64-1212 ELONKORJUUN AIKA
(Harvest Time)
Phoenix, Arizona, USA, 12.12.1964

¹       Kiitos veli Williams. Hyvää huomenta, ystävät. On etuoikeus olla täällä tänä aamuna. Ja tämän kaltaisen esittelyn saaminen, se saa minut tuntemaan itseni yhä pienemmäksi. Olin hyvin kiitollinen tästä tilaisuudesta tulla tänä aamuna Phoenixiin.

²       Muistan, kun ensikertaa tulin Phoenixiin, ollessani noin seitsemäntoistavuotias. Se on todella kasvanut siitä ajasta. Tänä aamuna, tullessamme Phoenixiin, voimme tuskin sano milloin jätimme Tucsonin ja tulimme Phoenixiin. Ne ovat melkein yhdessä, niin monia paikkoja on kasvanut välille. Näissä paikoissa joissa meillä oli tapana käydä täällä erämaassa, nyt sinne on noussut motelleja ja kauppoja ja niin edelleen. Ja tietenkin, se osoittaa, että olen tulossa vanhaksi.

³       Ja sitten istuessani hyvän veljeni vieressä täällä, veli Valdezin, minä sanoin: “Tietenkin olen tulossa vanhaksi.” Minä sanoin: “Käsitän, että minulle alkaa kasaantua maileja, mutta odotahan kunnes sinä tulet minun ikääni,” tai jotakin sellaista. Olin yllättynyt, saadessani tietää, että hän oli noin kaksitoista vuotta vanhempi kuin minä. Ja niinpä minusta sitten tuntui paljon paremmalta. Minä kysyin: “Veli Valdez, kuinka kauan sinä olet saarnannut Evankeliumia?”

 Hän sanoi: “Viisikymmentä vuotta.”

⁴       No niin, minä olin vain pieni lapsi, kun hän jo oli saarnaamassa. Niinpä minä sanoin: “Toivoisin, että sinä ottaisit kokouksen tänä aamuna, veli Valdez.” Minä sanoin: “Minä olen nuori mies, enkä oikein pidä siitä, että nousen tänne ja yritän puhua vanhemmilleni.”

⁵       Ja hän vain nauroi ja sanoi: “Miksi sinä luulet minun ajaneen tänne?”

⁶       Niinpä olen hyvin kiitollinen veli Valdesista. Hän kertoi minulle, että hänellä oli täällä ulkopuolella lepokoti. Se on todella hienoa. Minä arvostan sitä. Ja hän antoi minulle kutsun tulla vierailulle heidän luokseen joskus. Ja se on täällä New River’in rannalla. En tiedä josko kukaan teistä tietää missä se on tai ei, mutta olen varma, että jos Valdez on sen takana, silloin kaikki on hyvin.

⁷       Sitten joka kerta tullessani konventtiin, minä tavallisesti tapaan jonkun, joka on parantunut kokouksissa. Ja seistessäni täällä pöydän ääressä tänä aamuna, eräs kallis sisar, jonka nimi on Erb, ja, joka istuu täällä, hän tulee tänne Michiganista. Hänen poikansa on täällä kristillisellä asemalla kuuluttajana. Ja hän kertoi minulle olleensa kokouksessa kauan aikaa sitten, Flint nimisessä paikassa, Michiganissa. Hän sai rukouskortin, ja yritti päästä rukoiltavaksi, mutta ei päässyt. Ja hän oli hyvin vakavasti sairas. Ja juuri täällä tänä aamuna, uskon Jumalan parantaneen tuon naisen, kun hän oli seisomassa täällä seinustalla.

⁸       Minä sanoin: “Mikä aika siitä onkaan; se oli noin kaksitoista, neljätoista vuotta sitten, ja nyt kaupungissa nimeltä Phoenix – Phoenix on jotakin mikä on jälleenrakennettu raunioista.” Minä sanoin: “Sama asia on nyt tapahtunut sinulle tänä aamuna. Uskon, että Jumala on tänä aamuna rakentanut sinut raunioituneelta terveydeltä hyvään terveyteen. “

⁹       Kuulin juuri eilen illalla, kun tulee niin monia kutsuja. Minä olen nyt teidän naapurinanne, asun Tucsonissa, ja kutsuja oli niin monia, etten voinut päästä tapaamaan heitä kaikkia, joten minä vain rukoilen heidän puolestaan puhelimessa. Heidän täytyi vain jättää puhelinnumeronsa.

¹⁰   Ja siellä oli eräs nainen, kahdeksankymmentä- seitsemänvuotias, vanha kristitty, ja hän oli ollut järjiltään jonkin aikaa. Hän oli kadulla, kirkuen ja huutaen poliisia, että joku oli ottanut hänen vauvansa. Kahdeksankymmentä seitsemänvuotias, näettehän, hän oli kadottanut järkensä. Ja hän oli kultainen vanha nainen. En ollut koskaan elämässäni tuntenut häntä. Ja niin Billy soitti ja sanoi: “Mene heti rukoukseen”, hän sanoi: “tuon naisen tila on vakava ja he ajattelevat, että hän tulee kuolemaan.” Hän sanoi: “Hän on niin poissa tolaltaan.”

¹¹   Sitten minä vain ripustin kuulokkeen paikalleen ja menin huoneeseen ja rukoilin.

Muutamassa hetkessä hän oli nukahtanut. Hän heräsi normaalissa kunnossa, söi täyden kananpoika-päivällisen, sekä jäätelöä ja kakkua jälkiruuaksi. Kyllä vaan.

¹²   Katsokaahan, Jumala on yksinvaltias. Hän on niin todellinen, Hän voi… Teidän ei tarvitse olla siellä; vain pyytää sitä.

¹³   Uskon kuuluttajamme täällä tänä aamuna, tai jonkun, ehkä se oli veli Valdez rukouksessansa, joka sanoi: “Meillä ei ole, koska me emme pyydä. Emmekä me pyydä koska emme usko.”

¹⁴   Minä arvostan tätä nuorten laulua täällä. Veli Valdez, me vanhemmat ihmiset, me huomasimme sen todistuksen vilpittömyyden, jonka tuo nuori mies antoi, että hän tunsi Jeesuksen.

¹⁵   Monta kertaa me näemme kuinka nämä pienet kvartetit ja laulamiset. – – Tämä on erään toisen sananpalvelijan sana – veli Valdez sanoi: “Joskus heitä saa tusinan markalla.” Koska näyttää kuin siitä tänään olisi tullut jonkinlainen näytös, sen sijaan, että siinä olisi se pyhyys ja vilpittömyys, jonka helluntailaiset kerran omistivat.

¹⁶   Ja näiden poikien vilpittömyys – minä arvostin sitä. Herra siunatkoon teitä poikia.

¹⁷   Enkä minä ole paljoakaan television kannalla. Niin kuin tiedätte, minä itse asiassa olen sitä vastaan. Ja minä olen vain vuokralla siellä Tucsonissa, kunnes olemme saaneet oman kodin perustetuksi sinne, jos se on Herran tahto. Ja tuo nainen, joka vuokraa tuota taloa, hän on hieno kristitty ystävä, mutta hänellä oli siellä talossa televisio. No niin, minulla on nuoria lapsia, ja tehän tiedätte millaisia he ovat, niinpä pari aamua sitten, kun olin juuri tullut matkalta veli Stromein kanssa… En tiedä onko veli Stromei täällä tänä aamuna tai ei, hän on Liikemiesten alaosaston presidentti Tucsonissa. Minun nuori tyttäreni, joka on istumassa täällä takana, kutsui minua katsomaan, sanoen: “Me aiomme panna television päälle,” jotakin kvartetti-laulua tai mitä se olikin.

¹⁸   No niin, minä olen erittäin hyvä arvostelija, ja olen pahoillani siitä, mutta en voi olla mitään muuta kuin mitä olen. Jos tekisin jotakin vastoin itseäni, olisin tekopyhä. Enkä minä haluaisi olla sitä teidän ihmisten edessä. Haluan olla juuri sitä mitä olen, ja silloin te tiedätte missä me seisomme. Ja luulen, että arvostelen hieman liian paljon.

¹⁹   Mutta sydämessäni arvostelin sitä, koska se näytti minusta aivan kuin jonkinlaiselta Hollywoodilais-näytelmältä. Siinä ei näyttänyt olevan sitä pyhyyttä, joka siinä pitäisi olla. He lauloivat noita hengellisiä lauluja rock-and-roll tahdissa, ja kultaiset tossut jaloissaan. Onko se tullut siihen, että Evankeliumista on tullut jonkinlainen näytöskappale? Jos se on sitä, niin minä en halua olla missään tekemisissä sen kanssa. Minä haluan jotakin todellista ja aitoa ja me haluamme pitää sen sillä tavalla.

²⁰   Uskon, että asetan nyt nämä mikrofonit vähän toiseen asentoon täällä. Kuuletteko paremmin nyt?

²¹   Nyt, ensi sunnuntai-aamuna, jos Herra suo, minulla on suuri etuoikeus puhua Liikemiesten alaosastossa, ensimmäisen kerran, Flagstaffissa, Arizonassa. Tuo veli täällä, olen unohtanut hänen nimensä, on sen presidentti. [Eräs veli sanoo: “Chester Earl.”] Chester Earl, veli Chester Earl. Minulla juuri oli tilaisuus tavata hänet tänä aamuna, kun olin puristamassa kättä erään Intialaisen veljen, hienon evankelistan kanssa täällä, joka on Intiasta. Ja hän sanoi, että seuraavana lauantaiaamuna tulisin puhumaan siellä. Te olette kaikki sydämellisesti tervetulleita osallistumaan tähän kokoukseen. Me toivomme, että Herra tulee siunaamaan meitä.

²²   Ja sitten seuraavana maanantai-iltana on Tucsonissa juhlapäivälliset. Herra on antanut minulle kunnian puhua noilla päivällisillä siellä Tucsonissa, Joulukuun kahdentenakymmenentenä ensimmäisenä. Te olette todella sydämellisesti tervetulleita tuohon juhlailtaan.

²³   Ja sitten niin kuin veli Williams ilmoittikin, tulen jälleen takaisin tänne jonkinlaista pientä alkusoittoa varten ennen konventin alkua.

²⁴   Ja niinpä kaikuuko se hieman siellä, veli Williams? Siellä on… Miten? Onko se parempi nyt? Se on parempi. Hienoa.

²⁵   Minä todella toivon, että monet teistä saisivat aikaa osallistua yhteen niistä, tai jokaiseen ilta ja päivä kokoukseen. Eivätkö ne ala seitsemäntenätoista, kello seitsemältä, sunnuntai-iltapäivällä? [Joku sanoo: “Puoli kaksi”] Puoli kaksi. Kello puoli kaksi, sunnuntaina iltapäivällä. Haluan myös sanoa, että jos Herra tahtoo, tulen rukoilemaan sairaiden puolesta noissa kokouksissa ja tekemään kaiken minkä voin auttaakseni teitä.

²⁶   Ja saarnaajaveljet täällä tänä aamuna, täältä Phoenixin alueelta. Syy miksi tulen tänne… Joka kerta tullessani, minä tavallisesti teen pienen kierroksen seurakunnissa, jokaisessa seurakunnassa. Ja sitten tulen huomaamaan, että se on jotenkin vaikeata, koska jotkut kirkoista ovat vähän pieniä. Emmekä me haluaisi jättää käymättä kenenkään veljen luona siksi, että hänen kirkkonsa on pieni, ja se tekee sen vaikeaksi, koska ihmiset eivät mahdu sisälle. Niinpä jos… Ajattelin, että me vain kokoontuisimme yhdessä paikassa, ja huolehtisin siitä itse, niin että vain kokoontuisimme täällä ja pitäisimme kokouksen, vain pienen evankelistisen kokouksen ja rukoilisimme sairaiden puolesta ja muuta sellaista. Ennen kuin…

²⁷   Ehkä siirryn tämän toisen mikrofoonin luo, onko tämä parempi? [Joku sanoo: “Ei, se on ääninauhoille.”] se on ääninauhoja varten. Hyvä on.

²⁸   Ajattelin, että ehkä se olisi hieman parempi, jos tekisin sen sillä tavalla. Ja haluan veljieni täällä seurakunnissa, pastorien täällä Phoenixissa tietävän, että se on syy miksi me teimme tämän, ja tulimme tänne tähän saliin, niin että voisimme saada kaikki kokoontumaan yhteen yhdessä paikassa. Ettekä te voi päästä käymään kaikkien veljien luo, heitä on niin monia. Te näitte kuinka monia nousi seisomaan tänä aamuna, ja siinä ei mahdollisesti ole vielä puoliakaan heistä. Niinpä emme ehtisi vierailla heidän luonaan niinä muutamina päivinä, jotka olemme täällä ennen konventtia.

²⁹   Ja olen varma, että meillä tulee olemaan suurta aikaa konventissa. Te tulette kuulemaan suuria puhujia. Tämä veli Cash Hamburg, kuinka monet ovat koskaan kuulleet häntä? Hän todella on kuin pyörremyrsky. Kyllä. Suokaa anteeksi, minun ei olisi tullut sanoa sitä sillä tavalla. Se on veli, mutta pojat, olin hänen kanssaan kerran. Tiedättekö, en oikein näe miksi te koskaan tulette kuulemaan minua, kun voitte kuulla hänen kaltaistaan miestä. Hän voi saarnata vetämättä henkeä välillä. Minä en tiedä kuinka hän sen tekee, mutta hän todella saa paljon annetuksi ulos. Menin äskettäin hänen kanssaan erääseen konventtiin New Yorkissa, ja hän halusi viedä minut päivälliselle kokouksen jälkeen. Ja menin erääseen paikkaan, ja olin melkein valmis lähtemään ulos, kun veli… hän… hän saarnasi kaikkialla edes takaisin lattialla, ja kaikkialla ympäri, mennen jokaisen luo, joka siellä oli. Hän on melkoinen kaveri itsessänsä.

³⁰   Ja olen varma, että tulette nauttimaan myös tuosta veljestä Kaliforniasta. Mikä hänen nimensä nyt olikaan? En muista hänen nimeään, mutta hän on yksi puhujista. Olen unohtanut hänen nimensä. Mutta hän on voimallinen puhuja, ja te tulette nauttimaan hänestä. Siellä tulee luultavasti olemaan senkaltaisia suuria puhujia, tiedättehän, kuten veli Roberts ja monia tämän päivän suurista miehistä.

³¹   Niinpä olen kiitollinen ajatellessani erästä Kirjoitusta, joka tällä kerralla tulee mieleeni täällä. Kuinka kerran Daavid katsoi Herran arkkia, joka oli telttakankaiden alla. Ja hän sanoi… Hän oli istumassa profeetta Naatanin kanssa tuona päivänä. Ja niinpä hän sanoi: “Onko oikein, että minun pitää asua setripuisessa talossa täällä, ja Herrani liiton arkin teltassa?”

³²   Ja tuo profeetta sanoi hänelle: “Tee kaikki mitä on sydämelläsi, Daavid, koska Jumala on sinun kanssasi.” Se oli kaikki mitä hän tiesi sanoa.

³³   Mutta tuona yönä Herra kohtasi tuon profeetan ja sanoi: “Mene, kerro Minun palvelijalleni Daavidille, että Minä otin hänet sieltä lammastarhasta, seuraamasta noita muutamaa lammasta, tiedättehän, ja tein hänelle nimen kuin suurilla miehillä,” ei suurinta nimeä, mutta Hän luki hänet niiden suurten miesten joukkoon, joita siihen aikaan oli maan päällä.

³⁴   Ja minä ajattelin: “Mikä Jumalan armo se olikaan Daavidille siellä!” Minä ajattelin: “Voisin lukea sen itselleni, kun saan etuoikeuden tässä päivässä, jossa me elämme, maailmanhistorian viimeisissä päivissä, olla luettu senkaltaisten miesten joukkoon, joita meillä on osallistumassa näihin kokouksiin.” Ja Herra siunatkoon teitä todella runsaasti.

³⁵   No niin, hyvä ystäväni, veli Valdez sanoi: “Veli Branham, minun täytyy lähteä, uskoisin, että se oli joko neljännestä vaille tai neljännestä yli kymmenen.” Hän sanoi: “Minä asetun tänne perälle, niin etten häiritse sinun puhettasi.” Hän on ollut kokouksissa aikaisemmin.

³⁶   Minä olen jotenkin hidas, ja minun täytyy ajatella, tiedättehän, kun olen puhumassa. Minä ehkä kirjoitan tänne Kirjoituksia ja teen muistiinpanoja, mutta sitten minun täytyy mennä takaisin ja ajatella mitä Herra käski minun sanoa, tiedättehän, minun täytyy odottaa Häntä. Ja olen jotenkin hidas, mutta toivon etten pidätä teitä liian pitkään tänä aamuna.

³⁷   Kysyin veli Villiaasilta, sanoin: “Veli Williams, kuinka paljon aikaa minulla on? Minä sanoin: “Minulla on täällä nyt eräs Kirjoitus, josta voisin puhua, ja, joka veisi minulta noin kolmekymmentä minuuttia tai jotakin sellaista, ja sitten jokainen voisi lähteä kotiin.” Ja minä sanoin: “Mutta haluaisin pitää pienen oppitunnin, jos se on mahdollista,” koskien jotakin minkä ajattelen olevan teitä varten tänään, jotakin minkä voitte viedä kotiin mukananne, ja ajatella sitä.

³⁸   Ja varmastikaan en olisi noussut ylös tänä aamuna kello kolmekymmentä, tai kahtakymmentä vaille neljä, ja valmistautunut tulemaan tänne, vain tullakseni nähdyksi. Minä en välitä tulla nähdyksi. Tutkin eilen eräitä Kirjoituksia, jotka olen kirjoittanut muistiin, se on jotakin minkä puolesta olen vilpittömästi rukoillut, ja olen tullut tänne ajatellen, että se voisi auttaa jotakuta. Minulla ei ole aikaa näytöksille ja maisemien ihailuun. Meidän on huolehdittava asioista ja uskon Jeesuksen tulevan hyvin pian.

³⁹   Ja nyt he nauhoittavat tämän, ja luultavasti joku saattaa saada tuon nauhan. Ja haluaisin sanoa tämän, että joskus… monta kertaa olen todella väärinymmärretty. Ja monta kertaa ihmiset kysyvät minulta sanoen: “Veli Branham, oliko se tässä valossa kuinka sinä tarkoitit sen?” Ja joskus on, että me sanomme jotakin, mutta teidän täytyy tietää lähestyä sitä sen terminologian mukaan,  mitä minä, sillä tarkoitin.

⁴⁰   Ja joskus sanon asioita, jotka ehkä saattavat olla hieman vastoin jonkun uskoa, jotakin mitä joku uskoo, mutta haluan saada sun selväksi nyt. Minulla on Sanoma Herralta, ja minä tunnen sen sillä tavalla. Toisista voi tuntua, että se on Perkeleeltä. Toisista voi tuntua, että se on hölynpölyä. Mutta minulle, se on Elämä. Enkä tarkoita olla eriävä, kun sanon asioita eriävästi, tai ehkä hieman loukaten tai leikaten ihmisiä. Minä en tarkoita sitä siinä valossa. Jos niin tekisin, silloin olisin tekopyhä. Minä sanon sen Jumalan asian edistämisen valossa. Minä sanon sen siinä valossa, että saisin ihmiset tuntemaan Jumalan paremmin. Enkä sano sitä siksi, että itse olisin sen valmistanut, vaan se on jotakin mitä saan Jumalalta.

⁴¹   Ja nyt, jos satun näissä konventeissa puhumaan jostakin mikä loukkaa ihmisiä, tai, josta he sanovat: “Minä en usko sitä sillä tavalla.”

 No niin, olen usein käyttänyt tätä vähän karkeata kuvausta. Ja vaimoni, joka istuu siellä kuuntelemassa minua, hän tietää ettei minussa ole paljoakaan muodollisuutta. Mutta on aivan kuin, jos te olette syömässä kananpoikaa ja purette luuhun, niin kukaan, joka todella pitää kananpojasta, ei heitä tuota kananpoikaa pois vain siksi, että hän puri luuhun. Hän ainoastaan heittää tuon luun pois, ja jatkaa kananpojan syömistä. Samoin on kirsikkapiirakkaa syötäessä. Jos puren kirsikankiveen, en minä kuitenkaan heitä piirakkaa pois, heitän vain tuon kiven pois.

⁴²   Niinpä, jos se mitä saatan sanoa täällä, jossakin kokouksissani, näyttää teistä kirsikankiveltä, niin laskekaa se vain syrjään, ja pankaa minun tietämättömyyteni tiliin niin paljon siitä kuin haluatte. Mutta jatkakaa sitten sen syömistä minkä ajattelette olevan oikein.

⁴³   Luotan siihen, että Herra tulee siunaamaan Sanansa. Minä uskon lujasti Sanaan, ja vain Sanaan. Vain Sana yksin, ja se on se Sanoma, jonka Herra on antanut minulle.

⁴⁴   Me eroamme, toinen toisesta. Me olemme huomanneet tänä aamuna veljieni, lähetyssaarnaajien, evankelistojen ja pastorien seisovan täällä, heitä oli ehkä sata tai enemmänkin täällä. Jokainen heistä on pätevämpi seisomaan täällä ja puhumaan, kuin mitä minä olen. Olen varma siitä. Mutta katsokaahan, kukaan meistä ei voi ottaa toisen paikkaa. Yksi ei voi ottaa toisen sanomaa. Katsokaahan, meillä on omat erilaiset tapamme.

⁴⁵   Jumala on suvereeni. Kuka olisi voinut sanoa Jumalalle kuinka tehdä asiat, silloin alussa, kun siellä oli vain yksin Hän? Näettekö? Ja, jos meillä on Iankaikkinen Elämä, niin on vain yksi Iankaikkisen Elämän muoto, ja se on Jumala. Niinpä, jos meillä on Iankaikkinen Elämä, olimme me silloin siellä Jumalan kanssa, osana Jumalasta. Me olimme Hänen ominaisuuksiansa. Me olemme nyt Hänen ominaisuuksiansa. Ja koska: “Alussa oli Sana,” ja sana on ajatus ilmaistuna. Niinpä me olimme Hänen ajatuksiansa, jotka sitten ilmaistiin sanana ja me tulimme siksi mitä olemme. Siitä syystä meidän nimemme – ehkä ei se nimi, joka meillä nyt on – mutta meidän nimemme pantiin Karitsan Elämän Kirjaan ennen maailman perustamista. Näettekö? Ja, jos se ei ollut siellä silloin, ei se tule koskaan olemaankaan siellä. Näettehän? Ja Jeesus tuli lunastamaan kaikki ne, joiden nimet olivat tuossa Kirjassa. Katsokaahan, Hän tiesi ne.

⁴⁶   Aivan niin kuin roomalaisten 8. luku meille kertoo: “Kuka voisi sanoa saviastian tekijälle? Voisiko savi sanoa, ‘Valmista minut näin’?” Näettehän? Ei. Jumalan täytyy tuoda esiin kaikki ominaisuutensa. Ja niinpä Hänen täytyy valmistaa yksi astia häpeään ja toinen kunniaan, tuomaan toista esiin, tietenkin. Mutta katsokaahan, Hän on Ylin, eikä kukaan voi sanoa Hänelle mitä tehdä.

⁴⁷   Ja Hän valmistaa meidät erilaisiksi. Meille on jopa kerrottu Raamatussa, että tähdetkin eroavat toinen toisestaan. Te tiedätte, että Taivaassa on eroja Enkeleissä, Enkeli-olennoissa; siellä on Enkeleitä, siellä on Kerubeja, siellä on Serafeja, heitä on Siellä erilaisia. Ja me olemme kaikki erilaisia. Ja Jumalalla on suuria vuoria, Hänellä on tasankoja, preerioita, ruohikkoa, erämaata, vettä. Näettekö, Hän on erilaisuuksien Jumala. Ja katsokaa Hänen ihmisiänsä täällä tänä aamuna, jotkut ovat valkoisia, jotkut mustia, jotkut ruskeita, jotkut keltaisia, jotkut punaisia; katsokaahan, he ovat Hänen ihmisiänsä. Hän on monenlaisuuksien Jumala, ja uskon, että Hänellä on samoin palvelijoidensa kohdalla.

⁴⁸   Kumartakaamme nyt päämme hetkeksi rukousta varten. Ja voisin sanoa tämän nyt, ennen kuin luemme Sanaa. Tiedän, että jos viivyn hieman liian pitkään ja teidän täytyy nousta ja mennä ulos, niin tulen täysin ymmärtämään sen. Rukoilkaamme nyt. Ja, kun rukoilemme päämme kumarrettuna sitä tomua kohden, josta Jumala on meidät ottanut, niin, jos täällä on joku, joka haluaisi tulla muistetuksi rukouksessa, kohota vain kätesi. Hän tietää mitä on sydämessäsi tuon käden alla.

⁴⁹   Rakas taivaallinen Isä, juhlallisesti me lähestymme Sinua, päämme kumarrettuina sitä tomua kohden, josta Sinä meidät otit. Ja sitten mielessämme me ajattelemme sitä mitä sinä eräänä iltana sanoit Abrahamille, että voisiko hän “lukea meren rannoilla olevan hiekan?” Ja sitten Sinä käskit häntä “katsomaan tähtiä”, ja kysyit voisiko hän “lukea ne?” Tietenkin, se oli mahdotonta. Ja Sinä sanoit hänelle, että hänen “siemenensä tulisi olemaan yhtä lukematon kuin hiekka meren rannalla, tai tähdet, jotka valaisevat taivaat.” Nyt nämä ajatukset mielessämme me kumarramme päämme sitä hiekkaa kohden, josta me tulemme; sitten meidän sydämemme katsoo kohden taivasta, jonne olemme menossa. Tomusta tähtiin, ollen Abrahamin Siemen! Kuolleina Kristuksessa, me olemme Abrahamin Siemen, ja perilliset Hänen kanssaan lupauksen mukaan.”

