64-0304 HERRAT, ME HALUAMME NÄHDÄ JEESUKSEN
(Sirs, We Would See Jesus)
Dallas, Texas, USA, 4.3.1964

¹       Taivaallinen Isä, me olemme nyt vain lunastamassa aikaa siihen asti, kunnes Sinä tulet. Se suuri herätys, josta me olemme niin ihmeellisellä tavalla nauttineet, on pyyhkäissyt yli tämän kansakunnan ja ympäri maailman, kunnes herätyksen tulet ovat palaneet jokaisessa kansakunnassa taivaan alla. Ympäri maailman on tällä hetkellä meneillään suuria parantumiskokouksia, kellon ympäri, ympäri maailman, sen alettua muutama vuosi sitten. Vain muutamia yksinkertaisia ihmisiä meni kentälle uskoen ja he toivat tullessaan herätyksen. Taivaallinen Isä, me olemme nyt poimimassa tähkiä kaupungeissamme ja ympäri kansakuntaamme. Onko siellä joku, Herra, joka ei vielä ole tullut sisälle? Jos niin on, niin Jumalamme, me rukoilemme, että Sinä tulisit lähettämään heidät. Jos Dallasissa on yhtään lunastettavissa olevaa sielua, niin suo Herra, että jotenkin, jollakin tavalla, Sinä ottaisit heidät näiden kokousten aikana.

²       Meitä ei pidetä kummoisinakaan maailman keskuudessa, ja niin me odotammekin olevan. Mutta kun meidän Herramme tuli maan päälle, ei myöskään Hänestä ajateltu kovin hyvää. Maailmassa oli tuohon aikaan miljoonia, mutta vain muutama kuuli Häntä. Kaikki, jotka olivat säädetyt Elämään, kuulivat Häntä. Minä vilpittömästi rukoilen Jumala, että Sinä tulisit antamaan tänä iltana ja tämän viikon kokousten aikana kaikki ne, jotka Dallasissa ovat jäljellä ilman Jumalan Sinettiä otsissaan. Suo, että he tulisivat sisälle, tulisivat ihanasti täytetyiksi Pyhällä Hengellä.

³       Rukoilen, että Sinä parantaisit koko tällä seudulla kaikki sairaat ja vaivatut, joilla on usko.

⁴       Siunaa meidän urhoollista veljeämme, veli Grantia. Oi, nähdä hänet niin paljon vahvempana! Tuon miehen terveys oli kokonaan murtunut, kun hän seisoi rukousjonossa hyvin vilpittömänä, ja tunnen sympatiaa häntä kohtaan. Olen niin iloinen, Herra, nähdessäni, että sinä olet siunannut häntä niin ihmeellisesti. Anna armon kätesi olla hänen yllään ja kaikkien niiden tällä seudulla olevien, jotka rakastavat Sinua ja odottavat Sinun tulemustasi.

⁵       Siunaa Sanasi. Ja Isä, me rukoilemme, että Jeesus itse tulisit luoksemme niin todellisena, niin todellisella tavalla, ettei se jäisi keneltäkään meistä näkemättä, ja voikoot kaikki, jotka Sinä olet säätänyt Elämään, vastaanottaa Sen. Voikoot ne, jotka ovat sairaita, vastaanottaa Hänet, ja voikoot he parantua Jumalan Valtakunnan tähden. Jeesuksen Kristuksen Nimessä me pyydämme sitä. Aamen.

⁶       Nyt me yritämme väkijoukon tähden lopettaa kokoukset kello yhdeksän ja yhdeksän kolmekymmentä välillä, niin että voitte tulla uudestaan huomenillalla. Ehkä tänä iltana jotain vähän muodollisempaa; haluan ottaa erään Kirjoituksen, jonka olen lukenut monta kertaa.

⁷       Onko täällä ihmisiä, jotka eivät koskaan ole olleet yhdessäkään näistä kokouksista? Kohottakaa kätenne, niin että voimme nähdä. Hyvänen aika, käytännöllisesti katsoen kahdeksankymmentä tai yhdeksänkymmentä prosenttia rakennuksessa olevista. Olen iloinen teistä, jotka olette täällä ensimmäistä kertaa.

⁸       Nyt, jokainen tietää, ettei kukaan ihminen voi parantaa toista. Ei edes lääkäri voi parantaa teitä. Parantaminen on Jumalasta. “Minä olen Herra, joka parannan kaikki sinun sairautesi.” Kukaan lääkäri ei sano teille, että hänellä olisi lääke, joka parantaisi teidät. Jos hän niin tekee, hän antaa teille väärää tietoa.

⁹       Koska eräässä haastattelussa äskettäin Mayon veljekset… Kun tämä pieni Donny Morton parantui Kanadassa, jonka Mayon veljekset olivat hylänneet. Tämä tapahtui Länsirannikolla. Te olette nähneet sen Valituissa Paloissa. He haastattelivat minua siihen ja sanoivat: “Me emme väitä olevamme parantajia, veli Branham, me ainoastaan väitämme auttavamme luontoa.”

¹⁰   On vain yksi Parantaja, ja se on Jumala. Jumala on ainoa, joka voi rakentaa soluja, antaa elämän, ja sen vuoksi ihmisen vallassa ei ole sellaisen aikaan saamista. Lääkäri voi asettaa luut paikallensa tai antaa lääkettä, jotta se tappaisi bakteereita, kun hän panee niin ja niin paljon vastamyrkkyä siihen estääkseen sitä tappamasta teitä, niin se tappaa vain bakteerit, ja niin edelleen. Hän voi tehdä sen. Mutta repeytynyttä kudosta, särkynyttä luuta tai poistettua umpisuolta, sellaista hän ei voi parantaa. Siihen tarvitaan Jumala, Jumala parantaa. Ihminen voi leikkauksen avulla poistaa sen aiheuttajan, mikäli on mahdollista leikata pois jokin elin. Hän voi leikata sen pois ja poistaa tuon kudoksen, nuo villit solut, kuten kasvaimen, syövän ja niin edelleen. Jos hän voi päästä siihen käsiksi, hän voi poistaa sen. Mutta hän ei voi parantaa ja hän sanoo sen teille.

¹¹   Parantuminen on yksin Jumalasta. Jumala yksin on ostanut meille meidän parantumisemme. Meidän velvollisuutemme on tehdä kaikki se, mitä me elämässämme voimme tehdä, ja kaikilla tavoilla, joita Jumala on antanut meille, jotta me voisimme parantua, mutta Jumala on se, joka parantaa. Jos Jumala kutsuu teidät Kotiin tänä iltana, maailmassa ei ole tarpeeksi lääkettä pitämään teitä täällä. Silloin ei mikään tule pitämään teitä täällä. Jos Hän on määrännyt teidät pysymään maan päällä, niin ei ole väliä sillä, kuinka monta lääkäriä sanoo, että te tulette kuolemaan tänä iltana, te ette tule kuolemaan. Niinpä se kaikki riippuu Jumalasta.

¹²   Jumala on Elämä, Iankaikkinen Elämä. “Alussa oli Jumala.” Hän ei tuohon aikaan ollut Jumala, koska “jumala”, tuo englanninkielinen sana “jumala” merkitsee “palvonnan kohdetta”, eikä silloin ollut mitään muuta kuin Hän. Hän yksinkertaisesti vain oli Iankaikkinen. Ei ollut kuuta, tähtiä, ei Enkeleitä, ei mitään. Mutta tässä Olennossa, jota me kutsumme Jumalaksi, Isäksemme, oli ominaisuuksia. Hänessä oli ominaisuus olla Isä, Hänessä oli ominaisuus olla Jumala, Hänessä oli ominaisuus olla Poika, Hänessä oli ominaisuus olla Pelastaja, Hänessä oli ominaisuus olla Parantaja, ja kaikki nämä asiat, jotka me nyt näemme, vain osoittavat Hänen ominaisuuksiaan.

¹³   Jos teillä nyt on Iankaikkinen Elämä, te olitte Hänen ajatuksissaan alussa, koska on olemassa vain yksi Iankaikkisen Elämän muoto. Iankaikkisella Elämällä ei ollut alkua eikä sillä ole loppua. Niinpä jos teillä on Iankaikkinen Elämä, te olitte Jumalan ajattelun ominaisuuksia, ennen kuin oli olemassa mitään muuta kuin Hän.

¹⁴   Teidän muotonne ja olemuksenne, jollaisia te nyt olette, on vain negatiivi, kun te olette noin kaksikymmentä-, kaksikymmentäkaksivuotiaita. Te olitte silloin negatiivi, ja kuolema kehittää valokuvan positiiviksi, niin että “kun tämä maallinen maja on purettu, meillä on toinen jo odottamassa.” Näettekö?

¹⁵   Tämä vain osoittaa sen, mitä on tehty. Aivan samoin kuin Jumalasta tuli Jumalaksi, kun Hän loi Enkelit. Hän tuli Pojaksi, kun Hän loi Kristuksen Jeesuksen. Hän tuli Pelastajaksi, kun Jeesus kuoli. Hänestä tuli parantaja, kun “Hänet haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden, ja Hänen haavojensa kautta meidät on parannettu.” Näettekö?

¹⁶   Kaikki nämä asiat ovat Jumalan ominaisuuksia, niin että loppujen lopuksi, Raamatun mukaan, Jeesus sanoi: “Te tulette tietämään, että Minä olen Isässä, Isä Minussa, Minä teissä ja te Minussa.” Siinä on kyse Jumalan tulemisesta käsin kosketeltavaksi. Te ja teidän vaimonne, te ja aviomiehenne, se on vain varjo, negatiivi Jumalasta ja Hänen Vaimostaan, Seurakunnasta. Katsokaahan, se on vain varjo tai esikuva Jumalan ominaisuudesta samalla tavoin kuin Vanha Testamentti oli esikuva Uudesta. Ymmärrättekö? Sitten lopulta se kaikki päätyy siihen, että Jumalasta tulee käsin kosketeltava. Jumala oli Kristuksessa käsin kosketeltavissa, tehtiin lihaksi ja asui keskuudessamme. Ja tuossa suuressa tulevassa Tuhatvuotisvaltakunnassa Jumala on Kristuksen muodossa istuva Daavidin valtaistuimella, ja Seurakunta, Hänen Morsiamensa, Aviomies ja Vaimo ovat yhdessä.

¹⁷   Sehän on kaikkein… Siinä on tarpeeksi sytyttämään uskovaisen sydämen tuleen näissä suurissa hetkissä, joissa me elämme, kun kansakunnilta rutistuu kaikki toivo yllämme ja allamme, ja kaikki muukin, niin meillä on Kuningaskunta. Ja me olemme kastetut sisälle tähän Kuningaskuntaan.

¹⁸   Nyt me tulemme ottamaan tämän pienen muodollisen sanoman tänä iltana, esitelläksemme sitä, mitä haluan teidän näkevän kokouksissa. Me luemme Pyhän Johanneksen 12. luvun 20. jakeesta. Ja meidän teemanamme on yhä tänä iltana, niin kuin alusta alkaen on ollut, ennen kaikkea kirjallisuuttamme ja kaikkea muuta, Hebrealaiskirje 13:8: “Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja ikuisesti.”

