64-1227 KENENKÄ TE SANOTTE TÄMÄN OLEVAN?
(Who Do You Say This Is?)
Phoenix, Arizona, USA, 27.12.1964

¹        Hyvää huomenta, ystävät. Minä todella pidän etuoikeutenani olla täällä tässä kirkossa. Minä jotenkin alusta alkaen pidin sen nimestä. Sitä kutsutaan nimellä “Jeesus Nimi”. Minä pidän siitä. Se on Nimi, joka lunasti minut, tuo Herran Jeesuksen rakas nimi. Ja sitten saada olla täällä Phoenixissa kokoontuneena hyvien ystävieni kanssa tänä kauniina sunnuntaiaamuna. En tiedä mitään muuta paikkaa, missä mieluummin olisin, ellei se sitten olisi Kirkkaudessa teidän kaikkien kanssa. Ja se on tuo suuri tapahtuma, jonka me odotamme tapahtuvan jonakin päivänä.

²        Minut oli kutsuttu tänään tänne sairaan luokse. Ja minä keskustelin veli Outlawin, kalliin ystäväni, kanssa, ja hän kutsui minut ystävällisesti tulemaan tänne. Ja kaikki saarnaajat täällä Phoenixissa ovat olleet todella hyviä minulle.

³        Ihmettelen joskus, miksi minä muutin Tucsoniin. Olen ollut siellä alhaalla kolme vuotta, eikä minua ole kertaakaan kutsuttu yhdenkään saarnastuolin taakse. Oletan, että minun vain täytyy vierailla täällä Phoenixissa, jossa tunnen itseni tervetulleeksi. Ehkäpä he tottuvat minuun. Tiedättekö, että saarnasin siellä eräänä iltana, ja saarnasin kolme tuntia. Ei ole mikään ihme, etteivät he pyydä minua uudelleen.

⁴        Mutta minulla on sydämessäni sellainen… tunnetta Jumalaa ja Hänen ihmisiään kohtaan. Ja minä olen niin hidas ja pelkään, että tulen jättämään jotakin pois tai etten saa sanotuksi tarpeeksi, ja niinpä saarnaan kolme tai neljä sanomaa yhdessä. Niinpä minä pyydän anteeksi teiltä ihmisiltä, jotka olitte siellä, sitä että pidin teitä niin pitkään. Minun ei olisi tullut tehdä sitä.

⁵        Olen myöskin iloinen tänä aamuna ollessani täällä veli Carl Williamsin ja tämän nuoren Jimmyn kanssa ja tämän kuoron ja ystävieni, Mosley veljesten kanssa. Näen Bradin, veli John Sharretin, ja niin monia ystäviäni, veli Pat Tylerin tässä, joka tulee ylhäältä Kentuckysta, ja niin monia ystäviä, jotka ovat kokoontuneet tänne tänä aamuna. Näen myös useiden ystävieni Tucsonista ja muualta istuvan täällä.

⁶        Ajattelen tuota päivää, kun kaikki tämä on ohitse, niin silloin me tulemme kokoontumaan siellä, missä meidän ei enää koskaan tarvitse lopettaa tämän hienon musiikin kuuntelemista. Minä juuri satuin huomaamaan, että tuolla takana istuu veli Williamsin poika, joka antoi tuon todistuksen tuolla Ramada Inn hotellissa. Ja luulen, että hän on vähän yli 180 senttimetriä pitkä. Mutta sanonpa teille, että tuon todistuksen jälkeen, hän oli kolme metriä pitkä. Minä todella arvostin sitä, mitä tuo poika sanoi. Se oli niin ihmeellinen todistus.

⁷        Kun kuulen näiden hienojen nuorten miesten antavan todistuksen uskostaan, joka on keskittynyt Kristukseen. Ja minä olen tulossa vanhaksi ja eräänä päivänä minun täytyy lopettaa ja mennä Kotiin. Ja kun näen näiden nuorten miesten tulevan ja valmistuvan jatkaakseen siitä, mihin minä lopetan… Ja sillä tavalla me toimimme. Sillä tavalla elämää on elettävä. Yksi sukupolvi tulee esiin… ja isä ja äiti. Ja he kasvattavat pienokaisensa ja näkevät näiden menevän naimisiin, ja sitten tulevat lastenlapset. Ja jonkun ajan kuluttua isä ja äiti palaavat takaisin tomuun. Ja siihen aikaan heidän lapsensa ovat valmiit lastenlapsia varten. ja sitten on heidän aikansa mennä. Mutta yhtenä näistä päivistä tulee olemaan suuri yleinen ylösnousemus. Meidät tullaan kaikki kutsumaan Jumalan Läsnäoloon tekemään tiliä siitä, mitä me olemme tehneet sen kanssa, mitä Jumala antoi meille, Jeesuksen Kristuksen kanssa. Ja niinpä minä olen iloinen tietäessäni, että olen elänyt tässä sukupolvessa sellaisen hienon ihmisryhmän kanssa, jota olen tavannut ympäri maailman. Olen siitä kiitollinen Jumalalle. Ja jonakin päivänä kun kutsu tulee, minun täytyy mennä kohtaamaan ne teot, jotka olen tehnyt. Minä haluan niiden kaikkien olevan Jumalan kirkkaudeksi ja kunniaksi.

⁸        On monia asioita nyt kun minä… me lähestymme Uutta Vuotta, asioita, jotka toivoisin voivani unohtaa, mutta tiedän, että olen tunnustanut Hänelle, ja että ne ovat vääriä, ja Hän on pannut ne Unohduksen Mereen, niin ettei Hän enää koskaan muista niitä. Mutta meitä ei ole valmistettu sillä tavoin, vaan me aina muistamme. Me voimme antaa anteeksi toisillemme, mutta emme unohtaa, koska meidät on tehty eri tavalla. Mutta Jumala voi antaa anteeksi ja unohtaa. Hän voi pyyhkäistä sen pois niin kuin sitä ei koskaan olisi ollutkaan. Koska Hänellä on pääsy tuohon Unohduksen Mereen, mutta meillä ei. Ajatelkaapa vain sitä, että Jumala ei voi edes muistaa, että me olisimme koskaan tehneen syntiä. Ajatelkaa sitä! Te kuorossa, te nuoret ihmiset, mitä te siihen sanotte? Jumala ei edes muista, että me olisimme koskaan tehneet syntiä. Näettehän, Hän voi unohtaa koko asian, eikä sitä enää koskaan muisteta. Eikö se olekin jotakin?

⁹        Tämä ei ole paikka vitsien kertomista varten, minä en usko sellaiseen… Se muistuttaa minua ystävästäni, joka nyt on mennyt Kirkkauteen. Erään kerran hän kertoi pientä tarinaa avioparista, joka oli muuttanut maaseudulta kaupunkiin. Ja tällä nuorella parilla oli vanha isä, joka todella paloi Jumalan tulta. Sitten tämä nuori rouva, jonka isä hän oli, pääsi paremman ihmisluokan joukkoon, tiedättehän, missä heillä on kaikenkaltaista klassillista huvia. Ja hänellä tuli olemaan jotakin senkaltaista kotonaan tuona päivänä.

¹⁰   Ja hänen isällään oli tapana lounaan jälkeen mennä hetkeksi huoneeseensa lukemaan Raamattua. Hän saattoi laskea Sen alas ja itkeä ja huutaa ja kirkua ja muuta sellaista ja sitten jälleen panna lasit päähänsä ja jatkaa lukemistaan. Sitten kun hän oli löytänyt jälleen jotakin, hän otti lasit päästään ja alkoi itkeä ja huutaa. Tuo rouva sanoi: “Sellainen tulisi häiritsemään minun juhlaani, joten minun täytyy tehdä jotakin isäni kanssa ja minä en tiedä, miten toimisin.” Niinpä hän ajatteli, että hän antaisi hänen mennä yläkertaan, sinne talon ullakolle.

¹¹   Ja sitten hän mielensä tuli: “No niin, en voi antaa hänelle hänen Raamattuaan, koska hän tulisi tekemään saman asian siellä ylhäällä.” Niinpä hän antoi hänelle vanhan Geographic-lehden ja lähetti hänet sinne ylös ja sanoi: “Isä, katsele sinä sillä aikaa ympäri maailmaa otettuja kuvia, kun me pidämme kutsumme. Se ei tule kestämään kauaa. Tule sinä sitten alas jonkin ajan kuluttua. Minä tiedän, ettet sinä halua olla siellä, missä me kaikki naiset olemme koolla.”

¹²   Hän sanoi: “En, se on hyvä, kultaseni. Minä tulen menemään sinne ylös.”

¹³   Hän jäljesti hänelle sinne valoa ja pienen nurkkauksen ja ajatteli: “No niin, se on hoidettu. Nyt hän tulee vain katselemaan kuvia ja lukemaan hieman maantiedettä ja sitten jonkin ajan kuluttua hän tulee alas, ja kaikki on kunnossa.”

¹⁴   Niinpä sitten kun he olivat päässeet suunnilleen puoleen väliin, vaaleanpunaisen virvokkeensa juomisessa, tiedättehän ja jatkoivat seurusteluaan. Niin jonkun ajan kuluttua talo alkoi vapista, kun tuo vanha mies alkoi juosta edes takaisin lattialla ja kirkua ja hyppiä. Ja hän ajatteli: “Mitä hänelle on tapahtunut? Hänellähän ei ollut siellä Raamattua. Hänen on täytynyt saada käsiinsä Raamattu.”

¹⁵   Niinpä hän juoksi portaita ylös ja sanoi: “Isä!” Eihän se ole Raamattu, jota sinä luet. Se on Geographic-lehti.”

¹⁶   Hän sanoi: “Minä tiedän sen, kultaseni. Minä tiedän sen! Mutta tiedätkö mitä. Eräänä päivänä minä luin Raamatusta, kuinka Jeesus sanoi, että Hän panisi meidän syntimme Unohduksen Mereen eikä koskaan enää muistaisi niitä. Ja minä luin juuri tästä, kuinka he eivät edes pysty löytämään jostain paikoista meren pohjaa.” Hän sanoi: “Ajattelehan, ne ovat yhä uppomassa.”

¹⁷   Se teki hänet onnelliseksi. Niinpä te voitte löytää Jumalan minne tahansa te katsottekin. Näettehän, jos te vain katsotte ympärillenne, niin kaikki tulee puhumaan Hänestä.

¹⁸   Niinpä sitten, minä sanoin veli Outlawlle: “Mitä minun tulisi puhua tänä aamuna? Oletko jo saarnannut joulusaarnasi?” Hän sanoi: “Kyllä.”

Minä sanoin: “Entä Uuden Vuoden sanomasi?” “En.”

¹⁹   Niinpä minulla oli jotakin muistiinpanoja siltä varalta, että saisin kutsun tulla jonnekin, joten ajattelin puhua Uuden Vuoden Sanomani. Ajattelin että jättäisin sen kuitenkin veli Outlawille ensi viikoksi.

²⁰   Niinpä ajattelin ottavani pienen tekstin tässä muutamaksi minuutiksi, jos Herra tahtoo. Ja luotamme siihen, että Hän tulee siunaamaan meitä. Haluan kiittää veli Outlawia ja seurakuntaa täällä kutsusta, että sain tulla puhumaan. Ja niin kuin veli Outlaw sanoi: “Meidän ystävyytemme ei ole koskaan katkennut”, vaan Jumalan armo on varjellut meidät kautta kaikkien näiden vuosien. Tämä oli ensimmäinen seurakunta Phoenixissa, joka antoi minulle kutsun tulla.

²¹   Uskon näkeväni veli Trowin tässä. En ole varma.. istumassa tässä edessä. Onko se oikein, veli Trow? Uskon hänen olleen mukana sillä kerralla. Minulla on pieni esine, jonka hän antoi minulle tuona kertana. He valavat niitä tai jotakin sellaista. Tiedättehän, pieni kuparinen esine täältä, missä te elätte… Ja te katselee ympärille… Minä ihmettelen, millaista tulee olemaan silloin, kun olemme menneet ylitse ja tapaamme ihmisiä. Tiedättehän, me tulemme näyttämään niin paljon erilaisilta silloin kuin miltä me näytämme nyt. Kyllä, meillä ei tule olemaan minkäänlaisia synnin ja vanhan iän merkkejä. Me tulemme olemaan täydellisiä. Oi, minä kaipaan tuota aikaa, ettekö tekin, kun kaikki vaikeudet tulevat olemaan ohitse.

²²   Ja nyt, minä tunnen, että minulla on Sanoma Jumalalta. Enkä minä halua olla erilainen, mutta minun täytyy olla rehellinen. Ja jos minä en puhu vakaumukseni mukaisesti, silloin teillä ei voi olla luottamusta minuun. Koska silloin olisin pikemminkin jonkinlainen kavaltaja tai tekopyhä, ja minä haluan olla kaikkea muuta kuin sellainen. Minä saatan kadottaa muutamia ystäviä maan päällä, mutta minä haluan pysyä uskollisena vakaumukselleni, sille minkä ajattelen olevan oikein.

²³   Vuosia sitten, kun ensi kertaa aloitin, se oli helppoa. Oli merkkejä ja saarnaamista. Kaikkialla olivat käsivarret ojennettuina: “Tule! Tule! Tule! Tule!” Mutta sitten, näettehän, jokaisella aidolla Jumalan merkillä on Sanoma, Ääni. Se seuraa sitä. Jos niin ei ole… Jumala ei anna mitään senkaltaista vain antamisen ilosta. Hän lähettää jotakin, että se vetäisi mielenkiinnon siihen, mitä Hän valmistautuu sanomaan. Samalla tavoin kuin tämän hienon kuoron laulaminen on tehnyt. Mitä sen tuli tehdä? Hiljentää ihmiset tulevaa sanomaa varten.

²⁴   Sen merkki tekee. Mooseksella olivat merkit, joista puhuimme aikaisemmin, ja noilla merkeillä oli Äänet. Ja kun tuo Ääni puhui… Jeesus myöskin aloitti parantamalla sairaita. Silloin Hän oli suuri Mies. Mutta kun tuli aika, että tuo Profeetta, joka oli maan päällä… Eikä heillä ollut ollut profeettaa 400 vuoteen, ja tässä Hän oli maan päällä tehden merkkejä. Silloin Hän oli “hieno kaveri”, ja jokainen halusi Hänen tulevan. Mutta kun Sanoma, Ääni, seurasi tuota merkkiä… Kun Hän istuutui eräänä päivänä ja sanoi: “Minä ja Minun Isäni olemme Yksi.” Voi sentään! Se oli jotakin erilaista. He eivät halunneet sitä. Näettehän?

²⁵   Ja maailmakin on aivan sen kaltainen, ystävät. Mitä hyvänsä he voisivat saada, jolla vaan he pystyisivät auttamaan itseään, näettehän… Heistä tuntuu, että niin kauan kuin se ei vaivaa heitä, he tekevät sitä. Mutta kun tulee aika, että heidän täytyisi muuttaa ajatuksiaan asioista, niin silloin vaikeudet alkavat.

²⁶   Katsokaahan, me olemme rakentamassa rakennusta emmekä seinää. Rakentajat tahtovat ottaa kivet ja mennä suoraan eteenpäin. Kuka tahansa voi rakentaa sellaista. Mutta tarvitaan todellinen mestarirakentaja tekemään käännös kulmassa. Kun teidän täytyy tehdä käännös kulmassa, niin silloin tulee esille, oletteko te todellinen muurari vai ette. Kun te osaatte tehdä käännöksen kulmassa ja kuitenkin pitää sen yhdenmukaisena koko rakennuksen kanssa. No niin, näissä kulmissa vaikeudet syntyvät. Rakentajat tahtovat jatkaa seinän rakentamista eteenpäin. Mutta me emme rakenna seinää vaan rakennusta.

²⁷   Nyt kun lähestymme tätä tänä aamuna, niin rukoilkaa te minun puolestani, ja minä aina rukoilen teidän puolestanne. Ja nyt, kumartakaamme päämme hetkeksi Suuren Jehova Jumalan Läsnäolossa. Ja kaikki me käsitämme riittämättömyytemme, eikä meidän joukossa ole täällä ketään, jolla ei olisi tarvetta. Onko kenelläkään nyt rukoillessamme erikoinen tarve?

²⁸   Tiedättehän, että ääretön Jumala, niin kuin sanoin täällä Phoenixissa erään kerran, on samankaltainen kuin on televisioon tuleva ohjelma, Kristus on täällä rakennuksessa juuri nyt. Jokainen tekemänne liike ja jokainen silmänne räpäytys, ne eivät koskaan tule kuolemaan. Ne säilyvät eetterin aalloissa. Televisio ei valmista kuvaa. Se vain ottaa teidän aaltonne ja tuo sen esiin televisioruudussa. Se on siellä joka tapauksessa. Niin on aina ollut. Jokainen tekemänne liike on yhä elossa, ilmassa., Nyt huomaatteko, millaisia me tulemme olemaan tuomiolla?

²⁹   Niinpä, Jumala kanssa on täällä samalla tavoin. Me emme näe Häntä, kuten me emme näe televisionkaan kuvia. Tarvitaan määrätty kuvaputki tai kristalli vangitsemaan tuon ääni ja tuottamaan tuon kuva. Se oli täällä silloin, kun Adam oli maan päällä, mutta me olemme vasta löytäneet sen. Jumala on täällä tänä aamuna. Ja yhtenä näistä päivistä, Tuhatvuotisessa Valtakunnassa, me tulemme käsittämään sen. Se tulee olemaan vain enemmän todellista, kuin mitä televisio on; että Hän on juuri täällä kokouksessa tänä aamuna.

³⁰   Nyt kun me.. tämän ajatuksen pohjalta, pitäkää sydämellänne tarpeenne ja kohottakaa kätenne Hänelle. Haluaisitteko tehdä niin? Ja ajatelkaa sitä sydämessänne.

³¹   Taivaallinen Isä, meillä on vain tämä yksi lähestymistapa, ja se tapahtuu rukouksen kautta. Ja me tulemme Herran Jeesuksen Nimessä. Me emme ole arvollisia henkäisemään tuota Nimeä ja käyttämään Sitä. Millään muotoa me emme ajattele olevamme arvollisia, mutta teemme niin, koska meitä on pyydetty tekemään niin. Ja tietäen sen, että Hän sanoi: “Jos te pyydätte Isältä mitä tahansa Minun Nimessäni, niin Minä tulen antamaan sen.” Ja jos meidän uskomme vain voisi seistä sen takana, että Se on Hänen Sanansa ja kuka Hän on, niin silloin me varmasti saisimme sen, mitä me pyydämme. Sinä olet nähnyt jokaisen pyynnön. Sinä olet nähnyt minun käteni. Sinä tiedät minun pyyntöni.

