William Marrion Branham

Esitys seitsemästä seurakuntajaksosta

Luku 9: Laodikean seurakuntajakso

Ilmestyskirja 3:14-22

’Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: ’Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku:

Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava!

Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos.

Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.

Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.

Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus.

Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.

Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa.

Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.’

LAODIKEAN KAUPUNKI

Nimi Laodikea oli hyvin yleinen ja oli annettu useille kaupungeille samannimisten kuninkaallisten naisten kunniaksi, ja se merkitsee ”kansan oikeudet”. Tämä kaupunki oli yksi poliittisesti tärkeimpiä ja taloudellisesti kukoistavimpia kaupunkeja Vähä-Aasiassa. Tunnetut kansalaiset testamenttasivat suunnattomia summia kaupungille. Siellä oli suuri lääketieteellinen koulu. Sen asukkaat olivat huomattavia taiteissa ja tieteissä. Usein sitä kutsuttiin ”metropoliksi”, koska se oli kahdenkymmenenviiden muun kaupungin hallintopaikka. Siellä palvottiin pakanallista Zeus- jumalaa. Itseasiassa kaupunkia kerran kutsuttiin Diapolikseksi (Zeuksen kaupungiksi) heidän jumalansa kunniaksi. Neljännellä vuosisadalla siellä pidettiin tärkeä kirkolliskokous. Lukuisat maanjäristykset aiheuttivat lopullisesti sen täydellisen hylkäämisen.

Kuinka sopivia olivatkaan sen ominaisuudet edustamaan aikaa, jossa me elämme. Esim. he palvoivat yhtä jumalaa, Zeusta, joka oli jumalien johtaja ja isä. Tämä ennusti kahdennenkymmenennen vuosisadan ”yksi Jumala, kaikkien meidän isä” – uskonnollista perustetta, joka vie eteenpäin ihmisten veljeyttä, ja on jo nyt tuomassa yhteen protestantteja, katolisia, juutalaisia, hinduja jne, tarkoituksella, että yhteinen jumalanpalveluksen muoto voisi lisätä rakkauttamme, ymmärtämystämme ja huolenpitoamme toinen toisistamme. Katoliset ja protestantit ovat jo nyt kiihkeästi tavoittelemassa ja tosiasiassa voittamassa maaperää tälle liitolle sillä julkisesti tunnustetulla aikomuksella, että kaikki toiset seuraisivat. Juuri tämä asenne nähtiin YK:ssa, kun maailman johtajat kieltäytyivät tunnustamasta mitään hengellisen palvonnan yksilöityä kaavaa, vaan suosittelivat kaikkien erillisten kaavojen panemista syrjään toivoen, että kaikki uskonnot tulisivat tasoitetuiksi yhteen, sillä kaikki haluavat samoja päämääriä, kaikilla on samat tarkoitukset ja kaikki ovat pohjimmaltaan oikeassa.

Huomatkaa nimi – Laodikea – ”kansan oikeus”. Onko koskaan ollut sellaista aikaa, kuin kahdennenkymmenennen vuosisadan seurakuntajakson aika, joka on nähnyt KAIKKIEN kansojen nousevan ja vaativan tasa-arvoisuutta; yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti. Tämä on kommunistien aika, jossa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, vaikka se on niin vain teoriassa. Tämä on poliittisten puolueiden aika, jotka kutsuvat itseään kristillis-demokraateiksi, kristillis-sosialisteiksi, kristilliseksi valtioliitoksi jne. Meidän vapaamielisten teologiemme mukaan Jeesus oli sosialisti, ja varhaiskirkko harjoitti Hengen johdossa sosialismia, joten meidän siis pitäisi tehdä samoin nykyäänkin.

Kun entisajan ihmiset kutsuivat Laodikeaa metropoliksi, oli tämä esikuvana yhdelle maailmanhallitukselle, jota me nykyään olemme saamassa aikaan. Kun ajattelemme kaupunkia suuren kirkolliskokouksen pitopaikkana, näemme esikuvan ekumeenisesta liikkeestä tänä päivänä, jossa tulemme hyvin pian näkemään kaikkien niin sanottujen kristittyjen tulevan yhteen. Todellakin, kirkko ja valtio, uskonto ja politiikka ovat tulossa yhteen. Lusteita sidotaan yhteen. Vehnä tulee olemaan pian valmista aittoihin.

Se oli maanjäristysten kaupunki; sellaisten, jotka viimein tuhosivat sen. Tämä seurakuntajakso tulee päättymään siihen, että Jumala ravistelee koko maailmaa, joka on mennyt rakastelemaan vanhan porton kanssa. Eivät ainoastaan maailmanjärjestelmät murene, vaan itse maata tullaan ravistelemaan ja sitten uudistamaan tuhatvuotista valtakuntaa varten.

Kaupunki oli rikas, hyvinvoinnin lahjalla varustettu. Se oli täynnä kulttuuria; runsaasti tieteen harjoitusta. Juuri niinkuin nytkin on. Kirkot ovat rikkaita. Jumalanpalvelus on kaunista ja muodollista, mutta kylmää ja kuollutta. Kulttuuri ja kasvatus ovat ottaneet Hengen antaman Sanan paikan, usko on korvattu tieteellä, niin että ihminen on materialismin uhri.

Joka suhteessa muinaisen Laodikean huomataan uudelleen syntyneen kahdennenkymmenennen vuosisadan Laodikean seurakuntajaksossa. Voikoot Jumalan armosta ne, joilla on korva kuulla, tulla ulos hänestä, niin etteivät he olisi osallisia hänen synneistänsä ja johdonmukaisesta tuomiostansa.

LAODIKEAN SEURAKUNTAJAKSO

Laodikean seurakuntajakso alkoi noin kahdennenkymmenennen vuosisadan vaihteen jälkeen, ehkä 1906. Kuinka kauan se tulee kestämään? Jumalan palvelijana, jolla on ollut paljon näkyjä, ja joista YKSIKÄÄN ei ole koskaan ollut pitämättä paikkaansa; sallikaa minun sanoa ennalta (en sano profetoida, vaan sanoa ennalta) että tämä seurakuntajakso tulee loppumaan noin vuoden 1977 vaiheilla. Suottehan anteeksi henkilökohtaisen huomautuksen tässä. Minä perustan tämän ennustuksen seitsemälle, yhtämittaiselle näylle, jotka tulivat minulle eräänä sunnuntaiaamuna kesäkuussa 1933. Herra Jeesus puhui minulle ja sanoi, että Herran tulemus oli lähestymässä, mutta että ennenkuin Hän tulisi, seitsemän suurta tapahtumaa tulisi tapahtumaan. Kirjoitin ne kaikki ylös ja tuona aamuna annoin eteenpäin Herran ilmestyksen. Ensimmäinen näky oli se, että Mussolini tulisi miehittämään Etiopian ja tämä kansakunta tulisi lankeamaan hänen jalkoihinsa. Tietenkin tuo näky synnytti joitakin jälkikaikuja, ja jotkut olivat hyvin vihaisia, kun sanoin sen, eivätkä halunneet uskoa sitä. Mutta se tapahtui tuolla tavoin. Hän vain meni sinne uudenaikaisine aseineen ja otti komennon. Maan asukkailla ei ollut mitään mahdollisuutta vastustaa. Mutta näky myöskin kertoi, että Mussolinilla tulisi olemaan kauhea loppu hänen oman kansansa käännyttyä häntä vastaan. Kävi niin, että se tapahtui tarkasti siten, kuin olin sanonut sen tapahtuvan.

Seuraava näky kertoi etukäteen, että itävaltalainen, nimeltään Adolf Hitler, nousisi Saksan diktaattoriksi ja että hän tulisi vetämään maailman sotaan. Näky näytti Siegfrid-linjan, ja kuinka meidän joukoillamme tulisi olemaan kauhea aika sen ylittämisessä. Sitten näky näytti, että Hitlerin loppu tulisi olemaan salaperäinen.

Kolmas näky käsitteli maailmanpolitiikkaa, sillä se näytti minulle, että tulisi olemaan kolme suurta ISMiä; fasismi, natsismi ja kommunismi, mutta että kolmas tulisi nielemään kaksi ensimmäistä. Ääni kehoitti: ”TARKKAILE VENÄJÄÄ, TARKKAILE VENÄJÄÄ. Pidä silmäsi pohjoisen kuninkaassa.”

Neljäs näky näytti suuria edistysaskeleita tieteessä, jotka tulisivat toisen maailmansodan jälkeen. Se päättyi näyllä autosta, jossa oli kattona muovikupla, ja se kiisi kauniita valtateitä pitkin kauko-ohjauksen alaisena, niin että ihmiset näyttivät istuvan tässä autossa ilman ohjauspyörää ja he pelasivat jonkinlaista peliä huvitellaksensa.

Viides näky käsitteli aikamme moraaliongelmaa, keskittyen enimmäkseen naisten ympärille. Jumala näytti minulle, että naiset alkoivat tulla ulos asemastaan silloin, kun heille annettiin äänioikeus. Sitten he leikkasivat hiuksensa, mikä merkitsi sitä, etteivät he enää olleet miehen alaisia, vaan vaativat joko tasavertaisia, tai useissa tapauksissa enemmän kuin tasavertaisia oikeuksia. He omaksuivat miehen vaatetuksen, ja edelleen he vähensivät vaatetustaan, kunnes viimeinen kuva, jonka näin, oli nainen, joka oli alaston lukuunottamatta pientä viikunapuunlehden tapaista esiliinaa. Tämän näyn yhteydessä näin hirvittävää turmeltuneisuutta ja koko maailman moraalisen tilanteen.

Sitten kuudennessa näyssä nousi USA:ssa esiin mitä kaunein, mutta julma nainen. Hän piti ihmisiä täydellisessä hallinnassaan. Uskoin, että tämä mahdollisesti oli roomalaiskatolisen kirkon nousu, vaikka tiesinkin, että se saattoi olla mahdollisesti näky jostakin naisesta, joka nousisi suurella voimalla USA:ssa naisten äänestämänä.

Viimeinen, eli seitsemäs näky, oli se, jossa kuulin mitä kauheimman räjähdyksen. Kun käännyin katsomaan, en nähnyt muuta kuin pirstaleita, kraatereita ja savua yli koko Amerikan.

Näiden näkyjen perusteella, yhdessä nopeiden muutosten kanssa, jotka ovat pyyhkäisseet maailmaa viimeisinä viitenäkymmenenä vuotena, MINÄ SANON ENNALTA (en profetoi), että nämä näyt tulisivat kaikki täyttymään vuoteen 1977 mennessä. Ja vaikka moni voi ajatella, että tämä on edesvastuuton lausunto kun tiedetään, että Jeesus sanoi, ettei kukaan ihminen tiedä päivää eikä tuntia, minä silti pidän kiinni tästä ennustuksesta vielä nyt kolmenkymmenen vuoden päästä. Sillä Jeesus EI sanonut, ettei kukaan ihminen tiedä vuotta, kuukautta tai viikkoa, jolloin Hänen tulemuksensa täyttyy. Minä siis toistan: minä vilpittömästi uskon ja ylläpidän käsitystäni, miehenä, joka tuntee Jumalan Sanan jumalallisen innoituksen kanssa, että vuoden 1977 pitäisi päättää maailmanjärjestelmät, ja ennakoida tuhatvuotista valtakuntaa.

Sallikaa minun nyt sanoa tämä: Voiko kukaan osoittaa, että jokin noista näyistä on ollut väärä? Eivätkö ne olekin kaikki täyttyneet? Kyllä, jokainen niistä on täyttynyt, tai on kehittymässä täyttyäkseen. Mussolini valloitti Etiopian menestyksellisesti, kaatui sitten ja menetti kaiken. Hitler aloitti sodan, jota hän ei voinut lopettaa ja kuoli salaperäisesti. Kommunismi voitti nuo kaksi muuta ISMiä. Muovikupuinen auto on rakennettu ja odottaa vain parempia tieverkkoja. Naiset ovat jo kaikkea muuta paitsi aivan alastomia, ja pukeutuvat jo nyt yläosattomiin uimapukuihin. Ja aivan hiljattain eräänä päivänä näin aikakauslehdessä juuri sen puvun, jonka näin näyssä (jos sitä yleensä voi kutsua puvuksi). Se oli muovinen läpinäkyvä vaate, jossa oli kolme tummennettua täplää, jotka peittivät molemmat rinnat pieneltä alalta, ja sitten siinä oli tumma paikka, kuin pieni esiliina alapuolella. Katolinen kirkko on nousussa. Meillä on ollut yksi katolinen presidentti, ja ilman epäilystä tulee olemaan toinenkin. Mitä on jäljellä? Ei mitään, paitsi Hebr. 12:26: ”Silloin hänen äänensä järkytti maata, mutta nyt hän on luvannut sanoen: ’Vielä kerran minä liikutan maan, jopa taivaankin.” Vielä kerran tulee Jumala ravistelemaan maata ja sen mukana kaikkea irrallista, mitä vain ravistella voidaan. Sitten Hän tulee uudistamaan sen. Juuri viime maaliskuussa, 1964, pitkänäperjantaina Alaskassa sattunut maanjäristys vavisutti koko maailmaa, vaikkakaan ei saattanut sitä pois tasapainosta. Mutta Jumala antoi varoituksensa kuulua siitä, mitä Hän tulee pian tekemään suuremmassa mittakaavassa. Hän tulee tärisyttämään ja heiluttamaan tätä synnin kiroamaa maailmaa. Veljeni, sisareni, on vain yksi paikka, joka voi kestää tämän ravistelun, ja se on Jeesuksessa Kristuksessa. Ja minä pyytäisin sinua, kun Jumalan armo vielä on tarjolla sinulle, että antaisit koko elämäsi varauksetta Hänelle, Jeesukselle Kristukselle, joka uskollisen paimenen tavoin tulee pelastamaan sinut ja huolehtimaan sinusta ja esittämään sinut syyttömänä kunniassa, ylitsevuotavan suuressa ilossa.

SANANSAATTAJA

Epäilen suuresti, tokko mikään seurakuntajakso todella tunsi sanansaattajaa, jonka Jumala sille lähetti, lukuunottamatta ensimmäistä ajanjaksoa, jossa Paavali oli sanansaattaja. Ja myöskään tuona aikana monet eivät tunteneet häntä siksi, mikä hän oli.

Tämä seurakuntajakso, jossa me elämme, tulee olemaan hyvin lyhyt jakso. Tapahtumat tulevat etenemään hyvin nopeasti. Siksi sanansaattajan Laodikean seurakuntajaksolle täytyy olla keskuudessamme jo nyt, vaikka me emme ehkä tunne häntä vielä. Mutta tulee varmasti olemaan aika, jolloin hän tulee tunnetuksi. Nyt voin osoittaa tämän, koska meillä on sanankohta, joka kuvaa hänen palvelustehtäväänsä.

Ennenkaikkea tämä sanansaattaja tulee olemaan profeetta. Hänellä tulee olemaan profeetan tehtävä. Hänellä tulee olemaan profeetallinen palvelustehtävä. Se tulee olemaan kiinteästi Sanan perustalla, koska kun hän profetoi tai kun hänellä on näky, tulee se AINA tapahtumaan. Hän tulee vahvistetuksi profeettana tarkkuutensa tähden. Vakuus siitä, että hän on profeetta, löytyy Ilm. 10:7: ”…vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön sen hyvän sanoman mukaan, jonka hän on ilmoittanut palvelijoillensa profeetoille.” Nyt tämä henkilö, jota tässä jakeessa kutsutaan enkeliksi, EI ole taivaallinen olento. Kuudes trumpettia puhaltava enkeli, joka on taivaallinen olento, on Ilm. 9:13 ja seitsemäs on Ilm. 11:15. Tämä Ilm. 10:7 on seitsemännen seurakuntajakson sanansaattaja, ja on mies, ja hänen tulee tuoda sanoma Jumalalta, ja hänen sanomansa ja palvelustehtävänsä tulee päättämään Jumalan salaisuuden, kuten on selvitetty Hänen palvelijoilleen, profeetoille. Jumala tulee kohtelemaan tätä viimeistä sanansaattajaa profeettana, SILLÄ HÄN ON PROFEETTA. Sama oli Paavali ensimmäisellä seurakuntajaksolla, ja niin on myöskin tällä viimeisellä jaksolla. Aamos 3:6-7: ”Puhalletaanko pasunaan kaupungissa, niin ettei kansa peljästy? Tahi tapahtuuko kaupungissa onnettomuutta, jota ei Herra ole tuottanut? Sillä ei Herra, Herra, tee mitään ilmoittamatta salaisuuttaan palvelijoillensa profeetoille.”

Mitä nuo seitsemän ukkosenjylinää sanoivat, ei kukaan tiedä. Mutta meidän tarvitsee tietää se. Ja tarvitaan profeetta, joka saa ilmestyksen, sillä Jumalalla ei ole muuta tapaa tuoda esiin raamatullisia paljastuksia paitsi profeetan kautta. Sana tuli aina profeetan kautta ja tulee aina olemaan niin. Jopa satunnaisella Kirjoitusten selaamisella käy selväksi, että tämä on Jumalan laki. Muuttumaton Jumala muuttumattomine teineen poikkeuksetta lähetti profeetan joka ajanjaksossa, jossa ihmiset olivat poikenneet jumalallisesta järjestyksestä. Molempien, sekä teologien että kansan, ollessa poikenneena Sanasta, lähetti Jumala aina palvelijansa näille ihmisille (mutta erillään teologeista, jumaluusoppineista) korjatakseen valheellisen opetuksen ja johtaakseen ihmiset takaisin Jumalan luo.

Näemme siis seitsemännen seurakuntajakson sanansaattajan tulevan, ja hän on profeetta.

