64-0409 KRISTUKSEN TUNTOMERKKI KAIKKINA AIKAKAUSINA
(Identified Christ In All Ages)
Birmingham, Alabama, USA, 9.4.1964

¹       Pidän tätä todella suurena etuoikeutena saadessani olla täällä tänä iltana. Tämä on ensimmäinen kerta, kun koskaan olen ollut täällä, tässä hienossa Birminghamin kaupungissa. Oi, olen halunnut tulla, monta kertaa. Mutta asiat järjestyvät jotenkin, ja Herralla on omat määrätyt aikansa tehdä asioita, joten tällä tavoin Hän on sen tehnyt. Me olemme kiitollisia tästä ajasta ja näistä hienoista tukijoista.

²       Ja nyt tänä iltana on jotenkin… Meillä on aina jonkinlainen tutustumis­ilta. Ja tiedättehän, kun te olette tämän kaltaisessa rakennuksessa, missä on… jota ei ole käytetty kirkkona, ainakin oletan ettei ole. Ymmärrän että se on asevarikko. Se on luultavasti vain nähnyt vain sotilasharjoituksia ja pelejä ja niin edelleen. Ei ole sama tilanne, kuin jos tulisi kirkkoon. Jossa, uskon, että teillä kirkossa on Jumalan Henki, ja näyttää kuin siellä olisi tuollainen pyhä tunne. Mutta kun te tulette paikkaan, jossa on ollut huvituksia ja kaikenlaista menoa, silloin tuntuu jonkin aikaa vaikealta päästä alkuun, ennen kuin me tutustumme toisiimme. Ja sitten, koska me kaikki olemme outoja toisillemme, se tekee sen jotenkin… niinpä me vain katselemme ja ihmettelemme. Mutta jospa me vain yritämme päästä tutustumaan toisiimme niin nopeasti kuin mahdollista.

³       Ja vain muistakaa, että me olemme täällä palvellaksemme Herraa Jeesusta. Me olemme täällä tehdäksemme sen minkä voimme, kaiken minkä voimme, edistääksemme Hänen Valtakuntaansa. Ja minä yritän ponnistella enkä voi tehdä sitä yksin. Siihen tarvitaan teidän apuanne yhdistettynä minun apuni ja Jumalan apuun, ja Hänen kanssaan me voimme nähdä Jumalan kirkkauden tulevan alas ja vierailevan luonamme. Ja sitä me niin kovasti haluamme, Jumalan vierailua, ja siksi me olemme täällä.

⁴       Meitä ei nyt ole lukumäärällisesti monia eikä meillä ole liian suuria väkijoukkoja. Me emme viivy kovin pitkään. Ja toinen asia, minä… Minun Sanomani on tarkoitettu pääasiassa täyden Evankeliumin ihmisille. Siltä pohjalta me toimimme, vaikka kaikki tulevatkin.

⁵       Me rukoilemme sairaiden puolesta. Ja me emme väitä olevamme parantajia tai joku, joka voisi parantaa jonkun. Me uskomme, että on vain yksi Parantaja, ja Hän on Jumala. Mutta me uskomme, että Hän määräsi miehet rukoilemaan sairaiden puolesta, ja me teemme niin. Me rukoilemme sairaiden puolesta. Ja Herra on ollut meille hyvä vastaten rukouksiimme monta kertaa. Ja me olemme nähneet sen ympäri maailman ja vain tuhansia ja tuhansia ihmisiä on tullut lisää, rampoja, vaivattuja, sokeita ja ontuvia on parantunut. Ja me vain uskomme, että “Hänet haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden. Hänen haavojensa kautta me olemme parannettuja.” Ja me uskomme, että se on etu, etuoikeus uskoville.

⁶       No niin, se ei ole uskomattomia varten. Ihmiset sanovat: “Mutta minä en usko, että se voisi tapahtua.” Siinä tapauksessa se ei koskaan tapahdukaan teille. Voitte olla varmoja siitä, se ei tule koskaan tapahtumaan teille. Mutta se tapahtuu niille, jotka uskovat, sillä se on tarkoitettu ainoastaan uskoville.

⁷       Se ei nyt tee meistä parantajaa, se sen enempää kuin pelastuksen saarnaaminen tekee meistä Pelastajaa, Me tiedämme, että on vain yksi parantaja ja yksi Pelastaja, ja Hän on yksi ja sama Henkilö, Jeesus Kristus. Me olemme täällä kirkastaaksemme Häntä ihmisille.

⁸       No niin, herätys ei oikeastaan tarkoita uusien jäsenten lisäämistä seurakuntaan. Herätys on sen elvyttämistä, mitä teillä jo on. Ja joskus olen ihmetellyt, mitä varten herätys on.

⁹       Tämä voi kuulostaa hieman oudolta, kun vieras sanoo tämän teille. Mutta seisoin eräänä päivänä Michigan-järven rannalla. Katselin aaltoja, kuinka ne tulivat rantaan ja vetäytyivät takaisin ja kuinka ne hyppivät. Oi, kova tuuli puhalsi, ja aallot syöksähtelivät ilmaan ja velloivat ylös ja alas ja vyöryivät edes takaisin. Minä ajattelin: “Pojat, mikä herätys!” Mutta tiedättekö, tuossa järvessä ei ole yhtään sen enempää vettä, kuin siellä oli sen ollessa täysin normaali ja tyven. Aivan niin, siinä on vain tuo sama määrä vettä. Näettekö?

¹⁰   Sitten ihmettelen, miksi tuo järvi oli niin täysin sekaisin? Aivan samalla tavoin kuin mekin tulemme kiihotetuiksi herätyksessä. Me vellomme ympäri. Mutta tiedättekö, mitä se aina tekee tuolle järvelle? Se puhdistaa sen. Se pesee kaiken roskan rannalle. Niinpä sen takia meillä täytyy olla herätys, jotta se saisi kaiken epäuskon ja asiat pois meistä, niin että me voisimme nähdä selvemmin, mitä Jumala haluaa meiltä. Sitä me odotamme tällä kerralla, herätyksen ihmisten keskelle.

¹¹   Nyt tukijani, veli Urshan, nämä veljet täällä ja luultavasti jotkut siellä istuvista, he ovat Jumalan palvelijoita, aivan samalla tavoin kuin minäkin tai kaikki muut saarnaajat ovat. Ja…

¹²   Jeesus sanoi erään kerran: “Taivaan Valtakunta on kuin mies, joka otti verkon ja meni järvelle. Ja kun hän heitti verkon järveen ja veti sen ylös, hän sai siihen kaikenlaista.” Evankeliumin verkko pyydystää kaikenkaltaisia, kaikenkaltaisia kaloja. Katsokaahan, jotkut niistä luultavasti olivat pyrstösammakoita, jotkut niistä olivat käärmeitä, jotkut hämähäkkejä, jotkut kilpikonnia ja niin edelleen, ja jotkut niistä olivat todellisia kaloja. Me emme tiedä, mitä me saamme verkkoon. Me vain vedämme verkkoa.

¹³   Ja nyt olen tullut. Kaksi verkkoa ulottuu pidemmälle kuin yksi verkko, ja olen tullut laskeakseni oman verkkoni. Se on    verkonvetoa. Me kutsumme sitä täällä vähän pohjoisempana verkonvedoksi. Ja olen tullut punoakseni oman verkkoni yhteen teidän verkkojenne kanssa. Ja heittäkäämme se kauaksi, niin pitkälle kuin voimme. Ja pankaamme verkkomme yhteen ja sydämemme yhteen ja ponnistelumme yhteen ja vetäkäämme verkko ylös nähdäksemme, olisiko siinä joitakin kaloja, joita Mestari voisi käyttää. Ja Hän on se, joka ratkaisee sen. Me emme tiedä. Meistä ne kaikki näyttävät samanlaisilta. Ne on vain saatu verkkoon. Mutta Jumala tietää, keitä he ovat, ja Hän tietää heidät jo alun pitäen. Me olemme vain verkonvetäjiä, me emme ole tuomareita tuomitaksemme, kuka on ja kuka ei. Me vain vedämme verkkoa, joten olen täällä auttaakseni teitä.

¹⁴   Ja nyt tällä viikolla, rukoilkaa, menkää puhelimeen ja soittakaa jollekin ja kutsukaa heitä kirkkoon, tänne asevarikolle. Meillä on käytettävissä vain lyhyt aika. Hermostuttavaa, ihmiset hermostuvat, kun juuri tullessanne tutuiksi ja ihmisten rauhoittuessa, teidän täytyykin mennä jonnekin muualle.

¹⁵   Olen joskus ihmetellyt, että voisinko jonain näistä päivistä saada teltan ja tulla tämänkaltaisen kaupungin lähistölle ja pystyttää sen, niin että me voisimme viipyä useita viikkoja. Ja pitää saarnaajien kokous aamulla ja tavata kaikkia saarnaajia ja keskustella asiasta.

¹⁶   Ja luotan siihen, että Herra tulee siunaamaan vaivannäkömme tällä viikolla. Ja luotan siihen, ettei täällä tule olemaan jäljellä yhtään telttavuodetta tai pyörätuolia, mitä se onkin, tai yhtään sairasta henkilöä, jolla olisi sydänvika, tuberkuloosi, syöpä, ilman että Herra Jeesus parantaisi heitä. Tulen rukoilemaan.

¹⁷   En tee vierailuja kovinkaan paljoa, tiedättehän, tämän tyyppisen palvelustehtävän takia. Ei niin, etten haluaisi vierailla ihmisten luona. Vaan siksi, että en voi palvella Jumalaa ja ihmisiä samanaikaisesti. Minun täytyy pysytellä yksinäni ja rukoilla. Ja minä teen sen teidän tähtenne. Ja te teette toisen puolen ja kokoonnutte yhteen ja tuotte ihmisiä sisälle ja niin edelleen, ja tuotte sairaita ja vaivaisia ja rukoilette puolestani. Te kaikki, rukoilkaa puolestani. Sillä tavoin me saavutamme voiton.

¹⁸   Nyt vain ikään kuin laskeaksemme perustuksen sille, mitä yritämme tehdä. Ensinnäkin, me emme edusta mitään kirkkokuntaa, meillä ei ole vastaan mitään kirkkokuntaa, mutta me emme vain edusta yhtäkään. Me seisomme…

¹⁹   Minut vihittiin saarnaajaksi Lähetysbaptisteissa. Ja sitten luovuin jäsenkortistani, mutta en kanssakäymisestä veljieni kanssa, jotta en edustaisi mitään ryhmää. Tulin helluntailaisten tykö, kun aloin rukoilla sairaiden puolesta ja olin saanut tehtäväkseni tehdä niin. Tulin helluntailaisten tykö ajatellen, että heitä oli vain yksi ryhmä, mutta totesin, että heitä oli aivan yhtä monta erilaista ryhmää kuin on baptistejakin. Niinpä näin heidän riitelevän samalla tavoin kuin baptistienkin, tästä ja tuosta ja jostakin muusta, joten minä vain annoin heidän riidellä.

²⁰   Ja minä yritän panna käsivarteni jokaisen ympärille ja sanoa: “Me olemme kaikki veljiä. Palvelkaamme vain Herraa.” Ja sitä pientä vaikutusta, joka minulla voi olla, minä en aseta sitä mihinkään tiettyyn organisaatioon vaan ainoastaan Kristukseen. Ja siinä me… Ja me yritämme palvella Häntä sillä tavalla.

²¹   Jokainen on kaikesta huolimatta kutsuttu. Jokainen on tervetullut. Kunhan te vain käyttäydytte oikein ja järjestyksessä, te olette niin tervetulleita kuin olla voi.

²²   Nyt, toinen asia on meidän tapamme rukoilla sairaiden puolesta. Joka päivä veli Borders tai Terry tai veli Sothmann tai Billy Paul tai… Tavallisesti se on Billy Paul, se on hänen tehtävänsä. Ja jos hän ei voi päästä tänne, joku näistä toisista miehistä tulee antamaan rukouskortit kunakin päivänä. He tekevät sen siten, että he tulevat tänne ja ottavat sata rukouskorttia ja sekoittavat ne teidän silmienne edessä ja antavat kortit ihmisille, jotka haluavat sellaisen. Nyt he tekevät sen jokaisena päivänä. Niinpä, kun me aluksi aloitimme, me huomasimme, että täytyy käyttää rukouskortteja, koska kyseessä ei ole mikään areena, tiedättehän, missä jokainen tönii toistaan. Se on… Teidän täytyy pitää se järjestyksessä.

²³   Ja sitten me totesimme, että jotkut olivat yrittäneet myydä rukouskortteja ja taata ihmisille, että he pääsisivät tänne eteen korokkeelle. Ja niinpä se täytyi saada loppumaan. Ja sitten panin oman poikani tekemään sen, koska tiesin, ettei hän myisi kortteja.

²⁴   Sitten ihmiset ajattelivat ja sanoivat: “Anna minulle määrätty rukouskortti. Mistä kohtaa te alatte rukoilla heidän puolestaan tänä iltana? Minä haluan sen kortin.” No niin, varmistaaksemme, ettei tuo poika tiedä, mistä numerosta rukousjono tulee alkamaan, hän sekoittaa kortit ja sitten ojentaa ne teille. Hän ei tiedä, minkä numeron hän teille antaa. Hän vain ojentaa teille korttinne. Yksi voi saada numero ykkösen, seuraava voi saada numeron viisikymmentä ja niin edelleen.

²⁵   Ja sitten, tehdäksemme sen vielä kaksin verroin varmemmaksi niin, kun tulen illalla, ei kukaan, en edes minä itsekään, tiedä, mistä tulen aloittamaan noiden rukouskorttien kutsumisen. Voin aloittaa numero ykkösestä ja voin aloittaa kahdestakymmenestäviidennestä. Voin aloittaa numerosta seitsemänkymmentäviisi tai sadasta ja työskennellä takaisinpäin, kuudestatoista ja mennä eteenpäin ja sitten taaksepäin. Jokainen, joka koskaan on ollut kokouksissa, tietää, että me teemme sen sillä tavalla, vain eteen ja taaksepäin, mistä tahansa.

²⁶   Ja sitten, joka päivä… Aluksi me menimme ja annoimme kaikki rukouskortit ensimmäisenä päivänä, ja sitten uudet tulokkaat tulivat eivätkä he saaneet korttia eivätkä päässeet rukoiltaviksi kokousten aikana. Mutta nyt me annamme niitä jokaisena päivänä, niin että kuka vain haluaa kortin voi saada sen. Ehkä me jonakin iltana emme voi ottaa niitä kaikkia, mutta pitäkää korttinne, me tulemme ottamaan sen ennen lähtöämme.

²⁷   Mutta nyt useat, monet parantuvat kuulijakunnassa. Heitä parantuu siellä paljon enemmän kuin täällä korokkeella. Teidän uskonne saa aikaan parantamisen. Sitä ei saa aikaan meidän rukouksemme. Meidän rukouksemme tulee auttamaan, siitä ei ole epäilystäkään. Me kaikki tulemme yhteen, rukoilemme puolestanne, ja se tulee auttamaan. Ja jos…

²⁸   Ja sitten sunnuntaina iltapäivällä, jos Herra suo, me tulemme rukoilemaan jokaisen puolesta. Otamme heidän korttinsa ja rukoilemme kaikkien puolesta, Tai ehkä lauantai-iltana, riippuen siitä, kumpana iltana veljet haluavat meidän tekevän sen.

²⁹   Ja me haluamme nyt sanoa tämän, niin että te tulette ymmärtämään. Syy siihen miksi siirrän tuota rukousjonoa, emmekä ota jokaista henkilöä, johtuu siitä, että periaatteeni, tavoitteeni on se, että ihmiset vastaanottaisivat Kristuksen parantajanaan, ilman että kukaan laskisi käsiä heidän päälleen.

