65-0725E MIKÄ ON MIELENKIINNON KOHDE VUORELLA?
(What is the attraction on the Mountain?)
Jeffersonville, Indiana, USA, 25.7.1965
Usko se vaan, usko se vaan,
kaikk, mahdollista on. Usko se vaan.
1 Kumartakaamme päämme nyt.
Isä Jumala, se on vilpitön rukouksemme tänä iltana, nähdessämme kaiken, mitä Sinä teet ihmisille tässä päivässä. Sitten me pyydämme Sinulta, Herra, että me voisimme vain uskoa, vain uskoa, että se on Totuus, kirjoitettu Sana ilmaistuna meille. Suo nämä asiat. Isä.
2 Nyt, tänä iltana me haluamme kiittää Sinua Valosta, jonka Sinä annoit Kirjoituksille meitä varten tänä aamuna. Ja me rukoilemme tänä iltana, Herra, rukousjonossa, että Sinä tulisit vahvistamaan Sanasi Totuudeksi.
3 Me rukoilemme kaikkien seurakuntien puolesta, jotka ovat kokoontuneet pienten kovaäänisten ympärille kautta maan, koko matkan Länsirannikolta ylös Arizonan vuorille, alhaalla Texasin lakeuksilla, kaukana Itärannikolla, yli koko maan. Herra, missä he ovat kokoontuneet. Aika erottaa meidät monella tunnilla, mutta, Herra, me olemme yhdessä tänä iltana yhtenä yksikkönä, uskovaisina, jotka odottavat Messiaan tulemusta. Ja me rukoilemme, Taivaallinen Isä, että Sinä tulisit lähettämään Hänet pian Sinun Seurakunnallesi. Sillä me pyydämme sitä Hänen Nimessänsä. Aamen.
4 Voitte istuutua. Kristillinen tervehdys kaikille, jotka ovat täällä tänä iltana. Olen pahoillani, että meillä yhä on näin ahdasta, että voimme tuskin hengittää. Jopa ilmastointilaitteet, niin hyvin kuin se onkin ilmastoitu, sillä ei ole paljon vaikutusta, kun on niin paljon ihmisiä. Jos olisi vain tavallinen täysi määrä ihmisiä, niin nuo ilmastointilaitteet saisivat teidät jäätymään. Mutta nyt jokainen leyhyttelee, vaikka ilmastointilaitteet puhaltavat niin voimakkaasti kuin voivat.
5 Me lähetämme tervehdykset Itärannikolta länteen, kaikille ystävillemme Kristuksessa, jotka nyt kuuntelevat. Me lähetämme tervehdyksen San Joseen, veli Bordersille, ja ryhmälle siellä. Me lähetämme tervehdyksen ylös vuorille Prescottissa, Arizonassa, veli Leo Mercierille, ja hänen ryhmälleen, joka siellä ylhäällä odottaa Herran tulemusta. Me lähetämme tervehdyksen niille Tucsonissa, jotka ovat kokoontuneet tänä iltana, ja odottavat Herran tulemusta. Alas Houstoniin, Texasiin, niille, jotka odottavat Herran tulemusta. Ylös Chicagoon, niille, jotka odottavat Herran tulemusta. Ylös Itärannikolle, New Yorkiin ja Connecticutiin, ja suurille ryhmille siellä ylhäällä, jotka odottavat Herran tulemusta. Meillä ei ole täällä istumapaikkaa heitä varten, niinpä meidän vain täytyy lähettää heille Sana puhelimen välityksellä. Me lähetämme tervehdyksen veli Junior Jacksonille tänä iltana, ja hänen ryhmälleen alhaalla Clarksvillessä. Veli Ruddellille ylhäällä 62. kadulla, ja hänen ryhmällensä, jotka odottavat Herran tulemusta. Ja me olemme kokoontuneet tänne tänä iltana, kotiseurakunnassa, Tabernaakkelissa, odottaen Herran tulemusta.
6 Ja nyt, monet teistä eivät ehkä olleet kokouksessa tänä aamuna. Mutta luotan siihen, että jokainen, joka ei ollut, tulee saamaan tuon nauhan [Voidellut lopunajalla], sillä minä uskon, että se oli kaikkein suorin sanoma seurakunnalle, sen jälkeen, kun tuo sanoma, Miehet, mikä aika se on?, saarnattiin. Minä tunsin Hengen voitelun, tunsin johdatusta sanoa sen mitä sanoin. Se oli pitkä, mutta kuitenkin tunsin johdatusta tehdä sen. Ja uskon, että Herra. Sanansa kautta, näytti, missä hetkessä me elämme. Ja varmistaa sen, että me ymmärrämme nämä salaperäiset asiat, jotka ovat tapahtumassa. Te tiedätte, että Raamattu sanoo: “Viisas on ymmärtävä.”
7 Mutta kansakunnat ja ihmiset kasvavat “heikommiksi ja viisaammiksi”. Vain ajatelkaa, että amerikkalaiset keskimäärin nyt saavuttavat keski-iän noin kaksikymmentävuotiaina, heikompina, mutta viisaampina. Heillä ei ollut suihkukoneita tai atomiaseita noina päivinä, mutta he elivät pidempään. Me olemme tulossa heikommiksi ja viisaammiksi, ja meidän oma viisautemme on se, mikä tulee hävittämään meidät. Jumala ei tule hävittämään” meitä, meidän viisautemme tule hävittämään meidät. Se on aina ollut, sillä tavalla, ja niin se tulee olemaan jälleen.
8 Nyt, jos Herra tahtoo, ensi sunnuntaiaamuna, tietämättä vielä mistä tulen puhumaan, mutta luotan siihen, että Herra, jos Hän antaa meidän elää, eikä mitään tapahdu, ja jos se on Hänen tahtonsa, tarkoituksemme on puhua toinen sanoma ensi sunnuntaiaamuna, ja rukoilla sairaiden puolesta ensi sunnuntai-iltana. Sitten minun on palattava takaisin kotiin Arizonaan, on vietävä perhe takaisin, niin että lapset voivat kirjoittautua kouluun. Sitten me tulemme ilmoittamaan teille, sen mukaan kuin voimme, tulevista kokouksista ja paikoista, joissa tarkoituksemme on olla. Niinpä, Jumala siunatkoon teitä kaikkia.
9 Nyt tänä iltana, tietäen, että olen viisitoista minuuttia myöhässä aloittamisen kanssa, se on neljännestä vaille kahdeksan täällä Jeffersonvillessä; ja noin neljännestä vaille yhdeksän Itärannikolla; ja sitten kello on suunnilleen viisi Länsirannikolla. Niinpä meillä on suunnilleen auringonlaskun hetki täällä. Ja haluan puhua teille vain lyhyesti, yrittääkseni löytää Hengen voitelun ja sitten kutsuakseni rukousjonon.
10 Ja haluan seurakunnan täällä, niin hyvin kuin seurakuntien, jotka ovat koolla toisissa paikoissa, löytävän jonkun miehen, jonkun veljen, joka on Hengen voitelema, ja kun me alamme rukoilla sairaiden puolesta, hän laskekoon kätensä heidän ylleen teidän seurakunnassanne. Ja muistakaa, Jumala on kaikkialla läsnä oleva. Hän on kaikkialla. Niin hyvin alhaalla Texasissa kuin Kaliforniassa ja ylhäällä Arizonassakin, missä tahansa te olette, laskekaa kätenne niiden ylle, jotka ovat sairaita, kun me alamme rukoilla sairaiden puolesta. Ja olen varma, että Jumala tulee kuulemaan ja vastaamaan rukoukseen.
11 Outo asia, viime sunnuntai-iltana, voitelun jatkuessa, ja Pyhä Henki… Se oli melkoinen asia. Minulla ei ollut ollut erottamista kuukausiin ja kuukausiin, sen jälkeen, kun olin täällä viimeksi. Ja sitten kävellä sinne lupauksen alla… Te ette tiedä mitä Hän tulee tekemään. Te ette voi sanoa, että Hän tulisi tekemään sen. Teidän vain täytyy kävellä sinne ylös ja odottaa. Hän on yksinvaltias, Hän tekee mitä Hän haluaa tehdä. Mutta seistä siellä ja odottaa nähdäkseen, mitä Hän tulee tekemään, ja sitten tuntea kuinka se tulee yllenne, sillä tavalla.
12 Ja tuon kokouksen lopussa, tietämättä kuka se oli, mutta siellä jossakin oli ollut mies, joka oli pitkä ja kalju päälaelta, ja hän oli kovasti sairas henkilö.
13 Ja sitten aivan lopussa siellä ilmestyi mies täällä puhujanlavalla, hänen päänsä oli kumarassa ja näytti kuin hän olisi kärsinyt, pidellen vatsaansa. Ja minä ajattelin, että sen täytyy olla tuo ensimmäinen tai toinen mies, tai milloin sitten rukoilinkin hänen puolestaan, koska hän oli kalju ja piti päätään kumarassa; isokokoinen mies, kumartuneena eteenpäin. Mutta, kun katsoin ympäri ja löysin tuon miehen istumassa siellä, niin hän iloitsi. Minä ajattelin: “Missä se on?” En voinut päättää missä se oli. Voin tuntea sen ja nähdä tuon miehen edessäni. Tunsin sen vetävän ympäri tähän suuntaan, ja se tuli takaani. Katsoin veli Nevilleä ja näitä kahta, jotka istuvat täällä, mutta se ei ollut he. Sanoin: “Tuo mies on tuon kastehuoneen sisäpuolella tuolla takana.” Ja tiedättekö kuka se oli? Veli Shepherd. Syy miksi en voinut tuntea häntä oli, että hän istui siellä takana pää kumarassa, rukoillen.
14 Hän ajatteli kuolevansa, hän oli ajatellut sitä muutaman viimeisen viikon ajan. Hänen vaimonsa pyysi häntä ostamaan itselleen uudet kengät, ja hän sanoi: “Minä en tule tarvitsemaan niitä, minä en tule olemaan täällä pitkään.”
15 Ja hän tapasi minut myöhemmin siellä veli Woodin pihalla, huutaen ja ylistäen Jumalaa. Sanoen: “Minä syön pekonia, munia ja tomaatteja, mitä vain haluan.”
16 Ja nöyrästi antaen istuimensa, mennen sinne taakse, tieltä pois, ja rukoillen. Näettekö, te ette tarvitse rukouskorttia, te vain tarvitsette uskoa. Näettehän? No niin, minä en tiennyt paranitko sinä vai et, minä vain sanoin: “Eräs mies rukoilee, hänellä on jotakin vialla.” Uskoisin Sen kutsuneen sitä: “Vatsavaiva, ja hän rukoilee täällä takana. Herra Jeesus tekee sinut terveeksi.” Se oli kaikki mitä voin sanoa. Tuo veto osoitti, että hän rukoili. Minä voin nähdä sen, mutta mitä tapahtuu, sitä en tiedä. Näettehän?
17 Mutta, kun te näette Sen tulevan takaisin, niin jokainen on silloin tietoinen, kun se sanoo “NÄIN SANOO HERRA”, että se en ole enää minä, joka puhun, vaan se on Hän.
18 Mutta minä aina sanon: “Jeesus Kristus on parantanut sinut”, ja se on tarkalleen Totuus. “Hän oli haavoitettu meidän rikkomustemme vuoksi, ja Hänen haavojensa kanssa meidät parannettiin.” Näettehän?
19 Mutta, kun se tulee “NÄIN SANOO HERRANA”, ja kertoo teille mitä tehdä, ja mitä tulee tapahtumaan, niin tarkatkaa sitä, se tulee olemaan, sillä tavalla.
20 Mutta, kun minä sanon: “Jeesus Kristus parantaa sinut ja tekee sinut terveeksi”, niin uskokaa se, koska Hän on jo sanonut sen. Minä vain kertaan mitä Hän on sanonut.
21 Ja näky vain kertaa mitä Hän on näyttänyt. Ymmärrättekö te?
22 Voikaamme nyt kiirehtiä, mennäksemme suoraan Sanaan, koska tiedän, että monilla teistä täällä on monet mailit matkustettavana tänä yönä. Rukoilen, että Jumala tulee siunaamaan teitä ja auttamaan teitä ja suojelemaan teitä tiellä.
Ja nyt tänä iltana haluan mennä Matteuksen, 21. lukuun, ja jakeet 1-11, ja jos teillä on Raamattunne tai haluatte kirjoittaa muistiin nämä raamatunpaikat, niin hyvä on.
23 Ja nyt teille, jotka ette kuulleet sanomaa tänä aamuna, ja teillä on nauhurit, niin me emme koskaan tarjoa myyntiin nauhoja. Me emme koskaan yritä myydä mitään. Joskus joissakin suurissa kokouksissa he ilmoittavat, että heillä on siellä takana kirjoja, mutta me emme tee sitä ansaitaksemme mitään, veli Vayle on kirjoittaja. Nämä ääninauhat, miehet, jotka hoitavat sen puolen asiasta, tulevat kertomaan teille, että me emme tee rahaa nauhoilla. Me emme ajattele, että se olisi “nauhat”, vaan se on Sanoma. Ja, jos joku mies saa mieleensä tehdä niillä rahaa, niin hän ei sen jälkeen enää tule valmistamaan nauhoja. Niin se on. Minä kysyin sitä, ja luulen, että meidän nauhamme maksavat alle viiden dollarin, tai jotakin kolmesta viiteen dollariin. Mitä sanoit? Kolmesta neljään dollariin, noista pitkistä nauhoista.
24 Ja minä kysyin yhtä erään saarnaajan nauhoista, ja se oli yhdeksän dollaria, noin kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen minuutin saarnasta.
25 Niinpä minä näen, ettei veli Sothmann eivätkä muutkaan heistä rikastu näistä nauhoista. Näettehän, he ansaitsevat vain tarpeeksi jatkaakseen sitä. Me emme voi pyytää heitä valmistamaan niitä ilmaiseksi, koska heidän täytyy ostaa nauhoja ja kaikkea muuta. Ja koneisto on hyvin kallis, se maksaa noin kymmenentuhatta dollaria päästä alkuun noiden nauhojen valmistamisen kanssa.
