65-0919 JANO
(Thirst)
Tucson, Arizona, USA, 19.9.1965

¹       Hyvää iltaa, ystävät. On etuoikeus olla täällä tänä iltana. Olen toista kertaa täällä Grantway Assemblyssä rakkaan veljeni Mackin kanssa, ja kaikkien näiden hienojen jäsenten ja mukaan liittyneiden kristittyjen kanssa eri seurakunnista. Veli Lee Vayle, ja tapasin juuri erään veljen täällä, joka oli veli F.F. Bosworthin hyvä ystävä ja, joka ei edes tiennyt, että veli Bosworth oli mennyt kohtaamaan Herran. Minä sanoin: “Minusta tuntuu aivan kuin olisin kohdannut Elisan, joka valoi vettä Elian käsille”, kun he olivat olleet ulkomailla eivätkä tienneet, että veli Bosworth oli mennyt kohtaamaan Herraa kahdeksankymmenenneljän vuoden ikäisenä.

²       Haluan tervehtiä ihmisiä, jotka ovat mukana puhelin yhteyksien avulla tänä iltana ympäri maata Kaliforniasta New Yorkiin ja Texasissa ja eri osissa kansakuntaa Mainesta Kaliforniaan. Heillä on tämä puhelinyhteysjärjestelmä, ja se on ollut suureksi siunaukseksi. Ja nyt me ymmärrämme hyvän ystävämme Pearry Greenin kautta, että heillä on pieni koje, jonka he voivat asentaa teidän televisioonne, niin että se ei tule vain puhelimitse, vaan myös televisioituna suoraan teidän omaan televisioonne. He ottavat siitä selvää juuri nyt.

³       Ja sisar Mack, olen iloinen nähdessäni sinun näyttävän niin hienolta istuessasi siellä urkujen ääressä tänä iltana. Ja voin nähdä monia ystävistäni Sierra Vistasta ja veli Borders… Tai mieluumminkin veli Roberson Indianasta, monia heistä. Haluan sanoa ihmisille siellä Jeffersonvillen Tabernaakkelissa, että näyttää kuin puolet heistä olisi täällä tänä iltana.

⁴       Ja ystävälleni siellä, veli Koontzille, koskien sitä sairaspyyntöä, jonka puolesta soitit. Minä rukoilen sen puolesta, veli Koontz. Pidä vain usko. Älä murehdi. Se tulee olemaan kunnossa.

⁵       Ja alhaalla Texasissa, veli Blair, jos kuuntelet tänä iltana veljeni, niin muista vain tämä: Jumala, joka toi sinut lävitse ensimmäisellä kerralla voi tuoda sinut lävitse toisellakin kerralla. Ja me uskomme, että Jumala tulee suomaan sen sinulle. Älä sinä vastaanota perkeleen valhetta mistään. Muista vain, että Jumala on Jumala, ja Hän yhä pysyy samana eilen, tänään ja iankaikkisesti. Ja me rakastamme Häntä ja uskomme Häneen ja rukoilemme sinun puolestasi.

⁶       Ja kaikille ystävillemme Kaliforniassa ja veli Mercierille ja heille täällä Arizonassa ja monissa muissa paikoissa Phoenixissa ja veli Williamsille ja teille kaikille, jotka olette puhelinyhteydessä tänä iltana, kaikkialla, me olemme todella kiitollisia, ja alhaalla Georgiassa. Me olemme todella kiitollisia jokaisesta teistä. Herra siunatkoon teitä.

⁷       Tunnen itseni todella tervetulleeksi täällä tänä iltana tässä hienossa Assembly of Godin kirkossa täällä Grantwayllä veli Mackin, hyvän ystäväni kanssa. Jumala on siunannut veli Mackia. Muistan erään kerran Kanadassa, kun olin ratsastamassa erästä polkua siellä kaukana metsissä, ja Pyhä Henki käski minua laskeutumaan alas hevosen selästä ja rukoilemaan veli Mackin puolesta. Sillä hetkellä hän oli hätätilassa, ja Herra paransi hänet. Niinpä olen kiitollinen siitä ja siitä, että olemme koolla täällä tänä iltana hänen kanssaan palvoaksemme Herraa tässä hienossa Totuudessa.

⁸       Eräs mies, joka istuu lavalla takanani, sanoi: “En usko sinun tuntevan minua.” Hän sanoi: “Erään kerran otit minut kyytiin peukalokyytiläisenä jossakin Bostonin lähellä tai Detroitissa, jossa olin odottamassa peukalokyytiä.”

⁹       Minä sanoin: “Niin, minä tavallisesti yritän ojentaa käteni, jos vain voin, niille, jotka ovat tarpeessa.”

¹⁰   Ja tänä iltana me kaikki olemme tarpeessa. Ja me rukoilemme, että Jumala ojentaisi meille tänä iltana auttavan ja siunaavan kätensä, armonsa ja laupeutensa käden.

¹¹   No niin, minä olen taipuvainen puhumaan pitkään, mutta en tule tekemään sitä tänä iltana. Koska ihmiset soittivat Ohiosta, rouva Dauch ja tuo ryhmä siellä, veli McKinney ja veli Brown ja he kaikki siellä ovat myös puhelinyhteydessä Ohiosta. Me lähetämme myös teille tervehdyksen. On myöhäistä New Yorkissa; uskon, että kello siellä on tähän aikaan noin yksitoista tai kaksitoista. Ja seurakunnat tulevat ja ovat vain odottaneet kokousta tähän hetkeen asti. Me olemme kiitollisia noista hienoista ystävistä kaikkialla.

¹²   Nyt, ennen kuin avaamme Sanan, puhukaamme Sen Tekijälle hetken kumartaessamme päämme.

¹³   Rakas taivaallinen Isä, meidän sydämemme ovat ylitsevuotavan iloiset etuoikeudesta, että olemme elossa täällä tänä iltana kokoontuneena yhteen Sinun omiesi kanssa. Ihmisten kanssa, joiden me uskomme elävän iäisesti. Me omistamme nyt Iankaikkisen Elämän, koska “Sinä annoit ainosyntyisen Poikasi, niin ettei kukaan, joka Häneen uskoo, kuolisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen Elämä.” Pyhiinvaelluksensa aikana täällä maan päällä Hän opetti meille: “Joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, hänellä on iankaikkinen Elämä, eikä hän tule tuomiolle vaan on siirtynyt kuolemasta Elämään”, koska me olemme uskoneet Jumalan ainutsyntyiseen Poikaan. Kuinka me kiitämmekään Sinua tästä suuresta Pelastajasta! Ja me rukoilemme, että Hänen suuri Läsnäolonsa tulisi siunaamaan meitä yhdessä täällä tänä iltana, kun me luemme Hänen Sanaansa ja puhumme Siitä. Vieköön Pyhä Henki sen jokaiseen sydämeen kautta koko kansakunnan, Herra, missä tahansa ihmiset ovat koolla yhdessä.

¹⁴   Siunaa muita sananpalvelijoita, jotka ovat saarnaamassa. Me rukoilemme, Isä, että Sinä siunaisit tätä Grantway Assemblyä, sen pastoria, hänen vaimoaan, hänen lapsiaan, diakoneita, luotettuja ja heitä kaikkia. Ja, Isä, yhdessä me työskentelemme Jumalan Valtakunnan hyväksi, kun vielä on tarpeeksi Valoa, että voimme nähdä minne olemme menossa, sillä hetki on tulossa, jolloin kukaan ei voi työtä tehdä. Ja, Isä, kun meillä vielä on tämä etuoikeus, ottakaamme vaarin ajasta. Herra, suo se meille. Paranna sairaat ja ahdistetut kautta koko maan. Voikoon Jumalan Läsnäolo olla tunnettavissa jokaisessa kansakunnan osassa tänä iltana.

¹⁵   Me käsitämme, että tuomio on iskemässä. Suuria maan halkeamia on painumassa sisään, ja kansa vapisee, ja maanjäristyksiä on monin paikoin. Noiden suurten historiallisten, tuomiota koskevien asioiden, joista olemme kuulleet Raamatusta, me näemme niiden toistuvan uudelleen tänään. Profetia sanoo: “Niin kuin oli Nooan päivinä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa. Niin kuin oli Lootin päivinä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa”, ja me näemme sen tapahtuvan nyt. “Miesten sydämet pysähtyvät, on hämmennyksen aika, ahdistusta kansojen kesken.” Jumala, me tiedämme, että me olemme lopun ajassa.

¹⁶   Auta meitä, Herra, viemään Sanoma jokaiseen halkeamaan ja nurkkaukseen, jokaiselle lapselle, jonka Sinä olet säätänyt Elämään. Suo se, Herra. Me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä. Aamen. Herra siunatkoon nyt Sanansa lukemisen.

¹⁷   Monet teistä haluavat seurata Raamatusta, kun saarnaaja lukee. Ja tekstiksemme haluan lukea tänä iltana kolme jaetta Psalmista 42. Minulla on tänne kirjoitettuna Kirjoituksia, joihin haluan viitata, jos vain voin, mennessämme eteenpäin ja puhuessamme nyt muutamia minuutteja tästä aiheesta. Se on Daavidin Psalmi. Daavid kirjoitti Psalmeja.

¹⁸   Nyt sillä aikaa kun etsitte sen, voisin sanoa tämän. Monet ihmiset kysyvät: “Ovatko Psalmit innoitettuja?” Varmasti ne ovat.

¹⁹   Mikä tahansa Raamatussa on innoitettu, olkoon se sitten historiaa tai lauluja, tai mitä se onkin. Se on innoitettu. Jeesus sanoi: “Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid sanoi Psalmissa?” Ja sitten Psalmit ovat tietenkin lauluja, ja uskon, että laulut ovat myös Jumalan innoittamia ja myös profeetallisia. Toivon seisovani siellä tuona päivänä, kun tämä laulu tulee tapahtumaan.

Tulee olemaan tapaaminen ilmassa,
Tuossa suloisessa, suloisessa paikassa
Tulen tapaamaan ja tervehtimään teitä siellä
Tuossa Kodissa taivaan takana
Sellaista laulamista eivät kuolevaiset korvat ole kuulleet
Se tulee olemaan ihanaa, sen voin ilmoittaa!
Ja Jumalan oma Poika tulee olemaan Johtavana
Tuossa tapaamisessa ilmassa.

Oi, minä haluan olla siellä silloin!

²⁰   Nyt Psalmi 42.

Niin kuin peura läähättää päästäkseen vesipuroille, niin läähättää minun sieluni sinun jälkeesi, oi Jumala.

Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa; milloin olen tuleva ja ilmestyvä Jumalan eteen?

Minun kyyneleeni ovat olleet ruokani päivin ja öin heidän jatkuvasti sanoessaan minulle: Missä on sinun Jumalasi?

²¹   Uskon, että Daavidin, kirjoittaessaan tätä Psalmia, on täytynyt olla hädässä. Ja tavallisesti tarvitaan hätätilanne tuomaan esiin parhaat puolet miehestä. Todellakin, Jumala tulee alas monta kertaa silloin, kun me paastoamme, kun te saatte itsenne siihen asemaan, että saatte itsenne pois tieltä. Ja uskon Daavidin tulleen sille paikalle että hän alkoi mietiskellä Herraa, alkoi ajatella asioita.

²²   Monasti Jumala ajaa meidät niin tiukkaan nurkkaukseen, että meidän täytyy katsoa ylös. Joskus meidän jopa täytyy olla selällämme sairaalassa tai jossakin vuoteella niin, että voimme katsoa ylös ja nähdä, mistä Jumalan suuret siunaukset tulevat.

²³   Nyt tuo sana, josta haluan puhua tänä iltana, yksi sana Raamatusta, joka löytyy toisesta jakeesta, on tuo sana: Jano. Katsoin tuota sanaa sanakirjasta.

²⁴   Ajattelin erästä saarnaa, jonka kerran saarnasin aiheesta Janota Elämää. Otin myös sen Psalmeista ja uskon sen olleen silloin, kun Daavid sanoi: “Sinun lakisi ovat kalliimmat minulle kuin elämä.”

²⁵   Sitten, ajatellessani tuota sanaa jano, minä katsoin sitä sanakirjasta nähdäkseni, mitä se merkitsee. Ja tässä on se, mitä Webster sanoo siitä: “Se on tuskallinen halu”, Se on jotakin, mitä te haluatte niin kovasti, että se tuottaa tuskaa teille.

²⁶   No niin, ei ole mitenkään luonnotonta janota. Jano on luonnollinen asia. Se on yksinkertaisesti jotakin, mitä Jumala on antanut meille, että me voimme haluat jotakin. Joskus Jumala on myös antanut teille hallintotornin, jotakin, mikä on teidän sisäpuolellanne, joka hallitsee näitä eri haluja. Ja tämä jano, tämä hallintotorni ihmisen sydämessä, on jotakin, minkä Jumala on antanut hänelle varoittaakseen häntä niistä asioista, jotka ovat tarpeellisia hänelle.

²⁷   Ja on olemassa kaksi erilaista janoa. On fyysinen jano. Ja on myöskin hengellinen jano. Haluan lukea uudestaan sen, mitä Daavid sanoo:

Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa…

²⁸   Ei jotakin historiallista tai jotakin, mikä on tapahtunut joitakin vuosia sitten, tai jotakin tarinaa, jonka joku on kertonut, vaan “elävää Jumalaa”, Jumalaa, joka on kaikkialla läsnä oleva. Ja hänen sielunsa janosi tuota Jumalaa eikä jotakin epämäärästä historiallista asiaa.

²⁹   Nyt me näemme, että Jumala antaa teille hallintotornin antaakseen teille ne asiat, joita te tarvitsette. Tämä hallintotorni teissä on se, mikä ohjaa teitä. Ja tämä jano, tämä hallintotorni, se kertoo teille, mitä te tarvitsette, hengellisesti puhuen. Hallintotorni on ruumiissa ja myöskin sielussa. Ruumiissa on hallintotorni, joka kertoo teille, mitä ruumiinne tarvitsee, ja se tuo teille janon. Myöskin teidän sielussanne on hallintotorni, joka kertoo teille ne hengelliset asiat, joita te tarvitsette. Se on jotakin teidän hengessänne, ja siitä te voitte sanoa, minkä kaltainen elämä teitä hallitsee.

³⁰   Kun te näette, mitkä teidän halunne ovat, silloin te voitte siitä sanoa, minkä kaltainen jokin teissä on, mikä saa aikaan tämän halun, joka teillä on. Katsokaahan, on jokin määrätty asia, mitä te janoatte, ja se voi kertoa teidän sielullenne, mikä tämä halu on sen janon luonteen mukaisesti mikä teillä on. Toivon, että voitte ymmärtää sen.

³¹   Siellä on hallintotorni sielulle ja toinen ruumista varten, ja kumpainenkin antaa varoituksen toisen tarpeesta. Kumpainenkin varoittaa lähettäen varoitussignaalin.

³²   Esimerkiksi: liha janoaa tyydyttääkseen ne halut, jotka ovat ruumiissa, ja henki haluaa niitä asioita, jotka ovat sielussa, ja monta kertaa ne sotivat toisiansa vastaan. Siinä me huomaamme tämän päivän suuren vaikeuden, kun liian monet ihmiset yrittävät elää noiden kahden halun välillä. Sillä yksi niistä haluaa maallisia asioita ja toinen Taivaallisia asioita.

³³   Niin kuin Paavali sitä kuvaa Roomalaiskirjeessä 7:21: “Kun haluaisin tehdä hyvää, silloin paha on lähellä.” Kun te yritätte… Onko teillä kristityillä koskaan ollut kokemusta siitä? Kun te yritätte tehdä jotakin arvollista, kun te näette vaivaa tehdäksenne jotakin, mikä on hyvää, silloin te löydätte perkeleen oikealla ja vasemmalla yrittämässä kaikessa estää teitä tekemästä, mitä te haluaisitte tehdä. Ja se on sinänsä hyvä asia. Haluaisin sanoa tämän, niin että kristityt voisivat tietää sen. Kun te alatte tehdä jotakin, ja siellä on aina jotakin, mikä yrittää estää teitä tekemästä sitä, niin tehkää se joka tapauksessa. Se on perkele, joka yrittää estää teitä tekemästä sitä mikä on oikea.

³⁴   Monta kertaa tapaan ihmisiä, jotka ovat taipuvaisia olemaan vähän hermostuneita. Kun he, yrittäessään tehdä jotakin, näkevät, että siellä on jotakin, mikä yrittää estää sitä kaikella tavalla, he sanovat: “Se ei ehkä ollutkaan Herran tahto” Näettekö? Älkää antako perkeleen valehdella teille sillä tavalla.

³⁵   Ensimmäinen asia on ottaa selvää, onko se Jumalan tahto tai ei. Ja sitten, jos te haluatte tietää onko se Jumalan tahto, katsokaa Raamattuun. Siellä on asia, joka antaa teille suoran vastauksen, se on Jumalan Sana, ja sitten tulette näkemään, onko Jumalan Sana mukaista teidän tehdä se.

³⁶   Esimerkiksi etsittäessä Pyhän Hengen kastetta. Monta kertaa tapaan ihmisiä, jotka sanovat: “Minä olen etsinyt Pyhää Henkeä enkä yksinkertaisesti ole voinut saada Sitä. En usko, että Se on minua varten. Joka kerta, kun menen polvilleni, tulen sairaaksi. Ja kun alan rukoilla, tai jos paastoan, tulen sairaaksi. Ja jos yritän pysyä koko yön ylhäällä, tulen niin uniseksi.” Muistakaa, se on perkele. Koska Jumalan tarkoitus on, että teillä olisi Pyhä Henki. Se on jokaiselle joka tahtoo.

³⁷   Monta kertaa kun puolestanne on rukoiltu kokouksessa, Jumalallisen parantumisen tapahtumiseksi, niin seuraavana päivänä, ilman epäilystäkään, tulee perkele tekemään sen kaksi kertaa niin pahaksi kuin se oli päivää aikaisemmin. Näettekö? Muistakaa, se on vain Saatana, joka yrittää pitää teidät erossa siitä siunauksesta, joka Jumalalla on teitä varten. Näettekö? Älkää kuunnelko häntä. Painakaa vain suoraan eteenpäin.

