57-1006 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HEBREALAISKIRJEESTÄ, OSA III (QA Hebrews Part III), Jeffersonville, Indiana, USA, 6.10.1957

57-1006 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HEBREALAISKIRJEESTÄ, OSA III
(QA Hebrews Part III)
Jeffersonville, Indiana, USA, 6.10.1957

553    …olla jälleen täällä Tabernaakkelissa tänä iltana, odotuksen vallassa, tässä yhteydessä ja palvonnassa Jumalan Sanan ympärillä, joka on annettu meille vapaasti. He rakastamme olla osalliset tästä siunauksesta.

554Ja luotan siihen, että Jumala tulee siunaamaan meitä tänä iltana, niin kuin Hän teki tänä aamuna, aamullisen sanoman kansaa. Keskustelin juuri naapurini, rouva Woodin, kanssa hetki sitten, ja me puhuimme siitä, herra Wood ja muut heistä. Minä uskon sen olleen veli Nevillen paras saarna kaikista niistä saarnoista, mitä hän koskaan on saarnannut. Minä todella ihailen ja arvostan tuota hienoa saarnaa. Se antaa minulle rohkeutta ja kuntoa. Minä niin haluan päästää sisälle totuuden, tiedättehän. Ja sen rohkaiseva osa, tiedättehän, kuinka se rohkaisee…

Kuinka Daavid teki siellä, kun tämä suuri koettelemus tuli, sen sijaan, että olisi sanonut: “Hyvä on, minä menen ja teen sen, Herra, auta nyt minua”, hän odotti, hän meni ja kysyi Herralta, mitä tehdä. Hän otti tuon rintalevyn, tiedättehän, ja sanoi: “Kysykäämme nyt Jumalalta: ‘Mitä meidän täytyy tehdä tässä kriisitilanteessa?’” Oi, se oli todella rikasta. Siinä oli enemmän vitamiineja kuin kaikissa terveyskaupoissa, joita meillä on maassa. Kyllä vaan, se tekee teille todella hyvää.

555Nyt, tänä iltana, jos vain voimme tehdä sen, niin tarkoituksemme ei ole viipyä pidempään kuin keskiyöhön, näiden kysymysten kanssa. Joten me tulemme heti menemään niihin. Teemme sen päättääksemme nämä kysymykset, ja täällä on joitakin eräältä saarnaajalta, jotka ovat hyvin hankalia vastattavaksi. Tiedättehän nuo saarnaajat, he vääntävät sitä läpi Raamatun ja yrittävät löytää oman vastauksensa ennen kuin he kysyvät sitä teiltä. Ja koska tämä nauhoitetaan, tulee se menemään eräälle saarnaajaystävälleni Georgiaan, jolla on täällä kahdeksan hyvin huomattavaa kysymystä Raamatusta, jotka ovat hyvin, hyvin syvällisiä.

556Ja nyt, tällä tulevalla viikolla, älkää unohtako rukoilla puolestamme.

557Ja vaimoni on nyt paljon parempi, hän on nyt ylhäällä ja auttoi tänään ruuanlaitossa. Rakkaat ystävämme Kanadasta, veli ja sisar Sothmann, ovat vierailulla luonamme, ja me todella arvostamme heidän vierailuaan. Ja vaimoni, tietäen heidän olevan tulossa, halusi olla ylhäällä voidakseen seurustella näiden rakkaiden kristittyjen ihmisten kanssa. Olemme iloiset, että veli Freddie on kanssamme tänä iltana. Hänen vaimonsa oli täällä tänä aamuna, mutta nyt hän jäi ollakseen Medan kanssa, meidän tullessamme tänne, ja tulee menemään hyvin myöhään tänä iltana, koska on ehtoollinen ja jalkojenpesu. Niinpä olemme iloiset saadessamme pitää heitä vieraina luonamme.

558Nyt, ennen kuin yritämme aloittaa kysymyksiin vastaamisen… Ja muistakaa vain, että saatan olla väärässä, en väitä olevani oikeassa kaikessa mitä teen. Minä kyllä yritän olla oikeassa, mutta voin ehkä olla väärässä. Ja, jos olen väärässä, antakaa silloin minulle anteeksi; ja rukoilen, että Jumala myös tekee sen, koska tarkoitukseni ei ole olla väärässä. Minä en yritä vastata niihin ennakkoluuloisesti, vaan parhaan tietoni mukaan. Ja jos minun täytyy muuttaa ajatustani jossakin Raamatun kysymyksessä, niin minun mielestäni se tulee tehdä. Meidän on muutettava ne joka kerta, kun Jumalan Sana puhuu, koska se on Jumalan Sana.

559Ja nyt, uskon, että me tulemme rukoilemaan sairaiden puolesta jälleen tänä iltana, kuten tavallista. Ja joskus se saa teidät ihmettelemään; ottakaa tämänkaltainen pieni ryhmä täällä pienessä Tabernaakkelisaa, ja joskus te ette näe tuloksia, joita haluaisitte nähdä. Mutta syy on se, että täällä teillä on vain noin kaksisataa ihmistä. Ja yhdessä suurista kokouksista saattaa olla kolmesta kymmeneentuhanteen, ja ehkä enemmänkin, ja sillä tavalla te tulette näkemään massiivisemmat tulokset. Mutta tänä iltana, olen juuri vastaillut… Koska puhelimemme soi aina muutaman minuutin välein koko päivän ja osan yöstä.

560Onko tämä, jonka näen istumassa täällä, rouva Reisert? Sinun Raamattusi on sisar Moodilla tuolla takana. Toin sen tänä aamuna sinua varten, mutta minulla ei ollut tilaisuutta antaa sitä sinulle, koska en nähnyt sinua tänä aamuna, mutta rouva Woodilla on se siellä.

561Niinpä vastatessani puhelimeen, saan tietää monia suuria asioita, joita on tapahtunut. Eräs nainen soitti minulle ja sanoi: “Veli Branham, olin siellä-ja-siellä kokouksessa, ja olin kärsinyt niin pitkään eräästä vaivasta. Ja sinä vain puhuit minulle, ja vain… Melkein pyörryin, kun Se toi esiin mennyttä elämääni.” Ja hän sanoi: “Ja siitä lähtien en enää ole kärsinyt.”

562Ja eräs nainen tuli ja sanoi… Uskon, että hän on täällä tänä iltana, tai ainakin hän aikoi ajaa tänne Bedfordista. Uskon, että se oli heidän poikansa, joka oli täällä, jolla oli tuo paha sydänvika, ja oli niin huonossa kunnossa. Ja hänen istuessaan täällä kokouksessa, liikkui Herra ympäri ja kosketti, ja sanoi tuolle pojalle hänen vaivastansa, kuinka hän tuskin voi kohottaa käsivarsiaan saamatta sydänkohtausta, hänen käsivartensa oli kouristunut ja sydän sellaisessa tilassa. Ja välittömästi hän meni autoon ja ajoi kotiin, eikä se ole vaivannut häntä sen jälkeen. Pääsikö tuo rouva tulemaan Bedfordista? Oletko täällä? Siellä hän on, siellä takana. Kyllä, hän juuri soitti minulle jokin aika sitten.

563Ja sitten eräs nainen soitti minulle Evansvillestä. Hän ei voinut päästä tänne, koska hän asuu liian kaukana, enkä tiennyt, että meillä tulisi olemaan parantamiskokous tänä iltana. Ja hän sanoi: “Veli Branham, minä istuin Evansvillen kokouksessa, ja sinä katsoit väkijoukon ylitse ja kerroit minulle kuka olin ja mitä olin tehnyt ja mistä kärsin, ja niin edelleen.” Ja hän sanoi: “Minulla oli astmaattinen tila, niin että minun täytyi polttaa Asthmadoria huoneessani siitä asti, kun olin pieni tyttö.” Hän sanoi: “Siitä on nyt kaksi vuotta, eikä minulla ole ollut merkkiäkään siitä sen jälkeen.”

564Ja vain niille, jotka ovat täällä tänä iltana, eivätkä olleet täällä aamulla nauttimassa todistuksesta; olin eilen eräässä rihkamakaupassa ostamassa nukkea. Eikä se ollut itselleni, vaan pienelle tyttärelleni, Rebekalle. Hän ja Saara olivat menossa tänään jonkun pienen koulutoverinsa syntymäpäiville, tai jotakin sellaista, ja hän veisi hänelle pienen lahjan; ja minä olin ostamassa pientä nukkea, suunnilleen tämän korkuista. Ja siellä eräs nainen tuli luokseni ja sanoi: “Muistatko minua?”

565Minä sanoin: “En usko muistavani.”

566Ja tulin tietämään, että se oli eräs veli Nevillen sukulainen, joka… Kun olin lähdössä Ruotsiin, he… Hän tuli tänne ja hänellä oli pieni poika pyörätuolissa, aivan kuten pieni Edith siellä, ja tällä pikkumiehellä oli syöpä, pahanlaatuinen kasvain aivoissa. Hänen pieni päänsä riippui kumarassa, ja lääkärit olivat antaneet hänelle vain kolme viikkoa elinaikaa. He olivat avanneet sen, ja suoritettuaan taudinmäärittelyn, ja nähtyään mitä se oli… He olivat antaneet hänelle vain kolme viikkoa elinaikaa. Ja heidän täytyi kuljettaa häntä ympäri pyörätuolissa ja sitten he panivat hänet paareille viedessään hänet tutkittavaksi. Menin ja rukoilin tuon pienen pojan puolesta, ja pyysin Herraa parantamaan hänet. Ja heti seuraavana päivänä, kun he olivat viemässä häntä lääkäriin, hän sanoi: “Minä en halua tuota pyörätuolia.”

 He menivät autoon ja ajoivat sinne, ja lääkärin työntäessä esiin paarit, hän sanoi: “Minä en halua noita paareja.”

567Hän juoksi sisään ja istuutui. Lääkäri tutki hänet ja sanoi: “Kolmen viikon asemesta minä annan sinulle sata kahdeksan vuotta.” Hän tulisi elämään.

568Ja eilen tuo äiti tapasi minut. Hän saattaa olla täällä tänä iltana, en tiedä. Ja tuo pieni poika oli ulkona pelaamassa jalkapalloa, hän on nyt nuori mies. Pahanlaatuinen syöpä aivoissa… Joten se osoittaa…

569Oi, on tuhansia asioita, näettehän. Jumala ei voi epäonnistua. Hän yksinkertaisesti ei voi epäonnistua.

570Veli John, onko silmäsi parempi? Hänellä oli onnettomuus, lyödessään naulaa, se osui häntä silmään. Ja me kaikki rukoilimme veljemme John O’bannonin puolesta Louisvillestä, jolla oli tuo onnettomuus, naulan iskiessä häntä silmään.

571No niin, nämä kysymykset, ne tulevat jonkun sydämen syvyyksistä; lukiessaan Kirjoitusta he tulevat vastakkain näiden asioiden kanssa, joihin he ehkä eivät voi vastata tyydyttävästi, joten he ojentavat ne tänne meille, yrittääksemme vastata niihin. Ja te näette, miten tukalaan tilanteeseen se panee meidät; koska he tulevat pitämään kiinni siitä, mitä te sanotte. Niinpä teidän täytyy olla varma siitä, että olette oikeassa, ja minä… Niin varma kuin vain voitte olla. Niinpä sitten, voidaksemme olla varma, että olemme oikeassa, pyytäkäämme Pyhää Henkeä nyt tulkitsemaan tämä meille, kumartaessamme päämme.

572Taivaallinen Isä, oi, mikä etuoikeus se onkaan sanoa “Isä” suurelle taivaiden ja maan Luojalle. Ja me pyydämme, että Sinä ottaisit nyt nämä kysymykset huostaasi.

573 Ne on annettu tänne mitä syvimmässä vilpittömyydessä. Jumala, tulkoon se sydämestämme, syvimmässä vilpittömyydessä, vastatuksemme niihin parhaan kykymme mukaisesti; suo se.

574Ja voikoon Sinun laupeutesi levätä jokaisen yllä. Ja voikoon jotakin olla sanottu täällä tänä iltana, joka tulisi auttamaan jokaista täällä olevaa. Ja kun me lähdemme pois, sen jälkeen, kun olemme rukoilleet sairaiden puolesta ja ottaneet ehtoollista ja niin edelleen, voikaamme me sanoa niin kuin nuo, jotka olivat Emmauksesta: “Eikö sydämemme palanutkin sisimmässämme, kun Hän puhui meille matkan varrella?” Sillä me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä. Aamen.

575Nyt, niin kuin monesti olen sanonut, nämä vastaukset ovat parhaan mielipiteeni mukaan niistä, ja sitten joskus se herättää vähän keskustelua. Ensimmäinen täällä, näen, että se koskee jotakin, mitä olen sanonut aikaisemmin, ja se on ojennettu jälleen takaisin. Haluan nyt lukea sen:

Kun Adam ja Eeva saivat lapsensa Eedenissä, oliko siellä muita ihmisiä maan päällä siihen aikaan? l. Mooseksen kirjan 5. luvun 16. jakeessa sanotaan, että Kain asui Nodin maassa ja yhtyi vaimoonsa.

576No niin, se on hieno kysymys. Meille on opetettu Raamatussa… Ja monta kertaa nämä… Joskus me olemme huolimattomasti… Minulla oli tapana panna pienelle paperin palalle: “Kysykää. Vastaamme jokaiseen Raamatun kysymykseen.”

577Ja joku kysyi: “Kuka oli Kainin vaimo?”

578Oi, ja minä saatoin vähän vitsailla sen kanssa, ja sanoa: “Sehän oli hänen anoppinsa tytär”, tai jotakin sellaista, tiedättehän tai: “Hän oli rouva Kain.” Mutta se ei vastaa kysymykseen.

579Kainilla oli siellä vaimo, koska Raamattu sanoo niin. Ja jos Kainilla oli vaimo, oli hänen täytynyt saada hänet jostakin. Ja tämä toinen kysymys on aivan samassa linjassa sen kanssa:

 Oliko siellä muita ihmisiä maan päällä silloin, kun Adam ja Eeva saivat lapsensa Eedenin puutarhassa?

580Jos nyt huomaatte, niin Raamattu tuskin koskaan pitää lukua jonkun naisen syntymästä. Se on aina poikalapsi, joka on rekisteröity Raamatussa, ei tyttöjä. Raamatussa tuskin koskaan mainitaan jonkun tyttölapsen syntymää. Tai, suoraan sanoen, en saa juuri nyt mieleeni yhtään sukuluetteloa, jossa jonkun vauvan syntyminen olisi rekisteröity; sanottiin vain: “He siittivät poikia ja tyttäriä.”

581Raamattu pitää tilastoa vain kolmen lapsen syntymisestä Adamille ja Eevalle, ja ne olivat Kain, Aabel, ja Seet. Koska nyt nuo kaikki kolme olivat miehiä, niin jos ei yhtään tyttölasta olisi syntynyt, olisi ihmissuku lakannut olemasta ainoan naispuolisen, Eevan, kuollessa, koska silloin ei olisi ollut mitään tapaa ihmissuvun lisääntyä, jos Eeva olisi ollut ainoa naispuolinen. Mutta katsokaahan, he eivät pidä Raamatussa tilastoa tyttölasten syntymisistä, niinpä heillä täytyi olla tyttöjä samoin kuin poikiakin.

582Tuo yksi vanhimmista kirjoittajista joita meillä on, Joosefus, hän väittää Adamilla ja Eevalla oli seitsemänkymmentä lasta; yksi vanhimmista kirjoittajista sanoo: “Seitsemänkymmentä lasta, ja he olivat sekä poikia, että tyttäriä.”

583Ja sitten, jos Kain meni Nodin maahan… Huomasitteko kuinka loistavasti tämä kysymys oli kirjoitettu, panitteko merkille, kuinka hän lainasi sitä?

 Kun Adam ja Eeva saivat lapsensa Eedenissä… ei Eedenin Puutarhassa, tämän kirjoittaja oli tietoinen siitä. Kuka sitten lieneekin kirjoittanut tämän: Kun Adam ja Eeva saivat lapsensa Eedenissä…

584Ei Eedenin Puutarhassa, koska heidät oli ajettu sieltä ulos. Mutta he olivat yhä Eedenissä, ja Eedenin Puutarha oli Eedenin itäosassa. Mutta itse Eeden oli kuin kunta tai osavaltio, ja sitten Nod oli sen viereinen kunta tai osavaltio.

585Nyt ainoa henkilö, jonka Kain olisi voinut naida, on täytynyt olla hänen oma sisarensa. Hänen täytyi tehdä niin, koska oli vain yksi mies-ja yksi naispuolinen, josta he olisivat voineet tulla, ja hänen täytyi naida oma sisarensa. Ja se oli laillista noina päivinä.

586Iisak nai samaa verta olevan ensimmäisen serkkunsa, Rebekan, Jumalan määräyksestä. Saara oli Abrahamin sisar, verisisar; ei Abrahamin äidistä, vaan hänen isästänsä. Näettekö, Abraham nai verisisarensa; eri äidistä, mutta samasta isästä.

587Katsokaahan, naida sukulainen silloin, ennen kuin ihmissuvun veri oli heikentynyt, oli laillista, ja niin sopi tehdä. Nyt se ei ole sitä. Jos te naisitte oman sisarenne tänään, olisivat lapsenne mahdollisesti epämuodostuneita ja kaikkea muuta. Ei edes ensimmäisten tai toistenkaan serkkujen tulisi koskaan mennä naimisiin keskenään, koska veri on tullut niin huonoksi.

588Mutta ainoa asia silloin, minkä Kain on voinut tehdä, on naida oma sisarensa. Siitä hän sai vaimonsa, ja hän meni Nodin maahan, yhtyi häneen, ja tämä synnytti lapsia.

589Ja, jos olette huomanneet, niin terävä-älyiset miehet tulivat Kainin linjasta. Seetin linjasta tulivat vanhurskaat. Juuri siellä, noista kahdesta, lähtee se sukulinja, johon mekin kuulumme tänään.

590Jos panette merkille tänään, on Kainin sukuhaara yhä olemassa, ja samoin on Seetinkin sukuperä yhä olemassa. Ne ovat molemmat jatkuneet samalla tavalla. Kainin lapsia on täällä Jeffersonvillessä tänä iltana, ja Seetin lapsia on täällä Jeffersonvillessä tänä iltana. Veri heikkenee ja häviää pois, mutta tuo sukuperä yhä on olemassa.

591Tarkatkaa nyt, Kainin lapset olivat aina… Ja ennen vedenpaisumusta, he olivat älykkäitä ihmisiä: tiedemiehiä, kouluttajia; ja hyvin uskonnollisia, mutta he olivat tuomittu joukko. Näettekö? Tarkatkaa nyt, he olivat aivan samanlaisia kuin isänsä Kain. Kain, hän oli uskonnollinen mies. Hän rakensi kauniin alttarin, hän teki kauniin kirkon, ja yritti tehdä sen kauniimmaksi pikku lähetysasemaksi kuin mitä Aabelilla oli siellä. Tiesittekö sitä? Varmasti… Hän koristeli alttarin kukilla, ja teki kaiken hyvin kauniiksi; ja hän teki valtavan suuren ja tyylikkään kirkon, koska hän ajatteli löytävänsä suosion Jumalan kanssa tekemällä niin.

592Ja Aabel taas meni ja otti pienen karitsan, ja alkoi laahata sitä alttarille, laski sen kalliolle ja tappoi sen.

593Ja nyt, jos Jumala on oikeudenmukainen, ja jos kaikki, mitä Hän vaati, oli palvonta, niin Kain palvoi Jumalaa aivan yhtä suurella vilpittömyydellä kuin Aabelkin.. Kumpainenkin heistä oli vilpitön. Kumpainenkin heistä yritti löytää suosiota Jumalan kanssa. Kumpainenkaan heistä ei ollut jumalankieltäjä. Kumpikin heistä oli ehdottomasti Jehovaan uskovia. No niin, siinä se on, se antaa meille jotakin ajateltavaa.

594Täällä on ihmisiä tänä iltana, joita en koskaan aikaisemmin ole nähnyt. Mutta teidän täytyy käsittää tämä ja pitää tämä mielessänne. Ymmärrättekö? Ei ole väliä, kuinka uskonnollinen te olette, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Te saatatte elää kirkossa, te saatatte olla niin vilpitön kuin vain voi olla, ja te olette yhä kadotettu. Näettekö?

595Ja te sanotte: “Meidän pastorimme ovat kaikkein älykkäimpiä, he tulevat seminaareista ja saavat parhaan koulutuksen. He ovat teologeja, he tuntevat kaiken teologian ja niin edelleen. He ovat älykkäitä, koulutettuja ja parhaiten valittuja.” Ja he voivat yhä olla kadotettuja!

596Kainin linjassa, he olivat joka ainoa hyvin uskonnollisia, hyvin kuuluisia ihmisiä; ja he olivat tiedemiehiä, ja lääkäreitä, ja rakentajia ja älykkäitä miehiä. Mutta koko tuo sukulinja hylättiin, koko matkan alaspäin Kainista alkaen.

597Ja Aabelin puolelta: he eivät olleet rakentajia tai kouluttajia tai älykkäitä miehiä; he olivat enemmän tai vähemmän, nöyrän sorttisia lampaan kasvattajia ja maalaisväestöä, jotka vain vaelsivat Hengen mukaan.

598Raamattu sanoo: “Ei ole mitään tuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa, jotka eivät vaella lihan mukaan, vaan Hengen mukaan.” Hengellisellä ihmisellä on hengellinen sielu, joka ei voi koskaan kuolla. Ja lihallisella on uskonnollinen ilmapiiri ympärillään, ja hän haluaa palvoa Jumalaa, ja niin edespäin, mutta se on lihallista; hän ei ole uskomaton, vaan lihallinen uskovainen; ja sen kaltainen hylättiin.

599Kain meni ja yhtyi vaimoonsa Nodin maassa. Raamattu ei sano kenet Seet nai, tai muut heistä. On hieno asia tietää, kenet Kain otti vaimokseen, meillä on vastaus siihen. Koska hänen täytyi naida oma sisarensa, tai…

600Ei ollut ketään muuta naista maan päällä, joten heidän oli pakko tulla Eevasta. Hän oli kaiken elävän äiti. Se merkitsee kaikkia ihmisiä, jotka elivät, hän oli sen kaiken äiti. Tuo sana Eeva merkitsee “elävien äiti”. Niinpä hän synnytti tämän lapsen, ja Kain nai oman sisarensa. Se on ainoa tapa nähdä se. Niinpä siellä todellakin eli ihmisiä tuona päivänä.

 Kun Adam ja Eeva saivat lapsensa Eedenissa… Tarkatkaa nyt, sitä kysytään: Kun he saivat lapsensa Eedenissä, oliko siellä muita ihmisiä maan päällä siihen aikaan? Ei! Sitten 1. Mooseksen kirja 5:16, Kain asui Nodin maassa ja yhtyi vaimoonsa. Varmasti. Näettekö sitä?

6011. Mooseksen kirja 1, kun Hän loi miehen omaksi laivaksensa, joka oli hänen theophanynsa. Sitten 1. Mooseksen kirja 2, Hän valmisti miehen maan tomusta, joka oli inhimillinen mies, niin kuin meillä on nyt. Ja sitten 3. luvussa oli lankeaminen, ja hänet potkaistiin ulos Eedenin Puutarhasta; ja sitten lapset siittivät lapsia. Ja Kain otti vaimonsa ja eli hänen kanssaan Nodin maassa, Eedenin ulkopuolella, koska Jumala oli erottanut hänet veljiensä yhteydestä, Aabelin tapon tähden. Ja se oli hänen vaimonsa, hänen oma sisarensa, jonka hän nai; se on ainoa tapa, miten minä voin nähdä sen.

602Nyt on sanottu… Ja toivon värillisten ystävieni antavan anteeksi tämän, koska se ei missään tapauksessa ole oikein. Kun ensi kertaa elämässäni kohtasin muita, kääntymykseni jälkeen… Kohtasin veli George DeArkin ja heidät siellä. Olin kävelyllä, ja Herra johti minut erääseen pieneen paikkaan. Ja he keskustelivat siitä, mistä värilliset ihmiset tulivat. Ja he yrittivät sanoa, että Kain nai jonkun apinan kaltaisen eläimen, ja värillinen rotu olisi tullut sitä kautta. Se on väärin! Ehdottomasti se on väärin! Minä en voi koskaan hyväksyä sitä. Koska siellä ei ollut mitään värillisiä tai valkoisia tai mitään eroavaisuuksia, oli vain yksi ihmisrotu vedenpaisumukseen asti. Sitten sen jälkeen, ja Baabelin tornin rakentamisen jälkeen, kun he alkoivat hajaantua, silloin he saivat värinsä ja niin edespäin. Se on oikein. Adam ja Eeva olivat kaikkien inhimillisten luomusten isä ja äiti, joita koskaan on ollut maan päällä. Kyllä, mustien, valkoisten, harmaiden, ruskeiden, keltaisten, tai minkä värinen saatattekin olla. Se johtuu ehdottomasti vain elinympäristöstänne ja…

603Uskonpa tuovani tämän esiin nyt, kun olemme puhumassa siitä. Tämä, kun nämä ihmiset nyt tekevät näitä rotuerottelulakeja, minun mielestäni se on naurettavaa. Minä todella ajattelen niin. Kuulkaahan, jättäkää nuo ihmiset rauhaan, he tietävät mitä tahtovat. Kun Jumala teki miehen värilliseksi, hänen tulee olla onnellinen siitä. Ehdottomasti! Jos Jumala olisi tehnyt minut värilliseksi, olisin iloinen siitä; jos Hän olisi tehnyt minusta ruskean, olisin siitä iloinen; jos Hän teki minusta valkoisen, olen siitä iloinen; jos Hän teki minusta keltaisen, olen siitä iloinen. Jumala teki meistä sen värisiä kuin olemme, ja Hän teki meidät sillä tavalla kuin Hän halusi meidät, ja me olemme kaikki Hänen lapsiansa. Ehdottomasti! Heidän ei tulisi pitää siitä sellaista melua.

 On väärin tehdä niin. Heidän ei pitäisi tehdä sitä. Jumala teki meidät sillä tavalla kuin Hän haluaa sen olevan.

604Ja värillisen miehen ei tulisi haluta muuttaa väriänsä, ja sekoittaa sitä valkoisen kanssa, tai mitään muuta sellaista. Minä en syytä häntä. Sitä en tee. Värillisellä miehellä on asioita, joita valkoinen ei omista. Ehdottomasti. Niin se on. Jumala ei koskaan tarkoittanut sitä sillä tavalla.

605Katsokaahan nyt. Värillisellä miehellä on luonteenlaatu, joka puuttuu valkoiselta. Hän jättää kaiken oman onnensa varaan: “Luottaa Jumalaan, eikä huolehdi muusta”; josko hänellä on sitä tai josko hänellä ei ole sitä, hän on onnellinen joka tapauksessa. Minä todella haluaisin, että minulla olisi paljon sitä tänä iltana, minä todella haluaisin sitä. Mutta hänellä on se, ja se on hänen omaisuuttaan; heidän ei pitäisi murtautua siitä ulos ja sekoittaa sitä jonkun muun rodun kanssa.

606Uskon, että tuo nainen siellä Shreveportissa teki yhden parhaista huomautuksista, joita koskaan elämässäni olen kuullut. Hän teki sen, ja he panivat sen sanomalehtiin. Hän astui esiin ja sanoi: “ Se, kuinka nämä asiat ovat meneillään tässä rotuerottelussa, minä en halua lasteni menevän valkoiseen kouluun. He eivät saa sitä huomiota osakseen, jota he saavat värilliseltä opettajalta.” Tuo nainen oli älykäs nainen. Hän tiesi mistä puhui, he saavat siten paremman koulutuksen. Se on totta. Niinpä mielestäni ihmiset tekevät väärin, kun he tekevät niin.

607Ja sitten he sanovat: “Kain ja Aabel…”, ja niin edespäin sillä tavalla. Ei koskaan! Värillä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa. Vaan se on se henki, joka on sisäpuolella, jolla on jotakin tekemistä sen kanssa. Niin se on.

608Niinpä Kain yhtyi vaimoonsa, ja tämä oli hänen sisarensa. Hän vei hänet Nodin maahan, ja sieltä tulivat esiin maan suuret sukukunnat, jotka olivat uskonnollisia ja palvoivat Jumalaa.

609Ja ajatelkaahan vain sitä tänään, ystävät, pysähtykääpä vain ajattelemaan sitä hetkeksi. On kymmeniätuhansia kertaa kymmeniätuhansia ja taas tuhansia ja tuhansia kirkossa käyviä ihmisiä, jotka ovat aivan niin vilpittömiä ja omistautuneita tuolle kirkolle kuin vain voi olla, ja aivan yhtä kadotettuja kuin Kain oli. Näettekö? Se on Jumala, joka valitsee! Se on Jumalan valinta! Ymmärrättekö? Se on Jumala, joka on laupias! Savi ei voi sanoa savenvalajalle, vaan savenvalajalla on valta saven ylitse. Niin se on.

610Nyt tämä on hieno kysymys, tämä seuraava.

611Jos jollakin on Raamattu ja haluaa seurata näitä kirjoituksia, kun luen niitä, niin voitte tehdä sen, jos haluatte. Se jollakin tavalla auttaa minua tässä, ottaessamme tämän kysymyksen.

612No niin, tästä Kainista ja niin edelleen, jos se ei ole tyydyttävästi vastattu siihen, niin antakaa meidän tietää siitä. Me olemme iloiset…

613Nyt 2. Piet. 2:4. Hyvä on, tässä se on meillä:

2. Piet. 2:4: “Sillä, jos Jumala ei säästänyt enkeleitä, jotka tekivät syntiä, vaan heitti heidät helvettiin”, niin miksi sitten Kristus saarnasi vankeudessa oleville hengille, 1. Piet. 3:19?

614Meillä on nyt ensin 2. Piet. 2:4. Hyvä on:

 Sillä, jos Jumala ei säästänyt enkeleitä, jotka tekivät syntiä, vaan heitti heidät alas helvettiin, ja antoi heidät pimeyden kahleisiin, säilytettäväksi tuomiolle;

615Se oli 2. Pietarin kirje, katsokaamme nyt 1. Piet. 3:19, kuunnelkaapa tätä. Tässä se on. Nämä kysymykset annettiin minulle juuri, ja siksi minulla ei ole niitä kirjoitettuna paperille.

…jonka kautta hän myös meni ja saarnasi hengille vankeudessa;

616Kyllä, tässä se on. Aloittakaamme hieman sitä aikaisemmin, 18. jakeesta:

Sillä Kristus myös on kerran kärsinyt syntien puolesta, oikeudenmukainen vääräin puolesta, että hän voisi tuoda meidät Jumalalle, ollen pantu kuolemaan lihassa [ollen tapettu lihassa], mutta tehty eläväksi Hengellä:

Jonka kautta hän myös meni ja saarnasi hengille vankeudessa;

Jotka entisaikaan olivat tottelemattomia…

617Kallis ystäväni, jos lukisit seuraavan jakeen, niin se selittäisi sen.

 Jotka entisaikaan olivat tottelemattomia, kun kerran Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, arkkia valmistettaessa, jossa muutama, se on, kahdeksan sielua pelastettiin vedellä.

618Nyt, jos panette merkille tässä… Uskon, että tällä saarnaajalla on jotakin samalta linjalta, johon tullaan vastaamaan hieman myöhemmin.

6192. Piet. 2:4, jos huomaatte, “sillä, jos Jumala ei säästänyt enkeleitä”, kuinka tämä sana enkeleitä on kirjoitettu? Pienellä e-kirjaimella. Näettekö? Nyt sitten täällä nämä “henget, jotka olivat vankeudessa, ja nämä henget, jotka eivät tehneet parannusta pitkämielisyyden aikana Nooan päivissä”, ovat samat enkelit. He olivat miehiä: sanansaattajia, saarnaajia; “ei säästänyt enkeleitä.” Tiedättekö, että sana enkeli tulee sanasta “sanansaattaja”? Enkeli on ehdottomasti sanansaattaja, “eikä Hän säästänyt enkeleitä”. Näettekö?

620Ja sitten täällä Hebrealaiskirjeessä, nämä “enkelit”, muistatteko, kun me kävimme sen lävitse muutama viikko sitten?

621Ja myös Ilmestyskirjassa: “Sardeen enkelille kirjoita nämä asiat. Efeson enkelille kirjoita nämä asiat.” Muistatteko sitä? Ja me katsoimme tuota sanaa “enkeli” sanakirjasta, ja totesimme, että se merkitsi “sanansaattaja”. Se voi olla “sanansaattaja maan päällä, yliluonnollinen sanansaattaja”, tuo sana enkeli.

622Niinpä, jos me tässä ottaisimme avuksemme sanakirjan, te tulisitte näkemään, että se alkaisi, “sanansaattajia, ensimmäisiä sanansaattajia.” Katsokaahan: “Sillä, jos Jumala ei säästänyt enkeleitä, jotka tekivät syntiä”, näettekö, “ja yliluonnollisia olentoja”, näettekö? “Kun pitkämielisyys oli odottanut…”

 Tarkatkaa nyt, hän sanoi:

 Sillä, jos Jumala ei säästänyt enkeleitä, jotka tekivät syntiä, vaan heitti heidät alas helvettiin, ja antoi heidät pimeyden kahleisiin, säilytettäväksi tuomiolle;

623Sitten katsokaa jälleen tänne 1. Piet. 3:19, tarkatkaa mitä tässä sanotaan:

Jonka kautta hän myös meni ja saarnasi hengille vankeudessa;

Jotka entisaikaan olivat tottelemattomia, kun kerran Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, arkkia valmistettaessa, jossa muutama, se on, kahdeksan sielua pelastettiin vedellä.

624Jos nyt haluatte panna merkille, kun nuo olennot olivat Taivaassa. Ilmestyskirjan 12. luvussa hän antaa kuvauksen tuosta naisesta, joka oli vaatetettu auringolla, ja kuu oli hänen jalkojensa alla. Ja punainen lohikäärme odotti nielläkseen poikalapsen niin pian kuin se syntyisi, ja hännällänsä se veti kolmannen osan Taivaan tähdistä ja heitti ne maan päälle. Huomasitteko sitä? Eikä se merkitse sitä, että Saatanalla olisi jonkinlainen pitkä häntä, jonka hän kietoisi ihmisten ympärille, vaan “kertomalla tarinan hän vetäisi maahan kolmannen osan noista tähdistä”. Nuo tähdet olivat Abrahamin siemen.

625Abraham sanoi: “Oh…”

626Jumala sanoi Abrahamille: “Katso taivaalle ja lue tähdet, jos voit.”

627Hän sanoi: “En voi tehdä sitä.”

628Hän sanoi: “Niin et myöskään kykene lukemaan siemenesi määrää”, noita tähtiä.

629Kuka on tuo kirkas ja Aamutähti? Jeesus Nasaretista, kirkkain, joka koskaan on elänyt inhimillisessä lihassa. Hän on kirkas ja Aaamutähti. Ja Hän on Abrahamin Siemen, joka tulee Iisakin kautta. Ja me ollen kuolleita Kristuksessa, puemme yllemme Abrahamin Siemenen, ja olemme perillisiä lupauksen mukaan.

630Niinpä taivaan tähdet edustivat ihmisten henkiä täällä. Ja kun punainen lohikäärme, (Rooma, vainon aikana), veti hännällään kolmannen osan taivaan tähdistä alas, niin se tapahtui meidän Herramme Jeesuksen ristiinnaulitsemisessa, kun he hylkäsivät Hänet, ja Hän oli… Ja heittivät Hänet ulos eivätkä olleet missään tekemisissä Hänen kanssaan; siellä oli tuo kolmas osa enkelillisistä tähdistä, enkelillisistä olennoista.

631Katsokaahan, teidän ruumiissanne, teidän sisäpuolellanne… (Meillä on toinen kysymys, koskien sitä, vastataksemme siihen paremmin.) Mutta teidän sisäpuolellanne on henki, toinen ihminen. Teidän ulkopuolenne ja sisäpuolenne ovat kaksi eri ihmistä. Teidän sisäpuolenne on yliluonnollinen, teidän ulkopuolenne on fyysinen. Näettekö? Ja tämä olemus, jos te olette Jumalan Hengen johtamia, teistä tulee Jumalan sanansaattaja, tai enkeli. Jumalan sanansaattaja, ja Jumalan enkeli, on yksi ja sama asia; niitä ei voi erottaa toisistaan: Jumalan sanansaattaja, tai Jumalan enkeli.

632Ja kummalla on suurempi arvovalta, Enkelillä Taivaasta tai enkelillä saarnatuolissa? Kummalla se on? Enkelillä saarnatuolissa! Paavali sanoi: “Jos vaikka enkeli Taivaasta tulisi ja saarnaisi teille jotakin toista evankeliumia, kuin se, minkä minä olen jo teille saarnannut, olkoon hän kirottu.” Niinpä enkeli, joka on voideltu Pyhällä Hengellä ja Sanalla seisoo lähinnä Jumalaa. Se on oikein, Taivaassa hänen arvovaltansa…

633“Kaikki voimat Taivaassa ja maassa on annettu Minun käteeni. Menkää, ja Minä tulen olemaan teidän kanssanne. Mitä tahansa te sidotte maan päällä, Minä tulen sitomaan Taivaassa. Mitä te päästätte maan päällä, Minä tulen päästämään Taivaassa.”

634Oi, jos vain suuri pyhä Seurakunta käsittäisi voimansa tehdä näitä asioita. Mutta on niin paljon epäilystä, ja he vapisevat pelosta, ihmetellen: “Voisiko se tapahtua?” Niin kauan kuin sitä on olemassa, ei Seurakunta voi koskaan seistä pystyssä. Ja kun kaikki pelokas puhe on hävinnyt pois, ja Pyhä Henki on täydellisesti Seurakunnan hallitsijana, silloin kaikki pelko on poissa, ja tuolla Seurakunnalla on voima. Näettekö? Heidän takanaanhan on kaikki, mitä Taivas omistaa. He ovat Valtaistuimen lähettiläitä. Ehdottomasti! Kristuksen lähettiläällä on arvovalta, ja kaikki mitä Kristus omistaa kuuluu tuolle lähettiläälle. Ja Hän sanoi: “Menkää kaikkialle maailmaan, te olette Minun todistajiani sen jälkeen, kun Pyhä Henki on tullut yllenne.” Ja mikä on todistaja? Se on lähettiläs; hän on tullut todistamaan jostakin. Kaikki Taivaan voimat ovat teidän käsissänne! Oi, miksi me vain istumme aloillamme? Ja seurakunta on hedelmätön, ja me istumme toimettomina. Se on siksi, että me emme tunnista näitä asioita.

635Nyt, nämä sielut, jotka olivat vankeudessa, (jotka eivät tehneet parannusta), eivät olleet enkeliolentoja, jotka olisi heitetty alas Enkelien muodossa, vaan ne olivat noiden enkeliolentojen henget, jotka lankesivat ennen maailman perustamista, kun siellä oli sota Taivaassa. Ja Lucifer ja Miikael taistelivat. Ja Lucifer heitettiin ulos kaikkine lapsinensa, (kaikkien niiden enkelien kanssa, jotka hän oli pettänyt), ja nuo enkelit tulivat maahan ja kykenivät silloin tulemaan ihmisiksi. Ja kun he tekivät sen, niin “Jumalan pojat näkivät ihmisten tyttäret kauniiksi, ja ottivat itselleen vaimoja.”

636He ovat Jumalan poikia. Jokainen mies, joka on syntynyt tässä maassa, on Jumalan poika. Huolimatta siitä onko hän syntinen, tai mitä hän on, hän on Jumalan poika. Hänet on luotu sillä tavalla, Jumalan kuvaksi, Jumalan ylistykseksi. Mutta Jumala alussa tiesi, kuka tulisi vastaanottamaan Hänet ja kuka ei. Sen vuoksi Hän voi ennalta määrätä, tai ei ennalta määrätä, vaan ennalta tietämisen perusteella Hän voi sanoa, kuka tulisi pelastumaan ja kuka ei, sillä Hän tiesi, mikä henkilö tulisi ottamaan minkäkin hengen.

637Ja nuo henget, jotka tulevat Jumalan Valtaistuimelta ja seisovat Jumalan Valtaistuimen edessä, ja elivät miljardeja ja miljardeja aikoja ennen maailman alkua Jumalan Läsnäolossa. Luuletteko te, etteivät he tietäisi jotakin Jumalan palvonnasta? Ja ne tulevat alas ja menevät johonkin ihmiseen, ja he palvovat Jumalaa! Ehdottomasti, he palvovat Jumalaa, ja heillä on tieto Jumalasta, ja he ovat aina älykkäitä ja ovelia ja koulutettuja. Mutta Jumala hylkäsi heidät alusta alkaen!

638Sen vuoksi, ystävät, jonkin seurakunnan jäsenyys, tai tieto jostakin teologiasta, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Sen täytyy olla Jeesuksen Kristuksen Veri, ja uusi syntymä, joka liittää teidät Häneen yhdeksi persoonaksi. Siinä se on teillä.

639Jumala alussa, Hän teki miehen ja naisen yhdeksi, ei kahdeksi, heidät oli tehty yhdeksi. He olivat erotetut, yksi pantiin lihaan ja yksi oli theophanyssa. Hän tiesi sen. Niinpä voidaksemme todistaa sen teille: kun Jumala teki naisen, ei Hän enää ottanut tomua maasta ja tehnyt häntä niin kuin Hän teki miehen; vaan Hän otti kylkiluun Adamin kyljestä, ja nainen tuli sivutuotteeksi miehestä, koska hän on osa miehestä. Käsitättekö sen nyt? Näettekö? Siinä se on.

640Näitä ovat enkelit. Ja Jumala ja henki, joka on liittynyt yhteen Jumalan kanssa, on yksi Henki. Se on totta. Nyt, Jumalan Henki, joka asuu Seurakunnassa, on Henki, joka tulee Taivaasta, jonka Jumala tiesi ennen maailman perustamista hylkäävän Perkeleen valheen. Ja tuon hengen täytyy ottaa ylleen lihan ruumis, tullakseen koetelluksi. Hänen täytyi tulla lihaksi kuten nämä muutkin, ja kaikkien heidän täytyi olla tasavertaisesti iestettyjä. Ja Jumala, alusta alkaen, tunsi henget, jotka haluaisivat tulla ja, jotka eivät haluaisi. Siinä se on teille. Perkele on niin viisas, että hän pettäisi jopa valitutkin, jos se olisi mahdollista.

641Niinpä ne olivat nämä henget, nämä enkelit, joille saarnattiin vankeudessa; jos huomaatte niin tämä sana enkelit, on kirjoitettu pienellä e-kirjaimella, joka merkitsee “miehiä”; enkeleitä, sanansaattajia täällä maan päällä. He tekivät syntiä, ja ainoa tapa heidän tehdä syntiä oli se, että he eivät uskoneet! Heillä oli omat uskontonsa, eivätkä he uskoneet Nooan sanomaa. Ja he hylkäsivät oman Sanomansa, “ja olivat tuomittuja”, Raamattu sanoo, että he olivat.

642Eenok profetoi heille, sanoen: “Herra tulee kymmenien tuhansien pyhiensä kanssa.”

643Ja he profetoivat. Ja Nooa rakensi arkin, ja he sanoivat: “Hän on pyhä kieriskelijä! Hän on fanaatikko! Ei sieltä mitään sadetta tule.” Kului satakaksikymmentä vuotta, ja hänellä oli uskonto, jossa oli pelastus. Pakotie oli valmistettu, mutta he olivat tyytyväisiä omassa tilassansa.

644Sillä tavalla se on tänäänkin, että ihmiset ovat tyytyväisiä omassa tilassansa. Mutta on olemassa pakotie, ja tuo tie on Jeesuksen Kristuksen kautta. Siinä se on; ne ovat nuo samat henget.

645Ja he olivat ehdottomasti uskonnollisia, hyvin uskonnollisia, mutta he kulkivat liiton lupauksen ohitse.

646Niin se on tänäänkin. Mies käy kirkossa, ja liittyy suuriin seurakuntiin, ja yrittää olla kaikkein suosituin henkilö kaupungissa. Jos he tahtovat liittyä seurakuntaan, valitsevat he kaupungista sen suurimman ja ihmisten mielestä parhaimman. Kuinka kaukaa he ohittavatkaan kutsumisen. Kuinka kaukaa he kulkevat Sen ohitse!

647Ainoa tapa teidän koskaan tulla tuntemaan Jeesus Kristus on hengellisen ilmestyksen kautta, ei teologian kautta, eikä, sen kautta, miten paljon te tutkitte Raamattua. Kuuluitte te sitten Kristilliseen Tieteeseen, metodisteihin tai Jehovan Todistajiin, tai mitä tahansa te olettekin; ei ole väliä, mitä te olette, te ette tule koskaan tuntemaan sitä Sanan kautta, vaan se on Jumalan Henki, joka paljastaa Hänet teille. Se on hengellinen ilmestys!

648Kun Adam ja Eeva Eedenin Puutarhassa… Kun nuo lapset oli heitetty ulos sieltä, tuli Kain hyvän teologian kanssa. Hän sanoi: “Jumalan pitäisi tietää, että minä teen tämän sydämeni pohjasta. Minä rakennan kauniin alttarin ja panen sille kukkia ja hedelmiä ja teen sen hyvin kauniiksi. Minä voin lepyttää Jumalan tällä, ja annan Hänen tietää, että olen vilpitön sydämessäni.” Hän oli oikeassa niin pitkälle kuin Sanasta oli kysymys; Jumala halusi palvontaa, ja hän meni ja palvoi. Hän valmisti kauniin paikan palvontaa varten, suuren hienon tuomiokirkon, niin kuin he sitä tänään kutsuvat. Ja hän rakensi sen oikein ja pani sinne alttarin; hän ei ollut mikään jumalankieltäjä.

649Mutta Aabel… Siellä ei ollut mitään Raamattua kirjoitettuna silloin, mutta Jumala paljasti hänelle sen, ettei se ollut mikään hedelmä, joka toi heidät ulos Eedenin Puutarhasta. Ne eivät ollut mitään omenia, joita Adam ja Eeva söivät tuona päivänä. Se oli ehdottomasti sukupuolinen asia, joka erotti heidät ja jakoi heidät, ja Aabel tiesi, että Adamin veri oli pilattu, käärmeen veren kautta, joka alkoi sen. Ja Jumalallisen ilmestyksen kautta, Aabel meni ja otti karitsan ja uhrasi sen, ja Jumala sanoi: “Se Se on!” Aivan varmasti.

650Kun he olivat tulossa alas Kirkastusvuorelta, kysyi Jeesus: “Kenen ihmiset sanovat Minun, Ihmisen Pojan, olevan?”

651“Jotkut sanovat, että Sinä olet ‘Mooses’, ja jotkut sanovat, että Sinä olet ‘Elias’, ja jotkut sanovat, että Sinä olet ‘Jeremia’, ja jotkut sanovat, että Sinä olet ‘tuo profeetta’.”

652Hän sanoi: “Mutta kenen te sanotte Minun olevan?”

653Pietari sanoi: “Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.”

654Jeesus sanoi: “Siunattu olet sinä, Simon Joonan poika, sillä liha ja veri eivät ole paljastaneet tätä sinulle.” (Tarkatkaa nyt!) “Se ei ole jostakin kirjeestä tai jonkun koulun kautta; sinä et oppinut sitä missään seminaarissa, eikä kukaan sanonut sitä sinulle. Liha ja veri eivät ole paljastaneet tätä sinulle, vaan Minun Isäni, joka on Taivaassa, on paljastanut sen sinulle. Ja tälle kalliolle Minä tulen rakentamaan Seurakuntani, eivätkä helvetin portit sitä voita.” Siinä se on. Siinä on elävän Jumalan Seurakunta. Tuolle ilmestykselle tämä Seurakunta on rakennettu. Se on jumalallinen ilmestys, jonka Jumala on paljastanut, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika, ja te olette vastaanottaneet Hänet henkilökohtaisena Pelastajananne, ja olette siirtyneet kuolemasta Elämään.

655Ja Pyhä Henki liikkuu ja työskentelee Ruumiin jäsenissä. Siinä on Seurakunta! Ei väliä sillä, onko se köyhää, niin että seisotte ulkona jonkun männyn alla saarnaamassa, tai missä se onkin, jossakin yksityiskodissa, sillä ei ole väliä. Kauneus ja senkaltaiset asiat eivät kiehdo Jumalaa. Se on sydämen vilpittömyys ilmestyksen kautta, että Jeesus Kristus on lahjoitettu meille Jumalan Poikana, henkilökohtaisena Pelastajanamme. Aamen!

656Voi, me emme pääse näiden lävitse tällä tavalla jatkamalla, emmehän?

657Nämä ne olivat, joille Hän meni saarnaamaan; nämä enkelit: sanansaattajat, nuo saarnaajat, nuo älyniekat, nuo sanansaattajat, jotka eivät uskoneet, kun Nooa saarnasi heille, sanoen: “Miksi ette tulisi tähän arkkiin.”

658He sanoivat: “Kuulkaahan tätä pyhää kieriskelijää. Kuulkaa tuota fanaatikkoa. Eihän siellä ole mitään sadetta. Kuka on koskaan kuullut jotakin sellaista? Hyvänen aika, eikö meillä ole kirkkoja? Emmekö me ole uskonnollisia?” Ja varmasti he olivat uskonnollisia!

659Jeesus sanoi, että juuri sen kaltainen sukupolvi tulisi olemaan jälleen aivan ennen Hänen tulemustaan: “Samoin kuin oli Nooan päivinä, niin tulee olemaan Ihmisen Pojan tulemuksessa. Sillä he söivät, joivat, menivät naimisiin ja erosivat.” Heillä oli silloin jossakin oma nevadalainen Reno. Heillä oli kaikenlaista mielettömyyttä niin kuin heillä on tänäänkin; on yhteen kokoontumisia, remuamista, pilan tekoa ja pilkkaamista ja niin edespäin; heillä on jumalisuuden muoto, mutta he kieltävät todellisen Totuuden: liiton, armon Sanoman. Jumala valmistaa tämän tien ja antaa ihmisille Liittonsa, kuinka he voisivat päästä pakoon. Siinä oli pelastus itsessänsä, pelastus oli tuossa pakopaikassa.

660“Missä me tarvitsemme pelastusta?” Tänään ihmiset sanovat: “Emmekö me elä hyvän demokraattisen hallitusmuodon alaisina? Mitä me tarvitsisimme?”

661Minä en välitä siitä, kuinka paljon meillä on hyvää demokraattista hallitusta, me tarvitsemme Jeesuksen Kristuksen Verta. Oikein! Me tarvitsemme Kristusta. Me annamme arvoa demokraattiselle hallitusmuodollemme; mutta, sillä ei ole mitään tekemistä sielun pelastuksen kanssa. Ehdottomasti ei! Nämä hallitukset tulevat katoamaan, ja jokainen kansakunta tulee katoamaan pois. Olen seissyt paikassa, jossa faaraot kerran seisoivat, ja teidän täytyy kaivaa kaksikymmentä jalkaa maan alle, löytääksenne ne valtaistuimet, joilla he kerran istuivat. Kaikki faaraot ja tämän maan kuningaskunnat ja kaikki sen petolliset asiat tulevat pettämään ja katoamaan, mutta Jehova on hallitseva iäti, sillä Hän on kuolematon Jumala. Lujasti Jeesuksen Kristuksen kalliolla me seisomme, sillä kaikki muu maa on upottavaa hiekkaa.

662Kuningaskunnat tulevat nousemaan ja kaatumaan, mutta, oi, ei ole mitään… Minä en välitä, mitä se on; ei mikään nykyinen eikä tulevainen, ei nälkä eikä vaarat, ei mikään voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa. Kun ihminen on syntynyt Jumalan Hengestä, hän ei enää pidempään ole ajallinen luomus, vaan hän on Iankaikkisuuden luomus. Aamen. Hän on siirtynyt kuolemasta Elämään. Hän on siirtynyt ajasta Iankaikkisuuteen. Hän ei voi koskaan kuolla! Ja Jumala vannoi, että Hän herättäisi hänet viimeisissä päivissä.

663Niinpä heillä voi olla kaikki suuret seurakunnat ja suurta aikaa ja kaikkea mitä haluatte, ja voitte pelata bingoa ja kertoa likaisia vitsejänne ja pitää illallisianne ja kaikkea muuta mitä haluatte; ja pitää koulutettuja saarnaajianne. Ehkä hän on siinä parempi kuin joku näistä kouluttamattomista saarnaajista, jotka tuskin tuntevat aakkosiaan. Mutta minä sanon teille totuuden, minä haluan mieluummin jonkun pojan, joka ei tunne aakkosiaan, saarnaavan minulle, pojan, joka tuntee Kristuksen, kuin kaikkien suurten teologien, joita on olemassa, kaikkine koulutuksineen. Ehdottomasti!

664Täällä alhaalla Kentuckyssa äskettäin, eräs pieni poika, joka tuskin osasi lukea omaa nimeään, sanoi Herran kutsuneen hänet saarnaamaan ja halusi käyttää koulutaloa. Mutta viranomaiset eivät antaneet sitä hänelle. Sitten joku suuri saarnaaja sattui kulkemaan ohitse, pitkä rivi kirjaimia nimensä perässä sillä tavalla, ja he antoivat hänen käyttää tuota koulua. Varmastikin. Hän piti kahden viikon herätyksen, eikä yhtään sielua. Ja sitten tämän pojan isä meni ja sanoi: “Nyt te annatte hänen käyttää sitä, minä olen veronmaksaja, ja minun pojallani on oikeus saada käyttää sitä myös.”

665Niinpä hän meni uudestaan kysymään sitä, ja he antoivat sen hänelle kahdeksi illaksi.

666Ja tuona iltana, kun tuo pieni poika nousi sinne, ei hän osannut edes lukea Raamattua, vaan antoi jonkun muun lukea tekstinsä. Mutta, kun hän nousi puhujanlavalle, hän oli voideltu Pyhällä Hengellä. Ja kun hän saarnasi, tuli noin kaksikymmentä henkeä alttarille; ja tuo omahyväinen saarnaaja siellä alttarilla itki tiensä Golgatalle.

667Varmasti veli, kysymys ei ole siitä mitä tiedät, vaan kenet sinä tunnet. Siinä on idea, sitä tarvitaan, tarvitaan tuntea Kristus. Tuntea Hänet, on Elämä; hylätä Hänet, on kuolema.

668Nopeasti nyt muihin kysymyksiin, kysymyksiin, jotka menevät Georgiaan…

Mitä nuo kivet esittävät Ilmestyskirja 21: 19 ja 20?

669Jos haluatte ottaa aikaa avataksenne Raamattunne, johon meillä ei ole liiaksi aikaa, tulen yrittämään vastatakseni niihin nopeasti. Ilmestyskirja 21:19 ja 20. Kyllä.

670Hyvä on, te näette sieltä, että hän puhuu kivistä, jotka olivat rakennuksessa. Ja nuo kivet olivat perustukset. Uskon, että sinulla on se siellä, veli Neville. Ja jokainen kivi oli perustus. Yksi kivi ei ollut perustus, vaan jokainen kivi oli perustus. Jokainen kivi oli jatkuvasti perustus. Ja siellä oli kaksitoista kiveä. Ja jos huomioitte nuo kaksitoista kiveä… Ensin se alkaa jaspiksella, karneolilla ja niin edespäin sillä tavalla, edustaen jokaista kiveä.

671Raamatussa te näette nimettävän määrättyjä kiviä. Jotkut niistä merkityksettömiä, te ette ole koskaan kuulleet sellaisesta, mutta jos katsotte sitä sanakirjasta, te näette, että se on sama kivi, vain eri nimellä; nimi vain on muuttunut.

672Mutta se alkaa jaspiksella. Jaspis oli Ruubenin kivi, joka oli ensimmäinen pojista. Viimeinen kivi oli Benjaminin.

673Nyt nämä kaksitoista kiveä olivat perustuksena, ja nuo kivet olivat Aaronin rintakilvessä. Hän oli ylipappi, ja nuo kivet edustivat näitä sukukuntia. Siinä oli heidän jokaisen syntymäkivensä. Ja ihmisten nähdessä tämän rintakilven, he tunnustivat Aaronin ylimmäiseksi papiksi koko tuolle sukukunnalle, jonka syntymäkivi oli tässä kilvessä.

674Me kuulimme tänä aamuna veli Nevillen sanoman. Ja monta kertaa he ottivat esiin Uurimin ja Tummimin. Te näette siitä mainittavan Raamatussa keinona saada tietää oliko heidän sanomansa Totuus tai ei. Kun profeetta profetoi, täytyi noiden kivien heijastaa valoa kaikkien yhdessä. Siinä tarvittiin nuo kaikki valot yhdessä, tarvittiin safiiri, ja jaspis ja kaikki nuo kivet heijastamaan valonsa, ja se muodosti yhden suuren kauniin asian, kaikkien sateenkaaren värien sulautuessa yhteen.

675Nyt, kun tuo Uurim ja Tummim on otettu pois pappeuden kera, on tämä Raamattu tänään Jumalan Uurim ja Tummim. Ja kun saarnaaja saarnaa jotakin, ei se saa olla vain jokin pieni paikka täällä, jonka päälle hän rakentaa kaiken toivonsa; vaan koko Raamatun täytyy heijastaa sitä sanomaa, mitä tuo mies saarnaa. Sitä se on. Ei vain yksi paikka, josta sanotaan: “Raamattu sanoo näin.” Varmasti Se sanoo paljonkin asioita. Mutta teidän täytyy saada se kaikki sulautumaan yhteen. Ja kun Jumalan Henki tulee ja menee sisälle Sanaan, Se asettaa Sen kaiken yhteen, ja heijastaa tuota yhtä suurta Valoa, joka on Jeesus Kristus.

676Nyt nämä kaksitoista kiveä olivat kaksitoista perustusta, jotka alkoivat Ruubenista ja päättyivät Benjaminiin; kaksitoista sukukuntaa, kaksitoista kiveä. Ja nuo kivet Temppelissä, Taivaallisessa Jerusalemissa, jokainen perustus on laskettu yhdelle patriarkoista.

677Tarkatkaa nyt, huomioikaa nuo kivet, te tulette näkemään noiden patriarkkojen heijastavan suoraan johonkin muuhun, eräässä toisessa kysymyksessä.

Selitä nuo Ilmestyskirjan 5. luvun neljä olentoa?

678Veli neville, jos se on sinulla käsillä, Ilmestyskirja 5, niin luemme siitä hetken. Siinä on kaunis kuva… Tässä, minulla on se itselläni, Ilmestyskirjan 5. luku:

Ja minä näin hänen oikeassa kädessänsä, joka valtaistuimella istui, kirjan sisäpuolelta kirjoitetun ja takapuolella, sinetöity seitsemällä sinetillä.

679Se ei ole oikea paikka. Se on hieman eteenpäin, nuo neljä olentoa. Katsokaamme nyt, se on 14. jae. Hyvä on, aloittakaamme 12:sta jakeesta, luulisin… “Ja neljä olentoa sanoivat: ‘Aamen.’” Ei, sen täytyy olla vähän aikaisemmin.

680Katsokaamme nyt, hetkinen vain. Luin sen hetki sitten. Kyllä, tässä se on 5. jae

Ja yksi vanhimmista sanoi minulle: Älä itke: katso, Juudan sukukunnan Leijona, Daavidin Juuri, on voittanut avatakseen kirjan, ja irrottaakseen sen seitsemän sinettiä.

Ja minä katsoin, ja, katso, valtaistuimen ja neljän olennon keskellä, ja vanhinten keskellä, seisoi Karitsa ikään kuin teurastettu, jolla oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää, jotka ovat Jumalan seitsemän Henkeä lähetetyt kaikkialle maahan.

681Haluan teidän pitävän mielessänne tuon kysymyksen, jos en tavoita sitä tässä myöhemmin, haluan teidän muistuttavan minua tästä, haluan käsitellä sitä, “noita Karitsan seitsemää silmää, seitsemää Henkeä.” Se on todella kaunis asia. (Mutta nyt me haluamme jatkaa tämän veljen kysymyksen kanssa). Hyvä on, älkää nyt unohtako sitä.

Ja hän tuli ja otti kirjan hänen oikeasta kädestänsä, joka istui valtaistuimella.

Ja, kun hän oli ottanut kirjan, lankesivat neljä olentoa ja kaksikymmentä neljä vanhinta alas Karitsan eteen, ja heillä oli kullakin kanteleet, ja kultaiset maljat täynnä suitsutuksia…

682Jos panette merkille, tässä ovat nuo neljä olentoa. Mutta lukekaamme vielä hieman eteenpäin:

…kultaiset maljat täynnä suitsutuksia, jotka ovat pyhien rukouksia.

Ja he lauloivat uuden laulun, sanoen, Sinä olet arvollinen…. (ja jatkoivat edelleen Herran palvontaa)

683Nyt nämä Ilmestyskirjan neljä olentoa, jos huomaatte ne, niin joka paikassa… (Te Raamatunlukijat, ja miehet, jotka tulette kuulemaan tämän ääninauhan.) Nuo neljä olentoa, niillä oli neljät kasvot: yksi oli kuin miehen kasvot, toinen kuin härän kasvot, kolmas oli kuin kotkan kasvot ja neljäs kuin leijonan kasvot. Eivätkä ne koskaan menneet taaksepäin, ne eivät voineet mennä takaperin.

684Kuinka moni muistaa kuinka Ilmestyskirjaa opetettiin vuosia sitten, kun minä käytin noin kaksi vuotta täällä Ilmestyskirjaan? Monet teistä vanhemmista muistatte.

685Katsokaahan, ne eivät voineet mennä taaksepäin, koska mihin suuntaan tahansa ne menivät, menivät ne aina eteenpäin. Jos ne menivät tähän suuntaan, ne menivät kuin mies; jos ne menivät tähän suuntaan, ne menivät kuin leijona; jos ne menivät tähän suuntaan, ne menivät kuin härkä. Näettekö, ne eivät voineet mennä taaksepäin, ne olivat koko ajan menossa eteenpäin.

686Nyt nuo neljä olentoa. Saadaksemme tämän nopeasti, koska en halua viipyä liian pitkään tässä. Mutta nuo neljä eläintä [olentoa]… Eläin Raamatussa merkitsee “voimaa”. Ja huomatkaa, että nämä eläimet [olennot] eivät tulleet jostakin merestä, vaan ne olivat Jumalan Valtaistuimen ympärillä ja palvoivat Jumalaa. Nuo neljä “eläintä” merkitsevät neljää voimaa, jotka tulevat esiin maasta, ja nuo neljä voimaa olivat neljä Evankeliumia: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes; eikä toinen ole ristiriidassa toisen kanssa.

687Evankeliumin tullessa esiin se on kuin Leijona, se on luja, se on rohkea; Evankeliumi on uljas kuin leijona, ja se on kuningas kuten leijona. Jos se menee eteenpäin miehenkasvoisena, se on ovela kuin mies. Jos se menee kotkana, on, sillä nopeat siivet ja se nousee korkeuksiin. Näettekö mitä tarkoitan? Jos se menee härän kaltaisena, niin härkä on työjuhta, joka vetää Evankeliumin taakkaa. Nuo neljä eläintä, [olentoa], olivat neljä voimaa, ja ne olivat: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes; nuo neljä Evankeliumia, jotka soivat Jumalan Läsnäolossa.

688Jos huomaatte, heillä oli silmät edessä ja takana. Mihin suuntaan tahansa he menivätkin, he näkivät minne olivat menossa. Ja se on Evankeliumien voima, sen tullessa esim… Sillä on miehen oveluus; sillä on kotkan nopeus, sillä on voima olla taakankantaja kuten härkä; sillä on leijonan lujuus ja rohkeus. Näettekö, se on neljä Evankeliumia, jotka ovat Ilmestyskirjan 4. luvun neljä voimaa.

 Hyvä on, nyt seuraava:

Keitä ovat kaksikymmentäneljä vanhinta?

689Se on hyvin yksinkertaista, me voisimme mennä siihen. Kaksikymmentäneljä vanhinta istuivat Valtaistuimen edessä.. Uskoisin, että se on 4. luvun 10. jakeessa.

690Hyvä on, Ilmestyskirja, 4. luku, ja 10. jae. Kyllä. Menkäämme siihen:

Kaksikymmentäneljä vanhinta lankeavat alas hänen eteensä, joka istui valtaistuimella, ja palvovat häntä, joka elää aina ja iäisesti, ja heittävät kruununsa valtaistuimen eteen, sanoen:

Sinä olet arvollinen, Oi Herra, saamaan kirkkauden ja kunnian ja voiman: sillä sinä olet luonut kaikki asiat, sillä sinun iloksesi ne ovat ja luotiin.

691Nyt nämä kaksikymmentä neljä vanhinta. Vanhin on päällysmies. Huomatkaa nyt, ne olivat kaksitoista patriarkkaa [kantaisää] ja kaksitoista apostolia. He istuivat kaksitoista toisella ja kaksitoista toisella puolella. Siellä oli kaksikymmentäneljä vanhinta, jotka olivat: Vanhan Testamentin kaksitoista patriarkkaa yhdellä sivulla; ja Uuden Testamentin kaksitoista apostolia toisella sivulla. Eikö Jeesus sanonutkin: “Te tulet te istumaan kahdellatoista valtaistuimella, ja tuomitsemaan Israelin kahtatoista sukukuntaa”?

692Ja miltä nuo perustukset näyttivät. Siellä on puu. Ja tuo puu on kummallakin puolella ja kantaa kahdentoista kaltaista hedelmää. Ja ne antavat hedelmänsä kerran kuussa, ja vuodessa on kaksitoista kuukautta. Ne antavat kahdentoista kaltaista hedelmää, joka vuosi sen kuluessa. Kaksitoista on ‘palvonnan’ luku, näettehän. Ja siellä heitä on kaksikymmentäneljä, kaksitoista apostolia, ja kaksitoista patriarkkaa. He istuvat Valtaistuimen vieressä.

693Hyvä on, nyt neljäs kysymys:

 Mitä kuvasi punainen nauha 1. Mooseksen kirja 38:ssa?

694Tuo punainen nauha, jos panette merkille, se oli Juuda. Hänellä oli poikia ja yksi hänen pojistansa nai kanaanilaisen naisen. Ja tällä naisella ei ollut lapsia, kun hänen miehensä kuoli. Ja laki sanoi silloin, että seuraavan pojan täytyi ottaa veljensä vaimo, ja herättää siemen kuolleelle. Ja tämä toinen poika ei halunnut tehdä niin kuin hänen olisi pitänyt tehdä, joten Herra tappoi hänet. Ja hänellä oli vielä yksi nuori poika; joten Juuda sanoi: “Odota kunnes tämä poika kasvaa sen ikäiseksi, että voit naida hänet.”

695Ja, kun hän kasvoi siihen ikään, että hänen olisi tullut naida kahden veljensä entinen vaimo, hänen odotettiin tekevän sen ja herättävän siemenen veljillensä, jotka olivat kuolleet ennen häntä, niin Juuda ei antanut poikaansa tälle kanaanilaiselle naiselle. Ja kun tämä näki, että hän teki väärin, hän kietoi hunnun kasvoilleen ja istui julkiselle paikalle niin kuin joku portto istuisi.

696Juuda kulki ohitse ja otti tuon naisen kuin vaimoksensa, ja hän oli portto ja hän eli hänen kanssaan. Ja hän sanoi: “Mitä sinä tulet antamaan minulle?”

697Luvattuaan hänelle vuohenvasan, hän sanoi: “Mitä sinä annat minulle merkiksi, että tulet tekemään sen.” Ja hän sai hänen sauvansa ja sinettisormuksensa, jotka hän piti.

698Ja, kun he toivat vuodenvasan, eivät he voineet löytää tuota porttoa, koska hän ei ollut mikään portto.

699 Hetken kuluttua, kävi ilmi, että hänestä oli tulossa äiti. Ja kun hänestä näkyi, että hän oli tulossa äidiksi, Juudalle tultiin ketomaan: “Miniäsi on ollut porttona.” Hän sanoi: “Koska hän – hän on tulossa äidiksi, molemmat pojistasi ovat kuolleet.”

700 Hän sanoi: “Hänet kutsuttakoon esiin ja poltettakoon!”

701 Ja sitten hän [Taamar] lähetti Juudalle sanan, ja sanoi: “Mies, joka tämän teki omistaa tämän sauvat ja sinetin.” Selvä, se oli hänen appensa.”

702 Ja hän sanoi: “Hän [Taamar] on minua vanhurskaampi.”

703 Kun, hän [Taamar] tiesi lastensa syntyvän, ne olisivat kaksoset. Ja, kun kakso… Ensimmäinen syntyvä lapsi, vanhan juutalaiset tavan mukaan, ensimmäisellä olisi esikoisoikeus, ensimmäinen, joka tulisi esiin. Ja tuo, muistakaa tämä, oli hänen ensimmäinen lapsensa. Kukaan muista pojista ei saanut hänen kanssaan yhtään lasta. Siihen asti hänellä ei ollut ollut lasta.

704 Kun hänen ensimmäinen lapsensa tuli, esiin tuli vain käsi. Ja kätilö pani helakanpunaisen langan sen ympäri, sillä punainen lanka puhui lunastuksesta, joka neitsyt Marian ensimmäisellä pojalla, olisi lunastuksen punainen lanka.

705 Ja, kun hän veti kätensä takaisin, se toinen tulikin ensimmäiseksi. Ja, kun hän sen teki, hän kysyi: “Miksi sinä teit tämän? Tällä toisella on esikoisoikeus.”

706 Siis, sitä 1. Mooseksen kirja 38 tarkoittaa, ymmärrätte varmaankin. Että ensimmäinen lapsi jäi vielä Jeesuksen Kristuksen tulemukseen asti. Että ensimmäinen oli lunastavan lain alainen.

707 Tiedättehän, sanoin… Pieni muuli, katsokaas, olen kertonut, että sen silmät olivat… Tai muuta sellaista, korvat lerputtivat, mutta jos, sillä oli syntyessään esikoisoikeus, viaton, täydellinen karitsa kuoli sen tilalla. Siinä se on.

708 Siis, sen verran esikoisoikeudesta. Ensimmäinen lapsi, joka tuli esiin äidistä, ja hänen kätensä huomattiin (ja ihmiset tiesivät, että se voi mennä takaisin). Ja kun hän työnsi kätensä esiin näyttääkseen, että hänellä oli se, hän oli ensimmäinen, kätilö sitoi punaisen langan, ja hän veti kätensä takaisin. Näettekö? Mutta, ehdottomasti, hän oli ensimmäinen. Sellainen oli punainen lanka, punainen lanka on… Läpi koko Raamatun, se tarkoittaa lunastusta; joka viittasi eteenpäin ensimmäisen lapsen tulemiseen.

709 Ensimmäinen syntynyt hevonen, ensimmäinen syntynyt lehmä, mikä se sitten olikin, mikä oli syntynyt ensinnä, (tuli esiin ensimmäisenä), oli lunastuksen alla, oli tultava lunastetuksi, kaiken oli tultava lunastetuksi. Halleluja! Tämä aivan sykähdyttää minua. Tajusitteko? Ensimmäisen piti tulla lunastetuksi. Laki oli sellainen. Siunattu olkoon Herran Nimi!

710 Ja, kun Jeesus Kristus syntyi, Hän lunasti koko maailman. Hän todellakin lunasti. Hän oli jokaisen olennon, joka koskaan on luotu maan päälle, lunastaja. Hän oli lunastaja. Ja… Kaikki lunastus on Hänessä, eikä millään muulla tavalla, et voi koskaan tulla hyvillä töillä, liittymällä seurakuntaan, tai millään muullakaan tavalla; sinun täytyy tulla tämän helakanpunaisen langan kautta, tämän Lunastajan, tämän Sukulunastajan.

Selvä, siis seuraava on:

Missä ovat lahjat… Mitkä ovat lähetettävät lahjat, koskien kahden todistajan kuolemaa Ilmestyskirja 11:ssä?

Voi veli Palmer, jospa et kykenisi kysymään yhtäkään kysymystä!

711Siis, lunastus, nämä langat tässä, tämä helakanpunainen lanka, me näimme, että se tarkoitti lunastusta.

712Nyt, seuraava kysymys kuuluu:

Mitä ovat lahjat Ilmestyskirja 11:ssa?

713 Tulee aika… Siis nyt ollaan vastaamassa kysymykseen, johon vastattiin eräänä iltana, jonka saarnaajaystäväni kirjoitti juutalaisista, kuinka heidän laitansa tulee olemaan.

714 Siis, näillä juutalaisille on luvattu kolme ja puoli vuotta aikaa. Kuinka moni tietää tämän? Seitsemänkymmentä viikkoa oli luvattu. Hän sanoi: “Messias tulee ja otetaan pois keskellä.” Kolme ja puoli vuotta Kristusta saarnasi, ja tapettiin täsmälleen kolmen ja puolen vuoden päästä, Hän saarnasi kolme vuotta ja kuusi kuukautta.

715 Ja sitten kauhistus, joka saa aikaan hävityksen [hävityksen kauhistus], mos – Omarin moskeija pantiin pyhälle maalle; kuten Jumala sanoi kaksituhatta viisisataa vuotta ennen, kuin se tapahtui, se tulisi seisomaan siellä. Profeetta näki sen, oli nähnyt sen, ja sanoi: “He… Pakanat tulevat pitämään sitä hallussaan, kunnes pakanain ajat päättyisivät.”

716 Siis, kolme ja puoli vuotta on luvattu. Jos huomasitte, nämä Ilmestyskirja 11 todistajat profetoisivat tuhatkaksisataa kuusikymmentä päivää; täsmälleen kolme ja puoli vuotta. Nyt… He olivat säkkipuvuissa. Siis, katsokaa heidän palvelustehtäväänsä, mitä he ovat. Siis nuo kaksi todistajaa on tapettu.

717 Nyt, siis… He palaavat juutalaisten keskuuteen pakanaseurakunnan ylöstempauksen jälkeen. Pakanaseurakunta menee kotiin hääaterialle, ja niin kuin Rebekka tuli otetuksi Iisakin kanssa Aabrahamin kotiin ja haudattiin. Ja Rebekka ja Iisak tulivat esiin ja omistivat aivan kaiken, mitä Aabraham omisti, se kaikki meni Iisakille. Ehdottomasti! Eikä se voinut tulla Iisakin omaksi ennen kuin Iisak oli naimisissa. Oi halleluja! Olkaa hyvät.

718 Ja Kristuksesta tulee… Jumala asuu tuossa täydellisessä, pilaantuneessa ruumiissa, ikuisiksi ajoiksi täydelliseksi tehtynä läpi iankaikkisuuden.

719 Ja, kun tuo seremonia on meneillään taivaassa, morsiamen, pakanamorsian on mennyt naimisiin Ruhtinaan, Jumalan Pojan, kanssa, kirkkaudessa; kun he ovat menneet naimisiin, seuraavat nuo kolme ja puoli vuotta, kun… Mooses ja Elia…

720 Jotka, Mooses ei koskaan ollut poissa… Ei, hänen ruumiinsa kannettiin pois. Enkelit veivät hänet, hän ei kuoleentunut, hän ei turmeltunut. Hän oli Kristuksen täydellinen esikuva. Hän kuoli, ja enkelit kantoivat hänet pois, edes perkele ei tiedä, mihin hänet haudattiin, ja yritti kiistellä arkkienkeli Miikaelin kanssa hänen hautauksestaan. Näin Raamattu sanoo. Jumala otti hänet ylöstempauksessa.

721 Ja Elia, kulkiessaan täällä. Jumalan profeetta, käveli Jordanille, otti vaippansa pois, iski vettä, ja se jakautui oikealle ja vasemmalle. Hän käveli ylös vuorelle. Elisa sanoi… sanoi: “Miksi seuraat minua?”

722 Hän vastasi: “Haluan kaksinkertaisen annoksen Henkeäsi.”

723 Hän sanoi: “Pyysit vaativaa asiaa, mutta jos näet, kuinka minä menen pois.” Ja hän piti häntä silmällä.

724 Ja hetken päästä, alas taivaasta tulivat tuliset vaunut, ja tulisia enkeleitä, tulisia hevosia, ja Elia astui sisään ja lähti kirkkauteen. Hän ei koskaan maistanut kuolemaa, hänet muutettiin, hänen oli kuoltava.

725 Ja, jos tarkkaatte näitä kahta profeettaa Ilmestyskirja 11:ssä, he tekevät aivan samoin, kuin Mooses ja Elia tekivät. Te sanotte: “Tarkoitatko sanoa, että Elia ja Mooses ovat yhä elossa?” Ehdottomasti!

726 Miten, ennen kirkastusvuorta… kirkastusvuorella, ennen kuin Jeesus meni Golgatalle, siellä Mooses ja Elia seisoivat molemmat puhumassa Hänen kanssaan. Varmasti, he keskustelivat, he eivät ole kuolleita. Eivätkä he koskaan kuolleetkaan; he ovat kuolevaisia, heidän on kuoltava. Niinpä, he ovat vain kirkastetussa muodossa odottamassa tuota hetkeä.

727 Ja sitten, kun he tulevat takaisin ja saarnaavat täsmälleen kolme ja puoli vuotta Pyhän Hengen kasteen voitelussa, kun pakanoilta otetaan siunaukset pois (ja seurakunta otetaan ylös); ja kommunistit sekä Rooman komennuskunta saalistaa tappaakseen kylmää ja muodollista seurakuntaa kuin koiria, ja kun heitä metsästetään ja tapetaan. He – heidät tapetaan silloin; nämä profeetat saarnaavat kolme ja puoli vuotta, ja Raamattu sanoo, että heidät tapetaan suuressa… kadulla, joka on hengellisesti puhuen, Sodoma ja Egypti, jossa meidän Herramme ristiinnaulittiin. Se tapahtuu taas Jerusalemissa; näettekö, jälleen Jerusalemissa, hengellisesti puhuen.

728 Ja he makaavat kadulla kolme päivää ja yötä. Ja sitten, kolmen ja puolen päivän kuluttua, elämän Henki tuli heihin, ja he nousivat ylös. Heidän oli kuoltava kuten muidenkin kuolevaisten, heidän piti. Ja kun nämä kaksi saarnaajaa oli tapettu…

729 He saarnasivat vääryyttä vastaan, ja toivat tulen taivaasta. Kuka niin teki? Näettekö? He toivat vitsauksia taivaasta, ja löivät maata nopeasti, kuin… niin usein, kuin tahtoivat. Ja he toivat tulen taivaasta. Ja he saivat suljetuksi taivaan satamasta, niin kauan kuin halusivat. Kuka tämä oli? Täsmälleen Mooses ja Elia. Nämä ovat nuo kaksi todistajaa.

730 Ja kun he kiduttivat seurakuntaa, tai siis maailmaa, saarnaamalla; ja ottivat juutalaiset jälleen vastaan, ja saivat heidät taas katumaan, saivat heidät taas uskomaan… Kun he näkevät Jeesuksen tulevan hakemaan morsiantaan, he sanovat: “Katso, tässä on Jumala, jota me odotimme. Se on Hän!” Mutta Hän ei tule heidän takiaan, Hän tulee Morsiamensa takia. Ja Hänen morsiamensa…

731 Kun Joosef meni Egyptiin, hän ei ottanut veljiään mukaan, mutta hänellä oli morsian siellä. Ehdottomasti! Mutta, kun hän ilmaisi itsensä veljilleen, ketään ei ollut läsnä. Ja, kun Hän ilmaisee itsensä juutalaisille, paikalla ei ole ketään muita kuin juutalaisia. Paikalla ovat ne, jotka tappoivat Joosefin, seisovat siellä, ja hän sanoo: “Niin, Minä Olen Joosef, teidän veljenne.” Ja Hän itki.

732 Ja he sanovat: “Sen takia me nyt olemme täällä, koska tapoimme Hänet.”

733 Sama juttu, juutalaisille tulee suuri koettelemusten aika juuri ennen tulemista, vainon, joka ajaa heidät takaisin kotimaahansa. Se hätistää heidät, kuin lammaslauman takaisin sinne Karmelin vuorelle.

734 Kun Herra Jeesus tulee hakemaan morsiantaan, ja he näkevät Hänet, he sanovat: “Tämä on Se, jota me odotimme, siinä Hän on!” Hän nousee, parantuminen siivissään. Näin on.

735 Ja seurakunta, juutalaisten jäännös, kun he lopulta tappavat nämä kaksi profeettaa, ja he makaavat kadulla hengellisesti puhuen Sodomassa ja Egyptissä, jossa meidän Herramme ristiinnaulittiin, ihmiset lähettävät lahjoja toinen toisilleen (maailma lähettää).

736 Siis, veli Palmer, ole hyvä. Muistele roomalaista historiaa ja sinulle selviää, että on olemassa vain yksi valtakunta, jossa koskaan on taistelun jälkeen lähetelty lahjoja, se on Rooman valtakunta.

737 Siinä syy miksi sanon, että antikristus tulee Roomasta. Peto tulee Roomasta. Se ei voi tulla Moskovasta. Se tulee Roomasta, tulipunainen lohikäärme, joka seisoi vaimon edessä nielläkseen sen heti, kun hän sen synnyttäisi. Tuo Perkele, missä tuo Perkele oli? Kuka se oli? Keisari Augustus, joka lähetti tappamaan lapset, kaksivuotiasta nuoremmat. Tulipunainen lohikäärme, lohikäärme, peto merkitsee “mahti”. Rooman mahti vainosi ja yritti löytää Kristus Lapsen.

738 Ja taas sama juttu! Joka kerran, kun roomalaiset, vanhat pakanalliset roomalaiset saivat voiton, he lähettelivät valkoisia kiviä ja muuta toisilleen, niin kuin lahjoina, muistoksi. Ne kivet, jotka olivat… Mitä ne olivat, pikkuisia lahjoja, joita Rooman seurakunnat lähettivät toinen toiselleen. Ehdottomasti! Täsmälleen. Näin sen täytyi olla.

739 Seisoin juuri tuolla Vatikaanin kaupungissa ja se osoittautui yhtäpitäväksi Raamatun kanssa. Paavi käytti kolminkertaista kruunua, Vicarivs Filii Dei, ja kaikki nuo jutut, joista olin kuullut, ja niin edelleen, se on ehdottomasti totta; uskonnollinen ryhmä, joka hallitsee jokaista kansakuntaa taivaan alla, näin se todella tekee, Siinä se, näin on.

740Ei mitään katolisia ihmisiä vastaan (no, sir), he ovat yhtä hyviä, kuin kuka muu tahansa, mutta heidän uskontonsa on tämän Raamatun mukaan väärä. Sanotaan etteivät… “Sillä, mitä Raamattu sanoo, ei ole väliä, asia on niin, kuin Kirkko sen sanoo.” Me uskomme, että Raamattu puhuu käyttäen korkeinta arvovaltaa! Ehdottomasti, se on Jumala Sanaa!

741 Siis ymmärrättehän, kivet, joita silloin lähetettiin, täällä Ilmestyskirjassa, ovat kiviä, joita läheteltiin lahjoina toinen toiselle. Mikä vain tulee näyttämään… Raamattu sanoo, Ilmestyskirja täällä sanoo: “Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun. Jolla on ymmärrys, tehköön niin-ja-niin. Se, jolla on tiettyjen lahjojen henki, tehköön niin-ja-niin.” Huomaatteko kuinka puutteellinen seurakunta on?

742 Eräs nuori mies kysyi minulta tänä aamuna hengellisistä lahjoista, puhumisesta kielillä. Nuori kaveri, erittäin vilpitön, uskoisin hänestä tulevan saarnaaja jonain päivänä. Ja seurakunnasta, sanoin: “Siinä on paljon sitä, mikä on lihallista. Me emme tahdo sitä, vaan haluamme todellisen jutun. Me kaipaamme saada sen.”

743Sitä ei voi opettaa seurakunnassa: ensimmäiseksi, tiedättehän, yhdellä on kieli, yhdellä psalmi, ja te joudutte taistelemaan tuon asian läpi. Mutta, kun Jumala on antanut täysivaltaisesti lahjan, se tekee itse itsensä julki. Näin on. Näettekö näin ovat Jumalan lahjat, Hän lähettää ne seurakuntaan voiton saavuttamiseksi.

744 Siis, antikristuksella on jotakin vastaan ja jotakin puolesta, sillä on vääristelty tapa tehdä se. Ja juuri Rooman valtakunta lähettelee lahjoja toinen toiselle, luonnollisia lahjoja. Jumala lähettää hengellisiä lahjoja voittajille; Rooman valtakunta toinen toiselle.

745 Me uskomme, että Pyhä Henki on Henki, me uskomme saavamme sen kasteen kautta, joka tulee Korkeudesta.

746 Katolinen kirkko opettaa: “Pyhä eukaristia, joka on Kristuksen ruumis; näin, kun te otatte vastaan tämän leivän ja kosherin, se on Pyhä Henki, Pyhä Henki, pyhä eukaristia.” Ymmärrättekö?

747 Me uskomme, että se on pala leipää, me emme usko sen olevan Kristuksen ruumis, (me aiomme ottaa sen muutaman hetken päästä). Me uskomme sen edustavan Kristuksen ruumista. Mutta se ei ole…

748 Tässä on ero katolisen ja protestanttisen opin välillä. Ymmärrättekö? Katolinen kirkko sanoo: “Ruumis on… Leipä on kirjaimellinen ruumis. Seurakunnalla on valta muuttaa se.” Oletteko koskaan nähneet katolisen menevän kirkon ohi, painavan päänsä, tekevän ristinmerkkejä? Ja siksi tuo pieni liekki palaa siellä kirkossa pienen tabernaakkelin alla. Siellä on tuo pieni valo ja kosher leipä on siinä. “Ja se on Kristuksen ruumis. Ja, kun te otatte sen, te otatte ehdottomasti kirjaimellisen Kristuksen ruumiin ensimmäiselle ehtoollisellanne ja synnintunnustus ja niin edespäin.” Te otatte, kirjaimellisesti, Kristuksen ruumiin.

749 Me sanomme sen edustavan Kristuksen ruumista, näettehän, se ei ole todellakaan mitään muuta kuin pala leipää. Eikä, sillä ole väliä, vaikka se ei olisikaan leipä, vaikka se olisi mitä tahansa muuta, se on edustamassa yhtä kaikki. Aivan – aivan täsmälleen. Vaikka he…

750 Niin kuin nuo ihmiset sanovat: “En haluaisi tulle kastetuksi altaassa, haluaisin tulla kastetuksi joessa.”

751 Mitä eroa, sillä on, kunhan vain tulette kastetuiksi? Jos se tapahtuu altaassa, ja… Miksi, Filippus kastettiin altaassa… kun eunukki kastettiin. Kun Filippus kastoi eunukin altaassa, Pyhä Henki tempaisi häntä niin kovin, että Filippus tuli otetuksi pois, eikä häntä nähty kahtasataa mailia [320 km] lähempänä. Tempaisi hänet Henkeen, antoi hänelle kärryt suoraan taivaasta noita kahtasataa mailia varten. Amen! Ihmeellistä!

Nyt:

Missä pyhät tulevat olemaan tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen? Ja minkälainen ruumis heillä on? Menen takaisin tuohon hetkeksi [Veli Branham vastaa tähän alkaen kappaleesta 820.] He ovat Jeesuksen kanssa.

752Selvä, seitsemäs kysymys:

Miten me tuomitsemme enkeleitä?

753Tämä on… Miten me tuomitsemme enkeleitä? Olemalla Jumalan poikia ja tyttäriä. Enkelit ovat palvelijoita; me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä. Ja Raamattu sanoo, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä. Näin on. Nyt, nyt, jos te…

8. kysymys:

Miksi hiukset enkelien takia 1. Korinttolaiskirjeessä?

754 Nyt, antakaas joku minulle 1. Korinttolaiskirje 11. luku, ja katsotaan sieltä, että saamme selville että… 1. Korinttolaiskirje, 11. saamme selville, että Paavali puhuu. Antakaas, kun pääsen sinne hetkinen vain, ja sitten luemme sen tosi pikaisesti ja me – me saamme sen.

755 Minulla on jotain sanottavaa tästä toisesta jakeesta tässä, ja uskon Herran antavan sen meille sellaisena, kuin meidän pitäisi se saada. Löytäisikö joku sen… Uskoisin, että se on 11. kappale, juu, selvä. Kuunnelkaapa siis tarkasti, tosi tarkasti nyt, että ymmärrätte. Nyt ottakaa koko omatuntonne ja pankaa se plakkariinne, kun ole lukenut sen, ymmärrättehän, kommentoikaa sitä. Kuunnelkaapa tarkasti, tämä on NÄIN SANOO HERRA:

Olkaa minun seuraajiani, niin kuin minä… olen Kristuksen seuraaja. (Paavali sanoi: “Seuratkaa te minua niin kuin minä seuraan Kristusta.”)

Minä kiitän teitä, että minua kaikessa muistatte ja noudatatte minun opetuksiani, niin kuin minä ne teille… olen antanut.

Mutta minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää, ja, että mies on vaimon pää ja, että Jumala on Kristuksen pää.

756 Näettehän kuinka se menee? Jumala, Kristus, mies, vaimo. Nyt:

Jokainen mies, joka rukoilee tai profetoi pää peitettynä, häpäisee Kristusta,

Mutta jokainen vaimo, joka rukoilee tai profetoi pää peittämätönnä, häpäisee päänsä:…

757 Nyt ymmärrämme hetkinen vain, ja osoitamme, että hiukset, naiselle, ovat hänen peitteensä:

…Sillä jos… sama, kuin jos hänen päänsä olisi paljaaksi ajeltu. (se tarkoittaa sitä, että jos–jos hän leikkaa hiuksensa, ajelkoon sen paljaaksi)

Sillä, jos vaimo ei verhoa päätään, leikkauttakoon hiuksensakin; (leikkauttakoon tarkoittaa: ajelkoon paljaaksi, ymmärrättehän)… mutta koska on häpeäksi vaimolle, että hän leikkauttaa tai ajattaa hiuksensa, niin verhotkoon itsensä.

758Nyt pääsemme käsiksi kysymykseen, jota kysyitte. Näettekö? Selvä, on väärin, jos nainen leikkaa hiuksensa, Raamatun mukaan. Kuunnelkaas nyt oikein tätä, ja katsokaa eikö Raamattu anna miehelle laillisen oikeuden panna pois vaimonsa, jos hän leikkaa hiuksensa, katsokaapa, onko se näin, vai ei.

Jos mies… Miehen ei tule peittää päätänsä (se tarkoittaa pitää pitkää tukkaa), koska hän on Jumalan kuva ja kunnia; mutta vaimo on miehen kunnia. (Oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi sitä?)

759 Nyt haluan pysähtyä tähän, koska haluan sen imeytyvän tosi hyvin, ymmärrättekö? Ja muistakaa nyt, olen nähnyt kymmeniätuhansia viehättäviä naisia, (tunnen heidät nykyisin, ja monet heistä istuvat tässä seurakunnassa), joilla on lyhyt tukka, tarkoitan kristittyjä. Ja se, jonka päälle panen tämän, ette ole te, kyse on siitä, mitä teille on opetettu. Ymmärsittekö? Näin on. Teidän saarnaajanne eivät milloinkaan ole kertoneet tästä. Mutta, jos joku tabernaakkelilla käyvistä naisista tekisi sellaisista, silloin te olette syypäitä. Näettehän, koska me kyllä kerromme heille siitä.

760No mutta, katsokaapa nyt tätä:

…miehen…Sillä… (7. jae) …Miehen…

761No, kuka tässä puhuu? Siis, joku rouva joskus sanoo: “Voi Paavalihan oli vanha naistenvihaaja.”

762No niin, siis, kun nyt ollaan tässä, käännetäänpä esiin Galatalaiskirje 1:8, ja katsotaan, mitä Paavali siitä sanoo, ymmärrättekö, Galatalaiskirje 1:8. Saamme selville, mitä Paavali sanoo Gal. 1:8:

…vaikka me, tai, vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.

763Siis, älkää minua syyttäkö, syyttäkää Häntä, näettekös.

Miehen ei tule peittää päätänsä, koska hän on Jumalan kuva ja kunnia; mutta vaimo on miehen kunnia.

764Katsokaapa nyt seuraavaa jaetta:

Sillä mies ei ole alkuisin vaimosta, vaan vaimo miehestä;

Eikä miestä luotu vaimoa varten, vaan vaimo miestä varten.

765Siis, minä tarkoitan tätä nyt rakkaudella ja suloisuudella, ja toivon, että ymmärrätte sen sillä tavalla kuin sanon sen. Mutta Amerikka… Kansainvälisenä matkustajana, Amerikka on naisten tavoissa yksi koko maailman alhaisimmista, halpamaisimmista valtiosta. Pariisi, Ranska on pilvenpiirtäjää korkeammalla tasolla siinä, mitä naisten sallitaan tehdä. Mikä häpeä!

766Panitteko merkille, että Amerikan jumala on nainen? Voin todistaa sen teille tällä Raamatulla. Näin on. Oletteko huomanneet, että sen on pitänyt mennä niin, että katolinen kirkko voi tuoda sisään Neitsyt Maria – oppinsa?

767Siis, jos naista ei tehty miestä varten, et… Jos miestä ei tehty naista varten, vaan nainen tehtiin miestä varten, niin kuinka me voimme silloin palvoa naista? Ymmärrättekö? Siis, mikä sen sai aikaan, se alkoi Pariisissa ja nousi maihin Hollywoodissa. Nyt Pariisin on tultava Hollywoodiin ottamaan mallinsa ja muotinsa ja kaikki, se johtuu meidän amerikkalaisten naistemme alennustilasta.

768Mistä on kyse? Maastamme on tullut niin pieni, että työpaikat on viety miehiltä ja pantu naiset heidän paikalleen, kunnes yhdeksänkymmentä prosenttia heistä, lähestulkoon, ovat prostituoituja. Ja sanotaan, että miehet ovat mennyttä, siksi, että naiset ovat menneet heidän työpaikoilleen. Ja ihmiset ovat vajonneet niin alas, että ovat panneet kaduille järjestyksenvalvojiksi. Sellainen on häpeäksi mille tahansa valtiolle. Kyllä vain! Mitä aiotte tehdä sille?

769“Mitä aiot tehdä sille veli Branham?” Minun on kunnioitettava sitä. Minähän olen Amerikan kansalainen. Minä teen mitä iso pomo käskee tehdä. Jos koskaan… Jos perhe milloinkaan menettää kunnioituksensa perhettä kohtaan, (lapset menettävät vanhempien kunnioituksen), tuo perhe repeää kappaleiksi. Jos seurakunta milloinkaan menettää kunnioituksen pastoriaan kohtaan, silloin seurakunta on mennyttä. Ja, jos valtio koskaan menettää luottamuksensa korkeimpaan oikeuteen ja sen päätöksiin, se valtio on mennyt kappaleiksi. Näin ehdottomasti on. Meidän on kunnioitettava näitä asioita, koska ne ovat tämä iso pomo. Ymmärrättekö? Mutta se ei ollut alun alkaen oikein. Ehdottomasti!

770Tiesittekö, että ihminen Raamatussa… 1. Mooseksen kirjassa, 1. luvussa, kun Jumala loi naisen ja – ja mies ja teki miehen ja naisen, ja Jumala sanoi Eevalle, että “sinun miehesi on vallitseva sinua, on oleva hallitsijasi.” Sano se Amerikalle ja katsotaan mitä saat siitä.

771Voisin tuoda naisia, jos tarvis vaatii, tuolta huoneestani, tusinoittain, kunnollisia naisia… En sano, että kaikkien naisien tulisi aina olla tekemättä työtä; heillä on kenties sairas aviomies tai jotakin, ja heidän on työskenneltävä. Mutta, jos heidän ei ole pakko, heidän ei tulisi tehdä sitä. Heidän paikkansa on kotona, pikku linnassansa, täsmälleen siellä heidän tulisi olla.

772Ja meidän amerikkalaisilla naisillamme on ollut etuoikeus mennä aivan miten tahtovat. Aivan kaikilla eläinlajeilla, ja sellaisilla, kun tuollainen asia on vallalla, ja näin tapahtuu ja se rappeuttaa sen koko rodun.

773Afrikassa on pieni lintu, se on pieni vaaleanpunainen lintu.

774Siis, tavallisesti, naaras on rumin noista kahdesta. Uros on aina kauniimpi, urospeura, uroshirvi, urosfasaani, uros uroskana, on aina kaikkein… Koska, naaras on kotilintu. Hän laittaa pesää, hän kasvattaa pienokaisensa. Hänet on naamioitu piiloon haukoilta, käärmeiltä, kojooteilta, mitä niitä on, ymmärrättehän, jotta hän voi kasvattaa pienokaisensa.

775Mutta sellaisella rodulla, jolla… tai sukupuolella jolla – jolla – jolla, nainen, jolla kauneus on vallitseva, se on aina rappioittavaa laatua. Jos otatte linnun, Afrikassa… Siellä on pikkuinen lintu, ja se on tuolla mantereella ainoa, jonka tunnen, jossa naaras on kauniimpi, kuin uros. Ja, kun se… Tuo – tuo lintu harjoittaa jatkuvasti prostituutiota. Se pyrähtelee ympäriinsä ja löytää kumppanin, ja lähtee ja pyöräyttää kasan munia pariteltuaan yhden kanssa, ja jättää uroksen vahtimaan munia siksi aikaa, kun se metsästää toista kumppania. Näin tarkalleen on. Näettekö? Ymmärrättekö, mitä tarkoitan?

776Katsokaapa, nyt, Amerikassa nykyään, naisiamme. Kentuckylainen nuori mies kertoi minulle, muutama päivä sitten, että kahdeksansataa naista työskentelee eräässä tehtaassa täällä Kentuckyssä. Ja hän sanoi: “Voisin täysin turvallisesti vannoa, että heistä noin neljäsataa on täysiä katuprostituoituja, naimisissa olevia naisia, joilla on lapset.” Eräs mies vei vaimonsa sinne, ja hakkasi hänet laudalla ja sitten halusi tappaa hänet. Toinen meni ampumaan kaverin. Eräs tappeli ja viilteli. Näin ei saisi olla. Tämä ei ole oikein.

777Pankaa nainen takaisin keittiöön, jonne hän kuuluu, niin kaikki tulee menemään hyvin. Mutta pankaapa hänet yleiseen työhön, ja hän on mennyttä. Ehdotto… En sano että…

778Amerikkalainen nainen nyrpistää nenäänsä ja sanoo: “Tuossa nyt ei ole mitään.” Ja: “Näytähän minulle.” Todellakin, sinun on toimittava näin, koska Raamattu ennusti sinun tulevan tekemään näin. Sinun on toimittava näin.

779Ja tässä kun… Olin, kauan sitten metodistiseurakunnassa, jos nainen leikkasi hiuksensa, hänet erotettiin seurakunnasta. Näin todellakin tehtiin. Kyllä tosiaankin. Nasarealaiset, Pyhyyden pyhiinvaeltajat, helluntailaiset, kaikki nuo tekivät niin. Mitä tapahtui?

780Tiedättekö miksi? Saarnastuolissa on pelkkiä nynnyjä. Näin todellakin on. Joku pelkää lounasseteliensä puolesta… Pelkää, että heidät erotetaan, ajetaan ulos seurakunnasta. Heillä ei todella ole rohkeutta pitää, pitää kiinni Jumalan Sanasta satuttaisipa se sitten tai ei. Näin todellakin on.

781Kuunnelkaapas, mies on hallitsija. Ettekö vain usko, että voisitte hallita kotia. Te olette aivan varmasti… Te ette siis ole orjia, mutta olette auttaja. Ja Adam… Miehellä on valta vaimonsa yli, ja hänellä on vastuu ainoastaan vaimostaan. Jumala panee miehen vastaamaan vaimostaan. Lukekaa ja nähkää, sanooko Jumala niin nyt.

Miehen ei tule peittää päätänsä, koska hän on Jumalan kuva ja kunnia…

782Jumala ei ole nainen, Jumala on mies. Tehän tiedätte, kun neitsyt Maria tehtiin ja kaikki tuo, ja esiru… esirukoukset ja sen sellaiset ja neitsyt Marian rukoileminen, tiedättekö, mitä se tuo mieleeni? Suuren Diana-jumalattaren, jota Paavali nuhteli ja joutui pakenemaan. Näin on. Hän sanoi: “No mutta, Jumalahan ei ole nainen!”

783Kivi tipahti pellolle, ja ihmiset sanoivat, että jumalatar heitti alas sen kuvan, siksi nainen Korintossa, ja sillä seudulla… jotka palvoivat Dianaa, halusivat tulla saarnaajiksi.

784Siellä sanottiin: “Miksi, henki sanoi meille, että voimme saarnata.”

785Hän vastasi: “Mitä? Tuliko Jumalan Sana teistä, ja tuliko se ainoastaan teille? Jos joku mies pitää itseään hengellisenä tai profeettana, hän tietäköön, että se, mitä minä sanon, on Herran käsky: pysyköön nainen hiljaa ja alamaisena seurakunnassa, älköön opettako, älköönkä hänellä olko mitään vaikutusvaltaa.” Näin täsmälleen on! Näin Kirjoitukset sanovat. Ymmärsittekö? Ja Jumala panee joukon saarnaajia vastaamaan siitä tuomiopäivänä.

786No, kuunnelkaa! Te sanotte: “Kuulepa, minulle opetettiin niin.” Nyt tiedät paremmin! Näin on. Jos sinä, tai joku muu alatte ottaa lääkeannosta, ja joku kertoo teille, että se on arsenikkia ja te – ja te vain jatkatte ja otatte sen kuitenkin, sen jälkeen se on teidän oma vikanne. Ymmärrättekö?

787Kuunnelkaapa tätä:

Sillä mies ei ole alkuisin vaimosta, vaan vaimo miehestä;

Eikä miestä luotu vaimoa varten, vaan vaimo miestä varten.

Sen tähden vaimon tulee pitää päässään vallanalaisuuden [voiman] merkki enkelien tähden.

788Onko kukaan teistä lukenut tätä? 1. Korinttolaiskirje 11 luku, ja 10. jae. Huomasitteko: “voima, (Miksi?), voima enkelien tähden.” 1. Korinttolaiskirje, koska enkelien merkitsee ihmistä, sanansaattajaa. Katsokaa tässä on pieni “a” [artikkeli–suom.] jälleen. Kun kyse on Enkeleistä, taivaallisista Enkeleistä, käytetään isoa “A:ta”, kapiteeli “A:ta”. Kun “a” on pieni, tarkoitetaan ihmisenkeleitä.

Herrassa ei kuitenkaan ole vaimoa ilman miestä eikä miestä ilman vaimoa.

Sillä samoin kuin vaimo on alkuisin miehestä, samoin myös mies on vaimon kautta; mutta kaikki on Jumalasta.

Päättäkää itse: sopiiko vaimon rukoilla Jumalaa (lyhyine hiuksineen) pää peittämätönnä? (Ajatelkaapa sitä nyt.)

789Katsokaa nyt:

Eikö itse luontokin opeta teille, että jos miehellä on pitkät hiukset…

790Sanot: “Mihinhän tämä nyt liittyy? Tukka! Ettekö näe, mistä Paavali puhuu? Tukasta, pitkistä hiuksista! Jos… Naisella tulee olla pitkät hiukset. 14. jae nyt:

Eikö itse luontokin opeta teille, että jos miehellä on pitkät hiukset, se on hänelle häpeäksi?

791Ymmärsittekö? Miehelle on häpeäksi pitää pitkiä hiuksia, mutta nai-… se on naisen asema. Jumala teki miehen erilaiseksi kuin naisen, sukupuoliasiat, ulkonäkö, ja kaikki muu. Hänen [naisen] ei pitäisi käyttää vaatetta… Raamattu sanoo että: “Jos nainen panee päällensä pitkät housut, tai minkä tahansa miehelle kuuluvan vaatteen, se on iljettävää ja likaista ja saastaista Jumalan silmien edessä.” Ja Jumala panee hänet maksamaan siitä. Ketä te aiotte kuunnella? Mutta tämä on Raamattu!

792Ja te vain juoksentelette ympäriinsä ja sanotte: “Miksi, minusta tämä on kiva nähdä naisten pitävän pitkiä housuja.” Mutta Jumala teki heistä erilaisia, Hän tahtoo heidän pukeutuvat eri lailla.

793Ja Raamattu sanoo: “Jos nainen edes panee päällensä vaatekappaleen, joka kuuluu miehelle, se on kauhistus.” Tiedättekö, mikä kauhistus on? Se on jotakin, mikä on Jumalan silmissä saastaista. Ja suuri Jehova, joka katsoo alas sinuun, joka olet saastainen… Ja Raamattu sanoo…

794Ja sinä, joka sanot… Jotkut teistä naisista nyt, teidän nuorille tytöillenne suunnilleen teini-ikäisille, kahdeksantoista, kaksikymmenvuotiaita, ja annatte heidän kulkea ulkona puettuna, sillä lailla kuin hän on!

795Ja sinä myös äiti! Ymmärrätkö? Kun sinä menet ulos ja käytät noita housuja ja muita ja elät… ja tulet kadulle, ja – ja pidät noita vanhoja vaatteita, joita nykyisin tehdään, ja saavat sinut näyttämään sellaiselta, mitä et ole. Ymmärrätkö? Ja menet ulos kadulle ja näytät aivan seksuaaliselta, voit olla niin viaton ja puhdas miehesi edessä ja kaikkea, mutta jos menet kadulle, ja joku mies katsoo sinua, koska näyttelet itseäsi tuolla lailla, olet syyllinen, ja joudut vastuuseen tuomiopäivänä huorinteosta jokaisen miehen kanssa, joka katsoi sinua sillä lailla. Näin Raamattu sanoo.

796Raamattu sanoo: “Joka katsoo naista himoiten, on jo tehnyt sydämessään huorin hänen kanssaan”, ja olet syyllinen ja…

797Sinä tulet tuomiolle ja sanot: “Herra, sinä tiedät sydämeni; en koskaan tehnyt huorin, olen ollut uskollinen aviomiehelleni.”

798Mutta tässä on mies, tässä toinen, täällä toinen, toinen, toinen, viisitoista, kaksikymmentä, kolmekymmentä, neljäkymmentä heitä seisoo täällä ja sanoo: “Syyllinen aviorikokseen!” Mistä syystä? Joku mies katsoi sinuun.

