65-0429E MORSIAMEN VALITSEMINEN
(The Choosing of a Bride)
Los Angeles, Kalifornia, USA, 29.4.1965

¹       Paljon sairaita ihmisiä. En pääse kaikkien luokse kerralla. Mutta, kuunnelkaa.

²       Olen todella iloinen, että saan olla täällä jälleen tänä iltana, tässä kauniissa auditoriossa, tämän ihanan ihmisryhmän keskellä. Olimme juuri tulossa sisään, kun kadulla seisoivat ihmiset sanoivat etteivät he pääse sisään. Sanoin: ”No, ehkä saan järjestettyä teille tilaa.” Eivätkä he päästäneet heitä sisälle. Olen pahoillani, ettei meillä ole tarpeeksi tilaa heille. Alakerta oli kuulemma myös täynnä. Olemme pahoillamme siitä. Mutta olemme iloisia, että olemme täällä, ja iloisia nähdessämme tämän hienon sananpalvelijaryhmän, liikemiehet täällä ja kaikki edustajat eri puolilta maata.

³       Minulla oli suuri etuoikeus puhua tänä aamuna aamiaisella, jota pidän kunnia-asiana puhua näin hienojen ihmisten edessä. Puhuin aiheesta Kuori ei ole perillinen vehnän kanssa. En ehtinyt puhua sitä loppuun. Eikä se ollut – veljen vika. Hän yritti saada johtoa antamaan meidän jäädä vähän pidemmäksi aikaa, mutta hän ei vain suostunut. Arvostan sitä, veli Demos. Se on hyvin, hyvin mukavaa. Kiitän todellakin teitä kaikkia ystävällisyydestänne. Mutta he eivät vain antaneet meidän tehdä sitä. Joten meidän oli pakko lopettaa. Jatkan siitä joskus toiste, jotta voin lopettaa sen, Kuori ei ole perillinen vehnän kanssa. Ymmärsittekö sen, te jotka olitte täällä? Toivon, että se oli tarpeeksi ymmärrettävää.

⁴       Tiedän, että tänä iltana on myös paneeli, joten en halua pidätellä teitä täällä niin kauan, että se menisi teiltä ohi. Koska mielestäni se oli varmasti hyödyksi helluntaiuskoville ihmisille, tuo paneeli, jonka näimme toissa iltana. Sellainen hieno joukko miehiä, niin hienoja vastauksia, selkeitä. Minusta tuntui todella hyvältä nähdä se. Luotan siihen, että Herra siunaa sen tänä iltana. Ja jokainen, joka sen näkee, uskokoon. Se olisi vilpitön rukoukseni.

⁵       Ja tänään on tullut niin monia raportteja, postitse ja puhelujen kautta, että niin monet ovat parantuneet tässä kokouksessa. Olin niin iloinen siitä. Se, se on, se on, nähdä sairaita ihmisiä, se on tavallaan minun palvelutyötäni.

⁶       Minä – minä nousen tänne saarnaamaan. Minä, tiedättehän, en ole saarnaaja. Mutta minä, minun Kentuckylainen kielioppini, ”hänen [his], hän ei oo [hain’t”] ja – ja kaikki nuo sanat, joita minä – minä en osaa sanoa samalla tavalla kuin mitä me kutsumme nykypäivän moderniksi saarnamieheksi. En pystyisi ottamaan sellaista asemaa, koska minulla ei ole koulutusta.

⁷       Mutta haluan ilmaista muille, mitä tiedän siitä, tai mitä tunnen tietäväni siitä, toisille, miten olen oppinut sen, millainen Hän on minulle. Hän on koko elämäni, kaikki, mitä voisin koskaan odottaa, ja niin paljon enemmän kuin koskaan ajattelin, että minulla koskaan voisi olla ystävää, tuskin, maan päällä, kun olin pieni poika. Mutta olen todellakin kiitollinen suurista ystävistä tänään.

⁸       Minä olen… [Veli sanoo: ”Minulla on hieman vaikeuksia kuulla, Veli Branham. Mene lähemmäksi.” – Toim.) Oi, olen pahoillani. Olen hieman sivussa tästä, jotenkin, hän sanoi.

⁹       Nyt, jotta pääsisimme suoraan jumalanpalvelukseen, kääntykäämme muutaman Raamatun kohdan puoleen. Minä pidän aina Raamatun lukemisesta, koska se on Jumalan sana. Minä uskon Sen. Ja uskon Sen olevan Jumalan erehtymätön Sana. Ja nyt minulla on tässä muutamia Raamatun kohtia ylöskirjoitettuna ja joitakin muistiinpanoja, joihin haluaisin viitata muutaman hetken ajan, ehkä neljänkymmenenviiden minuutin ajan.

¹⁰   Ja sitten lähdemme ajoissa katsomaan tätä ihanaa paneelia jälleen tänä iltana. Ja luotan siihen, että Jumala siunaa teitä edelleen koko sen ajan. Ja tiedän, mitä teidän on tehtävä. Ja minun pitäisi ajaa Tucsoniin vielä tänä iltana, joten voitte kuvitella. Se on kymmenen tunnin ajomatka.

¹¹   Ja olen lähdössä ulkomaille, ja minun on otettava keltakuumerokotus aamulla viranomaisten testissä. Joten minun on mentävä sinne. Sain lykkäystä toissa päivänä, ja nyt he eivät enää hyväksy kieltävää vastausta. Minun pitää ottaa vielä jäykkäkouristus ja lavantauti ja tehosterokotukset.

¹²   Niinpä, olen niin kiitollinen tästä tilaisuudesta ja tästä hienosta tapaamisesta, joka meillä oli ennen kokousta. Se todellakin sykähdytti sydäntäni. Olette hieno joukko ihmisiä. Luotan siihen, että Jumala tulee siunaamaan teitä.

¹³   Kun suuri hetki koskaan…Tuo suuri hirviö, joka lepää tuolla ylhäällä, joka käännähti ympäri Alaskassa muutama päivä sitten, heitti häntänsä ylös taas tänä aamuna, Washingtonin ympärillä. Se voi tulla tänne päin helposti. Ja jos Pyhä Henki joskus kertoo minulle…

¹⁴   Joku on vastannut… kysynyt minulta: ” Tuleeko se tapahtumaan täällä, veli Branham?”. Ei, en tiedä sitä. En vain voi tietää, ennen kuin tiedän. Se on totuus.

¹⁵   Haluan aina olla rehellinen teidän kanssanne. En vain aio olettaa, ottaa mitään ideoita, tai mitä minä uskon, tai jotain sellaista. Kun kerron teille, se tulee tapahtumaan. No, Hänen täytyy kertoa minulle ensin, ja sitten minä kerron teille. Tiedän, että koko maailma on järkyttävässä tilassa. Olemme lopun ajassa. Mutta on yksi asia, jossa olen yrittänyt olla…

¹⁶   Veli Shakarian kertoi tänä aamuna, kuinka hänellä oli tapana käydä rukousjonoja läpi ja kurottautua sinne alas ja ottaa nuo kortit, ennen kuin ihmiset tulivat ylös, ja katsoa niitä ja katsoa, kerroinko heille, mitä he olivat kirjoittaneet sinne. Rukouskortteihin kirjoitetaan kaikenlaista, ja hän halusi vain nähdä, oliko se oikein. Hän sanoi, että sadoista, jotka hän oli tarkistanut, yksikään ei ollut koskaan ollut väärässä. Eikä koskaan tule olemaan yhtään väärää, koska, niin kauan kuin kyseessä on Jumala. Jos koskaan asetan itseni siihen, se on väärin jo alusta alkaen.

¹⁷   Pieni tyttö, jonka isä istuu, kuuntele minua nyt, tuli minun luokseni, ei kovin kauan sitten. Hän näki unen. Hän kysyi: ”Veli Branham, mitä tämä uni tarkoittaa?”

¹⁸   Sanoin: ”En tiedä, sisareni. Minun on otettava siitä selvää, jos Herra haluaa kertoa sen minulle.” Niinpä jatkoin ja yritin kysyä Herralta, eikä Hän koskaan kertonut minulle.

¹⁹   Pieni tyttö palasi takaisin. Hän sanoi: ”No, missä nyt on uneni tulkinta?”

²⁰   Minä sanoin: ”Tule tänne, kulta, istu alas”. Sanoin: ”Isäsi ja äitisi ovat erittäin hyviä ystäviäni. Näetkö? He ovat tulleet Kanadasta asti, jääneet eläkkeelle ja oleskelleet täällä kanssani. He uskovat siihen, mitä yritän sanoa. Enkä ole koskaan elämässäni tahallani sanonut kenellekään mitään väärää. Jos minä… luulen tietäväni, mitä uni tarkoittaa. Mutta ennen kuin näen tuon unen itse ja sitten Hän kertoo minulle, mitä se tarkoittaa, en voi kertoa sinulle. Katsos, jos minä vain kehittelen jotain, saattaa tulla aika, jolloin sinä tarvitset minua elämän ja kuoleman välissä, etkä silloin tiedä, uskotko minua vai et.”

²¹   Jos minä sanon teille jotakin Herran Nimessä, niin se on totisesti niin. Hän on se, joka kertoi sen minulle. Ja tähän mennessä, kaikkien näiden vuosien ajan, kaikkialla maailmassa ja ympäri maailmaa, se ei ole ollut kertaakaan väärässä. Koska… Ja te tiedätte, että ihminen ei voi olla tuolla tavalla erehtymätön. Siihen tarvitaan Jumalan Henki.

²²   Ja nyt minulla on Sanoma, josta olen vastuussa. Ja monesti minua on pidetty ihmisten keskuudessa, no, ehkä joku, joka ei vain ole istunut alas ja miettinyt hetken, että olin – oi, hirvittävä ihminen, että en pidä ihmisistä ja että viiltelen heitä aina. Ja niinhän ei ole. Se ei ole totta. Minä rakastan ihmisiä. Mutta, tiedättehän, rakkaus on korjaavaa.

²³   Jos pikkupoikasi istuisi kadulla ja sanoisit: ” Nuorimies, en halua, että menet sinne, mutta…”. Ja autot huristelevat hänen ohitseen, ja sinä tuot hänet sisään. Hän juoksee takaisin ulos. Sinä oikaisisit häntä. Jos rakastat häntä, niin tekisit niin. Sinun on tehtävä niin.

²⁴   Jos näkisit miehen ajelehtivan jokea pitkin putouksia kohti pienessä veneessä ja tietäisit, että vene uppoaisi, kun hän osuisi putouksiin, sanoisitko: ”John, sinun pitäisi ehkä miettiä hetki, ehkä et tule selviytymään”? Jos tiedän, että hän ei selviä, aion melkein nykäistä hänet ulos veneestä, jos voisin, koska rakkaus saa sen aikaiseksi.

²⁵   Ja nyt, näissä saarnoissa, joita puhun, en koskaan yritä tuoda esille mitään oppeja tai muuta sellaista. Teen niin omassa seurakunnassani. Mutta täällä ulkona miesten ja naisten keskuudessa, jotka ovat eri kirkkokunnista ja eri aatteista, yritän vain selittää lievässä muodossa, mutta tarpeeksi, jotta jos olette syntyneet Jumalan Hengestä, uskon teidän ymmärtävän, mitä tarkoitan, kristittyjen miesten keskuudessa, metodistien, baptistien, presbyteerien, ja muidenkin.

²⁶   Nyt tänä iltana haluan kääntyä 1. Mooseksen kirjan 24. lukuun. Haluan lukea… alkaen 1. Mooseksen kirjan 24. luvun 12. jakeesta.

Ja hän sanoi: ”Herra Jumala, herrani Aabraham, minä pyydän sinua, suo minulle tänä päivänä menestystä ja osoita ystävällisyyttä herralleni Aabrahamille”.

Katso, minä seison tässä vesikaivon ääressä, ja kaupungin miesten tyttäret tulevat ulos ammentamaan vettä.

Ja tapahtukoon, että tyttö, jolle minä sanon: ”Laske kannu alas, että voisin juoda”, ja hän vastaa: ”Juo, niin minä annan myös kameleillesi juotavaa”, olkoon hän se, jonka olet määrännyt palvelijallesi Iisakille, ja siitä minä tiedän, että olet osoittanut minulle ystävällisyyttä… herraani kohtaan”.

²⁷   Ja sitten Ilmestyskirjassa. Se on Raamatun ensimmäinen osa, 1. Mooseksen kirja. Nyt, Raamatun viimeisestä osasta, haluan lukea Ilmestyskirjan 21. luvusta ja 9. jakeesta.

²⁸   Me tiedämme, mitä tämä Mooseksen kirjan kohta tässä… Lukekaa koko luku, jos haluatte. Siinä Jumala lähettää Elieserin. Tai Aabraham lähettää Elieserin, anteeksi, valitsemaan morsiamen Iisakille. Ja kaunis Rebekka tuli esiin, ja täydellisenä vastauksena rukoukseen, jonka Elieser, Aabrahamin palvelija, oli juuri rukoillut.

Nyt Ilmestyskirjan 21. luvun 9. jakeessa.

Ja minun luokseni tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, ja hän puhutteli minua sanoen: ”Tule tänne, niin minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon”.

²⁹   Nyt haluan ottaa tämän illan aiheeksi tämän: Morsiamen valitseminen. Ja tämä on, jos veljeni, joka nauhoittaa täällä, haluaa, tämä on nauha, jonka kanssa voitte edetä ja julkaista.

³⁰   30 Ja nyt, tässä, se ei tarkoita, että puhun tätä tässä läsnä olevalle seurakunnalle, mutta nämä nauhat menevät ympäri maailmaa. Ne käännetään, käytännössä, oi, hyvin monille kielille, jopa pakanamaihin ympäri maailmaa. Lähetämme heille nauhoja, ilmaiseksi, seurakunnan toimesta. Ja ne käännetään. Ja nämä nauhat kulkevat Afrikan viidakoiden läpi, Intiaan ja ympäri maailmaa.

Nyt, morsiamen valitseminen!

³¹   31 Monissa elämän asioissa meille annetaan mahdollisuus valita. Tapa elää itsessään on valinta. Meillä on oikeus luoda oma tiemme, valita oma tapamme, miten haluamme elää.

³²   Koulutus on valinta. Voimme valita, haluammeko kouluttautua, vai jätämmekö kouluttautumatta. Se on valinta, joka meidän tehtävä.

³³   Oikea ja väärä on valinta. Jokaisen miehen, jokaisen naisen, pojan ja tytön on valittava, yrittääkö hän elää oikein vai ei. Se on valinta.

Valinta on suuri asia.

