65-0220 JUMALAN VALITSEMA PALVONNAN PAIKKA
(God’s Chosen Place Of Worship)
Jeffersonville, Indiana, USA, 20.2.1965
1 Jääkäämme seisomaan hetkeksi kumartaessamme päämme rukousta varten. Ja nyt, päämme ollessa kumarrettuina, ja uskon että myös sydämemme ovat kumartuneena, kuinka moni täällä tänä iltana haluaa tulla muistetuksi rukouksessa jonkin erikoispyynnön vuoksi? Nostaisitteko kätenne ja sanoisitte: Jumala, anna minulle tänä iltana se, mitä minä etsin.” Herra siunatkoon teitä.
2 Taivaallinen Isämme, kun me nyt nöyrästi lähestymme tätä suurta armon valtaistuinta, niin uskon kautta me siirrymme sinne, missä Jumala ja enkelit ja kerubit ja kaikki taivaalliset joukot ovat koolla yhdessä. Sillä Hän sanoi, ettei edes varpunen putoa maahan Taivaallisen Isän tietämättä. Kuinka paljon enemmän Hän tietää, miksi nämä sadat ihmiset täällä, jotka ovat kumartaneet päänsä, huutavat Sinua avuksensa erikoisen pyyntönsä vuoksi. Isä, katso alas tähän tarpeessa olevaan maailmaan tänä iltana, sillä me olemme tarpeessa olevia ihmisiä.
3 Minä rukoilen, Jumala, että nyt ollessamme koolla täällä ja tuodessamme ilmi sinulle uskoamme elävään Jumalaan, joka vastaa rukouksiin. Me olemme tulleet ulos maailman keskuudesta, joka on sydämeltä ja korvilta ympärileikkaamaton, elääksemme erotettua elämää ja elääksemme tunnustaen uskomme Sinuun. Ja tänä iltana olemme kohottaneet kätemme sanoaksemme, että olemme tarpeessa. Rakas Jumala, vastaa jokaisen heidän pyyntöönsä.
4 Ja sitten Isä, me rukoilemme, että Sinä vierailisit luonamme tänä iltana Sanassa. Me tulemme tänne oikaisua ja ymmärtämistä varten, että voisimme tietää, kuinka elää tässä nykyisessä ajassa, ja mitä odottaa ja mitä tehdä. Sillä me tiedämme, että Herran tulo on lähestymässä kaikkien profeettojen ennustamien merkkien mukaisesti. Me lähestymme tuota aikaa, Herra, kun Sinun lapsillesi tulevat saamaan täydellinen vapautuksen. Jumala, salli meidän jokaisen täällä olla siinä mukana, niin ettei yksikään puuttuisi. Se on meidän täällä olemisemme tarkoitus, Herra. Me rakastamme Sinua ja yritämme valmistautua tuota hetkeä varten.
5 Me pyydämme, että Sinä puhuisit meille jälleen tänä iltana ja parantaisit sairaat. Me rukoilemme, että Sinä tulisit parantamaan kaikki sairaat ja vaivatut, jotka ovat tässä rakennuksessa, Herra, ja erikoisesti, ne joilla on hengellisiä tarpeita. Me rukoilemme, että Sinä pelastaisit jokaisen kadotetun sielun, täyttäisit jokaisen uskovaisen Pyhällä Hengellä. Ja uudistaisit voimallisuuden ja voiman Sinun uskovaisissa lapsissasi. Suo nämä asiat, Isä. Me pyydämme paljon, koska Sinä käskit meitä pyytämään suuria asioita, jotta ilomme olisi täydellinen. Ja me pyydämme niitä Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.
Voitte istuutua.
6 Minä todellakin pidän tätä suurena etuoikeutena tänä iltana, että saan olla jälleen takaisin täällä puhujanlavalla, täällä koululla, ja olla kasvotusten näiden ihmisten kanssa, jotka ovat kokoontuneet kuulemaan Evankeliumia. Pyydän, että Jumalan armo auttaisi minua kertomaan teille Totuuden, niin pitkälti kuin Totuuden tunnen. Hän voi yhä sulkea miehen suun samalla tavoin kuin Hän sulki leijonan suun. Ja jos milloinkaan yritän sanoa mitään, mikä on väärin ja vastoin Hänen tahtoaan, niin minun vilpitön rukoukseni on, että Hän sulkisi minun suuni, niin etten sanoisi sitä. Sillä totisesti minä haluan olla Taivaassa itsekin, ja en koskaan tulisi olemaan siellä, ja kaiken sen lisäksi minä olisin väärä johtaja, joku, joka olisi tehnyt jotakin väärin. Jos toimin niin, se johtuu siitä, etten tiedä miten muuten toimia. Herra siunatkoon teitä.
7 Nyt, huomenaamulla, jos se on Jumalan tahto, on tarkoitukseni puhua aiheesta Avioliitto ja Avioero. Ja me luotamme siihen, että te tulette ja tuotte kynät ja paperit mukananne. Me emme tule käyttämään liiaksi aikaa, mutta haluaisin vain... Se on minun ensisijainen tarkoitukseni, siksi olen jälleen täällä Indianassa, koska olen luvannut sen teille. Ja tulen yrittämään sitä huomenaamulla, ja jos en tee sitä aamulla, niin teen sen huomenillalla. Mutta tulen yrittämään huomenaamulla puhua aiheesta, josta kahdella koulukunnalla on omat ajatuksensa. Ja voikoon Jumala auttaa meitä tietämään, mikä on Totuus, jotta tietäisimme, mikä Totuus on, niin että voimme vaeltaa Totuudessa ja Valossa.
8 Tiedättekö, minulla oli vanha värillinen ystävä, joka sanoi minulle: “Veli Billy, en halua mitään hankaluuksia tuolla virralla. Haluan, että minulla on lippu kädessäni. Ja kun vihellys kuuluu, en halua minkälaisia vaikeuksia siellä. Olen pyytänyt Herralta pitkän aikaa, että jos mitä hyvänsä on väärin, niin anna minun selvittää se juuri nyt, koska tulee olemaan pimeää ja myrskyistä tuona aamuna, kun laiva lähtee ylittääkseen toiselle puolelle. Enkä halua, että on minkäänlaisia häiriöitä, haluan huolehtia siitä kaikesta nyt.” Sitä varten me olemme täällä, että huolehtisimme kaikista häiriöistä, niin että voimme nousta laivaan tuona hetkenä.
9 Minä en tule puhumaan teille kovin pitkään tänä iltana, koska meillä on kaksi kokousta huomenna. Ja sitten lähden suoraan pois jonnekin muualle, toisiin kokouksiin.
10 Mutta nyt haluaisin lukea 5. Mooseksen kirjasta, sen 16. luvusta, kolme ensimmäistä jaetta. 5. Mooseksen kirja l6:l-3.
Ota vaari Abib kuukaudesta ja pidä pääsiäinen HERRALLE sinun Jumalallesi, sillä Abib–kuussa HERRA sinun Jumalasi toi sinut yöllä ulos Egyptistä.
Sinun tulee sen vuoksi uhrata pääsiäisuhri HERRALLE sinun Jumalallesi lampaista ja raavaista siinä paikassa, minkä HERRA on valinnut asettaakseen nimensä siihen.
11 No niin, minun aiheenani tänä iltana on: Jumalan valitsema palvonnan paikka.
Jos panette merkille, niin Abib kuukausi siellä tarkoittaa huhtikuuta, huhtikuussa heidät tuotiin ulos.
Ja nyt, outoa on se, että me tänä iltana Jumalan palvojina tänä aikana, jossa me elämme, ja me löydämme niin monia ihmisten ajatuksia. Ja niin kauan kun on erilaisia ideoita asioista, on oleva erilaisia kysymyksiä, ja täytyy olla yksi todellinen vastaus jokaiseen kysymykseen, mitä kysytään.
Jos minä kysyisin kysymyksen: “Mikä on tämä?”
Vastattaisiin: “Pöytä.”