⁵⁰   Ja me olemme tulleet tänne tänä aamuna seurustellaksemme luonnollisen elämän ruuan ympärillä, jonka olemme syöneet, ja nyt, kun olemme saaneet sen pois tieltä, me haluamme Sinun antavan meille tuota Taivaallista Mannaa, tuota Ruokaa, joka antaa meille voimaa siinä Elämässä, joka on meissä. Niin kuin veri kuljettaa tämän ruuan voimaksemme, rakentamaan lisää soluja ja antamaan meille voimaa päivää varten; saakaamme me vastaanottaa Kristukselta, niin että Hän voisi päästä sisälle meidän henkiimme, tänä aamuna, Sanan kautta, ja vahvistaa meitä sitä hetkeä varten, jossa me elämme. Koska päivä on pitkälle kulunut ja illan varjot ovat lankeamassa, ehtoovalo on täällä, ja pian me olemme kuuleva tuon kutsun “tule tänne Ylös,” ja me haluamme olla valmiit tuona hetkenä. Niinpä auta meitä, Isä.

⁵¹   Eikä ole yhtään miestä arvollista avaamaan Kirjaa, tai irrottamaan sen Sinettejä; Mutta Karitsa, joka oli teurastettu maailman perustamisesta, tuli otti Kirjan ja irrotti sen Sinetit. Oi Jumalan Karitsa, tule tänä aamuna, avaa Kirja meille, ja salli meidän katsoa sen sisälle Sinun kanssasi, Herra, ja nähdä mitä meidän täytyy tehdä ollaksemme valmistautuneita tätä hetkeä varten. Siunaa jokaista seurakuntaa, siunaa tulevat kokoukset, jokainen niistä ja meidän pieni kokouksemme liittymään yhteen tulevien kanssa. Ja, kun me lähdemme täältä tänään, niin voikaamme me olla kykenevät sanomaan niin kuin nuo, jotka olivat Emmauksesta: “Eikö meidän sydämemme palanutkin sisimmässämme, kun Hän puhui meille tiellä?” Suo se, Isä. Me pyydämme Jeesuksen Nimessä. Aamen.

⁵²   Nyt te, jotka haluatte, niin kuin te tavallisesti haluatte lukea saarnaajan mukana hänen lukiessaan, nähdäksenne mistä hän puhuu, jos teillä on Raamattunne, niin tahtoisitteko avata ne pyhän Matteuksen 4:stä luvusta

⁵³   Nyt haluan antaa tekstini juuri ennen kuin puhun; enemmän tai vähemmän haluten opettaa sitä ja puhua siitä mennessämme eteenpäin. Ja tämän minä olen otsikoinut, jollakin tavalla, en tiedä miksi, mutta annan tälle nimen: Elonkorjuun aika.

⁵⁴   Ja me tulemme lukemaan Kirjoituksen jolle perustaa tämä ajatus, ottaaksemme tästä tekstin sisällön. Me tulemme lukemaan osan Pyhän Matteuksen 4:stä luvusta. Tämä puhuu Jeesuksen kiusauksista. Sen jälkeen, kun Hänet oli täytetty Pyhällä Hengellä, Hänet oli johdatettu erämaahan.

Sitten Henki johti Jeesuksen erämaahan perkeleen kiusattavaksi.

Ja, kun hän oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, oli hän jälkeenpäin nälkäinen.

Ja, kun kiusaaja tuli hänen luokseen, hän sanoi: “Jos sinä olet Jumalan Poika, käske näiden kivien muuttua leiviksi.

Mutta hän vastasi ja sanoi, On kirjoitettu, Ihminen ei elä yksin leivällä, vaan jokaisen sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.

Sitten perkele vei hänet ylös pyhään kaupunkiin, ja asetti hänet temppelin huipulle,

Ja sanoi hänelle, Jos sinä olet Jumalan Poika, heitä itsesi alas: sillä on kirjoitettu, Hän on antava enkeleillensä käskyn koskien sinua: ja käsillänsä he ovat kantava sinua, ettet murskaisi jalkaasi kiveä vasten.

Jeesus sanoi hänelle, On jälleen kirjoitettu, Sinun ei tule kiusata Herraa sinun Jumalaasi.

Jälleen, perkele vei hänet erittäin korkealle vuorelle, ja näytti hänelle kaikki maaliman valtakunnat, ja niiden loiston;

Ja sanoi hänelle, kaikki nämä asiat tulen minä antamaan sinulle, jos lankeat maahan ja palvot minua.

Silloin sanoi Jeesus hänelle, Mene pois, Saatana: sillä on kirjoitettu, Sinun tulee palvoa Herraa sinun Jumalaasi, ja häntä ainoastaan tulee sinun palvella.

⁵⁵   Haluan mennä taaksepäin hieman, uudestaan 4:teen jakeeseen.

 Mutta hän vastasi ja sanoi, On kirjoitettu, Ihminen ei elä yksin leivällä, vaan jokaisen sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.

⁵⁶   Nyt aiheeksi haluaisin ottaa tuon “jokaisen sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.” Pitäkää se nyt mielessänne, kun me puhumme.

⁵⁷   Jeesus kerran sanoi: “Minä olen Elämän Leipä,” ja uskon, että se on Joh.6:48, jonka olen kirjoittanut tänne muistiin tänä aamuna. Tämä tapahtui pääsiäisjuhlassa, kun juutalaiset olivat syömässä happamatonta leipäänsä sen mannan muistoksi, joka lankesi erämaassa, ja he joivat siellä eräästä lähteestä, joka esitti sitä Kalliota, joka oli erämaassa, ja he pitivät suurta juhlaa. Ja juhlan keskellä Jeesus huusi ja sanoi: “Minä olen Elämän Leipä. Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, neljänkymmenen vuoden ajan, ja he ovat joka ainoa, kuolleita. Mutta Minä olen se Leipä, joka tulee Jumalalta taivaasta. Jos ihminen siitä syö, ei hän tule kuolemaan.” Ja tuosta kalliosta Hän sanoi: “Minä olen se Kallio, joka oli erämaassa. Minä olen se Kallio, josta teidän isänne joivat.”

⁵⁸   “Kuinka niin?” he sanoivat: “Ethän Sinä ole enempää kuin viisikymmentä vuotias, ja sanotko Sinä nähneesi Abrahamin? Nyt me tiedämme, että Sinussa on perkele ja, että olet hullu.”

⁵⁹   Ja Jeesus sanoi: “Ennen kuin Abraham oli, MINÄ OLEN.” Näettekö, “MINÄ OLEN” oli tuo Tulipatsas, joka oli pensaassa, ja, joka puhui Moosekselle. Ja, jos tahdotte tarkistaa sen, niin se ei ollut “Minä olin, tai, Minä tulen olemaan.” Vaan, “MINÄ OLEN” nykyisessä aikamuodossa, koko ajan.

⁶⁰   Ajatelkaamme nyt tätä, kuinka Hän itse sanoi, että “Minä olen Elämän Leipä.” No niin, kuinka tämä mies voisi olla Elämän Leipä? Se on mitä me ihmettelemme. Minun ruumiini on Leipä,” Hän sanoi. Ja kuinka nyt voisi tämä mies olla Leipä? Se on jotenkin omituista, mutta älkää olko ymmällänne siitä. Hänen aikansa ihmiset vaivasivat, sillä päätään. He eivät tienneet kuinka tämä mies itse olisi itse asiassa voinut olla Leipä. Myöskin Johanneksen 1. luvussa se on annettu meille tällä tavalla, että, “Alussa oli Sana, Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja Sana oli tehty lihaksi ja asui meidän keskuudessamme.” Niinpä, tuo Sana tuli Leiväksi. Tuon Sanan ja tuon Leivän täällä täytyy olla sama, koska Jeesus on Sana ja hän on Leipä.

⁶¹   Kuinka Hän nyt voisi olla Leipä ja Sana? Se olisi arvoitus lihalliselle mielelle. Mutta me toivomme tänä aamuna, ettei keskuudessamme ole yhtään lihallista mieltä, vaan, että keskuudessamme olisi hengellinen mieli, niin että voisimme ymmärtää mitä Isä yrittää antaa meille tässä. Me näemme, että nämä sanat ovat arvoituksellisia, mutta samanaikaisesti, ne ovat Raamatullinen Totuus, näettehän.

⁶²   “Kuinka tämä mies voisi olla Leipä?” Se on mitä he sanoivat. Se on mitä Josefus kirjoitti, niin kuin monet teistä historioitsijoista tiedätte… niin kuin minä olen sitä tutkinut.

⁶³   Minä olen nyt kirjoittamassa erästä kirjaa, omia kommenttejani Ilmestyskirjan neljästä ensimmäisestä luvusta, ja toivon saavani sen julkisuuteen hyvin pian. Se tulee ‘ olemaan laaja kirja. Sitten minulla tulee myös olemaan pieni kirjanen jokaisesta seurakunta ajanjaksosta.

⁶⁴   Ja minä tutkin seurakunnan historiaa… ja mieleeni on jotenkin jäänyt, että se olisi ollut Josefus, tai joku noista varhaisista kirjoittajista, joka sanoi että: “Tämä Nasaretilainen Jeesus, joka kulki ympäri parantaen sairaita”, hän sanoi: “Hänen opetuslapsensa kaivoivat Hänen ruumiinsa ylös, ja söivät Hänen ruumiinsa.” Katsokaahan, he ottivat ehtoollista. He ajattelivat heidän kaivaneen Hänen ruumiinsa ylös, ja, että he söivät Hänen ruumistansa. Ja ehtoollisessa me otamme Hänen ruumiinsa symbolin muodossa, koska Hän oli Sana.

⁶⁵   Te näette nyt, että tämä saattaa ymmälle. Ja samanaikaisesti, siellä on olemassa Kirjoitukset. Ja Jeesus sanoi: “Koko Kirjoituksen täytyy täyttyä.” Näettekö? Niinpä me haluamme aina leikata mielemme irti kaikesta mikä on tuota Kirjoitusta vastaan. Älkää koskaan, milloinkaan, kertaakaan, jättäkö tuota Kirjoitusta minkään tähden, ei yhtä Sanaa Siitä. Pysykää tarkalleen Kirjoituksen kanssa.

⁶⁶   No niin, Jumalan täytyy tuomita ihmiset jonakin päivänä. Ja, jos Hän tulee tuomitsemaan ihmiset jollakin kirkolla, niin mikä niistä se tulee olemaan? He sanovat: “Katolinen kirkko.” Hyvä on sitten, mutta mikä Katolinen kirkko? Näettekö? Koska ne eroavat toisistaan enemmän kuin meistä Protestanteista. Katsokaahan, ne ovat erilaisia… niitä on kaikkia eri muotoja, kuten roomalaiset ja ortodoksit, ja oliko se nyt Jewfaniitit, ja niitä on niin monia heimoja, ja he kaikki ovat toistensa kurkussa, joten mikä se on noista katolisista kirkoista? Jos Hän tekee sen Protestanttisella kirkolla, niin millä Protestanttisella kirkolla? Jokainen niistä eroaa toisistaan.

⁶⁷   Mutta Hän on tuomitseva maailman, ja Hänellä täytyy olla jokin mittapuu jolla tuomita maailma, tai Hän olisi epäoikeudenmukainen, jos Hän antaisi meidän mennä eteenpäin ja elää tämän elämän ilman jotakin standarttia jolla tulemme tuomituksi. Kuka olisi oikeassa? Kenen te voisitte sanoa olevan oikeassa? Täytyy olla jokin mittapuu.

⁶⁸   Ja Hän on sanonut Raamatussansa, että Hän tulee tuomitsemaan maailman Jeesuksella Kristuksella. Ja me luemme täältä, että Jeesus on Sana. Hebrelaiskirje 13:8, sanotaan: “Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti.” Niinpä Hän sen vuoksi tulee tuomitsemaan maailman heidän asenteensa mukaan Kristusta kohtaan, Joka on Sana. “Ihminen ei elä yksin leivällä, vaan jokaisen Sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.” Ei jonkun ihmisen suusta, ei jostakin seminaarista, ei jostakin seurakunnasta, vaan “Jumalan suusta.” Ihmisen täytyy elää Sen mukaan, ja yksin Sen mukaan; ei jonkun ihmistulkinnan mukaan, vaan Jumalan Oman Sanan mukaan!

⁶⁹   “Hyvä on”, te sanotte, mutta siellä on virhe Tässä.” Jos niin on, on Jumala vastuussa siitä. Hän antoi sen minulle, näettehän. Tämä on se mikä minun täytyy ottaa, juuri tässä on se mitä Hän on sanonut.

⁷⁰   Nyt, jos tämä on jotenkin ymmälle saattavaa, kun sanotaan, että “joku mies olisi Leipä, ja olisi Sana,” niin menkäämme nyt ja tutkikaamme sitä. Ottakaamme siitä selvä. Koska Kirjoitukset ovat kaikki totta, eikä niitä voida rikkoa. Jokaisen Kirjoituksen täytyy täyttyä. Ei väliä, kuinka omituiselta se näyttää, tulee se kuitenkin aina täyttymään.

⁷¹   Mitä, jos veli Williamsin tai jonkun veljen iso-iso-isoisä – jos he voisivat nousta näyttämölle tänä aamuna, ja sanokaamme, että me näyttäisimme heille television? Ja ehkä joku olisi siellä heidän päivinään profetoinut ja sanonut: “Tulee aika jolloin te voitte kuulla äänen ympäri maailman.”

⁷²   He ovat voineet sanoa: “Jätetään tuo vanha miesraukka rauhaan, hän on kadottanut järkensä.”

⁷³   “Ja tulee aika jolloin värit tulevat virtaamaan suoraan ilman lävitse.” Se on täällä juuri nyt. “Ja he kääntävät pientä nappulaa, ja näkevät ihmisten ympäri maailman liikkuvan kuvaruudussa.”

⁷⁴   He olisivat sanoneet: “Vanha miesparka!” Näettekö? Mutta nyt meillä on se, tässäkin huoneessa täällä tänä aamuna.

⁷⁵   Ja ennen kuin lähestymme sitä pidemmälle, haluan tuoda teille tietoisuuteenne sen, että Jumala on tässä huoneessa. Tämän Sanan Tekijä on täällä. Niinpä ei ole väliä kuinka te olette pukeutuneita, tai mikä asema teillä on elämässä, tai minkälaisessa talossa te asutte, tai minkä tyyppistä autoa te ajatte, tai kuinka paljon teillä on koulutusta, Jumala katsoo teidän sydämeenne. Ja Hän katsoo minun sydämeeni. Ja meidät tuomitaan sydämistämme, ei edes sanoistamme. Meidän sydämemme tuomitsee meidät. Sillä “Sydämestä suu puhuu.” Jos ei niin ole, on se teeskentelyä.

⁷⁶   Nyt juuri tämän huoneen lävitse on kulkemassa inhimillisten olentojen muotoja, kaikkialta ympäri maailman, ja on ääniä, jotka laulavat tässä huoneessa juuri nyt. Mutta katsokaahan, te olette vain rajoitetut aisteissanne, näkemään jonkun määrätyn prosentin. Mutta nyt te voitte ottaa tämän television kuvaputken ja tuo televisio voi ottaa sen, kun käännätte sen päälle, kääntää sen pois noilta eetteriaalloilta ja tiivistää sen kanavalle, ja näyttää teille nuo ihmiset; jostakin Australiasta, Etelä Afrikasta, Intiasta, tai mistä se sitten onkin. Te voitte seistä täällä kuvaruudun ääressä, ja nähdä jopa heidän yllään olevien vaatteiden värin, puiden värin, ja jokaisen liikkeen, jonka he tekevät. Kääntäkää vain televisio päälle ja nähkää eikö se olekin niin.

⁷⁷   Silloin noiden asioiden, jotka kulkevat tämän huoneen lävitse juuri nyt, täytyy olla jossakin, kätkettynä meidän silmiltämme. Ne kulkivat täällä silloin, kun Abraham kuuli Jumalan sanovan: “Katso tähtiä kohden.” Se oli täällä, kun Elia istui Karmelin vuorella. Se oli täällä, kun Aadam oli täällä, mutta he ovat juuri nyt löytäneet sen.

⁷⁸   Ja niin on Jumalakin täällä, ja Enkelit. Ja jonakin päivänä se tulee olemaan aivan yhtä paljon todellisuutta kuin televisio, tai mikä muu tahansa on, koska Henki on tuova meidät tuohon kuolemattomaan Elämään. Silloin me tulemme ymmärtämään. Niinpä me sitten puhumme Hänen Sanastansa. Nyt, se mitä me yritämme…

⁷⁹   Jumala, Jumala tuo Suuri Luoja, yrittäkäämme puhua siitä luonnon muodossa, nähkäämme Hänet luonnossa ensin, tuodaksemme sen takaisin Sanaan. Nyt luonto toimii Sanan mukaisesti, koska Jumala on luonnon Luoja. Kun te näette sen tavan kuinka luonto toimii, te näette, että se on sillä tavalla. Minun ensimmäinen Raamattuni oli nähdä kuinka luonto… löytää Jumala luonnossa. Ja vehnä on luonnon tuote, siitä tehdään leipää, joka pitää yllä luonnollisen ruumiin. Luonto kätkee monia salaisuuksia. Ja se kuinka ensikertaa löysin Jumalan, oli tarkkaamalla luontoa. Näin, että täytyi olla jotakin. Ja nyt koska minulla ei ole mitään koulutusta, minä sen vuoksi puhun paljon luonnon mukaan. Minä en yritä kannattaa tietämättömyyttä. Mutta yritän sanoa ettei teillä tarvitse olla koulutusta, tunteaksenne Jumalan.

⁸⁰   Johannes Kastaja, Kristuksen edelläkävijä, kun hän tuli ulos erämaasta… meille on opetettu, että hän meni erämaahan yhdeksänvuotiaana, ja pysyi siellä, koska hänen työnsä oli niin tärkeä. Hänen isänsä oli pappi. Ja tuon määrätyn pappeuden, tai kirkkokunnan linjan mukaisesti, hänen isänsä sanoi: “Nyt, Johannes, sinä tiedät, että sinä tulet esittelemään Messiaan. Mutta tiedätkö, että tuo veli se-ja-se täällä sopisi täydellisesti Messiaaksi!” Niinpä Johanneksen täytyi päästä eroon siitä, joten hän meni ollakseen yksin erämaassa, koska sen täytyy olla Jumalan, eikä jonkun miehen valinnan mukaan, kuka tulisi olemaan Messias. Niinpä hän meni sinne ollessaan noin yhdeksänvuotias.

⁸¹   Ja huomatkaa, kun hän tuli ulos sieltä kolmenkymmenen iässä, eivät hänen saarnansa olleet kuin jonkin teologin saarnoja. Hän ei käyttänyt mitään suuria tyylikkäitä sanoja, vaan se oli kokonaan luonnosta. Hän sanoi noille tuon päivän kirkonmiehille: “Te käärmeiden sukupolvi.” He olivat myrkyllisiä. Myrkkyhampaissaan heillä oli kuolettavaa myrkkyä, ja hän sanoi tuon päivän seurakunnalle: “Te myrkkykäärmeiden joukko, kuka on varoittanut teitä pakenemaan tulevaa vihaa? Älkää alkako sanomaan, ‘Me kuulumme tähän, ja ‘Me olemme jesuiittoja’, tai ‘Me olemme sitä-ja-sitä,’ tai, ‘Me kuulumme metodisteihin, baptisteihin, presbyteereihin,’ tai mitä se onkin. Älkää alkako sanomaan, että teillä olisi se, koska minä sanon teille, että Jumala on näistä kivistä kykenevä herättämään lapset Abrahamille.” Näettekö?

⁸²   Ja myöskin, “Kirves,” se on mitä hän käytti siellä erämaassa, “Se on laskettu puun juurelle. Ja jokainen puu, joka ei tuota hyvää hedelmää, hakataan maahan ja heitetään tuleen.” Katsokaahan, hän ei olisi kaatanut hedelmää tuottavaa puuta, koska hän eli puiden hedelmistä. Mutta tuo puu, joka ei tuottanut hedelmää! Oi, te voisitte ottaa koko Kirjoituksen, joka on niin henkeytetty, että kaikki siellä sopii Jeesuksen Kristuksen ympärille. Näettehän, “Jokainen puu, joka ei tuota hyvää hedelmää hakataan maahan ja heitetään tuleen,” ja niin edelleen. Katsokaahan, hän käytti sanomassaan termejä luonnon alueelta.

⁸³   Ja nyt me haluamme katsoa sitä, kuinka me näemme Hänen sanoneet, että “Minä olen Leipä. Ja ihmisen tulee elää jokaisen Sanan mukaan, ja Minä olen Sana.” Näettekö? Niinpä me haluamme mennä takaisin luontoon. Ja pankaa merkille kuinka monta kertaa minun täytyy tehdä se.

⁸⁴   Ja luonto toimii saman kaavan mukaan. Tarkatkaa aikaa jolloin te näette kaikkien lintujen kokoontuvan yhteen, ja kuinka ne lähtevät pellolle ja alkavat syödä. Tarkatkaa karjaa, kuinka ne ovat hajallaan niityllä, syömässä. Heittäkää silloin onki veteen, kala tulee syömään. Mutta, kun nuo linnut pysyttelevät puissa, ja karja kokoontuu yhteen johonkin nurkkaan, te voitte aivan yhtä hyvin nostaa siimanne ylös. Kalat eivät syö, koska luonto toimii saman kaavan mukaan koko ajan.

⁸⁵   Ja samoin kulkee Jumalan Sana jatkuvuudessa. Jumala tekee aina kaiken mitä Hän tekee, saman kaavan mukaan. Hän päätti alussa, kun ihminen oli kadottanut yhteyden Häneen, että Hän pelastaisi hänet viattoman vuodatetulla verellä. Eikä Hän ole koskaan muuttanut menetelmäänsä. Me olemme yrittäneet kouluttaa heitä siihen, kirkkokunnallistaa heitä siihen, kerjätä heitä siihen, taputtaa heitä siihen, tai huutaa heitä siihen. Mutta yhä se pysyy samana, vuodatettu Veri on ainoa missä Jumala kohtaa uskovaisen.

⁸⁶   Me emme voi tehdä yhtä Kirkkojen maailmanneuvostoa, jossa kaikki kohtaisivat Jumalan. Se ei tule koskaan toimimaan; se ei ole koskaan tehnyt sitä, eikä tule koskaan tekemään. Se on miksi olen tuota systeemiä vastaan. Kuitenkin Jumalalla on oma systeeminsä. Te kuulette sanottavan tänään: “Kaikki kirkot tulevat yhteen, se tulee olemaan Kirkkojen maailmanneuvosto. Ja Jeesushan rukoili sen puolesta, että me “kaikki voisimme olla yksi.”’ Mutta katsokaahan, se on lihallisen mielen mukaan, tuntematta Henkeä.

⁸⁷   Jeesus sanoi: “Että he voisivat olla yksi, Isä, niin kuin Sinä ja Minä olemme yksi.” Ei niin, että joku mies olisi jonkun päänä, se ei tule koskaan onnistumaan; yksi kirkkokunta haluaa hallita toista ja yksi mies olla toisen ylitse. Vaan, että te voisitte olla yksi Jumalan kanssa, niin kuin Kristus ja Jumala olivat yksi, se on mitä Hän rukoili. Hän oli Sana, ja Jeesus rukoili, että me voisimme olla Sana, heijastaen Häntä. Se on Hänen rukouksensa, johon tulee vastata.

⁸⁸   Näettekö kuinka Saatana saa sen sekaisin lihallisessa mielessä? Mutta se ei ollut ensinkään Jeesuksen rukous, että me kokoontuisimme yhteen ja kaikilla olisi jokin määrätty uskontunnustus ja niin edelleen. Joka kerta, kun he tekevät sen, menevät he kauemmaksi ja kauemmaksi Jumalasta.

⁸⁹   Hän haluaa meidän olevan yksi Jumalan kanssa, ja Jumala on Sana. Jokaisen yksilön sydämessänsä täytyy olla tuo yksi Jumalan kanssa.

⁹⁰   Jumala tietäen tämän, että kaikki nämä asiat tulisivat tähän tilaan… Nyt se kuinka me joskus löydämme Jumalan, on katsomalla luontoa. Vuodenaikojen vaihtuminen todistaa Jumalan. Se on mistä minä sen ensin löysin, siitä kuinka elämä tulee keväällä, se elää elämänsä, tuottaa siemenen, kuolee ja menee maahan, tullen takaisin ylösnousemuksessa, vain suorittaen kiertokulun. Me voisimme kuluttaa tunteja siihen.

⁹¹   Mutta kuinka erilaista se onkaan mitä he uskovat Intiassa, niin kuin Intiasta oleva lähetyssaarnaaja veljemme tietää. Siellä, ja myös ympäri maailman, he uskovat sielunvaellukseen, niin että, kun te kuolette täällä ihmisenä, te tulette takaisin lintuna tai eläimenä. Katsokaahan, se ei puhu yhtäpitävästi luonnon kanssa.

⁹²   Luonto sanoo, että tämä sama siemen, joka meni maahan, on sama siemen, joka tulee jälleen ylös. Näettekö? Tuo sama Jeesus, joka meni alas, on sama Jeesus, joka tuli ylös. Halleluja! Ja tämä ruumis, kun se putoaa maahan, ei ole tuleva takaisin jonakin kukkana tai jonakin muuna, vaan se tulee takaisin samana miehenä tai naisena. Me näemme sen luonnossa, siinä kuinka luonto toimii. Sen täytyy kulkea kylmän talven lävitse, mädäntyä ja niin edelleen, mutta elämä on säilynyt, jos siinä on ollut jotakin elämää itsessään.

⁹³   Mutta, jos tuota siementä ei ollut hedelmöitetty, ei se tule enää koskaan nousemaan; se ei voi nousta, siellä ei ole mitään nostamaan sitä. Ja, jos me vain tulemme nimellis-kristityiksi… Maailmassa on olemassa kaksi seurakuntaa, luonnollinen seurakunta ja hengellinen seurakunta, ja heitä kaikkia kutsutaan “kristityiksi.” Mutta luonnollinen seurakunta ei voi nousta ylös jälleen. Se on tekemässä omaa nousemistansa juuri nyt, maailmanneuvostossa, Kirkkojen neuvostossa.

⁹⁴   Mutta kristitty nousee kohtaamaan Kristusta; koska se on Morsian, joka nousee mennäkseen kohtaamaan Hänet. Niissä on ero. Luonto kätkee nämä salaisuudet meille, ja me voimme nähdä ne tarkatessamme niitä. Ja me näemme, että kristillisyys puhuu Totuuden kuolemasta, hautaamisesta ja ylösnousemuksesta.

