65-0221E KUKA ON TÄMÄ MELKISEDEK?
(Who Is This Melchisedec?)
Jeffersonville, Indiana, USA, 21.2.1965

¹       Kumartakaamme päämme rukousta varten.

Rakas taivaallinen Isä, kuullessamme tämän laulun Usko se vaan, se saa meidän tietämään, että kaikki, mitä meidän täytyy tehdä periäksemme minkä hyvänsä Jumalan lupauksista, on vain uskoa ne. Sillä on kirjoitettu: ’’Kaikki asiat ovat mahdollisia niille, jotka uskovat.” Kun me huudamme niin kuin tuo mies, jolla oli kaatumatautinen lapsi: “Herra, minä uskon, auta minun epäuskoani!”

²        Me kiitämme Sinua Sinun suuresta voimastasi, Sinun suuresta itsesi paljastamisesta meille näinä viimeisinä päivinä. Sydämemme tulee hyvin onnelliseksi ja iloiseksi, kun tiedämme tulleemme kosketukseen Elävän Jumalan kanssa, joka vahvistaa sen meille fyysisten, aineellisten todistusten kautta, samalla tavoin kuin Hän teki menneinä aikoina ja minkä Hän on luvannut myös tälle päivälle. Olemme niin kiitollisia Sinulle, meidän Jumalamme. Tänä pimeänä hetkenä, kun kukaan ei näytä tietävän, minne päin mennä, me olemme niin iloiset, että löysimme turva-alueen, pakopaikan.

³        Siunaa nyt meitä tänä iltana, Herra, kun puhumme Sinun Sanastasi. Ja nuo lupaukset, jotka on annettu meille, voikaamme ruokkia niillä sydämiämme arvostaen niitä kunnioituksessa ja totellen niitä todellisella jumalallisella kuuliaisuudella. Sillä me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä. Aamen.

⁴        [Joku puhuu veli Branhamille.] Rakkausuhri? Teidän ei olisi tarvinnut tehdä sitä. Kuka teki sen? Sinäkö olet syyllinen? Tarkoitin asioitteni hoitajaa. Hän sanoi keränneensä rakkausuhrin minulle. Hänen ei olisi tullut tehdä sitä. Minä arvostan sitä, mutta minä en tullut tänne sen vuoksi. Kiitos teille. Siunatkoon Herra teitä! Teen kaiken minkä voin. Tulen laittamaan sen suoraan ulkolähetykseen, niin silloin tiedän sen menevän Jumalan Valtakunnan hyväksi. Ja jos on Herran tahto, niin se on vievä minut sinne meren ylitse viemään sinne tätä samaa Evankeliumia, jota te olette istuneet kuuntelemassa tällä viikolla. Silloin tiedän, että se tapahtuu sillä tavalla kuin te uskoitte sen tapahtuvan. Auttakoon Herra minua tekemään sen.

⁵        Olen hyvin kiitollinen tästä suuresta yleisömäärästä tällä viikolla ja kaikista teistä ihmisistä, jotka jälleen tänä iltana olette puhelinyhteyksien päässä. Ja me olemme kiitolliset teistä jokaisesta.

⁶        Billy sanoi minulle tänä aamuna: “Isä, jos sinä vain olisit tullut minun kanssani aikaisin tänä aamuna päivän valjetessa ja seissyt täällä näkemässä, kuinka äidit ruokkivat vauvojaan autoissa, ja kuinka nuo ihmisraukat istuivat siellä sateessa odottamassa ovien aukenemista.” Voitteko nähdä millainen tekopyhä olisin, jos kertoisin teille mitään muuta kuin Totuuden? Olisin silloin todella iljettävä henkilö. Joskus minun täytyy loukata, mutta se ei tapahdu siksi, että haluaisin tehdä niin, vaan siksi että… Mutta se en ole minä, joka satutan teitä, se on Totuus, joka tekee kipeää. Mutta uskon, että syy miksi tulitte tänne, on se, että minä olen kuolemanvakavan vilpitön teidän kanssanne ja teen kaiken mitä vain voin auttaakseni teitä. Auttakoon Herra joka ainoaa teistä.

⁷        Ja nyt haluan kiittää ihmisiä heidän hienosta yhteistyöstään ja myös ihmisiä, jotka ovat tästä kaupungista ja jotka antoivat meidän vuokrata tämän koulun juhla- ja voimistelusalit. Haluan kiittää noita virkailijoita, jos te olette täällä. Haluan myös kiittää Houston Colvinia, joka on vastuussa täällä, hänen hienosta yhteistyöstään hänen auttaessa meitä saamaan tämän ja ollessaan kanssamme täällä jokaisen iltana.

⁸        Me kiitämme Jeffersonvillen poliisilaitosta siitä, että he tulevat tänne ja valvovat niin todella halvalla hinnalla. Luulen, että se makssa vain kaksi dollaria tunnilta, kun poliisi on täällä autojen parkkeerausta varten ja katsoakseen, ettei mitään tapahdu ja että kaikki on kunnossa. Olemme kiitolliset ihmisille sen vuoksi. Ja myöskin insinöörille täällä, olen pannut hänet merkille, sekä kaikille, jotka ovat jollakin tavalla asiasta osalliset. Olemme hyvin kiitollisia teille.

⁹        Kiitän joka ainoaa teistä lahjoista. Billy toi minulle juuri äsken, tänä iltapäivänä, lahjan, niitä oli useita laatikoissa, makeisia ja niin edelleen. Ja yhdessä niistä oli kuva Kristuksesta. Se oli vuorisaarna. Ja se todellakin oli kaunis. Minä kiitän siitä. Ja niin monia muita asioita, joista en tiedä, kuinka kiittäisin teitä. Ja sitten myöskin teidän avustuksestanne, kokousten rahoittamisesta. Me todellakin arvostamme sitä koko sydämestämme. Siunatkoon Herra runsaasti joka ainoaa teistä.

¹⁰    Billy sanoi, että monet ihmiset ovat pyytäneet yksityistä tapaamista tänä aikana. Ja monet ovat pyytäneet, että heidän pieniä lapsiaan vihittäisiin Herralle. Oi, kuinka haluaisinkaan tehdä sen.

Mutta näettehän, että tällä kertaa on niin tärkeätä, että pysyn koko ajan tämän Sanan tutkimisessa ja rukouksessa voidakseni saarnata nämä sanomat. On hyvin tärkeätä meille, että löydämme ensin Herran tahdon ja sitten puhumme näistä asioista. Ja sen kaiken täytyy osua kohdalleen, joten täytyy kysyä Jumalalta, mistä aloittaa.

¹¹    Nyt jos Herra tahtoo, tulemme pian takaisin uudestaan, niin pian kuin vain voimme löytää sopivan päivän. Minä jo mainitsin jotakin pääsiäisestä. Minun on parasta tarkistaa se, sillä luulen, että minulla on varattuna jotakin Kaliforniassa suunnilleen tuohon aikaan. Voi olla että myös muistan väärin. Joka tapauksessa, kun jälleen tulemme tabernaakkeliin, tulemme lähettämään siitä tiedotuskortin seurakunnalle ja annamme tiedoksi päivän ja ajan.

¹²    Ehkäpä tuolla kerralla… Nytkään en ole varannut aikaa sairaiden puolesta rukoilemiselle. Meillä ei ole ollut yhtään kokousta rukoillaksemme sairaiden puolesta. Me olemme lähettäneet heidät tänne, ja veljet täällä ovat saarnanneet. Veli Lee Vayle ja nämä toiset veljet ovat saarnanneet ja rukoilleet sairaiden puolesta,ja kastaneet ihmisiä, jotta minä olen voinut pysyä yksin Sanan kanssa. Me kiitämme näitä miehiä, he ovat toimineet urheasti.

¹³    On niin monia ystäviä täällä, joita haluaisin tavata. Katsoessani sinne näen Johnin ja Earlin. Ja siellä on tohtori Lee Vayle, yksi kokoussarjan järjestäjistä, veli Roy Borders. Nuo miehet, ei ole ollut mahdollisuutta muuhun kuin vain puristaa heidän kättään. Ystäväni Kentuckysta ja täältä ympäristöstä ja saarnaaja ystävät, kuinka haluaisinkaan puristaa heidän käsiään. Panin myös yhtenä päivänä merkille, että veli Blair on täällä, ja monia noista miehistä, joita rakastan. He ovat olleet useissa kokouksissa, enkä minulla ole ollut edes tilaisuutta puristaa heidän käsiään. Ei siksi etten haluaisi tehdä sitä, vaan koska minulla ei ole ollut aikaa tehdä sitä. Sellainen kiire.

¹⁴    Vauvojen vihkiminen, varmasti, minun olisi tullut vihkiä pojanpoika tässä kokouksessa. Minulla ei ole ollut aikaa tehdä sitä, pikku Daavid. Minä olen isoisä toista kertaa. Niinpä jos herra May, joka antoi minulle tuon kepin, sattuisi olemaan täällä tänä iltana; näyttää siltä, että minä tulen tarvitsemaan sitä hyvin pian.

¹⁵    Ja minä sanoin Billylle: ’’Raamattu tosin sanoo, että lisääntykää ja täyttäkää maa, mutta koko taakkaa ei ole annettu sinun kannettavaksesi.” Ja nämä pojanpojat ilmestyvät niin nopeasti.

Ja muistakaa, että miniäni oli alkujaan hedelmätön, hän ei voinut saada lapsia. Ja yhtenä päivänä kokouksesta lähdettäessä Herra puhui minulle ja sanoi: ’’Loyce, sinä tulet synnyttämään pojan. Herra on siunannut sinua. Sinun naistentautisi on mennyt.” Pikku Paul syntyi yhdeksän kuukautta myöhemmin.

¹⁶    Kaksi kuukautta ennen kuin tämä vauva tuli näyttämölle, minä istuin Loycen ja Billyn kanssa yhtenä aamuna syömässä aamiaista. Ja minä näin Loycen ruokkimassa pientä siniseen huopaan käärittyä vauvaa. Ja Billy istui nurkkauksessa syöttäen pikku Paulia. Minä sanoin: “Billy, minä juuri näin näyn. Näin Loycen ruokkimassa vauvaa, joka oli kiedottu siniseen huopaan.”

Hän sanoi: ’’Siinä meni minun metsästysretkeni. Se olisi ollut juuri yhdeksän kuukauden kuluttua.”

Yksitoista kuukautta myöhemmin pikku Daavid syntyi. Eikä minulla ole ollut vielä tilaisuutta vihkiä häntä Herralle eikä olekaan ennen kuin palaan takaisin. Joten voitte nähdä, millaista se on.

¹⁷    Kuinka rakastankaan ihmisiä ja yhdessäoloa heidän kanssaan. Mutta veljemme ovat rukoilleet sairaiden puolesta, ja tiedän, että se tuottaa tuloksia. Joka ilta me rukoilimme sairaiden puolesta, yhden laskiessa kätensä toisen ylle, me kaikki yhdessä, ja sillä tavalla se saavuttaa jokaisen. Mutta ehkä, jos on Jumalan tahto… Teen siitä merkinnän korttiin, jos lähetämme sen. Tullessamme takaisin minä haluaisin jälleen erottaa kaksi tai kolme päivää vain sairaiden puolesta rukoilemiselle tehdäksemme kaiken minkä voimme heidän puolestaan. Haluan kiittää ihmisiä uudestaan heidän avustaan.

¹⁸   Nyt haluan kommentoida hetkisen tämän aamuista sanomaa. Ilman epäilystäkään en täysin saanut käytyä sitä lävitse, mutta luulisin teidän ymmärtävän. Ja olen varma, että te ette tule koskaan tietämään, kuinka vaikeaa minun oli tehdä se.

¹⁹    Nyt, se näyttää kovin yksinkertaiselta teille. Mutta tiedättekö, mitä te olette tekemässä? Te otatte Jumalan paikan ilmoittaaksenne jotakin. Ja ennen kuin teen mitään sellaista, sen on täytynyt tulla vastauksena Jumalalta. Ja Hänen täytyi tulla alas, ja Hän näkyvässä muodossa näyttäytyi ja antoi ilmestyksen. Sen vuoksi, se on tälle seurakunnalle. Ja muistakaa, minä sanoin: “Se, mitä olen sanonut, on vain tälle seurakunnalle.”

²⁰    Jotta voisitte tietää ja luottaa siihen, niin se oli sama Jumala, joka sanoi minulle siellä ylhäällä, missä ei ollut oravia: “Puhu ja sano, missä haluat niiden olevan.” Ja se tapahtui kolme kertaa peräkkäin. Nyt, jos Hän voi tuolla samalla Sanalla luoda jotakin, jota ei ollut siellä, niin kuinka paljon enemmän tämä on kestävä tuomion päivänä! Näettekö ihmiset olivat siellä todistamassa näitä asioita ja he tietävät samoin kuin Paavali, joka omana aikanaan sanoi, että nämä miehet olivat hänen kanssaan ja he tunsivat maan vapisevan, ja he eivät kuulleet ääntä, mutta he näkivät Tulipatsaan.

²¹    Se teki minulle kuitenkin hyvää, sen jälkeen kun se oli ohitse nähdessäni aviomiesten ja vaimojen, jotka tunnen aidoiksi kristityiksi, halaavan toinen toisiaan ja itkevän.

²²   Ja kuulkaa, ystävät, Jumala vahvistaa Hänen Sanansa merkkien ja todistusten kautta vahvistaakseen Sen oikeaksi. Puhuttu Sana! Muistakaa nyt, tuo Valo, joka oli tuossa pilvessä ja joka antoi ilmestyksen. Minä olin…

Minun pieni tyttöni Saara kertoi minulle, että koko koulu siellä Arizonassa katseli ylös pilvettömälle taivaalle ja näki tämän salaperäisen pilven siellä vuorella liikkuvan ylös ja alas tuon meripihkan värisen Tulen palaessa siinä. Opettaja keskeytti koulun ja toi heidät ulkopuolelle ja sanoi: “Oletteko koskaan nähneet mitään tuon kaltaista? Katsokaahan sitä siellä.”

Muistakaa, se on sama meripihkan värinen Valo, joka on kalliossa. Niinpä se on sama Jumala, sama ilmestys. Sanottiin: “Käske heitä tekemään tämä.” Sen minä kerroin teille tänä aamuna, joten siinä se on teille.

²³    Jos on niin, että minun hyvä ystäväni, veli Roy Roberson, nyt kuuntelee tätä Tucsonissa, niin Roy, muistatko sen näyn, jonka näit eräänä päivänä seistessämme vuorella? Sinä tulit luokseni, ja tuo pilvi oli siellä huipun yllä? Kävelin alas, ja sinä tiedät, mitä Hän kertoi sinulle. Minä kerroin sen sinulle eräänä päivänä? Siinä se on, Roy. Älä enää murehdi, poikani, se on ohitse.

²⁴    Te ette voi tietää, mitä se merkitsee! Se on armoa! Hän rakastaa teitä! Te rakastatte Häntä. Nöyrästi palvelkaa Häntä ja palvokaa Häntä loppuelämänne päivät. Olkaa onnellisia. Jatkakaa eteenpäin ja eläkää sellaisina kuin olette. Jos olette onnellisia, jatkakaa sillä tavalla. Älkää enää milloinkaan tehkö mitään senkaltaista väärää asiaa. Jatkakaa vain eteenpäin. Se on Jumalan armoa.

²⁵    Nyt haluan rukoilla uudestaan ennen kuin menemme sisälle Sanaan. Kuinka moni rukoilee minun puolestani? Rukoiletteko puolestani minun mennessä kokouksesta kokoukseen?

Tiedättekö, haluaisin laulaa teille pienen laulun. Laulakaamme se kaikki yhdessä juuri ennen kuin menemme Sanaan. Vain siksi että tietäisimme… Vain pieni vihkiytyminen Jumalalle. Oletteko koskaan kuulleet tätä pientä laulua: Hän huolehtii sinusta? “Lävitse auringonpaisteen ja murheen Hän huolehtii sinusta.”