“Mitä tarkoitusta varten se on?” Näettekö?
12 Joku saattaisi sanoa: “Ei se ole pöytä, se on tiskipöytä.” Se on tiskipöytä, mutta kuitenkin se on pöytä. Näettehän, siihen täytyy olla todellinen vastaus.
Ja jos kysyn kysymyksen, joka koskee mitä asiaa hyvänsä, niin siihen täytyy olla todellinen vastaus. Voi olla jotakin, mikä on lähellä sitä, mutta täytyy olla todellinen, suora vastaus jokaiseen kysymykseen. Niinpä sen vuoksi jokaiseen kysymykseen, joka nousee esiin elämässämme, täytyy olla todellinen ja oikeanlaatuinen vastaus.
13 Ja nyt, tänään me kuulemme niin monien ihmisten maailmassa sanovan…
Koska olen lähetyssaarnaaja, minulla on ollut useita matkoja merten ylitse ja ympäri maailman ja olen ollut kosketuksissa monien erilaisten uskontojen kanssa kuten Buddha ja Mohammed ja Shiits ja Jains, ja mitä muita uskontoja maailmassa onkaan. Ja sitten täällä meidän omassa Yhdysvalloissa ja muissa vieraissa maissa, joissa tapaan erilaisia kirkkoja, sellaisia kuin meidän kirkkokunnalliset seurakuntamme ovat, alkaen ensin roomalaiskatolisesta kirkosta ja sitten kreikkalaiskatolinen ja niin edelleen ja sitten erilaiset haarautumat kautta kirkkokunnallisten ajanjaksojen, hieman enemmän kuin yhdeksänsataa protestanttista kirkkokuntaa.
Joka ainoan niistä, te voitte huomata heidän ajatuksensa, enkä voi syyttää heitä siitä. Jokainen heistä väittää, että he ovat totuus, että heillä on totuus, tietenkin te voitte nähdä heidän ideansa. Ihmisten, jotka kuuluvat noihin seurakuntiin, tulisi uskoa se, koska he ovat panneet koko iankaikkisen päämääränsä noiden seurakuntien opetuksen varaan. Eivätkä ne eroa paljoakaan toisistaan, kunnes niistä koostuu hieman enemmän kuin yhdeksänsataa kysymystä.
Sen vuoksi, koska on yli yhdeksänsataa kysymystä, täytyy olla yksi oikea vastaus. Ja minä haluaisin, että me tänä iltana, koska me kaikki yritämme mennä Taivaaseen kohtaamaan meidän Herraamme Jeesusta, jota me kaikki rakastamme, tutkisimme Kirjoituksia löytääksemme tuon oikean vastauksen.
14 Jos on olemassa raamatullinen kysymys, silloin sille tulee olla raamatullinen vastaus. Ei ole mahdollista, että se tulisi jostakin miesryhmästä tai jostain määrätystä joukosta tai joltakin opettajalta tai joltakin kirkkokunnalta. Sen tulisi tulla suoraan Kirjoituksista, mikä on Jumalan kohtaamispaikka palvontaa varten. Ja varmasti, koska Hän on Jumala, niin jossakin on kohtaamispaikka, missä Hän kohtaa palvojan.
15 Me löydämme täällä 5. Mooseksen kirjasta, kuinka Mooses viittaa takaisin Kirjoituksiin ja asioihin, joista hän oli kertonut heille, kuinka Jumala oli tuonut heidät ulos väkevällä kädellä Egyptistä ja aluksi asettanut heidät paikalleen.
Heitä kutsuttiin “Jumalan kansaksi” siihen asti, kunnes he tulivat ulos Egyptistä, ja sen jälkeen heitä kutsuttiin “Jumalan Seurakunnaksi”, koska seurakunnan todellinen merkitys on “uloskutsutut”, joka käsittää nuo, jotka on kutsuttu ulos. Ja he tulivat ulos Egyptistä ollakseen seurakunta.
16 Jumala oli sanonut heille, ennen kuin he rakensivat Temppeliä, ja mitä hyvänsä he tekivätkin, että: “Minä tulen valitsemaan paikan, missä Minua palvotaan, ja Minä tulen asettamaan Nimeni siihen.” Ja se on ainoa paikka, missä Jumala milloinkaan tulisi kohtaamaan ketään, Hänen itsensä valitsemassa paikassa. Hän valitsi oman paikkansa ja valitsemaansa paikkaan Hän pani Nimensä. Toinen jae tässä kertoo meille sen. Hän tulisi panemaan Hänen Nimensä paikkaan, jonka Hän valitsisi ihmisille Hänen palvontansa paikaksi. Ja nyt on kysymys siitä, että me haluamme löytää, missä tuo paikka on.
17 Yli yhdeksänsataa erilaista ideaa, vaikka ohitammekin kaikki pakanauskonnot ja puhumme vain kristillisestä uskonnosta. Ja minulla on myötätuntoa pakanoita kohtaan tai muuten en menisi sinne puhumaan heille, mutta he ovat väärässä. Kristillisyys on ainoa todellinen uskonto, kristillisyys on sitä. Enkä sano sitä vain siksi, että minä olen kristitty, vaan koska uskon, että se on Totuus. Se on ainoa uskonto, joka on oikeassa.
18 Olen ollut haudalla, missä valkoinen hevonen vaihdetaan joka neljäs tunti. Se on Muhammedin hauta, tuon suuren papin ja johtajan, joka eli heti Kristuksen jälkeen, ja jonka oletettiin olevan profeetta, enkä minä epäile sitä, hän oli heti Makkabealaisveljien jälkeen. Mutta kuollessaan hän väitti nousevansa ylös jälleen ja tulisi valloittamaan koko maailman. Ja nyt suunnilleen joka neljäs tunti he vaihtavat vartijat ja pitävät valkoista hevosta hänen haudallaan. He ovat tehneet niin lähes kaksituhatta vuotta odottaen hänen nousevan ylös ja valloittavan maailman.
19 Ja jos katsotte Buddhaa, joka eli noin 2300 vuotta sitten, Japanin jumala. Hän oli jonkinlainen Konfutsen kaltainen filosofi.
Mutta kaikki nämä perustajat ovat kuolleet filosofiansa kanssa ja heidät on haudattu ja ovat yhä haudassaan.
Mutta kristillisyydellä, jonka Jeesus Kristus perusti, on tyhjä hauta. Hän oli ainoa maan päällä seissyt Mies, joka eli ja sanoi: “Minulla on valta antaa elämäni ja ottaa se jälleen.” Ja Hän teki sen ja Hän elää tänään.
Ja me tiedämme Hänen elävän, koska Hän on kanssamme todistaen itsestään fyysisten merkkien ja ihmeiden kautta, niin kuin Hän lupasi tulevansa tekemään ja osoittaa sen. Jopa sama Tulipatsas, joka johti Israelin lapsia erämaassa, on kanssamme tänään antaen jopa ottaa valokuvan itsestään ja tehden merkkejä ja ihmeitä, joita Hän lupasi Sen tulevan tekemään tänä päivänä, kun näemme kaikkien Hänen lupaustensa sanojen ilmitulevan tänä päivänä. Sen vuoksi loppu pakanamaailmaa on poissa laskuista, ja jäljelle jää vain kristillisyys.
20 Nyt kun on yli yhdeksänsataa kysymystä siitä, missä Jumala kohtaa: “Kohtaako Hän metodistien kanssa”, tai “Kohtaako Hän baptistien kanssa” tai “Kohtaako Hän täällä tai tuolla tai muualla.” Niinpä siinä on kysymys. Joten jokaisen täytyy etsiä omaa pelastustaan pelolla ja vavistuksella.
Mutta tänä iltana minä yritän löytää ja todistaa Kirjoitusten avulla sen, missä tuo oikea paikka on, missä Jumala kohtaa ja palvoo ihmisten kanssa. Ja jos sellainen paikka on, niin se on ainoa paikka, missä Hän milloinkaan tulee kohtaamaan ihmisen.
