64-0212 KUN HEIDÄN SILMÄNSÄ AVATTIIN, HE TUNSIVAT HÄNET
(When Their Eyes Were Opened, They Knew Him)
Tulare, California, USA, 12.2.1964

¹        Taivaallinen Isämme, me rukoilemme nyt, että Sinä saisit kunnian yhteen kokoontumisestamme. Me kiitämme Sinua tästä tilaisuudesta. Siunaa Sanasi, kun se lähtee jokaisena iltana. Siunaa omiasi, kun he kuulevat Sen. Ja voikoon suuri Pyhä Henki ottaa otteen Sanasta, joka lankeaa sydämeen ja saattaa Sen julkituomaan itsensä, niin että kirjaimellisesti sadat ihmiset, kautta tämän seudun täällä, voitaisiin pelastaa. Sadat heistä, jotka kärsivät, makaavat kuoleman varjoissa, voikoot he nähdä suuren Valon ponnahtavan esiin ja voikoot he olla parantuneet, ja Sinun suuri Nimesi saada kunnian. Se on miksi me olemme täällä, Herra, emme kunniaksi itsellemme, vaan kunniaksi Jeesukselle Kristukselle keskellämme. Sillä me pyydämme sitä Hänen Nimessänsä. Aamen.

²       Nyt, kun menette Raamattuihinne, vain muutamiksi hetkiksi. Ja kunakin iltana me tulemme puhumaan noin kaksikymmentä, kolmekymmentä minuuttia. Olen tehnyt niin viimeisinä muutamina viikkoina. Puhun vain muutamia minuutteja ja sitten tulemme kutsumaan rukousjonon, rukoillaksemme sairaiden puolesta, tai mitä tahansa Pyhä Henki johtaa tekemään.

³       Ja kuinka moni tahtoo, teistä ensikertaa tulleista tänä iltana ja kaikki teistä yhdessä, tahtoo rukoilla kokousten puolesta, tahdotteko tehdä sen? Me emme ole täällä vain… Me olemme täällä, koska me yritämme auttaa. Veljet, uskon, että Herran auttaessa meitä, meillä tulee olemaan suuret kokoukset Herramme ja Pelastajamme kunniaksi.

⁴       Me uskomme Hänen tulevan, aivan kohta. Jos Hän ei ole täällä tänä iltana, odotan Häntä aamulla. Jos Hän ei ole tullut huomeniltaan mennessä, tulen olemaan täällä, jos Herra suo. Ja sitten, jos Hän ei vielä ole täällä, odotan Häntä huomenillalla. Ja, jos Hän silloin ei ole täällä, tulen odottamaan Häntä seuraavana iltana. Haluan tehdä niin. Olen odottanut Häntä nyt kolmekymmentäkolme vuotta, suuren osan elämästäni, enkä ole lannistunut. Vartioin päivästä päivään, tunnista tuntiin, Häntä ilmestymään.

⁵       Nyt, kun menemme Raamattuun, Luukkaan 24. lukuun, niin aloitamme 13. jakeesta. Nouskaamme seisomaan, Sanan kunniaksi, Sillä aikaa, kun luemme. Luukas 24, alkaen 13. jakeesta. Nyt, jos joillakin teistä on Raamattunne, jotkut heistä tahtovat seurata saarnaajan tekstiä, mistä hän puhuu. Ja nyt haluan teidän kuuntelevan tarkasti. Lukekaa itse kanssani, jos voitte sillä aikaa, kun luemme.

Ja, katso, kaksi heistä meni sinä samana päivänä kylään nimeltä Emmaus, joka oli Jerusalemista noin kuudenkymmenen vakomitan päässä.

Ja he puhuivat keskenään kaikista näistä asioista, mitä oli tapahtunut.

Ja tapahtui, että sillä aikaa, kun he keskustelivat yhdessä ja pohdiskelivat, Jeesus itse tuli lähelle, ja kulki heidän kanssaan.

Mutta heidän silmänsä olivat pidätetyt niin, etteivät he tuntisi häntä.

Ja hän sanoi heille: Minkä kaltaisia keskusteluja ovat nämä, joita teillä on toinen toisenne kanssa, kun kävelette, ja olette murheellisia?

Ja yksi heistä, jonka nimi oli Kleopas, vastaten sanoi hänelle: Oletko sinä ainoa muukalainen Jerusalemissa, ja etkö ole saanut tietää niistä asioista, jotka ovat tapahtuneet siellä näinä päivinä?

Ja hän sanoi heille: Mistä asioista? Ja he sanoivat hänelle: Jotka koskevat Jeesus Nasaretilaista, joka oli profeetta voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä:

Ja kuinka ylimmät papit ja meidän hallitsijamme toimittivat hänet tuomittavaksi kuolemaan, ja ovat ristiinnaulinneet hänet.

Mutta me luotimme, että se olisi ollut hän, jonka olisi pitänyt lunastaa Israel: ja kaiken tämän lisäksi, tänään on kolmas päivä sen jälkeen, kun nämä asiat tehtiin.

Niin, ja eräät naiset myös joukostamme saattoivat meidät hämmästyksiin, jotka olivat varhain haudalla;

Ja, kun he eivät löytäneet hänen ruumistaan, he tulivat, sanoen, että he olivat myös nähneet näyn enkeleistä, jotka sanoivat, että hän oli elossa.

Ja eräät heistä, jotka olivat kanssamme menivät haudalle, ja havaitsivat sen olevan niin kuin naiset olivat sanoneet, mutta häntä he eivät nähneet.

Sitten hän sanoi heille: Oi hullut, ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea mitä profeetat ovat puhuneet.

Eikö Kristuksen tullutkin kärsiä näitä asioita, ja mennä kirkkauteensa?

Ja alkaen Mooseksesta ja kaikista profeetoista, hän selitti heille kaikissa kirjoituksissa ne asiat, jotka koskivat häntä itseään.

Ja he lähestyivät kylää, minne olivat menossa: ja hän tekeytyi niin kuin olisi mennyt edemmäksi.

Mutta he pakottivat häntä, sanoen: Viivy kanssamme, sillä on tulossa ilta, ja päivä on pitkälle kulunut. Ja hän meni sisälle viipyäkseen heidän kanssaan.

Ja tapahtui, kun hän istui aterialla heidän kanssaan, että hän otti leivän, ja siunasi sen, ja mursi, ja antoi heille.

Ja heidän silmänsä aukenivat, ja he tunsivat hänet; ja hän katosi heidän näkyvistään.

Ja he sanoivat toisillensa: Eikö sydämemme palanutkin sisimmässämme, sillä aikaa, kun hän puhui kanssamme tiellä, ja, sillä aikaa, kun hän avasi meille kirjoitukset?

Ja he nousivat ylös, sillä hetkellä, ja palasivat Jerusalemiin, ja löysivät ne yksitoista kokoontuneena yhteen, ja ne, jotka olivat heidän kanssaan.

Ja he sanoivat, Herra on todellakin noussut ylös, ja on ilmestynyt Simonille.

Ja he kertoivat mitä asioita oli tapahtunut matkalla, ja kuinka he olivat tunteneet hänet leivän murtamisesta.

⁶       Kumartakaamme päämme. Herra Jeesus, me rukoilemme, että Sinä tekisit itsesi tunnetuksi meille samankaltaisella tavalla, tänä iltana, kun me odotamme Sinua. Jeesuksen Nimessä me rukoilemme. Aamen. Voitte istuutua.

⁷       Aiheeksi siitä, haluaisin ottaa nämä sanat: Kun heidän silmänsä olivat avatut, he tunsivat Hänet.

⁸       Nyt me olemme tietenkin puhumassa ylösnousemuksesta, joka on uskottu kaikkien uskovien kristittyjen keskuudessa tänään. Se on Seurakunnan toivo. Jos Kristus ei noussut ylös, silloin me olemme kadotettuja. Ja nyt kristillisyys on perustettu ylösnousemukselle, ei korvaamiseen toisella. Se on ylösnousemus? Esimerkiksi, tämä motellihuoneen avain tässä, jos minä pudotan sen lattialle ja sanon: “Hyvä on, pudotin sen, korvaan sen toisella samankaltaisella”, niin se ei ole ylösnousemus; se on toisella korvaaminen. Näettekö? Ylösnousemus on “tuoda ylös sama mikä meni alas”. Ja Jumala nosti Hänet ylös kolmantena päivänä. Ja me uskomme sen koko sydämellämme ja me uskomme Raamatun kertomuksen.

⁹       Ja huomatkaa, tänä ensimmäisenä pääsiäisaamuna, Jeesus on elossa heidän joukossaan, ylösnousseena kuolleiden joukosta.

¹⁰   Kuinka kaunis asia! Kuinka olenkaan niin iloinen tänä iltana voidessani vahvistaa sen “aamenella”, että uskon Hänen yhä elävän joukossamme, ihanassa Kristuksen Evankeliumin keväässä. Minä uskon Hänen yhä olevan elossa.

¹¹   Uskon, että se on ollut… Kyllä. Se oli ylösnousemuksen kevätaika, myöskin elämän ja ihmisen kevätaika. Ihminen pelkäsi aina kuolemaa; heillä ei ollut mitään vakuutusta siitä, että he koskaan tulisivat takaisin sen jälkeen, kun olivat kuolleet.

¹²   Mutta me näemme Hänen kuolleen Golgatalla, sitten ollen jälleen ylösnostettu ja ollen heidän kanssaan, kävellen heidän kanssaan tänä ihanana päivänä. Sydänkipujen ja murheiden ja niin edespäin jälkeen, joiden lävitse he olivat menneet ja noiden pimeiden hetkien, kun he näkivät Hänet ristiinnaulittavan, syljettävän ja Hänestä tehtiin pilaa, ja minkä kaiken lävitse Hän olikaan mennyt noiden kolmen ja puolen vuoden aikana, ja nuo pimeät viimeiset tunnit, jotka tekivät Hänet… Nuo fariseukset, he joka tapauksessa vihasivat Häntä, he iloitsivat koska he ajattelivat saaneensa sen loppumaan, ja tässä Hän ilmestyy heidän joukkoonsa! Oi, mikä päivä! Olisin…

¹³   Ettekö te olisi halunneet tehdä tuota matkaa Kleoppaan ja heidän kanssaan, jotka olivat matkalla Emmaukseen? Minä olisin halunnut kävellä heidän kanssaan. Ja se on mahdollista. Olen iloinen eläessäni tänään, ja voidessani yhä tehdä tuon saman asian, vaeltaa Hänen kanssaan tänään, aivan samoin niin kuin he tekivät silloin.

¹⁴   Ajatus oli siinä, kuinka Jeesus oli noussut ylös kuolleista. Mutta surullisinta asiassa oli se, että jotkut heistä, jotka rakastivat Häntä, eivät tienneet sitä.

¹⁵   Ja se on totisesti kuva tästä päivästä. On monia ihmisiä, jotka rakastavat häntä, ja jotka eivät vielä käsitä, että Hän on elossa. Heille se on jonkinlainen historia, jonka he ovat oppineet jossakin koulussa. Se on jokin teologian kirja, jostakin etiikasta, jokin siveysopin kaava, jota he ovat tutkineet jossakin, ja Jeesus on heille vain historiallinen henkilöhahmo. Ja kuitenkin, historiassa, he rakastavat Häntä, eivätkä käsitä, että Hän on elossa joukossamme, vaeltaen ympäri kanssamme, aivan niin kuin Hän aina teki. Hän on täällä aivan samoin kuin Hän koskaan oli.

¹⁶   Nyt he, syy miksi he eivät uskoneet sitä, oli se, että ylösnousemus oli liian epätavallinen asia. Näettekö? Sitä ei ollut tapahtunut aikaisemmin, joten se oli epätavallinen asia heidän uskoa jotakin sen kaltaista.

¹⁷   Ja epätavallisuus on se missä Jumala on. Näettekö? Kristuksen syntymä oli epätavallinen, “neitsyt tulee raskaaksi”. Jumala on aina epätavallinen. Hän tekee epätavallisia asioita. Mutta se on aina Hänen Sanansa mukaisesti. Hän ei koskaan tee mitään Sanansa ulkopuolelta, niin epätavallista; koska Hän lupaa sen ensin, ja sitten lähettää jonkun julkituomaan tuon Sanan, tekemään Sen todelliseksi ihmisille.

¹⁸   Kun te helluntailaiset ensin saitte Pyhän Hengen kasteen, se oli epätavallinen asia. Mutta kuitenkin Jumala lupasi vuodattaa Sen viimeisissä päivissä, ja täällä se oli. Niinpä ei väliä kuinka epätavallista se oli, se oli Jumalan lupaus, joka täytyi julkituoda, koska Jumala lupasi sen.

¹⁹   Nyt tuo ylösnousemus oli epätavallista monille Hänen omistaan, ihmisille, jotka rakastivat Häntä; mutta, vaikka se oli luvattu Sanassa, oli se liian epätavallista uskottavaksi.

²⁰   Jumalallinen parantaminen on tänään niin epätavallista ihmisille, etteivät he halua uskoa sitä, ja kuitenkin se on luvattu Sana.

²¹   Tämä asia, jonka me näemme tapahtuvan tänään, on Jumalan lupaus, mutta se on niin epätavallinen mielelle, joka ei ole koskaan ajatellut siitä sillä tavalla.

²²   Ja sillä tavalla ylösnousemus oli monille ihmisille, jotka rakastivat Häntä. Siellä oli ihmisiä, jotka kunnioittivat Häntä ja uskoivat Hänen olevan Jumalan profeetan ja uskoivat Hänen olevan Jumalan Pojan ja niin edelleen, mutta kuitenkaan he – ylösnousemus oli liian paljon heidän uskoa. Se oli liian ilmiömäinen.

²³   Ja te ottakaa kaikki mikä todella on sillä tavalla ilmiömäistä ja tarkistakaa se aina Sanalla. Ja, jos Sana on luvannut sen, silloin se on vain Jumala nousemassa jälleen näyttämölle. Ja sillä tavalla jokainen lupaus on.

²⁴   Ja sillä tavalla heidän olisi pitänyt nähdä se silloin, koska Jumala oli luvannut, että Hän nostaisi Hänet ylös kolmantena päivänä. Daavid sanoi: “Minä en tule jättämään Hänen sieluansa helvettiin, enkä tule sallimaan Pyhäni nähdä turmeltumista.” Jeesus sanoi: “Hävittäkää tämä ruumis, ja Minä nostan sen jälleen ylös kolmessa päivässä.” Näettekö, se oli lupaus.

