64-0122 KATSOA JEESUKSEEN
(Looking Unto Jesus)
Phoenix, Arizona, USA, 22.1.1964

¹       …Jumalan Raamatusta. Tietäen sen, että jos minun sanani pettävät, Hänen eivät. Niinpä haluan lukea erään Kirjoituksen Jesajan kirjasta. Minulla on kirjoitettuna tänne joitakin raamatunpaikkoja ja muutamia kommentteja, joita haluan tehdä, niin nopeasti kuin mahdollista, ja sitten jälleen tänä iltana mennä suoraan sairaiden puolesta rukoilemiseen.

²       Haluan käyttää hyväksi tilaisuutta, sillä aikaa kun etsimme Jesajan 45. luvun. Haluan käyttää hyväkseni tilaisuutta kiittääkseni kaikkia niitä saarnaajia, jotka ovat olleet yhteistyössä näissä kokouksissa.

³       Veli Shores, oikein hyvä ystäväni, hän edustaa tämän kaupungin Assemblies of Godia. Veli Outlaw, toinen kallis ystäväni, on Jeesus Nimen kirkosta. Veli Fuller Itsenäisten kirkosta, toinen kallis ystäväni. Eikä vain nämä kolme miestä, jotka edustavat kolmea pääryhmää, vaan muutkin saarnaajat, joiden seurakunnissa olen saarnannut aikaisemmin toisten kampanjoiden yhteydessä. He kaikki ovat olleet yhteistyössä ja tulleet yhteen ja tuoneet seurakuntansa mukaan. Luotan todella, veljeni, siihen, että monet seurakuntienne jäsenistä, jotka olivat sairaita ja tarpeessa, ovat saaneet avun tänä aikana. Ja olen todella yrittänyt tehdä kaiken, minkä tiedän, ja olen varma, että Pyhä Henki on vahvistava sen, mitä on sanottu ja tehty.

⁴       Niinpä, Herra siunatkoon teitä nyt kun katsomme Raamattuun. Jesaja alkaen 22. jakeesta.

Katsokaa minuun ja pelastukaa, kaikki maan ääret, sillä minä olen Jumala, eikä ole ketään muuta.

Minä olen vannonut itseni kautta, sana on lähtenyt suustani vanhurskaudessa, ja se ei ole palaava: että jokainen polvi on notkistuva edessäni, jokainen kieli on vannova.

⁵       Olen tietoinen, ettei siinä ollut kovinkaan paljoa Kirjoitusten lukua, mutta se riittää, koska Se on iankaikkista. Se on Jumalan Sana. Ja jos kutsuisin tätä tekstiä nyt, noin kahden- tai kolmenkymmenen minuutin ajaksi, nimellä, niin haluaisin sanoa, haluan sanoa: Katsoa Jeesukseen.

⁶       Vuosikausia on ollut kutsuna: “Katsokaa Minuun, te maan ääret.” Haluaisin jotenkin kääntää sitä hieman ja sanoa: “Katsokaa erityisesti Minuun jokaisen maailman järjestelmän lopussa”, koska Hän aina tekee itsensä tunnetuksi niin todellisena maailman järjestelmän lopussa, kun se on tulossa päätökseensä. “Katsokaa Minuun, kaikki te maailman ääret”, voisin sanoa. Kirjoitus sanoo: “Ääret, maan ääret”, “ääret” on monikossa, “maan ääret”.

⁷       Monet sanovat: “Me olemme kuulleet tätä useiden vuosien ajan: ‘Katsokaa Minuun. Katsokaa Minuun.”’ No niin, se on totta. Mutta kysymys on siitä, että mitä te näette, kun te katsotte? Teitä on pyydetty tekemään sitä pitkän aikaa: “Katsokaa Minuun.”

⁸       Te kuulette ihmisten sanovan: “Katso.” Jos he mainitsevat tuon sanan “katso”, se merkitsee: “kiinnitä huomiosi, katso ylös tai katso johonkin ja katso ympärillesi.”

⁹       Ja nyt Jumala sanoo tässä: “Katsokaa Minuun. Minä olen Jumala, eikä ole muuta.”

¹⁰   Ja ihmettelen, että siinä ajassa, jossa me nyt elämme, mihin me voisimme katsoa, joka olisi vankempi kuin Jumala? Ja Jumala on Sana, joten katsokaa Jumalan Sanaan tänään saadaksenne vastauksen. Raamatulla on vastaus tälle päivälle. Sillä oli vastaus toisille päiville. Sillä on ollut se ikuisesti, koska Se on Kristus sama eilen, tänään ja ainiaan.

¹¹   Raamatulla on vastaus, koska Raamattu on Jeesus Kristus paljastettuna ja se on ollut paljastettuna maailman perustamisesta lähtien. Hänet on paljastettu profeettojen muodossa. Hänet on paljastettu kuninkaiden muodossa. Hänet on paljastettu lainantajien muodossa, koska sellainen Hän on: Kuningas, Profeetta, Lainantaja ja Jumalaa.

Nyt Hän sanoi: “Katsokaa Minuun.”

¹²   Ja te sanotte: “Me olemme tehneet niin.” Riippuu siitä, mihin te olette katsoneet. Ratkaisevaa on se, mitä ja minne te katsotte halutessanne nähdä Hänet. Mitä te katsotte? Missä tarkoituksessa te katsotte Häneen? Se mitä te löydätte, riippuu vain siitä, mitä te etsitte.

¹³   Yleensä ihmiset tulevat kokoukseen, uskonnolliseen kokoontumiseen, ja monet heistä menevät löytääkseen suuren väkijoukon, jossa istua. Jotkut… Oi, vihaan sanoa sitä, mutta se on totta. Jotkut menevät kirkkoon vain näytelläkseen yllään olevia vaatteita. Jotkut menevät johonkin seurakuntaan, koska he sanovat: “Tämä on suurin seurakunta kaupungissa”, tai: “Sillä on paras nimi. Määrätyn luokan ihmiset käyvät tässä seurakunnassa”, ja silloin se on väärin. Näettekö? Te ette katso siihen oikeaan asiaan, minkä takia seurakunta on perustettu.

Jumala sanoi: “Katsokaa Minuun.”

¹⁴   Monet ihmiset menevät kokouksiin vain tullakseen nähdyiksi. Ja joskus ihmiset käyvät kokouksissa… On paha sanoa näin, ja me voisimme viipyä siinä pitkäänkin, mutta he menevät kokoukseen ja ovat mielessään valmiiksi asennoituneina ennen sinne menoaan. Jos joitakin määrättyjä asioita sanotaan, tai jotakin, mikä on heidän ajatuksiaan vastaan, he nousevat kohta ylös ja kävelevät ulos. He vain eivät yksinkertaisesti kestä sitä, koska heillä on oma ajatuksensa siitä, mitä sen täytyy olla.

¹⁵   Juuri siitä syystä Jeesusta ei ymmärretty, kun Hän tuli maan päälle. Jos he vain olisivat katsoneet Jumalan Sanaa, tuon päivän perinteensä sijasta, he olisivat tunteneet, että Hän oli Jumalan Poika. Koska Raamattu selvästi ilmoitti Hänen koko tulemuksensa, ja Hän tuli Sanan paljastuksen täydessä.

¹⁶   Ja kukin sukupolvi paljastaa Hänet täydessä ilmestyksessä siinä Sanassa, joka on annettu tuolle ajalle.

¹⁷   Tämän sukupolven täytyy paljastaa Jeesus Kristus. Sen ilmestyksen Hänestä, joka on luvattu Sanassa, täytyy olla paljastettu tälle sukupolvelle. Jos kirkot eivät vastaanota Sitä, niin joku on nouseva esiin ja tekevä Sen.

¹⁸   Koska  Johannes sanoi: “Jumala on kykenevä näistä kivistä herättämään lapsia Abrahamille. Älkää ajatelko sisimmässänne: ‘Meillä on isänämme Abraham’, sillä Jumala on kykenevä näistä kivistä herättämään lapsia Abrahamille.”

¹⁹   “Sillä sen, minkä Jumala on sanonut, Jumala on täysin kykenevä toteuttamaan, sen minkä Hän on luvannut tehdä. Meidän isämme Abraham käsitti sen ja vastoin toivoa hän uskoi toivossa eikä horjunut Jumalan lupauksesta epäuskon kautta, vaan oli vahva ja antoi ylistyksen Jumalalle, koska Jumala oli antanut tuon lupauksen hänelle.”

²⁰   Hän on antanut lupauksen meille tätä päivää varten. Hän on antanut meille lupauksen. Ja meidän tämän päivän lupauksemme on aivan yhtä varmasti oleva paljastettu, niin kuin se paljastettiin Abrahamille, sillä me olemme Abrahamin lapsia: “Me olemme kuolleita Kristuksessa, me olemme Abrahamin Siementä ja perillisiä Hänen kanssaan lupauksen mukaan.”

²¹   Niin monet ihmiset, jotka ovat muodostaneet omat mielipiteensä, tulevat ja istuvat Täyden Evankeliumin kokouksessa, tai missä tahansa toisessa kokouksessa, ja vain odottavat muutamia hetkiä, kunnes jotakin on sanottu, josta he eivät ole samaa mieltä, ja sitten vain ylös ja ulos. He yksinkertaisesti eivät halua jäädä kuulemaan yhtään enempää.. Heillä on… He eivät halua jäädä, jotta voisivat nähdä, onko siinä mitään, ja mikä on Totuus asiasta.

²²   Nyt me sanomme: “Onko se henki? Mistä se on tullut?” Se on aina ollut. Se tuli l. Mooseksen kirjasta. Se on tullut kautta Kirjoitusten. Monasti…

²³   Kun Paavali oli kerran puhumassa eräälle ihmisryhmälle, niin he kuuntelivat häntä tarkoin niin kauan kuin hän pysyi laissa. Mutta kun hän alkoi kertoa heille ilmestyksestä, Taivaallisesta näystä, niin se nopeasti muutti tuon seurakunnan, he nousivat ja alkoivat huutaa. Jos he vain olisivat kuunnelleet, mitä tuo mies sanoi, hän oli paljastamassa Jumalan Totuutta, Sanan mukaisesti.

²⁴   Jokin aika sitten, eräässä suuressa kaupungissa täällä Yhdysvalloissa, minut oli kutsuttu pitämään herätystä. Vain hyvin harvat ihmiset siellä tulivat kokouksiin. Ehkä kaikissa noissa herätyskokouksissa ei ollut sen enempää ihmisiä kuin on juuri nyt tässä rakennuksessa tänä iltana. Ja minä ajattelin, että tarjoaisin aamiaisen, ilmaisen aamiaisen. Ja otin minulle kerätyn rakkausuhrin järjestääkseni ilmaisen aamiaisen joillekin ekumeenisille uskoville siellä kaupungissa ja pyysin heitä tulemaan. Halusin puhua heidän kanssaan ja kertoa heille että siellä oloni tarkoitus oli auttaa tuota kaupunkia, auttaa sairaita, auttaa heitä, jokaista seurakuntaa.

²⁵   No niin, tuona aamuna, kun tohtori Lee Vayle, joka oli puhujani tuossa kampanjassa, oli esitellyt minut kuulijakunnalle aamiaisen jälkeen, ja minä otin tämän tekstin: “En ollut tottelematon Taivaalliselle näylle”, niin sillä hetkellä panin merkille, kuinka eräs saarnaaja katsoi kelloaan, nyökkäsi päätään eräälle toiselle miehelle, nousi ylös ja meni ulos. Ennen kuin olin sanonut kuutta tai kahdeksaa sanaa, melkein kolmasosa tuosta saarnaajaryhmästä oli kävellyt ulos. Ennen kuin olin puhunut viittä minuuttia, vain siitä mistä Paavali puhui sanoessaan kuinka Hän “ei ollut tottelematon taivaalliselle näylle”, koska Jumala oli kutsunut hänet tähän työhön, he huomasivat juuri silloin, mihin minä aioin perustaa ajatukseni. Ryhmästä ei ollut enempää kuin kolmasosa jäljellä. Se ei nyt osoita edes kristillistä huomaavaisuutta mieheltä, joka mainitsee Jeesuksen Kristuksen Nimen.

²⁶   Sanon tämän kunnioituksella, mutta haluan painaa sen mieleenne. Sain osakseni enemmän ymmärrystä ja parempaa yhteyttä joukolta afrikkalaisia noitatohtoreita kuin tuolta saarnaajaryhmältä tuona aamuna. He antoivat enemmän huomiota Jumalan Sanalle ja kysyivät kysymyksiä, niin että saatoin jakaa heille toivon, joka lepäsi sisimmässäni, toivon Iankaikkisesta Elämästä.

²⁷   Näillä saarnaajilla ei ollut lainkaan aikaa Sille. Vain nopeasti, niin nopeasti kuin te vain saatte jotakin sanotuksi, he menevät ulos. Ja niinpä, niin se vaan on. Heillä on omat mielipiteensä, he viipyvät vain määrätyn ajan, ja siinä on kaikki, mitä he tahtovat tietää. Jos yksikin sana on vastoin mitä tahansa vähäpätöistä asiaa, johon he uskovat, he eivät voi viipyä ja kuunnelle sitä loppuun. Siitä syystä he eivät voineet uskoa Jeesukseen Kristukseen Hänen ensimmäisen tulonsa aikana. Siitä syystä he tulevat kadottamaan Hänet Toisen tulon yhteydessä.

²⁸   He kadottavat Hänet joka kerta. He ovat aina tehneet niin. Kun Hän paljasti itsensä Mooseksessa, paljasti itsensä Nooassa, paljasti itsensä Eliassa, kaikissa profeetoissa, he kadottivat sen joka kerta. Jeesus sanoi: “Keitä profeettoja teidän isänne eivät olisi panneet tänne näihin hautoihin, joita te nyt koristelette?” Se on totta. Se on aina ollut totta, se on totta vielä tänä päivänä.

²⁹   Ja kuitenkin, kaiken tämän keskellä, meitä on käsketty katsomaan. “Katsokaa Häneen, kaikki maailman ääret.”

