FIN

64-0125 SYTYTTÄKÄÄ VALO
(Turn On The Light)
Phoenix, Arizona, USA, 25.1.1964

1        Hyvä on. Onko tämä… [Veli sanoo: “Tämä on sinun mikrofonisi.”] Tämäkö on päämikrofoni? Kiitoksia. Hyvä on. Näin, että ääni vähän kimposi siellä takana ja… Huomenta, ystävät. Voitteko te kaikki kuulla minua hyvin siellä takana? [Seurakunta sanoo: “Kyllä.”] Se lopetti sen. Kiitoksia.

2       Olen todella etuoikeutettu henkilö tänä aamuna, tullessani tänne tälle puhujanlavalle, sen jälkeen, kun niin yleviä todistuksia on annettu, yrittääkseni lisätä vain vähän enemmän siihen, mitä he ovat sanoneet, tuomaan siunaukset meille, niin kuin olemme niistä nauttineet tänä aamuna. Panin nyt merkille, että jotkut niistä olivat hyvin…

3       [Äänenvahvistin päästää vinkuvan äänen. Eräs veli sanoo: “Uskon, että meidän täytyy panna se tähän, keskemmälle, veli Branham. “] Hyvä on. Onko se nyt parempi?

4       Yhdyn näihin miehiin täällä, siihen mitä he ovat puhuneet ja melkein jokainen… No niin, jokaisella täällä oli hieno, loistava todistus. Kuinka arvostankaan sitä, kun annetaan hieno todistus Herrasta!

 Nyt me tulemme lähestymään Sanaa.

5       Ja tällä viikolla olen päättänyt sydämessäni olla pidättelemättä ihmisiä kahta tai kolmea tuntia, niin kuin tavallista, istumassa ja kuuntelemassa minua. Kerron teille miksi teen sen, ystävät. Olen kouluakäymätön, ja voin puhua vain innoituksesta. Nyt, mies jolla on koulutus, myös hän on innoitettu, mutta hän koulutuksellaan osaa selittää, mistä hän puhuu, käyttää sanoja, jotka antavat ihmisten ymmärtää, mistä hän puhuu. Ilman koulutusta minun täytyy ottaa vertauskuvat luonnosta ja ilmaista innoituksen kautta, mitä minulla on sanottavana. Ja se tekee sen joskus melko vaikeaksi ihmisten ymmärtää. Se häiritsi minua kovasti, kunnes näin, että Jumala Raamatussa teki samoin, samalla tavalla.

6       Me huomaamme sen Johannes Kastajassa, josta meillä ei ole mitään tietoa, että hän olisi käynyt kouluja ja sitten, kun hän tuli ulos erämaasta, hän alkoi puhua seurakunnallensa, tuon päivän seurakunnalle. Ja me voimme panna merkille kuinka hän sen ilmaisi. Hän sanoi: “Te käärmeiden sukupolvi.” Näettekö, se oli mihin hän oli tottunut, luontoon ja erämaahan; toisin sanoen, jotakin liukasta limaista, ja petkuttavaa. Nyt joku toinen mies olisi voinut ilmaista sen toisin sanomalla “petkuttaja” tai hän olisi voinut ilmaista sen jollakin muulla sanalla. Mutta Johannes käytti siitä sanaa “käärme”. Uskon jokaisen ymmärtäneen mistä hän puhui.

7       Niinpä hän sitten sanoi: “Älkää alkako ajatella sisimmässänne, että ’me kuulumme tähän ja me kuulumme tuohon’, koska sanon teille, että Jumala on kykenevä näistä kivistä täällä”, näettekö, hän ei ollut vain joku toinen suuri joku. “Jumala on kykenevä näistä kivistä.” Hän ilmaisi sen luonnossa.

8       Ja myös: “Kirves on laskettu puun juureen.” Joku hyvä koulutettu veli, tuon saman innoituksen mukaan, olisi voinut sanoa, että “Hän tulee hävittämään sen.” Hän sanoi: “Kirves on puun juurella.” Se hävittää sen joka tapauksessa, näettehän, joten hän tiesi, että se tekisi sen. Hän vain käytti noita ilmaisuja, sillä ehkä hän ei ollut koskaan saanut mitään koulutusta.

 Kumartakaamme päämme hetkeksi.

9       Minulla on täällä rukouspyyntöjä. Joka on palvelustehtäväni, rukoilla sairaiden puolesta. Ja minulla on täällä joitakin pyyntöjä, joitakin huomattavia pyyntöjä. Ja tiedän, että täällä on monia. Ja olisiko siellä joku tänä aamuna, joka haluaisi tulla muistetuksi? Jos vain haluatte kohottaa kätenne Jumalan puoleen ja sanoa: “Minä…” Nyt vain pitäkää pyyntönne sydämellänne, sillä aikaa, kun rukoilemme.

10   Taivaallinen Isämme, me olemme nyt lähestymässä Sinun Pyhyyttäsi, Pyhän Lapsesi, Herran Jeesuksen Nimen kautta, pyytääksemme näiden ihmisten kirjoittamien pyyntöjen puolesta, joita minulla on täällä kädessäni. Erikoisesti tämän veljen pyynnön puolesta, jonka nuori, kaunis tytär on pahoin murskaantunut tuossa onnettomuudessa. Minä rukoilen tuon lapsen puolesta, Herra. Ja rukoilen kaikkien toisten pyyntöjen puolesta. Ja niiden puolesta, jotka ovat nyt meille salattuja, he vain kohottivat kätensä; mutta Sinä olet ääretön Jumala ja tiedät jokaisen vaikuttimen ja kaikki meidän pyyntömme. Me rukoilemme, että Sinä vastaisit. Koska Sinä lupasit sen, me uskomme sen.

11   Ja me pyydämme nyt, että Sinä ottaisit nämä muutamat sanat, jotka tulemme lukemaan ja innoittaisit ne meille, Herra, kun me odotamme Sinua. Voikoon Pyhä Henki lähestyä jokaista ja paljastaa meille Sanan tarkoitus. Sillä me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä. Aamen.

12   [Mikrofonia tarkoittaen, eräs veli sanoo: “Veli Branham, voisimmeko me testata sen, nähdäksemme toimiiko se?”] Kyllä, veli, tee niin kuin tahdot. Kyllä se käy, sillä aikaa, kun avaan…

13   Oli tapana, että voin muistaa Kirjoitukset ja asiat ilman muistiinpanoja, mutta sen jälkeen, kun täytin kaksikymmentäviisi, se ei enää ole onnistunut niin hyvin ja voidakseni muistaa, täytyy minun kirjoittaa se muistiin. Nyt me tulemme…

14   Onko se nyt parempi? Voitteko kuulla sen paremmin? Ei, siellä takana he ravistavat päätään. Ehkä… [Veli sanoo: “Sinun täytyy seistä aivan sen edessä.”] Täytyy seistä… [“Aivan sen edessä.”] Hyvä. Kuinka tämä nyt olisi, voitteko kuulla sen? Entä näin, onko se parempi? Hienoa. Se on hyvä.

15   Nyt haluan kiinnittää huomionne Jesaja 42:1-7:ään ja myöskin Matteus 4:15-16:sta.

Katso minun palvelijani, jota minä tuen minun valittuni, johon minun sieluni mielistyi; Minä olen pannut henkeni häneen: hän on tuova esiin tuomion pakanoille.

Hän ei huuda, eikä korota, eikä saata ääntänsä kuultavaksi kadulla.

Murskattua ruokoa hän ei riko, ja savuavaa lampunsydäntä hän ei ole sammuttava: hän on tuova esiin tuomion totuudellisesti.

Hän ei epäonnistu eikä lannistu, kunnes hän on asettanut tuomion maassa: ja saaret odottavat hänen lakiaan.

Näin sanoo Jumala HERRA, hän, joka loi taivaat, ja levitti ne; hän, joka levitti esiin maan, ja sen mitä siitä tulee esiin; hän, joka antaa hengityksen ihmisille sen päällä, ja hengen niille, jotka vaeltavat siinä:

Minä HERRA olen kutsunut sinut vanhurskaudessa, ja tulen pitämään sinua kädestä, ja tulen varjelemaan sinut, ja annan sinut kansan liitoksi, pakanain valoksi;

Avaamaan sokeat silmät, tuomaan vangit ulos vankeudesta, ja ne, jotka istuvat pimeydessä, ulos vankihuoneesta

16   Ja nyt Matteuksen 4. luvusta, alkaen jakeesta 12, me luemme tämän.

Nyt, kun Jeesus oli kuullut, että Johannes oli heitetty vankilaan, hän lähti Galileaan;

Ja jättäen Nasaretin, hän tuli ja asui Kapernaumissa, joka on meren rannalla, Sebulonin ja Naftalin rajoilla:

Että voisi olla täyttynyt mitä profeetta Jesaja puhui, sanoen:

Sebulonin maa, ja Naftalin maa, meren tiellä, tuolla puolen Jordanin, pakanain Galilea;

Kansa, joka istui pimeydessä, näki suuren valon; ja niille, jotka istuivat kuoleman seudulla ja varjossa, valo on koittanut.

Tuosta ajasta alkaen Jeesus alkoi saarnata, ja sanoa: Tehkää parannus: sillä taivaan valtakunta on käsillä.

17   Herra siunatkoon Sanansa! Aiheeni nyt tänä aamuna on: Sytyttäkää valo. Ja olen niin nopea kuin voin, niin että voitte mennä tähän seuraavaan tilaisuuteen, joka on neljänkymmenenviiden minuutin kuluttua.

18   Te tunnette herra Mc Knellyn, uskon, että hän on täällä. Näin hänen autonsa ulkopuolella. Jokin aika sitten me olimme istumassa, se oli yksi ensimmäisistä matkoistani tänne Arizonaan, metsästämään, me olimme istumassa täällä lähellä tätä Taikauskon vuorta. Olin kuullut siitä pitkän aikaa ja kuullut monia legendoja, joita on kerrottu koskien Taikauskoa. Muistan katselleeni sitä ensimmäistä kertaa; se oli ennen päivänkoittoa. Siellä riippui aavemainen varjo minusta itään, joka tunnettiin Taikauskona. Olin kuullut Intiaaneista, kuinka he eivät halunneet mennä sitä lähelle, kuinka he olivat peloissaan ja kuinka espanjalaiset olivat kohdelleet heitä väärin varhaisaikoina ollessaan metsästämässä kultaa. He väittivät, että pahat henget asuivat siellä. Kaikki tämä kiihotti uteliaisuuttani. Mutta minulla oli vain taskulamppu, nähdäkseni tämän Taikauskon, ensin.