²⁵   Ja se oli ilmiö, hyvin epätavallinen asia, ja monet, jotka rakastivat Häntä, eivät voineet ymmärtää sitä. Koska se oli ymmälleen saattava asia koko maailmalle, että Mies, joka oli ristiinnaulittu, ja jonka sydämen lävitse oli työnnetty keihäs, niin että jokainen veritippa Hänen ruumiistaan oli valunut alas ristillä, ja Hänet oli otettu ja sinetöity hautaan, ja sen päälle oli vieritetty kivi, jota käsittelemään tarvittiin kokonainen miesjoukkoja, se sinetöitiin Rooman sinetillä, ja sitten sanottiin: “Enkeli tuli alas ja mursi sinetin ja vieritti kiven pois, ja täällä Hän on elävänä joukossamme.” Se oli jotenkin outo asia.

²⁶   Ja tänään se on samankaltainen ilmiö. Kun ihmiset ajattelevat Hänen kuolleen yhdeksäntoista sataa vuotta sitten ja sen olevan, sillä selvän; ja täällä Hän on tänään, tuhannen yhdeksänsadan vuoden jälkeen, yhä keskuudessamme, aivan yhtä paljon kuin Hän oli silloinkin, juuri niin todellisena kuin Hän oli silloin, tehden samoja asioita, joita Hän teki silloin. Se on liian suuri ilmiö. Ihmiset eivät voi ymmärtää sitä. Se ylittää heidän järkeilynsä. Tietenkin, kuka voi järkeillä Jumalaa? Kukaan ei voi järkeillä Jumalaa.

²⁷   Kukaan ei voi tulkita Jumalaa. Jumala on oma tulkitsijansa. Jumala puhuu Sanani ja he sanovat: “Mutta, sinulla on väärä tulkinta.” Jumala panee sen tapahtumaan, ja se on sen tulkinta. Kenenkään ei tarvitse tulkita Häntä. Puhuin siitä juuri täällä lähikaupungissa. Jumala sanoi: “Olkoon siellä valo”, ja siellä oli valo. Se ei tarvitse mitään tulkintaa; siellä oli valo. Jumala sanoi: “Neitsyt tulee raskaaksi”, ja hän tuli. Se selvittää asian. Niinpä, kun Hän puhuu mitä tahansa, on Hän sitten oma tulkkinsa. Hän ei tarvitse meidän tulkintaamme siitä: “Kirjoitus ei ole yksityisesti tulkittavissa.” Se on Jumala itse, joka tekee Sen tulkitsemisen. Huomatkaa, monet eivät nähneet sitä, koska he eivät olleet tarkoin tutkineet Kirjoituksia. He eivät olleet kuunnelleet mitä Hän sanoi.

²⁸   Monet tänään, eivät ole kuunnelleet Sanomaa, eivät ole kuunnelleet Kirjoitusta ja mitä Kristus lupasi näissä viimeisissä päivissä. Se on syy, miksi ihmiset ovat siinä tilassa missä he ovat tänään, ja seurakunnat ovat kokonaan ristiriidassa toistensa kanssa. He eivät ole panneet merkille, mitä Kirjoitus sanoi tätä päivää varten. He eivät huomanneet, että nämä asiat täytyi tehdä. Se on vain Kirjoituksen täyttyminen. Monet ihmiset rakastavat Häntä. Monet uskovat Häneen. Mutta kuitenkin se on liian ilmiömäistä, he eivät voi ymmärtää Sitä, kun te puhutte Hänen olevan aivan saman kuin Hän oli eilen, tehden samoja asioita. He väittävät uskovansa sen, mutta kun se tapahtuu, silloin he eivät ymmärrä sitä. He eivät yksinkertaisesti voi uskoa sitä.

²⁹   Huomatkaa, he olivat puhumassa Hänestä, kun Hän ilmestyi. No niin, se on hieno asia. Me panemme sen merkille täällä Kirjoituksessa, se sanoo: “Ja, sillä aikaa, kun he puhuivat Hänestä, puhuivat näistä asioista kulkiessaan”, puhuivat Hänestä ja olivat murheelliset, kun he näkivät Hänen ilmestyvän. Hän ilmestyi heille, sillä aikaa, kun he kulkivat ja pohdiskelivat Häntä koskevia asioita. Se on milloin Hän aina ilmestyy, se on, kun me puhumme Hänestä. Aina, kautta Kirjoituksen, se on, kun ihmiset puhuvat Jumalasta, se oli milloin Hän ilmestyi.

³⁰   Nyt meillä on liiaksi kiire, pulma muista asioista. Uskon, että siitä syystä monet ihmiset, jotka rakastavat Häntä, epäonnistuvat näkemään Häntä. Me olemme niin kiireisiä uskontunnustustemme ja kirkkokuntiemme kanssa, seurakuntien asioiden ja jäsenyyksien ja lisäjäsenten hankkimisen kanssa, me olemme liian kiireisiä puhuaksemme Hänestä. Hän on Sana. Me olemme liiaksi kiinnostuneet jostakin uskontunnustuksesta, jostakin tekstikirjasta, tai siitä mitä joku muu sanoo. “Kuinka monta jäsentä voimme saada äänestettyä sisälle? Tulisiko meidän ottaa tämä, tuo, tai joku muu?” Meidän pitäisi jatkuvasti antaa itsemme Jumalan Sanalle ja rukoukselle ja Sanan tutkimiselle. Mutta me olemme liian kiinnostuneita jostakin muusta.

³¹   Nämä miehet olivat murheellisia. He puhuivat; suuria asioita oli tapahtunut; Hänet oli otettu pois. Mutta he olivat puhumassa Hänestä ja siellä Hän ilmestyi. Ja, kun Hän ilmestyi, oli Hän heille vieras. He eivät ymmärtäneet sitä, aluksi. Aluksi me näemme Hänen kävelleen.

³²   Kun he olivat kävelemässä tiellä, tuohon pikku kaupunkiin, Emmaukseen, jonne oli vain muutamia maileja, sapatinpäivän matka, tai jotakin sellaista; ensin, Hän paljasti heille sen Kirjoituksen lupauksen tuota päivää varten, joka koski Häntä itseään. Nyt pankaa merkille, kun Jeesus tulee näyttämölle, jos me haluamme nähdä Hänet ja puhua Hänen kanssaan, Hänen ylösnousemuksensa jälkeen, niin kuin he tekivät, niin kuin he näkivät Hänet, niin ensimmäinen asia, mitä Hän teki heille, oli paljastaa itsensä heille, Kirjoituksen mukaan. Aamen. Se oli tekemään sen miksi? He olivat heprealaisia. He uskoivat Sanan ja he… Hän, Hän paljasti itsensä, paljasti itsestään kirjoitetun Sanan, mitä Hänen oletettiin tekevän tuota aikakautta varten. Aamen.

³³   Jumala, 1. Mooseksen kirjassa, ja sitten ennen maailman perustamista, Hän jakoi sen, ja Hän puhui sen ja sanoi mitä tapahtuisi, koko matkan alusta loppuun asti.

³⁴   Seurakunta saa sen aina kokonaan sekaisin ja menevät siitä pois, ja miehet lisäävät sen, mitä he Siitä uskovat. Ja tämä sanoo: “Mutta minä uskon vähän eri tavalla”, ja hän tekee itselleen jotakin. Ja tämän täytyy tehdä jotakin. Jokaisella on torninsa, kaupunkinsa, tai jotakin mitä heidän täytyy rakentaa, yrittäen aina lisätä jotakin, tai tehdä jotakin ja sanoa, että “me teimme tämän”. Oi sillä tavalla te joudutte sekaannukseen.

³⁵   Pankaa itsenne pois kuvasta. Antaa Jumalan tehdä se. Näettekö? Tässä on Hänen Sanansa, mitä Hän sanoi tekevänsä. Kunakin aikakautena, Hän lähettää näyttämölle profeetan, voitelun kanssa. Herran Sana tulee profeetalle, aina, vahvistamaan Sen tuossa aikakaudessa.

³⁶   Kun Johannes Kastaja tuli näyttämölle, hän oli profeetta tuota aikaa varten. Hän oli tuon aikakauden Valo, koska profeetta Malakia oli puhunut hänen tulostaan: “Minä lähetän sanansaattajani kasvojeni edessä.” Jesaja, seitsemänsataa kaksitoista vuotta aikaisemmin sanoi: “Erään ääni tulee huutamaan erämaassa, katso Minä…” mitä hän tekisi viimeisissä päivissä, “tehkää suoriksi polut erämaassa”, ja kaikki nämä asiat oli profetoitu hänestä. Kun hän tuli näyttämölle, oli hän profeetta julkituomaan tuon lupauksen.

³⁷   Jeesus on Sana, ja Sana aina tulee profeetalle. Ja muistakaa, kun tämä profeetta profetoi, “tehden polun suoraksi”, ja sitten, kun Sana oli maan päällä, Sana käveli suoraan veteen ja tuli profeetalle. Aamen! Kuinka täydellistä! Sana tulee profeetalle. Ja Hän oli Sana. Sillä “alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa. Ja Sana oli tehty lihaksi ja asui keskuudessamme ja me katselimme Häntä.” Ei ihme, että Hän sanoi: “On soveliasta meille, että me täytämme koko vanhurskauden.” Sana tuli profeetalle, vedessä, täyttäen koko vanhurskauden.

³⁸   Ja sitten me näemme, että Hän tässä paljasti itsensä Kleoppaalle ja hänen ystävälleen. Tätä toista miestä ei tunneta nimeltä. Mutta me tiedämme, että toinen heistä oli Kleopas ja Hän paljasti itsensä heille, Kirjoituksella. Huomaatteko kuinka Hän – Hän sanoi…

³⁹   Huomatkaa, he, he kutsuivat Häntä “Profeetaksi”. “Etkö tiedä näistä asioista? Koskien Jeesus Nasaretilaista, Profeettaa, jolle Jumala julkitoi itsensä.” Näettekö? Joka, kaiken kansan edessä ja niin edespäin, Häntä kutsuttiin Profeetaksi. Jos he sitten olivat tunnustaneet Profeetaksi Sen, josta olivat puhumassa, niin näyttää kuin heidän olisi täytynyt nähdä juuri tässä, että tuo sama Profeetta jälleen otti Sanan ja alkoi paljastaa Sitä.

⁴⁰   Joka Hän oli, Sana, ja Hän paljasti itsensä, suun kautta, sen Sanan, joka oli kirjoitettu Hänestä. Ja Hän aloittaen Mooseksesta, selitti heille kaikki mitä profeetat olivat sanoneet Hänestä. Oi! Kuinka Hän tekikään sen tunnetuksi tuolle aikakaudelle! “Hullut, hitaat sydämeltä. Tietäen, että Mooses ja kaikki profeetat sanoivat, että Kristuksen täytyi kärsiä ja mennä Kirkkauteensa.” Näettekö? Ja sen olisi pitänyt tapahtua tuossa ajanjaksossa. “Ettekö te tiedä, että Hänen tuli tehdä se?” Näettekö, paljastaen Hänestä kirjoitetun Sanan.

⁴¹   Sillä tavalla Kristus aina tekee sen. Jumala ei koskaan muuta ohjelmaansa. Tavalla miten Hän tekee sen ensimmäisen kerran sillä tavalla Hän tekee sen joka kerta. Hän teki ratkaisun, Eedenin Puutarhassa, kun mies oli kadotettu, pelastaa hänet vuodatetulla Verellä. Se on ainoa paikka, missä Hän koskaan kohtaa ihmistä. Se on ainoa paikka, missä Hän koskaan on kohdannut ihmistä, sen jälkeen. Se on vuodatetun Veren alla.

⁴²   Me olemme yrittäneet kouluttaa heitä. Me olemme rakentaneet torneja. Me olemme rakentaneet kaupunkeja. Me olemme rakentaneet kaikkea muuta, yrittäen saada ihmisiä yhteen. Me olemme yrittäneet ottaa koulutuksen ja ajaa heidät yhteen. Yrittäneet käyttää sotilasvoimaa ja ajaa heidät yhteen. Me olemme yrittäneet kirkkokuntia, ajamaan heidät yhteen. Se on kaikki epäonnistunut.

⁴³   Jumalalla on yksi paikka, se on Veren alla. Se on ainoa tie. Veren alla Hän kohtaa ihmistä. Ja he ovat Veri-syntyisiä veljiä.

⁴⁴   Toivon etten särje korvianne, tämän kanssa, mutta kuulostaa kuin siellä ääni kimpoaisi takaisin. Jos se on… Voitteko kuulla minua hyvin? Jos voitte, kohottakaa kätenne. Hyvä on. No niin, vain tietääkseni, että te saatte Tämän; teidän täytyy.

⁴⁵   Huomatkaa nyt, kun Hän sanoi sen, niin siltikään he eivät tunteneet Häntä kirjoitetun Sanan mukaan. Ajatelkaa sitä! Kun Hän tuli ja paljasti itsensä heille Sanalla, heiltä yhä jäi näkemättä se.

⁴⁶   Jos se ei olekin kuva tästä päivästä, niin en tiedä mikä on. Epäonnistutaan yhä näkemään, vaikka Kirjoitus sanoo nämä asiat. “On tapahtuva viimeisissä päivissä”, sanoo Jumala, “että Minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle; teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat. Palvelijattarieni ja palvelijoideni päälle Minä vuodatan Hengestäni, tuona päivänä. Minä näytän ihmeitä taivaissa ylhäällä ja tulta ja savua ja niin edelleen.” Yhä he eivät näe sitä.

⁴⁷   Jeesus sanoi: “Niin kuin se oli Nooan päivissä, niin se on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa; he söisivät, joisivat, menisivät naimisiin ja luopuisivat avioliitosta. Niin kuin se oli Lootin päivissä, niin se on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Kaikki nämä asiat joista he ovat puhuneet ja Sana on saarnattu puhujanlavalta ja yhä monet, jotka rakastavat Häntä eivät näe sitä. He yhä haparoivat pimeässä. He yhä epäonnistuvat tuntemaan Hänet, kirjoitetun Sanan mukaan.

