57-0908E HEBREALAISKIRJE 6. LUKU, OSA II
(Hebrews Chapter Six, #2)
Jeffersonville, Indiana, USA, 8.9.1957

²¹⁷    …tutkiaksemme Hänen kallista Sanaansa.

²¹⁸    Tullessani sisälle hetki sitten, toin mukanani kaksi Raamattua, ja minulla oli pieni haastattelu erään naisen kanssa siellä takana, ja sanoin hänelle, että jos saarnaisin niistä molemmista, tulisi meillä olemaan melkoisen hyvä teksti. Mutta tämä on kreikankielen sanakirja, niinpä vain jotakin… Haluan lukea tästä tänä iltana, se on sanasta sanaan käännetty alkuperäisestä kreikasta englanniksi. Ja se on ollut suureksi avuksi minulle matkan varrella. Haluan vain lukea jotakin siitä, koska tutkiessamme tätä Hebrealaiskirjettä, me olemme juuri nyt tulossa todella syvällisiin merkityksiin.

²¹⁹    Ja sanoin veli Nevillelle juuri muutama hetki sitten: “Me olemme tulossa siihen osaan, jossa ihmiset raapivat päätään ja sanovat: ‘Minä en usko tuota.’” Näettekö? Sellaiseen me nyt menemme. Siitä me pidämme.

²²⁰    Eräs saarnaaja sanoi minulle: “No niin, arvelen, että päätä tullaan raapimaan paljon.”

²²¹    Minä sanoin: “Sen me haluamme tehdä.”

²²²    Katsokaahan, Raamatulla voi olla vain yksi merkitys, Sillä ei voi olla kahta merkitystä. Ja jos yksi osa Raamatusta sanoo yhden asian, ja toinen osa Raamatusta sanoo jotakin muuta, silloin jokin on vialla. Näettekö, Sen täytyy sanoa sama asia kautta linjan. Mutta muistakaa, Raamattua tutkittaessa: “Se on kätketty viisaiden ja harkitsevien silmiltä, ja paljastettu pienille lapsille”, koska se on hengellinen Kirja.

²²³    Eikä Se ole mikään länsimainen kirja, se on itämainen Kirja. Ja on vain Yksi, joka voi tulkita Sen, ja se on Pyhä Henki. Ja tiedän, että jokainen meistä haluaa sanoa, että “Pyhä Henki sanoo meille sen, mitä me uskomme Siinä.” No, nyt, jos jokainen Kirjoitus on tarkalleen samassa linjassa, silloin se on Pyhä Henki. Jos se ei ole linjassa, vaan siinä on aukko siellä ja aukko täällä, silloin meidän uskossamme on jotakin väärin. Ja, oi, Se on hämmästyttävä Kirja.

²²⁴    No niin, haluan teidän tekevän tämän tutkiessamme… Ja meidän täytyy nyt lähteä aamuvarhaisella Wyomingiin, jos Herra suo. Rukoilkaa puolestamme. Ja tällä tulevalla viikolla veli Graham Snelling täällä… Hän on läsnä, kuulin hänen hetki sitten tekevän siitä ilmoituksen. Ja tämä seurakunta on täydessä yhteistyössä hänen herätyksensä kanssa, ja me rukoilemme Jumalaa antamaan hänelle ylenpalttisen runsaan ja suuren herätyksen. Veli Graham piti herätystä täällä Charlestownissa, veli Junior Cashin seurakunnassa, ja uskoisin, että siellä oli lähes sata käännynnäistä. [Joku sanoo: “Kahdeksankymmentäneljä.”] Kahdeksankymmentäneljä käännynnäistä. Niinpä me ylistämme Jumalaa siitä. Ja me luotamme siihen, että tulee olemaan viisisataakahdeksankymmentäneljä täällä, tässä paikassa.

²²⁵    Veli Graham tapasi minut tänään, ja hän sanoi: “Veli Branham, olen varma, että sinä ymmärrät, etten ole täällä aloittaakseni mitään toista työtä vastakohtana Tabernaakkelille, koska minä olen osa Tabernaakkelista.” Hän on täällä vain… Hänellä on sydämellään tunne, että hän haluaa pitää herätyksen, ja että Herra johtaa häntä tekemään sen. Ja hän kutsuu käännynnäisiä ja hänellä on seurakunta, jonne osoittaa heidät: “Tässä on seurakunta koti, jos tulette sisään, käännynnäiseksi.”

²²⁶    Ja meidän velvollisuutemme kristittyinä on tukea häntä kaikella millä voimme. Ja Herra siunatkoon veli Grahamia. Ja teidät on kaikki sydämellisesti kutsuttu veli Grahamin kokouksiin täällä, täydellä luvalla tästä seurakunnasta; täydessä yhteistyössä auttaaksemme häntä kaikin tavoin, mitä vain voimme, kadotettujen sielujen ja Jumalan Valtakunnan puolesta.

²²⁷    Herra siunatkoon sinua veli Graham, ja antakoon sinulle suuret kokoukset. Hän ei tiedä, koska hän tulee lopettamaan, hän vain aloittaa. Ja veli Grahamilla on ollut, niin kuin minulla itsellänikin, monia ylä- ja alamäkiä. Sellainen on elämän kulku, ja se saa teidät arvostamaan kukkuloita, kun olette käyneet laaksojen lävitse. Jos mies kaatuu ja jää siihen makaamaan, on hän pelkuri. Minä luotan mieheen, joka nousee ylös ja yrittää uudestaan. Kyllä. Ja olen varma, että te osaatte tulkita tarkoitukseni. No niin, älkää unohtako sitä, tällä tulevalla viikolla.

²²⁸    Nyt, tässä Hebrealaiskirjeessä… Tänä iltana me emme tule ottamaan sen taustoja.

²²⁹    Sitten, ensi sunnuntaina, jos Herra suo, veli Neville tulee ilmoittamaan siitä… Veli Cox täällä, tai joku heistä, tulee antamaan sen hänelle tiedoksi, jos me pääsemme tulemaan takaisin ajoissa ensi sunnuntain kokousta varten. Hän tulee ilmoittamaan siitä radiossa. Ja kuunnelkaa te kaikki nyt hänen radio-ohjelmaansa, ja kutsukaa kaikki naapurinnekin kuuntelemaan. Minä todella iloitsen kuunnellessani hänen saarnaamistaan ja tuon Neville -kvartetin laulamista. En sano sitä siksi, että hän istuu täällä. Jos sanoisin sen siksi, enkä tarkoittaisi sitä sydämessäni, olisin tekopyhä. Se on totta, ja minun täytyisi tehdä parannus. Ja mieluummin minä ojennan hänelle ruusunnupun nyt, kuin kokonaisen seppeleen sen jälkeen, kun hän on mennyt.

²³⁰    Kerran kävellessäni ulos ovesta, tuli eräs rouva ohitse ja sanoi: “Veli Branham, oi, kuinka minä nautinkaan tuosta sanomasta.”

²³¹    Minä sanoin: “Kiitoksia.” Se sai minusta tuntumaan hyvältä.

²³²    Sitten joku toinen tuli ulos ja sanoi: “Veli Branham, minä nautin tuosta sanomasta.”

²³³    Minä sanoin: “Kiitoksia.”

²³⁴    Siellä oli eräs saarnaaja täältä osavaltion pohjoisosasta, ja hän sanoi: “Siunattu olkoon Jumala, minä en halua ihmisten kerskaavan minusta tuolla tavalla.”

²³⁵    Minä sanoin: “Minä haluan.” Ja minä sanoin: “On vain yksi ero minun ja sinun välilläsi: minä olen sen kanssa rehellinen.” Kyllä. Me kaikki haluamme kuulla mukavia sanoja sanottavan itsestämme. Ja jos te haluatte jonkun sanovan mukavia sanoja itsestänne, niin sanokaa te mukavia sanoja jostakin muusta. Sillä tavalla se tehdään, silloin te tulette aina sanomaan kaikkein mukavimpia asioita, mitä vain osaatte jokaisesta. Ja se saa pyörän pyörimään paremmin.

²³⁶    Nyt ensi sunnuntaina, jos Herra suo… Minun mielipiteeni mukaan me olemme menossa syvemmälle ja syvemmälle näihin suuriin Jumalan salaisuuksiin. Me tulemme menemään Melkisedekiin: kuka Hän oli, mistä Hän tuli, minne Hän meni, mitä tapahtui Hänelle, ja kaikkeen koskien Melkisedekiä.

²³⁷    Ja nyt, viime keskiviikkoiltana, veli Neville käsitteli meidän Herramme Jeesuksen ylintä Jumaluutta ja pappeutta päättävää lukua, joka alkaa: “Jumala, erilaisina aikoina ja eriävillä tavoilla puhui isille profeettojen kautta, ja on tässä viimeisessä päivässä puhunut meille Poikansa, Jeesuksen Kristuksen kautta.”

²³⁸    Sitten hän jatkaa, alkaen kertoa ja osoittamaan kuka Hän oli, tuoden Hänet viidenteen lukuun ja sen loppuun.

²³⁹    Sitten alkaen 6:sta luvusta, meillä on tämä oppituntimme tänä aamuna:

“Sen vuoksi jättäen Kristuksen opin alkeet, jatkakaamme täydellisyyteen;…”

²⁴⁰    Kuinka monet nauttivat tuosta sanomasta koskien täydellisyyttä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] “Jatkakaamme täydellisyyteen”, josta puhuimme tänä aamuna, puhuessamme Hebrealaiskirjeen 6. luvusta.

²⁴¹    No niin, me olemme juuri tulossa paikkaan, jossa me alamme päästä todelliseen asiaan. Oi, me kaikki voimme olla samaa mieltä näistä asioista kuten: Kristuksen Jumaluudesta, ja että Hän on Jumalan Poika, ja kuinka Hän oli Jumalan kanssa, ja Jumala Hänen kanssaan, ja että Hän oli Jumalassa ja Jumala Hänessä, ja niin edespäin. Mutta nyt tästä eteenpäin, en tiedä kuinka tulemme olemaan samaa mieltä. Niinpä, mitä tahansa se onkin, me tulemme muutamana iltana antamaan teille mahdollisuuden kirjoittaa minulle ja kertoa minulle, mitä te siitä ajattelette.

²⁴²    Sitten minun täytyy vastata kysymyksiin. Ja jos en kykene saamaan niitä selväksi, tulen sanomaan: “Veli Neville, mitä sinä siitä ajattelet?” Tulen sanomaan: “Antaa hänen vastata siihen.” [Veli Neville sanoo: “Silloin kun minä luen kreikkaa.”] Kun hän tulee lukemaan sanakirjasta, ottamaan sen kreikankielestä. Uskon, että on aika myös minun tehdä se.

²⁴³    Mutta nyt, jos tahdomme olla todella vilpittömät, ja todella tulla vain yhtä tarkoitusta varten: tulla oppimaan. Minä myös haluan oppia. Ja Raamattuun on kirjoitettu: “Kirjoitukset eivät ole yksityisesti tulkittavissa.” Se merkitsee, että Kirjoituksen täytyy tulkita Kirjoitus. Katsokaahan, kunkin Kirjoituksen täytyy tulkita toinen Kirjoitus, koko matkan kautta Raamatun, tehdäkseen sen yhdeksi suureksi asiaksi, koska Jumala ei voi muuttua, sillä Hän on muuttumaton Jumala.

²⁴⁴    Nyt: “Jättäen…”

Sen vuoksi jättäen Kristuksen opin alkeet, jatkakaamme täydellisyyteen;…

²⁴⁵    Pidän siitä, miten Paavali sanoo nuo asiat. Paavali ei ollut henkilö, joka olisi halunnut pysytellä liian pitkään yhdessä paikassa, hän halusi jatkaa syvemmälle. Kerran hän sanoi Kirjoituksessa: “…unohtaen nuo asiat, jotka ovat menneisyydessä, minä ponnistelen kohti korkean kutsumukseni määränpäätä.” Näettekö, hän jatkaa ponnistelua edelleen.

²⁴⁶    Tässä hän sanoi:

Nyt unohtaen Kristuksen opin alkeet, (kuka Hän oli ja mikä Hän oli), jatkakaamme täydellisyyteen;…

²⁴⁷    Nyt ensimmäiseksi, me haluamme tietää: “Voimmeko me olla täydelliset?” Ja me löysimme Kirjoituksista tänä aamuna, kuinka Jeesus Matteus 5:28 sanoi, että “meidän täytyi olla aivan yhtä täydelliset kuin Jumalakin, tai me emme tulisi menemään sisälle.”

²⁴⁸    Sitten me tulimme näkemään, että me kaikki joka ainoa, olimme “syntyneet synnissä, muodostuneet vääryydessä ja tulleet maailmaan puhuen valheita.” Eikä meissä ole yhtään hyvää asiaa. Niinpä kuinka me koskaan voisimme olla täydelliset?

²⁴⁹    Nyt tässä on se, mitä me sitten tulimme näkemään, ottaen Kirjoituksen Kirjoituksen kanssa, että Jeesus, yhdellä uhrilla täydellistytti Seurakunnan ikuisiksi ajoiksi, Hänen Seurakuntansa. Me olemme silloin täydelliset Kristuksen kautta. Ja me olemme vapaat tuomiosta Kristuksen kautta. Me emme ole koskaan kuoleva, Kristuksen kautta. Me olemme kadottaneet kuoleman ja löytäneet Elämän, Kristuksen kautta; ei minkään seurakunnan kautta, ei minkään kirkkokunnan kautta, ei minkään mielikuvituksen kautta, ei kielilläpuhumisen kautta, ei huutamisen kautta, ei vapisemisen kautta, ei Hengessä tanssimisen kautta, vaan armosta!

²⁵⁰    Jumala kutsuu kenet Hän tahtoo. Ja se on kaikki valinnan mukaan, niin kuin me ymmärrämme. Me näemme, että “se ei ole hän, joka tahtoo olla pelastunut, ei hän, joka tahtoo, tai hän, joka juoksee, vaan se on Jumala, joka osoittaa laupeutta. Eikä kukaan voi tulla Jeesuksen luo, ellei Jumala häntä ensin vedä.” Niinpä mitä teillä oikeastaan on tekemistä sen kanssa? Teillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa! Te olette kokonaan poissa kuvasta.

²⁵¹    Me totesimme, ettei ihminen koskaan etsi Jumalaa, vaan se on Jumala etsimässä ihmistä. Ja sitten me näimme, että Jumala on ainoa Iankaikkisen Elämän alkulähde. Me näimme, ettei millään Iankaikkisella ole alkua eikä loppua. Sen vuoksi me voimme nähdä, että helvetillä oli alku ja sillä on myös loppu. Kukaan ei voi sanoa, että helvetti olisi Iankaikkinen, Ikuinen kylläkin! Ikuinen, mutta ei Iankaikkinen.

²⁵²    Ikuinen on “ajanjakso”. Raamattu sanoo: “Ikuisesti ja ikuisesti.” Ja katsokaapa sitä, niin tulette näkemään, että ikuinen merkitsee “ajan mittaa”. Joona sanoi, että hän oli valaan vatsassa “ikuisesti”. Ja monet muut Kirjoitukset osoittavat, että ikuinen merkitsee vain “ajan pituutta”.

²⁵³    Mutta Iankaikkinen: se on aina, iäti ja iäti ja iäti ja ikuisesti ja ikuisesti, Se on Iankaikkinen! Ja me näemme, ettei helvetti ole Iankaikkinen, vaan se on ikuinen.

Ja syy… Teidän täytyy nyt tarkata noita sanoja. Jos ette tee sitä, te menette sekaisin. Muistakaa nyt, vain niillä asioilla, joilla ei ollut mitään alkua, niillä ei tule olemaan mitään loppua. Sen vuoksi Jeesus sanoi: “Joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, hänellä on ikuinen elämä.” Kuulostaako se oikealta? Ei! “Hänellä on iankaikkinen Elämä” Ja tuo sana Iankaikkinen merkitsee “Jumalaa”. Tuo sana täällä kreikankielen sanakirjassa on Zoe, Jumalan oma Elämä teissä. Ja te olette aivan yhtä Iankaikkinen kuin Jumala on Iankaikkinen, koska teillä on Jumala itsessänne.

²⁵⁴    Teidän vanha luonteenne kuolee, tuo luonne, joka on maailmasta, ja te tulette uudeksi luomukseksi. Ja teidän halunne, tuo vanha elämä, jolla oli alku, kun Jumala hengitti hengityksen teidän sieraimiinne, kun te synnyitte, tuo lihallisen luonteen elämä kuoli. Ja sillä oli alku ja sillä oli loppu, ja se kuoli ja hävisi pois, koska se oli ikuinen, tuo vanha luonne. Ja Jumala tuli sisälle uuden luonteen kanssa. Silloin rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, lempeys, pitkämielisyys ja nöyryys ja hyväntahtoisuus, se kaikki tuli sisälle ja otti ilkeyden, kiukun, vihan, kilpailun taistelun ja kaikkien noiden asioiden paikan. Se tuli niiden sijalle, kun te siirryitte kuolemasta Elämään. Käsitättekö sen nyt todella tarkoin? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

²⁵⁵    Niinpä, kuunnelkaa! On vain yksi Iankaikkisen Elämän muoto. Löytäkää se! Se on, Jumalalla yksin on Iankaikkinen Elämä. Raamattu sanoo niin. Jumalalla yksin on Iankaikkinen Elämä. Ja jos ihmisen tulee kärsiä helvetissä Iankaikkisesti, täytyy hänellä olla Jumala, joka on Iankaikkinen. Mutta minä sanon, ettei ole…

²⁵⁶    Muistakaa nyt, minä en sano, ettei ole mitään palavaa helvettiä. On olemassa palava helvetti, joka on tulta ja tulikiveä: “Jossa tuli ei sammu eivätkä heidän matonsa kuole”, joka on tulta ja tulikiveä. Rangaistus: se voi kestää satoja miljardeja vuosia, mutta sillä täytyy olla loppu, sillä helvetti luotiin Perkelettä ja hänen enkeleitään varten. Ja kaikki on tullut Jumalalta itseltään, joka oli alussa. Kun itse henki…

²⁵⁷    Ottakaamme Rakkauden Henki, joka oli tuo suuri Jumalan lähde, puhdas ja väärentämätön. Siitä se tuli vääristellyksi rakkaudeksi. Sitten se tuli inhimilliseksi rakkaudeksi. Sitten se tuli sukupuoliseksi rakkaudeksi. Sitten siitä tuli toisenlainen rakkaus: erilainen ja erilainen rakkaus, ja vain jatkuvasti kieroutuen, kunnes siitä on tullut vain saastaa. Mutta kaikilla näillä asioilla oli alku. Ja jonakin päivänä se kaikki on jälleen päätyvä suoraan takaisin alkuperäiseen, joka on Iankaikkinen: kun himon ja inhimillisen rakkauden ja intohimoisen rakkauden, kaikkien noiden rakkauksien täytyy lakata olemasta.