26 No niin, ymmärrän, että pian… He eivät vielä ole ilmoittaneet siitä, mutta heillä on nauhoja koskeva kokous jälleen, luotetut pitävät sen aina ajoittain, eikä minulla ole mitään tekemistä sen kanssa. En ole edes milloinkaan ollut yhdessä noista kokouksista. En puolesta enkä vastaan. He tekevät tarjouksensa ja luotetut päättävät kuka seuraavaksi tulee valmistamaan ääninauhoja, ja he lähettävät hänelle kirjeen. Siinä kaikki mitä minä tiedän siitä. He huolehtivat siitä, koska minulla ei ole edes aikaa lasten vihkimiselle, puhumattakaan nauhoista tai kastamisista.
27 Niinpä minun mieleni on kiinni tässä Sanomassa. Se on tuo Kolmas Nykäys, ja se on se mitä kohtaan minun täytyy olla uskollinen ja kunnioittava.
28 Matteus 21:1-11. Sanoin sen niin, että voitte seurata Kirjoituksista.
Ja, kun he lähestyivät Jerusalemia ja saapuivat Beetfageen, Oliivivuorelle, silloin Jeesus lähetti kaksi opetuslasta,
Sanoen heille: Menkää kylään, joka on edessänne, ja kohta te löydätte aasin sidottuna ja varsan sen kanssa: päästäkää ne ja tuokaa minulle.
Ja, jos joku teille jotakin sanoo, niin vastatkaa: Herra tarvitsee niitä; ja kohta hän tulee lähettämään ne.
Kaikki tämä tehtiin, jotta se voisi täyttyä, mitä profeetta oli puhunut, sanoen,
Sanokaa Siionin tyttärelle, Katso, sinun Kuninkaasi tulee sinulle, nöyränä, ja istuen aasin selässä, ja aasinvarsan selässä.
Ja opetuslapset menivät, ja tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt heitä,
Ja toivat aasin, ja varsan, ja panivat niiden selkään vaatteensa, ja he asettivat hänet niille.
Ja hyvin suuri kansanjoukko levitti vaatteensa tielle; toiset katkoivat oksia puista ja heittivät ne tielle.
Ja kansanjoukot, jotka kulkivat edellä, ja, jotka seurasivat, huusivat, sanoen: Hoosianna Daavidin pojalle: Siunattu on hän, joka tulee Herran nimessä; Hoosianna korkeuksissa.
Ja, kun hän oli tullut Jerusalemiin, koko kaupunki joutui liikkeelle, sanoen: Kuka on tämä?
Ja kansanjoukko sanoi: Tämä on Jeesus, profeetta Galilean Nasaretista.
29 Nyt haluaisin ottaa tekstin siitä noin kolmeksikymmeneksi minuutiksi, ennen kuin rukousjono alkaa. Haluan ottaa aiheeksi: Mikä on mielenkiinnon kohde vuorella?
30 No niin, se oli ollut hyvin väsyttävä, hermostuttava päivä, ja se oli epätavallinen päivä. Me näemme Jeesuksen tässä olevan tulossa Jerusalemiin osallistuakseen pääsiäisjuhlaan. Ja pääsiäinen oli se milloin karitsa oli tapettu, ja veri oli pirskotettu armoistuimelle sovitukseksi kansan puolesta. Ja Hän oli tullut ylös Beetfagesta ja tullut Oliivivuoren huipulle, josta oli näköala toiselle mäelle, jolle Jerusalem oli rakennettu. Ja katsoessaan Hän tiesi, että tämä oli Hänen lopullinen vierailunsa.
31 Tämä oli se aika, jolloin Hänet luovutettaisiin syntisten miesten käsiin ja he tappaisivat Hänet. Hän kuolisi kauhistuttavimman kuoleman, millä kuolevainen koskaan oli kuollut, ja Hänet haudattaisiin. Hänen omansa tulisi pettämään Hänet, joku niistä, jotka olivat Hänen kanssaan. Ja Hän, ollen Jumala, tiesi mitä oli heidän sydämissään ja tiesi alusta alkaen kuka tulisi pettämään Hänet. Ja tiesi, että tuo mies oli Hänen kanssaan, joka istui Hänen vieressään laskien Hänen rahojaan Hänelle, ja niin edelleen, oli hän, joka tulisi pettämään Hänet. Ja Hän tiesi, että julma Rooman risti odottaisi Häntä siellä. Hän tiesi, että vesi Hänen ruumiissansa ja Veri Hänen ruumiissansa tulisivat erottautumaan, ja, että Veri tulisi tippumaan Hänen otsaltaan kuin suurina hikipisaroina. Hän tiesi kaiken mitä oli Hänen edessänsä. Ja Hän seisoo vuorella katsellen Jerusalemia.
32 Tuon päivän ihmiset, nuo joita he silloin kutsuivat “paremman uskonnollisen luokan ihmisiksi”, vihasivat Häntä. Tuon päivän seurakunnat vihasivat Häntä ja arvostelivat Häntä, ja arvostelivat kaikkia, jotka kuuntelivat Häntä. Ja, jos he menivät ja osallistuivat Hänen kampanjoihinsa, heidät välittömästi erotettiin seurakunnan yhteydestä. Ei ihme, että Kirjoitukset sanovat: “Hän tuli omiensa tykö, ja Hänen omansa eivät vastaanottaneet Häntä.” Nuo, joiden olisi tullut rakastaa Häntä, joiden olisi tullut olla Hänen puolellaan, olivat Hänen katkerimpia vihollisiaan.
33 Ja hän oli muodostanut pienen ryhmänsä joukosta köyhiä ihmisiä, kalastajia, veronkantajia ja oppimattomia. Raamattu sanoo, että jotkut heistä olivat jopa “tietämättömiä ja oppimattomia”. Jotkut eivät osanneet edes kirjoittaa nimeänsä. Hän ei milloinkaan mennyt seurakuntiin noutamaan omiansa.
34 Ja Hän ei milloinkaan ollut yhtä mieltä minkään seurakunnan johtajien kanssa. Ja sen lisäksi Hän seurasi profeettojen linjaa, Hän tuomitsi kaiken, mitä he olivat tehneet. Niin kuin nekin olivat tehneet, jotka olivat olleet ennen Häntä; koska he olivat olleet osa Sanasta, ja Hän oli Sana Sen täyteydessä.
35 Mutta kaiken sen keskellä, kautta jokaisen ajanjakson, ja jokaisen profeetan aikana, joka oli ollut tai tulisi olemaan, siellä tulee aina olemaan määrätty ihmisryhmä, joka on ennaltamäärätty kuulemaan tuon Sanoman, ja he tulevat seuraamaan Sitä. He jättävät huomioonottamatta väkijoukot. He eivät välitä uskomattoman arvostelusta. He eivät väittele heidän kanssaan. Heillä on vain yksi asia tehtävänä, se on uskoa, ja saada itselleen jokainen tippa siitä minkä vain voivat, ja imeä se sisälle kuten Maria, joka istui Jeesuksen jalkojen juuressa.
36 Ja Martta oli valmistamassa Hänelle päivällistä ja Jeesus sanoi hänelle: “Mutta, Martta, sinä olet huolissasi elämän asioista, mutta Maria on etsinyt parempia asioita”, näettehän, Iankaikkisen Elämän asioita.
37 Nyt me näemme, että monet ihmisistä, jotka olivat ymmärtäneet… Heillä ei ollut kirjallisuutta kuten meillä on tänään, heillä ei ollut televisiota tai puhelinta noina päivinä, mutta sana oli jotenkin kulkenut ympäri, että Hän tulisi olemaan pääsiäisjuhlilla. Sillä monet ihmisistä, ollen hengellismielisiä, tiesivät, että Hän oli tuo pääsiäiskaritsa, koska Hän oli jo kertonut heille asioita, jotka tulisivat tapahtumaan.
38 Ja sitten, tietenkin, koska he rakastivat Häntä, sillä tavalla kuin he tekivät, ja tietäen, että Hän tulisi olemaan siellä, he olivat odottamassa Häntä. Siellä oli väkijoukko, joka mahdollisesti töni ja kulki portilta toiselle, pitäen silmällä jokaista tietä, sillä he tiesivät, että yhdellä hetkellä Hän tulisi ilmestymään. He pitivät vartiota.
39 Toiset ihmettelivät mikä näillä ihmisillä oli, jotka juoksivat portilta portille. “Mikä on kiinnostuksen kohde?”
40 Ja he katsoivat tänne päin ja katsoivat tuonne päin, saadakseen selville mistä oli kysymys. Näytti siltä kuin he olisivat odottaneet jotakin, odottaneet, että jotakin tulisi tapahtumaan.
41 Oi, kuinka haluaisinkaan vaihtaa aihettani muutamaksi minuutiksi, ja sanoa, että se on se mikä on vikana tänään. Ihmiset, jotka odottavan Hänen tulemistaan, ovat suuren odotuksen vallassa. Me voimme tuntea sen, tuon paineen. Ja he odottavat, tarkaten jokaista liikettä ja jokaista merkkiä, verraten sitä Kirjoitusten kanssa.
42 Ja, kun he olivat nähneet kaikki nuo asiat, jotka ovat ennustetut Hänestä, aivan loppuun asti. He tiesivät, että loppu oli lähellä. He halusivat olla siellä, joten he pitivät sitä silmällä. Osa kansanjoukosta, vähemmistö, oli Hänen puolellaan. Jotkut, useimmat heistä, noin yhdeksänkymmentä prosenttia, oli Häntä vastaan.
43 Ja suunnilleen, sillä tavalla se on tänäänkin uskonnollisissa joukoissa, kun todella tulee kysymys Sanasta ja Kristuksesta, niin siellä on noin yksi prosentti, joka uskoo Sen. Loput eivät kiinnitä mitään huomiota Siihen, huolimatta siitä, mitä on tehty, he vain tekevät jonkinlaista pilaa Siitä. Se on suunnilleen sama asia. Aika ei muuta asioita kovin paljoa, historia vain toistaa itseään.
44 No niin, me näemme, että se sai aikaan hermostunutta jännitystä. Sen täytyi tehdä, sen täytyy tehdä niin. He odottivat ja ihmettelivät, mitä Hän tulisi tekemään, kun Hän tulisi sinne. He halusivat olla siellä, saadakseen kaiken, mitä hän tekisi. He halusivat Sitä. He halusivat nähdä Sitä. He uskoivat Häneen. Toiset olivat kuulleet Hänen olevan tulossa, ja menivät sinne tehdäkseen pilaa Hänestä. Sitten kaiken hermostuneen odotuksen jälkeen, oli hyvin epätavallinen päivä, hyvin epätavallinen aika, seurakunnat unessa, ihmisten hermot kireällä, ja oli niin paljon ihmisiä siellä, ja sitten se tapahtui.
45 Oliivivuoren huipulta oli tulossa pieni valkoinen aasi, kävellen alas mäkeä, ihmisryhmän fanaattisesti kirkuessa, repien palmuista lehdet ja heittäen vaatteensa tielle, huutaen: “Hoosianna Daavidin Pojalle, joka tulee Herran Nimessä!” Tämän pienen aasin Ratsastaja ei ollut kukaan muu kuin tuon hetken Jumalan voitelema Messias.
46 Mitä oli Jumala silloin tekemässä? Mikä on tuo kiinnostuksen kohde siellä mäellä? Se oli Jumala tekemässä historiaa, ja Jumala täyttämässä profetiaa. Ja se aina herättää mielenkiintoa. Se tuo myös kaikki arvostelijat, korppikotkat (niin kuin puhuin tämän aamuisessa sanomassa), ja myöskin kotkat. Näettekö? Ne tulevat yhdessä nähdäkseen mitä on tapahtumassa. Jotkut tulevat uteliaisuudesta, jotkut tulevat löytääkseen vikaa, toiset tulevat arvostellakseen. Siellä on kaikenkaltaisia koolla, niin kuin sanoimme tänä aamuna: uskovaisia, tekouskovaisia ja uskomattomia. Mitä tapahtuu vuorella? Profetia on täyttymässä. Nyt me tulemme katsomaan mitä tapahtuu.
47 Sakarian kirjan 9. luku ja 9. jae. Sakaria, yksi profeetoista, puhui Hengessä, sanoen tämän:
Iloitkaa suuresti, Oi Siionin tyttäret; huutakaa Oi Jerusalemin tyttäret: katso, sinun Kuninkaasi tulee sinulle: hän on oikeamielinen, ja hänellä on pelastus; nöyrä, ja ratsastaen aasilla, aasin varsalla.
48 No niin, mikä oli vikana noilla kirjanoppineilla? Mikä oli vikana noilla papeilla? Mikä oli vikana noilla uskonnollisilla ihmisillä? Tämä oli kirjoitettu neljäsataa ja kahdeksankymmentäseitsemän vuotta ennen kuin se tapahtui, vahvistetun profeetan kautta, ja se oli jo kirjoitettu Kirjaan, jota kutsutaan Raamatuksi, Vanhan Testamentin kirjakääröihin. Miksi he eivät nähneet, että se oli profetia, joka oli täyttymässä? Samasta syystä he eivät voi nähdä sitä tänään. He ovat ottaneet Jumalan Sanan ja tehneet Sen tehottomaksi ihmisille, opettamalla oppina ihmisten perinnäissääntöjä.
49 Ja, jos kirjanoppineet, saarnaajat, sananpalvelijat, hengelliset miehet (niin kutsutut), voidellut, vain lukisivat Raamattua, niin he eivät ihmettelisi sitä, mitä on tapahtumassa, vaan he tietäisivät mitä se on. Jumala on täyttämässä Sanaansa!