Ja siellä oli tiettyjä kreikkalaisia niiden keskuudessa, jotka tulivat ylös palvomaan juhlassa.

He tulivat sen vuoksi Filippuksen luo, joka oli Galilean Beetsaidasta, ja pyysivät häntä ja sanoivat: Herra, me haluamme nähdä Jeesuksen.

¹⁹   Siinä on nyt se kysymys, jonka me kysymme tänä iltana. Jos Hän on sama eilen, tänään ja iäti, ja nämä kreikkalaiset, pakanat, pyysivät nähdä Häntä, ja yksi Hänen palvelijoistansa salli heidän tehdä sen, ja jos Hän yhä pysyy samana eilen, tänään ja iäti, niin miksi me emme voisi nähdä Häntä tänä iltana? Näettehän? Herrat, me haluamme nähdä Jeesuksen.

²⁰   Nyt olen varma, että olisi kaikkein jännittävin asia kenen tahansa uskovaisen sydämelle ja vahvistus hänen uskolleen, jos hän todella voisi nähdä ja tietäisi seisovansa Jeesuksen Kristuksen läsnäolossa. Uskon, että se olisi kaikkein hämmästyttävin asia, mitä kuka tahansa uskovainen henkilö osaa ajatella. Tietää se ja tietää positiivisen varmasti, että hän seisoo aivan Tuomarinsa ja Lunastajansa, Herran Jeesuksen Kristuksen, Läsnäolossa, joka tulee olemaan hänen Tuomarinsa Tuomiolla.

²¹   Nyt tämä kysymys kysyttiin. Nämä kreikkalaiset olivat tulleet ylös palvomaan ja he ehkä olivat käännynnäisiä juutalaiseen uskontoon. Ja koska he olivat siellä juhlassa, heidän on täytynyt olla käännynnäisiä. Ja he olivat kuulleet Jeesuksesta. “Usko tulee kuulemisen kautta, ja kuuleminen Jumalan Sanan kautta.”

²²   No niin, heidän on epäilemättä täytynyt kuulla tai lukea jostakin Kirjoituksesta, minkä kaltainen Messiaan tulisi olla. Niinpä tietäen, että jos he voisivat… Jos tämä Mies väitti olevansa Messias, Hänellä täytyisi olla sellaisia ominaisuuksia, joita Messiaalla kuuluisi olla, jotka Messiaan tulisi omata.

²³   Nyt siellä oli ollut monia, monia vääriä messiaita oli noussut esiin. Me tiedämme, että siellä oli jopa yksi nimeltä Jeesus, joka nousi esiin juuri ennen Voideltua. Messias merkitsee voideltua: “Kristus, Pyhällä Hengellä, Jumalan täyteydellä voideltu Mies, oli Messias. Jumala Miehessä.” Mies ja Jumala tulivat yhdeksi, kun Jumala tuli sisälle Mieheen.

²⁴   Nyt nämä kreikkalaiset olivat kovasti uteliaita. He olivat kuulleet joitakin suuria asioita tästä Miehestä, joka esitti näitä vaatimuksia, ja minä ihailen heitä, siksi että he olivat tarpeeksi vilpittömiä katsoakseen, mistä oli kysymys. Uskon, että jos me kaikki tekisimme enemmän sillä tavoin ja ottaisimme selvää siitä, mitä me kuulemme, ja sitten arvostelisimme Sen Sanan mukaisesti.

²⁵   No niin, Jumala ei koskaan muuta tapaansa tehdä asioita. Hän tekee aina samalla tavalla. Hän ei voi muuttua, koska Jumalan ensimmäinen ratkaisu on Hänen ratkaisunsa, ja Hänen on aina pysyttävä tuon ratkaisunsa mukaisena, kun Hänet kutsutaan näyttämölle, niin kuin myös tänäänkin.

²⁶   Jumala kutsuttiin näyttämölle, kun ensimmäinen synti tehtiin Eedenin Puutarhassa, ja Hänen täytyi ratkaista, kuinka Hän lunastaisi ihmisen. Ja Hänen ratkaisunsa oli lunastaa hänet viattoman vuodatetun Veren kautta, eikä Hän ole koskaan muuttanut sitä. Me olemme yrittäneet kouluttaa heitä, olemme rakentaneet torneja ja kaupunkeja ja teologioita ja koulutuksia ja seurakunnallisia kirkkokuntia, ja me olemme tuoneet heidän sisälle kirkkokuntiin, eikä se ole koskaan toiminut eikä koskaan tule toimimaankaan. Jumala pelastaa ihmisen viattoman vuodatetun Veren kautta. Hän ei koskaan muuta sitä huolimatta siitä, kuinka paljon parempi tapa meillä tulisi mieleemme. Se on Jumalan ratkaisu.

²⁷   Eikä Hän voi tehdä ratkaisua, joka olisi yhdellä tavalla tänään ja toisella tavalla huomenna. Kun Hän tekee ratkaisun, Hän on siinä täydellinen. Hänen ei koskaan tarvitse peruuttaa sitä. Kun Jumala sanoo mitä tahansa, se on Iankaikkisesti oikein, koska Hän on Iankaikkinen, ja Hänen Sanansa on Iankaikkinen.

²⁸   Jumala, joka tietää lopun alusta alkaen, jakoi tietyn osan Sanastansa kullekin sukupolvelle, sitä mukaan kuin ne tulisivat esiin. Hän lähetti profeetat Vanhassa Testamentissa, niin kuin meille on opetettu Hebrealaiskirjeen ensimmäisessä luvussa, kuinka “Jumala, erilaisina aikoina ja monin tavoin puhui isille profeettojen kautta, tänä viimeisenä aikana on puhunut Poikansa, Kristuksen Jeesuksen, kautta.” Jospa me nyt vain haluaisimme tutkia tuota Kirjoituksen todella hyvin!

²⁹   Kun Jeesus oli maan päällä ja sanoi, että Hän oli Jumalan Poika, he tuomitsivat Hänet. Hän sanoi: “Miksi te tuomitsette Minut, kun sanon, että Minä olen Jumalan Poika, kun te itse kutsutte niitä, joille Jumalan Sana tuli, ‘jumaliksi’?” Abrahamia pidettiin jumalana, Elia oli jumala, Jesaja oli jumala, koska Jumalan Sana tuli heille. Ja he olivat osittain jumalia. Jeesus sanoi, että he olivat. Hän sanoi: “Te kutsutte heitä ‘jumaliksi’.”

³⁰   No niin, katsokaahan, kun mies oli voideltu, kuten Joosef, hän kuvasi Kristusta. Kun Mooses oli voideltu, hän kuvasi Kristusta. Kun Daavid oli voideltu, hän kuvasi Kristusta. Kaikki johti Kristukseen, ja Hän oli Sanan täyteys. Sana oli tuotu julki Hänessä, Hän oli täydellinen Voideltu. Profeettojenkohdalla se vain osittaisesti, meidän kohdalla on se osittaisesti. Hän oli tuo Voideltu. Koko Jumalan suunnitelma lepäsi Hänessä. Hänessä oli Jumalan suunnitelma, joka Hänellä oli ennen maailman perustamista: lunastaa kadotettu maailma. Hän oli Sana, ja Hän on yhä Sana “sama eilen, tänään ja iäti.” Muistakaa, Hän tuli isien profeettojen kautta, teki itsensä tunnetuksi profeettojen kautta, ja sitten tässä viimeisinä päivinä Poikansa Kristuksen Jeesuksen kautta. Hän oli Jumala tuotuna julki.

³¹   Huomatkaa, Sana aina tulee profeetalle. Jumala ei koskaan ole työskennellyt jonkun ihmisryhmän kautta. Hän työskentelee yksilön kautta. Nooan päivinä Hän työskenteli Nooan kautta. Mooseksen päivinä Hän työskenteli Mooseksen kautta. Elian päivinä Hän työskenteli Elian kautta, Elisan, Jesajan ja noiden profeettojen kautta, heidän tullessa esiin kautta aikain.

³²   Ja sitten kun Hän oli täällä, Hän oli täydellisesti tuotu julki, ei fariseuksissa, saddukeuksissa vaan Jeesuksessa Kristuksessa. Hän oli Sana. Siksi Hän saattoi sanoa sen, mitä Hän sanoi. Ne olivat lausuntoja, joita Hän saattoi antaa. Ja nyt nämä kreikkalaiset olivat tästä tietoisia. Näettehän?

³³   Kullekin ajanjaksolle Jumala on jakanut niin ja niin paljon Sanaa, ja kun kirkot ovat saaneet sen kaiken sekaannukseen, Hän lähettää profeetan heidän keskuuteensa ja vahvistaa tuon Sanan. Se on aivan samoin kuin kaikkina muina aikoinakin on ollut. Me puhumme tänään ja sanomme, että metodistit…

³⁴   Luterilaiset sanoivat: “Kun te uskotte, siinä on kaikki, mitä teidän täytyy tehdä. Te olette vanhurskautettu uskon kautta, uskomalla.” Monet sanoivat, että he uskoivat, eikä heillä ollut Sitä. Me tiedämme sen.

³⁵   Mukaan tuli Wesley ja toi toisen armon teon, pyhittämisen, ja he sanoivat: “Kaikilla, jotka huutavat ja ovat pyhitettyjä, on Se.” Monet huusivat, eikä heillä ollut Sitä.

³⁶   Sitten tulivat helluntailaiset ja sanoivat: “Kaikilla, jotka puhuvat kielillä, on Se.” Monet puhuivat kielillä eikä heillä ollut Sitä.

³⁷   Sitten tuli Kristillinen Tiede ja sanoi: “Se on rakkaus, Hengen hedelmä.” Monet heistä osoittivat Hengen hedelmää eikä heillä ollut Sitä.

³⁸   Nuo fariseukset pystyivät osoittamaan kymmenen kertaa enemmän hedelmää kuin Jeesus. Tiesittekö sitä? Mitä jos minä nyt ottaisin, sanokaamme… Ja antakoon Jumala sen minulle anteeksi, mutta tulen ottamaan toisen puolen ja sanon: “Täällä Dallasissa on eräs Mies, vain nuori mies, joka on noussut esiin täältä jostakin slummialueelta, ja joka kutsuu itseään Galilean Profeetaksi. Täällä Hän on ja kulkee ympäri. Olen koonnut teidät ihmiset yhteen osoittaakseni teille, mikä on väärin. Tämä Mies väittää olevansa Profeetta.”