21 Otimme tämän tekstin 5. Mooseksen kirjasta, joka on nimeltään Deyteronomy. Se on kreikkalainen sana, yhdyssana, joka merkitsee “kaksi lakia”. Kreikkalainen sana Deuteronomy merkitsee “kaksi erilaista lakia”.
Ja sellaiset juuri Jumalalla on, kaksi erilaista lakia. Ja yksi niistä on kuoleman laki ja toinen Elämän laki. Jumalalla on kaksi lakia. Seurata ja palvella ja palvoa Häntä on Elämä ja sen hylkääminen on kuolema. Jumalassa on kaksi lakia.
22 Yksi noista laeista ilmoitettiin maailmalle Siinain vuorella. Jumala antoi lain Moosekselle ja Israelille. Laki ei voinut auttaa heitä, se vain osoitti heille, että he olivat syntisiä. He eivät tienneet, mitä synti oli, ennen kuin heillä oli laki. Lakia ei voi olla ilman rangaistusta. Niinpä sen vuoksi, lain rikkominen on synti, ja synnin palkka on kuolema, Niinpä ennen kuin Jumala oli antanut heille lain, ei rikkomuksia luettu heille.
Jos ei ole lakia, joka sanoisi, että te ette saa juosta enempää kuin kaksikymmentä mailia tunnissa, niin silloin te voitte juosta yli kaksikymmentä mailia tunnissa. Mutta kun on laki joka sanoo, että te ette voi tehdä sitä, niin silloin on laki ja rangaistus seuraa sitä.
23 Kuoleman laki olivat käskyt, jotka annettiin Siinain vuorella, ja ne kertoivat miehelle, että hän oli syntinen, ja jos hän rikkoi Jumalan lakia, hän kuoli. Laissa ei ollut mitään pelastusta. Se vain oli poliisi, joka pystyi panemaan teidät vankilaan, mutta siinä ei ollut mitään, minkä kanssa se olisi voinut tuoda teidät ulos sieltä.
Mutta sitten Hän antoi toisen Lain. Se tapaahtui Golgatan vuorella, missä synti sovitettiin Jeesuksessa Kristuksessa. Ja siellä rangaistus maksettiin, ja nyt, ilman lakia, te olette armosta pelastetut, Jumalan armosta ennalta määräämisen perusteella, Jumalan ennalta tietäessä teidän olemisenne.
24 Me näemme nämä kaksi lakia. Deuteronomy puhuu kahdesta laista. Oli olemassa kaksi lakia; toinen oli kuoleman laki ja toinen oli Elämän laki.
25 Myös ihmisille annettiin kaksi liittoa, ja me tulemme puhumaan niistä aamulla.
Toinen niistä annettiin Adamille ja siinä oli ehto: “Jos sinä teet tämän ja etkä tee tuota…” Mutta tuo laki rikottiin. Adam ja Eeva rikkoivat sen Eedenin puutarhassa. Sitten Jumala teki toisen liiton ja antoi sen Aabrahamille, ja tuo laki oli ilman ehtoja. Jumala sanoi: “Se ei riipu siitä, mitä sinä olet tehnyt, tai tulet tekemään. Minä olen jo tehnyt sen.” Se on armoa; se on Elämän laki. Jumala teki sen Aabrahamille ja hänen siemenelleen hänen jälkeensä. Se on koko Aabrahamin siementä varten.
Kuten Raamattu on sanonut: “Koko Israel tulee pelastumaan.” Mutta se ei merkitse juutalaisia, kuten Paavali sanoi: “Israel on se, joka sisäisesti on Israel, eikä se, joka on sitä ulkonaisesti.” Ulkonaisesta me juuri puhuimme aikaisempana iltana, ja heitä olivat Iisakin lapset, seksin kautta. Mutta Jumalan Laki oli Kristuksen kautta, joka oli Aabrahamin Kuninkaallinen Siemen, jotta koko Israel olisi pelastettu armosta. Se tarkoittaa, että kaikki, jotka ovat Kristuksessa, ovat pelastetuja. Se on Jumalan toinen liitto. Mutta kaikki nämä asiat olivat valokuvia Kristuksesta.
26 Huomatkaa nyt toinen jae täällä 5. Mooseksenkirja 16: “Palvokaa siinä paikassa, jonka Minä olen valinnut.” Hän sanoi: “Sinun tulee palvoa Jumalaa siinä paikassa, jonka Minä olen valinnut”, eikä minkä joku muu on valinnut, “vaan siinä, minkä Minä olen valinnut.”
Jos nyt Jumala valitsi paikan, niin meidän on hyvä löytää sen, mitä Hän on sanonut siitä, ja missä se on. Minä haluan löytää sen, koska minä totisesti haluan palvoa Häntä.
Me kaikki olemme täällä tänä iltana palvoaksemme Häntä. Me istumme täällä tänä iltana metodisteina, baptisteina, katolisina, Jehovan Todistajina, Kristillisen Tieteen edustjaina, ja kaikkea muuta, mutta me kaikki etsimme jotakin.
Me haluamme tietää Totuuden. Raamattu sanoo: “Te olette tunteva Totuuden, ja Totuus on tekevä teidät vapaaksi.”
Joku, te ette voi tietää, mitä te teette, ettekä tiedä, miten se tehdään, ellette tiedä, kuinka tehdä se, tai mieluumminkin, te ette tiedä, mitä tehdä, ennen kuin tiedätte, kuinka se tehdään. Teidän täytyy tietää, mitä te teette ja miten se tulee tehdä.
27 Tämä osoittaa meille, että Jumalalla on kohtaamispaikka Hänen palvojiaan varten yhdessä määrätyssä paikassa, ja vain tuossa paikassa Jumala kohtaa ne, jotka Häntä palvovat.
28 Nyt, myöskin, Hän sanoi tulevansa panemaan Nimensä tuohon paikkaan, jonka Hän on valinnut Hänen palvojiaan varten. Tutkikaamme nyt, löytääksemme Kirjoitusten kautta, missä tämä paikka on. Varmasti, jos Jumala sanoi, että Hän tulisi panemaan Nimensä siihen paikkaan, minkä Hän on valinnut kohdatakseen ihmiset, jotka palvovat Häntä, niin sen täytyy olla Raamatussa, sillä se oli kaikkia aikoja varten.
29 Ja suuri muuttumaton Jumala ei voi muuttua. Ihminen muuttuu. Mutta te voitte laskea elämänne kaiken sen varaan, mitä Jumala koskaan on sanonut minään aikana, koska se on Totuus. Se on Totuus. Raamattu on ainoa asia, mihin minä voin panna luottamukseni, koska ihmisen sana pettää, mutta Jumala on yli kaiken.
Tänä vuonna minun tulisi tietää enemmän kuin tiesin viime vuonna, ja samoin myös tulisi teidänkin. Me olemme rajallisia, joten me voimme saada lisää tietoa.
Mutta Jumala on ääretön. Ja ollessaan ääretön Hän ei voi saada lisää tietoa. Hän on alusta alkaen täydellinen, ja jokaisen päätöksen täytyy olla tarkalleen oikea.
30 Ja samalla tavoin kuin Jumala on toiminut kerran, Hänen on toimittava iäti tai muuten Hän toimi ensimmäisellä kerralla väärin. Jos Jumala koskaan on vastaanottanut ihmisen, joka on tullut Hänen luokseen pelastuakseen, niin samalta pohjalta kuin Hän hyväksyi hänet, Hänen täytyy hyväksyä kaikki muutkin. Se on oikein. Jos ihminen koskaan on tullut Jumalan tykö Jumalallista parantumista varten, ja Jumala vastaanotti hänet määrätyltä pohjalta, niin seuraavan ihmisen tullessa Hänen täytyy vastaanottaa hänet samalla tavalla tai Hän teki väärin hyväksyessään ensimmäisen ihmisen. Jumala on valmistanut perustan, missä Hän kohtaa ihmisen. Hän valmisti perustan, jonka Hän tulisi tekemään ja kuinka Hän tulisi tekemään sen, ja se tapahtui karitsan uhriveren kautta Eedenin puutarhassa. Jumala ei ole milloinkaan, yhtään kertaa muuttanut sitä.