³⁰   Tavallisesti evankelistan tullessa kaupunkiin, hän tekee kaiken seurakunnassa. Kun hän lähtee, niin joskus seurakuntalaiset katsovat pastoriaan ja sanovat: “Entä minun pastorini?” Minä haluan teidän tietävän, että teidän pastorinne on jumalinen mies, ja haluan teidän kunnioittavan häntä ja tietävän, että hänet on aivan samalla tavoin määrätty rukoilemaan sairaiden puolesta, kuin kuka tahansa muukin. Ja me haluamme teidän…

³¹   Sivumennen sanoen, meidän pääasiallinen tavoitteemme on saada teidät näkemään Jeesuksen Kristuksen Läsnäolo ja tietämään, että Hän on täällä. Ja sitten ollessanne Hänen Läsnäolossansa vain vastaanottakaa Hänet Pelastajananne ja parantajananne. Jos ette ole pelastuneita, vastaanottakaa Hänet Pelastajana. Jos te olette pelastettu ja olette sairas, vastaanottakaa silloin Hänet parantajananne. Silloin ei kukaan voi sanoa: “Veli se-ja-se laski kädet päälleni.” Ei, vaan te laskitte kätenne Hänen päälleen, ja se on pääasia. Haluan teidän nyt pitävän sen mielessänne koko ajan. Se olette te, joka laskette… kosketatte Häntä. Ja Raamattu sanoo, että Hän on Ylipappi, jota voidaan koskettaa heikkouksiemme tunnolla. Ja muistakaa nyt, että te olette se, joka kosketaa Häntä. Ei…

³²   Pastorilla on oikeus laskea kädet päälle. Eikä vain pastorilla, vaan “nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat”, uskovilla, kenellä tahansa on oikeus tehdä se. Kuka tahansa voi laskea kädet sairaan päälle. Se samastaa teidät tuon henkilön kanssa rukouksessa. Aivan samoin kuin te uskon kautta laskette kätenne Kristuksen päälle ja samaistutte Uhrinne kanssa. Niinpä muistakaa se nyt tämän viikon kuluessa ja rukoilkaa vilpittömästi.

³³   No niin, uskon sen nyt selvittäneen asian. Ja sitten jokaisena iltana me yritämme päästä lähtemään ajoissa niin ajoissa kuin vain mahdollisesti voimme. Nyt me aloitamme kahtakymmentäviittä minuuttia vaille yhdeksän, minun kelloni mukaan. Ja jos Herra suo, me haluamme olla ulkona joka ilta kello yhdeksän kolmekymmentä ja ehkä aikaisemminkin, niin että teillä on kylliksi aikaa mennä koteihinne ja tulla takaisin. Nyt jos teidän puolestanne ei ole rukoiltu, tai niin ei ole tehty ensimmäisenä iltana…

³⁴   Minun palvelutehtäväni voi olla hieman vieras teille. Mutta jos se tuntuu oudolta, älkää heittäkö sitä syrjään. Istukaa alas ja harkitkaa sitä, ottakaa Raamattu. No niin, uskon, että Jumala voi tehdä asioita, joita Hän ei ole koskaan kirjoittanut tänne Raamattuun, mutta haluan Hänen vain… Jos Hän vain pitää sen, mitä Hän on kirjoittanut Tänne, niin se riittää minulle.

³⁵   Koska, me elämme kaiken kaltaisten omituisten asioiden ajassa, ismien, jotka eivät ole Kirjoitusten mukaisia. Mutta, tiedättehän, Nooan päivinä… Jeesus sanoi: “Niin kuin oli Nooan päivinä.” Tiedättehän, ihmiset luultavasti rakensivat laivoja noina päivinä, olivatpa ne sitten Jumalan rakentamia tai eivät, mutta ne eivät kelluneet, kun tuo aika tuli niiden kellua. Niinpä minä haluan Sanoman olevan Jumalan rakentaman Kirjoitusten mukaisesti, Kirjoitusten mukaisen sanoman, ja aivan Sen kanssa, kaikkien Kirjoitusten mukaisesti. Silloin se on NÄIN SANOO HERRA. Ja sen täytyy kestää, koska minun sanani ei ole kysymys, vaan Hänen Sanastansa. Me tuomme sen Kirjoituksista!

³⁶   Ja me olemme nyt muutoksen ajassa. Me olemme nyt muuttumassa. Ja jokainen muutos, aivan niin kuin rakennusta rakennettaessa, kun te tulette kulmaan, teidän täytyy tehdä tuo käännös, ja se on outoa. Jos jokainen haluaisi jatkaa suoraan eteenpäin, silloin teillä olisi vain yksi suuri seinä. Mutta me olemme rakentamassa rakennusta. Ja me olemme tulleet kulmiin, ja noissa kulmissa täytyy tehdä muutos. Niin kuin veli Don Price äskettäin sen niin hyvin ilmaisi. Noissa muutoksissa vaikeudet tulevat, missä… Tuon kulman kohdalla vaikeudet tulevat, leikata tuo nurkka ja tehdä se aivan oikein.

Nyt juuri ennen kuin me luemme Sanaa…

³⁷   Jokaisena iltana veli Borders on kokousten kenttävalvoja, ja hän myös puhuu täällä lavalla.

³⁸   Ja tohtori Lee Vayle on täällä jossakin. Arvaan hänen ehtineen tänne. Hän tapasi minut Kentuckyssa ja ajoi viisikymmentä kilometria tunnissa ajaessaan sisään toista Fordia. Ja niinpä minä tullessani tapasin hänet. Ja hän on suhdetoimintamies. Luulisin, että hän tulee puhumaan jossakin kokousten vaiheessa joka päivä. Niinpä jos teillä on jotakin kysyttävää, kysykää veli Vaylelta. Hän kykenee auttamaan teitä näissä kysymyksissä. Hyvä on. [Tyhjä kohta nauhassa.]

³⁹   Ennen kuin luemme Sanaa, minulla on tapana, että me seisomme lukiessamme Jumalan Sanaa. Me seisomme, kun me soitamme lippulauluamme ja vannomme uskollisuutta, joten miksi emme seisoisi lukiessamme Jumalan Sanaa!

⁴⁰   Tulen lukemaan tänä iltana Hebrealaiskirjeen 13. luvusta, alkaen jakeesta 1.

Jatkukoon veljellinen rakkaus.

Älkää unhottako kestitä vieraita, sillä siten jotkut ovat kestinneet tietämättään enkeleitä.

Muistakaa niitä, jotka ovat kahleissa, niin kuin olisitte kahlehdittuina heidän kanssaan, ja niitä jotka kärsivät vastoinkäymisiä, niinhän tekin olette itse myös ruumiissa.

Avioliitto olkoon kunniallinen kaikessa ja vuode saastuttamaton, mutta haureelliset ja avionrikkojat on Jumala tuomitseva.

Älköön vaelluksenne olko ahnehtimista, ja olkaa tyytyväisiä siihen, mitä teillä on, sillä Hän on sanonut: Minä en tule koskaan jättämään sinua enkä hylkäämään sinua.

Niin että me voimme rohkeasti sanoa: Herra on minun auttajani enkä minä en pelkää, mitä ihminen minulle tekisi.

Muistakaa niitä, jotka hallitsevat teitä, jotka ovat puhuneet teille Jumalan Sanan, heidän uskoa seuratkaa ja huomioikaa, miten heidän vaelluksensa on lopunut.

Jeesus Kristus on sama eilen, ja tänään ja ainiaan.

⁴¹   Kumartakaamme päämme hetkeksi rukousta varten. Nyt päämme ja sydämemme ollessa kumarrettuina, haluaisin tietää, olisiko siellä tänä iltana joitakin pyyntöjä, joita haluaisitte muistettavan? Tahtoisitteko nostaa kätenne ylös Jumalalle ja sanoa: “Muista minua, oi Herra”? Kiitoksia teille.

⁴²   Taivaallinen Isämme, me lähestymme Sinun Jumalallista Valtaistuintasi, kaikki riittävässä Herran Jeesuksen Nimessä, joka sanoi: “Jos te pyydätte Isältä mitä tahansa Minun Nimessäni, se tullaan antamaan teille.” Ja me olemme niin kiitollisia tuosta lupauksesta tietäessämme, että meidän uskomme tunkeutuu nyt tuolle puolen kaikkien epäuskon varjojen, ja tietäessämme, että me uskon kautta puhumme henkilökohtaisesti Kaikkivaltiaan Jumalan kanssa. Sillä se on lupaus. Ja on myös sanottu: “Missä tahansa kaksi tai kolme on koolla Minun Nimessäni, siellä Minä olen heidän keskellään.”

⁴³   Nyt kullakin meistä on pyyntö, Herra, kun kohotimme kätemme Sinun puoleesi. Sinä tiedät, mitä on sydämissämme, meidän käsiemme alla. Ja me rukoilemme, että Sinä vastaisit meille, Herra. Ei niin että me olisimme vastauksen arvoisia, vaan koska Sinä lupasit vastata. Ja Sinä sanoit, että Sinä soisit sen. Ja me tiedämme Sinun tekevän sen, sillä Sinä olet suuri Jumala, joka teki taivaat ja maan, ja Sinä olet koko taivaiden ja maan tuomari. Ja sanoisitko Sinä jotakin, mitä Sinä et toteuttaisi? Kauas pois se, että Jumala tekisi jotakin sellaista. Jos jotain puuttuu, niin meidän tehtävämme on uskoa se.

⁴⁴   Ja me rukoilemme, Herra, että tämä ilta voisi kannustaa uskoamme ja työntäisi sen ulos sille paikalle, että me vaeltaisimme sen kanssa, Herra, ohi kaiken ymmärryksen. Niin että me emme yrittäisi ymmärtää, me vain uskoisimme. Ja usko on niiden asioiden aineellistuma, joita me toivomme ja todiste asioista, joita me emme voi nähdä tai todistaa. Me vain uskomme sen, ja Jumala saa sen tapahtumaan.

⁴⁵   Ja me rukoilemme, Isä, että Jumalan Enkelit tulisivat seisomaan jokaisella ovella ja jokaisella penkkirivillä ja jokaisella istuimella, ja julistaisivat syylliseksi syntiset ja osoittaisivat, että he ovat väärässä ja että he sitten voisivat vastaanottaa Herran Jeesuksen. Ja ne, jotka ovat ilman Hengen kastetta; langetkoon Pyhä Henki meidän puhuessamme ja Kristuksen Läsnäolon ollessa niin todellisena. Suo se, Herra. Me rukoilemme, ettei meidän joukossamme tulisi olemaan yhtään heikkoa. Voikoon jokainen henkilö, joka tulee sisälle näistä ovista, Herra, olla niin innoitettu uskolla, että heistä joka ainoa parantuisi.

⁴⁶   Siunaa näitä saarnaajia, Herra, näitä seurakuntia kautta tämän seudun. Voikoon tämä suuri vaivannäkö, jota nämä ihmiset ovat osoittaneet… Me olemme vähäisiä, mutta kuitenkin, Herra, olemme ihmisiä, jotka vilpittömästi yrittävät säilyttää kaiken tämän pimeyden keskellä sen Uskon, joka on kerran annettu pyhille. Voikoon syntyä vanhanaikainen herätys, sen vain puhjetessa esiin näiden seurakuntien kautta kaikkialla, kun nälkäiset pyhät alkavat huutaa ja syntiset syntyä pyhinä Jumalan valtakuntaan. Suo se, Herra. Se on tarkoituksemme. Se on sydämissämme. Me yritämme tehdä tämän Sinun kunniaksesi, Herra, sillä me tiedämme, ettei meillä ole paljokaan pidempää aikaa viipyä.

⁴⁷   Me näemme maan vapisevan ja järkkyvän jälleen Pitkäperjantaina, samoin kuin tapahtui tuhatyhdeksänsataa vuotta sitten Pitkänäperjantaina. Ja Sinä sanoit, että tulisi oleman maanjäristyksiä monin paikoin. Me näemme kaikkien näiden merkkien ilmestyvän ja me tiedämme, että tuo aika on lähellä.

⁴⁸   Niinpä, Herra, me haluamme työskennellä kun vielä siihen pystymme, sillä kun elämä on ohitse, me emme enää työskentele. Ja me rukoilemme, taivaallinen Isä, että me ponnistelisimme tällä kerralla, ja kun kokoukset menevät historiaan, voisimme tuntea tehneemme parhaamme, sen minkä olemme voineet. Suo se, Herra. Siunaa veljiäni kaikkialla. Siunaa nyt kaikkia niitä, jotka tulevat kokouksiin ja niitä, jotka tulevat kuulemaan. Sillä me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä. Aamen.

Te voitte istuutua. Kiitos sinulle, veli.

⁴⁹   Haluan ottaa tekstin tänä iltana, jos tätä pientä muodollista puhetta tekstiksi kutsuisin, ja kutsua sitä, Jeesus… tai mieluumminkin: Kristus on tunnistettu kaikkina aikakausina. Toisin sanoen: Kristuksen tuntomerkki kaikkina aikakausina.

⁵⁰   Koska Hebrealaiskirje 15:8 sanotaan: “Hän on sama eilen, tänään ja ainiaan.” Ja me haluamme nähdä, kuinka ja millainen Hän oli menneinä aikoina. No niin, me puhumme niin paljon Hänestä, ja siksi me olemme täällä nyt, puhuaksemme Hänestä.  Ja nyt jos Hän on sama eilen, tänään ja ainiaan, ja jos Hänet nähtiin ja tunnettiin menneinä päivinä, niin miksi sitten ei tänäänkin? Jos Hänet nähtiin ja tunnettiin ja tunnistettiin menneinä päivinä, niin miksi me emme tee tuota samaa asiaa tänään?

⁵¹   Me näemme, tämä suuri Henkilö, kukaan ei voinut koskaan kuulla Hänestä, ilman että olisi halunnut saada selville Hänestä enemmän. Hänessä on jotakin! Tuossa Jeesuksen Kristuksen Nimessä, missään ei yksinkertaisesti ole toista nimeä, joka vetäisi ihmisiä puoleensa enemmän kuin se. Siinä on jotakin!

⁵²   Ihminen tietää tulevansa tuolta puolen. Ja tumma varjoisa verho riippuu hänen ja sen välillä, missä hän oli ennen tuloaan tänne, ja hän tietää, että hänen täytyy mennä tuon verhon taakse. Ja hän haluaa aina tietää, mistä hän tulee, mikä hän on, ja minne hän on menossa. Oletan, että tuosta aiheesta on kirjoitettu miljoonia teoksia. Mutta on vain yksi Kirja, jossa itsessänsä on kuusikymmentäkuusi teosta, joka voi kertoa teille, mistä te tulette, kuka te olette ja minne te menette, ja se on tämä Raamattu. Sana kertoo teille, mistä te tulette, kuka te olette ja minne te menette.

⁵³   Niin monilla ihmisillä on niin monia ajatuksia Kristuksesta ja erikoisesti tänä aikana, jossa me nyt olemme.  

On joitakin, jotka pitävät Häntä vain jonakin suurena opettajana.

⁵⁴   Ja Hän oli sitä, mutta Hän oli paljon enemmän kuin jokin suuri opettaja. Näettekö? Hän oli opettaja. Koskaan ei ole ollut miestä, joka olisi puhunut niin kuin Hän, mutta Hän oli enemmän kuin vain suuri opettaja. Mutta se näyttää monien seurakuntien keskuudessa tänään olevan enemmänkin suuren filosofian kaltainen, he pitävät Häntä vain opettajana, ja ettei kukaan aikaisemmin olisi opettanut niin kuin Hän. “Hän on vain suuri, ihmeellinen, muinainen, menneiden aikojen opettaja. Hänen opetuksensa on hienoa, ja te voitte uskoa siitä osan ja osaa siitä te ette voi uskoa. Mutta Hän oli melkoinen filosofi!” Toisin sanoen he pitävät Häntä jonakin Konfutsen kaltaisena, tuon kiinalaisen filosofin kaltaisena, joka eli monia satoja vuosia sitten. No niin, Hän oli enemmän kuin opettaja. Hän on, Hän on enemmän kuin sitä.

Sitten jotkut ajattelevat Hänen olleen vain hyvä mies.

⁵⁵   No niin, Hän oli hyvä mies. Hän oli ainoa hyvä mies, joka meillä todella koskaan on ollut. Sellainen oli Hän. Hänen täytyi olla hyvä Mies voidakseen kuolla meidän pahojen puolesta, tehdäkseen meistä hyviä, ei omien ansioidemme perusteella, vaan on kyse siitä, mitä yksi hyvä Mies teki lunastaessaan meidät koko joukon, näettehän.

⁵⁶   Kuinka typerää olisikaan, sen jälkeen kun on tehty vain yksi lunastuksen tie ja yksi suunnitelma, hylätä se. Olisi ajattelematon teko hylätä tuo ainoa tie, ainoa suunnitelma. Se on Jumala, Jumalan suunnitelma. On olemassa monia muita suunnitelmia, mutta Jumalalla on suunnitelma, ja tuo suunnitelma on Jeesuksen Kristuksen kautta ja yksin Hänen kauttaan. Ei minkään järjestelmän kautta, minkään koulutuksellisen tai kirkkokunnallisen järjestelmän kautta tai minkään muunkaan kautta. Se tapahtuu Jeesuksen Kristuksen kautta ja yksin Hänen kauttaan. Jumalan Iankaikkinen suunnitelma on Hänen kauttansa. Jumala tekee aina asiat yhdellä tavalla. Hän ei koskaan muuta tapaansa tehdä sitä.