799 “No, mutta minulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa.” No, mitä varten sitten esittelit itseäsi sillä tavalla? Kun Jumala kielsi sinua panemasta niitä päällesi, oli kauhistus tehdä niin ja sinä menit kuuntelemaan Kuka rakastaa Susiea? Vai mikä se nyt…

800Selvisikö teille, mitä tapahtui sille Kuka rakastaa Susien miehelle? Tehän olette kaikki nähneet sen sanomalehdessä. Kun hän oli Casperissa Wyomingissa, se tapahtui. Mikäs hänen nimensä on? Tuo kaveri, joka… tuossa Me rakastamme Susieta, vai mikä se – mikä maailmassa se nyt oli? Se… Voi, miksi te kaikki pysyttelette kotosalla keskiviikkoiltaisin ja jätätte väliin rukouskokouksen katsoaksenne. Mikä se nyt on? [Eräs sisko sanoo: “Minä rakastan Lucya”] Minä rakastan Lucya, hänen miehensä piti… Kierteli ja kaarteli, otettiin kiinni Renossa, Nevadassa värillisen tytön kanssa, oli elänyt hänen kanssaan jo vuosia. Ja tuon takia te jäätte kotiin katselemaan sen sijaan, että menisitte kuuntelemaan evankeliumia. Se nainen tunnusti sen. Voi, armoa! Ei ole mitään puhdasta paitsi Jeesus Kristus!

801Siunausta sydämellesi, veli, kerron – kerronpa teille – teille hepusta, eräs… Varmaankin sanot: “Voi, katsokaa koululuokkaa.” Jotkut pahimmista haaskalinnuista mitä on, raadonsyöjistä, ovat sieviä lintuja. Te ette voi tuomita lintuja niiden sulkien perusteella, ymmärrättekö. Muistakaa tämä. Oi, että!

802Katsokaapa:

Eikö itse luontokin… (se on 14. jae) …opeta teille, että jos miehellä on pitkät hiukset, se on hänelle häpeäksi? (Se kuuluu naiselle.)

Ja, että jos vaimolla on pitkät hiukset, se on hänelle kunniaksi…

803No, mistähän hän puhuu? Hatusta, jota te katolilaiset käytätte kirkossa? Ei todellakaan! Pieni peite päänne päällä, nenäliinan kanssa? Hän puhuu teidän hiuksistanne!

804Nyt, jos nainen leikkaa hiuksensa, hän leikkaa pois kunniansa, eikä ole oikeutta alttarilla rukoilla. Katsokaa, mitä tässä juuri sanottiin: “Eikö ole hyvin yleistä, että nainen rukoilee pää peittämättömänä?” Sanotaan tässä, sanotaan: “No, leikatkoon tukkansa.” Niinpä, ajelkoon päänsä sileäksi sitten. “Ja, jos hän ajelee päänsä sileäksi”, sanotaan, “se on häväistys, naiselle on häpeäksi tehdä niin.” Sitten sanotaan: “Hänen tulee olla peitettynä.” Nyt, minä vain luen Paavalin kirjettä. Te kaikki, tämä on teidän asianne.

Ja, että jos vaimolla on pitkät hiukset, se on hänelle kunniaksi? Sillä ovathan hiukset annetut hänelle hunnuksi.

805Sanotaanko siinä, että hänelle on annettu hattu? Te katolilaiset tai te protestantit, kumpainenkin, joka käyt kirkossa ja haluat käyttää hattua, sanot: “No, menen kirkkoon, hattu on pantava päähän.” Ei, sinun on annettava hiustesi kasvaa. Siinä on ero. Ymmärrättekö?

…Sillä ovathan hiukset annetut hänelle hunnuksi. (Ja hänelle on häpeäksi mennä seurakuntaan peittämätönnä, mennä alttarille rukoilemaan.)

Mutta, jos joku haluaa väittää vastaan… (enpä usko, että osaan lausua tuota sanaa c-o-n-t-e… [contentious = riidanhaluinen.] Contentious – contentious (tehän tiedätte, mitä riidanhaluinen tarkoittaa) niin tietäköön, että meillä ei ole sellaista tapaa eikä Jumalan seurakunnilla.

806Nyt, jos haluatte väitellä siitä, väitelkää Tämän kanssa. Selvä, jos haluatte väitellä tästä: “Voi, sillä ei ole mitään väliä. Annetaan heidän jatkaa eteenpäin. No mutta, eihän siinä ole mitään. Minä… Eihän kyse ole siitä, mitä hiukset ovat, millään tavoin, kyse on siitä, minkälainen sydän on.” Aivan totta; jos sydän on oikeassa, hiuksetkin tulevat olemaan oikein (kyllä – kyllä).

807Antakaa mennä vain, jos haluatte väittää vastaan, Paavali sanoo: “Meillä ei ole sellaista tapaa, eikä Jumalan seurakunnilla. Hän sanoo: “Jos haluatte olla Kainin puolella, no, antakaa vain mennä.” Mutta näin Paavali sanoi.

808Voi, en halua nauraa, sillä tämä ei ole naurun asia. Mutta kuulkaa ystävät, mutta on häpeä nähdä, kuinka näitä asioita on annettu tehdä. Minä…

809Kuunnelkaa! Teille rakkaat sisaret, haluaisin, että panette parastanne, olette parhaimmillanne, tällaisia teidän tulisi olla. Tällaisia teidän tulisi olla. Ja teidän tulisi olla niin herttaisia ja raikkaita ja kaikkea, mitä vain voitte, kun aviomiehenne tulee, samalla tavalla, kun hän oli rakastettunne. Ja teidän tulisi ottaa hänet vastaan ovella yhtä suloisella suudelmalla kuin sinä päivänä, kun suutelitte häntä alttarilla, tulevana aviomiehenänne. Näin on. Enpä moiti teitä siitä, että panisitte parastanne ja olisitte parhaimmillanne. Haluaisin teidän olevan sellaisia, Jumala tietää, että haluan.

810Jokin aika sitten täällä, puhuin Jack Schillerin kanssa. Kuka on joskus kuullut Jack Schilleristä. Metodistien kuuluisin saarnaaja. Hän sanoi: “Eräs nainen tuli, ja sanoi… Tukka aivan likaisena, jauhaen purukumia, puolipukeissa, hän sanoi: ‘Tiätkö, mun mies ei enää halua pitää mua asumassa sen kanssa.’”

811Hän [Schiller] sanoi: “Enpä moiti häntä siitä.”

812Näin on. Nyt, mutta sen sijaan se, mitä teidän tulisi tehdä, tulisi elää oikealla tavalla. Älä ota raikkauttasi ja kauneuttasi Hollywoodista, vaan ota se Raamatusta. Jumalan edessä: Ole leidi, käyttäydy kuin leidi, pukeudu kuin leidi, ole puhdas. Käyttäydy, kuin leidi, älä käytä noita…

813Jokainen mies, joka antaa vaimonsa mennä ulos ja käyttää noita vanhoja pikku juttuja miesten edessä, ja noita pikkuisia vanhoja juttuja… Mennä ulos nurmikolle ja leikata pihalla nurmea, ja sellaista, herra, kuulehan veli! En – en halua olla ilkeä. Minä… Jumala tietää, että sanon tämän sydämestäni. Mutta minun on… Minun olisi muututtava aika lailla, ennen kuin antaisin omani tehdä sellaista. Aion olla pomona kukkulalla niin kauan, kuin voin, ymmärrättekö, ja sitten, kun en enää voi, lähden pois. Näin on.

814Voi veli, naisen on häpeä ja kunniatonta tehdä sellaista. Ja minä –minä en tarkoita, sisar… En – en tarkoita sinua, yritän vain sanoa… Meidän seurakunnassamme ei ole jäseniä, ihmiset vain tulevat tänne. Mutta tämä on Jumalan huone, ja me varmasti sanomme ihmisille, etteivät he käyttäisi noita juttuja. Se on… Te tulette vastaamaan siitä tuomiopäivänä. Katsokaas nyt tänne. Ja antakaa hiustenne kasvaa, ymmärrättekö, ja olkaa leidi.

815Siis:

Mutta tätä käskiessäni en kiitä sitä, että kokoontumisenne ei tee teitä paremmiksi, vaan pahemmiksi.

Sillä ensiksikin olen kuullut, että kun kokoonnutte seurakunnankokoukseen, teillä on riitaisuuksia; ja niin edelleen… (Nyt mennään ehtoollispöytään.)

816Kuunnelkaa nyt tätä. Tämän takia enkelien…

817Nyt veli Palmer, en käske sinua tällä nauhalla, sinä saarnaat samaa asiaa siellä, jota minä saarnaan täällä. Sinähän tiedät aivan hyvin, ja olet ollut saarnaaja, tiedät, että tämä on Totuus, veli. Selvä.

818Siis, enkelit tässä ovat “ihminen”. Jos huomasit, veli Palmer, se on kirjoitettu pienellä kirjaimella, “enkeleiden”. Ja Raamattu jatkaa… Hän puhuu miehestä ja hänen vaimostaan, näetkö, tästä on kyse.

819Tällä tavalla ihmiset menevät sekaisin Raamatussa, he sanovat: “Jumala sanoo yhden asian tässä, ja toisen…” Ei, te – te menette asian viereen. Pysykää aivan samassa asiassa, siinä kaikki. Hän puhuu miehestä ja vaimosta.

820Nyt vielä yksi asia, jota haluan kosketella ennen, kuin lopetamme, se vie minulta suunnilleen kaksi minuuttia:

Missä pyhät tulevat olemaan tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen? Entä millainen ruumis heillä on?

821Minusta tämä on mitä suloisin kysymys, minä rakastan tätä. Otetaanpa siitä aivan heti selkoa.

822Alussa, Jumala… Mennäänpä takaisin heprealaisopetukseen muutamaksi minuutiksi. Jumala oli tämä suuri suurenmoinen seitsemän värin lähde. Kuinka moni tietää tämän? Näettekö? Kuinka moni tietää, että Jumalalla on seitsemän henkeä? Varmasti, seitsemän henkeä. Ja Karitsassa oli seitsemän silmää, ja niin edelleen, kaikki se liittyy yhteen. Näettekö? Siis, sellainen on Jumala.

823Siis, kun Hän (Logos) lähti Jumalasta, joka oli suuresta lähteestä ruumiiksi, ihmisen muotoiseksi tuleva Jumala; ja se muodosti Logoksen, jota kutsutaan theophanyksi.

824Nyt, jos otetaan theophany, kun katsotaan sitä, se on mies. Nyt jotta me… Siis, silloin olimme alussa. Siis, te ette ymmärrä sitä nyt, mutta te olitte silloin siellä alussa sillä tavalla. Kun ihminen teki… Kun Jumala loi ihmisen kuvaksensa, hän teki hänestä theophanyn. Ja hän vain asetti hänet lihaan… Kun Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, Hänen kaltaisekseen, oli… 2. Mooseksen kirjassa… Tai 1. Mooseksen kirja 28, uskoisin sen olevan: “Ei ollut vielä ihmistä viljelemässä maata”, ja Jumala oli tehnyt hänet mieheksi ja naiseksi. Näin on. “Ei ketään viljelemässä maata.”

825Sitten Jumala toi ihmisen vähän alemmalle tasolle ja pani häneen eläimellisen elämän, se on tämä ruumis, aivan kuten eläimillä niin, että hän kykeni viljelemään maata, kykeni koskettamaan. Tuo theophany ei kosketa, se ei näe, maista, haista, kuule, nämä meillä olevat aistit. Niinpä Jumala pani ihmisen sinne, että hän koskettaisi ja tuntisi.

826Ja – ja, kun hän kulki Eedenin puutarhan läpi, ensin theophanyna, (kuten Pyhä Henki on täällä nyt kävelemässä täällä), se johti eläimellistä elämää. Se hallitsi kaikkea, muttei voinut viljellä maata, ymmärrättekö? Niinpä Jumala pani hänet lihaan, niin että hän kykeni viljelemään maata. Antoi hänelle hänen viisi aistiansa, viljelläkseen maata ja laittamaan viinitarhat ja – ja niin edelleen ja sitten ihminen näytti vielä yksinäiseltä. Oi, kuinka kaunis kuva.

827Katsokaa, kun hänet tehtiin ensin, hänet tehtiin kahdeksi ihmiseksi yhdessä. Hänet tehtiin molemmiksi, mieheksi ja naiseksi, ihminen tehtiin. Raamattu sanoo, että tehtiin. Jumala loi ihmisen sekä mieheksi, että naiseksi: “Hän loi hänet.” Huomatkaapa nyt, kun ihminen erotettiin theophanystaan ja pantiin lihaan, hän oli – hän ei ollut aivan kokonainen; osa hänen olemuksestaan oli yhä theophany, niinpä se ei näyttänyt menevän oikein.

828Siellä menivät lehmät uroksena ja naaraana, hevoset menivät, ja härät, ja kaikki muutkin pareina. Mutta Adam, hän… se… Näettekö, jotakin puuttui. Mutta juuri tuo kaipuu osoitti, että jossain oli kumppani odottamassa häntä. Ymmärsittekö? Ja juuri nuo ajatukset, että meidän on kuoltava, että olemme huolissamme ja ymmällämme ja kaipaamme Elämää, jossa ei ole kuolemaa osoittaa, että sellainen on odottamassa meitä. Näettekö?

829Ja Adam oli yksinäinen. Ja Jumala, näyttääkseen, etteivät he voineet olla erossa… Nyt aion tulla takaisin tähän samaan asiaan, hetkinen vain.

830Katsokaas, Hän ei mennytkään ottamaan maata ja tehnyt Eevaa, vaan Hän teki alkuperäisestä maasta Adamin. Hän otti kylkiluun hänen kyljestään ja teki hänestä auttajan, se Eeva oli. Hänet tehtiin miestä varten, miehen osaksi. Hän oli osa hänestä alussa, luomisessa, theophanyssa. Hän oli osa hänestä alussa täällä tässä luomisessa. Häntä [Eevaa] ei voitu jakaa eri luomukseksi, hänet piti tehdä siinä samassa luomisessa.

831Juuri siksi Kristuksen ja Jumalan on oltava aivan sama Persoona, se ei voi olla toisin. Jos Hän olisi ollut hyvä mies tai profeetta, Hän ei olisi voinut olla Vapahtaja; Hänen oli oltava Luoja Itse. Mutta Hän on silti vieläkin theophany, ymmärrättehän, samalla tapaa, kuin Hän oli silloinkin.

832Nyt siis ihminen tulee täältä ja hän – hän oli ihmeellinen, ja Jumala rakasti sitä, Hän sanoi: “Kuinka kaunista, antakaamme heidän olla maan päällä ja elää siellä ikuisesti. Siinä kaikki; ikuisuuksiin ja aina ja aina vain. Antakaamme sen vain kasvaa, ja jokaisen kasvin lisääntyä ja kaikkea sellaista. Ja antakaamme ihmisen elää, ja eläinten elää ja kaikkea muuta, iankaikkisesta iankaikkiseen. Näin on hyvä.” Ymmärsittekö?

833Ja sitten synti astui sisään. Ja haluan antaa tämän lausunnon. Monet tekevät kauhean virheen tässä Raamatunpaikassa, ja se on Psalmissa 23. Ihmiset lukevat sen näin: “Vaikka minä vaeltaisin pimeän, kuoleman varjon laakson läpi.” Siis, sellaista ei ole olemassa. Raamattu ei sano, että: “Pimeän varjon laakson… pimeän kuoleman varjon laakson.”

834Se sanoo: “Vaikka minä vaeltaisin kuoleman varjon laakson läpi.” Nythän, ennen, kuin voi olla varjoa, on oltava valo, jotta varjo voi tulla. Ymmärrättekö, Daavid, joka oli profeetta ja voitelun alla, hän ei erehtynyt, hän sanoi juuri Totuuden: “Vaikka minä…” En kävele läpi pimeän laakson “vaan kuoleman varjon laakson läpi”.

835Silloin teillä on oltava jokunen prosentti valoa, jotta varjo voi syntyä. Ja se on sillä tavalla tässäkin. Me olemme luonnollisia ja yliluonnollisia, kumpaakin. Tämä ruumis on kuoleman alainen, ja sen nainen sai aikaan; ei ilman syytä, vaan… Ei Jumalan aikaansaamana, te olette Adamin kopio, Adamin ja Eevan jälkeläinen. Se tekee teidän ruumiistanne “synnissä syntyneen, vääryydessä kehittyneen, tulleen maailmaan puhuen valheita.” Sinä olet kirottu ja tuomittu elämäsi alusta alkaen, ei… aivan, ilman mahdollisuuksia.

836Siis, koska sinussa oleva henki, sinuun luonnostaan tullut, ja luonnostaan tullut sukupuoliyhteyden kautta, miehen ja naisen halun kautta, tuottaa maallisen lapsen. Ja jätäpä tuo lapsi yksin, äläkä opeta hänelle mitään oikeaa, niin hän tekee väärin. Jos et opeta hänelle oikeaa tai väärää, hän valitsee väärän. Sillä hänen luontonsa panee hänet tekemään niin.

837Katsopa pientä lasta, ei tätä pitempi, raivostuu niin; hän yksinkertaisesti… hän – hän vääntelee käsiään ja tulee aivan punaiseksi naamastaan, ja pidättää hengitystään. Takuulla. Mitä se on? Semmoinen on hänen luontonsa. Hän saa sen isältään ja äidiltään, eräskin; hänellä oli tarpeeksi kiukkua tapella moottorisahan kanssa, tai isänsä. Jos näillä ei ollut, hänen isoisällään ja isoäidillään oli. Näettekö, jälkeläinen.

838Niinpä… Sinä synnyit maailmaan. Tulit luonnonmukaisesti, ja sinun koko olemuksesi on musta ja likainen, ja viheliäinen ja kirottu ja menossa helvettiin. Näin on!

839Mutta, kun synnyt uudesti, niin Jumala Valo paistaa tuohon sieluun (halleluja) silloin se ei enää ole pimeä laakso, vaan se on laakso, jossa on varjoa. Täällä voit olla peitetty lihalla, ja jotakin kasvojesi edessä, mutta täällä on riittävästi Valoa. Ja jonain päivänä tuon Valon ja pimeyden täytyy erota toisistaan. Ja, kun silloin tuo Valo loistaa, pimeys pakenee. Ja, kun me lähdemme ollaksemme tuossa ruumiissa, pimeys ja kuolema häipyy, ja me puhkeamme täydelliseen Valoon. Kunnia Jumalalle! Siellä ollaan; ei enää sairautta, ei enää pimeyttä sekoittuneena siihen.

840Tällä hetkellä meillä on molempia, sairautta ja iloa, ja terveyttä ja voimia, ja meillä on elämämme koukerot, ylä- ja alamäkemme ilot ja surut, niin edespäin. Siis, se on vain varjo. Meillä on valoa juuri sen verran, että tiedämme, että on olemassa Valo siellä; me olemme myös vielä ruumiissa, lihassa. Mutta jonain päivänä, Päivä alkaa koittaa. Se tapahtuu silloin, kun kuoleman enkeli astuu jalkansa sänkyymme, silloin, kun lääkäri sanoo, että kaikki on lopussa; ja tämä luonnollinen tulee ulos yliluonnollisesta, ja valo lennähtää takaisin Valoon, ja pimeys palaa pimeyteen. Ja kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen. Se on silloin, kun katoavaisuus pukeutuu katoamattomuuteen, ja me muutumme ajallisesta luontokappaleesta ajattomaksi luomukseksi. Te ette voi mennä tuonne ulos täydellisessä pimeydessä, teillä on oltava pimeydessä valoa. Olkaa hyvät. Tällaisen ruumiin te saatte.

841Mitäs me teemme? No niin, rakas pyhitetty veljeni, rakas pyhitetty sisareni, ennen maailman perustamista, kun Jumala loi sinut omaksi kuvakseen, tai loi ihmisen omaksi kuvakseen, ja loi vaimon miehen kuvaksi miehen kunniaksi, hän teki sinusta theophanyn. Aivan kuten Hän itse, kun Hän sanoi luomilleen: “Tehkäämme, tehkäämme ihminen omaksi kuvaksemme, kaltaiseksemme, theophanyksi.” Jumala ei siihen mennessä koskaan ollut tullut lihaksi, Hän oli theophanyna.

842Ja Mooses näki. Mooses huusi: “Herra, suo minun nähdä Sinut.”

843Hän sanoi: “Mene ja piiloudu kiven sisään, halkeamaan.” Ja Mooses palasi tuohon halkeamaan; ja, kun Jumala meni ohi salamointi ja jyrinä… Ja, kun Jumala meni ohi, Hän oli kääntänyt selkänsä tällä tavalla.

Ja Mooses sanoi: “Se oli Ihmisen selkä.” Halleluja!

844Kuka Se oli? Melkisedek, joka tuli alas, Saalemin Kuningas, jolla ei ole isää eikä äitiä, ei päivien alkua tai elämän loppua. Se on Hän! Ja Hän tuli alas. Juuri Hän puhui Aabrahamille; kasasi lihallisen pikkuruumiin, tällä tavalla ja [Veli Branham puhaltaa.] hengitettiin siihen, astui siihen, ja tuli alas ja söi vasikkaa, joi lehmästä saatua maitoa, söi hieman voita ja hieman maissileipää. Sekä ne kaksi enkeliä.

845Ja, kun ne poistuivat sieltä, ja kaikkea sellaista vain [Veli Branham puhaltaa.] katosivat ja menivät pois.

846En koskaan tullut ajatelleeksi tuota. Jokin aika sitten täällä, lataamassa kiväärin patruunaa, minulla oli .22 kivääri, se on .220 Swift. Ja te kiväärimies veljet täällä tiedätte. Tuo pieni luoti, se on neljäkymmentäkahdeksan graanin [graani = 0,0648 g] luoti, vain tämän mittainen, tavallinen .22 [pienoiskiväärin] luoti. Se on ladattu melkein .30–06 [hirvikiväärin] patruunapesän paineella. Siis, minä… Tehdas lataa sellaisen ainoastaan neljäänkymmeneenneljään jalkaan sekunnissa. Näin, mutta te voitte panna tarpeeksi… Ladata sen itse jopa viiteentuhanteen jalkaan sekunnissa. Ja – ja toisin sanoen, jos ammuitte… Me ammuimme, yhtenä päivänä, kahteensataan jaardiin [n. 180 m] ja luoti osui maahan, se lensi ennen kuin kivääri edes kajahti. Niin nopea se on.

847Sitten otatte hammastikun (tiedättehän, sen tasaisen pään) ja panette sen ruutiinne ja saatte sen kukkuralleen ruutia, vain noin viisi pientä graania, ja laitatte sen päälle sinne, ja sitten panette luotinne sinne. Seisokaa tässä ja saatte luodin käteenne sekunnissa. Ja ampukaa, sillä tuonne kahdensadan jaardin päässä olevaa metsämurmelia, eikä metsämurmeli ehdi edes liikahtaa. Luoti muuttuu taas alkuperäiseen olomuotoonsa, takaisin kaasuiksi. Tässä on luoti, se on yhteen sekoitettua kuparia ja lyijyä, ja yhdessä sekunnin osasessa, se muuttuu takaisin, ettekä te löydä sitä enää koskaan. Se palasi takaisin sellaiseksi, mitä se oli sata miljardia vuotta sitten, takaisin kaasuiksi. Noiden kaasujen täytyy muotoutua ja tulla taas kupariksi ja lyijyksi, ja niin edelleen, sillä lailla. Noiden kaasujen täytyy vakiintua.

848No, tässä sitä ollaan. Tällä tavalla me olemme täällä, me tulemme ylemmästä olennosta. Alussa me olimme Jumala kuva. Peite ja pimeys estävät meitä tietämästä sitä nyt. Mutta Jeesus sanoi opetuslapsilleen, että Hän “oli heidän kanssaan ennen maailman perustamista”. Ymmärsittekö? Me olimme! Ette voi tietää sitä nyt, mutta te olitte alussa. “Ja, jos tämä maallinen tomumaja hajotetaankin, meillä on toinen odottamassa!” Halleluja! Ja sitten me muutumme tuoksi theophanyksi, jollaisena me joskus elimme, niin että voimme syödä ja puristaa käsiä. Ja sielut alttarin alla huutavat: “Kuinka kauan Herra?”

849On seitsemän askelmaa, jotka vievät Jumalan luokse, seitsemän Henkeä kun – kun Se tulee alas. Selvä, kun menette Jumalan alttarin alle, he huusivat: “Herra, kuinka kauan? Voimmeko palata takaisin täältä alhaalta?” He ovat täällä alla.

850Jumala sanoi: “Vielä vähän aikaa, kunnes teidän lähimmäisenne kärsivät saman, minkä te olette kärsineet.” Näettekö?

851Ja sitten sielut palaavat takaisin, ja heistä tulee taas naisia ja miehiä, ja elävät ikuisesti, kun kaikki pimeys ja kuolema ja sairaus ja pimeyden suru on hävinnyt; enää ei ole varjoa, on aivan varmasti auringon valo!

852Kuunnelkaas. Tässä se on. Annetaanpa tulla niin pimeä, kuin vain haluaa; ei voi tulla kovin pimeää ennen kuin aurinko on murskannut, joka hitusen pimeydestä. Pimeys ja valo eivät voi elää kauaa yhdessä. Kun… Mikä on kaikkein voimakkain? Sehän on valo. Ja, kun valo loistaa, pimeä pakenee. Aamen. Ettekö olekin iloisia? Ettekö ole onnellisia siitä, että tiedätte? Epäilemättä, ei ole minkäänlaista varjoa missään. Mutta tämä siunattu Valo, joka on sydämissämme tällä hetkellä, jokin todistaa siitä vastauksena: Jumalan Poika, Jumalan voima.

853Ja me kävelemme täällä, katsokaapa, kun Pyhän Hengen voima tulee alas ja menee kokoukseen, ja sanoo: “Te olette neiti se-ja-se, te teitte tietyn jutun, tietyssä paikassa. Tämä on vaivannut teitä jo pitkään, mutta NÄIN SANOO HERRA: ‘Nouskaa jaloillenne, olette parantunut.’” Ja rammat ja sokeat nousevat jaloilleen. Ja ihmisen varjo, jonka syöpä on syönyt, nousee jälleen elämään ja uuteen terveyteen.

854Ei epäilystä, Jeesus sanoi: “Niitä asioita, joita minä teen, myös te tulette tekemään.” Hän sanoi myös: “Minä en tee mitään, ennen kuin Isä näyttää minulle.”

855Mistä on kyse? Kyse on Valosta, joka on tullut sekoittumaan tähän pimeyteen, näettehän, pelastamaan meidät. Tajusitteko mitä tarkoitan?

856Siis, jonakin päivänä palataan vain takaisin sinne, ja sitten, kun theophany tulee taas kuolemattomaksi lihaksi, kuten se oli alussa, silloin Jeesus tulee, ja Jumala… kun Kristus on yksi. Kristus tulee istumaan valtaistuimella, ja kaikki ihmiset ovat inhimillisiä. Kristus tulee olemaan Daavidin valtaistuimella, ihminen Herra Jeesus; eikä kuole enää koskaan. Emme koskaan enää kuole, emme koskaan ole sairaita, meillä ei ole enää surua, ja me elämme tuhannen vuoden ajan.

857Ja, kun nuo tuhat vuotta ovat kuluneet täällä maan päällä, paholainen ilmestyy uudelleen; ja seuraa toinen ylösnousemus, väärien ylösnousemus. Sitten kootaan suuri armeija kuin meren hiekkaa, ja ne nousevat ympäröidäkseen pyhien leirin, ja kun näin tapahtuu, Jumala antaa sataa tulta ja tulikiveä taivaasta, ja tuhoaa heidät.

858Ja Johannes sanoi: “Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja minä, Johannes näin pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, laskeutuvan Jumalasta, taivaasta valmistettuna kuin morsian, miehellensä kaunistettu.” Siinä näette!

859Hän sanoo siinä: “Vaimo… Karitsa ja morsian tulevat olemaan siellä ikuisesti.” Siellä tulee olemaan uusi maailma, miljoonia ja miljoonia neliömaileja. Voi että! Kaupunki, Raamattu arvioi Kaupungin viidentoistatuhannen neliömailin suuruiseksi. Se on viisitoistatuhatta mailia pitkä, viisitoistatuhatta mailia leveä ja viisitoistatuhatta mailia korkea. Tämä on Raamatun antama tarkka kuvaus kaupungista. Eipä ihme, että merta ei enää ole, sille ei ole enää paikkaa.

860Oi, siellä tulee olemaan niin kaunista! Ja siellä, siellä on lähde aivan Jumalan valtaistuimen luona, joka virtaa valtaistuimen editse. Siellä on puu molemmilla puolilla… Elämän virran molemmilla puolilla. Ja tuossa puussa on kahdentoista erilaiset hedelmät, ja se antaa hedelmänsä joka kuukausi.

861Siellä ovat nuo kaksikymmentä neljä vanhinta. Siellä on morsian. Siellä ovat nuo neljäkymmentäneljätuhatta, temppelieunukkia. Voi veli, me olemme menossa todella jonnekin! Asiat ovat aivan edessämme. Nuo neljä… Nuo kaksikymmentäneljä vanhinta. Nuo sata ja neljäkymmentäneljätuhatta eunukkia. Morsian istuu Kristuksen kanssa. Oi, puhukaapa… Kotini, rakas Kotini! Aamen.

862Kun ajattelen, että minulla on etuoikeus olla menossa sinne, ja teillä on oikeus olla matkalla sinne. Ja miksi valitsisitte kävelyn tässä pimeydessä, ja olla näkemättä Valoa, ja kuolla ja mennä kaaokseen ja tulla ei miksikään? Sillä, kun Valo ottaa ylimmän valtansa, ei pimeydelle ole enää paikkaa. Yrittäkääpä löytää, minne pimeys menee, kun Valo tulee. Näin tapahtuu kun, kun kaikki on palannut Jumalan tykö. Sillä, pimeydellä on alku, ja pimeydellä on loppu. Jumalalla ei ole ollut alkua eikä ole koskaan loppua. Niinpä, eräänä päivänä, koko paheellinen maailma ja kaikki sen synnit ja kauneus, niin kutsuttu, ja kaikki sen fantastisuudet ja sensaatiot, ja kaikki loisto ja kaikki tulee haihtumaan olemattomiin eikä sitä enää ole. Sitä ei enää tule olemaan, ei enää ajatustakaan siitä! Sanotaan jopa: “Se ei enää tule muistoonkaan.”

863Mutta Herran siunatut tulevat olemaan aina Hänen kanssaan. Meillä on samanlainen ruumis kuin Hänen kirkastunut ruumiinsa; ja elämme Hänen kanssaan, ja syömme Hänen kanssaan, ja istumme Hänen kanssaan, ja olemme Hänen kanssaan ikuisuudesta ikuisuuteen ja iäisiin aikoihin; ja iankaikkiset ajat pyörivät loppumattoman maailman kanssa.

864Ja tänä iltana valinta on teidän. Jos ette ole valmistautuneet kohtaamaan tuota paikkaa, ei ole väliä sillä, kuinka paljon käytte seurakunnassa, kuinka hyvä jäsen olette, olette kadotettuja siihen asti, kunnes Kristus on antanut teille uuden elämän sinne pimeyteen, jossa te kävelette. Voitte olla uskonnollisia. Uskonnollinen, kuunnelkaahan ystävät, uskonto on älyllisyyttä. Näettekö? Kaikilla Kainin lapsilla on aina ollut uskonto. Noilla juutalaisilla oli uskonto, kun Jeesus tuli, mutta he hylkäsivät pelastuksen.

865Te saatatte olla hyvinkin uskonnollisia tänä iltana. Voitte olla presbyteeri, metodisti, helluntailainen, nasarealainen, Pilgrim Holiness. Voit olla tunnontarkka; käydä seurakunnassasi ja todistaa, voit laulaa ja huutaa ja ylistää Herraa, voit antaa kymmenyksesi seurakunnalle, voit kohdella lähimmäistäsi oikein, sillä ei ole mitään tekemistä ikuisen määränpääsi kanssa. Kain noudatti joka hitusta tuosta. Varmasti.

866Raamattu sanoo, että “nisu ja luste kokoontuvat yhteen”. Tuo kunnon pikku vehnäporukka, isoaa sadetta, ja kanervatkin. Kun sade tulee, kanervat ovat yhtä iloisia saadessaan sadetta kuin vehnäkin. “Mutta hedelmistään heidät tunnetaan.”

Rukoilkaamme nyt, kun tutkitte hedelmiänne:

867Siis, Isä, Jumala, hankalia kysymyksiä on ollut täällä tänä iltana. En ehkä ole osannut oikein; mutta parhaan tietoni mukaan; Sinä tunnet sydämeni. Rukoilen, Jumala, että otat sen vastaan. Ja nyt, ehkä, joissakin näistä kysymyksistä, jos en ole vastannut oikein, puhu Sinä silloin ihmisten sydämille, ja tee Sinä ne sellaisiksi, kuin niiden tulisi olla. Tunnen, että sinä käskit minua. Mutta, jos olisin ollut väärässä, anna minulle anteeksi.

868Ja minä rukoilen, Jumala, että jokainen näistä ottaisi nämä asiat sydämeensä, ja pohtikoot he niitä ja ajatelkoon tähän tapaan: “Kyllä, seurakunta on olemassa, nämä asiat ovat olemassa. Näin Raamattu sanoo.”

869Kenties naiset, Herra, en tarkoittanut mitään henkilökohtaisesti kehottaessani heitä. Mutta, Jumala, minä – minä rakastan sisariani, ja sinä tiedät sen Isä. Sinä tiedät, mitä ajattelen heistä. Mutta seistä tässä sanomassa heille jotakin väärää, olisin pettäjä heille. En haluaisi olla sisarieni pettäjä. Haluan kertoa heille Totuuden. Ja, Isä, minä otan sen suoraan Sinun Sanastasi.

870Ja nyt en ole tuomitsemassa veljiäni, mutta Herra, sanon, että he ovat olleet väärässä salliessaan näitä asioita. Ja, jos nainen käsittää toisin, ja menee tekemään, niin se on hänen asiansa, paimen ei ole syypää.

871Abba, Isä, nämä asiat ovat Sinun Sanasi, ja he ovat Sinun. Puhu Sinä nyt ihmisten sydämille. Minä jätän heidät kaikki Sinun haltuusi. Minä näen, mitä Sinä olet tehnyt, Isä; Tiedäthän Sinä, puhu jokaiselle sydämelle. Me pyydämme sitä Kristuksen Nimessä.

Ja päämme painettuina:

872Kohottaisiko joku kätensä, sanoisi: “Veli Branham, muista vain minua, että voisin olla täydellinen voittaja, ja voisin viimeisenä päivänä pitää hääpukua, ja olla Kristuksen kanssa.” Kohottaisitteko kätenne, ja sanoisitte: “Rukoile puolestani.”

873Pitäkää vain kaikki päänne painettuna nyt, ja ainoastaan kumartukaa. Jumala siunatkoon teitä, oikein hyvä. Siellä, Jumala siunatkoon sinua, sisareni; ja veljeni myös, kohotatte kätenne. Oikein hienoa.

874Nyt, Isä, Sinä näet heidän kätensä. (Tiedän, että joskus ajattelette: “No, vain sellainenko pikku rukous.”) Jumala, ajattelen tuota äitiä, joka sanoi eilen: “Vain sellainen pieni rukous hänen kotonaan tuona päivänä, kun tuo poika oli kuolemaisillaan, kolme viikkoa elinaikaa, tuo pahanlaatuisuus aivoissa, ja joka nyt muutti asiat.”

875Ajattelen Hiskiaa, joka käänsi kasvonsa seinään päin ja itki: “Herra, rukoilen Sinua, ole minulle armollinen. Huomaa minut, sillä olen vaeltanut edessäsi ehyellä sydämellä.” Se muutti kuoleman elämäksi.

876Yksi Jumalan Pojan huuto: “Lasarus, tule ulos!” Ja kuollut mies tuli ulos.

877Oi, Jumala. Sinä sanoit: “Puhu, pyydä, ja se annetaan. Kun sanotte jotakin, uskokaa, että se, mitä sanotte, tapahtuu, te saatte sen, mitä sanotte.”

878Nyt, Isä, minä rukoilen, että jokainen, joka nosti kätensä, saisi sen, minkä takia he nostivat kätensä. Ja olkoot he siunattuja. Ja Jumala, rukoilen, että Sinä auttaisit sisariamme, että heistä tulisi… Suo heidän käyttäytyä niin, ettei Saatana television ja True Stories lehtien ja niin edelleen, kautta, joita on kohdeltu liian löyhämoraalisesti, ja sensuroimattomat ohjelmat, kuinka tuo törky ja hävyttömyys televisiossa ja niin edespäin, joka… Voisi olla instrumentti voittaa miljoonia sieluja Sinulle, mutta miten niitä ei sensuroida, lähetetään kaikkia näitä vanhoja likaisia juttuja joita… Voi, mikä sääli! Ja tietää, että Saatanan henki on tullut sisään ja sisarten keskuuteen, ja yrittävät saada heidät muodikkaiksi ja pukeutumaan tuolla tavalla.

879Ja mehän ymmärrämme, että… veljissämme, myös, Herra, että kuinka he käsittävät voivansa tupakoida ja juoda, ja käyttäytyä huonosti, ja silti olla kristittyjä koska he sanovat “uskovansa”. Anna heidän tietää, että “Saatana uskoo myös”. Eikä hän ole pelastettu, “hän uskoo ja vapisee”.

880Ja nyt, Isä, että Sinä olisit armollinen meille kaikille, ja antaisit anteeksi meidän syntimme, ja ehkä jotkut eivät nostaneet kättään, oi, Jumala, ole armollinen. Olkoon seuraavalla mahdollisella kerralla, voikoot he nostaa kätensä.

881Olemme valmistautumassa ottamaan ehtoollista, Herra. Anna anteeksi meidän rikkomuksemme ja mennyt elämämme. Ja suo meidän saada ottaa vastaan Sinun siunauksesi, sillä me pyydämme sitä Jeesuksen nimessä. Aamen.

882Herra siunatkoon teitä! Anteeksi, että olen pitänyt teitä tällä lailla. Mahtaakohan, juuri ennen ehtoollista, olisiko täällä ketään tulossa rukoiltavaksi, haluaisi, että hänen puolestaan rukoillaan, niin olisimme iloisia, jos voisimme tehdä sen tällä kertaa, jos täällä on joku, jonka puolesta rukoiltaisiin.

883Selvä, veli, toisitko hänet suoraan tänne ylös, se olisi hyvä. Ja hetki vain, ja sitten me aiomme päättää. Ja sitten, kun olemme päättäneet, niin ne, jotka haluavat jäädä ehtoolliselle, voivat jäädä. Mutta nyt tarjoamme mahdollisuutta rukoukseen sairaiden puolesta. Mitä Raamattu sanoo?

884Jos tuo veli ei kykene nousemaan ylös… Ei se mitään, antakaa hänen istua siellä, me tulemme hänen tykönsä. Ei se mitään, antakaa hänen istua vain siellä. Ja me tulemme alas rukoilemaan hänen puolestaan. Se on ok. Selvä, herra, antakaa hänen vain istua siellä. Hänen on raskasta seistä täällä, no, tulemme mielellämme hänen luokseen.

885Nyt haluaisin vähän mainita, rakas ystäväni. Ymmärrättehän, minä – minä tiedän, että Herra on todistanut tämän uudelleen ja uudelleen, niin monta kertaa. Näettekö? Minusta ei ole oikein saarnaajaksi, ei minulla ole koulutusta ja niin edelleen. Minä rakastan Herraa Jeesusta, Jumala tietää, että rakastan Häntä. Mutta erästä asiaa minut kutsuttiin tekemään, rukoilemaan sairaitten puolesta. Uskotteko sen? Jo ennen, kuin edes tiesin tuosta lahjasta, kävin ulkona täällä sairaalalla; ja muistan hoitajien sanoneen: “Nyt sinä tulet paranemaan.” Ymmärrättekö? Ja vain jotakin, että Jumala on ollut niin armollinen pitäessään arvossa rukoustani ihmisten puolesta.

886Luulen, tänä iltana, että jos minut olisi kutsuttu, juuri kokonainen maailmanlaajuinen tuulenpuuska kaikkialle maailmaan. Ja sanotaan, ja jokainen, jonka puolesta veli Branham on rukoillut, tulisi tänne, haluaisin teidän vastaavan Yhdysvaltojen hallitukselle kirjeellä. Ja siitä tulisi maailmanlaajuinen lähetys. Luulisin, ehkä neljä tai viisi miljoonaa ihmistä vastaisi kutsuun, jos tietäisi siitä. Näettekö?

887Ja nuo ihmiset, tai jotkut heistä ovat olleet jo kuolleita, lääkärin voitelemia, ja – ja hautausurakoitsijan. Jotkut ovat kuolleet onnettomuuksissa, jotkut kuolleet luonnollisen kuoleman. Jotkut ovat sokeita, rampoja, ontuvia, vääntyneitä, kiusattuja, mieleltään… Sairaaloissa, tietämättä siitä, että me olimme sairaalassa rukoilemassa heidän puolestaan. Tuoneet heitä sisään, täytyi ottaa heidät vastaan. He ovat taistelleet tiensä perille, ja hakanneet itsensä kappaleiksi, tietämättä edes, missä hän on. Viiden minuutin päästä, ovat normaaleja, suloisia, rakastavia ihmisiä, ja tervejärkisiä lopun elämäänsä. Näettekö?

888Se on… Mitä se on? Ei ole kyse veli Branhamista. Se on Jeesus Kristus. Hän lähetti minut rukoilemaan sairaitten puolesta. Tämä on nyt juuri sitä. Sillä ei ole ollut liiemmälti menestystä Jeffersonvillessä, koska, tässä on syy. Siis, haluaisin teidän tietävän, että jotkut minun parhaista ja läheisimmistä ystävistäni ovat juuri täällä tässä kaupungissa. Vaikka itse kaupunki, kaupungin asema, en pidä siitä. En pidä sen sijainnista, en ole koskaan pitänyt; kun olin pieni poika, istuin, luin historiankirjojani, sanoin: “Jonain päivänä lähden täältä.” Ymmärrättekö?

889En pidä Jeffersonvillestä, se on suota, se on täällä alhaalla. Se on todella soista, ja – ja se on tosi paha. Menkääpä tänne Spickert Knobsin huipulle tai jonnekin, ja katsokaa New Albanyyn ja Jeffersonvilleen päin, jos haluatte nähdä. Katsokaapa, jopa lääkärit sanovat nykyään, että “tämän laakson ihmisille tulee anemia sen olosuhteiden takia”.

890Pikku rouva täältä, rouva Morgan, parani syövästä, vei koiransa täällä klinikalle, ajatellen, että, sillä oli syyhy. Tiedättekö mitä se oli? Colgaten sakat ja ruohoissa olevat jutut, kun se meni niiden läpi. Se on mitä epäterveellisin paikka.

891Eräs kaveri oli armeijassa, tuli tänne ja sai… Hänellä on astma. Hän meni tuonne Floridaan ja hänen silmänsä tulivat todella mustiksi, ja hän meni lääkärin tykö ja sanoi: “Tohtori…”

892Lääkäri sanoi: “Olet ollut tappelussa eikö vain?”

893Hän vastasi: “Ei herra, en ole ollut.”

894Jos haluatte tietää kuka hän on, hänen nimensä on Herby. Siis, voisinpa jopa kuvitella… Hän on Union National Pankissa, New Albanyssa. Hän on kassanhoitaja. Menkää sinne katsomaan kaveria, nimeltä “Herby”, kysykää häneltä.

895Ja hän sanoi… Hän meni, hän sanoi: “Tohtori”, hän sanoi, “minulla on poskiontelontulehdus.”

896Ja hän tutki häntä, ja sanoi: “Näin on.” Hän sanoi: “Kuvittelin, että olet ollut tappelussa.” Hän sanoi: “Poika, missä sinä asut?”

897Hän vastasi: “Ehkä tiedättekin sen paikan”, hän sanoi, “asun pikkukaupungissa vastapäätä Louisvilleä, Kentuckyssä, nimeltä New Albany, Indianassa.”

898Hän sanoi: “Tarkoitatko sanoa minulle, että olet saanut poskiontelovaivan tulemaan pois tuolla suolavedellä täällä Miamissa?” Hän sanoi: “Jos voisit elää Jeffersonvillessä, Indianassa, tai New Albanyssä Indianassa, voisit asua missä tahansa maailmassa mihin Yhdysvaltain armeija lähettää sinut.” Siinä kaikki. Ymmärrättekö?

899Se on kaikkein epäterveellisin paikka maailmassa, jonka minä tiedän, jollei se sitten ole jokin malariasuo. Näettekö? Ja minulla –  minulla – minulla – minulla on sentään ystäviä täällä.

900Katsokaas tänne, Minä voin vain mennä ja kutsua heitä tällä tavalla. Katsokaa tohtori Sam Adairia, ystävääni. Hyvä, on Mike Eagen, istumassa tuolla. Oi, että, kuinka monta voinkaan nimetä! Oikeasti satoja todella hyviä tovereita, vanhoja kavereita, joiden kanssa olen kaveerannut… Ei väliä, kuinka monta uutta ystävää löydän, mikään ei vie vanhan kaverin paikkaa. Tehän tiedätte sen.

901Minun vanha äitini istuu tuolla takana, ei enää montakaan päivää maan päällä, hän käy kuudetta kymmentään. Tuolla on vaimoni äiti, seitsemänkymmentä, täyttää seitsemänkymmentäyksi; istuu täällä jossakin, uskoisin, tänä iltana. Ja tuolla, antakaa hänen olla. Isäni on haudattu tänne; vaimo haudattu tänne Walnut Ridgeen; ja lapseni makaa tuolla. Ymmärrättekö mitä tarkoitan?

902Minä – minä – minä en pidä… Minä – minä – minä – minä en halua pysyä täällä, ja uskon, että kohta, piakkoin, minun on lähdettävä. Ymmärrättekö, koska se on tullut minulle, sanon tämän saarnastuolin yli ja Raamattuni yli, lakkaamatta.

903Kun kerroin vaimolleni, kun sain rahat pappilan rakentamiseen, jonka annoin takaisin tälle seurakunnalle… Tämä seurakunta omistaa tuon pappilan; menkää ja tutkikaa eikö se olekin. Näettekö, en ottaisi sitä itselleni.

904Nyt, kun olin rakentamassa sinne, Meda sanoi: “Minä haluan jäädä tänne äitini takia.”

905Minä sanoin: “Rakkaani, juuri niin varmoja kuin me olemmekin, me tulemme katumaan sitä. Siitä ei tule mitään. Jumala sanoi: ’Erottautukaa’, minun on tehtävä niin.

906Hän [Meda] sanoi: “Mutta minun äitini!”

907Minä sanoin: “Minun äitini myös. ’Mutta se, joka ei luovu omastaan, ja seuraa Minua, ei ole sen arvoinen, että häntä kutsuttaisiin omakseni.’ Ja se on totta.”

908Jonain päivänä, pian, tunnen, että minun on muutettava pois, se tarkoittaa mennä pois. Mutta tässä on syy, kokoukset eivät toimi täällä. Se ei toimi niin kuin toimii missä muualla tahansa, ja jokainen, joka on ollut kokouksessa, tietää että tämä on totta, koska se tapahtuu täällä minun kotikaupungissani. Siinä se.

909Jeesus sanoi saman asian, kun Hän tuli.

910Ihmiset sanoivat: “Kuka tämä kaveri on? Eikö se ole puusepän poika tuolta? Mitäs koulua hän on ikinä käynyt? Mistä hän on saanut tämän oppinsa. Siis näytäpäs nyt kun… Sinä sanoit tekeväsi ihmeitä täällä. Se, mitä teit Kapernaumissa, anna meidän nähdä sinun tekevän täällä.

911Jeesus sanoi… “Hän ihmetteli heidän epäuskoansa.” Hän kääntyi ja sanoi: “Totisesti, totisesti, minä sanon teille, profeetta ei ole ilman palkkiota muualla, kuin hänen ollessaan omien ihmistensä keskuudessa ja omassa maassaan.” Onko näin?

912Ja me tiedämme… Katsokaa… Ottakaapa Finney, ottakaa Sankey, Moody; ottakaa John Wesley, ei koskaan menestynyt siinä, ymmärrättekö, ennen kuin hän jätti maansa. Katsokaa – katsokaa Moodya. Kun Moody, bostonilainen suutari, ei voinut mennä ollenkaan, hän tuli Chicagoon, ennen kuin tuli kuuluisaksi. Ymmärrättekö? Hänen oli päästävä irti omistaan. Teidän on aina tehtävä niin.

913Mutta, nyt, tässä, Jumala vastaa rukouksiin, jos te unohdatte William Branhamin; ymmärrättekö, jos unohdatte, että William Branhamilla olisi mitään tekemistä tämän kanssa, vain yksi, joka seisoo ja rukoilee puolestanne. Kyse on Jeesuksesta Kristuksesta, joka on jo tehnyt sen, mitä sinä pyydät tekemään sinun hyväksesi, jos vain uskot sen. Ymmärrättekö? Tällä ei ole mitään tekemistä… Minulla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa, vain todistan. Mutta näennäisesti noustuani täältä sinun kanssasi, ja sinähän tiedät jokaisen minun heikkouteni, jokaisen virheeni… Ja tiedät, mitä Jumala on tehnyt, juuri tässä kaupungissa.

914Tämä kaupunki, tuomiopäivänä, maksaa kalliin hinnan jonakin päivänä, sillä täällä on tapahtunut satoja ja satoja merkittäviä parantumisia juuri täällä. Näin on, juuri täällä. Ihmeitä ja merkkejä ja enkelin ilmestyminen tuolla, ja paperien lennähtäminen ja kaikkea. Eivätkä ihmiset vieläkään… Mistä se johtuu?

915Nyt, jonakin päivänä, minä lähden täältä. Mietin: “Mikähän mahtaa olla loppuni?” Onko kaikki ohi? Oliko se tässä? Olen neljäkymmentäkahdeksanvuotias. Onkohan kaikki lähes lopussa? Mietin onkohan näin.

916    Katsokaa, miksei maailma käsitä tuota kuvaa tuolla? Mikseivät ihmiset ymmärtäneet sitä tuota pikaa? Mikseivät he käsittäneet näitä muitakaan asioita? Mikseivät he käsittäneet näitä profetioita ja asioita? Tiedättekö, he eivät voi sitä nyt, mutta eräänä päivänä, minä jätän maailman, ja kun lähden, ihmiset tunnistavat Sen. Jotkut teistä nuorista ymmärrätte sen, kun minä olen poissa. Ymmärrättekö? Mutta Jumala ei ole sallinut sen tapahtua nyt.

57-1002 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HEBREALAISKIRJEESTÄ, OSA II (Questions And Answers On Hebrews #2), Jeffersonville, Indiana, USA, 2.10.1957

57-1002 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HEBREALAISKIRJEESTÄ, OSA II
(Questions And Answers On Hebrews #2)
Jeffersonville, Indiana, USA, 2.10.1957

303    Haluan ensiksi kiittää jokaista teitä, jotka saitte sanan rukoilla vaimoni puolesta. Hän on ollut hyvin, hyvin sairas. Me emme tienneet mitä se oli, emmekä tiedä mitä tapahtui, se oli vain ankaraa oksentamista ja käytännöllisesti katsoen tajuttomuuden tila, ja kuumetta oli noin 43°, joten meidän täytyi pitää hänet kiedottuna jäähuopiin. Mutta nyt hän on kokonaan kunnossa. Kuume on kokonaan poissa ja hän on kunnossa. Niinpä hän on nyt hirvittävän heikko, ja oletan, että hänen painonsa putosi noin viisi kiloa. Tänä iltana hän nieli ensimmäisen ruokapalansa sunnuntain jälkeen. Ja niinpä hän on ollut hyvin sairas, ja me luotimme Herraan hänen puolestansa, ja Hän toi hänet lävitse. Nyt me haluamme pyytää teitä jatkamaan rukoilemista, että hän saisi voimansa takaisin.

304    Ja nyt, tänä tulevana viikonloppuna, jos Herra tahtoo, minun täytyy mennä Miamiin. Vanha ystäväni, veli Bosworth, on menossa Kotiin, ja hän on nyt lähes satavuotias. Ja hän soitti minulle ja sanoi: “Veli Branham, tule tapaamaan minua heti, haluan kertoa sinulle jotakin ennen kuin menen.” No niin, uskon, että hän haluaa rukoilla puolestani ja laskea kätensä minun päälleni ennen lähtöään, tiedättehän.

305    Ja toivon voivani päättää päiväni samanlaisessa maineessa kuin F.F.Bosworth. Kaikista miehistä, jotka tunnen maailmassa, jokainen, jonka koskaan maailmassa olen tavannut, en ole koskaan tavannut miestä, jonka kaltainen olisin halunnut olla niin kuin F.F.Bosworthin; tarkoitan saarnaajana. En ole koskaan kuullut yhdenkään henkilön, maailmanlaajuisesti, sanovan mitään F.F.Bosworthista, muuta kuin “kristitty” ja “todellinen veli”.

306    Eroamiset jättävät jälkeemme jalanjäljet ajan hiekalle. Hän on ihmeellinen veli, ja hän on nyt todella vanha, lähes satavuotias. Niinpä hän on menossa Kotiin, siinä kaikki, ja hän kertoi minulle, että hän tiesi lähtevänsä, ja nyt hän vain odottaa sitä. Hän sanoi, että suloisin aika hänen elämässään on juuri nyt, kun hän odottaa sitä. Mutta hän sanoi tietävänsä, että hän oli menossa.

307    Minä sanoin: “Minun oletetaan menevän Michiganiin tällä viikolla, veli Bosworth.”

308    Ja hän sanoi: “Mutta älä viivy liian pitkään, veli Branham, minä en voi kestää paljon pidempään. Olen tulossa heikommaksi koko ajan.”

309    Niinpä hän on ollut liiaksi ystävä minulle, että jättäisin menemättä. Jos minun täytyy lentää sinne, silloin lennän myös takaisin, ja voin ehtiä takaisin aikaisintaan sunnuntai-illaksi; jos en mene lentäen, silloin minun täytyy ajaa sinne, ja se ehkä ottaa hieman pidempään.

310    Ja rukoilkaa veli Bosworthin puolesta. Rukoilkaa vain, että Jumala, kun Hän ottaa tuon vanhan patriarkan, lähettäisi tuliset vaunut noutamaan hänet. Minä rakastan häntä, hän on ollut minulle kuin isä.

311    Eräs toinen vanha mies, hän ja veli Seward… Minä olen jotenkin puolueellinen vanhoja ihmisiä kohtaan, minä rakastan heitä. Ja vanha veli Seward, hän myöskin nukkui pois samalla tavoin. Tietenkään veli Seward ei ollut aivan niin vanha kuin veli Bosworth.

312    Ja rukoilkaa veli Bosworthin puolesta. Kaikki ei ole ruusuilla tanssimista, mutta se on… Hän tarvitsee rukouksianne, mutta ei niinkään paljoa minkään muun puolesta kuin, että Jumala antaisi hänen mennä rauhassa.

313    Ja sitten me myös haluamme muistaa, jos Herra suo, me hautaamme yhden ystävistämme tästä seurakunnasta, veli Sol Coatesin. Hän on ollut täällä usein, hän työskenteli postissa vuosi kausia. Hän kuoli täällä Veteraanien sairaalassa yhtenä yönä. Veli Cox ja minä menimme katsomaan häntä, kun hän oli hyvin huonona. Ja hän on nyt mennyt, kristittynä. Ja veli Neville ja minä toimitamme hautauksen Cootsin ruumishuoneelta, huomenna kello yhdeltä. Neville trio tulee laulamaan; ja me jaamme hautauspalveluksen, veli Neville ja minä. Se on siksi, että emme tienneet, miten tehdä järjestelyt, Medan vuoksi. Niinpä sitten, hänen hautajaisensa tulevat olemaan huomenna kello yhdeltä, Cootsin hautaustoimistossa.

314    Ja sitten kello kahdelta perjantaina, haudataan herra Wheller. Me kutsuimme häntä Pod Weeleriksi; olen unohtanut hänen oikean nimensä. Tiedättehän, näin sen sanomalehdestä, enkä tiennyt kuka hän oli, ennen kuin minulle kerrottiin siitä. Hän asui naapurinamme useita vuosia, ja hän on juuri nukkunut pois. Hän oli juuri yhtenä iltana täällä kirkon edessä, ja minä yritin saada häntä tulemaan sisälle. Se oli noin kolme viikkoa sitten, ja minä yritin taivutella häntä tulemaan sisälle kirkkoon. En usko hänen käyneen missään kirkossa, tai tunnustaneen mitään uskontoa, vaikka hänellä onkin poika, joka on baptistisaarnaaja. Mutta hän ei tunnustanut mitään, niin pitkälle kuin tiedän, ja hän on nyt mennyt kohtaamaan Jumalaa. Se tulee olemaan perjantai-iltapäivällä kello kahdelta Cootsin hautaustoimistossa. Myös niissä hautajaisissa tulee Neville trio laulamaan.

315    Niinpä, jos joku haluaa osallistua näihin tilaisuuksiin, se on huomenna kello yhdeltä. Ja toinen on perjantaina kello kahdelta, Cootsin hautaustoimistossa.

316    Ja nyt, sunnuntaiaamuna… Sunnuntaina tulee olemaan radiolähetys, ja veli Neville luultavasti antaa teidän tietää silloin, jos meillä voi olla parantamiskokous sunnuntai-iltana, tai mihin aikaan tulemme takaisin, jos lennän Floridaan katsomaan veli Bosworthia. En oikein tiedä kuinka voin lähteä hänen luotaan, hän on sellainen kallis vanha ystävä. Ja se on luultavasti viimeinen kerta, kun tapaamme tämän maan päällä, jos Herra sallii sen. Minä en oikein tiedä voinko jättää häntä heti tai en; enkä minä haluaisi jättää häntä, mutta, tehän tiedätte kuinka se on, kun teillä on niin paljon asioita, joita teidän tulee tehdä.

317    Nyt on jotakin jota haluaisin sanoa, kun täällä ei ole liian monia ja ihmiset ovat ystäviäni.

318    Olen iloinen nähdessäni sisar Smithin siellä. Se on ensimmäinen kerta, kun näen hänet pitkään aikaan. Kuinka voit, sisar Smith? [Sisar Smith puhuu.] Benton Harborissa, toivon pääseväni käymään sinne joskus. Se on hienoa. Uskon, että näin sinut viimeksi hautajaisissa Louisvillessä. Muistan sisar Smithin oikein hyvin… Kuinka meillä oli tapana noutaa hänet kuorma-autolla mennessämme kirkkoon. Vanha pressu riippui siellä takana, ja lokasuojat läpyttivät ylös ja alas, ja oli kylmää; ja minä istuin toinen jalka ulkona astinlaudalla. Oi, paljon on vettä virrannut joessa sen jälkeen, sisar Smith. Kyllä vaan. Mutta me kiitämme Herraa noista kalliista muistoista, ja yhä me rakastamme Häntä.

319    Yksi asia, joku saattaa ihmetellä… Keskustelin veli Fleemannin kanssa täällä ulkona kadulla. Ja joku on sanonut: “Niin pian kuin kokous on ohitse, niin mikä saa veli Branhamin lähtemään pois niin nopeasti?”

320    Tässä on syy siihen, minun vaimoni on yksinään. Näettehän? Ja jos minä alan keskustelemaan, tulen puhumaan puoli yötä, ja hän on siellä odottamassa yksinään suurimman osan ajasta. Siksi lähden niin kiireesti, päästäkseni takaisin hänen luokseen yöaikaan; koska, jos alan puhumaan, puhun liian pitkään. Keskustelen kunkin kanssa ehkä puoli tuntia, koska en voi vain kulkea heidän ohitseen ja sanoa: “Kuinka sinä voit tänä iltana? Kuinka sinä voit? Ja kuinka sinä voit?” Minä en tee sitä. Minä pysähdyn keskustelemaan; ja sitten joku alkaa puhua jostakin asiasta, ja niin olen siellä kokonaisen tunnin. Näettekö? Ja koska vaimoni valvoo odottamassa siellä, niin se on syynä siihen. En halunnut teidän ajattelevan, että se olisi siksi, etten halunnut tavata ystäviä ja puristaa heidän käsiään ja ilmaista yhteyttämme, ja niin edespäin, vaan se oli vain sen tapainen asia.

321    Niinpä olkoon nyt jokainen rukouksessa sairaiden ja ahdistettujen puolesta.

322    Ja rouva Harveyllä on kaikki nuo vaikeudet, kyllä vaan. Minä en näe… Niin pitkälle kuin tiedän, täällä saattaa istua joku lääkäri. Ja jos olen väärässä puhuessani sen täältä puhujanlavalta, niin antakoon Jumala sen minulle anteeksi. Mutta uskon, että Jumala on pitävä nuo lääkärit vastuussa siitä, mitä he ovat tehneet tuolle naiselle. Minä uskon leikkaukseen, minä uskon lääkkeisiin. Tietenkin minä uskon sen. Minä uskon Jumalan lähettäneen ne tänne auttamaan meitä, aivan samoin kuin Hän on lähettänyt mekaanikot autoja varten ja niin edelleen. Mutta tuo pieni nainen, lääkäri oli sanonut: “Hän on niin täynnä syöpää, ettei mitään voida tehdä.” Hän on lapsijoukon pieni äiti.

323    Menin hänen luokseen ja yritin selittää hänelle, kuinka rukouksen kautta… Ja hän on vasta nuori nainen, noin kahdenkymmenenviiden. Ja kuinka Jumala paransi hänen pienen lapsensa aivokalvontulehduksesta, ja nyt häntä kutsutaan “ihmelapseksi” siellä lastensairaalassa. Ja niin hirvittävässä tilassa kuin tämä pikkumies olikin, paransi Herra hänet välittömästi. Eivätkä nuo lääkärit voineet ymmärtää sitä. Menin rouva Harveyn luo ja sanoin: “Rouva Harvey, ovatko lääkärit luovuttaneet sinun kohdallasi?”

324    “Kyllä”, hän sanoi.

325    Ja hänen miehensä sanoi: “Kyllä, mitään ei voida tehdä, hän on aivan täynnä syöpää.”

326    Minä sanoin: “Hyvä on, nyt se, mitä me haluamme tehdä, on uskoa Jumalaa, että Jumala tulee parantamaan sinut.” Sanoin: “Se kuinka se tapahtuu, saattaa olla, että tuo syöpä ei lähde välittömästi, mutta jos me rukoilemme, silloin elämä tuosta syövästä lähtee. Saattaa olla, että olet sairas vielä melko pitkään, tai sitten saat helpotuksen heti.” Ja minä sanoin: “Sitten muutaman päivän kuluttua saatat tulla sairaammaksi kuin koskaan ennen.” Mutta sanoin: “Sinun täytyy asettaa uskosi tuota syöpää vastaan. Jos syöpä elää, sinä kuolet. Jos tuo syöpä kuolee, sinä elät.” Ja minä sanoin: “Rukoilkaamme nyt.”

327    Ja me rukoilimme, ja näin kaikki todisteet siitä, että Jumala kosketti tuon naisen ruumista. Ja hän tuli välittömästi paremmaksi, ja meni tapaamaan äitiäni ja vieraili naapureissa, eikä hänellä ollut mitään tuskia, vaikka hän olikin ollut niin kurjassa tilassa. Ja sitten noin kolme päivää myöhemmin hän alkoi tulla jälleen sairaaksi.

328    Ja sitten saimme tietää kaupungin sanoneen, että he maksaisivat lääkärin laskun, jos lääkärit leikkaisivat sen.

329    Ja nyt, jos olen väärässä, antakoon Jumala sen minulle anteeksi. Mutta he ottivat tuon nuoren äidin ja tekivät hänestä koekaniinin. He veivät hänet sinne, ja ottivat jopa hänen suolensa ja kaikki pois hänen vatsastaan. He panivat virtsan sekä ulostuksen toimimaan suoraan ulos hänen kyljestänsä. Ja hän oli leikkauspöydällä hieman yli yhdeksän tuntia. Sairaanhoitajatar sanoi: “Se näytti kuin teurastamolta, kun he heittelivät hänen sisuksiaan paikasta toiseen, ja panivat plastiikasta munasarjat ja putket.” Se on suoraan sanottu, mutta se on totta. He korvasivat vatsalaukun ja kaikki plastiikalla, ja sitten he jättivät tuon pienen äidin makaamaan sellaisessa tilassa. Minä sanon, että minun ajattelutapani mukaan, nuo lääkärit ovat syyllisiä murhaan.

330    Hän oli sanonut heille: “Veli Branham rukoili minun puolestani, ja me tulemme uskomaan, että tuo syöpä on kuollut.”

331    He sanoivat: “Meillä on vähän uutisia sinulle. Sinun syöpäsi on elossa.”

332    Kuinka tuo lääkäri olisi voinut sanoa sen? Se oli sisäpuolella, eikä sitä voida sanoa millään röntgenkuvilla. Te ette voi nähdä syöpää röntgenkuvassa, se itsessään on lihaa, ettekä te voi nähdä sitä. Heillä oli vain yksi asia tehtävänä, avata tuo nainen ja leikellä hänen kappaleiksi. Siinä kaikki. Minä olisin antanut hänen uskoansa Jumalaan, sen sijaan, että olisin tehnyt hänestä koekaniinin sillä tavalla. Nyt, jos olen väärässä, jos minulla on väärä motiivi, niin haluan Jumalan antavan sen minulle anteeksi. Koska en halua teidän ajattelevan, etten uskoisi leikkauksiin tai etten uskoisi lääkäreihin. Se on kaikki hyvää. Mutta minun mielestäni teidän tulisi tietää mitä teette, ennen kuin kaivaudutte johonkin henkilöön, ettekä käytä häntä vain jonkinlaisena koekaniinina sillä tavalla. Se on totta. Ja nyt hän ei tietenkään voi elää. Siinä kaikki. Jos hän jää eloon, on se varmasti yksi kaikkein suurimmista ihmeistä, mitä koskaan on tapahtunut. Kun tuo nainen katsoi itseään ja näki kuinka hänen ulostuksensa toimi toisesta kyljestä ja munuaisten toiminta tuli toisesta kyljestä, hän yksinkertaisesti pyörtyi. Sehän on tuon pikku raukan loppu. Eikä hän ole kuin noin kahdenkymmenenviiden ikäinen, äiti, jolla on kolme tai neljä lasta kasvatettavanaan. Se on kaikkein säälittävin asia, mitä koskaan elämässäni olen kuullut. Sanoin: “Minun ajatustapani mukaan tuo lääkäri on syyllinen murhaan. Jos hän otti tuon naisen vain koekaniiniksi, koska kaupunki tulisi maksamaan sen, silloin se on väärin, eikä sitä tulisi sallia.”

333    [Joku mies kysyy voisiko Jumala palauttaa tuon naisen entiselleen.] Voin sanoa veli, että se ei ole mahdotonta. Se on hyvinkin mahdollista. Koska tunnen erään miehen Kaliforniasta, jolta oli käsivarsi pois, (niin kuin te kaikki seuraatte sitä sanomalehdistä), ja jonka puolesta rukoiltiin. Se oli poikki täältä ylhäältä, ja nyt sen kasvu on jo niin pitkällä, että sormet ovat muodostumassa siihen; ensin se kasvoi kyynärpäähän, sitten ranteeseen, sitten kämmen, ja nyt ovat rystyset takaisin sormissa, näettehän. Uskon, että siitä kirjoitetaan Herald of Faith lehdessä kuukausittain. Hänen kätensä ovat ojennettuna ulos tällä tavalla; ja näytetään paikkaa, josta käsivarsi oli poikki, ja kuinka pitkälle se oli kasvanut, joka kuukausi, kuinka se on tullut esiin, noin vuoden ajan.

334    [Eräs mies puhuu uudestaan seurakunnasta.] Varmasti, se on oikein. Uskon… Se on harvinaista, se on hyvin harvinainen asia. Aina ajoittain olen kuullut siitä. Kuten esimerkiksi eräs nainen, jonka puolesta veli Bosworth rukoili. Ja minulla oli kerran yksi tapaus kokouksessani. Mutta veli Bosworthin tapauksessa parantuminen tapahtui välittömästi; kun taas minun tapauksessani siihen kului melkoinen aika.

335    Hän rukoili erään naisen puolesta… Ja olen lukenut tuon naisen todistuksen. Hänellä oli syöpä, eikä hänellä ollut nenää; syöpä oli syönyt hänen nenänsä pois. Ja seuraavana aamuna tuolla naisella oli nenä. Minä tiedän sen… Se on veli Bosworthin kirjalla nimeltä Kristus parantaja, uskoisin, tai Ilon tuoja. Se on tuon naisen todistus, ja siinä mainitaan hänen nimensä ja osoitteensa. Ja hänellä on naapurit ja lääkärit, ja kaikkea muuta, todistamassa, että se tapahtui.

336    Ja ollessani Jonesborossa, Arkansasissa, eräänä iltana, sanoin: “Tulen rukoilemaan kunnes olen rukoillut viimeisenkin henkilön puolesta.” Ja olin kahdeksan päivää ja yötä puhujanlavalla. Ja siellä tuli eräs nainen, jolla oli nenäliina kasvoillaan tällä tavalla, ja ajattelin hänen itkevän. Arvelisin, että se oli noin kello kahdelta tai kolmelta aamulla. Minä sanoin: “Älä itke, sisar, Jumala on Parantaja.”

337    Hän sanoi: “En minä itke, veli Branham.” Hän siirsi nenäliinaa; eikä hänellä ollut nenää, näettehän. Lääkärit olivat sanoneet… Syöpä oli syönyt niin syvälle, että luut paistoivat valkoisina. Ja minä rukoilin hänen puolestaan ja pyysin Herraa parantamaan hänet.

338    Ja noin neljä tai viisi viikkoa sen jälkeen olin Texarkanassa. Ja siellä istui eräs hienosti pukeutunut herrasmies, joka sanoi: “Voinko vaihtaa pari sanaa kanssasi, veli Branham?”

339    Niin pian kuin hän tuli puhujanlavalle, yksi järjestysmiehistä yritti saada häntä pysymään hiljaa. Minä sanoin: “Katsokaamme, mitä hänellä on asiaa.”

340    Hän kysyi: “Tunnetko tätä nuorta naista?”

341    Sanoin: “Ei, en tunne.”

342    Hän sanoi: “Jos katsot tätä valokuvaa niin tulet tuntemaan hänet.” Ja hän oli tuhoeläinten myrkyttäjä Texarkanassa, ja se oli hänen äitinsä, jolle oli kasvanut uuden uutukainen nenä, juuri niin kuin oli ennen ollut.

343    Se osoittaa nyt, että Jumala… Olen nähnyt sen tehtävän. Ja Jumala voi tehdä sen pienelle rouva Harveylle. Ja rukoilen, että Hän tekisi, sillä tuo pikku raukka haluaa elää.

344    Veli Tony, oliko sinulla jotakin sanottavaa? [Veli Tony ilmoittaa jostakin parantumisesta.] Se on totta. Aamen. Aamen. Kyllä, se myös on hyvä. Kyllä, Hän tulee varmasti tekemään sen, Hän on Parantaja.

345    [Eräs toinen mies kommentoi.] Kyllä. Kyllä. Kyllä, veli. Aamen. Varmasti. Ja toivon, että Jumala palauttaa sen ennalleen sinulle, poikani, sitten voit ottaa sen ja näyttää hänelle. Se on todistukseksi, Jumalan kunniaksi, rukoile, että Jumala tulisi tekemään sen. Oi, Hän on… Jos Hän on Kaikkivaltias Jumala, Hän voi tehdä mitä tahansa. Jos Hän ei voi tehdä sitä, silloin Hän ei ole Kaikkivaltias Jumala.

346    On jotakin, mikä on tehnyt meidät siksi, mitä me olemme sillä tavalla kuin me olemme, tai meillä voisi olla pää kuin linnulla tai jotakin sellaista; jos ei olisi jotakin, joka antaisi meille kullekin omat piirteemme. Ja tekisi tammet, palmut, poppelit, ja niin edelleen, eroaviksi toisistaan. Meitä ei ole tehty niin, että joillakin olisi turkispeite, toisilla höyhenet ja joillakin nahat. Näettekö, sen takana on mestarisuunnittelija, joka hallitsee sitä. Ja tietenkin Hän pitää kaikki asiat käsissänsä. Ja minä tiedän, että Hän voi tehdä mitä tahansa. Ja me tulemme rukoilemaan sitä.

347    [Eräs toinen mies puhuu seurakunnasta.] Oikein. Meillä on…

348    [Sisar Snyder sanoo: “Veli Billy, suotko anteeksi.”] Kyllä vaan, jatka vain. [Sisar Snyder ilmoittaa parantuneensa, kun veli Branham rukoili hänen puolestaan edellisenä sunnuntaina.] Aamen. Tiedätkö, sisar Snyder, olen yrittänyt muistella tuota kertaa, kun seisoin täällä tuossa voitelussa, ja ajattelin… Kerroin siitä veli Coxille ja sanoin: “En tule enää edes yrittämään noita erottamiskokouksia täällä Tabernaakkelissa.” Oi, sinä et tiedä sisar, kuinka Perkele käy päälleni. Kuinka hän hyökkääkään! Tiedättehän, sanoen minulle näistä erottamisista.

349    Ja satuin saamaan tietooni, että rouva Woodin sisar täällä… En ollut koskaan nähnyt ketään heidän perheistään. Ja joukko heistä parantui tuon ajan kuluessa, ja jokainen… Tehän itse tiedätte, että suuri prosentti noista ihmisistä parantui. Ja sen jälkeen… Se on outo asia; hänen sisarensa, olin syönyt päivällistä hänen kanssaan yhtenä iltana, noin kaksi viikkoa ennen sitä… Oh, se on kaukana siellä Kentuckyn vuorilla, ja tiesin vain, että hänen äänensä oli kuin rouva Woodin, eikä huoneessa ollut liian valoisaa. Joka tapauksessa, en kiinnittänyt häneen mitään huomiota, puhuin enemmänkin hänen miehellensä, he erosivat. Me menimme ulos huoneesta, söimme ja tulimme takaisin sisälle, keskustelin hänen miehensä kanssa, nousin ylös ja lähdin ulos. Ja Jumala on tuomarini, että seistessäni täällä saarnastuolissa, en ollenkaan tuntenut tuota naista.

350    Ja sitten, kun parantamiskokous oli ohitse, annoin alttarikutsun, pyytäen syntisiä tekemään parannuksen. Ja hän oli ollut hyvin röyhkeä sitä vastaan; ja hän katui ja antoi elämänsä Kristukselle, nostaen kätensä ylös merkiksi, että hän luovuttaisi elämänsä Kristukselle, ja hän itki. Kun kaikki voitelu oli mennyt pois; ja olin antanut alttarikutsun ja niin edelleen. Ja sitten satuin kääntymään, ja tässä oli näky, ja minä näin hänen veljensä; ja tämä oli hänen sisarensa, ja näin heidät yhdessä.

351    Ja minä ajattelin, että se oli Charlien vaimo, koska ollessani siellä pöydässä Charlien luona… Hänen vaimonsa on hyvin pieni, ja Herra näytti minulle sen vaivan, joka hänellä oli ollut. Ja tuosta hetkestä Herra kosketti hänen ruumistansa, istuessani siellä hänen pöydässänsä. Tony, siellä missä me olimme, meni metsästämään oravia. Ja Herra kosketti tämän naisen ruumista, ja otti tämän asian, jota hänen olisi tullut käyttää lopun elämäänsä, pois häneltä; vain istuessaan siellä. Ja tuolla pienellä naisella oli tapana syödä aivan pöydän toisessa päässä, mutta tänään hän tuo tuolinsa ja istuu aivan viereeni syömään. Hän ei edes tiennyt mitä hän oli tekemässä. Hänen miehensä istui tällä tavalla, ja veli Banks istui siellä, ja me keskustelimme. Ja hänen vaimonsa siirtyi, otti tuolinsa ja asetti sen aivan viereeni. Ja sillä kaikella oli tarkoitus, sillä Herra näytti näyn juuri silloin. Ja minä pyysin hänen miestänsä ulos, koska se oli naistenvaiva. Aloin kertoa hänelle siitä, mitä oli tapahtunut. Hän sanoi: “Veli Branham, se tapahtui tarkalleen sillä tavalla, aivan sillä tavalla.” Ja siellä hän kertoi vaimollensa, ja Herra paransi hänet. Hyvä on.

352    Ja sitten, kun kokous oli ohitse eräänä iltana, niin tämä toinen sisar, näin nuoren Charlesin ja tämän naisen yhdessä. Minä ajattelin: “Sen täytyy olla hänen vaimonsa; mutta hänen vaimonsa on vaaleatukkainen, ja tämä on tummatukkainen nainen. Ja satuin huomaamaan, että näky siirtyi tänne nurkkaan täällä. Ja siellä tämä nainen istui, pyyhkien kyyneleitä, ja Herra näytti näyn sen jälkeen, kun kokous oli jo ohitse, sairaiden puolesta oli rukoiltu ja alttarikutsu oli annettu. Jumala odotti, kunnes hän oli tehnyt parannuksen ja antanut elämänsä Hänelle, ja sitten Hän paransi hänet. Ja hänen vaivanaan oli vuosikausia ollut turpoaminen. Ja se laski niin paljon, että jopa hänen jalkaterissään oli ryppyjä, kun kaikki myrkyt olivat poistuneet hänen ruumiistansa. Hän tunsi olonsa paremmaksi kuin mitä hän oli tuntenut vuosiin. Ja kuinka Herra, hämmästyttävällä armollaan tekeekään sitä! Uskon sen olleen sillä tavalla; eikö ollutkin, sisar Wood? Mitä Hän tekeekään? Mitä sanoit? [Sisar Wood sanoo: “Hän menetti seitsemän paunaa viime viikolla.] Seitsemän paunaa viikossa. Oi, Hän on Jumala! Eikö olekin?

353    Kerron teille syyn… Sanoin veli Nevillelle; ajattelin, että hänellä ehkä oli sanoma tätä iltaa varten, mutta hän sanoi: “Ei”, hänellä ei ollut. Ja minulla on täällä muutamia kysymyksiä jäljellä, ja tunsin moraalista velvollisuutta tulla tänne ja vastata niihin. Sitten minulla on vielä kaksi tai kolme lisää, joihin luultavasti en pääse tänä iltana.

354    Haluan näyttää teille joitakin, jotka veli Beeler juuri toi minulle. [Veli Branham vastaa seuraaviin kahdeksaan kysymykseen osassa III, alkaen kappaleesta 668.]

Mitä edustavat kivet ilmestyskirja 21:19 ja 20?

Selitä heljä olentoa ilmestyskirja 5… Luulisin hänen tarkoittavan Ilmestyskirja 6; se ei ole Ilmestyskirja 5, se on 6.

Ja keitä ovat kaksikymmentä neljä vanhinta?

Mitä punainen nauha 1. Mooseksen kirja 38 merkitsee?

Mitä ovat ne lahjat, joita tullaan lähettämään koskien kahden todistajan kuolemaa, Ilmestyskirja 11?

Missä tulevat pyhät olemaan tuhatvuotisen hallituksen jälkeen? Ja minkälainen ruumis heillä tulee olemaan?

Kuinka me olemme tuomitseva enkeleitä?

Mitä hiuksilla on tekemistä enkelien kanssa, 1. Korinttolaiskirje?

355    Puhukaapa hyvistä kysymyksistä, siinä on joitakin hyviä. Minä luultavasti en pääse niihin tänä iltana, mutta jos Herra suo, yritän ottaa ne ensi kerralla tullessamme tänne sitä varten.

356    Minulla on joitakin oikein hyviä kysymyksiä täällä tänä iltana; joten rukoilkaamme nyt ja pyytäkäämme Herraa auttamaan meitä, ja sitten menemme suoraan niihin ehkä kolmeksikymmeneksiviideksi tai neljäksikymmeneksi minuutiksi.

357    Siunattu taivaallinen Isä, me olemme kiitolliset Sinulle kaikesta. mitä olet tehnyt puolestamme. Ja, oi, on niin hämmästyttävää kuinka Sinun armosi tulee meille. Ajattelen nyt sitä, kuinka pieni kumppanini toissa iltana oli niin kovasti sairas, ja sitten Sinä tulit näyttämölle. Juuri siitä hetkestä alkoi kuume lähteä, ja nyt se on täysin ohitse. Minä kiitän Sinua. Ja rukoilen, että olisit jokaisen kanssa, jolla on pyyntö tänä iltana. Vähän me tiedämme siitä, ennen kuin se koskettaa omaa kotiamme, mitä pieni rukous merkitsee. Oi Jumala, kuinka todelliseksi Sinä tuletkaan. Kun lääkäri lähtee pois ja sanoo: “En tiedä, en ole koskaan nähnyt minkään toimivan sillä tavalla”, ja sitten Herra Jeesus tulee näyttämölle.

358    Oi Jumala, Sinä olet niin todellinen meille, ja me olemme niin onnelliset siitä. Me rukoilemme, että Sinä antaisit anteeksi meille kaikki meidän laiskuutemme ja typeryytemme. Ja, oi, muista Herra, että me olemme inhimillistä lihaa pimeässä maailmassa, pimeyden, synnin ja sekasorron maailmassa. Ja me katsomme kuin verhon lävitse, joka on kasvoillamme, ja me näemme ja tunnemme täällä ainoastaan inhimillisesti. Mutta jonakin päivänä, kun tuo verho on poistettu, me tulemme näkemään Sinut kasvoista kasvoihin ja tuntemaan niin kuin meidät tunnetaan. Se on päivä, jota me kaipaamme.

359    Nyt me rukoilemme, Isä, että Sinä auttaisit meitä yrittäessämme jakaa ihmisille Jumalan Sanaa, heidän pyyntöjensä mukaisesti. Ota kaikki sairaus pois meistä. Me tarvitsemme Sinua, Herra. Ja me rukoilemme, että Sinä soisit sen. Anna laupeutesi meille, sillä me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä. Aamen.

360    Nyt, vastaamisessa kysymyksiin, minä en ole siinä maan parhaita, tiedättehän. Mutta tulen vastaamaan parhaan tietoni mukaan.

361    Tässä on yksi, jonka kanssa aloitin viime kerralla, mutta sitten minun täytyi lopettaa:

Yhdellä Hengellä me kaikki olemme kastetut Kristuksen Ruumiiseen. Te kaikki muistatte tuon kysymyksen. Ja se tietenkin löytyy 1. Kor. 12… Kun me saamme uuden syntymisen, tämä tapahtuu. Onko tämä Pyhän Hengen kaste, tai onko kaste myöhemmin, tai onko se täyttyminen?

362    No niin, siinä onkin melkoinen kysymys, ja me voisimme kuluttaa lopun ajastamme vain tässä yhdessä, ja jatkaa tänä iltana ja huomenillalla ja niin edespäin. Siihen tarvittaisiin koko Raamatun yhteen sitominen. Jokaisen Kirjoituksen täytyy oikealla tavalla nivoutua yhteen jokaisen muun Kirjoituksen kanssa Raamatussa.

363    Mutta yritän sanoa sen niin lyhykäisesti ja selvästi kuin vain osaan. Ei; kun te uskotte Herraan Jeesukseen Kristukseen, silloin teillä on uusi syntymä. Kun te uskotte Herraa, te saatte uudet ajatukset, uuden elämän, mutta se ei ole Pyhän Hengen kaste. Ymmärrättekö? Teillä on uusi syntymä, kun te uskotte, teillä on Iankaikkinen Elämä. Se on Jumalan armo, joka on annettu teille yksinvaltiaan armon kautta, vastaanottamalla sen Jumalan lahjan, joka on annettu teille. Katsokaahan: “Joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, hänellä on Iankaikkinen Elämä.” Hänellä on iankaikkinen elämä; se on uusi syntymä, te olette kääntyneet, mikä merkitsee, että teidät on “käännetty ympäri”.

364    Mutta Pyhän Hengen kaste panee teidät Kristuksen ruumiiseen, alttiiksi lahjoille palvelusta varten. Se ei tee teistä sen enempää kristittyä, se vain asettaa teidät lahjojen ruumiiseen. Näettekö? (1.  Kor. 12) “Yhden Hengen kautta me olemme kaikki kastetut yhteen ruumiiseen”, sanoo Paavali, “ja siellä on erilaisia lahjoja, tässä ruumissa on yhdeksän hengellistä lahjaa.” Ja teidän täytyy olla kastettu sisälle tähän ruumiiseen omistaaksenne yhden näistä lahjoista. Ne tulevat ruumiin mukana.

365    Mutta niin pitkälle kuin on kysymys Iankaikkisesta Elämästä ja siitä, että olette kristitty, niin te olette kristitty sinä hetkenä, kun uskotte, jos se ei ole mitään tekouskoa, vaan te todella uskotte Herraan Jeesukseen ja vastaanotatte Hänet henkilökohtaisena Pelastajananne; te olette syntyneet uudestaan juuri silloin ja teillä on Iankaikkinen Elämä. Jumala tulee sisälle teihin.

366    Tarkatkaa nyt. Iankaikkinen Elämä; Jeesus sanoi: “Joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, hänellä on Iankaikkinen Elämä, eikä hän tule tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta Elämään.” Te olette uusi luomus juuri silloin. Sitten oli tuonkaltaisia ihmisiä, joita Paavali kohtasi Apt. 19:sta luvussa. Heillä oli siellä eräs saarnaaja, kääntynyt lakimies, nimeltään Apollos. Ja Apollos oli väkevä mies Kirjoituksissa, ja hän todisti Kirjoituksilla, että Jeesus oli Kristus.

367    Tarkatkaa nyt. Apollos, Sanan kautta, todisti Sanalla. “Usko tulee kuulemisella, Sanan kuulemisella. Joka kuulee Minun Sanani, ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, hänellä on iankaikkinen elämä.” Käsitättekö sitä? Apollos, hän todisti Sanalla. Ja nämä olivat kristittyjä, he olivat opetuslapsia. Ja Apollos todisti Sanalla, että Jeesus oli Kristus. Ja heillä oli suuri ilo ja he vastaanottivat Sanan, mutta kuitenkin he tunsivat ainoastaan Johanneksen kasteen.

368    Ja, kun Paavali kulki Efeson ylärannikon kautta, hän löytää sieltä nämä opetuslapset ja kysyy heiltä: “Oletteko saaneet Pyhän Hengen sen jälkeen, kun uskoitte?”

369    Näettekö? Kun te uskotte, Jeesus sanoi: “Teillä on Iankaikkinen Elämä.” Se on uusi syntymä. Se on teidän kääntymisenne, muuttumisenne. Mutta Pyhän Hengen kaste on Jumalan voima, johon teidät on kastettu, ja te olette alttiita näiden yhdeksän lahjan toimia kauttanne; kuten saarnaaminen, evankelistat, apostolit, pastorit, profeetat… Ja kaikki ruumiin lahjat sisältyvät tähän, kun teidät on kastettu tähän ruumiiseen. Se ei tee teistä sen enempää kristittyä, se vain asettaa teidät omalle paikallenne olemaan palveleva henki elävän Jumalan Seurakunnassa. Käsitättekö sen nyt?

370    Nyt tässä kysymyksessä on kolme kysymystä. Vastatkaamme niihin yksi kerrallaan.

Yhdellä Hengellä me olemme kaikki kastetut Kristuksen Ruumiiseen. Se on oikein, 1. Kor. 12 tulee vastaamaan siihen.

Saammeko me uuden syntymän, kun tämä tapahtuu? Onko se milloin?

371    Sitä he tahtovat tietää, kyllä… “Yhden Hengen kautta…” Ei, ei. “Yhden Hengen kautta me olemme kaikki kastetut yhteen ruumiiseen.” Näettekö, silloin uusi syntymä ei ala. Uusi syntyminen alkaa, kun te uskotte Herraan Jeesukseen.

372    Katsokaahan nyt, ei ole yhtään mitään… Kuunnelkaapa nyt. Mitä te voisitte tehdä muuta kuin uskoa? Mitä enempää te voisitte tehdä? Mitä enempää te voisitte tehdä sille kuin uskoa sen? Sanokaa minulle yksikin asia, mitä te voisitte tehdä? Ei ole mitään muuta tehtävänä kuin vain uskoa Se. Nyt, jos mitä tahansa tulee teidän oman uskonne ulkopuolella, silloin se ei ole teidän oma tekonne, vaan Jumalan teko.

373    Monta kertaa olen nähnyt kuinka ihmiset hyväksyvät kielilläpuhumisen “alkuperäisenä todisteena” Pyhästä Hengestä. Ja joskus he ravistavat ihmisiä tai lyövät heitä ja taputtavat heitä, sanoen: “Sano se. Sano se. Sano se. Sano se.” Tehän tiedätte, he kertaavat jotakin sanaa uudestaan ja uudestaan: “Sano se. Sano se. Sano se.” Katsokaahan, se on jotakin, mitä te teette itse. Eikä se ole yhtään mitään. Te saatatte saada kielten sekaannuksen. Te saatatte saada monia asioita, tunne-eläymyksiä. Mutta, jos mitä tahansa tulee ulkopuolelta teidän henkilökohtaisen uskonne, silloin sen täytyy olla jumalallinen lahja, jonka Jumala on antanut teille.

374    Ja: “Yhden Hengen kautta me kaikki olemme kastetut yhteen ruumiiseen.” Se on oikein, Pyhän Hengen kaste on eri tapahtuma kuin uudestisyntyminen. Yksi on syntymä, toinen on kaste. Yksi tuo teille Iankaikkisen Elämän, toinen antaa teille voiman. Se antaa voiman toimimaan Iankaikkiseksi Elämäksi. Oletteko nyt käsittäneet sen? Hyvä on.

375    Tässä on nyt toinen, toiseksi paras niistä tuona iltana:

Missä oli Jeesuksen Henki niinä kolmena päivänä, jotka Hänen ruumiinsa oli haudassa? Missä oli Hänen henkensä?

376    Hänen henkensä… Voisimme ottaa moniakin paikkoja Kirjoituksista. Mutta, kenellä on Raamattu? Veli Stricker, onko sinulla Raamattua? Hyvä on. Veli Neville, onko sinulla Raamattuasi? Etsi minulle Psalmi 16:10. Ja kuka muu? Sisar Wood, onko sinulla siellä Raamattua? Hyvä on, veli Stricker, kumpainen vain, ottaisitko Apt. 2:27.

377    Nyt ensinnäkin, kun Jeesus kuoli… Kun te kuolette, teidän ruumiinne kuolee. Sana kuolema merkitsee “eroa”. Te vain olette erotetut rakkaistanne. Mutta Hän sanoo Joh. 5:24: “Hänellä, joka kuulee Minun Sanani, on Iankaikkinen Elämä.”

378    Martta sanoi Jeesukselle, kohdatessaan Hänet: “Jos Sinä olisit ollut täällä, ei veljeni olisi tarvinnut kuolla. Mutta nytkin, mitä tahansa Sinä pyydät Jumalalta, Jumala tulee antamaan sen Sinulle.”

379    Hän sanoi: “Minä olen ylösnousemus ja Elämä.” Näettekö? “Hän, joka uskoo Minuun, vaikka hän olisi kuollut, on hän kuitenkin elävä; ja kuka tahansa elää ja uskoo Minuun, ei koskaan kuole.”

380    No niin, meissä on osa, joka ei kuole. Ja niin kuin olen juuri osoittanut Kirjoituksilla, kaikella, millä on alku, on loppu. Vain, sillä millä ei ole alkua, ei ole loppua. Sen vuoksi, kun me vastaanotamme Kristuksen, Jumalan, me tulemme Jumalan pojiksi ja tyttäriksi, ja meidän Elämämme on aivan yhtä loppumaton kuin Jumalankin; meillä on Iankaikkinen Elämä.

381    Nyt tuo sana ikuisesti, me olemme käyneet sen lävitse, se on “jakso aikaa”. Ja me totesimme, että, sillä on loppu, aivan niin kuin kaikella kärsimisellä, kaikella sairaudella, ja kaikella murheella, ja kaikella rangaistuksella on loppunsa, ja itse helvetilläkin on loppunsa.

382    Mutta Iankaikkisella Elämällä ei ole loppua, koska, sillä ei ole alkua. Se ei voi koskaan kuolla, koska se ei koskaan syntynyt. Sillä ei ollut päivien alkua, Sillä ei ole ajan loppua. Nyt ainoa tapa meidän elää Iankaikkisesti, on, että me vastaanotamme jotakin, mikä on Iankaikkinen. Ja Jumala; ennen kuin mitään oli, oli Jumala. Jumalalla ei ollut koskaan alkua, tai ole koskaan loppua.

383    Ja Jumala oli tämä suuri Henki. Me kuvasimme Hänet ikään kuin sateenkaaren seitsemänä värinä, joka peittää… Sateenkaari itse asiassa peittäisi maan, jos se ei osuisi maahan. Se on vain vettä, joka ympäröi maan kaarevuutta, se saa sen aikaan. Mutta nyt, Jumala, ollen Iankaikkinen, Hän oli Täydellinen; täydellinen rakkaus, täydellinen rauha, täydellinen ilo, täydellinen tyytyväisyys. Kaikki nuo seitsemän henkeä, (niin kuin näemme Ilmestyskirjassa), muodostivat Jumalan, olivat täydellisyys. Kaikki muu sen ulkopuolelta on jotakin, mikä on kieroutunut pois Siitä.

384    Nyt ainoa tapa, miten me voimme tulla takaisin täydellisyyteen, on tulla takaisin tuon täydellisyyden kanssa, joka on Jumala. Silloin me tulemme täydellisyyteen ja silloin meillä on Iankaikkinen Elämä; ilman loppua, se on vain iäisesti, iankaikkinen Elämä.

385    Nyt hän puhuu sielusta, hengestä. Sillä me kannamme ruumiimme hautaan, kaikkein pyhimmätkin meistä. Ja tuo ruumis… Ensinnäkin, kun Jumala, Logos, joka lähti Jumalasta.

386    Tai, niin kuin olen kertonut katolisten kutsuvan Sitä: “Jumalan Iankaikkinen poikuus.” Jossa, niin kuin olen aikaisemminkin sanonut, tuossa sanassa ei ole edes järkeä. Katsokaahan, ei voi olla Iankaikkista Poikaa, koska pojalla on täytynyt olla alku. Ja Jeesuksella oli alku; Jumalalla ei ollut mitään alkua. Näettekö? Se ei ollut Iankaikkinen poikuus, vaan Poika, joka oli Isän kanssa alussa, oli Logos, joka lähti Jumalasta.

387    Ja se oli Jumalan teophany, joka lähti Hänestä. Inhimillinen muoto, jolla ei ollut silmiä, niin kuin te näette; vaan parempi näkö. Sillä ei ollut korvia, joilla te kuulette, vaan paljon parempi kuulo. Katsokaahan, Se oli teophany, kun koko tämä sateenkaari alentui teophanyyn. Mooses näki Sen kulkevan ohitsensa, ja hän näki selkäpuolen Siitä ja sanoi: “Se näytti aivan kuin mieheltä.”

388    Abraham näki Hänet, kun Hän oli astunut alas ihmislihaan ja söi vasikanlihaa ja voita ja joi maitoa. Abraham näki Hänet, kun Hän oli astunut siihen, ja sitten Hän häipyi pois näkyvistä. Me olemme todenneet, että meidän ruumiimme ovat tehdyt kuudestatoista maan alkuaineesta, jotka ovat tulleet yhteen. Ja Jumala pani nuo kaksi Enkeliä näihin ruumiisiin, jotka Hän oli koonnut yhteen; ja nuo Enkelit seisoivat siellä ja puhuivat. Ja nuo Enkelit olivat sillä kertaa miehiä.

389    Huomatkaa nyt, me näemme siitä, että Melkisedek ei ollut kukaan muu kuin Jumala itse! Se ei voinut olla kukaan muu, sillä Hän oli Saalemin, se on Jerusalemin Kuningas. Hänellä ei ollut isää eikä äitiä; se ei olisi voinut olla Jeesus, koska Hänellä oli isä ja äiti. Hänellä ei ollut päivien alkua, eikä elämän loppua; on olemassa vain yksi sellainen, ja se on Jumala. Se oli Jumala, joka oli asumassa täällä teophanyssa. Näettekö? Huomatkaa nyt, Saalemin Kuningas.

390    Jumala on elänyt kautta ajan, omien ihmistensä kautta. Se oli Jumala, joka oli Daavidissa, joka sai hänet itkemään vuorella, hylättynä kuninkaana. Tuo sama Henki oli julkituotu Jeesuksessa Daavidin Pojassa, joka itki Jerusalemia, joka oli hylännyt Hänet.

391    Joosef, hänet myytiin kolmestakymmenestä hopearahasta, hän oli veljiensä vihaama ja isänsä rakastama. Hänet pantiin istumaan faaraon oikealle kädelle, niin ettei kukaan voinut tulla kuin Joosefin kautta, ja kun pasuunaan puhallettiin, taipui jokainen polvi Joosefille; täydellisenä esikuvana Kristuksesta. Se oli Kristuksen Henki eläen noiden miesten kautta. Näettekö?

392    Nyt tässä, kun Jeesus kuoli, se oli Jumala julkituotuna lihassa. Jumala tuli mieheksi. Lunastuslakien mukaan, ainoa tapa miehen lunastaa kadotettu omaisuus Israelissa, oli, että hänen täytyi olla sukulainen. Hänen täytyi olla läheinen sukulainen. Ruutin kirja selittää sen niin kauniisti; ja koska hänen täytyi olla sukulainen, tuli Jumala sukulaiseksi ihmiselle, jotta ihminen voisi tulla sukulaiseksi Jumalalle.

393    Kun mies on syntynyt, hänessä on henki itsessänsä, se on luonteen henki. Se on maailman henki, se on tämän maailman jumalan henki. Hän on vain Adamin jälkeläinen.

394    Niin kuin puu tuottaa itseänsä. Kasvillisuus tuottaa itseään, eläimet tuottavat itseään. Ihmisolennot tuottavat itseään. He ovat alkuperäisen luomisen sivutuotteita. Ymmärrättekö sitä?

395    Nyt, kun mies on syntynyt, hän on syntynyt tämän maailman henki itsessään. Siksi hänen täytyy syntyä uudestaan. Sillä tämä henki tulee isästä ja äidistä sukupuolisen hedelmöittymisen kautta, eikä mitenkään voi elää ikuisesti. Joten hänen täytyy olla uudestisyntynyt. Ja ennen kuin hän voi olla sitä, täytyi Jumalan tulla alas ja valmistaa tie häntä varten, voidakseen syntyä uudestaan, koska hänellä ei ollut mitään tapaa lunastaa itseään. Hän oli ilman toivoa, ilman Jumalaa, ilman Kristusta maailmassa, kadotettuna ja hän oli mennyttä. Ei ollut mitään, mitä hän olisi voinut tehdä pelastaakseen itsensä. Ei ole väliä oliko hän ylipappi, piispa tai paavi, mitä tahansa hän olikin, hän on aivan yhtä syyllinen kuin kuka tahansa muukin mies.

396    Niinpä tarvittiin Eräs, joka ei ollut syyllinen, tekemään sen. Ja ainoa, joka ei ollut syyllinen, oli Jumala itse. Ja Jumalan täytyi tulla alas ja tulla mieheksi, (ja Hän tuli Kristuksen muodossa), ottaakseen kuolemalta pois sen pistimen ja lunastaakseen meidät, ja pelastaakseen meidät, ei meidän tekojemme tai hyvyytemme tähden, koska niitä meillä ei ole, vaan Hänen armostansa. Sitten, kun olemme vastaanottaneet Hänen Elämänsä tähän kuolevaiseen ruumiiseemme, me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä, ja meillä on sisimmässämme Iankaikkinen Elämä. Me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä. Sen vuoksi Jeesus, ollen elossa….

397    Ja ei kukaan, ei väliä kuinka paha tai kuinka hyvä hän on, kun hän jättää tämän maan, hän ei ole kuollut. Hän on jossakin muualla. Mutta hänellä on elämä, joka tulee kuolemaan, sen jälkeen, kun häntä on rangaistu teoistansa helvetissä. Mutta kuitenkin tuon elämän täytyy lakata olemasta. On vain yksi tyyppi Iankaikkista Elämää.

398    Me olemme käyneet sen lävitse. Syntistä ei voida rangaista iankaikkisesti, ellei hänellä ole Iankaikkista Elämää. Ja jos hänellä on Iankaikkinen Elämä, silloin hän on pelastunut. Niinpä on vain yhdentyyppinen Iankaikkinen Elämä, ja se on Zoe, Jumalan Elämä. Ja silloin mies ei voi kuolla.

399    Mutta pahat ovat vaivan paikassa odottamassa tuomiotansa, tullakseen viimeisenä päivänä tuomituksi ruumiissa tehtyjen tekojen mukaisesti. Mutta joidenkin miesten synnit menevät heidän edellään, joitakin ne seuraavat jäljestä.

400    Jos me nyt tunnustamme syntimme, on Hän oikeudenmukainen ja antaa meille anteeksi, ja sen vuoksi meidän ei tarvitse koskaan seistä Jumalan tuomiolla. Ymmärrättekö sen? Katsokaa Roomalaiskirje 8:1: “Sen vuoksi ei nyt ole mitään tuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa.” (Jotka ovat Kristuksessa. Jotka ovat siirtyneet kuolemasta Elämään; näettekö, meillä ei ole tuomiota ollessamme Kristuksessa Jeesuksessa.) “Jotka eivät vaella lihan mukaan, vaan Hengen mukaan.” Ymmärrättekö? “Hän, joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, hänellä on Iankaikkinen Elämä.”

401    Ja jos minä olen hyväksytty Kristuksessa, ja Kristus on ottanut minun tuomioni, ja minä olen vastaanottanut Hänen sovituksensa syntieni puolesta, niin kuinka voi Jumala tuomita minut? Hän on jo tuominnut minut, kun Hän tuomitsi Kristuksen. Silloin minä olen vapaa tuomiosta. “Kun Minä näen veren, Minä olen kulkeva sinun ohitsesi.” Näettekö?

402    Mutta niin ei nyt ole pahojen kohdalla. Paha menee vaivan paikkaan. Hän on eräässä paikassa… Siten nämä spiritistit ja meediot kutsuvat näiden kuolleiden ihmisten henkiä, jotka vain kujeilevat ja veistelevät vitsejä, jos olette koskaan nähneet jotakin siitä. Hyvä on. Miksi? He eivät…

403    Katsokaa tätä neiti Pepperiä, ennen kuin minun artikkelini julkaistiin, Donny Mortonin ihme. Kuinka monet lukivat tuon artikkelin? Kyllä, monet teistä lukivat, varmasti. Se on Valituissa Paloissa. Huomasitteko kuinka juuri ennen sitä tuli neiti Pepper, suurin spiritisti, jota maailma on koskaan tuntenut. Kaksitoista sivua oli annettu hänen kertomukselleen. Ja viidenkymmenen vuoden ajan… Heillä on ollut hänet kaikkialla ympäri maailman, ja on tieteellisesti todistettu ja kaikkea muuta, että hän ehdottomasti puhuu kuolleiden kanssa, ja ihmiset tulevat esiin. Mitä? Jumalan Nimeä ei ollut mainittu yhtään kertaa, ei parannuksen tekemistä, ei Jumalallista parantamista, eikä mitään sitä koskevaa.

404    Ainoa asia, jonka nuo ihmiset mainitsivat, oli: “John, etkö sinä muista minua? Minä olen George, joka olin siellä-ja-siellä, silloin-ja-silloin. Muistatko, kun me menimme sinne ja teimme sitä?” Näettekö, se on kaikki, mitä he tietävät. He ovat mennyttä. Heille ei ole mitään muuta jäljellä kuin tuomio.

405    Mihin suuntaan puu on kallellaan, siihen suuntaan se kaatuu. Ja missä tilassa te kuolette… Siksi olen eri mieltä kuolleiden puolesta rukoilemisesta, näettekö, esirukouksista, tai pyhien välittämisestä ja niin edelleen. Niin ei voi olla Jumalan Sanan mukaan. Ei ole mitään hyötyä rukoilla kenenkään puolesta sen jälkeen, kun he ovat menneet. Heidän kohdaltaan se on lopussa. He ovat kulkeneet armon ja tuomion rajan ylitse. He joko menivät armoon, tai pois armosta. Jeesus sanoi niin Matteuksen 16. luvussa. Hän opetti sitä; rikas mies ja Lasarus; Kukaan ei voi ylittää tätä kuilua, eikä tule koskaan tekemään sitä! Siinä se on teille. Ymmärrättekö? Se selvittää sen.

406    Mutta nyt, kun Kristus kuoli, täytyi kaiken todistaa, että Hän oli Kristus. Menkäämme nyt kysymykseenne. Ensimmäiseksi, tähdet kieltäytyivät loistamasta, aurinko pimeni, eikä kuu antanut valoaan, ja kalliot repeilivät Hänen kuollessaan. Ja Hän meni ja saarnasi vankeudessa oleville sieluille, jotka eivät tehneet parannusta pitkämielisyyden aikana, Nooan päivinä. Heidän täytyi tulla tietämään se. Katsokaa sitä! Ja jos täällä on mahdollisesti joku syntinen tänä iltana, niin ajattele sitä minuutin verran. Jonakin päivänä tämä Evankeliumi jota kuulet saarnattavan juuri nyt, on todistava sinua vastaan. Jossakin tulet taivuttamaan polvesi, huolimatta siitä kuka olet. Se saattaa olla kymmenentuhatta vuotta tästä päivästä, ja voi olla, että se on ennen aamua. Milloin tahansa se onkin, sinä olet kumartava polvesi jossakin, ja olet kuuleva, kuinka tämä sama Evankeliumi saarnataan sinulle takaisin.

407    Sillä nuo sielut ovat vankeudessa, jotka eivät tehneet parannusta, kun Eenok, Nooa ja kaikki muut heistä olivat saarnanneet heille, Jumalan kärsivällisyyden aikana, niin kuin se on nytkin, odottaen tuon ajan tuloa. Ja kun Nooa ja Eenok ja kaikki heistä saarnasivat, nuo ihmiset vain nauroivat ja tekivät pilaa heistä. Ja he olivat vankeudessa, ja Jeesus meni ja saarnasi noille vankeudessa oleville sieluille. Hän antoi heille todistuksen! Taivaat todistivat, että Hän oli. Maa todisti, että Hän oli. Helvetti todisti, että Hän oli.

