58-1221E YHDEN JUMALAN YHTEYS YHDESSÄ SEURAKUNNASSA
(Unity Of One God In The One Church, The)
Jeffersonville, Indiana, USA, 21.12.1958
1 [Veli Branham on pyytänyt veli Nevilleä lukemaan puolestaan Johanneksen Evankeliumin 17. luvun.]
Nämä sanat puhui Jeesus, ja nosti silmänsä ylös taivaaseen, ja sanoi: Isä, hetki on tullut; kirkasta Poikasi, että Poikasi myös voi kirkastaa sinut,
Koska sinä olet antanut hänelle vallan yli kaiken lihan, että hänen pitäisi antaa iankaikkinen elämä niin monelle kuin sinä olet antanut hänelle.
Ja tämä on iankaikkinen elämä, että he voisivat tuntea sinut ainoan tosi Jumalan, ja Jeesuksen Kristuksen, jonka sinä olet lähettänyt.
Minä olen kirkastanut sinut maan päällä: minä olen päättänyt sen työn, jonka sinä annoit minun tehtäväkseni.
Ja nyt, oi Isä, kirkasta sinä minut itsesi kanssa sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun kanssasi ennen kuin maailmaa oli.
Minä olen selvästi osoittanut sinun nimesi niille ihmisille, jotka sinä annoit minulle maailmasta: sinun he olivat, ja sinä annoit heidät minulle; ja he ovat pitäneet sinun sanasi.
Nyt he ovat tienneet, että kaikki asiat, mitä tahansa sinä olet antanut minulle, ovat sinulta.
Sillä minä olen antanut heille ne sanat, jotka sinä annoit minulle; ja he ovat vastaanottaneet ne, ja ovat tienneet varmasti, että minä tulin sinusta, ja he ovat uskoneet, että sinä lähetit minut.
Minä rukoilen heidän puolestaan: minä en rukoile maailman puolesta, vaan heidän puolestaan, jotka sinä olet antanut minulle; sillä he ovat sinun.
Ja kaikki minun ovat sinun, ja sinun ovat minun; ja minä olen kirkastettu heissä.
Ja nyt minä en enää ole maailmassa, mutta nämä ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, säilytä oman nimesi kautta ne, jotka sinä olet antanut minulle, että he olisivat yksi, niin kuin me olemme.
Kun minä olin heidän kanssaan maailmassa, minä säilytin heidät sinun nimessäsi; ne, jotka sinä annoit minulle, minä olen säilyttänyt, ja yhtään heistä ei ole menetetty, paitsi kadotuksen poika; että kirjoitus voisi olla täyttynyt.
Ja nyt minä tulen sinun tykösi; ja nämä asiat minä puhun maailmassa, että heillä olisi minun iloni täytettynä heissä itsessään.
Minä olen antanut heille sinun sanasi; ja maailma on vihannut heitä, koska he eivät ole maailmasta, niin kuin minäkään en ole maailmasta.
Minä en rukoile, että sinun tulisi ottaa heidät pois maailmasta, vaan, että sinä varjelisit heidät pahalta.
He eivät ole maailmasta, niin kuin minäkään en ole maailmasta.
Pyhitä heidät totuutesi kautta: sinun sanasi on totuus.
Niin kuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minä myös lähettänyt heidät maailmaan.
Ja heidän tähtensä minä pyhitän itseni, että he myös voisivat olla pyhitetyt totuuden kautta.
Myöskään minä en rukoile yksin näiden puolesta, vaan myös heidän puolestaan, jotka ovat uskova minuun heidän sanansa kautta;
Että he kaikki voisivat olla yksi; niin kuin sinä, Isä, olet minussa, ja minä sinussa, että he myös voisivat olla yksi meissä: että maailma uskoisi, että sinä olet lähettänyt minut.
Ja sen kirkkauden, jonka sinä annoit minulle, minä olen antanut heille; että he voisivat olla yksi, niin kuin me olemme yksi.
Minä heissä, ja sinä minussa, että he voisivat olla tehdyt täydelliseksi yhdessä; ja, että maailma voisi tietää, että sinä olet lähettänyt minut, ja olet rakastanut heitä, niin kuin sinä olet rakastanut minua.
Isä, minä tahdon, että he myös, jotka sinä olet antanut minulle, olisivat minun kanssani, missä minä olen; että he voisivat nähdä minun kirkkauteni, jonka sinä olet antanut minulle: sillä sinä rakastit minua ennen maailman perustamista.
Oi, vanhurskas Isä, maailma ei ole tuntenut sinua: mutta minä olen tuntenut sinut, ja nämä ovat tienneet, että sinä olet lähettänyt minut.
Ja minä olen ilmoittanut heille sinun nimesi, ja tulen ilmoittamaan sen, että se rakkaus, jolla sinä olet minua rakastanut, voisi olla heissä, ja minä heissä.
2 [Veli Neville sanoo: “Ja lisätköön Herra siunauksensa Pyhän Johanneksen Evankeliumin koko 17. luvun lukemiselle.” Tyhjä paikka nauhassa.]
3 Kiitos veli Neville. Herra siunatkoon sinua, veli Neville.
4 Olen aivan kuin veli Neville, minä… yksinkertaisesti en voinut odottaa jouluun, avatakseni tuon lahjan. Ja tiedättekö, kerran mies, ja kahdesti lapsi. Mutta mielestäni veli Neville näyttää todella hienolta uudessa puvussaan.
5 Ja minä sain yhden kauneimmista päällys takeita, mitä koskaan elämässäni olen nähnyt, tältä seurakunnalta täällä, ja minä todella arvostan sitä. Kiitän teitä siitä, että arvioitte minut hieman suuremmaksi kuin, mitä todella olen, mutta uskon, että he huomenna hankkivat minulle takin, joka on hieman pienempi. Se on hieman liian paljon päällystakkia miehelle, jonka sen tulee peittää. Niin kuin te kuulitte Raamatussa, kuinka huopa oli liian lyhyt miehelle, tai vuode; ja melkein sillä tavalla on tämän kanssa minun kohdallani, koska tuo päällystakki oli hieman liian suuri. Mutta se on todella sievä ja toivon, että heillä olisi siellä yksi, joka olisi numeroa pienempi, että se sopisi minulle todella hyvin. Ja minä tulen myös käyttämään sitä, näyttääkseni, että te olette tehneet sen.
6 Olen nähnyt ajan, jolloin olen saarnannut päällystakki päälläni, ollen iloinen, että se oli päälläni. No niin, minulla ei ole ollut hyvää päällystakkia koko elämäni aikana. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen koskaan omistanut hyvän päällystakin.
7 Ihmettelenpä, voisiko tämä seurakunta muistaa ensimmäisen lähtöni tästä seurakunnasta. Muistatteko, miten tuona yönä menin St. Louisiin täältä seurakunnasta vierailemaan Robert Daughertyn tyttären luona? No niin, arvelen, että sisar ja veli Spencer voivat muistaa sen, ja veli Roy Slaughter tässä, ja monet heistä jotka… Minulla ei edes ollut minkäänlaista päällystakkia. Ja minä lainasin veljeni päällystakin. Ja se oli suunnilleen kaksi kertaa liian suuri minulle, ja minä kannoin sitä käsivarrellani, koska se näytti niin pahalta ylläni. Ja sitten, koska olisi näyttänyt pahalta, jos minulla ei olisi ollut sitä lainkaan, kannoin sitä käsivarrellani. Ja, kun tulin sinne, olin siellä pari päivää, ja Herra alkoi liikkua ja paransi pienen Bettyn.
8 Tiedättekö, näin hänet äskettäin, ja nyt hän on kaunis nuori nainen. Hänellä oli St. Vitusin tanssitauti. Ja hän vain makasi kuin jokin eläin, nykien edes takaisin, päiväkausia. Ja parhaat lääkärit olivat luopuneet hänestä. Viivyin tuon päivän ja tuon illan. Herra näytti näyn koskien, mitä tuli tehdä, ja sanoi, että pieni Betty tulisi olemaan vapautunut niin pian kuin olin tehnyt sen.
9 Käskin tuota saarnaajaa ja hänen isäänsä seisomaan. Sanoin rouvalle: “Sinä olit kaupungissa hiljattain ja sinä ostit pienen sinisen graniitti pannun. Se on kaappisi pohjalla. Sinä et ole liikuttanut sitä sen jälkeen, kun panit sen sinne.”
10 Hän alkoi – hän sanoi: “Se on totta!”
11 Minä sanoin: “Mene noutamaan se ja täytä se vedellä ja tuo pieni valkoinen pyyhe ja tule tänne. Sillä: NÄIN SANOO HERRA, pieni Betty tulee parantumaan.” Näettekö?
12 [Veli Roy Slaughter seurakunnassa sanoo: “Veli Branham, haluaisin sanoa jotakin, jos sopii?”]
Kyllä, sano vaan.
[“Tiedät, kun olit siellä, muistat, että kutsuin sinut. Tyttäremme oli sairas. Ja kutsuit vaimoasi ja kerroit hänelle… No, aluksi kutsuin sinua ja jätin viestin: “Viisi lääkäriä sanoi, ettei ollut mitään toivoa lääkäreiden taholta.”
Kyllä.
[Ja kun tulit sisään, niin sanoit: ‘Veli Slaughterilta on tullut puhelu, otatko sen? Hän on yksi parhaita ystäviä, jota minulla on’, tai jotain sen kaltaista.”]
Kyllä, näin on.
[Ja sinä menit ja rukoilit. Menit ja kutsuit vaimoasi ja pyysit häntä soittamana meille ja sanomaan heille: “Tyttö tulee olemaan kunnossa. Ja hän ei tiennyt hänen olevan sairaana, ymmärräthän.”]
Kyllä.
[“Ja sitten hän meni seuraavana päivänä, ja hän oli sairaalassa. Lääkärit tulivat sisälle. He sanoivat olleensa… ‘Jotakin on tapahtunut.’ Hän sanoi: ‘Kyllä.’ Ja alkoivat jotenkin käydä läpi sitä, miten he olivat tehneet sen. Hän sanoi: ‘Ei.’ Hän sanoi: ‘Sen teki veli Branhamin rukoukset.’”]
Kyllä, muistan tuon.
[“Hänellä oli kuumetta, eivätkä he tienneet, mikä oli syynä siihen, nuo viisi lääkäriä, joten ei ollut aikaa. Mutta, kun tulin, tulin pellolta, soittaakseni sinulle; ja vaimo lähetti lapsen luokseni, jotta soittaisin sinulle. Hän oli…“]
Kyllä.
[“…tulin pois sieltä soittaakseni veli Branhamille. No niin, oli yhteensattuma, että tapasimme pellolla. Kun otin yhteyttä sinuun, niin silloin rukoilit. Ja sinä soitit takaisin ja sanoit: ‘Sanokaa tuon tytön olevan kunnossa.’ Ja hän kunnossa…?…”]
Kyllä.
13 Kultaseni, arvaan sinun muistavan sen, eikö niin, kun olin St. Louisissa kokouksessa, kun veli Slaughterin pieni tyttö oli todella sairastunut. Ja me olimme siellä vanhassa Belcher Bath hotellissa. Voin muistaa sen niin hyvin! Ja me saimme sanoman ja menimme Herran eteen; ja Hän näytti näyn. Ja minä soitin sanoman veli Slaughterille ja heille, ja sanoin: “Kerro heille: ‘NÄIN SANOO HERRA. Älkää olko huolissanne, hän tulee elämään.’” Ja hän eli. Herra oli niin hyvä!