³⁰   Joskus ihmiset tulevat sisään ja arvostelevat teitä sen mukaan, millaiset vaatteet teillä on päällänne. Jos te ette käytä papillisia vaatteita, niin se ei kelpaa, he eivät halua olla missään tekemisissä kanssanne. Joskus he tahtovat katsoa voidakseen nähdä, millainen koulutus teillä on, lausutteko te sananne oikein, seisotteko te oikeassa asennossa ja kuinka te käytätte substantiivejanne ja pronominejanne.

³¹   Rehellisesti sanoen, minä en tiedä, mikä on substantiivi tai pronomini. En osaisi kertoa sitä teille. Niinpä se on kykyjeni ulkopuolella, en yksinkertaisesti tiedä. En osaa erottaa substantiivia pronominista. Osasin tehdä sen koulussa, mutta olen jo kauan aikaa sitten unohtanut sen.

³²   Minä vain tunnen yhden asian, ja se on Jeesus Kristus Hänen ylösnousemuksensa voimassa. Siinä on kaikki se, mistä minä osaan puhua. Nämä adjektiivit ja pronominit, niistä en tiedä mitään. Ja mielestäni siksi me kaikki tulemme yhteen tämän kaltaisiin kokouksiin, jotta voisimme tuntea Hänet, emme tunteaksemme substantiiveja ja pronomineja, vaan tunteak­semme Hänet, Jeesuksen Kristuksen Hänen ylösnousemuksensa voimassa.

³³   Nyt jotkut ihmiset, kun he katsovat Jeesukseen, he katsovat ja näkevät Hänet, katsovat ja katsovat Häntä ja sitten, kun he näkevät Hänet, he näkevät Hänessä vain seurakunnan perustajan tai jonkun seurakuntaorganisaattorin tai ehkä jonkun seurakunnan uskontunnustuksen. Sellaista monet ihmiset odottavat näkevänsä katsoessaan Jeesukseen. Hän on vain jokin uusi uskontunnustus, joka lisättiin vanhaan oppiin. Nyt monet ihmiset katsovat ja näkevät Hänet sen kaltaisena.

³⁴   Jotkut katsovat ja näkevät Hänet jonakin jumaluustaruna, joulupukkina. Tai jotkut heistä katsovat Häneen jonakin historiallisena tekona, jonka Jumala teki monia vuosia sitten. Jotkut heistä katsovat Häneen yhä pienenä lapsena seimessä.

³⁵   Mutta kysymys on siitä, mitä te näette, kun te katsotte Häntä? Näettekö te kolminaisuuden toisen persoonan vai näettekö te kolminaisuuden, kolme yhdessä? Te olette näkevä Hänet, jos te vain katsotte Häntä Sanan lävitse. Se on ainoa tapa, miten te tulette tietämään Sen, koska Hän on Sana. Se on paljastava itsensä. Riippuu siitä, mitä te odotatte näkevänne.

³⁶   Jos te katsotte Häneen väitelläksenne, silloin te katsotte väärin. Hän ei väitellyt. Hänen ei ollut soveliasta väitellä.

³⁷   Muistakaa, te näette Hänet, kun te katsotte Häntä Hänen Sanansa lävitse ja tunnistatte Hänet. Te ette nyt voi nähdä Häntä, ellei silmiänne ole avattu tosiasialle. Kaksi miestä voi katsoa samaa Kirjoitusta ja olla siitä erimieltä. Jommankumman on oltava oikeassa ja toisen väärässä.

³⁸   Joskus ympärillämme tapahtuu asioita, joita me emme voi ymmärtää. Toiset sanovat näkevänsä asioita, toiset eivät näe siinä mitään.

³⁹   Katsokaa sitä siellä Dootanin luona tuona päivänä, kun Elia oli syyrialaisen armeijan ympäröimänä. Ja hänen uskollinen palvelijansa, Gehasi, joka eli hänen kanssaan, palveli häntä, valmisti hänelle ruokaa ja piti hänen vaatteensa puhtaana, kaatoi vettä hänen käsilleen, oli aivan hänen kanssaan päivin ja öin ja kuunteli, kun hän opetti ja saarnasi. Ja tuona aamuna kun hän heräsi, hän katsoi ulos ja, nähtyään syyrialaiset sotajoukot kaikkialla ympärillä, hän sanoi: “Isäni, voi, katso mikä vastus meillä on, koko Syyrian armeija!”

⁴⁰   Katsokaahan. Elia, kun hän nousi ylös ja katsoi, hän näki jotakin sellaista, mitä Gehasi ei nähnyt. Ja niin hän rukoili: “Jumala, avaa tämän nuoren miehen silmät.” No niin, hänen silmänsä olivat avoinna, mutta hän sanoi. “Avaa hänen silmänsä, niin että hän voisi nähdä.” Ja kun hänen silmänsä hengellisesti avautuivat, koko vuoret olivat täynnä tulisia vaunuja ja Enkeleitä kaikkialla tuon profeetan ympärillä. Näettekö, kaikki oli erilaista, kun hänen silmänsä avautuivat.

⁴¹   No niin, ihmiset katsovat Sanaa kirjaimellisesti, ja sillä tavalla teidän oletetaankin katsovan Sitä, mutta Se ilmoittaa itsensä sekä kirjaimellisesti että hengellisesti. Henki saattaa Sanan lupauksen elämään. Toisin sanoen: Se on Siemen, ja Henki antaa Sille Elämän. Se voitelee, Se antaa sen Sille, aivan samoin kuin sade antaa sen maahan haudatulle siemenelle. Se tulee esiin, Elämä. Ja kun te katsotte Jeesukseen tälle hetkelle luvattuna Sanana, niin silloin Se tullaan paljastamaan teille. Jos te katsotte Häneen, te näette, että Hän on sama eilen, tänään ja ainiaan, sama Kristus.

⁴²   Osa Jumalan Sanasta on jaettu jokaiselle sukupolvelle, koko matkan 1. Mooseksen kirjasta alkaen. Jumala aina lähettää jonkun. Tavallisesti kirkolliset saavat sen niin sekaisin, kunnes se on vain perinteitä ja niin edelleen, samoin kuin oli Jeesuksen tulemuksen aikana, ja sitten Jumala lähettää profeetan matkaan. “Herran Sana tulee profeetalle”, ja hän paljastaa Sen. Hänet joko kivitetään kuoliaaksi, tapetaan tai potkaistaan ulos, ja sitten sen jälkeen, kun hän on ollut poissa jonkin aikaa, he rakentavat hänen hautansa ja sanovat, että hän oli suuri mies. He elävät sen varjossa, millainen hän oli siellä aikaisemmin, ja hylkäävät Sanan tälle päivälle.

⁴³   Se on aivan ihmisten tapaista: hän aina puhuu siitä, kuinka suuri Jumala on, ja mitä Hän on tehnyt ja mitä asioita Hän tulee tekemään, ei kykene näkemään niitä asioita, joita Hän tekee juuri nyt. Ymmärrättekö? Hän katsoo Häntä historiassa, katsoo Häntä profetiassa, mutta unohtaa, että Hän tekee juuri nyt samalla tavoin kuin Hän teki silloin. Se on aivan ihmisluonteen mukaista.

⁴⁴   Me panemme merkille nämä opetuslapset erään kerran sen jälkeen, kun… Se tapahtui ensimmäisenä pääsiäisaamuna. Mikä aamu! Jeesus oli ylösnoussut kuolleista ja käveli kukkien keskellä. Ja kaksi ystävää, Cleopas ja hänen ystävänsä, jotka olivat matkalla Emmaukseen. Ja he kävelivät tiellä ja keskustelivat murheellisin sydämin. Ja eräs Mies astui ulos pensaikosta ja käveli heidän kanssaan lopun päivää ja puhui heille Kristuksesta. Ja tuona iltana he pyysivät Häntä… Hän toimi ikään kuin Hän olisi menossa heidän ohitseen, mutta he pyysivät Häntä tulemaan sisälle, ja Hän teki niin.

⁴⁵   Ja kun Hän teki niin, Hän teki siellä jotakin samalla tavalla kuin Hän oli tehnyt ennen ristiinnaulitsemistaan ja ylösnousemistaan. Ennen Hänen ristiinnaulitsemista he olivat nähneet Hänen tekevän samalla tavoin. Ja he tunnistivat, että se oli Hän, vaikka Hän olikin ollut heidän kanssaan koko pitkän päivän ilman, että he olisivat tunnistaneet, kuka Hän oli.

⁴⁶   On mahdollista tänään, että hyvät miehet, hienot miehet, vaeltavat Kristuksen kanssa ja lukevat Hänen Sanaansa eivätkä kuitenkaan tunnista, että tämä on se hetki, jolloin määrättyjen asioiden tästä Raamatusta täytyy täyttyä. Se on se hetki, jossa me elämme. Aika on käsillä, kun näiden asioiden täytyy tapahtua. Näin on kirjoitettu ja näin sen täytyy täyttyä, koska Jumala lupasi sen. Kyllä, meidän silmämme täytyy olla avattuja näkemään Sana. Nyt, te voitte katsoa Sanaa ja…

⁴⁷   Noilla fariseuksilla oli tuo Sanassa kuvattuna aivan tarkalleen tapa, miten Messias tulisi. He uskoivat olevansa oikeassa. Ja tässä Hän oli syntynyt ja käveli heidän joukossaan, ja he tuomitsivat Hänet, kun Hän sanoi heille: “Te tutkitte Kirjoituksia, te ajattelette, että teillä on Niissä Iankaikkinen Elämä, ja Ne juuri todistavat Minusta.”

“Tutkikaa Kirjoituksia.”

He sanoivat: “Me olemme Mooseksen opetuslapsia.”

⁴⁸   Hän sanoi: “Jos te olisitte Mooseksen opetuslapsia, te tuntisitte minut, sillä Mooses kirjoitti Minusta.”

⁴⁹   Ja hän teki niin. Mooses sanoi: “Herra teidän Jumalanne on nostava esiin minun kaltaiseni profeetan, lainantajan, ja niin edelleen, ja profeetan, ja kansa on kuuleva Häntä. “

⁵⁰   Näettekö, jos he olisivat tunteneet Mooseksen kirjoituksen, he olisivat tunteneet Hänet. He ajattelivat tuntevansa Mooseksen kirjoituksen, mutta katsokaahan, he eivät tunteneet sitä. Näettekö, he olivat sokeita juuri tuolle tosiasialle.

⁵¹   Niinpä vain muutamia sen kaltaisia sanoja Häneltä, ja mitä he tekivät? He hyppäsivät ylös ja sanoivat: “Tässä Miehessä on perkele. Hänkö opettaisi meitä? Mistä koulusta Hän tulee? Meillä ei ole mitään merkintää Hänestä. Mitä jäsenkorttia Hän kantaa?” Tai, sen kaltaisia olivat heidän kysymyksensä.

⁵²   Mutta he eivät huomanneet, että juuri se Jumala, joka lupasi Sanan, oli juuri siellä vahvistamassa Sen Jeesuksen Kristuksen Persoonan kautta, sillä Hän oli tuon hetken Valo. Hän oli se Valo, jossa ihmisten tuli vaeltaa. Ja ainoastaan Jumalan Sana saa aikaan Valon. Vain Jumalan Sana saa aikaan Valon.

⁵³   Jumalan Sana saa aikaan auringonpaisteen. Jumalan Sana saa aikaan maan. Jumalan Sana saa aikaan ilman. Kaikki on Jumalan Sanaa, joka on tuotu julki, kaikki todellinen.

⁵⁴   Kun Hän oli täällä, Hän sanoi. “Minä olen Jumala, ja Minun lisäkseni ei ole ketään toista.”

Jotkut katsoivat. Ottakaamme joitakin, jotka katsoivat.

⁵⁵   Kerran, eräs nuori profeetta, Jesaja… Edellisellä kerralla Phoenixissa ollessani puhuin hänestä, uskoisin puhuneeni liikemiehille. Kuinka hän oli nojannut raskaasti kuningas Ussian käsivarteen, ja me näemme, että Ussia alkoi paisua ylpeydestä, ja häntä lyötiin spitaalilla. Sitten Jesajan täytyi mennä temppeliin ja rukoilla ja sanoa, tunnustaa olevansa syntinen. Ja hän näki Kerubien tulevan, jotka kahdella siivellä peittivät pyhät kasvonsa, kahdella jalkansa ja lensivät kahdella siivellä ja huusivat: “Pyhä on Herra Jumala.” Kun Jesaja näki vilaukselta Jeesuksen Kristuksen, niin tässä oli se, mitä hän näki. Hän ei koskaan nähnyt vain jotakin tavallista miestä. Hän ei koskaan nähnyt jotakin filosofia.

⁵⁶   Niin kuin useimmat meidän protestanttisista kirkoistamme tänään, uskon että kuusikymmentäkahdeksan tai kahdeksankymmentäkuusi prosenttia niistä kyselyn mukaan kielsivät uskovansa. He kieltävät Jeesuksen Kristuksen neitseellisen syntymän, meidän protestanttiset saarnaajamme. Se on totta. Tämä on tilastojen mukaan. Kautta linjan he kieltävät neitseellisen syntymän. He eivät usko, että se todellisuudessa oli neitsyt. Niinpä, ettei Jesaja nähnyt mitään sen kaltaista. Jotkut heistä sanovat: “Hän oli hyvä mies.” Jotkut heistä, niin kuin meidän kirkkokuntamme tänään, sanovat: “Hän on hyvä mies. Varmasti, Hänessä ei ollut mitään vikaa, mutta sanon teille, Hänen Sanojensa varaan ei voida tänään perustaa tai uskoa.”

⁵⁷   Mutta, mikä tahansa uskomus ja mikä tahansa usko, joka on perustettu Jumalan Sanan ulkopuolelle, jättäkää se rauhaan. Jeesus sanoi: “Jokaisen miehen sana tulee pettämään, mutta Minun ei. Taivaat ja maa tulevat katoamaan pois, mutta Minun Sanani eivät koskaan katoa.”