⁴⁸   Me ottavat seminaareja ja menevät pois ja selittävät Sen väärin ja kaikkea ja tuovat sen takaisin, eivätkä he tiedä mitä maailmassa uskoa. Yksi sanoo: “Se on tällä tavalla“, ja toinen sanoo: “Se on tuolla tavalla.” Niinpä se on vain kirjoitettu Sana, eikä Jeesus koskaan käskenyt heitä menemään kaikkeen maailmaan ja “opettamaan”. Hän sanoi: “Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa Evankeliumia.” On paljon eroa yrittää opettaa jotakin ja saarnata jotakin. Saarnata on “tehdä ilmeiseksi”. Sen on tehtävä se, esiteltävä Pyhän Hengen voima. “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Tarvitaan Pyhä Henki julkituomaan Sana. Jos se on Totuus, Sana, Jumala tulee julkituomaan sen. Jos se ei ole Totuus, ei Jumala halua olla missään tekemisissä sen kanssa, koska Jumala ei halua sotkea itseään valheisiin, te tiedätte sen, koska Hän on Jumala nyt, sama nyt.

⁴⁹   He väittivät, että olivat uskoneet ja olivat Hänen opetuslapsiansa, he rakastivat Häntä, he uskoivat sen, ja tässä Hän oli seisomassa aivan heidän kanssaan, tulkiten Sanan, Kuka Hän oli, ja yhä he eivät tienneet sitä. Vain ajatelkaa sitä! He eivät tienneet sitä, ja Hän oli seisomassa siellä itse. Kirjoituksessa oli kirjoitettu, ja Hän menee ja poimii esiin Häntä koskevan Kirjoituksen, joka on ollut kirjoitettuna satoja vuosia, ja kertoo heille kuinka Hänen täytyy tehdä ja kaikki nämä sen kaltaiset asiat, ja he kävelevät ja sanovat: “Sanotko Sinä niin? Mutta, niinhän se onkin!” Ja Hän, Hän teki puhumisen ja vieläkään he eivät tunnistaneet sitä.

⁵⁰   Mikä kuva tästä päivästä! Samoin on nytkin, he väittävät uskovansa, että Hän on noussut kuolleista, mutta kun Hän ilmestyy, näyttäen itsensä, eivät he kuitenkaan usko sitä. Näettekö? Kuitenkin he väittävät uskovansa sen. “Oi, kyllä, me uskomme, että Hän nousi ylös kolmantena päivänä.” Mutta antaa Hänen tehdä jotakin, joka osoittaa Hänen nousseen ylös kolmantena päivänä, niin: “Oi, minä en usko siihen.” Näettekö? Siinä se on teillä, sama asia.

⁵¹   Pankaa merkille, Hän sanoi: “Hullut, ja hitaat sydämeltä ymmärtämään Kirjoituksen lupausta tälle aikakaudelle.”

⁵²   Hullut sanoivat: “Oi, Hän on poissa. He ristiinnaulitsivat Hänet ja me ymmärrämme Hänen nousseen jälleen ylös, mutta, voi hyvänen aika, se on vain jokin salaperäinen kertomus, jotakin mitä joku on sanonut. Me emme tienneet siitä mitään. Oi, sanon sinulle, että se on mitä viheliäisin asia!”

⁵³   Hän sanoi: “Te hullut ja hitaat sydämeltä ymmärtämään sitä, mitä Kirjoitus on sanonut tätä aikakautta varten.” Aamen.

⁵⁴   Siinä se on teille. Toivoisin voivani toitottaa sen tuolle Ekumeeniselle Neuvostolle. Kyllä vaan. Hitaat sydämeltä, tietäen Kirjoituksen sanovan nämä asiat; ja kuitenkaan eivät ymmärrä sitä. Siinä se on teille.

⁵⁵   Hän sanoi: “Hullut, ja hitaat sydämeltä ymmärtämään Kirjoitusta, joka on profetoitu tätä päivää varten ja, joka on sanonut aivan tarkalleen kuinka se tapahtuisi ja tässä se on tapahtunut. Kristus meni Kirkkauteensa, kärsien ensin ja kuollen; Hän kuoli ja nousi jälleen ylös kolmantena päivänä. Eikö… Sillä tavallahan Kirjoitus sanoi, että Hänen tuli tehdä se, nousta ylös kolmantena päivänä.” Hän sanoi: “Tämä on kolmas päivä sen jälkeen, kun se tapahtui.”

⁵⁶   Hän sanoi: “Se juuri on se mitä yritän sanoa teille!” Ja yhtään he eivät ymmärtäneet sitä. Sitten Hän sanoi: “Te olette hulluja ja hitaita sydämeltä ymmärtämään kaikkea mitä profeetat ovat sanoneet, ja mitä Kirjoitus on sanonut tästä päivästä. Ja täällä se on tapahtunut aivan teidän edessänne, ettekä te tiedä sitä.”

⁵⁷   He sanoivat: “Mutta, niinkö se onkin!” Näettekö, heidän silmänsä olivat sokeat. Te sanotte: “Voisivatko ne olla sokeat tänä päivänä?” Kyllä.

⁵⁸   He ovat aivan yhtä sokeita tänä päivänä, niin kuin he olivat silloinkin. Oikein. Eikö Raamattu olekin sanonut, että “he olisivat kiivaita, ylimielisiä, nautintoja enemmän kuin Jumalaa rakastavia; rauhanrikkojia, vääriä syyttäjiä, tyytymättömiä ja niitä halveksivia, jotka ovat hyviä; heillä on jumalisuuden muoto, mutta kieltävät sen Voiman, ylösnousemuksen Voiman ja Jumalan Pojan julkitulemisen?” Raamattu sanoi, että se tapahtuisi, joten sen täytyy tapahtua. Aivan niin kuin Hän sanoi Jesajan puhuneen ja sanoneen: “Teillä on silmät ettekä voi nähdä, korvat ettekä voi kuulla.” Tuo sama Jumala sanoi saman Kirjoituksen.

⁵⁹   Me huomaamme sitten Paavalilla olleen suuren ilmestyksen Jeesuksesta Kristuksesta, kuka Hän oli ja kuinka suurta se oli tietää. No niin, se oli niin suuri, että Jumala pani sen Raamattuun. Siksi hänelle annettiin piikki lihaansa, pitämään hänet alhaisena, niin, ettei hän tulisi suureksi ja korotetuksi. Jumala piti hänet alhaalla ja pienenä, niin että Hän voi käyttää häntä eri osissa maata, tekemään puolestaan mitä Hän halusi hänen tekevän, koska hänellä oli ilmestys Jeesuksesta Kristuksesta, siitä Kuka Hän oli.

⁶⁰   Sitten huomatkaa, tässä on se asia mitä tehdä. Seuraavana me näemme heidän kutsuneen Hänet sisälle. Hän tuli sisälle tuohon pieneen paikkaan, pieneen majataloon, jossa he tulisivat yöpymään. Oli tulossa ilta ja he sanoivat: “Oi, tule ja viivy luonamme.” Hän näytti ikään kuin olisi aikonut mennä ohitse eteenpäin.

⁶¹   Oi, olen ajatellut sitä monta kertaa. Hän ainoastaan haluaa teidän kutsuvan Hänet sisälle. Hän tekeytyi aivan kuin olisi ollut menossa heidän ohitseen. Hän voi saada näyttämään ikään kuin olisi menossa ohitsesi, sisar, siellä pyörätuolissa; tai, sinä mies siellä telttavuoteella; tai sinä siellä yleisön joukossa, jolla on sydänvika, joka et voi elää kuin vain vähän pidempään. Nämä ihmiset, jotka ovat rampoja saattavat elää tavallisen pitkän elämän; mutta joku siellä, jolla on sydänvika, voi olla kuollut ennen aamua, he voivat kuolla ennen huomista. Hän voi toimia ikään kuin kulkisi ohitsesi, mutta Hän vain haluaa teidän kutsuvan Hänet sisälle. Näettekö?

⁶²   Te voitte ajatella: “Mutta Hän paransi sen-ja-sen, eräänä päivänä. Hän, viime kuussa, minä tiedän, kaksi vuotta sitten minä näin…” Kyllä, Hän voi toimia niin kuin Hän kulkisi ohitsenne, mutta Hän vain haluaa teidän kutsuvan Hänet sisälle. Hän saattaa sen näyttämään ikään kuin Hän menisi ohitse. Mitä Hän oli silloin, Hän on tänä päivänä. Mitä Hän teki silloin, Hän tekee tänään. Huomatkaa, teidän täytyy tehdä samoin, teidän täytyy kutsua Hänet sisälle. Se oli silloin, ja vain silloin, että Hän voi paljastaa itsensä.

⁶³   Hän ei voinut tehdä sitä saarnaamalla heille Sanaa. Se meni heidän päittensä yli. Hänen kävellessään siellä, sanoen: “Mutta teidän olisi tullut tietää se, te hullut, hitaat sydämeltä. Raamattu sanoi nämä asiat, että Kristuksen täytyi tehdä nämä asiat ja niin edelleen.” Kävellen siellä heidän mukanaan, ja näytti kuin heidän olisi pitänyt nähdä kuka se oli. Hän ei koskaan tullut ja sanonut heille suoraan: “Minä olen Hän.” Kun joku kaveri tekee sen, te tiedätte silloin, ettei hänessä alusta alkaenkaan ole mitään. Vaan Hän vain antoi Pyhän Hengen paljastaa sen. Hän sanoi meille.

⁶⁴   Hän sanoi noille fariseuksille: “Etsikää tarkoin Kirjoituksista, niissä te ajattelette teillä olevan Iankaikkisen Elämän ja Ne ovat Ne, jotka todistavat Minusta. Ne sanovat teille Kuka Minä olen.” Heidän olisi pitänyt tietää se. Niin pitäisi heidän tänäänkin tietää, se ei ole mitään suurta huijausta, ei hälinää, tai touhua, tai paljon melua. Se on Jeesus Kristus julkituotuna omiensa keskuudessa. Oikein. Kirjoitus sanoo niin. Huomatkaa nyt, ja se tekee asian todelliseksi, kun Jumala sanoo niin.

⁶⁵   Me näemme nyt, että ainoa tapa miten Hän voi paljastaa on tulla sisälle teihin. Hän on, Hän voi, Hän on Sana. Ja Sana on teissä, ja sitten Pyhä Henki paljastaa Kristuksen, Sanan kautta, sen jälkeen, kun Hän pääsee teihin. Hän on teissä. Teidän täytyy ottaa Hänen Sanansa.

 Sanotaan: “Mutta, minun seurakuntani ei usko Sitä.”

⁶⁶   Hyvä on, te ette ole koskaan tuleva sisälle. Näettekö? Kun te kieltäydytte Sanasta, te kieltäydytte Hänestä.

 “Mutta minun seurakuntani uskoo sen tekemiseen Tällä tavalla.”

⁶⁷   Mutta Raamattu sanoo, että se tehdään tällä tavalla. Tämä on tie. Ottakaa se niin kuin se on kirjoitettuna Siellä. Ei, mitä joku muu on lisännyt siihen, vaan mitä Jumala on sanonut siitä. Ja sitten Hän voi paljastaa sen teille, mutta Hänen täytyy päästä sisälle teihin, ensin. Sitten, ja vain sitten, Hän voi paljastaa sen.

⁶⁸   Älkää seiskö ja katsoko sitä ja yrittäkö ratkoa mitä se on, niin kuin nuo fariseukset sanoivat. He seisoivat ja katselivat Häntä siellä ja sanoivat: “Tämä mies on Belsebul.” He eivät voineet ratkaista sitä. Heidän täytyi antaa sille jokin nimi. He sanoivat: “Tämä mies tekee tämän perkeleen hengellä, Hän on Belsebul, ennustaja. Älkää olko missään tekemisissä tämän Miehen kanssa. Hän syntyi synnissä. Hänellä ei ole meidän jäsenkorttiamme. Hän ei kuulu meihin.” Ja voi hyvänen aika, he… “Me emme edes tiedä, missä Hän kävi koulua. Hänellä ei ole mitään koulusivistystä. He sanoivat: “Mistä tämä Mies on tullut? Hän sanoo: ‘Ihmisen Pojan nousevan ylös, sinne mistä Hän on tullut alas’? Hänhän syntyi täällä. Hän on hullu. ‘Ellette te syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo Hänen Vertaan?’ Hän on ihmissyöjä.” Ja Hän teki sen vain saadakseen heidät sanomaan nuo asiat. Heidän täytyi tehdä se.

⁶⁹   Ja niin on Pyhä Henki tänään, tuoden esiin Sanansa, julkitulemisessa, että ihmiset voisivat tuomita sen, että Jumala voisi panna tuomionsa maan ylle, niin kuin Hän lupasi tehdä. Hän kovetti faaraon sydämen. Halleluja! Hän on sama eilen, tänään ja ainiaan. Hän ei muutu. Hän on Jumala. Hänen asioiden toimintatapansa, osoittaa Hänet väkeväksi Sanansa kanssa, julkituomaan Sen. Hänen ei tarvitse kertoa teille kaikkea siitä. Teidän ei tarvitse ratkoa sitä. Te ette voi ratkaista Jumalaa. Teidän täytyy hyväksyä Se. Vain kutsukaa Hänet sisälle, ja nähkää mitä tapahtuu.

⁷⁰   No niin, me panemme jälleen merkille kuinka Hän teki itsensä tunnetuksi heille, sen jälkeen, kun Hän tuli sisälle. Kuinka Hän teki sen? Hän avasi heidän silmänsä sille kuka Hän oli. Kun Hän tuli sisälle heidän tykönsä, Hän avasi heidän silmänsä, näkemään.

⁷¹   Nyt, kun Sana tulee teihin, kun te vastaanotatte Jumalan Sanan ja se tulee sisälle teihin, silloin lupaus (se lupaus, jonka olette vastaanottaneet) julkituo itsensä, ja silloin te tiedätte, kuka se on.

⁷²   Sillä mitä Hän teki… kuinka Hän teki itsensä tunnetuksi heille? Tekemällä saman asian mitä Hän teki ennen ristiinnaulitsemistaan. Silloin he tiesivät, että se oli Hän, koska Hän oli noussut kuolleista. Kaikki saarnaaminen, kaikki opettaminen, ja kaikki muu mitä Hän oli tehnyt, oli epäonnistunut; mutta, kun Hän paljasti itsensä, tekemällä saman asian, jonka Hän oli tehnyt ennen ristiinnaulitsemistaan, tiesivät he, että se oli Hän. Se avasi heidän silmänsä.