14 Paljon asioita on tapahtunut sen jälkeen, mutta Hän on yhä sama Herra Jeesus! Se on niin ihmeellistä! En osaa ajatella mitään parempaa kuin tietää sen; vaikka tulisin perimään jokaisen pennin maailmassa ja elämään täällä maan päällä tuhat vuotta, niin mieluummin haluan tietää sen, mitä minulla on juuri nyt: Iankaikkinen Elämä. Iätikestävä elämä tulee päättymään aikanaan. Iankaikkisella Elämällä ei ole loppua, koska, sillä ei ole mitään alkua, ja me olemme niin kiitolliset siitä.
15 Veli Neville on juuri lukenut jotakin Kirjoituksista, jonka hän luki puolestani Pyhän Johanneksen Kirjasta. Ja siellä oli eräs Kirjoitus, 21. jae, johon haluaisin kiinnittää huomionne hetkeksi. Jeesus rukouksessansa rukoili näin:
Että he kaikki voisivat olla yksi; niin kuin sinä, Isä, olet minussa, ja minä sinussa, että he myös voisivat olla yksi meissä: että maailma uskoisi, että sinä olet lähettänyt minut.
16 Ja, jos kutsuisin sitä tekstiksi, haluaisin sanoa tänään: Yhden Jumalan yhteys yhdessä Seurakunnassa.
17 Tiedättehän, Jumala on tehnyt ihmisen aikaansaamaan, saavuttamaan jotakin; sitä varten Hän teki ihmisen. Ja koko matkan, läpi elämän, hän on yrittänyt saavuttaa jotakin. Ja syy, miksi hän yrittää tehdä sen, on se, että hänet oli niin suunniteltu tekemään. Jumala teki miehen sillä tavalla. Mutta vaikeus on siinä, että yrittäessään saada jotakin aikaan, hän tekee sen itsestänsä. Siinä hän tekee virheensä ja joutuu vaikeuksiin.
18 Nyt alussa, 1. Mooseksen kirjassa, joka on Raamatun siemenluku, me näemme siellä, kun Jumala teki miehen, Hän teki hänet sillä tavalla, kuinka Hän tiesi, että hänen tulisi olla. Eikä mies voi koskaan olla mitään suurempaa kuin mitä hänet on suunniteltu olemaan. Kun Hän alkoi valmistaa elämää, Hän alkoi sen alhaisimmasta elämän muodosta, joka on, enemmän tai vähemmän, sammakko; ja korkein elämän muoto on mies, joka on Jumalan kuvana.
19 Ja sitten, tässä elämässä, mies alkoi aikaansaada asioita. Mutta, kun hän teki sen, alkoi hän jättää Jumalan pois kuvasta. Hänellä alkoi olla itsekkäitä vaikuttimia. Ja, kun hän teki sen, alkoi hän ajatella itse puolestaan. Ja me näemme, ettei kestänyt kauaakaan, kun hän jo oli turmellut sen planeetan, jolle Jumala oli hänet pannut.
Hän oli saanut sen senkaltaiseen tilaan, että jopa hänen Luojansa katui sydämessään koskaan tehneensä ihmistä. Ja te voitte kuvitella miltä Jumalasta tuntui, kun Hän näki juuri sen luomuksen, jonka Hän oli tehnyt omaksi kuvakseen, ja jolle Hän antoi vallan, ja jonka Hän oli valmistanut tekemään jotakin itselleen, ja kuitenkin tämä käytti kaiken voimansa ja valtansa vain itsekkäiden halujensa saavuttamiseen.
20 Ja sitten me näemme, ettei kulunut pitkääkään aikaa tämän suuren opetuksen jälkeen, jonka Jumala opetti ihmisille tuona aikana, tuhoamalla koko maailman vedellä; niin kuin Raamattu kertoo meille, kuinka Hän antoi tulvan tulla maan ylle, ja hävitti kaiken paitsi tuota jäännöstä, jonka Hän jätti, joka oli Nooa ja hänen perheensä, ja välittömästi, kun hän oli selvinnyt tuosta suuresta opetuksesta…
21 Se näyttää aivan siltä, ettei ihminen voi oppia kuin vain vaikeuksien kautta. Me näemme sen jopa omissa lapsissamme; meidän täytyy rangaista heitä, monta kertaa, ankarasti, saadaksemme heidät ymmärtämään. Näyttää aivan siltä kuin ihminen itsessään olisi alusta pitäen vain täydellinen epäonnistuja. Kun hän kadotti sukulaisuutensa Jumalan kanssa, tuli hänestä oma yksikkönsä, eikä hän enää ollut riippuvainen Jumalasta. Ja kun Jumala oli opettanut hänelle tuon läksyn siitä, mitä oli yrittää tehdä jotakin itsessään, ja että kaikki hänen tekonsa olivat nollan arvoisia, niin välittömästi me näemme heidän jälleen alkavan tavoittelemaan jotakin. Ja Raamattu sanoo että he rakensivat itselleen tornin, kiivetäkseen ylös Taivaisiin, päästäkseen Taivaaseen tulematta sitä tietä, jonka Jumala oli suunnitellut, että he tulisivat.
22 Ja ihmiset voivat aikaansaada paremmin, kun he ovat yhdistyneet. Ottakaa nyt joku mies yksinään, hänen voimansa on rajoitettu yhteen mieheen. Kahdella miehellä on kaksinkertainen voima. Neljällä miehellä on neljänkertainen voima. Ja Jumala haluaa meidän olevan yksi. Jumala teki miehen niin, että meidän tulisi olla yksi ja vaikuttimenne tulisi olla yksi, ja tavoitteidemme tulisi olla yksi, ja saavutustemme tulisi olla yksi. Ihminen on tarkoitettu olemaan sillä tavalla.
23 Ja me näemme, että välittömästi vedenpaisumuksen jälkeen, ihminen alkoi jälleen yrittää ottaa valtaa, itse.
24 Ja koko ajan, kun näitä asioita tapahtuu, taistelee elävän Jumalan Henki lihan kanssa, yrittäen saada ihmistä pois omista saavutuksistaan, yrittäen saada häntä pois omista itsekkäistä vaikuttimistaan ja tavoitteistaan, siihen suunnitelmaan, jonka Jumala on asettanut. Ja niin kauan kuin ihminen työskentelee oman suunnitelmansa mukaan, tulee hän epäonnistumaan. Ja ihminen voi saada jotakin oikeaa aikaan ainoastaan, kun hän tulee takaisin oikeaan tavoitteeseen ja oikeaa vaikuttimeen ja toimii Jumalan häntä varten olevan suunnitelman mukaisesti. Jokainen muu perustus on upottavaa hiekkaa.
25 Ja me näemme sitten, että he yrittivät yhdistyä, ja he alkoivat tulla yhdeksi. Mutta tämä yhdistyminen, jonka he tuona aikana tekivät, tapahtui poliittisen vallan alla. Ihmiset tulivat yhdeksi, heidän tavoitteensa oli yksi, heidän saavutuksensa oli yksi, mutta se oli väärän kaltainen, koska se oli vastoin Jumalan suunnitelmaa. Mutta ihminen jatkoi eteenpäin ja lopulta…
26 Kun te näette sen kaltaisen yhteyden ihmisten keskellä, tekevät he suuria asioita. Katsokaa ympäri maailman tänä päivänä, kun ihmiset yhdistyvät yhteen, vaikkakin väärän suunnitelman alla, tekevät he suuria asioita.
27 No niin, he rakensivat tornin, jonka kaltaista epäilen nykyisen tieteen olevan tänä päivänä kykenemätön rakentamaan kaikkine koneineen ja asioineen, koska he olivat yhdistyneet yhteen. Heillä oli yksi mieli, yksi sielu, yksi tarkoitus, yksi vaikutin, yksi tavoite: rakentaa niin korkea torni, että jos Jumala koskaan aikoisi hävittää heidät uudestaan, he juoksisivat suoraan ylös Taivaaseen Hänen luokseen. Eikä olisi mitään tapaa Hänen estää heitä tekemästä sitä, niin kuin he ajattelivat. Ja me näemme, että he organisoivat itsensä yhteen, ja jälleen me löydämme heidät täydellisesti Jumalan tahdon ulkopuolelta.
28 Ja jos se ei olekin kaunis kuva tästä päivästä, kun ihmiset yrittävät yhdistyä yhteen! Ja meidän pitäisikin olla yhdistyneitä, mutta he yhdistyvät väärien järjestelmien alla. Oletteko koskaan panneet merkille, kuinka Perkele tekee asiat Jumalan kaavan mukaisesti? Oletteko koskaan nähneet, kuinka hän ottaa ne asiat, jotka Jumala on tarkoittanut?
29 Ja väärä asia on niin pettävä! Nyt valhe, jos se on suoranainen todellinen valhe, silloin kuka tahansa voi huomata sen. Mutta valhe, jossa on yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia totuutta, on se, joka on pettävää.
30 Panitteko merkille, kuinka Perkele petti Eevan? Kaikki se, mitä hän kertoi hänelle, oli tarkalleen totta, paitsi yksi asia. Hän sanoi: “Teidän silmänne tulevat avatuiksi, ja te tulette erottamaan oikean väärästä, ja niin edelleen. Ja te tulette olemaan kuin jumalat, koska nyt te ette erota oikeaa väärästä.” Ja kaikki nuo asiat olivat totta.
Mutta kun nainen sanoi: “Herra Jumala sanoi, että me kuolisimme.”
31 Hän sanoi: “Varmastikaan te ette kuole.” Näettekö, vain niin paljon Totuutta mukana, ja sitten vain pienen pieni valhe.
32 Niin kuin Jeesus sanoi ollessaan maan päällä: “Pieni hapatus hapattaa koko taikinan.” Ja sen täytyy olla täydellisesti oikein, tai se ei ole ollenkaan oikein. Ja pelastussuunnitelman täytyy olla tarkalleen, ja Jumalan lupaukset ovat tarkalleen, ja ne toimivat tarkalleen, muussa tapauksessa jokin on väärin jossakin. Ja jos elävän Jumalan seurakunta ei saa aikaan sitä, mitä Jumala tarkoitti heidän tekevän, silloin jotakin on vialla tuossa järjestelmässä, jossakin. Yksinkertaisesti täytyy olla!
33 Ottakaa joku hieno mekaniikan osa, kuten rannekello, ja kun sen jokainen osa työskentelee sopusoinnussa, pitää se tarkan ajan. Mutta, kun yksi osa on yhdellä tavalla ja toinen toisella, se ei pysy ajassa. Ei ole väliä, kuinka hyvät kivet siinä on, sen kaiken täytyy olla yhdessä.
Ja Jumalan tarkoitus meitä varten on, että yhdistymme ja olemme yksi.
34 Mutta me näemme sieltä, kuinka Perkele seuraa asioiden kaavaa. Kaikki epävanhurskaus on vanhurskaus vääristeltynä. Valhe on totuus toisin päin. Jumala tekee hyvät asiat; väärät asiat ovat hyvät asiat vääristeltyinä. Niinpä sen vuoksi, epävanhurskaus on vanhurskaus vääristeltynä. Saatana ei voi itse luoda mitään. Hän voi vain ottaa sen, mitä Jumala on jo luonut, ja vääristellä sitä. Kun mies elää vaimonsa kanssa, se on absoluuttisesti oikein; mutta ottaa joku toinen nainen, se on tuo sama teko vääristeltynä, ja se on kuolema. Yksi tuo elämän, toinen tuo kuoleman. Sillä tavalla Saatana on tehnyt kaikille ulottuvillaan oleville asioille, hän vain ottaa sen, mitä Jumala on tehnyt, ja muuttaa sitä.
