “Ettekö te tiedä, että Minun täytyy olla Isäni asioilla väittelemässä noiden kirkkokuntien kanssa siellä?” No niin, jos Hän olisi ollut Joosefin asioilla, olisi hän ollut siellä puusepänverstaalla. Joosef ei ollut Hänen isänsä. Jumala oli Hänen Isänsä. “Ettekö te tiedä, että Minun tulee olla Isäni asioilla?” Siellä tuo kaksitoistavuotias oli noiden oppineiden pappien kanssa. Hän ei ollut ollut päivääkään koulussa, mutta kuitenkin he hämmästyivät Hänen viisauttaan. Ja katsokaa…

⁷⁵   Hän oli Sana. Kun Hän syntyi, Hän oli Sana. Hän on yhä Sana. Pankaa merkille, Sana ei suvaitse mitään väärennöstä. Maria sanoi: “Sinun isäsi ja minä olemme etsineet Sinua kyynelin.”

⁷⁶   Hän sanoi. “Ettekö te tiedä, että Minun täytyy olla Isäni asioilla?”

⁷⁷   Nuhteliko Hän omaa äitiään? Miksi? Hän oli Sana. Se olisi saanut aikaan kysymyksen jonkun mielessä, jos Maria kerran oli sanonut “Pyhän Hengen” vajonneen hänet ja hänen synnyttäneen Pojan, ja tässä hän kutsuisi Joosefia sen isäksi. Sana on erehtymätön. Se ei voi pettää.

⁷⁸   “Ettekö te tiedä, että Minun tulee olla Isäni asioilla?” Ja Hän oli Isänsä asioilla, ei Joosefin asioilla tekemässä ovia ja kirvesmiehen töitä. Hän oli Isänsä asioilla oikaisemassa sitä uskonnollista politiikkaa, joka heillä oli noina päivinä. “Ettekö te tiedä, että täytyy olla Isäni asioilla?” Kyllä vaan.

⁷⁹   Monet ihmiset tänään, monissa näissä hienoissa kirkoissa, ovat menossa tuohon kirkkojen neuvostoon, he eivät ole “menossa” sisälle, vaan he jo ovat siellä. He tajuavat, että se on juuri tarkalleen oikea asia tehdä: “Ystävällistä, mukavaa, miksi me emme kaikki tulisi yhteen?” Hehän ovat yrittäneet kaikki nämä vuodet tehdä kaikista metodisteista baptisteja ja kaikista baptisteista presbyteerejä, ja helluntailaiset ovat yrittäneet tehdä heistä kaikista helluntailaisia. Te ette voi tehdä sitä, mutta tämä neuvosto on vastaus teille. Se on vastaus, ja niin Raamattu sanoo heidän tulevan tekemään, ja sen juuri he ovat valinneet. Kirkot ovat ystävällisiä, kyllä vaan, he tulevat yhteen. “Hienoa, seurustelkaamme keskenämme.”

⁸⁰   Raamattu sanoo: “Kuinka voi kaksi kulkea yhdessä, elleivät he ole sopineet keskenään?”

⁸¹   Jotkut niistä kieltävät neitseellisen syntymän. Kahdeksankymmentä prosenttia protestanttisista kirkoista kieltää neitseellisen syntymän. He kieltävät Pyhän Hengen kasteen. He kieltävät Hänen Tulemuksensa merkit, ylösnousemus Voiman. He kieltävät, että Hän on sama eilen, tänään ja ainiaan. Kuinka te voitte, kun Jumala pani kaiken tämän sekasorron maailmaan sen tähde, että eräs nainen eräänä päivänä epäili yhtä pientä osaa Hänen Sanastaan? Saatana kertoi hänelle Totuuden, kaiken muun lukuun ottamatta yhtä asiaa, mutta juuri tuo asia aiheutti kaikki vaikeudet. No niin, jos kaikki tämä sydänsuru ja murhe, jota teidän täytyy katsella, on vain siksi, että yhtä pientä osaa Siitä epäiltiin, niin luuletteko te, että yhden pienen osan epäileminen tulee koskaan viemään meitä sisälle?

⁸²   Siksi Jeesus tulee noutamaan siveää, puhdasta neitsyttä, joka on täytetty Pyhällä Hengellä eikä ole maailmasta vaan Jumalan Voimasta. Oi, kuinka ihmeellistä onkaan tietää, että on olemassa mahdollisuus päästä sisälle tähän ryhmään. Kuinka te sen teette? Te ette tule koskaan tekemään sitä liittymällä organisaatioon. Te teette sen, kun olette kastetut Pyhällä Hengellä salaperäiseen Jeesuksen Kristuksen Ruumiiseen, nousseet Hänen kanssaan ylösnousemuksessa vapaana kuolemasta ja synnistä. Se on ainoa tapa.

⁸³   Pimeys! Suuret kirkkokunnat ja suuret miesryhmät tulevat yhteen ja esittävät omat ajatuksensa Siitä, ja se heittää teidät suoraan takaisin sen kaltaiseen sekasotkuun, joka oli alussa. Siinä tapauksessa teillä ei ole minkäänlaista toivoa, te olette yksinkertaisesti mennyttä. Ja kaikki he näyttävät niin kiihottuneen tästä kirkkojen ystävällisyydestä ja ajattelevat, että Jumala on heidän kanssaan. “No niin, Tuhatvuotisvaltakunnan alkaa, kun tuo neuvosto kokonaisuudessaan tulee yhteen, ja kaikki nämä ekumeeniset liikkeet, ja niin edelleen.” Mitä he ovat tekemässä? He ovat tekemässä kuvaa pedolle, valtaa, niin että kaikki ei-kirkkokunnalliset, ja niin edelleen, jotka eivät halua liittyä yhteen heidän kanssaan, tullaan sulkemaan ulos. Tarkatkaa vain ja nähkää tapahtuuko se.

⁸⁴   Minulla on se kirjoitettuna täällä, juuri sinä päivänä me… Herra antoi minun nähdä sen vuonna 1933. Ja täällä se on aivan tarkalleen sillä tavoin kuin Hän… Sillä tavoin kuin Se sanottiin, tullen juuri sillä tavalla, kuinka paavi lähtisi Roomasta ja niin edelleen.

⁸⁵   No niin, he ovat hyviä ihmisiä, mutta he ovat erehtyneet. Joosef ja Maria olivat hienoja ihmisiä, mutta todellisuudessa he erehtyivät. Mutta mitä se oli? Jumala käytti kaksitoistavuotiasta Poikaa osoittamaan, että Sanan täytyi pysyä puhtaana, tarkalleen sellaisena kuin Se oli, mitä Se oli ensin sanonut, että “Hän oli neitseellisesti syntynyt”, ja sellainen Hän oli.

⁸⁶   He ajattelivat, että Hän oli mukana, kun he liittyivät kirkkoihin, ja niin edelleen, mutta Se ei ollut. Mutta Valituille… No niin, se pimeydestä, vaikka voisinkin viipyä siinä toisenkin tunnin.

⁸⁷   Mutta Valituille, kalliille ja kutsutuille, Jumalan Pyhille, sanon teille tänä tulevana vuotena: Shalom, Jumalan rauhaa!

⁸⁸   Tuo hetki on täällä! Jos olisin voinut olla siellä alussa, ennen kuin maailmaa oli luotu, ja olisin voinut katsoa ja nähdä koko tämän asian, ja jos Isä olisi sanonut minulle: “Minä päivänä sinä haluaisit elää?” Olisin sanonut, että nyt, juuri nyt! Tämä on se hetki! Tämä on suurin hetki, mihin Seurakunta koskaan on siirtynyt, juuri ennen Yljän tulemista. Oi, todellisen, elävän Jumalan Seurakunnan tulisi olla tulessa ja palaa sen Evankeliumin Valoa, joka on vahvistettu heidän keskuudessaan. “Nouskaa ja loistakaa, sillä Valo on tullut teidän luoksenne”, tämän päivän Valo. Jesaja oli oman päivänsä valo. Nooa oli oman päivänsä valo. Miksi? Hänellä oli julkituotu Sana. Ja Evankeliumi, Raamatun Sanat tätä päivää varten, ovat tämän päivän Valo. Kuinka ihana onkaan se aika, jossa me elämme!

⁸⁹   No niin, “hyvää huomenta” merkitsee rauhaa. Pimeys on kokoontumassa. Mitä varten se kokoontuu? Näyttääkseen Valon. Jesaja 60:1: “Nouse ja loista, sillä valo on tullut luoksenne.” Siksi minä sanon: “Shalom.” Valo on tullut luoksenne. Jumalan rauhaa valitulle Naiselle, valitulle rouvalle, niille, jotka Jumala ennen maailman perustamista on kutsunut ulos ja määrännyt Siihen.

⁹⁰   Muut heistä eivät tule koskaan näkemään Sitä. He eivät tule koskaan tietämään Siitä mitään. Raamattu sanoo niin. Ja Jeesus sanoi: “Ei kukaan voi tulla Minun tyköni, ellei Minun Isäni häntä ensin vedä. Ja kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, ovat tuleva.” Se on…

⁹¹   Siellä seisoi Juudas, Valo loisti ylhäällä täällä, mutta alhaalla hänen sydämessään oli pimeä siemen. Kun ratkaisun hetki tuli, näytti pimeys värinsä.

⁹²   Tässä oli eräs pieni nainen, kokonaan pimentyneenä, täällä ylhäällä ulkonaisesti, mutta syvällä täällä oli ennalta määrätty siemen. Ja kun Valo tuli, Se hajotti pimeyden, ja se tuli esiin näyttäen, mikä oli: “Me tiedämme Messiaan tulevan, ja kun Hän sen tekee, Hän tulee osoittamaan meille nämä asiat.”

Jeesus sanoi: “Minä olen Hän.”

⁹³   Mutta Juudas epäili sitä, vaikka olettikin vaeltavansa Valossa. Näettekö, Valolla täällä ylhäällä ei ole merkitystä, vaan se on Valo täällä sydämessä, joka jotakin merkitsee. Valo täällä ylhäällä vaeltaa ja seurustelee yhdessä, ja kaikkea muuta, mutta kun todellinen Jumalan voima tulee sisälle, se ei voi tulla takaisin tähän siemeneen, joka on kuollut, se heijastuu pois kirkkokunnassa.

⁹⁴   Mutta kun Se on sisimmässä täällä, aito, ennalta määrätty siemen, kun tuo Valo tulee sinne, Se työntää kaiken pimeyden pois tieltään ja panee teidät yhteyteen Kristuksen kanssa. Hän oli Se, joka antoi teille Elämän ennen maailman perustamista, muussa tapauksessa te ette tule koskaan näkemään Sitä, mitä Jumala on sanonut.

⁹⁵   Nyt teille, ennalta määrätylle Siemenelle: Shalom! Aamen. Jumalan rauha levätköön yllänne, koska me olemme lähellä loppua nyt. Me olemme aivan lähellä loppua. Me tulemme nyt puhumaan hetken tuosta ryhmästä. Shalom!