31 Hän päätti, miten Hän tulisi pelastamaan ihmisen. Me olemme tänään yrittäneet kouluttaa ihmistä siihen. Me olemme yrittäneet kouluttaa ja kirkkokunnallistaa heitä ja yrittäneet tehdä kaikkia näitä muun tyyppisiä asioita kuten tuoda heidät sisälle kädenpuristuksella, kastamalla heitä sisälle, ja kaikilla muilla mahdollisilla tavoilla, tuoda heidät sisälle suosituskirjeellä. Mutta silti se pysyy samana: Jumala kohtaa ihmisen Karitsan vuodatetun Veren alla. Veri oli Jumalan tapa alussa ja Veri on Jumalan tie tänään. On hyvä katua ja tehdä kaikkia näitä asioita, mutta pelastus tulee vain Veren kautta. Veri on ainoa tapa, minkä Jumala valitsi pelastaakseen ihmisen ja Hän ei voi muuttaa sitä.
32 Jobilla oli kyse samasta asiasta. Hän tiesi olevansa vanhurskas, koska hän oli uhrannut uhrin, jonka Jumala oli vaatinut häneltä.
33 Tutkikaamme nyt, jotta voimme nähdä, mikä tämä paikka on, paikka johon Hän pani Nimensä. Sitten jos me löydämme, mikä Jumalan Nimi on, ja minne Hän pani sen, niin kuin olemme löytäneet sen, meillä on tuo palvonnan paikka.
Kaikki nämä asiat tietenkin olivat tulevien asioiden varjoja. Koko Laki oli varjokuva tulevista asioista.
34 Aivan niin kuin kuu on varjokuva auringosta. Se palvelee auringon ollessa poissa, aivan samoin kuin Seurakunnan tulee palvella Jumalan Pojan poissa ollessa. Pojan ollessa poissa palvelee vähäisempi valo, seurakunta, uskovaiset, Jumalaa ja he antavat valoa silloin, kun Poika ei ole läsnä. Mutta kun aurinko nousee, te ette enää näe kuuta, koska se on laskenut. Sen valoa ei enää tarvita, koska se saa valonsa vain välillisesti auringosta. Samalla tavoin kuin aviomies ja vaimo, aurinko ja kuu, niin samoin on Kristus ja Seurakuntakin.
35 Nyt me näemme että nämä asiat, kuten jokainen uhri, juhla ja kaikki muu Vanhassa Testamentissa olivat varjokuvia Kristuksesta. Ja tässä me tulemme löytämään oikean palvonnan paikan, kun me menemme takaisin tänne Vanhaan Testamenttiin, missä nämä asiat annettiin, ja jotta voimme nähdä, mitä nämä asiat olivat.
36 Kun varjo kulkee lattian ylitse, te voitte sanoa onko se mies, nainen, eläin tai mitä se onkin, koska se heittää varjon lattialle. Ja tuon varjon lyhentyessä, varjon ollessa negatiivi, ja negatiivia ei voi olla ilman positiivia. Sen tähden, kun positiivi tulee lähemmäksi negatiivia, negatiivi tulee positiivin nielemäksi. Varjo ja positiivi tulevat yhteen, ja silloin ne muodostavat positiivin.
Ja jos kaikki “vanhat asiat”, niin kuin Raamattu sanoo, olivat “Vanhassa Testamentissa tulevien asioiden varjoja”, niin silloin Kristus oli tulevien asioiden varjo.
37 Niinpä me voimme nähdä Vanhan Testamentin esikuvien kautta, minne Hän valitsi, että Hän panee Nimensä. Kuten sanoin varjosta, joka ylittää lattia, että se on negatiivi ja on esikuva. Niinpä me palvojat voimme myös nähdä Vanhan Testamentin varjojen sulautuvan Uuden positiiviin.
38 Kaikki juhlat ja pyhäpäivät ja koko tabernaakkeli puineen ja kaikkineen oli esikuva Kristuksesta. Kaikki uhrit kaikki lait, kaikki oli esikuvaa Kristuksesta. Olemme käyneet sen lävitse kerta toisensa jälkeen täällä tabernaakkelissa.
Sitten me voimine nähdä tästä, että jokainen uskontunnustus, seurakunta ja kirkkokunta on jäänyt kauaksi taakse. Ne eivät edes ole mukana kisassa. Jokainen uskontunnustus, jokainen seurakunta ja jokainen kirkkokunta on jätetty täysin ulkopuolelle. Niille ei löydy lainkaan sijaa.
39 Minkäänlaista muuta seurakunnan esikuvaa ei löydy Vanhassa Testamentissa, eikä missään Raamatussa, kuin Baabelin tornin pakotettu yhteenliittyminen. Se on ainoa asia, mikä on esikuvana tuosta yhteenliittymisestä. Koska Nimrod, tuo paha mies, teki sen pakottamalla kaikki pienet maat tulemaan yhteen paikkaan tämän suuren tornin rakentamiseksi. Tietenkin se oli uskonnollista palvontaa, mutta sitä ei löytynyt Jumalan Sanasta. Niinpä te näette siinä kirkkokunnallisen uskonnon esikuvan Vanhassa Testamentissa, Baabelin torni. Ja tämä uskonto oli tietenkin uskonto, mutta ei Jumalan Sanan uskonto.
40 Jumala ei tehnyt valintaansa pannakseen Nimensä yhteenkään kirkkokuntaan. Haluaisin sen raamatunpaikan, joka sanoisi, että niin olisi. Minä tiedän heidän väittävän, että Hän on pannut niin, mutta Hän ei ole tehnyt niin. Hän ei voi panna Nimeänsä useisiin paikkoihin, koska Hän sanoi panevansa Nimensä yhteen paikkaan, ja jokainen kirkkokunta haluaa sanoa, että he ovat tuo paikka, mutta niin ei ole.
Minne Hän sitten pani Nimensä?
41 Mikä ensinnäkin on Hänen Nimensä? Meidän täytyy ensin tietää mikä Jumalan Nimi on, ennen kuin voimme löytää paikan minne Hän on pannut Sen.
Nyt, me huomaamme, että Hänellä on monia titteleitä. Häntä kutsuttiin “Isäksi”, mikä on titteli; Häntä kutsuttiin “Pojaksi”, mikä on titteli; Häntä kutsuttiin “Pyhäksi Hengeksi”, mikä on titteli; Häntä kutsutaan “Saaronin Ruusuksi”, mikä on titteli; “Laakson Liljaksi”, mikä on titteli; “Aamutähti”. “Jehova-jireh”, “Jehova-rapha”, seitsemän erilaista yhdyssanallista lunastavaa nimeä, mutta kaikki ne olivat titteleitä! Yksikään niistä ei ollut nimi.
Mutta Hänellä on Nimi.
42 Kun Hän kohtasi Mooseksen, Hänellä ei vielä ollut Nimeä. Hän sanoi Moosekselle: “MINÄ OLEN tuo MINÄ OLEN.” Ja kun Jeesus maan päällä ollessaan puhui Johanneksen 6. luvussa, Hän sanoi: “MINÄ OLEN tuo MINÄ OLEN.”
He sanoivat: “Mitä, sinähän olet mies etkä ole vielä viittäkymmentä ja sanot nähneesi Aabrahamin?”
43 Hän sanoi: “Ennen kuin Aabraham oli, MINÄ OLEN.” MINÄ OLEN oli tuo Tulipatsas siellä palavassa pensaassa Mooseksen päivinä, MINÄ OLEN tuo MINÄ OLEN.
44 Ja me voimme todeta, että Jeesus myös sanoi: “Minä tulin Isäni Nimessä, ja te ette vastaanottaneet Minua.” Silloin Isän Nimen täytyy olla Jeesus. Kyllä vaan. Isän nimi on Jeesus, koska Jeesus sanoi heille: “Minä kannan Isäni Nimeä. Minä tulen Isäni Nimessä, ja te ette vastaanottaneet Minua.” Siten Hänen Nimensä oli Jeesus.