³⁹   “Nyt haluan kysyä teiltä jotakin. Kuka onkaan opiskellut lapsuudestaan alkaen niin kuin teidän jumalinen vanha pappinne? Kuka muu onkaan seisonut isänne ja äitinne rinnalla, kun te synnyitte, kuin teidän jumalinen vanha pappinne? Kuka oli se, joka nosti teidät käsivarsilleen, ympärileikkasi teidät ja vihki Herralle kahdeksan päivän vanhana, eikö se ollut teidän jumalinen vanha pappinne? Kuka on se, joka tulee käymään luonanne, kun olette sairas ja tarpeessa, eikö teidän jumalinen vanha pappinne? Kuka on opiskellut ja uhrannut koko nuoren elämänsä oppiakseen lait ja kaiken muun, eikö teidän jumalinen vanha pappinne? Mistä tämä nuori Mies tulee, tämä Jeesus Nasaretilainen? Mitä koulua Hän on käynyt? Mihin organisaatioon Hän kuuluu? Mikä jäsenkortti Hänellä on taskussaan? Ei mitään. Nyt ainoa asia, mitä Hän tekee, on että Hän tuomitsee ne, joilla on Se. Kuka tämä Mies oikein on?”

⁴⁰   “Ja te liikemiehet! Jehovan vaatimus uhriksi on karitsan veri. Ja teidän jumalinen vanha pappinne on rakentanut sinne joitakin aitauksia. Ja te miehet olette kauppiaita, myytte silkkiä ja muuta sellaista. ja hän on valmistanut sinne paikan, niin että te kauppiaat voitte rahalla ostaa karitsan syntienne puolesta uhrattavaksi. Mutta mitä tämä nuori Mies teki? Hän tuli sinne ja potki nuo pöydät nurin. Hän katsoi heitä vihassa, ajoi heidät ruoskimalla ulos ja kaatoi rahanvaihtajien pöydät. Voisitteko te kutsua sitä Hengen hedelmäksi? Ei, niin en voisi sanoa, Hän yrittää jopa estää teitä tulemasta pelastuneiksi; Jehovahan vaatii teiltä verta uhrattavaksi. Se ei voisi olla Jehovasta!” Näettekö kuinka epätodelliselta Se kuulostaisi?

⁴¹   Eivätkö tuona päivänä nuo papit, tai nuo profeetat, kun Joosafat ja Ahab istuivat siellä yhdessä, kun nuo neljäsataa hyvin koulutettua pappia tulivat sinne eräästä koulusta ja sanoivat Ahabille ja heille, että “tuo maa kuuluu teille. Ei ole oikein, että filistealaiset täyttävät vatsansa sillä vehnällä, joka kuuluu Israelille. Kaikkivaltias Jumala antoi tämän maan meille. Ja NÄIN SANOO HERRA, menkää!”

⁴²   Mutta tiedättekö, Joosafat oli hengellinen mies, eikä se kuulostanut ihan oikealta. Hän sanoi: “Eikö sinulla vielä ole yhtä, jolta voitaisiin kysyä neuvoa?”

⁴³   Hän sanoi: “On minulla yksi, mutta minä vihaan häntä.” Kyllä. Varmasti. Hän sanoi: “Hän aina profetoi pahaa. Hän tuomitsee kansamme, kaiken sen, mitä he tekevät. Hän ei ole samaa mieltä muiden kanssa.”

Joosafat sanoi: “Älköön kuningas sanoko niin, vaan tuokoon hänet tänne.”

⁴⁴   Ja kun pikku Miika, Imlan poika, tuli esiin, hän näki näyn. Hän vertasi näkyään Sanaan. Ja kun hän näki, että hänen näkynsä ja Sana olivat yhtäpitäviä, hän sanoi: “Menkää, mutta minä näin Israelin hajallaan kuin lampaat ilman paimenta.” Näettekö, kuka oli oikeassa? Heillä itse asiassa oli jotakin, tuo maa kuului heille, mutta se kuului heille eräillä ehdoilla.

⁴⁵   Ja niin myös tämän viimeisen päivän siunaukset kuuluvat tälle seurakunnalle, mutta eräillä ehdoilla. Teidän on täytettävä nuo ehdot. Jos ette täytä niitä, teillä voi olla kaiken kaltaisia parantumiskokouksia, huutamiskokouksia, ylistämiskokouksia, hedelmä-kokouksia, kielilläpuhumiskokouksia, eikä siitä tule olemaan teille mitään hyötyä. Teidän täytyy tulla Jumalan ehtojen mukaisesti.

⁴⁶   Siksi nämä kreikkalaiset niin halusivat nähdä tätä Miestä. He tiesivät Sanasta, että Messiaan pitäisi tulla, ja he halusivat nähdä Hänet. He olivat pakanoita. He olivat kuulleet Hänestä ja halusivat nähdä Hänet.

⁴⁷   Nyt, jos he halusivat nähdä Hänet, ja heille annettiin sellainen etuoikeus, niin ettekö usko, että täällä Dallasissa, tänä iltana, jos Hän sanoi Kirjoituksessa: “Hän on sama eilen, tänään ja iäti’, ja jos me haluamme nähdä Hänet, niin ettekö usko, että Hän antaisi meille saman etuoikeuden? Muistakaa, jos Hän ei anna sitä, silloin Hän ei ole sama eilen, tänään ja iäti. Minä uskon, että Hän on sama. Jumala on näissä viimeisissä päivissä tehnyt ihmeellisiä asioita ihmisille!

⁴⁸   Se muistuttaa minua paljon eräästä naisesta, tässä äskettäin, täällä Louisvillessä, Kentuckyssa. Hänellä oli pieni poika, noin kaksi- tai kolmevuotias. Ja tuolle pojalle oli kehittymässä henkinen vaiva. Hän oli vienyt hänet lääkäriin, ja tuo lääkäri oli hoitanut häntä jonkin aikaa. Ja tuosta naisesta näytti siltä, kuin tuo poika olisi tullut huonommaksi. Mutta lääkäri sanoi: “Uskon, että hän on parempi.”

⁴⁹   Niinpä tuo nainen pani pojan kokeeseen. Hän vei hänet rihkamakauppaan ja nosti näkyviin jonkin pikku esineen, jonka olisi pitänyt kiinnittää tämän pikkumiehen huomio puoleensa, eikä hän edes katsonut sitä. Ja hän meni toiselle tiskille ja otti pienen lelupistoolin tai jotakin, jonka olisi pitänyt kiinnittää hänen huomio, mutta silti se ei herättänyt hänen mielenkiintoaan. Ja hän teki kaikkea, mitä vain osasi, ja ihmiset alkoivat tarkkailla häntä. Tuo nainen oli tulossa hysteeriseksi. Sitten hän meni tiskille, jossa oli pieniä kulkusia, ja hän otti sellaisen ja ravisti sitä hysteerisesti hänen silmiensä edessä ja sanoi: “Kultaseni, katso!” Ja tuo pikkumies vain tuijotti tyhjään. Ja hän tipautti tuon esineen lattialle ja alkoi kirkua. “Oi, ei, ei”, hän kirkui.

⁵⁰   Ja jotkut kaupassa olijoista menivät hänen avukseen nähdäkseen, mikä oli vikana. Hän sanoi: “Pieni poikani, lääkäri sanoo, että hän on parempi, mutta hän ei ole sitä. Mikään, minkä pitäisi herättää tuon kaltaisen pienen pojan huomio puoleensa, ei kiinnosta häntä. Hän vain tuijottaa tyhjyyteen.”

⁵¹   Uskon, että siihen tilaan meidän seurakuntamme ovat tulossa. Jumala on ravistellut edessämme jokaista lahjaa, jonka Hän on luvannut Raamatussa, ja yhä me vain tuijotamme tyhjyyteen ja odotamme jotakin muuta. Se näyttää olevan tämän seurakunnan hengellinen tila, eivätkä he huomaa hetkeä, jossa me elämme. He odottavat, että tapahtuisi jotakin suurta, huomiota herättävää jossakin kaukaisessa tulevaisuudessa. Ihminen tekee aina niin. Hän siunaa Jumalaa aina siitä, mitä Hän on tehnyt, ja katsoo eteenpäin siihen, mitä Hän tulee tekemään, ja jättää ottamatta huomioon sen, mitä Hän on tekemässä. Te ette huomaa sitä hetkeä, jossa me elämme!

⁵²   Sitä nuo kreikkalaiset halusivat tietää, mikä hetki oli, ja millainen tuon Messiaan pitäisi olla. Tuo osa Kirjoitusta olisi tehty tunnetuksi tuota päivää varten, ja jos tämä Messias täyttäisi sen, silloin se todistaisi sen. Vahvistettu tämän hetken Sana on todiste. Ei se, että Hänen olisi täytynyt omata Hengen hedelmiä tai olla lakimies heidän oikeussalissaan tai kuulua fariseusten tai saddukeusten organisaatioon. Hän oli Jumalan tuota hetkeä varten lupaama Sana julkituotuna.

⁵³   Haluatteko nähdä, mikä tuo Hengen hedelmä on? Tarkatkaa, mitä Raamattu lupaa jollekin tietylle hetkelle, ja sitten tarkatkaa sen vahvistamista. Se on tuo todiste. Jeesus sanoi: “Tutkikaa Kirjoituksia, sillä te ajattelette, että teillä on Niissä Iankaikkinen Elämä, ja Ne juuri todistavat Minusta. Ne juuri todistavat, kuka Minä olen.”

⁵⁴   Me katsomme nyt erästä Kirjoitusta ennen kuin menemme johonkin muuhun. Jeesus sanoi Luukkaan kirjassa ollessaan täällä maan päällä, että “niin kuin oli Sodoman päivinä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Pankaa nyt merkille: “Ja niin kuin oli Nooan päivinä ennen vedenpaisumusta.” Nyt Jeesus luki samaa Raamattua, jota te ja minä luemme. Ja kaikki nuo asiat siellä olivat varjokuvia. Jos te nyt haluatte nähdä, mitä oli ennen Nooan päiviä, menkää taaksepäin ja lukekaa l. Mooseksen kirjasta. Hän vain sanoi: “He söivät, joivat, naivat ja naittivat.”

⁵⁵   Mutta jos tahdotte panna merkille, menkää taaksepäin ja lukekaa 1. Mooseksen kirja 6, niin te näette, mitä siellä tapahtui. Me näemme siellä, että “kun Jumalan pojat näkivät ihmisten tyttärien olevan kauniita, he ottivat itselleen naisia”, avioero-oikeudenkäynnit. Jumalan pojat! “Kuuluisat miehet”, miehiä, joilla on suuri nimi.