²⁶    Pikku nainen on tulossa pianon luo, ja haluan myös kiittää häntä. En edes tiennyt, kuka hän oli. Se on erään seurakuntapalvelijan tytär täällä, veli Wheelerin pikku tyttö, hän on nyt kasvanut aikuiseksi. Hän oli vain tuollainen pienoinen istuessaan, kun hän vain hetken aika sitten istui minun polvellani, ja nyt hän on nuori nainen. Minä kiitän häntä, että hän on käyttänyt musikaalista lahjaansa täällä ja hän soittaa hyvin miellyttävästi. Antaisitko meille sävelen, sisar? Nyt kaikki yhdessä.

Hän huolehtii sinusta
Hän huolehtii sinusta
Kautta auringonpaisteen tai varjon
Hän huolehtii sinusta.

Rakastatteko te sitä? Laulakaamme se uudelleen kaikki yhdessä.

Hän huolehtii sinusta
Hän huolehtii sinusta
Kautta auringonpaisteen tai varjon
Hän huolehtii sinusta.

Veli Dauch, Hän tekee niin myös sinulle, veli! Ettekö rakastakin Häntä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Kumartakaamme päämme nyt.

²⁷   Rakas armollinen Jumala, tämän pienen muistiinpanon kanssa tässä niistä muutamista asioista, joita on sanottavana ihmisille, ja kuinka jälleen viittasin takaisin tämän aamuiseen, sillä sellaista ihmiset tulevat kuuntelemaan. Minä rukoilen Jumala, että Sinä antaisit ihmisten huomata, että Jumala rakastaa ja huolehtii. Ja etten se ollut minä, joka toin sen, Herra, vaan se oli vahvistettu, ja se oli Totuus. Niinpä minä rukoilen, rakas Jumala, että Sinun rakkautesi tulisi aina pysymään ihmisten keskuudessa. Tänä iltana, kun meidän täytyy erota ja mennä eri koteihimme, se jotenkin repii meidän sisimpäämme, Herra. Rukoilen, että Sinä tulisit siunaamaan näitä ihmisiä.

²⁸    Nyt kun lähestymme Sanaa rukouksessa, ja lähestymme kirjoitettua Sanaa, me pyydämme, että Sinä tekisit tänä iltana tämän kirjoitetun Sanan meille eläväksi. Ja kun me lähdemme tästä rakennuksesta tänä iltana mennäksemme eri koteihimme, voikaamme me sanoa kuten nuo, jotka olivat Emmauksesta ja jotka olivat kävelleet Hänen kanssaan koko päivän eivätkä olleet vielä tunteneet Häntä… Mutta heidän ollessaan tuona iltana suljettujen ovien takana Hän teki jotakin, minkä Hän oli tehnyt juuri ennen ristiinnaulitsemistaan. Ja siitä he tiesivät, että Hän oli noussut ylös.

Tee se uudelleen tänä iltana, Herra. Suo se, kun ovet ovat suljetuja ja Sinun pikku ryhmäsi istuu täällä odottaen. Ja Isä, kun me menemme koteihimme, me tulemme sanomaan kuten hekin: “Eikö meidän sydämemme palanutkin sisällämme, kun Hän puhui meille tiellä!” Me jätämme itsemme ja kaikki Sinun käsiisi, Herra. Tee meidän kanssamme mitä näet soveliaaksi. Jeesuksen Nimessä. Aamen.

²⁹    Menkäämme nyt suoraan Sanaan. Menkäämme yhdessä Hebrealaiskirjeeseen toiseen ilmestykseen Sanomasta. Me puhumme vain muutaman hetken, jos Herra tahtoo. Sitten luettuamme Hebrealaiskirjeen 7:1-3 me puhumme siitä. Ja emme tiedä, mitä Herra tulee tekemään. Me emme tiedä. Ainoa asia, minkä me teemme, on vain uskoa, tarkata ja rukoilla, onko niin, ja uskoa, että Hän laittaa kaiken työskentelemään niiden parhaaksi, jotka Häntä rakastavat, koska Hän on luvannut sen.

Sillä tämä Melkisedek, Saalemin kuningas, kaikkein korkeimman Jumalan pappi, kohtasi Aabrahamin tämän palatessa kuninkaiden teurastuksesta ja siunasi hänet.

Jolle myös Aabraham antoi kymmenennen osan kaikesta, joka ensiksi tulkittuna on Vanhurskauden Kuningas ja sen jälkeen myös Saalemin Kuningas, mikä merkitsee, Rauhan Kuningas;

Lukekaamme hieman pidemmälle.

Ilman isää, ilman äitiä, ilman sukua ja jolla ei ole päivien alkua tai elämän loppua, mutta joka on tehty Jumalan Pojan kaltaiseksi pysyen pappina jatkuvasti.

³⁰    Ja ajatelkaa tätä suurta Henkilöä, kuinka suuri tämän Miehen täytyy olla. Ja nyt herää kysymys: “Kuka on tämä Mies?” Teologeilla on erilaisia ajatuksia, mutta Seitsemän Sinetin avaamisen jälkeen tämä salaperäinen Kirja, joka on ollut niin salaperäinen meille… Ilmestyskirja 10:1-7 mukaan kaikki salaisuudet, jotka ovat kirjoitetuina tässä Kirjassa ja jotka ovat pysyneet kätkettyinä kautta uskonpuhdistajien ajanjakson, tulisi seitsemännen seurakuntajakson enkeli tuomaan esiin. Kuinka moni tietää, että se on oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Kyllä! Tulisi tulla ilmi. Kaikki salaperäisen Kirjan salaisuudet tullaan paljastamaan tuon ajan Laodikean Sanansaattajalle.

³¹    Koska huomaamme, että on niin paljon väittelyä tästä Henkilöstä ja tästä aiheesta, niin ajattelen, että meille olisi hyväksi, jos kaivautuisimme siihen nähdäksemme, kuka tämä Mies on. On olemassa useita opinsuuntia Hänestä.

Yksi väittää: “Hän on vain jumalaistaru. Hän ei todellisuudessa ollut henkilö.”

Ja yksi sanoo, että se oli pappeus, että se oli Melkisedekin pappeus. Useimmat pitävät sitä oikeampana kuin tuota toista, koska he kutsuvat sitä pappeudeksi.

Se ei voi olla sitä, koska 4. jae sanoo, että Hän oli Henkilö, Mies. Niinpä ollakseen Henkilö, Hänellä täytyy olla henkilöllisyys, Mies. Ei jokin arvoluokka, vaan Henkilö. Niinpä Hän ei ollut vain jokin pappisluokka eikä Hän ollut jumaluustaru, vaan Hän oli henkilö.

³²   Ja Hän oli iankaikkinen Henkilö. Jos panette merkille, niin Hänellä ei ollut isää eikä Hänellä ollut äitiä. Hän ei ollut milloinkaan alkanut eikä milloinkaan loppunut. Ja kuka hyvänsä Hän olikin, Hänen täytyy yhä olla elossa tänä iltana, koska Raamattu sanoo tässä, että Hänellä ei ollut isää eikä äitiä, ei päivien alkua eikä elämän loppua. Niinpä sen täytyy olla iankaikkinen Henkilö. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Iankaikkinen Henkilö. Niinpä se voi vain olla yksi Henkilö, ja se on Jumala, koska Hän on tuo Yksi, joka on iankaikkinen Jumala.

³³    Jos haluatte lukea siitä joskus, niin se on l. Tim.6:15 ja 16. Haluaisin, että lukisitte sen.

No niin, se, mitä minä puolustan, on se, että Hän oli Jumala, koska Hän on ainoa Henkilö, joka voi olla kuolematon. On kysymys siitä, että Jumala muuttaa itsensä Henkilöksi; ja tällainen Hän oli: ei isää, ei äitiä, ei päivien alkua, ei elämän loppua.

³⁴    Nyt monet ihmiset opettavat Kirjoituksista, että on kolme persoonaa yhdessä Jumalassa. Mutta teillä ei voi olla persoonaa ilman, että olisitte henkilö. Tarvitaan henkilö, jotta voisi olla henkilöllisyys.

Eräs baptistisaarnaaja tuli luokseni, tai oikeastaan soitti minulle, ja sanoi: “Minä haluaisin joskus oikaista sinun käsitystäsi Jumalasta, kun sinulla on aikaa! ”

³⁵    Minä sanoin: “Minulla on juuri nyt aikaa, koska minä haluan olla oikeassa, ja me panemme syrjään kaiken muun tehdäksemme sen.”

Hän sanoi: “Veli Branham, sinä opetat, että on vain yksi Jumala.”

Minä sanoin; “Kyllä vaan!”

“No niin”, hän sanoi, “minä uskon, että on yksi Jumala, mutta yksi Jumala kolmessa persoonassa.”

Minä sanoin: ’’Hyvä herra, voisitko sanoa sen uudelleen.” Hän sanoi: “Yksi Jumala kolmessa persoonassa.”

³⁶    Minä kysyin: “Missä sinä kävit koulua?” Näettehän? Ja hän mainitsi minulle erään raamattuopiston. Minä sanoin: “Voitko sinä uskoa sen? Sinä et voi olla persoona, olematta persoonallisuus, ja jos olet persoonallisuus, niin sinä itse olet tuo ainoa persoonallisuus. Sinä olet erillinen yksilöllinen olento.”

Ja hän sanoi: “No niin, teologitkaan eivät voi selittää sitä.”

Minä sanoin: “Se on ilmestyksen kautta.”

Ja hän sanoi: “Minä en voi hyväksyä ilmestystä.”

³⁷    Minä sanoin: “Sitten ei ole mitään tapaa, miten Jumalan voisi antaa sen sinulle, koska se on kätketty viisaiden ja harkitsevaisten silmiltä ja paljastettu vauvoille, paljastettu, ilmestys paljastettu pienille vauvoille, jotka tulevat vastaanottamaan sen, oppimaan.” Ja minä sanoin: “Ei ole mitään tapaa, miten Jumala voisi päästä tykösi, koska sinä suljet itsesi pois Häneltä.”

Koko Raamattu on Jumalan ilmestys. Koko seurakunta on rakennettu ilmestykselle Jumalasta. Ei ole mitään toista tapaa tuntea Jumala kuin ilmestys. Sillä ‘kenelle Poika haluaa paljastaa Hänet’, se on ilmestys. Kaikki, on ilmestystä. Niinpä jos hylkäät ilmestyksen, silloin sinä olet vain kylmä teologi, eikä sinulla ole mitään toivoa.”

³⁸    Nyt me totesimme, että tällä henkilöllä ei ollut isää, eikä äitiä, ei päivien alkua eikä elämän loppua. Se oli Jumala en morphe. Tämä kreikkalainen sana merkitsee: “muutos”, muuttaa itsensä, en morphe, yhdestä henkilöstä… Tämä kreikkalainen sana en morphe merkitsee sitä, kuinka näytelmässä joku henkilö muuttaa naamionsa, voidakseen näytellä jotakin toista osaa.”

³⁹    Kuten jonkin aikaa sitten siinä koulussa, jossa Rebekka suoritti pääsytutkintonsa, he näyttelivät erästä Shakespearen näytelmää. Ja yhden nuoren miehen täytyi muuttaa vaatteitaan useita kertoja, koska hän näytteli kahta tai kolmea eri roolia ollen kuitenkin sama henkilö. Hän alkoi näyttelemällä konnaa. Ja kun hän seuraavan kerran tuli esiin, hän esitti toista roolia.

⁴⁰    Niinpä nyt tuo kreikkalainen sana en morphe merkitsee, että Hän muutti naamiotaan. Ja niin Jumala toimi ja oli koko ajan sama Jumala. Jumala Isän muodossa, Henkenä, Tulipatsaana, ja tuo sama Jumala tehtiin lihaksi ja asui keskuudessamme, en morphe, tuotuna esiin, niin että Hänet voitiin nähdä. Ja nyt tuo sama Jumala on Pyhä Henki. Isä, Poika, Pyhä Henki – ei kolme Jumalaa, vaan kolme virkaa, kolme saman Jumalan toimintaa.

⁴¹    Raamattu sanoo: “On vain yksi Jumala”, eikä kolmea. Mutta he eivät voi… Te ette voi saada tätä asiaa oikaistuksi niin että teillä yhä olisi kolme jumalaa. Te ette voisi koskaan myydä mitään sellaista juutalaiselle. Voin sanoa sen teille, hän tietää paremmin. Hän tietää, että on vain yksi Jumala.

⁴²    Huomatkaa, kuten kuvanveistäjä, joka kätkee sen naamion taakse, niin samoin on Jumalakin tehnyt tänä aikana. Se on kätketty. Kaikki nämä asiat ovat olleet kätkettyinä ja niiden tulisi tulla paljastetuiksi tänä aikana. Raamattu sanoi, että ne tultaisiin paljastamaan myöhäisempänä aikana. Samalla tavoin kuin kuvanveistäjä, joka pitää teoksensa peitettynä siihen asti, kunnes hän ottaa tuon peitteen pois sen yltä, ja silloin se voidaan nähdä.

Tällainen Raamattu on ollut. Se on ollut Jumalan teos, joka on ollut peitettynä. Ja se on ollut kätkettynä maailman perustamisesta asti. Se on seitsenkertainen salaisuus, ja Jumala lupasi, että Hän näinä päivinä, Laodikean Seurakuntajaksossa, tulisi ottamaan naamion pois koko asian yltä ja me voisimme nähdä sen. Mikä kunniakas asia!

⁴³   Jumala, en morphe, naamioituna Tulipatsaassa. Jumala, en morphe Miehessä, jota kutsuttiin Jeesukseksi. Jumala, en morphe, omassa Seurakunnassaan. Jumala, yläpuolellamme, Jumala kanssamme, Jumala meissä; Jumalan alaslaskeutuminen.

Siellä ylhäällä, pyhänä, kukaan ei voinut koskettaa Häntä, Hän laskeutui vuorelle, ja jos vaikka eläin kosketti vuorta, sen täytyi kuolla.

Ja sitten Jumala tuli alas ja muutti teltta–asumuksensa, tuli alas ja asui meidän kanssamme tullen yhdeksi meistä, ja me koskettelimme Häntä. Raamattu sanoo 1. Tim.3:16: “Kiistattomasti, suuri on jumalisuuden salaisuus, sillä Jumala oli ilmoitettu lihassa”, käsin kosketeltu. Jumala söi lihaa. Jumala joi vettä. Jumala nukkui. Jumala itki. Hän oli yksi meistä. Kuinka kauniisti se tuodaankaan esiin Raamatussa.

Jumala yläpuolellamme, Jumala kanssamme ja nyt Jumala meissä, Pyhä Henki, ei jokin kolmas persoona, vaan sama Persoona!

⁴⁴    Jumala tuli alas ja tuli lihaksi ja kuoli kuoleman Kristuksessa, niin että Hän voi puhdistaa Seurakunnan voidakseen päästä siihen sisälle ollakseen yhteydessä. Tästä syystä Hän alussa teki ihmisen yhteydessä oloa varten. Jumala rakastaa yhteydessä oloa. Jumala asuu yksin keruubien kanssa.

⁴⁵    Ja huomatkaa nyt, Hän teki ihmisen, ja ihminen lankesi. Niinpä Hän tuli alas ja lunasti ihmisen, koska Jumala rakastaa olla palvottu. Jo tuo sana “jumala” merkitsee: “palvonnan kohde”. Ja tämä on Hän, joka tulee keskuuteemme Tulipatsaana, jonakin, joka muuttaa meidän sydämemme, joka on sama Jumala, joka sanoi: “Tulkoon valo”, ja valo oli! Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.

⁴⁶    Alussa Jumala asui yksinään Hänen ominaisuuksiensa kanssa, kuten puhuin siitä tänä aamuna, Hänen ajatuksiensa kanssa. Siellä ei ollut mitään, vain Jumala yksin. Mutta Hänellä oli ajatuksia.