408    Raamatussa sanotaan, että se… Daavid, monta vuotta aikaisemmin, Psalmeissa… Hyvä on veli, tahtoisitko lukea Psalmi 16:10? [Veli Neville lukee: “Sillä sinä et tule jättämään sieluani helvettiin, etkä tule sallimaan Pyhäsi nähdä turmeltumista.”]

409    Lue tämä sama asia, veli, kun Pietari saarnasi Apt. 2. luvussa, 27. jakeessa. [Veli Stricker lukee: “Koska sinä et tule jättämään minun sieluani helvettiin, etkä tule sallimaan Pyhäsi nähdä turmeltumista.”]

410    Lue kaksi sitä edeltävää jaetta, veli, voidaksenne saada sen sisällön. [Veli Stricker lukee: “Sillä Daavid puhuu koskien Häntä, minä näin Herran aina kasvojeni edessä, sillä hän on minun oikealla puolellani, että minua ei liikutettaisi. Sen vuoksi sydämeni riemuitsi, ja kieleni oli iloinen; sen lisäksi myös minun lihani on lepäävä toivossa. Koska sinä et tule jättämään minun sieluani helvettiin, etkä tule sallimaan Pyhäsi nähdä turmeltumista.”]

411    Lue nyt seuraava jae. [Veli Stricker lukee: “Sinä olet tehnyt tunnetuksi minulle elämän tiet, Sinä olet saava minut täyteen iloa hyväksymiselläsi.”

412    Kyllä. Huomatkaa nyt, Jehovan todistaja ystäväni, minä haluaisin kysyä teiltä siitä. Näettekö? Jos helvetti on joku paikka… Haades, Sheol, tai miksi tahansa te haluatte kutsua sitä; jos hauta on kaiken loppu, niin miksi Hän sitten sanoi: “Minä en tule jättämään Sieluani helvettiin, en myöskään tule sallimaan Pyhäsi nähdä turmeltumista.” Mitä te siihen sanotte?

413    Tässä makasi Hänen ruumiinsa haudassa; ja Hänen sielunsa oli helvetissä, saarnaamassa ja elävänä! Mitä te siihen sanotte? Hän oli jälleen Theophanyssansa. Hänen sielunsa oli siellä alhaalla noiden ihmisten kanssa, jotka myös olivat …?… theophanyssa, ja Hän todisti heille, että he eivät tehneet parannusta pitkämielisyyden aikana.

414    Toisin sanoen, Hän kolkutti ovelle. Ja, kun ovi avautui, ja kaikki nuo sielut, jotka eivät olleet tehneet parannusta, olivat siellä, Hän sanoi: “Minä olen naisen Siemen. Minä olen Hän, josta Eenok puhui…” Paratiisissa, toisessa paikassa, älkää koskaan sekoittako näitä kolmea paikkaa; pahojen paikkaa, vanhurskasten paikkaa, ja helvettiä itseänsä.

415    Juuri niin kuin Taivaan kominaisuus, kuten: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kuten pedon kolminaisuus: väärä profeetta, peto ja pedon merkki. Ja kaikki se, muistakaa, se on kaikki kolminaisuus. Kolminaisuus muodostaa yhden täydellisyyden. Täydellistytettynä yhdessä. Te olette täydellinen, kolme yhdessä: sielu, ruumis ja henki; vesi, veri ja hermot. Katsokaahan, mistä tahansa onkin kysymys, teidän täytyy ottaa kolme saadaksenne yhden täydellisen. Ottakaa kolmikulmainen lasi ja antakaa auringon loistaa siihen, ja teillä on täydellinen sateenkaari. Näettekö, kaikessa teillä täytyy olla kolme muodostamassa yhden täydellisen.

416    Ja muistakaa nyt, että kuoltuaan Hän ensimmäiseksi meni ja saarnasi vankeudessa oleville sieluille, ja Hän todisti heille, että Hän oli naisen Siemen. Hän oli se, jonka Eenok näki tulevan kymmenien tuhansien Pyhiensä kanssa. Hänen täytyi todistaa oikeaksi ne Kirjoitukset, jotka Nooa ja Eenok, vanhurskaat olivat saarnanneet, että Hän oli Se. Kaiken täytyi tunnistaa Se.

417    Sitten Hän laskeutui helvettiin, ja sai Perkeleeltä kuoleman ja helvetin avaimet.

418    Sitten Hän tuli takaisin Paratiisiin; ja toi mukanaan Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin, ja vanhurskaat; jotka nousivat ylös (Matt.27), ja tulivat Hänen ylösnousemuksensa jälkeen ulos haudasta ja menivät sisälle pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät ihmisille kaduilla. Halleluja! Siinä se on teille!

419    Mutta Hänen ruumiinsa… Sillä aikaa, kun Hänen sielunsa oli todistamassa kadotetuille, ottamassa Perkeleeltä pois avaimet, ja takaisin tullessaan Hän toi Abrahamin ja Iisakin ja muut; Hänen sielunsa ollessa siellä tekemässä sitä, makasi Hänen ruumiinsa haudassa. Ihmiset sanovat: “Miksi Jeesus sanoi: ‘Kolme päivää ja Minä nostan sen jälleen ylös. Kolmessa päivässä Minä tulen sen rakentamaan.’ Hänhän kuoli perjantaina iltapäivällä ja nousi ylös sunnuntaiaamuna.”

420    Mutta tarkatkaa, siinä sanottiin “kolmen päivän sisällä”, jos katsotte sitä sanakirjasta. Sillä Hän tiesi Daavidin Pyhän Hengen voitelun alla sanoneen: “Minä en tule sallimaan Pyhäni nähdä turmeltumista.” Hän tiesi sen puhuvan itsestään. Hän tiesi, että se merkitsi Häntä. Hän oli Jumalan Pyhä, ja Hän tiesi, että mätäneminen alkaa seitsemänkymmenenkahden tunnissa kuluessa. Johonkin aikaan noiden kolmen päivän kuluessa, Hän olisi tuleva sieltä jälleen esiin, koska Kirjoituksia ei voida rikkoa.

421    Ja jokainen lupaus Raamatussa kuuluu minulle ja kuuluu teille, se on meidän!

422    Hän sanoi: “Hävittäkää tämä ruumis, ja Minä nostan sen ylös kolmessa päivässä.” Sillä Hän oli sanonut: “Minä en jätä Sieluani helvettiin, enkä salli Pyhäni nähdä turmeltumista.”

423    Hän tiesi, että kolmessa päivässä tuo ruumis tulisi jälleen esiin sieltä. Hän ei viipynyt siellä kolmea täyttä päivää. Ei, varmasti ei. Hän oli haudassa vain perjantai iltapäivästä sunnuntaiaamuun. Yhtäkään solua tuossa ruumiissa ei voitu turmella.

424    Ja Hän oli kuollut ja balsamoitu, kiedottu käärinliinoihin ja laskettu hautaan. Tuossa kuumassa ilmastossa kestää vain muutamia tunteja ennen kuin mätäneminen alkaa, tiedättehän, nenä painuu sisään ja muuta sellaista, turmeltumisen alkaessa; tuossa kuumassa ja kosteassa ilmastossa. Ja se olisi alkanut turmeltua, koska se oli aivan tavallinen ruumis. Mutta Hän tiesi Jumalan sanoneen profeetta Daavidin kautta, että ennen kuin yksikään solu turmeltuisi: “Minä en salli Pyhäni nähdä turmeltumista.”

425    Kuinka Hän ottikaan Jumalan Sanan ja eli Sen mukaan! Jokaisen noista lupauksista siellä, jotka koskivät Häntä, Jumala täytti jokaisen niistä. Ja Jumala on täyttävä jokaisen uskovaiselle kuuluvan lupauksen. Aamen. Levätkää vain varmana, että Se on Totuus. Aamen.

Missä oli Jeesuksen Henki niinä kolmena päivänä, jotka hänen Ruumiinsa oli haudassa?

426    Hänen henkensä oli helvetissä, sen alhaisimmissa osissa; ja Hän nousi ylös. Ja voisinko lisätä tähän hieman jotakin, mikä voi auttaa teitä melkoisesti. Kun Hän nousi ylös, Hänen… Kun Hän nousi kuolleista, niin ehdottomasti Hän ei vielä ollut saattanut päätökseen lunastuksen työtään. Hänen täytyi tehdä selväksi koko asia. Hinta oli maksettu, mutta helvetin ja haudan kauhut… Ja tässä, kun Hän oli kuollut, Hän jatkoi yhä työtään. Hän ei lakannut työskentelemästä, kun Hän kuoli, Hän jatkoi saarnaamista! Hän ei koskaan lakannut työstään!

427    Te ette ole koskaan oleva kuollut! Teidän ruumiinne saattaa levätä hetken, mutta Jumala tulee nostamaan sen ylös, Hän lupasi tehdä niin. Te ette voi tuhoutua sen enempää kuin Jumalakaan. Se on totta. Katsokaahan, kuoltuaan opetuslapset pitivät Häntä kuolleena, mutta Hän vain nukkui. He vain panivat Hänet nukkumaan, niin kuin Hän sanoi Lasaruksesta: “Minä menen ja herätän hänet.” Jumalan täytyi herättää Jeesus.

428    Katsokaahan, Hän meni alas helvettiin ja jatkoi saarnaamista. Ja Hän meni ja saarnasi sieluille, jotka olivat vankeudessa. Sitten Hän meni edelleen helvettiin ja otti avaimet pois Perkeleeltä. Tuli jälleen takaisin ylös ja saarnasi paratiisissa, ja nousi jälleen ylös kolmantena päivänä. Vieraili apostoliensa luona neljänkymmenen päivän ajan, ja meni ylös; Hän mursi jokaisen taikauskon ja jokaisen epäilyksen, ja valmisti rukouslinjan maasta Kirkkauteen Taivaaseen astumisensa yhteydessä. Meni ylös ja istui Hänen Majesteettinsa oikealle kädelle. Voittajana! Suurena Voittajana! Kuolema ei voinut pitää Häntä! Helvetti ei voinut pitää Häntä! Maa ei voinut pitää Häntä!

429    Kun Hän oli täällä maan päällä, Hän meni alhaisimpaan kaupunkiin, alhaisimpien ihmisten luo, ja Hänelle annettiin alhaisin nimi. Hän meni Jerikoon, alhaisimpaan kaupunkiin ja pienimmän miehen täytyi kiivetä puuhun katsoakseen alaspäin Häneen. Se oli asema, johon ihmiset Hänet panivat. Hän oli jalkojenpesu-palvelija; huonoin tehtävä, mitä voitiin kenellekään antaa. Hän tuli alhaisimmaksi. Ja Häntä kutsuttiin alhaisimmalla nimellä, mitä voitiin antaa: Beelsebul, “perkeleiden ruhtinas”.  Ihmiset antoivat Hänelle alhaisimman nimen, alhaisimman aseman, ja lähettivät Hänet helvetin alhaisimpiin osiin.

430    Jumala herätti Hänet, ja lähetti Hänet ylimpiin Taivaisiin, ja antoi Hänelle Nimen, joka on yläpuolella kaikkien nimien. Halleluja! Niin että Hänen jopa täytyi katsoa alaspäin nähdäkseen Taivaan. Ja Hänellä on suurin Nimi, mitä koskaan on annettu Taivaassa tai maan päällä, ja Hän on kaiken keskipiste. Sitä Jumala teki Hänelle. Ihmiset tekivät Hänet alhaisimmaksi, ja Jumala teki Hänet Korkeimmaksi. Siellä Hän oli; alhaisimmasta Korkeimmaksi.

431    Hän tuli alhaisimmaksi voidakseen tuoda meidät ylös Korkeimmaksi. Hän tuli meiksi, että me Hänen armonsa kautta voisimme tulla Häneksi, Jumalan pojiksi. Sinne Hän meni. Aamen! Siunattu olkoon Hänen Nimensä. Hän valmisti tien, jotta me myös voisimme tulla jonakin päivänä: “Koska Minä elän, te myös elätte.”

432    Oh, ei ihme… Kun joku saa näyn siitä, ei ole koskaan ollut ketään, joka olisi voinut selittää sitä. He ovat jopa menettäneet järkensä, yrittäessään selittää sitä, mitä tämä suuri laulu ilmaisee: “Oi Jumalan rakkaus, kuinka rikas ja puhdas; kuinka mittamaton ja väkevä.” Ja uskon, että se on ensimmäinen säkeistö, jossa sanotaan: “Jos meillä olisi mustetta valtameri täynnä. Ja taivaat olisivat tehdyt pergamentista.” Tiedättekö, mistä tämä laulu on löydetty? Se oli kirjoitettu seinälle eräässä mielisairaalassa. Kukaan ei voi milloinkaan selittää Jumalan rakkautta. Sitä ei voida koskaan selittää, mitä Hän teki meidän puolestamme. Oi, kuinka te voisitte ottaa siitä itsellenne mitään ansiota? Se on Hänen armonsa, alusta loppuun. Minä olin kadotettu ja avuton, mihinkään kelpaamaton, ja Hän tuli armostansa ja pelasti meidät. Oi, se on minun Herrani. Se on Hänen rakkautensa, se on Hänen hyvyytensä.

433    Nyt meillä on vielä noin seitsemän minuuttia, ja noin viisitoista kysymystä.

Uskotko, että on oikein naisten tehdä henkilökohtaista työtä seurakunnan ulkopuolella?

434    Kyllä. Se on vain kysymys, eikä koske Kirjoituksia, mutta… Tietenkin uskon. Kyllä vaan, me olemme kaikki työntekijöitä yhdessä. Naisilla on omat paikkansa, ja varmasti he tekevät työtä. Kyllä vaan. Tehkää vain kaikki henkilökohtainen työ, jonka voitte tehdä, ja Jumala tulee siunaamaan teitä siitä.

Hyvä on, katsokaamme nyt:

Ole hyvä ja selitä kolminaisuus [trinity], kuinka voi Poika istua Isän oikealla puolella, suorittaen esirukousta Isälle, jos he eivät ole kaksi persoonaa?

435    Hyvä on, rakas ystävä, se on… Se on ilmestys. Jos Jeesus sanoi: “Minä ja Isä olemme yksi”, niin kuinka he silloin voivat olla kaksi? Näettehän? Mutta he eivät ole kaksi.

436    Kerran ollessani selittämässä sitä, sanoi eräs nainen minulle: “Sinä ja sinun vaimosi olette kaksi, mutta kuitenkin te olette yksi.”

437    Minä sanoin: “Mutta Jumala ja Poika ovat sitä eri tavalla.” Minä sanoin: “Sinä näet minut.”

“Kyllä.”

“Näetkö vaimoani?”

“En.”

438    Minä sanoin: “Silloin Isä ja Poika on eri asia; Jeesus sanoi: ‘Kun te näette Minut, te olette nähneet Isän.’”

439    Isä ja Poika… Isä oli Kaikkivaltias Jehova Jumala asuen majassa, jota kutsuttiin Jeesukseksi Kristukseksi, joka oli voideltu Jumalan Poika. Jeesus oli mies, Jumala on Henki. Ja eikä kukaan ole koskaan Jumalaa nähnyt, vaan Isän ainutsyntyinen on Hänet ilmoittanut. Hänen persoonallisuutensa, Hänen olemuksensa, Hänen Jumaluutensa, mitä tahansa Hän oli, Hän oli Jumala! Hän ei ollut mitään vähempää tai enempää kuin Jumala. Kuitenkin, Hän oli mies. Hän oli mies, asumus, jossa Jumala asui. Se on totta. Hän oli Jumalan asuinpaikka.

440    Jos te nyt haluatte joitakin sitä koskevia Kirjoituksia… Veli Neville, etsisitkö minulle Markus 14:62. Sisar Wood, etsi sinä minulle Ef. 1:20. Onko jollakin muulla Raamattua? Kohottaisitteko kätenne? Hyvä on, sisar Aenold, sinulla siellä takana, onko sinulla? Hyvä on, etsi minulle Apt. 7:55. Hyvä on, veli Neville, Mark. 14:62; sisar Wood, Ef. 1:20; sisar Arnold, Apt. 7:55.

441    Onko sinulla se valmiina, veli Neville? Hyvä on, lue se nyt. [Veli Neville lukee: “Ja Jeesus sanoi: ‘Minä olen: ja te olette näkevä Ihmisen Pojan istuvan voiman oikealla kädellä, ja tulevan taivaan pilvissä.’”]

442    Hyvä on, tarkatkaa nyt näitä Jeesuksen ensimmäisiä sanoja. Jeesus sanoi: “MINÄ OLEN.”

443    “MINÄ OLEN.” Kuka oli MINÄ OLEN? Koko maailmassa ei ole ollut koskaan ketään, joka olisi osannut tulkita Sen. Te, jotka luette sanakirjoja, ja niin edelleen, koskaan ei ole ollut ketään, joka olisi saanut selville sitä. Se on J-v-h-u. Eivätkä edes heprealaiset oppineet ole koskaan osanneet lausua Sitä. Tuo palava pensas siellä, tuona päivänä, kun Hän kohtasi Mooseksen, Se oli J-v-h-u. Niinpä he lausuivat Sen “J-o-h, Jehovah”, mutta Se ei ole “Jehova.” Se on J-v-h-u, näettehän, kukaan ei tiedä Sitä.

444    Ja te sanotte: “Mooseskaan ei tiennyt Sitä.”

445    Hän kysyi: “Kenen minä voin sanoa lähettäneen minut?”

446    Hän sanoi: “Sano: ‘MINÄ OLEN’ lähetti sinut. MINÄ OLEN.”

447    Tarkatkaa nyt. MINÄ OLEN on nykyisyyttä ilmaiseva aikamuoto, ei “Minä olin” tai “Minä tulen olemaan”, vaan MINÄ OLEN. No niin, Hän sanoi: “Tämä tulee olemaan muistomerkki kautta kaikkien sukupolvien: MINÄ OLEN.”

448    Katsokaa Jeesusta seisomassa siellä tuona juhlapäivänä. He sanoivat: “Me tiedämme nyt, että sinä olet mieletön.” Oikein sanottuna: “Sinä olet hullu”, (hullu on “mieletön”). “Me tiedämme, että sinä olet mieletön. Sinä olet samarialainen, sinussa on perkele.” (Joh. 6. luku) Ja he sanoivat: “Sanotko sinä nähneesi Abrahamin, mies, joka ei ole vielä viidenkymmenen?” Hän on saattanut näyttää vähän vanhalta ikäisekseen, Hän oli vain kolmenkymmenen, mutta Hänen työnsä… He sanoivat: “Tarkoitatko, että sinä, joka et ole yli viidenkymmenen, sanot nähneesi Abrahamin? Nyt me tiedämme, että sinä olet hullu.”

Hän sanoi: “Ennen kuin Abraham oli, MINÄ OLEN.”

449    “MINÄ OLEN,” Hän oli tuo suuri MINÄ OLEN. Tässä Hän jälleen sanoo sen näille juutalaisille, näettehän: “MINÄ OLEN!” “Ja te tulette näkemään Minun tulevan voiman oikealla kadellä…” Onko se oikein?

450    Lukisitko sen uudestaan, veli? [Veli Neville lukee: “Kun te näette Ihmisen Pojan istumassa voiman oikealla kädellänsä, ja tulevan taivaan pilvissä.”]

451    Lukisitko nyt omasi, sisar Wood? [Sisar Wood kysyy, Ef.1:20?] Kyllä. [Sisar Wood lukee: “Jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista, ja asetti hänet omalle oikealle kädellensä taivaallisissa paikoissa.”]

452    Hyvä on, lue sinä nyt omasi, sisar. Katsokaahan, Se on aivan sama: [Sisar Arnold lukee: “Mutta hän, ollen täynnä Pyhää Henkeä, katsoi tarkkaavasti ylös taivaaseen, ja näki Jumalan kirkkauden, ja Jeesuksen seisomassa Jumalan oikealla kädellä.”]

453    No niin, katsokaahan, Jumalalla ei olisi voinut olla jotakin suurta oikeata kättä, niin että Jeesus olisi voinut seistä Hänen oikean kätensä päällä. Oikea käsi merkitsee “arvovaltaa”. Aivan niin kuin esimerkiksi, jos minulla olisi täysi hallinta seurakunnassa, tai olisin jonkinlainen piispa, ja veli Neville ottaisi minun paikkani, silloin hän olisi minun oikea käteni. Näettehän, se merkitsisi, että hän olisi minun oikealla kädelläni.

454    No niin, Jeesus on Voiman oikealla kädellä, Hän sanoi niin täällä: “Hän on Voiman oikealla kädellä.” “Kaikki voima taivaissa ja maassa”, Hän sanoi ylösnousemuksensa jälkeen, “on annettu Minun käsiini. Minulla on kaikki Voima Taivaissa ja maassa. Menkää sen vuoksi ja opettakaa kaikkia kansoja, kastamalla heidät Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimessä, ja opettamalla heitä pitämään kaikki asiat, joita Minä olen käskenyt teille; katso, Minä olen teidän kanssanne aina, maailman loppuun asti.”

455    “Kaikki voima Taivaissa ja maassa.” Missä silloin on… Jos siellä ylhäällä on joku toinen jumala Hänen lisäksensä, silloin hän on voimaton. Katsokaahan, siellä ei voisi olla toista Jumalaa. Kaikki voimat Taivaissa ja maassa, ovat Hänen käsissään. Niinpä te näette, niin kuin tämä henkilö kysyi tämän kysymyksen, että kun Hän seisoo oikealla kädellä, ei se merkitse…

456    Katsokaahan nyt. Tuo ruumis… Jumala on Henki. Kyllä, kuinka monet ymmärtävät sen? Sanokoon: “Aamen”. Jumala on Henki, Jeesus on Mies, ja Jeesus oli Jumala tehtynä lihaksi. Me emme olisi koskaan voineet nähdä Jumalaa, näettehän, koska Hän on Henki. Te ette voi nähdä henkeä. “Ei kukaan ole Jumalaa koskaan nähnyt.” Kukaan ei voinut nähdä Jumalaa.

457    Ja sallikaa minun sanoa tämä: “Te ette ole koskaan nähneet minua.” Te ette koskaan elämässänne ole nähneet minua, ettekä te tule koskaan näkemään minua. Se on totta. Te näette tämän ruumiin, joka ilmoittaa tämän henkilön, joka on sisäpuolella. Tällä ruumiilla ei ole Iankaikkista Elämää, vaan hengellä on Iankaikkinen Elämä. Tämä ruumis tulee palaamaan tomuun, mutta se on tuleva jälleen esiin sen kaltaisuudessa, aivan niin kuin vehnänjyvän mennessä maahan. Kristillisyys perustuu ylösnousemukselle, ei vaihtamiselle. Ylösnousemuksessa sama Jeesus, joka meni alas, oli sama Jeesus, joka tuli takaisin. Jos te menette punapäisenä, te tulette takaisin punapäisenä; jos te menette mustapäisenä, te tulette takaisin mustapäisenä. Katsokaahan, se on ylösnousemus.

458    Kun te syötte… Kysyin eräältä lääkäriltä äskettäin: “Miksi on niin, että kun olin kuudentoista… Enkö minä joka kerta syödessäni uusi elämääni?”

459    Hän sanoi: “Se on totta.”

460    Teidän verenne valmistaa uusia soluja, ja nuo verisolut vahvistavat teitä. Siten te elätte. Silloin jotakin täytyy kuolla joka kerta, jotta te voisitte elää. Joka päivä, jotakin kuolee. Jos te syötte lihaa, on lehmä kuollut. Tai mitä tahansa te syötte. Jos te syötte kalaa, on kala kuollut. Tai kun te valmistatte leipää, on vehnä kuollut. Kun te syötte perunan, on peruna kuollut. Te voitte elää ainoastaan kuolleista aineista.

461    Ja te voitte elää Iankaikkisesti, koska jotakin kuoli: Jeesus. Ei siksi, että liityitte seurakuntaan, tai koska teidät on kastettu, tai koska te tunnustatte kristillisyyttä, vaan koska te olette vastaanottaneet Jeesuksen Kristuksen Elämän, Veren, joka oli vuodatettu teidän edestänne, ja te vastaanotitte Hänet henkilökohtaisena Pelastajananne.

462    Haluan kysyä teiltä tätä. Katsokaa tätä, se on kaunista. Ehkä olen opettanut sitä täällä aikaisemmin, (en tiedä), kun te saarnaatte kaikkialla, te unohdatte, mitä olette sanoneet jossakin määrätyssä paikassa. Mutta miksi on niin…

463    Arvelisin, että sisar Smith… En tiedä tunsinko veli Fleemania niin kauan aikaa sitten vai en. Ja Tryphena, muistan hänet, kun hän oli pieni tyttö. Te muistatte minut, kun vielä olin raskasrakenteisempi ja minulla oli mustat kiharat hiukset. Minulla oli tapana nyrkkeillä. Oh, ajattelin olevani hyvin tyylikäs maailman mies. Ajattelin: “Kukaan ei pysty päihittämään minua.” Mutta tulin petetyksi siinä, näettehän. Mutta ajattelin: “Jos te voitte saada sen selkääni, niin minä kävelen katua alas sen kanssa.” Varmasti, en ollut huolissani mistään. Joka kerta, kun söin, tulin suuremmaksi ja voimakkaammaksi koko ajan. Joka kerta pannessani uutta elämää sisälle… Söin kaalia, perunoita, papuja, ja lihaa, aivan niin kuin tänäänkin. Ja tulin vahvemmaksi ja suuremmaksi koko ajan. Ja, kun olin noin kahdenkymmenen viiden…

464    Syön paremmin nyt kuin silloin, ja te kaikki, jotka tunnette minut, tiedätte sen. Mutta miksi sitten on niin, veli Eagen, jos syön parempaa ruokaa ja enemmän, parempia vitamiineja ja kaikkea muuta… Ja mitä enemmän minä syön, niin kuitenkin vähä vähältä kuihdun pois. Ja nyt olen tulossa vanhaksi kumaraharteiseksi mieheksi, pääni kaljuuntuu ja harmenee, kädet ja kasvot tulevat ryppyisiksi, ja olkapäät painuvat kumaraan, ja on yhä vaikeampaa päästä ylös aamuisin… Miksi on niin? Jos kerran uusin elämäni joka kerta, kun syön, niin miksi se sitten on niin?

465    Jos minä kaataisin kannusta vettä lasiin, ja se tulisi puoliksi täyteen, ja sen jälkeen sen pinta alkaisi laskea sen sijaan, että nousisi ylös; ja mitä enemmän minä kaataisin sisälle, sen nopeammin se laskisi; se on aivan samoin. Ettekä te voisi todistaa sitä tieteellisesti, vaikka teidän täytyisi. Tämä Kirja on ainoa, joka todistaa, että Jumala on määrännyt sen olemaan, Jumala näki meidän olevan tulossa.

466    Te vanhemmat miehet ja vanhemmat naiset, joiltakin teistä on jo mies tai vaimo mennyt. Siitä ei ole mitään haittaa. Halleluja! He ovat vain toisella puolella, esiripun takana odottamassa; ehdottomasti. He kaipaavat olla jälleen teidän kanssanne. Varmasti ovat. He kaipaavat olla jälleen yhdessä kanssanne. Raamattu sanoo, kuinka sielut alttarin alla huutavat: “Herra, kuinka kauan vielä?” Näettekö? He eivät ole omassa oikeassa tilassaan.

467    Jumala ei tehnyt meistä Enkeleitä, Hän teki meidät miehiksi ja naisiksi. Me tulemme aina olemaan miehiä ja naisia, koska me olemme Jumalan oman älykkyyden tuote. Me voimme aina olla miehiä ja naisia.

468    Mutta mikä tekee sen? Katsokaahan, te ehkä ajattelette, että se oli, kun te kävelitte yhdessä alttarille ja lupasitte ottaa toisenne ja elää yhdessä avioliiton pyhyydessä ja Jumalan armossa, ja niin edespäin, ja annoitte todistuksenne ja teitte lupauksenne. Ensimmäiseksi te molemmat alatte huomata sen, kuinka hän ensin oli suoraryhtinen ja kiiltävähiuksinen; ja mamma oli kauneimmillaan ruskeine tai sinisine silmineen, ja kuinka te katsoittekaan häntä. Te katsoitte isää, kuinka hänen hartiansa olivat suorat; ja jonkin ajan kuluttua ne alkoivat mennä kumaraan. Mamma tulee harmaahiuksiseksi ja reumaattiseksi ja niin edelleen. Ja jonkin ajan kuluttua hän on poissa, tai pappa on mennyt.

469    Mitä se oli? Kun Jumala näki teidän seisovan siellä, Hän sanoi: “Siinä se on sillä tavalla, kuin Minä haluan teidät. Hyvä on, kuolema, sinä voit tehdä työtäsi, mutta et voi ottaa heitä, ennen kuin Minä sallin sen.”

470    Oi, ajattelen Jobia. Kyllä, Jumala katsoi alas, ja Job tiesi, että Jumala rakasti häntä. (Ja huomatkaa, perkele ei voi ottaa teitä.) Hän sanoi: “Hän on käsissäsi, mutta älä ota hänen elämäänsä.”

471    Ja sitten, ensimmäinen asia, jonka huomaatte, hartiat alkavat painua kumaraan, ja jonkin ajan kuluttua te olette poissa. Miksi se tapahtui?

472    Nyt ylösnousemuksessa ei tule olemaan yhtäkään asiaa, joka symbolisoisi kuolemaa. Siellä ei voi olla yhtään asiaa, joka symbolisoisi tätä maata… Katsokaahan, te tulitte ylös Jumalan tahdosta, teillä oli elämä. Sitten kuolema tulee ja vie teidät alas. Te syötte ja juotte kaikkea aivan samalla tavalla, mutta kuitenkin kuolema tekee työtään. Mutta kuva on jo valmis. Halleluja! Ylösnousemuksessa te olette jälleen elossa. Eikä siellä tule olemaan mitään kuolemaa tai kuolemaa muistuttavaa, vanhaa ikää, rampoja tai mitään sellaista. Kuolemattomina, me tulemme seisomaan Hänen kaltaisuudessaan, iäisesti täydellisiksi tehtyinä. Halleluja! Oi, se saa kenet tahansa huutamaan, erikoisesti, kun te tulette minun ikääni.

473    Uskon, että minun iässäni te ajattelette sitä enemmän kuin koskaan. Te olette muutoksen vaiheessa, ja alatte ihmetellä: “Mitä se kaikki oikein on? Mitä minä olen tehnyt?” Minä katson taaksepäin ja ajattelen: “Mihin se onkaan mennyt, Herra? Hyvänen aika, tässä minä olen neljäkymmentäkahdeksanvuotias. Pari vuotta lisää ja olen puolen vuosisadan vanha. Whew.”

474    Katsokaa vain niitä muutamia sieluja, jotka olen voittanut. Minä haluan voittaa miljoonia ja miljoonia lisää. Jumala, auta minua. Alan hävetä itseäni, jopa tullessani kotiin lomalle. Ajattelen: “Oi, elo on kypsää, ja työntekijöitä on vähän.” Miljoonat kuolevat synnissä ja häpeässä joka päivä. Kuulen heidän kutsunsa. Mennessäni vuoteeseen yöllä, kuulen noiden pakana raukkojen huutavan siellä vieraalla maalla. Kuinka he tulivatkaan tuhansittain perääni, heitä seisoi siellä lentokentällä niin paljon, että heillä täytyi olla sotilaita pidättelemässä heitä etäämmällä. He tulivat vain kuullakseen kerrottavan Jeesuksesta Kristuksesta.

475    Ja täällä me voimme kerjätä ja ilmoitella lehdissä ja kaikkea muuta, ja hankkia kaikkein parhaat paikat heitä varten istua, ja antaa heille parasta viihdykettä hienon laulun kera. He tulevat ja sanovat: “Oooh, siinähän se meni, vaikka ei kuulukaan minun uskooni.”

476    Minä ajattelin: “Kuinka kauan se voi kestää?” Se ei ole oikein. Ja täällä me heitämme satoja miljardeja tonneja ruokaa roskapönttöön, ja siellä nuo ihmiset ottaisivat sen ilolla vastaan. Ja he ovat samanlaisia luomuksia kuin mekin. Se ei voi jatkua sillä tavalla liian pitkään.

477    Hyvä on nyt, kuka on Isä? Isä ja Poika ovat yksi. Tarkatkaa nyt, 1. Joh. 5:7, Raamattu sanoo: “On kolme, jotka todistavat Taivaassa: Isä, Sana, (joka on Poika)… Isä, Poika, ja Pyhä Henki: ja nämä kolme ovat yksi.”

478    “On kolme, jotka todistavat maassa, ja ne ovat vesi, veri ja Henki.” Ne ovat ne kolme, jotka tulivat Kristuksen ruumiista. Kun he lävistivät Hänen kylkensä: tuli vesi, tuli Veri; “Sinun käsiisi Minä jätän Henkeni.” Siinä se on teille, siinä ovat nuo kolme. Nämä kolme eivät ole yksi, vaan ne pitävät yhtä yhdessä.

479    Isä, Poika, ja Pyhä Henki; 1. Joh. 5:7, sanotaan: “Nämä kolme ovat Yksi.”

480    “Vesi, veri ja Henki pitävät yhtä yhdessä.” Ne eivät ole Yksi, vaan pitävät yhtä yhdessä. Ja kun Jumala näkee tuon ruumiin ja minkä rangaistuksen lävitse se on mennyt, se pysäyttää Hänet, katsokaahan, Hän näkee tuon Veren itsensä ja tuomion välillä. Kun Hänen Sanansa sanoo: “Sinä päivänä jona siitä syötte, sinä päivänä te kuolette.” Silloin Jeesus sanoo: “Mutta Minä otin heidän paikkansa. Katsohan, Minä otin heidän paikkansa.”

481    Muistatteko kertomukseni eräänä iltana, kun olin nähnyt tuon näyn, ja tuo hyvin huono nainen oli siellä, ja kuinka minä tuomitsin hänet ja sanoin: “Jumala, miksi Sinä et räjäytä tätä paikkaa ilmaan?” Sitten Hän näytti minulle. Ja minä kävelin hänen luokseen ja kerroin, mitä oli tapahtunut.

No niin, tämä on nyt viimeinen kysymys.

Uskotko sinä, Kirjoitusten mukaisesti, että juutalaiset tulevat vastaanottamaan Kristuksen juuri ennen seurakunnan ylöstempausta?

482    Minä todella uskon, että Seurakunnan ylöstempaus… Tämä on oma mielipiteeni, näettehän. Ja jos meillä olisi aikaa, me voisimme käydä sen lävitse, mutta kello on jo yli yhdeksän. Katsokaahan nyt, minä uskon, että juutalaiset vastaanottavat Kristuksen Hänen toisessa tulemuksessansa. Muistakaa nyt, niin että tuo henkilö voisi tietää sen, heidän silmänsä olivat sokaistut, että me voisimme saada näkömme. Jokainen tietää Kirjoitusten puhuvan siitä. Onko se oikein? Paavali kertoo meille, että juutalaiset olivat sokaistut, jotta me voisimme vastaanottaa Kristuksen. Me olemme villi oliivipuu, joka lapseksi ottamisen kautta on oksastettu tuohon puuhun.

483    Minä annan tässä nyt vain oman mielipiteeni. He kysyivät: “Uskotko sinä…” Tässä on nyt se, miten minä ajattelen sen tulevan tapahtumaan. Minä en tiedä. Mitä se sitten onkin, olen varma, että Jumalan armosta ja Hänen laupeutensa kautta, me tulemme olemaan siellä; näettekö, se on Hänen armostansa, mitä tahansa se sitten onkin. Saattaa olla, etten kykene käsittämään sitä, mutta tässä on se, mitä ajattelen siitä. Minä uskon, että me olemme lopun ajassa. Minä uskon, että pakanain ajanjakso on päättymässä juuri nyt. Minä uskon, että me olemme hyvin lähellä sitä.

484    Ja nyt juutalaiset; on ollut kaksi asiaa, jotka aina ovat estäneet juutalaisia näkemästä sitä: He ovat olleet sokeita, he eivät voineet nähdä sitä; ja yksi syy ovat pakanat. Monta kertaa…

485    Keskustelin erään juutalaisen kanssa Benton Harbourissa, ja tiedättekö, mitä hän sanoi minulle? Kysymyksessä oli tämän sokean miehen parantuminen. Ja hän sanoi: “Te ette voi leikata Jumalaa kolmeen osaan ja antaa sitä juutalaiselle; tekemällä Hänet Isäksi, Pojaksi ja Pyhäksi Hengeksi.” Hän sanoi: “Te ette voi tehdä sitä juutalaiselle, me emme ole epäjumalan palvojia. Me uskomme yhteen Jumalaan.”

486    Ja kun te teette Jumalan kolmeksi: Isä Jumalaksi, Poika Jumalaksi, ja Pyhä Henki Jumalaksi; niin te varmasti sokaisette sillä juutalaisen, koska hän tietää asian paremmin. Se tekee teidät epäjumalanpalvojiksi, niin varmasti kuin epäjumalan palvontaa on, koska teillä on kolme jumalaa. Teidän on saatava se yhdeksi ja samaksi Jumalaksi. Se ei ole kolme jumalaa, se on saman Jumalan kolme eri tehtävää. Jumala palveli Isänä, Hän palveli Poikana, ja nyt Hän palvelee Pyhän Hengen ajanjaksossa. Se on yksi ja sama Jumala.

487    Siksi meille annettiin tehtäväksi kastaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimessä… Nimessä, ei nimissä; ei nimissä, tai, nimessä Isän, nimessä Pojan ja nimessä Pyhän Hengen, vaan: “Nimessä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen.” Katsokaahan, siinä tunnistetaan, että tuo yksi ja sama Jumala on Kristus. Näettekö, se on kuka se on, se ei voi olla millään muulla tavalla.

488    Ja sitten, jos meidän ilmestyksemme on väärä, silloin Pietari ja muut apostolit opettivat väärää asiaa; koska jokainen henkilö Raamatussa kastettiin Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Yhtään henkilöä ei koskaan kastettu käyttämällä muotoa “Isä, Poika, Pyhä Henki,” se on katolinen oppi. Voin todistaa sen teille heidän omilla sanoillaan, heidän omilla sanakirjoillaan ja kaikella. Se on katolinen uskontunnustus, eikä mikään Raamatun oppi.

489    Jopa eräs Englannin kuningas kastettiin Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Se oli noin kuusisataa vuotta viimeisen apostolin kuoleman jälkeen, kun sitä ei edes silloin kutsuttu Englanniksi, vaan “Enkelten Maaksi.” Siitä sen nimi tulee. Hänet kastettiin Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

490    Se, mikä käännytti hänet, oli eräs pieni varpunen. Kun… Jos voin ajatella… ei Pyhä Angelo… Mikä hänen nimensä nyt olikaan? Agadabus, Pyhä Agadabus, uskoisin sen olleen. En ole nyt varma tuosta nimestä. Mutta joka tapauksessa, hän meni sinne ja…

491    He kutsuivat heitä enkeleiksi, koska nämä assyrialaiset ja niin edespäin olivat tummia, ja näillä englantilaisilla oli pitkä valkoinen kihara tukka, he olivat valkopäisiä, anglosakseja, tiedättehän, sinisilmäisiä. Ja he sanoivat, että he näyttivät kuin enkeleiltä, ja niin he kutsuivat sitä “Enkelten maaksi.”

492    Ja kun tämä Herran palvelija meni sinne ja saarnasi heidän kuninkaalleen, he olivat istumassa suuren avoimen tulen ympärillä. Luin sen historiasta äskettäin. Ja eräs pieni lintu lensi valoon ja sitten takaisin pimeään, tämä kuningas kysyi: “Mistä se tuli ja minne se meni?” Näettekö? Hän sanoi: “Se tuli valoon, ja me näimme sen, ja se meni takaisin pimeyteen. Eikö ihmiselle tapahdukin juuri sillä tavalla?”

493    “Mutta mitä hän oli ennen kuin hän voi tulla tänne”, kysyi tuo saarnaaja. Se pysäytti tuon kuninkaan; ja seuraavana aamuna hän ja hänen perheensä kastettiin Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

494    Entä sitten? Ensimmäinen ihminen, joka koskaan pirskotettiin tai kastettiin millä tavalla tahansa “Isän, Pojan ja Pyhän Hengen” nimessä, kastettiin katolisessa kirkossa. Ensimmäinen pirskottelu mitä koskaan tapahtui, oli katolisessa kirkossa. Ensimmäinen valelu, joka koskaan tapahtui, oli katolisessa kirkossa. Protestanttinen kirkko, apostolit Raamatussa, he aina kastoivat upottamalla Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Joka paikassa. Yrittäkääpä löytää yksikin paikka, jossa he olisivat tehneet sen jollakin toisella tavalla.

495    Nyt tästä johtuen nämä juutalaiset eivät voi… Minä kysyin tuolta rabbilta, sanoin: “Rabbi, olisiko sinun vaikeata uskoa profeettoja?”

496    Hän sanoi: “Minä uskon profeettoja.”

497    Minä sanoin: “Mitä Jesaja tarkoittaa, kun Jesaja 9:6 sanotaan: ‘Poika on meille syntynyt.’ Kenestä hän puhui?”

498    Hän sanoi: “Hän puhui Messiaasta.”

499    Minä sanoin: “Tuleeko Messias silloin olemaan syntynyt?”

500    “Kyllä, Hän on syntyvä.”

501    Sanoin: “Silloin, jos Hän tulee syntymään, Hänellä tulee olemaan äiti.”

502    “Kyllä, Hänellä täytyy olla äiti. Ja Hänellä täytyy myös olla isä”, hän sanoi.

503    Minä sanoin: “Ehdottomasti. Ja olisiko sinun vaikeata uskoa, että Jumala, suuri Jehova, joka avasi Punaisen Meren, voisi antaa tälle lapselle neitseellisen syntymän?” Näettekö? Siinä sitä oltiin.

504    Hän sanoi: “Mutta te ette voi tehdä Häntä kolmeksi jumalaksi.”

505    Minä sanoin: “Hän ei ole kolme jumalaa.” Kysyin: “Mikä sukulaissuhde Messiaalla tulee olemaan Jumalaan?”

506    Hän sanoi: “Hän tulee olemaan Jumala.”

507    Minä sanoin: “Nyt sinulla on se. Nyt sinä sen käsitit, Hän on Jumala”. Se on tarkalleen niin.

508    Sitten hän yritti sanoa minulle: “Mutta tämä mieshän oli varas, tämä Jeesus Nasaretista. Hän oli varas.”

509    Minä sanoin: “Rabbi, kuinka Hän oli varas?”

510    “No niin”, hän sanoi, “teidän omat kirjoituksennehan sanovat: ‘Hän meni viljapellolle sapatinpäivänä ja otti viljaa.’”

511    Minä sanoin: “Nyt rabbi, sinä kyllä tunnet Kirjoituksen paremmin. Sinun oma kirjoituksesi sanoo, että se on laillista. ‘On laillista miehen syödä pellolta niin paljon kuin haluaa, mutta ei panna sitä säkkiinsä ja viedä mukanaan.’ Se on sinun oma lakisi, rabbi.”

512    Hän seisoi siellä hetken, hän uskoi sen, koska hän antoi siitä todistuksen.

Jonkin ajan kuluttua hän sanoi: “Mutta mikä sai Johnin silmät…” Hän kysyi: “Kuinka sinä teit sen?”

513    Minä sanoin: “Jeesuksen Kristuksen Nimessä.”

514    Hän ei tiennyt mitä sanoa. Hän sanoi: “Mutta te ette voi leikata Jumalaa kolmeen osaan.”

515    Minä sanoin: “Rabbi, Hän oli Jehova julkituotuna lihassa. Sitä Hän oli, Hän oli Jehova lihassa. Se on Hänen oma inhimillinen nimensä, se on lunastava Nimi, koska ei ole toista nimeä annettu Taivaan alla, jossa voi pelastua, kuin vain tuon inhimillisen lunastavan Nimen kautta, joka on Herra Jeesus Kristus. Se on totta. Hän oli Jumala, Hän on Jumala, ja Hän tulee ikuisesti olemaan Jumala, se on millilleen oikein, Herra Jeesus Kristus.”

516    No niin, minä uskon, että pakanaseurakunta tulee pian… Pakanaseurakuntaruumiin täydellistäminen… Ovet välillä… Jeesus sanoi, Matteus 24, (otan tuon Kirjoituksen hetkeksi), Hän sanoi: “He tulevat polkemaan maahan Jerusalemin muurit, kunnes pakanain aika on päättynyt.”

517    Tarkatkaa nyt. Meidän Herramme Jeesus sanoi Matteus 24:ssä, että juutalaiset otettaisiin pois kuvasta. Daniel sanoi vanhoissa profeetoissa, hän sanoi, että seitsemänkymmentä viikkoa on määrätty juutalaisille. Ja Messias tulisi, (tämä Ruhtinas), ja profetoisi. Ja seitsemännenkymmenennen viikon keskellä, joka on seitsemän vuotta, Hänet tultaisiin tappamaan. Katsokaa kuinka täydellistä se oli. Jeesus saarnasi tarkalleen kolme ja puoli vuotta, ja sitten Hänet ristiinnaulittiin. Mutta on vielä kolme ja… Se kuuluu tämän toisen kysymyksen yhteyteen täällä. Juutalaisille on vielä määrätty kolme ja puoli vuotta. Niin täytyy olla.

518    Jos te nyt haluatte ottaa Ilmestyskirjan 7. luvun, niin Johannes näki sataneljäkymmentäneljätuhatta juutalaista sinetöitynä, kaikista kahdestatoista Israelin sukukunnasta. Näettekö mitä tarkoitan? Kuitenkin sitä edeltävä tapahtuma on Seurakunnan esiin tuleminen.

519    Katsokaa kuinka kaunista se on, ennen kuin lopetamme. Tarkatkaa kuinka se siirtyy toiselta toiselle. No niin, nuo juutalaiset olivat pimitettyjä.

520    Nyt nämä juutalaiset täällä, useimmat heistä ovat vain… Tehän tiedätte, mitä he ovat, heillä on hallussaan maailman rikkaudet. He ovat vain rahaihmisiä, ja se on kaikki, mikä kiinnostaa heitä; ja ovat hyvin röyhkeitä, välinpitämättömiä, eivätkä halua kuunnella. Mutta he eivät ole niitä, joista Hän puhuu, jos haluatte huomata sen.

521    Nyt, pakanat… Tarkatkaa nyt, on vielä jäljellä kolme ja puoli vuotta näitä juutalaisia varten. Jeesus sanoi, että pakanat tulisivat tallaamaan Jerusalemia, kunnes pakanain ajat täyttyisivät… (Te ihmiset, jotka ette usko sallimuksen säädöksiin, mitä te siihen sanotte?) Ja kun pakanoille säädetty aika on päättynyt, kun pakanain aika on päättynyt, tultaisiin kaupunki antamaan takaisin juutalaisille. Ja Jeesus jatkoi sanoen, että se sukupolvi… Hän sanoi: “Kun te näette viikunapuun työntävän esiin silmuja, samoin kuin kaikkien muidenkin puiden, silloin te tiedätte, että kesä on lähellä. Samalla tavalla, kun te näette näiden asioiden tapahtuvan, te tiedätte, että aika on lähellä, aivan oven edessä; ja totisesti Minä sanon teille, että tämä sukupolvi ei tule katoamaan ennen kuin nämä asiat ovat täyttyneet.”

522    No niin, he odottivat sitä tuossa sukupolvessa, he luulivat Hänen puhuneen siitä. Mutta niin se ei ensinkään ollut!

523    Kuulkaahan! Hän sanoi: “Se sukupolvi, joka näkee viikunapuun työntävän esiin silmunsa.” Tarkatkaa nyt, Hän sanoi: “Viikunapuu ja kaikki muut puut.” Nyt, toisin sanoen: “Siihen aikaan tulisi olemaan maailmanlaajuinen elpyminen.” Tarkatkaa nyt tätä profetiaa, kuinka se sulautuu yhteen täydellisesti. Tarkatkaa nyt: “Kaikki muut puut työntävät esiin silmunsa, elpyvät.” Kun puu työntää esiin silmujaan, se on elpymässä. Onko se oikein? Kuka tahansa profeetallinen opettaja tietää, että viikunapuu on aina ollut juutalaiset. Me tiedämme sen. Se on juutalaiset.

524    Ja katsokaa Joelia, kun hän puhui siitä, hän sanoi: “Mitä heinäsirkalta jäi, sen söi syöjäsirkka; mitä syöjäsirkalta jäi, sen söi tuhosirkka; mitä tuhosirkalta jäi…” Jos huomaatte, niin joka kerta on kysymyksessä sama hyönteinen, eri kehitysvaiheissaan. Se on sama elikko, joka alkoi syödä juutalaispuuta siellä, ja se söi ja söi, ja söi, kunnes siitä ei ollut kuin tynkä jäljellä; mutta hän sanoi sen jälkeen: “Minä tulen asettamaan entiselleen”, sanoo Herra, “kaikki ne vuodet, jotka tämä sirkka on syönyt. Ja Minä tulen tekemään kansani iloksi.” Näettekö? Tuo puu on nyt syöty. Pakanat olivat oksastetut siihen, se on totta. Hyvä on, meidän täytyy tuottaa hedelmää.

525    Nyt kun lopun aika tulee, kun Evankeliumi tulee loppuun, (jos me näemme sen oikein), siellä pitäisi tulla suuren elpymisen.

526    Tiesittekö te, että juutalaisten lippu on vanhin lippu maailmassa? Se on ollut käyttämättä lähes kaksituhatta viisisataa vuotta. Juutalaisten lippu, kuusisakarainen Daavidin tähti, ei ole liehunut kahteentuhanteen viiteensataan vuoteen, siitä asti, kun heidät vietiin Babyloniin. Ja sitten Rooman vallan otettua heidät valtaansa, (Messias tuli ja he hylkäsivät Sen), heidät hajotettiin maan neljään tuuleen. Mutta tiesittekö, että toukokuun kuudes päivä 1946, tuo lippu liehui jälleen Jerusalemin yllä? Tiesittekö, että toukokuun seitsemäntenä 1946, Herran Enkeli ilmestyi minulle, (se oli seuraavana päivänä), täällä, ja lähetti minut kaikkialle maailmaan tuomaan elpymisen, heti seuraavana aamuna? Tuon lipun noustessa salkoon Jerusalemissa, niin auringon laskiessa tuona iltapäivänä, ilmestyi Herran Enkeli täällä Yhdysvalloissa samanaikaisesti. “Kun te näette viikunapuun ja muiden puiden työntävän esiin silmuja!”

527    Kuinka monet muistavat tuon tähden riippumassa täällä Ohio-joen yllä, monia vuosia sitten, kun Hän sanoi… Tässä on Siitä vielä valokuvakin, kun Hän tuli alas. Sanottiin: “Sinun Sanomasi on tuleva esiin edeltämään toista tulemusta, aivan niin kuin Johannes tuli esiin edeltämään ensimmäistä tulemusta.” Ja katsokaa, kuinka herätys onkaan pyyhkäissyt ympäri maailmaa. Kymmeniä tuhansia kertaa tuhansia ja taas tuhansia, ja on suuri elpyminen.

528    Monet suuret kirkot maassa sanoivat: “Billy Sundayn päivät ovat ohitse.” Mutta, kun he näkivät kuinka seurakunta alkoi elpymään, (tavalliset ihmiset), heidän täytyi pelastaa kasvonsa. Charles Fuller olisi voinut ottaa hänen paikkansa, mutta hän oli liian vanha; joten he menivät Billy Grahamin mukaan. Ja baptistikirkko otti Billy Grahamin, ja he kaikki kokoontuivat hänen ympärilleen. Ja Billy Graham ei ole edes puoliksi sellainen saarnaaja kuin veli Neville on, kun on kysymys saarnaajasta, ei millään tuvalla. Mutta mitä se oli? Heidän täytyi tehdä se, se on elimistö, ja jokainen kokoontuu sen ympärille. Billy sanoo siitä samoin. Näettekö, heidän täytyi tehdä se. Ja se täytyi tehdä, täyttämään Jumalan Sana. Heillä ei ollut Henkeä, jonka ympärille kokoontua, joten heidän täytyi ottaa Sana ja kokoontua Sen ympärille. Ja Billy on Sanan saarnaaja, ja hyvin soveltuva, joten he kaikki kokoontuivat sen ympärille; se vetää kaikki kylmät ja muodolliset yhteen. Ja yliluonnollinen Olento, Jumalallisen parantamisen, ja Jumalan voimien ja ihmeiden kanssa, herätti tämän Seurakunnan, ylöstemmattavan Morsiamen, jolla on öljyä lampuissaan. Näettekö? Ja kylmällä muodollisella seurakunnalla on oma herätyksensä. Ja tässä Israel on omansa kanssa.

529    Minulla on juuri nyt tuo elokuva Kolme minuuttia keskiyöhön. Ja meillä on kuva noista kotimaahansa palaavista juutalaisista, jonka te olette nähneet LOOK -lehdessä. Täyteen lastatut laivat tuovat heitä sieltä Iranista ja muualta; noita juutalaisia, jotka eivät koskaan saaneet edes tietää Jeesuksen olleen maan päällä, koska heidät oli kuljetettu Babyloniin. Se on kaikki, mistä he olivat tietoisia. Te näitte Look tai Life -lehdistä, kuinka he siellä kyntivät puuauroilla. Ja kun he näkivät noiden lentokoneiden tulevan noutamaan heitä, he ajattelivat: “Tämä se on”, koska Jumala oli sanonut heille, että “‘he tulisivat olemaan siellä, ja olisivat palaava Jerusalemiin kotkan siivillä.” Se on totta. Siellä he nyt ovat. Ja nuo juutalaiset sanoivat: “Tämä se nyt on.” Ja meillä on heistä elokuva ja kuulemme heidän omat äänensä, kun heitä haastatellaan; heidän tullessaan kaikkialta ympäri maailman. Jotkut heistä kantoivat vanhoja, sokeita ja raajarikkoisia selässään, laskeutuessaan laivoista, kun he olivat tulossa eri puolilta maailmaa.

530    Ja he alkoivat kerätä maasta kiviä säkkeihin; ja nyt he ovat löytäneet vesilähteitä, ja se on maailman parasta maata viljeltäväksi. Kuolleessa meressä on enemmän rikkauksia kuin koko muussa maailmassa yhteensä. Juutalaiset ovat palaamassa takaisin; Se on kätketty Pakanoilta, mutta he kukkivat kuin ruusu.

531    He haastattelivat noita juutalaisia, ja kysyivät: “Oletteko te tulleet takaisin kuollaksenne kotimaassa?”

532    He vastasivat: “Me tulemme takaisin nähdäksemme Messiaan. Missä Hän on? Hänen pitäisi olla täällä.”

533    Veli, kun te näette viikunapuun työntävän esiin silmujansa, niin Hän sanoi: “Tämä sukupolvi ei tule katoamaan ennen kuin kaikki on täytetty.” Katsokaa herätystä muodollisissa kirkoissa. Katsokaa herätystä Seurakunnassa. Katsokaa juutalaisten heräämistä, he tarkkaavat Messiaan tuloa. Seurakunta, Hengellä täytetty Seurakunta, Morsian, nuo neitsyet, joilla on öljyä lampuissaan, tulevat menemään sisälle Hääaterialle.

534    Nuo juutalaiset tulevat sanomaan: “Tämä on Hän. Tässä on meidän Jumalamme, jota olemme odottaneet.” Siellä tulevat nuo sataneljäkymmentäneljätuhatta, jotka russelilaiset ovat niin sekoittaneet. Siellä ovat nuo juutalaiset, jotka tulevat vastaanottamaan Hänet. He tulevat sanomaan: “Siinä on Jumalamme, jota olemme odottaneet.” He tulevat näkemään Hänet ja sanomaan: “Mistä Sinä olet saanut nuo arvet käsiisi?”

535    Ja Hän on sanova: “Sain ne ystävieni huoneessa.” Kyllä vaan: “Ystävieni huoneessa.”

536    Mitä Hän tulee tekemään? Pakana Seurakunta tulee otetuksi Kirkkauteen ja Morsian villityksi Kristukselle.

537    Kuinka Joosef teki itsensä tunnetuksi veljilleen? Hän lähetti jokaisen pakanan pois luotaan. Varmasti hän teki niin. Mitä tulee tapahtumaan naisen siemenen jäännökselle? Lohikäärme syöksi vettä suustaan käydäkseen sotaa. Jeesus sanoi: “Heidät heitetään ulkoisimpaan pimeyteen, ja siellä on oleva itku ja valitus ja hammasten kiristely,” Suurten vainojen ja koetusten aikojen tullessa pakana seurakunnalle.

538    Mitä sitten tulee tapahtumaan? Tulee marttyyrien aika, kun Jumala on erottanut kaiken erilleen juutalaisista, tulee Jeesus palaamaan heidän luoksensa, niin kuin Joosef’ teki. Kun Joosef oli lähettänyt henkivartijansa ja kaikki muut pois, hän näki pienen Benjaminin, ja hän näki kuinka he katuivat sitä, että olivat tappaneet Joosefin. He ajattelivat tappaneensa Joosefin, ja siellä hän seisoi heidän edessään. Hän sanoi: “Minä olen Joosef. Minä olen teidän veljenne.”

539    Silloin he todella vapisivat: “Hän on Joosef. Nyt me tunnemme hänet.”

540    Ja Hän tulee sanomaan: “Minä olen Jeesus. Minä olen Messias.”

541    He tulevat sanomaan: ‘“Mitä meille tuleekaan tapahtumaan!”

542    Se kaikki oli tehty Jumalan kunniaksi. He saattoivat kuulla aina faaraon palatsiin asti, kuinka Joosef itki heidän puolestaan.

543    Odottakaa, kunnes Jeesus näkee nuo juutalaiset, jotka Hänen täytyi sokaista antaakseen meille pakanoille mahdollisuuden tulla sisälle, se on oleva jotakin, sen voin sanoa. Hän tulee ottamaan nuo juutalaiset, älkää yhtään murehtiko, nuo juutalaiset tulevat pelastumaan. Kyllä, niin täytyy olla. Se on minun ajatukseni siitä, en voi nähdä sitä mitenkään muuten Kirjoituksessa. Teidän täytyy pitää nuo kolme ryhmää erillään.

544    Teillä on nukkuva neitsyt, tunnustuksellinen seurakunta… Ensin juutalaiset sokaistiin, ja he ovat odottamassa vuoroaan. Seuraava askel ylöspäin on nukkuva neitsyt, joka oli viivyttelevä, joka vain liittyi seurakuntaan ja oli oikein hyvä mies. Sitten teillä on hengellinen Seurakunta, Morsian, joka on Ylöstemmattu. Nuo kolme ihmisluokkaa, heitä ei saa sekoittaa. He eivät ole kaikki sama. Ei niin kuin Jehovan Todistajat sanovat, että sata neljäkymmentäneljätuhatta on Morsian; se on väärin. Ne ovat juutalaiset, näettehän. On Morsian, juutalaiset ja nukkuva neitsyt. He ovat kolme eri ihmisluokkaa.

545    Kun Jeesus palaa maan päälle… Nuo juutalaiset, mitä he ovat? Temppeli-eunukkeja. Kun Jeesus palaa takaisin, Hän tulee Morsiamen kanssa. Jeesus tulee kolme kertaa; Hän tuli ensimmäisen kerran lunastamaan Seurakuntansa, toisella kerralla Hän tulee ottamaan pois Seurakuntansa, ja kolmannella kerran Hän tulee Seurakuntansa kanssa. Juuri niin. Niinpä se kaikki on vain yksi täydellinen tulemus, se kaikki on vain yksi täydellinen Jumala; se kaikki on yksi täydellinen Kristus, yksi täydellinen Seurakunta, yksi suuri täydellinen lunastus; se kaikki tulee kolminaisena, mutta se on kaikki Yksi. Näettekö? Se ei ole kolme persoonaa; se on vain yksi Persoona, yksi Seurakunta, yksi Ruumis, yksi Kristus, yksi Herra kaikissa teissä, ja kaikkien teidän kauttanne, ja niin edelleen sillä tavalla. Kaikki on yksi!

546    Herra siunatkoon teitä. Olen pitänyt teitä melko kauan.

547    Jos se on Herran tahto meidän tulla jälleen, ehkä ensi sunnuntai-iltana, ja jos pastorilla ei ole mitään sydämellään, niin minä yritän vastata näihin loppuihin kysymyksiin. Siellä on joitakin hienoja kysymyksiä. Kuinka monet haluaisivat kuulla ne? Oi, minä rakastan niitä. Sallikaa minun käydä ne lävitse nopeasti, ennen kuin lopetamme.

548    Kuunnelkaapa vain tätä. [Veli Branham vastaa seuraaviin kahdeksaan kysymykseen Osassa III, alkaen kappaleesta 668.]

Mitä nuo kivet esittävät Ilmestyskirja 21?

Selitä nuo neljä olentoa Ilmestyskirja 5?

Keitä ovat kaksikymmentäneljä vanhinta?

Mitä merkitsi punainen nauha Genesis 38?

Tehän muistatte, kun hän meni ja otti miniänsä ja eli hänen kanssaan; ja sitten, kun lapsi syntyi, he sitoivat punaisen nauhan hänen käteensä, jonka hän oli työntänyt ulos, ja toinen kuitenkin syntyi ennen häntä; se on hieno kysymys, aivan varmasti.

5. Mitä ovat ne lahjat joita tullaan lähettämään, koskien Ilmestyskirjan 11. luvun kahta todistajaa?

Se on, kun Mooses ja Elia palaavat takaisin, herätystä varten näille sadalleneljällekymmenelleneljälle tuhannelle.

Mitä ovat nuo lahjat?

Tarkatkaa niitä, se on hienoa.

Missä tulevat pyhät olemaan tuhannen vuoden hallituksen jälkeen? Minkä kaltainen ruumis heillä tulee olemaan?

Kuinka me olemme tuomitseva enkeleitä?

Miksi hiukset enkelien tähden 1. Korinttolaiskirjeessä?

Joitakin todella hyviä.

549    Herra siunatkoon teitä. Toivon Herran sallivan sen, että pääsemme yhteen keskustelemaan näistä asioista, se on kaikki Hänen kunniaksensa. Meillä saattaa olla erilaiset ideat niistä; mutta sanon yhden asian, jos te saatte yhtä paljon iloa niiden kuulemisesta kuin minä niistä puhumisesta, niin meillä tulee olemaan hienoa aikaa. Aamen. Aamen.

550    Hyvä on; olkoon Herra nyt todella hyvä teille. Älkää unohtako kokouksia. Veli Nevillen radiolähetys, se on WLRP, lauantaiaamuna kello yhdeksältä. Neville kvartetti, ja uskon, että teille tekee hyvää kuunnella heitä. Ja, jos voin, tulen takaisin ajoissa, tulen soittamaan siitä vaimolleni; jos Herra sallii minun mennä tapaamaan vanhaa veli Bosworthia. Te kaikki… Tulen olemaan takaisin sunnuntai-iltana.

551    Olkoon Herra nyt hyvä teille. Ja veli, pastori, tulehan tänne hetkeksi; annetaan nyt kokous hänelle. Ja:

Älkää unohtako perhe rukousta,
Jeesus haluaa kohdata teidät siellä;
Hän tulee ottamaan kaikki huolenne,
Oi, älkää unohtako perhe rukousta.

552    Pidättekö siitä? Kuinka monet rukoilevat kotonaan? Antakaapa meidän nähdä… Kaikki… Se on hienoa, pysykää lähellä Jumalaa. Olkaa hyviä, pienet lapset, Jumala tulee siunaamaan teitä. Hyvä on, veli Neville.

57-0925 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HEBREALAISKIRJEESTÄ, OSA I (Questions and answers Hebrews part I), Jeffersonville, Indiana, USA, 25. 9. 1957

57-0925 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HEBREALAISKIRJEESTÄ, OSA I
(Questions and answers Hebrews part I)
Jeffersonville, Indiana, USA, 25. 9. 1957

 

Miten hän onnistuisi ilman Jumalaa? Sepä olisikin juttu, eikö olisikin? Se ei onnistu ilman Herraa. [kyse on jostakin sisaresta]

1       En aio saarnata niistä kaikista. Mutta ajattelin, että voisin saada otteen jostakin vähän painavammasta, siis, niinpä minun on parasta valmistautua. Mutta, voi, kun se oli kovin kevyttä, kovin kevyttä. Niinpä ehkä ihmisillä ei ole kovin monia kysymyksiä sitten; vain tosi yksinkertaisia ja helppoja kysymyksiä. Siis, minä olen niin mielissäni, kun saan yrittää vastata niihin parhaani mukaan, Herran avulla.

2       Ja jos sisar Arganbright on täällä tänä iltana … Ruth-sisar. Oletko täällä Ruth-sisar? Täällä. Minulla on…Ai, kyllä. minulla on se osoite täällä, ja… Eipäs olekaan. No, saan sen aivan täältä. Minulla oli se lompakossani, ja minä jätin lompakkoni kotiin. Nyt, jos poliisi nappaa minut kotimatkalla, veli Fleeman, tule sinä pelastamaan minut. Sanokaa Billylle minä olen… jätin lompakkoni kotiin. Minä ajan ilman ajokorttia tänä iltana. Kuvittelin sen olevan taskussani; minä vaihdoin juuri vaatteita. Minulla piti kiirettä iltapäivällä, leikkasin vähän ruohoa tosi pikaisesti ja minun täytyi lopettaa ja käydä sisällä vaihtamassa vaatteita ja juosta tänne. Ja minä– minä otin sanakirjan mukaan, mutta sinä voit saada sen myöhemmin täältä.

3       Minusta se kirje ei tutunut pahalta. Jos minä en saisi koskaan yhtään pahempaa kuin se, se olisi hieno kirje. Se oli hyvä. Se oli oikein, oikein hieno. Sanoin teille, etten lukisi sitä, mutta lipesin siihen, katsokaas, enkä vain voinut pidättyä siitä enää. Minä vain mietin, mitähän hän sanoo. Ja se oli hyvin, hyvin hieno, niin kuin oikean luokanopettajan pitääkin kirjoittaa. Se oli hyvä, ja minä arvostan sitä. Ja se– se tuo…

4       Siis, minä rakastan kirjeitä, jonkun sellaisen, joka on– on vähän eri mieltä kanssanne. Näettekö, jos vain mennään samaa matkaa aina vain, eikä kukaan ole kanssanne eri mieltä, te ummehdutte. Meidän on saatava vähän vastahankaa, että voimme kaivautua asioihin syvälle ja ymmärtää niitä. Ja– ja me kangistumme kaavoihimme, jos emme pidä varaamme; silloin me– silloin me joudumme vaikeuksiin, kun niin käy. Meidän on pysyttävä vähän liikkeellä ja jonkun täytyy tulla ja olla kanssamme eri mieltä ja vähän pöllyttää sulkiamme silloin tällöin.

5       Afrikassa, löysin kaksi pientä leijonaa, ja ne olivat pikkuisia kavereita, suunnilleen tämän kokoisia. Täplikäs, pikkuinen leijona, pikkuleijona, pieni naarasleijona. Ja ne näyttivät aivan kissanpennuilta, ne olivat näin pieniä, pieniä… suloisia pikkuotuksia, ja ne vain leikkivät. Ajattelin tuoda ne kotiin Amerikkaan, ne olivat minulla lintuhäkissä. Ajattelin tuoda ne kotiin, mutta en löytänyt ketään– ketään rokottamaan niitä, ei saatu rokotetta. Eikä minun sallittu tuoda niitä Yhdysvaltoihin ilman, että ne olisi ensin rokotettu, enkä löytänyt sellaista koko Afrikasta. Mutta jos te haluatte saada selville, onko kyse leijonasta vai ei, läpsäyttäkääpä sitä vähän selkään. Se ottaa taisteluasennon, ja kyllä kertoo sinulle olevansa leijona, niin– niin että, se vähän niin kuin sanoo sinulle mielipiteensä.

6       Tällä tavalla teidän on tehtävä silloin tällöin, tiedättekö, vähän pöyhiä sulkia vastakarvaan, että asia selviää. Mutta me emme suutu, niin kuin leijona; me vain– me vain pidämme siitä… ihmiset kysyvät kysymyksiä. Ja juuri tuollaisia kysymyksiä, Ruth-sisar, ne ovat oikein, oikein hyviä minusta. Se on… minä– minä pidän siitä, nähkääs. Sellaisia tosi häijyjä on inhottava saada. Mutta nämä ovat… oli ihan hyvä.

7       Nyt meillä on joitakin hyviä, sävähdyttäviä, oikein kotoisia kysymyksiä. Tuolla takana on eräs saarnaaja, takahuoneessa juuri nyt, hän kysyi minulta, ja sanoi: ”Nuo kaksi profeettaa Ilm. 11, tulevatko he ennen ylöstempausta, vai juuri ennen Israelin poisottoa? Ja mitä…” Siis, sen– sen kaltaisten kysymysten kanssa joutuu aivan kiikkiin. Mutta nämä tämän kaltaiset, yksinkertaiset kysymykset ovat oikein hyviä.

Mutta ennen kuin aloitamme, painetaan päämme rukoukseen:

8       Isä, on sanottu, että kun Sinä olit 12 vuotias, Sinut löydettiin temppelistä kirjanoppineitten ja viisaitten keskeltä, keskustelemasta heidän kanssaan Kirjoituksista. Ja ihmiset olivat– olivat aivan hämmästyksissään… vanhat miehet, ja hyvin perehtyneitä Kirjoituksiin, ja sitten nähdä, että pieni poika, suunnilleen 12-vuotias voi yksinkertaisesti saattaa heidät ymmälle, selittäessään Kirjoituksia. Sinä olit Isäsi toimissa. Sinä sanoit äidillesi: ”Ettekö tienneet, että Minun tulee olla Isäni toimissa, selittämässä Kirjoituksia niiden hengellisessä merkityksessä?” [ASUT]

9       Ja nyt, me rukoilemme, Herra, että– että Sinä, joka tiedät, miten heikkoja ja heiveröisiä me olemme, ja kuinka alttiita tekemään virheitä, että Sinä vain tulisit keskuuteemme tänä iltana Pyhänä Henkenä, ja selittäisit Kirjoitukset meille. Minä odotan ja luotan Sinuun. Ja jos koskaan, milloin tahansa, minä yritän panna omia ajatuksiani tai selitykseni tai jotakin itsekästä, ja yritän saada sen kuulostamaan siltä, kuin selittäisin sen, ikään kuin se olisi oikein, sulje minun suuni Herra, kuin Sinä… Sinä teit leijonille, kun ne olivat tulossa nappaamaan Danielin. Sinä olet yhä sama Jumala.

10   Ja suo sen olla täysin… Niin kuin me luotamme Pyhään Henkeen, paljastakoon Hän nämä asiat meille. Ja sitten Hän puhuu niistä, ja tekee ne niin helppotajuisiksi, että se, joka kysyi kysymyksen, voi ottaa sen vastaan. Ja jos Hän [Se] vastaa vastoin sitä, mitä olen aina uskonut, suo minun sydämeni iloita silloinkin, Herra, tietäessäni, että olen löytänyt jotakin uutta, ja jonkin hyvän Jumalan tien. Sillä Sinä sanoit: ”Tutkikaa Kirjoituksia, sillä niissä te ajattelette olevan Ikuinen Elämä, ja ne juuri todistavat Minusta.”

11   Nyt, tämän Sanan opettamisen jälkeen, nousi varmasti monia ajatuksia ja niin edelleen. Ja minä rukoilen, Jumala, nyt, että kaikki nämä kysymykset olisi kysytty ystävällisessä mielessä ja hyväntahtoisesti, vastatkoon Pyhä Henki niihin ystävällisesti ja hyväntahtoisesti. Sillä me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä, ja Jumalan kunniaksi, ja Hänen seurakuntansa rakennukseksi. Aamen.

12   Meillä on monesti, missä tahansa asiassa, itsekkäitä motiiveja, ja se pilaa koko maun. Ja nyt, tästä Sananpaikasta on tullut kysymyksiä.

13   Nyt, jos minun puheeni vähän sihisee tänä iltana, minulta on yksi hammas pois. Ja minä panin sen takaisin enkä voi saarnata, se hidastaa minun saarnaamistani; otin se pois, ja nyt minä melkein viheltelen.

14   Billy Grahamin vaimo kertoi tarinan hänestä, että kaikkein kiihtyneempänä hän oli nähnyt hänet silloin, kun Billyltä oli yksi hammas pois tästä edestä. Ja hän oli hukannut sen, ja hänellä piti olla televisiolähetys aivan pian, ja– ja hän ei pystynyt… Se oli ollut lautasella joidenkin takahampaiden kanssa. Ja kun hän alkoi puhua, tuli vihellys: ”shh, shh” hampaiden välistä. Ja vaimo kertoi, että Billy oli kymmenen minuuttia ennen lähetystä polvillaan, rukoili ja hikoili, ja lopulta se löytyi sieltä, minne se oli hänen housuistaan pudonnut, hänen kenkänsä kärjestä. Eräs hotellipojista löysi sen, tuon tekohampaan. Ja rouva Graham kertoi sen hänestä, täällä ollessaan. Ja minulla on se [kertomus?] täällä pienen paperin sisällä, luulisin, että minulla on se juuri täällä Raamattuni välissä.

15   Ja niin se on tavallaan… kun meistä tulee vanhoja ja raihnaisia, siis, ja meidän täytyy irrottaa nämä, siitä tulee vaikeuksia. Ja niin minä… kun olin veli Robersonin kanssa ulkona syömässä joskus, ja ne, minä harjasin sitä yhtenä aamuna ja siitä murtui palanen, ja minun oli vietävä se lääkärille, korjattavaksi. Siis, Herra antakoon siunauksensa.

16   Nyt me aloitamme; minä yritän käydä jokaisen niistä läpi, jos pystyn. Ja Tony-veli, Jumala armon avulla, sain selityksen uneesi, ja se oli aivan ihana. Minulle oli ilo ymmärtää se. Ja se on hyvä tulkinta, ja luulisin, ettei minun pitäisi antaa sitä täällä julkisesti, niinpä annan sen sinulle henkilökohtaisesti, jos sinä et– jos et… jos haluat sen sillä lailla. Hän kysyi minulta yhtenä iltana, hän näki unen enkä minä voinut kertoa hänelle, mitä se merkitsi, ennen kuin menin Herran tykö ja rukoilin sen takia. Silloin Jumala paljasti sen minulle ja kertoi, mikä sen selitys oli. Se on hieno ja tietää hyviä uutisia sinulle, veli Tony.

17   Nyt, ensimmäisessä kysymyksessä. Nyt, minä en oikein tiedä, minkä ottaa ensimmäisenä, koska ne kaikki ovat niin hyviä. Mutta, nyt, me yritämme olla käyttämättä liikaa aikaa, ja ehkä voimme saada ne loppuun sunnuntaina, jos emme pääse niitä vielä läpi.

  1. Selittäisitkö, mitä tarkoitetaan ”iankaikkisella rangaistuksella” Matt. 25:46. Mutta…” Siinä toinen kysymys.
  2. Sitten toinen kysymys: ”Mutta valtakunnan lapset heitetään ulos pimeyteen”, onko tuo sama kuin, että heidät heitetään pois Jumalan mielestä?

18   No niin, minä otan ensimmäisen kysymyksesi, joka on Matteuksen evankeliumin, kahdeskymmenes-… 25. luku. Nyt me… Nyt, minä en ole ollenkaan tarkastellut näitä, vain katselin niitä tuolla takana, ja yritin todella parhaani mukaan katsoa niitä niin hyvin, kuin– niin kuin taisin. Ja minun… Kääntäkääpä se esiin kanssani Raamatustanne, kun me tutkimme Sitä. Nyt, minä halusin saada tämän esiin kreikan sanakirjasta ja muualtakin. Ja nyt tämä on vähäsen hidasta, ja tutkimista, koska minun on silmäiltävä muualtakin ja yritettävä tarttua sananpaikkoihin mistä vain löydän niitä, ja saatettava ne paikoillensa. Selvä.

19   Siis, haluaako joku Raamatun tutkiakseen mukana? Jos, niin nostaisitko kätesi ylös. Ja me… Luulisin, että meillä on kolme tai neljä täällä takana. Jos haluatte tutkia Kirjoitusten mukaan, no niin. Veli Cox, tulisiko tänne, ja ottaisit minulta nämä Raamatut? Ja se tekee hyvää sinulle, jos voit… (tässä on yksi, ja vietkö– ja vietkö ne alas, jos viitsit, niin monta). Ja se, joka tahtoo yhden, pidä kättäsi ylhäällä, poika tuo sen sinulle, katsos. Ja me haluamme tutkia näitä yhdessä, ja aivan…

20   Nyt, kun luemme ja viimeiset luvut… ensimmäiset seitsemän lukua Hebrealaiskirjeestä. Ja opetuksen jälkeen, kurssin, poika, joka pani nämä ylös, nämä aiheet, veli Mercier ja veli Goad, ottava ne ja rupeavat valmistelemaan niiden julkaisemista kirjana. Ja he saavat ne. Nyt… eikä meillä ole mitään edes puoliksi selvitettyä, me vain raapaisemme pintaa. Ja minusta ne on nimetty… ja ollaan saatu poimituksi kultahiput… ja oikein kiillotamme hiput, jotkut Hebrealaiskirjeen opetuksen kultahipuista. Veli Mercier saa ne aika pian, painetuksi, jokaiselle, joka haluaa ne.

21   Siis tämä tässä, se tuo…Te ette voi mennä vain läpi… evankelisessa seurakunnassa. Te ette voi mennä opetuksen läpi ilman, että monissa ihmisissä syntyy epäilyksiä ja ajatuksia. Teidän vain pitää. Siis, minä olen kaukana opettajasta, en ole raamatunselittäjä ollenkaan. Mutta minä en koskaan yritäkään sanoa mitään, tai edes tehdä mitään, kuin että ensin– ensin kysyn tai yritän ottaa selville parhaan, mitä minä voin antaa.

22   Eräs rakas veli kysyi minulta, eilen illalla, hän sanoi: ”Veli Branham, veli Seward sanoi kerran, että sinua– sinua ei koskaan saa kiikkiin mistään. Näetkö, että sinulla on aina jokin kiertotie, jotta sinä pääset ulos tai eroon siitä.”

23   Minä sanoin: ”No, syy siihen on, että yritän aina ensin miettiä, ennen kuin teen mitään.” Ymmärrättekö? Ja jos ihmiset kysyvät minulta, niin minä voin kyllä sanoa heille, mitä minä ajattelen. Näettekö? Se käy kyllä silloin, jos ajattelet oikein. Ja ennen kuin teet mitään, yritä ottaa se kanta, jonka Jumala haluaisi sinun ottavan, silloin sinua on vaikea saada kiikkiin.

24   Kuvitelkaapa kuvitella sitä aikaa, kun– kun Aahab yritti saada Elian kiikkiin. Voitteko kuvitella aikaa, kun fariseukset yrittivät saada Jeesuksen kiikkiin? Hänen oli– Hänen oli vastattava nopeasti, sillä kaiken, mitä Hän teki, Hän teki Jumalan tahdon mukaisesti, ja Hän… sillä lailla Hän– Hän kykeni ottamaan sen. Nyt, ja sillä tavalla mekin haluamme tehdä tämän kanssa.

Siis, kysymys on kysytty, ja me pysymme tässä kysymyksessä:

Selittäisitkö, mitä tarkoitetaan ”iankaikkisella rangaistuksella” Matt. 25:46.

25   Kuunnelkaapa tosi tarkasti. Kaikki nyt. Matteus 25:46:

Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen…

26   26              Siis, kysymys kuuluu: ”Mitä…Selittäisitkö…” Nyt sana iankaikkinen tulee sanasta aina ja ian kaiken, ja iankaiken on ”ajanjakso”. Se tarkoittaa vain: ” sen verran aikaa”, kuin iän kaiken. Nyt, juuri jos luette…En tiedä kuka kysymyksen kirjoitti, sillä kukaan ei pane niihin nimeään; eikä niin tulisi ollakaan, minä en nähkääs halua niitä.

Ja nämä menevät pois iankaikkiseen [engl. everlasting] rangaistukseen… (pankaa merkille, se tarkoittaa pahoja)

27   Nyt, rakas–rakas ihminen, joka esitit tämän kysymyksen, lukisitko Sen loppuosan:

…mutta vanhurskaat ikuiseen [engl. eternal.] elämään.

28   Pahat menevät iankaikkiseen rangaistukseen (tietty ajanjakso), mutta vanhurskailla on ikuinen Elämä. Te ette löydä iankaikkista rangaistusta, sitä ei voi olla. Ymmärrättekö, jos ihmisillä on ikuinen rangaistus, silloin heillä on ikuinen elämä; jos ihmisillä on ikuinen elämä, he ovat pelastettuja. Näettekö, niin ei voi olla. Nyt, jos katsotte kysymystä; se kysyy itseltään [siis]…vastaa itselleen. Näettekö?

Mutta nämä…

Kuunnelkaa nyt, minä otan ennen tätä:

…ja he…

29   20…44:ssä jakeessa:

…hekin vastaavat sanoen: ’Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?

Silloin hän vastaa heille ja sanoo: ’Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä… minulle.

Ja nämä menevät pois iankaikkiseen (iankaikkiseen) rangaistukseen, (tarkoittaa pahoja)… mutta vanhurskaat ikuiseen elämään.”

30   Ymmärrättekö eron? Pahat saavat iankaikkisen rangaistuksen, mutta iankaikkinen tarkoittaa ”ajanjakso”. Nyt, jos se olisi ollut sama, se olisi kirjoitettu: ”Ja nämä menevät iankaikkiseen [everlasting] rangaistukseen, ja nämä toiset menisivät iankaikkiseen [everlasting] elämään.” Tai: ”He menevät pois ikuiseen [eternal] rangaistukseen, ja nuo toiset ikuiseen [eternal – ikuinen] Elämään. Näettekö, jos on olemassa ikuinen rangaistus, jotta voitaisiin rangaista aina ja ikuisesti, silloin on ikuinen…hänellä on ikuinen Elämä; ja on ainoa ikuinen Elämä, ja se tulee Jumalalta. Mikään millä ei ole alkua, ei ole loppua, kaikki, millä on alku, on loppu. Ymmärrättekö, mitä tarkoitan?

31   Nyt, tuo Sananpaikka itsessään, johon tuo rakas ihminen vastasi…Nyt, jos te katsotte sen sanakirjasta, ”Ja nämä menevät aionioniin, joka loppuu, ja ianka-… ja tuleen, tulijärveen.” Nyt tuo sana a-i-n-i-o-n [po. aionion] tarkoittaa: ”rangaistuksen ajanjakso.” Kreikan sanakirjassa, juuri tässä, ”rangaistuksen ajanjakso”. Ymmärrättekö? ”He menevät pois rangaistuksen aikaan.” Siinä käytetty sana, a-i-n-i-o-n [po. aionion]Aionion, joka tarkoittaa: ”ajat, jokin aika, rajoitettu aika.” Sitten mennään takaisin tähän käännökseen täällä, englannin iankaikkinen [everlasting–suom.] tarkoittaa: ”rajoitettu aika”. Näettekö, se tulee kreikasta: ”ajan raja.” Sana: aionion, tai a-i-n-i-o-n, ainion tarkoittaa: ”rajoitettu rangaistuksen aika.”

32   Mutta sitten siinä lukee toisista: ”Mutta nämä menevät ikuiseen.” Se on eri. Näettekö, ikuinen Elämä. Ikuinen tulee sanasta ”ikuisuus”, ja ikuisuudella ei ole alkua eikä loppua. Se on ikuisesti ja ikuisesti. Nyt tämä on vastaus, näettekö, koska jos vain luette Sanaa todella tarkasti, te ymmärrätte.

33   ”Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat…” Pahat menevät iankaikkiseen rangaistukseen, heitä rangaistaan aikansa; ehkä miljardi vuotta, en tiedä, mutta teitä todellakin tullaan rankaisemaan synneistänne. Mutta yhtä varmasti kuin synnillä on alku, synnillä on loppu. Rangaistuksella oli alku, rangaistuksella on loppu. Ja helvetti luotiin saatanalle ja hänen enkeleilleen. Näettekö? Selvä. Nyt, minulla on vielä yksi, johon pitää vastata, aivan tuossa tuokiossa, joka on kaunis, jolla on tähän yhteys.

Siis, mutta nämä tässä: ”Mutta valtakunnan lapset heitetään ulos pimeyteen”, tarkoittaako tämä samaa kuin, että heidät heitetään pois Jumalan mielestä?

34   Ei, se ei ole sama. Siis, sinä viittaat tässä hääateriaan. Nyt, ”Ja valtakunnan lapset”, niin kuin tässä kysytään. Valtakunnan lapset ovat juutalaisia, ja heidät heitettiin ulos pimeyteen. Ja heidät– heidät on heitetty ulos pimeyteen, ja he ovat menneet itkun ja hammastenkiristyksen ajan läpi. Heidät heitettiin ulos pimeyteen, koska se antaisi meille tilaisuuden parannuksen tekoon, mutta heitä ei heitetty ollenkaan pois Jumalan mielestä. Hän ei unohda Israelia milloinkaan. Ja Israelilla on niin kuin jokainen raamatunlukija tietää, tarkoitettu ”valtakunnan lapsia.” Katsokaas, kyse on valtakunnasta, lupauksesta. Toisin sanoen, Jumala käsittelee kansakuntaa, kun hän käsittelee Israelia, jotka ovat nuo valtakunnan lapset.

35   Nyt, muistakaapa, Hän sanoi tässä: ”Ja Aabraham, Iisak ja Jaakob”, yhdessä paikassa, ”tulevat ja asettuvat valtakuntaan aikojen lopussa.” Näettekö, ja se, että Aabraham, Iisak ja Jaakob tulisivat olemaan valtakunnassa; he olivat, he olivat valtakunnan siunatut ihmiset. Mutta valtakunnan lapset heitettäisiin ulos pimeyteen.

36   Nyt tämä viittaus tässä tulee– tulee yljästä. Kun Ylkä tulee, kun oltiin…Viisi noista neitsyistä menivät ulos Herraa vastaan, ja– ja, he eivät olleet ottaneet öljyä lamppuihinsa. Ja nuo toiset viisi ottivat öljyä lamppuihinsa. Nyt, jos huomasitte, tämä on kaunis kuva, molemmista, sekä juutalaisista, että pakanoista, hyljättyinä. Pitäkääpä mielessänne, että ihmisiä on aina kolmea luokkaa: juutalaiset, pakanat, (muodolliset)… juutalaiset, pakanat, ja seurakunta. Jos te sotkette ne toisiinsa, joudutte vaikeuksiin, kun käsittelette Ilmestyskirjaa. Mutta, jos ette…

37   Kuten herra Bohanon sanoi kerran minulle, hän sanoi: ”Billy, jokainen, joka yrittää lukea Ilmestyskirjaa, tulee näkemään painajaisia. Miksi”, hän sanoi, ”tässä on morsian alhaalla maan päällä, ja– ja lohikäärme syöksee vettä suustaan käydäkseen sotaa hänen kanssaan.” Ja hän sanoi: ”Sitten, samaan aikaan, kun morsian seisoo, nuo sata neljäkymmentäneljä tuhatta” (Jehovan todistajien oppi) ”Siinain vuorella. Ja samaan aikaan morsian on taivaassa.” Ei, ei, sinä olet erehtynyt.

38   On olemassa kolme ihmisryhmää. Näettekö, ne ovat, hylätyt juutalaiset, ja on nukkuva morsian, joita vedet… Se ei ole vaimon siemen, se on vaimon siemenen jäännös, ja lohikäärme syöksi kidastaan vettä…Ilm. 11 Ja sitten, todellakin, nuo 144000 juutalaista, jotka ehdottomasti eivät ole morsian, he ovat juutalaisten seurakunnan jäännös. Ja Jehovan todistajien oppi, joka tekee heistä morsiamen, en kykene näkemään miten se tapahtuu, koska se ei ole morsian.

39   Mikäli huomasitte tässä Ilmestyskirjassa täällä, sanotaan: ”Ja he ovat neitsyitä.” Ja he ovat eunukkeja. Ja mikäs oli eunukki? He olivat… Eunukit olivat temppelin vartijoita, jotka vartioivat kuningatarta, koska heidät oli… te-… He olivat miehiä, jotka oli tehty lisääntymiskyvyttömiksi. Heillä oli… Huomasitteko, että: ”He eivät olleet saastuttaneet itseään naisten kanssa”? He olivat temppelieunukkeja. Ja he olivat valikoitu joukko, jotka Jumala oli ottanut juutalaisista valituista. Nyt, jos huomasitte…Jos voisimme ottaa hetkisen siitä, niin se vähän jäisi mieleenne, jotta te voisitte todella…

40   Otetaanpa Ilm. 7. luku, ja saamme selville täällä nyt, missä…mitä Siinä sanotaan. Miten ihana juttu:

Ja sen jälkeen…minä näin neljä enkeliä seisovan maan neljällä kulmalla (siis tämä on yhtenevä Hesekiel 9 kanssa, jossa hän näki juutalaisten tuhon. Ja tässä hän näkee pakanoiden tuhon, Ilmestyskirja 7. luku) Ja minä näin neljä enkeliä seisovan maan neljällä kulmalla ja pitävän kiinni maan neljää tuulta, (tuuli tarkoittaa ”sota ja riita”)…ettei mikään tuuli pääsisi puhaltamaan maan päälle eikä meren päälle… eikä yhteenkään puuhun. (ja se tarkoittaa sotaa, ”pitävän kiinni”)

41   Voi, kunpa meillä olisi aikaa mennä tämän kysymyksen yksityiskohtiin. Se tapahtui… Tässä Russell sekosi. Russell profetoi, nähdessään tämän tulevan. Hän profetoi: ”tämä on Herran Jeesuksen tulemus”, eikä hän tiennyt, että kyse oli seurakunnan ulos sinetöimisestä. Näettekö?

42   Ja silloin ihmeteltiin, mitenkä maailmansota… Ensimmäinen maailmansota. Katsokaapa, se loppui marraskuun yhdentenätoista, päivällä, kello yksitoista. Ja välittömästi sen jälkeen, seurakunnalle paljastettiin Pyhän Hengen kaste. Täsmälleen välittömästi sen jälkeen.

43   Jos katsotaan sitä Ilmestyskirjasta, kuinka Se pannaan yhteen, ja Filadelfian ja Laodikean ajat. Ja metodisteilla oli Filadelfian aika, veljellinen rakkaus.  Ja viimeinen seurakuntajakso, oli Laodikean aika, joka oli haalea aika. Ja Hän sanoi siinä: ”Minä olen asettanut eteesi oven (avoimen oven).” Avoin ovi! Ja jos katsotte taaksepäin Kirjoituksista, koko Sanoma liittyy tiettyyn kohtaan täällä, jotta te näkisitte, että se on juuri niin.

44   Kuunnelkaapa! Kasteessa kaikki oli täällä ollut Isä, Poika ja Pyhä Henki, (mihin me olemme kohta tulossa) joka oli ehdottomasti katolista oppia eikä todellakaan kristillinen oppi. Ei varmasti. Minä juuri…Me otamme sen täällä, tänä iltana, tulemme vielä siihen; sanakirjan kanssa, myös. Kyllä vain, ja historian kanssa samaten. Raamatussa ketään ei koskaan kastettu sillä tavalla, tai ei ensimmäiseen kuuteensataan vuoteen Raamatun jälkeen. Ja minä voin todistaa sen teille katolisten omalla opilla, että he juuri aloittivat sen, ja pirskottelun ja valelemisen.

45   Ne tulivat sieltä wesleyläiseen seurakuntaan, ja metodistikirkkoon, metodistit toivat sen baptisteille, baptistit toivat sen mukanaan, ja silti se on väärä oppi! Ja voin palata Raamattuun ja todistaa, että Raamattu sanoo, että ”sinulla on se nimi, että elät, mutta olet kuollut.” Näin ehdottomasti on. Ja he…

46   Minä voin todistaa, että Raamattu opettaa, että kasteessa Hänen nimeään käytettiin pimeään keskiaikaan asti, neljänteen ajanjakson mukaan…seurakuntajakson, Pergamon ajanjakson. Ja Hän sanoi, noiden tuhannen viidensadan pimeän vuoden aikana, jokainen sanoi: ”Sinulla on vähän valoa jäljellä, koska et ole kieltänyt Minun nimeäni.”

47   Kun tultiin toiseen aikakauteen siellä, katoliseen aikaan, Hän sanoi: ”Sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut! Ja sinä olet kieltänyt Minun nimeni. Siinä sitä ollaan. Näettekö? Tuo kaikki liittyy yhteen yhdeksi suureksi kauniiksi kuvaksi, koko Raamatuksi.

48   Pankaapa tämä merkille nyt:

…pitävän kiinni…neljää tuulta…

Ja minä näin toisen enkelin laskeutuvan taivaasta ja hänellä oli elävän Jumalan sinetti…(Sinetti)

49   Siis, mikä on elävän Jumalan sinetti? Nyt, te adventistiveljet sanotte: ”Sapatin pitäminen.” Minä haluan teidän näyttävän tuon Kirjoituksista. Sitä ei ole. Yhdessäkään paikassa sitä ei…on–on sinetti…

50   Jos te luette Efesolaiskirjeen 4:30, tosi pikaisesti, näette, mikä elävän Jumalan Sinetti on. Ef. 4:30 sanoo: ”Älkää murehduttako Jumalan Pyhää Henkeä, jonka kautta teidät on sinetöity lunastuksenne päivään saakka.” Ei seuraavaan herätykseen saakka, vaan Se on ikuinen turva (kyllä). ”Älkää murehduttako Jumalan Pyhää Henkeä, jonka kautta teidät on sinetöity lunastuksenne päivään saakka.” Katsokaa eikä Ef. 4:30 sanokin niin, ja ottakaa sitten marginaalimerkintänne ja menkää sen kanssa edelleen läpi Kirjoitusten, ja ottakaa selvää. Nyt, sinetöity lunastuksenne päivään saakka. Omistaa elävän Jumalan Sinetti.”

51   Nyt muistakaa, Pyhää Henkeä ei opetettu Pyhän Hengen kasteena ennen kuin I maailmansodan jälkeen. Mehän juuri vietimme meidän– meidän kultajuhliamme, neljäkymmentä vuotta, tai nelikymmenvuotisjuhlaa.

…ja hän huusi suurella äänellä noille neljälle enkelille, joille oli annettu valta vahingoittaa maata tai merta,

ja sanoi: ”Älkää vahingoittako maata, älkääkä merta, tai mitään puuta, kunnes me olemme painaneet sinetin palvelijat… (nyt tullaan sinun kysymykseesi ”lapsista”, näettekö)… Jumalamme palvelijoiden otsaan.

Älkää vahingoittako, älkää tuhotko maata, älkää antako räjäyttää atomipommia, älkää tehkö juttua täysin, ennen kuin Jumalan palvelijat on sinetöity.

52   Nyt, jos voisimme ottaa taaksepäin, ja mennä takaisin, kuinka tuo– tuo jopa teoksessa The Decline of the World’s War [Maailmansodan loppu.] toisessa painoksessa, kun kenraali Allenby oli taistellut itsensä Jerusalemin rajoille asti, ja sähkötti kotiin Englannin kuninkaalle ja sanoi: ”Minä en haluaisi avata tulta kaupungissa sen pyhyyden takia.” Hän sanoi: ”Mitä minun pitäisi tehdä?”

53   Hän vastasi: ”Rukoile.”

54   Ja hän lensi sen yli taas, ja kun he lensivät, ihmiset sanoivat: ”Allenby tulee.” Ja siellä oli muhamettilaisia, jotka, hän sanoi, ajattelivat: ”Allah tulee.” Ja he nostivat valkoisen lipun ja antautuivat ja Allenby marssi Jerusalemiin ja otti sen ampumatta laukaustakaan, profetioiden mukaisesti. Näin on, ja antoi sen takaisin juutalaisille.

55   Sitten Hitler nostettiin vainoamaan juutalaisia, ja kaikkialla maailmassa, ja ajoi heidät takaisin sinne.

56   Ja Raamattu sanoo että ”Hän tuo heidät takaisin kotkan siivillä.” Ja kun he alkoivat palata…Life lehdessä ja heidät lastattiin tuhansittain Jerusalemiin, joitakin viikkoja sitten, ja kun he alkoivat lastata alas näitä heidän vanhuksiaan selästään. Heitä haastateltiin. Minulla on se nauhalla ja kuva. Ja hän sanoi…Ja siellä liehui nelitähtinen Daavidin lippu, riippui siellä; maailman vanhin lippu, ensimmäistä kertaa liehumassa kahteentuhanteen vuoteen.

57   Jeesus sanoi: ”Kun viikunapuu tekee nuppuja, se sukupolvi ei katoa.” [Mark. 13:28]

58   Ja kun noita vanhuksia oltiin tuomassa sisään ja ihmiset sanoivat: ”Mitä, palaatteko te kuolemaan kotimaahanne?

59   He vastasivat; ”Ei, me tulimme kohtaamaan Messiasta.”

60   Ja, veli, kuulkaapas, me olemme aivan ovella! Tässä ovat nuo palvelijat, nuo, jotka odottavat siellä. Kyse ei ole tästä joukosta juutalaisia, jotka petkuttaisivat teiltä tekohampaat suusta, jos mahdollista, he eivät ole juutalaisia, joista Hän puhuu. Vaan kyse on näistä siellä, jotka ovat pitäneet lait ja kaikki, eivätkä tienneet, että Messias oli ollut olemassa.

61   Ja veli…Tukholmassa, veli Petrus, lähetti heille sinne miljoona uutta testamenttia, ja kun he saivat ne, he lukivat sitä. He sanoivat: ”No, jos tämä on Messias, hän näyttäköön meille profeetan merkin, ja me uskomme Häntä.”

62   Mitkä puitteet palvelustehtävälleni! Olin kahden tunnin matkan päässä Jerusalemin porteista, mennäkseni sinne, ja minä olin Kairossa, Egyptissä. Ja minä kuljeskelin siellä, ja Pyhä Henki sanoi: ”Älä mene nyt.”

63   Minä ajattelin: ”Minä vain kuvittelin. Minun lippuni on ostettu valmiiksi, minä olen jo matkalla. Se mies on minua vastassa siellä, koko ryhmä, kouluja ja niin edelleen.”

64   Kävelin vähän matkaa, ja Henki sanoi; ”Älä mene! Älä sinä mene.”

65   Menin takaisin lipunmyyjän luo, ja sanoin: ”Minä peruutan tämän lipun. Haluan mennä Ateenaan, Kreikkaan, Mars-kukkulalle.

66   Ja hän sanoi: ”No, mutta lippunne on Jerusalemiin, herra.”

67   Minä sanoin: ”Haluan mennä Ateenaan Jerusalemin sijasta.” Pyhä Henki odottaa, tuo hetki ei ole vielä tullut. Se vain ei ole aivan vielä.

68   Kuunnelkaas:

…painoivat Jumalamme Sinetin heidän otsaansa ja sanoi,

Älkää vahingoittako maata…ennenkuin me olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijain otsaan (jokainen tietää, että Se on Pyhän Hengen Sinetti: kuunnelkaas)

Ja minä kuulin sinetillä merkittyjen luvun… (ja jos nämä eivät ole juutalaisia, kuulkaas tätä)… sata neljäkymmentä neljä tuhatta merkittyä kaikista Israelin lasten sukukunnista: (ei yhtään pakanaa joukossa. Nyt on lopun aika)

69   Kuunnelkaa! Juudan sukukunnasta, kaksitoistatuhatta; Ruubenin sukukunnasta, kaksitoistatuhatta, ja Gaadiin asti, kaksitoistatuhatta; Naftalin, ja– ja– ja koko matka Asseriin saakka, ja– ja Sebuloniin, ja kaikki nämä kaksitoista Israelin sukukuntaa. Ja kaksitoista kertaa kaksitoista on mitä? Sata neljäkymmentätuhatta. Siinä ovat nuo sata 144000 juutalaista. Ei pakanoita, juutalaisia! Sillä ei ole mitään tekemistä morsiamen kanssa. Niinpä Jehovan todistajat ovat väärässä oppinsa kanssa. Raamattu sanoo selkeästi, että he ovat ”juutalaisia” eivät pakanoita. He ovat Jumalan palvelijoita, eikä pakanoita ole koskaan pidetty palvelijana. Me olemme poikia ja tyttäriä, emme palvelijoita.

70   Nyt luetaan sen loppu. Aivan, kuin mies, joka syö vesimelonia ja sanoo: ”Onpa hyvää, mutta otetaanpa vähän lisää sitä.” No niin, Jumalalla on runsaasti Sitä täällä. Nyt, huomatkaapa. Nyt, siis, olemme 8:ssa jakeessa:

Sebulonin sukukunnasta…sinetöi kaksitoista tuhatta, Joosefin sukukunnasta kaksitoista tuhatta sinetöityä, Benjaminin sukukunnasta kaksitoista tuhatta sinetöityä.

71   Nähkääs, Johannes, juutalaisena, tunnisti jokaisen heistä, nähtyään kaksitoista Israelin heimoa; kaksitoistatuhatta jokaisesta heimosta, kaksitoista kertaa kaksitoista on sata neljäkymmentäneljätuhatta. He eivät ole seurakunta, juutalaisia. Raamattu sanoo tässä, että he ovat kaikki ”Israelin lapsia”, jokainen sukukunta nimettynä.

72   Kuunnelkaa 9. jaetta:

Ja tämän jälkeen (nyt tulee morsian)…

Tämän jälkeen minä näin…katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea…

73   Tässä ovat nuo teidän temppelieunukkinne, heitä on juuri sata neljäkymmentäneljätuhatta, vain pieni läiskä, vain pikkuinen temppelin vartijajoukko, jotka tulevat olemaan morsiamen kanssa; juuri hänen–juuri hänen seuralaisensa. Siinä nuo sata ja neljäkymmentäneljätuhatta, ovat morsiamen seurana; temppelieunukit.

74   Kuunnelkaa! Koska, tiedän, että menette taaksepäin tänne 14. jakeeseen ja sanotte: ”No mutta, he ovat morsiamen kanssa, minne he…” Ehdottomasti! Eunukit kulkevat kuningattaren kanssa mihin hän menikin. Todella! Mutta mitä he olivatkaan? He eivät olleet muuta kuin seuralaisia, ja sillä tavalla Kirjoitukset selvittävät asian olevan tässä.

75   Huomatkaa:

Ja tämän jälkeen…ja katso, suuri kansanjoukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista…sukukunnista, kansoista ja kielistä… (tässä on teidän pakanamorsiamenne, tulemassa esiin, selvä on)… he seisoivat Karitsan edessä (tässä on heidän Pelastajansa, Karitsa, ei laki; Karitsa, armo)…puettuna valkeisiin vaatteisiin… (kuunnelkaapa muutama hetki, katsokaa, eivätkö nuo valkoiset vaatteet olekin pyhien vanhurskaus)… ja palmut käsissään;

Ja he huusivat suurella äänellä… (jos tämä ei ole helluntaiherätystä, sellaisesta ei ole kuultukaan)… sanoen: ”pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta”.

Ja kaikki enkelit seisoivat piirissä valtaistuimen ja vanhinten ja neljän olennon ympärillä…ja lankesivat kasvoilleen valtaistuimen…eteen ja kumartaen rukoilivat Jumalaa sanoen:

”Aamen! Ylistys ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja kunnia ja voima ja väkevyys meidän Jumalallemme aina ja iankaikkisesti, aamen!

76   Tämähän kuulostaa aivan telttakokoukselta, eikö kuulostakin? Joka on tuleva! Keitä ne olivat? Nuo sata neljäkymmentäneljätuhattako? Ei todellakaan! Tämä suuri joukko, jota yksikään ihminen…kaikista sukukunnista, kielistä ja kansanheimoista. Ettekö näe rakas ystäväni?

77   Siis, kuunnelkaas, vain luen Sen. Nyt:

Ja yksi vanhimmista puhui minulle ja sanoi: ”Keitä ovat nämä pitkiin valkeihin vaatteisiin puetut, ja mistä he ovat tulleet?”

78   Vanhin sanoi Johannekselle, joka oli juutalainen ja tunnisti nuo 144000, sanoi: ”Nyt sinä tunnet heidät, he ovat kaikki juutalaisia. Mutta keitä nämä ovat? Mistä he tulevat? Katsokaa, mitä vanhin sanoi. ”Yksi vanhimmista vastasi:” (nuo ovat Valtaistuimen edessä olevat vanhimmat) ”vastasi minulle sanoen: ’Keitä ovat nämä valkeihin vaatteisiin puetut? Ja mistä he tulevat? Nyt, me kaikki tiedämme juutalaiset ja heidän liittonsa ja niin edelleen, mutta mistä nämä ovat tulossa?’” Nyt kuunnelkaa:

Ja minä sanoin hänelle: ”Herrani, sinä tiedät sen.” (”minä–minä–minä en tiedä, sanoi Johannes, ”se menee ylitseni, Minä en tiedä.”)  Ja hän sanoi minulle: ”Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, (”Koetusten läpi ja monien näiden vaarojen ja verkkojen ja ansojen olen tullut” näettekö?) nämä tulevat suuresta ahdistuksesta ja he ovat pesseet vaatteensa… (seurakunnassa? Kuulostaako oikealta?) he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.

…he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat Häntä päivät ja yöt… (kuka palvelee minua kotona? Vaimoni. Onko näin?)… ja Hänen temppelissää… (se, joka on kanssani kotona ja taloudessani, on hän, vaimoni. Hän juuri istuu kanssani, ja pesee vaatteeni ja pitää minun tavarani kunnossa)… ja hän, joka istuu valtaistuimella, on levittävä telttamajansa heidän ylleen. (Oi että, kuunnelkaa!)

Eikä heidän tule enää nälkä…(näyttäisi aivan kuin he olisivat jääneet matkallaan muutamaa ateriaa paitsi)…eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle,

sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä…pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä. (tässä hän on, tässä on se teidän morsiamenne)

79   Siinä ovat ne teidän sata neljäkymmentäneljätuhattanne, tässä ovat palvelijat. Siis, ”valtakunnan lapset” tässä, rakas henkilö, joka kysyit tämän kysymyksen, se on…joka kysyit tämän merkittävän kysymyksen. Luulen, että olisin jättänyt sen tänne alle…jonnekin, mutta ”kun heidät heitetään ulos” ei tarkoita, että heidät heitettäisiin pois Jumalan mielestä. Heidät heitetään tietyksi ajaksi pois hengellisestä hyvästä. Ymmärrättekö, vähäksi aikaa.