⁵⁶   Katsokaa tänään meidän virkamiehiämme, suuria maailman miehiä, kuten tämä suuri lordi Englannissa äskettäin, Life-lehdessa oli siitä artikkeli, kuinka hänet löydettiin näiden striptease-naisten kanssa ja niin edelleen. Katsokaa meidän New Yorkin kuvernööriämme ja kaikkia toisia ympärillämme olevia maita ja niiden moraalittomuutta. Katsokaa avioeroja. Amerikka johtaa kaikkia maailman kansoja avioerotilastoissa. Katsokaa naisia, kuinka he pukeutuvat ja menevät kaduille, ja kuinka miehet, melkeinpä ensimmäinen asia, mitä tänä päivänä ajatellaan, on jotakin moraalitonta. Kaikissa huvituksissa, savukkeissa, whiskyssä, missä tahansa, tai jossakin näytelmässä tai jossakin, siinä on oltava joku moraaliton nainen. “Niin kuin oli Nooan päivinä! ”

⁵⁷   Jeesus sanoi: “Ja niin kuin oli Sodoman päivinä!” Muistakaa, Hän jätti sen rauhaan. Kuvatkaamme Sodomaa. Silloin maailmassa oli kolme ihmisluokkaa, kuten aina on ollut: uskovaiset, tekouskovaiset ja uskomattomat. Heitä on jokaisessa ryhmässä. Me tulemme ehkä puhumaan siitä yhtenä iltana viikon aikana. Mutta tuohon aikaan siellä olivat uskomattomat, sodomalaiset, siellä olivat tekouskovaiset, joita olivat Loot ja hänen ryhmänsä, ja siellä oli uloskutsuttu ja valittu, joka oli Abraham, joka ei ollut Sodomassa.

⁵⁸   Kolme Enkeliä tuli alas, juuri ennen kuin luvattu poika tuli. Siellä Abraham oli kuljeskellut ympäri ja odottanut luvattua poikaa, ja Loot oli unohtanut koko lupauksen ja mennyt ulos Sodomaan, ja sodomalaiset eivät alun pitäenkään uskoneet häntä. Mutta huomatkaa nyt, eräänä kuumana aamuna kolme olentoa tuli alas Taivaasta. Ja kun he tulivat Abrahamin tykö, yksi heistä jäi olemaan hänen kanssaan, ja kaksi heistä meni alas Sodomaan kutsuakseen ulos ne, jotka olivat jäljellä Sodomassa, Lootin ja ne, jotka lähtivät hänen mukaansa. Hänellä oli siellä Nooan päivinä vain kolme ja kahdeksan.

⁵⁹   No niin, se on melko kommentti koskien tätä tulossa olevaa päivää, “niin kuin oli”, kolme ja kahdeksan.

Huomatkaa, siellä oli Yksi, joka oli tullut Abrahamin tykö.

⁶⁰   Nyt nuo kaksi, jotka menivät alas Sodomaan, saarnasivat siellä ja kertoivat heille, että aika oli koittanut, että pakanamaailma tultaisiin polttamaan. Verratkaa nyt Sodoman kuvaa tähän päivään, ei Nooa, vesi , vaan tällä kerralla tuli tulee hävittämään pakanamaailman.

⁶¹   Ja todelliset pakanauskovaiset odottavat luvattua Poikaa, Jumalan Poikaa, niin kuin me olemme odottaneet. He eivät ole Sodomassa. Heidät on kutsuttu ulos.

⁶²   Sodoma oli penseä seurakunnan jäsen. Ja siellä oli kuin nykyaikainen nykyinen Billy Graham, joka meni Oral Robertsin kanssa alas Sodomaan kirkkokuntien keskuuteen. Ja siellä he ovat vasaroiden Evankeliumilla ja sokaisivat heidät. Tarkatkaa tuota merkkiä, jonka he tekivät siellä.

⁶³   Nyt katsokaa Abrahamia, tuota valittua, hänen ryhmäänsä. Yksi jäi sinne taakse ja teki heille merkin.

⁶⁴   Te tiedätte, ettei koko maailman historiassa, koko seurakunnan historiassa, ole koskaan, ei kertaakaan ollut yhtään uskonpuhdistajaa tai miestä suuren palvelutehtävän kanssa pakanoita varten, jonka nimi koskaan olisi päättynyt h-a-m, kuten A-b-r-a-h-a-m, ennen kuin vasta nyt. G-r-a-h-a-m, kuusi kirjainta. Abraham on seitsemän kirjainta. Kuusi kirjainta, G-r-a-h-a-m, Billy Graham, suuri herättäjä siellä alhaalla Sodomassa noiden kirkkokunnallisten seurakuntien keskuudessa kutsuen ulos se, mitä voidaan kutsua, ja niin edelleen, mutta koskaan ei ole ollut nimeä G-r-a-h-a-m, tai ketään, jonka nimi olisi päättynyt h-a-m, ennen kuin vasta nyt. Siellä Sodomassa on yksi muodollista seurakunta varten, jonka nimi päättyy h-a-m, ja joka merkitsee, “isä kansakunnille”.

⁶⁵   Sitten siellä oli Yksi, joka jäi olemaan Abrahamin kanssa ja istui selkä telttaan päin käännettynä ja sanoi: “Abraham”, ei Abram, joka hänen nimensä oli muutamaa päivää aikaisemmin. “Abraham, missä vaimosi Saara on?” S-a-a-r-a, ei S-a-a-r-a-i, näettehän. “Missä vaimosi Saara on?”

Hän sanoi: “Hän on teltassa, takanasi.”

⁶⁶   Hän sanoi: “Minä tulen vierailemaan luonasi.” Minä, persoonapronomini. “Minä tulen vierailemaan luonasi sen lupauksen mukaisesti, jonka annoin sinulle.”

⁶⁷   Ja Saara siellä teltassa, satavuotiaana, nauroi itsekseen ja sanoi sydämessään: “Kuinka voisin minä, joka olen vanha, olla jälleen nuorten ihmisten tavalla nautintoa herrani Abrahamin kanssa, joka myös on vanha. Meidän sukupuolielämämmehän on päättynyt vuosia sitten?” Hän oli yhdeksänkymmenen ja Abraham sadan vuoden ikäinen. Hän sanoi: “Voisiko minulla olla nautintoa herrani kanssa, kun myös hän on vanha?”

⁶⁸   Ja tuo Enkeli, tuo sanansaattaja hengelliselle seurakunnalle, erotti sen, mitä Saaralla oli, mitä hän sanoi sydämessään. Ja Hän sanoi: “Miksi Saara epäilee tätä ja sanoo sydämessään, että ‘Näin ei voi olla’?”

⁶⁹   Ja Saara yritti kieltää sen. Mutta koska hän oli osa Abrahamia… Hänen epäuskonsa olisi tuominnut hänet, mutta Jumala ei voinut ottaa häntä, koska hän oli osa Abrahamia. Ja Seurakunta olisi tuomittu jo pitkän aikaa sitten, mutta se on osa Kristusta.

⁷⁰   Huomatkaa tuo merkki, jonka Hän teki, kun Hänen selkänsä oli käännettynä häneen päin, ja hän kertoi, mitä hän teki. Jeesus sanoi, että se toistuisi “Ihmisen Pojan tulemuksen päivinä”. Me näemme Billy Grahamin, me näemme tulen valmiina lankeamaan, seurakunta odottaa luvattua Poikaa. Ja täällä me olemme, kaikki on tarkalleen linjassa odottaen tuota hetkeä, luvattua Poikaa.

⁷¹   Ja muistakaa tuo viimeinen merkki, jonka Abraham näki. Ja me, jotka olemme syntyneet Kristuksen Hengestä, olemme Abrahamin kuninkaallinen Siemen. Jeesus lupasi, että Abrahamin kuninkaallinen Siemen tulisi näkemään saman merkin, jonka heidän isänsä Abraham näki, ennen kuin luvattu Poika tuli. Sen jälkeen ei tullut muuta merkkiä Abrahamille. Saara tuli heti sen jälkeen äidiksi, ja Iisak saapui. Tuo viimeinen merkki oli Jumala julkituotuna erään miehen lihassa.

⁷²   Nyt joku sanoi minulle: “Veli Branham, ethän sinä usko, että se olisi ollut Jumala! ”

⁷³   Mutta, Abraham sanoi, että Se oli. Hän kutsui Häntä nimellä “Elohim”. Ja katsokaa ja nähkää kirjoitetaanko se suurella kirjaimella. Katsokaa eikö olekin samalla tavoin kuin aivan alussa oli, kun “alussa Jumala loi…” Elohim, “kaikkiriittävä.”

⁷⁴   Jumala tuo itsensä julki Seurakunnassansa, kansansa keskuudessa. Jeesus sanoi… Hän oli Jumala julkituotuna Miehessä, Jeesuksessa Kristuksessa, “sama eilen, tänään ja iäti.” Seurakunta on tullut kaiken kaltaisten merkkien lävitse, ja sitten kun Jumala ravistaa viimeistä merkkiä heidän edessään, he tuijottavat tyhjyyteen. Jumala olkoon meille armollinen! Kuinka paljon meillä vielä on armonaikaa jäljellä? Ehkä on myöhäisempää kuin me luulemmekaan. Muistakaa, mitä minä aluksi sanoin. Ihmiset menevät suoraan eteenpäin ajatellen olevansa pelastuneita samoin kuin he tekivät Sodomassa.

⁷⁵   Mikä Hän oli? Mitä nuo kreikkalaiset näkivät Hänessä? Mikä Hän oli? Mitä tahansa he näkivät Hänessä silloin, mitä tahansa he odottivat näkevänsä, se heidän on täytynyt nähdä.

⁷⁶   Katsokaa nyt Moosesta, 5. Mooseksen kirja 18, jakeet 15-20. Jumala kertoi Moosekselle, ja Mooses kertoi kansalle: “Herra, teidän Jumalanne, on nostava esiin Profeetan, minun kaltaiseni. On tapahtuva, että se, joka ei Häntä kuule, erotetaan pois kansan keskuudesta.” Jumala ei koskaan muuta suunnitelmaansa.

⁷⁷   Nyt nuo kreikkalaiset odottivat Profeettaa. Heillä ei ollut ollut Malakian jälkeen profeettaa neljäänsataan vuoteen. Mutta nuo kreikkalaiset tiesivät, että tuon tuota päivää varten luvatun Sanan täytyi olla Profeetta: “Herra teidän Jumalanne on nostava esiin profeetan, minun kaltaiseni.”

⁷⁸   Tietenkin, koska Sana tulee vain profeetalle eikä kenellekään muulle, mutta… Kuinka monet ymmärtävät sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Katsokaahan, se on niin täydellistä, että kun Johannes, joka oli profeetta, seisoi vedessä kastamassa, Jeesus tuli hänen tykönsä veteen, Sana tuli profeetalle. Hän oli Sana ja Hän tuli Johanneksen luo vedessä. Jumala ei koskaan muuta järjestelmäänsä. Hän ei koskaan muuta tapaansa. Hän on muuttumaton Jumala. Nyt, seurakunnat eivät uskoneet sitä, ei missään nimessä, mutta se ei pysäyttänyt Jumalan ohjelmaa, joka vain jatkui edelleen.

⁷⁹   No niin, Pietari, hänen isänsä oli fariseus. Epäilemättä Andreas, joka oli Johanneksen seuraaja, kuuli hänen esittelevän Jeesuksen.