²⁵⁸    Kaikkien näiden tekouskoisten uskojen täytyy lakata olemasta. On olemassa vain yksi todellinen Usko, ja kaikkien muiden täytyy lakata olemasta. Ne olivat vääristelyjä tästä alkuperäisestä todellisesta Lähteestä.

²⁵⁹    Sen vuoksi helvetti, kärsiminen… Kärsiminen ei ole Iankaikkista. Synnin tähden on tullut kärsiminen, synti toi mukanaan kärsimisen. Ja, kun synti on lopussa, täytyy myös kärsimysten loppua. Ja tulee olemaan aika, jolloin syntiset, jotka eivät koskaan vastaanottaneet Kristusta, sen jälkeen, kun heitä on rangaistu ehkä satoja miljardeja vuosia… Minä en tiedä, ehkä tuhannen miljoonaa miljardia vuotta, en osaa sanoa. Mutta joskus sen on loputtava, koska se ei ole iankaikkinen.

²⁶⁰    Nyt me tulemme ponnistelemaan eteenpäin kohti täydellisyyttä. Kuunnelkaa nyt, kun menemme sisälle sanomaan:

…laskematta uudestaan perustusta parannuksesta kuolleista töistä, ja uskosta Jumalaa kohtaan, kasteiden opista, ja kätten päälle laskemisesta, ja kuolleiden ylösnousemuksesta, ja iankaikkisesta tuomiosta.

²⁶¹    Nyt kuunnelkaa! Meillä on kaksi… Meillä on tässä nyt kuva… Juuri tässä on se, mistä meillä tulee olemaan suurta erimielisyyttä. Nyt teidän täytyy nähdä, millainen tuo kuva on. Paavali yrittää tässä erottaa lakia armosta. Meillä on kaksi kuvaa: yksi on lihallinen, yksi on Hengellinen. Ja Paavali yrittää erottaa noita kahta toisistaan ja näyttää sitä juutalaisille. Tämä kirje on heprealaisille. Ja koko Hebrealaiskirje yrittää osoittaa Vanhan Testamentin olevan esikuva Uudesta. Niinpä teillä on tässä huomioonotettavana kaksi kuvaa. Kuunnelkaa nyt tarkasti, kun luemme.

²⁶²    No niin, hän sanoi:

…jättäen Kristuksen opin alkeet, jatkakaamme täydellisyyteen;…

²⁶³    No niin, meillä oli se tänä aamuna, kuinka me olemme tehty täydellisiksi. Tehty täydellisiksi, me olemme ehdottomasti tahrattomat ja nuhteettomat! Yllämme ei ole yhtään syntiä! Oletteko te kiusausten yläpuolella? Ei koskaan! Teettekö te syntiä joka päivä? Kyllä vaan! Mutta kuitenkin, me olemme tehty täydellisiksi, koska olemme Hänessä. Eikä Jumala voi enää mitenkään tuomita meitä, ja olla vanhurskas, sillä Hän on jo tuominnut meidät Hänessä. Kun Hän tuomitsi Kristuksen, Hän tuomitsi minut, Hän tuomitsi teidät. Eikä Hän voi tuomita minua uudestaan, koska Hän otti minun tuomioni, jos minut on lunastettu.

²⁶⁴    Ja jos minulla on näyttää kuitti, että olen lunastanut kelloni panttilainaamosta, niin kuinka joku voisin yrittää ottaa sitä takaisin panttilainaamoon? Minä olen lunastanut sen. Ja jos Perkele yrittäisi panna rangaistusta minun päälleni, on minulla näyttää Kuitti, että olen lunastettu. Kyllä! Ei enää mitään tuomiota: “Joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, hänellä on Iankaikkinen Elämä, eikä hän ole koskaan tuleva tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta Elämään.” Se on minun Kuittini! Hän antoi lupauksen.

²⁶⁵    No niin, nyt tuo kuva tässä:

…laskematta uudestaan perustusta parannuksesta kuolleista töistä, ja uskosta Jumalaa kohtaan,

…kasteiden opista, ja kätten päälle laskemisesta, ja kuolleiden ylösnousemuksesta, ja iankaikkisesta tuomiosta.

²⁶⁶    No niin, muistakaa… Huomasitteko tuota sanaa käytettävän jälleen? Me käytimme sitä tänä aamuna: Iankaikkinen tuomio. Kun Jumala kerran puhuu, se on Iankaikkista. Sitä ei voida muuttaa hitustakaan. Niinpä tuomio on Iankaikkinen, se on aina tuomio. Eikä ole väliä, missä sukupolvessa me elämme, me kaikki elämme jonkin määrätyn ajan, mutta Jumalan tuomio on Iankaikkinen yhä, Hänen täytyy pitää se, koska Hän puhui Sanan. Kun Jumala puhuu Sanan, täytyy Sen olla Iankaikkinen. Oikein.

²⁶⁷    No niin, sallikaa minun nyt lukea se kreikankielestä teille. Kuunnelkaa kuinka siinä lukee:

Sen vuoksi jättäen Kristuksen opin alkeet, tuon Sovitetun, meidän pitää tunkeutua kohden…

Nyt en voi lukea sitä, se meni hämäräksi. “Ja laskematta uudestaan…” Tässä se on.

…laskematta uudestaan uudistuksen muotoa teoista, jotka aiheuttavat kuoleman.

²⁶⁸    No niin, tämä sanakirja ei ehdottomasti ole mikään käännös, se vain sisältää kreikankieliset sanat sille, mitä se englanniksi on. Ja se sanoi: “Nyt me emme halua…” Kuunnelkaa tätä.

…laskematta uudistuksen perustuksia kuoleman aiheuttavista teoista.

²⁶⁹    Nyt, jos painatte sen mieleenne, mitä hän puhuu täällä, että “uudistusten muodot aiheuttavat kuoleman”. Paavali sanoi: “Jättäen alkeet, menkää täydellisyyteen, laskematta uudestaan perustusta parannuksesta kuolleista töistä, ja uskosta Jumalaa kohtaan: kasteiden opista, kätten päälle laskemisesta, kuolleiden ylösnousemuksesta ja Iankaikkisesta tuomiosta. Uudistuksen muodot aiheuttavat kuoleman”, olivat sille oikeat sanat. Se on itse asiassa se, mitä Paavali kirjoitti. Näettekö, mitä hän yrittää tehdä?

²⁷⁰    Nyt, kaikki nämä asiat kuten kasteet: yksi kastaa taaksepäin, yksi eteenpäin, yksi Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä, yksi sillä tavalla ja toinen tuolla tavalla, ja kaikki nämä erilaiset pienet kastetta koskevat asiat.

²⁷¹    Ja kätten päälle laskeminen: “Siunattu Jumala, minulla on kätten päälle laskemisen lahja. Halleluja! Sinä voit saada Sen tällä tavalla. Ja halleluja…”

²⁷²    Laskien kaiken sen syrjään, koska ne ovat kuolleita töitä, nämä uudistukset, uudistamiset. Näettekö, hän puhuu toisesta luokasta. Nyt hän sanoi: “Jättäkäämme se ja jatkakaamme täydellisyyteen.” Käsitättekö sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

²⁷³    Ja seurakunta yhä viivyttelee noissa asioissa; sitä he yrittivät tehdä. Tuo alkuheprealainen seurakunta yritti sanoa: “Minut kastettiin upottamalla, ja minä olin… Ja minulla on tämä, ja tämä, ja kaikki nämä asiat.”

²⁷⁴    Hän sanoi: “Laskekaa nyt se kaikki syrjään, jättäen sen taaksenne.” Mutta sanoiko hän, ettei meidän pitäisi tehdä sitä? Kuunnelkaa nyt, mitä hän sanoi siitä:

Ja tämän me tulemme tekemään, jos Jumala sallii.

²⁷⁵    Ja alkuperäinen sanoo saman asian:

Tämän me teemme, jos Jumala meidän sallii, näettekö

Tämän me teemme, jos Jumala meidän sallii.

²⁷⁶    Kastamiset, kätten päälle laskemiset ja muut asiat, mutta se ei ole täydellinen. Se on ainoastaan lihallista uudistusta. Ja siihen seurakunnat jäävät tänään, lihalliseen uudistukseen. Yksi niistä sanoo: “Mutta vesi, tuo sana ‘kaste’, se merkitsee sitä, ja se merkitsee tätä.”

²⁷⁷    Ja he perustavat organisaatioita: ja yksi pirskottelee, toinen valelee, yksi kastaa kasvot eteenpäin, toinen taaksepäin, ja kaikki nuo asiat; jotkut niistä laskevat kädet sairaiden päälle, ja jotkut tekevät apostoleja ja jotkut tekevät profeettoja ja niin edelleen laskemalla kädet heidän päälleen; ja he saarnaavat ylösnousemusta kuolleista, mikä on oikein, ja Kristuksen ylintä Jumaluutta, mikä on oikein, mutta Paavali sanoi: “Kaikki nämä ovat muodollisia uudistuksia. Tähän asti me olemme vain uudistaneet, mutta menkäämme nyt täydellisyyteen.” Saatteko kuvan? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

²⁷⁸    Tarkatkaa nyt, tässä on se, missä asian syvällinen puoli tulee esiin:

Sillä se on mahdotonta niille, jotka kerran olivat valistetut, ja ovat maistaneet taivaallisesta lahjasta, ja olivat tehdyt osallisiksi Pyhästä Hengestä,

Ja ovat maistaneet hyvää Jumalan sanaa, ja tulevan maailman voimia,

Jos he lankeavat pois, uudistaa heitä jälleen katumukseen; koska he ristiinnaulitsevat itsellensä Jumalan Pojan uudestaan, ja panevat hänet avoimeen häpeään [tai alttiiksi häpeälle].

²⁷⁹    No niin, minä tiedän, mitä teillä lakiin perustuvilla on mielessänne juuri nyt, mutta te olette väärässä. Ymmärrättekö? Hyvä on. Minä seison tällä, ja Raamattu vahvistaa sen, että “jos Jumala koskaan on pelastanut jonkun, on hän pelastunut Iankaikkisiksi ajoiksi.” Te ette voi saada Raamattua sanomaan mitään muuta.

²⁸⁰    Joku fundamentalisti tuli luokseni äskettäin ja sanoi: “Sain sinut kiinni yhdestä asiasta, saarnaaja Branham, sain sinut kiinni yhdestä. Sinä sanoit: ‘Jos ihminen on pelastunut, ei hän voi koskaan olla kadotettu.’”

²⁸¹    Minä sanoin: “Sen on Jumala sanonut.”

²⁸²    Hän sanoi: “Haluan kysyä sinulta jotakin. Saul oli profeetta, hän profetoi. Ja sinä tiedät, että hän oli Jumalan voideltu. Raamattu sanoo, että hän oli. Ja hän teki itsemurhan, ja oli kadotettu.”

²⁸³    Minä sanoin: “Oliko hän?” Minä sanoin: “Raamattu ilmoittaa, että hän oli ‘pelastunut’. Sen jälkeenkin, kun hänestä oli tullut Jumalan vihollinen, hän oli yhä pelastunut. Raamattu sanoo, että hän oli. Ja loppujen lopuksi, hän ei tehnyt itsemurhaa. Eräs filistealainen tappoi hänet, ja Daavid tappoi hänet sen vuoksi. Hän lankesi miekkaansa, mutta se ei tappanut häntä. Eräs filistealainen tappoi hänet. Ja sitten kun Saul meni tuon noidan luo, joka kutsui esiin Samuelin hengen, koska hän ei vielä ollut mennyt sisälle Kirkkauteen, vaan oli paratiisissa härkien ja vuohien vuodatetun veren alla, joka ei voinut ottaa pois syntiä. Mutta hänellä täytyi olla odotuspaikka, jota kutsuttiin paratiisiksi, siihen asti kunnes hän meni sisälle.

²⁸⁴    Siinä katolilaiset menivät sekaisin. Näettekö? Nyt, ei ole enää paratiisia. Me menemme suoraan Jumalan Läsnäoloon.

²⁸⁵    Ja, kun Endorin noita oli kutsunut ylös Samuelin hengen, ja tämä seisoi siellä, lankesi tuo nainen kasvoilleen ja sanoi: “Miksi sinä petit minua?”

²⁸⁶    Eikä Samuel ainoastaan seissyt siellä profeetan viitassaan, vaan hän oli yhä profeetta. Hän sanoi: “Miksi sinä kutsuit minut levostani, kun näen, että sinusta on tullut Jumalan vihollinen?”

²⁸⁷    Hän sanoi: “Koska Uurim ei enää puhu minulle, profeetta ei enää voi profetoida minulle, enkä voi nähdä unta.”

²⁸⁸    Samuel sanoi: “Sinä olet tullut Jumalan viholliseksi, mutta huomisessa taistelussa on käyvä toisin, ja sinä tulet kuolemaan huomenna. Ja tähän aikaan huomenillalla sinä tulet olemaan minun kanssani.” Jos Saul oli kadotettu, silloin oli myös Samuel, koska he olivat molemmat yhdessä paikassa. Tietenkin! Raamattu sanoo niin.

²⁸⁹    Nyt, te voitte olla kokonaan tunneperäisesti kiihottunut puhumalla kielillä, huutaen, nytkähdellen, vavisten ja juoksemalla ylös ja alas käytävällä. Ei mitään sitä vastaan, mutta te voitte saada itsenne uskomaan, että olette pelastunut, vaikka ette ole. Te ette ole pelastunut, teidän elämänne todistaa, että ette ole. Jeesus sanoi, että niin olisi: “Heidän hedelmistään te olette tunteva heidät.” Teidän elämänne tulee todistamaan, oletteko pelastunut tai ette, vaikka ette koskaan avaisi suutanne. Se todistaa mitä te olette.

²⁹⁰    Ja kaikki tämä kiihtyminen ja mielenliikutus ja seurakuntaan liittyminen: “Minä olen kastettu Jeesuksen nimessä, halleluja, tiedän, että minulla on Se”, se ei merkitse mitään.

²⁹¹    “Minut on kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä, kasvot edellä, kolme kertaa. Minulla on Se.” Se ei merkitse mitään.

²⁹²    Paavali sanoi: “Jatkakaamme nyt täydellisyyteen.” Me puhumme täydellistetyistä, ja mennessämme eteenpäin tämän kanssa, te tulette näkemään, että täydelliseksi tehty on Valittu. Tulen todistamaan sen teille muutamassa minuutissa Raamatulla. Se on Valittu, jonka Jumala ennen maailman perustamista näki, jokaisen heistä). Ja Hän lähetti Jeesuksen lunastamaan vain nuo ihmiset, ei koko maailmaa, vaikka Hän sitä halusikin, mutta Hänen täytyi valmistaa tie noita varten. Ja ainoa tapa, miten Hän voi sen tehdä, oli lähettää Kristus; että Hän voisi tulla meidän syntiemme sovitukseksi, että ne, jotka ovat valitut, Hän voisi tuoda Hänelle Kirkkaudessa.

²⁹³    Voitteko te kuvitella Jumalaa toimittamassa virkaansa niin huolimattomasti, että sanoisi: “Hyvä on, ehkäpä joku tulee olemaan surullinen puolestani, ja ehkä he tulevat ja pelastuvat.” Jumalan ei tarvitse kerjätä teitä tekemään yhtään mitään. Kaikki kerjääminen; teidän tarvitsee anoa, ei Jumalan.

²⁹⁴    Ja sitten, Kristus kuoli pelastaakseen ne, jotka Jumala, ennalta tietämisellä, valitsi kohtaamaan Hänet siellä ilman tahraa tai ryppyä. Ennen maailman perustamista, Hän näki teidät Kirkkaudessa. Sen Raamattu sanoo, Efesolaiskirje 1. luku 5. jae. Jumala ennalta määräsi ennalta tietämisellä.

²⁹⁵    Nyt, jos Jumala teki sen, ennalta määräsi meidät ennen maailman perustamista ja valitsi meidät Iankaikkiseen Elämään, ja lähetti Jeesuksen Kristuksen lunastamaan meidät, että kuusituhatta vuotta sitten Hän näki meidät, niin että me voisimme ilmestyä Hänen ylistyksekseen Kirkkaudessa, niin kuinka te koskaan voisitte olla kadotettu?