19   Ja sitten katsellessani sitä hetken, alkoi auringon majesteetti liikkua pimeyden yllä. Ja niin tehden se erotti pimeyden valosta ja työnsi pimeyden pois. Lopulta, se nousi korkeuteensa, vuorenhuipun yli ja osoitti Taikauskon juuri siksi, mitä se oli. Se valaisi ja näytti mitä se oli. Ja kaikki aavemaisuus ja pelko, joka minulla oli Taikauskosta, kun aurinko paistoi täydessä voimassansa sen ylle, pakeni pois.

20   Aurinko on kaikkien valojen kuningas tämän maan päällä, luonnollisista valoista puhuttaessa. Ei väliä kuinka paljon meillä voi olla keinotekoista valoa ja kuinka monia suuria sähkösäteitä me voimme tuottaa; kun tuo aurinko nousee, kaikki muut niistä himmenevät.

21   Sama asia on Jumalan Sanan kanssa. Kun Jumalan Sana nousee, silloin kaikki taikauskot, kirkkokunnalliset fanaattisuudet ja muut asiat kaikkoavat pois, ja se osoittaa ne aivan tarkalleen siksi, mitä ne ovat. Jumala alussa sanoi: “Olkoon siellä Valo.” Tämä Valo, tämä todellinen Valo, tämä kuningas Valo, tulee vain Jumalan Sanasta. Jumala alussa erotti valon pimeydestä. Ja Jumalan Sana, julkituotuna, aina erottaa Valon pimeydestä.

22   Ihmisiä voi nousta esiin tämän, tuon ja jonkin muun asian kanssa; ismejä voi nousta, kommunismi, fasismi ja kaikki muut ismit voivat nousta, taikauskot, kultit, tai mitä tahansa ne ovatkin, niitä voi nousta. Mutta, kun tuo Raamatun kuningas Valo nousee, silloin kaikki taikauskot ja muut asiat… Mutta, katsokaahan, me näemme, että se on siellä, mutta kun se on vahvistettu Valoksi, kun se on todistettu Valoksi, silloin meillä ei ole mitään oikeutta väittää sitä vastaan, koska se sulkee ulos kaiken muun valon. Jeesus sanoi: “Olkoon jokaisen miehen sana valhe ja Minun Totuus.” Hänen Sanansa on yli kaikkien miesten sanojen, yli kaiken, minkä tahansa.

23   Me tiedämme, että alussa on täytynyt olla sumuista, synkkää ja pimeää, kun maailma pyöri ja Jumala tiesi, että Hänellä oli valon tarve. No niin, Hänen siemenensä jo oli maassa, koska Hän oli istuttanut sen sinne. Nyt Hän tarvitsi valoa tuomaan tuon siemenen esiin, saamaan tuon siemenen elämään, koska tuo siemen oli jo siellä.

24   Aivan niin kuin se on kussakin ajanjaksossa. Ainoa asia, mitä Hän tarvitsee, on Jumalan Valon julkituleminen Kirjoituksen ylle, tekemään sen eläväksi tuota ajanjaksoa varten. Aivan…?… Ja se tulee tekemään sen, kunhan vain Valo voi päästä tuohon Sanaan. Jos tuo Sana on hedelmöitetty, Se saa sen elämään, jos se on lupaus tuota päivää varten.

25   Te voitte istuttaa vehnää tai viljaa ensin jonakin aikana ja sitten toisena aikana, ja toiset kasvavat hitaammin kuin toiset, koska se riippuu vuodenajasta.

26   Jumalan Sana tulee ajallansa, laki ja armo ja niin edelleen, niin kuin me olemme menneet läpi aikakausien. Ja joka kerta Valon julki tuleminen, Sen levitessä valaisee sen, tuon Elämän, joka on Siemenessä.

27   Jumalan Sanan kautta, aurinko paistaa tänään, koska se aurinko, josta me nautimme, on Jumalan Sana julkituotuna. Tämä aurinko, jonka me näemme ulkopuolella, ei ole mitään muuta kuin Jumalan Sana, kun Hän sanoi: “Olkoon siellä valo.”

28   Ja mitä, jos Hän olisi sanonut: “Olkoon siellä valo”, eikä siellä olisi ollut mitään valoa? Silloin se ei olisi ollut Jumala, joka puhui. Kun Jumala sanoo: “Olkoon siellä”, siellä tulee olemaan. Ja niin me näemme, että tuo aurinko, josta me nyt nautimme, on sen Jumalan Sanan julkituleminen, joka puhuttiin 1. Mooseksen kirjassa.

29   Ja me käsitämme, että Jumalan Valo kullekin ajalle on Hänen Poikansa. Yksi oli s-u-n [aurinko]; tämä on S-o-n [Poika]. P-o-i-k-a on Raamattu. Hän oli… “Alussa oli Sana, Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. “ Hebrealaiskirje 13:8: “Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti.” Se on Jumalan Sana, aina. Se oli Kristus Nooassa. Se oli Kristus Mooseksessa. Se oli Kristus Daavidissa, joka siellä mäellä, hylättynä kuninkaana katseli tuota kaupunkia; jossa kahdeksansataa vuotta myöhemmin Kristus istui, itkien tuota kaupunkia, ollen hylätty Kuningas, aivan niin kuin Daavid oli. Se on aina Kristuksen Henki. Ja täysi Jumalan Sanan julkituleminen oli tehty tunnetuksi Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Hengen kautta.

30   Mitään elämää ei voi tulla kuin valosta. Valo tuottaa; valo tuottaa elämän. Ei voi olla mitään elämää valon ulkopuolelta, luonnollisessa tai hengellisessä. Niin täytyy olla.

31   Ja Valo voi tulla ainoastaan Jumalan Sanasta. Jumalan Sana on Valo, kun se on julkituotu. Se on vain Siemen, joka lepää täällä, aivan niin kuin Jumala istutti kaikki siemenet.

32   Meidän ruumiimme olivat maan päällä, ennen kuin oli mitään valoa, ennen kuin täällä oli mitään elämää tai mitään; Kalsiumi, kaliumkarbonaatti, petroleumi ja kosminen valo ja mitä vielä, oli täällä, kun Jumala loi maan. Tarvittiin vain Hänen puhuttu Sanansa tuomaan se olemassaoloon, aivan niin kuin kasvikunnankin elämässä, puun elämässä, tai mitä tahansa elämän tulikin olla.

33   Mikään ei voi elää, luonnollisessa, tai hengellisessä, ilman Hänen Valoaan, ja Hänen Sanansa on Valo ja Elämä.

34   Mutta, kun Hän lähettää Valonsa ja tekee Sen tunnetuksi ihmisille, ja sitten, kun se on hylätty, niin entä sitten? Se, mistä me haluamme puhua tänä aamuna, on: tämän Valon hylkääminen, jonka hylkäävät ne, joille se on lähetetty, aivan niin kuin se oli silloin. “Katso Minun Palvelijani, johon olen mielistynyt.” Hän on Valo pakanoille. Hän on Valo maailmalle. Hän oli maailman Valo, mutta Hänet hylättiin. Se on siinä murheellisinta.

35   Ja se on siinä tilassa joka kerta, kun Jumala julkituo Valonsa, maailma itsessänsä hylkää tuon Valon. Miksi? Se on kirjoitettuna Raamatussa. Jumala on jakanut niin ja niin paljon Sanastansa kullekin aikakaudelle ja Hän aina lähettää jonkun julkituomaan tuon Sanan.

36   Jeesus oli luvattu tulevaksi neljätuhatta vuotta, oli luvattu, että Hän, Messias tulisi. Ja, kun Hän tuli, Hän julkitoi jokaisen lupauksen Messiaasta. Ja kuitenkaan, maailman ihmiset, kirkot ja niin edelleen, eivät tienneet mitään Hänestä, koska he olivat menneet johonkin muuhun asiaan, joka esti heitä tuntemasta Tätä. Nyt mitä, jos joku mies…

37   Ottakaamme tuo luonnollinen osa. Mitä, jos joku mies, joka on syntynyt tänne vaeltamaan tämän auringon valossa, jonka Jumala loi häntä varten, ja, ensimmäinen asia tiedättehän, hän sulkee silmänsä ja juoksee kellariin , sulkee oven ja vetää verhot eteen ja vain kieltäytyy tunnustamasta, että aurinko paistaa? Hän kieltää etuoikeutensa. Hän kieltää sen lämmittävät säteet, sen elämää antavan voiman. Hän kieltää leviävän valon niin, että hän voi nähdä minne menee ja mistä tulee. Hän kieltää sen. Mitä te sanoisitte miehelle, joka vetää verhot eteen, tai juoksee kellariin ja sulkee pois kaiken valon, kaikkialla, ja vain yksinkertaisesti kieltäytyy tunnustamasta, että aurinko paistaa? Jokin on henkisesti vialla tuolla henkilöllä. Jokainen tietää sen. Luonnollinen järki sanoo teille, että jokin on vialla tuolla henkilöllä, että hän on… Jotakin on tapahtunut hänelle. Hän on menettänyt järkensä.

38   No niin, niin se on niissä hetkissä joissa me elämme, kun ihminen haluaa peitellä itsensä jonkinlaisella puolustelulla, ollakseen tunnistamatta Evankeliumin Valoa, kun se loistaa esiin, niin kuin se on tänään. Kun ihminen, tarkoituksella kääntyy pois Siitä, menee johonkin ja vetää alas verhon, sanoen: “Minä en usko Sitä”, on jokin vialla tuolla henkilöllä. Siitä ei pääse mihinkään. Jokin on vialla. Jotakin on tapahtunut hänelle. Ja me näemme, että on niin, niin paljon sitä on tänään.

39   No niin, Jeesus oli kaikkea mitä innoitetut profeetat olivat todistaneet. Ja kaikki heidän profetiansa oli tuotu Valoon Hänen aikakaudellaan, kaikki mitä oli luvattu Hänen aikakauttaan varten. Hän sytytti jokaisen Sanan kynttilän, mitä Raamatussa oli profetoitu Hänestä. “Neitsyt on tuleva raskaaksi”, ja hän tuli. Hyvä on. “Hänen Nimensä on Neuvonantaja, Rauhan Ruhtinas, Mahtava Jumala, Iankaikkinen Isä.” Hän oli sitä. “Ja sokeiden silmät ovat näkevä.” Ja ne näkivät. Kaikki mitä Hänestä oli luvattu, tapahtui, kun Hän oli maan päällä.

40   Ja miksi eivät ihmiset voineet nähdä sitä, se oli… Se näyttää meistä nyt oudolta, koska me katsomme taaksepäin peruutuspeilin kautta. Mutta tiedättekö, jos te jatkatte katsomista taaksepäin sillä tavalla, te ajatte kolarin? Katsokaamme mitä edessäpäin on meitä varten.