⁸⁰   Hän sanoi: “Siellä on Messias. Minä näen Hänen yläpuolellaan Valon, joka  tulee alas Hänen päälleen kuin kyyhkynen.” Ja hän todisti ja sanoi: “Hän, joka sanoi minulle erämaassa: ‘Mene kastamaan vedessä’, sanoi myös: ‘Hän on se, jonka päälle näet Hengen, tuon Valon, tulevan alas kuin kyyhkysen.’” Se oli ehkä tuo sama Tulipatsas, joka seurasi Israelin lapsia erämaassa, joka tuli Hänen päälleen, koska se oli voitelu, tuo Logos. Se tuli Hänen päälleen, ja Johannes sanoi: “Minä todistan, että tämä on Messias!”

⁸¹   Niinpä Pietari tuli Andreaksen kanssa kokoukseen.

⁸²   Ottakaamme selvää, mikä Hän oli. Ja jos me saamme tietää, millainen Hän oli, silloin tulemme tietämään, millainen Hän on nyt. Ja sillä tavoin, miten he tunnistivat Sen silloin, sillä tavoin se pitäisi tunnistaa tänä päivänä, koska Hän on sama eilen, tänään ja iäti. Nyt tämä lupaus on taustana sille, mitä Hän tulisi tekemään. Pankaa nyt merkille.

⁸³   Me näemme sitten, että kun Pietari liittyi kuulijakuntaan, sinne missä Jeesus oli. Jeesus, joka ei koskaan ollut nähnyt häntä aikaisemmin, kääntyi ja katsoi häntä ja sanoi: “Sinun nimesi on Simon. Sinä olet Joonan poika.” Hän ei ainoastaan tuntenut häntä itseään vaan myös hänen jumalisen, vanhan isänsä, joka häntä oli neuvonut. Ja Pietari, jolla ei ollut tarpeeksi koulusivistystä kirjoittaakseen nimeään, ja jota pidettiin tietämättömänä ja oppimattomana, miellytti Jumalaa, niin että Hän teki hänestä Jerusalemin piis­pan, ja Jeesus antoi hänelle Valtakunnan avaimet ja teki hänet seurakunnan pääksi. Tämä mies, tämän paljastetun ilmestyksen pohjalta, ja tietäen, mikä Messiaan tuli olla, tunnisti Hänet Messiaaksi ja lankesi Hänen jalkoihinsa, sen perusteella mitä Hän teki sen.

⁸⁴   Siellä seisoi eräs nimeltä Filippus. Hänelle sitä ei tarvinnut tehdä. Mutta hän tunsi erään raamatunopettajan todella hyvin, miehen, jonka nimi oli Natanael. Jos haluatte panna merkille sen paikan, jossa Jeesus silloin oli. Se oli noin viisitoista mailia vuoren toisella puolen, kahden päivämatka päässä. Ja Filippus menee ja löytää Natanaelin puun alta rukoilemasta ja tuo hänet mukanaan sinne. Epäilemättä, jos voisimme kuulla heidän keskustelunsa heidän kulkiessaan. He sanoivat: “Kuulehan, tule katsomaan, kenet me olemme löytäneet, Nasaretilaisen Jeesuksen, Joosefin pojan.”

⁸⁵   Hän sanoi: “Mutta voisiko mitään hyvää tulla Nasaretista?”

⁸⁶   “Kuulehan, muistatko meidän lukeneen Kirjoituksista, kuinka Messiaan tuli olla profeetta?”

⁸⁷   “Tietenkin. Mooseshan sanoo niin Raamatussa. Me olemme hänen opetuslapsiansa. Hän sanoi, että Herra tulee nostamaan esiin Profeetan, hänen kaltaisensa.”

⁸⁸   Hyvä on nyt, Jeesus Nasaretista on tuo Profeetta. Muistatko siellä tuota vanhaa kalastajaa, Simonia?” “Kyllä, hän oli Joonan poika.” “Kyllä, ja sinä ostit häneltä kerran kalaa, eikä hän osannut kirjoittaa edes kuittia.” “Muistan kyllä.”

⁸⁹   “Hän tuli sinne, missä Hän oli, ja Hän sanoi: ‘Sinun nimesi on Simon. Sinä olet Joonan poika.’ En olisi yllättynyt, vaikka Hän tietäisi kaiken sinusta, kun tulet sinne.”

⁹⁰   Tämä Natanaelin täytyi nähdä, joten hän lähti Filippuksen mukaan. En usko hänen päässeen rukousjonoon. Hän on saattanut istua tai seistä kuulijakunnan keskellä, miten vain, kun Jeesus rukoili sairaiden puolesta.

⁹¹   Ja niin pian kuin Jeesuksen silmät osuivat häneen, Hän sanoi: “Katso, israelilainen, jossa ei ole mitään vilppiä.” No niin, Hän ei tuntenut häntä siitä tavasta, miten hän oli pukeutunut. Kaikki itämaiden ihmiset pukeutuivat samalla tavalla, turbaaneihin ja sandaaleihin ja liehuviin viittoihin, ja heillä oli parta. Hän sanoi: “Katso, israelilainen, jossa ei ole mitään vilppiä.” Hänhän olisi voinut olla vaikka muhamettilainen tai turkkilainen, tai mikä muu tahansa. Mutta miten Hän tiesi, että hän oli israelilainen, ja ettei hänessä ollut mitään vilppiä? Ja se päästi ilman ulos hänestä. Ja hän sanoi: “Rabbi, kuinka Sinä minut tunsit?”

⁹²   Hän sanoi: “Ennen kuin Filippus kutsui sinua, kun olit puun alla, Minä näin sinut.” Siinä se oli. Se riitti.

⁹³   Siinä se oli. Siinä oli Messias. Hän sanoi: “Sinä olet Kristus, Israelin Kuningas.” Ehkä hänen pastorinsa oli seisomassa siellä lähellä, mutta se ei vaivannut häntä.

⁹⁴   Siellä seisoi niitä, jotka sanoivat: “Tämä mies on Beelsebul.” Heidän täytyi vastata seurakunnalleen, tiedättehän. He sanoivat: “Tämä Mies tekee sen perkeleen voimalla. Hän on ennustelija tai jotakin sellaista.”

⁹⁵   Jeesus sanoi: “Kutsutteko te Minua sillä tavalla, pahalla nimellä, kutsutteko te Jumalan tekoja pahalla nimellä?” Hän sanoi: “Kun te sanotte niin Ihmisen Pojasta, Minä annan sen teille anteeksi, mutta kun Pyhä Henki tulee”, tässä meidän ajanjaksossamme, “ja tekee saman asian, niin sanakin sitä vastaan, eikä sitä tulla koskaan anteeksi antamaan tässä maailmassa eikä tulevassa maailmassa.” Niin Hän sanoi. Minä uskon, että se, mitä Hän sanoo, on oikein.

⁹⁶   Filippus tunnisti sen siitä. Miksi? Siellä ei moneen pitkään vuoteen ollut mitään profeettaa, ja tässä tämä Mies tunsi hänet, ja tiesi mikä oli väärin, ja mitä hän oli ollut tekemässä.

⁹⁷   Jeesus. Nopeasti nyt ennen kuin lopetamme. Yhtenä päivänä Hän oli menossa Jerikoon, joka oli siellä mäen alla, mutta Hänellä oli tarve kulkea Samarian kautta ja Hän kiersi kaukaa Sykarin kaupungin kautta.

⁹⁸   Nyt on olemassa kolme ihmisrotua. Uskokaa te mitä tahdotte, mutta niin on. Niitä ovat Haamin, Seemin ja Jaafetin jälkeläiset. Huomatkaa nyt, juutalaiset odottivat Messiasta. Ja samarialaiset, jotka olivat puoliksi juutalaisia ja puoliksi pakanoita, myös he odottivat Messiasta. Mutta pakanat, me anglo­saksit, olimme pakanoita, filistealaisia, ja mitä vielä, näettehän.

⁹⁹   Mutta huomatkaa, Hän tulee ainoastaan niiden luo, jotka odottavat Häntä. Hän tulee parantamaan tänä iltana vain ne, jotka odottavat Hänen parantavan heidät. Hän tulee pelastamaan ainoastaan ne, jotka odottavat pelastuvansa.

¹⁰⁰   Ja pankaa merkille nyt, kun Hän lähetti opetuslapsensa pieneen Sykarin kaupunkiin noutamaan ruokatarpeita. Heidän poissa ollessaan eräs sievä, nuori huonomaineinen nainen tulee sinne kaivolle. Tänä päivänä me ehkä kutsuisimme häntä katutytöksi. Hänen vanhempansa ovat saattaneet ajaa hänet kadulle hänen ollessaan pieni tyttö, ja sillä tavalla hän sai toimeentulonsa, mutta tuon pienen naisen sydämessä oli jotakin. Hän tuli sinne noin kello yhdeltätoista, koska hän ei voinut tulla yhdessä toisten neitosten kanssa. Jos joku on koskaan ollut Intiassa ja itäisillä mailla, niin heidän tapansa eivät koskaan muutu. He eivät voi seurustella yhdessä, hyvät ja pahat ihmiset. Niinpä he…

¹⁰¹   Hän tuli sinne. Jeesus oli istumassa siellä. Ehkä siellä kaivon takana kasvoi viiniköynnöksiä, ja se oli tuon kaupungin yleinen kaivo, josta ihmiset noutivat vettä. Ja hänen tullessaan noutamaan vettä oli melkein keskipäivä. Neitsyet olivat noutaneet vetensä varhain aamulla pestäkseen pyykkinsä ja muuta sellaista. Mutta hänen elintapansa olivat erilaiset. Niinpä hän tuli noin keskipäivän aikaan, kun neitsyet eivät olleet siellä, sillä muuten hänet olisi ajettu pois sieltä kaivolta.

¹⁰²   Ja huomattuaan, ettei kukaan istunut siellä, hän kiinnittää koukun ruukkuunsa ja laskee sen vinssillä alas kaivoon ja alkaa nostaa sitä ylös. Ja tehdessään niin hän kuulee äänen sanovan: “Nainen, anna Minulle juotavaa.” Ja katsoessaan sinnepäin hän näkee siellä istumassa juutalaisen Miehen.

¹⁰³   Hänen on täytynyt näyttää hieman vanhemmalta kuin mitä Hän todellisuudessa oli, koska Hän oli vain noin kolmenkymmenenkolmen, ja Raamattu sanoo: “Hän näytti olevan viidenkymmenen.” Tiedättehän, nuo juutalaiset sanoivat: “Sinä olet Mies, joka et ole yli viidenkymmenen, ja sinä sanot nähneesi Abrahamin?”

Hän sanoi: “Ennen kuin Abraham oli, MINÄ OLEN.” Näettekö?

¹⁰⁴   Niinpä Hänen partansa on täytynyt olla vähän harmaa, tai jotakin sellaista, kun tämä nainen katsoi häntä. Ja tämä nainen katsoi Häntä. Jeesuksen työllä on täytynyt olla valtava vaikutus Hänen fyysiseen elämäänsä.