⁹⁵   Jos sitten on vehnäleipää, josta me kaikki tiedämme elävämme… ja me tiedämme, että on olemassa vain yksi tapa miten me koskaan voimme elää, ja se on ottamalla kuollutta ainetta ruumiiseemme. Te ette voi elää millään muulla tavalla.

⁹⁶   Eräs kasvissyöjä tapasi minut äskettäin, ja hän sanoi: “Veli Branham, minulla oli paljon luottamusta sinuun, kunnes kuulin sinun sanovan, että sinä syöt pekonia ja kananmunia aamiaiseksi.” Näettekö? Ja hän sanoi: “Kuinka voisi joku jumalinen mies syödä jotakin sellaista?”

 Minä kysyin: “Mutta mitä vikaa siinä sitten on?”

⁹⁷   Kaikki asiat ovat saastaisia, mutta ne on pyhitetty Jumalan Sanalla ja rukouksella. Raamattu sanoo: “Jos sinä olet hyvä Jeesuksen Kristuksen palvelija, tulee sinun muistuttaa veljiä näistä asioista. Katsokaahan, kaikki on pyhitettyä, eikä mistään tule kieltäytyä, jos se on vastaanotettu kiitoksella.” Ensimmäinen Timoteus 4:3. Me näemme, että se on totta. Niinpä minä sanoin, että vähintään…

 Minä sanoin: “Mutta eikö sinun myös tarvitse syödä jotakin kuollutta?” “Oi, ei koskaan!”

⁹⁸   Minä sanoin: “Jos sinä ollenkaan elät, täytyy sinun elää kuolleesta aineesta. Jos sinä syöt vehnäleipää, on vehnän täytynyt kuolla. Jos sinä syöt vihannesta, on se kuollut. Mitä tahansa sinä teetkin, jopa maidossa sinä juot bakteereja. Sinun täytyy tehdä se elääksesi.” Te voitte elää vain kuolleilla aineilla.

⁹⁹   Ja sitten, jos jotakin on täytynyt kuolla niin, että me voisimme elää fyysisesti, niin kuinka paljon enemmän on jonkin tarvinnut kuolla, että me voisimme elää Iankaikkisesti! Siihen tarvitaan kuolema, tekemään sen. – Leipä! Me näemme Jeesuksen sanoneen, että “Minä olen Leipä,” ja on olemassa vehnäleipä, eikä Hän ollut sen kaltainen leipä, joten täytyy olla olemassa kahden kaltaista elämää, joka ylläpidetään leivällä. Se johtaa meidät siihen johtopäätökseen. Eikä voi olla… Hän ei ole, Hän ei ollut vehnäleipä; ja Hän ei ollut Sana; Hän oli lihaa, joten täytyy olla kahdenkaltaista elämää. Kuten sanoin, me tiedämme vehnän kuolevan jotta me eläisimme fyysisesti. Ja Jeesus, Sana Leipä, kuoli, niin että me voisimme elää Iankaikkisesti. Hän oli Sana Leipä. Huomatkaa se nyt, ja pitäkää mielessänne. Nyt todistaaksemme Jeesuksen Sanojen olevan totta, me näemme tässä, luonnossa, kuinka se toimii.

¹⁰⁰   Menkäämme nyt jälleen takaisin Kirjoitukseen, nähdäksemme sen, kunnes pääsemme pää tekstiimme. Eedenin puutarhassa, Jumala antoi ensimmäiselle perheellensä Jumalan Sanan heidän elää jokaisen Sanan mukaan Siitä. Ensimmäiselle perheelle, joka pantiin tänne maan päälle, oli annettu Iankaikkinen Elämä niin pitkään, kun he pysyivät Jumalan Sanan kanssa.

¹⁰¹   Se oli Hänen suunnitelmansa. “Minä olen Jumala”, Hän sanoo: “Minä en muutu.” Se on yhä Hänen suunnitelmansa. Hän ei koskaan suunnitellut uskontunnustusta, tai organisaatiota, tai ihmistekoisia sääntöjä, jonka mukaan ihmisen tulisi elää, vaan jokaisen Sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.

¹⁰²   Nyt mennäksemme takaisin Genesikseen (1. Mooseksen Kirjaan), joka on alku. Genesis merkitsee “alku.” Me näemme Jumalan antaneen perheellensä Iankaikkisen Elämän niin pitkään kuin he pysyisivät tässä Sanassa ja eläisivät tämän Sanan mukaan. Mutta, kun he rikkoivat sen, vain yhden lenkin lupausten ketjussa, iski kuolema heihin, joka myös oli lupaus.

¹⁰³   Se on ketju, jonka varassa te riiputte helvetin yllä, ja se on ainoa asia, joka tulee viemään teidät lävitse. Kun uskovainen tulee tekouskovaiseksi ja elää yhden sanan mukaan, joka on vastoin tätä Sanaa, hän katkaisee yhteytensä Jumalan kanssa. Vain rikkomalla yhden lenkin! Ja muistakaa, teidän uskonne tässä Sanassa on kuin ketju. Eikä ketju ole vahvempi kuin sen heikoin lenkki. Se on totta. Siinä se on vahvimmillaan, koska se on kaikki mitä se kestää. Ja, jos Sanassa on jotakin, joka saattaa teidät ymmälle, jotakin mitä te olette kuulleet eri tavalla, mutta he sanovat: “sinulleko? Ohoh, sehän oli vain apostoleja varten, ja nuo asiat kuuluvat menneille päiville,” vaikka Kirjoitus sanoo, että Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti, niin älkää antako sen olla heikoin lenkkinne! Vahvistakaa se ja pitäkää Se, ja kietokaa elämänne Siihen, koska se on ainoa asia, joka tulee viemään teidät helvetin liekkien ylitse. Oikein.

¹⁰⁴   Kun tämä ketju Aadamin ja Eevan, tuon ensimmäisen perheen kohdalla särkyi, niin muistakaa nyt, he eivät rikkoneet lausetta, he eivät rikkoneet kolmea Sanaa; vain yhden Sanan! Ihminen on riippuva helvetin yllä jokaisen Sanan mukaan, joka Jumalan suusta lähtee. Se on missä ihmisen Iankaikkinen määränpää ratkaistaan. Hän joko riippuu tuolla ketjulla, tai hän riippuu jollakin uskontunnustuksella; tai, jos uskontunnustus on sekoitettuna tuohon ketjuun, on se sen heikoin lenkki, ja te olette mennyttä. Se on missä heikoin lenkki oli Aadamin ja Eevan kohdalla. Tuo heikko lenkki, kun hän sanoi: “varmastikaan Jumala…” Mutta totisesti Jumala oli sanonut sen! Ja, jos Jumala on sanonut sen, Jumala tarkoittaa sitä. Ja Hän myös pitää Sanansa, sanottuaan: “Päivänä jona siitä syötte, sinä päivänä te kuolette.” Sinä päivänä jona te vastaanotatte sieluunne jotakin muuta väärentämättömän Jumalan Sanan lisäksi, se on päivä, jona te olette erotettu Jumalasta.

¹⁰⁵   Tämä on nyt hyvin vahvaa, mutta kuunnelkaa vain tarkasti. Huomatkaa nyt. Yksi Sana, yksi Sana Raamatun alussa, Jumala sanoi että, “Yksi Sana, erotti ihmisen sen Iankaikkisen Elämän Ketjusta.”

¹⁰⁶   Se on kuin ottaisitte jonkun ihmisen ja ripustaisitte hänet jaloistaan…hänellä on kätensä Taivaassa, ja te leikkaatte hänet poikki, katkaisemalla varpaan tai mistä sitten riiputtekin. Te olette riippumassa varpaistanne, ja rikottuanne tuon ketjun mistä tahansa, te olette mennyttä. Pitäkää se nyt mielessänne.

¹⁰⁷   Muistakaa, Raamattu sanoo: “Kolmen todistajan suulla olkoon jokainen sana vahvistettu.” Me tulemme siihen muutamassa minuutissa, näissä kolmessa Jeesuksen kiusauksessa; näihin kolmeen’ sananpalvelijoiden kiusaukseen tänään, missä he lankeavat, kolmeen seurakunnan kiusaukseen, ja missä he lankeavat; kolmeen organisaation kiusaukseen ja missä se lankeaa; ja yksilön kolmeen kiusaukseen ja missä he lankeavat. No niin, se kaikki kulkee kolmena; kuten vanhurskauttaminen, pyhittäminen ja Pyhän Hengen kaste; Isä, Poika, Pyhä Henki. Kaikki on täydellistetty kolmissa.

¹⁰⁸   Huomatkaa nyt, kuinka Jumala alussa, kaikkein ensimmäisin asia, jonka Hän antoi lapsillensa, jonka mukaan elää, oli Hänen Sanansa. Me näemme nyt, että se on totuus. Sitten keskellä Raamattua me kuulemme Jeesuksen tulevan ja sanovat että, “Ihminen on elävä jokaisen Sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.” Ja sitten Ilmestyskirja 22:18, Jeesus itse on jälleen ‘puhumassa ja sanoo: “Minä todistan näistä asioista. Jos joku lisää yhden sanan Tähän, tai ottaa yhden Sanan pois tästä Kirjasta, hänen osansa tullaan ottamaan pois Elämän Kirjasta.”

¹⁰⁹   Te näette nyt, ettei se ole meidän hyvä elämisemme; se on vain jotakin mitkä kuuluu siihen mukaan. Se ei ole meidän uskollisuutemme seurakunnallemme; se Kuuluu mukaan. Mutta pääasia on pysyä tuon Sanan kanssa. Älkää syökö mitään muuta kuin tuota Sanaa. Pysykää Sen kanssa. Hän on tuo Sana. Nyt me haluamme olla hyvin tarkkaavaisia.

¹¹⁰   Mikä on erona tässä leivässä, josta luomakunta elää? Nyt vehnäleipä on elämän leipä, jos se ei ole mikään risteytetty jyvä, te hautaatte sen ja se tulee jälleen ylös. Sen täytyy olla hyvä kypsä jyvä. Me kaikki tiedämme sen. Vialliset jyvät eivät kasva. Veli Sothman, joka istuu täällä, on vehnän kasvattaja Kanadasta, ja tietää, että te ette pane viallisia jyviä multaan, ja odota saavanne siitä satoa. Koska tuo bakteeri, joka on jyvässä, syö siitä elämän pois sitä ennen.

¹¹¹   Tiesittekö te, että ne madot, jotka tulevat hävittämään teidät, jotka tulevat syömään teidän ruumiinne, ovat teissä juuri nyt? Job sanoi: “Vaikka minun ihomatoni hävittävätkin tämän ruumiin!” He voivat panna teidät arkkuun ja sinetöidä sen ilmatiiviisti, mutta kuitenkin ne madot, jotka ovat teissä, tulevat syömään teidät.

¹¹²   Jättäkää jauhoja tai jotakin seisomaan joksikin aikaa ja sitten sulkekaa se umpinaiseen astiaan, niin mitä tapahtuu? Nuo madot ja kuoriaiset ovat siellä. Ne ovat siellä alusta alkaen.

¹¹³   No niin, tämän jyvän täytyy olla hyvä jyvä. Sen täytyy olla vapaa vioista ja epäonnistumisista ja niin edespäin, itsessänsä. Sen täytyy olla puhdasrotuinen jyvä. Se ei voi olla risteytetty jyvä, koska, kun se kasvaa, ja te istutatte sen uudestaan, te ette saa mitään vehnää, koska risteytetty jyvä ei kasva uudestaan. Se ei voi kasvaa uudestaan. Te otatte siitä pois elämän, kun te risteytätte sen.

¹¹⁴   Ja se on mitä on tapahtunut seurakunnille. Ne ovat risteytettyjä maailman kanssa, ja se on syy, miksi niillä kerran organisoiduttuaan ei enää koskaan voi olla toista herätystä. Jokainen herätys kerran organisoiduttuaan kuolee sille paikalle, eikä enää koskaan nouse uudestaan, koska se organisoi maailman sisälle systeemiinsä, ja siksi se ei ole koskaan tehnyt sitä. Ei ole mitään historiaa, joka osoittaisi, että mikään seurakunta, joka koskaan on organisoitunut, olisi koskaan noussut uudestaan. Se kuoli siihen. Miksi? Te risteytitte sen.

¹¹⁵   Älkää panko jotakin piispaa sen johtoon. Antakaa Pyhän Hengen johtaa sitä. Näettekö? Pyhä Henki oli lähetetty pitämään rikkaruohot ja muut asiat ulkona; eikä se mitä joku piispa ajattelee, tai joku ylivalvoja, tai niin edelleen. Tarvitaan Pyhä Henki pitämään seurakunta oikeassa tilassa. Hän oli tuo täydellinen Sana, niin kuin tulemme näkemään.

¹¹⁶   Aadamilla oli valintansa, Sana ja elää, tai olla uskomatta yhtä Sanaa ja kuolla.

¹¹⁷   Meillä on sama valinta, koska niin täytyy olla. Sillä, jos Jumala pani Aadamin Sanalle, ja yksin Sanalle, ja sitten Hän panisi meidät jollekin uskontunnustukselle tai minkäänlaiselle uskontunnustukselle, niin silloin Jumala olisi epäoikeudenmukainen tuomiossansa, eikä se sopisi Hänen pyhyydelleen tai suvereenisuudelleen. Mutta Hänen suvereenisuudelleen on sopivaa pitää huolta siitä, että Hän panee jokaisen ihmisen samalle perustalle. Ja Hän on Jumala, joka ei muutu. Mitä Jumala tekee ensimmäisellä kerralla, Hän on iäti tekevä samoin. Hän ei koskaan muuta ohjelmaansa. Ainoa asia on, että Hän tarkentaa sitä, mutta Hän ei koskaan muuta sitä. Tuo sama asia jatkuu edelleen.

¹¹⁸   No niin, Aadamilla oli valinta. Ja, jos hän piti kiinni Sanasta, hän eli. Jos hän ei pitänyt kiinni Sanasta, hän kuoli.

¹¹⁹   Ja meidän kanssamme on samoin. Jos me pysymme Sanan kanssa, me elämme. “Ihminen on elävä jokaisen Sanan mukaan.” Mutta, jos emme, niin me kuolemme, me kuolemme hengellisesti. Uh, me voimme yhä saada aikaan melua, varmasti, potkia ympärillemme ja huutaa ja hälistä, mutta, se ei ole elämistä. Se ei ole elämistä. Minä olen lähetyssaarnaaja. Minä olen kuullut pakanoiden potkivan ja huutavan enemmän kuin mitä me osaamme, ja tunnustavan tuntevansa jumalia ja muita sen kaltaisia asioita. He eivät elä. “He ovat kuolleita eläessään.” Raamattu sanoo niin. Mutta me näemme, että tämä valinta on annettu meille.

¹²⁰   Mutta, kun Aadam teki kompromissin Saatanalle yhdestä Sanasta, silloin hän kuoli.

¹²¹   Ja, jos Jumala alussa, armossansa ja laupeudessansa olisi voinut ohittaa kaikki meidän kärsimyksemme, kaikki nämä pienten lasten kuolemiset ja kaiken, ja sodat ja sisällissodat ja ristiinnaulitsemiset ja asiat joita meillä on ollut; Jos Hän olisi voinut kulkea sen ohitse, jos Hänen Sanansa suvereenisuus olisi sallinut Hänen mennä sen ohitse, olisi Hän ollut epävanhurskas, jos Hän silloin olisi ohittanut sen. Ymmärrättekö te sitä? Hän ei voi ohittaa sitä. Hän ei ohittanut sitä Aadamin tähden alussa. Eikä Hän alkuunkaan tule ohittamaan sitä teidän tai minun tähteni. Meidän täytyy tulla siihen, yksin Sanaan. “Olkoon jokaisen miehen sana valhetta, ja Minun Sanani totta,” Hän sanoo.

¹²²   Nyt me olemme katsomassa päivää, jossa me elämme – elonkorjuun ajassa.

¹²³   Sitten sen jälkeen, kun Aadam oli koeteltu Sanalla, ja hän oli langennut, Jumala jatkoi luomistansa, yrittäen löytää miestä, joka voisi elää jokaisen Sanan. Katsokaahan nyt, Hän yritti löytää sitä, se on, joka eläisi Sanan omassa ajanjaksossansa. Te näette Jumalan hajottaneen Sanansa kaikille ajanjaksoille, koska Hän voi tehdä sen.

¹²⁴   Hän on ääretön, ja Hän on kaikkialla läsnä oleva. Kaikki tietävä, ja sen vuoksi Hän tiesi kaiken. Hän ei voi olla läsnä kaikkialla. Mutta ollen kaikkitietävä, tietäen kaikki asiat, kykeni Hän olemaan läsnä kaikkialla. Koska se on se tapa miten Hän määrää ennalta meidät – ennalta tietämisellään – eikä siksi, että Hän olisi halunnut tämän henkilön pelastuvan ja tämän tulevan kadotetuksi. Mutta Hän tiesi kuka tulisi olemaan kadotettu ja kuka pelastunut. Ja Hän saa kaiken työskentelemään kirkkaudeksensa. Se on mitä Hänen ominaisuutensa ovat tekemässä, esiintuomassa Hänen kirkkauttaan. Yksi astia kunniaan ja toinen häpeään, mutta se on Jumala, joka valmistaa sen. “Ei hän, joka tahtoo tai hän, joka juoksee, vaan Jumala, joka osoittaa laupeutta.” Näettekö?

¹²⁵   “Ei kukaan voi tulla Minun tyköni”, sanoi Jeesus: “ellei Minun Isäni häntä vedä. Ja kaikki, jotka Isä on antanut (mennyt aikamuoto) Minulle, ovat tuleva Minun luokseni, Sanan luokse.” Kuinka he voisivat tulla, ellei heitä ole ennaltamäärätty tulemaan? “Niin monille, jotka vastaanottivat Hänet, heille Hän antoi voiman tulla Jumalan pojiksi.” Näettekö, koska heidän nimensä olivat Kirjassa, ja Hän tuli lunastamaan sen mitä oli tuossa Kirjassa.

¹²⁶   Ilmestyskirjassa, me näimme, kun Sinetit avattiin, että siellä oli tuo Kirja. Ja Hänellä, joka Valtaistuimella istui, Jumalalla, oli se oikeassa kädessänsä. Eikä siellä ollut ketään, Taivaassa tai maassa, tai missään, joka olisi ollut arvollinen tulemaan ja ottamaan tuota Kirjaa, tai edes katsomaan Siihen. Ja Johannes itki, …koska koko lunastuksen Kirja oli siellä.

¹²⁷   Se oli eräässä kokouksessa juuri yhtenä iltana, jossa tuo Assemblies of God’in veli ja sisar lauloivat tuon laulun: “Ihmettelepä näkikö Johannes minua, kun hän näki kaikki kansat koottuina. Näkikö hän minua?” Varmasti näki, jos teidän nimenne oli tuossa Kirjassa.

¹²⁸   Myös Johanneksen nimi oli siinä, ja hän itki koska ei ollut ketään, joka olisi voinut koskea Siihen. Ja sitten yksi vanhimmista tuli ja sanoi: “älä itke Johannes, sillä Juudan Sukukunnan Leijona on voittanut.”

¹²⁹   Ja Johannes katseli ympärilleen, nähdäkseen leijonan, ja näki verhojen takaa tulevan esiin Karitsan, joka oli ollut teurastettuna maailman perustamisesta asti. Hän näki silloin verisen Karitsan tulevan esiin. Ja Hän tuli ja otti Kirjan Hänen oikeasta kädestänsä, ja kutsui kaiken mitä oli tuossa Kirjassa. Se on täydellinen lunastuksen Kirja. Ja tämä on Se. Lunastuksen Kirja, Hän lunasti kaikki, jotka olivat tuossa Kirjassa, ei Kirjan ulkopuolella. Kaikella millä on ollut alku, on loppu. Jos teillä on Iankaikkinen Elämä, ette te koskaan alkaneet, ettekä voi koskaan loppua, koska te olette Jumalan poikia ja tyttäriä, Hänen ajatustensa ominaisuuksia ja Hänen Sanansa. Teillä ei ole Elämän loppua, jos nimenne on tuossa Kirjassa. Karitsa tuli lunastamaan Sen. Ei kaikkia, jotka tunnustavat olevansa “kristittyjä,” ei kaikkia, jotka yrittävät elää hyvin ja pyhästi; vaan vain ne joiden nimet olivat kirjoitettuna siellä, ne Hän lunasti, ja ainoastaan ne joiden nimet olivat tuossa Kirjassa.

¹³⁰   Me näemme nyt, että Saatana aiheutti Aadamin lankeemuksen, tuolla yhdellä Sanalla. Ja Jumala jatkoi edelleen, luomisessansa, yrittäen löytää yhtä miestä, joka voisi elää jokaisen Sanan mukaan. Hänen ensimmäinen miehensä epäonnistui. Ja tämä mies eläisi aikanansa, omassa ajanjaksossansa, jossa hän eli.

¹³¹   Katsokaahan nyt, on eri ajanjaksoja, jotka Jumala on profetoinut alusta, mitä tulisi tapahtumaan kaikkina aikoina. Ja syy miksi Hän voi kertoa lopun jo alusta, on, että Hän tiesi kaikki asiat. Hän teki kaikki asiat Jeesuksella Kristuksella, ja Häntä varten, ja Hänen Omaksi mielihyväkseen. Pankaa nyt tarkoin merkille. Älkää kadottako tätä.

¹³²   Mitä, jos Mooses olisi tullut tuoden Nooan Sanomaa? Se ei olisi toiminut. Se ei olisi voinut. Ei.

¹³³   Mitä, jos Jeesus olisi tullut tuoden Mooseksen sanomaa? Se ei olisi toiminut.

¹³⁴   Mitä, jos me tulisimme yrittäen tuoda metodisti sanomaa, baptistisanomaa, helluntailaissanomaa? Se ei toimisi. Ne olivat hienoja; tulen todistamaan sen hetken kuluttua Sanalla. Ne olivat oikein omassa ajassansa. Tuo aika on mennyt. Meidän täytyy saada tietää mitä Kirjoitus sanoo tätä päivää varten. Tälle päivälle – se on minkä mukaan ihmisen on elettävä, mikä on hänen aikaansa varten.

 Hän yritti löytää miestä, joka eläisi koko Sanan.

¹³⁵   Ensimmäinen asia mitä Hän teki, Hän kokeili Nooaa. Nooa ei onnistunut; hänestä tuli juoppo, hän epäonnistui.

¹³⁶   Mooses, tuo suuri mahtava Jumalan mestariteos, Hän kokeili häntä, ja hän epäonnistui. Hän korotti itseään, eikä hänen sallittu mennä luvattuun maahan.

¹³⁷   Sitten tuli Daavid, ja Hän aikoi heijastaa Itseään… suurta tuhatvuotis-valtakuntaa Daavidissa, osoittaakseen minkälainen Hänen Kuninkaansa oli. Ja Jumala vannoi Daavidille, että Hän nostaisi hänen poikansa istumaan hänen valtaistuimellensa. Ja Daavid oli niin urhoollinen mies, että “hän oli Jumalan Oman sydämen mukainen mies.” Ja Daavid teki hyvää. Hän löi filistealaiset, repi maahan epäjumalien alttarit, ja pysyi Sanan kanssa. Ja lopuksi joku sievä nainen sai hänet järkytetyksi, ja hän rikkoi käskyn, kadotti Sanan, teki aviorikoksen. Näettekö? Hänen Oman sydämensä mukainen mies, näettehän, ja kuitenkin Daavid epäonnistui.

¹³⁸   Mooses epäonnistui, kaikki muut heistä epäonnistuivat, mutta kaikkien heidän elämänsä oli vain heijastus Hänestä, joka oli tuleva.

¹³⁹   Ilmestyskirjassa, josta olen kirjoittamassa, tuo mies, joka kieliopillistaa… Minun kielioppini on niin kehnoa, ja minulla on eräs hyvä oppinut panemassa sitä kieliopilliseen muotoon, joka osaa panna substantiivit ja pronominit yhteen oikein. Joista minä en edes tiedä mikä on erona substantiivin ja pronominin kanssa. Mutta hän tietää ja hän panee ne kaikki… Ainoa asia mitä minä tiedän on, että Jumala antaa sen minulle, ja minä vain kirjoitan sen paperille, näettehän. Ja heidän täytyy tehdä se sillä tavalla, jos se sattuisi menemään kouluihin ja muuta sellaista, niin että he voivat lukea sen enemmän oman ymmärrystapansa mukaisesti. Ja sitten tuo kirjoittaja, joka on panemassa sitä kieliopilliseen muotoon, hän sanoi minulle: “Veli Branham, me näemme Pergamon seurakunta ajanjaksossa… että Jeesus sanoo täällä, ‘joka voittaa, hänelle Minä tulen antamaan Aamutähden. Antaako Hän hänelle Aamutähden?” Hän sanoi: “Kuinka hän voisi saada Aamutähden, kun Jeesus itse sanoi, että Hän on Aamutähti?”

¹⁴⁰   Katsokaahan, kaikki nuo Abrahamin siemenet ovat heijastetut tähdillä. Ne eroavat toisistaan, ja me eroamme toisistamme. Ja Jeesus on tuo Aamutähti, kirkkain niistä kaikista. Mutta me löydämme Hänet Ilmestyskirjan 1. luvussa seitsemän tähteä kädessänsä.

 Hän tulkitsee sen, ja sanoo: “Nämä seitsemän tähteä ovat nuo seitsemän enkeliä noille seitsemälle seurakunnalle, tai noille seitsemälle seurakunta ajanjaksolle, jotka ovat tulossa.”

¹⁴¹   Sitten hän kysyi: “Kuinka se sitten voisi olla, jos he saavat Aamutähden?”

¹⁴²   Minä sanoin: “Nuo tähdet Hänen kädessänsä olivat ainoastaan heijastustähtiä Aamutähdestä, näettehän, sillä tuon päivän sanansaattajalla oli Sana.” Ja Hän on Sana; hänellä oli vain osa Sanasta tuota päivää varten. Ja ihmiset, jotka ovat valmiit tulemaan ulos maailman järjestelmistä ja maailman asioista, ja vaeltamaan Hänen kanssaan, näkevät Aamutähden heijastuksen tuon sanansaattajan kautta tuossa ajanjaksossa. Niin kuin Hän teki Nooan kautta ja Mooseksen kautta, ja niin edelleen, kun Hän heijasti Vanhan Testamentin, ja lopulta he saapuivat tuohon Yhteen. Ja niin se tulee olemaan seurakunta ajanjaksojen lopulla, se on kaikki tuleva takaisin Jeesukseen, että Hän on Sana.