80   Koska profeetta näki Israelin nykypäivänä, johon se oli tuleva, hän sanoi: ”No, tuleeko Israel olemaan olemassa, kun sapatti otetaan pois, ja–ja ihmiset myyvät sapattina aivan kuin muinakin päivinä, ja kaikkia näitä juttuja.” Hän sanoi: ”No, tuletko–tuletko Sinä milloinkaan…Tullaanko Israel unohtamaan täysin?”

81   Hän sanoi: ”Kuinka korkealla taivas on? Kuinka syvä on maa? Mittaapa ne kepillä, joka on edessäsi.”

Hän sanoi: ”Minä en voi!”

82   Hän sanoi: ”Niin en myöskään minä voi unohtamaan Israelia.” Varmasti ei! Israelia ei tulle milloinkaan unohtamaan.

83   Siis, näettehän, iankaikkinen ja ikuinen ovat kaksi eri asiaa. Israel heitettiin pois, mutta ei pois Jumalan mielestä. Ja Paavali puhuu siitä täällä, jos minulla olisi… olisi aikaa opettaa, niin voisin äkkiä ottaa tuon Sananpaikan, jonka… Voisin kehottaa teitä tutustumaan siihen, näettekö, joka tulee mieleeni.

84   Paavali, puhuessaan siinä, sanoi, että me pakanat ottaisimme vaarin siitä, miten me vaelsimme ja mitä me teimme. Ymmärrättekö? Sillä jos Jumala ei säästänyt ensi oksaakaan, näettekö, ja meidän on vasta oksastettu kiinni, näettekö… Ja Israel, joka oli sokaistu tietyksi ajaksi, hän sanoi. Vain tietyksi ajaksi, Israel oli sokaistu. Näin on, mutta peite tullaan ottamaan pois heidän silmiltään. Ja se tapahtuu silloin, kun viimeinen pakana on syntynyt Jumalan valtakuntaan, silloin peite otetaan heiltä pois Israelin silmiltä. Ja he tulevat sanomaan: ”Tässä on Messias, jonka me etsimme nähdäksemme.” Juuri niin, mutta pakanoiden ovi on kiinni (arkki on–on suljettu), silloin ei Pakanoille enää ole–ei ole armoa jäljellä.

85   Nyt, minä käytin kovasti aikaa yhteen kysymykseen. Ja joku sanoo: ”Siis sinä et pääsyt minun kysymykseeni.” No, me panemme töpinäksi ja katsotaan ettemmekö pääsisikin siihen.

86   No niin, tässä on pitkä. Ja joka hitunen siitä, mitä tämä nainen tai tämä mies kysyy, tai kuka hyvänsä se onkin, on oikein.

  1. Eikö olekin totta, että Jeesus ei kuollut koko maailman edestä, tarkoitan jokaisen maailmassa, vaan pikemminkin…(Minä haluaisin selittää tämän, mutta hän…nainen tai mies, kuka onkin…Näyttää naisen käsialalta)…vaan pikemminkin näiden– pikemminkin näiden kaikissa maailman kolkissa, jotka Isä antoi Hänelle? Näiden, jotka Jumala määräsi ennalta Ikuiseen elämään ennen maailman luomista, jotka oli valittu Hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan?

87   Aivan varmasti, näin on! Näin ehdottomasti on. Jeesus kuoli…ei vain…Hänen piti.

88   Katsotaanpa, uskoisin… Minä–minä uskoisin, että lukee…tässä tulee eräs kysymys:

  1. Sana sanoo meille epäilyksettä, että nämä ovat niitä, jotka eivät tule…ovat niitä, jotka eivät tule pelastumaan. Siksi…

89   Näin varmasti on. Sana sanoo meille, että on ihmisiä, jotka oli määrätty ennalta tulemaan tuomituksi.

90   Lukisitteko sen, että se lähtisi ainiaaksi pois mielestänne? Selvä, käännetäänpä nyt esiin Juudaan kirje. Tässä puhuu Juuda.

Juudas, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja Jaakobin veli, kutsutuille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesukselle Kristukselle varjellut.

91   Näettekö, keille hän osoittaa Sen? Ei syntisille, ei vain evankeliseen käyttöön, vaan pyhitetyille ja valituille. Näettekö, niille, jotka jo ovat valtakunnassa.

Armo teille ja lisääntyköön teille ja rauha ja rakkaus.

Rakkaani! …Kun minulla on ollut harras halu kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, tuli minulle pakko kirjoittaa ja kehottaa teitä kilvoittelemaan sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu.

Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon… (miten?)… kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi…

92   Vanhastaan määrätyt! Ei niin, että Jumala nojasi taaksepäin valtaistuimellaan ja sanoi: ”Minä pelastan tämän ihmisen, Minä kadotan tämän ihmisen.” Näin se ei mennyt! Jumala kuoli, ja kun Jeesus kuoli, sovitus kattoi koko maailman, jokaisen ihmisen. Mutta Jumala, ennalta tietämisen kautta…Ei, että Hän olisi tahtonut…Hän ei halua, että kukaan joutuisi kadotukseen. Hän halusi jokaisen pelastuvan. Tämä oli Hänen–tämä oli Hänen ikuinen tarkoituksensa. Mutta koska Hän oli Jumala, Hän tiesi kuka tulisi ja kuka ei tulisi pelastumaan.Jos Hän ei olisi tiennyt, hän ei olisi ollut mittaamaton Jumala. Niin Raamattu sen opettaa. Että me soisimme…

93   Olisipa meillä aikaa kääntää esiin Roomalaiskirje 8 luku, ja voisitte lukea sen. Room. 9. luku, monia muita paikkoa Raamatussa. Efesolaiskirje 1. luku. Ja voitte nähdä Jumalan valinnan, niin että se pysyy varmana; Jumala teki liittonsa ilman ehtoja. Hän lähetti Jeesuksen niitä varten, jotka Hän oli nähnyt ennalta. Näettekö?

94   Ei, että voitaisiin sanoa: ”No sinähän sanot: ’Jumalako ei tietäisi pelastuuko hän vai ei?’” Jumala tiesi, että sinä tulisit pelastumaan, tai tulisitko vai et, ennen kuin maailma oli edes alkanut, tai sitten Hän ei ole Jumala.

95   Tiedättekö, mitä sana mittaamaton merkitsee? Katsokaa… katsokaa sanakirjasta ja tutkikaa mitä sana mittaamaton tarkoittaa. No, Hänhän tunsi jokaisen kärpäsen, joka hyttysen, jokaisen kirpun, joka tulisi olemaan maan päällä, joka kärpäsen, joka hyttysen, jokaisen bakteerin. Hän tunsi ne ennen kuin ne tulivat luoduiksi, tai sitten Hän ei ole Jumala. Varmasti, Hän tiesi asian. Selvä.

96   Sitten, silloin, Jumala ei voinut– voinut sanoa: ”Minä otan sinut, ja lähetän helvettiin; ja Minä otan sinut, vien sinut taivaaseen.” Jumala halusi, että te molemmat menisitte taivaaseen. Mutta ennalta tietämisen kautta, Hän tiesi, kuka tulisi olemaan kelmi, ja tuo toinen tulisi olemaan gentlemanni ja kristitty. Näettekö? Siitä syystä hänen oli lähetettävä Jeesus kuolemaan, pelastaakseen tuon miehen, jonka Hän oli nähnyt ennalta haluavan pelastua. Tajusitteko?

Nyt, kuunnelkaapa:

Sana epäilyksettä sanoo, että nämä ovat niitä, jotka eivät pelastu.

  1. Siispä, jos sovitus suojasi koko… koko Aadamin suvun ja jotkut joutuivat kadotukseen, koska eivät käyttäneet hyväksi lupausta, tai sitä, mitä se tarjosi ei… voisi-… vapaa… onko hän… onko mahtavampi voima, kuin Jumalan, Kaikkivaltiaan[kaikkivoipa]ikuiset suunnitelmat ja tarkoitus? Olisiko se… (Tämä henkilö tässä toisessa kysymyksessä, kysyy.) Eikö siis ihmisen vapaa tahto olisi mahtavampi voima, kuin Kaikkivaltiaan, Jumalan ikuiset suunnitelmat ja aivoitus?

97   Ei, veljeni tai sisareni. Ei todellakaan! Ei ole mitään voimallisempaa… Ihmisen tahtoa ei voi todella verrata Jumalan tuomion ikuiseen päämäärään. Ei voi olla, nähkääs.

98   Siis, sinun ensimmäinen kysymyksesi oli oikea. Toinen kysymyksesi ei voi olla, ystävä. Katsokaapa, katsokaapa, miten se on kirjoitettu täällä, näettekö: ”Eikö ihmisen vapaa tahto olisi mahtavampi voima, kuin Kaikkivaltiaan, Jumalan ikuiset suunnitelmat ja aivoitus? No mutta, ei varmastikaan. Kuinka ihmisen tahto voisi olla mahtavampi voima, kuin kaikkivoivan Jumalan tarkoitus? Ihminen, lihallisessa tilassaan tahtomassa mitä haluaa, voimakkaampi kuin mitä Ikuinen, täydellinen Jumala on, Jonka tarkoitus on täydellinen, kuinka voisit sanoa, että lihallinen ihminen täällä alhaalla, riippumatta siitä kuinka vanhurskas (ja hän voikin olla) hänen tarkoituksiaan ei ole mitään mieltä verrata tähän: Jumalan, Kaikkivaltiaan ikuinen tarkoitus.

99   [Joku sisar puhuu seurakunnasta.] Kyllä. [Olen pahoillani. Halusin vain kysyä tuon kysymyksen, ja– ja sinä ymmärsit tarkoitukseni väärin.”] Kyllä, aivan oikein, sisar. [”Minä en usko tuohon ollenkaan, tarkoitin ’Jumalan ikuinen tarkoitus ajaa ihmisen vapaan tahdon ohi.’”]

100   Aivan niin. No voi, Minä–minä luin sen väärin sitten, näetkö. Selvä. Kyllä, sinä olet aivan oikeassa sitten, sisar. En tiennyt, että se oli sinun– sinun kysymyksesi. Selvä. Mutta, näettekö, mistä minä sain sen tänne… Nyt katsotaanpa: ”Suojasi koko Aadamin suvun ja jotkut joutuivat kadotukseen, koska eivät käyttäneet hyväkseen sitä, mitä se tarjosi, eikö siis ihmisen vapaa tahto ole mahtavampi voima, kuin Kaikkivaltiaan Jumalan ikuiset suunnitelmat ja aivoitus?” Näettekö, minä– minä olin tulkinnut väärin tuon sinun ajatuksesi. Kyllä, kaikkivoivan Jumalan ikuinen aivoitus. No, siinä se.

101   Luulisin, että kaikki tajuavat sen. Jos tajusitte, niin nostakaas kätenne. Kaikkivoivan Jumalan ikuinen aivoitus on varmasti paljon–paljon sen yläpuolella, mitä ihminen voi tehdä.

Siis:

  1. En ymmärrä vesikasteen valoa 19. jakeessa Matteus 28. luvussa. Mitä se tarkoittaa?

102   No, nyt, tämä ei ehkä vie minulta kuin hetken. Ja ottakaapa joku ja kääntäkää esiin kanssani Matteus 28. luku, ja 19. jae. Ja me otamme selvää, mitä tämä henkilö… kaksikymmentäviisi… siis, tämä vahvistaa teitä, mikäli te pysytte siinä. Se tekee hyvää, näettehän. Se ei ole evankelista, mutta se on…

103   Nyt olemme… Tätä ihmiset yrittävät sanoa: ”Raamatussa on ristiriita.” Nyt, haluaisin jonkun ottavan esiin… Matteus 28:19. Tai ei, haluaisin jonkun… Matteus 28:19. Haluaisin jonkun ottavan esiin Ap.t. 2:38 Onko sinulla siellä Raamattusi, veli Neville?

104   Ja minä haluaisin teidän lukevan itsellenne. ”Ja minä näytän sinulle selvän ristiriitaisuuden Raamatussa. Ja kuinka Raamattu… Ihmiset sanovat, ’Raamattu ei ole ristiriidassa itsensä kanssa’, Minä haluan sinun ottavan tämän huomioon.”

105   Ja tämä saa professorit tulemaan harmaiksi. Mutta se on yksinkertaista. Luen nyt Matt. 28:19, tulkaa mukaan. Ja toiset Ap.t. 2:38, pitäkää se valmiina. Aloitan 18. jakeesta, tämä on Matteuksen päätöskappale.

Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui opetuslapsilleen… puhui heille ja sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.” (missä Isän valta siis on?)

106   Jos kaikki valta taivaassa ja maan päälle annettiin Jeesukselle, Jumala oli ilman valtaa, eikö ollutkin. Vai, satuiliko Hän vain? Laskiko Hän leikkiä? Hän tarkoitti sitä! Uskotteko, että Hän tarkoitti Sitä? No, jos kaikki valta oli annettu Hänelle, missä Jumalan voima oli silloin? Hän oli Jumala! Täsmälleen. Ainoastaan näin se voi olla. Hän oli ainut, joka oli paikalla. Näettekö, Hän oli Jumala; tai sitten siellä istui joku muu, jolla oli hieman valtaa, eikä ole sitä enää. Näettekö? Meillä on se sama asia täällä. No niin:

…Kaikki valta taivaassa ja maa on… taivaassa ja maan päällä.

Menkää te siis… tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen

ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”

107   Ap.t. 2:38, nyt lukekaapa joku. Odottakaas hetkinen. Ap.t. 2. luku, 38. jae. Kuunnelkaas nyt oikein huolellisesti, ja olkaa vain kärsivällisiä, niin katsomme sen; Matteus 28:19: ”Menkää siis, opettakaa kaikkia kansoja, kastamalla heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimeen.”

108   Nyt, Pietari, kymmenen päivää myöhemmin… Siellä ei saarnattu muuta saarnaa. Ihmiset menivät Jerusalemissa yläsaliin, ja odottivat siellä (kymmenen päivää) Pyhää Henkeä tulevaksi. Kuinka moni tietää tämän? Tässä paikassa. Tässä on Pietari, Pietarilla oli valtakunnan avaimet. Selvä, katsotaanpa, mitä hän tekee. Matteus…tai tarkoitan Ap.t. 2, otetaanpa 36. jae:

Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on tehnyt tämän saman Jeesuksen, jonka te… ristiinnaulitsitte, sekä Herraksi ja Kristukseksi.”

”Sekä Herraksi että Kristukseksi”, eipä ihme, että kaikki valta taivaassa ja maan päällä oli annettu Hänelle.

Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille… ja muille apostoleille: ”Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?”

Niin Pietari vastasi… Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus kukin teistä ja ottakoon kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

109   ”Nyt tässähän on ristiriita. Matteus sanoi: ’kastakaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimeen’, ja Pietari sanoi Ap.t. 2:38, kymmenen päivää myöhemmin: ’Tehkää parannus, ja ottakaa kaste Jeesuksen Kristuksen Nimeen.’”

110   Ja seuraavan kerran parannuksenteosta puhuttiin–puhuttiin…tai kasteesta, Raamatussa, se on Ap.t. 8. luvussa, kun Filippus meni saarnaamaan…samarialaisille. Ja he saivat Pyhän Hengen, ja heidät kastettiin Jeesuksen Kristuksen Nimeen.

111   Seuraavan kerran siitä puhuttiin, kun pakanat ottivat vastaan Sen, Ap.t. 10:49 [10:44]:

Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle… jotka… kuulivat puheen.

Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin,

sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi:

”Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?”

Ja hän käski kastaa heidät Herran Jeesuksen Kristuksen nimeen.

112   Minäpä teen täällä jotakin, vain näyttääkseni vähän jotain, ettette te unohtaisi sitä; teen pienen havaintoesityksen. Panen… Kuinka monta suku-… ihmisten kansallisuutta maailmassa on? Niitä on kolme: Haam, Seem ja Jaafetin kansa. Kuinka moni tietää sen? Me olemme peräisin noista kolmesta Nooan pojasta. Haamilaiset, Seemiläiset… ja Jaafetilaiset ovat anglosakseja, seemiläiset ovat… Kolme sukupolvea, ne ovat: juutalainen, pakana ja puoliksi juutalainen ja pakana. Nyt, huomatkaa, kun siellä se…ja tämä on Haam…Seem, Haam ja Jaafet.

113   Siis, ensimmäinen kaste, josta koskaan on puhuttu, oli Johannes Kastaja. Kuinka moni tietää, että näin on? Selvä, minä panen sen tänne menemään tänne Johannes Kastajaan. Ja Johannes kastoi ihmisiä Jordan-joessa, ja käski heitä katumaan ja panemaan asiansa kuntoon Jumalan kanssa, ja myymään tavaransa, ja ruokkimaan köyhiä, ja sotilaita tyytymään rahoihinsa ja panemaan asiansa Jumalan kanssa kuntoon. Kuinka moni tietää tämän? Ja hän kastoi heidät Jordan-joessa, ei pirskotellut, ei valellut heitä, vaan upotti heidät! Jos ette usko, tässä on sanakirja, ottakaa selvää eikö se ole baptizo, joka on ”kastaa”, upotti, pani alle, hautasi.” Siis, ensimmäinen kerta, kun kasteesta puhutaan, on tässä.

114   Toinen kerta, kun kasteesta puhutaan, Jeesus määräsi sen, Matteus 28:19.

115   Seuraavan kerran kasteesta puhutaan Ap.t. 2:38.

116   Seuraavan kerran kasteesta puhutaan Ap.t. 8. luvussa.

117   Seuraavan kerran kasteesta puhutaan Ap.t. 10 luvussa.

118   Ja sitten tullaan aikaan, josta Jeesus puhuu, tässä: ”Menkää siis, opettakaa kaikkia kansoja, kastamalla heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

119   Nyt tarkennetaanpa tätä kuvaa ensin. Minä olen sanonut teille, että   ”Raamatussa ei ole yhtäkään sananpaikkaa, joka olisi ristiriidassa jonkin toisen paikan kanssa.” Haluan teidän tuovan sen minulle. Minä olen pyytänyt sitä kaksikymmentäkuusi vuotta, enkä ole vielä löytänyt sitä. Ei ole yhtään sananpaikkaa, joka…Jos se olisi ristiriidassa Sen kanssa, silloin kyse olisi ihmisten kirjoittamasta jutusta. Ei varmasti, Raamatussa ei ole yhtään ristiriitaa!

120   Nyt te sanotte tähän: ”No mitenkä tämä?”

121   Tässä Jeesus seisoo ja sanoo: ”Menkää siis, opettakaa kaikkia kansoja, kastamalla heitä Isän, Pojan, Pyhän Hengen Nimeen.”

122   Ja Pietari kääntää sen aivan päinvastoin ja sanoi: ”Tehkää parannus jokainen, ja ottakaa kaste Jeesuksen Kristuksen Nimeen.”

123   ”Siinä teidän ristiriitanne. ”Se näyttää kyllä siltä; siis, jos te luette lihallisella mielellä, ettekä avaa sydäntänne, siinä on ristiriita.”

124   Mutta jos luette sen mieli avoimena, ”Pyhä Henki on salannut tämän viisailta ja ymmärtäväisiltä,” Jeesus sanoi niin, ja kiitti siitä Jumalaa, ”ja on ilmoittanut ne lapsenmielisille, sellaisille, tulisivat oppimaan.” Jos sinulla on mieltä, eikä mitään itsekästä mieltä, vaan halukas sydän oppimaan Pyhä Henki opettaa sinulle näitä asioita.

125   Nyt, jos ei verrata…Sinä sanot: ”Mistä tiedät, että olet oikeassa?” No, sitä verrataan muihin sanapaikkoihin. Jos ette, siitä tulee tässä kyllä täydellinen ristiriita.

126   Minä haluan nyt kysyä teiltä kysymyksen. Tässä on Matteuksen viimeinen kappale. Otan sen pienoiskoossa, että lapset ymmärtävät sen.

127   Esimerkiksi, jos te luette rakkaustarinaa, ja sen lopussa sanotaan: ”Ja Mary ja John elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.” No, te ihmettelette keitä John ja Mary olivat, jotka elivät elämänsä loppuun asti. Nyt, jos haluatte tietää, keitä John ja Mary olivat, teidän on parasta palata kirjan ensimmäiseen lukuun, ja ottaa selvää, keitä John ja Mary olivat, ja mitä sukua Mary oli; ja kuka John oli, ja mitä sukua hän oli, mikä hänen nimensä oli, kuinka he menivät naimisiin, ja kaikkea sitä. Onko näin?

128   No, aivan sama juttu, kun luette täällä Raamattua. Kun…Kuulkaa, Jeesus ei varmasti sanonut: ”Menkää ja kastakaa ihmisiä Isän Nimeen, Pojan Nimeen, Pyhän Hengen Nimeen,” sillä tavoin kolminaisuusihmiset kastavat. Sellaista Sananpaikkaa ei ole Raamatussa. Hän ei milloinkaan sanonut: ”Isän, Pojan, ja Pyhän Hengen nimiin (n-i-m-i-i-n) nimiin.

129   Hän sanoi: ”Nimeen (n-i-m-e-e-n)”, yksikössä. Katsokaa Raamatustanne ja huomatkaa, että näin se on, Matteus 28: ”Nimeen”.

130   Ei: ”Isän Nimeen, Pojan nimeen…” sillä tavalla trinitaarisaarnaajat kastavat. ” Isän Nimeen, Pojan nimeen, Pyhän Hengen nimeen.” Sellaista ei edes ole Raamatussa.

131   ”Sitten nimessä…” Sinä sanot: ”No, sitten ’Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä.’” Silloin olemassa on tietty nimi.

132   No, onko Isä nimi? Kuinka moni tietää, että Isä ei ole nimi? Isä on titteli [/nimike]. Poika ei ole nimi. Kuinka moni tietää, että poika ei ole nimi? Kuinka monta isää täällä on? Nostaisitteko kätenne. Kuinka monta poikaa täällä on? Nostaisitteko kätenne. No, kenen teistä nimi on ”poika”? Kenen teistä nimi on ”isä”? Selvä, Pyhä Henki ei ole nimi. Pyhä Henki on sitä mitä Se on. Kuinka monta ihmistä täällä on? Nostaisitteko kätenne. Näettekö? Siinä se, Pyhä Henki on sitä mitä Se on. Isä Poika ja Pyhä Henki, mikään niistä ei ole nimi; niille ei ole nimeä.

133   No, nyt, jos Hän olisi sanonut: ”Kastakaa Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”, meidän on parasta palata, ja ottaa selvää, kuka Isä, Poika ja Pyhä Henki on. Käännetäänpä sitten esiin Matteuksen 1. luku, Kuka tämä kaveri on, ja jonka nimeen meidän pitäisi kastaa. Ja me aloitamme nyt Matteuksen 1. luvusta ja 18. jakeesta. Lukekaapa tarkasti, jokainen.

134   Siis, te esititte kysymyksen, minä haluaisin tehdä pienen havaintoesityksen täällä. Nyt minä panen kolme esinettä tähän, että saatte selvän käsityksen, (annan esimerkin) nämä Raamatut ja kirjat, näyttääkseni esimerkin.

135   No niin, haluan, että kuuntelette tarkasti, ja seuratkaapa jokainen minua nyt. Nyt tämä tässä on Isä Jumala. Tämä on Poika Jumala. Tämä tässä on Pyhä Henki Jumala. Nyt, kuinka moni ymmärtää? Sanokaa perässäni. Kuka tämä tässä on? [Seurakunta sanoo: ”Pyhä Henki”] Pyhä Henki. Kuka tämä tässä on? [Seurakunta sanoo: ”Isä.”] Kukas tämä tässä on? [Seurakunta sanoo: ”Poika”–] Siis, tällä tavalla trinitaarit tämän uskovat. Näettekö, se tekee meistä pakanoita niin karulla tavalla kuin vain voi.

136   Juutalaiset; siitä syystä juutalaisen kanssa ei ole mahdollista ryhtyä mihinkään. Hän sanoo: ”Sinä et voi pilkkoa Jumalaa kolmeen osaan ja tuoda Häntä juutalaiselle.” Mutta, ette tietenkään myöskään minulle. Näettekö? Ette varmasti. Hän on yksi Jumala. Ehdottomasti. Ei kolmea Jumalaa. Huomatkaa nyt, kuinka– kuinka– kuinka yksinkertaista tämä on.

137   Nyt otamme selvää. Siis, kuka on… Kuka tämä on? Sanokaas joku ääneen. Poika Jumala. Onko näin? Tämä on Poika. No, silloin Hänen Isänsä on Jumala. Onko näin? Kuinka moni uskoo, että Hänen Isänsä on Jumala? Nostakaapa kätenne. Kuinka moni uskoo, että Jumala on Jeesuksen Kristuksen Isä. Selvä.

Jeesuksen Kristuksen syntyminen oli näin…

138   Nyt palaamme taaksepäin ottaaksemme selvää, kuka Isä, Poika ja Pyhä Henki on, josta Matteus sanoi ”jonka Nimeen kastakaa.” Näettekö, Nimi, ei nimet siis, koska ne eivät voineet olla nimiä, koska siinä ei ole nimeä.

Jeesuksen Kristuksen syntyminen oli näin. Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, huomattiin hänen ennen heidän yhteen menoaan olevan raskaana Isästä Jumalasta. (Sanooko Raamattu näin? Mitä Raamattu sanoo?)… raskaana Pyhästä Hengestä.

139   Silloin, mikä näistä on Hänen isänsä? Siis, Raamattu sanoo, että tämä on hänen isänsä, ja Jeesus sanoi, että tämä on Hänen isänsä. No, mikä näistä on Hänen isänsä? Siis, jos hänellä olikin kaksi isää, niin mitä sitten? Jos Hänellä oli kaksi isää, hän on avioton lapsi.

140   Nyt luetaanpa vähän eteenpäin:

Mutta kun Joosef, hänen miehensä, oli hurskas, ja koska hän ei tahtonut saattaa häntä häpeään, aikoi hän salaisesti hyljätä hänet.

Mutta kun hän tätä ajatteli, niin katso, hänelle ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on… [Seurakunta sanoo: ”Pyhästä Hengestä”]

141   Mikä? Pyhä Henkikö? No mutta, kuinka Isä voi olla Hänen isänsä, ja Pyhä Henki olla Hänen isänsä saman aikaisesti? Siis, Hänellä sitten oli kaksi isää, jos tämä pitää paikkansa. Ei varmasti! Pyhä Henki on Jumala. Pyhä Henki on Jumala. Siispä Jumala ja Pyhä Henki on yksi ja sama Persoona, tai Hänellä oli kaksi isää.

142   Katsotaanpa, me selvitämme, keitä Johannes ja Maria ovat, hetken päästä. Hyvä, katsotaanpa, yrittivätkö Pietari ja Matteus väittää toisiaan vastaan, vai eivät, katsotaanpa, onko Sana ristiriidassa itsensä kanssa. Kyse on hengellisen ymmärryksen puutteesta. Näin on.

Mutta kun hän tätä ajatteli…

143   Minulla on yksi, 20. jae. Nyt 21:

Ja hän on synnyttävä pojan… (tämä Henkilön, joka oli näistä? Yksi Persoona, Jumala)… ja sinun on annettava hänelle nimi… (mikä?) [Seurakunta vastaa: ”Jeesus”]… Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä.”

Tämä kaikki on tapahtunut… että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo:

 ”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel”… mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme.

144   Niinpä keitä olivat Johannes ja Maria, jotka elivät onnellisina elämänsä loppuun asti. Kuka oli Tuo, joka sanoi: ”Menkää siis, opettakaa kaikkia kansoja, kastamalla heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimeen”? Kuka Isä oli? Isän Nimi, Pojan, Pyhän Hengen? [Joku sanoo: ”Jeesus.”] Oli todellakin. Varmasti: ei missään ristiriidassa sen kanssa. Ei tippaakaan. Se vain terävöitti tuon sanapaikan. Hän oli Isä, Poika ja Pyhä Henki. Jumala oli (Immanuel) asumassa meidän kanssamme, pitäen tabernaakkelinaan kehoa, nimeltä ”Jeesus”.

145   Nyt, tämä Ykseys-seurakunnan ykseysoppi; minä todellakin olen sen kanssa eri mieltä siitä, ajattelutavasta, että Jeesus on yksi, niin kuin teidän sormenne on yksi. Hänellä on oltava isä. Jos Hänellä ei ollut, kuinka Hän olisi voinut olla oma Isänsä? Ja jos Hänen Isänsä oli ihminen, niin kuin trinitaarit sanovat, silloin hän syntyi kahden isän aviottomana lapsena. Siispä, näettehän, väitellessänne, te olette molemmat väärässä. Ymmärrättekö?

146   Mutta totuus siitä on, että sekä, Isä, Poika että Pyhä Henki, ovat yksi Henkilö. [Tyhjä kohta nauhassa]… olemisensa lihatabernaakkelissa, ottamassa synnin pois maailmasta. Näin ehdottomasti on, ”Jumala kanssamme.” Nyt, siksi, kun Matteus 28:19…

147   Siis, etsikää Kirjoituksista, ja kun te löydätte paikan, jossa yksikin henkilö Raamatussa…(ajatelkaapa sitä, älkää antako tämän mennä ohi)…kun yksikin Raamatun henkilö olisi kastettu ”Isän”, ja ”Pojan” ja ”Pyhän Hengen” Nimeen, tulkaa minun luokseni ja kertokaa minulle, että olen tekopyhä, niin minä panen kyltin selkääni ja kävelen kaupungin läpi. Sellaista ei ole Kirjoituksissa I Mooseksen kirjasta, Ilmestyskirjaan. Vaan jokainen ihminen Raamatussa kastettiin Jeesuksen Kristuksen Nimeen!

148   Te sanotte: ”Hetkinen saarnaaja. Entäs Johannes?” Hän ei kastanut mihinkään nimeen!

149   Selvä, otetaanpa selvää mitä tapahtui; käännetäänpä Ap.t. 19. lukuun. Me tapaamme sieltä Johanneksen opetuslapsia. Joka ihminen oli kastettu Jeesuksen Kristuksen Nimeen, tähän asti, kunnes me tapaamme tämän ryhmän täällä. Ap.t. 19. luku. Ja aletaan lukea sitä nyt, ja tapaamme Johanneksen opetuslapset:

Kun…Apollos (Joka oli lakimies, käännynnäinen) oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi…Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia. (He olivat Jeesuksen opetuslapsia)

150   Jos huomasitte että juuri edellisessä luvussa ennen tätä, he olivat viettäneet suurenmoisia hetkiä, huutaen ja iloiten lopulta. Kuinka moni tietää tämän todeksi? Ja Akvila [Akylas] ja Priskilla olivat kokouksessa. Heillä oli herätyskokous Baptistisaarnaajan johdolla, nimeltä Apollos, joka todisti Kirjoituksilla, että ”Jeesus oli Kristus.” Nyt Paavali, löytää hänet:

…Paavali, kuljettuaan läpi…Efesoon ja…tapaa siellä muutamia opetuslapsia.

Ja hän sanoi heille: ”Saitteko Pyhän Hengen sen jälkeen [silloin, kun–suom.], kun te tulitte uskoon?”

151   Nyt sinä rakas baptistiystävä, eikö tämä romauta teidän teorianne, kun te sanotte ”saaneenne Pyhän Hengen, kun uskoitte.”

152   Mutta Paavali halusi kysyä näiltä baptisteilta: ”Saitteko Pyhän Hengen, uskoon tulonne jälkeen?” Nyt kuunnelkaapa, mitä he vastasivat:

…Niin he sanoivat hänelle: ”emme edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan.”

Ja hän sanoi: ”Millä (nyt, jos haluatte saada kreikan sanaston tästä, siitä näkee: ”Miten teidät on kastettu?”)… Millä kasteella te…olette kastetut?” He vastasivat: ”Johanneksen alaisina, Johannes kastoi meidät.”

153   Nyt haluan kysyä: jos teillä on tuo kaste, oletteko siihen tyytyväisiä? Sama mies, joka saattoi Jeesuksen jokeen, ja kastoi Jeesuksen Kristuksen, sama mies kastoi nämä ihmiset. Se on tosi hyvä kaste: ei pirskottelu, ei valelu, vaan upotus vanhaan mutaiseen Jordaniin samassa paikassa, jossa Jeesus kastettiin. Ajatelkaapa!

154   Paavali sanoi: ”Saitteko Pyhän Hengen sen jälkeen, kun uskoitte?” He…hän…

He sanoivat: ”Emme tienneet…että Pyhää Henkeä edes on olemassa.”

Hän sanoi: ”Kuinka teidät kastettiin?”

He sanoivat: ”Meidät on kastettu.”

”Kuinka teidät kastettiin?”

”Johannekseen!”

155   Kuunnelkaas, mitä Paavali sanoo. Kuunnelkaapa:

Ja hän sanoi:”…kastettiinko teidät Johanneksen… Ja he…”

Ja Paavali sanoi: ”Johannes kastoi… kas-… parannuksen kasteella, kehoittaen… kansaa… uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen.”

156   Näettekö, Johannes kastoi ainoastaan parannukseen, mutta vesikaste Jeesuksen Nimeen on kaste syntien anteeksisaamiseksi. Sovitusta ei silloin vielä ollut tapahtunut, syntejä ei voinut vielä antaa anteeksi. Nyt…Se oli vain vastaus omalletunnolle, niin kuin lain alaisena. Luukas 16:16 sanoi: ”Laki oli ja profeetat olivat Johannekseen asti, kunnes Valtakuntaa oli julistettu.” Nyt katsokaa, ja… Katsokaa:

Ja Paavali sanoi…(kuunnelkaapa) …Saitteko…

157   Jae 5:

Sen kuultuaan heidät kastettiin (uudelleen) Herran Jeesuksen nimeen.

158   Onko näin? Sitten nämä ihmiset, Ap.t. 2:ssa, jossa kastetaan Jeesuksen Nimeen. Juutalaiset kastettiin Jeesuksen nimessä. Pakanat kastettiin Jeesuksen nimessä. Ja jokainen ihminen koko Raamatussa kastettiin Jeesuksen nimessä.

159   Siis etsikää yksikin paikka, jossa kuka vain olisi ikinä kastettu muulla tavalla, niin minä tulen suoraa päätä takaisin tänne ja näytän missä katolinen kirkko myöntää sen ja sanoo, että te alistutte siihen. Ja sanoo: ”Ehkä jotkut protestantit pelastuvat, koska heillä on hiukan katolisia oppeja, sellaisia kuin kaste ’Isän Pojan ja Pyhän Hengen Nimeen’; että pyhällä katolisella kirkolla on oikeus muuttaa tuo määräys Jeesuksen Kristuksen nimestä muotoon: ’Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen’, ja protestanttikirkko tunnustaa sen.” Tämä poika ei! Minä pitäydyn Raamatussa. Minä uskon Raamattua.

160   Te sanotte: ”Veli Branham, määräätkö sinä ihmiset kastettavaksi uudelleen?” Varmasti! Paavali teki niin, täällä.

161   Nyt katsotaanpa, mennäänpä Galatalaiskirje 1:8, ja otetaan selvää, mitä Paavali sanoi:

…vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.

162   Siinä se, ”vaikka me tai enkeli.” Ja Paavali, sama mies, määräsi ihmiset kastettavaksi uudelleen, joilla oli paljon parempi kaste kuin mitä sinulla on ollut veljeni; koska Johannes Kastaja oli Jeesuksen oma serkku, pikkuserkku; joka kastoi oman serkkunsa Jordan-joessa ja teki täyskäännöksen ja kastoi Johanneksen opetuslapset. Ja Jeesus sanoi: ”Tuo ei toimi!”, tai Paavali sen sanoi, ja määräsi heidät uudelle kasteelle Jeesuksen Kristuksen Nimessä, ennen kuin he voisivat saada Pyhä Hengen; sen jälkeen, kun he jo olivat huutaneet ja ylistäneet Jumalaa ja viettäneet ihania hetkiä, ja heillä oli ollut valtavan suuri herätys, ja todiste Raamatun perusteella (heidän teologiansa mukaan), että Jeesus oli Kristus. Kuinka moni tietää, että näin se sananpaikka menee – 18. Luku? Varmasi menee. Siinä se. Niinpä, siitä ei ole epäilystäkään.

163   Nyt minäpä annan teille pienen perusajatuksen. Siis, Hän ei koskaan rikkonut sääntöjä, mutta Luukkaassa… Matteuksen 16. luvussa. Jeesus, kun hän tuli alas vuorelta, Hän sanoo: ”Kenen ihmiset sanovat minun, Ihmisen Pojan, olevan?”

164   ”Jotkut sanovat, että olet ’Elia’, ja jotkut sanovat, että olet ’se profeetta’, ja jotkut sanovat Sinun olevan ’tämä, tuo.’”

165   Hän sanoi: ”Mutta keneksi te sanotte?”

166   Pietari sanoi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.”

167   Katsokaa! ”Siunattu olet sinä Simon, Joonaan poika (Bar-Jona), liha ja veri eivät varmasti tätä paljastaneet sinulle.” Aamen!

168   Katsokaa, Sen täytyy tulla hengellisenä ilmestyksenä. Liha ja veri eivät koskaan kertoneet Aabelille, että hän oli väärässä (että Kain oli väärässä), ei koskaan Aabelille, että ”Kain oli väärässä.” Vaan, ilmestys sanoi Aabelille: ”kyse on verestä!” Me tulemme tuohon kysymykseen muutaman hetken päästä. Veri oli se, eivät hedelmät, mikä vei meidät pois Eedenin puutarhasta. ”Kyse oli verestä”, ja Aabel hengellisen ilmestyksen kautta… sai ilmestyksen Jumalalta, että kyse oli verestä. Ja hän, ”uskon kautta” Hebr. 11:1 sanoo: ”Hän uhrasi Jumalalle paremman uhrin kuin Kain. Jonka, Jumala hyväksyi.” Tässä se on. Näettekö, hän uhrasi sen uskon kautta; ilmestyksen kautta.

169   Nyt katsokaa: ”Liha ja veri ei ole ilmoittanut tätä sinulle” ([mennään] suoraan Jeesukseen Kristukseen) ”vaan minun Isäni, joka on taivaissa, on ilmoittanut Tämän sinulle. Ja tälle kalliolle (ilmestykselle Jeesuksesta Kristuksesta)…Tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, eivätkä helvetin portit kestä Sitä vastaan.” Näin juuri Hän sanoi. Hengellinen ilm-…”Ja minä sanon, että sinä olet Pietari, ja minä annan sinulle valtakunnan avaimet. Ja mitä tahansa… koska sinulla on hengellinen, auki oleva kanava tämän ja taivaan välillä. Liha ja veri: sinä et koskaan ole käynyt missään seminaarissa, et saanut mitään koulutusta, et käynyt yhtään teologiankurssia; mutta sinä luotit Jumalaan, ja Jumala paljasti asian sinulle, ja ehdottomasti tuo ehdottoman selkeä Sana liittää kaiken yhteen. Minä sanon, sinä olet Pietari, juuri niin, ja minä annan sinulle avaimet; ja mitä sinä sidot maan päällä, minä sidon taivaassa; mitä sinä päästät maan päällä, minä päästän taivaassa.

170   Ja Pietari oli Helluntaipäivänä puhemiehenä, kun kaikki ihmiset pelkäsivät puhua, hän puhkesi puhumaan ja sanoi: ”Te Juudean miehet ja te, jotka oleskelette Jerusalemissa, tulkoon tämä teille tiettäväksi ja kuunnelkaa minun sanojani. Nämä eivät ole humalassa niin kuin te oletatte, näettehän, että on vasta kolmas hetki päivästä, vaan tämä on se, mistä profeetta Jooel puhui. ’Ja viimeisinä päivinä tulee tapahtumaan, sanoi Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan ylle. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat. Ja palvelijattarieni ja, palvelusneitoni päälle minä vuodatan Henkeni. Ja minä näytän merkkejä taivaassa ylhäällä ja maassa alhaalla, ja savupatsaita ja höyryä. Ja tapahtuu ennen kuin tuo suuri ja peljättävä Herran päivä tulee, että kuka tahansa huutaa avuksi Herran Nimeä, pelastuu.’” Siinä se on. Voi tavaton.

171   ”Antakaapa, kun puhun teille avoimesti Daavid patriarkasta”, hän sanoi, ”hän on sekä kuollut että haudattu, ja hänen hautansa on keskellämme tänäkin päivänä. Siitä syystä, profeettana, hän näki… näki ennalta Hänet Hänen oikealla puolellaan, ’Enkä minä horju. Vaan minun ruumiini lepää toivossa, sillä Hän ei hylkää sieluani tuonelaan, etkä anna Hurskaasi nähdä mätänemistä.’”

172   ”Daavid on sekä kuollut”, hän sanoi, ”ja haudattu ja hänen hautansa on keskellämme tänäkin päivänä. Mutta profeettana, hän näki ennalta Hurskaan, jonka Jumala oli tehnyt sekä Herraksi että Kristukseksi.” Voi että! Tässä se sananpaikka teille on. Tässä se juttu on. Siinä kaikki.

173   Nyt saamme tässä selville, että, sitten, että oikea tapa, ja todellinen tapa, joka koskaan on määrätty… Ja avaimet olivat Pietarilla, ja päivänä, jona hän saarnasi, sanottiin… Katsokaapa nyt, tässä on ensimmäinen seurakunta. Te katoliset, kuunnelkaas Tätä. Te campbellilaiset*, kuunnelkaas Tätä. Te baptistit ja metodistit, kuunnelkaa tätä. Church of God, nasarealaiset, Pilgrim Holiness, kuunnelkaa tätä. [*eräs USA:n reformistiliike]

174   Avaimet olivat Pietarilla, ja hänellä oli määräysvalta [valtuudet], tai sitten Jeesus valehteli. Eikä Hänen ole mahdollista valehdella. ”On kaksi muuttumatonta asiaa: Jumalan ei ole mahdollista valehdella.” Avaimet olivat hänellä. Jeesus antoi hänelle avaimet. Kun Hän nousi ylös kolmantena päivänä noin vain, kuoleman ja helvetin avaimet olivat Hänellä, mutta valtakunnan avaimet eivät. Ne olivat Pietarilla! Täsmälleen näin se on.

175   Ja kuunnelkaa nyt, Pietari, avaimet riippuvat sinun sivullasi, ja sinä saarnaat. Tulee kysymys, ensimmäisistä uuden seurakunnan käännynnäisistä. Varhaiskristillinen seurakunta. nyt katoliset, baptistit, metodistit, presbyteerit, onko teillä uuden seurakunnan oppi? Tarkistakaapa, onko teillä.

…Miehet, veljet, mitä meidän tulee tekemän?

…Pietari nousi ylös ja sanoi… Tehkää parannus… kukin teistä… (pitäkää varanne, pojat; tapa, jolla sijoitatte nuo avaimet täällä, Kristus sijoittaa taivaassa)… Tehkää parannus kukin teistä, ja ottakaa kaste Jeesuksen Kristuksen Nimeen…(tällä tavalle te pääsette Tähän)… syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

176   Avaimet sanoivat täällä: ”klik”, ja juttu meni ”klik” Siinä. Tästä syystä Johanneksen opetuslasten oli tultava kastetuiksi uudelleen, taas, Jeesuksen Kristuksen Nimeen (ennen kuin he voivat päästä taivaaseen), saada Pyhän Hengen. Hän piti Sanansa. Siis, tämähän ei saa teitä ymmälle, eihän? Näettekö? Varmasti; Matteus 28:19 olivat titteleitä, ei Nimi.

177   No niin, paljonko meillä on vielä aikaa? Voimmeko saada vielä viisitoista minuuttia, jotta voi vastata pariin muuhun kysymykseen tosi pikaisesti? Voimmeko? Selvä, me pidämme kiirettä, oikein ripeästi. Minulla on kaksi täällä pohjalla, minä halusin ottaa nopeasti, ottaa nämä mukaan, jos mahdollista. Sitten minä voin ottaa nämä loput Sunnuntaiaamuna.

  1. Oliko Kain käärmeen jälkeläinen? (Tämä onkin hyvä.) Jos oli, miksi Eeva ei synnyttänyt vasta, kun Aadam oli tuntenut hänet?

Sama… Seuraava kysymys samalla tapaa:

  1. Oliko se kirjaimellisesti puu, josta Eeva söi hedelmän? Hän näki, että siitä oli hyvä syödä.

178   No niin, veli, sisar, kuka se olikin, palataanpa takaisin I Mooseksen kirjaan ja tutkitaanpa jotakin täältä. Mennään I Moos. 3:8, jos sallitte. Selvä, ja kuunnelkaapa oikein tarkasti nyt.

179   Minä tuon esiin tuon kertomuksen. Kaikki oli puhdasta ja pyhää, syntiä ei ollut eikä saastaisuutta. Nyt, minä otan…teidän…tämän ensimmäisen kysymyksen ensimmäiseksi. Puu elämässä…puutarhan keskellä, puun keskellä. Puu oli ”vaimo”. Nyt minä osoitan tämän teille Kirjoituksilla, jos vain olette muutaman hetken kärsivällisiä.

180   Otetaan ensin, oliko hän…synnyttikö hän vai ei ennen kuin tunsi Aadamin, vai sen jälkeen…Kuunnelkaapa:

Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa ja illan viileydessä. Ja mies vaimoineen lymysi Herran Jumalan kasvojen edestä paratiisin puiden sekaan.

Mutta Herra Jumala… huusi miestä ja sanoi… ”Missä olet?”

Hän vastasi: ”Minä kuulin sinun askeleesi paratiisissa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti…  (siis, hän ei tiennyt sitä ennen; jotakin oli tapahtunut, jokin paljasti hänelle, että hän oli alasti)… ja sentähden minä lymysin.”

Ja hän sanoi: ”Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti? Etkö syönyt siitä puusta…?

181   Puusta syöminenkö sai hänet huomaamaan, että hän oli alaston? Kuten olen usein sanonut, (tämä ei ole vitsi, en tarkoita tätä vitsiksi) ”Mutta mikäli omenien syönti sai naiset huomaamaan olevansa alastomia, meidän olisi parasta tarjota taas omenia.” Näettekö? Kyse ei ollut alastomasta… Kyse ei ollut puusta, omenan syömisestä, kyse oli seksuaalisuudesta. Kuunnelkaapa:

Etkö syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?”

Mies vastasi: ”Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin.”

Niin Herra Jumala sanoi vaimolle: ”Mitäs olet tehnyt?” Vaimo vastasi: ”Käärme petti minut… (siis mitä?)… Käärme petti minut ja minä söin.” (pitkän aikaa ennen sitä nainen tuli raskaaksi, näettekö, Aadamista).

182   Aadam tunsi hänet, ja hän tuli raskaaksi ja synnytti– ja synnytti Aabelin.

183   Mutta haluan kysyä teiltä, aivan kirjaimellisesta näkökulmasta. Todistaakseni, että hän oli puu, joka nainen on hedelmäpuu. Kuinka moni tietää sen? Ettekö olekin äitinne hedelmä? Olette todellakin. ”Ja hedelmän keskellä”… tai siis ”puussa on hedelmä, johon hän [nainen] ei koske.”

184   Huomasitteko, eikö Jeesus ollutkin Elämän Puu? Eikö Hän luvannut Matteuksen…tai Johanneksen 6 luvussa: ”Minä olen Elämän Leipä, joka on tullut Jumalalta taivaasta”?

185   Jos mies syö naisesta… Ja katsokaa, syntymän kautta… naisesta, me kuolemme kaikki; koska olemme kuoleman alaisia (onko näin?) naisesta syntymisen kautta. Miehestä syntymisen kautta, me elämme ikuisesti. Nainen on kuoleman puu, mies on elämän puu; sillä nainen ei edes kanna itsessään elämää. Näin juuri on. Elämän itu tulee miehestä, oikeasti. Se menee naiseen, eikä nainen ole kuin hautomakone; eikä vauva ole yhteydessä, vain napanuora on. Vauvassa ei ole hitustakaan äidin verta; se syntyy hänen verensä ”sisällä”, mutta vauvassa sitä ei ole hitustakaan. Käykää tutkimassa… tai lukekaa lääkärinkirjaa, niin näette, tai kysykää lääkäriltä niin ymmärrätte. Sitä ei ole, ei, varmasti, sitä ei todella ole hitustakaan. Hän on vain muna, siinä kaikki. Ja elämä tulee miehestä.

186   Siinäpä on hieno esikuva, joka näyttää, että naisen kautta, luonnollisen syntymän kautta, meidän on kaikkien kuoltava, sillä me olemme kuolleita jo alun pitäen; ja ainoastaan miehen, Jeesuksen Kristuksen kautta, me voimme elää. Siinä ovat nuo kaksi Eedenin puutarhan puuta. Ettekö näekin sen?

187   Ja katsokaapa! Ja siihen aikaan kerubit olivat vartioimassa tätä puuta. Siksi, että jos he vain maistoivatkin Elämän Puusta, he olisivat eläneet ikuisesti. Kuinka moni tietää tämän? He olisivat kaikki eläneet ikuisesti. Ja ensimmäisen kerran, kun he olisivat voineet maistaa siitä… Enkeli sanoi: ”Me vartioimme sitä.” Ja kerubit pantiin sinne leimuavien miekkojen kanssa vartioitsemaan sitä. Se vietiin takaisin itään, ja sitä vartioitiin leimuavien miekkojen kanssa niin, ettei sen (tämän Puun) luokse päässyt.

188   Kun Jeesus tuli, Hän sanoi: ”Minä olen Elämän Puu, ja joka syö siitä, ei koskaan kuole.” Siinä se Puu nyt on.

189   Siinä tuo nainen, siinä tuo seksi, joka tuo kuoleman. Yhtä varmasti kuin on olemassa seksuaalinen halu, on kuolema tullut sen kautta. Ja yhtä varmasti kuin hengellinen syntymä on olemassa, on ikuinen Elämä tullut sen kautta. Kuolema tulee naisen synnytyksen kautta, ja Elämä tulee Miehen synnytyksen kautta. Aamen! Kas tässä.

190   Palataanpa takaisin Kainiin. Voisitteko kertoa, mistä tuo henki ja tuo pahuus tulivat? Jos Kain… katsokaas, jos Kain oli Aadamin poika, joka oli Jumalan poika, mistä tuo pahuus tuli? Ensimmäinen asia, kun hän oli syntynyt, hän vihasi; hän oli murhaaja, hän oli kateellinen. Ja nyt ajatellaanpa hänen isänsä luonnetta, kaiken alkamista aivan alussa. Lucifer, ja hän oli alussa… hän oli kateellinen Miikaelille, mikä käynnisti koko rettelön. Kuinka moni tietää tämän? Ja Kainilla oli isänsä luonto [/luonne], siksi hän oli kateellinen veljelleen ja tappoi hänet. Tuo puhdas… tuo luonto ei voinut tulla tuosta puhtaasta lähteestä. Se tuli…oli tultava tuosta turmeltuneesta lähteestä. Ja katsokaapa Kainia heti, kun hän oli syntynyt.

191   Ja sitten Aabel syntyi hänen jälkeensä, sitten nainen tuli raskaaksi Aadamista, ja hän tunsi– tunsi naisen ja hän synnytti pojan Aabelin. Ja Aabel oli Kristuksen esikuva; ja kun– kun Aabel tapettiin, Seet otti hänen paikkansa; Kristuksen kuolema, hautaus ja ylösnousemus, esikuvallisesti.

192   Mutta, siis, Kain palvoi; kaikki hänen lihalliset tekonsa, aivan kuin nykyajan lihallinen seurakunta, ihmiset palvovat. Kain palvoi; ei hän ollut uskoton [/uskosta osaton], eikä hän ollut kommunisti. Kain oli uskovainen; hän meni Jumalan eteen; hän rakensi alttarin. Hän teki kaikkia uskonnollisia asioita, joika Aabelkin teki, mutta hänellä ei ollut hengellistä ilmestystä Jumalan tahdosta. Ylistetty olkoon Jumalan nimi! Siinä se. Näettekö Sen? Hänellä ei ollut hengellistä ilmestystä, ja se juuri seurakunnassa on nykyään vikana. Ja Jeesus sanoi rakentavansa seurakuntansa hengellisen ilmestyksen varaan. Ymmärsittekö? Voi, että, silmänne voivat nyt avautua. Näettekö: hengellinen ilmestys.

193   Kain tuli: hän rakensi alttarin, hän palvoi, hän toi uhrin, hän polvistui, hän ylisti Jumalaa, hän palvoi Jumalaa, hän teki kaikkea hengellistä, mitä Aabelkin teki. Ja Jumala hylkäsi hänet tyystin, koska hänellä ei ollut hengellistä ilmestystä!

194   Seuratkaa tätä samaa Kainin linjaa, loppuun asti, arkkiin saakka, arkista Jeesukseen, ja Jeesuksesta suoraan nykypäivään, ja tarkistakaa, onko lihallinen, fundamentalistinen [/perustotuuksiin pohjautuva] seurakunta, kankea ja muodollinen, oppinut, tarkoitan ihmisiä, joilla on Kirjoitukset hallussa, joka tuntee kaiken opin ja teologiat, ja he kykenevät selittämään sen, pojat, näin, [Branham napsauttaa sormiaan] mutta ilman hengellistä ilmestystä! Näin on. Se on Kainin oppi.

195   Raamattu sanoo: ”Voi heitä! – Koska he menivät Kainin opin tietä, ja heittäytyivät Bileamin eksytykseen ja hukkuivat niskoitteluunsa niin kuin Koora.” Sama kirja, Juuda, hän sanoi: ”Heidät on määrätty ennalta tähän tuomioon. ”Todellakin ovat. Näettekö? Mikä Bileam oli? Hän oli piispa. Hän oli koko seurakunnan yläpuolella. Hän esiintyi niin opillisesti puhtaasti kuin vain kykeni. Hän uhrasi… Katsokaa kun hän seisoi kuuluisuuksien keskellä, siellä kuuluisuuksien joukossa. Eivätkä he olleet uskottomia, he olivat uskovaisia.

196   Tuo– tuo Mooabin heimo polveutuu Lootin tyttärestä. Loot, joka eli… Lootin tytär, joka eli isänsä kanssa, ja tuli raskaaksi ja synnytti lapsen, ja tuo lapsi oli… sai aikaan Mooabin heimon. Ja he olivat suuri kirkkokunta. Suuri, kukkea kansa, heillä oli ruhtinaita ja kuninkaita ja kuuluisuuksia. Heillä oli piispoja ja kardinaaleja ja kaikkea.

197   Ja tässä ilmestyy hihhuleiden porukka, eri ryhmä, Israel; vanha pieni joukko kirkkokuntiin kuulumattomia, yhteiskristillisiä ihmisiä. Ja he olivat tehneet kaikkea mitä kuvata saattoi, myös pahaa. Mutta se, mistä siinä oli kyse: heillä oli hengellinen ilmestys, ja Jumala oli heidän mukanaan Tulipatsaassa.

198   Voi, kyllä minä tiedän, että heillä oli lihallisia juttuja, ja ihmiset sanoivat: ”Millainen porukka kuokkavieraita, ei muuta kuin potkaistaan heidät ulos.” Mutta heillä oli hengellinen ilmestys, ja heillä oli lyöty Kallio, heillä oli vaskikäärme, heillä oli Tulipatsas matkassaan. Halleluja! Tiedän, että teidän mielestänne minä olen aivan kiihdyksissä, mutta minä en ole. Minusta vain tuntuu hyvältä.

199   Huomio! Kun ajattelen: ”Sama Jumala, nyt, elää meidän kanssamme.” On yhä kyse hengellisestä ilmestyksestä Sanasta. Varmasti on. Näin on ikuisesti. Siunattu olkoon Herran Nimi! Kyllä vain.

200   Tässä seisoivat he, siellä, ylhäällä, fundamentalistit, nuo baptisti-, ja presbyteerijoukot kukkulalla, ja heidän piispansa saapuu sinne. He olivat aivan yhtä uskonnollisia ja samanlaista uskontoa, ja he palvoivat samaa Jumalaa. He sanoivat: ”Katsokaapa alas tuonne tuota roskajoukkoa. Kas, eipä heillä ei ole edes kirkkokuntaa. Nuo eivät ole mitään muuta kuin kaakattava, röhkivä hihhulisakki.”

201   Onko näin? Todellakin olivat. Jos ette usko, että he olivat hihhuleita, palatkaa I Mooseksen kirjaan ja tutkikaa sitä, kun he ylittivät-. Ja tapahtui ihme, ja Miriam nappasi tamburiinin ja meni alas rantaan soittaen sitä; tanssi Hengessä, ja Mooses lauloi Hengessä. Jos se ei ollut joukko niitä, joita me kutsumme vapaiksi… hihhuleiksi, niin en tiedä mikä sellainen on; laulua ja hyppimistä ja ylistystä. Ja kansat vihasivat heitä koko ajan, mutta Jumala oli heidän kanssaan. Heillä oli hengellinen ilmestys, he seurasivat Tulipatsasta.

202   Ja Mooab sanoi: ”Siis, katsokaa tänne. Me voimme kutsua kaikki kardinaalit ja piispat ja kaikki vanhimmat, ja heittää heidät täältä ulos. Me kyllä teemme jotakin tälle, koska mehän olemme tosi hengellinen kansa. Emme anna tuon propagandan sotkea meidän hienoa kirkkokuntaamme.”

203   Ja niinpä heidät saatiin ulos sieltä. Ja rakennettiin kaksitoista alttaria; täsmälleen samoin kuin Israelilla oli, kaksitoista alttaria. Sille pantiin kaksitoista uhria, härkiä; aivan kuten Israelilla oli, mitä Jumala vaati. Ja sille pantiin kaksitoista lammasta, mikä kuvasi Herran Jeesuksen tuloa; kaksitoista lammasta molempiin paikkoihin.

204   Kaikki kuuluisuudet, piispat ja kaikki, seisoivat ympärillä. Ja uhri sytytettiin. Ihmiset rukoilivat, kädet kohotettiin Jehovan puoleen ja he sanoivat: ”Jehova, kuule meitä!” Mitä ihmiset yrittivät tehdä? Ja heidän vanha Bileaminsa tuli esiin näin, ja Henki tuli hänen päälleen. Varmasti (mutta hän [Bileam]oli lihallinen).

205   Henki voi tulla tekopyhän ihmisen päälle, sanoo Raamattu. Te kuulitte, kun minä opetin sitä, siis. ”Sade lankeaa vanhurskaalle ja väärälle.” Mutta sitä on verrattava Sanaan, Siitä sen saa selville.

206   Sitten hän teki ja… kun Henki, kaikesta huolimatta, hänen päällään kertoi totuuden. Hän yritti kirota Israelin, ja hän siunasi Israelin.

207   Nyt, mikäli Jumala arvostaa hienoa seurakuntaa ja hienoa piispaa, ja ihanaa paimenta, oppinutta ihmisjoukkoa, hän oli velvollinen hyväksymään tuon uhrin, koska hän oli pohjimmiltaan yhtä oikeassa kuin Israelkin oli oikeassa, mutta hänellä ei ollut hengellistä ilmestystä Sanasta eikä Jumalan tahdosta. Siinä se, tämä siinä on erona nykyään.

208   Katsokaapa Jeesusta. Hänestä sanottiin: ”Pois tuo heppu [/kuolema tuolle -]. Mehän tiedämme, että hän on samarialainen. Hän on hullu. Sinäkö opetat meitä? Sinähän synnyit aviorikoksesta. Sinähän et ollut mitään muuta kuin avioton lapsi alun perin. Kuka sinun isäsi muka on? Vai sanot sinä Jumalaa Isäksesi mokoma pilkkaaja! Oho, sinäkö meinaat opettaa meitä? Me olemme olleet saarnaajia, olleet piispoja; lähtien meidän iso-iso-iso-iso-iso-iso-iso-isoisistämme olivat saarnaajia ja piispoja. Me olemme syntyneet ja kasvaneet seurakunnassa. Me olemme käyneet mitä korkeatasoisimmat seminaarit. Me tunnemme jokaisen Sanan – kirjaimelleen. Ja sinäkö yrität opettaa meitä? Missäs sinä muka kävit koulusi? Mistä olet saanut tämän oppisi?”

209   Hän sanoi: ”Te olette … isästänne perkeleestä”, Jeesus sanoi.

210   Heidän keskuudessaan ei ollut merkkejä ja ihmeitä. Heillä ei ollut jumalallisia paranemisia eikä muuta. Heidän keskuudessaan ei ollut siunauksia. Mutta Jeesus oli aivan varmasti hengellinen ilmestys Kirjoituksista.

211   He sanoivat: ”No, on kirjoitettu niin-ja-niin.

212   Ja Jeesus sanoi: ”Niin, ja on myöskin kirjoitettu.” Mutta Jumala osoittaa miehensä oikeaksi merkeillään.

213   Pietari sanoi samaa, Ap.t. 2, hän sanoi: ”Te Israelin miehet; Jeesus nasaretilainen, mies, josta Jumala todisti teille, ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala teki Hänen kauttaan keskellänne, niin kuin te itse tiedätte,” (kas niin) Hänet, joka luovutettiin…ennalta-… suuren Sanhedrin-neuvoston toimesta. Mutta Jumalan ennaltatietämyksen kautta, Jumala määräsi ennalta Hänet kuolemaan tämän kuoleman. Te luovutitte Hänet pahoihin ja raakoihin käsiin. Te naulitsitte ristiin Elämän Ruhtinaan, Joka nousi ylös. Ja me olemme sen todistajia.

214   Wau, mikä saarnaaja! Ei… hän ei osannut edes kirjoittaa omaa nimeään, mutta hän tunsi Jumalan. Sanottiin, että he ”ottivat vaarin siitä, että hän oli ollut Jeesuksen kanssa.” Varmasti, se oli hengellinen ilmestys. Voi, että. Siinä se nyt on.

215   Kain oli juuri tuota sukua, tuo lihallinen seurakunta on samaa sukuhaaraa nyt. Hengellisellä seurakunnalla on yhä Tulipatsas, sillä on yhä merkit, ihmeet, sillä on yhä sama Kristus; jonka se vahvistaa todeksi koko matkan kuolevasta karitsasta, ja Eedenin puutarhasta, aina Karitsan toiseen tulemukseen asti. Varmasti, sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.

216   Ja tuo Kainin sukuhaara, uskonnollinen, tyylikäs ja oppinut, aivan todella sama; aivan sama, joka aikana aivan sama. Kritisoijia ja vainoojia, kuten Kain Aabelia, he ovat sitä tänään, ja ovat olleet ja tulevat aina olemaan; lihallisia epäilijöitä Näin on.

217   Nyt I Moos. 3:8, ja otan myös 20, katsoin hetki sitten:

Ja mies antoi…Ja mies antoi vaimolleen nimen Eeva, sillä hänestä tuli kaiken elävän äiti. (katsokaa, tämä oli sen jälkeen, kun se petos oli jo tapahtunut.)

218   Kain oli…”Hei odotapa”, sinä sanot: ”Mitenkä käärme, käärme!?”

219   Mutta veli, kuuntelehan, Raamattu ei sano, että hän oli käärme; Raamattu sanoo: ”Hän oli ovelin kaikista kedon eläimistä.” Hän ei ollut matelija, hän oli eläin. Hän oli… Ja siellä…

220   Ja minäpä annan tämän teille pieneksi merkiksi meidän välillämme, jos sallitte. Tämän juuri tiede on sotkenut aivan täysin. Lähimpänä ihmistä oleva olento, jonka voi löytää, on simpanssi. Kuinka moni tietää sen? Mutta jotakin on siinä välissä. Simpanssin luita ei saada täsmäämään ihmisen luiden kanssa, silti se on lähin otus. Ihminen saadaan johdettua, vaikka sammakonpojasta. Hänet saadaan tehtyä vaikka nuijapäästä. Hänet saadaan kehitettyä eläimestä, mistä tahansa eläimestä. Hänet voidaan tuoda karhun rinnalle. Ottakaapa karhu ja vetäkää siltä nahka pois päältä, se on aivan kuin pienikokoinen nainen. Aivan samanlainen. Ottakaa nainen ja kaikkea pankaa seisomaan vierekkäin, ja menkää ylös, vetäkää naista kuin… pankaa nainen seisomaan tällä lailla. Aivan–aivan kuin karhu. Jalat menevät samalla tavalla ja käsi menee tällä lailla, aivan kuin ihmisellä. Mutta simpanssi on vielä lähempänä. Se on melkein, mutta itse sitä ei voi löytää.

221   Tässä tulee pikku salaisuus, jos haluatte tietää. Tiedättekö missä se on? Se on salattu. Ihmiset voivat kaivaa esiin kaikki luut, mitä vain tahtovat. He voivat kaivaa… kuvanveistäjät voivat kaivaa, ja tiede, ja– ja ajanmäärittelijät voivat mitata aika-asteikkoja atomimittareillaan, mutta sitä ei ikinä tavoiteta. Sillä se oli käärme, joka oli enemmän ihminen, kuin mikään muu mitä oli maan päällä, ja Jumala kirosi sen ja pani sen vatsalleen, ja siitä tuli täsmälleen käärme ilman, että mikään siinä muistutti ihmistä. Raapikoon vain päätänsä, nuo tieteilijät, ja antaa heidän miettiä sitä tovi.

222   Mutta Raamattu ilmoittaa, että: ”Se oli ovelin kaikista kedon eläimistä.” Näin on. Se oli liitoskappale, joka on ihmisen ja apinan välissä, ja Jumala kirosi sen ja pani sen suoraan vatsalleen siitä– siitä syystä, mitä se oli tehnyt. Se petti tämän naisen, ja nainen synnytti ensimmäisen poikansa, joka oli Kain, käärmeen oman luonteen mukaisessa innoituksessa; perkele, joka meni käärmeeseen, ja teki sen.

223   Ja sen jälkeen hän tuli raskaaksi ja synnytti, hän synnytti jälleen sen jälkeen, kun hänet oli petetty. Siis katsokaa, hän tuli petetyksi, hän oli melkein… No, hän oli tehnyt väärin. Mutta hän, kirjaimellisesti, toimi oikein tullessaan raskaaksi miehelleen, sillä se oli voinut olla monia aikoja sen jälkeen, kuukausia ja monia päiviä myöhemmin; sitä ei voi sanoa, me emme tiedä sitä, mutta hän synnytti Aadamille.

224   Ja jollakin, voi olla kysymys, hän sanoo: ”No, tuo poika… hän sanoi, että Eeva aikoi…Kun Kain syntyi, Eeva sanoi, että hän sai pojan Herran avulla.” Varmasti, todellakin, niin se tuli ollakin. Se oli luonnonlaki. Täsmälleen sillä lailla teidänkin kohdallanne on nyt. Kun te synnyitte, Jumala ei tule alas ja tee teitä. Sinä olet isäsi ja äitisi jälkeläinen. Ja sinusta tulee… tulee olemaan… sinun lapsesi tulevat olemaan sinun jälkeläisiäsi. Kyse on suvunjatkamisesta kaiken aikaa, alusta asti, kuten siemenpuut ja sellaiset jutut; mutta takaisin alkuperäiseen. Toivon, että tämä selittää asian.

225   Kuinka paljon aikaa meillä on? Ei ole enempää. Kuunnelkaas tätä seuraavaa hyvää…jonka otamme sunnuntaina: ”Yhden Hengen kautta, me olemme kaikki kastetut yhteen ruumiiseen…” (Haluaisimme tietää sen.) ”…Kristus.” Tuona aikana… Siis, luulenpa, että etsin joitakin sanapaikkoja, hyviä sananpaikkoja siitä [Veli Branham vastaa tähän osassa II, kappaleessa 361, kysymyksessä 60.]

226   Tässä on hyvä, aivan kuin… Kärsisittekö minua vielä yhden tai pari hetkeä, kun vastaan tähän? Se voi vastata itse itseensä.

  1. Kun– kun sinä sanot: ”pahat eivät pala ikuisesti,”… (No, nyt minulla taitaa olla tässä Jehovan todistaja eikö vain?)…Kun sinä sanot, etteivät pahat pala ikuisesti, tarkoitatko sillä helvettiä, vaiko tulijärveä? Tiedän, että niin sanotaan Ilmestyskirjassa (se on 20. luku) että helvetti heitetään tuliseen järveen. Jos ne eivät pala ikuisesti, mitä niistä sitten tulee?

227   Kuten olen juuri käynyt läpi ja sanonut, veli tai sisar, kuka oletkin; ne tulevat häviämään, niitä ei enää tule olemaan. Niillä on alku, ja ne myös loppuvat; niitä yksinkertaisesti ei ole enää olemassa… kuinka kauan ne tulevat palamaan, vaikea sanoa. Mutta, katsokaas, siellä…

228   Voisitteko vain painaa tämän mieleenne, se on hyvin yksinkertaista. Ei ole olemassa kuin yhden tyyppistä Ikuista Elämää, ja se tulee vain Jumalan itsensä kautta. Ja Jumala yksin on Ikuinen Elämä. Jos vain toisitte tänne sanakirjan, katsokaa siitä kreikan sanaa Zoe. Zoe on ”Ikuinen Elämä”. Ikuinen Elämä on ”Jumala”. Ja Jeesus sanoi: ”Minä annan heille Ikuisen Elämän.” Ja jos katsotte täältä sanakirjasta, se sanoo: ”Zoe.” Se on ainoa ikuinen elämä, mitä on. Missään paikassa Raamatussa ei sanota, että on olemassa ikuinen helvetti, vaan sanotaan: ”He palavat aina ja iankaikkisesti.”

229   Otetaanpa nyt sana ”iankaikkinen”, katsokaa tuota aion– aion. Panitteko sen merkille täällä Raamatussa? Kuinka moni on kuullut sanottavan: ”Ja aioneita ja aio-… Kuinka moni tietää, että aioni on ”ajanjakso”?  No totta kai jokainenhan tietää, että aioni on ”ajanjakso”.

230   ”Ja ne palavat aioneiden ajan”, se on: ajanjaksojen ajan. ”Heitetään tulijärveen ja palavat aioneiden ajan.” Aioni merkitsee ”ajanjakso”. He saattavat palaa satoja miljoonia vuosia rangaistuksena, mutta lopulta, se tulee päätökseen; se hävitetään, yhtä kaikki. Näettekö, sillä kaikki, mikä ei ole täydellistä on täydellisyyden ”vääristelmä”; ja sillä on alku, niinpä sillä on oltava myös loppu.

231   Mutta meillä, jotka uskomme Herraan Jeesukseen Kristukseen on Zoe, ”Jumalan oma Elämä itsessämme, ja on Ikuinen Elämä. Meillä ei ole iankaikkinen elämä, synnintekijällä on iankaikkinen elämä, mutta meillä on ”Ikuinen Elämä”.

232   Veli Cox, jokin aika sitten, istui aitauksessani ennen kuin me panimme siihen… ennen kuin sinne pantiin kiviä, sitten, kun kivet oli pantu ja löysi pienen fossiilin, ja kysyi: ”Veli Branham, kuinka vanha tämä on?”

233   ”Voi”, sanoin, ”kronologisesti ottaen, voi sanoa, että kymmenen tuhatta vuotta. Jonkinlainen vanha, pikku merihirviö, joka eli joskus, pieni merieläin, on voinut elää kauan sitten menneisyydessä.”

234   Hän sanoi: ”Ajattelepa, miten lyhyt ihmiselämä on verrattuna tuohon elämään.”

235   Minä sanoin: ”No, veli, mutta tuolla olennolla on loppu, mutta sillä elämällä, joka meillä on Kristuksessa, ei ole loppua. Tuo voi elää kaksi tai kolme iankaikkisuutta, mutta sillä ei ole ikuista elämää, koska ikuinen elämä tulee yksin Jumalalta.”

236   Ikuinen: ”Sillä, joka kuulee Minun Sanan ja uskoo Häneen, joka lähetti minut, on ikuinen elämä eikä hän koskaan joudu tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta Elämään.” Siinä se; te saatte ikuisen elämän olemalla uskovainen. Epäuskoisella on iankaikkinen elämä. Ikuinen… uskovaisella on ikuinen elämä, eikä hän voi kuolla, koska Se on ikuista.

237   Mutta uskovainen, hän menee… Epäuskoinen kulkee maailman läpi, hänellä on kurjuutta, murheita; joita hän kutsuu hauskanpidoksi: ”Jippii, pidetään hauskaa.” Naisia, viiniä, ja hauskanpitoa, hän kuvittelee voivansa jatkaa. Hän tulee kuolemaan, hän tulee menemään tulijärveen ja palaville tulikiville, jossa palo jatkuu iankaikkisesta iankaikkiseen, ehkä hänen sieluansa kiusataan sata miljoonaa vuotta tuli- ja tulikivijärvessä.

238   Minä…Sinä sanot: ”Onko se tavallista tulikiveä?” Uskon, että se tulee olemaan miljoona kertaa pahempaa kuin se. Uskon, että sitä ei voida kuvata tuleksi, kirjaimellisesti tuleksi. Ainoa syy sanoa sitä tuleksi on, että tuli on kaikkein kuluttavinta, mitä meillä on. Se kuluttaa ja tuhoaa täysin kaiken, tuli tuhoaa. No, sitten sellainen tulee olemaan siellä, mutta teillä on sielu, jota on rangaistava jonkinlaisen…

239   Nyt, teidän pitää tutkia sanaa tuli, koska Pyhästä Hengestä sanotaan: ”Pyhä Henki ja tuli”; koska Pyhän Hengen tuli polttaa synnin pois, ja puhdistaa.

240   Mutta tämä tuli, se tulee helvetistä, ”tulijärveksi” sitä sanotaan. Ja mitä hyvänsä se onkin, se on rangaistus kidutuksineen. Rikas mies nosti silmänsä ollessaan helvetissä ja sanoi: ”Lähetä Lasarus tuomaan sormissaan hiukan vettä, panemaan huulilleni, sillä minulla on tuska näissä liekeissä.” Älkää ajatelkokaan, ettei palavaa helvettiä olisi, ja kirjaimellista helvettiä, kyllä on. Jos kirjaimellinen perkele on olemassa, kirjaimellinen helvettikin on.

241   Mutta, nähkääs, kaikella, mikä on vääristeltyä, on loppunsa, koska sen on lopulta muututtava takaisin Jumalan puhtauteen ja pyhyyteen. Ja Jumala on ikuinen; ja jos meillä on ikuinen elämä, Jumala meissä, me emme voi kuolla sen enempää kuin Jumala voi kuolla. Siinä se.

242   Nyt, teksti todella selittää itse itsensä, näettekö, ja asia tulee selväksi. Nyt katsotaanpa, minulla oli… mahtaakohan… Kyllä:

”Mitä– mitä niistä sitten tulee?”

243   Ne häviävät, heitä ei enää ole: sielu lähtee, henki lähtee, elämä lähtee, ruumis lähtee, ajatukset lähtevät, muisti lähtee.

244   Ajatuksia ei enää ole, tai edes pahaa, eikä sitä tapahtuisi kirkkaudessa. Näin on, kaikki on… Voitteko kuvitella, että täällä olisi ihmisiä tällä puolella…

245   Eikö Raamattu sanokin: ”Jopa ajatus pahoista katoaa”? Jopa ajatus heistä katoaa.

246   Ihminen on tässä, tässä on Jumala, täälläkö tuo suuri Pyhä tässä, ja tietoisena siitä, että aivan täällä on kuilu, jossa sielut palavat? No mutta, sellaista ei taivaassa voi olla. Jopa ajatukset, jopa muistot, kaikki mikä on turmeltunutta, jokainen paha ajatus, kaikki katoaa, ja kaikki missä on pahaa. Ja me tulemme olemaan ainoastaan puhtautta, Zoe:n, Jumalan elämän kanssa; ikuisuuksiin, ja ikuisuudet vierivät, ja vierivät, ja vierivät, ja vierivät, ja vierivät; eikä lopu koskaan, me olemme ikuisia!

247   ”He menivät iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat menivät Ikuiseen Elämään.” Ymmärsittekö? Iankaikkinen rangaistus – Ikuinen Elämä, mikä ero.

248   Nyt, näettekös, se ei… Siis, tiedän, teille rakkaat pikku nuoreni, minä en– en tahtoisi esiintyä teille kaikkitietävänä. Jos minä teen sen…

249   Siis, minulla on vielä kolme tai neljä hyvää kysymystä. Minä otan ne esiin sunnuntaiaamuna, jos Herra suo.

250   Katsokaapa nyt. Näettekö, nämä nousseet kysymykset. Olen vanha saarnaaja. Mi– mi– mi– minä olen ollut kaksikymmentäkuusi vuotta palveluksessa. Ja minä–minä olen siitä, että voin sanoa sen, minun… En ole koskaan elämässäni yrittänyt esittää mitään, ennen kuin se on paljastettu minulle. Ja olen niin kiitollinen siitä, että Jumalan enkeli… kun minulla ei ole mitään koulutusta, eikä kykyä. Ja tämä enkeli, joka tuli alas, ja on ollut Jumalan lähettämä apuni. Eikä hän ole koskaan sanonut minulle mitään, mikä ei sopisi tuon asian kanssa yhteen I Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan, sikäli kuin… Minä kirjoitin ylös tosi pikaisesti, kun Hän sanoi; ”Ja sinä– ja sinä tulet saamaan jumalallisen parantamisen lahjan.” Ja kirjoitin sen ylös juuri niin, kuin hän sanoi sen.

251   Ja noin kolmen vuoden perästä, johtaja kiinnitti huomioni siihen, hän sanoi: ”Veli Branham, huomasitko tätä? Niin täydellistä, että Hän jopa sanoi: ’lahja’.” [a gift– suom.]

252   Näettekö, Hän ei sanonut: ”lahja” [*the gift] Ja jokainen– jokainen Raamatussa… jokainen lahja on ”the gift”, mutta jumalallinen parantaminen on ”*a gift.” ”Se on parantamisen lahjat.” Teillä voi olla kaikenlaisia parantamisenlahjoja, eri tavoilla. Mutta kaikki muut ovat ”the gift”. Profetoimisen lahja tämä lahja. [the gift] Mutta parantamisen lahja on monikossa: lahjat; enkä minä ollut huomannut sitä, sitä, että Pyhä Henki on niin täydellinen. Oi, siunattu olkoon Herra! [*a = epämääräinen artikkeli; the = määrätty aMahdotonta kääntää– suom. Huom.]

253   Ymmärrättekö, että sama Pyhä Henki, joka kirjoitti Raamatun, satojen miehien kautta, satoja vuosia välissä… eikä mikään niistä eroa toisestaan, ne kaikki ovat täydellisiä; eikä kukaan heistä ollut edes kuullut toisestaan.

254   Ja Paavali meni, Ja oli Arabiassa, eikä edes käynyt Jerusalemissa neljääntoista vuoteen, Ja oli Jerusalemissa ja… meni… eikä mennyt Jerusalemiin. Vaan Arabiaan, Ja alkoi saarnata, eikä koskaan ollut tavannut Pietaria eikä muitakaan neljääntoista vuoteen. Ja kun he tapasivat, he saarnasivat aivan samaa asiaa: vesikastetta Jeesuksen Kristuksen Nimeen, ja jumalallista parantamista, ja Jumalan voimaa.

255   Voi! Olen niin onnellinen, kun voin sanoa olevani yksi heistä:

Yksi heistä, olen yksi heistä,
Olen niin iloinen, kun voin sanoa olevani yksi heistä; (halleluja)
Yksi heistä, olen yksi heistä,
Vain niin iloinen, kun voin sanoa olevani yksi heistä.

Siellä oli ihmisiä melkein kaikkialta
Joiden kaikkien sydämet olivat liekeissä,
Tästä tulesta, joka lankesi helluntaina,
Joka puhdisti ja teki heistä puhtaita;
Oi se palaa nyt sydämessäni,
Oi, kunnia Hänen nimelleen!
Olen niin iloinen, kun voin sanoa olevani yksi heistä.

He olivat koolla Hänen nimessään,
Rukoilemassa Hänen nimessään,
Heidät kastettiin Pyhällä Hengellä,
Ja voima palvelukseen tuli;

Se, mitä Hän teki heille silloin
Hän tekee sen saman sinulle.
Olen niin iloinen, kun voin sanoa olevani yksi heistä.

Yksi heistä, olen yksi heistä,
Olen niin iloinen, kun voin sanoa olevani yksi heistä; (halleluja)
Yksi heistä, olen yksi heistä,
Olen niin iloinen, kun voin sanoa olevani yksi heistä.

256   Kuunnelkaas, minulla on teille pieni viesti:

Oi tule veljeni etsi tuota siunausta
Joka puhdistaa sinun sydämesi synnistä
Se saa ilokellot soimaan
Ja pitää sielusi liekeissä;
Oi, Se palaa nyt minun sydämessäni,
Oi, kunnia Hänen nimelleen,
Olen niin iloinen, kun voin sanoa olevani yksi heistä.

257   Oletteko te iloisia siitä, että olette yksi heistä? Mistä siinä on kyse? Henki, joka paljastaa. Kyse on Jumalan ilmestyksestä: ”Tälle kalliolle.” En välitä, vaikka arkkipiispa…

258   258 Eräs katolinen pappi istui, vähän aikaa sitten, kotonani. Ja hän sanoi: ”Herra Branham, tulin esittämään sinulle kysymyksen.”

Minä sanoin: ”Olkaa hyvä herra.”

Hän sanoi: ”Minulla on teille kirje piispalta.”

Sanoin: ”Selvä, herra.”

259   Hän sanoi: ”Niistä lausunnoista, joita te teette, nostaisitteko kätenne ja vannoisitte pyhästi, että puhutte totta?”

260   Minä sanoin: ”En.” Sanoin: ”Raamattu sanoo: ’Älkää vannoko ollenkaan ei taivaan eikä maan kautta (sillä se on Hänen astinlautansa). Olkoon teillä kyllä, kyllä ja ei.’” Jos piispa haluaa tietää, mitä minulla on sanottavana, hän ottakoon siitä sanani. Jos ei-, minä en vanno.

261   Tämä pikku pastori täältä Sacred Heart [pyhä sydän] seurakunnasta, hän sanoi: ”Kastoitteko Pauline Frazierin sinä-ja-sinä päivänä?”

262   Minä vastasin: ”Kyllä, herra, tuolla Ohio-joessa.”

263   Hän sanoi: ”Miten te kastoitte hänet?”

264   Vastasin: ”Kastoin hänet upottamalla veden alle Jeesuksen Kristuksen Nimessä.”

265   Hän pani sen ylös. Ja sanoi: ”Tiesittekö, että katolinen kirkko kastoi ennen tuolla tavalla.”

Minä kysyin: ”Milloin?”

Hän vastasi: ”Varhaisina aikoina.”

Minä kysyin: ”Minä varhaisina aikoina.?”

Hän sanoi: ”Alussa.”

Minä kysyin: ”Minkä alussa?”

Hän vastasi: ”Raamatussa.”

Minä sanoin: ”Tarkoitatteko var-…opetuslapsien keskuudessa?”

Hän sanoi: ”Varmasti.”

Minä sanoin: ”Kutsutteko te katolista…Sanotteko että opetuslapset olivat katolisia?”

Hän sanoi: ”Varmasti olivat.”

Minä sanoin: ”Minä kuvittelin, ettei katolinen kirkko muutu.”

Hän sanoi: ”Ei se muutukaan.”

266   Minä sanoin: ”Miksi sitten Pietari sanoi: ’Tehkää parannus ja ottakaa kaste Jeesuksen Kristuksen Nimeen’? Ja te sanotte, että oli… että hän oli paavi?”

267   Kyllä.

268   ”Miksi sitten te kastatte ’Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimeen’? Ja hän upotti ja te pirskottelette. No mitä on tapahtunut?”

269   Hän sanoi: ”Mutta näettehän”, hän sanoi: ”katolisella kirkolla on valta tehdä mitä se tahtoo.” (mitä)

270   Minä sanoin: ”Ja tekö kutsutte opetuslapsia katolisiksi?”

271   Hän sanoi: ”Kyllä.”

272   Minä sanoin: ”Herra, minulla on Josefus, minulla on Foxen Book of Martyrs, [Marttyyrien kirja] minulla on Pembermanin  Early Ages [Varhaisina aikoina]minulla on Hislopin Two Babylons, [2 Babylonia] varhaisimmat historiankirjat mitä maailmassa on, näyttäkää minulle niistä, missä kohdassa katolinen kirkko asetettiin tai siitä tuli järjestö… kuusisataa vuotta viimeisen apostolin kuoleman jälkeen.”

”Oi”, hän sanoi, ”me uskomme siihen, mitä kirkko [/seurakunta] sanoo.”

Minä sanoin: ”Me uskomme siihen, mitä Raamattu sanoo.” Näettekö?

”Miksi”, hän sanoi, ”Jumala on seurakunnassaan [/kirkossaan].”

273   Minä sanoin: ”Jumala on Sanassaan.” Ja minä sanoin: ”Jos…” Hän sanoi… Minä sanoin: ”Raamattu ei sano, että Jumala on seurakunnassaan, vaan Raamattu sanoo, että Jumala on Sanassaan. ’Alussa oli Sana ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala; ja asui keskuudessamme.’” Näin on. Sanoin: ”Jumala on Sanassaan.”

274   Hän jatkoi ja kertoi; hän sanoi: ”No, me emme voi väitellä”, hän sanoi: ”koska te uskotte Raamattuun, minä uskon seurakuntaan [/kirkkoon].”

275   Sanoin: ”Minä uskon, että Raamattu on Jumalan innoittama Sana eikä siinä ole yhtään ristiriitaa. Ja Se on Jumalan Sanaa, Hänen ikuiset suunnitelmansa kaikille tuleville aikakausille. Hän sanoi: ”’Maa ja taivas katoavat, mutta Minun Sanani ei katoa.’ Näin on. Minä uskon Sanan.”

276   Hän meni rouva Frazierin luo. Hän sanoi: ”Rouva Frazier, allekirjoittaisitteko tämän paperin, jolla suostutte siihen, että tyttärenne saa olla katolisen kirkon jäsen?”

277   Hän vastasi: ”Mieluummin kävelen hänen kanssaan hautaan.”

278   Mies sanoi: ”Ettekö häpeä.” Hän sanoi: ”Saisitte olla kiitollinen siitä, että tuo tyttö pääsee pois tuosta höpöhöpöstä, katoliseen kirkkoon.”

279    Nainen sanoi: ”Mitäs, jos se olisi teidän tyttärenne, joka tulee minun seurakuntaani, mitä se sanoisitte siihen?”

280   ”No”, mies sanoi, ”se on eri juttu.”

281    Nainen vastasi: ”Eikä ole.” Mies tiesi, olleensa todella jossain jättäessään tuon pikku naisen sinne ulos. Tiesi todella olleensa jossakin! Nainen sanoi: ”Nyt sama ovi, josta tulitte sisään, on auki.”

282   Näettekö, näin se menee. Älkää antako ajaa ylitsenne, teidän ei tarvitse antaa ajaa ylitsenne. Jos Jumala on kanssanne, kuka voi olla teitä vastaan? Näin! Nykyajan ongelma on, että teillä on toivomusluu selkärangan paikalla. Olkaa Jumalan ja oikeuden puolella!

283   Sama Pyhä Henki, joka lankesi noiden apostolien päälle ja menneinä aikoina, on yhä seurakunnassaan nyt, niille, joille Jumala on ilmaissut itsensä. ”Ei ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.” Kyse on Jumalasta, valintansa kautta, [Hän] tuo ihmiset, ja avaa heidän silmänsä. Te ette voi nähdä, te olette sokeita, ettekä voi nähdä, ellei Jumala avaa ymmärrystänne. Raamattu sanoo, että te olette ’sokeita’, ettekä voi nähdä. Teidän ei ole tarvis yrittää– Kaikella sivistyksellä, oppineisuudella, mitä vain voitte hankkia itsellenne, te vain tulette vain sokeammiksi.

284   Nyt, te Church of Christ [Kristuksen seurakunta] täällä, tehän puhutte, missä Raamattu puhuu ja vaikenette, missä se on hiljaa– mitä te sanotte tästä? Te olette tavattoman hiljaa tästä. Kyllä.

285   Näettekö, tarvitaan hengellisesti paljastettu Totuus. Silloin Jumala laskeutuu ja paljastaa Itsensä ja osoittaa Sen olevan Totuus. Aamen.

286   No niin, haluatteko te kaikki metodistit puristaa baptistien kättä nyt? Entä presbyteerit?

287   ”Siis”, sanot sinä, ”Veli Branham, et siis kieltäydy veljeilemästä baptistien ja presbyteerien kanssa, jotka eivät kas-…”

288   Ei, enhän toki. Minä pidän heitä veljinäni. Aivan varmasti! En välitä onko sinua ollenkaan kastettu, jos sinut on kastettu ”Saaronin Ruusun, Laaksojen Liljan, ja Aamutähden Nimeen”, jolla ei ole… se on aivan yhtä hyvä kuin ”Isä, Poika ja Pyhä Henkikin.” Vain kolme arvonimeä. Hän oli Saaronin Ruusu. Eikö ollutkin? Laaksojen Lilja, Aamutähti, kaikkia näitä. Varmasti oli. Tuo tai tämä. Mutta tällä tavalla se on: oikea Kirjoitusten mukainen tapa on Jeesuksen Kristuksen nimeen. Jos haluatte Kirjoitusten mukaisen tavan, se on tarkasti ottaen näin. Tämä on oikea tapa.

289   Nyt, jos teidät on kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimeen… kyllä se vain käy, aamen. Jos se on asianmukainen vastaus Jumalalle puhtaan omantunnon suuntaan, aamen. Jatka vain suoraan eteenpäin, näethän.

290   Mutta omasta puolestani, minun puolestani, jos kysyisit minulta, ja sanoisit: ”Veli Branham, pitäisikö minut kastaa uudestaan?” Minä puolestani vastaisin: ”Kyllä.”

291   Eräs pikku nainen tuli, yhtenä päivänä, ja sanoi: ”Herra kutsui minut Saarnaajaksi.” En uskonut sitä– yhtä vähän kuin uskoin sitä– sitä että hän voisi hypätä kuuhun. Ja hän…

292   Minä sanoin: ”No sehän on hienoa, sisar.” Minä sanoin: ”Oletko naimisissa?”

”Kyllä.”

”Sinulla on kaksi lasta?”

”Kyllä.”

Minä sanoin: ”Mikä on… Onko miehesi pelastettu?”

”Ei.”

Minä sanoin: ”Mitähän aiot tehdä hänen kanssaan?”

”Jätän hänet kotiin.”

293   Sanoin: ”Se on paras syötti, mitä saatanalla koskaan on ollut. Ensiksikin, sinä olet kaunis nainen, ja sinä pujahdat sinne kentälle, ja tulet olemaan varsinainen houkutin ja maalitaulu saatanalle. Ja miehesi, kotona, nuori mies, ja sinä jätät hänet näiden kahden lapsen kanssa; hän alkaa juosta jonkun toisen naisen kanssa, ja nuo lapset saavat jonakin päivänä uuden isän. Minä sanoin: ”Ensiksikin, jos Jumala kutsuu naisen, Hän on ristiriidassa Sanansa kanssa.” Minä sanoin: ”Siis, jos haluat, ei siinä mitään.” Minä sanoin: ”Siis, erottaminen, sanoi, että Herra antoi sinulle erottamisen lahjan. Haluatko mennä puhujanlavalle kokeilemaan sitä?”

294   Hän sanoi: ”Kyllä.” Ja te ymmärrätte, mitä tapahtui.

295   Näettehän, kyse on innostuksesta. Sen on tapahduttava Sanan mukaan. Jos sitä ei ole Sanassa, se ei mene oikein. Ei väliä, minkälaisia tunteita teillä on, se ei ole oikein. Aamen. Tuo kuulosti hyvältä. Aamen!

296   No niin:

Me kuljemme valossa, kauniissa valossa,
Tule sinne, missä armon kastepisarat ovat kirkkaina;
Loistaa kaikkialla ympärillämme öin, päivin
Jeesus, valo maailman.

Kaikki te valon pyhät, julistakaa:
Jeesus, maailman valo;
Silloin taivaan kellot soittavat:
Jeesus, valo maailman.

Me kuljemme valossa, kauniissa valossa,
Tule sinne, missä kastepisarat…
Loistaa kaikkialla ympärillämme öin, päivin
Jeesus, valo…

297   Rakastatteko te metodisteja? Sanokaa: ”Aamen.” [Seurakunta sanoo: ”Aamen] Baptisteja? Presbyteerejä? Katolisia? … Voi rakastatteko kaikkia heitä? Sanokaa: ”Aamen.”[Seurakunta sanoo: ”Aamen.]

Me kuljemme valossa, kaunii-… (puristakaa toistenne kättä, kun poistumme)
Tule sinne, missä armon kastepisarat ovat kirkkaina;
Loistaa kaikkialla ympärillämme öin, päivin
Jeesus, valo…

298   Ennen kuin laulamme erolaulun…Nyt, on mahdollista, että olen täällä taas sunnuntaina. Nyt sen jälkeen en palaa ennen kuin joulun jälkeen. Näettekö, olen menossa Michiganiin, Michiganista Coloradoon, Coloradosta Idahoon, Idahosta Kaliforniaan, ja palaamme takaisin. Ja on mahdollista (Haluaisin, että rukoilisitte puolestani) Olen Waterloossa, Iowassa, aloitan tammikuun 24. helmikuun toiseen. Näettehän, tuolla suurella areenalla siellä, sain juuri vähän aikaa sitten kutsun, ja minun on rukoiltava tästä sunnuntaihin. Näettekö, Waterloossa, Iowassa, mikä on nyt lähellä.

299   Mutta, siis, muistakaa, kuunnelkaa veljen radiolähetystä kello yhdeksältä, lauantaiaamuna.  Me soitamme hänelle ja kerromme. Ja se tulee WLRP:n kautta, Neville-kvartetti kello yhdeksän, lauantaiaamuna. Me…Jos en saa otetuksi niitä, veli Neville käsittelee kysymykset loppuun. Ottaisitko, veli Neville, sunnuntaiaamuna? [Veli Neville nauraa ja sanoo: ”Aikamoinen käsky”] No, katsotaanpa, jos tulee vaikeuksia, minä tulen kanssasi. Hän katsokoon. Selvä.

300   Selvä:

Jeesus nimi ota myötäs,
Surun- ja murheenlaakson lapsi;
Se antaa sinulle ilon ja lohdun,
Oi, ota se, mihin menetkin.

Kallis nimi, oi kuinka suloinen!
Maailman toivo ja taivaan ilo;
Kallis nimi, (kallis Nimi) Oi kuinka suloinen! (kuinka suloinen)
Maailman toivo ja taivaan ilo.

301   Nyt, jos haluatte tuntea baptistin, joka uskoo huutamiseen, tuollaiseen huutamiseen minä uskon. Tuo vanha äiti, joka juuri istuu täällä, ja Henki tuli hänen päälleen. Hän alkoi huutaa, hän ei voinut pidättää sitä, hän lähti taaksepäin ja halasi tytärtään. Tuolla tavalla minä haluan nähdä tehtävän sen. Aamen. Tuo on tosi hyvää vanhanaikaista sydämellistä tunnetta. Oi, että, vanha–vanha, kokenut, kypsä pyhä, valmiina lähtemään kotiin kirkkauteen. Odottamassa kutsua, näettehän, nauttien ihanista hetkistä.

No niin, veli Neville nyt, mitä hän sitten haluaakin tehdä.

57-0922 HEBREALAISKIRJE 7. LUKU, OSA II (Hebrews Chapter Seven #2), Jeffersonville, Indiana, USA, 22.9.1957

57-0922 HEBREALAISKIRJE 7. LUKU, OSA II
(Hebrews Chapter Seven #2)
Jeffersonville, Indiana, USA, 22.9.1957

238    Jumala siunatkoon sinua. Uskon, että meillä on täällä ensin pieni lapsi siunattavaksi, Doc juuri kertoi siitä minulle muutama minuutti sitten, veljeni, lihallinen veljeni, joka halusi… oli tulossa siunattavaksi. Jos nyt nuo äidit, joilla on lapsensa, jotka he tahtovat omistettaviksi Herralle, me olisimme iloiset tehdessämme sen juuri nyt. Tulisivatko he ja toisivat pienokaisensa tänne.

239    Ja monet ihmiset, miksi he sitä kutsuvat, kastavat heitä. Metodistikirkko tekee niin, ja uskon myös nasarealaisten tekevän niin, en ole varma. Ei, uskon, että juuri lapsikaste oli se, joka erotti heidät, nasarealaiset ja vapaat metodistit. Mutta joka tapauksessa jotkut heistä tekevät niin, tavalla tai toisella. Ja jotkut valelevat vähän vettä heidän päälleen ja jotkut pirskottelevat heitä. Mutta me yritämme pysyä aina niin lähellä Raamattua kuin tiedämme. Raamatussa ei ole yhtään Kirjoitusta lapsen pirskottelemiseksi. Eikä Raamatussa ole yhtään Kirjoitusta siitä, että yhtään henkilöä tulisi pirskotella. Se ei ole kirjoituksenmukainen asia, se on katolisen kirkon käsky.

240    Mutta he toivat pieniä lapsia Jeesuksen luo. Ja meidän tulee edustaa Häntä, joten me haluamme tehdä samoin kuin Hänkin teki. Hän laski kätensä heidän päälleen ja siunasi heidät ja sanoi: “Sallikaa pienten lasten tulla Minun tyköni, älkääkä heitä kieltäkö, sillä sen kaltaisista on Taivaan Valtakunta.” Ja sitä me jatkamme täällä Tabernaakkelissa, me yritämme jatkaa sen tekemistä todellisella Raamatullisella tavalla, parhaan tietomme mukaan.

241    Niinpä, jos tuo äiti, ja ketkä tahansa äidit, joilla on pieniä lapsia omistettavaksi Herralle, toisivat ne nyt alttarille, sisar Gertien soittaessa Tuokaa heidät sisälle. Ja veli ja minä tulemme alas ja vihimme pienokaiset Herralle. Hyvä on. [Veli Branham ja veli Neville vihkivät lapset. Tyhjä paikka nauhassa.]

242    Kiitos, sisar Gertie. Se on oikein hienoa. Kuinka monet rakastavat pieniä lapsia? Jos ette, silloin teissä on jokin vialla, jotakin on vialla.

243    Nyt tänä iltana, jatkaaksemme palvelusta… Syy, miksi tulin tänne jälleen tänä iltana… Tavallisesti, kun meillä näinä päivinä on parantamiskokouksia, otan vain noin yhden päivässä, koska sekin antaa minulle sellaisen ravistelun. Te ette voi koskaan tietää sitä. Ja täällä kotona se on kaksi kertaa pahempaa kuin missään muualla.

244    Ja pyydän anteeksi sitä kömmähdystä, jonka tein siinä tänä aamuna. Mutta ensin minut järkytti se, kun Billy tuli ja sanoi, ettei hän voinut löytää tarpeeksi ihmisiä, joille antaa rukouskortteja. Hän saattoi antaa vain noin kaksitoista tai neljätoista. Kukaan ei halunnut rukouskortteja. Arvelen, että kaikki olivat kunnossa, joten sen johdosta en tullut ajatelleeksi… Ja sitten alkaessani kutsua noita rukouskortteja, ajattelin ottaa kaikki kymmenen, kaksitoista, tai mitä niitä olikin, ja kutsua heitä tulemaan. Tulin erääseen määrättyyn numeroon, eikä siihen vastattu. En edes ajatellut sitä, ennen kuin rouva Wood soitti minulle ja sanoi: “Veli Branham, Billy ottaa nuo kortit ja sekoittaa ne ja sitten antaa ne ihmisille. Hänellä on voinut olla tuo, (eikö se ollutkin numero kolme?), numero kolme taskussaan.”

245    Tietenkin se oli niin, hän tavallisesti antaa kaikki viisikymmentä. Kun hän tuo ne, hän sekoittaa ne ihmisten edessä. Kukaan ei voi sanoa: “Anna minulle numero yksi.” Tai me emme ehkä aloita ykkösestä. Me saatamme aloittaa viidestäkymmenestä, tiedättehän, ja tulla takaisinpäin. Me voimme aloittaa kahdeksikosta ja mennä eteenpäin. Saatamme aloittaa kahdestakymmenestä eteenpäin, me emme tiedä. Hän vain sekoittaa ne ja jakaa ne ihmisille sen mukaan, kun he niitä pyytävät. Enkä ajatellut sitä tänä aamuna, olisin ehkä voinut kutsua neljä tai viisi lisää, jotka ehkä olivat täällä, tai ne olisivat voineet olla jossakin yli kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen, näettehän. Mutta Herra selvitti sen, eikä siinä ole sitä todellista painetta, niin kuin on ollessamme poissa kotoa. En ehkä enää koskaan yritä sitä uudestaan, mutta…

246    Täällä äskettäin pyysin Herralta, että jos Hän antaisi meille hyvän kokouksen, niin lupasin, etten pyytäisi Häneltä sitä enää, koska se on ollut niin raskas asia, ja se on vastoin Kirjoituksia, näettehän. Ja jos te… Ja se tekee sen niin raskaaksi minulle. Koska tiedän sen, olen alusta alkaen voitettu, näettehän, olen voitettu alusta alkaen.

247    Kuitenkin, joku soitti tänään iltapäivällä rouva Woodille. Ja sanoi: “Jollekin seurakunnassa oli soitettu tänä aamuna, koskien miestä, joka oli hyvin, hyvin sairas, joka tuli Kristuksen luo tänään iltapäivällä, jäljestäpäin.” Tuo mies, joka oli hyvin sairas, tuli Kristuksen luo.

248    Ja toinen asia, rouva Wood sanoi minun puhuneen hänen sisarelleen, vanhemmalle sisarelleen, että itse asiassa olin hänen kotonaan eräänä päivänä, syömässä päivällistä hänen kanssaan, alhaalla Kentuckyssa. Ja Kaikkivaltias Jumala tietää, etten tuntenut tuota naista. Katsokaahan, se on oikein, vain… Näyt ovat suvereeniset! Me emme koskaan tiedä, kuinka ne tulevat menemään, tai mitä tulee tapahtumaan. Se riippuu Jumalasta, mitä tapahtuu. Mutta en tiennyt odottaessani heidän…

249    Toissapäivänä, kun tämä pieni tyttö oli täällä, jolla oletettiin olevan erottaminen, jota minä en… Katsokaahan, jos Jumala antaisi sen koko maailmalle, olisi se hienoa; mutta, jos niin olisi, olisi se vastoin sitä, mitä Hän kertoi minulle täällä kadun toisella puolella, muutama vuosi sitten, näettehän. Ja me halusimme olla varmat, että se oli oikein, ja annoimme sitten täällä olevan seurakunnan nähdä sen. Ja niinpä minä kutsuin rouva Snyderin. Sisar Snyder, hän on täällä jossakin, on hieman huonokuuloinen. Ja tämä pieni nainen puhui sen matalalla äänellä ja sanoi: “Sinulla on reumatismi”, tai nivelreuma, tai jotakin sen kaltaista.

250    Jonka minä tiesin olevan “murtuneen lonkan”. Ja niinpä… Ja sitten Pyhä Henki toi sen tänä aamuna. Näettekö?

251    No niin, se on jumalallinen lahja, ja se toimii omassa suvereenisuudessaan. Mutta se tekee sen niin vaikeaksi täällä kaupungissa, todella, ja kietoudun siihen koko ajan rukoillessani sairaiden puolesta täällä. Sanon ihmisille: “Herra Jeesus on tehnyt sinut terveeksi. Hän paransi sinut, kun Hän kuoli puolestasi, tuhatyhdeksänsataa vuotta sitten.” Juuri siellä teidät parannettiin. Nyt, niin pitkälle kuin Jumalasta on kysymys, niin pitkälle kuin Kristuksesta on kysymys, teidät parannettiin tuhatyhdeksänsataa vuotta sitten. Teidän tautinne on poissa, tarvitaan teidän uskonne tekemään se.

252    Ja sitten tuo henkilö lähtee, eikä tulekaan terveeksi; ja sitten hän sanoo: “Veli Branham sanoi minulle, että olin terve.” Katsokaahan, minä sanon teille, mitä Jumala on sanonut.

253    Mutta kun se puhutaan henkilölle suoraan: “Se on NÄIN SANOO HERRA”, koskien jotakin tiettyä asiaa, mikä tulee tapahtumaan, on se todistus teille juuri, sillä hetkellä, että parantumisenne on varmistettu. Teidän uskonne on sinetöinyt sen. Näettekö, lupaus on teidän. Se ei ole minun sanani, se on Jumalan Sana: “Te olette jo parannetut.” Näettekö? Mutta tavalla tai toisella, se ei oikein tunnu menevän ihmisiin täällä Jeffersonvillessä. Minä en yksinkertaisesti saa sitä tapahtumaan. Minä tiedän… Yritän selittää sitä niin hyvin kuin osaan, eikä se yksinkertaisesti tapahdu, siinä kaikki.

254    Täällä äskettäin, menin erään kuolemassa olevan miehen kotiin. He kutsuivat minua sanoen: “Tule rukoilemaan hänen puolestaan. Lääkäri sanoi: ‘Hän ei elä aamuun asti.’”

255    Menin sinne, ja tuo nuori mies sanoi minulle: “Herra Branham, minä en halua kuolla.” Tietenkään ei, hän oli nuori mies ja hänellä oli siellä kahden lapsen perhe.

256    Istuin alas ja sanoin: “Katsohan nyt, kuka on lääkärisi?” Hän sanoi sen minulle. Minä sanoin: “Tuo lääkäri on voinut sanoa sinulle, että tulet kuolemaan, mutta Jumala ei ole vielä sitä sanonut.” Minä sanoin: “Nyt, Raamatun mukaan, sinä olet jo parantunut, koska Jeesus kuoli parantumisesi puolesta.”

257    Hän sanoi: “Uskotko sinä, että tulen terveeksi?”

258    Minä sanoin: “Ehdottomasti uskon sen.”

259    No niin, jos menisin rukoilemaan jonkun puolesta, enkä käyttäisi sen kaltaista uskoa uskoakseni hänen puolestaan, vaan sanoisin: “Oi, ei, ei, jos kerran lääkäri sanoi, että tulet kuolemaan, tulet kuolemaan. Se on sillä selvä.” Olisiko sellainen henkilö sovelias rukoilemaan sairaan puolesta? En haluaisi tuota henkilöä kotiini rukoilemaan puolestani. Minä haluan jonkun, vaikka hän näkisikään sitä, joka ottaisi uskon ja seisoisi tuolla lupauksella minun puolestani. Niin on. Ja minä sanoin… hän…

260    Ja menimme ja rukoilimme. Minä sanoin: “Ole nyt rohkealla mielellä.”

261    Hän sanoi: “Tarkoitatko, että tulen terveeksi?”

262    Minä sanoin: “Tietenkin, varmasti. Jumalan Sana sanoo, että tulet terveeksi. Katsohan: ‘Jos voit uskoa, kaikki asiat ovat mahdollisia.’”