Emme näe tämän profeetan tuloa ainoastaan tässä Ilm. 10:7, vaan huomaamme, että Sana ilmoittaa Elian tulosta ennenkuin Jeesus palaa. Matt. 17:10: ”Ja Hänen opetuslapsensa kysyivät Häneltä sanoen: ’Miksi sitten kirjanoppineet sanovat, että Eliaan pitää tulla ensin?’ Jeesus vastasi ja sanoi: ’Elias tosin tulee ja asettaa kaikki kohdalleen.'” Ennen Herramme tuloa Eliaan täytyy tulla takaisin ennalleenasettamistyöhön seurakunnassa. Tämä on se, mitä Mal. sanoo: ”Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä.” Ehdottomasti ei ole epäilystä sen suhteen, että Eliaan täytyy tulla takaisin ennen Jeesuksen tuloa. Hänellä on erityinen työ täytettävänä. Tämä tehtävä on Mal. 4:6, joka sanoo: ”Ja hän on kääntävä lasten sydämet heidän isiensä puoleen.” Tiedämme tämän olevan hänen erityisen tehtävänsä tällä ajalla siitä, että se Kirjoitusten osa on jo täyttynyt, joka sanoo: ”Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen.” Se täyttyi silloin, kun Elian palvelustehtävä oli täällä Johannes Kastajassa. Luuk. 1:17: ”Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, näin Herralle toimittaaksensa valmistetun kansan.” Johanneksen palvelustehtävässä ”isien sydämet tulivat käännetyiksi lasten puoleen.” Me tiedämme sen, koska Jeesus sanoi niin. Mutta ei sanota, että lasten sydämet tulivat käännetyiksi isien puoleen. Tämä on vielä tapahtumatta. Viimeisten päivien lasten sydämet tullaan kääntämään takaisin heidän helluntain aikaisten isiensä puoleen. Johannes valmisti isät Jeesukselle, jotta Tämä voisi toivottaa lapset tervetulleiksi lammastarhaan. Nyt tämä profeetta, jonka ylle Elian Henki lankeaa, tulee valmistamaan lapset toivottamaan Jeesus tervetulleeksi takaisin.

Jeesus kutsui Johannes Kastajaa Eliaaksi. Matt. 17:12: ”Mutta minä sanon teille, että Elias on jo tullut. Mutta he eivät tunteneet häntä, vaan tekivät hänelle, mitä tahtoivat.” Syy siihen, miksi Hän kutsui Johannesta Eliaksi, oli se, että sama Henki, joka oli Eliaan yllä, oli tullut takaisin Johanneksen ylle, aivan kuten tuo Henki oli tullut Elisan ylle kuningas Ahabin hallituskauden jälkeen. Nyt jälleen kerran tuo Henki on tuleva takaisin toisen miehen ylle juuri ennenkuin Jeesus tulee. Hän tulee olemaan profeetta. Jumala tulee osoittamaan, että hän on profeetta. Koska Jeesus itse lihassa ei tule olemaan täällä todistamassa hänen palvelustehtäväänsä (kuten Hän teki Johannes Kastajan ollessa kyseessä), sen tulee tekemään Pyhä Henki. Siten tämän profeetan palvelustehtävään on liittyneenä suuri ja ihmeellinen Pyhän Hengen tekojen ilmituominen. Profeetan tehtävän ollessa kyseessä, jokainen ilmestys tulee täyttymään, toteutumaan. Ihmeelliset voimateot tulevat tapahtumaan hänen käskystänsä. Sitten hän tulee tuomaan esiin sanoman, jonka Jumala on hänelle antanut Sanassa: kääntää ihmiset takaisin totuuteen ja Jumalan todelliseen voimaan. Jotkut tulevat kuuntelemaan, mutta enemmistö tulee kulkemaan kaavan mukaan ja hylkäämään hänet.

Koska tämä profeetta-sanansaattaja Ilm. 10:7:ssä tulee olemaan sama kuin Mal. 4:5-6, tulee hän luonnollisesti olemaan kuin Elias ja Johannes Kastaja. Molemmat miehet olivat asetetut erilleen heidän päiviensä hyväksytyistä uskonnollisista kouluista. Molemmat olivat erämaan miehiä. Molemmat toimivat vain silloin, kun heillä oli ”Näin sanoo Herra” suoraan Jumalalta ilmestyksen kautta. Molemmat olivat uskonnollisia määräyksiä ja sen päivän uskonnollisia johtajia vastaan. Mutta ei ainoastaan tätä, vaan he sivalsivat ruoskan tavoin jokaista, joka oli turmeltunut tai turmeli toisia. Ja huomatkaa, että molemmat profetoivat paljon moraalittomia naisia ja heidän tapojaan vastaan. Elia kohotti äänensä Iisebeliä vastaan ja Johannes nuhteli ankarasti Herodiasta, Filippuksen vaimoa.

Vaikka hän ei tulekaan olemaan suosittu, tulee Jumala vahvistamaan hänet. Kuten Jeesus vahvisti Johanneksen toiminnan ja Pyhä Henki vahvisti Jeesuksen, voimme hyvin odottaa, että ensinnäkin Pyhä Henki vahvistaa hänet toimimalla hänen elämässään voimatekojen kautta, jotka ovat vastaansanomattomia ja joita ei tavata muualla, sekä toiseksi, että Jeesus itse palatessaan tulee vahvistamaan hänet, aivan kuten Hän vahvisti Johanneksenkin. Johannes todisti, että Jeesus oli tulossa; samoin tulee tämäkin mies todistamaan Jeesuksen tulosta. Ja juuri Jeesuksen Kristuksen paluu tulee osoittamaan, että tämä mies todella oli Hänen toisen tulemuksensa edelläkävijä. Tämä on lopullinen todiste siitä, että tämä todellakin on Mal. 4:ssä mainittu profeetta, sillä Jeesuksen itsensä ilmestyminen tulee olemaan pakanain aikakauden loppu. Silloin tulee olemaan liian myöhäistä niille, jotka ovat hyljänneet Hänet.

Vielä enemmän selventääksemme esitystämme tästä viimeisen ajan profeetasta, huomatkaamme erityisesti, että Matt. 11:12 mainittu profeetta oli Johannes Kastaja, josta oli edeltä kerrottu Mal. 3:1: ”Katso, minä lähetän sanansaattajani, ja hän on valmistava tien minun eteeni. Ja äkisti on tuleva temppeliinsä Herra, jota te etsitte, ja liiton enkeli, jota te halajatte. Katso, hän tulee, sanoo Herra Sebaot.” Matt. 11:9-11: ”Vai mitä te lähditte? profeettaako katsomaan? Totisesti, minä sanon teille: hän on enemmän kuin profeetta. Tämä on se, josta on kirjoitettu: ’Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi’. Totisesti minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukosta noussut suurempaa kuin Johannes Kastaja; mutta vähäisin taivasten valtakunnassa on suurempi kuin hän.” Tämä on jo tapahtunut. Tämä on kaikki ohitse. Mutta huomatkaa nyt Mal. 4:1-6: ”Sillä katso: se päivä on tuleva, joka palaa kuin pätsi. Ja kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa. Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla, ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat ja tallaatte jumalattomat; sillä he tulevat tomuksi teidän jalkapohjienne alle sinä päivänä, jonka minä teen, sanoo Herra Sebaot. Muistakaa minun palvelijani Mooseksen laki, jonka minä Hoorebilla hänelle säädin koko Israelia varten käskyiksi ja oikeuksiksi. Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä. Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi.” Katsokaa, välittömästi tämän Elian tulon jälkeen maa tullaan puhdistamaan tulella ja jumalattomat poltetaan tuhkaksi. Tietenkään tämä ei tapahtunut Johannes Kastajan aikana (sen aikakauden Elia). Jumalan Henki, joka profetoi sanansaattajan lähettämisestä Mal. 3:1 (Johannes) toisti ainoastaan aikaisempaa profeetallista lausuntoaan Jes. 40:3, joka oli annettu n. 300 vuotta tätä ennen: ”Huutavan ääni kuuluu: ’Valmistakaa Herralle tie erämaahan, tehkää arolle tasaiset polut meidän Jumalallemme’.” Nyt Johannes Pyhän Hengen kautta toi sekä Jesajan että Malakian äänen kuuluviin Matt. 3:3: ”Sillä hän on se, josta profeetta Esaias puhuu sanoen: ’Huutavan ääni kuuluu erämaassa: Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi’.” Täten voimme hyvin nähdä näistä Sanan kohdista, että profeetta Mal.3:ssa, joka oli Johannes Kastaja, EI ollut Mal. 4:ssä mainittu profeetta, vaikka todellakin sekä Johannes Kastajan että tämän viimeisen päivän profeetan yllä on sama Henki, joka oli Elian yllä.

Nyt tämä Mal. 4 ja Ilm. 10:7 mainittu sanansaattaja tulee tekemään kaksi asiaa: Ensinnäkin: Mal. 4 mukaan hän tulee kääntämään lasten sydämet isien puoleen. Toiseksi: Hän tulee paljastamaan seitsemän ukkosenjylinän salaisuudet, Ilm. 10, jotka ovat seitsemän sinetin sisältämät salaisuudet. Juuri nämä jumalallisesti paljastetut salatut totuudet tulevat kirjaimellisesti kääntämään lasten sydämet heidän ensimmäisen helluntain aikaisten isiensä puoleen. Täsmälleen näin on.

Tarkastelkaapa myöskin seuraavaa: Tämä profeetta-sanansaattaja tulee olemaan luonteeltaan ja tavoiltaan kuten Elia ja Johannes kastaja. Tämän sanansaattajan päivänä ihmiset tulevat olemaan samanlaisia kuin he olivat Ahabin (Elian aikaisen kuninkaan) ja Johannes Kastajan päivinä. Ja koska ne tulevat olemaan VAIN LAPSET, joiden sydämet käännetään, ainoastaan he tulevat kuuntelemaan. Ahabin päivinä löytyi ainoastaan seitsemäntuhatta oikean siemenen israelilaista. Johannes Kastajan päivinä oli myös vain harvoja. Enemmistö harjoitti haureutta epäjumalien kanssa molempina aikoina.

Haluan vielä tehdä yhden vertailun Laodikean ajan sanansaattajan ja Johanneksen, Jeesuksen ensimmäistä tulemusta edeltäneen profeetta-sanansaattajan välillä. Ihmiset erehtyivät pitämään häntä Messiaana. Joh. 1:19-20: ”Ja tämä on Johanneksen todistus, kun juutalaiset lähettivät hänen luoksensa Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: ’Kuka sinä olet?’ Ja hän tunnusti eikä kieltänyt; ja hän tunnusti: ’Minä en ole Kristus’.” Nyt tämä viimeisen päivän profeetta-sanansaattaja tulee omaamaan sellaisen voiman Herran edessä, että tulee olemaan niitä, jotka erehtyvät pitämään häntä Messiaana. (Maailmassa tulee lopunaikana olemaan henki, joka johtaa joitakin harhaan ja saa heidät uskomaan tämän. Matt. 24:23-26: ”Jos silloin joku sanoo teille: ’Katso, täällä on Kristus’, tahi: ’Tuolla’, niin älkää uskoko. Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin. Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut. Sentähden, jos teille sanotaan: ’Katso, hän on erämaassa’, niin älkää menkö sinne, tahi: ’Katso, hän on kammiossa’, niin älkää uskoko.”) Mutta älkää te uskoko sitä. Hän ei ole Jeesus Kristus. Hän ei ole Jumalan Poika. Hän on YKSI VELJISTÄ, PROFEETTA, SANANSAATTAJA, JUMALAN PALVELIJA. Hän ei tarvitse suurempaa kunniaa kuin sen, minkä Johannes vastaanotti, kun hän huusi: ”Minä en ole se, MUTTA HÄN TULEE MINUN JÄLKEENI.”

Ennenkuin lopetamme tämän osan Laodikean seurakuntajakson sanansaattajasta, täytyy meidän vakavasti tarkastella kahta ajatusta. Ensiksikin: Tällä ajalla tulee olemaan YKSI profeetta-sanansaattaja. Ilm. 10:7 sanoo: ”…vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen (yksikkö)…” Ei koskaan ole ollut aikaa, jolloin Jumala olisi antanut kaksi suurta profeettaa samanaikaisesti. Hän antoi Eenokin yksin, Nooan yksin; Hän antoi Mooseksen, jolla yksin oli Sana, vaikka toisetkin profetoivat. Johannes Kastaja tuli YKSIN. Nyt viimeisenä päivänä tulee olemaan PROFEETTA (ei naisprofeetta, vaikka tällä ajalla onkin enemmän naisia, jotka ilmoittavat antavansa Jumalan ilmestyksen kuin miehiä), ja horjumaton Sana sanoo, että hän (profeetta) tulee paljastamaan salaisuudet lopunajan ihmisille ja kääntämään lasten sydämet isien puoleen. On niitä, jotka sanovat, että Jumalan kansa tulee kerääntymään yhteen kootun ilmestyksen kautta. Minä vastustan tätä lausuntoa. Se on pelkkä epäpätevä olettamus Ilm. 10:7 valossa. En kiellä, että tulee esiintymään profeettoja, aivankuin Paavalinkin päivinä oli Agabus, profeetta, joka profetoi tulevasta nälänhädästä. En kiellä, että ihmiset tulevat profetoimaan tässä lopunajassa, ja että heidän palvelustehtävänsä voi olla ja onkin oikea. Olen samaa mieltä siitä, että asia on näin. MUTTA KIELLÄN SANAN HORJUMATTOMAN TODISTUSAINEISTON NOJALLA, ETTÄ ON USEAMPI KUIN YKSI PROFEETTA-SANANSAATTAJA, JOKA TULEE PALJASTAMAAN SANAN SISÄLTÄMÄT SALAISUUDET, JA JOLLA ON PALVELUSTEHTÄVÄNÄÄN KÄÄNTÄÄ LASTEN SYDÄMET ISIEN PUOLEEN. ”Näin sanoo Herra” kestää pystyssä Hänen erehtymättömän Sanansa kautta; se tulee kestämään ja tullaan vahvistamaan ja osoittamaan oikeaksi. On olemassa yksi profeetta-sanansaattaja tälle ajalle. Pelkästään inhimillisen käytöksen perustalta jokainen tietää, että missä on monia ihmisiä, siellä mielipiteet jakaantuvat heidän kaikkien kannattamansa pääopin pienemmissä yksityiskohdissa. Kenellä sitten on tuleva olemaan erehtymättömyyden voima, joka tullaan ennalleenasettamaan tänä viimeisen seurakuntajakson aikana, sillä tänä viimeisenä ajanjaksona tullaan jälleen ilmituomaan Puhdas Sana-Morsian? Tämä tarkoittaa sitä, että meillä tulee olemaan jälleen kerran SANA sellaisena, kuin se oli täydellisesti annettu ja täydellisesti ymmärretty Paavalin päivinä. Kerron teille, kenellä se tulee olemaan. Se tulee olemaan profeetalla, joka on yhtä perinpohjaisesti vahvistettu (Pyhän Hengen työn kautta), tai jopa perusteellisemminkin vahvistettu, kuin kuka tahansa profeetta kaikkina aikoina Eenokista tähän päivään asti, koska tällä miehellä pakostakin on oltava profeetallinen palvelustehtävä, ja Jumala tulee tuomaan hänet julki. Hänen ei tarvitse puhua itsensä puolesta; Jumala tulee puhumaan hänen puolestaan merkkien äänellä. Amen.

Toinen ajatus, joka meidän täytyy painaa sydämiimme, on se, että seitsemän seurakuntajaksoa alkoivat, lähtivät alkuun, yhtä hyvin antikristillisen hengen kuin Pyhän Hengen (joka olkoon siunattu iankaikkisesti) saattamina. 1. Joh. 4:1: ”Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta, sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.” Huomasitteko? Antikristuksen henki on samaistunut väärien profeettojen kanssa. Seurakuntajaksot alkoivat väärillä profeetoilla ja ne tulevat päättymään väärillä profeetoilla. Nyt tietysti tulee olemaan TODELLINEN VÄÄRÄ PROFEETTA suuressa mittakaavassa, se, joka mainitaan Ilmestyskirjassa. Mutta nyt ennen hänen ilmestymistään tulee ilmestymään monia vääriä profeettoja. Matt. 24:23-26: ”Jos silloin joku sanoo teille: ’Katso, täällä on Kristus’, tahi: ’Tuolla’, niin älkää uskoko. Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin. Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut. Sentähden, jos teille sanotaan: ’Katso, hän on erämaassa’, niin älkää menkö sinne, tahi: ’Katso, hän on kammiossa’, niin älkää uskoko.” Nämä profeetat on tunnistettu meitä varten monissa muissa raamatunkohdissa, kuten seuraavissa: 2. Piet. 2:1-2: ”Mutta myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niinkuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut, ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon. Ja moni on seuraava heidän irstauksiaan, ja heidän tähtensä totuuden tie tulee häväistyksi.” 2. Tim. 4:3-4: ”Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.” 1. Tim. 4:1: ”Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja.” Jokaisessa tapauksessa huomaatte, että väärä profeetta on sellainen, joka on Sanan ulkopuolella. Aivan kuten osoitimme teille, että antikristus merkitsee anti-Sanaa, siten nämäkin väärät profeetat tulevat turmellen Sanaa, antaen sille merkityksen, joka soveltuu heidän omiin saatanallisiin päämääriinsä. Oletteko koskaan huomanneet kuinka ihmiset, jotka johtavat toisia harhaan, sitovat heidät tiukasti itseensä pelon avulla? He sanovat, että jos ihmiset eivät tee, mitä he sanovat, tai jos he jättävät heidät, niin siitä seuraa tuho. Tällaiset ovat valheprofeettoja, sillä oikea profeetta tulee aina johtamaan ihmiset Sanaan ja sitomaan ihmiset Jeesukseen Kristukseen, ja hän ei käske ihmisiä pelkäämään häntä tai sitä, mitä hän sanoo, vaan pelkäämään sitä, mitä Sana sanoo. Huomatkaa, kuinka nämä ihmiset Juudaksen tavoin ovat liikkeellä rahan tähden. He saavat teidät myymään kaiken, mitä teillä on ja antamaan sen heille ja heidän ohjelmilleen. He kuluttavat enemmän aikaa uhrien keräämiseen kuin Sanaa varten. Nuo, jotka yrittävät käyttää lahjoja, käyttävät niitä hyödykseen, jolloin ollaan virheellisen toiminnan tuntumassa, ja sitten pyytävät rahaa, ja laiminlyövät Sanan ja sanovat sitten, että se on Jumalasta. Ja ihmiset tulevat menemään heidän luokseen, kannattavat ja tukevat heitä, uskovat heitä, tietämättä, että se on kuoleman tie. Niin, maa on täynnä lihallisia jäljittelijöitä. Tuona viimeisenä aikana he koettavat matkia tuota profeetta-sanansaattajaa. Skeuaan seitsemän poikaa koettivat matkia Paavalia. Simon-noita koetti matkia Pietaria. Heidän jäljittelynsä tulee olemaan lihallista. He eivät kykene saamaan aikaan sitä, mitä todellinen profeetta voi saada aikaan. Kun hän sanoo, että herätys on ohitse, tulevat he kulkemaan ympäriinsä puhuen suuresta herätyksestä sanoen, että mitä ihmisillä on, on täysin oikein ja että Jumala on tekevä suurempia ja ihmeellisempiä tekoja kansan keskuudessa. Ja ihmiset tulevat lankeamaan siihen. Nämä samaiset väärät profeetat tulevat väittämään, että viimeisen ajan sanansaattaja ei ole jumaluusoppinut (teologi), ja sentähden häntä ei tulisi kuunnella. He eivät kykene aikaansaamaan sitä, mitä sanansaattaja; Jumala ei tule vahvistamaan heitä, kuten Hän vahvistaa tuon viimeisen ajan profeetan. Suurilla, pöyhkeillä sanoillaan ja maailmanlaajuisen arvostuksensa painolla he varoittavat ihmisiä kuuntelemasta tuota miestä ja he sanovat, että hän opettaa väärin. He seuraavat tarkoin isiään, fariseuksia, jotka olivat perkeleestä, sillä he väittivät, että sekä Jeesus että Johannes Kastaja opettivat väärin.