¹⁴³   Me kristittyinä ainoastaan heijastamme Häntä. Kuu ainoastaan heijastaa aurinkoa sen ollessa poissa. Ja uskovainen ainoastaan heijastaa Jumalan Poikaa, Jumalan Pojan ollessa poissa. Se on Raamatun Valo, Kirjoitukset, ollen vahvistettuna meidän elämässämme, Sana, joka on Valo pimeydessä. Te olette mäelle asetettuja kynttilöitä. Se ei ole aurinko; se on kynttilä. Kynttilä ottaa vain auringon paikan, näyttäen vain määrätyn määrän valoa. Me olemme Jumalan lapsia, me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä, vain Hengellä mitan mukaan. Hänellä oli se ilman mittaa. Me olemme tähti, joka loistaa, kaikki me yhdessä muodostamme Valon maailmalle, mutta Hän on koko Poika, joka heijastaa Valon jokaiselle tähdelle. Halleluja! Minä uskon Häntä. Jumala auta minun epäuskoani!

¹⁴⁴   Lopulta, tämä Täydellinen saapui. Nyt Hän saapui, tullakseen kiusatuksi, kaikissa niissä kohdin joissa mekin olemme. Raamattu sanoi, että Hän oli. Hän oli kiusattu kuten Nooa. Hän oli kiusattu kuten kaikki muut heistä. Jos meillä olisi aikaa mennä siihen ja osoittaa se teille, mutta meillä ei ole, koska en halua käyttää liian paljon teidän ajastanne. Mutta osoittaaksemme sen teille, Hän oli kiusattu samalla tavalla.

¹⁴⁵   Saatana ei koskaan muuta taktiikkaansa, ei myöskään Jumala, hän vain muuttaa ajanjaksosta toiseen. Se mitä Saatana sai aikaan siellä ensimmäiselle Jumalan perheelle maan päällä. Tässä se on veli, sisar. Älkää epäonnistuko saamaan tätä. Kuinka Saatana sai tuon ensimmäisen Perheen? Hän ei voinut särkeä sitä millään muulla tavalla kuin saamalla tuon Sanan rikotuksi, sillä he olivat linnoitetut tuon Sanan takana. Jos hän vain saisi yhdenkin aukon!

¹⁴⁶   Se on kuinka hän on saanut jokaisen seurakunnan jokaisessa ajanjaksossa, saanut jokaisen uskovaisen, kun hän on avannut tuon aukon. “Kyllä, minä uskon, että Raamattu on oikein, mutta tuota minä en usko.” Oi, siinä on mistä hän menee. Paha juttu, mutta sinne hän meni.

 se on “Jokainen Sana, joka lähtee Jumalan suusta!”

¹⁴⁷   Kätkekää tämä nyt tarkasti mieleenne. Nyt, kun tämä Yksi lopulta saapui, täytyi Hänet koetella aivan tarkalleen niin kuin muitakin heistä oli kiusattu. Huomatkaa nyt kuinka silmäänpistävästi Saatana tekee jokaisen hyökkäyksensä, aivan samoin joka kerta. Niin yritti nyt antaa Hänelle luonnollista leipää, aivan niin kuin hän teki Eevalle. “Jos sinä söisit tämän, ottaisit tämän,” tai jotakin muuta sellaista, silloin hän on saanut sen.

¹⁴⁸   Ja se on mitä hän tekee jokaiselle organisaatiolle, se on mitä hän tekee jokaiselle yksilölle, hän yrittää antaa teille luonnollisia asioita joita voitte katsoa. Ja se vie teidät pois! “Katsokaa vain tätä suurta kirkkoa! Heillä on niin monta miljoonaa jäsentä siinä! Meidän kirkkomme on kaupungin suurin. Ja kaupungin johtajakin käy meidän kirkossamme. Näettekö kaikkea sitä! Meidän pastorillamme on arvoja – D.D., L.D., Ph.D! joten hänen on pakko olla älykäs mies.” Katolinen pappi voi voittaa hänet milloin tallansa omilla arvoillaan. Hänellä on kuutisenkymmentä kirjaa, jotka hänen täytyy tuntea aivan yhtä hyvin kuin te tunnette Raamatun, voidakseen saada arvonsa olla pappi, joten älkää yrittäkö vertailla koulutusta.

¹⁴⁹   Se on aivan niin kuin maailman tapana on, aina yrittää verrata. Älkää verratko maailman asioiden kanssa. Älkää verratko seurakuntia. Verratkaa Raamattuun! Se on mitä me olemme tekemässä tänään. Se on mikä on vikana meillä helluntaiseurakunnilla. Se on mikä on vikana meidän lauluillamme ja kvarteteillamme, ja niin edelleen joita meillä on, me yritämme toimia Hollywoodin tavalla. Hollywood kimaltelee; Evankeliumi hehkuu. ‘On suuri ero kimalluksen ja hehkun välillä. Näettekö? Hollywood kimaltaa vaatteilla, rickeillä ja ricketoilla, ja niin edelleen. Mutta Jumala nöyrästi hehkuu uskovaisen “nöyryydessä, ei väliä, kuinka tietämätön hän on. Hän hehkuu nöyryydessä, eikä Hollywoodin loistossa.

¹⁵⁰   Huomatkaa, Saatana yritti vanhaa taktiikkaansa Jeesukseen, saman asian hän teki Moosekselle, saman asian hän teki muille heistä. Hän yritti sitä. Hän tulee yrittämään sitä teihin, saadakseen teidät vastaanottamaan jotakin suurta jotakin, joka näyttää loistavalta.

¹⁵¹   Se muistuttaa minua siitä, kun tapanani oli metsästää pesukarhuja. Isälläni oli tapana käyttää tupakkaa. En tiedä muistatteko te noita vanhoja mitaleja joita heillä oli tupakkakäärön päällä. Minulla oli tapana ottaa niitä, mennä sinne joen rannalle missä pesukarhut olivat juoksennelleet, katsoa itselleni joku ontto puu, porata siihen reikä ja panna tämä tupakkakäärön päällä ollut mitali sinne. Sitten löin siihen muutamia nauloja ja käänsin ne sisäänpäin tällä tavalla. Ja pesukarhu aina tavoittelee jotakin mikä kiiltää. Ja niinpä sitten, kuun noustessa se tulee sinne juoksulleen, katsoo sinne sisälle, ja työntää kätensä sinne saadakseen sen. Eikä se halua irrottaa otettaan siitä.

¹⁵²   Se on aivan kuin jotkut seurakunnan jäsenet. Vaikka se tietääkin joutuneensa kiinni, ei se kuitenkaan halua päästää irti. “Jos sen teen, tulevat he potkaisemaan minut ulos organisaatiosta.” Se merkitsee hänelle kuolemaa, siinä kaikki. Hyvä on. Huomatkaa. Siellä hän pitää siitä kiinni, eikä halua päästää siitä irti.

¹⁵³   Nyt Saatana yritti samaa taktiikkaansa Jeesukseen, jota hän oli yrittänyt muihin heistä. Hän yritti saada Hänet syömään jotakin luvatun Leipä Sanan lisäksi. Koska Jeesus sanoi: “On kirjoitettu: ‘ihminen ei elä yksi leivällä.1” Näettekö? Hän yritti saada Hänet tottelemaan itseään. Vaikka se näyttikin hyvältä, näytti kuin Hän olisi voinut ruokkia itsensä, ja Hän olisi voinutkin tehdä sen.

¹⁵⁴   Te myös voitte toimia millä tavalla vain tahdotte. Te voitte ottaa Sen, tai jättää Sen, miten vain tahdotte. Nyt, jos tuolla pesukarhulla olisi ollut tarpeeksi järkeä oikaista sormensa, olisi se voinut vetää kätensä takaisin; mutta se ei tee sitä, vaan pitää itse itsensä siellä. Ja sillä tavalla myös monet nimelliset kristityt tekevät. He eivät halua kuulla mitään Siitä, he eivät halua tulla ja kuulla Sitä. He eivät halua Siitä mitään. Jatkakaa vain edelleen ja pitäkää siitä sitten kiinni, näettehän, te tulette näkemään mitä tapahtuu.

¹⁵⁵   Huomatkaa nyt, että hän yritti saada Hänet syömään jotakin Elämän Leivän lisäksi, jonka mukaan jokaisen pitää elää. Mutta Jeesus pysyi Isän Sanan kanssa. Oi, silloin Saatana ei iskenyt Eevaa, hän ei iskenyt Moosesta, hän ei iskenyt ketään muuta heistä, hän iski Yhtä, joka heijasti jokaisen Sanan. Näettekö, siinä oli syy, Hän oli Sana. Jeesus pysyi Sanan kanssa, ja hylkäsi hänen teologisen seminaari-oppinsa, kyllä, hänen uuden valonsa, hänen suuremman kokemuksensa. Hän ei voinut saada annetuksi sitä Jeesukselle niin kuin Eevalle: “Oi, varmastikaan Jumala…”

¹⁵⁶   “Aivan varmasti Jumala olisi tässä, jos me vain voisimme tulla yhteen ja muodostaa koko Kirkkojen maailmaneuvoston. Varmasti Jumala olisi siinä. Hän haluaa ykseyttä ja Hän haluaa veljeyttä.” Itsensä kanssa, kyllä, mutta ei maailman kanssa; veljeys Hänen itsensä kanssa, palvonnaksi Hänelle, ja se on minkä vuoksi Hän kuoli, että te palvoisitte Häntä. Kuten aina, jos Saatana vain voi saada…

 Me näemme nyt, että hän epäonnistui. Jeesus vastasi suoraan takaisin hänelle, NÄIN SANOO HERRA:n kanssa.

¹⁵⁷   Nyt, kun hän näkee, että uskovainen… Tarkatkaa nyt uskovaisen tulemista tähän samaan, jokaisen teistä. Kun hän näkee, että te aiotte pysyä Raamatun kanssa, “Kyllä, minä uskon Raamatun. Minä en liity millinkään uskontunnustukseen ja ulkopuolisiin asioihin. Minä tulen pysymään Raamatun kanssa.” Ja kuten aina, jos hän ei voi saada teitä jättämään Totuutta, vaan te elätte todellisen Totuuden ja uskotte Sanan, niin haluan teidän huomaavan mitä hän teki Jeesukselle toisella kerralla, jos hän ei ollut saanut teitä. Te sanoitte: “Minä en tule liittymään mihinkään uskontunnustukseen. Minä en tule tekemään sitä. Minä olen syntynyt vapaana, minä tulen pysymään Sanan kanssa.” Näettekö, hän ei saanut teitä liittymään johonkin seurakuntaan tai tulemaan ja liittymään johonkin muuhun; hän ei voi saada teitä tekemään sitä, silloin hän tulee tekemään teille jotakin muuta. Oi, veli, tarkkaa tätä.

¹⁵⁸   Jos hän ei onnistunut siinä, tuleehan lähettämään teidät jonnekin omaan seminaariinsa, omien teologiensa opetettavaksi, näettekö, sinne missä Saatana on tulkkina, “Oh, ihmeiden päivät ovat ohitse. Nuo ihmiset siellä, hehän ovat vain joukko harhaoppisia. Eivät he ole mitään, näethän.” Hän tulee lähettämään teidät sinne.

¹⁵⁹   Oi, te voitte sanoa: “Hetkinen vain, veli Branham! Hetkinen nyt!” Kyllä, odottakaamme hetki. Te sanotte nyt: “Eikö meidän enää pidempään pitäisi tehdä sitä?” Ei. Ei.

¹⁶⁰   Mutta Jeesus sanoi: “Kun Hän, Totuuden Henki on tullut,” näettehän, “Hän tulee palauttamaan nämä asiat teidän mieleenne, joita Minä, Sana, olen opettanut.” Siinä on nyt tuo todellinen Hengellä täytetty Seurakunta, joka pysyy Sanan kanssa, heijastaen Sanaa, Jumalaa maan päällä. Näettekö? Hän ei tarvitse mitään teologia, koska Hänen Sanansa ei ole mistään yksityisestä tulkinnasta. Hän tulkitsee itse Oman Sanansa, vahvistamalla Sen ja todistamalla Sen Totuudeksi.

¹⁶¹   Kun metodisti kirkko sanoi teille, että te ette voi saada Pyhää Henkeä niin kuin he saivat Helluntai päivänä, niin kiinnitittekö te siihen huomiota? Tietenkään ette. Te jatkoitte suoraan eteenpäin ja saitte Pyhän Hengen joka tapauksessa. Näettekö?

¹⁶²   Keskustelin kolminaisuudesta erään baptistisaarnaajan kanssa eräänä iltana, ja kerroin hänelle, että se oli vain ammattisanastoa. Ja sitten eräs toinen saarnaaja siellä, eräästä seminaarista, hän sanoi: “Mutta, Herra Branham, sinä yrität saada ihmiset uskomaan apostolisen uskonnon.”

 Minä sanoin: “Tietenkin, sehän on ainoa mitä on.” Ja hän sanoi: “Hyvä herra, missä sinä kävit koulua?”

¹⁶³   Minä sanoin: “Polvillani, veljeni. Katsohan, se on mistä sain, en teologiaa, vaan polvilogiaa.” Minä sanoin: “Se on mistä löysin Hänet.”

¹⁶⁴   Ja hän sanoi: “Herra Branham. Pyhän Hengen kaste niin kuin he saivat sen Helluntai päivänä, yritätkö sanoa, että sellaista on tänään?”

¹⁶⁵   Minä sanoin: “Raamattu sanoo, hyvä herra, että Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.” Minä sanoin: “Se oli Jeesus Kristus, joka tuli Helluntaipäivänä.” Oi, kyllä, sama Jeesus.

¹⁶⁶   Hän sanoi: “Vielä vähän aikaa, ja tulen rukoilemaan Isää lähettämään teille toisen Lohduttajan, joka on Pyhä Henki. Pieni hetki eikä maailma enää tule Minua näkemään; kuitenkin te olette näkevä Minut, sillä Minä tulen olemaan teidän kanssanne, ja teissä, täydellistyttämiseen, maailman loppuun asti.”

¹⁶⁷   Minä sanoin: “Kyllä, se oli Hän, joka tuli Helluntaipäivänä. Kyllä vaan. Hän tuli ja eli heissä, huomatkaa nyt, Pyhän Hengen persoonan muodossa, Jeesus Kristus Pyhän Hengen persoonassa, niin kuin me Jumaluuden ymmärrämme.”

¹⁶⁸   Ja tämä mies sanoi minulle: “Herra Branham, minä annan sinun ymmärtää, että minä tulen eräästä määrätystä koulusta, ja me olemme koulutettuja.”

 Minä sanoin: “Kuuntelen teidän ohjelmaanne koko ajan.” Näettekö?

 Hän sanoi: “Meille on opetettu siellä, että Pyhän Hengen kaste oli ainoastaan opetuslapsille.”

¹⁶⁹   Minä sanoin: “Raamattu sanoo, että siellä oli heitä ‘sata kaksikymmentä’ yläsalissa.” Ja minä sanoin: “Kuka nyt sitten on oikeassa, sinäkö tai Sana?”

¹⁷⁰   Ja minä sanoin: “Ja sitten myös, kun Filippus meni ja saarnasi Samarialaisille, ja kastoi heidät Jeesuksen Kristuksen Nimessä, ei Pyhä Henki kuitenkaan ollut tullut heidän ylleen vielä, koska Pietarilla oli avaimet. Niinpä hän lähetti noutamaan Pietarin Jerusalemista, joka tuli ja laski kätensä heidän päälleen, ja Pyhä Henki tuli heidän ylleen! Raamattu sanoo: ’Pyhä Henki!”’

¹⁷¹   Minä sanoin: “Sitten Pietari, näyn mukaan, avainten kanssa, meni Korneliuksen taloon, Apt.10:49… ‘Ja hänen vielä puhuessaan näitä sanoja, lankesi Pyhä Henki heidän päälleen. Sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja profetoivan ja ylistävän Jumalaa. Silloin sanoi Pietari: “Voisimmeko me kieltää vettä, ettei näitä tulisi kastaa, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin alussa?” Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimessä.’

¹⁷²   Ja me näemme kolmekymmentä vuotta myöhemmin, kuinka ‘Paavali kulkiessaan Efeson ylärannikon kautta, löytää sieltä joitakin baptisteja joilla oli meneillään suuri herätys. Suuria asioita oli tapahtumassa. He huusivat ja ylistivät Herraa. Ja Paavali vieraili tuossa seurakunnassa, johon kuului noin kaksikymmentä henkeä; ja, jossa Akylas ja Priskilla olivat osallistuneet Apolloksen, kääntyneen lakimiehen kokouksiin, joka todisti Raamatulla, että Jeesus oli Kristus. Ja he iloitsivat suuresti ja heillä oli suuri kokous. Paavalin kulkiessa sieltä ohitse, sen jälkeen, kun Herra oli vapauttanut hänet vankilasta, jossa hän oli ollut ajettuaan perkeleen ulos eräästä ennustelijanaisesta.

 Ja sitten hän tuli sitä kautta, Herran työssä, ja meni ja osallistui heidän kokoukseensa. Ja hän sanoi heille: “Tämä mies on kyllä todella suuri mies, ”mutta,” hän sanoi, “oletteko saaneet Pyhän Hengen sen jälkeen, kun tulitte uskoon?” Hän uskoi, että te saitte Sen uskottuanne, mutta hän sanoi: “oletteko saaneet Pyhän Hengen sen jälkeen, kun tulitte uskoon?” He sanoivat, ”Me emme tiedä onko olemassa mitään Pyhää Henkeä.”

¹⁷³   “Hän sanoi, ‘Kuinka teidät sitten on kastettu?’ se oli hänen kysymyksensä. He sanoivat: ’meidät on kastanut, tuo sama mies, joka kastoi Jeesuksen; Johannes kastoi meidät. Meidät on kastettu Johanneksen kasteella.’” Näettekö? “‘Hän sanoi, ‘Johannes kastoi ainoastaan katumukseen, ei syntien anteeksi saamiseksi. Koska Karitsaa ei silloin vielä ollut tapettu. Hän sanoi, ‘Johannes kastoi katumukseen, sanoen ihmisille, että heidän pitäisi uskoa Häneen, joka oli tuleva, se on Jeesukseen Kristukseen.’ ‘Ja sen kuultuaan, heidät kastettiin Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Ja Paavali laski kätensä heidän päälleen ja Pyhä Henki tuli heidän ylleen, ja he profetoivat ja puhuivat kielillä’, ja se oli monia vuosia myöhemmin.”

 Ja minä sanoin: “Lisäksi, uskotko sinä Raamattuun?” hän sanoi: “Tietenkin.”

¹⁷⁴   Minä sanoin: “Pietari, kun tästä oli huhuttu ympäri Helluntaipäivänä, ja kun he kaikki huusivat ja ylistivät Jumalaa, he sanoivat, ‘Miehet ja veljet, mitä me voimme tehdä pelastuaksemme?’ Pietari sanoi, ‘Katukaa, jokainen teistä, ja olkaa kastetut Jeesuksen Kristuksen Nimessä, syntien anteeksi saamiseksi, ja te saatte Pyhän Hengen lahjan, sillä lupaus on teille ja teidän lapsillenne, ja niin monelle kuin Herra meidän Jumalamme kutsuu.’ Taivaat ja maa tulevat katoamaan, mutta tuo Sana ei tule koskaan pettämään!”

¹⁷⁵   Te helluntailaiset ette kiinnittäneet mitään huomiota metodisteihin, baptisteihin tai presbyteereihin. Te tiesitte, että se oli jokaiselle sukupolvelle, ja te tunkeuduitte eteenpäin Siihen. Tietenkin, mutta älkää nyt lakatko tunkeutumasta eteenpäin, vaan jatkakaa sitä edelleen.

¹⁷⁶   Se on missä metodistit tekivät virheensä, he tunkeutuivat eteenpäin pyhittämiseen asti, mutta pysähtyivät siihen. Luterilaiset tunkeutuivat vanhurskauttamiseen asti, mutta pysähtyivät siihen. Katsokaahan, sitten se organisoidaan ja sinne se kuolee. Se on sen loppu. Se on kaikki siitä.

¹⁷⁷   Tarkatkaa nyt, kun kiirehdimme sen lävitse. “Kun Totuuden Henki on tullut, Hän tulee opettamaan teille kaikki ne asiat, mitä tahansa Minä olen opettanut teille, tuoden kaiken sen teidän mieleenne mitä Minä olen sanonut. Ja Hän on näyttävä teille tulevat asiat. Hän tulee vahvistamaan jokaisen Sanan, vahvistaen Sanan sitä seuraavilla merkeillä.” Kaikesta mitä Hän lupasi, mitä Jumala on luvannut Raamatussa… jos te irrottaudutte jokaisesta uskontunnustuksesta ja kaikesta muusta ja pidätte kiinni Sanasta, on Jumala velvollinen pitämään huolen Sanastansa. Ja niinpä, kun he tekivät sen, vahvisti Sana itsensä.

¹⁷⁸   Hän ei tarvitse jonkun sanovan: “Ihmeiden päivät ovat ohitse.”

¹⁷⁹   Kuka on se, joka voisi kertoa minulle, että ihmeiden päivät ovat ohitse, minulle, joka kerran olin sokea? Halleluja! Kerran olin siinä tilassa, että lääkärit olivat antaneet minulle vain kolme minuuttia elinaikaa, ja minä olen elossa tänään. Kuinka he voisivat sanoa minulle jotakin muuta? Kerran olin penseä seurakunnan jäsen, nyt olen täytetty Pyhällä Hengellä. Jumala ei tarvitse mitään tulkkia. Henki Itse, joka on Sana, tulkitsee sen Totuudeksi. Jos joku vain uskaltaa ottaa asemansa ja tarttua Siihen. Hän on Oma tulkkinsa. Koettakaa Häntä kerran, ja todetkaa onko se oikein. Älkää kiinnittäkö huomiotanne siihen mitä joku on sanonut. Tehkää mitä Jumala on käskenyt tehdä.

¹⁸⁰   “Mutta, ”te sanotte, “minähän teen tämän.” Hyvä on, mutta entä muut Sanat? Se on jokainen Sana, yksi sana rikkoo ketjun.

¹⁸¹   Se on missä seurakunnat aina epäonnistuvat, tuossa ketjussa. He organisoivat sen, kokoavat sen yhteen ja muodostavat jonkun suuren kirkkokunnan. Ja mikä on ensimmäinen asia mikä teillä on? Nämä miehet tulevat yhteen, Pyhä Isä se-ja-se ja tohtori Piispa se-ja-se. Siinä se on teille. Te kuolette juuri siinä. Me todistamme sen luonnon ja Sanan mukaan, jos Herra suo, muutaman minuutin aikana. Hyvä on.

¹⁸²   “Tuoden mieleenne.” Hän vahvistaa jokaisen Sanan, ja me elämme Sen mukaan. Halleluja! Elää Sen mukaan! “Ihminen on elävä jokaisen Sanan mukaan – jokaisen vahvistetun Sanan. Jeesus sanoi: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat – ovat seuraava niitä, jotka uskovat!” Ottakaa ote Siitä; Jumala on vahvistava Sen, että se on Totuus.

¹⁸³   Kun taas seminaarit ja teologit Saatanan innoittamina sanovat: “Te ette voi luottaa Siihen. Se oli apostoleja varten. Nuo päivät ovat ohitse. Ei ole mitään sellaista asiaa. Se oli tarkoitettu vain apostoleille, todistamaan evankeliumi oikeaksi silloin. Meillä on oppineita ihmisiä tänään.”

¹⁸⁴   Heillä oli parempi koulutus silloin kuin mitä meillä on nyt. Sanokaa minulle joku kirkko jota voitaisiin verrata tuohon Sanhedrinin Neuvostoon, jossa heidän iso-iso-iso-iso-isänsä jo olivat olleet pappeja ennen heitä. Yhden sanan vääristeleminen tuossa kirjakäärössä… heidäthän olisi kivitetty sen vuoksi. Heidän täytyi pysyä sen kanssa tarkalleen. Mutta he eivät nähneet tuota todellista Sanan Sydäntä, Elämää, kun se tuli. Se on miksi heidät tuomittiin ja heitä kutsuttiin “Saatanan työntekijöiksi.”

¹⁸⁵   Katsokaahan, se ei heijasta Jumalan Sanaa, kun joku seminaarin oppilas sanoo teille, että “Pyhä Henki ei ole tätä päivää varten. Ja kaikki tämä jumalallinen parantaminen kuului jollekin toiselle päivälle.” Näettehän, se ei ole heijastus Jumalasta, se on heijastus jostakin uskontunnustuksesta. Se on heijastus jostakin opista, joka on tämän Raamatun ulkopuolelta.

¹⁸⁶   Hebrelaiskirje 13:8 sanoo: “Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti.” Joh.14:12 sanoo: “Joka uskoo Minuun on myös tekevä niitä tekoja joita Minä teen.” Kuinka te nyt voisitte poistaa tuon Sanan sieltä ja kuinka te voisitte lisätä jotakin Sen tilalle?

Te rikotte Elämän ketjun. Mies elää Iankaikkisesti ainoastaan tällä Leivällä. Fyysisesti hän elää leivällä. Siellä ovat nuo kaksi leipää. Pyhä Henki on teissä, sanoen “aamen” jokaiselle Jumalan Sanalle, jos se on Pyhä Henki. Nyt haluan kysyä teiltä jotakin. Tämä on nyt vähän nipistävä osa.

¹⁸⁷   Äidillä oli lapsena ollessani tapana antaa minulle risiiniöljyä. Enkä vieläkään voi sietää tuon aineen hajua. Me kasvoimme köyhästi, ja äidillä oli tapana keittää sian nahkoja ja antaa meille. Me saimme niitä eräältä vanhalta sisarelta nimeltä Goodwin, jolla oli leipomo siellä alhaalla, hän kypsensi siellä kinkkuja ja muuta sellaista, ja antoi niitä meille. Me otimme jauhoja ja tuota rasvaa ja valmistimme omaa maissileipää. Meillä oli huonoa ruokaa, eikä ihme, että meillä oli aliravitsemus maanvaivana. Mutta sitten äiti, joka lauantai-iltana… koska emme saaneet oikean kaltaista ruokaa, antoi hän meille kaikille suuren annoksen risiiniöljyä. Ja minä pidin kiinni nenästäni ja huusin: “Äiti, se saa minut sairaaksi.” Hän sanoi: “Jos se ei tee sinua sairaaksi, ei siitä ole mitään hyötyä.” Niinpä, ehkä tämäkin toimii sillä tavalla.