41   Sen he tekivät. Syy miksi he tekivät sen, oli se, että he elivät toisen valon heijastuksessa. He elivät toisen päivän valon heijastuksessa.

42   Ja minkä uskon olevan vialla maailmassa tänään, ystävät, on se, että me yritämme elää valon heijastuksessa, joka loisti jonakin toisena päivänä. Heijastus on väärä valo.

43   Aivan niin kuin kangastus tiellä. Me ajamme tiellä ja näemme kangastuksen. Se on väärä käsitys auringosta. Ja, kun te tulette sinne, ei se ole tuottanut mitään muuta kuin jotakin väärää. Te ette voi vaeltaa auringon heijastuksessa, koska se on kangastus, joka aina näyttää teille jotakin mitä siellä ei ole.

44   Ja, kun ihmiset yrittävät sanoa teille, että Jeesus Kristus ei ole sama eilen, tänään ja ikuisesti, he johtavat teidät kangastukseen. Siinä kaikki. Ja, kun te menette kirkkoon, liitytte kirkkoon, johonkin kylmään uskontunnustukseen tai johonkin sen kaltaiseen, niin siellä ei ole yhtään mitään, ei enempää kuin mitä teillä oli maailmassa.

45   Sallikaa minun sanoa teille. Älkää kieltäytykö Jeesuksen Kristuksen Evankeliumin Valosta, joka tuo Pyhän Hengen lämmittävät säteet yllenne ja tekee teistä uuden luomuksen Kristuksessa Jeesuksessa. Älkää yrittäkö vaeltaa jonkun toisen aikakauden heijastuksessa. Tuo heijastus on voinut olla oikein toisessa ajanjaksossa, se on voinut olla oikein heitä varten.

46   Sen todistettiin olevan niin meidän Herramme Jeesuksen päivänä. Hän oli tuon päivän kirjoituksenmukainen Valo. Hän oli tuo Valo. Hän ei ollut Valo ennen kuin Hän tuli maan päälle vahvistamaan tuon luvatun Sanan. Tiedättehän, Hän sanoi siellä: “Johannes oli kirkas ja loistava valo, ja te rakastitte vaeltaa hänen valossansa hetken.”

47   Tietenkin, koska Jesaja oli seitsemänsataa ja kaksitoista vuotta ennen Johanneksen syntymää profetoinut hänestä, että hän “olisi erään ääni huutamassa erämaassa”. Ja sitten myös Malakia, viimeinen profeetoista, neljäsataa vuotta ennen hänen tuloaan, Malakian 3. luvussa sanoi: “Katso, Minä lähetän sanansaattajani kasvojeni edellä, valmistamaan tien.”

48   Täällä oli Johannes maan päällä, saaden tuon Sanan elämään. Hän oli erään ääni, joka huusi erämaassa, ja hän aina… myös valmisti tien Messiaan eteen. Ja Jeesus sanoi: “Te rakastitte vaeltaa hänen valossansa, koska hän oli tuo valo, kirkas ja loistava valo.”

49   Ja Johannes, hän sanoi: “Nyt minun täytyy vähentyä, minun valoni täytyy sammua, koska (minkä tähden?) minä olen palvellut aikani, mitä minusta oli profetoitu. Kuulkaa te Häntä! Hän se on. Seuratkaa Häntä.” Se eli tuona päivänä, todistaen tämän.

50   No niin, nuo juutalaiset ajattelivat palvovansa todellisessa Valossa. He ajattelivat palvovansa tätä samaa Jumalaa, jonka he hylkäsivät. Juuri Hänet, jota he ajattelivat palvovansa, he ristiinnaulitsivat. He tekivät pilaa itsestään Jumalasta ja tekivät Hänet kansan naurunkohteeksi, saman Jumalan, jota he ajattelivat palvovansa.

51   Voisinko sanoa tämän kunnioituksella ja arvostuksella, mutta tuodakseni Valon, koska, niin kuin veljemme hetki sitten sanoi, me elämme myöhäisemmässä ajassa kuin luulemmekaan. Yhtenä näistä päivistä jotakin tulee tapahtumaan ja se tulee olemaan liian myöhäistä. Ihmiset tulevat ottamaan pedon merkin, edes tietämättä mitä tekevät. “Sokea taluttaa sokeaa, ja he kaikki putoavat kuoppaan”, sanoi Jeesus. Ja me elämme myöhäisemmässä ajassa kuin luulemmekaan. Monet rehelliset ihmiset seuraavat sitä, edes tietämättä mitä tekevät.

52   Mutta tuo hetki on nyt käsillä, kun Valo loistaa, Evankeliumin Valo, Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen voimassansa, julkituoden Hänet itsensä, että Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ainiaan. Hän jakoi sen tätä päivää varten. Niiden asioiden, jotka Hän lupasi tätä päivää varten, täytyy tapahtua tänä päivänä. Jos seurakunta ei vastaanota Sitä, on Jumala näistä kivistä kykenevä nostamaan lapsia Abrahamille. Hän on tuova esiin Sanomansa, koska Hän on aina tehnyt niin. Hän tulee aina tekemään sen.

53   Ihmiset ajattelevat vaeltavansa Valossa, isien perinnäissäännöissä, ja ennen kuin huomaattekaan, he vaeltavat valon heijastuksessa, ei tuossa samassa Valossa, hyläten juuri sen Valon, jossa he väittävät palvovansa.

54   Hänen tekonsa perin pohjin vahvistivat sen kuka Hän oli. Jeesus itse sanoi: “Tutkikaa Kirjoituksia, sillä Niissä te ajattelette teillä olevan Iankaikkisen Elämän, ja Ne ovat Ne, jotka todistavat Minusta. Kuka voi tuomita Minut synnistä?” Hän sanoi: “Kuka voi sanoa, että olen sanonut jotakin, tai väittänyt jotakin, mitä taivaallinen Isä ei ole vahvistanut Minun kauttani?” Hän todisti teille, että Hän oli tuon hetken Valo, koska se oli kaikki profetoitu, että tämän Messiaan tulisi olla tällä tavalla, ja tässä se alkoi kukoistaa Elämään, mutta heidän perinnäissääntönsä olivat erottaneet heidät todellisesta Sanan Valosta.

55   Fariseukset, saddukeukset, herodilaiset ja mitä he olivatkin, he olivat niin sekoittaneet Sanan, niin kuin he tekivät kaikkina aikakausina, etteivät he voineet nähdä tuota todellista Valoa. Se sokaisi heiltä silmät. He olivat tottuneet vaeltamaan heijastuksessa: “Seuraavana päivänä on oleva näin, ja huomenna tulee olemaan näin. Me liitymme tähän, ja se on oleva tuo. Me tulemme liittymään tuohon.” Me näemme, että se on valhekangastus.

56   Jeesus Kristus on tänään aivan yhtä todellinen inhimilliselle sydämelle, kuin Hän koskaan oli. Hänen voimansa, Hänen elävä Läsnäolonsa on aivan yhtä todellinen tänään, kuin mitä se koskaan oli. “Katso, pieni hetki, ja maailma ei enää ole Minua näkevä. Kosmos, ‘maailman järjestelmä’, ei ole Minua enää näkevä. Kuitenkin te olette näkevä Minut; sillä Minä tulen olemaan teidän kanssanne, ja teissä, maailman loppuun asti. Niitä tekoja, joita Minä teen, olette te myös tekevä, jopa suurempiakin kuin nämä olette te tekevä, koska Minä menen Isäni tykö.”

57   Tuo suuri lupaus on voimassa tänään. Maailma on niin sokea kuin he olla voivat, mutta “te olette näkevä Minut”, ja se on mihin yritämme päästä tänään. Se mitä täysi Evankeliumi tarkoittaa, on ilmaista Jeesus Kristus Hänen ylösnousemuksensa voimassa ja lupaustensa koko täyteydessä; että Pyhä Henki julkituo nämä asiat, mitä Jumala on luvannut ja tekee ne oikeaksi, ja Hän tulee tekemään sen. Kyllä vaan.

58   Hänet oli kauttaaltaan vahvistettu Sanalla ja niillä teoilla, joita Hän teki, mutta kukaan heistä ei halunnut uskoa sitä. Hän todisti, että Hänen Valonsa oli Sana! Sana sanoi sen: “Tutkikaa Kirjoituksia.”

59   Mutta heidän perinteensä, joissa he elivät, ne olivat toisen aikakauden heijastus! He sanoivat: “Me uskomme Moosesta; Mooses on se, johon me uskomme. Me emme tiedä, mistä Sinä tulet. Mistä Sinä olisit saanut koulutuksesi? Mitä Sinulla on todisteeksi, että Sinä olet Tämä?”

60   Hänen tekonsa todistivat kuka Hän oli, jos he vain olisivat lukeneet Raamattua. He lukivat Sitä, mutta he eivät voineet nähdä Sitä. “Minun tekoni tunnistavat Minut.”

61   Mies tunnetaan valtakirjastaan, Jumalan Sanan valtakirjasta, jos hän on Jumalan Sanan lähettämä Jumalan Sanan kanssa. Samoin on jokaisessa ajanjaksossa! Se on aina ollut niin.

62   Me emme voi elää eilisen valon mukaan. Eilinen valo on historiaa. Me emme tiedä mitään siitä. Te ette voi lämmitellä tänään siitä auringosta, joka paistoi eilen. Se on vikana seurakunnilla tänään. Se on vikana ihmisissä, he yrittävät elää sen mukaan, mitä eilen tapahtui. Te ette voi lämmitellä maalatulla tulella. Varmasti ette, siinä ei ole mitään lämpöä. Eilispäivän auringolla ei ole mitään lämpöä itsessään.

63   Auringonvalo on lähetetty maan päälle, luonnossa, kypsyttämään vilja, enenevästi elonkorjuuta varten. Kukin päivä tuo esiin uuden auringon. Se aurinko, joka paistaa tänään, kasvattaa vehnän Kanadassa; tuo sama aurinko, mutta jos, sillä ei ole enemmän aurinkoa, tässä tulevassa heinä tai elokuussa, se ei voi koskaan kypsyttää viljaa. Sen täytyy olla voimakkaampi ja voimakkaampi joka päivä sen kasvaessa ja kypsyessä, tuottamaan siihen jyvän.

64   Nyt viljan kypsyessä siihen tulee jyvä, se kasvattaa jyvän. Jokaisena päivänä sitä ympäröivästä kuoresta menee siihen osa kalsiumista tai mitä se onkin, muodostuen jyväksi, auringon tullessa voimakkaammaksi.