50 Historiaa oltiin tekemässä, profetia oli täyttymässä. Pelastus maailmalle oli saapumassa, tuo suuri päivä jota kaikki profeetat olivat odottaneet. Kaikki, jotka olivat haudoissa, odottivat tuota päivää (se on totta. Ajatelkaa sitä!), kaikki, jotka olivat kuolleet, kaikki vanhurskaat marttyyrit ja profeetat.
51 Joista Hän juuri oli huutanut: “Jerusalem, Oi Jerusalem, sinä, joka kivität jokaisen profeetan, jonka Minä lähetän sinulle, ja tapat vanhurskaat, kuinka usein Minä olisinkaan hoivannut sinua niin kuin kana poikuettaan, mutta sinä et tahtonut! Mutta nyt sinun hetkesi on tullut.”
52 Kaikki, jotka olivat haudoissa, Aabraham, Iisak, Jaakob, kaikki profeetat odottivat tätä hetkeä.
53 Ja seurakunta oli sokea Sille. “Kuka on tämä, joka aiheuttaa kaiken tämän melun? Kuka on tuo tyyppi?” He sanoivat kerran: “Eikö Hän ole tämän kirvesmiehen poika täällä? Me tunnemme Hänet. Mistä Hän on saanut tämän viisauden? Mitä, eihän Hän ole yhteydessä yhdenkään meidän koulumme kanssa? Me emme tiedä, mistä kirjasta Hän on oppinut? Kuka se on?”
54 Hän oli vastaus profeettojen profetioille. Ja tässä Hän tuli ratsastaen aasin varsalla. Mikä mielenkiinnon kohde! Hän oli täyttämässä luvattua Sanaansa, se oli tuo hetki jota oli odotettu neljätuhatta vuotta. 1 Mooseksen kirja 3. luku ja 15. jae, Jumala oli ennustanut: “ Naisen Siemen on murskaava käärmeen pään, mutta hän on murskaava hänen kantapäänsä”, tuo profetia Raamatun alusta, joka oli ennustettu tämän miehen tulemisesta.
55 Ja tässä, vain hieman aikaisemmin oli heidän keskuudessaan seissyt profeetta, Sakaria, joka oli vahvistettu profeetta, ja hän oli sanonut, että “te Jerusalemin tyttäret ja Siionin tyttäret, iloitkaa ja huutakaa, sillä teidän Kuninkaanne tulee teille, nöyränä ja alhaisena, ratsastaen aasin varsalla.”
56 Ja tässä nuo ihmiset, jotka lukivat Kirjoituksia päivästä päivään, katselivat kuinka Hän ratsasti sisälle Jerusalemiin, ja he huusivat: “Kuka tämä on?” Näettekö? Jumala oli täyttämässä Sanaansa ihmisille, joiden olisi tullut tietää, mitä se oli, mutta he eivät tienneet Sitä.
57 Kun Jumala täyttää Sanansa, Se saa aina huomion kiintymään puoleensa, Se aina saa. Se vetää mielenkiinnon, koska Se on epätavallista. Se on niin epätavallista nykyaikaiselle päivän virtaukselle, kun Hän täyttää Sanansa, koska päivän nykyaikainen suuntaus ei usko Sitä. Heillä on omat tiensä.
58 Nyt me näemme, menkäämme takaisin Kirjoituksiin ja ottakaamme joitakin toisia epätavallisia tapahtumia, muutamaksi minuutiksi, tapauksia jolloin Jumala täytti Hänen profetiansa. Kun Jumala sanoo mitä tahansa, Hän tulee tekemään sen. Taivaat ja maa tulevat katoamaan pois, mutta tuo Sana ei milloinkaan katoa. Niinpä se tavallisesti aiheuttaa sen, että jotakin epätavallista tapahtuu.
59 Huomatkaa kuinka naurettavaa Jumalan Sana on ihmisille, joiden oletetaan uskovan Sen. Ja kuitenkin se on niin epätavallista, että he huutavat: “Hei, mitä tämä on? Mistä olet saanut tuon asian? Kuka on tämä?”
Kun heidän olisi tullut huutaa: “Hoosianna Kuninkaalle, joka tulee Herran Nimessä.” Mutta siellä oli vain pieni ryhmä, joka teki sen, ainoastaan pieni ryhmä.
Neljätuhatta vuotta profetoimista suurimmasta asiasta, joka milloinkaan voisi tapahtua tuolle kansakunnalle, sillä kaikkien kuolleiden toivo lepäsi Sillä, kaikki tulevaisuus lepäsi Sillä, ja nuo uskonnolliset ihmiset, jotka väittivät uskovansa Sen, huusivat: ”Kuka se on? Ja mitä on tämä mikä kiinnostaa?” Jotakin epätavallista! Se on suunnilleen samoin nyt, se ei yksinkertaisesti muutu, se on epätavallista.
60 Katsokaamme nyt joitakin epätavallisia asioita, niin kuin juuri sanoin. Mikä oli kiinnostuksen kohde juuri ennen kuin tuomio iski maailmaa ja hävitti sen vedellä? Eräs vanha mies, noin neljänsadan vuoden vanha, rakensi arkkia, vaikka ei ollut vettä, missä se olisi voinut kellua. Hän oli siellä vuosikausia, seisten ovella, rakentaen sisäpuolta, tervaten sitä sisältä ja ulkoa, ja sanoen: “Vesi tulee nielemään maailman”, tuossa suuressa tieteellisessä ajanjaksossa.
61 “Mitä on tuo vasaroiminen tuolla ylhäällä mäellä?” “Sehän on vain eräs vanha mies, jonka nimi on Nooa, hän se on siellä, tuo vanha fanaatikko. Vanha miesparka, joka on seissyt auringossa liian kauan, ja saanut auringonpistoksen. Hän on järjiltään. Hän on rakentamassa jotakin jota hän kutsuu ‘arkiksi’ ja sanoo, että vettä on tuleva ylhäältä, vaikka siellä ei ole mitään vettä, ja että se tulee hukuttamaan kaikki ihmiset, ja jokainen, joka ei kuule hänen sanomaansa eikä tule tuohon arkkiin, tulee hukkumaan. Oletteko koskaan kuulleet sellaisesta?” Se oli epätavallinen kiinnostuksen kohde.
62 Voin kuvitella, kun ihmiset halusivat nauraa, kuinka he menivät sinne arkin ovelle ja nauroivat: “Mitä, sinähän sanoit, että tulisi satamaan sata vuotta sitten!. Isoisä kertoi minulle kuulleensa sinun sanoneen täällä, että tulisi satamaan, ja sinä yhä touhuat näiden vanhojen puupalasten kanssa täällä. Miksi et mene itseesi?”
63 Mutta Jumala oli valmistautumassa vahvistamaan lupauksen ja täyttämään profetian, jonka Hänen profeettansa oli puhunut. Se oli hyvin epätavallista! Jumalan täyttäessä lupaustaan Nooalle, sillä aikaa kun toiset nauroivat. Jumala oli myös valmistautumassa tekemään historiaa, osoittaakseen muille, aina tähän päivään asti, että Hän pitää Sanansa! Huolimatta siitä kuinka epätodennäköiseltä ja järjettömältä se näyttää, Hän yhä pitää Sanansa. Hän teki sen esimerkiksi, tämän vanhan miehen, joka siellä vasaroi tuota arkkia, näille amerikkalaisille ja kaikille ihmisille ympäri maailman. Ei väliä mitä tiede sanoo, mitä he sanovat, sitä tai tätä. Hän yhä pitää Sanansa. Hän oli tekemässä historiaa.
64 Mikä oli se, joka kiinnosti yhtenä päivänä; epätavallinen asia, joka tapahtui siellä erämaassa, kun siellä oli tuo palava pensas, tuon paenneen profeetan seistessä siellä? Hän ei kuullut mitään ääntä tai melua, mutta hän katsoi ja näki epätavallisen asian siellä vuorella. Jumala yritti kiinnittää hänen huomiotansa. Samoin se on tänäänkin!
65 Jumala oli valmistautumassa täyttämään Sanansa profeetallensa Aabrahamille: ”Sinun siemenesi on vaeltava neljäsataa vuotta vieraalla maalla, ja Minä tulen tuomaan heidät ulos mahtavalla kädellä.”
66 Ja Hän valmisti miehen tehtävää varten, aivan niin kuin Hän valmisti arkin turvapaikaksi kaikille niille, jotka uskoivat. Jumala sytytti tämän pensaan tuleen, ja tämä lammaspaimen, Mooses sanoi: “Minä menen katsomaan, mitä tämä outo asia merkitsee.” Ja, kun Hän oli saanut Mooseksen tuon pensaan luo, Hän puhui hänelle.
67 Mikä oli se mikä myöhemmin kiinnosti faaraon palatsissa, kun tämä lammaspaimen heitti sauvansa maahan, ja se muuttui käärmeeksi? Jumala oli täyttämässä lupaustansa Moosekselle. Mikä oli se, mikä kiinnitti huomion Punaisella Merellä, kun faaraon koko armeija oli hämmästyksissään, kun he näkivät tuulen tulevan alas taivaista ja avaavan Punaisen Meren oikealta vasemmalle; ja tuo kurja orjajoukko, joka vaelsi Jumalan antamaa tehtävää täyttämässä, käveli ylitse kuivaa myöden? Mitä se oli? Jumala oli pitämässä Sanaansa. Kuolema väistyi syrjään, ja elävät ihmiset kulkivat ylitse; ja hengellisesti kuolleet ihmiset yrittivät jäljitellä sitä, ja hukkuivat. Jumalan täyttäessä profetian ja tehdessä historiaa. Se oli se mikä kiinnosti Punaisella Merellä.
68 Mikä oli se mikä veti huomion puoleensa toisena päivänä sen jälkeen, Siinain vuorella, kun miehiä kiellettiin menemästä vaimojensa luo, ja heitä pyydettiin pesemään vaatteensa ja pyhittämään itsensä, ja kerääntymään vuoren ympärille, missä Mooses niminen mies oli sanonut kohdanneensa Jumalan Tulipatsaassa? Ja Jumala oli sanonut Moosekselle: “Minä olen tuleva alas ihmisten keskuuteen. Minä tulen vahvistamaan sen mitä Minä kerroin sinulle ja kuka Minä olen. Minä tulen osoittamaan heille, että Minä olen tuo Jumala.” Se oli se mikä kiinnitti huomion. Jumalan täyttäessä Sanansa.
69 Mikä oli se mikä veti puoleensa mielenkiinnon eräänä päivänä historiassa, kun kansa oli unohtanut Jumalan, kun ihmiset olivat tulleet muodollisiksi ja välinpitämättömiksi ja papit olivat kaikki seuranneet nykyaikaista suuntausta, ja profeetat profetoivat pappien tahdon mukaisesti? Ja tuona aikana, kuten tavallisesti, heillä oli yksi mies, jonka he ajattelivat olevan fanaatikon. Hän puhui siitä, kuinka naiset maalasivat itseänsä, ja kaikesta sellaisesta, ja hän oli jotenkin omituisen sorttinen kaveri. Ja tämä vanha mies oli tullut ja sanonut kuninkaalle: “Ei edes kastetta tule ennen kuin minä kutsun sitä.”
70 Ja me näemme, että hän sen jälkeen oli juossut pois ja kätkeytynyt jonnekin erämaahan. Ihmiset ajattelivat hänen kuolleen nälkään, mutta häntä oli syötetty ja juotettu hyvin. Ja tässä hän tuli alas ja sanoi: “Näettekö te, että minulla on NÄIN SANOO HERRA? Jos te ette vielä ole vakuuttuneita, niin menkäämme vuorelle ja todistakaamme kuka on Jumala”, sillä hänellä oli toinen näky Herralta.
71 Hän sanoi: “Valmistakaa itsellenne alttari, valitkaa härkä ja teurastakaa se. Minä tulen valmistamaan Herran alttarin ja panemaan myös härän alttarille. Ja me tulemme molemmat uhraamaan, ja antakaamme Jumalan, joka on Jumala, vastata.” Hän ei olisi millään muotoa tehnyt sitä, jos Herra ei olisi käskenyt häntä; hän sanoi niin myöhemmin. “Minä olen tehnyt kaiken tämän Sinun käskystäsi, Herra.”
72 Mutta mikä oli kiinnostuksen kohde? Siellä seisoivat nuo neljäsataa pappia mäellä, ja siellä oli kuningas vaunuissansa, sotilaiden ja vartioiden seisoessa ympärillä. Ja siellä oli tämä vanha, parrakas, kaljupäinen mies, hiukset riippuen kasvoilla ja palanen lampaan nahkaa ympärillään, keppi kädessänsä ja öljyruukku toisessa kädessä, joka kolme ja puoli vuotta aikaisemmin oli sanonut, että “ei edes kaste lankea ennen kuin minä kutsun sitä”, ottaen Jumalan paikan, senkaltaisten asioiden kanssa kuin pyhimyskehät ja varjot ja kaikki muu, mistä he puhuvat. Ja tässä tuo vanha fanaatikko seisoi siellä mäellä, tuoden kaikki nämä ihmiset sinne. Mikä oli se mikä kiinnosti? Jumala oli valmistautumassa vahvistamaan profeettansa oikeaksi. Se oli Jumala täyttämässä profetiaa. Jumala myöskin tekemässä historiaa, täyttämässä Sanaansa.
73 Muutama sata vuotta sen jälkeen, siellä oli eräs mies voideltuna tuon saman hengen kanssa, ja hän tuli ulos erämaasta, eikä ollut kosketuksessa yhdenkään organisaation kanssa; vaikka hänen isänsä olikin organisaation mies, vihitty pappi. Mutta hän tuli erämaasta, puettuna lampaan nahkaan ja parta kasvoillaan. Sen sijaan, että se olisi ollut harmaa, se oli musta. Mikä oli se tässä miehessä, joka kiinnitti puoleensa koko Jerusalemin ja Juudean huomion? Jotkut heistä sanoivat: “Siellä on villi mies siellä alhaalla, ja hän yrittää hukuttaa ihmisiä veteen. Kuka on koskaan kuullut jostakin senkaltaisesta asiasta?”