⁵⁸   Niinpä sen vuoksi, mikä tahansa uskontunnustus tai mikä tahansa, joka ei ole rakennettu tälle Jumalan Sanalle, koko Jumalan Sanalle! Jeesus sanoi: “Ihminen ei elä yksin leivästä, vaan jokaisesta Sanasta.” Ei vain Sanasta sieltä ja Sanasta täältä, pikku asiasta siellä ja täällä, ja jotka on pantu yhteen, vaan: “Jokaisesta Sanasta, joka lähtee Jumalan suusta!” Ihmisen tulee ottaa jokainen Raamatun Sana! Laittaa Se yhteen… Se on jo yhdessä, vain lukekaa ja uskokaa Se. Toimikaa Sen mukaan, ja Jumala tulee kunnioittamaan Sitä.

⁵⁹   Nyt me näemme, että Jesaja, kun hän katsoi. Mitä sinä näit, Jesaja? Hän näki Erään, jota kutsuttiin nimellä: “Neuvonantaja, Rauhan Ruhtinas, Mahtava Jumala, Iankaikkinen Isä.” Sen hän katsoessaan näki.

⁶⁰   Jos kutsuisin erään toisen miehen, Danielin, sinulla oli kerran mahdollisuus nähdä hänet. Suuri profeetta, mitä sinä näit? Hän sanoi: “Minä näin Kiven, joka oli ilman käsiä hakattu irti vuoresta, ja Se vyöryi maailman valtakuntiin ja murskasi ne palasiksi, ja tuuli puhalsi ne pois niin kuin akanat kesäiseltä puimatantereelta. Ja tuo Kivi kasvoi suureksi vuoreksi, joka peitti koko maan.” Sen hän sanoi Hänestä.

⁶¹   Sen vuoksi Hän on hallitseva maailmaa jonakin päivänä. Ihmiset taistelevat tänään saadakseen maailman hallitsijan. Kukin kansakunta haluaa, että se olisi heidän kielensä, heidän ajatuksensa. Kukin kirkkokunta haluaa heidän ryhmänsä hallitsevan toista. Mutta on tuleva Eräs, ja Hän on Jeesus Kristus. Hän on maailmankaikkeuden Hallitsija, Hän ei ole mitään vähempää kuin Jumala itse.

⁶²   Nebukadnessar, hän teki eräänä päivänä pahan asian, hän heitti kolme uskovaista tuliseen pätsiin. Ja kun hän avasi oven nähdäkseen, miten he siellä pärjäsivät, näki hän neljännen Miehen pätsissä. Ja mitä sinä, Nebukadnessar, näit, kun katsoit? Hän sanoi: “Hän näytti Jumalan Pojan kaltaiselta.” Sen hän näki, kun hän katsoi tekemäänsä rikosta. Siellä oli Eräs, joka näytti aivan Jumalan Pojan kaltaiselta.

⁶³   Hesekiel katsoi eräänä päivänä ja hän sanoi: “Minä myös näin Hänet, ja Hän oli Pyörä pyörän keskellä, jotka pyörivät ylhäällä ilmassa.” Sellaiselta Hän näytti Hesekielistä.

⁶⁴   Johannes, suurin kaikista profeetoista, hän oli se, joka esitteli Jeesuksen. Jeesus sanoi, että hän oli “suurin kaikista naisista syntyneistä”. Oletteko koskaan ajatelleet, miksi niin oli? He kaikki muut puhuivat Hänestä: “Herran Sana tulee profeetalle”, Raamattu sanoo niin, ja kaikkien toisten profeetojen kohdalla Se tuli heille näkynä. Mutta kun Sana tuli Johannekselle, Se oli liha. Jeesus oli Sana. Hän oli aina Sana, mutta tässä on se, missä Jumalan täyteys “oli tehty lihaksi ja asui keskuudessamme”. Kun Hän tuli hänen luoksensa vedessä, hän oli profeetta. Ja jos Sana on tehty lihaksi, Sen täytyy tulla profeetan luo. Sana, missä tahansa Se onkin, Sen täytyy tulla profeetan luo, koska profeetta on se, jolle Sana tulee. Ja Johannes oli tuon hetken profeetta.

⁶⁵   Ja kun Sana tuli hänen luo kävellen sinne veteen ja sanoi: “Minä haluan tulla kastetuksi.”

⁶⁶   Niin Johannes sanoi: “Minun tarvitsee tulla Sinun kastamaksesi, ja miksi Sinä tulet minun tyköni?”

⁶⁷   Hän sanoi: “Salli nyt niin tapahtua, sillä näin on soveliasta, että me täytämme kaiken vanhurskauden.”

⁶⁸   Oletteko koskaan ajatelleet, miksi Johannes sanoi sen? Miksi Johannes sanoisi niin Jeesukselle? Miksi? Koska se… Se oli soveliasta heille. He olivat…

⁶⁹   Siellä oli tuo profeetta ja Sana, ja Sana oli tullut profeetalle, nyt heistä oli soveliasta, että koko vanhurskauden tuli täyttyä. Mitä tapahtui? Sitten Johannes kastoi Jeesuksen. Koska Johannes, joka oli profeetta, tunsi Sanan, että uhri täytyi pestä ennen sen esittämistä, ja siksi Johannes kastoi Jeesuksen.

⁷⁰   Johannes katsoi ja hän näki. Miten hän tiesi, että tämä oli Jeesus? Hän näki kyyhkysen, josta Jumalan Henki oli hänelle puhunut. “Ja Se, jonka ylle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, Hän on Se, joka tulee kastamaan Pyhällä Hengellä ja tulella.”

⁷¹   Nooa katsoi. Me näemme tässä, kuinka siellä oli eräs mies nimeltä Nooa. Hän katsoi ja näki Jumalan oikeudenmukaisen tuomion, pahan, Sanan kieltävän sukupolven, yläpuolella tulevan vuodatetuksi. Näkynsä kautta, koska Nooa oli profeetta, Jumala antoi hänelle näyn, miten rakentaa arkki, ja Hän antoi hänelle ohjeet, miten se täytyi rakentaa. Tässä, kuinka Nooa olisi voinut, ellei tämä näky olisi ollut Jumalan Sana, kun hän näki tämän vihan vuodatuksen ja teki valmistelut.

⁷²   Aina, ennen tulevaa tuomiota, tehdään valmisteluja. Se aina on Jumalan Sana.

⁷³   Ja kun hän oli rakentamassa Jumalan Sanaa yhteen todistaen, että hänen näkynsä oli totta, ja että hän uskoi siihen, pilkkaajat tekivät pilaa hänestä, ja niin edelleen. Mutta Nooa oli katsonut eteenpäin ja nähnyt, että Jumalan oikeudenmukaisuuden täytyi vaatia tuomio ihmisten ylle, ja hän rakensi arkin pelastaakseen oman huonekuntansa. Kun hän katsoi ja näki tulossa olevan Jumalan vihan, hän teki valmisteluja ihmisiä varten, jotta he voisivat paeta sitä.

⁷⁴   Niin teki Johannes Kastajakin, hän teki valmisteluja pakoon pääsyä varten.

⁷⁵   Ja niin tänään Pyhä Henki, joka käy Jeesuksen Kristuksen Tulemuksen edellä, on rakentamassa Jeesuksen Kristuksen Ruumista. Me olemme kastetut sisälle Siihen, emme uskontunnustuksen kautta, emme kirkkokunnan kautta tai kädenpuristuksella, vaan “Jumalan Hengen kautta me olemme kastettuja sisälle Jeesuksen Kristuksen Ruumiiseen.” Rakennelmaan, joka on kestävä tuomiot, koska Se on jo tuomittu. “Kun Minä näen Veren, tulen kulkemaan ohitsenne.” Kyllä.

Nooa, hän katsoi ja näki, mitä oli tulossa.

⁷⁶   Mooses katsoi eräänä päivänä ja hän näki Tulipatsaan. Se kiinnitti hänen huomionsa. Tämä suuri teologi, hän oli paennut kaiken teologisen koulutuksensa ja (äidiltä saamansa) ymmärryksen kanssa itse Sanasta. Siitä kuinka hän olisi vapauttava Israelin lapset. Mutta kun hän yritti sitä hänen tavallaan, hän epäonnistui. Ja vaikka hänen äitinsä olikin perin pohjin neuvonut hänelle, mitä tehdä, ja mitä hän tulisi tekemään, ja kuinka Jumala oli nostanut hänet esiin sitä varten. Kaikki tämä tieto, niin hyvää kuin se olikin, se kuitenkin täytyi panna pois. Se oli ainoastaan mekaniikkaa.

⁷⁷   Mekaniikka ei saa autoa liikkeelle, vaan sen tekee dynamiikka.

⁷⁸   Mekaniikka ei liikuta seurakuntaa, sen tekee dynamiikka, Pyhä Henki, joka tulee tähän Sanaan. Se ei ole jokin seminaari, joka opettaa teille kaiken teologian ja kreikankielen tulkinnan. Vaan se on Pyhän Hengen dynamiikka siellä, joka sytyttää Sen ja saa sen tapahtumaan ja tekee Sen aivan tarkalleen eläväksi, sen, mikä on luvattu Sana tätä hetkeä varten. Ei mekaniikka vaan dynamiikka! Siihen tarvitaan mekaniikkaa ja dynamiikkaa, Sanaa ja Henkeä, ne yhdessä saavat aikaan Elämän.

⁷⁹   Tarkatkaa sen täyttymistä, minkä Jumala lupasi tätä hetkeä varten. Teidän täytyy katsoa Häneen, koska Hän on Sana. Ja ainoa tapa, miten te voitte katsoa Sanaan, on katsoa Häneen. Katsokaa Häneen, Hän on Sana, ja mitä Sana on luvannut tälle päivälle, Se täyttyy tänä päivänä. Nooan ajan Sanaa ei voida täyttää tänä päivänä, se oli vain esikuva, niin kuin Mooseksen ajankin, ja niin edelleen. Mutta tämä on se päivä, jolloin Jumala on luvannut nämä asiat, joista me nyt nautimme, nämä asiat, joita me nyt näemme, ja joille maailma nauraa, tälle valtavalle Pyhän Hengen voimalle, joka voi muuttaa syntisen sydämen. Joka voi ottaa jonkun penseän seurakuntajäsenen ja antaa hänelle todistuksen, joka sytyttää tuleen seurakunnan, josta hän tuli ulos. Se on tämä dynamiikka joka menee Sanaan.

⁸⁰   Olen usein sanonut että olen löytänyt kaksi ihmisluokkaa. Toinen niistä on fundamentaalinen, asemansa perusteella, Sanan tähden, hän tietää, missä hän on Kristuksessa, mutta hänellä ei ole uskoa siihen, mitä hän tekee. Hän ei ole vastaanottanut Pyhää Henkeä. Sitten löydän helluntailaiset. Monet heistä ovat vastaanottaneet Pyhän Hengen, mutta he eivät tiedä, keitä he ovat. Aivan niin kuin mies, jolla on rahaa pankissa, mutta hän ei osaa kirjoittaa shekkiä, ja toinen taas pystyy kirjoittamaan shekin, mutta hänellä ei ole rahaa pankissa. Jos te voisitte saada nuo kaksi yhteen, jos te voisitte saada helluntailaisen käsittämään, kuka hän on ja tulemaan takaisin todelliseen, täyteen Jumalan Sanaan, tuon Pyhän Hengen kasteen kanssa, se sytyttäisi koko maailman jälleen tuleen uudella helluntaiherätyksellä. Veli. sisar, se on totta.

⁸¹   “Katsokaa Minuun, kaikki te maan ääret, sillä Minä olen Jumala, eikä ole ketään toista Minun lisäkseni.”

⁸²   Oi, me voimme erottaa kommunismin, me voimme erottaa kaiken muun, mutta ihmettelen, voimmeko me erottaa sen osan Jumalan Sanasta, jonka Jumala on jakanut tälle päivälle? Ihmettelen, voimmeko me nähdä tuota merkkiä, josta Jumala sanoi, että se on tuleva olemaan täällä maan päällä tänä päivänä? Ihmettelen, että näemmekö me sitä?

⁸³   Kyllä, menkäämme jälleen takaisin Moosekseen. Hänellä oli kaikki sen tarvitsema mekaniikka, mutta eräänä päivänä hän kuuli Miehen puhuvan palavasta pensaasta inhimillisellä äänellä, siellä oli Tulipatsas pensaan takana, joka puhui inhimillisellä äänellä ja sanoi: “MINÄ OLEN SE, JOKA MINÄ OLEN. Ja olen kuullut kansani vaikeroinnin. Muistan Sanani ja olen tullut alas vapauttamaan heidät. Ja Minä lähetän sinut tekemään sen.” Miten erilainen olikaan se mies, niin pian kuin hän sai… Hänellä oli mekaniikka, mutta hänen täytyi saada siihen dynamiikka. “Totisesti, Minä tulen olemaan kanssasi.” Siinä oli kaikki, mitä tarvittiin, jotta saatiin Mooses menemään. Hän katsoi ja hän näki palavassa pensaassa…

⁸⁴   Myöhemmin matka aikana me näemme Israelin, kun he olivat tulleet ulos. He katsoivat myös ja he näkivät vaskikäärmeen. Ja tässä vaskikäärmeessä, joka nostettiin ylös heidän sairauksiensa… He olivat tehneet syntiä. Ja he näkivät vaskikäärmeen, jossa he näkivät esikuvan siitä, miten Jumalan tuomio olisi pantu Jeesuksen Kristuksen ylle, että Hän kuolisi kaikkien meidän arvottomien syyllisten syntisten puolesta. Sen Hän näki.

⁸⁵   Opetuslapset katsoivat kerran Häneen ollessaan vaikeuksissa keskellä järveä ja mitä he näkivät? He näkivät apunsa. He näkivät avun tulevan Hänen kauttaan.