²⁹⁶    Jos te nyt olette pelastunut, te olette pelastunut! Jos Jumala pelastaa teidät tänä iltana, tietäen, että tulee kadottamaan teidät kymmenen vuoden kuluttua tästä päivästä lukien, silloin Hän kumoaa oman tarkoituksensa, eikä ääretön, Kaikkivaltias, Iankaikkinen, iankaikkinen viisaus, Jumala ei silloin tiedä tarpeeksi tietääkseen sitä, että tuletteko te kestämään loppuun asti vai ette. Silloin, jos Hän pelastaa teidät, te sanotte: “Hyvä on, minä annan Hänelle tilaisuuden nähdäkseni, mitä Hän tulee tekemään”, silloin Hän ei tiedä loppua alusta. Jumala tietää mitä Hän tekee, älkää koskaan olko huolissanne siitä. Se olette te ja minä, jotka kompastelemme mukana. Jumala tietää mitä Hän tekee. Hän tietää tulemmeko me kestämään, tai mitä me tulemme tekemään.

²⁹⁷    Raamatussa sanotaan, että ennen kuin Eesau ja Jaakob olivat edes syntyneet, Jumala sanoi: “Minä rakastan yhtä ja vihaan toista”, ennen kuin he olivat vetäneet ensimmäistä henkäisyään, jotta Hänen valintansa voisi pysyä varmana.

²⁹⁸    Kuka oli Abraham? Me tulemme häneen muutamassa minuutissa täällä myöhemmin. Kuka oli hän, jotta Jumala hänet kutsuisi? Pelasti hänet ilman mitään. Jumala tekee liiton; ihminen rikkoo Hänen liittonsa. Mutta Jumala teki tämän Liiton itsensä kanssa, ja vannoi sen itsensä kautta. Ihmisellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, se on Jumalan oma ennalta tietäminen. Hän on tehnyt sen joka tapauksessa.

²⁹⁹    Nyt te sanotte: “Veli Branham, silloin, jos minä tulen kristityksi. voinko tehdä mitä tahansa haluan tehdä?” Ehdottomasti. Jos olette kristitty, tehkää mitä tahansa haluatte tehdä, ja minä takaan, ettei teillä ole mitään halua tehdä väärin. Tehkää mitä haluatte… Minä olen aina tehnyt juuri niin kuin olen halunnut. Ja jos minä palvelen Herraa, koska pelkään meneväni helvettiin, silloin en palvele Häntä oikein. Jos elän uskollisena vaimolleni, koska pelkään hänen eroavan minusta, niin silloin en ole kovin hyvä aviomies. Mutta minä en loukkaisi häntä mistään hinnasta, sillä minä rakastan häntä.

³⁰⁰    Näin on Kristuksen kanssa, kun ihminen on syntynyt Jumalan Hengestä. Ei siksi, että hän huusi, puhui kielillä, tai hänellä oli jokin mielenliikutus, vaan hänen sydämeensä tulee rakkaus, joka ottaa maailman paikan. Sanoisin, että hän rakastaa ja vaeltaa Hänen rinnallaan joka päivä. Teidän ei tarvitse sanoa hänelle: “On väärin tehdä näin tai noin.” Hän tietää, että se on väärin. Ja hän vaeltaa… Hän on Jumalan ylimmän armon säädetty tuote. Täsmälleen!

Sillä on mahdotonta niille, jotka kerran olivat valistetut ja tehdyt osallisiksi taivaallisesta kutsumuksesta…

No niin, me olemme joskus uskoneet, että tuossa on kysymys miehestä, joka oli kerran valistettu ja lankesi jälleen pois, mutta Raamatussa ei lue sillä tavalla. “On ehdottomasti mahdotonta hänelle” hän sanoo täällä, “joka on vastaanottanut Pyhän Hengen, koskaan langeta pois.” Lukekaa ja nähkää onko se oikein. Tarkatkaa tässä, ottakaa koko asian sisältö.

³⁰¹    No niin, hän alkaa nyt puhumaan, mistä? “Jatkakaamme täydellisyyteen!” Hän sanoi: “Laskematta jälleen lihallisia perustuksia, kasteista ja uudistuksista ja niin edelleen. Älkäämme tehkö sitä, vaan jatkakaamme täydellisyyteen. Aiheena on täydellisyys, ja täydellisyys tulee Kristuksen kautta. Ja kuinka me tulimme Kristukseen? Liittymälläkö seurakuntaan? Yhden Hengen kautta me kaikki olemme kastetut yhteen Ruumiiseen! Ei yhden kielilläpuhumisen kautta; ei yhden kädenpuristuksen kautta; ei yhden vesikasteen kautta; vaan yhden Hengen kautta me olemme kastetut yhteen Ruumiiseen. Ymmärrättekö sen? Se on tuo täydellisyys.

³⁰²    Ja kun te tulette siihen, silloin te olette sisällä Kristuksessa, ja maailma on teille kuollut. Ja te vaellatte Karitsan kanssa joka päivä ja teidän askeleenne ovat Jumalan säätämät, niin kuin sekin, mitä tehdä. Oi, ne koettelemukset ja testit, joiden lävitse me menemme. Te sanotte: “Onko koettelemuksia?” Varmasti on.

³⁰³    Armo on se, mitä Jumala teki minulle, teot ovat se, mitä minä teen Jumalalle. Nyt he tekevät siitä opin, luullen, että teot luetaan teille ansioksi. Jos niin on, silloin se ei ole ilmainen lahja. Armo on se, mitä Jumala teki teille, armosta te olette pelastetut. Ja teot ovat se mitä te teette kiitollisuuden osoituksena armosta, jota Hän on osoittanut teitä kohtaan. Ja jos te rakastatte Häntä, te rakastatte tehdä Herran tekoja, tietenkin, koska silloin te osoitatte rakastavanne Häntä.

³⁰⁴    Hyväksyen Meda Broyn vaimokseni, oli se, mitä rakkaus teki hänelle. Mitä hän tekee kiitollisuuden osoituksena siitä: hän on mukava nainen, pysyy kotona, huolehtii lapsista ja elää hyvää uskollista elämää. Se ei tapahdu siksi, että olemme naimisissa, vaikka olemmekin naimisissa, vaan hän tekee sen kiitollisuudesta ja arvostuksesta. Jos hän juoksisi ympäri kaupunkia joka päivä ja kiertäisi kaikki rihkamakaupat, eikä koskaan pesisi tiskejä eikä tekisi mitään muutakaan, olemme me yhä naimisissa! Ehdottomasti! Kun annoin avioliittolupauksen, se selvitti sen. Hän on minun vaimoni, niin kauan kuin meissä on elämää, hän on minun vaimoni. Se on hänen lupauksensa. Mutta miten hän arvostaa sitä: hän pysyy kotona ja huolehtii lapsista ja yrittää olla todellinen vaimo.

³⁰⁵    Minä voisin juosta ulkona ja olla poissa koko ajan, vain kulkien ympäri maata, ja antaen hänen ja lasten olla puolikuolleena nälästä, ilman ruokaa, niin me yhä olemme naimisissa! Jos Hän jopa eroaa minusta, olen minä yhä naimisissa, niin kauan kuin elämää on minun ruumiissani. Minä annoin tuon lupauksen: “Kunnes kuolema meidät erottaa.” Niin se on, me olemme yhä naimisissa. Mutta kuitenkin, silloin minä olisin kehno aviomies. Ja samoin hän olisi kehno vaimo. Niinpä, jos me rakastamme toisiamme, me pysymme yhdessä, ja vedämme kuormaa yhdessä.

³⁰⁶    Sillä tavalla on Jumala ja Hänen Seurakuntansa, kun te olette syntyneet Jumalan Valtakuntaan. Teillä on kukkulanne ja laaksonne, se on totta, mutta te olette yhä kristitty, te olette yhä Hengestä syntynyt! Jumalan Hengestä syntynyt! Jumalan vain ehkä täytyy ottaa teidät pois maan päältä aikaisemmin.

On mahdotonta niille, jotka kerran olivat valistetut, ja ovat maistaneet taivaallista lahjaa,

…koskaan langeta pois, uudistaa itseään jälleen katumukseen..

³⁰⁷    No niin, tiedän, mitä te ajattelette siitä, seurakunta. Sallikaa minun vielä ottaa yksi hieman voimakkaampi asia, niin että lakiin perustuva puoli voi olla kokonaan suljettu ulos. Menkäämme Hebrealaiskirjeen 10. lukuun, ja kuunnelkaapa tätä hieman.

³⁰⁸    10. luku, 26. jae:

Sillä, jos me teemme syntiä tahallamme, sen jälkeen, kun olemme saaneet tiedon totuudesta, ei ole enää jäljellä uhria syntien edestä,

Vaan varma pelokas tuomion ja tulisen suuttumuksen odotus, joka on kuluttava vastustajat.

Hän, joka halveksi Mooseksen lakia, kuoli ilman armoa kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla.

Kuinka paljon ankaramman rangaistuksen te ajattelette hänen ansainneen, joka on polkenut jalkansa alle Jumalan Pojan, ja on pitänyt liiton verta, jolla hänet oli pyhitetty, epäpyhänä asiana, ja on halveksinut armon Henkeä?

³⁰⁹    Nyt te sanotte: “Mitä siitä, veli Branham? Miltä se näyttää?” Minulla oli tapana lukiessani sen ajatella: “Kirjoitus ei sano sitä.” Se ei puhu kristitystä. Se puhuu ihmisestä, joka on kuullut Sanan ja kääntynyt Siitä pois. Näettekö?

Sillä, jos me teemme syntiä… (Mitä on synti? Epäusko!) … jos me olemme tahallamme uskomatta, sen jälkeen, kun Evankeliumi on saarnattu meille, ei ole enää uhria synnin puolesta,

³¹⁰    Mikä on synti? Epäusko! Lukekaa Johanneksen 4. luku, Jeesus sanoi: “Joka ei usko, on jo tuomittu.” Synti ei ole tupakoiminen, ryyppääminen, aviorikoksen tekeminen. Te teette niin, koska olette uskomaton. Ne ovat vain synnin ominaisuuksia, ja te teette niin, koska olette uskomaton. Vain lakata tupakoimasta ja ryyppäämästä ja niin edelleen, se ei merkitse, että olette kristitty; ne ovat vain teidän kääntymyksenne tuntomerkkejä. Mutta, te voitte, voitte tehdä kumman puolen tahdotte, ja silti olematta.

³¹¹    Huomatkaa nyt:

…joka on tahallaan uskomatta sen jälkeen, kun hän on…

³¹²    Ei: “sen jälkeen, kun hän on vastaanottanut Kristuksen sydämeensä”, Raamattu ei sano sitä. Sanotaan:

Jos me teemme syntiä tahallamme… (olemme tahallamme uskomatta) …sen jälkeen, kun olemme saaneet tiedon totuudesta…

Käsitättekö sen? Siinä ei ollenkaan puhuttu kristitylle!

³¹³    Eräs nainen tuli luokseni äskettäin ja sanoi: “Veli Branham, minä olen kristitty, mutta minä pilkkasin Pyhää Henkeä.”

³¹⁴    Minä sanoin: “Se on mahdotonta.” Kristitty ei voisi pilkata Pyhää Henkeä. Te ette voi tehdä sitä. Kristityn henki todistaa Kristuksen Hengellä. Näettekö? Ja te tulette kutsumaan kaikkea, mikä on Jumalasta, Jumalasta olevaksi.

³¹⁵    Mutta, jos olette lihallinen, te tulette tekemään pilaa ja nauramaan Pyhää Henkeä. En välitä, kuinka paljon käytte kirkossa, te olette yhä syntinen ja pilkkaatte Pyhää Henkeä. Kun he näkivät Jeesuksen erottavan heidän ajatuksensa, he sanoivat, että Hän oli “ennustelija”.

³¹⁶    Jeesus sanoi: “Minä annan sen teille anteeksi, mutta kun Pyhä Henki on tullut, ja te puhutte yhdenkin sanan sitä vastaan, sitä ei tulla koskaan antamaan teille anteeksi.” Koska he sanoivat, että “Hänessä oli saastainen henki”. Kutsuen Jumalan Henkeä “saastaiseksi asiaksi”. Kristitty ei voi tehdä sitä. Kristitty tulee aina kutsumaan Jumalan Henkeä “Vanhurskaudeksi”. Näettekö? Kristitty ei voi pilkata Pyhää Henkeä. Ulkopuolella olevat ovat ne, jotka pilkkaavat.

³¹⁷    Ulkopuolella olevat eivät olleet kristittyjä. He olivat uskonnollisia ihmisiä, nuo ortodoksiset juutalaiset, jumaluusopin tohtoreita ja niin edelleen, jotka tekivät pilaa Hänestä ja Hänen teoistaan. Sanoen Jumalan teoista, että “se oli saastainen henki, joka teki sen.”

³¹⁸    Ja kuinka monien te luulette pilkkaavan Pyhää Henkeä tänä päivänä, niistä joiden nimien perässä on D.D.D., PhD.? Kuinka monet jäykät ortodoksit, katoliset ja protestantit kävelevät kadulla ja tekevät pilaa Pyhän Hengen toiminnasta, kuin kiillotettuja oppineita, ja liukkaita kuin napit. Kyllä, mutta he tekevät pilaa Pyhästä Hengestä ja sen vuoksi he pilkkaavat Sitä. Mutta uudestisyntynyt kristitty ei voi tehdä sitä, hän tulee sanomaan: “Se on minun veljeni. Se on Elävän Jumalan Henki.” Kyllä. Kristitty ei voi pilkata Pyhää Henkeä.

³¹⁹    Syntinen pilkkaa Pyhää Henkeä: uskomaton, syntinen on “uskomaton”. On olemassa vain kaksi asiaa: uskovainen ja uskomaton.

³²⁰    Huomatkaa, tässä, saadaksemme tämän selväksi. Minulla oli eräs näky, joka aina vaivasi minua. Vuosia sitten, katsoessani tuota asiaa, minä sanoin: “Oi, jos joku on kerran saanut Pyhän Hengen ja sitten hänestä tulee luopio, tulee hän olemaan ikuisesti kadotettu.” Minä en saanut tätä toista asiaa sopimaan yhteen sen kanssa.

³²¹    Minä sanoin: “Miksi sitten Raamattu sanoo, että “joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, hänellä on Iankaikkinen Elämä, eikä ole koskaan tuleva tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta Elämään. Kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, tulevat Minun luokseni, eikä yksikään heistä tule kadotetuksi, vaan Minä nostan heidät ylös viimeisissä päivissä. Kukaan ei voi temmata heitä Minun kädestäni.” Kuinka se sopii yhteen tämän kanssa? En yksinkertaisesti voinut ymmärtää sitä, että “ on mahdotonta niille, jotka kerran olivat valistetut.” Minä ajattelin: “Siinä on jokin vialla, en yksinkertaisesti käsitä sitä.”

³²²    Ja menin erääseen helluntailaiskokoukseen vuosia sitten, ja täällä seurakunnassa on tänä iltana ainakin yksi henkilö läsnä, joka muistaa sen. Luulisin, että veli Graham siellä takana, tai joku muu. Se oli suunnilleen siihen aikaan, kun tämä Tabernaakkeli rakennettiin. En tiedä, olitko täällä silloin, mutta uskon veli Syn ja veli Mahoneyn olleen. Kyllä, se oli juuri ennen naimisiinmenoani.

³²³    Tuo lahja oli toiminnassa, ja minä olin peloissani. He sanoivat minulle, että se oli Perkele. Enkä tiennyt, mitä se oli, ennen kuin Herran Enkeli kertoi sen minulle.

³²⁴    Menin Mishawakaan, ja istuin tuossa kokouksessa, enkä ole koskaan kuullut niin paljon huutamista, itkua ja Jumalan ylistystä. Minä ajattelin: “Veljet, tämä on taivas.” Ja, oi, kuinka he hyppivätkään ylös ja alas.

³²⁵    Heidän täytyi pitää se Pohjoisvaltiossa, rotuerottelun tähden. Värilliset ja valkoiset olivat siellä yhdessä. Nuo kaksi helluntailiikettä, P.A. of W. ja P.H.A.C. olivat liittyneet yhteen ja muodostaneet Yhdistetyn helluntailiikkeen. Mutta mikä herätys heillä olikaan meneillään siellä veli Rowen tabernaakkelissa, Mishawakassa. Ja minä, vähän uteliaana, olin istumassa siellä takapenkillä, tarkkaamassa kaikkea tätä. En ollut koskaan aikaisemmin nähnyt tämän kaltaisia asioita.

³²⁶    Siellä oli istumassa eräs mies… En ole koskaan kertonut tätä julkisesti aikaisemmin. Siellä istui eräs mies yhdellä sivulla ja toinen mies toisella sivulla, ja yksi puhui kielillä, ja toinen tulkitsi sen. Ja he kertoivat erilaisia asioita, jotka tulisivat tapahtumaan. Sitten tämä toinen puhui kielillä, ja toinen tulkitsi. Minä ajattelin: “Pojat, eikö tämä olekin ihmeellistä.” Minä ajattelin: “Kuinka hienoa! Heidän täytyy olla Enkeleitä, jotka ovat tulleet ja ottaneet ihmisen muodon.”

³²⁷    Sitten, minulla oli vain dollari ja seitsemänkymmentäviisi centtiä rahaa, tulla kotiin, joka oli juuri tarpeeksi tankilliseen bensiiniä. Nukuin eräässä maissipellossa tuon yön. Minulla on osa siitä kirjassa, mutta ei kaikkea siitä, koska en halunnut loukata heidän tunteitaan. Ja niinpä, tuona iltana he sanoivat: “Tulkoot kaikki saarnaajat tänne korokkeelle.” Olin siellä korokkeella ja olin nuorin siellä olevista saarnaajista.

³²⁸    Sitten seuraavana aamuna he pyysivät minua saarnaamaan. Yritin piilotella, tiedättehän, mutta sitten eräs värillinen mies sanoi: “Täällä hän on”, paljastaen sen, että olin istumassa siellä, niin kuin te muistatte tuon kertomuksen siitä.