74 Toiset olivat uteliaita ja sanoivat: ”Tämän täytyy olla Messias.” Yksi heistä sanoi: “Se voi olla yksi profeetoista.” He eivät tienneet mitä ajatella. Mutta mitä se oli? Se oli Jumala täyttämässä Jesaja 40., missä Hän oli sanonut mitä Hän tulisi tekemään viimeisissä päivissä. Ja kuinka Hän tulisi lähettämään palvelijansa, ja mitä tämä tulisi tekemään.
75 Sitten muutamia viikkoja myöhemmin me näemme, että tämä mies oli niin varma sanomastansa, että hän sanoi: “Siellä seisoo Yksi teidän keskellänne, jonka kenkiä minä en ole arvollinen kantamaan. Hän tulee kastamaan teidät Pyhällä Hengellä ja tulella, niin kuin minä olen kastanut vedellä.”
76 Ja yhtenä päivänä eräs tavallisen näköinen nuori mies, noin kolmekymmentävuotias, käveli sinne alas ja kastettiin. Ja, kun tämä mies tuli, niin jokin kiinnitti profeetan huomion, tuo profeetta toimi oudolla tavalla tuona päivänä. Seurakunta ei voinut olla tarkkailematta tuon profeetan toimintaa, kun hän väitteli pappien kanssa joen toisella rannalla.
77 He sanoivat: “Jumala rakensi tämän alttarin. Jumala käski meitä tekemään tämän. Mooses on profeetta. Me uskomme Moosesta. Uhria ei tulla koskaan poistamaan.”
78 Voin kuulla Johanneksen vastaavan heille ja sanovan: “Ettekö ole lukeneet Kirjoituksista mitä profeetta Daniel sanoi, että ‘päivittäinen uhri tullaan poistamaan!’? Ja tuo hetki on nyt tullut! Ettekö ole lukeneet, mitä Jesaja sanoi 40. luvussa: ‘Erään ääni huutaa erämaassa, valmistakaa Herran tie’? Siellä on kaksi profetiaa minusta. Ja toinen asia, ettekö te ole tunteneet meidän profeettaamme Malakiaa, neljäsataa vuotta sitten. kun hän puhui 3. luvussa ja sanoi: ‘Katso, Minä lähetän sanansaattajani kasvojeni edellä valmistamaan tietä’? Ettekö te tiedä, että tämä täyttää profetian?” Profetia oli täyttymässä!
79 Ja suunnilleen silloin tuo profeetta kääntyi ja sanoi: “Katso, siellä tulee Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” No niin, mikä siinä kiinnosti. Se vaihtui profeetasta hänen profetiakseen.
80 Huomatkaa nyt, mitä tulee tapahtumaan. Tässä tulee tavallinen mies, jota kukaan ei tunne, kirvesmiehen poika, kävellen sinne veteen. Silloin Johannes, tuo suuri profeetta sanoi: “Minun tarvitsee saada kaste Sinulta. Miksi sinä tulet minun tyköni?”
81 Hän sanoi: “Salli sen olla niin, mutta profeettana ja Sanana, meidän on soveliasta täyttää kaikki vanhurskaus.”
82 Niinpä hän ymmärsi, että Uhri täytyi pestä ennen kuin se esiteltiin, ja hän kastoi Hänet.
83 Ja sitten tapahtui jotakin muuta, joka kiinnitti huomion, kun Hän nousi ylös vedestä. Tämä profeetta, joka oli ollut niin uskollinen ajanjaksossaan, katsoi ylös ja näki taivaat avoinna, ja hän näki Jumalan Hengen, kuin kyyhkysen, laskeutuvan Hänen ylleen, ja hän kuuli äänen sanovan: “Tämä on Minun rakas Poikani, johon Minä olen mielistynyt.” Jumala oli vahvistamassa profeetan sanomaa, ja se veti huomion puoleensa Jordanilla.
84 Tuo veli lauloi jokin aika sitten: “Siellä kaukana mäellä seisoi vanha rosoinen risti.” Mikä on se mikä kiinnitti huomion Golgatan vuorella? Kun me näemme, että uskonnollinen maailma oli tuominnut Hänet, ja roomalainen hallitus oli tuominnut Hänet kuolemaan. Ja tässä Hän riippui kahden pahantekijän välissä, kaivaten juotavaa, veren valuessa ulos Hänen ruumiistaan. Siellä Hän riippuu huutaen: “Jumalani, Jumalani, miksi sinä hylkäsit minut?” Ja nuo uskonnolliset ihmiset seisoivat siellä katselemassa sitä, eivätkä olleet tietoisia tuosta Vanhan Testamentin profetiasta, joka täyttyi juuri silloin siellä Golgatalla.
85 Daavid itse, joka kirjoitti sen, meni Henkeen kuten kaikki profeetat, ja toimi niin kuin se olisi ollut hän itse. Daavid huusi 22. Psalmissa: “Jumalani, Jumalani, miksi sinä hylkäsit Minut? He tuijottavat Minua. He lävistivät Minun käteni ja Minun jalkani.” Daavid, puhuen niin kuin se olisi ollut hän itse. Eikä se ollut Daavid, vaan Kristus Daavidissa.
86 Ja täällä nuo eri profeettojen profetiat olivat täyttymässä, Golgatan vuorella. Mikä oli se mikä kiinnosti Golgatan vuorella? Jumala oli täyttämässä Sanaansa.
87 Toinen mielenkiinnon kohde vuorella oli Helluntaipäivänä, kun he kaikki olivat siellä uskonnollisessa juhlassa, ajatellen päässeensä eroon kaikista fanaatikoista. He eivät olleet kuulleet heistä kymmeneen päivään. Ja yhtäkkiä, niin kuin mehiläisparvi, he tulivat ulos rakennuksesta, kirkuen ja huutaen kadulla.
88 “Mitä tämä on? Mitä tämä merkitsee? Ovatko kaikki nämä miehet humalassa?”
89 Tarkatkaa! Ja profeetta seisoi heidän keskellään, niin kuin profeetan tulee olla, ja sanoi: “Te Israelin miehet ja te, jotka asutte Juudeassa ja Jerusalemissa, tietäkää tämä, ja kuunnelkaa minun sanojani. Nämä eivät ole juovuksissa, niin kuin te ajattelette. Mutta tämä on se, josta Herra on puhunut profeetta Jooelin kautta: ‘On tapahtuva viimeisissä päivissä, että Minä tulen vuodattamaan Minun Hengestäni kaiken lihan päälle.’” Se oli kiinnostuksen kohde.
90 Nuo uskonnolliset ihmiset, ristiinnaulittuaan Elämän Prinssin, eivät vieläkään voineet nähdä lupausta Pyhän Hengen tulemisesta. Se kiinnitti huomion, sanottiin: “Kuka on tämä? Mitä tämä merkitsee? Mikä on vikana näillä ihmisillä?”
91 Oi! Se on samoin tänään. Me tulemme ohittamaan paljon tästä, tuodaksemme sen tähän hetkeen. Samalla tavalla on tänään. Tuo sama asia tapahtuu, nuo samat kysymykset kysytään: “Mitä on kaikki tuo melu?” Katsokaa ylös ja alas kaduilla, autoja Michiganista Floridaan ja Mainesta Kaliforniaan. Tänään puolenpäivän jälkeen ollessamme ajamassa vaimoni kanssa, minä katselin autojen rekisterikilpiä. Ja se on missä minä ajattelin tätä aihetta: “Mitä tämä merkitsee?”
92 Aivan kuten sanoin: “Missä Raato, siellä kotkat kokoontuvat!”
93 Sanoin vaimolleni: “Kulta, sinä muistat tuon viimeisen yön, kun minun täytyi sanoa hyvästit kaikelle, mikä oli kallista minulle maan päällä, ja lähteä kentille aloittamaan jotakin, mitä Jumala oli käskenyt tehdä? Sinä lauloit tuota laulua.”
Oh. he ovat tuleva idästä ja lännestä,
He tulevat kaukaisista maista.
Juhlimaan meidän Kuninkaamme kanssa, aterioidakseen Hänen vierainaan:
Kuinka siunattuja nämä pyhiinvaeltajat ovatkaan!
Katsellen Hänen pyhiä kasvojansa,
Jotka hehkuvat jumalallista rakkautta;
Hänen armonsa siunatut osalliset.
Kuin jalokivet Hänen kruunussaan loistaakseen.
94 Se on mistä kaikki tämä mielenkiinto johtuu. Ennaltamäärätyt Jumalan Siemenet, jotka eivät voi tehdä mitään muuta kuin seurata Sitä. Se merkitsee meille enemmän kuin elämä. Ottakaa elämämme, mutta älkää ottako Sitä. Mikä on se mikä kiinnostaa? Jumala, kuten tavallista, täyttää Sanansa. Hän on jälleen täyttämässä profeetta Sakarian Sanaa.
95 Niin kuin luin 9. jakeen hetki sitten. Kun Jeesus oli tulossa Jerusalemiin, ratsastaen pienellä valkoisella aasilla, niin silloin täyttyi se mitä profeetta Sakaria oli sanonut: “Iloitkaa suuresti, Oi Siionin tyttäret. Huutakaa, Oi Jerusalemin tyttäret. Katso, sinun Kuninkaasi tulee sinulle; Hän on oikeamielinen ja Hänellä on pelastus; nöyrästi, ratsastaen aasilla, aasin varsalla.” Se oli se mikä kiinnosti Jerusalemissa, uskonnollisissa päämajoissa.
96 Nyt me näemme viimeisen päivän tapahtuman! Menkäämme muutamia sivuja eteenpäin Sakariassa, ja katsokaamme mitä hän on sanonut siitä. Katsokaamme mitä sanotaan viimeisille päiville. Se oli keskivälissä; menkäämme nyt viimeisiin päiviin. Menkäämme Sakaria 14, ja aloittakaamme 4. jakeesta. Ja kuunnelkaa! Me tulemme lukemaan osan Kirjoitusta, jakeet 4-9. Kuunnelkaa tarkasti! Ja se profetoi Hänen Tulemuksestaan viimeisinä päivinä, joten kuunnelkaa tarkasti nyt. Tämä on NÄIN SANOO HERRA, se on Kirjoitus. Sakaria 14. Muistakaa Sakaria 9, mitä se sanoi? Eivätkä he tunteneet Sitä. No niin, mitä se on tänään? Sakaria 14. puhuen Hänen Tulemuksestaan:
Ja hänen jalkansa ovat seisova tuona päivänä Oliivivuorella, joka on Jerusalemin edustalla itää kohti, ja Oliivivuori halkeaa keskeltä itää kohden ja länttä kohden, ja siellä on oleva hyvin suuri laakso; ja puolet vuoresta siirtyy pohjoista kohden, ja puolet siitä etelää kohden.
Ja te pakenette vuorten laaksoon; sillä vuorten välinen laakso on ulottuva Asaliin kyllä, te pakenette, niin kuin te pakenitte maanjäristyksen edestä Ussian, Juudan kuninkaan päivinä;…
97 Toinen maanjäristys on halkaiseva auki maan! Jos haluatte seurata tätä Kirjoitusta tässä, niin pankaa merkille tässä 5. jakeessa, että Oliivivuoren halkeaminen johtuu maanjäristyksestä, ja tämän vahvistavat Jesaja 29:6 ja Ilmestyskirja 16:9. Tarkalleen! Mitä se on? Sama profeetta, joka kertoi Hänen ensimmäisen tulemuksensa, näki Hänen toisen tulemuksensa! Huomatkaa: “Niin kuin maanjäristyksen päivinä.” Näettekö mitä maanjäristykset tekevät, näettekö niiden ennustukset?
Ja HERRA minun Jumalani tulee, ja kaikki pyhät sinun kanssasi.
Ja on tapahtuva tuona päivänä (Hallelujaa!) tuona päivänä, että valo ei ole.
Mutta se on oleva päivä, joka on tunnettu HERRALLE, ei päivä, eikä yöt mutta on tapahtuva, että ehtooajalla se on oleva valoisaa. (Oi Jumala!)
98 “On oleva valoisaa suunnilleen Ehtooaikana”, sama profeetta. Ja ihmiset ovat sokeita! Mikä on se mikä kiinnostaa? Lukekaamme pari jaetta vielä:
Ja se on oleva tuossa päivässä, että elävät vedet menevät ulos Jerusalemista: puolet niistä etummaista merta kohden, ja puolet niistä jälkimmäistä merta kohden; kesällä ja talvella on se oleva. (Evankeliumi menee sekä juutalaisille että pakanoille.)
Ja HERRA on oleva kuningas ylitse koko maan; tuona päivänä on oleva yksi HERRA, ja hänen nimensä yksi.
On oleva valoisaa suunnilleen Ehtooaikana, (oikein!)
Tien Kirkkauteen tulette varmasti löytämään;
Veden tiellä, on Valo tänään, haudattuna kalliissa Jeesus Nimessä.
Nuoret ja vanhat, katukaa kaikkia syntejänne,
Pyhä Henki on varmasti tuleva sisälle:
Ehtoovalo on tullut, on tosiasia, että Jumala ja Kristus ovat yksi.
Näettekö missä me olemme?
Kansakunnat hajoavat, Israel herää,
Merkit, jotka meidän profeettamme ennalta kertoivat; (tuo maanjäristys pakanoille viimeiselle päivälle)
Pakanain päivät luetut, kauhujen täyttämät;
Palatkaa oi hajotetut omaanne.
99 Te, jotka olette potkaistut ulos, te, jotka olette näissä arkeissa, joita kuljetetaan uusilla vankkureilla, tulkaa ulos sieltä ennen kuin kuolema iskee teitä. Jumala on vahvistanut Sen, se on oleva niin.