⁸⁶   Martta, eräänä päivänä, kun hänen perheessään vieraili kuolema, hänen oma veljensä oli kuollut, Lasarus, ainoa veli, joka hänellä oli. Hän katsoi Häneen kuoleman hetkessä ja hän näki ylösnousemuksen ja Elämän. Sen hän näki Hänessä. Näytti aivan siltä, kuin Hän olisi hylännyt hänet. Hän oli mennyt pois, kun hänen veljensä kuoli. Mutta yhtäkkiä… Sen jälkeen kun tuo poika oli ollut kuolleena ja haudattuna neljä päivää, ja hän jo haisi…

⁸⁷   Martta tiesi, että Hänessä oli jotakin erilaista. Hän oli lukenut Kirjoituksia. Hän uskoi, että Hän on Jumalan Poika, Immanuel, Jumala julkituotuna. Hän tiesi, että Hän oli Jumalan edustaja. Ja hän tiesi, että jos Elia saattoi herättää kuolleen pojan, ja hän oli Sana tuota päivää varten, hän oli vain osa Sanasta, Kristus oli Sanan täyteys, hän tiesi varmuudella, että Hänellä oli voima herättää kuolleista hänen veljensä. Ja hän meni Hänen luokseen kuoleman hetkessä, menetyksen hetkessä, ja hän löysi ylösnousemuksen ja Elämän, kun hän katsoi Häneen. Hän ei katsonut Häneen arvostellakseen Häntä tai kysyäkseen Häneltä, miksei Hän tullut, tai kyseenalaistaa Häntä.

⁸⁸   Teidän ei tule koskaan kyseenalaistaa Jumalan Sanaa. Juuri se sai koko ihmiskunnan vaikeuksiin, kun Eeva kyseli, pitäisikö Jumala koko Sanaansa vai ei. Sanon tänä iltana, veljet, että aika on tullut, jolloin meidän täytyy uskoa jokainen Sana, jonka Jumala on kirjoittanut. Jokainen hitunenkin Siitä on Totuus. “Ihminen on elävä jokaista Sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.”

⁸⁹   Nyt me näemme, että Maria löysi ylösnousemuksen ja Elämän.

⁹⁰   Samoin teki Jairus, tuo pikku pappi, salauskovainen, kun hän näki Jeesuksen ja katsoi Häneen. Hän löysi ylösnousemuksen ja Elämän.

⁹¹   Nälkäiset katsoivat Häneen eräänä päivänä ja löysivät elämää ylläpitävää leipää esikuvana siitä, kuinka nälkäinen tänään voi löytää Elämän Leipää, ei jotain uskontunnustusta. Te ette löydä jotakin perustajaa, te ette löydä jotakin uskonpuhdistajaa, te löydätte Elämän, kun te löydätte Kristuksen, Elämän Leivän.

⁹²   Tuo kuoleva ryöväri katsoi Häneen ahdistuksen hetkenä, ja mitä hän löysi? Hän löysi armahduksensa. Keneen muuhun hän olisi voinut katsoa? Rooman hallitus ei armahtanut häntä. Kukaan muu ei armahtanut häntä. Mutta ahdistuksessaan hän katsoi Jeesukseen ja hän löysi Jonkun, joka saattoi armahtaa hänet.

⁹³   Veljeni, sisareni, jos te tänä iltana riiputte siinä samalla tavalla, kuin hänkin riippui silloin, tuomion vaakalaudalla, ja tiedätte, että jos te kuolisitte tänä iltana penseänä seurakunnan jäsenenä tai penseänä helluntailaisena tai mikä saatattekin olla, te tietäisitte, minne te menisitte. Katsokaa Häneen tänä iltana, Häneen, joka voi päästää teidät vapaaksi. Jos teillä on tänä iltana vain jonkinlainen jäsenyys, ettekä tiedä, mitä Kristuksen ylösnousemus merkitsee, kun se elää ihmissydämessä, niin katsokaa Häneen. Hän on Jumala ja Hän yksin. Te löydätte armahduksen niin kuin tämäkin kurja, synnistä sairas ryöväri löysi riippuessaan ristillä.

⁹⁴   Sairaat katsoivat Häneen. Mitä he löysivät? He löysivät parantajan. He löysivät Hänessä sen, mikä tuotiin esiin vaskikäärmeessä, sen, minkä esikuva se oli. Ja sokea katsoi ja saattoi nähdä. “Hän on sama eilen, tänään ja ainaisesti. Hebrealaiskirje 13:8.

⁹⁵   Eräs runoilija katsoi erään kerran, nähdäkseen, mitä hän voisi nähdä. Sokea Fanny Crosby katsoi kerran, nähdäkseen, mitä hän voisi nähdä. Vaikka hän olikin sokea, tässä oli hänen vastauksensa:

Sinä kaiken lohdutukseni Virta,
Enemmän kuin elämä minulle.
Ketä minulla olisi maan päällä Sinun lisäksesi?
Tai ketä Taivaassa paitsi Sinä?

⁹⁶   Eddie Perronet, kun hän kerran ei saanut laulujaan kaupaksi ja ihmetteli, mitä tekisi. Hän meni toimistoonsa ja innoitus, Pyhä Henki, lankesi hänen ylleen. Hän nappasi kynän käteensä ja hän katsoi ja näki Hänet voimassaan ja hän kirjoitti ja kynäili tämän laulun:

Tervehtikää kaikki Jeesuksen Nimen voimaa!
Enkelit kasvoilleen langetkoon;
Tuokaa kuninkaallinen otsakoriste,
Ja kruunatkaa Hänet kaiken Herraksi.

Sellaista hän näki Hänessä. Oi!

⁹⁷   Pietari, eräs paikallinen kalastaja. Kun hänen veljensä, Andreas, oli osallistunut Johannes Kastajan herätykseen. He olivat keskustelleet siitä, millainen Messias tulisi olemaan, ja hänen isänsä oli sanonut hänelle: “Tulee nousemaan esiin monia fanaatikkoja juuri ennen Messiasta, mutta sinä tulet tuntemaan Hänet. Hän on oleva profeetta. Herra sanoi, että Hän tulee olemaan profeetta. Meidän on annettu ymmärtää, että meidän tulee uskoa profeettojamme.”

⁹⁸   Ja lopulta eräänä päivänä, kun Andreas oli tehnyt kaiken mihin pystyi, hän sai lopulta suostuteltua Pietarin tulemaan ja kuuntelemaan Häntä, koska Hänellä tulisi eräänä aamuna olemaan kokous siellä rannalla. Hän meni kuuntelemaan Jumalan Sanaa. Ja kun hän tuli Jeesuksen Kristuksen Läsnäoloon, niin mitä Pietari näki, kun hän katsoi Häneen? Hän sanoi: “Sinun nimesi on Simon, sinä olet Joonan poika.” Se selvitti asian ainiaaksi. Hän tiesi, että Jumalan Sana oli täyttynyt.

⁹⁹   Erään kerran Natanael, todellinen Vanhan Testamentin uskova, joka odotti Messiaan tulemusta. Hänen ystävänsä Filippus toi hänet Jeesuksen Läsnäoloon, joka oli seisomassa puhujanlavalla saippualaatikon päällä, kannon nenässä, tai miten se sitten olikin, ja rukoili sairaiden puolesta. Ja kun Natanael käveli rukousjonoon, tai miten se sitten olikin, ja näki Hänet ensimmäistä kertaa, hän kuuli äänen, joka sanoi: “Katso israelilainen, jossa ei ole mitään vilppiä.”

¹⁰⁰   Hän sanoi: “Opettaja, milloin olet oppinut tuntemaan minut? Milloin olet koskaan nähnyt minua?”

¹⁰¹   Hän sanoi: “ Ennen kuin Filippus kutsui sinua, ollessasi puun alla, Minä näin sinut.”

¹⁰²   Mitä Natanael tunnusti nähneensä? Mitä hän sanoi: “Sinä olet Kristus. Sinä olet Israelin Kuningas. Sinä olet Jumalan Poika.” Sen hän näki, kun hän näki todellisen Jumalan Sanan tuota päivää varten. Neljäsataa vuotta ilman profeettaa, ja huomatessa, että Hän tiesi hänen sydämessä ajatukset ja sen, mitä hän oli tehnyt, hän tiesi, ettei se voinut olla mitään vähempää kuin Messias. Meillä ei ole ollut sellaista, heillä ei ollut ollut sellaista, ja se oli luvattu, ja jokainen tiesi, että tuo aika oli käsillä.

¹⁰³   Samoin mekin tiedämme saman asian tänään, me tiedämme Jeesuksen luvanneen nämä asiat. Hän sanoi: “Niin kuin oli Lootin päivinä, samoin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa, samoin on oleva, kun Hän tulee.” Me näemme näiden asioiden tapahtuvan.

¹⁰⁴   Mitä te näette, kun te katsotte? Näettekö jotakin, jonka te ajattelette olevan jumaluustarua vai näettekö te jonkinlaista telepatiaa, ajatustenlukua tai millaiseksi te sitä luulette, samalla tavoin kuin hekin siellä silloin? He sanoivat: “Tässä miehessä on perkele.” Samanlaiset ihmiset, inhimilliset olennot, katsoivat samaa Henkilöä. Yksi näki Jumalan Pojan, luvatun vahvistetun Sanan, ja toinen kutsui sitä perkeleeksi. Mitä te näette? Mitä te katsotte tänään, kun te näette Pyhän Hengen voiman pyyhkäisevän rakennukseen ja täyttävän lupauksensa siitä, mitä Hän tulisi tekemään näinä viimeisinä päivinä? Mitä te näette, kun te katsotte? Jos te näette Jumalan Pojan vahvistettuna, silloin se on Jumalan Pyhä Henki. Kyllä.

¹⁰⁵   Natanael näki sen lupauksen Sanan, jota varten hän oli elänyt, hän näki voidellun lupauksen lihaksi tehtynä. Mooses, tuo profeetta, oli sanonut niin. Mooses, voideltu profeetta, oli luvannut tuon Sanan.

Eräänä päivänä nainen kaivolla.

¹⁰⁶   Monet olivat hylänneet Jeesuksen. Fariseukset ja saddukeukset olivat kutsuneet Häntä “perkeleeksi”. He sanoivat: “Hän tekee tämän ennustamalla. Hän oli paha henki. Hän oli hullu. Hänellä ei ollut paikkaa minne mennä. Hänessä oli vikana se, että Hän oli vain jonkinlainen luopio.”

¹⁰⁷   Mitä tapahtui? Mitä tapahtui? Hän oli kulkemassa Samarian kautta ja tuli Sykarin kaupunkiin. Ja kun Hän meni sinne ulos kaivolle ja istuutui, aivan kuin pienelle näköalapaikalle, siellä tuli eräs nainen noutamaan juomavettä. Ja Hän kuuli hänen tulevan. Ja nainen kuuli äänen sanovan: “Tuo minulle juotavaa, nainen.” Hän katsoi sinne, ja mitä hän näki?

¹⁰⁸   Hän ei voinut aluksi ymmärtää sitä. Hän kyseli Häneltä: “Ei ole tapana, että te juutalaiset pyydätte samarialaisilta sellaista.” Hän sanoi: “Mutta nainen, jos sinä tietäisit kenelle sinä puhut! ”

¹⁰⁹   Muistakaa nyt, siellä oli pieni Valo, Elämän siemen lepäsi siellä, se oli ennalta määrätty maailman perustamisesta. Hän tarkkasi sitä. Hän oli sairas ja väsynyt kaikkeen heidän teologiaansa ja niihin asioihin mitä he olivat sanoneet. Mutta hän tarkkasi jotakin, koska hän tiesi, että oli tulossa Messias.

Ja Hän sanoi: “Mene nouda aviomiehesi ja tule tänne.”

Hän sanoi: “Ei minulla ole sellaista.”

Hän sanoi: “Sinä olet kertonut totuuden. Sinulla on ollut viisi.”

¹¹⁰   Pian tuo pieni siemen ponnahti elämään. Mitä hän näki? Hän näki Messiaan merkin eräässä Miehessä. Hän näki luvatun Sanan julkituotuna. Hän sanoi: “Herra, minä tajuan, että Sinä olet profeetta. Meillä ei ole ollut profeettaa satoihin vuosiin. Me tiedämme, että meille on luvattu, että Messias tulisi, ja kun Hän tulee, Hän tulee kertomaan meille nämä asiat. Näin Hän tulee tekemään.” Näettekö? Mitä hän näki? Hän näki julkituotuna sen merkin, joka oli luvattu tuota päivää varten.

¹¹¹   Pyhä Henki, Hänen ylösnousemuksensa voima, on luvattu tätä päivää varten, Seurakunta, jossa “nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Ja Jeesus lupasi: “Niitä asioita, joita Minä teen, myös te olette tekevä.” Mitä te näette, kun te katsotte?

¹¹²   Kun te menette kirkkoon sunnuntaiaamuna, odotatteko te näkevänne hienot urut, hyvin pukeutuneen saarnaajan, viitallisen kuoron, joukon maalattuja naisia? Mitä te odotatte näkevänne, jonkinlaisia seurapiirejä seurakunnassa? Te kuulutte tähän ja tuohon. Mitä te etsitte? Jotain sellaista te näette. Kuulkaahan. Ei ole ihme, kun te saarnaatte suoran Evankeliumin, ja voidaan todeta, kuinka Pyhän Hengen voima tulee ja tuo sen julki vanhanaikaisen ihmisjoukon keskuudessa, se on teille vierasta. Teidän on vaikeata uskoa Sitä.

¹¹³   Niin kuin edellisenä iltana sanoin Joosefista: “Hänestä oli vaikeata ajatella, että Maria olisi raskaana. “Kuinka hän voi olla raskaana, sen kaltainen pyhä pikku nainen, ja hän sanoo, että Gabriel on vieraillut hänen luonaan?” Se oli niin epätavallista. Sen kaltainen asia oli niin epätavallista, ettei sitä ollut koskaan aikaisemmin tapahtunut.

¹¹⁴   Ja siinä Jumala asuu, epätavallisessa, lihallisen mielen mielestä. Mutta niille, jotka uskovat Hänen olevan saman eilen, tänään ja ainiaan, kaikki asiat ovat mahdollisia. Jokainen Sana, jonka Hän on luvannut, tulee täyttymään. Juuri epätavalliset asiat tekevät Hänestä Jumalan. Hän toimii epätavallisella tavalla. Hän toimii kaikessa epätavallisella tavalla ihmisiä kohtaan. Kyllä vaan. Hyvä on.

¹¹⁵   Tuo nainen katsoi Häneen ja hän näki Messiaan merkin, Jumalan julkituotuna lihassa. Monet noista samoista ihmisistä katsoivat eivätkä he nähneet mitään.