Ja Gabriel kutsui Hänet Jeesukseksi, profeetat kutsuivat Häntä Jeesukseksi, ja Hän oli ehdottomasti Jeesus. Jopa ennen Hänen syntymäänsä pyhä profeetta kutsui Häntä Nimellä “Immanuel”, mikä tarkoittaa “Jumala meidän kanssamme”. Ja Jumala tuotiin ilmi lihassa ottaakseen pois maailman synnin, ja tehdessään niin, Hänelle annettiin Nimi Jeesus. Niinpä Jeesus on tuo Nimi!
Ja tuo Nimi asetettiin Mieheen, ei seurakuntaan, ei uskontunnustukseen eikä kirkkokuntaan, vaan Mieheen. Jumala valitsi niin, että asetti Nimensä Jeesukseen Kristukseen. Niinpä me näemme, että Hän tulee Jumalan palvonnan paikaksi, jossa te palvotte Häntä.
45 Jopa ennen Hänen syntymäänsä Häntä kutsuttiin Nimellä Jeesus. Oli tärkeätä, että Häntä tultaisiin kutsumaan Nimellä Jeesus, Jumalan Poika, joka Hän oli, että Enkeli Gabriel antoi tuon Nimen Hänen äidilleen.
46 Siinä se sitten meillä on. Se yksin on sitä. Hän yksin on Jumalan valitsema palvonnan paikka. Jumalan valitsema paikka ihmisen kohtaamiseen ei ollut seurakunnassa, ei kirkkokunnassa, ei uskontunnustuksessa vaan Kristuksessa. Ja ainoa paikka, jossa Jumala tulee kohtaamaan ihmisen, ja missä hän voi palvoa Jumalaa, on Kristuksessa. Se on ainoa paikka. Ei ole väliä sillä, oletteko te metodisti, baptisti, katolilainen, protestantti, tai mitä hyvänsä te saatatte olla, on vain yksi paikka, jossa te voitte oikealla tavalla palvoa Jumalaa, ja se on Kristuksessa.
Roomalaiskirje 8:1 sanoo: “Sen vuoksi ei ole nyt tuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa, jotka eivät vaella lihan mukaan, vaan Hengen mukaan.” Se on Evankeliumia.
47 Me voimme olla eri mieltä uskontunnustuksista ja ihmistekoisista teorioista. Jos te menette metodistiseurakuntaan, teidän täytyy olla metodisti; baptistikirkkoon mennessä baptisti; katoliseen kirkkoon mennessä katolilainen; mutta kun te olette kastetut Kristukseen ja tulleet Hänen Ruumiinsa jäseniksi, niin silloin ei ole mitään erotusta. Väliseinä on revitty maahan, ja te olette vapaa, koska te olette Kristuksessa Jeesuksessa. Ja kun te olette Kristuksessa Jeesuksessa, te palvotte Jumalaa Hengessä ja Totuudessa. Jumalan suunnitelma teitä varten on, että te palvotte Häntä Kristuksessa Jeesuksessa.
48 Ei yksikään kirkkokunnallinen seurakunta voi väittää tätä itsestään, kukaan ei voi tehdä sitä. Kuinka te uskaltaisitte väittää sellaista? Sellaisen tekeminen olisi antikristuksen henki, joka ottaisi pois Kristuksesta. Te ette voi tehdä sitä. Kristus on ainoa paikka, missä Jumala kohtaa palvojat.
49 He sanovat tänään… Eräs mies puhui minulle jokin aika sitten Beaumontissa, Texasissa. Hän sanoi: “Herra Branham, jos sinun nimesi ei ole meidän seurakuntamme kirjassa, sinä et voi mennä Taivaaseen.” Voisitteko te koskaan ajatella sellaista! Älkää uskoko senkaltaista asiaa! He ajattelevat, että teidän täytyy kuulua tuohon määrättyyn seurakuntaan, tai te ette voi mennä Taivaaseen. Se on väärin! Uskoa sellaista on antikristus. Haluan sanoa tämän. Jos te uskotte sellaista henkeä, te olette kadotettu. Se on hyvä merkki siitä, että te olette kadotettu, koska se ottaa pois sen, minkä Jumala teki. Jumala ei koskaan pannut Nimeään yhteenkään seurakuntaan. Hän pani Sen Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen, kun Hän ja Hänen Poikansa tulivat Yhdeksi. Se on väärentämätön palvonnan paikka. Muuta perustusta ei ole laskettu, ei mitään muuta Kalliota.
Kristuksella, järkkymättömällä Kalliolla minä seison,
kaikki muu on upottavaa hiekkaa.
Kirkkokunnat tulevat murtumaan ja putoamaan pois, kansakunnat tulevat häviämään, mutta Hän on pysyvä iankaikkisesti. Ei ole muuta paikkaa, jonka ihmiset voisivat löytää palvoakseen Jumalaa, kuin Kristus Jeesus; paikkaa jossa Jumala vastaisi heille.
Se on ainoa paikka. Ainoa paikka, jonka Jumala valitsi pannakseen siihen Nimensä, ja se on ainoa paikka, jossa Hän kohtaa palvojan. Te olette kadotetut, jos uskotte mitään muuta.
50 Huomatkaa, kaikki seitsemän juutalaisuuden juhlaa pidettiin samassa paikassa. He eivät koskaan pitäneet yhtä juhlaa täällä metodisteja varten ja yhtä taas täällä baptisteja varten, yhtä tuolla presbyteerejä varten, yhtä täällä takana katolilaisia varten ja yhtä protestantteja varten. Kaikki seitsemän juhlaa pidettiin samassa paikassa.
51 Tämä tässä on hyvin kaunis esikuva. Olemme juuri käyneet lävitse Seitsemän Seurakuntajaksoa, ja se osoittaa, että Jumala pitää kaikki Seitsemän Seurakuntajaksoa Sanassa, sillä jokainen Seurakuntajako tuotti osan tuosta Sanasta, ja milloin se vain tuotti sen, he näkivät Valon.
Aivan kuten nuo ihmiset, jotka ensin löysivät kasteen Jeesuksen Nimessä. Mitä he tekivät? He tekivät siitä kirkkokunnan, ja se kuoli juuri sinne, ja Jumala liikkui ulos johonkin muuhun. Hän ei tule koskaan pysymään yhdessäkään noissa uskontunnustuksista ja uskonkappaleista. Hänellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Jumalassa ei ole mitään vääristeltyä. Jumalan Sana on pyhä ja väärentämätön. Kristus on Jumalan palvonnan keskipiste, Hän on Jumala.
52 Kaikki seitsemän juhlaa täytyy pitää tässä yhdessä paikassa. Te ette voi pitää juhlaa missään muussa paikassa. Kaikki vuoden seitsemän juhlaa täytyy pitää yhdessä paikassa. Sen vuoksi kaikkien Seitsemän Seurakuntajakson täytyi tulla yhdestä paikasta, joka oli Kristus puhumassa kaikissa Seitsemässä Seurakuntajaksossa. Se on tarkalleen oikein, se oli esikuva Seitsemästä Seurakuntajaksosta, mutta he tekivät siitä kirkkokuntia.
53 Katsokaamme nyt toista esikuvaa ollessamme tässä, joka on pääsiäisuhri, varjokuva Jeesuksesta. Me panemme tässä merkille veriuhrin kuolemisen kautta. Veren uhraaminen oli varjokuva Kristuksesta. Voisiko kirkkokunta vuotaa verta? Voitteko te ajatella verta vuotavaa seurakuntaa, voitteko ajatella kirkkokunnan vuotavan verta? Tietenkään ette. Tarvittiin verta, jotta se voisi vuotaa. Tässä Jeesus tulee näkyviin Karitsana. Karitsa oli esikuva Kristuksesta, Kristuksen varjokuva, koska Hän oli Jumalan Karitsa, jonka Johannes esitteli, joka ottaisi pois maailman synnin. Me löydämme Jeesuksen tulevan näkyville täällä 2. Mooseksen kirjan 12. luvussa.