65   Mutta, jos te annatte sen auringon, joka paistaa elokuussa, paistaa vehnän päälle tänään, se tappaisi sen. Tietenkin, te ette voi tehdä sitä. Sen täytyy tulla sille kuuluvalla ajalla. Niin täytyy Jumalan vehnänkin kypsyä ajallansa, siinä aikakaudessa missä se on. Mutta vehnä ja hedelmät kuolisivat Sen auringon paisteessa, joka paistaa tänään. Tulossa oleva elonkorjuun aika on kypsymistä varten. Jyvän tulee kypsyä valon mukana.

66   Mutta kysymys on tänään siitä, että seurakunta-jyvä ei halua kypsyä. Se haluaa pysyä sellaisena kuin se oli aikaisemmin Moodyn aikana, Sankeyn, Finneyn, Knoxin, Calvinin aikana. Ne olivat oikein ajallaan, ne olivat tuon hetken valo.

67   Mutta tämä on toinen hetki. Tämä on toinen päivä. Tämä on Evankeliumin edistyminen; se on tulossa kypsyyteensä. Niinpä me emme voi elää siinä, mitä Luther sanoi, mitä Wesley sanoi, mitä joku muu heistä sanoi. Me elämme Valossa, joka on ennustettu tätä päivää varten. Me olemme Seitsemännessä Seurakunta Ajanjaksossa, emme kolmannessa tai neljännessä seurakunnan ajanjaksossa. Jyvän pitäisi kyetä vastaanottamaan Se. Jos se ei kykene, se putoaa pois, eikä se merkitse sille mitään. Jyvä kypsyy Valon mukana, jos se menee eteenpäin Valon kanssa.

68   Samoin tulisi seurakunnan tuottaa kunkin aikakauden leipä, niin kuin Jeesus käski, että “ihminen on elävä jokaisen Sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.”

69   Se leipä, jota me tarvitsemme, on Raamatussa. Se on täydellinen Jumalan suunnitelman paljastaminen. Se on täydellinen Jeesuksen Kristuksen paljastaminen. Me emme lisää mitään Siihen, tai ota mitään pois Siitä; kuka tahansa sen tekee, hänen nimensä tullaan ottamaan pois Elämän Kirjasta. Me emme tarvitse mitään uskontunnustuksia lisättäväksi Tähän. Se on kirjoitettu juuri sillä tavalla kuinka Sen tuleekin olla. Me emme lisää mitään Siihen, vaan saarnaamme Sen juuri sillä tavalla niin kuin se on, ja Jumala tulee julkituomaan Sen. Jokaisen antamansa lupauksen Hän on julkituova kaikesta huolimatta. Meidän ei tule ottaa pois Siitä, tai lisätä Siihen. Vain jättää se sillä tavalla niin kuin se on.

70   Mutta katsokaahan, tänään ihmiset haluavat elää siinä heijastuksessa, joka oli aikaisemmin. Seurakunnan pitäisi kypsyä niin kuin vehnä kypsyy, että “ihminen ei ole elävä yksin leivästä, vaan jokaisesta Jumalan Sanasta, Elämän Leivästä.” Ei Sanan osista; jokaisesta Jumalan Sanasta, jokaisena aikakautena! Älkää vain jääkö syömään papuja ja perunoita koko ajan. Siihen kuuluu muitakin ruokalajeja, sen mukaan, kun menemme eteenpäin, syöden Jumalan suuren Päivällisen ruokalajeja, jotka on asetettu Hänen kansansa eteen Pyhän Hengen voimassa, iloiten siitä voimasta ja Hengestä, joka on annettu. “Niitä tekoja, joita Minä teen, olette te myös tekevä. Koska Minä elän, myös te elätte. Ne ovat lupauksia, joita Jeesus antoi seurakunnallensa, ja kuitenkin me näemme ihmisten tänään yrittävän mennä takaisinpäin johonkin toiseen menneeseen aikakauteen.

71   Lutherin aikakausi, se oli suuri aikakausi. Hän näki katolisen kirkon viallisuuden, näki ehtoollisen. Tuo nuori pappi, hän näki, että se oli väärin ja hän sanoi: “Se ei ole kirjaimellinen Kristuksen ruumis”, se oli leivän palanen, jonka he olivat siunanneet. Ja hän näki, että “viini ei ollut kirjaimellista Verta”, vaan se esitti Verta. Niinpä hän protestoi sitä vastaan, koska sen aika oli tullut. Ja ei väliä kuinka monia pappeja heillä oli ja mitä muuta heillä oli. Jumala sai otteen miehestä, joka voi saada valon loistamaan. Aamen. Hän vastaanotti “vanhurskauttamisen uskosta”, ja sai Lutherin ajanjakson valon loistamaan.

72   Sen jälkeen, kun se oli elänyt aikansa, tuli toinen aika, jolloin seurakunnan tuli jättää syntinsä ja olla pyhitetty. Mukaan tuli John Wesley, anglikaaninen mies Englannissa, joka kuului anglikaaniseen kirkkoon, mutta hän näki Evankeliumin valon. Se oli aika Filadelfian ajanjakson tulla esiin. Ja hän saarnasi toista armon tekoa, pyhittämistä Jeesuksen Kristuksen Verellä. Siellä ei mikään voinut seistä sen valossa. Häntä pidettiin fanaatikkona aivan niin kuin Lutheriakin, mutta hän protestoi kaikkia muita vastaan ja antoi valon loistaa, koska se oli tuon hetken valo. Jumala löysi miehen, John Wesleyn, joka voi sytyttää valon.

 Ja Hän löysi myös Lutherin sytyttämään valon tuota ajanjaksoa varten.

73   Sitten tulivat mukaan helluntailaisveljet. He tulivat siellä omassa ajanjaksossaan, joka oli lahjojen ennallistuttamisen aika, palauttamaan takaisin lahjat, kielilläpuhumisen, parantamisen lahjat ja muut asiat seurakunnalle. No niin, he tekivät aivan tarkalleen mitä Kirjoitus sanoi, että he tekisivät ja, kun he tekivät niin, he julkitoivat sen. Tarkalleen.

74   Mutta oletteko käsittäneet, että me olemme siirtyneet eteenpäin siitä? Me olemme Morsiamen ajassa, valitsemisen ajassa, ajassa, josta he sanoivat, että meillä tulisi olemaan se. “Kaikki mitä tuhoojasirkka jätti”, sanotaan Joel 2:28, “kaikki mitä tuhoojasirkka jätti, kalvajasirkka söi; ja kaikki mitä kalvajasirkka jätti, heinäsirkka söi.”

75   Jokainen noista organisaatioista, jos olette lukeneet Raamatun Seitsemän Sinettiä, jokainen noista uskonpuhdistajista lähti liikkeelle ja saarnasi Sanan, mutta jätti jotakin pois. Sitten mitä he tekivät sen jälkeen, kun uskonpuhdistus oli ohitse, ja tuo valo alkoi himmetä? Sen sijaan, että olisivat vaeltaneet pidemmälle Valoon, he organisoivat sen. Ja, kun he organisoivat sen, sanoen: “Me uskomme, että tämä on Valo. Tämä on Valo! Tämä on Se.” Mitä he tekivät? Wesley tuli mukaan ja siirtyi pois heistä.

76   Mitä Wesley teki? He organisoivat hänen jälkeensä… hänen ja hänen veljensä, Johnin ja Charlesin jälkeen tuli Asbury ja nuo muut, ja heidän päiviensä jälkeen he organisoivat sen, mitä kutsutaan metodisti kirkoksi. Mitä he tekivät? He hylkäsivät lisävalon. He vain sanoivat: “Tämä on Valo. Tämä on Se.”

77   Sitten tulivat mukaan helluntailaiset ja osoittivat heille, että Jumala yhä lähettää alas Pyhän Hengen kasteen. Hän yhä tuo alas parantamisen voimansa, jonka he olivat kieltäneet. Mitä he tekivät? Vaelsivat suoraan pois heistä, koska se oli toinen valo.

78   Mitä se on nyt? Siitä on kulunut noin kuusikymmentä vuotta. Helluntailaiset ovat organisoituneet. “Me olemme tätä, me olemme tuota.” Ja Jumala on vaeltanut suoraan pois siitä; ulkopuolelle, tuoden esiin Morsiamen, Valitut, ulos tuosta ryhmästä. Koska, toista seurakunta ajanjaksoa ei enää koskaan tule olemaan. Filadelfian Seurakunta Ajanjakso oli Wesley. Ja Laodikean Seurakunta ajanjakso on helluntaiorganisaatio, joka kaikki menee suoraan pedon merkkiin. Se on Raamattu, niin kuin tämä veli muutama hetki sitten sanoi. Se on totta. Oikein. He tekevät sen, kaikki nuo organisaatiot, koska he kieltäytyivät vaeltamasta enemmässä Valossa. He organisoivat itsensä ja sanovat: “Me uskomme tämän.” Kun Jumala tekee jotakin, tarkistakaa se Kirjoituksella.

79   Nuo fariseukset sanoivat: “Meillä on Se.” Saddukeukset sanoivat. “Meillä on Se.” Mutta Jumalalla oli Se! Jumala oli kääntänyt katkaisijaa ja näyttänyt Valon. Se hylättiin niin kuin se on aina hylätty.

80   Katolinen kirkko hylkäsi Lutherin. Wesley hylkäsi Lutherin. Ja niin myös helluntailaiset hylkäsivät Wesleyn.

81   Ja Pyhä Henki tänään hylkää helluntailaiset. Te olette tulossa aivan yhtä muodollisiksi ja kylmiksi niin kuin muutkin heistä. Jokainen voi nähdä sen. Minä rakastan teitä. Te olette lähinnä Raamattua, mitä tiedän, ja siksi olen kanssanne. Mutta kuunnelkaa, avatkaa silmänne ja nähkää se päivä, jossa me elämme! On aika jälleen kääntää katkaisijaa ja sytyttää Valo, ottaa ulos Puu. Raamattu sanoi, Malakia 4:ssä: “Hän lähettäisi ja ennallistaisi uudestaan sen alkuperäisen Uskon, joka ihmisillä oli.”

 Hän lupasi sen. Hän on aina tehnyt sen. Hän lähetti Sanansa, ja profeetat tulivat, koska Sana tulee profeetoille, ja heillä oli Sana ja he saivat Sen elämään.

82   Organisaatiot ja tuon ajan järjestelmät hylkäsivät ne, kussakin aikakaudessa, ja niin ne tulevat tekemään sen tänäänkin. Jumala on aivan yhtä kykenevä tänäkin päivänä nostamaan esiin jonkun miehen, niin kuin silloinkin. Hän ei koskaan nostanut esiin mitään organisaatiota. Kysykää keltä tahansa historioitsijalta, katsokaa läpi historian; kun jokin organisaatio organisoitiin, se kuoli siihen, eikä enää koskaan noussut ylös uudestaan. Jumala puhuu yksilöille. Oikein.