263    Hän sanoi: “Hyvä on, minä uskon Sen.” Ja menin ulos huoneesta ja sanoin hänen vaimollensa, että…

264    “Mies on kuolemassa, eikö olekin?”

265    “Kyllä, hän on.” Sitten seuraavana päivänä tuo mies kuoli, tai pari päivää sen jälkeen.

266    Sitten tämä nainen menee ja alkaa ryypätä ja remuta. Ja yksi diakoneista, uskon, että se oli tästä seurakunnasta, meni tuon naisen luo ja kysyi, että eikö hän haluaisi palata takaisin seurakuntaan. Hän sanoi: “Minä en usko ketään. Saarnaaja Branham tuli tänne ja rukoili mieheni puolesta, ja sanoi, että hän tulisi elämään; ja hän kuoli kaksi tai kolme päivää myöhemmin. Niinpä en usko sitä.” Nyt hän itse on kuolemassa.

267    Hyvä on, mutta joka tapauksessa… Katsokaahan, se osoittaa, että ihmiset eivät kiinnitä huomiota siihen, mitä sanotaan. Näettekö? Aivan varmasti, jos rukoilen henkilön puolesta ja kerron ihmisille, että he tulevat elämään, niin minä uskon, että he tulevat elämään. Ei ole väliä, vaikka sanani olisi ehdoton NÄIN SANOO HERRA, ja te ette uskoisi Sitä, te kuolisitte joka tapauksessa. Tietenkin! Tässä on NÄIN SANOO HERRA, ja monet heistä vastaanottavat Sen ja kuolevat. Monet menevät helvettiin, vaikka se on NÄIN SANOO HERRA: “Teidän ei tarvitse mennä.” Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Varmasti! Katsokaahan, se kaikki perustuu teidän uskollenne.

268    Veli Collins, en usko hänen olevan täällä tänä iltana, mutta kuuntelin häntä tänä aamuna, hän puhui mitä urhoollisimmin siitä. Sen hän teki. Hän sanoi: “Nyt se sama usko, joka teillä on täällä, se teillä täytyy olla siellä ulkona. Koska se on teidän omakohtainen uskonne, ei kirkkokuntaanne, vaan Kristukseen. Teillä täytyy olla se usko.” Se on aivan täsmälleen oikein. Ehdottomasti.

269    Ja Jumalallinen parantuminen perustuu teidän uskollenne. Mutta Jumalan Sanan mukaan, se on NÄIN SANOO HERRA, jokainen henkilö oli parannettu, kun Jeesus kuoli Golgatalla: “Hän oli haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, ja Hänen haavojensa kautta meidät parannettiin.” Onko se niin? Meidät parannettiin. Raamattu sanoo, että “teidät parannettiin”. Niinpä, älkää etsikö vikaa minusta, minä olen vain Sanan saarnaaja. Menkää sanomaan Jumalalle, että Hän on sanonut jotakin väärää, ja Jumala tulee sitten näyttämään teille, missä teidän heikkoutenne on. Ymmärrättekö? Niinpä se on teidän uskonne, josta on kysymys. Jeesus sanoi: “Jos voit uskoa. Jos voit uskoa.”

270    Kun te nyt kuulette Pyhän Hengen vahvistaneen teidän uskonne ja lujittaneen sen, ja sanotaan: “Huomenna tänä määrättynä aikana, teillä tulee olemaan eräs tietty asia. Määrätty asia tulee tapahtumaan, ja se tulee olemaan täällä tietyllä tavalla, ja te tulette kohtaamaan täällä tietyn asian. Ja se tulee olemaan merkki teille: ‘NÄIN SANOO HERRA.’” Tarkatkaa silloin sitä. Se on loppuun saatettu työ, juuri täällä ja nyt!

271    Mutta, kun sanotaan Jumalallisesta parantumisesta… Minun täytyy laittaa Jumalallinen parantuminen samalle perustalle, samalla tavoin, kuin pelastuskin on. Jokainen teistä, ei väliä, mitä olette tehneet, on pelastunut sen jälkeen, kun Jeesus kuoli, koska Hän kuoli ottaakseen pois maailman synnit. Mutta se ei ole koskaan hyödyttävä teitä, ennen kuin henkilökohtaisesti vastaanotatte ja koette sen. Mutta niin pitkälle kuin on kysymys teidän synneistänne, ne ovat jo anteeksiannetut. Oikein. Hän… “Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnit.” Näettekö, siinä se on teille. Muistakaa nyt se.

272    No niin, tiedän, että opettaessamme Kirjoituksista, meillä on sekalainen seurakunta, ja monasti tämä Hebrealaiskirje, joka on kovasti syvällinen kirja… Ja minun täytyy nyt jättää se joksikin aikaa. Yritän tänä iltana päättää tämän 7. luvun loppuosan.

273    Ja nyt epäilemättä mielessänne on monia kysymyksiä. Monilla teistä on kysymyksiä, ja niin olisi minullakin. Nyt, seuraavan kerran tullessani, jos Herra suo…

274    Olen nyt lähdössä Michiganiin, ja sitten Michiganista Coloradoon ja Coloradosta Länsirannikolle. Nyt, päästyämme takaisin, jos Herra suo… En tiedä… Jos minun ei tarvitse olla Chicagossa sunnuntaina, niin olen ehkä takaisin täällä ensi sunnuntai-iltana.

275    Me olemme nyt pitäneet pastoriamme poissa saarnatuolista lähes kuusi viikkoa, koko tämän ajan, kun olemme käyneet lävitse tätä Hebrealaiskirjettä. En halua tehdä sitä. Veli Neville on mukava, ystävällinen veli. Olen varma, että tämä seurakunta rakastaa veli Nevilleä.

276    Ja asiasta toiseen, puhuessani nyt asiasta: joku tällä seudulla jossakin, on syyllistynyt siihen, että on kirjoittanut joitakin kortteja ihmisille, saadakseen veli Nevillen pois tästä saarnatuolista. Teidän täytyy selvittää se minun kanssani. Uh-huh, niin se on. Uh-huh, kyllä todellakin. Nyt haluan teidän… Siinä sanottiin jotakin diakoneista… diakonien ryhmästä. Diakonien ryhmällä ei ole mitään tekemistä pastorin kanssa. Varmasti ei! Seurakunta kokonaisuudessaan ratkaisee sen. Diakonit ovat vain poliiseja täällä seurakunnassa, pitämään yllä järjestystä ja niin edespäin. Mutta, kun tulee kysymys säännöistä, koko seurakunta päättää siitä. Tämä seurakunta on rakennettu paikallisen seurakunnan itsenäisyydelle. Sen vuoksi, minulla ei ole mitään sanomista pastorin erottamisesta tai ottamisesta. Omaisuus on minun omaisuuttani, se on annettu seurakunnalle. Te kaikki ihmiset yhdessä olette seurakunta, te olette se, joka hallitsee. Te olette seurakunta, te itse. Ja Seurakunta, pyhä Jumalan Seurakunta on itsenäinen, yksinvaltiaana on Pyhä Henki tuossa Seurakunnassa. Ja ainoa asia, jonka minä teen, on, että omistan omaisuuden, ja olen siirtänyt sen seurakuntaa varten, ja se on verovapaa. Ja seurakunta valitsee pastorinsa, minulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Ja ainoa tapa, miten tämä pastori koskaan voi lähteä, on, että pastori itse päättää lähteä, tai jos seurakunnan enemmistö äänestää: “Vaihtakaa pastori.” Ja se on ainoa tapa; mikään diakoniryhmä ei voi tehdä sitä. Diakonien ryhmä ainoastaan pitää yllä järjestystä ja huolehtii asioista seurakunnassa.

277    Luotetut, heillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, he vain huolehtivat rakennuksen korjaustöistä. Eivätkä he voi tehdä sitä, ennen kuin koko luotettujen ryhmä pitää kokouksen ja sanotaan: “Me tulemme rakentamaan tämän, tai me tulemme tekemään tämän.” Sitten heidän täytyy kysyä rahastonhoitajalta onko heillä rahaa tehdä sitä.

278    Mutta, jos on jotakin valittamista jotakin jäsentä vastaan, jos jollakin jäsenellä on valittamista toista jäsentä vastaan, tai jokin on vialla, teidän odotetaan itsenne menevän tuon veljen luo; puhumaan asiasta hänelle, ja yksin hänelle. Sitten, jos he eivät vastaanota sitä, te otatte yhden diakoneista, tai jonkun muun, ja menette tuon veljen tykö. Sitten, jos hän ei vastaanota teitä, silloin tulkaa ja kertokaa se seurakunnalle. Sitten, jos hän ei vastaanota seurakuntaa, silloin Raamattu sanoo: “Olkoot he kuin pakanat ja publikaanit.” Se on oikein!

279    Ja kuka tahansa, joka tietää jonkun syyllisen henkilön, ettekä te mene heidän luokseen puhumaan asiasta, silloin te olette osa Jumalan seurakunnasta, joka tulee vastaamaan tuosta synnistä. Kyllä.

280    Ja jos jollakin sitten on valittamista jotakin diakonia vastaan, tai jotakin vastaan seurakunnassa, tarvitaan siihen kolme henkilöä. Kolme ihmistä tulee ja sanoo… Että todistus on kahden tai kolmen todistajan suulla. Sitten he tulevat kertomaan pastorille, että on jokin valituksen aihe jotakin diakonia vastaan, ettei tuo diakoni ole oikeudenmukainen mies, täydellinen mies… Hänen täytyy huolehtia diakonin virasta nuhteettomasti, ja sitten olla todettu nuhteettomaksi. Ja sitten, jos seurakunta näkee, ettei tuo diakoni huolehdi virastaan, hän ottaa mukaansa kolme todistajaa ja menee pastorin tykö. Tuota diakonia pyydetään pysymään kotonaan tuona iltana, ja sitten pastori kutsuu seurakunnan yhteen ja kertoo heille valituksen aiheen. Ja jos seurakunta äänestää tuon diakonin puolesta, jatkaa hän edelleen diakonin virassa. Jos he äänestävät tuon diakonin erottamiseksi, valitsevat he samana iltana uuden diakonin. Ymmärrättekö?

281    Sen vuoksi, ei millään yhdellä henkilöllä ole mitään tekemistä tämän kanssa, se on ihmisten enemmistön päätös. Kyllä, jos kaksikymmentä äänestää hänen puolestaan ja kaksikymmentäyksi häntä vastaan, hän lähtee; tai päinvastoin, näettehän. Siinä se on, paikallisen seurakunnan itsenäisyys, ja sitten, jokaisella jäsenellä on sanavalta seurakunnassa. Jos jokin menee väärään suuntaan, voivat he tulla, ja ainoa asia, mikä heidän täytyy tehdä, on olla Jumalan edessä, että he ovat ehdottoman vapaat, ettei mikään estä seurakunnan liikkumista.

282    Mutta seurakunnan täysi ja täydellinen arvovalta on pastori. Lukekaa se Raamatusta ja nähkää onko se Raamatun määräys. Se on täsmälleen oikein. Ei ole yhtään mitään vanhimman yläpuolella. Minulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä veli Neville tekee täällä. Se kuuluu teille ja veli Nevillelle. Jos veli Neville haluaa saarnata Jehovan todistajain oppia, on se hänen ja teidän välisenne asia. Näettekö? Jos hän haluaa saarnata mitä tahansa, on se teidän ja hänen välinen asia. Siinä kaikki. Jos seurakunta äänestää hänen puolestaan hänen saarnata sitä, silloin se on niin. Se on hänen asiansa.

283    Ainoa asia, jonka minä teen, minä vain omistan omaisuuden. Ja jos esiin nousee jotakin sen kaltaista kuin pastorin erottaminen, ja he tahtovat siitä äänestyksen, niin te ette voi pyytää jotakin diakonia tekemään sitä, te tulette pyytämään minua. Ja minä tulen tänne ja sanon: “Jos te haluatte erottaa pastorin, kertokaa minulle miksi? Onko hän tehnyt jotakin?”

284    “Kyllä, me tapasimme hänet humalassa, tai me tapasimme hänet tekemässä jotakin, mikä ei ole oikein.”

285    “Onko teillä siitä kolme todistajaa?”

286    “Kyllä meillä on.”

287    Nuo todistajat täytyy ensin koetella: “Älä huomioi syytettä vanhinta vastaan, ellei ole kahta tai kolmea todistajaa, ja koeteltakoon heidät ensin vanhinta vastaan.” Sitten teidän täytyy vannoa, että näitte sen, ja todistaa se, että näitte sen.

288    Ja sitten, tehtyänne sen, tuota syntiä nuhdellaan avoimesti: “Se on väärin.” Sitten sanotaan: “Seurakunta, haluatteko vaihtaa pastorianne?”

289    Ja jos seurakunta äänestää: “Annetaan hänelle anteeksi, ja annetaan hänen yhä jatkaa”, niin sillä tavalla sen täytyy pysyä. Näettekö? Eikö se olekin reilu tapa seurakunnan toimia? Sitä Raamattu sanoo. Meillä ei ole mitään piispoja ja ylivalvojia, vanhemmistoja tai lautakuntia, joilla on paljon valtuuksia. Kenelläkään täällä ei ole valtuutta, paitsi Pyhällä Hengellä. Ja niin se on, Hän tekee erottamiset. Ja me otamme Hänet ihmisten enemmistönä; millä tavalla ihmiset äänestävät.

290    Ja sitten, jos yksi puoli haluaa tehdä näin, ja toinen puoli haluaa tehdä noin, ja yksi puoli voittaa. Mitä silloin hävinnyt puoli tekee sen kanssa? He liittyvät yhteen muiden kanssa ja sanovat: “Siinä tapauksessa me olimme väärässä. Me liitymme yhteen heidän kanssaan, koska Pyhä Henki teki tuon valinnan.” Näettekö sillä tavalla se on oikein.

291    Kuten demokraatit ja republikaanit, kunhan me vain pysymme demokratiana, amerikkalaisina. Jos demokraatit ovat vallassa, pitäisi republikaanien työskennellä heidän kanssaan; ja jos republikaanit ovat vallassa, tukevat demokraatit heitä. Katsokaahan, se juuri tekee meidät kansakunnaksi. Milloin tahansa me rikomme sen, me rikomme demokratiamme. Oikein. Jos demokraatit sanovat: “Minä en tee mitään, koska republikaanit ovat vallassa”, silloin me kaadumme. Minä olen kentuckylainen; yhdessä me seisomme, ja jakaantuneina me kaadumme.

292    Nyt, jos mitä tahansa on väärin seurakunnassa, mistä te vain olette tietoinen, joku yksilö, joku henkilö, mitä tahansa, on teidän velvollisuutenne, ja tulette vastaamaan Jumalan edessä, jos ette selvitä tuota asiaa; te, seurakunta. Muistakaa nyt, se ei ole minun harteillani, vaan teidän. Ja mitä tahansa on väärin seurakunnassa, Jumala on paneva teidät vastaamaan siitä. Oikein. Sillä tavalla Hän johtaa Seurakuntaansa. Sillä tavalla se on Raamatussa. Se on Raamatun käsky. Se on paikallisen seurakunnan itsenäisyys, ja pastori on pää. Niin se on. Aamen.

293    No niin, tulkaamme tähän siunattuun vanhaan Sanomaan täällä. Tiedättekö, haluan teidän tietävän sen. Tämä on äänitetty nauhalle, muistakaa, tämä Sanoma. Seurakunnan käskyt ja säännöt ovat ääninauhalla. Ne ovat Raamatun mukaisesti. Me emme johda sitä, kukaan ei ole päänä, me olemme kaikki samanlaisia. Mutta meillä on johtaja, se on pastori, niin kauan kuin hän on Pyhän Hengen johtama. Totta. Hyvä on.

294    Nyt, koskien tätä, tulee olemaan paljon kysymyksiä. Niinpä seuraavaksi kerraksi, kun veli Neville ilmoittaa radiossa, että minä tulen olemaan täällä, kirjoittakaa kysymyksenne paperille, niin että te ja minä voimme yhdessä touhuta sen kanssa. Tahdotteko tehdä sen? Hyvä on.

295    Tiedän, että olen opettanut pyhien hellittämättömyydestä. Olen opettanut Jeesuksen ylintä jumaluutta. Olen opettanut uskovaisen varmuutta, ja ennaltamääräämistä, ja monia noista asioista. Tietoisena siitä, että seurakunnassani on monia lakihenkisiä, mikä kyllä hyvin sopii. Ehdottomasti. Minä myös olen lakihenkinen, ja minä olen kalvinisti. Minä vain uskon Raamatun, siinä kaikki.

296    Nyt, jos on joitakin kysymyksiä noista asioista, joita olen opettanut: todisteista, aistimuksista, ja niin edelleen, ja kaikista noista asioista, joista olette saattaneet olla erimieltä. Joten yhtenä iltana, ehkä… Sopikaamme että…

Onko teillä kova kiire päästä takaisin tänne? [Veli Neville sanoo: “ei.”]

Sopikaamme sitten ensi keskiviikkoillasta, uskon, että me silloin voimme… että voin ottaa sen silloin. Tuokaa kysymyksenne tänne puhujanlavalle keskiviikkoiltana; Raamatullisia kysymyksiä siitä, mitä olen nyt opettanut. Ja sitten seuraavana sunnuntaina, uskon, että meidän joka tapauksessa on oltava Chicagossa, ja sieltä tulen menemään Michiganiin. Jos Herra suo, tulen olemaan täällä keskiviikkoiltana, yrittääkseni vastata kysymyksiin parhaan kykyni mukaan. Ja nyt, Herra olkoon armollinen.

Kumartakaamme nyt päämme hetkeksi:

297    Siunattu Herra, tämä on Sinun suuri taloutesi, se on Sinun seurakuntasi. Se olet Sinä Herra, joka liikut, ja me haluamme liikkua, niin kuin Jumalan Henki meitä liikuttaa. Me rukoilemme nyt, että Sinä siunaisit meitä. Ja mennessämme tähän sanomaan, ja mennessämme näihin syviin asioihin, me rukoilemme, että Pyhä Henki paljastaisi ne meille sen mukaan, kun meillä on tarve. Sillä me pyydämme sitä Hänen Nimessänsä. Aamen.

298    Nyt, oi… Tämä Hebrealaiskirje, minä arvostan sitä yhtenä suurista kirjoista.

299    Ja vähän myöhemmin, voi olla, että minun täytyy mennä yli meren, ja jos Jumala sallii, teen sen hyvin pian. Minun täytyy mennä Afrikkaan näyn mukaisesti. Uskon, etten koskaan tule menestymään paljoakaan kokouksissani ennen kuin menen Afrikkaan ja täytän tuon näyn. Ja se tulee luultavasti olemaan johonkin aikaan tänä tulevana keväänä.

300    Mutta ennen sitä, haluaisin vielä ottaa yhden luvun lisää Hebrealaiskirjeestä, se on Hebrealaiskirjeen 11. luvun, ja viipyä siinä noin viikon ajan ja ottaa nuo henkilöhahmot yksi kerrallaan, ja haluaisin tuoda esiin heidän luonteenpiirteensä. Näettekö: “Uskon kautta Nooa”, ja sitten ottaa Nooan elämän; “Uskon kautta Abraham”, ja sitten ottaa Abrahamin elämän; “Uskon kautta Aabel”, ja sitten ottaa Aabelin elämän. Näettekö, koko matkan sillä tavalla. Pitäisittekö te siitä? Oi, se olisi… Silloin se ottaisi mukaan koko Raamatun. Ehkä me sitten tulemme yrittämään sitä. Sanokaamme joko viikon tai kymmenen päivää kestävät kokoukset, herätyksen tapaan; joskus joululomien aikaan tai jotakin sellaista, jos se on Herran tahto.

301    Nyt, Hebrealaiskirje 7. luvussa me kohtasimme tämän suuren Henkilön. Kuka voi sanoa minulle, mikä Hänen nimensä oli? [Seurakunta sanoo: “Melkisedek.”] Melkisedek. Kuka nyt oli tämä Melkisedek? Hän oli Kaikkein Korkeimman Jumalan pappi. Hän oli Saalemin Kuningas, joka oli Jerusalemin Kuningas. Hänellä ei ollut isää, eikä Hänellä ollut äitiä. Hänellä ei ollut mitään aikaa, jolloin Hän olisi syntynyt, eikä Hänellä tule koskaan olemaan aikaa, jolloin Hän on kuoleva. Niin me nyt näemme, että sen täytyy olla Iankaikkinen.

302    Me totesimme, että tuo sana “ikuinen” merkitsee aikamäärää. Muistatteko te vielä sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Ajan pituutta, se on aina ja aina. Raamatussa tuo sana ikuinen [iäti] esiintyy monta kertaa osoittamassa määräaikaa.

303    Mutta Iankaikkisuus, me totesimme, että on olemassa vain yhdentyyppinen Iankaikkinen Elämä. Eikö niin? Jumalalla yksin on tuo Iankaikkinen Elämä. Onko se oikein? Ja on vain yhdentyyppinen Iankaikkinen Elämä! Raamatussa ei ole mitään sen kaltaista sanaa kuin “iankaikkinen rangaistus”, sillä, jos teitä rangaistaan iankaikkisesti, teillä täytyy olla Iankaikkinen Elämä. Voidaksenne tulla rangaistuksi iankaikkisesti, teidän täytyisi olla iankaikkinen. Ja, jos teillä on Iankaikkinen Elämä, ei teitä voida rangaista. Näettekö? Jos teillä on Iankaikkinen Elämä: “Joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, hänellä on iankaikkinen Elämä.” Onko se oikein? Iankaikkinen Elämä, koska te uskotte. Ja, jos teillä on Iankaikkinen Elämä, ei teitä voida rangaista, koska teillä on Iankaikkinen Elämä. Niinpä sitten, jos te tulisitte kärsimään helvetissä aina ja iankaikkisesti, täytyisi teillä olla Iankaikkinen Elämä.

304    Mutta minä uskon Raamatun opettavan, että on olemassa kirjaimellisesti palava helvetti. Raamattu opettaa, että syntisiä ja pahoja tullaan rankaisemaan aina ja ikuisesti. Se ei nyt ole iankaikkisesti. Se on ehkä kymmenen miljardia vuotta. Se voi olla sata miljardia vuotta, mutta joskus sen täytyy loppua. Sillä kaikella, jolla on ollut alku, on loppu. Mutta niillä asioilla, joilla ei ole alkua, ei ole loppua.

305    Muistatteko nyt tuon opetuksen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Kuinka me menimme taaksepäin ja totesimme, että kaikki, millä oli alku, oli vääristelty. Näettekö, vääristelty alkuperäisestä. Ja lopuksi se päätyy takaisin Iankaikkisuuteen. Ja sitten kaikki helvetti, kaikki kärsiminen, ja kaikki muistokin siitä, tulee häviämään pois iankaikkisesti. Kaikki mikä alkaa, loppuu.

306    Ja tämä Melkisedek ei ollut Jeesus, sillä Hän oli Jumala. Ja se, mikä oli erona Jeesuksella ja Jumalalla, oli se, että Jeesus oli tabernaakkeli [maja], jossa Jumala asui. Näettekö? Jeesuksella oli sekä isä, että äiti, mutta tällä Miehellä, Melkisedekillä ei ollut isää eikä äitiä. Jeesuksella oli elämän alku ja Hänellä oli elämän loppu. Tällä miehellä ei ollut isää, ei äitiä, ei päivien alkua tai elämän loppua. Mutta se oli yksi ja sama Persoona, Melkisedek ja Jeesus olivat Yksi; mutta Jeesus oli maallinen ruumis, syntyneenä ja muodostettuna synnin mukaiseksi. Jumalan oma ruumis, Hänen oma Poikansa, syntyneenä ja muodostettuna synnillisen lihan kaltaisuudessa, ottamaan pois pistimen kuolemalta. Maksamaan lunastuksen hinnan ja saamaan poikia ja tyttäriä itselleen. Ymmärrättekö sitä? Siitä syystä Hänellä täytyi olla alku ja Hänellä täytyi olla loppu.

307    Mutta tämä täydellinen Ruumis… Meidän ylösnousemuksemme käsirahana. Jumala ei sallinut tuon pyhän Ruumiin nähdä mätänemistä, koska Hän itse oli luonut sen. Ja Hän nouti se ylös ja asetti oikealle kädelleen.

308    Ja tänään, Pyhä Henki, joka nosti ylös tuon ruumiin, on täällä Seurakunnassa. Siunattu olkoon Herran Nimi! Tuoden esiin samat ihmeet ja voiman. Ja jonakin päivänä tämä Pyhä Henki, joka on Seurakunnassa, on huutava ja on nostava ylös ja on ottava itselleen tämän ruumiin, joka istuu Jumalan Majesteetin oikealla kädellä, suorittamassa välitystä meidän syntisten puolesta, ja siksi me olemme täydellisesti vapaat synnistä. Ei niin, ettemmekö tekisi syntiä, mutta me olemme vapaat synnistä Jumalan Läsnäolossa, koska siellä on verinen uhri minun ja Jumalan välillä. Siitä syystä.

309    Hän sanoo: “Joka on syntynyt Jumalasta, ei tee syntiä. Hän ei voi tehdä syntiä.” Sillä, jos olette uudestisyntynyt, niin tuo sama Pyhä Henki, joka eli tuossa Ruumiissa, elää teissä. Eikä Se voi tehdä syntiä, uhri lepää Hänen edessänsä. Sitten, jos te tahallanne teette syntiä, osoittaa se, että teidän on mahdotonta olla tuossa Ruumiissa. Aamen! Se on Evankeliumi. Siinä se on.

310    Sen vuoksi, te voitte nähdä, ettei se ole ristiriidassa minkään Kirjoituksen kanssa, vaan Se sitoo Kirjoitukset yhteen. Katsokaahan, se olisi mahdotonta niille, jotka kerran olivat valistetut. Siinä on se, mistä tulen saamaan kysymyksiä, ja sitä me haluammekin.

311    Huomatkaa nyt! “On mahdotonta niiden, jotka kerran olivat valistetut, langettuaan, uusia itseään jälleen katumukseen, koska he itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan uudestaan ja saattavat Hänet avoimeen häpeään.” He eivät voisi tehdä sitä.

312    Sitten te menette Hebrealaiskirjeen 10. lukuun, jossa sanotaan: “Jos me tahallamme teemme syntiä, sen jälkeen, kun olemme saaneet tiedon Totuudesta.” Ja mikä on synti? Epäusko!

313    Jos te näette Pyhän Hengen tekevän niitä asioita, joita Se teki täällä tänä aamuna ja näette, että Kristus on noussut ylös kuolleista ja elää Seurakunnassansa ja kansansa keskuudessa, ja te tahallanne hylkäätte sen, niin teidän on mahdotonta koskaan tulla Jumalan luo, koska olette pilkanneet Pyhää Henkeä.

314    Jeesus sanoi saman asian, kun Hän oli tekemässä noita ihmeitä. He sanoivat: “Mutta, Hänhän on Belsebul. Hän on ennustelija. Hän on perkele.”

315    Jeesus kääntyi ympäri ja sanoi: “Minä annan sen teille anteeksi. Mutta, kun Pyhä Henki tulee ja tekee sen, niin puhua sanakin sitä vastaa, eikä sitä tulla koskaan anteeksi antamaan tässä maailmassa eikä tulevassa.” Koska olette kutsuneet sitä Jumalan Henkeä, joka oli Hänessä “saastaiseksi hengeksi”.

316    Sitten, jos me tahallamme teemme syntiä, olemme tahallamme epäuskoiset… Ei sen jälkeen, kun olemme jo vastaanottaneet Totuuden, syntyneet uudestaan, silloin me emme voisi tehdä syntiä. Kristitty ei voi tehdä anteeksiantamatonta syntiä. Hän ei voi tehdä sitä? Se on jumalaton, joka tekee sen. Se on tekouskovainen, ei uskovainen.

317    Nuo juutalaiset rabbit, oi, he ajattelivat… He olivat “tärkättyjä”, ja he olivat D.D.:tä ja Ph.D.:tä. He ajattelivat, että heillä oli se kaikki “paketissa”, mutta he olivat pahimpia syntisiä! Oi, te ette olisi voineet sormellanne osoittaa heidän elämäänsä; he olivat puhtaita, moraalisia, vanhurskaita sillä tavalla, mutta he olivat uskomattomia!

318    Ja ottakaa tuo sana “synti” ja katsokaa, mitä se merkitsee. Tuo sana synti merkitsee “epäusko”. On vain kaksi puoluetta, ne ovat uskovaiset ja uskomattomat. On joko vanhurskautettu henkilö tai syntinen. Siinä kaikki. Jos olette uskomaton, olette syntinen. Ei väliä sillä, kuinka hyvä olette, kuinka paljon käytte kirkossa, tai vaikka olisitte saarnaaja, te olette yhä uskomaton.

319    Nuo fariseukset olivat saarnaajia, ja he olivat uskomattomia, ja ovat tänä päivänä helvetissä sen vuoksi. He olivat juuri niin uskonnollisia ja hurskaita kuin vain voivat olla, mutta he eivät uskoneet Häntä! Ja he kutsuivat Häntä “perkeleeksi”, ja kiistivät Hänen Sanansa. Ja jotkut heistä sanoivat: “Jos sinä olet, tule nyt alas ristiltä. Tee ihme, ja anna meidän nähdä sinun tekevän sen.” Näettekö, he olivat uskomattomia! He teeskentelivät uskovaista, mutta olivat uskomattomia! Uudestisyntymättömiä! Vaikka olivatkin pyhiä ja hurskaita.

320    Se on yhä samoin tänään. Miehet ja naiset voivat käydä kirkossa, kasvot happamina, ja niin hurskaina kuin voivat olla, he eivät koskaan valehtele eivätkä varasta, ja yrittävät elää uskontoaan parhaan kykynsä mukaan, mutta elleivät he ole uskovaisia, he ovat kadotettuja! Niinpä Raamatusta ei löydy hitustakaan lakihenkisyyttä. Kalvinismi on… Armo on se, mitä Jumala teki teille, ja teot ovat ne, mitä te teette Jumalalle. Ehdottomasti eri asia.

321    Jos te lakkaatte valehtelemasta, lakkaatte tupakoimasta, lakkaatte varastamasta, lakkaatte tekemästä aviorikosta, lakkaatte kaikesta… Teette kaiken, pidätte käskyt, käytte kirkossa, olette kastetut, joka sunnuntaina, otatte ehtoollista, pesette pyhien jalkoja, teette kaiken, parannatte sairaita ja olette tehneet kaikkia näitä muita asioita, mutta ellette ole syntynyt Jumalan Hengestä, valittu, te olette kadotettu! “Ei ole kysymys hänestä, joka tahtoo tai hänestä, joka juoksee, vaan Jumalasta, joka osoittaa laupeutta.”

322    Eesau yritti parastaan tullakseen kristityksi, eikä voinut tehdä sitä. Raamattu sanoo, että hän itki katkerasti, etsien paikkaa katumukselle, mutta ei voinut löytää sitä. Ennen kuin hän oli edes syntynyt, tuomitsi Jumala hänet, koska Hän tiesi, mitä hän oli sydämessään. Jumala ennalta tietämisellä tiesi sen, Hän sanoi: “Minä rakastan Jaakobia ja Minä vihaan Eesauta.” Ja Eesau näytti enemmänkin herrasmieheltä. Hän pysyi kotona ja huolehti vanhasta sokeasta isästään; piti huolta karjasta ja kaikkea muuta, ja oli hyvä poika.

323    Ja Jaakob oli mammanpoika, pieni akkamainen tarujen sepittäjä. Sitä hän oli! Teidän täytyy myöntää se, Raamattu ilmoittaa sen. Juoksi ympäri ja teki kaikenlaista, riippuen äitinsä ympärillä. Mutta kuitenkin huolimatta kaikista akkamaisista tavoistaan, Jaakob yhä kunnioitti tuota esikoisoikeutta! Se on pääajatus.

324    Eesau oli kaksi kertaa enemmän herrasmies kuin Jaakob. Jos meidän tänään täytyisi valita kumpi ottaa seurakuntamme jäseneksi, niin tuhat yhtä vastaan, te ottaisitte Eesaun, jos ette tuntisi häntä. Mutta Jumala valitsi Jaakobin!

325    Mitä te tekisitte Pyhälle Paavalille, jos hän tänä päivänä haluaisi olla sananpalvelija? Tuo pieni kyömynenäinen juutalainen, joka siellä repi Seurakuntaa, ja kulki tietään mutisten suupielestään siitä, mitä hän tulisi tekemään. Te ajattelisitte hänen tehneen anteeksiantamattoman synnin, mutta Jumala sanoi: “Hän on Minun palvelijani.”

326    Jumala ottaa ihmiset ja tekee heidät erilaisiksi, eikä ihminen ota Jumalaa ja tule erilaiseksi. Jumala ottaa ihmisen ja muuttaa hänet erilaiseksi. Se ei ole se, mitä te teette, mitä te tahdotte, tai mitä te ajattelette, vaan se on se, mitä Jumala tekee. Siinä se on teille. Ja siitä on kysymys.

327    Nyt, tämä suuri Melkisedek, mikä kertomus Hänestä onkaan täällä. Me haluamme lukea hieman, tästä esikuvasta. Meidän täytyi mennä sen lävitse niin nopeasti, ja nyt me menemme takaisin Kirjoitukseen ja aloitamme täältä 15:sta jakeesta.

Ja se on vielä paljon ilmeisempää: kun Melkisedekin kaltaisuudessa nousee toinen pappi,

328    No niin, oliko Melkisedek pappi? Oliko Hän? Tässä on se, mitä Hän oli. Me näemme, että Jumala alussa oli Hengen Suuri lähde. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hänellä ei ollut mitään syntymäpaikkaa, eikä kuolinpaikkaa, Hänellä ei ollut päivien alkua, Hänellä ei ollut vuosien loppua, Hän oli aivan yhtä iankaikkinen kuin Iankaikkisuus on iankaikkinen. Hän ei koskaan syntynyt eikä koskaan kuollut.

329    Ja me totesimme, että Hänellä oli seitsemän eri lajin Henkeä. Onko se oikein? Raamattu sanoo Ilmestyskirjassa: “Jumalan valtaistuimen edessä oli seitsemän Henkeä.” Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Seitsenkertainen, seitsemän Henkeä. Me näemme, että on seitsemän väriä, on seitsemän seurakunta ajanjaksoa, on… Oi, se on jatkuvasti… Seitsemän on täydellinen, ja Jumala oli täydellinen. Seitsemän Henkeä, nuo Henget olivat täydelliset. Ensimmäinen oli väriltään punainen, täydellinen rakkaus, lunastus. Ja jos meillä olisi aikaa puhua noista väreistä ja osoittaa, kuinka jokainen noista väreistä edustaa Jumalan puhtautta. Aamen! Nuo värit, seitsemän luonnollista väriä. Nuo värit esittävät Jumalan puhtautta. Ja nuo esittävät Jumalan vaikuttimia, Jumalan asennetta. Nuo seitsemän väriä, ne esittivät seitsemää seurakunta ajanjaksoa, seitsemää tähteä, seitsemää enkeliä. Kautta koko Kirjoituksen, seitsemän palvelijaa, seitsemän sanansaattajaa, seitsemän sanomaa, kaikki on seitseminä. Seitsemän päivää: kuusi päivää ja seitsemäs sapatti, täydellisyys. Oi, se on kaunista! Jos meillä vain olisi aikaa kaivautua siihen ja tuoda se esiin; nuo värit.

330    Ottakaa tuo ensimmäinen väri, se on punainen. Mikä on punainen? Punainen on vaaran merkki. Punainen on lunastuksen merkki. Ja jos katsotte punaista punaisen lävitse, niin minkä värinen se on? Valkoinen! Oikein! Niinpä, kun punainen Veri oli vuodatettu, ja synti on väriltään punainen… Kun Jumala katsoo punaista syntiä punaisen Veren lävitse, se tulee valkoiseksi. Uskovainen ei voi tehdä syntiä. Tietenkään ei! Jumalan Siemen, Jumalan siunaukset pysyvät hänen yllään. Jumala ei voi nähdä mitään muuta kuin oman Poikansa Veren. Ei väliä sillä, mitä se on Hänen Seurakunnassansa, mitä se onkin, Jumala ei näe sitä, koska Jeesus on jatkuvasti suorittamassa esirukousta Ylipappina. Ei ole mitään tapaa hänen tehdä syntiä, kun sen kaltainen Uhri lepää siellä hänen puolestaan. Tietenkään ei!

331    Ja nyt, jos te sanotte: “Hyvä on, se antaa minulle hyvän mahdollisuuden…” Silloin se osoittaa, että ette ole oikein.

332    Te arvostatte sitä ja te rakastatte Sitä, jos olette todellinen kristitty, niin, että ette voisi tehdä syntiä. “Sillä Jumalan Siemen pysyy hänessä, eikä hän voi tehdä syntiä.” Raamattu sanoo: “Palvoja kerran puhdistettuna Jeesuksen Verellä, hänellä ei enää ole halua syntiin.” Jos teillä on halu, silloin sydämenne ei ole oikein Jumalan kanssa.

333    No niin, te tulette tekemään väärin, mutta te ette tee sitä tallallanne. Katsokaahan, te olette joutuneet ansaan, ja minkälaiseen ansaan te olettekin joutuneet, (tai kun teette jotakin, mitä ette tarkoittaneet tehdä), ei se vielä ole synti, koska te kadutte, sillä sekunnilla, kun näette olevanne väärässä. Te käännytte ympäri nopeasti ja sanotte: “En tarkoittanut sitä. En nähnyt sitä.” Te voitte sanoa niin kautta koko elämän. Ihminen ei halua olla niin, ja siitä syystä, kun me olemme niin typeriä ja niin pimeässä täällä maan päällä, on siellä Veri sovituksena puolestamme koko ajan, pitämässä meidät peitettyinä; koska ensimmäinen tekemämme virhe…

334    No niin, siinä on teidän lakihenkinen ideanne: “Oh, tiedätkö mitä? Tuo nainen oli pyhitetty; mutta, siunattu olkoon Jumala. Hän on tehnyt väärin, tiedän, että hän on luopio.” Se on väärin! Hän ei ole luopio! Hän teki virheen. Jos hän teki sen tahallaan, silloin hän ei alusta alkaenkaan ollut oikein.

335    Jos hän ei tarkoittanut tehdä sitä, ja menee pyhän Jumalan Seurakunnan eteen ja tunnustaa sen, ja sanoo: “Minä olen väärässä, antakaa minulle anteeksi”, on teidän velvollisuutenne tehdä se. Ja jos te ette tee sitä sydämessänne, silloin teidän tulee itse mennä alttarille. Totta! Siinä on todellinen pyhyys seurakunnassa. Se on todellinen pyhyys; pyhyys, joka ei ole teistä, vaan Kristuksesta.

336    Minulla ei ole mitään pyhyyttä esitettäväksi Hänelle. Minä luotan Hänen pyhyyteensä, Hänen armoonsa, ja minulla on se sydämessäni. Minä en ole ansainnut sitä, en voi tehdä mitään ansaitakseni sitä, mutta armosta Hän kutsui minut, kutsuen minut tulemaan. Katsoin Häneen, ja Hän otti tuon halun pois minusta. Teen tuhansia virheitä kuukausittain, vuosittain. Tietenkin teen niitä. Mutta, kun näen olevani väärässä, minä sanon: “Jumala, en tarkoittanut tehdä sitä. Sinä tunnet sydämeni. En tarkoittanut tehdä sitä, jouduin siinä ansaan. En tarkoittanut tehdä sitä, anna minulle anteeksi. Herra.”

337    Jos olen tehnyt väärin veljeäni kohtaan, minä sanon: “Veli, anna minulle anteeksi, en tarkoittanut tehdä sitä.” Tietenkin, Jumala tuntee sydämeni.

338    Oi, siinä se on teille. Siellä on Veri uhri. Siinä on Evankeliumin voima, ja pyhä Seurakunta liikkuu eteenpäin. Ei niin, että te olisitte tehneet jotakin, vaan se on jotakin, minkä kanssa teillä ei ollut mitään tekemistä. Siellä on tuo Sovitus.

339    Nyt tämä Melkisedek, kun Hän tuli…

340    Haluan kertoa teille erään toisen asian. Onko teillä koskaan ollut kolmikulmaista lasia? Ottakaa tämä kolmikulmainen lasi ja asettakaa se niin, että aurinko osuu siihen, ja se tuottaa seitsemän täydellistä väriä. Kolmikulmainen lasi tuo esiin sateenkaaren. Niin se on, ja jos meillä nyt olisi aikaa, me menisimme siihen. Kolme tuo täydellisyyden: Isä, Poika ja Pyhä Henki; Vanhurskauttaminen, Pyhittäminen ja Pyhän Hengen kaste. Täydellisyys tulee kolmena: Jumala ihmisen yläpuolella, Jumala Miehessä nimeltä Jeesus, Jumala Seurakunnassa. Silloin, se on täydellisyys!

341    Ihmiset tekivät syntiä, niin kauan kuin Jumala oli täällä yläpuolella Tulipatsaassa. Ihmiset tekivät syntiä Jumalan edessä, niin kauan kuin Jumala oli Tulipatsaassa, koska hän yhä oli epäpuhdas luomus, eikä mitään Verta ollut Jumalan edessä.

342    Sitten Jumalan Karitsa tuli, toinen määrätty Jumalan askel; sama Jumala, toinen tehtävä. Ja sitten sama Jumala, joka oli tuossa Tulipatsaassa, oli Kristuksessa. Ja tuo sama Jumala oli tehty lihaksi ja asui keskuudessamme. Ja sitten ihmiset tekivät pilaa Hänestä, ja olivat vastuussa siitä, koska Verta ei vielä ollut vuodatettu. Kyllä, Jeesus sanoi: “Minä annan sen teille anteeksi.”

343    Mutta sitten tuo sama, joka oli lihassa, oli Tulipatsaana uudestaan: “Minä tulen Jumalasta ja menen Jumalaan.” Ja täällä me näemme kuinka Paavali matkallaan Damaskoon kohtasi tuon saman Tulipatsaan! Me näemme kuinka Pietari kohtasi Hänet vankilassa, tuon saman Tulipatsaan. Kyllä, varmasti! Ja me näemme Hänet tänään keskuudessamme, tuon saman Tulipatsaan!

344    Mutta täydellisyys on tullut sille paikalle… Se on keskimmäinen Henkilö. Nyt, jos täällä sattuu olemaan joku juutalainen, tai joku, joka ymmärtää Vanhan Testamentin… Todistaaksemme sen, sallikaa minun näyttää se teille. Minulla ei ole Vanhaa Testamenttia mukanani juuri nyt, tämä on Uusi Testamentti. Mutta näkyleipä uhrissa, joka lepäsi lautasella juutalaisessa tabernaakkelien puhdistus uhrissa; kysykää keneltä tahansa juutalaiselta; noista kolmesta leivänpalasta, keskimmäinen oli murrettu.. Se oli Kristus! Keskimmäinen oli murrettu, Kristus, välimies. Osoittaen, että jossakin täytyi olla murtaminen lunastukseksi, ja tuota leivänpalaa pidettiin lunastuksena.

345    Tässä se on; ja tänä iltana, kun me otamme ehtoollista, me murramme tuon happamattoman leivän, sillä se on Kristuksen ruumis. Ja Hänet murrettiin Golgatalla, sovitukseksi meidän syntiemme puolesta, niin että Hänen vanhurskautensa kautta, me voisimme tulla Hänen vanhurskaudekseen. Veli, se on puhtaasti armo. Ehdottomasti! Ei ole mitään toista tietä, miten te voisitte osoittaa sitä oikeutetuksi.

346    Nyt, tämä Melkisedek, tämä suuri Henkilö, jonka Abraham kohtasi, ja jolle hän maksoi kymmenykset. Kuinka suuri mies Hänen onkaan täytynyt olla! Pankaa nyt merkille:

Joka on tehty, ei lihallisen käskyn lain mukaan…

347    No niin, näettekö tuota lakiperäistä lakia?’ Laki sanoi: “Älä tapa. Älä tee aviorikosta. Älä varasta.”

348    Jeesus kääntyi suoraan ympäri, sanoen: “Te olette kuulleet ennen sanottavan: ‘Älä tapa’, mutta Minä sanon, että, joka on edes vihainen veljelleen ilman syytä, on jo tappanut. Ennen on sanottu: ‘Älä tee aviorikosta’, mutta Minä sanon teille, että kuka tahansa katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.” Siinä se on teille. Sen tulisi opettaa naisille kuinka pukeutua, kuinka tehdä sitä, mikä on oikein. Jos te pukeudutte väärin ja aiheutatte sen, että joku mies katsoo teitä väärällä tavalla, olette te syyllinen aviorikokseen, aivan samalla tavalla kuin, jos olisitte tehneet itse teon. Jeesus sanoi niin!

349    Ja te ihmiset, joilla on tällainen äkkipikaisuus, jotka aina suu vaahdossa olette jonkun kimpussa, ette voi sietää, ja muuta sellaista, olkaa varovaisia! Te olette syyllinen, jos puhutte sanaakaan, joka ei ole oikein, joka ei ole oikeutettua, veljeänne vastaan. Käytte ympäri ja revitte… Teidän ei tarvitse työntää veistä miehen selkään tappaaksenne hänet, te voitte mustata hänen maineensa ja tappaa hänet, tappaa hänen vaikutuksensa. Jos te puhutte pastorianne vastaan täällä, sanotte jotakin pahaa hänestä, niin te voisitte aivan yhtä hyvin ampua hänet; jos sanotte hänestä jotakin, mikä ei ole oikein, se tappaa hänen vaikutuksensa ihmisiin ja aikaansaa muuta sen kaltaista, ja te olette syyllinen siihen! Sitä Jeesus sanoi!

350    Kuulkaahan nyt, mitä siihen Paavali yrittää päästä tässä. Minä rakastan tätä vanhaa Raamattua, Se oikaisee teitä. Kuulkaahan, kuulkaa tätä. Nyt, kun luemme tästä I6:sta jakeesta:

Joka oli tehty, ei lihallisen käskyn lain mukaan…

351    Se on lakiperäistä, näettehän: “Ooohh, veli, minun ei pitäisi, tiedän, ettei minun pitäisi, mutta…” Sitä se ei ole. Se on rakkaus, joka tekee sen.

352    Kuinka me kävimmekään sen lävitse! Minä sanoin: “Jos sanoisin vaimostani: ‘No niin, haluaisin, että minulla olisi kaksi vaimoa. Haluaisin juosta ympäri tämän kanssa ja tehdä sitä ja tätä. Mutta, jos teen sen, tulee vaimoni ottamaan minusta eron, ja lapseni tulevat olemaan… Ja menetän palvelustehtäväni.’” Sinä likainen, mädäntynyt tekopyhä! Kyllä. Sinä et alusta alkaenkaan rakasta häntä oikein. Niin se on täsmälleen.

353    Jos rakastat häntä, ei siihen tarvita mitään lakia; sinä rakastat häntä joka tapauksessa, ja pysyt hänen kanssaan. Niin se on. Ja te naiset teette saman asian miehellenne. Oikein.

354    Joskus naiset tulevat siihen, että he….

355    Mies näkee jonkun pienen maalatun Iisebelin, tiedättehän, ja lankeaa häneen, ja ehkä teillä on hyvä vaimo. Ja sitten kutsutte itseänne kristityksi. Häpeä teille! Te tarvitsette toisen annoksen alttarilla. Oikein.

356    Ja jotkut teistä naisista katsotte ympärillenne jotakin pientä kaveria hiukset nuoltuina, tarpeeksi vaseliinia avaamaan hänen suunsa Ja sitten te…

357    Eräs pieni tyttö täällä jokin aika sitten… Tämä ei ole mikään pila, koska tarkoitukseni ei ole kertoa sitä vitsinä. Ihmiset tietävät, ettei tämä ole mikään pilailun paikka. Mutta eräs tyttö täällä, hän oli… Täällä on hienoja poikia, kristittyjä poikia. Pitkän aikaa sitten, kun olin täällä pastorina, meillä oli tapana pitää luokkia nuorille. Ja minä puhuin nuorille naisille sunnuntai-iltapäivällä, seksistä ja asioista. Ja sitten seuraavan sunnuntain iltapäivällä puhuin nuorille miehille, yrittäen saada noita asioita pidetyksi kurissa.

358    Eräs pieni tyttö alkoi kulkea jonkun pienen ruipelon kanssa täältä alakaupungilta, joka poltti savukkeita ja kuljetti taskumattia taskussaan ja ajeli pienellä avoautolla ympäri kaupunkia. Minä en voinut ymmärtää, mitä hän näki tuossa pojassa. Hän ei halunnut tulla kirkkoon. Hän istui siellä ulkona, toi hänet tänne kirkkoon ja sitten istui siellä ulkopuolella odottamassa, mutta ei halunnut tulla sisälle. Eräänä päivänä sanoin tuolle tytölle, hän asui New Albanyssa. Minä sanoin: “Haluan kysyä sinulta jotakin. Mitä maailmassa sinä oikein näet tuossa pojassa?” Minä sanoin: “Ensinnäkin, hän vihaa juuri sitä uskontoa, joka sinulla on. Hän halveksii sinun Kristustasi. Hänestä ei ole koskaan sinulle aviomieheksi, hän on saava sinut viheliäiseksi koko elämäsi ajaksi.” Ja minä sanoin: “Vaikka täällä on näitä pieniä hienoja kristittyjä poikia, joiden kanssa voisit kulkea, ja he ovat… Sinun isäsi ja äitisi ovat toivottomia ajatuksesta, että sinä käyt ulkona. Mutta sinä käyt joka tapauksessa ja ajattelet: ‘Minä olen kuudentoista…’”

359    Hän alkoi käyttää make-uppia ja juosta ulkona ja ennen pitkää hän oli bensiiniasemien kahviloissa. Hän on nyt mennyt iankaikkisuuteen. Mutta silloin, hän seisoi siellä ja… Tiedättekö, minkä puolustuksen tuo tyttö antoi minulle, syyksi, miksi hän rakasti tuota poikaa? Hän sanoi: “Hänellä on niin somat pienet jalat, ja hän tuoksuu niin hyvältä.” Voitteko kuvitella sitä? Käytti hajuvettä; sellainen on mammanpoika, ei mikään mies.

360    “Kuulehan”, minä sanoin, “sisar, minä mieluummin kulkisin jonkun kristityn pojan kanssa, jolla on jalat kuin soravaunut ja haisee kuin hilleri, kunhan hän vaan ehdottomasti on kristitty.” Niin se on! Totta!

361    Kyllä, on sekin puolustus: “Niin somat pienet jalat ja tuoksuu niin hyvältä.” Tuo pieni bensa-asemien kahviloissa juoksija! Ja lopulta se pilasi tuon tytön elämän. Se on häpeä! Häpeällistä!

362    Avioliitto on kunniallinen asia, mutta se askel tulee ottaa rukoillen ja kunnioittavasti. Ja aito rakkaus tuohon naiseen, on sitova teidät yhteen iäti: “Mitä te sidotte maan päällä, Minä sidon Taivaassa.” Kun te kävelette alas katua jossakin, hän voi tulla vanhemmaksi, harmaantuneeksi ja ryppyiseksi, mutta teillä yhä on se sama rakkaus häneen, joka teillä oli, kun hän oli nuori kaunis nainen.

363    Te voitte tulla kumaraharteiseksi, kaljupäiseksi, ryppykasvoiseksi ja kaikkea muuta, mutta hän yhä rakastaa teitä samalla tavalla kuin silloinkin, kun olitte leveäharteinen ja kiharapäinen, jos se on todella Jumala, sillä te odotatte tuota aikaa, kun olette ylittäneet virran ja tulette jälleen nuoriksi miehiksi ja naisiksi, elääksenne yhdessä ikuisesti. Se on Jumalan Iankaikkinen lupaus! Hän sanoi, että tekisi sen. Eikä Hän sanonut vain sitä, niin kuin tulemme siihen hetken kuluttua, vaan Hän vannoi, että tulisi tekemään sen!

364    Kuunnelkaa tätä, kun menemme eteenpäin:

Joka on tehty, ei lihallisen käskyn lain mukaan, vaan loputtoman elämän voiman mukaan.

365    Nyt tulemme lukemaan nopeasti, niin että saamme sen:

Sillä hän todisti, Sinä olet pappi ikuisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan.

Niin kauan kuin pappia tarvitaan, Hän on oleva pappi.

Siinä on totisesti aikaisemman käskyn kumoaminen sen heikkouden ja hyödyttömyyden vuoksi.

Sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi…

366    Te ette voi, ei väliä, mitä teette. Te voitte lakata ryyppäämästä, lakata tupakoimasta, lakata valehtelemasta, käydä kirkossa ja yrittää tehdä sitä ja tätä, ja te yhä olette lihallinen. Se on vain laki, eikä laki tee mitään täydelliseksi. Mutta mikä tekee täydelliseksi? Kristus! Kunnia! Minä voin lakata valehtelemasta, lakata varastamasta, lakata aviorikoksesta, lakata panettelemasta ja kaikista asioista, ja olen yhä lihallinen! Jumala ei vastaanota sitä, koska minulla ei ole tarjota Hänelle mitään sovituksena.

367    Mutta sillä hetkellä, kun lasken käteni siunatun Herran Jeesuksen pään päälle, ja sanon: “Herra. minä olen paha, tahdotko ottaa minut palvelijaksesi?” Ja Jumala suutelee syntini pois, ja minä seison täydellisenä Jumalan silmissä. Niin se on. Miksi? Minä en seiso omien ansioideni varassa, vaan Hänen, ja Hän on täydellistänyt meidät kärsimisensä ja Verensä kautta.

368    Näen, että on aika lopettaa, mutta haluan päättää tämän lukemisen nopeasti, jos voin:

…sen heikkouden ja hyödyttömyyden vuoksi.

Sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi, mutta paremman toivon tuominen teki (mikä on tuo parempi toivo? Kristus), jonka kautta me lähestymme Jumalaa.

369    Miksi? Kautta kaiken oman hyvyytemme ja kaiken oman hyvyytemme ja kaiken oman hyvyytemme, me olemme yhä lihallisia. Mutta kerran Jumalan läsnäolossa, tuntien ettemme koskaan voisi seistä siellä, kuin vain Jeesuksen Kristuksen ansioiden kautta: silloin vetäydymme lähelle Jumalaa. Hänen Poikansa ansioiden kautta, sanoen: “Herra, minä tulen Sinun luoksesi viattomalla sydämellä, Poikasi Jeesuksen Nimessä; ole hyvä ja vastaanota minut.” Oi, veli, silloin tulet elävää tietä.

370    Ei sanoen: “Herra, Sinä tiedät, että olen lakannut juomasta. Sinä tiedät, että kohtelen vaimoani oikein. Sinä tiedät, että minä olen tehnyt näin ja olen tehnyt…” Teillä ei ole tarjota mitään.

371     “Sillä lihallisen käskyn laki ei voinut tehdä mitään, mutta toisen toivon tuominen teki. Tuo toivo, joka on Kristus, meillä on kuin sielumme ankkurina, lujana ja varmana.” Tarkatkaa.

Ja koska ilman valan vannomista

Pronomiini, jos huomaatte, niin se on tässä kursiivin kirjaimin.

…häntä ei tehty papiks.:

Hän vain papiksi, vaan Hänet tehtiin papiksi valalla. Ei…

372    Tarkatkaa nyt, ottakaamme loppu tästä pappeudesta:

(Sillä nuo papit tehtiin ilman valan vannomista; oikeamieliset, vanhurskaat, rehelliset miehet;…)

373    Jumala vain sanoi: “Aaronin järjestyksen mukaan”, ja niin Hän teki nämä papeiksi. Pappeus siirtyi sukupolvesta toiselle ja he menivät kouluun ja valmistuivat saarnaajiksi ja niin edelleen. Jumala teki heidät papeiksi sillä tavalla, he tekivät itse itsestään pappeja, omalla koulutuksellaan ja perimällä pappeuden. Mutta tämä Mies oli tehty papiksi Jumalan vannomalla valalla! Kuunnelkaa tarkasti nyt:

(…sillä nuo papit tehtiin ilman valan vannomista; mutta tämä hänen valallansa, joka sanoi hänelle, Herra vannoi ja ei ole katuva,… Sinä olet pappi ikuisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan:)

Niin paljolla oli Jeesus tehty paremman testamentin takaajaksi.

Nyt, nopeasti.

Ja he totisesti olivat monia pappeja, koska heidän ei sallittu jatkaa kuolemisen tähden:

Oli tuhansia ja tuhansia ja tuhansia pappeja, koska heillä ei ollut mitään muuta kuin vain kuolemaa ja kuolemaa ja heikkoutta ja kuolemaa ja kuolemaa.

374    Mutta tarkatkaa Häntä:

Mutta tällä miehellä (Kenellä miehellä? Jeesuksella), koska hän pysyy iäti, on muuttumaton pappeus.

Jonka tähden hän on kykenevä myös pelastamaan heidät äärimmäiseen asti; ei väliä kuinka pitkällä, kuinka alhaalla, kuinka kaukana, Hän on kykenevä pelastamaan äärimmäisyyteen asti jotka tulevat Jumalan tykö hänen kauttaan,

Ei teidän vanhurskaudellanne, vaan tunnustuksellanne, Näettekö?

 …jotka tulevat Jumalan tykö Hänen kauttaan, koska hän aina elää suorittaakseen esirukousta heidän puolestaan.

Hän on siellä, alituisesti, suorittaen esirukouksia.

Sillä sen kaltainen ylipappi sopii meille, joka on pyhä, viaton, tahraton, erotettu syntisistä, ja tehty korkeammaksi kuin taivaat; tehty Ylipapiksi Taivaassa.

375    Siinä se on. Jos minä yrittäisin itse edustaa omaa asiaani, tulisin häviämään sen. Jos yrittäisin tehdä sen sanomalla: “Isäni oli hyvä mies. Isäni oli saarnaaja. Ja olen elänyt seurakunnassa”, häviäisin sen yhä. Mutta tämä Mies on täydellinen, Kristus, joka istuu siellä uhraten Verensä alati minun syntieni puolesta. Siinä se on teille.

Jonka ei tarvitse päivittäin, niin kuin noiden ylipappien, uhrata uhria, ensiksi omien syntiensä edestä, ja sitten kansan: sillä tämän hän teki kerta kaikkiaan, kun hän uhrasi itsensä.

376    Nyt tarkatkaa viimeistä jaetta:

Sillä laki tekee ylipapeiksi miehiä joilla on heikkous;

377    Sitä laki, lihallinen laki tekee. Toivoisin nyt, että voisin viipyä juuri siinä kaksi tuntia. Se on kuinka laki yhä tekee miehistä saarnaajia! Kyllä!

378    Sitten he sanovat: “Mutta, tällä miehellä on seminaarikokemus.” Hah, minä en vaihtaisi omaa pientä Taivaallista kokemustani kaikkiin maailman seminaareihin.

379    “Mutta me olemme itse kouluttaneet tämän miehen, hän on käsin valittu.” Hän on omatekoinen mies, minä en pidä sen kaltaisesta. Minä pidän Jumalan tekemästä miehestä.

380    Näettekö, laki yhä tekee pappeja. Laki yhä tekee saarnaajia. baptistikirkko valmistaa saarnaajia, kourakaupalla, heillä on kone, joka valmistaa heitä. Metodisteilla on heitä, baptisteilla on heitä, presbyteereillä, nasarealaisilla, Pyhyyden pyhiinvaeltajilla, helluntailaisilla on heitä. He valmistavat heitä niin nopeasti kuin voivat; tuo suuri järjestelmä on kuin jokin kone.

381    Olen aina sanonut kuinka säälin hautomakoneella haudottua kananpoikaa. Tiedättekö, pieni kananpoika, joka on haudottu hautomakoneessa, ei ole haudottu oikein. Ei, kanan pitäisi hautoa kananpojan. Mutta hautomakoneelle haudottu kananpoika piipittää, eikä, sillä ole mitään äitiä, jonka luokse mennä. Näettekö, se ei tiedä, mikä äiti on. Se piipittää äitiä, mutta sillä ei ole äitiä.

382    Mutta, kun tuo pieni kananpoika piipittää, joka on haudottu kanan alla, luonnollisella tavalla, niin sen äiti vastaa sille.

383    Ja joskus ajattelen tätä seminaarikokemusta, joka heillä on tullessaan ulos tästä suuresta hautomakoneesta, Louisvillessä, niin kuin kaikkialla ympäri maailman, joka hautoo esiin saarnaajia tuhansittain. Helluntailaisten hautomakoneet, presbyteerien hautomakoneet, baptistien hautomakoneet, ne kaikki hautovat omia pieniä kananpoikiaan. Ne “piipittävät” ja puhuvat siitä hautomakoneesta, jossa ne oli haudottu.

384    Mutta minä haluan, että minulla on Isä ja Äiti. Siunattu olkoon Herran Nimi! Kovinkaan monet eivät syntyneet kanssani, mutta ne olivat veljiäni. Aamen. Meillä on Äiti, joka vastaa, kun te… Äiti, joka on Taivaassa, joka hoivaa meitä kaikkia: “Niin kuin kana hoivaa poikuettaan, niin tahtoisin Minä hoivata sinua. Oi Jerusalem, Jerusalem, kuinka usein olisinkaan tahtonut hoivata sinua, niin kuin kana poikuettaan, kuinka usein olisinkaan tahtonut tehdä sinut omakseni, mutta sinä et ole tahtonut. Sinulla oli omat seminaarisi, jotka hautoivat esiin saarnaajasi, pappisi. He opettivat teidät Minua vastaan, ja nyt olette jääneet omillenne, teidän hävityksenne odottaa edessänne.”

385    Ja minä sanon tämän: “Oi, ihmiset. Oi, ihmiset, kuinka usein Pyhä Henki olisikaan halunnut hoivata teitä, niin kuin kana poikuettaan; mutta te haluatte oman tienne, te haluatte pitää Sen omalla tavallanne.

386    Yhtenä näistä illoista haluaisin saarnata aiheesta Teidän oma tienne. Tiedättehän? Kain halusi oman tiensä. Tänään ihminen haluaa oman tiensä. “Mutta on tie, joka näyttää oikealta, mutta sen loppu on kuolema.”

387    Tarkatkaa nyt. “Sanoessaan: ‘Uuden liiton…’” Uskon että… Ei, olin väärässä paikassa.

388    28. jae:

Sillä laki tekee ylipapeiksi miehiä, joilla on heikkous, mutta valan sana, joka oli lain jälkeen, asettaa Pojan, joka on pyhitetty iankaikkisesti.

389    Olkoon Jumala ikuisesti siunattu, Pojasta, joka pysyy iäti Melkisedekin järjestyksen mukaan; ja Hänellä ei koskaan ollut alkua, Hänellä ei koskaan ole loppua. Eikä laki voinut tuottaa mitään sen kaltaista, koska se oli lihallinen. Kirkot, kirkkokunnat eivät voi tuottaa mitään sen kaltaista, koska ne ovat lihallisia. Seminaarit eivät voi koskaan tuottaa mitään sen kaltaista. He ovat yrittäneet kouluttaa maailman Siihen. He ovat yrittäneet organisoida sen Siihen. He ovat yrittäneet kaikin tavoin maailmassa tehdä kaiken minkä voivat, ja ovat jättäneet pois pääasian: “Teidän täytyy olla syntynyt Siihen!” Jumala tekee teidät siksi, mitä olette, tietenkin, eikä siksi, että te lakkaatte tekemästä jotakin.

390    Nyt te nasarealaiset, te ette saa käyttää sormusta, te ette saa käyttää rannekelloa, ja teillä täytyy olla joitakin tiettyjä asioita, teidän hihanne täytyy olla niin pitkät, ja teidän hameenne täytyy olla näin pitkät, eivätkä miehet saa kuulua mihinkään kerhoihin; eivätkä he kasta teitä, jos ette noudata sitä. Hyvä on, ja tässä tulevat katoliset ja heillä on omat sääntönsä. Ja tässä tulevat metodistit, ja heillä on omansa. Jokaisella niistä on oma mittapuunsa, jonka mukaan on oltava. Jos ette täytä sitä, niin hyvä on, siinä kaikki. Näettekö? Ja sitten…

391    Mutta todellinen asia on tämä: “En mitään käsissäni tuoden, yksinkertaisesti vain ristissäsi riipun. Oi, Jumala, alastonna, haavoitettuna, tarpeessa… Oi, mitä nöyrimmin minä tulen. Kristus, tunnustaen, etten ole mitään enkä mitään mukanani tuo. Vastaanota minut, oi, Jumala.” Silloin Jumala vastaanottaa teidät.

392    Te ette ehkä tunne edes aakkosianne. Voi olla, että ette tiedä eroa kahvinpavun ja halkaistun herneen välillä. Voi olla, että ette erota oikeaa kättänne vasemmasta. Ei ole mitään väliä, sillä mitä te ette tiedä, on vain yksi asia, mikä teidän täytyy tietää, että Jeesus Kristus otti paikkanne syntisenä. Ja te otatte oman paikkanne, seistäksenne Hänen vanhurskaudessaan, tunnustaen joka päivä, että olette väärässä ja rakastatte Häntä koko sydämellanne. Kaikki vaikuttimenne kohdistettuna Häneen, niin te tulette olemaan Taivaassa. Siinä kaikki, mitä siihen tarvitaan. Sillä sen elämän, joka oli Kristuksessa, täytyy olla teissä, tai olette kadotettu.

393    Juuri ennen kuin lopetamme, muistatteko tuon ilman ehtoja olevan liiton, jonka Jumala teki Abrahamin kanssa? Mitä Jumala teki sinä iltana, kun Abraham sanoi: “Anna minun nähdä kuinka tulet tekemään sen.” Uskon, että se on 1. Mooseksen kirja 6: “Anna minun nähdä kuinka tulet tekemään sen.”

394    Ja Abraham meni ja otti lampaan, vuohen ja hiehon, ja tappoi ne. Ne olivat puhtaita uhrieläimiä, ja hän halkaisi ne ja levitti puolikkaat sinne. Ja sitten hän meni ja lisäsi siihen kaksi metsäkyyhkystä. Sitten Abraham piti vartiota ja ajoi kaikki linnut pois niiden luota, odottaen Jumalan tulevan. “Nyt Herra, siellä on uhri, kuinka Sinä tulet tekemään tämän? Minä en tiedä, kuinka Sinä aiot pelastaa miehen vastoin hänen omaa tahtoaan. Minä en tiedä, kuinka Sinä tulet tekemään tämän. Kuinka Sinä voit tehdä sen, Herra?”

395    Jumala sanoi: “Tulehan tänne, Abraham.” Ja Hän sanoi: “Mene ja nouda Minulle pässi, nouda Minulle vuohi, ja nouda Minulle hieho. Ja Minä haluan sinun tuovan ne tänne ja uhraavan ne.”

396    Herra sanoi: “Tarkkaa nyt, Abraham, sinä olet profeetta, sinä olet hengellinen, ja sinä olet ymmärtävä, mistä Minä puhun.”

397    “Hyvä on, Herra, haluan nähdä sen.”

398    “Nyt Abraham, tule istumaan tänne ja vartioimaan niitä, pidä nuo linnut poissa.” Ja Abraham hätyytti kaikki linnut pois, kunnes aurinko alkoi laskea.

399    Ja ensimmäiseksi, Jumala tuli alas. Kun Hän tuli alas, alkoi Abraham tulla uniseksi. Jumala sanoi. “Abraham. Minä vaivutan sinut uneen.”

400    Nyt kuuntele, lakiinperustuva ystäväni. Näetkö, kuinka Jumala otti Abrahamin täydellisesti pois kuvasta, hänellä ei ollut minkäänlaista tekemistä siinä. Ja sillä tuvalla Hän ottaa sinut. Sinä sanot: “Oi. minä etsin Jumalaa.” Sinä et etsinyt!

401    Jumala etsi sinut: “Kukaan ei voi tulla Minun tyköni, ellei Minun Isäni häntä ensin vedä.”

402    Näettekö, se on Jumala, joka etsii teidät, ettekä te Jumalaa. Te ette koskaan tehneet sitä, teidän luonteenne on väärä. Te olette sika, te tette tiedä mitään muuta. Te vain elätte sikakarsinassa, ja se on kaikki mitä tiedätte. Te rakastatte sitä, juotte olutta ja juoksette ympäri toisen miehen vaimon kanssa ja teette kaikkea, mitä vain voitte tehdä, mikä on pahaa. Se vain näyttää hyvältä: “Oi veli, meillä on hienoa aikaa.” Te luulette, että se on hyvää.

403    Mutta Jumala kolkuttaa sydämellenne. [Veli Branham koputtaa saarnastuoliin.] Ja se muuttaa sen; te ette kolkuta Jumalalle, Jumala kolkuttaa teille. Adam ei kolkuttanut Jumalan sydämelle, Jumala kolkutti Adamin sydämelle. Ja te olette Adamin poika. Oikein. Ja ennen kuin Adam voi jälleen olla Jumalan poika, täytyi Jumalan kolkuttaa hänen sydämelleen. Ja ennen kuin te voitte tulla Jumalan pojaksi, täytyy Jumalan kolkuttaa teidän sydämellenne.

404    Sitten, Abraham vaipui uneen. Ja nukahdettuaan, mikä oli ensimmäinen asia, mitä hän näki? Hirvittävän, kaamean, pelottavan pimeyden; se on kuolema, joka tulee koko ihmissuvun ylle. Sitten hän katsoi hieman sen ohitse, ja näki savuavan pätsin. Ennen kuin teillä voi olla savua, teillä täytyy olla tuli. Siitä syystä uskon, että helvetti on palava paikka.

405    Hyvä on, Hän osoitti, että jokainen meistä on alistettu kuolemalle, ja jokaisen meistä pitäisi mennä helvettiin, koska me olemme syntisiä.

406    Nyt, sen takana, hän näki pienen valkoisen Valon. Ja tämä pieni valkoinen Valo…

407    Mikä on tuo Valo? Mikä oli tuo valkoinen Valo? Se oli tuo Tulipatsas, joka kulki Israelin lasten edellä! Sama Tulipatsas, joka kohtasi Paavalin tiellä Damaskoon! Sama Tulipatsas, joka toi Pietarin ulos vankilasta! Sama Tulipatsas, joka on täällä tänä iltana!

408    Tuo Iankaikkinen Jumala, Hän itse käveli näiden halkaistujen uhrien välissä. Oi, edes takaisin, jokaisen yllä niistä. “Tällä tavalla tulen tekemään sen, Abraham. Tarkkaa Minua, mitä aion tehdä. Minä teen tässä liiton. Ja Minä vannon valan, että Siemenen mukaan, tulen nostamaan esiin Välimiehen. Minä teen liiton kuoleman kanssa ja tuomitsen kuoleman lihassa, koska Minä itse tulen ottamaan sen.” Hän sanoi: “Sinun Siemenesi kautta, Abraham, on tuleva… Sinä tulet olemaan maailman isä. Sinun Siemenesi kautta, enkä Minä tee tätä lupausta vain sinulle, vaan sinun Siemenellesi sinun jälkeesi.” Hän tiesi jokaisen, joka tulisi olemaan. “Ei mitä he tekevät, vaan mitä Minä teen, Minä olen tekevä sen, Abraham. Minä luotin Adamiin, ja hän rikkoi osansa, ja joka ainoa rikkoo omansa. Mutta Minä olen tekevä tämän itseni kanssa, ja vannon itseni kautta: “Tulen pitämään Sen!” Aamen! Aamen! Aamen!

409    Mitä me teemme tehdessämme jonkun sopimuksen? Tarkatkaa tätä nyt hetken. Minä sanon: “Veli Neville, sanonpa mitä teemme: jos sinä saarnaat huomenillalla ja seuraavana iltana ja edelleen keskiviikkoon asti, niin minä tulen saarnaamaan keskiviikosta sunnuntaihin asti. [Tyhjä paikka nauhassa.] Sovitaanko niin?”

410    “Selvä on!”

411    Tässä on tapa, miten me sen teemme: “Lyö kättä, poika.”  [Veli Branham ja veli Neville kättelevät toisiaan.] Ja sillä selvä. Se on liitto Amerikassa, se on kuinka me teemme liiton.

412    Kuinka he tekevät liiton Japanissa? He sanovat: “Tee sinä niin-ja-niin, ja minä tulen tekemään niin-ja-niin.” Ja sitten he ottavat hyppysellisen suolaa, koska suola on maunantaja. Ja me otamme hyppysellisen suolaa, ja minä heitän sen veli Nevillen päälle, ja veli Neville heittää hyppysellisen minun päälleni. Se on sitova sopimus.

413    Kuinka Daavid Livingstone teki liiton tuon Afrikan neekerin kanssa, mennäkseen hänen maahansa? Hän meni tuon päällikön luo, voidakseen kulkea siellä saarnaamassa Evankeliumia ja tehdäkseen työtä… Ja he ottivat lasin viiniä. Tässä on liitto, jonka neekeri tekee Afrikassa. Heillä oli lasi viiniä. Ja tämä neekeripäällikkö avasi suonensa ja vuodatti verta tähän viinilasiin. Daavid Livingstone avasi oman suonensa ja vuodatti vertaan lasiin. Sitten he sekoittivat sen; Livingston joi siitä puolet ja tuo neekeripäällikkö toisen puolen. Sitten he antoivat lahjan toinen toiselleen. Daavid Livingstone sanoi: “Mitä sinä vaadit minulta?”

414    Hän sanoi: “Valkoisen takin, joka on ylläsi.” Niin Livingstone otti pois takkinsa ja antoi sen tuolle neekeripäällikölle. Tämä sanoi: “Mitä sinä vaadit?”

415    Hän sanoi: “Tuon puukeihään, joka sinulla on kädessäsi.” Koska hän tiesi voivansa mennä maahan sen kanssa, niin hän otti tuon keihään. Ja he olivat veljiä, koska he olivat tehneet liiton.

416    Ja lähtiessään liikkeelle, kun nuo heimot ryntäsivät hänen kimppuunsa, tappaakseen hänet, hän kohotti ylös tuon pyhän keihään. Ja, kun hän teki niin, he katsoivat sitä ja sanoivat: “Ohoh, me emme voi koskea tuohon mieheen!” Miksi? “Hän on liiton veli, ja, vaikka hän onkin valkoinen, emmekä me koskaan aikaisemmin ole nähneet häntä… He eivät edes tienneet olevansa mustia, ennen kuin olivat nähneet hänet. He eivät olleet koskaan nähneet mitään sen kaltaista aikaisemmin. “Mutta hän on liiton veli, hänellä on päällikön keihäs kädessään.”

417    Mikä kaunis kuva siitä, kuinka me tänä päivänä juomme Herran Jeesuksen liiton Veren, Pyhän Hengen voiman ollessa yllämme. Me marssimme eteenpäin Jeesuksen Nimessä, ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka kuuluvat liittoon. Se on Päällikön Pyhä Keihäs! Näettekö kuinka se on tuo liitto?

418    Kuinka he tekivät sen itämaiseen tapaan? He vannoivat valan toiselleen. He ottivat eläimen ja halkaisivat sen, ja sitten nuo kaksi miestä seisoivat halkaistun eläimen puolikkaiden välissä. Ja he laativat liiton sopimuksen: “Jos minä en pidä tätä, jos en tee tätä, ja niin-ja-niin, olkoon silloin minun ruumiini tämän kuolleen eläimen kaltainen.” Ja tehtyään sen, he ottivat sen ja seisoivat siinä eläimen puolikkaiden välissä ja vannoivat valan; he vannoivat, että tekisivät sen. Ja sitten he yhdessä repivät tuon sopimuksen halki, ja kumpikin ojensi oman puolikkaansa toiselle. Jonakin tiettynä aikana he tulisivat kohtaamaan; ja kuolkoot he sellaisella kuolemalla, kuin tuo kuollut eläin, jos he eivät pitäisi tuota valaa. Hyvä on.

419    Huomasitteko nuo kolme eläintä? Lammas, vuohi, hieho… ja kolme täydellistä uhria. Ja mitä merkitsivät nuo kaksi kyyhkystä? Nuo kaksi kyyhkystä oli uhrattu sekä pelastukseksi, että parantumiseksi… jotka menivät siihen. Näettekö? Sovitus tehtiin erikseen, mutta parantuminen jatkui samana, samoin kuin pelastuskin. Nuo kyyhkyset siellä olivat halkaisematta, esittäen sekä pelastusta, että parantumista. “Hänen haavojensa kautta me olemme parannetut.” Ne asetettiin sivulle, erottamatta. Mutta tuo liitto, nuo kolme eläintä oli leikattu halki. Näettekö? Sitten tehtyään sen, he repivät halki tekemänsä liiton.

420    Tarkatkaa sitä, mitä Jumala oli sanomassa Abrahamille: “Golgatalla, sinun Siemenesi mukaan… Sinusta tulee Iisak, Iisakista Jaakob, Jaakobista Joosef, Joosefista, ja niin edelleen, ja niin edelleen, kunnes lopulta tuon vanhurskaan Siemenen kautta….

421    Me juuri luimme täältä, kuinka Paavali sanoi meidän Herramme nousi sukukunnasta, josta Mooses ei puhunut mitään, koskien pappeutta. “Meidän Herramme tuli Juudan sukukunnasta.” Ei Leevin, sillä he olivat lihallisia lain seuraajia. Mutta meidän Herramme tuli Juudasta. Kunnia! Siinä se on teille. Missä lupaus oli annettu.

422    Kuunnelkaa nyt tarkasti, kun lopetamme. Ja Golgatalla, Jumala tuli alas ja otti oman Poikansa ruumiin, jossa Hän oli asunut, ja repi sen halki Golgatalla. Hän vuosi verta, oli haavoitettu, keihäs puhkaisi Hänen kylkensä ja repi Hänet ja Verensä pursutessa ulos, Hän sanoi: “Isä, Sinun käsiisi Minä annan Henkeni.” Hän kumarsi päänsä; ja maa vapisi, salamat välähtelivät ja ukkoset jyrisivät. Jumala kirjoitti iankaikkisen liittonsa!

423    Ja Hän otti Hänen kuolleen ruumiinsa haudasta viikon ensimmäisenä päivänä, ja toi sen ylös Taivaaseen; istuen siellä Ylipappina, muistomerkkinä, istuen siellä täydellisenä ikuisesti. Ja Hän lähetti sen Hengen, jonka Hän repi ulos tuosta ruumiista, takaisin alas Seurakunnan ylle. Ja tuolla Seurakunnalla täytyy olla sama Henki, joka oli tuossa ruumiissa, tai se ei ole sopiva yhteen toisen puolikkaan kanssa ylösnousemuksessa. Noiden kahden puolikkaan täytyy sopia yhteen täydellisesti; ja, jos tämä seurakunta ei ole täydellisesti, aivan täsmälleen tuo sama Henki, joka oli Kristuksessa, niin te ette ole koskaan menevä Ylöstempauksessa.

424    Se on iankaikkinen liitto, veli. Tutkikaa itse mitä sydämessänne on. Rakastakaa Herraa! Olkaa todella varmat, että olette pelastuneet, älkää ottako mitään riskiä siinä. Te pelaatte uhkapeliä! Me amerikkalaiset rakastamme uhkapeliä, mutta älkää pelatko uhkapeliä Sen kanssa. Olkaa varmat, että olette oikein; ei niin, että olette liittyneet seurakuntaan, vaan että olette todella syntyneet uudestaan, ja Kristus on tullut teihin Pyhän Hengen persoonassa.

425    Nyt juuri lopettaessani: kuinka onnellisia meidän pitäisikään olla, nähdessämme tuon saman Hengen, joka oli Jeesuksessa Kristuksessa, suoraan täällä keskuudessamme, tehden samoja asioita, joita Hän teki ollessaan täällä maan päällä. Kuinka onnellisia meidän pitäisikään olla!

Rukoilkaamme nyt, kun kumarramme päämme:

426    Herra, on ollut suuri päivä. Vaikka tunnenkin, niin kuin aina, että olen epäonnistunut. En osaa tuoda sitä esiin oikein, Herra. Rukoilen, että Sinä antaisit minulle anteeksi tyhmyyteni. Oi, minä tunnustan syntini Sinun edessäsi ja pyydän laupeutta, tietäen, että siellä Taivaassa, Jumalan oikealla kädellä seisoo Suuri Ylipappi, jota ei tehty Aaronin järjestyksen mukaan, lakien ja lakiperäisten asioiden mukaan; vaan Hänet asetettiin sinne Jumalan armosta, joka ennen maailman perustamista katsoi tulevaan ja näki minut täällä maailmassa, ja Hän kuoli minun syntieni puolesta, tuodakseen minut takaisin Jumalan Valtakuntaan.

427    Minä kiitän Sinua, Isä, tästä, koska tämä Henki, joka nyt hallitsee Sinun omissasi, on Iankaikkinen niin kuin Jumala on Iankaikkinen. “Minä annan heille Iankaikkisen Elämän, eivätkä he koskaan kuole.” Ja tuomiolla he eivät koskaan tule olemaan: He ovat ohittaneet tuomiot ja menneet Kirkkauteen. “Ja, jos tämä maallinen maja on purettu, on meillä toinen jo odottamassa, johon tulla.” Kiitos Sinulle siitä, Herra.

428    Minä rukoilen nyt, että jos täällä on yksikin tänä iltana, joka ei koskaan vielä ole juonut todellista liiton Verta, joka ei tiedä, mitä Se merkitsee, ei tiedä, mitä on olla uudestisyntynyt, ja omistaa todellinen yhteys Kristuksen kanssa sydämessään, niin voikoot he vastaanottaa Hänet juuri nyt, kun me odotamme ja annamme tämän tilaisuuden. Ja tuona päivänä, me rukoilemme, että olemme edustaneet Evankeliumia oikeassa Valossa. Me rukoilemme Kristuksen Nimessä.

429    Päidemme ollessa kumarrettuina, olisiko täällä joku henkilö, joka kohottaisi kätensä Kristukselle, ja sanoisi: “Jumalan Kristus, ole minulle laupias. Salli minun, Sinun arvottomana palvelijanasi nyt vastaanottaa Pyhä Henki sydämeeni. Ja anna minulle se vakuutus ja rakkaus, jota todella tarvitsen.” Jos teillä ei ole Sitä, niin haluaisitteko kohottaa kätenne, sanoen: “Herra, tämä on merkki, että haluan Sitä.” Kohottaisitteko kätenne? Jumala siunatkoon sinua siellä takana, rouva. Jumala siunatkoon sinua tässä, herra. Ja siunatkoon sinua, herra. Jumala olkoon kanssasi, se on hienoa. Tämä mies tässä rivin päässä, Jumala siunatkoon sinua, veljeni. Ja vielä joku muu, ennen kuin nyt lopetamme, vain odottaessamme muutaman minuutin. Jumala siunatkoon sinua siellä takana, poikani. Joku muu vielä?

430     “Minä juuri nyt haluan, minä haluan, Herra Jumala. Sinä tunnet sydämeni, Sinä tiedät mitä on mielessäni.” “Jumalan Henki on elävämpi ja terävämpi kuin kaksiteräinen miekka, erottaen luut ja ytimet, ja on sydämen ajatusten erottaja.’” Ajatelkaa sitä! Hän tietää jopa teidän ajatuksenne ja aikeenne.

431    Kohottaisitko kätesi, sanoen: “Ole armollinen minulle, Jumala, juuri nyt. Minä haluan Sinun tietävän, että tiedän olevani väärässä, ja käsitän sen, mutta haluan olla oikein.” Hyvä on, pitäessämme päämme kumarrettuina, ajatelkaa nyt hetken. Me emme halua kiirehtiä tämän kanssa.

Ikiaikojen Kallio, halkeama minua varten,
Salli minun kätkeä itseni Sinuun;
Anna veden ja veren,
Sinun kyljestäsi,
Olla minun syntieni…

Kaksoisparannusko? Hän vannoi sen, nuo kaksi muuttumatonta asiaa.

Pelastamaan vihalta ja tekemään minut puhtaaksi.

432    Oi, Herra, suo meidän tuntea juuri nyt, että nämä vetämämme henkäykset ovat katoavia. Me emme tiedä, kuinka monta henkäystä meillä on edessämme. Se on kaikki Sinun suuren neuvosi mukaan. Sen päätät Sinä. Oi, ole armollinen meille. Ja niille, jotka kohottivat kätensä, Herra, ei ole tarvetta mainita heitä, Sinä tunnet jokaisen heistä. Mutta minä vain tarjoan tämän esirukouksen heidän puolestaan. Rukoilen, että ottaisit pois tuomion heidän sydämistään, ja antaisit heidän juuri nyt rohkeasti tulla armon Valtaistuimen tykö; kävellä rohkeasti Jumalan Valtaistuimen tykö, vaatimaan Jumalan antamia etuoikeuksiaan. Sinä aiheutit sen, että he kohottivat kätensä, itsessään he eivät voineet sitä tehdä. Ja minä rukoilen Jumala, että Sinä soisit tämän Jeesuksen Nimessä. Aamen.

…kätkeä itseni Sinuun;

Vain palvokaa Häntä nyt.

Salli veden ja Veren…  (oi, minun)
Joka Sinun haavoitetusta kyljestäsi virtasi.
Olla synnin kaksoisparannus,
Pelastamaan vihalta ja tekemään minut puhtaaksi.

433    Kuinka monesta tuntuu nyt todella hyvältä? Kohottakaa kätenne ja sanokaa: “Ylistys Herralle!” [Seurakunta sanoo: “Ylistys Herralle!”] Oi Hän on ihmeellinen! Oi, on lähteellä tilaa. Osaatko sen, sisar Gertie? Hyvä on, kuinka moni rakastaa tuota laulua? Nyt hetken kuluttua meillä on kastepalvelus.  [Veli Branham puhuu sanoen veli Nevillelle: “Sinähän tulet kastamaan heidät?”]

…tilaa, kyllä, siellä on tilaa,
Siellä on tilaa lähteellä sinua varten;
Tilaa, tilaa…

434    Hyvä on, ne, jotka hakevat kastetta, miehet menevät tähän huoneeseen ja naiset menevät tähän huoneeseen. Ne, jotka tulevat kastettaviksi siunatussa Herran Nimessä.

Tilaa, tilaa…

Siellä on tilaa lähteellä sinua varten;
Tuossa Nimessä, siunatussa Nimessä,
Siellä on tilaa lähteellä sinua varten.

435    Jokainen nyt,

Tilaa, tilaa, kyllä, siellä on tilaa,
Siellä on tilaa lähteellä sinua varten;
Oi, tilaa, tilaa, kyllä, siellä on tilaa,
Siellä on tilaa lähteellä sinua varten.

436    Oi, minä rakastan tuota vanhaa laulua. Ettekö tekin?

Siellä on tilaa lähteellä sinua varten;
Oi, tilaa, tilaa, siellä on paljon tilaa,
Siellä on tilaa lähteellä…

437    Nyt, sillä aikaa, kun vanhin on mennyt valmistautumaan kastamista varten, haluaisin vähän selittää sitä kuulijakunnalle. Ja pyytäisin jotakin diakoneista, jos he voivat kuulla minua siellä huoneessa, ilmoittamaan minulle heti, kun he ovat valmiit, niin että voimme siirtää mikrofoonit. Me haluamme teidän kaikkien näkevän tämän, se kestää ehkä kymmenen minuuttia pidempään, ja sitten seurakunta lähetetään pois.

438    Nyt haluan lukea teille jotakin pyhistä Kirjoituksista. Haluan lukea Apostolien teoista. Ja haluan alkaa Apostolien tekojen 2. luvun 12. jakeesta.

439    Haluan teidän myös huomaavan Matteuksen 16. luvussa, uskon, että se oli siinä, kun Jeesus oli tulossa alas vuorelta, ja Hän sanoi opetuslapsilleen: “Kenen ihmiset sanovat Minun, Ihmisen Pojan, olevan?”

440    Ja he sanoivat: “Jotkut sanovat, että Sinä olet Elias; ja jotkut sanovat, että Sinä olet profeetta, ja jotkut sanovat, että Sinä olet jotakin muuta.”

441    Jeesus sanoi: “Mutta kenen te sanotte Minun olevan?”

442    Ja Pietari sanoi: “Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.” Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

443    Jeesus sanoi: “Siunattu olet sinä Simon, Joonan poika, sillä liha ja veri eivät ole paljastaneet tätä sinulle. Sinä et koskaan oppinut sitä jossakin seminaarissa. Sinä et koskaan oppinut sitä ihmisiltä.” Hän sanoi: “Mutta Minun Isäni, joka on Taivaassa, on paljastanut tämän sinulle. Ja Minä sanon, että sinä olet Pietari, tälle kalliolle Minä tulen rakentamaan Seurakuntani, eivätkä helvetin portit ole sitä voittava. Ja Minä annan sinulle avaimet Taivaan Valtakuntaan.” Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] “Ja mitä tahansa sinä päästät maan päällä, sen Minä päästän Taivaassa. Ja mitä sinä sidot maan päällä, Minä sidon sen Taivaassa.” Tarkoittiko Hän sitä? Muutoin Hän ei olisi sanonut sitä. Pietarilla oli nyt Valtakunnan avaimet. Mutta ajan vieriessä…

444    Nyt te katoliset, te saatatte ajatella… Te sanotte: “Katolinen kirkko on rakennettu Pietarin päälle.” Hyvä on, katsokaamme sitä. Sanotaan: “Heillä oli avaimet, ja katolisella kirkolla on yhä avaimet.”

445    Mutta katsokaamme, mitä Pietari teki avaimilla, ja sitten tulemme näkemään onko asia niin. Raamatussa sanottiin Pietarille ja muille apostoleille: “Menkää kaikkeen maailmaan; kenen tahansa synnit te annatte anteeksi, heille ne on annettu anteeksi; kenen tahansa synnit te pidätätte, heille ne on pidätetty.” Sanoakseni sen niin, että… Joku ei ehkä ymmärrä, mitä tarkoitan, mutta Jeesus sanoi apostoleille: “Kenen tahansa synnit te annatte anteeksi, Minä myös tulen anteeksi antamaan heille. Ja kenen tahansa syntejä te ette anna anteeksi, ja pidätte sen heitä vastaan, myös Minä tulen pitämään sen heitä vastaan.” Sen Jeesus sanoi.

446    Katsokaa, kuinka katolinen kirkko lähestyy sitä.

447    Mutta katsokaamme, kuinka he tekivät sen. Sitten, jos saamme tietää, kuinka he sen tekivät, silloin meidän pitää tehdä se samalla tavalla. Katsokaamme sitä nyt.

448    Se on Helluntaipäivä, jolloin Seurakunta asetettiin virkaansa. He olivat kaikki siellä ylähuoneessa, ja tulivat sieltä ulos puhuen eri kielillä. Miksi? Kaikki kielet Taivaan alla olivat edustettuina siellä; myös englannin kieli. Jokaisen kielen Taivaan alla oli oltava siellä, mitä kieliä sitten puhuttiinkin tuona päivänä. Tässä edellä luetellaan monia näistä kielistä, kuten kreikkalaiset, roomalaiset käännynnäiset ja arabit sekä muut, ja he kaikki puhuivat ja… Mutta he eivät puhuneet millään tuntemattomilla kielillä. He puhuivat kielillä, jotka olivat tunnettuja ihmisille. Ei tuntemattomilla kielillä, vaan kielillä, joita jokainen ymmärsi. Syntinen ja uskomaton saattoi kuulla, mitä hän sanoi: “Kuinka me kaikki kuulemme omalla kielellämme sen mukaan, missä olemme syntyneet?”

449    Tarkatkaa nyt! Nyt esitetään kysymys. Nyt, kun toiset pilkkasivat, 12. jae :

Ja he olivat kaikki hämmästyksissään, tietämättä mitä ajatella, sanoen toinen toisellensa, Mitä tämä merkitsee?

Toiset pilkaten sanoivat, Nämä ovat täynnä uutta viiniä.

450    He pitivät heitä pilanaan, koska… Miten he käyttäytyivät? He horjuivat kuin humalaiset, kuin juopuneet. Puhuen, tietämättä mitä sanoivat, mutta he saarnasivat tuolle seurakunnalle kielillä, joita he itse eivät tunteneet, mutta, jotka seurakunta tunsi, näettekö. Hyvä on.

Toiset pilkaten sanoivat, He ovat täynnä uutta viiniä.

“Mutta Pietari…” Ole varovainen, poika, sinulla on avaimet!

Mutta Pietari, astuen esiin niiden yhdentoista kanssa, korotti äänensä ja sanoi heille…

Muistakaa nyt, tämä on Seurakunnan ensimmäinen virkaan asettaminen.

Te Juudean miehet, ja kaikki te, jotka asutte Jerusalemissa, olkoon tämä teille tiettäväksi, ja kuunnelkaa minun sanojani:

Sillä nämä eivät ole juovuksissa, niin kuin te oletatte, koska onhan nyt vasta kolmas hetki päivästä.

Kapakoita ei silloin vielä ollut edes avattu, näettehän.

Mutta tämä on se, mistä profeetta Joel puhui;

Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että Minä tulen vuodattamaan Hengestäni kaiken lihan päälle: ja teidän poikanne ja teidän tyttärenne profetoivat, ja teidän nuoret miehenne näkevät näkyjä, ja vanhat miehenne unia uneksuvat:

Ja palvelijoideni päälle, ja palvelijattarieni päälle minä vuodatan noina päivinä Hengestäni; ja he profetoivat:

Ja minä näytän ihmeitä taivaassa ylhäällä, ja merkkejä maassa alhaalla;…

No niin, se on Pietari, joka nyt on saarnaamassa, hän jolla on avaimet.

…verta, ja tulta, ja savupilviä:

Aurinko muuttuu pimeydeksi, ja kuu vereksi, ennen kuin tuo suuri ja huomattava Herran päivä tulee:

Ja on tapahtuva, että kuka tahansa huutaa avuksi Herran nimeä on pelastuva.

Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat; Jeesuksen Nasaretista, Jumalan hyväksymän miehen keskuudessanne voimateoilla, ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala hänen kauttaan teki teidän keskellänne, niin kuin te itse myös tiedätte:

Puhukaapa nuhtelusta! hänellä oli avaimet, niin kuin tiedätte.

Hänet, ollen luovutettu teille Jumalan neuvopäätöksellä ja ennalta tietämisellä…

Siinä se on teille. Kuinka Häntä koskaan olisi voitu luovuttaa heille? Koska Jumala ennalta määräsi sen olemaan sillä tavalla. Näettekö, Jumalan ennalta tietäminen.

451    [Eräs veli sanoo kastamisesta: “Valmista.”] Pieni hetki vaan. Sano heille, että odottavat hetken, kunnes olen selvittänyt tämän Kirjoituksen.

…te olette ottaneet, ja pahoin käsin olette ristiinnaulinneet ja tappaneet:

Jonka Jumala on nostanut ylös, ollen vapautettu kuoleman kivuista: koska ei ollut mahdollista, että se olisi pitänyt hänet.

Sillä Daavid puhui koskien häntä: Minä näin Herran aina kasvojeni edessä, sillä hän on minun oikealla kädelläni, että minua ei liikuteta;

Sen vuoksi minun sydämeni iloitsi, ja kieleni oli iloinen; lisäksi myös lihani on lepäävä toivossa:

Koska sinä et jätä minun sieluani helvettiin, etkä salli Pyhäsi nähdä turmeltumista.

Sinä olet tehnyt tunnetuksi minulle elämän tiet; sinä saat minut täyteen iloa hyväksymiselläsi.

Miehet ja veljet, sallikaa minun vapaasti puhua teille patriarkka Daavidista, että hän on sekä kuollut, että haudattu, ja hänen hautansa on kanssamme tähän päivään asti.

Sen vuoksi ollen profeetta, ja tietäen, että Jumala oli vannonut valalla hänelle…

Juuri siitä olen saarnannut.

…että hänen kupeittensa hedelmästä, lihan mukaan, hän nostaisi Kristuksen istumaan valtaistuimellensa;

Pietari saarnaa samasta asiasta, josta juuri saarnasin.

Hän nähden tämän edeltä puhui Kristuksen ylösnousemuksesta (profeetta näki sen edeltä), että hänen sieluaan ei jätetty helvettiin, eikä hänen lihansa nähnyt mätänemistä.

Tämän Jeesuksen on Jumala nostanut ylös, josta me kaikki olemme todistajia.

Sen vuoksi ollen Jumalan oikealla kädellä korotettu, saatuaan Isältä Pyhän Hengen lupauksen, hän on vuodattanut tämän, minkä te nyt näette ja kuulette.

Sillä Daavid ei ole noussut taivaisiin: (tuo profeetta.) …vaan hän sanoo itse, HERRA sanoi minun Herralleni, Istu sinä minun oikealle kädelleni,

Kunnes teen sinun vihollisesi jalkajakkaraksesi.

Sen vuoksi tietäköön koko Israelin huone vakuudella, että Jumala on tehnyt tuon saman Jeesuksen, jonka te olette ristiinnaulinneet, (kuunnelkaa tätä)… sekä Herraksi, että Kristukseksi.

Sen tulisi selvittää se. Eikö tulisikin?

Nyt, kun he kuulivat tämän, nuo syntiset, he saivat piston sydämeensä, ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: Miehet ja veljet, mitä meidän pitää tehdä?

452    Hyvä on, tässä se on teille. Mitä Pietarilla on? Avaimet! Avaimet Valtakuntaan! Missä tuo Valtakunta on? Se on sisimmässänne. Onko se oikein? Pyhä Henki on Jumalan Valtakunta, sen me tiedämme. Me olemme syntyneet Kuningaskuntaan, sen alamaisiksi ja edustajiksi. Kuulkaahan, hänellä on avaimet vyöllään. “Mitä sinä Pietari nyt aiot tehdä sen kanssa?” Tämä on ensimmäinen kerta, kun tuo ovi avattiin.

453    Nyt, kun tuo kysymys ensimmäisen kerran kysyttiin tältä saarnaajalta, jolla oli avaimet, niin uskon, että jos hän olisi sanonut: “Seiskää päällänne”, niin se olisi ollut virallista. “Mitä tahansa sinä sidot maan päällä, sen Minä sidon Taivaassa.”

454    Hyvä on: “Mitä tahansa sinä sanot, Pietari, niin Minäkin tulen sanomaan. Sinulla on avain.” Hyvä on, sitten hän työntää avaimen oveen. “Mitä sinä nyt teet?” Kun he olivat sen kuulleet, he saivat piston sydämeensä, ja sanoivat: “Miehet ja veljet, mitä meidän pitää tehdä?”

Silloin Pietari sanoi heille: Tehkää parannus, ja ottakoon jokainen teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimessä syntien anteeksi saamiseksi, ja te saatte Pyhän Hengen lahjan.

Sillä lupaus on teille, ja teidän lapsillenne, ja kaikille, jotka kaukana ovat, niin monelle kuin Herra meidän Jumalamme kutsuu.

Se selvittää sen ikiajoiksi! Kukaan henkilö ei minään aikana voi koskaan väittää sitä vastaan.

455    Katolisessa kirkossa, sen sijaan, että he upottaisivat, he pirskottelevat. Ja Jeesuksen Nimen käyttämisen sijaan he ovat ottaneet muodon “Isä, Poika, ja Pyhä Henki”, jota ei koskaan ole opetettu Raamatussa.

456    Tuosta ajasta alkaen jokainen henkilö kastettiin upottamalla Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Ja eräille, jotka Johannes Kastaja oli jo upottanut, sama mies, joka kastoi Jeesuksen, sanoi Paavali: “He eivät voineet saada Pyhää Henkeä sillä tavalla”, vaan, että heidän täytyi tulla uudestaan kastettavaksi Jeesuksen Nimessä ennen kuin he voisivat saada Pyhän Hengen. Kuinka monet tietävät, että se on Kirjoitus? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Apostolien teot, 19. luku. Siinä se on teille; se sulki Taivaan Valtakunnan kaikille toisille tavoille, Jeesuksen Kristuksen lupauksen mukaan, että Hän tekisi sen viralliseksi Taivaassa.

…Tehkää parannus, ja ottakoon jokainen teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen Nimessä syntien anteeksi saamiseksi, ja te saatte Pyhän Hengen lahjan.

Sillä lupaus on teille, ja teidän lapsillenne, ja kaikille, jotka kaukana ovat, niin monelle kuin Herra meidän Jumalamme kutsuu. (Aamen.)

Rukoilkaamme:

457    Isä Jumala, tänä iltana on kulunut yli tuhat yhdeksänsataa vuotta, ja yhä ihmissydänten rehellisyys huutaa Jumalaa, niin kuin lapset huutavat saadakseen maitoa äitinsä rinnasta. Me rakastamme Sinua, Herra, me emme voi elää ilman Sinua. Niin kuin Daavid sanoi: “Minun sieluni janoaa Sinua, niin kuin peura vesipuroa.” Hänellä täytyy olla Se, tai hän on kuoleva.

458    Ja Isä, me olemme kammanneet Kirjoitukset edestakaisin; emme ollaksemme erilaisia, mutta me näemme nämä seminaarit, nämä teologian opiskelijat tänään, jotka saarnaavat ihmiskäskyjen mukaisesti, Herra, me emme halveksi noita miehiä, mutta me halveksimme noita asioita, joita he opettavat. Sen vuoksi Herra, me pyydämme, että heistä tulisi veljiämme. Me pyydämme, että Sinä antaisit heille anteeksi heidän erehdyksensä, ja me rukoilemme, että he tulisivat Kirjoitukseen, lukisivat Sanan, ei sillä tavalla, kuin jotkut seminaarit sitä opettavat, vaan sen tavan mukaisesti, miten Jumala on Sen kirjoittanut.

459    Me rukoilemme Jumala, että nämä kandidaatit, jotka nyt tänä iltana tulevat kastettaviksi vedessä… Kun urhea pastorimme, joka tästä saarnatuolista saarnaa Evankeliumia, tätä samaa Evankeliumia, nyt kävelee kastealtaaseen toimittamaan hautausta. Suo Herra, että jokainen näistä saa Pyhän Hengen, koska Sinä annoit tuon lupauksen: “Te saatte Pyhän Hengen.” Odottakoon Jumalan Henki veden yllä vastaanottaakseen nämä ehdokkaat tänä iltana, sillä me jätämme heidät Sinun käsiisi, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.

57-0915E HEBREALAISKIRJE 7. LUKU, OSA I (Hebrews Chapter Seven #1), Jeffersonville, Indiana, USA, 15.9.1957

57-0915E HEBREALAISKIRJE 7. LUKU, OSA I
(Hebrews Chapter Seven #1)
Jeffersonville, Indiana, USA, 15.9.1957

1          …iltana ja kuulla Joycen laulavan. Tiesittekö, että se itsessänsä on ihme? Tuo pieni tyttö, kuinka hän voi ajatella kaikkea sitä? Ja joka ilta hänellä on meille uusi laulu. Kuinka hän voi ajatella kaiken sen! Se todella vaatii taitoa. Herra siunatkoon tuota lasta.

2          Nyt, huomenna kello puoli kolme, hautaustoimistossa, Charlestownissa, Indianassa; kallis edesmennyt sisaremme, sisar Colvin, me annamme hänelle viimeisen kunnianosoituksen siellä hautaustoimistossa ja sitten haudan äärellä, huomenna iltapäivällä. Yksi, joka kerran eli niin kuin tekin, on siirtynyt esiripun toiselle puolelle, niin kuin tekin joskus tulette tekemään. Ja kaikki, jotka tahtovat osallistua palvelukseen, ovat tervetulleita. On varmasti oleva suureksi avuksi Colvinin perheelle tietää, että Tabernaakkelin ihmiset täällä, jossa he ovat käyneet kirkossa niin pitkän aikaa ja niin edelleen, tahtovat… Olisimme iloiset, jos tulisitte sinne. Ja uskon, että kalliilla veli McKinneyllä, joka saarnasi veljeni hautajaisissa monia vuosia sitten, on pääosa hautajaisista vastuullaan, ja minua on pyydetty tulemaan ja auttamaan häntä hautajaispalveluksessa.

3          Olin nyt hieman myöhässä tänä iltana. Minulla on niin monta rautaa tulessa, etten tiedä mihin suuntaan mennä. On niin monia soittoja, ja näitä autokolareita ja onnettomuuksia, ja ihmiset soittavat ja pyytävät tulemaan; lähdin juuri Louisvillestä muutama hetki sitten, päästäkseni nopeasti tänne takaisin, ja jätin tekemättä useita käyntejä, jotka ovat todella rasittavia, ja jotka täytyy tehdä, arvelisin, vielä tänä iltana.

Ja nyt, rukoilkaa puolestamme jatkaessamme eteenpäin.

4          Ja tänä aamuna en ollenkaan päässyt tekstiini, Hebrealaiskirjeen 7. lukuun. Ja mennessämme siihen tänä iltana, haluan antaa ilmoituksen koskien veli Graham Snellingin kokouksia täällä teltassa Brigham Avenuen päässä. Jos Herra suo, haluan olla takaisin täällä keskiviikkoiltana, ja silloin tulemme sopimaan tietystä illasta johonkin aikaan tällä viikolla, jolloin me tulemme lähetystönä vierailemaan veli Grahamin kokouksessa. Ja hän sanoo, että hänellä on siellä “mukavasti väkeä”. Hän tulee arvostamaan sitä, että tulemme hänen avukseen. Veli Graham Snelling, jos joku teistä haluaa osallistua kokouksiin, niin se on aivan täällä Brigham Avenuen päässä. Kuka tahansa voi kertoa teille, missä se on. Teltta on pystyssä aivan urheilukentän päässä. Hän arvostaa yhteistyötänne. Koska me Tabernaakkelina olemme luvanneet olla yhteistyössä hänen kanssaan, sataprosenttisesti, niin me yritämme auttaa.

5          Nyt me sitten pian olemme tulossa, jos Herra suo, Hebrealaiskirjeen 11. lukuun, muutaman illan kuluttua, jos se on Jumalan tahto ja uskon, että meillä myös silloin tulee olemaan suurta aikaa.