Nyt me näemme jonkun sanovan: “Hän oli profeetta.”

⁵⁷   Ja profeetta Hän olikin, mutta Hän oli enemmän kuin profeetta. Hän oli profeetta, plus. Ja on ollut monia profeettoja. Kaikki profeetat kuolivat kuoleman portilla, mutta tämä Mies otti “kuoleman, helvetin ja haudan” avaimet, samalla tavoin kuin Simson otti Gazan portit ja vei ne pois. Hän otti pistoksen ja kuoleman itsensä ja nielaisi sen voitossa ja nousi kolmantena päivänä voitokkaasti ja teki Häneen uskovista enemmän kuin voittajia. Se on jo voitettu. Ei ole mitään muuta jäljellä tehtävänä kuin kävellä sisälle voittajien laulu sydämissämme. Hän on suuri Voittaja, ja tämä suuri Voittaja oli enemmän kuin profeetta.

⁵⁸   No niin, profeetat olivat suuria miehiä. Me tiedämme sen. Herran Sana tuli profeetoille, ja Se tulee heille ja yksin heille. Ja me näemme, että näin Kirjoitukset sanovat. Hän ei tee mitään, ennen kuin Hän kertoo sen ensin palvelijoillensa profeetoille. Ja he olivat suuria miehiä, mutta tämä Mies oli enemmän kuin profeetta.

⁵⁹   Nyt me näemme sitten monien ihmisten ajattelevan, että Hän oli seurakunnan organisoija, tehden… että Hän oli suuri mies, jolla oli paljon järkeä ja Hän organisoi seurakunnat tietäen, miten tehdä sen.

⁶⁰   Kuulin erään papin puhuvan äskettäin. Hän sanoi: “Jeesus Kristus oli ensimmäisen roomalaisen kirkon organisoitsija, ja Hänen tulisi tietää, miten se tehdään.”

⁶¹   No niin, Seurakuntaa ei koskaan organisoitu, eikä Se koskaan alkanut Roomassa. Se alkoi Jerusalemissa Helluntaipäivänä eikä Nikeassa, Roomassa. Ja Se… Ja Jeesus ei koskaan organisoinut mitään. Ainoa asia, jonka Hän teki, oli kutsuminen. Te ette koskaan, teitä ei ole organisoitu Kristukseen. Te olette syntyneet Jumalan Valtakuntaan.

⁶²   Minulla oli juuri syntymäpäiväni viime maanantaina ja täytin viisikymmentäviisi vuotta. Ja tiedättekö, Branhamin perhe ei koskaan pyytänyt minua liittymään perheeseen. Minä synnyin branhamiksi.

⁶³   Ja samalla tavoin me olemme kristittyjä. Me vain synnymme kristityksi Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen Voimalla. Ja me olemme kristittyjä syntymän perusteella. Se tekee meidät uudeksi luomukseksi. Vanhan luonteemme kanssa me emme voineet koskaan olla kristittyjä. Siitä syystä meillä tänään on niin monia, jotka kutsuvat itseään kristityksi ja elävät minkä kaltaista elämää tahansa. He eivät ole koskaan kokeneet uudestisyntymistä, tuota jotakin, joka muuttaa teidät ja ottaa tuon elämän ulos teistä. Se on kuin ottaisi veren pois ihmisestä, jolla on tietyn tyyppinen veri, ja panisi häneen toisen tyyppisen veren. Se on vanhan elämän ottaminen ulos ihmisestä ja Kristuksen Elämän ruiskuttaminen uskovaan, ja sitten hänestä tulee uusi luomus. Hän on uusi luomus.

⁶⁴   Nyt, sen on ainoa tapa, miten me koskaan tulemme tietämään, ja joka voi saada kaikki ihmiset tyytyväisiksi.

⁶⁵   Jos te kysyisitte helluntailaisilta tänä iltana, minkälainen kaltainen teidän mielestä Hänen tulisi olla? Heillä haluaisivat Hänet olevan “helluntailainen”. Jos te kysyisitte Yhdistyneiltä Veljiltä, millainen Hänen pitäisi olla. “Mutta Hänhän oli Yhdistyneitä Veljiä.” Jos kysyisin metodistilta, “Hän oli metodisti”, baptisteilta ja niin edelleen.

⁶⁶   Mutta nyt on vain yksi tapa tyydyttää se, ja se on: tehdä se Kirjoitusten mukaisesti. Me haluamme nyt aina täällä puhujanlavalla olla tarkalleen Kirjoitusten mukaisia. Jos niin ei ole, teidän velvollisuutenne on tulla minun tyköni ja oikaista minua. No niin, sen tulee olla Kirjoitusten mukaista.

⁶⁷   Niinpä ainoa tapa tietää, millainen Hän on tänään, on ottaa selville, millainen Hän oli. Näettekö? Kun Hän sanoi: “Hän on sama eilen, tänään ja ainiaan.” Ja jos me voimme nähdä, millainen Hän oli, silloin Hänen täytyy olla samanlainen tänään, koska Hän ei muutu. Raamattu sanoo: “Hän on sama”, s-a-m-a, “sama eilen, tänään ja ainiaan.”

⁶⁸   Nyt, Pyhän Johanneksen 1. luvussa me näemme sen. Tässä on se, mitä kirjoittaja sanoi. Pyhän Hengen innoittamana hän kirjoitti tämän: “Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja Sana oli tehty lihaksi ja asui keskuudessamme.”

⁶⁹   Voisinko hieman selvittää sitä? “Alussa oli iankaikkinen.” Hän ei ollut edes Jumala. Jumala, meidän englanninkielen sanamme jumala tarkoittaa “palvonnan kohdetta”. Mutta Hän, siellä ei ollut mitään palvomassa Häntä. Hän oli vain iankaikkinen.

⁷⁰   Hänessä oli ominaisuuksia. Jokainen tietää, mikä ominaisuus on. Toisin sanoen Hänessä oli Hänen ajatuksiansa, vain ajatuksia, jotka olivat Hänen ominaisuuksiansa. Sitten, Hänen Sanansa. Koska ajatus ilmaistuna on Sana. “Alussa oli Sana.” Ennen kuin sitä oli edes ilmaistu, se oli ajatus, ominaisuus.

⁷¹   Ajatuksissaan Hän tulisi olemaan Jumala. Luultavasti Hän loi ensin Enkelit, ja sitten Hän oli palvottu. Hän oli Jumala.

⁷²   Ja sitten, Hänessä oli ominaisuuksia olla Isä, olla Poika, olla pelastaja. Mitään ei ollut kadotettu; jonkin tuli olla kadotettu, joten täytyi olla valmistettuna tie sitä varten. Olla parantaja; mikään ei ollut sairas, joten Hänen täytyi antaa jonkun tulla sairaaksi, niin että Hän voisi parantaa sen. Se on vain Hänen ominaisuuksiensa esittelyä.

⁷³   Ja nyt muistakaa, jos teillä koskaan oli tai koskaan tulee olemaan Iankaikkinen Elämä, teillä oli se silloin Hänen kanssaan. Näettehän, teillä oli se Hänen kanssaan. Koska, kun Jeesus tuli, Hän oli Lunastaja. Lunastaa mitä tahansa, tarkoittaa “sen tuomista takaisin” siihen, mistä se oli langennut tai mennyt pois. Lunastaa se, ’’tuoda se takaisin”. Ja te, miltä te näytätte, kuka te olette ja mikä teidän nimenne on, se oli Jumalan ajatuksissa ennen maailman perustamista. Ja Jeesus tuli, ei pelastamaan koko tuota asiaa, vaikka Hän niin halusikin, vaan Hän tuli lunastamaan, tuomaan takaisin ne, jotka olivat Hänen ajatuksissaan ennen alkua.

⁷⁴   Siitä syystä Hän oli Sana lihaksi tehtynä. Näettekö? “Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa.” Sana, Jumalan ajatus siitä, miten Hän sen tekisi. Hän toi ilmi itsensä Jeesuksessa Kristuksessa. Se oli Jumalan aineellistuminen.

⁷⁵   No niin, siinä missä te nyt olette, teidän täytyy kuolla, koska te olette vielä… Aivan kuin valokuvaa otettaessa. Te olette negatiivi. Jokaisen negatiivin on mentävä pimeään huoneeseen ja kuljettava happojen lävitse kehittyäkseen kuvaksi, jotta voisitte nähdä mikä se on. Me olemme nyt Hänen ilmaistuja kuviaan. Meidän inhimillinen elämämme on se negatiivi, joka on otettu. Mutta meidän täytyy mennä pimeään huoneeseen, alas hautaan, käydäksemme kehitysvaiheen lävitse ja tullaksemme takaisin tuona kuvana, oi, iäisesti nuorena. Kaikki vanhuus ja kaikki puutteellisuudet ja kaikki tullaan otta­maan pois.

⁷⁶   Sitten me olemme lunastettuja, Jumalan ominaisuuksina, jotka on tuotu takaisin. Jumala aineellistuneena Kristuksen kanssa Seurakunnassa. Samalla tavoin kuin mies ja hänen vaimonsa, niin on myös Kristus ja Morsian. Koska on kyse Hänen ajatustensa takaisin lunastamisesta, ja Hänen ajatuksensa on tullut ilmaistuiksi.

⁷⁷   Nyt te sanotte: “Se vei pitkän ajan.” Ei Jumalan kannalta. Me olemme rajoitettuja. Vain meillä on aina kiire.

⁷⁸   Ajattelin juuri. Lähtiessäni Jeffersonvillestä ja ajaessani viisikymmentä kilometriä tunnissa ajoin Birminghamiin yhdessä päivässä ja hetken aikaa yötä ja ajattelin, ettei se merkinnyt minulle paljoakaan. Mutta mitä jos pieni muurahainen olisi yrittänyt juosta tuon matkan? Mitä se merkitsisi sille! Katsokaahan, se ei voisi tehdä sitä tuhannenkaan elinaikansa kuluessa. Mutta minulle se ei merkinnyt paljoakaan. Entä lentokoneelle? Entä suihkukoneelle? Entä astronautille? Ja entä sitten Jumalalle?

⁷⁹   Katsokaahan, Jeesus ristiinnaulittiin eilen iltapäivällä, Jumalan ajanlaskun mukaan, jos Hänellä olisi aikaa. Niin kuin sanotaan: “Tuhat vuotta on Jumalalle, niin kuin se olisi vain yksi päivä.” Se ei ole edes sitä. Ainoastaan, “niin kuin se olisi vain yksi päivä”. Niinpä tämä kaikki on kestänyt tuskin viikkoakaan, jos te haluatte laskea sen Hänen ajanlaskunsa mukaan, koko asian kehittäminen valokuvan lailla luomakunnan alusta lähtien.

⁸⁰   Jumala, ajatustensa kanssa, tulee aineellisiksi, ja sitten se tuo meidät yhteen Iankaikkisen Elämän kanssa. Ja Iankaikkinen Elämä, sitä on olemassa vain yksi muoto, ja se on Jumala. Ja sitten se on Jumala ilmaistuna Seurakunnassansa, samalla tavoin kuin Jumala oli ilmaistu Pojassansa. Jumala koko ajan. Jumala yläpuolellamme, Jumala kanssamme, Jumala meissä, tuoden vain tuota koko asiaa suoraan takaisin.

Nyt: “Alussa oli Sana.”

⁸¹   Jos me nyt puhuisimme siitä, kuka on tuomitseva maailman, niin te, joku teistä sanoisi, voin kuulla jonkun katolilaisen sanovan: “Jumala tulee tuomitsemaan maailman katolisen kirkon mukaan.” Jos Hän tekee sen, niin minkä katolisen kirkon? Katsokaahan, niitä on monia erilaisia. On ortodoksinen, kreikkalainen, roomalainen, tai mitä vielä, näettehän, minkä katolisen kirkon mukaan maailma tuomittaisiin? Jos Hän tuomitsee sen katolisen kirkon mukaan, silloin protestantit ovat ulkona. Jos Hän tuomitsee sen protestanttisen kirkon mukaan, silloin katolilaiset ovat ulkona. Jos Hän tuomitsee sen metodistien mukaan, silloin baptistit ovat ulkona. Te sanotte: “Odotahan hetkinen, ne ovat kaikki…” Oi, ei.

⁸²   Muistakaa, alussa, ainoa suojamuuri, jonka Jumala antoi Adamille ja Eevalle, oli se, että he pysyivät Hänen Sanansa takana, eikä vain… Saatana ei sanonut Eevalle, ettei Se ollut niin. Hän vain lainasi väärin pientä osaa Siitä. Ja vain tuo pieni osanen aiheutti kaikki nämä vaikeudet, sairaudet, sydänkivut, murheet, ja yksi pieni osanen on pitävä meidät ulkona Siitä.

⁸³   Jumala ei tule tuomitsemaan maailmaa minkään määrätyn ryhmän mukaan. Hän tuomitsee maailman Jeesuksen Kristuksen mukään, ja Kristus on Sana. Hän on Sana. “Alussa oli Sana, Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja Sana oli tehty lihaksi ja asui keskuudessamme.” Niinpä Hän on Jumalan Sana ilmaistuna kaikkina aikoina. Hän tekee Hänet samaksi eilen, tänään ja ainiaan.

⁸⁴   Hän samasti itsensä alussa profeettojen kanssa. Muistakaa nyt, profeetat ovat niitä, joiden kautta Herra puhuu. Ja pankaa nyt merkille, Hän teki itsensä tunnetuksi inhimillisissä olennoissa aivan alusta lähtien, aivan ajan alusta lähtien.

⁸⁵   Hänellä on aina oma tapansa tehdä asioita, eikä Hän koskaan muuta tapaansa. Siksi voin uskoa Hänen Sanansa. Jos Jumala koskaan kutsuttiin näyttämölle tekemään jokin teko, ja minkä ratkaisun Jumala teki, kun Hänet kutsuttiin näyttämölle, Hänen täytyy toimia samalla tavalla joka kerta, kun Hänet kutsutaan näyttämölle, tai Hän toimi väärin ensimmäisellä kerralla. Toisin sanoen, jos Hänet kutsuttiin pelastamaan ihminen, ja Hän pelasti hänet jollakin tietyllä perusteella, ja jos Hänet koskaan kutsutaan pelastamaan joku toinen ihminen, täytyy Hänen tehdä se samalla tavalla, miten Hän teki sen ensimmäisellä kerralla, tai hän teki sen väärin ensimmäisellä kerralla. Jos Hänet koskaan kutsutaan näyttämölle parantamaan ihminen, ja Hän parantaa hänet jonkun tietyn asian perusteella, jos Hänet koskaan kutsutaan parantamaan uudestaan, Hänen täytyy parantaa heidät samalla perusteella tai Hän toimi väärin ensimmäisellä kerralla. Ja Hän on ääretön, kaikkialla läsnä oleva, kaikkitietävä. Hän on ääretön Jumala, joten Hän ei muutu.

⁸⁶   No niin, me olemme rajallisia. Me voimme tänään sanoa tämän olevan oikein. Huomenna me voimme nähdä jotakin erilaista. Me voimme parantaa sitä. Meillä on parempaa. Me rakennamme parempia taloja kuin sata vuotta sitten. Meillä on parempia autoja kuin kaksi kymmentä vuotta sitten ja meillä on paremmat liikennevälineet ja kaikki, mihin vain haluattekin mennä. Me olemme parempia, koska me opimme.

⁸⁷   Mutta Jumalan kohdalla ei ole niin, koska Hän on täydellinen alusta pitäen. Sen vuoksi. Hän ja Hänen Sanansa ovat sama, joten Hänen Sanansa on täydellinen. Jos te ette usko sitä, älkää koskaan tulko rukousjonoon, koska se on ainoa perusta, jolla te voitte vastaanottaa mitään. Usko voi levätä ainoastaan jollakin, joka on varmaa, ja todella aito usko lepää iankaikkisen Jumalan Sanan iankaikkisella Kalliolla. Se ei liiku. Se pysyy juuri siinä kaikesta huolimatta. Puhutteko te Gibraltarin kalliosta? Se seisoo Ikiaikojen Kalliolla. Sana ei koskaan muutu, ja usko lepää Sen päällä. Hän sanoi: “Taivaat ja maa tulevat katoamaan pois, mutta Minun Sanani eivät koskaan petä.” Miehet ja naiset, joista koskaan on tullut jotain, olivat miehiä ja naisia, jotka uskoivat Sen Totuudeksi. Ja se on Totuus. Hän, Sana, on Totuus.