⁹⁶   Jumalan Valo on tullut. Sana, Valo, on jälleen vahvistettu, niin että te voitte nähdä Jumalan tälle päivälle olevan lupauksen tulevan julki. Tutkikaa Kirjoituksia. Te ajattelette, että Niissä on teillä Iankaikkinen Elämä. Ne todistavat siitä, päivästä jossa me elämme. Mikä on tämän päivän Valo? Mitä Raamattu lupasi tätä päivää varten? Nähkää, mikä hetki on!

⁹⁷   Ei ole ihme, että Jeesus nuhteli heitä siitä, että he eivät uskoneet Johannesta. Hän oli valo, koska profeetta oli sanonut, että hän tulisi olemaan sellainen. Ja siellä hän oli, valo julkituotuna. He eivät nähneet sitä. He eivät ymmärtäneet sitä, he ajattelivat hänen olevan Messiaan ja he ajattelivat hänen olevan jotakin muuta ja sitä ja tätä. Heiltä jäi Se näkemättä.

Jeesus tuli näyttämölle. Kaksi valoa ei voi loistaa samaan aikaan.

⁹⁸   Ei voi olla seurakunnan valoa ja Jumalan Valoa, jotka loistavat samaan aikaan. Jumalan Valon täytyy sammuttaa seurakunnan valo. Ja niin juuri on tapahtumassa tänään. Jumala erottaa kirkollisuuden tämän hetken luvatun Sanan Valosta, jossa me nyt elämme. Se on Totuus, ystävä. Sinä et ehkä halua uskoa sitä, mutta odotahan vain ja sinä tulet näkemään, onko niin vai ei. Älkää odottako, teidän on parasta tulla sisälle juuri nyt, kun on mahdollisuus päästä sisälle?

⁹⁹   Sana on Valo, kun Se on vahvistettu. Ennen kuin tätä päivää varten luvattu Sana on vahvistettu, se ei ole Valo, se ei voi olla. Jos Jumala sanoi: “Tulkoon valkeus”, eikä minkäänlaista aurinkoa olisi tullut olemassaoloon, siellä ei olisi mitään merkkiä valosta. Mutta kun Jumala sanoi: “Tulkoon valkeus”, siellä oli valo. Kun Jumala lupasi Messiaan. Messias tuli, ja silloin Hänen Sanansa oli täyttynyt, ja Hän oli tuon hetken Valo. Ja kun Hän lupasi Nooan ja Hän lupasi toiset, koko matkan ajan, he olivat tuon hetken valo.

¹⁰⁰   Ja on tämän hetken Valo tänään, se on Jeesus Kristus ylösnousemuksensa voimassa, joka on Hänen tälle päivälle lupaamansa Sana. “Niitä tekoja, joita Minä teen, myös te olette tekevä, suurempiakin kuin tämä olette te tekevä, sillä minä menen Isän tykö.” Suurempiako tekoja, suurempiako asioita, joita Hän teki? Uskotteko te sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Minä uskon sen. Se näyttää nöyrältä. Se näyttää siltä, kuin se menisi ihmisten päiden yli. Katsokaa sitä, kun Hän oli täällä maan päällä, kuinka te voisitte tehdä “suurempia” tekoja. Olen tulkinnut sen monta kertaa merkitsevän “enemmän”, mutta se on sama asia. “Suurempia”, Hän sanoi Pyhän Johanneksen 14:12: “Suurempia tekoja kuin tämä, te olette tekevä.”

¹⁰¹   Panitteko te merkille? Kun Hän teki veden viiniksi, Hän otti ensin vettä, jo luotua ainetta, ja muutti sen viiniksi. Kun Hän ruokki viisituhatta ihmistä, Hän otti kalan, joka kerran ui vedessä, mursi sen ja ojensi ihmisille ja lisäsi luotua. Hän otti leivän, joka kerran oli vehnää, ja oli leivottu leiväksi, mursi siitä palan ja ojensi ihmisille, ja se tuli takaisin leiväksi. Hän lisäsi luotua!

¹⁰²   Mutta viimeisinä päivinä, siellä, missä ei ole merkkiäkään luodusta, Hän kuitenkin puhuu sen luoduksi ja osoittautuu samaksi Jumalaksi, joka oli alussa. Hän voi luoda oravia, Hän voi luoda mitä tahansa Hän haluaa, koska Hän on Jumala. “Suurempia asioita kuin tämä, te tulette tekemään, sillä Minä menen Isäni tykö.” Sana on erehtymätön, ja Se täytyy olla julkituotu, ja Sen täytyy täyttyä. “Suurempia kuin tämä, te olette tekevä”, ei lisäämällä vaan puhumalla luoduksi.

¹⁰³   Pankaa merkille Sana, jonka Hän nyt lupasi. Missä, missä me silloin olemme? Missä päivässä me elämme? Mikä hetki on? On Jumalan Sanan julkitulemisen aika, samalla tavoin kuin kaikkina aikoina. Teillä on sanoma Seitsemästä Seurakunta-ajanjaksosta. Tarkatkaa kutakin noista eläimistä, jotka lähtivät liikkeelle ja Olentoja, jotka seurasivat niitä. Tarkatkaa eivätkö ne osuneetkin tarkalleen kohdalleen uskonpuhdistajien ajanjakson ajan kanssa ja jokaisen ajanjakson kanssa aivan tarkalleen sillä tavalla kuin sen pitikin olla, tarkalleen se, mitä Sana sanoi. Ja niin tulee Pyhä Henki julkituomaan aivan tarkalleen sen, mitä Raamattu sanoi sen olevan.

¹⁰⁴   Me näemme varjostuksen taivaalla ja maan päällä ja kaikissa asioissa, ja nämä neuvostot ja muut ovat tulossa valmiiksi.

¹⁰⁵   Ja me näemme, kaiken sen keskellä, Jeesuksen Kristuksen ihanan Evankeliumin, joka on luvattu tätä päivää varten tuovan itsensä julki. Me elämme ihmeellisessä ajassa. Shalom teille, joilla on Sana syvällä sydämessänne, jotka olette valitut ennen maailman perustamista kuulemaan Sanan tätä päivää varten. Jos ette, teillä huono vuosi edessänne. Jos te olette, teitä varten on edessäpäin suuri päivä, suuri vuosi tulossa nyt, uusi vuosi.

¹⁰⁶   Ei uuden lehden kääntämistä. Monet ihmiset yrittävät kääntää uutta lehteä uutena vuotena ja he kääntävät sen takaisin seuraavana päivänä.

¹⁰⁷   Niin kuin eräässä pienessä kertomuksessa, jonka luin eräänä aamuna. Nainen huusi aviomiehelleen, joka oli noussut ylös varhain ja mennyt ulos noutamaan aamulehteä ja oli lukemassa sitä. Hän sanoi: “Onko siellä mitään uutta uutisissa?”

Mies sanoi: “Ei, samat asiat vain, henkilöt ovat vain toiset.”

¹⁰⁸   Suunnilleen samalla tavoin on tänäänkin, sama asia. Meillä on uusi organisaatio, mutta sama vanha oppi. He vain kiertävät sen ympäri, ja joku saa pienen osan siitä ja menee tähän suuntaan tai tuohon suuntaan.

¹⁰⁹   Tämä on uusi päivä! Halleluja! Tämä on päivä, jona meidän tulisi nousta ja loistaa Jeesuksen Kristuksen Voimassa. Kokonaispimeys on laskeutumassa maan ylle. Pitäisi olla uusi päivä meitä varten, kyllä, todellakin, tehdä se juuri sillä tavalla kuin Hän tekee sen. Mutta kääntykää Hänen Sanaansa ja nähkää se lupaus, joka on luvattu tälle päivälle, ja te tulette tietämään elättekö te tämän päivän Valossa vai ette. Kalenterin vaihtaminen ei muuta aikaa, se vain muuttaa kalenterin.

¹¹⁰   Kuunnelkaa nyt tarkasti. Tehkää niin kuin Daavid teki, pankaa tulevaisuutenne Hänen käteensä. “Kuinka? Kuinka voin tietää, mitä tehdä, veli Branham?” Pankaa tulevaisuutenne Hänen käteensä. Ei ole väliä sillä, mitä tulee tai menee. Luottakaa Häneen. Hän on Sana. Daavid sanoi: “Hänen aikansa on Minun kädessäni. Luottakaa Häneen koko ajan. Luottakaa aina Häneen.” Daavid tiesi, kenellä oli tulevaisuus käsissään, ja siitä syystä hän saattoi sanoa tämän. On vain yksi, joka pitää käsissään tulevaisuutta, se on Jumala. Niinpä, koska Hän pitää käsissään tulevaisuuden, antakaa Hänen pitää käsissään teidät. Hyvä on.

¹¹¹   Jotkut ihmiset sanovat: “Mutta, veli Branham, minä olen yrittänyt ja minä olen yrittänyt.”

¹¹²   Mutta odottakaahan hetki. Kärsivällisyys on hyve. Se on Pyhän Hengen hyve. “Ne, jotka Herraa odottavat, uudistavat voimansa.”

¹¹³   Te sanotte. “Kuinka voin odottaa yhtään kauemmin?” Jatkakaa vain odottamista. Kun olette tehneet kaiken sen, minkä te voitte seistäksenne, silloin seiskää, näettehän, vain seiskää. “Kuinka tulen tekemään sen?” Seiskää! Hän sanoi, että se on Totuus, ja se on Totuus. Hän sanoi, että se tulee tapahtumaan. “Kuinka?” Minä en tiedä, mutta se tulee tapahtumaan. Hän sanoi niin. Hän lupasi sen. Jos Hän lupasi sen, se tulee tapahtumaan. Siinä kaikki. Se ei voi mennä hukkaan.

¹¹⁴   Niinpä muistakaa nyt vain, Jumala käytti tuhansia vuosia täyttääkseen lupauksensa tulevasta Pelastajasta. Jumala käytti neljätuhatta vuotta tuon lupauksen täyttämiseen. Mutta alusta alkaen Hän tiesi aivan tarkalleen, milloin se tulisi tapahtumaan. Hän tiesi, kukaan muu ei tiennyt. Hän vain sanoi, että se tapahtuisi. Ja kun se tapahtui, olivat ihmiset sellaisen harha-aistimuksen vallassa, etteivät he tienneet, kuinka vastaanottaa se. Eikö tuo sama asia olekin toistunut uudestaan! Se tekee sen aina, koskaan pettämättä, molemmin puolin, aina.

¹¹⁵   Mitä Hän teki näiden vuosien aikana? Hän näytti esikuvia Hänen tulemuksestaan.

¹¹⁶   Hän näytti sen Joosefissa. Jos katsoisitte Joosefin elämää: veljiensä vihaama, isänsä rakastama. Miksi? Koska hän oli hengellinen, koska hän näki näkyjä. He muut eivät nähneet näkyjä, he olivat kantaisiä, mutta he eivät nähneet näkyjä eivätkä tulkinneet unia. Mutta he kadehtivat häntä. Ja hänet myytiin melkein kolmestakymmenestä hopearahasta, nostettiin ylös kuopasta, jonne hänen olisi tullut kuolla ja asetettiin faaraon oikealle kädelle. Ja kun hän jätti valtaistuimen, pasuuna soi: “Jokainen polvi notkistukoon. Joosef on tulossa!”