¹⁸⁸   Minä tulen nyt kysymään teiltä jotakin. Kuinka voi joku mies tai nainen, joka väittää olevansa täytetty Pyhällä Hengellä, joka on Sana (onko se totta?) , ja kuinka te voisitte olla tuon Pyhän Hengen liha, ja olla tehty osalliseksi Hänestä, heijastamaan Evankeliumia omassa ajassanne, ja sitten kieltää Sanan, jonka Hän on kirjoittanut?

¹⁸⁹   Minä en välitä siitä kuinka hyviä te olette. Voisin viedä teidät Afrikkaan, sinne hottentottien luo, ja näyttää teille elämän jota kristitty ei voi koskettaa. Jos heidät siellä saadaan kiinni aviorikoksesta; jos joku nainen, ennen kuin hän menee naimisiin, joku nuori nainen, hänet täytyy ensin koetella onko hän neitsyt. Jos hänet todetaan syylliseksi, täytyy hänen kertoa kuka mies on tehnyt sen, ja heidät molemmat tapetaan yhdessä. Mitä, jos se tapahtuisi Yhdysvalloissa, kuka tulisi hautaamaan kaikki ruumiit? Näettekö? Niinpä siinä se on teille, näettehän. Ja he ovat pakanoita, mutta näettekö heidän moraalinsa. Katsokaahan, te ette voi koetella sitä sillä. Meidän intialainen veljemme täällä, voi kertoa teille, kuinka Muhamettilaiset luultavasti elävät parempaa elämää kuin mitä me edes osaamme ajatella.

¹⁹⁰   Mutta mitä se on? Se on Sana jolla koetellaan. Nuo fariseukset olivat kaksi kertaa nöyrempiä kuin Jeesus. Hän kulki ympäri repien heidän seurakuntiaan, ja ajoi heidät ulos ja hakkasi heidät ulos ja kaikkea sen kaltaista.

¹⁹¹   Ja tämä jumalinen vanha pappi, tiedättehän, joka oli… Jos minä pitäisin kokousta Häntä vastaan tänä aamuna; minä sanoisin: “Kuka oli hän, joka tuli luoksenne ollessanne sairas, ja rukoili puolestanne?” “Tuo jumalinen vanha pappi.” “Kuka lainasi papalle rahaa, kun hänen satonsa epäonnistui?” “Tuo jumalinen vanha pappi.” “Kuka vihki teidät Jumalalle palveluksen elämää varten?” “Tuo jumalinen vanha pappi.” “Kuka oli se, joka vieraili luonanne, ollessanne vankilassa?” “Tuo jumalinen vanha pappi.”

 “Ja tämä tekee tämä nuori luopio jota kutsutaan Jeesukseksi? Kutsuu teidän pastorianne ‘Käärmeeksi’!” Näettekö? Katsokaahan, se ei ole hedelmien mukaan.

¹⁹²   Se on Sanan mukaan. “Ihminen ei elä yksin hedelmillä, vaan jokaisen sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.”

¹⁹³   Ja Hän oli tuo Sana. He vain eivät nähneet Sitä. Se oli mitä Hänen tulikin tehdä. He eivät voineet nähdä sitä, koska heitä ei ollut säädetty näkemään sitä. Hän sanoi: “Te ette voi tulla Minun tyköni.” Katsokaa noita juutalaisparkoja, heidän silmänsä olivat sokaistut. Varmasti, Hän teki sen. Hän itse sokaisi heidät.

¹⁹⁴   Ajatelkaa mitä se olisi, olla. sokea. Teidän on parasta kiittää Jumalaa siitä näkökyvystä mikä teillä on nähdä Kirjoitus.

¹⁹⁵   Huomatkaa nyt. – Hän, Hän oli tämä Sana. Nyt tämän jälkeen, kun Hänet oli koeteltu, Jeesuksen koettelemisen jälkeen. Me olemme nyt käymässä lävitse näitä.

¹⁹⁶   Näettehän, se ei heijasta Sanaa, kun joku sanoo: “Se oli toiselle ajanjaksolle,” koska Raamattu sanoo, että Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Kuinka silloin Pyhä Henki teissä voisi sanoa, että te olette täytetty Pyhällä Hengellä?

¹⁹⁷   Voisinko nyt vähän loukata teitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Sopisiko se? Kohottakaa kätenne. Ettehän tule olemaan vihaiset minulle? [“Emme.”] Jos sen teette, silloin teidän täytyy olla.

¹⁹⁸   Kuinka voitte te naiset, joilla on leikatut hiukset, sanoa minulle, että olette täytetyt Pyhällä Hengellä? Se on yksi Sana! “Oh, mutta minä puhuin kielillä.” Sillä ei ole mitään merkitystä. Minä olen nähnyt noitatohtoreiden puhuvan kielillä, tulkitsevan sen ja huutavan hengessä ja tanssivan hengessä.

¹⁹⁹   Kuinka voitte te miehet kutsua itseänne perheenpääksi, ja antaa vaimonne käyttää shortseja, ja jatkaa sillä tavalla kuin hän on, ja kutsua itseänne kristityiksi?

²⁰⁰   Kuinka te pastorit voitte koskaan tulla Jumalan eteen jonkin tuollaisen asian kanssa, ilman, että nousette ylös ja protestoitte sitä vastaan? Te ette voi saada heitä tekemään sitä. Mutta alkakaapa saarnata sitä, niin te ette tule kovinkaan pitkään kuulumaan seminaariinne tai ryhmäänne. Teidän täytyy saada yhteistyönne jostakin muualta. Me tulemme menemään siihen hetken kuluttua, jos Herra suo. Näettekö?

²⁰¹   Mutta siinä se on teille. Minä en tarkoita loukata teitä. Minä rakastan teitä. Se on syynä. Jos te olette ajelehtimassa virtaa alas, ja minä näen, että te tulette hukkumaan, niin olisin kurja mies, jos sanoisin: “Mutta ole nyt niin hyvä, kultaseni.” Teidän on parasta varoittaa heitä. Kyllä. Sanoa siitä heille!

²⁰²   Kuten sanoin yhtenä iltana, jos minä olen kristitty, täytyy minut voida samaistaa jokaisen Raamatun henkilön kanssa. Minun täytyi seistä Nooan rinnalla ja saarnata hänen kanssaan, noina päivinä ja varoittaa ihmisiä. Kyllä. Minun täytyi seistä Karmelin vuorella Elian kanssa. Minun täytyi seistä Golgatalla ja olla ristiinnaulittu itselleni ja omille ajatuksilleni, Hänen kanssaan. Mutta sitten minä jälleen nousin ylös Hänen kanssaan pääsiäisenä, voitonriemussa yli kaikkien asioiden. Minä nousin yläpuolelle kaikkea lihallisen maailman lihallisuutta, Hänessä.

²⁰³   Huomatkaa, silloin se ei heijasta Sanaa, ei, se ei vahvista Sitä. Mutta nyt, jos te uskotte Sanan, tulee Jumala itse vahvistamaan Sen, niin kuin Hän teki täällä Jeesuksessa.

²⁰⁴   Sana Leipä merkitsee olla aina ruokittu Sillä. “Ihminen ei elä yksin leivällä, kuten tällä leivällä tässä, vaan jokaisen Sanan mukaan.” Niinpä se on Sana Leipä, pitäkää se mielessänne. Se on tämä Leipä jolla seurakuntaa on ruokittu kautta jokaisen ajanjakson, se on ollut kätkettyä mannaa vain voittajille. Ilmestyskirja sanoo niin. Minulla ei nyt ole aikaa mennä kokonaan tähän asiaan, koska minulla on luultavasti vain kolmekymmentä minuuttia aikaa jäljellä. Mutta katsokaahan, kun tuo pyhä manna lankesi taivaasta, oli se esikuva Pyhästä Hengestä. Te olette kaikki samaa mieltä siitä.

²⁰⁵   Jumala käski Moosesta mennä ja täyttää hoomer-mitta, sillä ja panna se pyhistä Pyhimpään. Koska, jos he eivät panneet sitä pyhistä Pyhimpään, se pilaantui. Onko se oikein? Siihen tuli matoja. Nyt Hän sanoi: “Mutta pane se pyhistä Pyhimpään, tässä hoomerissa, niin että jokainen tulossa oleva sukupolvi, tuon pappeuden jälkeen… kun mies tuli papiksi, palvellakseen Sanaa, niin ensimmäinen asia mitä hänen täytyi tehdä papiksi vihkimisen jälkeen, oli mennä ja ottaa kourallinen tuota alkuperäistä mannaa ja syödä se.

²⁰⁶   Se oli esittämään tuota Valoa Hänen kädessänsä, uudessa seurakunnan ajassa, heijastaen Hänen Valoansa, tuota Mannaa; ja sen tekee vain mies, joka on täydellisesti voittanut, ja todella istuutuu ja heittää syrjään kaiken muun mikä on Sanan lisäksi. Ja Sana on tuo Manna. Oi, se on Jeesus! “Mies on elävä jokaisen Sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.” Se on tuo kätketty Manna voittajalle, oi, joka oli talletettu jokaista sitä seuraavaa pappeutta varten.

²⁰⁷   Teologian koulut ovat jo pitkän aikaa sitten vaihtaneet tämän siunatun Asian hernerokkaan. Se on tarkalleen oikein. Kyllä vaan.

²⁰⁸   Niin kuin Eesau teki. Vaikka Eesau moraalisesti olikin parempi mies kuin Jaakob, ei hän kuitenkaan kunnioittanut esikoisoikeuttaan, joka oli Sana. Kuinka monet tietävät, että tuo esikoisoikeus oli Sana, lupaus vanhimmalle pojalle? Hän oli hyvä mies, moraalinen mies, kuten joku nimellis-kristitty tänään – hyvä mies. Hän ei valehdellut. Hän ei varastanut. Hän oli hyvä isällensä. Hän teki kaikkia näitä asioita. Mutta katsokaahan, hänen esikoisoikeutensa – hän sanoi ettei hän välittänyt siitä. “Mitä väliä, sillä on? Minähän olen joka tapauksessa israelilainen. Katsokaahan, minä kuulun siihen joka tapauksessa.” Mutta se oli hänen esikoisoikeutensa, joka jotakin merkitsi, näettehän. Hänen luonnollinen puolensa oli kunnossa, mutta hänen hengellinen puolensa oli kokonaan väärin.

²⁰⁹   Niin se on tänäänkin; hernerokassa sekoitetaan seurakunta ja maailma yhteen, hiukan kutakin; bingo-kestejä, tansseja, ja kaiken kaltaista touhua seurakunnassa; lyhythiuksisia naisia, jotka käyttävät shortseja.

 “Hyvä on”, te sanotte: “Veli Branham, mitä tuollaisesta pikku asiasta?”

²¹⁰   Se on yksi noista Sanoista, sillä Raamattu sanoo, että on väärin naisen leikata hiuksiansa. Oikein. Jos hän sen tekee, niin kuinka hän voisi päästä sisälle? Näettekö? Kysykää keneltä tahansa saarnaajalta, ja hän tulee sanomaan teille, että Sana sanoo niin. Katsokaahan, hän “häpäisee päänsä,” hän häpäisee aviomiehensä. Hänestä tulisi erota. Täsmälleen. Näettekö, se näkyy sen kautta. Ei mitään hiusten leikkelyä, Jumala ei halua sitä sillä tavalla. Älkää leikitelkö sen kanssa. Joko leikatkaa se kaikki pois tai antakaa sen kasvaa, se on mitä Jumala on sanonut. Jokainen Evankeliumin palvelija tietää, että se on Totuus, sanotte te sitä sitten tai ette. Mutta se on Totuus. Näettekö? No niin, mitä hyötyä siitä on, jos te teette kaiken muun, mutta ette sitä?

²¹¹   Mitä se on? Teissä on vain hieman maailmallista tyyliä, yrittäessänne toimia, vaikka vähänkin muiden seurakuntien tavalla. Se on juuri se missä Israel joutui vaikeuksiin. Se on missä he kuolevat. Se on missä Aadam joutui vaikeuksiin. Se on missä kaikki muut heistä joutuivat vaikeuksiin. Vain yksi Sana, se on kaikki mitä tarvitaan, vain yksi kohta. Se on hernerokkaa sekoitettuna maailmalla! Vähän maailmaa, vähän Hollywoodia, vähän seurakuntaa, joitakin teologeja, ja mitä teillä on?

²¹²   Huomatkaa nyt, jos Saatana epäonnistuu tässä, silloin hän yrittää teihin toista juontaan, saada teidät epäilemään Sanaa, ja menemään johonkin seminaariin. Hän tulee yrittämään seuraavaa juonta. Nyt tässä on se missä teidän tulee olla todella varovaisia, ja vain pysähtyä ja istua toiset viisi minuuttia tämän osan kanssa. Sitten hän tekee teille yliluonnollisen tarjouksen. Olen tuleva takaisin kaikkeen tähän juuri ennen kuin lopetan. Hän tekee… Katsokaahan, jos hän ei voi kiusata teitä pois Sanasta, te sanotte: “Ei, minä tulen pysymään Sanan kanssa,” silloin hän tulee tekemään teille jonkun yliluonnollisen tarjouksen.

²¹³   Hän sanoi: “Minäpä sanon sinulle mitä. Tule tänne ylös ja sukella alas täältä temppelin huipulta, ja tuo itsesi takaisin ylös. Näethän, osoita ihmisille, että Sinä voit tehdä jotakin yliluonnollista.”

²¹⁴   Pojat, hän on saanut heidät siinä. Tarkatkaa nyt tätä, tässä se on. Tarkatkaa, kun tulette loppuun, missä tämä kiusaus tulee. Hän ehkä antaa joidenkin teistä puhua kielillä, niin että ajattelette teillä olevan Sen. Näettekö? Tai hän saattaa jopa antaa joidenkin teistä profetoida, vaikkei se olisikaan Sanan mukaisesti. Olen nähnyt ihmisten nousevan ja profetoivan, ja se oli yhtä paljon vastoin Sanaa kuin itä on lännestä. Näettehän? Se on Sana, jonka mukaan te elätte. Nuo yliluonnolliset lahjat, Saatana voi antaa niitä kourakaupalla. Tietenkin. Se ei merkitse yhtään mitään.

²¹⁵   Eikö Jeesus sanonutkin: “Monet tulevat Minun tyköni tuona päivänä, ja sanovat, ‘Herra, enkö minä ole profetoinut Sinun Nimessäsi? Sinun Nimessäsi minä olen ajanut ulos perkeleitä. Minä olen tehnyt mahtavia tekoja. Minä olen ollut suuri mies organisaatiossa. Minä olen tehnyt kaikkia näitä asioita ja näitä asioita’”? Hän tulee sanomaan: “Menkää pois Minun tyköäni, te vääryyden tekijät.”

²¹⁶   Mitä on vääryyden tekeminen? Se on jotakin, jonka te tiedätte olevan oikein, ja te myönnätte sen sydämessänne, mutta te ette halua tehdä sitä. Kun te tiedätte, että Raamattu opettaa jotakin määrättyä asiaa, ettekä te halua tehdä sitä, se on väärin tekoa. Ja Daavid sanoi: “Jos minä kätken sydämessäni vääryyttä, ei Jumala tule edes kuulemaan minun rukoustani.” Onko se Totuus? Onko se Raamattu? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Nyt, varmastikaan te ette voi vihastua Siihen, näettehän. Jeesus sanoi että, “Monet ovat tuleva luokseni tuona päivänä ja sanova, ‘Minä olen tehnyt kaikkia näitä asioita, ja Minä tulen sanomaan, ‘Menkää pois, te vääryyden tekijät.’”

²¹⁷   Se on sama mitä Aadam teki. Aadam sanoi: “Herra, minä tein tämän, minä tein tuon.” Mutta yksi Sana, näettehän, yksi Sana teki sen. Se on kaikki mitä tarvitaan, olla tottelematta yhtä Sanaa.

²¹⁸   Kyllä, hän antaa teidän ehkä profetoida vastoin Sanaa. Mutta nyt, kun hän on saanut tämän yliluonnollisen lahjan, on hän niin sen melun ja sen loiston hurmaama. “Kunnia Jumalalle, minä rukoilin niiden-ja-niiden puolesta, ja he nousivat ylös ja kävelivät! Halleluja, minä voin puhua kielillä! Ja joku tulkitsee sen, ja se on aitoa, se on totuus.”

²¹⁹   Paavali sanoi: “Minä voin puhua ihmisten ja Enkelten kielillä, enkä kuitenkaan ole mitään. Minulla voi olla usko siirtää vuoria, ja yhä en ole mitään.” Onko se oikein

 [Seurakunta sanoo: “Se on oikein.”]

²²⁰   Mutta katsokaahan, hän tulee tarjoamaan teille sitä. Oi, te helluntailaiset, minä rakastan teitä, tai muuten en olisi teidän kanssanne. Siinä on se missä te olette epäonnistuneet, näettehän. Tarkatkaa Sanaa, älkää lahjaa. Tarkatkaa antajaa – nähkää mistä se tulee. Näettekö? Hän on kokonaan pyörällä päästään, hän tanssii hengessä, pojat… [Tyhjä paikka nauhassa.]… ainoa asia. Hänellä on niin paljon ihmisiä ympärillään, ja jokainen kutsuu häntä tulemaan sinne ja tänne, ja hän unohtaa Sanan.

²²¹   Oh, te olette hyvin suosittu, niin kauan kuin te vain pysytte poissa tuosta Sanasta. Mutta menkääpä kerran tuohon Sanaan, ja nähkää kuka silloin tulee olemaan yhteistyössä kanssanne. Näettekö? Tarkatkaa mitä silloin tulee tapahtumaan. Me olemme tuleva tähän, luonnon toisessa vaiheessa, hetkisen kuluttua. Katsokaahan, tarkatkaa kuka silloin haluaisi teitä – ei kukaan. “Oho, pitäkää kätenne irti Siitä!” Kuten eräs määrätty yhdistys, joka kokoontui täällä muutama viikko sitten, ja pani minut julkiseen kieltoon. Kuka tahansa täyden Evankeliumin saarnaaja, joka ottaisi minut tuohon kaupunkiin rukoilemaan heidän sairaittensa puolesta, tulisi heti kokonaan erotetuksi tuosta yhdistyksestä. Kaikki vain siksi, että rukoilen sairaiden puolesta. Hyvä on. “Älkää kuunnelko Sitä,” sanotaan… Ja siinä on Sana vahvistettuna.

²²²   Se on sama asia, jonka he tekivät meidän Herrallemme. Se on sama mitä he ovat tehneet jokaiselle miehelle jokaisessa ajanjaksossa. Se on mitä he tekivät Lutherille, Wesleylle ja kaikille. Se on mitä he tekivät teille helluntailaisille alussa, mutta nyt te olette kääntyneet suoraan takaisin samaan rypemiseen mistä tulitte ulos. Pankaa merkille hänen tapansa, se on aina ollut samalla tavalla. Se ei ole koskaan pettänyt, Saatana tekee aina samoin.

²²³   Nyt kaikki tuo melu ja loisto on saanut hänen päänsä niin pyörälle, ettei hän enää kiinnitä mitään huomiota Sanaan. “Oi veli, veli se-ja-se sanoi niin-ja-niin, ja minun täytyy mennä tänne. Minä…” Näettekö, hän on niin sen hurmaama, ettei hän edes huomaa Sanaa. Oli se sitten Sana tai ei Sana, sillä ei ole mitään merkitystä. “Kaikki muut heistä sanoivat, että se sopii, joten, sillä ei ole mitään väliä.” Tuo kirkkokunta sanoo: “Poika, sinulla on se, älä anna kenenkään sanoa sinulle mitään!” Sinulla on mitä? Näettekö? Huomatkaa nyt.

²²⁴   Saatana aina, jopa silloinkin, tarkatkaa tätä yhtä paikkaa tässä, kuinka hän kuorrutti Sanan. Jopa tässä yliluonnollisessa, jossa hän yritti saada Jeesuksen tekemään yliluonnollista, näettehän, että olisi yliluonnollista, mitä, jos Jeesus olisi kuunnellut häntä? Ymmärrättekö? Hän sanoi: “Hetkinen vain, Sinä haluat pysyä Sanan kanssa, etkö haluakin? Sinä haluat olla Sanan mukaan, niinkö?” Hän sanoi: “On kirjoitettu, että Hän antaa enkeleillensä käskyn koskien tätä. Milloin tahansa Sinä murskaat jalkasi kiveä vasten, tulevat He kantamaan Sinut ylös.” Mutta Hän ei murskannut jalkaansa mitään kiveä vasten. Näettekö? Tarkatkaa. Mitä, jos hän olisi pysynyt sen kanssa? Huomasitteko etten sanonut hänen lainanneen Sanaa; hän päällysti Sen, kuorrutti Sen, aivan kuin panemalla sokerikuorrutuksen kakun päälle, hän peitti Sen, valkaisten Sen, näettehän, Sana ei ollut oikealla paikallansa.

²²⁵   Se on mitä he yrittävät sanoa tänään, he yrittävät valkaista Sitä, mutta te ette saa sitä jatkuvuuteen muun Kirjoituksen kanssa. Sen täytyy olla kaikki, “Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja ikuisesti.” Katsokaahan, ei ole väliä kuinka paljon te yritätte kuorruttaa Sanaa, se ei tee…

²²⁶   Se täytyy lainata juuri sillä tavalla kuin Hän on sanonut Sen. Sitten, jos sitä on lainattu oikein, tulee Hän vahvistamaan Sen olevan niin teidän elämässänne. “Se on kuinka kaikki ihmiset tietävät teidän olevan kirjoitettuja kirjeitä Jumalalta.” Kirjoitettu kirje on tämä Raamattu. Onko se oikein? Kirje on Raamattu. Ja te olette kirjoitettu Raamattu heijastaen Hänen Sanaansa, jälleen tuota täydellistä miestä, Jumalassa.

 Mutta Jeesus sanoi: “On myös kirjoitettu.” Näettekö?

²²⁷   Mutta huomatkaa Eeva tässä samassa vaiheessa, yliluonnollisen ymmärryksensä hurmaamana, hänellä oli teologinen kokemus. Hänen koulutuksensa oli ylempi kuin yhdenkään teologin, joka oli maassa tuohon aikaan. Näettekö, hän oli niin sen hurmaama, eikä tiennyt sitä. Hän tiesi, että hänellä oli jotakin mitä Aadamilla ei ollut. Ehkä hän nyt kykenisi hallitsemaan häntä, koska hän tiesi siitä enemmän kuin hänen Aadaminsa. Tarkatkaa mitä heidän Aadaminsa ovat tekemässä tänään. Eeva erotti hyvän pahasta, hienolla koulutuksella Totuudesta. Se on totta. Hänellä oli hieno koulutus Totuudesta, jotakin mitä hän ei tiennyt aikaisemmin, ja se oli Jumalan Totuus. Mutta hän oli kuollut, rikkomalla Sanan. Kyllä, hän todella sai koulutuksensa.

²²⁸   Niin myös seminaari antaa teille teologisen kokemuksen, niin että voitte lainata jokaista henkilöä Vanhasta – ja Uudesta Testamentista. Mutta olkaa varovaisia mitä teette, ettette vain riko tuota Sanaa juuri siellä, niin että te vain sanotte: “Mutta, se on heille.” Ei, se on teille, kenelle tahansa, joka tahtoo! Ymmärrättekö? Olkaa varovaisia. “Oi, se oli seurakunnalle pitkän aikaa sitten.” Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti! Eevalla oli hieno koulutus, mutta hän oli myös kuollut synnissä ja rikkomuksissa.

²²⁹   Nyt Saatanan kolmas juoni. Me otamme sen nopeasti, koska emme halua käyttää enemmän aikaa kuin on tarpeen, ehkä toiset viisitoista, kaksikymmentä minuuttia, jos haluatte mennä niin pitkälle. Huomatkaa sitten tämä hänen kolmas juonensa, tai hänen kolmas kiusauksensa. Jos muut epäonnistuivat, niin tämä ei, näettehän. Hän nyt tarjoaa teille jotakin asemaa seurakunnassa, niin kuin hän teki Jeesukselle. “Minä tulen antamaan Sinulle maailman. Ole Sinä kuningas, minä teen Sinusta sen. Ne kaikki kuuluvat minulle, joten minä voin antaa sen Sinulle.”

²³⁰   Kuka voisi tehdä miehestä sananpalvelijan? Kuka voisi antaa jollekin jonkun lahjan laskemalla kädet hänen päälleen? “Jumala on asettanut Seurakuntaan!” Näettekö? Nähkää kuinka he vääntävät Sanan. Aivan kuin Eeva nyt uuden tietonsa kanssa, hänellä oli Aadam hallinnassaan. Hän voi tehdä mitä tahtoi tehdä, näettehän, niin pian kuin hän oli saanut Aadamin vastaanottamaan sen.

²³¹   Mutta, kun hän tuli Jeesuksen luo, Hän ei vastaanottanut sitä. Hän sanoi: “Painu taakseni, Saatana.” Toisin sanoen, en halua lainata sitä väärin, mutta sallikaa minun lisätä siihen tämä. “On kirjoitettu, jokainen on elävä jokaisen Jumalan Sanan mukaan, eikä sinun ehdotuksesi mukaan – ‘Minä tulen tekemään sinusta ylivalvojan, vanhimman, tai diakonin, tai minä annan sinun soittaa pianoa, sisar.’” Näettekö kaikkia näitä tarjouksia? “Sinä olet hyvin suosittu henkilö, ja me tarvitsemme sinun lahjakkuuttasi seurakunnassamme.” Näettekö, tulkaa Sanaan!

²³²   Eeva voi hallita häntä, tai opettaa häntä, samoin kuin tänäänkin. Sillä tavalla he tekevät sen tänään, heistä voi tulla joku D.D., ylivalvoja, alueen johtaja tai jotakin muuta sellaista.

