{"id":3728,"date":"1959-04-19T00:00:35","date_gmt":"1959-04-18T21:00:35","guid":{"rendered":"https:\/\/branhaminsaarnoja.fi\/?p=3728"},"modified":"2023-04-30T09:12:39","modified_gmt":"2023-04-30T06:12:39","slug":"59-0419a","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/branhaminsaarnoja.fi\/index.php\/1959\/04\/19\/59-0419a\/","title":{"rendered":"59-0419A MINUN EL\u00c4M\u00c4NTARINANI, (My Life Story), Los Angeles, Kalifornia, USA, 19.4.1959"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\r\n\t\t\t\r\n\t\t\t\t\r\n\t\t\t\t\"Download\r\n\t\t\t<\/a>\r\n\t\t\t\r\n\t\t<\/div>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

59-0419A MINUN EL\u00c4M\u00c4NTARINANI
(My Life Story)
Los Angeles, Kalifornia, USA, 19.4.1959<\/strong><\/p>

Kumartakaamme p\u00e4\u00e4mme vain hetkeksi rukoukseen.\u00a0<\/p>

1\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>Meid\u00e4n armollinen taivaallinen Is\u00e4mme, meill\u00e4 on totisesti etuoikeus l\u00e4hesty\u00e4 Sinua, meid\u00e4n Jumalamme ja Pelastajamme. Kuulla t\u00e4m\u00e4 upea laulu, Kuinka suuri sin\u00e4 olet<\/em>, se syk\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4, koska me tied\u00e4mme, ett\u00e4 Sin\u00e4 olet suuri. Ja me rukoilemme, ett\u00e4 Sinun suuruutesi julkituodaan meille uudelleen t\u00e4n\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun me puhumme. Ja on tullut minun osakseni, ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa moneen vuoteen, koettaa palata takaisin el\u00e4m\u00e4n menneisyyteen, ja min\u00e4 rukoilen, ett\u00e4 Sin\u00e4 annat minulle voimaa ja\u2014ja mit\u00e4 min\u00e4 tarvitsen, Herra, ollakseni t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4. Ja voikoon kaikki minun virheeni el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vain olla toisille astinlautana, joka toisi heit\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s Sinua. Suo se, Herra. Voikoot syntiset n\u00e4hd\u00e4 jalanj\u00e4ljet ajan hiekoissa, ja suo heid\u00e4n tulla johdetuiksi Sinun tyk\u00f6si. N\u00e4it\u00e4 asioita me pyyd\u00e4mme Herran Jeesuksen nimess\u00e4. Aamen.<\/p>

Voitte istuutua.<\/p>

2\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0[Veli Glover sanoo, \u201dVoisitko sin\u00e4 rukoilla n\u00e4iden rukousliinojen puolesta, ennen kuin aloitat?\u201d\u2014Toim.] Mielell\u00e4ni. [\u201dNuo ja n\u00e4m\u00e4<\/em> ovat rukoilemista varten.\u201d] Selv\u00e4, herra, kiitos. Kuten t\u00e4m\u00e4 pyhitetty mies, veli Glover, jonka min\u00e4 olen tuntenut nyt joitakin vuosia, minulla oli etuoikeus olla hetki h\u00e4nen kanssaan eilisiltana. Ja h\u00e4n on kertonut minulle\u2026 h\u00e4n oli joutunut vuoteen omaksi joksikin aikaa, lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ja nyt, seitsem\u00e4nkymment\u00e4viisi vuotta vanhana, h\u00e4n on palaamassa takaisin Herran palvelukseen. En ole puoliksikaan niin v\u00e4synyt, kuin mit\u00e4 olin, ennen kuin kuulin sen. Luulin, ett\u00e4 min\u00e4 olin v\u00e4synyt, mutta min\u00e4\u2014min\u00e4 en usko, ett\u00e4 olen. H\u00e4n on juuri laittanut minulle t\u00e4nne joitain nen\u00e4liinoja kirjekuorten muodossa, ja niin edelleen, miss\u00e4 ne ovat sis\u00e4ll\u00e4 ja valmiiksi suljettuna.<\/p>

3\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No niin, kuka tahansa teist\u00e4 radioiden \u00e4\u00e4ress\u00e4 tai t\u00e4\u00e4ll\u00e4, joka haluaa yhden n\u00e4ist\u00e4 nen\u00e4liinoista, ja te\u2026 Angelus- temppeli l\u00e4hett\u00e4\u00e4 niit\u00e4 jatkuvasti, koko ajan. Te voitte kirjoittaa suoraan t\u00e4nne Angelus-temppeliin ja he rukoilevat sen puolesta, koska min\u00e4 vakuutan teille, ett\u00e4 se on Kirjoitukset. Se on Jumalan lupaus.<\/p>

4\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja jos onkin niin, ett\u00e4 haluaisitte minun rukoilevan yhden puolesta teit\u00e4 varten, no, tekisin sen mielell\u00e4ni. Te voitte kirjoittaa minulle, postilokero 3-2-5, 325, Jeffersonville, kirjoitetaan J-e-f-f-e-r-s-o-n-v-i, tupla l, e. Jeffersonville, Indiana. Tai, jos ette muista postilokeroa, kirjoittakaa vain \u201dJeffersonville\u201d. Se on pieni kaupunki, v\u00e4kiluku noin kolmekymment\u00e4viisituhatta. Kaikki tuntevat minut siell\u00e4. Ja niin me mielell\u00e4mme rukoilisimme nen\u00e4liinan puolesta ja l\u00e4hett\u00e4isimme teille.<\/p>

5\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja, nyt, meill\u00e4 on ollut suuri menestys tehdess\u00e4mme t\u00e4t\u00e4, koska\u2026 Te saatte sen mukana pienen saatekirjeen, ett\u00e4 ihmiset ymp\u00e4ri maailman rukoilevat joka aamu kello yhdeks\u00e4n, ja kello kaksitoista ja kello kolme. Ja voitte kuvitella, ymp\u00e4riins\u00e4, maailman toisella puolen, mihin aikaan y\u00f6st\u00e4 heid\u00e4n t\u00e4ytyy nousta t\u00e4h\u00e4n rukoukseen. Niinp\u00e4, jos kaikki n\u00e4ist\u00e4 kymmenist\u00e4 tuhansista ja kertaa tuhansista, l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t rukouksia Jumalalle juuri samalla hetkell\u00e4 t\u00e4m\u00e4n palvelusteht\u00e4v\u00e4n puolesta, sinun sairautesi, Jumala ei vain voi torjua sit\u00e4. Ja niinp\u00e4 nyt me, kuten minulla on tapana sanoa, meill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n ohjelmia, me emme ole haluamassa penni\u00e4k\u00e4\u00e4n rahaa. Me vain\u2026 Jos me voimme auttaa sinua, se on se, mit\u00e4 varten me olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ja antakaa meid\u00e4n\u2026<\/p>

Joku tuo toista nippua rukousliinoja.<\/p>

6\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No niin, jos teill\u00e4 ei ole nen\u00e4liinaa, jonka haluaisitte l\u00e4hett\u00e4\u00e4, no, silloin vain kirjoittakaa, joka tapauksessa. Jos te ette tarvitse sit\u00e4 nyt, pit\u00e4k\u00e4\u00e4 sit\u00e4 Apostolien tekojen kohdalla, Raamatussa, 19:sta luvussa. Ja se tulee olemaan pienen valkoisen nauhan muodossa, joka l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n teille, ja ohjeet, kuinka tunnustaa syntinne ensin. Ja (kiitos) kuinka tunnustaa syntinne. Teid\u00e4n ei tule koskaan koettaa saada mit\u00e4\u00e4n Jumalalta ilman, ett\u00e4 ensin olette oikeassa suhteessa Jumalan kanssa. Ymm\u00e4rr\u00e4tteko? Ja sitten teit\u00e4 opastetaan t\u00e4ss\u00e4 kutsumaan naapurinne ja pastorinne. Jos teill\u00e4 on mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on teid\u00e4n syd\u00e4mess\u00e4nne ket\u00e4\u00e4n vastaan, menk\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n se ensin ja tulkaa takaisin. Ja sitten rukoilkaa, pit\u00e4k\u00e4\u00e4 rukouskokous kotonanne ja kiinnitt\u00e4k\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 rukousliina alusvaatetukseenne, sitten uskokaa Jumalaa. Ja juuri noina kolmena tuntina, joka p\u00e4iv\u00e4, tulee ymp\u00e4ri maailman olemaan ihmisi\u00e4 rukouksessa, ketju ymp\u00e4ri maailman.<\/p>

7\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja nyt se on teid\u00e4n, t\u00e4ysin ilmaiseksi, l\u00e4hett\u00e4k\u00e4\u00e4 vain pyynt\u00f6. Ja\u2014ja, no niin, me emme kirjoita sinulle takaisin vaatiaksemme sinulta tai kertoaksemme sinulle jostain ohjelmasta, joka meill\u00e4 on. Me haluamme sinun tukevan ohjelmaa, mutta meill\u00e4 ei\u2014 ei ole mit\u00e4\u00e4n, jota voisit tukea. Ymm\u00e4rr\u00e4tteh\u00e4n? Joten sin\u00e4\u2026 Se ei ole, ett\u00e4 saisimme sinun osoitteesi, se on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vain auttamiseksi ja Herran palvelusteht\u00e4v\u00e4, jota koetamme vied\u00e4 eteenp\u00e4in.<\/p>

8\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Nyt kumartakaamme p\u00e4\u00e4mme. Ja mik\u00e4li sin\u00e4 olet radiokanavalla, pid\u00e4 rukousliinasi siell\u00e4, laita vain oma k\u00e4tesi sen p\u00e4\u00e4lle samalla kun me rukoilemme.<\/p>

9\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Armollinen Herra, me tuomme Sinulle n\u00e4m\u00e4 pienet k\u00e4\u00e4r\u00f6t, mahdollisesti jotkut niist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan ehk\u00e4 pieni\u00e4 vauvojen liivej\u00e4, tai\u2014tai joitakin pieni\u00e4 aluspaitoja, tai ehk\u00e4 pienet tossut, tai\u2014tai jotakin, nen\u00e4liina, jotka ovat menossa sairaille ja vaivatuille. Herra, on Sinun Sanasi mukaista, ett\u00e4 me teemme t\u00e4m\u00e4n. Sill\u00e4 me luemme, Apostolien teoista, ett\u00e4 he ottivat Sinun palvelijasi, Paavalin, ruumiilta nen\u00e4liinoja ja esiliinoja, koska he uskoivat, ett\u00e4 Sinun henkesi oli tuon miehen p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ja saastaiset henget l\u00e4htiv\u00e4t ulos ihmisist\u00e4, ja vaivat ja sairaudet j\u00e4ttiv\u00e4t heid\u00e4t, koska he uskoivat. Ja nyt me tajuamme, Herra, ett\u00e4 me emme ole pyh\u00e4 Paavali, mutta me tied\u00e4mme, ett\u00e4 sin\u00e4 yh\u00e4 pysyt Jeesuksena. Ja me rukoilemme, ett\u00e4 Sin\u00e4 kunnioitat n\u00e4iden ihmisten uskoa.<\/p>

10\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja kerran sanottiin, ett\u00e4 kun Israel, koettaessaan totella Jumalaa, oli j\u00e4\u00e4nyt ansaan, meri edess\u00e4\u00e4n, vuoret kummallakin puolellaan, ja Faaraon sotajoukot l\u00e4hestym\u00e4ss\u00e4. Ja joku on sanonut, ett\u00e4 \u201dJumala katsoi alas siit\u00e4 tulipatsaasta, vihaisin silmin, ja meri pel\u00e4styi ja vet\u00e4ytyi, ja valmisti tien Israelille kulkea ylitse luvattuun maahan\u201d.<\/p>

11\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Oi Herra, katso j\u00e4lleen alas, kun n\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4r\u00f6t lasketaan sairaiden ruumiiden p\u00e4\u00e4lle Sinun el\u00e4v\u00e4n Sanasi muistoksi. Ja pel\u00e4styk\u00f6\u00f6n sairaus, katso l\u00e4pi poikasi, Jeesuksen veren, joka kuoli t\u00e4m\u00e4n sovituksen t\u00e4hden. Ja olkoon vihollinen peloissaan ja siirtyk\u00f6\u00f6n syrj\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ihmiset voisivat siirty\u00e4 lupaukseen, ett\u00e4 \u201dennen kaikkea,\u201d se on Sinun halusi \u201dett\u00e4 me kukoistaisimme terveydess\u00e4.\u201d Suo se, Is\u00e4, sill\u00e4 me l\u00e4het\u00e4mme sen se\u2014se asenne syd\u00e4miss\u00e4mme. Ja se on meid\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mme. Me l\u00e4het\u00e4mme sen Jeesuksen Kristuksen nimess\u00e4. Aamen.<\/p>

Kiitos, veli Glover. Kiitos, herra.<\/p>

12\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No niin, t\u00e4m\u00e4n illan ollessa p\u00e4\u00e4t\u00f6s t\u00e4lle osaa her\u00e4tyskokouksia, min\u00e4 en tied\u00e4, radioidaanko t\u00e4t\u00e4 vai ei, mutta (mik\u00e4li ei) haluaisin sanoa radioyleis\u00f6lle, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on ollut yksi hienommista kokouksista, joita minulla on ollut moneen, moneen vuoteen. Se on ollut vakaa, tervehenkinen, mit\u00e4 rakastavin, yhteisty\u00f6haluinen kokous, jossa olen ollut pitk\u00e4\u00e4n aikaan.<\/p>

13\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0[Veli sanoo, \u201dOlemme l\u00e4hetyksess\u00e4 viisitoista yli nelj\u00e4\u00e4n saakka, veli. Ja he kuuntelevat sinua, kaikkialla etel\u00e4isess\u00e4 Kaliforniassa, aina saarilla asti, ja laivoilla. Me saamme viestej\u00e4 heilt\u00e4. Ja niin sinulla on suuri kuulijakunta, tuhansia ja kymmeni\u00e4 tuhansia.\u201d\u2014Toim.] Kiitos, herra. Se on todella hyv\u00e4. Ilo kuulla siit\u00e4. Jumala siunatkoon teit\u00e4 kaikkia.<\/p>

14\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja minulla todella on aina ollut l\u00e4mmin paikka syd\u00e4mess\u00e4ni Angelus-temppelille, sen kannan t\u00e4hden Jeesuksen Kristuksen t\u00e4yden evankeliumin puolesta. Ja, nyt, se\u2014se tuntuu olevan minulle henkil\u00f6kohtaisempaa nyt. Vaikuttaa silt\u00e4 tavattuani jokaisen ja n\u00e4hdess\u00e4ni heid\u00e4n hienon henkens\u00e4, minusta tuntuu, ett\u00e4 olen yh\u00e4 enemm\u00e4n yksi teist\u00e4, kuin mit\u00e4 ennen olin. Jumala siunatkoon teit\u00e4, on minun rukoukseni. Ja\u2026 [Kuulijakunta antaa aplodit\u2014Toim.] Yst\u00e4v\u00e4llinen kiitos.<\/p>

15\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No niin, oli ilmoitettu, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n minun pit\u00e4isi puhua teille hetki: Minun el\u00e4m\u00e4ntarinastani. Se on minulle raskas asia. T\u00e4m\u00e4 tulee olemaan ensimm\u00e4inen kerta, kun olen koettanut l\u00e4hesty\u00e4 sit\u00e4 moniin vuosiin. Ja minulla ei olisi aikaa menn\u00e4 yksityiskohtiin, vain ainoastaan osaan siit\u00e4. Ja, t\u00e4\u00e4ll\u00e4, olen tehnyt monia virheit\u00e4, tehnyt monia asioita, jotka olivat v\u00e4\u00e4rin. Ja minun toiveeni on, ett\u00e4 te radiokanavalla ja te jotka olette l\u00e4sn\u00e4, ett\u00e4 te ette ota virheit\u00e4ni kompastuskivin\u00e4, vaan astinkivin\u00e4 tuomaan teid\u00e4t l\u00e4hemm\u00e4ksi Herraa Jeesusta.<\/p>

16\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Sitten, t\u00e4n\u00e4 iltana, rukouskortit annetaan t\u00e4m\u00e4n illan parantamiskokousta varten. No niin, kun me puhumme parantamiskokouksesta<\/em>, se ei tarkoita, ett\u00e4 me aiomme parantaa jonkun, me aiomme \u201drukoilla jonkun puolesta.\u201d Jumala tekee parantamisen. H\u00e4n on vain ollut todella armollinen minulle, vastatessaan rukoukseen.<\/p>

17\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 puhuin kuuluisan evankelistan managerille, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 jokin aika sitten, ja\u2014ja kysyttiin, miksi t\u00e4m\u00e4 evankelista ei rukoillut sairaitten puolesta. Ja evankelista vastasi takaisin minun kokouksieni managerille, sanoen \u201dJos\u2026\u201d T\u00e4m\u00e4 evankelista uskoo jumalalliseen parantamiseen. Mutta jos h\u00e4n alkaisi rukoilla sairaiden puolesta, se keskeytt\u00e4isi h\u00e4nen kokouksensa, koska seurakunnat sponsoroivat h\u00e4nt\u00e4. Monet seurakunnat, ja monet heist\u00e4, eiv\u00e4t usko jumalalliseen parantamiseen.<\/p>

18\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Niinp\u00e4 min\u00e4 arvostan ja kunnioitan t\u00e4t\u00e4 evankelistaa, koska h\u00e4n pysyy paikallaan, palveluspaikallaan. H\u00e4n voisi ehk\u00e4\u2026 Min\u00e4 en voisi koskaan ottaa h\u00e4nen paikkaansa, ja ep\u00e4ilen, voisiko h\u00e4n ottaa minun paikkaani. Meill\u00e4 kaikilla on paikka Jumalan valtakunnassa. Me olemme kaikki liitetyt yhteen. Erilaisia lahjoja, mutta sama Henki. Erilaisia ilmenemismuotoja, tarkoitin sanoa, mutta sama Henki.<\/p>

19\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja nyt, t\u00e4n\u00e4 iltana kokoukset alkavat\u2026 Luulen, ett\u00e4 konsertin sanottiin alkavan kuusi kolmekymment\u00e4. Ja, nyt, jos te olette radiokanavalla, tulkaa kuuntelemaan t\u00e4t\u00e4. Se on\u2026 Se tulee olemaan kaunista, se on aina.<\/p>

20\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja sitten haluaisin sanoa, ett\u00e4 rukouskortit annetaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti t\u00e4m\u00e4n kokouksen j\u00e4lkeen, niin pian kuin t\u00e4m\u00e4 kokous on p\u00e4\u00e4ttynyt, jos olette t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja haluatte rukouskortin. Minulle ilmoitettiin tuolla vain muutama hetki sitten, poikani tai herra Mercier tai herra Goad, he tulevat jakamaan rukouskortit. Pysyk\u00e4\u00e4 vain paikoillanne. Niin pian kuin kokous on p\u00e4\u00e4ttynyt, pysyk\u00e4\u00e4 vain omilla paikoillanne, jotta pojat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t jonon l\u00e4pi ja saavat rukouskortit jaettua niin nopeasti kuin mahdollista. Se tulee tapahtumaan parvekkeilla tai ensimm\u00e4isess\u00e4 kerroksessa, miss\u00e4 tahansa, pohjakerroksissa tai miss\u00e4 tahansa te olette, pysyk\u00e4\u00e4 vain paikallanne ja pojat tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 olette t\u00e4\u00e4ll\u00e4 rukouskorttia varten. Ja sitten t\u00e4n\u00e4 iltana tulemme rukoilemaan sairaiden puolesta. Ja jos Herra ei muuta minun ajatuksiani, haluan saarnata t\u00e4n\u00e4 iltana aiheesta: Jos Sin\u00e4 n\u00e4yt\u00e4t meille Is\u00e4n, niin se tyydytt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t<\/em>.<\/p>

21\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Nyt haluaisin lukea tekstiksi t\u00e4n\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4, vain p\u00e4\u00e4st\u00e4kseni El\u00e4m\u00e4ntarinan alkuun, se l\u00f6ytyy Heprealaiskirjeest\u00e4, 13. luvusta, ja aloittakaamme t\u00e4st\u00e4 suunnilleen\u2026 Sanoisin suunnilleen 12. jakeesta.<\/p>

Sen t\u00e4hden my\u00f6s Jeesus, pyhitt\u00e4\u00e4kseen omalla verell\u00e4ns\u00e4 kansan, k\u00e4rsi portin ulkopuolella.<\/em><\/p>

Niin menk\u00e4\u00e4mme\u2026 siis h\u00e4nen tyk\u00f6ns\u00e4 ulkopuolelle leirin, h\u00e4nen pilkkaansa kantaen.<\/em><\/p>

sill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei meill\u00e4 ole pysyv\u00e4ist\u00e4 kaupunkia, vaan tulevaista me etsimme.<\/em><\/p>

22\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Nyt se on er\u00e4\u00e4nlainen teksti. Sill\u00e4, katsokaahan, jos se on el\u00e4m\u00e4ntarina tai mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 liittyy ihmiseen, me emme ylist\u00e4 sit\u00e4, ja erityisesti ihmisen menneisyytt\u00e4, jos se on ollut yht\u00e4 synkk\u00e4 kuin omani on ollut. Mutta min\u00e4 ajattelin, ett\u00e4 jos me luemme Kirjoituksia, Jumala siunaa Kirjoitukset. Ja ajatukseni on:<\/p>

Ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meill\u00e4 ei ole pysyv\u00e4ist\u00e4 kaupunkia, vaan tulevaista me etsimme.<\/em><\/p>

23\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No niin, min\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 te olette kovasti kiintyneet Los Angelesiin. Teill\u00e4 on oikeus olla. Se on hieno, kaunis kaupunki. Savusumuineen ja kaikkinensa, silti se on kaunis kaupunki, hieno ilmasto. Mutta t\u00e4m\u00e4 kaupunki ei voi jatkua, sill\u00e4 t\u00e4ytyy olla loppunsa.<\/p>

24\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Olen seissyt Roomassa, (miss\u00e4 nuo suuret keisarit) ja kaupungeissa, jotka he luulivat voivansa rakentaa katoamattomiksi, ja on kaivettava kaksikymment\u00e4 jalkaa syv\u00e4lle l\u00f6yt\u00e4\u00e4ksenne edes sen rauniot.<\/p>

25\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Olen seissyt siell\u00e4, miss\u00e4 faaraoilla on ollut suuret kuningaskuntansa, ja teid\u00e4n t\u00e4ytyy kaivautua syv\u00e4lle maahan l\u00f6yt\u00e4\u00e4ksenne sen, miss\u00e4 nuo suuret faaraot hallitsivat.<\/p>

26\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Kaikki me haluamme ajatella omaa kaupunkiamme ja paikkaamme. Mutta, muistakaa, se ei voi kest\u00e4\u00e4.<\/p>

27\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Kun olin pieni poika, minulla oli tapana menn\u00e4 suureen vaahterapuuhun. Minun osavaltiossani meill\u00e4 on paljon kovapuuta. Ja sitten meill\u00e4 oli n\u00e4it\u00e4 vaahterapuita, sokerivaahtera, ja se mit\u00e4 me kutsumme \u201dkovaksi vaahteraksi\u201d ja \u201dpehme\u00e4ksi vaahteraksi\u201d. T\u00e4m\u00e4 suuri, j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4inen puu, se oli mit\u00e4 kaunein puu. Ja kun tulin pelloilta, hein\u00e4t\u00f6ist\u00e4 ja\u2014 ja sadonkorjuusta, menin mielell\u00e4ni t\u00e4m\u00e4n suureen puun tyk\u00f6 ja\u2014ja istuin sen alla ja\u2014ja katselin yl\u00f6s. Ja saatoin n\u00e4hd\u00e4 sen suurten, mahtavien oksien keinuvan tuulessa, suuren mahtavan rungon. Ja min\u00e4 sanoin: \u201dTied\u00e4ttek\u00f6, min\u00e4 uskon ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 puu tulee olemaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 satoja ja satoja vuosia.\u201d Jokin aika sitten katsoin tuota vanhaa puuta, se oli vain tynk\u00e4.<\/p>

28\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0\u201dSill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meill\u00e4 ei ole pysyv\u00e4ist\u00e4 kaupunkia.\u201d Ei, ei mik\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, jota voit katsoa, voi jatkua. Sill\u00e4 t\u00e4ytyy olla loppu. Kaiken, mik\u00e4 on kuolevaista, t\u00e4ytyy antaa tiet\u00e4 kuolemattomuudelle. Niinp\u00e4 riippumatta siit\u00e4, miten hyviksi me rakennamme valtatiemme, miten hienoiksi teemme rakennuksemme, sen kaiken t\u00e4ytyy menn\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei voi jatkua. Vain n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n on sit\u00e4, mik\u00e4 jatkuu.<\/p>

29\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Muistan talon, jossa me asuimme, se oli vanha, mudalla tilkitty hirsitalo. Min\u00e4\u2026 Ehk\u00e4 monet eiv\u00e4t ole koskaan n\u00e4hneet mudalla tilkitty\u00e4 taloa. Mutta se oli kaikki tilkitty mudalla, ja nuo valtavan suuret hirret, jotka olivat tuossa vanhassa talossa, ajattelin, ett\u00e4 tuo talo tulisi seisomaan satoja vuosia. Mutta, tied\u00e4ttek\u00f6, t\u00e4n\u00e4\u00e4n siin\u00e4, miss\u00e4 tuo talo seisoi, on kunnallinen asuntorakennuskohde. Se on niin kovin erilaista. Kaikki muuttuu. Mutta\u2026<\/p>

30\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja minulla oli tapana katsella is\u00e4\u00e4ni, h\u00e4n oli aika lyhyt, tanakka mies, hyvin vahva, ja h\u00e4n oli yksi vahvimmista pienist\u00e4 miehist\u00e4 jonka tiesin. Tapasin herra Cootsin, kaverin, jonka kanssa h\u00e4n ennen ty\u00f6skenteli mets\u00e4t\u00f6iss\u00e4, h\u00e4n oli metsuri, ja noin vuosi sitten, ja herra Coots on todella hyv\u00e4 yst\u00e4v\u00e4ni, ja diakoni Ensimm\u00e4isess\u00e4 baptistiseurakunnassa, ja h\u00e4n sanoi: \u201dBilly, sinun pit\u00e4isi olla todella voimakas mies.\u201d<\/p>

Ja min\u00e4 sanoin: \u201dEi, en ole, herra Coots.\u201d<\/p>

31\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dJos tulet yht\u00e4\u00e4n is\u00e4\u00e4si, sin\u00e4 olisit.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dOlen n\u00e4hnyt tuon miehen, joka painoi sata ja nelj\u00e4kymment\u00e4 paunaa, lastaavan yksin\u00e4\u00e4n vaunuihin tukin, joka painoi yhdeks\u00e4nsataa paunaa.\u201d H\u00e4n vain tiesi, kuinka tehd\u00e4 sen. H\u00e4n oli vahva. Voin n\u00e4hd\u00e4 h\u00e4nen tulevan paikalle peseyty\u00e4kseen ja valmistautuakseen aterialle, kun \u00e4iti kutsui h\u00e4nt\u00e4.<\/p>

32\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja meill\u00e4 oli vanha omenapuu etupihalla, ja sitten siell\u00e4 oli kolme tai nelj\u00e4 pient\u00e4, taakse ment\u00e4ess\u00e4. Ja suoraan keskimm\u00e4isess\u00e4 puussa oli vanha peili, joka oli rikkoutunut, peili, iso sellainen. Ja se oli kiinnitetty puun kylkeen muutamalla sis\u00e4\u00e4np\u00e4in taivutetulla naulalla. V\u00e4h\u00e4n niin kuin ne, mit\u00e4 jotkut teist\u00e4 kuuntelevista puusepist\u00e4, kutsuisivat \u201dvaateripustimiksi\u201d. Se oli taivutettu sis\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n lasin paikallaan. Ja siell\u00e4 oli vanha tinakampa. Kuinka moni on koskaan n\u00e4hnyt vanhan tina\u2026 vanhanaikaisen tinakamman? Voin aivan n\u00e4hd\u00e4 sen.<\/p>