³²⁹    Ja sitten saarnattuani tuona päivänä, kävelin siellä ympäri ajatellen: “Jospa vain voisin päästä noiden kahden miehen luo!” He johtivat tuota kokousta. Heistä toinen nousi seisomaan ja muuttui valkoiseksi kasvoiltaa ja puhui kielillä, ja toinen tulkitsi sen, sanoen: “Näin sanoo Herra: ‘Täällä on sellainen-ja-sellainen henkilö, nimeltä se-ja-se, jonka pitäisi tehdä sillä-ja-sillä tavalla.’” Veli, se oli totuus. Ja sitten toinen heistä nousi ylös ja puhui kielillä, ja toinen antoi tulkinnan.

³³⁰    Minä ajattelin: “Hyvänen aika, tämähän on ihmeellistä!” Sitten tuona päivänä menin ulos rukoilemaan. Ja minä ajattelin: “Herra, tee se minulle uudestaan.” En tiennyt, miksi kutsua sitä, noita näkyjä.

³³¹    Menin ulos ja rukoilin ja pyysin Herraa auttamaan minua. Sitten kiersin ympäri rakennuksen ja satuin tulemaan vastakkain toisen kanssa heistä. Nyt, Herra on antanut minulle tavan tietää asioita. Puristin hänen kättään ja sanoin: “Mitä kuuluu?”

Hän sanoi: “Mitä kuuluu! Mikä sinun nimesi on?”

Ja minä sanoin: “Branham.”

“Oi”, hän sanoi, “sinä olet tuo nuori mies, joka saarnasi tänä aamuna.”

Minä sanoin: “Kyllä.”

³³²    Ja aloitin keskustelun hänen kanssaan ja tavoitin hänen henkensä. Hän oli aito kristitty, vain puhdas, kristitty veli. Tarkoitan, hän oli uskovainen. Minä ajattelin: “Oi, tämähän on ihmeellistä!”

³³³    Ja noin tuntia myöhemmin, siellä lähellä autoa, joka näytti hyvin suurelta hienolta autolta, jonka takaosaan oli kirjoitettu “Jeesus Yksin”, siellä seisoi tuo toinen mies. Ja minä menin hänen luokseen ja sanoin: “Hyvää päivää?”

³³⁴    Hän sanoi: “Hyvää päivää!” Ja hän sanoi: “Sinähän olet veli Branham, joka puhui tänä aamuna.”

³³⁵    Minä sanoin: “Kyllä olen.” Ja sanoin: “Hei, minä nautin noista suurista Jumalan lahjoista, jotka toimivat teissä kahdessa veljessä.”

³³⁶    Hän sanoi: “Kiitos, herra Branham.” Ja aloin tuntea hänen henkensä, ja tuli näky. Ja jos koskaan olen puhunut jollekin teeskentelijälle, niin siinä oli yksi sellainen. Hänen vaimonsa oli tummatukkainen nainen. Ja hän eli vaaleatukkaisen naisen kanssa, josta hänellä oli kaksi lasta. Hän ei ollut sen enempää kristitty kuin mikään maailmassa.

³³⁷    Sitten sanoin: “Mihin oikein olen joutunut? Ajattelin olevani Enkeleiden seurassa, ja nyt minun täytyy olla demonien joukossa. Jotakin on tapahtunut! Yksi heistä oli aito kristitty; ja sama Henki, joka lankesi tämän miehen päälle, lankeaa tämänkin miehen päälle.” Sanoin: “Nyt olen kokonaan ymmälläni.” Enkä tiennyt, mitä tehdä. Huusin ja anoin Herralta. En tiennyt, mitä hyväksyä.

³³⁸    He olivat saamaisillaan minut… He kysyivät minulta “olinko saanut Pyhän Hengen.” Ja minä sanoin: “En, en sillä tavalla, kuin te olette sen saaneet.”

Hän sanoi: “Oletko koskaan puhunut kielillä?”

Sanoin: “En ole.”

Hän sanoi: “Silloin sinulla ei ole Sitä.”

³³⁹    Minä sanoin: “Sinä olet luultavasti oikeassa, veljeni; ehkä minulle ei ole Sitä, koska minulla ei ole sitä, mitä sinulla on.” Ja jonkin ajan kuluttua olin iloinen, ettei minulla ollut sitä.

³⁴⁰    Niinpä sitten tarkkasin sitä ja näin, millä tavalla se liikkui.

³⁴¹    Sitten yhtenä päivänä olin täällä ulkona rukoilemassa, pitkän aikaa sitten. Kerron teille, miksi… Olin rukoilemassa Roy Davisin puolesta. Ja olin täällä ulkona rukoilemassa, koska hän oli kutsunut minua “sätkynukeksi”, ja olin rukoilemassa, että Jumala antaisi sen hänelle anteeksi. Ja hänellä oli siellä takanaan paino, jossa hän julkaisi erästä lehteä. Ja tuo paino syttyi tuleen ja paloi maahan, pari iltaa sen jälkeen, heidän ollessa painamassa.

³⁴²    Ja niinpä seisoin siellä luolan takaosassa, Green’s Millin takana. Tulin sieltä ulos, olin rukoillut siellä kaksi päivää, ja laskin Raamattuni erään vanhan puunrungon päälle, jonka näytin veli Woodille äskettäin, laskin Raamattuni alas ja istuin hajareisin tuolle rungolle. Ja tuuli puhalsi, ja minä ajattelin lukea vähän, oltuani niin pitkään siellä luolassa. Niinpä otin Raamatun käteeni ja aloin lukea, ja tämä oli se luku, josta se oli auki. Niinpä aloin lukea, ja sitten aloin ihmetellä, näettekö:

Sillä on mahdotonta niille, jotka kerran olivat valistetut… tehdyt osallisiksi Pyhästä Hengestä,

Ja ovat maistaneet hyvää Jumalan sanaa, ja tulevan maailman voimia,

Jos he lankeavat pois, uudistaa itseään katumukseen, koska he ristiinnaulitsevat itsellensä Jumalan Pojan uudestaan, ja panevat hänet julkiseen häpeään.

³⁴³    Minä ajattelin: “Siinä on tuo Kirjoitus.” Mutta jokin ei jättänyt minua. Silloin aloin ajatella: “Tästä hän puhui, täällä aluksi, ettei lasketa uudestaan kuollutta perustusta parannuksesta, ja tässä hän sanoo: “Uudistaa itseään parannukseen. Mutta menkäämme täydellisyyteen, laskien nämä asiat taaksemme.’” Sitten aloin lukea ja luin seuraavan jakeen:

Sillä maa, joka juo sisään sateen, joka tulee usein sen ylle, ja tuottaa yrttejä ruuaksi niille, jotka sitä viljelevät, saa siunauksen Jumalalta.

Mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on hylätty, ja on lähellä kirousta; jonka loppu on olla poltettu.

³⁴⁴    Ja kun luin sen, jokin aivan kuin ravisti minua. Ja minä ajattelin: “Herra, sillä ei ole mitään tekemistä Roy Davisin kanssa. Miksi Sinä teet sen?”

³⁴⁵    Ja aloin kääntää sivua, ja minun täytyi mennä takaisin siihen uudestaan: “On mahdotonta niille, jotka kerran olivat valistetut.”

Jokin sanoi: “Lue se lävitse uudestaan!”

³⁴⁶    Sitten ajattelin: “Herra, mitä se on? Mitä Sinä tarkoitat, Herra?”

³⁴⁷    Ja käännyin ja menin takaisin luolaani ja rukoilin sen puolesta. Ja tehdessäni sen, näin maailman kääntyvän, pyörivän ympäri. Se oli kokonaan äestetty, koko maailma. Ja minä näin miehen valkoisissa, kulkemassa ympäri, ja hänellä oli kädessään pussi. Ja hän kylvi siemeniä mennessään, ja häipyi maan kaarevuuden taakse. Ja niin pian kuin hän oli hävinnyt näkyvistä, tässä tuli toinen kaveri puettuna todella mustiin vaatteisiin, liukkaannäköinen mies, hiiviskellen tällä tavalla, kyräillen. Ja hänellä oli siemenpussi ja hän heitteli jotakin jälkeensä mennessään maan ympäri; tarkaten jokaista ja heitellen siementä. Minä seisoin ja katselin tuota näkyä.

³⁴⁸    Hänen mentyään, maailma kääntyi ympäri, ja siellä kasvoi suuri sato, ja se oli vehnää. Ja siellä oli rikkaruohoja, takiaisia ja kaikkea muuta vehnän seassa.

³⁴⁹    Sitten tuli kuivuus. Ja, oi, kuinka tuo pieni vehnä riiputtikaan päätään ja janosi vettä. Myös pienellä takiaisella oli päänsä riipuksissa ja se janosi vettä. Jokainen rukoili sadetta. Ja jonkin ajan kuluttu nousi suuri pilvi ja kasteli koko maan. Ja tuo pieni takiainen hyppäsi pystyyn alkaen huutaa: “Kunnia Jumalalle! Halleluja! Ylistys Herralle!”

³⁵⁰    Ja pieni vehnä hyppäsi pystyyn ja alkoi huutaa: “Kunnia Jumalalle! Ylistys Herralle!”

³⁵¹    Ja silloin minulle tuli eräs Kirjoitus, joka löytyy Matteuksen 5. luvusta ja 45. jakeesta. Ja kuunnelkaa, mitä Jeesus sanoi Matteus 5:45. Kuunnelkaa nyt tarkasti, kun luemme. Matteuksen 5. luku ja 45., 46. jae; aloittakaamme 44. jakeesta:

Mutta minä sanon teille: Rakastakaa vihollisianne, siunatkaa niitä, jotka kiroavat teitä, tehkää hyvää niille, jotka vihaavat teitä, ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä pahansuopaisesti käyttävät hyväkseen ja vainoavat teitä;

Että voisitte olla Isänne lapsia, joka on taivaassa: sillä hän panee aurinkonsa nousemaan pahoille ja hyville, ja lähettää sateen vanhurskaille ja epävanhurskai1le..

³⁵²    Niinpä te näette, että se sama sade, joka saa vehnän kasvamaan, saa myös takiaiset kasvamaan. Sen vuoksi, tässä minulla on siitä kuva. Siinä on teidän lihallinen tunnustajanne, joka on aivan seurakunnan keskellä, mutta hänen hedelmistään… Hän voi huutaa, hyppiä, tanssia ja puhua kielillä, mutta hänen hedelmänsä osoittavat hänet takiaiseksi. Ja sitten on toinen, jolla on tuo sama Henki; Pyhä Henki voi laskeutua ihmisjoukon ylle, ja joku teeskentelijä, Pyhä Henki voi saada hänet huutamaan, aivan samoin kuin takiainen voi elää samasta sateesta, joka on lähetetty. Siitä Paavali puhuu täällä. Mutta on mahdotonta takiaisen tulla vehnäksi, tai vehnän takiaiseksi! Käsitättekö sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

Sillä on mahdotonta niille, jotka kerran ovat valistetut ja olivat tehdyt osallisiksi Pyhän Hengen lahjasta, ja ovat maistaneet hyvää Jumalan Sanaa ja tulevan maailman voimaa, langettuaan uudistaa itseänsä jälleen.

Kuunnelkaa mitä Hän sanoo.

Sillä sade tulee usein maan päälle kastelemaan sitä ja valmistamaan sitä, mutta se, mikä tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on lähellä tulla hylätyksi. Nyt, sen vuoksi, jättäen Kristuksen opin alkeet, jatkakaamme täydellisyyteen: laskematta uudestaan perustusta katumuksesta ja kuolleista teoista, ja uskosta Jumalaa kohtaan ja niin edespäin, ja kasteiden opeista ja kätten päälle laskemisesta ja muista asioista.

³⁵³    Näettekö, lihallinen uskova noina päivinä, aivan niin kuin tänäänkin, haluaa sanoa: “Mutta minähän kuulun seurakuntaan, olen tehnyt parannuksen. Olen tehnyt tunnustuksen. Minut on kastettu.” Näettekö, he jäävät noihin lihallisiin uudistuksiin. Ja mitä se tuottaa? Se tuottaa takiaisia!

³⁵⁴    Mitä täydellisyys tuottaa? Vehnää! Vehnä on Jumalan Sana. Hän käyttää sitä Sananansa. Se on Siemen. Se tuottaa itseään.

³⁵⁵    Riippuu siitä, mikä siemen on kylvetty sydämeenne. Jos tulette kirkkoon vain, koska pelkäätte helvettiä; jos liitytte seurakuntaan vain siksi, että ette halua mennä helvettiin, olette yhä takiainen. Jos liitytte seurakuntaan vain ollaksenne suosittu, te olette yhä takiainen. Jos olette tehneet kaikki nämä muodolliset asiat, jotka tulee tehdä, ja se on kaikki mitä teillä on, te olette yhä takiainen.

³⁵⁶    Mutta todellinen, aito kristitty ponnistelee kohti täydellisyyttä, kunnes maailma on kuollut ja te olette tulleet uudeksi luomukseksi Kristuksessa Jeesuksessa. Silloin tuon miehen on mahdotonta koskaan langeta. Sitä Raamattu sanoo. Näettekö kuinka se on yhtäpitävä muun Kirjoituksen kanssa? Näettekö, kuinka Se asettaa sen suoraan omalle paikalleen?

³⁵⁷    Kuinka se voi sanoa täällä, että “ihminen kerran pelastettuna ei voi koskaan olla kadotettu”, ja sitten täällä sanotaan, että “jos te pilkkaatte, on mahdotonta pelastua.” Tietenkin, jos te olette pilkkaaja, silloin te ette voi olla kristitty.

³⁵⁸    “Ei kukaan, joka puhuu Jumalan Hengessä, kutsu Jeesusta kirotuksi. Joh. 4, tai 1. Joh. 4. Ei kukaan, joka puhuu Kristuksen Hengen mukaan, kutsu Jeesusta “kirotuksi”. Jokainen henki Jumalasta, joka on kristillisessä Seurakunnassa, on samaa mieltä joka asian kanssa siitä, mitä Jumala on sanonut.

³⁵⁹    Lukiessamme täältä ja sanoessamme: “Hänet oli haavoitettu meidän rikkomustemme tähden. Ja Hänen haavojensa kautta me olemme parannetut.”

³⁶⁰    Vanha lihallinen mieli sanoo: “Ihmeiden päivät ovat ohitse. Minä olen tohtori Jones!” Näettekö? “Ei ole mitään sellaista asiaa kuin jumalallinen parantaminen. Ei ole mitään sellaista asiaa kuin sydämen uskonto. Te olette vain joukko kiihottuneita… Te olette mielenliikutuksen vallassa. Katsokaahan, ei se ole mitään sen kummempaa. Me olemme presbyteerejä, me olemme luterilaisia”, tai mitä se onkin, “me tiedämme missä seisomme.”

³⁶¹    Mutta mitä Jumalan Henki sanoo? Jeesus Kristus on sama täällä! “Aamen”, sanoo Jumalan Henki. Se on nopeasti samaa mieltä Sanan kanssa. Kyllä. Näettekö nyt, mitä tarkoitan?

³⁶²    “Nämä lihalliset uudistukset aiheuttavat kuoleman”, sanoo Paavali.

³⁶³    Mutta, kun Elämä on tullut, tämä täydellisyys, niin “joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, hänellä on iankaikkinen Elämä, eikä hän ole koskaan tuleva tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta Elämään. Minä annan hänelle iankaikkisen Elämän ja nostan hänet ylös viimeisissä päivissä. Kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, tulevat Minun luokseni, eikä yksikään heistä ole kadotettu!” Ei voi olla!

³⁶⁴    Niinpä, tässä on se, mitä se tekee. Mitä se tekee… Ihmiset ajattelevat, että se tekee ihmisistä vapaita. Veli, te ette palvele Jumalaa käärmeen vihaisen katseen alaisuudessa. Jumala ei ole yksi näistä kavereista, jotka käärmepiiskalla ajavat teitä ympäri. Hän on Isä. Hän on Rakkaus. Jumala on Rakkaus. Ja Raamattu sanoo Johanneksen kirjeessä: “Joka rakastaa, on Jumalasta.”

³⁶⁵    Te rakastatte Jumala. Minä en rakastaisi Häntä, jos menisin ulos ja ottaisin humalan tänä iltana. En ole koskaan elämässäni ryypännyt. Mutta, jos menisin ulos ja ottaisin humalan, en pelkäisi saavani selkäsaunaa. Se ei ole syy, miksi minä en mene ja tee sitä. Syy, miksi en tee sitä, on se, että rakastan Häntä. Hän rakastaa minua. Se ei ole lain teko, ja se ei ole jotakin, mitä minun täytyy tehdä, vaan se on siksi, että Hän on jo tehnyt jotakin minun puolestani, ja minä rakastan Häntä sen vuoksi. Siinä se on teille.

³⁶⁶    Niinpä tuolla luvatulla Hengellä: “Minä annan hänelle iankaikkisen Elämän, eivätkä he koskaan tule kuolemaan.” Valehteliko Hän vai kertoiko Hän Totuuden? Hän kertoi Totuuden! Niinpä näettekö, kuinka tämä tulkitsee itsensä? On mahdottomuus ihmisen langeta sen jälkeen, kun hän kerran on armossa. Hän ei voi! Hänellä voi olla lankeemus, varmasti, mutta ei takaisin katumukseen, takaisin tuolle paikalle, että tekee vanhat teot uudestaan.