¹¹⁷   Aivan tarkalleen samoin tehtiin Jeesukselle, joka nyt istuu Jumalan oikealla kädellä. Ja kun Hän jättää Valtaistuimen, tulee pasuuna soimaan. Ja jokainen polvi on notkistuva, ja jokainen kieli on tunnustava Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojaksi. Tarkalleen.

¹¹⁸   Hänet näytettiin esikuvana Daavidissa, kun hän hylättynä kuninkaana katseli itkien Jerusalemin ylitse. “Kuinka usein Minä olisinkaan hoivannut sinua niin kuin kanaemo poikasiaan, mutta sinä et ole tahtonut.”

¹¹⁹   Kautta aikakausien Hän osoitti sen esikuvien kautta tietäen, että jonakin päivänä tuo viimeinen esikuva täyttyisi, ja siellä olisi luvatun Messiaan täysi julkituleminen. Ja kun tuo täysi lupaus tuli, vaikka Hän olikin näyttänyt sen esikuvina… Päivästä päivään, vuodesta vuoteen, Hän toi siitä esikuvia. Ja kun se tuli todellisuudessa, he eivät uskoneet sitä.

¹²⁰   Hän on tehnyt tuon saman asian, antanut esikuvia siitä ja näyttänyt sen seurakunta-ajanjaksoissa ja kaikessa siihen hetkeen asti, jossa me elämme, ja ihmiset ovat täydellisessä pimeydessä. Näyttää siltä kuin he eivät yksinkertaisesti voisi käsittää sitä. Miten surullista!

¹²¹   Me voimme nähdä täällä ulkona jonkun nuoren miehen, hienon, suuren, komeavartaloisen miehen, jolla on hiuksissaan kiharat niin kuin naisilla ja papiljotit päässään ja suuri väljä, villapaita yllään ja jaloissaan purppuranväriset kengät. Miehekäskö? Voi hyvänen aika. Kuinka hirvittävä asia on kutsua tuollaista mieheksi! Mikä otus kutsua sellaista mieheksi! Niin on.

¹²²   Me voimme nähdä naisen, jonka oletetaan olevan siron ja suloisen, tulevan vastaan kadulla yllään miehen housut, savuke suussaan ja tukka leikattuna. Mikä otus kutsua sellaista naiseksi. Jeesus kutsui Mariaa “naiseksi”. Häntä ei tulisi kutsua edes sellaiseksi, vain naispuoliseksi.

¹²³   Pankaa merkille tämä aika! Miksi? Joskus ihmiset väittävät ja luulevat olevansa vilpittömiä, mutta kokonaispimeys on vallannut heidät tässä asiassa. Raamattu sanoi, että he tulisivat olemaan sillä tavalla. Se on Jumalan Sana. Lukekaa Jesaja 6 ja nähkää, eikö naisten tullutkin olla sillä tavalla viimeisinä päivinä. Juuri sellaisia Raamattu sanoi heidän olevan. Jeremia ja muut puhuivat tästä hetkestä, jossa me elämme nyt, koska he näkivät lopun alusta alkaen. Niinpä me näemme nämä asiat ja kokonaispimeyden, joka on ihmisten yllä.

¹²⁴   Kyllä, Jumalalta vei tuhansia vuosia näyttää se esikuvina ja kaikessa ja lopulta, kun Hän tuli, he eivät tunteneet Häntä, vaikka Hänet oli kuvattu Joosefissa ja Daavidissa ja Eliassa ja pitkin koko matkaa siellä. Hänet oli kuvattu heissä, emmekä me voi ymmärtää, miksi he eivät nähneet sitä. Vaikka se oli siellä suoraan Kirjoituksissa. Hän syntyisi Juudan Betlehemistä. Ja me näemme Kirjoituksista, kuinka Hänen tuli syntyä neitsyestä. “Neitsyt on tuleva raskaaksi ja synnyttävä Lapsen, ja he antavat Hänelle Nimen Emmannuel.”

¹²⁵   Mistä syystä he tappoivat Hänet? “Koska Hän teki itsestään Jumalan”, ja Hän oli Jumala. Varmasti, he myöntävät sen. He sanoivat: “Hän tekee itsestään Jumalan, tasavertaisen Jumalan kanssa, kun Hän sanoo: ‘Minä olen Jumalan Poika.’” Mutta, Hänhän oli!

¹²⁶   Raamattu sanoo, että Häntä tuli kutsua “Neuvonantajaksi, Rauhan Ruhtinaaksi, Mahtavaksi Jumalaksi, Iankaikkiseksi Isäksi, Ihmeelliseksi!” Sellainen Hän oli. Miksi he eivät ymmärtäneet sitä?

Ei ollut ihme, että Hän sanoi: “Teidän tulisi tutkia Kirjoituksia.”

He sanoivat: “Me olemme Mooseksen opetuslapsia.”

¹²⁷   Hän sanoi: “Jos te olisitte Mooseksen opetuslapsia, te tuntisitte Minut. Mooses kirjoitti Minusta.” Eivätkä he tienneet sitä.

¹²⁸   Ja tuo hetki on jälleen ihmisten yllä, kun he tahtovat mennä uskontunnustuksiinsa ja asioihinsa suloisen Jeesuksen sijasta. Se on totta. Nämä suuret asiat, jotka tulevat esiin ja tuovat heidät suoraan enemmän ja enemmän pimeyteen. Ja Jumala ilmoittaa sen Sanassansa merkien ja ihmeiden kautta taivaissa, tuoden esiin, kertoen asioita, jotka tulisivat tapahtumaan ja jotka tuliivat tapahtumaan aivan tarkalleen hetkelleen ja minuutilleen. Ja sitten he jatkuvasti vain kulkevat edelleen tuota samaa tietä. Näyttää siltä, niin kuin he eivät voisi sille mitään. Hyviä ihmisiä, kyllä vaan, tehden saman asian nyt, kuin mitä he tekivät silloin.

¹²⁹   Me olemme ajallisia luomuksia. Jumala on Iankaikkisuuden luomus. Hän ei koskaan alkanut eikä Hän koskaan tule loppumaan. Niinpä miksi te ette vain jättäisi itseänne Hänelle? Katsokaa ylös ja loistakaa sitä Jumalan Sanan ilon Valoa, joka loistaa tänään. Miksi eivät ihmiset voi nähdä Sitä, ystävät?

¹³⁰   Kuunnelkaa, minä olen teidän veljenne. Minä rakastan teitä. Eikö minun olisi helpompaa vain sietää näitä asioita, mennä vain eteenpäin ja sanoa: “Hyvä on, minä tulen tekemään kompromissin Tässä, minä tulen tekemään komp-…”? Minä en ole sen kaltainen. Ei koskaan. Kun se on Sana, se on Sana. Auttakoon Jumala meitä seisomaan sen asian puolesta, joka on totta! Kyllä vaan. Se olisi hienoa, varmasti, teitä taputettaisiin enemmän olalle. Mutta mitä minä tulisin tekemään siellä tuona päivänä, kun nuo luisevat sormet osoittaisivat kasvoihini, ja he sanoisivat. “Sinä tiesit asian, mutta jätit kertomatta meille”? Whew! Ei!

¹³¹   Vaan minä haluan olla kuin Paavali: “En ole vetäytynyt pois julistamasta teille koko Jumalan Neuvonpitoa.” Kenenkään ihmisen veri ei ole ylläni. Menköön Se minne meneekin. Se on Totuus. Jumala tietää sen ja Hän vahvistaa sen ja sanoa, että se on Totuus.

¹³²   Kääntyä mihin, veli Branhamiinko? Te, te olisitte typeriä, jos te tekisitte jotakin sellaista. Kääntykää Kristukseen, ja Hän on Sana! Kääntykää Kristukseen!

¹³³   Lähtekää pois uskontunnustuksista! Menkää takaisin… En ole väliä sillä, kuka on voinut aloittaa uskontunnustuksenne viisisataa vuotta sitten, jota te… Se ei merkitse yhtään mitään Jumalalle. Nuo saddukeukset ja fariseukset alkoivat kauan ennen teitä ja he olivat tuomittuja.

¹³⁴   Oi, te yritätte asettaa todisteenne Pyhästä Hengestä erilaisten toimintojen varaan. Minä uskon Pyhän Hengen ilmenemismuotoihin. Mitä se saa aikaan? Helluntailaiset sanovat: “Kielilläpuhuminen on alkuperäinen todiste Pyhästä Hengestä.” Olen nähnyt noitien ja velhojen puhuvan kielillä. Olen nähnyt heidän puhuvan kielillä ja juovan verta ihmiskallosta ja profetoivan ja kieltävän, että olisi jotakin sellaista kuin Jumala. Olen ollut noitien leireissä, missä he laskevat lyijykynän pöydälle ja he saavat sen hyppimään ylös ja alas ja kirjoittamaan tuntemattomalla kielellä, ja he tulkitsevat sen. Niin se on. Sillä ei ole mitään teke-… Vaikka uskonkin Jumalan puhuvan tuntemattomilla kielillä kansansa kautta. Mutta te panette niin paljon painoa sille: “Miksi tulisi olla tulkitsija? Miksi pitäisi olla sanoma seurakunnalle?”

¹³⁵   Sitten te ihmiset, jotka sanotte: “Se on Hengen hedelmä, siitä me tiedämme. Rakkaus, ilo, siinä meillä on todiste.” Onko? Silloin Kristillinen Tiede on lyönyt teidät kaikki laudalta. Heillä on sitä enemmän kuin kaikilla teillä helluntailaisilla, metodisteilla ja baptisteilla yhteensä.

¹³⁶   Tarkatkaa, mitä tapahtuu. Sallikaa minun osoittaa teille Hengen hedelmät, ja katsokaa voitteko sitten vielä pitäytyä siihen. Ottakaamme Jeesus. Antakoon Jumala minulle anteeksi nämä sanat, jotka tulen sanomaan. Tulen kääntymään Häntä vastaan hetkeksi osoittaakseni sen teille, vertaamalla noita miesten neuvostoja siellä ja tätä miesten neuvostoa täällä tänä iltapäivänä. Sanoisin…

¹³⁷   “Hyvät herrat, täällä ympäristössä on eräs Mies, jonka nimi on Jeesus Nasaretilainen. Älkää olko missään tekemisissä Hänen kanssaan! Kuka oli ensimmäinen… Mitä Raamattu opettaa meille? Jumala on rakkaus. Kuka oli ensimmäisenä luonanne, kun te synnyitte? Teidän ystävällinen vanha pappinne. Kyllä. Kuka tuli luoksenne, kun olitte tarpeessa, kun teillä ei ollut rahaa, ja kuka lainasi teille vähän rahaa? Teidän ystävällinen vanha pappinne. Tarkalleen. Kuka pani kätensä teidän ja vaimonne olalle, kun te olitte eroamaisillanne, ja rukoili teidät takaisin Jumalalle? Teidän ystävällinen vanha pappinne. Kuka oli se, joka selvitti välinne, kun te riitelitte naapurinne kanssa, ja sai teidät sovintoon keskenänne? Teidän ystävällinen vanha pappinne. Kyllä. Kuka on se, joka tulee lausumaan viimeiset sanat ylitsenne kuoltuanne? Kuka se on? He antavat teidän maata siellä ja mädäntyä, mutta ystävällinen vanha pappinne tulee ja siunaa teidät ja lähettää Jumalan Sanan mukaanne. Teidän ystävällinen vanha pappinne!”