¹¹⁶   Nuo uskomattomat Nooan päivinä, mitä he näkivät? Fanaatikon, joka oli väsäämässä jotakin, jota hän kutsui laivaksi. Siinä oli kaikki se, mitä he näkivät. Vaikka itse tuo laiva oli rakennettu Kaikkivaltiaalta Jumalalta saadun näyn mukaisesti. Juuri se asia, jota hän vasaroi kokoon, se mitä hän rakensi sanomansa mukaisesti, jota hän saarnasi, todisti että hän oli vanhurskas ja katsoi eteenpäin. Hän eli sen, mitä hän saarnasi.

¹¹⁷   Niin meidänkin tulisi tänään tehdä. Kellään miehellä ei ole oikeutta saarnata, ennen kuin hänet on täytetty Pyhällä Hengellä. Oikein! Teologit ja matemaatikot, ja niin edelleen, voivat selittämällä saada Sen kaiken pois teiltä. Mutta jos mies on koskaan ollut erämaan takaosassa, tuossa pyhässä paikassa, ja kohdannut Jumalan samalla tavoin kuin Mooseskin, kukaan ei voi ottaa sitä pois häneltä. Hän tietää! Hän itse oli se, joka oli siellä. Kukaan ei pystynyt sanomaan hänelle mitään siitä. Hän oli siellä. Siitä syystä Jeesus antoi käskyn opetuslapsillensa: “Älkää saarnatko ennen kuin menette ylös Jerusalemin kaupunkiin, ja te saatte Voiman Korkeudesta, ja sitten te olette Minun todistajiani.” Sen he näkivät. Kyllä vaan.

¹¹⁸   Nooa. He eivät voineet nähdä mitään, mitä he tekivät sen jälkeen, kun he olivat tehneet sen? He jättivät huomioonottamatta Jumalan Sanan ja tuottivat tuomion ylleen. Oikein.

¹¹⁹   Sanon niin kuin Jack Moorekin, en lainatakseni häntä, vaan sanon tämän siksi, että se on mielestäni nyt ajankohtaista. Jack Moore sanoi: “Jos Jumala ei upota Amerikkaa ja polta sitä, Hänen täytyy Hänen nostaa ylös Sodoma ja Gomorra ja pyytää anteeksi, että poltti ne.” Ja se on totta.

¹²⁰   Jumala on oikeudenmukainen. Hänen Sanallansa on oikeudenmukainen palkka, ja Hän tulee aivan varmasti tuomitsemaan maailman, kun se tänään toimii Hänen Saanaansa vastaan. Ei ole väliä sillä, kuinka monia kokoontumisia meillä on, kuinka paljon meillä on uskonnollisia kokoontumisia, sitä ei ole kysymys. Vaan tästä Sanasta!

¹²¹   Katsokaahan, nyt ei ole yhtään uskonnollisempi aika, kuin oli silloin, kun Jeesus tuli maan päälle, oi, uskonto ja perinteet olivat nielleet kaiken, ja se on kaikki väärin.

¹²²   Samalla tavoin oli silloin, kun Aamos, tuo pieni kaljupäinen saarnaaja. Me emme tiedä, mistä hän tuli. Hänen kaksi pientä silmäänsä kapenivat, kun hän tuli kukkulan yli ja katsoi alas Samariaan. Se oli suuri turistikaupunki, samanlainen kuin Phoenix on. Paljon ihmisiä tuli ympäri maailman katsomaan tätä kaupunkia, kuinka suuri ja kaunis se oli. Kaikenlaista tapahtui, oli yökerhoja, ja se oli todellisen ilakoinnin paikka, “paikka, jossa elää”, kuten he sanoivat. Mutta kun tämä Pyhän Hengen koskettama maalaispoika tuli sinne, hänellä ei ollut ketään, joka olisi mennyt edeltä suorittamaan järjestelyjä hänen kokouksiaan varten. Hänellä ei ollut minkäänlaisia mainoskilpiä, ei kirkkokuntaa, joka olisi ollut yhteydessä hänen kanssaan, ei ketään, joka olisi ollut tukemassa häntä. Mutta kun hän käveli tuon kukkulan yli, ja nuo silmät kapenivat, kun hän katsoi alas tuota kaupunkia, hän näki jotakin, mitä he muut eivät nähneet. Kaikki se, mitä he muut näkivät, oli ilonpitoa ja kaupungin tarjoamia asioita. Mutta hän näki tulossa olevan Jumalan tuomion ja hän profetoi sitä vastaan. He kutsuivat häntä “hulluksi”. Mutta yksitoista vuotta myöhemmin se kaikki tapahtui aivan tarkalleen sillä tavalla, niin kuin hän sanoi.

¹²³   Voisiko mies, joka katsoo seurakuntaa ja tapaa, miten se toimii tänään, ja ihmisiä ja miten he toimivat, voisiko hän ennustaa, että tulevaisuudessa on siunauksia? Minä ennustan tuomion, yksin sen. Oikeudenmukainen Jumala vaatii tuomiota, koska Hänen Sanansa jätetään huomioon ottamatta. Hän on oikeudenmukainen ja tulee ja tekee Sen tunnetuksi edessämme ja osoittaa, että Se on oikein. Mutta Jumala on kautta kaikkien aikakausien oikeudenmukainen eikä Hän voi muuttaa suunnitelmaansa. Hän ei koskaan mutta suunnitelmaansa. Hän on sama eilen, tänään ja ainiaan. Hänen tapansa ovat samat. Hänen Sanansa on sama. Kaikessa. Hän on sama. Hän on täynnä laupeutta, kun joku on valmis katumaan, mutta tuomio tulee seuraamaan, jos te ette kadu.

¹²⁴   Faarao, kun hän katsoi erästä niin kutsuttua fanaatikkoa, niin kutsuttua fanaatikko-profeettaa, jolla oli monia vapautuksen vaatimuksia, niin siinä oli kaikki se, mitä hän näki. Mutta israelilaiset näkivät Jumalan käden Mooseksen yllä. Kyllä.

¹²⁵   Tuo rikas mies katsoi ja näki, hänellä oli mahdollisuuksia, mutta hänen organisaationsa oli suurempi, eikä hän voinut mennä lävitse Sen kanssa. Missä hän seuraavan kerran katsoi? Hän katsoi helvetissä. Tarkalleen. Tuomio tuli hänen ylleen. Se oli seuraava, paikka missä hän katsoi. Niin tulee tänään olemaan monien ihmisten kohdalla.

¹²⁶   Tuo roomalainen sotilas, hän katsoi erään kerran, kun he ristiinnaulitsivat Jeesuksen. Hän katsoi nähdäkseen, mitä oli tehnyt, mutta silloin se oli liian myöhäistä.

¹²⁷   Ystävät, Amerikka tulee myös tekemään sen. Jonakin päivänä he tulevat katsomaan ja sanomaan: “Totisesti, se oli Jumalan Poika”, mutta tulee olemaan liian myöhäistä. He olivat nauraneet ja tehneet pilaa viimeisen kerran.

¹²⁸   Hän saattoi silloin vain katsoa ja nähdä, missä hän olisi voinut pelastua, mutta silloin se oli liian myöhäistä. Hän oli ristiinnaulinnut Elämän Ruhtinaan.

¹²⁹   Ja niin on usein tänään, ihmiset kääntävät Jeesuksen Kristuksen pois sydämeltään, kun he näkevät Hänen selvästi vahvistavan aivan meidän keskellämme, kuka Hän on. Niin on.

¹³⁰   Pilatus katsoi eräänä päivänä ja oli vakuuttunut, mutta hänen poliittinen asemansa oli liian suuri. Hän ei voinut nousta sitä vastaan.

¹³¹   Luther katsoi ja näki vanhurskauttamisen. Hän meni sen mukaan. Sitten he organisoivat sen.

¹³²   Wesley tuli mukaan ja katsoessaan Kristukseen näki pyhittämisen, että seurakunnan tulisi olla pyhitetty, ja hän meni suoraan eteenpäin pyhittämisen kanssa.

¹³³   Helluntailaiset tulivat mukaan ja he olivat nähneet lahjojen ennalleen asettamisen. Mitä he kaikki tekivät? Aivan tarkalleen samoin kuin katolilaiset toimivat. He organisoivat sen pannen sen uudestaan suoraan takaisin siihen.

¹³⁴   Oi Jumala! Eräänä päivänä myös minä katsoin, ja kun niin tein, minä näin Alphan ja Omegan. Minä näin Alun ja Lopun. Näin Jeesuksen Kristuksen samana eilen… Näin armahduksen synneistäni. Näin Jonkun, joka otti minun paikkani.

Oi! Mitä te näette, kun te katsotte?

¹³⁵   Katselen juuri nyt erästä vanhaa ystävääni, Bill Dauchia, joka istuu siellä. Tuo mies on yhdeksännellä kymmenennellä toisella ikävuodellaan. Muutama päivä sitten, ei kovinkaan kauan sitten, tai mieluumminkin noin kuusi kuukautta sitten, hänellä oli täydellinen sydänhalvaus ja sydänkohtaus yhtäaikaa.

¹³⁶   Lääkäri sanoi, että hän kuolisi. Hänen vaimonsa soitti minulle ja sanoi: “Veli Branham, tule. Hän on kuolemassa. Bill on ystäväsi.”

Ja minä sanoin: “Hyvä on, teen niin.”

¹³⁷   Ollessani matkalla hänen luokseen minä rukoilin: “Jumala, vihaan mennä sanomaan hänelle “hyvästi”. Tiedän, että jos hän elää siihen asti, kunnes pääsen sinne, voin sanoa hänelle ‘hyvästi’.” Siellä hän oli happiteltassa, täydellinen sydänhalvaus, yhdeksänkymmentäyksi vuotiaana. Astuin huoltoaseman ulkopuolelle ja katsoin ja näin Billyn tulevan katua alas ja puristavan kättä kanssani.

¹³⁸   Täällä hän istuu tänä iltana. Tuo lääkäri, joka sanoi hänelle sen, on kuollut. Ja täällä Bill Dauch, Limasta, Ohiosta, itse istuu, ja joka on ajanut rännän ja lumen lävitse seuraten mukana jokaiseen kokoukseen minne menen. Miksi? Me katsoimme, me näimme jotakin. Tuo sama Jumala, josta eilen illalla puhuin, siellä Coloradossa myrskyn aikana, minä katsoin ja näin, että Hän oli sama eilen, tänään ja ainiaan.

¹³⁹   Tässä istuu herra Way, englantilainen, tässä sivulla. Huomasin hänen juuri nyt istuvan siellä. Hän on tullut Indianasta. Hän on englantilainen. Hänen vaimonsa on rekisteröity sairaanhoitaja. Hieno mies! Eräänä päivänä puhuin hänen kanssaan. Olin saarnaamassa eräässä kokouksessa, ja hän vastusti sydämessänsä sitä, mitä minä sanoin, ja kun hän teki niin, hän putosi kuolleena alas, siellä kuulijakunnan keskellä. Siellä hän kuoli. Hänen vaimonsa tarttui häneen ja tunnusteli häntä. Hänen silmänsä, hänen kasvonsa olivat muuttuneet tummiksi ja hänen silmänsä… Se ei ollut mitään näyttelyä, hänen silmänsä olivat pullistuneet ulos ja kääntyneet nurinpäin hänen päässään. Minä sanoin: “Olkaa rauhallisia.” Katsoin häntä siellä ja ajattelin: “Oi, siellä makaa tuo mies kuol­leena. “

¹⁴⁰   Menin alas, panin käteni hänen päälleen, hän oli aivan yhtä kylmä kuin tämä pöytä. Hän oli mennyt. Rouva Way sanoi: “Oi, veli Branham, hän on mennyt! Hän on mennyt.” Ja kirkui kovalla äänellä.

¹⁴¹   Katsoin poispäin. Näin ylösnousemuksen ja Elämän. Rukoilin rukouksen, jonka Jeesus käski minun rukoilla, ja veli Way nousi ylös. Täällä hän istuu tänä iltana, kuolleista ylös nousseena, ja istuu täällä tänä iltana. Niin se on.

¹⁴²   Herra Way, tahtoisitko nousta hetkeksi seisomaan, niin että ihmiset voivat nähdä. Ja täällä on Bill Dauch, istuen tässä.

¹⁴³   Mitä se on? Me katsoimme Häneen, joka on sama, joka herätti Lasaruksen, Hän on samanlainen, kuin Hän oli. Hän on sama eilen, tänään ja ainiaan. Kyllä, Hän ei muutu.

¹⁴⁴   Tässä aivan edessäni istuu eräs saarnaaja, jonka nimi Blair. Hänen pieni poikansa oli onnettomuudessa eräänä päivänä. Ja siellä istuu hänen vaimonsa ja pyyhkii kyyneleitä silmistään. He kutsuivat minut puhelimeen siellä, ja hän sanoi: “Veli Branham, pieni poikamme oli autossa, joka meni mäen reunan yli, ja hän on murskaantunut. Hän on saanut aivotärähdyksen ja kaikkea muuta. Hän on melkein kuollut, tuskin enää hengittää.” Hän sanoi: “Tahdotko rukoilla?”

Minä sanoin: “Rukoilkaamme.”

¹⁴⁵   Tämä tapahtui puhelimessa, ja aloin rukoilla. Minä sanoin: “Herra Jumala, mitä minä sanon heille?” Näin kuinka pieni poika juoksi ja hyppäsi narua, juoksi sillä tavalla. Minä sanoin: “Hän tulee olemaan kunnossa.” Ja täällä hän on tänä iltana. Tässä he istuvat täällä. Miksi? Koska Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ainiaan.

¹⁴⁶   Katsokaa! Katsokaa! Mitä te näette, kun te näette Hänet? Minä näen saman parantajan. Aamen. Minä näen saman, joka vaelsi Galileassa. Minä näen Hänet voimassansa. Näen Hänen erottavan sydämen ajatuksia ja salaisuuksia, näyttävän tuon merkin juuri ennen lopun aikaa. Kuinka me voisimme käydä läpi tämän kuulijakunnan ja yli kansojen ja kertoa, millainen Hän on tänään!