³⁶⁷    Niinpä, kun te kaikki juoksette herätyksestä herätykseen, yhdestä paikasta toiseen, niin ettekö te näe, että te ette ole vakaantunut. Te ette ole vakiintuneita. Ja varmasti… Te sanotte: “Veli Branham, minä en tiedä josko sinä…” Varmasti Jumala ei antaisi minulle sellaista palvelustehtävää, jonka Hän on minulle antanut, ja antaisi minun olla erehtynyt. Ja jos Kirjoitus ei todistaisi sitä, silloin se olisi erehdys, mutta tässä on Kirjoitus tukemaan sitä.

³⁶⁸    Seurakuntaa ei koskaan ole tarkoitettu… Ihmiset menevät ja liittyvät seurakuntaan ja riitelevät ja tappelevat ja puhuvat pahaa ja kaikenlaista ja elävät minkälaista lihallista elämää tahansa ja sanovat: “Oi, kyllä, minä olen kristitty.”

³⁶⁹    Kuulin tänään erään pienen naisen tunnustuksen, joka kertoi minulle, että hänen aviomiehensä juoksi ympäri erään miehen kanssa. Hän oli saanut heidät kiinni paikasta toisensa jälkeen ja tuo nainen sanoi: “Minä annan sinun tietää: ‘Minä olen kristitty.’”

³⁷⁰    Katsokaa Jimmy Osbornea täällä, hän on täällä saarnaamassa sunnuntaiaamuna; ja viikon aikana se on boogie-woogia, rock‘n’rollia ja kaikkea muuta.

³⁷¹    Katsokaa Elvis Presleytä, vuoden 1947 versiota Juudas Iskariotista, kuinka hän liittyy Assemblies of Godiin, on helluntailainen, puhuen kielillä Pyhän Hengellä; ja lähettää enemmän sieluja vaivaan kuin kaikki pirtutrokarit, joita viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana on ollut. Se on kierouttanut pienten teini-ikäisten lasten mielet kaikkialla ympäri maailman, niin että pienet tytöt riisuvat alusvaatteensa ja heittävät ne korokkeelle, niin että hän omakätisesti kirjoittaisi niihin nimensä. Se on niin karkeata, etteivät he edes televisiossa näytä häntä lanteilta alaspäin, millä tavalla hänen ruumiinsa. Pyhä Henki, puhuen kielillä, todisteeksi? Oi veli, jos Pyhä Henki olisi siellä, Se ei toimisi sillä tavalla. Te tiedätte sen paremmin! Tietenkään ei. Jumala rakastaa puhtautta ja pyhyyttä.

³⁷²    Minä en toimi puhtaasti ja pyhästi tehdäkseni itsestäni kristityn, vaan Kristus minussa elää sen minussa. Ja minä rakastan Häntä. Ja jos teen mitä tahansa väärää, se tuomitsee minut, ja minä heti sanon: “Jumala anna minulle anteeksi.” Joka päivä minun täytyy pyytää anteeksiantoa. Joka päivä… Ja te myös teette niin. Tietenkin te teette.

³⁷³    Mutta, jos te nyt vain olette lihallinen, te vain odotatte ja sanotte: “Ah, mitäpä siitä, minähän kuulun seurakuntaan.” Näettekö? Ja sitten, kun te pilkkaatte, johtuu se siitä, ettei teillä ole sitä Uskoa, joka kerran pyhille annettiin. Silloin te teette Siitä pilaa ja kutsutte sitä “pahaksi hengeksi”. Kun te sanotte: “Se on joukko pyhiä kieriskelijöitä”, silloin te erotatte itsenne armosta tuomioon ja silloin te olette lopussa ikuisiksi ajoiksi.

³⁷⁴    Jeesus sanoi: “Yksi sana sitä vastaan, eikä sitä koskaan tulla anteeksi antamaan tässä maailmassa, eikä tulevassa maailmassa.” Ja kristitty, joka on Hengestä syntynyt, ei voi sanoa mitään pahaa Siitä, koska hän on samaa mieltä Sen kanssa. Niin se on.

³⁷⁵    Siksi ihmiset yrittävät sanoa minulle, että tuo Tulipatsas siellä, joka ilmestyy täällä meidän kanssamme, he yrittävät sanoa, että “se oli Perkele”, että “se oli vain mielikuvitusta”, ja kaikkea muuta. Mutta kamera todisti, ettei se ollut. Ja teot ovat tarkalleen Raamatun mukaiset. Tuo sama Tulipatsas, joka kohtasi Paavalin tiellä Damaskoon, kaikki nämä asiat, joita Hän teki siellä aikaisemmin, Hän tekee ne aivan tarkalleen samalla tavalla Raamatun mukaan. Hän on Kristus, Jumalan Poika!

³⁷⁶    Ja, kun me olemme syntyneet uudestaan, meillä on iankaikkinen Elämä, emmekä voi kuolla. Olisi mahdotonta ihmisen langeta pois. Sen Raamattu on sanonut.

³⁷⁷    Kuunnelkaa nyt, tarkatkaa, mitä Paavali sanoo. Luen nyt lopun siitä ja katsokaa kuulostaako se oikealta. Jatkakaamme edelleen minuutin verran. 8. jae:

Mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita on hylätty, ja on lähellä kirousta; jonka loppu on olla poltettu. (Se on uskomaton.)

³⁷⁸    No niin, tarkatkaa Paavalia: “Mutta, rakkaat…” Nyt hän on puhumassa heistä, jotka yrittävät päästä takaisin lain alle, tiedättehän, jotka yrittävät tehdä kaikkia lain tekoja. Kyllä, ja vain niin rituaalisesti kuin vain voivat olla, heillä oli kasteet ja kätten päälle laskemiset ja kaikki nämä asiat.

Mutta, rakkaat, teidän kohdallanne me olemme vakuuttuneet paremmista asioista…

Siinä se on teille, kuunnelkaa häntä nyt.

…ja asioista, jotka seuraavat pelastuksen mukana, vaikka täten puhummekin.

Sillä Jumala ei ole epävanhurskas unohtaakseen teidän työskentelynne ja rakkauden työnne, jota olette osoittaneet hänen nimeänsä kohtaan, siinä, että olette palvelleet pyhiä, ja vielä palvelette.

³⁷⁹    Näettekö, mistä hän on puhumassa? Hän ei ole puhumassa siitä, että kristitty lankeaisi pois, ja että olisi mahdotonta tulla takaisin. Hän on puhumassa lihallisesta uskovasta, joka käy muodollisen uudistuksen lävitse. Mutta hän sanoi: “Te rakkaat, jotka olette uudestisyntyneitä, teidän kohdallanne me olemme vakuuttuneet paremmista asioista. Te ette sano noita asioita. Te ette elä tuon tyyppistä elämää. Te olette turvassa Kristuksen kanssa.” Mitä hän sanoi juuri tässä? Menkäämme nyt Hebrealaiskirjeen 10. lukuun uudestaan, jossa olimme tänä aamuna. [Tyhjä kohta nauhassa.]

³⁸⁰    Ottakaamme nyt sitten Efesolaiskirje 4:30. Tarkatkaa nyt, mitä tämä sanoo tämän asian tueksi, ja pankaa Kirjoitus vahvistamaan Kirjoituksen. Katsokaamme nyt, Efesolaiskirje 4:30. Lukekaamme ja nähkäämme, mitä se sanoo. Kuunnelkaa:

Ja älkää murehduttako Jumalan Pyhää Henkeä…

Aha? Kuinka me olemme kastetut Ruumiiseen? Yhdellä Hengellä!

…älkää murehduttako Jumalan Pyhää Henkeä, jolla te olette sinetöidyt lunastuksenne päivään asti.

Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Te olette sinetöidyt Kristuksen Ruumiiseen Pyhän Hengen kasteella, ei herätyksestä toiseen, vaan teidän ruumiinne lunastuksen päivään asti. Sitä te olette.

³⁸¹    Niinpä ei ole mitään tapaa teidän olla kadotettu. Te olette peloissanne, ja syynä on se, että pelko seuraa epäilystä. Rakkaus seuraa uskoa. Minä rakastan Isääni. Minä en pelkää Häntä, koska rakastan Häntä. Hän ei vahingoittaisi minua. Hän tekee minulle hyvää. Jos pelkäisin Häntä, sanoisin: “Ooohh, en tiedä tuleeko Hän tekemään sitä tai ei.”

³⁸²    Näettekö, mutta jos rakastan Häntä, sanon: “Kyllä Isä, minä rakastan Sinua. Ja tiedän, että Sinä olet minun Isäni ja Sinä rakastat minua, enkä minä pelkää, vaan uskon, että Sinä tulet pitämään Sanasi. Se on Sinun lupauksesi minulle.” Sillä tavalla Jumalan Henki tekee.

³⁸³    “Mutta, oi, jos minä tekisin tämän, jos minä tekisin tuon.” Näettekö, siinä te jälleen tulette lakihenkiselle puolelle. Älkää koskaan menkö lakihenkiselle puolelle, se on negatiivinen. Positiivinen puoli on se, mitä te haluatte.

³⁸⁴    Se on jo päätetty työ. Kristus kuoli, ja synti tapettiin, kun Hän kuoli. Ja jos Jumala on ennalta määrännyt teidät Iankaikkiseen Elämään, niin “kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, tulevat Minun luokseni.” Siinä se on teille, te ette voi olla kadotettu. Te olette turvassa ikuisiksi ajoiksi. “Sillä yhden Hengen kautta, me olemme kaikki kastetut yhteen Ruumiiseen, ja yhdellä uhrilla Hän on täydellistyttänyt meidät ikiajoiksi.” Siinä se on teille. Ei ole mitään tapaa meidän hävitä. Oikein! Eikö se nyt saakin teistä tuntumaan hyvältä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

³⁸⁵    No niin, kuinka te tiedätte olevanne kristitty? Kun teidän henkenne todistaa Hänen Henkensä kanssa, kun Jumalan rakkaus on teidän sydämessänne, kun teillä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, lempeys, kärsivällisyys, hyvyys, nöyryys. Se on kuinka te tiedätte… Hengen hedelmät seuraavat elämäänne.

³⁸⁶    Ei koska te tanssitte Hengessä tämän nykyaikaisen rytmin mukaan, kiihdytte pianon mukana, niin kuin täällä tapahtuu paljon tanssittaessa Hengessä. Nuo asiat kyllä voivat olla, mutta he veivät koko asian lakihenkiselle puolelle. Näettekö? Ja sen vuoksi, he jättivät Jumalan Hengen taakseen.

³⁸⁷    Siitä syystä, kun Jumala alkoi julkituoda itseänsä, he sanoivat: “Hölynpölyä! Me emme halua olla missään tekemisissä sen kanssa.” He eivät tunne Jumalaa. He eivät ole koskaan nähneet Sitä. He eivät voi ymmärtää Sitä, koska siellä on erilainen elämä. Rikkaruoho ei tiedä, mitä vehnä on tekemässä. Hänessä on erilainen elämä.

³⁸⁸    Niin on kristityn kanssa, verrattuna lihalliseen uskovaan, tunnustajaan, joka tunnustaa: “Oi kyllä, minä olen kristitty”, joka suuri sikari suussaan näyttää aivan katkaistusarviselta teksasilaiselta hieholta.

³⁸⁹    Joku nainen, yllään shortsit, voi sanoa: “Oi, kyllä, minä olen seurakunnan jäsen. Varmasti olen.” Teidän hedelmänne todistaa, että ette ole mitään muuta kuin lihallinen! Oikein. Tietenkin se on niin. On vain yksi asia, joka sallii sen, ja se on joko mielen vajavaisuutta, tai sitten himon henki on teidän yllänne. Oikein.

³⁹⁰    Jos te haluatte toimia maailman tavalla, niin Raamattu sanoo: “Jos te rakastatte maailmaa tai maailman asioita, ei Jumalan rakkaus edes ole teissä.” Niinpä siinä se on teille.

³⁹¹    Nyt te sanotte: “Oi, Raamattu sanoo, että minun täytyy tehdä se.” Ei, sitä se ei ole. Viipykää täällä, kunnes Kristus on tehnyt jotakin teille, ottaakseen sen ulos teistä. Silloin olette syntyneet Jumalan Hengestä. Ei se ole, mitä te teette, Hän on tehnyt sen teidän puolestanne. Viipykää kunnes olette saaneet rakkauden ja olette siirtyneet kuolemasta Elämään. Ja sitten tarkatkaa elämäänne, onko se sen mukaista. Ei siksi, että te yritätte tehdä elämänne sen mukaiseksi, vaan koska Jumala tuo teidät alamaiseksi Hänen Hengelleen. Se ette ole te, joka johdatte itseänne Jumalan tiellä, vaan se on Jumala johtamassa teitä omalla tiellään. Te ette tee johtamista, vaan Jumala tekee johtamisen.

³⁹²    Tarkatkaa nyt tätä, lähestyessämme loppua. 11. jae:

Ja me haluamme, että jokainen teistä osoittaa samaa ahkeruutta täyteen toivon varmuuteen loppuun asti.

Että ette ole laiskoja, vaan niiden seuraajia, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät lupaukset.

³⁹³    Nyt, tässä vain yksi lisähuomautus:

Sillä, kun Jumala teki lupauksen Abrahamille, niin, koska hän ei voinut vannoa minkään suuremman kautta, hän vannoi itsensä kautta,

Sanoen: Varmasti siunaten minä tulen siunaamaan sinut, ja lisäämällä minä tulen lisäämään sinut.

³⁹⁴    Kun Jumala kohtasi Abrahamin. No niin, Abraham sai liiton ilman minkäänlaisia ansioita. Liitto tehtiin Abrahamin kanssa. Se oli ehdottomasti armo, kerta kaikkiaan! Abraham ei ollut mikään parempi mies, hän ei ollut mikään pyhyyden mies, hän oli vain aivan tavallinen mies. Ja Jumala, valinnan mukaan, valitsi Abrahamin, Jumala valitsi hänet. Ei siksi, että Abraham halusi sitä, tai koska Abraham teki näin, koska hän oli hyvä mies, tai koska hänellä olisi ollut jotakin ansiota, vaan se oli Jumalan valinta! Jumala otti Abrahamin.

³⁹⁵    Tänään, niin kuin uskon sanoneeni, että valitsemme omat saarnaajamme. Me kuljemme ympäri sanoen: “Nyt yksi diakoneista on eronnut, yrittäkäämme löytää paras mies täältä rakennuksesta ottamaan hänen paikkansa.” “Pastori lopettaa, katsokaamme saammeko parhaan.” Joskus se ei ole oikein.

³⁹⁶    Kun he valitsivat erään miehen ottamaan Juudaksen paikan, saivat he väärän miehen. He saivat jonkun herrasmiehen, Mattiaan, jonkun suuren kirjanoppineen tai oppineen diplomaatin. He sanoivat: “Hän todella näyttää sopivan sille paikalle.” Mutta se ei ollut Jumalan valinta. He valitsivat tämän miehen, joka ei koskaan tehnyt mitään Jumalalle.

³⁹⁷    Mutta Jumala valitsi pienen äkkipikaisen, kyömynenäisen juutalaisen, joka oli menossa siellä kasvot vihaisina: “Minä menen ja vangitsen heidät kaikki!”

³⁹⁸    Jumala sanoi: “Hänessä Minä näen jotakin. Minä tulen käyttämään häntä.”

³⁹⁹    Ja, kun Jumalan Henki oli hänen edessänsä, tuo suuri Valo siellä, hän sanoi: “Kuka Sinä olet, Herra?”

⁴⁰⁰    Hän sanoi: “Minä olen Jeesus, ja vaikea on sinun potkia tutkainta vastaan. Miksi sinä vainoat Minua?” Ja sillä tavalla Jumala otti tuon miehen ja teki hänet yhdeksi suurimmista miehistä, mitä koskaan on ollut maan päällä Jeesuksen Kristuksen jälkeen. Se oli Jumalan valinta.

⁴⁰¹    Tänä päivänä, me, yritämme tehdä valinnan. Te kirkot, te lähetätte tämän miehen tänne ja tuon miehen tuonne. Sitä ei oleteta tehtävän sillä tavalla. Jumala tekee johtamisen. Se on Jumala kaikessa, kaiken kautta ja yli kaiken, yli kaiken. Ei mitä jonkun kirkon asiakirja siitä sanoo. Vain sillä on merkitystä, mitä Jumala siitä sanoo.

⁴⁰²    Huomatkaa! Jumala teki lupauksen Abrahamille ehdoitta. Abrahamin ei tarvinnut tehdä yhtään asiaa. Jumala sanoi: “Minä olen jo tehnyt sen.”

⁴⁰³    Jumala antoi lupauksen Adamille, sanoen: “Adam, jos sinä et koske tähän, te tulette elämään ikuisesti. Mutta sinä päivänä jona te siitä syötte, sinä päivänä te kuolette.”

⁴⁰⁴    Adam sanoi: “Ihmettelenpä mitä se kaikki oikeastaan on?” Hän menee ja syö sen omavaltaisesti.

⁴⁰⁵    Joka kerta, kun joku mies tekee liiton Jumalan kanssa, tai Jumala miehen kanssa, niin se on mies, joka rikkoo oman osansa. Niinpä Jumalan täytyi tehdä jotakin, kun Hän näki, minkälainen ihminen oli. Ja he olivat ennalta määrätyt, he olivat valitut, joten Jumalan täytyi tehdä jotakin. Niinpä Jumala tuli alas ja teki oman liittonsa Abrahamin kanssa, ilman ehtoja. Jos se ei olisi ollut ehdoitta, olisi Abraham ollut kadotettu pitkän aikaa.

⁴⁰⁶    Katsokaa häntä siellä Gerarissa, luopiona, valehdellen. Ja antaen vaimonsa toiselle miehelle pelastaakseen oman nahkansa. Mikä mies! Istumassa siellä, ja luopiotilassa! Jumala oli sanonut hänelle: “Älä yritä lähteä sinne. Pysy täällä.” Mutta nälänhätä ajoi hänet liikkeelle. Hän harhaili sinne, missä kaikki oli helpompaa. Te tiedätte, mitä tapahtuu miehelle, kun hän valitsee helpomman tien!