³²   Ja Isä, minä rukoilen heidän jokaisen puolesta, että kaikki, mistä heillä on tarve… Herra, minä en usko, että tämänkaltainen ryhmä pyytäisi mitään väärää, vaan että se on jotakin, joka auttaisi heitä. Se voi olla heidän parantumisensa, tai he haluavat ymmärrystä. He haluavat sitä Jumalan Valtakunnan edistämiseksi.

³³   Ja minä rukoilen, Jumala, että Sinä vastaisit jokaiseen pyyntöön. Siunaa tätä seurakuntaa, sen pastoria, sen yhteydessä olijoita, diakoneita, luotettuja ja kaikkia sen jäseniä ja vierailijoita. He eivät ole vieraita, Herra. Me olemme kaikki Sinun lapsiasi Kristuksen armon kautta. Ja me rukoilemme, että Sinä antaisit meille tänä aamuna Elämän Leipää, niin että voisimme lähteä täältä ymmärtäen, että näihin pyyntöihimme on vastattu.

³⁴   Siunaa Sana, Herra, kun me luemme Sitä. Ei ole yhtään ihmistä, joka olisi kykenevä tai kelvollinen tulkitsemaan tuota Sanaa. Johannes näki tuon Kirjan Hänen kädessään, joka istui Valtaistuimella, eikä taivaassa tai maan päällä tai maan alla ollut ketään, joka olisi ollut arvollinen edes katsomaan tuohon Kirjaan. Mutta yksi vanhimmista sanoi: “Katso, Juudan Sukukunnan Leijona on voittanut.” Johannes katsoi nähdäkseen leijonan – ja hän näki Karitsan, joka oli tapettu. Verinen Karitsa tuli ja otti Kirjan, kiipesi Valtaistuimelle ja istuutui. Ja kaikki Taivaan kuuluisuudet ottivat kruunut päästään ja kumarsivat ja tunnustivat, että Hän oli arvollinen.

³⁵   Herra, me rukoilemme, että Hän tulisi sydäntemme Valtaistuimelle tänä aamuna. Että Hän nousisi sille ja ottaisi hallintaansa jokaisen ajatuksen, joka meillä on, ja ottaisi Sanan ja puhuisi meille, niin että me voisimme tietää enemmän Hänestä ja Hänen suunnitelmastaan meidän elämämme suhteen. Me pyydämme tätä Jeesuksen Nimessä. Aamen.

³⁶   Nyt jos haluatte ottaa esiin Raamattunne Kirjoitusten kohdasta, joka löytyy Matteuksen 21. luvusta. Luemme 10. ja 11. jakeen Matteuksen 21. luvusta. Olisi hyvä, että kotiin mentyänne, jos ette jo ole tehneet sitä näiden lomapäivien aikana, te voisitte lukea tämän luvun lävitse. Se on erittäin hyvä. Kaikki siinä on hyvää. Tämä erikoisesti, tätä vuodenaikaa varten, ja sen Sanoman kanssa, joka minulla on, ja josta toivon, että Pyhä Henki sallii minun puhua sen teille tänä aamuna.

³⁷   Pankaa merkille 10. ja 11. jae, kun luemme ne:

Ja kun Hän oli tullut Jerusalemiin, koko kaupunki lähti liikkeelle ja sanoi: Kuka tämä on?

Ja kansanjoukko sanoi: Tämä on Jeesus, profeetta Nasaretista, Galileasta.

Antakoon Jumala sisällön Sanansa lukemiselle.

³⁸   Me tiedämme, mistä ajasta tässä on kysymys, ja monet teistä ovat tuttuja tämän Raamatun luvun kanssa. Tuo oli päivä, jolloin Kristus tuli Jerusalemiin ratsastaen pienellä aasilla. Ja kerrotaan, että se oli valkoinen aasi. Voin kuvitella, että se kuvasi Hänen toista tulemistaan, kun Hän tulee valkoisella hevosella. Koskien tuota aikaa profeetta oli sanonut: “Sinun Kuninkaasi tulee luoksesi ratsastaen aasin varsalla ja on alhainen ja nöyrä.” Kuinka Hän tulisi pienen aasin, pienen taakankantajan selässä. Mutta seuraavan kerran Hän tulee Kirkkaudesta, Ilmestyskirjan 19. luvun mukaan, Väkevänä Voittajana. Hänellä on yllään vereen kastettu vaippa ja Hän istuu valkoisen hevosen selässä, ja kaikki Taivaan joukot seuraavat Häntä valkoisten hevosten selässä. Ja legendan mukaan, ei raamatullisesti tai historiallisesti… Mutta legenda mukaan Hän ratsasti pienellä valkoisella aasilla tullessaan Jerusalemiin.

³⁹   Olen valinnut tämän aiheekseni, koska me olemme joulunajan varjossa, joka päättää vanhan vuoden ja tuo esiin uuden. Muutaman päivän kuluttua monet ihmiset kääntävät uuden lehden ja tekevät uusia asioita ja antavat uusia lupauksia Uuden Vuoden alkaessa. Ja minusta se ei koskaan näytä juurikaan joululta. En tiedä miksi, mutta minä aina kutsun sitä “Santa Clausin päiväksi”. Koska siinä ei todellakaan ole paljoa…

⁴⁰   Se ei ole voinut olla Kristuksen syntymäpäivä. Se yksinkertaisesti ei ole voinut olla. Hänen on täytynyt syntyä maalis-, huhtikuussa, koska Hän oli Karitsa. Hän oli uroslammas ja oli syntynyt Oinaan merkin alla. Sen on täytynyt olla niin, näettehän. Ja lampaat eivät synny joulukuussa. Ne syntyvät keväällä. Ja toiseksi, tähän aikaan Juudean kukkuloilla on noin kuusi metriä. Kuinka olisivat paimenet voineet olla siellä ulkona?

⁴¹   Niinpä se todellisuudessa tulee roomalaisesta jumaluustarustosta, jossa se oli aurinkojumalan syntymäpäivä. Kun auringon kiertäessä päivät alkavat pidetä ja yöt lyhentyä. Ja joulukuun 20. ja 25. välisenä aikana oli auringonjumalan syntymäpäivä, roomalaisen jumaluustaruston mukaan, ja se oli aika, jolloin he juhlivat auringonjumalan syntymäpäivää. Ja Konstantinus kirjoitti sen seurakunnan ja valtion perustuslakiin. Hän sanoi: “Me tulenne muuttamaan sen ja me teemme auringonjumalan syntymäpäivästä Jumalan Pojan syntymäpäivän.” Näettehän? Mutta me emme todellisuudessa tiedä, mikä päivä se oli.

⁴²   Mutta nyt he ovat ottaneet niin paljon Kristusta pois siitä, että se on kaikkea muuta kuin… he ovat tuoneet takaisin jumaluustarun jostakin luomuksesta, jonka oletetaan eläneen, ja jonka nimi oli Pyhä Nikolaus tai Kriss Kringle, jonkun saksalaisen jumaluustarun mukaan. Ja se on kokonaisuudessaan tarua, ja Kristusta siinä ole siinä lainkaan.

⁴³   Ja ihmiset ovat alkaneet ostaa viskiä ja pelata uhkapelejä ja seurata muotia, niin että kauppias voi melkeinpä elää loppuvuoden joulumyynnillään. Se on sellainen suuri kaupallinen loma-aika. Ja köyhät, pienet lapset kadulla, heidän vanhemmillaan ei ole varaa antaa heille lahjoja Santa Clausilta, ja he kävelevät kadulla pienine likaisine käsineen ja pienine punaisine silmineen. Minä vihaan nähdä joulun tulemista. Sen tulisi olla juhlallinen Jumalan palvonnan päivä, sydämentuskan ja päänsäryn ja niiden asioiden sijasta, joita silloin tehdään. Siinä ei ole lainkaan Kristusta. Mutta me olemme kaiken tämän keskellä nyt.

⁴⁴   Me löydämme itsemme jotenkin samankaltaisesta tilanteesta, kuin mitä heillä silloin oli. Näettehän, me olemme juuri aloittamassa suurta juhlaa. Jeesus oli tulossa pääsiäisjuhlille ja Hän oli tulossa Jerusalemiin. Ja profetioiden ja kaiken, mitä Hän teki, täytyi täyttyä. Kaikilla asioilla Raamatussa on tarkoitus. Jokaisella nimellä on tarkoitus. Raamattuun ei ole kirjoitettu mitään, millä ei olisi syvällistä merkitystä.

⁴⁵   Puhuin eräänä iltana Tucsonissa aiheesta: Miksi täytyi olla paimenia teologien sijasta? Hän syntyi seurakunnan sisällä. Ja sitten Pyhä Henki meni sinne erämaahan ja nouti, ei teologeja, vaan paimenia. Täytyi tapahtua sillä tavalla. Teologit eivät olisi uskoneet senkaltaista Sanomaa. Niinpä heidän täytyi olla paimenia.

⁴⁶   Kaksi vuotta sitten minä saarnasin täällä: Miksi sen tuli olla pikku Bethlehem? Ja jos Herra tahtoo, niin seuraavana jouluna minä haluan saarnata aiheesta: Miksi täytyi olla viisaita miehiä [tietäjiä]? Nämä miksi –kysymykset, niihin on olemassa vastaukset, ja ne löytyvät täältä Raamatusta. Ja me elämme ihmeellisessä ajassa, kaikkien ajanjaksojen suurimmassa ajassa. Me elämme ajassa, jossa milloin tahansa aika voi häipyä pois ja sulautua yhteen Iankaikkisuuden kanssa. Ajassa, jota kaikki profeetat ja viisaat odottivat. Meidän tulisi olla varuillamme joka hetki ja odottaa Hänen tuloaan.

⁴⁷   Me löydämme itsemme tänä jouluna samankaltaisesta tilasta, kuin missä he olivat ensimmäisenä jouluna. Maailma on aivan hajoamispisteessä. Saarnasin kerran jossakin joulusanoman aiheesta: Maailma on hajoamassa. Ja maailma on jälleen aivan hajoamistilassa. Katsokaa maanjäristyksiä täällä Kaliforniassa. Minä ennustan, että ennen Herran Jeesuksen tulemista Jumala tulee upottamaan tuon paikan. Minä uskon, että Hollywood ja Los Angeles ja nuo saastaiset paikat siellä, että Jumala Kaikkivaltias tulee upottamaan ne. Ne tulevat menemään meren pohjaan. Se on niin syntistä, näettehän, se on este.

⁴⁸   Sivilisaatio on kulkenut auringon mukana idästä länteen. Nyt se on Länsirannikolla. Jos se menisi pidemmälle, se olisi jälleen takaisin idässä. Niinpä siinä on sen este. Ja synti on kulkenut sivilisaation mukana, ja siitä on tullut kaikkien aikojen likakaivo. He tekevät asioita, joita ihmiset eivät olisi minkään muun ajanjakson aikana tehneet tai edes ajatelleet. Naiset ovat heittäytyneet sellaiseen saastaisuuteen, etteivät naiset minkään ajanjakson aikana olisi edes ajatelleet senkaltaisia asioita, joita me teemme tänään. Ja sitten me yhä kutsumme itseämme kristityiksi. Mikä häpeä!

⁴⁹   Ei ole ihme, että suuri profeetta astui esiin ja sanoi: “Minä en ole profeetta enkä profeetan poika, mutta…” Hän sanoi: “Leijona on karjunut; kuka ei pelkäisi? Jumala on puhunut; ja kuka voi pidättäytyä profetoimasta?

Näettekö, jonkun täytyy huutaa sitä vastaan.

⁵⁰   Me olemme kriittisessä hetkessä, tämä maailma on siinä. Mutta Seurakunta, todellinen Seurakunta (ei kirkkokunta); mutta Seurakunta, se itse, on valmis suurinta ja loistavinta voittoa varten, mitä Sillä koskaan on ollut Yljän tullessa Morsiamen luokse.

⁵¹   Me olemme hajoamassa ja me odotamme messiasta (jonkinkaltaista), joka tulisi ja pelastaisi meidät, joka veisi meidät ulos kaikesta siitä. Me katsomme Afrikan vallankumouksia ja rotuongelmia. Ja me kaikki touhuamme ja huutelemme, kuten eräätkin värillisistä veljistämme huusivat täällä jokin aika sitten: “Meillä täytyy olla, meillä täytyy olla tasa-arvoisuus. Me tarvitsemme sen. Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia.” Se on aivan oikein. Minä en usko orjuuteen. Nuo ihmiset eivät olleet alun pitäen orjia. He eivät ole orjia.

⁵²   Mutta Jumala on erottelija. Minä olen myöskin sellainen. Jokainen kristitty on sellainen. Jumala erottaa oman kansansa muista ihmisistä. On aina ollut erottelu. Hän valitsi kansakunnan. Hän valitsee ihmiset. Hän on erottelija. Hän teki kaikki kansakunnat. Mutta yhä, todellisen aidon kristityn täytyy olla erottelija. Hänen täytyy erottautua maailman asioista ja tulla sisälle Jeesuksen Kristuksen tarkoitukseen.

⁵³   Mutta he huutavat sitä. Minä olen yrittänyt kertoa heille: “Se ei pelasta meidän kansakuntamme. Se on ainoastaan poliittinen juoni. Sillä on kommunistinen tausta.” Uskon, että Martin Luther King tulee johtamaan joukkonsa suurimpaan teurastukseen ja joukkomurhaan, mitä heillä koskaan on ollut. Näettehän, se ei tule vetämään maailmaa yhteen. Se ei tule pelastamaan meitä. Me annoimme heille tasa-arvoisuuden, ja nyt on pahempaa, kuin mitä se on koskaan ollut. Näettehän, siitä ei ole kysymys. On vain yksi asia, joka voi tehdä sen ja se on Jumala. Ja sitä he eivät varmastikaan halua.

⁵⁴   He eivät tahtoneet Häntä silloin. He olivat hajoamistilassa, ja heidän politiikkansa oli hajoamassa, heidän kansakuntansa oli särkymässä, heidän seurakuntansa oli hajoamassa, ja he huusivat Messiasta. He halusivat Häntä. “Oi, lähetä meille Messias.” Mutta kun Hän tuli…

⁵⁵   Jumala vastaa rukouksiinne. Te olette pyytäneet ja te olette saava. Voisin pysähtyä tässä tuntikausiksi ja puhua miehistä ja naisista, jopa kristityistä, jotka rukoilevat jotakin, ja Jumala antaa heille vastauksen, eivätkä he edes tunnista sitä.

⁵⁶   Ja nyt, Jumala antoi heille vastauksen. He tahtoivat Messiasta. He tiesivät, että heillä oli ollut keisareita, heillä oli ollut Daavideja ja heillä oli ollut Salomoneja, viisaita miehiä. Heillä oli ollut Daavideja, väkeviä sotureita. Heillä oli ollut kaikenlaista, mutta he tiesivät, että heidän täytyi saada apu Taivaasta, ja Jumala oli luvannut heille Messiaan. Ja Hän lähetti heille Messiaan vastauksena heidän rukouksiinsa, mutta he eivät tahtoneet Häntä.

⁵⁷   Ihmettelenpä jos meidän rukouksemme tänään… Te kuulette heidän sanovan: “Rukoilkaa todellista herätystä. Rukoilkaa tätä. Rukoilkaa läpimurtoa. Rukoilkaa yksimielisyyden puolesta.” Ihmettelenpä, että jos Jumala lähettäisi sellaisen ohjelman, ottaisimmeko me sitä vastaan. Ihmettelenpä voisimmeko me vastaanottaa sen, minkä Hän lähettää meille. Me rukoilemme näitä asioita, koska me tiedämme, että niitä tarvittavan. Mutta kun Jumala lähettää sen haluamallaan tavalla, niin silloin se ei ole meidän makumme mukaisesti, ja siitä syystä me emme halua vastaanottaa sitä. Ja samalla tavoin oli tuona päivänä. Jos Hän ei ollut heidän makunsa ja heidän uskomuksiensa mukainen silloin, niin eivät he vastaanottaisi Häntä tänäänkään. Tästä syystä he kysyivät tämän kysymyksen: “Kuka tämä on? Kuka on tämä tulossa oleva mies on?” Näettehän, se oli valtavaa aikaa. Jokainen oli jännittynyt. Jotakin oli aikeissa tapahtua.

⁵⁸   Ja katsokaa maailmaa, minkälaisessa jännitystilassa koko maailma tänään elää. Ei ole turvallista edes ajaa autoa. Ei ole turvallista olla neljäkaistaisella valtatiellä. Jokainen on jännittynyt ja ärtynyt. Mikä on vikana? Rauhoittukaa. Minne te olette menossa? Se juuri täyttää mielisairaalat. Se on saanut seurakunnan sellaiseen melskeeseen. He ovat niin kovapäisiä määrätyissä asioissa. He eivät halua pysähtyä harkitsemaan Jumalan Sanaa ja sitä hetkeä, jossa me elämme. Kaikki on stressin ja jännitystilan alaisuudessa.

⁵⁹   Ja nyt me tiedämme. Me olemme tietoisia. Maa on juuri mennyt joidenkin suurten synnytystuskien lävitse. Ja seurakunta on menossa joidenkin synnytystuskien lävitse. Sen täytyy mennä synnytystuskien lävitse. Joka kerta kun profeetta tuli maailmaan, seurakunnalla oli synnytyskipuja. Maailma on mennyt ensimmäisen ja toisen maailmansodan lävitse, ja nyt se on valmis kolmatta maailmansotaa varten. Ja se on jälleen synnytystuskissa. Mutta on vain yksi asia, joka voi tuoda rauhan, ja se on Kristus.

⁶⁰   Kaikki meidän suunnitelmamme, meidän ajatuksemme ja meidän kirkolliset rakennelmamme ja kaikki meidän politiikkamme ja tieteemme ja kaikki muu, niiden on todistettu olevan hölynpölyä. Sitten me rukoilemme Jumalaa auttamaan meitä ja että Hän tulisi väliin: “Tule ja tee jotakin meidän puolestamme.” Ja kun Hän tekee niin, niin ihmettelenpä, olisimmeko me kykeneviä ymmärtämään Sitä, olisimmeko me kykeneviä vastaanottamaan Sitä tai ottaisimmeko me sitä edes harkittavaksi?

⁶¹   Noin toimittiin silloin noina päivinä. He olivat rukoilleet, heillä oli kaikenkaltaisia suuria johtajia, he olivat olleet erilaisten hallitusten, kuninkaiden ja tuomareiden alaisia. Mutta he tiesivät, että oli vain yksi asia, joka voisi pelastaa heidät, ja se oli Messiaan tuleminen. Ja Messias merkitsee “voideltua”, ihmisolentoa, joka on voideltu. Ihmisolentoa, joka on voideltu Sanan kanssa, Sana tehtynä lihaksi meidän keskuudessamme. Ja kun Hän tuli, niin Hän ei ollut juuri tarkalleen sen maun mukainen, kuinka he halusivat Hänen olevan. Hän ei tullut heidän makunsa mukaisesti. Siksi he huusivat: “Kuka tämä mies on? Mistä johtuu kaikki tämä melu?” Joukko maalaisväkeä tuolla alhaalla portilla, he repivät palmunoksia ja…

⁶²   Ja he sanoivat: “Miksi et käske heitä olemaan hiljaa. Se saa meidät hermostumaan, tuo tapa, miten he kirkuvat ja huutavat.”