³⁴   Ikuinen määränpääsi on valinta. Ja ehkä jotkut teistä tekevät tänä iltana sen valinnan, missä vietätte Iankaikkisuuden, ennen kuin tämä jumalanpalvelus päättyy tänä iltana. Tulee yksi kerta, kun, jos olette kieltäytyneet Jumalasta monta kertaa, tulee yksi kerta, kun kieltäydytte Hänestä viimeisen kerran. On olemassa raja armon ja tuomion välillä. Ja on vaarallista, että mies tai nainen, poika tai tyttö, astuu tuon rajan yli, sillä kun astut tuon rajan yli, ei ole paluuta. Niinpä tänä iltana saattaa olla se hetki, jolloin monet tekevät päätöksensä siitä, missä he viettävät loputtoman Iankaikkisuuden.

³⁵   Meillä on toinenkin valinta elämässä, nimittäin elämänkumppani. Nuorella miehellä tai nuorella naisella, joka astuu eteenpäin elämässä, on annettu oikeus tehdä valinta. Nuori mies tekee valinnan. Nuorella naisella on oikeus hyväksyä tai hylätä se. Mutta se on silti valinta, molemmin puolin. Sekä miehellä että naisella on oikeus valita.

Kristittynä myös sinulla on mahdollisuus valita.

³⁶   Voit valita kirkon täällä Amerikassa, johon voit mennä. Se on teidän oma amerikkalainen etuoikeutenne, valita mikä tahansa kirkko, johon haluatte kuulua. Se on valinta. Teidän ei tarvitse mennä mihinkään niistä, jos ette halua. Mutta jos haluatte vaihtaa metodisti kirkosta baptisti kirkkoon tai katolilaisesta protestanttiseen kirkkoon tai niin edelleen, kukaan ei voi käskeä teitä tai pakottaa teitä tulemaan johonkin tiettyyn kirkkoon. Se on meidän… se on meidän vapautemme. Sitä demokratiamme on. Jokainen voi valita itse. Uskonnonvapaus, ja se on hieno asia. Jumala auttakoon meitä säilyttämään sen niin kauan kuin voimme.

³⁷   Sinulla on myös mahdollisuus valita. Joko… Kun valitsette tämän kirkon, voitte valita, valitsetteko tässä kirkossa, valitsetteko kirkon, joka johdattaa teidät Iankaikkiseen määränpäähän. Voitte valita kirkon, jolla on tietty uskontunnustus, niin että saatatte ajatella, että tuo uskontunnustus on juuri sitä, mitä haluatte. Tai sitten toisella kirkolla on oma uskontunnustuksensa.

³⁸   Ja sitten on Jumalan Sana, jonka voitte valita. Teidän on tehtävä valinta.

On olemassa kirjoittamaton laki, joka koskee valintaa.

³⁹   Uskon, että se oli Elia, kerran, Karmelin vuorella, välienselvittelyn jälkeen, sen kriisin suurena hetkenä, johon olemme juuri nyt tulossa. Ja ehkä se voi olla sinun tai minun kohdalla, tänä iltana, että teemme tämän valinnan, kuten se Karmelin vuoren kokemus. Suoraan sanottuna luulen, että se on meneillään maailmanlaajuisesti nyt. Mutta pian tulee aika, jolloin teidän on tehtävä valinta.

⁴⁰   Ja te miehet täällä, jotka olette kirkkokuntienne jäseniä, uskokaa vain tämä, että hetki on lähellä, jolloin teidän on tehtävä valinta. Joko menette Maailmanneuvostoon tai ette ole enää kirkkokunta. Teidän on tehtävä se, ja tuo valinta on tulossa pian.

⁴¹   On myös vaarallista odottaa viimeiseen hetkeen asti, koska saatat ottaa jotain sellaista, josta et koskaan pääse eroon. Tiedättekö, on aika, jolloin teitä voidaan varoittaa, ja sitten, jos astutte tuon varoituslinjan yli, olette jo merkitty toiselle puolelle, polttomerkitty.

⁴²   Muistakaa, että kun riemuvuosi tuli ja pappi ratsasti pasunansa soittaen, niin jokainen orja pääsi vapaaksi. Mutta jos hän kieltäytyi ottamasta vapauttaan vastaan, hänet oli vietävä temppeliin, ovenpielen luo, ja hänen korvansa lävistettiin naskalilla, ja sen jälkeen hän palveli aina isäntäänsä. Se pistettiin hänen korvaansa esimerkkinä, kuulemisen merkkinä. ”Usko tulee kuulemisesta.” Hän kuuli tuon torven, mutta hän ei halunnut kuunnella sitä.

⁴³   Ja monesti miehet ja naiset kuulevat Jumalan Totuuden ja näkevät Sen oikeaksi osoitettuna ja todistettuna Totuutena, mutta silti he eivät halua kuulla Sitä. Siihen on olemassa jokin muu syy. Heillä on jokin muu valinta kuin kohdata Totuus ja tosiasiat, ja siksi heidän korvansa voidaan sulkea Evankeliumilta. He eivät enää koskaan kuule sitä uudestaan. Neuvoni teille: kun Jumala puhuu sydämellenne, toimikaa silloin heti.

⁴⁴   Elia antoi heille vaihtoehdon, jonka heidän oli valittava: ”Valitkaa tänä päivänä, ketä te palvelette. Jos Jumala on Jumala, niin palvelkaa Häntä. Mutta jos Baal on Jumala, niin palvelkaa häntä.”

⁴⁵   Nyt kun näemme, että kaikki luonnolliset asiat ovat henkisten asioiden esikuvia, kuten kävimme läpi tämän aamun oppitunnilla, kuten aurinko ja sen luonne. Se oli ensimmäinen Raamattuni. Ennen kuin luin yhtään sivua Raamatusta, tunsin Jumalan. Koska Raamattu on kirjoitettu kaikkialle luontoon, ja se vain on samanlainen kuin Jumalan sana: kuinka luonto kuolee, haudataan ja herätetään henkiin; ja kuinka aurinko nousee, kulkee, laskee, kuolee ja nousee uudelleen. On niin monia asioita, joita voisimme käyttää, Jumala luonnossa, jotka meidän on ohitettava tässä Sanomassa.

⁴⁶   Nyt, jos hengellinen, tai luonnollinen on hengellisen esikuva, silloin morsiamen valinta luonnollisessa on esikuva Morsiamen valitsemisesta, hengellisen Morsiamen valinnasta.

⁴⁷   Nyt, on vakava asia, kun me valitsemme vaimon, miehen, sillä tässä valassa sanotaan ”kunnes kuolema meidät erottaa”. Sillä tavalla meidän pitäisi pitää se. Ja te vannotte sen valan Jumalan edessä, että vain kuolema erottaa teidät. Ja minusta meidän pitäisi… Miehen, joka on järjissään ja joka suunnittelee tulevaisuuttaan, hänen pitäisi valita vaimonsa hyvin huolellisesti. Olkaa varovaisia siinä, mitä teette. Ja naisen, joka valitsee aviomiehen tai hyväksyy aviomiehen valinnan, pitäisi olla todella varovainen siinä, mitä hän tekee, ja erityisesti näinä päivinä. Miehen tulisi miettiä ja rukoilla, ennen kuin hän valitsee vaimon.

⁴⁸   Luulen, että nykyään, mikä on… Nykyään on niin paljon avioerotapauksia, että olemme Amerikassa maailman kärjessä avioerotapausten suhteen. Me johdamme muuta maailmaa. Täällä on enemmän avioeroja kuin missään muualla, tässä kansakunnassa, jonka pitäisi olla ja jota pidetään kristillisenä kansakuntana. Mikä häpeä, meidän avioerotuomioistuimemme! Luulen, että syy siihen on se, että miehet ovat etääntyneet Jumalasta ja naiset ovat etääntyneet Jumalasta.

⁴⁹   Ja me huomaamme, että jos mies rukoilisi ja nainen rukoilisi asian puolesta; ei vain katsoisi kauniita silmiä tai isoja vahvoja hartioita tai muuta sellaista tai jotain muuta maallista mieltymystä, vaan katsoisi ensin Jumalaan ja sanoisi: ”Jumala, onko tämä Sinun suunnitelmasi?”.

⁵⁰   Mielestäni nykyään huijataan niin paljon, aivan kuten koulussa. Kun lapset tulevat aamulla, monet naapuruston lapset, jotka ovat ystäviäni, tulevat ja kysyvät: ”Veli Branham, rukoilisitko puolestamme? Meillä on tänään koe. Tein töitä koko yön, enkä tunnu saavan sitä millään kuntoon. Rukoile puolestani.” Luulen, että kuka tahansa koululainen, jos te, jos… Ja vanhemmat aamuisin pöydän ääressä, voisitte sanoa: ”Äiti, Johnilla on tänään koe. Rukoillaan hänen puolestaan nyt.” Luulen, että se päihittäisi kaiken, mitä ikinä voisi tehdä millään muulla tavalla, tai vilkuilla jonkun toisen paperia ja huijata, luulen, jos vain menisitte ja rukoilisitte asian puolesta.

⁵¹   Ja jos me tutkiskelisimme, mitä me teemme, kun menemme naimisiin, kun valitsemme vaimomme, aviomiehemme, jos me tutkistelisimme sitä! Miehen pitäisi rukoilla vakavasti, sillä hän voi pilata koko elämänsä. Muistakaa, että vala on ”kunnes kuolema meidät erottaa”, ja hän voisi pilata elämänsä tekemällä väärän valinnan. Mutta jos hän tietää, että hän tekee väärän valinnan ja on menossa naimisiin naisen kanssa, joka ei sovi hänen vaimokseen, ja hän tekee sen kuitenkin, niin se on hänen vikansa. Jos nainen ottaa aviomiehen ja tietää, että hän ei sovi aviomieheksi teille, niin se on teidän oma vikanne, kun tiedätte, mikä on oikein ja mikä väärin. Joten sinun ei pitäisi tehdä sitä ennen kuin olet rukoillut perinpohjaisesti asian kanssa.

⁵²   Sama pätee myös seurakunnan valintaan. Nyt sinun on rukoiltava sen seurakunnan puolesta, jossa olet mukana. Muista, että seurakunnissa on mukana henki.

⁵³   Nyt, en halua olla kriittinen. Mutta ymmärrän, että olen vanha mies, ja minun on lähdettävä täältä jonain päivänä. Ja minun on vastattava tuomiopäivänä siitä, mitä sanon tänä iltana tai muulloinkin. Ja siksi minun on oltava ehdottoman tosissani ja todella vakuuttunut.

⁵⁴   Mutta jos menette seurakuntaan, ja jos tarkkailette seurakunnan käyttäytymistä, tarkkailette vain pastoria jonkin aikaa, huomaatte yleensä, että seurakunta toimii kuten pastori. Joskus ihmettelen, emmekö me vain saa toinen toistemme henkeä Pyhän Hengen sijasta. Jos pääset paikkaan, jossa pastori on todella radikaali ja on täynnä toimintaa, huomaat, että seurakunta on samanlainen. Tuon teidät seurakuntaan, jossa näen pastorin seisovan ja nykäisevän päätään edestakaisin. Jos katsot seurakuntaa, he tekevät samoin. Jos otatte pastorin, joka vain nielaisee mitä tahansa, yleensä seurakunta tekee samoin. Jos siis valitsisin seurakunnan, valitsisin aidon, fundamentaalisen, täyden evankeliumin, raamatullisen seurakunnan, jos valitsisin seurakunnan, johon sijoittaisin perheeni. Valitkaa. Minä katsoin…

⁵⁵   Pojat, veli Shakarianin poika ja hänen vävynsä, veivät minut eräänä päivänä sinne rukoilemaan erään nuoren kaverin puolesta, laulajan, komean pojan. Fred Barker, se oli hänen nimensä, oli juuri palannut matkalta. Ja he soittivat minulle, että ”Fred oli kuolemassa.” Ja ennen kuin ehdin sisälle, tuli toinen viesti: ”Hän saattaa olla kuollut juuri nyt.” Hän sanoi, että hänellä oli ollut aivoverenvuoto, ja hän oli halvaantunut ja teki kuolemaa, ja hänen vaimonsa halusi minun rukoilevan hänen puolestaan.

⁵⁶   Ja ajattelin: ” Oi, jos yritän lentää, hän on kuollut ennen kuin pääsen sinne, ja saattaa olla kuollut jo nyt.” Niinpä soitin nopeasti ja sain pikku naisen puhelimeen. Ja saimme puhelimen kytkettyä Fredin korvaan. Hän ei pystynyt nielemään. Häntä yritettiin nielemään keinotekoisesti. Ja kun rukoilimme hänen puolestaan, hän sanoi, viittasi, ottakaa se pois hänen kurkustaan. Hän pystyi nielemään. Lääkärit eivät uskoneet sitä. He ottivat sen pois, ja hän pystyi nielemään. Hän oli pystyssä, jokin päivä sitten.

Seurakunta; seurakunnan valitseminen.

⁵⁷   Puhelu tuli juuri hetki sitten. Tänä aamuna eräs seurakuntani jäsen, joka on oikeastaan baptistinainen Louisvillestä, kuoli varhain tänä aamuna. Ja kotiseurakuntani, todellinen joukko vihittyjä miehiä, kokoontui yhteen ja meni alas, ennen kuin hautausurakoitsija balsamoi hänet, seisoi hänen ympärillään ja rukoili, kunnes elämä palasi häneen. Ja hän elää tänä iltana. Seurakuntani vanhimmat, miksi, heitä on opetettu uskomaan, että kaikki on mahdollista, tulemalla vilpittömästi Jumalan luo.

Niinpä teidän on tehtävä oikea valinta.

⁵⁸   Jälleen kerran se, millaisen naisen mies valitsee, heijastaa hänen pyrkimyksiään ja luonnettaan. Jos mies valitsee väärän naisen, se heijastaa hänen luonnettaan. Ja se, mihin hän sitoo itsensä, osoittaa todella, mitä hänessä on. Nainen heijastaa sitä, mitä miehessä on, kun hän valitsee hänet vaimokseen. Se osoittaa, mitä miehen sisimmässä on. Riippumatta siitä, mitä hän sanoo ulospäin, katsokaa, minkä kanssa hän meni naimisiin.

⁵⁹   Menen jonkun miehen toimistoon, ja hän sanoo olevansa kristitty; seinillä on pinuppi kuvia, ja vanha boogie-woogie-musiikki soi. En välitä, mitä hän sanoo. En usko hänen todistustaan, koska hänen henkensä saa ravintonsa maailman asioista. Entä jos hän nai kuorotytön tai mitä jos hän nai seksikuningattaren tai vain kauniin, modernin Rickettan? Se heijastaa, se osoittaa, mitä hänellä on mielessään siitä, millainen hänen tuleva kotinsa tulee olemaan, koska hän on ottanut hänet kasvattaakseen lapsensa. Ja oli hän mikä tahansa, niin hän tulee kasvattamaan nuo lapset. Se heijastaa siis sitä, mitä miehessä on. Mies, joka ottaa tuollaisen naisen, osoittaa, mitä hän ajattelee tulevaisuudesta.