35 Oletteko koskaan ajatelleet muhamettilaista uskontoa? Muhammedin haudalla on ollut valkoinen hevonen satuloituna kahdentuhannen vuoden ajan. Joka neljäs tunti on vartionvaihto, ja toinen valkoinen hevonen tuodaan sinne. Ja he tekevät sen kunnioituksella, jatkuvasti uskoen, että Muhammed tulee nousemaan ylös jonakin päivänä ja ratsastaen valloittamaan maailman. He uskovat sen. Ja oletteko koskaan ajatelleet, miksi siellä on tuo valkoinen hevonen? Tiesittekö Kirjoituksen sanovan, että “Jeesus on tuleva ratsastaen valkoisella hevosella, ja Hänen viittansa on kastettu vereen, ja Häntä kutsutaan nimellä Jumalan Sana.” Herra Jeesus on tuleva ratsastaen taivaista, armeijat takanaan, ratsastaen valkoisilla hevosilla. Voitteko nähdä tuota vääristeltyä uskontoa, kuinka se on käännetty ympäri, ja Muhammed on valkoisen hevosen selässä? Mutta Jeesus tulee taivaissa; ja Muhammed on maallinen. Niinpä Saatana toimii maallisten asioiden kanssa, Jumalan toimiessa taivaallisten kanssa.
36 Ja oletteko koskaan ajatelleet Babylonin tornia ja verranneet sitä Jaakobin tikkaisiin? Kuinka he yrittivät rakentaa kierreportaat tuon tornin ympäri, jotka olisivat ulottuneet Taivaaseen, ainoastaan yrittäen vääristellä Jaakobin tikkaita, jotka ulottuivat Taivaista maahan ja Enkelit laskeutuivat alas ja nousivat ylös niitä pitkin! Vääristellen sen!
37 Oletteko koskaan ajatelleet kuinka YK nyt yrittää saada kaikki kansakunnat yhteen suureen veljeyteen, yhdistetyn voiman alla? Yhdistettynä oleminen on hyvä, mutta se on väärän asian alla. Saatana hallitsee kansoja. Kirjoitus sanoo, että Saatana on maan hallitsija. Ja kun hän vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, ja näytti Hänelle kaikki maailman valtakunnat, hän sanoi: “Nämä ovat minun”, eikä Jeesus sanonut, etteivät ne olleet. Sillä ne ovat. Syy, miksi meillä on sotia ja tappamista, on se, että nämä maailman valtakunnat ovat Perkeleen hallinnassa. Ja niin kauan kuin Perkele hallitsee niitä, tulee meillä olemaan sotia ja taisteluja ja toistensa tappamista.
38 Mutta me odotamme Valtakuntaa tulevaksi, kun Kristus on tuleva, eikä siellä enää tule olemaan sotia. Siellä tulee olemaan iankaikkinen rauha.
39 Oletteko ajatelleet, että tällä Venäjällä, heillä on väärä Helluntai? Heillä on. Se on Perkeleen työtä. He yrittävät pakottaa kaikki ihmiset kommunismiin, jossa kaikilla on kaikki yhteistä. Tiedättekö, että se oli Seurakunnan tila Pyhän Hengen alaisuudessa Helluntaipäivänä, kun “ihmiset myivät omaisuutensa ja laskivat ne opetuslasten jalkojen juureen, ja he jakoivat heille kullekin tarpeensa mukaan.” Ja nyt Perkele on tuonut maailmaan poliittisen vallan, pakottaakseen ihmiset siihen.
40 Jumala ei pakota ihmistä tekemään mitään. Te teette sen omasta vapaasta tahdostanne. Hän voi varoittaa teitä, heittää esteitä polullenne. Mutta te vaellatte itse (oman ratkaisunne mukaan) Hänen Läsnäolossansa, tehden Hänet Pelastajaksenne. Mutta Saatana on vääristellyt Jumalan suunnitelmat, omiin suunnitelmiinsa.
41 Oletteko koskaan ajatelleet katolilaisuutta ja katolista kirkkoa, kuinka se yrittää tehdä jokaisen henkilön katoliseksi? Se ei tule toimimaan. Se on ihmistekoisen ohjelman alainen.
42 Oletteko koskaan ajatelleet, kuinka protestanttinen kirkko, kirkkojen liiton johdolla, yrittää pakottaa kaikki nämä pienet seurakunnat ulos? Ja se tulee tapahtumaan, että te ette kykene käymään kirkossa, ellette kuulu tuohon kirkkojen liittoon, ja sitten kaikki tämän kaltaiset pienet paikat tulevat varmasti maksamaan siitä. Mutta meillä on Kirjoitus, joka sanoo: “Älä pelkää, pieni lauma, teidän Isänne hyvä tahto on antaa teille Valtakunta.” Sitä me odotamme.
43 Silloin te näette, se on kaikki mitä vihollinen yrittää saavuttaa, aikaansaada, mutta väärän suunnitelman alla. Se on hänen oman suunnitelmansa mukaan, mutta hänellä ei ole alkuperäistä. Hänen täytyy ottaa jotakin, mitä Jumala on tehnyt, ja sitten vääristellä se epävanhurskaaksi, tehdäkseen sen.
44 Tänään he yrittävät vääristellä maailmaa, tai käännyttää sitä yhteen suureen kansakuntien liittoon, veljeyteen. Ja jos se on ihmistekoisen naamion alla, täytyy sillä olla kätkössä johtaja, joka on Perkele, koska hän on kaikkien niiden johtaja.
45 Jumalan Valtakunta ei ole tästä maasta. Jumalan Valtakunta on meidän sydämissämme. Se on hengellinen Valtakunta, ja me olemme syntyneet sisälle Siihen. Jeesus sanoi: “Jumalan Valtakunta tulee, mutta ei ilman väkivaltaa. Ja Jumalan Valtakunta on teidän sisimmässänne.” Pyhä Henki, Jumalan Valtakunta, liikkuen ihmisessä, määräten ja halliten häntä, se on tuo Valtakunta.
46 Ja me näemme näiden kansakuntien pettävän toinen toistaan, puhuen rauhasta; mutta veitsi selkänsä takana, valmiina hävittämään toisensa.
47 Muutamia päiviä sitten minulla oli etuoikeus puhua erään kappalaisen kanssa, joka on suuri mies. Ja Kaliforniassa, heillä oli tiedemiehiä, joitakin parhaita, mitä meillä on kansakunnissa, jotka olivat kokoontuneet sinne salaiseen, suljettuun kokoukseen. Ja koska oli niin hirvittävästä asiasta kysymys, he kutsuivat kappalaisen mukaansa. Ja tämä kappalaisystäväni sanoi: “Veli Branham, ennen kuin minut voitiin viedä sinne sisälle, he tutkivat rekisterini aina iso -isoäitiini asti, ennen kuin voin mennä sisälle tähän kokoukseen.” Ja hän sanoi: “Toivoisin etten olisi ollut siellä.” Hän sanoi: “Kun nuo tiedemiehet nousivat ja alkoivat puhua”, hän sanoi, “näytti kuin tuon huoneen ylle olisi laskeutunut synkkyys, joka sai tuntumaan aivan siltä kuin olisi ollut jäädytyshuoneessa, kuinka se sai kylmänväreet kulkemaan, saaden veren hyytymään!” Hän sanoi: “Meidän ei ole lupa puhua näistä asioista. Me olemme vannoneet valan.”
48 Mutta hän sanoi: “Tämä minun on lupa sinulle sanoa.” Hän sanoi: “He valmistautuvat lopettamaan armeijan ja lentovoimat ja niin edelleen, koska he eivät enää tarvitse niitä.” Hän sanoi: “Heillä on niin kuolettavat aseet, että he voivat hävittää koko maan yhdessä sekunnissa.” Ja hän sanoi: “Jos he sallisivat sen tulla tunnetuksi, joutuisivat ihmiset pakokauhun valtaan ja he menisivät kaduille ja kirkuisivat täyttä kurkkua.” Hän sanoi: “Heillä on pommi, joka maahan pudotettuna räjäyttäisi kaiken sadan seitsemänkymmenenviiden mailin päähän ja sata jalkaa syvälle.”
49 Minne te voisitte kätkeytyä? Mitä jos te kaivautuisitte tuhat jalkaa syvälle? Te ette voisi; te tulisitte maan sulaan osaan. Mutta, jos te voisitte kaivautua tuhat jalkaa maan pinnan alle, niin sen kaltainen tärähdys yläpuolellanne murskaisi teidät jauhoksi.
50 Hän sanoi: “Tämä yksi suuri tiedemies nousi ylös, ja hän oli eräs armeijan huippu tiedemiehistä. Hän sanoi: ‘Hyvät herrat, toivoisin voivani ottaa vanhan lehmän ja vankkurit ja ajaa vuorten taakse ja unohtaa kaiken siitä, ja palvella pienen aikani maan päällä ja mennä pois!’ Hän sanoi: ‘Mutta meidän on kohdattava se. Vuorten taakse ajamisesta ei olisi mitään hyötyä.’ Hän sanoi: ‘Noista vuorista ei olisi jäljellä mitään muuta kuin pulveria, tai vulkaanista tuhkaa.”
51 Oi veli, kannattaa tietää, missä teillä on pakotie, noina aikoina! Meillä on pakotie; meillä on Suoja. Tuo suoja on Herran iätikestävien siipien suojan alla; tietäen tämän, että teillä on kuolematon sielu, joka ei voi kuolla, jota ei ole tehty atomeista, typestä ja hapesta tai mistään, mitä tämän maan päällä on; se on tehty Hengestä, jonka Kaikkivaltias Jumala itse loi ja antoi teille.
52 Missä päivässä me elämmekään, mikä aika, kun ihminen on saavuttanut ja saavuttanut, kunnes hän on saavuttanut itselleen nämä asiat! Mitä hän nyt on tekevä niiden kanssa?
53 Katsokaahan, Saatana käyttää ihmisen päätä. Hän valitsi sen Eedenin Puutarhassa, ottaa ihmisen pään, hänen ajatuksensa. Ja hän on tuonut sen jopa seurakuntaan. Katsokaahan, Perkele ottaa ihmisen pään, voidakseen käyttää hänen silmiään. Ja jos panette merkille, jos ihminen ei ole aidosti uudestisyntynyt, hengellinen, tulee hän ottamaan sen, mitä voi nähdä silmillään, elämän korskeuden. Ja monet miehet menevät, ja saavuttaakseen jotakin, he tahtovat liittyä seurakuntaan. Hän haluaa olla uskonnollinen. Ja hän katsoo ympärilleen kunnes löytää suurimman kirkon, mitä löytää voi, koska ihminen haluaa tehdä jotakin suurta. Hän haluaa tehdä itselleen suuren nimen. Sitä lihallinen, typerästi ajatteleva mies ajattelee: “Oi, jos minulla olisi oma organisaatio! Jos minä voisin lisätä niin-ja-niin monia tuhansia kirkkokuntaani, olisi se laatuaan maan suurin!” Mitä hyötyä siitä on? Mutta hän ajattelee saavansa aikaan jotakin, koska hän lisää jäseniä.
54 Uskon, että se oli joitakin vuosia sitten, kun baptisteilla oli iskulause: “Miljoona lisää vuonna ’44.” Ja mitä heillä oli, kun he saivat miljoonan lisää? Se oli aivan kuin johonkin kerhoon liittyminen, jos he eivät olleet aitoja uudestisyntyneitä Kristuksen opetuslapsia. He olivat baptisteja vain nimen mukaan.
55 Katsokaa toisia kirkkokuntia, Lutherin kirkkoa, presbyteerikirkkoa, helluntailaisia, kaikkia toisia kirkkokuntia, niiden kohdalla on samoin. He yrittävät saavuttaa jotakin. He haluavat tehdä jotakin suurta, näettehän, koska sitä hän voi nähdä silmillään. Hän ajattelee silmillään. Ja monasti hän ei ymmärrä, että se on juuri se asia, jota hänen ei olisi tullut tehdä. Mutta Perkele käyttää miehen silmiä, näyttää hänelle jotakin sievää. Hän avaa hänen silmänsä katsomaan sitä. Ja hän on saanut sen seurakuntaan, älykkäästi ajatteleviin ihmisiin.