⁷³   Veli, sisar, Hän on sama eilen, tänään ja ainiaan. Hän ei muutu. Juuri niin kuin Hän teki tuolle naiselle kaivolla, näettehän, Hän ei koskaan muuta ohjelmaansa.

⁷⁴   No niin, tämä pieni nainen kaivolla, hän tiesi mitä Kirjoitus lupasi tuota päivää varten. Huomatkaa, kun Hän tuli tuon pienen naisen tykö Sykarin kaivolla, Hän sanoi,

 “Nainen, tuo Minulle juotavaa.”

⁷⁵   Hän sanoi: “Mutta ei ole tapana teidän juutalaisten pyytää meiltä samarialaisilta sellaista.”

⁷⁶   Hän sanoi: “Mutta, jos sinä tietäisit kenelle puhut, sinä pyytäisit Minulta juotavaa.”

⁷⁷   No niin, sitten nainen ajatteli: “Joku älyniekka, esitänpä Hänelle joitakin kysymyksiä.” Ja hän alkoi kysellä Häneltä.

 Kohta Hän sanoi: “Mene noutamaan aviomiehesi ja tule tänne.” Hän sanoi: “Ei minulla ole aviomiestä.”

⁷⁸   Hän sanoi: “Oikein. Sinulla on ollut viisi, ja se jonka kanssa nyt elät, ei ole sinun aviomiehesi.”

⁷⁹   Tarkatkaa! Nopeasti, mitä se teki? Se upposi sisälle. Nopeasti hän tiesi jotakin. Hän sanoi: “Herra, minä tajuan, että sinä olet profeetta.” Aamen. Näettekö, siellä oli lepäämässä siemen, tullakseen Elämään. Siellä oli katkaisija, joka voi sytyttää Valon. Noille fariseuksille se oli pimeyttä, alusta alkaen; heillä ei ollut katkaisijaa, ei pattereita, eikä mitään muuta. Mutta tämä nainen, pieni prostituoitu, hän sanoi: “Herra!”

⁸⁰   Miksi? Hän odotti Sanan julkitulemista. Neljäsataa vuotta oli kulunut Malakiasta, eikä heillä ollut ollut mitään profeettoja ja tässä oli Mies, joka julkitoi olevansa profeetta. Nopeasti hän tiesi, että se oli jotakin. Hän sanoi: “Herra, minä tajuan, että Sinä olet profeetta.” Hän sanoi: “Me tiedämme, että kun Messias tulee, niin tämä tulee olemaan se mitä Hän tekee.”

⁸¹   Hän sanoi: “Minä olen Hän, joka puhun sinulle.” Nyt Hän voi paljastaa itsensä. Tänä nainen on jo vastaanottanut Hänet. Nyt Hän on sisäpuolella, näettehän, ja Hän voi tehdä itsensä tunnetuksi. Siten Hän teki itsensä tunnetuksi maailmalle, tälle naiselle. Miksi? Tuo nainen uskoi luvatun Sanan ja, kun hän oli nähnyt luvatun Sanan julkituotuna…

⁸²   Me tiedämme Mooseksen sanoneen, 5. Mooseksen kirjan 18. luvussa, 15. jakeessa: “Herra teidän Jumalanne on nostava esiin profeetan minun kaltaiseni.” Ja hän tiesi, että Messias tulisi olemaan profeetta. Ja viimeinen profeetta oli kuollut monia, monia vuosia ennen sitä. Siellä ei ollut ollut profeettoja. Ja tässä seisoi Profeetta. Mitä se oli? Se oli seuraavana vuorossa oleva asia. Se oli Sana. Mitä Hän teki? Hän kertoi sen hänelle, paljasti olevansa profeetta, paljastamalla hänelle mitä hän oli tehnyt. Oi!

⁸³   Se selvitti sen. Hän jätti tuon vesiruukun ja juoksi kaupunkiin ja sanoi: “Tulkaa, nähkää Mies, joka on kertonut minulle ne asiat, joita olen tehnyt. Eikö tämä olekin itse Messias?” Olisitteko voineet pysäyttää häntä? Sitä te ette olisi voineet tehdä; sehän oli kuin olisi yrittänyt sammuttaa kuivaa palavaa taloa tuulisena päivänä. Kyllä vaan, se paloi ja liekehti. Jumala oli koskettanut jotakin hänen sisimmässään. Hän näki jotakin. Hän tiesi sen olevan Totuuden. Sana oli julkituotu hänen edessään. Aivan tarkalleen niin kuin se oli näille opetuslapsille myöhemmin, näettehän, Hän yritti osoittaa heidät Sanaan ja sitten julkitoi Sanan. Ja tässä tämä nainen tunsi Sanan ja, kun hän näki Sen julkituotuna, se aikaansai sen.

⁸⁴   Eräänä päivänä, mies nimeltä Andreas, oli tarkannut Johannesta, kuunnellut hänen puhettaan tulevasta Messiaasta. Pietari, hänen veljensä, ei ollut kiinnostunut asiasta. Heidän jumalinen vanha isänsä oli opettanut heille: “Nyt poikani, me olemme luottaneet Jumalaan kaikissa tarpeissamme. Niinä päivinä, kun laskuja ei voitu maksaa, me rukoilimme: ‘Jumala anna meille kalansaalis tänään.’ Ja mentyämme kalaan, Jumala antoi meille saaliin. Ja saatuamme kaloja, mitä me teimme? Me tulimme kalasta ylistäen Jumalaa ja myimme kalamme. Me luotimme Jumalaan. Minä olen nyt vanha mies. Minä luultavasti en tule näkemään tulevaa Messiasta. Mutta tarkatkaa, ennen kuin Hän tulee, siellä on oleva paljon vääriä ilmenemisiä.”

⁸⁵   Ja Raamattu sanoo, että siellä oli. “Vääriä kristuksia nousi esiin.” Se on totta. Mitä se teki? Yritti sammuttaa tuon Todellisen tulossa olevan valoa. Näettekö? Meillä on ollut monia kultteja, heimokuntia ja kaikkea muuta mitä on noussut esiin, ja on vienyt teidät Kanadaan ja työntänyt teidät pommisuojaan jossakin ja johonkin toiseen paikkaan ja johtanut pois joukon tänne päin ja tuonne päin, toistaen itsensä uudestaan aivan tarkalleen. Mitä se yrittää tehdä? Mitä se yrittää tehdä? Hän yrittää sulkea ulos Totuuden Valon. Me huomaamme sen nyt.

⁸⁶   Sitten eräänä päivänä, Pietari tuli ulos rannalle, kalastaakseen vähän ja pestäkseen verkkonsa. Ja Jeesus tuli alas. Ja ensimmäiseksi, niin pian kuin Hän tuli näkömatkan päähän sieltä, missä Pietari oli…

⁸⁷   Pietarille oli opetettu hyvin, mitä Messias tekisi. Hänen vanha isänsä oli sanonut hänelle: “Nyt, Simon, Kirjoitus sanoo. Muista, että sinä olet juutalainen. Herra on sanonut meille: ‘Jos joukossanne on joku hengellinen tai profeetta, tulen Minä Herra puhumaan hänelle.’ Ja, jos se, mitä hän sanoo, on Totuus, julkituotu Totuus, ja jos se, mitä hän sanoo, jatkuvasti tapahtuu, niin silloin te tiedätte, että Hänellä on jumalallinen ilmestys Kirjoituksesta. Siitä te nyt tulette tuntemaan Messiaan, kun näette Hänet.”

⁸⁸   Niinpä hän käveli suoraan Jeesuksen kasvojen eteen eräänä päivänä, ajatellen: “Menenpä katsomaan, mistä Andreas on puhunut.”

⁸⁹   Ja niin pian kuin hän oli tullut Hänen tykönsä, Hän sanoi: “Sinun nimesi on Simon ja sinä olet Joonan poika.” Se selvitti sen. Se oli sillä selvä, sillä hänelle oli opetettu, että se olisi profeetta. Hän tiesi sen.

⁹⁰   Siellä oli eräs toinen, jota eräs oppinut oli opettanut; Filippus seisoi siellä katsellen asioiden tapahtumista. Hän lähti ympäri vuoren, todella nopeasti, noutamaan toista miestä, nimeltä Natanael, joka oli ollut raamattuoppilas, opiskelija. He olivat tutkineet Kirjoituksia, koska he tiesivät ajan olevan käsillä. He odottivat Häntä tulevaksi.

⁹¹   Se on, joille Hän tulee, niille, jotka odottavat Häntä. Ja me näemme tänään, että Hän ei tule niille, jotka eivät odota Häntä. Ei ole mitään sen kaltaista asiaa kuin jumalallinen parantuminen niille, jotka eivät usko siihen. Ei ole mitään sen kaltaista asiaa kuin Pyhän Hengen kaste niille, jotka eivät usko siihen. Niin se on, Siinä kaikki. Niinpä me sitten näemme, että niille, jotka kaipaavat tietää Totuuden, on Jumala velvollinen paljastamaan Totuuden. Hän sanoo Sanansa ja tulee sitten ja täyttää Sen, antaen Sille oman tulkintansa.

⁹²   Nyt me näemme, että niin pian kuin tämä pieni nainen, hän sanoi… Hän ei voinut ymmärtää kuinka tämä Mies alkoi lähennellä häntä, pyytäen häntä tuomaan Hänelle juotavaa ja yritti toimia nokkelasti. Ja ennen pitkää hän alkoi puhua Hänelle ja totesi: “Me tiedämme Messiaan tulevan ja, kun Hän tulee, Hän tulee kertomaan meille nämä asiat.”

⁹³   Hän sanoi: “Minä olen Hän, joka puhuu sinulle.” Silloin hänen silmänsä avautuivat. Hänen silmänsä olivat avatut. Mille? Kirjoituksen lupaukselle. Hänen silmänsä olivat avatut Kirjoituksen lupauksella.

⁹⁴   Pietari tiesi isänsä sanoneen hänelle, että Messias olisi profeetta. Ja täällä Andreas oli kertonut hänelle profeetta Johanneksesta, profetoimassa siellä ja niin edelleen, kertoen jotakin tulevan tapahtumaan. Niinpä eräänä päivänä hän meni alas, sen jälkeen, kun Jeesus oli tullut. Kun hän tuli Hänen läsnäoloonsa, Hän sanoi: “Sinä olet Simon. Sinä olet Joonan poika.” Mitä se oli? Hänen silmänsä olivat avatut. Hän tiesi sen.

⁹⁵   Filippus ja Natanael olivat tutkineet Kirjoitusta koskien Hänen tulemustaan. Hän tuli sanoen: “Tule katsomaan kenet me olemme löytäneet, Nasaretilaisen Jeesuksen, Joosefin pojan.”

 “Oho”, hän sanoi, “mitään hyvää ei voi tulla Nasaretista.”

 Hän sanoi: “Tule katsomaan.”

⁹⁶   Ja niin he lähtivät kiertämään vuorta. Epäilemättä Filippus oli kerrannut hänelle monia asioita, joita Jeesus oli tehnyt. Mitä Hän oli sanonut Simonille ja näitä asioita, joita Hän oli tehnyt.

⁹⁷   Niin pian kuin Filippus käveli Hänen läsnäoloonsa Natanaelin kanssa, Jeesus katsoi Natanaeliin ja sanoi: “Katso israelilainen, jossa ei ole mitään vilppiä.” Hän sanoi: “Rabbi, milloin olet tuntenut minut?”

⁹⁸   Hän sanoi: “Ennen kuin Filippus kutsui sinua, kun olit puun alla, Minä näin sinut.” Hänen silmänsä avautuivat.

⁹⁹   Hän sanoi: “Sinä olet Jumalan Poika; Sinä olet Israelin Kuningas.” Mitä se oli? Hän näki tuon päivän luvatun Sanan, paljastettuna.

¹⁰⁰   Kuuntele, veli, sisar, luvattu Sana voi olla luvattu teille, ja te voitte nähdä sen, kun hetki on sitä varten; mutta kun Jumala paljastaa sen, tulkitsee sen, silloin on synnillistä kääntää sitä pois. Älkää koskaan tehkö sitä. Jumala avasi hänen silmänsä, näyttämällä hänelle julkituodun Sanan, jonka Hän oli luvannut tapahtuvan. No niin, Hän tekee sen aina samalla tavalla, Niin ei koskaan muuta järjestelmäänsä tehdessään sen. Ei. Niinpä muistakaa, se on aina sama. Hän lupasi Kirjoitukset jokaista aikakautta varten ja, kun Hän julkituo tuon Kirjoituksen lupauksen tuota aikakautta varten, niin ihmiset, jotka saavat silmänsä auki näkemään sen, ovat ne, jotka vastaanottavat sen.

¹⁰¹   “Nyt veli Branham”, te sanotte, “on tulossa myöhäinen, mitä sinä tulet sanomaan nyt.”

¹⁰²   Mikä on Kirjoituksenmukainen lupaus tätä aikakautta varten, niin että tiedämme mistä puhumme? Mitä varten me olemme täällä tänä iltana? Mitä hyötyä siitä on? Elämmekö me lähellä jotakin? Uskommeko me todella sen? Olemmeko me todistaneet turhaan? Sanommeko me uskovamme, että Hän tulee? Uskommeko me Hänen näkyvään Läsnäoloonsa? Uskommeko me, että Hän tulee Toisen kerran? Tai, annammeko me vain vetää itseämme nenästä, tai uskommeko me todella sen?

¹⁰³   Etsikäämme tarkoin Kirjoituksista sitten nähdäksemme, mitä on luvattu tätä päivää varten, ja sitten voimme sanoa niin kuin tuo nainen kaivolla ja Filippus ja muut heistä, että “me voimme nähdä”.

¹⁰⁴   Muistakaa, Hebrelaiskirje 13:8 sanoo: “Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ainiaan.” Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hän lupasi sen. Se on Kirjoitus.

¹⁰⁵   Johannes 14:12 sanotaan: “Hän, joka uskoo Minuun, on myös tekevä niitä tekoja, joita Minä teen.” Minä olen pohjustamassa jotakin.