Samoin kuin suuri arkkitehti voi istua ja piirtää paperille, mitä hänellä on mielessään, mitä hän tulee rakentamaan, luomaan. No niin, hän ei voi luoda, hän voi vain ottaa sen, mikä on jo luotu, ja muotoilla sen toiseen muotoon, koska Jumala on Ainoa, joka voi luoda. Mutta hän voi saada mieleensä jotakin, mitä hän tulee tekemään, ne ovat hänen ajatuksiaan siitä, mitä hän haluaa.

⁴⁷    Nyt se on ajatus, ja kun hän on puhunut sen, siitä on tullut sana. Ja kun ajatus on tuotu ilmi, se on sana. Ilmituotu ajatus on sana. Mutta ensin sen on oltava ajatus. Niin on Jumalan ominaisuuksienkin kanssa. Ensin se on ajatus, ja sitten siitä tulee Sana.

⁴⁸    Huomatkaa, että nuo, joilla tänä iltana on Iankaikkinen Elämä, olivat Hänen kanssaan ja Hänessä, Hänen ajatuksissaan, ennen kuin oli yhtään Enkeliä, tähteä, keruubia tai mitään muutakaan. Sellainen on Iankaikkinen. Ja jos teillä on Iankaikkinen Elämä, te olette aina olleet olemassa. Ei tässä olemuksessanne täällä, vaan siinä muodossa kuin ääretön Jumala…

⁴⁹   Ja jos Hän ei ole ääretön, Hän ei ole Jumala. Jumalan täytyy olla ääretön. Me olemme rajallisia. Hän on ääretön. Ja Hän on kaikkialla läsnä oleva, kaikkitietävä ja kaikkivaltias. Jos Hän ei ole sitä, niin Hän ei voi olla Jumala. Hän tietää kaikki asiat kaikissa paikoissa, koska Hän on kaikkialla läsnä oleva. Kaikkitietäväisyys tekee Hänestä kaikkialla läsnä olevan. Hän on olento eikä mikään tuulen kaltainen. Hän on olento ja Hän asuu asunnossa, mutta ollen kaikkitietävä, niin kaikkien asioiden tietäminen tekee Hänestä kaikkialla läsnä olevan, koska Hän tietää kaiken, mitä missäkin tapahtuu.

Kirppu ei voi räpäyttää silmäänsä, ilman että Hän ei tietäisi sitä. Ja Hän tiesi ennen kuin maailmaa olikaan, kuinka monta kertaa se tulisi räpyttämään silmiään, ja kuinka paljon talia siinä olisi. Hän tiesi sen ennen kuin maailmaa olikaan. Sellainen on ääretön. Me emme voi käsittää sitä omalla mielellämme, mutta sellainen on Jumala, Jumala, joka on ääretön.

⁵⁰    Ja muistakaa, te itse, silmänne, ulkonäkönne, mitä hyvänsä se onkin, te olitte Hänen ajatuksissaan alussa. Ja te olette pelkästään sanan ilmaus. Sen jälkeen kun Hän oli ajatellut sen, Hän puhui sen, ja täällä te olette. Jos ei olisi niin, että te olitte Hänen ajatuksissaan, silloin ei ole minkäänlaista mahdollisuutta, että te milloinkaan olisitte siellä, sillä Hän on tuo Yksi, joka antaa Iankaikkisen Elämän.

⁵¹    Te muistatte, kuinka me luimme Kirjoituksista: “Ei hän, joka tahtoo, tai hän, joka juoksee, vaan Jumala.” Ja jotta Hänen ennalta määräämisensä voisi pysyä, Hän voi valita ennen… Jumala on yksinvaltias Hänen valitsemisessaan, tiesittekö te sen? Jumala on yksinvaltias.

Kuka oli siellä silloin neuvomassa Häntä, miten tehdään parempi maailma? Kuka uskaltaisi sanoa Hänelle, että Hän hoitelee asioita väärin?

Jopa Sana itse on kaikkivaltiuden perusteella. Jopa ilmestys on yksinvaltiuuden perusteella, sillä Hän paljastaa sen kenelle Hän tahtoo sen paljastaa. Jopa ilmestyskin on Jumalan yksinvaltiuden perusteella. Tästä syystä ihmiset tekevät niin monenlaisia asioita niin monella tavalla tietämättä, mitä he tekevät. Jumala on yksinvaltias omissa teoissaan.

⁵²    Nyt me löydämme Hänet alussa ominaisuuksiensa kanssa, ja te olitte Hänen kanssaan silloin. Ja silloin myös Elämänkirja tulee näkyviin. Me voimme lukea siitä Ilmestyskirjan 13. luvun 8. jakeesta, kuinka peto, joka tulee maan päälle näinä viimeisinä päivinä, tulee pettämään kaikki nuo ihmiset maan päällä, joiden nimet eivät olleet kirjoitetut Karitsan Elämänkirjassa ennen maailman perustamista.

⁵³    Ajatelkaa sitä! Ennen kuin Jeesus syntyi, neljätuhatta vuotta ennen Hänen maanpäälle tuloaan, ja monia tuhansia vuosia, ennen kuin te tulitte maan päälle, Jeesus kuoli Jumalan mielessä maailman syntien puolesta, ja Elämänkirja kirjoitettiin ja teidän nimenne pantiin tuohon Elämänkirjaan ennen maailman perustamista! Se on Raamatun Totuus. Näettekö? Teidän nimenne oli Jumalan määräämä ja pantu Elämänkirjaan ennen maailman perustamista.

⁵⁴    Te olitte siellä Hänen ominaisuuksissaan. Te ette muista sitä, ei, koska te olette vain osa Hänen elämäänsä. Te olette osa Jumalaa, kun te tulette Jumalan pojaksi tai tyttäreksi.

Aivan samoin kuin te olette osa maallista isäänne. Se on oikein. Uros kuljettaa hemoglobiinin, veren. Ja kun se on mennyt munaan, teistä on tullut osa isäänne samalla tavoin kuin äitinnekin on osa teidän isästänne.

Kunnia! Tämä jättää kirkkokunnan kerta kaikkiaan ulkopuolelle. Varmasti se tekee sen! Jumala kaikissa on ainoa mahdollisuus.

⁵⁵    Huomatkaa, että se on Hänen ominaisuutensa. Tuo ominaisuus oli ensin Jumala, ajatus, ominaisuus itsessään kokonaan yhdessä ilman, että sitä oli ilmaistu. Sitten sen jälkeen kun Hän ilmaisi sen, Hän tuli Sanaksi. Ja sitten “Sana tehtiin lihaksi ja asui keskellämme”.

⁵⁶   Johannes 1:1, huomatkaa, tämä on alussa. Mutta ennen sitä oli Iankaikkisuus! Pankaa merkille, “alussa oli Sana”. Kun aika alkoi, se oli Sana, mutta ennen kuin se oli Sana, se oli ominaisuus, ajatus. Sitten se ilmaistiin. Alussa oli ilmaisu, Sana.

Nyt me tulemme siihen, missä voimme nähdä Melkisedekin. Tämän salaperäisen Henkilön. Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja sitten Sana tuli lihaksi ja asui keskellämme. Pitäkää tämä tässä nyt mielessänne, huomatkaa.

⁵⁷   Ensimmäiseksi Hän oli Henki, Jumala, yliluonnollinen, suuri Iankaikkinen. Toiseksi Hän alkoi muodostaa itseään lihaa kohden teophanyssa, jota kutsutaan: “Sana, Ruumis”. Tässä tilassa Hän oli, kun Hän kohtasi Aabrahamin, ja Häntä kutsuttiin Melkisedekiksi. Hän oli theophany–muodossa. Menkäämme nyt siihen todistaaksemme sen, jos Herra tahtoo. [Sana theophany merkitsee Jumalan näkyvä ilmitulemista.].

⁵⁸    Hän oli Sana. theophany on jotakin, jota te ette ole voineet nähdä. Se voisi olla täällä juuri nyt, ja kuitenkaan te ette voisi nähdä sitä.

No niin, aivan kuten televisionkin kanssa, se on toisessa ulottuvaisuudessa. Televisio, ihmisiä liikkuu juuri nyt tämän huoneen lävitse laulaen. Ja siellä myös on värejä, mutta silmä toimii ainoastaan viiden aistin alaisuudessa. Tai mieluimminkin teidän koko olemuksenne toimii vain näiden viiden aistin alaisuudessa. Ja te voitte nähdä vain sen, mitä näkönne on rajoitettu näkemään. Mutta on toinen ulottuvaisuus, joka voidaan muuttaa näkyväksi television avulla.

⁵⁹    Televisio ei tuota kuvaa, se vain kanavoi sen, ja sitten television kuvaputki tuo sen esiin. Mutta kuva on siellä jo aikaisemmin. Televisio oli täällä, kun Adam oli täällä. Televisio oli täällä, kun Elia istui Karmelin vuorella. Televisio oli täällä, kun Jeesus Nasaretilainen käveli Galilean järven rannalla. Mutta te olette juuri nyt löytäneet sen. He eivät olisi uskoneet sitä silloin. Teitä olisi pidetty hulluna, jos olisitte puhuneet jostakin sellaisesta. Mutta nyt se on tullut todellisuudeksi.

Ja niin on tullut todellisuudeksi myös se, että Kristus on täällä, Jumalan Enkelit ovat täällä. Ja jonakin päivänä, suuressa tulevassa Tuhatvuotisvaltakunnassa, se vain tulee olemaan paljon todellisempaa kuin televisio tai mikään muu asia, koska ne ovat täällä!

⁶⁰    Hän paljastaa itsensä suuressa, julistamassaan muodossa, kun Hän en morpheaa itsensä Hänen palvelijoihinsa ja osoittaa itsensä.

⁶¹    Nyt Hän on tässä Hengen muodossa. Ja sitten Hän tulee en morphen muodossa. Hän ilmestyi Aabrahamille en morphena. Kun Aabraham palasi kuninkaiden teurastuksesta, siellä tuli Melkisedek, ja Aabraham puhui Hänelle.

⁶²    Eräänä päivänä luin Tucsonin sanomalehdestä, kuinka eräs nainen ajoi maantiellä neljä- tai viisikymmentä mailia tunnissa erään vanhan päällystakkiin pukeutuneen miehen päälle. Hän kirkui ja pysäytti autonsa. Yhteentörmäys heitti tuon miehen ilmaan. Se tapahtui suoralla puuttomalla tieosuudella. Ja hän juoksi taaksepäin löytääkseen hänet, eikä häntä ollut siellä. Mitä hän saattoi tehdä. Jotkut ihmiset, jotka ajoivat hänen takanaan, näkivät sen tapahtuvan. He näkivät, kuinka tuo vanha mies lensi ilmaan päällystakki liehuen. Niinpä he kaikki juoksivat sinne löytääkseen hänet eivätkä he voineet löytää tuota miestä mistään. He kutsuivat sinne poliisin. Poliisi tuli ja tarkasti paikan, eikä siellä ollut ketään.

⁶³    Jokainen heistä antoi todistuksen, kuinka tuo auto oli heilahtanut iskiessään tuota miestä. Kuinka hän nousi ilmaan, ja jokainen näki sen. Kaksi tai kolme autollista todistajia näki sen tapahtuvan. Ja sitten he totesivat, että viisi vuotta aikaisemmin, siellä oli vanha, päällystakkiin pukeutunut mies kuollut juuri tuolla paikalla auton iskiessä häntä.

Kun te lähdette täältä, te ette ole kuollut. Teidän on tultava takaisin, olittepa sitten vaikka syntinen, tullaksenne tuomituiksi niiden tekojen mukaan, joita ruumiissa ollessanne teitte. “Jos tämä maallinen maja hajotetaan, meillä on toinen odottamassa.” Ja sana, joka kuvaa sitä, on en morphe.

⁶⁴    Nyt Jumala tässä vaiheessa Hänen luomistaan muodostui myöhemmin lihaan Jeesuksessa. Mistä mihin? Suuresta Hengestä, joka oli alussa, Hän tuli alas ollakseen Sana, tuoden itsensä esiin. Sana ei vielä ilmoita itseään, se on vain tullut puhutuksi, en morphe, Myöhemmin Hän tulee lihaksi Jeesuksessa, kuolevaiseksi, maistaakseen kuoleman meidän kaikkien syntisten edestä.

⁶⁵    Kun Aabraham kohtasi Hänet, Hän oli Melkisedek. Hän paljastaa tässä sen, mitä kaikki ominaisuudet tulevat tekemään, kun loppu lopulta tulee. Jokainen Aabrahamin poika tulee tekemään sen. Jokainen uskon poika tulee ehdottomasti tekemään saman asian. Mutta minä haluan tarkata, kuinka meidän täytyy tulla siihen.

⁶⁶    Me myös näemme Hänet paljastettuna täällä Ruutin ja Booaksessa, Sukulunastajana, miten Hänen täytyi tulla ollakseen liha.

⁶⁷    Nyt me näemme ominaisuudet, Hänen Henkensä pojat eivät vielä ole menneet sisälle Sanan muotoiseen ruumiiseen, theophanyyn. Tämä ruumis on alamainen Sanalle odottaen todellista ruumiin vaihdosta.

⁶⁸    Nyt, ero Hänen ja teidän välillään poikina. Näettehän, Hän oli alussa Sana, en morphe –ruumis. Hän tuli ja eli tuossa Melkisedekin Persoonassa. Sitten me emme kuulleet enää mitään Melkisedekistä, koska Hän tuli Jeesukseksi Kristukseksi. Melkisedek oli Pappi, mutta Hän tuli Jeesukseksi Kristukseksi. Nyt, te kuljitte tuon ohitse, sillä tuossa muodossa Hän tiesi kaikki asiat. Ja teidän ei ole vielä ollut koskaan mahdollista tietää sitä.

Te tulitte kuten Adam ja kuten minä. Te tulitte ominaisuudesta lihaksi tullaksenne koetelluiksi. Mutta kun tämä elämä on päättynyt täällä… “Jos tämä maallinen majamme hajotetaan, niin meillä on jo toinen odottamassa.” Sinne me menemme, se on Sana. Silloin me voimme katsoa taaksepäin ja nähdä, mitä olemme tehneet. Nyt me emme ymmärrä sitä. Me emme ole vielä tulleet Sanaksi. Me olemme vain tulleet liha-ihmisiksi, emme Sanaksi.

⁶⁹    Ja katsokaahan, on selvää, että te ette voi koskaan olla Sana, ellette olleet ajatuksena alussa. Tämä todistaa Jumalan ennalta määräämisen. Näettekö? Te ette voi olla Sana, ellette ole olleet ajatus. Teidän täytyi olla ajatuksena ensin.

Mutta näettehän, jotta te voisitte tulla koetelluiksi, teidän täytyi ohittaa theophany -vaihe. Teidän täytyi tulla tänne alas lihassa tullaksenne synnin kiusaamiksi. Ja sitten jos te seisotte: “Kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, ovat tuleva Minun luokseni, ja Minä nostan hänet ylös viimeisenä päivänä.” Näettekö, teidän täytyi olla alussa.

⁷⁰   Sitten Hän tuli luonnollisella tavalla tullakseen ominaisuudesta… Ennen maailman perustamista Hänen nimensä pantiin Karitsan Elämänkiijaan. Sitten tästä Hän tuli Sanaksi, theophanyksi, joka voi ilmestyä ja hävitä näkyvistä, ja sitten Hän tuli lihaksi ja palasi takaisin uudestaan nostaen ylös tuon saman ruumiin kirkastetussa tilassa.

Mutta te ohititte theophany –vaiheen ja tulitte liha-ihmisiksi ollaksenne synnin kiusaamia. Ja sitten “jos tämä maallinen maja hävitetään, meillä on jo yksi odottamassa.” Meillä ei vielä ole ruumiita.