6          Ja, oi, Herra siunasi meitä tänä aamuna ilmeellisellä tavalla. Kuinka Hän vuodattikaan Henkensä meidän yllemme! Ja nyt tänä iltana, me odotamme Hänen tekevän sen uudestaan; ja sitten myös keskiviikkoiltana ja yhä edelleen. Ja niinä iltoina, joina en pääse tulemaan, tulee veli Neville jatkamaan, jos minä olen jossakin ulkona.

7          Minä en koskaan tiedä, mitä tulen tekemään, saatan olla täällä tällä hetkellä ja tunnin kuluttua saatan olla kutsuttu Kaliforniaan. Näettekö, te ette tarkalleen tiedä, minne Herra teidät lähettää. Siitä syystä minun on niin vaikeata valmistaa mitään matkasuunnitelmia ja sanoa, että me tulemme tekemään niin-ja-niin. Voin aloittaa jonkun tietyn asian tekemisen, ja Herra lähettääkin minut jonnekin muualle. Niinpä me emme tiedä, mitä Hän tulee tekemään. “Mutta, jos se on Herran tahto”, me sanoimme. Ja uskon, että meitä on Raamatussa käsketty sanomaan: “Jos se on Herran tahto, me tulemme tekemään sellaisia-ja-sellaisia asioita.” Niinpä, jos emme satu tekemään tai täyttämään sopimuksia, niin me tunnemme, että ehkä ei ollut Herran tahto niin tapahtua.

8          Juuri yhtenä päivänä me olimme estettyjä tekemästä sitä, veli Roberson, veli Wood ja minä. Ja me ihmettelimme: “Miksi?” Minä istuin seuraten karttaa, ja olimme tulossa etelään, ja kuitenkin me ajoimme viisikymmentä mailia takaisin suoraan pohjoiseen tietä. Ja minä olen matkustellut tuota valtatietä siitä asti, kun olin noin neljätoistavuotias. Ja ihmettelen kuinka koskaan tein sen. Me seisoimme siellä kaikki kolme. Me olemme kaikki matkustelleet noita valtateitä. Katsellen koko ajan karttaa ja pysytellen valtatiellä 130 halki Illinoisin, ja teimme pienen loivan mutkan, huomaamatta, että aurinko oli takanamme sen sijaan, että se olisi ollut edessämme, ja etelän asemesta me olimme menossa pohjoiseen. Sitten tulimme tien risteykseen, ja minä sanoin: “Tämä ei ole oikea tie.” Katsoin kartasta ja tulin huomaamaan, että olimme viisikymmentä mailia poissa tieltä, menossa toiseen suuntaan.

9          Sitten takaisin tullessamme me keskustelimme asiasta. Minä sanoin: “Tiedättekö, miksi se tapahtui? Herra on saattanut panna meidät kulkemaan ohi tätä tietä varjellakseen meidät joltakin hirvittävältä onnettomuudelta täällä jossakin, joka ehkä muussa tapauksessa olisi tapahtunut. Me tiedämme, että kaikki asiat yhdessä työskentelevät niiden parhaaksi, jotka rakastavat Herraa. Se on kaikki, mitä meidän täytyy pitää mielessämme.”

10     No niin, tänä iltana me nyt aloitamme pienen oppitunnin. Enkä usko, että pääsemme loppuun, tai ehkä pääsemme, tänä iltana. Tämä on suuri luku, joka opettaa kymmenyksistä seurakunnalle. Se on suuri aihe, jossa voisimme viipyä viikkoja ja viikkoja, käsitellen tuota yhtä asiaa: kuinka Abraham maksoi kymmenykset Melkisedekille, ja josko se on ehdottoman välttämätöntä.

11     Vaivaako tämä tuulettaja ketään siellä takana? Tahtoisitteko sen mieluummin pois? Jos se vaivaa jotakuta, tai puhaltaa heidän kasvoilleen tai jotakin sellaista, niin kohottakaa kätenne. Tai pyytäkää yhtä paikannäyttäjistä, tai lähettäkää joku sanomaan veljelle täällä, ja hän tulee sammuttamaan sen. Minä yleensä pidän sen poispäin itsestäni; kun minun tulee kuuma ja alan hikoilla, niin ennen kuin huomaankaan, olen tullut käheäksi. Niinpä se puhaltaa teidän päällenne eikä häiritse minua millään tavalla. Me haluamme teidän nyt tuntevan olonne miellyttäväksi. Me emme yritä käyttää liian paljon aikaanne, vaan tulemme katsomaan suoraan Sanaan. Ja ennen kuin teemme sen, puhukaamme hetken Sen Tekijälle.

12     Taivaallinen Isä, me emme tiedä, mitä on varastossa. Mutta ainoa asia, jonka me tiedämme, ja josta olemme vakuuttuneita, on että hyvät asiat odottavat edessämme. Sillä on kirjoitettu: “Mitä silmä ei ole nähnyt, eikä korva kuullut, eikä ole astunut ihmisen sydämeen, Jumalalla on varastossa niitä varten, jotka rakastavat Häntä.”

13     Ja me rukoilemme, että Sinä avaisit Taivaan ikkunat tänä iltana, Sinun varastohuoneessasi, ja antaisit meille Sanastasi jotakin sopivaa, jotakin kasvattamaan uskoamme kristittyinä, ja tekemään meidät enemmän vakiintuneiksi Evankeliumille, kuin mitä olimme sisään tullessamme. Suo se, Isä. Ottakoon Pyhä Henki Jumalan Sanan ja jakakoon Sen kullekin sydämelle, sen mukaan kuinka meillä on tarve. Sinun rakkaan Poikasi Jeesuksen Nimessä me rukoilemme. Aamen.

14     No niin, tänä aamuna jätimme 6. luvun viimeisen jakeen, joten voimme mennä suoraan 7:teen lukuun:

Jonne edelläjuoksija on meidän puolestamme mennyt, Jeesus, tehtynä yli papiksi ikuisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan.

15     Nyt me tulemme lukemaan ensimmäiset kolme jaetta seitsemännestä luvusta, niin että pääsemme heti alkuun.

Sillä tämä Melkisedek, Saalemin kuningas, kaikkein korkeimman Jumalan pappi, joka kohtasi Abrahamin hänen palatessaan kuninkaiden teurastuksesta, ja siunasi hänet;

Jolle myös Abraham antoi kymmenennen osan kaikesta (siinä on teidän kymmenystenne maksaminen); ensiksi ollen tulkinnan mukaan vanhurskauden Kuningas, ja sen jälkeen myös Saalemin Kuningas, joka on, rauhan Kuningas;

Ilman isää, ilman äitiä, ilman polveutumista, jolla ei ole päivien alkua, eikä elämän loppua; mutta tehtynä Jumalan Pojan kaltaiseksi; pysyy pappina ainaisesti.

16     Mikä ihmeellinen lausunto! Nyt meidän täytyy mennä takaisin Vanhaan Testamenttiin, kaivaaksemme esiin nämä suuret kultajyväset. Ja, oi, kuinka minä rakastankaan niitä!

17     Tiedättekö, siellä Arizonassa meillä oli tapana etsiä kultaa. Ja me menimme jonnekin, missä maaperä näytti sopivalta, herra Mac Knelly ja minä, missä oli pieniä ojia, joissa olevaa soraa, he kutsuivat “huuhtoutumiksi”. Ja hän painui alas ja pani minut hieromaan tuota hiekkaa ja [Veli Branham puhaltaa.] puhaltamaan siihen. Sitten hieromaan ja [Veli Branham puhaltaa.] puhaltamaan siihen. Ja ihmettelin, miksi hän teki sen. Mutta tulin huomaamaan, että puhaltaessanne hiekkaan, se on kevyttä. Ja kaikki, jopa lyijy on kevyempää kuin kulta. Kulta on raskaampaa kuin lyijy. Niinpä puhaltaessa kaikki muut metallit, hiekka ja multa lentävät pois, ja kulta jää jäljelle. Sen vuoksi, jos teillä on siellä huuhtoumia, osoittaa se, että jossakin ylempänä on kultaa, josta sade on huuhtonut nämä hiukkaset tänne ojiin. Ja sitten me otimme hakut ja niin edelleen ja kaivoimme melkein koko mäen ylös, yrittäen löytää tuota kultaa. Porasimme reikiä maahan, räjäytimme sen dynamiitilla, ja kaivoimme maan ylös, ja jatkoimme räjäyttämistä ja kaivamista, mennen syvemmälle, löytääksemme tuon pääsuonen. No niin, sitä me kutsumme “etsinnäksi”.

18     Ja tänä iltana me yritämme ottaa Jumalan Sanan ja käyttää sitä Pyhän Hengen voimalla puhaltamaan kaiken välinpitämättömyyden ja epäilykset pois meistä, kaikki nuo pienet kevyet untuvaiset asiat, joilla ei ole mitään perustusta, joilla ei ole mitään painoa elämässämme, me haluamme puhaltaa sen kaiken pois, voidaksemme löytää tämän ihanan Pääsuonen. Tuo Pääsuoni on Kristus.

19     Ja auttakoon Jumala nyt meitä, kun luemme ja tutkimme Hänen Sanaansa. Ja viimeisten kolmen luvun aikana me olemme silloin tällöin kuulleet puhuttavan Melkisedekistä.

20     Ja uskon Paavalin antavan oikean tulkinnan:

Sillä tämä Melkisedek, Saalemin kuningas,

“Saalemin kuningas”, jokainen Raamatun oppinut tietää, että Jerusalemia aikaisemmin kutsuttiin “Saalemiksi”. Ja Hän oli Jerusalemin Kuningas. Tarkatkaa Häntä!

…kaikkein korkeimman Jumalan pappi… (Se on välittäjä) …joka kohtasi Abrahamin…

Haluan päästä tämän suuren Miehen sukuluetteloon, niin että te ensin tiedätte, kuka Hän on, ja sitten jatkamme eteenpäin kertomuksen kanssa.

…hänen palatessaan kuninkaiden teurastuksesta, ja siunasi hänet;

Jolle myös Abraham antoi kymmenennen osan kaikesta; ensiksi ollen tulkinnan mukaan vanhurskauden Kuningas…

Nyt tarkatkaa: “Vanhurskaus.” No niin, meillä on omavanhurskaus, meillä on tekouskovanhurskaus, meillä on vääristelty vanhurskaus ja kaikkea muuta. Mutta on yksi todellinen Vanhurskaus, ja tuo Vanhurskaus tulee Jumalalta, ja tämä Mies oli vanhurskauden Kuningas. Kuka Hän voisi olla?

21     No niin, Hän oli vanhurskauden Kuningas, Jerusalemin Kuningas, vanhurskauden Kuningas, rauhan Kuningas. Jeesusta kutsuttiin “Rauhanprinssiksi”, ja prinssi on kuninkaan poika. Niinpä, koska tämä Mies oli rauhan Kuningas, silloin Hänen täytyy olla rauhan Prinssin Isä. Käsitättekö?

22     Katsokaamme nyt Hänen sukupuutaan hieman pidemmälle, nähdäksemme minne olemme menossa.

Ilman isää,…

No niin, Jeesuksella oli Isä. Uskotteko sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Varmasti.

…ilman äitiä,…

Jeesuksella oli äiti, mutta tällä Miehellä ei ollut isää eikä äitiä.

…ilman polveutumista,…

Hänellä ei koskaan ollut ketään, josta Hän olisi polveutunut. Hän aina oli. Ilman polveutumista!

…jolla ei ole päivien alkua,…

Hänellä ei koskaan ollut mitään aikaa, jolloin Hän olisi alkanut.

…eikä elämän loppua;

Se ei voinut olla kukaan muu kuin Jumala! Se on kaikki, mitä Hän voi olla.

23     Nyt jos panette merkille, kun luemme tämän 3. jakeen lopun: “Eikä elämän loppua.”

Mutta tehtynä Jumalan Pojan kaltaiseksi;

No niin, Hän ei ollut Jumalan Poika. Sillä, jos Hän oli Poika, silloin Hänellä oli alku, ja tällä Miehellä ei ollut alkua. Jos Hän oli Poika, täytyisi Hänellä olla isä ja äiti. Ja tällä Miehellä ei ollut isää eikä äitiä, mutta Hän oli tehty niin kuin Jumalan Poika.

…pysyy pappina ainaisesti.

24     Nyt, tohtori Scofield yrittää sanoa, että “se oli pappeus, nimeltä ‘Melkisedekin pappeus’.”

Mutta haluan olla sitä vastaan hetken. Jos se oli pappeus, silloin sillä on täytynyt olla alku ja, sillä täytyy olla loppu. Mutta Tällä ei ollut alkua eikä loppua. Eikä Raamattu sano, että hän kohtasi “pappeuden”, hän kohtasi Miehen, jota kutsutaan nimellä “Melkisedek”. Hän oli Persoona, ei mikään kirkkokunta, ei mikään pappeus tai isyys, Hän oli ehdottomasti ihminen nimeltä Melkisedek, joka oli Jerusalemin Kuningas. Ei mikään pappeus, vaan Kuningas ilman isää. Pappeuksilla on isä. Ja tämä Mies oli ilman isää, ilman äitiä, ilman päivien alkua tai elämän loppua.

25     Nyt, Jumalan Poika… Kuka tämä oli, tämä oli Jehova! Tämä oli Kaikkivaltias Jumala itse. Se ei voinut olla kukaan toinen.

26     Huomatkaa nyt: “Hän pysyy iäti.” Hänestä on täällä todistettu, että “Hän elää, Hän ei koskaan kuole, ja Hän on aina elänyt.” Hän pysyy iäti.

27     Nyt, Jeesus oli tehty Hänen kaltaisuudessaan. Siksi on ero Jumalan ja Jeesuksen välillä: Jeesuksella oli alku, Jumalalla ei ollut alkua; Melkisedekillä ei ollut alkua, ja Jeesuksella oli alku. Mutta Jeesus oli tehty Hänen kaltaisekseen. “Pysyen pappina ainaisesti.”

28     Nyt, kun Melkisedek oli maan päällä, ei Hän ollut mitään muuta kuin Jehova Jumala julkituotuna luomisella, Hän oli täällä theopanyn muodossa. Abraham kohtasi Hänet kerran istuessaan telttansa edessä. Ja niin kuin sanoimme tänä aamuna: “Abraham tunsi Hänet. Ja Hän kertoi Abrahamille, mitä tulisi tekemään, koska Hän ei halunnut jättää maailman perillistä sokeaksi asioille, jotka Hän tulisi tekemään.”

29     Voisinko pysähtyä tähän minuutiksi, sanoakseni, että Jumalalla yhä on sama mielipide koskien Hänen Seurakuntaansa. Te ette ole pimeyden lapsia, te olette Valon lapsia. Ja me jotka… “Siunattuja ovat nöyrät, sillä he perivät maan.” Ja niin kuin Jumala toimi Abrahamia kohtaan, joka oli maailman perillinen… Hän sanoi: “Minä en salaa näitä asioita mieheltä, joka tulee perimään maan.” Kuinka paljon enemmän tulee Hän paljastamaan salaisuuksiaan Seurakunnallensa, joka on perivä maan.

30     Daniel sanoi: “Tuona päivänä he juoksevat edes takaisin, ja tieto lisääntyy.” Ja hän sanoi: “Viisaat ovat tunteva Jumalansa tuona päivänä ja tekevät suuria urotekoja tuona päivänä. Mutta pahat eivät ole tunteva Taivaan Jumalaa.” He tuntevat Hänet muodollisesti ja rituaaleina, kuten ensimmäisellä oppitunnillamme sanoimme, mutta he eivät tunne Häntä täydellisyyden tavalla. Ja Jumala voi työskennellä ainoastaan täydellisyyden kautta, koska Hän on Täydellinen. Siunattu olkoon Hänen Nimensä! Sen täytyy olla täydellinen kanava, jonka kautta Jumala toimii, koska Hän ei voi tehdä mitään muuta kuin työskennellä täydellisyyden kautta. Hän ei voi liata itseään millään tavalla..

31     Ja siksi Jeesus tuli ottamaan pois meidän syntimme, että me voisimme olla täydelliset, että Jumala voisi työskennellä Seurakuntansa kautta. Siinä on sen salaisuus. Sille maailma on sokea. Siitä syystä he tahtovat sanoa: “Te olette kadottaneet järkenne.” Siksi he tahtovat sanoa: “Te ette tiedä mistä puhutte.” Sillä Herran asiat ovat hullutusta tämän maailman viisaudelle. Mutta maailman asiat ovat lihallisia uskovalle. Niinpä te olette erilainen henkilö, te elätte erilaisella alueella. Te ette enää ole tästä maailmasta, te olette siirtyneet tästä elämästä uuteen Elämään.

32     Sen vuoksi, Jumala paljastaa salaisuutensa, ei jollekin psykologille, ei koulutetuille saarnaajille, vaan niille, jotka ovat nöyriä sydämessään! Ihmisilleen, jotka ovat nöyriä. Hän on paljastava Jumalan suurten asioiden salaisuudet heille. Näettekö sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

33     Nyt Abraham oli perivä maailman. Abrahamin Siemenen kautta olivat kaikki kansat siunatut. Niinpä Jumala tuli alas ja puhui Abrahamin kanssa Miehen muodossa. Jumala on aina ollut maan päällä. Jumala ei ole koskaan lähtenyt maasta. Jos Hän koskaan lähtisi maasta, niin en tiedä, mitä siitä tulisi. Mutta Jumala on aina ollut täällä jossakin muodossa. Ylistetty olkoon Hänen Nimensä!

34     Hän oli Israelin lasten kanssa erämaassa, heidän tullessaan ulos Egyptistä, Valon muodossa. Hän puhui Abrahamille Miehen muodossa. Hän puhui Moosekselle Miehen muodossa. Niin puhui Seurakunnalle Miehen muodossa, Pojassansa Jeesuksessa Kristuksessa. Ja Hän puhuu Seurakuntansa kautta tänä päivänä, Elävän Jumalan voidellun Seurakunnan kautta, saviastioiden kautta: “Te olette oksia, Minä olen Viinipuu.” Jumala yhä puhuu ja maailma näkee Jeesuksen, kun te esiintuotte Hänet. Siten maailma… “Te olette kirjoitettuja kirjeitä, joita kaikki lukevat.” Teidän elämänne kertoo, mitä te olette.

35     Nyt tämä Abraham oli palaamassa… Me tulemme menemään takaisin ja lukemaan hänestä muutaman hetken kuluttua l. Mooseksen kirjasta. Uskon, että se on 1. Mooseksen kirjan 14. luvussa. Oi, kuinka kaunis tuo kertomus on täällä. Me kaikki tiedämme Abrahamista, kuinka Jumala kutsui hänet ulos Kaldean maasta ja Uurin kaupungista ja käski häntä erottamaan itsensä kaikista kumppaneistaan.

Kun Jumala kutsuu miehen tai naisen, Hän kutsuu erottautumaan!

36     Se on nyt vikana kirkkojen kanssa tänään, he eivät halua erottaa itseään vanhoista lihallisista uskovista. Siksi emme pääse yhtään pidemmälle. Me joudumme tuohon samaan lihalliseen virtaan ja sanomme: “Oh, mutta Jim on hyvä kaveri, vaikka hän ryyppääkin. Minä käyn hänen kanssaan veikkaamassa, mutta itse en veikkaa. Minä käyn hänen kanssaan kutsuilla, missä he kertovat likaisia vitsejä ja niin edelleen, mutta itse en kerro niitä.”

37     Tulkaa ulos heidän keskuudestaan! Oikein. Erottakaa itsenne! “Älkää koskeko saastaisiin asioihin, ja Minä olen vastaanottava teidät”, sanoo Herra. “Älkää olko eriarvoisesti iestetyt yhteen uskomattomien kanssa.” Älkää tehkö sitä. Erottakaa itsenne.

38     Ja Jumala kutsui Abrahamin erottamaan itsensä kaikista sukulaisistaan ja vaeltamaan Hänen kanssaan. Veli, joskus se merkitsee seurakunnan jättämistä. Se merkitsi sitä Paavalille, hänen täytyi jättää seurakuntansa; se on merkinnyt sitä monille. Joskus se merkitsee kodin jättämistä. Joskus se merkitsee isän ja äidin jättämistä ja kaiken hylkäämistä. En tarkoita sanoa, että niin tapahtuu joka kerta, mutta joskus niin tapahtuu. Se merkitsee, että teidän täytyy poistaa kaikki, mikä on teidän ja Jumalan välillä, ja vaeltaa yksin Hänen kanssaan, Oi, tuo siunattu, suloinen yhteys! Tuo yhteys, joka teillä on, kun te erotatte itsenne maailman asioista ja lihallisista uskovista, jotka pitävät teitä pilanaan, ja vaellatte yksin Kristuksen kanssa.

39     Kuinka monta kertaa olenkaan kiittänyt Jumalaa! Hän sanoi: “Minä olen antava teille isiä ja äitejä tässä nykyisessä maailmassa. Minä annan teille ystäviä ja kumppaneita. Minä en koskaan jätä teitä, enkä koskaan hylkää teitä. Vaikka maailma kääntääkin selkänsä teille, tulen Minä kulkemaan kanssanne, aina tien päähän asti.”

40     Mikä siunattu etuoikeus se onkaan, kun ihmisellä on tuo haaste seurata Herraa Jeesusta, erottaa itsensä kaikista lihallisista kumppaneistaan, seuraamaan Herraa. Ja jos joku henkilö ei näytä käyttäytyvän oikein, ja he esittävät itsensä kristittyinä, mutta rakastavat lihallisia asioita, niin teidän on parasta etsiä itsellenne toinen seura välittömästi. Oikein. Ja jos ei kukaan halua vaeltaa kanssanne, niin on Yksi, joka lupasi vaeltaa kanssanne: siunattu Herra Jeesus. Hän tulee vaeltamaan kanssanne.

41     Jumala sanoi Abrahamille: “Erota itsesi.” Ja koska Abraham oli niin inhimillinen, otti hän mukaansa isänsä ja veljenpoikansa; kaikki riippuivat hänessä. Eikä Jumala koskaan siunannut häntä, ennen kuin hän teki sen, mitä Jumala oli käskenyt hänen tehdä.

42     Minä en sano, että te ette ole kristitty. Minä en sano ketään ei-kristityksi. Mutta voin sanoa teille tämän, että jos Jumala on käskenyt teitä tekemään jotakin, Hän ei ole koskaan siunaava teitä, ennen kuin teette sen. Minä olen saarnastuolissa tänä iltana yhden tuollaisista asioista riippuessa ylläni. Kokoukseni eivät ole olleet sitä, mitä niiden pitäisi olla, viimeisten kahden vuoden aikana. Se on siksi, että olen pettänyt Herraa. Hän käski minua: “Mene Afrikkaan ja sitten Intiaan.” Täällä se on kirjoitettuna, täällä tämän kirjan takana juuri nyt.

43     Ja managerini soitti minulle ja sanoi: “Antaa noiden afrikkalaisten olla, Intia on valmiina.”

44     Pyhä Henki kohtasi minut, sanoen: “Sinä menet Afrikkaan niin kuin käskin sinua.”

45     Ja toinen vuosi kului. Unohdin sen, ja manageri sanoi: “Me menemme Intiaan, matkaliput ovat täällä valmiina.”

46     Lähdin matkalle, ja unohdin Sen, kunnes oli tullut Lissaboniin. Tuona yönä ajattelin kuolevani. Seuraavana aamuna lähdin menemään kylpyhuoneeseen, ottaakseni kylvyn. Ja, oi, olin niin sairas, saatoin tuskin seistä. Siellä riippui tuo Valo kylpyhuoneessa, sanoen: “Luulen käskeneeni sinua: ‘Mene Afrikkaan ensin.’”

47     Minun kokoukseni ovat hitaasti huonontuneet siitä ajasta alkaen. Vaikka mentyäni Intiaan, heitä olikin siellä lähes puoli miljoonaa yhdellä kertaa, mutta sillä ei ollut tekemistä sen kanssa, mitä Jumala käski tehdä. Minusta tuntuu, että kokoukseni eivät koskaan ole menestyvä, ennen kuin menen suoraan takaisin ja oikaisen tuon asian. Ei väliä sillä, mitä minä teen, se on Afrikka ensin, koska se on tehtävä. Siellä on Jumalan Iankaikkinen Sana siitä. Tiesin sen paremmin. Mutta minun täytyy mennä takaisin. Ja tunnen, että tänä tulevana vuonna on minun aika “ryömiä ulos kuorestani”, Herran avulla.

48     Tämä ihana, vanha Evankeliumi, joka on kasvanut vapaasti kuin tammipuu, mutta uskon, että se on nyt valmis levittämään oksiaan. Minä uskon Sen, tämä suuri Sanoma ja suuri asia. Minä uskon, että Jumala on antava meidän ravistella maailmaa uudestaan, Jumalan kunniaksi.

49     Teidän täytyy tehdä se, mitä Jumala on käskenyt teidän tehdä. Ja Abraham lähti ottaen läheisensä mukaansa, Hän rakasti heitä, se on inhimillistä. Mutta jonkin ajan kuluttua, ajanoloon, hänen isänsä kuoli, ja hän hautasi hänet. Sitten hänellä oli veljenpoikansa, ja sitten tulivat riidat ja väittelyt. Ja lopulta Loot teki valintansa ja lähti alas Sodomaan. Ja pankaa merkille Abraham, hän ei riidellyt Lootin kanssa, hän sanoi: “Me olemme veljiä, meidän ei tule riidellä. Kohota pääsi ja mene minne päin haluat. Jos sinä menet itään, minä menen länteen. Jos sinä menet pohjoiseen, minä menen etelään.” Se on kristillinen asenne, olla halukas antamaan toiselle parempi osa. Esittäkää se aina hänelle, antakaa hänen valita.

50     Minkä tähden? Mikä sai Abrahamin tekemään sen? Hän tiesi Jumalan luvanneen hänelle, että hän kuitenkin tulisi perimään kaiken. Aamen. Niinpä teltta tai huvila, miksi me surisimme? Koko asia kuuluu meille! “Siunattuja ovat nöyrät, sillä he perivät maan.” Se kaikki kuuluu meille. Jumala sanoi niin. Niinpä antakaa hänen valita paras, jos hän haluaa, sillä ehkä se on kaikki, mitä hän koskaan on saava. Mutta se kaikki kuuluu teille, pelastuksen perillisille, lupauksen mukaan. Se on kaikki teidän.

51     Niinpä Saara, kaikkein kaunein nainen maassa, hän istui siellä mäellä miehensä kanssa niin kuin hänen pitikin tehdä. Hän pukeutui yksinkertaisesti, ehkä hän käytti yksinkertaista puuvillapukua, tai miksi te haluatte sitä kutsua, rouva Lootin pukeutuessa kuin miljonäärin. Ja hänen aviomiehensä oli kaupungin pormestari, hän oli tuomari, joka istui portissa. Hänellä oli kaikkea, osallistui kaikkiin ompeluseuroihin ja kortti kutsuihin, mitä vain siellä oli Sodomassa ja Gomorrassa. Mutta Saara tyytyi mieluummin elämään miehensä kanssa, niukemmissa oloissa, ja tietäen, että oli Jumalan tahdossa, kuin että olisi nauttinut rikkauksien suomista nautinnoista väliaikaisesti. Niin se on. Silloin Jumala vierailee.

52     Ja aivan yhtä varmasti, jos valitsette väärän tien, on se tavoittava teidät jonakin päivänä. Te voitte ajatella tulevanne hienosti toimeen, te saatatte ajatella selviytyneenne siitä, mutta ette ole. Se voi näyttää siltä kuin se kaikki olisi kätkössä, mutta sitä se ei ole. Jumala tietää kaiken. Hän tietää, tarkoitatteko te totta tunnustuksellanne vai ette. Hän tietää, josko te todella tarkoitatte sitä, että uskotte Häntä, ja olette pelastunut, ja olette vastaanottaneet Hänet, ja olette kuolleita maailman asioille ja eläviä Kristuksessa. Hän tietää sen.

53     Huomatkaa nyt Abraham, haluan teidän panevan merkille tämän todellisen hengen. Oi, tässä on koko siunattu asia, tässä on armo. Haluan teidän nyt lukevan kanssani hetken 1. Mooseksen kirja 14.

54     Nyt ensimmäinen asia mitä tapahtui Lootin lähdettyä sinne alas, Loot joutui vaikeuksiin. Miksi? Hän oli Jumalan tahdon ulkopuolella. Ja jos te joudutte vaikeuksiin ollessanne Jumalan tahdossa, tulee Jumala auttamaan teidät siitä ulos. Mutta, jos olette vaikeuksissa Jumalan tahdon ulkopuolella, on vain yksi asia tehtävänä, tulla jälleen takaisin Jumalan tahtoon.

55     No niin, nämä kuninkaat kokoontuivat yhteen, ja he laskelmoivat, että nuo tasangot siellä olivat hyvin kasteltuja, joten he vain menisivät ja ottaisivat tämän pienen Sodoman ja Gomorran ja valtaisivat sen. Ja he tekivät niin. Ja tehtyään sen, he veivät Lootin mukanaan.

56     Haluan teidän nyt tässä huomaavan Kristuksen Hengen Abrahamissa. Pankaa merkille 14. jae.

Ja, kun Abraham kuuli, että hänen veljensä… (Käsitättekö sitä?) …hänen veljensä oli otettu vangiksi, hän aseisti valmennetut palvelijansa, jotka olivat hänen omassa kodissaan [huoneessaan] syntyneet, kolmesataa kahdeksantoista, ja ajoi heitä takaa Daaniin asti.

57     Oi, mikä siunattu ajatus armosta! Abraham, kun hänen veljensä, vaikkakin armosta pois langenneena, vaikkakin tässä luopiotilassa… Kun hän kuuli, että maailma oli vallannut hänet ja vanginnut hänet ja vienyt hänet pois tappaakseen hänet, Abraham toimi Kristuksen Hengen mukaan. Hän aseisti kaikki miehet, jotka olivat syntyneet hänen huoneessaan ja lähti ajamaan heitä takaa koko matkan Daaniin asti; ja Daan on Palestiinan äärimmäinen osa, Daanista Beershebaan, toisesta päästä toiseen. Ja se on esikuva Kristuksesta, kun Hän näki, että maailma oli vienyt… olivat langenneet, ajoi Hän vihollista takaa loppuun asti, ja otti takaisin Adamin langenneen suvun.

58     Haluan teidän huomaavan seuraavan jakeen, kuinka suloisesti Henki tässä puhuu hänen kauttaan. Hyvä on, 15. jae.

Ja hän toi takaisin kaikki tavarat, ja myöskin veljensä Lootin, ja hänen tavaransa, ja naiset myös, ja kansan.

59     Kun Abraham lähti vihollisen jälkeen, joka oli ottanut hänen veljensä Lootin, ajoi hän häntä takaa halki koko maan Daaniin asti, ja toi takaisin kaiken, mitä Loot oli kadottanut langetessaan.

60     Mikä kaunis kuva Kristuksesta! Joka kuultuaan Taivaasta, että me olimme kadonneet, tuli ja ajoi vihollista takaa koko matkan helvettiin asti, ja vapautti vangitut sielut, ja toi meidät takaisin ja asetti meille ennalleen kaiken sen, mitä meillä oli ollut ennen lankeemusta; me luopiot, me, jotka olimme syntyneet olemaan Jumalan poikia, jotka olimme vääristeltyjä olemaan Perkeleen poikia, ja jotka olimme menneet maailman asioiden perään ja tehneet väärin, ja vaeltaneet ahneudessa kuten Lootkin teki, myyden esikoisoikeutemme, Kristus tuli alas, vaikka me olimmekin langenneet. Jumala, tietäen alussa ketkä pelastuisivat ja ketkä eivät, tuli alas ja ajoi vihollista takaa läpi elämän, läpi kuoleman, läpi paratiisin, helvettiin asti. Koko matkan Kirkkaudesta helvettiin, ja valtasi helvetin voimat ja otti avaimet pois Perkeleeltä, ja nousi ylös jälleen, ja ennallisti ihmiskunnan niin, että he voivat jälleen olla Jumalan poikia ja tyttäriä.

61     Näettekö Kristuksen Henkeä siellä Abrahamissa?

62     Haluan teidän nyt huomaavan, hieman edempänä, kun luemme.

Ja Sodoman kuningas meni ulos kohtaamaan häntä, hänen palattuaan Kedorlaomerin teurastuksesta, ja niiden kuninkaiden, jotka olivat hänen kanssaan, Saaven laaksossa, joka on kuninkaan laakso.

63     He menivät ulos. Sodoman kuningas oli tuotu takaisin, hänen veljensä oli tuotu takaisin, lapset oli tuotu takaisin; ja tässä lähti kuningas tapaamaan häntä, ja myöskin, tässä on se, mihin haluan päästä sanomassa nyt, kuulkaahan.

Ja Melkisedek Saalemin kuningas (Jerusalemin Kuningas, rauhan Kuningas) toi leipää ja viiniä: ja hän oli kaikkein korkeimman Jumalan pappi.

Ja hän siunasi hänet, ja sanoi: Olkoon Abram kaikkein korkeimman Jumalan, taivaan ja maan omistajan siunaama.

64     Melkisedek, Saalemin Kuningas, myös esitti itsensä toisten kuningasten mukana. Ja huomatkaa, taistelu oli ohitse. Jumalan Henki, Kristuksen Henki Abrahamissa, joka oli tuonut takaisin langenneen veljensä, ja saattanut ennalleen hänet takaisin oikeudenmukaiseen tilaansa, kaikkeen siihen, mitä hän oli menettänyt; hän oli tuonut sen takaisin. Ja tehtyään sen, Melkisedek toi leipää ja viiniä, ehtoollisen. Ettekö voi nähdä, kuka tämä Melkisedek oli? Se oli Jumala! Hän toi ehtoollisen, taistelun jälkeen.

65     Menkäämme nyt taas nopeasti Matteus 26:26, ja katsokaamme, mitä Jeesus täällä sanoi siitä. Matteuksen 26. luku ja myös 26. jae, me haluamme lukea täältä hieman. Hyvä on, Matteus 26:26.

Sitten Jeesus tuli heidän kanssaan paikkaan nimeltä Getsemane, ja sanoi opetuslapsillensa: Istukaa te täällä, sillä aikaa, kun minä menen ja rukoilen tuolla.

66     Uskon, että minulla on väärä Kirjoitus. Matteus 26. luku ja 26. jae. Jos jollakin on se, lukisiko hän sen minulle, jos voitte löytää sen. Hetkinen vain. Tämä on kaunis esikuva tässä, enkä halua teidän menettävän sitä. Tässä se onkin. Siinä se on, sisar.

Ja, kun he olivat syömässä, Jeesus otti leivän, ja siunasi sen…

Mitä se oli? Taistelu oli ohitse.

…ja mursi sen, ja antoi opetuslapsille, ja sanoi: Ottakaa, syökää; tämä on minun ruumiini.

67     Näettekö tuon Melkisedekin? Satoja vuosia aikaisemmin, kun Hän kohtasi Abrahamin, taistelun ollessa ohitse, Hän antoi leipää ja viiniä. Ja tässä Jeesus, sen jälkeen, kun Hänen raskas taistelunsa oli ohitse, antoi opetuslapsillensa leipää ja viiniä. Tarkatkaa, mitä on tulevaisuudessa tulossa.

Ja hän otti maljan, ja kiitti, ja antoi sen heille, sanoen: Juokaa te kaikki siitä;

Sillä tämä on minun uuden testamentin vereni, joka on vuodatettu monen edestä syntien anteeksi saamiseksi,

Mutta minä sanon teille: Minä en ole tästedes juova tästä viinipuun hedelmästä, ennen kuin tuona päivänä, kun juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa.

68     Me olemme taistelussa nyt. Me olemme menossa langenneen veljemme perään, jonka Jumala ennen maailman perustamista näki ja ennalta määräsi Iankaikkiseen Elämään. Maailman asiat ovat temmanneet hänet pois pyörretuulessa. Hän kuuluu seurapiireihin ja ihmisluokkiin, hän ja hänen vaimonsa, kulkien ylös ja alas katuja, tupakoiden, ryypäten ja remuten, yrittäen löytää rauhaa. Ja jos Kristuksen Henki on meissä niin kuin Abrahamissa, me menemme hänen peräänsä. Koko Jumalan sotavarustusten kanssa, Jumalan Enkelten leiriytyessä ympärillä, me olemme lähteneet tuodaksemme takaisin langenneen veljemme.

69     Ja, kun taistelu lopulta on päättynyt, me tulemme jälleen kohtaamaan Melkisedekin, siunattu olkoon Jumala, joka siunasi Abrahamin siellä, ja antoi hänelle siunauksen ja antoi hänelle leipää ja viiniä, ehtoollisen. Ja, kun taistelu on ohitse, me tulemme kohtaamaan Hänet. Me, jotka olemme Abrahamin lupauksen perillisiä, kanssaperillisiä Kristuksen kanssa Valtakuntaan, olemme kohtaava Hänet tien päässä, ja otamme jälleen leipää ja viiniä, kun taistelu on ohitse.

70     Kuka on tämä Melkisedek? Tämä, jolla ei ollut isää, eikä äitiä, ei päivien alkua tai elämän loppua, Hän on oleva siellä antamassa uudelleen ehtoollista. Ymmärrättekö sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

71     Kun me määrättyinä iltoina tulemme yhteen ottamaan ehtoollista sananpalvelijain käsistä, joka esittää, niin kuin me uskomme, Herran Jeesuksen kuolemaa, hautaamista ja ylösnousemusta, tuon esiripun, Hänen ruumiinsa, jossa Hän, Jumala oli verhottuna. Me otamme sen esikuvana siitä, että olemme kuolleita maailman asioille, ja olemme syntyneet uudestaan Hengestä. Ja me vaellamme Kristuksen ruumiin kanssa, kaikki uskovaiset yhdessä.

72     Kun suuri taistelu on päättynyt, ja me nousemme jälleen ylös Kristuksen kanssa, me tulemme ottamaan ehtoollista Hänen kanssaan, Jumalan Valtakunnassa, uusina; ja me olemme jälleen syövä lihan ja juova viinirypäleen veren, Jumalan Valtakunnassa. Oi, siinä on Melkisedek! Se Hän oli.

73     Lukekaamme nyt Hänestä hieman enemmän täältä, 18. jae.

Ja Melkisedek Saalemin kuningas toi leipää ja viiniä… (Käsitättekö sen?) …ja hän oli kaikkein korkeimman Jumalan pappi.

Ja hän siunasi hänet, ja sanoi: Olkoon Abram kaikein korkeimman Jumalan, taivaan ja maan omistajan siunaama:

Ja siunattu olkoon kaikkein korkein Jumala, joka antoi vihollisesi sinun käsiisi. Ja Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta.

Hän maksoi kymmenykset Melkisedekille, Abraham antoi hänelle kymmenennen osan saaliista.

74     Nyt haluan teidän huomaavan tässä jotakin taustaksi tulevalle oppitunnille, Paavalin mennessä eteenpäin.

Ja Sodoman kuningas sanoi Abramille, Anna minulle henkilöt, ja ota tavarat itsellesi.

No niin, Sodoman kuningas sanoi: “Anna minulle vain takaisin alamaiseni, ja ota tavarat itsellesi.”

Ja Abram sanoi Sodoman kuninkaalle, Olen kohottanut käteni HERRALLE, kaikkein korkeimmalle Jumalalle, taivaan ja maan omistajalle.

El Elyon, “taivaiden ja maan omistaja.”

Että en tule ottamaan langasta enkä edes kengännauhaa, ja että en tule ottamaan mitään, mikä on sinun, ettet sinä sanoisi: Minä olen tehnyt Abramin rikkaaksi.

Hänellä ei ollut mitään suuria kampanjoita keräämään rahaa, hän halusi vain langenneen veljensä!

Paitsi ainoastaan sen, mitä nuoret miehet ovat syöneet, ja niiden miesten osan, jotka menivät kanssani…

75     Haluan teidän nyt huomaavan, kuinka Abraham sanoi: “En tule ottamaan langanpätkää enkä kengännauhaa.” Hän ei taistellut sotaa tehdäkseen paljon rahaa, ja todellisia taisteluja ei taistella itsekkäin vaikuttimin. Sotia ei sodita rahan vuoksi. Sodat soditaan periaatteiden puolesta. Miehet sotivat periaatteiden puolesta. Ja, kun Abraham lähti noutamaan Lootia, hän ei lähtenyt siksi, että tiesi voivansa lyödä nuo kuninkaat ja ottaa kaiken heidän omaisuutensa, vaan hän lähti “veljensä pelastamisen” periaatteen vuoksi.

76     Ja kukaan palvelija, joka on lähetetty Taivaan Kuninkaan innoittamana, ei lähde rahan vuoksi, eikä hän lähde tekemään suuria seurakuntia, eikä hän lähde innoittamaan kirkkokuntia. Hän lähtee vain yhden periaatteen puolesta, ja se on “tuomaan takaisin langenneen veljensä.” Josko hän saa kolikkoakaan tai ei, se ei merkitse hänelle mitään.

77     Kuten sanoin: “Todelliset sodat taistellaan ja käydään periaatteiden puolesta eikä rahan vuoksi.” Ja miehet ja naiset, jotka liittyvät seurakuntaan ja käyvät kirkossa, ollakseen suosittuja, koska Jonesitkin kuuluvat siihen, tai vaihtavat jäsenyytensä jostakin pienestä seurakunnasta johonkin suurempaan, he tekevät sen itsekkäistä vaikuttimista, eikä sen takana ole oikeata periaatetta. Teidän pitäisi haluta seistä taistelurintamassa.

78     Tässä tabernaakkelissa täällä: kun asiat menevät vikaan, ja te miehet ja naiset juoksette pois ja menette jonnekin muualle, tai pysyttelette syrjässä kunnes jokin pieni turha hälinä on ohitse, silloin teidän kokemuksessanne on jotakin vialla. Oikein.

79     Meillä on täällä sääntönä, että tämä seurakunta perustuu Raamatun periaatteille. Jos joku seurakunnassa ei tee oikein, tai ja te ajattelette, että he eivät ole, niin menkää tuon miehen luokse ja puhukaa hänelle.  Ja, jos hän ei halua kuulla teitä, ottakaa joku toinen mukaanne. Jos te ette voi sovittaa häntä, ottakaa veli tai kaksi mukaanne. Jos hän ei silloin halua tulla sovitetuksi, silloin kertokaa se seurakunnalle; Ja seurakunta tulee hylkäämään hänet, heillä ei enää ole yhteyttä hänen kanssaan. Jeesus sanoi: “Kenet te irrotatte maan päällä, hänet Minä irrotan Taivaassa.”

80     Siksi meillä on niin paljon vaikeuksia, me emme seuraa Raamatun periaatteita. Jos joku täällä aiheuttaa häiriötä, tai jokin menee vikaan, ei teidän velvollisuutenne ole puhua tuosta miehestä tai naisesta. Teidän velvollisuutenne on mennä tuon miehen tai naisen tykö ja kertoa hänelle hänen erehdyksensä. Ja jos hän ei kuuntele teitä, ottakaa joku muu mukaanne. Jos hän ei kuuntele sitä, niin seurakunta päästää hänet irti. Jeesus sanoi: “Kenet te irrotatte maan päällä, hänet Minä irrotan Taivaassa. Mitä te sidotte maan päällä, Minä sidon Taivaassa.” Se on seurakunnan voima.

81     Täällä äskettäin, eräs hyvä saarnaaja ystäväni; hänellä oli poika, joka oli käynyt kirkossa, hänen seurakunnassaan. Hän tuli sille paikalle, että alkoi juosta ympäri erään tytön kanssa, joka tupakoi ja ryyppäsi ja niin edelleen. Tuo saarnaaja sanoi: “Tietenkin, se on hänen asiansa.” Sydänystäväni, ja mukava poika. Mutta hän hullaantui kokonaan johonkin nuoreen naiseen. Ja tämä oli ollut naimisissa, hänen aviomiehensä eli, ja hänellä oli joitakin lapsia. Hän pelkäsi, että he tulisivat… että tuo poika menisi naimisiin hänen kanssaan. Niinpä tuo veli oli kokonaan rikkirevitty, ja hän sanoi minulle: “Veli Branham, haluan sinun menevän tämän poikani luo ja haluan sinun puhuvan hänelle.”

82     Minä sanoin: “Veli…“ Melkein sanoin hänen nimensä. “Sinulla on parempikin tapa, älä lähetä minua. Jos tuo poika ei elä oikein, ja seurakunta on nähnyt hänen tekevän väärin, silloin on seurakunnan asia hoitaa tämä asia. Se on jätetty seurakunnalle, seurakunta menee ja sanoo hänelle siitä.”

83     Niinpä hän otti erään veljen ja meni ja kertoi hänelle. Ja hän antoi heidän tietää, että hän huolehti omista asioistaan, ja tehkööt he samoin. Ja sitten hän otti mukaansa kaksi veljeä, kaksi diakonia, ja meni tuon pojan luo. Hän ei halunnut kuunnella sitä. He kertoivat sen seurakunnalle. Ja kun hän ei moneen iltaan tullut, tullakseen sovitetuksi seurakunnan kanssa, sen jälkeen, kun hänen syntinsä oli kerrottu seurakunnan edessä, seurakunta päästi hänet irti.

84     Ja noin kuukausi sen jälkeen iski häneen keuhkokuume, ja lääkäri sanoi: “Ei ole mitään mahdollisuutta maailmassa hänen elää.” Silloin hän ryömi takaisin! Jumala tietää, kuinka se tehdään.

85     Me yritämme itsessämme tehdä sen ja sanomme: “Oh, teidän tulisi potkaista se-ja-se ulos seurakunnasta. Teidän tulisi tehdä näin, tai noin.” Oletteko te seurakuntana tehneet oman osanne sitä kohtaan? Siinä se on teille. Se on tapa saada heidät ryömimään takaisin, antaa heidät kerran Perkeleelle.

86     Mitä sanoi Paavali tästä miehestä, joka siellä eli äitipuolensa kanssa? Kun he eivät voineet saada häntä sovitetuksi, sanoi Paavali: “Antakaa hänet Perkeleelle.” Tarkatkaa mitä tapahtui? Seuraavasta Paavalin kirjoittamasta kirjeestä käy ilmi, että tämä mies tuli oikaistuksi. Varmasti, Jumalalla on tapa tehdä nämä asiat, jos me vain seuraamme Hänen sääntöjään.

87     Jos jotakin menee vialle seurakunnassa, jos se on seurakunnan keskuudessa, niin jokainen teistä diakoneista… Jos yksi teistä diakoneista ei käyttäydy oikein, pitävät toiset diakonit kokouksen ja yrittävät sovittaa veljen; kertoen hänelle, mitä hän on tekemässä… tai yksi teistä jäsenistä, mitä tahansa olettekin. Sitten se tulee tuoda hänen eteensä. Ja, jos hän ei halua tehdä sitä, silloin tulkaa kertomaan pastorille. Sitten hänet irrotetaan seurakunnasta, ja hän olkoon kuin pakana ja publikaani. Sitten tarkatkaa, kuinka Herra alkaa työnsä hänessä; näettekö, sitten hän menee itseensä ja ryömii takaisin. Mutta me yritämme tehdä sen itse, tiedättehän, yritämme tehdä… kaiken ikään kuin meidän tulisi tehdä se, emmekä me ole koskaan menestyvä siinä.

88     No niin, tämä Melkisedek, Saalemin Kuningas, Kaikkein Korkeimman Pappi, kohtasi Abrahamin ja siunasi hänet. Ja Abraham antoi Hänelle kymmenyksensä. Ja Hän oli Saalemin Kuningas. Hän toi leipää ja viiniä, ehtoollista, ja antoi sen Abrahamille taistelun jälkeen, sen jälkeen, kun ihminen on voitettu Kristuksen puolelle.

89     Nyt: “Kaikki sodat”, niin kuin sanoin, “on taisteltu periaatteiden puolesta.” Ja jos teillä on pieni sota seurakunnassa, täytyy sen olla oikean periaatteen puolesta. Teidän täytyy taistella oikean asian puolesta. Ja jokaisen seurakunnan jäsenen oletetaan tekevän niin. Tämä opetus on nyt seurakuntaa varten. Sitä varten me olemme täällä, siksi minä seison täällä, sitä varten Jumalan Sana on, Se on seurakuntaa varten.

90     Älkää koskaan antako minkään estää tätä seurakuntaa; jos se tapahtuu, te olette syyllisiä, jokainen teistä. Ja te, eri seurakunnissanne; jos jokin menee vikaan seurakunnassanne, te olette syyllisiä, koska te olette tuon seurakunnan valvojia. Se ei ole riippuvainen pastorista, eikä se kuulu diakoneille, se kuuluu teille! Teille yksilöinä, mennä tuon veljen luo nähdäksenne voitteko saada hänet sovitetuksi. Jos ette saa, ottakaa silloin kaksi tai kolme mukaanne ja menkää uudestaan. Jos hän ei halua kuulla sitä, kertokaa se seurakunnalle. Silloin hänet lähetetään pois Jumalan Valtakunnasta, ja Jumala sanoi: “Jos te lähetätte hänet pois siellä, tulen Minä lähettämään hänet pois Täällä; jos olette tehneet sen tässä järjestyksessä.” Silloin Hän on päästävä irti Perkeleen tuhoamaan hänen lihansa. Ja silloin hän on tuleva takaisin. Oikein. Sillä tavalla saatte hänet tulemaan takaisin. Jos hän on Jumalan lapsi, on hän tuleva takaisin. Jos hän ei ole, tulee hän jatkamaan edelleen, ja Perkele on lähettävä hänet omaan Iankaikkiseen paikkaansa.

91     Nyt, sen vaikuttimet! Jos te vain yritätte kostaa jollekin, silloin se on eri asia. Mutta, jos tuo mies on syyllinen… Loot oli alhaalla siellä luopiona, vaikka olikin heprealainen. Hän oli mennyt alas Sodomaan ja oli luopio. Hän oli armossa, mutta oli langennut pois siitä. Ja, kun hän meni ulos… Ja Loot — Loot oli pelastunut. Älkää milloinkaan ajatelko, ettei Loot olisi ollut pelastunut, hän oli. Koska koko ajan hänen ollessaan siellä väärässä paikassa, Raamattu sanoo, että “Sodoman synnit vaivasivat hänen vanhurskasta sieluaan, päivittäin.” No niin, hänen lihansa teki sen. Ja mikä oli hänen loppunsa? Hän tuotti lisää häpeää, hänen vaimonsa muuttui suolapatsaaksi, ja hänellä oli lapsia omista tyttäristään. Niinpä te voitte nähdä, minkälaisen häpeän se aiheutti, kun hän oli langennut pois armosta, eikä koskaan saattanut itseään jälleen takaisin entiselleen. Ja Jumalan täytyi ottaa hänet pois maan päältä.

92     Mutta kuitenkin hän oli langennut veli, ja Abraham teki kaiken sen minkä saattoi tuodakseen hänet jälleen takaisin. Ja tuo Henki, joka oli Abrahamissa, on Kristuksen Henki, joka on seurakunnassa tänään. Ei väliä sillä, mitä veli on tehnyt, te teette kaiken, minkä voitte tuodaksenne hänet jälleen takaisin Kristuksen yhteyteen. Ei väliä, mitä hän on tehnyt, te yritätte kovasti.

93     Nyt me haluamme huomata tässä jälleen, mennessämme eteenpäin opetuksessamme tästä Melkisedekistä, tästä suuresta Saalemin Papista, ja Taivaiden ja maan omistajasta. No niin, ollen ensiksikin.

Ilman isää, ilman äitiä, ilman polveutumista, jolla ei ole päivien alkua, eikä elämän loppua; mutta tehtynä Jumalan Pojan kaltaiseksi; pysyy pappina ainaisesti.

Tarkatkaa nyt! Hän ei ollut Jumalan Poika, Hän oli Pojan Jumala. Melkisedek ei ollut Jumalan Poika, vaan Hän oli Jumalan Pojan Isä.

94     No niin, tämä ruumis, joka Hänellä oli, Hän oli luonut sen, sitä ei ollut tuotu naisen kautta. Niinpä tuon luodun ruumiin kanssa Hän ei voinut… Tuo ruumis, Hän oli valmistanut sen itse, paljastaakseen itsensä. “Kukaan ei voi koskaan Jumalaa nähdä”, Jumala on henki. Kuolevaiset silmät eivät näe noita asioita, ellei se ole Tulipatsaan muodossa, tai jonkin olennon muodossa, jonka he ovat näyssä nähneet. Mutta Jumalan täytyi paljastaa itsensä jollakin tavalla. Ja Jumala paljasti itsensä Abrahamille miehen muodossa. Hän paljasti itsensä Moosekselle miehen muodossa. Hän paljasti itsensä Israelin lapsille Tulipatsaan muodossa. Hän paljasti itsensä Johannes Kastajalle kyyhkysen muodossa. Katsokaahan, Hän oli paljastanut itsensä noissa muodoissa. Kun Hän oli paljastamassa itseään Saalemin, Jerusalemin Kuninkaan muodossa, ei maallisen Jerusalemin, vaan Taivaallisen Jerusalemin, paljasti Hän itsensä miehen muodossa, Hän oli tehtynä Jumalan Pojan kaltaiseksi.

95     No niin, Jumalan Pojan täytyi tulla naisen kautta, tullakseen luoduksi tänne naisen kohdusta, koska tuon saman asian kautta tuli kuolema.

96     Ja Hän ei voinut tulla luomisen kautta, niin kuin Jumala teki alussa. Kun Jumala teki miehen alussa, ei naisella ollut mitään tekemistä sen kanssa. Jumala vain sanoi: “Olkoon se!” Ja mies tuli esiin tomusta. Hän vain kutsui hänet ilman, että kenelläkään naisella olisi ollut mitään tekemistä sen kanssa. Mutta nainen oli silloin miehessä.

97     Ja Jumala otti naisen ulos Adamin kyljestä. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Ja sitten nainen alkoi synnyttää seksin kautta. Niinpä ainoa, mitä Jumala voi tehdä… Hän ei voinut tulla tuossa theophanyssa. Hän ei voinut tulla Melkisedekinä. Hänen täytyi tulla miehenä ja Hänen täytyi tulla naisen kautta, koska “Sinun siemenesi on murskaava käärmeen pään, ja hän on murskaava Sinun kantapääsi.” Ymmärrättekö sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Jumalan täytyi tulla naisen kautta; ja Hän teki sen, kun Hän asui Ruumiissansa, Poikansa Jeesuksen Kristuksen ruumiissa. “Jumala oli Kristuksessa, sovittaen maailman itsensä kanssa.” Ja Hän uhrasi uhriksi oman Verensä. Hän antoi elämänsä, että kuoleman kanavan kautta, Hän voisi pelastaa meidät Iankaikkiseen Elämään.

98     Niinpä, kun Jumala tuli siellä silloin, oli Hän tehtynä Jumalan Pojan kaltaiseksi. Näettekö, Hän oli mies, joka oli tehtynä Jumalan Pojan kaltaiseksi. Eikä Hän voinut olla Jumalan Poika, koska tämä Mies, Melkisedek, on Iankaikkinen.

99     Jumalan Pojalla oli alku, Hänellä oli loppu. Hänellä oli syntymän aika, Hänellä oli kuoleman aika. Hänellä oli sekä alku, että loppu. Hänellä oli sekä isä, että äiti.

100Tällä miehellä ei ollut kumpaakaan, ei isää eikä äitiä, ei ajan alkua eikä loppua. Mutta Hänet oli tehty… Tämä Mies, Melkisedek, oli tehty Jumalan Pojan kaltaiseksi.

101Nyt, Jumalan Poika, kun Hän oli tullut maailmaan, naisen kautta, miehen muodossa; ja Hänet tapettiin, ja Hän nousi jälleen ylös kolmantena päivänä meidän vanhurskauttamiseksemme, ja nyt Hän pysyy iäisesti! Ja niin kauan kuin tuo ruumis pysyy, me myös pysymme! Ja koska Hän nousi ylös maan tomusta, tulemme me nousemaan ylös Hänen kaltaisuudessaan. Siinä on Evankeliumin kertomus! Siunattu olkoon Herran Nimi! He eivät ole Enkeleitä, eivätkä mitään yliluonnollisia olentoja, vaan miehiä ja naisia, aamen, Hänen kaltaisuudessaan. Kyllä.

102Kuten usein olen sanonut, sanon sen tässä jälleen tällä kerralla, koska se näyttää sopivan tähän. Olin kampaamassa näitä viittä tai kuutta hiustani, jotka minulla jäljellä, kun vaimoni sanoi: “Billy, sinusta on tulossa kaljupää.”

103Minä sanoin: “Mutta en ole kadottanut niistä yhtään.”

104Hän sanoi: “Missä ne sitten ovat?”

105Minä sanoin: “Sano minulle, missä ne olivat ennen kuin sain ne, ja minä tulen sanomaan sinulle, missä ne ovat odottamassa minua.” Kyllä.

106Minulla oli tapana nyrkkeillä. Olin voimakas ja suuri. Ja minusta tuntui, että, jos ottaisin tämän kirkon selkääni, kävelisin sen kanssa katua alas. Mutta voin sanoa, että joka aamu noustessani ylös nyt, voin tuntea, että yli neljäkymmentä vuotta on kulunut. Katsokaahan, en ole enää se, mikä olin, olen kuihtumassa pois joka päivä. Katsoessani käsiäni ajattelen: “Kuulehan, olen tulossa vanhaksi.” Katson olkapäitäni. Näen, että painoni on lisääntynyt; minulla oli tapana käyttää kahdenkymmenenkahdeksan vyötä ja nyt käytän kolmeakymmentä. Katsokaahan, olen tulossa vanhaksi, lihavaksi, olen kuihtumassa pois.

107Mitä se on? Syön samaa mitä ennenkin, elän puhtaammin ja paremmin kuin mitä minulla oli tapana elää, mutta se on sama asia. Jumala on säätänyt minulle ajan, ja minun täytyy vastaanottaa se. Mutta siunattu ajatus on, että tuona päivänä Hän on nostava minut jälleen ylös. Ja sitä kaikkea, mitä olin kaksikymmentäviisivuotiaana, tulen jälleen olemaan ikuisesti. Aamen! Siinä se on teille. Miksi vanhuus vaivaisi minua? Tulen voittamaan Perkeleen iässä vuosilla ja vuosilla. Tietäen, että uskon Häneen! Tämä on kuitenkin vain hyvin pieni aika. Jos me olemme täällä vain seitsemänkymmentä vuotta, luvatun aikamme, niin mitä muuta se on kuin kurjuutta ja murhetta. Miten on? Haluaisitteko te vaihtaa tämän kulkutautisairaalanne tuohon ihanaan asiaan siellä?

108Oi, siunattu olkoon Herran Nimi. Jokin sisälläni kohtasi tuon Melkisedekin eräänä päivänä, ja Hän puhui rauhan minulle ja antoi minulle Iankaikkisen Elämän. Ja tämä elämä ei merkitse mitään, se on vain maja, jonka kautta saarnata Evankeliumia. Sanon tämän kaikella vilpittömyydellä, nämä kaksi Raamattua avoinna edessäni: jos Jumalani on saattanut päätökseen Evankeliumin saarnaamiseni, enkä enää voi tehdä Hänelle enempää, ja jos lapseni olisivat tarpeeksi vanhoja huolehtimaan itsestään, ja Hän haluaisi ottaa minut pois juuri nyt, niin: “Aamen!”, se selvittäisi sen. Kyllä vaan!

109Mitä eroa sillä on, olenko kahdeksankymmenen tai kahdenkymmenen? Olen täällä vain yhden asian tähden: palvellakseni Herraa. Siinä kaikki. Jos voin yhä kahdeksankymmentävuotiaana saarnata Evankeliumia niin kuin teen nyt, niin mitä eroa on sillä, olenko neljänkymmenen tai kahdeksankymmenen? On monia, monia miehiä, jotka ovat kahdeksankymmentävuotiaita tänä iltana. On paljon lapsia, jotka tulevat kuolemaan ennen jotakin kahdeksankymmentävuotiasta miestä. Mitä merkitystä, sillä on? Kysymys on teidän vaikuttimistanne, periaatteistanne, ja me olemme täällä palvellaksemme Herraa Jeesusta. Siinä kaikki.

110Tietäen tämän: että tämä elämä on kuin usva, josta ihmiset puhuvat; joka kerran oli, ja sitten ei ole. Mutta, jos meillä on Iankaikkinen Elämä, lupasi Jumala nostaa meidät ylös jälleen. Ja me tulemme ottamaan ehtoollista Hänen kanssaan, kun päivät ovat ohitse, ja kun Hän sanoo: “Mene Herrasi iloihin, jotka ovat olleet valmistetut sinulle maailman perustamisesta asti.”

111Silloin mitä merkitystä tällä on täällä? Josko meillä on mitään tai ei, olemmeko nuoria tai vanhoja, mitä eroa siinä on? Pääasia on: oletteko valmiit kohtaamaan Häntä? Rakastatteko te Häntä? Voitteko palvella Häntä? Oletteko kuolleet maailman asioille? Oletteko kohdanneet Melkisedekin sen jälkeen, kun taistelu oli ohitse?

112Siunattu Jumala! Ollessani noin kaksikymmentäyksivuotias eräänä päivänä, oli minulla taistelu tästä ja tuosta; en osannut päättää halusinko olla nyrkkeilijä, tai halusinko olla turkismetsästäjä, tai metsästäjä, tai mitä halusin olla. Mutta kohtasin Melkisedekin, ja Hän antoi minulle ehtoollisen, ja silloin se ratkaistiin ikiajoiksi. Halleluja! Olen mennyt Hänen puolelleen. Olen iloinnut matkalla. Ja kun tien pää tulee, ja kuolema tuijottaa minua kasvoihin, niin sen mukaan, miltä minusta nyt tuntuu, en ole koskaan pelkäävä sitä. Haluan vastaanottaa sen tietoisena siitä, että tunnen Hänet, joka antoi lupauksen, oikein, että tunnen Hänet Hänen ylösnousemuksensa voimassa. Kun Hän kutsuu kuolleiden joukosta, olen tuleva esiin heidän joukostaan. Kyllä, tuntien Hänet Hänen ylösnousemuksensa voimassa. Mitä eroa sillä on, että olenko vanha tai nuori? Olenko pieni tai suuri? Olenko kylläinen tai olenko nälkäinen? Onko minulla paikkaa tai ei, minne laskea päätäni?

113“Linnuilla on pesänsä, ja ketuilla on luolansa, mutta ihmisen Pojalla ei ole paikkaa, minne päänsä laskea”, mutta Hän oli Kirkkauden Kuningas!

114Me olemme kuninkaita ja pappeja tänä iltana. Mitä eroa on sillä, onko meillä omaisuutta tai ei? Niin kauan kuin meillä on Jumala, me olemme enemmänkin kuin voittajia! Me istumme Jumalan Läsnäolossa, Pyhän Hengen yhteydessä, ottaen Hengellistä ehtoollista Hänen käsistään, joka todisti: “Minä olen Hän, joka oli kuollut ja jälleen elossa, ja Minä elän aina ja iankaikkisesti.” Istuen yhdessä Taivaallisissa paikoissa Kristuksessa Jeesuksessa! Oi, siunattu olkoon Hänen pyhä Nimensä! Mitä merkitystä sillä kaikella on?

Teltta tai huvila, miksi olisin huolissani?
He rakentavat palatsia minulle siellä;
Rubiineista ja timanteista, ja hopeasta ja kullasta.
Joita Hänen arkkunsa ovat täynnä, Hänellä on sanomattomat rikkaudet.

115Kohtasin Hänet yhtenä päivänä tullessani taistelusta ja laskin alas voitonmerkkini. En ole taistellut yhtään taistelua siitä lähtien. Hän taistelee ne puolestani. Minä vain lepään Hänen lupauksensa varassa, tietäen sen, että tunnen Hänet Hänen ylösnousemuksensa voimassa. Se on kaikki, millä on jotakin merkitystä. Mikä muu mitään merkitsisi?

116Mitä me voisimme tehdä? “Kuka murehtimisellaan voisi lisätä kyynäränkään mittaansa?”

Miksi huolehtia siitä, ovatko hiuksenne kiharat, tai onko teillä ollenkaan hiuksia tai ei? Mitä väliä sillä on? Jos olette vanha, jos olette harmaantunut, jos olette kumaraharteinen, mitä väliä sillä on? Aamen! Tämä täällä on vain lyhytaikaista, mutta Se siellä on aina ja iankaikkisesti. Ja aikojen vaihtuessa, te ette tule koskaan muuttumaan, te olette samanlaisia kautta loputtoman Iankaikkisuuden. Mitä merkitystä tällä täällä on?

117Olen niin iloinen, että kohtasin Hänet. Olen niin iloinen, että Hän antoi minulle ehtoollista yhtenä päivänä, tuo sama Melkisedek, joka kohtasi Abrahamin, tämän ollessa palaamassa teurastamasta kuninkaita. Varmasti! “Taivaan Jumala”, tuo El Elyon; tuo suuri MINÄ OLEN, ei Minä olin, vaan MINÄ OLEN, nykymuodossa. “Ja Hän siunasi hänet.”

118Kuunnelkaapa hieman pidemmälle tätä, niin että saamme paremman yhteenvedon opetuksesta. Otamme nyt 4. jakeen.

Nyt harkitkaa, kuinka suuri tämä mies oli…

Minä myös harkitsen sitä. “Harkitkaa, kuinka suuri mies tämä oli.” Hän oli enemmän kuin Jumalan Poika. Jumalan Pojalla oli isä ja äiti, Hänellä ei. Jumalan Pojalla oli ajan alku ja ajan loppu, Hänellä ei. Kuka se oli? Se oli Pojan Isä. Se Hän oli.

Nyt harkitkaa, kuinka suuri tämä mies oli, jolle jopa patriarkka Abraham antoi kymmenykset saaliista.

119Nyt kuunnelkaa tarkasti.

Ja totisesti heillä, jotka ovat Leevin pojista, jotka saavat pappeuden viran, on käsky ottaa kymmenykset kansalta lain mukaan, se on, veljiltänsä, vaikka he tulevatkin Abrahamin kupeista.

120Tarkatkaa nyt tätä, jos haluatte nähdä jotakin.

Mutta hän, jonka polveutumista ei lasketa heistä, otti vastaan kymmenykset Abrahamilta, ja siunasi hänet, jolla oli lupaukset.

121Abrahamilla oli lupaus, ja tämä Mies siunasi Abrahamin, jolla oli lupaus. Kuka tämä Mies oli? Heidän veljensä maksoivat kymmenykset Leevin pojille. Heillä oli käsky Herralta ottaa veljiltään kymmenykset kaikesta siitä, mitä he ansaitsivat elannokseen, koska heillä oli pappeus. No niin, juuri siinä jätetään ulkopuolelle Melkisedekin pappeus, niin kuin te sitä kutsutte. Oikein. Mutta tämä Mies… Jopa hän, jolla oli lupaus, suurin mies maan päällä, Abraham, kohdatessaan tämän Miehen maksoi kymmenykset Hänelle. [Tyhjä kohta nauhassa.] Hänen täytyi olla suurempi.

122Kuunnelkaa.

Ja ilman vastaväitettä vähäisempi on paremman siunaama.

Tietenkin! Tarkatkaa kuka Hän on!

Ja täällä miehet, jotka kuolevat vastaanottavat kymmenykset;

Se on pappeus pappien ja saarnaajat järjestyksestä, ja niin edelleen. Miehet, jotka vastaanottavat kymmenyksiä, kuolevat. Näettekö?

…mutta siellä hän vastaanotti ne, josta on todistettu, että hän elää.

123Miksi joku mies ottaisi kymmenyksiä, jos hän ei koskaan ollut syntynyt, eikä koskaan tule kuolemaan, ja oli alusta loppuun, eikä hänellä ollut mitään isää eikä äitiä, eikä polveutumista, vaan omisti kokonaan Taivaat ja maan ja kaiken, mitä niissä on, miksi hän ottaisi kymmenyksiä? Miksi hän pyytäisi Abrahamia maksamaan kymmenyksiä? Näettekö miten tarkka asia on maksaa kymmenykset? Kymmenysten maksaminen on oikein. Jokainen kristitty on velvoitettu maksamaan kymmenykset. Oikein. Sitä ei ole koskaan muutettu!

124Nyt.

Ja niin kuin voisin sanoa: Leevi myös, joka ottaa vastaan kymmenyksiä, maksoi kymmenykset Abrahamissa.

125Nyt, oi, tässä on jotakin.

Sillä hän oli vielä isänsä kupeissa, kun Melkisedek kohtasi hänet.

126Mitä? Leevikö? Abraham oli Leevin iso-isoisä. Ja Raamattu sanoo täällä, että “Leevi maksoi kymmenykset ollessaan Abrahamin kupeissa.” Neljä sukupolvea ennen kuin hän edes tuli maan päälle, hän maksoi kymmenykset Melkisedekille. Siunattu olkoon Herran Nimi!

127Katsokaa silloin sitä, te, jotka ette voi uskoa ennalta määräämiseen; täällä, neljä sukupolvea ennen kuin Leevi edes tuli Abrahamin kupeista, hän maksoi kymmenyksiä Melkisedekille. Toivoisin, että meillä olisi aikaa seurata tätä kautta Kirjoituksen.

128Jos esimerkiksi katsotte sitä Jeremia 1:24:ssa, Jumala sanoi: “Minä tunsin sinut ennen kuin edes muodostuit äitisi kohdussa. Ja Minä pyhitin sinut ja määräsin sinut profeetaksi kansoille.” Silloin, mitä te voitte sanoa tehneenne? Mitä minä voin sanoa tehneeni? Se on Jumala, joka osoittaa laupeutta, Jumala tunsi meidät ennen maailman perustamista.

129Hän ei tahdo, että kukaan kuolisi. Varmasti ei. Mutta, jos Hän on Jumala, tiesi Hän kuka tulisi olemaan pelastunut ja kuka ei, tai sitten Hän ei tiennyt mitään. Jos Hän ei tiennyt, kuka tulisi olemaan Ylöstempauksessa, ennen kuin maailmaa oli edes muodostettu, ei Hän ole Jumala. Jos Hän on ääretön, Hän tiesi jokaisen kirpun, jokaisen kärpäsen, jokaisen lutikan, jokaisen itikan, mitä koskaan tulisi olemaan maan päällä, ennen kuin maata oli edes tehty. Kyllä. Hän tiesi kaikki asiat. Ennen maailman perustamista, Hän tunsi meidät. Raamattu sanoo, että Hän tunsi meidät ja ennalta määräsi meidät!

130Selvittäkäämme tämä heti. Menkäämme Efesolaiskirjeen 1. lukuun, hetkeksi. Haluan lukea täältä hetken, niin että voitte todella ymmärtää, ettei se ole vain jotakin, mitä minä yritän sanoa teille, vaan se on jotakin, jota Jumala yrittää sanoa teille Näettekö? Kuunnelkaa tätä nyt tarkasti, Efesolaiskirje 1. luku.

Paavali, Jeesuksen Kristuksen apostoli Jumalan tahdon mukaan,

Tuo sama mies, joka kirjoitti Hebrealaiskirjeen, kirjoittaa tämänkin kirjeen.

... pyhille…

Tämä ei ole uskomattomille, vaan pyhille, pyhitetyille.

…jotka ovat Efesossa ja uskollisille Kristuksessa Jeesuksessa:

Armo teille, ja rauha, Jumalalta meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.

Siunattu olkoon Jumala ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä, joka on siunannut meitä kaikilla hengellisillä siunauksilla taivaallisissa paikoissa Kristuksessa:

“Sen mukaisesti kuin Hän…” Kuunnelkaa nyt tarkasti, 4. jae.

Sen mukaisesti kuin hän on valinnut meidät hänessä, että me olisimme pyhät ja nuhteettomat hänen edessänsä rakkaudessa:

Keitä ovat nämä “me” siellä? Seurakunta.

...Sen mukaisesti kuin hän on valinnut meidät hänessä ennen maailman perustamista, että me olisimme pyhät ja nuhteettomat hänen edessänsä rakkaudessa:

Ollen ennalta määrännyt meidät lapsiksi adoptoitaviksi Jeesuksen Kristuksen kautta itsellensä, hänen tahtonsa hyvän halun [mielihyvän] mukaan,

131Kuka sen teki? Jumala teki sen. Jumala tiesi alusta alkaen, kuka tulisi pelastumaan ja kuka ei. Tietenkään Hän ei tahtonut, että kukaan kuolisi, mutta Hän ei lähettänyt Jeesusta tänne vain nähdäkseen sanoisitteko te: “Voi, voi, Jeesus parkaa, minä olen surullinen Hänen puolestaan, ehkä minun on parasta tulla pelastetuksi ja osoittaa hyväksyntäni sille.” Ei koskaan.

132Jumala tiesi alussa, kuka haluaisi ja kuka ei. Niinpä sen vuoksi, että Hän tiesi joidenkin haluavan, Hän lähetti Jeesuksen tekemään sovituksen niiden puolesta, jotka Hän ennalta tunsi. Sillä ne, jotka Hän on ennalta tuntenut, Hän on kutsunut; ja ne, jotka Hän on kutsunut, Hän on vanhurskauttanut; ja ne, jotka Hän on vanhurskauttanut, Hän on (mennyt aikamuoto) kirkastanut. Siinä se on teille.

133Niinpä te ette itse pidä itseänne, vaan Jumalan armo pitää teidät. Te ette pelastaneet itseänne, ettekä te ole tehneet mitään ansaitaksenne olla pelastettu, vaan Jumalan armo pelasti teidät. Jumalan armo kutsui teidät. Jumalan ennalta tietäminen tunsi teidät. Jos Hän on ääretön, tiesi Hän ennen maailman perustamista, että te olisitte tässä kirkossa tänä iltana. Jos Hän ei ole ääretön, Hän ei ole Jumala. Jos Hän tiesi kaikki asiat, Hän oli Jumala; jos Hän ei tiennyt kaikkia asioita, Hän ei ollut Jumala. Jos Hän on Kaikkivaltias Jumala, voi Hän tehdä kaikki asiat; jos Hän ei voi tehdä kaikkia asioita, ei Hän ole Kaikkivaltias Jumala. Siinä se on teille.

134Niinpä kuinka te voitte sanoa sen olevan jotakin, mitä te voitte tehdä? Ei ole mitään, mitä te voitte tehdä. On Jumalan rakkaus ja armo teitä kohtaan, että edes olette täällä. Te ette voineet tehdä mitään, Jumala armostaan kutsui teitä: te kuuntelitte, kuulitte ja otitte vastaan.

135“Hyvä on”, te sanotte, “veli Branham, se tekee sen kauhean vapaaksi.” Tietenkin tekee. Te olette vapaa: “Mutta voiko ihminen sitten tehdä mitä haluaa?” Ehdottomasti! Minä teen aina, mitä haluan tehdä, mutta jos olette kristittyjä, te ette halua tehdä väärin.

136Siellä takana istuu eräs pieni tyttö tänä iltana, vaimoni, minä rakastan häntä kaikella, mitä minussa on. Ja jos tietäisin voivani juosta ympäri toisen naisen kanssa ja selviytyä siitä, ja sitten menisin kertomaan sen hänelle, sanoen: “Meda, minä tein väärin”, niin luuletteko, että tekisin sitä? Jos rakastan häntä oikein, en tee sitä.

137No niin, mitä, jos sanoisin: “Oh, en voi tehdä sitä, koska, jos sen teen, ottaa hän minusta eron, ja minulla on… olen saarnaaja. Näettekö, mitä se tulisi aiheuttamaan? Se tulisi ottamaan minut pois saarnastuolista, jos hän eroaisi minusta; olisin eronnut mies. Ja oi, minulla on kolme lasta, en voisi ajatellakaan sitä. Mutta pojat, minä…” No niin, jos se on sillä tavalla, te olette yhä lain alla. En mennyt lain perusteella naimisiin hänen kanssaan. Eikä se, mikä saa minut elämään uskollisena hänelle, perustu lakiin. Vaan koska rakastan häntä! Minun ei tarvitse tehdä mitään, teen sen omasta tahdostani, koska kysymys on rakkaudesta. Ja jos te rakastatte vaimoanne, te teette samoin.

138Ja jos te rakastatte vaimoanne sillä tavalla phileo rakkaudella, niin miten teidän tulisikaan tuntea Kristusta kohtaan agapao rakkaudella, joka on miljoona kertaa voimakkaampi! Jos te todella rakastatte Jumalaa! Jos tietäisin tänä iltana voivani mennä ulos ja ottaa humalan, jos tietäisin tänä iltana voivani juoksennella ympäri ja olla moraaliton, jos tietäisin… Jos edes sydämessäni olisi tehdä niin ja menisin ja tekisin sen, tietäen, että Hän tulisi antamaan minulle anteeksi, niin en kuitenkaan haluaisi tehdä sitä! Ajattelen Hänestä liian paljon! Minä rakastan Häntä. Varmasti! Tietenkin!

139Siksi en myy kokemustani millekään kirkkokunnalle, ei koskaan, ei Assemblies of Godille, ei Church of Godille, ei Pyhyyden Pyhiinvaeltajille, ei metodisteille, baptisteille, presbyteereille, katolilaisille. Minä en ottaisi mitään siitä, mitä voitaisiin tarjota tästä kokemuksesta; koska se ei koskaan tullut ihmisiltä, vaan se tuli Jumalalta. Ei, minä en myisi esikoisoikeuttani mistään Elvis Presleyn rock‘n’rollista, tai hänen Cadillac -laivueestaan, tai hänen miljoonista dollareistaan, mitä hän saa joka kuukausi, ja niin edelleen. Ei koskaan. Minä rakastan Häntä. Ja niin kauan kuin rakastan Häntä sillä tavalla, olen pysyvä uskollisena Hänelle. Ja jos Jumala kutsui minut ja valitsi minut, on Hän asettanut minuun jotakin; ja minä rakastan Häntä.

140Muistan herra Islerin. Te kaikki tunnette hänet, suurin osa teistä. Hän oli tullut tänne, Indianan valtion senaattori, tuli tänne soittamaan kitaraansa. Kun lapseni oli kuollut, ja vaimoni oli kuollut ja he makasivat täällä hautausmaalla. Ja minä olin menossa tietä ylös, kädet selkäni takana, itkien. Hän hyppäsi ulos autostaan, tuli ja pani kätensä ympärilleni ja sanoi: “Billy, haluan kysyä sinulta erään kysymyksen.” Hän sanoi: “Olen kuullut sinun saarnaavan, kunnes melkein putosit saarnastuolista. Olen kuullut sinun kadunkulmissa, ja kaikkialla, huutavan Kristuksen puolesta.” Hän sanoi: “Nyt Hän otti isäsi, Hän otti veljesi. Hän sieppasi heidät molemmat, ja he kuolivat käsivarsillasi. Vaimosi kuoli, pitäen kiinni käsistäsi. Ja lapsesi kuoli, sinun pyytäessäsi Häntä auttamaan itseäsi. Ja Hän käänsi selkänsä sinulle. Mitä sinä ajattelet Hänestä?”

141Minä sanoin. “Minä rakastan Häntä kaikella sillä, mitä minussa on. Jos Hän lähettää minut helvettiin, tulen yhä rakastamaan Häntä.” Hän on oikeudenmukainen! Minä en sano sitä; kaksikymmentäkuusi vuotta ovat todistaneet sen. Se on oikein.

142Jos te rakastatte Häntä! Ei velvollisuutena, niin että “minä en voi tehdä tätä, ja minä en voi tehdä tuota.” Vaan te rakastatte Häntä liian paljon tehdäksenne sitä, koska Hän on valinnut teidät. Te ette koskaan valinneet Häntä. Hän valitsi teidät.

143Te sanotte: “Minä etsin Herraa, ja etsin Herraa.”

Kukaan ihminen ei etsi Jumalaa! Se on Jumala, joka etsii ihmistä. Te saatatte etsiä Häneltä jotakin suosionosoitusta, mutta Jumalan täytyy muuttaa teidän luonteenne, ennen kuin te edes voitte etsiä Häntä, koska te olette syntinen, te olette sika. Niin se on.

144Ja jotkut teistä ihmisistä menette kirkkoon ja elätte vain jäsenyytenne mukaan, menette tänne ulos ja teette kaikenlaista, mikä on maailmasta, ja sitten yhä menette takaisin ja sanotte: “Kyllä, minä kuulun kirkkoon.” Mutta se on kaukana Jumalalle kuulumisesta. Tietenkin. Mutta katsokaahan, te näette ihmisten tekevän niin. Oh, he ovat kyllä hyviä seurakunnan jäseniä. Se on totta, te voitte yhä olla seurakunnan jäsen tehdessänne noita asioita, mutta te ette voi olla kristitty ja tehdä niitä.

145Kuten tänä aamuna sanoin: “Jos koskaan on ollut jotakin tekopyhää, niin se on tuo vanha varis.” Kyllä, se oli kyyhkysen kanssa samassa arkissa ja istui samalla orrella. Ja tuo varis oli tyydytetty, päästyään vapauteen, kun se pääsi ulos tuosta Seurakunnasta, niin että se voi istua siellä kuolleella raadolla raakkumassa, syödä siitä, ja syödä hevosesta, ja syödä lehmästä, ja mitä tahansa se olikin, se oli tyytyväinen. Mutta, kun Nooa päästi kyyhkysen lentoon, ei se voinut löytää lepopaikkaa jaloilleen. Sillä oli aivan yhtä hyvä oikeus istua kuolleen eläimen päällä, kuin variksellakin, mutta ne olivat kaksi erilaista luonnetta. Yksi niistä oli alusta alkaen kyyhkynen ja toinen oli alusta alkaen varis.

146Mutta, jos panette merkille, tuo vanha varis voi istua täällä kuolleella raadolla syömässä puoli päivää. Ja kyyhkynen voi istua vehnäpellolla syömässä puoli päivää. Ja tuo varis voi lentää sinne ja syödä kyyhkysen ruokaa niin paljon kuin haluaa. Se voi syödä yhtä paljon vehnää kuin kyyhkynenkin. Tuo varis voi syödä kyyhkysen ruokaa, mutta kyyhkynen ei voi syödä variksen ruokaa.

147Niin myös joku vanha tekopyhä voi tulla seurakuntaan ja iloita ja huutaa ja ylistää Herraa ja tehdä kaikkea sitä, ja sitten mennä takaisin ja nauttia maailman asioista. Mutta uudestisyntynyt kristitty ei voi tehdä sitä, koska Jumalan rakkaus pakottaa hänet sille paikalle, ettei hän voi tehdä sitä.

148Niinpä, jos te olette kristitty vain seurakuntaan liittymisellä, ja lakkaamalla tekemästä sitä ja tätä, ja tuo sama halu on teissä, silloin te tarvitsette toisen upotuksen. Niin se on täsmälleen.

149Ja te naiset, jotka voitte pukeutua noihin pieniin vanhoihin shortseihin ja olla niissä täällä kadulla, ja sitten kutsutte itseänne “uskovaiseksi”. Te olette ehkä uskovainen, mutta te olette kehno esimerkki sellaisesta. Jos teillä todella on Kristus sydämessänne, ei teidän tarvitse edes ajatella sen kaltaisia asioita. Enkä välitä siitä, mitä muut naiset tekevät, ja mitä toiset tytöt tekevät, te olette erilainen: koska te rakastatte Kristusta liian paljon.

150Puhuin eräälle naiselle kerran, hänen kotonaan, ja hän kohotti kätensä ylös tällä tavalla ja sanoi: “Pastori Branham, minä olen melkein alasti täällä kotonani, kulkien ympäri.”

151Minä ajattelin: “Häpeä sinulle.” Omassa kodissanne, minä en välitä, missä te olette. Oikein. Pukeutukaa ja toimikaa niin kuin nainen, niin kuin hienon naisen tulee. Häpeä teille. Mutta te jatkuvasti… Ja Raamattu sanoo: “Jos te rakastatte noita asioita, ja maailman asioita, ei Kristuksen rakkaus edes ole teissä.” Ja jos te rakastatte Herraa kaikella sydämellänne, kaikella sielullanne ja kaikella mielellänne, tulette te pitämään nuo pienet vanhat likaiset, ilkeät asiat poissa itsestänne. Niin on.

152Ja te diakonit ja te toiset täällä, jotka juoksette täällä ulkona kadulla, ja käännätte kaulaanne ja katsotte joka ainoaa noista naisista. Häpeä teille! Ja kutsutte itseänne “Jumalan pojiksi”. Tiedän sen olevan polttavaa, mutta teidän on parempi olla vähän kärventyneitä kuin palaa ikuisesti siellä. Jos teette noita asioita… No niin, te ette voi auttaa sitä, jos joku nainen kävelee alas katua, puoliksi pukeutuneena. Jos te katsotte, te näette hänet, mutta te voitte kääntää päänne. Raamattu sanoo: “Kuka tahansa katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.”

153Salli minun sanoa sinulle jotakin, kallis sisar: “Sinä tulet vastaamaan siitä.” En välitä, vaikka olisit niin puhdas kuin lilja. Et ehkä koskaan tee sen tyyppistä syntiä todellisuudessa, et koko elämäsi aikana tee moraalitonta syntiä. Mutta, jos pukeudut sillä tavalla, tulet vastaamaan tuomiolla aviorikoksesta jokaisen miehen kanssa, joka katsoi sinua. Sitä Raamattu sanoo. Ja kulkiessanne sitten kadulla, kuka on syyllinen? Tuo mieskö? Ei koskaan. Sinä olet syyllinen! Sinä esitit itsesi sillä tavalla.

154Naisella on suuri asema, se on pyhä, hieno, ihmeellinen asema. Mutta hänen täytyy pitää itsensä sillä tavalla, pitää asemansa niin kuin hänen tulee, äitinä, naisena ja naisellisena. Kun naisellisuus on murrettu, silloin minkä tahansa kansakunnan selkäranka on murrettu. Ja siksi kansakuntamme tänä päivänä on pilattu, se johtuu naistemme moraalittomuudesta. Se on täsmälleen oikein. Varmasti. Se on tuo mädännäisyys keskuudessamme, joka murtaa sen.

155Se mitä te tarvitsette, on kerran kohdata tämä Melkisedek! Aamen. Ja antakaa Hänen siunata itsenne ja antaa teille viiniä ja leipää. Iankaikkinen Elämä. Silloin tulette näkemään asiat eri tavalla. Silloin on oleva erilaista, te ette enää halua poikien viheltävän teille tällä sudenvihellyksellä, tai miksi te sitä kutsutte; varmasti ette. Te tulette olemaan erilainen.

156Ja tarkoitatteko sanoa minulle, että te pukeudutte sillä tavalla ja menette tänne ulos jotakin toista tarkoitusta varten? Te sanotte: “Mutta, on viileämpää.” Te puhutte satuja. Se ei ole viileämpää. Tiede todistaa, ettei se ole viileämpää. Se on himo, joka on tullut yllesi, sisar. Sinä et käsitä sitä. En yritä loukata sinua, vaan yritän varoittaa sinua. Monet moraaliset naiset, niin puhtaat kuin vain nainen voi olla, mukavat pikku naiset, he kävelevät sellaiset yllään ulkona kadulla, tietämättöminä siitä, mitä ovat tekemässä; koska joku luopiosaarnaaja pelkää, ettei aviomiehenne enää maksaisi kymmenyksiään seurakunnalle. Jos hän vain joskus kohtaisi Melkisedekin, ei hän ajattelisi sellaisia asioita, vaan saarnaisi Evankeliumin. Vaikka se polttaisi nahan heidän selästään, saarnaisi hän Sen joka tapauksessa. Niin se on.

157Te teette sen, ja te teette sen siksi, että tuo himon henki on yllänne. Ja te miehet, jotka annatte vaimojenne tehdä tuon kaltaisia asioita, minulla ei ole paljoakaan toivoa teistä miehinä. Niin se on. Kyllä. Sitä ei tarvitse pyytää anteeksi, koska se on totta. Kuka tahansa mies, joka antaa vaimonsa mennä ulos kadulle ja toimia sillä tavalla, veli, sinun tulisi käyttää hänen vaatteitaan. Niin se on. Sinä… Voi hyvänen aika!

158En sano, että vaimoni tulisi tekemään sitä. Mutta minun täytyy olla muuttunut ja vääristelty siitä, mitä nyt olen, jos koskaan eläisin hänen kanssaan hänen tehdessään niin. Se on täsmälleen oikein. Tyttäreni, he voivat tehdä niin tultuaan naisiksi, en sano, etteivät he tulisi tekemään. En tiedä. Se riippuu Jumalan laupeudesta. Toivon, etteivät he tee. Jos he tekevät sen, tulevat he polkemaan jalkoihinsa vanhurskaan isän rukoukset. He polkevat jalkoihinsa jonkun elämän, joka yritti elää oikein, jos he koskaan tekevät sen. Niin on. Mutta, minä haluan elää oikein, opettaa oikein, olla oikein, ja neuvoa heitä oikein. Jos he tekevät sen, he taistelevat tiensä helvettiin ylitse minun saarnaamiseni, ja yli Kristukseni, ja yli varoitukseni; niin se on, jos he koskaan tekevät sen. Tietenkin, se on oikein.

159Häpeä teille. Jos koskaan kohtaatte Kristuksen kasvoista kasvoihin, ja Hän siunaa teidät ja panee tuon hyväksynnän suudelman sydämellenne, eivät kaikki perkeleet helvetissä saa teitä pukemaan niitä yllenne uudestaan. Oikein. Te olette muuttuneet kuolemasta Elämään, ja teidän kiintymyksenne ovat ylhäällä oleviin asioihin, eivätkä maallisiin asioihin. Aamen. Minun on parasta jättää tuo aihe, se on vähän arka. Hyvä on, mutta se on Totuus.

160Hyvä on, menkäämme nyt hieman pidemmälle, ja sitten lopetamme.

Ja totisesti heillä, jotka ovat Leevin pojista, jotka saavat pappeuden viran, on käsky ottaa kymmenykset kansalta lain mukaan, se on, veljiltänsä, vaikka he tulevatkin Abrahamin kupeista:

Mutta hän, jonka polveutumista ei lasketa heistä, otti vastaan kymmenykset Abrahamilta, ja siunasi hänet jolla oli lupaukset.

Ja ilman vastaväitettä vähäisempi on paremman siunaama.

Ja täällä miehet, jotka kuolevat vastaanottavat kymmenykset; mutta siellä hän vastaanotti ne, josta on todistettu, että hän elää.

Ja niin kuin voisin sanoa, Leevi myös, joka ottaa vastaan kymmenyksiä, maksoi kymmenykset Abrahamissa.

Sillä hän oli vielä isänsä kupeissa, kun Melkisedek kohtasi hänet.

161Teidän asenteellanne Kristusta kohtaa tulee olemaan suuri vaikutus siihen, mitä lapsenne tulevat olemaan. Teidän elämänne, jonka te elätte perheenne edessä, tulee vaikuttamaan siihen, mitä lapsenne tulevat olemaan. Koska Raamattu sanoo, että “Hän on antava vanhempien vääryyksien kohdata lapsia kolmanteen ja neljänteen polveen asti.”

162Nyt vain jokunen hetki, ennen kuin lopetamme.

Jos sen vuoksi täydellisyys oli leeviläisen pappeuden kautta, (sillä sen alaisena kansa otti vastaan lain,) niin mitä lisätarvetta oli, että toisen papin pitäisi nousta Melkisedekin järjestyksen mukaan, eikä olla nimitetty Aaronin järjestyksen mukaan?

163Tuo laki, laillisuus, näettehän: “Ah, sinun täytyy tehdä tämä. Jos et tee tätä, et ole kristitty. Ja jos et pidä sapattia. Tai jos syöt lihaa. Jos teet näitä asioita.” Kaikki nämä lakiperäiset ideat. “Ja sinun täytyy käydä kirkossa.’ Jos et, maksat siitä rangaistukseksi. Sinun täytyy lausua “novena” [katolilainen rukous]. Tuo asia on hölynpölyä! Te olette pelastunut Jumalan armosta, Jumalan ennalta tietämisen mukaan. Hänen ennnalta määräämisellään. Jumala kutsui Abrahamin ennalta määräämisellä, ennalta tietämisen mukaan. Hän vihasi Eesauta ja rakasti Jaakobia ennen kuin kumpainenkaan oli syntynyt. Se on totta, se on Jumalan ennalta tietäminen, joka tietää nämä asiat.

164Sitten te sanotte: “Mitä hyötyä on saarnata Evankeliumia?”

165No niin, haluaisin sanoa teille tämän: Jeesus sanoi: “Taivaan Valtakunta on miehen kaltainen, joka meni järvelle ja heitti verkon. Veti sen ylös. Ja hän oli saanut sieltä kilpikonnia, käärmeitä, liskoja, ja hän oli saanut sammakoita, hämähäkkejä, ja hän oli saanut myös kalaa.” No niin, tuo mies vain veti verkkoa.

166Sen kaltainen on Evankeliumi. Tässä se on nyt, minä saarnaan Evankeliumia. Minä vain heitän verkon ja vedän sen ylös, sanoen: “Kaikki, jotka tahtovat, kuka tahansa tahtoo, hän tulkoon.” Ja jotkut tulevat alttarille. He kaikki ovat alttarin ympärillä ja he rukoilevat ja he itkevät. Minä en erota toista toisesta, se ei ole minun asiani, minua ei lähetetty tuomitsemaan.

167Mutta jotkut siellä ovat sammakoita. Jotkut ovat liskoja, Jotkut ovat käärmeitä. Jotkut ovat kilpikonnia. Ja siellä on joitakin, jotka ovat kaloja. Ei ole minun asiani tuomita. Minä vain sanon: “Isä, tässä on se, mitä vedin ylös.”

168Mutta sammakko oli sammakko alusta alkaen.

169Vanha hämähäkki tulee istumaan siellä hetken, katsellen ympärilleen; levittää suuret silmänsä, katsoo ympärilleen ja sanoo: “Tiedättekö mitä? Olen saanut Tästä tarpeekseni, niin paljon kuin voin kestää.” Plop, plop, plop, plop, he menevät pois.

170Vanha Rouva Käärme nostaa päänsä ja sanoo: “Tiedättekö mitä? Jos he tulevat saarnaamaan tuolla tavalla shortsien käyttöä ja muita asioita vastaan, niin se riittää minulle, minä lähden pois tuosta pyhien kieriskelijöiden joukosta. Se on kaikki, mitä sen täytyy olla.” Te olitte käärme alusta alkaen. Täsmälleen. Kyllä.

171Ja tässä istuu tuo vanha Herra Sammakko, valtavan suuri sikari suussaan, näyttäen katkaistusarviselta teksasilaiselta hieholta; hän seisoo siellä katsellen ympärilleen ja sanoo: “Mutta, tupakoiminen ei koskaan tuominnut minua. Minä jätän tämän asian, juuri nyt.” Hyvä on, sinä vanha sammakko, sinä olit sitä alusta alkaen. Täsmälleen oikein. Niin se on.

172Teidän luonteenne todistaa sen, mitä te olette. Teidän elämänne osoittaa, heijastaa, mitä te olette, alusta alkaen. Ei ole vaikeata minun nähdä sitä eikä ole vaikeata teidän nähdä sitä.

173Jos menisin Roy Slaughterin luo, farmarin, joka istuu siellä, ja näkisin sian lantaläjässä syömässä lantaa, en ajattelisi sitä miksikään pahaksi, sehän on sika. Mutta, jos näkisin karitsan siellä lantaläjän päällä tekemässä sitä, niin ihmettelisin. Kyllä. Näettekö? Älkää surko, te ette tule näkemään sitä siellä, se ei voi sietää sitä.

174Ja joka on syntynyt Jumalan Hengestä, vihaa maailman asioita. Kyllä vaan. “Sillä, jos te rakastatte maailmaa tai maailman asioita, ei Jumalan rakkaus edes ole teissä.”

175Jos juoksisin ympäri naisten kanssa joka päivä, ja sitten tulisin ja sanoisin vaimolleni rakastavani häntä, tietäisi hän, että olin valehtelija. Minun tekoni puhuisivat äänekkäämmin kuin sanani; tietenkin. Todistaisin hänelle, etten rakastanut häntä, koska en ollut uskollinen hänelle.

176Jos hän sanoisi rakastavansa minua, ja joka kerta, kun olisin poissa, hän menisi jonkun muun kanssa, se todistaisi, ettei hän rakastanut minua. Kyllä, hänen tekonsa todistaisi sen. Ei väliä sillä, kuinka paljon hän yrittäisi sanoa minulle: “Bill, minä rakastan sinua, enkä ketään muuta maailmassa kuin sinua”, tietäisin, että hän oli valehtelija.

177Ja kun te yritätte sanoa: “Herra, minä rakastan Sinua”, ja teette maailman asioita, tietää Jumala, että te olette alusta alkaen valehtelija. Niinpä, mitä hyötyä on vastaanottaa jotakin puolinaista kokemusta, tai jotakin sen kaltaista, kun Taivaan taivaat ovat täynnä todellista? Miksi te haluaisitte olla joku viheliäinen, tunnustava, puolinainen, puolikypsä. niin kutsuttu kristitty, kun voitte olla todellinen uudestisyntynyt Jumalan lapsi, Taivaan ilokellojen soidessa sydämessänne, iloiten, ylistäen Jumalaa, ja eläen voitokasta elämää Jeesuksen Kristuksen kautta.

178Ei yrittämällä tehdä sitä itse, koska te olette epäonnistuneet alusta alkaen, vaan ottakaa Hänet. Se on Hänen Sanansa! Ja levätkää sen päällä, minkä Hän sanoo olevan Totuus. Ja uskokaa Häntä, rakastakaa Häntä, ja Hän panee kaiken toimimaan oikein teitä varten. Siinä se on. Se on siinä ajatuksena.

179Herra siunatkoon teitä. En halua torua teitä, mutta veli, on parasta saada vähän torumista. Te olette minun lapsiani, näettehän. Ja jokainen isä, joka rakastaa lapsiaan, tulee varmasti oikaisemaan heitä, tai hän ei ole oikean kaltainen isä. Eikö niin? Niin se on. Ja isällä on vain yksi sääntö, ja se on kodin sääntö. Ja Jumalalla on vain yksi sääntö, ja se on Hänen Sanansa.

180Jos me uskomme Hänen Sanansa, silloin me elämme Hänen Sanansa mukaan. Se on meidän velvollisuutemme, jos koskaan olemme kohdanneet Jumalan. Ei siksi, että te sanotte: “Minä käyn kirkossa ja minun täytyy tehdä näin.” Te olette viheliäinen. Älkää tehkö sitä. Minkä tähden te haluaisitte olla joku viheliäinen, vanhuudenheikko, jumalaton varis, kun voitte olla kyyhkynen? Tietenkin. Teidän vain täytyy saada luonteenne muutetuksi. Ja luonteenne muuttuu, ja te tulette Jumalan pojaksi ja tyttäreksi; olette rauhassa Jumalan kanssa.

181“Sen tähden Jeesus myös, voidakseen pyhittää kansan omalla Verellään, kärsi portin ulkopuolella”, Hebrealaiskirje 13:12 ja 13. Roomalaiskirje 5:1: “Sen vuoksi ollen vanhurskautetut uskon kautta, ei käden puristuksella, ei vesikasteella, ei kätten päälle laskemisella, ei kielilläpuhumisella, eikä millään aistimuksella, vaan ollen vanhurskautetut uskon kautta, meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.” Me olemme siirtyneet kuolemasta Elämään, ja tulleet uusiksi luomuksiksi, koska olemme uskoneet ainutsyntyiseen Jumalan Poikaan ja vastaanottaneet Hänet henkilökohtaisena Pelastajanamme. Ja Hänen Verensä toimii tänä iltana sovituksena meidän syntiemme puolesta, seisten meidän paikallamme.

182Vanhassa Testamentissa oli ainoastaan yksi paikka olla yhteydessä: se oli veren alla. Jokaisen uskovaisen täytyi tulla veren alle. Kun tuo punainen hieho tapettiin, se tehtiin syntiuhriksi. Sen täytyi olla punainen. Ja te löydätte sen 2. Mooseksen kirja 19, jos haluatte lukea sen. Ja se täytyi polttaa sorkkineen ja kaikkineen. Ja sitten se tehtiin erottamisen vedeksi. Se asetettiin porttien ulkopuolelle. Se täytyi käsitellä puhtain käsin. Tämän hiehon veri meni ensin… seurakunnalle, ja siveltiin seitsemän kertaa oven päälle. Ja nyt jokaisen saastuneen henkilön, tullessaan, täytyi ensin tunnistaa ja nähdä tuo veri, ja käsittää, että ainoa yhteys oli tuon veren alla. Se oli ainoa paikka, jossa palvoja voi itse asiassa palvoa virallisesti, veren alla.

183Sitten, ensimmäinen asia, joka hänen täytyi tehdä, ennen kuin hän voi tulla veren alle, siellä täytyi tämä erottamisen vesi olla pirskotettu hänen ylleen, ja sitten epäpuhdas oli tehty puhtaaksi.

184Ja he ottivat erottamisen veden ja pirskottelivat sen kulkijan ylle, ja erottivat hänet hänen synnistään. Ja sitten hän vaelsi näiden seitsemän verijuovan alla, ja hänellä oli yhteys muiden uskovaisten kanssa Jumalan läsnäolossa.

185On ainoastaan yksi tapa tehdä se! Ei kättä puristamalla, ei liittymällä seurakuntaan, ei kasteilla, ei mielenliikutuksilla, vaan astumalla erottavien vesien luo, ja laskemalla kätenne, uskon kautta, Jeesuksen pään päälle ja sanomalla: “Minä olen syntinen, ja Sinä kuolit minun puolestani. Ja jokin minussa sanoo minulle, että ‘Sinä annat anteeksi minun syntini’, ja minä vastaanotan Sinut henkilökohtaisena Pelastajanani nyt.” Vaeltakaa Veren alla ja olkaa yhteydessä Jumalan lasten kanssa. Siinä se on. Syökää leipää ja juokaa viinia ja olkaa yhteydessä seurakunnan kanssa.

186Oi, eikö Hän olekin ihmeellinen? Eikö Hän olekin hyvä? Tämä saattaa nyt näyttää sinusta oudolta, ystävä. Minkä tähden minä seison täällä ja sanon nämä asiat? Sanoisinko ne yrittääkseni tehdä itseni erilaiseksi kuin joku muu? Jos niin on, silloin minun tulee tehdä parannus. Sanon Sen, koska Jumala sanoo Sen, koska Se on Jumalan Sana. Ja kuunnelkaa! On tulossa aika, ja nyt on, kun ihmiset tulevat idästä ja lännestä, yrittäen löytää Jumalan Sanaa, eivätkä voi löytää Sitä.

187Kun menette kokoukseen, niin ensimmäinen asia, mitä teette, te menette sinne ja teillä on joukko kielilläpuhumisia ja tulkintoja, ja joku nousee ylös ja profetoi ja siteeraa Kirjoitusta; ja se on lihallista. Ehdottomasti! Jumala käski meitä “olemaan käyttämättä turhia toistoja”, kuinka sitten Hän tekisi niin? Jos Hän kirjoitti Sen kerran, te uskotte Sen. Hänen ei tarvitse sanoa sitä uudestaan. Kielet ja tulkinnat on oikein, mutta sen tulee olla suora sanoma seurakunnalle ja jollekin henkilölle, eikä vain lihallista ja sen kaltaista. Ja sitten te pääsette eteenpäin kaikissa näissä muissakin asioissa.

188Tässä yhtenä päivänä, kaksi miestä vaimoineen, kaksi nuorta paria, kävelivät sisälle erääseen paikkaan, mennäkseen Afrikkaan lähetyssaarnaajiksi. Joku nousi ylös ja antoi profetian, kielillä ja tulkintana, että “heillä oli toinen toisensa vaimo”, että “sen ei pitäisi olla sillä tavalla, he olivat naimisissa väärän henkilön kanssa.” Ja nuo kaksi paria erosivat ja menivät uudestaan naimisiin. Toinen otti toisen miehen vaimon ja toinen toisen. Johtavassa helluntaikirkkokunnassa! Ja he menivät Afrikkaan lähetyssaarnaajiksi.

189Veli, kun vannot valasi, olet sidottu tuohon lupaukseesi, kunnes kuolema sinut vapauttaa. Se on tarkalleen oikein. Tietenkin, kun te vannotte valan, se on sitova.

190Kaikki nuo hölynpölyt! Ja se on tullut sille paikalle, että mennessänne seurakuntiin, se on joko… Niin kylmää ja muodollista, että hengellinen lämpömittari laskee viisikymmentä astetta nollan alapuolelle. Ihmiset vain istuvat kuin syylä etikkakastikkeessa, juuri niin happamina ja välinpitämättöminä ja otsat rypyssä. Ja jos joku siellä takana, jostakin kulmasta saattaa murahtaa pienen “aamenen” silloin tällöin, niin näyttää aivan kuin se loukkaisi heitä; kaikki kurkottavat kaulojaan kuin hanhet ja katsovat ympärilleen nähdäkseen, mitä tapahtui. Te tiedätte, että se on totuus. Minä en sano sitä vitsinä, tämä ei ole mikään paikka vitsailulle, se on Totuus. Oikein! Minä sanon sen, koska se on Evankeliumin Totuus.

191Ja toisella puolella teillä on joukko hölynpölyä, lihallisen mielenliikutuksen aiheuttamaan innostumista, ja todellista Jumalan Sanaa te tuskin koskaan kuulette: tuota vanhaa keskitien Evankeliumia, Valoa polulleni, halleluja, Karitsan Veren, Jumalan rakkauden erottaessa meidät maailman asioista.

192“Oletko puhunut kielillä, veli? Sinulla ei ole Sitä. Huusitko, kun kylmä tunne nousi ylös selkärankaasi? Näitkö sinä tulipalloja?” Oh, mieletöntä! Ei sen kaltaista asiaa!

193Oletteko uskoneet Herraan Jeesukseen Kristukseen ja vastaanottaneet Hänet henkilökohtaisena Pelastajananne? Ja Jumalan Hengen todistaessa teidän henkenne kanssa, että olette Jumalan poikia ja tyttäriä, ja teidän elämänne kantaa rakkauden, ilon, rauhan, pitkämielisyyden, hyvyyden, nöyryyden ja lempeyden hedelmää, silloin te olette kristitty. Jos niin ei ole, niin en välitä siitä, mitä te teette. Paavali sanoi: “Voisin antaa ruumiini poltettavaksi uhrina. Ja vaikka tietäisin kaikki Jumalan salaisuudet ja voisin uskollani siirtää vuoria. Ja vaikka puhuisin kielillä kuin ihmiset ja Enkelit, en minä ‘ole mitään”. Mitä te siihen sanotte? 1. Kor. 13. Nähkää onko se oikein tai ei.