Miksi nyt sitten nämä väärät profeetat nousevat oikeaa profeettaa vastaan ja mitätöivät hänen opetuksensa? Koska he noudattavat niiden esivanhempiensa jälkiä, jotka Ahabin päivinä vastustivat Miikaa. Silloin heitä oli siellä neljäsataa ja kaikki olivat yksimielisiä; ja puhumalla kaikki samalla tavalla, he harhauttivat kansan. Mutta yksi profeetta – vain yksi – oli oikeassa ja kaikki muut väärässä, koska Jumala oli uskonut ilmestyksen YHDEN AINOAN haltuun.

Varokaa vääriä profeettoja, sillä he ovat raatelevia susia.

Jos vielä olet jollakin tavoin epäileväinen tämän suhteen, niin pyydä Jumalaa Henkensä kautta täyttämään sinut ja opastamaan sinua, sillä TODELLISIA VALITTUJA EI VOIDA JOHTAA HARHAAN. Ymmärsitkö tämän? Ei ole olemassa ketään ihmistä, joka voisi johtaa sinut harhaan. Paavali ei olisi voinut johtaa harhaan yhtään valittua siinä tapauksessa, että hän olisi ollut väärässä. Ja tuossa ensimmäisessä, Efeson seurakuntajaksossa, valittuja ei voitu johtaa harhaan, sillä he koettelivat väärät apostolit ja profeetat ja huomasivat heidät valehtelijoiksi ja ajoivat heidät ulos. Halleluja! HÄNEN lampaansa kuulevat Hänen äänensä ja ne seuraavat HÄNTÄ. Amen. Minä uskon sen.

TERVEHDYS

Ilm. 3:14: ”Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku.”

Eikö tämä olekin mitä ihmeellisin kuvaus meidän Herramme ja Vapahtajamme, Jeesuksen Kristuksen ominaisuuksista? Nämä sanat herättävät minussa halun huutaa. Ne tuovat sellaisen todellisuuden hengen sydämeeni. Pelkkä niiden lukeminen, jopa ennen Hengen läpikotaista paljastusta niistä, värisyttää minua.

Jeesus antaa tämän kuvauksen itsestään viimeiseen ajanjaksoon nähden. Armon päivät ovat kulumassa loppuun. Hän on katsonut ensimmäisestä vuosisadasta suoraan kahdenteenkymmenenteen vuosisataan ja kertonut meille kaikki näitä ajanjaksoja koskevat asiat. Ennenkuin Hän paljastaa viimeisen kauden luonteenpiirteet meille, Hän suo meille yhden viimeisen silmäyksen omaan suloiseen ja korkeimpaan Jumaluuteensa. Tämä on korkein (capstone) ilmestys Hänestä itsestään.

Näin sanoo ”AMEN”. Jeesus on Jumalan Amen. Jeesus on Jumalan ”Niin Se Olkoon”. Amen merkitsee lopullisuutta. Se merkitsee hyväksymistä. Se merkitsee voittavaa lupausta. Se merkitsee muuttumatonta lupausta. Se merkitsee Jumalan sinettiä.

Haluan teidän tarkkailevan tätä nyt huolellisesti ja näkevän jotakin todella suloista ja kaunista. Minä sanoin, että tämä on Hänen lopunajan ilmestyksensä Hänestä itsestään. Kun armon päivä loppuu, silloin tuhatvuotinen valtakunta tulee hyvin pian sen jälkeen; eikö olekin niin? No niin, lukekaa kanssani Jesaja 65:16-19: ”Joka maassa itsensä siunaa, siunaa itsensä totisen Jumalan nimeen, ja joka maassa vannoo, vannoo totisen Jumalan nimeen; sillä entiset ahdistukset ovat unhotetut ja peitossa minun silmiltäni. Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu;vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan. Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani; eikä siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valituksen ääntä.” Tämä koskee tuhatvuotista valtakuntaa. Mutta ennenkuin menemme siihen, niin kuulkaa, mitä Hän sanoo jakeessa 16: ”Joka maassa itsensä siunaa, siunaa itsensä totisen Jumalan nimeen.” Niin, tämä on totta, mutta oikea käännös ei ole ”totinen Jumala”, vaan AMENEN Jumala. Niinpä kyseinen kohta voidaan lukea: ”Joka maassa itsensä siunaa, siunaa itsensä AMENEN Jumalan nimeen, ja joka maassa vannoo, vannoo AMENEN Jumalan nimeen; sillä entiset ahdistukset ovat unhotetut ja peitossa minun silmiltäni.” Halleluja. Tässä on Vanhan Testamentin Jehova, ”Amenen Jumala”. Tässä on Uuden Testamentin Jeesus, ”Amenen Jumala”. Kuule, oi Israel, Herra, sinun Jumalasi, on YKSI Jumala. Siinä se on jälleen. Vanhan Testamentin Jehova on Uuden Testamentin Jeesus. Kuule, oi Israel, Herra, sinun Jumalasi, on YKSI Jumala. Uusi Testamentti ei paljasta TOISTA Jumalaa; se on lähempi ilmestys YHDESTÄ JA SAMASTA JUMALASTA. Kristus ei tullut alas tehdäkseen itsensä tunnetuksi. Hän ei tullut tuomaan ilmi Poikaa. Hän tuli ilmituomaan ja tekemään tunnetuksi Isää. Hän ei koskaan puhunut kahdesta Jumalasta; Hän puhui YHDESTÄ Jumalasta. Ja nyt tässä viimeisessä seurakuntajaksossa me olemme tulleet takaisin korkeimpaan (capstone) ilmestykseen, kaikkein tärkeimpään Jumaluuden ilmestykseen koko Raamatussa: JEESUS ON JUMALA; HÄN JA ISÄ OVAT YKSI; ON YKSI JUMALA, JA HÄNEN NIMENSÄ ON HERRA JEESUS KRISTUS.

Hän on Amenen Jumala. Hän ei koskaan muutu. Mitä Hän tekee, ei koskaan muutu. Hän sanoo sen, ja se pysyy lujana. Hän tekee sen, ja se on tehty iankaikkisesti. Kukaan ei voi ottaa pois eikä lisätä siihen, mitä Hän sanoo. Niin se olkoon. Amen. Niin se olkoon. Ettekö olekin iloisia senjohdosta, että palvelette tällaista Jumalaa? Voitte tietää tarkasti missä olette Hänen kanssaan kunakin hetkenä ja koko ajan. Hän on AMENEN Jumala, eikä tule muuttumaan.

”Näin sanoo AMEN.” Minä pidän tästä. Se merkitsee, että mitä hyvänsä Hän sanoi, on pysyvää. Se merkitsee sitä, että mitä tahansa Hän sanoi ensimmäiselle seurakuntajaksolle ja toiselle ja kaikille muillekin omasta todellisesta seurakunnastaan ja väärästä viinipuusta, on tarkasti oikein, eikä tule muuttumaan. Se merkitsee sitä, että mitä Hän aloitti Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Hän tulee päättämään Ilmestyskirjassa. Hänen täytyy, sillä Hän on Amen; NIIN SE OLKOON. Nyt voimme jälleen nähdä, miksi perkele vihaa Ensimmäistä Mooseksen kirjaa ja Ilmestyskirjaa. Hän vihaa totuutta. Hän tietää, että totuus tulee voittamaan. Kuinka hän taisteleekaan sitä vastaan.’ Hän tietää, mikä hänen loppunsa tulee olemaan. Mutta me olemme voittavalla puolella. Me (minä tarkoitan ainoastaan Sanaan uskovia) olemme Amenen puolella.

”Näin sanoo uskollinen ja totinen todistaja.” Nyt minä haluan näyttää teille, mitä minä löydän ajatuksessa ”uskollinen”. Te tiedätte, että me usein puhumme suuresta, muuttumattomasta Jumalasta, jonka Sana ei muutu. Ja kun me puhumme Hänestä tällä tavoin, saamme usein Hänestä sellaisen kuvan, joka saa Hänet näyttämään hyvin persoonattomalta. Näyttää siltä, kuin Jumala olisi tehnyt koko maailmankaikkeuden ja kaikki siihen liittyvät lait, ja sitten astunut syrjään ja tullut suureksi, persoonattomaksi Jumalaksi. On kuin Jumala olisi valmistanut pelastuksen tien kadotetulle ihmiskunnalle, tien, joka on risti, ja sitten kun Kristuksen kuolema sovitti syntimme ja Hänen ylösnousemuksensa antoi meille avoimen oven Hänen luokseen, Jumala vain pani kätensä ristiin ja astui syrjään. On niinkuin me enimmäkseen uskoisimme suureen Luojaan, joka luomisensa jälkeen kadotti persoonallisen kiinnostuksensa luomistyöhönsä. Nyt sanon, että liian useat ihmiset ovat taipuvaisia ajattelemaan tällä tavoin. Mutta tämä on väärää ajattelua, sillä JUMALA HALLITSEE IHMISTEN ASIOITA JUURI NYT. HÄN ON SEKA LUOJA ETTÄ YLLÄPITÄJÄ. Kol. 1:16-17: ”Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa.” Hän on Kaikkivaltias Jumala. Oman päätöksensä mukaan Hän suunnitteli omien valittujensa pelastussuunnitelman, jotka Hän edeltä tunsi. Poika kuoli ristillä asettaen perustan pelastukselle, ja Pyhä Henki huolellisesti toteuttaa Isän tahdon. Hän toimii tällä hetkellä ohjaten kaikki asiat siten, että Hänen tahtonsa ja Hänen omat tarkoitusperänsä toteutuvat. Hän on aivan keskellä kaikkea tätä. Hän on seurakuntansa keskellä. Tämä suuri Luoja, Pelastaja – Jumala työskentelee uskollisesti omiensa keskellä juuri nyt suurena lampaiden Paimenena. Hänen koko olemassaolonsa on Hänen omiansa varten. Hän rakastaa heitä ja huolehtii heistä. Hänen silmänsä on aina heidän yllään. Kun Sana sanoo, että ”teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa”, se tarkoittaa täsmälleen sitä, mitä se sanoo. Oi, minä olen niin iloinen, että minun Jumalani on ja pysyy uskollisena. Hän on totuudellinen itseänsä kohtaan, Hän ei valehtele. Hän on totuudellinen Sanaansa kohtaan; Hän pysyy Sen takana. Hän on totuudellinen meitä kohtaan; Hän ei tule kadottamaan ainoatakaan meistä, vaan nostaa meidät ylös viimeisenä päivänä. Olen iloinen siitä, että lepään Hänen uskollisuudessaan. Fil. 1:6: ”…varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka.”

”Hän on totinen todistaja.” Nyt tämä sana, todellinen, on sama, jonka näimme aikaisemmin Ilm. 3:7. Te muistatte, ettei se tarkoita oikeata väärän vastakohtana, vaan sillä on rikkaampi, syvempi merkitys. Se ilmaisee täydellistä todelliseksi tekemistä vastakohtana osittaiselle. Nyt muistamme, että Filadelfian seurakuntajakson aikana Herran tulemus oli lähenemässä. Mitä suurta rakkautta tuo jakso ilmaisikaan Häntä kohtaan! Se muistuttaa minua kauniista sanoista 1. Piet. 1:8: ”Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla.” Heidän kanssaan myös me iloitsemme. Emme ole nähneet Häntä,, mutta olemme tunteneet Hänet. Me tunnemme Hänet nyt niin paljon kuin meidän rajoitetut aistimme sallivat. Mutta eräänä päivänä tulee olemaan ”kasvoista kasvoihin”. Tämä on tätä seurakuntajaksoa varten. Hän tulee tämän seurakuntajakson lopussa. Osittain tunteminen tullaan muuttamaan TÄYDELLISEKSI TUNTEMISEKSI. Halleluja! Olemme katselleet tummennetun lasin lävitse, mutta pian olemme näkevä kasvoista kasvoihin. Olemme kulkeneet kirkkaudesta kirkkauteen, mutta pian tulemme olemaan itse kirkkaudessa; JA HÄNEN KIRKKAUDESSAAN ME TULEMME LOISTAMAAN. TULEMME OLEMAAN KUTEN HÄN; IHMEELLISESTI HÄNEN KALTAISIAAN, JEESUS, MEIDÄN JUMALALLINEN PELASTAJAMME! Eikö tämä olekin ihmeellistä? Me olemme täydelliset Hänessä. Tämä on totta. Hän ei valehtelisi meille tästä asiasta. Mutta eräänä päivänä tulemme muuttumaan atomeissa. Meidät tullaan muuttamaan katoamattomuuteen. Meidät tullaan kaikki ”nielemään” elämään. Sitten me tulemme käsittämään TODELLISEKSI TEKEMISEN.

”Hän on uskollinen ja totinen todistaja.” Nyt ajattelemme sanaa ”Todistaja”. Tämä on se sana, josta sana ”marttyyri” saadaan. Raamattu puhuu Stefanuksesta ja Antipaksesta ja muista marttyyreinä. He olivat marttyyrejä; he olivat myöskin todistajia. Jeesus oli uskollinen marttyyri. Pyhä Henki todistaa tämän. Maailma vihasi Jeesusta. Se tappoi Hänet. Mutta Jumala rakasti Häntä ja Hän meni Isän tykö. Todiste siitä, että Hän meni Isän tykö, on se, että Pyhä Henki tuli. Ellei Isä olisi vastaanottanut Jeesusta, ei Pyhä Henki olisi tullut. Lukekaa siitä Joh. 16:7-11: ”Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän. Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion: synnin, koska he eivät usko minuun; vanhurskauden, koska minä menen Isän tykö, ettekä te enää minua näe; ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu.” Pyhän Hengen läsnäolo tässä maailmassa Jeesuksen sijasta osoittaa, että Jeesus oli vanhurskas ja meni Isän tykö. Mutta Hän myös sanoo Joh. 14:18: ”En minä jätä teitä ORVOIKSI; minä tulen teidän tykönne.” Hän lähetti Puolustajan, Lohduttajan. Hän ON TUO PUOLUSTAJA. Hän tuli takaisin HENGESSÄ todellisen seurakunnan ylle. Hän on uskollinen ja totinen TODISTAJA seurakunnan keskellä. Mutta eräänä päivänä Hän on tuleva takaisin samalla tavoin kuin Hän menikin. Hän tulee silloin osoittamaan, kuka on ainoa viisas hallitsija, – se on Hän, Jeesus Kristus, Kirkkauden Herra.

Uskollinen ja totinen Todistaja, Luoja ja Ylläpitäjä, täydellinen todelliseksi tekeminen, Amenen Jumala.

Oi, kuinka minä rakastankaan Häntä, kuinka jumaloinkaan Häntä, Jeesusta, Jumalan Poikaa.

Haluan lopettaa ajatukseni tästä tervehdyksen osasta toisen Korittolaiskirjeen sanoilla, jotka ovat 2. Kor. 1:18-22: ”Mutta Jumala sen takaa, että puheemme teille ei ole ’on’ ja ’ei’. Sillä Jumalan Poika, Kristus Jeesus, jota me, minä ja Silvanus ja Timoteus, olemme teidän keskellänne saarnanneet, ei tullut ollakseen ’on’ ja ’ei’, vaan hänessä tuli ’on’. Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä ’on’; sentähden tulee hänen kauttaan myös niiden ’amen’, Jumalalle kunniaksi meidän kauttamme. Mutta se, joka lujittaa meidät yhdessä teidän kanssanne Kristukseen ja joka on voidellut meidät, on Jumala, joka myös on painanut meihin sinettinsä ja antanut Hengen vakuudeksi meidän sydämiimme.”

”Jumalan luomakunnan alku.” Siksi Herra Jeesus sanoo itseänsä. Mutta nämä sanat eivät merkitse täsmälleen sitä, miltä ne kuulostavat. Näiden sanojen ottaminen sellaisena, miltä ne kuulostavat, on antanut monille ihmisille (itse asiassa suurille joukoille) sen käsityksen, että Jumala loi Jeesuksen ensimmäiseksi, tehden Hänestä alemman kuin itse Jumaluus. Sitten tämä ensimmäinen luotu loi maailmankaikkeuden ja kaiken mitä se sitten sisältääkään. Mutta asia ei ole näin. Te tiedätte, ettei se täsmää muiden Kirjoitusten kanssa. Sanat kuuluvat: ”Hän on Jumalan luomakunnan ALOITTAJA eli ALKUUNPANIJA. Nyt me tiedämme varmasti, että Jeesus on Jumala, tosi Jumala. Hän on Luoja. Joh. 1:3: ”Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.” Hän on se, josta on sanottu 1. Moos. 1:1: ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan.” Myös sanotaan 2. Moos. 20:11: ”Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.” Katsokaahan, ei ole epäilystäkään sen suhteen, että Hän on Luoja. Hän oli PÄÄTTYNEEN FYYSISEN LUOMISEN LUOJA.

Varmastikin voimme nyt nähdä, mitä nämä sanat merkitsevät. Annettaessa niille mikä tahansa muu tulkinta, merkitsee se sitä, että Jumala loi Jumalan. Kuinka voitaisiin Jumala luoda, kun Hän itse on Luoja?