⁶³   Hän sanoi: “Jos he vaikenisivat, niin nämä kivet tulisivat välittömästi huutamaan.”

⁶⁴   Oi, aika oli avautumassa! Profetia oli täyttymässä. Ei ihme! “Kun Leijona karjuu, kuka ei pelkäisi? Kun Jumala on puhunut, kuka voisi olla profetoimatta?”

⁶⁵   “Ei, jos Hän ei ole aivan meidän makuumme… Jos Hän ei olisi juuri sillä tavalla kuin me haluamme Hänen olevan, jos Hän ei tulisi juuri sillä tavalla, kuin me ajattelimme, että Hän tulisi, silloin me emme vastaanotaisi Häntä.” Silloin, heidän uskontunnustuksensa veivät heidät pois kirjoitetusta Sanasta. He olivat menneet niin kauaksi, että he epäonnistuivat tunnistamaan Häntä, jota he olivat rukoilleet tulevaksi. Heidän seurakuntansa olivat vieneet heidät niin kauas pois, että kun tuo sama asia, jota he olivat rukoilleet, oli siellä heidän kanssaan, ja koska se ei ollut heidän makuunsa, niin he eivät voineet uskoa Sitä. Heidän täytyi mennä pois Sen luota. He panivat Sen ulos. On vain yksi asia minkä voitte tehdä, kun kohtaatte Kristuksen: joko vastaanottaa tai hyljätä Hänet. Te ette voi koskaan kävellä pois puolueettomana. Te ette voi tehdä sitä. Se ei ole teidän tehtävissänne. Se vain on sillä tavalla.

⁶⁶   Huomatkaa vain kuinka monet tunnistivat Hänet tuon päivän voidelluksi Sanaksi. Näettehän, Jumala alussa, joka oli ääretön ja tiesi kaikki asiat alusta alkaen… Ja nämä asiat ovat ainoastaan Hänen ominaisuuksiensa esille tulemista. Ominaisuus… Teillä on omat tuntomerkkinne. Ne ovat teidän ajatuksenne. Te ajattelette jotakin, sitten te puhutte sen, ja sitten te otatte sen. Se on Jumala. Hän, alussa… Jos te koskaan tulette olemaan Taivaassa, niin silloin te olitte Taivaassa alusta alkaen. Te olette osa Jumalaa. Te olitte Hänen ajatuksensa. Hän tiesi teidän nimenne. Hän tiesi, kuka te olisitte, ennen kuin oli olemassa edes molekyyliä tai valoa. Ennen kuin oli olemassa mitään, Hän tunsi teidät ja teidän nimenne. Hän pani sen Karitsan Elämänkirjaan, ennen kuin maailmaa edes muodostettiin. Näettehän, te olitte Hänen ajatuksensa. Sitten te tulitte Sanaksi. Ja sana on ilmaistu ajatus. Sitten te olette tulleet julki.

⁶⁷   Samoin Hän oli. Hän oli alussa yksinään. Jumala oli yksin ajatustensa kanssa. Hän ei tule koskaan tekemään sitä uudelleen, koska Hänen ajatuksensa ovat tulleet julki. Ja siksi me olemme tänään täällä. Jumala on yhteydessä julkitulleiden ajatustensa kanssa. Siinä me olemme. Niinpä sinä et voi murehtimisella lisätä kyynärääkään vertaa pituuttasi. Te ette voi tehdä sitä ettekä tätä. Jumala on se, joka on armollinen. Se on Jumala. “Kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, ovat tuleva Minun luokseni, ja kukaan ei voi tulla luokseni, ellei Minun Isäni vedä häntä.” Se selvittää sen.

⁶⁸   Nyt huomatkaa, kuinka Hänen päivänään oli vain muutamia niiden miljoonien joukossa. joita maan päällä oli, jotka edes tiesivät Hänen olevan täällä. Ajatelkaapa vain, siellä oli miljoonia ihmisiä, jotka eivät koskaan tienneet mitään siitä. Ja ajatella, että Palestiinassa oli tuohon aikaan kaksi ja puoli miljoonaa israelilaista, eikä yksi sadastakaan tiennyt sitä. Ei ollut ihme, että Hän sanoi: “Ahdas on portti ja kapea on tie, ja vain muutamat tulevat löytämään sen.” Ajatelkaapa vain sitä, kuinka monet eivät tunteneet Häntä, eivät tienneet, että Hän oli Se. Ja he olivat Hänen ympärillään, siellä missä Hän oli. Se on siinä säälittävintä.

⁶⁹   Nuo jotka kävelivät Hänen kanssaan ja näkivät Hänet kadulla, ja niin edelleen, eivät tunnistaneet, kuka Hän oli, koska Saatana piti huolen siitä, että Hänellä oli kaikkein likaisin nimi, mitä henkilölle voidaan antaa. Luonnollinen maailma kutsui Häntä aviottomaksi, ja he sanoivat, että Maria oli jo raskaana Joosefista, ennen kuin hän oli naimisissa hänen kanssaan. Niinpä Saatana antoi Hänelle aviottoman nimen.

⁷⁰   Ja jälleen seurakunta näki Hänet Hänen suuren voimansa julkitulemisessa. Mitä se toi julki? Se ei tuonut  julki uskontunnustusta, vaan Hän toi julki Sanan. Hän itse oli Voideltu Sana. Ja kun he näkivät sen tapahtuvan, Voidellun Messiaan julkitulemisen, he hylkäsivät Sen. He eivät halunneet Sitä. Se ei ollut heidän makuunsa. Se siinä on säälittävintä. Kuinka monet…? Ajatelkaapa vain sitä! Aivan samoin kuin muinakin päivinä.

⁷¹   Näettehän, heillä jokaisella oli oma tulkintansa Sanasta. Siksi Israel ei tuntenut Moosesta. Siitä syystä maailma ei tunnistanut Nooaa. Tästä syystä kaikkia profeettoja ei tunnistettu. Heillä oli heidän oma tulkintansa Sanasta. Mutta Jumalalla on jokaisessa ajanjaksossa ollut Hänen Messiaansa. Nooan Sanoman hylkääminen tarkoitti Jumalan hylkäämistä. Nooan hylkääminen merkitsi kuolemaa. Mooseksen hylkääminen merkitsi kuolemaa. He olivat Voideltuja Messiaita tuota ajanjaksoa varten; he olivat Sana, joka oli luvattu tuolle ajanjaksolle. Ja kun Jeesus tuli, Hän oli Sanan täyteys.

⁷²   Jumala, itse, ihmisen muotoon tehtynä, Hän oli luuta ja lihaa, Voideltu. Ja heidän olisi tullut nähdä se. Mutta näettehän, että heidän seurakuntamaailmansa oli lisännyt tänne ja ottanut pois täältä ja niin edelleen, kunnes se oli kaikki sekaisin, ja he luottivat omiin seurakuntiinsa Sanan asemesta. Ja kun he näkivät seurakuntansa voideltuna, he ajattelivat jotakin suurta olevan tapahtumassa, mutta kun he näkivät voidellun Sanan, he sanoivat: “Se on fanaattisuutta. Tämä mies on perkele, Beelsebul.” Koska se oli vastoin heidän seurakuntiensa uskontunnustuksia ja sitä, mitä he olivat tehneet. Ja samalla tavoin oli jokaisen profeetan tullessa. Seurakunta tulisi olemaan sellaisessa sekasotkussa.

⁷³   Jumala lähetti alas Hänen lakinsa ja antoi heille liiton. Ja papit tulivat ja leikkasivat Siitä jotakin pois ja lisäsivät Siihen ja tekivät siitä uskontunnustuksen. Ja sitten Jumala nostaa esiin kuin tyhjästä jonkun voidellun miehen Hengen voimassa. Ja papit ja kuninkaat aina vihasivat häntä. Kun taas väärät profeetat käyttivät hienoja vaatteita ja kulkivat nöyrinä ja sulavasti kuninkaiden ja pappien keskuudessa saadakseen itselleen suuren nimen ja muuta sellaista. Sitten todellinen, tosi profeetta tuli tuntemattomuudesta eikä ensinkään tullut heidän organisaatioistaan.

⁷⁴   Missä koskaan Raamatussa Jumala on ottanut pappia ja tehnyt hänestä profeettaa? Missä Jumala on koskaan ottanut kirkollista teologia (koulutettua miestä, teologiassa koulutettua miestä), ja tehnyt hänestä profeettaa? Milloinkaan Hän ei ole historiassa tehnyt niin, onko Hän minkään ajanjakson aikana tehnyt niin? Hänen täytyy nostaa hänet esiin tuon järjestelmän ulkopuolelta. Ja sen Hän oli tehnyt täällä.

⁷⁵   Kun Jeesus syntyi Juudean Betlehemissä, Hän tuli köyhästä perheestä, eivätkä he tienneet hänen taustastaan mitään. Hän oli vain yksi Juudan sukukunnasta, ja Hänen äitinsä ja isänsä olivat Daavidin suvusta, ja heidän oli täytynyt tulla sinne ylös verotettavaksi. Ja tässä Hän oli, vain nuorukainen, eikä Hän tehnyt mitään muuta kuin repi seurakuntia. Ja he vihasivat Häntä. Mutta he eivät voineet kieltää tuon miehen tekemiä ihmeitä. Pietari ilmaisi sen Helluntaipäivänä kun hän sanoi: “Jeesus Nasaretilaisen, Mies, josta Jumala todisti keskuudessamme, että Jumala oli Hänen kanssaan.” Eikä lisätäkseen mitään Hänen Sanaansa, tehdäkseen sitä vähän selvemmäksi. “Hän oli Jumala, joka tehtiin lihaksi ja oli meidän kanssamme. Immanuel. Jumala kanssamme.”

⁷⁶   Ja niin kuin puhuin eräänä iltana siitä, miten Mooses seisoi siellä käsi povessaan, hän… Se oli Jumala Mooseksessa. hän… (piti salaisuuksia sydämessään), ja sitten veti sen esiin valkoisena pitaalista. Sitten hän pani sen takaisin poveensa ja paransi sen ja sitten ojensi sen jälleen meille, kun Hän lähetti alas Pyhän Hengen, joka oli jälleen Jumala, vain toisenlaisessa muodossa Helluntaipäivänä. Ja me hylkäämme Sen. Me emme halua Sitä. Samalla tavoin he tekivät silloin. Samalla tavoin me mahdollisesti teemme sen tänään.

⁷⁷   Me näemme, että jokaisella on oma selityksensä. Siksi se on niin hämmentävää. Mutta te tiedätte Raamatun sanovan: “Tällä Sanalla ei ole yksityistä tulkintaa.” Se ei tarvitse presbyteerien tulkintaa Siitä. Se ei tarvitse baptistien tulkintaa. Eikä Se myöskään tarvitse helluntailaisten tulkintaa. Jumala on oma selittäjänsä. Hän sanoi, että Hän tulisi tekemään sen, joten Hän vain tekee sen, ja se selvittää sen. Niinpä tästä syystä, kun he näkevät lupauksen Sanan voideltuna, he eivät voi vastaanottaa Sitä. Näettehän, koska Se on vastoin heidän uskontunnustuksiaan.

⁷⁸   Se, miltä Messias, Voideltu, näyttäisi, ja mitä Hän tekisi, oli kaukana siitä, mitä he saattoivat ymmärtää. Ja kun heille luettiin Kirjoituksista, mitä Hän tulisi tekemään, he eivät vieläkään ymmärtäneet sitä. Sillä kun nämä tietäjät tulivat Babylonista, joka oli hieman koilliseen Jerusalemista, ja jossa he näkivät tuon Tähden johtavan länttä kohden. He seurasivat sitä kaksi vuotta ja ylittivät Tigris-virran ja menivät läpi laaksojen ja Sinearin ja tulivat kaikkien uskontojen pääkaupunkiin. Koko maailman suurin uskonto oli temppelissä, Jerusalemissa. Ja ylös ja alas katuja he menivät ja kyselivät: “Missä Hän on? Missä on Hän, joka on syntynyt, juutalaisten kuningas?” Eikä kenelläkään ollut siitä mitään tietoa. Se oli outoa.

⁷⁹   Se pani liikkeelle jopa Sanhedrinin neuvoston. He kutsuivat oppineet ja sanoivat: “Lukekaa Kirjoituksista, missä Messiaan…”

⁸⁰   Ja he noutivat Kirjoitukset ja lukivat, mitä Miika sanoi: ”Juudan Bethlehem, etkö sinä olekin vähäisin kaikkien ruhtinaiden joukossa? Mutta sinusta on tuleva tämä hallitsija.”

Näettehän, sen sijaan, että he olisivat suorittaneet tutkimuksen, he vain heittivät sen pois ja sanoivat: “Se on vain fanaattisuutta.” Näettekö? Sen tähden paimenet vastaanottivat Sanoman. Heillä on heidän omat selityksensä, ja siksi he kadottavat todellisen asian.

⁸¹   Mutta kuten aina, kun Hän tuli, Hän tuli tarkalleen niin kuin Sana oli sanonut, että Hän tulisi. Hän tuli kaupunkiin juuri tarkalleen, niin kuin tämän aamuisessa tekstistä luimme, tavalla, miten Sana sanoi Hänen tulevan. Ja he sanoivat: “Kuka tämä on?” Näettekö te, mitä minä tarkoitan? Heidän olisi tullut tietää, kuka Hän oli. Ja tässä… ei ulkopuolinen maailma, vaan seurakunta maailma sanoi: “Kuka hän on? Kuka tämä on?” Vaikka Kirjoitukset olivat selvästi sanoneet, että sillä tavalla Hän olisi tuleva. Ja he sanoivat: “Kuka hän on? Kuka tämä mies on? Mitä on tämä kaikki hälinä? Lopettakaa tuo melu. Se tekee meidät hermostuneeksi.” Uhuh! Näettekö? Tuo sama asia, jota he olivat rukoilleet, oli siellä heidän käsiensä ulottuvilla, eivätkä he tunteneet Häntä. Ja Hän tuli juuri tarkalleen sillä tavalla, miten Kirjoitukset sanoivat, että Hän tulisi. Ja jos Hän tulee tänään, on Hän tuleva aivan tarkalleen sillä tavalla, kuin Kirjoitukset sanovat, että Hän tulisi. Hän tulee aina Jumalan Sanan maun mukaisesti eikä jonkun teologin idean maun mukaisesti.

⁸²   Asiasta toiseen, tiesittekö, te että Jumalan Sana ei koskaan tullut teologeille? Etsikääpä raamatunkohta, jossa Se koskaan teki niin. Sana ei tule teologeille, ei ollenkaan. Mutta näettehän, jos tätä päivää varten oleva Sana tehtäisiin julki tänään, niin Se tapahtuisi Jumalan Sanan maun mukaisesti. Ei jonkun ihmisen idean mukaisesti. Jumala ottaisi Hänen tätä päivää varten lupaaman Sanan ja voitelisi Sen, ja Se tapahtuisi. Siinä kaikki. Ei ole mitään keinoa estää, ettei se tapahtuisi. Se tekee sen joka tapauksessa huolimatta siitä, mitä seurakunta sanoo, tai mitä he muut uskovat. Jumala tulee tekemään sen joka tapauksessa. Siellä tulee olemaan vain hyvin muutamia, jotka koskaan tulevat tietämään siitä. Se on oikein, vain hyvin harvat. Se on aina ollut sillä tavalla.

⁸³   Näettehän, omien selitystensä kanssa he eivät voineet tehdä mitään muuta, koska he nojasivat siihen, mitä seurakunta oli kertonut heille. Ja samalla tavoin kuin Hän tuli silloin, samoin Hän tekevä joka kerta, kun Hän tulee, ja kaikki, mitä Hän tekee, tulee olemaan Sanan maun mukaisesti. Sen vuoksi me emme voi panna luottamustamme siihen, mitä muut ihmiset sanovat. On vain yksi asia, johon voit luottaa, ja se on Sana. Ja Sana on Jumala. Ja voideltu Sana tekee Messiaan, sen hetken voideltu Sana. Kuinka kaunista! He kulkivat Sanan ohitse. Sana on aina oikeassa, mutta heidän selityksensä Siitä olivat väärin.

⁸⁴   Ihmettelenpä, jos tämä Ekumeeninen neuvosto, joka meillä on maailmassa tänään, tämä Kirkkojen Maailmanneuvosto, joka on muodostumassa tehdäkseen meidät kaikki yhdeksi… Ihmettelenpä, käsittävätkö he, että se on tarkalleen sitä, mitä Kirjoitukset sanoivat heidän tulevan tekemään. Mutta he ajattelevat, että kaikkein ihmeellisin asia maailmassa on se, että me kaikki voimme liittää kätemme yhteen ja olla yksi. He sanovat: “Jeesus rukoili, että me voisimme olla yhtä.” Se on totta. Mutta ei tuolla tavoin yhtä.

⁸⁵   Hän sanoi: “Olkaa yhtä niin kuin Minä ja Isä olemme yksi.” Kyllä, sillä tavalla yhtä. Kuinka se sitten tulee tapahtumaan? Sana ja me tulemme olemaan voideltu Sana. Se on Jumalan ykseys. Näettehän, Jumalan ykseys on Sana voideltuna teissä. Ja sitten te tulette ajanjakson pojaksi (messiaaksi).

⁸⁶   Me huomaamme, että ihmiset ovat hyvin samankaltaisia. Ihmiset eivät muutu. Nämä ihmiset olivat jaettuina kolmeen ryhmään. Ja me tulemme katsomaan sitä muutaman minuutin ajan nyt. Minä tiedän, että se tulee kestämään hiukan myöhempään, jos se sopii teille. Minä vain olen niin hidas, en oikein tiedä, menen sisälle ja kirjoitan raamatunpaikkoja muistiin ja teen pieniä muistiinpanoja. Ja sitten kun pääsen siihen, ottaa Pyhä Henki otteen yhdestä niistä ja näyttää siltä, kuin sille ei olisi mitään loppua. Se vain jatkuu eteenpäin. Mutta nyt, menkäämme aiheeseemme.

⁸⁷   He olivat jakautuneet kolmeen eri ryhmään kolmen erilaisen mielipiteen kanssa. Jotkut heistä uskoivat Häneen. Jotkut heistä vihasivat Häntä. Ja jotkut heistä eivät tienneet mitä tehdä.