⁴⁰⁷    Hän vaelsi sinne, missä ruoho oli vihreämpää. Ja tultuaan sinne hän kertoi tuolle kuninkaalle, että hänen vaimonsa oli hänen “sisarensa” pelastaakseen oman nahkansa. Se oli valhe. Ja kuka tahansa mies, joka voi antaa oman vaimonsa jollekin toiselle miehelle, pelastaakseen oman nahkansa… Siellä hän oli istumassa pienessä teltassa, luopiona, valehdellen, ja kokonaan irtileikattuna lupauksesta ja kaikesta, mutta hän oli yhä Jumalan profeetta.

⁴⁰⁸    Ja siellä oli Abimelek, joka oli hyvä ja pyhä mies. Varmasti, lausui rukouksia joka ilta. Ja hän löysi tämän lähes satavuotiaan isoäidin tulevan sinne kauniina ja nuorena jälleen. Hän sanoi: “Siinä on tyttö, jota olen odottanut, niinpä minä otan hänet vaimokseni.”

⁴⁰⁹    Abraham sanoi: “Voit saada hänet, hän on sisareni.” Tämä sanoi: “Hän on veljeni.”

⁴¹⁰    Niinpä hän vie hänet sinne ja antaa naisten kylvettää hänet ja pukea hienoihin vaatteisiin aivan kuin prinsessan. Sitten hän lausuu rukouksensa ja oikaisee itsensä vuoteelle ja sanoo: “ Huomenna tulen menemään naimisiin tuon kauniin heprealaistytön kanssa, joka on tuon pojan sisar. Oi, se tulee olemaan ihmeellistä. Oi Herra, Sinä tiedät kuinka minä rakastan Sinua. Kyllä, se tulee olemaan ihmeellistä.”

⁴¹¹    Ja Jumala sanoi: “Sinä olet aivan yhtä hyvä kuin kuollut.” Uh-huh! [Veli Branham yskäisee.] Suokaa anteeksi. Abra…

⁴¹²    Siellä istui Abraham, valehdellen, luopiona. Ja tässä oli tämä toinen, rehellinen mies. Hän sanoi: “Mutta Herra, Sinä tunnet minun sydämeni rehellisyyden. Eikö hän sanonut minulle, että se oli hänen ‘sisarensa’?”

⁴¹³    Jumala sanoi: “Minä tunnen sinun sydämesi rehellisyyden ja siksi estin sinut tekemästä syntiä Minua vastaan. Se on totta. Minä tunnen sinun sydämesi rehellisyyden, mutta hänen aviomiehensä on Minun profeettani.” Halleluja! Oi, jos se ei ole armoa, niin mitä se on? “Hän on luopio ja valehtelija, ja istuu nyt siellä ulkona, mutta hän on yhä Minun profeettani! Ota mukaasi uhri ja mene hänen luokseen ja vie hänen vaimonsa takaisin, tai olet kuollut mies. Minä en enää kuule sinun rukouksiasi, anna hänen rukoilla puolestasi.” Aamen! Siinä se on teille: “Se on Minun profeettani!”

⁴¹⁴    Nyt te sanotte: “Oi, toivonpa, että olisin ollut Abraham.” Jos me olemme kuolleita Kristuksessa, me olemme Abrahamin Siemen ja perillisiä lupauksen mukaan. Kyllä, sitä Raamattu sanoo. Tahdotteko lukea sen? Raamattu sanoo, ettei lupaus ollut vain Abrahamille ja hänen siemenillensä… Abrahamilla oli monia siemeniä, varmasti, paljon lapsia. Ismael oli hänen lapsensa. Hänellä oli seitsemän tai kahdeksan lasta Saaran kuoleman jälkeen, eräästä toisesta naisesta, Keturasta, mutta katsokaahan, tuo siemen oli tuo luvattu, joka oli Iisak ja Iisakin kautta tuli Kristus, ja Kristuksen kautta tulimme me. Lupaus on ilman ehtoja!

⁴¹⁵    Mitä te nyt sanotte Abrahamista? Olisi ollut aivan mahdotonta hänen koskaan päästä takaisin. Varmasti olisi ollut mahdotonta Saulille koskaan päästä takaisin, jos te olisitte lukeneet Kirjoituksen sillä tavalla. Näettekö? Mutta asia ei ollut niin! Jumalan lupaus pysyy iäti!

⁴¹⁶    Lukekaamme täältä jotakin. Haluan teidän lukevan sen. Haluan, että otatte esiin Galatalaiskirje 3:16 ja luette tämän ja näette, mikä lupaus on, ja näette, olemmeko me Hänen lupauksensa tai emme; 3:16. Kuunnelkaa tätä! Hyvä on, tulen lukemaan myös 15:sta.

Veljet, minä puhun ihmisten tavalla; vaikka se ei ole kuin ihmisen liitto, kuitenkin, jos se on vahvistettu, ei kukaan kumoa sitä, tai lisää siihen.

Nyt Abrahamille ja hänen siemenellensä oli lupaukset tehty.

“Abrahamille ja hänen Siemenellensä.” Tarkatkaa nyt!

Hän ei sano, Ja siemenille, niin kuin monesta (monikossa); vaan niin kuin yhdestä, Ja sinun siemenellesi, joka on Kristus.

⁴¹⁷    Silloin Kristus oli Abrahamin Siemen, ja me ollen kuolleita Kristuksessa ja kastetut Hänen Ruumiiseensa, olemme Abrahamin Siemen ja olemme lupauksen perilliset. Silloin, kuinka se on… Kuinka te koskaan lankeaisitte pois, jos Jumala on tehnyt lupauksen teille? Kuinka te koskaan tulisitte luopioksi, niin että menisitte pois ja teidän täytyisi mennä helvettiin sen vuoksi?

⁴¹⁸    Nyt te sanotte: “Emmekö me sitten voi luisua taaksepäin?” Ehdottomasti! Ja kun te tulette luopiotilaan, te voitte odottaa kuritusta, älkää lainkaan murehtiko sitä. Abraham sai sitä, ja muut heistä saivat sitä, ja myös te tulette saamaan sitä. Älkää ajatelko, että se antaa teille luvan tehdä syntiä; sitä se ei anna. Te tulette maksamaan kaikesta, mitä teette. Te tulette niittämään sitä, mitä te kylvätte. Tehkää yksi pieni synti ja te tulette niittämään tynnyrintäydeltä. Niin se on. Mutta veli, se ei tarkoita sanoa, että te olette kadotettu. Se on tarkalleen oikein. Abraham niitti tarkalleen sitä, mitä hän kylvi. Kyllä. Mutta kuitenkin hän oli pelastunut.

⁴¹⁹    Tuo liitto, jonka Jumala teki Israelin kanssa; he kadottivat perintönsä, he kadottivat luvatun maan, ja menivät alas Egyptiin, mutta he eivät olleet kadottaneet liittoaan. Jumala sanoi: “Muistan lupaukseni Abrahamille. Olen muistanut sen ja olen tullut alas vapauttamaan kansani. Mene sinne Mooses ja sano faaraolle Minun sanoneen: ‘Anna Minun kansani mennä.’ Minä muistan Abrahamille ja hänen siemenelleen tekemäni lupauksen.”

⁴²⁰    Se on samoin meidän kanssamme. Niinpä, jos te olette kuollut ja elämänne on kätkettynä Kristuksen kautta Jumalassa, ei mikään maailmassa voi koskettaa teitä. Te voitte nyt mennä ja tehdä jotakin mikä on väärin, mutta jos te todella olette totinen Jumalan lapsi, ja näette tehneenne virheen, te tulette nousemaan ja yrittämään uudestaan. Se on totta, ettekä te jää makaamaan sinne.

⁴²¹    Mutta, jos olette pelkuri, jos olette rikkaruoho, jos teissä ei ole “ylös nousua” itsessänne, te tulette sanomaan: “No niin, ei Siinä kuitenkaan mitään ollut.”

⁴²²    Jumalan Valtakunta on verrattavissa mieheen, joka otti verkon ja meni meren rantaan ja heitti verkon veteen. Kun hän veti sen ylös, oli hän saanut kilpikonnia, sammakoita, käärmeitä, liskoja, hämähäkkejä ja kaloja. Sellainen on Evankeliumi, kun Se on saarnattu.

⁴²³    Kuten Herran käskiessä jotakin saarnaajaa, kuten veli Grahamia täällä: “Mene tälle kulmalle ja saarnaa jonkin aikaa, veli Graham.” Hyvä on, hän ottaa verkkonsa ja menee sinne ja alkaa laulaa.

“Minne olet menossa, veli Bill?”

“Minä menen jonnekin muualle ja heitän verkon tälle kulmalle.”

⁴²⁴    Minä vedän verkon ylös ja sanon: “Siinä he ovat Herra, Sinä tiedät mitä he ovat.” Vedän verkon uudestaan: “Hyvä on, tässä he ovat, Herra.”

⁴²⁵    Nyt, kilpikonna oli kilpikonna alusta alkaen. Hän vain joutui verkkoon. Ja sillä tavalla ihmiset joutuvat mielenliikutuksen valtaan. “Oi, Halleluja! Halleluja! Ylistys Herralle! Kunnia Jumalalle! Halleluja!” He olivat vain joutuneet verkkoon, siinä kaikki.

⁴²⁶    Jos tuo vanha kilpikonnan henki on heissä, ei kestä pitkään, kun he sanovat: “No niin, voin sanoa sinulle….” Ja tässä hän menee, madellen takaisin.

⁴²⁷    Ja joku vanha jokirapu-rouva tulee sanomaan: “Mutta minä en yksinkertaisesti voi ymmärtää Tuota.” Näettekö?

⁴²⁸    Neiti hämähäkki istuu siellä hetken, ja “plop, plop, plop”, menee suoraan takaisin sanoen: “Ei Siinä kumminkaan mitään ollut.”

⁴²⁹    Neiti käärme tulee sanomaan: “Oi, he ovat vain joukko pyhiä kieriskelijöitä. Siinä kaikki, mitä Se on. Minä menen jonnekin, missä heillä on enemmän järkeä.” Te olette vain käärme alusta alkaen. Te vain jouduitte Evankeliumin verkkoon, siinä kaikki.

⁴³⁰    Mutta kala viedään Mestarin pöytään. Hän oli kala alusta alkaen. Tuo Siemen hänessä oli kala. Hän alkoi kalana. ja Jumala tunsi kalansa maailman perustamisesta lähtien. Halleluja!

⁴³¹    Muistakaa, että he kaikki hengittävät samoja mutaisia vesiä siellä ulkona. He kaikki hengittävät samasta joesta. Oikein. Meidät on kaikki pantu juomaan samasta hengellisestä Kalliosta. Kaikki söivät mannaa erämaassa, Kaaleb ja Joosua söivät samaa mannaa kuin muutkin heistä, ja he kaikki kaatuivat erämaassa. Mutta siellä oli kaksi valittua menemään ylitse, ja he menivät yli. Kyllä.

⁴³²    Meidät on kaikki pantu juomaan samasta Lähteestä. Mutta eivät kaikki ole pelastuneita, jotka juovat. Meidät on kaikki pantu huutamaan yhdessä, meidät on kaikki pantu iloitsemaan yhdessä, mutta Valitut ovat pelastettuja. Huomasitteko Sen sanovan, että nuo kaksi henkeä, viimeisissä päivissä, olisivat niin lähellä toisiaan, että se pettäisi jopa valitutkin, jos se olisi mahdollista? Jos se olisi mahdollista! Näettekö? Se on todellinen Jumalan Henki, valittu Iankaikkiseen Elämään.

⁴³³    Nyt me lopetamme. Sitten veli Neville tulee jatkamaan siitä, mihin minä jään. Hyvä on:

Ja tämän minä sanon, että sitä liittoa, jonka Jumala aikaisemmin vahvisti Kristuksessa, ei laki, joka oli neljäsataakolmekymmentä vuotta myöhemmin, voi kumota, niin että se tekisi lupauksen mitättömäksi.

Se on tuo lupaus, jonka Jumala antoi Abrahamille, ennen kuin lakia edes oli olemassa.

Sillä, jos perintö olisi laista, ei se enää olisi lupauksesta: mutta Jumala antoi sen Abrahamille lupauksen kautta,

Ei jollakin, mitä te teette, ei minkään lakien mukaan, ei minkään teidän kirkkojenne lakien mukaan, ei seurakuntaan liittymällä, tai minkään muun lain mukaan; vaan se on ehdottomasti Jumalan armon teko, teille. Siinä se on teille.

⁴³⁴    Tarkatkaa:

Minkä vuoksi sitten palveli laki? Se oli lisätty rikkomusten tähden, kunnes se siemen tulisi jolle lupaus oli tehty;...

Eikö se olekin niin selvää kuin nenä kasvoillani? Se oli lisätty palvelemaan siihen asti kunnes Siemen tuli, joka oli Kristus, jolle lupaus oli tehty.

...ja se oli enkelien säätämä välimiehen kädessä.

Nyt välittäjä ei ole yhden välittäjä, mutta Jumala on yksi.

⁴³⁵    Nyt jätän sen juuri tähän, niin että veli Neville voi alkaa tästä ensi keskiviikkona.

⁴³⁶    Ymmärrättekö te nyt mitä olemme sanoneet? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Että “on ehdottomasti mahdotonta uudestisyntyneen kristityn”, enkä tarkoita sellaista, joka kutsuu itseään uudestisyntyneeksi, vaan tarkoitan todellista uudestisyntynyttä kristittyä, “koskaan langeta pois armosta”. Hän voi langeta, se on totta, mutta hän ei voi milloinkaan päästä eroon tuosta armosta. Abraham lankesi armosta, aivan varmasti, Jumala käski häntä “pysy siellä”, ja hän jätti sen, mutta hän ei koskaan kadottanut liittoaan. Hän oli yhä Jumalan valittu. Hän oli aina sitä. Ja hän tulee aina olemaan Jumalan.

⁴³⁷    Nyt huomatkaa, Raamattu sanoo, että “koko Israel tulee olemaan pelastunut.” Kuinka moni tietää sen? Raamattu sanoo: “Koko Israel tulee olemaan pelastunut.” Nyt tuo Israel ei ole se Israel, joka on lihasta, vaan Hengestä oleva Israel, sillä “lahjat ja kutsumukset ovat ilman parannuksen tekemistä.” Eikö Raamattu sano sen? Hyvä on, koko Israel tulee olemaan pelastunut. Joka ainoa heistä on pelastettu. Kuinka me tulemme Israeliksi? Ollen kuolleet Kristuksessa, ottamalla yllemme Abrahamin Siemenen, ja me olemme perillisiä lupauksen mukaan.

⁴³⁸    Paavali sanoi: “Se, joka on ulkonaisesti on juutalainen, ei ole juutalainen, vaan se, joka sisäisesti on juutalainen; nuo, joilla on lupaus.” Ja me olemme Abrahamin Siemen, lupauksen kautta, Kristuksen kautta, vastaanottamalla Hänet henkilökohtaisena pelastajanamme.

⁴³⁹    Oi, toivon teidän näkevän sen. Toivon teidän käsittävän sen, jos voitte viipyä Sen kanssa hetken. Me nyt päätämme tähän ja sitten aloitamme Melkisedekistä, joka tuo meidät jälleen suoraan takaisin tähän. Tuo koko asia on niin ihmeellinen. Mutta nyt me alamme päästä kermaan käsiksi.

⁴⁴⁰    No niin, te näette, jos te otatte tämän täällä ja luette sen vain niin kuin joku todella ehdoton kolminaisuuteen uskova, joka uskoo, että on kolme jumalaa… Niin kuin eräs heistä kerran sanoi minulle, että “Matteus 3, se ehdottomasti ilmaisee, että siellä oli kolme, kolme yksilöllistä persoonaa Jumaluudessa.”

⁴⁴¹    Minä sanoin: “Se minun täytyy nähdä.”

⁴⁴²    Hän sanoi: “Tarkkaahan!” Seisten suoraan tässä saarnastuolissa, hän sanoi: “Kuulehan, Matteus 3:ssa, kohta, kun Jeesus lähti vedestä, niin katso, taivaat avautuivat Hänelle. Ja Hän näki Jumalan Hengen kuin kyyhkysen. Ja Ääni taivaista sanoi: ’Tämä on minun rakas Poikani, johon olen mielistynyt.’ Ja siellä oli heitä kolme: Poika, joen rannalla; Pyhä Henki siinä välillä; ja Isä yläpuolella.”

Minä sanoin: “Veli, Kirjoitus ei sano sitä.” “Oi, kyllä se sanoo!”

⁴⁴³    Nyt, tässä on Hänen kuvansa: tässä on Jumala, Poika; siellä on Jumala, Isä; täällä on Jumala, Pyhä Henki, kuin kyyhkynen. Tarkatkaa nyt! Raamattu sanoi, kun Jeesus oli kastettu: “Poika lähti heti pois vedestä, ja katso, taivaat Hänen yläpuolellaan avautuivat, Äänen sanoessa… Hän näki Jumalan Hengen kuin kyyhkysen.” Siellä ylhäällä ei ollut mitään toista henkilöä, vaan tämä Jumalan Henki oli kyyhkynen, joka oli Hänen yläpuolellaan. Ja Ääni tuli sanoen: “Tämä on Minun rakas Poikani, jossa olen mielistynyt asumaan.” Lukekaa nyt Matteus 3, ja katsokaa sanooko Se niin. Näettekö, ei kolmea persoonaa; ei ollenkaan.