Hän sanoi: “Tuo Minulle juotavaa.”

¹⁰⁵   Ja nainen sanoi: “Ei ole tapana, että te juutalaiset pyydätte minulta, samarialaiselta naiselta, jotakin sellaista.”

¹⁰⁶   Ja Hän sanoi: “Mutta jos sinä tietäisit Kenelle sinä puhut, sinä pyytäisit Minulta juotavaa.”

¹⁰⁷   Nyt nainen sanoi: “Kaivohan on syvä.” Mitä Jeesus oli tekemässä? Hän oli ottamassa kosketuksen hänen henkeensä, näettehän. Isä…

¹⁰⁸   Jeesus sanoi, Pyhän Johannes 5:19: “Totisesti, totisesti, Minä sanon teille: Poika ei voi tehdä mitään itsessänsä, ainoastaan se, mitä Hän näkee Isän tekevän.” Muistakaa se nyt. Merkitkää se muistiin kirjoihinne. Jeesus ei koskaan tehnyt mitään ennen kuin Hän näki näyssä mitä tehdä. Se on totta. Ei sitä, mitä minä kuulen, vaan “mitä Minä näen”. “Poika ei voi tehdä mitään muuta kuin sen, minkä Hän näkee Isän tekevän, vasta sitten Poika tekee samoin.” Hän näytteli sen kuin näytelmässä. Ei kukaan mies voi todella tehdä mitään muuta kuin sen, mitä Jumala käskee hänen tehdä. Huomatkaa nyt, Isä ehkä käski Häntä menemään Samariaan.

¹⁰⁹   Ja sitten tämä nainen puhui Hänen kanssaan, ja Hän jatkoi keskustelua saadakseen kosketuksen hänen henkeensä. Ja sitten, puhuttuaan palvonnasta Jerusalemissa ja niin edelleen, Hän näki, mikä hänen vaikeutensa oli. Me kaikki tiedämme, mikä se oli. Hänellä oli liian monta aviomiestä. Ja niinpä Hän sanoi: “Mene noutamaan aviomiehesi ja tule tänne.”

Ja nainen sanoi: “Minulla ei ole mitään aviomiestä.”

¹¹⁰   Hän sanoi: “Sinä olet sanonut oikein, sillä sinulla on ollut viisi, ja se, jonka kanssa nyt elät, ei ole sinun miehesi.”

¹¹¹   Tarkatkaa nyt tätä naista, huomatkaa, ja minkälaisessa tilassa hän oli. (Viivynkö liian pitkään?) Hän tuossa tilassa tiesi enemmän todellisesta Raamatusta kuin mitä suuri joukko tämän päivän saarnaajista tietää. Kyllä. Hän on voinut ajatella, että se oli vain joku mies, joka näki hänen tilansa ja yritti lähennellä häntä, tai jotakin sen kaltaista, ja hän sanoi: “Ei minulla ole mitään aviomiestä.”

¹¹²   Hän sanoi: “Olet sanonut oikein. Sinulla on ollut viisi, ja se, jonka kanssa nyt elät, ei ole sinun aviomiehesi.”

¹¹³   Nopeasti tuo ennalta määrätty siemen hänen sydämessään syttyi tuleen. Hän kääntyi ja sanoi: “Herra, minä ymmärrän, että Sinä olet profeetta. Meillä ei ole ollut sellaista neljäänsataan vuoteen. Mutta me tiedämme.” Oi, Dallas, älä mene tämän ohitse! “Me tiedämme. Me odotamme Messiasta, jota kutsutaan Kristukseksi. Ja kun Hän tulee, niin tämä on se, mitä Hän tulee tekemään. Tämä on oleva Hänen merkkinsä.”

Jeesus sanoi: “Minä olen Hän, joka puhuu sinun kanssasi.”

¹¹⁴   Se sai hänet jättämään vesiruukkunsa siihen paikkaan ja hän meni kaupunkiin ja sanoi: “Tulkaa, nähkää Mies, joka kertoi minulle, mitä olen tehnyt. Eikö tämä juuri olekin Messias?” Ja Raamattu sanoi, että he uskoivat Jeesusta sen vuoksi, mitä tuo nainen oli sanonut.

¹¹⁵   Sillä tavalla Hän nyt toi itsensä julki Messiaana, ei pukeutumistapansa perusteella, ei koulutuksen, ei jäsenkortin, ei olemalla kunnioitettu ihmisten keskuudessa. Jumala oli Hänessä ja toi julki lupaamansa Sanan. Hän sanoi Joh. 5:39: “Tutkikaa Kirjoituksia, sillä te luulette, että teillä on Niissä Iankaikkinen Elämä. Ne juuri todistavat, tai kertovat, teille, kuka Minä olen.”

¹¹⁶   Hän on sama eilen, tänään ja iäti. Veljeni, sisareni, te olette niin mukava kuulijakunta, että voisin puhua koko yön. Näettekö, millainen Jeesus oli silloin? Hänet oli tuotu julki, se oli Jumala julkituotuna Miehessä nimeltä Jeesus Kristus, joka on Jumalan Poika, ja Hän on luvannut: “Niin kuin oli Nooan päivinä”, kaikki olisi tarkalleen sillä tavalla, “niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” “Hän on sama eilen, tänään ja iäti.” Oi, seurakunta, älkää tuijottako tyhjyyteen, vaan uskokaa Herraan Jeesukseen Kristukseen. Herrat, me haluamme nähdä Jeesuksen. Jos Hän on sama eilen, tänään ja iäti, niin ettekö haluaisi nähdä Häntä? Mitä te odottaisitte Häneltä? Jos Hän on sama eilen, tänään ja iäti, Hän tulee toimimaan samalla tavoin.

¹¹⁷   Nyt joku voisi tulla tänne naulanarvet käsissään, olisi verta ja savua, ja öljyä vuotaisi hänestä. Sitä se ei olisi. Kuka tahansa tekopyhä voi tehdä niin. Tietenkin.

¹¹⁸   Vaan se, mitä se on, on luvatun Sanan julki tuleminen. Hän oli Jumalan voideltu Profeetta. Sellainen Hän oli. Hän oli Jumala-profeetta. Kaikki, mitä muut profeetat olivat, oli Hänessä, plus loput siitä, mitä Jumala oli. Jumala oli Kristuksessa sovittaen maailman itsensä kanssa. Hän oli Jumala, Immanuel, Jumalan täyteys tehtynä tunnetuksi meille Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen Persoonassa, Jumalan toisessa ominaisuudessa.

¹¹⁹   Huomatkaa nyt, Hän on elossa tänään. Hän ei ole kuollut. Hän on elossa. Hän sanoi: “Pieni hetki eikä maailma”, kosmos, “maailmanjärjestys, näe Minua enää…” Näe; n-ä-e, “Näe Minua enää. Kuitenkin te olette näkevä Minut, sillä Minä”, ‘Minä’ on jälleen persoonapronomini, “Minä tulen olemaan kanssanne ja teissä maailman loppuun asti, tai maailman lopussa, kun nämä Kirjoitukset tulevat täyttymään.” Koko ajan se on ollut Jumala, johon me uskoimme Lutherin ajanjaksolla, Jumala, joka huusi Wesleyn ajanjaksolla, Jumala, joka puhui kielillä helluntailaisten ajanjaksona. Hän tulee saapumaan juuri ennen luvatun Pojan tuloa todistaakseen Kirjoituksensa. Koko Kirjoituksen täytyy olla täytetty. Herrat, me haluamme nähdä Jeesuksen.

Kumartakaamme päämme.

¹²⁰   Taivaallinen Isä, me haluamme nähdä Jeesuksen. Anna Hänen tulla tänä iltana, Herra Jeesus. Tule ylösnousemuksesi voimassa. Olen puhunut pitkään, mutta vain sana tai kaksi Sinulta tulee merkitsemään enemmän, kuin mitä kukaan muu voisi sanoa, ja älköön seurakunta silloin olko unessa. Anna… Jumalan viimeinen julki tuleminen, niin kuin Hän on sen luvannut: “Niin kuin oli Sodoman päivinä, ennen tulen lankeamista pakanain päälle, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Varjo, tuo negatiivi ja positiivi tulevat niin lähelle toisiaan, kunnes jonkin ajan kuluttua on oleva yhdistämisen aika.

¹²¹   Me näemme kansakuntien yhdistyvän YK:ssa. Seurakunnat yhdistyvät, Ekumeeninen neuvosto yhdistyy Vatikaanin kanssa. Kaikki kirkot yhdistyvät, uskovaiset ja uskomattomat. Työvoima yhdistyy työväenliitoissa.

¹²²   Herra, salli Seurakunnan herätä ja nähdä, että on yhdistämisen aika, että Jeesus yhdistyy Seurakuntansa kanssa Aviomieheksi ja Vaimoksi. Pian juhlamenot tulevat alkamaan, ja he tulevat Yhdeksi. Kun Hän ravistaa viimeistä merkkiään meille tai näyttää meille lupauksensa, niin nähkäämme Jeesus ja kirkastakaamme Häntä, sillä Hänen Nimessänsä me rukoilemme. Aamen.

¹²³   Nyt tulen olemaan, tai ehkä, minulla vielä on kymmenen minuuttia aikaa päästäksemme lähtemään ajoissa, jos jokainen on mukana. Kenellä sitten onkin rukouskortteja, minulla ei ole aikaa ottaa niitä kaikkia tänä iltana, mutta tulemme ottamaan ne aikanaan.

¹²⁴   Olen varma, että Billy on täällä jossakin. Joskus he eivät anna kortteja, mutta uskon hänen sanoneen minulle, että hän… Onko teillä rukouskortteja? Kohottakaa kätenne. Kyllä, rukous… [Tyhjä kohta nauhassa. Joku sanoo: “L, yksi.”]

¹²⁵   L, L, hyvä on. Onko tuo sairas mies siellä kovasti sairas? Hyvä on. L, numero yksi, tule seisomaan tänne. L, numero kaksi, missä olet? Numero kaksi, missä on numero kaksi? Kohottaisitko kätesi? Hyvä on, tule tänne. Se on eräs nainen.

¹²⁶   Poika tulee. Tätä tapahtuu. Hän tulee tänne ja ottaa nämä kortit ja sekoittaa ne ihmisten edessä ja antaa teille sitten kortin halutessanne. Kenellä tahansa voi olla kortti, ja sitten teidät kutsutaan siinä olevan numeron mukaan. Se osoittaa, ettei poikani tiedä, kenelle menevät ne kortit, jotka tullaan kutsumaan. Erään kerran, monet teistä täällä voivat muistaa sen, meillä oli eräs mies, joka myi rukouskortteja kokouksessa varmistaakseen sen, että tuo henkilö tulisi olemaan täällä korokkeella. Ja sen lisäksi, joskus minä aloitan ykkösestä, joskus aloitan viidestäkymmenestä, joskus aloitan neljästätoista, kahdestakymmenestä, kuudestatoista, sitten tulen takaperin ja otan muutaman sieltä. Kuinka monet ovat olleet kokouksissa ja olette nähneet, kuinka se tapahtuu? No niin, varmastikin. Näettehän? Tuolla rukouskortilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Ja monet siellä yleisön joukossa ovat parantuneet, vaikka heillä ei olekaan rukouskorttia.