⁶⁰   Voisitteko kuvitella kristityn tekevän sellaista? Ei, herra. En voisi. Todellinen kristitty ei etsi sellaisia kauneuskuningattaria, ja kuorotyttöjä ja seksikuningattaria. Hän etsii kristillistä luonnetta.

⁶¹   Nyt, ette voi saada kaikkea, voi olla joku tyttö, joka on todella kaunis, ja toinen tyttö, ehkä hän on, hänen ruumiinrakenteensa näyttää paremmalta kuin tämä, ja teidän on ehkä uhrattava toinen toisen takia. Mutta jos hän ei ole naisen tai ladyn näköinen ja hän on… En välitä siitä, onko hän kaunis vai ei, teidän on parempi katsoa hänen luonnettaan, oli hän sitten kaunis tai ei ole kaunis.

⁶²   Mutta nyt on tulossa niin, että jos kristitty haluaa valita vaimon, hänen pitäisi valita aito, uudestisyntynyt nainen, riippumatta siitä, miltä hän näyttää. Sen tekee hänestä sen, mikä hän on. Ja sitten taas, se heijastaa hänen omaa jumalallista luonnettaan ja heijastaa sitä, mikä on hänen mielessään ja mitä tulee olemaan tulevaisuudessa, sillä hänen perheensä tulee kasvattamaan sellainen nainen, hänen kotinsa tulevaisuuden suunnitelmat.

⁶³   Jos hän menee naimisiin jonkun näistä pienistä nykyaikaisista rickettoista, seksikuningattarista, mitä hän voisi odottaa? Millaisen kodin mies voisi odottaa saavansa? Jos hän nai tytön, jolla ei ole tarpeeksi moraalia jäädäkseen kotiin ja pitääkseen huolta talosta, ja joka haluaa työskennellä jonkun toimistossa, millainen kodinhoitaja hänestä tulee? Teillä tulee olemaan lastenhoitajia ja kaikkea muuta. Se on totta.

⁶⁴   Nyt, en oikein pidä tästä nykyaikaisesta mausta, naisten töissä käymisestä. Kun olen nähnyt nämä naiset univormuissaan ajelemassa ympäri kaupunkia moottoripyörillä, poliiseina, se on häpeäksi mille tahansa kaupungille, joka antaa naisen tehdä niin. Näettekö? Näettekö? Niin moni mies on ilman työtä, se osoittaa kaupunkimme nykyaikaisen ajattelun. Se osoittaa, miten alentavaa se on. Meidän ei tarvitse antaa naisten olla tuolla ulkona tuolla tavalla. Heillä ei ole mitään asiaa tuonne ulos tuolla tavalla.

⁶⁵   Kun Jumala antoi miehelle vaimon, hän antoi hänelle parasta, mitä hän saattoi antaa hänelle pelastuksen ulkopuolella. Mutta kun joku menee ja yrittää ottaa miehen paikan, niin nainen on suunnilleen huonoin asia, jonka mies voi saada käsiinsä. No niin, se on totta. Näettekö?

Nyt voimme nähdä sen hengellisen sovellutuksen.

⁶⁶   Minä… minä tiedän, että se on paha, teistä se on paha, mutta se on totuus. Emme välitä siitä, kuinka paha se on, meidän on kohdattava tosiasia. Niin Raamattu opettaa. Näettekö?

⁶⁷   Nyt näemme selvästi, että hengellinen suunnitelma, Jumalan suunnitelma tulevasta kodistaan tulevan Morsiamensa kanssa, tulee nyt esiin.

⁶⁸   Jos mies menee naimisiin seksikuningattaren kanssa, näette, mitä hän odottaa tulevaisuudelta. Jos mies menee naimisiin naisen kanssa, joka ei pysy kotona, näette, mitä hän odottaa tulevaisuudelta. Ja minä kerran…

⁶⁹   Tämä kuulostaa kauhealta. Minun on vain pakko sanoa se. Ja yleensä, jos minusta tuntuu, että minun pitäisi sanoa asia, minun pitää sanoa se. Ja se on yleensä Jumalan tapa.

⁷⁰   Minä… minulla oli tapana mennä erään karjatilallisen kanssa, jonka kanssa työskentelin, ostamaan karjaa. Huomasin, että vanha kaveri katsoi aina hiehoa suoraan kasvoihin ennen kuin hän alkoi tehdä tarjousta. Sitten hän käänsi sen päätä ja katsoi edestakaisin. Seurasin häntä ja tarkkailin häntä. Hän katsoi sitä ylhäältä alas, että näyttikö se hyvältä, millainen se oli. Sitten hän kääntyi ja katsoi sitä kasvoihin, ja joskus hän pudisti päätään ja käveli pois.

Sanoin: ”Jeff, haluan kysyä sinulta jotain.” Hän sanoi: ”Sano vain, Bill.”

⁷¹   Ja minä sanoin: ”Miksi sinä aina katsot tuota lehmää kasvoihin?” Sanoin: ”Se näyttää ihan hyvältä, se on hyvä – hyvä painava lehmä.”

⁷²   Hän sanoi: ”Haluan kertoa sinulle, poika, että sinulla on paljon opittavaa.” Ja tajusin sen, kun hän kertoi minulle. Hän sanoi: ”En välitä siitä, kuinka hyvässä kunnossa hän on. Se voi olla lihaa, sorkkia myöten. Mutta jos sillä on tuo villi tuijotus kasvoillaan, älä ikinä osta sitä.”

Sanoin: ” Miten niin, Jeff?”

⁷³   ”No”, hän sanoi, ”ensinnäkin”, hän sanoi, ” se ei koskaan pysy paikallaan.” Ja hän sanoi: ”Seuraavaksi se ei koskaan tule olemaan vasikkansa äiti.” Ja hän sanoi: ” Se on nyt pistetty karsinaan, siksi se on lihonut. Jos sen päästää vapaaksi, se juoksee itsensä hengiltä tuon hurjan tuijotuksen kanssa.”

⁷⁴   Sanoin: ”Tiedättekö, minä tavallaan opin jotain. Uskon, että se koskee myös naisia.” Kyllä. Kyllä.

⁷⁵   Tuo villi, tuima, ricketta-ilme, parasta pysyä kaukana hänestä, poika, kaikki tuo sininen aines hänen silmiensä yläpuolella. Ja minä en… en haluaisi sitä. En usko, että se sopii kristitylle. En välitä kuinka paljon televisio ja lehdet sanovat, että se on kaunista. Se on kauheimman näköinen, kammottavin näky, jonka olen koskaan elämässäni nähnyt.

⁷⁶   Kun näin sen ensimmäisen kerran, täällä Cliftonin kahvilassa, eräänä aamuna aamiaisella… näin, kun jotkut nuoret naiset tulivat paikalle. Veli Arganbright oli juuri tullut sisään, ja minä. Ja hän oli mennyt alakertaan. Katsoin, ja se tyttö tuli sisään. Ajattelin: ”No, enpä tiedä.” En ollut koskaan nähnyt sitä ennen. Se oli jonkinlaista. Näytti siltä, että hän oli vinksahtanut, tehän tiedätte, jotenkin hassun näköinen. En sano sitä ollakseni hauska, vaan… Olen nähnyt lepraa, olen lähetyssaarnaaja, olen nähnyt kaikenlaisia kummajaisia, tiedättehän, miten… sairauksia, ja aioin kävellä nuoren naisen luo ja sanoa hänelle: ”Olen pastori, rukoilen sairaiden puolesta. Haluaisitko, että rukoilen puolestasi?” En ollut koskaan nähnyt mitään sellaista. Ja sitten tuli kaksi tai kolme muuta… Minä vähän peräännyin ja odotin.

⁷⁷   Ja veli Arganbright tuli paikalle, ja minä kysyin: ”Veli Arganbright?” Hän saattaa olla täällä. Kysyin: ”Mikä tuota naista vaivaa?” Näettekö?

Ja hän sanoi: ”Se on maalia.”

⁷⁸   Sanoin: ”No voi, voi, voi!” Näettekö? Ajattelin, että hänet pitäisi laittaa jonnekin parantolaan, jotta se ei pääsisi leviämään muihin naisiin.

⁷⁹   Mutta, tiedättehän, teidän on suunniteltava, etsittävä ja rukoiltava, kun teette valintanne. Sillä me näemme tästä lupauksen Sanasta. Hän, morsian, jonka mies valitsee, tulee heijastamaan miehen luonnetta. Se heijastaa sitä, mitä miehessä on.

⁸⁰   Voisitteko kuvitella, että Pyhällä Hengellä täytetty mies ottaisi jotain tuollaista vaimokseen? En vain voi käsittää sitä, veli. Ehkä olen vain vanha hörhö. Mutta minä en vain voi ymmärtää sitä, sillä se ilmentää sitä, mitä hänessä on. Hän tulee auttamaan häntä luomaan tulevan kotinsa.

⁸¹   Nyt, kun siirrymme hetkeksi takaisin hengelliselle puolelle. Ja kun näette seurakunnan, joka on maailmassa, joka toimii kuin maailma, joka valmistautuu maailmassa, joka osallistuu maailmaan, joka pitää Jumalan käskyjä ikään kuin Hän ei olisi koskaan niitä kirjoittanutkaan, niin voitte kuvitella, että Kristus ei tule ottamaan sellaista Morsianta. Voisitteko kuvitella ottavanne nykyaikaisen seurakunnan Morsiameksi? Ei minun Herrani. Minä en… minä tuskin voisin kuvitella sellaista. Ei. Muistakaa nyt, mies ja hänen vaimonsa ovat yhtä. Liittyisittekö te yhteen sellaisen ihmisen kanssa? Jos liittyisitte, se todellakin tuottaisi pettymyksen uskolleni teihin.

⁸²   Ja entä sitten, miten olisi, jos Jumala liittyisi johonkin sellaiseen, tavalliseen kirkkokunnalliseen prostituoituun? Luuletko, että Hän tekisi niin, ”kun hänellä on jumalisuuden muoto, mutta hän kieltää sen voiman?” Hän ei koskaan tekisi niin. Hänessä täytyy olla Hänen luonteensa. Todellisella, oikealla, uudestisyntyneellä seurakunnalla on oltava samanlainen luonne kuin oli Kristuksessa, koska mies ja vaimo ovat yhtä. Ja jos Jeesus teki vain sitä, mikä miellytti Jumalaa, piti Hänen Sanansa ja ilmaisi Hänen Sanansa, Hänen Morsiamensa on oltava luonteeltaan samanlainen. Hän ei voisi missään nimessä olla kirkkokunta. Sillä silloin, vaikka kuinka haluaisitte sanoa ”ei”, häntä ohjaa jossakin oleva johtokunta, joka kertoo hänelle, mitä hän saa tehdä ja mitä hän ei saa tehdä, ja monesti vieläpä miljoona mailia kauempana todellisesta Sanasta.

⁸³   On sääli, että me koskaan jouduimme eroon siitä todellisesta Johtajasta, jonka Jumala jätti meille johtamaan Seurakuntaa. Hän ei koskaan lähettänyt valtiollisia presbyteerejä. Hän ei koskaan lähettänyt piispoja, kardinaaleja, pappeja, paaveja. Hän lähetti Pyhän Hengen Seurakuntaa varten, johtamaan Seurakuntaa. ”Kun Hän, Pyhä Henki, tulee, Hän johdattaa teidät kaikkeen totuuteen, paljastaa teille nämä asiat, jotka minä olen teille kertonut, muistuttaa teitä niistä ja näyttää teille tulevaiset.” Pyhän Hengen oli määrä tehdä se. Nykyajan seurakunta vihaa sitä. He eivät pidä Siitä, joten miten se voisi olla Kristuksen Morsian? Tämän päivän ihmiset valitsevat nykyaikaisen kirkkokunnan. Se, mitä se tekee, heijastaa vain heidän huonoa ymmärrystään Sanasta.

⁸⁴   Tarkoitukseni ei ole satuttaa, vaan antaa sen mennä niin syvälle, että katsotte siihen.

⁸⁵   Olen vihkinyt monia pareja, mutta se muistuttaa minua aina Kristuksesta ja hänen Morsiamestaan. Eräs häistä, jonka pidin täällä jokin aika sitten, se oli melko merkittävä asia elämässäni. Siitä on useita vuosia, kun olin vasta nuori pastori.

⁸⁶   Veljeni työskenteli PWA:ssa. En tiedä, muistaako kukaan sitä vielä, tai ei, kukaan, joka on yhtä vanha kuin minä. Ja se oli hallituksen projekti. Ja veljeni työskenteli noin 30 mailin päässä. He kaivoivat joitakin järviä, luonnonsuojeluhanke.

⁸⁷   Ja siellä työskenteli hänen kanssaan eräs poika Indianapolisista, noin sata mailia Jeffersonvillen yläpuolella, jossa minä asun tai asuin. Ja siellä oli… Hän sanoi veljelleni eräänä päivänä: ””Doc””, hän sanoi, ””Minä… minä haluan… minä aion mennä naimisiin, jos minulla olisi vain tarpeeksi rahaa maksaa saarnaajalle””. Hän sanoi: ”Minulla on tarpeeksi rahaa saadakseni lupakirjan, mutta”, hän sanoi, ”minulla ei ole tarpeeksi rahaa maksaa saarnaajalle.”

⁸⁸   Doc sanoi: ”No, veljeni on saarnaaja, ja hän voi vihkiä teidät”. Hän sanoi: ”Hän ei koskaan veloita ihmisiltä sellaisista asioista.”

Hän sanoi: ”Kysyisitkö häneltä, vihkisikö hän minut?”

⁸⁹   No, sinä iltana veljeni kysyi minulta. Sanoin: ”Jos hän ei ole koskaan ennen ollut naimisissa, kumpikaan heistä, ja he ovat… kaikki on kunnossa.”

Hän sanoi: ”No, joo, kysyn häneltä.”

Ja minä sanoin: ”Jos niin on, sano hänelle, että tulee tänne.”

⁹⁰   Niinpä kun lauantai koitti ja poika tuli paikalle. Se on ollut minulle suuri asia, että voin aina muistella tätä. Minä… Sateinen iltapäivä, ja vanha Chevrolet-auto, jonka ajovalot oli kytketty paalauslangalla, ajoi etupihalle. Vähän sen jälkeen, kun olin menettänyt vaimoni, ja olin pakkaamassa kahta pientä huonetta. Ja Doc oli siellä kanssani odottamassa heitä.

⁹¹   Ja – ja autosta nousi poika, joka ei todellakaan näyttänyt sulhaselta minusta, eikä varmaan kenestäkään muustakaan. Kyllä. Puolellatoista dollarilla sai aika hyvät kengät. Ja hänellä oli kengät jalassaan, jotka olivat kuluneet. Ja hänen housunsa olivat tosi roikkuvat. Ja hänellä oli sellainen vanha moleskiinitakki. En ole varma, muistaako joku teistä vanhemmista. Se näytti siltä kuin se olisi mennyt pesukoneen läpi huuhtelematta, ja se oli raidallinen, sidottu tällä tavalla, ja kulmat ylöspäin.