¹³⁸    “Entä sitten tämä kaveri, jota kutsutaan Jeesus Nasaretilaiseksi, mistä koulusta Hän tulee? Teidän ystävällisen vanhan pappinne täytyi uhrata koko elämänsä. Hänen isoisänsä oli pappi. Hänen iso-iso-iso-iso-iso-isoisänsä oli pappi. Hän pani koko aikansa tuohon organisaatioon. Hänet on koulutettu Sanaan, hän tietää mistä hän puhuu.”

¹³⁹   Me olemme nyt puhumassa Hengen hedelmistä: ystävällisyys, rakkaus, ilo, rauha, ymmärtäväisyys, pitkämielisyys, kärsivällisyys, näettehän, Hengen hedelmistä.

¹⁴⁰   “Entä tämä Jeesus, mistä Hän on tullut? Meillä ei ole sanaakaan siitä, että Hän koskaan olisi tullut mistään koulusta. Kaikki, mitä Hän tekee, on se, että Hän yrittää repiä alas niitä kouluja, joita me olemme rakentaneet.” Siinä ei ole kovinkaan paljon Hengen hedelmää, vai onko?”

¹⁴¹    “Mitä Hän teki siellä, kun noiden kauppiasraukkojen, noiden liikemiesten olisi täytynyt… He eivät kasvattaneet lampaita, joten he pystyttivät sinne pienen aitauksen, johon ihmiset saattoivat tuoda lampaita. Tuo liikemiesraukka, hän halusi uhrata lampaan, koska se oli Jumalan vaatimus. Ja nämä ihmiset toivat sinne lampaita myytäväksi liikemiehille, niin että hän saattoi uhrata sen sielunsa puolesta. Mitä oli tämä Jeesus Nasaretilainen tehnyt? Hän on potkinut heidän pöytänsä nurin, ottanut vähän nahkahihnoja ja punonut ne yhteen ja sitten sillä hakaten ajanut nuo papit sieltä ulos. Ja Hän on kutsunut teidän ystävällistä vanhaa pappianne ‘käärmeeksi ruohikossa, tekopyhäksi’!”

¹⁴²   Kutsuisitteko te sitä nyt Hengen hedelmäksi? Tietenkään ette. Mihin silloin on teidän Hengen hedelmänne joutunut? Kun te ajattelette sääliväisyyttä ja sitä, kuinka Hän kulki siellä väkijoukon lävitse, siellä makasi lukemattomia, sokeita, rampoja, vaivattuja, kuivettuneita, ontuvia, raajarikkoisia, eikä Hän koskaan parantanut yhtään heistä, Hän oli täynnä sääliä. Lihallismieliset ihmiset eivät koskaan tule tietämään Sitä. Seminaarit eivät opeta Sitä. Se on ilmestys. Tietenkin. Siinä putoaa Hengen hedelmä pois, eikö putoakin? Noilla papeilla oli kymmenen kertaa enemmän Hengen hedelmää.

¹⁴³   Kuinka te tietäisitte, mikä on oikea? Se on Jumalan puhuttu Sana julkituotuna, hetken Valo. Aivan varmasti. Siinä on todiste Pyhästä Hengestä: uskoa Jumalan Sana, kun Se on julkituotu. Hän oli julkituotu Sana. Ja jotkut heistä kielsivät Sen, nauroivat Sitä, tekivät pilaa Hänestä ja kutsuivat Häntä ennustajaksi, joksikin pahaksi hengeksi. Siinä on kielilläpuhuminen todisteena, siinä on Hengen hedelmä todisteena. Ainoa todiste on se, kun ihminen uskoo kirjoitetun Sanan, kun Se on vahvistettu, ja vaeltaa Sen Valossa. Jeesus oli tuon hetken Valo, koska Hän oli tuon hetken luvattu Sana ja Hän yritti kertoa sen heille, mutta he olivat liian pimeässä ymmärtääkseen Sitä. Niin se on tänäänkin, juuri nyt.

¹⁴⁴   Me olemme nyt ajallisia luomuksia. Jättäkää tienne Hänen haltuun, ja Hän on saattava tulevaisuuden oikeaksi, koska me näemme Hänet vain sellaisena kuin Hän on Sanassa.

¹⁴⁵   Te näette Hänen vahvistavan tämän päivän luvatun Sanan. Te näette sen merkeissä kuussa. Te näette sen seurakunnissa. Muistakaa.

¹⁴⁶   “Sinä sanoit: ‘seurakunnassa’, mitä sillä on tekemistä seurakunnan kanssa?”

¹⁴⁷   Hetkinen vain. Kuu esittää seurakuntaa. Jerusalem on maailman vanhin tunnettu seurakuntakaupunki. Melkisedek tuli tuosta kaupungista, Saalemin Kuningas, Rauhan Kuningas, Jerusalemin Kuningas. Kyllä, se on vanhin kaupunki maailmassa. Ja se oli kuu, samalla tavoin kuin oli silloin, kun laki annettiin, tässä tuli pakanain pimeyden aalto sen ylitse. Hän sanoi: “Seurakunta on polkeva Jerusalemin muureja, kunnes pakanain aika on päättynyt.” Ja täällä sitä ollaan. Me olemme elämässä suoraan siihen. Se on menevä suoraan takaisin aivan niin varmasti kuin nimeni on William Branham. Kyllä, me voimme nähdä sen. Seurakunta on varjostettu, se on ennalta kerrottu. Valitut kutsutaan ulos. Muut heistä haparoivat pimeässä mennessään eteenpäin. Hyvä on.

¹⁴⁸   Nyt me näemme Hänen Sanansa vahvistettuna. Me uskomme. Niinpä jos Hän on vahvistanut tämän päivän Sanan, mitä Se on, niin mitä minä välitän siitä, mitä ensi vuosi tuo mukanaan? Mitä minä välitän siitä elänkö minä tänään vai kuolenko tänään? Jokainen Hänen lupaamansa Sana tulee olemaan vahvistettu, joka ainoa. Jos Hän kykenee tekemään sen tänään luvattuaan sen kaksituhatta vuotta sitten, jos se on satatuhatta vuotta, tänään, Jeesus tulee palaamaan takaisin maan päälle näkyvässä ruumiissa noutamaan Seurakuntaa, lunastettua Morsianta, ja vie Hänet pois täältä. Huolimatta siitä, mitä tulee, mitä menee, mikä muoti on. Jos sanotaan: “Älähän nyt”, ja ihmiset voivat kahlata täydellisessä pimeydessä ja uskoa mitä tahansa tahtovat uskoa, mutta Jeesus Kristus on palaava takaisin uudestaan. Silloin minä luotan tulevaisuuden Hänelle. “Herra Jumala, minä en tiedä, mitä tulevaisuus tuo mukanaan, mutta tiedän, että Sinulla on käsissäsi tulevaisuus.”

¹⁴⁹   Hänen Sanansa on aivan kuin suuri sinfonia. Kuinka monet teistä olette koskaan kuunnelleet sinfoniaa? No niin, jokainen on kuullut. Muistakaa nyt, sinfonia on sitä kun musiikkia soitetaan näytelmänä. Uskon, että se on oikein, sinfonia. “Petteri ja Susi”, te muistatte sen, tuon vanhan kertomuksen, kuinka heillä oli tapana… Olen kuullut sen, he ottavat rummut ja saavat aikaan tikan nakutusta, ja kuinka Petteri lähtee ulos, ja susi murisee, ja torvet toitottavat. Se on sinfonia.

¹⁵⁰   Nyt, jos te ette ymmärrä sinfoniaa, on se teille vain jotakin suurta hälinää, jos te ette ymmärrä sitä. Teidän täytyy ymmärtää, mitä se on. Se kaikki tehdään merkein ja viittauksin, mutta tässä sinfoniassa näytellään näytelmää. No niin, pankaamme merkille, ainoat, jotka ymmärtävät sinfonian, ovat säveltäjä ja ne, jotka ovat kiinnostuneet tuntemaan sen, tietämään sen vaihtelut, tietämään, mitä tapahtuu.

¹⁵¹   Säveltäjä tietää jokaisen liikkeen alusta loppuun ja lopusta alkuun. Tiesittekö sitä? Hän, joka sen kirjoitti, hän säveltää sen, hän tietää jokaisen pienenkin käännekohdan. Jos hän tietää jokaisen käännekohdan, täytyy myös orkesterinjohtajan tietää ne johtaakseen sitä. Kuinka te nyt aiotte vääntää uskontunnustuksenne Siihen. Yksikin pieni tahtipuikon antama vihje, merkki, yksikin pieni erehdys käännekohdassa heittäisi koko orkesterin pois tahdista, heittäisi koko sinfonian ulos. Te tiedätte nyt, että se on totta. Säveltäjän ja orkesterinjohtajan täytyy olla samassa hengessä.

¹⁵²   Niin täytyy olla saarnaajan ja Jumalan Sanan, Jumalan suuren Sinfonian, jota Hän on soittanut aina ajan aamusta lähtien. Saarnaajan, Sanassa, hänen ei tarvitse katsoa tänne ja sanoa: “Minä uskon, että tämän tulisi olla, teidän tulisi tehdä Se tällä tavalla.” Hänen täytyy mennä sillä tavoin kuin partituuri sen sanoo. Evankeliumia on saarnattava sillä tavoin, niin kuin Sana käskee, että Se on otettava. Tiedättekö, jos te lisäätte Siihen jonkun uskontunnustuksen, teillä on koko asia sekaisin. Tuo näytelmä tulee mennä aivan tarkalleen oikein.

¹⁵³   Orkesterinjohtajan täytyy mennä sen mukaan, mitä säveltäjä on sanonut, tahdittaa musiikki aivan tarkalleen sillä tavoin. Tarkatkaa nyt, se kaikki tehdään merkein, ja täytyy olla oikeankaltainen merkki antamaan oikeankaltainen ääni.

¹⁵⁴   Paavali sanoi: “Jos pasuuna antaa epäselvän äänen, kuka valmistautuu sotaan?”

¹⁵⁵   Nyt te näette, että Säveltäjän, Jumalan, joka kirjoitti Raamatun, joka kokonansa on Jeesuksen Kristuksen ilmestys. Hän tiesi ajan vaihtelut. Ja tuon miehen, orkesterinjohtajan, joka johtaa heitä, ajanjakson merkin, täytyy toimia aivan tarkalleen Raamatun merkkien mukaisesti. Halleluja! Oi, oi, oi, oi!