³⁸   Minulla oli kokemus siitä juuri äskettäin matkallani Afrikkaan. Jos koskaan on ollut aika, että perkele olisi painanut minua, niin se oli mennessäni Afrikkaan tällä viimeisellä kerralla. Siitä muodostui yksi hienoimmista kokouksista ja ajoista, mitä minulla koskaan on ollut meren takana. Uskon, että sain enemmän asioita päätökseen siinä pienessä ajassa jonka olin siellä, metsästysmatkani sivussa, kuin mitä koskaan, milloinkaan olen tehnyt. Ajattelin aina, että nuo seurakunnat eivät halunneet minua sinne, ja tulin näkemään… Minulla oli kirje eräältä henkilöltä, jossa sanottiin, että he eivät halunneet minua sinne tarkoittaen koko tuota yhdistystä. Ja tulin huomaamaan, että oli vain yksi mies, joka kirjoitti tuon organisaation kirjepaperilla, sen nimissä, ja sanoi: “Me emme halua sinua.” Ja hän tarkoitti itseään ja omaa perhettään. Näettekö? Niinpä kun tulin sinne… Näettekö, siinä oli vain “me”, ja se oli hän ja hänen perheensä, eikä kysymys ollut ollenkaan ihmisistä. Niinpä siellä on nyt suuri kenttä avoinna meitä varten.

³⁹    Katsokaahan, Paavali sanoi: “Kun haluaisin tehdä hyvää, on paha lähellä.”

⁴⁰   Antakaa vain jonkun nuoren käännynnäisen tulla tänä iltana alttarille, jossakin täällä tabernaakkelissa ,tai siellä ulkopuolella jossakin, ja muistakaa, huomenna äiti tulee olemaan vihaisempi kuin hän koskaan on ollut, ja isä tulee olemaan hermostunut, ja kaikki koululapset, ja kaikki yksinkertaisesti menee vikaan, koska se on Saatana, joka yrittää saada teitä kääntymään ympäri. Hän yrittää työntää teidät pois Polulta. “Kun haluaisin tehdä hyvää, silloin paha on aina lähellä.”

⁴¹   Katsokaamme nyt tätä janoa ja nähkäämme, onko jano itse asiassa luonnollinen asia. On ollut ihmisiä, jotka ovat sanoneet minulle: “Oi, minä en ole koskaan tuntenut janoa. Uskon, että se on vain joitakin ihmisiä varten, jotka haluavat olla kristittyjä.” Oi, ei. Se on väärin. Se on itse asiassa jotakin, mikä liittyy jokaiseen inhimilliseen olentoon. Se on varmasti totta. Kun me muinoin tulimme tähän maahan, me löysimme täältä intiaaneja. Ja nuo intiaanit, vaikka he tuohon aikaan olivatkin pakanoita, palvoivat aurinkoa tai jotakin muuta. Niin kauan kuin he ovat inhimillisiä olentoja, heissä on jotakin, jokin luonnollinen jano jossakin, joka huutaa Jumalan puoleen.

⁴²   Siellä viidakossa, jossa juuri äskettäin olen ollut, neljäsataa kahdeksankymmentä mailia lähimmästä sivilisaatiosta, siellä on eräs pieni noin kolmentuhannen asukkaan kaupunki, Beira, Mosambikissa. Me löysimme sieltä alkuasukkaita, jotka eivät koskaan olleet nähneet valkoista henkilöä. Löysin erään alkuasukastytön, jolla ei ollut mitään vaatteita yllään, tuskin kenelläkään siellä on vaatteita yllään, ja hän istui ylhäällä puussa. Ja minä olin leijonan jäljillä, ja siellä oli… Kuulin jotakin, aivan niin kuin inhimillinen olento olisi kirkunut. Tämä alkuasukastyttö istui siellä puussa, silmät leveinä, lapsi sylissään. Ja se, mistä hän oli pelästynyt… Heidän ainoa turvansa paetakseen leijonaa, leopardia tai jotakin muuta eläintä on kiivetä puuhun. Ja hän oli nähnyt minut ja kuullut, että se oli inhimillinen olento, mutta kun hän katsoi ja näki valkoisen henkilön! Niin ei ollut koskaan elämässään nähnyt sellaista, näettekö, ja hän pelkäsi kuollakseen.

⁴³   Mutta kun me löydämme noita ihmisiä jopa tuonkaltaisessa luonnonvaraisessa tilassa siellä, niin he kuitenkin yhä palvovat. Ennen kuin me kutsuimme heitä apuun, he kaatoivat jonkinlaista jauhoa, mitä he syövät siellä, pienelle lehdelle ja taputtivat käsiään ja kutsuivat jotakin henkeä, josta he eivät tienneet, missä se oli, aivan niin kuin joku suojeluspyhimys katoliselle, suojelemaan heitä, niin että he eivät kuolisi tämän leijonan hyökkäyksen aikana.

⁴⁴   Näettekö, se on jotakin luonnollista. Ei ole mitenkään luonnotonta janota Jumalaa. Se on luonnollinen asia. Se on vain jotakin, mitä teidän pitää tehdä. Jumala on valmistanut teidät sillä tavalla. Eikä se ole jollekin yli-ihmiselle, vaan aivan tavallisille ihmisolennoille. Se ei ole vain erikoisesti joitakin ihmisiä varten.

⁴⁵   He sanovat: “Olen nähnyt joidenkin ihmisten elävän niin voitokasta elämää, että he ovat jatkuvasti kuin talon harjalla ylistäen Jumalaa. Toivoisin voivani tuntea sillä tavalla.” No niin, syy miksi teillä on sellainen halu, on tuo jano teissä. Ja se on aivan luonnollinen asia. Jokainen henkilö janoaa Jumalaa.

⁴⁶   Ottakaamme nyt ensin joitakin asioita luonnollisesta janoamisesta. Ottakaamme esimerkiksi veden jano. Veden jano merkitsee, että ruumis on veden tarpeessa. Jos te ette täytä tuon janon vaatimusta, te tulette kuolemaan. Teistä haihtuu kosteutta, ettekä te voi elää. Jos te ette voi saada vettä tuohon janoonne, että se sammuttaisi tuon luonnollisen ruumiin janon, te tulette pian kuolemaan. Te ette tule elämään pitkään. Te voitte elää pidempään ilman ruokaa kuin ilman vettä. Koska te voitte paastota neljäkymmentä päivää ilman ruokaa, oletan, Jeesus teki sen, mutta te ette voi olla niin pitkään ilman vettä. Te yksinkertaisesti kuivaisitte ja kuolisitte. Teidän täytyy saada vettä. Ja tuo janon tunne, joka teille tulee, osoittaa, että ruumis tarvitsee jotakin pitämään sen elossa. Ruumiin täytyy saada vettä pysyäkseen elossa. Joka tapauksessahan teistä on noin kahdeksankymmentä prosenttia vettä, ja teidän täytyy saada sitä pitääksenne itsenne elossa. Niin kuin sanoin, jos te laiminlyötte sen, te tulette kuolemaan.

⁴⁷   Jano on myös hälytin. Se on kuin herätyskello. Sielussa soi herätyskello, pieni summeri sisäpuolellanne kertoo teille, että kuolema väijyy lähellä. Niin että jos te ette saa vettä nopeasti, teidän täytyy kuolla. Ja se tulee äänekkäämmäksi ja äänekkäämmäksi, ja lopulta, jos te ette täytä sen vaatimuksia, te tulette kuolemaan, koska se on hälytin.

⁴⁸   Niin kuin Daavid kuvasi sitä tässä Psalmissa: “Niin kuin peura läähättää päästäkseen vesipuroille, niin läähättää minun sieluni Sinun luoksesi, oi Jumala.” Niin kuin peura läähättää päästäkseen vesipurolle.

⁴⁹   Olen usein ajatellut sitä lukiessani tätä, mitä Daavid kirjoittaa, kuinka hän oli metsien mies, metsästäjä. Ja tietenkin hän metsästi peuroja. Ja monet meistä, tänäkin päivänä, metsästämme niitä.

⁵⁰   Ja me näemme, jos te koskaan olette nähneet villikoirien ottavan peuran. Ja tavallisesti niillä on, kuten kojooteilla, torahampaat, ja se kahmaisee peuraa tästä korvan takaa ja heittäytyy painonsa varaan. Se leikkaa poikki peuran kurkun, eikä sillä silloin ole mitään mahdollisuuksia. Mutta joskus, kuten siellä Afrikassa, tuollainen villikoira kahmaisee peuraa kyljestä, jos se ei osu kurkkuun. Se kahmaisee toisen kerran kyljestä. Ja jos tuo peura on tarpeeksi voimakas ja tarpeeksi nopea, se voi ravistaa tuon koiran irti.

⁵¹   Peura on paljon nopeampi, joten koira väijyy sitä, silloin kuin se ei huomaa sitä ja on tuulen yläpuolella siihen nähden. Se ei tiedä, että koira on lähellä.

⁵²   Ja sitten kun tuo villikoira ottaa otteen siitä, jos se on todella nopea, se voi päästä irti tuosta otteesta. Mutta kun tuo koira irtoaa sen kyljestä, irtoaa sen mukana kokonainen suullinen peuranlihaa. Tai joskus myös villikoiran purressa kaulasta se ei osu valtimoon. Ja tuon peuran ravistellessa sitä irti se vetää mukanaan melkoisen palan lihaa peuran kurkusta, ja sitten veri alkaa virrata ulos.

⁵³   Ja sitten koira tulee seuraamaan tuota verijälkeä peuran perässä. Ja peuran elämän alkaessa huveta, kun veri, joka on ruumiin elämä, alkaa vähetä, tulee peura heikoksi. Ja silloin tuo koira, tai susi, seuraa aivan peuran takana.

⁵⁴   Nyt, jos tuo peura ei voi löytää vettä! Vedessä on jotakin, niin että peuran juodessa vettä se pysäyttää verenvuodon. Mutta jos se ei löydä vettä viilentämään itseänsä, silloin veri jatkaa virtaamista ulos, koska juokseminen panee sen sydämen pumppaamaan. Mutta jos se vain voi päästä veteen, silloin tuo peura tulee elämään.

⁵⁵   Siinä on nyt suuri opetus, näettehän, Daavid sanoi tässä: “Niin kuin peura läähättää päästäkseen vesipurolle, niin minun sieluni läähättää Sinua, oi Jumala.”

⁵⁶   Tuo peura on tietoinen siitä, että, jos se ei löydä vettä, se on mennyttä. Se ei yksinkertaisesti voi elää. Olen jäljittänyt niitä monta kertaa sen jälkeen kun niitä on haavoitettu. Kun se löytää vesipuron, se ylittää sen ja juo, menee mäen yli, tulee takaisin, ylittää sen ja juo vettä ja kiipeää jälleen mäelle. Te ette voi koskaan saavuttaa sitä, niin kauan kuin se seuraa tuota puroa. Mutta kun se on jättänyt sen eikä löydä toista puroa jostakin, silloin te saavutatte sen helposti. Ja tuo peura on tietoinen siitä, joten se pysyttelee lähellä vettä, niin että se voi nopeasti päästä sen ääreen. Voisitteko te nyt kuvitella peuraa kuono pystyssä, kun se on yllätetty jossakin, missä ei ole mitään vettä?

⁵⁷   Ja Daavid sanoo: “Niin kuin peura janoaa tai läähättää (tai janoaa) päästäkseen vesipuroille, niin minun sieluni janoaa Sinun perääsi, oi Jumala. Ellen minä löydä sinua. Herra, tulen tuhoutumaan. En voi jatkaa eteenpäin ellen löydä Sinua!” Ja kun mies tai nainen, poika tai tyttö, saa senkaltaisen janon Jumalan perään, hän tulee löytämään jotakin. Näettekö?

⁵⁸   Mutta me tulemme ja teemme sen jotenkin puolinaisesti ja sanomme: “Hyvä on, minäpä polvistun nähdäkseni, mitä Herra tekee.” Katsokaahan, te ette vielä todella janoa. Sen täytyy olla jano Elämän ja kuoleman välillä, ja silloin jotakin on tapahtuva.

⁵⁹   Tällä peuralla tässä… Me näemme, että hänellä myöskin on hajuaisti, joka varoittaa häntä vihollisen läheisyydestä. Tällä pienellä luontokappaleella on aisti, joka se suojelee itseänsä. Sillä on pieni hälytin itsessänsä, pieni jokin, mikä kutkuttaa sen nenää, kun vihollinen on lähellä. Vihollisen lähestyessä sitä tuulen yläpuolelta se tietää, että vihollinen on siellä, ja peura katoaa. Se voi haistaa teidät, tai suden tai minkä tahansa vaaran, joskus jopa puolen mailin päästä ja paeta. Se kykenee aistimaan sen, koska se on tehty sillä tavalla. Se on luonnostaan peura. Ja tuo aisti on vain yksi niistä Jumalan sille antamista aisteista, jonka mukaan elää.

⁶⁰   Ja minä ajattelin verrata peuraa ihmiseen, joka janoaa Jumalaa, ennen kuin vihollinen ehtii sinne. Jumalan lapsessa on jotakin, niin että, kun te kerran olette syntyneet Jumalan Henkeen, vastaanottaneet Pyhän Hengen kasteen, niin silloin tuollaisessa henkilössä on jotakin, joka voi aistita vihollisen. Te voitte ottaa miehen. Kun hän ottaa kirjoituksen, lukee kirjoitusta ja yrittää huiskuttaa siihen jotakin kirjoituksen vastaista, silloin mies, joka on täytetty Pyhällä Hengellä, voi aistia sen näin. [Veli Branham näpsäyttää sormiaan.] Nopeasti. Jokin on poissa paikaltaan. Siellä on tuo pieni määrätty aisti, joka on annettu teille suojelemaan elämäänne. Te ette saa, te ette saa koskaan seurata mitään, ellei se ole tarkalleen Jumalan Sana. Teidän täytyy pysyä tarkalleen Sanan kanssa. Ja me olemme turvatut tuon aistin kanssa, niin kauan kuin me olemme Pyhässä Hengessä.

⁶¹   Sanokaamme esimerkiksi, että minä luen Markus 16 ja sanon: “Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: Minun Nimessäni he ajavat ulos perkeleitä, he puhuvat uusilla kielillä, ottavat ylös käärmeitä, jos he juovat jotakin kuolettavaa, se ei vahingoita heitä, jos he laskevat kätensä sairaiden päälle, he parantuvat.”

⁶²   Sitten te näette jonkun henkilön nousevan ylös ja sanovan: “Se oli apostolien ajanjaksoa varten.” Silloin hyvin nopeasti, jos te olette vastaanottaneet Pyhän Hengen, teidät on varustettu tuolla aistilla, ja se antaa hälytyksen. Jotakin on siinä väärin. Näettekö? He yrittävät selittää sen tyhjäksi, että se oli jotakin toista päivää varten, ja että te ette todella tarvitse noita asioita tänään. Mutta Jeesus sanoi: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Katsokaahan, siellä alkaa soida pieni summeri tietoisena siitä, että se on väärin, ja että se on kuoleman tie.

⁶³   Sillä Jeesus sanoi: “Jos me lisäämme yhden sanan Tähän, tai otamme yhden Sanan pois Siitä, meidän osamme otetaan pois Elämän Kirjasta.” Katsokaahan, yhtään Kirjoitusta ei voida muuttaa, vaan meidän täytyy ottaa Se juuri sillä tavalla kuin Se on kirjoitettu. Ja Jumala valvoo Sanaansa täyttääkseen Sen, ja me tiedämme, että Sen täytyy olla juuri sillä tavalla.

⁶⁴   Niinpä sen vuoksi ei ole väliä, mitä joku seurakunta sanoo, tai mitä joku muu sanoo, jos te olette syntyneet Jumalan Hengestä, te olette tulleet osaksi Raamattua. Jumala käski Hesekieliä, joka oli profeetta. Hän sanoi: “Ota kirjakäärö ja syö se”, ja silloin profeetta ja kirjakäärö tulivat osaksi toistansa. Ja niin on uskovainen, kun hän vastaanottaa Pyhän Hengen. Pyhä Henki kirjoitti Raamatun, ja Jumalan Henki on Jumalan Sana. “Minun Sanani ovat Henki. Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja Sana tehtiin lihaksi ja asui keskuudessamme.” Heprealaiskirje 13:8: “Hän on sama eilen, tänään ja iäisesti.” Ja kun te olette osa tuosta Sanasta, antakaa silloin tulla jotakin, mikä on vastoin tuota Sanaa [Veli Branham napsauttaa sormiaan.], ja pieni summeri alkaa soida nopeasti. Katsokaahan, se on varoittamassa teitä kuolemasta. Meidän ei pitäisi koskaan tehdä sitä.

⁶⁵   Nämä janot ovat luonnollista. Ne ovat luonnollista kristitylle. Ne ovat luonnollista inhimilliselle olennolle.

⁶⁶   On myöskin olemassa menestyksen jano. Niin monet ihmiset tänään… Kuinka me koulutammekaan tämän janon tähden! Olemme juuri huomanneet, kuinka he alkavat rakentaa yliopistoa. Ihmiset käyttävät tuhansia dollareita lähettääkseen lapsensa koulutettavaksi koulussa, yliopistoissa ja korkeakouluissa ja niin edespäin. “Jotta he menestyisivät elämässään”, niin kuin he sanovat. Eikä minulla ole mitään sitä vastaan; se kyllä sopii. Mutta minun puolestani, te voitte saada kaiken koulutuksen maailmassa, ettekä kuitenkaan ole vielä löytäneet oikeaa menestystä. Se on totta. Koska se vain väliaikaisesti saa asiat teille hieman helpommiksi täällä. Ja kun te kuolette, te jätätte kaiken sen taaksenne, tämän koko taloudellisen asian, mikä meillä on.