⁸⁸   Nyt me näemme, että Hän, Jumala, alussa jakoi niin ja niin paljon Sanaa kullekin aikakaudelle. Ja sitten kun aika, että tuon Sanan piti tulla paljastetuksi… Älkää nyt kadottako tätä. Kun tuli aika tuon Sanan olla paljastettu, yleensä ihmisten keskellä oli se niin sekaisin, niin että Hän ilmestyi profeetalle. Tutkikaa Kirjoituksia. Näettekö? Muistakaa nyt, muuttumaton Jumala, Hän ei voi muuttaa tapojaan. Hänen täytyy joka kerta tehdä se samalla tavoin, muuttumattomasti.

⁸⁹   Sallikaa minun antaa teille yksi esimerkki. Kun ihminen lankesi, teki syntiä, kutsuttiin Jumala näyttämölle joko heittämään hänet tuomiolle tai valmistamaan pakotien häntä varten. Nyt Jumala, Eedenin Puutarhassa, teki yhden suunnitelman ihmisen pelastamiseksi, yhdellä tavalla, ja se tapahtui viattoman kohteen vuodatetun veren kautta. Hän ei ole koskaan muuttanut sitä. Me olemme yrittäneet kaupunkien ja tornien rakentamista, kouluttamista, tehdä siitä kirkkokunnan, mutta se on kaikki epäonnistunut. Jumala voi kohdata ihmisen vain viattoman, vuodatetun Veren alla. Hän teki sen Eedenin Puutarhassa ja Hän ei ole koskaan muuttanut sitä.

⁹⁰   Ja Jumala ei koskaan muuta tapojaan. Jos Hän tekisi niin, silloin Hän olisi rajallinen niin kuin minä ja te. Me sanomme: “Minä olin väärässä silloin, mutta tällä kerralla olen oikeassa.” Mutta ei Jumala. Hän on oikeassa ensimmäisellä kerralla. Hänen ei tarvitse muuttaa mitään. Hän antoi lupauksen ja Hän on Jumala. Hän pysyy sen takana.

⁹¹   Samoin kuin Abraham, hän oli vakuuttunut, että Jumala oli kykenevä pitämään mitä tahansa Hän oli luvannut, joten hän kutsui kaikkea Sanan vastaista, niin kuin sitä ei olisikaan. Hän vain kaikesta huolimatta meni eteenpäin vastoin tiedettä ja tieteellisiä todisteita, vastoin järkeä, vastoin toivoa, vastoin kaikkea, mitä oli. Jumalan Sana tuli ensimmäiseksi. Abraham sanoi. “Olkoon kaikki muu väärin.” Hän tulisi saamaan tuon lapsen joka tapauksessa. Ja niin hän sai sen, näettekö, koska hän uskoi sen.

⁹²   Nyt me sitten näemme, että muuttumaton Jumala tekee aina samoin. Nyt pankaa merkille, kun me vain lyhyesti otamme ajan historian. Menkää nyt kanssani muutamaksi minuutiksi. Menkäämme taaksepäin, nähdäksemme asian.

⁹³   Alussa Hän puhui profeetoille, ja Herran Sana tuli profeetalle. Ja profeetta, ollen kykenevä kertomaan ennalta, ennustamaan asiat, ja kun se tapahtui juuri sillä tavalla, oli se hänen tuntomerkkinsä. Profeetta, näkijä, merkitsee: “eräs, joka kertoo ennakolta”, ja myöskin: “kirjoitetun Sanan jumalallinen tulkitsija”. Jokainen tietää sen, jokainen, joka tietää, mitä profeetta merkitsee.

⁹⁴   Nyt tuo englanninkielinen sana, profeetta, p-r-o-f-e-e-t-t-a, merkitsee “saarnaajaa”, kuka tahansa joka saarnaa.

⁹⁵   Mutta Vanhan Testamentin näkijä, johon viitattiin profeettana, hän oli eräs joka näki ennalta asioita. Hän sanoi: “Jos teidän joukossanne on joku, joka on hengellinen tai profeetta, niin Minä Herra tulen tekemään itseni tunnetuksi hänelle. Ja jos se, mitä hän sanoo, tapahtuu, silloin kuulkaa häntä, mutta jos se, ei tapahdu, älkää kuulko tuota profeettaa, näettekö, koska hän profetoi väärin. Ja jos Minä olen lähettänyt hänet, se on oleva Minun tuntomerkkini, kun se mitä hän sanoo, tapahtuu. Hän on syntynyt maailmaan, määrättynä, Jumalan ennalta määräämänä tehdäkseen sen.” Koska: “Kaikki lahjat ja kutsumukset ovat ilman parannuksen tekemistä.” Ne ovat Jumalan ennalta määräämiä.

⁹⁶   Ennen kuin maailma koskaan alkoi, Hän tiesi siitä kaiken. Hän tiesi jokaisen kirpun, jokaisen kärpäsen, ja kuinka paljon talia se valmistaisi ja kuinka monta kertaa se räpäyttäisi silmiään. Sellainen on ääretön, näettehän. Jos ei niin olisi, silloin Hän ei olisi ääretön. Hän tiesi kaiken. Ja Hän on kaikkitietävä. Koska Hän on kaikkialla läsnä oleva, tekee se… Kaikki tietäväisyys tekee Hänet kaikkialla läsnä olevaksi. Hän tietää kaiken, tiesi sen jo ennen maailman alkua.

⁹⁷   Hän tiesi, ennen maailman alkua, että me istuisimme täällä. Hän tiesi kuinka monta kertaa minä nostaisin käsiäni ylös ja alas. Hän tiesi ne sanat, jotka tulisin sanomaan. Hän tiesi, kuinka monta kertaa te räpäyttäisitte silmiänne ja mitä te ajattelisitte, ennen kuin maailma edes alkoi. Mitä me oikein pelkäämme? Jumala on meidän Isämme. Oikein. Hän on meidän Isämme. Meillä ei ole mitään huolta. Ihmiset ovat vain kadottaneet uskonsa ja luottamuksensa Häneen.

⁹⁸   Ja me näemme, että se on jaettu eri aikakausille, ja siellä on siten Sanoja, jotka Jumala on puhunut tulevan tapahtumaan. Ja sitten kun he kaikki ovat menneet sekaisin, silloin Jumala lähettää profeetan näyttämölle, ja tuo profeetta vahvistaa tuon Sanan, joka on tuota aika kautta varten, niin on aina ollut. Käykää Seurakuntajaksot lävitse, jotka meillä ovat olleet, ja katsokaa voitteko nähdä nuo miehet apostolien jälkeen kautta Seurakuntajaksojen, niin kuin me näemme ne.

⁹⁹   Huomatkaa myös tämä. Jumala puhui Nooalle, joka oli profeetta, ja sanoi hänelle, mitä oli tulossa. Hän profetoi, ja se tapahtui.

¹⁰⁰   Nyt mukaan tuli Joosef. Joosef, täydellinen esimerkki, Kristus oli Joosefissa. Pankaa merkille, hän oli isänsä rakastama, veljiensä halveksima, koska hän oli näkijä. He vihasivat häntä ilman syyttä. Tuo mies ei voinut mitään sille, mikä hän oli. Ja toiset veljet vihasivat häntä. Se on oikein hyvä esikuva kaikista aikakausista. Niin on aina ollut, kun näkijä tulee näyttämölle, he muut vihaavat häntä samasta syystä kuin he vihasivat Joosefia. Hän ei voinut auttaa asiaa. Hän saattoi tulkita heidän unensa olematta koskaan väärässä. Hän kertoi etukäteen asioita olematta koskaan väärässä. Ja hänen veljensä vihasivat häntä ilman syytä.

¹⁰¹   Ja pankaa merkille, hänen elämänsä kuvasi tarkalleen meille Kristuksen. Hänet jopa myytiin melkein kolmestakymmenestä hopearahasta ja otettiin ylös kuopasta, ja hän istui faaraon oikealla kädellä halliten tuon päivän maailmaa. Ja joka kerta kun hän lähti palatsista, he puhalsivat pasuunaan ja sanoivat: “Jokainen polvi notkistukoon. Joosef on tulossa.” Täydellinen esikuva Kristuksesta Tuhatvuotisvaltakunnassa, kun pasuuna soi ja… Hän on tuleva esiin, ja jokainen polvi on notkistuva ja jokainen kieli on tekevä tunnustuksen Hänelle.

¹⁰²   Pankaa merkille, vankilassansa hän oli profeetta, kun hänet oli myyty ja pantu vankilaan Potifarin vaimon tähden. Sitten me näemme, että siellä oli hovimestari ja leipuri, joilla kummallakin oli uni, ja hän tulkitsi nuo unet, ja toinen tuli kadotetuksi ja toinen pelastui. Samoin teki myös Jeesus ristillä, tarkalleen. Toinen oli kadotettu, toinen pelastettu, kun Hän oli vankilassaan ristille naulittuna. Aivan täydellinen esikuva.

¹⁰³   Me näemme nyt kun Mooses tuli näyttämölle. Mooses ei voinut tulla samassa hengessä, tai samalla tavalla, saman sanoman kanssa kuin Nooalla oli. Se oli toinen aikakausi täyttääkseen toisen Sanan. Jumala sanoi: “Sinun siemenesi on oleskeleva vieraalla maalla ja on oleva palvelijana satoja vuosia, ja sitten Minä tuon heidät ulos mahtavalla kädellä.” Mutta kun Mooses oli kutsuttu, kesti neljäkymmentä vuotta kouluttaa ja sitten neljäkymmentä vuotta ottaa se ulos hänestä, ja vasta sitten Jumala kutsui hänet yliluonnollisella Valolla, palavan pensaan Tulipatsaalla. Ja hän tiesi enemmän Jumalasta viidessä minuutissa, kuin mitä hän oli oppinut neljässäkymmenessä vuodessa, koska hän oli Hänen Läsnäolossansa. Sitä minä…

¹⁰⁴   Kun mies on Jumalan Läsnäolossa, silloin hän tietää jotakin. Hän tietää jotakin.

¹⁰⁵   Ei, hän ei voi oppia sitä kirjoista. Te ette voi oppia Jumalaa kirjoista. Koulutus vie… Te sanotte: “Hän on D.D.D., Ph.D.” Minusta se vain vie hänet niin paljon kauemmaksi Jumalasta. Te ette tunne Jumalaa koulutuksen perusteella.

¹⁰⁶   Te tunnette Jumalan uskon perusteella ja te uskotte Häntä. Siten te tunnette Jumalan. Ja kuitenkin… Siksi ajattelen, että kokouksissamme ollessamme tulisi Jumalan Jumalisen Läsnäolon kannustaa ihmisiä tietämään se. Ei ole väliä sillä, mitä tiede sanoo, mitä joku uskomaton sanoo. Kristus lähetettiin teidän luo, uskovien luo. Teillä on oikeus nauttia Hänen yhteydestään, Hänen siunauksistaan ja kaikesta, minkä puolesta Hän kuoli. Siinä se on teille.

¹⁰⁷   Yhdelläkään miehellä ei ole oikeutta saarnata Evankeliumia ennen kuin hän on polvistunut tuolle pyhälle hiekalle siellä Tulipatsaan Läsnäolossa ja kuullut Jumalan Äänen puhuvan hänelle. Tiedättekö, uskonnot voivat tänään selittää sen kaiken pois. ”Ja näin tapahtui, ja Se on mennyttä. Ja Tämä oli toista aikakautta varten ja tämä.” Mutta kun mies kerrankin on tavannut Jumalan kasvoista kasvoihin ja puhunut Hänelle, mikään tiedemies tai mikään perkele, tai mikään muu, ei voi tulla tuolle pyhälle maaperälle. Hän oli siellä, missä hän kohtasi Jumalan ja hän tietää, mistä hän puhuu, eikä ole mitään tarvetta kenenkään muun yrittää puhua hänelle.

¹⁰⁸   Jumala puhui aikakausien aikana profeettojensa kautta ja toi itsensä julki joka kerta tuon aikakauden tullessa.

¹⁰⁹   Nyt tuli mukaan Jeesus Nasaretilainen. Hän oli myös profeetta. Raamattu sanoi, että Hän tulisi olemaan sellainen. 5. Mooseksen kirja 18:15, Mooses sanoi: “Herra, teidän Jumalanne, on nostava esiin profeetan, minun kaltaiseni, ja Häntä tulee ihmisten kuulla.”

¹¹⁰   Nyt pankaa merkille, että jokainen aikakausi, koko Israel, kaikki ihmiset, uskoivat sen, uskoivat näitä profeettoja, kun heidät oli tunnistettu profeetoiksi. Hebrealaiskirjeen ensimmäisessä luku sanotaan: “Jumala, eri aikoina ja monella tapaa on puhunut profeettojen kautta, näinä viimeisinä päivinä Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta.” Näettehän, Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Huomatkaa, Hän ei koskaan muuta tapaansa, se on sama asia, aina Jumalan Sanan jatkuvuus. Jumala ei koskaan käytä mitään järjestelmää, Hän ei koskaan käyttänyt mitään organisaatiota, Hän ei ole koskaan käyttänyt ryhmiä. Hän käyttää yhtä ainoata henkilöä.

¹¹¹   Jos olette metodisti, baptisti, niin se kyllä sopii. Presbyteeri, helluntailainen, niin se on hyvä, mutta Jumala toimii teidän kanssanne yksilöinä. On kyse teistä, ei teidän seurakunnastanne. Te olette se, joka on vastuussa, ei siitä mitä, teidän seurakuntanne sanoo, vaan siitä, mitä Jumala on sanonut teille! Sen täytyy olla Sanan mukaista. Kyllä! Jumala toimii yksilöiden kanssa. Hän on tehnyt aina niin.

¹¹²   Profeetat, ei ole olemassa minkäänlaista profeettojen koulua. He kokeilivat sitä erään kerran ja epäonnistuivat. Ahabilla oli siellä joukko heidän kaltaisiaan. Mutta myös Jumalalla oli siellä yksi, jonka nimi oli Miika, jota he kaikki muut vihasivat, mutta hänellä oli silloin Totuus. Hänellä oli Sanan totuus, koska hänen profetiansa oli Sanan mukainen.

¹¹³   Niin sen on aina oltava. Profeetta on lähetetty vahvistamaan se Sana, joka on luvattu tuota päivää varten.

¹¹⁴   Juuri siitä syystä he epäonnistuivat käsittämään Jeesusta. Se oli juuri niin. Katsokaa noita miehiä, noita fariseuksia ja saddukeuksia, noita oppineita, joiden kaltaisia meillä ei ole tänä päivänä. Heidän täytyi olla syntyneitä tietystä sukukunnasta, Leevistä. Heidän iso-iso-iso-iso-iso-isoisänsä olivat pappeja, koko matkan. He opiskelivat tuota Sanaa päivin ja öin, päivin ja öin. Ja kun tuo Sana oli vahvistettu, he eivät tunteneet sitä. Katsokaahan, heillä oli perinnäissäännöt. Jeesus sanoi: “Perinnäissäännöillänne te olette tehneet Jumalan Sanan vaikutuksettomaksi.” No niin, Hän tuli aivan tarkalleen sillä tavoin, kuin profeetta oli sanonut Hänen tulevan, mutta katsokaahan, heillä oli perinnäissääntönsä, eivätkä he voineet nähdä Sitä.

¹¹⁵   “Tämä lapsi syntyi siellä aviottomasti ja vielä tallissa, miten se voisi olla? Eikä tämä kaveri mennyt mihinkään kouluun. Hänellä ei ole mitään valtakirjaa, Hänellä ei ole mitään jäsenkorttia.” Hän ei kuulunut mihinkään organisaatioon. He eivät tienneet, mitä koulua Hän olisi käynyt. “Kuinka tämä voisi olla yhtään mitään?” Mutta se oli. He epäonnistuivat näkemään sitä.