¹⁵⁶   Oi, veli sisar, mikä on vikana maailmassa? Olenko minä tullut hulluksi? Jotakin on vialla jossakin. Sinfonia ei ole sopusoinnussa nuottien kanssa! He tekevät kirkon uskontunnustuksen, ja kaikkea muuta, vaikka Sanaa tulisi saarnata, tuoda Se julki. Jotakin on vialla orkesterinjohtajissa, ja silloin koko orkesteri on sekaisin, eivätkä he tiedä, mitä tehdä. He kaikki käyttäytyvät oudosti: “Mitä tapahtui? Miksi tehtiin näin? Miksi tämä tapahtui? Tämä, miten se tapahtui?” He eivät nyt tiedä, miten toimia. He hajaantuvat, koska se ei koskaan tullut sopusointuun Sanan kanssa. Se on vikana meidän niin kutsutun viimeisen päivän herätyksen kanssa. Se on vikana meidän helluntailaissanomallamme. Me olemme menneet pois Raamatun tahdista, menneet ja organisoineet samalla tavoin kuin he tekivät siellä aikaisemmin. Seurakunta meni pois tahdista.

¹⁵⁷   Jumala, ole armollinen. Toivoisin, että minulla olisi sanat, niin että voisin saada Sen uppoamaan sisälle sellaisena kuin sen on, että voisin levittää sen auki ja kaataa Sen sisälle.

¹⁵⁸   Etkö voi nähdä, veljeni, sisareni, sen täytyy olla sopusoinnussa. Orkesterinjohtajan täytyy olla Sanan mukainen. Kun Se sanoo yhden asian, niin älkää te sanoko jotakin muuta, se saa aikaan väärän merkin, ja silloin koko asia menee pois tahdista. Niin se on. Jumalan Sana on suuri sinfonia. Teidän täytyy alkaa musiikissa siitä, mistä Hänkin alkoi. Teidän täytyy alkaa Hänen kanssaan. Huomatkaa, pääskää Sen tahtiin.

¹⁵⁹   Te sanotte: “Mutta, minä liityin kirkkoon.” Se ei ole tahdissa. “Tein niin-ja-niin.” Se ei ole tahdissa. “Menin alttarille ja sanoin: ‘Uskon Jeesuksen Kristuksen olevan Jumalan Pojan.’” Myös Saatana uskoo sen. Se ei ole oikea tahti. Katsokaahan, te menette pois tahdista. Mitä on tapahtunut? Ehkä joku orkesterinjohtaja sanoi teille: ‘’Purista kättä ja pane nimesi kirjaan. Liity meidän klubiimme, meidän organisaatioomme.” Silloin olette kokonaan poissa tahdista!

¹⁶⁰   Sitten kun tuo todellinen asia alkaa tapahtua täällä pienen joukon keskuudessa, te sanotte: “Mutta, entä Tuo, he ovat poissa sopusoinnusta.” Menkää takaisin Sanaan ja nähkää, kuka on poissa sopusoinnusta. Nähkää, mitä Jumala on luvannut. Katsokaa mitä Säveltäjä on sanonut Siitä.

¹⁶¹   Katsokaahan, teillä on kaikki yleisössänne. Siitä syystä maailma katsoo ympärilleen. Vaikka seurakunta tulisi nähdä kirkkaana, loistavana tähtenä, mäen päällä olevana valona, jota kukaan ei voi voittaa loistossa eikä kukaan voi tuomita Sitä.

¹⁶²   Ja tänään se on maailman naurun kohteena, koska orkesterinjohtajat ovat vieneet sen pois sopusoinnusta Säveltäjän kanssa. Näettekö, mitä tarkoitan? He iskevät esiin asioita, joita ei ole Siellä. Musikantit tuskin tietävät, mitä nyt tehdään, seurakunta, he ovat kaikki solmussa. Me olemme puhuneet kaikista näistä asioista kaikki nämä vuodet, ja nyt te liitytte suoraan yhteen sen kanssa. Oi, jotakin on väärin jossakin.

¹⁶³   Pankaa merkille, teidän täytyy aloittaa musiikki, niin kuin Hän sen teki, päästä Sen rytmiin, päästä sisälle luvattuun Sanaan. Nähkää, miten Hän teki sen alussa, nähkää miten Hän teki sen keskiaikana, nähkää miten Hän tekee sen nyt, aina samalla tavalla.

¹⁶⁴   Tarkatkaa orkesterinjohtajaa. kuinka Hän tekee sen. Jos hän tekee sen ohjaamalla teidät johonkin organisaatioon, niin orkesterinjohtaja ei ole koskaan tehnyt niin. Orkesterinjohtaja ohjaa teidät aina Sanaan. Entisajan profeetat ohjasivat Sanaan. He olivat Sana. He elivät Sanan. Ja mitä se teki? Se julkitoi Jumalan. Se toi elämään tuota päivää varten kirjoitetun Sanan, koska Sana tuli heille, Se oli paljastettu heille. Se oli heidän Kallionsa. Halleluja!

¹⁶⁵   Jeesus Kristus, Jumalan Sana, on meidän Kalliomme. “Tälle Kalliolle Minä tulen rakentamaan Seurakuntani”, Jumalan paljastetulle Sanalle. Shalom, todellisille uskoville. Rauhaa! Me olemme lopunajassa. “Tälle Kalliolle Minä tulen rakentamaan Seurakuntani”, Sanan ilmestykselle.

¹⁶⁶   Yksi sanoo: “Sinä olet suuri mies. Sinä olet kuin Mooses. Sinä olet suuri mies. Sinä olet kuin…” Sitä se ei ole.

Vaan ilmestys sanoi: “Sinä olet Jumalan Poika.”

¹⁶⁷   Hän sanoi. “Liha ja veri ei koskaan paljastanut sitä sinulle, vaan Minun Isäni, joka on Taivaassa. Tälle paljastetulle Totuudelle Minä tulen rakentamaan Seurakuntani.”

¹⁶⁸   Mikä se on? Hän on Sana. “Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala”, ja Sana on yhä Jumala. Juuri Hän, sama tänään, tuoden itsensä julki sellaisena kuin Hän oli. Mooses ja Elia, ja niin edelleen, ja Jeesus ja tuo sama Jumala tänään, joka tekee Hänestä “Jeesuksen Kristuksen samana eilen, tänään ja ainiaan”, Hebrealaiskirje 13:8. Katsokaa, he eivät koskaan ohjanneet teitä mihinkään ryhmään. He ohjasivat teidät erään Henkilön luo, he ohjaisivat teidät Sanaan, Jumalaan.

“Mistä minä aloitan, veli Branham?”

¹⁶⁹   Ristiltä, aloittakaa ristiltä Hänen kanssaan. “Katukaa, uskokaa Sana.” Näin Raamattu sanoo. Sitten seuratkaa lävitse samassa rytmissä muun Sanan kanssa.

Te sanotte: “Mutta mitä minun tulee tehdä?”

¹⁷⁰   Vain jatkakaa seuraamista Sanan rytmissä. Jos “katukaa” oli ensimmäinen asia, jonka te tunnistitte, tehkää se, se on teidän ensimmäinen askeleenne. Pankaa seuraava askeleenne siihen, mihin Sana sanoo. Eteenpäin ja eteenpäin ja marssien eteenpäin Hänen kanssaan.

¹⁷¹   Älkää rikkoko tahtia, jos olette osa Jumalan sinfoniasta. Älkää rikkoko Sanan tahtia. Älkää kysykö: “Mutta, miksi? Miksi näin tapahtui? Minä yritin sitä, veli Branham, ja kun he ajoivat minut ulos, niin tiedätkö, mitä minulle tapahtui? Minä melkein kuolin nälkään.” Älkää kysykö miksi. Hän tuntee tahdin, kuinka sen täytyy vaihtua, ja minkälaisiin käännekohtiin sen täytyy tulla, kyllä vaan, sillä Se on kirjoitettu. Hän tietää Siitä kaiken. Hän tuntee tahdin. Älkää kysykö miksi? Uskokaa Se!

¹⁷²   Jumala on liikkunut luvatun Sanansa kanssa kautta historian ajan, kussakin aikakaudessa, eikä ole koskaan epäonnistunut, rikkonut tahtia Jumalan Voimasta, kun kyseessä on valitut ja vahvistetut ihmiset. Hänen Sanansa tahti Nooan päivinä, Mooseksen päivinä, Elian päivinä, Johanneksen päivinä, Daavidin päivinä, Jeesuksen päivinä ja edelleen, Hän pitää Sanan tahdin loppuun asti eikä ole koskaan rikkonut Sitä. Hän on tullut suoraan halki historian. Ja tuo valittu Siemen, joka näki Sen ja uskoi Sen, yhtyi suoraan mukaan tuohon tahtiin Sen kanssa.

¹⁷³   Muut sanovat: “No niin, mutta kirkko sanoo…” Sillä ei ole mitään tekemistä Sen kanssa. Te ette ole syntyneet tehdäksenne sellaista.

¹⁷⁴   Te olette syntyneet Sanaan, sillä te olette syntyneet Kristukseen. Kristus on Sana, kyllä, kussakin ajanjaksossa.

¹⁷⁵   Te sanotte: “Mutta sanon sinulle, veli Branham, en voi katsoa eteenpäin.”

¹⁷⁶   Katsokaa silloin ylöspäin. Jumala lupasi, että jos te katsotte ylös, te näette Hänet. Shalom, rauhaa, Jumalan rauha antakoon teille levon.

¹⁷⁷   Te sanotte: “Miksi sitten muut tekevät pilaa minusta, veli Branham? Tiedän toisten naisten tekevän minusta pilaa. He sanovat, että koska minulla on ‘pitkä tukka’ olen ‘vanhanaikainen’.” Miehet sanovat: “Koska uskon Raamatun, he sanovat: ‘Sinulla ei enää ole yhteyttä meidän kanssamme. Me emme voi hyväksyä sinua, koska sinä uskot sellaiseen-ja-sellaiseen.”’

¹⁷⁸   Ja te tiedätte sen olevan juuri tarkalleen niin kuin Sana on kirjoitettu. Silloin Jumala on velvoitettu teitä kohtaan vahvistaakseen Sen. Hän varmasti on. Ei ole väliä sillä, mitä he sanovat, kun he tekevät pilaa. Jumala on kateellinen Jumala. Muistakaa. Hänen Sanansa tähden kärsiminen on Hänen armonsa kasvukipuja. Kun te kärsitte Hänen Sanansa tähden, kyseessä on vain kasvun aiheuttamia kipuja.

¹⁷⁹   Te tiedätte, kuinka pieni lapsi kymmenen-, kaksitoistavuotiaana saa kipuja. Hän tulee ja sanoo: “Äiti, käsivarsiani särkee, jalkojani särkee”, ja niin edelleen. Ne ovat kasvamisen aiheuttamia kipuja. Se osoittaa, että hän on saanut hyviä vitamiineja. Hän on kasvamassa.

¹⁸⁰   Ja kun joku alkaa tehdä teistä pilaa ja sanoo: “Tuo nainen on vanhanaikainen. Katsokaa tuota miestä, hän on… Oi, sanon teille, hänellä oli tapana olla…” Hyvä on, muistakaa vain, että ne ovat kasvukipuja. Siksi tuo vaino on hyväksi teille. Ne ovat kasvukipuja.