⁸⁸   Näettekö? Juuri sillä tavoin on meidänkin kanssa. Uskon kerran saarnanneeni tässä seurakunnassa aiheesta: Uskovaiset, tekouskovaiset ja uskomattomat. Teillä on nuo kolme ryhmää kaikkialla. Myöskin täällä on nuo kolme ryhmää, koska ihmisten asenne on aina ollut sellainen. Voimme mennä taaksepäin ja todistaa, että ihmisten asenne on aina ollut sellainen. He ovat aina olleet senkaltaisessa tilassa.

⁸⁹   Sitten kun näemme, että on aina ollut sillä tavoin, niin se saa meidät taipuvaiseksi uskomaan, että Jumala on suunnitellut, että ihmiset olisivat sellaisia. Hän on paneva Hänen vihollisensa ylistämään Häntä. Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeen 8. luvussa ja sanoen: “Oi, hullu ihminen. Voiko savi sanoa savenvalajalle: ‘Miksi minusta tällaisen teit?’ Eikö Hänellä ole valta tehdä toinen astia kunniaa varten ja toinen häpeää varten?” Mitä jos Hän ei olisi tehnyt yötä? Te ette milloinkaan osaisi arvostaa auringonpaistetta. Jos kaikki olisi aina ollut vain auringonpaistetta, te ette tietäisi, miten arvostaa sitä. Mitä jos ei olisi ollut mitään sairautta? Te ette olisi koskaan voineet tietää, miten arvostaa hyvää terveyttä. Mitä jos ei olisi ollut pahoja ihmisiä? Ei huonoja naisia? Hyvää naista ei arvostettaisi, jos kaikki vain olisi sillä tavalla, jos kaikki olisi yhtä ja sama asiaa. Mutta on kyseessä vastakohtaisuuksien laki.

⁹⁰   Jumala tekee sen niin, yhden on oltava epäkunnioitettava voidakseen tuoda esiin kunnioitettavan. Jos niin ei olisi, se ei olisi oikein. Ei voi olla väärää dollaria ellei ole todellista dollaria. Jos sitä ei olisi alusta alkaen tehty vääräksi, niin silloin se olisi aito. Mutta se on jäljennös. Syntiä ei voi olla ilman vanhurskautta. Koska vanhurskaus on oikea asia, ja synti on vanhurskauden vääristymä. Toisin sanoen: totuus on totuus, ja valhe ei voi olla valhe, ellei ensin ole olemassa totuutta, jotta totuus voitaisiin vääristellä valheeksi. Niinpä kaikki synti on ainoastaan vanhurskautta vääristeltynä. Sen vuoksi maailmassa on järjestelmä.

⁹¹   Kaksi järjestelmää: ja toinen niistä on oikea järjestelmä ja toinen on vääristelty. Ja toinen niistä on Jumalan Sana, se, mikä on oikein, kun taas jokaisen ihmisen sana on valhe. Ja tämä kirkkokunnalleen järjestelmä, joka meillä on tänään muodostamassa Kirkkojen Maailmanneuvostoa tuottaakseen pedon merkin, kun se yhdistää heidät yhteen, on väärä asia. Ja miehet sokeasti kävelevät siihen.

⁹²   Jumala on pannut heitä varten asian maan päälle, että he tulisivat vapautetuiksi sen kautta. Mutta he ajattelevat, että se on fanaattisuutta. He eivät halua sitä. He kääntävät sen pois. He ajattelevat, että heidän täytyy tehdä jotakin sen kanssa, että heidän täytyy tehdä oma järjestelmänsä. Jumalalla on jo järjestelmänsä täällä, ja se on Hänen Sanansa. Mutta me emme halua Sitä. Niinpä me löydämme itsemme tänään samasta tilasta, kuin missä he olivat silloin.

⁹³   Ja nyt kun näemme, että ihmiset on suunniteltu olemaan sillä tavalla… Huomatkaa, te sanotte… Tiedän, että käytän pitkälti aikaa, mutta en halua kiinnittää huomiotani siihen, koska se tekee minut hermostuneeksi.

⁹⁴   Politiikka, ottakaamme… Ottakaamme esimerkiksi… nähdäksemme onko suunniteltu, että ihmisiä olisi kolme luokkaa. Ottakaamme politiikka. On joitakin jotka uhraavat kaikkensa jonkun miehen puolesta. Toinen ryhmä taas vihaa häntä. Toinen ryhmä taas ei tiedä, mitä tehdä hänen kanssaan, he eivät tiedä kenet valita ja se johtaa heidät sekaannukseen.

⁹⁵   Tämä mies sanoo: “Oi, hän on suuri mies, hänestä tulee meille paras presidentti.”

Toinen sanoo: “Hän ei ole mitään muuta kuin luopio.”

⁹⁶   Sitten siltä väliltä oleva sanoo: “Minä en tiedä mitä tehdä.” Näettekö? Meidät on suunniteltu, että olisimme sellaisia. Sellaisia ihmiset ovat. Niin olla, jotta Jumalan suuri suunnitelma täyttyisi. Ja saavuttaakseen sen, mitä Hän tulee saavuttamaan maan päällä, ihminen täytyi suunnitella olemaan tällainen. Toinen on oikea, toinen on väärä. Ja yksi on näiden kahden välistä. Aina ollut niin.

⁹⁷   Huomatkaa, että he tekevät sen aina, kun he eivät tiedä… Tuo mies, joka on välissä, on huonolla paikalla, koska – koska toinen voi osoittaa, miksi hän ajattelee olevansa oikeassa, toinen taas voi osoittaa, kuinka hän ajattelee hänen olevan väärässä, ja tuo, joka on keskellä, ei tiedä asiasta yhtään mitään. Hän ei tiedä, minne päin kääntyä. Ja juuri samoin on uskonnon kanssa. Ihmiset tekevät saman asian tänään iankaikkisen päämääränsä kanssa.

⁹⁸   Nyt, se tulee tekemään kipeätä hetkisen. He tekevät sen heidän iankaikkisen päämääränsä kanssa. Mies menee tähän paikkaan syömään, ja jos te löydätte hämähäkin keitostanne, te haluatte vaatia korvauksia tuolta ravintolalta. Te ette millään söisi tuota soppaa, se olisi myrkytettyä. Te ette laisinkaan söisi sitä, jos te löytäisitte jonkun suuren torakan soppalautaseltanne. Te ette ensinkään haluaisi sitä. Sen ajatteleminenkin tekisi teidät sairaaksi. Mutta kuitenkin, te sallitte jonkun teologien joukon työntää kurkustanne alas jotakin, joka vie teidät miljoonien mailien päähän Jumalasta, ja te ahmitte sen. Vaikka: “Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta Sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.” Se on ketju, jonka varassa sielunne riippuu helvetin yläpuolella. Ja kuten olen sanonut aikaisemmin niin: “Ketju on yhtä vahva, kuin sen heikoin lenkki on.” Kaikki, mitä teidän täytyy tehdä, on rikkoa yksi lenkki. Siinä kaikki. Koko ketju särkyy sen kanssa. Se on ainoastaan niin vahva, kuin sen heikoin lenkki on.

⁹⁹   Ja te tiedätte, että jos te söisitte tuota soppaa, jossa tuo myrkyllinen hämähäkki on, niin se mahdollisesti tekisi teidät sairaaksi. Teidän täytyisi mennä sairaalaan vatsahuuhteluun, ja teillä olisi paljon vaikeuksia läpikäytävänä. Ja se saattaisi itse asiassa tappaa teidät. Mutta voi. Te ette milloinkaan enää menisi sellaisen paikan lähelle. Te ette enää haluaisi mennä sisälle siitä ovesta, koska olisitte peloissanne, että saisitte myrkytyksen ja kuolisitte. Ja sitten te ehdottomasti liitytte johonkin ja panette nimenne kirjaan ja taistelette juuri sitä asiaa vastaan, josta Raamattu sanoo: “Se ei tuomitse ruumistanne, mutta lähettää sielunne helvettiin.” Näettekö? Kuinka outoja asioita ihmiset tekevät. He perustavat iankaikkisen päämääränsä jonkin teologisen termin varaan. Ja te voitte viedä heille Kirjoitukset ja sanoa: “Näin Raamattu sanoo. Tässä se on, juuri tässä.”

¹⁰⁰   Ja teologi katsoo sitä ja sanoo: “Kyllä vaan, mutta se oli toista päivää varten.” Ja te kuuntelette häntä. Te näette, mitä Jumala sanoo. Todellinen aito kristitty kuuntelee ainoastaan tuota Sanaa, ja siinä kaikki. Jumalan miehet elävät tuosta Leivästä.

¹⁰¹   Huomatkaa, jotkut uskovat Sanaan. Kun taas toiset uskovat omien kirkkokuntiensa selityksiä, ja tässä sekasotkussa on toisia, jotka eivät tiedä, mitä uskoa.

¹⁰²   Nyt jotkut heistä sanovat: “Oi, tämä Kirkkojen Maailmanneuvosto tulee olemaan se. Se tulee tekemään meidät kaikki yhdeksi, siitä juuri on kysymys.”

¹⁰³   Ja toiset sanovat: “Mitä, sehän on perkeleestä! Tässä se on Raamatussa.”

¹⁰⁴   Sitten tuo mies, joka ei ota aikaa istuakseen alas ja rukoillakseen ja etsiäkseen sitä, sanoo: “Oi, unohda se.” Voiko sitä unohtaa? Oman suusi lausunto, veli, sinun asemasi, se asenne, jonka sinä otat, se tulee lähettämään sinut iankaikkiseen päämäärääsi, jossa tulet olemaan iankaikkisesti. Älä tee sitä.

¹⁰⁵   Meidän on hyvä istuutua alas tutkimaan sitä, kun jotain tällaista , samankaltaista kuin Jeesuksen päivinä, tulee esiin. Kun Hän tuli, seurakunta sanoi: “Oi, Hän on vain luopio. Ei Hänessä mitään ole.”

¹⁰⁶   Mutta tuo Yksi sanoi: “Tutkikaa Kirjoituksia.” Hän sanoi: “Te ajattelette, että teillä on niissä Iankaikkinen Elämä, ja ne kertovat teille, kuka Minä olen.”

¹⁰⁷   Sitten miesten ja naisten, joissa on vähänkään kristillisyyttä, tai ovat kiinnostuneita iankaikkisesta päämäärästään, tulisi tutkia Kirjoituksia ja nähdä, kuka Hän oli. Silloin kysymys ei olisi ollut: “Kuka on tämä?” vaan he olisivat sanoneet: “Tässä on Hän!” Siinä on sen ero. Näettehän, sellainen on ihminen, he ovat taipuvaisia olemaan sellaisia. Jotkut ovat määrättyjä siihen. On kovaa sanoa se, mutta se on totta. Se näyttää sen.

¹⁰⁸   Nyt tänään jotkut sanovat: “Minä uskon Sanan. Sana on Totuus, jokainen Sana Siitä.”

¹⁰⁹   Toiset sanovat: “Uh, meidän pastorimme on oppinut… He tietävät, mitä Siitä pitää sanoa.”

¹¹⁰   Toinen sanoo: “No niin, enpä tiedä. Minä liityin tähän, enkä pitänyt siitä. Minä menin tänne ja liityin tähän. Minä en tiedä kumpaan kuulua.” Näettekö? Aivan samoin oli silloin. On kysymys samankaltaisesta ryhmästä. On aina ollut sillä tavoin, alusta alkaen, ja niin tulee aina olemaan.

¹¹¹   Harkitkaamme nyt Raamatun Totuutta tästä asiasta ja nähkäämme, onko se oikein. Se alkoi tällä alussa samalla tavoin kuin meilläkin on tänään, se ei ole muuttunut tippaakaan. Adam oli “uskovainen”. Saatana oli “uskosta osaton.” Hän ei uskonut Sanaa. Niinpä hän sai Eevan, joka oli “epävarma” siitä, oliko Sana oikein vai ei. Näettekö? Saatana, uskomaton… Jumala oli sanonut: “Sinä päivänä, jona te siitä syötte, sinä päivänä te kuolette.”

¹¹²   Saatana sanoi: “Se ei ole oikein.” Näettekö, hän ei uskonut Sitä. Adam uskoi Sen. Niinpä hän työskenteli sen kanssaan, joka oli siinä välillä. Nainen ei tiennyt sitä.

¹¹³   Nyt huomatkaa, nainen tässä edustaa tulevaa kirkkokunnallista seurakuntaa, jota kutsutaan morsiameksi. Se kaikki tulee esille 1. Mooseksen kirjassa. Se on siemen. Aloittakaa 1. Mooseksen kirjasta. Silloin te tulette saamaan oikean kuvan. Nyt tässä nainen edusti tämän päivän seurakuntaa, koska jotkut sanovat, (katsokaamme presbyteerejä ja luterilaisia ja kaikkia näitä, jotka tulevat, näitä liikemiehiä, ja niin edelleen): “Me haluamme Pyhän Hengen kasteen. Me haluamme saada Sen.”

¹¹⁴   Käsitättekö, missä päivässä me voimme olla? Voi olla, että he eivät koskaan saa Sitä. Tiedättekö, että Jeesus sanoi: “Kun he, nukkuva neitsyt…”?

¹¹⁵   Muistakaa nyt, nukkuva neitsyt tuli pyytämään öljyä. Se oli kokonaan sinetöity ulos. Se ei saanut Sitä. Se ei milloinkaan saanut Sitä. Käsitättekö, että sen jälkeen, kun Morsian on mennyt, ylöstemmattu Taivaaseen, seurakunnat tulevat yhä menemään eteenpäin, ihmiset ajattelevat pelastuvansa ja kaikkea aivan niin kuin he aina ovat tehneet. Se tulee jatkumaan aivan samoin kuin tapahtui Nooan päivinä. He jatkoivat syömistä ja juomista aivan niin kuin he aina olivat tehneet. He eivät tienneet sitä, mutta ovi oli suljettu. Ja voi olla, ystävät, että ovi voi sulkeutua milloin tahansa. Ehkä niin on jo tapahtunut. Me emme tiedä sitä.

¹¹⁶   Vain muutamia tulee menemään sisälle. Me tiedämme sen, että “niin kuin oli Nooan päivinä, kun kahdeksan sielua pelastui, niin samoin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Vain muutamia sieluja tulee pelastumaan. Minä en sano, että se olisi kahdeksan. Se saattaa olla kahdeksansataa tai… Minä en tiedä kuinka monta. Kahdeksan tuhatta… Minä en tiedä. Kahdeksan miljoonaa… Minä en tiedä.

¹¹⁷   Mutta näettehän, Morsian ei tule muodostumaan vain näistä pienistä, täällä maan päällä tällä hetkellä olevista ryhmistä. Kun tuo seitsemäs vartio, kun Hän tuli, niin kaikki nuo neitsyet nousivat ja kunnostivat lamppunsa. Koko matkan taaksepäin jokainen, joka oli uskonut voidellun Sanan kautta ajanjaksojen, tuli esiin. Kuten pyramidin pohja-osa… Mutta Huippukiven täytyi tulla, että siitä muodostuisi pyramidi. Näettehän, panemaan sen yhteen. Morsian tulee muodostumaan noista, jotka kautta kakkien ajanjaksojen uskoivat ja vastaanottivat Kristuksen Pelastajanaan.

¹¹⁸   Nyt Eeva ei ollut varma. Adam oli sanonut hänelle: “Jumala sanoi, kultaseni, että ‘sinä päivänä, jona siitä syöt, sinä tulet kuolemaan.’”

¹¹⁹   Mutta Saatana sanoi: “Varmastikaan se ei voi olla oikein. Kuvitteletko Isän voivan tehdä niin lapsilleen… Vain hieman hauskaa. Varmasti ei ole niin.” Näettekö?

¹²⁰   Ja mihin hän lopulta kääntyi? Hän kääntyi tuohon “varmastikaan”. Ja juuri tarkalleen niin seurakunta tekee tänään. “Oi, varmastikaan… Me olemme suuri seurakunta. Me olemme suuri kansa. Me olemme olleet sitä pitkän aikaa. Kaikki tuo fanaattisuus siellä ja tämä asia, jota he kutsuvat Pyhän Hengen kasteeksi. Se on hölynpölyä! Mitään sellaista asiaa ei ole. Uh, varmastikaan… Minä maksan kymmenykset. Minä käyn kirkossa. Minun äitini kävi… Varmastikaan Jumala…” Mutta Jumala sanoi eri tavalla, ja sillä tavoin se tulee olemaan, Jumalan maun mukaisesti. Hän sanoi, että millainen tämä Laodikean aika tulisi olemaan. Minulta on tulossa sitä koskeva kirja ulos hyvin pian, jos Herra suo, koskien tätä Laodikeaa, joka osoittaa, että se on jo ohitse, että hän  on jo sinetöity sisälle ja Kristus on ulkopuolella. Koskaan ei ole sanottu, että Hän tulisi jälleen takaisin sisälle. Niinpä me näemme tänään, että he panevat Sanan ulos, aivan samoin kuin aina on ollut.

¹²¹   Nyt pankaa merkille Mooses, voideltu Sana… tai me kutsumme häntä… Toivon, että tulette ymmärtämään kun sanon, että hän oli Messias. Hän oli voideltu Sana, joka oli luvattu tuota päivää varten. Mooses oli sitä! Uskotteko sen? Varmasti, tuo sana Messias merkitsee “voideltu”. Näettehän, Nooa oli oman aikansa voideltu. Aabrahamille oli sanottu, että hänen siemenensä vaeltaisi neljäsataa vuotta orjuudessa, ja että heidät tuotaisiin ulos väkevällä kädellä, ja että Hän tulisi näyttämään merkkinsä ja ihmeensä… mitä Hän tulisi tekemään tuleville sukupolville. Ja Mooses seisoi siellä, tuon päivän voideltu Sana. Siksi hän pystyi panemaan kätensä poveen. Miksi? Hän seisoi Jumalan Läsnäolossa. Aamen! Tuo suuri Jehovan näkyvän Läsnäolon kirkkaus kaikkialla hänen ympärillään. Jokainen hänen tekemänsä liike edusti Jumalaa. Siinä seurakunnan tulisi seistä nyt. Oikein! Sen asemesta me kiukuttelemme jonkin kirkkokunnallisen jutun kanssa.