⁹²   Ja pieni nainen tuli ulos toiselta puolelta, ja hänellä oli pieni, oi, sellainen pieni ruudullinen mekko.

⁹³   En tiedä. Tein erään kerran virheen kutsuessani tuollaisia tavaroita. Gingham, uskoakseni sen nimi on gingham. Ja niin se oli… [Seurakunta nauraa-Toim.] Sanoin sen taas väärin. Minä… minä teen niin aina. Ja minä sanoin…

⁹⁴   Hän nousi autosta, ja he nousivat portaita ylös. Ja – ja kun he astuivat sisään, pikku raukka, hänellä… hänellä taisi olla vain hame. Eikä hänellä tainut olla kenkiä jalassa. Hän oli liftannut Indianapolisista. Hiukset roikkuivat pitkin hänen selkäänsä pitkinä palmikoina. Hän näytti hyvin nuorelta.

Ja minä kysyin häneltä: ”Oletko tarpeeksi vanha menemään naimisiin?”

⁹⁵   Hän sanoi: ”Kyllä, herra.” Ja hän sanoi: ”Minulla on kirjallinen lupa isältäni ja äidiltäni.” Hän sanoi: ”Minun täytyi näyttää sitä täällä tuomioistuimessa saadakseni luvan.”

⁹⁶   Sanoin: ”Hyvä on.” Sanoin: ”Haluaisin puhua kanssasi hetken, ennen kuin toimitamme tämän vihkimisen.” He istuutuivat alas. Poika katseli koko ajan ympäri huonetta; hän tarvitsi kipeästi hiustenleikkuuta. Ja hän katseli ympäri huonetta. Hän ei kuunnellut minua. Sanoin: ”Poika, haluan, että kuuntelet, mitä olen sanomassa.”

Hän sanoi: ”Kyllä, herra.”

Ja minä sanoin: ”Rakastatko tätä tyttöä?” Hän sanoi: ”Kyllä, herra. Rakastan.”

Kysyin: ”Rakastatko häntä?” ”Kyllä, herra. Rakastan.”

⁹⁷   Kysyin: ”Onko sinulla paikkaa, jonne voit viedä hänet naimisiinmenon jälkeen?” Hän sanoi: ”Kyllä, herra.”

⁹⁸   Sanoin: ”Hyvä on. Nyt”, sanoin, ”haluan kysyä sinulta jotain. Ymmärrän, että työskentelet täällä PWA:lla.”

Ja hän sanoi: ”Kyllä, herra.” Se tekee noin kaksitoista dollaria viikossa. Kysyin: ”Luuletko voivasi elättää hänet?”

Hän sanoi: ”Teen kaiken voitavani.”

⁹⁹   Ja minä sanoin: ”No, se sopii.” Ja minä sanoin: ”Entä jos hän joutuu pois… Entä jos hän menettää työnsä, sisar? Mitä aiot tehdä, juoksetko takaisin kotiin äidin ja isän luo?”

Hän sanoi: ”Ei, herra. Aion jäädä hänen luoksensa.”

¹⁰⁰   Ja minä sanoin: ”Mitä, herra, jos teillä on kolme tai neljä lasta, joilla ei ole mitään syötävää, eikä sinulla ole töitä. Mitä aiot tehdä, lähetätkö hänet pois?”

¹⁰¹   Hän sanoi: ”Ei, herra. Taistelen vain eteenpäin. Kyllä me selviämme, jollain tavalla.”

¹⁰²   Tunsin itseni pieneksi. Ja näin, että mies todella rakasti häntä, ja he rakastivat toisiaan. Vihin heidät.

¹⁰³   Sitten ihmettelin, minne hän vei hänet. Muutaman päivän päästä kysyin veljeltäni Docilta, missä se on. Hän sanoi: ”Mene alas New Albanyyn”, joka on pieni kaupunki alapuolellamme.

¹⁰⁴   Ja alhaalla joen varrella, jossa minulla oli peltilevy, jonka luona kävin joka päivä, kun olin linjamiehenä. Kun muut kaverit istuivat istumassa ja kertoivat vitsejä ja muuta, minä nousin kuorma-autoon ja ajoin alas joelle ja rukoilin siellä ja luin Raamattua ison peltilevyn alla, jossa oli aiemmin sijainnut vanha rautapaja. Siellä oli joukko vanhoja tavaravaunuja.

¹⁰⁵   Ja tämä kaveri oli mennyt sinne ja ottanut yhden vaunun ja sahannut siihen oven. Ja hän oli ottanut sanomalehden ja tacky-nappeja.

¹⁰⁶   Kuinka moni tietää, mikä on tacky-nappi? Täällä ei sitten olekaan kentuckialaisia. Se on, että otetaan pala kartonkia, laitetaan siihen nasta ja pieni oksa. Ja sitten se työnnetään… Se on tacky-nappi.

¹⁰⁷   Niinpä he olivat laittaneet sitä kaiken päälle. Ja hän oli mennyt sinne rautapajalle ja hankkinut tavaraa ja tehnyt askelman, jotta hän voisi astua ylös. Ja hankki joitakin vanhoja laatikoita, ja teki itselleen pöydän. Ja minä ajattelin eräänä päivänä: ” Taidanpa mennä katsomaan, miten he pärjäävät.”

¹⁰⁸   Noin kuusi kuukautta ennen sitä vihin E. V. Knightin tyttären E. T. Sliderin pojan kanssa. E. V. Knight on yksi Ohio-joen alueen rikkaimmista miehistä, ja hänellä on siellä suuria tehtaita, joissa valmistetaan valmistaloja ja niin edelleen. Ja Slider, E. T. Slider, on hiekka- ja sorayhtiö, miljonäärien lapsia. Olin vihkinyt heidät.

¹⁰⁹   Menin takaisin erääseen paikkaan, harjoittelin sitä noin kaksi viikkoa, ja mennen taaksepäin kojussa ja polvistua tyynyn päälle. Ja kaikki se mahtipontisuus ja kaikki, mitä olen koskaan kokenut, melkein joutunut kokemaan, voidakseni vihkiä tuon parin! Ja kun he tulivat ulos, he olivat… Tämä toinen pieni pari seisoi vain siinä pienessä vanhassa huoneessa, jossa meillä oli pieni sohva ja kokoon taitettu sänky, mutta heidät molemmat vihittiin samalla seremonialla.

¹¹⁰   Ja sitten eräänä päivänä ajattelin mennä käymään tämän rikkaan pariskunnan luona. Heidän ei tarvinnut tehdä töitä, heidän isänsä olivat miljonäärejä ja olivat rakentaneet heille hienon kodin. Suoraan sanottuna, tämä E. V. Knight, täällä ylhäällä kukkulalla, hänen ovenkahvansa ovat neljätoista karaattia hänen suuressa palatsissaan, joten voitte kuvitella, millaisessa kodissa he asuvat. Heidän ei tarvinnut tehdä töitä. He saivat joka vuosi hienon Cadillacin. Ja vain, vain lapsia, ja heillä oli kaikki, mitä he halusivat. Kun kävelin eräänä päivänä…

¹¹¹   Nyt, miten tutustuin heihin, yksi heidän ystävistään oli hyvä ystäväni. Me kaikki olimme tavallaan kavereita. Ja niin tutustuin, kun he halusivat minun vihkivän heidät.

¹¹²   Niinpä menin käymään heidän luonaan. Nousin ulos vanhasta Fordistani, ulkopuolelle, ja kävelin portaita ylös. Nousin ylös, hieman liian lähelle, ja kuulin heidät. Ja he todella riitelivät. He olivat kateellisia toisilleen. He olivat olleet tansseissa. Hän oli hyvin kaunis tyttö. Hän oli sellainen kauneuskuningatar. Hän voitti monia palkintoja ja voitti autoja ja muuta, koska hän oli kauneuskuningatar. Katsoin heitä, ja toinen istui yhdessä nurkassa ja toinen toisessa, ja he riitelivät jostain pojasta, jonka kanssa hän oli tanssinut, tai jostain tytöstä tai jostain muusta.

¹¹³   Kun tulin esiin, he hyppäsivät nopeasti ylös ja tarttuivat toinen toisistaan ja kävelivät lattian poikki kohti ovea. He sanoivat: ”No, hei, veli Branham! Mitä sinulle kuuluu?”

Sanoin: ”Ihan hyvää. Miten te pärjäätte?”

¹¹⁴   Ja: ”’Oi’, hän sanoi, ’Minä…minä…me olemme hyvin onnellisia. Emmekö olekin, kulta?” Ja tyttö sanoi: ”Kyllä, kulta.” Näettekö?

¹¹⁵   Nyt näet, että panette päällenne jotain, mikä ei ole todellista. Ette voi lämmitellä maalatun tulen äärellä, kuten jotkut näistä kirkoista yrittävät maalata helluntaita jostain, joka tapahtui tuhat vuotta tai kaksituhatta vuotta sitten. Ette voi lämmitellä maalatun tulen äärellä. Helluntai on aivan yhtä todellinen tänään kuin oli silloin. Näettekö? Kyllä. Tuli lankeaa yhä. Se ei ole maalattu tuli. Se on todellinen Tuli.

¹¹⁶   Niinpä he, siinä he olivat. Näettekö? En haluaisi elää tuolla tavalla.

¹¹⁷   ”Voi”, ajattelin, ”tiedätkö, tuolla jyrkänteen takana ja joen rannalla on se paikka, jonne tämä toinen pariskunta päätyi.” Ajattelin, että jonain lauantai-iltapäivänä livahdan sinne ja katson, miten he pärjäävät.”

¹¹⁸   Niinpä minä, kasvot likaisina, likainen haalari päälläni, työkalut kädessä. Ajattelin: ”Minä livahdan heidän luokseen.” Liikuin kuin olisin tarkkaillut salaman särkemiä sähköeristimiä tai jotain, ja kun kävelin puhelinjohtojen ja joen viertä kulkevien sähkökaapeleiden vieressä. Ja tuolla oli vanha Chevrolet, joka oli seisoi siinä edessä. Noin vuotta myöhemmin, sen jälkeen kun olin vihkinyt heidät. Ovi oli auki, ja kuulin heidän keskustelevan. Tämä kuulostaa tekopyhältä, mutta kävelin tarpeeksi lähelle, jotta pystyin kuuntelemaan, toteamaan mistä he puhuivat. Seisoin siinä. Ja halusin vain tietää sen itse.

¹¹⁹   Haluan ottaa selvää ja olla varma, että tiedän mistä puhun. Niin minä teen Jumalan Sanankin suhteen. Onko se Totuus vai eikö se ole Totuus? Pitääkö Hän oman Sanansa vai eikö Hän pidä Sanaansa? Jos Hän ei pidä Sanaansa, silloin Hän ei ole Jumala. Näettekö? Jos Hän pitää Sanansa, Hän on Jumala. Näettekö?

¹²⁰   Ja siksi halusin nähdä, miten he tulivat toimeen. Ja minä livahdin sivua pitkin, hyvin varovasti. Kuulin miehen sanovan: ”Voi kulta, halusin niin kovasti saada tuon sinulle.”

¹²¹   Nainen sanoi: ”Katso nyt, kultaseni.” Hän sanoi: ”Tämä mekko on ihan hyvä.” Hän sanoi: ”Tämä on aivan hyvä.” Hän sanoi: ”Arvostan sitä. Mutta näetkö…”

¹²²   Hiivin ympäri, jotta voisin katsoa sisään raosta, jossa ovi oli työnnetty auki siellä vaunussa. Ja siellä hän istui, nainen sylissään, miehen käsivarsi naisen ympärillä ja naisen käsivarsi miehen ympärillä. Ja miehellä oli sellainen vanha lerppahattu, jonka yläosaan oli tehnyt pienen kolon ja vetäissyt siihen palkkashekkinsä. Hän levitti sen pöydälle. Hän sanoi: ” Niin paljon ruokaostoksista. Niin paljon vakuutuksesta. Ja niin paljon autosta.” Eivätkä he pystyneet maksamaan kaikkea. Selvisi, että mies oli nähnyt ikkunassa pienen mekon, jota hän oli katsellut pari viikkoa ja joka maksoi dollarin tai jotain. Hän halusi ostaa sen. Hän sanoi: ”Kultaseni, sinä näyttäisit niin kauniilta siinä.” Ja hän sanoi…

¹²³   Nainen sanoi: ”Mutta kulta, minulla on mekko. En oikeasti tarvitse sitä.” Näetkö? Ja tuo pieni kuningatar…

¹²⁴   Ja minä peräännyin ja katsoin ylös. Näin tornin sen toisen talon päällä. Seisoin siinä ja katselin muutaman hetken. Ajattelin: ”Kuka on rikas mies?” Ajattelin: ”Jos, Bill Branham, jos haluaisit ottaa jommankumman paikan, minne menisit?” Minä en ottaisi sitä kaunista paikkaa tuolla kukkulan päällä. Ottaisin tämän luonteen täällä alhaalla, aidon kotiäidin, jonkun, joka rakastaisi minua ja pysyisi luonani, jonkun, joka yrittäisi luoda kodin, eikä vaatisi kaikkea ja hienouksia, ja jonkun, joka olisi kanssasi, osa sinua.

¹²⁵   Se on aina jäänyt mieleeni, kuinka se oli. Toinen valitsi kauniin tytön, toinen valitsi luonteen. Nyt, se on ainoa tapa, miten voitte valita. Etsi ensin luonnetta, ja sitten, jos rakastat häntä, hyvä.

¹²⁶   Huomatkaa, että Jumalan ensimmäisellä Aadamilla ei ollut minkäänlaista valinnanvaraa vaimonsa suhteen. Hänellä ei ollut valinnanvaraa. Jumala vain teki hänelle sellaisen, eikä hän saanut valita naista. Niinpä huomaamme, että vaimo johti hänet harhaan Jumalan Sanasta. Hänellä ei ollut mahdollisuutta rukoilla asian puolesta. Hän ei ole sinun ja minun kaltaisesi. Hänellä ei ollut valinnanvaraa. Ja jälleen kerran, tekemällä sen, nainen johti hänet pois hänen oikeasta asemastaan Jumalan poikana. Ja hän teki sen näyttämällä hänelle nykyaikaisemman elämäntavan, jotain, mitä heidän ei todellakaan olisi pitänyt tehdä. Mutta vaimon luonne osoitti, että hän oli väärässä. Hänen motiivinsa ja tavoitteensa olivat yksinkertaisesti vääriä. Ja vakuutti miehen päättelyllään, että hänen löytämänsä moderni uusi valo, joka oli Jumalan Sanan vastainen, oli parempi tapa elää.