Mutta nyt Hän seisoo seurakunnan keskellä. Seisoessaan siellä ja paljastaessaan, kuka Hän on tässä viimeisessä jaksossa, Hän kutsuu itseään ”Jumalan luomakunnan Alkuunpanijaksi”. Tämä on TOINEN LUOMINEN. Tämä koskee seurakuntaa. Tämä on erikoinen määritelmä Hänestä itsestään. Hän on tämän seurakunnan LUOJA. Taivaallinen Ylkä loi oman morsiamensa. Jumalan Henkenä Hän tuli alas ja loi neitsyt Mariassa solut, joista Hänen ruumiinsa syntyi. Haluan toistaa tämän. Hän loi itse solut Marian kohtuun tuota ruumista varten. Ei ollut Pyhälle Hengelle riittävää yksinkertaisesti antaa elämä Marian ruumiin aikaansaamalle munasolulle. Tämä olisi merkinnyt sitä, että syntinen ihmiskunta tuotti ruumiin. Se ei olisi tuottanut ”viimeistä Aadamia”. Hänestä oli sanottu: ”…mutta ruumiin sinä (Isä) minulle valmistit.” Jumala (ei Maria) kehitti ja aikaansai tuon ruumiin. Maria oli inhimillinen hautomakone ja hän kantoi tuon Pyhän Lapsen ja synnytti Hänet. Hän oli Jumala-ihminen. Hän oli Jumalan Poika. Hän oli UUDESTA luomisesta. Jumala ja ihminen kohtasivat ja yhtyivät; Hän oli tämän uuden rodun ensimmäinen. Hän on tämän uuden rodun Pää. Kol. 1:18: ”Ja hän on ruumiin, se on seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen.” 2. Kor. 5:17: ”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.” Tässä voitte nähdä, että vaikka ihminen olikin VANHASTA JÄRJESTYKSESTÄ eli luomisesta, nyt LIITOSSA KRISTUKSEN KANSSA hän on tullut Jumalan UUDEKSI LUOMUKSEKSI [LUODUKSI]. Ef. 2:10: ”Sillä me olemme hänen tekonsa, LUODUT KRISTUKSESSA JEESUKSESSA hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.” Ef. 4:24: ”…ja pukea päällenne UUSI IHMINEN, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.” Tämä uusi luomus (luotu)ei ole uudestaan tehty vanha luomus (luotu), sillä sitä ei voitaisi katsoa uudeksi luoduksi. Tämä on täsmälleen se, mitä se sanoo sen olevan, UUSI LUOMUS. Tämä on toinen luominen, erillään vanhasta luomisesta. Enää Hän ei toimi lihan mukaan. Siten Hän toimi Israelin kanssa. Hän valitsi Aabrahamin, ja hänen jälkeläistään kautta jumalallisen Iisakin linjan. Mutta nyt, koostuneena kaikista kielistä, heimoista ja kansoista Hän suunnitteli uuden luomistyön. Hän on ensimmäinen tuosta luomistyöstä. Hän oli ihmisen muotoon luotu Jumala. Nyt Hän on Henkensä kautta luomassa monia poikia itsellensä. Jumala, Luoja, luomassa itsensä osaksi Hänen luomistyötään. Tämä on Jumalan todellinen ilmestys. Tämä oli Hänen tarkoituksensa. Tämä tarkoitus sai muodon valinnan kautta. Tästä syystä Hän saattoi katsoa suoraan viimeiseen seurakuntajaksoon, jolloin kaikki tulisi olemaan ohitse ja vieläkin nähdä Itsensä seurakunnan keskellä tämän Jumalan uuden luomisen alkajana. Hänen ehdoton valtansa saattoi sen tapahtumaan. Oman säädöksensä mukaan Hän valitsi tämän uuden luomisen (luomakunnan) jäsenet. Hän edeltä valitsi heidät lapseksiottamiseen oman hyvän tahtonsa mukaan. Kaikkitietäväisyytensä ja kaikkivaltiutensa kautta Hän saattoi sen tapahtumaan. Kuinka muuten Hän voisi tietää, että Hän tulisi seisomaan seurakunnan keskellä vastaanottaen ylistystä veljiltään, ellei Hän olisi varmistanut sitä? Hän tiesi kaikki asiat ja Hän suunnitteli kaiken sen perusteella, mitä Hän tiesi, jotta Hänen tarkoituksensa ja hyvä tahtonsa tulisi tapahtumaan. Ef. 1:11: ”Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan.” Halleluja! Ettekö olekin iloisia, että kuulutte Hänelle!

SANOMA LAODIKEAN SEURAKUNTAJAKSOLLE

Ilm. 3:15-19: ”Minä tiedän sinun tekosi; sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava! Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos. Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston. Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit. Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus.”

Koska olemme lukeneet tämän yhdessä, olen varma, että olette huomanneet, että Henki ei ole sanonut yhtään ystävällistä sanaa tästä seurakuntajaksosta. Hän lausuu kaksi syytöstä ja julistaa rangaistuksensa niistä.

Ensimmäinen syytös. Ilm. 3:15,16: ”Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava! Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos.”

Tarkastelemme tätä nyt huolellisesti. Se sanoo, että tämä Laodikean seurakuntajakson ryhmä on haalea [englanninkielisen käännöksen mukaan, suomalaisessa käännöksessä penseä, suomentajan huomatus]. Tämä haaleus vaatii rangaistuksen Jumalalta. Rangaistus on se, että heidät tullaan oksentamaan ulos Hänen suustansa. Tässä kohdassa emme halua lähteä harhateille kuten hyvin monet tekevät. Hyvin tyhmästi he sanovat, että Jumala voi oksentaa sinut ulos suustaan, ja tämä osoittaa, ettei ole olemassa mitään sellaista asiaa kuin totuus pyhien kestävyydestä. Haluan korjata tätä ajatusta nyt heti. Tämä jae ei ole kohdistettu yksilöön. Se on annettu seurakunnalle, kirkolle. Hän puhuu seurakunnalle. Edelleen, jos pidätte Sanan mielessänne, niin muistatte, ettei missään sanota, että me olemme Jumalan SUUSSA. Meidät on kaiverrettu Hänen kämmeniinsä. Meitä kannetaan Hänen rinnallaan, helmassaan. Kauan sitten, tuntemattomina aikoina, ennen aikaa, me olimme Hänen mielessään. Me olemme Hänen lammaslaumansa ja Hänen laitumillaan, mutta emme koskaan Hänen suussaan. Mutta mitä on Herran suussa? Sana on Hänen suussaan. Matt. 4:4: ”Mutta Hän vastasi ja sanoi: ‘Kirjoitettu on: Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee’.” Sanan otaksutaan olevan meidänkin suussamme. Me tiedämme, että seurakunta on Hänen ruumiinsa. Se on täällä Hänen sijassansa. Mitä tulee olemaan seurakunnan suussa? SANA. 1. Piet. 4:11 ”Jos joku puhuu, puhukoon niinkuin Jumalan sanoja.” 2. Piet. 1:21: ”…sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.” Mikä sitten on vikana näissä viimeisen ajan ihmisissä? HE OVAT JOUTUNEET POIS SANASTA. HE EIVÄT ENÄÄ OLE PALAVIA SIINÄ. HE OVAT HAALEITA SEN SUHTEEN. Aion osoittaa tämän aivan heti.

Baptisteilla on uskontunnustuksensa ja uskonkappaleensa Sanaan perustuvina, eikä heitä voi siinä järkyttää. He sanovat, että apostolien ajat ovat ohi eikä Pyhän Hengen kastetta ole uskomisen jälkeen. Metodistit sanovat, ettei ole vesikastetta (vihmominen ei ole kaste) ja että pyhitys on kaste Pyhällä Hengellä. Kristuksen Kirkko [amerikkalainen kirkkokunta] päätyy uudestisynnyttävään kasteeseen, ja aivan liian monissa tapauksissa he menevät veteen kuivina syntisinä ja tulevat ylös märkinä syntisinä. Kuitenkin he väittävät oppinsa perustuvan Sanaan. Mennään läpi koko kirkkokuntien rivistön ja tullaan helluntailaisiin. Onko heillä Sana? Testataan heidät Sanalla ja katsotaan. He tulevat myymään Sanan lähes poikkeuksetta sensaation tähden. Jos joku saa aikaan yliluonnollista, kuten öljyä ja verta ja kieliä ja muita merkkejä, ovat ne Sitten Sanan mukaisia tai eivät, tai Sanasta asianmukaisesti tulkittuna tai eivät, tulee enemmistö hyväksymään sen. Mutta mitä on tapahtunut Sanalle? Sana on syrjäytetty ja niinpä Jumala sanoo: ”Minä olen kaikkia teitä vastaan. Minä tulen oksentamaan teidät ulos suustani. Tämä on loppu. Seitsemänä seitsemästä seurakuntajaksosta Minä en ole nähnyt muuta kuin sitä, että ihmiset kunnioittavat omaa sanaansa Minun Sanani yläpuolella. Niinpä tämän jakson lopussa Minä oksennan teidät ulos suustani. Se on nyt päättynyt. Minä tulen kyllä puhumaan teille. Niin, Minä olen täällä seurakunnan keskellä. Jumalan Amen, uskollinen ja totinen tulee paljastamaan Itsensä ja se tulee tapahtumaan MINUN PROFEETTANI KAUTTA.” Aivan niin, näin se on. Ilm. 10:7: ”..vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön sen hyvän sanoman mukaan, jonka hän on ilmoittanut palvelijoillensa profeetoille.” Siinä se on. Hän lähettää vahvistetun profeetan. Hän lähettää profeetan lähes kahdentuhannen vuoden jälkeen. Hän on lähettävä jonkun, joka on kaukana organisaatioista, sivistyksestä ja uskonnon maailmasta kuten Johannes Kastaja ja Elias muinoin. Hän on kuunteleva ainoastaan Jumalaa ja hänellä tulee olemaan ”Näin sanoo Herra”, ja hän puhuu Jumalan puolesta. Hän on oleva Jumalan suu ja HÄN, KUTEN ON ILMOITETTU MALAKIAN 4:6, ON KÄÄNTÄVÄ LASTEN SYDÄMET ISIEN PUOLEEN. Hän on tuova takaisin viimeisen ajan valitut, ja he kuulevat vahvistetun profeetan antavan täsmällisen totuuden sellaisena kuin se oli Paavalilla. Hän asettaa totuuden ennalleen sellaisena kuin se oli heillä. Ja nuo valitut hänen kanssansa tuona päivänä tulevat olemaan nuo, jotka todella ilmituovat Herran ja ovat Hänen ruumiinsa ja ovat Hänen äänensä ja tekevät Hänen tekojaan. Halleluja! Näettekö sen?

Hetkellinen kirkon historian tarkastelu osoittaa, kuinka tarkka tämä ajatus on. Pimeänä aikana Sana melkein kokonaan katosi kansalta. Mutta Jumala lähetti Lutherin SANAN kanssa. Luterilaiset puhuivat Jumalan puolesta tuona aikana. Mutta he organisoituivat (järjestäytyivät kirkkokunnaksi), ja jälleen puhdas Sana oli kadotettu, sillä organisaatio pyrkii kohti uskontunnustuksia ja uskonkappaleita eikä kohti pelkkää Sanaa. He eivät voineet kauempaa puhua Jumalan puolesta. Sitten Jumala lähetti Wesleyn, ja hän oli Sanan ääni aikanansa. Ihmiset, jotka ottivat hänen ilmestyksensä Jumalalta, tulivat eläviksi kirjeiksi, joita kaikki heidän päiviensä ihmiset voivat lukea ja jotka he tunsivat. Kun metodistit (Wesleyn opetuksen perustalle järjestäytynyt kirkkokunta) epäonnistuivat, Jumala nosti esiin muita, ja niin on läpi vuosien tultu tähän aikaan, jolloin maassa on taas toinen kansa, joka heidän sanansaattajansa alaisena tulee olemaan lopullinen ääni viimeiselle seurakuntajaksolle.

Niin, kirkko ei enää ole Jumalan äänitorvi. Se on vain oma äänitorvensa. Niinpä Jumala kääntyy sitä vastaan. Hän saattaa sen häpeään profeetan ja morsiamen kautta, sillä Jumalan ääni tulee olemaan hänessä. Se tulee olemaan, sillä Ilmestyskirjan viimeisen luvun jae 17 sanoo: ”Henki ja morsian sanovat: ’Tule’.” Vielä kerran maailma tulee kuulemaan suoraan Jumalalta kuten helluntaipäivänä; mutta tietysti tämä Sana-Morsian tullaan hylkäämään kuten ensimmäisenkin seurakuntajakson aikana.

Nyt Hän on huutanut tälle viimeiselle ajalle: ”Teillä on Sana. Teillä on Raamattuja enemmän kuin koskaan ennen, mutta te ette tee Sanalle muuta kuin jaatte sitä ja hakkaatte sitä kappaleiksi ottaen mitä haluatte ja jättäen pois sen, mitä ette halua. Teitä ei kiinnosta sen ELÄMINEN, vaan siitä väitteleminen. Haluaisin mieluummin, että olisitte kylmiä tai kuumia. Jos olisitte kylmä ja hylkäisitte sen, voisin kestää sen. Jos tulisitte valkohehkuisen kuumiksi tunteaksenne sen totuuden ja elääksenne sen, Minä ylistäisin teitä siitä. Mutta kun te yksinkertaisesti otatte Minun Sanani ettekä kunnioita sitä, täytyy Minun vastavuoroisesti kieltäytyä tunnustamasta teitä. Minä oksennan teidät ulos suustani, sillä te kuvotatte Minua.”

Jokainen tietää, että juuri haalea vesi tekee vastenmielisen olon jos sitä juodaan. Jos haluatte oksennuslääkettä, on haalea vesi yksi parhaita asioita tähän. Haalea [suomekielisessä Raamatussa ”penseä”] seurakunta, kirkko, on saanut Jumalan sairaaksi, ja Hän on julistanut oksentavansa sen ulos. Tämä muistuttaa meitä siitä, mitä Hän tunsi juuri ennen vedenpaisumusta, eikö vain?

Oi, Jumala haluaisi, että seurakunta olisi kylmä tai kuuma. Paras tietenkin olisi, että se olisi kuuma. Mutta se ei ole. Rangaistus on jo langetettu. Se ei enää ole Jumalan ääni maailmalle. Se tulee pitämään kiinni siitä, että se on, mutta Jumala sanoo, ettei se ole.

Oi, Jumalalla on vielä ääni maailman ihmisiä varten, sillä Hän on antanut äänen morsiamelle. Tuo ääni on morsiamessa, kuten olemme sanoneet ja tulemme puhumaan siitä enemmän tuonnempana.

Toinen syytös. Ilm. 3:17-18: ”Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston. Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.”

Katsotaanpa nyt tämän jakeen ensimmäistä lausetta: ”Sillä sinä sanot.” Katsokaahan, he puhuivat. He puhuivat Jumalan äänitorvena. Tämä vahvistaa sen, mitä sanoin jakeiden 16-17 merkitsevän. Mutta vaikka he sanovatkin niin, ei se saa asiaa olemaan niin. Katolinen kirkko sanoo, että se puhuu Jumalan puolesta, sanoen olevansa Jumalan varmistettu ääni. Kuinka kukaan ihminen voi olla niin hengellisesti turmeltunut, on enemmän kuin saatan käsittää, mutta he tuottavat hedelmää sen siemenen mukaan, joka heissä on, ja me tiedämme, mistä tuo siemen tuli, emmekö tiedäkin?

Laodikean seurakunta sanoo: ”Minä olen rikas ja minulle on lisääntynyt tavaraa, enkä minä tarvitse mitään [engl.käännös].” Tämä oli sen oma arviointi itsestään. Se katseli itseään ja tämä oli se, mitä se näki. Se sanoi: ”Minä olen rikas.” Se tarkoittaa, että se on hyvinvoipa tämän maailman asioiden suhteen. Se kerskailee Jaak. 2:5-7 edessä: ”Kuulkaa, rakkaat veljeni. Eikö Jumala ole valinnut niitä, jotka maailman silmissä ovat köyhiä, olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän on luvannut niille, jotka häntä rakastavat? Mutta te olette häväisseet köyhän. Eivätkö juuri rikkaat teitä sorra, ja eivätkö juuri he vedä teitä tuomioistuimien eteen? Eivätkö juuri he pilkkaa sitä jaloa nimeä, joka on lausuttu teidän ylitsenne?” Minä EN väitä, etteikö rikas ihminen voisi olla hengellinen, mutta me kaikki tiedämme Sanan sanovan, että hyvin harvat ovat. Ne ovat köyhät, jotka ovat vallitsevina todellisessa seurakuntaruumiissa. Jos nyt sitten seurakunta (kirkko) tulee täyteen hyvinvointia, tiedämme me vain yhden asian: ”Ichabod” on kirjoitettu sen porttien ylle! Ette voi kieltää tätä, sillä se on Sana.

Puhuttaessa kirkon, seurakunnan, hyvinvoinnista – miksi ei koskaan aikaisemmin ole ollut sellaista hyvinvoinnin esiinmarssia? Kauniit pyhäköt lisääntyvät lukumääräisesti enemmän kuin koskaan ennen. Eri ryhmät kilpailevat keskenään nähdäkseen, kuka voi rakentaa suurimman ja kauneimman. Ja he rakentavat sivistyskeskuksia, lukemattomien miljoonien arvoisia, ja noita rakennuksia käytetään vain tunti tai kaksi viikossa. Se itsessään ei nyt olisi niin kauhea asia, mutta he odottavat tämän pienen ajan, minkä heidän lapsensa viettävät näissä sivistyslaitoksissa, korvaavan ne tunnit, jolloin koulutusta tulisi antaa kotona.

Rahaa on virrannut kirkkoon, kunnes eri kirkkokunnat omistavat osakkeita ja arvopapereita sekä tehtaita, öljylähteitä ja vakuutusyhtiöitä. Ne ovat kaatamalla sijoittaneet rahaa hyvinvointiin ja eläkerahastoihin. Nyt tämä kuulostaa hyvältä, mutta se on tullut ansaksi sananpalvelijoille, sillä jos he päättävät jättää ryhmänsä Jumalan rakkauden tai suuremman valon tähden, he menettävät eläkkeensä. Useimmat eivät voi kestää sellaista ja pysyvät painostusryhmänsä kanssa.