54 Huomatkaa, se oli ainoa paikka, johon kuolema ei voinut iskeä. Kuoleman ollessa iskemäisillään maata täytyi olla määrätty paikka, kaikki sen ulkopuolella kuoli! Vain yksi paikka. Eikä se merkinnyt yhtä taloa, vaan tuo paikka oli se, missä karitsa oli tapettu. Missä karitsan veri oli, siellä kuoleman enkeli ei voinut iskeä, koska se oli tuo paikka, johon Jumala oli pannut Nimensä. Ja tuo karitsa nimettiin siellä aivan alussa. Huomatkaa, se oli yksi ainoa paikka, jossa kuolema ei voinut iskeä.
55 Ja nyt samoin on tänään. On vain yksi paikka, johon hengellinen kuolema ei voi iskeä, se on Sana. Kuolema ei voi iskeä Sanaan, koska Se on Jumalan Elävä Sana.
Mutta kun te panette uskontunnustuksia Sen yhteyteen, Sana lähtee ulos ollakseen oma itsensä. Se erottautuu samoin kuin vesi erottuu öljystä. Te ette voi sekoittaa niitä yhteen. Sen vuoksi, kun uskontunnustus tulee kirkkokuntaan, te näette, että he kaikki menevät sen perässä, ja Sana kuolee ja jatkaa eteenpäin jonkun muun kanssa ja lisääntyy itsekseen ja lisää vauhtia mennessään Vanhurskauttamisesta, Pyhitykseen, Pyhän Hengen kasteeseen ja sitten ulos sisälle jyvään. Näettekö polun, jota Jumala on kulkenut, kun Hän on tuonut Nimensä koko ajan eteenpäin samalla tavalla, koska Hän on Sana.
Huomatkaa, Se ei voi kuolla. Elämän Sana ei voi kuolla.
56 Pankaa merkille, kuinka täydellistä se on. Kuoleman enkeliä ei kielletty iskemästä Egyptiä, suuria älykkäitä ihmisiä. Sitä ei kielletty iskemästä sen pyhää maata, rakennuksia, mitään paikkaa eikä ketään, vaan ainoastaan paikkaa, jossa karitsa oli, se ei voinut iskeä.
Kuolema ei voi iskeä tässä Jumalan valmistamassa paikassa, ja se on Karitsassa.
57 Huomatkaa, sitä ei kielletty edes iskemästä Israelia tai sen heprealaisia pappeja eikä mitään heidän kirkkokunnistaan. Kaiken täytyy olla Jumalan valitsemassa paikassa, tai kuolema iskee.
58 Seurakunta, missä tahansa te olette, mihin te kuulutte, sillä ei ole merkitystä, mutta yksi asia teidän täytyy tietää. Teidän täytyy olla Kristuksessa tai te olette kuollut. Te ette voi elää Hänen ulkopuolellaan. Teidän seurakuntanne saattaa olla aivan kunnossa rakennuksena, teidän yhteytenne ihmisiin voi olla kunnossa, mutta kun te kiellätte Ruumiin, Veren, Jeesuksen Kristuksen Sanan, te olette kuollut sillä hetkellä, kun te sen teette. Se on Jumalan valitsema palvonnan paikka. Juuri siellä Hänen Nimensä on. Sen Hän valitsi paikaksi, johon Hän pani Nimensä, ei seurakuntaan, vaan Poikaan, Jeesukseen Kristukseen.
59 Huomatkaa, turvassa ollaan vain Hänen valitsemassaan paikassa, Hänen Karitsassaan ja Karitsan Nimessä.
60 Huomatkaa, kyseessä oli uros karitsa, ei naaras. Ei seurakunnan vaan Hänen Nimensä, ei seurakunnan nimi, seurakunta on nainen. Hän ei tulisi kohtaamaan ihmisiä seurakunnan, naisen, nimessä, vaan Hänen Nimessään, Miehen, Karitsan.
61 Me sanomme: “Seurakunta, suuri ja väkevä seurakunta teki tämän ja se teki tuon. Se on kestänyt myrskyt. Meidän väkilukumme on lisääntynyt. Meitä on valtavan paljon. Me olemme väkevä seurakunta. Se on suuri asia.”
Mutta Jumala ei koskaan puhunut mitään “naisesta. Hän sanoi: “Mies.” Hän, Karitsa, on kohtaamispaikka eikä seurakunta. Ei naisen nimi vaan Miehen Nimi! Hän ei pannut naisen, seurakunnan, nimeä minnekään, vaan Hän pani Hänen Nimensä! Hänessä!
Tästä syystä, kaikki se, mitä me teemme sanalla tai teolla, meidän tulee tehdä se kaikki Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Jos me rukoilemme, meidän täytyy rukoilla Jeesuksen Nimessä. Jos meillä on pyyntö, meidän täytyy pyytää sitä Jeesuksen Nimessä. Jos me kävelemme, me kävelemme Jeesuksen Nimessä. Jos me puhumme, me puhumme Jeesuksen Nimessä. Jos me kastamme, meidän täytyy kastaa Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Sillä kaikki, mitä te teette sanalla tai teolla, tehkää se Jeesuksen Kristuksen Nimessä.
62 Eräs mies sanoi minulle kerran keskustellessamme siitä, hän sanoi: “Veli Branham, minun vaimollani on minun nimeni.” Hän on saarnaaja ja saattaa istua täällä nyt. Kutsun häntä nimellä Jones, koska hän ei ollut Jones. Hän sanoi: “No niin, hänen ei tarvitse nousta ylös aamulla, ottaa luutaa ja sanoa: ‘Nyt minä lakaisen lattian Jonesin nimessä ja pesen tiskit Jonesin nimessä ja paikkaan vaatteita Jonesin nimessä.’” Hän sanoi: “En usko, että tarvitsee sanoa yhtään mitään nimeä.”
Minä sanoin: “Minä uskon, että tarvitsee.” Kyllä vaan.
Ja hän sanoi: “Mutta hänen ei tarvitse sanoa sitä. Kaiken, minkä hän tekee, hän alun perinkin tekee Jonesin nimessä.”
63 Minä sanoin: “Mutta sinä et tavannut häntä ensi kertaa kadulla ja sanonut: ‘Tulehan nyt Jones.’ Hänen täytyi ensin tulla seremonian kautta, avioliitto seremonian kautta Jonesiksi. Jos ei hän tehnyt niin, niin sinä elät aviorikoksessa. Ja jos sinut on kastettu millään muulla tavalla kuin Jeesuksen Kristuksen Nimessä, niin se on aviorikoksellinen kaste, jota ei löydy Raamatusta.”
Sillä: “Kaikki mitä te teette sanalla tai teolla, tehkää se kaikki Jeesuksen Nimessä.” Sen jälkeen te teette… Mutta ensin teidän täytyy tulla Hänen Nimessään.
64 Tässä rakennuksessa on monia hienoja naisia tänä iltana, hienoja, uskollisia naisia, mutta täällä on vain yksi rouva William Branham. Hän on tuo yksi, joka menee kotiin minun kanssani. Hän on se, hän on minun vaimoni.
65 Maailmassa on hienoja seurakuntia ja hienoja ihmisiä, mutta on vain yksi Neiti Jeesus Kristus, ja sen Hän tulee noutamaan. Siinä Hänen Nimensä on. Siinä on Hänen palvontansa, Morsiamessa, ja yksin Hänessä. Se on totta. Oi, kyllä vaan. Me toteamme sen olevan totta.