83   Ja Jumala lupasi tehdä sen jälleen viimeisissä päivissä ja se on mitä Hän tekee. Minkä Jumala on luvannut, sen Hän on tekevä, sytyttämään Valon, joka voi vahvistaa tämän päivän luvatut Kirjoitukset. Jeesus sanoi: “Niin kuin oli Lootin päivinä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Te näette mitä he tekevät. Katsokaa Jehovaa, mitä Hän on tehnyt, Isämme on asettanut kaiken paikalleen.

84   Siellä on Loot, siellä alhaalla maailmassa, Sodomassa, kaikkine synteineen penseänä. Siellä on myös sanansaattaja saarnaamassa hänelle.

85   Siellä on Abrahamin ryhmä. Valittu, ulos vedetty, jolla on lupaus, odottaen totisesti Pojan tuloa. Myös Loot odotti poikaa, mutta ei siinä muodossa, missä Abraham häntä odotti. Mitä tapahtui? Juuri ennen kuin se tapahtui. Jumala tuli alas ja julkitoi itsensä lihassa, ja ilmaisi, että Hän oli Sana, sillä “Jumalan Sana on terävämpi kuin kaksiteräinen miekka ja on sydämessä olevien ajatusten erottaja.” Jeesus sanoi: “Niin on tapahtuva uudestaan, Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Nämä lupaukset ovat jumalallisia. Jeesuksen Kristuksen huulet ovat puhuneet ne. Sekä taivaat, että maa tulevat pettämään, mutta Ne eivät tule koskaan pettämään. Jumala kykenee yhä kivistä nostamaan lapsia Abrahamille. Oi. kyllä!

86   Me olemme matkallamme, samoin kuin Israel. Israelin ollessa matkallaan, heidän täytyi saada uusi manna joka päivä, sillä uusi manna lankesi alas. Meidän ei oleteta elävän Lutherin valossa, elävän Wesleyn valossa, elävän helluntailaisten valossa. Me olemme toisessa aikakaudessa, on uusi Manna.

87   Mitä tapahtui, jos he yrittivät säilyttää tuon mannan seuraavaan päivään? Se saastui. Se olisi tappanut heidät. Ja siksi meillä on niin monia hengellisesti kuolleita, niin kutsuttuja kristittyjä. He syövät toisen päivän heijastusta. He syövät mannaa, joka on jo saastunut. Aivan kuin vehnänjyvän päällä oleva kuori, jos se ei mene jyvään, se vetäytyy pois jyvästä. Ja, kun Valo on hylätty, tapahtuu ainoastaan yksi asia, mennään pimeyteen. Mikä tahansa osa yöstä kieltäytyy näkemästä Valoa, se menee takaisin pimeyteen. Niin on myös Evankeliumin todistettu olevan niin, jokaisena aikakautena. Me elämme tuossa ajassa.

88   Eilisen manna on saastunutta. Kuulen ihmisten sanovan: “Neljäkymmentä vuotta sitten, minä tein niin-ja-niin.” Kyllä, mutta miten on tänään? Miten on seurakunnan palavuuden kanssa? Me puhumme eilisestä, mutta entä seurakunta tänään? Entä te yksilöinä tänään? Sillä eilispäiväinen ei kelpaa tälle päivälle. Se oli hyvä eilen.

89   Lutherin sanoma oli hetken valo, niin kuin Johanneksen oli, mutta siellä nousi suurempi Valo. Niin oli Luther suuri valo ja me nautimme hänestä hetken, mutta tuli toinen valo, joka sulki hänen valonsa pois. Mitä sen olisi tullut tehdä, olisi ollut sulautua Sen kanssa; ja mennä eteenpäin täydelliseen Leipään, mennä eteenpäin täydelliseen Jumalan Mannaan. Mutta mitä he tekivät? He organisoituivat. Ihminen oli tullut siihen. Sen sijaan, että Jumala olisi johtanut sitä, ihminen ja hänen järjestelmänsä tulivat sisälle siihen, sokaisten sen pois.

90   Oi, tämä Morsian Puu tänään, se on karsittu. Jokainen oksa, joka ei tuota hedelmää on karsittu pois. Jeesus sanoi niin. Johannes 15. Mitä on tapahtunut nyt, me näemme, että ne on leikattu pois, karsittu pois.

91   Muistakaa, itse puun sydän on aivan puun keskellä. Hedelmä tulee aina kypsymään, viimeinen paikka puussa mikä kantaa hedelmää, on aivan sen latvassa, koska se on tuoreus, joka tulee sen elämän keskeltä, joka on siemenessä.

92   Se on Morsian Puu. Jeesus oli Ylkä. Hän oli Puu. He kaatoivat Hänet maahan. Hän oli se Elämän Puu, joka oli Eedenin Puutarhassa. He löivät Hänet maahan ja ripustivat Hänet Rooman puulle, tehdäkseen Hänestä pilaa. Mitä Hän teki? Jumala nosti Hänet kolmantena päivänä ylös kuolleista. Ja tänään se on Morsian Puu; se alkoi siellä alussa, kauan sitten Helluntaipäivänä.

93   Kuunnelkaa, te ihmiset, jotka kuulutte kirkkoon! Tuo Seurakunta ei koskaan alkanut Nikeassa, Roomassa. Se alkoi Jerusalemissa Helluntaipäivänä. Se oli Seurakunnan alku. Sitten mitä he tekivät? He vain jatkoivat organisoimista; ja Jumala jatkaa oksien pois leikkaamista. Sitten, kun he organisoivat Lutherin; Hän leikkasi oksat pois. Wesleyn; Hän leikkasi oksat pois. Helluntailaiset; Hän leikkasi oksat pois. Kunnes se on tullut…

94   Mutta Jumalalla tulee olemaan Morsian Puu! “Kaiken mitä syöjäsirkka söi ja mitä tuhoojasirkka söi, Minä tulen ennallistuttamaan”, sanoo Herra. Malakia 4 sanoo meille, että meidät tullaan tuomaan takaisin alkuperäiseen Uskoon sellaisena kuin se oli Helluntaipäivänä: “Isien Uskoon.” Me uskomme, että se on tuleva. Minä uskon, että sen aika on nyt. Oksat ovat kuihtuneet, ja, kuivuneet ja ne otetaan pois Puusta, niin että hedelmä voi tulla esiin aivan Puun latvassa. Oi!

95   Kaikki nämä valot ovat oikeita, mutta Seurakunta tänään on kaikki tuo valo plus, mitä se on vastaanottanut tänään. Se tulee päättämään elonkorjuun. Niin kuin me näemme, että tuo Puu itse… tai vehnän täytyy kypsyä Valon mukana, kasvaen sirkkalehdistä jyvään ja jyvästä edelleen kypsyä Valon mukana. Muiden aikakausien Valo ainoastaan todisti tästä aikakaudesta. Lutherin valo todisti Wesleyn valosta. Wesleyn valo todisti helluntailaisista. Se on sama valo; vain kypsynyt edelleen Valon mukana. Jos ihmiset vain voisivat nähdä sen!

96   Jokin aika sitten luin pienen artikkelin, kuinka Englannin kuningatar, (ei tämä kuningatar), vaan eräs toinen kuningatar, hän meni tutustumaan paperitehtaaseen, joka oli valmistanut niin hienoa paperia. Ja tehtaan johtaja näytti hänelle tehdasta, hän halusi nähdä kuinka tuota hienoa paperia valmistettiin. Hän vei häntä ympäri ja näytti hänelle kaikki suuret painot ja muut asiat. Ja noina päivinä he valmistivat paperia lumpuista. Me muistamme sen hyvin. Niinpä hän meni erääseen huoneeseen ja avasi oven, eikä siellä ollut mitään muuta, kuin kasa lumppuja. Tuo kuningatar, hämmästyneenä sanoi: “Mitä nämä likaiset lumput ovat?”

97   Tuo mies, yhtiön johtaja, sanoi: “Ne olivat vaatteita eilen. Katsokaahan, ne olivat tulleet likaisiksi. Mutta me emme heitä niitä pois, koska se on huomispäivän paperia.”

 Tuo kuningatar sanoi: “Tätä minä en ymmärrä.”

 Hän sanoi: “Tulette ymmärtämään sen huomenna.”

98   Niinpä, kun he ajoivat nämä lumput puristimen lävitse, tietyn puhdistusprosessin lävitse ja oli tiettyjä prosesseja, joiden lävitse niiden täytyi kulkea; kun se tuli ulos siitä, olivat ne kauniita paperiarkkeja. Tuo yhtiön johtaja ajatteli, että hänpä näyttäisi kuningattarelle jotakin, mitä hän ei ollut koskaan tiennyt. Hän pani hänen profiilinsa siihen, painoi sen tähän kauniiseen paperiin vesileimana. Kun tuo kuningatar vastaanotti sen, hän näki oman profiilinsa siinä mikä oli ollut likaisia lumppuja eilen, koska se oli käynyt tietyn prosessin lävitse.

99   Oi, jospa luterilaiset, wesleyläiset ja kaikki heistä, voisivat nähdä, että eilistä voidaan, käyttää vain, kun se käy prosessin lävitse! Kun Pyhä Henki paljastaa Valon, vanhurskauttamisesta, pyhittämiseen, Pyhän Hengen kasteeseen ja nyt Kristuksen Tulemuksen viime hetkeen: siihen on painettuna profiili, ei minkään kuningattaren, vaan Taivaan Kuninkaan, joka edustaa Itseänsä, kun seurakunta on tullut lähemmäksi vähemmistöön, ja palvelustehtävän täytyy olla samankaltainen palvelustehtävä, joka Hänellä oli.

100   Nuo, jotka kuolivat Lutherin aikakaudella, ikään kuin tämän pyramidin pohjalla; tämä ei nyt ole mitään pyramidi-opetusta, vaan vain esimerkiksi.

101   Tuo pyramidi on niin täydellinen, jos joku teistä on ollut siellä. Te voitte tuskin panna partakoneenterää kivien väliin. He eivät käyttäneet mitään muurauslaastia siihen, niin pitkälle kuin tiedämme. Tuo arkkitehtuuri oli niin suurta!

102   Ja, kun Jeesus palaa takaisin, on Hän löytävä Seurakunnan, joka on pesty, ilman tahraa tai ryppyä, ja se tulee olemaan tuo sama palvelustehtävä, joka Hänellä oli. Se on tuova takaisin Pääkiven.