33\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja sitten siell\u00e4 oli pieni pesupenkki, vain pieni lauta, jonka alla on pieni vino jalka, kiinnitettyn\u00e4 puuta vasten. Pieni, vanha, puoliksi rikinkeltainen pumppu, jolla pumppasimme vett\u00e4, ja me peseydyimme t\u00e4m\u00e4n vanhan puun luona. Ja \u00e4idill\u00e4 oli tapana ottaa jauhos\u00e4kkej\u00e4 ja tehd\u00e4 pyyhkeit\u00e4. Onko kukaan koskaan k\u00e4ytt\u00e4nyt jauhos\u00e4kkipyyhett\u00e4? No, olen varma, ett\u00e4 minusta tuntuu nyt kotoisalta. Ja nuo suuret, vanhat karkeat pyyhkeet! Ja kun h\u00e4n kylvetti meid\u00e4t pikku lapsoset, h\u00e4n\u2026 tuntui kuin h\u00e4n olisi hangannut nahan irti, joka kerta kun h\u00e4n hankasi. Ja min\u00e4 muistan tuon vanhan jauhos\u00e4kin. Ja h\u00e4nell\u00e4 oli tapana vet\u00e4\u00e4 joitakin langoista esiin, tehd\u00e4 pieni\u00e4 tupsuja, ik\u00e4\u00e4n kuin koristellakseen sit\u00e4.<\/p>

34\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Kuinka moni on koskaan nukkunut olkipatjalla? No, min\u00e4\u2014 jopas nyt! Kuinka moni tiet\u00e4\u00e4, mik\u00e4 kuorityyny oli? No niin, veli Glover, min\u00e4 tunnen oloni nyt kotoisaksi, aivan varmasti! Olkipatja, no, ei siit\u00e4 ole kovin kauaa, kun lakkasin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 sellaista, ja se oli\u2026 Voi, se\u2014se on hyv\u00e4 nukkua, viile\u00e4. Sitten talviaikaan otettiin tuo vanha h\u00f6yhenvuode ja maattiin sill\u00e4, tied\u00e4tteh\u00e4n, ja sitten meid\u00e4n t\u00e4ytyi laittaa p\u00e4\u00e4llemme pala telttakangasta, koska lumi puhalsi talossa raoista sis\u00e4\u00e4n, tied\u00e4tteh\u00e4n, miss\u00e4 tuo vanha p\u00e4rekaton vuorauslauta k\u00e4\u00e4ntyi yl\u00f6s, tied\u00e4tteh\u00e4n, ja lumi puhalsi siit\u00e4 l\u00e4pi. Ja voi, voin muistaa sen todella hyvin.<\/p>

35\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja sitten is\u00e4ll\u00e4 oli parranajosuti. Min\u00e4\u2026 Nyt t\u00e4m\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 teid\u00e4t varmasti. Se oli tehty maissin kuorista, maissin hiustupsuinen parranajosuti. H\u00e4nell\u00e4 oli tapana ottaa \u00e4idin vanha lipe\u00e4saippua, jonka h\u00e4n oli tehnyt, vaahdottaa sit\u00e4 ja laittaa sit\u00e4 kasvoillensa t\u00e4ll\u00e4 maissintupsusudilla, ja ajaa partansa suurella, vanhalla partaveitsell\u00e4. Ja sunnuntaina h\u00e4n otti paperinpaloja, pisti ne ymp\u00e4ri kaulustaan, he k\u00e4yttiv\u00e4t selluloidikauluksia ja panivat ne kauluksen ymp\u00e4rille t\u00e4ll\u00e4 tavalla, est\u00e4\u00e4kseen saippuavaahdon p\u00e4\u00e4syn paitansa kaulukseen. N\u00e4ittek\u00f6 koskaan sit\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n? No, oi, oi!<\/p>

36\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 muistan pienen puron kauempana, mist\u00e4 meill\u00e4 oli tapana hakea vett\u00e4 juotavaksi, ja otimme vetemme vanhasta kurpitsakauhasta. Kuinka moni on koskaan n\u00e4hnyt kurpitsakauhaa? No niin, kuinka moni ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on Kentuckysta? No mutta, katsokaapas t\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4it\u00e4 Kentuckylaisia. No, ohoh, min\u00e4h\u00e4n olen\u2014min\u00e4h\u00e4n olen aivan\u2026 Min\u00e4 ajattelin kaikkien t\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevan Oklahomalaisia ja Arkansaslaisia, mutta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 kuin Kentucky olisi siirtym\u00e4ss\u00e4 t\u00e4nne. No, Kentuckysta l\u00f6ydettiin \u00f6ljy\u00e4 muutama kuukausi sitten, tied\u00e4tteh\u00e4n, joten ehk\u00e4 jotkut heist\u00e4 tulevat t\u00e4t\u00e4 kautta.<\/p>

37\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja sitten muistan, kun is\u00e4ll\u00e4 oli tapana tulla ja peseyty\u00e4 p\u00e4iv\u00e4llist\u00e4 varten, h\u00e4n k\u00e4\u00e4ri hihansa yl\u00f6s, nuo pienet paksut k\u00e4sivarret. Ja kun h\u00e4n veti k\u00e4sivartensa yl\u00f6s peseyty\u00e4kseen, heitti vett\u00e4 kasvoilleen, nuo lihakset vain pullistelivat h\u00e4nen pieniss\u00e4 k\u00e4sivarsissaan. Ja min\u00e4 sanoin: \u201dTied\u00e4ttek\u00f6, minun is\u00e4ni el\u00e4\u00e4 sata ja viisikymment\u00e4 vuotta vanhaksi.\u201d H\u00e4n oli niin vahva! Mutta h\u00e4n kuoli viisikymment\u00e4kaksivuotiaana. N\u00e4ettek\u00f6? \u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 meill\u00e4 ei ole pysyv\u00e4ist\u00e4 kaupunkia.\u201d Se on totta. Me emme voi pysy\u00e4.<\/p>

38\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Nyt, tehd\u00e4\u00e4np\u00e4 pieni matka, me kaikki. Jokaisella teist\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ntarina, juuri niin kuin minullakin on, ja on hyv\u00e4 k\u00e4vell\u00e4 pitkin muistojen kujaa aina silloin t\u00e4ll\u00f6in. Ettek\u00f6 tekin ajattele niin? Vain menn\u00e4 takaisin, ja menk\u00e4\u00e4mme kaikki hetkeksi takaisin, takaisin samankaltaisiin kokemuksiin pienin\u00e4 lapsina.<\/p>

39\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja nyt el\u00e4m\u00e4ntarinan ensimm\u00e4inen osa. Kosketan sit\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n, koska se on kirjassa, ja monilla teist\u00e4 on se kirja.<\/p>

40\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 synnyin pieness\u00e4 vuoristom\u00f6kiss\u00e4, kaukana Kentuckyn vuorilla. Heill\u00e4 oli yksi huone jossa me asuimme, ei mattoa lattialla, ei edes puuta lattiassa; se oli vain yksinkertainen paljas maalattia. Ja kanto, kannon irti leikattu p\u00e4\u00e4 kolmella jalalla, se oli meid\u00e4n p\u00f6yt\u00e4mme. Ja kaikki nuo pienet Branhamit tungeksivat siell\u00e4, ja pienen vanhan kaapin edess\u00e4, ja piehtaroivat, n\u00e4ytt\u00e4en kuin joukko opossumeja olisi piehtaroinut siell\u00e4 tomussa, tied\u00e4tteh\u00e4n, kaikki nuo pikku veljekset. Meit\u00e4 oli yhdeks\u00e4n, ja yksi pieni tytt\u00f6, ja h\u00e4nell\u00e4 todella oli rankkaa tuon poikajoukon keskell\u00e4. Meid\u00e4n t\u00e4ytyy kunnioittaa h\u00e4nt\u00e4 yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 asioiden takia joita silloin teimme. H\u00e4n ei voinut menn\u00e4 meid\u00e4n kanssamme minnek\u00e4\u00e4n, ajoimme h\u00e4net takaisin, h\u00e4nh\u00e4n oli tytt\u00f6. Joten h\u00e4n ei voinut kest\u00e4\u00e4 sit\u00e4, tied\u00e4tteh\u00e4n. Joten meill\u00e4 oli\u2026 Ja kaikkea\u2026<\/p>

41\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>Muistan, ett\u00e4 p\u00f6yd\u00e4n takana meill\u00e4 oli vain kaksi tuolia, ja ne oli tehty oksan kuoresta. Vain nuoria hikkoripuita laitettuna yhteen, ja niiden pohja punottuna hikkoripuun kuorella. Onko kukaan koskaan n\u00e4hnyt hikkoripuunkuorituolia? Kyll\u00e4. Ja voin viel\u00e4 kuulla \u00e4idin. Oi, my\u00f6hemmin kun me p\u00e4\u00e4simme taloon, miss\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli puulattia, nuo pikkulapset syliss\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 tavalla, ja keinuttaen tuota vanhaa tuolia vain pam, pam, paukuttaen lattiaan. Min\u00e4 muistan est\u00e4neeni pienempi\u00e4 menem\u00e4st\u00e4 ulos ovesta, kun h\u00e4n pesi pyykki\u00e4 tai jotakin, h\u00e4n laittoi tuolin lattialle ja k\u00e4\u00e4nsi sen vinottain ovea vasten, est\u00e4m\u00e4\u00e4n pienempi\u00e4 p\u00e4\u00e4sem\u00e4st\u00e4 ulos, kun h\u00e4nen t\u00e4ytyi menn\u00e4 l\u00e4hteelle hakemaan vett\u00e4, ja niin edelleen.<\/p>

42\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja \u00e4iti oli viisitoista vuotta vanha kun min\u00e4 synnyin, is\u00e4 oli kahdeksantoista. Ja min\u00e4 olin ensimm\u00e4inen yhdeks\u00e4st\u00e4 lapsesta. Ja minulle kerrottiin, ett\u00e4 sin\u00e4 aamuna, kun min\u00e4 synnyin\u2026<\/p>

43\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Nyt, me olimme todella k\u00f6yhi\u00e4, yksinkertaisesti k\u00f6yhist\u00e4 k\u00f6yhimpi\u00e4. Eik\u00e4 meill\u00e4 ollut edes ikkunoita t\u00e4ss\u00e4 pikku m\u00f6kiss\u00e4. Siin\u00e4 oli kuin pieni puinen oven tapainen, joka avataan. Ep\u00e4ilenp\u00e4 ettette koskaan ole n\u00e4hneet mit\u00e4\u00e4n sellaista. Pieni puinen ovi, joka avattiin ikkunan sijasta, se pidettiin auki p\u00e4iv\u00e4saikaan ja suljettiin \u00f6isin. Me emme voineet sytytt\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6valoja tai edes polttaa kerosiinia noina p\u00e4ivin\u00e4, meill\u00e4 oli se, mit\u00e4 kutsutaan \u201drasvalampuksi.\u201d No niin, en tied\u00e4 tied\u00e4ttek\u00f6 ollenkaan mik\u00e4 rasvalamppu oli. No, mit\u00e4 te\u2026 Ja ostitteko te\u2026 poltitteko te koskaan m\u00e4nnyn oksankohtaa? Ottaa vain m\u00e4nnyn oksankohta ja sytytt\u00e4\u00e4 se ja laittaa se kannen p\u00e4\u00e4lle, se palaa. Ja se\u2026 savutti v\u00e4h\u00e4n, mutta heill\u00e4 ei ollut huonekalujakaan, kuitenkaan, savuttumassa. Joten se vain\u2026 m\u00f6kki sai savustuksen. Se veti hyvin, koska siell\u00e4 oli runsaasti kattoa ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 l\u00e4pi. Joten se\u2026<\/p>

44\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 synnyin huhtikuun kuudentena, 1909. Tietenkin, tied\u00e4tteh\u00e4n, se tekee minusta v\u00e4h\u00e4n yli kahdenkymmenenviiden nyt. Ja niin, sin\u00e4 aamuna jona min\u00e4 synnyin, \u00e4iti sanoi, ett\u00e4 he avasivat ikkunan. No niin, meill\u00e4 ei ollut l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4; siell\u00e4 oli k\u00e4til\u00f6. Ainoastaan\u2026 Ja tuo k\u00e4til\u00f6 oli iso\u00e4itini. Ja niinp\u00e4, kun synnyin ja aloitin ensimm\u00e4isen itkuni, ja\u2014ja \u00e4iti halusi n\u00e4hd\u00e4 lapsensa. Eik\u00e4\u2014eik\u00e4 h\u00e4n ollut muuta kuin lapsi itsek\u00e4\u00e4n. Ja kun he avasivat tuon pienen ikkunan, juuri p\u00e4iv\u00e4n alkaessa sarastaa, noin kello viisi. Ja\u2026 Vanha punarinta oli asettunut pienen pensaan reunaan. Kuten te kaikki olette n\u00e4hneet kuvan siit\u00e4 minun el\u00e4m\u00e4ntarina-kirjassani. Ja vanha punarinta oli asettunut sinne laulamaan kaikella, mit\u00e4 siin\u00e4 oli.<\/p>

45\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Olen aina rakastanut punarintoja. Nyt, te pojat siell\u00e4 radiokanavalla, \u00e4lk\u00e4\u00e4 ampuko lintujani. Ymm\u00e4rr\u00e4tteh\u00e4n, ne ovat\u2014ne ovat\u2014ne ovat\u2026 Ne ovat minun lintujani. Oletteko koskaan kuulleet punarintalegendasta, kuinka se sai punaisen rintansa? Pys\u00e4hdyn t\u00e4h\u00e4n hetkeksi. Miten se sai punaisen rintansa\u2026 Kuninkaiden Kuningas oli er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuolemassa ristill\u00e4, ja H\u00e4n k\u00e4rsi eik\u00e4 kukaan tullut H\u00e4nen luokseen. H\u00e4nell\u00e4 ei ollut ket\u00e4\u00e4n auttamassa H\u00e4nt\u00e4. Ja siell\u00e4 oli pieni ruskea lintu, joka halusi ottaa nuo naulat pois ristist\u00e4, ja se jatkoi lent\u00e4mist\u00e4 ristille ja noiden naulojen nykimist\u00e4. Se oli liian pieni vet\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 pois, ja se sai rintansa aivan punaiseksi verest\u00e4. Aina siit\u00e4 asti sen rinta on ollut punainen. \u00c4lk\u00e4\u00e4 ampuko sit\u00e4, pojat. J\u00e4tt\u00e4k\u00e4\u00e4 se rauhaan.<\/p>

46\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Se istui ikkunan reunalla sirkuttaen niin kuin punarinnat laulavat. Ja\u2014ja is\u00e4 ty\u00f6nsi ikkunaa taaksep\u00e4in. Ja kun h\u00e4n ty\u00f6nsi ikkunan pient\u00e4 luukkua taakse, se valo, jonka n\u00e4ette kuvassa, tuli py\u00f6rien ikkunasta, kertoo \u00e4itini, ja riippui s\u00e4ngyn yll\u00e4. Iso\u00e4iti ei tiennyt mit\u00e4 sanoa.<\/p>

47\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No niin, me olemme\u2026 emme olleet uskonnollinen perhe. Kotiv\u00e4keni ovat katolisia. Olen irlantilainen kummaltakin puolelta. Is\u00e4ni on t\u00e4ysin irlantilainen, Branham. Minun \u00e4itini on Harvey; h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 vain nai Cherokee-intiaanin, joten se rikkoi pienen irlantilaisten verinlinjan. Ja is\u00e4 ja \u00e4iti eiv\u00e4t k\u00e4yneet kirkossa, ja he avioituivat seurakunnan ulkopuolella, eik\u00e4 heill\u00e4 ollut mit\u00e4\u00e4n uskontoa. Eik\u00e4 siell\u00e4 vuorilla edes ollut katolista kirkkoa. He siis tulivat varhaisten uudisasukkaiden mukana; kaksi Branhamia tuli sinne, ja siit\u00e4 sai alkunsa koko Branhamien sukupolvi; se on perheen sukupuu.<\/p>

48\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja sitten h\u00e4n avasi\u2026 Kun he avasivat ikkunan ja t\u00e4m\u00e4 Valo oli siell\u00e4, he eiv\u00e4t tienneet mit\u00e4 tehd\u00e4. Is\u00e4 oli ostanut itselleen (\u00e4iti kertoi) uudet haalarit t\u00e4t\u00e4 tapahtumaa varten. H\u00e4n seisoi\u2026 k\u00e4tens\u00e4 vanhojen haalareiden rintalapun sis\u00e4ll\u00e4, niin kuin er\u00e4nk\u00e4vij\u00f6ill\u00e4 ja tukkimiehill\u00e4 noina p\u00e4ivin\u00e4 oli tapana. Ja se pelotti heit\u00e4.<\/p>

49\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No, sen j\u00e4lkeen kun tulin ehk\u00e4 kymmenen p\u00e4iv\u00e4n ik\u00e4iseksi tai jotain, he veiv\u00e4t minut pieneen baptistikirkkoon, nimelt\u00e4\u00e4n \u201dOpossumi valtakunta\u201d, Opossumi valtakunnan baptistikirkko. Se on aikamoinen nimi. Siell\u00e4 oli vanha matkasaarnaaja, tuo vanhanaikainen baptistisaarnaaja tuli k\u00e4ym\u00e4\u00e4n siell\u00e4 aina noin kerran kahdessa kuukaudessa. Nuo ihmiset pitiv\u00e4t siell\u00e4 pienen kokouksen yhdess\u00e4; he meniv\u00e4t laulamaan joitakin lauluja, mutta heill\u00e4 oli saarnaamista silloin t\u00e4ll\u00f6in matkasaarnaajasta riippuen. He maksoivat h\u00e4nelle joka vuosi s\u00e4killisell\u00e4 kurpitsoja ja muutamilla sen kaltaisella asialla, tied\u00e4tteh\u00e4n, mit\u00e4 ihmiset kasvattivat antaaksensa sen. Ja tuo vanha saarnaaja tuli k\u00e4ym\u00e4\u00e4n, ja siell\u00e4 h\u00e4n rukoili puolestani ollessani pieni poika. Se oli ensimm\u00e4inen matkani kirkkoon.<\/p>

50\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Sin\u00e4 vuonna suurin piirtein\u2026 v\u00e4h\u00e4n yli kaksi vuotta vanhana, tuli ensimm\u00e4inen n\u00e4ky.<\/p>

51\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No, he olivat kertoneet siell\u00e4 ymp\u00e4ri vuoria ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Valo tuli sis\u00e4lle. Niinp\u00e4 he yrittiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Jotkut heist\u00e4 sanoivat, ett\u00e4 sen oli t\u00e4ytynyt olla auringonvalon heijastus peilist\u00e4 talossa. Mutta ei siell\u00e4 ollut peili\u00e4. Eik\u00e4 aurinko ollut noussut, joten oli liian aikaista, kello viidelt\u00e4. Ja sitten, voi, he vain ohittivat sen. Ja kun min\u00e4 olin suunnilleen\u2026 luullakseni noin kolme vuotta vanha\u2026<\/p>

52\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Nyt, minun t\u00e4ytyy olla rehellinen. T\u00e4ss\u00e4 on asioita joita en haluaisi kertoa, ja toivoisin ett\u00e4 voisin ohittaa sen eik\u00e4 minun tarvitsisi kertoa sit\u00e4. Mutta silti, kertoaksesi totuuden, sinun t\u00e4ytyy kertoa totuus, olipa kyse sinusta tai perheest\u00e4si. Ole rehellinen siit\u00e4, ja silloin se on aina sama.<\/p>

53\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Is\u00e4ni ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n uskonnollinen. H\u00e4n oli tyypillinen vuoristopoika, joka joi jatkuvasti, kaiken aikaa. Ja h\u00e4n oli joutunut joihinkin vaikeuksiin tappelussa, ja kaksi tai kolme miest\u00e4 oli melkein saanut surmansa, kun he tappelivat, ammuskellessaan ja haavoittaessaan toisiaan veitsill\u00e4 jonkinlaisissa juhlissa vuorilla. Ja is\u00e4 oli ollut yksi t\u00e4m\u00e4n tappelun p\u00e4\u00e4pukari, sen t\u00e4hden, ett\u00e4 siell\u00e4 yksi h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 oli loukkaantunut ja ly\u00f6nyt jotakuta tuolilla. Ja oli\u2026 Sill\u00e4 miehell\u00e4 oli veitsi esill\u00e4 ja h\u00e4n oli aikeissa ly\u00f6d\u00e4 is\u00e4n yst\u00e4v\u00e4\u00e4 lattialla t\u00e4ll\u00e4 veitsell\u00e4, l\u00e4pi h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4, ja is\u00e4 oli siin\u00e4 osallisena. Ja sen on todella t\u00e4ytynyt olla hirvitt\u00e4v\u00e4 tappelu, koska, aina Burkesvillest\u00e4 asti, monien mailien takaa, is\u00e4n per\u00e4\u00e4n l\u00e4hetettiin sheriffi, ratsain.<\/p>

54\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Niinp\u00e4 se mies makasi kuolemaisillaan. Joitakin h\u00e4nen perheest\u00e4\u00e4n saattaa olla kuuntelemassa. Aion kertoa h\u00e4nen nimens\u00e4, Will Yarbrough oli h\u00e4nen nimens\u00e4. He luultavasti\u2026 Luulen, ett\u00e4 osa heist\u00e4 on Kaliforniassa, h\u00e4nen pojistaan. Mutta h\u00e4n oli \u00f6ykk\u00e4ri, suuri vahva mies, tappoi oman poikansa aidanseip\u00e4\u00e4ll\u00e4. Joten h\u00e4n\u2014h\u00e4n oli hyvin vahva ja h\u00e4ijy mies. Ja niin siell\u00e4 oli suuri puukkotappelu h\u00e4nen ja is\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Ja is\u00e4ni melkein tappoi tuon miehen, joten h\u00e4nen t\u00e4ytyi paeta ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Kentucky, ja tulla joen yli Indianaan.<\/p>

55\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja h\u00e4nell\u00e4 oli veli joka asui, niihin aikoihin, Louisvilless\u00e4, Kentuckyssa, joka oli apulaisjohtaja Wood Mosaic Saw Millsill\u00e4, Kentuckyssa, Louisvilless\u00e4. Ja, niin is\u00e4 tuli etsim\u00e4\u00e4n vanhempaa velje\u00e4\u00e4n. Is\u00e4 oli nuorin pojista, seitsem\u00e4st\u00e4toista lapsesta. Ja niinp\u00e4 h\u00e4n tuli etsim\u00e4\u00e4n vanhempaa velje\u00e4\u00e4n, ja sin\u00e4 aikana h\u00e4n oli poissa melkein vuoden. H\u00e4n ei voinut tulla takaisin, koska poliisi etsi h\u00e4nt\u00e4. Ja sitten kun kuulimme h\u00e4nest\u00e4 kirjeess\u00e4, joka oli allekirjoitettu toisella nimell\u00e4, mutta h\u00e4n oli kertonut \u00e4idille, mik\u00e4 se tulisi olemaan, kun h\u00e4n kuulisi h\u00e4nest\u00e4.<\/p>

56\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja sitten min\u00e4 muistan er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00e4hteen (t\u00e4m\u00e4 pieni m\u00f6kki), joka oli aivan talon takana. Ja\u2014ja sin\u00e4 aikana, sen j\u00e4lkeen\u2026 Minun ja seuraavan veljeni v\u00e4lill\u00e4 on yhdeks\u00e4n\u2026 yksitoista kuukautta, ja h\u00e4n yh\u00e4 konttasi. Ja minulla oli iso kivi k\u00e4dess\u00e4ni, ja yritin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nelle, kuinka lujaa pystyisin heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuon kiven vanhaan mutaan, miss\u00e4 l\u00e4hde oli virrannut maasta ja tehnyt maan mutaiseksi. Ja min\u00e4 kuulin linnun, ja se lauloi ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 puussa. Ja min\u00e4 katsoin yl\u00f6s tuohon puuhun, ja tuo lintu lensi pois, ja kun se lensi, \u00c4\u00e4ni puhui minulle.<\/p>

57\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Tied\u00e4n, ett\u00e4 te ajattelette, etten voinut ajatella ja muistaa sit\u00e4. Mutta Herra Jumala, joka on maan ja taivaan tuomari, ja kaiken mit\u00e4 niiss\u00e4 on, tiet\u00e4\u00e4 ett\u00e4 min\u00e4 kerron totuuden.<\/p>

58\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Tuo lintu, kun se lensi pois, \u00e4\u00e4ni tuli sielt\u00e4 miss\u00e4 lintu oli puussa, kuin tuuli, joka olisi tarttunut pensaaseen, ja se sanoi: \u201dSin\u00e4 tulet asumaan l\u00e4hell\u00e4 kaupunkia, jota kutsutaan New Albanyksi\u201d. Ja min\u00e4 olen asunut siit\u00e4 asti, kun olin kolme vuotias, aina t\u00e4h\u00e4n asti, kolmen mailin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 New Albanysta, Indianassa.<\/p>

59\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Menin sis\u00e4lle ja kerroin \u00e4idilleni siit\u00e4. No, h\u00e4n ajatteli, ett\u00e4 min\u00e4 vain kuvittelin tai jotain.<\/p>

60\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0My\u00f6hemmin me muutimme Indianaan ja is\u00e4 meni t\u00f6ihin er\u00e4\u00e4lle miehelle, herra Wathenille, rikkaalle miehelle. H\u00e4n omistaa Wathenin tislaamot. Ja h\u00e4n omisti suuria osuuksia; h\u00e4n on multimiljon\u00e4\u00e4ri, Louisville Colonelsista ja\u2014ja baseballista ja niin edelleen. Ja sitten me asuimme siell\u00e4 l\u00e4hell\u00e4. Ja is\u00e4 oli k\u00f6yh\u00e4 mies, kuitenkaan h\u00e4n ei voinut olla juomatta, joten h\u00e4n\u2014h\u00e4n alkoi valmistaa viski\u00e4 viinapannulla.<\/p>

61\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja sitten se tuotti vaikeuksia minulle, koska min\u00e4 olin vanhin lapsista. Minun t\u00e4ytyi menn\u00e4 ja kantaa vett\u00e4 tuolle viinapannulle, pit\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4hdytinkierukat kylmin\u00e4, kun he valmistivat viski\u00e4. Sitten h\u00e4n alkoi myyd\u00e4 sit\u00e4, ja silloin h\u00e4nell\u00e4 oli kaksi tai kolme noita viinapannuja. No niin, t\u00e4t\u00e4 osaa en mielell\u00e4ni kerro, mutta se on totuus.<\/p>

62\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 muistan er\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n, tullessani navetasta taloon, itkien. Koska ulkona talon takana oli lampi, se\u2026 mist\u00e4 heill\u00e4 oli tapana leikata j\u00e4\u00e4t\u00e4. Moni teist\u00e4 muistaa, kuinka ennen leikattiin j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja laitettiin se sahanpuruihin. No, sill\u00e4 tavalla herra Wathen s\u00e4ilytti j\u00e4\u00e4t\u00e4 siell\u00e4 maalla. Ja is\u00e4 oli autonkuljettajana h\u00e4nelle, yksityinen autonkuljettaja. Ja kun\u2026 t\u00e4m\u00e4 lampi oli t\u00e4ynn\u00e4 kalaa, ja kun he meniv\u00e4t leikkaamaan j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja toivat sen sis\u00e4\u00e4n ja laittoivat sen sahanpuruihin, sitten kun j\u00e4\u00e4t sulivat kes\u00e4n kuluessa, se oli luullakseni jollakin tavalla puhdasta, enemm\u00e4nkin kuin j\u00e4rvij\u00e4\u00e4t\u00e4, ja he saattoivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, eiv\u00e4t juomiseen, mutta pit\u00e4m\u00e4\u00e4n veden kylm\u00e4n\u00e4, laittaa sit\u00e4 \u00e4mp\u00e4reidens\u00e4 ymp\u00e4rille ja maitonsa, ja niin edelleen.<\/p>