⁷¹   Mutta katsokaahan, kun tämä ruumis vastaanottaa Jumalan Hengen, kun Kuolematon Elämä on teidän sisällänne, se muuttaa tämän ruumiin alamaiseksi Jumalalle. Hallelujaa! “Hän, joka on syntynyt Jumalasta, ei tee syntiä, sillä hän ei voi tehdä syntiä.” Roomalaiskirjeessä 8:1 sanotaan: “Sen vuoksi ei nyt ole mitään tuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. He eivät vaella lihan mukaan vaan Hengen mukaan.” Siinä se on teille! Näettekö, se saa teidän ruumiinne alamaisiksi.

Teidän ei tarvitse sanoa: “Oi, jospa vain voisin lopettaa juomisen, jospa vain voisin…” Ainoastaan tulkaa Kristukseen, silloin se kaikki on poissa. Näettekö, ymmärrättekö? Koska teidän ruumiinne on alamainen Hengelle. Se ei enää alistu maailman asioille, sillä ne ovat kuolleita. Ne ovat kuolleita, teidän syntinne ovat haudatut kasteessa, ja te olette uusi luomus Kristuksessa. Ja teidän ruumiinne tulee alamaiseksi Hengelle ja te yritätte elää oikeankaltaista elämää.

⁷²    Kuten te naiset, jotka väitätte, että teillä on Pyhä Henki, ja menette tuonne ulos shortseissa, kuinka te voitte tehdä sen? Kuinka voisi Jumalan Henki teissä koskaan antaa teidän tehdä tuollaista asiaa? Ei voi mitenkään olla niin. Tietenkään ei voi olla niin! Hän ei ole saastainen henki. Hän on Pyhä Henki.

⁷³    Ja sitten kun te tulette alamaisiksi tuolle Hengelle, se heittää koko teidän olemuksenne alamaiseksi tuolle Hengelle. Ja tuo Henki ei ole mitään muuta kuin tämä Siemensana ilmoitettuna tai eläväksi tehtynä. Hallelujaa! Ja kun Raamattu sanoo: “Älä tee tätä”, tuo ruumis nopeasti noudattaa sitä, se ei esitä mitään kysymyksiä.

Ja mitä se on? Se on ylösnousemuksen käsiraha. Tämä ruumis tullaan nostamaan ylös uudestaan, koska se jo on alkanut. Se oli kerran alamaisena synnille, lialle ja turmeltuneisuudelle, mutta nyt sillä on käsiraha. Siitä on tullut taivaallinen. No niin, siinä teillä on käsiraha siitä, että te tulette olemaan ylöstempauksessa. Se on käsiraha.

⁷⁴    Sairaan henkilön maatessa kuolemaisillaan, kun ei ole mitään jäljellä kuin kuolema, siinä on kaikki, mitä voi tapahtua. Olen nähnyt varjon kaltaisia ihmisiä syövän ja tuberkuloosin jäytäminä. Ja sitten olen nähnyt nämä samat henkilöt pienen hetken kuluttua täydellisesti normaaleina ja vahvoina. Jos ei ole olemassa Jumalallista parantumista, silloin ei ole olemassa ylösnousemustakaan, koska jumalallinen parantuminen on ylösnousemuksen käsiraha. Aamen!

⁷⁵    Tehän tiedätte, mitä käsiraha on, ettekö vaan? Se on osa hinnasta! “Hän oli haavoitettu meidän rikkomustemme vuoksi, ja Hänen haavojensa kautta meidät parannettiin.” Huomatkaa. Kuinka ihmeellistä. Me rakastamme Häntä.

⁷⁶   No niin, tämä ruumis on alamainen Hengelle. Me emme ole vielä menneet sisälle Sana –muotoon, vaan me yhä olemme liha -muodossa, mutta alamaiset Sanalle. Lihassa kuoleminen tuo meidät siihen.

⁷⁷    Aivan sama asia ajatellessamme pientä vauvaa. Te voitte ottaa naisen, eikä ole väliä, kuinka paha hän on, kun hän on raskaana ja valmistautuu tulemaan äidiksi, tarkatkaa häntä ennen tuon lapsen syntymää, Ei väliä sillä, kuinka raaka tuo nainen on, hän tulee silloin todella ystävälliseksi. Hänen äänessään on jotakin… jumaliselta kuulostavaa, nähdä pienen naisen valmistautuvan tulemaan äidiksi synnyttääkseen lapsen. Miksi niin on? Tuo pieni ruumis… No niin, se ei ole vielä elossa. Näettehän, että ainoa asia, mitä se on, se on vain lihaa ja lihaksia. Tuo pieni potkiminen, se on vain lihasten nytkähtelyä. Mutta kun se on tullut ulos kohdusta, Jumala henkäisee siihen elämän henkäyksen. Ja sitten se alkaa huutaa. Näettehän, että aivan yhtä varmasti kuin siellä on luonnollinen ruumis muodostumassa, on myös olemassa hengellinen ruumis vastaanottaakseen sen niin pian kuin se tulee tänne.

⁷⁸    Sitten kun mies on syntynyt uudestaan Taivaasta, hänestä tulee henki–vauva Kristuksessa.

Sitten kun tämä liha on pudonnut pois, siellä on theophany –ruumis, joka ei ole käsin tehty ja joka ei ole syntynyt naisesta, ja johon me menemme.

Sitten tuo ruumis palaa takaisin ja ottaa ylleen kirkastetun ruumiin.

Tästä syystä Jeesus meni kuolemansa jälkeen helvettiin ja saarnasi vankeudessa oleville sieluille. Hän tuli jälleen tuoksi theophanyksi. Oi, se on ihmeellistä! Kiitos Jumalalle!

⁷⁹    2. Kor.5:1, sanotaan: “Jos tämä maallinen ruumis, tämä maallinen maja, hajotetaan, niin meillä on toinen.” Näettehän, me olemme ohittaneet tuon vaiheen ja tulleet suoraan Jumalasta, ominaisuudesta ollaksemme liha ja tullaksemme kiusatuksi ja koetelluksi synnillä samalla tavoin kuin Adamkin. Mutta kun Hänen Sanansa koetteleminen on ohitse, meidät otetaan ylös tuohon ruumiiseen, joka valmistettiin meitä varten ennen maailman perustamista. Se on Sana siellä, jonka me ohitimme kiertämällä sen ympäri tullessamme tänne alas ja ollaksemme kiusatut ja koetellut. Jos olisimme tulleet tuon vaiheen lävitse, ei olisi ollut mitään kiusausta, koska olisimme tienneet kaikki asiat. Tästä syystä Jeesus tiesi kaikki asiat, koska Hän oli Sana ennen kuin Hän tuli lihaksi. Silloin meistä tulee Sana.

⁸⁰   Täällä meidät on muotoiltu Sanan kuvaksi ollaksemme osallisia Sanasta, saadaksemme ravintomme Sanasta, ollen ennalta määrättyjä siihen alusta alkaen. Te huomaatte, että tuo pieni elämän kipinä, joka teillä oli itsessänne alusta alkaen, kun aloititte matkanne… Moni teistä voi muistaa sen. Te liityitte tähän seurakuntaan ja tuohon seurakuntaan ja yrititte sitä ja tätä, eikä mikään tyydyttänyt teitä. Kyllä vaan! Mutta yhtenä päivänä te vain tunnistitte sen. Oikein!

⁸¹    Eräänä iltana olin opettamassa jossakin, uskoisin sen olleen Kaliforniassa tai Arizonassa, siitä kuinka… Uskon, että olen kertonut teille sen pienen tarinan miehestä, joka pani kotkanmunan hautovan kanan alle. Ja kun tuo kotka syntyi, oli se hassunkurisimmalta näyttävä lintu, mitä nuo kananpojat olivat koskaan nähneet. Hän oli “ruma ankknpoikanen” heidän keskellään, koska hän ei voinut ymmärtää sitä, kuinka tuo kana kotkotti ja raapi lantakasaa ja söi. Hän ei voinut käsittää sitä. Kanaemo sanoi: “Tule tänne juhlapäivälliselle, kultaseni!” No niin, hän oli kotka, eivätkä ne olleet hänen ruokatapojaan. Eikä se ollut hänen ruokaansa.

⁸²    Niinpä kanaemo otti kiinni heinäsirkkoja ja mitä kaikkea, tiedättehän, ja kutsui pieniä poikasiaan. Ja kaikki ne pikku kananpojat menivät kotkottaen ja syöden sen mukana. Mutta tuo pieni kotka ei voinut tehdä sitä. Se ei näyttänyt hänestä oikealta.

Niinpä yhtenä päivänä hänen äitinsä tuli etsimään häntä.

⁸³   Hän kuunteli tuon kanan kotkotusta ja yritti parhaansa kotkottaakseen, mutta hän ei voinut tehdä sitä. Hän yritti piipittää kuten kananpoika, mutta hän ei voinut tehdä sitä. Näettehän, hän oli kotka. Hän oli alusta alkaen kotka. Kana oli vain hautonut hänet.

Aivan niin kuin jokut seurakunnan jäsenet… Niinhän se taitaa olla, suunnilleen yksi pesueesta.

⁸⁴    Mutta yhtenä päivänä hänen äitinsä lensi siitä yli kirkuen. Hän tunnisti sen. “Tuo kuulosti oikealta!” Miksi? Hän oli alusta pitäen kotka. Näin on Evankeliuminkin, tai Sanan kanssa, tai Jeesuksen Kristuksen voiman kanssa. Kun mies, joka on ennalta määrätty Iankaikkiseen Elämään, kuulee tuon totuudellisen soinnun, Jumalan huudon, silloin ei mikään voi pitää häntä poissa siitä.

Seurakunta saattaa sanoa: “Ihmeiden päivät ovat ohitse, kot, kot, kot! Pysy tässä ja syö tätä, pysy tässä ja syö tuota.”

⁸⁵    Tuo kanatarhan ruoka ei enää kelpaa hänelle. Hän on mennyttä! “Kaikki asiat ovat mahdollisia!” Hän nousee ylös maasta.

Tämä on vikana niin monilla kristityillä tänään. He eivät pääse ylös maasta.

Vanha äiti sanoi: “Poikaseni, hyppää, sinä olet kotka. Tule ylös tänne, missä minä olen.”

Hän sanoi: “Äiti, en ole koskaan elämässäni hypännyt.”

⁸⁶   Tämä sanoi: “Vain hyppää. Sinä olet kotka alun alkaen etkä mikään kananpoika.” Niinpä hän teki ensimmäisen hyppynsä läpyttäen siipiään, eikä se mennyt oikein hyvin, mutta hän pääsi irti maasta.

Näin me teemme sen. Me vastaanotamme Jumalan uskon kautta, kirjoitetun Sanan kautta. Siellä sisällä on jotakin. Näettehän, tuo Iankaikkinen Elämä, te olitte ennalta määrätyt siihen.

⁸⁷    Hänen isoisänsä ja isoäitinsä olivat kotkia, koko matkan taaksepäin hän oli kotka. Kotka ei sekoitu muiden kanssa. Hän ei ole risteytys, ei, hän on kotka.

⁸⁸    Sen jälkeen kun olitte tunnistaneet, että juuri Jumalan Sana oli Kotkan Ruokaa, te jätitte kaikki muut asiat. Teidät on sitten muotoiltu Elävän Jumalan eläväksi kuvaksi. Te kuulitte teidän theophanystanne. “Jos tämä maallinen maja hävitetään, meillä on toinen odottamassa.”

Te kysytte: “Onko se niin, veli Branham?”

Hyvä on, ottakaamme pari kotkaa ja katsokaamme heitä muutamien minuuttien ajan. Oli mies nimeltään Mooses. Jokainen tietää, että profeettaa kutsutaan Raamatussa kotkaksi.

⁸⁹   Oli profeetta nimeltään Mooses. Ja yhtenä päivänä Jumala kutsui hänet eikä antanut hänen mennä luvattuun maahan, vaan hän kuoli kalliolla. Enkelit veivät hänet pois ja hautasivat hänet.

Siellä oli toinenkin mies, kotka, jonka ei edes tarvinnut kuolla. Hän vain käveli Jordanin ylitse, ja Jumala lähetti vaunut alas ja hän pudotti tämän lihan vaatteen ja nousi ottaen vastaan iankaikkisen palkinnon.

Kahdeksansataa vuotta myöhemmin nuo kaksi miestä seisoivat Kirkastusvuorella. Mooseksen ruumis oli ollut mädäntyneenä satoja vuosia, mutta tässä hän oli, niin että jopa Pietari, Jaakob ja Johannes tunsivat hänet. Aamen! “Jos tämä maallinen maja hävitetään…” Jos te olette Jumalan ominaisuus ilmaistuna täällä maan päällä, teillä on ruumis odottamassa, sen jälkeen kun jätätte tämän maailman. Siellä he seisoivat Kirkastusvuorella theophaneissaan, sillä he olivat profeettoja, joille Jumalan Sana oli tullut.

⁹⁰    Huomatkaamme myös eräs toinen profeetta, jonka nimi oli Samuel. Hän oli suuri mies. Hän opetti Israelia. Hän sanoi heille, että heillä ei tulisi olla kuningasta. Hän sanoi: “Olenko minä koskaan sanonut teille mitään Herran Nimessä, eikä se olisi tapahtunut?”

He sanoivat: “Ei, kaikki, mitä koskaan olet sanonut Herran Nimessä, on tapahtunut.”

Hän oli profeetta. Ja hän kuoli.

⁹¹   Noin kolme neljä vuotta myöhemmin kuningas joutui vaikeuksiin. Tämä tapahtui ennen kuin Jeesuksen Kristuksen Verta oli edes vuodatettu. Hän oli paratiisissa. Ja Endorin noita kutsui jotakin tulemaan ja lohduttamaan Saulia. Ja kun noita näki hänen nousevan, tämä sanoi: “Minä näen Jumalan tulevan esiin maasta.”

⁹²   Ja se tapahtui sen jälkeen, kun tuo mies oli kuollut, haudattu ja mädäntynyt haudassa, ja tässä hän seisoi siellä tuossa luolassa profeetan viitta yllään ja oli yhä profeetta. Aamen!  Sillä hän sanoi: “Miksi sinä kutsuit minut pois levostani, kun voin nähdä, että sinusta on tullut Jumalan vihollinen?” Huomatkaa että hän profetoi: “Huomenillalla tähän aikaan sinä tulet olemaan minun kanssani.” Hän oli yhä profeetta, vaikka hän olikin lähtenyt tästä ruumiista.

Näettekö, hänestä tuli täällä osa tuota Sanaa, ja jätettyään lihallisen elämän hän meni sisälle tuohon ruumiiseen, joka oli ollut valmistettu häntä varten ennen maailman perustamista. Hän meni sisälle theophanyyn, joka oli Sana. Voitteko ymmärtää sen? Sinne kaikki uskovaiset menevät, kun me lähdemme täältä.

⁹³    Sitten tuossa muodossa tullaan huntu poistamaan. Näettehän, myös te olette Sana mennessänne siihen sisälle. Pienen vauvan tavalla, kuten sanoin hetki sitten…

⁹⁴    Nyt pankaa merkille. Ylistys Jumalalle näiden Sinettien avaamisesta, jotta voimme tietää nämä asiat.

⁹⁵    Nyt voimme nähdä todellisen ilmestyksen Melkisedekistä, sen että Hän oli Jumala, Sana, ennen kuin Hän tuli lihaksi, Hän oli Sana–Jumala. Sen on täytynyt olla Hän, koska kukaan muu ei ole kuolematon kuin Hän. Näettekö, minulla oli isä ja äiti, samoin kuin teilläkin oli. Jeesuksella oli isä ja äiti. Mutta tällä Miehellä ei ollut isää eikä äitiä. Jeesuksella oli alku, tällä miehellä ei ollut. Jeesus antoi elämänsä, tämä Mies ei voinut, koska Hän oli Elämä. Ja huomatkaa, että on kyseessä koko ajan sama Mies. Toivon, että Jumala paljastaa sen teille. Sama henkilö, koko ajan.