103   Niin kuin käteni ja sen varjo tässä. Se on varjo, se vain tulee tummemmaksi sitä mukaan, kun käteni tulee lähemmäksi… Se on negatiivi täällä ja positiivi täällä. Ja positiivin lähestyessä negatiivia, se tulee tummemmaksi ja tummemmaksi ja tummemmaksi ja lopulta ne osuvat yhteen, negatiivi ja positiivi tulevat yhdeksi.

104   Se tarkoittaa sitä, kun Seurakunta, Morsiamena ja Kristus liittyvät yhteen, tuo sama Henki, joka oli Hänessä tulee olemaan Morsiamen yllä; kun tuo Seurakunta tulee vanhurskauttamisesta, pyhittämisestä, Pyhän Hengen kasteesta, viimeisiin päiviin ja hioo nyt Seurakuntaa Herran Tulemusta varten.

105   Oi, älä ole karkeana osana Siinä, helluntailaisveli. Loista Sanasta ja usko jokainen hitunenkin Siitä. Älä mene näihin ismeihin ja asioihin, joita me näemme olevan meneillään tänään. Älkää olko hämmästyneet siitä, koska Pääkivi [Huippukivi] tulee, huutaen: “Abba, Isä”, melko pian, “Jumalani, Jumalani!” Kyllä, uskon sen koko sydämestäni.

106   Näettekö sen? Tiedättekö mitä tarkoitan? Kyseessä on Kristus, joka nyt ottaa eiliset, luterilaisten, metodistien, presbyteerien ja niin edespäin lumput, ja panee ne prosessin lävitse. Minkä kaltaisen prosessin? Pyhän Hengen prosessin, mitä heillä oli plus; valmistaen sen kunnes Hän painaa oman kuvansa siihen, kun Seurakunta ja Kristus tulevat yhdeksi liitossa. Jumala, suokoon sen! Luotan siihen, että te näette sen. Jos ette näe sitä…

107   Se tuo mieleeni erään kertomuksen siltä ajalta, kun Walesin herätys oli meneillään. Jotkut suurmiehet tästä kansakunnasta ajattelivat, että he menisivät katsomaan tuota Walesin herätystä, nähdäkseen mitä siellä tapahtui. Ja, kun he menivät sinne katsomaan missä rakennuksessa sitä pidettiin… Kun he tulivat Walesiin, he kulkivat ympäri kysellen missä tuo rakennus oli. He näkivät iloisen pikku poliisin seisomassa kadunkulmassa, pieni tommy-hattunsa päässään, heiluttaen patukkaansa, ympäri ja ympäri sillä tavalla. Ja nämä miehet menivät hänen luokseen ja sanoivat: “Voisitko sanoa meille missä rakennuksessa Walesin herätystä pidetään?”

108   Hän sanoi: “Kyllä vaan, minä olen se! Minä olen se!” Miksi? Hän levitti iloa ja Valoa Walesin herätyksestä sisimmässään.

109   Niin tulisi helluntaiseurakunnan tänään sanoa, kysyttäessä: “Kuka on Jeesus Kristus?” “Sama eilen, tänään ja ikuisesti!” Hänen Evankeliumin Valonsa tulisi loistaa esiin tämän aikakauden Sanan kanssa, paljastaen Jeesuksen Kristuksen kansakunnalle, aivan niin kuin se oli silloin.

110   Hän oli niin täynnä Walesin herätystä, kunnes hän itse oli Walesin herätys.

111   Meidän tulisi olla niin täynnä Kristusta, että me heijastaisimme Häntä Hänen Sanansa voimassa, joka on jaettu meille tälle päivälle. Veljet, älkää vaipuko maailman asioihin, älkää tehkö sitä, näissä huolissa, jotka vievät teidät pois, vaan pysykää Evankeliumin kanssa. Tarkatkaa jokaista Sanaa! Älkää menkö takaisin siihen mitä, joku isä sanoi. Menkäämme nyt suoraan siihen, mitä Jeesus sanoi tapahtuvan tänä päivänä. Kyllä. Meidän oletetaan olevan tämän aikakauden Valo, joka julkituo Evankeliumin. Luther oli aikansa valo. Wesley oli aikansa valo. Helluntailaiset olivat aikansa valo. Mutta me olemme nyt kauempana tiellä, me olemme tulossa Morsiameen, uloskutsuttuun, Valittuun. Muistakaa, jos te olette, te olette aivan kuin tuo poliisi, hänellä oli se itsessänsä.

112   Muistakaa, tämä on seitsemäs seurakunta ajanjakso, Laodikean Seurakunta Ajanjakso. Ilmestyskirja 3:n mukaan he hylkäsivät Kristuksen. Laodikean Seurakunta Ajanjakso oli pahin kaikista Raamatussa mainituista seurakunta-ajanjaksoista. Se ajoi Hänet ulos, hylkäsi Hänet, pani Hänet ulkopuolelle.

113   Näittekö kuinka kuu pimeni eräänä yönä, ennen kuin paavi meni Roomasta Jerusalemiin? Jerusalem, vanhin seurakunta; kuu on esikuva seurakunnasta, aina heijastaen auringon valoa, auringon poissa ollessa, ja se pimeni. Minä piirsin sen tänne taululle kolme tai neljä vuotta sitten, näyttäen nuo seurakunnat, sadoissa ja tuhansissa kodeissa yli maan. Mikä se oli? Varjo. Ensikertaa paavi, joka tulee Paavalin nimessä ja niin edelleen, tuli tänne ja kävi noissa paikoissa; hänen täytyi siunata virta, mennäkseen sen yli ja niin edelleen. Miksi virta tarvitsee siunausta?

114   Mikä on vikana tässä seurakunta ajanjaksossa, jossa me elämme? Ettekö voi nähdä sitä? Jumala ilmoittaa sen taivaalla, ilmoittaa sen Sanassansa, ilmoittaa sen sanomalehdissä, ilmoittaen sen ihmisten keskellä? Ettekö voi avata silmiänne ja nähdä tätä hetkeä? Nämä ovat ne, jotka todistavat Totuudesta. Tämä on tämän hetken Valo.

115   Tarkatkaa nyt tätä suurta ekumeenista liikettä, joka siellä on menossa tähän neuvostoon, vain muodostaakseen kuvan pedolle, Ilmestyskirja 17, tarkalleen mitä sen sanottiin tekevän. Tuletteko te helluntailaiset pysymään vaiti ja menemään siihen? Pakottamisen hetki on tullut.

116   Nyt on aika nousta ja kunnostaa lamppunne ja loistaa Jeesuksen Kristuksen Evankeliumia ja voimaa.

117   Tiedän, ettei tämä ole suosittua, kun monet helluntailaisystävistäni istuvat yhdessä paavin kanssa ja muuta sellaista ja sanovat: “Oli hyvin hengellinen tunne.” Minusta, se on väärin. Se on vastoin Raamattua. Olkoon Jumalan Sana Totuus. Kyllä. Nyt on se aika. Me näemme nämä suuret liikehdinnät, jotka ovat menossa… Oi, se näyttää hyvältä luonnolliselle silmälle, varmasti.

118   Se mitä Kaifas paljasti noille papeille, näytti hyvältä tuona päivänä. Mutta, Jeesus oli se Valo, joka sai Sanan elämään, vaikka heidän neuvostonsa ja niin edelleen olivat sokaisseet heidän silmänsä Sille. Hän sanoi: “Jättäkää heidät rauhaan; kun sokea taluttaa sokeaa, tulevat he kaikki putoamaan kuoppaan.”

119   Me olemme takaisin tuossa ajassa uudestaan, veljet ja sisaret. Me olemme takaisin tuossa hetkessä uudestaan. Huomatkaa. Miksi? Samasta syystä.

120   Me näemme, että nämä suuret valot, joissa me olemme eläneet menneinä päivinä, olivat oikein, meillä ei ole mitään niitä vastaan. Mutta, tässä Laodikean seurakunta-ajanjaksossa, olkaa varovaisia, muistakaa, siinä on Kristus hylätty. Ja se on tarkalleen, mitä se on nyt.

121   Tämä suuri neuvosto on ollut vaikuttamassa, yhdistääkseen kaikki protestantit yhteen, tässä ekumeenisessa liikkeessä. Ja mitä se tekee? Se pimentää Sanan itsensä, ja Sana on Kristus. Kuinka he voivat tehdä sen? Kun siellä on kristillinen Tiede ja Yhdistetyt Veljet ja monet noista ihmisistä toisissa suurissa organisaatioissa, joista jotkut uskovat neitseellisen syntymän, jotkut eivät. Jotkut uskovat sitä ja jotkut tätä. Kuinka te voitte liittää itsenne yhteen epäuskon kanssa? “Kuinka voivat kaksi kulkea yhdessä elleivät ole sopineet?” Tulkaa ulos heidän joukostaan ja olkaa erotetut ja ottakaa Jumalan Pyhä Sana ja pysykää Sen rinnalla.

122   Jeesus Kristus on velvollinen julkituomaan Sanansa. Se, mitä me tarvitsemme tänään, on Malakia 4. Profeetta on nouseva Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä ja on tuottava tarkalleen, mitä Hän lupasi tehdä. Sitten, miehet sokeasti tulevat hylkäämään Sen ja menevät suoraan pimeyteen, niin kuin he ovat aina tehneet.

123   Tarkatkaa nyt, me näemme, että samasta syystä kuin hekin silloin, kirkot tänään hylkäävät Sanoman, ristiinnaulitsevat Sanan, ottavat Sanan pois. Jos te ette nyt kuulu siihen, te ette voi edes – teillä ei edes voi olla seurakuntaanne, teidän ovenne tullaan sulkemaan. Mitä te sitten teette? Oi, seiskää sen puolesta mikä on oikein! Muistakaa, on jälleen ristiinnaulitsemisen aika, melkein.

124   Väärät valot aiheuttivat suurimman ryöstön, mitä maailmassa on koskaan ollut, se tapahtui Englannissa äskettäin. Suurin ryöstö, mikä koskaan on tehty, tehtiin väärillä valoilla. Seitsemän miljoonan dollarin ryöstö tehtiin väärillä valoilla, joka hiljensi tuon junan vauhdin, eikä Scotland Yard voinut löytää noita miehiä. He veivät sen mukanaan, niin liukkaasti. Se tunnetaan suurimpana ryöstönä, mitä koskaan on tehty, luonnollisessa. Se oli maailman suurin ryöstö.

125   Ja suurin ryöstö, mitä koskaan on tehty Jeesuksen Kristuksen seurakunnassa, on tehty väärällä valolla, jonkun toisen aikakauden heijastuksella ja hylkäämällä se Valo, joka on ennustettu tätä aikakautta varten. Aamen. Väärä valo, eilispäivän heijastus! Älkää vaeltako eilispäivän heijastuksessa. Vaeltakaa Pojan lämmössä tänään. Älkää panko itseänne johonkin kirkkokunnalliseen varjoon, sanoen: “Ihmeiden päivät ovat ohitse.”