63\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kannoin vett\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 pumpulta, joka oli suurin piirtein korttelin matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Min\u00e4 itkin, ja kukapa ei olisi, koska olin tullut koulusta ja kaikki pojat olivat menneet ulos lammelle kalastamaan. Min\u00e4 vain rakastin kalastamista. Ja niinp\u00e4 he kaikki p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kalastamaan paitsi min\u00e4, ja minun t\u00e4ytyi kantaa vett\u00e4 t\u00e4lle viinapannulle. Tietysti, voi, sen t\u00e4ytyi olla \u00e4iti; oli kieltolaki. Ja min\u00e4\u2026 Se oli varsinaista k\u00e4rsimyst\u00e4. Ja min\u00e4 muistan, kuinka tulin sinne kipe\u00e4n varpaan kanssa, ja minulla oli maissint\u00e4hk\u00e4 k\u00e4\u00e4rittyn\u00e4 varpaani alle, pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sen poissa tomusta. Oletteko te koskaan tehneet niin? Laittaneet vain maissint\u00e4hk\u00e4n varpaanne alle t\u00e4ll\u00e4 tavalla ja sitoneet narun sen ymp\u00e4rille. Se pit\u00e4\u00e4 varpaanne suoraan yl\u00f6sp\u00e4in, melkeinp\u00e4 niin kuin kilpikonnan p\u00e4\u00e4, tied\u00e4tteh\u00e4n, t\u00f6rr\u00f6tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in. Minut olisi voinut j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 kaikkialle minne menin, t\u00e4m\u00e4 maissint\u00e4hk\u00e4 varpaani alla; mihin olin astunut sill\u00e4, tied\u00e4tteh\u00e4n. Minulla ei ollut kenki\u00e4. Niinp\u00e4 me emme koskaan k\u00e4ytt\u00e4neet kenki\u00e4, joskus puoleen talveenkaan. Ja jos k\u00e4ytimme, me\u2026 se oli vain mit\u00e4 saimme, mit\u00e4 joku antoi meille. Ja vaatteita mit\u00e4 joku, mit\u00e4 hyv\u00e4ntekev\u00e4isyys antoi meille.<\/p>

64\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 pys\u00e4hdyin t\u00e4m\u00e4n puun alle ja istuin siell\u00e4 vain parkuen (se oli syyskuussa), koska halusin menn\u00e4 kalaan, minun t\u00e4ytyi kantaa useampi saavillinen vett\u00e4 pienill\u00e4 melassi\u00e4mp\u00e4reill\u00e4, vain suurin piirtein tuon korkuisilla, puolen gallonan kokoisilla, koska min\u00e4 olin vain noin seitsem\u00e4n vuotias pikkupoika. Ja min\u00e4 kaadoin niit\u00e4 suureen saaviin ja sitten menin takaisin ja hain toiset kaksi \u00e4mp\u00e4rillist\u00e4 ja tulin takaisin, pumpaten sit\u00e4. Se oli se vesi mit\u00e4 meill\u00e4 oli. Ja he olivat menossa tekem\u00e4\u00e4n er\u00e4n tuota maissiviski\u00e4 sin\u00e4 iltana, n\u00e4m\u00e4 miehet is\u00e4n kanssa talolla.<\/p>

65\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 itkin ja yht\u00e4kki\u00e4 kuulin jonkin saavan aikaan kuin py\u00f6rretuulen \u00e4\u00e4nen, jotakin t\u00e4m\u00e4n kaltaista (no niin, toivon ettei se ole liian kovalla), menev\u00e4n \u201dWhoooossssh, whoooossssh,\u201d aivan tuon kaltainen \u00e4\u00e4ni. No, oli hirvitt\u00e4v\u00e4n hiljaista ja min\u00e4 katselin ymp\u00e4rilleni. Ja tied\u00e4ttek\u00f6 mit\u00e4, pieni py\u00f6rretuuli, uskoakseni te kutsutte niit\u00e4 pieniksi py\u00f6rremyrskyiksi? Syysaikaan maissipelto ruokotaan l\u00e4pi, tied\u00e4tteh\u00e4n, lehdet ja niin edelleen, syksyll\u00e4 siell\u00e4, lehdet olivat juuri alkaneet kellastua. Ja min\u00e4 olin suuren hopeapoppelipuun alla, seisoin suurin piirtein puolimatkassa navetan ja talon v\u00e4lill\u00e4. Ja min\u00e4 kuulin tuon \u00e4\u00e4nen. Ja katselin ymp\u00e4rilleni, oli yht\u00e4 hiljaista kuin t\u00e4ss\u00e4 huoneessa on. Ei lehden suhahdustakaan miss\u00e4\u00e4n tai mit\u00e4\u00e4n. Ja min\u00e4 ajattelin: \u201dMist\u00e4 tuo \u00e4\u00e4ni tulee?\u201d No, min\u00e4 ajattelin: \u201dSen t\u00e4ytyy olla kauempana t\u00e4\u00e4lt\u00e4.\u201d Vain poikanen. Ja se tuli kovemmaksi ja kovemmaksi.<\/p>

66\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 otin pienet \u00e4mp\u00e4rini ja parahdin viel\u00e4 pari kertaa ja l\u00e4hdin kulkemaan kujaa pitkin, jolla olin lev\u00e4nnyt. Ja p\u00e4\u00e4sin vain muutaman jalan p\u00e4\u00e4h\u00e4n siit\u00e4, pois t\u00e4m\u00e4n suuren puun oksien alta, ja, voi sent\u00e4\u00e4n, se teki py\u00f6rteen \u00e4\u00e4nen. Ja min\u00e4 k\u00e4\u00e4nnyin katsomaan, ja noin puoliv\u00e4liss\u00e4 sit\u00e4 puuta oli toinen py\u00f6rretuuli, tarttuneena tuohon puuhun, mennen vain ymp\u00e4ri ja ymp\u00e4ri, liikuttaen noita lehti\u00e4. No, en pit\u00e4nyt sit\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n kummallisena, koska oli vain se aika vuodesta, ja syksy, silloinhan nuo py\u00f6rretuulet tulevat. Pienet\u2026Me kutsumme niit\u00e4 \u201dpy\u00f6rretuuliksi.\u201d Ja ne\u2014nostattavat p\u00f6ly\u00e4. Niit\u00e4 n\u00e4kee aavikolla sill\u00e4 tavalla. Sama asia. Joten min\u00e4 katselin, mutta se ei l\u00e4htenyt pois. Tavallisesti se on vain hetken puhahdus, sitten se l\u00e4htee, mutta se oli ollut siell\u00e4 jo kaksi minuuttia tai kauemmin.<\/p>

67\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No, min\u00e4 l\u00e4hdin taas menem\u00e4\u00e4n kujaa pitkin. Ja min\u00e4 k\u00e4\u00e4nnyin katsomaan t\u00e4t\u00e4 j\u00e4lleen. Ja silloin Se, ihmis\u00e4\u00e4ni, aivan yht\u00e4 kuuluva kuin omani on, sanoi: \u201d\u00c4l\u00e4 koskaan juo, tupakoi tai turmele ruumistasi mill\u00e4\u00e4n tavalla. Sinulla tulee olemaan ty\u00f6 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4, kun tulet vanhemmaksi\u201d. No, se melkein pel\u00e4stytti minut kuoliaaksi! Te voitte kuvitella, milt\u00e4 pienest\u00e4 kaverista tuntui. Min\u00e4 pudotin nuo \u00e4mp\u00e4rit, ja menin kotiin niin kovaa kuin pystyin, huutaen t\u00e4ytt\u00e4 kurkkua.<\/p>

68\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja sill\u00e4 seudulla oli kuparip\u00e4it\u00e4, k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4, ja ne ovat hyvin myrkyllisi\u00e4. \u00c4iti ajatteli, tullen puutarhan viert\u00e4, minun ehk\u00e4 astuneen kuparip\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lle ja h\u00e4n juoksi minua vastaan. Ja min\u00e4 hypp\u00e4sin h\u00e4nen syliins\u00e4, huutaen, halaten h\u00e4nt\u00e4 ja suudellen h\u00e4nt\u00e4. Ja h\u00e4n sanoi: \u201dMik\u00e4 h\u00e4t\u00e4n\u00e4, saitko sin\u00e4 k\u00e4\u00e4rmeenpureman?\u201d H\u00e4n katseli minua joka puolelta.<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dEi \u00e4iti! Tuolla on mies tuossa puussa.\u201d<\/p>

69\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja h\u00e4n sanoi: \u201dVoi Billy, Billy! \u00c4l\u00e4h\u00e4n nyt?\u201d Ja h\u00e4n sanoi: \u201dPys\u00e4hdyitk\u00f6 sin\u00e4 ja nukahdit?\u201d<\/p>

70\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 sanoin: \u201dEn \u00e4iti! Siell\u00e4 on mies tuossa puussa ja H\u00e4n k\u00e4ski minun olla juomatta ja tupakoimatta.\u201d<\/p>

71\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0\u201dJuomatta viski\u00e4 ja\u2014ja sellaista.\u201d Ja olin kantamassa vett\u00e4 kotipolttotislaimeen, juuri silloin. Ja H\u00e4n sanoi: \u201d\u00c4l\u00e4 koskaan juo tai turmele ruumistasi mill\u00e4\u00e4n tavalla.\u201d Se on moraalittomuutta, tied\u00e4tteh\u00e4n, ja minun lapsuus\u2026 nuoruuteni naisten kanssa. Ja parhaani mukaan, en ole koskaan, kertaakaan syyllistynyt sellaiseen. Herra auttoi minua noissa asioissa, ja kun jatkan eteenp\u00e4in tulette huomaamaan sen. Joten sitten: \u201d\u00c4l\u00e4 juo tai \u00e4l\u00e4 tupakoi, \u00e4l\u00e4k\u00e4 turmele ruumistasi, sill\u00e4 sinulla tulee olemaan ty\u00f6 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4, kun tulet vanhemmaksi.\u201d<\/p>

72\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No, kerroin sen \u00e4idille, ja\u2014ja h\u00e4n vain nauroi minulle. Ja min\u00e4 olin aivan hysteerinen. H\u00e4n kutsui l\u00e4\u00e4k\u00e4rin, ja l\u00e4\u00e4k\u00e4ri sanoi: \u201dNo, h\u00e4n on vain hermostunut, siin\u00e4 kaikki.\u201d Joten \u00e4iti laittoi minut vuoteeseen. Enk\u00e4 min\u00e4 koskaan, siit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, ole en\u00e4\u00e4 koskaan ohittanut tuota puuta. Olin peloissani. Kuljin puutarhan toista puolta, koska luulin, ett\u00e4 siell\u00e4 oli mies tuossa puussa ja H\u00e4n puhui minulle, mahtava syv\u00e4 \u00e4\u00e4ni, joka puhui.<\/p>

73\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja sitten joskus noin kuukausi sen j\u00e4lkeen, min\u00e4 olin ulkona pelaamassa marmorikuulilla pikkuveljieni kanssa, etupihalla. Ja aivan yht\u00e4kki\u00e4 outo tunne tuli ylleni. Ja min\u00e4 pys\u00e4hdyin ja istuin alas puun vierelle. Ja me olimme suoraan Ohio- joesta yl\u00f6sp\u00e4in olevalla rantat\u00f6rm\u00e4ll\u00e4. Ja katsoin alas kohti Jeffersonville\u00e4, ja min\u00e4 n\u00e4in sillan kohoavan ja menev\u00e4n sen yli, joen, ulottuvan joen yli. Ja min\u00e4 n\u00e4in kuusitoista miest\u00e4 (min\u00e4 laskin ne), jotka putosivat alas sielt\u00e4 ja menettiv\u00e4t henkens\u00e4 tuolla sillalla. Min\u00e4 juoksin sis\u00e4\u00e4n todella nopeasti ja kerroin \u00e4idilleni, ja h\u00e4n luuli, ett\u00e4 olin nukahtanut. Mutta he pitiv\u00e4t sen mieless\u00e4\u00e4n, ja kaksikymment\u00e4kaksi vuotta siit\u00e4 nykyinen Kaupunginsilta (jonka monet teist\u00e4 ylitt\u00e4v\u00e4t, kun menette yli siell\u00e4) ylitti joen samasta kohdasta, ja kuusitoista miest\u00e4 menetti henkens\u00e4 rakentaessaan tuota siltaa joen ylitse.<\/p>

74\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Se ei ole koskaan ollut muuta kuin t\u00e4ydellisesti totta. Kuten n\u00e4ette Sen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 auditoriossa, Se on ollut sill\u00e4 tavalla koko ajan.<\/p>

75\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No niin, minun ajateltiin olevan vain hermostunut. Kuten min\u00e4 olenkin hermostunut ihminen, se on totta. Ja jos te koskaan olette panneet merkille, ihmiset, jotka ovat\u2014ovat taipuvaisia olemaan hengellisi\u00e4, ovat hermostuneita.<\/p>

76\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Katsokaa runoilijoita ja profeettoja. Ja katsokaa William Cowperia, joka kirjoitti tuon kuuluisan laulun: \u201dOn l\u00e4hde, verell\u00e4 t\u00e4ytetty, joka vuosi Immanuelin suonista.\u201d Oletteko koskaan\u2026 Te tied\u00e4tte sen laulun. Min\u00e4 seisoin h\u00e4nen haudallaan jokin aika sitten. Veli Julius, uskoisin, en tied\u00e4, ei\u2026 kyll\u00e4, niin se on, h\u00e4n oli meid\u00e4n kanssamme siell\u00e4 h\u00e4nen haudallaan. Ja\u2014ja siell\u00e4, sen j\u00e4lkeen kun h\u00e4n oli kirjoittanut tuon laulun, innoitus j\u00e4tti h\u00e4net, h\u00e4n koetti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 joen tehd\u00e4kseen itsemurhan. N\u00e4ettek\u00f6, henki oli j\u00e4tt\u00e4nyt h\u00e4net. Ja ihmiset, kuten runoilijat ja kirjailijat ja\u2026 tai ei\u2026 min\u00e4 tarkoitan profeettoja.<\/p>

77\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Katsokaa Eliaa, kun h\u00e4n seisoi vuorella ja kutsui tulen taivaasta ja kutsui sateen taivaasta. Sitten, kun Henki j\u00e4tti h\u00e4net, h\u00e4n pakeni yhden naisen uhkausta. Ja Jumala l\u00f6ysi h\u00e4net vet\u00e4ytyneen\u00e4 luolan per\u00e4lle, nelj\u00e4kymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin.<\/p>

78\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Katsokaa Joonaa, riitt\u00e4v\u00e4n innoittuneena, kun Herra oli voidellut h\u00e4net saarnaamaan siell\u00e4 Niinivess\u00e4, kunnes St. Louisin kokoinen kaupunki katui s\u00e4kkivaatteissa. Ja sitten kun Henki j\u00e4tti h\u00e4net, mit\u00e4 h\u00e4nelle tapahtui? Me l\u00f6yd\u00e4mme h\u00e4net vuorelta Hengen j\u00e4tetty\u00e4 h\u00e4net, rukoilemassa Jumalaa ottamaan h\u00e4nen henkens\u00e4. Ja, n\u00e4etteh\u00e4n, se on innoitus. Ja kun n\u00e4m\u00e4 asiat tapahtuvat, se\u2014se tekee jotakin teille.<\/p>

79\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Sitten min\u00e4 muistan varttuneeni. Minusta tuli nuori mies. (Kiirehdin v\u00e4h\u00e4n kertoakseni sen seuraavassa.) Kun vartuin nuoreksi mieheksi, minulla oli ajatuksia, kuten kaikilla nuorilla miehill\u00e4. Min\u00e4\u2026 k\u00e4ydess\u00e4ni koulua, kohtasin nuo pikku tyt\u00f6t. Tied\u00e4tteh\u00e4n, olin todella ujo, tied\u00e4tteh\u00e4n. Ja min\u00e4\u2014min\u00e4 vihdoin sain itselleni pikku tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4n. Ja niin kuin kaikki pikku pojat, noin viisitoistavuotiaana, luulisin. Ja\u2014ja niin, voi, h\u00e4n oli siev\u00e4. Voi, h\u00e4nell\u00e4 oli silm\u00e4t kuin kyyhkysell\u00e4, ja h\u00e4nell\u00e4 oli hampaat kuin helme\u00e4, ja kaula kuin joutsenella, ja h\u00e4n\u2014h\u00e4n oli todella kaunis.<\/p>

80\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja toinen pikku poika, h\u00e4n\u2026 me olimme kavereita, niinp\u00e4 h\u00e4n sai is\u00e4ns\u00e4 vanhan T-mallin Fordin, ja meill\u00e4 oli treffit tytt\u00f6jemme kanssa. Ja me olimme viem\u00e4ss\u00e4 heid\u00e4t ulos, ajelemaan. Meill\u00e4 oli tarpeeksi ostaaksemme kaksi gallonaa bensaa. Meid\u00e4n t\u00e4ytyi nostaa tunkilla takarengas yl\u00f6s k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4ksemme sen. En tied\u00e4 muistatteko lainkaan sellaista vai ette, tied\u00e4tteh\u00e4n, k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4. Mutta meill\u00e4\u2014meill\u00e4 meni aika mukavasti.<\/p>

81\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja niinp\u00e4 minulla oli pari viisisenttist\u00e4 taskussani, ja me pys\u00e4hdyimme pieness\u00e4 paikassa ja otimme\u2026 kinkkuleiv\u00e4n sai viidell\u00e4 sentill\u00e4. Ja niin, voi, olin rikas; saatoin ostaa nelj\u00e4 niit\u00e4! N\u00e4etteh\u00e4n? Ja sen j\u00e4lkeen kun olimme sy\u00f6neet leiv\u00e4t ja juoneet Kokiksen, l\u00e4hdin viem\u00e4\u00e4n pulloja takaisin. Ja h\u00e4mm\u00e4styksekseni, kun tulin ulos (naiset olivat juuri alkaneet langeta pois armosta siihen aikaan, tai naiseudesta) pieni kyyhkyl\u00e4iseni poltti tupakkaa.<\/p>

82\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No, minulla on aina ollut mielipiteeni naisesta, joka polttaa tupakkaa, enk\u00e4 ole muuttanut sit\u00e4 hiukkastakaan tuosta ajasta. Se on totta. Se on alhaisin asia, mit\u00e4 h\u00e4n voi tehd\u00e4. Se on t\u00e4sm\u00e4lleen totta. Ja min\u00e4\u2014min\u00e4 ajattelin\u2026 No niin, tupakkayhti\u00f6 voisi tulla per\u00e4\u00e4ni t\u00e4st\u00e4, mutta min\u00e4 sanon teille; se on vain paholaisen temppu. Se on suurin tappaja ja sabotoija, joka t\u00e4ll\u00e4 kansakunnalla on. Soisin poikani mieluummin olevan juoppo, kuin tupakan polttaja. Se on totuus. N\u00e4kisin vaimoni mieluummin makaamassa lattialla, juovuksissa, kuin n\u00e4kisin h\u00e4net tupakan kanssa. Sill\u00e4 tavalla\u2026<\/p>

83\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No niin, t\u00e4m\u00e4 Jumalan Henki, joka on minun kanssani, mik\u00e4li se on Jumalan Henki (niin kuin saatatte kyseenalaistaa), teill\u00e4 tupakkaa polttavilla on heikot mahdollisuudet, kun p\u00e4\u00e4sette sinne, koska se yksinkertaisesti\u2026 joka kerta. Te huomaatte sen puhujankorokkeella, miten H\u00e4n tuomitsee sen. Se on hirvitt\u00e4v\u00e4 asia. Pysyk\u00e4\u00e4 erossa siit\u00e4. Naiset, jos olette syyllistyneet siihen, olkaa niin hyv\u00e4t, Jeesuksen Kristuksen nimess\u00e4, hankkiutukaa eroon siit\u00e4. Se tuhoaa teid\u00e4t. Se tappaa teid\u00e4t. Se\u2026 Se on\u2014se on vaunulasteittain sy\u00f6p\u00e4\u00e4.<\/p>

84\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0L\u00e4\u00e4k\u00e4rit koettavat varoittaa teit\u00e4. Ja miten he sitten voivat myyd\u00e4 teille sit\u00e4 roskaa! Jos te menisitte apteekkiin ja sanoisitte: \u201dOstan\u2026 Haluan ostaa viidenkymmenen sentin arvosta sy\u00f6p\u00e4\u00e4.\u201d Heh\u00e4n laittaisivat sellaiset lukkojen taakse. Mutta kun te ostatte viidenkymmenen sentin arvosta tupakkaa, te ostatte saman asian. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit sanovat niin. Voi, t\u00e4m\u00e4 rahahullu kansakunta. Se on todella pahaa. Se on tappaja. Se on todistettu.<\/p>

85\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No, kun n\u00e4in tuon siev\u00e4n pikku tyt\u00f6n vain k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4n nokkelasti, t\u00e4m\u00e4 savuke k\u00e4dess\u00e4\u00e4n, se melkein tappoi minut, koska ajattelin todella rakastavani h\u00e4nt\u00e4. Ja min\u00e4 ajattelin: \u201dNo\u2026\u201d<\/p>

86\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No niin, minua kutsutaan \u201dnaistenvihaajaksi,\u201d te tied\u00e4tte sen, koska olen aina ik\u00e4\u00e4n kuin naisia vastaan, mutta en teit\u00e4 sisaria vastaan. Olen ainoastaan vastaan sit\u00e4 tapaa, jolla nykyaikaiset naiset k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t. Se on totta. Hyvi\u00e4 naisia pit\u00e4isi rohkaista.<\/p>

87\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Mutta min\u00e4 voin muistaa kun is\u00e4ni viinapannu oli toiminnassa, minun piti olla siell\u00e4 veden kanssa ja sellaista, n\u00e4hd\u00e4 nuoria naisia, jotka eiv\u00e4t olleet seitsem\u00e4\u00e4toista, kahdeksaatoista vuotta vanhempia, sen ik\u00e4isten miesten kanssa, kuin min\u00e4 olen nyt, juovuksissa. Ja heid\u00e4n piti selvitt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n p\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja antaa heille mustaa kahvia, jotta n\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kotiin valmistamaan aviomiehillens\u00e4 illallisen. Voi, jotakin sellaista, ett\u00e4 min\u00e4 sanoin: \u201dMin\u00e4\u2026\u201d T\u00e4m\u00e4 oli minun huomautukseni silloin: \u201dHe eiv\u00e4t ole hyv\u00e4ll\u00e4, puhtaalla luodilla tappamisen arvoisia.\u201d Se on totta. Ja min\u00e4 vihasin naisia. Se on totta. Ja minun t\u00e4ytyy nyt vain varoa jokaista liikett\u00e4, v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseni yh\u00e4 ajattelemasta samoin.<\/p>

88\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Niin, mutta nyt, hyv\u00e4 nainen on jalokivi miehen kruunussa. H\u00e4nt\u00e4 tulisi kunnioittaa. H\u00e4n\u2026 \u00c4itini on nainen, vaimoni on, ja he ovat suloisia. Ja minulla on tuhansia kristittyj\u00e4 sisaria, joita min\u00e4 suuresti kunnioitan. Mutta jos\u2014jos he voivat kunnioittaa sit\u00e4, millaisiksi Jumala teki heid\u00e4t, \u00e4itiyteen ja todellisiksi kuningattariksi, se on hyv\u00e4. H\u00e4n on yksi parhaista asioista, mit\u00e4 Jumala saattoi antaa miehelle, se oli vaimo. Pelastuksen lis\u00e4ksi vaimo on paras asia, jos h\u00e4n on hyv\u00e4 vaimo. Mutta jos h\u00e4n ei ole, Salomo sanoi: \u201dHyv\u00e4 nainen on jalokivi miehen kruunussa, mutta ilke\u00e4 tai huono, on kuin vesi h\u00e4nen veress\u00e4\u00e4n.\u201d Ja se on totta, se on pahin asia, mit\u00e4 voi tapahtua. Joten hyv\u00e4 nainen\u2026 Jos sinulla on hyv\u00e4 vaimo, veli, sinun tulee kunnioittaa h\u00e4nt\u00e4 suuresti. Se on totta, sinun tulisi tehd\u00e4 niin. Todellinen nainen! Ja lapset, jos teill\u00e4 on todellinen \u00e4iti, joka pysyy kotona ja koettaa pit\u00e4\u00e4 huolta teist\u00e4, pit\u00e4en vaatteenne puhtaina, l\u00e4hett\u00e4\u00e4 teid\u00e4t kouluun, opettaen teille Jeesuksesta, teid\u00e4n tulisi kunnioittaa tuota suloista \u00e4iti-kultaa kaikella mit\u00e4 teiss\u00e4 on. Teid\u00e4n tulisi kunnioittaa tuota naista, kyll\u00e4 varmasti, sill\u00e4 h\u00e4n on todellinen \u00e4iti.<\/p>

89\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Puhutaan Kentuckyn vuorten lukutaidottomuudesta. Te n\u00e4ette sen noissa takapajula-puheissa. Jotkut noista vanhoista \u00e4ideist\u00e4 voisivat tulla t\u00e4nne Hollywoodiin ja opettaa teille nykyaikaisille \u00e4ideille, kuinka kasvattaa lapsenne. Antakaapa h\u00e4nen lapsensa tulla kotiin jonakin iltana tukka aivan sekaisin, ja huulet\u2026 liete (miksik\u00e4 te kutsutte sit\u00e4?) meikkijuttua, jota he laittavat kasvoihinsa, ja mekkonsa aivan rutistuneena toiselle puolelle, ja oltuaan koko y\u00f6n ulkona, juovuksissa, veli, tuo \u00e4iti hakisi yhden noista hikkoripuun latvan oksista, eik\u00e4 tytt\u00f6 menisi ulos en\u00e4\u00e4 koskaan. Taatusti, h\u00e4n\u2026 Ja jos teill\u00e4 olisi v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n sit\u00e4, teill\u00e4 olisi parempi Hollywood t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja parempi kansakunta. Aivan oikein. Se on totta. \u201dKoetetaan vain olla nykyaikainen,\u201d se\u2014se on yksi paholaisen juonista.<\/p>

90\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Nyt, t\u00e4m\u00e4 pikku tytt\u00f6, kun katsoin h\u00e4nt\u00e4, syd\u00e4meni yksinkertaisesti vuosi verta. Min\u00e4 ajattelin: \u201dPikku raukka.\u201d<\/p>

Ja h\u00e4n sanoi: \u201dOi, haluatko savukkeen, Billy?\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dEn, neiti.\u201d Sanoin: \u201dMin\u00e4 en polta.\u201d<\/p>

91\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dNo, sin\u00e4 sanoit ettet sin\u00e4 tanssi.\u201d He halusivat menn\u00e4 tansseihin enk\u00e4 aikonut tehd\u00e4 sit\u00e4. Niinp\u00e4 he sanoivat, ett\u00e4 tanssit olivat siell\u00e4, mit\u00e4 he kutsuivat Sycamore Gardensiksi.<\/p>

Ja min\u00e4 sanoin: \u201dEi, min\u00e4 en tanssi.\u201d<\/p>

92\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dNo, sin\u00e4 et tanssi, sin\u00e4 et polta, sin\u00e4 et juo. Miten sin\u00e4 pid\u00e4t yht\u00e4\u00e4n hauskaa?\u201d<\/p>

93\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 sanoin: \u201dNo, min\u00e4 pid\u00e4n kalastamisesta ja pid\u00e4n mets\u00e4st\u00e4misest\u00e4.\u201d Se ei kiinnostanut h\u00e4nt\u00e4.<\/p>

Niinp\u00e4 h\u00e4n sanoi: \u201dOta t\u00e4m\u00e4 tupakka.\u201d<\/p>

Ja min\u00e4 sanoin: \u201dEi kiitos, neiti. Min\u00e4 en polta.\u201d<\/p>

94\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 seisoin lokasuojan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Vanhoissa Fordeissa oli astinlauta, muistattehan, ja min\u00e4 seisoin tuon lokasuojan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, istuen takapenkill\u00e4, h\u00e4n ja min\u00e4. Ja h\u00e4n sanoi: \u201dTarkoitatko, ettet aio polttaa savuketta?\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dJa meill\u00e4 tyt\u00f6ill\u00e4 on enemm\u00e4n rohkeutta kuin sinulla on.\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dEi, neiti, en usko, ett\u00e4 haluan tehd\u00e4 sit\u00e4.\u201d<\/p>

95\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dOhhoh, sin\u00e4 iso mammanpoika!\u201d Voi, sent\u00e4\u00e4n! Halusin olla iso paha Bill, niinp\u00e4 en\u2014en varmasti halunnut olla mik\u00e4\u00e4n mammanpoika. N\u00e4etteh\u00e4n, min\u00e4 halusin olla ammattinyrkkeilij\u00e4, se oli minun k\u00e4sitykseni el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Niinp\u00e4 min\u00e4 sanoin\u2026 \u201dMammanpoika! mammanpoika!\u201d<\/p>