⁹⁶   Huomatkaa Hänen tittelinsä: “Kuningasten Kuningas”. Nyt, Hebrealaiskirje 7:2: “Vanhurskauden Kuningas ja Rauhan Kuningas.” Hän on kaksi kuningasta. Nyt tarkatkaa. Hebrealaiskirje 7:2: “Vanhurskauden Kuningas ja myöskin Rauhan Kuningas.” Hän on siinä kaksi kuningasta. Nyt koska Hän on tullut lihaan ja vastaanottanut ruumiinsa ylös, Ilmestyskirja 21:16, Häntä kutsutaan “Kuningasten Kuninkaaksi”. Hän on kaikki kolme, yhdessä. Näettekö, Jumala Kuningas, theophany Kuningas, Jeesus Kuningas. Hän on Kuningasten Kuningas.

Ne ovat kaikki yhdessä, aivan samoin kuin sielu, ruumis ja henki. Ne kaikki muodostavat yhden.

⁹⁷    Myöskin Hän on Isä, joka oli ensimmäinen, Poika, Pyhä Henki, Henki.

 “Vanhurskauden Kuningas”, Henki–ominaisuus; theophany, “Rauhan Kuningas”, theophany; ja lihassa Hän oli “Kuningasten Kuningas”, sama Persoona.

⁹⁸    Kun Mooses näki Hänet 2. Mooseksen kirja 33:2:ssa, Hän oli theophany. Mooses halusi nähdä Jumalan. Hän oli kuullut Hänen äänensä, kuullut Hänen puhuvan itselleen ja nähnyt Hänet siellä pensaassa suurena Tulipatsaana. Ja hän kysyi: “Kuka Sinä olet? Minä haluan tietää, kuka Sinä olet?” Sitten kerran Mooses sanoi: “Jospa Sinä antaisit minun nähdä itsesi. Haluaisin nähdä Sinun kasvosi.”

⁹⁹   Jumala sanoi: “Ei kukaan voi nähdä Minun kasvojani.” “Minä tulen panemaan käteni sinun silmillesi kulkiessani ohitsesi. Ja sinä voit nähdä Minun selkäni, mutta et kasvojani. Ja kun Hän teki sen, niin se oli Miehen selkä, se oli theophany. Sitten tuo Sana, joka tuli Moosekselle, tuo MINÄ OLEN, se oli Sana. Sana tuli Moosekselle Tulipatsaan muodossa palavassa pensaassa ja oli MINÄ OLEN.

¹⁰⁰    Kuten Sana teologiaista… anteeksi theophanystä. Suokaa anteeksi. Hän tuli Aabrahamin tykö Miehenä siellä tammen alla. Katsokaahan sitä siellä. Siellä tuli Mies Aabrahamin luo, heitä oli kolme ja he istuivat tammen alle. Ja huomatkaa, sen jälkeen kun Hän oli puhunut Aabrahamille…

¹⁰¹   Miksi Hän tuli? Aabrahamille oli annettu lupaus, sanoma tulevasta pojasta, ja hän myös oli Jumalan Sanan profeetta, joka uskoi Jumalan Sanan kutsuen kaikkea Sen vastaista niin kuin ei sitä olisikaan. Näettekö kuinka täydellinen Sana on? Sana tuli profeetalle. Näettehän, siellä oli Jumala theophanyssa, ja Raamattu sanoo, että Sana tulee profeetalle. Ja tässä oli Sana theophanyssa.

Nyt te sanotte: “Oliko se Jumala?”

¹⁰²   Aabraham sanoi, että niin oli. Hän kutsui Häntä nimellä Elohim. Nyt voitte l. Mooseksen kirjan l. luvussa nähdä, että “Alussa Elohim loi taivaat ja maan.” Ja l. Mooseksen kirjan 18:ssa me voimme nähdä, että Aabraham kutsui tuota Henkilöä, joka istui siellä puhuen hänelle ja joka pystyi kertomaan hänelle, mitä Saara ajatteli sydämessään Hänen takanaan. Aabraham kutsui Häntä nimellä Elohim. Hän oli theophany muodossa. Käsitättekö sen?

¹⁰³    Nyt voimme todeta, että Hän oli silloin theophany -muodossa. Aabraham kutsui Häntä nimellä: “Herra Jumala, Elohim.” Me voimme nähdä 1. Mooseksen kirja 18, että se on totta.

¹⁰⁴    Nyt huomatkaa Aabraham. Heitä oli siellä kolme yhdessä, mutta kun Aabraham kohtasi nuo kolme, hän sanoi: “Minun Herrani!”

Mutta kun Loot siellä Sodomassa näki nuo kaksi, jotka tulivat sinne, hän sanoi: “Herrat!” Missä oli vika? Ensiksikin Loot ei ollut profeetta eikä hän myöskään ollut tuon hetken sanansaattaja. Niinpä hänellä ei ollut mitään ilmestystä Hänestä. Tarkalleen oikein! Loot saattoi kutsua heitä “Herroiksi”, ja jos heitä olisi tusina hän yhä sanoisi: “Herrat.”

Mutta ei ollut väliä sillä, kuinka useita Aabraham näki, hänelle se oli yhä yksi Herra. Siinä teillä on Jumala, tämä on Melkisedek.

¹⁰⁵    Huomatkaa, sen jälkeen kun taistelu oli ohi, Melkisedek tarjosi Hänen voitokkaalle lapselleen Ehtoollista, ajatelkaahan sitä, osa Hänestä itsestään. Tässä me voimme nähdä esikuvan Ehtoollisesta. Taistelun jälkeen Hän antoi itsensä, koska Ehtoollinen on osallisuus Kristukseen. Ja sen jälkeen kun taistelu on ohitse, sen jälkeen kun olette kuolleet itsellenne, sen jälkeen te olette osalliset Kristuksesta, te tulette osaksi tästä Olennosta. Käsitättekö sen?

¹⁰⁶    Jaakob painiskeli koko yön eikä halunnut päästää Häntä vapaaksi, ennen kuin Hän oli siunannut hänet. Se on oikein! Se on taistelua elämästä. Ja sen jälkeen kun taistelu on ohitse, Jumala antaa teille osan itsestään. Se on Hänen todellinen Ehtoollisensa. Hieman leipää ja viiniä vain edustaa sitä. Teidän ei tulisi ottaa sitä, ellette ole ensin voittaneet taistelua ja tulleet osaksi Jumalasta.

¹⁰⁷    Muistakaa, tähän aikaan Ehtoollista ei vielä ollut asetettu. Se tuli vasta satoja ja satoja vuosia myöhemmin juuri ennen Jeesuksen Kristuksen kuolemaa.

¹⁰⁸    Mutta Melkisedek, sen jälkeen kun Hänen lapsensa Aabraham oli saavuttanut voiton, kohtasi hänet ja antoi hänelle viiniä ja leipää osoittaen sen, että kun tämä maallinen taistelu on ohitse, me tulemme kohtaamaan Hänet taivaissa ja ottamaan jälleen Ehtoollista, se tulee olemaan Hääateria. “Minä en tule enää juomaan viiniä tai syömään viinipuun hedelmää ennen kuin syön ja juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni Valtakunnassa.” Näin on.

¹⁰⁹    Huomatkaa jälleen, Melkisedek kohtasi Aabrahamin, ennen kuin tämä ehti takaisin kotiin. Mikä kaunis esikuva meillä onkaan tässä. Melkisedek kohtaamassa Aabrahamia, ennen kuin hän tuli takaisin taistelun jälkeen.

Me kohtaamme Jeesuksen ilmassa, ennen kuin me menemme Kotiin. Näin on. 2. Tessalonikalaiskirje kertoo meille, että me “kohtaamme Hänet ilmassa.”  Kaunis esikuva siitä, kuinka Rebekka kohtaa Iisakin niityllä illan viiletessä. “Me kohtaamme Hänet ilmassa.” 2. Tessalonikalaiskirjeessä sanotaan niin: “Sillä me, jotka olemme elossa ja jäljellä täällä, emme pääse ennen niitä, jotka ovat nukkuneet, sillä Jumalan pasuuna on soiva, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin, ja me, jotka olemme elossa ja jäljellä, tulemme temmatuiksi yhdessä heidän kanssaan ylös kohtaamaan Herran ilmassa.” Täydellistä! Kaikissa näissä esikuvissa.

¹¹⁰    Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun te olette kuolleet ja menneet sisälle tuohon theophanyyn? Theophany tulee alas ottamaan vastaan lunastetun ruumiin, ja jos te olette täällä ilmassa, teidän ruumiinne kohtaa theophanyn. Siinä se on teille. “Ja temmataan ylös kohtaamaan Herra ilmassa.”

¹¹¹    Kuka muu tämä Melkisedek voisi olla kuin Jumala?

¹¹²    Nyt me voimme nähdä tässä selvästi meidän elämämme matkan täydellisen salaisuuden, ja kuoleman ja sen, minne me menemme kuoleman jälkeen. Myös ennalta määrääminen on selvästi nähtävissä tässä. Kuunnelkaa nyt, kun opetamme tätä tarkemmin.

¹¹³    Iankaikkisen tarkoituksen vaiheet, jotka Hän oli salannut, ovat nyt tulleet paljastetuiksi. Huomatkaa, on yhä kolme vaihetta täydellisyyteen. Aivan kuten Hän lunastaa maailman, samalla tavalla Hän lunastaa Seurakuntansa. Hän lunastaa ihmiset kolmessa vaiheessa. Katsokaahan nyt, ensimmäinen on vanhurskauttaminen, niin kuin Luther saarnasi, toinen on pyhitys, jota Wesley saarnasi, ja kolmas on Pyhän Hengen kaste. Se on oikein näin! Ja sitten tulee ylöstempaus.

¹¹⁴    Nyt, maailma, kuinka Hän lunasti maailman? Ensimmäinen asia, mitä Hän teki, sen tehtyä syntiä, oli se, että Hän pesi sen pois vesikasteessa. Oikein. Sitten Hän vuodatti Verensä sen ylle ristiltä pyhittäen sen ja kutsuen sitä Hänen omakseen. Ja mitä Hän sitten tekee? Kun Hän oli repinyt kaiken maailman ulos teistä ja uusinut koko asian tulisella Pyhän Hengen kasteella, samoin Hän myös tulee uusimaan maailman. Ja se tullaan polttamaan tulella. Se tullaan puhdistamaan kaikista bakteereista miljoonien mailien korkeudelta. Kaikki nuo asiat tullaan puhdistamaan pois siitä. Ja sitten on oleva Uusi Taivas ja Uusi Maa. Aivan samoin tekin olette uusia luomuksia Kristuksessa Jeesuksessa Pyhän Hengen saatua otteen teistä. Näettekö, siinä se on teillä. Koko asia on niin selvä kuin vain voi olla. Kaikki on kolmessa.

¹¹⁵   Luonnollinen syntymä on kolmessa. Mitä tapahtuu ensimmäiseksi naisen synnyttäessä? Mitä tulee esiin ensin? Vesi. Mitä tulee seuraavana? Veri. Mikä on seuraava vaihe? Elämä. Vesi , veri, henki.

Mitä tapahtuu kasvissa? Ensin mätäneminen. Mitä tulee esiin ensin? Varsi. Entä seuraavana? Tähkä. Ja mitä sen jälkeen? Kuori. Ja sitten jyvä tulee ulos siitä. Ne ovat sen kolme vaihetta siihen asti, kunnes se tulee jyväksi. Se on tarkalleen näin.

¹¹⁶    Jumala vahvistaa sen. Se on aina ollut oikein. Jumala vahvistaa sen totuudeksi. Se osoittaa selvästi sen, että ennalta määrätty on ainoa, joka on huomioitu lunastuksessa. Ymmärsittekö te sen? Sallikaa minun sanoa se uudestaan. Ennalta määrätty on ainoa, joka on huomioitu lunastuksessa. Ihmiset voivat tehdä jotakin samanlaista ajatellen, että he ovat, mutta todellinen lunastus on noita varten, jotka ovat ennalta määrättyjä. Koska tuo sana “lunastaa” merkitsee “tuoda takaisin”. Onko se oikein? Lunastaa mitä tahansa tarkoittaa sen tuomista takaisin sen alkuperäiselle paikalle. Hallelujaa! Niinpä vain ennalta määrätty tullaan tuomaan takaisin, koska muut eivät tulleet sieltä. Ymmärrättekö? Sitä on takaisin tuominen.

¹¹⁷    Ollen iankaikkisesti Hänen kanssaan alussa… Iankaikkinen Elämä, joka teillä oli, Hänen ajatuksensa siitä, mitä te olitte, Hän vain halusi teidät… Hän halusi minun seisovan täällä puhumassa ja teidät istumassa siellä tänä iltana. Siten me palvelemme Hänen iankaikkista tarkoitustaan. Ja tuo, joka jätti kodin, tuli maan päälle vain palvellakseen Hänen tarkoitustaan. Onko se oikein? Hyvä on. Sitten kun se on päättynyt, se on tuotu takaisin kirkastettuun tilaan. Se on kypsynyt ja tuotu jälleen takaisin.

¹¹⁸    Ei ole ihme, että Paavali, silloin kun he valmistautuivat katkaisemaan hänen päänsä, saattoi sanoa: “Oi kuolema, missä on sinun pistimesi? Oi hauta, missä on sinun voittosi? Mutta kiitos Jumaalle, joka antaa meille voiton!” Hän sanoi: Kuolema, sanohan, miten sinä voisit saada minut huutamaan. Hauta, sanohan, miten sinä voisit pidätellä minua, sillä minä olen Iankaikkisen Elämän omistaja.” Aamen! Hän tiesi sen. Kuolema, helvetti, hauta, mikään ei voisi pidätellä häntä. Eikä mikään voi vahingoittaa meitä, sillä meillä on Iankaikkinen Elämä. Hän käsitti olevansa siunattu Iankaikkisella Elämällä.

¹¹⁹    Aivan kuten pieni kastepisara. Minä en tiedä paljoakaan sen kemiallisesta puolesta, mutta sen täytyy sisältää kosteutta. Yön kylmetessä ja pimentyessä se lankeaa taivaasta maan päälle. Se tuli jostakin. Mutta seuraavana aamuna, ennen kuin aurinko nousee, se on siellä vapisevana. Mutta antakaa vain auringon nousta, niin te näette, kuinka se kimmeltää. Se on onnellinen. Miksi? Aurinko on kutsuva sen takaisin sinne, mistä se tuli.

Ja tällä tavoin on kristityn kanssa. Hallelujaa! Me tiedämme sen tullessamme Jumalan läsnäoloon. Jokin meissä kertoo meille, että me olemme tulleet jostakin, ja että me tulemme menemään takaisin tuolla voimalla, joka vetää meitä.

¹²⁰    Tuo pieni kastepisara kimmeltää ja loistaa ja huutaa, koska se tietää tulleensa sieltä ylhäältä, ja että aurinko tulee vetämään sen uudelleen takaisin ylös.

Ja mies, joka on Jumalan ominaisuus, Jumalasta syntynyt, tietää, hallelujaa, kun hän tulee kosketukseen Jumalan Pojan kanssa, että hänet tullaan vetämään täältä ylös jonakin päivänä! Sillä “jos minut nostetaan ylös maasta, niin Minä olen vetävä kaikki miehet tyköni.” Aamen!