¹⁴⁷   Tiedättekö, mitä minä ajattelen? Ajattelen samalla tavoin kuin eräs vanha neekeri, joka sanoi kerran orjuuden aikana. Eräänä päivänä, hän tuli ja sanoi: “Tiedättekö… minä olen nyt vapaa.” Niin hän alkoi kertoa siitä orien joukossa, ja orjat sanoivat…

¹⁴⁸   Ja tieto siitä meni omistajalle. Ja tämä omistaja sanoi: “Tulehan tänne, Sam.” Hän sanoi: “Mistä sinä oikein juttelet siellä orjien keskuudessa?”

Hän sanoi: “Pomo, minä olen vapaa.”

Hän sanoi: “Miten niin olet vapaa?”

¹⁴⁹   Hän sanoi: “Minä olen vapaa synnin ja kuoleman laista, sillä Jeesus Kristus on tehnyt minut vapaaksi.”

Hän sanoi: “Sam, tarkoitatko sinä sitä?” Hän sanoi: “Kyllä.”

¹⁵⁰   Hän sanoi: “Minä menen ja allekirjoitan vapautuksesi ja päästän sinut kertomaan siitä veljillesi.”

¹⁵¹   Tuo vanha mies saarnasi vuosikausia. Lopulta eräänä päivänä hän tuli ovellensa, hänen täytyi lähteä tästä elämästä. Ja maatessaan vuoteellaan tajuttomana muutamia päiviä monet hänen valkoisista veljistään tulivat katsomaan häntä sanoakseen hänelle hyvästit, koska hän oli ollut urhoollinen vanha Kristuksen sotilas. Maatessaan siellä vuoteella hän tuli tajuihinsa, katsoi ympärilleen ja hän sanoi: “Mose, etkö sinä ole, tai…”

He sanoivat: “Sam, etkö olekaan vielä mennyt?”

¹⁵²   “En”, hän sanoi, “minun täytyi tulla takaisin.” Hän sanoi: “Ajattelin olevani siellä.” Hän sanoi: “Minun on täytynyt uneksia siitä.” Hän sanoi: “Ajattelin olevani siellä. Ja kun seisoin siellä… Juuri kun minut oli viety sisään ovesta, tuli Enkeli luokseni ja sanoi: ‘Sam, tule ottamaan vastaan kruunusi ja tule ottamaan vastaan viittasi.”

¹⁵³   Hän sanoi: “Älä puhu minulle kruunusta ja viitasta. Anna minun vain seistä tässä ja katsoa Häntä miljoona vuotta.” Hän näki Hänessä Erään, joka oli vapauttanut hänet synnistä ja kuolemasta. Hän oli nähnyt Erään, joka pysyi hänen kanssaan myötä- ja vastoinkäymisissä. Oi Jumala!

¹⁵⁴   Eräänä aamuna, kun makasin vuoteellani. Minulla oli… Te tunnette elämäkertani. Minulla oli vanha koira, me kutsuimme sitä nimellä Fritz. Se lähetti minut kouluun, hankki opossumin nahkoja, ja niin edelleen. Minulla oli tapana ottaa hänet joka aamu. Minä heräsin siellä hirsitaloni yläkerrassa. Saatoin kuulla sen haukkuvan jossain kaukana notkelmassa. Se ei koskaan valehdellut minulle. Menin aina sinne, missä se haukkui, koska sillä oli jotakin minua varten.

¹⁵⁵   Tiedättekö, yhtenä näistä aamuista, olen kuuleva sen haukkuvan siellä jossakin kanjonissa. Ja minun täytyy mennä katsomaan, mitä sillä on. Se on oleva hienoa.

¹⁵⁶   Kuuntele, veli, salli minun sanoa sinulle jotakin. On vain yksi asia, jota katsoa, kun näet Jeesuksen Kristuksen, ja se on nähdä Jumala Hänessä samana eilen, tänään ja ainiaan. Minä uskon, että Hän on täällä tänä iltana tehdäkseen meille samalla tavoin kuin Hän teki silloin.

Kumartakaamme päämme hetkeksi, kun rukoilemme. Rukoilkaa!

¹⁵⁷   Onko täällä tänä iltana joku, joka haluaisi sanoa: “Veli Branham, pyydä Jumalaa olemaan minulle armollinen. Haluan katsoa ja nähdä Hänet eri tavalla. Olen katsonut Häntä ja arvellut. Olen katsonut Häntä ja kysellyt, että välittikö Hän todella minusta. Rakastaako Hän minua? Ovatko kaikki nämä asiat, jotka Hänestä on sanottu, ovatko ne totta? Haluan tietää, onko se totta. Etkö pyytäisi Häntä paljastamaan sitä minulle tänä iltana?” Tahtoisitteko kohottaa kätenne? Herra siunatkoon teitä. Se on hyvä. Kaikkialla.

¹⁵⁸   Kallis Herra, Sinusta on niin paljon kirjoitettu. Me tiedämme, että Sinä olet sama eilen, tänään ja ainiaan. Me rukoilemme, Herra, että tänä iltana, kun me katsomme, me näkisimme Jeesuksen Kristuksen. Sinä lupasit Sanassasi, että niitä tekoja, joita Sinä teit, myös me tekisimme. Sinä lupasit, että Sinä tulisit takaisin viimeisinä päivinä tänne maan päällä, Pyhän Hengen muodossa. Seurakunta olisi täynnä Pyhän Hengen voimaa. Sinä sanoit: “Pieni hetki eikä maailmalle olisi mitään hyötyä katsoa, koska he eivät näkisi Sitä. Mutta te olette näkevä Sen, sillä Se on oleva teidän kanssanne ja teissä loppuun saakka.”

¹⁵⁹   Herra Jeesus, kun ihmisillä yhä on tilaisuus katsoa, voikoot he katsoa tänä iltana ja nähdä Hänet Hänen ylösnousemuksensa voimassa. Hän ei ole kuollut, vaan Hän elää iankaikkisesti ja on valmiina esirukoilemaan niiden puolesta, jotka ovat valmiit tunnustamaan Hänet. Suo se, Herra. Ja tulkoon kaikkiin näihin pyydettyihin rukouspyyntöihin vastaus. Isä, suo nämä asiat Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.

¹⁶⁰   Nyt on sairaiden puolesta rukoilemisen aika. Rukoilin puolestanne. Uskokaa, että Jumala tulee vastaamaan.

¹⁶¹   No niin, uskon Billyn sanoneen, että hän antoi lisää rukouskortteja. Oliko se B? Hyvä on. Meillä ei ole aikaa, käytin sitä vähän liikaa. Suokaa minulle anteeksi. Minulla on vain muutama minuutti aikaa. B, mihin me jäimmekään eilen illalla? Mihin me lopetimme eilen illalla? [Joku sanoo: “Me otimme heidät kaikki.”] Oi, otimmeko me kaikki? Hyvä on, siinä tapauksessa me aloitamme B:stä, numero yhdestä.

¹⁶²   Numero yksi, joka… [Tyhjä kohta nauhassa.] …kolme, neljä, viisi.

¹⁶³   Olkoon nyt joku tarkkana. Tule tänne, Billy, joku teistä, nopeasti, koska meillä ei nyt ole aikaa. Älkääkä viivytelkö. Joskus he ovat kuuroja, eivätkä voi kuulla, tai ehkä he eivät pääse nousemaan ylös, tai jotakin.

¹⁶⁴   Numero yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi. Hyvä on, tulkaa tänne eteen, olkaa hyvät. Siellä on yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi. Sitten kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen, nouskoot he nyt ylös. Hyvä on, kymmenestä viiteentoista, nouskaa ylös. B-kortit olivat kaikki ne, mitä annettiin. Viisitoista, hyvä on, viidestätoista kahteenkymmeneen, nouskaa ylös. Rukouskortit yhdestä kahteenkymmeneen, ottakaa paikkanne. 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19, selvä. Kahdestakymmenestä kahteenkymmeneenviiteen.

¹⁶⁵   Kuinka monella ei ole rukouskorttia? Te kuitenkin uskotte Häneen. Sillä aikaa kun he tulevat ottamaan paikkaansa, nämä ensimmäiset kaksikymmentäviisi, sallikaa minun kysyä teiltä jotakin. Raamattu sanoo Hebrealaiskirjeessä, että “Jeesus Kristus on meidän Ylipappimme”. Uskotteko te sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] “Ylipappi, jota voidaan koskettaa meidän heikkouksiemme tunnolla.” Aiommeko me istua tänä päi­vänä tylsinä? Kun me näemme suuren Ylipappimme tekevän itsensä tunnetuksi joukossamme, niin istummeko me vain tylsinä, niin kuin mykkä, ajettava karja? Ei koskaan. Vaan lähtekäämme liikkeelle. Älkää olko kuin mykkää ajettava karjaa, olkaa sankareita! Te ihmiset, katsokaa tänne päin ja uskokaa. Katsokaa Kirjoituksista, mitä Hän on luvannut. Hyvä on.

Me emme halua käyttää aikaa siihen, vaan aloitamme suoraan rukousjonosta.

Rukoilkaamme uudestaan.

¹⁶⁶   Herra Jeesus, se on Sinun käsissäsi nyt. Minä olen Sinun käsissäsi. Herra, ota tuo Sana, jonka Sinä sanoit: “Niin kuin oli Sodoman päivinä”, se, johon viittasin tänä iltana. Sinä sanoit Pyhän Johanneksen 14:12, kun olit puhumassa opetuslapsillesi poismenostasi. Sinä sanoit: “Hän, joka uskoo Minuun, myös hän tekevä niitä tekoja, joita Minä teen.”

¹⁶⁷   Raamattu sanoo, että “Jumala eri aikoina ja eri tavoin puhui profeetoille, tai puhui isille profeettojen kautta, puhui näissä viimeisissä päivissä Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta.” Ja Hän on Sana. Me tiedämme, että profeetat tulivat, Henki tuli heidän ylleen ja teki tuon Sanan eläväksi tuolle sukupolvelle. He kirosivat kuninkaita, toivat tuomion, tekivät vanhurskauden, pelastivat kadonneet, nuo profeetat, joille Sana tuli.

¹⁶⁸   Nyt näinä viimeisinä päivinä, Herra, Sinä lupasit, Sinä sanoit: “Niin kuin oli Sodoman päivinä”, kun Abraham istui siellä päivän kuumuudessa, tuo pieni, uloskutsuttu Seurakunta. Me katsomme tänään yli maailman, Isä, ja me näemme tarkalleen Sodoman, pakanat ovat vääristyneitä, penseitä. Ja me näemme näiden kolmen enkelin ilmestyvän Abrahamin eteen.

¹⁶⁹   Kaksi heistä meni alas penseän seurakunnan, Lootin, tykö ja yrittivät kutsua heitä ulos. Kaksi meni sinne alas, nykyinen Billy Graham, kutsuakseen heidät ulos ilman ihmeitä ja he vain sokaisivat heidän silmänsä. Evankeliumin saarnaaminen tekee sen.

¹⁷⁰   Mutta Yksi jäi sinne ylös Ahrahamin ryhmän, valittujen, uloskutsuttujen luo, joka ei ollut Sodomassa, joka oli syntynyt Sodoman ulkopuolella; ja tarkoitti todellista Seurakuntaa, tämän päivän Abrahamin Siementä. Ja tämä Mies, joka puhui heille, sanoi: “Missä on Saara, sinun vaimosi?”

Hän sanoi: “Hän on teltassa Sinun takanasi.”

¹⁷¹   Ja Hän sanoi: “Minä tulen vierailemaan luonasi elämän ajan mukaisesti.” Ja Saara nauroi.

¹⁷²   Hän sanoi: “Miksi hän nauroi?” Erottaen sen, mitä hän ajatuksissaan sanoi sisimmässään, kun Hänen selkänsä oli käännettynä telttaan päin sinne, missä hän oli.

¹⁷³   Jeesus Nasaretilainen, Jumalan Poika, on sanonut meille Sanassansa: “Niin kuin oli tuona päivänä, niin tulee olemaan Ihmisen Pojan tulemuksessa.”

¹⁷⁴   Ja on hyvin outoa, Isä, ettei koskaan minään aikana ennen tätä päivää ole ollut uskonpuhdistajaa, joka olisi mennyt Sodomaan, ja jonka nimi päättyy kuin “h-a-m”. Sinun palvelijasi, Billy Graham on alhaalla Sodomassa tehden työtään.

¹⁷⁵   Nyt Isä, minä rukoilen, että Sinä pelastaisit tänään täällä olevan Abrahamin Siemenen, täyttäisit heidät kalliin, luvatun Pojan Pyhällä Hengellä. Välittömästi tämän jälkeen, kun Jumala oli julkituotu lihassa ja tehnyt tämän merkin, luvattu poika tuli näyttämölle. Jumala, me olemme odottaneet Häntä kaksituhatta vuotta, Monet nukkuvat, tämä on seitsemäs vartio, ja me odotamme kuulevamme tuon huudon minä hetkenä tahansa: “Katso. Ylkä tulee.”

¹⁷⁶   Suo tänä iltana, Isä, että ihmisten ymmärrys olisi avattu, jotta he näkisivät tämän merkin, joka luvattiin juuri ennen Pojan tulemusta. Myöskin sen, että niin kuin vaskikäärme kuvasi Kristusta, samoin myös tuleva poika ja hänen tulemuksensa merkki (luonnollisessa muodossa) oli esikuva tänään hengellistä Jeesuksen, Abrahamin Kuninkaallisen Siemenen, tulemuksesta. Suo se, Herra. Me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä, kun me jätämme itsemme Sinulle. Aamen.