⁶⁷   Niin kuin sanoin yhtenä päivänä Phoenixissa, ja sitä voi lainata tänäänkin, että “kaikki tämä nykyaikainen sivilisaatio, koko koulutuksellinen ohjelma, koko tieteellinen ohjelma, se kaikki on Jumalan Sanan ja Hänen tahtonsa vastaista.” Sivilisaatio on ehdottomasti… Tulevassa maailmassa ei tule olemaan mitään tämänkaltaista sivilisaatiota. Tämä on kieroutunut sivilisaatio. Jumalalla oli ensimmäinen sivilisaationsa maan päällä kun Hän puhui Sanansa, ja ne tulivat esiin, jokainen siemen itsensä kaltaisena, eikä tuossa sivilisaatiossa siellä ollut mitään kuolemaa, sairautta tai murhetta. Ja nyt tiede ottaa asiat, jotka on pantu tänne pitämään maailmaa koossa, ja se vääristää sen joksikin muuksi, ja se tuo kuoleman.

⁶⁸   Kuten atomipommi. Minä en tunne näiden asioiden kaavoja, joten voin sanoa tämän väärin. He ottavat uraania ja halkaisevat sen molekyylit atomeiksi. Mitä se silloin tekee? Se saa melkein aikaan tuhon, se yksinkertaisesti hävittää. Niin on kaiken sen kanssa mitä me teemme!

⁶⁹   Me otamme parantuaksemme tästä lääkettä, joka on yhdistelmä tästä ja tuosta, ja me otamme sen itseemme. Ja mitä me silloin teemme? Me hajotamme jotakin muuta.

⁷⁰   Uskon teidän lukeneen viime kuun Valitut Palat, jossa sanottiin, että “tässä ajanjaksossa, jossa me nyt elämme, nuoret miehet ja naiset saavuttavat keski-iän kahdenkymmenen ja kahdenkymmenenviiden ikävuoden välillä.” Ajatelkaa sitä. Pienet tytöt vaihdevuosissa, keski-ikäisiä kaksikymmentäkaksi-, kaksikymmentäkolmevuotiaina. Katsokaahan, tämä risteytetty ruoka, jota me syömme, on saanut sen aikaan. Näettekö, se johtuu ruoka-aineista ja siitä elämästä, jota me elämme. Tiedemiehet ovat tuoneet sen meille, ja tekemällä niin, he tappavat teidät.

⁷¹   Afrikassa ollessani näin poikia, jotka eivät koskaan elämässään olleet nauttineet minkäänlaista lääkettä. He söivät lihaa, jossa oli matoja. He joivat vesilammikosta, joka näytti siltä kuin se olisi voinut tappaa härän. Ja minä ammuin maaliin kahdeltasadalta metriltä, enkä voinut nähdä tulosta 7×50 kiikarilla. Ja eräs minun ikäiseni mies seisoi siellä ja kertoi minulle paljain silmin, mihin olin osunut. Nyt jos kaikki tämä nykyaikainen sivistys on tehnyt jotakin tällaista… Minusta tuntuu, että, jos minulla olisi hänen silmänsä ja vatsansa, niin olisin melkoisen hyväkuntoinen mies. Kyllä.

⁷²   Mutta siinä se on, näettehän. Tiede, koulutus ja sivilisaatio tuhoavat meidät. Me tuhoamme itsemme. Se alkoi Eedenin puutarhassa ja jatkuu tänään. Mutta me janoamme menestystä! Sitten me janoamme yhdessäoloa. Me haluamme seurustelua.

⁷³   Kuten nuori mies ja nuori nainen. Nuoren miehen ja nuoren naisen välisessä rakkaudessa ei ole mitään luonnotonta. Se on rakkauden janoa. Se johtuu heidän iästänsä, he rakastavat toistansa. Eikä se ole luonnotonta, vaan heistä on aivan luonnollista tehdä niin.

⁷⁴   Me näemme, että eläessämme luonnollista elämää ruumiissamme, me janoamme monia asioita. Se on vain jotakin meissä. Me haluamme tehdä sen, se tuntuu meistä ehdottoman tarpeelliselta. Ja meidän on tarpeen tehdä se.

⁷⁵   Me näemme monien naisten näinä päivinä janoavan kauneutta. No niin, ei ole yhtään naista… On luonnollista, että nainen janoaa olla kaunis. Se on Jumalan hänelle antama vaisto, ja Jumalan hänelle antama kauneus on hänen kumppaniaan varten. Ja me näemme nyt, että naiset haluavat olla sillä tavalla. Miksi on niin? Se on jotakin, mitä Jumala on antanut naiselle. Eikä ole väärin, että naiset ovat kauniita. Heidän pitää olla.

⁷⁶   Ja tiedättekö, että ainoa luontokappale, joista naaras on kauniimpi kuin uros, on ihmisrotu. Kaikki muut eläimet… Verratkaa lehmää härkään, naaraspeuraa urokseen, kanaa kukkoon, äitilintua isälintuun, ja te näette, että uros on aina suurempi ja kauniimpi. Mutta ihmisrodun kohdalla on toisin päin, ja se osoittaa, mistä vääristyneisyys on peräisin. Nainen on kaunis, ja he himoitsevat olla kauniita.

⁷⁷   Ei sillä tavoin kuin jotkut näistä kaameista luomuksista, joita näemme kaduilla tänään, ei, ei, ei sen kaltaista kauneutta. Ei. Se on hirvittävin näky mitä koskaan elämässäni olen nähnyt. Kyllä vaan. Se on kieroutunutta, se vääristelee todellista janoa.

⁷⁸   Todellinen jano, mikä naisella pitäisi olla, olisi “kaunistaa itseään vaatimattomasti pukeutuen ja omata kristillinen henki”, 1. Tim. 2:9. Sillä tavalla naisen pitäisi janota olla. Jos te nyt haluatte olla kauniita, niin teidät tekee teidät kauniiksi, näettehän, kristillinen henki ja kaunistautuminen pukeutumalla vaatimattomasti.

⁷⁹   Voi hyvänen aika, jotkut näistä ihmisistä tänään kaduilla! Te ette voi sanoa kumpi on mies ja kumpi on nainen, se on kaikkein hirvittävimmältä näyttävä asia… En ole koskaan nähnyt mitään senkaltaista inhimillistä olentoa. Se menee sen ohitse. Silmät maalattuina tällä tavalla, tiedättehän, kuin liskolla, ja sitten kaikki nuo omituisennäköiset vaatteet. Se on mennyt niin pitkälle, että he eivät edes näytä inhimilliseltä olennolta. Ja jotkut noista pojista täällä, hiukset kammattuina alas, ja sisartensa papiljotit tässä edessä, tiedättehän, se on täydellistä kieroutuneisuutta! Se on totta. Se on Saatana, ja Saatana on vääristelyä.

⁸⁰   Kun Jumala valmisti kaiken Eedenin puutarhassa, se oli kaunista, mutta sitten tuli Saatana ja vääristeli sen. Saatana ei voi luoda mitään. On vain yksi Luoja, ja se on Jumala. Mutta Saatana vääristelee alkuperäisesti luodun. Ja nyt hän on vääristellyt alkuperäisesti luodun janon (siitä haluan puhua tänä iltana).

⁸¹   No niin, nainen, niin kuin sanoin aikaisemmin, haluaa olla kaunis. Hänessä on jotakin, hän on naisellinen ja hän haluaa olla kaunis.

⁸²   Mutta miten he ovatkaan kadulla tänään, hiukset leikattuina kuin miehellä, käyttävät miesten vaatteita. Ja miehet puolestaan käyttävät naisen vaatteita ja kampaavat hiuksensa kuin nainen. He ovat jopa risteyttäneet seurakunnat tänään. He käyvät kirkossa, joka on majatalo eikä kirkko. Kirkko on paikka, jossa ihmiset kokoontuvat yhteen ja palvovat Jumalaa Hengessä ja Totuudessa. Ja tänään se on jonkinlainen kerho. Me menemme sinne hetkeksi ja puristamme käsiä ja seurustelemme ja juomme vähän mustaa kahvia rakennuksen takaosassa. Sitten, täytettyämme uskonnollisen velvollisuutemme, me menemme kotiin seuraavaan viikkoon asti.

⁸³   Puhuin täällä jonkin aikaa sitten Saatanan Eedenistä. Jumalalta otti kuusituhatta vuotta tehdä täydellinen Eeden. Saatana tuli ja ruiskutti nuo siemenet ja vääristeli ne. Nyt häneltä on ottanut kuusituhatta vuotta ja hän saanut aikaan oman tieteellisen Eedeninsä taas uudestaan vääristämällä oikean.

⁸⁴   Ja nyt on risteyttämisen aika. Jopa seurakunnat tänään ovat risteytettyjä. Näin on. He vain menevät seurakuntaan; se on loosi seurakunnan sijasta. Seurakunta on paikka, jonne ihmiset kokoontuvat ja palvovat Jumalaa Hengessä ja Totuudessa. Tänä päivänä se loosi. Menemme sinne ja käytämme hieman aikaa tervehtiäksemme toisia ja seurustellaksemme ja nauttien mustaa kahvia rakennuksen takaosassa ja sitten menemme kotiin kunnes tulemme takaisin seuraavalla viikolla ja olemme tehneet hengellisen velvollisuutemme.

⁸⁵   Me olemme nyt kieroutuneessa ajanjaksossa, ja Saatana on vääntänyt kieroon janot, jotka Jumala on pannut teihin. Saatana on vääristellyt ne. Nyt jos te haluatte tietää oikean…

⁸⁶   Jos te naiset haluatte olla kauniita, ottakaa 1. Timoteuskirje 2:9: “Kaunistaen itsensä vaatimattomalla pukeutumisella kristillisen hengen kanssa, ollen sävyisiä ja alamaisia miehilleen”, ja niin edelleen. Sillä tavalla teidän tulisi olla kaunistettuja; kaunistakaa elämänne, jota te elätte.

⁸⁷   Saatana vääristelee Jumalan todellisen luonteen ja Jumalan todellisen, ruumiissa ja sielussa olevan janon himoksi tehdä syntiä. Synti on vääristelyä! Me näemme, miten ihmiset ovat tänään ottaneet tuon vääristelyn; Jumalan janon, kauneuden janon, ja kaikki nämä janot. Veden janon he tyydyttävät alkoholilla. Janon iloita, jokainen haluaa iloita; yhdessäolon janon; kaikki nämä suuret janot, jotka Jumala on pannut meihin, voidaksemme janota Häntä. Hän on tehnyt teidät janoamaan Häntä, ja me yritämme tyydyttää sitä jollakin muunkaltaisella janolla, jonkinlaisella oikean janon vääristelyllä. Näettekö kuinka se on luonnollisessa elämässä? Näettekö kuinka se on hengellisessä? Me ajattelemme, että niin kauan kuin me liitymme johonkin kirkkoon, se selvittää sen, ja siinä on kaikki, mitä meidän täytyy tehdä. No niin, se on ehdottomasti väärin. Niin se ei ole.

⁸⁸   Jumala haluaa teidän janoavan Häntä! “Niin kuin peura läähättää päästäkseen vesi purolle, niin minun sieluni janoaa Sinua, oi Jumala.” Näettekö?

⁸⁹   Nyt jos tuo peura olisi läähättämässä päästäkseen vesipurolle, ja joku sen peuraystävistä tulisi ja sanoisi: “Hei, minäpä sanon mitä tehdä. Minä tiedän, missä täällä on eräs mutakuoppa.” No niin, tuo peura ei haluaisi sitä. Siitä ei olisi sille mitään hyötyä.

⁹⁰   Eikä ole mitään, mikä voisi tyydyttää tuota inhimillisessä olennossa olevaa janoa kuin Jumala. Hänellä täytyy olla Se tai hän kuolee. Eikä yhdelläkään henkilöllä ole oikeutta yrittää vaientaa tai tyydyttää maailman asioilla tuota pyhää janoa, joka hänessä on. Ei, on jumalatonta tehdä niin. Ja jos te janoatte Jumalaa, niin älkää puristako kättä saarnaajan kanssa ja panko nimeänne kirjaan. Jos te janoatte Jumalaa, niin on vain yksi tapa tyydyttää se – kohdata Jumala. Jos te janoatte Jumalaa, niin ainoa tapa tehdä se on kohdata Jumala.

⁹¹   Ja sitten on olemassa myös suuri vaara, jos ette tarkkaa, mitä olette tekemässä. Jos te janoatte Jumalaa, niin olkaa varmoja, että se on Jumala, jonka te löydätte. Katsokaahan, olkaa varmoja, että se tyydyttää teidän janonne. Mutta jos Saatana on kyennyt vääristelemään teidät näistä luonnollisista haluista, niin hän tulee tekemään sen, jos hän vain yksinkertaisesti saa teidät tyydytetyksi.

⁹²   Mikä saa miehen juomaan itsensä humalaan? Koska hän on huolissaan ja hermostunut. Koska häneltä puuttuu jotakin.

⁹³   Minua haastateltiin äskettäin täällä Mayon klinikalla. Ja kun tuli puhe juomisesta, kerroin heille isäni juoneen. He kysyivät: “Mikä sai hänet juomaan?” Minä sanoin: “En tiedä.”

⁹⁴   Hän sanoi: “Koska jokin ei voinut tyydyttää häntä, ja hän ajatteli juomalla saada sen pois mielestänsä.”

⁹⁵   Ymmärsin sen juuri silloin, näettehän. Itse asiassa Jumala oli ainoa asia, joka voi tyydyttää tuon janon. Jumala itse on ainoa asia, joka voi tyydyttää tuon janon ihmisessä, on vastaanottaa Jumala.

⁹⁶   Nyt Saatana ottaa nämä asiat, niin kuin sanoin, ja vääristelee ne. Nyt jos te ette halua antaa tuolle janolle oikeaa paikkaa elämässänne ettekä janoa ja halua niitä asioita, jotka Jumala on antanut lakkauttamaan tuon janon, sammuttamaan sen, silloin Saatana tulee johtamaan teidät johonkin hänen omista tämän maailman likakaivoistaan. Teillä täytyy olla se jossakin. Jos te ette voi löytää ruokaa, te syötte jäteastiasta. Näettekö? Ja jos te ette voi löytää vettä ollessanne kuolemassa, te juotte minkälaisesta lammikosta tahansa, koska te olette kuolemaisillanne.

⁹⁷   Mutta siihen ei ole mitään tarvetta, kun te janoatte Jumalaa, sillä Jumala on elävä Jumala, eikä jokin historiallinen asia. “Minun sieluni janoaa Sinua, elävää Jumalaa.” Jotakin mikä antaa eläviä vesiä. Jotakin joka tyydyttää.

⁹⁸   Tuossa luonnollisessa janossa on toinenkin puoli, tuossa sielun janossa. Te saatatte kysyä: “Veli Branham, onko tuon sielun jano luonnollista?” Kyllä, on luonnollista, että sielun janoaa. Ja sen takia Jumala on tehnyt teidät sillä tavalla, niin että te janoaisitte Häntä. Jumala teki teidät sillä tavalla. Hänen ei olisi tarvinnut tehdä teitä sellaisiksi, mutta Hän teki sen. Ja jos Hän ei olisi tehnyt teitä niin, että te janoaisitte, silloin teillä olisi jokin puolustus Tuomiolla ja te sanoisitte: “Minä en koskaan janonnut Jumalaa.” Mutta ei ole olemassa mitään puolustusta, sillä te janoatte Häntä. Te teette sen jollakin tavalla kuitenkin. Te saatatte ottaa vaimonne, te saatatte ottaa autonne, te saatatte ottaa jotakin muuta, te saatatte liittyä seurakuntaan ja yrittää tyydyttää sitä. Eikä minulla ole mitään kirkossa käymistä vastaan, mutta se ei tule antamaan tyydytystä. Se tulee vain löytämällä Jumala, elävä Jumala, Taivaan Jumala sieluunne, ja se tulee tyydyttämään tuon kaipauksen ja janon, joka teillä nyt on.

⁹⁹   Sillä Hän valmisti teidät, niin että te voitte janota Häntä, Hänen yhteyttänsä. On olemassa myöskin aito yhdessäolon jano. Me haluamme tavata toisiamme. Me teemme niin tänä iltana. Me olemme koolla täällä tänä iltana, koska me pidämme seurustelusta toistemme kanssa. Miksi me teemme sen? Koska meissä on jotakin, joka saa meidät haluamaan toistemme tapaamista. Se on aivan luonnollista. Ja me tapaamme nyt täällä yhteisellä maaperällä, koska me kaikki janoamme Jumalaa. Näettehän? Ja siksi me tapaamme säännöllisesti täällä yhteisellä maaperällä voidaksemme olla yhdessä. Täällä kirkossa voi tänä iltana olla monia eri kirkkokunnallisia näkemyksiä, ja niin edelleen, mutta kun on kysymys tuosta janosta, silloin me tapaamme yhteisellä maaperällä, yhdellä maaperällä: meillä on kaikilla jano. Jotkut voivat uskoa pirskotteluun, joku upottamalla kastamiseen, toinen taas valeluun ja niin edelleen, mutta kun on kysymys Jumalan janoamisesta, silloin me tulemme yhteiselle maaperälle. Ja Jumala on valmistanut meidät niin, että me tekisimme sen, janoaisimme Häntä ja seurustelua Hänen kanssaan.

¹⁰⁰   Kun olin pieni poika, muistan kasvaneeni todella köyhässä perheessä. Muistan kuinka monet kerrat olisin mennyt ulos kavereiden kanssa, mutta en voinut pukeutua mennäkseni johonkin kunnon paikkaan. Mutta, en tiedä, ihmisissä on jotakin, josta pidin. Pidin heidän kanssaan olemisesta. Mutta olin enemmän tai vähemmän, niin kuin sanotaan, musta lammas. Mutta kun pelastuin ja löysin itsestäni sen Jonkin, joka janosi Ystävää, Henkilöä, joka voisi olla kumppani minulle, Jotain, johon voisin luottaa, Jotain, jonka kanssa voisin istua keskustelemassa vaikeuksistani. Ja minä löysin tuon todella todellisen tyydytyksen, kun löysin Jeesuksen Kristuksen, tuon todella todellisen Tyydyttäjän, joka sammuttaa kaiken tuon janon ja antaa jotakin, niin että näyttää siltä kuin mikään ei voisi ottaa Hänen paikkaansa.