¹⁸¹   Oi. kyllä, Hän sallii ristejä ja tienhaaroja ja käännekohtia. Hän tekee niin aina voidakseen tehdä meidät täydellisiksi Hänen palvelustansa varten. Hän sallii noiden asioiden tapahtua. Ettekö voi ymmärtää sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hän tekee sen niin, että Hän voi tehdä teidät täydelliseksi siihen kutsumukseen, johon Hän on teidät kutsunut. Ne ovat teidän kasvukipujanne. Hän teki Danielille sillä tavoin, tiedättehän.

¹⁸²   Hän teki sillä tavoin noille heprealaisille lapsille tulisessa pätsissä. Mitä tuo tulinen pätsi teki? Tulinen pätsi ainoastaan mursi ne siteet, joilla heidät oli sidottu. Siinä oli kaikki, mitä tuo tulinen pätsi teki, se vain poltti heidät vapaaksi siteistä.

¹⁸³   Joskus tarvitaan koettelemuksia murtamaan meistä maailman siteet, ottamaan meidät pois maailmasta. Voi olla, että teidät on ensin otettava ulos uskontunnustuksestanne niin kuin jokeen hukkumassa oleva mies, hänet täytyy ottaa ulos joesta, ennen kuin hänestä saadaan joki ulos. Jotenkin samalla tavalla Jumalan täytyy joskus tehdä. Hänen täytyy ensin vetää teidät ulos maailmasta ja sitten vetää maailma ulos teistä. Teidät täytyy ensin saada ulos maailmasta. Joskus nämä kasvukivut tekevät sen. Kyllä.

¹⁸⁴   Jumala seisoo kutakin uutta vuotta varten luvatun Sanan takana. Hän seisoo Sen takana tänä vuonna täyttääkseen sen, minkä Hän on luvannut tälle vuodelle. Mitä se onkin, haluan olla tulevaisuudessa aivan Hänen tahtonsa keskipisteessä, samalla tavoin kuin hekin tekivät.

¹⁸⁵   Niin kuin Abraham teki, kun hän tuli tienristeykseensä, hän ei tiennyt miten hän sen tekisi. Jumala sanoi hänelle: “Minä tulen antamaan sinulle pojan.” Kaksikymmentäviisi vuotta hän odotti sitä. Lopulta tuo poika oli tullut, ja silloin Jumala sanoi: “Nyt, tämän pojan kautta Minä tulen tekemään sinut monien kansojen isäksi. Vie hänet sinne vuorelle ja tapa hänet.” “Vie hänet vuorelle ja tapa hänet”, hänen tuli hävittää juuri se, mitä hän oli odottanut kaksikymmentäviisi vuotta. “Vie hänet vuorelle ja tapa hänet.”

¹⁸⁶   Abraham ei koskaan ollut huolissaan siitä. Se ei vaivannut häntä. Hän otti halot ja latoi ne aasin selkään ja otti poikansa. Vei hänet sinne ylös kukkulalle uhratakseen hänet, koska Abraham tiesi saaneensa hänet ikään kuin kuolleista. Saaran kohtu oli kuollut, ja hän itse oli hedelmätön, joten heillä ei ollut mitään tapaa… Ja tuo poika… Hän itse oli satavuotias ja Saara yhdeksänkymmenen, niinpä poika tuli luvatun Sanan kautta. Tuo sama Jumala, joka antoi lupauksen, sanoi: “Minä tulen tekemään sinusta kansakuntien isän”, ja kahdenkymmenen viiden vuoden kuluttua, ollessaan satavuotias, hän ja hänen vaimonsa saivat tämän lapsen. Jos Jumala käski häntä uhraamaan hänet, olisi Jumala myös kykenevä nostamaan hänet ylös kuolleista. Aamen.

¹⁸⁷   Ylistys Jumalalle, veljet. Minusta tuntuu hyvältä. Minusta tuntuu uskonnolliselta. Kuinka hyvältä minusta tuntuukaan! Tämän yhden asian minä tiedän. Hän on kykenevä nostamaan hänet ylös uudestaan. Me haluamme seistä tuon väärentämättömän Valon Sanan päällä, joka on tätä hetkeä varten! Jumala tulee nostamaan meidät ylös loistavina Valoina tätä sukupolvea vastaan, kun tämä sukupolvi tulee esiin. Aamen.

¹⁸⁸   Ei ole ihme, että Hän sanoi: “Etelän kuningatar on nouseva tuomiolla sukupolvensa kanssa ja on tuomitseva tämän, koska hän tuli maan kaukaisimmista ääristä kuulemaan Salomon viisautta. ja, katso, tässä on suurempi kuin Salomo.” Kuinka tuo pieni kuningatar siellä, pakana, joka oli nähnyt valon, tuli kilometrejä autiomaassa, kolme kuukautta kamelin selässä, kuullakseen Salomon viisautta, heidän seistessä juuri siellä, ja Salomon ollessa esikuva Hänestä.

¹⁸⁹   Ja sitten nähdessämme Wesleyn, Lutherin, kaikki muut, kirkkokunnat siellä aikaisemmin, kuinka ne olivat esikuvia siitä, mitä tapahtuu nyt, ja he kävelevät suoraan Sen lävitse. Oi! Hyvä on.

¹⁹⁰   Niinpä tämä uusi vuosi on Jumalan päättämä, tehkää vain päätöksenne seistä Hänen Sanassansa. Vaeltakaa niin kuin Sana käskee vaeltamaan, kun me nyt lopetamme, samoin kuin tekivät toisetkin, aikansa valittu Siemen, kun he näkivät Sanan. Mitä he tekivät? He vaelsivat Siinä, jos he olivat toisten aikakausien valittu Siemen, sillä Hän on pettämätön Sana. Kuinka moni uskoo, että Jeesus Kristus on Sana? [Seurakunta sanoo: “Aamen!”) Oi!

¹⁹¹   Kuulin erään ohjelman eräänä päivänä, erään määrätystä kirkkokunnan ihmisistä. Herra H.M.S. Richards sanoi, että hän oli ‘kirjoittanut vuoden kirjan’. En halua olla eri mieltä sen kaltaisen miehen kanssa. Vaikka hän onkin Seitsemännen päivän adventisti, enkä ole samaa mieltä Seitsemännen päivän adventistien opin kanssa, niin varmasti minä pidän tuosta miehestä. Mutta olen eri mieltä hänen kanssaan. Se voi olla H.M.S. Richardsin uudenvuoden kirja.

¹⁹²   Mutta minun Kirjani ja teidän Kirjanne uudelle vuodelle on vanhan vuoden Kirja, Raamattu, Jumalan Sana. Pankaa vain elämään Se, mitä Se on luvannut elää. Kyllä vaan. Ja jokaisen tulevan vuoden ja jokaisen vuoden, joka on ollut, Hän on Iankaikkinen Jumala, joka elää Iankaikkisen Sanan kautta, jonka Hän puhui, kun jokainen Raamatun Totuus ja jokainen lupaus Siinä on vahvistettu, niin kuin tapahtunut kautta vuosien.

¹⁹³   Kuinka Jumala lupasi, että Hän hävittäisi maailman vedellä, ja Hän vahvisti sen Nooan kanssa.

¹⁹⁴   Hän lupasi, että Hän lähettäisi vapauttajan ja toisi Israelin ulos Egyptistä. He olivat oleilleet siellä neljäsataa vuotta. Hän teki juuri sen.

¹⁹⁵   Ja Hän vannoi herättävänsä Daavidille Pojan. Kristus olisi hänen poikansa, Daavidin kautta tulisi Kristus. Kuinka Hän vannoi tekevänsä sen ja Hän teki juuri sen.

¹⁹⁶   Hän lupasi lähettää Johannes Kastajan ennen Jeesuksen Kristuksen tulemista. Hän teki juuri sen.

Hän lupasi lähettää Messiaan. Hän teki juuri sen.

¹⁹⁷   Hän lupasi, että maailma tulisi suureksi joukoksi organisaatioita ja muodostaisi järjestelmän, voiman, ja se tunnettaisiin petona ja se istuisi seitsemällä kukkulalla. Se teki juuri sen.

¹⁹⁸   Kuinka kirkko vainoaisi heitä kuolemaan saakka! He tekivät juuri sen.

¹⁹⁹   Kuinka he tulisivat ulos uskonpuhdistuksessa! He tekivät aivan tarkalleen sen. Kuinka Hän lupasi, miten se kunakin aikakautena olisi oleva!

²⁰⁰   Ja Hän lupasi tätä aikakautta varten ja täällä Hän on tänään tehden tuon Sanan eläväksi aivan tarkalleen samoin kuin Hän teki alussa. Varmasti.

²⁰¹   Ja kun jokainen lupaus on täytetty: “Kuolema on nielty voitossa.” Jeesus on tuleva. Ja kun tuo viimeinen lupaus on vahvistettu, silloin maan päälle tulee Iankaikkinen rauha. Iankaikkinen shalom. Iankaikkinen shalom, rauha, tulee lepäämään maan yllä.

²⁰²   Kun Jeesus tuli, Rauhanruhtinas, miksi silloin ei ollut rauhaa? Koska koko Sana ei täyttynyt Hänen päivinään. Hän on täyttämässä sitä tänään. Mutta kun koko Hänen luvattu Sanansa, joka oli Jumalan ajatus…

²⁰³   Sana on “ajatus ilmaistuna”. Jumala, ajatuksissaan, ajatteli sen ja ilmaisi sen profeettojensa kautta, ja nyt Sen täytyy täyttyä. Ja Hän kertoi meille ennalta nämä asiat, niin että me emme tekisi mitään virheitä ja kompastelisi pimeässä, kun näemme Sen täyttyvän.

²⁰⁴   No niin, Hän lupasi lähettää Kristuksen toisen kerran. Ja milloin tahansa Hän tekee sen, kun Kristus tulee toisen kerran, tulee olemaan Iankaikkinen shalom.

²⁰⁵   Kuunnelkaa, ystävät, nyt kun lopetamme. Muistakaa. Raamattu on kaiken viisauden lähde. Se ei tule tohtorilta, Ph.D:ltä LL.D:ltä. Se tulee Jumalan Sanasta.

²⁰⁶   Siellä istui sadoittain Jumaluusopin tohtoreita, ja pieni kaksitoistavuotias Poika sai heidät ällistymään, koska Hän oli Sana. Tuolla pienellä Pojalla ei ollut minkäänlaista koulutusta, mutta kuitenkin Hän oli Sana. Koska Hän oli se Valo, joka oli puhuttu tuota päivää varten, Hän julkitoi tuon Sanan. Tuo Sana oli Hänessä. Sen täytyi olla. Ei ole ihme, että se, mitä Hän sanoi, tapahtui, koska Hän oli Sana. Ymmärrättekö te? Kaikki, jotka ymmärtävät, sanokaa: “Aamen.” [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hän oli Sana.

²⁰⁷   Muistakaa se on Raamattu, eikä jonkun miehen kirjoittama vuoden kirja. “Olkoon jokaisen miehen sana valhetta, mutta Minun Totuus.”