194Katsokaa onko se niin… Uskon, että se on 2. Kor. 13, se on joko 1. tai 2. Korinttolaiskirje. 1. Kor. 13, se on oikein. “Vaikka minä puhuisin ihmisten ja Enkelien kielillä, sekä niillä, jotka voidaan tulkita, että niillä, joita ei voida tulkita, en minä ole mitään!” Niinpä, mitä hyötyä sitten on hullutella sen kanssa?

195“Vaikka ymmärtäisin kaikki Jumalan salaisuudet.” Miksi te menette seminaareihin ja yritätte oppia niin paljon siitä? Teidän on parasta ensin oikaista asianne Jumalan kanssa. Tietenkin. “Vaikka minä: ‘Oi, siunattu halleluja!’”

196Te olette tulleet sellaisiksi, ettei teillä voi olla edes seurakuntaa, ellei teillä ole parantamiskampanjaa, tai jonkinlaisia ihmeitä meneillään, “heikko ja avionrikkoja sukupolvi etsii sen kaltaisia.” Mitä te halaatte sillä saada aikaan?

197Paavali sanoi, että hän voi tehdä kaiken kaltaisia asioita, jopa siirtää vuoria, ja yhä hän ei ole mitään! “Missä on kieliä, se on lakkaava. Missä on tieto, se on häviävä pois. Missä profetiat, ne pettävät. Mutta, kun se, mikä on Täydellinen, on tullut, Se on kestävä iäti; ja Rakkaus on Täydellisyys! “Jumala niin rakasti maailmaa, että antoi ainosyntyisen Poikansa.” Että: “Kukaan, joka värisee, kukaan, joka vapisee, kukaan, joka puhuu kielillä, kukaan joka?” “Kukaan, joka uskoo Häneen, kuolisi, vaan hänellä olisi Iankaikkinen Elämä.” Uskokaa se, lapset.

198He yrittävät tehdä sen niin monimutkaiseksi, näitä asioita ja noita asioita, vaikka kysymys on vain yhdestä asiasta: teidän henkilökohtaisesta uskostanne Jumalaan. Siinä se on. Se sanoo sen. “Sillä uskon kautta”, ei tunteilla, “uskon kautta”, ei mielen liikutuksella, “uskon kautta”, ei aistimuksella, “vaan uskon kautta te olette pelastetut; ja se on koska…” Koska te etsitte Herraa, koska te olitte hyvä henkilö? Koska: “Jumala, armosta, ennalta tunsi teidät ja määräsi teidät Iankaikkiseen Elämään.”

199Jeesus sanoi: “Ei kukaan voi tulla Minun luokseni, ellei Minun Isäni ensin vedä häntä. Ja kaikille, jotka tulevat, Minä annan Iankaikkisen Elämän. Kukaan ei voi temmata heitä Minun kädestäni, he ovat Minun. He ovat iäti pelastuneita, Minulla on heidät. Kukaan ei voi temmata heitä Minun Isäni kädestä, ja Hän on Se, joka antoi heidät Minulle. He ovat Minun rakkauden lahjani.”

200“Ja kaikki, jotka Hän ennalta tunsi, Hän kutsui.” Hän ei kutsu ketään ellei Hän ennalta tuntenut häntä. “Kaikki, jotka Hän kutsui, Hän vanhurskautti; kaikki, jotka Hän vanhurskautti, Hän kirkasti.” Niinpä te näette, että me olemme täydellisessä Levossa.

201No niin, tiedän, että täällä on paljon lakiin perustavia, yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia teistä. Mutta katsokaahan, jos te vain ottaisitte Tämän ja käsittäisitte, että en yritä sanoa teille jotakin mitä…

202Te sanotte: “Mutta veli Branham, minä aina ajattelin, että minun täytyisi tehdä sitä ja täytyisi tehdä tätä.” Siinä on niin valtava ero, veljeni, mitä sinun täytyy tehdä ja mitä sinä haluat tehdä. Sinä olet pelastunut, et siksi, että sinulla olisi ollut jotakin tekemistä sen kanssa, vaan koska Jumala pelasti sinut ennen maailman piirustamista.

203Kuunnelkaa! Kuulkaa tätä! Raamattu sanoo, Ilmestyskirjassa… Vien teidät nyt ensimmäisestä viimeiseen. Raamattu sanoo Ilmestyskirjassa, että kun tuo eläin [peto] tuli, hän petti kaikki maan päällä asuvaiset. Tuo eläin [peto] teki sen. “Hän petti kaikki maan päällä asuvaiset, joiden nimet eivät olleet kirjoitettuna Karitsan Elämän Kirjassa…” Siitä asti, kun herätys alkoi; kuulostaako se oikealta? Siitä asti, kun joku saarnaaja saarnasi mahtavan saarnan; siitä asti, kun joku parantui. “… maailman perustamisesta asti!”

204Missä Jeesus teurastettiin? Golgatallako? Ei koskaan! Jeesus teurastettiin ennen maailman perustamista: “Katso, Jumalan Karitsa, joka oli teurastettu ennen maailman perustamista!” Jumala alussa, kun Hän näki synnin, Hän näki mitä tulisi tapahtumaan, Hän puhui Sanan ja Jeesus teurastettiin ennen maailman perustamista. Ja jokainen henkilö oli pelastettu, oli pelastettu, Raamatun mukaan, kun Karitsa teurastettiin Jumalan mielessä, ennen maailman perustamista; te olitte sisällytetyt pelastukseen silloin. Niinpä mitä te aiotte tehdä Sen kanssa?

205Se on Jumala! Siunattu olkoon Herran Nimi! “Se on Jumala, joka tekee; ei hän, joka juoksee, tai hän, joka tahtoo, vaan Jumala, joka osoittaa laupeutta.” Jeesus oli teurastettu ennen maailman perustamista, ja siihen kului neljätuhatta vuotta ennen kuin se itse asiassa tapahtui. Mutta Jumala oli puhunut sen siellä alussa, ja jokainen Jumalan Sana on järkkymätön. Se on muuttumaton, Se ei voi pettää. Kun Jumala teurasti Pojan ennen maailman perustamista, Hän oli aivan yhtä paljon teurastettu silloin, kuin mitä Hän oli Golgatalla. Se on loppuun saatettu asia, kun Jumala sanoo niin. Ja muistakaa, kun Karitsa oli teurastettu, sisältyi teidän pelastuksenne uhriin, koska Raamattu sanoo, että teidän nimenne oli “kirjoitettuna Karitsan Elämän Kirjassa ennen maailman perustamista.” Mitä te siihen sanotte? Mitä te nyt tulette tekemään? Jumala osoitti laupeutta! Jumala kutsui sinut. Jumala valitsi sinut Kristuksessa ennen maailman perustamista. Jeesus sanoi: “Ette te valinneet Minua, vaan Minä valistin teidät. Ja Minä tunsin teidät ennen maailman perustamista.” Siinä se on teille.

206Niinpä, katsokaahan, se poistaa teiltä kaiken pelon. “Oi, ihmettelenpä voinko riippua kiinni? Minä tulen selviytymään siitä, Siunattu Jumala, jos vain jatkuvasti pidän kiinni.” Se ei riipu siitä, pidänkö minä kiinni tai en, vaan josko Hän pitää tai ei. Sen Hän on tehnyt. Ei mitä minä olen tehnyt, Hän sen teki.

Onko se lunastuksen lain alla? Tässä on eräs pieni asia, jonka haluan sanoa ennen lopettamista.

207Mitä jos joku vanha tamma synnyttäisi pienen muulin, ja tuon pienen muulin molemmat korvat olisivat rikkinäiset ja se olisi kierosilmäinen ja pattipolvinen, vääräsäärinen ja sen häntä sojottaisi suoraan ilmaan? Mikä kauhistuttavan näköinen eläin… Jos tuo pieni muuli voisi ajatella ja sanoisi: “Hetkinen nyt! Kun he tulevat ulos talosta tänä aamuna, sanon sinulle äiti, tulen varmasti kolautetuksi päähän, koska he eivät halua ruokkia minua, katso miten hirvittävän näköinen minä olen. Minulla ei ole mitään mahdollisuutta.”

208No niin, se on totta, teillä ei ole mitään mahdollisuutta. “Mutta minä synnyin tähän maailmaan ja katso kuinka hirvittävän näköinen minä olen. Niinpä minulla ei koskaan ole mitään mahdollisuutta. En tule selviytymään siitä. En voi selvitä siitä.” Näettekö?

209Mutta mitä, jos sen äiti olisi todella hyvä lain tuntija? Se sanoisi: “Poikaseni, se on totta. Sinä olet aivan muodoton, etkä edes sovellu syömään ruokaa maasta. Sinä olet soveltumaton siihen. Mutta poikani, tavalla tai toisella, sinä olet minun ensimmäiseni. Ja tiedätkö, sinulla on esikoisoikeus; eikä pappi tule koskaan katsomaan sinua, vaan sinun nimelläsi täytyy olla viaton karitsa, ilman tahraa, ja sen täytyy kuolla sinun puolestasi, niin että sinä voit elää.”

210No niin, silloin tuo pieni muuli voi potkaista kantapäänsä ilmaan ja pitää hauskaa. Ei ole mitään merkitystä sillä minkälainen se on, koska tuomari, pappi, ei tule koskaan näkemään sitä, se on tuo karitsa, jota pappi katsoo. Ei muulia; karitsaa!

211Se on Kristus, johon Jumala katsoo, ette te. Se on Kristus! Niinpä, jos Hänessä ei ole mitään virhettä, niin kuinka vikaa voisi olla? Kuinka Hän voisi löytää mitään vikaa, kun te olette kuollut ja teidän elämänne on kätketty Kristuksessa Jumalan kautta, sinetöitynä Pyhällä Hengellä? “Joka on syntynyt Jumalasta, ei tee syntiä, sillä hän ei voi tehdä syntiä.” Kuinka hän voi tehdä syntiä, kun täydellinen uhri on ottanut hänen paikkansa? Jumala ei koskaan katso minuun, Hän katsoo Kristukseen; koska me olemme Kristuksessa.

212Nyt, jos minä rakastan Kristusta, tulen elämään Hänen kanssaan. Hän ei olisi koskaan tuonut minua sisälle, ellei Hän tiennyt sitä. Jos Jumala pelastaisi minut tänään, tietäen, että tulisi menettämään minut kuuden viikon kuluttua, Hän kumoaisi oman tarkoituksensa. Oikein. Hän ei edes tietäisi tulevaisuutta silloin, jos Hän pelastaisi minut tietoisena… Minkä tähden Hän haluaisi pelastaa minut, jos Hän tietäisi menettävänsä minut? Jumala ei tee asioita ja sitten peru sitä kahden viikon kuluttua pitääkseen lupauksensa. Kun Hän pelasti teidät, se on aina ja Iankaikkisesti.

213Te voitte nyt olla kiihottuneita ja sanoa: “Oi kyllä, siunattu Jumala! Halleluja! Minä puhuin kielillä. Minä huusin. Minulla on Se. Halleluja!” Se ei merkitse, että sinulla on Se. Mutta, veli, kun jotakin tulee tänne sisimpään, ja te ankkuroidutte Kristukseen, silloin Hengen hedelmät seuraavat teitä. Ja meidän henkemme todistaa Hänen Henkensä kanssa, että olemme jumalan Poikia ja tyttäriä. Olkaa hyvät ja ottakaa Se, ystävät.

214Voisin pitää teidät täällä koko yön, puhuakseni siitä. Minä rakastan Sitä. Minä rakastan teitä. Tulen takaisin tähän pieneen Tabernaakkeliin, kerta toisensa perästä, jos Jumala säästää elämäni. Haluan nähdä teidät juurtuneina ja perustuneina tuossa pyhässä Uskossa. En halua nähdä teitä jokaisen ohitse menevän opintuulen heiteltävänä, kun he vapisevat ja hälisevät ja heillä on vähän verta käsissään, tai vähän huurretta kasvoillaan, tai jotakin muuta, ja näkevät jonkinlaisia valoja edessään, ja on jonkinlaisia itsekkäitä asioita, niin kuin Raamattu sanoo: “Ylpistyneenä sydämessään, eikä ole nähnyt mitään.” Ja niin se on. Minä haluan teidän olevan tukevasti Sanassa. Jos se on NÄIN SANOO HERRA, pysykää Siinä ja eläkää Sen mukaan, Se on tämän päivän Uurim ja Tummim, ja Jumala haluaa teidän elävän Sen mukaan. Jos sitä ei ole Sanassa, silloin unohtakaa se, ja eläkää Jumalalle, eläkää Kristukselle.

215Ja jos sydämenne alkaa mennä harhaan, te tiedätte, että jotakin on tapahtunut, menkää takaisin alttarille ja sanokaa: “Kristus, uusi minulle pelastukseni ilo. Anna minulle se rakkaus, joka minulla kerran oli, se vuotaa ulos, Herra. On jotakin, mitä olen tehnyt; tee minut jälleen pyhäksi.” Sanokaa: “Oi Herra, en ole voinut tehdä mitään, en voi lakata tästä ja lakata tuosta. Haluan, että Sinä otat sen pois minusta. Herra, minä rakastan Sinua.”

216Ja lähtekää sitten pois siltä alttarilta uutena henkilönä Kristuksessa Jeesuksessa. Silloin teidän ei tarvitse olla riippuvainen seurakunnastanne, riippuvainen papistanne, riippuvainen pastoristanne. Te luotatte Herran Jeesuksen vuodatettuun Vereen. “Armosta te olette pelastetut.” Rukoilkaamme.

217Herra, niin väkevää opetusta. On aika tämän pienen seurakunnan saada vahvaa ruokaa, eikä enää Sanan maitoa. Me olemme olleet liian paljon nyt maidolla, antaen lapselle hänen maitopulloaan. Mutta nyt meillä täytyy olla vahvaa ruokaa, sillä tuo päivä on tulossa lähelle. Suuret hengenvaaralliset ajat ovat käsillä ja vaikeudet odottavat tiellä. Ja me tiedämme, ettei koskaan tule olemaan parempia aikoja. Me tiedämme olevamme lopussa, ja ajat tulevat jatkuvasti pahemmiksi ja pahemmiksi, siihen asti kunnes Jeesus tulee, Kirjoitusten mukaisesti.

218Me emme voi luvata heille mitään tässä elämässä. Mutta tulevassa elämässä me voimme luvata heille Iankaikkisen Elämän Sinun Sanasi kautta, jos he uskovat Jumalan Poikaan ja vastaanottavat Hänet sovituksenaan, joka seisoi heidän tilallaan ja otti heidän syntinsä. Suo se nyt.

219Voikoon uskomattomat tulla uskovaisiksi. Voikoot kirkolliset tunnustajat, täällä tänä iltana, jotka ovat tunnustaneet uskontoa ja vain eläneet kirkossa, voikoot he saada kokemuksen Jumalan kanssa; että sellainen rakkaus tulee heidän sydämiinsä, että he itkevät syntiensä puolesta, ja kuolevat itselleen ja syntyvät uudestaan Pyhästä Hengessä, ja ovat nöyriä, lempeitä, rakastavaisia ja täynnä iloa ja siunauksia. Eläen senkaltaista elämää, että ovat suolaisia, ja saavat ympärillään olevat ihmiset janoamaan olla heidän kaltaisiaan. Suo se, Herra, sillä me pyydämme sitä Hänen Nimessänsä. Ja päidemme ollessa kumarrettuina.

220Haluaisin tietää olisiko täällä joku tänä iltana, joka sanoisi: “Veli Branham, jos minut tällä hetkellä punnittaisiin Jumalan vaa’alla, niin en koskaan, en koskaan kykenisi täyttämään niitä tarvittavia edellytyksiä, joista sinä puhut tänä iltana. Haluan, että muistat minua rukouksessa, että muuttaisin tapani, ja Jumala tulisi sisälle ja ottaisi tämän mielettömyyden ulos minusta ja tekisi minut todelliseksi kristityksi.” Kohottaisitteko kätenne rukousta varten? Tahtoisitteko? Jumala siunatkoon sinua. Jumala siunatkoon sinua. Jumala siunatkoon sinua, siellä takana. Ja Jumala siunatkoon sinua. Jumala siunatkoon sinua, herra. Jumala siunatkoon sinua, isoveli. Jumala siunatkoon sinua, sisar.

Pyhä, pyhä, pyhä, Herra joukkojen Jumala,
Taivas ja maa ovat täynnä Sinua,
Taivas ja maa ylistävät Sinua,
Oi Herra Kaikkein Korkein.

221Kun nyt ajattelette, rukoillen, tuntiessanne vakuuttuvanne, että olette olleet väärässä, ja haluaisitte olla oikeassa, niin kohottaisitteko kätenne? Sanoen: “Jumala, tee minut siksi, mikä minun tulee olla.” Jumala siunatkoon sinua, pikku nainen. “Jumala, tee minut siksi, mikä minun tulee olla.” Jumala siunatkoon sinua, veli, sisar, sinua, sinua; sinua, täällä. Päivä on kuolemassa, tiedän, että se on kovaa, ystävät, mutta parempi on nyt tietää Totuus.

222Nyt hiljaisesti rukoillen.

Pyhä, pyhä, pyhä, Herra…

Hän yksin on pyhä.

Taivas ja maa ovat täynnä Sinua,
Taivas ja maa ylistävät Sinua,
Oi Herra Kaikkein Korkein.

223Taivaallinen Isä, auringon laskiessa illalla, punarintasatakielten kokoontuessa puissa yhteen rakkaittensa kanssa, kaikkien lintujen mennessä pesiinsä: kyyhkyset lentävät ylös puhelinlangoille, niin, etteivät käärmeet ahdista niitä yön aikana, ne istuvat siellä ja kujertavat toisilleen, kunnes vaipuvat uneen. Auringon lopulta laskiessa.

224Jonakin päivänä me tulemme tuohon hetkeen, on tapahtuva auringonlasku. Minä en tiedä koska, Herra. Mutta täällä on ihmisiä tänä iltana, jotka ovat vakuuttuneita siitä, että ovat olleet väärässä, ja he tahtovat tulla tuolle paikalle. Niin kuin Lincoln kuollessaan sanoi: “Kääntäkää kasvoni auringonlaskua kohden.” Ja hän alkoi: “Isämme, joka olet Taivaassa…”

225Niin kuin Moody ennen sanoi: “Onko tämä kuolema? Tämä on minun kruunauspäiväni.”

226Oi, Iankaikkinen, vastaanota heidät juuri nyt; uskon kautta, kun he istuvat siellä paikoillaan. Sinä kolkutit heidän sydämilleen, siellä istuimillaan, se on heidän alttarinsa. Tämä on aika Sinun vastaanottaa heidät, juuri nyt. Sinä sanoit: “Häntä, joka Minun tyköni tulee, Minä en heitä pois.”

227Ja jonakin päivänä auringon laskiessa, vaimon tai aviomiehen seistessä vuoteen ääressä; lääkärin kävellessä pois. Oi, Pyhä, Pyhä, tuo kaunis, suloinen vaikeneminen, juuri ennen kuin aurinko laskee. Kun voimme nousta ylös ja sanoa:

Auringonlasku ja Ilta Tähti,
Ja yksi selvä kutsu minulle;
Ja älköön laiturilla olko yhtään valitusta,
Kun työnnän veneeni vesille.

228Oi Jumala, suo se heille tällä hetkellä; heidän odottaessaan, odottaessaan Jumalan siunausten tulevan ylleen. Ota kaikki kiukkuisuus, kaikki maailma pois heistä, ja luo heissä uusi sydän. Sinä sanoit: “Minä tulen ottamaan vanhan kivisydämen pois ja panemaan tilalle lihasydämen. Ja tulen panemaan Henkeni tuohon sydämeen, niin että he vaeltavat Minun asetusteni mukaan ja pitävät Minun käskyni, koska sen määrää rakkaus eikä velvollisuus. Se on rakkaudesta, rakkaus pakottaa meidät tekemään sen. Se on Rakkauden velvoitus. joka pakottaa meitä. Meidän velvollisuutemme on seurata Rakkautta. Ja minä rukoilen Jumala, että Sinä antaisit sen jokaisen sydämeen, joka kohotti kätensä tänä iltana.’

229Ja ne, jotka eivät kohottaneet kättään, voikoot he nyt armosta kohottaa kätensä ja vastaanottaa Sinut, ja olla täytetyt Sinun Hengelläsi, tällä nöyrällä, lempeällä vaiteliaalla tavalla; ja olla täynnä armoa, lähteäkseen täältä muuttuneena henkilönä. Kuinka linnut tulevatkaan laulamaan eri tavalla, ja kuinka jokainen tulee olemaan erilainen, tästä hetkestä alkaen. Oi, Herra, Kaikkein Korkein.

Pyhä, pyhä, pyhä, Herra joukkojen Jumala,
Taivas ja maa ovat täynnä Sinua,
Taivas ja maa ylistävät Sinua,
Oi Herra Kaikkein Korkein.

230Nyt te päänne kumarrettuina, te, jotka kohotitte kätenne tullaksenne muistetuksi rukouksessa, tuntuuko teistä siltä, että Jumala on puhunut teille nyt sellaisella tavalla. Ei mielenliikutuksella, vaan jokin syvällä sisimmässänne. Tuntuuko teistä siltä, että Jumala on antanut teille Iankaikkisen Elämän? Tuntuuko teistä siltä, että lähdette täältä tänä iltana erilaisena henkilönä? Kohottaisitteko jälleen kätenne tänä iltana? Jumala siunatkoon sinua, poikani. Jumala siunatkoon sinua, veli. Jumala siunatkoon sinua, sisar. Jumala siunatkoon sinua. Oikein. “Minä tulen lähtemään täältä kirkosta tänä iltana uutena henkilönä.” Vastasyntyneet lapset Jumalan Valtakuntaan.

231Mitä on tapahtunut? Tiedän, että on sääntönä tulla alttarille, tarkoitan, että se on metodistien sääntö. Se aloitettiin metodistikirkossa John Wesleyn päivinä. Mutta sitä ei ollut Raamatun päivinä: “Niin monet kuin uskoivat, tulivat lisätyksi seurakuntaan.” Te voitte uskoa, missä tahansa olettekin, ulkona pellolla, ulkona kaduilla, kaikkialla. Sillä ei ole merkitystä, kunhan vain vastaanotatte Kristuksen henkilökohtaisena Pelastajananne. Se on Pyhän Hengen teko, joka tulee sydämeenne. Kun te uskotte Häneen ja vastaanotatte Hänet, te olette siirtyneet kuolemasta Elämään ja tulleet uusiksi luomuksiksi Kristuksessa Jeesuksessa.

Älä mene ohitseni, oi, suloinen Vapahtaja.

Nyt, nouskaa seisomaan.

…on nöyrä pyyntöni.
Kun toisia kutsut,
Älä ohitse kulje.

232Nyt haluan tuon nuoren miehen ja naisen, jonka ymmärrän olevan hänen vaimonsa, jotka kohotitte kätenne, haluan teidän kohottavan jälleen kätenne; poikani, punaisessa päällystakissa, ja vaimosi, että olette vastaanottaneet Kristuksen henkilökohtaisena Pelastajananne. Nuori mies täällä pyörätuolissa vastaanotti Kristuksen Pelastajanaan ja tunsi, että Jumala oli pelastanut hänet. Ja muut siellä takana, jotka kohotitte kätenne, kohottakaa ne uudestaan, niin että ihmiset voivat nähdä ne, ollakseen yhteydessä kanssanne.

233Puristakaa heidän kättään, joku heidän lähellään seisovista, ja sanokaa: “Jumala siunatkoon sinua. Tervetuloa Jumalan Valtakuntaa, veljeni, sisareni.” Yhdessäolo, sitä me haluamme. Jumala siunatkoon… Puristakaa kättä tämän nuoren miehen kanssa täällä pyörätuolissa. Herra olkoon hänen kanssaan. Kyllä, me toivotamme teidät tervetulleiksi Pyhän Hengen yhteyteen.

234Jos teitä ei vielä koskaan ole kastettu, ja haluaisitte tulla kastetuiksi, tulkaa tänne eteen kertomaan siitä pastorille. Täällä kastealtaassa on vettä tänä iltana, jos haluatte tulla kastetuksi. Kaikki on valmiina. (Oliko sinulla kastetilaisuus muutenkin?…?…) Mutta kasteallas on valmiina, jos joku haluaa tulla kastetuksi. Raamattu sanoo: “Tehkää parannus, jokainen teistä, ja ottakaa kaste Jeesuksen Kristuksen Nimessä, syntienne anteeksi saamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä lupaus on teille, teidän lapsillenne ja niille, jotka kaukana ovat, niin monelle kuin Herra meidän Jumalanne kutsuu.”

235Rakastatteko te Häntä? kohottakaa kätenne. [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Oi, eikö Hän olekin ihmeellinen? Nautitteko te tästä Hebrealaiskirjeestä? Rakastatteko te Sitä? [“Aamen.”] Kyllä, hienoa. No niin, Se on oikaisevaa. Oi, Se on ankaraa ja Se on suoraa. Mutta me rakastamme sitä, ja sillä tavalla me haluamme Sen, me emme haluaisi sitä millään toisella tavalla.

236Uskotteko te, että Paavalilla oli valtuus saarnata Se sillä tavalla? Paavali sanoi: “Jos, vaikka Enkeli tulisi ja saarnaisi mitään toista Evankeliumia, olkoon hän kirottu.” Onko se oikein? Niinpä me rakastamme Häntä kaikesta sydämestämme.

237    Nyt tulen pyytämään pastoria, kallista veljeämme, veli Nevilleä tulemaan hetkeksi tänne, ja hänellä tulee olemaan jotakin sanottavaa teille. Ja nyt, jos Herra suo, me tulemme näkemään teidät keskiviikkoiltana ja sovimme menemisestä veli Graham Snellingin kokoukseen seurakuntana jonakin iltana. Ja sitten saarnaaminen tulee jatkumaan täällä 7:stä ja 8:sta luvusta, tulevana keskiviikkona, illalla. Veli Neville.

57-0915M HEBREALAISKIRJE 6. LUKU, OSA III (Hebrews Chapter Six And Seven), Jeffersonville, Indiana, USA, 15.9.1957

57-0915M HEBREALAISKIRJE 6. LUKU, OSA III
(Hebrews Chapter Six And Seven)
Jeffersonville, Indiana, USA, 15.9.1957

505    Hyvää huomenta, ystävät, on etuoikeus olla täällä. Ja olla tämän meidän pastorimme suuren esittelyn mittainen, siihen tarvitaan varmasti todellinen elämä, eikö niin? Niinpä me ylistämme Herraa Hänen suuresta parantavasta voimastaan ja laupeudestaan, jota Hän on osoittanut meille kautta vuosien.

505a Nyt minulla on muutama ilmoitus tehtävänä. Ensiksi, me, veli Wood ja veli Roberson… Ja me haluamme kiittää teitä kaikkia rukouksistanne, turvallisen matkan puolesta. Meillä oli ihmeellistä aikaa; uskon, että olimme poissa neljä ja puoli päivää, ja palasimme takaisin turvallisesti. Herra todella siunasi meitä.

506    Nyt, haluamme ilmoittaa, että veli Graham Snellingin herätys jatkuu täällä kaupungissa, Bighamin Avenuen päässä. Ja tulevana keskiviikkoiltana… Haluan lähteä pois huomenna, hautajaisten jälkeen, josta tulen ilmoittamaan hetken kuluttua. Me annamme teidän tietää keskiviikkoiltana, me haluamme kaikki mennä lähetystönä käymään veli Grahamin luona, ennen kuin hän lopettaa kokouksensa siellä. Ja me yritämme saada koko seurakunnan yhteen, jos vain voimme, ja mennä lähetystönä… Ollaksemme veli Grahamin kanssa, yhdessä hänen kokouksistaan.

507    Ja nyt, tänään iltapäivällä, siellä hautaustoimistossa Charlestownissa on rouva Colvin, joka kerran kävi tässä seurakunnassa täällä, monia vuosia sitten, hän jätti tämän elämän eilen, seitsemänkymmentäneljävuotiaana, ja meni ollakseen Herran Jeesuksen kanssa. Ja hänen hautajaisissaan tulee maanantaina saarnaamaan pastori, herra McKinny, hän oli aikaisemmin metodistikirkon pastorina, Port Fultonissa, monia vuosia sitten, ja oli heidän henkilökohtainen ystävänsä. Ja minä tulen auttamaan häntä, maanantaina… Uskon, että se on kello puoli kaksi, Charlestownin kappelissa, Indianassa. Ja kaikki te Colvin perheen ystävät… Uskon, että he tulevat arvostamaan pientä rohkaisua, tai pientä kädenpuristusta. Sillä me kaikki tiedämme, mitä se on; me, jotka itse olemme kulkeneet noiden laaksojen halki ja tiedämme, mitä merkitsee menettää ystävä. Ja niinpä me… Hän makaa nyt siellä kappelissa, Charlestownissa, Indianassa. Jos menette tänään iltapäivällä, niin uskon Colvinin perheen arvostavan sitä, olen varma siitä. Monet heidän sukulaisistaan käyvät täällä Tabernaakkelissa yhä. Olen vihkinyt, haudannut ja kastanut lähes koko heidän perheensä. Ja herra Grayson, joka kerran oli naapurinamme täällä, on siellä hautausurakoitsijana.

508    Ja sitten, tänä iltana, jos Herra suo, me yritämme jatkaa tätä suurta tutkisteluamme, jota teemme nyt. Ja uskon, että siinä olivat kaikki ilmoitukset, niin pitkälle kuin tiedän. Ja tulevana keskiviikkoiltana, me tulemme ilmoittamaan tänä iltana menemisestä, ollaksemme veli Grahamin kanssa.

509    Ja me toivotamme kaikki vieraat tervetulleiksi porteissamme. Ja olemme iloiset täällä olostanne tänä aamuna ja rukoilemme, että Jumala tulisi ylenpalttisen runsaasti siunaamaan teitä tänään kokoonnuttuanne tänne.

510    Veli Cox juuri kertoi minulle, etteivät kovaääniset ole toimineet kovin hyvin, tällä hetkellä. Ja luultavasti se johtuu ilmasta, on paljon kosteutta kovaäänisissä. Eivätkä ne alun pitäenkään ole olleet kovin hyviä, joten se voi olla syynä.

511    Näen erään sisaren istumassa täällä, jonka tunnen, sisar Arganbrightin. Tämä ei ole oikein mukavaa ja etiketin mukaista kysyä tätä, mutta oletko kuullut veli Arganbrightista sen jälkeen, kun hän on ollut meren takana? Olen hyvin kiinnostunut kuulemaan häneltä niin pian kuin voin. Hän on Sveitsissä ja Saksassa, siellä kokouksissa, veli Tommy Hicksin ja Paul Cainin kanssa. Jos saat kuulla jotakin, sisar Ruth, niin anna minun tietää heti, niin nopeasti kuin voit.

512    Nyt, pikku Tabernaakkelissamme ei ole mitään jäsenyyttä, vaan me olemme yhteys. Meillä ei ole mitään muuta uskontunnustusta kuin Kristus, ei muuta lakia kuin rakkaus, ei muuta kirjaa kuin Raamattu. Se on ainoa Kirja, josta tiedämme ja ainoa asia, jonka tunnemme. Ja koska Jeesuksen Kristuksen Veri puhdistaa meidät kaikista synneistä, on meillä yhteys toistemme kanssa, jokaisen kanssa.

513    Huomasin tänä aamuna, ja jotkut teistä nuorista ehkä kuulitte veljen rukoilevan, veljen, joka oli katolilainen… Aikaisemmin katolilainen, ja meillä on kaikenlaisia erityyppisiä ihmisiä, jotka tulevat tänne. Minulla juuri muutama hetki sitten oli etuoikeus puristaa kättä erään mennoniitti veljen kanssa, joka istuu täällä. Ja mennoniiteista, metodisteista, baptisteista, katolilaisista, ketkä tahansa tahtovat, he voivat tulla. Ja me seurustelemme yhdessä Jumalan Sanan siunausten ympärillä. Täällä istuu läsnä Jehovan todistajia, ja erityyppisiä ihmisiä, erilaisista kirkkokunnista.

514    Minulla oli tapana rakastaa Länttä (ja teen niin yhä). Rakastan hevosia ja karjaa. Kasvoin farmilla ja rakastan sitä. Ja tavallisesti, kun meillä oli karjan kokoaminen, menin heidän kanssaan, ja meillä oli siellä ajoaita. En tiedä tiedättekö te Idän ihmiset, mikä se on. Kun he panevat karjan metsiin, se on tarkoitettu estämään niitä ajautumasta, niin kuin he sitä kutsuvat, takaisin alas karjatiloille, jolloin ne söisivät sen ruohon, jota he kasvattavat talven varalle. Ja sitten siellä ylhäällä vuorilla heillä myös on ajoaitoja, joilla he erottelevat niin-ja-niin monia naaraita ja niin monia uroksia ja niin edelleen, ja sitä kutsutaan “ajoaidaksi.” Mutta pääaita on se, jolla metsänvartija seisoo, kun karjaa ajetaan lävitse.

515    Ja minä istuin siellä monia päiviä satulassani, katsellen karjan läpikulkua. Niitä meni sinne kaikilla erilaisilla polttomerkeillä varustettuna. Joitakin niistä kutsuttiin “Diamond”, joitakin “Bar X” ja meidän omamme oli “Tripod”, joka näyttää aivan poikapartiolaisten tunnukselta. Naapurilla sen alapuolella oli “kalkkunan jälki” hevosensa kupeessa. Ja heillä oli kaikkia erilaisia polttomerkkejä, tunteakseen oman karjansa, kun he ajoivat ne sieltä ulos.

516    No niin, tuo metsänvartija ei ollut kovinkaan kiinnostunut siitä polttomerkistä, mikä niillä oli, mutta se, mitä hän tarkkasi, oli tuo merkki korvassa. Ei ollut väliä sillä, mikä polttomerkki oli, jokaisen sisään menevän eläimen täytyi olla puhdasverinen hereford. Se ei voinut päästä sinne sisälle, ellei se ollut puhdasverinen hereford; sen täytyi olla rekisteröityä karjaa, tai se ei voinut päästä lävitse.

517    Minä uskon, että tuona päivänä, kun Herra tulee, Hän ei tule kiinnittämään mitään huomiota meidän polttomerkkiimme, vaan siihen olemmeko me kaikki uudestisyntyneitä kristittyjä. Kyllä. Se on Kristuksen karjaa. Tuo verikoe on todistava puolestamme, että olemme kaikki kristittyjä. Ja jos me kaikki tulemme olemaan sillä tavalla siellä, niin me voimme aivan yhtä hyvin olla sillä tavalla täällä. Eikö teidänkin mielestänne ole niin? Sillä tavalla me arvostamme yhdessäoloa eri kirkoista olevien kanssa.

518    Nyt me olemme tutkimassa tätä siunattua Hebrealaiskirjettä. Yksi veljistä on nauttinut siitä niin paljon, että hän on ottanut ääninauhat, ja on tekemässä luentokirjaa tästä.

519     Nyt me olemme pian tuleva 11. lukuun, ja odotamme käyttävämme koko talven siihen. Jokaisen noiden henkilöiden kohdalla me haluamme mennä takaisinpäin Kirjan lävitse ja sitoa koko Kirjoituksen yhteen. Aioin tehdä sen… Teen sen osittain joissakin näistä aikaisemmista luvuista, saadaksenne koko Kirjan sidotuksi yhteen. Sillä, katsokaahan, Kirjoituksen täytyy todistaa Kirjoitus.

520    Sen vuoksi, jos siellä on yhtään ristiriitaisuutta, niin että joku voisi ajatella, että Kirjoitukset ovat ristiriidassa keskenään, niin se on erehdys. Mikään Kirjoitus ei ole ristiriidassa toisen Kirjoituksen kanssa. Ristiriita on siinä, että Se ehkä on vastoin meidän tapaamme katsoa Sitä, mutta Se ei ole ristiriidassa itsensä kanssa. Olen ollut palveluksessa, nyt on meneillään kahdeskymmeneskuudes vuosi, enkä ole koskaan kertaakaan löytänyt yhtään asiaa Raamatussa, joka olisi ristiriidassa minkään muun kirjoitetun asian kanssa Raamatussa, ja tiedän, ettei sitä ole siellä.

521    Ja tänään me tutkimme yhtä kaikkein siunatuimmista Hebrealaiskirjeen luvuista, 7:ttä lukua. Ja jos jollakin ei ole Raamattua ja haluaisi seurata lukemista, niin olemme iloiset voidessamme tuoda teille Raamatun, jos kohotatte kätenne merkiksi. Tulisiko joku vanhimmista… Jotkut ovat kohottaneet kätensä siellä takana ja… Kiitoksia, veli. Ja jos haluatte Raamatun, kohottakaa vain kätenne, ja he tuovat sen teille.

522    Nyt, ainoa tapa miten seurakunta voidaan rakentaa… Ainoa tapa, miten jollakin voi olla usko, ei ole hänen kirkkokuntansa mukaan, eikä hänen jäsenyytensä mukaan. Eikä hänen uskonsa ei lepää joidenkin miesten ideoiden ja teologian varassa, koska se enemmän täi vähemmän on kokonaisuudessaan ihmisestä, vaan ainoa tapa uskon löytää luja lepopaikka, on järkähtämättömällä, muuttumattomalla Jumalan Sanalla. “Usko tulee kuulemisen kautta, kuulemalla Sanan.” Siten se tulee. Ja kun usko on kuultu ja vastaanotettu, on se selvitetty ikuisiksi ajoiksi. Mikään ei enää voi liikuttaa sitä, ei väliä, mitä tulee tai menee. Mikään ei voi koskaan muuttaa tuota uskoa. Ajatelkaa sitä! Te olette ankkuroidut iankaikkisiksi ajoiksi, ettekä te enää muutu. Te olette iäti ankkuroidut: “Sillä Jumala, yhdellä uhrilla, on täydellistyttänyt ikuisiksi ajoiksi ne, jotka ovat pyhitetyt, tai kutsutut.”

523    Ja uskolla on niin suuri paikka kristityn, uskovaisen elämässä, että se voi seistä haudan reunalla, arkun yli, jossa lepää kallis lapsonen tai rakas, joka on siirtynyt tästä elämästä tuonpuoleiseen, ja kotkan silmin tiukasti katsoa Häneen, joka sanoi: “Minä olen ylösnousemus ja Elämä.” Ja he unohtavat asiat, jotka ovat menneisyydessä ja ponnistelevat korkean kutsumuksensa päämäärää kohden.

524    Olen niin iloinen, että Jumala on varannut sellaisen, ja on tehnyt sen ilmaiseksi lahjaksi kaikille. Sellaisia seurakuntien tulee olla. Seurakunnat eivät merkitse kirkkokuntia ja organisaatioita, vaan ne merkitsevät ihmisten, uskovaisten ryhmiä, jotka ovat kokoontuneet yhteen, yhdessäoloon Sanan alla.

525    Ja taustaksi tälle opetukselle, Pyhä Paavali on aikaisemmissa luvuissa erikoisesti käsitellyt Herran Jeesuksen ylintä Jumaluutta, ja sitä, kuka Hän oli. Kristus oli Jumala tehtynä sellaiseksi, että ihmiset voivat koskettaa Häntä ja seurustella Hänen kanssaan. Herra Jeesus oli ruumis, jossa Jumala asui: “Jumala oli tehty lihaksi ja asui keskuudessamme.” 1. Tim. 3:16: “Ilman kiistelyä suuri on jumalisuuden salaisuus, sillä Jumala oli ilmaistu lihassa.”

526    Suuri Jehova tuli alas ja oli tehty käsin kosketeltavaksi, elämällä oman Poikansa ruumiissa, ja sovittaen maailman itsen kanssa. Kristus ei ollut mitään vähempää kuin Jumala, ja Jumala ei ollut mitään vähempää kuin Kristus. Nuo kaksi yhdessä muodostivat Jumaluuden ruumiillisesti, tehtynä hieman Enkeleitä alhaisemmaksi, niin että Hän voi kärsiä. Enkelit eivät voi kärsiä. Jeesus oli se Tabernaakkeli [maja], jossa Jumala asui.

527    Ja Raamatussa, Apostolien tekojen 7. luvussa sanotaan, että “uhria ja polttouhreja Sinä et halunnut, mutta ruumiin Sinä Minulle valmistit. Kuitenkaan Kaikkein Korkein ei asu käsintehdyissä tabernaakkeleissa [majoissa], vaan ruumiin Sinä olet Minulle valmistanut”, niin että siinä asuen voisi seurustella ihmisten kanssa.

528    Jos Jumala sallii, niin pian kuin olemme käyneet tämän Kirjan lävitse, me haluamme mennä taaksepäin ja ottaa Ruutin kirjan ja näyttää sieltä, kuinka Jumala tuli sukulaiseksemme, sovittaakseen kadonneet takaisin itsensä kanssa, olemalla yhteydessä ja tulemalla yhdeksi meistä. Lunastajan täytyy olla sukulainen, ja ainoa tapa Jumalan tulla sukulaiseksemme, oli tulla yhdeksi meistä. Niinpä Hän ei voinut tulla Enkeliksi ja olla sukulainen ihmiselle.

529    Eilen illalla puhuessani tuolle pojalle, jolla oli murtunut sydän, kumppanilleni, hänen äidistään, joka juuri oli siirtynyt rajan yli, hän sanoi: “Oi, veli Bill, arvaan, että hän on enkeli tänä iltana.”

530    Minä sanoin: “Ei, Earl, hän ei koskaan tule olemaan enkeli. Hän on nainen tänä iltana, ja on aina oleva, aivan sellainen kuin, miksi Jumala on hänet tehnyt, eikä hän koskaan olemaan enkeli.” Jumala teki enkelit. Hän ei koskaan valmistanut ihmisiä tulemaan enkeleiksi. Hän teki enkelit ja ihmisen. Niinpä ihmiset eivät koskaan tule olemaan enkeleitä, eivätkä enkelit koskaan tule olemaan ihmisiä. Jumala teki ne erilaisiksi.

531    No niin, Kristus tuli lihaksi lunastamaan ihmisen tuolta suuresta tuonpuoleisesta, johon hän oli langennut synnin tähden, ja Jumala tuli alas ottaen ihmisen muodon ja tuli sukulaiseksemme, voidakseen kantaa meidän syntimme ja kuolemamme.

532    Ja yhdessä antamassamme kuvauksessa, aikaisemmilla oppitunneilla; vain vähän taustaksi, niin että uudet tulokkaat voivat ymmärtää, Jumalan ollessa matkalla Golgatalle, surisi kuoleman mehiläinen Hänen yllään, ja lopulta pisti Häntä, kunnes Hän kuoli. Hänen kuollessaan lakkasi aurinko paistamasta, eivätkä kuu ja tähdet antaneet valoaan.

533    Hänen täytyi tehdä se ankkuroidakseen kuoleman pistimen lihaansa. Jos Hän olisi ollut kuolematon henkilö, jos Hän olisi ollut theophanyssa, tai olisi ollut hengessä, ei kuolema olisi hallinnut sitä. Hänen täytyi tulla lihaksi, voidakseen ottaa kuolemalta pistimen. Mutta, kun mehiläinen on kerran pistänyt syvälle, ei se enää koskaan tule pistämään. Se jättää pistimensä lihaan. Ja sellaiseksi Jumala tuli ja asui Kristuksen lihassa, että Hän voisi ankkuroida omaan lihaansa kuoleman pistimen. Ja kun kuolema vetäytyi pois Hänen luotaan ristillä, jätti se pistimensä, eikä se enää voi pistää uskovaista. Se voi saada aikaan huminaa ja surinaa ja saattoi uhata, mutta ei kyennyt pistämään. Sillä ei ole pistintä.

534    Suuri Pyhä Paavali, marssiessaan kuolemaansa, huusi ja sanoi: “Oi, kuolema, missä on sinun pistimesi? Ja hauta, missä on sinun voittosi? Mutta kiitos olkoon Jumalalle, joka on antanut meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, sillä sekä kuolema, että hauta ovat kadottaneet valtansa.”

535    Sitten viime sunnuntaina käsittelimme 6:tta lukua, josta luimme: “Jättäen Kristuksen opin alkeet jatkakaamme täydellisyyteen.” Ja me totesimme, että ihmiset tänään monissa seurakunnissa, Branham Tabernaakkeli mukaan luettuna, me panemme liian paljon painoa Kristuksen opin alkeiden opiskelulle: “Hän oli Abrahamin Poika, Hän oli sen-ja-sen poika”, ja menemme takaisin sukuluetteloihin. Mutta Raamattu sanoo: “Laskekaamme nuo asiat syrjään, ja jatkakaamme täydellisyyteen.”

536    Ensimmäiseksi teidän täytyy tuntea oppi, ja sitten teidän täytyy tuntea kaikki nämä asiat; sitten laskekaamme ne syrjään, kaikki nuo Jumalan artikkelit; kuolleiden ylös nousemisen, kasteet ja kaikki muut. Niissä ei vielä ole Elämää itsessään. Mutta seurakunta tänään menee noihin asioihin: “Oh, me uskomme Kristuksen Jumaluuteen.” Kyllä, varmasti. “Me uskomme vesikasteeseen.” Kyllä, varmasti. “Kätten päälle laskemiseen. “

537    Paavali sanoi: “Me teemme kaiken tämän, jos Jumala sallii. Mutta kaiken sen edessä, laskekaamme se nyt syrjään ja jatkakaamme täydellisyyteen.”

538    No niin, seurakunta ei voi olla täydellistytetty organisaatioiden kautta. Se vain menee kauemmaksi Jumalasta koko ajan, tai kauemmaksi toinen toisistaan. Me vedämme rajalinjoja ja erotamme itsemme, näyttäen, ettei meillä ole Uskoa. Mutta sitten, kun me jätämme nuo opin alkeet, jos me menemme eteenpäin täydellisyyteen, silloin noilla pienillä asioilla ei ole paljon käyttöä.

539    Me tulemme sukulaissuhteeseen, ja näemme, että ainoa tapa, miten me voimme olla täydellistytetyt, on olla Kristuksessa. Ja sitten Raamatun opetuksen mukaan me näemme, kuinka me pääsemme Kristukseen. Ei vesikasteen kautta, ei kätten päälle laskemisen kautta, ei opettamisen kautta, “vaan yhden Hengen kautta me kaikki olemme kastetut yhteen Ruumiiseen ja tulemme täydellisiksi Hänen kärsimystensä kautta.” Silloin me näytämme erilaisilta, me ajattelemme ja me toimimme ja me elämme eri tavalla. Ei siksi, että se olisi velvollisuutemme, tai että kuulumme johonkin seurakuntaan, vaan koska “Jumalan rakkaus on vuodatettu sydämiimme Pyhän Hengen kautta”, tehden meidät Jumalan Valtakunnan kansalaisiksi, eikä siellä ole minkäänlaisia kirkkokuntia tai esteitä. Me olemme kaikki yksi suuri Ruumis.

540    Nyt olemme valmiit menemään tämän aamuiseen opetukseen muutamassa minuutissa. Yksi asia lisää, jonka haluaisin ottaa tässä, on se, että Paavalin puhuessa 6:ssa luvussa, me näemme, että me olemme tehdyt täydellisiksi Kristuksessa. Sitten 6. luvun, 13. jakeessa, vain pieneksi taustaksi.

Sillä, kun Jumala teki lupauksen Abrahamille, niin koska hän ei voinut vannoa minkään suuremman kautta, hän vannoi itsensä kautta.

Jumala vannoi itsensä kautta, koska Hän ei voinut vannoa minkään suuremman kautta.

541    Nyt haluamme mennä takaisin Galatalaiskirjeeseen hetkeksi. Menkäämme Galatalaiskirjeeseen, ottakaamme Galatalaiskirje 3:16. Ja me tulemme lukemaan täältä hetken siitä, minkä mukaan Hän vannoi.

Nyt Abrahamille ja hänen siemenellensä oli lupaukset tehty. Hän ei sano: Ja siemenille, niin kuin monesta; vaan niin kuin yhdestä, Ja sinun siemenellesi, joka on Kristus.

542    Jos nyt haluatte huomioida sen hyvin tarkasti lukiessanne:

…Abrahamille ja hänen siemenellensä (yksikkömuoto) oli lupaukset (monikkomuoto) tehty.

543    “Abrahamille ja hänen Siemenellensä.” No niin, Abrahamin Siemen oli yksi, joka oli Kristus, esikuvana Iisak.

Mutta Abrahamilla oli monta lasta. Hänellä oli yksi ennen kuin hän sai Iisakin, joka osoitti Saaran luisuneen epäuskoon, ja ajatellen itse olevansa liian vanha hän halusi Haagarin synnyttävän tuon lapsen, ohittaen Jumalan ja tehden jonkun toisen tavan sen tavan sijaan, miten Jumala oli luvannut tehdä sen.

544    Mutta Jumala pitää Lupauksensa. Ei väliä, kuinka epäjohdonmukaiselta se voi näyttää, Jumala on velvoitettu lupaukselleen. Ja Saara ajatteli, että hän voisi saada palvelijattarensa Haagarin synnyttämään tuon lapsen Abrahamille, ja sitten hän ottaisi sen. Ja siitä tuli Ismael, joka on ollut piikki lihassa näihin päiviin asti, ja niin on yhä, sillä siitä tulivat arabialaiset, jotka ovat aina olleet sitä.

545    Nyt koska tahansa te epäilette selvää Jumalan Sanaa ja omaksutte jonkun muun tavan, se tulee olemaan piikki lihassanne siitä eteenpäin. Ottakaa vain se, mitä Jumala on sanonut! Jos Hän sanoi sen, tarkoitti Hän juuri sitä. Oi, siunattu olkoon Hänen Nimensä. Ottakaa vain Hänen Sanansa.

546    Ei väliä sillä, mikä yrittää ohittaa Sitä, kun he sanovat: “Mutta Se ei todella tarkoita sitä.” Se merkitsee juuri sitä, mitä Se sanoo, kun Jumala tekee lupauksen.

547    Nyt jos panemme tarkoin merkille:

…Abrahamille ja hänen siemenellensä oli lupaukset…

Yksi oli Siemen, yksikössä, ja toinen oli lupaukset, monikossa, on olemassa enemmän kuin yksi lupaus, ja on enemmän kuin yksi henkilö sisällytettynä Abrahamin Siemeneen. Näettekö, on yksi Siemen, mutta monia ihmisiä tässä Siemenessä. Katsokaahan, ne eivät olleet yksi Abrahamille, tai yksin Iisakille, vaan ne olivat koko Abrahamin Siemenelle. Nuo lupaukset oli tehty jokaiselle tuon Siemenen yksilölliselle siemenelle. Käsitättekö sen?

548    Sen vuoksi, ollen kuolleita Kristuksessa, me Kirjoitusten mukaan otamme yllemme Abrahamin Siemenen ja olemme perillisiä lupauksen mukaan, ei kirkkoon liittymisellä eikä kuolleilla muodollisilla artikkeleilla, ja niin edelleen, vaan olemalla uudestisyntyneitä Kristuksen Hengestä, me olemme Abrahamin Siemen ja olemme kanssaperillisiä Hänen kanssaan Valtakunnassa.

549    Sitten, lukekaamme nyt vähän edemmäksi. Jumala vannoo valan. Nyt 6. luvun 17. jae:

Joten Jumala, tahtoen runsaammin osoittaa lupauksen perillisille neuvonsa muuttumattomuuden, vahvisti sen valalla:

550    Oi, levätkäämme nyt siinä muutama minuutti: “Jumala oli enemmän kuin halukas!” Ei niin, että Hänen olisi täytynyt, vaan tehdäkseen tämän asian varmaksi.

551    No niin, me olemme jo todenneet, että Jumala tuli lihaksi, asuen keskuudessamme, ja kuinka Hän julkitoi itsensä maailmalle. Kun tuo aviorikoksesta kiinnisaatu nainen tuotiin Hänen tykönsä, Hän sanoi: “Minä en tuomitse sinua, mene ja älä enää tee syntiä.” Kun Hän kohtasi sairaan, Hän toimi aivan sillä tavalla kuin Hänen täytyi toimia, sillä Hän oli Jumala, ja Hän paransi sairaan. Hän nosti ylös kuolleen. Hän antoi anteeksi synnit, huolimatta siitä, kuinka suuret ja monet synnit olivat. Hän antoi ne anteeksi joka tapauksessa, jos he olivat halukkaat tulemaan ja pyytämään.

552    Huomatkaa nyt! Jos Jumala kerran toimi tietyllä tavalla tietyissä olosuhteissa, täytyy Hänen samoissa olosuhteissa toimia samalla tavalla toisellakin kerralla, tai Hän on epäoikeudenmukainen. Näettekö? Ei ole väliä sillä, kuinka pahasti te olette synnissä, kuinka alas te olette vajonneet, Hänen täytyy toimia teitä kohtaan samoin kuin Hän teki tuolle langenneelle naiselle, tai sitten Hän toimi väärin silloin.

553    Jumalan käytös on Hänen Persoonansa, ja se miten Hän käyttäytyy, ilmaisee Hänen Persoonansa. Ja sillä tavalla te olette; se miten te käyttäydytte elämässä, kertoo, mitä te olette. Niin kuin kävimme sen lävitse pari oppituntia aikaisemmin, kuinka metodistit tahtovat julistaa: “Kun te huudatte, teillä on Se”; helluntailaiset sanovat: “Kun te puhutte kielillä, teillä on Se”; vapisijat sanovat: “Kun te vapisette, teillä on Se”, niin sanovat nuo Pennsylvanian vapisijat. Ja me näemme, että he ovat kaikki väärässä. Teidän, elämänne ilmoittaa Sen! Teidän persoonanne ilmaisee, mitä te olette; ihminen tunnetaan teoistaan. Ja mitä tahansa teidän elämänne on…

554    Te olette kuulleet tuon vanhan sanonnan: “Teidän elämänne puhuu niin äänekkäästi, etten voi kuulla teidän sanojanne.” Niinpä mitä tahansa te olette, sitä te olette. Se elämä, jota te elätte, osoittaa minkä kaltainen henki teissä on.

555    Ja sitten te voitte jäljitellä oikeata asiaa. Te voitte jäljitellä kristittyä. Mutta ajanoloon on tuleva aika, jolloin olette stressin alla. Ja silloin te tulette osoittamaan, mitä te olette. Ketju ei ole sen vahvempi kuin sen heikoin lenkki on.

556    Kun Kristus, Jumalan Poika, oli pantu koetukselle, se osoitti, mitä Hän oli. Varmasti! Kun teidät on pantu koetukselle, se tulee osoittamaan, mitä te olette. Teidän elämänne aina heijastaa sitä, mitä sisäpuolellanne on. Ajanoloon… Mutta olkaa varmat, että syntinne eivät seuraa teitä. Ja sitä me yritämme sanoa.

557    Jeesus sanoi, Joh. 5:24: “Hän, joka kuulee…”, ei hän, joka vapisee, tai hän, joka puhuu kielillä. “Hän, joka kuulee minun Sanani, ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, hänellä on Iankaikkinen Elämä, eikä hän ole koskaan tuleva tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta Elämään.”

558    Se on teidän uskonne. Ja teidän uskonne on huultenne tunnustuksella tuotu julki ihmisille, jotka voivat kuulla, mutta teidän elämänne on avoinna kaikkien edessä. Niinpä ei ole väliä, kuinka paljon te yritätte tehdä sitä ja tehdä tätä, sillä ei koskaan tule olemaan merkitystä. Sen täytyy olla sisäisesti teissä. Se on koko asian ydin. Te henkilökohtaisesti uskotte ylösnousseeseen Kristukseen, Pelastajananne, ja että Hän on Jumalan oikealla kädellä toimien teidän puolestanne, niin kuin te toimitte Hänen puolestaan täällä alhaalla todistajana. Todistaminen on toimia jonkun asemesta, seistä teidän puolestanne todistamassa. Ja niin kuin teidän elämänne heijastaa sitä, mitä elämänne on Kristuksessa, heijastaa se sitä siellä, samoin kuin täällä. Ja Hän on siellä ylhäällä – heijastaen sitä, mitä Hän on teidän puolestanne sekä siellä että täällä. Niinpä te olette… Uskollanne te olette pelastetut, ja yksin sillä. Niinpä, mielenliikutuksilla, aistimuksilla, tunteilla ja kaikella muulla, ei ole Siinä mitään sijaa.

559    No niin, minä en… Älkää nyt ajatelko väärin, etten minä uskoisi näihin mielenliikutuksiin. Tietenkin uskon! Mutta se, mistä me nyt puhumme, me yritämme saada selväksi näille tämän päivän ihmisille, ei ole mielenliikutusta. Perkele on ottanut nuo asiat ja villinnyt ihmiset niiden kanssa, antaen heidän perustaa iankaikkisen määränpäänsä jollekin mielenliikutukselle. Huutamisella, kielillä puhumisella, käymällä kirkossa joka sunnuntaina, toimimalla kuin kristitty, sitä ei tulla huomioimaan tuona päivänä. “Ellei ihminen ole syntynyt uudestaan!” Ja teidän elämänne heijastaa sitä, mitä te olette sisäpuolelta, näettekö, eivät teidän mielenliikutuksenne.

560    Teillä voi olla verta käsissänne, te voitte puhua kielillä, te voitte parantaa sairaita, te voitte siirtää vuoria uskollanne, ettekä te kuitenkaan vielä ole mitään! 1. Kor. 15, näettekö? Jotakin on täytynyt tapahtua syntymän kautta, joka tulee Jumalalta, ja Jumala tuo uuden syntymän sisällisesti teihin, ja antaa teille osan itsestään. Silloin nuo asiat ovat! Te olette uusi luomus: “Minä annan heille Iankaikkisen.”

561    Me tutkimme tuota sanaa Iankaikkinen. Ikuinen on “jakso aikaa”. Iankaikkinen on aina ja iankaikkisesti, ja on vain yksi iankaikkinen; ja me totesimme, että kun te saatte Iankaikkisen Elämän, on se “Jumalan oma Elämä”, jota tuo kreikkalainen sana zoe merkitsee. Ja te saatte osan Jumalan Elämästä, joka tekee teidät hengelliseksi Jumalan pojaksi, ja te olette aivan yhtä iankaikkinen kuin Jumalakin. Teillä ei ole loppua, ei paikkaa, mihin pysähtyä, koska teillä ei ollut alkua. Kaikella, millä on alku, on loppu, ja sillä, mikä on ilman alkua, ei ole loppua.

562    Kuinka me rakastammekaan tätä kallista Sanaa! Kuinka kristittyjen pitäisikään olla vakiintuneet siinä Uskossa, joka kerran pyhille annettiin, eikä olla heiteltävinä paikasta toiseen, ja liittyen eri seurakuntiin. Ei ole väliä, mihin kirkkoon haluatte kuulua, niin kauan kuin olette kristitty; mutta pankaa ensimmäinen asia ensimmäiseksi, joka on tuo syntymä, joka tekee teistä Jumalan sukulaisen, niin kuin Jumala tuli sukulaiseksi teidän kanssanne.

563    Hän tuli sukulaiseksenne voidakseen nostaa teidät ylös. Ennen kuin Hän voi nostaa teidät ylös, täytyy Hänen antaa teille Iankaikkinen Elämä. Sitten Jumalan täytyi tulla sukulaiseksi ottaakseen kuoleman ja nostaakseen teidät ylös. Sitten teidän täytyy tulla sukulaisiksi Hänelle, voidaksenne olla ylösnousemuksessa. Näettekö mitä se on? Se on vain vaihtokauppa. Jumala tuli teiksi, että te voisitte tulla Jumalaksi. Näettekö? Jumala tuli osaksi teistä, lihaksi, että te Hänen armostaan voisitte tulla osaksi Hänestä, siinä kaikki, saadaksenne Iankaikkisen Elämän. Mikä kaunis kuva! Ja kuinka me rakastammekaan sitä!

564    Nyt:

…Jumala, tahtoen runsaammin…

Hänen ei tarvinnut, mutta Hän oli halukas tekemään sen.

565    Olen niin iloinen siitä, ettekö tekin, että meidän Jumalamme on halukas. Kuulkaahan, mitä jos Hän ei olisi pitkämielinen? Mitä on Hengen hedelmä? Rakkaus, ilo, usko, rauha, pitkämielisyys. Se on se osa Jumalasta, joka on teissä. Kärsivällisyys, kantaen toistenne taakkoja. Antaen anteeksi toisillenne, niin kuin Jumala Kristuksen tähden on anteeksiantanut teille. Jumalan Henki teissä tekee teidät sellaisiksi. Ja sitten, kun Jumala oli täällä maan päällä ja tuli teiksi, tuli synniksi, että Hän voisi ottaa teidän syntinne ja kantaa sen teidän puolestanne ja maksaa teidän syntienne rangaistuksen. Jumala on pitkämielinen, kärsien meidän taakkojamme.

566    Ja sitten, Hän on hyvä Jumala. Jos te haluatte joitakin tiettyjä asioita omalla tavallanne, niin te tiedätte, että Jumala on niin hyvä, että tekee sen. Hän rakastaa tehdä teidät onnellisiksi. Hän haluaa… Hän on Rakkaus, ja Hänen suuri rakkautensa pakottaa Hänet jopa astumaan alas joskus antaakseen teille ne asiat, joita te haluatte.

567    Katsokaa Tuomasta, ylösnousemuksen jälkeen. Tuomas ei halunnut uskoa sitä. Oi, Tuomaalla on monia lapsia tänä päivänä. Mutta Tuomas sanoi: “Ei! Ei! Minulla täytyy olla joku todiste. Minun täytyy saada panna käteni Hänen kylkeensä, sormeni Hänen käsiinsä, ennen kuin uskon Sitä. Minä en välitä siitä, mitä te sanotte.” Näettekö, hän oli kokonaan poissa Kirjoituksen järjestyksestä, juuri silloin. Teidän oletetaan uskovan Se! Niinpä hän sanoi: “Minulla täytyy olla jonkun sorttinen todiste, todistamaan Se.”

568    Ja Jeesus ilmestyi hänelle. Hän on hyvä: “Tulehan nyt Tuomas, jos sitä haluat, niin ole hyvä. Voit saada sen.”

569    Sillä tavalla me olemme. Me sanomme: “Herra, minun täytyy puhua kielillä. Minun täytyy huutaa. Minun täytyy…”

570    “Oh, hyvä on, Minä annan sen sinulle.” Hän on hyvä.

571    Niin hän työnsi kätensä Hänen kylkeensä ja sitten hän sanoi: “Minun Herrani ja minun Jumalani.”

572    Hän sanoi: “No niin, Tuomas, sinä uskot koska olet nähnyt, mutta kuinka paljon suurempi onkaan heidän palkkansa, joilla ei ole mitään todistetta, ja kuitenkin uskovat Sen!” Siinä se on teille. Siihen meidän täytyy tulla. “Kuinka paljon suurempi onkaan heidän palkkionsa, jotka eivät ole nähneet mitään, mutta kuitenkin uskovat Sen!” Se on uskon teko, että me vastaanotamme Sen.

573    No niin, minä uskon merkkien seuraavan uskovia, mutta pankaamme ensimmäiset asiat ensimmäisiksi. Teillä voi olla merkit ilman Tätä. Paavali sanoi, että teillä voi olla. Hän sanoi: “Vaikka minä puhuisin kielillä niin kuin ihmiset tai Enkelit, en minä ole mitään. Minä voin siirtää vuoria uskollani, enkä minä ole mitään. Voin ymmärtää Raamatun sellaisella tavalla, että voin tuntea kaikki Jumalan salaisuudet, enkä minä ole mitään.” Näettekö, ne ovat Pyhän Hengen lahjoja, ilman Pyhää Henkeä.

574    Pyhä Henki on Jumala, ja Jumala on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, lempeys, kärsivällisyys. Se on Jumalan Henki. Sitä Jumala nostaa ylös viimeisissä päivissä, tuon Hengen kautta.

575    Nyt:

Joten Jumala, tahtoen runsaammin osoittaa lupauksen perillisille…

Ketkä ovat perilliset? “Me ollen kuolleita Kristuksessa, otamme yllemme Abrahamin Siemenen ja olemme perillisiä.” Oh, imeytyykö se sisälle? Me olemme Jumalan Valtakunnan perillisiä vannotun lupauksen kautta! Jumalan ei olisi tarvinnut vannoa, Hänen Sanansa on täydellinen. Mutta Hän myös vannoi, itsensä kautta, koska ei ole olemassa mitään suurempaa.

576    Kuunnelkaa, kun luemme eteenpäin hetken:

…lupauksen perillisille neuvonsa muuttumattomuuden, vahvisti sen valalla.

577     “Muuttumattomuuden”, että se on muuttumaton. Jumala ei voi muuttua, Hänen täytyy pysyä samana. Ja, jos Jumala joskus paransi yhden henkilön, ei Hän voi muuttaa asennettaan. Jos Jumala antoi anteeksi yhdelle syntiselle, yhdelle prostituoidulle, Hän ei voi koskaan muuttaa asennettaan. Se on muuttumaton. Jumalan Sanan muuttumattomuus. Jos Jumala sanoi yhdessä paikassa: “Minä olen Herra, joka parannan kaikki sinun sairautesi”, täytyy Hänen pysyä Sen kanssa, sillä Hän on ääretön, Hän tiesi lopun alusta.

578    No niin, minä voin sanoa: “Minä tulen tekemään tämän”, ja Raamattu sanoo, että meidän tulisi sanoa: “Jos Herra tahtoo”, koska olen kuolevainen, enkä tiedä asiaa. Joskus minun täytyy ottaa sanani takaisin, mutta Jumala ei voi ottaa Sanaansa takaisin. Hän on Jumala!

579    Ja Hän vain pyysi yhtä asiaa: “Jos sinä voit uskoa!” Oi! “Jos voit uskoa, kaikki asiat ovat mahdollisia. Jos sinä voit uskoa.” Se on kaikki, mitä teidän tulee tehdä… Jos te vain voitte! Siinä onkin kysymys. Mutta se ei pane Jumalan Sanaa kyseenalaiseksi. Hänen muuttumattomuutensa vuoksi, Hän ei voi muuttua. Kuinka ihmeellistä!

580    Kuunnelkaa nyt, kun luemme eteenpäin:

Että kahden muuttumattoman asian mukaan, joissa oli mahdotonta Jumalan valehdella…

Mahdoton, mahdottomuus, muuttumattomuus, ne ovat käytännöllisesti katsoen sama sana: ei voi liikkua, ei voi muuttua, Sen täytyy pysyä samana ikuisesti. Ei voida muuttaa: muuttumattomuus ja mahdottomuus.

Että kahden muuttumattoman asian mukaan, joissa oli mahdotonta Jumalan valehdella…

Onko meillä kaksi asiaa? Kyllä! Ensiksikin, Hänen Sanansa sanoi, että Hän tulisi tekemään sen. Ja toinen oli Hänen vannomansa vala siitä, että Hän tekisi sen.

581    Oi! Minkä tyyppisiä ihmisiä meidän pitäisi olla? Miksi meidän pitäisi olla heiteltävänä ja juosta ympäri ja ottaa maailman asioita ja toimia niin kuin tämän vuoden 1957 malliset virtaviivaiset kristityt? Me haluamme olla vanhanaikaisia, ja ottaa Jumalaa Hänen Sanastaan, ja kutsua niitä asioita, joita ei ole, niin kuin ne olisivat: “Jos Jumala on sanonut niin, Se selvittää sen!”

582    Abraham, jolle lupaus annettiin, hänelle ja hänen Siemenellensä, hän kutsui niitä asioita, joita ei ollut, niin kuin ne olisivat, sillä Se oli Jumalan lupaus ja hän tiesi, ettei Jumala voinut valehdella. Jumala lupasi hänelle, ja hän uskoi Sen. Ja vuosien vieriessä, luonnollisesta silmästä näytti kuin tuo lupaus olisi tullut etäisemmäksi, mutta Abrahamille Se tuli läheisemmäksi.

583    Sen sijaan, että olette heikko ja sanotte: “Hyvä on, ehkä ei sellaista asiaa olekaan kuin jumalallinen parantaminen. Ehkä ymmärsin sen väärin. Ehkä sellaista asiaa ei olekaan. Ehkä olen ollut väärässä kaikissa käsitteissäni.” Silloin se osoittaa yhden asian: te ette ole uudestisyntynyt.

584    “Sillä se on mahdotonta…” Me kävimme sen lävitse viime sunnuntaina, tämän luvun alussa, kuinka “ on mahdotonta ihmisen, joka kerran on maistanut taivaallisia lahjoja ja asioita, jälleen langettuaan, uudistaa itseään katumukseen”, ehdottomasti, täysin mahdotonta. “Sillä hän, joka on syntynyt Jumalasta, ei tee, eikä kykene tekemään syntiä. Sillä Jumalan Siemen pysyy hänessä, eikä hän voi tehdä syntiä”, ja Jumalan Siemen on Jumalan Sana. “Usko tulee kuulemisen kautta, kuulemalla Sanan. “Uhri annettiin, se on kaikki ohitse!”

585    No niin, jos te teette väärin, on Jumala paneva teidät maksamaan siitä. Mutta, jos te teette väärin, te ette tee sitä tahallanne. Uskoisin, että se on 10. luvun 26. jae: “Sillä, jos me teemme syntiä tahallamme, sen jälkeen, kun olemme saaneet tiedon Totuudesta.” Mutta, kun te olette kerran uudestisyntyneet, silloin teillä on Totuus, ei vain tietoa Siitä, vaan te olette vastaanottaneet Totuuden, ja Se on tullut todellisuudeksi, ja te olette Jumalan lapsi ikuisiksi ajoiksi. Jumala vannoi, että Hän tulisi tekemään sen!

586    Jeesus sanoi: “Joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, hänellä on iankaikkinen Elämä, ja Minä nostan hänet ylös viimeisenä päivänä; hän ei ole koskaan tuleva tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta Elämään.” Nyt sen kaltaisella valalla… Jumala tahtoi, että me vastaanottaisimme Sen.

587    Tarkatkaa nyt mitä hän sanoo täällä, Paavali puhuen Seurakunnalle:

…mahdotonta Jumalan valehdella, meillä voisi olla voimallinen lohdutus,…

Ei niin, että sanomme: “Jos baptistit eivät kohtele minua oikein, minä liityn metodisteihin.” Näettekö?

…meillä voisi olla voimallinen lohdutus, meille, jotka olemme paenneet saadaksemme pakopaikan ottamalla kiinni toivosta, joka on asetettu eteemme.

588    Nyt sitten, lukekaamme loppu:

Joka toivo meillä on niin kuin sielun ankkuri…

Tuo toivo, (Jumalan vannoma vala), varma ja järkkymätön, ja, joka ulottuu tuon esiripun sisäpuolelle.

589    Puhukaamme hetken tuosta “esiripusta”. Me emme saaneet sitä riittävän hyvin selväksi viime sunnuntaina.

590    “Esiripun sisällä!” Tuo esirippu on liha. Tuo verho on se, joka estää meidät näkemästä Jumalaa kasvoista kasvoihin tässä seurakunnassa. Tuo esirippu on se, joka estää meitä näkemästä Enkeleitä paikoillaan tänä aamuna, istuinten vierellä. Tuo verho estää meitä näkemästä. Me olemme kätkössä verhon takana, ja tuo verho on liha. Me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä, me olemme Jumalan Läsnäolossa: “Jumalan Enkelit leiriytyvät niiden ympärille, jotka pelkäävät Häntä.” Me olemme Jumalan Läsnäolossa koko ajan: “Minä en koskaan jätä sinua, enkä hylkää sinua. Minä tulen olemaan kanssasi aina, jopa maailman loppuun asti.” Mutta tuo verho on liha, ja se on se, mikä pitää meidät ulkona Hänen Läsnäolostansa. Mutta sielussamme, Hengen kautta, me uskomme mukaan tiedämme, että Hän vartioi meitä. Hän on seisomassa vierellämme. Hän on täällä nyt!

591    Alhaalla Dootanissa, tuo vanha profeetta oli armeijan ympäröimänä, yhtenä aamuna. Hänen palvelijansa meni ulos ja sanoi: “Oi, isä, koko seutu on vieraiden saartama.”

592    Ja Elia nousi ylös ja sanoi: “Mutta poikani, meidän kanssamme on enemmän kuin siellä heidän kanssaan.”

593    Poika räpytteli silmiään ja katseli ympärilleen, hän ei voinut nähdä mitään.

594    Elia sanoi: “Jumala, haluaisin, että avaisit hänen silmänsä, ota pois tuo verho.” Ja esiripun tipahdettua pois hänen silmiltään, oli tuon vanhan profeetan ympärillä tulisia vaunuja, ja vuoret olivat tulessa Enkeleistä ja vaunuista. Siinä se on teille.

595    Ooohhh! Silloin Gehasi saattoi sanoa: “Nyt minä ymmärrän.” Näettekö, esirippu tipahti pois. Se estää meitä näkemästä.

596    Tässä se on, se on tuo verho, joka estää meitä elämästä sillä tavalla kuin meidän pitäisi! Se on tuo esirippu, joka estää meitä tekemästä niitä asioita, joita me todella haluaisimme tehdä. Ja Jumala tuli verhottuna lihalla, ja tuo esirippu revittiin kahtia. Ja Jumala tuli Jumalaksi jälleen, ja Hän nosti ylös tuon verhon, jossa Hän oli ollut kätkeytyneenä. Se tapahtui Herran Jeesuksen ylösnousemuksessa, todistukseksi meille, että tämä verho, joka nyt kätkee meidät… Uskon kautta me vastaanotamme ja uskomme Sen. Ja, kun tämä esirippu on revitty kahtia, tulen menemään Hänen Läsnäoloonsa tämän varmuuden kanssa, tietäen, että “tunnen Hänet Hänen ylösnousemuksensa voimassa”. Herran Jeesuksen tulemuksessa tämä verho tulee jälleen nostetuksi ylös, niin täydellisellä tavalla, että tulen kävelemään ja keskustelemaan Hänen kanssaan Pelastajanani ja Jumalanani, kun Hän ottaa Daavidin valtaistuimen. Ja me tulemme elämään ikuisesti tässä verhossa, sen jälkeen, kun se on täydellistetty, mutta tässä verhossa, jossa nyt olemme, on synti itsessänsä. Älkää ajatelko saavanne tuota täydellistä kirkastettua ruumista tässä maassa. Tämän ruumiin täytyy kuolla, samoin kuin teidän sielunnekin täytyy kuolla, syntyäkseen uudestaan. Täydellisyydessä…

597    Erilaisten ruokien syöminen ja määrättyjen asioiden tekeminen ruumiin täydellistyttämiseksi, niin teillä ei tule koskaan sitä olemaan. Ja teidän täytyy lakata tekemästä tätä, ja tehdä tämä, ja tehdä näin, ja tehdä näin. Se on laki. Se on lakiperäistä. Me emme usko laillisiin pelastuksen muotoihin. Me uskomme, että armosta me olemme pelastetut. Ettekä se ole te, joka tekee sen. Teillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, se on Jumalan valinta, joka tekee sen. “Kukaan ei voi tulla Minun tyköni, ellei Minun Isäni häntä vedä.” Kyllä. Ja kaikki, mitä Jeesus tuli tekemään, oli ottaa nämä, jotka Isä oli ennalta tuntenut ja ennalta määrännyt heidät ennen maailman perustamista, tulemaan Jumalan pojiksi ja tyttäriksi. Aamen. “Ei hän, joka juoksee, tai hän, joka tahtoo, vaan Jumala, joka osoittaa laupeutta.” Se on Jumala, joka tekee sen! Teillä ei ole mitään kerskattavaa. Te ette ole tehneet yhtään mitään; Jumala, armosta, pelasti teidät; ette te itse; jos voitte tehdä sen, silloin teillä on, mistä kerskua. Mutta teillä ei ole mitään kerskattavaa. Kaikki ylistys kuuluu Hänelle. Se on Hän. Sitten Hän on antanut teille tämän varman toivon, vannoen valalla, että on mahdotonta Hänen lastensa koskaan tulla kadotetuiksi.

598    He kyllä saavat selkäsaunan väärin tekemisestä; sen te saatte, te niitätte mitä kylvätte. Älkää nyt luulko voivanne mennä, ja tehdä syntiä, ja selviytyä siitä ilman mitään. Jos te teette niin, siinä mielessä, osoittaa se, että te ette koskaan ole syntyneet uudestaan. Tajuatteko sen? Jos teissä itsessänne on yhä halu tehdä väärin, silloin te olette yhä väärässä. Näettekö? Sillä Hän on täydellistyttänyt ikuisiksi ajoiksi ne jotka… Ja nuo eläimet, joita Vanhan Testamentin lain alla jatkuvasti vuosittain uhrattiin, eivät koskaan voineet ottaa pois syntiä. Mutta kun me laskemme kätemme Hänen päänsä päälle, ja tunnustamme syntimme ja olemme syntyneet uudestaan Jumalan Hengestä, ei meillä enää ole halua syntiin. Synti on jättänyt teidät, se on poissa aina ja Iankaikkisesti.

599    Te tulette tekemään virheitä, te tulette lankeamaan, te tulette tahallanne tekemään väärin, te tulette menemään ja tekemään joitakin asioita: mutta se ei merkitse, että te olette kadotettu, vaan se merkitsee, että te tulette saamaan oikaisua.

600    Minun pieni poikani, monta kertaa… Minun lapseni tekevät asioita, samoin kuin teidänkin lapsenne, joiden he tietävät olevan vastoin teidän sääntöjänne. Ja he tietävät, mitä odottaa, kun he tekevät sen: he tulevat saamaan selkäsaunan siitä, joskus oikein hyvinkin. Mutta hän on yhä teidän lapsenne! Tietenkin!

601    On mahdotonta hänen, joka kerran on syntynyt Iankaikkiseen Elämään, koskaan tulla uudelleen kadotetuksi. Jumala ei tee niin. “Joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, hänellä on Iankaikkinen Elämä, eikä ole koskaan tuleva tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta Elämään. Ja Minä nostan hänet ylös viimeisissä päivissä.” Se on Jumalan lupaus.

602    Jos te nyt menette ja sanotte. “Oh, hyvä on, silloinhan voin tehdä aivan niin kuin haluan…” Minä teen aina sitä, mitä haluan tehdä. Mutta, jos te olette kristitty, te ette halua tehdä mitään, mikä on väärin, koska itse tuo perustus, itse Elämä, on teissä. Jos te haluatte tehdä väärin, se osoittaa sisimmässänne olevan väärän asian. Kuinka voisi karvasta ja makeaa vettä tulla samasta lähteestä?

603    Niinpä, jos te olette kokonaan sekaisin jonkin kaltaisella mielenliikutuksella tai jollakin tarunomaisella asialla, tai jollakin aistimuksella, niin unohtakaa se! Menkää takaisin alttarille ja sanokaa: “Jumala, ota minun vanha syntinen elämäni pois ja pane minut siihen tilaan, että koko minun haluni on…”

“Hän, joka on Jumalasta syntynyt ei tee syntiä.” Oikein, hänellä ei ole halua tehdä niin.

604    Tietenkin Perkele on saava hänet ansaan siellä ja täällä, mutta ei tahallisesti. Raamattu sanoo niin. Katsokaahan, Perkele tulee pyydystämään häntä ansaan aika ajoin. Varmasti tulee. Hän yritti saada ansaan meidän Herraamme Jeesusta. Hän teki niin Moosekselle, ja saikin hänet. Hän teki niin Pietarille ja sai hänet. Hän teki monille… Pietari jopa kielsi Hänet, mutta sitten hän meni ja itki katkerasti, sillä hänen sisimmässään oli jotakin.

605    Kun kyyhkynen lähetettiin ulos arkista… Kun varis lähti ulos, se raakkui ympärillä. Sen ollessa arkissa kaikki oli hyvin, mutta kun se meni ulos, sen luonne oli erilainen. Se voi syödä kaikkia kuolleita raatoja mitä vain halusi ja oli tyytyväinen. Miksi? Se oli alusta alkaen varis, se oli raadonsyöjä, mihinkään kelpaamaton. Se oli tekopyhä ja istui orrella kyyhkysen kanssa, ollen aivan yhtä suuri kuin kyyhkynenkin. Se voi lentää minne tahansa kyyhkynenkin voi lentää. Mutta se voi syödä hyvää ruokaa aivan niin kuin kyyhkynenkin, ja sitten se voi syödä mädännyttä ruokaa, mitä kyyhkynen ei voinut syödä. Sillä kyyhkynen on erilainen lintu, se on rakenteeltaan erilainen, se on kyyhkynen. Eikä kyyhkynen voi sulattaa mädännyttä ruokaa, koska, sillä ei ole mitään sappea.

606    Ja ihminen, joka on syntynyt Jumalan Hengestä, tulee Jumalan kyyhkyseksi, luonteeltaan ja rakenteeltaan. Kyllä. Jos te panette kyyhkysen hengen varikseen, ei se enää koskaan istu kuolleella raadolla. Jos se sattuu erehdyksessä laskeutumaan sellaiselle, se on varmasti lähtevä pois nopeasti, se ei voisi sietää sitä. Ja mies, joka on syntynyt Jumalan Hengestä, ei ole suvaitsevainen. Hän voi pysähtyä joskus johonkin kapakkaan, mutta hän on lähtevä sieltä ulos nopeasti. Joku nainen voi houkutella häntä, saada hänet kääntymään ympäri, mutta hän on kääntävä päänsä uudestaan. Hän lähtee sieltä, pois nopeasti. Miksi? Hän on kyyhkynen. Oikein. Te ette voi petkuttaa häntä, sillä hän tietää! “Minun lampaani tuntevat Minun Ääneni, ja vierasta ne eivät tule seuraamaan.” Hän on alusta alkaen kyyhkynen. Siitä minä puhun, tuosta todellisesta jostakin, joka on ankkuroituna siellä sisimmässä.

607    Tarkatkaa nyt, Jumala vannoi:

Joka toivo meillä on niin kuin sielun ankkuri, varma ja järkkymätön, joka meni sisälle siihen mikä on verho.

608     “Tuo esirippu [verho].” Jumala tuli alas verhottuna lihassa. Tekemään mitä? Näyttämään itsensä. Hänen täytyi kätkeytyä, koska me emme voineet nähdä Häntä. Ja Hän oli kätkössä verhon takana. Ja tuo verho oli kuka? Jeesus. “En se ole Minä, joka tekee tekoja, vaan Minun Isäni”, sanoi Jeesus. “Minun Isäni asuu Minussa. Minun Isäni tekee työtä, ja Minä myös työskentelen.” Tässä Hän on verhottuna, vaeltaen lihassa, Jumala Immanuel, Jumala kanssamme. “Jumala oli Kristuksessa, sovittaen maailman itsensä kanssa.” Tässä Hän on kävelemässä ympäriinsä.

609    Hän tuli alas ja suoritti sovituksen, niin että Hänen kuolemansa uhrin kautta synnin hinta maksettiin, jotta Hän voisi tulla takaisin ja asua meissä. Sitten se usko, joka meillä on, on verhottuna, henkilössä, ja sen vuoksi me emme katso asioita, joita meillä on tässä verhossa. Tämä verho on koulutettu ja se tekee ja puhuu asioita. Se on tieteellinen asia. Mutta Elävän Jumalan Henki, joka siellä asuu, kutsuu niitä asioita, joita ei ole, niin kuin ne olisivat, jos Jumala on sanonut niin. Siinä on teidän esirippunne. Me olemme verhon sisällä.

610    No niin, jonakin päivänä Hän tulee nostamaan tämän verhon ylös, ei syntyneenä naisesta, miehen ja naisen sukupuolisen halun kautta, vaan Jumalan tahdosta, Hän tulee puhumaan, ja se on tapahtuva. [Veli Branham napsauttaa sormiaan.] Silloin meillä tulee olemaan Hänen kirkastetun ruumiinsa kaltainen ruumis. Me tulemme olemaan verhotut voidaksemme puhua toistemme kanssa ja puristaa toistemme käsiä.

611    Nyt, kun me lähdemme täältä, on siellä tabernaakkeli [maja] theophany, aivan ihmisen kuvan kaltaisuudessa, joka ei syö, eikä juo, eikä nuku, joka on hereillä ikuisesti. Siihen me menemme. Mutta he ovat odottamassa alttarin alla huutaen: “Herra, kuinka kauan? Kuinka kauan?” Tullakseen takaisin alas, koska he tahtovat puristaa kättä toistensa kanssa, he tahtovat istuutua syömään ja keskustelemaan toistensa kanssa. He ovat inhimillisiä olentoja. Siunattu olkoon Herran Nimi.

612    Kun Jumala teki miehen oman kuvansa kaltaiseksi alussa, Hän teki hänet täten. Me seurustelemme toistemme kanssa, koska me tunnemme toisemme. Me pidämme niistä asioista, joita varten Jumala meidät teki, koska meidät on tehty täten. Ja Hänen suuressa tulemuksessansa ne, jotka ovat valmiit, tulevat olemaan täten ikuisesti, kuolemattomina, me tulemme olemaan Hänen kaltaisuudessaan. Oi siunattu olkoon Kristuksen Nimi!

613    Ja nyt meillä on pelastuksemme käsiraha, kun olemme vastaanottaneet Hänet henkilökohtaisena Pelastajanamme, Parantajanamme. Kaikki nämä muut korvaukset ovat osinkoja, jotka maksetaan vakuutuksestamme. Aamen. Te tiedätte, mikä vakuutus on. Te voitte saada siitä osinkoa sen perusarvoon asti. Tietenkin, te saatte osinkoa, ja me saamme osinkoja nyt. Vain sillä erolla, että vedettyämme ulos osinkoa, kasvaa pääomamme entiselleen jälleen.

614    Eräs vakuutusasiamies sanoi minulle kerran: “Billy, minä haluaisin myydä sinulle vakuutuksen.”

Minä sanoin: “Minulla on jonkinlainen.” Vaimoni kääntyi ympäri katsomaan minua.

615    Minulla ei nyt ole mitään vakuutusta vastaan. Mutta jotkut ihmiset vain…

616    Vaimoni katsoi minua oudosti, sanoen: “Onko sinulla vakuutus?”

617    Minä sanoin: “Varmasti.” No niin, hän ei tiennyt siitä mitään.

618    Tämä mies sanoi: “Hyvä on Billy, minkä kaltainen vakuutus sinulla on?”

619    Minä sanoin;

Siunattu vakuutus, Jeesus on mun!
Oi mikä ensimaku jumalallisesta kirkkaudesta!
Pelastuksen perillinen, Jumalan ostama,
Hänen Hengestään syntynyt, pesty Hänen Veressänsä.

620    Hän sanoi: “Se on hienoa, Billy, mutta sillä ei saada sinua haudatuksi.”

621    Minä sanoin: “Se tulee ottamaan minut pois haudasta, ja se on pääasia.” Minä en ole huolissani hautaan pääsemisestä, vaan sieltä pois pääsemisestä.

622    Ja koska minulla on vakuutus, Iankaikkisuuden Jumalan vannoma, että Hän tulee nostamaan minut jälleen ylös Hänen Poikansa kaltaisuudessa viimeisenä päivänä, minä vaellan rohkeasti ja minulla on lohdutus ja sielun ankkuri, niin että ollessani tässä verhossa, siellä jossakin on tuo Jokin näkymätön, joka on ankkuroinut minut Ikiaikoien Kalliota vasten. Vesien kuohuessa ympärillä, se ei merkitse mitään. Kuolema, vaarat, eikä mikään muukaan voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Minun ankkurini kestää esiripun sisäpuolella! Antaa tulvien tulla, antaa veneen heittelehtiä, antaa jumalankieltäjien tulla, uudestisyntyneellä uskovalla on ankkuri. Te ette vielä voi nähdä tämän esiripun lävitse. Mutta tiedän ankkurini pitävän, koska se on kiinnitettynä Ikiaikojen Kallioon, joka on valalla vahvistettu lupaus, että Hän tulee nostamaan minut ylös viimeisenä päivänä

623    Ei ihme, että te voitte katsoa kuolemaa kasvoihin ja sanoa: “Missä on sinun pistimesi? Hauta, missä on sinun voittosi? Mutta kiitos olkoon Jumalalle, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.” Me olemme Edelläjuoksijassa. Oi, me emme pääse opetukseemme. Meillä oli Edelläjuoksija meidän puolestamme.

624    Edelläjuoksija. Panitteko koskaan merkille, kuinka vanhoina Lännen päivinä, heillä monta kertaa oli edelläjuoksija, tunnustelija? Kun vankkurikaravaani oli kuolemassa veden puutteeseen, juoksi tunnustelija edellä, ja nähdessään intiaaneja hän ohitti ne, ja löydettyään vesilähteen hän ryntäsi takaisin kertomaan vankkurikaravaanin johtajalle: “Kiirehtikää hevosia, olkoon jokainen rohkealla mielellä, sillä aivan tuon vuoren takana on suuri vesilähde.” Hän oli edelläjuoksija.

625    Ja tässä, tuo Edelläjuoksija… Ihminen oli kerran Perkeleen pikatulen kohteena, mutta Joku valtasi konekivääri pesäkkeen. Se oli Jeesus, Edelläjuoksija on mennyt edellänne. Ja Saatana seisoi siellä konekiväärin kanssa, pitäen meitä matalana, ainaisessa kahleessa ja kuoleman pelossa, hän oli vartioimassa tuota Lähdettä; varmasti hän oli, se oli annettu hänen tehtäväkseen, koska me olimme tehneet syntiä ja meidät oli ajettu pois Sen luota. Mutta Edelläjuoksija, Kristus, tuli ja valtasi tuon pesäkkeen.

626    Oletteko kuulleet tuota vanhaa laulua Pitäkää, linnake, sillä minä olen tulossa? Ei mitään linnakkeen pitämistä. Vallatkaamme se. Me emme halua enää pitää sitä pidempään. Kristus on vallannut linnakkeen! Halleluja! Ovi on avattu. Siellä on Lähde avattu Jumalan huoneessa, Daavidin kaupungissa, puhdistuaksenne epäpuhtaudesta. Meidän Edelläjuoksijamme on jo mennyt sisälle puolestamme.

627    Tuo Edelläjuoksija, Hän sanoo meille: “Siellä on paikka, aivan toisella puolella, jossa te ette enää koskaan vanhene.” Missä ei enää ole mitään ryppyjä, missä teidän ei enää tarvitse käyttää Max Factoria tekemään teitä sievän näköiseksi aviomiehellenne. Edelläjuoksija on mennyt edeltä. Siellä te ette koskaan tule vanhaksi, uupuneeksi ja vapisevaksi. Siellä on paikka, jossa te ette koskaan tule olemaan sairaita. Jossa teidän hampaanne eivät koskaan vaihdu tekohampaisiin. Halleluja! Oi siunattu olkoon Hänen Nimensä! Hän astui sisälle, ja kuolemattomina me jonakin päivänä olemme seisova Hänen kaltaisuudessansa siellä toisella puolella, jättääksemme loistossa jälkeen tähdet ja auringon. Varmasti, Edelläjuoksija on mennyt edellämme.

Jonne edelläjuoksija on meidän puolestamme mennyt, Jeesus, tehtynä yli papiksi ikuisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan.

628    Tämä suuri Edelläjuoksija on mennyt edellämme, valmistaen tien. Hän tuli tuosta suuresta Jumalan sateenkaaren lähteestä, jolla ei ollut alkua eikä loppua. Hän oli, iäti. Siitä lähti tämä valonsäde, ja se oli rakkauden säde, sateenkaaren pääväri, punainen. Seuraavaksi seurasi sininen, uskollisuuden väri. Sitten seurasivat muut värit, nuo seitsemän täydellistä väriä, jotka ovat Jumalan seitsemän henkeä, jotka lähtivät tuosta suuresta Lähteestä, tai tuosta suuresta Timantista, josta Jeesus puhui. Tuo suuri Timantti, joka on hiottu, heijastaa näitä värejä. Jumala oli tehty lihaksi, ja asui keskuudessamme, että Hän voisi heijastaa keskuudessamme hyvyyttään ja laupeuttaan, lahjoin ja merkein ja ihmein. Tuo koko suuri sateenkaari oli tehty miehen kuvan kaltaiseksi, theophanyksi. Kuitenkaan Hän ei ollut mies, Hänellä ei vielä ollut lihaa, Hän oli theophany.

629    Mooses sanoi: “Minä haluan nähdä Sinut”, ja Jumala kätki hänet kallion halkeanaan.

630    Ja kun Hän kulki ohitse, Hän käänsi selkänsä ja Mooses sanoi: “Se näytti miehen selältä.”

631    Sitten mitä tapahtui? Yhtenä päivänä Abrahamin ollessa istumassa teltassaan… Me tulemme siihen tänä iltana. Kun Abraham oli istumassa teltassaan, tuli Jumala hänen luokseen lihan ruumiissa.

632    “Mutta”, te sanotte, “veli Branham, hän oli…” Me tulemme näkemään, kuinka Hän kohtasi Abrahamin sitä ennen Melkisedekin muodossa; lihan ruumiissa, joka oli Jumala. Varmasti oli, Hän oli Jumala lihassa.

633    Te sanotte: “Silloin, veli Branham, miksi Hän olisi tullut uudestaan syntymällä?” Hän ei silloin ollut syntynyt, se oli vain luotu ruumis, jossa Hän asui.

634    Melkisedek oli Saalemin Kuningas, joka on Jerusalemin Kuningas, joka on rauhan Kuningas, jolla ei ollut isää eikä äitiä, ei päivien alkua, eikä elämän loppua. Jeesuksella oli sekä isä että äiti, ja Hänellä oli päivien alku ja elämän loppu. Mutta Hänet oli tehty Melkisedekin järjestyksen mukaan, jolla ei ollut päivien alkua eikä elämän loppua.

635    Melkisedek oli Jumala itse. Melkisedek oli Jehova Jumala, sama, joka tuli Abrahamin luo vuosia myöhemmin hänen istuessaan telttansa edessä. Hänen selkänsä oli käännettynä telttaan päin ja Hän sanoi: “Miksi Saara nauroi?” Kyllä. Hän se oli, joka seisoi siellä katsellen kohden Sodomaa. Abraham tunsi Hänet, koska hänen esirippunsa sisäpuolella oli ankkuri pitämässä kiinni tuosta lupauksesta, Ei koska hänellä oli joitakin aistimuksia, vaan Jumala oli antanut hänelle lupauksen. Ja kun hän tuli kosketukseen tuon suuren magneetin kanssa, hän tiesi, että Se oli tuossa lihassa.

636    Hän käveli sinne ulos Abrahamin kanssa pienen matkaa. Hän sanoi Abrahamille: “Salaisinko Minä näitä asioita Abrahamilta, koska onhan hän maailman perillinen; sitä Minä en tee. Niinpä, Abraham, kerron sinulle, mitä olen matkalla tekemään”, me tulemme ottamaan sen huomenillalla, “siellä alhaalla Sodomassa.” Ja mitä he kaikki tulisivat tekemään. Ja niin pian, kun Hän oli siunannut Abrahamin, häipyi Hän takaisin avaruuteen. Tuo mies, joka seisoi siellä, ja jolla oli tomua vaatteissaan, mies eikä vain sitä, vaan Hän söi Abrahamin tappaman vasikan lihaa, ja joi lehmän maitoa, ja söi leipää, jolle oli levitetty voita. Täsmälleen. Ja sitten Hän muuttui takaisin jälleen theophanyksi.

637    Mitä se oli? Miksi Hän ei ottanut sitä silloin? Hän ei vielä ollut syntynyt niin kuin te ja minä, mutta Hänen täytyi syntyä lihaan, niin että Hän voisi pitää sen pistimen. Se oli luotu ruumis. Se oli ruumis, jota varten Hän vain oli ottanut kalsiumia ja kaliumkarbonaattia maasta ja [Veli Branham puhaltaa.] ja astui siihen. Se oli sama asia kuin Melkisedek oli. Hän astui häneen, tuohon ruumiiseen, voidakseen kävellä Abrahamin eteen verhottuna, itsensä luomassa verhossa; ei naisesta luodussa verhossa, naisen kohdun kautta, mutta Hän loi tämän ja astui siihen ja puhui Melkisedekinä.

638    Kuka on tämä Melkisedek?

Sillä tämä Melkisedek, Saalemin kuningas (joka on Jerusalem), kaikkein korkeimman Jumalan pappi, joka kohtasi Abrahamin hänen palatessaan kuninkaiden teurastuksesta, ja siunasi hänet;

Jolle myös Abraham antoi kymmenennen osan kaikesta; ensiksi ollen tulkinnan mukaan vanhurskauden Kuningas, ja sen jälkeen myös Saalemin Kuningas, joka on, rauhan Kuningas; (tuo suuri Rakkaus, tuo suuri Henki alussa)

Ilman isää, ilman äitiä, ilman polveutumista, jolla ei ole päivien alkua, eikä elämän loppua;

639    Kuka se oli? Hän ei koskaan ollut syntynyt, Hän ei koskaan tule kuolemaan. Kuka se on? Se oli Jumala, varmasti oli, Herran Jeesuksen esikuvana. Tietenkin Hän oli. Mutta Hänen täytyi tulla naisen kautta, samoin kuin te tulette naisen kautta, ja Hänen täytyi tulla teidän tavallanne, voidakseen tuoda teidät takaisin Hänelle. Halleluja!

Hämmästyttävä armo! kuinka suloiselta se kuulostaa,
Joka pelasti kurjan, sokean ja viheliäisen niin kuin minä!
Minä kerran olin kadotettu, mutta nyt olen löytynyt, 
(Hänen armostaan)

Olin sokea, mutta nyt minä näen.

640    Minä ymmärrän, mitä Hänen täytyi tehdä. Jumala tuli minuksi, että minä armosta voisin tulla Häneksi. Hän on ottanut minun syntini, jotta Hänen vanhurskautensa kautta minulla voisi olla iankaikkinen Elämä. Minä en voinut itse valita, minun luontoni oli syntinen, minulla ei ollut mitään tekemistä sen kanssa. Olin maailmasta syntynyt, muodostunut vääryydessä ja tullut maailmaan puhuen valheita. Ilman minkäänlaista mahdollisuutta, ei mitään, ei edes halua.

641    Voitteko te sanoa sialle, että hän on väärässä syödessään läiskytellen? Katsokaa tuleeko hän kuuntelemaan teitä! Sanokaapa varikselle, että hän on väärässä, syödessään kuollutta raatoa, ja katsokaa, mitä hän tulee sanomaan teille. Jos se voisi puhua, se sanoisi: “Pidä huoli omista asioistasi.” Varmasti.

642    Mutta, oi, Jumalan armo muutti tämän luonteeni ja antoi minulle tilaisuuden kiihkeästi haluta ja janota. “Sinun rakkautesi, hyvyytesi, se on minulle parempi kuin elämä. Oi, Jumala, minun sydämeni kaipaa Sinua.”

643    Daavid sanoi: “Niin kuin peura läähättää vesipuroille, niin minun sieluni janoaa Sinua, oi, Jumala.”

644    Jumala antoi ihmiselle janon palvoa Häntä, rakastaa ja tavoitella Häntä. Mutta mies on vääristellyt sen, Perkeleen mukaan, ja menee ja himoitsee naisia ja nautintoja ja maailman asioita, yrittäen maailman asioilla tyydyttää sitä pyhää janoa, jonka Jumala on pannut häneen. Mutta veli, kun tuo vesisäiliö kaikkine eliöineen on puhdistettu ja sterilisoitu, ja puhdas Jumalan Sana on pantu sinne, ei synti voi koskaan koskettaa Sitä, Aamen!

Oi kuinka minä rakastan Häntä, kuinka minä palvon Häntä!
Minun elämäni, auringonpaisteeni, kaikkeni kaikessa!
Suuri Luoja tuli Pelastajakseni,
Ja koko Jumalan täyteys asui Hänessä.
Alas kirkkaudestansa, ikuisesti elävä kertomus,
Minun Jumalani ja Pelastajani tuli, ja Jeesus oli Hänen Nimensä.
Syntyneenä seimessä, omillensa vieraana,
Murheen kyynelten ja tuskan Jumala.
Oi, kuinka minä rakastan Häntä! Kuinka minä palvon Häntä!
Hengitykseni, auringonpaisteeni, kaikkeni kaikessa!

645    Oi, Jumala! Kuinka Hän voi tehdä sen? Miehet ovat yrittäneet kirjoittaa sitä. Yksi sanoi:

Jos meillä valtameri olisi täynnä mustetta,
Ja jokainen olki maan päällä olisi sulkakynä;
Kaikki taivaat olisivat pergamentiksi tehdyt,
Ja jokainen mies ammatiltaan kirjuri;
Kirjoittaa Jumalan rakkaudesta.

Kuinka tuo suuri Taivaan Jumala tuli lihaksi ja otti pois syntini!

Kirjoittaa Jumalan rakkaudesta,
Ammentaisi valtameren kuivaksi;
Eikä kirjakäärö voisi sisältää sitä kaikkea,
Vaikka olisi levitetty taivaasta taivaaseen.

646    Ja antaakseen tämän pelastuksen perillisille varman toivon, Hän vannoi itsensä kautta, että Hän nostaisi meidät ylös viimeisessä päivässä ja antaisi meille Iankaikkisen Elämän: “Eikä kukaan voi poimia heitä Minun kädestäni.” Aamen!

Rukoilkaamme:

647    Oletteko syyllistyneet halveksimaan Hänen rakkauttaan? Oletteko väitelleet Hänen siunattua Olemustaan, tätä suurta Yhtä, joka teki teidät siksi, mitä te olette? Ja täällä te nyt olette tänä aamuna, näin pitkällä elämässänne, ja se antaa teille tilaisuuden. Haluatteko jatkaa elämistä? On vain yksi tapa elää: uskoa Herraan Jeesukseen. Jos te sydämestänne uskotte, että Hän on Jumalan Poika, ja vastaanotatte Hänet pelastajananne, ja uskotte, että Jumala nosti Hänet ylös meidän vanhurskauttamiseksemme, jos te haluatte vastaanottaa sen siltä perustalta, on se teidän nyt.

648    Kohottaisitteko kätenne? Joku katumaton sielu, joka haluaisi katua tänä aamuna ja sanoa: “Muista minua, veli, saarnaaja, mennessämme rukoukseen. Minä myös olen epäonnistunut. Olen liittynyt kirkkoon, mutta minulla ei koskaan ole ollut sitä, mistä sinä puhut. En ole koskaan syntynyt tuosta Hengestä, veli Branham. Minulla yksinkertaisesti ei ole Sitä, siinä kaikki. Haluan sinun rukoilevan puolestani, että Jumala antaisi Sen minulle tänä aamuna.” Jumala siunatkoon sinua, veli. Olisiko vielä toinen? Sanokaa: “Jumala tee minut siksi, mitä Sinä haluat minun olevan. Minä haluan olla niin kuin Sinä haluat minun olevan. Minä olen hylännyt Sinun rakkautesi.” Jumala siunatkoon sinua, poikani.

649    Vain hetki nyt:

Jos meillä valtameri olisi täynnä mustetta,
Ja taivas olisi pergamentiksi tehty;
Ja jokainen olki maan päällä sulkakynä,
Ja jokainen mies ammatiltaan kirjuri;
Kirjoittaa Jumalan rakkaudesta,
Ammentaisi valtameren tyhjäksi;
Tai voisiko kirjakäärö sisältää sitä kaikkea,
Vaikka olisi levitetty taivaasta taivaaseen.
Oi, Jumalan rakkaus, kuinka rikas ja puhdas!
Kuinka mittaamaton ja voimallinen!
Se on aina ja ikuisesti kestävä.
Pyhien ja enkelten laulu.

650    Rakas Jumala, totisesti tuo runoilija, joka kirjoitti nuo sanat, oli aivan niin kuin muutkin Sinuun uskovista, etsien ja yrittäen löytää sanoja ilmaista sitä. Ja on kirjoitettuna Raamatussa: “Sen lisäksi, koska saarnaaja oli viisas, hän etsi ja asetti järjestykseen monia sanoja.” Oi, kuinka me haluaisimmekaan, että meillä olisi kieli ja sanavarasto, niin että voisimme selittää ihmisille, mitä se todella on, mutta sitä ei voisi löytää kuolevaisen huulilta. Koko Iankaikkisuus, on epävarmaa tuleeko se koskaan paljastamaan, kuinka Taivaan Jumala voi koskaan tulla maan päälle pelastamaan kurjat, kadotetut, viheliäiset syntiset.

651    Minä rukoilen Sinua, Isä, että näiden muutamien katkonaisten sanojen kautta joku tänä aamuna olisi löytänyt rauhan ja tyydytyksen ja voimallisen lohdutuksen, ja on paennut löytääkseen pakopaikan. Ja voikoon heidän sielunsa ankkuroitua tuohon lupaukseen, jonka Jumala vannoi, että Hän nostaisi heidät ylös viimeisessä päivässä. Useita käsiä kohosi täällä tässä Tabernaakkelissa. Jumala, anna heille järkkymätön toivo, juuri nyt. Ankkuroikoot he Ikiaikojen Kalliota vasten. Ei väliä sillä, kuinka hurjasti meri vaahtoaa, ja kuinka heidän veneensä hyppelehtii, heillä on ankkuri: Jumalan lupaus. Siinä he pysyvät: “Jumala sanoi Sen, Hän ei voi valehdella.”

652    “Hänellä, joka kuulee Minun Sanani”, jota olen yrittänyt saarnata tänä aamuna, “ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, Jehovaan, on iankaikkinen Elämä; eikä hän ole tuleva tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta Elämään.”

653    Oi, Iankaikkinen, siunaa heitä tänään, ja voikoon jokainen henkilö täällä tänään, joka ei ole Veren alla, joiden sielut eivät koskaan ole kääntyneet, voikoon se tapahtua juuri nyt, Herra. Sinä työskentelet salassa, se on kaikki Sinun, se on jätetty Sinulle. Minä rukoilen, että Sinä antaisit heille Iankaikkisen Elämän. Voikaamme me jonakin päivänä, siellä toisella rannalla, kun me yksi kerrallaan kuljemme laakson lävitse, voikaamme me tavata toisemme siellä, missä emme enää koskaan tule sanomaan “hyvästiä”.

Ja jonakin päivänä me tulemme virralle ajan lopulla,
Kun viimeiset murheen ajatukset ovat poissa;
Siellä on joku odottava, joka on näyttävä meille tien,
Eikä minun tarvitse ylittää Jordania yksin.
Siellä tulee olemaan Yksi, joku odottamassa näyttääkseen minulle tien,
Eikä minun tarvitse ylittää Jordania….