66 No niin, tästä syystä kaiken sen, minkä me teemme sanalla tai teolla, me teemme sen Jeesuksen Kristuksen Nimessä.
“Ei ole mitään muuta Nimeä Taivaan alla annettu, jossa voi pelastua kuin Jeesuksen Kristuksen Nimi.” Apostolien tekojen 4. luvussa sanotaan: “Sillä tietäkää se, ettei ole annettu toista Nimeä Taivaan alla, jossa ihmisen voi pelastua, ainoastaan yksi Nimi, Jeesus Kristus.” Aamen! Toivon, että käsitätte sen! Jeesuksen Kristuksen Nimi.
Korkein Taivas on nimitetty Hänen Nimensä perusteella. Koko perhe Taivaassa on nimeltään Jeesus. Ja koko perhe maassa on nimeltään Jeesus, Raamattu sanoo niin. Niinpä se on Jumalan valitsema Nimi, ja paikka minne Hän pani Sen. Se on Hänen palvontansa paikka Jeesuksessa Kristuksessa. Me tiedämme asian olevan niin. Ei ole muuta palvonnan paikkaa kuin yksin Hänessä.
67 “Ei ole muuta Nimeä annettu Taivaan alla ihmisten keskuudessa, jossa hen voisivat pelastua.” Hänen Nimensä on Jumalan lunastuksen Nimi. Jumalalla on nimi Jehova-jireh, Jehova-rapha, Jehova-jireh, “Herra antaa anteeksi kaikki syntisi,” Jehova-rapha, “Herra parantaa kaikki sairautesi.” Hänellä oli monia titteleitä, mutta Hänellä on yksi Lunastuksen Nimi, joka kuuluu ihmissuvulle, ja se on Jeesuksen Nimi. Se on Hänen Nimensä, ja Hän valitsi panna. Minne Hän pani sen? Hän pani sen Kristukseen.
68 On kuolemaksi luottaa mihinkään seurakunnan nimeen, uskontunnustukseen tai titteliin. Jos luotatte siihen että metodistiseurakunta vie teidät Taivaaseen, te olette kadotettuja. Jos luotatte helluntailaisiin, helluntaiseurakuntaan, että se veisi teidät Taivaaseen, te olette kadotettuja. Baptisti-, luterilainen, presbyteeri-, katolinen tai mikä muu seurakunta tahansa, jos te luotatte heidän nimeensä tai heidän titteliinsä, tai heidän uskontunnustukseensa, te olette kadotettuja
Koska te ette voi edes palvoa, ennen kuin te ensin tulette palvonnan Paikkaan. Aamen! Ainoa paikka, missä Jumala kohtaa palvojan, on se, minne Hän valitsi pannakseen Nimensä. Jos te luotatte mihinkään muuhun, te tulette kuolemaan.
69 Tässä on toinen varjokuva Jeesuksesta, minulla on merkattuna raamatunpaikka tänne. Hänen täytyy olla virheetön. Paikka, johon Hän panee Nimensä, tämä Karitsa, sen täytyy olla virheetön.
No niin, mihin kirkkokunnalliseen järjestelmään te voitte kohdistaa sen? Mihin seurakuntaan? Katoliseen, protestanttiseen, juutalaiseen, mikä hyvänsä se onkin, mihin järjestelmään tai kirkkokuntaan te voitte samaistaa sen, mikä niistä on virheetön? Se kaikki on kielletty ja hyljätty.
Mutta on olemassa Paikka. Hallelujaa! Tuo Paikka on Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on virheetön. Hänessä ei ole vikaa.
Te ette voi asettaa sitä niihin. Kaikki nämä ihmiset, jotka yrittävät tehdä niin sanomalla, että heidän seurakuntansa on ilman vikaa, ja kaikkea muuta sellaista, ne ovat saastaisia, Sanan rikkojia, puolikuolleita laodikealaisia uskontunnustuksineen, jotka eivät ole Totuus. Mutta jopa Hänen vihamiehensä Pilatus sanoi: “Minä en voi löytää mitään vikaa Hänessä.” Hänen vihollisensa todistivat, että Hän oli virheetön. Te ette voi osoittaa, että Hänessä on minkäänlaista syntiä.
70 Hän sanoi päivänsä papeille: “Kuka teistä voi syyttää Minua synnistä? Kuka teistä voi osoittaa Minulle, että Minä olen syntinen?”
Sanokaa minulle yksi seurakunta, joka voi sanoa, että se ei koskaan ole tehnyt mitään väärin. Rehellisesti sanoen siellä tuskin on yhtään, joka ei olisi tehnyt murhia ja melkeinpä kaikkea, mitä almanakkaan on kirjoitettu. Sitten ne yhä kutsuvat itseään… Ei, Jumalan kohtaamispaikka palvontaa varten ei ole uskontunnustuksessa tai kirkkokunnassa.
71 Ystäväni, en halua loukata tunteitanne, mutta minulla on velvollisuus Sanomaa kohtaan, ja tuo Sanoma on: “Tulkaa ulos tästä sekasotkusta!”. Ja jos pyydän teitä tulemaan ulos, niin minne voisin viedä teidät? Veisinkö teidät Branham Tabernaakkeliin? Se on yhtä paljon väärässä kuin nuo muutkin.
Mutta on yksi paikka, jonne voin viedä teidät, paikka, jossa te olette turvassa ja suojassa kuolemalta, ja se on Jeesuksessa Kristuksessa, Jumalan palvonnan paikassa. Se on paikka, jonka minä esittelen teille tänä iltana, paikka, johon Jumala pani oman Nimensä ja missä Hän lupasi kohdata jokaisen henkilön, joka sinne tulee. Siellä, Kristuksessa, Hän tulisi palvomaan ja aterioimaan hänen kanssaan. Ei seurakunnassa, ei tabernaakkelissa.
Vaan Kristuksessa, joka on Jumalan Tabernaakkeli. Hän on paikka, johon Jumala itse tuli ja asui Hänessä. “Tämä on Minun rakas Poikani, jossa Minä olen mielistynyt asumaan.” Siinä Jumala asui ja asetti siihen Nimensä, Jeesuksen Kristuksen. Siispä Hänen Nimensä pantiin Mieheen, Hänen Poikaansa, Jeesukseen Kristukseen, jossa Hän itse majaili.
Tuo maja oli kuvattuna vanhoissa juhlissa vanhana Jerusalemina. Vanha temppeli oli sen esikuva. Kun savu tuli sisälle tuona päivänä, kun Liiton Arkki vietiin sisälle ja asetettiin paikoilleen, ja Jumalan Äänen kuultiin tulevan siitä.
Niin myös Jumalan Äänen kuultiin tulevan tuosta uudesta, Jeesuksen Kristuksen Tabernaakkelista, jonka esikuvana ja varjona tuo vanha, luonnollinen oli. Ja tullessaan Kristukseen Hän sanoi: “Tämä on Minun rakas poikani, jossa Minä olen mielistynyt asumaan. Ja paikka, mihin Minä valitsin panna Nimeni ja missä Minä kohtaisin ihmisen, ja missä Minua palvottaisiin.” Jumala valitsi tuon paikan. Eikä se ole missään kirkkokunnallisessa seurakunnassa vaan Jeesuksessa Kristuksessa. Kyllä vaan.
72 Kuten sanoi, Hänen täytyy myös olla virheetön. Yksikään kirkkokunta ei voi väittää olevansa sitä. Jos he tekevät niin, he ovat antikristus.
73 Nyt havaitsemme tässä; huomatkaa jälleen varjokuva Hänestä. Karitsa tuli säilyttää. Tämä löytyy 2. Mooseksen kirjasta, jos haluatte merkitä sen muistiin, 2. Mooseksen kirja 12:3-6. Karitsaa tuli neljä päivää säilyttää, tutkia sitä, jotta nähtäisiin oliko se arvollinen uhrattavaksi. Se piti tutkia uudelleen ja uudelleen neljän päivän aikana, jotta nähtäisiin oliko se virheetön, jotta nähtäisiin oliko siinä sairautta tai mitään muuta vikaa. Sitä piti pitää neljä päivää.