⁴⁴⁴    Ja se on miksi… Tämä ei sano, että ihmisen olisi mahdotonta koskaan tulla takaisin luovuttuaan. Se ei sano sitä. Se sanoo: “On mahdotonta ihmiselle koskaan tulla takaisin uudistaakseen itsensä, sen jälkeen, kun hän on kerran ollut siellä.” Hän ei voi tehdä sitä.

⁴⁴⁵    Raamattu sanoo: “Hän, joka on Jumalasta syntynyt, ei tee syntiä, sillä hän ei voi tehdä syntiä. Sillä Jumalan siemen pysyy hänessä, eikä hän voi tehdä syntiä.” Kuinka minua voidaan kutsua syntiseksi, kun siellä lepää uhri ottamaan minun paikkani? Kuinka minä voisin kuolla, kun kuolemanrangaistus on maksettu minun puolestani? Kuinka voin kuolla, kun minulla on Iankaikkinen Elämä? Kuinka voin tehdä sen? Te ette voi tehdä sitä!

⁴⁴⁶    Jos minulla olisi kirjallinen lupa tämän kaupungin pormestarilta ajaa tämän kaupungin halki kuudenkymmenen mailin tuntinopeudella, niin kuinka joku virkamies voisi pidättää minua kuudenkymmenen mailin tuntinopeudella ajamisesta? Kuinka voisitte tehdä sen? Minulla on kaupunginjohtajalta lupa, jossa sanotaan, että voin tehdä sen. Hän ei voi pidättää minua. Voin jättää kokonaan huomioon ottamatta hänen pidätyksensä ja pilliin viheltämisensä ja kaiken muun. Sillä ei ole mitään merkitystä, minulla on lupa,

⁴⁴⁷    Kuinka voin silloin minä, sen jälkeen, kun Kristus on kuollut minun puolestani, ja olen Hänen armostansa ja rakkaudestaan tullut Hänen vanhurskaudeksensa, niin kuinka minä voin tehdä syntiä, kun siellä on jotakin minun ja Jumalan välillä, siellä lepää uhri? Minä en voi tehdä syntiä, en voi tehdä sitä. Jumala ei koskaan näe minua. Hän näkee Kristuksen. Hän seisoo minun paikallani, ja kun minä teen jotakin väärin. Kristus ottaa minun paikkani. Olen tunnustanut: “Minä olen väärässä. Hän on oikeassa. Herra. Sinä tunnet minun sydämeni. Sinä tiedät, tarkoitinko sitä tai en. Ja minä olen väärässä, anna minulle anteeksi.” Jumala ei koskaan näe sitä, olen Jeesuksen Veren peitossa koko ajan. Kuinka silloin Jumala voisi koskaan nähdä minua? Kuinka syntiä voitaisiin lukea minulle, kun Hän ei voi tehdä sitä? Juuri niin pian kuin teen sen, se on anteeksi annettu. [Veli Branham napsauttaa sormiaan.] Ja niin se on.

⁴⁴⁸    Se on aivan kuin ottaisi pipetin, pienen pipetin, ja täyttäisi sen musteella, ja pitäisin sitä ammeen yllä, joka on täynnä valkaisuainetta, ja sitten puristaisi siitä sinne tipan, niin yrittäkääpä löytää sitä uudestaan. Tuo muste on muuttunut valkaisuaineeksi. Ja siten on teidän tunnustetut syntinne… Jos olette Kristuksessa, on teidän ja Jumalan välillä kokonainen allas valkaisuainetta, ja teidän syntinne tulevat vanhurskaudeksi, koska vanhurskas Uhri on siellä odottamassa teidän puolestanne.

Kun tulen tuolle virralle päivän lopulla,
Ja viimeiset murheen tuulet ovat puhaltaneet;
On yksi ajatus, joka rohkaisee minua ja tekee sydämeni iloiseksi,
Minun ei tarvitse ylittää Jordania yksin.

⁴⁴⁹    On ainakin yksi hyvä asia, että minun ei tarvitse ylittää sitä… Yhtenä näistä päivistä me tulemme tien päähän, kun aurinko kieltäytyy paistamasta, ja silloin Jumala tulee kutsumaan.

⁴⁵⁰    Adam tulee ravistamaan Eevaa, ja sanomaan: “Kulta, tässä sitä ollaan, on aika herätä.”

⁴⁵¹    Eeva tulee ojentamaan kätensä ja tarttuu Aabeliin ja sanoo: “Tulehan esiin, kultaseni, on aika herätä.” Aabel tarttuu Seetiin, ja Seet tulee ravistamaan Nooaa, ja Nooa… Oi, edelleen ja edelleen, Abrahamiin ja siitä yhä edelleen. Tulee olemaan suuri ravistelu ja herääminen, kun Jumalan Poika tulee. Me tulemme seisomaan Hänen kaltaisuudessaan tuona päivänä.

⁴⁵²    No niin, jos te teette syntiä täällä, te tulette maksamaan siitä.

⁴⁵³    Se vain jatkuvasti tulee mieleeni, niin että minun täytyy sanoa se. Olen yrittänyt tukahduttaa sitä, neljä tai viisi kertaa. Minun täytyy sanoa se. Kuinka monet muistavat tämän veljen, pastorin, joka oli aikanaan täällä Church of Godin seurakunnassa? Veli… Mikä hänen nimensä olikaan? Hän työskenteli siellä Vorgangilla. Oi, te kaikki… Tuo Ensimmäinen Jumalan seurakunta, aivan täällä kulmassa. Tai, hänellä oli tapana myydä Rawleighin tuotteita lamakauden aikana. Todella jumalinen, pyhitetty mies. Veli Smith otti hänen paikkansa siellä. Tulen muistamaan hänen nimensä muutamassa minuutissa. Hän oli Jumalan pelastama mies.

⁴⁵⁴    Muistakaa, jos te ette tottele oikaisua, ja jos te teette jotakin väärää kristittynä, tulee Jumala varottamaan teitä, ja jos te sitten ette ota vaarin tuosta varoituksesta, tulee Hän ottamaan teidät pois maan päältä. Sitä Hän teki.

⁴⁵⁵    Te muistatte, Raamatussa? Katsokaa Korinttolaiskirjeen seurakuntaa. Hän kertoi heille, mitä he olivat, asemassaan, Kristuksessa, mutta hän varoitti heitä siitä, mitä tulisi tapahtumaan, jos he eivät oikaisisi itseään ja selvittäisi välejään Jumalan kanssa

⁴⁵⁶    Ja tämä veli, hän oli mukava pikku veli, ja uskon, että hän oli Jumalan pelastama mies. Ja hän hankki itselleen työtä täältä Vorgangilta. Ja jos joitakin hänen perheväestään istuu täällä, niin toivon, että ette ajattele minun… En tunne teitä, jos olette täällä. Mutta hänen nimensä oli Ramsey, veli Ramsey. Kuinka monet muistavat veli Ramseyn, täältä Church of Godista? Tietenkin te muistatte, mukava pikku mies. Ja hänellä oli tapana tulla luokseni, ja me puhuimme yhdessä ja istuimme siellä itkien, pitäen toisiamme käsistä; todellinen kristitty!

⁴⁵⁷    Yhtenä päivänä menin sinne autoverstaalle, olin juuri tullut meren takaa kokouksista, ja vein autoni tarkastettavaksi. Veli Ramsey sanoi: “Miten voin auttaa, Billy?”

⁴⁵⁸    Minä sanoin: “Tarkistaisitko autoni, veli Ramsey, ja vaihda öljyt.”

⁴⁵⁹    “Selvä”, hän sanoi, “hienoa.” Hän sanoi: “Oliko sinulla mukavat kokoukset?”

⁴⁶⁰    Minä sanoin, Oi, veli Ramsey, se oli ihmeellistä.” Sanoin: “Toivoisin, että voisit lähteä mukanani joskus. Miksi et lähde mukaani?”

Hän sanoi: “Minä en enää palvele Herraa, Billy.” Käännyin ympäri ja sanoin: “Mitä sinä sanoit?”

⁴⁶¹    Hän sanoi vain jotakin sellaista kuin: “Minä en enää palvele Häntä”, ja käveli pois.

⁴⁶²    Minä ajattelin: “Oi, hän vain puhuu mitä puhuu”, ja menin jonnekin muualle.

⁴⁶³    Tulin takaisin ja noudin autoni. Tultuani kotiin aloin ajatella sitä mitä hän sanoi: “Minä en enää palvele Herraa.”

⁴⁶⁴    Herra laski sydämelleni mennä takaisin ja kysyä sitä häneltä uudestaan. Niinpä sanoin: “Meda, huolehdi asioista poissa ollessani.”

⁴⁶⁵    Menin autooni, ajoin sinne ja menin sisälle Vorgangin paikkaan. Minä sanoin: “Veli Ramsey, haluan kysyä sinulta erään kysymyksen.”

Hän sanoi: “Hyvä on, Billy, mikä se on?”

Minä sanoin: “Sinä sanoit hetki sitten, että et enää palvellut Herraa. Sinähän vain kiusasit minua, eikö niin?”

Hän sanoi: “En.”

Minä sanoin: “Veli Ramsey, ethän sinä sitä tarkoita.”

Hän sanoi: “Kyllä.”

Minä sanoin: “Etkö sinä rakasta Häntä?”

Hän sanoi: “Jos minä rakastaisin Häntä, minä palvelisin Häntä. Enkö palvelisikin, Billy”, ja hän käveli pois.

Minä ajattelin: “Kuulehan, veli Ramsey.”

Hän sanoi: “Minä en halua puhua siitä enempää.”

⁴⁶⁶    Menin kotiin ja menin sisälle huoneeseen ja suljin oven. Ja, oi, tehän tiedätte kuinka teistä joskus tuntuu todella raskaalta, aivan kuin olisitte ottaneet leivoksen pois pieneltä lapselta, tai jotakin sellaista, tiedättehän. Minä ajattelin: “Mitä? Se ei voi olla. Varmasti jotakin on tapahtunut veli Ramseylle.”

⁴⁶⁷    Ja eräs pieni värillinen poika, nimeltä Jimmy, hän käy täällä seurakunnassa; hänellä on toinen jalka… Tiedättehän, hän jotenkin ontuu. Olen unohtanut hänen nimensä, mutta hän työskentelee siellä Vorgangilla, hoitaa hajotuspuolta. Hän tapasi minut ja sanoi: “En oikein tiedä tästä tohtori Ramseysta täällä, pastori Branham.” Hän sanoi: “Sanoin hänelle yhtenä päivänä: ‘Me kaikki täällä pelkäämme avata edes suutamme, sinähän olit jumalinen mies.’” Mutta hän sanoi: “Hän otti saarnaajan korttinsa, meni paperikorin luo, repi sen palasiksi ja heitti sinne sanoen: ’Minä en enää halua olla missään tekemisissä sen kanssa.’”

Hän sanoi: “Mutta herra, sinun ei olisi tullut tehdä sitä.”

Hän vastasi, “Oi, Jim, minä olen lakannut palvelemasta Herraa.”

Ja hän sanoi: “Ethän sinä sitä tarkoita.”

⁴⁶⁸    Ja hän sanoi: “Sitten hän sanoi, että tulisi hiomaan autonsa venttiileitä Vapunpäivänä”, uskon, että se oli niin, “ja hän sanoi: ‘Haluan, että tulet auttamaan minua, Jim.’”

⁴⁶⁹    Hän sanoi: “Tulen auttamaan sinua sen jälkeen, kun tulen kirkosta, mutta ensin minä menen kirkkoon.”

⁴⁷⁰    Hän sanoi menneensä kirkon jälkeen verstaalle, ja herra Ramsey oli hiomassa autonsa venttiileitä, ja hän sanoi: “Jimmy, livahdahan joen ylitse, saluunat tällä puolella ovat suljettuna, mene ja nouda minulle korillinen olutta.”

⁴⁷¹    Hän sanoi: “Herra Ramsey, olen syyllistynyt moniin asioihin, mutta en koskaan siihen, että noutaisin Herran palvelijalle olutkorin.” Hän sanoi: “Ei, en tule koskaan tekemään sitä.”

⁴⁷²    Ja hän vain sanoi: “Mutta menehän nyt noutamaan se, Jim.”

⁴⁷³    Hän sanoi: “Herra Ramsey, minä hion venttiilisi. Mutta, jos haluat olutta, on sinun noudettava se itse.” Hän sanoi: “Minä en tule koskaan noutamaan Herran palvelijalle mitään sen kaltaista.”

⁴⁷⁴    Niin Ramsey itse hyppäsi Jimmyn autoon ja ajoi joen yli, tuli takaisin, puoliksi humalassa olutkorin kanssa, juoden sitä.

⁴⁷⁵    Hän alkoi mennä alaspäin. Hän sairastui. Näettekö? Jumala ei voinut puhua hänelle. Minä varoitin häntä, tein kaiken mitä voin. Veli Smith meni hänen luokseen ja varoitti häntä. Jokainen yritti tehdä, mitä vain voi hänen puolestaan. Yhä hän vain ravisti päätään. Mitä tapahtui? Hän sairastui ja kuoli. Se osoitti, että hän oli pelastunut mies. Jos Jumala ei voinut saada häntä tottelemaan, Hänen täytyi ottaa hänet pois maan päältä ja tuoda hänet Kotiin. Se on tarkalleen se, mitä Raamattu sanoo. Sitä Raamattu lupaa. Jos te ette halua korjausta, teidän täytyy mennä kotiin.

⁴⁷⁶    Niinpä Jumala ei kadota teitä sen jälkeen, kun Hän on pelastanut teidät, mutta Hän voi lyhentää teidän päiviänne täällä ja panna teidät maksamaan jokaisesta synnistä, mitä olette tehneet. Niinpä, jos te teette syntiä, täytyy teidän maksaa siitä, mitä olette tehneet. Muistakaa vain se.

⁴⁷⁷    No niin, olkoon Herra nyt kanssanne. Uskon tänä iltana, että veli Ramsey oli pelastunut. Ehdottomasti, minä uskon sen. Mutta hän vain ei halunnut totella Jumalaa, ja kun hän ei halunnut totella Jumalaa, täytyi Jumalan tuoda hänet Kotiin. Se on ainoa asia, mitä on tehtävissä, koska sitä se oli? “Hän olisi tuottanut häpeää sille Verelle, jolla hänet oli pyhitetty.” Onko se oikein? “Ja pitänyt liittoa epäpyhänä asiana”, jos se ei olekin tarkalleen se, mitä Hebrealaiskirjeessä sanotaan. Näettekö? Hänen olisi mahdotonta olla kadotettu, mutta hän olisi tuottanut häpeää, joten Jumalan täytyi ottaa hänet pois maan päältä ja tuoda hänet Kotiin. Se on tarkalleen se, mitä tapahtui.

Nyt Herra siunatkoon, kumartaessamme päämme hetkeksi rukoukseen:

⁴⁷⁸    Kaikkein pyhin ja armollisin Isä, me olemme todella kiitolliset Sinulle antamastasi lupauksesta, että Sinä et tule koskaan jättämään meitä tai hylkäämään meitä. Sinä olet luvannut kulkea kanssamme halki elämän, ja kuolemassa olla lähellä meitä. Sinä olet luvannut meille, että meillä on Iankaikkinen Elämä, Sinä olet Sen vapaasti antanut meille. Me emme voi koskaan kadottaa Sitä: “Kaikilla, jotka tulevat Minun luokseni, on Iankaikkinen Elämä.” Ja jos se on Iankaikkinen Elämä, sillä ei ole loppua, ja Sinä lupasit nostaa meidät ylös viimeisessä päivässä. Siitä me olemme hyvin kiitollisia. Me olemme kiitollisia, että Sinun Sanasi opettaa meille niin. Se antaa meille varman toivon. Se saa meidät tietämään, että meidän Isämme on Rakkaus. Hän rakastaa meitä, Hän valitsi meidät. Sinä sanoit: “Te ette ole valinneet Minua, vaan Minä valitsin ja ennalta määräsin teidät.” Ja minä kiitän Sinua, Isä, että Sinä olet tehnyt niin. Ja täällä istuu monia tänä iltana, jotka ovat säädetyt Iankaikkiseen Elämään, ja ovat vastaanottaneet Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Pelastajanaan, ja Hengen hedelmät seuraavat heidän elämäänsä: lempeys, nöyryys, rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, hyvyys. Me kiitämme Sinua heistä.

⁴⁷⁹    Ja me rukoilemme, Isä, että jos täällä on joitakin tänä iltana, joilla ei ole noita hedelmiä, vaan he lepäävät jonkin mielikuvituksen varassa, koska he ovat kiihottuneet jonakin päivänä, koska he ovat joutuneet mielenliikutuksen valtaan, heistä on tuntunut hyvältä, he ovat huutaneet, ja he ovat saattaneet tehdä monia asioita. Mutta Isä, jos heillä ei ole Hengen hedelmää, joka pitää heidät päivästä päivään jatkuvasti rakkaudessa, anteeksi antaen vihollisilleen, oikaisten vääryytensä, ja eläen rauhassa ja rakastavina ja suloisina ja lempeinä toisiaan kohtaan ja innokkaana Seurakunnan puolesta, rakastaen Kristusta ja Hänen lapsiaan, oi, Iankaikkinen Jumala, anna heille anteeksi. Vaikka he ovatkin seurakunnan jäseniä, maallisen ruumiin jäseniä, voikoot he nyt laskea nuo lihalliset, kuolleet teot syrjään, ja ponnistella edelleen täydellisyyteen. Suo se, Herra. Voikoot he tulla tuon Täydellisen luo, ja vastaanottaa Hänet omana sovituksenaan syntiensä puolesta, niin että Hän voi seistä täydellisenä uhrina syyllisen miehen ja syyllisen naisen puolesta. Anna heille rakkauden ja rauhan armo, kunnes he tulevat Jumalan läsnäoloon elääkseen iäti. Suo se, Isä.