¹¹⁶   Hän sanoi: “Ne teot, joita Minä teen, todistavat Minusta. Tutkikaa Kirjoituksia, sillä te ajattelette, että teillä on niissä Iankaikkisen Elämä, ja ne juuri todistavat, sanovat teille, kuka Minä olen. Ne ovat Minun todistukseni, Kirjoitukset.” Hän sanoi: “Jos te ette usko Minua, uskokaa tekoja, joita Minä teen. Ne kertovat teille, kuka Minä olen.”

He sanoivat: “Meillä on Mooses. Me uskomme Moosesta.”

¹¹⁷   Hän sanoi: “Jos te olisitte uskoneet Moosesta, te uskoisitte Minua. Hän kirjoitti Minusta.” Näettekö?

¹¹⁸   He olivat niin pimeitä, etteivät he voineet nähdä sitä. Olisiko niin, että se toistuisi jälleen. Sen on profetoitu toistuvan, tiedättehän. Sen oli profetoitu tapahtuvan siellä.

Te sanotte: “Tänä päivänäkö?” Oi, kyllä.

¹¹⁹   “Kiivaita, ylimielisiä, nautintoja enemmän kuin Jumalaa rakastavia, rauhansopimuksen rikkojia, vääriä syyttäjiä, tyytymättömiä, niiden halveksijoita, jotka ovat hyviä, mutta kieltävät sen Voiman. Senkaltaisista kääntykää pois.” Se on profetoitu, ja koko profetian täytyy täyttyä. Olisimmeko me lähellä tuota aikaa? Minä vain ihmettelen olisimmekohan me. Katsokaamme ympärillemme hieman ja nähkäämme, millaisessa mukavuudessa me olemme Siionissa. Nyt me näemme sen.

¹²⁰   Katsokaamme, millainen Jeesus oli, kun Hän tuli. Hän oli Sana. Hän oli absoluuttisesti Sana. Ja Sana on aina korjaava. Se korjaa erheen. Vaikkakaan erhe ei joskus usko sitä, mutta Sana korjaa erheen.

¹²¹   Katsokaa Jeesusta kaksitoistavuotiaana. Pieni poika samalla tavoin kuin tämä, joka istuu tässä tuet jaloissansa. Jeesus oli vain pieni poika, noin kaksitoistavuotias, eikä ole mitään tietoa siitä, missä Hän koskaan olisi käynyt koulua. Mutta he menivät Jerusalemiin pääsiäisjuhlaan… tai mieluumminkin helluntaijuhlaan. Ja he menivät tuohon juhlaan, Joosef ja Maria, ja koko tuon kaupungin seurakunta. He menivät Jerusalemiin. Ja he olivat tehneet matkaa kolme päivää, olettaen Jeesuksen olevan mukana joidenkin sukulaisten joukossa siellä. Mutta he kaipasivat Häntä. He menivät etsimään, eikä Häntä ollut siellä. He menivät takaisin Jerusalemiin ja löysivät Hänet sieltä temppelistä väittelemässä pappien kanssa, väittelemässä noiden miesten kanssa.

¹²²   Pankaa merkille tässä, ei nyt loukatakseni teitä katolilaisia, mutta te, jotka pidätte Mariaa jumalattarena tai välittäjänä, kuulkaahan tätä. Maria antoi todistuksen ja tarkatkaa, kuinka hän tuomitsee oman todistuksensa. Hän sanoi: “Sinun isäsi ja minä olemme etsineet sinua kyynelin.” Katsokaa, mitä hän teki. Hän tuomitsi oman todistuksensa. Hän kutsui Joosefia Hänen isäkseen.

¹²³   Mutta tarkatkaa. “Sinun isäsi, Joosef, ja minä.” Suoraan noiden pappien edessä, joille hän jo oli sanonut tulleensa raskaaksi Pyhästä Hengestä, ja tässä hän todistaa ja tunnistaa Joosefin Hänen isäkseen tuomiten oman todistuksensa.

¹²⁴   Mutta tarkatkaa nyt. Hän oli vain lapsi, pieni poika, mutta Sana korjaa aina erheen. Hän sanoi. “Ettekö te tiedä, että Minun täytyy olla Isäni asioilla?” Sana oma-aloitteisesti, näettehän, korjasi erheen.

¹²⁵   Tarkatkaa, kuinka Sana tarttuu siihen. Hän oli Sana. “Alussa oli Sana, ja Sana Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja Sana tehtiin lihaksi ja asui keskuudessamme.” Sana tarttui siihen ja oikaisi erheen.

¹²⁶   “Ettekö te tiedä, että Minun täytyy olla Isäni asioilla?” Jos Joosef olisi ollut Hänen isänsä, Hän olisi ollut siellä puusepänverstaalla hänen asioillaan. Mutta Hänen Isänsä asia oli tuomita nuo organisaatiot ja asiat, ja Hän oli tuomitsemassa ne siellä, minne Hän kuului. Hänellä oli todella hyvää aikaa siellä, kun he eivät edes ymmärtäneet, miten tämä poika voisi tietää sen kaltaisia asioita. Mutta Hän oli Sana. Koskaan ei kukaan mies ollut puhunut niin kuin Hän. Mitä Hän sanoikin, Hänellä oli valta saada se toimimaan.

Nuo profeetat tekivät sen myös, koska he elivät tuossa hetkessä.

¹²⁷   Hän oli kaikki profeetat tehtynä Yhdeksi, plus, koska Hän oli Sanan täyteys. Hän oli koko Sana. Profeetat olivat vain Sana tuolle aikakaudelle, mutta Hän oli Sana kaikille aikakausille. Hän oli Jumala itse alas tulleena, julkituotuna lihan ruumiissa. “Sana oli tehty lihaksi ja asui keskuudessamme.”

¹²⁸   Tarkatkaamme, miten Hän teki itsensä tunnetuksi. Ensimmäisellä kerralla, sen jälkeen kun Hän tuli erämaasta tultuaan kastetuksi Pyhällä Hengellä. Johanneksen kastettua… Tässä on toinen pieni ajatus, jonka te voitte tavoittaa juuri ennen kuin ajattelette sitä.

¹²⁹   Tiedättekö Raamatun sanovan, että ”Sana tulee profeetalle”? Jos maassa on profeetta, täytyy Sanan tulla hänelle.

¹³⁰   Katsokaa Johannesta, joka oli profeetta, ensimmäinen, joka heillä oli ollut Malakian jälkeen, ja hän oli Sana-profeetta. Ja seistessään siellä profetoimassa Sana tuli hän luo veteen. Jeesus oli Sana ja käveli sinne veteen. Ja Johannes sanoi: “Minä tarvitsen kasteen Sinulta. Miksi Sinä tulet minun tyköni?”

¹³¹   Ja Hän sanoi: “Salli sen tapahtua, sillä näin on soveliasta meidän täyttää koko vanhurskaus.” Miksi? Silloin Johanneksen ollessa profeetta, ja Hänen ollessa Sana, hän tiesi, että Hän oli Uhri, joten Uhri täytyi pestä ennen Sen esittämistä. Niinpä hän kastoi Jeesuksen, pesten Sanan, ennen kuin Se esitettiin, näettehän. Hän sanoi. “Salli sen tapahtua, sillä täten on soveliasta meidän täyttää koko vanhurskaus.”

¹³²   Sitten sallittuaan sen, Jeesus nousi suoraan ylös vedestä. Ja katso, taivaat avautuivat, ja hän näki Jumalan Hengen, kuin kyyhkysen, laskeutuvan Hänen päällensä. Ja Hän meni erämaahan ja oli kiusattavana neljäkymmentä päivää ja sitten Hän tuli pois.

¹³³   Seuratkaamme nyt Hänen palvelustehtäväänsä. Me olemme Pyhän Johanneksen 1. luvussa. Tarkatkaamme, mitä tapahtuu, ja nähkäämme, millainen Hän oli silloin, ja niin me voimme nähdä, millainen Hän on nyt. Katsokaa Häntä menneinä aikakausina, ja nyt me olemme Jeesuksen ajassa.

¹³⁴   Sitten tulemme lopettamaan ja ehkä jatkamme siitä huomenillalla. Meillä on vain muutama minuutti jäljellä.

¹³⁵   Tässä Hän tulee pois erämaasta. Ensimmäiseksi, siellä oli eräs mies nimeltä Andreas. Hän oli osallistunut Johanneksen sanomaan. Ja Johannes alkoi sanoa…

¹³⁶   Johannes tiesi olevansa Messiaan esittelijä, koska hän oli jo sanonut niin, tiedättehän. Ja hänen isänsä oli pappi, mutta hän ei koskaan seurannut isäänsä. Hänen työnsä oli liian tärkeä mennäkseen mihinkään teologiseen kouluun, joten hän meni erämaahan yhdeksänvuotiaana. Hän tiesi, että hänen täytyi tunnistaa, nähdä tuo merkki, joka todistaisi, kuka Messias oli. Ja hän tiesi sen niin varmasti, hän tiesi kutsumuksensa, hän oli niin varma siitä, että seistessään tämän kaltaisen ihmisjoukon keskellä hän sanoi: “Hän on teidän joukossanne nyt. Siellä seisoo Eräs teidän joukossanne, jota te ette tunne. Hän tulee kastamaan Pyhällä Hengellä ja Tulella.” Hän sanoi: “Minä en ole edes arvollinen irrottamaan Hänen kenkiään.”

¹³⁷   Ja sitten, ensimmäiseksi, Jeesus käveli esiin, ja hän näki tuon merkin. Hän sanoi: “Minä näin tuon merkin ja olen varma, että se on Hän.” Ja hän kastoi Hänet. Nyt kun Jeesus…

¹³⁸   Ja epäilemättä Andreas oli kertonut veljellensä. No niin, hänen veljensä Simon, hän oli vähän näiden vaikeiden kaverien kaltainen, jotka eivät halua uskoa mitään. Hän sanoi: “Muistan, mitä isäni sanoi minulle eräänä päivänä. Hän sanoi: ‘Poikani, sinä tiedät, kuinka me olemme kalastaneet ja luottaneet Jumalaan, että Hän antaisi meille kaloja velkojemme maksuun ja hankkiaksemme jotakin syötävää.’ Hän sanoi: ‘Kauan ennen äidin kuolemaa, ja kaikkea muuta, meidän täytyi monta kertaa rukoilla Jumalaa antamaan meille hyvä kalansaalis, niin että meillä olisi ruokaa päiväksi. Ja minä olen aina, niin kuin jokainen hyvä heprealainen, odottanut Messiaan tuloa.’ Hän sanoi: ‘Nyt olen tulossa vanhaksi ja oletan, etten tule näkemään Häntä. Mutta haluan teidän poikien tietävän, että juuri ennen Hänen ilmestymistään näyttämölle, on nouseva kaiken kaltaisia vääriä asioita esiin, näettehän, mutta haluan teidän tietävän, että meidän täytyy luottaa Sanaan. Mooses, meidän profeettamme sanoi meille, että “Herra Jumala tulee nostamaan esiin profeetan”. Meillä ei nyt ole ollut profeettaa satoihin ja satoihin vuosiin. Mutta kun Messias tulee, Hän on oleva tunnistettu profeetta. No niin, te tulette tuntemaan Hänet, koska Hän on oleva profeetta.”’

¹³⁹   Ja sitten tämä mies, Johannes, ei tehnyt mitään muuta kuin saarnasi, joten hän, Simon, ei voinut hyväksyä sitä.

¹⁴⁰   Niinpä hän kertoi hänelle, että tämä Eräs, josta hän oli puhunut, oli tullut, joten se, mitä oli tapahtunut, tunnisti hänet profeetaksi, näettehän, että hän…

¹⁴¹   Sitten Andreas ja Simon eräänä päivänä pestyään verkkonsa menivät katsomaan Jeesusta. Ja kun Simon tuli Hänen Läsnäoloonsa, Jeesus katsoi häntä ja sanoi. “Sinun nimesi on Simon ja sinä olet Joonan poika.” Se teki sen. Hän tiesi juuri silloin, että se oli Sana lihaksi tehtynä. Näettehän. Hän tiesi sen.

¹⁴²   Miksi? Hebrealaiskirje 4. luku 12. jae, jonka kaikki oppineet tietävät, sanoo, että, “Jumalan Sana on terävämpi kuin kaksiteräinen miekka ja on sydämen aikomusten ja ajatusten erottaja”. Kuinka monet lukijoista tietävät sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Oikein. Hebrealaiskirje 4:12.

¹⁴³   Nyt kun hän näki sen, hän tiesi, ettei Hän tiennyt vain, kuka hän oli, vaan myös sen, kuka hänen jumalinen isänsä oli. Hän tiesi sillä hetkellä, että se oli Messias. Myöhemmin hänelle annettiin Valtakunnan avaimet.

¹⁴⁴   Sitten siellä seisoi eräs mies nimeltä Filippus. Hän oli tutkinut Raamattua erään miehen kanssa, ja tuo mies oli nimeltään Natanael. Hän asui noin 25 kilometrin päässä sieltä, jos tarkistatte sen kartalta, minne hän meni vuoren ympäri löytääkseen Natanaelin. Ja kun hän löysi hänet… Hän kasvatti oliiveja, ja hän oli siellä oliivitarhassa rukoilemassa. Ja tietenkin Filippus, nähtyään Natanaelin rukoilevan, oli herrasmies ja odotti, kunnes hän oli lopettanut rukoilemisen. Sitten kun hän nousi ylös, hän sanoi: “Hei! Tule katsomaan, kenet me olemme löytäneet! Jeesuksen Nasaretilaisen, Joosefin pojan. Tämä on se Messias, josta me olemme puhuneet.”

¹⁴⁵   “Oho!” Kuunnelkaa sitten tätä miestä. Hän sanoi: “Voisiko mitään hyvää tulla sen kaltaisesta ihmisjoukosta, kuin mitä he siellä ovat?”

¹⁴⁶   Ja ajattelen hänen antaneen parhaan vastauksen, mitä kukaan voisi antaa. Hän sanoi: “Tule ja katso.”

¹⁴⁷   Älkää pysykö kotona ja arvostelko. Tulkaa itse ottamaan selvää. Tuokaa Raamattunne mukananne ja tutkikaamme sitä, ja ottakaamme selvää, mitä se on. Te tiedätte, millaisen Sana sanoi tämän Messiaan tulevan olemaan. Millainen Hän oli eilen, sellainen Hän on tänään. Tutkikaa Sanaa, ottakaa selville, millainen Hän on. Onko Hän jokin organisaatio, onko Hän jokin ihmisryhmä, tai mikä Hän on? Näettekö?

¹⁴⁸   Niinpä me näemme heidän siellä tulevan vuoren ympäri, ja epäilemättä Filippus kertoi hänelle, mitä Hän oli sanonut. “Tiedäthän tuon vanhan kalastajan, jolla ei ollut tarpeeksi koulutusta allekirjoittaakseen tuota kuittia, kun ostit häneltä tuon kalan, Hän sanoi hänelle. kuka hän oli ja kuka hänen isänsä oli. En olisi yllättynyt, vaikka Hän kertoisi sinulle. kuka sinä olet, kun tulemme sinne.”

“Oi, älähän nyt! Se minun täytyy nähdä”, hän sanoi.

¹⁴⁹   Hän käveli suoraan Hänen Läsnäoloonsa, ehkä tällä tavalla, rukousjonossa, miten tahansa se sitten olikin. Jeesus oli rukoilemassa sairaiden puolesta. Ja kun Jeesus katsoi häntä ja nähdessään hänet ensimmäisen kerran Hän sanoi: “Katso israelilainen, jossa ei ole mitään vilppiä.”

¹⁵⁰   Hän sanoi: “Rabbi”, joka merkitsee opettaja, “milloin Sinä koskaan olet tavannut minua? Tämä on ensimmäinen kerta, kun koskaan olen nähnyt Sinut. Milloin olet nähnyt minut?”

¹⁵¹   Hän sanoi. “Ennen kuin Filippus kutsui sinua, kun olit puun alla, Minä näin sinut.” Oi, mitkä silmät’

¹⁵²   Tarkatkaa sen jälkivaikutusta. “Rabbi, Sinä olet Jumalan Poika. Sinä olet Israelin Kuningas.” Tuo mies tiesi…

¹⁵³   Katsokaa eroa hänen ja noiden pappien välillä, jotka seisoivat siellä. Nuo papit eivät uskoneet sitä. He tiesivät sen tapahtuneen, joten heidän täytyi antaa vastaus seurakunnalleen. Niinpä tiedättekö, mitä he sanoivat? He sanoivat: “Hän tekee… Hän on ennustaja, Hän on Beelsebul, perkele. Hän on perkele.”