¹⁰⁶   Nyt Joelissa, Joel 2:28 ja 30 ja edelleen, Hän lupasi. Hän sanoi: “Mitä kalvajasirkka jätti, tuhosirkka söi; ja mitä tuhosirkka jätti, se-ja-se söi.” Jokainen noista hyönteisistä on aivan sama hyönteinen; se vain muuttaa sen luonnetta. Kalvajasirkka on tuhosirkka ja niin edelleen. Se on vain eri kehitysvaiheissansa ja se vain syö ja syö ja syö, ja se on syönyt Jumalan puun aivan tyngäksi. Tuleeko tuo puu sitten koskaan elämään uudestaan? Se näyttää toivottomalta tapaukselta, mutta Jumala sanoi: “Minä tulen palauttamaan entiselleen”, sanoo Herra, “kaikki ne vuodet, jotka tuhosirkat ja kalvajasirkat söivät. Mitä ne söivät pois, Minä tulen tuomaan takaisin voimassansa jälleen.”

¹⁰⁷   Mitä luterilaiset jättivät, metodistit söivät; mitä metodistit jättivät, helluntailaiset söivät; mitä helluntailaiset jättivät, se-ja-se söi; vain edelleen ja edelleen ja edelleen; yksi tämän kanssa ja yksi tämän kanssa ja yksi tämän kanssa ja yksi tämän kanssa, kunnes se häipyi vain joukoksi ismejä. Me tiedämme, että se on totuus. Minä seison teidän välillänne ja rakastan teitä.

¹⁰⁸   Mutta, muistakaa, Malakia 4:ssä, ei nyt Malakia 3:ssa, vaan Malakia 4:ssä, Jumala lupasi lähettää jälleen voitelun ja “ennalleen asettaa lasten Uskon jälleen takaisin isiin”. Ja se on tarkalleen mitä Jumala lupasi Joelissa. Kuinka se tullaan tekemään? Me näemme, että Jeesus sanoi Luukkaan 27: 26-30:ssä, Hän sanoi sen 27. jakeessa… Luukas 17 Hän sanoi: “Niin kuin se oli Nooan päivissä, he söivät, joivat, naivat ja antoivat pois avioliiton, eivätkä tienneet sitä ennen kuin Nooa meni arkkiin. Niin se tulee olemaan Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Mutta Hän sanoi myöskin: “Niin kuin se oli Lootin päivissä.”

¹⁰⁹   Oletteko koskaan menneet taaksepäin? Toivon, että meillä olisi aikaa mennä taaksepäin ja paljastaa sen. Mennä takaisin 1 Mooseksen kirjaan, se on samaan Kirjaan, josta Jeesus luki. Se on mistä Hän puhui. Menkää takaisin sinne ja katsokaa sitten tätä, mitä Hän sanoi. “Jumalan pojat ottivat itselleen ihmisten tyttäriä.” Naisia, alkuperäinen heprealainen käännös sanoo siellä, että ne olivat naisia. “Ottivat naisia”, näettekö, “itselleen”.

¹¹⁰   Vain katsokaa sitä tänään. Katsokaa naimista ja avioliitosta luopumista, “eivätkä tienneet sitä ennen kuin”.

¹¹¹   Kuulkaahan, katsokaa Englannissa, tätä suurta häväistysjuttua, Katsokaa täällä Yhdysvalloissa, katsokaa prostituutiota, katsokaa kaikkea. Se on melkein niin kuin tuo koomikko sanoi eräänä iltana, että “naisilla on yllään niin tiukat vaatteet, niin moraalittomasti, kun he kävelevät kadulla; että seuraavaksi he vain suihkuttavat ylleen jotakin, eikä heidän tarvitse käyttää vaatteita.” Se on melkeinpä totta. Katsokaa heitä kuinka he kulkevat ympäri, kuinka moraalittomaksi, likaiseksi ja saastaiseksi he menevät. Ja ottakaa, vaikka vitsien kertominen miesten joukossa, ja jotakin muuta sen kaltaista, ja tuo koomikko sanoi: “Ainoa tapa miten voitte sanoa kumpi on kumpi… he pukeutuvat kuin miehet ja miehet pukeutuvat kuin naiset. Voitte tuskin… he leikkaavat hiuksensa samoin. Ainoa tapa miten voitte erottaa toisen toisesta; on että jos te kerrotte likaisen vitsin, niin mies punastuu, mutta naiset eivät.” Niin on.

¹¹²   “Ja sitten Siionin tyttäret kulkisivat kopeina viimeisissä päivissä.” He jättäisivät vaeltamasta Herran jäljessä. Ei väliä mitä te heille sanotte, te voitte saarnata ja saarnata ja saarnata, ja se vain iskee siellä seinää vasten. Se on tiheä pimeys heidän yllään. Ei ole… näyttää niin vaikealta löytää aitoa miestä, joka olisi mies, ja löytää naista, joka on todella nainen.

¹¹³   Katsokaa kaduille tänään ja valkokankaillemme ja televisioitamme, nämä sensuroimattomat ohjelmat, missä tahansa se onkin, he tupakoivat, kiroilevat, touhuavat ja pukeutuvat kuin miehet. Jeesus sanoi, että nuo asiat tulisivat olemaan, ja täällä ne ovat. Ne eivät tarvitse paljastamista; ne on jo paljastettu.

¹¹⁴   Nyt tarkatkaa, Hän sanoi: “Niin kuin se oli Lootin päivissä”, katsokaa asetelmaa Lootin aikana, Jumala tuli alas. Ja kahdessa miehessä meni alas Sodomaan ja saarnasi alhaalla Sodomassa. Yksi Mies istui siellä ylhäällä Abrahamin kanssa, joka on esikuva Valitusta Seurakunnasta, joka on kutsuttu ulos helluntailaisista tänään, jotka eivät ole siellä ulkona Sodomassa.

¹¹⁵   Nuo, jotka elävät helluntailaisten joukossa ja naiset, jotka leikkaavat hiuksensa ja miehet, jotka tekevät sen kaltaisia asioita, kertovat noita likaisia vitsejä ja niin edelleen, he eivät ole helluntailaisia, he vain kantavat helluntailaisen nimeä. He eivät ole helluntailaisia. Aidot helluntailaisnaiset ovat naisia. Aidot helluntailaismiehet ovat miehiä.

¹¹⁶   Kouluja melkein täytyy sulkea, nuorten kieroutuneiden poikien tähden, ollen kieroutuneita ja sen kaltaista, koulussa, homoseksuaaleja kauttaaltaan kaikkialla. Se on sairaaksi tekevä näky. “Niin kuin se oli Sodoman päivissä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.”

¹¹⁷   Muistakaa, pankaa se merkille täällä 30. jakeessa, “kun Ihmisen Poika tulee olemaan paljastettu”. Panitteko koskaan sitä merkille? Tarkatkaa tuota 30. jaetta: “Kun Ihmisen Poika tulee olemaan paljastettu, päivissä niin kuin se oli ennen Sodoman hävitystä.” Tarkatkaa mitä tapahtui Sodomassa. Tämä Mies pysytteli poissa sieltä. Kaksi heistä meni edelleen alas, puhui Lootille, saadakseen hänet sieltä ulos, eikä hän tehnyt mitään ihmeitä siellä alhaalla, vain löi heidät sokeiksi. Mutta tämä täällä ulkona teki ihmeen Valitun edessä. Hän oli kääntänyt selkänsä Saaralle, joka oli teltassa Hänen takanaan. Ja Hän sanoi: “Missä on sinun vaimosi, Saara?”

Hän sanoi: “Hän on teltassa, Sinun takanasi.”

¹¹⁸   Muistakaa, Hän kutsui häntä “Saara”, ja kutsui häntä “Abraham”. Päivää aikaisemmin hän oli ollut Abram; ja hänen vaimonsa Saarai, ei Saara.

 Ja huomatkaa nyt, hän sanoi: “Hän on teltassa Sinun takanasi.”

¹¹⁹   Hän sanoi: “Minä tulen vierailemaan luonasi.” Mitä se oli? Jumala lihassa. “Minä tulen vierailemaan luonasi lupauksen mukaisesti.”

 Ja Saara nauroi ja sanoi: “Nämä asiat eivät voi olla niin.”

¹²⁰   Hän sanoi: “Miksi Saara nauroi, sanoen: ‘Nämä asiat eivät voi olla?’” Sanoi mitä Saara oli tekemässä. Hän ollen Sana inhimillisessä lihassa, tiesi hänen sydämensä salaisuudet ja sanoi: “Sinä nauroit!”

¹²¹   Ja, kun Hän oli lihaksi tehtynä maan päällä, oli se tarkalleen mitä Hän teki.

¹²²   Ja mitä Hän sanoikaan? “Kun Ihmisen Poika on paljastettu viimeisissä päivissä, niin kuin se oli Sodoman päivissä.” Jos sodomalaisia on kaikkialla yli maan ja koko maailma on sekaisin ja mennyttä ja me näemme seurakunnan olevan mennyttä, silloin on aika Ihmisen Pojan paljastaa itsensä: samaksi eilen, tänään ja ainiaan. Se on Jumalan lupaus.

¹²³   Tarkatkaa mitä Hän sanoi: “Pieni hetki, eikä maailma Minua enää näe; kuitenkin te olette näkevä Minut, sillä Minä tulen olemaan teidän kanssanne ja jopa teissä. Te tulette näkemään Minut, te uskovaiset.” Sama eilen, tänään ja ainiaan! Kyllä. “Pieni hetki, ja maailma ei Minua enää näe.” Se ei voi nähdä Häntä; heidän silmänsä ovat sokeat.

¹²⁴   Mutta, kun te näette Ihmisen Pojan paljastettuna, Sanan tulevan takaisin inhimillisessä lihassa! Mies, joka söi vasikan lihaa, joi lehmän maitoa, ja söi tulella valmistettuja kakkuja, ja jota kutsuttiin nimellä “Elohim”. Aamen, Mies tomua vaatteillaan, Jumala julkituotuna lihassa. Siellä Hän oli maan päällä julkituotuna lihassa ja sanoi: “Niin kuin se oli Sodoman päivissä, niin on, kun Ihmisen Poika on paljastettu viimeisissä päivissä, maailma olisi Sodoman tilassa”, ja täällä se on. Veli, sisar, hyvät naiset ja herrat, mitä saatattekin olla, tämä on tuo hetki ja tulkitseminen kuuluu Jumalalle. Voikoon Jumala avata sokeat silmämme Kirjoituksen lupaukselle, tietääksemme, että me elämme viimeisissä päivissä. Aamen!

 Kumartakaamme päämme.

¹²⁵   Taivaallinen Isä, niin paljon voitaisiin sanoa. Se riittää. Minä lopetan. Herra Jumala, joka teki lupauksen, tule näyttämölle, Herra, paljasta se. Meidän lihamme on huono, meidän lihamme on heikko, ja se on kehno, Herra. Ei niin, että ketään olisi arvollinen. Me emme ole arvolliset, Herra. Mutta Sinä lupasit sen, ja tuo hetki on täällä. Sana seisoo edessämme. Kävele kanssamme, Herra, tänä iltana, ja tee jotakin niin kuin teit silloin kaksituhatta vuotta sitten, kun olit täällä maan päällä, että tämä seurakunta voisi tietää tänä iltana, että Sinä elät aina ja iankaikkisesti, että Sinä olet sama eilen, tänään ja ainiaan ja olet luvannut niiden tekojen joita Sinä teit, tulevan toistumaan uudestaan. “Ihmisen Poika paljastettaisiin viimeisissä päivissä, niin kuin se oli Sodoman ajassa, Herra, Sinä et koskaan maininnut sitä puhuessasi Nooasta. Sinä et koskaan maininnut, että Sinä olisit paljastettu Nooan kaltaisessa ajassa, vaan sanoit: “Niin kuin se oli Sodoman ajassa, kun Ihmisen Poika paljastetaan.” Oi, voi…

¹²⁶   Herra, anna raamatunlukijoiden täällä tänä iltana nähdä Totuus. Anna heidän nähdä Malakia 4, että tämän voitelun oletetaan tulevan ja ennallistavan takaisin jälleen sen Uskon, jonka isät kerran näkivät, Jumalan paljastamisen Kristuksessa. Voikoot he nyt nähdä Jumalan paljastamisen inhimillisissä olennoissa, Kristuksen julkituotuna Seurakuntansa lihassa, kävelemässä joukossamme. Suo se, Herra. Nämä lupaukset, jotka teit, lupaukset, jotka tulet pitämään. Ja minä jätän itseni Sanan kanssa, seurakunnan kanssa, kaiken kanssa, Sinulle nyt, Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

¹²⁷   Päämme kumarrettuina, olisiko täällä joku, ennen kuin meillä on rukousjono, joka sanoisi: “Veli Branham, minä en ole kristitty. Minä haluan pelastua. Tahdotko rukoilla puolestani, veli Branham?” Vain kohottakaa kätenne. “Minä tahdon tehdä sen.” Jos vain olet täällä, etkä ole kristitty. Jumala siunatkoon sinua, herra. Jumala siunatkoon sinua, nuori mies. Jumala siunatkoon sinua, herra. Se on hyvä. Vain… Jumala siunatkoon sinua, rouva. Jumala siunatkoon sinua, rouva. Jumala siunatkoon sinua. Oikein. Jumala siunatkoon sinua, siellä takana, herra. Jumala siunatkoon sinua, Juuri niin.

¹²⁸   Kohottaisiko joku muu kätensä, sanoen: “Minä en ole kristitty?” Jumala siunatkoon sinua. Minä näen sinut siellä takana, nuori mies. Jumala siunatkoon sinua, siellä aivan takana. Ja täällä nurkassa, kyllä, Jumala siunatkoon sinua. “Minä en ole kristitty, veli Branham, mutta uskon sinun kertovan Totuuden. Minä uskon, että se on Totuus. Minä uskon lupauksen sanovan sen. Olen lukenut ja näen lupauksen lupaavan sen. En ole koskaan nähnyt sitä, mutta minä uskon sen.” Jumala siunatkoon sinua, nuori nainen. Olisiko vielä joku?

¹²⁹   Kun te kohotatte käsivartenne, se tekee jotakin teille. Se varmasti tekee. Se antaa teille tunteen, että olette tehneet jotakin, mikä on oikein. Ei ole henkilöäkään, joka nostaisi kätensä… Minä näen sinut, siellä aivan takana. Kyllä. Ei ole yhtään henkilöä, joka nostaa kätensä niin ettei… Jumala siunatkoon sinua. Minä näen sinut siellä. Ja myös sinut täällä. Kyllä. Oi, se on hyvä. Muistakaa, jos minulta jää näkemättä kätenne, niin Hän näkee teidät. Hän tietää kaiken siitä. Muistakaa, Hän tietää. Jumala siunatkoon sinua, nuori sisar. Hän tietää sen.