¹⁰¹   Ja kuinka Saatana nyt yrittääkään vääristellä tätä sielun tyydytystä, joka tyydyttää tuon janon sielussa! Hän yrittää antaa teille kaikenlaista tyydyttämään sitä. Ja hän on niin petollinen näissä kieroutuneisuuden päivissä. Tämä on kieroutunut maailma. Kieroutunut rotu. Kieroutuneet ihmiset. Kaikki on kieroutunutta, ja se on vähitellen kieroutunut niin, että se on lopulta tullut kaikkein pettävimmäksi ajanjaksoksi, missä kukaan inhimillinen olento koskaan on elänyt. Se on pettävämpää kuin se koskaan on ollut.

¹⁰²   Te ette voi edes kuvitella, kuinka pettäväksi se on tullut jopa omia veljiämme, amerikkalaisia kohtaan.

¹⁰³   Puhuin jokin aika sitten siitä, kuinka löysin metsästä savukerasian. Ja siinä sanottiin: “Ajattelevan miehen suodatin.” Jatkoin eteenpäin tuota pientä polkua ja sitten tulin takaisin. Se pysyi mielessäni: “Ajattelevan miehen suodatin, ja tupakoivan miehen maku.”

¹⁰⁴   Sitten olin Maailmannäyttelyssä pari vuotta sitten ja muistan, kuinka heillä oli siellä Yul Brynner ja muita, kun he tekivät näitä kokeita savukkeilla. Ja muistan, kuinka he pienellä tikulla ottivat nikotiinia tuolta marmorin palaselta ja panivat sen rotan selkään. Seitsemässä päivässä siinä oli niin paljon syöpää, ettei se voinut päästä jaloilleen. Vain yhdestä savukkeesta! Ja sitten he näyttivät, kuinka se menee ihmisen keuhkoihin. Jotkut sanovat: “Minä en vedä sitä henkeen. Minä vain vedän sen suuhuni ja puhallan ulos.” Ja he näyttivät kuinka se menee sylkeen, ja joka tapauksessa te nielette sen alas kurkustanne.

¹⁰⁵   Ja sitten tämä mies sanoi: “Te kuulette niin paljon puhuttavan suodattimesta.” Hän sanoi: “Nyt jos teillä on himo”, teillä on jano, näettehän, “jos teillä on himo polttaa, niin yksi tavallinen savuke saattaa tyydyttää tuon himon sillä kerralla. Mutta jos teillä on suodatin, silloin sen tyydyttämiseen tarvitaan neljä savuketta, koska te saatte vain neljännen osan tuosta savusta.”

¹⁰⁶   Ja siinä sanottiin: “Tupakoivan miehen maku”? Näettehän, teillä ei voi olla savua ilman tervaa. Ja kun teillä on tervaa, teillä on syöpä. Siinä se on teille, näettehän, se on vain myyntikikka. Ja sitten ajattelen sitä, kuinka tuo tupakkatehdas, joka on tässä kansakunnassa ja elää tästä kansakunnasta, käyttää sen kaltaista myyntikikkaa, joka ehdottomasti pettää Amerikan kansalaisia. Onko se ajattelevan miehen suodatin? Se on vain myyntikikka myydä enemmän savukkeita.

¹⁰⁷   Silloin ajattelin tuota asiaa: “Ajattelevan miehen Suodatin.” Ajattelin: “Se on hyvä idea.” On olemassa ajattelevan miehen Suodatin, ja se on tämä Raamattu. Ajatteleva mies ottaa tämän Suodattimen, ja Se tulee tuottamaan vanhurskaan miehen maun.

¹⁰⁸   Te ette voi vetää syntiä tämän Raamatun sivujen lävitse. Ei. Se pysäyttää sen. Se heittää sen ulos. Te voitte mennä kirkkoon melkein minkä tahansa kanssa, mutta te ette voi tulla tämän Raamatun lävitse synnin kanssa. Sitä ei voi tapahtua. Se suodattaa pois kaiken synnin ja Se antaa pyhän miehen maun. Jos mies ajattelee haluavansa olla pyhä ja Jumalan kaltainen ja olla Jumalan poika tai tytär, silloin hän haluaa oikean kaltaisen Suodattimen. Se pysäyttää kaiken synnin tälle puolelle Raamattua, ja voi tuoda Raamatun lävitse pelkästään Pyhän Hengen, joka kirjoitti Raamatun. Pyhän miehen maku on omata tämä ajattelevan miehen Suodatin.

¹⁰⁹   Nyt me näemme, miten pettävää se on tänään. Matteus 24:24, Jeesus sanoi: “Viimeisinä päivinä nuo kaksi henkeä tulisivat olemaan niin toistensa kaltaiset, että se pettäisi jopa Valitutkin, jos se olisi mahdollista.” Kuinka lähellä se onkaan! Millainen petos meillä  tänään onkaan oikean ja väärän välillä!

¹¹⁰   Jopa hallituksessamme, politiikassamme, meillä ei ole yhtään miestä, joka kelpaisi poliitikoksi, joka tulisi ehdottomasti seisomaan sen puolesta, minkä hän ajattelee olevan oikein. Missä on meidän tämän päivän Patrick Henrymme, ja George Washingtonimme ja Abraham Lincolnimme? On juuri niin kuin presidenttimme sanoi: “Jos he tahtovat kommunismia, he voivat saada sen. Mitä vain ihmiset haluavat.” Juuri sellainen on mies, joka ei puhu vakaumuksensa mukaisesti! Oikea mies seisoo periaatteensa takana, mutta he tahtovat kulkea tietä, jolla on vähiten vastuksia.

¹¹¹   Ja sillä tavalla ihmiset suhtautuvat seurakuntaan. He haluavat liittyä seurakuntaan ja sanoa: “Selvä on. Minä olen liittynyt seurakuntaan.” Kun tuo hallintotorni yrittää kääntää teitä oikeaan asiaan, niin liittymällä kirkkoon, lausumalla jonkun uskontunnustuksen tai jotakin sen kaltaista, te yritätte tyydyttää tuota pyhää janoa, jonka Jumala on pannut teihin. Kun mikään muu kuin Jumalan itsensä Läsnäolo elämässänne ei voi tyydyttää sitä, niin että olette Jumalan itsensä täyttämiä.

¹¹²   Hän ei ole tyytyväinen mihinkään uskontunnustukseen. Te ette voi koskaan vetää uskontunnustusta Raamatun lävitse. Ei. Siellä ei edes ole tuota niin kutsuttua Apostolien Uskontunnustusta. Se ei koskaan tulisi Raamatun lävitse. Näyttäkää minulle Raamatusta, missä Apostolien Uskontunnustus sanoo: “Minä uskon Pyhään Roomalaiskatoliseen kirkkoon; minä uskon pyhien yhteyteen”, kun Raamattu sanoo, että “on vain yksi välimies Jumalan ja ihmisen välillä, ja se Mies on Kristus Jeesus.” Te ette voi koskaan vetää sitä Raamatun lävitse.

¹¹³   Te ette voi vetää Jumalan Sanan lävitse kaikkia näitä tansseja ja shortseja ja niitä asioita, joita ihmiset tekevät tänään, näitä twist- ja watusi-tansseja ja kaikkia näitä asioita. Te ette tule koskaan vetämään tätä nykyaikaista sivilisaation suuntausta Raamatun lävitse. Se on sitä vastaan. Näettehän? Ja te yritätte tyydyttää tuota janoa, mutta katsokaahan, tämä Raamattu tulee tyydyttämään ainoastaan vanhurskaan miehen ja naisen maun. Tämä Pyhä Henki, jolle he nauravat ja sanovat: “Sinä olet kadottanut järkesi”, juuri Se tyydyttää tuon kaipauksen. Se on jotakin, mistä maailma ei tiedä yhtään mitään. He ovat kieroutuneet pois todellisesta Pyhän Hengen kasteesta ja Jumalan Sanasta – mihin – seurakunnallisen likakaivon uskonkappaleisiin ja uskontunnustuksiin ja kirkkokunnallisiin eroavaisuuksiin ja niin edespäin.

Heiltä kysytään: “Oletko sinä kristitty?”

¹¹⁴   “Minä olen metodisti. Minä olen baptisti. Minä olen presbyteeri.” Se ei merkitse yhtään mitään Jumalalle, ei vähääkään. Te ette voi vetää noita asioita tämän Jumalan Raamatun lävitse. Te yritätte tyydyttää Hänen janoamista, tuota pyhää janoa, jonka Jumala on antanut teille. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

¹¹⁵   Nyt te tiedätte, että Daavid sanoo tässä: “Elävää Jumalaa.” Sillä: “Alussa oli Sana, ja Sanan oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja Sana tehtiin lihaksi ja asui keskuudessamme.” Silloin ei voi olla mitään tyydytystä ennen kuin tämä Sana, joka on Jumala, tulee eläväksi teissä, ja sitten te näette Jumalan itsensä täyttävän ne lupaukset, jotka Hän antoi Raamatussa.

¹¹⁶   Nyt meillä on erilaisia Raamatun selittäjiä. Yksi kirkko selittää Sen tällä tavalla, toinen selittää Sen tuolla tavalla, ja toinen taas tällä tavalla. Jotkut eivät ota kuin vain hieman Siitä. Joku ottaa sieltä ja täältä pieniä osia Siitä. Mutta Jumala on itsensä tulkki. Kun Hän antaa lupauksen ja täyttää sen, niin siinä on sen tulkinta.

¹¹⁷   Jos minä lupasin teille, että olisin täällä tänä iltana, ja tässä minä nyt olen, niin se on minun lupaukseni täyttymys. Jos sanon tapaavani teidät aamulla ja että olen oleva siellä, niin silloin ei tarvita mitään muita puolusteluja. Minun täytyy olla siellä.

¹¹⁸   Ja kun Jumala on antanut lupauksen, ja sitten Hän tulee ja täyttää sen, niin se on tuon lupauksen tulkinta. Ja minä haastan kenet tahansa ottamaan Jumalaa Hänen Sanastansa ja näkemään, josko jokainen sana Raamatussa on Totuus. Niin se on. Siksi tuo jano on siellä.

¹¹⁹   Te sanotte: “Jos minä olisin elänyt Jeesuksen päivissä, minä olisin tehnyt niin-ja-niin.”

¹²⁰   Mutta tehän elätte Hänen päivissänsä. Mitä me teemme sen kanssa? Mitä me olemme tekemässä? Te olette ehkä tehneet juuri samoin kuin nuo fariseuksetkin tekivät. He kuuluivat kirkkoon ja kielsivät Jeesuksen Kristuksen.

¹²¹   Ihmiset yrittävät sanoa tänään: “Meidän täytyy verrata Raamatun sivua toisen Raamatun sivun kanssa ja Kirjoitusta Kirjoituksen kanssa.” Se ei ole Totuus. Ei, se ei ole Totuus. Sanotaan: “Tämä kreikkalainen sana merkitsee tätä, ja tämä merkitsee tuota.” Kreikkalaisilla itsellään ja noilla kirjoittajilla siellä kauan sitten Nikean Kirkolliskokouksessa oli Siitä erilaisia muotoja. Yksi uskoi, että tämä kreikkalainen oppinut tarkoitti tätä, ja toinen taas sanoi tämän tarkoittaneen sen tällä tavalla. Ja he väittelivät Siitä. Me emme tarvitse kreikkalaisten oppineiden tulkintoja tai kreikkalaisia sanoja.

¹²²   “Tuntea Hänet on Elämä”, tuo Persoona. Itse Kristus! Ei tarvita mitään vertailuja, vaan se on ilmestys, jolle Jumala rakentaa Seurakuntansa. Ja jos me emme rakenna tuolle samalle… Raamattu sanoo: “Aabel, uskon kautta!” Ja usko on jumalallinen ilmestys. Katsokaahan, usko on jumalallinen ilmestys. Hyvä on. Tämä koko asia on rakennettu silloin ilmestykselle, ja ennen kuin tämä on paljastettu teille… Jeesus sanoi: “Minä kiitän Sinua Isä, että Sinä olet kätkenyt nämä asiat tämän maailman viisailta ja olet paljastanut sen pienille lapsille, jotka tahtovat oppia.” Näettekö nyt, koko asia on rakennettu sen varaan: teidän täytyy tuntea tuo Persoona!

¹²³   Ja te ette voi tyydyttää sitä liittymällä johonkin kirkkoon. Teidän täytyy löytää tuo Persoona, itse Jumala, joka on Sana, ja Hänen oma tulkintansa tänään lupauksista, jotka Hän on antanut tälle päivälle. Nuo ihmiset, jotka Hänellä tulisivat olemaan tänään “Seurakunta ilman tahraa tai ryppyä”. Se ei merkitse jotakin kirkkokuntaa. Se merkitsee ihmisiä, yksilöitä ilman tahraa tai ryppyä. “Kaksi tulee olemaan vuoteella, ja Minä tulen ottamaan yhden ja jättämään toisen; kaksi on pellolla, ja Minä tulen ottamaan yhden ja jättämään toisen.” Mutta kun se on Jumala, tuo pyhä jano olla Hänen kaltaisensa, silloin te näette, että Hänen Sanansa on teissä vahvistaen itsensä, että te olette Jumalan palvelija. Mitä tahansa Jumala sanoo, te noudatatte sitä ja silloin te tulette oikean prosessin lävitse tyydyttäen tuota pyhää janoa, joka on teissä.

¹²⁴   Tietenkin ihmiset tulevat nauramaan teitä ja sanomaan: “Sinä olet kadottanut järkesi. Sinä olet tullut hulluksi.” Mutta muistakaa, mistä he juovat, näettehän. Katsokaa missä he ovat. Voitteko kuvitella itseänne suuren luonnonlähteen ääressä, joka pulppuaa puhdasta vettä, ja sitten jotakin muuta juomassa siellä alhaalla vesikuopalla. joissa on kuolleita sammakonpoikia ja uskontunnustuksia ja kaikkea muuta, katsomassa ylöspäin ja tekemässä pilaa teistä? Hyvänen aika, hän ei edes tiedä minkälaisen janoa sammuttavan Virran ääressä te elätte. Niin se on.

¹²⁵   Meillä on elävä Jumala. Ei joku, joka kuoli tuhatyhdeksänsataa vuotta sitten ja jäi hautaan, vaan Hän, joka nousi ylös jälleen. Hebrealaiskirjeen 13:8 sanoo: “Hän on sama eilen, tänään ja iäisesti.” Sama Pyhä Henki, joka lankesi Helluntaipäivänä, on sama Pyhä Henki, joka on täällä nyt. Hän on tuo tyydyttävä osa, koska Hän on Sana. Se on totta. Pyhä Henki kirjoitti Sanan ja Hän tulkitsee Sanan. Raamattu sanoo 2. Pietarin Kirjeessä, että Pyhä Henki kirjoitti Raamatun: “ Pyhän Hengen liikuttamina entisajan miehet kirjoittivat Raamatun.”

¹²⁶   No niin, te ette voi tehdä sitä, te ette voi tehdä sitä mitenkään muuten kuin, että Jumala itse elää teissä Pyhän Hengen persoonana. Koulutus, sivistys, seurakuntiin liittyminen ja uskontunnustusten lausuminen. Kaikki nämä asiat ovat hyviä, mutta niiden on mahdotonta sammuttaa tuota pyhää janoa.

¹²⁷   Kuuntelin eräänä iltana Billy Grahamia, tuota suurta evankelistaa. Ja sanon teille, että rukoilen hänen puolestaan nyt enemmän kuin koskaan, kun näen, kuinka hän antaa heidän kuulla kunniansa siitä, mitä he ovat tehneet. Hän sanoi: “Tuo joukko kirkonmiehiä kävellen kadulla kaulukset ympäri käännettyinä!” Jotka menevät sinne, minne heidän asiansa ei ollut mennä, työntäen nenänsä johonkin… Mutta he kulkivat alas katua [Veli Branham taputtaa käsiään.] taputtaen käsiään ja jalkojaan. No niin, he näyttivät kuin pyhiltä kieriskelijöiltä. Mutta katsokaahan, heillä oli jotakin, mihin he uskoivat. Heillä oli jotakin, mikä kiihotti sielua. Heillä oli jotakin, josta he olivat kiihottuneet. Joku nainen oli mennyt ja työntänyt päänsä siellä johonkin, mikä ei ollut hänen asiansa, ja he ajattelivat, että hän oli marttyyri. Me näemme nyt, että näillä miehillä [Veli Branham taputtaa käsiään.] oli jotakin, joka sai heidät taputtamaan käsiään. He olivat onnellisia. He olivat tekemässä jotakin.

¹²⁸   No niin, te voitte tehdä sen jonkin periaatteen vuoksi, jonka te ajattelette olevan oikein, mutta kun joku kirkossa taputtaa käsiään tai naputtaa jalallaan, johtavat diakonit hänet ulos ovesta. Katsokaahan, he antavat ihmisille uskontunnustuksen ja kirkkokunnan saastaisesta likakaivosta sen sijaan, että ruokkisivat heitä Jumalan siunatulla pyhällä Sanalla, joka on annettu Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen Voimalla.

¹²⁹   Näettekö, he yrittävät sammuttaa janoansa sanomalla: “Minä olen tohtori se-ja-se”, tai sanovat tulevansa jostakin määrätystä seminaarista tai koulusta. Mutta sillä ei ole minkäänlaista merkitystä. Mutta he yrittävät tyydyttää itseään sanomalla: “Nyt Jumala tulee tunnustamaan minut, koska olen Hänen pastorinsa. Jumala tulee tunnustamaan minut, koska olen pyhä Isä se-ja-se, tai piispa se-ja-se”, tai jotakin sen kaltaista. He yrittävät tyydyttää sillä janoansa, vaikka te ette voi tehdä sitä. “Minulla on Ph.D. LL.D. Minulla on filosofian kandidaatin arvo.” Se kyllä sopii. Mutta minulle se merkitsee sitä, että te olette niin paljon kauempana poissa Jumalasta. Niin se on. Niin paljon kauempana poissa Jumalasta, koko ajan!