¹²¹    Nyt huomatkaa! Nyt me näemme Melkisedekin, ja miksi Maria ei voinut olla Hänen äitinsä. Tästä syystä Hän kutsui häntä naiseksi eikä äidiksi. Hänellä ei ollut isää, koska Hän oli Isä, Iankaikkinen Isä, kolme yhdessä. Hänellä ei ollut äitiä, tietenkään ei. Hänellä ei ollut isää, koska Hän oli Isä. Niin kuin runoilija puhuen erään kerran suurena kohteliaisuutena Jeesukselle. Hän sanoi:

MINÄ OLEN se, joka puhuin Moosekselle palavan pensaan tulessa.
MINÄ OLEN Aabrahamin Jumala, Kirkas ja Aamutähti.
MINÄ OLEN A ja O, alusta loppuun.
MINÄ OLEN koko luomakunta, ja Jeesus on Nimeni. (Se on oikein!)
Oi, kenen te sanotte Minun olevan? Ja mistä he sanovat Minun tulleen?
Tunnetteko Minun Isäni, voitteko kertoa, mikä on Hänen Nimensä? (Hallelujaa!)

¹²²    Se on Isän Nimi! Kyllä: “Minä tulen Isäni Nimessä, ja te ette vastaanota Minua.” Näettekö? Varmasti, Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.

¹²³    Ja tämä Melkisedek tuli lihaksi. Hän paljasti itsensä Ihmisen Poikana, kun Hän tuli Profeettana. Hän tulee kolmessa Pojan Nimessä: Ihmisen Poikana, Jumalan Poikana ja Daavidin Poikana.

¹²⁴    Kun Hän oli täällä maan päällä, Hän oli Mies täyttääkseen Kirjoitukset. Mooses oli sanonut: “Herra teidän Jumalanne on nostava minun kaltaiseni Profeetan.” Niinpä Hänen täytyi tulla Profeettana. Hän ei koskaan sanonut: “Minä olen Jumalan Poika.” Hän sanoi: “Minä olen Ihmisen Poika. Uskotko sinä Ihmisen Poikaan?” Koska tästä Hänen täytyi antaa todistus, koska se oli, mikä Hän oli.

Nyt Hän on tullut toisessa pojan Nimessä, Jumalan Poikana, näkymättömänä Henkenä.

Ja kun Hän tulee uudelleen, Hän on Daavidin Poika istuakseen hänen valtaistuimellaan.

¹²⁵    Kun Hän oli täällä lihaksi tehtynä, Häntä kutsuttiin Ihmisen Pojaksi. No niin, kuinka Hän teki itsensä tunnetuksi maailmalle Ihmisen Poikana, Profeettana?

¹²⁶    Eräänä päivänä kerroin kertomuksen Pietarista ja Andreasta, hänen veljestään. He olivat kalastajia, ja heidän isänsä, Joonas, oli hyvä vanha uskovainen. Yhtenä päivänä hän istui veneessä ja sanoi: “Poikani, te tiedätte, kuinka me rukoilimme, kun tarvitsimme kaloja.” He olivat ammattikalastajia. “Me olemme luottaneet Jumalaan, Jehovaan, saadaksemme elatuksemme. Nyt olen tulossa vanhaksi enkä varmastikaan tule olemaan teidän poikien kanssa paljoa pidempään. Ja minä olen aina”, kuten kaikki todelliset uskovaiset,  “odottanut aikaa, jolloin Messias saapuisi. Meillä on ollut monenlaisia vääriä messiaita, mutta jonakin päivänä on tuleva tuo Yksi, joka on oikea.” Ja hän sanoi: “Kun tämä Messias tulee, niin en halua teidän poikien tulevan petetyiksi. Tämä Messias ei tule olemaan vain teologi. Hän tulee olemaan Profeetta. Sillä meidän profeettamme Mooses, jota me seuraamme on sanonut.”

No niin, jokainen juutalainen tulee uskomaan profeettaansa. Hän opetti kuinka tuntea se. Jos tuo profeetta sanoo jotakin, ja niin tapahtuu, niin silloin se on totuus. Jumala sanoi: “Jos keskuudessanne on joku hengellinen tai profeetta, Minä Herra tulen tekemään itseni tunnetuksi hänelle. Ja kun se, mitä hän sanoo, tapahtuu, niin silloin kuulkaa häntä ja pelätkää häntä. Mutta jos se, mitä hän sanoo, ei tapahdu, niin silloin älkää ollenkaan kuunnelko häntä.” Ymmärrättekö? Niinpä siten profeetta vahvistettiin.

¹²⁷    “Niinpä Mooses, joka oli todella vahvistettu profeetta, on sanonut: “Herra teidän Jumalanne on nostava veljienne joukosta Profeetan, minun kaltaiseni. Ja kaikki, jotka eivät tahdo kuulla häntä, tullaan hävittämään kansasta.” Hän sanoi: “Muistakaa nyt lapseni, heprealaisina me uskomme Jumalan vahvistettuja profeettoja.”

Kuunnelkaa nyt tarkkaavaisesti, että ette menetä sitä. Hän sanoi: “Kun Messias tulee, te olette tunteva Hänet, koska Hän tulee olemaan Profeetta–Messias. Ja kuten olen sanonut, on kulunut neljäsataa vuotta, eikä meillä ole ollut profeettaa profeetta Malakian jälkeen. Mutta Hän tulee olemaan Profeetta!”

¹²⁸    Ja yhtenä päivänä, muutamia vuosia hänen kuolemansa jälkeen, hänen poikansa Andreas käveli siellä rannalla ja hän kuuli erään villinnäköisen,  erämaasta tuleen miehen sanovan: “Tuo Messias seisoo teidän keskellänne nyt!” Tuo suuri kotka, joka oli kasvatettu erämaassa, lensi siitä ylitse sanoen: “Messias on teidän keskellänne juuri nyt. Me emme vielä tunne Häntä, mutta Hän seisoo teidän keskellänne. Minä tulen tuntemaan Hänet, koska minä tulen näkemään merkin, joka tulee Taivaasta.”

Sitten yhtenä päivänä hän sanoi: “Siinä Hän on, katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.”

Ja niin hän lähti etsimään veljeään ja sanoi hänelle: “Simon, haluan sinun tulevan tänne, sillä me olemme löytäneet Messiaan.”

“Oi, älähän nyt Andreas, kyllä sinä tiedät paremmin!”

“Oi, tiedän kyllä, mitä tarkoitat, mutta tässä Miehessä on jotakin erilaista.”

“Missä hän on? Mistä hän tulee?”

“Hän on Jeesus Nasaretista.”

“Tuostako pienestä pahasta kaupungista. Eihän Hän voisi tulla tuollaisesta pahasta ja likaisesta paikasta.”

“Tule ja näe se itse.”

¹²⁹    Lopulta hän sai hänet taivutelluksi tulemaan sinne. Ja kun hän tuli tämän Messiaan eteen, tämän Jeesuksen, joka seisoi siellä puhumassa ihmisille, niin tullessaan Hänen eteensä, tämä sanoi: “Sinun nimesi on Simon, ja sinä olet Joonaan poika.” Se riitti! Hän sai Valtakunnan avaimet! Miksi? Hän tiesi, että tämä Mies ei tuntenut häntä. Ja kuitenkin Hän tunsi hänet ja tuon jumalisen vanhan isän, joka oli opettanut hänelle minkälaiseen Mesaiaaseen tuli uskoa.

¹³⁰    Siellä seisoi eräs mies nimeltään Filippus ja hän todella kiihottui siitä! Hän tunsi erään toisen miehen, jonka kanssa hän oli tutkinut Raamattua. Ja sinne hän lähti ja löysi hänet oliivitarhastaan polvillaan rukoilemassa. He olivat monesti tutkineet yhdessä Raamattua. Ja niinpä hän sanoi hänelle, sen jälkeen kun tämä oli lopettanut rukoilemisen: “Tule ja katso, kenet me olemme löytäneet, Jeesuksen Nasaretilaisen, Joosefin pojan. Hän on Messias, jota me olemme odottaneet.”

Voin kuulla Natanaelin sanovan: “No, no, Filippus, ethän vain ole vähän höyrähtänyt?”

¹³¹    “Oi ei! Ei, ei. Annahan kun kerron sinulle. Sinähän tiedät, että me olemme tutkineet yhdessä Raamattua. Millaisen profeetta sanoi Messiaan tulevan olemaan?”

“Että Hän tulisi olemaan Profeetta.”

“Muistatko tuon vanhan kalastajan, jolta olet ostanut kalaa, tuon Simonin, jolla ei ole sen vertaa koulutusta, että hän osaisi kirjoittaa oman nimensä?”

“Kyllä vaan!”

¹³²    “Hän tuli sinne, ja tiedätkö mitä? Tämä Jeesus, joka on Nasaretista, kertoi hänelle, että hänen nimensä oli Simon, ja muutti hänen nimensä Pietariksi, mikä tarkoittaa ‘pikku kiveä’, ja sitten Hän myös kertoi hänelle, kuka hänen isänsä oli.”

“No niin”, hän sanoi, “enpä tiedä, voisiko Nasaretista tulla mitään hyvää?”

¹³³    Hän sanoi: “Älkäämme nyt puhuko siitä. Tule ja katso.” Se on hyvä idea. Tule ja katso.

Niinpä tässä tulee Filippus tuoden mukanaan Natanaelin. Ja kun hän tuli sinne, missä Jeesus mahdollisesti seisoi puhumassa, tai oli rukoilemassa sairasjonossa olevien sairaiden puolesta, niin hänen tullessa sinne, missä Jeesus oli, Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi: “Katso, israelilainen, jossa ei ole vilppiä.”

¹³⁴    Nyt te sanotte: “Hän tiesi sen siitä, miten hän oli pukeutunut.” Oi, ei! kaikki itämaalaiset pukeutuvat samalla tavalla. Hän olisi voinut olla syyrialainen tai mitä hyvänsä, partoineen ja viittoineen.

¹³⁵    Hän sanoi: “Katso, israelilainen, jossa ei ole vilppiä.” Toisin sanoen, rehellinen ja vilpitön mies.

No niin, se pysäytti Natanaelin, ja hän kysyi: “Rabbi, Opettaja, mistä tunnet minut? Kuinka tiesit, että olen juutalainen? Miten tiesit, että olen rehellinen ja vilpitön?”

¹³⁶    Hän sanoi: “Ennen kuin Filippus kutsui sinua, sinun ollessa puun alla, Minä näin sinut.” Viidentoista mailin päässä, mäkien toisella puolella, edellisenä päivänä.

Mitä Natanael sanoi? “Rabbi, Sinä olet Jumalan Poika. Sinä olet Israelin Kuningas!”

¹³⁷    Mutta siellä seisoivat nuo papit tärkättyinä ja itsetietoisina sanoen: “Tämä mies on Beelsebul, ennustaja.”

Jeesus sanoi: “Minä annan sen teille anteeksi.”

¹³⁸   Muistakaa nyt, että he eivät koskaan sanoneet sitä ääneen, vaan he sanoivat niin sydämissään. Ja Hän erotti heidän ajatuksensa. Oikein! Näin Raamattu sanoo. Kutsukaa sitä vaikkapa telepatiaksi, jos tahdotte, mutta Hän erotti heidän ajatuksensa.

¹³⁹    Hän sanoi: “Minä annan sen teille anteeksi, mutta jonakin päivänä Pyhä Henki tulee tekemään tämän saman asian”, Hänen poismenonsa jälkeen, “ja jos sanotte sanankin sitä vastaan, niin sitä ei anteeksi anneta tässä maailmassa eikä tulevassa.” Onko tämä oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] No niin, he olivat juutalaisia. Sitten yhtenä päivänä Hänellä oli tarve mennä Samariaan. Mutta ennen kuin puhumme siitä, me voimme nähdä naisen…

¹⁴⁰   Tuon miehen siellä, joka parantui Kauniin portin vieressä Jeesuksen kuljettua sitä kautta. Jeesus tiesi hänen tilansa ja sanoi hänelle: “Ota vuoteesi ja mene kotiisi.” Hän teki niin ja oli terve.

Sitten voimme todeta juutalaisista, että jotkut heistä vastaanottivat Hänet, jotkut uskoivat sen ja toiset eivät. Miksi he eivät uskoneet sitä? Heitä ei oltu määrätty Elämään. He eivät olleet osa tuosta ominaisuudesta.

¹⁴¹    Muistakaa nyt, että he olivat pappeja ja suuria miehiä. Ajatelkaa noita teologeja ja pappeja, miehiä, joiden elämästä ei voitu löytää yhtään virhettä. Jeesus sanoi heille: “Te olette teidän isästänne, perkeleestä, ja hänen tekojaan te teette. Jos te olisitte Jumalasta, te uskoisitte Minua. Ja jos te ette voi uskoa Minua, niin uskokaa tekoja, joita teen. Ne todistavat, kuka Minä olen.”

¹⁴²    Nyt, Raamattu sanoo myös, että Jeesus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Jeesus sano: “Joka uskoo Minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita Minä teen.” Onko näin? Huomatkaa, että Hän oli nyt todellinen Melkisedek.

¹⁴³    Pankaa myös merkille, että oli vain kolme ihmisrotua.

Olette kuulleet minun sanovan, että olin erottelun kannalla. Minä olin. Kyllä, kaikki kristityt ovat erottelijoita, ei ihonvärin erottelua, vaan hengen. Miehen ihonvärillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Hän on syntymän kautta Jumalan lapsi. Mutta kristitylle Jumala sanoi: “Eroittaudu, tule ulos heidän keskuudestaan, ja niin edelleen.” Kristitty erottaa lian ja hän tekee eron oikean ja väärän välillä.

¹⁴⁴    Mutta huomatkaa, heillä oli erottelua silloin, se oli rotuerottelua samarialaisten kanssa.

Ja jos me uskomme Raamattuun, niin on vain kolme ihmisrotua maan päällä, ja ne ovat Haamin, Seetin ja Jaafetin suvut. Ne ovat nuo Nooan kolme poikaa. Meillä kaikilla on alkumme siellä. Kyllä. Tämä vie meidät kaikki takaisin Adamiin, ja se tekee meistä kaikista veljiä. Raamattu sanoo: “Yhdestä verestä Jumala loi kaikki kansat.” Me olemme kaikki veren perusteella veljiä. Värillinen mies voi antaa verensiirron valkoiselle ja päinvastoin. Valkoinen mies voi sen antaa japanilaiselle, keltaiselle miehelle samoin kuin punaiselle intiaanille tai kenelle hyvänsä. Hän voi antaa verensiirron, koska me olemme kaikki samaa verta. Ruumiimme ihonvärillä, jossa me elämme, ei ole mitään tekemistä sen kanssa.

Mutta kun meidät erotellaan, se tarkoittaa siitä, että me tulemme ulos maailmasta, niin kuin Hän toi Israelin ulos Egyptistä. Silloin tapahtuu meidän erottamisemme maailman asioista.

¹⁴⁵    Siellä olivat Haamin, Seetin ja Jaafetin ihmiset. Ja jos meillä olisi aikaa käydä lävitse sukuluettelot, voisimme nähdä mistä anglo-saksiset ihmiset tulevat. He olivat juutalaisia ja samarialaisia, jotka olivat puoliksi juutalaisia ja puoliksi pakanoita. He syntyivät siitä, kun Bileam sai heidät naimaan mooabilaisia. He olivat samarialaisia. Ja siellä juutalaisia ja pakanoita.

Meillä anglosakseilla ei ollut mitään tekemistä sen kanssa. Me emme uskoneet mihinkään Messiaaseen tai muuhunkaan sellaiseen. Me emme odottaneet Messiasta. Meidät tuotiin sisälle jälkeenpäin.

Jeesus tuli Hänen omiensa luo, ja Hänen omansa eivät vastaanottaneet Häntä. Ja Hän sanoi opetuslapsilleen: “Älkää menkö pakanoiden luo, vaan menkää mielummin Israelin kadonneitten lammasten tykö.” Ja Hän meni vain Israelin kadonneitten lammasten tykö. Ja tarkatkaa, Hän ilmoitti itsensä Ihmisen Poikana juutalaisille, ja he hylkäsivät sen.

Nyt koska samarialaiset olivat puoliksi juutalaisia ja puoliksi pakanoita, niin hekin uskoivat ja odottivat Messiasta.

Me emme tehneet niin, me olimme pakanoita, nuijat selässämme, ja palvoimme epäjumalia.