Älkäämme unohtako, että tämä on viimeinen seurakuntajakso. Tiedämme, että se on, sillä Israel on mennyt takaisin Palestiinaan. Jos me uskomme, että Hän on todella tulossa, niin täytyy olla jotain väärin noiden kohdalla, jotka rakentavat niin äärettömästi. Se saa ajattelemaan, että nämä ihmiset suunnittelevat pysyvänsä täällä iankaikkisesti, tai että Jeesuksen tulemus on vasta satojen vuosien päässä.

Tiedättekö, että uskonto tänään tunnetaan suurena liiketoimintana? On tosiasia, että he asettavat talousjohtajia kirkkoihin ja seurakuntiin hoitamaan talousasioita. Tätäkö Jumala haluaa? Eikö Hänen Sanansa Apostolien teoissa opetakin meitä, että seitsemän miestä täynnä Pyhää Henkeä ja uskoa palvelivat Herraa liikeasioissa? Te voitte varmaan nähdä, miksi Jumala sanoi: ”SINÄ sanot, että olet hyvinvoipa, mutta Minä en ole koskaan sitä sanonut.”

On radio-ohjelmia, TV-ohjelmia ja lukuisia kirkon yrityksiä, jotka maksavat miljoonia ja taas miljoonia. Hyvinvointi tulvii kirkkoon, seurakuntaan, jäsenmäärä lisääntyy yhdessä rahan kanssa, mutta kuitenkaan työtä ei tehdä siten kuin sitä tehtiin silloin, kun ei ollut rahaa, mutta ihmiset olivat yksinomaan sen varassa, mitä Pyhä Henki heille antoi.

Heillä on palkatut saarnaajat, palkatut apulaiset, palkattu musiikin ja kasvatuksen henkilökunta, palkatut kuorot, palkatut valvojat, ohjelmat, huvitukset – kaikki maksaa suuret summat rahaa, mutta kaikesta tästä huolimatta voima on vähenemässä. Kyllä kirkko, seurakunta on rikas, mutta voima ei ole siellä. Jumala liikkuu Henkensä kautta; ei kirkossa olevien rahamäärien tai lahjakkuuksien avulla.

Nyt haluan näyttää teille, kuinka pahaksi tämä mieltymys rahaan on tullut. Seurakunnat ovat lähteneet liikkeelle kaikin voimin saadakseen jäseniä, erikoisesti varakkaita kansalaisia. Joka puolelta kuuluu huuto, että uskonto pitää tehdä niin vetäväksi ja vetoavaksi, että rikkaat ja sivistyneet ja kaikki ne, joilla on maailmassa arvovaltaa, tulisivat seurakuntaan ja olisivat aktiivisia siinä. Eivätkö he voi ymmärtää, että jos hyvinvointi on hengellisyyden mitta, silloin maailmalla jo on Jumala; sillä on kaikki, mitä Jumalalla on, ja kirkolla, seurakunnalla, ei ole mitään?

”Sinä sanot: ’Minulle on lisääntynyt tavaraa.” Kirjaimellisesti tämä merkitsee: ” Minulla on hengellisiä rikkauksia.” Tämä kuulostaa kuin tuhatvuotiselta valtakunnalta kultakatuineen ja Jumalan läsnäoloa. Mutta minä ihmettelen, onko asia näin. Onko seurakunta todellakin rikas Jumalan hengellisistä rikkauksista? Tarkastelkaamme tätä kahdennenkymmenennen vuosisadan Laodikean kerskailua Jumalan Sanan valossa.

Jos seurakunta, kirkko, olisi hengellisesti rikas, sen vaikutus tunnettaisiin yhteiskunnan elämässä. Mutta minkälaista elämää todellisuudessa elävät nämä yhteiskunnan niinkutsutut hengelliset ja vaikuttavat miehet? Ulkona esikaupungeissa, parempien piirien asuinalueilla, on runsaasti vaimon vaihtamista, prostituutiota ja lapsijoukkojen rajuja juhlia, jotka aiheuttavat suuria aineellisia kuluja. Moraalittomuus on saavuttanut kaikkien aikojen huipun tilapäisissä sukupuolisuhteissa, huumausaineiden orjuudessa, uhkapelissä, varkauksissa ja kaikenkaltaisessa pahassa. Ja seurakunta kulkee mukana julistaen, kuinka hieno tämä sukupolvi on, kuinka täysiä kirkot ovat, ja kuinka vastaanottavaisia ovat jopa alkuasukkaat lähetyskentillä. Kirkko, seurakunta, on kääntänyt ihmiset luotaan lääkäreille, erikoisesti psykiatreille. Kuinka se saattaa lörpötellä, että se on hengellisesti rikas, on enemmän kuin mitä saatan ymmärtää. Se ei ole totta. He ovat vararikkotilassa, eivätkä tiedä sitä.

Silmäilkääpä ympärillenne. Tarkastelkaa ihmisiä, kun he kulkevat ohitse kadulla. Voitteko poimia esiin ne, joilla on kristityn ulkonäkö, siitä ihmispaljoudesta, jonka näette? Tarkkailkaa, kuinka he pukeutuvat, kuinka he käyttäytyvät, kuunnelkaa, mitä he sanovat, katsokaa, mihin he menevät. Varmasti pitäisi olla jotakin todellista osoitusta uudesta syntymästä noiden kaikkien joukossa, joiden näemme kulkevan ohitsemme. Mutta vähän heitä löytyy. Kuitenkin tänä päivänä suuret kirkkokunnat kertovat meille, että heillä on miljoonia pelastuneita jäseniä ja jopa Pyhällä Hengellä täyttyneitä. Hengellä täyttyneitä? Voitteko kutsua naisia Hengellä täyttyneiksi, kun he kulkevat kokonaan käherretyissä, leikatuissa hiuksissa, lyhyissä housuissa (shortseissa) ja pitkissä housuissa, yläosattomissa ja bikineissä, kaikki maalattuina kuin Iisebel? Jos nämä ovat koristautuneet kohtuullisella vaatetuksella, kuten kristittyjen naisten tulee, minä vihaisin ajatusta, millaista olisi, jos minun pitäisi olla todistamassa vähemmän kohtuullista näkyä.

Tiedän kyllä, etteivät naiset luo muotia. Hollywood tekee sen. Mutta kuulkaapa, naiset, vielä nyt myydään kangasta ja ompelukoneita. Teidän ei tarvitse ostaa mitä tahansa sitten myydäänkin tavarataloissa ja sitten käyttää sitä anteeksipyyntönä. Tämä on kuolemanvakava asia, josta nyt aion puhua. Ettekö ole lukeneet Kirjoituksista, että kun mies katsoo naista ja himoitsee häntä sydämessään, hän on jo tehnyt huorin sydämessään. Oletetaan nyt, että sinä pukeudut sellaisella tavalla, että aiheutat tämän. Tämä tekee sinusta hänen syntitoverinsa, vaikka sinä olisitkin ehdottomasti tietämätön sen suhteen, ollen todellinen neitsyt, jolla ei ole sellaisia haluja. Kuitenkin Jumala pitää sinua mukanaolijana ja sinut tullaan tuomitsemaan.

Minä tiedän kyllä, että te naiset ette pidä tämänkaltaisesta saarnaamisesta, mutta sisar, sinä olet kuolettavan väärässä siinä, mitä sinä teet. Raamattu kieltää sinua leikkauttamasta hiuksiasi. Jumala antoi ne pitkiksi. Hän antoi sinulle käskyn pitää hiuksesi pitkinä. Ne ovat sinun kunniasi. Kun sinä leikkaat hiuksesi, sinä sinetöit sen, että olet hyljännyt aviomiehesi perheenpään aseman. Niinkuin Eeva sinä kävelit ulos ja menit omia teitäsi. Sinä sait äänioikeuden. Sinä otit miesten töitä. Sinä lakkasit olemasta nainen. Teidän tulisi tehdä parannus ja tulla takaisin Jumalan luo. Ja niinkuin kaikki tämä ei olisi jo tarpeeksi pahaa, koko joukko teitä otti esille ajatuksen, että te voisitte valloittaa saarnatuolit ja seurakuntien toimistot, jotka Jumala varasi miehille, ja miehille ainoastaan. Oi, enkö vain koskettanutkin kipeätä paikkaa? No niin, näyttäkää minulle yksi paikka Raamatusta, jolloin Jumala koskaan on määrännyt kenenkään naisen saarnaamaan tai ottamaan valtuuksia miehen yli, mieheen nähden, ja minä tulen pyytämään anteeksi, mitä olen sanonut. Te ette voi osoittaa minun olevan väärässä. Minä olen oikeassa, sillä minä seison Sanan kanssa ja Sanassa. Jos olisitte hengellisesti rikkaita, tietäisitte, että se on totta. Mikään muu kuin Sana ei ole totta. Paavali sanoi: ”…mutta minä en salli, että vaimo opettaa, enkä että hän vallitsee miestänsä.” Sinä et voi ottaa paikkaa Ef. 4:ssä mainitussa viisikohtaisessa palvelustehtävässä, etkä ottaa valtuuksia miehen yli. Sisar, sinun on parasta kuulla tätä Sanaa. Se ei ollut Jumalan Henki, joka käski sinua saarnaamaan, koskapa Henki ja Sana ovat YKSI. Ne sanovat saman asian. Joku teki erehdyksen. Joku petettiin. Herää, ennenkuin on liian myöhäistä. Saatana petti Eevan, sinun äitisi; hän pettää tyttäriä nyt. Auttakoon Jumala sinua.

”Minä en tarvitse mitään.” Jos nyt joku sanoo: ”Minä en tarvitse mitään”, hän voisi yhtä hyvin sanoa: ”Minulla on kaikkea”, tai ”Minä en halua mitään enempää, sillä minä olen nyt täysi.” Voit ilmaista sen miten tahansa haluat, ja se kaikki tuo esiin sen tosiasian, että kirkko, seurakunta, on tyytyväinen itseensä. Se on tyytyväinen siihen, mitä sillä on. Se joko laskeskelee, että sillä on se kaikki, tai että sillä on tarpeeksi. Ja tämä on tarkalleen se, mitä me havaitsemme tänä päivänä. Mikä kirkkokunta ei väittäisi, että SILLÄ on ilmestys ja voima ja totuus? Kuuntele baptisteja, ja heillä on se kaikki. Kuuntele metodisteja, ja heillä on se kaikki. Kuuntele ”Kristuksen kirkkoa”, ja kaikki muut ovat väärässä paitsi he. Kuuntele, mitä helluntailaiset sanovat, ja heillä on täyteyksien täyteys. Nyt he tietävät, että minä kerron totuuden heistä, sillä ei yksikään heidän käsikirjoistaan sano mitään erilaista. He kirjoittivat sen kaikki niin sievästi, panivat nimensä siihen ja lopettivat sen siihen. Jumalalla ei ole enää mitään muuta. Ja on niitä, jotka eivät halua mitään muuta. He eivät usko parantumiseen, eivätkä haluaisi sitä, vaikka se on Sanassa. On niitä, jotka eivät ottaisi vastaan Pyhää Henkeä, vaikka Jumala avaisi taivaat ja näyttäisi heille merkin.

Nyt he kaikki sanovat ja koettavat osoittaa, että heillä on se kaikki, tai että heillä on tarpeeksi. Onko tämä silti totuus? Vertaa tätä kahdennenkymmenennen vuosisadan seurakuntaa ensimmäisen vuosisadan seurakuntaan. Jatka; tee se. Missä on voima? Missä on rakkaus? Missä on puhdistettu seurakunta, joka vastusti syntiä ja kulki uskossa kohti Jeesusta? Missä on yhteys? Et voi löytää sitä. Jos tällä kirkolla (seurakunnalla) on kaikki, mitä se tarvitsee, niin miksi he huusivat Jumalalta enemmän Apostolien teoissa aivankuin heillä ei olisi ollut vielä kaikkea, ja kuitenkin heillä oli huomattavasti enemmän kuin seurakunnilla on tänä päivänä?

JUMALAN MÄÄRITELMÄ

Nyt se, mitä Jumala näki, oli kokonaan erilaista kuin se, mitä he sanoivat näkevänsä. He sanoivat olevansa tavaroista rikkaita ja hengellisesti rikkaita. He olivat saavuttaneet päämääränsä. Heillä ei ollut minkään tarvetta. Mutta Jumala näki asian eri tavalla. Hän sanoi: ”Sinä et tiedä sitä, mutta sinä olet kurja, viheliäinen, köyhä, sokea ja alaston.” Kun ihmiset ovat tuollaisessa tilassa, etenkin alastomia, EIVÄTKÄ TIEDÄ SITÄ, täytyy jonkin olla kauhealla tavalla vinossa. Varmastikin jotakin täytyy tapahtua. Eikö olekin niin, että Jumala on sokaissut heidän silmänsä, kuten Hän teki juutalaisille? Onko evankeliumi menossa takaisin juutalaisille? Toistaako historia itseään? Minä sanon, että toistaa.

Jumala sanoo, että tämä Laodikean seurakunta on kurja. Tämä sana tulee kahdesta kreikankielen sanasta, jotka merkitsevät ”kärsimistä” ja ”koettelemista”. Ja tällä ei ole mitään tekemistä niiden koettelemusten kanssa, jotka tulevat todelliselle kristitylle, sillä Jumala kuvaa koettelemuksissa olevaa kristittyä ”siunatuksi” ja hänen mielialansa iloksi, kun taas tämä kuvaus on ”kurja ja viheliäinen”. Kuinka outoa!

Tänä yltäkylläisyyden aikana, tänä kehityksen aikana, kuinka voi olla koettelemuksia? No niin, se on outoa, mutta runsauden ja mahdollisuuksien aikana, jolloin jokaisella on niin paljon ja on vielä niin paljon, mitä voisi saada, jolloin kaikki nuo keksinnöt tekevät työtä puolestamme, ja niin monet asiat antavat meille iloa, YHTÄKKIÄ me huomaamme henkisten sairauksien ottavan sellaisen veron, että se hälyttää koko kansakunnan. Kun jokaisen tulisi olla iloinen; kun ei todellakaan luulisi olevan mitään syytä olla onneton, ottavat miljoonat rauhoittavia lääkkeitä illalla, ”rohkaisu-tabletteja” aamulla, ryntäävät lääkäreille, menevät sisään laitoksiin, ja yrittävät hälventää tuntemattomia pelkoja alkoholilla. Niin, tämä aika kerskailee valtavilla tavarataloillaan, jotka ovat täynnä maallisia tavaroita, mutta ihmiset ovat tyytymättömämpiä kuin koskaan ennen. Tämä aika kerskailee hengellisillä saavutuksillaan, mutta ihmiset ovat epävarmempia itsestään kuin koskaan aikaisemmin. Tämä aika kerskailee paremmilla moraalisilla arvoilla ja on turmeltuneempi kuin koskaan vedenpaisumuksen jälkeen. Se puhuu tiedoistaan ja tieteistään, mutta se taistelee häviävää kamppailua kaikilla aloilla, sillä inhimillinen mieli, sielu ja henki ei voi pysyä mukana kaikissa niissä muutoksissa, jotka ovat tulleet maan päälle. Yhden sukupolven aikana me olemme menneet koko matkan hevos- ja kärryajasta avaruusaikaan, ja me olemme ylpeitä ja kerskailevia siitä, mutta sisäpuolella on pimeä, tyhjä tila, joka huutaa ahdistuksessa, ja ILMAN TUNNETTUA SYYTÄ ihmisten sydämet nääntyvät pelosta, ja maailma on niin pimentynyt, että tätä aikakautta voitaisiin hyvin kutsua neurootikkojen aikakaudeksi. Se kerskailee, mutta se ei pysty kerskailuaan osoittamaan todeksi. Se huutaa rauhaa, ja rauhaa ei ole. Se huutaa, että sillä on suuri määrä kaikkia asioita, mutta se palaa halusta niinkuin tyydyttämätön tuli! ”Rauhaa ei ole”, sanoo minun Jumalani jumalattomille.

”He ovat viheliäisiä.” Tämä tarkoittaa, että he ovat säälin kohteita. Säälin? He halveksivat sääliä. He ovat täynnä ylpeyttä. He kerskailevat sillä, mitä heillä on. Mutta mitä heillä on, ei tule kestämään ajan koetusta. He ovat rakentaneet juoksuhiekalle paremminkin kuin Jumalan Sanan ilmestyksen kalliolle. Pian tulee maanjäristys. Pian tulevat Jumalan vihan myrskyt Hänen tuomioissaan. Silloin tulee äkillinen hävitys, tuho, ja huolimatta kaikista heidän lihallisista valmisteluistaan he tulevat olemaan silti valmistautumattomia siihen, mikä on tuleva maan päälle. He ovat niitä, jotka huolimatta kaikista maailmallisista yrityksistään itse asiassa vastustavat itseään eivätkä sitä tiedä. Säälin kohteita he todella ovat. Sääli kurjia ihmisiä, jotka ovat tässä viimeisen päivän ekumeenisessa liikkeessä, sillä he kutsuvat sitä Jumalan työksi, vaikka se on saatanan. Sääli noita, jotka eivät tiedä organisaation kirousta. Sääli noita, joilla on kauniita kirkkoja, pappiloita, hyvin harjoitettuja kuoroja, sellainen hyvinvointi ja sellainen hillitty ja kunnioitettava jumalanpalveluksen muoto. Sääli heitä, älä heitä kadehdi. Takaisin vanhoihin varastorakennuksiin, takaisin himmeästi valaistuihin huoneisiin, takaisin kellareihin, takaisin ”vähemmän maailmaa ja enemmän Jumalaa”:n. Sääli noita, jotka esittävät suuria väitteitään ja puhuvat lahjoistaan. Pidä heitä säälin kohteina, sillä pian he tulevat olemaan vihan kohteita.