¹²⁷   Ja kuinka monet naiset nykyään, ja toisinpäin, miehet, jotka voivat vetää hyvän naisen pois Jumalasta tai hyvän miehen pois Jumalasta yrittämällä kertoa hänelle: ”Tämä uskonto, te helluntailaiset pojat, tuo uskonto”, he sanovat: ”Voi, se on vanhanaikaista, se on vanhaa humpuukia, älkää uskoko sitä.” Teidän on parasta rukoilla kovasti, ennen kuin naitte tuon tytön, en välitä siitä, kuinka kaunis hän on. Sama asia koskee myös miestä.

¹²⁸   Vaimo taivutteli hänet pois Jumalan tahdosta ja sai hänet tekemään jotakin, mitä hänen ei olisi pitänyt tehdä, ja siten aiheutti kuoleman koko ihmissuvulle. Siksi Raamattu kieltää naista opettamasta, saarnaamasta tai käsittelemästä Jumalan Sanaa millään tavalla.

¹²⁹   Tiedän, sisaret, että monet teistä sanovat: ”Herra kutsui minut saarnaamaan.”

¹³⁰   En aio väitellä kanssanne. Mutta aion kertoa teille, että Sana käskee teitä olemaan tekemättä sitä. ” Nainen ei saa opettaa eikä ottaa itselleen auktoriteettia, vaan hänen on oltava hiljaisuudessa.”

”No”, te sanotte, ”Herra käski minun tehdä niin”.

¹³¹   En epäile sitä yhtään. Kuulitko sanomani Bileamista toissailtana? Bileam sai Jumalan ensimmäisen, selkeän päätöksen: ”Älä tee sitä”. Mutta hän jatkoi temppuilua, kunnes lopulta Jumala käski hänen mennä ja tehdä se.

¹³²   Jumala saattaa sallia teidän saarnata. En sano, etteikö Hän tekisi niin. Mutta se ei ole Hänen alkuperäisen Sanansa ja suunnitelmansa mukaista. ”Sillä hänen on oltava alamaisuudessa, niin kuin myös laki sanoo.” Se on totta. Sen vuoksi hänen ei tulisi tehdä niin.

¹³³   Nyt huomatkaa jälleen, kuinka luonnollinen morsian on hengellisen morsiamen esikuva. Sana sanoo, että ”Hänet on luotu miestä varten, ei mies häntä varten”.

¹³⁴   Nyt aion puhua, ja miksi, muutaman hetken kuluttua Kristuksen Morsiamesta, mutta yritän näyttää teille sen taustan.

¹³⁵   ”Nainen on luotu miestä varten eikä mies naista varten.” Tämä on syy siihen, että vanhojen lakien mukaan moniavioisuus oli laillista. Katsokaa Daavidia, joka istui siellä viidensadan vaimon kanssa, ja Raamattu sanoo: ”Hän oli Jumalan oman sydämen mukainen mies”. Hänellä oli viisisataa vaimoa, ja Salomolla oli tuhat vaimoa, mutta yhdelläkään heistä ei voinut olla toista aviomiestä.

¹³⁶   Te saatte nauhani aiheesta Avioliitto ja avioero. Tuolla Tucsonin vuoren huipulla, tässä vähän aikaa sitten, olin siellä rukoilemassa tämän asian suhteen. Koulujen oppilaat vapautettiin katsomaan, kun Tulipatsas kierteli vuoren ympärillä ja kulki suppilona edestakaisin, ylös ja alas. Ihmiset täälläpäin tietävät sen ja näkivät sen, ja Se… kun Hän kertoi minulle Totuuden tästä avioliitto- ja avioerokysymyksestä. Jos toinen puoli menee tähän suuntaan ja toinen tuohon suuntaan, jossain täytyy olla Totuus. Noiden Seitsemän sinetin jälkeen Hän näytti, mikä oli Totuus siitä.

¹³⁷   Huomatkaa nyt, että naisella ei voinut olla kuin yksi aviomies, koska ”nainen on luotu miestä varten eikä mies naista varten”. Kaikki ne viisisataa naista olivat vain Davidin vaimo, ja se oli esikuva. Kun Kristus asettuu valtaistuimelle Tuhatvuotisessa valtakunnassa, Hänen Morsiamensa ei ole yksi henkilö, vaan se koostuu kymmenistä tuhansista, Morsian, kaikki Yhdessä. Ja Daavidilla oli monta vaimoa, yksilöinä, mutta vain kaikki yhdessä olivat hänen vaimonsa. Niin kuin koko uskovien Ruumis on Kristuksen Morsian, koska se on Hän, nainen. Hän oli Mies. Nyt meidät on luotu Kristusta varten. Kristusta ei luotu meitä varten.

¹³⁸   Juuri niin me yritämme nykyään tehdä oppikirjoissamme, eli yritämme saada Sanan (joka on Kristus) sopimaan meille, sen sijaan että me yrittäisimme saada itsemme sopimaan Sanalle. Siinä on ero.

¹³⁹   Kun mies valitsee tietyn tytön perheestä, hänen ei tule luottaa kauneuteen, koska kauneus on petollista. Ja kauneus, nykyaikainen maallinen kauneus, on paholaisesta.

” Oi”, kuulen jonkun sanovan tuolla, ” ole varovainen tässä, saarnaaja!”.

¹⁴⁰   Minä sanon, että nämä asiat tässä maailmassa, joita kutsutaan kauniiksi, ovat ehdottomasti paholaisesta. Todistan sen teille. Tutkikaamme sitten tämän huomautuksen valossa Jumalan pyhää Sanaa, jotta näemme, onko se oikein vai ei. Ja jotkut teistä naisista haluavat olla niin kauniita! Katsokaa, mistä se tulee. Alussa huomaamme, että Saatana oli niin kaunis, kunnes hän petti enkeleitä. Ja hän oli kaikkein kaunein kaikista enkeleistä. Se osoittaa, että se on paholaisessa. Sananlaskut sanoivat, Salomo sanoi: ”Kauneus on turhuutta.” Se on aivan oikein. Synti on kaunista. Varmasti se on. Se on houkutteleva.

¹⁴¹   Haluan kysyä teiltä ja sanoa teille jotakin. Haluan teidän panevan merkille, muutaman hetken ajan. Kaikista maailman lajeista, linnuista, eläimistä, huomaamme, että eläinkunnassa, ihmistä lukuun ottamatta, uros on kaunis, ei naaras. Miksi näin on? Katsokaa… Katsokaa peuraa, kaunista isoa hirveä sarvineen ja pientä emäpeuraa. Katsokaa kanaa, pientä, pilkullisen näköistä kanaa, ja isoa, kauniin höyhenpeitteistä kukkoa. Katsokaa uroslintua ja naarasta. Katso sinisorsaa ja naarasta. Näetkö? Eikä maailmassa ole yhtään lajia, joka on luotu, joka voisi pettää ja alentua niin alas kuin nainen.

¹⁴²   Nyt, sisar, älä nouse ylös ja mene ulos. Odota vain, kunnes kuulemme lopun Tästä. Näetkö? Näettekö?

¹⁴³   Ei ole mitään, ei mitään muuta naisen lisäksi, mikä voisi olla moraaliton. Koiraa sanotaan ”lutkaksi”, sikaa ” emakoksi”, mutta moraalisesti heillä on enemmän moraalia kuin puolella elokuvatähdistä, joita täällä on. Ne eivät voi olla muuta kuin moraalisia.

¹⁴⁴   Ja nainen oli se, joka muutettiin, vääristymisen tähden. Aivan oikein. Näettekö, mihin kauneus vie hänet? Nyt, sen takia, tänä päivänä, huomaamme, että naisten kauneus on lisääntymässä. Otetaan Pearl Bryan, oletko koskaan nähnyt hänen kuvaansa? Häntä pidettiin Amerikan suurena kaunottarena. Yksikään koululainen mistään koulusta ei olisi halunnut häntä takariviin. Tiesitkö, että niin pitäisi olla? Tiesitkö, että Raamattu sanoo, että niin tulee olemaan?

¹⁴⁵   Tiedättekö, että alun perin lankeemus tuli naisen kautta? Ja lankeemus… Loppu tulee päättymään samalla tavalla, naiset tulevat valtaan ja hallitsevat miehiä ja niin edelleen. Tiedättekö, että Raamattu sanoo niin? Tiedättehän, että sinä päivänä, kun nainen pukeutuu miesten vaatteisiin ja leikkaa hiuksiaan, kaikki nuo asiat ovat vastoin Jumalan sanaa. Ja tiedättekö, että hän edustaa seurakuntaa? Kun katsotte, mitä naiset tekevät, näette, mitä seurakunta tekee. Se on aivan oikein. Nyt, nyt, se on aivan yhtä totta kuin Jumalan Sana on totta.

¹⁴⁶   Ei ole olemassa toista naarasta, joka voisi alentua niin alas kuin nainen voi alentua. Ja silti, sen kautta, että hänestä tehdään ulko-….

¹⁴⁷   Hän ei ollut mukana alkuperäisessä luomistyössä. Kaikki muut naaraat kuuluvat alkuperäiseen luomistyöhön: linnut, uros ja naaras; eläimet, uros ja naaras. Mutta ihmiselämässä Jumala loi vain miehen, ja hän otti hänestä. Ja nainen on miehen sivutuote, koska Jumala ei ole asettanut sellaista. Tutkikaa Raamattua. Aivan oikein. Jumala, ei, herra, alkuperäisessä luomistyössään. Nainen asetettiin sinne.

¹⁴⁸   Mutta jos hän voi säilyttää itsensä oikeana, niin mikä onkaan suurempi palkinto kuin mies. Hänet on laitettu koetukselle. Hänen kauttaan tulee kuolema. Hän on syyllinen kaikkeen kuolemaan. Mutta sitten Jumala kääntyi ympäri ja käytti yhtä tuodakseen Elämän takaisin; toi Poikansa naisen, kuuliaisen, kautta. Mutta paha nainen on pahin mahdollinen; mikään ei voi olla yhtä alhainen.

¹⁴⁹   Kain, Saatanan poika, luuli Jumalan hyväksyvän kauneuden. Niin hän tekee tänäänkin. Kain oli Saatanan poika. ”Voi, nyt!” sanotte. Emme aio mennä yksityiskohtiin siitä, mutta anna minun selvittää asia sinulle. Raamattu sanoo, että hän ”oli siitä pahasta”. Se ratkaisee asian. Selvä. Nyt hän oli Saatanan poika. Ja hän ajatteli, että tuomalla alttarin ja tekemällä siitä todella kauniin palvontakäyttöön, Jumala kunnioittaisi sitä.

¹⁵⁰   He ajattelevat, ajattelevat samoin tänään. Varmasti. Tämä: ”Rakennamme suuren rakennuksen. Meillä tulee olemaan suuria kirkkokuntia. Teemme suurimman rakennuksen ja hienoimmin pukeutuneita ihmisiä, sivistyneimpiä kirkonmiehiä.” Joskus Jumala on kymmenen miljoonan kilometrin päässä siitä. Aivan oikein. Silti se on seurakunta.

¹⁵¹   Niinpä, jos Jumala vain kunnioittaa palvontaa, vilpittömyyttä ja uhrauksia, Kain oli yhtä paljon vanhurskas kuin Abel. Mutta hän ymmärsi ilmestyksen kautta, että hänen vanhempansa eivät syöneet omenoita.

¹⁵²   Aion sanoa nyt jotain, mikä ei kuulosta hyvältä pastorin suusta, mutta sanon sen kuitenkin. Kuulen näiden muiden sanovan asioita, joten minä… sanon pieniä vitsejä, enkä tarkoita sitä. Sanoin kuitenkin tämän: ”Jos omenoiden syöminen sai naiset tajuamaan, että he olivat alasti, meidän on parasta antaa omenoita uudelleen.” Ymmärrättekö? Ymmärrättekö? Aivan. Antakaa minulle tuo anteeksi, mutta vain siksi, että se muuttuisi. Olen saanut teidät sidotuksi tänne ja puhun naisista ja niin edelleen. Haluan rentouttaa teitä hetken, jotta voitte valmistautua siihen, mitä seuraavaksi tulee. Nyt, huomatkaa, te… Kyse ei ollut omenoista. Tiedämme sen.

¹⁵³   Seurakunnasta on tullut näinä päivinä, kuten kaikista muistakin ihmisen aikaansaannoksista, tullut tieteellinen. He yrittävät tehdä tieteellisen seurakunnan, kuvien ja suurten kirkontornien vetovoiman avulla. Ja on sääli, että helluntailaiset joutuivat tuohon uraan. Olisi parempi, jos olisitte tamburiinin kanssa alhaalla kadunkulmassa ja Jumalan Henki olisi yllänne. Mutta te yritätte verrata itseänne muiden kanssa, koska te teitte itsestänne kirkkokunnan. Siitä se johtui. Näettekö? Seurakunnat yrittävät olla tieteellisiä.

¹⁵⁴   Ja muistakaa, että kun ihminen saavuttaa edistystä tieteen avulla, hän tappaa itsensä joka päivä. Kun hän keksi ruudin, katsokaa mitä se teki. Kun hän keksi auton, se tappaa enemmän kuin ruuti. Nyt ihmisellä on vetypommi. Mitähän hän aikoo tehdä sen kanssa? Aivan.

¹⁵⁵   Ja niin on myös seurakunnan laita, kun se yrittää saada aikaan tieteen avulla, ihmisen tekemän suunnitelman avulla, se vie teitä kauemmas Jumalasta ja kuolemaan, kauemmas kuin se oli alun perin. Se on aivan oikein. Älkää valitko seurakuntaanne samalla tavalla kuin valitsitte vaimonne. Näettekö? Se, mitä tiede teki hänelle, oli ihmeellistä, mutta teidän on parempi pysyä erossa seurakunnastanne sen vuoksi; hän teki maaleja, puutereita ja kaikkia näitä muita asioita. Valitkaa Hänen Sanansa luonteen mukaan.

¹⁵⁶   Nyt verrataanpa tämän päivän luonnollista morsianta tämän päivän niin sanottuun seurakunnan morsiameen. Verratkaa naista, joka on menossa naimisiin tänä päivänä.

¹⁵⁷   Nyt katsokaa, mitä tiede on tehnyt hänen hyväkseen. Ensin hän tulee ulos, hiukset leikattuina, sellainen Jacqueline Kennedyn kampaus, tai jotain sellaista. Ja tiedättekö mitä Raamattu sanoo? Raamattu itse asiassa antaa miehelle, jos hän haluaa, oikeuden ottaa naisesta avioeron, jos nainen tekee niin. ”Hän on häpeällinen nainen, joka leikkaa hiuksensa.” Raamattu sanoo niin. Aivan. Etkö tiennyt sitä? Etkö tiennyt? Kyllä vain! Saarnaan liian paljon Kaliforniassa, ettette voisi olla tietämättä sitä. Aivan oikein. Niinpä niin! Mitä hyötyä siitä on minulle? He tekevät sen joka tapauksessa. Et voi ottaa sikaa ja muuttaa sen nimeä, tehdä siitä karitsaa. Huomatkaa.