96\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0En voinut siet\u00e4\u00e4 sit\u00e4, joten sanoin: \u201dAnna se minulle!\u201d K\u00e4teni ojennettuna min\u00e4 sanoin: \u201dMin\u00e4 n\u00e4yt\u00e4n h\u00e4nelle, olenko mammanpoika vaiko en.\u201d Sain tuon savukkeen ja aloin raapaista tulitikkua. No niin, tied\u00e4n, ett\u00e4 te olette\u2026 Nyt, min\u00e4 en ole vastuussa siit\u00e4 mit\u00e4 te ajattelette, olen vastuussa vain siit\u00e4, ett\u00e4 kerron totuuden. Kun aloin sytytt\u00e4\u00e4 tuota savuketta, polttaakseni sen aivan yht\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isen\u00e4 kuin nostan t\u00e4m\u00e4n Raamatun, n\u00e4etteh\u00e4n, Min\u00e4 kuulin jonkun menev\u00e4n, \u201dWhoooossssh!\u201d Min\u00e4 yritin uudestaan, en pystynyt laittamaan sit\u00e4 suuhuni. Ja min\u00e4 aloin itke\u00e4, heitin sen maahan. He alkoivat nauraa minulle. Ja min\u00e4 k\u00e4velin kotiin, menin pellon poikki, istuin siell\u00e4 alas, itkien. Ja\u2014ja se oli kamalaa el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>

97\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Muistan, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 is\u00e4 oli menossa joelle poikien kanssa. Veljeni ja min\u00e4, meid\u00e4n piti ottaa vene ja menn\u00e4 edestakaisin jokea, etsien pulloja, joihin laittaa viski\u00e4. Me saimme viisi sentti\u00e4 tusinasta niit\u00e4, poimittuamme niit\u00e4 joen varrelta. Ja is\u00e4 oli kanssani ja h\u00e4nell\u00e4 oli yksi noista pienist\u00e4 litteist\u00e4\u2026 Uskoakseni ne olivat noin nelj\u00e4nneslitran pulloja. Ja siell\u00e4 oli puu, jonka tuuli oli kaatanut ja is\u00e4\u2026 Ja t\u00e4m\u00e4 mies oli h\u00e4nen kanssaan, herra Dornbush. Minulla oli h\u00e4nen\u2026 H\u00e4nell\u00e4 oli hieno vene ja min\u00e4 halusin p\u00e4\u00e4st\u00e4 h\u00e4nen suosioonsa, koska halusin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuota venett\u00e4. Siin\u00e4 oli hyv\u00e4 per\u00e4sin ja omassani ei ollut per\u00e4sint\u00e4 ollenkaan. Meill\u00e4 oli vain vanhoja lautoja, joilla soutaa. Ja jos h\u00e4n antaisi minun k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuota venett\u00e4\u2026 Niinp\u00e4, h\u00e4n oli hitsannut ja h\u00e4n teki viinapannut is\u00e4lle. Niinp\u00e4 h\u00e4n\u2026 He heittiv\u00e4t jalkansa tuon puun yli, ja is\u00e4 tavoitteli takataskuaan ja veti esiin pienen litte\u00e4n pullon viski\u00e4, ojensi sen h\u00e4nelle ja h\u00e4n otti ryypyn, antoi sen takaisin is\u00e4lle, ja t\u00e4m\u00e4 otti ryypyn, ja laski sen alas puun kyljest\u00e4 tulevalle tyviversolle. Ja herra Dornbush otti sen, h\u00e4n sanoi: \u201dOle hyv\u00e4, Billy.\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dKiitos, mutta min\u00e4 en juo.\u201d<\/p>

98\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dBranham, eik\u00e4 juo?\u201d L\u00e4hestulkoon jokainen kuoli ennenaikaisesti, melkeinp\u00e4. Ja h\u00e4n sanoi: \u201dBranham, eik\u00e4 juo?\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dEn herra.\u201d<\/p>

\u201dEi,\u201d is\u00e4 sanoi: \u201dmin\u00e4 kasvatin yhden mammanpojan.\u201d<\/p>

99\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Is\u00e4ni kutsui minua mammanpojaksi! Min\u00e4 sanoin: \u201dAnna se pullo minulle.\u201d Ja min\u00e4 vedin korkin irti sen p\u00e4\u00e4st\u00e4, p\u00e4\u00e4tt\u00e4neen\u00e4 juoda siit\u00e4, ja kun aloin kallistamaan sit\u00e4: \u201dWhoooossssh!\u201d Min\u00e4 ojensin pullon takaisin ja h\u00e4ivyin pellon poikki niin kovaa kuin pystyin, itkien. Jokin ei antanut minun tehd\u00e4 sit\u00e4. N\u00e4ettek\u00f6? En voinut sanoa, ett\u00e4 olin yht\u00e4\u00e4n hyv\u00e4. (Min\u00e4 olin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt tehd\u00e4 sen), mutta se oli Jumala, armo, ihmeellinen armo, joka esti minua tekem\u00e4st\u00e4 noita asioita. Min\u00e4 itse halusin tehd\u00e4 niit\u00e4, mutta H\u00e4n ei vain antanut minun tehd\u00e4 sit\u00e4.<\/p>

100\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0My\u00f6hemmin l\u00f6ysin tyt\u00f6n, kun olin noin kaksikymment\u00e4kaksivuotias, h\u00e4n oli suloinen. H\u00e4n oli tytt\u00f6, joka k\u00e4vi kirkossa, saksalais-luterilaisessa. H\u00e4nen nimens\u00e4 oli Brumbach, B-r-u-m-b-a-c-h, tulee nimest\u00e4 Brumbaugh. Ja h\u00e4n oli hieno tytt\u00f6. H\u00e4n ei tupakoinut, tai juonut, tai\u2014tai h\u00e4n ei tanssinut tai mit\u00e4\u00e4n, hieno tytt\u00f6. Min\u00e4 seurustelin h\u00e4nen kanssaan v\u00e4h\u00e4n aikaa, ja olin\u2026 Silloin noin kahdenkymmenkahden ik\u00e4isen\u00e4, ansaitsin tarpeeksi rahaa, kunnes ostin itselleni vanhan Fordin, ja min\u00e4\u2026me k\u00e4vimme yhdess\u00e4 ulkona treffeill\u00e4. Ja niinp\u00e4, tuohon aikaan, siell\u00e4 ei ollut l\u00e4hell\u00e4 luterilaista kirkkoa, he olivat muuttaneet Howard Parkista.<\/p>

101\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja niinp\u00e4 he olivat\u2026 sananpalvelija, h\u00e4n, joka vihki minut sananpalvelijaksi Missionary Babtist kirkossa, tohtori Roy Davis. Sisar Upshaw, juuri h\u00e4n, joka l\u00e4hetti veli Upshawn luokseni tai puhui h\u00e4nelle minusta, tohtori Roy Davis. Ja niin h\u00e4n saarnasi ja piti tuota The First Babtist kirkkoa, tai\u2026 En usko, ett\u00e4 se oli The First Babtist kirkkokaan, se oli Mission-\u2026 sit\u00e4 kutsuttiin Missionary Babtist kirkoksi, Jeffersonvilless\u00e4. Ja h\u00e4n saarnaasi siin\u00e4 paikassa silloin, ja me k\u00e4vimme kirkossa iltaisin, niinp\u00e4\u2026 ja tulimme takaisin. Enk\u00e4 min\u00e4 koskaan liittynyt kirkkoon, vaan tykk\u00e4sin vain menn\u00e4 h\u00e4nen kanssaan. Koska p\u00e4\u00e4tarkoitus oli \u201dseurustella h\u00e4nen kanssaan,\u201d voin aivan yht\u00e4 hyvin olla rehellinen.<\/p>

102\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Niinp\u00e4 sitten menin h\u00e4nen kanssaan ja er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 min\u00e4\u2026 H\u00e4n oli hienosta perheest\u00e4. Ja aloin ajatella: \u201dTied\u00e4th\u00e4n, tied\u00e4th\u00e4n, minun ei pit\u00e4isi vied\u00e4 tuon tyt\u00f6n aikaa. Se ei ole\u2014se ei ole oikein, koska h\u00e4n on hieno tytt\u00f6, ja min\u00e4 olen k\u00f6yh\u00e4 ja\u2014ja min\u00e4\u2026\u201d Is\u00e4ni terveys oli pett\u00e4nyt, ja min\u00e4\u2014min\u00e4\u2026 Minulla ei ollut mit\u00e4\u00e4n tapaa ansaita elantoa tuollaiselle tyt\u00f6lle, joka oli tottunut hienoon kotiin ja mattoihin lattialla.<\/p>

103\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Muistan ensimm\u00e4isen maton, jonka koskaan n\u00e4in, en tiennyt, mik\u00e4 se oli. K\u00e4velin sen reunaa pitkin. Ajattelin, ett\u00e4 se oli kauneinta, mit\u00e4 olin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni n\u00e4hnyt. \u201dMiten he voivat laittaa jotakin sellaista lattialle?\u201d Se oli ensimm\u00e4inen matto, jonka olin koskaan n\u00e4hnyt. Se oli\u2014se oli yksi n\u00e4ist\u00e4\u2026Uskoakseni sit\u00e4 kutsutaan \u201dniinimatoksi\u201d. Saatan olla siin\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Kuin jonkinlaista \u201dvitsaa\u201d tai jotakin, joka on punottu yhteen ja pantu lattialle. Kaunis vihre\u00e4 ja punainen, ja iso ruusu tehtyn\u00e4 keskelle sit\u00e4, tied\u00e4tteh\u00e4n. Se oli todella n\u00e4tti.<\/p>

104\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja niinp\u00e4 min\u00e4 muistan, ett\u00e4 min\u00e4\u2014min\u00e4 p\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 joko minun tuli pyyt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 menem\u00e4\u00e4n kanssani naimisiin, tai minun t\u00e4ytyi l\u00e4hte\u00e4 tieheni ja antaa jonkun hyv\u00e4n miehen naida h\u00e4net, jonkun, joka olisi hyv\u00e4 h\u00e4nelle, voisi ansaita h\u00e4nelle elatuksen ja voisi olla kiltti h\u00e4nelle. Min\u00e4 voisin olla kiltti h\u00e4nelle, mutta min\u00e4\u2014min\u00e4\u2014min\u00e4 ansaitsin vain kaksikymment\u00e4 sentti\u00e4 tunnissa. Joten en pystynyt ansaitsemaan kummoistakaan toimeentuloa h\u00e4nelle. Ja min\u00e4\u2026 Kaiken perheen kanssa, josta meid\u00e4n oli huolehdittava, ja is\u00e4n terveys oli pett\u00e4nyt, ja minun t\u00e4ytyi huolehtia heist\u00e4 kaikista, joten minulla oli aika rankkaa.<\/p>

105\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Niinp\u00e4 min\u00e4 ajattelin: \u201dNo, ainoa asia jonka voin tehd\u00e4, on kertoa h\u00e4nelle ett\u00e4 min\u00e4\u2014min\u00e4\u2026 h\u00e4n\u2026 Min\u00e4\u2014min\u00e4 en vain tulisi takaisin, koska arvostin h\u00e4nt\u00e4 liikaa, romuttaakseni h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja antaakseni h\u00e4nen pelleill\u00e4 kanssani.\u201d Ja sitten min\u00e4 ajattelin: \u201dJos joku vain saisi h\u00e4nest\u00e4 otteen ja naisi h\u00e4net, perustaisi ihanan kodin. Ja vaikka min\u00e4 en ehk\u00e4 voisi saada h\u00e4nt\u00e4, min\u00e4\u2014min\u00e4 voisin tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli onnellinen.\u201d<\/p>

106\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja niinp\u00e4 min\u00e4 ajattelin: \u201dMutta min\u00e4\u2014min\u00e4 vain\u2014min\u00e4 en vain pysty luopumaan h\u00e4nest\u00e4!\u201d Ja min\u00e4\u2014min\u00e4 olin hirve\u00e4ss\u00e4 tilassa. Ja p\u00e4iv\u00e4 toisensa j\u00e4lkeen min\u00e4 mietin sit\u00e4. Niinp\u00e4 min\u00e4 olin liian ujo pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 menem\u00e4\u00e4n naimisiin kanssani. Joka ilta min\u00e4 p\u00e4\u00e4tin: \u201dMin\u00e4 aion kysy\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4.\u201d Ja kun min\u00e4, huh, mit\u00e4 se onkaan, perhosia, tai jotakin, joita te saatte\u2026? Kaikilla teill\u00e4 veljill\u00e4 siell\u00e4 on luultavasti ollut sama kokemus siit\u00e4. Ja todella hassu tunne, kasvojani alkoi kuumottaa. Min\u00e4\u2014 min\u00e4 en tiennyt. Min\u00e4 en pystynyt kysym\u00e4\u00e4n h\u00e4nelt\u00e4.<\/p>

107\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Joten te luultavasti ihmettelette, miten min\u00e4 ikin\u00e4 p\u00e4\u00e4sin naimisiin. Tied\u00e4ttek\u00f6 te mit\u00e4? Min\u00e4 kirjoitin h\u00e4nelle kirjeen ja kysyin h\u00e4nelt\u00e4. Ja niin h\u00e4nen\u2026 No, se ei ollut \u201dhyv\u00e4 neiti,\u201d se oli v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n (tied\u00e4tteh\u00e4n), rakkauden puolella, kuin se. Se ei ollut vain sopimus, se oli\u2026 Min\u00e4\u2014min\u00e4 kirjoitin sen parhaani mukaan.<\/p>

108\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 pelk\u00e4sin v\u00e4h\u00e4n h\u00e4nen \u00e4iti\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 oli\u2026 h\u00e4n oli hieman karkea. Ja, mutta h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli lempe\u00e4 hollantilainen, hieno mukava mies. H\u00e4n oli ammattikunnan j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4, junankuljettajille, rautateill\u00e4, tienaten noin viisisataa dollaria kuussa niihin aikoihin. Ja min\u00e4 ansaitsin kaksikymment\u00e4 sentti\u00e4 tunnissa, naidakseni h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4. Huh! Tiesin, ettei se koskaan onnistuisi. Ja h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 oli hyvin\u2026 No, h\u00e4n oli hieno rouva. Ja h\u00e4n\u2014h\u00e4n oli v\u00e4h\u00e4n noista paremmista seurapiireist\u00e4, tied\u00e4tteh\u00e4n, ja sievistelev\u00e4\u00e4 tyyppi\u00e4, tied\u00e4tteh\u00e4n, ja niinp\u00e4 h\u00e4n inhosi minua joka tapauksessa. Min\u00e4 olin vain yksinkertainen maalaispoika, ja h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n Hopen olisi pit\u00e4nyt seurustella v\u00e4h\u00e4n paremman luokan pojan kanssa, ja minusta\u2014minusta\u2014minusta h\u00e4n oli oikeassa. Ja niinp\u00e4\u2026 Mutta min\u00e4\u2014min\u00e4 en ajatellut sit\u00e4 silloin.<\/p>

109\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Joten min\u00e4 ajattelin, \u201dNo, nyt, min\u00e4 en tied\u00e4 miten. Min\u00e4\u2014 min\u00e4 en voi kysy\u00e4 h\u00e4nen is\u00e4lt\u00e4\u00e4n, enk\u00e4 min\u00e4\u2014min\u00e4 varmasti kysy h\u00e4nen \u00e4idilt\u00e4\u00e4n. Niinp\u00e4 minun t\u00e4ytyy kysy\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n ensin.\u201d Joten kirjoitin h\u00e4nelle kirjeen. Ja sin\u00e4 aamuna matkalla t\u00f6ihin min\u00e4 pudotin sen postilaatikkoon. Posti\u2026 Me olimme menossa kirkkoon keskiviikkoiltana, ja se tapahtui maanantaiaamuna. Min\u00e4 yritin koko sunnuntaip\u00e4iv\u00e4n kertoa h\u00e4nelle, ett\u00e4 halusin menn\u00e4 naimisiin, enk\u00e4 yksinkertaisesti saanut ker\u00e4tty\u00e4 tarpeeksi rohkeutta.<\/p>

110\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Niinp\u00e4 sitten pudotin sen postilaatikkoon. Ja sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 satuin ajattelemaan: \u201dMit\u00e4 jos h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 p\u00e4\u00e4si k\u00e4siksi siihen kirjeeseen?\u201d Voi, sent\u00e4\u00e4n! Silloin tiesin olevani mennytt\u00e4 jos\u2014jos h\u00e4n ikin\u00e4 p\u00e4\u00e4sisi k\u00e4siksi siihen, koska h\u00e4n ei juuri v\u00e4litt\u00e4nyt minusta. No, min\u00e4 vain odotin hermostuneena.<\/p>

111\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja sin\u00e4 keskiviikkona kun min\u00e4 tulin, voi sent\u00e4\u00e4n, min\u00e4 ajattelin: \u201dMiten min\u00e4 voin menn\u00e4 sinne? Jos h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 sai sen kirjeen k\u00e4siins\u00e4, h\u00e4n todella tekee minusta selv\u00e4\u00e4, joten min\u00e4 toivon, ett\u00e4 h\u00e4n sai sen.\u201d Min\u00e4 osoitin sen \u201dHopelle.\u201d Se oli h\u00e4nen nimens\u00e4, Hope. Ja niin min\u00e4 sanoin: \u201dMin\u00e4 vain kirjoitan t\u00e4h\u00e4n: Hopelle.\u201d Ja niinp\u00e4\u2026 Ja min\u00e4 ajattelin, ettei h\u00e4n ehk\u00e4 olekaan saanut sit\u00e4 k\u00e4siins\u00e4.<\/p>

112\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Niinp\u00e4, ymm\u00e4rsin olla pys\u00e4htym\u00e4tt\u00e4 ulkopuolelle ja olla soittamatta torvea, jotta h\u00e4n tulisi ulos. Oi, voi! Ja kell\u00e4 tahansa pojalla, jolla ei ole tarpeeksi uskallusta k\u00e4vell\u00e4 talolle ja koputtaa oveen ja kysy\u00e4 tytt\u00f6\u00e4, ei ole mit\u00e4\u00e4n asiaa olla h\u00e4nen kanssaan muutenkaan. Se on t\u00e4sm\u00e4lleen niin. Se on niin h\u00f6lm\u00f6\u00e4. Se on halpamaista.<\/p>

113\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja niin min\u00e4 pys\u00e4ytin vanhan Fordini, tied\u00e4tteh\u00e4n, ja olin kiillottanut sen. Ja niin min\u00e4 menin sinne ja koputin oveen. Armoa, h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 tuli ovelle! Min\u00e4 sain tuskin haukottua henke\u00e4; min\u00e4 sanoin: \u201dHyv\u00e4\u00e4\u2014hyv\u00e4\u00e4\u2014hyv\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 rouva Brumbach?\u201d Kyll\u00e4.<\/p>

114\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dHyv\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, William.\u201d Min\u00e4 ajattelin: \u201dOhhoh, \u2019William\u2019!\u201d<\/p>

Ja\u2014ja h\u00e4n sanoi: \u201dAstuisitko peremm\u00e4lle?\u201d<\/p>

115\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 sanoin: \u201dKiitos.\u201d Min\u00e4 astuin ovesta sis\u00e4\u00e4n. Min\u00e4 sanoin: \u201dOnko Hope kohtapuoliin valmiina?\u201d<\/p>

116\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja juuri silloin tuli Hope hypellen l\u00e4pi talon, vain tytt\u00f6nen, noin kuudentoista. Ja h\u00e4n sanoi: \u201dHei, Billy!\u201d<\/p>

117\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 sanoin: \u201dHei, Hope.\u201d Ja min\u00e4 sanoin: \u201dOletko kohta valmiina kokousta varten?\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dIhan kohta.\u201d<\/p>

118\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 ajattelin: \u201dHuh, huh! H\u00e4n ei ikin\u00e4 saanut sit\u00e4. H\u00e4n ei ikin\u00e4 saanut sit\u00e4. Hyv\u00e4, hyv\u00e4, hyv\u00e4. Hopekaan ei koskaan saanut sit\u00e4, joten kaikki tulee olemaan hyvin, koska h\u00e4n olisi maininnut siit\u00e4 minulle.\u201d Joten minusta tuntui kohtalaisen hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>

119\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja sitten, kun tulin kirkolle, satuin ajattelemaan: \u201dMit\u00e4 jos h\u00e4n saikin sen?\u201d N\u00e4etteh\u00e4n? Min\u00e4 en pystynyt kuuntelemaan, mit\u00e4 tohtori Davis puhui. Min\u00e4 katsoin Hopeen, ja ajattelin: \u201dJospa h\u00e4n vain pid\u00e4ttelee sanomasta sit\u00e4, ja todellisuudessa h\u00e4n aikoo antaa minun kuulla kunniani, kun p\u00e4\u00e4sen ulos t\u00e4\u00e4lt\u00e4, koska kysyin sit\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4.\u201d Enk\u00e4 min\u00e4 kyennyt kuuntelemaan, mit\u00e4 tohtori Davis sanoi. Ja\u2014ja min\u00e4 katsoin h\u00e4neen, ja ajattelin: \u201dVoi, en mill\u00e4\u00e4n haluaisi luopua h\u00e4nest\u00e4, mutta\u2026 Ja min\u00e4\u2014 min\u00e4\u2026 lopullinen v\u00e4lienselvittely on takuulla tulossa.\u201d<\/p>

120\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Niinp\u00e4 kokouksen j\u00e4lkeen me l\u00e4hdimme yhdess\u00e4 k\u00e4velem\u00e4\u00e4n katua pitkin, menn\u00e4ksemme kotiin, ja\u2014ja niin me k\u00e4velimme vanhalle Fordille. Ja koko matkan kuu paistoi kirkkaana, tied\u00e4tteh\u00e4n, min\u00e4 k\u00e4\u00e4nnyin katsomaan ja h\u00e4n oli kaunis. Voi pojat, min\u00e4 katsoin h\u00e4nt\u00e4 ja ajattelin: \u201dVoi, kuinka min\u00e4 haluaisinkaan saada h\u00e4net, mutta en luultavasti voi.\u201d<\/p>

121\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja niin min\u00e4 k\u00e4velin eteenp\u00e4in v\u00e4h\u00e4n pidemm\u00e4lle, tied\u00e4tteh\u00e4n, ja katsoin h\u00e4neen taas. Min\u00e4 sanoin: \u201dMiten\u2014miten sin\u00e4 voit t\u00e4n\u00e4 iltana?\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dOi, min\u00e4 voin ihan hyvin.\u201d<\/p>

122\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja me pys\u00e4ytimme vanhan Fordin ja aloimme menn\u00e4 ulos, tied\u00e4tteh\u00e4n, sivusta, k\u00e4vellen kulman taakse ja menn\u00e4ksemme h\u00e4nen kotiinsa. Ja min\u00e4 olin k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 ovelle h\u00e4nen kanssaan. Min\u00e4 ajattelin: \u201dTied\u00e4tk\u00f6, h\u00e4n ei luultavasti koskaan saanut sit\u00e4 kirjett\u00e4, joten voin yht\u00e4 hyvin unohtaa sen. Joka tapauksessa minulla tulee olemaan toinen armon viikko. Niinp\u00e4 minusta alkoi tuntua varsin hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dBilly?\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dNiin.\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dMin\u00e4 sain sinun kirjeesi.\u201d Voi sent\u00e4\u00e4n! Min\u00e4 sanoin: \u201dNiink\u00f6?\u201d<\/p>

123\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dM-hmm.\u201d No, h\u00e4n vain jatkoi k\u00e4velemist\u00e4 sanomatta en\u00e4\u00e4 sanaakaan.<\/p>

124\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 ajattelin: \u201dNainen, kerro minulle jotakin. Aja minut pois tai kerro minulle, mit\u00e4 ajattelet siit\u00e4.\u201d Ja min\u00e4 sanoin: \u201dLuitko\u2014luitko sin\u00e4 sen?\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dM-hmm.\u201d<\/p>

125\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Huh, tied\u00e4tteh\u00e4n miten nainen voi pit\u00e4\u00e4 teit\u00e4 j\u00e4nnityksess\u00e4. Voi, min\u00e4\u2014min\u00e4 en tarkoittanut sit\u00e4 aivan sill\u00e4 tavalla, n\u00e4etteh\u00e4n. Ymm\u00e4rr\u00e4tteh\u00e4n? Mutta, joka tapauksessa, tied\u00e4tteh\u00e4n, min\u00e4\u2014min\u00e4 ajattelin: \u201dMikset sin\u00e4 sano jotakin?\u201d Ymm\u00e4rr\u00e4tteh\u00e4n, ja min\u00e4 vain k\u00e4velin eteenp\u00e4in. Min\u00e4 sanoin: \u201dLuitko sin\u00e4 sen kokonaan?\u201d<\/p>

Ja h\u00e4n\u2026 [Tyhj\u00e4 kohta nauhalla\u2014Toim.] \u201dM-hmm.\u201d<\/p>

126\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Niinp\u00e4 me olimme melkein ovella ja min\u00e4 ajattelin: \u201dVoi pojat, \u00e4l\u00e4 vie minua kuistille, koska min\u00e4 en v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pysty juoksemaan kovempaa kuin he, niin kerro minulle nyt.\u201d Ja niin min\u00e4 jatkoin odottamista.<\/p>

127\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja h\u00e4n sanoi: \u201dBilly, min\u00e4 tekisin sen hyvin mielell\u00e4ni.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dMin\u00e4 rakastan sinua.\u201d Jumala siunatkoon h\u00e4nen sieluaan nyt, h\u00e4n on Kirkkaudessa. H\u00e4n sanoi: \u201dMin\u00e4 rakastan sinua.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dMinusta meid\u00e4n pit\u00e4isi kertoa vanhemmillemme\u2026 vanhemmille siit\u00e4. Etk\u00f6 olekin samaa mielt\u00e4?\u201d<\/p>

128\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 sanoin: \u201dKultaseni, kuuntelehan, ehdotan, ett\u00e4 laitamme sen puoliksi.\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dMin\u00e4 kerron is\u00e4llesi, jos sin\u00e4 kerrot \u00e4idillesi.\u201d J\u00e4tt\u00e4en pahimman osan h\u00e4nelle jo heti alkajaisiksi.<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dHyv\u00e4 on, jos sin\u00e4 kerrot is\u00e4lle ensin.\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dHyv\u00e4 on, min\u00e4 kerron h\u00e4nelle sunnuntai- iltana.\u201d<\/p>

129\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja niin sunnuntai-ilta tuli, min\u00e4 toin h\u00e4net kotiin kirkosta ja min\u00e4\u2026 H\u00e4n katsoi minua jatkuvasti. Ja min\u00e4 katsoin, ja oli puoli kymmenen; minun oli aika jatkaa matkaani. Niinp\u00e4, Charlie istui ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4ress\u00e4 kirjoittamassa koneella. Ja rouva Brumbach istui nurkassa, tehden jonkinlaista virkkuuty\u00f6t\u00e4, tied\u00e4tteh\u00e4n, tai noilla pikku koukuilla, jotka laitetaan niiden juttujen yli, tied\u00e4tteh\u00e4n. Min\u00e4 en tied\u00e4, miksi sit\u00e4 kutsutaan. Ja niin h\u00e4n oli tekem\u00e4ss\u00e4 jotain senkaltaista. Ja Hope jatkoi minuun katsomista, ja h\u00e4n rypisti otsaansa minulle, tied\u00e4tteh\u00e4n, osoittaen kohti is\u00e4\u00e4ns\u00e4. Ja min\u00e4\u2026 Oi voi! Min\u00e4 ajattelin: \u201dMit\u00e4, jos h\u00e4n sanoo \u2019ei\u2019?\u201d Min\u00e4 aloin menn\u00e4 ovea kohti; sanoin: \u201dNo, minun olisi luultavasti parasta l\u00e4hte\u00e4.\u201d<\/p>

130\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 k\u00e4velin ovelle, ja\u2014ja h\u00e4n l\u00e4hti kanssani kohti ovea. H\u00e4nell\u00e4 oli aina tapana tulla ovelle ja sanoa minulle \u201dhyv\u00e4\u00e4 y\u00f6t\u00e4\u201d. Niinp\u00e4 min\u00e4 aloin menn\u00e4 ovea kohti, ja h\u00e4n sanoi: \u201dEtk\u00f6 aio kertoa h\u00e4nelle?\u201d<\/p>

131\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 sanoin: \u201dHuh!\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dMin\u00e4 todellakin yrit\u00e4n, mutta min\u00e4\u2014min\u00e4\u2014min\u00e4 en tied\u00e4, miten min\u00e4 teen sen.\u201d<\/p>

132\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja h\u00e4n sanoi: \u201dMin\u00e4 vain menen takaisin ja sin\u00e4 kutsut h\u00e4net ulos.\u201d Niin h\u00e4n k\u00e4veli takaisin ja j\u00e4tti minut seisomaan siihen.<\/p>

Ja min\u00e4 sanoin: \u201dCharlie.\u201d<\/p>

H\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi ymp\u00e4ri ja sanoi: \u201dNiin, Bill?\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dVoisinko puhua ihan hetken kanssasi?\u201d<\/p>