126   Jeesus sanoi: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: Minun Nimessäni he ajavat ulos perkeleitä, he puhuvat uusilla kielillä. Nämä merkit seuraavat heitä.”

127   He sanovat: “Se oli hyvä apostoleille; ei meille.” Se on heijastus.

128   Jeesus sanoi: “Nämä merkit seuraavat kaikkialle maailmaan niitä, jotka uskovat.” Kyllä vaan.

129   Mikä nyt on vikana? Heijastuksessa vaeltaminen on aiheuttanut suurimman ryöstön, se on ottanut Kristuksen pois seurakunnasta. Näettekö, kuinka voisi Kristus julkituoda itsensä tälle päivälle luvatussa Sanassa, jonkun kylmän eilispäivän uskontunnustuksen kautta? Se ei lämmitä Siementä. Ei, se on seurakunnan suurin ryöstö.

130   Lämmitä? Ja muistakaa, tuo kylmä uskontunnustuksen valo ei tule kypsyttämään tämän päivän Siementä. Se kieltää tuon Siemenen. Maan päällä on tiheä sumu. On aika Jumalan nousta ja sytyttää Valo jälleen, tekemään Hänen Sanansa eläväksi. Varmasti, tarvitaan Valo! Tuo kylmä uskontunnustus ei kypsytä Jyvää. Varmasti se ei tule sitä tekemään.

 Ja muistakaa, sivilisaatio on kulkenut auringon mukana.

131   Kuten sanoin teille alussa, minun täytyy tarkata vertauskuvia, millä tavalla luonto toimii. Minulla ei ole koulutusta siihen: en halua sitä. Haluan mielummin sen, mitä minulla on, kuin kaiken koulutuksen maailmassa. Minulla on Jeesus Kristus. Minä näen Hänen elävän Sanassansa kautta linjan, ja se on kaikki mitä minun tarvitsee tietää.

132   Ja, jos joku on syntynyt Jumalan Hengestä, tulee hän tutkimaan Kirjoitusta nähdäkseen onko se vastaus, tälle päivälle. Tämän päivän vastaus on Kristus. Kristus on Sana. Kun Sana tulee elämään, näyttää se Valon, joka on luvattu tätä päivää varten. Tässä pimeässä Laodikean Aikakaudessa on vain muutamia. “Kaikkia niitä, jotka Minä vastaanotan, Minä kuritan. Minä nuhtelen. Tehkää parannus”, sanoi Jeesus, “ja palatkaa takaisi.” Kääntykää Sanaan. Hän on Sana. Tulkaa Hänen tykönsä.

133   Tarkatkaa tätä Valoa. Se tuli idästä, mennen länteen ja me olemme Länsirannikolla. Sillä oli kolme vaihetta, eikö niin? Sillä oli kolme vaihetta. Se ylitti veden kolme kertaa. Paavalista. Välimeren yli, tullen Saksaan, ja Saksa valkeni Lutherin valosta! Se ylitti Englannin Kanaalin, tullen Englantiin, sitten Englannista se tuli Atlantin yli Yhdysvaltoihin. Ja se on löytänyt tiensä Lutherin Sanoman kautta, ja niin edelleen eteenpäin, kunnes viimeinen osa Siitä on täällä länsirannikolla.

134   Ja jyvä on ollut kypsymässä aina Lutherista alkaen, koko tämän ajan, ja sen tulisi nyt olla Evankeliumin täyteys, Jumalan Voiman kypsytettäväksi. Sen Valon, joka on näkynyt vanhurskauttamisen, pyhittämisen ja helluntailaisajan kautta, tulisi kypsyttää Morsian Puu Herran Jeesuksen Kristuksen Tulemusta varten; että Kristus voisi olla julkituotu Seurakunnassansa, niin kuin yksi Persoona, Hän ja Hänen Vaimonsa, Hän ja Hänen Morsiamensa. Aamen. Tämä on se hetki, jossa me elämme. Tämä on tämän päivän Valo. Vaeltakaa Siinä! “Olkaa pelastetut, kaikki maan ääret.”

135   Jeesus sanoi Matteus 24, että tämän päivän seurakunnan heijastus olisi hyvin pettävä. Hän sanoi: “Se pettäisi jopa valitutkin, jos se olisi mahdollista.” Näettehän, Luther ei voinut pettää metodisteja. Metodistit eivät voineet pettää helluntailaisia. Niin se on, näettehän, mutta miten on Morsiamen kanssa? Se on se mikä sokaisee helluntailaisten silmät. Kyllä. Näettehän, te menitte takaisin uskontunnustukseenne, muodollisuuteenne, te organisoitte ja teillä on joukko miehiä sanomassa teille mitä tehdä.

136   Raamattu lupaa nämä asiat. Me tarvitsemme miehiä ja naisia, jotka ovat täytetyt Jumalan Hengellä.

137   Jos te sanotte, että teillä on Jumalan Henki itsessänne, ja Jumala antaa jonkun tietyn lupauksen Täällä, niin kuinka voisi tuo Pyhä Henki vahvistaa Sitä, sanoen: “Se on voinut olla oikein jonakin muuna aikana, mutta me emme usko sitä sillä tavalla”? Se ei ole Pyhä Henki.

138   Kun mies on täytetty Pyhällä Hengellä, hän ja Sana ovat yksi. Tietenkin, niin se on. Sen tuottaa liitto, liitto Jumalan ja ihmisen välillä.

139   Kuinka voi nainen, joka tulee olemaan miehen vaimo, olla vastakkainen, tehden asioita, joita mies ei halua hänen tekevän? Kuinka me voisimme flirttailla maailman kanssa, kirkkokuntien ja organisaatioiden kanssa ja hylätä tämän hetken Valo? Kuinka niin voidaan tehdä, veli ja sisar? Jumalallisella rakkaudella ja kunnioituksella jokaista teitä kohtaan, kuinka me voimme hyväksyä nämä asiat? Kuinka me voimme kuulla Sitä? Se heittää sen suoraan takaisin syliimme uudestaan.

140   Älkää tuomitko luterilaisia, koska he tuomitsivat katoliset. Älkää tuomitko Wesleytä, koska hän tuomitsi luterilaisuuden. Näettehän, se on sillä tavalla, kun te tuomitsette sen Asian, joka tapahtuu tänään ja käännytte pois Siitä; kun te näette kirkkojenne menevän tähän suureen ekumeeniseen liikkeeseen ja niin edelleen, sillä tavalla, joka johtaa teidät kaikki pedon merkkiin, ja teillä on se. Monet sydämeltään rehelliset ihmiset kävelevät suoraan sisälle siihen.

 Te sanotte: “He ovat hyviä ihmisiä, pyhiä ihmisiä.”

141   Niin olivat nuo papitkin. Jos minun täytyisi verrata heitä Jeesuksen Kristuksen pyhyyteen, tai Hengen hedelmiin, monet teistä olette kuulleet siitä… Ei nyt mitään sitä vastaan. Minä uskon jokaisen sanan siitä.

142   Monet sanovat: “Oi, minä puhuin kielillä. Minulla on Se.” Se ei ole Se. Ei. Monet heistä sanovat: “Hengen hedelmä, se on Se.” Onko?

143   Pankaamme Jeesus koetukselle hetkeksi. Olettakaamme, että minä olisin pappi ja te tulisitte minun tyköni ja minä sanoisin: “Tämä nuori Mies, joka on tullut kaupunkiin, jota kutsutaan Nasaretin Jeesukseksi. Älkää te kuunnelko Häntä. Me uskomme Hengen hedelmään. Katsokaa nyt ystävällistä vanhaa pappianne täällä. Hän ja hänen isoisänsä, iso-isoisänsä, he kaikki olivat pappeja. Hän uhrasi koko nuoren elämänsä. Hän pysyi siellä seminaarissa koko nuoren ikänsä. Hän oli tarkkaavainen, hän uskoi, hän teki kaiken, mitä he koskaan hänelle opettivat. Hän tuntee Kirjoituksen A:sta Ö:hön. Hän jopa kirjoittaa itse Sitä. Hän kirjoittaa itse Kirjoituksia, kirjanoppineet, kirjurit tekevät niin. Ja täällä hän on, suuri mies! Te tiedätte, että hän on.”

144   “Mitä tapahtui, kun äitinne oli synnyttämässä teitä? Kuka seisoi vuoteenne vieressä? Tuo ystävällinen vanha pappi. Kun äiti ja isä olivat eroamassa, niin kuka pani kätensä heidän kummankin ympärille ja johti heidät takaisin Jumalan tykö? Tuo ystävällinen vanha pappi.” Niin.

145   “Ja tässä on Jehovan vaatima uhrikaritsa synnin edestä. Liikemiehet asuvat kaupungissa ja ovat tavarain myyjiä ja niin edelleen ja tuottavat jotakin mitä tulevat myymään. He eivät kasvata karitsoja. Ja mitä tämä pappi teki? Valmisti sinne pienen kojun, josta myydä karitsoja, niin että tämä liikemies voi mennä ja puhdistaa sielunsa Jehovan kanssa.”

146   “Mitä teki tämä Mies, Jeesus Nasaretilainen? Mistä kirkosta Hän tulee? Mihin kirkkokuntaan Hän kuuluu? Mikä jäsenkortti Hänellä on? Me tulemme potkaisemaan Hänet ulos. Me emme halua olla missään tekemisissä Hänen kanssaan, koska Hän tuomitsee meidät kaikki. Mitä Hän teki? Hän menee sinne, missä ihmiset yrittävät pelastaa sielujaan, kirkkoon”, niin kuin me sitä tänä päivänä kutsumme, te hengellismieliset. “Hän potkaisee pöydän nurin, heittää vaihtorahan ulos; ottaa köysiä, punoo ne yhteen ja ajaa heidät ulos; ja kutsuu tuota teidän vanhaa jumalista pappianne, ‘perkeleen pojaksi’, tuota ystävällistä vanhaa miestä, joka lainasi teille rahaa, kun olitte vaikeuksissa.”

147   “Kuka on seisova rinnallanne ja hautaava teidät, kun kuolette? Tuo ystävällinen vanha pappi. Hänellä on Hengen hedelmät. Mutta onko tällä Jeesuksella Nasaretista Hengen hedelmät?”

148   Te ette voi arvostella sitä kielilläpuhumisen mukaan, ettekä te voi arvostella sitä Hengen hedelmän mukaan. Vaan se on Jumalan Sanan julkituleminen, tuotuna Valoon. Valo on se, joka tekee sen.