”He ovat köyhiä.” Tämä tietysti merkitsee, että he ovat hengellisesti köyhiä. Tämän aikakauden tunnus, samalla kun se päättyy, on suurempia ja parempia kirkkoja, joissa on enemmän ja enemmän ihmisiä, enemmän ja enemmän sellaista ilmituontia, jonka oletetaan olevan osoitus Pyhästä Hengestä. Mutta täyttyneet alttarit, Hengen lahjat toiminnassa, huomattava toimintaan osallistuminen ei ole vastaus Jumalalta, sillä nuo, jotka tulevat alttarille, hyvin harvoin pysyvät ja jatkavat Jumalan kanssa. Sen jälkeen, kun suuret kokoussarjat ovat loppuneet, – missä ovat kaikki nuo, jotka tulivat esille? He kuulivat ihmistä, he kuulivat vetoomuksen, he tulivat verkkoon, mutta he eivät olleet kaloja, ja kilpikonnan tavoin he ryömivät takaisin omiin vesiinsä.

Sitten kaikki tämä puhe kielillä puhumisesta – sen oletetaan olevan todiste Pyhän Hengen kasteesta, ja ihmiset ajattelevat, että me olemme suuren herätyksen keskellä. Herätys on ohitse. Amerikalla oli viimeinen tilaisuutensa vuonna 1957. Nyt kielet ovat Jumalan merkki lähestyvästä tuhosta, kuten ne olivat ilmestyessään seinälle Belsassarin pidoissa. Etkö tiedä, että moni tulee viimeisenä päivänä ja sanoo: ”Herra, Herra, emmekö me tehneet monta ihmeellistä tekoa Sinun nimessäsi; jopa ajoimme ulos riivaajia?” Ja Hän on sanova: ”Menkää pois minun luotani, te laittomuuden tekijät. Minä en ole koskaan teitä tuntenut.” Matt. 7:22-23. Jeesus sanoi, että he olivat laittomuuden tekijöitä. Kuitenkin voit nähdä jonkun tulevan ja rukoilevan sairaan puolesta, saavan ilmestymään öljyä ja verta seurakunnassa, profetoivan ja saavan aikaan kaikkia muita yliluonnollisia asioita, ja ihmiset kerääntyvät hänen ympärilleen ja vannovat, että hän on Herrasta, vaikka hän tosiasiassa tekee rahaa uskonnon varjolla ja elää synnissä. Ainoa vastaus, mikä heillä on, on ehdottomasti Raamatun vastainen toteamus: ”No niin, hän saa aikaan tuloksia, hänen siis täytyy olla Herrasta.” Kuinka kauheata! Kuinka tosiasiallisesti köyhä tämä aika onkaan Jumalan Hengestä, ja nuo poloiset köyhyyden kohtaamat eivät edes tiedä sitä.

”Sinä olet sokea ja alaston.” Nyt tämä on todella epätoivoista. Kuinka voi joku olla sokea ja alaston ja ei tiedä sitä? Kuitenkin sanotaan, että he ovat sokeita ja alastomia, eivätkä voi sitä tajuta. Vastaus on: he ovat hengellisesti sokeita ja hengellisesti alastomia. Muistatteko, kun Elisa ja Geehasi olivat syyrialaisten armeijan ympäröiminä? Muistanette silloin, että Elisa löi heidät sokeudella Jumalan voimasta. Kuitenkin heidän silmänsä olivat täysin avoimet ja he voivat nähdä, minne he olivat menossa. Sokeus oli sikäli erikoista, että he saattoivat nähdä tiettyjä asioita, mutta toisia asioita, kuten Elisaa, palvelijaa, ja Israelin leiriä he eivät voineet nähdä. Se, mitä tämä armeija voi nähdä, ei heitä hyödyttänyt. Mitä he eivät nähneet, johti heidät vankeuteen. Mitä tämä merkitsee meille? Se merkitsee tarkalleen samaa, kuin se merkitsi varhain Jeesuksen palvelustehtävän aikana. Hän koetti opettaa heille totuutta, mutta he eivät halunneet kuulla. Joh. 9:40-41: ”Ja muutamat fariseukset, jotka olivat siinä häntä lähellä, kuulivat tämän ja sanoivat hänelle: ’Olemmeko mekin sokeat?’ Jeesus sanoi heille: ’Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: ’Me näemme’; sentähden teidän syntinne pysyy’.” Tämän aikakauden suhtautuminen on tarkalleen sama kuin silloin. Ihmisillä on kaikki. He tietävät kaiken. Heitä ei voida opettaa. Jos totuuden kohta Sanasta tulee esiin ja joku koettaa selittää näkemyksensä toiselle, jolla on vastakkainen näkökanta, ei kuunteleva osapuoli kuuntele ollenkaan, jotta hän voisi oppia, vaan kuuntelee ainoastaan voidakseen kieltää sen, mitä sanotaan. Haluan nyt kysyä reilun kysymyksen. Voiko yksi Kirjoitusten kohta taistella toista kohtaa vastaan? Onko Raamattu ristiriidassa itsensä kanssa? Voiko siinä olla kaksi oppia totuudesta siten, että he sanovat niiden olevan vastakkaisia tai vastustavan toinen toistaan? EI. NIIN EI VOI OLLA. Kuitenkin, kuinka monella Jumalan lapsella on avoimet silmät tämän totuuden suhteen? Ei edes yksi prosentti, sikäli kuin minä tiedän, ole oppinut, että KAIKKI Kirjoitukset ovat Jumalan antamia ja KAIKKI on hyödyllistä opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi. Jos kaikki Kirjoitukset ovat siten annetut, silloin jokainen jae liittyy saumattomasti yhteen toisten kanssa, jos niille annetaan tilaisuus. Mutta kuinka moni uskoo edeltä määrättyyn armon valintaan ja kadotustuomioon tuhossa? Nuo, jotka eivät usko – tulevatko he kuuntelemaan? Ei, he eivät tule kuuntelemaan. Kuitenkin molemmat asiat ovat Sanassa, ja mikään ei voi sitä muuttaa. Mutta oppiakseen siitä ja saadakseen tietyn totuuden yhteisymmärykseen muiden totuuksien kanssa, jotka näyttävät osoittavan vastakkaista; siihen he eivät ota aikaa. He sulkevat korvansa, kiristelevät hampaitansa ja kadottavat sen. Tämän seurakuntajakson lopussa on tuleva profeetta, mutta he tulevat olemaan sokeita kaikelle, mitä hän tekee tai sanoo. He ovat niin varmoja siitä, että he ovat oikeassa, että tulevat sokeudessaan kadottamaan kaiken.

Nyt Jumala sanoo, että he ovat alastomia ja sokeita. En voi kuvitella mitään niin traagista kuin mitä on mies, joka on sokea ja alaston, eikä tiedä sitä. On vain yksi vastaus siihen: hän on järjiltään. Hän on jo syvällä unohduksessa. Hänen kykynsä ovat menneet; hengellinen muistinmenetys on astunut sijalle. Mitä muuta se voi merkitä? Voiko se merkitä sitä, että Pyhä Henki on väistynyt tästä viimeisen päivän seurakunnasta? Voiko se merkitä sitä, että ihmiset ovat hyljänneet Jumalan mielistään siinä määrin, että on tapahtumassa sama, mitä sanotaan Room. 1:28 ”Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia.” Varmasti jotakin tämäntapaista on tapahtumassa. Tässä on kansa, joka sanoo, että he ovat Jumalasta ja tuntevat Jumalan, ja että heillä on Pyhä Henki, ja kuitenkin he ovat alastomia ja sokeita, eivätkä tiedä sitä. He ovat JO EKSYTETYT. HEILLÄ ON VÄÄRÄ HENKI. VALITTUJA EI VOIDA EKSYTTÄÄ, MUTTA ON ILMEISTÄ, ETTÄ NÄMÄ TOISET OVAT EKSYTETYT. Nämä ovat niitä, jotka ovat tulleet sokeiksi, koska he kielsivät Jumalan Sanan. Nämä ovat niitä, jotka ovat riisuneet itsensä alastomiksi jättämällä Jumalan huolenpidon ja suojelun ja ovat mieluummin rakentaneet oman pelastuksen tiensä, oman Baabelin torninsa organisaationsa avulla. Oi kuinka kauniisti ja ihanasti pukeutuneita he olivatkaan omissa silmissään, kun he muodostivat yleiskokouksensa, neuvostonsa jne. Mutta nyt Jumala riisuu kaikki pois ja he ovat alastomia, sillä nämä organisaatiot eivät ole tehneet muuta kuin johdattaneet heitä antikristuksen leiriin, valhevehnää kasvavalle pellolle, suoraa päätä sidottavaksi yhteen ja poltettavaksi. Säälin kohde he todella ovat. Niin, sääli heitä, varoita heitä, pyydä heitä hartaasti, ja yhtä kaikki he menevät tietään suoraa päätä tuhoon, vihaisesti kääntyen pois kaikista yrityksistä pelastaa heidät polttamiselta. Surkuteltavia he todella ovat, mutta he eivät tiedä sitä. Paatuneina ja ulkopuolella toivon he ylistävät sitä, mikä itse asiassa on heidän häpeänsä. Kielteisinä Sanaa kohtaan heidät kuitenkin tullaan tuomitsemaan Sen mukaan ja heille maksetaan Sen kauheiden syytteiden mukainen palkka.

SEURAKUNTAJAKSOJEN LOPULLINEN PÄÄTÖS

Ilm. 3:18-19: ”Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit. Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus.”

Jumalan päätös on selkeä. Se menee suoraan asiaan. Hän ohjaa tämän viimeisen päivän seurakunnan yhteen toivoon. Tämä toivo on HÄN ITSE. Hän sanoo: ”Tule Minun luokseni ja osta.” On tosiasia tämän lauseen perusteella ”osta Minulta”, että Laodikean seurakunta ei ollenkaan toimi Jeesuksen kanssa Jumalan valtakunnan hengellisten tuotteiden tuottamiseksi. Heidän toimintansa ei voi olla hengellistä. He saattavat ajatella, että he ovat hengellisiä, mutta kuinka he voisivat olla? Teot heidän keskellään eivät varmasti voi olla Paavalin sanojen mukaisia, Fil. 2:13 ”…sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.” Miten siis on kaikkien näiden kirkkojen, koulujen, sairaaloiden, lähetysseikkailujen jne. kanssa? Jumala ei ole niissä niin kauan kuin he ovat kirkkokunnallista siementä ja henkeä, eikä Jumalan siementä ja Henkeä.

”Osta Minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit.” Näillä ihmisillä oli runsaasti kultaa, mutta väärää lajia. Se oli sitä kultaa, joka ostaa ihmisten sieluja ja tuhoaa niitä. Se oli kultaa, joka pyydystää ja kietoo ihmisten luonteen, sillä sen rakkaus on kaiken pahan alku ja juuri. Ilm. 18:1-14: ”Sen jälkeen minä näin tulevan taivaasta alas erään toisen enkelin, jolla oli suuri valta, ja maa vaikeni hänen kirkkaudestaan. Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen: ’Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja tullut riivaajain asuinpaikaksi ja kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi ja kaikkien saastaisten ja vihattavain lintujen tyyssijaksi. Sillä hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet, ja maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet hänen kanssansa ja maan kauppiaat ovat rikastuneet hänen hekumansa runsaudesta.’ Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: ’Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi osallisiksi hänen synteihinsä ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa. Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa. Kostakaa hänelle sen mukaan, kuin hän on tehnyt, ja antakaa hänelle kaksinkertaisesti hänen teoistansa; siihen maljaan, johon hän on kaatanut, kaatakaa te hänelle kaksin verroin. Niin paljon kuin hän on itselleen kunniaa ja hekumaa hankkinut, niin paljon antakaa hänelle vaivaa ja surua. Koska hän sanoo sydämessään: Minä istun kuningattarena enkä ole leski enkä ole surua näkevä’, sentähden hänen vitsauksensa tulevat yhtenä päivänä: kuolema ja suru ja nälkä, ja hän joutuu tulessa poltettavaksi, sillä väkevä on Herra Jumala, joka on hänet tuominnut.’ Ja maanpiirin kuninkaat, jotka hänen kanssansa ovat haureutta harjoittaneet ja hekumallisesti eläneet, itkevät ja parkuvat häntä, kun näkevät hänen palonsa savun; he seisovat loitolla kauhistuen hänen vaivaansa ja sanovat ’Voi, voi sinua, Babylon, sinä suuri kaupunki, sinä vahva kaupunki, sillä sinun tuomiosi tuli yhdessä hetkessä!’ Ja maanpiirin kauppiaat itkevät ja surevat häntä, kun ei kukaan enää osta heidän tavaraansa, kaupaksi tuotua kultaa ja hopeata ja jalokiviä ja helmiä ja pellavakangasta ja purppuraa ja silkkiä ja helakanpunaa ja kaikkinaista hajupuuta ja kaikenlaisia norsunluu-esineitä ja kaikenlaisia kalleimmasta puusta ja vaskesta ja raudasta ja marmorista tehtyjä esineitä, ja kanelia ja hiusvoidetta ja suitsuketta ja hajuvoidetta ja suitsutuspihkaa ja viiniä ja öljyä ja lestyjä jauhoja ja viljaa ja karjaa ja lampaita ja hevosia ja Vaunuja ja orjia ja ihmissieluja. Ja hedelmät, joita sinun sielusi himoitsi, ovat menneet, ja kaikki kalleutesi ja komeutesi ovat sinulta hävinneet, eikä niitä enää koskaan löydetä.” Tämä on täsmälleen viimeisen päivän organisoidut kirkot, sillä se sanoo jakeessa 4: ”Lähtekää siitä ulos, te MINUN KANSANI.” Ylöstempaaminen ei ole vielä tapahtunut. Morsian ei ole silloin vielä mennyt, kun nämä kauheat olosuhteet esiintyvät tässä rikkaassa valheseurakunnassa.

Mutta on olemassa Jumalan kultaa. 1. Piet. 1:7: ”…että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.” Jumalan kulta on Kristuksen kaltainen luonne, joka on syntynyt kärsimysten ja koettelemusten tulisessa pätsissä. Se on oikeanlaatuista kultaa.

Mutta minkä kaltaista kultaa seurakunnalla on tänä päivänä? Sillä on vain maallista kultaa, joka katoaa. Se on rikas. Se on itseensä tyytyväinen. Se on tehnyt yltäkylläisyydestä hengellisyyden pääasiallisen mitan. Todiste Jumalan siunauksesta, opin oikeudesta jne. on nyt siinä, kuinka paljon rikkaita ihmisiä on siinä mukana.

”Sinun on parasta tulla ennenkuin on liian myöhä”, sanoo Herra, ”ja ostaa tulessa puhdistettua kultaa ja sitten sinä tulet olemaan todella rikas.” Saammeko me sitä nyt? Kuulkaa. ”Alastomina (fyysisesti) me tulimme maailmaan, mutta alastomina (hengellisesti) me EMME jätä sitä.” Oi ei, me tulemme ottamaan jotakin mukaamme. Mitä tämä jokin on, onkin sitten KAIKKI, mitä me otamme mukaamme; ei yhtään enempää eikä vähempää. Meidän on siis nyt parasta olla todella varovaisia nähdäksemme, että me otamme jotakin, joka tekee meidät oikeiksi Jumalan edessä. Mitä me siis tulemme ottamaan mukaamme? Me tulemme ottamaan LUONTEEMME, veli; tämä on se, minkä me otamme mukaamme. Millaisen luonteen sinä aiot ottaa mukaasi? Tuleeko se olemaan samanlainen kuin HÄNEN, jonka luonne muokattiin kärsimysten ja koetusten tulisessa pätsissä, vai tuleeko se olemaan tämän luonteettoman kansan pehmeyttä? Tämä riippuu meistä jokaisesta itsestämme, sillä tuona päivänä ihminen on kantava oman taakkansa.

Sanoin, että Laodikean kaupunki oli hyvinvoiva. Se painoi kultakolikoita, joissa oli kaiverrukset molemmilla puolilla. Kultakolikot olivat luonteenomaisia tälle aikakaudelle; kauppa kukoisti sen vuoksi. Tänä päivänä on kultakolikko kanssamme. Me ostamme itsemme sisään ja itsemme ulos. Seurakunnassa me yritämme saada aikaan saman. Me ostamme itsemme ulos synnistä ja ostamme itsemme taivaaseen – näin me sanomme. Mutta Jumala ei sano näin.

Kirkko (seurakunta) omaa sellaisen ilmiömäisen hyvinvoinnin, että se voisi ottaa käsiinsä millä hetkellä tahansa koko maailman hengelliset järjestelmät, ja todellakin kirkkojen maailmanneuvoston johtaja on avoimesti profetoinut, että kirkon nähtävissä olevassa tulevaisuudessa sen pitäisi, se voisi ja se myös tulee tekemään näin. Mutta heidän kultainen Baabelin torninsa tulee kaatumaan. Vain tulessa koeteltu kulta tulee kestämään.

Ja näin kirkko on jatkuvasti tehnyt kautta aikojen. Se on jättänyt Jumalan Sanan ja ottanut sijalle omat oppinsa ja uskonkappaleensa; se on organisoitunut ja liittänyt itsensä maailmaan. Täten se on alaston ja Jumala tuomitsee sen irstauden. Ainoa tapa, jolla se voi päästä ulos tästä hirveästä tilanteesta, on totella Herraa ja palata takaisin Hänen Sanaansa. Ilm. 18:4, 2. Kor. 6:14-18: ”Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: ’Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.” ”Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä ja pimeydellä? Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa? Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: ’Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.’ Sentähden: ’Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias’.” On olemassa hinta, joka täytyy maksaa noista viitoista, ja se hinta on erottautuminen.

”Ja voitele silmäsi silmävoiteella, että voisit nähdä.” Hän ei sano, että sinun täytyy ostaa tämä silmävoide. Oi, ei. Pyhässä Hengessä ei ole hintalappua. ”Lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?” Gal. 3:2. Ilman Pyhän Hengen kastetta sinun silmäsi eivät koskaan voi avautua todelliselle Sanan hengelliselle ilmestykselle. Ihminen ilman Henkeä on sokea Jumalalle ja Hänen totuudelleen.