56 Jokin aika sitten, tämä suuri evankelista, Billy Graham, seisoi täällä Louisvillessä ja piti ylhäällä Raamattuaan. Hän sanoi: “Tämä on Jumalan mittapuu!” Ja hän on oikeassa. Hän on tarkalleen oikeassa. Mordecai Hamm, tuo suuri evankelista, vanhasta koti Kentuckystani, hän ja minä olimme istumassa samassa pöydässä. Ja Billy tuli kääntymykseen Mordecai Hammin johdolla. Ja me istuimme siellä. Ja hän sanoi: “Mitä tapahtuu?” Hän sanoi: “Kun Paavali meni johonkin kaupunkiin ja sai yhden käännynnäisen, niin palatessaan takaisin vuotta myöhemmin, oli hänellä kolmekymmentä tuosta yhdestä.” Hän sanoi: “Kun minä menen kaupunkiin ja minulla on kaksikymmentä tuhatta käännynnäistä, niin palatessani vuotta myöhemmin, en löydä kahtakymmentä. Jokin on vialla.” Ja hän sanoi: “Tiedättekö, mistä se johtuu? Se johtuu teistä laiskoista saarnaajista, jotka istutte toimistoissanne jalat pöydällä, ettekä käy ihmisten luona.”
57 Minä ajattelin: “Billy, se kuulostaa hyvin järkevältä”, olkaa hyvät ja älkää siteeratko minua, “mutta sitä se ei ole. Keitä olivat ne pastorit, jotka olisivat menneet tuon Paavalin yhden käännynnäisen tykö?” Sitä se ei ollut.
58 Tässä se on. Nuo niin kutsutut kokoukset tänä päivänä, ja ne ovat suuria kokouksia, mutta se toimii ainoastaan ihmisen älyllisen osan kohdalla. Ihminen tulee tuon herätyksen valtaamaksi ja sanoo: “Kyllä, minä vastaanotan Kristuksen”, ja hän tekee sen älyllisesti, koska hän on suuressa joukossa. Hän tekee sen, koska siellä on suuri saarnaaja hänen edessään, mutta se on vain älyllisen käsityksen mukaan. Tuo mies ei voi koskaan mennä eteenpäin. Hänen täytyy tulla mielestään sydämeensä, ja olla uudestisyntynyt, muussa tapauksessa hän ei tule koskaan kestämään koetusta.
59 Älyperäinen käsitys on kyllä hyvä, mutta kun te… muistakaa, kun silmä katsoo sitä, Perkele käyttää teidän silmiänne. Eedenin Puutarhassa todistettiin, että Perkele valitsi ihmisen pään, jossa työskennellä, mutta Jumala valitsi hänen sydämensä. Perkele näyttää hänelle, silmillään, jotakin, mitä hän voi nähdä silmillään, ja hän sanoo: “Näkeminen on uskomista.”
60 Mutta, kun Jumala tulee ihmiselle, Hän tulee hänen sydämeensä. Ja Hän antaa hänen uskoa asiat sydämellään, uskon kautta, asiat, joita hänen silmänsä eivät näe. Sillä Kirjoitus sanoo, että “usko on ne asiat aineellistuneena, joita toivotaan, todiste asioista, joita ei nähdä.”
61 Jumala työskentelee täällä (sydämessä); Saatana työskentelee täällä [päässä]… Niinpä mitä hyötyä sitten on näistä suurista kouluista ja seminaareista? Se joskus, ei aina, mutta liian monta kertaa, se vetää sen täältä, ylös tänne; vaikka sen tulisi viedä se täältä, tänne alas ihmisen sydämeen.
62 Tiedättehän, Kirjoitus sanoo: “Niin kuin ihminen ajattelee sydämessänsä, niin hän on.”
63 Tuolla vanhalla jumalankieltäjällä ja arvostelijalla oli tapana sanoa: “Kuinka typerä Jumala olikaan, sanoessaan, että ihmisen sydämessä oli mielenkykyjä, sillä eihän siellä ole mitään, millä ajatella.”
64 Mutta noin neljä vuotta sitten, tiede keksi, että ihmissydämessä on ajatuskyky. Siellä on pieni kammio, pieni paikka, pieni osasto ihmissydämessä, missä ei ole edes mitään verisoluja. Sitä ei ole eläimissä, tai missään toisissa elävissä. Mutta ihmissydämessä on pieni paikka, eivätkä he voineet päästä loppuratkaisuun siitä, mikä se oli, mutta lopulta he sanoivat tämän: “Se on paikka, missä sielu asuu.”
65 Niinpä Jumala puhuu Sanansa oikein: “Niin kuin ihminen ajattelee sydämessänsä, niin hän on.” Ei päässänsä! Jos Jumala olisi tarkoittanut päätä, olisi Hän sanonut “päässänsä”. Hän sanoi: “Sydämessänsä.”
66 Mitä, jos Mooses tullessaan… Jumala sanoi: “Ota pois kenkäsi Mooses, sinä olet pyhällä maalla.” Mitä, jos Mooses olisi sanonut: “Hetkinen nyt, Herra, minä tiedän Sinun tarkoittaneen hattuani. Minä otan pois hattuni, se osoittaa enemmän kunnioitusta.” Hän ei sanonut hattu, Hän sanoi “kengät”! Sitä Hän tarkoitti.
67 Hän ei koskaan tarkoittanut, että teidän tulisi puristaa kättä ja liittyä seurakuntaan. Hän sanoi: “Teidän täytyy olla uudestisyntynyt, ja olla sitä Ylhäältä.” Ei niin, että panette nimenne johonkin kirjaan, vaan olemalla uudestisyntynyt, ja teidän sielunne on muuttunut, teidän koko olemuksenne on tehty uudeksi.
68 Nyt, kun ihmisellä ei koskaan ole ollut tuota kokemusta, on hän kuitenkin Jumalan poika, luomisessa, langennut Jumalan poika. Siksi hän voi ottaa puuta ja tehdä rakennuksia, hän voi ottaa rautaa ja valmistaa koneita, hän voi ottaa jalokiviä ja tehdä rannekelloja. Mitä hän voi tehdä? Hän voi ottaa jotakin alkuperäisestä luomisesta, ja vääristellä sen pois alkuperäisestä tilastaan, tehdä jotakin suurta, mutta hän ei voi luoda. Vain Jumala voi luoda, Hän yksin.
69 Ja sitten me huomaamme tässä, että Saatana valitsi miehen pään, hän otti älyllisen osan. Ja nyt seurakunta on alkanut siirtyä ihmisen älyllisiin osiin. “Oi, se on suuri seurakunta. Meillä on suuri kirkkokunta. Me olemme maan vanhin.” Mutta veli, ellei tuo mies tai nainen tai poika tai tyttö, ole läpikotaisin käännytetty, tulee hän ottamaan nuo älylliset käsitykset ja sanoo: “Raamattu ei merkitse Tätä ja se ei merkitse Tuota. Ihmeiden päivät ovat ohitse. Siellä ei ole mitään sellaisia kuin nämä muut asiat. Siellä… Se ei ole oikein”, te sanotte, “nuo päivät ovat ohitse.” Koska hän älyllisesti katsoo Sitä.
70 Mutta antakaa tuon saman miehen ottaa se vähäinen tieto, joka hänellä on päässään, ja luovuttaa se Jumalalle, ja antakaa elävän Jumalan Hengen tulla sisälle hänen sydämeensä, tulee hän kutsumaan jokaista Jumalan Sanaa “Totuudeksi” ja jokaista lupausta “Jumalalliseksi”. Ja silloin hän voi aikaansaada jotakin Jumalalle.
71 Katsokaahan, tuo pieni osasto ihmisen sydämessä, Jumala valmisti sen sinne itseään varten. Se on Hänen hallintahuoneensa. Hän istuu siellä hallitakseen teitä. Se on Hänen paikkansa. Siitä Hän lähettää sanomiaan, tästä hallintohuoneesta.
72 Kuinka Hän voisi työskennellä teidän kanssanne, kun tuo Perkeleen hengen luonne on siellä? Ja jokainen mies, joka on syntynyt maailmaan, on syntynyt synnissä, muodostettu vääryydessä, tullut maailmaan puhuen valheita. Oikein. Niinpä, tuossa lihallisessa Aatamin mukaisessa luonteessa, kuinka hän voisi aikaansaada mitään, vain älykkyytensä kautta?
73 Mutta, kun hänestä tulee uusi luomus, ja tuo vanha ihminen on kuollut, ja tuo uusi Ihminen, Kristus, ottaa valtaistuimensa ihmissydämessä, silloin elämä näyttää erilaiselta, silloin hän alkaa kulkea uutta tietä. Pois omista itsekkäistä vaikuttimistaan, suurista ajatuksistaan tehdä itsestään jotakin suurta, hän alkaa mennä suoraan kohden Golgataa, tunteakseen Jumalan. Silloin kaikki hänen tavoitteensa, vaikuttimensa, saavutuksensa, ja kaikki, mitä hän on, lepää ristin kirkkaudessa, missä Kristus maksoi hinnan inhimillisen elämän puolesta. Kristus on meidän Elämämme.
74 Siinä on miksi Jeesus sanoi: “ Ellei ihminen ole syntynyt uudestaan, ei hän voi edes ymmärtää Jumalan Valtakuntaa.” Te ette voi tehdä sitä. Teillä ei ole kykyä tehdä sitä.
75 Miksi sitten Jumala valmisti tuon pienen paikan sydämeen? Hän valmisti sen niin, että te voitte olla täytetyt siellä. Teidän täytyy olla täytetyt jollakin. Te ette voi olla inhimillinen olento, olematta täytetty. Ja aika on tullut, jolloin teidät pakotetaan tekemään ratkaisunne, ja se on nyt, koska se on pakotettu kaikkialla yli maan.
76 Olen kuullut saarnaajien nousevan esiin piirrosten kanssa, ja yrittävän selittää, mikä tuo pedon merkki oli. Mutta siinä ei tarvita mitään piirroksia. Kirjoitus sanoo: “Kaikilla, jotka eivät vastaanottaneet Jumalan Sinettiä, oli pedon merkki.” On olemassa vain kaksi ihmisluokkaa maan päällä. Yhdellä on Jumalan Merkki, toisella on Perkeleen merkki. Ja kaikilla, jotka eivät vastaanottaneet Jumalan Merkkiä, oli Perkeleen merkki. Sen Kirjoitus sanoo.
77 Niinpä, teidät on pakotettu tekemään ratkaisunne. Ja antakaa minun painaa Se syvälle teihin, en ollakseni karkea, tai ilkeä, vaan kertoakseni teille Totuuden ja varoittaakseni teitä. Ihmisten on tehtävä jotakin Sen kanssa! Se on teidän… Se on pakotettu teidän päällenne. Teidän täytyy tehdä ratkaisu.
78 Sitten, jos voin osoittaa teille, mikä elävän Jumalan Sinetti on, silloin te tulette tietämään sen. Raamattu sanoo ensinnäkin Efesolaiskirje 4:30, ja on monia paikkoja kautta Kirjoituksen, että “Pyhä Henki on Jumalan Sinetti.” Silloin, ilman Pyhää Henkeä, te olette merkityt toiselle puolelle; ei väliä, kuinka älykäs olette, kuinka moniin suuriin kirkkokuntiin kuulutte, kuinka hurskas ja uskonnollinen te olette.
79 Saatanalla on tuo sama asia! Saatana ei ole mikään suuri elukka, jolla on haarukkahäntä ja sorkat; hän on henki, ja Raamattu sanoo: “Niin ovela, että hän pettäisi jopa Valitunkin, jos mahdollista.” Hän on uskonnollinen.