¹²²   Mutta jokin kiinnitti Mooseksen huomion, ja hän astui sivulle. Ja siellä, tuossa pensaassa, oli tuo Tulipatsas. Ja tässä seisoi Mooses voideltuna. Epäilemättä tuo mies ei edes tiennyt, mitä hän oli tekemässä. Nuo symbolit, jotka hänelle annettiin hän seistessä siellä paimensauvansa kanssa ja tietäessään, että se oli erämaan sauva. Se muuttui käärmeeksi. Ja tuo käärme tuli sovitukseksi erämaassa. Ja kaikki nuo asiat, joita hän teki… Ne olivat merkkejä ja ääniä, jotka puhuivat ihmisille. Näettekö, jokin oli yhteydessä hänen kanssaan. Ja saattaa olla, että Mooses ei edes itse tiennyt sitä, mutta hän oli tuon päivän voideltu Sana. Hän oli voideltu Sanansaattaja. Niinpä jos hän oli tuon hetken Sanansaattaja, hän oli tuon hetken Messias. Hän oli voideltu.

He, Joosua ja Kaaleb, olivat uskovaisia tuon joukon keskellä (huomatkaa) ja he yrittivät opettaa muille Totuutta. Mutta näettehän, Saatana (Daatan ja Koora) aiheutti toisten kuolemisen erämaahan. Nyt, mikä oli siellä vaikeutena?

¹²³   Jumala oli kutsunut Mooseksen. Hän ei halunnut mennä. Noilla profeetoilla oli sellaisia asioita tehtävänä, että he… Niiden tekeminen oli vaikeata. He eivät halunneet mennä ja tulla ylenkatsotuiksi. He halusivat olla yhteydessä ja kulkea muiden veljien kanssa. Mutta näettehän, aivan samoin on… Olen unohtanut, kuka profeetoista sanoi: “Minä en halua tehdä tätä, mutta minun koko sydämeni tulee syttymään tuleen. Jumala on puhunut, ja minun täytyy jakaa Se ihmisille.” Huolimatta siitä pitivätkö he Siitä tai ristiinnaulitsivatko he hänet tai kivittivätkö he hänet, mitä tahansa he tekivät… Jumala oli puhunut hänen sydämelleen, ja hänen täytyi sanoa Se. Ei ollakseen erilainen vaan ollakseen tottelevainen. “Tottelevaisuus on parempi kuin uhri; kuuliaisuus, oinasten rasvoja.” Näettehän, Se oli hänen sydämessään. Hänen täytyy tehdä se. Se oli hänen Elämänsä. Hän ei voinut pitää sitä sisällään. Siellä sykki jotakin, joka työnsi heitä. He eivät voineet siunata sitä tai kirota Sitä. Jumala hallitsi heitä niin täydellisesti, että Hän oli heidän äänensä ja heidän toimintansa. Hallelujaa!

¹²⁴   Antakaa minulle Seurakunta, joka on niin täydellisesti voideltu Jumalalla, kunnes heidän jokainen toimintansa ja liikkeensä on NÄIN SANOO HERRA, joka vaeltaa tuossa Jehovan näkyvän Läsnäolon kirkkaudessa, niin minä tulen näyttämään teille Messiaan (Jumalan voiteleman), joka seisoo maan päällä.

¹²⁵   Siellä Mooses seisoi tämän pensaan ääressä, ja Jehovan näkyvän Läsnäolon kirkkaudessa. Hän seisoi siellä voideltuna ja hän tuskin tiesi, mitä tehdä. Hän vain totteli sitä, mitä Ääni käski tekemään: “Pane kätesi poveesi. Vedä se ulos. Nosta ylös tuo keppi. Muuta se käärmeeksi. Heitä se maahan jälleen.” Ei ollut väliä sillä, mitä kuka tahansa muu sanoi, hän teki sen.

¹²⁶   Hän sanoi: “Herra, näytä minulle Sinun kunniasi, ja minä olen valmis menemään Egyptiin. Minä en ole puhetaitoinen mies. Minä en osaa puhua hyvin. Mutta anna minun nähdä Sinun kirkkautesi.” Ja Hän näytti Sen hänelle. Ja hän meni sinne alas ja otti nämä samat asiat osoittaakseen, että hän oli voideltu Messias. Tuo mies nosti tomua maasta ja heitti sen ilmaan, ja kärpäsiä ja kirppuja tuli tuosta tomusta, ja ne peittivät maan. Kuka muu voi luoda kuin Jumala? Hän otti vettä virrasta ja kaatoi sen maalle, ja jokainen vesipisara koko Egyptissä muuttui vereksi. Kuka muu saattoi tehdä niin kuin Jumala? Mitä se oli? Hän oli niin täydellisesti antautunut Jumalan voidellulle Sanalle, kunnes hän itse oli Messias.

¹²⁷   Egyptiläiset, he yrittivät vähätellä sitä… Tekouskovaiset yrittivät vähätellä sitä. Tekouskovaiset yrittivät omia suunnitelmiaan. Mutta Jumalan Sana vei heidät suoraan Luvattuun Maahan. Ne olivat voideltuja… Hän oli Messias.

¹²⁸   Nyt erämaassa herää kysymys. Nyt tähän se johtaa.. Nyt minä haluan teidän veljien tarkkaavan. Muistakaa nyt, että nämä ihmiset nauttivat noista siunauksista. He nauttivat tämän profeetan, tämän voidellun, saarnaamisesta. He uskoivat häneen. He seurasivat häntä. Mutta erämaassa nousi esiin eräs, jonka nimi oli Daatan, ja eräs, jonka nimi oli Koora. Ja he sanoivat: “Pitääkö tämän olla yhden miehen asia? Mooses ajattelee, että hän on ainoa, jonka Jumala on kutsunut.”

¹²⁹   Tuota yhdenmiehen Sanomaa, sitä he eivät halunneet. Ei, he eivät halunneet Sitä. Eikä Jumala milloinkaan ole toiminut kuin yhden henkilön kanssa kerrallaan. Se on aina yhdenmiehen Sanoma. Milloin Hän koskaan on toiminut ihmisten kanssa muutoin kuin yhden henkilön kautta? Se on yksilö. Se ei ole ryhmä. Te olette vastuussa Jumalalle, joka ainoa teistä. Te sanotte: “Oi, minä uskon Sen.” Te vain.. Se, mitä te teette, on Sen elättelyä. Te vain elättelette ajatusta.

¹³⁰   Tässä on nainen. Minä olen nuori mies ja haluan mennä naimisiin. Hän täyttää minun vaatimukseni kaikin tavoin. Hän on hieno kristitty, hän näyttää sellaiselta, hän pukeutuu sellaisen tavalla, hän toimii ja elää kuten kristitty. Minä myönnän, että hänestä tulisi hyvä vaimo minulle. Mutta hän ei ole minun, ennen kuin otan hänet omakseni.

Samalla tavalla on Sanoman kanssa. Te osoitatte myötätuntoa Sille ja sanotte: “Se on oikein.” Mutta teidän täytyy ottaa Se omaksenne voidaksenne tulla osaksi Siitä. Silloin te ja Sanoma tulette yhdeksi. Silloin voitelu on teidän kanssanne, samalla tavoin kuin se on muidenkin kanssa.

¹³¹   Nyt, Saatana, hän ei uskonut Sitä. Hän aiheutti sen, että Daatan ja nuo muut eivät uskoneet Sitä, ja se aiheutti heidän kaikkien kuoleman. Mutta te sanotte: “Odotahan hetkinen, veli Branham. Sinä sanoit: ‘Kolme: Mooses, Joosua ja Kaaleb.’” Se on tarkalleen oikein. Niin siellä oli. “Mutta tässä sinä vain sanoit: ‘Kaksi.’ Sinä sanoit, että “siellä oli…”

¹³²    Te sanotte: “Yliluonnollinen Saatana.” Mutta siellä oli myös yliluonnollinen Jumala, joka voiteli nämä kolme. Saatanan ainoa voideltu. Mutta toinen on tulossa, toinen on tulossa, tarkatkaapa muutamia minuutteja. Hän tulee näyttämölle ja hänen nimensä on Bileam. Hän on rahaa rakastava profeetta, niin kutsuttu profeetta, väärä profeetta.

¹³³    Aina on kaikenkaltaisia profeettoja. Ja Israelin kanssa oli aina profeettoja, noita hienosaippualla peseviä profeettoja, jotka halusivat kuulla hyvän sanan kuninkaalta… Samoin kuin Ahabilla oli sellaisia neljä sataa, kaikki puettuina kirkollisen tyylin mukaisesti. Hän sanoi tuolle suurelle kuninkaalle, Joosafatille: “Aivan varmasti, minulla on niitä neljä sataa, kaikki hyvin koulutettuja, heprealaisia profeettoja.”

¹³⁴   Ja he kaikki tulivat ja profetoivat. Mutta tuossa miehessä oli tarpeeksi Jumalaa, niin että hän tiesi sen olevan väärin, koska hän tiesi Elian kironneen tuon asian. Ja kuinka voisi Jumala siunata sen, minkä hän oli kironnut? Hän ei voinut tehdä sitä. Hän sanoi: “Eikö sinulla ole vielä yhtä, jolta me voisimme kysyä?”

¹³⁵   Hän sanoi: “Kyllä, täällä on yksi, Miika, Imlan poika, mutta minä vihaan häntä. Hän aina hyökkää meidän päällemme, tuomitsee minut ja sanoo minusta kaikenlaista pahaa.” Kun Jumala oli puhunut, kuka voi olla puhumatta Totuutta? Kun se oli vastoin Jumalan Sanaa, hänen täytyi kirota tuo asia. Heillä on aina ollut tällainen, väärä profeetta, mutta heillä on myös aina ollut todellinen. Muistakaa, heitä ei ollut kokonaista koulullista. Heitä oli siellä vain yksi. Ja samalla tavoin on minä aikana tahansa. Samalla tavoin on tänäänkin.

¹³⁶   Tämän päivän profeetta on tämä Sana. Tämän päivän profeetta ei ole metodisti-profeetta, baptisti-profeetta, helluntailais-profeetta tai mikään näistä erilaisista profeetoista ympäri maata. Mutta tosiasia yhä on, että on yksi Todellinen Profeetta, joka on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Kyllä vaan, Jeesus Kristus! Ja Hän on Sana. Kyllä! Hän on Sana, tämän hetken Voideltu Sana.

¹³⁷   Pankaa Hänet nyt merkille kun menemme eteenpäin. Sitten tässä tulee Bileam, tuo palkka-profeetta. Mitä hän teki? Hän käveli suoraan jokaisen Jumalan Sanan ylitse sen jälkeen, kun Jumala oli näyttänyt sen hänelle. Hän edustaa tämän päivän kirkkokuntaa. Me tulemme osoittamaan sen muutamassa minuutissa. Sellainen oli Daatan, ja sellaisia olivat muutkin. No niin, Bileam edusti kirkkokuntaa. Hän oli henkilö, jonka olisi tullut tietää paremmin. Jumala antoi hänelle varoituksen, ja hän silti meni tuon varoituksen ylitse. Hän oli niin hulluna rahan ja suosion perään, hän halusi olla osa heistä. Ja samanlaisia ovat seurakunnat tänään ja menevät suoraan Kirkkojen Maailmanneuvostoon. Ja varoitus soi ympäri maata merkkien ja ihmeiden kanssa näinä viimeisinä päivinä. He menevät suoraan siihen joka tapauksessa, koska he rakastavat ihmiskunniaa enemmän kuin Jumalan Sanaa.

¹³⁸   Minulla on siellä hyvä ystävä, joka saarnaa tuota sanomaa. Hän on helluntailainen, joka siellä ulkona yrittää tuoda seurakuntaa yhteen. Hän sanoo, että “meidän täytyy tulla tähän, tähän ekumeeniseen liikkeeseen.” Kun jotkut niistä… Kristuksen Kirkko. Monet näistä kirkkokunnista eivät edes usko neitseelliseen syntymään ja näihin eri asioihin, ja he kaikki kuuluvat siihen. Kuinka voi kaksi kulkea yhdessä, elleivät he ole sopineet siitä? Sitten te sanotte “Aamen” sille. Ja minä ihmettelen tätä nyt: miten mies voi sanoa olevansa kristitty ja pyhällä Hengellä täytetty ja sitten kieltää, että Sana on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti? Pyhä Henki teissä vahvistaa tuon Sanan, jokaisen Sanan: “Aamen. Aamen. Aamen.” Kun Sana sanoo mitä tahansa, te sanotte: “Se on Totuus.” Aamen. Koska te olette yhtä mieltä Sanan kanssa. Te olette yhtä mieltä Jumalan kanssa. Te ja Jumala olette yhtä. Jumala on teissä. Te olette Hänen poikansa tai Hänen tyttärensä, ja se tekee teidät Hänen messiaaksi, kun voideltu Sana elää teissä.

¹³⁹   Pankaa merkille, Bileam meni suoraan näiden asioiden ylitse. Hän oli täydellinen esikuva kirkkokunnasta ja täydellinen vastaus heidän makuunsa. Sitä Daatan halusi. Sitä Koora halusi. He halusivat muodostaa siitä organisaation. He sanoivat: “Me kaikki olemme pyhiä miehiä.”

¹⁴⁰   Minä en välitä siitä. kuinka täydellisesti kaksi miestä vaeltaa yhdessä, kuitenkin he eroavat toisistansa. Meillä ei ole jokaisella samanlaista nenää. Meidän peukalonjälkemme eivät ole samanlaisia. Meissä on monia erilaisia asioita, jopa kaksosissa, ja kuitenkin me voimme antaa toisillemme verensiirron, vaikka olemmekin erilaisia. Niinpä te huomaatte, että Jumala asettaa yhden henkilön tuohon asemaan, ja toinen uskoo sen.

¹⁴¹   Hän teki yhden miehen, ja sitten monia miehiä tuosta miehestä. Me kaikki kuolemme Adamissa, ja me kaikki elämme Kristuksessa. Hän valmisti yhden kuoleman tien, ja he kaikki menivät siihen. Ja Hän valmisti Elämän tien, ja niin kuin monella vaeltajalla on Elämä. Yksi Mies pois, ei tusina miehiä kuolemaan. Tusinan miehiä ei tarvinnut tehdä syntiä. Yksi mies teki yhden synnin. Yksi Mies maksoi täydellisen hinnan rangaistuksena. Siinä ei tarvita enää mitään polvillaan konttaamista, eikä tarvita sanoa: “Terve Maria”, eikä kaikkia näitä erilaisia asioita kuten kunnianosoituksia kuolleille ihmisille. Jeesus kuoli, jotta Jumalan lahja voisi olla ilmainen. Hän maksoi velan täydellisesti. Mutta näettekö, me haluaisimme sanoa jotakin muuta Sen suhteen.

¹⁴²   Tarkatkaa tätä nyt. Nämä miehet tulivat sinne ja sanoivat: “Sinähän yrität tehdä itsestäsi ainoan miehen koko joukosta. Luuletko sinä olevasi ainoa?”

¹⁴³   Ja Mooses oli väsynyt häneen. Hän meni takaisin ja sanoi: “Isä…”

¹⁴⁴   Hän sanoi: “Erota itsesi heistä. Minä…”

¹⁴⁵   “Kaikki, jotka ovat Jumalan puolella, tulkoot tänne.” Ja Hän avasi maan ja nielaisi heidät. Onko se oikein? Ajattelehan vain sitä, veli. Miksi he eivät uskoneet häntä? Miksi he eivät uskoneet, että tämä Mooses oli tuo Jumalalta tullut johtaja? Miksi he halusivat touhottaa hänen kanssaan? He aina nurisivat ja valittivat, kun he näkivät Jumalan käden Jumalan todistaessa, että Mooses oli Hänen voideltu Messiaansa. Näettekö te? Näettehän, että syvällä sydämessään he halusivat jotakin erilaista.

¹⁴⁶   Mitä tapahtui teille helluntailaisille? Muutamia vuosia sitten te tulitte ulos tuosta sekasotkusta, jota kutsutaan kirkkokunnaksi, tullaksenne helluntailaisiksi. Miksi te jälleen halusitte mennä takaisin siihen? Koska kuoren täytyi muodostua. Jyvää ei vielä ollut täällä. Huomatkaa, juuri sillä tavoin he toimivat. Se oli heidän sydämessään. Heidän täytyi tehdä se.

¹⁴⁷   Näettekö nyt, että Daatanilla oli idea, että he kaikki yhdessä voisivat tehdä siitä suuren uskonnon. Tiedättekö, että jopa apostoli Pietarilla oli sama idea Kirkastusvuorella. Hän sanoi: “Rakentakaamme tänne kolme majaa; yksi Moosekselle, yksi laille ja yksi profeetoille ja yksi…”

¹⁴⁸   Ja hänen vielä puhuessaan siellä tuli alas Ääni, joka sanoi: “Tämä on Minun rakas Poikani, kuulkaa Häntä.” Ja katsoessaan uudestaan he näkivät Jeesuksen olevan yksin. Siellä Hän seisoi. Hän oli Sana. Kaikki, mitä teidän täytyy kuulla, on Sana. Hän on Sitä jokaisena ajanjaksona. Nähkää, mitä Sana sanoo tuota ajanjaksoa varten ja tarkatkaa, kuinka Jumala voitelee Sen ja kulkee Sen kanssa. Siinä kaikki.

¹⁴⁹   He seurasivat Tulipatsasta Luvattuun Maahan. Nuo, jotka tekivät koko matkan niin, menivät lävitse, ja toiset kuolivat. Huomatkaa, he halusivat Sanan, joka olisi sekoitettuna maailman kanssa, joka se sai aikaan sen, että he tekivät virheen. Ja pankaa merkille, mitä se teki heille. He menettivät sen, koska he eivät vastaanottaneet voideltua Sanaa. Näettehän, että ensin teillä täytyy olla todellinen, josta voidaan tehdä väärennös. Ja siellä se oli heillä, ja Jumala näytti, että Hän ei ollut sen kanssa.

¹⁵⁰   Ajatelkaa, kuinka täydellisesti Sana oli tehty tunnetuksi heille, kun se vahvistettiin heille. Kaikki se, mitä Mooses profetoi, tapahtui. Hänet oli kutsuttu viemään heidät Luvattuun Maahan. Kaikki se, mitä Mooses profetoi, tapahtui juuri siinä paikassa. Yksikään sen Sana ei pettänyt. Mikä etuoikeus sen olisi tullutkaan olla; tietää että te vaellatte… Kun Mooses kertoi heille Sanoman, heidän täytyi uskoa Se ensin. Mutta saatuaan heidät sinne ulos, Jumala sanoi: “Minä tulen todistamaan heille, että Minä olen tuo Tulipatsas, jonka te tapasitte erämaassa.”

¹⁵¹   Niinpä Hän sanoi: “Kokoa heidät kaikki yhteen vuoren ympärille.” Ja Hän tuli alas Siinain Vuoren huipulle, ja Jumala alkoi jylistä.

¹⁵²   Ja ihmiset sanoivat: “Älköön Jumala puhuko meille. Puhukoon Mooses.”