¹³⁰   Te tunnette Jumalan vain kokemuksen kautta. Te ette voi kouluttaa Tätä itseenne! Se syntyy teihin! Se on jotakin, mitä Jumala antaa teille. Koulutuksella ei ole mitään tekemistä Sen kanssa! Yksi suurimmista miehistä Raamatussa, Pyhä Pietari, ei osannut edes kirjoitta nimeään. Niin se on, hän ja Johannes. Raamattu sanoo: “He olivat sekä tietämättömiä että oppimattomia.” Mutta Jeesusta miellytti antaa hänelle Valtakunnan avaimet, koska hän janosi Jumalaa. Aamen. Janosi Jumalaa, yhdessäoloa. Kyllä vaan.

¹³¹   Ajattelen Jesajaa, tuota hienoa nuorta miestä siellä temppelissä yhtenä päivänä.

¹³²   Hän katsoi tuota suurta kuningasta ja ajatteli hänen olevan yhden suurimmista miehistä. Ja hän myös oli suuri mies. Hän oli hyvin kasvatettu, hienoista vanhemmista, hänellä oli hyvä äiti ja isä. Hänen politiikkansa oli puhdasta, ja hänen asiansa olivat oikein Jumalan kanssa. Ja Jesaja katsoi häntä ja ajatteli hänen olevan suuren miehen ja teki hänestä esimerkkinsä. Mutta älkää te koskaan tehkö esimerkkiänne kenestäkään muusta kuin tuosta Miehestä, Jeesuksesta Kristuksesta. Kaikki ihmiset tulevat epäonnistumaan. Hän oli kuningas, mutta jonkin ajan kuluttua hän tuli sille paikalle, että hän meni temppeliin ja yritti ottaa papin paikan, ja hänet lyötiin pitaalilla.

¹³³   Sitten Jesaja oli huolissaan, joten hän ajatteli menevänsä temppeliin ja rukoilevansa hetken. Ja katsokaahan nyt, tuo mies oli profeetta, mutta ollessaan siellä temppelissä eräänä päivänä huutamassa Jumalan puoleen, tuli hänen eteensä näky. Ja hän näki nuo Enkelit, Kerubit, joiden peittivät siivillään kasvonsa ja jalkansa ja lensivät kahdella siivellä edes takaisin, ylös ja alas, temppelin lävitse ja huusivat: “Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala Kaikkivaltias.”

¹³⁴   Ja Jesaja, tuo suuri jano, joka hänellä oli, hän oli ehkä koulutettu. Hänellä oli mahdollisesti hyvä koulutus. Hänellä oli hieno käsitys siitä, millainen Jumalan tulisi olla. Hän oli kuunnellut pappeja. Hän oli ollut temppelissä. Hänet oli kasvatettu uskovaiseksi, mutta katsokaahan, hän ei ollut koskaan aikaisemmin kohdannut Sitä kasvoista kasvoihin. Näettekö? Hänellä oli halu tehdä oikein. Hän halusi olla oikeassa, mutta hänellä oli vain koulutuksellinen puoli. Hänellä oli teologinen puoli Siitä.

¹³⁵   Mutta kun hän tuli sinne temppeliin tuona päivänä ja näki nämä Kerubit lentämässä edes takaisin, hän käsitti että näiden Enkelien, jotka palvelivat Jumalan kasvojen edessä, jotka seisoivat Jumalan Läsnäolossa eivätkä edes tienneet, mitä synti oli, joiden täytyi peittää pyhät kasvonsa ollessaan Jumalan Läsnäolossa. Siiloin tuo profeetta huusi: “Voi minua, sillä minä olen mies, jolla on saastaiset huulet. Kaikki teologiani ja ne asiat, jotka olen oppinut, kaikki se hieno käsitys, mikä minulla oli Jumalasta, nyt minä olen kasvoista kasvoihin sen kanssa.” Hän sanoi: “Minä olen mies, jolla on saastaiset huulet, ja asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet.” Kaikki heidän opettamansa lait ja ne asiat, jotka he olivat tehneet, eivät koskaan olleet saavuttaneet tuota paikkaa, jossa hän tuli Jumalan Läsnäoloon ja näki omin silmin Jumalan ja Hänen laahuksensa Hänen istuessa ylhäällä korkealla Taivaissa. Ja siellä hän oli kasvoista kasvoihin todellisuuden kanssa. Ja hän huusi: “Minä olen mies, jolla on saastaiset huulet, ja asun saastaisten ihmisten keskuudessa.”

¹³⁶   Ja sitten tapahtui, että tuo Kerubi otti pihdeillä tulisen hiilen alttarilta ja kosketti sillä noita saastaisia huulia ja muutti hänet koulutetusta miehestä, opettajasta, profeetaksi, niin että Jumalan Sana voi puhua hänen kauttansa. Varmasti oli jotakin erilaista, kun hän oli Jumalan Läsnäolossa. Tuo jano, joka hänellä oli, oli silloin saavuttanut sen paikan, että hänet täytettiin Sen kanssa.

¹³⁷   Sallikaa minun sanoa se teille ystävät: minä en välitä siitä, kuinka moneen kirkkoon te liitytte ja kuinka moneen kirjaan te panette nimenne ja minne päin te menette, tai onko teitä pirskotettu tai upotettu tai mitä teille on tehty. Sillä ei ole merkitystä ennen kuin te olette kohdanneet tuon Persoonan, Jeesuksen Kristuksen. Se on ainoa asia, mikä tulee todella tyydyttämään.

¹³⁸   Tunnekuohu ei tule tekemään sitä. Te voitte hypätä ylös ja alas ja huutaa niin kauan kuin haluatte tai te voitte juosta edes takaisin lattialla ja te voitte puhua kielillä niin paljon kuin haluatte. Ja nuo asiat ovat pyhiä ja hyviä. Minä en sano mitään sitä vastaan. Mutta teidän täytyy kohdata tuo Persoona, tuo tyydyttävä osa, tuo Jokin, joka ottaa hallintaansa jokaisen säikeen ruumiissanne, ei tunnekuohun kautta, vaan antamalla tyydytyksen!

¹³⁹    Kun olin nuori poika, muistan nähneeni tuon mainoskilven, jossa sanottiin: “Jos olet janoinen, sano Parfay.” Siihen aikaan heillä oli juoma nimeltä Parfay. Muistan kerran, kun olin tulossa kalastamasta sieltä, missä olin ollut, tuolta seisovavetiseltä lammikolta, ja olin melkein kuolemaisillani janoon, kun näin tuon kilven, jossa sanottiin: “Jos olet janoinen, sano vain Parfay.” Ja minä aloin sanomaan: “Parfay, Parfay”, ja tulin janoisemmaksi koko ajan. Jonkin ajan kuluttua suuni kuivui, niin etten voinut edes sylkeä. Olin niin janoinen.

¹⁴⁰   Katsokaahan, te näette, että se ei tule tekemään sitä. Mikään ei tule tyydyttämään sitä. Te voitte juoda Coca-Colaa, tai mitä tahansa noista makeutetuista vesistä, mutta mikään ei tule tyydyttämään janoa niin kuin hyvä, kylmä virtaava vesi. Se sammuttaa janon. Kaikki nämä muut asiat ovat korvikkeita.

¹⁴¹   Ja miksi me haluaisimme korviketta, kun on olemassa aito Pyhän Hengen kaste, joka tyydyttää jokaisen säikeen ja kaipauksen inhimillisessä sielussa? Silloin voitte seistä kasvotusten kuoleman kanssa samalla tavalla kuin tuo suuri apostoli Paavali ja sanoa: “Oi kuolema, missä on sinun pistimesi? Ja hauta, missä on sinun voittosi? Mutta kiitos olkoon Jumalalle, joka antaa meille voiton Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!” Veli, kokemus vain tyydyttää tuon pyhän janon, joka sinussa on. Se tyydyttää sen. Teidän ei enää tarvitse tehdä mitään muuta sille. Kyllä, se puhdistaa huulet.

¹⁴²   On myös ihmisiä, jotka elävät vain jostakin tunnekuohusta. Jotkut sanovat: “Meillä on sitä paljon helluntailiikkeessämme”, ja he menevät sinne, mikä on hienoa, ja he taputtavat käsiään [Veli Branham taputtaa käsiään.] ja soittavat musiikkia. Sitten musiikki lakkaa. “Shhh”, on kuin olisi kaadettu ämpärillinen vettä sen päälle. No niin, me teemme niin, koska meillä on tapana tehdä niin. Siitä tulee vain yksi tavoistamme.

¹⁴³   Sallikaa minun sanoa teille jotakin. Te palvotte Jumalaa Hengessä ja Totuudessa. Mutta kun te tavan vuoksi teette sen ajatellen, että teidän tulisi tehdä se. Koska te ajattelette, että jos te ette huuda ja hypi ylös ja alas musiikin mukana, niin joku naapuri ajattelee teidän tulleen luopioksi. Silloin te juotte seisovaa vettä. Oikein!

¹⁴⁴   Ellei Se täytä jokaista säiettänne, ellei Pyhä Henki itse pulppua teissä. Jos ei niin ole, niin ei ole väliä sillä, mitä musiikkia soitetaan, onko se Sua kohti Herrani, tai mitä se onkin, vain Pyhä Henki yhä soittaa kirkkauden kelloja sydämessänne. Se tyydyttää. Se on Jumalan tyydyttävä Osa. Mikä tahansa vähempi kuin Se ei riitä.

¹⁴⁵   Te voitte puhua kielillä kuin ihmiset tai Enkelit, te voitte antaa kaikki tavaranne ruokkimaan köyhiä, te voitte profetoida, ja teillä voi olla tieto, ja te voitte ymmärtää kaikki salaisuudet ja kaikki nämä asiat, ettekä te vielä ole yhtään mitään (l. Kor. 13), ennen kuin siellä on tuo tyydyttävä Jokin, joka ainoastaan voi sammuttaa tuon janon

¹⁴⁶   . “Minun sieluni janoaa elävää Jumalaa, niin kuin peura läähättää päästäkseen vesipurolle. Ellen löydä Sitä, tulen tuhoutumaan.” Kun te saatte senkaltaisen nälän Jumalaan, silloin jotakin tulee tapahtumaan. Pyhä Henki on johtava teidät noille suurille Jumalan lähteille. Kyllä vaan.

¹⁴⁷   No niin, on hyvä asia palvoa Hengessä. Se on totta. Mutta joskus teillä on Henki ilman Totuutta. Joh. 4 sanotaan: “Me palvomme Jumalaa Hengessä ja Totuudessa.” Ja Jeesus on Totuus. Se on oikein, ja Hän on Sana.

¹⁴⁸   Ne luonnolliset virrat, jotka Jumala lähetti tyydyttämään teitä, Saatana on saastuttanut niistä joka ainoan. Hän on pannut myrkkyä kaikkeen mihin vain on voinut. Se on totta. Hän on ottanut tuon suuren seurakunnan virran.

¹⁴⁹   Se oli Jumalan tie. Jeesus sanoi: “Tälle kalliolle Minä tulen rakentamaan Seurakuntani, eivätkä helvetin portit voi sitä voittaa.”

¹⁵⁰   Siitä on nyt olemassa erilaisia väitteitä. Roomalaiskatoliset sanovat: “Hän rakensi Sen Pietarin varaan.” Jos niin olisi, niin Pietarista tuli luopio muutaman päivää sen jälkeen. Joten sitä ei ollut. Varmasti Sitä ei rakennettu Pietarin varaan. Petra on “pieni kivi”. Ja sitten protestantit sanovat, että Hän rakensi Sen itsensä varaan, Jeesuksen Kristuksen päälle.” En ollakseni erilainen, mutta olen eri mieltä siitä heidän kanssaan. Hän ei koskaan rakentanut sitä kummallekaan niistä.

¹⁵¹   Hän rakensi Sen ilmestyksen pohjalle siitä kuka Hän oli. Hän sanoi: “Siunattu olet sinä Simon, Joonan poika, liha ja veri eivät ole koskaan tätä sinulle paljastaneet, vaan minun Isäni, joka on Taivaassa, on paljastanut tämän sinulle.” Ei tiedon kautta! Sinä et oppinut sitä kirjoista, sinä et oppinut sitä liittymällä kirkkoon. Sinä et oppinut sitä kouluista. Niin ei tapahtunut! Vaan kun Pyhä Henki itse on tuonut Jeesuksen Kristuksen Persoonan sinulle, niin silloin: “Tälle Kalliolle Minä tulen rakentamaan Seurakuntani, eivätkä helvetin portit voi sitä voittaa.” Tuo pyhä jano on silloin tyydytetty Jeesuksen Kristuksen Persoonassa. Siinä se on teille. Se on Se, minkä me haluamme tyydyttämään tuon janon.

¹⁵²   Tietoako? Tieto on suuri asia, ja tänään me olemme täynnä sitä. Mutta katsokaahan, tieto… Niin kuin sanoin eräänä päivänä puhuessani aiheesta tieto. Siellä ulkopuolella seisoi eräs mies, joka puhui ystäväni kanssa. Hän sanoi: “Jos mies ei usko koulukasvatukseen, niin miksi hän sitten lukee Raamattua?”

¹⁵³   Ajattelin: “Jos ne eivät käsittäneet, mitä Herra Jeesus sanoi, niin kuinka he voisivat käsittää sen, mitä joku minun kaltaiseni typerys sanoo?” He eivät edes ymmärtäneet Häntä, niin selvästi kuin Hän puhuikin.

¹⁵⁴   Hän sanoi yhtenä päivänä: “Ellette te syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo Hänen Vertansa, ei teillä ole Elämää itsessänne.” Hän ei selittänyt sitä. Hän vain meni eteenpäin.

¹⁵⁵   He sanoivat: “Tämä mies on kannibaali. Hän haluaa, että me söisimme Hänen ruumiinsa ja joisimme Hänen Verensä. Hän on vampyyri. Näettekö, Hän haluaa meidän tulevan vampyyreiksi.” Näettekö noita älyniekkoja!

¹⁵⁶   Mutta Hän sanoi: “Minun lampaani kuulevat Minun Ääneni.” Katsokaahan, se oli tuleva Valituille, jotka Jumala oli valinnut ennalta tietämisen perusteella. “Kukaan ei voi tulla Minun tyköni, ellei Isä häntä vedä. Ja kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, he ovat tuleva, he tulevat ymmärtämään Sen.”

¹⁵⁷   Nuo opetuslapset eivät voineet ymmärtää Sitä, mutta he uskoivat Sen. Näettekö? Niin se on, jos te uskotte Sen! On monia asioita, joita en voi ymmärtää, mutta minä uskon Sen joka tapauksessa, koska Jumala sanoi, että Se oli niin.

¹⁵⁸   Tieto. Tiedättekö että Saatanan evankeliumi on tieto. Tiesittekö sitä? Hän saarnasi sitä Eedenin puutarhassa Eevalle, joka tuli petetyksi hänen tietonsa evankeliumillaan. Ja nyt hän on saastuttanut koko ihmissuvun sen kanssa. Se on oikein. He ovat ottaneet koulutukselliset ohjelmat ja panneet ne seurakuntaan. He ovat oikeassa siellä ulkona, mutta eivät Jumalan Sanassa. Ei, te ette tunne Jumalaa kouluttamisen kautta. Te ette tunne Jumalaa tietämällä kuinka lausua joitakin suuria sanoja tai opiskelemalla matematiikkaa.

¹⁵⁹   Paavali oli älykäs mies. Mutta kun hän oli tullut Kristuksen luo ja vastaanottanut Pyhän Hengen, hän meni korinttolaisten luo ja sanoi: “Minä en tullut teidän tykönne kiehtovien ihmisen viisauden sanojen kanssa”, vaikka hän olisikin voinut tehdä sen. Hän sanoi: “Minä tulin teidän tykönne Pyhän Hengen voimassa ja julki tulemisessa, niin että teidän uskonne olisi Jumalassa eikä jonkun miehen viisaudessa.”

¹⁶⁰   Joskus kun meillä on seurakunnassa pastorin valinta, he menevät äänestämään pastoria ja sanovat: “Tällä pastorilla on kaksi arvosanaa yliopistosta. Hän on opiskellut neljä vuotta psykologiaa. Hän on opiskellut sitä ja tätä.” Ja he äänestävät virkaan sen kaltaisen miehen (miksi?) pastorin asemesta, joka uskoo, että Jumalan Sana on Hengestä syntynyt, ja että Sana on Jumala, ja joka saarnaisi Sanaa välittämättä siitä, miltä se ihmisistä tuntuu.

¹⁶¹   Jumala käski Hesekieliä ja sanoi: “Saarnaa Se uskovat he sitä tai eivät. Saarnaa sinä Se joka tapauksessa.” Näettekö? Oikein. Vastaanottavat he sitä tai eivät, siitä ei ole kysymys. He eivät vastaanottaneet Jeesusta. Hän kuitenkin siitä huolimatta saarnasi Sen. Näettekö?

¹⁶²   Todellisen pastorin asemesta, joka tulisi todella saarnaamaan Sanaa ja uskomaan Jumalaan, he yrittävät tuoda sisälle älykkyyttä, miestä, jolla on paras koulutus, miestä, joka saarnaa vain noin viisitoista minuuttia, niin että he pääsevät lähtemään pois nopeasti tehdäkseen jotakin muuta kotonaan tai jossakin muualla, ja että Ricky voi ottaa “hot-rod“ autonsa ja lähteä päristelemään sillä, ja että he pääsevät twist-kutsuilleen, ja kaikkea muuta sellaista. Se ei ole mitään muuta kuin risteytettyä koulutuksellista saastetta. Niin se on. Sitä se tarkalleen on. Mutta mitä se on? Se tyydyttää heidän makuaan, näettehän. Se tyydyttää maailmallisten seurakunnan jäsenten makua. Se ei tyydytä pyhien makua. He valitsevat Sanan joka kerta!

¹⁶³   Mutta he sanovat: “Oi, nuo ihmiset ovat vähän järjiltään. Katsokaahan, he eivät yksinkertaisesti käsitä sitä. He yrittävät elää jossakin menneissä päivissä.”

¹⁶⁴   Eikö se olekin outo asia! Tullessani tänne länteen huomaan, että he kaikki yrittävät elää menneissä päivissä. He tahtovat aina jotakin vanhanaikaista, cowboy-ajoilta. Ja kun menen Kentuckyyn, he tahtovat toimia siellä kuin entisaikaan, ja heillä on kaikenlaisia ohjelmia siitä. Mutta kun tulee kysymys vanhanaikaisesta Uskonnosta, Siitä he eivät halua mitään.