80 Eikö Kain ollut aivan yhtä uskonnollinen kuin Aabelkin? Eikö Kain uhrannut uhria samoin kuin Aabelkin? Eikö Kain rakentanut kirkkoa Herralle, samoin kuin Aabelkin? Eikö Kain polvistunut ja palvonut samoin kuin Aabelkin? Eikö Kain uhrannut aivan samoin kuin Aabelkin? Mutta yksi tuli älyllisen käsityksen mukaan ja hän toi kukkia ja hedelmiä pellolta ja valmisti alttarinsa kauniiksi, älykkäästi.
81 Mutta Aabel, uskosta, valitsi karitsan, sillä se oli veri ja elämä, joka tarvittiin siihen, ja hän veti sen kivelle ja hakkasi sen pientä kurkkua, kunnes se kuoli verenvuotoon. Jumala sanoi: “Se on vanhurskasta Aabel.” Oikein. Kuinka Se tuli hänelle? Ilmestyksellä, ei älykkyydellä. Sydämensä kautta hän tiesi Sen.
82 Jeesus sanoi: “Tälle kalliolle Minä tulen rakentamaan Seurakuntani, eivätkä helvetin portit ole voittava Sitä.” Hengellinen ilmestys, hengellinen käsitys! “Ihminen näkee ulkokuoren”, sanoo Raamattu, “Jumala näkee sydämen.”
83 Te olette täytetyt jollakin. Te voitte olla täytetyt epäilyksellä. Teidän sydänparkanne voi olla ylitsevuotavan epäilevä. Toivon, ettei niin ole. Teidän sydämenne voi olla täytetty pelolla ja huolella. Ja saattaa olla, että sydämenne on täynnä vaikeuksia.
84 Ja voi olla, että olette täynnä uskontoa, älykkyyttä, hienosti tuoksuvaa teologiaa, ja kuulutte suuriin kirkkoihin, jotka ovat olleet olemassa vuosia, istuen rauhassa, ja juuri niin luottavaisina kuin olla voitte. Veli, salli minun sanoa sinulle, sinä voit tuoda jäseniä tuohon kirkkoon, kunnes tulet vanhaksi ja kuolet, etkä koskaan tule tekemään mitään muuta kuin rakentamaan toista Baabelin tornia. Aivan varmasti!
85 Te voitte olla täynnä typeryyttä, te voitte olla täynnä mielettömyyttä, te voitte olla täynnä mitä tahansa, mutta te ette voi pysyä tyhjinä! Raamattu sanoo, että te ette voi.
86 Raamattu sanoo: “Kun saastainen henki on mennyt ulos ihmisestä, kulkee hän kuivissa paikoissa, etsien lepoa. Ja sitten hän tulee takaisin seitsemän muun perkeleen kanssa, jotka ovat pahempia kuin hän oli, ja tuon ihmisen tila on kahdeksan kertaa pahempi kuin se, mitä se oli alussa.”
87 Se tapahtuu näille kokouksille, kun ihmiset tulevat esiin herätyksessä vain älyllisen käsityksen johtamina. Hän lähtee ja liittyy johonkin seurakuntaan ja jättää sen siihen ja on tyytyväinen. “Se riittää. Tässä toisessa hölynpölyssä ei ole mitään. Heillä ei tule olla Sitä.” Pastori sanoo: “Oh, se kaikki oli kauan sitten, toisessa ajassa.” Ja ennen pitkää, tuo perkele palaa takaisin seitsemän toisen perkeleen kanssa, ja hänestä tulee uskonnollinen perkele. Silloin hän todella on täynnä, silloin hänellä on ylpeys ja kateus! Ja hän on jopa vihainen sille Jumalalle, joka kirjoitti Raamatun, hän katsoo kuinka siellä sanotaan: “Näitä asioita, joita Minä teen, olette te myös tekevä”, ja sanoo, “se oli opetuslapsia varten!”
88 “Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa Evankeliumi”, sanoi Jeesus, viimeisessä tehtävässään Seurakunnalle. “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Kuinka kauas? “Kaikkialle maailmaan.” Keille? “Jokaiselle luodulle.” Tuleeko näiden merkkien seurata joitakin heistä? Kirjoitus sanoo: “Ne seuraavat kaikkia niitä, jotka uskovat!”
89 “Minun Nimessäni he ajavat ulos perkeleitä. He puhuvat uusilla kielillä. Jos he ottavat ylös käärmeitä tai juovat kuolettavia, ei se heitä vahingoita. Jos he laskevat kätensä sairasten päälle, tulevat he terveiksi.” Sitä Jeesus sanoi.
90 Jumala haluaa täyttää teidät. Miksi Hän haluaa täyttää teidät? Millä Hän haluaa täyttää Teidät? Hän haluaa täyttää teidät itsellänsä, Pyhällä Hengellä, niin että olette täytetyt Pyhällä Hengellä.
“Nämä merkit seuraavat uskovaisia”, ei negatiivisesti ajattelevia, ei älyllisiä seurakunnan jäseniä, vaan uudestisyntyneitä uskovaisia. Te olette tulleet päästänne sydämeenne, missä Jumala ottaa valtaistuimensa hallintohuoneessaan, hallitakseen teidän tunteitanne, hallitakseen teidän uskoanne, hallitakseen teidän luonteenpiirteitänne.
91 Jeesus sanoi Luukas 24:49, että “te saatte voiman, sen jälkeen, kun Pyhä Henki on tullut yllenne. Silloin te tulette olemaan Minun todistajiani Jerusalemissa, Juudeassa, ja Samariassa ja maan uloimpiin osiin asti.” Milloin? Silloinko, kun olette saaneet tohtorinarvonne, kun olette saaneet filosofian kandidaatin arvon? Ei. Vaan, kun te olette saaneet Pyhän Hengen, silloin te tulette olemaan Minun todistajiani tässä sukupolvessa ja tulevissa sukupolvissa, ja maan uloimpiin ääriin asti.
92 Ja Helluntaipäivänä, kun Pyhä Henki tuli Taivaasta kuin kohiseva mahtava tuuli ja täytti koko rakennuksen, jossa he istuivat, tapahtui merkkejä ja ihmeitä heidän keskuudessaan.
93 Ja nuo älykkäät sanoivat: “Miehet ja veljet, mitä me voimme tehdä pelastuaksemme?”
94 Pietari sanoi: “Tehkää parannus, jokainen teistä, ja olkaa kastetut Jeesuksen Kristuksen Nimessä syntienne anteeksi saamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä tämä lupaus on teille ja teidän lapsillenne ja niille, jotka kaukana ovat, niin monelle kuin Herra meidän Jumalamme kutsuu.”
95 Siinä on se, millä Jumala haluaa teidän olevan täytetyt. Hän haluaa teidän olevan täytetyt Pyhällä Hengellä, ja silloin te tulette olemaan yhdistetyt. Mihin, seurakuntaanko? Ei koskaan. Te tulette olemaan yhdistetyt! Mihin, johonkin uskontunnustukseenko? Ei koskaan. Te tulette olemaan yhdistetyt Jumalaan! Ja te ja Hän olette yksi, niin kuin Hän ja Isä on yksi. Ja Jumalan Pyhä Henki elää teissä. Ja samoja tekoja, joita Pyhä Henki teki ollessaan täällä Kristuksessa Jeesuksessa, on Hän tekevä teissä, sillä Hän sanoi, että Hän tulisi tekemään sen. Silloin me olemme yksi.
96 Jeesus rukoili sitä tuossa rukouksessa tänä iltana; meidän taivaallinen Mestarimme rukoili Isää, että me olisimme “yksi”, niin kuin Hän ja Jumala on yksi. Ja kuinka läheisiä he olivat? Jumala oli Elämä ja Henki Hänessä. Ja jos me olemme yksi Hänen kanssaan, tulee Hänen Elämänsä ja Henkensä olemaan meissä. Silloin maalliset, lihalliset, älylliset käsitykset ja uskontunnustukset ja opinkappaleet tulevat häipymään pois; ja uusi, uudestisyntyminen, Pyhän Hengen kasteen neitseellinen kokemus, tulee tapahtumaan inhimillisessä sydämessä. Silloin te tulette olemaan yksi, silloin veli tulee todella olemaan veli ja sisar tulee olemaan sisar. Teidän tavoitteenne ja vaikuttimenne ja kaikki, mitä te olette, ja kaikki, mitä te koskaan haluatte olla tai yritätte olla, tulee olemaan Jumalan Valtakunnan puolesta; ei väliä, mitä kirkkoa te edustatte, missä te käytte tai mitä te teette.
97 On niin monia ihmisiä tänä päivänä, jotka sanovat, että “Pyhän Hengen kaste ei ole todellisuutta tänä päivänä.” Kymmenettuhannethan ja miljoonat heistä sanovat, että asia on niin.
98 Niin monia on niitä, jotka nauttivat Sen siunauksista! He ovat enimmäkseen köyhiä ihmisiä, ihmisiä, jotka maailma on hylännyt ja työntänyt pois, ihmisiä, jotka on heitetty ulos kirkoista, koska he uskovat, että Jumala on Jumala, mutta he ovat täytetyt Hänen Hengellään. Heillä on yksi tarkoitus, yksi sydän. Keitä ovat nuo ihmiset? Metodisteja, baptisteja, presbyteerejä, katolisia, Jehovan Todistajia, ortodokseja, juutalaisia, kaikki yhdessä he tulevat yhdeksi. Ei yhdeksi uskontunnustukseksi, ei yhdeksi kirkkokunnaksi; se on Perkeleen tekoa, älyllisen käsityksen kautta.
99 Vaan, Pyhän Hengen toiminnalla, Jumalan Valtakunta on sisällisesti teissä! Ja Jumala istuu teidän sydämenne valtaistuimella, hallintohuoneessaan, halliten teidän tunteitanne, halliten teidän voimianne, halliten teidän käsityksiänne, ja tehden teidät yhdeksi Hänen kanssaan, yhdessäolossa ja rakkaudessa. Jumala täyttää teidät rakkaudella. Hän täyttää teidät voimalla. Hän täyttää teidät Hengellä. Hän täyttää teidät omalla Jumalallisella luonteellaan ja Hän muuttaa teidän lihallisen luonteenne Hänen Luonteekseen. Silloin, siinä te tulette uudeksi luomukseksi Kristuksessa.
100Silloin tuo rakkaus, te menette ulos ja näyttää kuin linnut laulaisivat eri tavalla. Oi, kuinka erilaista se onkaan, kun Kristus tulee! Kuinka te voittekaan katsoa taaksepäin ja ajatella: “Kuinka minä koskaan pysyin poissa Siitä? Kuinka minä koskaan hylkäsin Sen?” Kaikki on erilaista. Teillä ei ole vihamiehiä; kaikki he näyttävät mukavilta. Te voitte antaa anteeksi kaiken, mitä koskaan on tehty. Te voitte rukoilla katkerimman vihamiehenne puolesta kadulla, panna kätenne hänen ympärilleen ja nostaa hänet ylös; ei väliä, mihin uskontunnustukseen tai kirkkokuntaan hän kuuluu, hän on luotu, jonka puolesta Kristus kuoli. Sillä Jumala haluaa täyttää teidät. Se on täyttyminen. Se on tuo Valtakunta. Siinä me olemme yksi.
101Silloin me olemme yksi, emme edistääksemme jotakin kirkkokuntaa, emme edistääksemme jotakin kulttia tai uskontunnustusta. Me olemme yksi edistääksemme Jumalan Valtakuntaa. Sitten me otamme Hänen Piirustuksensa, ja joka kerta, kun siunattu Raamattu sanoo jotakin, Pyhä Henki teissä huutaa: “Niin se on, Se on Minun Sanani!”
102Te ette sano: “Sanoiko tohtori Jones niin? Entä tämä?” Tai: “Sanoiko tohtori se-ja-se niin?”
103Jeesus sanoi, että Se on Totuus. “Ja taivaat ja maa katoavat pois, mutta Minun Sanani eivät koskaan katoa.” Silloin me olemme yksi.