100 Menkäämme toiseen Kirjoitukseen Vanhassa Testamentissa, Malakia 4. luku ja lukekaamme hieman siitä.
…katso, päivä tulee, joka on palava kuin pätsi; ja kaikki ylpeät, kyllä, ja kaikki, jotka tekevät pahoin, ovat olkia:
101 No niin, tämä ei ole… Malakia 3. oli ensimmäinen tuleminen, nyt tässä on seuraava tuleminen. Jopa tohtori Scofield tässä, minä en varmastikaan ole samaa mieltä hänen alaviitteensä kanssa, mutta tässä hänellä on se järjestyksessä: Johanneksen tehtävä oli Malakia 3 mukainen; ja tämä Kristuksen Toinen tulemus, ja Elia aikaisemmin.
… Kaikki ylpeät tulevat palamaan, sanoo joukkojen HERRA, ja se ei ole jättävä heistä juurta eikä oksaa. (Missä silloin on “iankaikkinen” helvetti?)
Mutta teille, jotka pelkäätte minun nimeäni on vanhurskauden Aurinko nouseva, (parantamiskampanjoiden kanssa) parantaminen hänen siivissänsä; ja te käytte ulos, ja kasvatte kuin vasikat pilttuussa.
Ja te tallaatte alas pahan; sillä he ovat oleva tuhkaa teidän jalkojenne alla, tuona päivänä, jonka minä olen tekevä, sanoo joukkojen HERRA.
Muistakaa te Mooseksen minun palvelijani laki, jonka minä määräsin hänelle Hoorebilla koko Israelia varten, asetuksineen ja tuomioilleen.
102 Tässä on Eliaan tuleminen:
Katso, minä lähetän teille profeetta Elian…
103 Viimeinen Vanhan Testamentin päättävä Kirjoitus:
… minä tulen lähettämään teille profeetta Elian ennen HERRAN suuren ja kauhistuttavan päivän tuloa:
104 No niin, se ei olisi voinut olla Johannes. Ei. Katsokaahan, maailmaa ei poltettu eivätkä vanhurskaat kävelleet ulos pahojen tuhkien ylle. Näettehän? Ei, ei.
… ennen HERRAN suuren ja kauhistuttavan päivän tuloa:
Ja hän on kääntävä isien sydämet lapsiin, ja lasten sydämet heidän isiinsä, etten minä tulisi ja löisi maata kirouksella.
105 Huomatkaa Pyhän Hengen tarkkuus, kun se ei sekoita noita Elian kahta tulemusta. Malakia 3. sanotaan: “Katso, minä lähetän sanansaattajani kasvojeni edellä.” Kun Jeesukselta kysyttiin Johanneksesta, Hän sanoi: “Jos te voitte vastaanottaa sen, niin tämä on se, josta profeetta sanoi: ‘Minä tulen lähettämään sanansaattajani kasvojeni edellä.’ Tämä on Elias, joka oli tuleva.” Malakia 3.
106 Huomatkaa kuinka Kirjoitukset niin tarkasti antavat sen. Katsokaa mitä tämä näyttää niille, jotka haluavat uskoa, jotka haluavat nähdä. Muistakaa kuinka Jeesus kerran pysähtyi keskelle Kirjoitusta, koska osa siitä oli täyttynyt silloin, lopun kuuluessa Hänen Toiseen Tulemukseensa. “Saarnaamaan Herran otollista vuotta, ja sitomaan särkyneet sydämet”, ja Hän pysähtyi; eikä jatkanut, “tuomaan tuomiota pakanoille”, joka on vasta Hänen Toisessa Tulemuksessaan.
107 Huomatkaa kuinka tämä Kirjoitus tässä on rinnastettavissa siihen. “Ja hän. Elia. on kääntävä isien sydämet lapsiin.” (Me puhumme nyt Malakia 4:stä, älkää sekoittako sitä Malakia 3:n kanssa.) Johannes, Elia, joka tuli noina päivinä, ennen Kristuksen ensimmäistä tulemusta, käänsi vanhojen patriarkaalisten isien sydämet lasten sanomaan, uuteen sanomaan.
108 Nyt tarkatkaa! “Ja lasten sydämet isiin.” Hänen toisessa tulemuksessaan, viimeisissä päivissä, hän kääntää heidät jälleen takaisin apostoliseen Uskoon. Katsokaa kuinka täydellisesti Kirjoitukset ovat linjassa, näettekö?
109 Se oli Vanhan Testamentin loppu. Vanhassa Testamentissa. Nyt me näemme, että on Valo ehtooaikana. Mitä se on? Se on huipulla, Puunlatvan vuorella.
110 Kuten sanoin tänä aamuna, me olemme tulleet ylös kirkkokuntien kautta, niiden kautta, jotka eivät ole appelsiinipuu, kuten puhuin tänä aamuna, mutta meillä on ollut greippihedelmiä, sitruunoita ja kaikkea muuta, joka ei ollut lainkaan sellaista kuin se oli alussa. Mutta sen jälkeen… Älkää kadottako Sitä! Tässä se tulee. Sen jälkeen, kun kaikki kirkkokunnat ovat tehneet tehtävänsä, jotka alusta alkaenkaan eivät olleet Valo, on oleva päivä, jota ei voida kutsua päiväksi tai yöksi.
111 Mitä he ovat tekemässä? Mitä he tekevät? Mitä tekee sitruuna appelsiinipuussa? Se ottaa alkuperäisen appelsiinipuun elämän, joka tulee ylös juurista ja vääristelee sen sitruunaksi. Se on mitä kirkkokunnat ovat tehneet Jumalan Sanalle, ne ovat tehneet Jumalan Sanan vaikutuksettomaksi perinnäissäännöillään. Se on NÄIN SANOO HERRAN HENKI! He ovat tuottaneet sitruunoita ja greippihedelmiä, eikä appelsiineja.
112 Mutta mitä tuo profeetta sanoi? Sama, joka sanoi tuon tämäniltaisen tekstimme: “Iloitkaa, Oi Jerusalemin tyttäret, huutakaa äänekkäästi, Siionin tyttäret, sillä sinun Kuninkaasi tulee sinulle; nöyrästi ja alhaisesti, istuen aasin varsalla”, huomatkaa, että tuo sama profeetta sanoi, että “on tulossa kypsymisen aika”. Aurinko lähetettiin maan ylle kypsyttämään hedelmän. Miksi se ei voinut kypsyä? Siellä ei ollut mitään hedelmää, joka voisi kypsyä. Mutta Elämä jatkaa yhä eteenpäin menoa.
113 Se tuli greippihedelmään asti ollakseen appelsiini, mutta se organisoitui, se oli greippihedelmä. Se meni eteenpäin ja tuli tällä kerralla sitruunana. Se kulki eteenpäin ja tuli joksikin muuksi. Ja lopulta aivan puun latvassa tuli esiin tangelo, joka on puoliksi appelsiini ja puoliksi sitruuna; sekoitettu rotu, vääristelty asia; tullen vääristyneeksi, mutta eläen tuosta samasta puusta; se on kuori, joka “pettää melkein Valitutkin”. Se näyttää appelsiinilta, mutta ei ole sitä.
114 Mutta on oleva Valo, kun se kasvaa organisaation ohitse. Kun se pääsee organisaation ohitse ja kukkii jälleen, tulee se tuottamaan appelsiineja, niin kuin se tuotti mennessään maahan. Sitten tulee olemaan Valo.
115 Mitä on tämä mielenkiinto, mitä on tämä mitä tapahtuu? Se täyttää Jumalan Sanani Vanhassa Testamentissa on kaksi todistajaa, että tämä tulisi tapahtumaan.
116 Ottakaamme Johanneksen 14:12, Uudesta Testamentista, jossa Jeesus sanoo:
…Hän, joka uskoo Minuun, on myös tekevä niitä tekoja joita Minä teen;…
117 Myöskin Luukkaan 17:22-30, Hän sanoo:
Niin kuin se oli Lootin päivinä, ennen kuin Sodoma poltettiin, niin se on oleva, kun Ihmisen Poika palaa takaisin, tuona päivänä, kun Ihmisen Poika paljastetaan.
118 Oh, katsokaapa vain Kirjoituksia! “Ihmisen Poika”, Jeesus Kristus sama eilen ja iankaikkisesti, kirkkokuntien ohi kasvaneena, kasvaneena puun latvaan. Mitä Hän sanoi Johanneksen 15: “Jokainen oksa Minussa, joka ei tuota hedelmää, tullaan leikkaamaan pois, ja se heitetään tuleen ja poltetaan. Mutta jokainen oksa, joka tuottaa hedelmää, tullaan puhdistamaan…”
119 Oh, tulee olemaan todellinen aikaisempi ja myöhäisempi sade viimeisissä päivissä tuon pienen ryhmän ylle, joka tulee Hänen kanssaan tämän pienen aasin selässä, alhaisena ja nöyränä, ilman epäilystä, ilman kirkkokuntaa, huutaen: “Hoosianna Kuninkaalle, joka tukee Herran Nimessä!” Mikä on vikana tänään? Mikä on mielenkiinnon kohde vuorella?
120 Ei niin pitkää aikaa sitten, seisoessani tässä saarnatuolissa. Pyhä Henki sanoi: “Päivä on tuleva, kun he lyövät merkkipaalun sinun talosi eteen, ja he tulevat siirtämään sinun porttisi. Niin, että tulisit ohittamaan sen etkä olisi vihainen.” Näin porttini revittynä ja makaamassa mäen syrjässä. Näin taloni edessä olevan mäen kokonaan ylös kaivettuna, ja aitalaudat ympäriinsä minne joku oli särkenyt sen.
Katsoin, ja siellä oli pikku Ricky, joka oli tullut sinne ja repinyt tuon portin ja tehnyt sen kaiken. Sanoin: “Miksi et kertonut sitä minulle?” Hän tuli nenäkkääksi kanssani, ja minun täytyi lyödä häntä. Ja tehdessäni niin minä sanoin: “Minä en ole tehnyt tätä sen jälkeen, kun olin kehässä, mutta minä vain haluan sinun tietävän.” Ja minä läimäytin häntä kerran. Ja, kun olin lyönyt hänet maahan, nostin hänet ylös ja löin hänet jälleen alas. Ja minä tein sen kolme tai neljä kertaa ja sitten minä potkaisin hänet mäen yli. Sitten minä menin sinne ja sanoin: ”Se ei ole oikein.” Ja minä nostin hänet ylös ja puristin hänen käsiänsä ja sanoin: “Minä en ole vihainen sinulle, mutta minä vain haluan sinun tietävän, ettet voi puhua minulle tuolla tavalla.”
Ja sitten, kun käännyin ja tulin takaisin, oli Pyhä Henki seisomassa siellä portilla ja sanoi: “Nyt ohita tämä, ja kun tuo merkkipaalu lyödään maahan, käänny länteen.”
Tämä Kirja on kaikki mitä tarvitsen,
Tämä Kirja on hyvä Resepti.
Se osoittaa tien vaikeuksieni ympäri. Aamen!
121 Ja sitten tuo Kirja on Sana, ja tuo Sana on Jumala. Kulkekaa vaikeuksienne ohitse, se tulee kertomaan teille mitä tehdä.
122 Kolme vuotta sitten kuulin erään ystäväni, kaupungin maanmittarin, joka asuu katua alaspäin minusta, lyövän merkkipaalua maahan. Menin sinne ulos ja sanoin: “Mitä nyt on tekeillä. Mud?” Hän on herra Kingin poika, henkilökohtainen ystäväni.
Hän sanoi: “Billy, he tulevat levittämään tämän tien.”
123 Te kaikki muistatte sen. Minä sanoin: “Se voi johtua sillasta. Kerroin sen veli Woodille ja sanoin: “Pidä kiinni omaisuudestasi. Ehkä tuo silta tulee kulkemaan tästä yli, tai jotakin sellaista.” Katu oli revitty auki ja tiiliä ja kiviä oli heitelty kaikkialle. Niinpä minä sanoin: “Pidä kiinni omaisuudestasi.”
124 Ja sitten, kun herra King oli kertonut minulle mitä tulisi tapahtumaan, minä menin sisälle ja sanoin vaimolleni, joka istui siellä: “Kulta, siellä on jotakin kirjoitettuna tästä. Se on NÄIN SANOO HERRA, se on jossakin.”
125 Menin sisälle ja otin kirjani ja katsoin siihen, ja siinä sanottiin: “On tuleva tapahtumaan…” Se oli kahdeksan vuotta myöhemmin!
126 Ja sitten katsottuani sitä, minä sanoin: “Nyt on aika, kultaseni, meidän täytyy lähteä länteen.”
127 Kaksi päivää sen jälkeen, seisoessani huoneessani noin kello kymmeneltä aamulla, minä menin Jumalan Henkeen, minä näin tuon pienen kyyhkysmuodostelman lentävän, ja minä katsoin noita pieniä lintuja. Te muistatte sen. Näin seitsemän Enkeliä pyramidin muodossa, syöksyvän ylleni. Ja sanottiin: “Käänny länttä kohden, mene Tucsoniin, ole neljäkymmentä mailia koilliseen. Ja sinä tulet irrottamaan takiaista vaatteistasi.”
128 Veli Fred Sothmann, joka istuu täällä juuri nyt katsellen minua, oli siellä tuona aamuna. Minä olin unohtanut sen.
129 Minä sanoin: “Tapahtui räjähdys kuin maanjäristys, joka ravisteli lähes kaikkea mitä, sillä alueella oli. Minä en voi nähdä kuinka mies voisi selviytyä siitä elävänä.” Olin peloissani. Olin Phoenixissa, ja te kaikki, jotka siellä kuuntelette tänä iltana, olette todistajiani. Saarnasin tuon saarnan Miehet, mikä aika se on? Menin länteen. Monilla teistä täällä on tuo ääninauha, ja monet teistä kuulitte sen sanottavan runsas vuosi aikaisemmin ennen kuin se tapahtui.