654    Kaikki, joilla on se toivo, kohottakaa nyt kätenne kohottaessanne päänne.

Minun ei tarvitse…

Vain palvokaa Häntä nyt, sanoma on ohitse. Ettekö olekin onnellisia? Jumala vannoi, että Hän tulisi kohtaamaan teidät siellä.

Jeesus kuoli kaikki syntini sovittaakseen;
Kun pimeyden…

Mitä te sanotte? Pistin on poissa.

Hän on odottava minua
Minun ei tarvitse ylittää Jordania yksin.

Usein olen hylätty ja uupunut…

Vain palvokaa Häntä nyt.

Näyttää kuin ystäväni olisivat kaikki menneet.

Oletteko koskaan tulleet sille paikalle?

Mutta on yksi ajatus, joka lohduttaa minua…

Mikä oli tuo lupaus?

Tehden sydämeni iloiseksi,
Minun ei tarvitse ylittää Jordania yksin.

655    No niin, lupauksen lapset, vain palvokaa Häntä sen tekemisestä.

Minun ei tarvitse ylittää Jordania yksin,
Jeesus kuoli kaikki syntini sovittaakseen;

Mitä tapahtuu nyt?

Kun pimeyden näen, Hän on odottava minua.
Minun ei tarvitse ylittää Jordania yksin.

“Kun tulen virralle…” Jokainen teistä on tulossa. Siellä on suuri, tumma varjo teidän edessänne. Se on suuri ovi. Te menette siitä sisälle yhtenä näistä päivistä, ehkä ennen kuin tämä päivä on ohitse, ehkä ennen kokouksen loppua tänä aamuna. Te menette sinne sisälle. Joka kerta, kun sydän lyö, te olette askeleen lähempänä.

Mutta, kun pimeyden näen, Hän on odottava siellä..

Hän sanoi sen! Hän vannoi sen.

Silloin minun ei tarvitse ylittää Jordania yksin.

656    Oi, siunattu Herra, sydämemme ovat täynnä tänä aamuna, ylitsevuotavasti.

657    Ajatella sitä, kuinka pulssin lakatessa, sairaanhoitajan asettaessa tyynyn päänne alle. Kätenne eivät enää voi liikkua, ne ovat muuttuneet jääkylmiksi. Teidän lapsenne, äitinne, rakkaanne itkevät ja huutavat. Tuo suuri ovi avautuu, tuntemattomaan, ja Hän on oleva odottamassa!

658    Daavid sanoi: “Jos valmistan vuoteeni helvetissä, Hän tulee olemaan siellä.” Minun ei tarvitse ylittää sitä yksin. Ja virran pärskeiden alkaessa roiskua kasvoihimme, on Jumala ottava pelastusveneen, ja opastava sen suoraan sen yli. Hän lupasi tehdä sen. Daavid, tuo profeetta sanoi: “Kyllä, vaikka kulkisin kuoleman varjon laakson halki, en minä pelkäisi mitään pahaa; Sinä olet minun kanssani. Sinun vitsasi ja sauvasi lohduttavat minua.”

659    Herra, me olemme niin onnellisia tänään, että meidät on luettu lupauksen perillisiksi. Tänä päivänä meillä on sisimmässänne Iankaikkinen Elämä, koska me rakastamme Herraa Jeesusta ja olemme uskoneet Häneen, ja vastaanottaneet Hänen Sanansa ja Hänen opetuksensa. Ja Hän on antanut meille, meidän uskomme sinetiksi, Pyhän Hengen, Pyhän Hengen sinetin; meidän uskomme sisimmässämme on ankkuroitu. Ja vaikka me monasti vaellammekin tummien varjojen lävitse, ja monasti me kompastelemme tiellä, niin meidän ankkurimme yhä pitää. Siellä on jotakin, siellä toisella puolella, joka näyttää opastavan eteenpäin sanoen: “Liiku eteenpäin. Me jatkamme edelleen.”

660    Jumala, siunaa meitä. Me tarvitsemme Sinua. Pidä meidät aina uskollisina ja todellisina. Siihen aikaan asti kunnes Sinä tulet noutamaan meitä, ja me tulemme ylistämään Sinua kautta loppumattomien aikojen. Ja tuona päivänä, kun me seisomme maan päällä… Hänen siunatut jalkansa eivät koskaan vielä ole koskettaneet maata. Ja kun Hän seisoo siellä ilmassa, ja pyhät ja lunastetut kaikista ajanjaksoista, kaikista vartioista, ensimmäisestä, toisesta, kolmannesta, neljännestä, viidennestä, kuudennesta ja seitsemännestä, kaikki seisovat siellä vaatetettuna Hänen vanhurskaudellaan, ja me kruunaamme Hänet Kuningasten Kuninkaaksi ja Herrain Herraksi, ja laulamme noita lunastus kertomuksia, kun me sydän parka vavisten katsomme Häneen, joka rakasti meitä ja antoi itsensä meidän puolestamme. Kun me vielä olimme vähemmän rakastettavia ja syntisiä, kuoli Kristus, jotta me voisimme olla pelastettuja. Me kiitämme Sinua siitä, Isä, Kristuksen Nimessä. Aamen.

661    Rakastatteko te Häntä? Oi, kuinka todellinen Hän onkaan. Eikö teistä tunnukin aivan kuin te jotenkin haluaisitte panna kätenne Hänen ympärilleen? Ettekö te yksinkertaisesti haluaisikin ryömiä Hänen tykönsä ja koskettaa Hänen jalkojaan, tiedättehän?

662    Tiedättekö, siellä Phoenixissa, Arizonassa, oli joitakin ihmisiä, jotka kerran tulivat kokouksiini ja sanoivat: “Minä haluan keskustella siitä Hänen kanssaan. Haluaisin sanoa: ‘Herra, Sinä rakastit minua, kun polkuni tuli niin himmeäksi.’” Minä haluan selvittää sen Hänen kanssaan, ennen kuin menen ylitse. Minä haluan nähdä Hänet.. Minä vain haluan nähdä Hänet. Ajatella vain miltä minusta tulee tuntumaan! Minun sydän parkanihan on vapiseva, kun näen Hänet seisomassa siellä.

663    Olen usein ajatellut: “Toivoisinpa, että olisin voinut kuulla tuon Äänen sanovan: ‘Tulkaa Minun tyköni kaikki te, jotka teette työtä ja olette raskaasti kuormitetut, niin Minä annan teille levon.’”

664    Minä en luultavasti koskaan kuule sitä kirjaimellisesti, niin kuin Hän puhui sen silloin, mutta haluan kuulla Hänen sanovan: “Tämä on viimeinen päivä. Hyvin tehty, hyvä ja uskollinen palvelijani, mene nyt Herrasi iloihin, jotka ovat valmistetut sinua varten.” Kuinka kauan sitten?

665    “Siitäkö alkaen, kun pelastuit?”

666    Ei, veli. “Maailman perustamisesta alkaen, kun Minä näin sinut ja ennalta tunsin sinut ja määräsin sinut Iankaikkiseen Elämään.” Teidät siunattiin silloin. “Kaikki, jotka Hän on ennalta tuntenut, Hän on kutsunut.” Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] “Kaikki, jotka Hän on kutsunut, Hän on vanhurskauttanut. Ja ne, jotka Hän on vanhurskauttanut, Hän on jo kirkastanut.” Siinä se on teille. Hän ennalta tunsi meidät, kutsui meidät, vanhurskautti meidät, ja me olemme jo kirkastetut Hänen kanssaan maailman lopulla, kun menemme palkintoomme. Ettekö olekin onnellisia? [“Aamen.”] Varmasti, sen pitäisi saada teidät rakastamaan Häntä. Kun te ette voineet auttaa itseänne, niin tässä Hän tuli ja teki sen teidän puolestanne.

667    Siunattu olkoon side, joka sitoo, sisar Gertie. “Sydämemme yhteen kristillisessä rakkaudessa”, palvoessamme nyt täällä yhdessä, ja sitten tulemme rukoilemaan sairaiden puolesta. Jumala siunatkoon teitä, jotka kohotitte kätenne Kristukselle tänä aamuna, löytäkää itsellenne paikka, jossa palvoa; palvelkaa Häntä.

668    No niin, vain palvokaamme Häntä nyt, seurakuntana, kaikki te metodistit, Church of God, Assemblies of God, presbyteerit, luterilaiset, katoliset. Kaikki yhdessä, laulakaamme nyt:

Siunattu olkoon side, joka sitoo
Sydämemme yhteen kristillisessä rakkaudessa;
Sukulaismielten yhteys
On tuon ylhäällä olevan kaltainen.
Isämme valtaistuimen edessä
Me vuodatamme tuliset rukouksemme;
Pelkomme, toivomme, tavoitteemme, ovat yksi
Lohtumme ja huolenpitomme.
Kun me toisistamme eroamme,
Se antaa meille sisäistä tuskaa;
Mutta me yhä olemme yhteen liitetyt sydämessä.

Kaikki metodistit, baptistit ja kaikki.

Ja toivomme tapaavamme uudestaan.

669    Eikö se teekin teille hyvää? Kääntykäämme nyt ympäri ja puristakaamme toistemme käsiä, kun laulamme uudestaan.

Isämme valtaistuimen edessä…

Puristakaa kättä jonkun takananne, edessänne tai sivullanne olevan kanssa.

Me vuodatamme tuliset rukouksemme;
Pelkomme, toivomme, tavoitteemme, ovat yksi
Lohtumme ja huolenpitomme.
Kun me toisistamme eroamme,

Me rakastamme toisiamme.

Se antaa…

Toivoisitteko kokouksen voivan jatkua?

…tuskaa;
Mutta me yhä olemme yhteen liitetyt sydämessä.
Ja toivomme tapaavamme uudestaan.

Ja, jos ei enää täällä, niin tuona suurena päivänä.

670    Nyt, Isä, vastaanota palvontamme tänä aamuna, ota Sana ja istuta Se uskovaisen sydämeen. Älkööt he olko heiteltävinä, ylhäällä tänään ja alhaalla huomenna. Vaan voikoot nämä Sanat löytää lepopaikan jokaisen uskovaisen sydämessä, niin että he tietävät sen, että “Jumala on vannonut valalla, ja kahdella muuttumattomalla asialla.” Jumalan muuttumattomuus; se on, että Hänen on mahdotonta valehdella. Että tämän pelastuksen perillisillä voisi olla tämä luja toivo, järkkymätön ja varma, sielun ankkurina. Tietää sen, että Jumala on vannonut meille valalla. Hän, joka ei voi valehdella; Hänen vannomansa vala sen lisäksi, että Hän on nostava meidät ylös viimeisenä päivänä ja on antanut meille Iankaikkisen Elämän. Tietäen, että sen jälkeen, kun olemme kutsutut, Hän on sanonut, että Hän “tunsi meidät ennen maailman perustamista ja ennalta määräsi meidät lapsiksi adoptoitaviksi Jeesuksen Kristuksen kautta.” Ja Hän ennalta tunsi meidät, Hän kutsui meidät. Ja, kun Hän oli kutsunut meidät, Hän vanhurskautti meidät. Me emme voi vanhurskauttaa itseämme, joten Hän vanhurskautti meidät oman Poikansa kuolemalla. Ne, jotka Hän on vanhurskauttanut, Hän on jo kirkastanut. Sana on jo puhuttu, ja me vain olemme matkallamme; kulkien iloiten tiellämme Kirkkauteen.

671    Anna ihmisille usko, ja voikoot ne pikku tavat ja tottumukset, jotka riippuvat kiinni ihmisissä, voikoot he ravistautua niistä irti tänä aamuna, tämän Jumalan Sanan kanssa, joka on sielun ankkuri, järkkymätön ja varma. Ravistautukoot he irti tavoistaan ja pienistä oikuistaan ja asioista, jotka ovat olleet… Niin kuin Paavali sanoi edempänä sanomassa muutaman päivän kuluttua: “Laskekaamme syrjään jokainen paino, ja synti, joka niin helposti ahdistaa meitä, että voisimme juosta kärsivällisyydellä sen kilpajuoksun, joka on asetettu eteemme, katsoen uskomme alkajaan ja päättäjään, Jeesukseen Kristukseen, joka oli kiusattu kaikilla tavoin niin kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.” Hänen sallittiin olla kiusattu, mutta Hän ei kuunnellut kiusauksia. Ja meillä on kiusaus tehdä syntiä, mutta me emme koskaan kuuntele sitä. Koska se Elämä, joka on sisimmässämme, on Iankaikkisen määränpäämme ankkuri, ja me pidämme sen pyhänä sydämissämme.

672    Nyt, siellä on monia, jotka ovat sairaita ja vaivojen vaivaamia. Me valmistaudumme rukoilemaan heidän puolestaan, Isä. Voikoot he, heidän kulkiessaan ohitse Jumalan Sanan alla tänään… Tuon kalliin Sanan, joka on saarnattu, Raamatun todistaessa, että Jumalan Enkelit seisovat lähellä, ja että suuri Pyhä Henki ennen kaikkea, on täällä antaakseen todistuksen Sanalle. Nyt, Isä, heidän kulkiessaan ohi lupauksen Sanan alla, tänä aamuna, voikoot he lähteä täältä terveinä. Niin että he voivat riisua tukisidoksensa ja jättää pyörätuolinsa ja telttavuoteensa, joilla he makaavat, ja olla tehty terveiksi. Suo se, Herra. Voikoot he palata seuraavaan kokoukseen, jos heidän sallitaan tulla, tai mennä omiin seurakuntiinsa, iloiten, näyttäen, mitä suuria asioita Kristus on tehnyt heille. Tämän palveluksen me teemme Sinun kunniaksesi, Jeesuksen Nimessä. Aamen.

673    Minun täytyy pyytää anteeksi antamaani lupausta, että tänä aamuna olisimme käsitelleet 7:ttä lukua, mutta en päässyt siihen. Ja meidän täytyy varata vähän aikaa tätä rukousjonoa varten. Ja tänä iltana, jos Herra suo, me tulemme ottamaan 7. luvun, ja tulemme näkemään, kuka tämä Melkisedek oli. Kuinka moni haluaisi tietää sen? Oi, me tulemme kaivautumaan suoraan Häneen, nähdäksemme tarkalleen, kuka Hän on. Ja Kirjoitus kertoo, kuka Hän on, näettehän.

674    Ja Scofield sanoi: “Se oli pappeus.” Kuinka se olisi voinut olla joku pappeus, ilman alkua tai loppua? Näettekö, se ei ollut mikään pappeus. Se oli Mies, Melkisedek on nimi, Persoona. Kuten…

675    Ei arvostamatta ketään, mutta Kristillinen tiede sanoo, että Pyhä Henki on vain ‘ajatus’. Ja Raamattu sanoo: “Hän, Pyhä Henki.” Ja “Hän” on persoonapronomini, Se on Persoona. Ei mikään ajatus, Se on Persoona. Ehdottomasti!

676    Ja Melkisedek on Mies. Mies jolla ei ollut päivien alkua eikä vuosien loppua. Hänellä ei ollut isää eikä äitiä, eikä polveutumista. Ja me tulemme näkemään, kuka Hän on, jos Herra suo, tänä iltana, Sanan mukaan. Rakastatteko te Sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] “Oi, Sinun Sanasi on lamppu minun polulleni ja minun jaloilleni.” Oi!

677    Nyt te sanotte: “Veli Branham, minä en ymmärrä sitä kaikkea.” En minäkään.

678    Mutta kerran, ollessani saarnaamassa Kentuckyssa… Ja jos täällä on joitakin uusia tulokkaita ja katolilaisia ja erilaisia muita, jotka eivät ehkä ymmärrä näitä Kirjoituksen syviä ja rikkaita asioita, niin olin saarnannut Jumalallisesta parantamisesta. Eräs pieni paljasjalkainen tyttö toi… Hän ei ollut kuin viisitoistavuotias ja hänellä oli pieni vauva, jolla oli halvaus. Ja minä kysyin: “Mikä on vikana lapsellasi, sisar?”

679    Hän sanoi: “Sillä on nykimistä.” Hän ei tiennyt sitä halvaukseksi, hän ei tiennyt miksi kutsua sitä.

680    Tuolla pienellä naisella ei luultavasti koskaan elämässään ollut kenkiä jaloissaan. Jonkun miehen rakastettu, pitkä tukka riippuen alhaalla. Ja minä kysyin: “Uskotko sinä?”

681    Ja nuo pienet, teräksenharmaat silmät katsoivat minuun, kun hän sanoi: “Kyllä, herra, minä uskon.”

682    Otin tuon pienen vauvan. Ja rukoillessani sen puolesta, se lakkasi nykimästä. Uh-huh, ja se meni pois, lähti ulos.

683    Seuraavana päivänä, ollessani oravia metsästämässä siellä vuoren kupeella, kuulin kuinka jotkut miehet istuivat ja juttelivat siellä. Ja minä painuin matalaksi, olin metsästänyt oravia. He olivat puhelleet minusta, ja istuivat siellä pureskellen tupakkaa ja syljeskellen, lehtien lentäessä sillä tavalla. Ja he keskustelivat edellisen illan kokouksesta. Ja yksi heistä sanoi: “Näin tuon lapsen, kuljin sieltä ohitse, tänä aamuna. Sillä ei enää ollut tuota nykinää.” Näettekö? Hän sanoi: “Se oli todellista.” Ja hän sylki…

684    Ja heillä oli kiväärit nojaamassa siellä puuta vasten, joten ajattelin, että minun oli parasta ilmaista itseni. Tiedättehän, heillä on siellä ollut noita sukuvainoja. Niinpä kävelin heidän luokseen ja sanoin: “Hyvää huomenta, veljet.”

685    Ja tuo suurempi mies näytti olevan puhumassa, hänellä oli purutupakkaa suussansa sillä tavalla, poski pullollaan, ja kaula pitkänä. Ja hänellä oli valtavan suuri hattu päässään, vedettynä kasvojensa yli. Hän kääntyi katsomaan ja näki minut. Ja hän ojentautui ja otti tuon hattunsa, nykäisi sen pois, ja [Veli Branham nielaisee.] nielaisi tuon purutupakan ja sanoi: “Hyvää huomenta, saarnaaja.” Näettekö? Kyllä vaan. Osoittaen kunnioitusta! Ja se on oikein. Kuinka hän koskaan selvisi siitä elävänä, en tiedä. Mutta hän teki sen.

686    Niinpä seuraavana iltana, takaisin tultuani, siellä oli eräs mies, joka halusi väitellä hieman kanssani. Hän kävi eräässä kirkossa, joka ei usko Jumalalliseen parantamiseen. Ja me olimme eräässä metodistikirkossa, White Hillissa, Kentuckyssa. Niinpä hän seisoi siellä ulkopuolella ja hänellä oli kädessään myrskylyhty, ja hän sanoi: “Minä haluan sanoa jotakin, saarnaaja. Minä en voi hyväksyä Sitä, koska en voi nähdä sitä.”

687    Minä sanoin: “Etkö voi nähdä sitä?”

688    Hän sanoi: “En!” Hän sanoi: “Minä itsekin olen sairas mies, mutta en yksinkertaisesti voi nähdä Sitä.”

Minä kysyin: “Missä sinä asut?”

Hän sanoi: “Tuon Big Renox kukkulan takana.”

Minä sanoin: “Hyvä on, kuinka sinä nyt aiot päästä kotiin?”

Hän sanoi: “Tulen kävelemään kotiin.”

Minä kysyin: “Voitko nähdä kotiasi?”

Hän sanoi: “En voi.”

Minä sanoin: “On kauhean pimeä yö, on pilvistä.”

Hän sanoi: “Niin on.”

Minä kysyin: “Kuinka aiot mennä kotiin?”

Hän sanoi: “Tämän myrskylyhdyn kanssa.”

Minä sanoin: “Tuo lyhty ei näytä valoa koko matkaa taloosi asti. Kuinka aiot päästä perille?”

Hän sanoi: “Minä kävelen lyhdyn kanssa.”

689    Minä sanoin: “Siinä se on. Sinun täytyy sytyttää lyhty nyt ja joka kerta, kun otat askeleen tähän suuntaan, tulee valo näyttämään tietä edessäsi. Jos vain jatkat kävelyäsi, on valo kulkeva mukanasi.”

690    Ja tehkää se tänä aamuna, te haluatte Kristuksen, suuren Ylipapin, sairauksienne, tautienne ja sielujenne Välimieheksi. Te ette ehkä saata ymmärtää Sitä, me emme ymmärrä, mutta meidän on käsketty “vaeltamaan Valossa, niin kuin Hän on Valossa.” Te otatte yhden askeleen Valossa, ja kun teillä on Valo mukananne, tulee Valo loistamaan täyteen päivään asti, se on näyttävä polun edessänne;

Ja me vaellamme ylös tätä suurenmoista, vanhaa valtatietä,
Kertoen kaikkialla minne menen;
Olen mieluummin vanhanaikainen kristitty, Herra,
Kuin mitään mitä tiedän.

Oletteko koskaan kuulleet tuota vanhaa laulua?

Ei ole mitään vanhanajan kristityn kaltaista,
Osoittamaan kristillistä rakkautta;
Me vaellamme suurenmoisella, vanhalla valtatiellä,
Ja kerromme kaikkialla minne menemme,
Olen mieluummin vanhanaikainen kristitty, Herra,
Kuin mitään mitä tiedän.

691    Minä yksinkertaisesti rakastan sitä. Hyvä on, nyt tulemme rukoilemaan sairaiden puolesta. Me emme väitä voivamme parantaa sairaita. Jos tekisimme niin, sanoisimme väärin. Jokainen sairas henkilö täällä on jo parannettu, sitä Kirjoitus sanoo: “Hänen haavojensa kautta me olemme parannetut.” Onko se oikein?

692    Jokainen täällä ehkä oleva syntinen, sinä olet ollut pelastettu siitä lähtien, kun Jeesus kuoli. Mutta älä milloinkaan kuole täällä, missä tilaisuus on asetettu eteesi, mennäksesi Hänen Läsnäoloonsa, ja sitten yrittää siellä vastaanottaa Sitä. Se on valmistettu tätä hetkeä varten. Juuri nyt sinun täytyy vastaanottaa Se. Jos ohitat Veren et ole… Sinä olet jo tuomittu suhtautumisellasi Herran Jeesuksen Kristuksen Sovitukseen. Näettekö, te tuomitsette itse itsenne siinä.

693    Niinpä: “Hän oli haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, ja Hänen haavojensa kautta meidät parannettiin.” Niinpä minulla ei voisi olla mitään parantamaan teitä. Seurakunnalla ei voisi olla mitään parantamaan teitä. Ainoa asia, minkä puolesta voimme rukoilla, on se, että teidän uskonne ei pettäisi, ja että te tulisitte alttarille tänä aamuna vastaanottaaksenne Kristuksen Parantajananne, niin kuin te vastaanotitte Hänet Pelastajananne. Ja ilman mitään… Jumala tekee ihmeitä, Hän näyttää suuria merkkejä. Sokeat, kuurot, mykät, kaikenlaiset ovat parantuneet juuri täällä Tabernaakkelissa. Mutta oliko se sitten tai ei, me hyväksymme sen joka tapauksessa. Monta kertaa nuo asiat ovat näkyjen kautta.

694    Kuinka monet olivat täällä noin kolme tai neljä sunnuntaita sitten, kun tuo mies tuli tänne sekä sokeana että halvaantuneena, ja ilman tasapainohermoja, istuen pyörätuolissa. Ja ennen kuin lähdin kotoa, näin hänet näyssä, että “siellä olisi mies, jolla tummat hiukset olivat muuttumassa harmaiksi. Hänen vaimonsa on miellyttävän näköinen nainen, noin kuusikymmentävuotias. Hän tulisi ja itkisi ja hän pyytäisi minua tulemaan ja rukoilemaan hänen aviomiehensä puolesta.” Hän istui siellä.

695    Ja tultuani tänne sanoin joillekin veljistäni täällä: “Tarkatkaa tätä.”

696    Ja kun me menimme alas alttarille, muut olivat rukoilleet. Kun menin rukoilemaan, kävelin heti pois ja tulin takaisin tänne. Ja hänen vaimonsa nousi ylös ja tuli aivan tarkalleen sillä tavalla, kuin Herra oli sanonut sen tulevan olemaan. Ihmisten tarkatessa, josko se tapahtuisi sillä tavalla. Se ei ole koskaan pettänyt, ja niinpä, kun tuo mies käveli…

697    Tulimme tietämään, että eräs mies, tohtori Ackerman, Birdseyesta, Indianasta, oli se, joka oli lähettänyt hänet tänne; joka on katolilainen, ja jonka poika on pappina siellä Saint Meinradin luostarissa. Ja tohtori Ackerman on minun metsästyskumppanini, ja hän lähetti tuon miehen tänne. Ja Herra näytti minulle tummatukkaisen miehen, joka lähettäisi hänet, mutta en tiennyt, kuka se oli.

698    Ja minä kysyin: “Oliko se tohtori Ackerman?”

699    Hän sanoi: “Oli.” Näettekö? Ja sitten tuo mies…

700    Minä sanoin: “Se on NÄIN SANOO HERRA.” Kävelin alas ja sanoin: “Herra, nouse ylös.” Hän oli sekä sokea, eikä voinut… Tasapainohermo oli poissa, eikä hän voinut pitää itseään pystyssä. Hän oli ollut sillä tavalla vuosia, oli ollut Mayos klinikalla ja kaikkialla. Ja vain rukoilin rukouksen hänen puolestaan ja nostin hänet ylös. Siellä hän meni, kävellen alas halki…

701    Ensin hän sanoi: “En voi nähdä sinua.” Sitten hän huusi: “Kyllä! voin nähdä!” Hänen silmänsä avautuivat sillä hetkellä; hän oli ollut ortodoksi, ja hänen vaimonsa presbyteeri.

702    Jotkut ihmiset ajattelevat, että presbyteerit ja ortodoksit eivät huuda. Teidän olisi pitänyt kuulla heitä. Varmasti. He kirkuivat ja halasivat toisiaan. Sitten hän tuli takaisin ja otti pyörätuolinsa ja käveli ulos ja alas portaita aivan kuin kuka tahansa toinenkin mies, voiden nähdä, puhua ja niin edelleen.

703    Sain häneltä kirjeen, tai puhelun muutama päivä sitten. Uskon veli Coxin menneen hänen luokseen. Ja hän sanoi, että “hänen silmissään oli polttava tunne.” Tietenkin. Se johtuu hermoista, näköhermot ovat kasvamassa ja tulossa takaisin elämään, tiedättehän, ja ottavat paikkansa. Kirous oli otettu pois.

704    Jos annatte luonnon tehdä tehtävänsä, jos mikään ei estä luontoa, se ottaa täyden vallan. Jos käsivartenne ympärillä on side, joka pysäyttää verenkierron, tulee kätenne lopulta kuolemaan. Koska luonnollisella tavalla se on kunnossa, jos vain jätätte sen rauhaan. Mutta jokin on häiritsemässä luontoa. Sitten, jos ette voi nähdä sitä, ei ole mitään tapaa lääkärin tajuta sitä. Ainoa asia, minkä mukaan hän voi toimia, on mitä hän voi nähdä ja mitä hän voi tuntea. Se on ainoa asia, minkä mukaan hän voi toimia: mitä hän näkee ja mitä hän tuntee.

705    Jos hän ei voi nähdä sitä, silloin sen täytyy olla hengellistä. Ja ainoa mikä voi… Vain yksi asia voi tapahtua; me rukoilemme, ja Kristus ottaa pois kirouksen, lähettää pois perkeleen, ja se alkaa tulla jälleen normaaliksi, terveeksi. Se paranee ja siinä kaikki. “Minun Nimessäni he ajavat ulos perkeleet.” Onko se oikein? Se on lupaus Seurakunnalle. Se on lupaus voimasta… Se on Hänen läsnäolonsa meidän kanssamme. Nyt se mikä estää meitä olemasta täydellisiä tänä aamuna, tekemään noita asioita aivan niin kuin Hän sen teki, on siksi, että me yhä olemme tässä verhossa [esiripussa]. Näettekö? Mutta meillä on siellä jokin tunne, joka sanoo meille: “Oi, kyllä.” Näettekö?

706    Ja kun te vastaanotatte parantumisenne… Ei väliä sillä, mitä tämä esirippu sanoo, sitä Sana sanoo. Katsokaahan, siinä se on. Sitä se on. Sanalla on aina ensimmäinen sija yli kaiken; Jumalan Iankaikkisella Sanalla.

707    Katsokaa Saaraa, kohtunsa kuollut, yhdeksänkymmentävuotias, elänyt miehensä kanssa siitä asti, kun oli kuusitoista- tai seitsemäntoistavuotias, ei lapsia; Abraham, satavuotias, ja Jumala kääntyi suoraan ympäri ja antoi heille lapsen. Näettekö, koska he uskoivat, he kutsuivat niitä asioita, joita ei ollut, niin kuin ne olisivat. Tule sillä tavalla tänä aamuna, ystävä.

708    Ja tänä iltana me odotamme… Te kaikki, jotka olette vierainamme, me olemme iloiset täällä olostanne tänä aamuna. Ja Jumala olkoon kanssanne. Ja jos olette kaupungissa iltaan asti, me olemme iloiset, jos voitte tulla tänä iltana jatkamaan tätä kokousta Melkisedekistä. Ja sitten, jos ette pääse tulemaan ja teillä on oma kirkkonne, niin menkää omaan kirkkoonne. Se on teidän paikkanne ja velvollisuutenne. Jos kuulutte johonkin kirkkoon, menkää sinne. Tämä on vain pieni tabernaakkeli, jossa me kokoonnumme ollaksemme yhdessä toistemme kanssa. No niin, Herra siunatkoon teitä.

709    Tahtoisiko sisar Gertie nyt soittaa meille Suuri Lääkäri nyt on lähellä? Ja onko täällä ketään, joka haluaa puolestaan rukoiltavan? Kohottakaa kätenne, ne, jotka tahtovat tulla rukousjonoon, pannaksenne uskonne Kristukseen. Hyvä on, tahtoisitteko muodostaa jonon tälle puolelle. Ja jos he vetäisivät istuimia vähän syrjään, veli, saadaksemme sinne vähän tilaa ja tuodaksemme ihmiset lävitse. Tulkaa tälle puolelle.

710    Ja me tulemme nyt rukoilemaan, Sillä aikaa, kun laulamme. Ja aion pyytää vanhimpia tulemaan tänne, huolimatta mistä kirkkokunnasta tai kirkosta hän on, jos uskotte Jumalalliseen parantamiseen, niin tahtoisitteko seistä täällä korokkeella kanssani rukoilemassa sairaiden puolesta? Me olisimme iloiset siitä. Mistä kirkkokunnasta tahansa ja mitä olettekin, me olisimme iloiset siitä. Tahtoisitteko tulla nyt, rukousta varten, ja veli Neville, tulisitko öljyn kanssa.

57-0908M HEBREALAISKIRJE 5. JA 6. LUKU (Hebrews Chapter Five And Six), Jeffersonville, Indiana, USA, 8.9.1957

57-0908M HEBREALAISKIRJE 5. JA 6. LUKU
(Hebrews Chapter Five And Six)
Jeffersonville, Indiana, USA, 8.9.1957

1          …Hebrealaiskirjeestä. Sitten me tulemme 7. lukuun ja Melkisedekin pappeuteen. Ja sitten Melkisedekin pappeudesta, tuohon suureen sovituksen päivään ja erottamiseen, sovituksen jakamiseen. Sitten tuohon suureen uskon lukuun, 11. lukuun. Ja 12. Luku: “Laskien syrjään jokaisen painon.” Ja 13. luku: “Se Iankaikkinen koti, joka ei ole ihmiskäsin rakennettu; vaan Jumala yksin on valmistanut tämän suuren kodin.” Kuinka ihmeellistä.

2          Olen iloinen nähdessäni sisaremme siellä takana, joka juuri tuli sisälle kokoukseen. Näen hänet ja hänen miehensä. Eilen olimme matkalla erään paikan halki… Ajattelin tuntevani jokaisen kolon ja nurkan, oltuani riistanvartijana täällä Indianassa, ja oltuani partioimassa useita vuosia; tunsin joka paikan. Mutta eilen olisin voinut eksyä siellä ylhäällä, noilla kukkuloilla, uudella tiellä.

3          Ja tuolla naisella oli syöpä keuhkoissa, ja Herra paransi tuon naisen. Me otimme… Ja kuinka se kaikki tapahtui, meidän istuessamme siellä. Veli Roberson, hän on luultavasti täällä tänään, näen hänen vaimonsa, ja veli Wood, joka on täällä. Ja me olimme siellä vanhalla kuorma-autolla, veli Roberson, minä ja veli Wood. Ja me nousimme tähän kuorma-autoon ja menimme sinne, mäen harjalle. Ja siellä Herra näytti tuon syövän ehdottomasti. Ja sitten me seisoimme siellä ja katselimme, kun se jätti tuon naisen. Omin silmin me seisoimme katselemassa, kun se jätti tuon naisen. Ja hän soitti veli Woodin vaimolle ja käski kertomaan minulle, että hän oli sylkemässä ulos tuota todella mustaa ainetta. Ja täällä hän on tänä aamuna istuen jälleen seurakunnassa, hän ja hänen rakastettu miehensä, iloiten Herrassa. Eikö Hän olekin ihmeellinen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

4          Enkä minä tiennyt, että täällä… Tavallisesti, ympärillä oleville ihmisille, täällä tuskin koskaan tapahtuu näkyjä. Tämä on minun kotini. Ja… Tarkoitan täällä seurakunnassa oleville.

5          Sunnuntaina, viikko sitten, me… Kuinka moni oli täällä ja näki tuon miehen pyörätuolissa? Sokea, rampa, tasapainoton, tasapainohermot menneet, ja Mayo -klinikka oli luopunut hänestä. Ja joku katolilainen ystäväni lähetti hänet tänne. Ja ennen kokoukseen tuloa, Herra antoi näyn tuosta miehestä. Te kaikki tiedätte sen. Ja siellä tuo mies parantui NÄIN SANOO HERRA mukaisesti. Näettekö? Ja hän nousi ylös, käveli ulos ja vei pyörätuolin mukanaan, nähden aivan yhtä hyvin kuin te tai minä voimme nähdä. Ja hän käveli ulos rakennuksesta, työntäen pyörätuoliaan, täysin normaalisti. Ja tasapainohermo… Tiedättehän, te ette voi pitää itseänne pystyssä. Näettekö, te ette yksinkertaisesti voi. Ja se oli ollut niin vuosia.

6          Ja eilen, kun tulin sinne, tuolla naisella oli ollut uni, jossa hän oli nähnyt minun tulevan sinne tarkalleen kello kahdelta ja määrittelevän, että “hänellä oli syöpä”, ja sitten: “NÄIN SANOO HERRA, ‘hän oli parantunut’”; ja hän heräsi, ja se oli aivan tarkalleen kello kaksi. Ja Herran Henki tuli alas, ja siellä… Tuo uni, joka hänellä oli… Ja Herra antoi tulkinnan. Ja hän parantui juuri siinä hetkessä, juuri siinä meidän katsellessamme. Kuinka ihmeellistä!

7          En voi muistaa hänen nimeään. Mikä se on? Mikä on nimesi, sisar? Walton, sisar Walton, hän istuu siellä takana. Tahtoisitko nousta seisomaan, sisar Walton? Haluan kysyä sinulta kuinka voit. [Sisar Walton sanoo: “Oikein hyvin.”] Aamen, se on hyvä, hienoa. Hän on niin hyvä siunatessaan meitä sillä tavalla. Niinpä me odotamme ylenpalttisesti, Jumalan suuren mitan runsaudella.

8          Eräs lääkäri oli salannut sen häneltä, hän kertoi hänelle, että “hän hengitti vain toisella keuhkolla”. Se johtui siitä, että syöpä oli kasvanut ja sulkenut hengityksen toisen puolen keuhkosta, näettehän. Te ette voi nähdä syöpää röntgenkuvassa, koska syöpä itse on solu, ja se on elämä ja te vain… Ja te vain katsotte suoraan tuon syövän lävitse röntgensäteellä. Te ette näe sitä.

9          Mutta Herra todella… Me seisoimme siellä katselemassa sitä itse, omin silmin. Katselimme sen liikkuvan, ja näimme sen lähtevän, omin silmin. Niinpä me olemme niin kiitolliset siitä.

10     Ja nyt… Rukoilkaa nyt puolestamme tällä viikolla, poissa ollessamme. Ja veli Neville tulee luultavasti jatkamaan keskiviikkoiltana siitä, mihin minä jään. Älkää nyt jääkö pois tästä suuresta Ilmestyskirjan ketjusta.

11     No niin, tiedän, että paljon rukouksia on rukoiltu, ja me tiedämme, että Jumala kuulee rukouksen. Mutta me… Tänä aamuna me haluamme rukoilla pienen rukouksen, ennen kuin luemme Kirjasta. Nyt, kuka tahansa, joka kykenee, voi lukea Kirjaa tällä tavalla, tai voi avata sen tällä tavalla. Mutta tarvitaan Jumala, yksin, avaamaan ymmärryksen, sillä Hän on ainoa, joka voi tehdä sen.

Niinpä kumartakaamme päämme hetkeksi.

12     Nyt, Isä, Sinun rakkaan Poikasi, Herran Jeesuksen Nimessä, me mitä nöyrimmin tulemme nyt, alistaaksemme itsemme Sinun palvelijoinasi, että Sinä tulisit puhumaan meille. Ympärileikkaa huulet, jotka puhuvat, ja korvat, jotka kuulevat, että Sana voi olla Jumalan puhuma ja Hengessä kuultu, ihmisissä. Suo se, Isä. Ottakoon Hän Jumalan Sanan ja palvelkoon meille, sen mukaan kuin meillä on tarve, sillä me pyydämme sitä Hänen Nimessänsä ja Hänen kirkkaudekseen. Aamen.

13     Nyt luemme tänä aamuna… Me tutkimme, me emme nyt saarnaa, me vain tutkimme tätä Hebrealaiskirjettä. Kuinka moni nauttii siitä? Oi, meillä on ihmeellistä aikaa. Ja nyt me vain tutkimme tarkoin, Kirjoitus Kirjoituksen päälle, se täytyy… Koko Raamattu kokonaisuudessaan nivoutuu yhteen. Siellä ei ole yhtään Sanaa poissa paikaltaan, jos Pyhä Henki asettaa Sen yhteen.

14     Nyt ihmiset ovat sanoneet: “Raamattu on ristiriidassa itsensä kanssa.” Sen minä haluaisin nähdä. Olen pyytänyt kaksikymmentäviisi vuotta sitä, mutta kukaan ei ole vielä koskaan kyennyt näyttämään sitä. Raamattu ei ole ristiriidassa. Jos se tekee sen, se ei ole Raamattu. Suuri ääretön Jehova ei voisi olla ristiriidassa itsensä kanssa, joten Raamatussa ei ole minkäänlaista ristiriitaisuutta. On vain ihmisten väärinymmärtämistä.

15     Nyt pieneksi taustaksi… Hebrealaiskirjeen kirjoitti Pyhä Paavali heprealaisille. Hän kirjoitti efesolaisille, se oli ihmisille Efesossa, tuolle kristilliselle Seurakunnalle; hän kirjoitti roomalaisille Roomassa, ja yhden galatalaisille ja yhden heprealaisille.

16     No niin, me totesimme Paavalin alusta alkaen olleen Raamatun opettaja. Me opimme sen, että hän oli istunut yhden tuon päivän suurimman opettajan, Gamalielin, alaisuudessa. Ja hän oli hyvin perehtynyt Vanhaan Testamenttiin, hän tunsi sen hyvin. Mutta hänestä tuli sen tien vainooja, joka oli Kristuksen Tie, koska hänet oli harjoitettu Vanhan Testamentin opettajien alaisuudessa. Mutta opettajat ovat tavallisesti lihallisia… Toivon, etten sano mitään väärin.

17     Mutta tavallisesti, jos mies saa opetuksen vain kouluista, on se tavallisesti ihmistekoista. Näettekö, se ei ole innoitettua, koska se tulee koulun opiksi. Meillä on se tänään: presbyteereillä, luterilaisilla, helluntailaisilla, kaikilla näillä kouluilla on teoriansa, ja he vain vääntävät Kirjoitukset siihen sopiviksi.

18     Ja samoin oli Vanhassa Testamentissa. Paavali oli hyvin koulutettu ja tunsi Kirjoitukset sanan mukaan… Mutta, katsokaahan, Kirjoitukset. Ei väliä sillä, kuinka hyvin te tunnette ne, jos Henki ei tee niitä eläväksi. Silloin kirjain tappaa, Henki antaa elämän. Näettekö, se täytyy olla eläväksi tehty Hengellä. Jos Henki ei tee Sanaa eläväksi ja tee sitä teille todellisuudeksi, silloin kirjain on vain järkiperäistä. Siksi meillä on niin monia tunnustuksellisia kristittyjä tänään, se on tuo älyllinen käsitys Kristuksesta.

19     Sitten me menemme pois… Me sanomme: “Hänen täytyy tuntea jotakin, ja hänen täytyy tehdä jotakin, ja…” Oh, me tulemme menemään siihen jonkin ajan kuluttua. Yhden täytyi huutaa, metodistien tavallisesti täytyi huutaa, ennen kuin heillä oli se. Helluntailaisten täytyi puhua kielillä, ennen kuin heillä oli se. Ja joidenkin heistä, noiden Vapisijoiden, heidän täytyi vapista. Sitten Pyhä Henki tuli heidän ylleen ja ravisti heitä, ja heillä oli se. Mutta se oli kaikki vain mielikuvitusta, mikään niistä ei ole totuus.

20     Jumala elää Sanassansa. “Usko tulee kuulemisen kautta, kuulemalla Sanan. Uskosta te olette pelastetut, armon kautta.” Ei millään… Josko te vapisette, tai puhutte kielillä, tai mitä tahansa tapahtuukin, sillä ei ole ensinkään mitään tekemistä sen kanssa. Jeesus sanoi: “Joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, hänellä on Iankaikkinen Elämä. Joka kuulee Minun Sanani ja uskoo, se on eläväksi tehty hänelle, hänellä on Iankaikkinen Elämä.” Siinä se on. Ei ole väliä sillä, mitä pikku asioita te teette.

21     Minä en nyt ole vastaan vapisemista, tai kielilläpuhumista, tai huutamista. Niitä kyllä voi olla. Se on hienoa, mutta ne ovat vain ominaisuuksia. Näettekö? Minä voisin antaa teille omenan puusta, eikä teillä silti olisi tuota puuta. Näettekö, ne ovat sen aiheuttamia.

22     Valehteleminen, varastaminen, tupakoiminen, uhkapeli, aviorikos, se ei ole synti, ne ovat epäuskon aiheuttamia. Näettekö… Te teette sen, koska te olette syntinen. Näettekö? Ensiksi te olette syntinen. Se saa teidät tekemään sen, koska te ette usko. Ja, jos te uskotte, silloin te ette tee sitä. Silloin teillä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, hyvyys, lempeys, nöyryys, usko, kärsivällisyys; ne ovat Hengen hedelmät. Näettekö?

23     Niin meillä sitten on pieniä asioita, tuollaisia pieniä aistimuksia, ja se johtuu siitä, että ihmiset ovat menneet pois vanhalta, kuljetulta Sanan polulta. Se on Sana! “Usko tulee kuulemisen kautta.”

24     Niinpä, kun Paavali… Jumala valitsi Paavalin. Miehet valitsivat Mattiaan. He heittivät arpaa, ja se lankesi hänelle, mutta hän ei koskaan tehnyt mitään. Se osoittaa sitten, minkälainen valta seurakunnalla on, tehdä joku valinta, valita diakoninsa, ja lähettää saarnaajiaan eri paikkoihin. Monta kertaa se on lihallista.

25     Antakaa miehen mennä, minne Jumala johtaa häntä menemään. Siitä minä pidän. Jos ihmiset jossakin neuvottelussa vain sanovat: “Täällä on mukava kirkko. Tämä veli on rakentanut mukavan kirkon”, ja sitten heillä on joku pikku lemmikki, jonka he tulevat lähettämään tälle seurakunnalle, niin he eivät käsitä, että he tappavat itsensä. Näettekö? Ensinnäkin, jos tuo mies menee sinne, ei hän voi täyttää tuon toisen miehen paikkaa, joka sen rakensi. Ja silloin he vain heikentävät seurakunnan, yrittäessään osoittaa suosiotaan jollekin lemmikilleen. Se on aina ollut sillä tavalla.

26     Mutta, minä uskon, että paikallisella seurakunnaalla on ylin arvovalta. Kyllä, olkoon jokainen seurakunta oma itsensä, ja valitkoon itse omat pastorinsa ja omat diakoninsa, tai mitä se onkin. Ja silloin tuolla miehellä siellä ei ole mitään piispaa yläpuolellansa. Pyhän Hengen halutessa puhua jotakin tuolle seurakunnalle, heidän ei tarvitse kysyä keneltäkään mitä tehdä. Yksilö on kosketuksessa Pyhän Hengen kanssa. Osoittakaa minulle Raamatusta, mikä Raamatussa on paikalliselle seurakunnalle suurempi kuin paikallinen vanhin? Kyllä, paikallisen seurakunnan itsenäisyys, jokainen seurakunta on itsessään seurakunta. Sitten, veljeys, se on hienoa. Kaikkien seurakuntien tulisi olla sen kaltaisessa veljeydessä, yhdessä. Mutta paikallisen seurakunnan suvereenisuus [itsenäisyys]!

27     Huomatkaa nyt, kuinka Paavali, ollen mestariopettaja, hyvin harjoitettu, oli matkallaan Damaskoon yhtenä päivänä, vangitsemaan niitä, jotka olivat tällä uudella Tiellä. No niin, hän oli vilpitön, mutta Jumala ei arvostele teitä vilpittömyytenne mukaan. Minä en ole koskaan nähnyt vilpittömämpiä ihmisiä kuin pakanat. Monet heistä jopa tappavat omia lapsiaan uhriksi epäjumalalle. Kysymys ei ole vilpittömyydestä. Mies voisi juoda hiilihappoa, vilpittömästi, ajatellen juovansa jotakin muuta. Vilpittömyys ei pelasta teitä. “Siellä on tie, joka näyttää oikealta miehestä, mutta sen loppu on kuolema.”

Paavali oli vilpitön, kun hän oli todistamassa Stefanuksen kivittämistä, omalla arvovallallaan. Myöhempinä vuosina, minä pidän tuosta Paavalin anteeksipyynnöstä, kun hän sanoi: “Minä en ole arvollinen ollakseni kutsuttu apostoliksi, koska minä vainosin Seurakuntaa jopa kuolemaan asti.” Vilpittömyydessään!

28     Ja ollessaan matkalla hän kohtasi kokemuksen. Pyhä Henki tuli suuressa Tulipatsaassa ja Se sokaisi hänet. Me olemme nyt menneet sen lävitse, että tuo Tulipatsas oli Kristus. Ja Hän on sama Tulipatsas, joka johti Israelin lapsia erämaan halki. Kristus oli Jumala, ja Jumala oli Kristus. Jumala oli tehty lihaksi ja asui Herran Jeesuksen ruumiissa. Jumala oli Kristuksessa sovittaen maailman itsensä kanssa, osoittaen sen, mitä Hän oli.

29     Raamatussa, täällä edellisissä jakeissa, me olemme lukeneet, että “Hän teki itsensä alemmaksi kuin Enkelit. Ottaen ylleen, ei Enkelien muotoa, vaan lihan muodon.” Enkelit eivät olleet langenneet, he eivät tarvitse mitään lunastusta. Niinpä, vanhan lain mukaan, miehen ollakseen lunastaja, täytyi ensimmäiseksi olla sukulainen; tuo suuri Ruutin kirja, me kävimme sen lävitse täällä jokin aika sitten. Ja kuinka Jumala, ollen Henki, oli tehty sukulaiseksemme, tulemalla yhdeksi meistä, voidakseen lunastaa meidät ja antaa meille Iankaikkisen Elämän. Hänen täytyi tulla meidän kaltaiseksemme, että me Hänen armonsa kautta voisimme tulla sellaisiksi kuin Hän.

30     Ja me näemme, että tuo Tulipatsas johti Israelin lapsia. Ja, kun Se oli tehty lihaksi täällä maan päällä, me kuulemme Hänen puhuvan yhtenä päivänä, ja väittävän, että Hän oli tuo Tulipatsas. He sanoivat: “Sanotko Sinä olevasi suurempi kuin meidän isämme Abraham?”

31     Hän sanoi: “Ennen kuin Abraham oli, MINÄ OLEN.” Kuka oli tuo MINÄ OLEN? Tuo Tulipatsas palavassa pensaassa, alituinen muistomerkki kautta jokaisen sukupolven; ei vain tuossa sukupolvessa, vaan tässä sukupolvessa, tuo sama tulipatsas. Ja me olemme kiitollisia tänä aamuna, että meillä on jopa valokuva Siitä, että Hän ei ole muuttunut. Hän on Kuolematon, Iankaikkinen, Siunattu! Hän tekee samoja asioita nyt, joita Hän teki silloin, ja kuinka onnelliseksi se saakaan meidät tuntemaan itsemme.

32     Mutta ennen kuin Paavali voi hyväksyä tätä kokemustaan… Tietäen, että Herran Enkeli oli Tulipatsas, joka oli Kristus… No niin, Hän oli tuo Liiton Enkeli, joka oli Kristus. Mooses siellä valitsi kärsiä vaivaa Kristuksen ihmisten kanssa ja olla Kristuksen johtama, kuin että hänellä olisi ollut kaikki Egyptin aarteet. Hän seurasi Kristusta, joka oli Tulipatsaan muodossa.

33     Sitten Kristus sanoi: “Minä tulin Jumalasta”, kun Hän oli täällä maan päällä, “ja Minä menen takaisin Jumalaan.” Hänen kuolemansa, hautaamisensa ja ylösnousemuksensa jälkeen, tuon kirkastetun ruumiin istuessa siellä Majesteetin oikealla kädellä suorittamassa esirukousta, näki Paavali Hänet jälleen Tulipatsaana. Se oli Valo, joka melkein sokaisi hänen silmänsä, lyöden hänet sokeaksi.

34     Pietari näki Hänen tulevan sisälle vankilaan Valona, ja avaavan ovet hänen edellään, kun hän meni ulos. Me näemme, että Hän oli Alpha ja Omega, ensimmäinen ja viimeinen.

35     Ja täällä Hän on meidän kanssamme tänään, tehden samoja asioita, joita Hän teki silloin, tehden itsensä taas näkyväksi meille, osoittaen sen tieteelliselle maailmalle.

36     Oi, tässä suuressa pimeyden ja sekasorron hetkessä, joka on yli maan, meidän pitäisi olla onnellisimmat ihmiset maan päällä. Meidän tulisi iloita, tietää… Koko ajan, kun ihmisiin on istutettu kaikenlaisia oppeja ja kaiken kaltaisia ismejä ja asioita on maan päällä… Kuitenkin, tänään, todellinen elävä Jumala, Sanansa mukaan, ja näkyvän todisteensa mukaan, osoittaa meille, että Hän on täällä kanssamme. Työskennelle, liikkuen, eläen ja toimien aivan tarkalleen niin kuin Hän on aina tehnyt. Mitä etuoikeutettuja ihmisiä me olemmekaan, kun meillä on tämä. Meidän tulisi… Raamattu sanoi sitten 2:ssa luvussa: “Meidän tulee pitää tiukasti kiinni näistä asioista. Sillä, kuinka me pääsisimme pakoon, jos me laiminlyömme senkaltaisen suuren pelastuksen?”

37     Nyt me eteenpäin mennessämme näemme, että ennen kuin Paavali saattoi hyväksyä tuon kokemuksen… Me olemme nyt painottamassa, että ei ole väliä, minkälainen kokemus teillä seurakunta on ollut, minä haluan kysyä teiltä jotakin. Ei ole väliä, kuinka hyvältä se näyttää, kuinka todelliselta se näyttää, se täytyy ensin olla koeteltu Raamatulla. Aina Sanalla! Älkää koskaan jättäkö sitä minkään kaltaisen kokemuksen tähden.

38     Ja Paavali, ennen kuin hän voi hyväksyä sen, meni Arabiaa, ja siellä hän pysyi kolme vuotta testaten tätä kokemustaan Sanalla. Ja, kun hän tuli takaisin, hän oli varma. Mikään ei voinut järkyttää häntä, sillä hän oli lujasti Sanalla, järkähtämättä. Ja tässä hän nyt näyttää noille heprealaisille ne suuret asiat, joista oli puhuttu Vanhassa Testamentissa, ja jotka olivat julkituodut Jeesuksessa Kristuksessa. Mikä kirkkaus!

39     Nyt viime sunnuntaina, tai viime keskiviikkona, veli Neville täällä kosketteli 5:nen luvun kohokohtia, koska se on hieno luku. Ja viime sunnuntaina käsittelimme 4:ttä lukua, koskien Sapattia, Sapatin viettoa. Oletteko varmat tänä aamuna, että te tiedätte, mitä Sapatin vietto on? Jos niin on, sanokaa, “Aamen.” [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

40     Sapatti on “Lepo”, johon me menemme sisälle, ei päivien mukaan, ei lain mukaan, vaan menemällä sisälle Kristukseen, joka on meidän Sapattimme. Hän on meidän Sapattimme. Me seurasimme sitä kautta Vanhan Testamentin ja osoitimme, että tulisi aika, jolloin Sana tulisi olemaan “rivi rivin päälle, ohje ohjeen päälle.” Ja Hän todisti, että me menimme sisälle Hänen Lepoonsa Helluntaipäivänä: “Sillä tämä saisi uupuneen lepäämään, lakkaamaan teoistansa.”

41     Ja me totesimme, että Jumala rajoitti erään päivän Daavidissa, koskien seitsemättä päivää.” Ja “Jumala lepäsi seitsemännen päivän.” Antoi sen Israelin lapsille erämaassa. Ja uudestaan, Hän rajoitti tietyn päivän. Mikä päivä se oli? Joku määrätty viikonpäiväkö? “Sinä päivänä, jona kuulette Hänen Äänensä, älkää paaduttako sydämiänne.” Se on tuo päivä, jona hän tulee sisälle, antamaan teille iankaikkisen rauhan, iankaikkisen sapatin.

42     Te ette silloin mene kirkkoon sunnuntaina tullaksenne uskonnolliseksi. Kun te olette syntyneet Jumalan Hengestä, te menette sisälle iäiseen Lepoon; ei enää mitään sapatinpäivän viettoa. Te olette sisällä Sapatissa jatkuvasti, aina ja Iankaikkisesti. “Teidän maailmalliset tekonne ovat lopussa”, sanoo Raamattu, “ja te olette menneet sisälle tähän siunattuun rauhaan.”

43     Nämä viisi ensimmäistä lukua asettavat Jeesuksen asemaansa Ylipappina. “Jumala erilaisina aikoina ja eriävillä tavoilla puhui heidän isilleen profeettojen kautta, mutta tässä viimeisessä päivässä Poikansa Jeesuksen kautta.” 1. luku, 1. jae.

44     Sitten myöhemmin, 5:nen luvun lopulla, me näemme Hänet esitettynä Melkisedekissä, jolla ei ollut päivien alkua eikä Elämän loppua, vaan pysyy pappina ikuisesti. Ajatelkaa sitä. Kuka oli tämä suuri Mies? Me tulemme siihen parin luvun päästä. Hänen koko elämäänsä me tulemme tutkimaan. Tämä suuri Mies, joka kohtasi Abrahamin, jolla ei koskaan ollut mitään isää eikä äitiä, Hänellä ei ollut mitään aikaa, jolloin Hänen elämänsä olisi alkanut, eikä Hänellä koskaan tule olemaan aikaa, jolloin Hänen elämänsä tulisi päättymään. Ja Hän kohtasi Abrahamin, joka oli tulossa kuninkaiden teurastuksesta.

45     Pankaa merkille, että tämä suuri Persoona, kuka Hän sitten olikin, on yhä elossa. Hänellä ei ollut Elämän loppua. Se oli Kristus, jonka hän kohtasi. Me tulemme tutkimaan sitä syvällisesti, muutamassa päivässä.

46     Nyt me haluamme aloittaa täältä 5:nestä luvusta pieneksi taustaksi, ennen kuin tulemme 6:teen, sillä siinä on todella jotakin huomattavaa. Tarkatkaa nyt, kun aloitamme tämän luvun 6:sta jakeesta:

Niin kuin hän sanoi myös toisessa paikassa: Sinä olet pappi ikuisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan.

Joka lihansa päivissä, kun hän oli uhrannut rukouksia ja anomuksia voimakkaan huudon ja kyynelten kanssa hänelle, joka oli kykenevä pelastamaan hänet kuolemasta, ja tullut kuulluksi siinä, että hän pelkäsi;

Vaikka hän oli Poika, kuitenkin oppi hän kuuliaisuuden niistä asioista joita hän kärsi;

47     Nyt tässä on se, mihin haluan tulla, tämä 9. jae. Kuunnelkaa! Arvaan veli Nevillen kosketelleenkin sitä keskiviikkona, kun en ollut täällä. No niin, kuunnelkaa:

Ja ollen tehty täydelliseksi, hän tuli iankaikkisen pelastuksen alkuunpanijaksi kaikille niille, jotka tottelevat häntä;

Jonka Jumala nimitti ylipapiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan.

Josta meillä on paljon asioita sanottavana…

48     Me jätämme sen siihen, koska tulemme ottamaan Melkisedekin muutaman illan jälkeen.

49     Nyt, kun aloitamme tästä, säännöllisen tutkimisemme. Toivoisin voivani lukea tästä lopun, 11:sta jakeesta alkaen:

Josta meillä on monia asioita sanottavana, ja joita on vaikea ilmaista, koska te olette hitaat kuulemaan.

Sillä, kun on aika, että teidän tulisi olla opettajia, teillä on tarve, että joku opettaa teille uudestaan, mitkä ovat Jumalan sanojen ensimmäiset alkeet; ja olette tulleet sellaisiksi, joilla on tarve maidosta, eikä vahvasta ruuasta.

Sillä jokainen, joka käyttää maitoa, on taitamaton vanhurskauden sanassa: sillä hän on pieni lapsi.

Oh, toivon Pyhän Hengen panevan sen nyt syvälle sisimpäänne.

Sillä jokainen, joka käyttää maitoa, on taitamaton vanhurskauden sanassa: sillä hän on pieni lapsi.

50     Antakaa pienelle lapselle vahvaa ruokaa, niin te tapatte sen. Siitä syystä niin monet ihmiset sanovat: “Ah, minä en usko sitä”, ja kävelevät pois. He ovat yhä pieniä lapsia! He yksinkertaisesti eivät voi ymmärtää. He eivät voi tajuta, että se on Totuus. Se tappaa heidät. Seurakunnan tulisi olla tietoinen tänä päivänä suurista ja mahtavista asioista, mutta te ette voisi opettaa Sitä. He kompastuvat Siihen. He eivät tiedä, mitä tehdä Sen kanssa.

51     Paavali, puhuen tälle heprealaisryhmälle… Kuitenkin hän on nyt puhumassa oppineille, hyvin oppineille. Me näemme muutaman hetken kuluttua, että he ovat hyvin oppineita, mutta syvälliselle hengelliselle Salaisuudelle, sille seurakunta on yhä sokaistu. Hän sanoi: “Kun teidän tulisi olla toisten opettajia, te yhä olette pieniä lapsia.”

52     Minä tiedän, että on monia, jotka nousevat ylös ja lähtevät ulos, sanoen: “Oi, minun ei enää tarvitse käydä seurakunnassa. Ylistys Jumalalle, Pyhä Henki on tullut, hän on opettaja.” Kun te saatte sen ajatuksen, te olette väärässä. Sillä, miksi sitten Pyhä Henki asetti opettajat seurakuntaan, jos Hän itse tulisi olemaan opettaja? Näettekö? Siellä olivat ensin apostolit, profeetat, opettajat, evankelistat ja pastorit. Pyhä henki asetti opettajat seurakuntaan, niin että Hän voisi opettaa tuon opettajan kautta. Ja, jos se ei ole Jumalan Sanan mukaisesti, eikä Jumala vahvista sitä, silloin, se ei ole oikean kaltaista opetusta. Sen täytyy olla sopusoinnussa koko Raamatun kanssa ja aivan yhtä elävä tänään kuin Se oli silloin, kun vertaamme sitä Raamattuun, silloin on todellinen asia julkituotu.

53     Huomatkaa nyt:

Mutta vahva ruoka kuuluu niille, jotka ovat täysi-ikäisiä, niille, joiden aistit kokemuksesta ovat harjoitetut erottamaan sekä hyvän että pahan.

Tietää, mikä on oikein ja mikä on väärin, erottamisella.

54     Pankaa se merkille, kun aloitamme opetuksemme. Tämän suuren taustan jälkeen nyt, menkäämme 1. jakeeseen:

Sen vuoksi jättäen Kristuksen opin alkeet…

Mitä hän on sanomassa? Että kaikki nämä viisi ensimmäistä lukua puhuivat Kristuksesta, osoittamaan kuka hän on. Nyt me jätämme nuo Kristuksen opin alkeet.

55     Minkä me totesimme Hänen olevan? Me totesimme Hänen olevan suuren Jehova Jumalan julkituotuna lihassa. Me totesimme, että Hän ei ollut vain profeetta, vaan Jumaluuden täyteys ruumiillisesti. Hän oli Jehova lihaksi tehtynä. Ja tuo ruumis, Jeesus, se vain majoitti Hänet. Jumala asuen miehessä! Jumala ollen sovitettu miehen kanssa, miehen kautta, Hänen oman Poikansa neitseellisen syntymän kautta. Ja Jehova, tuo Henki, asui Hänessä.

56     Kuinka moni muistaa tuon opetuksen koskien Jumaluutta? Kuinka me menimme takaisinpäin, ja näimme Jumalan kuin suurena sateenkaarena, kaikkien eri henkien kanssa, kuinka se oli. Ja sitten Jumalasta lähti Logos, joka tuli theophanyksi, ja se oli miehen muodossa. Ja Mooses näki Sen kulkevan kallionhalkeaman ohitse. Ja sitten tuo theophany oli tehty inhimilliseksi lihaksi, Kristukseksi! Ja kuinka me näimme, että meillä Hänen armonsa kautta on Iankaikkinen Elämä. Nyt tuo sana ikuinen merkitsee “jonkun ajan pituutta”. Raamatussa sanotaan: “Ikuisesti ja ikuisesti”, sidesanan kanssa. Mutta ikuinen merkitsee ainoastaan “jotakin aikaa”. Mutta Iankaikkinen merkitsee iankaikkisesti. Ja kaikella, millä oli alku, on loppu. Mutta niillä asioilla, joilla ei ole mitään alkua, ei ole loppua. Niinpä Jumalalla ei ollut mitään alkua, eikä Hänellä ole mitään loppua.

57     Ja sen vuoksi, Melkisedekillä, tuolla suurella Papilla, joka oli kuin mies, Hänellä ei ollut mitään alkua, eikä Hänellä ole mitään loppua. Ja, kun me, tuon theopanyn kautta, joka… Meidät oli tehty Jumalan kuvaksi, ennen kuin maailmaa oli edes tehty. Kun tuo theophany oli tehty lihaksi ja asui keskuudessamme, silloin Hänen kuolemansa kautta me itse saamme Hänen Henkensä, eikä meillä silloin ole loppua, vaan Iankaikkinen Elämä; emmekä me ole Enkeleitä, vaan miehiä ja naisia. Oi, voisinpa vain jotenkin saada sen sanotuksi sillä tavalla, että kuulijakuntani käsittäisi sen. Me emme koskaan tule olemaan Enkeleitä. Jumala teki Enkelit, mutta Jumala teki myös ihmisen. Ja se, mitä Jumala tekee, on Jumalasta, ja on yhtä Iankaikkinen kuin Jumala on. Ja ihminen on aivan yhtä Iankaikkinen kuin Luojansa, koska hänet oli tehty Iankaikkisuudesta.

58     Mutta synnillä on loppu, kärsimyksellä on loppu. Sen vuoksi ei voi olla Iankaikkista helvettiä. On helvetti, joka on tulta ja tulikiveä, me tiedämme sen, mutta ei ole mitään Iankaikkista helvettiä. On vain yhden tyyppinen Iankaikkinen Elämä, ja se kuuluu Jumalalle. Jos teidän täytyy kärsiä iankaikkisesti, silloin teillä on Iankaikkinen Elämä. Helvetillä on loppu, se voi olla miljardeja vuosia, mutta lopulta se tulee loppuun.

59     Raamattu ei sano missään, että he tulisivat kärsimään Iankaikkisesti, vaan “Ikuisesti ja ikuisesti”. Joona myös ajatteli olleensa valaan vatsassa “ikuisesti”. Ikuinen on rajoitettu aika, mutta Iankaikkinen pysyy alati. Sillä ei ole alkua tai loppua. Se on kuin ympyrä, jota me kierämme ympäri Jumalan suurten vaikuttimien mukaan.

60     Jumalan vaikuttimena tehdessään miehen kuvaksensa, oli, että me seurustelisimme Hänen kanssaan. Ja Hän teki hänet kouriintuntuvaksi olennoksi. Nyt synti on tuonut meidät turmeluksen tilaan, mutta se ei koskaan pysäyttänyt Jumalan ohjelmaa. Ja syntinen ystävä, tänään, jos et ole syntynyt uudestaan Jumalan Hengestä, sinulla on loppu jossakin. Ja sinun loppusi on kaaos, sekasorto, perikato, kärsimys ja kurjuus. Mutta te, jotka olette uskoneet Herraan Jeesukseen, ja vastaanottaneet Hänet henkilökohtaisena Pelastajananne, te olette aivan yhtä Iankaikkinen kuin Jumala on Iankaikkinen. Teillä ei ole mitään loppua, “Minä annan heille iankaikkisen Zoe:n, Jumalan oman Elämän, eivätkä he koskaan tule tuhoutumaan, tai tulemaan edes tuomiolle, vaan he ovat siirtyneet kuolemasta Elämään.” Sitä Hän oli. Sitä varten Hän tuli.

61     Nyt Jeesus Tulemuksessansa, Pappeuteensa, ei tullut vain jonkinlaisen myötätunnon tähden. Monet ihmiset opettavat sitä sillä tavalla, että Hän tuli sanoen: “Hyvä on, ehkäpä, jos Minä kärsin, niin tulen olemaan niin säälittävä näky, että ihmiset ovat varmasti tuleva Minun tyköni.” Se on erehdys, sen puolesta ei ole olemassa mitään Kirjoitusta. silla jokaisen henkilön, joka koskaan tulee olemaan pelastunut, Jumala tunsi heidät ennen kuin maailmaa oli edes tehty. Raamattu sanoo niin. Jumala ei nyt kuitenkaan halua, että kukaan kuolisi, Hän haluaa heidän kaikkien tulevan parannukseen. Mutta ollen Jumala, Hän ennalta tietämisen kautta tiesi sen.

62     Katsokaa Roomalaiskirjeen 8:tta lukua. Paavali siellä sanoo koskien Jumalan valintaa, että Eesau ja Jaakob, ennen kuin he olivat edes syntyneet tai tehneet mitään, Jumala sanoi tunteneensa heidät, ja Hän vihasi Eesauta ja rakasti Jaakobia; ennen kuin kummallakaan pojalla oli tilaisuutta ilmaista kiitollisuuttaan, sillä Hän oli Jumala. Hän on ääretön. Jos Hän on ääretön, tiesi Hän jokaisen kirpun, jokaisen kärpäsen, jokaisen hyttysen, joka koskaan tulisi olemaan maan päällä. Hän tiesi sen! Hän on ääretön! Iankaikkinen, kuolematon, siunattu Jumala, kaikkivaltias, kaikkialla läsnä oleva, kaikkitietävä. Ei ole mitään, mitä Hän ei tietäisi, ja siitä syystä Hän voi kertoa, mikä loppu tulee olemaan. Hän tiesi lopun jo alusta.

63     Mitä on profetia, se on vain Hänen tietämisensä. Hän on pääasianajaja. Hän on tuomari. Ja Hän vain puhuu lakimiehelle jotakin viisaudestaan. Ja sitä profetia on, että Hän voi ennalta kertoa sen, koska Hän tietää, mitä tulee olemaan. No niin, siinä on Jumala, jota me palvelemme. Ei jotakin historian jumalaa, ei mitään sen kaltaista kuin buddhalaiset ja muhamettilaiset ja niin edelleen, vaan Jumalaa, joka on kaikkialla läsnä oleva, juuri nyt, täällä tänä aamuna tässä Tabernaakkelissa, juuri nyt; suuri Jehova, MINÄ OLEN, joka muodosti itsensä nöyryydessä, ottaakseen synnillisen lihan muodon. Täällä Hän on. Hän, joka lunasti teidät. Ei voi olla ketään toista, missään, joka koskaan voisi tehdä sitä.

64     Jumalalla ei ollut mitään kolmea henkilöä siellä ylhäällä, joista Hän sitten lähetti yhden, Poikansa. Se oli Jumala itse, joka tuli Pojan muodossa, Pojalla on alku, ja Pojalla oli alku. Jotkut teistä kalliista katolisista, minulla on teidän kirjanne Meidän uskomme tosiasiat, ja siellä sanotaan: “Jumalan Iankaikkinen poikuus.” Kuinka te voisitte ilmaista tuon sanan? Miten te saisitte siihen mitään järkeä? Kuinka se voi olla Iankaikkinen? Se ei ole Raamattu, se on teidän kirjanne. Iankaikkinen poikuus, he eivät… Tuo sana ei ole oikein, sillä jokaisella pojalla on alku, ja Iankaikkisella ei ole mitään alkua. Niinpä se ei ole Iankaikkinen poikuus, Kristus tuli lihaksi ja asui keskuudessamme, Hänellä oli alku. Se ei ollut mikään Iankaikkinen poikuus, se on Iankaikkinen Jumaluus, ei poikuus. Nyt Hän tuli lunastamaan meidät, ja Hän lunasti meidät.

65     Nyt se, mitä Paavali yrittää sanoa siellä, olen varma, että te menneiden oppituntien aikana olette ymmärtäneet sen. Me kertaamme sen uudestaan joskus toiste, jos Herra suo, jae jakeelta.

Sen vuoksi jättäen Kristuksen opin alkeet, menkäämme täydellisyyteen…

66     Tuo saa heidän kompastumaan. Eikö saakin? Tehkäämme mitä?

…menkäämme täydellisyyteen; laskematta uudestaan perustusta…

67     Tarkatkaa tätä. Ottakaamme tämä sana “täydellisyys”. Tiedättekö, että on vain yksi tapa teidän seistä Jumalan Läsnäolossa? Se on olla täydellinen! Jumala ei voi sietää epäpyhiä asioita.

68     Ja te lakiin perustuvat: kuinka te koskaan voisitte olla täydelliset itsessänne, kun teillä ei ole yhtään mitään, millä tehdä itsenne täydelliseksi? Te olette syntyneet synnissä. Itse teidän siittämisenne oli synnissä. Jo se halu teidän olemiseenne täällä oli synti: “Te olette syntyneet synnissä, muodostuneet vääryydessä ja tulleet maailmaan puhuen valheita.” Minkä varassa te nyt aiotte seistä?

69     Olitko sinä, syntinen, joka sanoi: “Minä lakkaan polttamasta ja tulen menemään Taivaaseen”? Olitko sinä, penseä, sammaloitunut, hän kutsuttu kristitty, joka kulkee täällä ympäri naama pitkänä ja sanoo: “Mutta, minä kuulun kirkkoon.” Sinä olet syntinen! Kyllä vaan. Ellette ole syntyneet Jumalan Hengestä, te olette kadotettu. Se on totta.

70     Kuinka te aiotte mennä Taivaaseen? Te sanotte: “Minä en ole koskaan elämässäni valehdellut. Olin tuollainen pikku kulta. Vain Enkeli alusta alkaen.” Se on valhe.

En väliä sillä, kuinka hyvä olet, sinä olet syntinen. Eikä sinulla ole mitään; ei ole mitään pappia, mitään piispaa, ei kardinaalia, ei paavia, eikä mitään muuta, joka voisi pelastaa sinua, koska hän on aivan samassa veneessä kuin sinäkin. Me tulemme siihen muutaman minuutin kuluttua. Aivan samassa tilassa… Rooman paavi oli syntynyt synnissä, muodostunut vääryydessä ja tuli maailmaan puhuen valheita, syntyneenä miehen ja naisen sukupuolisen halun kautta. Mistä te siitä aiotte saada vanhurskauden?

71     “Mutta, hänen isänsä ja äitinsä syntyivät samalla tavalla, ja hänen isoäitinsä ja isoisänsä syntyivät samalla tavalla, ja niin edelleen taaksepäin.” Se on alusta alkaen synti!

72     Niinpä kuka voi sanoa, että tämä on pyhä, tai tuo on pyhä? On vain yksi Pyhä asia, se on Jeesus Kristus, elävän Jumalan Poika, joka on tehty täydelliseksi. Ja meiltä vaaditaan, että me olemme täydelliset. Kuinka me nyt tulemme olemaan sitä? Itse yrittämälläkö? Minä en yrittäisi päästä Taivaaseen sen ansiosta, että “synnyin viisi minuuttia sitten ja nyt minä lähden pois maailmasta.” Minä olisin kadotettu! Jos minulla koskaan elämässäni ei ole ollut pahaa ajatusta, jos koskaan elämässäni en ole sanonut yhtään pahaa sanaa, jos en koskaan ole katsonut mitään pahaa, tai ajatellut mitään pahaa, tai mitään sellaista, olen yhtä eltaantunut ja musta kuin helvetin nokiset seinät. Minä olen syntinen.

73     Voisin tulla läpi elämän ja pysyä lukittuna jossakin huoneessa, niin kuin jotkut näistä karmeliitta-sisarista, en koskaan näkisi maailmaa, vaan pysyisin siellä ja rukoilisin koko elämäni ajan, tekisin hyvää, olisin syntynyt multimiljonäärinä ja antaisin köyhille kaiken, mitä minulla on, niin minä yhä olisin syntinen ja tulisin menemään helvettiin. Kyllä.

74     Voin liittyä luterilaiseen kirkkoon, baptisteihin, helluntailaisiin, presbyteereihin, ollessani aivan lapsena pyhäkoulussa, ja elää uskollisena tuolle seurakunnalle, niin että, jos elämääni katsottaisiin, ei kukaan voisi osoittaa sormellaan minua, vaan he sanoisivat: “Hänellä ei koskaan ollut edes pahaa ajatusta”, menisin minä helvettiin aivan yhtä varmasti kuin seison täällä.

75     Minä olen syntinen. Se on oikein. Minulla ei ole mitään, en voisi löytää minkäänlaista tapaa maksaa hintaa. Jumala vaati kuolemaa, ja jos minä antaisin oman elämäni, niin kuinka minä silloin voisin tehdä parannusta, koska teidän täytyy maksaa velkanne ensin. Ja Jumala oli ainoa, joka voi antaa Elämänsä ja ottaa Sen jälleen. Niinpä Hän voi tulla synniksi ja antaa Elämänsä ja ottaa Sen jälleen ja kutsua sitä “vanhurskaudeksi”, ja silloin velka on maksettu. Siinä se on teille.

76     Menkäämme nyt Matteuksen 8. lukuun, uskon, että se on 7. tai 8. luku. Katsokaamme mitä Jeesus sanoo täällä. Hyvä on, se on Matteus 5, ja Jeesus on saarnaamassa siunauksellisuuksista, 47. jae:

Ja, jos te osoitatte ystävällisyyttä vain veljillenne, mitä te silloin teette enemmän kuin muut? Eivätkö publikaanitkin tee niin? (Tarkatkaa!)

Olkaa te sen vuoksi täydelliset… (Mitä?)

Olkaa te sen vuoksi täydelliset, niin kuin teidän Isänne, joka on taivaassa, on täydellinen.

Se oli Jeesuksen käsky. “Olkaa te…”

77     He sanovat: “Kukaan ei voi olla täydellinen. Raamattu sanoo: ‘Ei ole yhtään täydellistä’, siinä on sinun ristiriitaisuutesi.” Onko se? Hyvä on.

78     Te ette voi olla täydellinen itsessänne. Jos te luotatte siihen, mitä olette tehneet, te olette kadotettu. Niinpä olkaa te täydelliset, aivan yhtä täydelliset kuin Jumala on täydellinen. Nyt:

Olkaa te sen vuoksi täydelliset, niin kuin teidän Isänne, joka on taivaassa, on täydellinen.

79     “Sen vuoksi…” Nyt Hebrealaiskirjeen 5. luku, Hebrealaiskirjeen 6. luku:

Sen vuoksi jättäen Kristuksen opin alkeet, jatkakaamme täydellisyyteen…

80     Nyt te Branham Tabernaakkeli: oi, minä tiedän, sanotaan: “Meillä on parantumisia.” Se on ihmeellistä. “Meillä on näkyjä.” Oi, se on hienoa. Ja teillä on hengellisiä unia, ja joskus ne eivät ole hengellisiä unia. Ja joskus te… Me yritämme auttaa köyhiä. Me teemme mitä voimme. Oi, se kyllä on hienoa, mutta se ei ole sitä, mistä minä nyt puhun. Me olemme menossa toiseen vaiheeseen.

…jättäen Kristuksen opin….

81     “Oi, kyllä meillä on Kristuksen oppi, me uskomme, että Hän oli Jumalan Poika, neitseestä syntynyt. Me uskomme sen, kaikkien näiden muiden asioiden kanssa.” Se on hienoa.

82     Mutta: “Jättäen sen, menkäämme täydellisyyteen.” Oi, toivoisin, että minulla nyt olisi arkkienkelin ääni, voidakseni sanoa tämän niin, että voisitte nähdä sen. Nyt hän sanoo: “…jättäen koko Kristuksen opin”, kaikki teologit ja kaiken tuntemamme teologian, kaiken koskien Kristuksen Jumaluutta, kuinka Hän oli Jumala lihaksi tehtynä, kaikki nämä muut asiat.

83     Paavali alkaa selittää sitä kaikkea tässä hetken kuluttua. Lukekaamme siitä hieman ennen kuin menemme siihen:

…laskematta uudestaan perustusta parannuksesta kuolleista töistä…

Me uskomme nyt sen.

…ja uskosta Jumalaa kohtaan,

Me uskomme sen.

…opin kasteista,

Kuinka teidän pitää olla kastettu, me uskomme sen.

… ja kätten päälle laskemisesta…

Me uskomme kätten päälle laskemiseen, emmekö uskokin? Näettekö, me uskomme kaiken sen. Varmasti.

…ja kuolleiden ylösnousemuksesta…

Me uskomme sen.

84     Tarkatkaa nyt, te näette täällä, tuomiosta on käytetty sanaa “Iankaikkinen”. Se on ikuisiksi ajoiksi. Kun Jumala on puhunut tuomion, on se iäti. Silloin ei enää voi olla mitään sovitusta, sen jälkeen, kun tuomio on langetettu. Nyt te voitte ymmärtää sen, miksi Jumalan täytyi, niin kuin me sitä kutsumme, nauttia omaa lääkettään. Kun Hän tuomitsi miehen synnistä, Hänellä oli vain yksi tie sovittaa se, ja se oli ottamalla itse tuon miehen paikan. Se on ainoa tapa, miten ihminen voi olla sovitettu, tai mikä voi sovittaa meidät, se oli ottamalla meidän paikkamme ja tulemalla syntiseksi. Jumala, Jehova, tuli syntiseksi, ja Hän antoi Elämänsä.

85     Ja te voitte antaa elämänne, syntisenä, kuollaksenne asian puolesta. Paavali sanoi: “Vaikka minä antaisin ruumiini uhrina poltettavaksi, minä en kuitenkaan ole mitään”, koska siitä ei ole hyötyä. Näettekö, kun te kuolette, te olette mennyt; kun te kuolette syntisenä, te olette kadotettu.

86     Mutta Jumala tuli alas lihassa, ja tuomitsi synnin lihassa, ollen tehtynä syntiseksi lihaksi, koska      Hän oli Iankaikkinen Jumala, ja Hän nosti oman ruumiinsa ylös. Niinpä Hän on vanhurskauttaja. Nyt: “Jättäkäämme kaikki nämä asiat, jatkakaamme täydellisyyteen”, sanoi Paavali.

87     Tarkatkaa nyt:

..ja iankaikkisesta tuomiosta.

Ja tämän me tulemme tekemään, jos Jumala sallii. (3. jae.)

88     Nyt: “Menkäämme eteenpäin täydellisyyteen.” Jeesus sanoi: “Olkaa te sen vuoksi täydelliset, niin kuin teidän Isänne Taivaassa on täydellinen.” Ja me olemme joka ainoa, tuomittuja. Ei ole väliä sillä, mitä me koskaan teemme, me olemme tuomitut. Me synnyimme tuomittuina. Teidän isänne ja äitinne syntyivät tuomittuina. Kaikki teidän esi-isänne olivat syntyneet synnissä ja muodostuneet vääryydessä. Niinpä, kuinka te koskaan voisitte tulla siihen? Kuinka te aiotte olla täydellinen? Jos ette koskaan ole tehneet mitään pahaa, ette varastaneet, ette valehdelleet, ettekä tehneet mitään elämässänne, te olette silti tuomittu. Ennen kuin te veditte ensimmäisen henkäyksenne, te olitte jo tuomittu. Se on oikein. Jumala oli jo tuominnut teidät ennen kuin veditte ensimmäistä henkäystänne. Sillä te olitte tuomittu isänne ja äitinne sukupuolisella halulla, jotka tekonsa kautta toivat teidät tänne maan päälle, ja Jumala tuomitsi sen alussa. Ja te olette alusta alkaen tuomittu. Niinpä kuinka te… Ja jokainen henkilö maan päällä oli tuomittu kanssanne. Mistä te nyt saisitte täydellisyyden?

89     Tarkatkaa! Menkäämme hetkeksi Hebrealaiskirjeen 10. lukuun. Kuunnelkaa tarkasti. Haluan ensin lukea hieman 9. luvusta, 11. jakeen:

Mutta Kristus tultuaan tulevien hyvien asioiden ylipapiksi, suuremman ja täydellisemmän majan kautta, Hänen oman majansa, Hänen lihansa…

90     Näettekö, tuo vanha tabernaakkeli [maja]… Huomasitteko, että tuossa vanhassa tabernaakkelissa oli esirippu, joka kätki arkin, jossa Jumala eli? Kuinka moni tietää sen? Varmasti. No niin, tuo vanha ihmistekoinen tabernaakkeli täällä, sen verhot, jotka olivat värjätyistä vuohennahoista ja niin edelleen, ne oli valmistettu tabernaakkeliin kätkemään Jumalan Läsnäolon. Kuinka moni tietää, että vain yksi mies voi mennä sinne sisälle kerran vuodessa? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Tietenkin, ja se oli Aaron, joka meni sisälle kerran vuodessa, ja hänen täytyi olla voideltu. Ja, oi, nuo vaatimukset! Ja hänellä täytyi olla tuli kädessänsä; ja jos hän meni ilman sitä, hän kuoli niin pian kuin hän siirsi tuota esirippua syrjään. Hän olisi tipahtanut kuolleena maahan. Hänen täytyi mennä sinne, sytyttää nämä lamput ja pirskotella armoistuin kuolleen sijaisuhrin verellä, joka Kristuksen täytyi tulla täyttämään.

91     No niin, mutta sitten Jumala tuli toisen tyyppisessä tabernaakkelissa. Ja tuo tabernaakkeli oli kuka? Jeesus. Ja Jumala oli Jeesuksen sisäpuolella, ja Hän oli kätkössä, mutta Hän oli sovittamassa maailmaa itsensä kanssa ilmauksillaan. Kristus paljasti Jumalan, Hän sanoi: “Se en ole Minä, joka tekee teot, se on Isäni, joka asuu Minussa. Minä en tee mitään itsestäni, vaan vain sen, mitä näen Isän tekevän. Isä Minussa näyttää Minulle nämä näyt, ja sitten Minä menen ja teen aivan niin kuin Isä on käskenyt Minun tehdä.” Käsitättekö sitä? Jumala oli inhimillisen ruumiin sisäpuolella, ei värjättyjen vuohennahkojen takana, vaan eläen, liikkuen. Jumalalla oli kädet, Jumalalla oli jalat, Jumalalla oli kieli, Jumalalla oli silmät, ja se oli Kristus! Siellä Hän oli.

92     Nyt, Hän meni pois, ja Henki tuli, että Hänen kuolemansa kautta, Hän voisi täydellistää Seurakunnan ja tuoda Seurakunnan alamaiseksi itselleen. Ja sitten, tuo sama Henki, joka oli Kristuksessa, on Seurakunnassa, tehden samoja tekoja, joita Kristus teki: “Pieni hetki, eikä maailma enää tule Minua näkemään, kuitenkin te olette näkevä Minut, sillä Minä tulen olemaan teidän kanssanne ja teissä maailman loppuun asti.”

93     Kuunnelkaa nyt tätä:

Mutta Kristus tultuaan tulevien hyvien asioiden ylipapiksi, suuremman ja täydellisemmän majan [tabernaakkelin] kautta, joka ei ole käsin tehty, se on niin sanoaksemme, ei tästä rakennuksesta;

Hän ei ollut käsintehty. Kuinka Hän syntyi? Neitseellisen syntymän kautta.

Eikä vuohien ja vasikoiden veren kautta, vaan oman verensä kautta…

94     Te tiedätte, että veri tulee miespuolisesta. Ja sitten joku sanoi: “Jeesus oli juutalainen.” Hän ei ollut mikään juutalainen. “Me olemme pelastettuja juutalaisella verellä.” Ei, emme ole. Jos meidät on pelastettu juutalaisella verellä, me olemme yhä kadotettuja. Jeesus ei ollut juutalainen eikä pakana. Hän oli Jumala: Jumala Isä, Henki, tuo näkymätön: “Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt, mutta ainoa Isästä siinnyt on ilmoittanut Hänet.” Hän julkitoi Jumalan, mitä Jumala oli.

95     Nyt Hänen Seurakuntansa oletetaan julki tuovan Jumalan, osoittavan sen, mitä Jumala on. Näettekö? Mitä me teemme? Organisoimme itsemme, ja “minulla ei ole mitään tekemistä heidän kanssaan, he ovat metodisteja, he ovat presbyteerejä. Minä en halua olla missään tekemisissä heidän kanssaan, minä olen baptisti, minä olen helluntailainen. Sen kaltaisten vaikuttimien kanssa te olette kadotettu. Oikein!

96     Kuka voi kerskata? Kuka voi sanoa mitään? Katsokaa häväistystä, jonka presbyteerit ovat tuoneet. Katsokaa häväistystä, jonka baptistit ovat tuoneet. Katsokaa häväistystä, jonka katoliset ovat tuoneet. Katsokaa helluntailaisten, nasarealaisten, Pyhyyden pyhiinvaeltajien tuomaa häväistystä. Mutta annan teille haasteen osoittaa sormellanne Hänen kasvojaan sanoen niin. Aamen. Osoittaa sormellanne, kun Kaikkivaltias Jumala sanoi: “Tämä on Minun rakas poikani, jossa olen mielistynyt asumaan, kuulkaa Häntä.” Siinä Hän on, tuo Yksi, joka on Täydellinen.

97     Lukekaamme nyt hieman pidemmälle:

Eikä vuohien ja vasikoiden veren kautta Hän meni sisälle kerran pyhään paikkaan, saatuaan aikaan iankaikkisen lunastuksen… (Käsitättekö te sitä?) …iankaikkisen lunastuksen meitä varten.

98     Ei niin, että olisimme lunastetut tänään, ja sitten seuraavalla viikolla, kun herätys alkaa, olisimme jälleen lunastetut, ja sitten tulisimme luopioksi ja sitten jälleen lunastetuksi. Te olette lunastetut kerralla, ikuisiksi ajoiksi. Se on oikein. Ei enää lunastamista, lunastamista, lunastamista. Se on Iankaikkinen lunastus! “Joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, hänellä on Iankaikkinen Elämä, eikä hän ole koskaan tuleva tuomiolle, vaan on siirtynyt, mennyt aikamuoto, siirtynyt kuolemasta Elämään.” Siksikö, että hän on vavissut? Että hänet on kastettu tietyllä tavalla? Koska hänellä on ollut verta käsissään? “Koska hän on uskonut ainosyntyiseen Jumalan Poikaani.” Siten meillä on Iankaikkinen lunastus.

99     Kuunnelkaa nyt:

Sillä, jos härkien ja vuohien veri, ja hiehon tuhka pirskotettuna epäpuhtaan päälle, pyhitti lihan puhdistamiseen.

Kuinka paljon enemmän on Kristuksen veri, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä tahrattomana Jumalalle, puhdistava teidän omantuntonne kuolleista töistä palvelemaan elävää Jumalaa?

100“Siirryttyänne kuolemasta Elämään.” Mitä te välittäisitte siitä, mitä maailma ajattelee? Mitä te välittäisitte siitä, mitä naapuri ajattelee? Meidän omatuntomme on kuollut ja me olemme uudesti synnytetyt, ja syntyneet uudestaan Jumalan Hengestä, palvelemaan todellista ja elävää Jumalaa. Siinä se on teille.

101Menkäämme nyt 10:een lukuun seuraavalla sivulla:

Sillä lailla on vain tulevien hyvien asioiden varjo, eikä itse asian olemusta, eikä se voi koskaan noilla uhreilla joita he uhrasivat vuodesta vuoteen jatkuvasti tehdä tulijoita t-ä-y-d-e-l-l-i-s-e-k-s-i.

T-ä-y-d-e-l-l-i-n-e-n , siinä on tuo “Täydellinen”.

…jättäen Kristuksen opin alkeet, jatkakaamme täydellisyyteen…

Olkaa te sen vuoksi täydelliset, niin kuin teidän Isänne taivaassa on täydellinen.

102Laki oli vain tulevien hyvien asioiden varjo, kaikki säädökset ja kasteet ja kaikki muut asiat, joita heillä oli, eivät koskaan voineet tehdä palvojaa täydelliseksi. Ja kuitenkin, Jumala vaatii Täydellisyyttä.

103Liittymisenne nasarealaiskirkkoon ei koskaan tee teitä täydelliseksi. Jos te liitytte baptistikirkkoon, helluntailaisiin, mitä tahansa se onkin, se ei tule koskaan tekemään teitä täydelliseksi. Se, että olette hyvä, uskollinen mies, ei koskaan tule tekemään teistä täydellistä. Te ette voi ansaita yhtään asiaa. Ei ole mitään, mikä olisi teidän ansiotanne, te olette kadotettu! Te sanotte: “Mutta, minä pidin lain, minä pidin sapatin. Minä pidin kaikki Jumalan säädökset. Minä teen tämän.”

104Paavali sanoi: “Laskekaamme nyt syrjään kaikki nuo asiat.”

105“Se on kaikki oikein hyvä, kun me teemme tämän. Me tulemme kastamaan ihmisiä ja laskemaan kädet heidän päälleen heidän parantumisekseen ja niin edelleen.

106Me voisimme ottaa jae jakeelta kaikki nuo asiat. Kaste, me uskomme sen: “On yksi toivo, yksi Herra, yksi usko, yksi kaste.” Me uskomme kasteeseen. Me uskomme kuolleiden ylösnousemukseen. Ehdottomasti! Me uskomme, että Jeesus kuoli ja nousi ylös jälleen. Me uskomme sen. Kätten sairaitten päälle paneminen, sitä sanottiin: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Jos he laskevat kätensä sairaiden päälle, he tulevat terveeksi.” Me uskomme sen. Mutta mitä se on? Paavali sanoi: “Se on kaikki kuolleita töitä!” Se on jotakin, jota te teette. Mutta menkäämme nyt täydellisyyteen. Oi!

107Me tulemme sisälle Tabernaakkeliin, emme perustukselle, Tabernaakkeliin. Tuohon Tabernaakkeliin, itseensä. Tuo on perustus: laki, vanhurskaus, kirkkoon liittyminen ja olla kastettu, ja kätten päälle laskeminen. Ne ovat kaikki seurakunnan sääntöjä, mutta nyt menkäämme täydellisyyteen. Ja on ainoastaan yksi, joka on täydellinen: se on Jeesus.

108Kuinka me tulemme Häneen? “Metodistien kauttako?” Ei! “Helluntailaistenko?” Ei! “Baptistienko?” Ei! “Jonkun seurakunnan kauttako?” Ei! “Katolistenko?” Ei!

109Kuinka me pääsemme Siihen sisälle? Roomalaiskirje 8:1:

“Sen vuoksi ei nyt ole mitään tuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa, jotka eivät vaella tämän maailman asioiden mukaan, lihan mukaan, vaan Hengen asioiden mukaan. Jotka eivät kiinnitä mitään huomiota siihen, mitä maailmalla on sanottavana.

110Jopa, jos te olette sairas ja lääkäri sanoo, että “te tulette kuolemaan”, te ette kiinnitä siihen mitään huomiota, se ei vaivaa teitä hitustakaan.

111Jos he sanovat: “Teidän täytyy tulla katoliseksi ennen kuin olette pelastunut, tai presbyteeriksi, tai teidän täytyy tehdä näin”, te ette kiinnitä siihen mitään huomiota. Sen vuoksi, koska ei ole mitään tuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa, jotka eivät vaella lihan mukaan, niiden asioiden mukaan, joita he näkevät. Kaikki asiat, joita te näette silmillänne, ovat maallisia.

112Mutta se on ne asiat, joita te näette hengessänne, Sanan kautta, Sana on Jumalan peili, joka heijastaa, mitä Hän on, ja mitä te olette. Halleluja! Oi! Se kertoo teille… Tämä on ainoa kirja maailmassa, joka kertoo teille, mistä te tulette, kuka te olette, ja minne menette. Näyttäkää minulle mikä sivu kirjallisuudesta mistä tahansa… Kaikki tiede ja kaikki muu, jokainen hyvä kirja, mitä on kirjoitettu, mikään niistä ei voi kertoa teille sitä. Tämä on Jumalan peili, joka näyttää, mitä Hän on, ja mitä te olette. Ja sitten siellä välillä on verilinja, joka osoittaa, mitä te voitte olla, jos haluatte tehdä ratkaisun. Siinä se on teille: “Yhden Hengen kautta.”

113Nyt, 1. Kor.12. Kuinka me pääsemme sisälle tuohon Ruumiiseen? “Kädenpuristuksellako?” Ei koskaan! “Liittymälläkö seurakuntaan?” Ei koskaan! “Tulemallako kastetuksi taaksepäin tai eteenpäin? Isän, Pojan, Pyhän Hengen niimessäkö? Jeesuksen Kristuksen Nimessäkö? Saaronin Ruusun, Laakson Liljan, Aamu Tähden nimessäkö? Miten vain haluatteko?” Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, se on vain hyvän omantunnon pyytämistä Jumalaa kohtaan. Ja kuitenkin me riitelemme siitä ja väittelemme ja jakaudumme ja teemme eroja. Niin on, mutta kaikki nuo ovat kuolleita töitä! Me menemme täydellisyyteen.

114Ne ovat asioita, joita minä olen tehnyt. Joku sananpalvelija kastoi teidät. Josko hän kastoi teidät kasvot eteenpäin tai takaperin, kolme kertaa tai neljä kertaa tai yhden kerran, tai kuinka hän teki sen, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Te olette kuitenkin kastettu vain tuon seurakunnan yhteyteen, todistukseksi tuolle seurakunnalle, että “te uskotte Kristuksen kuolemaan, hautaamiseen ja ylösnousemiseen.” Kätten päälle laskeminen sairaan parantumiseksi, se on hienoa. Mutta se on kaikki luonnollista, ja tuo ruumis tulee kerran kuitenkin kuolemaan, aivan yhtä varmasti kuin te elätte. Se on kuoleva. Nyt pankaamme syrjään kaikki nuo asiat ja menkäämme täydellisyyteen.

115Kuinka me pääsemme täydellisyyteen? Sen me haluamme tietää.

…Kristus on täydellistytetty…

“Jumala laski Hänen ylleen kaikkien meidän vääryytemme. Hän oli haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän vääryyksiemme tähden, meidän rauhamme rangaistus oli Hänen yllään, ja Hänen haavojensa kanssa meidät parannettiin.” Se on tuo Ruumis, johon me haluamme päästä. Se on tuo Ruumis. Miksi? Jos te olette tuossa Ruumiissa, ette te koskaan tule näkemään tuomiota, ettekä te koskaan tule maistamaan kuolemaa. Te olette vapaa kaikesta kuolemasta, tuomiosta, synnistä ja kaikesta muusta, kun te olette tuossa Ruumiissa.

116“Kuinka Siihen päästään, saarnaaja? Liittymälläkö tähän tabernaakkeliin?” Silloin te yhä olette kadotettu. Te ette kuitenkaan voisi liittyä tähän, koska meillä ei ole mitään jäsenkirjaa. “Kuinka me pääsemme Siihen? Liittymälläkö johonkin seurakuntaan?” Ei koskaan! “Kuinka te pääsette Siihen?” Te synnytte Siihen.

1171. Korinttolaiskirje 12:

Sillä yhden Hengen kautta me olemme kaikki kastetut yhteen ruumiiseen…

118Pyhän Hengen kasteella, me olemme kastetut tuohon Ruumiiseen ja olemme vapaat synnistä. Jumala ei enää näe teitä, Hän näkee vain Kristuksen. Ja kun te olette tuossa Ruumiissa, ei Jumala voi tuomita tuota Ruumista. Hän on jo tuominnut Sen. Hän otti meidän tuomiomme ja kutsui meidät sisälle. Ja uskosta, armon kautta me vaellamme ja vastaanotamme armahduksemme. Ja Pyhä Henki tuo meidät tähän yhteyteen Hänen kanssaan. Emmekä me enää vaella tämän maailman asioiden mukaan, vaan me vaellamme Hengessä. Eläväksi tehtyinä, Sana tuli meille. Hän kuoli minun sijastani. Minä olen tehty eläväksi. Täällä olen minä eläväksi tehty, joka kerran olin kuollut synnissä ja rikkomuksissa. Koko minun haluani on palvella Häntä. Kaikki minun rakkauteni on Hänelle. Kaikki vaellukseni haluan olevan Hänen Nimessänsä. Tai minne tahansa menenkin, mitä teenkin, minä kirkastan Häntä. Jos olen metsästämässä, kalastamassa, pelaamassa palloa, mitä tahansa olenkin tekemässä, minun täytyy olla “Kristus minussa”, eläen sellaista elämää, että se saa ihmiset kaipaamaan olla sillä tavalla; ei juoruilua, panettelua, kiistelyä seurakunnistanne. Käsitättekö sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]  

“Yhden Hengen kautta me olemme kastetut sisälle tuohon Ruumiiseen.” “Ja kun Minä näen veren, tulen Minä kulkemaan teidän ohitsenne.”

119Kuunnelkaa. Lukekaamme hieman pidemmälle tästä.

…jotka eivät voi koskaan tehdä tulijoita täydelliseksi. Sillä…

2. jae, 10. luku.

… Sillä eikö niitä silloin olisi lakattu uhraamasta?

120Jos se voisi tehdä henkilön täydelliseksi, ja Jumala vaatii täydellisyyttä… Jos lakien pitäminen ja kaikkien käskyjen täyttäminen tekisi teidät täydelliseksi, silloin ei tarvita mitään muuta, teidät jo olisi tehty täydelliseksi. Koska, kun te olette täydellinen, te olette Iankaikkinen; koska Jumala on ainoa Iankaikkinen ja Jumala on ainoa Täydellinen. Ja ainoa tapa, miten te voitte olla Iankaikkinen, on tulemalla osaksi Jumalasta.

…koska palvojilla kerran puhdistettuina ei olisi pitänyt olla enää syntien tuntoa…

Jos kirjoitatte tuon sanan oikean käännöksen, se on “halua”.

… palvojalla kerran puhdistettuna…

…ei ole enää halua syntiin.

121Jos palvoja oli kerran puhdistettu… Sitten te sanotte: “Oi, halleluja, minä pelastuin eilen illalla, mutta minä… Hyvä on, siunattu Jumala, hän sai minut luopumaan, mutta, halleluja, jonakin päivänä tulen jälleen pelastetuksi.” Sinä kurja. Silla tavalla se ei ole. “Palvojalla kerran puhdistettuna ei ole enää synnin tuntoa.”

122Raamattu sanoi… Kuunnelkaahan, kun luemme eteenpäin hetken:

Mutta noissa uhreisssa on annettu jälleen muistutus synneistä, joka vuosi.

123Meidän täytyy nyt hypätä 8:een jakeeseen, johon haluan päästä, säästääksemme aikaa:

Kun hän yllä sanoi: Uhria ja antia ja polttouhreja ja uhraamista synnin puolesta sinä et tahtonut, etkä ollut mieltynyt niihin; jotka on uhrattu lain mukaan;

1249. jae:

Sitten sanoi hän: Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi, oi, Jumala. Hän ottaa pois ensimmäisen, (lain), voidakseen perustaa toisen.

125Toivoisin, että meillä olisi aikaa viipyä siinä. Niin kauan kuin te olette presbyteeri, tai helluntailainen, tai baptisti, tai metodisti, ei Hän voi koskaan tehdä mitään teidän kanssanne. Hänen täytyy ottaa se kaikki pois ensin. Näettekö, voidakseen perustaa toisen. Niin kauan kuin te sanotte: “Mutta, minä olen metodisti.” Minulla ei ole mitään metodisteja vastaan, tai baptisteja tai helluntailaisia vastaan. Mutta veli, se ei sitä sano. Sinun täytyy mennä täydellisyyteen, se on Kristukseen.

126Tarkatkaa nyt tätä hetken:

Jolla tahdolla me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhraamisen kautta kerralla kokonaan.

127Huh. Lukekaamme hieman pidemmälle. Ja pitäkää mielessänne tuo “kerralla kokonaan” ja antakaa sen imeytyä sisälle, sillä aikaa, kun luemme:

Ja jokainen pappi seisoi päivittäin palvellen ja uhraten useita kertoja samoja uhreja, jotka eivät koskaan voi ottaa pois syntejä:

Mutta tämä mies…

Oletteko valmiit? Ovatko liivinne nyt avatut, niin, ettei se pysähdy, vaan menee suoraan sydämeen?

Mutta tämä mies…

Mikä mies? ei Rooman paavi, eikä metodistikirkon tai minkään muunkaan kirkon piispa.

Mutta tämä mies, (Kristus), sen jälkeen, kun hän oli uhrannut yhden uhrin syntien puolesta ainiaaksi, istuutui Jumalan oikealle kädelle;

Tästä lähtien odottaen kunnes hänen vihollisensa on tehty hänen jalkajakkarakseen.

Tarkatkaa! tässä se tulee:

Sillä yhdellä uhrilla hän on t-ä-y-d-e-1-l-i-s-t-y-t-t-ä-n-y-t… hän on täydellistyttänyt…

Seuraavaan herätykseenkö asti? Mitä siinä sanottiin?

…hän on täydellistyttänyt ainiaaksi ne, jotka ovat pyhitetyt,

Käsitättekö te sitä? “Jatkakaamme täydellisyyteen!”

128Nyt te pyhitys ihmiset sanotte: “Oi, kyllä, me uskomme pyhitykseen. Halleluja, me uskomme pyhittämiseen.” Mutta te otatte omanne. Te vain lakkaatte tästä ja lakkaatte tuosta, koska tiedätte, ettei teidän pitäisi tehdä sitä. Ellei Kristus ole avannut ovea ja tehnyt sitä eläväksi teidän sydämellenne, ja te olette tulleet sille paikalle, että synti ja halu syntiin on kuollut. Se on kaikki mennyt. Silloin Hän ottaa pois teidän oman omavanhurskautenne, voidakseen vakiinnuttaa itsensä teissä. Ja se on Kristus, Jumalan Poika teissä, Kirkkauden toivo.

…jatkakaamme täydellisyyteen.

129Kuinka me voimme olla täydelliset? Kristuksen kuoleman kautta; ei kirkkoon liittymisen kautta, hyvien tekojen kautta joita me teemme, se on kaikki oikein, ei koska me olemme kastetut tällä tavalla tai tuolla tavalla, ei koska me olemme parantuneet kätten päälle panemisella, eikä minkään näiden muiden asioiden tähden, kuten “me uskomme kuolemaan, hautaamiseen ja ylösnousemukseen.”

130Paavali sanoi: “Minä voin puhua kielillä kuin ihmiset ja Enkelit”, se on sekä tunnetuilla, että tuntemattomilla kielillä, jotka täytyy tulkita, “enkä minä ole mitään. Vaikka minulla olisi tiedon lahja ja ymmärtäisin kaiken Jumalan viisauden”, selittää Raamattu kannesta, sitoa se yhteen, “en minä ole mitään.” Silloin ei ole paljoakaan hyötyä mennä kouluun, eihän, oppimaan Raamattua. “Vaikka minulla olisi usko niin, että voisin siirtää vuoria…” Silloin eivät parantamiskampanjat merkitse paljoakaan, vai mitä? “Minä en ole mitään, vaikka antaisin ruumiini uhrina poltettavaksi.”

131“Oh”, he sanovat, “tuo mies on uskonnollinen.”

132“Mutta hän ei ole mitään”, sanoo Paavali, “eikä koskaan tule miksikään.”

133“Sillä missä on kieliä, ne lakkaavat; missä on profetioita, ne loppuvat. Mutta, kun se, mikä on täydellinen, on tullut, niin se, mikä on osittaista, tullaan poistamaan.” Näettekö, tuo täydellinen. Mikä on täydellinen? Rakkaus! Mikä on rakkaus? Jumala! Pankaamme syrjään kaikki nämä pienet kuolleet teot ja säädökset, ja jatkakaamme täydellisyyteen. Näettekö sitä? Me olemme täydellistytetyt Kristuksen kautta. Kuinka me tulemme Siihen? Pyhän Hengen kasteen kautta!

134Hyvä on, mitä tapahtuu? Te olette siirtyneet kuolemasta Elämään.

135“Mutta, tulenko minä vapisemaan? Hyppäämään? Tai tekeekö se…?” Teidän ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Te olette jo tehneet sen. Jumala toi teidät kuolemasta Elämään, ja te olette elossa. Sitten teidän elämänne hedelmät osoittavat sen.