Kun ajattelen tätä silmiä avaavaa silmävoidetta, en voi mitään sille, että mieleeni tulee aika, jolloin olin pikkupoika Kentuckyssä. Veljeni ja minä nukuimme ullakkohuoneessa olkipatjalla. Raot talon seinissä päästivät tuulenpuuskat puhaltamaan läpi. Joskus talvella saattoi olla niin kylmää herätessämme aamulla, että emme saaneet silmiämme auki, koska ne olivat niin tulehtuneet. Huusimme äitiä, ja hän tuli mukanaan jotakin kuumaa rasvaa ja voiteli silmämme, kunnes voimme taas nähdä. Tiedätte, että jotkut kauhean kylmät tuulet ovat puhaltaneet kirkkojen ja seurakuntien läpi meidän sukupolvemme aikana, ja minä pelkään, että niiden silmät ovat tavallaan jäätyneet kiinni, ja ne ovat sokeita sille, mitä Jumalalla on niitä varten. Ne tarvitsevat Hengen kuumaa öljyä Jumalalta saadakseen silmänsä auki. Elleivät ne vastaanota Jumalan Henkeä, ne tulevat kasvamaan voiman ohjelmalla ja Sanan opinkappaleilla. Ne laskevat numeroilla menestystä sensijaan, että katsoisivat hedelmiä. Teologian tohtorit ovat sulkeneet uskon oven ja kieltävät kaikkia käymästä sisälle. He eivät mene itse sisälle, eivätkä salli muiden mennä. Heidän teologiansa (jumaluusoppinsa) syntyy psykologian oppikirjasta, jonka on kirjoittanut joku uskosta osaton. On yksi psykologian oppikirja, jota me tarvitsemme: Raamattu. Se on Jumalan kirjoittama ja sisältää Jumalan psykologian. Et tarvitse ketään tohtoria sitä selittelemään. Vastaanota Jumalan Henki ja salli Hänen antaa selitys. Hän kirjoitti kirjan ja Hän voi kertoa sinulle, mitä se merkitsee. 1. Kor. 2:9-16: ”…vaan, niinkuin kirjoitettu on:’ mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat’. Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin. Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki. Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut; ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti. Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti. Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan. Sillä: ’kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä? Mutta meillä on Kristuksen mieli.”

Jos nyt kaikki asiat, jotka Henki huutaa tätä aikaa vastaan ovat totta, on meidän tarpeemme saada joku, joka astuu esiin kuten Johannes Kastaja ja asettaa seurakunnat ratkaisun eteen tavalla, jota ei ennen ole tapahtunut. Ja näin juuri tulee tapahtumaan meidän aikanamme. Toinen Johannes Kastaja tulee ja hän tulee toimimaan juuri siten, kuten edellinenkin. Että näin on, tiedämme sen perusteella, mitä seuraava jae sanoo.

”Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus.” Ilm. 3:19. Tämä on sama sanoma, joka Johanneksella oli, kun hän huusi fariseusten ja saddukeusten ja pakanoiden uskonnollisessa erämaassa: ”TEHKÄÄ PARANNUS!” Ei ollut olemassa muuta mahdollisuutta; ei myöskään ole muuta mahdollisuutta tänään. Ei ollut muuta tietä Jumalan luo silloin, eikä muuta tietä ole tänä päivänä. Se on TEHKÄÄ PARANNUS. Muuttakaa mielenne. Kääntykää ympäri. TEHKÄÄ PARANNUS, sillä miksi te kuolisitte?

Tutkistelkaamme ensimmäistä lausetta, ”Kaikkia joita minä rakastan.” Kreikassa korostus on persoonapronomilla ”Minä”. Hän ei sano, niinkuin monet saattavat tuntea, että Hänen tulisi sanoa: ”Kaikkia, jotka Minua rakastavat.” Ei, ystävät. Emme saa koskaan yrittää tehdä Jeesuksesta inhimillisen rakkauden KOHDETTA tässä jakeessa. Ei. Sen sisältö kuuluu: KAIKKI, jotka ovat JUMALAN RAKASTETTUJA. Kyseessä on HÄNEN rakkautensa, EI meidän rakkautemme. Siis jälleen kerran löydämme itsemme ylistämässä Hänen pelastustyötään, Hänen tarkoitustaan, ja suunnitelmaansa ja olemme yhä vakuuttuneempia Jumalan kaikkivaltiuden opin totuudesta. Hän sanoo Room. 9:13: ”Jaakobia Minä rakastin.” Merkitseekö se nyt sitä, että koska Hän rakasti VAIN noita ”KAIKKIA”, Hän välinpitämättömästi odottaa niiden rakkautta, jotka eivät ole tulleet vedetyiksi Hänen luokseen. Missään tapauksessa asia ei ole niin, sillä Hän julisti myös Room. 9:13: ”Eesauta minä vihasin.” Ja 11:ssä jakeessa Henki selväpiirteisesti ilmoittaa: ”…ennenkuin kaksoset olivat syntyneetkään ja ennenkuin olivat tehneet mitään, hyvää tai pahaa, niin – ETTÄ JUMALAN VALINNAN MUKAINEN AIVOITUS PYSYISI, ei tekojen tähden, vaan kutsujan tähden…” Tämä rakkaus on valitsevaa rakkautta. Se on Hänen rakkauttaan Hänen valittujansa kohtaan. Ja Hänen rakkautensa heitä kohtaan on erillään INHIMILLISESTÄ ANSIOSTA, sillä se sanoo, että Jumalan tarkoitus ”seisoo valinnan perustalla” [engl. käännös], mikä on täsmälleen vastakkainen teoille ja kaikelle, mitä ihmisellä on itsessään. Koska ”ENNENKUIN LAPSET OLIVAT SYNTYNEET”, Hän oli JO sanonut: ”Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta Minä vihasin.”

Nyt Hän sanoo omilleen: ”Kaikkia niitä, joita Minä rakastan, Minä NUHTELEN JA KURITAN.” Nuhteleminen merkitsee moittimista, mikä taas tarkoittaa ”tuoda esiin ja ilmoittaa samalla, mikä on oikein.” Kuritus ei merkitse rankaisemista. Se merkitsee ”kurittamista, kohteen parannus (kurituksen kautta).” Juuri tämän löydämme Hebr. 12:5-11: ”…ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka puhuu teille, niinkuin lapsille; ’Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee; sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa’. Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota ei isä kurita? Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia. Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme? Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään. Mikään kuritus ei sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut.”

Tässä on nyt asetettu esiin Jumalan rakkaus. Hän halusi rakkaudessaan omaa perhettä – poikia kuten Hän itse. Tässä on Hänen edessään koko ihmiskunta kuten YKSI möhkäle savea. Tuosta samasta savesta Hän on nyt tekevä astioita kunniaan ja häpeään. VALINTA tulee olemaan Hänen oma valintansa. Sitten nuo valitut, Hänen Hengestään syntyneet, tullaan kouluttamaan Hänen kuvansa mukaisiksi heidän vaelluksensa aikana. Hän NUHTELEE kaikella kärsivällisyydellä, lempeydellä ja armolla. Hän KURITTAA naulojen lävistämällä kädellä. Joskus tämän Savenvalajan täytyy ottaa astia, jota Hän on muovailemassa, ja rikkoa se perinpohjin kappaleiksi, jotta Hän voisi rakentaa siitä tarkalleen sellaisen kuin Hän haluaa. MUTTA SE ON RAKKAUTTA. TÄMÄ ON HÄNEN RAKKAUTTAAN. MUUNLAISTA RAKKAUTTA EI OLE. EI VOI OLLA.

Oi, pieni lauma, älä pelkää. Tämä aika päättyy pian. Kun näin tapahtuu, tullaan nuo valhevehnät sitomaan yhteen, ja kuten kolmisäikeinen nuora ei helposti katkea, tulee heillä olemaan suunnaton poliittinen, fyysinen (ruumiillinen) ja hengellinen (saatanallinen) voima, ja he tulevat yrittämään Kristuksen morsiamen tuhoamista. Morsian tulee kärsimään, mutta kestämään. Älä pelkää noita asioita, jotka ovat tulossa maan päälle, sillä Hän, ”joka oli rakastanut omiansa, osoitti heille rakkautta loppuun asti” Joh. 13:1.

”Ahkeroitse siis ja tee parannus.” Nyt on niin, että tällä valhekirkolla (valheseurakunnalla) on intoa, älä tee erehdystä tässä suhteessa. Sen into on kirjaimellisesti ollut sama kuin juutalaisten. Joh. 2:17: ”Silloin hänen opetuslapsensa muistivat, että on kirjoitettu: ’Kiivaus sinun huoneesi puolesta kuluttaa minut’.” Mutta se on väärää intoa ja kiivautta. Se on heidän omaa rakennustansa varten. Se on heidän omia uskonkappaleitaan, dogmejaan, organisaatioita ja heidän omaa vanhurskauttaan varten. He ovat panneet Sanan syrjään omien mielipiteittensä tieltä. He ovat syrjäyttäneet Pyhän Hengen ja tehneet ihmisistä johtajia. He ovat panneet syrjään Iankaikkisen Elämän persoonan ja ottaneet tilalle hyviä töitä tai jopa kirkon sopusoinnunkin mieluummin kuin hyviä töitä.

Mutta Jumala haluaa toisenlaista intoa. Se on palava into huutaa: ”MINÄ OLEN VÄÄRÄSSÄ.” Kuka nyt sitten aikoo sanoa, että hän on väärässä? Mikä se onkaan, jolle kaikki nämä kirkkokunnat on perustettu? – Väite siitä, että he ovat alkuperäisiä, ovat Jumalasta, että he ovat oikeassa. Kuitenkaan ne eivät KAIKKI voi olla oikeassa. Itse asiassa EI YKSIKÄÄN niistä ole. He ovat valkeaksi kalkittuja hautakammioita, täynnä kuolleiden luita. Heillä ei ole elämää. Heillä ei ole (Jumalan) vahvistusta. Jumala ei ole koskaan tehnyt itseään tiettäväksi missään organisaatiossa. He sanovat, että he ovat oikeassa, koska he ovat niitä, jotka sen sanovat, mutta sen sanominen ei tee asiaa siksi. He tarvitsevat vahvistetun ’Näin sanoo Herra’ Jumalalta, ja sitä heillä ei ole.

Sallikaa minun sanoa tässä tämä asia: en usko, että Jumala kutsuu ainoastaan valhekirkkoa parannukseen. Tässä jakeessa Hän puhuu valituilleen. Myöskin näillä on parannuksen tekemistä jostakin. Monet Hänen lapsensa ovat vieläkin noissa väärissä kirkoissa ja seurakunnissa. He ovat niitä, joille Hän puhuu Ef. 5:14: ”Sentähden sanotaan: ’Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!'” Nukkuva ei ole sama kuin kuollut. Nämä nukkuvat kuolleiden keskuudessa. He ovat siellä ulkona kuolleissa kirkkokunnissa. He ajelehtivat yhdessä heidän kanssansa. Jumala huutaa: ”HERÄÄ! Tee parannus mielettömyydestäsi.” He täten antavat vaikutuksensa, aikansa ja rahansa, tosiasiallisesti koko elämänsä näille antikristillisille organisaatioille, ja kaiken aikaa he ajattelevat, että se on oikein. Heidän täytyy tehdä parannus. Heidän täytyy muuttaa mielensä ja kääntyä kohti totuutta.

Niin, tämä on se seurakuntajakso, joka kaikkein eniten tarvitsee parannuksen tekoa. Mutta tuleeko se tekemään niin? Tuleeko se palauttamaan Sanan? Tuleeko se jälleen palauttamaan Pyhän Hengen valtaistuimelle ihmisten elämässä? Tuleeko se jälleen palauttamaan Jeesuksen (asemaansa) AINOANA Pelastajana? Minä sanon, että ei, sillä seuraava jae paljastaa ällistyttävän ja järkyttävän totuuden tämän aikakauden päättymisestä.

KRISTUS SEURAKUNNAN ULKOPUOLELLA

Ilm. 3:20-22: ’Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani. Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo’.”

On olemassa melkoisesti sekaannusta tämän jakeen tiimoilta, koska niin monet käyttävät sitä henkilökohtaisessa evankelioimisessa, aivankuin Jeesus olisi jokaisen syntisen sydämen ovella kolkuttaen sisäänpääsyä varten. Siten voitaisiin siis sanoa, että jos syntinen aukaisisi ovensa, Herra tulisi sisälle. Mutta tässä jakeessa ei puhuta yksilösyntisille. Tämä koko sanoma on yhteenveto, kuten jokainen muukin sanoma muille seurakuntajaksoille. Jae 22 sanoo: ”Kenellä on korva, se kuulkoon, mitä Henki SEURAKUNNILLE sanoo.” Tämä on siis sanoma viimeisen jakson seurakunnalle. Tämä on Laodikean seurakunnan tila, kun sen loppu lähenee. Se ei ole henkilökohtainen sanoma yhdelle henkilölle; tässä Henki kertoo meille, missä Jeesus on. KRISTUS ON JÄTTÄNYT SEURAKUNNAN. Eikö se olekin johdonmukainen tulos, jos Sana on pantu syrjään uskonkappaleiden tieltä, Pyhä Henki syrjäytetty paavien, piispojen, presidenttien, kanslerien yms. tieltä, ja Vapahtaja asetettu syrjään työohjelmien, kirkkoon (seurakuntaan) liittymisen tai jonkinlaisen kirkkojärjestelmän hyväksymisen tieltä? Mitä vielä voidaan tehdä Häntä vastaan? Tämä on luopuminen. Tämä on poislankeaminen. Tämä on avoin ovi antikristukselle, sillä jos Eräs tuli Isänsä nimessä (Jeesus), eikä Häntä otettu vastaan vaan hyljättiin, silloin on tuleva toinen omassa nimessään (valehtelija, kruununtavoittelija), ja hänet he tulevat vastaanottamaan, Joh. 5:43. Tuo synnin ihminen, tuo kadotuksen lapsi tulee ottamaan vallan.

Matt. 24 mainitsee merkit taivaalla viimeisenä aikana juuri ennen kuin Jeesus tulee. Huomasittekohan ’tällaisen merkin täyttyvän äskettäin aivan kuin kuvastaakseen sitä totuutta, josta olemme keskustelleet. Tämä totuus on se, että Jeesusta on jatkuvasti työnnetty syrjään, kunnes tässä viimeisessä jaksossa Hänet on työnnetty seurakunnan ulkopuolelle. Muistanette, että ensimmäisen seurakuntajakson aikana (Efeson) oli miltei täyden totuuden seurakunta. Kuitenkin oli pieni virhe, jota kutsuttiin Nikolaiittain opiksi, ja tämä esti ympyrän olemasta aivan täysi. Sitten seuraavan seurakuntajakson aikana lisää pimeyttä tunkeutui sisään, kunnes valo heikkeni, ja pimeys peitti suurimman osan ympyrästä. Näin tapahtui edelleen, kunnes neljännessä jaksossa, joka oli pimeä aika (keskiaika), valo oli lähes kokonaan kadonnut. Ajatelkaamme nyt tätä. Seurakunta loistaa Kristuksesta lähtevästä valosta. Hän on AURINKO. Seurakunta on KUU. Siten tämä valoympyrä on kuin kuu. Se oli pienentynyt ensimmäisen jakson miltei täydestä kuusta aivan mitättömäksi neljännellä jaksolla. Mutta viidennellä se alkoi kasvaa. Kuudennella se otti pitkän askeleen eteenpäin kasvussa. Osassa seitsemättä se vielä kasvoi, kunnes se yhtäkkiä pysähtyi ja pieneni jälleen olemattomiin niin, että valon sijasta oli luopumuksen pimeys, ja jakson lopussa se oli lakannut loistamasta, sillä pimeys oli ottanut vallan. Kristus oli nyt seurakunnan ulkopuolella. Tässä on merkki taivaalla. Viimeinen kuunpimennys oli täydellinen. Se vajosi täydelliseen pimeyteen seitsemässä vaiheessa. Seitsemässä vaiheessa tuli täydellinen pimennys, kun Rooman paavi (Paavali VI) meni Palestiinaan tehdäkseen pyhiinvaellusmatkan Jerusalemiin. Hän oli ensimmäinen paavi, joka koskaan meni Jerusalemiin. Paavin nimi on Paavali VI. Paavali oli ensimmäinen sanansaattaja ja tämä mies käyttää hänen nimeänsä. Huomatkaa, että hän on kuudes. Se on ihmisen luku. Tämä on enemmän kuin sattuma. Ja kun hän meni Jerusalemiin, joutui kuu, seurakunta, täydelliseen pimeyteen. Tässä se on! Tämä on loppu. Tämä sukupolvi ei tule katoamaan, ennenkuin kaikki on täyttynyt. Niin, Herra Jeesus, tule pian!

Nyt me voimme nähdä, miksi oli kaksi viinipuuta, todellinen ja väärä. Nyt me voimme nähdä, miksi Aabrahamilla oli kaksi poikaa; toinen lihan mukaan (joka vainosi Iisakia) ja toinen lupauksen mukaan. Nyt me voimme nähdä myöskin, että samoista vanhemmista syntyi kaksoset, joista toinen tunsi ja rakasti Jumalan asioita, ja toinenkin tiesi paljon samasta totuudesta, mutta ei ollut samasta Hengestä, vaan sentähden vainosi tuota valittua lasta. Jumala ei hyljännyt hylkäämisen tähden, vaan valittujen tähden. VALITTU EI VOI vainota valittua. VALITTU EI VOI vahingoittaa valittua. Hyljätyt vainoavat ja tuhoavat valittuja. Oi, nuo hyljätyt ovat uskonnollisia. He ovat viisaita.

Kuun täydellinen pimennys Paavin vieraillessa Jerusalemissa.

He ovat Kainin linjaa, käärmeen siementä. He rakentavat Baabeleitansa, he rakentavat kaupunkejansa, he rakentavat kuningaskuntiansa ja koko ajan huutavat Jumalan puoleen. He vihaavat todellista siementä, ja he haluavat tehdä kaikkensa (myöskin Herran nimessä) tuhotaksensa Jumalan valitut. Kuitenkin heitä tarvitaan. ”Mitä on ruumenilla tekemistä vehnän kanssa?” Ilman ruumenia (akanoita) ei ole vehnää. Mutta mitä tapahtuu lopussa noille ruumenille? Ne poltetaan sammumattomassa tulessa. Entä vehnä? Missä se on? Se kootaan Hänen aittaansa. Se on siellä, missä Hänkin on.