Ja päidemme ollessa kumarretut:

⁴⁸⁰    Jos täällä on joku, joka haluaa vaihtaa lihallisen elämän säännöistä, kasteista, aistimuksista ja pienistä sen kaltaisista lihallisista asioista, todelliseen sydämeen, joka on täynnä todellista rakkautta, niin että voitte mennä katkerimman vihamiehenne tykö ja panna käsivartenne hänen ympärilleen ja sanoa: “Veli, minä rukoilen puolestasi. Minä rakastan sinua.” Jos te haluatte vaihtaa tuon lihallisten asioiden kokemuksen kokeaksenne todellisen rakkauden, niin haluaisitteko kohottaa kätenne Jumalalle ja sanoa: “Jumala, ota minut tänä iltana ja tee minut siksi, mikä minun pitäisi olla.” Minä tulen juuri nyt täältä saarnastuolista rukoilemaan puolestanne. Haluaisitteko te rukousta? Kohottakaa kätenne.

⁴⁸¹    Jumala siunatkoon sinua mies, siellä takana. Jumala siunatkoon sinua veli. Joku muu vielä? Jumala siunatkoon sinua. “Olen ollut seurakunnassa vuosia.” Jumala siunatkoon sinua, ja sinua veli täällä. Jumala siunatkoon sinua siellä takana, pikku rouva. “Minä tulen pyytämään Jumalaa tekemään minut rauhalliseksi.” Oletteko joskus todella raivoissanne? Oletteko poissa tolaltanne? Epäiletkö? Heittelehditkö paikasta toiseen? Ihmetteletkö, onko Se todella oikein tai ei? Kun tulette Kristukselle, tuletteko täydellä varmuudella? Sydän täynnä rakkautta? Tuletteko Hänen eteensä ilman pelon häivääkään, sanoen: “Minä tiedän, että Hän on minun Isäni”?

⁴⁸²    Ja siellä ei ole mitään tuomiota, te olette siirtyneet kuolemasta Elämään. Te tiedätte sen, ja huomaatte olevanne elämässänne rakastavainen, anteeksiantavainen, lempeä, rauhaisa, nöyrä, ja kaikki nämä Hengen hedelmät seuraavat elämäänne päivästä päivään. Ja niin pian kuin teette jotakin väärää: “Hyvänen aika.” Ja niin pian kuin mieleenne tulee: “Olette tehneet jotakin väärää”, nopeasti te oikaisette sen, juuri, sillä hetkellä. Älkää odottako toista minuuttia, menkää juuri silloin ja oikaiskaa asia. Jos ette, no niin, silloin teillä ei ole Kristuksen Henkeä. Te voitte olla hyvä nainen, te voitte olla hyvä mies, teistä voidaan ajatella hyvää seurakunnassa ja naapurienne keskuudessa, mutta oletteko jatkaneet tuohon täydellisyyteen? Tuolle paikalle, jossa te täysin luotatte Kristukseen? Ja tämän kautta, antaen teille sinetin. Abraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, ja Jumala antoi hänelle vahvistukseksi ympärileikkauksen sinetin.

⁴⁸³    Nyt te sanotte: “Minä uskon Jumalaa, minä tein tunnustuksen.” Mutta antoiko Jumala teille sen jälkeen Pyhän Hengen sinetin elämäänne? Rakkauden ja ilon ja Hengen hedelmien todistaessa, että olette pelastunut? Jos Hän ei ole tehnyt sitä, silloin Hän ei vielä ole tunnustanut teidän uskoanne. Te vain teitte tunnustuksen, eikä Hän vastaanottanut sitä, silloin siellä on jokin vialla. Haluaisitteko sitten vastaanottaa Hänet? Kohottakaa kätenne, jos siellä vielä on joku muu, ennen kuin rukoilemme.

⁴⁸⁴    Jumala siunatkoon sinua, nuori nainen. Jumala siunatkoon myös sinua siellä takana. Jumala siunatkoon sinua. Hyvä on, joku muu vielä, ennen kuin rukoilemme? Hyvä on, Jumala siunatkoon sinua siellä takana sisar. Jumala siunatkoon sinua veli. Jumala siunatkoon sinua veljeni. Se on oikein. Noin kymmenen, viisitoista kättä on kohonnut

Rukoilkaamme nyt:

⁴⁸⁵    Siunattu Herra, istuimillaan he löytävät alttarin. Siellä,  missä he nyt istuvat, missä Sinä puhuit heidän sydämilleen, että he ovat “väärässä”. Siellä, missä he istuvat, missä Sinä panit heidän sydämiinsä halun , niin että he “kaipaavat olla enemmän Jeesuksen kaltaisia”.

⁴⁸⁶    He tahtovat elämänsä muuttuvan: he tahtovat olla alhaisia ja nöyriä, he tahtovat olla lempeitä ja täynnä kärsivällisyyttä, he tahtovat olla pitkämielisiä, kestäviä. He tahtovat olla sellaisia kristittyjä, niin Kristuksen kaltaisia, että maailma sanoo heidän kulkiessaan kadulla: “Tuo mies on todella kristitty. Tuo nainen on todella kristitty. Oi, he ovat mitä nöyrimpiä, suloisempia ja mukavimpia ihmisiä.”

⁴⁸⁷    Suo se, Herra, että he saavat tuon kokemuksen tänä iltana. Ja älkööt he koskaan levätkö seurakuntansa kyvykkyyden varassa, kuulumisellaan mihinkään seurakuntaan tai kirkkokuntaan; tai jonkin mielenliikutuksen varassa, jonkin kuvitellun varassa, tai jonkin varassa, mitä on tapahtunut, kuten he ehkä ovat voineet huutaa, puhua kielillä tai tehdä jotakin muuta.

⁴⁸⁸    Oi, Iankaikkinen Jumala, älkööt he yrittäkö luottaa pääsevänsä Taivaaseen sen perusteella, sillä me olemme nähneet sen niin monta kertaa viheliäisesti pettävän. Ja Sinä sanoit, että se tulisi pettämään: “Jos on kieliä, ne lakkaavat; missä on profetia, se tulee katoamaan pois; missä tieto, se tulee katoamaan. Kaikki nuo asiat, jopa lahjat ja parantamisen ihmeet, ne tulleen kaikki panemaan pois. Vain tuo jumalallinen rakkaus on pysyvä.”

⁴⁸⁹    Jumala, luo se heidän sydämissänsä, ja anna heidän tulla tietämään, että se on Henki, joka tuottaa hedelmät. Tee se juuri nyt, Herra, odottaessamme Sinua, sillä me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä. Aamen.

⁴⁹⁰    [Tyhjä kohta nauhassa.] Nähdä tulipallojen lentävän ja nähdä kyyhkysten lentelevän edes takaisin rakennuksen lävitse, nähdä Kristuksen tulevan naulanarvet käsissään ja Hänen… Oi, tiesittekö, että se on antikristuksen asetelma? Hän sanoi: “Kun te näette näiden asioiden alkavan tapahtua, silloin katsokaa ylös, teidän lunastuksenne on tulossa lähelle.” Sen vuoksi haluan joka hetki painottaa sitä seurakunnalle ja saada teidät lujiksi. Veli Neville ei ehkä tule aina olemaan kanssamme. Uskon veli Nevillen olevan hyvä, terve Evankeliumin opettaja. Me emme tiedä, mikä tulee löytämään tiensä tähän saarnatuoliin, ja milloin se tulee tänne: “Minun lampaani tuntevat Minun Ääneni.” Pysykää tuon Sanan kanssa! Älkää milloinkaan jättäkö tuota Sanaa. Pysykää tarkasti Sen kanssa. Pysykää lujina siinä vapaudessa, johon Kristus on teidät vapauttanut. Älkää kietoutuko kaikkiin näihin ikeisiin ja kahleisiin ja niin edelleen, pysykää lujina ja pysykää vapaina. Jumala tulee siunaamaan teitä. Meillä ei ole mitään maailmassa pelättävänä.

⁴⁹¹    Te aina kummastelette… Panen merkille, kuinka ihmiset tulevat rukoiltaviksi, kuinka he tulevat rukousjonoon. Seuraavan kerran, kun he näkevät jonkun parantumiskampanjan, he tulevat menemään tähän jonoon ja sitten taas tähän jonoon. Minä en tuomitse heitä. He yrittävät löytää helpotusta, mutta he tekevät sen väärällä tavalla. Te teette sen aivan päinvastoin, kuin mitä Jumala käski olla tekemättä. Kun te tulette rohkeasti Armon Valtaistuimelle, ja uskotte, että “mitä te olette pyytäneet, sen te olette saava”, niin pysykää Sen kanssa! Sillä tavalla se tehdään, eikä vain juoksemalla lähetyksestä lähetykseen, kirkosta kirkkoon ja kampanjasta kampanjaan.

⁴⁹²    Hehän ovat tehneet nämä parantumiskampanjat kuin jonkinlaiseksi mielettömyydeksi. Varmasti he ovat tehneet sen. Se on tullut sille paikalle, että järkevät ihmiset katselevat ympärilleen ja ihmettelevät, että mitä se kaikki oikein on. Jumala ei halua noita asioita. Parantaminen ei tarvitse mitään kampanjoita. Parantamisen pitäisi olla jokaisessa paikallisseurakunnassa, kaikkien näiden lahjojen pitäisi olla toiminnassa, mutta älkää perustako sitä noille lahjoille. Älkää kiinnittäkö mitään huomiota lahjaan. Jos Jumala haluaa käyttää teitä johonkin, Hän tulee tekemään sen. Vaan tavoitelkaa lahjan Antajaa.

⁴⁹³    Kerran, sen jälkeen, kun Martin Luther oli puhunut kielillä, häneltä kysyttiin, miksi hän ei saarnaa sitä, hän vastasi: “Jos saarnaisin sitä, seurakuntalaiseni tulisivat tavoittelemaan lahjaa Antajan asemesta.” Niin se on.

⁴⁹⁴    Moody, kerran saarnatessaan niin innoituksen valtaamana, että puhui kielillä, hän sanoi: “Jumala anna minulle anteeksi, että mutisen typeriä sanoja.” Tietenkin. Katsokaahan, heillä oli nuo asiat. Me uskomme noihin asioihin, mutta ne täytyy panna omille paikoilleen, eikä niistä saa tehdä mitään todisteita.

⁴⁹⁵    Raamatussa ei ole mitään todistetta Pyhästä Hengestä, ainoastaan Hengen hedelmät. Yrittäkää löytää joku paikka, missä Jeesus olisi sanonut niin. Kyllä vaan, Pyhän Hengen todiste on teidän henkenne hedelmä. Jeesus sanoi niin: “Heidän hedelmistään te olette tunteva heidät.” Ja Hengen hedelmä on: rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, hyvyys, usko, lempeys, nöyryys. Ja vihollisen hedelmä on: kateus, viha, ilkeys, taistelut ja niin edelleen; ne ovat vihollisen hedelmiä. Niinpä te voitte tuomita sen siitä tavasta, miten te elätte, missä asemassa olette Jumalan kanssa. Jos teidän koko sydämenne rakastaa Häntä, te rakastatte Häntä ja olette lempeä ja elätte Hänen kanssaan päivittäin, silloin te tiedätte siirtyneenne kuolemasta Elämään. Jos niin ei ole, silloin asia on päinvastoin, ja te vain jäljittelette kristittyä. Oikein. Ja kaikki lihalliset jäljittelyt tulevat varmasti paljastetuiksi; ne tiedämme sen.

⁴⁹⁶    Niinpä, älkää eläkö sen kaltaista elämää, teidän ei tarvitse tehdä sitä. Miksi te vastaanottaisitte jotakin korviketta, kun koko taivaat ovat täynnä hyvää ja todellista? Varmasti. Sallikaa minun ottaa Jumala, sitä minä haluan. Aamen.

⁴⁹⁷    No niin, onko joku tullut rukoiltavaksi? Jos niin on, kohota kätesi. Meillä oli parantamiskokous tänä aamuna. Oletan sitten että… Tämä nainenko täällä? Hyvä on sisar, tulisitko sitten tänne eteen? Ja veljemme, vanhin täällä, tule voidellaksesi öljyllä. [Tyhjä kohta nauhassa.]

…Loista ylleni,
Loista ylleni, Herra, loista ylleni,
Loistakoon Valo majakasta ylleni.

⁴⁹⁸    Eikö Hän olekin ihmeellinen? Kumartakaamme nyt päämme, todella tyynesti nyt, laulakaamme uudestaan Loista ylleni. Kaikki mukaan nyt: “Loista…” Vain palvokaa Häntä sielussanne nyt. Hiljentykää, parantamiskokous alkaa. Sanoma on ohitse, palvokaamme.

Loistakoon Valo majakasta ylleni,
Oi, loista ylleni, Herra, loista ylleni,
Loistakoon Valo majakasta ylleni.
Vain olla Jeesuksen kaltainen, olla kuten Jeesus, (aina)
Maan päällä kaipaan olla kuten Hän;
Koko elämän matkan maanpäältä kirkkauteen,
Minä ainoastaan pyydän olla niin kuin Hän.
Me vaellamme Valossa, niin kauniissa Valossa,
Se tulee sieltä, missä armon kastepisarat ovat kirkkaat;
Loista kaikkialla ympärillämme päivin ja öin,
Jeesus, maailman Valo.
kaikki te Valon pyhät julistakaa,
Jeesus on maailman Valo,
Silloin Taivaan kellot soivat
Jeesus on maailman Valo…

Vastaanota meidät, Herra, kun me palvomme Sinua.

Me vaellamme Valossa, kauniissa Valossa
Se tulee sieltä, missä armon kastepisarat ovat kirkkaat;
Loista kaikkialla ympärillämme päivin ja oin,
Jeesus maailman Valo.

⁴⁹⁹    Ettekö te yksinkertaisesti rakasta tuota puhtaaksi hankaamista? Tuntuuko teistä hyvältä? Kohottakaa kätenne. Sanokaa… Niissä on jotakin, noissa vanhanaikaisissa lauluissa, minä mieluummin otan ne kuin kaikki nämä maailmalliset uudet laulut, joita on kristillisissä seurakunnissa. Minä pidän tuosta vanhanaikaisesta:

Jeesus, pidä minut lähellä ristiä, (Oi!)
Siellä on kallis lähde.
Vapaasti kaikille, parantava virta,
Tulvii Golgatan vuorelta.
Ristissä, ristissä,
Olkoon ylpeilyni aina,
Kunnes ylöstemmattu sieluni löytää
Levon virran takana.

⁵⁰⁰    Voisin lähteä maailmasta hyvinkin helposti, kun sitä lauletaan. Ettekö tekin? Se on hienoa. Onko kaikki selvää? Tiedättehän, olen iloinen, että olen selvittänyt sen kaiken. Ettekö tekin? Vanha lasku on maksettu, pitkän aikaa sitten. Sanoin Hänelle: “Herra, en halua mitään vaikeuksia tullessani virralle, haluan olla varma nyt.” Minä haluan tuntea Hänet. Minä haluan tuntea Hänet.

⁵⁰¹    Siellä on suuri, pimeä kuilu jokaisen meidän edessämme. Me olemme menossa siihen suuntaan. Joka kerta, kun sydämemme lyö, me olemme lähempänä ja lähempänä. Mutta, kun tulen sinne, minä en halua kiemurrella kuin jokin pelkuri, minä haluan kietoa itseni Hänen vanhurskautensa viittaan ja mennä sisälle, tietäen sen: että tunnen Hänet Hänen ylösnousemuksensa voimassa, niin että, kun Hän kutsuu, olen tuleva esiin kuolleiden joukosta.

⁵⁰²    Uskoni katsoo ylös Sinuun, laulakaamme se nyt.

Minun uskoni katsoo ylös Sinuun,
Sinä Golgatan Karitsa,
jumalallinen Pelastaja!
Nyt kuule minua rukoillessani,
Ota kaikki syntini pois,
Äläkä anna minun koskaan eksyä
Sinun viereltäsi pois.

⁵⁰³    Sinä suuri Opettaja, Sinä olet opettanut meitä mitä ihmeellisimmässä Sanassasi, meidän sydämemme yksinkertaisesti vapisevat ylöstempausarmosta tietäessämme, että olemme siirtyneet kuolemasta Elämään. Se on kaikki meidän Herramme Jeesuksen hyvyyden kautta, joka on kutsunut meidät, ja pessyt meidät Veressänsä, ja on asettanut meidät Jumalan Valtaistuimen eteen, nuhteettomina ja ilman vikaa, sillä Hän otti meidän syntimme. Meillä ei ole mitään syntiä. Jumala laski kaikkien meidän vääryytemme Hänen ylleen ja Hän oli haavoitettu meidän rikkomustemme tähden. Oi, kuinka me rakastammekaan Häntä, tuota suurta Jumalan Karitsaa.

⁵⁰⁴    Ja me rukoilemme, Isä, sanat ilmaista, voidaksemme kertoa toisille; niin, että he myös voisivat tuntea Hänet, ja rakastaa Häntä, sillä Hän rakastaa heitä. Anna meille tämä armo.

Ja kiitos Sinulle, Isä, noista vastasyntyneistä lapsista, jotka juuri tulivat Jumalan Valtakuntaan. Voikoot he löytää hyvän seurakuntakodin jostakin, ja siellä palvella Sinua, kunnes kuolema vapauttaa heidät tästä vanhasta mädänneestä, kipujen ja tuskien ruumiista. Ja aseta heidät Hänen eteensä ilman vikaa, nuhteettomina, tulevassa ajassa, Iankaikkisen Elämän kanssa. Sillä me pyydämme sitä Hänen Nimessään. Aamen.