¹⁵⁴   Ja Jeesus sanoi: “Minä annan sen teille anteeksi”, sovitusta ei oltu vielä tehty. “Mutta kun Pyhä Henki tulee, ja tehdään saman asia, niin yksikin sana sitä vastaan, eikä sitä tulla koskaan antamaan anteeksi tässä maailmassa tai tulevassa maailmassa.” Niinpä te näette, mihin se laittaa panee, jos me näemme tuon saman asian! Näettehän?

¹⁵⁵   Nyt me menemme vain hieman pidemmälle. Me näemme sitten, että maanpäällä on olemassa vain kolme ihmisluokkaa, kolme rotua. Me tiedämme sen. Haamin, Seemin ja Jaafetin jälkeläiset. Ne ovat juutalaiset, samarialaiset ja pakanat. Nyt samarialainen on puoliksi juutalainen ja puoliksi pakana.

¹⁵⁶   Nyt me tiedämme, että juutalaiset odottivat Messiasta ja niin myös samarialaiset. Mutta me pakanat olimme anglo-sakseja. Me palvoimme epäjumalia, kuljimme nuijat selässämme ja olimme pakanoita. Me emme odottaneet mitään Messiasta. Eikä meille myöskään näytetty mitään Messiasta, ei Hänen merkkiänsä. Me vain näimme jonkun miehen kävelevän siellä, mutta emme Messiaanista merkkiä.

¹⁵⁷   Mutta siellä oli Samaria. Niinpä Jeesus erään kerran matkallaan Jerikoon kulki vuoren ympäri: “Hänellä oli tarve mennä Samarian kautta”, ja Hän tuli kaupunkiin nimeltä Sykar. Se oli noin puolelta päivin, ja se oli ehkä vähän tämän paikan kaltainen. Ja Hän meni kaivolle ja istuutui ja lähetti opetuslapset noutamaan ruokaa.

¹⁵⁸   Ja heidän siellä ollessaan sinne kaivolle tuli eräs nainen, eräs kaupungin nuorista naisista, jolla oli huono maine, hänellä oli liian monia aviomiehiä. Tietenkään hän ei voinut tulla sinne muiden naisten mukana, koska heillä on yhä tuo sama tapa, he eivät voineet olla tekemisissä keskenään. Niinpä hän tuli sinne noutamaan vettä. Ja kun hän alkoi laskea vesiruukkua alas vinssillä saadakseen vettä, hän kuuli miehen äänen sanovan: “Nainen, tuo Minulle juotavaa.” Ja hän katsoi ympärilleen, ja siellä oli joku juutalainen ja hän…

¹⁵⁹   Hänen on täytynyt näyttää hieman vanhalta ikäisekseen. Hän on voinut näyttää vähän vanhemmalta kuin mitä Hän oli. Tiedättehän, he sanoivat siellä Pyhän Johanneksen kuudennessa luvussa, että “sinähän et ole vielä viisikymmentävuotias mies ja sinä sanot nähneesi Abrahamin? Me ymmärrämme, että sinussa on perkele.” Hän sanoi: “Ennen kuin Abraham oli, Minä olen.” Niinpä Hänen työnsä on täytynyt saada Hänet näyttämään ehkä hieman harmaantuneelta, tai jotakin sellaista. Hän oli vain kolmekymmentäkolmevuotias, mutta näytti vähän vanhemmalta.

¹⁶⁰   Hän sanoi: “Hei, sinähän olet juutalainen, ja sinäkö pyydät minulta, samarialaiselta naiselta? Meillä on voimassa rotuerottelu. Ei ole mitään, mitä sinä… Me emme yksinkertaisesti voi tehdä sitä. Sinä et voi, sinun ei oleteta tekevän niin.”

¹⁶¹   Hän sanoi: “Mutta, jos sinä tietäisit kenelle sinä puhut, sinä pyytäisit Minulta juotavaa.”

¹⁶²   Mitä Hän oli tekemässä? Jatkamassa keskustelua. Isä oli lähettänyt Hänet sinne, mutta Hänellä oli… Tässä oli tuo nainen, tuon piti olla tuo aika. Niin Hän sanoi… Hän puhui hänen kanssaan, kunnes tavoitti hänen henkensä, huomaattehan. Katsokaahan. Sana erottaa sydämessä olevat ajatukset, ja Hän oli Sana. Kuinka monet uskovat, että Hän oli Sana? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Varmasti. Ja Sana erottaa sydämen ajatukset. Näettekö?

¹⁶³   Hän sai selville, mikä hänen vaikeutensa oli. Me kaikki tiedämme, mikä se oli: liian monta aviomiestä. Hän sanoi: “Mene noutamaan aviomiehesi ja tule tänne.”

Hän sanoi: “Ei minulla ole mitään aviomiestä.”

¹⁶⁴   Hän sanoi: “Sinä olet sanonut totuuden. Sinulla on ollut viisi, ja se, jonka kanssa nyt asut, ei ole aviomiehesi.”

¹⁶⁵   Katsokaa tuota pientä naista. Näettehän, hän oli langennut Jumalan ajatuksista. Hänet voitiin lunastaa. Hän oli alamainen. Hänellä oli edustus Taivaassa. Hän kääntyi ympäri.

¹⁶⁶   Katsokaa eroa hänen ja noiden saarnaajien, hänen pappiensa, välillä. Nuo saarnaajat, kun he näkivät sen, sanoivat: “Tämä mies on ennustaja.” He eivät tunteneet Sanaa.

¹⁶⁷   Katsokaa, mitä tuo nainen sanoi: “Me tiedämme, Herra, sinun täytyy olla profeetta. Meillä ei ole ollut profeettaa satoihin vuosiin. Ja kun Messias tulee, me tiedämme, että näin Hän tulee tekemään.” Oi!

¹⁶⁸   Hän olisi voinut opettaa Birminghamille jotakin. Hän olisi voinut opettaa lopulle maailmaa jotakin. Kyllä. Hän voisi opettaa näille teologisille seminaareille jotakin. Näettekö? “Sama eilen, tänään ja ainiaan.” Katsokaahan, me…

¹⁶⁹   “Herra, minä ymmärrän, että Sinä olet profeetta.” Näettehän, Hän luki ajatukset, jotka olivat hänen sydämessään. Hän sanoi: “Sinun täytyy olla profeetta. Me tiedämme sen, me samarialaiset. Me odotamme sitä. On tuleva Messias. Meillä ei ole ollut profeettaa neljäänsataan vuoteen. Malakia oli viimeinen profeettamme, ja hän sanoi, että tulisi olemaan edelläkävijä… Me olemme kuulleet hänestä, tuosta miehestä siellä Jordanilla: ‘Minä olen lähettävä sanansaattajani kasvojeni edellä valmistamaan tietä.’ Minä olen kuullut siitä. Ja me odotamme Messiaan tulevan juuri nyt.”

Hän sanoi: “Minä olen Hän, Minä, joka puhun sinun kanssasi.”

¹⁷⁰   Se selvitti sen. Ja kaupunkiin hän lähti sanoen: “Tulkaa, nähkää Mies, joka on kertonut minulle asiat, joita olen tehnyt. Eikö se ole itse Messias?”

¹⁷¹   Ystäväni, meillä ei ole aikaa mennä pidemmälle. Mutta, jos sellainen Messias oli eilen, sellainen Messias on tänään, sillä Hän on sama eilen ja tänään. Hän kuoli voidakseen tehdä sovituksen, saadakseen nämä asiat tapahtumaan, antaakseen teille oikeuden ottaa siitä, minkä Hän on tehnyt puolestanne. Muistakaa nyt, jos olette syntinen, te itse asiassa pelastuitte, kun Jeesus kuoli ristillä, mutta teidän täytyy uskoa se ja vastaanottaa se omaksenne, teidän oma henkilökohtainen pelastuksenne. Ja jos olette sairas, teidät parannettiin, kun Jeesus haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden. Hänen haavojensa kautta teidät parannettiin.

¹⁷²   Nyt jos Hän seisoisi täällä tänä iltana yllään tämä puku, jonka Hän antoi minulle, ei voisi olla… Jos te sanoisitte: “Paranna minut, Herra”, Hän ei voisi tehdä sitä. Hän on jo tehnyt sen. Näettehän?

¹⁷³   Mutta nyt, mitä jos joku teistä sanoisi: “Voisiko Jeesus sitten olla tänä iltana Birminghamissa?” Kyllä. Hän lupasi olla. “Kuinka Hän olisi täällä, missä muodossa?” Pyhän Hengen muodossa, sellainen Hän on, sama eilen, tänään ja ainiaan. Hän on Pyhän Hengen muodossa.

¹⁷⁴   Toivoisin, että minulla nyt olisi aikaa lisätä tähän vielä yksi ajatus, mutta luultavasti en tule tekemään sitä. Sallikaa, sallikaa minun ottaa se oikein nopeasti. Tahdotteko kärsiä minua vielä muutaman minuutin? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] En halua pidätellä teitä liian myöhään, niin että jäätte pois linja-autoistanne.

¹⁷⁵   Jeesus sanoi Pyhän Luukkaan 16. luvussa tai 17. luvussa: “Niin kuin oli Lootin päivinä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Sanoiko Hän niin? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

¹⁷⁶   Tarkatkaa nyt, mitä se oli. Hän luki samaa Raamattua, kuin me luemme, 1. Mooseksen kirja 22 tai 19, 20, jossakin niillä paikkeilla. Pankaa merkille, Hän luki samaa Raamattua. Tarkatkaa asetelmaa Lootin aikana. Oi, mikä syntinen kansakunta se olikaan, mikä syntinen paikka! Katsokaa, millaisia me olemme tänään.

¹⁷⁷   Katsokaa, mitä Hän sanoi: “Syntinen ja avionrikkoja, paha, avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä. Ja he tulevat saamaan sen, Joonan ylös kuolleista nousemisen merkin; tai joka nousi ylös oltuaan kuin kuolleena valaan vatsassa kolme päivää ja yötä. Ihmisen Poika, ylösnousemuksen merkki, tämä avionrikkoja sukupolvi saisi ylösnousemuksen merkin.

¹⁷⁸   Nyt Jeesus sanoi: “Niin kuin oli Lootin päivinä.” Pankaa merkille tuo asetelma. Siellä oli kaksi enkeliä sodomalaisten joukossa, jotka saarnasivat, kaksi suurta sanansaattajaa. Siellä oli Yksi, joka pysyi Abrahamin kanssa.

¹⁷⁹   Ja ne, jotka menivät alas Sodomaan, tekivät merkkejä. Millä tavalla he tekivät? Saarnaamalla Evankeliumia ja sokaisemalla heidät. Heidän oma saarnaamisensa sokaisi ihmiset. Ja jos se ole nykyinen Billy Graham, niin en ole koskaan nähnyt sellaista. Koskaan, ei minään aikakautena, ole seurakunnalle vielä ollut sanansaattajaa, jonka nimi olisi päättynyt -h-a-m. Muistakaa, meillä on ollut Moody, Sankey, Finney, Knox, Calvin ja niin edelleen, Billy Sunday, mutta ei koskaan aikaisemmin -h-a-m päätteistä; -h-a- m , “kansakuntien isä”. Se on siellä nyt. Katsokaa Sodoman asetelmaa.

¹⁸⁰   Ja muistakaa, siellä oli Mies, joka jäi Abrahamin luo, jota Abraham kutsui nimellä Elohim, Jumala. Tarkatkaa, mitä hän… Miten hän tiesi, että Hän oli Elohim. Hän sanoi: “Abraham, missä on vaimosi Saara?”

Hän sanoi: “Hän on teltassa, Sinun takanasi.”

¹⁸¹   Satavuotias. Hän sanoi: “Minä tulen vierailemaan luonasi antamani lupauksen mukaan, elämän ajan mukaisesti”, seuraavien kahdenkymmenenkahdeksan päivän kuluessa. Hän oli nyt odottanut sitä kaksikymmentäviisi vuotta. Saara oli yhdeksänkymmenen ja hän sadan vuoden ikäinen. “Minä tulen vierailemaan luonasi, elämän ajan mukaisesti.”

¹⁸²   Ja Saara siellä teltassa sanoi itsekseen: “Huh.”

¹⁸³   Hän sanoi: “Miksi Saara nauroi ja sanoi: ‘Huh’, siellä teltassa Minun takanani?”

¹⁸⁴   Abraham kutsui Häntä niemellä “Elohim”, Jumala julkituotuna inhimillisessä lihassa. Hän söi vasikkaa, joi lehmänmaitoa ja söi leipää, maissikakkuja, ja se oli Jumala julkituotuna inhimillisessä lihassa.

¹⁸⁵   Jeesus sanoi: “Niin kuin oli Sodoman päivinä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa”, kun Jumala jälleen toisi julki itsensä inhimillisessä lihassa.

¹⁸⁶   Ja muistakaa, se oli viimeinen merkki. Abraham oli nähnyt merkin toisensa jälkeen. Mutta tässä oli tällä kertaa Jumala julkituotuna lihassa ja pystyi sanomaan, mitä Saara ajatteli Hänen takanaan. Se osoitti, että se oli Sana, koska Sana erottaa sydämen ajatukset. Näettekö? Käsitättekö sitä? Nostakaa kätenne jos käsitätte. [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hyvä on. Näettehän, se oli nyt tuo viimeinen merkki.

¹⁸⁷   Nyt muistakaa, Abraham ja hänen ryhmänsä ei ollut Sodomassa. He olivat ulkona Sodomasta, he eivät olleet siellä ulkona kirkkokunnallisessa maailmassa, siellä ulkona. Näettekö minkälaisen merkin he saivat siellä, suuria älykkäitä sanomia? Mutta tarkatkaa, millaisen merkin tuo valittu Seurakunta, Abraham, sai. G-r-a-h-a-m on kuusi kirjainta, se on maailma, ihmisen luku. Mies luotiin kuudentena päivänä, hän on kuusi. Mutta A-b-r-a-h-a-m on seitsemän kirjainta, näettekö, tuo Valittu Seurakunta siellä ulkona. Pankaa merkille, he saivat tuon merkin, Jumalan julkituotuna lihassa.

¹⁸⁸   Ja Jeesus sanoi, Luukkaan 17. luvussa, tarkatkaa nyt: “Niin kuin oli Sodoman päivinä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa, kun Ihmisen Poika paljastetaan.” Ja muistakaa, kun Ihmisen Poika, näinä viimeisinä päivinä paljastetaan Hänen kansalleen Hänen itsensä työskentelyn kautta ihmisten keskuudessa. Johannes 14:12 sanotaan: “Niitä tekoja, joita Minä teen, myös hän on tekevä.”

¹⁸⁹   Ja meille on luvattu, että se tullaan ennalleen asettamaan. Jokaisella äänellä on takanansa sanoma. Ja Sanoma oli: “Ennalleen asettamaan takaisin alkuperäinen Usko”, Malakia 4, “tuomaan takaisin ihmisille isien Usko.” He ovat menneet siitä pois kaiken kaltaisiin asioihin, mutta heidät “palautettaisiin jälleen takaisin tuohon Uskoon”. Tämän hetken Sanoma on: “Palatkaa takaisin Sanaan!” Jumala…

¹⁹⁰   Muistakaa, me odotamme luvattua Poikaa. Ja me olemme Abrahamin Siemen. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Kuninkaallinen Siemen, Kristuksen kautta! Ja he odottivat luvattua poikaa, Iisakkia. Ja kuninkaallisena Siemenenä me tänään odotamme luvattua merkkiä. Onko se oikein? [“Aamen.”] Luvattua Jumalan Poikaa, että Hän palaisi. Ja…

¹⁹¹   Heillä oli kaiken kaltaisia sanomia, ja Abraham oli nähnyt kaiken kaltaisia asioita. Mutta juuri ennen luvattua poikaa, tuo viimeinen merkki ennen pakanamaailman hävittämistä oli tämä: Jumala julkituotuna lihassa, joka tiesi sydämen salaisuudet.

¹⁹²   Se on nyt viimeinen merkki, jonka seurakunta ja hengellinen Seurakunta ovat saava. Se on viimeinen merkki, jonka luonnollinen seurakunta on saava. Ja pakanamaailma tullaan hävittämään, ja se on valmis siihen juuri nyt.

¹⁹³   Maa vapisee kaikkialla, maanjäristyksistä. Miksi? Ensimmäisen kerran kun maanjäristys koskaan ravisteli koko maata, se tapahtui Pitkänäperjantaina. Viimeisen kerran, kun se ravisti sitä, oli toinen Pitkäperjantai. Minkä tähden se ravisteli? Koska he olivat hylänneet Messiaansa. Miksi se ravisteli jälleen? He ovat tehneet saman asian. Näettekö?