¹³⁰   Taivaallinen Isä, he ovat Sinun nyt. He eivät olisi voineet nostaa tuota kättä; siellä Jokin käski heitä tekemään sen. Ja kuitenkaan, kukaan heistä ei ehkä ole koskaan nähnyt tuota näkyväistä huomattavaa, Sinun Läsnäolosi merkkiä täällä maan päällä viimeisissä päivissä, mutta he näkevät sen täällä, että Kirjoitus sanoo niin, ja voikoot he ymmärtää tänä iltana. Että, vaikka Raamattua on saarnattu kaikki nuo vuodet, ja silti ihmiset ovat uskomatta sitä. Mutta, kun Sinä otit Kleoppaan ja hänen ystävänsä, ja teit jotakin juuri niin kuin teit sen, kun olit elossa maan päällä ennen ristiinnaulitsemistasi, he tiesivät, että se oli sama Jeesus. Nyt Herra, tee samoin meille tänä iltana. Te tänä iltana näille sairaille ihmisille, juuri niin kuin teit ennen ristiinnaulitsemistasi; silloin, kahdentuhannen vuoden jälkeen, miehet ja naiset tulevat tietämään, että Sinä elät. Me odotamme Sinua, Isä, Jeesuksen Nimen kautta. Aamen.

¹³¹   Nyt teille, jotka nostitte kätenne, haluan teidän istuvan todella kunnioittavina muutaman minuutin. Tulen kutsumaan rukousjonon. En sano, että Jumala tulee tekemään sen. Mutta haluan kysyä teiltä vakavan kysymyksen, ihmiset. Niin kuin täällä on useita satoja, tai viisi tai kuusi sataa, tai mitä se onkin, kuulkaahan, se on – se on kuitenkin melko paljon ihmisiä. Mutta kuulkaahan, haluan kysyä teiltä jotakin. Me olemme vastuussa Jumalalle. Me olemme. Ja Hän on vastuussa Sanalleen. Jos Hän nyt tekee tuon Sanan jälleen eläväksi, te – te – te… Haluan jokaisen, joka nosti kätensä ja teidän, jotka ette nostaneet kättänne, välittömästi tulevan tänne ja seisovan alttarilla, juuri niin pian kuin rukoilemme sairaiden puolesta.

¹³²   Missä on Billy? Annoitko… Rukouskortti B, yhdestä sataanko? Hyvä on. Meillä on kiire, joten aloittakaamme numero ykkösestä. Rukouskortti B, numero yksi, kenellä se on, nosta kätesi. Katsokaa rukouskorttianne, katsokaa mikä se on. Jos ette voi kävellä, niin joku… B, numero yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, tahtoisitteko nousta ylös ja tulla tänne. Yksi, kaksi, kolme… Jos ette voi kävellä, he tulevat kantamaan teidät. Yksi, kaksi… Näen vain yhden tähän mennessä. Tahtoisitteko tulla nopeasti, niin nopeasti kuin voitte, yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi.

¹³³   Jos joku sanoisi sen espanjaksi; näen siellä monia espanjalaisia. B, yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi. Yksi, kaksi, kolme… Hyvä on, siellä on kolme. Yksi, kaksi kolme, neljä, missä on viides. Kenellä on rukouskortti numero viisi? Nosta kätesi. Kuinka se sanotaan espanjaksi? Onko tällä miehellä rukouskortti numero viisi? [Joku sanoo espanjaksi: “Cinco.”] Hah? [“Numero cinco, el numero cinco.” “Täällä on viides.”] Siinä se on. Kiitoksia. Yksi, kaksi, kolme, neljä, mutta mikä sitten puuttuu? [“Kaikki ovat siellä, viisi.”] Onko heitä viisi? [“Kyllä.”] Kyllä, näen heidät nyt. En nähnyt tuota miestä seisomassa siellä. Hyvä on.

¹³⁴   Kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen. Sanoiko… [Tyhjä paikka nauhassa.] [Joku sanoo espanjaksi: “Seis, siete, ocho, nueve, diez.”] Seiso nyt tässä hetken. Kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän… Siellä he ovat. Yksitoista, kaksitoista, kolmetoista, neljätoista, viisitoista. [“Once, doce, trece, catorce, quince.”] Hyvä. Se on hienoa. Vain hetki vielä, kutsukaamme muutama lisää… seitsemäntoista, kahdeksantoista, yhdeksäntoista, kaksikymmentä – yhdestä kahteenkymmeneen. Aloitammeko? Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän… kolmetoista, neljätoista, viisitoista, kuusitoista, seitsemäntoista, kahdeksantoista… selvä. Hyvä on, se on hienoa. Se riittää. Aloittakaamme heidän kanssaan, Kiitos sinulle, veli.

¹³⁵   Kuinka monella täällä ei ole rukouskorttia, ja olette kuitenkin sairas, kohottakaa kätenne? Muistakaa nyt, teidän ei tarvitse olla täällä edessä. Teidän ei tarvitse olla täällä, vain uskokaa.

¹³⁶   Olkoon jokainen nyt todella kunnioittava. Pyydän Jeesuksen Nimessä, ettei kukaan liikkuisi, ei ainakaan seuraavien kymmenen tai viidentoista minuutin aikana. Kunnioittakaamme Jumalaa niin suuresti. Asettukoon jokainen aloilleen. Hiljentykäämme todella nyt. Vain hetkinen ja hän saa jonon valmiiksi tänne. Nyt, sillä aikaa, kun hän tekee sen, ja he odottavat siellä, kuunnelkaa minua nyt tarkasti.

¹³⁷   Käsitättekö te nyt, missä minä seison täällä? Kuinka monet ymmärsivät mistä minä saarnasin? Näettekö? Ja olen väittänyt, että Hän on noussut kuolleista. Nyt Hän on noussut kuolleista ja lupasi tehdä tämän. Sitä ei nyt ole ollut minään vuosina apostolien jälkeen, ennen tätä aikaa, niin pitkälle kuin me tiedämme, mutta Hän lupasi, että tänä aikana “Ihmisen Poika olisi paljastettu niin kuin se oli Sodoman aikana”. Te voitte nyt lukea sen Luukas 17, noin 20 – 30, ja nähdä onko se oikein. Hän lupasi sen.

¹³⁸   Lukekaa Malakia 4. Älkää nyt sekoittako sitä Malakia 3:n kanssa. Malakia 3 oli Johannes Kastaja. Näettekö? Mutta Malakia 4, niin pian kuin tämä oli ohitse, pahat… vanhurskaat kävelevät pahojen tuhkien päällä ja maailma on poltettu tulella, näettekö? Sitä ei koskaan tapahtunut Johanneksen päivinä. Me odotamme tuota suurta voitelua Seurakunnan ylle, joka tulee kääntämään sydämet takaisin alkuperäiseen isien Oppiin, tallaisin todella aitoon helluntaihin.

¹³⁹   Hyvä on, olkaa kunnioittavat. Billy, huuda niin pian, kun saat kaikki heidät jonoon siellä. Hyvä on, onko kaikki valmista? Selvä. Nyt todella kunnioittavia. Joku tulee auttamaan, kävellen jonon rinnalla. Olkoon jokainen nyt todella hiljaa, vain muutaman minuutin.

¹⁴⁰   Haluan teidän tekevän minulle lupauksen. Lupasin Jumalalle, että minä… Ja Hän tuntee sydämeni ja tuntee teidän sydämenne. Minä olen nyt velvollinen sanomaan vain sen mikä on Totuus. Se on kaikki mitä olen velvollinen tekemään. Jumala kirjoitti Sen; minä en koskaan tehnyt sitä. Se en ole minä, se en ole minä; se on Raamattu, joka sen sanoo. Te tiedätte sen. Jos Hän nyt tulee paljastamaan sen, niin eikö se tuo Häntä elävänä suoraan tänne joukkoomme? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Näettekö?

¹⁴¹   Mitä, jos teillä ei olisi näköaistia, jos kellään ei olisi ja te kävelisitte ulos auringonpaisteeseen. Joskus te ette tietäisi missä kävelette, koska olisitte sokea. Ja te kävelisitte auringonpaisteessa, te tuntisitte jotakin todellista ympärillänne, todella lämmintä, ja sitten jonkin ajan kuluttua te kävelisitte varjoon ja sanoisitte: “Sitä ei ole siellä nyt.” Kukaan ei koskaan olisi tiennyt, mikä aurinko oli, kellään ei olisi koskaan ollut näköaistia, näettehän, te ette tietäisi mitä se oli.

 Joku sanoisi: “Se on auringonvalo.”

¹⁴²   “Mikä on auringonvalo? Mikä on valo ja mikä on aurinko?” Näettehän, te ette olisi koskaan kuulleet siitä. Näettekö?

 “Mutta sehän on valo, joka tulee alas.” “Mikä on valo?” Näettekö?

¹⁴³   Sillä tavalla se nyt on. Me tunnemme Jumalan Läsnäolon, ja sitten me emme tunne sitä ja sitten me vaellamme Siinä. Näettekö? Ja te olette ulottuvuudessa, jossa te näette. Te voitte sanoa mikä se on. Näettekö? Te tiedätte mikä se on.

¹⁴⁴   Nyt, jos Jumala on noussut ylös kuolleista ja on täällä tänä iltana, Hän lupasi sen. Hänen lihallinen ruumiinsa istuu nyt Jumalan Valtaistuimella; Hän otti, istuutui Jumalan Valtaistuimelle. Mutta Pyhä Henki on täällä, joka on Kristus, Hengen muodossa. Tuo sana Kristus merkitsee “Voideltu”. Ja se voitelu, joka oli Hänen yllään, on Seurakunnan yllä, meidän kaikkien. Se on vain nyt tullut vanhurskauttamisesta, pyhittämiseen, Pyhän Hengen kasteeseen, lahjojen palauttamiseen, suoraan edelleen, sen huipulle. Oikein. Se on tulossa vähemmistöksi koko ajan, on yhdessä nyt. Ja nyt siellä on seurakunta ja Morsian on tuleva ulos seurakunnasta; näettekö, seurakunta menee ahdistuksen ajan lävitse, ei Morsian. Suokaa anteeksi, minun ei pitäisi saarnata oppia. Olen pahoillani. Hyvä on. Tämä nainen. Tule tänne.

¹⁴⁵   Huomatkaa, en usko, että täällä on yhtään henkilöä, jonka tuntisin, jonka voisin nähdä. Jos jokainen teistä on täällä minulle vieras, nostakaa kätenne ylös, te, jotka tiedätte, etten tiedä teistä mitään; niinpä ihmiset täällä ovat vieraita minulle.

¹⁴⁶   Olkaa nyt hyvät ja älkää liikkuko ympäri. Istukaa hiljaa, olkaa hyvät.

¹⁴⁷   Kaikki rukousjonossa olevat, jotka eivät tunne minua ja, jotka tiedätte, etten minä tiedä teistä mitään, nostakaa kätenne ylös. Siinä se on meille.

¹⁴⁸   Nyt tässä on joukko saarnaajia. Näettekö, se on juuri tässä mihin voimme kaikki katsoa, ymmärrättekö.

¹⁴⁹   Nyt tämä nainen tässä on minulle vieras. (Kuka täällä nyt onkin, insinööri, tarkkaile tuota mikrofonia) Hyvä on, tulen nyt puhumaan hänelle. Tässä toistuu jälleen Johanneksen 4. luku, missä Jeesus puhui eräälle naiselle ja kertoi hänelle, mikä hänen vaikeutensa oli, ja hän uskoi, että se oli Messiaan merkki. Jos se oli Messiaan merkki silloin, se on yhä Messiaan merkki, koska Hän on sama eilen, tänään ja ainiaan. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] He kohtasivat tällä tavalla.

¹⁵⁰   No niin, minä en ole Jeesus ja epäilemättä tämä nainen tässä ei ole sen tyyppinen nainen. Mutta mitä yritän sanoa, että se on samoin; tässä mies kohtaa naisen ja sitten, jos siellä on jotakin vialla ja jokin tulee tänne ja paljastaa sen, osoittaa se, että sen täytyy olla Jumala. Minä en tietäisi sitä, koska en ole koskaan elämässäni nähnyt tätä naista. Näettekö? Ja hän kohotti kätensä, että en tuntenut häntä ja, ettei hän tunne minua ja tässä me vain seisomme täällä.

¹⁵¹   Minä nyt vain haluan puhua sinulle hetken, sen jälkeen, kun olen puhunut, saarnannut sillä tavalla, sisar. Ja, jos se on… Niinpä, katsokaahan, saarnaaminen on yksi asia, toinen asia on voitelu, se on jotakin muuta.

¹⁵²   Nyt, jos Herra Jeesus voi selittää minulle, tai näyttää minulle näyllä, jotakin mitä sinä haluat, jotakin, joka voi olla ehkä jokin sairaus, se saattaa koskea taloudellista puolta, se voi olla perheasia, se voi olla jonkun muun puolesta. Minä en edes tiedä sitä, näethän, minulla ei ole siitä mitään ajatusta. Mutta, jos Hän kertoisi minulle jotakin mikä on väärin, tai jotakin mikä on väärin elämässäsi, tai jotakin, tai sinä voit olla hirvittävän sairas, tai joku muu voi olla sairas, tai jokin on vialla. Jos Hän kertoisi sen, sinä tietäisit olisiko se totta tai ei. Sinä voit sanoa, josko se on totuus tai ei. No niin, jos Hän tietää mitä on ollut, silloin Hän varmasti tietää mitä tulee olemaan. Jos Hän voi kertoa menneisyyden, voi Hän kertoa nykyisyyden ja tulevaisuuden. Saisiko se nyt sinut uskonaan koko sydämelläsi, että tulet saamaan mitä pyydät?

¹⁵³   Saisiko se kuulijakunnan uskomaan, että he saisivat mitä tämä… [Seurakunta: “Aamen.”] Älkää nyt liikkuko ympäri. Minä vain odotan ja katson, nähdäkseni mitä Hän sanoo minulle, koska minä en tiedä. Minä vain, kun on kokous kokouksen jälkeen, tulen hermostuneeksi, tiedättehän, ja saarnaaminen ja kiirehtiminen ja ajan tarkkaaminen, mitä olette luvanneet ja minun pitäisi päästää teidät lähtemään täältä puoli kymmeneltä; se on lähes niin paljon nyt; se tekee minut hermostuneeksi, joten minun vain täytyy rauhoittaa itseni. Näettekö? Se on..