104Kaikki te metodistit, baptistit, presbyteerit, ja ketkä kaikki, keitä olettekin, me olemme yksi. Älkää antako Perkeleen käyttää silmiänne. Antakaa Jumalan käyttää sydäntänne. Jos te katsotte ja yritätte ymmärtää, mikä Se on, joka tekee Sen: “Kuinka Se tulee sillä tavalla?” Te ette kysele sitä, kun te saatte Pyhän Hengen. Jos yhä kyselette Jumalan Sanaa, osoittaa se, ettei Jumala ole teidän sydämessänne. Pyhä Henki ei aseta kyseenalaiseksi mitään, mitä Jumala sanoo. Se sanoo: “Aamen ja aamen! Se on niin, koska Jumala sanoi niin!”
105Abraham kutsui niitä asioita, joita ei ollut, ikään kuin ne olisivat, koska Jumala oli sanonut niin. Jumala sanoi hänelle seitsemänkymmenenviiden vuoden ikäisenä ja Saaran ollessa kuudenkymmenenviiden, että he tulisivat saamaan lapsen. Oli naurettavaa edes ajatella niin. Mutta Jumala sanoi niin, ja Abraham oli Jumalan poika! Ja hän vaelsi kaksikymmentäviisi vuotta kutsuen kaikkea… Joka päivä hän sanoi: “Saara, kultaseni, miltä sinusta tuntuu?”
106“En tunne mitään eroa entiseen. Hän oli neljäkymmentä vuotta vaihdevuosien ohi. Hän ei ollut koskaan saanut lasta, vaikka oli elänyt Abrahamin kanssa siitä asti, kun oli seitsemäntoistavuotias. Mutta Abraham uskoi Jumalaa ja kutsui kaikkea sen vastaista ikään kuin sitä ei olisikaan ja hän kutsui Jumalan Sanaa Totuudeksi!
Ensimmäinen kuukausi kului. “Miltä sinusta tuntuu, Saara?”
“Ei mitenkään erilaiselta.”
“Hyvä on”, hän sanoi, “ylistys Jumalalle, me saamme lapsen joka tapauksessa!”
Kului vuosi. “Miltä sinusta tuntuu?”
“Ei mitenkään erilaiselta.”
“Mutta me saamme sen joka tapauksessa!”
107Ja Raamattu sanoo: “Sen sijaan, että olisi heikentynyt uskossa, hän tuli siinä vahvemmaksi koko ajan.” Se vain tulisi olemaan sitä suurempi ihme. Jumala sanoi niin, sen täytyi tapahtua!
108Kaksikymmentäviisi vuotta kului, ja Saara oli nyt yhdeksänkymmenen ja Abraham satavuotias! Yhtenä päivänä Enkeli tuli alas, Hänen selkänsä oli käännettynä telttaan päin ja Hän sanoi: “Abraham, Minä tulen vierailemaan luonasi”, ja Hän kertoi Abrahamilla mitä tulisi tapahtumaan.
109Ja pikku Iisak syntyi. Miksi? Koska Abraham ei epäuskon kautta horjunut Jumalan lupauksessa, vaan oli luja, antaen ylistyksen Jumalalle. Miksi? Se ei ollut hänen mielessänsä; se oli hänen sydämessänsä.
110Jumalan valtaistuin on ihmissydämessä. Siellä me tulemme yhdeksi, meillä on yksi pyrkimys, yksi saavutus. Jos metodistiveli voittaa sata sielua Jumalalle: “Aamen, ja aamen!” Jos presbyteeri, tai kuka tahansa voittaa sielun Kristukselle: “Aamen ja aamen!” Jos Tommy Osborn voittaa miljoona sielua tänä vuonna, ja Billy Graham miljoona sielua ja Oral Roberts miljoona sielua ja jokainen muu kirkkokunta miljoona sielua, voin minä seistä ja ylistää elävää Jumalaa! Koska se on se, mitä me saavutamme Jumalan Valtakunnalle; meidän tavoitteemme on tehdä sitä, lähettää sieluja Hänelle. He ovat uudestisyntyneitä kristittyjä. Silloin me olemme yksi. Me olemme yhdistetyt yhteen. Me olemme veljiä.
111Eikä niin kauan, kun te sanotte: “Mutta he eivät ole metodisteja, he eivät ole baptisteja, he eivät ole sitä, tätä, tai jotakin muuta.” Silloin kaikki teidän vaikuttimenne ovat väärät, ja teidän tavoitteenne ja kaikki, mitä te saavutatte, on väärin; kun te yritätte tehdä jotakin itsessänne, saadaksenne sen näyttämään suurelta, vaikka olette pieni. Muistakaa.
112Oletteko koskaan panneet merkille vehnän kasvua? Kun te näette vehnän tähkän pystyssä ja heiluvan sillä tavalla, muistakaa, tähkäpää ei ole täysi. Se on tyhjä. Täysi tähkäpää on aina riipuksissa. Ja mies, joka on täysi, täytetty Jumalan hyvyydellä ja laupeudella, kumartaa päänsä nöyryydessä. “Hänet, joka nöyryyttää itsensä, tulee Jumala korottamaan. Joka korottaa itsensä, tullaan alentamaan.”
113Ystävät, on aika miesten ja naisten herätä sille tosiasialle, että me haluamme olla yksi. Jeesus rakoili, että me voisimme olla yksi, aivan niin kuin Jumala ja Hän olivat yksi. Ja Jumala oli Hänessä! Ja me olemme yksi Kristuksen kanssa, jos annamme Kristuksen tulla sisälle. Mutta ainoa tapa, miten me voimme tehdä sen, on antaa Hänen ottaa hallintahuone sydämissämme, ja silloin me tulemme yhdeksi.
114Olemme tulossa jouluun. Olemme vastatusten aikojen kanssa. Meitä odottaa hirvittävät asiat. Mutta mitä merkitystä, sillä on, mitä vastassamme on, mitä tulee tai menee, niin kauan, kun Kristus on hallintahuoneessa, halliten meitä, halliten meitä ja antaen meille uskon uskoa asiat, joita emme näe? Jumala sanoi…
115“Usko on aineellistuneena asiat, joita toivotaan, todiste asioista, joita ei nähdä.” Te uskotte sen, koska Jumala on sydämessänne ja sanoo teille, että Hänen Sanansa on oikein. Eikä Jumalan Henki tule koskaan kieltämään mitään Jumalan Sanasta. Jumalan Henki tunnistaa omansa. Oi, kuinka onnellinen olenkaan tietäessäni, että on Jumala, joka on todellinen!
116Jokin aika sitten täällä Indianassa oli kaksi poikaa, jotka kasvoivat maalla. He olivat niin köyhiä kuin olla voi, maanviljelijän poikia. He kasvoivat yhdessä. Ja eräänä päivänä toinen heistä meni naimisiin. Ja muutamia päiviä myöhemmin, toinen meni naimisiin.
117Ja toinen heistä muutti kaupunkiin ja alkoi pelata arvopaperipörssissä, mennen pois lapsuudenaikaisesta opetuksestaan, mennen väärään asiaan. Ja hän pelasi niillä ja tuli rikkaammaksi ja rikkaammaksi, kunnes lopulta hänestä tuli multimiljonääri. Ja Hän muutti Chicagoon ja siellä yhdelle näistä suurkaduista hän rakensi itselleen palatsin. Hän ja hänen vaimonsa juoksivat yökerhoissa ja joivat cocktaileja ja olivat liikkeellä kaiken yötä. Heillä oli hovimestarit ja kaikkea, huolehtimassa kaikesta siitä, mitä he halusivat. Ja he ajattelivat todella elävänsä.
118Mutta miehellä, joka elää sillä tavalla, ei ole rauhaa! Ei ole mitään rauhaa huolestuneelle sydämelle. Syntisellä sydämellä ei voi olla rauhaa. Jos miehellä on kaipaus ryypätä, ja hän kutsuu sitä “elämäksi”, ja ajattelee, että hänellä on suurta aikaa, osoittaa se hänen tyhjyytensä. Mies, joka on saanut kokoon miljoonan dollaria, haluaa niitä kaksi. Mies, joka kulkee kutsuilla ja ryyppää yhden ryypyn illassa, haluaa toisen. Mies, joka elää uskottomana vaimolleen, tekee sen uudestaan; ja päinvastoin. Katsokaahan, se on jotakin, hän ei ole koskaan tyytyväinen. Hänellä voi olla miljoona dollaria käsissään, tai kymmenen miljoonaa; hän menee levolle yöllä humalassa; herää seuraavana aamuna painajaiseen, mielessään huolet. Kutsutteko sitä rauhaksi? Se ei ole mikään rauha.
119Mutta, vaikka miehellä ei edes olisi tyynyä päänsä alle, ja vaikka hän ei edes omistaisi kunnon kenkäparia, tai kykenisi syömään kunnolla kotonaan; mutta, jos Jumala hallitsee hänen sydämessään, menee hän vuoteeseen onnellisena ja herää onnellisena. Se on kestävä rauha. Se on jotakin, mitä Jumala tekee.
120Tämä mies oli unohtanut tuon Opetuksen. Hän alkoi pelata uhkapeliä. Oli tulossa joulunaika. Hän ajatteli entistä kumppaniaan ja niin hän kirjoitti hänelle kirjeen. Yksi heistä oli nimeltään Jim, tämä rikas mies. Ja John oli se, joka oli köyhä. Ja hän kirjoitti hänelle kirjeen sanoen: “John, toivoisin, että tulisit luokseni lomien ajaksi. Haluaisin tavata sinut ja keskustella jälleen kanssasi. En ole nähnyt sinua moniin vuosiin.”
121Ja hän kirjoitti vastaan, sanoen: “Haluaisin tulle, Jim, mutta en voi. Minulla ei ole rahaa tulla.”
122Huutaman päivän kuluttua postissa tuli shekki, sanottiin: “Tule! Haluan sinun tulevan joka tapauksessa.” Niinpä John, tämä maalaispoika valmistautui, pani ylleen puhtaan parin haalareita, kady-hatun päähänsä ja kirjavan pikkutakin ja nousi junaan.
123Ja kun hän tuli perille, oli siellä yksityiskuljettaja odottamassa häntä suuren loistoauton kanssa. Hän ei tiennyt kuinka käyttäytyä. Hän nousi tähän autoon, pitäen hattua kädessään ja katseli ympärilleen, heidän ajaessaan suuren palatsin eteen Chicagossa.
124Hän nousi ulos autosta, meni ovelle ja soitti kelloa. Ja ovelle tuli hovimestari, sanoen: “Korttinne, olkaa hyvä, herra.” Hän ei tiennyt, mistä hän puhui. Hän ojensi hänelle hattunsa. Hän ei tiennyt mitään vastaanottokortista. Hänellä ei ollut paljon tämän maailman hyvää. Hovimestari sanoi: “Minä haluan korttinne.”
125Hän sanoi: “Minä en tiedä, mistä oikein puhut, herra.” Hän sanoi: “Jim pyysi minua tulemaan, se on kaikki, mitä tiedän.”
126Niinpä hän meni takaisin sisälle ja kertoi hänen kumppanilleen, joka ei vielä ollut noussut ylös vuoteesta. Hän sanoi: “Siellä ovella seisoo hassunkurisen näköinen mies.” Hän sanoi: “Hän on pukeutunut… En ole koskaan nähnyt hänen tavallaan pukeutunutta miestä. Ja hän sanoo Jimin pyytäneen häntä tulemaan.” Hän sanoi: “Pyydä hänet sisälle.”
127Ja hän veti ylleen kylpytakkinsa, meni alas aulaan ja kohtasi tämän entisen maalaisystävänsä ja puristi hänen kättään, sanoen: “John, et tiedä, kuinka iloinen olen tavatessani sinut!”