¹⁹⁴   Laodikean Seurakuntajakso. Jokainen oppinut tietää, että Hän oli ulkopuolella kolkuttaen, yrittäen… “Katso, Minä seison ovella ja kolkutan.” [Veli Branham koputtaa viidesti saarnastuoliin.] Ainoa seurakunnan aikakausi, joka koskaan täydellisesti pani Hänet ulos. Ja tuo Ekumeeninen Neuvosto, juuri sen te olette tehneet muodostaaksenne pedon merkin ja ottaaksenne sinne sisälle. No niin, mitä on… Kuinka voi kaksi kulkea yhdessä, elleivät he ole sopineet? Ja tekemällä niin, he ovat jälleen hylänneet Sanan. Se on ulkopuolella. Ei voi olla missään yhteistyössä. Täsmälleen oikein.

¹⁹⁵   Oi Jumala, armahda. Jeesus Kristus, sama eilen, tänään ja ainiaan.

Kumartakaamme päämme.

¹⁹⁶   Herra Jumala, Sinä tunnistat itsesi kaikkina aikakausina, Jumala. Sinä olit Jumala, joka eri aikoina puhuit isille profeettojen kautta ja näinä viimeisinä päivinä Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta, jota me rakastamme ja johon me uskomme, ja tiedämme, että Hän on sama eilen, tänään ja ainiaan, niin kuin Hän lupasi.

¹⁹⁷   Nyt Isä, tämä on niin hieno väkijoukko, hieno usko. On helppo puhua heille. Mutta, oi Herra, nouskoon tuo usko nyt ylös, toiselle tasolle, suoraan inhimillisen ajattelun ulkopuolelle. He ovat kuulleet tämän. Heidän pastorinsa ovat opettaneet heitä. He ovat odottaneet vuosia ja vuosia, että se tapahtuisi. Ja nyt me rukoilemme, Isä, että Sinä teet sen tunnetuksi meille tänä iltana, että Sinä et ole kuollut, vaan että Sinä olet elossa aina ja iankaikkisesti ja elät kansasi keskuudessa Laakson Liljana kaikkien muiden kukkien joukossa, kauneimpana kukkana kymmenistä tuhansista.

¹⁹⁸   Nyt me rukoilemme, oi Laakson Lilja, että Sinä tulisit luoksemme tänä iltana ja tekisit itsesi tunnetuksi keskuudessamme ja tekisit itsesi tunnetuksi tässä aikakaudessa. Sillä se on luvattu. Olen kertonut heille Sanan, että viimeisinä päivinä olisi kuin Sodomassa ja Gomorrassa, ja Ihmisen Poika paljastaisi itsensä samalla tavoin kuin Hän teki Sodomassa ja Gomorrassa ennen luvatun Pojan tuloa valituille ja hävityksen tuloa hylätyille. Niinpä rukoilen, Isä, että he tulisivat ymmärtämään tämän. Ja tule ja pidä Sanasi, jonka tiedän Sinun tekevän. Jeesuksen Nimessä. Aamen.

¹⁹⁹   No niin, uskon Billyn sanoneen, että hän antoi joitakin kortteja. Onko niin? Kohottakaa kätenne, jos siellä on jaettu kortteja. Mikä kirjain niissä on? [Joku sanoo: “B.”] B, hyvä on, B. Nyt nopeasti…

²⁰⁰   Tulen pyytämään teiltä yhtä asiaa, että te vain istuisitte nyt todella hiljaa. Älkää liikkuko ympäri. Vain antakaa meille kymmenen minuuttia Tahdotteko tehdä sen? Vain kymmenen minuuttia. Jos jokainen tulisi nyt istumaan täysin hiljaa kymmenen minuuttia. Älkää liikkuko ympäri. Hyvä on.

²⁰¹   Aloittakaamme numerosta yksi. Kenellä on B, numero yksi? Nopeasti nyt, kohottakaa kätenne. Jos ette voi…

²⁰²   Tämä mies liikahti telttavuoteella. Katsoisitteko, mikä hänen rukouskorttinsa numero on, olisiko se. Onko sinulla rukouskorttia? Eikö sinulla ole? Hyvä on. [Joku sanoo: “Hänellä on numero neljä.”] Hyvä on.

²⁰³   Numero yksi, enkö huomannut sitä? [Joku sanoo: “Täällä.”] Tai ehkä me sitten aloitamme jostakin muualta. Hyvä on. [Joku sanoo: “Täällä on.”] Oi, olen pahoillani. Selvä. Numero yksi, numero kaksi, kolme. Numero kaksi, nouse ylös… Nouskaa ylös, kun kutsun numeronne, kaksi. Yksi, kaksi, kolme, neljä. [Joku sanoo: “Täällä on.”] Neljä.

²⁰⁴   Viisi. Katsokaa korttianne nyt. Viisi. Tulkaa tänne ja muodostakaa pieni jono. Viisi. Kuusi, kuusi. Seitsemän, seitsemän. Jos ette voi päästä ylös, antakaa jonkun nostaa kätenne, niin me noudamme heidät. Hyvä on, seitsemän. Kahdeksan. Seitsemän, kahdeksan. Nyt me todella olemme ylittäneet aikamme.

²⁰⁵   Hyvä on, antakaa hänen istua siellä, kunnes olemme valmiit kutsumaan hänet, ja pankaa hänet sitten jonoon sille paikalle, mihin hän kuuluu. Hyvä on.

²⁰⁶   Yhdeksän, yhdeksän. Kymmenen, kymmenen. Yksitoista, yksitoista, yksitoista. Hyvä on, lopetamme sitten siihen.

²⁰⁷   Nyt monilla täällä ei ole rukouskorttia ja te olette sairas, nostakaa kätenne ylös? Kuinka monet täällä eivät tunne minua, nostakaa kätenne ylös? Te, jotka tiedätte, että minä en tiedä teistä mitään, nostakaa kätenne ylös. Hyvä on. Katsokaa tännepäin nyt ja uskokaa. Minä… Olkoon jokainen todella kunnioittava.

²⁰⁸   Vain muistakaa nyt, yksi sana Häneltä merkitsee enemmän kuin, mitä minä voisin puhua sadan elämänajan aikana. Katsokaahan, minä voisin saarnata Tämän. Kuinka moni uskoo, että Se on totuus? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hyvä on. Nyt, jos Se on Totuus, on Jumala velvollinen. Jos se on Hänen Sanansa, Hänen lupauksensa, on Hän velvollinen tekemään sen. Hän on velvollinen vahvistamaan Sanansa. Onko se oikein? [“Aamen.”] Ja jos Hän tekee sen, tahdotteko te uskoa sen? [“Aamen.”] Hyvä on sitten, uskokaa se.

²⁰⁹   Nyt te voitte sanoa: “Jeesusko? Katson ympärilleni enkä näe Häntä missään.”

²¹⁰   Katsokaahan, mitä jos joku mies kävelisi tänne naulanarvet käsissänsä ja kasvoillaan verta ja niin edelleen? Kuka tahansa teeskentelijä voisi tehdä niin. Ja muistakaa, Jeesus ei tule sillä tavalla. Kun Hän tulee sillä tavoin, aikaa ei tule enää olemaan. Ei tule enää olemaan aikaa, kun Hän tulee sillä tavoin.

²¹¹   Mutta kuinka te sitten tietäisitte, että se on Hän, jos Hän tulisi? Koska Hän tekisi itsensä tunnetuksi Henkensä kautta, merkkinsä kautta, Hänen Elämällään teissä. “Minä olen Viinipuu, te olette oksia.” Nyt vain muistakaa se ja uskokaa nyt koko sydämestänne.

²¹²   Nyt, tämä rukousjononne, ovatko he kaikki siellä? En tiedä, kahdeksan tai kymmenen. Selvä, hyvä on. Tulkaa tänne. Huomenna illalla me yritämme poimia heitä lisää. Olkoon nyt jokainen todella kunnioittava. Antakaa heidän nyt tulla, yksi kerrallaan.

²¹³   Nyt ensinnäkin, haluan kaikkien tässä rukousjonossa olevien, jotka tietävät, että minä en tunne teitä, tässä pienessä rukousjonossa, jotka tietävät, että en tunne teitä, kohottavan kätensä. Te, jotka tiedätte, että en tiedä teistä mitään, en tiedä, mikä teillä on vikana, ettei minulla ole siitä ajatustakaan. Hyvä on.

²¹⁴   Olkaa nyt todella kunnioittavat ja muistakaa nyt vain, missä me seisomme. Sana on luettu.

²¹⁵   Nyt, muistakaa, minä en voi parantaa ketään. Kukaan ihminen ei voi parantaa ketään. Vaan se on teidän uskonne, siihen mitä Kristus on, joka saa aikaan  parantumisen. Jos Hän nyt tekee itsensä tunnetuksi täällä samalla tavoin kuin Hän teki tunnistaen itsensä samalla tavoin niin kuin Hän teki muina aikoina, niin ettekö te siitä tuntisi Häntä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Se on ainoa tapa, miten Hän sanoi tekevänsä itsensä tunnetuksi. Se on ainoa tapa, miten Hän koskaan teki itsensä tunnetuksi. Ja Hän on sama eilen, tänään ja ainiaan.

²¹⁶   Niinpä tässä on nyt nainen aivan samalla tavoin kuin Pyhän Johanneksen 4:ssä Jeesus kohtasi naisen kaivolla. Ja viittasin häneen juuri muutama minuutti sitten. Tässä on mies ja nainen. En ole koskaan tavannut tätä naista. Hän juuri äsken nosti kätensä, että minä en ole koskaan tavannut häntä, eikä hän ole koskaan tavannut minua, joten me olemme täysin vieraita toisillemme. Hänellä vain on rukouskortti, ja hänen numeronsa satuttiin kutsumaan. Oletko sinä…

²¹⁷   [Sisar sanoo: “Ei, sinä rukoilit puolestani Hammondissa, Indianassa. Tarkoitan, että, siltikään sinä et tiedä mitään henkilökohtaisesta elämästäni.”]

²¹⁸    Hän sanoi, että kerran Hammondissa, Indianassa rukoilin hänen puolestaan, mutta hän sanoi, että hänen henkilökohtaisesta elämästään minä en tiedä mitään. Minä en tiedä, miksi olet täällä, tai mitään muuta. Tietenkin on satoja ihmisiä rukousjonoissa, joita minulla on voinut olla kokouksissa, sillä tavalla ja niin edelleen. Mutta tarkoitan, että en tiedä… Jumala Taivaassa tietää, tämä Raamattu sydämeni päällä, että en koskaan muistaisi sitä, jotakin niin kaukaista, jotakuta, jonka puolesta on rukoiltu ehkä vuosia sitten. Hammond, Indiana, se oli pitkän aikaa sitten, monia vuosia sitten, kun olin Hammondissa, Indianassa, kahdeksan tai kymmenen vuotta sitten. Niinpä nyt vain…

²¹⁹   Nyt jos Herra Jeesus tulee paljastamaan minulle, miksi olet täällä nyt, se olisi tarkalleen sama asia, kuin mitä oli Pyhän Johanneksen 4. luvussa. Mitä tahansa sydämessäsi olisikin, ja sitten Sana erottaisi ajatuksen, joka on sydämessäsi, niin kuin Jeesus teki tuolle naiselle kaivolla, niin tahtoisitko uskoa sen sitten todeksi? [Sisar sanoo: “Kyllä.”] Tahdotko?

²²⁰   Tahtooko kuulijakunta uskoa sen todeksi? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

²²¹   Nyt tässä on käteni Raamatun päällä, etten muista tuota naista, ettei minulla ole siitä mitään ajatusta. Ja hän myös kohotti kätensä, etten minä tiennyt, miksi hän oli täällä. Hän sanoi nähneensä minut Hammondissa, Indianassa… Ja niin pitkälle kuin tiedän, on jokainen teistä voinut olla siellä, vain kokouksessa, enkä tietäisi siitä mitään.

²²²   Mutta suokoon Herra nyt tämän, jos se on Hänen tahtonsa. En sano, että Hän tulee tekemään sen.

²²³   Minä otan nyt jokaisen hengen täällä hallintaani Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Nyt olkaa todella kunnioittavia.

²²⁴   Jos ette ole uskovainen, en neuvoisi teitä jäämään rakennukseen, koska taudit menevät yhdestä toiseen. Me tiedämme sen. Samoin tekevät vaivat. Monet ovat olleet kokouksissa aikaisemmin ja nähneet sen tapahtuvan.

²²⁵   Nyt vain haluan puhua sinulle samalla tavoin kuin meidän Herramme teki tuolle naiselle. Katsohan, sinä seisot siellä, sinä olet tarpeessa. Ja sinä luultavasti olet kristitty. Minä en tiedä, oletko sinä. Hän on sanova sen minulle, jos olet. Ja sitten, minä olen kristitty. Nyt on kaksi yhdessä, mies ja nainen. Ja sitten, Jumalan Henki on täällä lahjan kanssa antaakseen sinun tietää, mitä puhut Hänelle, mitä sanot. Se voi olla raha-asiat. Se voi olla kotiasiat. Minulla ei ole siitä mitään ajatusta. Mutta mitä tahansa se onkin, sinä tiedät, onko se totuus vai ei, jos Hän paljastaa sen.

²²⁶   Se on kasvain. Jos se on oikein, nosta kätesi ylös. Uskotko sinä nyt? Tarkatkaa nyt. Sinä haluat minun sanovan sinulle, missä tuo kasvain on, eikö niin? Se on kurkussasi. [Sisar sanoo: “Kyllä.”] Jos se on oikein, heiluta kättäsi tällä tavalla. Nyt uskotko sinä? [“Kyllä.”] Hyvä on. Mene matkaasi vain kiittäen Herraa, että sinä uskot sen.

²²⁷   Tule. Oletan että me olemme vieraat toisillemme, rouva. [Sisar sanoo: “Kyllä.”] Me emme tunne toisiamme, mutta Jumala tuntee meidät molemmat. Uskotko Jumalan voivan paljastaa minulle vaivasi? Auttaisiko se sinua? [“Kyllä.”] Saisiko se sinut uskomaan? Olkaa todella kunnioittavia, todella kunnioittavia.

²²⁸   Nyt muistakaa, siellä oli kerran eräs nainen, jolla ei ollut rukouskorttia, niin sanoaksemme. Hän meni ja kosketti Hänen vaatteensa lievettä. Ja kun hän teki sen, Jeesus kääntyi ympäri ja sanoi: “Kuka kosketti Minua?” Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

²²⁹   Hänellä oli verenvuoto. Hän sanoi sisimmässään: “Jos voin koskettaa tuota Miestä, tulen terveeksi.” Ja hän kosketti Häntä, ja hän…

Hän sanoi: “Kuka kosketti Minua?”

²³⁰   Ja jopa Pietari nuhteli Häntä ja sanoi: “Sehän kuulostaisi siltä, kuin olisit mielenvikainen, tai jotakin.” Hän sanoi: “Hyvänen aika, jokainenhan koskettaa Sinua! ”

²³¹   Hän sanoi: “Niin, mutta Minä tulin heikoksi. Tunsin, että voimaa lähti Minusta.” Hän kääntyi ympäri ja katseli kuulijakuntaa, kunnes löysi tuon naisen. Ja Hän kertoi hänelle, että hänellä oli verenvuoto, ja että se oli parantunut. Muistatteko sitä? [“Aamen.”]

²³²   Ja Raamattu sanoo: “Tänään…” antaa saarnaajien vastata tähän meille, “että Hän on Ylipappi juuri nyt, jota voidaan koskettaa heikkouksiemme tunnolla.” Onko se oikein? [Saarnaajat ja seurakunta sanovat: “Aamen.”]

²³³   Ottakaa te vain Häneltä. Sanokaa: “Herra Jumala, tuo saarnaaja ei tunne minua. Ja salli minun koskettaa vaatettasi. Etkö puhuisi hänen kauttaan?” Jos Hän on sama eilen, tänään ja ainiaan, Hän on toimiva samalla tavalla. Hän on inhimillisessä lihassa nyt ja toimii lunastaen omiaan.

²³⁴   Vain rukoilkaa nyt, uskokaa koko sydämestänne. Älkää epäilkö. Älkää epäilkö yhtään mitään. Uskokaa kaikki asiat. Vain uskokaa kaikella, mitä teissä on. Uskokaa.