Oi Jumalan valitut, olkaa varuillanne. Tutkistelkaa tarkoin. Olkaa varovaisia. Kilvoitelkaa pelolla ja vavistuksella pelastukseksenne. Luottakaa Jumalaan ja olkaa vahvat Hänen voimassansa. Teidän vastustajanne, paholainen, kulkee juuri nyt ympäri kuin kiljuva leijona etsien kenet voisi nielaista. Valvokaa rukouksessa ja olkaa lujat. Tämä on lopunaika. Sekä todellinen että väärä viinipuu saavuttavat kypsyytensä, mutta ennenkuin vehnä kypsyy, täytyy noiden kypsyneiden rikkaruohojen tulla sidotuksi yhteen polttamista varten. Katsokaa, he kaikki liittyvät Kirkkojen Maailmanneuvostoon. Juuri se on tuota sitomista. Pian tulee vehnän kokoaminen. Mutta juuri nyt nuo kaksi henkeä tekevät työtänsä molemmissa viinipuissa. Tulkaa ulos rikkaruohojen keskeltä! Alkakaa voittamaan niin että teidät katsottaisiin arvollisiksi Herrallemme ja sopiviksi vallitsemaan ja hallitsemaan Hänen kanssansa.

VOITTAJAN VALTAISTUIN

Ilm. 3:21: ”Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa.”

Mitä meidän nyt sitten tulee voittaa? Tämä on tässä kohden normaali kysymys. Mutta tämä ei ole tämän jakeen olennaisin ajatus, sillä ei ole niinkään paljon kysymys siitä, MITÄ meidän tulee voittaa, vaan KUINKA meidän tulee voittaa. No niin, tämä on loogista, sillä onko väliä sillä, MITÄ meidän tulee voittaa, ennenkuin tiedämme KUINKA voimme voittaa?

Nopea silmäys niihin Sanan kohtiin, jotka kertovat Herrasta Jeesuksesta voittavana, tuo esiin oikealla tavalla totuuden tässä asiassa. Matt. 4, missä paholainen kiusasi Jeesusta, Hän voitti saatanan persoonalliset kiusaukset Sanalla, ja yksin Sanalla. Kaikki kolme pääkiusausta, jotka ovat täsmälleen yhteydessä Eedenin puutarhan kiusaukseen; – lihan himo, silmän himo ja elämän korskeus – ne Jeesus voitti Sanalla. Eeva lankesi saatanan persoonalliseen kiusaukseen, kun ei käyttänyt Sanaa. Aadam lankesi suoranaiseen tottelemattomuuteen Sanaa kohtaan. Mutta Jeesus voitti Sanalla. Ja juuri nyt, sallikaa minun sanoa, että tämä on ainoa tie, jolla voi olla voittaja. Myöskin se on ainoa mahdollisuus tietää, että olette voittajia, sillä Sana EI VOI pettää.

Huomatkaa edelleen, kuinka Jeesus voitti uskonnon maailmanjärjestelmät. Kun Hänen aikansa teologit jatkuvasti ahdistelivat Häntä, Hän aina viittasi Sanaan. Hän puhui ainoastaan sen mitä Isä antoi Hänelle puhuttavaksi. Ei ollut hetkeä, jolloin maailma ei olisi ollut täysin hämmentynyt Hänen viisaudestaan, sillä se oli Jumalan viisautta.

Omassa henkilökohtaisessa elämässänsä, Häntä Itseään koskevissa asioissa, Hän voitti kuuliaisuudella Jumalan Sanaa kohtaan. Hebr. 5:7 sanotaan: ”Ja lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden.” Mille hän oli kuuliainen? Jumalan Sanalle.

Niinpä ei sitten tule olemaan yhtään henkilöä, joka istuisi Herran Jeesuksen Kristuksen valtaistuimella, joka ei ole elänyt tuota Sanaa. Teidän rukouksenne, paastoamisenne, parannuksentekonne – ei ole väliä sillä, mitä esitätte Jumalalle – mikään niistä ei suo teille etuoikeutta istuutua tuolle valtaistuimelle. Se suodaan ainoastaan SANA- morsiamelle. Aivan niinkuin kuningas jakaa valtaistuimensa kuningattaren kanssa, koska kuningatar on yhtä hänen kanssansa, samoin vain ne, jotka ovat tuosta Sanasta niinkuin Hänkin, tulevat osallisiksi tuosta valtaistuimesta.

Muistakaa, että olemme osoittaneet selvästi kautta seurakuntajaksojen, että aivan niinkuin Aadam ja Eeva lankesivat hyljätessään Sanan, samoin Efeson seurakuntajaksokin lankesi; lankesi kääntyessään pois Sanasta. Jokaisessa ajanjaksossa jatkui samalla tavalla, kunnes voimme nähdä täydellisen Sanan hylkäämisen maailmallisessa kirkkojärjestelmässä. Tämä Laodikean ajanjakso päättyy täydelliseen Sanan pimentämiseen, ja sentähden on Herra poistunut sen keskeltä. Hän seisoo ulkopuolella kutsuen omiansa, jotka seuraavat Häntä totellen Sanaa. Lyhyen ja voimallisen Pyhän Hengen ilmauksen jälkeen tämä pieni ahdistettu ja vainottu ryhmä tulee nousemaan ylös ollaksensa Jeesuksen kanssa.

PAKANOIDEN AJANJAKSON PÄÄTTYMINEN

Tämä ajanjakso on viimeinen seitsemästä seurakuntajaksosta. Sen, mikä alkoi ensimmäisessä Efeson ajanjaksossa, täytyy tulla ja tuleekin saavuttamaan täyden kypsyyden ja hedelmät viimeisessä Laodikean ajanjaksossa. Molemmat viinipuut tulevat tuottamaan lopulliset hedelmänsä. Molemmat henget tulevat saattamaan loppuun ilmaisunsa lopullisessa päämäärässänsä. Kylväminen, kasteleminen ja kasvaminen ovat kaikki ohitse. Kesä on päättynyt. Sirppi lähetetään nyt elonleikkaamiseen.

Jakeissa 15-18, jotka juuri olemme käyneet lävitse, näimme todellisen kuvan kypsyneestä väärästä viinipuusta, väärästä hengestä, vääristä seurakuntalaisista. ”Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava! Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos. Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että Juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston. Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.” Ilm. 3:15-18. Koskaan aikaisemmin ei ole sanoin tuotu julki niin katkeraa arvostelua ja moitetta, eikä mikään ylpeä ja pöyhkeä uskonnollinen kansa ole ansainnut sitä enemmän kuin tämä viimeinen ajanjakso. Kuitenkin jakeessa 21 sanotaan: ”Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellansa.” Tässä näemme, että todellinen viinipuu, todellinen Henki, todellisen Seurakunnan kansa tulee korotetuksi Jumalan valtaistuimelle asti korkeimmalla kunnian osoituksella, mikä koskaan on suotu nöyrälle, uskolliselle hengelliselle ryhmälle.

Ne Johannes Kastajan sanat, joissa niin täsmällisesti esitetään Kristuksen suhde todelliseen ja väärään seurakuntaan täyttyvät nyt. Matt. 3:11-12: ”Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. Hänellä on viskimensä kädessään, ja hän puhdistaa puimatantereensa, ja kokoaa nisunsa aittaan, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa.” Kristus, suuri Elonkorjaaja kokoaa nyt maan hedelmiä. Hän kokoaa vehnän aittaan noutaessaan omansa ja ottamalla heidät luoksensa ikuisuudeksi. Sitten Hän palaa tuhotakseen pahat ja väärät sammumattomalla tulella.

Lusteiden ja vehnän salaisuus, Matt. 13:24-30:ssä tulee nyt täyttymään: ”Toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: ’Taivasten valtakunta on verrattava mieheen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa. Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta nisun sekaan ja meni pois. Ja kun laiho kasvoi ja teki hedelmää, silloin lustekin tuli näkyviin. Niin perheenisännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: ’Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen sitten on tullut lustetta?’ Hän sanoi heille: ’Sen on vihamies tehnyt.’ Niin palvelijat sanoivat hänelle: ’Tahdotko, että menemme ja kokoamme sen?’ Mutta hän sanoi: ’En, ettette lustetta kootessanne nyhtäisi sen mukana nisuakin. Antakaa molempien kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani’.”

Vehnä ja lusteet, jotka ensimmäisestä ajanjaksosta tähän asti ovat kasvaneet vierekkäin, tullaan korjaamaan. Mitä Nikeassa yritettiin toteuttaa, tapahtuu nyt. Kaikella organisaation mahdillaan väärä seurakunta (kirkko) kääntyy pois jokaisesta totuudesta ja valtion tukemana poliittisella vallalla tunkeutuu valtaan hävittääkseen perin pohjin todelliset uskovaiset. Mutta juuri kun se on aikeissa toteuttaa tämän, kootaan vehnä aittoihin. Vehnä ja lusteet eivät enää kasva vierekkäin. Lusteet eivät saa enää vastaanottaa Jumalan siunauksia, sillä se tapahtui vehnän tähden; nyt vehnä tulee olemaan poissa kun Jumalan viha vuodatetaan, kuten on kuvattu kuudennessa sinetissä, joka tulee päättymään lopulliseen tuhoon.

No niin, minä sanoin hetki sitten, että väärä viinipuu tulee saavuttamaan täyden kypsyyden tänä aikana. Sen hedelmä kehittyy ja kypsyy. Näin on. Tämä pahahenkinen seurakunta (kirkko), täynnä vääryyttä, kasvaa esiin kuin sinapinsiemenestä kasvanut puu, jonka oksilla taivaan linnut pesivät. Sen päänä tulee olemaan antikristus, pahuuden salaisuus. Kaikki tämä on totta. Ja jos tämä on totta, silloin täytyy myöskin olla totta, että Kristuksen morsian, seurakunta, saavuttaa täydellisen kypsyyden. Hänen kypsyytensä on oleva samaistettu hänen Herransa kanssa Sanan kautta ja hänen Päänsä, joka on tuleva hänelle, on Jumalisuuden salaisuus, joka todellisuudessa on Kristus. Ja aivan kuten väärä seurakunta (kirkko) kaikkine viisaine ja pirullisine voiminensa, poliittisen mahdin, fyysisen voiman ja pimeyden paholaisten muodostamana nousee tätä todellista viinipuuta vastaan, tulee todellinen viinipuu Hengen ja Sanan täyteydessä tekemään niitä voimatekoja, joita Jeesus teki. Kun hän lähestyy Huippukiveänsä, tullen Hänen kaltaiseksensa Sanan kautta, on Jeesus tuleva, jotta morsian ja Ylkä tulisivat yhdistymään ainaisesti.

Sen näkyvät ilmenemismuodot, mistä olen puhunut teille, ovat jo nähtävissä kaikkialla ympärillämme. Lusteiden ekumeeninen liike on tosiasia. Samoin on myöskin tosiasia, että tämän viimeisen ajanjakson profeetta on tuova Jumalalta sanoman, joka on edeltävä Herran toista tulemusta, sillä hänen sanomansa kautta tulevat lasten sydämet käännetyksi takaisin helluntain isien puoleen, ja Sanan ennalleenasettamisen myötä on tuleva voiman ennalleenasettaminen.

Oi, millaisessa kriittisessä ajassa me elämmekään! Kuinka tarkkaavaisia meidän tuleekaan olla, että pysymme uskollisina tälle Sanalle, niin ettemme siitä ota mitään pois tai lisää siihen, sillä joka puhuu siinä, missä Jumala ei ole puhunut, tekee Hänet valehtelijaksi. Mitä minulla erikoisesti on mielessäni, on tämä: Vuosisadan vaihteen vaiheilla Jumala-nälkä, joka sai alkunsa Filadelfian seurakuntajakson aikana, sai aikaan huudon Jumalan Hengen puoleen. Kun Jumala vastasi tähän huutoon lähettämällä ilmestyksiä, kielilläpuhumista ja profetoimista, ilmestyi heti ryhmä, joka aivan vastoin Sanaa julkitoi opin, jonka mukaan kielet olivat merkki Pyhän Hengen kasteesta. Mutta kielet ovat kaukana todisteesta. Ne ovat ilmenemismuoto, mutta eivät todiste. Tämän opin valheellisuus ei ole nähtävissä ainoastaan siinä, ettei ole sitä vahvistavia sanankohtia, vaan myöskin siinä, että nuo, jotka kannattivat tätä oppia, organisoituvat välittömästi sen pohjalle osoittaen siten, etteivät he olleet totuudessa niinkuin olisivat halunneet ihmisten uskovan. Oi, se vaikutti hyvältä! Se näytti aivankuin helluntain paluulta. Mutta sen, ettei näin ollut, osoitti se, että he organisoituivat. Se on kuolema, ei elämä. Se näytti niin todelliselta, että ihmisjoukot tulivat eksytetyiksi. Jos se ei nyt sitten ollut todellista, niin mitä se sitten oli? Se oli kuori, akana. Vihreässä, pehmeässä alkumuodossansa se näytti aivan todelliselta. Mutta joku saattaa mennä pellolle ja katsella sitä, mikä näyttää aivan vehnältä, mutta kuitenkin on vain kuoria, ruumenia (sillä vehnä ei ole vielä muodostunut). Se ei ole muuta kuin pehmeä kuori, joka näyttää siltä todelliselta jyvältä, joka on vasta tuleva. Alkuperäisen helluntain vehnänjyvän oli tultava takaisin viimeisessä ajanjaksossa. Se haudattiin Nikeassa, ja alkoi itää Sardeen seurakuntajakson aikana. Filadelfian seurakuntajakson aikana se kasvoi varren ja sen tuli saavuttaa täysi kypsyys Laodikean ajanjaksossa. Mutta se ei voinut palata takaisin alkuperäiseen ennenkuin Sana oli palautettu ennalleen. Profeetta ei ollut vielä tullut näyttämölle. Mutta sen ajan mukaan, jossa me nyt elämme Laodikean ajanjaksossa, Ilm. 10:7:n profeetta- sanansaattajan täytyy jo olla maassa. Vielä kerran ”Näin sanoo Herra:n” täytyy olla täällä, valmiina ilmituotavaksi erehtymättömän vahvistamisen kautta. Siten on jo Todellinen Siemen saavuttamassa täydellisen kypsyytensä, ja sitten seuraa ELONKORJUU.

Elonkorjuuaika, niin, elonkorjuuaika! Ne kaksi viinipuuta, jotka kasvoivat yhdessä ja joiden oksat tarttuivat toisiinsa, tulee nyt erottaa toisistansa. Näiden niin erilaisten viinipuiden hedelmät tullaan kokoamaan eri aittoihin. Nuo kaksi henkeä tulevat menemään eri määränpäihinsä. Nyt on aika kuunnella viimeistä kutsua, joka tulee ainoastaan Vehnä-Morsiamelle: ”Tulkaa ulos hänestä, te minun kansani, niin ettette olisi osallisia hänen synteihinsä, ja ettette te (vehnä) joutuisi vastaanottamaan hänen (akanoiden) vitsauksia (kuudennen sinetin ja Matt. 24:n suuri ahdistus).

VIIMEINEN HENGEN VAROITUS

Ilm. 3:22: ”Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.”

Tämä on VIIMEINEN varoitus. Ei tule enää toista. Kaikki valtaistuimen ympärillä on järjestetty. Kaksitoista perustusta on asetettu. Kultakadut on päällystetty. Jättimäiset helmiportit on kohotettu ja avattu. Pyramidin kaltaisena kaupunki seisoo niin kauniina ja ihanana. Taivaalliset olennot, jotka ovat auttaneet sen valmistamisessa, katselevat henkeään pidätellen, sillä se kimaltelee ja loistaa ylimaallisella kirkkaudella. Kaupungin kauneuden jokainen yksityiskohta kertoo kertomuksen hämmästyttävästä armosta ja Jumalan rakkaudesta. Se on valmistetulle kansalle valmistettu kaupunki. Se vain odottaa asukkaitansa, ja pian he tulevat täyttämään sen kadut ilolla. Niin, se on viimeinen kutsu. Henki ei enää puhu millekään muulle ajanjaksolle. Ajanjaksot ovat ohitse.

Mutta kiitos Jumalalle, että tällä hetkellä tämä ajanjakso ei vielä ole ohitse. Hän huutaa yhä vielä. Ja Hänen huutonsa ei ole ainoastaan ihmisten hengellisten korvien kuultavana Hänen Henkensä kautta, vaan vielä kerran on profeetta maassa. Vielä kerran Jumala on paljastava totuuden niinkuin Hän teki Paavalille. Seitsemännen sanansaattajan päivinä, Laodikean ajanjakson päivinä, sen sanansaattaja on paljastava Jumalan salaisuudet sellaisina kuin ne paljastettiin Paavalille. Hän on puhuva, ja ne, jotka ottavat tämän profeetan vastaan profeettana, tulevat vastaanottamaan tämän profeetan palvelustehtävän siunauksellisen vaikutuksen. Ja ne, jotka kuuntelevat häntä, tulevat olemaan siunatut ja he tulevat olemaan osa siitä viimeisten päivien morsiamesta, joka on mainittu Ilm. 22:17: ”Ja Henki ja morsian sanovat: ’Tule!’ Ja joka kuulee, sanokoon ’Tule!’ Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.” Vehnänjyvä (morsianvehnä), joka putosi maahan Nikeassa, on jälleen tullut takaisin alkuperäiseen Sana-siemeneen. Ylistys Jumalalle iankaikkisesti! Niin, kuunnelkaa vahvistettua Jumalan profeettaa, joka ilmaantuu tässä viimeisessä ajanjaksossa. Mitä hän sanoo Jumalalta, samaa sanoo morsiankin. Henki, profeetta ja morsian sanovat samaa. Ja mitä he sanovat, on sanottu jo Sanassa. He sanovat nyt: ”Tulkaa ulos hänen keskuudestansa ja olkaa erotetut.” Huuto on kuulunut. Huuto kuuluu yhä. Kuinka kauan ääni huutaa? Me emme tiedä sitä, mutta sen me tiedämme, ettei se kuulu kauan. Sillä tämä on viimeinen ajanjakso.

Se, jolla on korva, kuulkoon mitä Henki sanoo seurakunnille. Henki on puhunut. Laskeva aurinko on katoamaisillaan iankaikkisuuteen seurakuntajaksoilta. Silloin kaikki on oleva ohitse. Silloin on liian myöhäistä tulla. Mutta jos Jumala on puhutellut sinua näiden tutkistelujen aikana, niin käänny Hänen puoleensa juuri nyt parannuksessa, niin että Hän Henkensä kautta antaisi sinulle iankaikkisen elämän.