¹⁵³   Jumala sanoi: “Minä en tule enää puhumaan heille tällä tavalla, mutta Minä tulen nostamaan heille profeetan, joka tulee puhumaan Minun Nimessäni.” Niinpä me näemme, että niin Jumala on aina toiminut. Miksi he eivät nähneet sitä alussa? Nähdä kaikki nämä asiat ja sitten nurista sitä Sanomaa vastaan, joka oli viemässä heitä Luvattuun Maahan, Sanomaa, joka pani heidät liikkeelle oikealla tavalla ja vei heitä Luvattuun Maahan. Mutta vielä heidän täytyi nurista sitä vastaan. Ajatelkaa kuinka täydellisesti he olisivat voineet kulkea joka päivä vaeltaessaan Herran kanssa. Millainen elämä elää, siellä erämaassa! Syödä mannaa aamulla, joka oli tullut alas yön aikana.

¹⁵⁴   Tiedättekö, että siitä heille niin tavallista, että he lopulta sanoivat: “Meidän sielumme vihaa tätä leipää.” Ja samalla tavoin on ollut meidän kanssamme. Ajattelen vain näitä pieniä ryhmiä… vain minun omassa pienessä palvelutehtävässäni, ympäri maan. Jotka ovat nähneet muutakin kuin vain parantamista. Sillä tavoin se on aina ollut. Parantaminen, Jumalalla on aina ollut parantumismahdollisuus jossakin. Kerran Hänellä oli Enkeli lammikolla. Ja kaikkia erilaisia asioita. Vaskikäärme erämaassa. Teillä on aina ollut parantumisen symbolit. (Se ei ole se, mistä minä puhun.) Parantuminen on yksi asia, joka vetää ihmisten huomion puoleensa. Kuka tahansa voi lahjoittaa parantamiskokouksia varten. He tekevät lahjoituksia laulufestivaaleille. Mutta kun tulee kysymys kurjasta kadotetusta sielusta, niin sen kanssa he eivät halua olla missään tekemisessä. Katsokaahan, eikö se olekin suunnilleen niin? Meillä on kaikkea… mutta kurjalle kadotetulle sielulle. Sen kanssa he eivät halua olla tekemisissä missään tapauksessa. He antavat hänen hapuilla minne tahansa. Sanotaan: “Kaikki on hyvin, hän kuuluu seurakuntaan. Ei se mitään vahingoita.”

¹⁵⁵   Nyt me huomaamme tässä… (Aiomme lopettaa niin pian kuin pystymme.) Ajatelkaa, kuinka täydellistä se oli. Minä katson taaksepäin niitä päiviä, jotka me olemme olleet täällä tämän maan päällä. Katsokaa, mitä Herra Jumala on tehnyt. Se alkoi suurilla merkeillä ja ihmeillä, joista me kaikki nautimme. Sitten tarkatkaa… Sitten sitä seurasi Sanoma.

¹⁵⁶   Katsokaa, mitä on tapahtunut. Kävellen siellä, eikä vain yksinänne, vaan miesjoukon kanssa. Nähdä enkeli-muodostelman tulevan Taivaasta ja ravistelevan koko maata, ja vain seistä siellä. Sanomalehdet kirjoittivat siitä. Ja oli ennustettu kuukausia ja kuukausia etukäteen, mitä tulisi tapahtumaan. Siellä Hän seisoi ja sanoi: “Aika on käsillä. Palaa takaisin. Avaa Seitsemän Sinetin salaisuudet, jotka ovat olleet kätkettyinä kautta kaikkien uskonpuhdistusten ajan, ja tuo se julki.” Sitten tulee Käärmeen Siemenestä saarnaamiseen, ja kaikista näistä senkaltaisista asioista. Ja mitä kirkonmiehet tekevät? Sen sijaan että sanoisivat: “Mitä, Lutherhan sanoo näin tai tällaista.” He eivät tule koskaan näkemään sitä. Mutta mikä etuoikeus se onkaan meille, jotka uskomme, että saamme vaeltaa Jumalan Läsnäolossa joka päivä.

¹⁵⁷   Seistä siellä ja nähdä pyörretuulen tulevan alas taivaasta. Se räjäytti vuoren melkein kahdeksi seisten siellä, missä me olimme, ja katkoi puiden latvoja, ja muuta sellaista. Ja Sana kaikui räjähtäen ja ravisteli siellä kolme kertaa ja sanoi: “Tarkkaa sitä, kun Se menee Länsirannikolle.” Se meni sinne ja ravisteli Alaskaa. Ja Se tulee nyt suoraan alaspäin pitkin Länsirannikkoa. Aivan tarkalleen.

¹⁵⁸   Päivää aikaisemmin minä otin kiven ja heitin sen ylös ilmaan ja sanoin: “NÄIN SANOO HERRA: ‘Hetki on täällä. Tuomiot tulevat alkamaan maan päällä. Maanjäristyksiä ja kaikkea muuta tulee tapahtumaan. Ja koko Länsirannikkoa tullaan ravistelemaan, ja niin edelleen.’” Katsokaa, kuinka täydellistä. Päivä päivältä, aivan tarkalleen sillä tavalla, kuin Hän sanoi sen. Kuinka me voisimme kääntyä takaisin, veljet? Pitäkäämme uskomme suunnattuna Häntä kohden.

¹⁵⁹   He sanovat: “Kuka tämä on?” Me tiedämme, kuka Tämä on. Hän on Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, Tulipatsas. Kun Mooseksen aikana, katsokaa mitä se sai aikaan, se oli esikuva tämän päivän Tulipatsaasta. Se on aina… Miksi he eivät uskoneet, että Jeesus oli Sana? Heillä oli väärä selitys ja ymmärrys. Aivan samoin kuin Eevakin teki, niin he tekevät nyt.

¹⁶⁰   Sitten Bileam ja hänen oppinsa olivat heille oikein sopivia. Se täytti heidän makunsa tarkalleen. Juhlassa, näettekö… Mooabilaisten juhlassa, näettekö… Oi, mitä Hän sanoi. Katsokaa nyt kuvaa tänään, kuinka se onkaan esikuvansa mukainen. Mutta pankaa merkille hetken aikaa tuo mooabilaisten juhla. Näettehän, jos Bileam ei kyennyt saamaan heitä yhdellä tavalla, niin sitten hän organisoi heidät yhteen. Jos hän ei voinut kirota heitä itse… Mitä enemmän hän kirosi, sitä enemmän Jumala siunasi.

¹⁶¹   Näettekö, sen hän on tehnyt helluntailaisille. He sanoivat muutamia vuosia sitten teille, kun te aloititte: “Te ette tule pääsemään minnekään. Teissä ei ole mitään. Te tulette palamaan loppuun. Te olette vain joukko fanaatikkoja.” Mutta joka kerta kun he yrittivät kirota teitä, te tulitte jälleen takaisin. Jumala jatkoi Sanomansa paljastamista. Aivan sieltä alusta, vanhasta Yleisneuvostosta alkaen. Sitten Hän toi sisälle sen, että he saivat kasteen Jeesuksen Kristuksen Nimeen. Sitten yksi hyppäsi tähän suuntaan, toinen toiseen ja kolmas meni… He organisoivat sitä ja tätä. Jumala jatkoi siunaamista.

¹⁶²   No niin, kun perkele näki, ettei hän voinut kirota teitä. Ymmärrättekö? Niin mitä hän tulisi tekemään? Hän päättää organisoida teidät. Tuoda teidät… “Oi, me kaikki kuitenkin olemme yhtä.” Näettekö? “Me kaikki uskomme samaan Jumalaan.” Niinpä se oli juuri se, minkä Bileam teki. Ja eikö Juuda varoittanut meitä tästä? He eksyivät Bileamin tielle… Bileamin oppiin ja tuhoutuivat vastaväitteissä. Eikö Juuda, Jeesuksen kasvatusveli, varoitakin meitä tästä Raamatussa? He ovat kuten Kain, joka alussa kävi kirkossa ja rakensi kirkkoja ja rakensi alttarin ja uhrasi. He erehtyvät Kainin tielle. He juoksevat Bileamin tietä ja tuhoutuvat Kooran vastaväitteissä. Juuda tuo tässä koko asian esiin aivan samalla tavoin kuin mekin olemme tehneet tänä aamuna teidän edessänne, kuten me olemme tehneet sen. Koko asia lepää siinä.

¹⁶³   He tuhoutuivat Kooran vastaväiteisiin. Ajatelkaa vain sitä, kuinka pahaa se oli. Ajatella vain sitä kun Bileam sanoi: “Me tulemme nyt kaikki menemään juhliin. Me olemme kaikki yhtä.” Ja mooabilaiset, jotka olivat Lootin tyttären lapsia, uskoivat Jumalaan. “Me kaikki uskomme yhteen Jumalaan.” Fundamentaalisesti he olivat täysin oikeassa. Tarkatkaa Bileamia siellä, aivan yhtä fundamentaalinen kuin kuka tahansa hyvä baptisti tai presbyteeri tänään on. Hän tuli sinne, ja siellä oli Israel, tuo ei-kirkkokunnallinen… He olivat kansakunta. Israel ei ollut kansakunta. Se oli joukko ihmisiä tuohon aikaan. Ja jonkun ajan kuluttua he eivät tahtoneet vaeltaa Jumalan tietä. He halusivat olla kuten muutkin kansakunnat. Silloin he epäonnistuivat. Mutta kaikki on hyvin, niin kauan kuin he haluavat pysyä Jumalan kanssa.

¹⁶⁴   Bileam tuli sinne ja katsoi heitä ja sanoi: “Minä tiedän, että yksi heidän saarnaajistaan meni naimisiin toisen miehen vaimon kanssa.” Ja kaikkia näitä asioita, varmastikin heillä oli niitä paljon. Mutta hän unohti leiristä kuuluvan Kuninkaan huudon. Hän ei koskaan nähnyt lyötyä Kalliota eikä vaskikäärmettä, joka roikkui siellä sovitusta varten. Hän ei käsittänyt, että he eivät olleet kiinnittyneet mihinkään organisaatioon. He olivat kiinnittyneet Jumalan Liittoon ja vaelsivat siinä. Näettekö? Ja Bileam sanoi, fundamentaalisesti: “Rakentakaa minulle seitsemän alttaria.” Se oli Jehovan vaatimus. Se Jehovalla oli molemmilla puolilla. “Hyvä on, pankaa seitsemän vasikkaa niiden päälle.” Se heillä oli siellä alhaalla leirissä. “Pankaa niille seitsemän oinasta, koska Messias on tuleva jonakin päivänä.” Hyvä on.

¹⁶⁵   Näettekö, pohjimmiltaan he olivat molemmat oikeassa. He olivat sitä fundamentaalisesti. Mutta eräänä päivänä, kun hän näki, ettei hän saanut mitään aikaan sen avulla, hän sanoi: “Jospa me sitten vain organisoimme itsemme yhteen.” Ja siinä he tekivät virheensä.

¹⁶⁶   Ja juuri siinä helluntailaiset tekivät virheensä sen organisoituessa takaisin aivan samalla tavoin kuin muutkin seurakunnat. Minä en ole teidän vihollisenne. Minä olen veljenne. Jonakin näistä päivistä te tulette näkemään, että se on totuus. Siihen voi vielä mennä vähän aikaa, muutamia auringon kiertoja, mutta jonakin päivänä te tulette näkemään, että se on oikein.

¹⁶⁷   Sitten Bileamin oppi iski heihin kuin… Sitä he halusivat. “Me olemme kaikki yhtä.” Näettekö? Niinpä, sinne he menivät, kaikki heidän profeettansa, ja he kaikki menivät heidän kanssaan. Ja he olivat juhlissa, ja jotkut sanoivat: “Me kaikki uskomme, että on yksi Jumala. Uskokaamme se.” Juuri sitä he olivat odottaneetkin, aivan tarkalleen.

¹⁶⁸   Nyt kun metodistit ja baptistit tuskin tulevat yhteen organisaatioittensa vuoksi, mutta kun tulee pääorganisaatio, niin että me kaikki voimme tulla yhteen, niin hyvä on. “Uhuh”, te sanotte, “helluntailaiset eivät koskaan tule vastaanottamaan sitä.” Eivätkö? Mitä he tekivät jokin aika sitten Missourissa? Varmastikin te luette lehtiänne. Ettekö teekin niin? Ei, ette te helluntailaiset, te ihmiset, mutta se ei riipu teistä, se on tuo hallitus siellä ylhäällä, joka liikuttaa teitä. Se on pää, joka kääntää teitä. Se on oikein. Älkää te menkö sen kanssa. Pysykää poissa tuosta asiasta, se on pedon merkki. Näettekö? Tuo hallituksellinen pää on se, joka liikuttaa.

¹⁶⁹   Me emme koskaan olisi menneet sotaan Saksaa vastaan, tai ketään muutakaan, ellei jotkut näistä politiikoista, jotka istuvat siellä, valmistaisi uusia aseita ja aloittaisi… Minä en halua rahaa… veri-rahaa omasta lapsestani, jonka täytyy mennä sinne ja kuolla sen vuoksi. Ja perkele hallitsee koko maailmaa. Näin Jeesus sanoi. Eikä se tule olemaan oikein ennen kuin vasta Tuhatvuotisvaltakunnassa, kun Jeesus tulee ja ottaa hallituksen. Mutta nyt meillä on näitä vaikeuksia.

¹⁷⁰   Se oli juuri se asia, jota he olivat odottaneet. Se oli juuri se, mitä he halusivat. Se oli Saatanan voitto mooabilais-juhlassa. Ja hänellä on myös toinen tulossa. Hän kokoaa heidät kaikki yhteen… Kaikki yhdessä! Ajatelkaa vain, mitä he ovat tehneet. Samoin kuin silloinkin. Sen suunnittelemiseen ei tarvittu mitään pitkää kolmen neljän vuoden aikaa. Heillä oli väärä profeetta, mies, joka kulki Jumalan Sanan ylitse… Jokaisen varoituksen, jonka Jumala on lähettänyt kansakunnalle ja kertonut heille: “Tulkaa ulos siitä! Tulkaa ulos siitä! Tulkaa ulos siitä!” He eivät tule tekemään sitä. He tulevat pysymään juuri siellä.

¹⁷¹   He jättävät huomioon ottamatta Jumalan Sanan, huomioon ottamatta. Sanat, huomioon ottamatta merkit, huomioon ottamatta ne asiat joissa me olemme. Ja menevät suoraan eteenpäin sanoen: “Me tulemme saamaan sen joka tapauksessa. Me tulemme menemään sinne. Meillä täytyy olla se. Siinä kaikki. Me olemme kaikki yksi.” Näettekö te perkeleen hullutuksen? Sen saman asian tekivät Nikean juhlassa, Nikeassa, Roomassa. He tekivät siitä organisaation, ja se on tapahtunut. Saatanalla on ollut Nikean juhlansa. Ja aina siitä asti… Kuunnelkaahan, tulen sanomaan valtavan suuria sanoja tässä nyt. Ja te nauhan kuuntelijat, jotka haluatte väitellä tästä, väitelkää siitä itsenne ja historian ja Raamatun kanssa, mutta älkää minun kansaani.

¹⁷²    Kuunnelkaa! Joka kerta kun Jumala lähettää sanansaattajan ja saa Sanoman alulle… Ja kun tuo seurakunta, tuo ihmisryhmä, tulee kirkkokunnalliseen juhlaan… Siinä he tekevät sen. Siinä te helluntailaiset olette tehneet sen. Siinä te Ykseyden veljet olette tehneet sen. Siinä te loputkin olette tehneet sen teidän kirkkokunnallisessa juhlassanne, kun heittäydytte takaisin samaan asiaan, jonka Jumala kirosi alusta alkaen. Se on tarkalleen Totuus. Milloin tahansa seurakunnalla oli herätys… Lutherin aikana… Mitä tapahtui? Metodistien aikana… Koko matkan kautta ajanjaksojen… Zwingli, Finney ja he muutkin, kun heillä oli ollut herätys, niin mitä he tekivät sen kanssa? Heittivät sen suoraan kirkkokunnalliseen juhlaan ja ryömivät sisälle ollakseen muiden kanssa ja polttomerkitsivät teidät muiden kaltaisiksi. Sitten teillä on joukko miehiä hallitsemassa teitä, eikä Pyhä Henki voinut liikkua pidemmälle. Jos te alatte saarnata jotakin, mitä Raamattu opettaa, ja tuo kirkkokunta ei usko sitä, he panevat teidät suoraan ulos. Yrittäkää sitä kerran ja nähkää, onko se oikein vai ei. Te tulette näkemään, että se on Totuus. Näettekö, kirkkokunnallisessa juhlassa, joka kerta kun he kutsuvat sen, tuon Bileamin juhlan, vaikeudet tulevat. Oi, Luther, Wesley, helluntailaiset ja he kaikki ovat sen uhreja.

¹⁷³   Huomatkaa, silloin, hallelujaa, kun Mooses astui esiin ja sanoi: “Kuka on minun ja Jumalan puolella?” Aamen! Silloin kun leeviläinen veti esiin miekkansa ja meni leirin lävitse ja tappoi armotta jokaisen, joka oli yhteydessä sen kanssa. Aamen! Kaiken, jokaisen miehen, jolla oli mooabilainen nainen, he tappoivat heidät yhdessä. Nyt hetki on tullut. Missä on tuo mies? Missä ovat Aaronin pojat, jotkut papistosta, jotka ovat halukkaita vetämään esiin Jumalan Sanan, tämän terävän kaksiteräisen Miekan? Jotka sanoisivat: “Kuka seisoo minun ja Jumalan kanssa?” Missä hän on? Voidaan kutsua, mutta kukaan ei vastaa. Näettekö, mitä minä tarkoitan? Me emme ymmärrä sitä. Jotakin on väärin. Huomatkaa, se oli silloin, kun Mooses nousi ylös ja sanoi nämä sanat.

¹⁷⁴   Huomatkaa heidän syntinsä, jonka he tekivät siellä, kun he muodostivat itsestänsä kirkkokunnan mooabilaisten kanssa ja tekivät heistä yhden ruumiin. Tuota syntiä ei koskaan annettu heille anteeksi. Minä tulen pysyttelemään siinä hetken. (On myöhäistä, mutta vain hetki vielä.) Heidän syntiään ei koskaan annettu anteeksi heille. Yksikään heistä ei päässyt Luvattuun Maahan. Jeesus sanoi… Anteeksi, Johanneksen 6. luvussa Jeesus sanoi, Johannes 6, kun he sanoivat: “Meidän isämme söivät mannaa erämaassa”… He olivat helluntailaisia. Veli, he söivät mannaa, heillä oli todellinen asia.