¹⁶⁵   Entiset ajatko? Kun tulin tänne rodeo-aikaan. Näin kuinka heillä oli siellä eräs suurikokoinen nainen, tuota vihreätä ainetta silmiensä alla, hiukset lyhyiksi leikattuina ja savuke suussaan. Eiväthän he nähneet mitään sellaista entisinä päivinä. He olisivat ajatelleet hänellä olleen jonkinlaisen syöpätaudin ja he olisivat sulkeneet hänet jonnekin. Mitä jos teidän äitinne olisi kävellyt kadulla pukeutuneena niin kuin te ja teidän tyttärenne pukeudutte tänään, mitä olisi tapahtunut? He olisivat sulkeneet hänet mielisairaalaan. Varmasti, jos hän olisi tullut ulos ilman hametta. Mutta muistakaa nyt, se on sama asia tänään.

¹⁶⁶   Ihmiset mätänevät lihassansa. He ovat keski-ikäisiä kahdenkymmenen- ja kahdenkymmenenviiden ikävuoden välillä, ja myös heidän aivosolunsa mätänevät. Ihmiset ovat tulleet sellaisiksi, että heillä ei ole tarpeeksi ymmärrystä. He eivät tiedä, mitä säädyllisyys merkitsee. He eivät tiedä eroa oikean ja väärän välillä. Ja vaikka heillä onkin koulutukselliset ohjelmansa, he…

¹⁶⁷   Tiesittekö, te että koulutus on perkeleestä? Voin todistaa sen teille. En tarkoita lukemista ja kirjoittamista, vaan tarkoitan sitä, että he panevat koulutuksensa teidän seurakuntiinne.

¹⁶⁸   Millä perustuksella kommunismi lepää? Tieteen ja koulutuksen, se on heidän jumalansa. Katsokaahan, sen Saatana esitteli Eevalle. Siitä he yhä pitävät kiinni.

¹⁶⁹   Nyt se on tullut meidän seurakuntiimme, baptisteihin, metodisteihin, presbyteereihin, helluntailaisiin ja kaikkiin. Jotakin koulutuksellista, järkiperäistä, jokin suuri se-ja-se tai jotakin sen kaltaista, joka vie miehen kauemmaksi pois Jumalasta. Se on väärin. Mutta me näemme, että se tyydyttää heidän haluansa. Ja kun seurakunta äänestää sisälle jotakin sen kaltaista, se osoittaa, mitä tuon seurakunnan mielessä on, mikä heidän halunsa on, mitä he janoavat. He tahtovat sanoa: “Meidän pastorimme on vapaamielinen. Hän ei välitä siitä, jos me kaikki, miehet ja naiset, käymme uimassa yhdessä. Hän tulee mukaamme.”

¹⁷⁰   Eräs pieni tyttö kertoi tyttärelleni Saaralle kerran, kuinka hänen pastorinsa oli ollut Afrikassa ja kun hän tuli takaisin, tämä tyttö riisui pois vaatteensa tuona iltana, ja nuo pienet tiukat vaatteet yllään hän tanssi hänelle watusia huvittaakseen häntä, koska hän oli ollut Afrikassa. Watusi on eräs heimo siellä, tiedättehän. Pojat, haluaisinpa nähdä yhden omista tytöistäni omassa seurakunnassani yrittävän tehdä jotakin sen kaltaista wattusia.

¹⁷¹   Näettekö, se osoittaa millaista se on! Ja pastori voi istua ja katsella yhtä seurakuntalaisistaan, pientä kuusitoista- tai kahdeksantoistavuotiasta tyttöä siellä vaatteet riisuttuina sillä tavalla ja antaa hänen tehdä niin. Se osoittaa, että hän itse tulee ulos jostakin likakaivosta… Jumalan mies ja tekee jotakin sellaista.

¹⁷²   Se kuulostaa suorasukaiselta, mutta käsitän että saarnaan yli koko maan. Mutta sinä myös tiedät tämän, veli, sisar, sallikaa minun sanoa teille, että se on Totuus.

¹⁷³   Korppikotka haluaa kuolleita asioita. Se on totta. Ja se on kuolema! Oikein. Se osoittaa tässä selvästi, mikä on heidän johtajansa ja hallintotorninsa, ja mitä se antaa heille, näettehän, mitä heidän sielussaan on. Heidän sielunsa kaipaavat set kaltaisia asioita.

¹⁷⁴   Heidän sielunsa kaipaavat jotakin korkeaälyistä seurakuntaa, jossa ihmiset pukeutuvat hienosti, ja pastori puhuu vain viisitoista tai kaksikymmentä minuuttia. Ja jos te ylitätte sen, he valittavat diakonien johtokunnalle. Ja hän ei saa sanoa mitään synnistä. Hänen ei pidä sanoa mitään shortsien käytöstä eikä mitään siitä, mitä ihmiset tekevät. Hänen ei tule mainita siitä mitään. Jos hän sattuu tekemään niin, heittää johtokunta hänet ulos. Näettekö millaista se on? Se on heidän ajattelevan miehen suodattimensa.

¹⁷⁵   Raamattu sanoo l. Joh. 2:15: “Jos te rakastatte tätä maailman järjestelmää tai tämän maailman asioita, Jumalan rakkaus ei ole teissä.”

¹⁷⁶   Entä sitten kaikki tämä, mitä he tekevät tänään seurakunnan nimissä: harjoittelevat square-tanssia kirkossa, bingoa, kutsuja, teini-ikäisten rock’n’ rollia, twistejä ja kaikkia näitä asioita! Katsokaa Elvis Presleytä, perkele seisomassa kengissä! Pat Boone, Ricky Nelson, suurin este mitä tällä kansakunnalla koskaan on ollut! Se on totta. He sanovat: “Oi, he ovat hyvin uskonnollisia. He laulavat kristillisiä lauluja.” Seurakunnan ei tulisi koskaan sallia mitään sen kaltaista! Jotkut näistä kavereista soittavat täällä jossakin tanssimusiikkia ja seuraavana iltana he tulevat alttarille ja itkevät ja seuraavana iltana he jälleen soittavat tanssimusiikkia jollakin lavalla. Voi hyvänen aika! Kuinka pitkälle oikein saasta voikaan mennä? Niin se on. Antaa heidän ensin todistaa olevansa jumalanmiehiä eikä anneta heidän tehdä kaikkea tätä vain siksi, että he osaavat hakata jotakin vanhaa kitaraa tai jotakin muuta.

¹⁷⁷   Teidän halujenne perusteella voidaan sanoa, kuka on teidän sydämenne valtaistuimella. Teidän rakastamistanne asioista se voidaan sanoa. Te sanotte: “Minun mielestäni nuo asiat ovat hyviä, veli Branham.” No niin, muistakaa nyt vain: sydämessänne te tiedätte, mitä siellä on. Kyllä vaan. Te näette sen siitä, mikä ruokkii teidän sieluanne, mitä teidän sielunne janoaa, ja te voitte huomata, että se tyydyttää sen. Jos se ei ole Sana, silloin siellä on jotakin vinossa, koska Pyhä Henki elää yksin Sanasta. Näettekö?

¹⁷⁸   Haluan teidän näkevän myöskin erään toisen suuren vaaran juuri ennen kuin lopetamme. Jos te ette ole syyllisiä mihinkään näistä asioista, joita olen maininnut, niin teillä on vaara laiminlyödä tuo jano. Näettekö? Te sanotte: “Minulla on pyhä jano, veli Branham, mutta minä en ole syyllistynyt siihen, että vain menen ja liityn kirkkoon ja muuta sellaista.” Mutta katsokaahan, te laiminlyötte tuon janon! Jos te laiminlyötte veden janon tai nälän tyydyttämisen, te tulette kuolemaan. Ja jos te laiminlyötte tuon janon teissä, joka janoaa Jumalaa, te tulette kuolemaan hengellisesti.

¹⁷⁹   Te pyydätte herätystä, te odotatte, että teidän seurakunnallanne olisi herätys. Mutta se ei teitä koskeva herätys. Herätyksen tulee alkaa sisällänne, kun te alatte janota Jumalaa. Saattaa olla, että kukaan toinen seurakuntanne jäsen ei halua tuota herätystä, mutta kun se alkaa teissä, se tulee alkamaan muissakin paikoissa. Näettekö? Mutta katsokaahan, te laiminlyötte tuon janon tyydyttämisen.

¹⁸⁰   Jos te laiminlyötte lehmän lypsämisen, kun sen utare on täynnä maitoa, jos te jätätte tuon lehmän sillä tavalla, se tulee kuivumaan. Jos te laiminlyötte juomisen ja sanotte: “Tästedes en enää tule juomaan”, te tulette kuolemaan. Jos te laiminlyötte syömisen, te tulette kuolemaan.

¹⁸¹   Niinpä jos te laiminlyötte ettekä anna Pyhälle Hengelle Jumalan Sanaa, te tulette kuolemaan.

¹⁸²   Te kristityt, te baptistit, metodistit, presbyteerit, helluntailaiset, Assemblies of God, Ykseys, Kakseus, Kolminaisuus, mitä tahansa te olettekin, sillä ei ole väliä, näettehän, se ei merkitse mitään minulle, enkä usko sen merkitsevän mitään Jumalalle. Katsokaahan, te olette yksilö, te olette yksikkö. Te ette koskaan tule menemään Taivaaseen seurakuntana, kirkkokuntana. Te menette Taivaaseen yksilönä, se on teidän ja Jumalan välinen asia. Siinä kaikki. Minä en välitä, mihin kirkkoon te kuulutte.

¹⁸³   Ja jos te laiminlyötte Raamatun lukemisen ja Raamattuun uskomisen, niin ettei Pyhä Henki voi ravita itseään Siitä, te tulette kuolemaan. Jeesus sanoi, Matteus 4:4… Jeesus sanoi, että “ihminen ei elä yksin leivästä, vaan jokaisesta Sanasta.” Ei vain osasta Siitä.

¹⁸⁴   Me otamme hieman täältä. Minä kutsun sitä Raamatun peukalokyydiksi. He sanovat: “Tämän minä uskon, mutta tämä täällä…” Näettekö?

¹⁸⁵   Teidän täytyy ottaa Se Sanasta Sanaan. Jeesus sanoi: “Ihmisen tulee elää jokaisen Sanan mukaan, joka lähtee Jumalan suusta.” Tiesittekö sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

¹⁸⁶   Ja tiedättekö: me olemme tehneet uskonnollisesti kieroutuneeksi tämän päivän, jossa me elämme.

¹⁸⁷   Tyttäreni kutsui minua äskettäin toiselta puolelta taloa. Hän sanoi: “Isä, tule tänne, televisiosta tulee uskonnollinen ohjelma.” Se oli hengellisten laulujen laulamista, ja siellä oli joku pieni Ricky esittelemässä sitä. Ja jos koskaan olen nähnyt mitään pyhyyttä häpäisevää, niin se oli sitä! Nuo nuoret miehet siellä ja ihmiset, se näytti enemmänkin jonkinlaiselta näytöskappaleelta. Sen oletettiin olevan jokin intiaaniheimo, ja he hyppivät ja nyrkkeilivät toistensa kanssa.

¹⁸⁸   Mitä on tapahtunut vilpittömyydelle? Missä ovat nuo vanhanaikaiset laulut, joita meillä oli tapana laulaa iloitessamme Jumalan Hengessä ja kyynelten vieriessä alas poskiltamme? Ja nyt me yritämme pidättää henkeämme, kunnes henki loppuu, ja kasvomme tulevat sinisiksi yrittäessämme näyttää olevamme jonkinlaisia laulajia. Näettekö, me olemme kopioineet sen Hollywoodista, ja kaikki nämä ohjelmat ,joita me näemme, tämän järkiperäisen laulamisen ja äänen kouluttamisen kautta… Minä rakastan hyvän laulamisen kuuntelemista. Minä rakastan kuulla hyvää vanhanaikaista, sydämestä lähtevää, helluntailais-laulamista. Mutta totisesti vihaan kuulla tätä vinkumista, jota he tänään kutsuvat laulamiseksi. Minun mielestäni se on kaikkein naurettavin asia. Se on kieroutunutta. Niin se on.

¹⁸⁹   Minä haluan nähdä miehen miehenä. Vihaan nähdä näitä, jotka käyttävät vaimonsa alusvaatteita täällä ulkona, näitä, joissa on nämä sivuhalkiot. Ja papiljotti roikkuu tässä otsalla, kaksi kiharaa riippuu alas ohimoilta ja hiukset tasoitettuna edestä. Minä en voisi kutsua sitä mieheksi. Hän ei tiedä kumpaan sukupuoleen hän kuuluu. Näettekö? Se on totta. Katsokaa kuinka naiset yrittävät leikata hiuksensa kuten miehet, ja miehet yrittävät pitää hiuksiaan kiharoilla kuten naiset. Mies käyttää vaimonsa alusvaatteita, ja vaimo käyttää miehensä haalareita. Näettekö, se on kieroutunutta, kummaltakin puolelta.

¹⁹⁰   Ja samoin on kansakunnan kanssa, ihmisten kanssa, seurakuntien kanssa, kaiken kanssa. Oi Jumala! Missä on tämän asian loppu? Herran Jeesuksen Kristuksen Tulemus, se tulee lopettamaan sen.

¹⁹¹   Niinpä, älkää laiminlyökö ruokkia Pyhää Henkeä Jumalan Sanalla! Jeesus sanoi: “Jokainen Sana tulee Pyhältä Hengeltä.” Ja kuunnelkaa nyt. Jos te yritätte ruokkia sitä väärällä asialla, ja jos se, mikä teissä on, on aito Pyhä Henki, silloin Se tulee huomaamaan eron. Muistakaa nyt, Jumalan Sana on se, mistä Pyhä Henki saa ravintonsa. Se ei saa ravintoansa innostuksesta. Se ei saa ravintoansa koulutuksesta. Se ei saa ravintoansa kirkossa käymisestä. Se ei saa ravintoansa teologiasta. On paljon eroa sen välillä, kun jotakin on syntynyt Hengestä, tai sitten jos otetaan vain teologinen näkökanta siitä.

¹⁹²   Kaikilla noilla teologeilla Jeesuksen päivissä, voi pojat, heillä oli se sanasta sanaan, sivusta sivuun, kaikki valmiiksi selitettynä, Messiaan täytyi tulla tällä tavalla! Sillä lailla se oli. Ja joka ainoa heistä oli väärässä. Tiedättekö, mitä Jeesus sanoi, kun Hän tuli? Hän sanoi: “Te olette isästänne perkeleestä, ja hänen tekojansa te teette.”

¹⁹³   Heille ei ollut paljastettu, mitä todellinen Sana oli. Katsokaahan, he ohittivat nuo pienet nurkkaukset, niin kuin he tekevät tänäänkin. “Jos kuulut tähän, tai jos kuulut tähän, silloin kaikki on hyvin.” Älkää te uskoko sitä. Teidän täytyy kuulua Kristukselle. Ja jos teissä on itsessänne jotakin, joka on nälissään Kristuksen perään!

¹⁹⁴   Muistakaa vain, kun te olitte isänne kupeissa, te olitte silloin hänen kanssaan. Mutta teidän isänne ei silloin tuntenut teitä, ettekä te tunteneet isäänne. Jotta te saatoitte tulla, niin teidän täytyi syntyä äitinne kautta, jonka Jumala oli valmistanut kasvualustaksi. Ja sitten teistä tuli mies tai nainen ja silloin te tunsitte isänne, ja teidän isänne saattoi seurustella teidän kanssanne.

¹⁹⁵   Muistakaa nyt, jos teillä on Iankaikkinen Elämä, silloin teidän Elämänne oli Jumalassa alussa. Ja tuo Elämä, Jumala on Sana. Ja sitten, kun tuo Sana oli tehty lihaksi Jeesuksessa Kristuksessa, tuli Jumala alas asuakseen omassa Ruumiissansa, kun Hän teki itsensä Jumalan Pojaksi. Kun Jumala tuli alas asumaan siinä, te olitte silloin Hänessä. Ja te olitte Hänessä, kun Hänet ristiinnaulittiin. Teidät ristiinnaulittiin Hänen kanssaan, ja te kuolitte Hänen kanssaan Golgatalla. Teidät haudattiin Hänen kanssaan, ja te nousitte ylös Hänen kanssaan pääsiäisaamuna. Ja nyt te istutte yhdessä Taivaallisissa paikoissa, Hänessä, ja nyt teillä on yhteys Hänen kanssaan. Näettekö?

¹⁹⁶   Jumala itse tuli yhdeksi meistä. “Ei kukaan ole koskaan nähnyt Isää. Ainoastaan Isän ainutsyntyinen Poika on Hänet ilmoittanut.” Jumala tuli mieheksi, niin että Hän saattoi seurustella teidän kanssanne ihmisenä. Ja nyt te olette tuo liha, jossa Jumala on tehty lihaksi meidän keskuudessamme, Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen Persoonassa. Ja Hänessä oli Jumala. Hän oli Jumala, eikä mitään sen vähempää. Hän oli Jumala. Jumala oli julkituotu Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, ja se teki Hänet Immanueliksi, niin kuin profeetta oli sanonut, että Hän tulisi olemaan.

¹⁹⁷   Silloin teidän on täytynyt olla ennen kuin maailmaa oli, kun teidän nimenne pantiin Karitsan Elämänkirjaan. Ja mitä te silloin voitte syödä? Pyhä Henki elää Jumalan Sanasta. Ja Ilmestyskirjassa 22:19 Raamattu sanoo: “Kuka tahansa ottaa yhden Sanan pois Tästä tai lisää yhden sanan Siihen, hänen osansa tullaan ottamaan pois Elämänkirjasta.” Katsokaa, kuinka syvää se on, näettekö sitä? Te ette voi, Pyhä Henki ei elä maailman asioista.

¹⁹⁸   Kyyhkynen ja varis ovat lintuja. Varis on suuri tekopyhä. Varis voi mennä ja syödä vehnää koko pitkän päivän ja sitten lentää jollekin vanhalle raadolle ja syödä myös sitä. Hän voi istua pellolla syömässä vehnää kyyhkysen kanssa ja sitten hän voi mennä ja syödä kuollutta raatoa.