²⁰⁸   Ja kultit ja uskonnot ja niin edelleen, ne kaikki menevät niin sekaisin, kun te panette joukon miehiä Siihen. Jumala ei koskaan toiminut sen kaltaisen ryhmän kanssa. Jos Jeesus tulisi tänään, ottaisiko Hän metodistien, baptistien, adventistien, Jehovan Todistajien, Kristillisen Tieteen, helluntailaisten tai presbyteerien puolen? Ei koskaan. Varmasti Hän ei tekisi sitä.

²⁰⁹   Se on henkilökohtainen asia, te ja Jumala. Ei ole kahta miestä, jotka näkisivät silmästä silmään samalla tavalla, ei ole kahta samanlaista peukaloa. Jumala toimii yksilön kanssa. Ja kuinka te tiedätte, onko hän oikeassa vai ei? Katsokaa silloin takaisin Sanaan ja nähkää, onko hän Sanan mukainen. Jos hän on Sanan mukainen, silloin Jumala toimii hänen kanssaan, jos hän ei ole, toimii jokin muu hänen kanssaan. Ymmärrättekö? Niin se on.

²¹⁰   Muistakaa. Raamattu on kaiken viisauden lähde, ja kaikki tulevaisuuden toivo on Siinä. Shalom. Jumalan rauhaa!

²¹¹   Kuten eräässä kertomuksessa kerrotaan eräästä pienestä pojasta, joka oli menettänyt isänsä ennen kuin oli tarpeeksi vanha nähdäkseen isäänsä. Hän oli vain imeväinen lapsi, kun hänen isänsä kuoli. Ja eräänä päivänä, kun hän oli noin kymmenen- kaksitoistavuotias. Hänellä oli John niminen veli, joka oli häntä useita vuosia vanhempi. Hän meni veljensä tykö ja sanoi: “John, muistatko sinä isää?”

Hän sanoi: “Kyllä.”

Hän sanoi: “Minkä kaltainen hän oli?”

²¹²   Hän sanoi: “No niin, hän oli pitkä mies ja hän oli oikein hieno mies. Hän oli aina hyvä äidille ja ystävällinen minulle ja hän oli ystävällinen jokaiselle.”

Hän sanoi: “Mutta onko siinä kaikki, mitä sinä tiedät hänestä, John?”.

²¹³   Hän sanoi: “Sanonpa sinulle, Henry”, hän sanoi, “jokainen sanoo, että minä näytän aivan häneltä.” Ja hän sanoi: “Jokainen sanoo, että minulla on samanlainen luonne niin kuin hänellä.”

²¹⁴   Hän sanoi: “Oi, se on hyvä! Se oli se, mitä minä halusin tietää.” Hän sanoi: “Kun näen sinut, näen isäni.”

²¹⁵   Siinä se on. Kun maailma näkee Jeesuksen Kristuksen, se on teissä, kun se on tämä Sana, joka on kirjoitettu tästä päivästä.

²¹⁶   Missä te näette Jeesuksen Daavidissa? Kun Sana oli tuotu julki hänen kauttaan.

²¹⁷   Kuinka te näette Kristuksen, Jumalan, Eliassa, noissa vaunuissa, kun hän oli menossa Taivaaseen? Kuinka te näette Jeesuksen Eliassa? Koska Sana oli vahvistettu.

²¹⁸   Kuinka te näette Sen Mooseksessa? Jeesus oli Mooseksessa. Raamattu sanoo niin. Näettekö, se on oikein. Hän oli tuo palava pensas, joka oli Mooseksen kanssa erämaassa.

²¹⁹   Kuinka ihmiset tulevat tuntemaan Jeesuksen Kristuksen? Kun he näkevät Hänet teissä, kun he näkevät Jeesuksen teissä. Sillä Hän sanoi: “Tekoja, joita Minä teen, myös te olette tekevä. Suurempiakin kuin tämä, te olette tekevä, koska Minä menen Isäni tykö.” Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Siten he, maailma, tuntee Hänet.

²²⁰   Ei sen tähden että Helluntailais-Ykseys olisi suurempi kuin Helluntailais-Kakseus, tai Kakseus olisi suurempi kuin Kolminaisuus, tai mitä tahansa teillä onkin. Ei koska metodistit ovat suurempia kuin baptistit, tai Etelän baptistit vievät voiton tänä vuonna kaikista baptistikirkoista, kaikista protestanteista. Olen ymmärtänyt, että heillä on laskujen mukaan enemmän jäseniä tänä vuonna kuin heillä muilla. Se ei tee heistä erilaisia. Jumala ei tunne teitä lukumäärän mukaan. Pakanat voittavat teidät lukumäärältään milloin tahansa. Katolilaisilla on teidät kaikki. Muhamettilaisuudella on heidät kaikki. Näettekö?

²²¹   Teidät tunnetaan siitä, kun Jeesus Kristus elää teissä. Hänen Elämänsä mukaan ja tämän päivän luvattu Sana heijastaa itsensä. Näettekö?

²²²   Nyt tuo sama Sana, joka oli heijastettu Mooseksessa, ei voinut olla heijastettu Eliassa, koska se oli toinen päivä. Tuo sama, joka oli heijastettu Nooassa, ei voinut olla Mooseksessa, koska, näettehän, Nooa rakensi arkin, Mooses taas johti kansan ulos, aivan tarkalleen niin kuin oli luvattu. Se sana Valo, joka oli heijastettu yhdessä, ei ollut toisessa, mutta toinen kertoi toisesta.

²²³   Koko Uusi Testamentti puhuu tästä hetkestä. Jeesus Kristus puhuu tästä hetkestä. Kuka se sitten on, joku mieskö? Se on Jeesus Kristus, Jumalan Poika, joka on julkituotu ja heijastaa sen Sanan Valon, jonka Hän lupasi tätä päivää varten.

²²⁴   Kun ihmiset näkevät teidän elävän samalla tavoin kuin Hänkin eli, kun he näkevät teidän luonteenne ja käytöksenne olevan Sanan mukaisesti aivan tarkalleen sellainen kuin Hän oli, kun Sana on julkituotu, silloin ihmiset tulevat näkemään Jeesuksen Kristuksen. Heidän ei tarvitse katsoa minnekään muualle ympärilleen ja sanoa: “Mitä tämä uskontunnustus opettaa, mitä tuo uskontunnustus opettaa?” He tietävät, millainen Jumala on, kun he näkevät teidät.

²²⁵   Shalom, Jumalan rauha olkoon Valona yllänne! Ja kun Jumalan Sana on vahvistettu tässä ajanjaksossa täydellisesti, ja te näette Sen ja uskotte Sen, niin, shalom teille.

²²⁶   Kohdatkaa uusi vuosi tämän kanssa, pankaa Hänet niin kuin Daavid sanoi: “Panen Hänet aina eteeni. Koska Hän on oikealla puolellani, en tule horjutetuksi.” Jos kohtaatte kuoleman tänä vuonna, niin mitä merkitystä sillä on? Jumala lupasi, että Hän nostaisi teidät ylös. Jos jokin onnettomuus tappaa teidät, mitä merkitystä sillä on? Teillä on Iankaikkinen Elämä: “Minä nostan hänet ylös viimeisissä päivissä.” Aamen. Mitä jos mitä tahansa tapahtuu? Ei ole väliä sillä, mitä se on, mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa. “Nälkä, perikato, alastomuus, ei väliä sillä, mikä se on, mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa.” Ja Hän on Sana. Shalom!

²²⁷   Kumartakaamme päämme. Pitäkää jokainen päänne kumarrettuna hetken. Jumalan rauhaa!

²²⁸   Risti… [Tyhjä kohta nauhassa.] “Niin kuin oli Nooan päivinä, jolloin he söivät, joivat, naivat ja naittivat”, Reno, Nevada ja koko punaisen valon maailma, “samoin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.”

²²⁹   “Niin kuin oli Sodoman aikana”, jolloin Jumala oli julkituotu inhimillisenä Olentona, jota Abraham kutsui nimellä Elohim. Kaikkiriittävä, joka seisoi siellä syöden lihaa ja leipää ja juoden maitoa ja saattoi kertoa, mitä Saara ajatteli Hänen selkänsä takana teltassa. Hän sanoi: “Se tulee palaamaan jälleen Ihmisen Pojan tulemuksessa.” “Pieni hetki eikä maailma ole enää Minua näkevä; kuitenkin te olette näkevä Minut, sillä Minä tulen olemaan teidän kanssanne ja teissä maailman loppuun asti.”

²³⁰   Juutalaiset palaavat maahansa. Ne asiat, jotka tapahtuvat, joita tapahtuu tänä päivänä, estäisivät minua puoliksikaan kertomasta teille sitä, mitä on tapahtumassa, mutta me näemme sen. Mitä se on? Sana, julkituotuna.

²³¹   Mitä te ajattelette noiden heprealaisten tehneen, kun he näkivät Sanan julkituotuna lupauksen mukaisesti? He valmistautuivat jättämään maan.

²³²   Jos et ole valmis tänään, ystävä, aloita tämä uusivuosi oikein. Aloita se kätesi Jumalan kädessä, Jumalan Sana sydämessäsi ja sano: “Herra Jeesus, en tiedä, mitä osaa tässä Sinfoniassa Sinä haluat minun näyttelevän, mutta kun tuo käännekohta tulee, kun minua vainotaan, minulle nauretaan, minusta tehdään pilaa, minä yhä otan asemani, ettei Sinun Sinfoniasi sekoa minun tähteni. Tulen pysymään Sinun Sanasi kanssa, ei väliä sillä, mitä Se on. Tulen pysymään juuri siinä. Ja kun kuolema kolkuttaa ovelleni, oi, se osa tästä Sinfoniasta. Tiedän silloin, että aivan yhtä varmasti kuin se soittaa kuoleman ovelleni, tulee se soittamaan ylösnousemuksenkin eräänä näistä päivistä, ja Sinä tulet nostamaan minut jälleen ylös. Se on osa Sinun Sinfoniastasi. Herra, etkö antaisi minun olla osa siitä tänään?”

²³³   Kuinka moni haluaisi nyt antaa tuon lupauksen ja sanoa: “Alkaen tästä uudesta vuodesta, veli Branham, alkaen tästä kokouksesta juuri nyt, minä lupaan Jumalalle ottaa asemani enkä koskaan petä, vaan pysyn Hänen luvatun Sanansa kanssa ja elän aivan tarkalleen sillä tavalla, kuin Hän lupasi sen, sävyisyydessä ja nöyryydessä, niin että Jumala voi ottaa elämäni ja sovittaa sen suureen Sinfoniaansa, tuohon samaan ryhmään, jonka Hän tulee nostamaan ylös viimeisissä päivissä. Tulen kohottamaan käteni, veli Branham, en sinulle vaan Jumalalle. Muista minua rukouksessa.” Jumala siunatkoon teitä kaikkialla. Herra siunatkoon teitä. Myös minun käteni ovat ylhäällä.