¹⁵⁸   Tulette vihaamaan minua tämän jälkeen, mutta tulette tietämään Totuuden. Näettekö?

¹⁵⁹   Katsokaa. Verrataanpa sitä. Täällä hän tulee esiin täysin maalattuna, jotain, mitä hän ei ole, nykyaikainen morsian. Jos hän pesisi hänen kasvonsa, hän ehkä pakenisi häntä. Säikähtäisi kuoliaaksi, ottamalla kaiken sen aineen pois hänestä. Ja niin on seurakunta, jolla on iso, maalattu julkisivu, täydellinen teologinen Max Factor. Uh-huh. Molemmilla on kauniit, valheelliset kasvot, ihmisen luoma kauneus eikä Jumalan luoma kauneus. Kummassakaan ei ole paljoa luonnetta.

¹⁶⁰   Huomatkaa, aivan kuten Saatana, tarpeeksi pettääkseen, verratkaa nykyaikaista morsianta nyt häneen: käyttää shortseja, käyttää maaleja, leikkaa hiuksensa pois, käyttää vaatteita, jotka näyttävät miesten vaatteilta, ja kuuntelee pastoria, joka sanoo hänelle, että se on ihan okei. Hän on eksyttäjä. Hän kärsii siitä tuonpuoleisessa. Aivan oikein. Hän tekee sen pettääkseen, ollakseen jotain, mitä hän ei ole.

¹⁶¹   Niin seurakunta tekee, se saa ison DD:n, Ph.D:n, LL.D:n. Joten te sanotte: ”Pastorimme on sitä, tätä ja tätä”, ehkä ette tiedä Jumalasta enempää kuin hottentotti tietää egyptiläisestä yöstä. Aivan oikein. Aivan. Joku teologinen seminaarikokemus tuolla, ja tietää Jumalasta yhtä tyhjän kanssa.

¹⁶²   Nykyaikainen seurakunta ja heidän teologiset maalinsa, hmm, heidän naisiltaan on ajeltu heidän kirkkautensa pois, joidenkin heidän rickynsä ja pastorinsa toimesta, kuin Iisebel, jos sellaista on koskaan ollutkaan. Leikatut hiukset, shortsit, maalit, kaikki laitettu teologisen maun mukaan, sillä tavalla seurakunta on. Kyllä. Mutta hänen hengellinen luonteensa on kaukana siitä, että hän olisi kodin laittaja, jota Jeesus Kristus on tulossa ottamaan vastaan.

¹⁶³   Jos joku kristitty nai tuollaisen naisen, se osoittaa, että hän on langennut armosta. Hänen makunsa Jumalasta ja hänen makunsa kodista, siitä, millainen kodin pitäisi olla, on kaukana, kun hän valitsee tuollaisen naisen. Ei, herra. Sellainen nainen ei todellakaan sovi kristityn makuun. Hänen hengellinen luonteensa on alhaisimmillaan, kuollut, kirkkokunnallisessa kauneudessa ja maailman himossa.

¹⁶⁴   Juuri siinä seurakunta on nykyään, se on myynyt Sanan antaman luonteensa Saatanalle tieteellisen, ihmisten tekemän uskonnon vuoksi. Kun, hänellä oli oikeus, Jumalan seurakuntana, pysyä Jumalan Sanassa ja saada Pyhä Henki toimimaan keskuudessaan, hitsaamaan Ruumiin yhteen Jumalan Sanan ja rakkauden avulla. Sen sijaan hän myi syntymäoikeutensa, kuten Eesau, ja otti kirkkokunnan, antakaa hänen tehdä mitä tahansa, mitä hän haluaa, aivan, vain ollakseen suosittu, kuten hänen äitinsä teki Nikeassa, Roomassa. Jumalan Sana!

¹⁶⁵   Oi, kuinka se on tullut sisään meidän helluntailaisuuteemme! Se on todella ikävää, mutta se teki sen.

¹⁶⁶   Huomatkaa, vain hetki, nunna katolisessa kirkossa. Kun nainen ryhtyy nunnaksi ja ottaa viimeisen hunnun, hän on täysin myyty tuolle kirkolle. Hän on (sielu, ruumis ja henki) tuon kirkon omaisuutta. Hänellä ei ole omaa mieltä. Hänellä ei voi olla, kun hän ottaa tuon viimeisen hunnun, ei omaa mieltä, ei omaa tahtoa. Katsokaa täällä, kuinka Saatana tekee heistä väärennöksiä, oikean kaltaisia.

¹⁶⁷   Kristuksen todellinen Seurakunta, Morsian, on niin myyty Hänelle ja Hänen luvatulle Sanalleen, kunnes se mieli, joka on Kristuksessa, on teissä. Millainen ero!

¹⁶⁸   Ja me huomaamme tänä päivänä, että nykyaikainen seurakunta, nykyaikainen maailman seurakunta, nykyaikainen maailman seurakunta ja myös hengellinen seurakunta ovat molemmat raskaana, synnyttämässä poikia.

¹⁶⁹   Yksi heistä, kirkkokunnallinen synnytys, tullaan tuottamaan, jonain… päivänä, näinä päivinä, Kirkkojen maailmanneuvostossa, joka tulee tuottamaan maailmalle antikristuksen, kirkkokunnan kautta. Se on tarkalleen Totuus. En ehkä elä nähdäkseni sitä. Minä uskon, että minä tulen näkemään. Mutta te nuoret, muistakaa, että te kuulitte erään pastorin sanovan tuon. Se tulee lopulta päätökseen. Ja se on pedon merkki, kun hän perustaa Kirkkojen maailmanneuvoston. Ja hän synnyttää poikansa, antikristuksen.

¹⁷⁰   Toinen on raskaana Jumalan Sanasta ja synnyttää Ruumiin, Jeesuksen Kristuksen valmiin Ruumiin, joka on Morsian. Kristuksen Ruumis ei ole vielä valmis. Kuinka moni tietää sen? Mies ja nainen ovat yhtä. Ja Kristus on yksi Ruumis, Sana. Morsiamen on oltava tuon Ruumiin loppuosa. Ja nämä kaksi yhdessä muodostavat jälleen yhden Ruumiin. Kuten Aadam oli alussa: mies ja hänen vaimonsa ovat yksi. Nyt Hän, todellinen Morsian, on niin myyty Hänelle, ettei Hän käytä omaa mieltään. Hänen mielensä on tietenkin Hänen tahtonsa, ja Hänen tahtonsa on Hänen Sanansa.

¹⁷¹   Nyt katsokaa niin sanottua ihmisen valitsemaa morsianta ja verratkaa hengellistä tämän päivän luonnolliseen, nykyaikaiseen Iisebeliin, jonka Ahab, Max Factor -kauneudet ja kaikki muu ovat lumonneet. Katsokaa seurakuntaa, samalla tavalla, mutta prostituoituna elävän Jumalan Sanalle; suuret kirkkokunnat, suuret rakennukset, suuri raha, suuri palkka, kaikki myyty. Miehet seisovat saarnastuolissa tukemassa, että se on ihan oikein, ja antakaa heidän selvitä siitä. Pelkkää petosta, siinä kaikki. Todella sokea Laodikean seurakuntajakso, juuri sellainen kuin Raamattu sanoi sen olevan. ”Hän sanoi: ’Minä olen rikas. Olen kuin kuningatar. En tarvitse mitään.’ Etkä tiedä, että olet köyhä, kurja, sokea, kurja, alaston, etkä tiedä sitä.” Jos tuo ei ole NÄIN SANOO HERRA, Ilmestyskirjan 3, en ole koskaan lukenut Sitä. Sellainen hän on, eikä tiedä sitä! Ajatelkaa sitä.

¹⁷²   Jos sanot kadulla alastomalle miehelle tai naiselle, että hän on alasti, ja sanot hänelle, että hän on alasti, ja he sanovat: ”Hoida omat asiasi”, niin siinä on jonkinlainen henkinen vajavuus. Jotain on mennyt vikaan heidän mielessään.

¹⁷³   Ja kun voitte lukea Jumalan Sanaa, miten ihmisten pitäisi tehdä, ja tästä Pyhän Hengen kasteesta, joka meillä on tänään, ja ihmiset katsovat teihin kuin olisitte hulluja. Te sanotte heille: ”Teillä on…” Heidän on synnyttävä uudestaan. Heidän on uskottava Raamattuun.

¹⁷⁴   He sanovat: ”Se oli juutalainen taru, vuosia vanha. Meidän kirkollamme on tie.” Kurjia, surkeita, sokeita, alastomia, eivätkä edes tiedä sitä. Mikä… Ja Raamattu sanoi, että siihen tilaan he päätyvät.

Kuinka todellinen profeetta voisi koskaan olla näkemättä sitä? En tiedä.

¹⁷⁵   Ajelehtimassa suoraan kaikkiin seurakuntiimme, kaikkialla. Katsokaa sitä, vain nykyajan suuntauksena. Ilmestyskirjan 17. luvun ”vanha huora ja tyttäret”, joka antaa ”köyhille, sokeille, kurjille” ihmisille Jumalan Sanan vastaisen teologisen oppinsa. ”Ja he löysivät hänestä orjien sieluja ja miehiä ja naisia kaikkialta.” Sen sijaan, että hän olisi houkutellut ihmisiä…

¹⁷⁶   Kristus vahvistaa Sanansa, mikä vetää ihmisiä puoleensa. Hän ei vedä puoleensa ihmisiä seurakunnissa, joita vetävät puoleensa suuret kirkkokunnat ja suuret teot ja suuret touhuamiset ja hienot asiat. Mutta Jumalan Sana vetää puoleensa Kristuksen Morsianta.

¹⁷⁷   Nyt huomatkaa. On mielenkiintoista huomata, miten seurakunta yrittää herättää ihmisten huomion hienoilla puvuilla ja hienoilla kuoroilla, ja polkkatukkaisilla naisilla ja maalatuilla kasvoilla. Ja he luulevat… Ja se laulaa kuin enkeli. Valehtelee kuin piru, juoksee koko yön tanssimassa, ei ajattele siitä yhtään mitään. Ja niin he ajattelevat: ”Ei se mitään. Se on kaunista.” Mutta se on väärennettyä. Se ei ole Jumalan Sana.

¹⁷⁸   Kun taas todellinen Morsian kiinnittää Jumalan huomion pitämällä Hänen Sanansa. Huomatkaa nyt. Nyt huomatkaamme Kristus.

¹⁷⁹   Te sanotte: ”No, nyt, hetkinen, entä tämä kauneus, josta puhut?”

¹⁸⁰   Raamattu sanoo Jesajan 53:2:ssa, että kun Jeesus tuli, ”Hänessä ei ollut mitään kauneutta, että me olisimme halunneet Häntä”. Onko näin? Ei ollut mitään kauneutta. Jos Hän olisi tullut maallisen kauneuden kanssa, kuten Saatana on nykyään, ihmiset olisivat juosseet Hänen ympärillään ja hyväksyneet Hänet samalla tavalla kuin he hyväksyvät seurakunnan nykyään. He olisivat uskoneet Häntä, ottaneet Hänet vastaan, kuten he tekevät Saatanan kanssa tänään. Varmasti he olisivat. Mutta Hän ei tullut tuollaisessa kauneudessa, vaan Hän tulee aina luonteen kauneudessa. Siellä Kristus ei ollut kaunis, suuri, vahva, jykevä mies. Jumala ei valitse sellaista.

¹⁸¹   Muistan, että kerran eräs profeetta meni ottamaan kuninkaan, tekemään Iisain pojasta kuninkaan, ottamaan toisen kuninkaan, Saulin, paikan. Ja niin Iisai toi hänet esiin, hänen suuren, ison, hienon poikansa. Hän sanoi: ”Kruunu näyttää oikein hyvältä hänen päässään.”

¹⁸²   Ja profeetta meni kaatamaan öljyä hänen päälleen. Hän sanoi: ”Jumala on hylännyt hänet.” Ja Hän hylkäsi jokaisen heistä, kunnes hän tuli pienen, vanhan, olkapäät kumarassa olevan, punakan näköisen miehen luo. Ja hän kaatoi öljyä hänen päälleen ja sanoi: ”Jumala valitsi hänet.” Näettekö? Me valitsemme näön perusteella. Jumala valitsee luonteen perusteella.

¹⁸³   Luonne, Jeesuksen Kristuksen kaltaista luonnetta ei ole koskaan aiemmin ollut. Se elää sinussa ja ilmentää Häntä. Me näemme, että se on totta. Hänen maallinen kauneutensa ei ole se, joka vetää puoleensa Hänen Morsiantaan. Se on Hänen luonteensa, seurakunnan luonne, jota Jeesus etsii; ei suuria rakennuksia, suuria kirkkokuntia tai suurta jäsenmäärää. Hän lupasi tulla sinne, missä kaksi tai kolme on kokoontuneena yhteen. Todellakin. Sen varaan tosi uskovainen panee toivonsa, sen varaan, että Jumalan Sana vahvistetaan Totuudessa, siinä, mitä se on. Valitkaa Hänen Sanansa mukaan, ei maallista rakastavan ryhmän mukaan. He vihaavat sitä.

¹⁸⁴   Ei ihme, että hän on ottanut eron Hänestä, koska hän ei ole saanut Hänen ilmestystään, eikä hänellä ole sitä. Hän ei välitä hänestä, siitä, miten hän toimii ja tekee, ja siitä, kuinka paljon hänellä on tätä maallista tavaraa.

¹⁸⁵   Hän etsii tytön luonnetta, Kristuksen luonnetta. Nyt, hetki vain. Siinä se on. Hän valitsee Morsiamen heijastamaan Hänen luonnettaan, johon nähden nykyajan nykyaikaiset seurakunnat jäävät varmasti miljoonien kilometrien päähän Hänen – Hänen ohjelmastaan tässä, koska he kieltävät Tämän olevan Totuus. Siispä, miten niin voisi olla? Nyt Hän odottaa päivää, kun tuo Morsian muodostetaan, Hepr. 13:8, juuri sellaiseksi kuin Se oli, sellaiseksi kuin Hän oli. Sen on oltava Hänen samaa lihaansa, samoja luita, samaa Henkeä, samaa kaikkea, aivan täsmälleen rakennettuna, ja heistä kahdesta tulee sitten yksi. Ennen kuin seurakunnasta tulee sellainen, he eivät ole yksi. Hänen, Sanan, luonteensa tätä aikakautta varten on muovauduttava. Hänen on muovauduttava sellaiseksi kuin Hän on.

¹⁸⁶   Nyt, lopuksi, haluan sanoa syyn siihen, miksi sanoin nämä asiat, ja aion lopettaa. Eräänä yönä, noin kello kolme aamulla, minut herätettiin. 186 Nyt, lopuksi, haluan sanoa syyn siihen, miksi sanoin nämä asiat, ja aion lopettaa. Eräänä yönä, noin kello kolme aamulla, minut herätettiin.