²³³   Miten erilainen olikaan Jeesus! Hän pysyi Sanan kanssa. Nyt, muutaman seuraavan minuutin aikana haluan todistaa kaikki nämä asiat todeksi, näettehän, sekä luonnon – , että Sanan mukaan, tuomalla tämän yhteen. Tämä todistaa, että Hän oli Sana tehtynä lihaksi, Leiväksi. Hän oli Sana tehtynä lihaksi. Sillä Hän heijasti mitä? Yksin Sanaa.

²³⁴   Jos te olette kirjoitettu kirje, te heijastatte ainoastaan Sanaa; Ei, mitä joku seminaari sanoo, mitä joku muu sanoo, mitä neiti Jones ajattelee siitä. “Olkoon jokaisen ihmisen sana valhe ja Minun Sanani Totuus! Kuka tahansa rikkoo vähäisimmän näistä käskyistä ja niin opettaa! Kuka tahansa ottaa yhden Sanan pois tästä Kirjasta, tai lisää yhden sanan Siihen! Ihminen ei elä ainoastaan leivällä, vaan jokaisen Sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.” Elää Iankaikkisesti tuolla Sanalla!

²³⁵   Aivan samoin kuin teillä täytyy olla kuollutta ainetta jolla elää, täytyy teillä olla Kristus, jonka mukaan elää täällä, tai te kuolette. Ja mikä on Kristus? “Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja Sana oli tehty lihaksi ja asui keskuudessamme.”

²³⁶   Ja te olette tuo sama kirjoitettu kirje, yksi yhtä ajanjaksoa varten, ja yksi toista aikaa varten, tuon hetken Valoksi; mutta he eivät näe Sitä. Te vain heijastatte Sitä.

²³⁷   Muut epäonnistuivat, vaikkakin vain yhdessä kohden; mutta Hän ei. Ja kuten sanoin, Ilmestyskirja 22:10 Hän sanoo: “Kuka tahansa lisää Tähän!”

²³⁸   Katsokaa nyt hyvin tarkasti. Matteus 24:24 on hyvin huomiota herättävä asia, kuinka he… “Melkeinpä”, sanoi Jeesus, “viimeisissä päivissä pettäisivät jopa Valitutkin tällä asialla.” Tarkatkaa noita henkiä. “Viimeisissä päivissä,” nyt tuon Kirjoituksen täytyy täyttyä. Uskotteko te sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

 Se oli nyt, “Viimeisissä päivissä, jolloin jopa valitutkin, ennalta määrätytkin, siihen ‘ valitutkin tultaisiin pettämään, jos…” Se on niin täydellistä, se on niin Kirjoituksen mukaista, ja näyttää niin hyvältä ja selvältä, että te ette mitenkään voi nähdä siinä mitään vikaa, ainoastaan valitut tulevat pääsemään sitä pakoon. Se on mitä Jeesus sanoi. Uskotteko te sitä? [“Aamen.”] “se tulisi pettämään jopa Valitutkin, jos se olisi mahdollista.”

²³⁹   “Mitä, sehän on täysin Kirjoitusten mukaista, senhän näkee jo paljaalla silmällä.” Mutta katsokaahan, sitä se ei ole. Jeesus… Noilla fariseuksilla oli tuo Kirjoitus niin täydellisenä kuin vain voi olla, mutta heidän oman tulkintansa mukaisesti.

²⁴⁰   Kuinka he tiesivät, että Hän ei ollut väärässä? Koska Jumala vahvisti jokaisen Sanan, jonka Hän oli luvannut Hänelle tuossa ajassa. Siitä syystä he tiesivät, että Hän oli Messias. Näettehän?

²⁴¹   Huomatkaa nyt, “jos se olisi mahdollista,” näissä päivissä. Vain yksi Sana, tarvitaan vain yksi Sana. Se on kaikki mitä Saatana tarvitsi Aadamin kohdalla, vain saada hänet rikkomaan yksi Sana. Se on kaikki mitä hänen tarvitsee tehdä tänään, vain saada yksi asia käännetyksi vinoon. Siinä kaikki, se on kaikki mitä hän tarvitsee. No niin, te tiedätte, että se on Totuus. Lisätä yksi, tai ottaa pois yksi, merkitsee täydellistä epäonnistumista. Jokainen palanen, “Jokainen Jumalan Sana.’” Ajatelkaa nyt näitä seminaarien tulkintoja joka ainoa niistä eroaa toisestaan.

²⁴²   Siellä täytyy olla Totuus jossakin, ja Tämä tässä on Se, tämä Raamattu.

²⁴³   Te sanotte: “Mutta veli Branham, heillä on mitä kauneinta palvontaa.”

²⁴⁴   Jeesus sanoi: “Turhaan he palvovat Minua, opettaen oppina ihmisten teologiaa, eikä Sanaa,” miehet tulkitsevat Sanan oman käsityksensä mukaisesti.

²⁴⁵   Kuten olen sanonut, ei Jumala tarvitse mitään tulkkia. Hän tulkitsee itse jokaisen Sanan. Näettekö, te ette tarvitse, että joku tulkitsee sitä teille, Jumala tulkitsee Sen teille, kun olette halukas vastaanottamaan Sen. Näettekö, se on Elämä, se on itse Elämä.

²⁴⁶   Jeesus sanoi: “Turhaan he palvovat Minua.” He itse asiassa palvovat Jumalaa. Kain itse asiassa palvoi Jumalaa alussa. “Mutta turhaan he palvovat Minua.” Mikä on turhaan? “Siitä ei ole hyötyä.”

²⁴⁷   He saattavat sanoa: “Mutta, minä teen tätä. Minä tanssin hengessä. Minä puhun kielillä. Minä profetoin. Minä saarnaan Evankeliumia.” Mutta, jos ette anna hiustenne kasvaa, te epäonnistutte yhdessä asiassa, ja katsokaa mitä tapahtuu, Henki tulee jättämään teidät juuri siinä. Se on mitä on tapahtunut meidän seurakunnillemme, ne ovat epäonnistuneet.

²⁴⁸   “Turhaan he palvovat Minua.” Oi, se on kyllä kaunista palvontaa. “Mutta turhaan he palvovat Minua, opettaen oppina ihmisten käskyjä.”

²⁴⁹   Nuo fariseukset olivat oppineita teologeja. Älkää uskaltako sanoa, että meillä tänään olisi jotakin mitä voitaisiin verrata heidän kanssaan. Ei, todellakaan. He tunsivat jokaisen sanan juuri niin kuin se oli kirjoitettu, mutta turhaan he palvoivat. Ajatelkaa sitä, “Turhaan,” suuria hienoja kouluja, ja seminaareja, ja opettajia, ja nuoria miehiä ja kaikkea sen kaltaista, mutta olivat kadotettuja!

²⁵⁰   Samoin kuin oli erämaassa, Hän sanoi: “He kaikki söivät mannaa erämaassa ja joivat tuosta hengellisestä Kalliosta.” Ja Jeesus sanoi: “He ovat joka ainoa, kuolleita.” Olla kuollut merkitsee olla “Iankaikkisesti erotettu.” Miksi? Koska he eivät uskoneet Jumalan lupausta.

²⁵¹   Oh, vihaan pitää teitä tällä tavalla, mutta minun yksinkertaisesti täytyy sanoa se. Ei tämä ota minulta kuin minuutin verran. Katsokaahan joka ainoa noista ihmisistä tuli ulos Tulipatsaan alla, tulivat erämaahan, uskoen Jumalaa, jatkaen marssimista. Mutta, kun he tulivat näkemään tuon vastuksen, kun nuo kymmenen tulivat takaisin ja sanoivat: “Me emme voi ottaa tuota maata. He siellä ovat jättiläisiä. He ovat sitä ja tätä. Me yksinkertaisesti emme voi tehdä sitä. Se on mahdotonta.”

²⁵²   Mutta mitä tekivät Kaaleb ja Joosua? He rauhoittivat ihmisiä. He sanoivat: “Me olemme enemmänkin kuin kykenevät ottamaan sen.” Miksi? Nuo ihmiset katsoivat sitä minä voivat nähdä, näettehän, katsoen siihen minkä voivat nähdä. Mutta Kaaleb ja Joosua katsoivat Jumalan lupausta. Jumala sanoi: “Minä olen antanut teille tuon maan. Menkää ja ottakaa se!”

²⁵³   Nyt Hebrelaiskirje 6. luku, jos voisin lainata sitä, “Sillä on mahdotonta niille, jotka kerran olivat valistetut, ja maistaneet Pyhää Henkeä ja tulevan maailman voimaa, jos he jälleen lankeavat pois – kieltävät sen, kävelevät pois siitä.”

²⁵⁴   Kuten nuo miehet, jotka tulivat sinne ja söivät noita viinirypäleitä sieltä toisesta maasta; ja, kun tuli kysymys Sanan seuraamisesta, sen täyttämisestä, he sanoivat: “Me emme voi tehdä sitä.” Ja he kuolivat erämaassa.

²⁵⁵   Se on mihin me olemme tulleet. Me olemme maistaneet Jumalan hyvää Sanaa. Mutta, tuo koko lupaus: “Ei, ei, me emme voi tehdä sitä, koska tohtori se-ja-se, tai joku muu sanoo, että me emme voi tehdä sitä. Katsokaahan, se oli apostoleja varten. Se oli toinen aika.” Siihen te kuolette.

²⁵⁶   Näettekö, koko Kirjoitus nivoutuu yhteen, jokainen Sana Siitä on sidottu toiseen. Eikä sitä voida antaa millään ihmistekoisella teorialla, systeemillä, tai muulla. Ainoastaan Pyhä Henki paljastaa Sen. Jeesus sanoi: “Isä, Minä kiitän Sinua, että olet kätkenyt nämä asiat viisailta ja harkitsevilta, ja paljastanut ne pienille lapsille, sellaisille, jotka tahtovat oppia.”

²⁵⁷   Menkäämme nyt niin nopeasti kuin voimme tähän seuraavaan ajatukseen tässä. “Turhaan he palvovat Minua.” Nuo fariseukset, oppineita, ja moraalisesti hyviä; mutta joita Jeesus kutsui “perkeleiksi.” Nuo oppineet teologit, Jeesus sanoi: “Te olette perkeleitä, ja tahdotte tehdä isänne tekoja.” Hän sanoi: “Te kaunistatte profeettojen haudat, mutta teidän isänne silloin tuohon samaan aikaan… Nuo profeetat tulivat repimään maahan noita uskonnollisia systeemeitä.” Se on mitä he tekivät.

²⁵⁸   Profeetat! Kenelle Sana tulee, teologille tai profeetalle? [Seurakunta sanoo: “Profeetalle.”] Ei teologeille ja johonkin kouluun. Se tulee aina profeetalle. Jumala ei koskaan muuta systeemiään, ei koskaan! Ei jollekin ryhmälle; yksilölle! Niin on ollut aina! Ei koskaan jollekin ryhmälle; vaan yksilölle, kyllä vaan, profeetalle.

²⁵⁹   Jeesus sanoi: “Te kaunistelette profeettojen hautoja, ja teidän isänne panivat heidät sinne.” Ja he ovat tekemässä aivan samoin Saatanan seminaarin sokeuden alaisina. Näettehän?

²⁶⁰   Ja nyt te helluntailaiset, pitäkää nenänne irti tuosta Kirkkojen maailmanneuvostosta. Te saarnaajat täällä, kirjoittakaa päämajoihinne, näille ihmisille. Teidän ei kuitenkaan tarvitse kirjoittaa Assembliesille ja monille heistä, koska he ovat jo ottaneet kannan asiaan, he eivät halua olla missään tekemisissä sen kanssa. Ja te baptisti veljet myös, pitäkää päänne sieltä ulkona. Ettekö te näe, että juuri se on tulossa oleva pedon merkki? Te tiedätte mikä tulee nielemään sen kaiken, jos yhtään tunnette Kirjoitusta. Jos Sanat heijastavat Itseään teissä, pysykää silloin poissa tuosta asiasta. Teidän kirkkokuntanne tulee menemään siihen. Ja teidän täytyy tulla potkituiksi pois kirkkokunnastanne. Te ette voi olla kirkkokunta ja pysyä siellä, koska teidän täytyy joko tulla sisälle tai pysyä ulkona.

²⁶¹   Silloin te ette enää ole organisaatio, silloin te olette osoittaneet mikä olette. Tarkalleen. Jumala siunatkoon teitä, jos te sen teette. On vaikea sanoa kuinka monet tulevat tekemään sen, mutta epäilemättä jotkut tulevat. Kyllä vaan.

²⁶²   Petettyjä – ja Jeesus kutsui heitä “perkeleiksi.” Mutta Jeesuksen seistessä siellä, Hän nuhteli jokaista kiusausta Sanalla ja seisoi siellä Sanan rinnalla. Jumala vahvisti Hänet.

²⁶³   Kuten eräänä iltana saarnatessani Michelangelosta. Kuinka moni on koskaan ollut Forest Lawnissa, ja nähnyt Michelangelon tekemän Mooseksen kuvapatsaan siellä? Se oli hyvin silmiinpistävää, kun ensikertaa menin sinne ja näin sen. Michelangelo tuhlasi melkein koko elämänsä ajan sen valmistamiseen. Hänellä oli mielessänsä se miltä hän ajatteli Mooseksen näyttäneen. Ja hän halusi saada sen valmiiksi ennen kuolemaansa. Ja hän kulutti vuosia ja vuosia kaivertaen vähän pois tästä, naputellen vähän pois tästä, ja kiillotellen vähän täältä. Kunnes lopulta hän monien vuosien jälkeen oli saanut työnsä päätökseen, ja seisoi siellä riepu käsissään tällä tavalla. Hän astui askelen taaksepäin ja katsoi sitä, sitä miltä hänen mielestään Mooseksen olisi tullut näyttää, sitä näkyä, joka hänellä oli ollut mielessään siitä lähtien, kun hän ensikertaa oli kuullut Mooseksesta. Siinä se oli valmiina hänen edessänsä. Hän tuli niin oman työnsä innoittamaksi, että hän tarttui vasaraan ja löi sitä jalkaan ja huusi: “Puhu, Mooses!” Hän ajatteli sen olevan Mooseksen ja voivan puhua, koska se oli niin paljon sen kuvan kaltainen mitä hänellä oli mielessänsä. Ja tuo merkki jalassa on yhä siellä. Se on täydellinen kuvapatsas, paitsi tuota palasta, joka on poissa oikeasta jalasta. Tarkatkaa sitä Forest Lawnilla, heti ovesta sisään mentäessä, se on jäljennös siitä. Michelangelon Mooses, hänen mestariteoksensa, joka sinetöi hänen elämänsä.

²⁶⁴   Jumala on suuri kuvanveistäjä, oikein, Hän teki miehen Hänen kuvassansa, heijastamaan Häntä, ja Hän on Sana. Ja mitä Hän teki? Hän koetteli Aadamia; hän epäonnistui. Mooses epäonnistui, kaikki muut heistä epäonnistuivat. Mutta tässä on Täydellinen, Halleluja, (mitä se oli?) ei mitään vähempää kuin itse Jumala lihassa, Sana heijastettuna Hänessä, toi Jumaluuden täyteyden ruumiillisesti; Hän ei ollut mikään profeetta ja kuitenkin Hän oli profeetta; ei mikään mies, ja kuitenkin Hän oli mies.

²⁶⁵   Juutalaiset, älkää yrittäkö vaatia Häntä omaksenne. Hän ei ollut juutalainen eikä pakana. Hän oli Jumala. Ymmärrättekö? Te olette sitä mitä teidän verenne on, ja tietenkin te olette liha. Ja tietenkään Marialla ei ollut mitään hedelmöittymistä Pyhän Hengellä, joka olisi antanut hänelle jonkinlaisen aistimuksen. Jumala Isä loi tuon munan hänessä, ja samoin myös Verisolun hänessä, ja se oli Jumalan Verta.

²⁶⁶   Veri tulee miespuolisesta. Niinpä se ei ollut… Hemoglobiini ja veri tulee isästä, koska lapsi ei voi saada äidiltä tartuntaa taudista kuten tuberkuloosi. Se voi saada tartunnan äitinsä hengityksestä, mutta se ei voi periä sitä. Lapsi ei voi saada sitä äidistään, koska lapsi ei ole äitinsä verta ja on siitä vapaa.

²⁶⁷   Jeesus ei nyt ollut Juutalaista eikä pakana verta, Hän oli itsensä Jehovan luovaa Verta, Hän oli Jumalan Verta. Raamattu sanoo: “Me olemme pelastetut Jumalan Verellä.” Ei juutalaisen tai pakanan verellä, se kaikki on seksin kautta, mutta tämä oli Jumalan Verta.

²⁶⁸   Huomatkaa nyt, kun Hän oli nähnyt tuon Täydellisen, Hän löi Häntä, turmeli Hänet. Jesaja sanoo: “Hänet oli haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän vääryyksiemme tähden.” – Mikä Hän oli? Hän oli tuo täydellinen Sana, heijastettuna Leiväksi, jonka mukaan jokaisen on elettävä. Hän oli tuo Jumalan Sanan vehnänjyvä, joka voitiin jauhaa ja panna neljään Evankeliumiin, kuuteenkymmeneenkuuteen Kirjaan. Ja ihminen on elävä Sen mukaan, ja yksin Sen mukaan, jokaisen Sanan mukaan Siitä! Aamen. Se oli Michelangelon mestariteos. Ja, kun Jumala voi nähdä itsensä heijastettuna eräässä Miehessä, silloin Hänellä oli tuo Täydellinen Mies luotuna Hänen Omassa Kuvassansa. Oi, mikä Mies! Hänen täytyi kuolla meidän kaikkien puolesta. Ja Hän kuoli, tuo Täydellinen; että me, epätäydelliset, voisimme olla tehdyt täydellisiksi Hänessä, olemalla osalliset Hänen Raamattunsa jokaisesta Sanasta. Nyt Hän sitten jälleen nosti Hänet ylös, meidän vanhurskauttamiseksemme, niin että meillä on oikeus, kun ylösnoussut Jeesus on täällä nyt palvelemassa meitä, jokaiseen Jumalan Sanaan, jonka mukaan meidän pitää elää.

²⁶⁹   Menkäämme eteenpäin nyt nopeasti ja sitten lopetamme. Nyt, toinen Eeva-morsian.

²⁷⁰   Nyt tuo ensimmäinen ylkä, Aadam; hänet täytyi tuoda jälleen pitkän profeettojen ketjun kautta ja niin edelleen, kunnes se tuli tuohon Täydelliseen, jonka sitten täytyi kuolla voidakseen olla Leipä muille.

²⁷¹   Nyt miten on Eevan kohdalla? Hänen täytyy tehdä sama asia. Mutta, kun Jeesus tuli… Muistakaa, Eeva oli nainen. Seurakunta on aina esitetty naisena Raamatussa, koska se on morsian. Tarkatkaa nyt mitä tuo seurakunta teki. Se yritti taivutella Häntä omaan oppiinsa. Niin pitkään kuin Hän saarnaisi juuri niin kuin he ajattelivat, oli Hän suuri Mies.

²⁷²   Mutta yhtenä päivänä Hän alkoi puhua ja sanoi: “Minä ja Isä olemme Yksi.”

²⁷³   “Oho, Sinähän teet Itsesi tasavertaiseksi Jumalan kanssa. Hyvänen aika! Me emme enää halua olla missään tekemisissä tuon Miehen kanssa.”

²⁷⁴   Ja kaikki nämä muut asiat joista Hän alkoi pulma, “Ellette te syö ihmisen Pojan Lihaa.” Mitä te luulette jonkun siellä istuneen lääkärin ajatelleen? Mitä te luulette kenen tahansa yleisesti ajatelleen? “Teidän täytyy syödä Minun Lihani ja juoda Minun Vereni.”

²⁷⁵   He sanoivat: “Tämä Mies on vampyyri eikä mikään saarnaaja. Pysytelkää kaukana tuosta Miehestä, Hän on hullu. Pysykää kaukana Hänestä.”

²⁷⁶   Mutta se oli Totuus. Näettekö, se oli Totuus. “Ellette te syö Sitä, te tulette kuolemaan. Te tulette kaikki tuhoutumaan, jos te ette syö Sitä.”

²⁷⁷   Se on sama asia tänään. Leipä ja viini ovat ainoastaan symboleja, älkää antako tuon luonnollisen asian sekoittaa itseänne. Teidän täytyy syödä Kristus, joka on se Sana, jonka mukaan te elätte, “jokaisen Sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta,” koko Raamattu Genesiksestä (l. Moos. Kirja) Ilmestyskirjaan.

²⁷⁸   Nyt, tuo toinen Eeva., tarkatkaa häntä. Hänet oli luotu uudestaan, (aivan niin kuin Hänetkin), Helluntaipäivänä, täytetty Pyhällä Hengellä ja ruokittu Sanalla”. Aamen.

 Nyt olen tulossa uskonnolliseksi. Minusta tuntuu hyvältä. Tuo ensimmäinen seurakunta, tuo ensimmäinen Eeva jonka tuli olla Kristuksen Morsian. Kuinka monet voivat sanoa “aamen” sille? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hänen tuli olla Kristuksen Morsian. Hän syntyi Helluntaina, eikä Nikeassa, Roomassa; eikä Lontoossa, Englannissa; eikä Yhdysvalloissa. Ei Saksassa Lutherin kanssa, ei Englannissa Wesleyn kanssa, ei Yhdysvalloissa helluntailaisten kanssa, niin kutsuttujen. Hän oli syntynyt Helluntaipäivänä. Hän oli Hengellä täytetty. Hengellä täytetty ja Sanalla ruokittu, “jokaisella sanalla, joka Jumalan suusta lähtee.” Ja oi, heidän täytyi ottaa kaikki, aivan. Sanasta Sanaan, ollen todella kukassa Jumalan maan päällä, edustaen Häntä – toinen Morsiuspuu.

²⁷⁹   Hänen lupauksensa Sana heijasti Häntä Seurakunnassa. Heidän täytyi panna merkille Pietari ja muut. He eivät olleet olleet jossakin seminaarissa, sen he tiesivät. He eivät olleet olleet missään Raamattukoulussa, jossakin teologisessa seminaarissa. Heillä ei ollut mitään koulutusta, koska he eivät osanneet kirjoittaa edes omaa nimeään. Raamattu sanoo: “He olivat tietämättömiä ja oppimattomia.” Mutta mitä tapahtui? Heidän täytyi huomata, että he olivat olleet Jeesuksen kanssa, sillä siellä Hän oli heissä, heijastaen lupaustaan. Halleluja! Kunnia Jumalalle! Se on mitä me tarvitsemme tässä ajassa. Hänen Sanansa heijasti Häntä Seurakunnassa, joka eli jokaisen Sanan mukaan, joka lähti Jumalan suusta.

²⁸⁰   Mutta sitten, kuten Eevakin, hän lankesi Sanassa, Nikeassa, Roomassa, jossa ensimmäinen organisaatio organisoitiin, tuo yleismaailmallinen kristillinen seurakunta. Onko täällä ketään Raamatun oppinutta? Onko täällä ketään teologia, joka tietää, että se on totuus? Ensimmäinen organisaatio syntyi Nikeassa, Roomassa. Jumalalla ei koskaan ollut mitään organisaatiota, eikä koskaan tule olemaan. Se on miesten hallitsema. Se on missä he kaikki…

²⁸¹   Minä olen kristitty. “Mihin kirkkoon sinä kuulut?” On olemassa vain yksi. Minä olen ollut Branham viisikymmentä viisi vuotta, enkä minä koskaan liittynyt perheeseen, minä synnyin siihen. Se on miten te olette syntyneet Jumalan Valtakuntaan, ja te olette heijastus Hänen Sanastansa.

²⁸²   Huomatkaa, Eeva lankesi. Ja niin teki toinenkin Eeva Nikeassa, Roomassa, sille annettiin kirkkokunta, uskontunnustus, ja se vastaanotti opinkappaleet Sanan asemesta; he ottivat alas pakanalliset epäjumalankuvat kuten Jupiterin ja niin edelleen, ja panivat tilalle Paavalin ja Barnabaan. Ja he ottivat alas aurinko-jumalan ja kuu-jumalan, Ashtoredin, kuu -jumalan he korvasivat pyöreällä leivällä, ja hän ollen aurinko-jumalan äiti, joka on Jupiter. Ja he muuttivat Jeesuksen syntymäpäivän huhtikuusta, jolloin luonnon mukaan karitsat syntyvät, koska Hän oli Karitsa, ja muuttivat sen aurinko-jumalan syntymäpäivään, jolloin päivän pituus ei vaihtele kuin noin minuutin päivässä – Joulukuun kahdeskymmenesviides on aurinko-jumalan syntymäpäivä, eikä Jumalan Pojan. Ja kaikki meistä kannattavat Joulupukkia, ja koristelevat puita, harjoittaen pakanuutta ja muuta sellaista ja kutsummeko me sitten itseämme kristityiksi? Mikä on vikana meidän kristillisellä seurakunnallamme?

²⁸³   Tuleeko keskuudessamme koskaan nousemaan esiin joku, joka voi saarnata Sanan ja kertoa Totuuden, niin että Jumala vahvistaa sen ja todistaa ihmisille, että Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti? Me emme tarvitse mitään seminaareja. Me emme tarvitse mitään teologeja. Me tarvitsemme profeetan. Oikein. Jumala on sen myös luvannut.

²⁸⁴   Silloin Eeva epäonnistui, ja niin teki seurakuntakin; antaen periksi kirkkokunnalle, ihmisten säännöille, ollakseen joidenkin miesten, eikä enää Hengen hallittavissa. Seurakunta meni pois Sanasta ja vastaanotti opinkappaleet. Voitteko sanoa “aamen”? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Varmasti. Mutta tiedättekö, että me protestantit hyväksymme aivan yhtä monia opinkappaleita kuin heilläkin on, kun me lisäämme jotakin tähän Sanaan, tai otamme pois jotakin Siitä? Saatana sai seurakunnan tekemään kompromissin samalla vanhalla tekniikallaan kuin Eevankin. Se on missä hän sai sen, sanomalla jotakin eri tavalla kuin Sana, uskontunnustuksella tai kirkkokunnalla.