¹⁷⁷   Haluaisin sanoa erään asian, juuri ennen kuin rukoilemme sairaiden puolesta. Monilla ihmisillä on väärä vaikutelma lahjasta. Lahja ei ole jotakin, minkä Jumala antaa teille, jotta te voisitte mennä ja sanoa: “Kuulkaahan, minä menen tänne ja otan tämän, ja otan tuon ja teen tämän.” Lahjat eivät  ole sellaisia. Monet ihmiset ajattelevat niin, mutta he ovat saaneet väärän käsityksen. Jumalan lahja on vain se, että tietää, miten saada itsensä pois tieltä, niin että Jumala voi käyttää teitä. Siinä kaikki, mistä lahjassa on kysymys. Ymmärrättekö? Niin kauan kun te itse olette siinä…

¹⁷⁸   Eikö Jeesus itse sanonut, että “Poika ei voi tehdä…” Pyhä Johannes 5:19: “Totisesti, totisesti, Minä sanon teille, Poika ei voi tehdä mitään itsessänsä.” Hän kulki siellä tuon lammikon ohi, missä kaikki rammat olivat ja Hän paransi erään miehen, jolla oli ehkä eturauhasvaiva tai jokin sen kaltainen tauti. Hän sanoi: “Poika ei voi tehdä mitään itsessänsä, ainoastaan sen, minkä Hän näkee Isän tekevän, sen myös Poika tekee.” “Minä en ole Se”, Hän sanoi, “joka tekee teot, Minun Isäni, joka asuu Minussa, Hän tekee teot.”

¹⁷⁹   Nyt te ihmiset, jotka istutte siellä, älkää uskaltako katsoa kehenkään mieheen. Katsokaa Kristukseen. Hän on Se. Mutta Hän lupasi viimeisinä päivinä julkituoda itsensä inhimillisessä lihassa samalla tavalla kuin Hän teki siellä Sodomassa. Nyt teidän lihanne, minun lihani, vain avatkaamme sydämemme ja pankaamme pois omat ajatuksemme ja vain antakaamme tänä iltana Sanan tehdä tehtävänsä meissä, niin silloin me tulemme näkemään Jumalan suuren Hengen lahjan julkituotuna edessämme.

¹⁸⁰   Olkaa todella kunnioittavia. Kukaan älköön lähtekö pois. Pysykää todella hiljaa ja rukoilkaa. Olen varma, että te arvostatte sitä.

¹⁸¹   Ja jos täällä on joku, joka ajattelee, että tämä on pilaa, niin haastan hänet tulemaan puhujanlavalle. Kuka tahansa! Sitten, jos te pelkäätte tehdä sitä, älkää sanoko siitä mitään.

¹⁸²   Jeesuksen Kristuksen Nimessä, minä otan jokaisen hengen täällä hallintaani julistaakseni Jumalan Sanan.

¹⁸³   Tässä on tänä iltana kuva, aivan samoin kuin oli Pyhän Johanneksen 4. luvussa. Mies ja nainen kohtaavat toisensa. Oletan, että tämä on ensimmäinen kerta. En tunne sinua. Sinä luultavasti tunnet minut lehtikirjoituksista ja kuulopuheen perusteella, mutta minä en tunne sinua. Sinä tiedät sen. Me olemme vieraita toisillemme, aivan niin kuin meidän Herramme erään kerran kohdatessaan tuon naisen siellä kaivolla. Mies ja nainen kohtaavat, keskustelevat.

¹⁸⁴   Mutta jos minä tulen, niin kuin eräs veljistämme, ja sanoisin: “Jumala antoi minulle parantamisen lahjan…”

¹⁸⁵   Tiedättekö, mikä parantamisen lahja on? Usko on parantuminen. Näettehän, te vain vapautatte uskonne rukoillaksenne jonkun puolesta. Siinä on kaikki, mitä parantamisen lahja on. Jokaisella saarnaajalla pitäisi olla se. Näettehän, jokaisella pitäisi olla parantamisen lahja. Se voima, joka teidät parantaa, on teidän sisäpuolellanne, Pyhä Henki, te vain annatte Sen tehdä tehtävänsä. Siinä kaikki.

¹⁸⁶   Aivan niin kuin elämä, joka on puussa. Teidän ei tarvitse kaataa omenia puuhun saadaksenne sitä tuottamaan omenia. Se vain istutetaan maahan, ja se juo ja työntää ne esiin.

¹⁸⁷   No niin, sillä tavalla Pyhä Henki toimii. Se on sisäpuolellanne. Te vain juotte ehtymättömästä Jeesuksen Kristuksen lähteestä, ja Se työntää esiin Hengen hedelmät. Näettekö?

¹⁸⁸   Seison nyt tässä tuntematta sinua. Jumala tietää sen. Sinä olet täysin vieras.

¹⁸⁹   Nyt jos menisin ja panisin käteni sinun päällesi ja sanoisin: “Sisar, sinä tulet olemaan terve.” Voisit uskoa sen, ja kaikki olisi kunnossa. Mutta nyt, mitä jos Hän tulee… Katsokaahan, niin oli menneinä päivinä, aikaisemmin helluntailaisten päivinä.

¹⁹⁰   Me elämme nyt sitä pidemmällä. Me olemme ohittaneet helluntain, samoin kuin me olemme ohittaneet metodistit ja luterilaiset. Me olemme korkeammalla Herran tulemukseen nähden, jossa sen palvelutehtävän, jota Jeesus Kristus itse käytti, täytyy tarkalleen olla. Samalla tavoin kuin huippukivi on pyramidissa, kaiken täytyy olla niin hiottu, että jokainen kivi sopii paikalleen tarkalleen. Ja seurakunnan täytyy päästä tuohon tilaan vastaanottaakseen Huippukiven, ja sitten ottaa koko tuo asia ylösnousemuksessa, kun Ruumis nostetaan ylös.

¹⁹¹   Uskotko sinä sen? Uskotko, että nämä asiat, joita minä teille kerron, ovat Totuus? Uskotko sen? Jos Herra Jeesus kertoo minulle jotakin, mitä olet tehnyt, jotakin, mitä sinun ei olisi tullut tehdä, jotakin, mitä sinulla on vialla, tai mitä tahansa se onkin, koskien raha-asioita, perheasioita, en tiedä, mitä tahansa se onkin, niin tahdotko uskoa, että olen Hänen palvelijansa?

¹⁹²   Sinä olet kristitty. Katsohan, puhuin sinulle vain tavoittaakseni henkesi. Näethän, samalla tavoin Hän teki sen siellä kaivolla. Hän sanoi: “Tuo Minulle juotavaa.” Sinä olet kristitty. Sinä olet uskovainen. Se on totta. Et ole mikään peukalokyytiläinen, vaan sinä olet uskova! Hyvä on. Sinun vaivasi, tärkein vaivasi on kaulassasi, niskan puolella, sinulla on kasvain, ja tuo kasvain luo sinuun painetta. Se pilaa silmäsi ja niin edelleen. Onko se oikein? Se on NÄIN SANOO HERRA. Kyllä, jos haluat uskoa sen, se on lähtevä pois. [Sisar sanoo: “Se on totta.”] Jumala siunatkoon sinua. Mene nyt.

¹⁹³   Mitä kuuluu, herra? En tunne sinua. Me olemme vieraat toisillemme. Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ainiaan. Jos vain voin saada itseni rentoutumaan niin paljon, että Pyhä Henki voi käyttää huuliani ja silmiäni, aivan niin kuin…

¹⁹⁴   Oletteko koskaan nähneet unta? Varmasti. Jonkin osan teistä… Teidän on oltava toimettomia viiden aistinne kanssa. Teillä on tajunta ja alitajunta. Teidän ensimmäinen tajuntanne on tässä, ja teidän alitajuntanne on täällä. Teidän täytyy olla toimettomia viiden aistinne kanssa päästäksenne tänne näkemään unta. Mutta kun te tulette takaisin tajuihinne, se jättää mielikuvan tähän, niin että te muistatte, mitä olette uneksineet.

¹⁹⁵   Nyt, näkijät, profeetat, heidän alitajuntansa ei ole siellä, se on aivan tässä. Te ette mene viiden aistinne ulkopuolelle. Te seisotte, te näette unta seisaaltanne. Jos minä sanoisin: “Näe minulle uni.” Te ette voisi tehdä sitä. En myöskään minä voi nähdä teille näkyä. Tarvitaan Jumala tekemään se. Mutta minä en vaivu uneen nähdäkseni sitä, minä seison tässä ja näen sen. Se on Jumalan lahja. Jos minä voin saada ensimmäisen tajunnan pois tieltä, Jumala tulee käyttämään tätä toista tajuntaa, jos Hänellä on jotakin sanottavaa. Se riippuu Hänestä.

¹⁹⁶   Mutta jos minä kykenen Jumalan avulla… Jos Jeesus seisoisi täällä tämä puku yllään, jonka Hän antoi minulle. Jos olet sairas, Hän ei voisi parantaa sinua. Hän teki sen jo, kun Hän kuoli. Mutta minä en tiedä, minkä tähden olet täällä. Sinä olet vain joku mies. Me olemme lähes saman ikäiset ja me vain seisomme täällä korokkeella ja tapaamme toisemme ensimmäistä kertaa. Uskotko Jumalan voivan paljastaa minulle kaipauksesi, tai mitä olet tehnyt, tai mitkä ovat esteesi? Jos Hän voi sanoa sinulle, mitä on ollut, voi Hän sanoa sinulle, mitä tulee olemaan. Uskotko sen?

¹⁹⁷   En halua ottaa liiaksi aikaa, mutta olen saarnannut kovasti, ja teidän täytyy… aika, on jännitystä, teidän täytyy todella päästä rentoutumaan, koska ei ole mitään, mitä voisin tehdä, ellei Hän näytä sitä.

¹⁹⁸   Kyllä, tässä Se on. tuo Valo tulee miehen ylle. Hyvä on, herra. Ei, sinä et ole täällä itsesi puolesta, sinä olet täällä jonkun muun puolesta, ja se on tyttäresi. Ja tuo tytär asuu Kaliforniassa, ja hänellä on ollut jokin aika sitten auto-onnettomuus. Ja sinä haluat minun… Sinä seisot tässä, jotta minä rukoilisin hänen puolestaan, koska hän on yhä sen vaivaama. Ja kuulehan, salli minun sanoa sinulle jotakin. Tuo auto-onnettomuus ei tapahtunut Kaliforniassa. Dallasissa, Texasissa, siellä tuo auto-onnettomuus tapahtui. Onko se oikein? Hän tulee olemaan terve, älä unohda sitä. Näin hänen kävelevän pois. Hyvä on, usko. Mene ja usko nyt, veli. Jumala siunatkoon sinua.

¹⁹⁹   Mitä kuuluu, rouva? Minä olen vieras sinulle. Me emme tunne toisiamme. Me olemme täysin vieraat. Uskotko, että Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ainiaan? Uskotko Häntä? Nyt, jos Pyhä Henki voi sanoa minulle jotakin sinusta, josta tiedät, etten minä tiedä, silloin se saa sinut uskomaan, eikö niin? Sinulla on komplikaatioita. Sinulla on monia asioita, mutta, se, sinun pääasiasi, on se, että sinua odottaa leikkaus kasvaimen tähden, ja tuo kasvain on kyljessäsi. Se on totta. Se on oikein. Siksi olet täällä rukoiltavana. Jos voisin sanoa sinulle, mikä sinun nimesi on, niin uskoisitko minun olevan Hänen profeettansa, tai uskotko, että se olisi oikein? Neiti Holman, mene matkaasi iloiten. Jumala siunatkoon sinua. Usko nyt. Älä epäile.

²⁰⁰   Mitä kuuluu, rouva? Olemme vieraita toisillemme. Sinä olet nuorempi kuin minä, me olemme vain nainen ja mies…

²⁰¹   Hetkinen, olkoon jokainen todella kunnioittava. Herran Henki lähti täältä.

²⁰²   Tämä mies, joka istuu tässä, jolla on silmälasit. Sinulla on mielessäsi hengellinen ongelma. Et tiedä mitä tehdä. Olet kokonaan sekaisin. Usko ja olet selviävä siitä. Kyllä. Tahdotko tehdä sen? Hyvä on.

Olkaa kunnioittavia nyt.

²⁰³   Tämä pikku rouva, joka istuu tässä pitäen käsiään näin ja rukoilee. Hänellä on huonokuntoinen käsi, jonka puolesta hän rukoilee. Jos uskot, kyllä, Jumala tulee tekemään sen terveeksi. Minä en tunne sinua, sinä et tunne minua, mutta sinä kosketit Jotakin. Sinä et koskettanut minua, olet kuuden metrin päässä minusta. Jeesus Kristus parantaa sinut. Sinun uskosi tekee sinut terveeksi.

²⁰⁴   Jos se ei olekin tämä sama Jeesus, Ylipappi, jota voidaan koskettaa heikkouksiemme tunnolla! Ettekö tekin usko, että niin on? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

²⁰⁵   Suokaa anteeksi, minun vain täytyy seurata, minne Se menee.

²⁰⁶   Olen tulossa heikoksi nyt, näettehän, vain yksi… Tiedättehän, meidän Herramme, eräs nainen kosketti Hänen vaatettaan kerran, ja Hän Sanoi…

²⁰⁷   Suokaa anteeksi, tämä värillinen rouva, joka istuu tässä rukoillen. Sappirakkovaiva, korkea verenpaine. Usko, rouva, se tulee jättämään sinut. Aamen.

²⁰⁸   Katsoin, ja tässä seisoi värillinen nainen, näettekö, hänen uskonsa veti Sen pois. Aamen.

²⁰⁹   Tuolla naisella hänen takanaan on astma. Jos uskot, että Jumala tulee tekemään sinut terveeksi tuosta astmasta, voit saada myös sen, jos uskot sen.

²¹⁰   Sinulla on suuri toivomus sydämessäsi, ja se on oikeutettu toivomus. Sinä haluat lapsen. Ja syy, miksi et voi saada sitä, on se, että sinulla on naistenvaiva. Ja se on totta. [Sisar sanoo: “Kirjoitin sen korttiin.”] Hyvä on, uskotko nyt, että Jumala tulee antamaan sen sinulle? [“Kyllä.”] Jos Herra Jeesus kertoo minulle, kuka sinä olet, niin tuletko uskomaan? [“Kyllä.”] Rouva Lambert. [“Oikein.”] Mene nyt, usko se. Saako se sinut uskomaan? [“Aamen.”] Voikoon hän saada sen, Jumala, Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Uskokaa!