¹⁸⁷   Otan kenet tahansa teistä vastaamaan tähän. Olenko koskaan kertonut teille mitään muuta Herran Nimessä kuin sen, mikä on ollut oikein? Se on aina ollut oikein. Auttakaa minua, Jumala tietää, että se on totta. Ei ole ketään, ei missään päin maailmaa, niistä tuhansista asioista, joita on kerrottu, että Hän olisi koskaan erehtynyt ainoastakaan sanasta. Se on aina toteutunut täydellisesti.

¹⁸⁸   Jopa silloin, kun olin Phoenixissa taannoin, tai noin vuosi sitten, ja kerroin teille siitä Sanomassa – Mitä hetki nyt on, herrat? Ja kerroin teille: ”Seitsemän enkeliä tulisi kohtaamaan siellä” ja avaamaan nämä Sinetit ja niin edelleen. Ja siellä – Life-lehti julkaisi artikkelin siitä, tästä suuresta Liekistä, joka nousi ilmaan, kolmekymmentä mailia korkeana, kaksikymmentäseitsemän mailia leveänä. He sanoivat, että he eivät voineet ymmärtää, mikä se oli; eivät tiedä vieläkään. Ja miehet, jotka istuvat täällä tässä rakennuksessa tänä iltana, seisoivat siellä kanssani, kun se tapahtui, juuri niin kuin Se sanoi. Hän kertoi minulle, mitä tulee tapahtumaan, ja se tapahtui juuri tarkalleen niin. Kuinka jokainen noista Sineteistä avautui ja kertoi salaisuudet, jotka olivat olleet kätkettyinä reformaattoreille ja niin edelleen kautta aikojen, aivan täydellisesti.

¹⁸⁹   Kuinka, seisten kukkulan huipulla, miehiä, kolme tai neljä heistä seisoo tässä nyt, kyllä, enemmän kuin se. Kun he nousivat kukkulalle, Pyhä Henki sanoi: ” Poimi tuo kivi.” Me olimme metsästämässä. Hän sanoi: ”Heitä se ilmaan ja sano: ’NÄIN SANOO HERRA’.” Minä tein niin. Sieltä alas tuli pieni tuulenpyörre. Sanoin: ”Kahdenkymmenenneljän tunnin sisällä näette Jumalan käden.” Miehet, jotka istuvat juuri nyt tässä.

¹⁹⁰   Seuraavana päivänä, noin kello kymmenen, seisoin siinä ja sanoin: ” Valmistautukaa. Menkää tuonne auton alle”, veteraani. Sanoin: ”Jotakin on tapahtumassa.” Oli kirkas taivas, aivan suuren kanjonin yläpuolella. Alas tuli pyörivä Tuli taivaasta, juuri niin kovaa kuin Se saattoi huutaa, iskeytyen seiniin noin. Seisoin aivan sen alla. Otin hattuni pois ja painoin pääni alas. Se tuli noin metrin tai pari yläpuolelleni ja teki kaivannon seinään, ja räjähti. Se nousi takaisin ilmaan, pyörähti taas ympäri ja laskeutui alas kolme kertaa, jopa katkaisten meskiittipensaiden latvoja parinsadan metrin matkalta. Kuuletteko heidän sanovan: ”Aamen”? He olivat paikalla, kun se tapahtui, näetkö, ja se teki kolme räjähdystä.

¹⁹¹   Kun he pääsivät pois autojen alta ja kaikesta muusta, he tulivat takaisin ja sanoivat: ”Jos se olisi osunut sinuun, ei olisi ollut rasvaista tahraakaan jäljellä.”

¹⁹²   Sanoin: ”Se oli Hän. Hän puhui minulle.” Jumala puhuu tuulispäässä. Näettekö? Ja siellä seisoi sama Tulipatsas, jonka näette tuolla olevassa kuvassa.

Ja kun se nousi ylös, he kysyivät: ”Mikä se on?” Sanoin: ”Tuomio on iskemässä länsirannikolle.”

¹⁹³   Toisena päivänä sen jälkeen Alaska melkein upposi. Näetkö? Se iski kerran, siellä, ensimmäinen isku.

¹⁹⁴   Joskus on tehtävä jotakin, joka symboloi sitä. Kuten mies, joka laittoi suolaa astiaan ja heitti sen veteen ja sanoi: ” NÄIN SANOO HERRA, tulkoon makeaa vettä.” Ja toisessa tapauksessa Jeesus otti vettä ja kaatoi sitä kannuun ja teki siitä viiniä.

¹⁹⁵   On oltava jotain, joka kuvastaa sitä. Sellainen se oli, se nousi ilmaan ja tuli alas. Se aloitti tuon pienen pyörretuulen. Kahdenkymmenenneljän tunnin kuluessa Se oli ravistellut tuota vuorta, kunnes se leikkasi harjanteen sen ympärille.

¹⁹⁶   Pastori Blair istuu tässä, katson häntä juuri nyt, hän oli tuolla ylhäällä ja poimi joitakin palasia ja niin edelleen. Tässä on Terry Sothmann, he, ja seisovat tässä, ja Billy Paul. Ja veljet, jotkut näistä monista muista, jotka istuvat täällä, jotka olivat paikalla näkemässä sen tapahtuvan, kun Se repi sen irti.

¹⁹⁷   Se ei ole tarua. Se on totuus. Se ei ollut Raamatun päivinä. Se on nyt. Näettekö? Sama Jumala, joka on aina näyttänyt minulle nämä asiat, ja ne ovat toteutuneet, tarkalleen kirjaimellisesti. Ne eivät ole kertaakaan epäonnistuneet. Nyt minä kerskailen Hänestä.

¹⁹⁸   Muutama viikko sitten sain näyn. Seisoin korkealla paikalla, ja minun oli tarkoitus nähdä seurakunnan ennakkokatselmus. Ja huomasin, että tullen minusta… Seisoin enemmänkin näin päin, länteen päin. Ja tänne päin oli tulossa ihana joukko naisia, todella kauniisti pukeutuneina, pitkät hiukset kauniisti taakse kiinnitettynä, hihat ja hameet siististi alas lasketuneina. Ja he kaikki lauloivat marssilaulua, kuten: ”Eteenpäin, kristityt sotilaat, marssikaa kuin sotaan, Jeesuksen ristin kulkiessa edellänne.” Ja kun he kulkivat ohi, minä seisoin, ja siellä oli Jokin, joku Henki, oli Jumala, ja sanoi: ” Siinä on Morsian.” Ja minä katsoin, ja sydämeni oli onnellinen. Ja Hän kulki ympäri tätä kautta ja kulki takaa ohitseni.

¹⁹⁹   Jonkin ajan kuluttua, kun hän käveli takaisin tätä tietä, Se sanoi: ”Nyt nykyaikainen seurakunta tulee ennakkokatseluun.” Ja täältä tuli Aasian seurakunta. En ole koskaan nähnyt niin likaista joukkoa.

²⁰⁰   Tässä tulivat muut seurakunnat, eri kansojen seurakunnat. He näyttivät kauheilta.

²⁰¹   Ja minä – minä sanon tämän, koska minun velvollisuuteni on kertoa totuus Jumalan edessä. Ja kun Hän sanoi: ”Täältä tulee nyt Amerikan seurakunta ennakkokatseltavaksi”, jos olen koskaan nähnyt joukon paholaisia, niin se oli sellainen. Nuo naiset paljaiksi riisuttuina, ja heillä oli vanha harmaan näköinen asia, joka oli kuin norsun nahan värinen. Ja he pitelivät sitä edessään, eikä sen päällä ollut lainkaan yläosaa. Ja he tanssivat tällaisia juttuja, näitä tansseja, joita nämä lapset tanssivat täällä, näitä kiemurteluja ja sellaista, ja sellaista musiikkia soitettiin. Ja kun näin Miss USA:n tulevan esiin, melkein pyörryin.

²⁰²   Nyt, tämä on: NÄIN SANOO HERRA. Jos uskotte minun olevan Hänen palvelijansa, uskokaa minua nyt. En sanoisi sitä mistään hinnasta maailmassa. Koko maailmassa ei ole tarpeeksi rahaa saadakseni minut sanomaan sen, jos se ei olisi totta.

²⁰³   Ja kun hän tuli ohitse, se oli kaikkein likaisimman näköinen asia, jonka olen koskaan nähnyt. Ajattelin: ”Jumala, niin kovasti kuin saarnaajat ja me veljet olemme ponnistelleet saadaksemme Sinulle Morsiamen, ja tuo on parasta, mitä olemme voineet saada aikaan.” Hän kiemurteli, piteli tätä edessään, sellaista hulahameen tapaista esinettä, piteli sitä alapuolensa edessä, näin, tanssien ja kiemurrellen, niin kuin nämä lapset tekevät täällä… näissä mauttomissa ohjelmissa, joita heillä on, kiemurrellen. Tuo oli Amerikan Miss Kristinusko.

²⁰⁴   Jumala auttakoon minua, siltä se näyttää hänen silmissään. Minä… minä vain… minä aloin… minä olisin voinut pyörtyä. Ajattelin: ”Kaikki se yrittäminen ja saarnaaminen ja suostuttelu?” Jokainen heistä, joilla oli polkkatukka, ja he kiemurtelivat ja elehtivät, pitivät tätä edessään. He tulivat sinne, missä minä seisoin tämän yliluonnollisen Olennon kanssa. En voinut nähdä Häntä. Kuulin Hänen puhuvan minulle; Hän oli aivan lähelläni. Mutta kun he kääntyivät tähän suuntaan, he pitelivät tätä. Ja he vain kiemurtelivat ja nauroivat ja jatkoivat, elehtelivät tuolla tavoin ja pitelivät tätä edessään.

²⁰⁵   Nyt, minä seisoin siellä Hänen Läsnäolossaan, ja Hänen palvelijansa. ”Ja kaiken sen jälkeen, mitä olen yrittänyt, tämäkö on parasta, mitä olen pystynyt saamaan aikaan?” Ajattelin: ”Jumala, mitä hyötyä siitä on ollut minulle? Mitä hyötyä siitä oli? Kaikki se itkeminen, anominen ja suostuttelu ja ne suuret merkit ja ihmeet ja ihmeteot, joita Sinä olet näyttänyt. Ja kuinka seisoin siellä ja menin kotiin ja itkin, kun olin saarnannut heille ja kaikkea muuta, ja mitä hyötyä siitä on ollut minulle? Ja sitten minun on esiteltävä jotakin sellaista Sinulle, Morsiamena?”

²⁰⁶   Ja kun seisoin siinä katsellen, hän meni ohitse. Ja voitte kuvitella hänen takapuolensa, jonka päällä ei ollut mitään, pitäen tätä edessään, kun hän meni ohi, tuolla tavalla, noin, kiemurrellen, viskoen raajojaan tuolla tavalla. Ja hänen, voi, se oli mautonta, miten hän käyttäytyi, hänen vartalonsa tärisi tuolla tavalla. Nyt minä…

²⁰⁷   Te sanotte: ”Mitä se tarkoittaa, veli Branham?” En tiedä. Kerron vain, mitä olen nähnyt.

²⁰⁸   Ja kun hän kulki ohi tuolla tavalla, katsoin häntä. Oi, minä aivan pyörryin. Käännyin vain ympäri. Ajattelin: ” Jumala, olen tuomittu. Minun ei tarvitse enää yrittää ollenkaan. Voin ihan hyvin lopettaa.”

²⁰⁹   Rouva Carl Williams, jos istutte täällä, ja se uni, josta kerroitte minulle jokin aika sitten ja jonka näitte eräänä yönä ja joka on vaivannut teitä, siinä se on. Ohjauspyörä on otettu kädestäni.

²¹⁰   Sitten vain ajattelin: ”Voin yhtä hyvin unohtaa sen.” Olin mennyttä.

²¹¹   Sitten kuulin yhtäkkiä Sen tulevan jälleen. Ja tältä puolelta tuli sama Morsian, joka kulki tätä kautta. Sieltä tulivat taas ne pienet naiset, ja jokainen heistä oli pukeutunut kansallispukuihinsa, mistä he olivat kotoisin, kuten Sveitsistä, Saksasta ja niin edelleen, ja jokaisella oli samanlainen puku, pitkät hiukset, aivan kuten ensimmäisellä kerralla. Ja tässä he tulivat kävellen. ”Eteenpäin, kristityt sotilaat, marssikaa kuin sotaan.” Ja kun he kaikki ohittivat sen ennakkokatsomon, jossa me seisoimme, aivan samanaikaisesti, jokaisen katse kääntyi tuohon suuntaan. Sitten he kääntyivät ympäri ja jatkoivat marssia.

²¹²   Ja juuri kun he alkoivat nousta suoraan taivaalle, tämä toinen nousi kukkulan reunalle ja meni alas.

²¹³   Nämä alkoivat marssia suoraan taivaalle. Ja kun he alkoivat marssia, huomasin parin pienen tytön takana, jotka näyttivät olevan jotain ulkomaalaisia tyttöjä, kuten Ruotsista tai Sveitsistä tai jostain. He alkoivat katsella ympärilleen ja saivat… Sanoin: ”Älkää tehkö noin! Älkää poistuko tahdista!” Ja kun huusin niin, tulin näystä ulos seisoen siinä käsi ojennettuna tällä tavalla. Ajattelin: ”No…”

²¹⁴    Siksi sanoin sen, mitä sanoin tänään. Haluan esittää teille kysymyksen. Onko myöhempää kuin luulemmekaan? Voisiko Hänet olla jo kutsuttu ja valittu, sinetöity? Ei tule olemaan yhtään lisähenkilöä, tiedättehän. Voisiko se olla mahdollista? Oi, kyllä vain. Oi, kyllä.

²¹⁵   Muistakaa, mitä sanoin eräänä päivänä aamiaisella. Uroksen ja naaraan siittiössä on miljoona sukusolua, miljoona munasolua, jotka lähtevät liikkeelle. Mutta vain yksi niistä jää eloon, ja silti ne ovat kaikki samanlaisia: yksi miljoonasta. Jokainen niistä on sama munasolu ja samanlainen siittiö. Yksi niistä jää eloon. Loput kuolevat.

²¹⁶   Kukaan ei voi sanoa, mikä niistä on helmöittynyt munasolu, ja, oi, mitään siitä. Jumalan on päätettävä, tuleeko siitä poika vai tyttö, vaalea vai ruskeaverikkö, tai mitä ikinä siitä tuleekaan. Jumala päättää sen. Ei se, joka ensimmäisenä kohtaa, vaan se, jonka Jumala on päättänyt. Ehkä yksi tulee tänne ylös, ja yksi… Jos olette koskaan huomanneet, koeputkessa, nähneet niiden kokoontuvan yhteen. Olen nähnyt sen. Jumalan on päätettävä se. Yksi, jokainen niistä, aivan samanlaisia, mutta valinnan perusteella. Luonnollinen syntymä on valinnan perusteella. Jumala ottaa yhden miljoonasta.