128Ja tämä maalaismies seisoi siellä huoneessa katsellen ympärilleen, sanoen: “Jim, sinulla totisesti on paljon.”
129Hän sanoi: “Haluan näyttää sinulle paikkoja.” Ja hän vei hänet yläkertaan ja ulos aurinkoverannalle ja avasi ikkunan.
John kysyi: “Missä on Martta?”
“Oh”, hän sanoi, “hän ei vielä ole tullut kotiin, hän on ollut ulkona viime yön.”
Hän sanoi: “Oh, kuinka te pärjäätte keskenänne?”
130Jim sanoi: “Ei kehumista. John, kuinka sinä ja Katie pärjäilette?” Hän sanoi: “Oikein hienosti.”
Hän sanoi: “Oh, onko hän kotona?”
131“Kyllä, meillä on seitsemän lasta”, hän sanoi, “onko teillä yhtään lapsia?”
132Hän sanoi: “Ei, Martta ei halua lasta.” Hän sanoi: “Hän ajatteli, että olisi parempi, ettei meillä olisi lapsia, se häiritsee seurapiirielämää. Tiedätkö”, hän nosti verhoja sanoen, “katsohan tänne!” Hän kysyi: “Näetkö tuota pankkia tuolla?”
Hän sanoi: “Kyllä.”
133Hän sanoi: “Minä olen presidentti tuossa pankissa.” Hän sanoi: “Näetkö tuon rautatieyhtiön?”
“Kyllä.”
Hän sanoi: “Minulla on miljoonan dollarin edestä osakkeita siinä.”
134Hän katsoi sinne alas ja näki nuo suuret puutarhat, ja kuinka kauniilta se näyttikään. Ja vanha John seisoi siellä olkihattu kädessään, katsellen ympärilleen. Hän sanoi: “Se on hienoa, Jim. Olen todella kiitollinen, että sinulla on se.” Hän sanoi: “Minulla ja Katiella ei ole paljoakaan.” Hän sanoi: “Me elämme yhä siinä pienessä vanhassa pärekattoisessa talossamme siellä.” Ja hän sanoi: “Meillä ei ole kovin paljon, mutta me olemme kauhean onnellisia.”
135Juuri silloin alkoi ulkoa kuulua laulua:
Hiljainen yö, pyhä yö,
Kaikki on rauhaisaa, kaikki on kirkasta
Nuoren neitsyt äidin ja Lapsen ympärillä,
Pyhän Imeväisen, niin hellän ja lempeän.
136Jim kääntyi katsomaan Johnia; John katsoi Jimiä. Hän sanoi: “John, haluan kysyä sinulta jotakin.” Hän sanoi: “Muistatko, kun meillä poikina oli tapana käydä tuossa pienessä vanhassa punaisessa kirkossa siellä tien varrella ja kuuntelimme noiden maalaiskuorojen laulavan noita lauluja?”
Hän sanoi: “Kyllä.”
Hän kysyi: “Käytkö sinä yhä siellä?”
137Hän sanoi: “Kyllä, minä yhä kuulun sinne.” Hän sanoi: “Minä olen siellä nyt diakonina.” Hän kysyi: “Entä sinä, Jim? Sinä puhuit siitä kuinka paljon sinulla on täällä alhaalla.” Ja hän sanoi: “Mutta kuinka paljon sinä omistat tällä yläsuunnalla?”
138“John, olen pahoillani. Minä en omista sillä suunnalla mitään.” Hän sanoi: “Muistatko eräänä vuonna juuri ennen joulua, kun meillä ei ollut kenkiä?” Ja hän sanoi: “Me olimme enemmän kiinnostuneet saamaan ilotulitusraketteja jouluksi.” Ja hän sanoi: “Me menimme ja asetimme joitakin laatikkoansoja pyydystääksemme kaniineja, niin että voisimme ostaa ilotulitusraketteja jouluksi.” Hän sanoi: “Muistatko kuinka tuona aamuna tuo suuri vanha metsäkaniini oli sinun laatikkoansassasi?”
139John sanoi: “Kyllä, minä muistan sen.”
“Sinä sait joitakin ilotulitusraketteja; ja sinä menit ja ostit niitä ja jaoit ne minun kanssani.”
Hän sanoi: “Niin.”
140Jim sanoi: “John, minä jaan mitä tahansa minulla on, sinun kanssasi. Mutta yhden asian toivoisin sinun voivan jakaa minulle.” Hän sanoi: “Antaisin kaiken mitä omistan, jos voisin jälleen kävellä tuota pölyistä tietä paljasjaloin, tuohon pieneen vanhaan kirkkoon ja tuntea tuon elävän Jumalan Läsnäolon, kun tuo kuoro lauloi ja tuo vanhanaikainen maalaissaarnaaja saarnasi.” Hän sanoi: “Antaisin mitä tahansa! Antaisin kaiken mitä omistan, jokaisen rautatieyhtiön osakkeen ja kaiken osani tuosta pankista ja tämän kodin ja kaiken, jos vain voisin kääntyä takaisin uudestaan ja omistaa tuon siunatun rauhan, joka minulla oli kävellessäni tuolla vanhalla tiellä.”
141Vanha John pani käsivartensa hänen ympärilleen ja sanoi: “Siellä oli kolme viisasta miestä, rikkaita miehiä, jotka tulivat ja laskivat sen kaiken Jeesuksen jalkojen juureen, kun Hän oli lapsi”, ja hän sanoi, “he saivat armahduksen synneistänsä.” Hän sanoi: “Mielestäni sinä olet ihmeellinen Jim siinä, että sinulla on ollut siunaus tehdessäsi kaikki nämä asiat. Mutta minä mieluummin pidän vaimoni ja seitsemän lastani, eläen siellä ja nukkuen olkipatjoilla ja minulla on rauha sydämessäni, kuin että minulla olisi kaikki sinun rikkautesi, Jim, kaikki, mitä sinä voit saada.”
142Ja niin se on, ystävät. Rikkauksia ei mitata dollareilla. Rikkauksia ei mitata suurilla nimillä ja suosiolla. Rikkaus on sitä, kun Jumalan Valtakunta on tullut ihmissydämeen ja muuttanut hänen mielensä ja tehnyt hänet uudeksi luomukseksi Kristuksessa Jeesuksessa, ja antanut hänelle Iankaikkisen Elämän. Se on rikkain asia maan päällä.
Rukoilkaamme.
143Ja päidemme ollessa kumarrettuina. Oletko sinä köyhä tänä iltana tämän maailman tavarassa? Et edes tiedä kuinka tulet maksamaan kivihiililaskusi, tai öljylaskusi, tai mitä muuta? Sinä voit olla sillä tavalla; toivon ettet ole. Mutta, jos niin on, että olet sillä tavalla, voit lähteä tästä rakennuksesta tänä iltana onnellisimpana ihmisenä, kuin mitä maan päällä on. Voit lähteä täältä tänä iltana rikkauksien kanssa, joita raha ei voi koskaan ostaa. Voit yhdistää sydämesi Kristuksen Jeesuksen kanssa, ja Hän voi tulla sieluusi ja ottaa hallintahuoneen. Eikä ole väliä, mitä tulee tai menee, tulet olemaan onnellinen loput elämäsi päivistä. Olisi…
144Se on suurin lahja, mitä koskaan on annettu! Oh, tietenkin te annatte ystävillenne joululahjoja. Se on hyvä. Ne ovat ystävyydenmerkkejä. Mutta, veli, sinulle tarjotaan tänä iltana Lahjaa, jota mikään raha ei voi koskaan ostaa. Se on ilmainen lahja, joka tulee Jumalalta: Hänen ainutsyntyinen Poikansa, Jeesus Kristus. Tahtoisitko vastaanottaa Hänet henkilökohtaiseksi Oppaaksesi, henkilökohtaiseksi Pelastajaksesi, Jumalaksesi, Lunastajaksesi, Kuninkaaksesi? Hän parantaa sielun ja ruumiin. Hän ottaa hallintahuoneen.
Jos sinulla on pelkoja ja epäilyksiä, anna niiden nyt mennä. Anna Hänen olla Kuningas. Anna Hänen tulla sisälle ja ottaa hallinta, Anna Hänen olla Herra. Herra on “hallitsija”. Herruus on “hallintavalta”.
145Te sanotte: “Oh, mutta uskon avanneeni sydämeni Hänelle vuosia sitten.”
146Mutta onko Hän koskaan tullut Herraksesi, niin että Hänellä on täydellinen hallinta, hallita tunteitasi, hallita uskoasi ja kaikkea? Kun te luette Raamattua, Sen jokainen Sana on Totuus! Kun rauha… Häiriöiden tullessa, teillä on rauha sydämessänne. Tietäen että, jos atomipommi sattuisi hajottamaan tämän maan palasiksi tänä iltana, teidät koottaisiin Kristuksessa Jeesuksessa Kirkkauteen, ennen kuin tuhka edes olisi laskeutunut takaisin alas. Onko teillä se lohdutus? Jos sinulla ei ole sitä, ja haluaisit, että sinulla olisi se, niin tahtoisitko nopeasti ja hiljaa kohottaa kätesi ylös, ja niin tekemällä sanoa: “Herra, ole minulle laupias. Minä haluan olla nyt yhdistetty Sinun kanssasi, yhtenä Sinun lapsistasi Jumalan Valtakunnassa, motiiveissani ja tavoitteissani. Sinä tiedät kaiken minusta. Ota minut, Herra, juuri sellaisena kuin olen, ja anna minun tulla Sinun omaksesi.” Jumala siunatkoon sinua, poikani. Jumala siunatkoon sinua, herra. Ja Jumala siunatkoon sinua, ja sinua, ja sinua, veli; ja sinua, sinua, sinua siellä. Ja sinua, rouva. Jumala siunatkoon sinua. Se on oikein.
147Minä tiedän, että vanhanaikaisessa metodistikirkossa, ja niin edelleen, uskotaan alttarille tulemiseen. Se käy kyllä päinsä. Veli, sinä et voi kohottaa kättäsi Jumalalle, sinä et voi tehdä edes liikettä sitä kohden, ellei Jumala kosketa sinua. Jeesus sanoi: “Ei kukaan voi tulla Minun luokseni, ellei Isä häntä ensin vedä.”
148Etkö kunnioittaisi ja arvostaisi sitä, mitä Hän on tehnyt puolestasi kohottamalla kätesi, sanoen: “Kyllä, Herra, minä tarkoitan sitä sydämestäni. Ja jokaisen synnin, joka minulla on, lasken nyt Sinun alttarillesi. Vihin itseni Sinulle, juuri nyt, Herra, niin että tästä hetkestä eteenpäin tulen elämään Sinulle. Ja kaikki tapani ja kaikki syntini ja kaiken, minä hylkään juuri tässä, tyhjentäen sydämeni. Ole Sinä sydämeni Johtaja. Ole Sinä sydämeni Herra. Ota oikea paikkasi elämässäni, Herra, ja hallitse minua.” Tarkoittakaa sitä nyt, kun rukoilemme.
149Herra, olen oppinut Sanastasi, että on kirjoitettuna, että “ei kukaan voi tulla Minun tyköni, ellei Isä häntä ensin vedä. Ja kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, ovat tuleva Minun tyköni.” Ihminen voi elää kymmenen vuotta, kaksikymmentä, viisikymmentä, tai seitsemänkymmentäviisi vuotta, tai enemmänkin, eikä kuitenkaan ole koskaan tullut. Mutta on tuleva aika, jolloin tuo Valo on välähtävä hänen polkunsa poikki, ja se on hänen tilaisuutensa. Kuinka kiitollisia me olemmekaan siitä, että on olemassa yhä Jumala, joka rakastaa ihmisiä! Ja tänä iltana Hän on näyttänyt meille laupeutensa, antamalla monien käsien kohota, vastaanottamaan Jeesuksen, tämän Jumalan suuren joululahjan, alkuperäisen ja todella totisen Jumalan lähettämän Joululahjan, Hänen ainosyntyisen Poikansa. Vastaanota heidät, Herra.