¹²⁷   Numero yksi, kaksi, kolme. Kenellä on kolme. Rukouskortti numero kolme, kohota kätesi. Nainen siellä takana, Tule tänne rouva. Numero neljä. Jos et voi nousta ylös, me tulemme kantamaan sinut. Numero neljä. Jos joku… Huomaan, että täällä on telttavuode ja pari pyörätuolia. Jos ette voi tulla itse, me tulemme kantamaan teidät. Numero neljä. Numero viisi, rukouskortti numero viisi. Numero kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen. Antaa heidän nyt tulla numeronsa mukaan, jos he voivat. Katsokaamme nyt. Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän. Onko siinä kaikki? Kyllä. Pysähtykäämme juuri siihen hetkeksi. Meillä on vähän pula ajasta. En haluaisi sen koskaan jatkuvan myöhempään kuin kello yhdeksään kolmeenkymmeneen.

¹²⁸   Nyt, kuinka monella siellä ei ole rukouskorttia ja haluaisitte Jeesuksen parantavan sinut ja tiedätte, että Hän voi parantaa teidät? Kohottakaa kätenne. En välitä siitä, oletteko parvekkeella tai missä te olettekin. Kuulkaahan nyt, jos te ette…

¹²⁹   Tuo nainen kosketti Hänen vaatettaan… Heidän nyt ohjatessa heitä jonoon. Tuo nainen kosketti Hänen vaatettaan eikä hänellä ehkä ollut mitään rukouskorttia, mutta hän sanoi… Kuunnelkaa nyt tarkasti. Hän sanoi sydämessään: “Minä uskon tuohon Mieheen. Jos vain voin koskettaa Hänen vaatettaan, tulen terveeksi.” Hänellä oli verenvuoto. Kuinka monet muistavat tuon kertomuksen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hän livahti väkijoukon lävitse. Ehkä hän joutui ryömimään heidän välistään, tuo pieni kalpea, sairaalloinen nainen, ja hän kosketti Hänen vaatettaan.

¹³⁰   Ja nuo palestiinalaiset vaatteet ovat väljiä. Hän ei olisi koskaan voinut tuntea sitä. Minä en tuntisi sitä, jos te koskettaisitte minun taskuani, vaikka takkini onkin tiukasti minua vasten. Mutta noiden palestiinalaisten vaatteiden alla heillä oli vielä alusvaate. Ja hän kosketti Hänen vaatettaan.

¹³¹   Ja Hän pysähtyi ja sanoi: “Kuka kosketti Minua?” Tuo nainen oli vetäytynyt takaisin kuulijoiden joukkoon. Hän sanoi…

¹³²   “Mutta”, Pietari sanoi, “Herra, se ei kuulosta hyvältä. Jokainenhan koskettaa Sinua.”

¹³³   “Hän sanoi: “Mutta minä tunnen tulleeni heikoksi. Voimaa lähti Minusta.” Kuinka monet muistavat sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

¹³⁴   Ja Hän katseli ympärillä olevaa kuulijakuntaa, kunnes löysi hänet. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Ja Hän sanoi: “Sinun uskosi on pelastanut sinut.” Onko se oikein? [“Aamen.”]

¹³⁵   Kuulehan nyt, saarnaaja, sanooko Raamattu, että “Jeesus Kristus”, Hebrealaiskirje 3, “on juuri nyt Ylipappi, jota voidaan koskettaa meidän heikkouksiemme tunnolla”? [Saarnaajat ja seurakunta sanovat: “Aamen.”] Kuinka monet tietävät Raamatun sanovan sen? [“Aamen.”] Hyvä on, jos Hän sitten on sama eilen, tänään ja iäti, niin miten Hän toimisi tänä päivänä? Aivan samalla tavoin kuin Hän toimi eilen. Varmasti.

¹³⁶   Katsokaahan nyt, ei olisi mitään hyötyä, jos te koskettaisitte minua. Minä olisin vain samanlainen kuin teidän veljenne, teidän aviomiehenne, teidän isänne tai kuka muu tahansa. Minussa ei olisi mitään voimaa. Mutta jos te, teidän uskonne, voi koskettaa Häntä, silloin tarkatkaa, kuinka Hän kääntyy ympäri. Vain koettakaa sitä. Älkää vain yrittäkö sitä, tänä päivänä on aivan liian paljon yrittämistä, vaan tehkää se!

¹³⁷   Olkaa nyt todella kunnioittavia ja rauhallisia. Muutaman hetken kuluttua me tiedämme sen. Se mitä sanoin, kuulosti hyvältä, mutta katsokaahan, onko se totta tai ei. Se on eri juttu. Onko tämä kaikki…

¹³⁸   Voimme kuulla muhamettilaisten, sikhien, jainilaisten ja niin edelleen puhuvan, mutta he eivät voi… He voivat puhua jostakin, mitä oli, mutta miten on juuri nyt? Näettekö? Jos Hän ei ole…

¹³⁹   Jos Hän on historiallinen Jumala, Hänestä ei ole meille mitään hyötyä tänä päivänä, jos Hän on vain historiallinen Jumala. Jos Hän ei ole sama eilen, tänään ja iäti, silloin Raamattu on sanonut jotakin väärin.

¹⁴⁰   No niin, jos Hän voi saada minut alistetuksi tahtoonsa ja saada teidät tahtoonsa ja sitten työskennellä välillämme, näettehän. Sillä tavoin Jumalan Voima tulee.

¹⁴¹   Nyt, jos tuo mies on sairas, haluan hänen istuvan juuri siellä, missä hän on. Ja voitteko te nyt nähdä hänet sieltä kuulijakunnasta? Hän istuu juuri täällä.

¹⁴²   Tahtoisitteko tuoda hänen tuolinsa tänne ylös? Tuntuuko sinusta, että voit kävellä tänne? Tule tähän oikealle puolelleni ja istu tähän. Tahtoisitko tuoda tuolin juuri tähän, veli Grant, niin että tämä mies voi istua tässä hetken. Hyvä on, istu nyt juuri siinä.

¹⁴³   Olen pannut merkille tuon miehen muutaman minuutin ajan. Hän on ollut melkein menettämäisillään tajuntansa. Hänen täytyy olla vakavasti sairas. Minä en tiedä. Ja jos tietäisin ja voisin auttaa häntä enkä haluaisi tehdä sitä, silloin en olisi sopiva seisomaan täällä tämän pöydän takana ja puhumaan teille ihmisille, teille kristityille.

¹⁴⁴   Mutta tuo mies ei luultavasti ole yhtä vanha kuin minä. Ja tänä on meidän… Luultavasti me emme tunne toisiamme. Oletan, ettet tunne minua. [Veli sanoo: “Kyllä, minä tunnen.”] Sinä tunnet minut. Mutta minä en tunne sinua. [“Minä olin eräässä kokouksessa Jonesborossa.”] Oi, sinä näit minut Jonesborossa noin viisitoista vuotta sitten, kun olin siellä pitämässä kokousta. Kyllä vaan. [“Minä varmasti olin.”] No niin, se oli suurta aikaa siellä. Uskon, että se oli veli Richard Reed. [“Kyllä oli.”] Uh-huh.

¹⁴⁵   Nyt tämä mies istuu täällä kärsien, ja jos minä voisin parantaa hänet enkä haluaisi tehdä sitä, niin minkälainen henkilö minä olisinkaan? Mutta minä en voi parantaa häntä. Ja jos me nyt voisimme nähdä Jeesuksen seisomassa täällä tässä puvussa, jonka Hän on antanut minulle, niin sanoisiko Hän: “Tulehan tänne, ja Minä parannan sinut”? Olkaa nyt tarkkaavaisia, jos tunnette Raamattunne, näettehän. Ei. Hän on jo tehnyt sen; Hän ei voisi tehdä sitä tänään. Hän on jo tehnyt sen: “Hänet haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden ja Hänen haavojensa kautta meidät on parannettu.” Hyvä on. Mutta Jeesus voi ilmoittaa itsensä tekemällä tunnetuksi tälle miehelle sen, mikä hänen vaivansa on, tai onko jokin vialla tai jotakin, mitä hän on tehnyt. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Ja se osoittaisi hänelle, että Kristus on täällä.

¹⁴⁶   Tietenkään, minä en tunne häntä. Tässä on käteni kohotettuna, minä… Hän sanoi olleensa Jonesboron kokouksessa. Se oli viisitoista vuotta sitten. En ole koskaan elämässäni, niin pitkälti kuin tiedän, nähnyt tuota miestä. Hän on voinut istua jossakin takana. Mutta en tunne ketään täällä.

¹⁴⁷   Uskon tietäväni, että tämä on Herra Way, joka istuu tässä. Tunnen tämän englantilaisen, joka istuu tässä, joka kuoli seurakunnassani eräänä päivänä Jeffersonvillessä, Indianassa. Hän putosi alas kuolleena. Hänen vaimonsa, joka on sairaanhoitaja, on täällä jossakin. Minun puhuessani siellä tuo mies putosi alas kuolleena. Menin hänen luokseen ja laskin kädet hänen päälleen, ja täällä hän seisoo. Näettekö?

¹⁴⁸   Jos vain voisin saada seurakunnan rauhoittumaan tarpeeksi pitkään, niin että Pyhä Henki voisi tulla alas. Älkää tulko rauhattomiksi. Istukaa vain hiljaa, näettehän.

¹⁴⁹   Nyt, herra, haluan sinun katsovan tännepäin hetken aikaa. Olen puhunut ja olen täällä nyt auttaakseni sinua. Ja jos voin auttaa sinua, teen kaiken sen, minkä voin.

¹⁵⁰   Nyt se, mitä olen sanonut täällä koskien Kirjoitusta, Jumala on velvollinen, koska uskon, että tämä on viimeinen päivä. Jumala on velvollinen täyttämään tuon Sanan ja sen Hän lupasi tehdä. Ja jos Hän kykenisi kertomaan minulle jotakin, mitä olet tehnyt, tai jotakin, mikä sinulla on vikana, tai miksi olet täällä, tai mitä se onkin, niin sinä tietäisit, onko se totta tai ei. Sinä olisit sen todistaja.

¹⁵¹   Mutta nyt jos tulisin tänne ja laskisin kädet päällesi ja sanoisin: “Kunnia Jumalalle, sinä olet parantunut! Kunnia Jumalalle.” Niin se olisi hyvä, täysin oikein, jos uskoisit sen.

¹⁵²   Mutta mitä jos Hän kertoisi sinulle, mitä olet tehnyt, tai jonkun aiheuttajan, syyn, miksi olet sairas, tai jotakin sen kaltaista? Silloin tietäisit, että jos Hän voi kertoa sinulle, mitä on ollut, silloin Hän varmasti tietäisi, mitä tulee olemaan, ja että se olisi oikein. Kyllä.