¹⁷⁵   Jeesus sanoi: “Ja he ovat joka ainoa kuolleita. He ovat tuhoutuneet. He ovat iankaikkisesti mennyttä.” Heidän syntiään ei milloinkaan annettu heille anteeksi. Mitä he tekivät? He rikkoivat liittonsa Jumalan kanssa ja organisoituivat Bileamin kanssa, tuon palkka-profeetan, joka ei halunnut vastaanottaa Jumalan varoitusta, joka ei halunnut ottaa Jumalan Sanaa, joka ei halunnut ottaa mitään Jumalalta. Mutta hän oli päättänyt saada heidät kaikki yhdeksi. Voitteko te nähdä tuon hullutuksen? Voisin pysytellä siinä pitkän aikaa, mutta uskon teidän käsittäneen sen. Huomatkaa, heidän syntiänsä ei koskaan annettu heille anteeksi, ei yhdellekään noista, jotka elivät noiden siunausten alla ja söivät mannaa, ja kaikkea muuta.

¹⁷⁶   Kun todellinen, tosi Sanoma tuli ratkaisun paikalle, he organisoivat sen. “Me tulemme liittämään mooabilaiset ja itsemme yhteen. He ovat suuri organisaatio, suuri kansakunta. Me emme ole edes kansakunta. Me tulemme menemään naimisiin toistemme kanssa ja sitten meillä tulee olemaan kaikki hyvin. Me tulemme olemaan heidän kanssaan.” Ja sitä ei milloinkaan annettu anteeksi, ei milloinkaan. Sitä ei milloinkaan annettu heille anteeksi.

¹⁷⁷    Jeesus sanoi: “He ovat joka ainoa kuolleita.” Tulkitkaa tuo sana hepreasta tai kreikasta, kummasta tahansa, tai jopa englannista. Se merkitsee “iankaikkinen ero”, iankaikkisesti menneitä. Oikein.

¹⁷⁸   Oi, kyllä, he näkivät ihmeitä. He näkivät Sanan voideltuna. He söivät mannaa, joka tuli Taivaasta. He nauttivat sovituksen siunauksista. He näkivät, kuinka lyöty Kallio antoi vetensä. He joivat siitä. He olivat henkilökohtaisessa yhteydessä Sen kanssa. Mutta kun tultiin tuon Sanan rikkomiseen… Älkää te milloinkaan unohtako sitä! Kun Jeesus sanoi: “Minä ja Minun Isäni olemme yksi”, Hän ei sanonut niitä olevan kolmea, huh? Kun kaikki nämä suuret perustavaa laatua olevat Kirjoitukset…

¹⁷⁹   Eräs mies tuli eräänä iltana näyttämään minulle, missä minä olin väärässä, tai puhuakseen kolminaisuudesta. Minulla on tuhansia hyviä kolminaisuus-ystäviä. He ovat tuossa Babylonissa. Minulla on myös paljon ykseys-ystäviä tuossa Babylonissa. Mutta mitä tapahtui? Hän sanoi: “Kyseessä on terminologia, veli Branham. Uskotko sinä kolminaisuuteen?”

¹⁸⁰   Minä sanoin: “Tietenkin. Minä otan sinun sanasi, terminologia.” Minä kysyin: “Miten sinä uskot siihen?”

Hän sanoi: “Minä uskon yhteen Jumalaan”

Minä sanoin: “Sinä teet hyvin.” Näettehän?

Hän sanoi: “Minä uskon, että on yksi Jumala, ja että Jumaluudessa on kolme persoonaa.”

Minä sanoin: “Etkö sinä olekin BIOLA-opiston oppilas?”

Hän sanoi: “Kyllä.”

¹⁸¹   Minä sanoin: “Kuulostaa siltä. Se ei kerro kovinkaan hyvää sinun koulutuksestasi.” Minä sanoin: “Kolme henkilöä ja yksi Jumala?” Minä sanoin: “Websterin sanakirjan mukaan täytyy olla henkilöllisyys ennen kuin voi olla persoona. Sinä uskot kolmeen jumalaan, herra.” Te ette voi olla persoona olematta persoonallisuus, koska tarvitaan persoonallisuus tekemään teidät persoonaksi.

¹⁸²   Niinpä hän sanoi: “No niin, veli Branham, tiedätkö, etteivät edes teologit voi selittää sitä.”

¹⁸³   Minä sanoin: “Se on tarkalleen oikein. Sana ei tule teologeille. Raamattu on kokonaan sidottu Ilmestyksen pohjalle: ‘Tälle kalliolle Minä tulen rakentamaan Minun Seurakuntani, ja Helvetin portit eivät voi voittaa Sitä.”’ Näettekö? Aamen! Siinä se on teille.

¹⁸⁴   Nyt me haluamme kiirehtiä ja lopettaa niin nopeasti kuin voimme. Minun täytyy ohittaa joitakin näistä Kirjoituksista ja muistiinpanoista. Huomatkaa nyt, heille ei koskaan annettu anteeksi sitä, mitä he tekivät. Mitä he tekivät? He nauttivat siunauksista. Älkää unohtako sitä. Tulen kertaamaan sen uudelleen. Heille ei koskaan annettu anteeksi sitä. Muistakaa, tämä nauha menee ympäri maailman. Sitä tullaan soittamaan leireissä Afrikassa, Intiassa ja kaikkialla ympäri maailman, käännetään eri kielille, eri leireissä, eri paikoissa. Tuota syntiä ei koskaan annettu anteeksi.

¹⁸⁵   Te sanotte: “Siunattu Jumala, minä tein tämän. Minä olen tehnyt tämän. Minä olen syönyt Taivaallista mannaa.”

¹⁸⁶   Kyllä, myös he tekivät niin, Ja Jeesus sanoi: “He ovat joka ainoa kuolleita.” Mutta kun tulee kysymys tarkasta Sanomasta, että heidän ei tule rikkoa tuota Liittoa toisen kansakunnan kanssa… Jumala oli erottelija ja Hän erotti nuo ihmiset, ja heillä ei oletettu olevan mitään tekemistä kenenkään muun kanssa. Heidän ei tullut mennä naimisiin muitten kanssa. Ja todellinen, aito Seurakunta ja Kristuksen Morsian on liittynyt Kristukseen, joka on Sana. Ja te ette mene naimisiin minkään organisaation tai kirkkokunnan kanssa. Te pysytte Kristuksen ja Sanan kanssa joka päivä samalla tavalla. Sen tekeminen merkitsee iankaikkista eroa Jumalasta. Toivon, että jokainen käsittää sen.

¹⁸⁷   Nyt meidän tekstissämme oli pääsiäisjuhla meneillään. Se oli kauheaa aikaa. Ihmiset nukkuivat porttien ulkopuolella. Jokaisena Pääsiäisenä he tekivät niin. He nukkuivat ulkopuolella maassa. Majatalot olivat täynnä. Oli Pääsiäinen. Siellä ilma oli täynnä suurta odotusta. Jokainen oli hyvin latautunut, jännittynyt.

¹⁸⁸   Katsokaa siellä noita kolmea ihmisluokkaa. Näettehän, he olivat suuressa odotuksessa. He tiesivät, että tämä outo mies oli tulossa tähän juhlaan. Jotkut heistä rakastivat Häntä, he uskoivat Häneen. Jotkut heistä vihasivat Häntä. Useimmat heistä vihasivat Häntä. Ja koska yksi rakasti Häntä ja toinen vihasi Häntä, niin siinä välissä oleva ei tiennyt, mitä olisi tehnyt. Näettekö? He eivät tienneet. Pankaa merkille, että ilma oli täynnä odotusta. Yksi sanoi: “Kun Hän tulee tänne, niin minäpä kerron teille: me tulemme kutsumaan Hänet… Me tulemme koettelemaan Hänet Sanalla. Me panemme Hänet seisomaan ylipapin kanssa ja tulemme näkemään, millainen Hänen viisautensa on Kaifaan viisauteen verrattuna.” Hän oli jo todistanut sen.

¹⁸⁹   “Me tulemme tekemään näin. Minä tiedän, että jotkut suurista johtajista tulevat ottamaan Hänet käsittelyynsä, ja pojat, he kyllä kääntävät Hänet ylösalaisin. He tulevat antamaan Hänen tietää, mitä merkitsee se, kun aletaan hulluttelemaan meidän pappiemme kanssa. Pojat, he tietävät, mitä he tekevät. He ovat älykkäitä miehiä. He tietävät, mitä he tekevät.”

¹⁹⁰   Toiset sanoivat: “Ihmettelenpä, mitä he tulevat tekemään tuon kaverin kanssa.”

¹⁹¹   Toiset sanoivat: “Oi, minä odotan Hänen tuloaan. Jumala on Hänen kanssaan. Hän on tuo Sana. Oi, kuinka haluankaan nähdä Häntä. Näettehän, he olivat jakautuneet. Nyt, näettehän, nuo, jotka tunsivat Hänet ja uskoivat Häneen, heidän on täytynyt tietää, millä portilla odottaa. He tiesivät, mitä tietä Hän oli tulossa. Siellä oli suuri odotus, mutta tiedättekö, että siellä ei ollut liian monia, jotka näkivät Hänet. Näettehän, siellä oli monia, jotka eivät nähneet Häntä. Niin se on tänäänkin.

¹⁹²   Jotkut heistä sanoivat: “Hän on hyvä mies. Ei Hänessä ole mitään vikaa. Kuten Napoleon tai Washington, hän oli hyvä mies. Mutta, oi, opettajako, ei, ei.”

¹⁹³   Jotkut heistä sanoivat: “Oi, Hän on hyvä mies. Hän on vain vähän sekaisin, siinä kaikki. Hän on hyvä mies. Kukaan ei voi sanoa mitään pahaa Hänestä.”

¹⁹⁴   Toiset sanoivat: “Ei, Hän on perkele. Minä voin kertoa teille, että kaikki tämä ajatusten luku ja kaikki tämä muu, se on väärä profetiaa. Se on vastoin meidän uskontunnustuksiamme. Älkää uskoko tuonkaltaiseen asiaan.”

¹⁹⁵   Ja toinen sanoi: “Kunnia Jumalalle, Se on Jumala. Minä tunnen Hänet. Minä näen.” Ja he odottivat Häntä. No niin, juuri sellaisia me olemme tänään, aivan sama asia. Sana on voideltu Laodikean Seurakuntajaksossa tätä hetkeä varten.

¹⁹⁶   Nyt me tulemme lopettamaan sanomalla tämän. Kolme ihmisluokkaa odotti Häntä. Niin se on tänäänkin, samat kolme luokkaa. Huomatkaa, uskovaiset huusivat. Hänen palvelutehtävänsä oli aiheuttanut sen, että jotkut rakastivat Häntä ja toiset vihasivat Häntä ja ihmettelivät tuota toista ryhmää. Hänen palvelutehtävänsä… Sallikaa minun sanoa se jälleen. Hänen palvelutehtävänsä, mitä tahansa se olikin… Me tiedämme nyt, että Se oli Sana. Mutta Hänen palvelustehtävänsä sai jotkut ihmiset rakastamaan Häntä. He olivat ennalta määrättyjä tekemään niin. Näettehän, he uskoivat sen. Kun Natanael tuli sinne, ja Hän oli sanonut hänelle sen, mitä Hän sanoi, tämä sanoi: “Rabbi, Sinä olet Jumalan Poika. Sinä olet Israelin Kuningas. Siitä ei ole epäilystäkään mielessäni.”

¹⁹⁷   Simon seisoi siellä ja sanoi: “Oi, Andreas, minä en tule sinne. Minä olen kuullut kaikesta tuosta aikaisemminkin.”

¹⁹⁸   “Mutta sinun tulisi tulla. Tule nyt edes yhden kerran minun kanssani.”

¹⁹⁹   Ja kun Jeesus näki hänen tulevan, Hän sanoi: “Sinun nimesi on Simon. Sinä olet Joonaan poika.” Silloin ei ollut enää mitään kysyttävää. Näettehän, se oli kaikki, mitä siinä tarvittiin. Siellä he olivat. He uskoivat sen. He olivat nähneet sen. He tiesivät, että Messiaan oletettiin tekevän samalla tavoin silloin, kun Hän tulisi.

²⁰⁰   Hänen täytyi olla Profeetta, sillä Mooses oli sanonut: “Hän tulee olemaan Profeetta.” Ja he olivat olleet tuossa sekaannuksessa neljäsataa vuotta ilman profeettaa. Tarvittiin profeetta oikaisemaan se, aina ja jokaisena ajanjaksona. Ja tässä Hän seisoi siellä.

²⁰¹   He eivät kyselleet mitään. He odottivat siellä palmut käsissään. “Hän on tuleva hetken kuluttua.” He odottivat!

²⁰²   Koko kaupunki oli jännittynyt. He sanoivat: “Tuo on joukko fanaatikkoja, joka on kokoontunut tuonne portille.”

²⁰³   Toinen sanoi: “Ihmettelenpä, mitä Hän tulee tekemään tultuaan tänne. Tiedätkö, minä todella uskon, että Hän on petkuttaja. Minä uskon, että Hänellä on jäniksenkäpälä, jolla Hän hieroo hänen korvaansa”, tai jotakin sellaista, tiedättehän.

²⁰⁴   Ja kuten he sanovat tänään: “Oi, se on jonkinlaista telepatiaa.” He voivat selittää sen kaiken pois.

²⁰⁵   Toinen sanoi: “Se on perkele. Pysykää tällä puolella kaupunkia. Älkää olko missään tekemisessä sen kanssa. Älkää olko yhteistyössä tuon kokouksen kanssa. Älä mene sinne. Meillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa.” Kolme ihmisluokkaa.

²⁰⁶   Nyt tarkatkaa. Tässä Hän nyt ratsastaa kaupunkiin. Aivan tarkalleen se, minkä Sana sanoi Hänen tulevan tekemään. Ratsastaa pienellä aasilla ja tulla kaupunkiin. Nuo, jotka eivät katsoneet uskontunnustukseen; jotka eivät katsoneet Temppeliin; jotka eivät katsoneet kaikkiin näihin muihin asioihin; jotka eivät katsoneet pappeihin ja siihen, mitä heillä oli sanottavana; nuo, jotka uskoivat Häneen, he seisoivat siellä palmut käsissään. Te ette kuulleet heidän sanovan: “Kuka tämä tuolla tuleva on?” Oi, ei! He tiesivät, kuka oli tulossa. He tiesivät, mitä Sana sanoi. Ja tuo toinen ihmisluokka, näettekö heidät siellä kaupungissa? Ja sitten kun he kuulivat tämän melun: “Hoosianna Kuninkaalle! Hoosianna Kuninkaalle, joka tulee Herran Nimessä! Hoosianna! Hoosianna!” Ja kaiken kirkumisen…

²⁰⁷   Papit juoksivat ulos nähdäkseen, mitä tämä uskonnollinen hälinä oli. Ja ihmiset sanoivat: “Kuka tämä on?” Mitä varten he olivat siellä, ystävät? Uskonnollista juhlaa varten! Tuo sama Jumala, joka oli määrännyt heille tämän juhlan, oli kertonut heille, että Hän tulisi olemaan siellä juuri sillä tavalla, ja he huusivat: “Kuka se on?”

²⁰⁸   Aika ei ole muuttanut sitä. Ihmiset ovat samanlaisia kuin silloin. Hebrealaiskirje 13:8 sanoo: “Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.” Nyt tulen lopettamaan sanomalla tämän: Kysymys ei ole enää heille. He kysyivät: “Kuka se on?” Mutta vuonna 1964 tuo kysymys on: “Kenen te sanotte Sen olevan?” Mitä tämä kaikki on? Oletteko pysähtyneet tutkimaan Kirjoituksia? Kenen te ajattelette Tämän olevan? Onko se telepatiaa? Onko se jokin villimies jostakin erämaasta, kuten he sanoivat Johanneksen olevan villimiehen, joka siellä yritti hukuttaa ihmisiä veteen. Vaikka Jesaja oli nähnyt, että hän, edelläkävijä, tulisi olemaan siellä. Malakia sanoi aivan tarkalleen, että hän tulisi olemaan siellä. Nuo profeetat sanoivat: “Tämä profeetta tulee nousemaan esiin siellä ja olemaan sen edellä.” Ja tässä hän oli.

²⁰⁹   He sanoivat: “Tuo on villimies. Pysykää poissa hänen luotaan. Älkää olko missään tekemisissä hänen kanssaan.” Ja tässä tulee Messias, aivan tarkalleen niin kuin Kirjoitukset sanoivat: “Että Hän ratsastaisi kaupunkiin aasin varsalla. Nöyränä ja alhaisena, ratsastaen kaupunkiin aasin varsalla, että Kirjoitukset voisivat täyttyä.” Ja tässä seisovat ihmiset jälleen Bileamin tavalla uskonnollisessa juhlassa ja sanoivat: “Kuka tämä on?”

²¹⁰   Ja tänään, ystävät, se, minkä Kirjoitukset lupasivat tätä hetkeä varten, on täyttymässä suoraan keskellämme tunnista toiseen. Kenen te ajattelette Sen olevan? Tutkikaamme sitä kumartaessamme päämme.

²¹¹   Rakas Jumala, me kaikki ajattelemme vakavasti, syvällisesti, koska meidän täytyy tehdä se. Se on meidän käsissämme, Herra. Me näemme Sinut, suuren Kuninkaan. Me näemme Sinun Sanasi lupauksen. Me olemme odottaneet vuosikausia tämän suuren ajan tulemista ja me elämme siinä juuri nyt. Me näemme Sinun voidellun Sanasi Sinun ihmisissäsi, tuovan Sen eloon, aivan tarkalleen sen, minkä Sinä sanoit tulevan tapahtumaan. Me näemme Saatanan ryhmän voideltuna toisella puolella. Ja me olemme kuljettaneet Sen ympäri kansakunnan, edes takaisin Sanan kautta, niin ettei yhtään kiveä ole jäänyt kääntämättä. Minä en tiedä, kenet Sinä olet määrännyt elämään, Herra. Ei ole minun asiani tietää sitä. Se on Sinun asiasi. Mutta minun asiani on kääntää jokainen kivi. Jumala auta minua, auta toisia miehiä, jotka uskovat Sen. Käännä jokainen kivi, Herra, niin että jokainen Sinun määräämäsi tulee kuulemaan Sen.

²¹²   Me haluamme nähdä Sinun tulemuksesi juuri meidän sukupolvemme aikana, Herra. Me uskomme sen. Me uskomme, että tulee olemaan toinen Palmuperjantai, Hyvä Perjantai [Pitkäperjantai] ja Palmuperjantai. Ristiinnaulitseminen Sinun Seurakunnallesi, mutta loistava voitto meille, kun Sinä tulet ratsastaen sisälle.

²¹³   Me rukoilemme, Jumala, että Sinä siunaisit Sinun kanssaasi tänään. Siunaa tätä pientä seurakuntaa. Siunaa tätä rakasta pastoria ja hänen poikaansa täällä, veli Outlawia ja hänen poikaansa, sekä vanhempaa että nuorempaa Jimmyä. Siunaa jokaista, joka on täällä.