130 Menin länteen, ihmetellen mitä tulisi tapahtumaan. Yhtenä päivänä sain kutsun Herralta. Kerroin vaimolleni ja sanoin: “Kulta, minun työni on mahdollisesti ohitse.” Minä en tiennyt. Sanoin: “Jumala on mahdollisesti lopettanut minun kanssani nyt, ja minä tulen menemään Kotiin. Huolehdi sinä Billyn kanssa lapsista, Jumala on jotenkin valmistava tien sinua varten. Mene ja elä uskollisena Jumalalle. Katso, että lapset läpäisevät koulun. Kasvata heidät Jumalan pelossa.”
Hän sanoi: “Billy, sinä et tietä onko se totta.”
Sanoin: “En. Mutta mies ei voisi selvitä siitä hengissä.”
131 Ja yhtenä aamuna Herra herätti minut, ja sanoi: “Mene sinne ylös Sabino Kanjoniin.” Ja minä otin palasen paperia ja Raamattuni. Vaimo kysyi: “Minne sinä menet?”
Minä vastasin: “Minä en tiedä. Tulen kertomaan sinulle, kun tulen takaisin. “
132 Menin ylös kanjonia, kiipesin sinne ylös, missä kotkat lentelivät ympäri. Tarkkailin joitakin peuroja, jotka seisoivat siellä. Polvistuin alas rukoilemaan ja kohotin käteni, ja Miekka osui käteeni. Katsoin ympärilleni ja ajattelin: “Mitä tämä on? Minä en ole poissa tolaltani. Tässä on Miekka kädessäni, kirkas ja loistava, kimallellen auringossa.” Sanoin: “No niin, ihmisiä ei ole monia maileja lähempänä minua täällä tässä kanjonissa. Mistä se voi tulla?”
Kuulin Äänen, joka sanoi: ”Se on Kuninkaan Miekka.”
Sanoin: “Kuningas lyö miehen ritariksi miekalla.”
133 Hän, tuo Ääni tuli takaisin ja sanoi: “Ei erään kuninkaan miekka, vaan Kuninkaan Miekka, Herran Sana.” Sanottiin: “Älä pelkää, se on vain Kolmas Nykäys. Se on sinun palvelustehtäväsi vahvistaminen.
134 Olin menossa metsästämään ystäväni kanssa, tietämättä mitä tulisi tapahtumaan. Ja joku soitti minulle, tuo mies, joka arvosteli minua tuosta Herran enkelin valokuvasta, hän, joka otti sen. Minun täytyi mennä Houstoniin hänen poikansa vuoksi, joka oli kuolemansellissä, ja joka tapettaisiin muutaman päivän kuluttua. Ja hän kohtasi minut siellä ja pani käsivartensa ympärilleni sanoen: “Ajatella, että sama mies, jota minä arvostelin, tulee ja pelastaa minun ainoan poikani!” Inhimillisyyden yhdistys antoi minulle mitä he kutsuvat Oskariksi, tai miksi tahansa haluatte kutsua sitä, elämän pelastamisen vuoksi.
135 Sitten menimme takaisin ja minä menin vuorille metsästämään. Ja eräänä aamuna veli Fred ja minä olimme siellä, ja minä olin jo saanut javelina-sikani, ja olin nähnyt sen paikan minne se meni. Minä sanoin: “Veli Fred, mene tuon vuoren ylitse nyt aikaisin aamulla, auringon nousun aikaan, ja minä tulen menemään toiselle puolelle. Minä en halua ampua tuota sikaa, minä en tule tappamaan sitä. Mutta, jos tuo lauma alkaa juosta tänne päin, niin minä tulen ampumaan niiden editse ja ajan ne takaisin.”
136 Veli Fred meni sinne, eikä siellä ollut sikoja. Hän heilutti minulle ja minä näin sen. Menin alas kanjonia, joitakin suuria halkeamia myöden, ja aurinko oli juuri nousemassa. Tulin toiselle puolelle mäkeä, ajattelematta ollenkaan tuota profetiaa. Istuin alas, odottaen ja levähtäen. Ajattelin: “Mitähän noille sioille on tapahtunut?”
137 Istuin siellä niin kuin intiaanit tekevät, tiedättehän, jalat ristissä, ja katsoin haalarini lahjetta, ja siinä oli takiainen. Otin sen pois ja sanoin: “Sepä outoa! Täällä minä olen neljäkymmentä mailia koilliseen Tucsonista. Tuolla istuu pieni poikani Joosef, odottamassa minua.” Ja kohottaessani katseeni, minä näin sikalauman tulevan noin tuhannen metrin päässä minusta, ylöspäin vuorella, ja minä heitin tuon takiaisen maahan. Sanoin: “Minä tulen saamaan ne. Minä noudan veli Fredin ja ripustan palasen paperia tähän antaakseni hänen tietää minne päin mennä tästä.”
138 Ja minä aloin nousta ylös vuorta, juosten niin kovasti kuin voin toisella puolella. Yhtäkkiä, ajattelin jonkun ampuneen minua. En ole koskaan kuullut sellaista räjähdystä, se ravisteli koko maata. Ja sen tapahduttua seisoi edessäni seitsemän enkeliä muodostelmassa.
139 Tapasin veli Fredin ja heidät hieman myöhemmin. He kysyivät: “Mitä se oli?”
Sanoin: “Se oli se.”
“Mitä sinä tulet tekemään?”
140 “Palaa kotiin. Sillä, NÄIN SANOO HERRA, nuo seitsemän salaisuutta, jotka ovat olleet kätketyt Raamatussa kaikki nämä vuodet, nämä kirkkokunnat ja kaikki muu, Jumala tulee avaamaan nuo seitsemän salaisuutta meille Seitsemässä Sinetissä.”
141 Siellä tuo kehä kohosi ylös maasta aivan kuin sumun muodostamana. Tehdessään niin se meni ylös vuorelle alkaen kiertää länttä kohden, mistä se tuli. Tiede löysi sen jonkin ajan kuluttua, kolmekymmentä mailia korkeana ja kaksikymmentä viisi mailia leveänä, aivan tarkalleen pyramidin muotoisena renkaana.
142 Ja eräänä päivänä seistessäni siellä, käänsin tuon kuvan oikealle, ja siinä oli Jeesus, aivan niin kuin Hän oli Seitsemässä Seurakuntajaksossa, valkoinen peruukki yllään, osoittamassa Ylintä Jumaluutta; Hän on Alfa ja Omega; Hän on Ensimmäinen ja Viimeinen: Hän on kaiken iankaikkisuuden Ylin Tuomari, seisomassa siellä, vahvistaen tämän hetken Sanoman. Ja siellä on oleva Valo suunnilleen Ehtooaikana! Mitä se kaikki on? Mitä se oli?
143 Menin länteen. Tuolla samalla vuorella, noustessani sinne veli Banks Woodin kanssa, sanottiin: “Heitä ilmaan kivi. Sano herra Woodille: ‘NÄIN SANOO HERRA, sinä tulet näkemään Jumalan Kirkkauden.’”
144 Ja seuraavana päivänä, seistessämme siellä, pyörretuuli tuli alas repien vuoria. Kivet katkoivat puiden latvat noin metrin pääni yläpuolelta. Tapahtui kolme suurta räjähdystä, ja veljet tulivat juosten sinne. Siellä oli noin viisitoista miestä, saarnaajia ja kaikkea muuta. “Mitä se oli?” He kysyivät: “Mitä se oli?”
Sanoin: “Tuomio iskee Länsirannikkoa.”
145 Noin kaksi päivää sen jälkeen maanjäristys melkein upotti Alaskan. Mikä on tämä Valo ylhäällä Auringonlaskun vuorella. Arizonan Colorado Metsässä? Mikä on tämä outo asia, joka tapahtui siellä ylhäällä, niin että ihmiset ajavat idästä länteen kerätäkseen näitä kiviä sieltä, mihin se iski, ja jokainen niistä, joka ainoa kivi, jonka se repi irti vuoresta, on kolmikulmainen. (Kolme ovat Yksi.) Niitä on työpöydillä paperien painona, ympäri maan. Mikä on tämä outo asia Auringonlaskun vuorella Colorado Metsässä?
146 Junior Jackson kuuntelee puhelinyhteydessä, te muistatte tuon unen, joka hänellä oli ja, jonka minä tulkitsin, “mennen auringonlaskua kohden”? Ja tämä tapahtui “Auringonlaskunvuorella”! Se on Ehtooaika, auringonlaskun aika. Auringonlaskun Sanoma, profetian täyttyminen. Ja on oleva Valo ehtooaikana, Auringonlaskun Vuoren yllä Colorado Metsässä, neljäkymmentä mailia pohjoiseen Tucsonista. Ottakaa kartta ja nähkää onko Auringonlaskun Huippu siellä. Se on tarkalleen, missä se tapahtui. Minä en koskaan tiennyt sitä ennen kuin vasta jälkeenpäin.
147 Kaikki, se ei ole milloinkaan kuoleva, se jatkuvasti avaa itseänsä. Jopa niin, että tuo valokuva oli Jeesus katselemassa meitä, ja myös tarkalleen Auringonlaskun vuorella, ja auringonlaskun Valona. Ehtoovalo on tullut. Jumala vahvistaa itsensä. Mitä se on? Se on tosiasia, että Jumala ja Kristus ovat yksi. Tuo ”valkoinen”. Kuinka monet ovat nähneet sen? Tuon valkoisen peruukin Hänen yllään, niin kuin me puhuimme Ilmestyskirja 1? Näettekö, Ylin Jumaluus, Ylin Valta! Ei toista ääntä, ei toista jumalaa, ei mitään toista. “Hänessä asuu Jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti.” Enkelit itse olivat Hänen peruukkinsa. Aamen.
148 Mitä tapahtui Auringonlaskun vuorella? Jumala vahvisti Sanansa. Se on mitä kaikki tämä melu on. Huomatkaa, se on Jumala, joka täyttää luvatun Sanansa jälleen, täyttäen Ilmestyskirja 10:1 -7: “Ja seitsemännen enkelin Sanoman kuulumisen päivinä, Jumalan salaisuus on päättyvä.” Ilmestyskirja 10:1-7:n kätketty salaisuus, viimeinen sanoma viimeiselle seurakuntajaksolle. Täyttäen tarkalleen tässä ajanjaksossa Luukkaan 17:30: “Päivä, jolloin Ihmisen Poika on oleva paljastettu.”
149 “Ja siellä on nouseva vääriä profeettoja ja vääriä Kristuksia, näyttäen suuria merkkejä ja ihmeitä, niin että se pettäisi jopa Valitutkin, jos se olisi mahdollista.” Ihmiset yhä epäilevät. Ja kuten tavallista, seurakunta on aivan yhtä ymmällä.
150 Ja tiede yhä siellä Tucsonissa kirjoittelee lehtiin. Siellä kaukana Lemmon vuorella olevat suuret kamerat eivät nähneet sen kohoamista sieltä, missä me seisoimme; se ajelehti länttä kohden, osoittaen, että aika on ohitse. Se ei voi mennä kuin pienen matkan siellä, se on Länsirannikolla. Tuomio iski juuri siellä, minne se meni. Se meni suoraan ylös Phoenixin yli ja sitten Prescottiin ja sitten vuorten yli Länsirannikolle, suoraan ylös… Minne he olivat menossa? Suoraan ylös Alaskaan, jylisten ja kulkien suoraan siihen suuntaan.
151 Ja observatoriot ja kaikki he Tucsonissa yhä kyselevät, ja tiede tutkii ja yrittää saada selville mitä se on, niin korkealla siellä, ettei siellä voi olla minkäänlaista sumua tai mitään muutakaan. “Mikä sen aiheutti? Mitä se on?” He ovat aivan yhtä ymmällään tuosta yliluonnollisesta pyhimyskehästä, joka riippui siellä taivaalla, kuin mitä he olivat siitä tähdestä, jota nuo Tietäjät seurasivat, sanoen: “Missä on Hän, joka on syntynyt, juutalaisten Kuningas?” Mitä se oli? Jumala oli täyttämässä Sanaansa, “Ja Jaakobista on nouseva tähti.”
152 Ja Taivaan Jumala lupasi, että ehtooajalla tulisi olemaan Ehtoovalo. Kolme vuotta sitten tämä salaisuus oli profetia, “Mikä aika se on, herrat?” Mutta nyt se on historiaa. Se on tapahtunut. Lupaus on täytetty. Mikä aika se on, herrat, ja mikä on tämä mielenkiinnon kohde? Jumala täyttää Hänen Sanansa! Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
Rukoilkaamme.
153 Rakas Jumala, olen pitänyt ihmisiä pitkään, paljon pidempään kuin mitä tarkoitin. Minä rukoilen Jumala, että jotakin sanottiin tai tehtiin, mikä saa ihmiset kaikkialla ymmärtämään. Ja, että he näkien ja ymmärtäen voisivat uskoa, että sinä olet todellinen Kristus, ja Sanat, jotka ovat vahvistetut, ovat vahvistus siitä, että Hänen Sanansa on täydellinen, ja on täyttymässä Sille kuuluvana ajankohtana.
154 Nyt, Herra Jeesus, Sinun omien Sanojesi mukaisesti, sinä sanoit, että maailma tulisi olemaan sodomalaisessa tilassa. Me tiedämme sen, me voimme nähdä sen. Ja sinä sanoit, että tuona päivänä on oleva “niin kuin se oli Sodomassa”. Siellä oli kolme sanansaattajaa, jotka oli lähetetty pakana ja heprealaismaailmalle. Ja yksi heistä, joka oli Jumala itse, Ihmisen Poika, paljasti itsensä inhimillisessä muodossa, tehden ihmeen, niin että Hän kertoi Aabrahamille, mitä Saara oli tekemässä Hänen takanaan teltassa.
155 Sinä sanoit, että se tulisi uusiintumaan jälleen, kun koko pakanamaailma olisi sodomalaisessa tilassa. Ja me olemme siinä, Herra. Muiden profetioiden vahvistaessa saman asian, profetia Eliaan lähettämisestä viimeisenä päivänä, että Elian Henki olisi maan yllä, tuoden “lasten sydämet takaisin isiin”. Ja minä rukoilen, Jumala, että sinä tänä hetkenä tulisit vahvistamaan Sanasi, että sinä olet sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Suo se. Isä. He ovat kaikki. Sinun. Minä rukoilen, että sinä soisit nämä siunaukset ja vahvistaisit sen mitä on sanottu, Jumalan Kunniaksi. Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.