¹⁵³   Uskotteko sen, kuulijakunta? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Mitä minä nyt teen tuolle miehelle? Yritän saada kosketuksen hänen henkeensä, aivan samalla tavoin kuin meidän Herramme teki siellä kaivolla tuolle naiselle. Minä en tunne häntä. Olen nähnyt hänet. Täällä on nyt monet sairaita, monet rukoilevat.

¹⁵⁴   Ja nyt, taivaallinen Isä, me otamme jokaisen hengen täällä hallintaamme Jumalan kirkkaudeksi, niin että Sinun Kirjoituksesi voivat täyttyä. Raamattu sanoi, että siitä syystä Jeesus paransi. “Että Kirjoitukset voisivat täyttyä.” Ja siksi Sinä osoitat laupeutta näinä viimeisinä päivinä, “että Kirjoitukset voisivat täyttyä”. Me olemme juuri tänä iltana puhuneet Niistä. Suo se, Herra, Jeesuksen Nimessä. Aamen.

¹⁵⁵   Katso nyt minuun hetken aikaa, nähdäksemme paljastaako Herra minulle, mikä sinulla on vikana. Ja jos Hän tulee tekemään sen, jos Hän kertoo minulle, mikä sinulla on vikana. Sinä näytät kovasti sairaalta. Jos Hän kertoisi minulle, mikä sinulla on vikana, tai jotakin, niin silloin sinä tulet uskomaan. Sinä tietäisit, että sen täytyisi olla Hän

¹⁵⁶   Kuinka monet kuulijakunnassa tulevat uskomaan? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

¹⁵⁷   Yksi asia on, sinä kärsit valtavasti tyrästä. Tuo tyrä tekee sinut sairaaksi. Se on oikein. Näettekö? Onko se nyt oikein? Kohota kätesi, jos se on oikein.

¹⁵⁸   Se tekee hänet sairaaksi, näettehän, masentuneeksi. Uskotteko te? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

¹⁵⁹   Tässä on toinen asia. Sinulla on pilkku kasvojesi oikealla puolella. Sinä olet huolissasi siitä. Salli minun sanoa sinulle jotakin muuta. Uskotko minun olevan Hänen profeettansa? [Veli sanoo: “Kyllä, veli.”] Sinulla on pilkku myös oikeassa lonkassasi vaatteittesi alla. Jos se on oikein, kohota kätesi. [“Se on oikein.”] Näettekö? Näettehän? Uskotko sinä nyt? [“Minä uskon.”] Mene ja ole terve. Jeesus Kristus tekee Sinut terveeksi, mene ja usko se. Tule vain tätä kautta, tule tänne ylös, veli. Mene nyt vain uskoen, ja kaikki tulee olemaan kohdallasi kunnossa.

¹⁶⁰   Uskotteko te nyt? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Vain uskokaa. Hyvä on. Niin että tietäisitte, etten tuntenut häntä.

¹⁶¹   Tule tänne, sisar. Minä en tunne sinua. Oletan, että me olemme vieraita toisillemme. Jos se on oikein… Niin että kuulijakunta voi nähdä, että olemme vieraita. Jos… Tämä on aivan kuin meidän Herramme Hänen kohdatessa tuo nainen siellä yhtenä päivänä, ja täällä me jälleen kohtaamme kahdentuhannen vuoden jälkeen Hänen lupauksensa mukaisesti. Tässä eräs mies ja nainen kohtaavat samalla tavalla. Minä en ole koskaan elämässäni nähnyt sinua. Arvaan että olemme täysin vieraat toisillemme, mutta Jumala tuntee meidät molemmat.

¹⁶²   Nyt jos Pyhä Henki, Kristus täällä ja sinussa, tulee paljastamaan, minkä tähden sinä seisot täällä, tai jotakin sinusta, niin tuletko tuntemaan itsesi innostuneeksi, niin kuin tuo nainen tuona päivänä? [Sisar sanoo: “Aamen.”] Nyt sinä olet täällä rukouksen vuoksi ja haluat rukousta rintasi tilan vuoksi. Se on oikein. Jos se on totta, kohota kätesi. Uskotko, että Jumala voi kertoa minulle, kummassa rinnassa se on? Se on oikeassa rinnassa. Kyllä.

¹⁶³   Ihmiset jatkuvasti sanovat siellä, joku tuli sisälle ja sanoi: “Hän arvaa sen.” Minä en arvaa sitä. Älkää ajatelko sellaista. Se on esteenä, näettehän. Muistakaa nyt, te ette voi kätkeä ajatuksianne nyt. Kyllä. Niin se on. Kyllä vaan.

¹⁶⁴   Sinä tässä, sinun pitäisi uskoa, sinä olet saarnaaja, naissaarnaaja. Se on oikein, eikö niin? Hyvä on. Mene, usko nyt ja sinä tulet olemaan kunnossa. Jumala siunatkoon sinua. Usko ainoastaan.

Uskotteko te? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

¹⁶⁵   Mitä kuuluu? Me olemme vieraita toisillemme. [Sisar sanoo: “Kyllä.”] Minä en tunne sinua. [“Et tunne.”] Jumala tuntee sinut. Jos se on oikein, kohota kätesi, niin että… Sinä olet paljon nuorempi kuin minä. Ehkä tuo nainen, joka kohtasi meidän Herramme, oli paljon nuorempi.

¹⁶⁶   Nyt joku toinen nainen seisoo siellä. Joku siellä uskoo. Siellä hän istuu. Hänellä on vaiva rinnassaan. Onko se oikein? Kenen vaatetta sinä kosketit? Hänen. Se on nyt ohi. Jeesus Kristus tekee sinut terveeksi.

¹⁶⁷   Hän on sama eilen, tänään ja iäti. Tuo nainen on nyt kuuden metrin päässä minusta. Hän ei koskettanut minua. Hän kosketti Ylipappia. Ettekö te näe, minulla oli selkä häneen päin, ja se osoittaa, että Hän on tuo Sama, joka antoi lupauksen, aivan sama tänä päivänä.

¹⁶⁸   Sinä karsit hermovaivasta, olet hyvin hermostunut, erikoisesti myöhään illalla, kun väsyt ja olet loppuun kulunut. Sinä olet todella hermostunut. Sitten sinulla on myrkkyä ruumiissasi, myrkkyä veressäsi. Mutta se on oikein. Ja sitten sinulla on todella taakka jonkun puolesta, että hän pelastuisi, eikö olekin? [Sisar sanoo: “Kyllä on.”] Kyllä, varmasti, se on oikein. Uskotko nyt, [“Kyllä.”] Hyvä on, mene. Niin kuin olet uskonut, niin se olkoon sinun kanssasi. Pidä usko.

Älkää epäilkö. Pitäkää usko Jumalaan. Vain uskokaa.

¹⁶⁹   Mitä kuuluu, rouva? Minä olen sinulle vieras, oletan. Jos se on oikein, kohottakaamme molemmat kätemme, niin että he näkevät. En ole koskaan elämässäni nähnyt häntä.

¹⁷⁰   “Jeesus Kristus, sama eilen, tänään ja iäti.” Uskotteko sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Jos Herra Jeesus tulee kertomaan tälle naiselle, juuri tässä nyt, jotakin hänestä, josta minä en tiedä mitään! Hyvä on, me olemme vieraita toisillemme. Hän vain seisoo täällä, näettehän. Hyvä on, tuletteko uskomaan? [“Aamen.”]

¹⁷¹   Sinulla on vatsavaiva, se vaivaa sinua, joka istut siellä mustassa päällystakissa. Se vaivaa sinua juuri nyt. Jos se on oikein, kohota kätesi. Näettekö? Tiedättekö miksi? Myös tällä naisella on vatsavaiva.

¹⁷²   Näettekö tuota mustaa juovaa heidän välillään siellä? Se on perkele. Näettehän? Hän yrittää paeta sitä, näettehän. Hän ei voi. Hän ei voi kätkeytyä Jumalalta. Se ainakin on varmaa. Me olemme Jeesuksen Kristuksen Läsnäolossa. Teidän täytyy uskoa. Uskokaa.

¹⁷³   Mitä tämä mies kosketti? Hän ei koskettanut minua. Minä en tunne tuota miestä. Hän on minulle vieras. Emmekö olekin vieraita toisillemme, minä en tunne sinua? Kohota kätesi, jos se on oikein. Näettekö? Mitä hän kosketti? Jeesusta Kristusta. Älköön teiltä nyt jääkö näkemättä jotakin.

¹⁷⁴   Nyt tämä rouva tässä. Kyllä. Oi, tämän naisen yllä on varjo. Kuolema on hänen yllään. Hän kärsii syövästä, ja tuo syöpä on vatsalaukussa ja myös paksussa suolessa. He ovat juuri luovuttaneet hänen kohdallaan. Hän on kuolemassa syöpään. Se on totta, eikö olekin, rouva? Niin on sinulle kerrottu. Katsohan nyt tänne. Sinulla on ainoastaan yksi toivo, ja se on Kristus.

¹⁷⁵   Uskotko sinä minun olevan Hänen palvelijansa? Jonkun on täytynyt kertoa se minulle, eikö niin? Jonkin on täytynyt tehdä se. Minä itse en tietäisi sitä. Jos kerron sinulle kuka sinä olet, niin uskotko minun olevan Hänen profeettansa? Auttaisiko se sinua? Auttaisiko? Rouva Crosley. [Sisar sanoo: “Oh!”] Palaa sitten kotiisi.

¹⁷⁶   Uskotteko te? Kuinka monet teistä nyt uskovat koko sydämestään? Nouskaa sitten seisomaan ja vastaanottakaa se, Vain nouskaa ylös ja sanokaa: “Minä uskon.” Kohottakaa kätenne, kaikkialla.

¹⁷⁷   Taivaallinen Isä, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, olkoon perkele ja kaikki hänen voimansa nuhdellut. Herra Jeesus Kristus, joka lupasi tämän tätä viimeistä päivää varten, Hän on täällä nyt. Tapahtukoon, Herra, tällä hetkellä se, että ihmiset eivät epäonnistuisi. Voikoot he nähdä, mitä Jumala heiluttaa heidän edessään, juuri ennen kuin tuli lankeaa. Voikoon tämä Abrahamin ryhmä, tämä Abrahamin kuninkaallinen Siemen, ymmärtää sen hetken, jossa me elämme! Oi Jeesus, Jumalan Poika, kosketa jokaista sairasta henkilöä täällä. Paranna heidät, Herra. Voikoon heidän uskonsa käsittää, että he seisovat sen Jumalan Läsnäolossa, joka pelasti heidät ja joka tulee tuomitsemaan heidät tuona Päivänä. Langetkoon Hänen Voimansa heidän ylleen nyt ja parantakoon täällä jokaisen, joka on Jumalallisessa Läsnäolossa.