¹⁵⁴   Lahja ei ole jotakin sen kaltaista, kuin jos te ottaisitte veitsen ja leikkaisitte jotakin. Se ei ole lahja. Lahja on saada itsenne pois tieltä, niin että Pyhä Henki voi käyttää teitä. Ja se on ainoa asia mitä minun täytyy tehdä, saada William Branham pois näyttämöltä, näettehän, niin että Jumala voi tulla ylle.

¹⁵⁵   Nyt, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, minä otan jokaisen hengen täällä hallintaani, Hänen kirkkaudekseen, niin että Sanat, jotka olen saarnannut voivat olla julkituodut. Hän on täällä nyt. Toivoisin voivani kertoa teille kuinka se on. Oi! Jos Hän käskisi minua huomen aamulla menemään presidenttien hautuumaalle ja nostamaan ylös George Washington, käskisin teitä tulemaan katsomaan sitä. Vain mitä Hän nyt sanoisi. Näettekö? En tiedä mitä Hän tulee sanomaan, mutta, mitä Hän sanoo, se on oleva totuus.

¹⁵⁶   Tämä nainen kärsii vaivasta silmissään. Hänellä on vaiva silmissään. Se vaivaa häntä. Hänellä on selkävaiva, joka vaivaa häntä. Hän on hermostunut, äärimmäisen hermostunut. Oikein. Eikö se olekin oikein? Jos se on oikein, nosta kätesi ylös. Sanohan, toinen asia, sinä olet jonkinlainen sananpalvelija, sinä olet aivan kuin nais… Sinä olet naissaarnaaja. Sitä se on. Usko nyt koko sydämelläsi, mene, ja voit saada mitä olet pyytänyt.

 Uskotteko te sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

¹⁵⁷   Tule, herra. Me olemme vieraat toisillemme, oletan. Herra tuntee meidät molemmat. Uskotko Jumalan voivan sanoa minulle? No niin, se oli nainen; tässä on mies. Uskotko Jumalan voivan kertoa minulle, mikä vaivasi on? Saattaisiko se sinut uskomaan? Sinä kärsit hermostuneisuudesta, Sinulla myös on vaiva silmissäsi; ne himmenevät koko ajan. Se on tehnyt sitä jo jonkin aikaa. Toinen asia. Näen jotakin käsivarressasi. Oh, se on korkea verenpaineesi. Sitä se on, sinulla on korkea verenpaine. Se on totta, eikö olekin? Hyvä on, nosta kätesi, jos nuo asiat ovat oikein. [Veli sanoo: “Kiitos Sinulle, Jeesus!”]

¹⁵⁸   Mitä enemmän puhuisin hänelle, sitä enemmän se olisi, näettehän. Tarkatkaa nyt, katsokaa, tarkatkaa. Laske vain kätesi. Meillä ei ole täällä liian monia; laske vain kätesi alas. No niin, en tiedä mitä sanoin hänelle, mutta se on siellä ääninauhalla. Minä en tiedä mitä Hän sanoi.

¹⁵⁹   Mutta katsokaamme nyt. Kyllä, ne ovat silmät, se on yksi asia. Ja sitten, toinen asia, sinulla on veritulppa, ja se on aivoissa, ja sinulla on ollut halvaus. Se on totta. Hyvä on, uskotko nyt? Uskotko, että tulet olemaan kunnossa? Uskotko, että se on Jumala puhumassa, en minä? Hyvä on, silloin mene, usko se. Se on kaikki mitä sinun täytyy tehdä, vain uskoa. Jos he voisivat vain uskoa, siinä kaikki. Jos he vain uskovat, on se loppunut.

¹⁶⁰   Mitä kuuluu? Uskotko, että Jumala voi paljastaa minulle vaivasi? [Sisar sanoo: “Kyllä, minä uskon.”] Ja, jos Hän voi, saako se sinut uskomaan Häntä? [“Kyllä.”] se saisi. Miksi olet niin peloissasi? Et osaa sanoa, ethän? Se on vain aivan kuin pimeys, hermostuneisuus. Ja sitten toinen asia, sinulla on vaiva niskassasi. Sitten sinulla on joku sydämelläsi, jonka puolesta rukoilet. [“Kyllä.”] Sinulla on paljon vaikeuksia sen kanssa. [“Kyllä.”] Ja se johtuu alkoholista.[“Kyllä.”] Se on aviomiehesi. [“Kyllä.”] Hän on alkoholisti. [“Kyllä.”] Ja sinä rukoilet hänen puolestaan. [“Kyllä.”] Uskotko hänen puolestaan? [“Kyllä, uskon.”] Silloin rukoilen, että Jeesus Kristus tulee tekemään nämä asiat sinulle. Hyvä on.

¹⁶¹   Uskotteko te? [Seurakunta: “Aamen.”] Nyt nämä kaksi, kolme tai neljä tapausta, miten monta niitä olikin, se on käytännöllisesti katsoen yhtä paljon kuin Jeesus teki koko Raamatussa. Näettekö? Niin on. Hän teki sen eräälle naiselle, sanoi tuolle naiselle yhden asian ja Hän meni Sykariin; Hän ei koskaan sanonut mitään muuta kenellekään siellä, mutta he uskoivat tuon naisen todistuksen tähden. Kyllä. Tuon naisen ei tarvitse todistaa teille; te olette täällä ja katselette sitä itse. Teidän vain täytyy uskoa. Tietenkään, jotkut eivät tule uskomaan, heissä itsessään ei ole mitään millä uskoa.

¹⁶²   Mitä kuuluu? Nyt me olemme vieraita. Enkö minä olisi hirveä henkilö seisoessani täällä, jos… Tuon kaltainen suloinen harmaapäinen nainen, joka saa minut ajattelemaan omaa kallista äitiäni, joka olisi suunnilleen tuon ikäinen, hän juuri siirtyi pois täältä pari vuotta sitten. Ja, jos voisin tehdä mitään auttaakseni tuota naisparkaa, niin tulen tekemään sen. Minä tiedän, jos hän on sairas, ja minä voisin auttaa työntämällä nenälläni kolikkoa tämän kaupungin ympäri, niin tekisin sen. En välittäisi kuka nauraisi minua. Haluaisin hänen tulevan terveeksi. Jos voisin, sillä auttaa häntä, tekisin niin. Mutta en voi auttaa häntä. Ja niin paljon kuin Hän on tehnyt sen, Jumala on jo tehnyt sen. Ja Hän rakastaa sinua enemmän kuin minä. Hän kuoli puolestasi, enkä minä koskaan tehnyt sitä. Mutta Hän rakasti sinua tarpeeksi kuollakseen puolestasi.

¹⁶³   Mutta sitten Hän vain lähetti minut takaisin pienen lahjan kanssa. Hän lähetti pastorisi tänne rukoilemaan ja laskemaan kädet sairaiden päälle, ja katsohan, sitä on tehty niin paljon herätyksessä, että se on niin kuin menneisyyttä, tiedättehän. Ja nyt se on ylempänä jossakin toisessa tasossa, te tiedätte mitä minä tarkoitan, on jotakin muuta.

¹⁶⁴   Nyt, jos Herra tulee paljastamaan minulle, mikä vaivasi on, niin uskotko minun olevan Hänen profeettansa, tai Hänen palvelijansa? Uskotko, että se on Hän? [Sisar sanoo: “Kyllä, tiedän sen.”] Sinä, sinä, hyvä on, kiitos sinulle sisar. [“Varmasti.”] Uskon nyt, että tuo munuaisvaiva, josta olet kärsinyt, tulee jättämään sinut. Uskotko sinä sen myös? Sinulla on sydämessäsi pyyntö, jotakin mitä haluat pyytää minulta. [“Kyllä.”] Mitä, jos minä paljastan tuon pyynnön ennen kuin sinä pyydät sitä minulta, saisiko se sinut uskomaan enemmin? [“Varmasti.”] Sinä haluat minun rukoilevan tyttäresi puolesta. Hän ei ole täällä. Juuri niin, mutta haluatko minun paljastavan mikä Hänen vaivansa on? Hän on todella hermostunut. Nyt sinä uskot ja hän tulee terveeksi. Jumala siunatkoon sinua, sisar.

 “Jos sinä voit uskoa, kaikki asiat ovat mahdollisia.” Näettekö?

¹⁶⁵   Mitä Jumalan Sana tekee… Nähkää mitä nämä saarnaajat sanovat tästä. Raamattu sanoo Uudessa Testamentissa, Hebrelaiskirjeen 4. luvussa: “Jumalan Sana on terävämpi kuin kaksiteräinen miekka, leikaten erilleen jopa luun ja ytimet ja on sydämen ajatusten ja aikomusten erottaja.” Onko se oikein, veljet? [Saarnaajat sanovat: “Aamen.”] Näettekö?

¹⁶⁶   Mitä se on? Se on tätä päivää varten jaettu Sana. Sana tälle päivälle, täyttämään tämän lupauksen: “Kun Ihmisen Poika on oleva paljastettu, niin kuin Sodoman päivissä”, ja kaikki nämä toiset lupaukset. Tässä se on, se on Jumalan Sanan paljastaminen, koska se on Sana itse erottaen ne ajatukset, jotka ovat sydämessä. Näettekö? Se on täsmälleen oikein.

¹⁶⁷   Nyt, tämä nainen, en tunne häntä, toinen mukavan näköinen henkilö. Minkälainen kauhea henkilö olisin, jos en auttaisi ja…

¹⁶⁸   Nyt, hetkinen vain. Joku muu, se oli joku mies, se oli mies, joka ilmestyi… joku siellä yleisön joukossa rukoilee. Vain uskokaa. Näen nyt, että se on… Minun täytyy sanoa vain mitä katselen. Näettehän, se on kaikki mitä voin sanoa, se on mitä näen.

¹⁶⁹   Kyllä, sinä kärsit vatsanvaivasta. Se on vatsassasi. Sitten sinulla on minulle pyyntö ja se on äitisi puolesta. Hän ei ole täällä, mutta hän on sairas. Sinä haluat minun rukoilevan hänen puolestaan. Eikö se olekin oikein? Sinulla on toinenkin pyyntö. Se on jonkun puolesta, joka ei ole täällä. Se on hyvin kaukana täältä. Ja näen, että se on kaukana, se on toisessa maassa, se on hyvin kaukana täältä. Ja se on nuori henkilö, lapsi kärsii jonkinlaisesta taudista, trooppisesta taudista. Etelä-Amerikassa, niin se on tarkalleen. Se on vain… Se on tarkalleen totta. Se on oikein. Mene, usko nyt koko sydämelläsi.

¹⁷⁰   Minä en paranna. Hän on jo parantanut. Ettekö voi käsittää, että se on Hänen läsnäolonsa jälleen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Minun vain täytyy jatkaa edelleen ja edelleen, nyt se alkaa sumentaa silmiäni hieman, näettehän.

 Te sanotte: “Sekö?”

¹⁷¹   Mutta, veli, sisar! Eräs nainen kosketti Jeesuksen vaatetta, Hän kääntyi ympäri ja näki mitä se oli ja Hän sanoi: “Voimaa lähti Minusta.” Onko se oikein? [Seurakunta: “Aamen.”] No niin, Hän oli… Se oli Jumala. Entä minä, syntinen? Teidän täytyy uskoa. Älkää epäilkö. Uskokaa. Tämä on…

¹⁷²   Uskotko sinä? Nuori nainen ja uskotko, että Jumala voi paljastaa minulle, mikä vaivasi on? Tahdotko vastaanottaa sen ja uskoa sen koko sydämelläsi? Sinä tulet tietämään sen olevan totta. Näetkö? Nyt se mikä sinua vaivaa, on sinun selkäsi, sinulla on selkävika. Ja sitten sinulla on suuri kaipaus sydämessäsi, saadaksesi jotakin, ja se on, sinä etsit Pyhän Hengen kastetta. Se on täsmälleen oikein. Uskotko sinä sen? Hyvä on, sinä tulet saamaan Sen! Aamen. Mene nyt eteenpäin ja usko se koko sydämelläsi, ja tulet saamaan kasteen.

¹⁷³   Uskotko Jumalan voivan parantaa tuon nivelreuman ja tekevän sinut terveeksi? No niin, jatka vain kävelemistä ja kiitä Häntä. Niin se on nyt. Näettekö? Jos vain tulet uskomaan. Hyvä on, herra.

¹⁷⁴   Tahtoisitko tulla, rouva, ole hyvä, juuri, kun olit istumassa siellä… Tahdotko tulla? Uskotko koko sydämelläsi? [Sisar sanoo: “Kuinka voin epäillä sitä?”] Juuri sillä tavalla nyt, eikä sinulla sitten tule olemaan nivelreumaa. Sinä et tule rammaksi siitä. Jatka vain tietäsi, iloiten. Tuo naistenvaiva lakkaa myös. Vain mene, kiittäen Herraa, sanoen: “Ylistys Jumalalle!” Hyvä on. Hyvä on.

¹⁷⁵   Nyt uskotko sinä rouva, joka istut siellä, uskotko sinä? Hyvä on. Nyt tuo naistenvaiva, joka sinulla on ollut pitkän aikaa; vain usko koko sydämelläsi, ja se on menevä, ja tulet terveeksi, eikä sinulla enää ole sitä oleva, jos uskot sen. Sinun täytyy uskoa se.

¹⁷⁶   Hyvä on, rouva, tuo pieni tyttö tänne. Tule tänne, kulta. Nyt sisar, kuulija kunta uskoo. Tule tänne, kulta. Ajattelinkin sen olevan sitä. Olet joskus tukehtumaisillasi, etkö olekin, voit tuskin vetää henkeä? Tuo vanha astma on hirvittävän paha, mutta Jumala voi parantaa sen. Etkö uskokin niin?

 Herra Jeesus, minä rukoilen, että Sinä parantaisit tämän lapsen…?…

¹⁷⁷   Älä epäile, sisar, se tulee jättämään hänet. Mene ja usko nyt, koko sydämelläsi.

¹⁷⁸   Jumala parantaa sokeritaudin. Hän voi tehdä terveeksi mitä tahansa Hän tahtoo. Etkö uskokin sitä? [Sisar sanoo: “Aamen.”] Hyvä on, sano: “Kiitos Sinulle, Herra”, ja mene suoraan eteenpäin, iloiten.