133\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dToki.\u201d H\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi ymp\u00e4ri ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4rest\u00e4. Rouva Brumbach katsoi h\u00e4neen, katsoi Hopeen ja katsoi minuun.<\/p>

Ja min\u00e4 sanoin: \u201dTulisitko ulos kuistille?\u201d<\/p>

Ja h\u00e4n sanoi: \u201dKyll\u00e4, min\u00e4 tulen ulos.\u201d Niinp\u00e4 h\u00e4n k\u00e4veli kuistille.<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dOn kyll\u00e4 kaunis ilta, eik\u00f6 olekin?\u201d Ja h\u00e4n sanoi: \u201dKyll\u00e4, niin on.\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dOn ollut kyll\u00e4 l\u00e4mmint\u00e4.\u201d<\/p>

\u201dOn tosiaankin,\u201d h\u00e4n katsoi minuun.<\/p>

134\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 sanoin: \u201dOlen tehnyt niin kovasti t\u00f6it\u00e4,\u201d min\u00e4 sanoin: \u201dtied\u00e4th\u00e4n, jopa minun k\u00e4siini tulee k\u00e4nsi\u00e4.\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dSin\u00e4 saat h\u00e4net, Bill.\u201d Voi, sent\u00e4\u00e4n! \u201dSin\u00e4 saat h\u00e4net.\u201d<\/p>

135\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 ajattelin: \u201dVoi, kuulostaa paremmalta.\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dTarkoitatko sit\u00e4 todella, Charlie?\u201d H\u00e4n sanoi\u2026 Min\u00e4 sanoin: \u201dCharlie, katsohan, min\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 h\u00e4n on sinun tytt\u00e4resi ja sinulla on rahaa.\u201d<\/p>

136\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja h\u00e4n ojentautui ja otti minua k\u00e4dest\u00e4. \u201dBill, kuuntele, raha ei ole kaikki mit\u00e4 ihmisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on.\u201d H\u00e4n sanoi\u2026<\/p>

137\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 sanoin: \u201dCharlie, min\u00e4\u2014min\u00e4 tienaan vain kaksikymment\u00e4 sentti\u00e4 tunnissa, mutta min\u00e4 rakastan h\u00e4nt\u00e4 ja h\u00e4n rakastaa minua. Min\u00e4 lupaan sinulle, Charlie, ett\u00e4 teen t\u00f6it\u00e4 kunnes n\u00e4m\u00e4\u2026 k\u00e4ns\u00e4t kuluvat k\u00e4sist\u00e4ni, ansaitakseni h\u00e4nelle elatuksen. Olen niin uskollinen h\u00e4nelle kuin voin olla.\u201d<\/p>

138\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dMin\u00e4 uskon sen, Bill.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dKuuntele, Bill, min\u00e4 haluan kertoa sinulle.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dTied\u00e4th\u00e4n, onnellisuus, ei ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 vaadi rahaa olla onnellinen.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dOle vain hyv\u00e4 h\u00e4nelle. Ja min\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 olet.\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dKiitos, Charlie. Tulen varmasti tekem\u00e4\u00e4n sen.\u201d<\/p>

139\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Sitten oli Hopen aika kertoa \u00e4idille. Min\u00e4 en tied\u00e4, kuinka h\u00e4n selvisi siit\u00e4, mutta me menimme naimisiin.<\/p>

140\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Niinp\u00e4, kun me menimme naimisiin, meill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n, ei mit\u00e4\u00e4n laittaa taloudenhoitoon. Luullakseni meill\u00e4 oli kaksi tai kolme dollaria. Niin me vuokrasimme talon, se maksoi meille nelj\u00e4 dollaria kuussa. Se oli pieni kahden huoneen paikka. Ja joku antoi meille vanhan taittos\u00e4ngyn. Onkohan kukaan koskaan n\u00e4hnyt vanhaa taittos\u00e4nky\u00e4? Ja he antoivat meille sellaisen. Ja min\u00e4 menin Sears ja Roebuckiin ja hankin pienen p\u00f6yd\u00e4n nelj\u00e4ll\u00e4 tuolilla, eik\u00e4 se\u2014se ollut maalattu, tied\u00e4tteh\u00e4n, ja me saimme sen ajallaan. Ja sitten min\u00e4 menin herra Weberin, er\u00e4\u00e4n romukauppiaan luo, ja ostin hellan. Min\u00e4 maksoin siit\u00e4 seitsem\u00e4nkymment\u00e4viisi sentti\u00e4, ja dollarin ja jotakin siihen pantavista arinoista. Me laitoimme kodin pystyyn. Min\u00e4 muistan ottaneeni ja maalanneeni apilanlehden niihin tuoleihin, kun maalasin ne. Ja, voi, me olimme kuitenkin onnellisia. Meill\u00e4 oli toisemme, joten siin\u00e4 oli kaikki tarpeellinen. Ja Jumala, H\u00e4nen armonsa ja H\u00e4nen hyvyytens\u00e4 kautta, me olimme onnellisin pieni pari mit\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 voi olla.<\/p>

141\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Minulle selvisi t\u00e4m\u00e4, ett\u00e4 onni ei koostu siit\u00e4, miten paljon maallista omaisuutta sin\u00e4 omistat, vaan kuinka tyytyv\u00e4inen olet sen osan kanssa, joka sinulle on suotu.<\/p>

142\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja jonkin ajan kuluttua, Jumala tuli ja siunasi pient\u00e4 kotiamme, me saimme pienen pojan. H\u00e4nen nimens\u00e4 oli Billy Paul, h\u00e4n on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kokouksessa juuri nyt. Ja v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin siit\u00e4, noin yksitoista kuukautta, H\u00e4n siunasi meit\u00e4 uudelleen pienell\u00e4 tyt\u00f6ll\u00e4, nimelt\u00e4\u00e4n Sharon Rose, otettuna sanasta \u201dSaaronin ruusu\u201d.<\/p>

143\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja muistan er\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n, jolloin olin saanut s\u00e4\u00e4stetty\u00e4 rahaa ja aioin ottaa pienen loman, menn\u00e4kseni er\u00e4\u00e4seen paikkaan, Paw Paw-j\u00e4rvelle kalastamaan. Ja matkallani takaisin\u2026<\/p>

144\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja tuohon aikaan\u2026 Min\u00e4 j\u00e4t\u00e4n pois k\u00e4\u00e4ntymykseni. Min\u00e4 tulin k\u00e4\u00e4ntymykseen. Ja tohtori Roy Davis vihki minut sananpalvelijaksi, Missionary Babtist kirkossa, ja minusta oli tullut sananpalvelija ja olin saanut tabernaakkelin, jossa nyt saarnaan Jeffersonvilless\u00e4. Ja min\u00e4 olin paimenena tuolle pienelle seurakunnalle. Ja min\u00e4\u2026<\/p>

145\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ilman rahaa, olin paimenena tuolle seurakunnalle seitsem\u00e4ntoista vuotta enk\u00e4 koskaan saanut penni\u00e4k\u00e4\u00e4n. Min\u00e4 en uskonut\u2026 Siell\u00e4 ei edes ollut uhrilautasta. Ja mit\u00e4 kymmenyksi\u00e4 minulla oli t\u00f6ist\u00e4, ja niin edelleen, siell\u00e4 oli pieni laatikko rakennuksen per\u00e4ll\u00e4, jossa sanottiin pieness\u00e4 kyltiss\u00e4 sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4: \u201dMit\u00e4 olette tehneet yhdelle n\u00e4ist\u00e4 minun v\u00e4himmist\u00e4ni, sen te olette tehneet Minulle.\u201d Ja sitten, se oli se, miten rukoushuone maksettiin. Meill\u00e4 oli kymmenen vuoden laina maksettavana, ja me maksoimme sen pois alle kahdessa vuodessa. Enk\u00e4 min\u00e4 koskaan ker\u00e4nnyt mink\u00e4\u00e4nlaista uhria.<\/p>

146\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja sitten minulla oli, voi, muutama dollari s\u00e4\u00e4stettyn\u00e4 lomaani varten. H\u00e4n my\u00f6skin k\u00e4vi t\u00f6iss\u00e4 Finen paitatehtaassa. Ihana, kultainen tytt\u00f6. Ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n h\u00e4nen hautansa on luultavasti luminen, mutta h\u00e4n on yh\u00e4 minun syd\u00e4mess\u00e4ni. Ja muistan, kun h\u00e4n ty\u00f6skenteli niin kovasti, auttaakseen minua saamaan tarpeeksi rahaa, menn\u00e4kseni t\u00e4lle j\u00e4rvelle kalastamaan.<\/p>

147\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja kun olin tulossa takaisin tuolta j\u00e4rvelt\u00e4, min\u00e4 aloin n\u00e4hd\u00e4, tullessani Mishawakaan ja South Bendiin, Indianaan, ja aloin huomata autoja, joiden per\u00e4ss\u00e4 oli kylttej\u00e4, joissa sanottiin: \u201dJeesus yksin.\u201d Ja min\u00e4 ajattelin: \u201dKuulostaapa oudolta, \u2019Jeesus yksin\u2019\u201d Ja aloin panna merkille noita kylttej\u00e4. Ja sit\u00e4 oli kaikkialla polkupy\u00f6rist\u00e4, Fordeihin, Cadillaceissa, ja vaikka miss\u00e4: \u201dJeesus yksin.\u201d Ja min\u00e4 seurasin joitain heist\u00e4 ja he tulivat suuren hienon kirkon luo. Ja minulle selvisi, ett\u00e4 he olivat helluntailaisia.<\/p>

148\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Olin kuullut helluntailaisista, mutta he olivat joukko \u201dhihhuleita, jotka makasivat lattialla ja heid\u00e4n suustaan tuli vaahtoa,\u201d ja kaikkea, mit\u00e4 minulle oli kerrottu. Joten en halunnut olla miss\u00e4\u00e4n tekemisiss\u00e4 sen kanssa.<\/p>

149\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Niinp\u00e4 min\u00e4 kuulin heid\u00e4n kaikkien pit\u00e4v\u00e4n \u00e4\u00e4nt\u00e4 siell\u00e4 ja ajattelin: \u201dLuulenpa, ett\u00e4 k\u00e4velen vain sis\u00e4\u00e4n.\u201d Niinp\u00e4 min\u00e4 pys\u00e4ytin vanhan Fordini ja k\u00e4velin sis\u00e4\u00e4n ja kaikki laulaminen, mit\u00e4 olet koskaan kuullut el\u00e4m\u00e4ss\u00e4si! Ja sain selville, ett\u00e4 siell\u00e4 oli kaksi suurta seurakuntaa, toinen niist\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n J.C:n P.A., ja W:n P.A., monet teist\u00e4 saattavat muistaa nuo vanhat organi-\u2026 luulen ett\u00e4 ne ovat yhdistyneet, nimelt\u00e4\u00e4n nyt, ja nimelt\u00e4\u00e4n United Penticostal church. No, min\u00e4 kuuntelin joitain heid\u00e4n opettajistaan. Ja he seisoivat siell\u00e4, voi, he opettivat Jeesuksesta ja siit\u00e4 kuinka suuri H\u00e4n oli, ja kuinka suurta kaikki oli, ja \u201dPyh\u00e4n Hengen kasteesta\u201d. Min\u00e4 ajattelin: \u201dMist\u00e4 he puhuvat?\u201d<\/p>

150\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja hetken kuluttua, joku pomppasi yl\u00f6s ja alkoi puhua kielill\u00e4. No, en ollut koskaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni kuullut mit\u00e4\u00e4n sellaista. Ja t\u00e4ss\u00e4 tuli joku nainen l\u00e4pi sielt\u00e4 juosten niin kovaa kuin vain pystyi. Sitten he kaikki nousivat yl\u00f6s ja alkoivat juosta. Ja min\u00e4 ajattelin: \u201dNo, veli, heill\u00e4 ei todellakaan ole seurakuntak\u00e4yt\u00f6stapoja!\u201d Kirkuen ja huutaen ja el\u00e4m\u00f6iden, min\u00e4 ajattelin: \u201dMik\u00e4 joukko t\u00e4m\u00e4 onkaan!\u201d Mutta tied\u00e4ttek\u00f6, jokin siin\u00e4, mit\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n siell\u00e4 istuin, sit\u00e4 enemm\u00e4n pidin siit\u00e4. Siin\u00e4 oli jotakin, joka vaikutti todella hyv\u00e4lt\u00e4. Ja min\u00e4 aloin tarkkailla heit\u00e4. Ja se jatkui. Min\u00e4 ajattelin: \u201dMin\u00e4 vain kest\u00e4n heit\u00e4 hetken aikaa, koska min\u00e4\u2026 Min\u00e4 olen l\u00e4hell\u00e4 ovea. Jos mik\u00e4\u00e4n alkaa menn\u00e4 yli, min\u00e4 juoksen ulos ovesta. Tied\u00e4n, mihin autoni on parkkeerattuna, aivan nurkan takana.\u201d<\/p>

151\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 aloin kuunnella joitakin noista saarnaajista, he olivat oppineita ja opiskelijoita. No mutta, min\u00e4 ajattelin: \u201dSeh\u00e4n on hienoa.\u201d<\/p>

Niin tuli illallisaika ja sanottiin: \u201dTulkaa kaikki illalliselle.\u201d<\/p>

152\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Mutta min\u00e4 ajattelin: \u201dHetkinen. Minulla on dollari ja seitsem\u00e4nkymment\u00e4viisi sentti\u00e4 menn\u00e4kseni kotiin ja min\u00e4\u2026\u201d Se oli kaikki, mit\u00e4 minulla oli bensarahaksi. Juuri se tarvittiin viem\u00e4\u00e4n minut kotiin. Ja minulla oli vanha Fordini, se oli aika hyv\u00e4 vanha Ford. Se ei ollut luovuttanut, se oli juuri niin kuin t\u00e4m\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4, vain kulunut. Ja se\u2026 Min\u00e4 itse asiassa uskon, ett\u00e4 tuo Ford kulkisi kolmekymment\u00e4 mailia tunnissa, mutta se olisi tietenkin viisitoista t\u00e4h\u00e4n suuntaan ja viisitoista t\u00e4h\u00e4n suuntaan. N\u00e4etteh\u00e4n, laittakaa ne yhteen, niin teill\u00e4 on kolmekymment\u00e4. Ja niin se\u2026 Min\u00e4 ajattelin: \u201dNo, sin\u00e4 iltana min\u00e4 luulen, ett\u00e4 menisin ulos ja\u2026\u201d Min\u00e4 olin j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 iltakokoukseen.<\/p>

153\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja, voi, h\u00e4n sanoi: \u201dKaikki saarnaajat, kirkkokunnasta riippumatta, tulkaa puhujanlavalle.\u201d No, meit\u00e4 oli siell\u00e4 noin kaksisataa, min\u00e4 menin sinne. Ja niin h\u00e4n sanoi: \u201dNyt, meill\u00e4 ei ole aikaa teid\u00e4n kaikkien saarnata.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dK\u00e4velk\u00e4\u00e4 vain ohi ja sanokaa, kuka te olette, ja mist\u00e4 te olette.\u201d<\/p>

154\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No, tuli minun vuoroni, sanoin: \u201dWilliam Branham, baptisti. Jeffersonville, Indiana.\u201d K\u00e4velin pois.<\/p>

155\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Saatoin kuulla kaikkien loppujen heist\u00e4 kutsuvan itse\u00e4\u00e4n, \u201dHelluntailainen, helluntailainen, helluntailainen, W:n P.A., P.A.J.C., P.A.W., P\u2026\u201d<\/p>

156\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 k\u00e4velin pois. Min\u00e4 ajattelin: \u201dNo, kai min\u00e4 olen se ruma ankanpoikanen.\u201d Niinp\u00e4 istuuduin, odottaen.<\/p>

157\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, heill\u00e4 oli ollut siell\u00e4 hienoja, nuoria saarnaajia ja he olivat saarnanneet voimallisesti. Ja sitten he sanoivat: \u201dT\u00e4m\u00e4n illan sanoman tuo\u2026\u201d Luulen, ett\u00e4 he kutsuivat h\u00e4nt\u00e4: \u201dVanhimmaksi.\u201d Ja heid\u00e4n sananpalvelijansa, \u201dPastorin\u201d sijaan se oli \u201dVanhin.\u201d Ja he toivat sinne vanhan v\u00e4rillisen miehen ja h\u00e4nell\u00e4 oli yksi n\u00e4ist\u00e4 vanhanaikaisista saarnaajan takeista. En usko, ett\u00e4 olette koskaan n\u00e4hneet sellaista. Pitk\u00e4 kyyhkysen pyrst\u00f6 takana, tied\u00e4tteh\u00e4n, samettikauluksella, ja h\u00e4nell\u00e4 oli vain pieni valkoinen rengas hiuksia p\u00e4\u00e4ns\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4. Vanha kaveri parka, h\u00e4n tuli esille t\u00e4ll\u00e4 tavalla, tied\u00e4tteh\u00e4n. Ja h\u00e4n seisoi siell\u00e4 ja k\u00e4\u00e4ntyi ymp\u00e4ri. Ja siin\u00e4, miss\u00e4 kaikki saarnaajat olivat saarnanneet Jeesuksesta ja suuresta\u2026 kuinka suuri H\u00e4n oli ja niin edelleen, tuo vanha mies otti aiheensa Jobin kirjasta. \u201dMiss\u00e4 sin\u00e4 olit, kun Min\u00e4 laskin maailman perustukset, tai kun aamut\u00e4hdet lauloivat yhdess\u00e4 ja Jumalan pojat huusivat ilosta?\u201d<\/p>

158\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja tuo vanha kaveri, min\u00e4 ajattelin: \u201dMikseiv\u00e4t he laittaneet jotakuta noista nuorista kavereista sinne saarnaamaan?\u201d Suuri\u2026 paikka oli tupaten t\u00e4ynn\u00e4. Ja min\u00e4 ajattelin: \u201dMikseiv\u00e4t he tehneet sit\u00e4?\u201d<\/p>

159\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Niinp\u00e4 sitten t\u00e4m\u00e4 vanha kaveri sen sijaan, ett\u00e4 olisi saarnannut siit\u00e4, mit\u00e4 tapahtui t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, h\u00e4n alkoi saarnata siit\u00e4, mit\u00e4 tapahtui taivaassa koko ajan. No, h\u00e4n vei H\u00e4net alkuun\u2014ajan alkuun, ja toi H\u00e4net takaisin toiseen tulemukseen pitkin taivaanrannan sateenkaarta. Huh, en ollut koskaan el\u00e4ess\u00e4ni kuullut sellaista saarnaamista! Suurin piirtein silloin Henki iski h\u00e4neen, h\u00e4n hypp\u00e4si suunnilleen n\u00e4in korkealle ja l\u00f6i kantap\u00e4\u00e4ns\u00e4 yhteen, nyk\u00e4isi hartiansa taaksep\u00e4in ja meni py\u00f6r\u00e4ht\u00e4en pois tuolta puhujankorokkeelta, sanoen: \u201dTeill\u00e4 ei ole minulle t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tarpeeksi tilaa saarnata.\u201d Ja h\u00e4nell\u00e4 oli enemm\u00e4n tilaa kuin minulla t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>

160\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 ajattelin: \u201dJos Se saa vanhan miehen k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n tuolla tavalla, mit\u00e4 Se voisi tehd\u00e4, jos Se tulisi minun p\u00e4\u00e4lleni?\u201d Min\u00e4\u2014min\u00e4 ajattelin: \u201dEhk\u00e4 min\u00e4 tarvitsen v\u00e4h\u00e4n tuota.\u201d Huh, h\u00e4nen tullessaan sinne, minun k\u00e4vi niin s\u00e4\u00e4liksi tuota vanhaa kaveria. Mutta kun h\u00e4n l\u00e4hti, tunsin s\u00e4\u00e4li\u00e4 itse\u00e4ni kohtaan. Ja min\u00e4 katsoin h\u00e4nt\u00e4, h\u00e4nen poistuessaan sielt\u00e4.<\/p>

161\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Menin ulos sin\u00e4 iltana ja ajattelin: \u201dNo niin, seuraavana aamuna en aio antaa kenenk\u00e4\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 miss\u00e4, kuka min\u00e4 olen.\u201d Niinp\u00e4 min\u00e4 menin ja sin\u00e4 iltana pr\u00e4ss\u00e4sin housuni. Min\u00e4 otin\u2026 menin maissipellolle nukkumaan, ja menin ja ostin itselleni joitain kuivia s\u00e4mpyl\u00f6it\u00e4. Te\u2026 Ostin kokonaisen kasan niit\u00e4 viisisenttisell\u00e4. Siell\u00e4 oli vesiposti, otin v\u00e4h\u00e4n vett\u00e4. Niinp\u00e4 tiesin, ett\u00e4 se riitt\u00e4isi minulle hetkeksi aikaa, joten hain itselleni v\u00e4h\u00e4n vett\u00e4 ja join sen ja menin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n s\u00e4mpyl\u00f6it\u00e4ni. Ja tulin takaisin ja otin toisen kulauksen vett\u00e4. Menin maissipellolle, otin kaksi istuinta ja levitin puuvillakreppihousuni sinne, pr\u00e4ss\u00e4sin ne istuimella.<\/p>

162\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja sin\u00e4 y\u00f6n\u00e4 min\u00e4 rukoilin l\u00e4hestulkoon koko y\u00f6n. Min\u00e4 sanoin: \u201dHerra, mihin min\u00e4 olen joutunut? En ole koskaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni n\u00e4hnyt niin uskonnollisia ihmisi\u00e4.\u201d Ja min\u00e4 sanoin: \u201dAuta minua tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kaikessa on kysymys.\u201d<\/p>

163\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja seuraavana aamuna min\u00e4 saavuin sinne. Meid\u00e4t kutsuttiin aamupalalle. Tietenk\u00e4\u00e4n en mennyt sy\u00f6m\u00e4\u00e4n heid\u00e4n kanssaan, koska minulla ei ollut laittaa mit\u00e4\u00e4n uhriin. Ja min\u00e4 vain menin takaisin. Ja seuraavana aamuna, kun menin sis\u00e4\u00e4n, no (s\u00f6in muutaman s\u00e4mpyl\u00f6ist\u00e4ni), ja istuuduin. Ja he olivat hankkineet mikrofonin. Enk\u00e4 min\u00e4 ollut koskaan ennen n\u00e4hnyt mikrofonia, ja min\u00e4 pelk\u00e4sin sit\u00e4. Niinp\u00e4 he\u2026 Ja pieni naru roikkui siell\u00e4 ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja se roikkui siin\u00e4. Senkaltainen kuin nuo riippuvat mikrofonit. Ja h\u00e4n sanoi: \u201dEilen illalla puhujankorokkeella, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli nuori saarnaaja, baptisti.\u201d<\/p>

Min\u00e4 ajattelin, \u201dOi-ei, nyt minut l\u00f6ylytet\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>

164\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja h\u00e4n sanoi: \u201dH\u00e4n oli nuorin saarnaaja puhujankorokkeella. H\u00e4nen nimens\u00e4 oli Branham. Tiet\u00e4\u00e4k\u00f6 kukaan mit\u00e4\u00e4n h\u00e4nen olinpaikastaan? Pyyt\u00e4k\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 tulemaan, me haluamme h\u00e4nen tuovan aamun sanoman.\u201d<\/p>

165\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Voi, sent\u00e4\u00e4n! Minulla oli pieni t-paita p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja puuvillakreppihousut, tied\u00e4tteh\u00e4n. Ja me baptistit uskomme, ett\u00e4 teill\u00e4 t\u00e4ytyi olla puku p\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4ksenne puhujankorokkeelle, tied\u00e4tteh\u00e4n. Joten\u2026 Ja min\u00e4\u2014min\u00e4 vain istuin t\u00e4ysin liikkumatta. Ja siihen aikaan\u2026 He pitiv\u00e4t sen pohjoisessa silloin, koska (heid\u00e4n kansainv\u00e4lisen kokouksensa) v\u00e4rilliset ihmiset eiv\u00e4t olisi voineet tulla, jos se olisi ollut etel\u00e4ss\u00e4. Heill\u00e4 oli siell\u00e4 v\u00e4rillisi\u00e4 ja min\u00e4 olin etel\u00e4valtiolainen, minulla oli viel\u00e4 t\u00e4rkki\u00e4 kauluksessani, katsokaahan, ajattelin olevani v\u00e4h\u00e4n parempi, kuin joku toinen. Ja sin\u00e4 aamuna, vieress\u00e4ni sattui istumaan v\u00e4rillinen mies. Niin min\u00e4 istuin ja katsoin h\u00e4neen. Min\u00e4 ajattelin: \u201dNo, h\u00e4n on veli.\u201d<\/p>

166\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja h\u00e4n sanoi: \u201dTiet\u00e4\u00e4k\u00f6 kukaan William Branhamin olinpaikkaa?\u201d Min\u00e4 painauduin alas istuimessa t\u00e4ll\u00e4 tavalla. Niinp\u00e4 h\u00e4n sanoi, kuulutti sen toisen kerran, h\u00e4n sanoi: \u201dTiet\u00e4\u00e4k\u00f6 kukaan ulkona (h\u00e4n veti t\u00e4t\u00e4 pient\u00e4 mikrofonia l\u00e4hemm\u00e4s) William Branhamin olinpaikkaa? Kertokaa h\u00e4nelle, ett\u00e4 me haluamme h\u00e4net puhujankorokkeelle aamun sanomaa varten. H\u00e4n on baptistisaarnaaja etel\u00e4isest\u00e4 Indianasta.\u201d<\/p>

167\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 vain istuin paikoillani ja luisuin alas, tied\u00e4tteh\u00e4n. Eih\u00e4n kukaan kuitenkaan tuntenut minua. Tuo v\u00e4rillinen poika katsoi minuun, h\u00e4n sanoi: \u201dTied\u00e4tk\u00f6 sin\u00e4 miss\u00e4 h\u00e4n on?\u201d<\/p>

168\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 ajattelin. Minun\u2014minun t\u00e4ytyi joko valehdella tai tehd\u00e4 jotakin. Joten min\u00e4 sanoin: \u201dKumarru t\u00e4nne alas.\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dNiin, herra?\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dMin\u00e4 haluan kertoa sinulle jotakin.\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dSe\u2014se olen min\u00e4.\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dNo, mene tuonne sitten.\u201d<\/p>

169\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 sanoin: \u201dEi, en min\u00e4 voi. N\u00e4etk\u00f6,\u201d min\u00e4 sanoin: \u201dminulla on n\u00e4m\u00e4 puuvillakreppihousut ja t\u00e4m\u00e4 t-paita.\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dEn min\u00e4 voi menn\u00e4 sinne.\u201d<\/p>

170\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dNuo ihmiset eiv\u00e4t v\u00e4lit\u00e4 siit\u00e4, miten sin\u00e4 pukeudut. Mene nyt vain sinne.\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dEi, ei.\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dPysy hiljaa; \u00e4l\u00e4 nyt sano mit\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>

171\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja he tulivat hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 takaisin mikille, he sanoivat: \u201dTiet\u00e4\u00e4k\u00f6 kukaan William Branhamin olinpaikkaa?\u201d<\/p>

172\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n on! T\u00e4\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n on! T\u00e4\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n on!\u201d Voi sent\u00e4\u00e4n! Siin\u00e4 min\u00e4 nousin yl\u00f6s tuo t-paita p\u00e4\u00e4ll\u00e4, tied\u00e4tteh\u00e4n. Ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 min\u00e4\u2026<\/p>

173\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dTulkaa t\u00e4nne eteen, herra Branham, me haluamme sinun tuovan sanoman.\u201d Oi voi, kaikkien niiden saarnaajien eteen, hmm, kaikkien niiden ihmisten! Ja min\u00e4 menin livahtaen sinne, tied\u00e4tteh\u00e4n. Kasvoni punaisina ja korvat kuumottaen. Ja min\u00e4 livahdin sinne, puuvillakreppihousut ja t- paita, saarnaaja, baptistisaarnaaja menossa mikrofonin eteen, en koskaan ennen ollut n\u00e4hnyt sellaista, n\u00e4etteh\u00e4n.<\/p>