156 Puhua sana, on mies: vahvistaa sana, on Jumala. Sanoa jotakin, on yksi asia: ja, kun Jumala tekee sen, se on, toinen asia. Jumala ei tarvitse mitään tulkitsijaa. Hän tekee oman tulkitsemisensa.
157 Nyt on tarkoituksemme kutsua rukousjono, rukoillaksemme sairaiden puolesta, jos Jumala tahtoo. Ja me tiedämme ettei ole ketään, ei yhtään miestä, ei yhtään naista, ei ihmisolentoa, ei enkeliä, joka voisi parantaa teidät, sillä Jumala on jo tehnyt sen. Hän teki sen valmiiksi, ja ainoa asia mitä teidän täytyy tehdä, on vastaanottaa se.
158 Ainoa asia mitä voidaan tehdä, on seurata määräyksiä, jotka Jumala antoi uskovaisille, laskea kädet sairaan ylle. Niin on ollut kautta aikojen ja he ovat tehneet niin kaikissa herätyksissä. Ja he ovat kutsuneet sitä “Jumalaksi”.
159 Ei ole yhtään miestä, ei enkeliä, eikä mitään, ei edes Jumala itse voi antaa anteeksi teille teidän syntejänne. Se on jo tehty. Jeesus teki sen Ristillä. Mutta se ei tule koskaan hyödyttämään teitä, ennen kuin te vastaanotatte sen. Näettehän?
160 Aabraham näki monia merkkejä. Mutta tuli aika, jolloin Aabraham näki viimeisen merkkinsä, juuri ennen Sodoman polttamista, ja se oli Jumala julkituoden itsensä miehen muodossa. Uskotteko te sen? Sanoiko Jeesus, että se tulisi toistumaan?
161 Nyt, kuinka moni täällä, ja puhelinyhteyksissä ympäri maan, jos te yhä kuuntelette, valmistautukaa nyt rukousta varten, olkaa rukouksessa, ja te, joilla on nämä nenäliinat täällä. No niin, minä en voi sanoa Jumalalle mitä tehdä. Ei. Olkoon se kaukana minusta, että edes yrittäisin sitä. Hän on yksinvaltias. Hän tekee mitä Hän haluaa tehdä. Minä voin vain totella ja sanoa mitä Hän sanoo,
162 Ja nyt, he seisovat seinien vierustoilla ja kaikkialla on hyvin ahdasta. Ihmettelenpä, voisimmeko me pyytää Jumalalta näillä sanoilla: “Mikä on tämä mielenkiinnon kohde?” Jos Jumala jälleen liikkuisi keskuudessamme, (täällä saattaa olla joitakin vieraita), ja liikkuisi keskuudessamme ja näyttäisi siunatut kasvonsa keskuudessamme, osoittaen, että Hän on täällä, osoittaen, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, että jokainen meistä, näiden kahden voimakkaan sanoman jälkeen, voisi uskoa sen olevan niin. Tekisittekö te sen? Hyvä on.
163 Sen sijaan, että kutsuisimme rukousjonon, kun on niin kuumaa ja ahdasta ja ihmiset seisovat seinien vierillä… Katson tähän suuntaan kutsuakseni rukousjonon, mutta ette voi tehdä sitä, kun te seisotte siellä. Voisinko kutsua sen täältä päin? Teidän sairaanne makaavat paareilla ja kaikkea muuta, te ette voisi tehdä sitä. Niinpä istukaa missä olette ja uskokaa Jumalaan. Jos teillä on rukouskortti, niin pitäkää se, se on hyvä. Me otamme teidät, jos te haluatte tulla rukousjonon kautta. Mutta teidän ei tarvitse tehdä sitä.
164 Tuo herra Shepherd, viime sunnuntai-iltana, hän ei tullut minkään rukousjonon kautta. Arvelen, ettei hänellä edes ollut rukouskorttia. Onko herra Shepherd täällä tänä iltana? Missä hän on? Onko hän täällä? Hän on siellä takana. Oliko sinulla rukouskortti, herra Shepherd? Sinulla ei ollut, niinkö? Hänellä ei ollut. Hän istuu täällä jälleen tänä iltana. Se on hyvä paikka olla, veli Shepherd.
165 Ei vain, että teidän täytyy olla siellä, mutta pitäkää usko. Sillä, muistakaa, eräs pieni nainen kosketti Hänen viittaansa, ja Hän tunsi sen. Ja Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Ja Hebrealaiskirjeessä, Uudessa Testamentissa sanotaan, että Hän on “Ylimmäinen Pappi” tänä iltana, jota voidaan “koskettaa heikkoutenne tunteella”. Uskotteko te sen? Pitäkää silloin usko! Älkää epäilkö Sitä. Uskokaa Se, ja se tulee tapahtumaan. Te voitte saada mitä olette pyytäneet, jos voitte uskoa Sen. Mutta teidän täytyy uskoa Se. Tuletteko tekemään sen? Tuletteko te kaikki uskomaan Sen? Kuinka moni tulee uskomaan Sen nyt? Jumala siunatkoon teitä!
166 Minä en tiedä kuka kukin on, en tunne ketään teistä. Minun asiani ei ole tuntea teitä, se on Jumalan asia tietää nämä asiat. Mutta Hän tulee tekemään sen, jos te tulette uskomaan Sen. Tuletteko te uskomaan Sen nyt?
167 Nyt, rakas Jumala, varmastikaan me emme ole joukko risteytettyjä kristittyjä, meidän ei tulisi olla niin kuin joku, jota täytyy taputtaa ja hoitaa kuin pientä vauvaa. Sinulla ei ole senkaltaisia, Herra. Sinulla on karskeja uskovaisia. Jumalan Läsnäolo on se, mikä sytyttää miehen sydämen tuleen. Kuten Aabraham, hän uskoi Jumalaa. Sinä teit itsesi tunnetuksi hänelle, Sinä ilmestyit hänelle ja annoit merkin, ja hän uskoi Sinua. Sinä muutit hänen ruumiinsa jälleen nuoreksi mieheksi, ja samoin hänen vaimonsa, koska hänen vaimonsa oli osa hänen omaa ruumistaan. Sitten syntyi uusi lapsi, tuo luvattu poikasi.
168 Jumala, Sinä lupasit, että se tulisi olemaan samoin tässä päivässä. Minä rukoilen, että Sinä tulisit vahvistamaan tämän Sanan. Ja me pidämme kiinni tuosta yhdestä lupauksesta siellä, että se tulee olemaan kuten se oli Sodomassa, juuri ennen kuin Sodoma poltettiin, ja tuomio iski Sodomaa, pakanamaailmaa. Niinpä tuomio on aikeissa iskeä pakanamaailmaa, ja juutalaisilla on vielä kolme ja puoli vuotta ahdistuksenajan lävitse, Jaakobin vaikeuden lävitse, Danielin seitsemänkymmenen viikon jatkuessa. Mutta pakanoiden päivät ovat luetut, on aika mennä. Ja Sinä annoit tuon merkin, ja Sinä sanoit, että se tulisi olemaan jälleen. Suo se, Jumala. He ovat Sinun käsissäsi, tee meille niin kuin näet soveliaaksi. Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.
169 Älkää nyt olko hermostuneita. Mitä se olisi, jos minä olisin hermostunut? Minä olen sanonut, että sen täytyy riippua Jumalan yksinvaltiudesta. Mutta miksi minä teen tämän? Hän sanoi, että se tulisi olemaan. Se selvittää sen. Ja, jos Hän vahvistaa itsensä, sillä tavalla teidän edessänne, niin ettekö te voisi uskoa Häneen? Tietenkin. Pitäkää nyt vain usko ja uskokaa. Ja sallikaa minun katsoa ympärille, nähdäkseni minne Pyhä Henki tulee johtamaan, mitä Hän tulee tekemään. Minä en tiedä, mitä Hän tulee tekemään.
Se riippuu Hänestä. Mutta, jos te vain voitte uskoa, ainoastaan uskoa: “Kaikki asiat ovat mahdollisia niille, jotka uskovat.” Kaikki teistä, jotka uskotte sen, kohottakaa kätenne ja sanokaa: “Minä uskon Sen. [Seurakunta sanoo: “Minä uskon Sen.”] Koko sydämestäni minä uskon Sen.
170 No niin, kolme tulee olemaan vahvistus, jos Hän tulee tekemään sen kolmesti peräkkäin todistaakseen teille, että se on oikein. Minä en välitä missä te olette, kuka te olette, pitäkää vain usko ja uskokaa. No niin, älkää nyt liikkuko ympäri.
171 Rouva, rukoilee, minä en tunne sinua. Istu siinä missä olet, sinun ei tarvitse tulla. Minä en tunne sinua, mutta sinä pidät kädestä pientä tyttöä, tai hän on sinun sylissäsi. Minä olen täysin vieras sinulle. Ja tuo pieni tyttö näyttää normaalilta, hän näyttää terveeltä. Hän on kaunis pikku tyttö, pieni punapäinen tyttö. Minä katselen häntä, eikä hän näytä niin kuin hän olisi rampa tai muuta sellaista. Minä en tiedä mikä hänellä on vikana. Se ei ehkä ole lapsen puolesta, se voi olla sinun puolestasi. Mutta minä vain satuin näkemään sinut istumassa siellä tuon lapsen kanssa, ja rukoilemassa. Minun täytyy puhua sinulle minuutin verran saadakseni kosketuksen henkeesi, kuten Jeesus teki sanoessaan tuolle naiselle: “Tuo minulle juotavaa”, näettekö, vain saadakseen yhteyden henkilöön. Veli Bryant ja muut heistä istuvat tässä, minä tunnen nämä ihmiset, jotka istuvat tässä. He myöskin voivat olla tarpeessa, mutta sinä olet vieras.
172 Uskotko sinä minun olevan Jumalan profeetan? Uskotko sinä, että nämä asiat, jotka olet kuullut tänä iltana ovat Totuus? Nyt, jos Jumala tulee paljastamaan minulle jotakin, mitä sinä olet tehnyt, tai jotakin mitä sinun ei olisi tullut tehdä, tai jotakin mitä on väärin sinun kanssasi, tai mikä sinun halusi on, sinä tulet tietämään, onko se totta tai ei. Eikö niin? Ja, jos Hän tulee tekemään sen, tuleeko se vahvistamaan Hänen Sanansa, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, ja, että Luukkaan 17:30 on tapahtumassa? Uskotko sinä Sen?
173 No niin, tämä rouva kohotti kätensä, että me olemme vieraat toisillemme. Minä en tunne häntä, mutta minä yritän ottaa yhteyttä hänen henkeensä. yhteen henkilöön, vaikka on niin monta, jotka vetävät. Sinä uskot tämän nyt koko sydämestäsi. No niin, se on tuon pienen tytön puolesta. Se et ole sinä. Sinä olet hermostunut, mutta ei se ole tuo hermostuneisuus, joka huolestuttaa sinua. Suuri asia sydämelläsi on tuo tyttö. Uskotko sinä, että Jumala voi kertoa minulle, mitä se on? Uskotko sen? Auttaisiko se sinua, uskoisitko sinä silloin? Se on aivovamma. Se on oikein eikö vain? Pane nyt kätesi tuon pienen lapsen pään päälle.
174 Rakas Jumala, sinä sanoit: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. He laskevat kätensä sairaiden päälle ja ne paranevat.” Tämä nainen on uskovainen. Hänen kätensä ovat lapsen yllä. Voikoon se parantua. Jeesuksen Kristuksen Nimessä minä tarjoan tämän rukouksen. Aamen.
175 Uskotteko te nyt kaikki? Jos sinä voit uskoa, niin kaikki asiat ovat mahdollisia. Varmasti!
176 Tunnen rouvan, joka istuu hänen vieressään, mutta hän niin vilpittömästi katselee tänne päin. En voi muistaa hänen nimeänsä, mutta, hyvä on, jos katson häntä minuutin verran niin tulen tietämään. Mutta tunnen tuon naisen ulkonäöltä, mutta en tiedä mikä hänen vaivansa on. Uskotko sinä, että Jumala antaa minun tietää sinun vaivasi? Auttaisiko se sinua? Sokeritauti. No niin, jos se on oikein, niin kohota kätesi. Tietenkin!
177 Sattuu niin, että rouvalla vieressäsi on sama asia. Hän on vieras. Toinen rouva: rukoilee jonkun puolesta, se on rampa lapsi. Usko koko sydämestäsi, niin Jumala tulee antamaan sen.
178 Joku täällä takana. Mies, joka istuu siellä yrittää vapautua tupakanpoltosta. Uskotko, että Jumala tulee ottamaan ne pois sinulta? Hyvä on. Uskotko sinä? Sinä voit saada sen. En ollut koskaan elämässäni nähnyt tuota miestä.
179 Tässä on mies. Näettekö tuon tumman varjon, joka riippuu tuon miehen yllä Juuri tässä pyörätuolissa. Hän on kuolemassa. Hän on varjon alla, hänellä on syöpä. En tunne tätä miestä, en ole koskaan nähnyt häntä. Jumala tietää kaiken sinusta. Se on totuus, herra. Uskotko Jumalan voivan kertoa minulle jotakin sinusta? Auttaisiko se sinua vastaanottamaan parantumisesi? Sinut toi tänne ystäväsi. Mutta sinä et ole täältä, sinä olet jostakin, missä on paljon vettä, josta ihmiset kalastavat. Kyllä, Albanysta, Kentuckysta. Se on oikein. Usko, ja sinä voit mennä takaisin terveenä. Usko, että se on oikein. Jos sinä tulet uskomaan! Sinun täytyy uskoa Se, ja uskoa, että se on tehty sinulle. Uskotko sinä?