²¹⁴   Jumala, minä en ajanut tänne Tucsonista vain… Jos minulla on ollut etuoikeus puhua joillekin ihmisille, Herra, niin se ei ollut minkään muun takia kuin tämän Persoonan kirkastamiseksi, josta ihmiset ihmettelevät, kuka se on. He tietävät, että ihminen ei voi tehdä tätä. He tietävät, että ihmisen kykyjen ulkopuolella on näiden asioiden tietäminen. Mutta ihmiset sanovat: “Mitä se on?”

²¹⁵   Herra, me tiedämme, että Se olet Sinä. Se on Jeesus Kristus, Pyhän Hengen persoonan muodossa. Hän on Pyhä Henki. “Minä tulen Jumalasta. Minä menen Jumalaan.” Ja me näemme suuren Tulipatsaan keskuudessamme, Herra. Saman, joka oli Mooseksen kanssa Raamatun alkuosassa. Me näemme Sen keskellä Raamattua, kun Paavali oli matkallaan Damaskokseen. Me näemme Sen. Nyt me näemme Sen täällä jälleen lopunaikana. Kolme [kertaa] tarkoittaa vahvistamista. Se on ollut Sanoma jokaisella kerralla.

²¹⁶   Jumala, älkööt miehet ja naiset enää pidempään pitäkö kiinni perinnäissäännöistään ja uskontunnustuksistaan. Vaan voikoot he tulla ulos siitä ja antaa elämänsä täydellisesti Jumalalle ja uskoa, niin että he eivät luota pelkkiin ihmistekoisiin teorioihin vaan luottavat Elävään Jumalaan. Näiden lomien jatkuessa huuto yhä kuuluu: “Kuka on tämä? Mitä se on? Mitä tämä kaikki on?” Uskonnolliset ihmiset sanovat tuon saman asian. Ja Se on sama Herra Jeesus lihaksi tehtynä Hänen kansassaan ja voidellen Hänen Sanansa Morsianta varten. Ja he eivät voi ymmärtää Sitä. He ovat Laodikeassa kaikki niin pois ajautuneita, että he eivät tiedä, mitä se kaikki merkitsee. Mutta profeetta sanoi: “Ehtoolla olemaan Valo.” Niinpä me nyt odotamme Sitä, Herra. Tule, Herra, siunaa jokaista.

²¹⁷   Päänne ja sydämenne ollessa kumarrettuina. Uskotteko te tämän olevan Totuuden? Teettekö niin? Kohottakaa kätenne ja sanokaa: “Minä todella uskon, että se on Totuus, että me elämme viimeisissä päivissä. Me olemme siinä nyt, ja minä uskon, että me olemme niin kieroutuneita…” Te olitte tuossa kokouksessa, jossa puhuttiin vehnästä, sen varresta ja… Te huomaatte, että tästä ei ole tullut mitään organisaatiota. Minä olen ollut täällä teidän pastorinne kanssa vuodesta toiseen, koko matkan. Tavallisesti se organisoituu kahdessa tai kolmessa vuodessa. Mutta se ei ole organisoitunut tällä kerralla. Se ei voi. Kuori on vetäytynyt pois Siitä, mutta se ei ole edennyt pidemmälle. Vehnä, palvelustehtävä on tullut jälleen takaisin siihen, millainen se oli alussa. Se on Jeesus Kristus meidän keskuudessamme, ystävä. Ei mies vaan Mies, Kristus Jeesus, joka elää teissä ja haluaa olla osa teissä, ja te olette osa Hänestä. Ettekö haluaisi vastaanottaa Häntä tänään?

²¹⁸   Onko täällä ketään, joka ei ole vielä vastaanottanut Hengen kastetta? Te sanotte nyt: “Veli Branham, minäpä kerron sinulle, että huusin erään kerran.” Se on kovin hienoa. “Minä puhuin kerran kielillä.” Se myös on kovin hienoa. Mutta minä en kuitenkaan puhu siitä. Kuinka te voitte huutaa ja puhua kielillä ja kieltää Sanan? Pyhän Hengen todiste on Hänen Sanansa uskominen. Jokaisessa ajanjaksossa se ollut kyky vastaanottaa Hänen Sanansa. Nuo papit voittivat Jeesuksen miljoonilla maileilla, kun on kysymys Hengen hedelmistä. He olivat lempeitä, rauhallisia, nöyriä ja alhaisia. Hän taas repi seurakuntia, potki pöytiä kumoon ja repi ihmisiä ulos ja kutsui heitä “käärmeiksi ruohikossa”, ja kaikkea muuta. Näettekö? Mutta Hän oli tuo Sana. Hän oli tuo Sana. Siinä se on. Uskokaa Jumalaan. Jumala on Sana. Uskokaa Se.

²¹⁹   Jos te ette vielä ole vastaanottaneet kristillistä kastetta, niin täällä on allas. Jos te ette vielä ole vastaanottaneet todellista Pyhää Henkeä, joka saa teidät tietämään, että jokainen Jumalan Sana on Totuus, niin että te sanotte “aamen” Sille ja uskoa Se koko sydämestänne, niin silloin te voitte vastaanottaa Sen tänä aamuna. Ja sitten te ette enää ihmettele, kuka tämä on, joka laittaa ihmiset toimimaan sillä tavalla kuin he toimivat. Te tulette tietämään, mikä Se on. Jos teillä ei ole tuota kokemusta, niin ettekö sanoisi: “Veli Branham, muista minua rukouksessasi, niin minä kohotan ylös käteni”? Jumala siunatkoon sinua. Jumala siunatkoon sinua, sinua, sinua. Jumala siunatkoon sinua, se on hienoa. Jumala siunatkoon sinua, hienoa.

²²⁰   Oi Jumala, musiikin soidessa hiljaa soidessa. Oi, Hän on Ihmeellinen. Varmasti Hän on. Neuvonantaja, Rauhanruhtinas, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä. Minä rukoilen että Sinä antaisit näille ihmisille, Herra. Minä voin vain rukoilla. Se on kaikki, mitä tiedän voivani tehdä, pyytää heidän puolestaan. He kohottivat kätensä, ja minä teen niin kuin heille lupasin. Minä rukoilen, että Sinä tulisit antamaan heille tämän suuren kokemuksen, niin ettei se olisi vain jokin tunneperäinen vaan todellinen kokemus. Että he kohtaisivat Jumalan samalla tavoin kuin Mooses teki siellä Jehovan näkyvän läsnäolon maaperällä. Eikä ainoastaan sitä, vaan että he eivät koskaan kääntyisi pois tuosta Sanasta ja että he vaeltaisivat Luvattuun Maahan Sen kanssa. Jumala, suo se jokaiselle tänä aamuna.

²²¹   Keskuudessamme on tänään sairautta, Jumala. Me rukoilemme, että Sinä tulisit ja parantaisit sen. Paranna jokainen sairas henkilö, jokainen, joka on tarpeessa. Suo se, Herra. He ovat Sinun nyt. Minä annan heidät Sinulle Jeesuksen Nimessä. Aamen.

²²²   Olen pahoillani, olen ollut täällä kaksi tuntia. Mutta katsokaahan, teillä on koko ilta aikaa. Te voitte mennä kotiin keräämään voimia ja ottamaan pienet nokoset. Mutta älkää unohtako, mitä minä kerroin teille. Minä olen kertonut sen teille sydämestäni. Tiedän sen kuulostavan oudolta. Muutamia vuosia sitten minä tulin Phoenixiin, tänne teidän luoksenne parantaen sairaita uskon rukouksella. Minä en koskaan selittänyt sitä, minä en halunnut selittää sitä. Minä vain tarkkasin nähdäkseni, mitä ihmiset tulisivat tekemään. Minä vain pidin silmällä jäljittelijöiden ja muiden asioiden nousemista. Minusta on ollut suuri asia tarkata sitä.

²²³   Mutta nyt, minä tulen teidän luoksenne Sanoman kanssa, jonka tuo merkki vahvisti. Mitä seurakunta teki… Ei, siitä ei muodostunut kirkkokuntaa. Mutta mitä tapahtui kirkkokunnille tässä herätyksessä? Mitä ne tekivät? Ne menivät suoraan Laodikeaan. Miljoonia ja miljardeja dollareita on kaadettu siihen, ja se on tullut rikkaaksi, ja se rakentaa miljoonien dollarien rakennuksia ja muuta sellaista. Ja vastaanottaisi Sanoma? Ei todellakaan. He kääntyvät Sitä pois. Mitä se on? Kuori vetäytyy pois vehnänjyvän ympäriltä. Nyt vehnän täytyy olla sillä tavoin, levätä Pojan Läsnäolossa muuttuakseen täydeksi Evankeliumiksi, kultaiseksi jyväksi Mestaria varten. Ettekö te usko Sitä? Mikä tämä on? Kuka se on? Voisiko se olla mies? Voisiko se olla seurakunta? Voisiko se olla kirkkokunta? Se on Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Uskotteko Häntä?

²²⁴   Nyt, ehkä vähän palvontaa tämänkaltaisen leikkaavan Sanoman jälkeen… Sisar, antaisitko meille sävelen tuohon kuoroon Minä rakastan Häntä? Tunnetko tuon vanhan laulun?

Minä rakastan Häntä, rakastan Häntä,
Koska Hän ensin rakasti mua,
Ja osti pelastukseni
kylmällä, pimeällä Golgatalla.

²²⁵   Laulaisitteko sen minun kanssani? Nyt kaikki yhdessä, palvoen. Palvokaa kanssani.

Minä rakastan Häntä,

Muistakaa, on samalla tavoin kuin on televisionkin kanssa. Hän on huoneessanne.

Koska Hän ensin rakasti mua,
ja osti pelastukseni Golgatan..

Käsitättekö mitä se merkitsee? Käsitättekö kuinka syvällistä se on, mitä Hän teki?

Minä rakastan Häntä..

En näe Häntä, mutta Hän on täällä. Minulla on täällä pieni vastaanotin, pieni asia, joka sytyttää valon sydämessäni. Tiedän, että se heijastaa Häntä. Hän on täällä.

 … rakasti mua,
Ja osti pelastukseni Golgatalla.

²²⁶   Haluan teidän tekevän tämän hyräillessämme sitä. Me olemme sekaisin, kun on kysymys siitä, mitä me olemme olleet. Muistakaa, olen taustaltani katolilainen. Me olemme nyt täällä sekalainen ryhmä, mutta me olemme tulleet ulos tuosta kaikesta. Me kuulumme Kristukselle. Me olemme Hänen. Nyt laulaessamme tätä kääntykäämme ympäri ja puristakaamme käsiä. Ei tarvitse nousta seisomaan. Sanokaa vain: “Jumala siunatkoon sinua, veli. Jumala siunatkoon sinua, sisar.” Tehkäämme se todellisessa kristillisessä hengessä. Uskon, että Jumala rakastaa olla palvottu. Uskotteko te niin? Palvokaa Häntä. Jumala on palvonnan kohde. Ja me haluamme palvoa Häntä. Ja kuinka me teemme sen? Rakastamalla toinen toistanne. “Niin sen, mitä te teette näille, te teette Minulle.”

²²⁷   Laulakaamme se nyt ja puristakaamme toistemme käsiä ja palvokaamme…  

…koska Hän

Jumala siunatkoon teitä.

Oi, minä rakastan Häntä, rakastan Häntä,
Koska Hän ensin rakasti mua,
Ja osti pelastukseni Golgatalla.

²²⁸   Ihmettelenpä palaako se sydämissänne? Onko siellä jotakin, mikä tuntuu todella hyvälle? Tiedättehän, teistä tuntuu niin kuin haluaisitte ottaa Sen ulos ja syleillä Sitä. Tuntuuko teistä siltä sydämissänne? Jos ei ole niin, ystävä, ole varovainen. Sinä olet vaarallisella maaperällä, jos siellä ei ole todellista rakkautta, jotakin joka sanoo: “Minä rakastan Häntä.” Ei ainoastaan lauluna vaan todellisuutena. Hän rakasti minua ensin. Missä olisin tänään… Olen 55-vuotias. Elämäni on pian ohitse. Näettehän? Hän osti pelastukseni… veli Trow, mitä sinä… [Joku mies puhuu seurakunnasta.]

²²⁹   Kuulitteko tuon todistuksen: “Pelastettu.”

Pelastettu Hänen Jumalallisella voimallaan,
Pelastettu uusiin yleviin korkeuksiin!
Elämä maistuu nyt ja iloni on täydellinen,
Sillä minä olen pelastettu!

²³⁰   Kuinka te tiedätte sen? Minun Henkeni todistaa Hänen Sanansa kanssa, että olen siirtynyt kuolemasta Elämään.

²³¹   Kiitos teille, rakkaat kristityt. Se tekee minulle hyvää. Minä rakastan tulla tämän kaltaiseen paikkaan, missä voi tuntea olonsa kotoiseksi. Minun on vaikeata lähteä pois. Ajattelen sitä katsoessani tuota kelloa ja näen tyttäreni istumassa siellä ja heiluttaen päätään minulle ja katsoen alas tuolla tavalla. Ja poikani istuu täällä ja sanoo: “Miksi viivyttelet niin kauan?” Minä en tiedä. Minä pidän siitä, tiedättehän. En tiedä, mutta minä pidän yhdessäolosta. Tiedättehän, etten saa sitä liian monissa paikoissa, te tiedätte sen, ja se vähenee koko ajan. Mutta tiedän vetäytyväni lähemmäksi sitä. Ja jonakin päivänä tulen saarnaamaan viimeisen saamani ja sulkemaan Raamatun viimeisen kerran. Ja sitten lähden pienelle matkalle. Tulkaa ja vierailkaa luonani joskus. Tulkaa ylös, ja me voimme istuutua iankaikkisiksi ajoiksi keskustelemaan, kuten veli Carl sanoi, ja voimme elää iankaikkisesti.

²³²   Katsokaahan nyt, ystävät, tulen pyytämään teiltä jotakin, mitä haluan teidän tekevän. Olen nyt pidätellyt teitä päivälliseltänne. Ja veli Outlaw teki jotakin hetki sitten… Hän tuskin koskaan tekee mitään, mistä minä en pidä. Mutta hän keräsi uhrin minua varten, näettehän. Ajattelin, että jos joku heistä menisi tuonne taakse ja seisoisi ovella sen kanssa. Ja te mennessänne ottaisitte sen ja ostaisitte sillä päivällisen itsellenne. Näettehän? Tehkää niin. Se olisi hienoa. Hän on mukava mies. Minä en koskaan mene minnekään, niin ettei hän haluaisi tehdä jotakin auttaakseen minua. Se on hänen tapansa.

²³³   Täällä seisoo joitakin miehiä, pelkään nimetä heitä, koska se saattaisi loukata heidän tunteitaan. On kallis veli, joka on juuri mennyt Kirkkauteen, hän meni nopeasti. Hän tiesi minun pitävän metsistä, joten hän tahtoi ostaa minulle jeepin. Minä en antanut hänen tehdä sitä. Hänen poismenonsa jälkeen hänen pikku vaimonsa tahtoi tehdä sen, mutta minä en antanut hänen tehdä sitä. Mutta loput noista pojista tulivat yhteen täällä ja… Ja eräs veli, joka käy tässä seurakunnassa, sanoi: “Veli Branham, minä valmistan noita maastoautoja.” Tehän tiedätte, kärryjä, tai mitä te kutsutte “virityksiksi”. Ja hän sanoi: “Minä tulen valmistamaan sinulle sellaisen.” Minä en antanut hänen tehdä sitä, mutta tiedättekö, mitä nämä pojat tekivät? He panivat yhteen jeepin ja maastoauton, enkä minä ole koskaan nähnyt mitään sen kaltaista.

²³⁴   He tulivat Tucsonin kokouksesta ja ajoivat sen sinne minun pihalleni ja sanoivat: “Tämä on lahja Phoenixin ihmisiltä.” Näettehän, he eivät halunneet sen olevan vain heiltä itseltään. He sanoivat: “Oi, se on meiltä kaikilta yhdessä.” Oi, minä tiedän, että jos koskaan pääsen Taivaaseen, tulen elämään tuonkaltaisten ihmisten kanssa. Se merkitsee minulle niin paljon, tiedättehän, vain jotain senkaltaista, näitä pieniä asioita.

²³⁵   Siltä minusta tuntuu veli Outlawia kohtaan täällä. Hän sanoi: “Veli Branham, minä vain… Mennä tänne jonnekin… mennä vain jonnekin kunnes rakastuu sinuun, ja puhua sinulle, ja puhua Jeesuksesta. Ja ihmiset ovat… Tehän tiedätte: “Samanlaisia lintuja.” Te tiedätte, kuinka he rakastavat yhteen tulemista ja asioista keskustelua ja toistensa kanssa yhteydessä olemista.

²³⁶   Minä arvostan sitä, mutta minä en halunnut uhria, veli, sisar. Minun seurakuntani antaa minulle pienen sadan dollarin palkan viikossa, ja minä tulen sillä mainiosti toimeen. Niinpä minä arvostan sitä. Nyt jos joku haluaa saada päivällisen, niin joku tulee olemaan siellä takana ovella, ja te saatte päivällisenne minun laskuuni. Näettehän, se tulee olemaan hienoa. Jotkut teistä, joita olen pidättänyt päivälliseltänne. Rakastatteko te Häntä? Silloin teidän täytyy rakastaa minua, koska minä olen osa Häntä. Aamen. Siitä syystä minä rakastan teitä. Herra siunatkoon teitä.

²³⁷   Nouskaamme seisomaan nyt. Älkää unohtako tulevia kokouksia. Joka kerta kun olette lähistöllä, muistakaa tulla sisälle. Te olette aina tervetulleita. Tuletteko rukoilemaan minun puolestani. Minä olen henkilö, joka tarvitsee rukousta. Tuletteko te rukoilemaan? Kuinka moni käsittää sen taakan raskauden, joka minun täytyy käydä läpi, ja ne asiat, jotka ovat edessäni? Ja minä tiedän, mitä siellä on tulossa. Näettekö te? Minä voin nähdä sen aivan samoin kuin näen muidenkin asioiden olevan tulossa. Minä tiedän, mitä on tulossa. Näettekö? Mutta nyt ei ole aika puhua siitä. Puhukaamme siitä, mitä on meneillään juuri nyt. Huominen pitää huolen itsestään. Tuletteko te rukoilemaan minun puolestani? Kohottaisitteko kätenne merkiksi siitä, että te tulette rukoilemaan minun puolestani? Hyvä on.

²³⁸   Jumala siunatkoon teitä nyt. Minä luovutan kokouksen jälleen teidän mukavalle pastorillenne, veli Jimmy Outlawille. Jumala siunatkoon sinua, veli Outlaw. Jumala siunatkoon sinua, veli Jim.