¹⁹⁹   Mutta kyyhkynen voi syödä vehnää koko pitkän päivän, mutta ei lainkaan kuollutta raatoa, koska se on kyyhkynen. Kyyhkysellä ei ole lainkaan sappea. Yksi suullinen kuolleesta raadosta tappaisi kyyhkysen. Katsokaahan, sillä ei ole sappea. Ja sellainen se on. Sillä ei ole katkeruutta.

²⁰⁰   Ja niin on todellisen, aidon kristityn kanssa. He eivät halua maailman asioita. He haluavat syödä vain Jumalan Sanaa ja yksin Sitä, mikä on puhdasta, ajattelevan miehen Suodattimen kautta. Katsokaahan, he tulevat Sen lävitse ja yksin Sen. Maailman kuolleet asiat ovat heille paha löyhkä.

²⁰¹   Katsokaa tuota vanhaa varista vedenpaisumuksen aikana. Se vain lensi ruumiilta ruumiille syöden vanhoja kuolleita raatoja eikä palannut takaisin arkkiin. Mutta kyyhkynen ei voinut löytää paikkaa, jossa se olisi voinut lepuuttaa jalkojansa, joten se palasi takaisin arkkiin, josta se tiesi saavansa vehnää. Ja sillä tavalla me teemme, me elämme Jumalan Sanasta.

²⁰²   Psalmissa 42… Daavidin on täytynyt kirjoittaa tämä Psalmi 42 ollessaan pakolaisena, koska hän sanoo: “Minun sieluni janoaa Sinun perääsi, niin kuin peura läähättää päästäkseen vesipurolle.” Katsokaa hänen huutoaan. Daavid oli pakolainen. Hänen yllään oli voiteluöljy, hän tiesi tulevansa kuninkaaksi. Profeetta oli voidellut hänet kuninkaaksi. Huomatkaa nyt, siellä hän nyt oli pienen sotilasryhmän kanssa, joka koostui pakanoista ja niin edelleen. Siellä he olivat vuoren huipulla, kun taas hänen oma rakastettu kaupunkinsa, heidän syntiensä vuoksi, oli filistealaisten piirittämänä. Ja sen on täytynyt olla tuona kuumana päivänä, kun hän kirjoitti tämän Psalmin: “Niin kuin peura läähättää päästäkseen vesi purolle.”

²⁰³   Pankaa merkille Daavid tässä tilassa. Hän katsoi alas rakastettua kaupunkiansa. Hän muisteli, kuinka hän pienenä poikana ollessaan vei lampaita tälle määrätylle juomapaikalle siellä. Se oli suuri veden ja myös leivän maa siellä alhaalla. Todellakin, Beetlehem merkitsee: “Jumalan Leivän huone”. Ja sitten Daavid muisteli sitä, kuinka hän oli mennyt sinne ja juonut hyvää kylmää vettä, ja täällä hän nyt makasi ylhäällä vuorella, pakolaisena, poissa omaistensa luota. Hänellä ei ollut paikkaa minne mennä, ja hänen sielunsa on täytynyt janota hyvää kylmää vettä.

²⁰⁴   Hänellä oli siellä joitakin palvelijoita, joille hänen vähäisinkin haluistansa oli käsky. Ja he, nuo kolme heistä, taistelivat tiensä viisitoista mailia tuon filistealaisten rivistöjen lävitse, ja toivat hänelle tuota vettä juotavaksi.

²⁰⁵   Siellä hänen oli täytynyt juoda ehkä kaikkea, mitä vain oli saanut käsiinsä, jotakin vanhaa kuumaa vettä vuohennahkaleileistä tuona kuumana päivänä. Hän ajatteli: “Jospa vain saisin sammutetuksi janon, joka minulla on! Voisinpa vain laskeutua alas Bethlehemiin, laskeutua tuolle lähteelle ja juoda!”

²⁰⁶   Ja kun he olivat menneet noutamaan tuota vettä ja tuoneet sen hänelle, janosi hänen sielunsa niin suuresti, ei Bethlehemiä, vaan Jerusalemia, joten hän uhrasi tuon veden ja sanoi: “Minä en voi juoda sitä.” Ja hän vuodatti sen maahan. Katsokaahan, hänen sielunsa janosi enemmän Jumalaa kuin haluansa tyydyttää ruumiinsa janoa hyvällä kylmällä vedellä. Hän vuodatti sen maahan.

²⁰⁷   Näettekö, se on Jumalan Huone, sen Jerusalemin “sielua viilentävät vedet”, joka on ylhäällä! Jeesus sanoi Joh. 6:33: “Minä olen Elämän Leipä. Minä olen Elämän Leipä.” Bethlehem, “Jumalan huone”, meidän seurakuntamme, Jumalan maallinen Seurakunta, se Seurakunta, joka on täällä maan päällä. Me rakastamme käydä kirkossa täällä maan päällä, mutta suurempi on Jerusalem, joka on ylhäällä, joka on Jumala! Tuo sielun jano olla siellä Hänen kanssaan on suurempi kuin se, mitä se olisi vain tyydyttää itseämme liittymällä johonkin seurakuntaan jossakin. Katsokaahan, seurakuntaan liittyminen ei tyydytä tuota janoa. Daavid todisti sen tässä. Ne vedet, jotka olivat suoraan Jumalan huoneesta, hän vuodatti maahan, jotta hän löytäisi suosion ja saisi hyvää kylmää juotavaa Jumalalta. Veden janokin suurempi jano teissä, on sielun janoaminen Jumalaa.

²⁰⁸   Huomatkaa tuo sana Jerusalem. “Se Jerusalem, joka on ylhäältä”, sanoo Raamattu, “on meidän kaikkien äiti.” Ja Kristus on meidän Äitimme. Me käsitämme, että Jumala on meidän Äitimme, sillä me olemme syntyneet Hänestä. Tuo sana S h a 1 o m, se yksinkertaisesti merkitsee “rauha”, Jeru- shalom, näettehän, se merkitsee “rauha”.

²⁰⁹   Jokaisen sielun Elämän vesien jano pitäisi olla Suurempi, kuin vain se, että sanoo kuuluvansa johonkin seurakuntaan. Todellista totista sielun janoa se ei voi tyydyttää, vaikka tuo jano voikin olla vääristeltyä. Te voitte ajatella, että kaikki on hyvin, kun te liitytte seurakuntaan, mutta se ei ole Sitä. Se ei tyydytä aitoa, pyhää Jumala-janoa. Se yksinkertaisesti ei voi tehdä sitä. Niin ei voi olla.

²¹⁰   Nyt täällä Psalmissa 42:7 Daavid sanoo: “Syvyys huutaa Syvyydelle Sinun vesiputoustesi pauhussa.” Se on sielun huuto.

²¹¹   Katsokaahan, olen usein käyttänyt tätä kuvauksena. Jos kalalla on evät, on ne täytynyt laittaa sinne, jotta se voisi uida niiden kanssa. Se tarvitsee niitä. Mutta mitä jos se sanoisi: “Minä tulen olemaan erilainen kala. Minä tulen olemaan älykäs, koulutettu kala. Uh-huh, minä tulen uskomaan jotakin todella teologista! Minä uskon, että en tarvitse näitä eviä”? Se ei pääsisi pitkällekään vedessä, eikö niin? Niin se on.

²¹²   Mitä jos puu sanoisi: “Tiedän, että täytyi ensin olla maa, jossa voin kasvaa. Se on totta. Minun pitäisi kasvaa täällä mullassa. Mutta minä tulen olemaan erilainen puu. Haluan, että he asettavat minut tänne keskelle katua voidakseni tulla huomatuksi”? Katsokaahan, se ei voisi elää kovin pitkään. Niin se on.

²¹³   Ja kun “Syvyys huutaa Syvyydelle”, siinä tarvitaan enemmän kuin vain kirkkoon liittyminen. Siinä tarvitaan enemmän kuin kädenpuristus saarnaajan kanssa. Siinä tarvitaan enemmän kuin vain hyvän, oikean elämän eläminen. Tarvitaan jotakin tyydyttämään teidän sisimpäänne, jotakin, joka vuotaa alas Jumalalta teidän sieluunne. “Syvyys huutaa Syvyydelle. Sinun vesiputoustesi pauhussa, oi Herra, syvyys huutaa Syvyydelle! ”

²¹⁴   Minkä kaltaisen janon me voimme ajatella olevan itsessämme tänä iltana? Me, helluntailaiset, mihin me olemme tulossa? Minkä kaltainen jano meissä on? Minkä kaltainen jano on minussa? Minkä kaltainen jano on teissä? Älkää yrittäkö vaientaa tuota pyhää janoa Jumalaan.

²¹⁵   Vuosia sitten he kaivoivat kultaa näiltä vuorilta. Luin erään kertomuksen siitä vuosia sitten, ja se on aina pysynyt mielessäni. Siinä kerrottiin eräästä kullanetsijästä, joka meni tänne jonnekin vuorten taakse täällä ja osui rikkaaseen kultasuoneen. Ja ollessaan matkalla takaisin hän ajatteli sitä, kuinka hänen kaikki huolensa olisivat ohitse, kun hän tulisi kaupunkiin. Hän yritti sanoa: “Huomenna tulen perille…” Kaupunkiin oli vain yhden päivän matka, ja hänellä oli kaikki tuo kulta. Hänellä oli sitä suuri säkillinen täynnä.

²¹⁶   Hänellä oli mukanaan koira. Enkä minä nyt vertaa koiraa Pyhään Henkeen, mutta haluan vain antaa kuvauksen…

²¹⁷   Yön aikana tämä kullanetsijä makasi vuoteellaan ja alkoi ajatella: “Nyt huomenna vien kaiken kultani kaupunkiin ja tulen olemaan aivan niin kuin aina olen halunnut olla – rikas mies. Haluan omistaa kaikenlaisia hienoja esineitä ja niin edelleen.”

²¹⁸   Ja sitten tämä koira alkoi haukkua, koska vihollinen oli lähestymässä. Hän meni ulos ja sanoi sille: “Ole hiljaa!” Ja niin tuo koira vaikeni. Ja tuskin hän oli päässyt takaisin vuoteeseen ja oli vaipumaisillaan uneen, kun koira alkoi haukkua ja hyppiä ketjussaan. Hän meni jälleen ovelle ja sanoi: “Ole hiljaa! Haluan sinun tietävän, että huomenna olen rikas mies”, näettekö, se oli hänen suuri unelmansa. Mutta sitten koira alkoi jälleen haukkua.

²¹⁹   Ja lopulta se harmitti häntä, niin että hän otti haulikkonsa ja ampui tuota koiraa ja tappoi sen. Hän sanoi: “Minulla ei missään tapauksessa ole mitään käyttöä sinulle enää. Huomenna minä tulen olemaan rikas mies.”

²²⁰   Ja hän pani aseensa takaisin nurkkaan, käänsi selkänsä ovelle ja nukahti. Ja tuo mies, joka oli seurannut häntä päiväkausia, livahti sisään ja tappoi hänet. Hänestä ei koskaan tullut rikasta miestä, näettekö, hän vaiensi tuon hälytinsummerin, joka yritti sanoa hänelle, että hänen elämänsä oli vaarassa.

²²¹   Ja veli, sisar, älkää milloinkaan yrittäkö vaientaa tuota pyhää kutsua sydämessänne liittymällä johonkin seurakuntaan tai lausumalla jonkun uskontunnustuksen tai kuulumalla johonkin organisaatioon.

²²²   On vain yksi asia, joka voi tyydyttää sen: se on tuo Persoona, Jeesus Kristus. “Niin kuin peura läähättää päästäkseen vesipurolle, niin minun sieluni janoaa Sinun perääsi, oi Jumala. Minun sieluni janoaa elävää Jumalaa!” Katsokaahan, teissä on jotakin, joka haluaa nähdä Jumalan liikkuvan. Teidän sielunne janoaa Sitä. Älkää pysähtykö mihinkään vähäisempään kuin Se.

²²³   Älkää antako jonkun pastorin sanoa teille, että teidän täytyy vain puristaa hänen kättään ja liittyä seurakuntaan tai kuulua johonkin organisaatioon. Älkää tappako tuota pyhää janoa. Se varoittaa teitä. Jonakin päivänä te olette tuleva tien päähän.

²²⁴   Kuten eräs pieni nainen siellä kaupungissa, josta me tulemme. Eräs pieni tyttö siellä oli menossa kirkkoon, todella hieno, pieni tyttö. Ja hän oli tulossa katua alas. Hänellä oli pitkät hiukset, tiedättehän, jotka olivat vedetty taaksepäin tiukasti, niin että hänen kasvonsa näyttivät melkein kuin kuoritulta sipulilta… hänellä ei ollut mitään make-uppia. Ja tällä [toisella] tytöllä oli tapana tehdä pilaa hänestä ja sanoa: “Jos sinulla ei olisi tuota lättäpäistä saarnaajaa siellä”, puhuen minusta, ja hän sanoi, “silloin voisit näyttää säädyllisemmältä. Mutta sinä näytät kuin olisit tulossa jostakin antiikkikaupasta.” Ja hän todella keräsi hänen päälleen hiiliä sillä tavalla joka kerta, kun hän näki hänet. Hän sanoi: “Meidän pastorimme on vapaamielinen. Hän tietää asiat. Miksi sinä pidät tuollaisesta? Ei sillä ole mitään merkitystä, kuinka sinä pukeudut tai mitä sinä ajattelet.” Kyllä se merkitsee! Raamattu sanoo niin. Meidän tulee elää jokaisen Sanan mukaan!

²²⁵   Niinpä tämä pieni tyttö ei kiinnittänyt häneen mitään huomiota, vaan jatkoi vain eteenpäin. Hän on lähetyssaarnaaja nyt.

²²⁶   Sitten tämä toinen nuori nainen sai sukupuolitaudin ja kuoli. Eräs ystäväni, joka pumppasi häneen palsamointinestettä hänen kuoltuaan, kertoi minulle, kuinka hän jatkuvasti tunsi tuon nesteen hajun, ja hän huomasi, että hänellä oli reikä kyljessään tuosta sukupuolitaudista. He eivät edes… Eivät edes hänen vanhempansa tienneet, mikä hänellä oli vikana. Ja hän kuoli. Mutta ennen kuin hän kuoli…

²²⁷   Hän opetti pyhäkoulussa. Ja koko hänen pieni pyhäkouluryhmänsä tuli sinne sairaalaan katsomaan häntä, kun hän menisi pois Taivaaseen enkelten tullessa noutamaan häntä. Ja hänen pastorinsa siellä ulkopuolella käveli edes takaisin sairaalan käytävällä ja poltti savuketta. Ja heidän tarkoituksensa oli laulaa hänen kuollessaan, tiedättehän. He tiesivät, että hänen täytyisi kuolla. Lääkärit olivat sanoneet, että hän tulisi kuolemaan, joten kaikki nuo lapset halusivat nähdä, kuinka enkelit tulisivat ja veisivät hänet pois.

²²⁸   Ja sitten äkisti, hän oli kasvotusten todellisuuden kanssa! Hän oli uskollinen seurakunnan jäsen, hän oli pyhäkoulun opettaja, ja hän oli uskollinen jäsen eräässä hienossa suuressa kirkkokunnallisessa seurakunnassa. Mutta kun kamppailu alkoi kuoleman iskiessä häneen, hänen silmänsä pullistuivat ulos, ja hän sanoi: “Minä olen kadotettu!” Hän sanoi: “Minä olen kadotettu! Menkää ja noutakaa pastori! ”

²²⁹   Pastori sammutti savukkeensa, käveli sisälle ja sanoi: “Mikä on hätänä. Me pyydämme lääkäriä antamaan sinulle pistoksen.”

²³⁰   Hän sanoi: “Minä en halua mitään pistosta.” Niin sanoi: “Sinä ihmisten pettäjä! Minä olen kuolemassa ja minä tulen menemään helvettiin. Ja minä olen kadotettu, koska sinä jätit kertomatta minulle Totuuden. Menkää ja noutakaa tuo pieni, hyvä Hudgesin tyttö ja tuokaa hänet nopeasti tänne minun luokseni. Hän on oikeassa.”

²³¹   Odottakaa, kunnes olette kerran kasvotusten todellisuuden kanssa. Älkää yrittäkö vaientaa tuota pyhää janoa. Älkää te tappako sitä jollakin nykyaikaisella, koulutuksellisella, kaksipiippuisella haulikolla. Kuunnelkaa tuota Pyhän Hengen varoitusta tänä iltana, joka varoittaa teitä sanoen: “Minä olen Tie, Totuus ja Elämä. Ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin Minun kauttani.” Ja Hän on Sana.

Kumartakaamme päämme hetkeksi.

²³²   Haluan lainata vielä yhden Herran Jeesuksen Sanan teidän ajatellessanne sitä. Jeesus sanoi Matteus 5: “Siunattuja ovat ne, jotka isoavat ja janoavat.” On jo siunattua omistaa tuo jano itsessänne. Oletteko tulleet tuolle paikalle, jossa koko teidän järjestelmänne on kirkkokuntien saastuttama, ja pienten kulttien ja klaanien ja muiden asioiden, pienten seurakunnan sosiaalisten sääntöjen, saastuttama, kuten näihin kerhoihin liittyminen, ja niin edelleen, seurakunnasta seurakuntaan? Onko perkele kyennyt antamaan teille tuota saastunutta vettä, jotta joisitte siitä kuin sika kaukalosta, niin että ette tunne todellista Jumala-janon sammuttajaa, ette näe Häntä, todellisuudessa, Pyhän Hengen kautta elämässä teissä ja julkituomassa itseään? Jos teidän kohdallanne tänä iltana on yhä niin, te  yhä janoatte Jumalaa, niin sallikaa minun sanoa teille:

On lähde täytetty Verellä.
Vedetty Immanuelin suonista
Jonka alle syntiset upotettuina,
Kadottavat kaikki syyllisyyden tahransa.
Tuo kuoleva ryöväri iloitsi nähdessään
Tuon Lähteen päivinänsä:
Siellä voin minä, yhtä alhainen kuin hänkin,
Pestä kaikki syntini pois.
Siitä lähtien kuin uskossa näin tuon virran,
Joka virtaa Sinun haavoistasi.
Lunastava rakkaus on ollut aiheeni.
Ja on oleva, kunnes kuolen.