174\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 seisoin siell\u00e4, min\u00e4 sanoin: \u201dNo, min\u00e4\u2014min\u00e4\u2014min\u00e4 en oikein tied\u00e4 t\u00e4st\u00e4.\u201d Min\u00e4 haparoin, todella hermostuneena, tied\u00e4tteh\u00e4n. Ja\u2014ja min\u00e4 menin t\u00e4nne Luukkaan evankeliumin 16 tienoille, ja ajattelin: \u201dNo, nyt\u2026\u201d Ja min\u00e4\u2014min\u00e4 otin aiheeksi: \u201dJa h\u00e4n avasi silm\u00e4ns\u00e4 helvetiss\u00e4 ja itki.\u201d Ja min\u00e4 p\u00e4\u00e4sin\u2026 Niinp\u00e4 min\u00e4\u2014min\u00e4 aloin saarnata ja p\u00e4\u00e4sin saarnaamisen makuun ja minusta tuntui v\u00e4h\u00e4n paremmalta. Ja min\u00e4 sanoin: \u201dRikas mies oli helvetiss\u00e4 ja h\u00e4n itki.\u201d Nuo pienet kolme sanaa niin kuin minulla on paljon sellaisia saarnoja: \u201dUskotteko te t\u00e4m\u00e4n\u201d, ja \u201dPuhu kalliolle\u201d, te olette kuulleet minun saarnaavan ne. Ja minulla oli: \u201dJa sitten h\u00e4n itki.\u201d Ja min\u00e4 sanoin: \u201dSiell\u00e4 ei ollut lapsia, ei varmasti helvetiss\u00e4. Sitten h\u00e4n itki.\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dSiell\u00e4 ei ole kukkia. Sitten h\u00e4n itki. Siell\u00e4 ei ole Jumalaa. Sitten h\u00e4n itki. Siell\u00e4 ei ole Kristusta. Sitten h\u00e4n itki.\u201d Sitten min\u00e4 itkin. Jokin sai otteen minusta. Voi! Oi, voi! Sen j\u00e4lkeen en tied\u00e4 mit\u00e4 tapahtui. Kun ik\u00e4\u00e4n kuin tulin takaisin itseeni, min\u00e4 seisoin ulkona. Nuo ihmiset kirkuivat ja huusivat ja itkiv\u00e4t, ja minulla, meill\u00e4 oli valtava hetki.<\/p>

175\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Kun tulin ulos, siell\u00e4 oli kaveri, joka k\u00e4veli luokseni suuri mahtava teksasilaishattu p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n, isot buutsit, k\u00e4veli luokseni, h\u00e4n sanoi: \u201dMin\u00e4 olen vanhin Se-ja-se\u201d. Saarnaaja, cowboy- bootsit, cowboy-vaatteet p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n.<\/p>

Min\u00e4 ajattelin: \u201dNo, minun puuvillakreppihousuni eiv\u00e4t ole sittenk\u00e4\u00e4n niin pahat.\u201d<\/p>

176\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dMin\u00e4 haluan sinun tulevan Teksasiin ja pit\u00e4v\u00e4n minulle her\u00e4tyskokouksen.\u201d<\/p>

177\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0\u201dOh-hoh, anna minun merkit\u00e4 se muistiin, herra.\u201d Ja min\u00e4 merkitsin sen sill\u00e4 tavalla.<\/p>

178\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0T\u00e4ss\u00e4 tuli kaveri sellaiset pienet, er\u00e4\u00e4nlaiset golfhousut yll\u00e4\u00e4n, joissa tavattiin pelata golfia, tied\u00e4tteh\u00e4n, h\u00e4nell\u00e4 oli tuollaiset pienet puserohousut. H\u00e4n sanoi: \u201dMin\u00e4 olen vanhin Se-ja-se, Miamista. Min\u00e4 haluaisin\u2026\u201d<\/p>

179\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0\u201dOh, ehk\u00e4 pukeutuminen ei ole niin suuressa osassa.\u201d Min\u00e4 katsoin sit\u00e4 ja min\u00e4 ajattelin: \u201dHyv\u00e4 on.\u201d<\/p>

180\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Joten min\u00e4 painoin mieleeni n\u00e4m\u00e4 asiat ja menin kotiin. Vaimo tapasi minut, h\u00e4n sanoi: \u201dMink\u00e4 t\u00e4hden sin\u00e4 kuulostat niin iloiselta, Billy?\u201d<\/p>

181\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 sanoin: \u201dVoi, min\u00e4 tapasin sadon kerman. Voi, se on parasta, mit\u00e4 on koskaan n\u00e4hty. Ne ihmiset eiv\u00e4t h\u00e4pe\u00e4 uskontoaan.\u201d Ja, voi, kerroin h\u00e4nelle kaiken siit\u00e4. Ja min\u00e4 sanoin: \u201dJa katsos t\u00e4nne, kulta, koko joukko kutsuja. Noilta ihmisilt\u00e4!\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dEiv\u00e4th\u00e4n he ole noita hihhuleita, eiv\u00e4th\u00e4n?\u201d<\/p>

182\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 sanoin: \u201dEn tied\u00e4 millaisia hihhuleita he ovat, mutta heill\u00e4 oli jotakin mit\u00e4 min\u00e4 tarvitsin.\u201d N\u00e4etteh\u00e4n? Min\u00e4 sanoin: \u201dSiit\u00e4\u2014siit\u00e4 asiasta olen varma.\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dN\u00e4in vanhan miehen, yhdeks\u00e4nkymment\u00e4 vuotiaan, tulevan nuoreksi j\u00e4lleen.\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dEn ole koskaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni kuullut sellaista saarnaamista. Voi, en ole ikin\u00e4 n\u00e4hnyt baptistin saarnaavan sill\u00e4 tavalla.\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dHe saarnaavat kunnes he eiv\u00e4t saa en\u00e4\u00e4 henke\u00e4, ja koukistavat polvensa lattiaan, ja tulevat takaisin yl\u00f6s, ottamaan henke\u00e4. Voit kuulla heid\u00e4t kahden korttelin p\u00e4\u00e4h\u00e4n, yh\u00e4 saarnaten.\u201d Ja min\u00e4 sanoin: \u201dMin\u00e4\u2014min\u00e4 en ole koskaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni kuullut vastaavaa.\u201d Ja min\u00e4 sanoin: \u201dHe puhuvat tuntemattomalla kielell\u00e4, ja toinen kertoo mist\u00e4 he puhuvat. En ole koskaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni kuullut sellaista!\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dTuletko sin\u00e4 minun kanssani?\u201d<\/p>

183\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dKultaseni, koska min\u00e4 menin naimisiin kanssasi, tulen pysym\u00e4\u00e4n kanssasi kunnes kuolema meid\u00e4t erottaa.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dMin\u00e4 tulen.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dNo niin, kerrotaan vanhemmillemme.\u201d<\/p>

184\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 sanoin: \u201dNo, kerro sin\u00e4 sinun \u00e4idillesi ja min\u00e4 kerron minun \u00e4idilleni.\u201d Niinp\u00e4 me\u2026 Min\u00e4 menin ja kerroin \u00e4idille.<\/p>

185\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0\u00c4iti sanoi: \u201dNo, ilman muuta, Billy. Mit\u00e4 ikin\u00e4 Herra on kutsunut sinut tekem\u00e4\u00e4n, mene ja tee se.\u201d<\/p>

186\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja niin rouva Brumbach pyysi minua tulemaan k\u00e4ym\u00e4\u00e4n. Min\u00e4 menin. H\u00e4n sanoi: \u201dMit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on, mist\u00e4 sin\u00e4 puhut?\u201d<\/p>

187\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 sanoin: \u201dVoi, rouva Brumbach,\u201d min\u00e4 sanoin: \u201dkukaan teist\u00e4 ei ole koskaan n\u00e4hnyt sellaisia ihmisi\u00e4.\u201d<\/p>

188\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>H\u00e4n sanoi: \u201dRauhoituhan! Rauhoituhan!\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dKyll\u00e4, rouva\u201d. Min\u00e4 sanoin:\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dOlen pahoillani.\u201d<\/p>

Ja h\u00e4n sanoi: \u201dTied\u00e4tk\u00f6, ett\u00e4 se on joukko hihhuleita?\u201d<\/p>

\u00a0Min\u00e4 sanoin: \u201dEn rouva, min\u00e4 en tiennyt sit\u00e4.\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dHe\u2014he totisesti ovat hienoja ihmisi\u00e4.\u201d<\/p>

189\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dMillainen ajatus! Ajatteletko raahaavasi tytt\u00e4reni tuollaisen roskan sekaan!\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dNaurettavaa! Se ei ole mit\u00e4\u00e4n muuta kuin roskaa, jonka muut seurakunnat ovat heitt\u00e4neet ulos.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dSin\u00e4 et todellakaan esittele tytt\u00e4relleni sellaista.\u201d<\/p>

190\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 sanoin: \u201dMutta, tied\u00e4tteh\u00e4n, rouva Brumbach, syv\u00e4ll\u00e4 syd\u00e4mess\u00e4ni min\u00e4 tunnen, ett\u00e4 Herra haluaa minun menev\u00e4n noiden ihmisten kanssa.\u201d<\/p>

191\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dMene takaisin seurakuntaasi, kunnes heill\u00e4 on varaa tarjota sinulle pappila, ja k\u00e4ytt\u00e4ydy niin kuin mies, jolla on jotain j\u00e4rke\u00e4.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dSin\u00e4 et vie tyt\u00e4rt\u00e4ni sinne.\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dKyll\u00e4 rouva.\u201d K\u00e4\u00e4nnyin ymp\u00e4ri ja k\u00e4velin ulos.<\/p>

192\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja Hope alkoi itke\u00e4. H\u00e4n tuli ulos, h\u00e4n sanoi: \u201dBilly, huolimatta siit\u00e4 mit\u00e4 \u00e4iti sanoo, min\u00e4 pysyn sinun kanssasi.\u201d Siunattu olkoon h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4!<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dVoi, ei se mit\u00e4\u00e4n, kulta.\u201d<\/p>

193\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 vain annoin sen menn\u00e4. H\u00e4n ei antanut tytt\u00e4rens\u00e4 olla sellaisten ihmisten kanssa, koska \u201dSe ei ollut mit\u00e4\u00e4n muuta kuin roskaa.\u201d Ja niinp\u00e4 min\u00e4 tavallaan annoin sen menn\u00e4. Se oli el\u00e4m\u00e4ni pahin virhe, yksi pahimmista.<\/p>

194\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0V\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin, muutama vuosi my\u00f6hemmin, kun lapset olivat tulleet. Ja er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 me olimme\u2026 Tuli tulva, vuonna 1937. Tuli tulva. Ja meid\u00e4n\u2026 Min\u00e4 olin partioimassa siihen aikaan ja yritin parhaani auttaakseni ihmisi\u00e4 pois tulvan alta, sortuvista taloista. Ja oma vaimoni sairastui ja h\u00e4n oli todella, todella sairas keuhkokuumeesta. Ja he veiv\u00e4t h\u00e4net\u2026 Kantasairaala oli niin t\u00e4ynn\u00e4, ettemme voineet laittaa h\u00e4nt\u00e4 sinne, joten veimme h\u00e4net valtiolliselle, miss\u00e4 heill\u00e4 oli siell\u00e4 huone. Ja sitten minut kutsuttiin takaisin. Ja olin aina asunut joen varrella ja olin hyv\u00e4 venemies, joten koetin saada ihmiset, pelastaa heit\u00e4 tulvasta. Ja sitten min\u00e4\u2026 yksi\u2026<\/p>

195\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Minut kutsuttiin, sanottiin: \u201dChestnut Streetill\u00e4 on talo, se on aivan luhistumaisillaan. Siell\u00e4 on \u00e4iti ja joukko lapsia sis\u00e4ll\u00e4,\u201d sanottiin: \u201djos luulet, ett\u00e4 veneesi, moottorisi voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 heid\u00e4n luokseen.\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dNo, min\u00e4 teen kaiken mit\u00e4 voin.\u201d<\/p>

196\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4, rynn\u00e4ten noihin aaltoihin. Pato oli sortunut siell\u00e4, ja, voi sent\u00e4\u00e4n\u2026 aivan huuhtoen kaupunkia. Ja min\u00e4 annoin niin paljon kaasua kuin voin ja vihdoin kujien poikki ja paikkojen l\u00e4pi. Ja min\u00e4 p\u00e4\u00e4sin l\u00e4helle sinne miss\u00e4 vanha rantavalli oli, veden virratessa sen l\u00e4vitse. Ja min\u00e4 kuulin jonkun huutavan ja n\u00e4in \u00e4idin seisovan kuistilla. Ja siell\u00e4 nuo suuret mainingit meniv\u00e4t sielt\u00e4 l\u00e4vitse, sill\u00e4 tavalla. No, menin sinne t\u00e4t\u00e4 kautta niin pitk\u00e4lle kuin pystyin, ja t\u00f6rm\u00e4sin virtaan ja tulin takaisin ja p\u00e4\u00e4sin tuolle puolelle. Olin saanut veneeni juuri ajoissa pys\u00e4ytetty\u00e4, sitoakseni sen pylv\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri, oven tolppaan tai kuistin tolppaan. Ja juoksin sis\u00e4\u00e4n ja tartuin \u00e4itiin ja sain h\u00e4net veneeseen ja kaksi tai kolme lapsista. Ja irrotin veneeni ja laitoin h\u00e4net\u2026 per\u00e4\u00e4n. Tulin pois paljon alempana ja vein h\u00e4net rannalle, noin puolitoista mailia kaupungin poikki, kunnes sain h\u00e4net rannalle. Ja sitten kun p\u00e4\u00e4sin sinne, h\u00e4n oli py\u00f6rtynyt. Ja h\u00e4n alkoi\u2026 h\u00e4n kirkui: \u201dMinun vauvani! Minun vauvani!\u201d<\/p>

197\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No, min\u00e4 luulin, ett\u00e4 h\u00e4n tarkoitti j\u00e4tt\u00e4neens\u00e4 vauvansa taloon. Oi voi! Min\u00e4 palasin takaisin sill\u00e4 v\u00e4lin, kun he yrittiv\u00e4t pit\u00e4\u00e4 huolta h\u00e4nest\u00e4. Ja sain selville, se oli\u2026 tai h\u00e4n halusi tiet\u00e4\u00e4, miss\u00e4 siell\u00e4 h\u00e4nen vauvansa oli. Siell\u00e4 oli noin kolmen vuoden ik\u00e4inen pikku kaveri, ja min\u00e4 luulin, ett\u00e4 h\u00e4n tarkoitti pient\u00e4 sylivauvaa tai jotakin.<\/p>

198\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja niinp\u00e4 l\u00e4hdin takaisin ja p\u00e4\u00e4sin sinne. Ja kun sain tuon veneen kiinni ja p\u00e4\u00e4sin sis\u00e4lle enk\u00e4 voinut l\u00f6yt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n vauvaa, ja kuisti painui sis\u00e4\u00e4n ja talo meni kasaan. Ja juoksin todella nopeasti ja tartuin kiinni osasta, jonka mukana veneeni ajelehti, p\u00e4\u00e4sin veneeseen, ja vedin siit\u00e4 ja irrotin sen.<\/p>

199\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja se oli saanut minut silloin p\u00e4\u00e4joen virtaan. Ja kello oli noin yksitoista kolmekymment\u00e4 y\u00f6ll\u00e4 ja satoi pelkk\u00e4\u00e4 r\u00e4nt\u00e4\u00e4 ja lunta. Ja min\u00e4 nappasin otteen k\u00e4ynnistysnarusta ja koetin startata venett\u00e4 eik\u00e4 se k\u00e4ynnistynyt, ja min\u00e4 yritin eik\u00e4 se k\u00e4ynnistynyt, ja min\u00e4 yritin uudelleen. Ajautuen kauemmaksi siin\u00e4 virrassa, vesiputousten ollessa aivan alapuolellani. Ja min\u00e4 yritin todella kovaa, ja min\u00e4 ajattelin: \u201dVoi, sent\u00e4\u00e4n, t\u00e4ss\u00e4\u2014t\u00e4ss\u00e4 on minun loppuni! T\u00e4ss\u00e4 se on!\u201d Ja min\u00e4 yritin todella kovasti. Ja min\u00e4 sanoin: \u201dHerra, min\u00e4 pyyd\u00e4n, \u00e4l\u00e4 anna minun kuolla t\u00e4ll\u00e4 tavalla.\u201d ja min\u00e4 vedin ja vedin.<\/p>

200\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja se palasi mieleeni: \u201dMitenk\u00e4s se roskasakki, jonka luo et mennyt?\u201d Ymm\u00e4rr\u00e4ttek\u00f6? Huh-huh.<\/p>

201\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 laitoin k\u00e4teni takaisin veneen p\u00e4\u00e4lle ja sanoin: \u201dJumala, ole armollinen minulle. \u00c4l\u00e4 anna minun j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vaimoani ja vauvaani t\u00e4ll\u00e4 tavalla, ja he ovat siell\u00e4 sairaana! Pyyd\u00e4n!\u201d Ja min\u00e4 vain jatkoin nykimist\u00e4 tuolla tavalla, eik\u00e4 se k\u00e4ynnistynyt. Ja saatoin kuulla pauhinan siell\u00e4 alapuolella, koska min\u00e4\u2026 Vain muutama minuutti, ja, oi voi, siin\u00e4 se olisi. Ja min\u00e4 sanoin: \u201dHerra, jos Sin\u00e4 annat minulle anteeksi, min\u00e4 lupaan Sinulle, ett\u00e4 teen mit\u00e4 tahansa.\u201d Polvistuin siell\u00e4 veneess\u00e4 ja loskan ly\u00f6dess\u00e4 minua kasvoihin. Min\u00e4 sanoin: \u201dMin\u00e4 teen mit\u00e4 tahansa Sin\u00e4 haluat minun tekev\u00e4n.\u201d Ja min\u00e4 nyk\u00e4isin taas, ja se k\u00e4ynnistyi. Ja min\u00e4 annoin niin paljon kaasua, kuin vain voin ja lopulta p\u00e4\u00e4sin rannalle.<\/p>

202\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja menin takaisin etsim\u00e4\u00e4n autoa, partioautoa. Ja min\u00e4 ajattelin\u2026 Jotkut siell\u00e4 sanoivat: \u201dKuulehan, valtionsairaala huuhtoutui juuri pois.\u201d Vaimoni ja vauvani siell\u00e4, molemmat lapseni.<\/p>

203\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 l\u00e4hdin valtionsairaalaan niin lujaa kuin pystyin, ja vesi oli koko matkalta viisitoista jalkaa syv\u00e4\u00e4. Ja er\u00e4s majuri oli siell\u00e4 ja min\u00e4 sanoin: \u201dMajuri, mit\u00e4 sairaalalle tapahtui?\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dNo niin, \u00e4l\u00e4 ole huolissasi. Onko sinulla joku siell\u00e4?\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dKyll\u00e4, sairas vaimo ja kaksi lasta.\u201d<\/p>

204\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dHe kaikki p\u00e4\u00e4siv\u00e4t pois.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dHe ovat tavaravaunussa ja matkalla kohti Charlestownia.\u201d<\/p>

205\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 juoksin, menin veneeseeni ja\u2026tai menin autooni, ja veneeni oli sen per\u00e4ss\u00e4 ja juoksin sinne\u2026 Ja sitten purot olivat levinneet noin kaksi ja puoli tai kolme mailia leveiksi. Ja koko y\u00f6n min\u00e4 yritin\u2026 Joku heist\u00e4 sanoi: \u201dSe vaunu, se rahtivaunu, huuhtoutui radalta tuolla sillalla\u201d.<\/p>

206\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0No, l\u00f6ysin itseni oman onneni nojassa pienelt\u00e4 saarelta, istuin siell\u00e4 kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Minulla oli runsaasti aikaa ajatella, oliko Se roskaa vai ei. Jyskytt\u00e4en vain: \u201dMiss\u00e4 vaimoni on?\u201d.<\/p>

207\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Lopulta, kun l\u00f6ysin h\u00e4net muutaman p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun p\u00e4\u00e4sin pois ja sielt\u00e4 ylitse, h\u00e4n oli kaukana Columbuksessa, Indianassa, Baptist Auditoriumissa, mihin he olivat tehneet sairaalan tapaisen, sairashuoneita pienill\u00e4 kentt\u00e4vuoteilla. Ja min\u00e4 juoksin h\u00e4nen luoksensa niin kovaa kuin pystyin, koettaen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 miss\u00e4 h\u00e4n oli, huutaen: \u201dHope! Hope! Hope!\u201d Ja min\u00e4 katsoin, ja siell\u00e4 h\u00e4n makasi kentt\u00e4vuoteella, ja tuberkuloosi oli p\u00e4\u00e4ssyt vallalle.<\/p>

H\u00e4n nosti pienen luisevan k\u00e4tens\u00e4 ja h\u00e4n sanoi: \u201dBilly.\u201d<\/p>

Min\u00e4 kiiruhdin h\u00e4nen luoksensa ja sanoin: \u201dHope, kultaseni.\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dMin\u00e4 n\u00e4yt\u00e4n kamalalta, enk\u00f6 n\u00e4yt\u00e4kin?\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dEt kultaseni, sin\u00e4 n\u00e4yt\u00e4t ihan hyv\u00e4lt\u00e4.\u201d<\/p>

208\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Noin kuuden kuukauden ajan me ty\u00f6skentelimme kaikin voimin yritt\u00e4ess\u00e4mme pelastaa h\u00e4nen henkens\u00e4, mutta h\u00e4n meni jatkuvasti huonommaksi ja huonommaksi.<\/p>

209\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olin partiossa ja minulla oli radioni p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja ajattelin, ett\u00e4 kuulin siell\u00e4 sanottavan, kutsuttavan radiossa, sanottiin: \u201dWilliam Branhamille, halutaan heti paikalla sairaalaan: vaimo kuolemassa.\u201d Min\u00e4 kiiruhdin takaisin sairaalaan niin pian kuin pystyin, panin punaisen valon ja sireenin p\u00e4\u00e4lle, ja l\u00e4hdin. Ja sitten min\u00e4\u2014min\u00e4 p\u00e4\u00e4sin sairaalalle ja pys\u00e4hdyin, juoksin sis\u00e4\u00e4n. Kulkiessani sairaalan l\u00e4vitse, min\u00e4 n\u00e4in yst\u00e4v\u00e4ni, jonka kanssa kalastimme yhdess\u00e4, me olimme yhdess\u00e4 poikasina, Sam Adair.<\/p>

210\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Tohtori Sam Adair, h\u00e4n on se, jolle tuli tuo n\u00e4ky v\u00e4h\u00e4n aikaa sitten ja kertoi h\u00e4nelle klinikasta. Ja h\u00e4n sanoi, ett\u00e4 jos joku ep\u00e4ili n\u00e4ky\u00e4, soittaisi vain h\u00e4nelle vastapuhelun, jos haluatte tiet\u00e4\u00e4, oliko se totta vaiko ei.<\/p>

211\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja niin h\u00e4n tuli sill\u00e4 tavalla, ja h\u00e4nell\u00e4 oli hattunsa k\u00e4dess\u00e4\u00e4n. H\u00e4n katsoi minuun, ja alkoi vain itke\u00e4. Ja min\u00e4 juoksin h\u00e4nen luoksensa, laitoin k\u00e4teni h\u00e4nen ymp\u00e4rilleen. H\u00e4n laittoi k\u00e4tens\u00e4 ymp\u00e4rilleni, h\u00e4n sanoi: \u201dBilly, h\u00e4n tekee l\u00e4ht\u00f6\u00e4.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dOlen pahoillani. Olen tehnyt kaiken, mit\u00e4 olen voinut tehd\u00e4, minulla on ollut asiantuntijoita ja kaikkea.\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dSam, ei h\u00e4n varmastikaan tee l\u00e4ht\u00f6\u00e4!\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dKyll\u00e4, h\u00e4n tekee l\u00e4ht\u00f6\u00e4.\u201d Ja h\u00e4n sanoi: \u201d\u00c4l\u00e4 mene sinne, Bill.\u201d<\/p>

Ja min\u00e4 sanoin: \u201dMinun t\u00e4ytyy menn\u00e4 sinne, Sam.\u201d Ja h\u00e4n sanoi: \u201d\u00c4l\u00e4 tee sit\u00e4. \u00c4l\u00e4, pyyd\u00e4n, \u00e4l\u00e4.\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dAnna minun menn\u00e4 sinne.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dMin\u00e4 tulen sinun kanssasi.\u201d<\/p>

212\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 sanoin: \u201dEi, pysy sin\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Min\u00e4 haluan olla h\u00e4nen kanssaan h\u00e4nen viimeisin\u00e4 hetkin\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dH\u00e4n on tajuton.\u201d<\/p>

213\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 k\u00e4velin huoneeseen. Ja sairaanhoitaja istui siell\u00e4 ja itki, koska h\u00e4n ja Hope olivat olleet koulukavereita. Ja niinp\u00e4 min\u00e4 katsoin sinne ja h\u00e4n alkoi itke\u00e4, nosti k\u00e4tens\u00e4 yl\u00f6s. Ja alkoi k\u00e4vell\u00e4 huoneen halki.<\/p>

214\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 katsoin sinne ja ravistin h\u00e4nt\u00e4. Siell\u00e4 h\u00e4n oli, h\u00e4n oli laihtunut noin viidest\u00e4kymmenest\u00e4nelj\u00e4st\u00e4 kilosta, noin kahteenkymmeneenseitsem\u00e4\u00e4n. Ja min\u00e4\u2014min\u00e4 ravistin h\u00e4nt\u00e4. Ja jos min\u00e4 el\u00e4n satavuotiaaksi, en koskaan tule unohtamaan mit\u00e4 tapahtui. H\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi, ja nuo suuren suuret kauniit silm\u00e4t katsoivat minuun. H\u00e4n hymyili. H\u00e4n sanoi: \u201dMiksi sin\u00e4 kutsuit minut takaisin, Billy?\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dKultaseni, sain juuri radiokutsun.\u201d<\/p>

215\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Minun vain t\u00e4ytyi tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Me olimme pahasti velkaa ja satojen dollareiden l\u00e4\u00e4k\u00e4rilasku, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n mill\u00e4 maksaa sit\u00e4. Ja minun vain t\u00e4ytyi tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Ja min\u00e4 olin k\u00e4ynyt katsomassa h\u00e4nt\u00e4 kaksi tai kolme kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ja joka ilta, ja sitten kun h\u00e4n oli tuossa tilassa.<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dMit\u00e4 sin\u00e4 tarkoitat, \u2019Kutsua\u2019 sinut \u2019takaisin\u2019?\u201d<\/p>

216\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dBill, sin\u00e4 olet saarnannut siit\u00e4, sin\u00e4 olet puhunut siit\u00e4, mutta sinulla ei ole aavistustakaan, mit\u00e4 se on.\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dMist\u00e4 sin\u00e4 puhut?\u201d<\/p>

217\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dTaivaasta.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dKatsohan,\u201d h\u00e4n sanoi: \u201dminua saattoivat kotiin jotkut ihmiset, miehet tai naiset tai jotkin. Heid\u00e4t oli puettu valkoisiin.\u201d Ja h\u00e4n sanoi: \u201dMin\u00e4 olin levollinen ja rauhassa.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dSuuret kauniit linnut lenteliv\u00e4t puusta toiseen.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201d\u00c4l\u00e4 ajattele, ett\u00e4 min\u00e4 olen poissa tolaltani.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dBilly, min\u00e4 aion kertoa sinulle meid\u00e4n virheemme.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dIstu alas.\u201d Min\u00e4 en istunut; min\u00e4 polvistuin ja otin h\u00e4nt\u00e4 k\u00e4dest\u00e4. H\u00e4n sanoi: \u201dTied\u00e4tk\u00f6 miss\u00e4 meid\u00e4n virheemme on?\u201d<\/p>

Ja min\u00e4 sanoin: \u201dKyll\u00e4, kultaseni, min\u00e4 tied\u00e4n.\u201d<\/p>

218\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dMeid\u00e4n ei koskaan olisi pit\u00e4nyt kuunnella \u00e4iti\u00e4. Ne ihmiset olivat oikeassa.\u201d<\/p>

Ja min\u00e4 sanoin: \u201dMin\u00e4 tied\u00e4n sen.\u201d<\/p>

219\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dLupaa minulle t\u00e4m\u00e4, ett\u00e4 sin\u00e4 menet noiden ihmisten luo,\u201d h\u00e4n sanoi: \u201dkoska he ovat oikeassa.\u201d Ja h\u00e4n sanoi: \u201dKasvata minun lapseni sill\u00e4 tavalla.\u201d Ja min\u00e4\u2026 H\u00e4n sanoi: \u201dMin\u00e4 haluan kertoa sinulle jotakin.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dMin\u00e4 olen kuolemaisillani, mutta\u201d h\u00e4n sanoi: \u201dse\u2026 Min\u00e4 en\u2014min\u00e4 en pelk\u00e4\u00e4 menn\u00e4.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dSe on\u2014se on kaunista.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dAinoa asia on, en haluaisi mill\u00e4\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sinua, Bill. Ja min\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 sinulla on n\u00e4m\u00e4 kaksi pient\u00e4 lasta kasvatettavana.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dLupaa minulle, ett\u00e4\u2014ett\u00e4 et pysy naimattomana ja anna minun lasteni tulla viedyksi paikasta toiseen.\u201d Se oli j\u00e4rkev\u00e4 asia kaksikymment\u00e4yksivuotiaalta \u00e4idilt\u00e4.<\/p>