¹⁴⁶    Mutta nyt yhtenä päivänä, Joh. 4. luvun mukaan, Hänellä oli tarve kulkea Samarian kautta matkallaan alas Jerikoon. Ja Hän kiersi ylhäältä Samarian kautta. Ja ollessaan siellä matkalla Hän istuutui alas kaivolle, joka oli Sykar nimisen kaupungin ulkopuolella. Ja kaivo, jos olette koskaan käyneet siellä, on koko kansaa varten. He kaikki noutavat sieltä vetensä. Ja naiset tulevat aamulla vesiruukkuineen. Yhtä he kantavat päänsä päällä ja yhtä kummallakin lanteellaan. He kävelevät niiden kanssa ja keskustelevat toistensa kanssa eivätkä koskaan läikytä pisaraakaan. Niinpä ihmiset tulevat sinne kaivolle.

¹⁴⁷    Niin tämä siis tapahtui noin kello yhdentoista aikaan päivällä. Jeesus oli lähettänyt opetuslapset kaupunkiin ostamaan ruokaa. Ja heidän poissa ollessaan…

¹⁴⁸   Siellä oli huonomaineinen nainen. Me kutsuisimme häntä tänään “punaisen valon naiseksi” tai prostituoiduksi, hänellä oli liian monia miehiä. Niinpä Jeesuksen istuessa siellä, tämä nainen tuli sinne noin kello yksitoista. Näettehän, hän ei voinut tulla neitsyeiden kanssa, jotka tulivat aamulla noutamaan pesuvetensä. Hänen täytyi odottaa tullakseen heidän kaikkien jälkeen. He eivät olleet tekemisissä keskenään niin kuin nykyään. Hänet oli merkitty. Niinpä hän nyt tuli noutamaan vähän vettä. Hän otti tuon vanhan vinssin ja kiinnitti koukut vesiruukkuunsa ja alkoi laskea sitä alas.

Hän kuuli jonkun sanovan: “Nainen, anna minulle juotavaa.”  Nyt muistakaa, että tämä on Melkisedek. Tämä on Jeesus eilen, Ihmisen Poika.

¹⁴⁹    Ja hän katsoi ympärilleen ja näki juutalaisen, joten hän sanoi: Herra, ei ole oikein, että juutalainen pyytää samarialaiselta mitään. Minä olen samarialainen nainen, joten sinun ei olisi tullut puhua minulle. Sinun ei olisi tullut pyytää minulta mitään sellaista. Meillä ei ole mitään tekemistä toistemme kanssa.”

¹⁵⁰    Hän sanoi: “Mutta jos sinä tietäisit, kuka on se, joka puhuu sinulle, sinä pyytäisit Minulta juotavaa.”

Hän sanoi: “Kuinka sinä voisit nostaa sitä? Kaivo on syvä, ja sinulla ei ole, millä nostaa sitä.”

¹⁵¹    Hän sanoi: “Se vesi, jota Minä annan, on Elämän vesi, joka kumpuaa Iankaikkiseen Elämään.”

Hän puhui naiselle, kunnes Hän sai selville hänen tilansa. Ja sitten Hän sanoi hänelle: “Mene nouda miehesi ja tule tänne.”

Ja hän sanoi: “Ei minulla ole miestä.”

¹⁵²    Jeesus sanoi: “Sinä olet kertonut totuuden, sillä sinulla on ollut viisi, ja tämä, jonka kanssa sinä nyt elät, ei ole sinun miehesi. Niinpä sinä sanoit totuuden.”

Tarkatkaa eroa tämän naisen ja tuon pappisjoukon välillä. Hän tiesi enemmän Jumalasta kuin tuo koko pappi lauma yhteensä.

¹⁵³    Hän sanoi: “Herra, minä käsitän, että Sinä olet Profeetta!” Hän sanoi: “Meillä ei ole ollut profeettaa neljäänsataan vuoteen. Mutta me tiedämme, että kun Messias tulee, niin näin Hän tulee toimimaan.” Se oli Messiaan merkki, sillä Hän oli Ihmisen Poika.

Hän sanoi: “Näin Hän tulee toimimaan, kun Hän tulee. Sinun täytyy olla Hänen Profeettansa.”

¹⁵⁴    Hän sanoi: “Minä olen Hän.” Kukaan muu ei olisi voinut sanoa sitä!

¹⁵⁵    Hän tipautti vesiastiansa ja juoksi kaupunkiin ja sanoi: “Tulkaa katsomaan Miestä, joka on kertonut minulle, mitä olen tehnyt. Eikö tämä olekin Messias?”

Muistakaa nyt, että Hän lupasi tehdä saman asian pakanainajan lopussa.

Juutalaisilla oli ollut neljätuhatta vuotta aikaa odottaa tuota Messiasta. Neljätuhatta vuotta oli Hänen tulemustaan opetettu, ja mitä Hän tulisi tekemään tultuaan, eivätkä he voineet nähdä Häntä, he eivät kyenneet samaistamaan sitä. Ja kun Hän ilmoitti itsensä, aivan kuten Raamattu oli sanonut Hänen tulevan tekemään, kun Hän oli ollut theophanynä ja sitten tullut lihaksi ja asui heidän keskellään, he eivät kyenneet näkemään sitä, vaan kutsuivat Hänen tekojaan perkeleen teoiksi.

¹⁵⁶    Nyt meillä on ollut kaksituhatta vuotta opetusta, apostolien ajasta alkaen. Se on tullut roomalaiskatolisen kirkon kautta Lutherin ajanjaksoon, sitten Weslyn aikaan, ja mitä sitten onkin, yhdeksänsataa erilaista organisaatiota. Kaikkina näinä ajanjaksoina heillä on ollut opetuksensa.

Nyt Hän on luvannut, että juuri ennen lopunaikaa me tulisimme jälleen näkemään samanlaisen kuvan kuin Sodoman ja Gomorran aikana. Niin kuin oli Sodoman päivinä, niin on oleva lopunajan tullessa, kun Ihmisen Poika tulee jälleen paljastamaan itsensä.” [Tyhjä kohta nauhassa.]

“Vielä vähän aikaa ja maailma ei enää näe Minua, kuitenkin te tulette näkemään Minut, sillä Minä”, henkilö pronomini, “Minä tulen olemaan teidän kanssanne, ja teissä, maailman loppuun asti. Minä tulen olemaan teidän kanssanne.” Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.

¹⁵⁷    Te näette että samarialainen oli itse asiassa, kuten eilisiltaisessa saamassani sanoin, Haagar, esikuva vääristyneisyydestä. Saara oli esikuvana juutalaisista, mutta Maria kuvasi pakanoita, Aabrahamin Kuninkaallista Siementä.

¹⁵⁸    On luvattu, että näinä viimeisinä päivinä tämä sama Jumala, tämä sama Kristus, tulisi tänne takaisin ja paljastaisi itsensä Ihmisen Poikana.

Miksi? Koska Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Jos Hän antoi noiden juutalaisten nähdä tuon Messiaanisen merkin, ja sitten kun pakanain opetus on tullut päätökseensä, ja Hän vain antaisi heidän mennä sisälle teologian kanssa, niin silloin Hän olisi epäoikeudenmukainen. Hänen on tehtävä sama asia, koska Raamattu sanoo Hebrealaiskirje 13:8, että Hän on sama.

Hän on luvannut sen Malakia 4:ssä. Ja kaikki eri kirjoitukset kertovat, millaisessa tilassa seurakunta ja maailma tulisivat olemaan viimeisinä päivinä, ja me näemme sen olevan aivan tarkalleen niin tänään.

¹⁵⁹    Katsokaa maailmaa tänään. Katsokaa sodomalaista tilaa. Katsokaa maanjäristyksiä monin paikoin ja asioita, jotka tapahtuvat. Katsokaa minkälaisessa babylonilaisessa sekaannuksessa seurakunta on. Katsokaa sen sanansaattajia, Oral Robertsia ja Billy Grahamia.

G-r-a-h-a-m, ensimmäinen kerta kun meillä milloinkaan on ollut sanansaattaja kaikille seurakunnille, jonka nimi päättyy h-a-m kuten Aabraham. A-b-r-a-h-a-m on seitsemän kirjainta; G-r-a-h-a-m kuusi. Mistä löydätte hänet? Saarnaamassa maailmalle. Kuusi on miehen luku. Mies luotiin kuudentena päivänä. Mutta seitsemän on Jumalan luku.

¹⁶⁰    Katsokaa heitä nyt siellä Sodomassa. Ja heillä on sanansaattajansa siellä puhumassa heille.

Mutta missä sitten on tuo Aabrahamin Kuninkaallinen Siemen? Missä on heidän merkkinsä siitä, kun Hän sanoi: “Niin kuin oli Sodoman päivinä”, kun Jumala tuli alas ja ilmoitettiin ihmislihassa kertoen, mitä Saara ajatteli sydämessään Hänen selkänsä takana teltassa ja antoi viimeisen merkin ennen kuin pakanamaailma tuhottiin tulella? Ja seurakunta on saanut viimeisen merkkinsä, ennen kuin koko maailma tulee hävitetyksi. Pakanain valtakunta tulee hävitetyksi tulella ja Jumalan vihalla. Uskotteko sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

¹⁶¹    Tuo Melkisedek oli lihassa, ilmoitti itsensä ihmisruumiissa, ja sitten myöhemmin Hänet tehtiin lihaksi. Ja tänä iltana Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Uskotteko te sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

¹⁶²    Kuka sitten on tuo Melkisedek, joka on sama eilen… Jolla ei ollut isää eikä äitiä, ei päivien alkua, eikä elämän loppua? Minkälaisen merkin Hän teki Aabrahamille? Sitten kun Hänet oli tehty lihaksi, Hän sanoi sen tulevan uusiutumaan juuri ennen lopun aikaa. Uskotteko sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Minä uskon sen! [“Aamen.”]

Rukoilkaamme.

¹⁶³    Rakas Jumala, minä uskon Raamatun, missä Sinä olet sanonut, että Sinä olet sama eilen tänään ja iankaikkisesti. Ja vilpittömästi sydämessäni, Herra, minä tiedän, että jotakin on tulossa tapahtumaan. En voi tarkkaan samaistaa sitä. Minä pelkään sanoa mitään siitä, Herra. Sinä tunnet palvelijasi sydämen.

¹⁶⁴    Ja kuinka monta kertaa kautta ajanjaksojen, kun Sinä lähetit asioita, ihmiset epäonnistuivat sen tunnistamisessa. Mies jatkuvasti ylistää Jumalaa siitä, mitä Hän teki, ja kertoa, kuinka suuria asioita Hän tulee tekemään, mutta jättävät ottamatta huomioon sen, mitä Hän tekee juuri nyt. Niin se on ollut kautta aikojen. Miksi Rooman kirkko ei voinut nähdä, että Pyhä Patrik oli Jumalan profeetta? Miksi he tappoivat Joan de Arkin, joka oli profetissa, ja polttivat hänet noitana? Isä, se aina ohitetaan. Sinä kätket sen viisaiden ja harkitsevien silmiltä. Ei ole ihme, että Sinä sanoit niille papeille: “Te kaunistatte profeettojen hautoja, ja juuri te olette panneet heidät sinne.” Sen jälkeen kun he ovat menneet, he näkevät erehdyksensä. He aina vainoavat Sinua, Herra, missä hyvänsä muodossa Sinä tuletkin.

¹⁶⁵    Rukoilen tänä iltana, Jumala, vain vielä yhden kerran. Huomenna meidän tulisi mennä Tucsoniin, toisiin maailman osiin, toisiin kaupunkeihin, jossa meidän täytyy saarnata. Mutta rakas Jumala, täällä saattaa olla vieraita tänä iltana, jotka eivät ole koskaan kuulleet Sanaa saarnattavan, eivätkä ole koskaan nähneet sen ilmitulemista.

Niin kuin pyysin Sinulta alussa. Kun nuo opetuslapset Kleopas ja hänen ystävänsä olivat matkalla Emmaukseen ja Sinä tulit esiin jostakin pensaasta ja aloit puhumaan heille ylösnousemuksesi jälkeen, saarnaten heille: “Te tyhmät ja hitaat sydämeltänne, ettekö te tienneet, että Kristuksen tuli kärsiä ja sitten mennä kirkkauteensa.” Mutta silti he eivät tunnistaneet sitä. Koko pitkän päivän he kävelivät Sinun kanssasi, eivätkä sittenkään tunteneet Sinua.

Mutta illan tultua he vaativat Sinua tulemaan sisälle. Sitten kun he olivat menneet pieneen majataloon ja sulkeneet ovet, ja silloin Sinä teit jotakin samalla tavalla kuin olit tehnyt ennen ristiinnaulitsemistasi, ja he tunnistivat, että se oli ylösnoussut Kristus. Ja hetkessä Sinä verhouduit ja olit mennyt. Nopeasti he juoksivat ja kertoivat opetuslapsille: “Herra on todellakin ylösnoussut!”

¹⁶⁶    Isä Jumala, minä uskon, että Sinä yhä olet elossa. Tiedän, että Sinä olet, ja Sinä olet todistanut sen meille niin monta kertaa. Tekisitkö sen vielä kerran meille, Herra? Jos olemme löytäneet armon Sinun silmissäsi, niin anna sen tapahtua vielä kerran. Minä olen Sinun palvelijasi, ja nämä täällä ovat Sinun palvelijoitasi. Herra, kaikki, mitä minä olen sanonut, ei ole… Vain yksi sana Sinulta olisi enemmän, kuin mitä minä olen sanonut näissä viidessä viimeisessä sanomassa. Vain yksi sana Sinulta olisi enemmän. Etkö Sinä puhuisi, Herra, niin että nämä ihmiset voisivat tietää minun puhuneen heille Totuuden? Suo se, Jumala. Minä pyydän sitä Jeesuksen Nimessä vielä tämän kerran. Aamen.

¹⁶⁷    No niin, minä en tunne teitä, tunnen vain joitakin ihmisiä. Tunnen tämän pojan, joka istuu tässä. Minä tunnen Bill Dauchin, joka istuu siellä. Tässä on veli Blair ja Rodney Cox. On vaikeata nähdä sinne.

Juuri tällä hetkellä en voi nähdä ketään tällä sivulla, jonka tuntisin.

¹⁶⁸    Kuinka monelle täällä minä olen vieras, kohottaisitteko kätenne? Te, jotka tiedätte, etten tiedä mitään teistä, kohottaisitteko kätenne molemmilla puolilla?

Kuinka monella täällä on jotakin vikaa, ja tiedätte, että minä en tiedä mitään siitä, kohottaisitteko kätenne?

No niin, olisi täysin mahdotonta minun tietää yhtään mitään teistä. Toisin sanoen, sen täytyy tulla Hengen ilmestyksen kautta.

Ja koska olen kaikkina näinä iltoina kertonut teille, ettei Hän ole kuollut. Hän on täällä ja on luvannut tehdä saman asian. Ja Hän lupasi, että viimeisinä päivinä tulisi aika Malakia 4. ja Luukkaan evankeliumin mukaisesti, että Hän tulisi ilmestymään jälleen inhimillisessä muodossa omiessa keskellä ja tulisi tekemään samoja asioita ja paljastamaan samoja asioita samalla Messiaanisella merkillä. Kuinka moni teistä Raamatun lukijoista tietää, että se on totuus, hän sanokoon: “Aamen!” [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Näyttää siltä, että kaikki ovat Raamatun lukijoita.

¹⁶⁹    Minä tiedän, että se on vierasta ihmisille tänään, mutta se on yhä Totuus. Tästä syystä he eivät tunteneet Jeesus Nasaretilaista. He tunsivat seurakuntansa uskontunnustuksen, mutta he eivät tunteneet Häntä. Vaikka Hän tulikin aivan niin kuin Raamattu oli sanonut, ei teologina eikä pappina, vaan Hän tuli Profeettana, Hänen omansa eivät vastaanottaneet Häntä.