²³⁴   Herra, ota minut. Herra Jumala, älä koskaan anna minun kiinnittää mieltäni Juudaksen lailla ylimääräiseen dollariin, johonkin maailman muotiin, tai siihen, että joku taputtaa minua selkään ja sanoo: “Oi, veli Branham, tämä on…” Ei, ei. Jumala, älä koskaan salli sen tapahtua minulle. Minä vain otan tien Herran muutamien halveksittujen kanssa. Haluan olla veli ihmisille, tehdä kaiken sen mitä voin, Herra, rakastaa ihmisiä koko sydämestäni. Mutta, Herra, älä milloinkaan anna minun liikkua pois tästä Sanasta. Haluan nousta ylös viimeisenä päivänä. Ja vain ne, jotka ovat sisällytetyt tähän suureen Sinfoniaan, Herra, niin kuin olen yrittänyt selittää tänä iltapäivänä, ne ovat niitä, jotka tulevat esiin musiikin tauottua, kun on tuo suuri ylösnousemus, ja kaikki Enkelit taputtavat käsiään, ja pyhät menevät marssien sisälle. Ne ovat niitä, jotka ovat näytelleet tuon osan tästä suuresta näytelmästä, jota me soitamme, rukoilen, Herra.

²³⁵   Me tiedämme, että näytelmässä he muuttavat naamioita, he tulevat yhdestä toiseen, ja niin Sinä teit. Sinä tulit Hengestä, Jumalasta, Suuresta Jehovasta, ja pukeuduit inhimillisen olennon naamioon, muutit syntyperäsi, Sinä vaihdoit naamiosi. Sinä pystytit telttasi. Sinä tulit alas Jumalasta ja tulit ihmiseksi voidaksesi kuolla ja lunastaa ihmisen. Sinä vaihdoit naamiotasi.

²³⁶   Sitten Sinä jälleen vaihdoit naamiota ja naamioit itsesi niihin ihmisiin, jotka tahtovat uskoa ja toimia sen Sanan mukaan, joka Sinulla on kirjoitettuna täällä. Siunattuja ovat ne silmät. jotka näkevät Sen, siunattuja ovat ne sydämet, jotka vastaanottavat Sen, siunattuja ovat ne korvat, jotka kuulevat Sen, sillä kun tämä Sinfonia on päättynyt, on tuleva ylösnousemus. Jumala, sallithan meidän kaikkien olla siellä? Siunaa tätä pientä ryhmää.

²³⁷   Puhuessamme tällä tavalla, Isä, me tiedämme, että tämä ääninauha menee kaikkialle yli maailman. Ja täällä on hieno, pieni ryhmä istumassa tänään, tämä näkyvä kuulijakunta täällä Phoenixissa. Oi Jumala, viisitoista vuotta kovaa saarnaamista ja torumista, ja Jumala, Sinä tiedät, että syynä on rakkaus! Rakkaus on kurittamista. Rakkaus on nuhtelua. Rakkaus on kurittavaa.

²³⁸   Oi Jumala, minä yhdistäydyn näiden ihmisten kanssa tällä viikolla, niin että Sinä voit kurittaa meitä, Herra, Sinun Sanallasi. Voikaamme nähdä Sinun voimasi nostavan ylös sairaat ja vaivatut ja avaavan sokeiden silmät. Voikoon suuri Pyhä Henki tulla näkyväksi täällä huoneessa. Voikoon jokainen saarnaaja ja jokainen seurakunta olla palava. Voikoon tämä tulossa oleva liikemiesten konventti, Herra, sytyttää tässä kaupungissa jokaisen liikemiehen sydämen tuleen Jumalan puolesta. Suo se, Herra. Me emme tiedä, miten toimia sen kanssa, emme sen enempää kuin vain pyytää ja uskoa, että se tulee olemaan niin. Me jätämme itsemme Sinulle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta.

Ja nyt nouskaamme seisomaan.

²³⁹   Minä olen huono puhumaan, lausun sanojani väärin ja haluan sanoa tämän, koska tunsin itseni pakotetuksi tekemään sen. Kuinka moni täällä tahtoo kohottaa kätensä merkiksi, että te ymmärsitte, mitä minä tarkoitin “Jumalan Sinfonialla”? Kohottakaa kätenne. Kiitoksia. Se on hyvä. Uskotteko te sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

²⁴⁰   Silloin se on Sinfonia, näettehän? Te näette sen tulevan käännekohtaan ja silloin jokainen on ihmeissään. Minä kutsun sitä käännekohdaksi, tienristeykseksi, koska en tunne musiikkia. Jos täällä on joku muusikko, niin toivon, että hän antaa minulle anteeksi karkean tapani ilmaista se. Mutta on kyse siitä, kun he lyövät tahtia täällä ulkona ja heillä on jotakin näyteltävänä. Se hidastuu todella hitaaksi, hyvin hitaaksi, ja te ihmettelette, mitä Se on, mutta, katsokaahan, jos te pääsette Sen tahtiin, silloin te ymmärrätte Sen. Ainoa tapa, miten te koskaan tulette ymmärtämään Jumalaa, on päästä Sen tahtiin.

²⁴¹   “Mikä Se on? Kuinka tulen tekemään sen? Veli Branham, olen niin todellinen metodisti, baptisti tai helluntailainen.” Se ei ole se tahti.

²⁴²   Tuo tahti on Jumala. Jumala on Sana. Sana on Jumala. Jumalan tahti on totella Hänen Sanaansa. Sitten kun te tottelette Sanaa, Hän lyö tuon tahdin suoraan teihin, ja silloin te otatte paikkanne. Milloin tahansa Se menee alas, alas, alas, ylös, mitä tahansa se onkin, te tiedätte nuo käännekohdat.

Joskus te sanotte. “Oi, mitkä sydänkivut ja koettelemukset!”

²⁴³   Eikö Jumala sanonut: “Kaikki asiat yhdessä vaikuttavat niiden parhaaksi, jotka rakastavat Häntä sillä aikaa, kun soitan Sinfoniaani”? Ja te huomaatte sen, silloin kun olette vaivattuja ja alas lyötyjä ja vainottuja, ja teistä tehdään pilaa. Muistakaa, se osa menee sillä tavalla. Jos se ei ole sillä tavalla, silloin Sinfonia on epävireessä.

²⁴⁴   Suuri Säveltäjä tietää tarkalleen, mitä Siinä on. Hän tietää sen. Hän tiesi teidät alusta. Hän pani nimenne Karitsan Elämänkirjaan ennen maailman perustamista. Uskotteko te sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hän tietää, mitä teidän oletetaan tekevän. Ei ole väliä sillä, kuinka alas se menee, ja kuinka pimeältä se näyttää, sen täytyy olla sillä tavoin.

²⁴⁵   Mutta, muistakaa, jos se menee suoraan kuoleman varjoihin, niin: “Minä olen ylösnousemus ja Elämä. Minä olen nostava hänet ylös jälleen.” Ja kun tuo suuri Orkesterinjohtaja tulee alas ja laskee tuon tahtipuikon alas, niin: “Aikaa ei ole enää oleva.” Kun tuo Ilmestyskirjan 10. luvun Enkeli, panee yhden jalan maan päälle ja toisen meren päälle, ja sateenkaari on hänen päänsä yllä, Hän vannoo: “Aikaa ei ole enää oleva.” Kun tuo aika tulee, te tulette nousemaan ylös kuolleiden joukosta. Sillä aikaa kun he muut makaavat siellä, te tulette menemään sisälle.

²⁴⁶   Pysykää Sinfoniassa. Pysykää Jumalan Sanassa. Ei ole väliä sillä, kuinka kovaa se on, pysykää aivan Sen kanssa, minne tahansa Jumala lyö tahtia.

²⁴⁷   Joskus Hän aiheuttaa vaikeuksia murtamaan siteitä, jotta voisi päästää teidät vapaaksi. Hän tekee niin. Te sanotte: “Mutta, en tiedä mitä tekisin.” Hän tietää. Mitä merkitystä sillä on? Te vain näyttelette osaanne. Hän on Se, jolla on teidät kädessään. Hän johtaa teitä.

²⁴⁸   Muistakaa, kaikki tehdään merkin mukaan. Me näemme ajan, jossa me elämme sen merkin mukaan, jossa elämme, joten me tiedämme, mitä Sinfonia tekee tänään. On erottamisen aika. Valo erotetaan pimeydestä.

²⁴⁹   Sanokaamme se yhdessä, niin että ette tule unohtamaan sitä, koska tunnen, että minun täytyy sanoa tämä. [Veli Branham ja seurakunta sanovat yhdessä.] “Se erottaa Valon pimeydestä.” Sanokaamme se uudestaan: “Se erottaa Valon pimeydestä.”

²⁵⁰   Se on Jumalan Sinfonia. Hän näyttää sen taivaissa. Hän näytti sen taululla. Hän näytti sen itsessään. Hän lupasi sen Sanassa. Me näemme sen vahvistetuksi. Hän erottaa vehnän akanoista. Hän erottaa Valon pimeydestä.

²⁵¹   Tahdotteko uskoa Häneen koko sydämestänne? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Laulakaamme sitten hyvä laulumme.

²⁵²   Hetkinen vain, haluan sanoa sanan näille pastoreille. Veljet, Herra siunatkoon teitä. Kiitos teille, että toitte seurakuntanne tänne. Te pastorit siellä, minä todella kiitän teitä. Minä olen täällä vain…

²⁵³   Sallikaa minun sanoa teille, veljet, koska siellä voi olla metodisteja, baptisteja tai presbyteerejä. Kuuletteko, minä puhun aivan samalla tavalla helluntailaisille, niin kuin puhuin teille? Aivan samoin, näettehän. Se ei ole…

²⁵⁴   Jos en voi olla jyrkästi eri mieltä jonkun miehen kansaa ja yhä rakastaa häntä… Koska, jos olen eri mieltä hänen kanssaan vain ollakseni erimieltä, silloin olen tekopyhä. En ole silloin sopiva seisomaan täällä. Mutta jos olin eri mieltä hänen kanssaan, niin yhteydessä, rakkaudessa, ymmärtämyksessä, ei ole väliä sillä, mitä hän tekee, hän on yhä kallis veljeni. Seison hänen rinnallaan. Kyllä, todellakin. Se on tarkalleen oikein. Jos niin ei ole sydämessäni, ottakoon Jumala silloin minut pois tästä saarnastuolista, en ole silloin sopiva olemaan täällä. Se on totta. Sanon sen, koska rakastan, ja on jotakin, minkä näen olevan tulossa. Eikä Hän ole koskaan tähän asti antanut minun olla väärässä siinä, koska se on aina ollut Hänen Sanansa. Niinpä, Jumala siunatkoon teitä.

²⁵⁵   Kumartakaamme nyt päämme hetkeksi ja laulakaamme tämä hyvä, vanha laulu, jonka me tavallisesti laulamme: Minä rakastan Häntä, minä rakastan Häntä. Jos pianisti, tai kuka se onkin, joka huolehtii musiikista, antaisi meille pienen sävelen siihen. Niinkö, hyvä on, katsokaamme osaammeko laulaa sen ilman musiikkia. Nyt, kaikki yhdessä, päämme kumarrettuina.

Minä rakastan Häntä, minä rakastan häntä
Koska Hän ensin rakasti mua
Ja osti pelastukseni Puul’ Golgatan.

²⁵⁶   Luulen että he ovat pysäyttäneet ääninauhat nyt. Katsokaahan, tämä ääninauha menee kaikkialle…