Ja min\u00e4 sanoin: \u201dMin\u00e4 en voi luvata sit\u00e4, Hope.\u201d<\/p>

220\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dOle kiltti, lupaa minulle.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dYhden asian min\u00e4 haluan kertoa sinulle.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dMuistatko sin\u00e4 sen kiv\u00e4\u00e4rin?\u201d Min\u00e4 olen aivan hulluna aseisiin. Ja h\u00e4n sanoi: \u201dSin\u00e4 halusit ostaa sen kiv\u00e4\u00e4rin tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 eik\u00e4 sinulla ollut tarpeeksi rahaa maksaaksesi k\u00e4sirahaa.\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dKyll\u00e4.\u201d<\/p>

221\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dMin\u00e4 olen s\u00e4\u00e4st\u00e4nyt rahaa, viisisenttisi\u00e4ni, yritt\u00e4\u00e4kseni maksaa k\u00e4sirahan siit\u00e4 kiv\u00e4\u00e4rist\u00e4 sinulle.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dNo niin, kun t\u00e4m\u00e4 on ohi ja sin\u00e4 menet takaisin kotiin, katso taittuvan yl\u00e4puolelta\u2026 tai taittos\u00e4ngyn, sen p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 olevan paperinpalan alta, niin sin\u00e4 l\u00f6yd\u00e4t tuon rahan sielt\u00e4.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dLupaa minulle, ett\u00e4 sin\u00e4 ostat sen kiv\u00e4\u00e4rin.\u201d<\/p>

222\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Te ette tied\u00e4, milt\u00e4 minusta tuntui, kun n\u00e4in nuo dollarin ja seitsem\u00e4nkymment\u00e4viisi sentti\u00e4 (viisisenttisin\u00e4) siell\u00e4. Min\u00e4 hankin tuon kiv\u00e4\u00e4rin.<\/p>

223\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja h\u00e4n sanoi: \u201dMuistatko sen kerran, kun olit menossa kaupungille ostamaan minulle parin pitki\u00e4 sukkia, ja me olimme menossa Fort Wayneen?\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dKyll\u00e4.\u201d<\/p>

224\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Olin tulossa kalastamasta ja h\u00e4n sanoi\u2026 Meid\u00e4n t\u00e4ytyi menn\u00e4 Fort Wayneen, minun piti saarnata sin\u00e4 iltana. Ja h\u00e4n sanoi: \u201dTied\u00e4th\u00e4n, min\u00e4 kerroin sinulle, \u2019Niit\u00e4 on kahta erilaista\u2019\u201d. Toinen on nimelt\u00e4\u00e4n \u201dsifonki.\u201d Ja mik\u00e4 onkaan se toinen, viskoosi? Eik\u00f6 niin? Viskoosi ja sifonki. No, mit\u00e4 ikin\u00e4 olivatkin, sifonki oli se paras. Eik\u00f6 olekin niin? Ja h\u00e4n sanoi: \u201dNo niin, tuo minulle sifonkiset, kokopitk\u00e4\u00e4 mallia.\u201d Tied\u00e4tteh\u00e4n sen, miss\u00e4 on se pikku juttu sukan takana, varressa? Enk\u00e4 min\u00e4 tiennyt mit\u00e4\u00e4n naisten vaatteista, joten min\u00e4\u2026<\/p>

225\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 kuljin pitkin katua ja sanoin: \u201dSifonki, sifonki, sifonki, sifonki,\u201d yritt\u00e4en pit\u00e4\u00e4 sen mieless\u00e4, sanoen: \u201dsifonki, sifonki, sifonki.\u201d<\/p>

Joku sanoi: \u201dHei, Billy!\u201d<\/p>

226\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 sanoin: \u201dAi, hei, hei.\u201d \u201dSifonki, sifonki, sifonki, sifonki, sifonki.\u201d<\/p>

227\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja saavuin kulmaukseen ja tapasin herra Sponin. H\u00e4n sanoi: \u201dHei, Billy, tied\u00e4tk\u00f6, ett\u00e4 ahven sy\u00f6 nyt sen viimeisen laiturin vierell\u00e4?\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dNiink\u00f6, ihanko totta?\u201d \u201dKyll\u00e4.\u201d<\/p>

Min\u00e4 ajattelin nyt, kun j\u00e4tin h\u00e4net: \u201dMit\u00e4 se olikaan?\u201d Min\u00e4 unohdin sen.<\/p>

228\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Niinp\u00e4 Thelma Ford, tytt\u00f6, jonka tunsin, ty\u00f6skenteli halpakaupassa. Ja tiesin, ett\u00e4 he myiv\u00e4t siell\u00e4 naisten pitki\u00e4 sukkia, joten menin sinne. Min\u00e4 sanoin: \u201dHei, Thelma.\u201d<\/p>

Ja h\u00e4n sanoi: \u201dHei, Billy. Mit\u00e4 sinulle kuuluu? Ent\u00e4 Hopelle?\u201d<\/p>

229\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 sanoin: \u201dHyv\u00e4\u00e4.\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dThelma, min\u00e4 haluan parin nilkkasukkia Hopelle.\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dEi Hope halua nilkkasukkia.\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dKyll\u00e4, rouva, varmasti h\u00e4n haluaa.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dSin\u00e4 tarkoitat pitki\u00e4 sukkia.\u201d<\/p>

230\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0\u201dTuota, kyll\u00e4,\u201d min\u00e4 sanoin: \u201dsit\u00e4 se oli.\u201d Min\u00e4 ajattelin: \u201dOi voi, min\u00e4 paljastin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteni.\u201d<\/p>

Ja h\u00e4n sanoi: \u201dMillaiset h\u00e4n haluaa?\u201d<\/p>

Min\u00e4 ajattelin: \u201dOi voi!\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dMillaisia sinulla on?\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dNo, meill\u00e4 on viskoosisia.\u201d<\/p>

231\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 en tiennyt eroa. Viskoosi, sifonki, kaikki kuulosti samalta. Min\u00e4 sanoin: \u201dSe on se, mit\u00e4 min\u00e4 haluan.\u201d H\u00e4n sanoi\u2026 Min\u00e4 sanoin: \u201dLaita minulle yksi pari niit\u00e4, t\u00e4yspitk\u00e4\u00e4 mallia.\u201d Ja h\u00e4n\u2026 Sanoin sen v\u00e4\u00e4rin. Mik\u00e4 se on? Muotoonommeltu. \u201dMuotoonommeltu.\u201d Ja niinp\u00e4 min\u00e4 sanoin: \u201dLaita minulle pari niit\u00e4.\u201d<\/p>

232\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja kun h\u00e4n meni hakemaan niit\u00e4 minulle, ne olivat vain noin kolmekymment\u00e4 sentti\u00e4, kaksikymment\u00e4 tai kolmekymment\u00e4 sentti\u00e4, noin puoleen hintaan. No, min\u00e4 sanoin: \u201dAnna minulle kaksi paria niit\u00e4.\u201d Ymm\u00e4rr\u00e4tteh\u00e4n?<\/p>

233\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja menin takaisin kotiin ja sanoin: \u201dTied\u00e4th\u00e4n, kultaseni, te naiset k\u00e4ytte ostoksilla ymp\u00e4ri kaupunkia l\u00f6yt\u00e4\u00e4ksenne tarjouksia.\u201d Tied\u00e4tteh\u00e4n kuinka on mukava kerskua. Ja min\u00e4 sanoin: \u201dMutta t\u00e4ss\u00e4, katsohan t\u00e4nne, min\u00e4 ostin kaksi paria sill\u00e4 hinnalla, mill\u00e4 sin\u00e4 ostat yhden parin. N\u00e4etk\u00f6s?\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dVoi, se\u2014se on on minun henkil\u00f6kohtainen kykyni.\u201d N\u00e4etteh\u00e4n, min\u00e4 sanoin\u2014min\u00e4 sanoin: \u201dTied\u00e4th\u00e4n, Thelma myi minulle n\u00e4m\u00e4.\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dH\u00e4n saattoi antaa minun saada ne puoleen hintaan.\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dSaitko sin\u00e4 sifonkiset?\u201d<\/p>

234\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 sanoin: \u201dKyll\u00e4.\u201d Se kuulosti samalta minulle, min\u00e4 en tiennyt, ett\u00e4 siin\u00e4 oli mit\u00e4\u00e4n eroa.<\/p>

235\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja h\u00e4n kertoi minulle, h\u00e4n sanoi: \u201dBilly.\u201d Minusta oli outoa, ett\u00e4 kun h\u00e4n p\u00e4\u00e4si Fort Wayneen, h\u00e4nen t\u00e4ytyi saada toinen pari sukkia. H\u00e4n sanoi: \u201dMin\u00e4 annoin ne sinun \u00e4idillesi,\u201d h\u00e4n sanoi: \u201dne ovat vanhemmille naisille.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dOlen pahoillani, ett\u00e4 tein sen.\u201d<\/p>

Ja min\u00e4 sanoin: \u201dOi, ei se mit\u00e4\u00e4n kultaseni.\u201d<\/p>

236\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja h\u00e4n sanoi: \u201dNyt, \u00e4l\u00e4\u2014\u00e4l\u00e4 el\u00e4 naimattomana.\u201d Ja h\u00e4n sanoi\u2026 H\u00e4n ei tiennyt, mit\u00e4 oli tapahtumassa muutama tunti sen j\u00e4lkeen. Ja min\u00e4 pitelin h\u00e4nen rakkaista k\u00e4sist\u00e4\u00e4n, kun Jumalan enkelit kantoivat h\u00e4net pois.<\/p>

237\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 menin kotiin. En tiennyt mit\u00e4 tehd\u00e4. Makasin siell\u00e4 y\u00f6ll\u00e4 ja min\u00e4 kuulin\u2026 Luulen, ett\u00e4 se oli pieni hiiri, joka oli vanhassa s\u00e4leik\u00f6ss\u00e4, miss\u00e4 meill\u00e4 oli joitakin papereita. Ja min\u00e4 suljin oven jalallani ja sen takana roikkui h\u00e4nen kimononsa (ja h\u00e4n makasi siell\u00e4 ruumishuoneella). Ja aivan hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 joku soitti minulle, h\u00e4n sanoi: \u201dBilly!\u201d Ja se oli veli Frank Broy. H\u00e4n sanoi: \u201dSinun vauvasi on kuolemaisillaan.\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoi: \u201dMinun vauvani?\u201d<\/p>

238\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dNiin, Sharon Rose.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dL\u00e4\u00e4k\u00e4ri on siell\u00e4 nyt ja h\u00e4n sanoi: \u2019H\u00e4nell\u00e4 on tuberkuloottinen aivokalvontulehdus, h\u00e4n imi sen \u00e4idilt\u00e4\u00e4n.\u2019\u201d Ja h\u00e4n sanoi: \u201dH\u00e4n tekee kuolemaa.\u201d<\/p>

239\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 menin autooni, ajoin sinne. Ja siell\u00e4 h\u00e4n oli, tuo suloinen pieni olento. Ja h\u00e4net kiid\u00e4tettiin sairaalaan.<\/p>

240\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 menin katsomaan h\u00e4nt\u00e4. Sam tuli luokseni ja sanoi: \u201dBilly, \u00e4l\u00e4 mene sinne huoneeseen; sinun t\u00e4ytyy ajatella Billy Paulia.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dH\u00e4n on kuolemaisillaan.\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dTohtori, minun\u2014minun t\u00e4ytyy n\u00e4hd\u00e4 vauvani.\u201d<\/p>

241\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dEi, sin\u00e4 et voi menn\u00e4 sis\u00e4\u00e4n.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dH\u00e4nell\u00e4 on aivokalvontulehdus, Billy, ja sin\u00e4 tartutat sen Billy Pauliin.\u201d<\/p>

242\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 odotin, kunnes h\u00e4n l\u00e4hti pois. En voinut kest\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 tyt\u00f6n kuolevan, ja h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 makasi siell\u00e4 hautausurakoitsijan tiloissa. Min\u00e4 vakuutan teille, synnintekij\u00e4n tie on kova. Ja min\u00e4\u2014min\u00e4 menin, pujahdin ovesta ja kun Sam meni pois ja sairaanhoitaja meni pois, min\u00e4 menin alas pohjakerrokseen. Se on pienen pieni sairaala. H\u00e4n oli eristetyss\u00e4 tilassa, ja k\u00e4rp\u00e4set olivat h\u00e4nen pieniss\u00e4 silmiss\u00e4\u00e4n. Ja heill\u00e4 oli pieni\u2026 mit\u00e4 me kutsumme \u201dhyttysesteeksi\u201d, tai pieni verkko silmiens\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ja h\u00e4n\u2026 pieness\u00e4 kouristuksessa, h\u00e4nen pieni pullea jalkansa liikkui yl\u00f6s ja alas tuolla tavalla, ja h\u00e4nen pienet k\u00e4tens\u00e4, kouristuen. Ja min\u00e4 katsoin h\u00e4nt\u00e4, ja h\u00e4n oli juuri tarpeeksi iso ollakseen s\u00f6p\u00f6, noin kahdeksan kuukautta vanha.<\/p>

243\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja h\u00e4nen \u00e4idill\u00e4\u00e4n oli tapana laittaa h\u00e4net ulos pieniss\u00e4 p\u00f6ksyiss\u00e4\u00e4n, tied\u00e4tteh\u00e4n, pihalle, kun min\u00e4 tulin. Ja min\u00e4 t\u00f6\u00f6tt\u00e4sin torvea, ja h\u00e4n sanoi: \u201dguu-guu, guu-guu,\u201d kurkotellen minua kohti, tied\u00e4tteh\u00e4n.<\/p>

244\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja siell\u00e4 makasi minun kultaseni, kuolemaisillaan. Min\u00e4 katsoin h\u00e4neen ja sanoin: \u201dSharry, tunnetko sin\u00e4 isi\u00e4? Tunnetko sin\u00e4 isi\u00e4, Sharry?\u201d Ja kun h\u00e4n katsoi\u2026 H\u00e4n k\u00e4rsi niin kovasti, ett\u00e4 toinen noista kauniista sinisist\u00e4 silmist\u00e4 oli mennyt kieroon. Se l\u00e4hestulkoon repi syd\u00e4meni ulos minusta.<\/p>

245\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 polvistuin, min\u00e4 sanoin: \u201dHerra, mit\u00e4 min\u00e4 olen tehnyt? Enk\u00f6 min\u00e4 ole saarnannut evankeliumia kadunkulmissa? Olen tehnyt kaiken mink\u00e4 olen voinut. \u00c4l\u00e4 pid\u00e4 sit\u00e4 minua vastaan. Min\u00e4 en koskaan kutsunut niit\u00e4 ihmisi\u00e4 \u2019roskasakiksi\u2019. Se oli h\u00e4n, joka kutsui noita ihmisi\u00e4 \u2019roskasakiksi\u2019.\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dMin\u00e4 olen pahoillani, ett\u00e4 se kaikki tapahtui. Anna minulle anteeksi. \u00c4l\u00e4\u2014\u00e4l\u00e4 ota minun vauvaani.\u201d Ja kun rukoilin, n\u00e4ytti kuin musta\u2026 kuin lakana tai vaate tuli alas. Min\u00e4 tiesin, ett\u00e4 H\u00e4n oli torjunut minut.<\/p>

246\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Nyt, siin\u00e4 oli vaikein ja kaikkein petollisin aika minun el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni. Kun nousin yl\u00f6s ja katsoin h\u00e4neen, ja min\u00e4 ajattelin\u2026 Saatana laittoi mieleeni: \u201dNo, tarkoitatko, ett\u00e4 niin kovasti kun olet saarnannut ja tapa, jolla olet el\u00e4nyt, ja nyt, kun on kyse sinun omasta vauvastasi, H\u00e4n hylk\u00e4\u00e4 sinut?\u201d<\/p>

247\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 sanoin: \u201dTotta se on. Jos H\u00e4n ei voi pelastaa minun vauvaani, silloin min\u00e4 en voi\u2026\u201d Min\u00e4 lopetin. Min\u00e4\u2014min\u00e4 en vain tiennyt, mit\u00e4 tehd\u00e4. Ja sitten min\u00e4 sanoin t\u00e4m\u00e4n; min\u00e4 sanoin: \u201dHerra, Sin\u00e4 annoit h\u00e4net minulle ja Sin\u00e4 olet ottanut h\u00e4net pois, siunattu olkoon Herran nimi! Vaikka Sin\u00e4 ottaisit minutkin, min\u00e4 tulen silti rakastamaan Sinua.\u201d<\/p>

248\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 laitoin k\u00e4teni h\u00e4nen p\u00e4\u00e4lleen, min\u00e4 sanoin: \u201dSiunausta sinulle, rakkaani. Isi halusi kasvattaa sinut, koko syd\u00e4mest\u00e4ni min\u00e4 halusin kasvattaa sinut ja kasvattaa sinut rakastamaan Herraa. Mutta enkelit tulevat hakemaan sinut, rakkaani. Isi ottaa sinun pikku ruumiisi ja laskee sen \u00e4itisi k\u00e4sivarsille. Min\u00e4 hautaan sinut h\u00e4nen kanssaan. Ja jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 isi tulee tapaamaan sinut, odota vain siell\u00e4 \u00e4idin kanssa.\u201d<\/p>

249\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Kun h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 oli kuolemaisillaan, h\u00e4n sanoi, viimeiset sanat, jotka h\u00e4n sanoi, h\u00e4n sanoi: \u201dBill, pysy kent\u00e4ll\u00e4.\u201d<\/p>

250\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 sanoin: \u201dMin\u00e4\u2026\u201d H\u00e4n sanoi\u2026Min\u00e4 sanoin: \u201dJos min\u00e4 olen kent\u00e4ll\u00e4, kun H\u00e4n tulee, otan lapset ja tulen tapaamaan. Jos en ole, minut haudataan sinun viereesi. Ja mene sin\u00e4 suuren portin oikealle puolelle, ja kun n\u00e4et heid\u00e4n kaikkien tulevan sis\u00e4\u00e4n, seiso siell\u00e4 ja ala huutaa: \u2019Bill! Bill! Bill!\u2019 niin lujaa kuin pystyt. Min\u00e4 tapaan sinut siell\u00e4.\u201d Min\u00e4 suutelin h\u00e4nt\u00e4 hyv\u00e4stiksi. Min\u00e4 olen taistelukent\u00e4ll\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Siit\u00e4 on l\u00e4hes kaksikymment\u00e4 vuotta. Olen sopinut tapaamisen vaimoni kanssa, tulen tapaamaan h\u00e4net.<\/p>

251\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 otin tuon pienen vauvan, kun se kuoli ja laitoin sen \u00e4idin k\u00e4sivarsille, ja me veimme sen hautausmaalle. Ja min\u00e4 seisoin siell\u00e4 kuuntelemassa veli Smithi\u00e4, metodisti-saarnaajaa, joka saarnasi hautajaisissa, \u201dTuhkasta tuhkaan ja tomusta tomuun.\u201d (Ja min\u00e4 ajattelin: \u201dSyd\u00e4mest\u00e4 syd\u00e4meen.\u201d) Sinne h\u00e4n meni.<\/p>

252\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0V\u00e4h\u00e4n sen j\u00e4lkeen vein Billyn sinne er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna. H\u00e4n oli vasta pienen pieni kaveri. H\u00e4n oli\u2026<\/p>

253\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Se on syy, miksi h\u00e4n pysyttelee minun kanssani ja min\u00e4 pysyttelen h\u00e4nen kanssaan, minun t\u00e4ytyi olla sek\u00e4 is\u00e4 ett\u00e4 \u00e4iti (molemmat) h\u00e4nelle. Min\u00e4 otin h\u00e4nen pienen pullonsa. Meill\u00e4 ei ollut varaa pit\u00e4\u00e4 tulta pit\u00e4\u00e4ksemme h\u00e4nen maitoaan y\u00f6ll\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4, ja min\u00e4 laitoin sen selk\u00e4ni alle t\u00e4ll\u00e4 tavalla ja pidin sit\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 ruumiini l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4.<\/p>

254\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Me olemme pysytelleet yhdess\u00e4 kuin kaverukset, ja yhten\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 p\u00e4ivist\u00e4, kun min\u00e4 poistun kent\u00e4lt\u00e4, min\u00e4 haluan ojentaa Sanan h\u00e4nelle, ja sanoa: \u201dMene, Billy. Pysy Sen kanssa.\u201d Jotkut ihmiset ihmettelev\u00e4t, miksi h\u00e4n on kanssani koko ajan. Min\u00e4 en pysty luopumaan h\u00e4nest\u00e4. H\u00e4n on jopa naimisissa, mutta muistan silti, kuinka Hope kehotti minua: \u201dPysy h\u00e4nen kanssaan.\u201d Ja me olemme pysyneet yhdess\u00e4 kuin kaverukset.<\/p>

255\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Muistan k\u00e4velleeni ymp\u00e4ri kaupunkia tuo pullo k\u00e4sivarteni alla, h\u00e4n oli alkanut itke\u00e4. Yhten\u00e4 y\u00f6n\u00e4 h\u00e4n oli\u2026 olimme k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 ulkona takapihalla miss\u00e4 juuri\u2026 (Kun Hope oli saamaisillaan h\u00e4net, h\u00e4n oli tukahtumaisillaan, ja min\u00e4\u2026 vain tytt\u00f6nen, tied\u00e4tteh\u00e4n.) Ja min\u00e4 k\u00e4velin edestakaisin vanhalta tammelta pihan per\u00e4ll\u00e4. Ja h\u00e4n itki \u00e4iti\u00e4\u00e4n eik\u00e4 minulla ollut \u00e4iti\u00e4, jolle h\u00e4nt\u00e4 vied\u00e4. Ja min\u00e4 kannoin h\u00e4nt\u00e4, min\u00e4 sanoin: \u201dVoi, kulta.\u201d Min\u00e4 sanoin\u2026<\/p>

256\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dIsi, miss\u00e4 on minun \u00e4itini? Laitoitko sin\u00e4 h\u00e4net sinne maahan?\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dEi, kulta. H\u00e4nell\u00e4 on kaikki hyvin, h\u00e4n on ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 taivaassa.\u201d<\/p>

257\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja h\u00e4n sanoi siin\u00e4 jotakin, joka melkein tappoi minut, yhten\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4. H\u00e4n itki, oli my\u00f6h\u00e4inen iltap\u00e4iv\u00e4, ja min\u00e4 kannoin h\u00e4nt\u00e4 sel\u00e4ss\u00e4ni sill\u00e4 tavalla, kantaen h\u00e4nt\u00e4 hartioillani ja taputtaen h\u00e4nt\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tavalla. Ja h\u00e4n sanoi: \u201dIsi, ole kiltti, mene hakemaan \u00e4iti ja tuo h\u00e4net t\u00e4nne.\u201d<\/p>

Ja min\u00e4 sanoin: \u201dKulta, min\u00e4 en voi hakea \u00e4iti\u00e4. Jeesus\u2026\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dNo, pyyd\u00e4 Jeesusta l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n minulle minun \u00e4itini. Min\u00e4 haluan h\u00e4net.\u201d<\/p>

258\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 sanoin: \u201dNo, kulta, min\u00e4\u2026 min\u00e4 ja sin\u00e4 menemme joskus tapaamaan h\u00e4nt\u00e4.\u201d<\/p>

Ja h\u00e4n pys\u00e4htyi, sanoi: \u201dIsi!\u201d Ja min\u00e4 sanoin: \u201dNiin?\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dMin\u00e4 n\u00e4in \u00e4idin ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 tuolla pilvell\u00e4.\u201d<\/p>

259\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Voi, se melkein tappoi minut! Min\u00e4 ajattelin: \u201dVoi! \u2019Min\u00e4 n\u00e4in \u00e4idin ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4, tuolla pilvell\u00e4\u2019\u201d Melkein py\u00f6rryin. Min\u00e4 halasin tuota pient\u00e4 kaveria rintaani vasten t\u00e4ll\u00e4 tavalla, ja pidin vain p\u00e4\u00e4t\u00e4ni alhaalla, menin sis\u00e4\u00e4n.<\/p>

260\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0P\u00e4iv\u00e4t kuluivat. En pystynyt unohtamaan sit\u00e4. Yritin k\u00e4yd\u00e4 t\u00f6iss\u00e4. En pystynyt menem\u00e4\u00e4n takaisin kotiin, se ei ollut en\u00e4\u00e4 koti. Ja min\u00e4 halusin j\u00e4\u00e4d\u00e4. Meill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n muuta, kuin nuo kuluneet huonekalut, mutta se oli jotain mist\u00e4 h\u00e4n ja min\u00e4 olimme nauttineet yhdess\u00e4. Se oli koti.<\/p>

261\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja muistan, kuinka er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yritin tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 julkispalveluissa. Olin mennyt korjaamaan vanhaa toisiojohtoa, joka roikkui alhaalla, oli hyvin aikainen aamu. Ja min\u00e4 kiipesin yl\u00f6s t\u00e4lle poikkipuulle. (Ja min\u00e4 en pystynyt luopumaan vauvasta. Saatoin k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 vaimoni menev\u00e4n, mutta vauvan poismeno, vain pienen pienen olennon.) Ja min\u00e4 olin siell\u00e4 ja lauloin, \u201dTuolla kaukaisella kukkulalla, seisoi vanha rosoinen Risti\u201d. Ja ensi\u00f6johdot kulkivat alas muuntajaan ja meniv\u00e4t (tied\u00e4tteh\u00e4n) toisiojohtoihin. Ja siell\u00e4 min\u00e4 roikuin sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ja min\u00e4 satuin katsomaan ja aurinko nousi takanani. Ja siell\u00e4 k\u00e4teni ojennettuina ja tuon ristin merkki m\u00e4enrinteess\u00e4. Min\u00e4 ajattelin: \u201dKyll\u00e4, ne olivat minun syntini, jotka laittoivat H\u00e4net sinne.\u201d<\/p>

262\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 sanoin: \u201dSharon, kultaseni, isi haluaa n\u00e4hd\u00e4 sinut niin kovasti, kulta. Kuinka haluaisinkaan j\u00e4lleen pit\u00e4\u00e4 sinua syliss\u00e4ni, sin\u00e4 rakas pikkuinen.\u201d Menin pois tolaltani. Siit\u00e4 oli kulunut viikkoja. Min\u00e4 vedin pois kumihansikkaani. Vieress\u00e4ni oli virtaa kaksituhattakolmesataa volttia. Vedin pois kumihansikkaani. Min\u00e4 sanoin: \u201dJumala, inhoan tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4n. Olen pelkuri.\u201d \u201dMutta, Sharry, isi tulee n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sinut ja \u00e4idin aivan muutamassa minuutissa.\u201d Aloin vet\u00e4m\u00e4\u00e4n hansikastani pois laittaakseni k\u00e4teni tuolle kaksituhattakolmesataselle. Se rikkoisi\u2026 Teist\u00e4h\u00e4n ei j\u00e4isi edes verta j\u00e4ljelle. Ja niin min\u00e4\u2014 min\u00e4\u2014min\u00e4 aloin vet\u00e4\u00e4 hansikasta pois ja jotakin tapahtui. Kun palasin tajuihini, min\u00e4 istuin maassa k\u00e4teni ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tavalla, kasvoillani, itkien. Se oli Jumalan armoa tai minulla ei olisi ollut parantamiskokousta t\u00e4\u00e4ll\u00e4, olen varma siit\u00e4. H\u00e4n oli suojelemassa lahjaansa, ei minua.<\/p>

263\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 p\u00e4\u00e4tin l\u00e4hte\u00e4 kotiin. Lopetin, laitoin ty\u00f6kaluni pois. Ja menin takaisin, sanoin: \u201dMin\u00e4 menen kotiin.\u201d<\/p>