¹⁷⁰    Nyt, jos Jumala tulee pitämään Sanansa, ja se sattuu tapahtumaan jollekin, jonka tunnen, niin silloin minä otan jonkun muun. Näettehän, haluan jonkun, jota en tunne. Ja nyt haluan teidän rukoilevan.

¹⁷¹    Katsokaahan, siellä oli erään kerran eräs pieni nainen, jolla oli heikkous. Hän oli tuhlannut rahansa lääkäreille, eivätkä nämä voineet auttaa häntä. Ja hän sanoi sydämessään: “Jos voin koskettaa tuon Miehen viittaa, niin tulen terveeksi.” Muistatteko tuon kertomuksen? Ja vaikka he kaikki yrittivät pidätellä häntä taaempana, hän kuitenkin puski väkijoukon lävitse ja kosketti Hänen viittaansa ja vetäytyi pois.

¹⁷²    Kuunnelkaa tarkasti nyt. Kun hän eli tehnyt sen, Jeesus kääntyi ympäri ja sanoi: “Kuka kosketti Minua?”

¹⁷³    Jopa apostoli Pietari nuhteli Häntä. Hän saattoi sanoa: Herra, älä sano mitään sellaista. Ihmiset tulevat uskomaan, että Sinussa on jotakin vialla. Ja koska Sinä pyysit heitä syömään Sinun lihaasi ja juomaan Sinun vertasi, he jo ajattelevat, että jotakin on vialla. Ja nyt Sinä kysyt: ‘Kuka kosketti Minua?’ vaikka koko väkijoukko koskettaa Sinua.”

¹⁷⁴   Hän sanoi: “Kyllä, mutta Minä tunsin, että voimaa lähti Minusta.” Se oli erilainen kosketus. No niin, jokainen tietää, mitä voima on. “Tulin heikoksi, voimaa lähti Minusta.”

Hän katseli ympärilleen, kunnes Hän löysi pienen naisen, ja kertoi hänelle hänen verenvuototaudistaan. Ja tämä tunsi ruumiissaan, että se oli loppunut. Onko se oikein? Ja hän sanoi: “Sinun uskosi on pelastanut sinut.’

No niin, tuo kreikkalainen sana siellä on sozo, joka ehdottomasti merkitsee “pelastettu fyysisesti tai hengellisesti”. Se on aivan sama asia, vain pelastettu. Hän on teidän Pelastajanne.

¹⁷⁵    Jos tämä nyt oli se tapa, miten Hän toimi eilen todistaakseen ihmisten keskuudessa olevansa luvattu Messias, ja jos tämä oli tapa, miten Hän samaisti itsensä, niin Raamattu antaa lupauksen, että Hän tulee tekemään samoin nyt. Eikö Hänen täytyisi nyt tehdä samoin?

¹⁷⁶    Te kysytte: “Sanoiko Hän niin sairaiden parantumisesta?” Kyllä!

Hebrealaiskirjeessä, tuo sama Raamattu, josta juuri olen lukenut, sanoo, että Jeesus Kristus nyt on meidän Ylimmäinen Pappimme, jota voimme koskettaa heikkoutemme tunnossa. Kuinka moni tietää, että se on totta? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Raamattu sanoo sen. Hän on nyt Ylipappi, jota voimme koskettaa heikkoutemme tunnossa. Ja jos Hän on sama Ylipappi kuin Hän oli silloin, niin kuinka Hän nyt toimisi? Hänen täytyisi toimia samoin kuin silloinkin, jos Hän on sama Ylipappi.

Minä en ole teidän ylipappinne. Te voitte koskettaa minua, ja se olisi aivan sama, jos koskettaisitte miestänne, veljeänne tai ketä hyvänsä miestä.

¹⁷⁷   Mutta sallikaa uskonne koskettaa Häntä, ja tarkatkaa mitä tapahtuu. Jos minä nyt olen Jumalan palvelija ja olen kertonut teille Totuuden, niin Jumala tulee vahvistamaan sen Totuudeksi. Ja se tulee todistamaan, että Jeesus Kristus elää tänä iltana seisten täällä. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

Teillä on uskoa, vain yksi puoli kerrallaan. Teillä on uskoa siellä. Minun on parasta seistä tässä mikrofoonin ääressä, koska he eivät muuten kuule minua.

¹⁷⁸    Katsokoon joku ylös Jumalaan ja sanokoon: “Jumala, tuo mies ei tunne minua. Hän ei tiede minusta mitään. Minä olen täysin vieras hänelle. Mutta salli minun uskoni koskettaa Sinua, Herra. Ja Sinä tiedät, mikä minulla on vikana, Herra. Sinä tiedät kaiken minusta. Sinä tiedät, kuka minä olen, samoin kuin Sinä tiesit, kuka Pietari oli, ja kuka Natanael oli, ja niin kuin tiesit tuon naisen vian, jolla oli tuo verenvuototauti. Ja tämä mies sanoo minulle, että Sinä olet sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Sitten, Herra, salli minun uskoni koskettaa Sinua.”

Ja jos Hän tulee tekemään sen todistaen pettämättömästi itsensä täällä, niin kuinka moni teistä tulee uskomaan Häneen, jos Hän tekee sen vähintään yhdelle tai kahdelle tai kolmelle ihmiselle, todistukseksi? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Jumala siunatkoon teitä!

¹⁷⁹    Nyt Isä Jumala, tämä on täysin kenen hyvänsä miehen ulottumattomissa, sen täytyy olla yliluonnollinen ilmiö. Niinpä minä rukoilen, että Sinä auttaisit minua nyt, Herra. Minä olen Sinun käsissäsi. Tee kanssani niin kuin Sinä näet soveliaaksi. Jeesuksen Nimessä. Aamen.

¹⁸⁰    Älkää olko hermostuneita, vain nöyrästi ja kunnioittavasti sanokaa: “Herra, minä tulen palvelemaan Sinua. Ja se on oleva Totuus, että jos minä voin koskettaa Sinun viittaasi, niin Sinä tulet puhumaan minulle tämän miehen kautta. Se tulee todistamaan minulle, että se mitä hän on sanonut, on Totuus.”

¹⁸¹    Kuinka monet ovat nähneet tuon valokuvan tuosta Valosta? Se on levinnyt kaikkialle maahan. Tiede on tutkinut sen. Hän on täällä juuri nyt; Sama, joka puhui Avioliitosta ja Avioerosta; Sama, joka oli vuorella ravistellen sitä siellä; Sama, joka oli täällä joella vuonna 33. Sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Hän on sama.

¹⁸²    Nyt siellä on nainen, ja hän tuntee, että juuri nyt jotakin tapahtuu. Valo on suoraan hänen yläpuolellaan. Hän istuu juuri tässä vihreä villapaita yllään. En tunne tuota naista. Uskon, että olemme vieraita toisillemme. Kyllä. Uskotko sinä että Jumala… Sinulla on tarve jostakin, ja sinä uskot, että Jumala voi paljastaa minulle, mikä vaikeutesi on? Jos Hän tekee sen, niin silloin sinä tiedät, että sen täytyy olla yliluonnollinen voima, koska minä en tunne sinua. Ja sen täytyy tulla yliluonnollisen kautta.

Riippuu siitä, mitä sinä ajattelet sen olevan. Voit valita puolesi papin kanssa ja kutsua sitä perkeleeksi, tai sinä voit ottaa uskovaisen puolen ja kutsua sitä Jumalaksi. Kumman hyvänsä uskotkin, niin siitä sinun palkkasi tulee.

¹⁸³    Jos Jumala tulee paljastamaan minulle sinun vaikeutesi, niin vastaanotatko Hänet vaikeutesi sovitukseksi? Minä en tiedä, mikä sinulla on vikana, mutta minä tiedän, ja sinä tiedät, että jotakin on tapahtumassa.

¹⁸⁴    Salli minun nyt kertoa sinulle, miltä sinusta tuntuu, että voisit tietää: todella lämmin, hellä, miellyttävä tunne. Katson juuri nyt suoraan Sitä. Se on tuo Valo. Tuo Valo on tuon naisen yllä.

Ja naisella on vaiva vatsassaan. Se on kasvaimen kaltainen hänen vatsassaan. Hän ei ole täältä. [Nainen sanoo: “Oikein.”] Ei, sinä olet muualta, eikö niin? Kyllä! Sinä olet Wisconsonista. Onko se oikein? Varmasti. Nyt sinä olet parantunut. Sinun uskosi on parantanut sinut.

¹⁸⁵    Kertokaa minulle nyt, ketä tuo nainen kosketti? Tämä nainen on noin 25 yardin päässä minusta. Hän kosketti Jeesusta Kristusta, Ylipappia. Uskotteko te sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

¹⁸⁶    Katselen erästä naista, jolle puhuin. Tämä nainen, katselen juuri nyt häntä, koska hän rukoilee niin hartaasti erään miehen puolesta. Hän kertoi minulle, että hänellä oli mies… Hän ei koskaan kertonut minulle mitään siitä.

Mutta hänen nimensä on rouva Waldrop. Hän tulee Phoenixista. Hänet herätettiin kuolleista. Ja hänen lääkärinsä tuli röntgenkuvien kanssa osoittaen, että hänellä oli syöpä sydämessä. Hän kuoli rukousjonossa. Kuinka pitkä aika siitä on, rouva Waldrop? Kahdeksantoista vuotta, ja siellä hän istuu tänä iltana elävänä todistuksena. Hänen lääkärinsä, joka toi hänet kokoukseen sanoi: “Kuinka voisi tuo nainen elää?” Mutta siellä hän nyt on, eikä ole merkkiäkään siitä.

¹⁸⁷   Hän on tuonut jonkun mukanaan ja rukoilee hänen puolestaan. Se on mies, joka on kuolemassa sokeritautiin. Sen minä tiesin. Mutta koska sinä rukoilet … Sinä tiedät, etten minä tiedä, kuka hän on, rouva Waldrop.

¹⁸⁸    Hän on Missourista ja hänen nimensä on herra Cooper. Se on oikein. Uskotko sinä nyt? Sinä voit mennä takaisin kotiin ja olla terve, herra Cooper. Se riippuu sinusta, jos tulet uskomaan sen.

¹⁸⁹    Tässä on nainen, ja hän kärsii astmaattisista vaikeuksista. Hän ei ole täältä. Hän istuu siellä väkijoukossa, juuri siellä. Toivon, että hän huomaa… Hän ei ole täältä, hän on Georgiasta. Neiti McKenny, uskotko koko sydämestäsi, että Jumala tulee parantamaan sinut? Nouse jaloillesi, jos olet vieras minulle osoittaaksesi, että se on totta. Jeesus Kristus parantaa sinut. Uskotko sen?

[Veli Branham kääntää selkänsä yleisölle.]

¹⁹⁰    Minun takanani, selkäni takana istuu eräs mies. Hän on kosketuksessa Jumalaan. Ja hänen vaikeutensa on se, että hänellä on vauva, jolla on vikaa sydämessä. Vauvalla on suhinaa sydämessä, lääkäri on sanonut niin. Ja tämän miehen nimi on herra Cox. Nouse seisomaan herra Cox. Ja Hän kertoi Saaralle, mitä tämä ajatteli Hänen selkänsä takana.

[Veli Branham pitää yhä selkänsä yleisöön päin.]

¹⁹¹    Suoraan häntä vastapäätä, käytävän toisella puolelle, hieman kauempana, on mies, joka ei ole täältä, vaan tulee Uudesta Meksikosta. En ole koskaan elämässäni nähnyt häntä. Katselen juuri nyt häntä, hän on minun takanani. Hän on Uudesta Meksikosta, ja tällä miehellä on tyttö, josta hän on kiinnostunut. Ja tuon tytön suun kanssa on jotakin vialla. Vika on kitalaessa hänen suussaan. Ja miehen nimi on herra West. Nousisitko seisomaan, herra. Minä olen täysin vieras sinulle, mutta Herra Jumala tulee parantamaan hänen lapsensa.

¹⁹²   Uskotko nyt koko sydämestäsi? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Kuinka moni teistä nyt uskoo koko sydämestään? [“Aamen.”] Eikö Jeesus Kristus olekin sama eilen, tänään ja iankaikkisesti? [“Aamen.”] Vastaanotatteko Hänet nyt Pelastajananne, nostaisitteko kätenne? [“Aamen.”] Uskotteko Häneen Parantajananne? [“Aamen.”]

¹⁹³    Tässä on henkilö, joka makaa täällä paareilla rampana.

 Voitko kuulla minua tämän mikrofonin kautta? [Veli Branham ottaa mikrofonin ja kävelee puhujankorokkeen reunalle ja puhuu paareilla olevalle naiselle.] Minä en tunne sinua. Sinä olet vain eräs nainen, joka makaa siellä. Jos minä voisin parantaa sinut, tulisin tekemään sen, mutta minä en voi parantaa sinua.

[Mies alkaa itkemään.] Hyvä on. Se on vain mies, joka iloitsee. Hänen lapsensa parantui.

En tunne sinua. Sinä olet nainen, minä olen mies. Luulen, että tämä on ensimmäinen kerta, kun tapaamme elämässämme. Sinä olet täällä ensimmäistä kertaa. Sinä tulet kaukaa. Sinun ylläsi on kuoleman varjo. Sinulla on syöpä. Lääkärit eivät voi tehdä enempää sinulle. Se on totta. Sinä olet varmasti kuoleva. Nuo lääkärit eivät voi tehdä mitään sinulle.

¹⁹⁴    Kerran siellä oli kolme pitaalista Samariassa portin luona. Ja nuo pitaaliset sanoivat: “Miksi istumme täällä kuolemassa nälkään, kun kaikki kuolevat nälkään ja syövät toinen toistensa lapsia.” Ja he sanoivat: “Menkäämme vihollisten, syyrialaisten, leiriin. Jos he tappavat meidät, niin tulemmehan me kuolemaan joka tapauksessa. Ja jos he eivät tapa meitä, niin me tulemme elämään.” Ja he ottivat tuon mahdollisuuden. Ja tuolla uskollaan he eivät pelastaneet ainoastaan itseään vaan koko joukon.

¹⁹⁵    No niin, sinä tulet kuolemaan, sinä et voi elää. Mutta sinua ei pyydetä menemään Gideonin leiriin, vaan sinut on kutsuttu Isän huoneeseen…?…

¹⁹⁶    Sinä olet kuolemassa tuohon syöpään;, mikään Jumalan lisäksi ei voi antaa sinulle elämää. Sinä et ole tästä kaupungista, sinä et ole tästä ympäristöstä, sinä tulet kaukaa. Sinä tulet Milwaukeesta. Totisesti. Oikein.

Uskotko sinä? Otatko Jumalan nyt vastaan Parantajanasi? Jos teet sen, niin ei ole väliä sillä, kuinka heikko sinä olet, kuinka vuoteeseen sidottu olet, niin minä uskon, että sinun tilallasi minä nousisin ylös Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Ota vuoteesi ja mene kotiin ja elä Jumalan kunniaksi. Jos uskot minun olevan Jumalan profeetan, niin nouse, mene kotiin ja ole terve. Älä ole peloissasi, nouse ylös paareilta. Jumala on tekevä sinut terveeksi.. Näettekö?

¹⁹⁷    Tukisiko joku häntä, niin että hän voi päästä ylös ja saada voimaa. Uskotteko te Jumalaan? Antakaa hänen vain saada hieman voimaa, niin hän tulee olemaan kunnossa. Siinä se on, sisar. Siellä hän on Herran Jeesuksen Nimessä. [Seurakunta iloitsee sisaren nyt seistessä.]

Nouskaamme seisomaan ja antakaamme ylistys Jumalalle. Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. [Seurakunta iloitsee suuresti ja ylistää Jumalaa.]

Menkää, ja Herra Jeesus Kristus siunatkoon teitä ja pitäköön terveinä. [Seurakunta jatkaa suuresti iloitsemista ja Jumalan ylistämistä.]