²⁸⁵   Tuo alkuperäinen vehnä Helluntaista, putosi roomalaiseen takiaisten maaperään, tomuun, ja he polttivat heitä paaluissa ja ruokkivat leijonille. He menivät maahan, kuten toinenkin vehnä oli tehnyt, mutta sitten, Hän alkoi nostaa seurakuntaa jälleen ylös uskonpuhdistuksessa, tuon saman toisen kerran.

²⁸⁶   Aivan niin kuin Hän teki toisen Aadamin. Sen jälkeen, kun Aadam lankesi, Hän alkoi nostaa esiin Toista Aadamia. Ja toinen Aadam lankesi ja tuli otetuksi ylös. Ensimmäinen Aadam lankesi synnissänsä ja pysyi siellä. Toinen Aadam lankesi, lunastamaan ihmisen synnistä, ja otettiin ylös..

²⁸⁷   Nyt, ensimmäinen seurakunta lankesi Nikeassa, Roomassa, ottamalla yhden Sanan. Totuuden pois Raamatusta, kun Rooman kirkko oli lisännyt opinkappaleensa ja uskontunnustuksensa. Sitten siellä tuli eräs pieni pappi, nimeltä Martin Luther, joka sanoi: “Tämä ehtoollinen, tämä ei ole Kristuksen ruumis. Se on leipää. Ja ihminen, ‘vanhurskas on elävä uskolla.’” Ja hän heitti koko asian lattialle ja protestoi sitä vastaan. Siinä alkaa ensimmäinen tähtenne loistaa Tyatiran ajanjakson jälkeen. Kyllä vaan, vanhurskautettu uskolla! Hän, tuo suuri Kuvanveistäjä on valmis tekemään mestariteos – Morsiamen, joka heijastaisi Hänen Sanaansa.

²⁸⁸   Mutta mitä luterilaiset tekivät Lutherin kuoleman jälkeen? He kohtasivat Saatanan ja tekivät siitä kirkkokunnan ja kuolivat. Se ei ole koskaan tehnyt mitään muuta sen jälkeen, se oli sen loppu, se vain tuli suureksi ihmismassaksi. Hyvä on.

²⁸⁹   Sitten Jumala jälleen nosti seurakunnan ylös John Wesleyn päivissä heijastamaan toista Totuutta. Mitä Hän teki? Hän sanoi: “Pyhittäminen on toinen armon teko.” Ja mitä Jumala teki? Hän siunasi sen. Ja hän protestoi anglikaanista kirkkoa ja Zwingliä ja kaikkia muita vastaan – kaikkia lakiperäisiä ja kaikkia kalvinisteja vastaan hän protestoi, ja sanoi, “Luther sanoi että, ‘Vanhurskas on elävä uskolla’, mutta toinen armon teko on pyhittäminen.” Ja se on Totuus. Se on oikein. Näettehän?

²⁹⁰   Sitten mitä tehtiin? Sama asia, Wesleyn, Asburyn ja heidän kuolemansa jälkeen, he organisoivat ja kuolivat kuten luterilaisetkin. Katsokaa sitä nyt.

²⁹¹   Menin tänne sairaalaan äskettäin, rukoillakseni erään naisen puolesta, joka oli menossa leikkaukseen. Menin sinne, ja hän sanoi: “Veli Branham, minä kutsuin sinua. Sinä et tunne minua, mutta rukoilisitko sinä puolestani? Minulla täytyy olla leikkaus aamulla.” Minä sanoin: “Tietenkin, sisar.”

²⁹²   Siellä oli eräs toinen nainen ja noin kahdeksantoistavuotias poika, joka istui siellä, ja he pitivät minua tarkoin silmällä. Ja minä käännyin ja sanoin: “Suonette minulle anteeksi, minä tulen…”

 Tuo nainen sanoi: “Vedä tuo verho eteen!” Minä kysyin: “Ettekö te olekaan kristittyjä?” Hän sanoi: “Me olemme metodisteja!”

²⁹³   Minä sanoin: “Se ei ole mitä kysyin sinulta. Jos olet vain metodisti, niin vedän tuon verhon eteen. Mutta, jos olet kristitty, niin sinä et halua verhoa vedettävän eteen.” Niin, kyllä, sillä tavalla se on.

²⁹⁴   On paljon eroa olla joku metodisti, tai baptisti, tai presbyteeri, ja sitten olla kristitty; ei olla campbellilainen , vaan olla kristitty, näettehän. Mitä he tekivät? Saman asian.

²⁹⁵   Mitä sitten tapahtui? Jumala nosti ylös pienen joukon täällä Etelässä, erään pienen värillisen miehen jolla oli kierot silmät. Ja mitä Hän teki? Hän vuodatti lahjojen ennallistuttamisen, ja se tuli helluntaiksi. Ja monet teistä vanhemmista kuten veli Valdez, joka istuu siellä takana, tuo ikääntynyt viisas, hän saarnasi, kun minä olin vain viisivuotias. Hän muistaa tuon varhaisen helluntain. Pojat, noille kavereille te ette olisi voineet puhua organisaatiosta, he olivat tulleet ulos tuosta likaisesta asiasta. Ja heillä oli Sanoma Jumalalta.

²⁹⁶   Mutta mitä he tekivät? Saman asian kuin muutkin, he organisoivat sen. Nyt heillä on noin kolme- tai neljäkymmentä eri organisaatiota, ykseys, kakseus, kolmeus. Kunnes… voi hyvänen aika, en ole koskaan elämässäni kuullut sellaisesta. Mitä te teitte? Te kuolitte tuohon pisteeseen. Sen pidemmälle te ette voineet mennä. Teidän organisaationne ei vastaanottaisi Tätä. Te valitsette miehenne, “Tämä mies, jos hän ei usko niin kuin me, älkää ottako häntä sinne. Meidän seurakuntamme ei halua sitä.” Oh!

²⁹⁷   Mutta todellisen Siemenen täytyy tulla. Yksinkertaisesti niin täytyy olla, koska Hän tulee Morsianta varten, joka on ilman tahraa tai ryppyä. Hän tulee Sanan vahvistamaa Morsianta varten. Oi, se tulee olemaan vain niin vähäinen ryhmä. Jeesus sanoi: “Niin kuin se oli Nooan päivissä, jolloin kahdeksan sielua pelastui, (onko se oikein?) niin se on oleva ihmisen Pojan tulemuksessa.” Kuinka monta? Minä en tiedä.

²⁹⁸   Mutta katsokaahan, Morsian tulee muodostumaan kaikista kautta seurakunta-ajan, joilla oli Sana omassa ajassansa. Se ei ole vain tämä viimeinen ryhmä, että Jumala ottaisi koko Morsiamen täältä. Oi, ei.

²⁹⁹   Se tulee olemaan niin pieni, että se tulee olemaan hämmästyttävää. Heidät vain ilmoitetaan kadonneiksi, te ette edes tiedä, että he ovat menneet. Mitä, jos Hän ottaisi viisisataa näissä viimeisissä päivissä? Te ette koskaan tietäisi siitä mitään. Hän ottaisi viisisataa muutamassa, kahdessa tai kolmessa päivässä? Niin monta ihmistä katoaa joka päivä maailmanlaajuisesti, eivätkä he edes tiedä missä he ovat, eivätkä koskaan kuule heistä. Herran Jeesuksen tulemus on salainen, Morsian tullaan ottamaan pois.

³⁰⁰   Ja muut heistä jatkavat edelleen saarnaamista, aivan niin kuin se oli Nooan päivissä: “Kunnia Jumalalle, meillä on Se, halleluja,” ja ovat sinetöidyt kuolemaansa. Se on mitä Raamattu sanoo, eikä se voi pettää.

³⁰¹   Kuten Nooa, Mooses, Daavid, heijastivat tämän täydellisen Yljän tuloa; niin ovat Luther, Wesley ja Helluntai, heijastaneet täydellisen Morsiamen tuloa.

³⁰²   Huomatkaa, mitä seurakunta teki? Joka kerta, kuten Eevakin, hän pakotti Aadaminsa Uskomaan oman uuden valonsa, oman suunnitelmansa, ja kuoli siellä sen kanssa. “Meidän ryhmämme on tuleva yhteen, näettehän.. Oh, uudet siunauksemme joita olemme löytäneet,” ja niin edelleen.

³⁰³   Mitä tämä kaikki teki Eevalle? Ensimmäiselle äiti-kirkolle, ensimmäisen Aadamin ensimmäiselle morsiamelle? Mitä se teki hänelle? Kuunnelkaa nyt tarkasti, te tulette olemaan erimieltä Tämän kanssa. Mutta se tuotti “käärmeen siemenen.” Juuri niin.

³⁰⁴   Hänen ensimmäinen poikansa ei ollut Aadamin poika. Jos niin oli, silloin hänellä oli esikoisoikeus. Raamatussa, Juudan Kirjassa sanotaan, että “Eenok oli seitsemäs Aadamista.” Onko se oikein? Ja se alkaa, “Aadam siitti poikansa Seetin.” Entä sitten Kain, jolla oli esikoisoikeus? Hän ei ollut Aadamin poika. Seet siitti Jeredin, ja niin edelleen Eenokiin, joka oli “seitsemäs Aadamista.” Raamatussa ei ole yhtään paikkaa, että Kain olisi ollut hänen poikansa, ei edes Luukkaan Evankeliumissa, jossa siihen jälleen viitataan, sanota, että Kain olisi ollut Aadamin poika. Ja, jos hän ei ollut sitä, niin kenen poika hän oli? Ja, jos hän oli Aadamin poika, hänen ensimmäinen poikansa, olisi esikoisoikeus kuulunut hänelle. Oh’.

³⁰⁵   Siinä on tuo lihallinen seurakunta (ettekö voi nähdä sitä?) joka vastaanotti jotakin – se oli aviorikos Sanan asemesta. Te helluntailaiset, Jumala siunatkoon teitä. Hyvä on, mitä hän tuotti Eevalle? Käärmeen siemenen. Mitä se on tehnyt näissä viimeisissä päivissä, kirkkokunnalla? Tuottanut jälleen käärmeen siemenen, ruiskuttamalla Sanan. Mitä Kain uhrasi? Hedelmiä ja muuta sellaista, eikä verta.

³⁰⁶   Ilmestyksellä Sanasta, Jumalan Sanasta, ennen kuin sitä oli edes kirjoitettu: “Aabel uhrasi Jumalalle paremman uhrin kuin Kain, joka todisti, että hän oli vanhurskas,” Sanan heijastaessa itsensä hänen kauttaan, hänen uhrissansa.

³⁰⁷   Oh, mutta Kain meni ja otti pellon hedelmiä, hän ajatteli, että Eeva söi omenan. Useimmat teologiset seminaarit ovat muuttaneet sen nyt aprikoosiksi. Se oli aviorikos. Ja kuka tahansa tietää sen, joka tuntee Raamatun. Varmasti, sitä se oli.

³⁰⁸   Huomatkaa, käärmeen siemenen tuotti ensimmäisen Eevan meneminen pois Sanasta. Toinen Eeva teki saman asian Nikeassa, Roomassa. Ja mitä hänellä nyt on? Joukko kirkkokunnallisia lapsia. Se on totta. Oh, moraalisesti hyviä ja hienoja; varmasti. Mutta miten sen kanssa on? He ovat kuolleita, uskontunnustustensa kautta.

³⁰⁹   Samoin on nyt. Kainin ilmestys Sanasta teki saman asian kuin näidenkin. Mutta mitä Eevalle luvattiin? Lopun ajalla, mitä lupauksia on tälle Eevalle nyt? Kuunnelkaa nyt tarkasti, kun lopetan. Mikä lupaus on tälle Eevalle lopun ajalla? Rikkauksia, Laodikea, suuria nimiä, suuria henkilöitä, rikkaita. “Mutta kuolleita ja alastomia, eivätkä tiedä sitä.” Se on mihin seurakunnan aika päättyi.

³¹⁰   Mutta hän kieltää Sanan, tehden kohdallaan todeksi Matteus 24: 24, seurakunta yrittää tulla sisälle paljolla melulla, on paljon sitä ja tätä, suuri yhteiskunnallinen asema ja muuta sellaista, yrittäen sanoa: “Mutta meillä on voima! Kunnia Jumalalle, halleluja! Meillä on voima!” Heillä on jumalisuuden muoto, mutta kieltävät sen Voiman, ollen niin lähellä, että se pettäisi jopa Valitutkin jos… Kuinka voi joku tanssia Hengessä ja puhua kielillä ja kieltää sen ettei Jumalan Sana ole Totuus ja omata Pyhän Hengen? Sitä ei yksinkertaisesti voi tehdä.

³¹¹   “Jokainen Sana!” Kun Jumala sanoo jotakin, on se tarkalleen mitä Hän tarkoittaa. Älkää tulkitko sitä millään toisella tavalla. Raamattu sanoo, että, “Se ei ole yksityisistä tulkinnoista.” Sanokaa se tavalla jolla Hän on Sen sanonut.

³¹²   Huomatkaa – väärä voima. Se on tarkalleen se mitä Saatana halusi antaa Jeesukselle, nousemaan sinne ylös ja tuomaan esiin Itseänsä. Ihmiset tekevät sen, jopa Maailmanneuvostossa, kaikki he. “Kuka kykenee sotimaan häntä vastaan”, sanoo Raamattu: “tätä pedon kuvaa, joka on tuleva esiin?” Jos meillä olisi aikaa, me menisimme siihen, mutta meillä ei ole. Pankaa merkille mitä Jeesus, toinen Sana Aadam sanoi päivinänsä ja tarkatkaa sitä nyt tämän seurakunnan päivissä, joka tulisi olemaan niin lähellä. Viimeinen seurakunta ajanjakso on Laodikea. Kuinka moni voi sanoa “aamen” sille? [Seurakunta sanoo “Aamen.”] Muta se tekee? Miten loistavassa tilassa se on? Penseä, ilman Jumalaa. Ja mitä se teki?

³¹³   Nyt, kun Aadam näki, että Eeva oli, ei tahallisesti, vaan tietämättömyydessään petetty, käveli hän ulos Eevan kanssa, voidakseen lunastaa hänet. Onko se oikein? Raamattu sanoo: “Aadamia ei petetty.” Se on syy miksi Raamattu kieltää naisia saarnaamasta Evankeliumia. Ymmärrättekö? Aadam ei ollut rikkomuksessa, kuitenkin Eeva oli. Niinpä se on syynä miksi naisen ei pidä opettaa tai anastaa mitään valtaa miehen ylitse. Se on mitä Sana sanoo.

³¹⁴   Te sanotte: “Mutta, entä tämä!” Minä en välitä mitä tämä tai tuo tekee. Se on mitä Sana sanoo, veli, sisar. Se on mitä yritän saada teidät näkemään, että se on mitä Sana sanoo. Me elämme Sanan mukaan, eikä jonkin todisteen, tai jonkin lihallisen jonkin, tai jonkin kokemuksen mukaan. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Minkäänlaisesta kokemuksesta ei ole mitään hyötyä, jos se kieltää Sanan. “Moni on tuleva luokseni ja sanova, ‘Minä olen profetoinut ja ajanut ulos perkeleitä. Minä olen puhunut kielillä. Minä olen tehnyt kaikkia näitä asioita, saarnannut Evankeliumia, ja minä olen Jumaluusopin tohtori.’ Hän on sanova, ‘Sinä vääryyden tekijä, Minä en edes tuntenut sinua.’” Tietäen, että Sana sanoo Sen, mutta tehden kompromissin jonkun organisaation tai jonkin järjestelmän tähden. Oi, ystävä, salli minun varoittaa sinua, veljenäsi, joka rakastaa sinua, kuuntele tarkasti.

³¹⁵   Nyt, ensimmäinen Aadam käveli ulos Eevan kanssa, koska tämä oli petetty. Mutta täällä Laodikeassa oli ollut joku, ja seurakunta oli tietoinen asiasta. Kyllä vaan. Koska se oli pannut Hänet ulos vuoteestaan, huoneestaan… Hän oli ulkopuolella, kolkuttaen, yrittäen päästä takaisin sisälle. Kuitenkin seurakunta oli tullut niin sivistyneeksi ja niin ylhäiseksi. Sillä ei ollut, oh, “tarvetta mistään” se sanoi, mutta ei tiennyt, että se oli alaston ja kurja. Se on tuo seurakunta, joka pettäisi jopa Valitutkin, jos se olisi mahdollista. Huomatkaa, sillä oli voima, petollinen voima. Se otti osan Sanasta, mutta ei loppua Siitä.

³¹⁶   Mikä on suurin koskaan kerrottu valhe? Valhe, jossa on yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia Totuutta. Jos joku sanoisi: “William Branham, oli silloin-ja-silloin Houstonissa, Texasissa, niin humalassa kuin vain voi olla.” Se olisi valhe, näettehän? Joku sanoisi: “Oh, ei, hän oli Phoenixissa, Arizonassa. Hän saarnasi kristityille Liikemiehille, ja hän saarnasi siitä-ja-siitä aiheesta, niin-ja-niin monelle siellä olevalle ihmiselle, jotka kuuntelivat häntä noin kello kymmenen kolmeenkymmeneen asti. Ja sitten tiedättekö mitä hän teki? Hän otti pullon likööriä ja joi sen.” Nyt siinä on valhe, ja loput siitä oli totta. Näettekö, sen täytyy näyttää tarkalleen totuudelta, ollakseen pettävä.

³¹⁷   Se on kuinka ihmiset tekevät tänään. Heillä on niin paljon Totuutta, että he pettäisivät jopa Valitutkin… Vain yksi Sana, se on kaikki mitä tarvitaan. Ja olen todistanut sen oikeaksi Raamatulla.

³¹⁸   Huomatkaa, Hän ei koskaan kävellyt ulos seurakunnan kanssa. Seurakunta pani Hänet, Sanan ulos, hyläten Hänet. Tämä on nyt säälittävä näky, kun tulemme loppuun.

³¹⁹   Aivan niin kuin se oli Babylonissa, mikään ei pysäytä miestä, joka yrittää saavuttaa itse jotakin. Hän ei yksinkertaisesti pysähdy. Kuten Nooan päivissä, ei väliä kuinka paljon Nooa saarnasi ja varoitti, siitä ei ollut mitään hyötyä. Hänen täytyy valmistaa oma leipänsä lähettääkseen itsensä helvettiin. Täsmälleen. Hänen täytyy valmistaa oma leipänsä, niin että tuon ketjun lenkki tulee murtumaan, ja lähettämään hänet itsensä helvettiin. Aivan kuten Ahab ja Iisebel. Mutta kysymys on siitä, että he eivät ajatelleet tekevänsä syntiä. He ajattelivat tekevänsä oikein.

³²⁰   Te tiedätte Jeesuksen sanoneen, että, “On tapahtuva, että he tulevat jopa tappamaan teitä, ajatellen tekevänsä Jumalalle palveluksen.” Odottakaa kunnes tämä minun uusi kirjani tulee painosta. He ampuivat joitakin ihmisiä eräänä iltana, siksi, että he sanoivat olevan väärin liittää Rooman katolista kirkkoa yhteen Protestanttien kanssa. Kolme luotia ammuttiin erään ystäväni talon lävitse, melkein osuen heihin. Odottakaa kunnes tämä kirja pääsee leviämään ihmisten keskuuteen. Älkää luulko, että he ajattelisivat tekevänsä syntiä; he ajattelevat tekevänsä oikein. He ajattelevat tekevänsä sen Jumalan asian vuoksi; tietämättä sitä.

³²¹   Juutalaiset tappoivat Jeesuksen, ajatellen tekevänsä oikein, koska heidän kirkkonsa oppi sanoi, että Hän oli väärässä.

³²²   He ristiinnaulitsivat juuri sen Leivän, jolla heidän olisi pitänyt elää. Mutta niin monet, jotka vastaanottivat Hänet olemaan Elämänsä, Iankaikkinen Elämänsä, he elivät Hänestä, ja Hän antoi heille voiman tulla osaksi Häntä, Jumalan Pojiksi. Onko se oikein?

³²³   He pitävät villeistä kurkuista, kuolemasta keitossa, joka tulee heidän teologiensa koulusta. He eivät halua Jeesusta, Elämän Leipää. Häntä he eivät halua. He panevat Hänet ulos seurakunnistansa. Heidän on pakko tehdä se. En välitä mitä he tekevät.

³²⁴   Te sanotte: “Luuletko voivasi muuttaa sitä, veli Branham?” En tietenkään. Mutta minä puhun Valituille.

³²⁵   He panivat Hänet ulos. Miksi? He halusivat oman keittonsa, maailmalla sekoitettuna, jonkinlaisia teorioita yhteen sekoitettuna, ja valmistivat teologisen seminaarin keitoksen. Ja he kieltäytyvät profeetta Elian jauhoista parantaa se.

³²⁶   Tekivätkö he sen tuona päivänä? Elialla oli vähän jauhoja. Tuo jauho kuvasi Kristusta, jauhouhria, kaikki samankokoiseksi jauhettuna. Jokainen hiukkanen täytyi olla jauhettu saman kokoiseksi. Ja hän heitti sen sinne ja paransi heidän sairautensa, heidän padassa olevan kuolemansa.

³²⁷   Mutta tänään heillä on kuolema padassa, eivätkä he halua Elian Jauhoa, Kristusta, Leipää, Sanaa. “Ei koskaan! Se on harhaoppia!” He eivät halua Sitä. Jatkakaa vain edelleen ja syökää se, ja te tulette kuolemaan aivan yhtä varmasti kuin maailma on olemassa. Siellä on myrkkyä padassa. He eivät halua vastaanottaa tätä Jauhoa omiin teologisiin patoihinsa. He eivät yksinkertaisesti tee sitä. Nyt he tulevat panemaan teidät ulos siitä, he eivät halua olla missään tekemisissä teidän kanssanne.

³²⁸   Nyt toinen Eeva, vehnäjyvä, oli Helluntai, tehden samoin kuin Aadam Leipäkin, kuoli Rooman takiaisten alaisena, vainottuna ja marttyyriudessa.

³²⁹   Mutta hänen sisarensa, josta tuli huora, (onko se mitä Raamattu sanoo?) se on totta, mitä hän teki? Meni suoraan ulos maailmaan ja synnytti lapsia. Kuka voi sanoa “aamen” sille? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Ilmestyskirja 17, “Huora ja hänen tyttärensä,” he eivät ole miehiä; vaan naisia, seurakuntia. Mikä teki hänet huoraksi? Kirkkokunnallistuminen. Hylätessään Sanan ja valitessaan kirkkokunnan, hän tuli huoraksi. Mitä hänen tyttärensä ovat valinneet? He olivat porttoja, mikä on sama asia. Ne ovat valinneet saman asian, hylänneet Sanan ja kääntyneet kirkkokuntaan. “Hänen lapsensa, tyttärensä,” seurakunnat, katsokaa heitä.

³³⁰   Nyt, sallikaa minun sanoa tämä, profetiana. Tuletteko ymmärtämään? Suuri perhe kiista on melkein ohitse. Ne ovat kaikki tulossa takaisin yhteen. Vanha äiti tulee ottamaan lapsensa takaisin jälleen. He ovat kaikki yhtä joka tapauksessa. He tahtovat olla yksi. On aika seurakunnan ja Jumalan, seurakunnan ja Sanan tulla yhdeksi juuri nyt, koska se on mitä Hän tulee noutamaan; ei “yhtä” tuonkaltaista joukkoa. Ei koskaan.

³³¹   Se on oleva vehnänjyvä. Tarkatkaa nyt luontoa, ja sitten päätämme tähän ajatukseen. Tarkatkaa luontoa. Mies kylvää vehnää.

³³²   He kirjoittivat erään kirjan, arvelen teidän kaikkien lukeneen sen, luultavasti jotkut teistä teologeja – nimeltä “Äänetön Jumala.” Luulisin, että te voitte saada sen kirjakaupoista. “Äänetön Jumala”, siinä eräs jumalankieltäjä sanoi: “Kuinka te koskaan voisitte olettaa, että on olemassa Jumala, joka voi istua siellä ylhäällä Pimeän ajanjakson aikana, ja katsella pieniä lapsia tapettavan, tulessa; naisia, joiden pitkät hiukset he tervasivat ja sytyttivät tuleen; sitoivat härän yhteen käsivarteen ja toisen toiseen ja vetivät heitä halki, koska he eivät halunneet suudella ristiinnaulitun kuvaa; ja tekivät kaikkia noita sen kaltaisia asioita”? Hän sanoi: “Kuinka voisi Jumala, jos sellaista oli olemassa, istua siellä ylhäällä ja katsella noita pieniä lapsia poltettavan?” Näettekö, sellainen on luonnollinen, lihallinen mieli.

³³³   Katsokaahan, tiedättekö, että vehnänjyvän, kun se menee maahan, sen täytyy maata siellä ja mädäntyä? Se on mitä tuon helluntaiseurakunnan täytyi tehdä, mennä maahan, maata siellä ja kuolla. Sen täytyi mädäntyä, voidakseen tuottaa jälleen Elämän. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Tarkatkaa nyt, nämä ovat loppuajatuksiani. Nyt, kootaksemme sen kaiken yhteen, ottakaamme luonto. Kuinka monet teistä uskovat, että Jumala toimii yhdensuuntaisesti luonnon kanssa, kaikissa asioissa? [“Aamen.”]

³³⁴   Katsokaahan nyt, Hän on tehnyt maailman. Hän lunastaa maailman samalla tavalla kuin Hän lunastaa ihmisen. Mitä ihminen uskoo? Hän uskoo ja sitten hänet on kastettu; sitten hänet on puhdistettu Verellä, pyhittämiseksi, joka oli Wesleyn sanoma; sitten hänet täytetään Pyhän Hengen Tulella, joka ottaa maailman ulos hänestä, ja hänet täytetään Hengellä, joka on Sana. Uskotteko te sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Nyt tarkatkaa kuinka Jumala tulee lunastamaan maailmansa samalla tavalla.

³³⁵   Kuinka monella teistä on tuo Morsiamen ja Yljän tuleva koti ääninauhalla? Katsokaahan, siinä minä selvitin sitä. Herra antoi sen minulle. Ja minä annan sen teille aivan niin kuin Hän antaa sen minulle.