²¹⁷   Kun Israel lähti Egyptistä matkallaan kohti luvattua maata, heitä oli noin kaksi miljoonaa ihmistä. Jokainen heistä oli saman uhrilampaan alla, muuten he eivät olisi jääneet henkiin. Jokainen heistä kuunteli profeetta Moosesta. Jokainen heistä kastettiin hänen Punaisessa meressä. Jokainen heistä tanssi, naiset Mirjamin kanssa, ylös ja alas merenrannan (kun) puolella, kun Jumala tuhosi vihollisen. Jokainen heistä seisoi Mooseksen kanssa ja kuuli hänen laulavan Hengessä. He kaikki söivät erämaan mannaa, joka putosi Taivaasta. Uusi manna, joka ilta, joka on esikuva Sanomasta, jokainen heistä söi siitä. Mutta kuinka moni niistä kahdesta miljoonasta selvisi? Kaksi. Yksi miljoonasta.

²¹⁸   Maailmassa on tänä iltana noin viisisataa miljoonaa kristittyä, katoliset ja muut mukaan luettuina. Viisisataa miljoonaa niin sanottua uskovaa maailmassa. Jos Ylöstempaus tapahtuisi tänä iltana, se tarkoittaisi… jos yksi miljoonasta laskettaisiin. En sano, että niin on. Mutta jos näin tapahtuisi, viisisataa ihmistä olisi kadonnut seuraavien kahdenkymmenenneljän tunnin aikana. Ette edes kuulisi siitä. Niin moni on kateissa, joka tapauksessa, eikä heitä voida edes laskea.

²¹⁹   Silloin meille voi tapahtua, ystävä, niin kuin tapahtui, kun Johannes Kastaja tuli. Jopa opetuslapset sanoivat: ”Miksi Kirjoitukset sanovat, miksi – apostolit tai profeetat sanovat, miksi sanotaan, että Eliaan on ensin tultava ja palautettava kaikki ennalleen?”

²²⁰   Hän sanoi: ”Minä sanon teille, että Elias on jo tullut, ettekä te tienneet sitä.”

²²¹   Eräänä näistä päivistä me saatamme jäädä seisomaan tänne: ” Miten on Ylösnousemuksen laita, ennen kuin ahdistus alkaa?”

”Se on jo tapahtunut, ja te ette tajunneet sitä.”

²²²   Koko Ruumis, sinetöitynä, vain pitäen Sen tahdissa. En sano, että niin olisi. Toivon, ettei niin ole. Mutta, ystävä, kun se antaa…

²²³   Jos meillä on tänä iltana sydämessämme tunne, että meidän pitäisi oikaista elämämme ja tekomme, antakaa minun neuvoa teitä sananpalvelijaveljenä. Sanon tämän ensimmäistä kertaa saarnastuolista käsin. Olen tänä iltana puhunut Tästä syvällisemmin kuin mistään muusta, milloinkaan, yleisön edessä, koska minulla on ollut suuri vapaus näissä kokouksissa. Jos uskotte, että olen Jumalan profeetta, kuunnelkaa, mitä olen kertonut teille. Jos sydämessänne on yksikin pieni tunne, menkää heti Jumalan luo. Tehkää se.

²²⁴   Pysähtykää hetkeksi, miehet. Katsokaa teidän – teidän uskontunnustuksianne, joita palvelette. Katsokaa seurakuntiinne. Onko se täsmälleen Jumalan Sanan mukaista? Oletteko täyttäneet kaikki vaatimukset? Sanotte: ”Olen hyvä mies.” Niin oli Nikodeemus, ja niin olivat kaikki muutkin. He – he olivat kunnollisia. Näettekö? Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa.

²²⁵   Ja naiset, haluan teidän katsovan peiliin ja katsovan, mitä Jumala vaatii naisen tekevän. Ja katsokaa Jumalan peilistä, ei nyt seurakuntanne peilistä, vaan Jumalan peilistä, ja katsokaa, voitteko täyttää elämässänne Jeesuksen Kristuksen hengellisen Morsiamen vaatimukset.

²²⁶   Sananpalvelijat, ajatelkaa samoin. Leikkaatteko te kulmia täältä säästääksenne jonkun tunteita tuolla? Tekisittekö näin, jos se ei olisi… ja teidät erotettaisiin seurakunnasta? Jos teistä tuntuu siltä, rakas veljeni, sallikaa minun varoittaa teitä, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paetkaa siitä juuri nyt.

²²⁷   Ja, rouva, jos et pysty täyttämään kristityn vaatimuksia, et nimellisenä kristittynä, vaan sydämessäsi, ja jos elämäsi on täsmälleen samanlainen kuin Jumalan avioliittotodistuksessa sanotaan, että sen on oltava….

²²⁸   Ja, seurakunnan jäsen, jos seurakuntasi ei ole sellainen, jos se ei pysty täyttämään Jumalan Sanan vaatimuksia, lähde siitä ja tule Kristukseen.

²²⁹   Tämä on vakava varoitus. Me emme tiedä, milloin, ettekä te tiedä, milloin tämä kaupunki jonain päivänä makaa täällä valtameren pohjassa.

²³⁰   ”Voi, Kapernaum”, sanoi Jeesus, ”sinä, joka olet noussut taivaaseen, sinut tullaan laskemaan alas helvettiin”. Sillä jos Sodomassa ja Gomorrassa olisi tehty mahtavat teot, se olisi vielä tänäkin päivänä pystyssä.” Ja Sodoma, Gomorra makaavat Kuolleenmeren pohjassa. Ja Kapernaum on meren pohjassa.

²³¹   Sinä kaupunki, joka väität olevasi Enkelten kaupunki, joka olet korottanut itsesi taivaaseen ja lähettänyt kaiken likaisen, saastaisen muodin ja tavaran, kunnes jopa ulkomailta tullaan tänne hakemaan meidän saastamme ja lähettämään se muualle, hienoihin kirkkoihisi ja kirkontorneihisi ja niin edelleen, sillä tavalla kuin sinä teet. Muistakaa, että jonain päivänä te tulette makaamaan meren pohjassa, teidän suuri hunajakennonne on juuri nyt teidän alapuolellanne. Jumalan viha röyhtäilee aivan alapuolellanne. Kuinka kauan Hän vielä pitää tätä hiekkasärkää roikkumassa sen päällä? Milloin tuo valtameri tuolla ulkona, mailin syvyisenä, tulee liukumaan sinne, takaisin Suolamerelle. Se on pahempaa kuin Pompeijin viimeinen päivä. Tee parannus, Los Angeles.

²³²   Tehkää te muutkin parannus ja kääntykää Jumalan puoleen. Hänen vihansa hetki on maan päällä. Paetkaa, kun vielä on aikaa paeta, ja tulkaa Kristukseen.

Rukoilkaamme.

²³³   Rakas Jumala, kun hengessäni vapisen, sydämeni vuotaa varoituksen kyyneleitä. Suo, oi Jumala, että miehet ja naiset eivät ajattelisi sitä, mitä olen sanonut, vitsinä, eikä seurakuntalaiset pitäisi sitä jonkinlaisena ennakkoluulona tai heitä vastaan suunnattuna. Nähköötkööt he, Herra, että se on tehty rakkaudessa.

²³⁴   Sinä todistat puolestani, Kaikkivaltias Jumala, että olen kulkenut tätä rannikkoa pitkin ja poikin vuodesta toiseen ja julistanut Sinun Sanaasi. Todista puolestani, oi Jumala, jos se tapahtuisi tänä iltana, että olen kertonut Totuuden. Sinä tiedät, että tämä näky Morsiamesta on Totuus. Minä olen sanonut Sinun Nimessäsi, Herra, ja sanonut, että se on: ” NÄIN SANOO HERRA” . Ja tunnen, että olen tietoinen, Herra, siitä, mitä teen.

²³⁵   Niinpä rukoilen Sinua, Herra, Jeesuksen Nimessä, anna ihmisten ravistella itseään tänä iltana ja paeta tulevaa vihaa, sillä Ichabod on kirjoitettu ovien ja kansojen ylitse. Musta ruksi on tullut sen päälle. Jumalan Henki on murheellisena poistunut siitä, ja heidät on punnittu vaakakupissa ja todettu vajavaisiksi. Kuningas Nebukadnessarin juhlat ovat toistuneet jälleen, ja niissä on juopuneita juhlijoita ja puoliksi pukeutuneita naisia, jotka kutsuvat itseään kristityiksi.

²³⁶   Oi Taivaan Jumala, armahda syntistä maailmaa ja syntistä kansaa, Herra, jollaisia me tänä iltana olemme. Jumala, minä yritän seistä välissä ja pyytää Jumalallista armoa, että Sinä puhuisit tänä iltana tälle väkijoukolle ja kutsuisit Morsiantasi tarkkaavaisuuteen, Herra, marssimaan, ei minkään uskontunnustuksen merkissä, vaan Herran Jeesuksen Kristuksen evankeliumin äänessä. Suo se, oi Jumala. Anna tänä iltana tulla tunnetuksi, että Sinä olet Jumala ja että Sinun Sanasi on Totuus. Samalla kun me juhlallisesti, tämän kansan edessä, kehotamme heitä kiinnittämään huomionsa Sinun Sanaasi.

²³⁷   Rukoilen heidän puolestaan Jeesuksen Kristuksen Nimessä, Herra. He ovat nähneet, että Sinä, ilman epäilyksen häivääkään, liikut heidän väkijoukkojensa keskellä ja kerrot heille, mitä heidän sydämessään on. Ja Sinä tiedät, Herra, että juuri nyt, mitä on meneillään. Sinä tiedät sen olevan Totuus, oi Jumala. Ja minä rukoilen Sinua Jeesuksen Nimessä, Herra, anna Pyhän Hengen jälleen esirukoilla ja vetää tästä yleisöstä, Herra, ne, jotka on kirjoitettu Karitsan Elämän Kirjaan. Suo se, oi Jumala. Rukoilen koko sydämestäni.

²³⁸   Nämä ihmiset, Herra, luonnollisesti antaisivat minulle viimeisenkin pennin, joka heillä on, tukeakseen Sanomaa. He tekisivät mitä tahansa, mitä voisivat. Mutta, oi Jumala, kun on kyse sen kanssa selviytymisestä ja siihen tulemisesta, rukoilen, Jumala, että tämä on se ilta, jolloin Sinä palkitset heidät ja vuodatat Pyhän Henkesi tämän kokouksen päälle. Ja älköön tapahtuko mitään iloittelua tai hyppimistä, vaan itkua ja parkumista ja katumusta, alttarin sarvista kiinni pitämistä, kun näemme tuomioiden vyöryvän allamme tänä iltana. Suo se, Jumala. Rukoilen niin vilpittömästi kuin osaan, Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

²³⁹   Veljeni, sisareni, en tiedä, mitä muuta sanoisin, jos olen Jumalan voimalla löytänyt armon teidän silmissänne, jos uskotte minun olevan Hänen profeettansa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun sanon sen julkisesti. Mutta tunnen jonkinlaista outoa varoitusta. En ole taipuvainen tähän. Tiedätte, etten ole. En käyttäydy näin. Epäröin puhua tuon Sanoman ja sanoa nuo asiat. Minä väistelin ja kaikkea muuta, jotta en olisi tehnyt sitä. Mutta se on sanottu, ja se tulee seisomaan Tuomiopäivänä todistajana siitä, että olen kertonut Totuuden. Se on NÄIN SANOO HERRA JUMALA!…?…

²⁴⁰   Oi, helluntai, pakene henkesi edestä. Pakene alttarin sarville ja huuda, ennen kuin on liian myöhäistä, sillä tulee hetki, jolloin voit huutaa, mutta siitä ei ole hyötyä. Sillä Eesau etsi itselleen tilaa, syntymäoikeudelleen, eikä löytänyt sitä. Minä luovutan sinut, oi Kalifornia. Oi, Täyden Evankeliumin Liikemiesten kokous, jota rakastan, jonka olen jättänyt ja johon olen kiinnittynyt, koko sydämestäni, minä luovutan sinut Jeesukselle Kristukselle, tänä iltana. Pakene Hänen luokseen! Älkää antako paholaisen koskaan viilentää teitä Tästä. Pysykää Sen kanssa, kunnes olette kaikki täynnä Pyhää Henkeä, niin että se saa teidät tulemaan tähän Sanaan, se saa teidät naiset ryhdistäytymään, se saa teidät miehet ryhdistäytymään. Jos sanotte, että teillä on Pyhä Henki, ettekä tule toimeen Sanan kanssa, teissä on toinen henki. Jumalan Henki on Hänen Sanassaan, messiaanisessa, voidellussa Sanassa. Morsiamen on oltava Messias-neito, voideltu Sana.

²⁴¹   Nouskaamme seisomaan Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Jos ette enää koskaan kuule ääntäni… Mutta jos Jumala suo, olen lähdössä Afrikkaan muutaman tunnin kuluttua. En ehkä koskaan palaa. En tiedä. Mutta sanon teille koko sydämestäni, että olen kertonut teille Totuuden. En ole vältellyt julistamasta teille kaikkea, mitä Jumala on käskenyt minun sanoa. Ja olen sanonut sen Herran Nimessä.

²⁴²   On juhlallinen hetki. En tiedä miten ilmaista sen. Olen yrittänyt poistua saarnastuolista kolme tai neljä kertaa, enkä pysty siihen. Tämä on juhlallinen hetki. Älkää koskaan unohtako sitä. Tämä on se hetki, jolloin Jumala ehkä antaa viimeisen kutsunsa. Minä en tiedä. Hän tekee viimeisen kutsunsa, jonain päivänä. Milloin? En tiedä. Mutta sanon teille, että tuon näyn mukaan näyttää siltä, että Morsian on melkein valmis.

²⁴³   Katsokaa muodollisia seurakuntia, jotka ovat tulossa. Kun nukkuva neitsyt tuli hakemaan Öljyä, hän epäonnistui sen saamisessa. Morsian meni sisään. Ylöstempaus meni ylös. ”Kun he menivät ostamaan öljyä, Sulhanen tuli.”

²⁴⁴   Oletteko te unessa? Herätkää nopeasti ja menkää itseenne. Ja rukoilkaamme jokainen niin kuin olisimme kuolemaisillamme tällä hetkellä, Herran Nimessä. Rukoilkaamme kukin omalla tavallanne.

²⁴⁵   Kaikkivaltias Jumala, armahda meitä. Herra, armahda minua. Armahda meitä kaikkia. Mitä hyötyä on siitä, mitä tahansa teemme, jos epäonnistumme näissä asioissa? Minä seison ja pyydän armoa, oi Jumala, ennen kuin tämä suuri kaupunki uppoaa meren alle ja Jumalan tuomiot pyyhkäisevät tämän rannikon yli. Rukoilen, Jumala, että kutsut Morsiamesi. Luovutan heidät nyt Sinulle Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen. Aamen…?……Kerroin totuuden…?….