²¹¹   Herra, me olemme vieraita toisillemme, mutta Jumala tuntee meidät molemmat. Uskotko, että Herra Jeesus tulee paljastamaan minulle sinun vaikeutesi? Uskotko sinä? Sinä et ole täältä. Sinä et ole Arizonasta. Sinä olet kaukaa idästä, Michiganista. Kyllä. Se on oikein. Sinulla on korkea verenpaine, valtimoiden kovettuminen, ja sinun on vaikeata kuulla. Se jätti sinut. Mene takaisin Michiganiin. Herra Jeesus tekee sinut terveeksi.

Pitäkää usko Jumalaan!

²¹²   Tuo nainen, joka istuu tässä, rukoilee isänsä puolesta. Hänellä on Parkinsonin tauti. Ja… Näen hänet nyt, ja hän on varjostettu. Eikä vain varjostettu kuolemaan vaan Iankaikkiseen kuolemaan, koska hän ei ole pelastunut. Se on totta. Uskotko, että Jumala tulee pelastamaan hänet ja parantamaan hänet? Jos sinulla on tarpeeksi uskoa koskettaa Jeesusta Kristusta, meidän Ylipappiamme, niin varmasti voit vastaanottaa sen.

²¹³   Tahdotko nyt tehdä minulle mieliksi? Pane kätesi tuon vieressäsi olevan naisen päälle. Hän rukoilee veljensä puolesta. Kyllä. Tuo veli on sairas ja hän on myös alkoholisti. Se on totta. Vain usko, ja hän on lopettava juomisen ja tuleva terveeksi.

“Jos voit uskoa, kaikki asiat ovat mahdollisia!”

²¹⁴   Tuo nainen, joka istuu tässä rukoillen päänsä kumartuneena, aivan tässä edessäni. Voin sanoa teille, hän rukoilee: “Herra, suo, että se olisin minä.” Tämä nainen… Hän rukoilee erään ystävän puolesta, ja tuo ystävä on täällä sairaalassa kuolemassa syöpään, ja rukoilee myös itsensäkin puolesta. Hän ei huomaa sitä. Rouva Kelly, nouse seisomaan ja vastaanota parantuminen, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. En ollut koskaan elämässäni nähnyt tuota naista.

²¹⁵   Uskotko sinä, että Jumala parantaa sydänvian? Uskotko, että Hän parantaa sinun sydänvikasi? Hyvä on, silloin jatka vain eteenpäin ja sano: “Kiitos Sinulle, rakas Jumala.”

²¹⁶   Sinun on vaikeata nousta ylös aamulla, olet niin jäykkä tuon nivelreuman takia. Niin ei ole huomenna, jos vain uskot sen ja menet eteenpäin. Niin on.

²¹⁷   Hyvä on, herra. Sinä tarvitset verensiirron Golgatalta, se parantaa sokeritaudin ja kaiken. Uskotko, että Hän tekee sen? Hyvä on, sinun vaivasi voivat myös olla parannettuja, jos vain uskot koko sydämestäsi.

²¹⁸   Tule tänne. Sinä olet hermostunut, se on aiheuttanut vaivasi. Sinulla on vatsahaavat. Uskotko, että Jumala tulee parantamaan sen? [Sisar sanoo: “Kyllä, uskon.”] Haluan näyttää sinulle jotakin. Otan pois kelloni hetkeksi. Hermostuneisuus, se on jotenkin vaikeata, mutta sinä olet hyvä sielu. Annahan kätesi. Haluan ottaa kätesi. Tarkkaa nyt, haluan sinun katsovan kättäni, kun lasken kätesi omani päälle. Nyt sinä näet sen, näetkö nuo värähdysten tapaiset, jotka kulkevat sen ylitse? [“Kyllä.”] Se merkitsee aktiivista vatsahaavaa. Tarkkaa nyt, ota kätesi pois, nyt se muuttuu takaisin normaaliksi. Nyt lasken oman käteni sen päälle, eikä se tee sitä, eihän? [“Ei’.’] Mutta kun panen sinun kätesi sen päälle, niin siinä se on jälleen. [“Kyllä.”] Siellä on nyt jotakin konkreettista, jonka voit itse asiassa nähdä omin silmin. [“Kyllä. Aamen”] Nosta kätesi ylös, niin että kuulijakunta voi nähdä, että se on totta.

²¹⁹   Täällä, kuulijakunta voi nähdä sen. Pane kätesi tämän päälle. Nyt ota kätesi pois, rouva. Laske nyt kätesi takaisin käteni päälle. Se on aktiivinen vatsahaava. Se on kudoksissa, jokin syö kudosta. Sen on aiheuttanut hermostuneisuus, se on leviämässä. Sinulla on myös naistenvaiva. Hyvä on.

²²⁰   No niin, tässä on nyt käytettävä aloitekykyä, niin että tämä rouva tulee tietämään asian.

²²¹   Nyt haluan kuulijakunnan pitävän päänsä alhaalla ja rukoilevan, koska se menee yhdestä toiseen. Kun teidän täytyy… Jeesus sanoi: “Minun Nimessäni he ajavat ulos perkeleitä.” Pitäkää nyt päänne kumarrettuina, jos ette halua vatsahaavaa. Ymmärrättekö?

²²²   Nyt haluan sinun tarkkaavan tätä. Sinulla on vatsahaava, tarkkaa nyt kättäni ja katso, etten liikuta kättäni.

²²³   Taivaallinen Isä, olkoon laupeutesi ja armosi Tämän naisen yllä tehdäksesi hänet terveeksi. Hän katselee kättäni. Hän katselee, Isä, nähdäkseen, tapahtuuko mitään muutosta. Ja tiedän, että hänen uskonsa, ollen hermostunut… Minä rukoilen, Jumala, että Sinä auttaisit häntä. Jeesuksen Nimessä, auta häntä.

²²⁴   Nyt, rouva, en ole vielä avannut silmiäni, mutta tämä nainen tietää, että käteni yhä pysyy juuri sellaisena kuin se oli. Onko se oikein, rouva? [Sisar sanoo: “Kyllä”] Katsele sitä nyt todella tarkasti.

²²⁵   Niinpä tätä ei nyt tehdä minään näytöksenä. Tämä tehdään ilmoittamaan, että Jeesus pitää Sanansa. Hän sanoi: “Minun Nimessäni he ajavat ulos perkeleitä.”

²²⁶   Nyt, tulen pitämään käteni niin vakaana kuin voin. Ja haluan sinun huomaavan, ettei se johdu tavasta, miten pidän kättäni. Näetkö, se on siellä koko ajan. Näetkö, kuinka se paisuu? [Sisar sanoo: “Kyllä.”] Ja tulee pahemmaksi koko ajan [“Kyllä.”], koska pidän kädestäsi. Koko käteni on tunnoton kyynärpäätä myöten. Nyt vain tarkkaa sitä hetken.

²²⁷   Herra Jeesus, ei näytöksenä, (niin meidän ei tule tehdä), vaan jotta Sinun Sanasi voisi täyttyä. Sinä et koskaan parantanut ihmisiä vain osoittaaksesi, että olit Jumala, vaan se tapahtui Sanan täyttämiseksi. Ja sillä tavalla minä… Miksi teen tämän tänä iltana, Isä, koska minulla on usko uskoa, että tämä hyvä nainen voi olla parannettu tästä demonista.

²²⁸   Saatana, minä käsken sinua, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, joka saavutti voiton yli kaiken sairauden, ja se on Hänen jalkojensa alla. Ja Hänen palvelijanansa käytän tätä etuoikeutta. Jeesuksen Nimessä jätä tämä nainen, tule ulos hänestä.

²²⁹   En ole nyt liikuttanut kättäni. Tämä nainen on todistajani. Jotakin tapahtui kädelleni, eikö niin? [Sisar sanoo: “Kyllä.”] Jos se on oikein, sano: “Aamen.” [“Kyllä. Aamen.”] Se on poissa, eikö olekin? [“Kyllä. Aamen. Se on poissa.”] Sinä olet parantunut. [“Halleluja.”] Siinä hän nyt on. [“Kiitos Sinulle, Jeesus!”] Katsohan nyt tänne. Panen käteni sen päälle. Nyt pane sinä kätesi sen päälle. Se pysyy aivan samanlaisena. [“Kyllä. Aamen.”] Sinä olet parantunut. [“Kyllä. Aamen. Halleluja!”] Mene, syö illallisesi. Jeesus Kristus tekee sinut terveeksi.

“Minun Nimessäni he ajavat ulos perkeleitä.” Kyllä.

²³⁰   Uskotko sinä, sisar? Uskotko sinä? Uskotko, että Jumala voi ottaa tuon astmaattisen tilan pois sinulta ja tehdä sinut terveeksi? Hyvä on, jatka matkaasi, sano: “Kiitos Sinulle, Herra Jeesus. Minä uskon Sinua koko sydämestäni.”

²³¹   Mitä kuuluu, herra? Sydän on vaivannut sinua, se on jonkinlainen hermostuneisuuden aiheuttama tukkeutuma, jyskytyksiä, kaksoisjyskytys, yksi… Kaksi yhdellä puolella ja yksi toisella. Hyvä on, herra, se lakkaa nyt. Mene. Sinun uskosi tekee sinut terveeksi. Mene, uskoen koko sydämestäsi. Hyvä on.

²³²   Toinen huono vatsa. Uskotko, että Jeesus tekee sinut terveeksi? Vain mene ja sano: “Herra Jeesus, kiitos Sinulle.” Usko se. Jos Hän voi kertoa sinulle, mitä sinulla on, niin varmasti Hän voi parantaa sinut.

²³³   Mitä jos en sanoisi sinulle sanaakaan, laskisin vain käteni päällesi, niin uskoisitko parantuneesi, kun istut siellä tuolissa? Tahtoisitko tehdä sen? Mene eteenpäin ja sano: “Kiitos Sinulle, Herra.” Sen sinä uskot.

²³⁴   Tule. Uskotko että Jumala paransi tuon selkävian, kun istuit siellä? Hyvä on. Mene sitten eteenpäin ja sano: “Kiitos Sinulle, Herra.” Usko koko sydämestäsi. Mene eteenpäin ja usko.

²³⁵   Herra, jos Jumala ei paranna sinua, niin eräänä päivänä sinä tule olemaan rampa ja kävelet kepin kanssa tällä tavalla tuon nivelreuman kanssa. Miksi et vastaanota Häntä juuri nyt? Uskotko sinä sen? Mene eteenpäin ja sano: “Kiitos Sinulle, Herra.” Polje maahan koko asia ja mene iloiten eteenpäin.

²³⁶   Jeesus parantaa sinun selkäsi ja tekee sinut terveeksi. Uskotko sen? Hyvä on, mene eteenpäin ja sano: “Kiitos Sinulle, rakas Jumala.”

²³⁷   Tule tänne, rouva. Mitä sinä nyt pelkäät? Syy siihen miksi sinä pelkäät, on se, että sinulla on vaihdevuosien aika. Sinä tiedät, mitä tarkoitan, kun nainen muuttuu. Ja on kaikenlaista, myöhään iltaisin, sinua väsyttää. Et voi tehdä työtäsi, tulet niin väsyneeksi. Onko se oikein? [Sisar sanoo: “Se on totta.”] Hyvä on. Se on kaikki kunnossa nyt, mene, sinun uskosi tekee sinut terveeksi.

²³⁸   Toinen hermostunut, mutta sinä olet ollut hermostuneena koko ikäsi ajan, et ollut niin hermostunut, kun olit nuorempi. Pelkäsit liikkua eri paikoissa. Mutta nyt jokin on ottanut sinusta otteen. Olet ahdistunut koko ajan. Onko se oikein? Niin ei enää tule olemaan, jos uskot minua juuri nyt Jumalan profeettana. Mene ja usko.

²³⁹   Kuinka monet siellä kuulijakunnassa uskovat koko sydämestään? Pankaa kätenne toistenne päälle. Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen Nimessä minä käsken jokaista miestä ja naista täällä laskemaan kätensä toistensa päälle.

²⁴⁰   Jos Jumalan Sanasta on osa oikein, silloin Se on kaikki oikein. Jeesus Kristus sanoi: “Minun Nimessäni he ajavat ulos perkeleitä.” “Jumalan Sana on sydämen ajatusten ja aikomusten erottaja.”

²⁴¹   Jeesus sanoi: “Jos he laskevat kätensä sairasten päälle, he tulevat terveiksi.” Jokainen uskova täällä sanokoon siihen: “Aamen”. [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Sitten uskovaisina rukoilkaa sen puolesta, jonka päällä kätenne ovat, rukoilkaa hänen puolestaan, jonka kädet ovat teidän päällänne, sillä he rukoilevat teidän puolestanne. Rukoilkaamme yhdessä ja voittakaamme vihollinen, ja olkoon jokainen sairas henkilö täällä parantunut Jeesuksen Kristuksen Läsnäolossa.

²⁴²   Kaikkivaltias Jumala, Elämän alkuunpanija, kaikkien hyvien lahjojen antaja, lähetä siunauksesi näiden ihmisten ylle.

²⁴³   Saatana, sinä olet hävinnyt taistelun. Jeesus Kristus on täällä. Hän on sama eilen, tänään ja ainiaan. Kristityillä on kädet toistensa päällä. He rukoilevat uskon rukouksen.

²⁴⁴   Sinä sanoit: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Jokainen heistä sanoi: “Aamen”, siihen että he uskovat. He vahvistivat Sinun sydämesi kaipauksen, kun Sinä sanoit: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Heidän kätensä ovat toistensa päällä.

²⁴⁵   Sinä olet voitettu. Saatana. Tule ulos heistä. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, jätä tämä paikka ja jätä tämä rakennus. Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

²⁴⁶   Jokainen mies ja nainen, joka uskoo, että uskovaisella on kätensä päällänne, uskon rukous on rukoiltu, ja te olette valmiit hylkäämään sairautenne, hylkäämään ajatuksenne siitä ja vastaanottamaan Jumalan Sanan ja annatte Sen mennä sydämeenne, nouskaa seisomaan ja vastaanottakaa parantumisenne Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen ja aamen! Kohottakaa kätenne nyt ja antakaa ylistys Hänelle, sillä se on kaikki ohitse.