Mies, joka vaeltaa Valossa! Jeesus Kristus ei perustanut kielilläpuhumiseen, vaikka Hän teki sen. Hän ei ollut Hengen hedelmä, vaikka Hänellä olikin. Sen mukaan te ette voisi arvostella sitä. Vaan Hän uskoi ja vahvisti Sen, ja Jumala eli jokaisen tuon päivän lupauksen Sanan Hänen kauttaan. Se on hetken Valo. Se on tuo todiste.

149   Kun joku sanoo minulle, että se Pyhä Henki, joka heihin lankeaa, kieltää, ettei Jumalan Sana ole niin, on jokin vialla sen kanssa. Jokin on vialla seminaariemme ja niin edelleen kanssa, kun he opettavat miehille kaikkea tätä aivopestyä teologiaa ja tämän päivän asioita. Nuo miehet ovat tehneet samoin Jumalan Sanaa vastaan ja ovat johtaneet heidät suoraan tuohon ekumeeniseen teurastukseen siellä, tietenkin, sehän on väärin.

150   Minä puhun sen Herran Nimessä! Katsokaa ja nähkää, josko se on totta, tämä Valo, tämän hetken Valo!

151   Nuo kylmät uskontunnustukset eivät voi koskaan tuoda elonkorjuuta. Meillä täytyy olla Seurakunta, joka on pesty Karitsan Veressä ja on tullut yhdeksi Sanan kanssa, ollakseen Seurakunta.

152   Tämän päivän seurakunta-heijastukset, sanoi Jeesus, ovat hyvin pettäviä, “pettäen jopa Valitutkin, jos se olisi mahdollista.” Ne ovat vain Valitut! “Mutta niin kuin oli Nooan päivinä, kun kahdeksan sielua pelastui, niin on oleva Ihmisen Pojan Tulemuksessa.” Hyvin, hyvin, harvat tulevat pelastumaan tuona aikana.

153   Mitä se tekee? Se johtaa suoraan teurastukseen. Me näemme sen tässä nykyisessä pimeydessä, jossa me elämme. Lopetan sanomalla tämän. Tässä nykyisessä pimeydessä, jossa me elämme, näissä päivissä joissa me nyt elämme, kun Valo on sammutettu taivaissa ja se on sammutettu täällä heidän keskuudessaan; se on näytetty meille; se on osoitettu Raamatulla, Seitsemällä Sinetillä, mitä on tapahtumassa. Ja täällä Jumala ilmoittaa sen taivaalla, tulee alas ja ilmoittaa sen maan päällä. Ja nämä kirkot kävelevät suoraan siihen!

154   Kuka on pelastava tuon pienen Sanan pitävän Morsiamen silloin? Mitä Hänelle tulee tapahtumaan, kun Hänet on ajettu ulos kylmään yksinään? Hänellä ei tule olemaan kylmä, vahvistettu Sana, joka on luvattu tälle päivälle. Oi, kyllä. Se on kuin…

155   Tiedän, että se saa ihmiset ymmälle, kun he näkevät seurakunnan vain sanovan: “Mutta, sehän on aivan melkein sama asia.” Jeesus sanoi, että se tulisi olemaan sillä tavalla. Se olisi niin paljon sama asia, kunnes “se pettäisi jopa Valitutkin, jos se olisi mahdollista.” Oi, kyllä. Kyllä vaan.

156   Muistuttaa minua eräästä miehestä Floridassa äskettäin. Hän oli puhumassa, ja sanoi, että hänellä oli Chevrolet auto, johon tuli vikaa Floridassa, ja hän vei sen autoverstaalle. Ja tämä mekaanikko siellä työskenteli sen kanssa, ja saatuaan kaiken yhteen, hän ei voinut saada sitä käynnistymään. Hän, tämä mekaanikko oli hermostunut, juoksi kaikkialla ympäri rakennusta, poimien käteensä sitä ja tätä.

157   Ja tuo mies seisoi siellä ja hän sanoi: “Minä odotan autoani. Olen myöhässä. Etkö voi saada sitä kuntoon?”

158   Hän sanoi: “Teen kaiken mitä voin tehdä”, todella hermostuneena ja niin edelleen, ja tämä mies käveli edes takaisin siellä.

159   Kohta sinne käveli hyvin pukeutunut herrasmies ja katseli jonkun hetken hänen touhuaan ja hän sanoi tuolle mekaanikolle, sen jälkeen, kun oli antanut hänen jonkin aikaa raapia päätään, hän sanoi: “Miksi et vain yhdistäisi tätä? Sinä et saa mitään virtaa.”

160   Niin hän sanoi: “En koskaan edes ajatellut sitä.” Niinpä hän vain yhdisti tuon pikku jutun, mikä se sitten olikin siellä, hän sai virran tulemaan ja auto käynnistyi.

161   Hän kääntyi ympäri ja kysyi: “Kuka sinä olet?” Tiedättekö kuka hän oli? General Motorsin yli-insinööri. Hän oli tehnyt ja suunnitellut sen.

162   Tässä hetkessä veli, kun me ihmettelemme, mikä on vikana herätyksellämme, missä on vika? Meillä on kaikki materiaali, meillä on mekaniikka, mutta missä on Dynamiikka? Se on mitä me tarvitsemme, tuoda Jeesus Kristus näyttämölle. Missä on vika? Sanon teille, että täällä on Eräs tänään, halleluja, jota kutsutaan Pyhäksi Hengeksi, joka voi koskettaa Dynamiikkaa. Hän on tämän mekaniikan Dynamiikka.

163   Me helluntailaiset tänään olemme yksi kansakunnan suurimmista kirkoista, tuhansia kertaa tuhansia lisääntyy, joka vuosi, mutta missä on Pyhä Henki? Me olemme vastaanottaneet sen puhumalla kielillä ja olemme nähneet kuinka se on toiminut. Metodistit vastaanottivat sen huutamalla. Luther vastaanotti sen uskosta ja niin edelleen sillä tavalla. Mutta se ei ole Se.

164   Se on Sana! Se on Sana, Valo, joka sytyttää mekaniikan, ja ne tulevat Dynamiikaksi. Ne ovat Dynamiikka, kun Dynamiikka tulee mekaniikkaan, Se käynnistää tuon asian liikkeelle. Oikein. Ottakaa Sana. Jos siellä on yksikin pieni asia, joka puuttuu Siitä, se ei käynnisty. Laskekaa syrjään jokainen paino, jokainen ismi, jokainen uskontunnustus, niin että Dynamiikka, Pyhä Henki voi virrata Sanan lävitse ja vahvistaa sen Sanan, joka on luvattu tätä päivää varten: silloin suuri Jumalan Seurakunta on nouseva jaloilleen kuin suihkukone ja lähtee taivaalle kohtaamaan Mestariaan. Täsmälleen oikein. Kunnes sen teemme, se ei toimi. Siitä on kysymys. Kyllä. Kuka haluaa tehdä sen. Kuka tulee pitämään sen tänä päivänä, jota me ajattelemme? Muista, muista, veli.

165   Se muistuttaa minua nyt eräästä pikku kertomuksesta. En mennäkseni takaisin kertomuksiin, mutta eräs ystäväni oli seisomassa Carlsbadissa, Uudessa Meksikossa, kun me olimme siellä pitämässä kokousta. Ja siellä joukko ihmisiä meni käymään tuossa maanalaisessa luolassa.

166   Oi, en ole koskaan pitänyt sellaisesta asiasta, menemisestä sinne mailin syvyyteen maan alle. Minä tyydyn olemaan täällä ylhäällä maan päällä. Niinpä he menivät sinne alas. Minä haluan mennä korkeammalle, en alemmaksi. Niinpä minä…

167   He ottivat tämän miehen mukaansa ja menivät sinne alas. Tämän miehen ystävä ja hänen pikku tyttönsä ja pikku poikansa menivät alas heidän kanssaan. Ja he menivät sinne aivan pohjalle, arvelen, että se on satoja ja satoja ja satoja jalkoja maan pinnan alapuolella, minne he menivät. Ja tuo mies siellä sähkökatkaisijan vieressä, äkkiä hän käänsi virran pois katkaisijasta. Ja se oli niin mustaa ja pimeää, että ette voineet nähdä kätenne liikkumista kasvojenne edessä. Tuo pikku tyttö, hän oli todella peloissansa. Hän alkoi kirkua koko äänensä voimalla: “Oi, on pimeää! On pimeää! On pimeää”, kirkuen hysteerisesti.

168   Hänen pikku veljensä sattui seisomaan tuon miehen vieressä. Hän huusi pimeässä, hän sanoi: “Älä pelkää pikku sisko, täällä, on mies, joka voi sytyttää valon.”

169   Halleluja! Mitä tämä pieni Seurakunta tulee tekemään? Älkää olko huolissanne. Täällä on tänään Mies, joka voi sytyttää Valon, se on Herra Jeesus Kristus. Oi, kyllä. Herra Jeesus Kristus!

170   Muistakaa, nuo viisaat miehet Jeesuksen syntymän päivinä. Jerusalemin heijastus ei sokaissut heitä, kun he saapuivat sinne kyselemään Häntä. Heidän teologiansa ei kyennyt selittämään sitä. Mutta he kääntyivät syrjään ja seurasivat sitä Iankaikkisen Elämän Valon tykö.

171   Te liikemiehet tänään, älkää katselko näiden organisaatioiden heijastusta, vaan pitäkää kiinni Sanasta. Se johtaa teidät Valon tykö. Älä pelkää, pikku sisko, täällä on Mies, joka voi sytyttää Valot. Täällä on Kristus, joka voi saada Sanansa elämään, aivan samoin niin kuin Hän oli silloin, vahvistamaan itsensä, että Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Uskotteko te sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

 Nouskaamme seisomaan.

172   Minulla on viisitoista minuuttia aikaa, ennen kuin menen seuraavaan kokoukseen. Haluaisitteko kohottaa kätenne ja sanoa: “Jumala, sytytä Valo minun ylleni tänä aamuna. Minä uskon Sanan. Minä uskon mekaniikan. Pane Dynamiikka minuun, Herra?” Kohottakaa kätenne ja huutakaa Hänelle: “Herra, sytytä Valot!” Täällä on Mies, joka voi sytyttää Valot. Me olemme kuolleita, kommunismissa, ja olemme kaiken kaltaisten organisaatioiden tuhosirkkojen syömiä, mutta täällä on Mies, joka voi sytyttää Valot. Tuo Mies on Pyhä Henki. Hän itse. Jeesus Kristus julkituotuna Hengessä!

173   Herra Jeesus, kosketa jokaista näistä käsistä; eikä vain käsiä, vaan kulje käsivartta pitkin alas sydämeen ja sytytä Evankeliumin Valo. Jeesuksen Nimessä!