²³⁵   Nyt haluan vain saada kosketuksen henkeesi, rouva, vain puhua sinulle. Uskotko, että nämä asiat ovat totta? Uskotko, että Herra Jeesus voi paljastaa minulle, miksi olet täällä? Sinulla myös on kasvain. Juuri niin. Uskotko, että Hän voi paljastaa minulle, missä se on? Se on naispuolisissa rauhasissa. [Sisar sanoo: “Kyllä.”] Ja missä rauhasessa se on, se on kohdussa. Juuri niin. [“Kyllä.”] Hyvä on. Usko nyt, mene, usko koko sydämestäsi.

²³⁶   Nyt tässä on mies. Eräs mies tuli kerran Herran Jeesuksen tykö, ja hänen nimensä oli Simon, no niin, ja hänet nimitettiin Pietariksi. Jeesus sanoi hänelle, kuka hän oli ja mistä hän tuli, tai jotakin. Nyt jos Herra Jeesus voi paljastaa minulle, miksi olet täällä, niin tahdotko uskoa sen? Sinä tietäisit, että sen täytyy olla totuus, jos tiedät, onko se totta tai ei. Mutta sinä, sinä uskot minun olevan Hänen palvelijansa. [Veli sanoo: “Kyllä. Minä tiedän sen.”] Sinä tiedät sen. Kiitos, herra. Kiitoksia. Voikoon Herra auttaa sinua nyt uskomaan sen koko sydämestäsi.

²³⁷   Tämä on pikku juttu, jota yritän saada oikeaan asentoon. [Veli Branham korjaa mikrofonin asentoa.]

²³⁸   Nyt, katsohan tännepäin jälleen. Kyllä. Sinulla pitäisi olla leikkaus revähtymän tähden. Se on totta. Myöskin tyrä, sinulla on tyrä. Uskotko, että voin sanoa sinulle, kuka sinä olet? Uskotko sen? Sinä olet pastori, sinä olet saarnaaja, koska näen sinut saarnastuolissa. Ja sinun nimesi on Wallace. [Veli sanoo: “Uh-huh.”] Usko koko sydämestäsi. [“Kunnia!” Seurakunta taputtaa käsiään.] Jumala siunatkoon sinua. [“Se oli kaksikymmentä vuotta sitten, Pensacolassa.”] Oi, niinkö. Hyvä on. Usko nyt, Älä epäile. Vain pidä usko. Usko nyt.

²³⁹   Me olemme nyt vieraita toisillemme. Jumala tuntee meidät molemmat. Uskotko, että Herra Jumala voi sanoa minulle jotakin sinusta, miksi olet täällä, tai jotakin? Minä vähän pidän kiirettä, koska ihmisillä on ahdasta, tiedättehän. Se on… Uskotko, että Hän voi paljastaa minulle jotakin siitä, mikä sinulla on vikana? [Sisar sanoo: “Kyllä.”] Sinä uskot. Ja sinä tiedät, että tuo tunne, joka kosketti sinua juuri silloin, ei voinut olla minusta. Se oli Hän. [“Kyllä.”] Ja Se, oletko koskaan nähnyt valokuvaa tuosta Valosta? [“Kyllä.”] Juuri Se on ympärilläsi nyt.

²⁴⁰   Nyt tämä nainen liikkuu pois minusta. Hän kärsii. Näen hänet, hän on jotenkin rampautumassa. Ja hänellä on nivelreuma joka… [Sisar sanoo: “Kyllä.”] Se on oikein. Jos se on oikein, nosta kätesi ylös. [“Kyllä.”] Se on oikein. Sitten sinulla on kilpirauhasvaiva. [“Oikein.”] Sinä kärsit kilpirauhasesta. [“Se on totta.”] Se on totta. Ja sitten sinulla on sydänvikoja, jotka vaivaavat sinua sydämessäsi. [“Kyllä.”] Se myös on totta. [“Se on totta.”] Sinä et ole täältä. Sinä olet toisenlaiselta seudulta, missä on paljon… Sinä olet kaukaa. Sinä olet Pennsylvaniasta. [“Kyllä, minä olen.”] Se on oikein, olet tullut sieltä tänne. Nyt mene kotiin ja ole terve. Jeesus Kristus parantaa sinut, tekee sinut terveeksi. Tule. Pitäkää usko nyt. Älkää epäilkö.

²⁴¹   Nyt älkää, älkää liikkuko, olkaa hyvät, älkää tehkö sitä. Vain vähän aikaa nyt, niin me tulemme… Jos te vain annatte minulle vielä yhden lisää. Antakaa minulle tämä tapaus, ja sitten lopetamme, jos te vain annatte minun ottaa tämän tapauksen. Älkää liikkuko, olkaa hyvät. Tiedän pidätteleväni teitä todella pitkään. Mutta katsokaahan, te olette henki, ja minä vain olen kosketuksessa kunkin teidän kanssanne nyt. Näettekö? Pitäkää nyt usko.

²⁴²    Minä olen vieras sinulle. Minä en tunne sinua. Kristus tuntee sinut.

²⁴³    Siellä eräs mies tulee jatkuvasti, oi, se on tämä harmaapäinen mies, joka istuu tässä kärsien vaivasta polvissaan. Uskotko, että Jumala tulee tekemään sinut terveeksi, herra, ja parantaa sinut, jolla on tuo polvivaiva? Ja uskotko, että Hän tekee sinut terveeksi? Tuo mies tämän pyörätuolin takana siellä, jos uskot koko… Sinä kärsit polvivaivasta. Nosta ylös kätesi. Hyvä on. Sinä kosketit jotakin, etkö koskettanut? Sinä kosketit Häntä. Uh-huh. Juuri niin.

²⁴⁴   Hei, sivumennen sanoen, tuo nainen, joka istuu siellä vieressäsi, tuo vaalea… vaimosi. Uskotko minua, sisar, niin että he tietävät sen tulevan Jumalalta? Uskotko minun olevan Hänen profeettansa? Uskotko minua?

²⁴⁵   Tuo äänen kiertäminen siinä. [Äänenvahvistinjärjestelmä saa salin akustiikan kaikumaan.]

²⁴⁶   Sinä kärsit verenpaineesta. Jos se on oikein, nosta kätesi ylös. Hyvä on, laske myös kätesi miehesi päälle, koska hän ei oikein käsittänyt sitä tarpeeksi hyvin. Ja sitten uskokaa koko sydämestänne ja te molemmat tulette terveeksi.

Mitä he koskettivat?

²⁴⁷   Tässä, tämä nainen käsitti sen juuri silloin. Hän istuu aivan tässä takana, pää alhaalla, rukoillen. Hän rukoilee Herraa parantamaan hänet. Se mitä hän… Hän kärsii ja istuu aivan siellä rivin päässä. Hänellä on revähtänyt vatsa, jonka puolesta hän rukoilee. Ja uskotko, että Jumala tulee parantamaan sinut, rouva? Nosta kätesi ylös. Tuo pieni tummapäinen nainen, joka käyttää silmälaseja, joka rukoili Jumalaa parantamaan hänet. En tunne häntä, en ole koskaan elämässäni nähnyt häntä. Jumala tietää sen. Jos minä olen sinulle vieras, heiluta kättäsi, rouva. Se on oikein, minä en tiedä sinusta mitään. Mutta nyt sinä tiedät, että se on totta, eikö olekin? Hyvä on, Jeesus Kristus parantaa sinut, jos sinä uskot sen.

²⁴⁸   Sanohan, aivan hänen takanaan, tuo nainen, joka istuu siellä aivan hänen takanaan, myös hän rukoilee. Vain seuratkaa tuota Valoa. Kyllä. Ettekö te näe tuota Valoa riippumassa siellä? Näettekö? Katsokaa nyt. Tuolla naisella on ollut leikkaus, mutta se, mitä hän todella haluaa Kristuksen tekevän hänelle, on että Hän ottaisi kasvaimet pois hänen käsivarrestaan. Uskotko nyt, että Hän tulee tekemään sen? Kyllä, nosta kätesi ylös. Hyvä on. Jos sinä uskot sen, sinä voit saada sen. Vain pidä usko äläkä epäile. Usko.

²⁴⁹   Minä… Ei, ne ovat kaksi eri miestä. Ajattelin sen olevan tämän miehen, mutta se onkin tämä mies, joka istuu tässä. Uskotko herra, sinä, joka istut tässä? Uskotko koko sydämelläsi? Uskotko Jumalan tulevan parantamaan sinut tuosta eturauhasvaivasta, tekevän sinut terveeksi? Sinulla on eturauhasvaiva. Heiluta kättäsi, jos se on oikein. Se on oikein. Sinun uskosi tekee sinut terveeksi, herra. Jeesus Kristus parantaa sinut. En ole koskaan elämässäni nähnyt tuota miestä.

²⁵⁰   Ettekö näe Hänen olevan täällä? Ettekö usko Häntä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Ettekö te näe, että se on Hän?

²⁵¹   Odottakaapa nyt hetkinen. Tuo… Oi, kyllä. En usko Hänen sanoneen mitään sinulle itseäsi koskevaa, vai tekikö Hän niin? Uskotko, että Hän voi tehdä sen? Uskotko, että minä voin tehdä sen Hänen armonsa ja voimansa kautta? Olisiko se Hänen lupauksensa?. Sinä kärsit jostakin viasta niskassasi. Sinä kaaduit, ja se aiheutti sen. Juuri niin. Mene nyt takaisin, sinä tulet olemaan terve. Jeesus Kristus tekee sinut terveeksi.

²⁵²   Uskotteko te, uskooko jokainen nyt koko sydämestään? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Kuinka monta uskovaista täällä on? Nostakaa kätenne. Kaikkialla rakennuksessa ovat kädet ylhäällä. Hyvä on, te uskotte. Nyt todella nopeasti… Me olemme todella lähes puoli tuntia myöhässä. Tehkää tämä nyt nopeasti. Jeesus sanoi…

²⁵³   Uskotteko, että Hän on sama eilen, tänään ja ainiaan? Uskotteko Hänen luvanneen tehdä tämän tänä päivänä? Uskotteko, että se on viimeinen merkki, jonka tämä seurakunta tulee näkemään nyt, ennen kuin Herran tulemus ilmestyy? Uskotteko, että me olemme aivan lopussa. Kaikki Kirjoitukset ovat täyttyneet, ja me olemme valmiit Pojan tulemukseen?

²⁵⁴   Nyt Jeesus sanoi: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Laskekaa nyt kätenne jonkun vieressänne olevan päälle. Te olette nyt uskovainen. “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Jos Hän nyt pitää Sanansa tehdäkseen tämän, on Hän pitävä Sanansa tehdäkseen myös sen. Rukoilkaa te nyt vieressänne olevan henkilön puolesta. He rukoilevat teidän puolestanne. Näettekö? Älkää rukoilko nyt itsenne puolesta. Rukoilkaa te tuon henkilön puolesta. He rukoilevat teidän puolestanne. Kumartakaamme nyt päämme sillä aikaa, kun me rukoilemme.

²⁵⁵   Taivaallinen Isä, me olemme kiitollisia nähdessämme ylösnousseen Messiaan. Tuhatyhdeksänsataa vuotta on ollut kaikenlaista teologioita ja liikehdintää, mutta yhä, kaiken sen pimeyden keskellä, Sinä lupasit ilmestyä täällä viimeisinä päivinä, tässä Sodoman ajassa, ja tekisit itsesi tunnetuksi Abrahamin lapsille, kutsutuille, valituille. Ja täällä Sinä olet tänä iltana, tuhannenyhdeksänsadan vuoden jälkeen ja Sinä olet aivan yhtä paljon elävä tänä iltana kuin olit silloin, kun puhuit tuolle naiselle kaivolla. Se on Jumala tuotuna julki lihassa, Hänen Morsiamensa lihassa nyt, sillä Morsian ja Aviomies ovat yksi ja sama liha. “Nämä kaksi ovat yksi.” Ja Seurakunta tulee Morsiameksi koko ajan uskomalla Sanan, niin että Sana ja Seurakunta tulevat samaksi. Sana Seurakunnassa tehden siitä Morsiamen. Tuo viimeinen merkki, Jumala tehden itsensä tunnetuksi, Sana Seurakunnassa.

²⁵⁶   Oi Jumala, nämä ihmiset, jotka sanovat, että he uskovat, ovat laskeneet kätensä toistensa päälle. He rukoilevat. Katso alas Kirkkaudestasi, Herra, tarkkaa. Vahvista Sanasi. Sinä sanoit: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Jos he laskevat kätensä sairasten päälle, he tulevat terveiksi.”

²⁵⁷   Oi Jumala, menettäköön Saatana otteensa heidän uskostansa tänä iltana. Voikoon Jumala tulla sisälle ja antaa heidän tietää, että Hän on tehnyt itsensä tunnetuksi täällä aivan keskuudessamme. Ja Jeesus Kristus Jumalan Poika on täällä kanssamme nyt, tunnistettu ylösnoussut Jeesus Kristus, joka tekee itsensä tunnetuksi. Ensimmäistä kerran tuhannenyhdeksänsadan vuoden jälkeen Hän on tehnyt tämän ja täällä Hän on tänä iltana. Menettäköön Saatana voimansa, ja häipyköön hänen epäuskonsa pois, ja voikoon ylösnousseen Kristuksen voima tulla näihin ihmisiin ja parantaa heistä jokaisen. Ja me ajamme Saatanan ulos Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Menköön hän ulos näistä ihmisistä juuri nyt, niin että he kaikki voivat olla terveitä heidän rukoillessaan toinen toisensa puolesta kädet laskettuina toistensa päälle. Suo se, Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

²⁵⁸   Nyt vain pitäkää kätenne toistenne päällä. Uskokaa nyt. Pitäkää päänne kumarrettuina, silmänne suljettuina. Uskokaa. Minä en välitä siitä, missä te olette, mikä teillä on vikana. Sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Jos Jumala tuhannenyhdeksänsadan vuoden jälkeen seisoo täällä [Veli Branham koputtaa seitsemän kertaa saarnastuoliin.] tehden itsensä tunnetuksi, kuolleista ylösnousseeksi, ja ottaen kuolevaisia ihmisiä ja osoittaen itsensä Messiaaksi kaikkina aikakausina, samana Messiaana, tehden tuon saman asian saman merkin mukaisesti, Hän on noussut kuolleista. Luvaten, että Hän tekisi sen juuri ennen Hänen Toista Tulemustaan ja ennen pakanamaailman hävittämistä. Täällä Hän on. Me menemme siihen syvemmälle tällä viikolla mennessämme eteenpäin. Mutta te, miksi kärsiä loppuviikkoa, kun voitte parantua juuri nyt. Joku on laskenut kätensä teidän päällenne. Uskovaisen kädet ovat teidän päällänne. [Veli Branham koputtaa neljästi saarnastuoliin.] Hän sanoi nämä sanat: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Jos he laskevat kätensä sairaiden päälle, he tulevat terveiksi. He tulevat terveiksi.”

²⁵⁹   Uskotteko sen nyt koko sydämestänne? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Jos te uskotte sen koko sydämestänne ja uskotte, että Jeesus Kristus on ylösnoussut Jumalan Poika, ja Hän on tuomitseva teidät Tuomiolla ja Hän on täällä tänä iltana Pyhän Hengen muodossa ja persoonassa ja tekee itsensä tunnetuksi tuon saman Kirjoituksenmukaisen merkin mukaan, jonka Hän lupasi näyttää teille, ja että Hän on elossa ja on täällä. Jos te uskotte sen koko sydämestänne ja vastaanotatte Hänet parantajananne, niin annan teille haasteen Hänen Nimessänsä ja Hänen Nimensä kautta, että te nyt nousette seisomaan ja vastaanotatte parantumisenne Nasaretilaisen Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Nouskaa ylös, jos te uskotte sen. Nouskaa ylös.

²⁶⁰   Se on hienoa. Ihmiset tulevat pois telttavuoteilta, nousevat pois pyörätuoleista. Ja se on ihmeellistä. Nostakaa kätenne ylös. Nyt on aika, jolloin voitte huutaa ja ylistää Häntä. Uskotteko te? Siellä ihmiset ovat poissa pyörätuoleistaan, poissa telttavuoteiltaan, ja ovat nousseet ylös kaikkialla. Ylistäkäämme Häntä, jokainen. Vain nostakaa kätenne ja ylistäkää Häntä. [Seurakunta iloitsee ja ylistää Jumalaa.]