³³⁶   Katsokaahan, maailma oli tuomittu, Aadamin Sanasta lankeemisen tähden. Nooan saarnaaminen toi vanhurskauttamisen, ja Jumala kastoi maan vedellä; sitten tuli mukaan Poika ja vuodatti Verensä sen päälle, pyhittääkseen sen ja vaatiakseen sitä Omakseen; sitten lopuksi, uudistaminen, on oleva tulella, joka tulee polttamaan kaikki bakteerit ja kaiken, ja se tulee menemään tuhansien mailien korkeuteen ilmaan.

³³⁷   Ja sitten mitä? “Minä näin uuden Taivaan ja uuden maan, ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet. Ja minä näin Pyhän Kaupungin, Uuden Jerusalemin, laskeutuvan alas taivaasta, Jumalalta, kaunistettuna kuin morsian aviomiehellensä, näettekö, tulevan alas maan päälle.” Sitten Jumala ja ihminen…

³³⁸   Sama asia Jeesuksen kohdalla, katsokaahan, kun Hänet oli kastettu vedessä, ja tehnyt valmistelunsa. Isä oli jo alusta alkaen pyhittänyt Hänet; sitten Hän kohotti ylös kätensä, ja tässä tuli Kyyhkynen Karitsan ylle. Mitä Jumala oli tekemässä, kun Hän pani tuon Kyyhkysen Sinne? Hän vaati omakseen tuota osaa maasta, sillä Jeesus söi ruokaa kuten mekin, luonnollista leipää. Mutta nyt Jumala vaatii sen, eikä mikään kykene pidättämään sitä. Kuolema ei voi pidättää sitä. Hän sanoi: “Hävittäkää tämä temppeli, ja Minä tulen nostamaan sen ylös jälleen.”

³³⁹   Ja, kun mies ja nainen menevät sisälle Jumalaan, täydellisesti nyt, eikä vain jonkun lumouksen alla, jonkun mielenliikutuksen alla, vaan, kun hän ja Sana todella tulevat yhdeksi; Jumala on pelastanut tuon henkilön, pyhittänyt hänet maailman asioista, uusinut kaiken hänessä olleen maailman Pyhän Hengen Tulella, ja elää tuossa henkilössä, heijastaen Itseänsä, tuon täydellisen miehen tai naisen eläessä Sanan mukaan. Näettekö, se on tuo maa, joka on puhdistettu. Hän tulee tekemään maalle samalla tavalla, kun Hän lunastaa sen.

³⁴⁰   Tarkatkaa nyt, vehnänjyvä putoaa maahan. Jeesus oli tuo vehnänjyvä, jolla sen jälkeen, kun se oli tehty täydelliseksi, oli Elämä itsessänsä. Mooses ei noussut ylös. Aadam ei noussut ylös. Kukaan muu heistä ei noussut ylös. Vain tämä Täydellinen, joka heijasti Sanan, joka tavalla, eläen jokaisen Sanan mukaan! Kuinka moni voi sanoa “aamen” siihen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Jokaisen Sanan mukaan Hän eli. Mitä tapahtui? He panivat Hänet hautaan, mutta kolmessa päivässä Hän mursi haudan ja tuli ulos.

³⁴¹   Nyt täällä Seurakunta on jälleen tulossa tuohon Täydelliseen uudestaan Ylös-tempausta varten. Mitä tapahtui sen jälkeen, kun seurakunta oli pudonnut maahan Nikeassa, Roomassa? Voisiko joku sanoa “aamen,” että se on oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Mitä seurakunta teki? Se tuli jälleen ulos väliaikaisessa ylösnousemuksessa. Hän yritti tehdä Lutherin kautta, niin kuin Hän teki Nooan kautta. Mutta mitä Luther teki? Hän petti Sanan, organisoitui. Mitä se teki?

³⁴²   Se on kuin vehnänjyvän kasvu. Kun jyvä alkaa itää, niin mitä tulee ensin näkyviin? Kaksi pientä sirkkalehteä. Kuunnelkaa nyt todella tarkoin. Mitä tulee esiin nyt luonnollisessa? Me tulemme vertaamaan luonnollista hengellisen kanssa, luonnollista leipää hengellisen Leivän kanssa. Mitä tapahtuu? “Kuinka voisi tämä Mies olla Leipä?” Tarkatkaa.

³⁴³   Kun seurakunta tuli esiin, oli se vain yksi pieni lehti. Se ei nyt ollenkaan näytä siltä jyvältä, joka meni maahan, mutta se on elämän kuljettaja. Näettekö? Mitä nyt tapahtuu? Nyt joku voi sanoa: “Oh, minulla on hyvä vehnäpelto.” Ei vielä. Potentiaalisesti hänellä on se. Mutta mitä tapahtui? Seuraavana tuli Zwingli, ja se oli toinen liike, joka tuli esiin Lutherin jälkeen. Silti se ei ollut se. Se on vain lehti. Sitten varsi työnsi esiin monia lehtiä, kuten Calvin ja niin edelleen. Lopulta tuli esiin anglikaaninen kirkko, ne olivat kaikki lehtiä. Näettekö, kaikki niistä ovat tarkalleen samanlaisia, se on sama asia.

³⁴⁴   Mitä sitten tapahtui? Koko vehnäkasvi alkaa muuttua. Ja se mitä tuli esiin oli tähkä. Ja, kun se teki sen, niin katsokaa mitä siitä riippuu, pieniä heteitä, joissa on siitepöly. Se alkaa nyt näyttämään hieman enemmän siltä alkuperäiseltä jyvältä, joka meni maahan, kuin mitä lehti oli. Onko se oikein? No niin, Wesleyn sanoma oli lähempänä Raamattua kuin Lutherin. Te tiedätte sen. Onko se oikein? Mitä sitten olivat kaikki nämä pienet heteet? Siellä olivat Wesleyn metodistit, nasarealaiset, Pyhyyden pyhiinvaeltajat, Yhdistyneet veljet ja kaikki nuo pyhittämisen alla. Ja mitä sitten tuli siitä? Mitä se lopulta teki? Organisoi ja kuoli!

³⁴⁵   Se mitä siitä tuli ulos, olivat helluntailaiset. Te sanotte nyt: “Oh, veli!”

³⁴⁶   Minä sanon tämän nyt kunnioittavasti ja jumalisella rakkaudella. Ja Suuri Isä alussa, josta juuri olen kertonut teille, on täällä läsnä kaikkialla läsnä olevana, ja jos minä sanon tämän ennakkoluuloon perustuen, silloin Hän tulee tuomitsemaan minut. Jos minä sanon sen koska se on Totuus, tulee Hän siunaamaan minua. Hän on antava teidän nähdä Sen, jos olette määrätty Elämään.

³⁴⁷   Kun tuo ensimmäinen pieni vehnänjyvä alkaa muodostua varteen, näyttää se ehdottomasti siltä kuin se olisi jyvä. Onko niin? Mutta mitä se on? Se ei ole jyvä. Se on tuo Matteus 24:24, “niin lähellä, että se pettäisi valitutkin, jos se olisi mahdollista.” Huomatkaa, että se näyttää aivan jyvältä. Mutta ottakaa mikroskooppi ja istuutukaa ja alkakaa avata sitä. Se on vain jyvän päällä oleva kuori. Se ainoastaan suojeli sitä, mutta se näyttää aivan tarkalleen tuolta jyvältä. Kuinka monet nyt tietävät, että se on totuus, kohottaisitteko kätenne? Varmasti. Mutta se on kuori.

³⁴⁸   Nyt, helluntailaisveljet, älkää käsittäkö minua väärin, mutta tämä on Totuus. Te ette voi uhmata luontoa. Luonto ilmoittaa Jumalan, sen Luojan, kaikessa.

³⁴⁹   Katsokaa nyt tuota kuorta. Se näyttää… Mitä he tekivät? He puhuivat kielillä. He toimivat aivan tarkalleen niin kuin hekin tekivät silloin Helluntaina. Mutta jos te avaatte sen, tulette te huomaamaan, että siinä on monia pieniä kuoria. Ja, kun te vedätte ne sivuun, täytyy teillä olla hyvä suurennuslasi, voidaksenne nähdä aivan siellä perukassa tuon pienen -pienen jyvän idun olevan tulossa, ja siinä on tuo todellinen asia. Kuori on vain kuljettaja. Miksi? Sen täytyy olla siellä suojelemassa tuota jyvää. Se toimii sopusoinnussa, mutta se on suojelemaan tuota jyvää. Nyt jyvä on tullut maasta luterilaisten ja noiden seurakuntien kautta, Wesleyn kautta, tähkän kautta, ja nyt se on tullut kuoreen. Nyt se näyttää aivan täydelliseltä. Ei ihme, että Jeesus sanoi, että “se pettäisi jopa Valitutkin, jos se olisi mahdollista.” Se näyttää aivan jyvältä, ja on juuri oikeassa paikassa missä jyvän tuleekin olla, mutta mitä tapahtui? Se teki saman asian kuin muutkin sitä ennen. Se organisoitui. Miksi se tuli? Elämän kuljettajaksi.

³⁵⁰   Nyt päivissä joissa me elämme, kuka tahansa historioitsija tietää, että jokainen herätys kestää vain noin kolme vuotta, ja sitten tuosta herätyksestä tulee organisaatio. Veli, Sisar, tästä suuresta viisitoista vuotta kestäneestä herätyksestä, jossa olen elänyt, ollut etuoikeutettu elämään teidän kanssanne, siitä ei ole tullut mitään organisaatiota. Ei ole enempää organisaatioita. Sitä ei tule olemaan. Siinä on viimeinen, Helluntai organisaatio, jonka täytyi olla siellä suojelemassa tätä. Minne me olisimme voineet mennä tämän kaltaisen Sanoman kanssa, ellei helluntailaisia olisi ollut uskomaan Sitä? Menkää nyt takaisin Ohio virralle, vuonna 1933. Näettekö?

³⁵¹   Suokaa tämä anteeksi, mutta haluan teidän tietävän Totuuden. Eikä minulla ole paljon aikaa jäljellä, te tiedätte sen, olen viidenkymmenenviiden. Mutta nämä ääninauhat tulevat elämään, kun minä olen mennyt pois, ja te tulette näkemään onko se oikein, tai ei, olenko minä todellinen palvelija tai väärä profeetta. En ole vielä koskaan kertonut teille mitään mikä ei olisi tapahtunut, ja niin tulee myös tämä tapahtumaan.

³⁵²   Se on Elämän kuljettaja. Se täytyi olla. Mutta, kun tuo vehnänjyvä alkaa kasvaa, aivan niin kuin seurakunta siellä oli ensin kuljettaja Jeesukselle, mutta kun Hän alkoi kertoa heille Jumalan Totuutta, he erosivat Hänestä. Ja mitä nyt on tapahtumassa? Ei olla yhteistyössä. Miksi? Sen täytyy olla sillä tavalla, niin että jyvä itse voi levätä auringossa, ja niin, että hengellinen vehnänjyvä voi levätä Pojan Valossa, kypsyäkseen kultaiseksi Sanan jyväksi, näettekö, tullakseen tehdyksi Sanaksi, Jumala tehtynä lihaksi, ja tullakseen vahvistetuksi. “Joka uskoo Minuun, on myös tekevä niitä tekoja joita Minä teen.” Se seurakunta, joka elää tuon Sanan mukaan, oikealla tavalla, ei jonkun organisaation kautta, vaan olemalla Sanan, Pojan läsnäolossa – se tulee miksi? aivan samaksi Sanaksi, joka meni maahan Helluntaipäivänä.

³⁵³   Eikö Malakia 4 opetakin meille, että ennen tuon suuren ja kauhistuttavan Herran tulemista, tämä tulisi tapahtumaan? Kuinka moni tietää sen? “Ja hän on asettava ennalleen lasten sydämet Isiin,” onko se oikein, “asettavan ennalleen alkuperäisen helluntai – isien Uskon.”

³⁵⁴   “Ja tuona päivänä”, uskoisin, että se on Luukas 17:30, missä Jeesus sanoo: “kun ihmisen Poika paljastetaan,” ei mies. “Ihmisen Poika,” ei joku organisaatio. “Ihmisen Poika,” Sana itse eläen jälleen ihmisten keskuudessa! Näettekö?

³⁵⁵   Sana Itse, lihaksi tehtynä teissä, te olette heijastus tästä hetkestä, Sanomasta, te olette Sen heijastus. Näettekö, te elätte jälleen, te elätte sen Elämän, joka oli. Jeesuksessa Kristuksessa. Te olette Pojan läsnäolossa. Sitten mitä tapahtuu sille? Mitä tapahtuu tuolle Seurakunnalle?

³⁵⁶   Kuunnelkaa nyt, lopuksi tuo kuori vetäytyy pois tuosta jyvästä, kun se alkaa tulla julki. Mitä tapahtuu? Se Elämä, joka oli tuossa kuoressa, jätti sen ja meni jyvään. Tuo Elämä ei muutu. Vain sen kantajat muuttuvat, ne kirkkokunnallistuvat; näettekö, lehdet, tähkä ja kuori. Mutta vehnänjyvä ei enää muutu. Sen täytyy olla palvelustehtävä, joka on aivan tarkalleen Sanassa, niin kuin Hän oli Sanassa, ja niin kuin ensimmäinen Seurakunta oli Sanassa, täytetty Hengellä ja ruokittu Sanalla; ei kirkkokunnalla ruokittuna, vaan ruokittuna Sanalla!

³⁵⁷   Siinä on nyt luonto, ja Jumalan Sana. Hän on tuo Leipä. “Ihminen ei elä yksin leivällä, vaan jokaisen Sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.”

³⁵⁸   Nyt lopuksi, ennen rukousta. Huomatkaa nyt tämä, tässä tulee se asia, jonka haluan sanoa.

³⁵⁹   Tuon kuoren täytyy nyt vetäytyä pois tuosta vehnänjyvästä, se on Jumalan sallimus. Kuinka moni sanoo “aamen.”? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Kuoren täytyy vetäytyä pois vehnänjyvästä, koska se on nyt kypsymässä. Nyt tuo kuori siellä se oli vain kannattajana, se oli Elämän kantaja. Sitten Elämä lähti siitä ja meni tuohon vehnänjyvään. No niin, siinä on syy.

³⁶⁰   Kuunnelkaa, ystävät, missä päivässä me elämme? Meillä on ollut viidentoista vuoden herätys. Kuinka moni voi sanoa “aamen” sille? [Seurakunta: “Aamen.”] Mikä organisaatio on tullut esiin? Ei mitään. He yrittivät saada minua tekemään siitä organisaation, he sanoivat: “Tahtoisitko tehdä organisaation palvelustehtävällesi, veli Branham? Se tulee olemaan…” Mutta ei, en minä, minä en puhu itsestäni. Minä puhun tämän päivän ja tämän hetken Sanomasta.

³⁶¹   Ja he menivät sinne ylös Kanadaan, ja kokosivat yhteen muutamia myöhäissateen veljiä. Se kuoli juuri sinne. Muistatteko tuota myöhäissadetta, veljet? Minne se meni? Minne kaikki muu on mennyt? Mutta mitä organisaatiot hyötyivät siitä? Miljoonia käännynnäisiä, ja he tekivät heidät omien uskontunnustustensa orjiksi, ja rikastuivat, ja rakentavat miljoonilla ja miljardeilla dollareilla rakennuksia ja sen kaltaisia asioita, ja sitten he sanovat “Herra on tulossa,” ja lähettävät saarnaajia seminaareihin ja kouluttavat heidät johonkin ihmistekoiseen teologiaan, kuten Luther, Wesley ja loput teistä. Se on tullut kuoreksi.

³⁶²   Mutta kiitos Jumalalle, tuo jyvä on menossa eteenpäin. Sitten, jos se on totta Sanan mukaan, osoittaen sen päivän, jossa me elämme, ja se on totta luonnon mukaan, vahvistettuna vehnänjyvässä, ja kaikella tavalla, niin kuinka paljon pidempään meillä vielä on? Tiedättekö mitä? Minä voin kuulla leikkuupuimurin olevan tulossa, tuon Maailmanneuvoston, joka tulee erottamaan sen. Mitä se on tekevä? Irrottava sen varresta. Mutta Seurakunnalla on hissi odottamassa Häntä. Se on menevä Kotiin yhtenä näistä aamuista. Oi, kyllä. Ymmärrättekö te, sanokaa “aamen”? [Seurakunta: “Aamen.”]

³⁶³   Minä tiedän ettei maailma usko sitä. He eivät voi uskoa sitä. Älkää… tuntekaa vain sääliä heitä kohtaan, koska, “Kukaan ei voi tulla ellei Minun Isäni häntä vedä; ja kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, ovat tuleva.” Jos hänen nimensä on Elämän Kirjassa, tulee hän varmasti tuntemaan Sanan. Hänen täytyy, se on tehty liian pitkään. Se on niin täydellisesti vahvistettu, että se on ehdoton Totuus.

³⁶⁴   Heillä ei enää tule olemaan organisaatioita, mutta kaikki organisaatiot tulevat menemään yhteen. Mihin se on kelpaava? Sillä mitä he tulevat tekemään oljille? Polttamaan ne. Jeesus sanoi: “Enkelit tulevat kokoamaan vehnän aittaan.” Ja mitä tulee sitten tapahtumaan? Varret, oljet ja orjantappurat tullaan polttamaan sammuttamattomalla tulella.” Näettekö te? Ja mitä täytyi tehdä ensin? Enkelit menivät ja sitoivat ensin lusteet nippuihin. Onko se oikein. Katsokaahan, nyt he ovat sitomassa itseään yhteen yhdessä suuressa organisaatiossa. Enää ei tule lisää organisaatioita.

³⁶⁵   Vehnä on täällä. Kiitos olkoon Jumalalle, vehnä on täällä. Kristus on täällä. Hän todistaa Sanansa, että se on Totuus. Vehnänjyvä on täällä, se on kypsymässä, se lepää Pojan läsnäolossa.

³⁶⁶   Kukaan ei voi koskea Siihen, se on kaikki vetäytymässä pois, “Meillä ei tule ole maan mitään tekemistä Sen kanssa.” Teidän täytyy tehdä se.

³⁶⁷   Oi veli, tule vehnään, anna sen Elämän, joka on sinussa tulla ulos ja tulla vehnään. Tahtoisitko tehdä sen? Usko Jumalaa. Pysykää vain Jumalan kanssa. Oletteko varmat, että tulette selviytymään? Mitä, jos joku sanoisi… Minä en välitä.

³⁶⁸   Kuten eräässä kertomuksessa, jonka kerran luin. Siellä oli eräs lääkäri, joka oli hieno mies ja rakasti köyhiä. Ja joka kerta, kun joku köyhä ei voinut maksaa velkaansa, tiedättekö mitä hän teki? Hän vain kirjoitti laskuun punaisella musteella, “Sinulle on annettu anteeksi.” Lopulta tuo lääkäri kuoli. Ja, kun tuo lääkäri oli kuollut, oli hänen vaimonsa hyvin röyhkeä. Hän oli erilainen, aivan niin kuin seurakunta tänään. Hän meni ja kokosi kaikki velalliset, veti heidät oikeuteen ja sanoi: “Te tulette maksamaan nämä laskut joka tapauksessa!”

³⁶⁹   Mutta tuo tuomari nosti ylös yhden noista kuiteista, ja sanoi: “Tulehan tänne, rouva.” Hän kysyi: “Onko tämä punaisella musteella kirjoitettu miehesi allekirjoitus?”

 Hän vastasi: “Kyllä, kyllä on.”

³⁷⁰   Hän sanoi: “Mikään oikeus maassa ei voisi vaatia heitä maksamaan. He ovat vapaat.”

³⁷¹   Antaa heidän sanoa mitä tahtovat, Hän allekirjoitti Sanansa Omalla Verellänsä. Eikä ole mitään mikä voisi ottaa sitä pois meiltä, veli. Me olemme vapaat.

³⁷²   Rukoilkaamme. Varmasti te… [Eräs veli seurakunnassa antaa kehotuksen sanan. Tyhjä paikka nauhassa.] Aamen.

³⁷³   Nyt päänne kumarrettuina. Niin kuin ymmärrän, kerran erään kuninkaan päivinä, eräs mies nousi ylös heidän keskeltään ja antoi profetian, siitä missä heidän pitäisi kohdata vihollinen ja tuhota heidät. Nyt, jos ymmärrän sen oikein, niin on vain yksi paikka teidän kohdata vihollisenne, ja se on Sanalla. Se on millähän yrittää kohdata teitä. Kohdatkaa te hänet NÄIN SANOO HERRAn kanssa.

³⁷⁴   On niin lähellä keskipäivää, ettei minulla ole aikaa alttarikutsulle, mutta kuinka monet täällä, päänne kumarrettuina, haluaisi kohottaa kätensä, päänne kumarrettuna ja silmänne suljettuna, “Minä haluan olla osa Hänestä. Minä haluan liittää itseni Häneen ja Hänen Sanaansa. Ei ole väliä mitä tulee tai menee, tai mitä maailma sanoo, minä haluan olla osa Hänestä”, kohottakaa kätenne ja sanokaa: “Minä tahdon”? Jumala siunatkoon teitä. Sata prosenttisesti, uskoisin.

³⁷⁵   Päämme kumarrettuina, Sillä aikaa, kun ajattelemme, hyräilkäämme hiljaisesti nyt tätä pientä laulua. Jokainen rukoillen.

Siunattu olkoon side, joka sitoo (se on Sana)
 Sydämemme yhteen  kristillisessä rakkaudessa;  
Sukulaismielten yhteys

On tuon Ylhäällä olevan kaltainen.(“Niin kuin Minä ja Isä olemme yksi, myös te olette yksi Hänen kanssaan.”)
Kun me toisistamme eroamme,
se antaa meille sisäistä tuskaa;
Mutta me olemme yhä yhteen liitetyt sydämessä,
 Ja toivomme tapaavamme uudestaan.

³⁷⁶   Ensi lauantai aamuna Flagstaffissa, Arizonassa, jos Herra suo, toivon tapaavani teidät uudestaan. Rakastatteko te Häntä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

³⁷⁷   Minä tulen nyt jättämään sen vain siihen, näettehän. Raamattu sanoo: “Niin monille, jotka uskoivat Häntä, ja niin monille, jotka vastaanottivat Sanan.” Näettekö? Minä en voi sanoa kuka on tai kuka ei ole, se on teidän asianne. Mutta, jos te pidätte kiinni jostakin pienestä uskontunnustuksesta, jotkut teistä metodisteistä, baptisteista, tai helluntailaisista, keitä te sitten olettekin, jotka pidätte kiinni jostakin tämän Sanan vastaisesta, olkaa niin hyviä, kalliit ihmiset, että käännytte siitä pois, tänään. Tahtoisitteko tehdä sen? Kääntykää siitä pois, ja kääntykää Hänen tykönsä. Älkää antako yhdenkään Sanan koskaan irrottaa teitä Kristuksen yhteydestä. Voikoon Hänen Henkensä suoda sen.

³⁷⁸   Isä, Jumala, nämä ihmiset ovat istuneet täällä pitkän aikaa. Se muistuttaa minua eräästä kerrasta jolloin Paavali saarnasi tältä samalta linjalta Evankeliumia, ja he istuivat koko yön kuuntelemassa häntä, ja eräs nuori mies putosi ikkunasta ja kuoli. Paavali meni ja laski ruumiinsa tuon nuoren miehen päälle ja sanoi: “Elämä on tullut takaisin häneen.” Nyt Isä, täällä on sairaita ja vaivattuja, siellä on niitä, jotka tarvitsevat ruumiittensa puolesta rukousta. Minä rukoilen, Rakas Jumala, ettei heidän tarvitse odottaa mitään kokousta. Sana on aina täällä, se on Kristus. Minä rukoilen, että Sinä parantaisit jokaisen heistä. Olkoon jokainen heistä tehty täysin terveeksi, Jumala. Suo se. Siunaa heitä, heidän ponnistelujaan. He eivät olisi istuneet täällä, Herra, he eivät olisi kuunnelleet Tätä, jos he eivät olisi uskoneet Sitä. Nyt, Herra, he ovat kohottaneet kätensä, he uskovat Sen, voikoon nyt jokainen vastaanottaa Sen sydämeensä, jokainen sananpalvelija ja jokainen seurakunnan jäsen. Syntinen, voikoot hän vastaanottaa Kristuksen; ja luopio tulla takaisin. Suo se, Isä. Näitä siunauksia me pyydämme Jeesuksen Kristuksen Nimessä, aamen.

Minä rakastan Häntä,
minä rakastan Häntä.

Hän pani nimeni sinne monia vuosia sitten.

Ensin rakasti mua;  
Ja osti pelastukseni  
Puull’ Golgatan.

³⁷⁹   Rakastatteko Häntä? Nyt 1aulaessamme sitä uudestaan, kurottautukaa pöydän ylitse ja puristakaa kättä jonkun kanssa ja sanokaa: “Rakas pyhiinvaeltaja, olen iloinen istuessani täällä tänä aamuna. Minä uskon Kristuksen. Etkö sinäkin?” Tai jotakin sellaista, kun nyt laulamme sen uudestaan. Minä… [Veli Branham puristaa käsiä muiden kanssa.]

 Osti pelastukseni  
Puull’ Golgatan.

³⁸⁰   Nyt täst’edes, olemmeko me lopussa maailman kanssa? Olemmeko me lopussa maailman muotien kanssa? Ja kaiken tuon mielettömyyden ja kaiken tämän loiston ja, kun otetaan Evankeliumi ja tehdään Siitä kaupallinen asia, me olemme lopussa sen kaiken kanssa? – Emmekö olekin? Vain antakaa minulle Jeesus, se on kaikki mitä haluan. “Tuntea Hänet on Elämä, tuntea Hänet.” Minä rakastan Häntä. Ettekö tekin rakasta Häntä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Oi, kuinka me rakastammekaan Häntä!

³⁸¹   Tulen nyt antamaan kokouksen jatkon veli Carl’ille. En tiedä mitä muuta hän tulee tekemään.

³⁸²   Jumala siunatkoon teitä. Toivon näkeväni teidät uudestaan ensi sunnuntaina… tai ensi lauantaina. Jos en näe teitä silloin, niin tapaamme Tucsonissa. Ja, jos en silloin, tulen näkemään teidät täällä jälleen seitsemäntenätoista. Ja, jos en tapaa teitä silloin, tulen tapaamaan teidät kirkkaudessa. Aamen.

³⁸³   Veli Carl, en tiedä mitä hän haluaa tehdä juuri nyt, veli Williams.