264\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0L\u00e4hdin menem\u00e4\u00e4n talon ymp\u00e4ri ja toin postin taloon, oli hieman kylm\u00e4, ja menin sis\u00e4\u00e4n. Meill\u00e4 oli yksi pieni huone, min\u00e4 nukuin pieness\u00e4 kentt\u00e4vuoteessa siell\u00e4, ja oli tulossa kylm\u00e4, ja tuo vanha hella. Min\u00e4 otin postin ja selasin postia ja ensimm\u00e4inen asia siell\u00e4 oli h\u00e4nen pienet joulus\u00e4\u00e4st\u00f6ns\u00e4, kahdeksankymment\u00e4 sentti\u00e4, \u201dNeiti Sharon Rose Branham.\u201d Siin\u00e4 se oli, kaikki taas uudestaan.<\/p>

265\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Olin ollut riistanvartija. Kurkotin ja otin aseeni, pistoolin, pistoolikotelosta. Min\u00e4 sanoin: \u201dHerra, min\u00e4\u2014min\u00e4 en kest\u00e4 t\u00e4t\u00e4 en\u00e4\u00e4, min\u00e4\u2014min\u00e4 kuolen. Min\u00e4\u2014min\u00e4 k\u00e4rsin niin kovasti.\u201d Vedin aseen iskuria taaksep\u00e4in, painoin sen p\u00e4\u00e4h\u00e4ni, polvistuin siell\u00e4 tuolle kentt\u00e4vuoteelle siin\u00e4 pime\u00e4ss\u00e4 huoneessa. Min\u00e4 sanoin: \u201dIs\u00e4 meid\u00e4n, Joka olet Taivaissa, pyhitetty olkoon Sinun nimesi. Tulkoon Sinun valtakuntasi, tapahtukoon Sinun tahtosi,\u201d ja kun min\u00e4 yritin, pusersin liipaisinta niin kovaa kuin pystyin, min\u00e4 sanoin: \u201dmaan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 niin kuin Taivaassa. Anna meille t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 meid\u00e4n jokap\u00e4iv\u00e4inen leip\u00e4mme.\u201d Eik\u00e4 se lauennut!<\/p>

266\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 ajattelin: \u201dOi, Jumala, revitk\u00f6 Sin\u00e4 minua vain kappaleiksi? Mit\u00e4 min\u00e4 olen tehnyt? Sin\u00e4 et anna minun edes kuolla.\u201d Ja min\u00e4 heitin aseen alas, ja se laukesi ja luoti meni huoneen halki. Ja min\u00e4 sanoin: \u201dJumala, miksi min\u00e4 en voi kuolla ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 pois? Min\u00e4 en yksinkertaisesti voi en\u00e4\u00e4 jatkaa. Sinun t\u00e4ytyy tehd\u00e4 minulle jotakin.\u201d Ja min\u00e4 kaaduin pitk\u00e4lleni ja aloin itke\u00e4 pienell\u00e4, vanhalla, likaisella punkallani.<\/p>

267\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja minun on t\u00e4ytynyt nukahtaa. En tied\u00e4 nukuinko vai mit\u00e4 tapahtui.<\/p>

268\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Olen aina kaivannut p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen. Olen aina halunnut yhden noista hatuista. Is\u00e4ni kesytti hevosia nuoruudessaan, ja min\u00e4 aina halusin yhden noista hatuista. Ja veli Demos Shakarian osti minulle sellaisen eilen, ensimm\u00e4isen sellaisen, joka minulla on ollut (koskaan ollut), yhden niist\u00e4 sellaisista l\u00e4nnen hatuista.<\/p>

269\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 ajattelin, ett\u00e4 olin kulkemassa pitkin preeriaa, laulaen tuota laulua: \u201dVaunun py\u00f6r\u00e4 on rikki, karjatilalla on kyltti: \u2019Myyt\u00e4v\u00e4n\u00e4.\u2019\u201d Ja kun kuljin eteenp\u00e4in, huomasin vanhan katetun vaunun, kuin vanhat preeriavankkurit, ja py\u00f6r\u00e4 oli rikki. Se tietysti edusti minun rikkin\u00e4ist\u00e4 perhett\u00e4ni. Ja kun p\u00e4\u00e4sin l\u00e4helle, min\u00e4 katsoin, ja siell\u00e4 seisoi hyvin kaunis, nuori tytt\u00f6, noin kaksikymment\u00e4vuotias, valkoinen hulmuava tukka ja siniset silm\u00e4t, puettuna valkoisiin. Min\u00e4 katsoin h\u00e4neen, min\u00e4 sanoin: \u201dHyv\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4!\u201d Menin eteenp\u00e4in.<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dHei, is\u00e4.\u201d<\/p>

270\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 k\u00e4\u00e4nnyin takaisin, min\u00e4 sanoin: \u201dIs\u00e4?\u201d \u201dMutta,\u201d min\u00e4 sanoin: \u201dmiten, neiti, sin\u00e4 voit\u2026 miten voin olla sinun is\u00e4si, kun sin\u00e4 olet yht\u00e4 vanha kuin min\u00e4 olen?\u201d<\/p>

271\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dIsi, sin\u00e4 et vain tied\u00e4, miss\u00e4 sin\u00e4 olet.\u201d Ja min\u00e4 sanoin: \u201dMit\u00e4 sin\u00e4 tarkoitat?\u201d<\/p>

272\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dT\u00e4m\u00e4 on Taivas.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dMaan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 min\u00e4 olin sinun pikku Sharonisi.\u201d<\/p>

\u201dMutta,\u201d min\u00e4 sanoin: \u201dkultaseni, sin\u00e4 olit vain pieni vauva.\u201d<\/p>

273\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dIsi, pienet vauvat eiv\u00e4t ole pieni\u00e4 vauvoja t\u00e4\u00e4ll\u00e4, he ovat kuolemattomia. He eiv\u00e4t koskaan vanhene tai koskaan kasva.\u201d<\/p>

274\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 sanoin: \u201dNo, Sharon, kulta, sin\u00e4\u2014sin\u00e4 olet kaunis, nuori nainen.\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201d\u00c4iti odottaa sinua.\u201d Ja min\u00e4 sanoin: \u201dMiss\u00e4?\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dUudessa kodissasi.\u201d<\/p>

275\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 sanoin: \u201dUudessa kodissa?\u201d Branhamit ovat kulkureita, heill\u00e4 ei ole koteja, he vain\u2026 Ja min\u00e4 sanoin: \u201dNo, minulla ei koskaan ollut kotia, kultaseni.\u201d<\/p>

276\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dMutta sinulla on sellainen t\u00e4\u00e4ll\u00e4, isi.\u201d En tarkoita olla pikkulapsi, mutta se on vain niin todellista minulle. [Veli Branham itkee\u2014Toim.] Kun alan ajatella sit\u00e4, se kaikki tulee taas takaisin. H\u00e4n sanoi: \u201dSinulla on sellainen t\u00e4\u00e4ll\u00e4, isi.\u201d Min\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 minulla on sellainen siell\u00e4, jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 min\u00e4 menen sinne. H\u00e4n sanoi: \u201dMiss\u00e4 on Billy Paul, minun veljeni?\u201d<\/p>

277\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 sanoin: \u201dNo, min\u00e4 j\u00e4tin h\u00e4net rouva Broylle, vain muutama minuutti sitten.\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201d\u00c4iti haluaa n\u00e4hd\u00e4 sinut.\u201d<\/p>

278\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 k\u00e4\u00e4nnyin ja katsoin, ja siell\u00e4 oli suuren suuria palatseja, ja Jumalan kirkkaus ymp\u00e4r\u00f6i niit\u00e4. Ja min\u00e4 kuulin enkelikuoron laulavan, \u201dMinun kotini, ihana kotini.\u201d Min\u00e4 aloin nousta portaita, juosten niin kovaa kuin pystyin. Ja kun p\u00e4\u00e4sin ovelle, siell\u00e4 h\u00e4n seisoi, valkoinen vaate yll\u00e4\u00e4n, tuo musta tukka, pitk\u00e4, pitkin h\u00e4nen selk\u00e4\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n ojensi k\u00e4tens\u00e4, niin kuin h\u00e4n aina teki, kun tulin v\u00e4syneen\u00e4 t\u00f6ist\u00e4 tai jotakin. Min\u00e4 otin h\u00e4nt\u00e4 k\u00e4sist\u00e4 ja sanoin: \u201dKulta, min\u00e4 n\u00e4in Sharonin tuolla.\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dH\u00e4nest\u00e4 tuli kaunis tytt\u00f6, eik\u00f6 tullutkin?\u201d<\/p>

279\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dKyll\u00e4, Bill.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dBill.\u201d Laittoi k\u00e4tens\u00e4 ymp\u00e4rilleni, (ja h\u00e4n sanoi) vain minun hartioideni ymp\u00e4rille, h\u00e4n alkoi taputtaa minua, h\u00e4n sanoi: \u201dLakkaa murehtimasta minua ja Sharonia.\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dKulta, min\u00e4 en voi sille mit\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>

280\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dKuulehan, Sharonilla ja minulla on asiat paremmin kuin sinulla.\u201d Ja h\u00e4n sanoi: \u201d\u00c4l\u00e4 murehdi meist\u00e4 en\u00e4\u00e4. Lupaatko minulle?\u201d<\/p>

281\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 sanoin: \u201dHope,\u201d min\u00e4 sanoin: \u201dmin\u00e4 olen niin kaivannut sinua ja Sharonia, ja Billy itkee per\u00e4\u00e4si koko ajan.\u201d Min\u00e4 sanoin: \u201dEn tied\u00e4, mit\u00e4 tehd\u00e4 h\u00e4nen kanssaan.\u201d<\/p>

282\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja h\u00e4n sanoi: \u201dKaikki tulee olemaan hyvin, Bill.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dLupaa vain minulle, ettet murehdi en\u00e4\u00e4.\u201d Ja h\u00e4n sanoi: \u201dEtk\u00f6 istuisi alas?\u201d Ja katsoin ymp\u00e4rilleni ja siell\u00e4 oli suuren suuri tuoli.<\/p>

283\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja min\u00e4 muistan, kuinka yritin ostaa tuolia. Nyt, olen lopettamassa. Min\u00e4 koetin kerran ostaa tuolia. Meill\u00e4 oli vain ne vanhat\u2014vanhat tavalliset puuistuimiset tuolit, tuohon aamiaiskalustoon. Meid\u00e4n t\u00e4ytyi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4, ainoita tuoleja jotka meill\u00e4 oli. Ja me pystyimme ostamaan yhden n\u00e4ist\u00e4 tuoleista, jotka lasketaan taaksep\u00e4in selk\u00e4osasta, kuin\u2026 Min\u00e4 unohdan mink\u00e4lainen nojatuoli se oli. Ja se maksoi seitsem\u00e4ntoista dollaria, ja voitte maksaa kolme dollaria k\u00e4sirahaa ja dollarin viikossa. Ja me hankimme sellaisen. Ja voi, kun tulin kotiin\u2026 Olin ty\u00f6skennellyt koko p\u00e4iv\u00e4n, ja saarnannut puoleen y\u00f6h\u00f6n kaduilla ja miss\u00e4 ikin\u00e4 pystyin saarnaamaan.<\/p>

284\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja\u2014ja er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 j\u00e4in j\u00e4lkeen maksuissani. Meill\u00e4 ei ollut varaa siihen, ja se jatkui p\u00e4iv\u00e4n toisensa j\u00e4lkeen, ja lopulta er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 he tulivat ja ottivat tuolini ja veiv\u00e4t sen. Tuona iltana, en koskaan unohda sit\u00e4, h\u00e4nell\u00e4 oli kirsikkapiirakka leivottuna minulle. Pikku ressukka, h\u00e4n\u2014h\u00e4n\u2014h\u00e4n tiesi, ett\u00e4 tulisin olemaan pettynyt. Ja illallisen j\u00e4lkeen min\u00e4 sanoin: \u201dMiksi olet niin kiltti t\u00e4n\u00e4 iltana, kulta?\u201d<\/p>

285\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja h\u00e4n sanoi: \u201dKuulehan, pyysin naapurinpoikia kaivamaan sinulle v\u00e4h\u00e4n onkimatoja. Eik\u00f6 meid\u00e4n sinustakin pit\u00e4isi menn\u00e4 joelle ja onkia hetken?\u201d<\/p>

Ja min\u00e4 sanoin: \u201dKyll\u00e4, mutta\u2026\u201d<\/p>

286\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja h\u00e4n alkoi itke\u00e4. Min\u00e4 tiesin, ett\u00e4 jokin oli vialla. Minulla oli aavistus, koska he olivat jo l\u00e4hett\u00e4neet minulle ilmoituksen, ett\u00e4 he tulisivat hakemaan sen. Eik\u00e4 meill\u00e4 ollut varaa siihen dollarin maksuun viikossa. Me emme pystyneet, meill\u00e4 ei\u2026ei vain ollut varaa siihen. H\u00e4n laittoi k\u00e4tens\u00e4 minun ymp\u00e4rilleni, ja min\u00e4 menin ovelle ja tuolini oli poissa.<\/p>

H\u00e4n kertoi minulle siell\u00e4, h\u00e4n sanoi: \u201dMuistatko sin\u00e4 sen tuolin, Bill?\u201d<\/p>

Ja min\u00e4 sanoin: \u201dKyll\u00e4, kulta, min\u00e4 muistan.\u201d<\/p>

H\u00e4n sanoi: \u201dSe oli se, mit\u00e4 sin\u00e4 ajattelit, eik\u00f6 ollutkin?\u201d \u201dKyll\u00e4.\u201d<\/p>

287\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n sanoi: \u201dNo, t\u00e4t\u00e4 he eiv\u00e4t voi vied\u00e4, t\u00e4m\u00e4 on maksettu.\u201d H\u00e4n sanoi: \u201dIstu alas hetkeksi, min\u00e4 tahdon puhua sinulle.\u201d<\/p>

Ja min\u00e4 sanoin: \u201dKultaseni, min\u00e4 en ymm\u00e4rr\u00e4 t\u00e4t\u00e4.\u201d<\/p>

288\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja h\u00e4n sanoi: \u201dLupaa minulle, Billy, lupaa minulle, ettet en\u00e4\u00e4 murehdi. Sin\u00e4 olet nyt menossa takaisin.\u201d Ja h\u00e4n sanoi: \u201dLupaa minulle, ettet murehdi.\u201d<\/p>

Ja min\u00e4 sanoin: \u201dMin\u00e4 en voi tehd\u00e4 sit\u00e4, Hope.\u201d<\/p>

289\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja juuri silloin min\u00e4 havahduin, huoneessa oli pime\u00e4\u00e4. Min\u00e4 katsoin ymp\u00e4rilleni ja tunsin h\u00e4nen k\u00e4sivartensa ymp\u00e4rill\u00e4ni. Min\u00e4 sanoin: \u201dHope, oletko sin\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 huoneessa?\u201d<\/p>

290\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0H\u00e4n alkoi taputtaa minua. H\u00e4n sanoi: \u201dAiotko tehd\u00e4 minulle sen lupauksen, Bill?\u201d Lupaa minulle, ett\u00e4 et mene naimisiin\u2026 murehdi en\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>

Min\u00e4 sanoin: \u201dMin\u00e4 lupaan sinulle.\u201d<\/p>

291\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja kun h\u00e4n sitten taputti minua kaksi tai kolme kertaa, ja h\u00e4n oli poissa. Min\u00e4 hypp\u00e4sin yl\u00f6s ja sytytin valon, katsoin kaikkialta, h\u00e4n oli poissa. Mutta h\u00e4n oli vain mennyt pois huoneesta. H\u00e4n ei ole poissa, h\u00e4n el\u00e4\u00e4 yh\u00e4. H\u00e4n oli kristitty.<\/p>

292\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Billy ja min\u00e4 menimme haudalle t\u00e4\u00e4ll\u00e4 jokin aika sitten, kantaen pient\u00e4 kukkaa h\u00e4nen \u00e4idilleen ja siskolleen, juuri p\u00e4\u00e4si\u00e4isaamuna, ja me pys\u00e4hdyimme. Pieni kaveri alkoi itke\u00e4, h\u00e4n sanoi: \u201dIsi, minun \u00e4itini on tuolla alhaalla.\u201d<\/p>

293\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 sanoin: \u201dEi, kultaseni. Ei, h\u00e4n ei ole tuolla alhaalla. Sisko ei ole tuolla alhaalla. Meill\u00e4 on peitetty hauta t\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta kaukana meren takana on avoin hauta, mist\u00e4 Jeesus nousi. Ja jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 H\u00e4n tulee, H\u00e4n tuo \u00e4idin ja siskon mukanaan.\u201d<\/p>

294\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 olen taistelukent\u00e4ll\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n, yst\u00e4v\u00e4t. Min\u00e4\u2014min\u00e4 en vain voi kertoa enemp\u00e4\u00e4. Min\u00e4\u2026[Veli Branham itkee\u2014Toim.] Jumala siunatkoon teit\u00e4. Kumartakaamme p\u00e4\u00e4mme hetkeksi rukoukseen.<\/p>

295\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Oi Herra! Monta kertaa, Herra, olen varma etteiv\u00e4t ihmiset ymm\u00e4rr\u00e4, kun he ajattelevat, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 asiat tulevat helposti. Mutta on tulossa suuri p\u00e4iv\u00e4, kun Jeesus tulee ja kaikki n\u00e4m\u00e4 surut tulevat olemaan pois pyyhittyj\u00e4. Min\u00e4 rukoilen, taivaallinen Is\u00e4, ett\u00e4 sin\u00e4 autat meit\u00e4 olemaan valmistautuneita.<\/p>

296\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja tuo viimeinen lupaus, kun suutelin h\u00e4nt\u00e4 poskelle tuona aamuna, ett\u00e4 tapaan h\u00e4net siell\u00e4, tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Min\u00e4 uskon, ett\u00e4 h\u00e4n seisoo sen pylv\u00e4\u00e4n vierell\u00e4, huutaen minun nime\u00e4ni. Min\u00e4 olen el\u00e4nyt uskollisena sille lupaukselle siit\u00e4 asti, Herra, ymp\u00e4ri maailman, kaikenlaisissa paikoissa, koettaen vied\u00e4 evankeliumia. Nyt vanhetessani ja v\u00e4syess\u00e4ni, olen lopen uupunut. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 p\u00e4ivist\u00e4 min\u00e4 tulen sulkemaan t\u00e4m\u00e4n Raamatun viimeisen kerran. Ja, Jumala, pid\u00e4 minut uskollisena sille lupaukselle. Pid\u00e4 armosi minun ymp\u00e4rill\u00e4ni, Herra. \u00c4l\u00e4 anna minun katsoa t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n asioihin, vaan el\u00e4\u00e4 asioille, jotka ovat toisella puolella. Auta minua olemaan rehellinen. Min\u00e4 en pyyd\u00e4 mukavuuden kukkavuodetta, en, Herra, kun minun Kristukseni kuoli siell\u00e4 k\u00e4rsien. Ja kaikki loput heist\u00e4 kuolivat sill\u00e4 tavalla. Min\u00e4 en pyyd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n helppoja asioita. Anna minun vain olla rehellinen, Herra, totuudenmukainen. Anna ihmisten rakastaa minua niin, ett\u00e4 voin johtaa heid\u00e4t Sinun tyk\u00f6si. Ja jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun kaikki on ohi ja me kokoonnumme ikivihreiden puiden alle, haluan ottaa h\u00e4nt\u00e4 k\u00e4dest\u00e4 ja tuoda h\u00e4net esille, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Angelus-temppelin ihmisille ja kaikille muille. Se tulee olemaan suurenmoista silloin.<\/p>

297\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Min\u00e4 rukoilen, ett\u00e4 Sinun siunauksesi lep\u00e4isiv\u00e4t t\u00e4\u00e4ll\u00e4 jokaisen meid\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4mme. Ja ne, jotka ovat t\u00e4\u00e4ll\u00e4, Herra, eiv\u00e4t ehk\u00e4 edes tunne Sinua. Ja ehk\u00e4 heill\u00e4 on joku pieni rakas meren toisella puolen. Jos he eiv\u00e4t ole koskaan t\u00e4ytt\u00e4neet lupaustaan, voikoot he tehd\u00e4 sen nyt, Herra.<\/p>

298\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Kun p\u00e4\u00e4mme ovat kumarrettuina, t\u00e4ss\u00e4 suuressa mahtavassa auditoriossa t\u00e4n\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kuinka moni teist\u00e4 sanoo: \u201dVeli Branham, min\u00e4kin haluan tavata rakkaani. Minulla\u2014minulla\u2014minulla on joitakin rakkaita aivan joen tuolla puolen\u201d? Ehk\u00e4 sin\u00e4 teit lupauksen, ett\u00e4 tapaisit heid\u00e4t, ehk\u00e4 kun j\u00e4tit \u00e4idillesi hyv\u00e4stit siell\u00e4 haudalla tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, ehk\u00e4 kun sanoit pikkusiskolle \u201dhyv\u00e4sti\u201d, tai is\u00e4lle, tai jollekulle heist\u00e4 haudalla, lupasit, ett\u00e4 tapaisit heid\u00e4t, etk\u00e4 sin\u00e4\u2014sin\u00e4 ole viel\u00e4 koskaan tehnyt noita valmisteluja. Eik\u00f6 sinusta nyt olisi hyv\u00e4 hetki tehd\u00e4 se?<\/p>

299\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Suokaa anteeksi murtumiseni. Mutta, voi sent\u00e4\u00e4n, te ette k\u00e4sit\u00e4, yst\u00e4v\u00e4t. Te ette tied\u00e4 millainen\u2014millainen uhraus! Se on tuskin t\u00e4pl\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntarinasta.<\/p>

300\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Kuinka moni teist\u00e4 haluaisi nyt nousta yl\u00f6s ja k\u00e4vell\u00e4 t\u00e4nne rukousta varten, sanoa: \u201dMin\u00e4 haluan tavata rakkaani\u201d? Nouskaa yl\u00f6s yleis\u00f6st\u00e4 ja tulkaa t\u00e4nne. Tekisittek\u00f6 sen? Jos joku ei ole koskaan viel\u00e4 tehnyt noita valmisteluja. Jumala siunatkoon sinua, herra. Min\u00e4 n\u00e4en vanhan v\u00e4rillisen miehen tulevan, toisia tulevan. L\u00e4htek\u00e4\u00e4 liikkeelle, te siell\u00e4 ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 parvekkeilla, siirtyk\u00e4\u00e4 vain suoraan k\u00e4yt\u00e4v\u00e4lle. Tai nouskaa yl\u00f6s, te, jotka haluatte tulla muistetuiksi rukouksessa juuri nyt. Juuri niin. Nouskaa heti jaloillenne. Hienoa. Nouskaa yl\u00f6s, kaikkialla, te, jotka voitte sanoa: \u201dMinulla on is\u00e4 toisella puolella, minulla on \u00e4iti tai l\u00e4heinen toisella puolella. Min\u00e4 haluan menn\u00e4 tapaamaan heid\u00e4t. Min\u00e4 tahdon tavata heid\u00e4t rauhassa.\u201d Nousisitteko yl\u00f6s, nouskaa vain jaloillenne, miss\u00e4 tahansa kuulijakunnan joukossa. Nouskaa jaloillenne, sanokaa: \u201dMin\u00e4 haluan vastaanottaa.\u201d<\/p>

301\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Jumala siunatkoon sinua, rouva. Jumala siunatkoon sinua siell\u00e4 takana. Ja siunatkoon sinua siell\u00e4 ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4. Herra siunatkoon sinua t\u00e4\u00e4ll\u00e4, herra. Juuri n\u00e4in. Ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 parvekkeella, Herra siunatkoon sinua. Joka puolella, kaikkialla, nouskaa nyt jaloillenne rukoilemaan, kun Pyh\u00e4 Henki on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja liikkuu syd\u00e4ntemme yll\u00e4 murtaakseen.<\/p>

302\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Tied\u00e4ttek\u00f6, se, mit\u00e4 seurakunta t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tarvitsee, on murtuminen. Meid\u00e4n t\u00e4ytyy menn\u00e4 Savenvalajan taloon. Meid\u00e4n j\u00e4ykk\u00e4 kotikutoinen teologiamme ei aina toimi niin hyvin. Se, mit\u00e4 me tarvitsemme, on vanhanaikainen murtuminen, katumus syd\u00e4miss\u00e4mme, pehmentyminen Jumalaa kohtaan. Onko t\u00e4ss\u00e4 kaikki, jotka ovat valmiita seisomaan?<\/p>

Kumartakaamme sitten p\u00e4\u00e4mme rukoukseen.<\/p>

303\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Oi Herra, Sin\u00e4 joka toit j\u00e4lleen Jeesuksen kuolleista, vanhurskauttaaksesi meid\u00e4t kaikki uskon kautta, uskomalla. Min\u00e4 rukoilen, Herra, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4, jotka seisovat nyt jaloillaan, vastaanottaakseen Sinut, min\u00e4 rukoilen, ett\u00e4 heille tulee olemaan anteeksiantamus. Ja, oi Herra, min\u00e4 rukoilen, ett\u00e4 he vastaanottavat Sinut pelastajanaan ja kuninkaanaan ja rakastajanaan, ja ehk\u00e4 heill\u00e4 on \u00e4iti tai is\u00e4 tai joku meren toisella puolen. Yksi asia on varma, heill\u00e4 on Pelastaja. Voikoon he tulla anteeksiannetuiksi synneist\u00e4\u00e4n, ja kaikki heid\u00e4n v\u00e4\u00e4ryytens\u00e4 pyyhityksi pois, ett\u00e4 heid\u00e4n sielunsa tulisivat pestyksi Karitsan verell\u00e4, ja he el\u00e4isiv\u00e4t rauhassa aina t\u00e4st\u00e4 alkaen.<\/p>

304\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja jonakin kirkkaana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun kaikki on ohitse, suo meid\u00e4n kokoontua Sinun kodissasi ja olla siell\u00e4 ehjin\u00e4 perhein\u00e4, tavaten rakkaamme, jotka odottavat siell\u00e4 toisella puolella. T\u00e4ten me j\u00e4t\u00e4mme heid\u00e4t Sinulle, ett\u00e4 \u201dsen Sin\u00e4 tulet pit\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellisess\u00e4 rauhassa, kenen syd\u00e4n pysyy H\u00e4ness\u00e4.\u201d Suo se, Herra, kun me j\u00e4t\u00e4mme heid\u00e4t Sinulle. Poikasi Herran Jeesuksen nimess\u00e4. Aamen.<\/p>

305\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Jumala siunatkoon teit\u00e4. Olen varma, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t n\u00e4kev\u00e4t, miss\u00e4 te seisotte, ja he tulevat olemaan kanssanne tuota pikaa.<\/p>

306\u00a0\u00a0\u00a0<\/sup>\u00a0Ja nyt ne, jotka tulevat saamaan rukouskortit. Billy, miss\u00e4 ovat Gene ja Leo, ovatko he takana? He ovat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 jakamassa rukouskortteja ihan muutamassa minuutissa. Veli p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 kuulijakunnan menem\u00e4\u00e4n rukouksen j\u00e4lkeen ja rukouskortit jaetaan. Tulemme takaisin rukoilemaan sairaiden puolesta aivan kohta. Hyv\u00e4 on, veli.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

FIN\/ENG 59-0419A MINUN EL\u00c4M\u00c4NTARINANI(My Life Story)Los Angeles, Kalifornia, USA, 19.4.1959 Kumartakaamme p\u00e4\u00e4mme vain hetkeksi rukoukseen.\u00a0 1\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0Meid\u00e4n armollinen taivaallinen Is\u00e4mme, meill\u00e4 on totisesti etuoikeus l\u00e4hesty\u00e4 Sinua, meid\u00e4n Jumalamme ja Pelastajamme. Kuulla t\u00e4m\u00e4 upea laulu, Kuinka suuri sin\u00e4 olet, se syk\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4, koska me tied\u00e4mme, ett\u00e4 Sin\u00e4 olet suuri. Ja me rukoilemme, ett\u00e4 Sinun suuruutesi julkituodaan meilleContinue reading ”59-0419A MINUN EL\u00c4M\u00c4NTARINANI, (My Life Story), Los Angeles, Kalifornia, USA, 19.4.1959”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"elementor_theme","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[],"class_list":["post-3728","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-15","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/branhaminsaarnoja.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3728","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/branhaminsaarnoja.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/branhaminsaarnoja.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/branhaminsaarnoja.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/branhaminsaarnoja.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3728"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/branhaminsaarnoja.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3728\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":14913,"href":"https:\/\/branhaminsaarnoja.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3728\/revisions\/14913"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/branhaminsaarnoja.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3728"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/branhaminsaarnoja.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3728"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/branhaminsaarnoja.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3728"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}