¹⁷⁹   Hetkinen. Näen jatkuvasti erään miehen tulevan tänne, näen… Tässä se on. Nuori mies istuu siellä, pitäen käsivarsillaan pientä poikaa. Uskotko sinä, herra? Minä olen vieras sinulle. Uskotko Jumalan voivan paljastaa minulle, mitä sinä haluat? Näetkö, sinä kosketit Häntä. Minä en tunne sinua. Mutta sinä kärsit eräästä vaivasta, luutaudista. Se on totta. Sinun pienellä pojallasi siellä on se. Pienellä pojallasi, joka istuu hänen vieressään, on se. Se on pieni tyttösi, joka istuu hänen vierellään. Hän, hänen käsivarsillaan ja hän on kierosilmäinen. Jos se on oikein, nosta kätesi ylös Uskotko sinä nyt? Älä epäile. Pidä usko Jumalaan. Vain älä epäile. Usko ainoastaan. Kaikki asiat ovat mahdollisia niille, jotka uskovat.

¹⁸⁰   Minkä vuoksi itket, pikkurouva, joka istut siellä rivin päässä, nenäliina kasvojesi päällä, itkien? Uskotko minun olevan Hänen palvelijansa? Uskotko Jumalan voivan täältä paljastaa minulle mikä vaivasi on? Sinulla on henkinen ongelma, sinä opiskelet. Onko se oikein? Se kaikki tulee selviämään. Se tulee olemaan kunnossa.

¹⁸¹   Tuo nainen, joka istuu siellä vieressäsi, sinä puhuit hänelle hetken. Hän pani juuri nenäliinansa kasvoilleen. Uskotko Jumalan voivan kertoa minulle mikä vaikeutesi on, sisar? Tahdotko uskoa minua, Hänen profeettanaan, Hänen palvelijanaan? Tahdotko? Hyvä on. Tuo nenäontelovaiva, joka on vaivannut sinua, se on menevä sinulta pois, jos tulet uskomaan sen. Tahdotko uskoa sen? Jos tahdot, nosta kätesi ylös ja sano: “Minä uskon sen.”

¹⁸²   Sinä haluat syödä päivällisesi, seuraava rouva, jolla on vatsavaiva. Uskotko sinä myös koko sydämelläsi?

¹⁸³   Viereisellä naisella siellä on henkinen ongelma. Ja sinulla on myös ihottuma, joka vaivaa sinua. Sinulla on tytär, jolla myös on ihottuma. Eikö se olekin oikein? Kyllä. Hän istuu siellä. Uskotko sen? Hyvä on, voitte parantua, jos uskotte sen.

¹⁸⁴   Entä tällä suunnalla? Tässä, näettekö tätä pientä meksikolaismiestä istumassa tässä rivin päässä, katsellen suoraan minuun? Ettekö näe tuota Valoa riippumassa suoraan hänen yllään? Tuolla miehellä on pimeys sen yllä, näettehän, se on hänen ympärillään, se on kaatumatauti. Uskotko Jumalan voivan parantaa sinut kaatumataudista, herra? Uskotko? Hyvä on. Hän tulee tekemään sen.

¹⁸⁵   Tuo pieni mies siellä vieressäsi, pieni espanjalaismies, hänellä on tyrä. Uskotko Jumalan voivan parantaa tyräsi, herra? Uskotko sen koko sydämelläsi? Uskotko?

¹⁸⁶   Seuraavalla, on vatsavaiva. Sinä, joka nyökkäät siellä päätäsi, sinulla on vatsavaiva. Uskotko Jumalan parantavan sinut? Silloin mene ja syö päivällisesi, Hän tulee tekemään sen.

¹⁸⁷   Sanokaa minulle mitä he koskettavat, kaikkialta kuulijakunnasta. Mitä se on? Se on Jumalan Sanan osoittaminen. Uskotteko te itse sen? Uskotteko te sen? [Seurakunta iloitsee.]

¹⁸⁸   Missä ovat jotkut heistä täällä? Tässä, tässä makaa mies telttavuoteella. Herra, minä en tunne sinua. En ole koskaan nähnyt sinua. Uskotko sinä minua? Uskotko, että se mitä olet kuullut, on Totuus? Uskotko sen koko sydämelläsi? Jos Jumala tulee kertomaan minulle täällä, mikä sinulla on vialla, niin tahdotko uskoa sen? Tulen sanomaan sinulle jotakin nyt. Ja sinä, joka istut hänen vierellään, tiedät sen. Hän on varjostettu kuolemaan. Se on syöpä. Se on syöpä. Ja sinä olet Evankeliumin saarnaaja. Näen sinut seisomassa saarnatuolissa. Ja niin se on. Ja sinä olet kaupungin ulkopuolelta. Usko nyt koko sydämelläsi. Usko koko sydämelläsi. Miksi makaisit siellä kunnes kuolet? Näethän? Sinä et voi menettää mitään.

¹⁸⁹   Siellä oli joitakin spitaalisia. Muistatko tuota kertomusta, kun Samaria oli piiritettynä ja nuo spitaaliset tulivat sinne leiriin? He sanoivat: “Miksi istuisimme täällä kunnes kuolemme? Jos istumme täällä, me kuolemme; jos menemme kaupunkiin, me kuolemme.”

¹⁹⁰   Lääkäri on tehnyt kaiken minkä hän voi tehdä. Mitään ei voida tehdä, on hänen vastauksensa siihen. Sinulla on vain yksi mahdollisuus. Noilla spitaalisilla oli yksi mahdollisuus, jos he menisivät vihollisen leiriin; jos he säästäisivät heidät, he eläisivät; jos eivät, tulisivat he kuolemaan joka tapauksessa. Mutta sinua ei pyydetä menemään vihollisen leiriin. Sinä olet Jumalasi Läsnäolossa. Sinä odotat… Miksi et nouse ylös ja ota vuodettasi ja mene kotiin, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Ja usko se ja mene kotiin ja usko, että olet parantunut.

¹⁹¹   Tahtovatko muut teistä uskoa saman asian. Jos tahdotte, nouskaa seisomaan.

¹⁹²   Pyydän noita ihmisiä, jotka nostivat kätensä, jotka halusivat pelastua ja halusivat vastaanottaa Jeesuksen Kristuksen, haluan teidän tulevan tänne eteen ja seisovan täällä vierelläni hetken. Tahdotteko tulla nyt? Tulkaa tänne eteen, te, jotka uskoitte ja halusitte vastaanottaa Kristuksen. Te ette tule koskaan olemaan yhtään lähempänä Häntä ennen kuin kohtaatte Hänet näkyvänä. Muistakaa, tämä Sana, jonka olen saarnannut, Jumala on vahvistanut Sen Totuudeksi. Tulkaa, tulkaa tänne eteen, jokainen teistä. Jokainen, joka ei tuntenut Kristusta, te, jotka kohotitte kätenne, tulkaa tänne; te, jotka sanoitte olevanne syntisiä, ja jotka halusitte pelastua, tulkaa tänne ja seiskää täällä minuutin verran, rukousta varten. Tahdotteko tehdä sen? Tahdotteko tulla, sillä aikaa, kun Hän on niin lähellä?

¹⁹³   Tarkoitatteko, että voitte nähdä täällä Sanan saarnattavan, nähdä Jumalan kääntyvän ympäri ja sanovan, että tuo Sana on Totuus: “Se olen Minä, se olen Minä, Minä seison täällä, Jumala, joka tulee tuomitsemaan teidät”, ja sitten haluatte pidättäytyä tulemasta? Älkää tehkö sitä, te voitte leikata itsenne irti ainiaaksi. Näettekö? Täällä on seisomassa heistä kolme. Siellä on noin kaksi tusinaa. Tulkaa juuri nyt, tahdotteko tulla?

¹⁹⁴   Ei, ei laulua, teillä ei tarvitse olla laulua. Kristus on teidän laulunne. Kristus on teidän vakaumuksenne. Sana on mikä sen sanoo.

¹⁹⁵   Oikein, tässä tulee kaksi nuorta miestä. Tulkaa suoraan esiin, te, jotka olette syntisiä. Tulkaa suoraan tänne eteen hetkeksi, tahdotteko tulla? Juuri tuntiessani johdatuksen, pysäytin tuon rukousjonon tätä tarkoitusta varten. Tulkaa tänne juuri nyt. Tulkaa suoraan tänne. Me tulemme ottamaan rukousjonon, vain… Se on oikein, kyllä, te nuoret naiset, tulkaa suoraan tänne eteen.

¹⁹⁶   Juuri tässä päivässä, kun nämä nuoret ihmiset tulevat, tässä suuressa hetkessä, kun teini-ikäisten joukossa on valloillaan moraalittomuus, nämä ihmiset tulevat… Ja luotan siihen, että Jumala on tekevä heistä sellaisia esimerkkejä naapuristoonsa, että ihmiset näkevät, että Jeesus Kristus yhä pelastaa kadonneita.

¹⁹⁷   Ettekö tahtoisi tulla? Tulkaa suoraan esiin, missä olettekin. Siirtykää tänne hetkeksi. Se on oikein. Jumala siunatkoon teitä, pojat. Se on hyvä. Tulkaa suoraan tänne eteen seisomaan. Tulkaa, tulkaa. Siellä aivan takana, jotkut ihmiset siellä aivan takana nostivat kätensä, ettekö haluaisi tulla tänne eteen nyt?

¹⁹⁸   Minä melkein suostuttelen teitä. Minä olen.. [Veli Branham alkaa kolkuttamaan saarnatuoliin.] Sana on seisomassa ulkopuolella, kolkuttaen, yrittäen päästä sisälle. “Katso, Minä seison ovella ja kolkutan; jos joku avaa oven, ja antaa Minun tulla sisälle, niin Minä tulen ja aterioitsen hänen kanssaan ja hän Minun kanssani.” Ettekö haluaisi tulla? Tulkaa suoraan nyt ja seiskää täällä edessä. Kuulkaa, Sana on saarnattu. Se on todistettu, Kristus on noussut kuolleista ja täällä Hän tekee juuri niin kuin Hän sanoi, että Hän tulisi tekemään. Olematta yhteydessä organisaatioihin, kirkkokuntiin, ottaakseen teidät sisälle johonkin; se on teidän valintanne. Haluan teidän ottavan Kristuksen nyt.

¹⁹⁹   Tulkaa, ettekö haluaisi tulla? Onko vielä joku? Onko.. Jumala siunatkoon sinua. Oikein, tuokaa hänet suoraan tänne eteen.

²⁰⁰   Veljet, tahtoisitteko tulla tänne alas? Nämä tulevat nyt olemaan teidän seurakuntienne jäseniä. Tulkaa tänne alas.

²⁰¹   Tulkaa, joku muu vielä. Suoraan Kristuksen Läsnäolossa, voin aivan tuntea Hengen kutsuvan sydämessäni. Varmasti, jos se tekee sen minun sydämessäni, on siellä joku, jonka pitäisi tulla. Onko siellä joku luopio, jonka pitäisi tulla? Tule, seiso täällä. Tahdotteko tehdä sen, jotkut teistä? Luopio, tahdotko tulla? Se on oikein. Jumala siunatkoon sinua. Tulkaa. Juuri niin, tulkaa suoraan eteen. Tietenkin. Sillä tavalla. Olkaa todellinen mies, todellinen nainen. Jumala teki teistä todellisen naisen. Jumala teki teistä todellisen miehen. Se on hyve. Se on voima. Tulkaa nyt, ettekö tulisi? Tulkaa ja seiskää täällä ympärillä. Juuri niin. Jumala haluaa teidät Jumalalliseen läsnäoloonsa. Muistakaa, juuri…

²⁰²   Kenen kautta Jumala tulee tuomitsemaan maailman? Jeesuksen Kristuksen. Kuka lupasi tehdä tämän viimeisissä päivissä, paljastaa itsensä? Jeesus Kristus. Se en ole minä. Se on Kristus. Kristus on Se, joka täällä paljastaa itsensä. Nöyryydessä, niin kuin Hän oli; tullen esiin tyhjästä, niin kuin Hän teki; tullen meihin, niin kuin Hän on tehnyt. Hän on Jumala.

²⁰³   Nyt kukin teistä saarnaajista, kokoontukaa tänne alas näiden ihmisten ympärille, menkää nyt nopeasti heidän joukkoonsa täällä, seiskää aivan heidän ympärillään. Me tulemme rukoilemaan heidän puolestaan.

²⁰⁴   Haluaako joku muu tulla tähän rukoukseen? Vain hetkinen. Hyvä on.

²⁰⁵   Nämä tulevat olemaan teidän seurakuntienne jäseniä, ystävät. Tämä tulee olemaan… teidän täytyy viedä heidät nyt tästä eteenpäin. He näkevät Herran Jeesuksen Hänen ylösnousemuksensa voimassa. He ovat täällä tullakseen seurakuntanne jäseniksi. Kastakaa heidät kristillisellä kasteella ja ottakaa heidät yhteyteenne. He ovat nyt teidän, tästä eteenpäin. Te olette huolenpitäjä majatalossa.

²⁰⁶   Kumartakaamme päämme, jokainen. Jokainen kristitty siellä yleisön joukossa, joka on vilpitön, rukoilkaa näiden ihmisten puolesta.

²⁰⁷   Ja, jos nämä saarnaajat haluavat viedä heidät huoneeseen, missä heidät voidaan ohjata pidemmälle, niin hyvä on.

²⁰⁸   Taivaallinen Isä, tämä on tulos kokouksesta. Tässä tulevat syntiset, viisitoista tai kaksikymmentä heistä on koolla alttarin ympärillä, haluten antaa sydämensä Sinulle. Minä rukoilen, että Sinä vastaanottaisit heidät, Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Rukoilen, että Sinä vastaanottaisit heidät, antaisit heille Iankaikkisen Elämän. He ovat Sinun perintöosasi, Herra.

²⁰⁹   Jokainen henkilö täällä, joka on nyt sairas, laskekaa kätenne toistenne päälle ja alkakaa rukoilla toistenne puolesta. Laskekaa kätenne toistenne päälle, alkaen rukoilla toistenne puolesta.

²¹⁰   Saarnaajat, laskekaa kätenne näiden ihmisten päälle täällä, Juuri niin. Voima kirkkaus ja siunaukset ovat yllämme ja Saatana on voitettu Kristuksen Läsnäolossa.