180 Sinä, Tennesseestä, sinulla on poika, jolla on astma. Hän ei ole täällä, mutta uskotko sinä, että hän tulee parantumaan? Sitten vie nenäliinasi, joka on kädessäsi hänelle. Hän tulee parantumaan, jos sinä tulet uskomaan Sen.
181 Tuo rouva itkee, joka istuu vastapäätä tohtori Vayleä siellä. Hänen yllään myös on varjo, tumma varjo. En ole koskaan elämässäni nähnyt tuota naista, mutta hänellä on syöpä. Hän tulee kuolemaan, jos jotakin ei tehdä hänelle. Uskotko, että Hän tulee parantamaan sinut, rouva? Voitko uskoa? Sinä voit saada parantumisesi, jos vain tulet uskomaan.
182 Siellä on pieni rouva aivan hänen takanaan, nenäliina suunsa edessä. Hänellä myös on vatsahaavat, hän on sairas. Sinulla on ollut pyörtymiskohtauksia, sokeutta, kaatumista. Joku toi sinut tänne. Sinulla on naisten vaiva. Jos tulet uskomaan, niin voit mennä kotiin ja olla terve.
183 Sinä, nuori mies, sinä olet vieras, sinä, joka istut juuri tässä edessäni, katsoen minuun. Mitä sinä olet, puertoricolainenko tai jotakin sellaista? Kyllä, tarkoitin… minä olen vieras sinulle, sinä tiedät sen, sinä et ole edes tästä maasta. Mutta uskotko, että Jumala voi antaa sinulle sinun sydämesi halun? Jos kerron sinulle, mikä halusi on, niin tuletko vastaanottamaan sen? Sinä etsit Pyhän Hengen kastetta. Se on totta. Vastaanota Pyhä Henki, veljeni.
184 Tässä on värillinen mies, joka istuu aivan takana täällä, hänellä on taakka sydämellään vaimonsa puolesta, joka ei edes ole täällä. Hänellä on vaiva jaloissaan. Uskotko sinä, että Hän tulee parantamaan hänet? Teetkö niin? Sinä olet vieras täällä. Sinä olet meren takaa. Sinä olet Jamaikalta. Uskotko Jumalan voivan kertoa minulle kuka sinä olet? Herra Braden. Uskotko sinä? Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
185 Tämä rouva, joka istuu aivan takana tällä puolella, siellä rouva Wrightin vieressä, hänellä on taakka sydämellään. Hän rukoilee tyttärensä puolesta, jota odottaa leikkaus. Uskotko koko sydämestäsi hänen puolestaan? Hän ei tule tarvitsemaan sitä, jos voit saada hänet uskomaan Sen. Minä en voi parantaa.
186 Aivan siellä takana, lastenhuoneessa, minä näen Herran Hengen, tai Enkelin. Valon liikkuvan siellä huoneessa. Se on nuoren naisen yllä, ja hänellä on hengellinen vaiva. Näyttää siltä kuin minun tulisi jotenkin tuntea tuo nainen. Nuori nainen, ja hänellä on myös naisten tauti. Kyllä. Hänen nimensä on rouva West, Alabamasta. Rouva Daavid West. Usko, ja Jumala tulee antamaan sen sinulle.
187 ”Se on valo tuossa päivässä, kun Ihmisen Poika paljastetaan.” Jos se ei ole Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, niin minä en tiedä mitään Siitä. Uskotteko te Sen? Kaikki asiat ovat mahdollisia niille, jotka uskovat.
188 Nyt siellä mikrofoonien ääressä ympäri maan, ja tässä tabernaakkelissa, kuinka moni tulee kohottamaan kätensä ja sanomaan: “Minä olen uskovainen”? Nyt te siellä ympäri maan, jokaisen käsi on ylhäällä täällä; ja ilman epäilystä teillä siellä ympäri maan on kädet ylhäällä. Sulkekaa nyt silmänne ja laskekaa kätenne jonkun vieressänne olevan ylle. Tarttukaa heitä kädestä. Laskekaa kätenne heidän olkapäälleen. Minun käteni ovat nenäliinojen yllä. Katsokaa mitä on tehty tänään! Katsokaa mitä on tehty nyt:
Katsellen Hänen pyhiä kasvojaan.
Jotka hehkuvat jumalallista rakkautta,
Hänen armonsa siunatut osanottajat,
Kuin jalokivet Hänen kruunussaan loistaakseen.
Nyt rukoilkaa. Rukoilkaamme, kaikkialla.
189 Rakas Jumala, tuo hetki on saapunut. Mitä tämä merkitsee? Jumala on täyttämässä Hänen Sanaansa! Mikä on mielenkiinnon kohde. Herra? Se on Jumala täyttämässä Sanaansa. Mitä on tämä kautta kansakunnan, puhelinyhteyden välityksellä, kun sadat ihmiset ovat laskeneet kätensä toinen toisensa ylle, yli maan, rannikolta toiselle, pohjoisesta etelään ja idästä länteen? Täällä istuu ihmisiä vieraista maista, monista osavaltioista, Meksikosta, Kanadasta, ja meillä on kätemme laskettuna toistemme ylle. Jumala on täyttämässä Hänen Sanaansa!
190 Kuinka on tämän kanssa, että henkilö voi seistä täällä ja Pyhän Hengen kautta kutsua miestä nimeltä, niin kuin Hän teki Simon Pietarille: ”Sinun nimesi on Simon, sinä olet Joonaan poika.”?
“Mene nouda miehesi ja tule tänne.”
“Minulla ei ole miestä.”
“Totisesti, sinulla on viisi.”
191 Tuo nainen sanoi: “Minä tiedän, että kun Messias tulee, Hän tekee tämän, mutta Kuka sinä olet?”
Hän vastasi: “Minä olen Hän.”
192 Ja Sinä olet sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Ja Sinä olet luvannut. “Tekoja, joita Minä teen, myös te teette. Enemmänkin kuin tämä on, te teette, koska Minä menen Isän tykö. Ja katso, viimeisissä päivissä Minä tulen lähettämään teille profeetta Elian, ja hän tulee muuttamaan ihmisten ajatukset, kääntämään lasten sydämet takaisin Raamatun apostoliseen Opetukseen. Ja Ehtooaikana on oleva Valo.”
193 Täällä me olemme, suuri Taivaan Jumala! Tuo hetki on täällä. Kädet ovat ihmisten yllä.
194 Saatana, sinä olet voitettu. Sinä olet valehtelija. Ja Jumalan palvelijana, ja palvelijoina, me käskemme, että sinä Jeesuksen Kristuksen Nimessä tottelet Jumalan Sanaa ja lähdet ulos ihmisistä, koska on kirjoitettu: “Minun nimessäni he ajavat ulos perkeleet.”
195 Ja kaikki ihmiset voivat olla vapaat. Suo se, rakas Jumala. Sinä olet Taivaan Jumala, joka voitit, tuona päivänä, kun mielenkiinto oli kohdistettu Golgatan vuorelle, kaikki sairaudet ja taudit ja kaikki Perkeleen teot. Sinä olet Jumala. Ja Sinun haavoillasi ihmiset ovat parannetut. He ovat vapaita. Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.
196 Jumala, jokainen nenäliina, joka on täällä, Jumalan Hengen ollessa läsnä, Jeesuksen Kristuksen voitelun ollessa ihmisten yllä, ja suurten merkkien tapahtuessa, jotka Hän lupasi, ja maa vapisee, ja maanjäristyksiä tapahtuu, nuo suuret merkit, jotka Hän kertoi, ja Kirjoitus on täyttymässä, ja Ehtoovalo loistaa. Minä lasken ruumiini näiden nenäliinojen ylle, edustaen tätä koko uskovaisten ruumista, idästä, Lännestä, pohjoisesta ja Etelästä, ja sanon Perkeleelle: “Jeesuksen Kristuksen Nimessä, jätä jokainen potilas, jonka ylle nämä lasketaan”, Jumalan Sanan kunniaksi ja kirkkaudeksi. Jumalan Sanan, Nasaretilaisen Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.
197 Nyt, hiljaisesti, selväjärkisesti, ja oikeassa mielentilassa, uskovaisina, uskotteko te nyt ja vastaanotatte parantumisenne Kaikkivaltiaalta Jumalalta, Jeesuksen Kristuksen Nimessä? Jos niin teette, kohottakaa kätenne. Siellä kaikkialla maassa, kohottakaa kätenne. Jokaisella henkilöllä täällä, niin pitkälle kuin voin nähdä, on käsi kohotettuna; sisäpuolella ja ulkopuolella, ikkunoiden äärissä ja ovilla, lastenhoitohuoneessa ja kaikkialla ympärillä, ovat ihmiset kohotetuin käsin. He vastaanottavat Sen. Saatana on voitettu! Jeesuksen Kristuksen haavat paransivat teidät, ja Jeesuksen Kristuksen Läsnäolo varmistaa sen tosiasian, että Hän elää tänään ja on kykenevä pitämään jokaisen lupauksen, jonka Hän on antanut. Aamen! Minä uskon Häntä. Ettekö tekin?
198 Nyt, nouskaamme seisomaan. Herran Jeesuksen Nimessä, vastaanottaen kaiken mitä on tehty tai sanottu, me rakastamme Häntä koko sydämestämme. Me pidämme Häntä arvossa kaikella, mitä meissä on. Ja nyt, kun te menette eri koteihinne tänä iltana, menköön Jumala kanssanne. Jumala antakoon teille Pyhän Hengen, jos teillä ei ole Pyhää Henkeä.
199 Jokainen mies, nainen, poika tai tyttö täällä, jota ei ole kastettu Jeesuksen Kristuksen Nimessä, täällä on kastevaatteet ja allas. Älkää siirtäkö sitä huomiseen, mitä voidaan tehdä tänään. Huomenna voi olla liian myöhäistä. “Riittäköön kullekin päivälle oma vaivansa.” Täällä on saarnaajia odottamassa, kastevaatteet odottavat. Ei ole mitään puolustusta. Odotatteko te? Jos niin on ja te uskotte… Ei väliä kuinka teidät on kastettu, pirskoteltu tai valeltu, mitä se onkin, se on erhe. Valo on tullut. Tulkaa, uskokaa ja ottakaa kaste.
200 Jokainen ilman Pyhää Henkeä, ettekö vastaanottaisi Pyhää Henkeä, joka ainoa teistä, täydessä jumalisessa voimassa ja rakkaudessa, jonka Hän lupasi teille, valmistaakseen teidät uudeksi luomukseksi Hänessä. Jumala siunatkoon teitä.
201 Ja nyt, ensi sunnuntaiaamuun kello 9:30 asti, laulakaamme tämä pieni laulu jota meillä oli tapana laulaa vuosia sitten:
Älä unohda perherukousta.
Jeesus haluaa kohdata sinut siellä:
Hän tulee. ottamaan kaikki huolesi,
Älä unohda perherukousta.
Laulakaamme se yhdessä nyt:
Älä unohda perherukousta,
Jeesus haluaa kohdata sinut siellä:
Hän tulee. ottamaan kaikki huolesi,
Älä unohda perherukousta.
202 Nyt, kun laulamme sen uudestaan, puristakaa kättä vieressänne olevan pyhiinvaeltajan kanssa.
Älä unohda perherukousta,
Jeesus haluaa kohdata sinut siellä:
Hän tulee. ottamaan kaikki huolesi,
Älä unohda perherukousta.
203 Rakastatteko te Häntä? Minä rakastan Häntä. Minä rakastan Häntä koska Hän ensin rakasti minua ja osti pelastukseni, (se oli se mikä kiinnosti) Golgatan vuorella. Tuo sama kiinnosti Auringonlaskun vuorella, Nebon vuorella, Siinain vuorella, kaikki nuo seitsemän eri vuorenhuippu kokemusta. Hyvä on. Laulakaamme se nyt:
Minä rakastan Häntä, minä rakastan Häntä
Koska Hän ensin rakasti minua
Ja lun… …pelastuksein
Golgatan Puulla.
204 Kaikki, jotka rakastavat Häntä, sanokaa: “Aamen!” [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Näin olkoon! Ajatelkaahan nyt, mitä Hän on tehnyt teille. Ajatelkaa, että te voisitte olla tuolla jossakin kapakassa tänä iltana. Te mahdollisesti olisitte voineet olla haudassa, kuten minun olisi tullut olla, Jumalan armon ulkopuolella. Mitä Hän teki minun puolestani? Oh, kuinka me voisimme olla rakastamatta Häntä? Ei merkitse mitään, mitä kuka hyvänsä sanoo, Hän on ensimmäinen.
205 Sulkekaamme silmämme ja kumartakaamme päämme, laulaessamme sitä nyt Hänelle. Hän pitää lauluista, hengellisten laulujen laulamisesta. Laulakaamme se nyt Hänelle:
Minä rakastan Häntä, minä rakastan Häntä
Koska Hän ensin rakasti minua
Ja lunasti pelastuksein
Golgatan Puulla.
206 Päämme kumarrettuina Hänen läsnäolossansa, kiitollisina siitä, mitä silmämme ovat nähneet, ja mitä korvamme ovat kuulleet, ja mikä on kirjoitettuna Jumalan Sanassa, mikä Hänen lupauksensa on ollut meille tänään. Jumala siunatkoon teitä.
207 Meillä on vieraanamme tänä iltana veli Ned Iverson, entinen presbyteerisaarnaaja. Hänen isänsä ja hänen veljensä ovat presbyteerisaarnaajia. Ymmärrän, että hänet on kastettu tänään uudestaan Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Hän on saarnaaja, ja hyvä sellainen. Ja minä tulen nyt pyytämään häntä, koska uskon, että hän on Jumalan palvelija, pyytämään Jumalan siunausta tämän seurakunnan ylle, nyt, kun te menette koteihinne.
208 Veli Iverson, tulisitko, sillä aikaa, kun päämme ovat kumarretut rukouksessa. Jumala siunatkoon sinua, veljeni.