150On tuleva päivä, kun he painautuvat tyynyä vasten kuollessaan; tai vaikeroivat tiellä, auton alla; tai ehkä heidän kurkkunsa korisee heidän hukkuessaan veteen. Minä en tiedä, mikä heidän loppunsa tulee olemaan. Mutta Herra, tiedän Jeesuksen sanoneen nämä sanat: “Joka uskoo Minuun, vaikka hän olisi kuollut, on hän kuitenkin elävä, ja kuka tahansa elää ja uskoo Minuun, ei koskaan kuole.” Minä uskon sen olevan Sinun Sanasi, Herra. Elänkö tai kuolenko, Se on yhä Sinun Sanasi, sillä Sinä olet puhunut Sen. Ja kaikki taivaat ja maa tulevat katoamaan pois, mutta Sinun Sanasi ei koskaan petä.
151Sinä sanoit: “Joka tulee Minun tyköni, häntä Minä en missään tapauksessa heitä pois. Minä annan hänelle iankaikkinen Elämän ja nostan hänet ylös viimeisinä päivinä.” Vaikka hän hukkuisi mereen, vaikka hän palaisi tulessa, vaikka hänen tuhkansa siroteltaisiin maan neljälle tuulelle, “Herra Jumala on laskeutuva Taivaasta arkkienkelin Äänen kanssa, ja Jumalan pasuunan kanssa, ja kuolleet Kristuksessa nousevat ylös ensin. Me tulemme temmatuiksi yhdessä heidän kanssaan, kohdataksemme Herran ilmassa ja ollaksemme iäti Hänen kanssaan.” Herra Jumala, me uskomme, että se tulee tapahtumaan.
152Ja nämä köyhät, hylätyt maan ihmiset, jotka ovat tulleet tänne tänä iltana, ja ovat kumartaneet päänsä sitä tomua kohden, josta Sinä olet heidät ottanut, ja minne he tulevat palaamaan, jos Sinä viivyt. He ovat kohottaneet kätensä Sinulle ja sanovat: “Herra, minä olen väärässä. Vastaanota minut.” Oi, kuinka Sinä hylkäisit yhtäkään? Sinä et voisi, Sinä et voisi tehdä sitä, Herra. Jos he tarkoittivat sitä, sydäntensä syvyyksistä, et Sinä voisi tehdä sitä ja pysyä Jumalana, koska he ovat tulleet vilpittömästi. He ovat rakkauden lahja, jonka Isä antaa Sinulle.
153Nyt Sinun palvelijanasi, minä jätän heidät Sinulle; ja jätän heidän sielunsa, ja heidän ruumiinsa, ja heidän henkensä Sinulle. Pidä heidät siunatussa turvassasi, Herra. Ota kaikki paha ulos heistä. Ota synti, ota tavat, ja älköön se tästä illasta eteenpäin enää heitä vaivatko. Voikoot he lähteä täältä vapaina ihmisinä, Jumala sydämissään, hallintohuoneessa. Ja kun vihollinen kiusaa heitä, voikoot he muistaa, että Jumala on hallintohuoneessa, ja Hän on Se, joka kääntää heidän päänsä pois vihollisesta.
154Ja me tulemme perustamaan Sinun Valtakuntasi, Herra. “Ja tulkoon Sinun Valtakuntasi. Tehtäköön Sinun tahtosi maassa, niin kuin se on Taivaassa. Ja älä johdata meitä kiusaukseen, Herra, vaan vapauta meidät pahasta. Sillä Sinun on Valtakunta, ja voima, ja kunnia, iäti.” Aamen.
155 Niin se on kirjoitettu, niin se olkoon tehty. Jokainen, joka kohotti kätensä ja uskoi sen, on vastaanottanut Herran Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Pelastajanaan, sydämeensä, uskon kautta. Nyt mitä silmänne kertoo teille, mitä mielenne ajattelee, että “Minä en voi lopettaa sitä. Minä en voi tehdä sitä. En voi lopettaa tämän tekemistä”, se on älyperäistä. Mutta jokin syvällä sydämessänne sanoo: “Sinä olet Minun omaisuuttani.” Muistakaa, kuunnelkaa, mitä Ääni sydämessänne sanoo, koska se on Jumala puhumassa teille. Kaikki toiset asiat tulevat häipymään pois, aivan niin kuin yö häipyy pois.
156Kumpi on voimakkaampi, yö tai päivä? Antakaa auringon nousta ja nähkää mitä tapahtua yölle; se yksinkertaisesti häipyy pois, eikä sitä enää voi olla.
157Ja kun Jumalan Henki tulee sisälle ihmisen sydämeen, kaikki hänen älykkyytensä häipyy pois, ja pimeys ja epäilys katoavat pois. Ettekä te enää voi löytää sitä, koska siellä ei ole tilaa sille. Valo on täyttänyt hänen sielunsa! Hän vaeltaa Valossa. Hän on Valossa. Hän on Jumalan lapsi, ja Jumala rakastaa häntä.
Nyt haluaisin, että me kaikki laulaisimme erään laulun yhdessä.
Olen Kuninkaan lapsi!
Kuninkaan läpsi!
Jeesuksen Pelastajani kanssa,
Olen Kuninkaan lapsi!
158Kuinka moni tuntee sillä tavalla nyt, kohottakaa kätenne: “Minä olen Kuninkaan lapsi.” Te, joilla oli kätenne ylhäällä hetki sitten, kohottakaa ne. Uskokaa se! Pysykää siinä! Jumala tuntee sydämenne.
159Tule, pastori, minä en osaa johtaa lauluja, mutta laulakaamme tuo laulu. Tahdotteko auttaa minua, kaikki te nyt yhdessä, hyvä on, kun laulamme tämän. Hyvä on. Uskon, että sisaremme on tulossa antamaan meille sävelen. Katsoin ympärilleni enkä nähnyt häntä missään ja siitä syystä sanoin sen. Kuinka monet osaavat tuon: “Minun Isäni on rikas taloissa ja maassa, Hän pitää maailman rikkautta käsissään.” Vain ajatelkaa, kuinka kaunista se on! Hyvä on, kaikki yhdessä nyt.
Minun Isäni on rikas taloissa ja maassa,
Hän pitää maailman rikkautta kädessään!
Rubiineja, timantteja, kultaa ja hopeaa,
Hänen arkkunsa ovat täynnä,
Hänellä on lukemattomat rikkaudet
160Nyt todella hiljaisesti.
Olen Kuninkaan lapsi!
Kuninkaan lapsi!
Jeesuksen Pelastajani kanssa,
Olen Kuninkaan lapsi!
161Eikö se olekin ihmeellistä? Uskotteko olevanne Kuninkaan lapsi? Kohottakaa kätenne kaikki, jotka uskotte olevanne Kuninkaan lapsia. Hyvä on. Nyt laulaessamme sen uudestaan, haluan teidän puristavan kättä jonkun takananne, edessänne, oikealla tai vasemmalla puolellanne olevan kanssa, ei väliä, mitä he ovat, mikä usko teillä on, jos olette Kuninkaan lapsi, laulaessamme sen uudestaan.
Olen Kuninkaan lapsi!
Kuninkaan lapsi!
Jeesuksen Pelastajani kanssa,
Olen Kuninkaan lapsi!
Teltta tai mökki, miksi huolisin?
He rakentavat palatsia minulle Siellä!
Rubiineja, timantteja, hopeaa ja kultaa,
Hänen arkkunsa ovat täynnä,
Hänellä on lukemattomat rikkaudet.
Olen Kuninkaan lapsi!
Kuninkaan lapsi!
Jeesuksen Pelastajani kanssa,
Olen Kuninkaan lapsi!
Olla kuin Jeesus, olla kuin Jeesus,
Maan päällä kaipaan olla kuin Hän;
Kautta elämän matkan maasta Kirkkauteen
Pyydän ainoastaan olla kuin Hän.
162Onko se kaipauksenne? Hän on niin ihmeellinen! Minä rakastan Häntä kaikella, mitä minussa on. Luovutin kaiken, mitä minulla oli, kaksikymmentäkahdeksan vuotta sitten Herralle Jeesukselle. Siitä lähtien, olen ollut taistelukentällä, tehden kaiken, mitä vain tiedän tehdä, johtaakseni miehet ja naiset katsomaan tuohon kirkkauden kruunuun.
163Kun te alatte puhua Herran Tulemuksesta, ihmiset sanovat… Eräs mies sanoi minulle äskettäin: “Oh, saarnaaja, älä puhu sillä tavalla!”
Minä kysyin: “Oletko sinä kristitty?”
“Kyllä, mutta meillä on vielä paljon tehtävää.”
164Minä sanoin: “Onnellisin asia, mitä voin ajatella, on Herran Tulemus.”
165Paavali sanoi, tiensä päässä: “Minä olen taistellut hyvän taistelun, olen päättänyt juoksun, olen säilyttänyt Uskon. Ja tästedes siellä odottaa minua vanhurskauden kruunu, jonka Herra, vanhurskas Tuomari on antava minulle tuona päivänä,, Eikä vain minulle, vaan kaikille niille, jotka rakastavat Hänen ilmestymistään.”
166Mitä voisin vaihtaa, mihin olen tullut, sillä olen tulossa vanhaksi? Tämä vanha, hauras, sairas ruumis, joka on täynnä turmeltumista, tulee olemaan muutettu hetkessä, silmänräpäyksessä. Tulen olemaan nuori iäti. Koskaan en enää tule olemaan sairas. Koskaan en tule itkemään kyyneltä. Koskaan minulla ei tule olemaan päänsärkyä tai huolta. Mutta minulla tulee olemaan Hänen oman ihanan ruumiinsa kaltainen ruumis. Jos se ei olekin jotakin, jonka puolesta elää, jos se ei olekin suurin asia, minkä tiedän!
167Kuinka minä saan sen? Se on ilmainen Lahja. Jumala kolkuttaa, ja minä sanon: “Kyllä Herra, Sinä olet minun luojani. Minä vastaanotan Sinut.” Hän sinetöi minut sisälle, Pyhällä Hengellä, sisälle Häneen, silloin en näe mitään muuta kuin Jeesuksen ja Hänen Verensä.
Mikä voi pestä syntini pois?
Ei mikään muu kuin Veri Jeesuksen;
Mikä voi tehdä minut terveeksi jälleen?
Ei mikään muu kuin Veri Jeesuksen.
Oi, kallis on se virta
Joka tekee minut valkoiseksi kuin lumi;
En toista lähdettä tunne,
En muuta kuin Jeesuksen Veren.
168Ettekö ole onnellinen? En tiedä minkään uskontunnustuksen voivan tehdä sitä. En tiedä yhdenkään kirkkokunnan voivan tehdä sitä. En tiedä yhdenkään seurakunnan voivan tehdä sitä. En tiedä yhdenkään ihmisen voivan tehdä sitä. En tiedä minkään veden voivan tehdä sitä. En tiedä minkään teologian voivan tehdä sitä. En minkään muun kuin Jeesuksen Veren.
Toivoani ei ole rakennettu millekään vähemmälle
Kuin Jeesuksen Verelle vanhurskauden kanssa;
Kun kaikki sieluni ympärillä pettää,
Silloin Hän on kaikki toivoni ja turvani. (Eikö teidänkin?)
Sillä Kristuksella, lujalla Kalliolla me seisomme;
Kaikki muu maa on upottavaa hiekkaa,
Kaikki muu maa on upottavaa hiekkaa.
169 Jumala siunatkoon teitä nyt. Uskon, että tällä kertaa on vuorossa lapsen siunaaminen. Luovutan kokouksen jatkon pastorille sitä varten. Tule, veli Neville. Herra siunatkoon teitä.