²³³   Jos teillä on tänä iltana tuo jano, jotta saisitte tietää lisää Jumalasta ja tulla lähemmäksi Häntä, niin kohottakaa nyt kätenne jokaisen pään ollessa kumarrettuna ja sanokaa: “Rukoile minun puolestani.” Oi Jumala, katsokaa näitä käsiä!

²³⁴   Te siellä puhelinyhteyksien takana, Idässä, Pohjoisessa, Lännessä ja Etelässä, te siellä huoneissa, kohottakaa kätenne pastoreille, tai ketä siellä onkin, merkiksi halustanne, että jokin teissä janoaa Jumalaa. Että teillä on tuo pyhä jano.

²³⁵   Älkää tyydyttäkö sitä jollakin muulla. Te sanotte: “Veli Branham, minä huusin kerran. Minä tanssin Hengessä.” Älkää, älkää, älkää ottako sitä. Ei.

²³⁶   Odottakaa, kunnes tuo tyydytys tulee, tuo tyydyttävä Pyhän Hengen osa tulee sisälle, ja sitten nämä huutamisen ilokellot ja kielillä puhumiset ja Hengessä tanssimiset ovat tuleva. Teidän ei enää tarvitse tehdä sitä musiikin mukana. Te teette sitä, kun olette ajamassa autollanne. Te tulette tekemään sitä, kun lakaisette lattiaa. Te tulette tekemään sitä, kun hakkaatte nauloja seinään kirvesmiestöissänne. Missä tahansa olettekin, teillä on sanoinkuvaamaton Ilo, täynnä kirkkautta! Rukoilkaamme nyt.

²³⁷   Rakas taivaallinen Isä! Tämä pieni sanoma venyi pitkäksi tänä iltana, mutta, rakas Jumala, voikoon Sinun Pyhä Henkesi antaa sen tarkoituksen jokaiselle sydämelle. Täällä kirkossa tänä iltana oli lukematon joukko käsiä ylhäällä, ja kaikkialla ympärillä, eteisaulassa ja kaikkialla. Me rukoilemme, rakas Jumala, heidän puolestaan. Oi, voikoon tuo Jumalan tyydyttävä osa, joka on Kristus, Kirkkauden Toivo, Elämän Toivo teissä, voikoon Se tulla jokaisen heidän osaksensa.

²³⁸   Kaikkialla ympäri maata, Kaliforniasta New Yorkiin, missä heillä on aikainen aamu, he ovat kuuntelemassa siellä, täällä New Hampshiressa ja alhaalla Bostonissa, kaikkialla Texasissa ja Indianassa, Kaliforniassa ja kaikkialla ympärillä. Oi Jumala, katso noita käsiä, katso, mitä niiden alla on. Herra, katso sydämeen, joka siellä on nälkäinen ja janoinen.

²³⁹   Tässä kieroutuneessa päivässä, kun perkele on sokaissut ihmisten silmät, niin että he vain liittyvät kirkkoon ja sanovat: “Siinä kaikki mitä teidän tarvitsee tehdä.” Ja kun he katsovat itseään ja näkevät, millä tavoin he toimivat. Heillä yhä on halu olla niin kuin maailma on.

²⁴⁰   Vaikka Raamattu sanoa meille: “Jos me rakastamme maailman asioita, ei Jumalan rakkaus edes ole meissä.”

²⁴¹   Vain ajatella, Isä, sitä miten vääristellyksi perkele voi tehdä tuon todellisen, totisen Sanan, niin että he voivat sanoa: “Me uskomme Raamattuun, mutta emme Tätä. Tätä me emme usko. Me uskomme että Tämä oli toista ajanjaksoa varten”, koska joku kirkkokunta on vääristänyt heidän mielensä sellaiseen likakaivoon.

²⁴²   Vaikka Jeesus on sanonut: “Kuka tahansa ottaa yhden Sanan pois Tästä, tai lisää yhden sanan Siihen, häneltä tullaan ottamaan osansa pois Elämänkirjasta.”

²⁴³   Rakas Jumala! Ajatella niitä pettymyksiä siellä Tuomiolla, kun ihmiset ovat eläneet hyvää, puhdasta, pyhää elämää, käyneet kirkossa niin uskollisesti kuin vain ovat voineet, ja ovat kadotettuja.

²⁴⁴   Ajatella noita fariseuksia, kuinka heidät pienistä pojista lähtien oli kasvatettu Sanassa, he olivat käyneet kouluja ja kaikkea muuta, he olivat pyhiä, heidän täytyi olla, tai heidät olisi kivitetty kuoliaiksi, ja Jeesus sanoi: “Te olette isästänne perkeleestä.”

²⁴⁵   Ja mitä tapahtui Israelille siellä! Olkoon se varoitus helluntailaisille, Herra, ympäri maata. Kuinka Mooses, tuo profeetta, tuli Egyptiin, täyttämään Jumalan Sanan, tuomaan ehtoovalon heille! Kuinka he näkivätkään Jumalan suuret ihmeet! Kuinka he seurasivat Moosesta Punaisen Meren halki ja tulivat kastetuiksi Moosekseen, menivät erämaahan ja söivät Enkelien ruokaa, joka lankesi alas Taivaasta. Ja kuinka he sitten kieltäytyivät ottamasta koko Sanaa, tultuaan Kades-Barneaan, kun nuo vakoojat tulivat takaisin luvatusta maasta ja sanoivat: “He ovat kuin jättiläisiä. Me emme voi tehdä sitä.” Vaikka Jumala oli jo sanonut: “Minä olen jo antanut teille maan.” He olivat tulleet luvatun maan rajalle! Jeesus sanoi: “He ovat joka ainoa kuolleita”, kadotettuja, ilman Jumalaa, vaikka he olivatkin tehneet kaikkia näitä asioita. He olivat nähneet nämä ihmeet, nauttineet, tanssineet ylös ja alas meren rannalla Mirjamin kanssa heidän hakatessaan tamburiinia. Ja vain kolme kahdesta miljoonasta meni sisälle.

²⁴⁶    Me käsitämme Isä, että siemennesteessä, kun nämä geenit uroksesta ja naaraasta tulevat yhteen, niin siellä on vain yksi miljoonasta, joka on hyväksytty. Yksi alkio uroksesta löytää naaraan hedelmällisen munan, ja miljoona muuta tuhoutuu.

²⁴⁷   Siellä tuli kaksi miljoonaa ulos Egyptistä, ja vain kaksi heistä, Joosua ja Kaaleb, menivät luvattuun maahan. Yksi miljoonasta. Isä, minä vapisen, kun ajattelen sitä. Kun ajattelen, että maailmassa tänään on viisisataa miljoonaa kristittyä, niin se tekisi vain viisi sataa, jos Sinä tulisit tänään. Oi Jumala, salli meidän muistaa, että jokainen Jumalan Sana seisoo muistomerkkinä. Meidän täytyy uskoa Se. Meidän täytyy totella Sitä.

²⁴⁸   Ja sitten Sinä sanoit: “Tehkää parannus, joka ainoa teistä, ja ottakaa kaste Jeesuksen Kristuksen Nimessä syntienne anteeksi saamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä lupaus on teille ja teidän lapsillenne ja kaikille niille, jotka kaukana ovat, niin monelle kuin Herra, meidän Jumalamme kutsuu?” Ja Jumala, Sinä yhä kutsut tänä iltana, ja lupaus on voimassa, niin kauan kuin Sinä kutsut.

²⁴⁹   Ja kirkonmiehet ovat vääntäneet noiden ihmisten mielet ja ohjaavat heitä kirkkokunnallisen teologian koulutuksen avulla ja sanovat: “Oi, uskokaa ainoastaan.” Myös perkele uskoo, mutta ei voi vastaanottaa Pyhää Henkeä. Juudas Iskariot teki kaiken niin kuin muutkin opetuslapset tekivät saarnaten Evankeliumia, mutta kun tuli aika hänen saada Pyhä Henki, silloin hän näytti värinsä.

²⁵⁰   Jumala, voikoon ihmiset maassa tänä iltana käsittää sen, että ilman tätä kokemusta he ovat kadotettuja. Voikoon tänä iltana heidän sielunsa tulla tyydytetyiksi Sinun osuudellasi, Herra, kun me jätämme heidät Sinun käsiisi. He ovat Sinun, Herra. Me olemme vastuussa vain Sanasta. Minä rukoilen, että he tulisivat uskomaan koko sydämellään ja tulisivat täytetyiksi Pyhällä Hengellä. Me pyydämme Jeesuksen Nimessä. Aamen.

Minä rakastan Häntä, minä rakastan Häntä
Koska Hän ensin rakasti mua
Ja osti pelastukseni
Golgatan puulla.

²⁵¹   Oi, onko Hän teidän tyydyttävä Osanne? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Rakastatteko Häntä koko sydämestänne? [“Aamen.”] Nuo Sanat ovat joskus leikkaavia, mutta laulakaamme nyt jokainen meistä Hengessä. Puristakaamme kättä vieressämme istuvan veljen tai sisaren kanssa ja sanokaamme: “Jumala siunatkoon sinua, pyhiinvaeltaja”, kun me nyt laulamme sen uudestaan. [Veli Branham tervehtii ihmisiä kädestä.]

Rakastan Häntä, rakastan Häntä
Koska Hän ensin rakasti mua
Ja osti pelastukseni
Golgatan puulla.

²⁵²   Puristakaamme nyt käsiä toistemme kanssa. Sulkekaamme nyt silmämme ja laulakaamme Hengessä kohottaen kätemme Hänelle.

Rakastan Häntä, rakastan Häntä
Koska Hän ensin rakasti mua
Ja osti pelastukseni
Golgatan puulla.

Oi, eikö Hän olekin ihmeellinen?

Ihmeellinen, ihmeellinen, Jeesus on minulle,
 Neuvonantaja, Rauhanruhtinas, mahtava Jumala on Hän;
Hän pelastaa minut, vapauttaa minut kaikesta synnistä ja häpeästä,
Ihmeellinen on Lunastajani, ylistys Nimelleen.
Ihmeellinen, ihmeellinen, Jeesus on minulle,
 Neuvonantaja, Rauhanruhtinas, mahtava Jumala on Hän;
Hän pelastaa minut, vapauttaa minut kaikesta synnistä ja häpeästä,
Ihmeellinen on Lunastajani, ylistys Nimelleen.

²⁵³   Oi, ettekö te olekin innoissanne kokemuksestanne Kristuksen kanssa? [Seurakunta iloitsee: “Aamen”] Eikö Hän olekin ihmeellinen? Eikö Hän tyydytäkin?

Kerran olin kadotettu, nyt olen löydetty, vapaa tuomiosta,
Jeesus antaa vapauden ja täyden pelastuksen;
Pelastaen minut, pitäen minut kaikesta synnistä ja häpeästä,
Ihmeellinen on Lunastajani, ylistys Nimelleen.
Ihmeellinen, ihmeellinen, Jeesus on minulle
Neuvonantaja, Rauhanruhtinas, mahtava Jumala on Hän;
Hän pelastaa minut, vapauttaa minut kaikesta synnistä ja häpeästä,
Ihmeellinen on Lunastajani, ylistys Nimelleen.

²⁵⁴   Uskotteko että se on Kirjoituksen mukaista? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Raamattu sanoo: “Taputtakaa käsiänne. Saakaa aikaan iloista melua Herralle.” Tiedättekö, olen aina halunnut soittaa musiikkia. Tyttäreni Rebekka opettelee pianonsoittoa. Pieni poikani harjoittelee trumpettinsoittoa. Mutta minä opin soittamaan kymmenkielistä soitinta. [Veli Branham alkaa taputtaa käsiään.]

Ihmeellinen, ihmeellinen, Jeesus on minulle
Neuvonantaja, Rauhanruhtinas, mahtava Jumala on Hän;
Hän pelastaa minut, vapauttaa minut kaikesta synnistä ja häpeästä,
Ihmeellinen on Lunastajani, ylistys Nimelleen.

Rakastatteko te Häntä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

Me tulemme vaeltamaan Valossa, kauniissa Valossa,
Se tulee sieltä missä armon kastepisarat ovat kirkkaat;
Loista ympärillämme päivin ja öin,
Jeesus, maailman Valo.
Me tulemme vaeltamaan Valossa, kauniissa Valossa,
Se tulee sieltä missä armon kastepisarat ovat kirkkaat;
Loista ympärillämme päivin ja öin,
Jeesus, maailman Valo.

²⁵⁵   [Veli Branham alkaa hyräillä seurakunnan kanssa Jeesus, valo maailman.] Palvokaa Jumalaa kaikella mitä teillä on.

Kun pyhät marssivat sisälle,
Kun Pyhät marssivat sisälle,
Herra, haluan olla silloin mukana
Kun pyhät marssivat sisälle.
Kun he kruunaavat Hänet kaiken Herraksi.
Kun he kruunaavat Hänet kaiken Herraksi,
Herra, haluan olla silloin mukana
Kun he kruunaavat Hänet kaiken Herraksi.
Kun aurinko kieltäytyy paistamasta
Kun aurinko kieltäytyy paistamasta,
Herra, haluan olla silloin mukana
Kun aurinko kieltäytyy paistamasta.

²⁵⁶   Rakastatteko te sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Nyt, ihmettelenpä, ovatko teidän jalkanne käännytetyt, niin että ette enää käy tanssimassa siellä ulkona maailmassa? Lyökäämme jalallamme lattiaan, Herralle. Ovatko teidän kätenne käännytetyt, niin että ette enää varasta? Ovatko huulenne käännytetyt, niin että ette enää valehtele? Älkää saako uskontoa vain päähänne, vaan ottakaa se kaikkialle ylitsenne. Sitä se on. Se ottaa koko miehen. Niin se on. Lyökäämme nyt jalallamme lattiaan.

Kun pyhät marssivat sisälle,
Kun Pyhät marssivat sisälle,
Herra, haluan olla silloin mukana
Kun pyhät marssivat sisälle.
Kun pyhät marssivat sisälle,
Kun Pyhät marssivat sisälle,
Herra, haluan olla silloin mukana
Kun pyhät marssivat sisälle.

Kohottakaamme nyt kätemme.

Kun pyhät marssivat sisälle,
Kun Pyhät marssivat sisälle,
Herra, haluan olla silloin mukana
Kun pyhät marssivat sisälle.
Kun he kruunaavat Hänet kaiken Herraksi.
Kun he kruunaavat Hänet kaiken Herraksi,
Herra, haluan olla silloin mukana
Kun he kruunaavat Hänet kaiken Herraksi.

²⁵⁷   Ettekö rakastakin Häntä? [Seurakunta iloitsee: “Aamen! Kunnia! Halleluja!]

Silloin tulemme vaeltamaan Valossa (Hän on tuo Valo, tiedättehän)
Se on kaunis Valo,
Se tulee sieltä, missä armon kastepisarat ovat kirkkaat;
Loista kaikkialla ympärillämme päivin ja öin,
Jeesus, maailman Valo.

²⁵⁸   Uskotteko, että Hän on maailman Valo? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Paavali, sanoi: “Kun minä laulan, minä laulan Hengessä. Jos minä palvon, minä palvon Hengessä.” Näettekö, mitä tahansa te tuette, tehkää kaikki Hengessä. Ja Henki tuo Sanan Elämään. Onko se oikein? Niin se on. Kyllä vaan!

Kaikki te Valon pyhät julistakaa Jeesus, maailman Valo,
Armo ja laupeus Hänen Nimessään,
Jeesus, maailman Valo.
Mitä me sitten teemme?
Me tulemme vaeltamaan Valossa, kauniissa Valossa,
Se tulee sieltä missä armon kastepisarat ovat kirkkaat;
Loista kaikkialla ympärillämme päivin ja öin,
Jeesus, maailman Valo.

²⁵⁹   Olen pahoillani, että sekoitin soittajia sillä tavalla, mutta innostun joskus niin kovasti. Minä en tiedä mitään parempaa kuin palvonta. Sillä tavalla te teette sen. Kyllä vaan. Olen kiitollinen tästä tilaisuudesta, veli Mack, että olen voinut tulla ja olla yhteydessä sinun ja sinun seurakuntasi kanssa täällä tänä iltana kaikkien näiden hienojen ihmisten kanssa.

²⁶⁰   Ja te, jotka kohotitte kätenne Pyhän Hengen kastetta varten, luotan siihen, että te tulette menemään pastori Mackin kanssa tässä, tai joidenkin heistä, sinne takahuoneeseen. Ja muistakaa, kun Jumala puhui Sanan siellä alussa ja sanoi: “Olkoon siellä se”, ja sen täytyi olla! Ja Hän sanoi: “Siunattuja ovat he, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät täytetään.” Katsokaahan, sen täytyy tapahtua. Tulkaa vierailemaan pastorinne luokse tänne ja pysykää hänen rinnallaan, kun hän saarnaa Evankeliumia.

²⁶¹   Laulakaamme nyt uudestaan tuo vanha hyvä laulu. Minä niin rakastan sitä Me vaellamme Valossa.

²⁶²   Jeesus sanoi: “Minä olen Valo”, ja te olette Hänessä. Näettekö? Kuinka te tulette Häneen? Liittymälläkö Häneen? Ei. Vapinan kauttako? Ei. Vesikasteenko kautta? Ei. “Yhden Hengen kautta me olemme kaikki kastetut yhteen Ruumiiseen, joka on Kristuksen Ruumis. Ja tuossa Ruumiissa on yhdeksän hengellistä lahjaa, jotka toimivat paikallisen ruumiin kautta, paikallisen seurakunnan kautta. Tuo on apostolista, jos mikään, minkä tiedän. Se on totta.

[Veli Branham puhuu pastori Mackille.] Hyvä on…?…

Loista kaikkialla ympärillämme päivin ja öin…

[Veli Branham puhuu pastori Mackille.] On ollut todellinen etuoikeus. [Veli Mack sanoo: “Kiitos sinulle, veli. Kiitos sinulle.”]