74 Nyt huomatkaa, joku on saattanut ajatella, että se tapettiin neljäntenätoista päivänä, mutta muistakaa, he ottivat tuon karitsan kuukauden kymmenentenä päivänä ja tappoivat sen neljäntenätoista, mikä merkitsee sitä, että sitä pidettiin neljä päivää.
75 Nyt Jeesus, Jumalan Nimi, Karitsa, meni sisälle Jerusalemiin eikä tullut enää ulos ennen kuin Hänen kuolemansa, hautaamisensa ja ylösnousemuksensa jälkeen. Hän oli arvostelijoiden silmälläpidon alaisena neljä päivää ja neljä yötä. Kuinka täydellinen tuon Karitsan esikuva olikaan! Hänet pidettiin neljä päivää. Siihen aikaan Pilatus sanoi: “En voi löytää Hänestä mitään vikaa.”
76 Toinen varjokuva Hänestä: yhtään Hänen luutaan ei voitu rikkoa, aivan täydellisesti samalla tavoin kuin silloin, kun he tappoivat uhrin. He eivät saaneet rikkoa yhtään luuta. Jos he tekivät niin, se hylättiin. Ja he olivat jo valmiina rikkomaan luut Kristuksen jaloissa, kun he sanoivat: “Hän on jo kuollut.” He lävistivät Hänen kylkensä ja löysivät Verta ja vettä.
77 Huomatkaa jälleen tässä oleva toinen suuri asia. Minä en mene sen ohitse, koska tuo jauhouhri edusti Häntä.
Muistan, kuinka heillä kerran Raamatussa oli koulu, jota kutsuttiin profeettakouluksi, ja se oli melkoinen koulu. Ja me näemme, että eräänä päivänä, kun Elia meni tuohon kouluun, he pyysivät häntä lähtemään pois ja sanoivat: “Kun sinä olet paikalla, niin asiat tulevat liian suoraviivaisiksi.”
Niinpä he halusivat hänen menevän pois. Ja he menivät ulos noutaakseen hänelle päivällistä, ja joukko pappeja tai profeettoja meni ulos hakemaan hieman herneitä valmistaakseen hänelle päivällisen. Ja he menivät ja keräsivät suuren sylillisen niitä ja tulivat takaisin. Ne olivat villejä myrkyllisiä kurkkuja, ja he heittivät ne pataan. Ja padan alkaessa kiehua joku sanoi: “Voi, padassa on kuolema! Nyt me emme voi syödä sitä.”
Ja Elia sanoi: “Tuokaa minulle kourallinen jauhoja.” Ja hän otti jauhot ja heitti ne pataan ja sanoi: “Syökää, pata on parannettu.”
78 Jauhouhri oli Kristus. Jokaisen pienen hiukkasen täytyi olla samalla tavoin, jokaisen osan jauhosta tuli olla jauhettu samalla tavoin, joka osoittaa sen, että Hän on Parantaja ja ottaa pois kuoleman ja korvaa sen Elämällä, noiden kahden lain mukaan. Hallelujaa! Kun Kristuksen tulee sisälle sinne, missä kuolema on, Elämä tulee sinne sisälle. Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Ja missä kuolema oli, sinne tuli Elämä, koska Kristus tuotiin sisälle, tuo Jauhouhri.
79 Minkä suuren opetuksen näistä asioista saisimmekaan, jos ottaisimme aikaa tutkistellaksemme niitä. Huomatkaa nyt. Ei yksikään varjojen sana epäonnistu. Yksikään varjon sana ei ole koskaan epäonnistunut. Ne kaikki olivat täydellisiä esikuvia.
Hän on Jumalan valitsema palvonnan paikka, ja Jumalan Nimi on annettu Häneen. Hän on Jumalan palvonnan paikka, ja Jumalan Nimi on annettu Hänelle. Hän on Jumalan Sana ja Hän on Jumalan Nimi. Hän on sekä Jumalan Sana että Jumalan Nimi. Hän oli Sana lihaksi tehtynä. Hän oli Jumalan Sana, Jumalan Karitsa, Jumalan Nimi ja Hän oli Jumala. Hän oli ainoa Jumalan valitsema Jumalan palvonnan paikka.
80 Ja Jumala hylkää minkä tahansa muun paikan Jeesuksen Kristuksen sijasta. Te ette voi palvoa Häntä missä tahansa. Jeesus sanoi: “Turhaan he palvovat Minua opettaen oppina ihmisten käskyjä.” Tänään meillä on uskontunnustuksia ja opinkappaleita, jotka opettavat, että tämä on tie ja tämä on tie.
Ja Jeesus sanoi: “Minä olen Tie, Totuus ja Elämä, eikä kukaan voi tulla Minun tyköni muutoin kuin Minun kauttani.” Toisin sanoen: “Minä olen lammastarhan Ovi. Kaikki sen ulkopuolella ovat varkaita.” Hän on ainoa sisäänkäynti. Hän on Ovi. Hän on Tie, Totuus, Elämä, kaikki mitä siihen kuuluu, ainoa Sisäänkäynti, ainoa Paikka, ainoa Palvonta, ainoa Nimi.
Kaikki on sidottu Jeesukseen Kristukseen. Koko Vanha Testamentti on sidottu Häneen, Uusi Testamentti on sidottu Häneen, ja Seurakunta tänään on sidottu Häneen Hänen Käskynsä Sanalla. Ei ole olemassa toista paikkaa tai toista Nimeä, missä Jumala koskaan olisi luvannut kohdata ihmisen kuin vain Jeesuksessa Kristuksessa, Hänen valitsemassaan palvonnan paikassa.
81 Pankaa merkille, että Jumala lupasi kohdata Hänen palvojansa ainoastaan tässä yhdessä paikassa, ja se on Hänen itsensä valitsema, ei meidän valitsemamme, ei meidän ajatustemme mukaisesti vaan Hänen ajatustensa ja Hänen valintansa mukaisesti. Ja sen tulee olla paikka, jonka Hän valitsi pannakseen siihen Nimensä. Niinpä me olemme löytäneet Paikan, missä Hänen Nimensä oli, jonka Hän valitsi, oman valintansa perusteella.
82 Nyt kun me olemme löytäneet tuon paikan, mihin Hän pani Nimensä, joka tarkoittaa Kristusta Jeesusta, eikä ole olemassa toista paikkaa tai toista Nimeä. Oletteko te tyytyväisiä siihen? Sanokaa: “Aamen!” [Seurakunta sanoo: “Aamen!”] Palvontaa missään muussa paikassa ei hyväksytä kuin vain Kristuksessa.
Te voitte tehdä parannuksen, te voitte tehdä sen, mutta te ette vielä palvo. Te vain pyydätte armahdusta. Pietari sanoi…
Tuona Helluntaipäivänä, kun he näkivät heidän kaikkien puhuvan kielillä, ja suurien merkkien ja ihmeiden tapahtuvan, ja seurakunnan alkaessa nauraa ja sanoa: “Nämä miehet ovat täynnä uutta viiniä. He toimivat kuin humalaiset ihmiset. He…” Neitsyt Maria ja he kaikki olivat yhdessä. Heitä oli satakaksikymmentä. He hoippuivat kuin humalaiset ja puhuivat kielillä. Ja he sanoivat: “Nämä miehet ovat täynnä uutta viiniä.”
83 Mutta Pietari nousi seisomaan ja sanoi: “Miehet ja veljet, nämä miehet eivät ole täynnä uutta viiniä, sillä tämä on vasta kolmas hetki päivästä. Mutta tämä on sitä, mistä profeetta Joel on puhunut sanoen: ‘Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että Minä tulen vuodattamaan Henkeni kaiken lihan päälle. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat. Palvelijoideni ja palvelijattarieni päälle Minä tulen vuodattamaan Henkeni. Minä tulen näyttämään merkkejä ylhäällä taivaissa ja tulta maan päällä, tulipatsaita ja savupilviä. Ja on tapahtuva ennen suuren ja kauhistuttavaa Herran päivän tulemusta, että kuka tahansa huutaa avuksi Herran Nimeä, hän on pelastuva.’”
84 Kun he kuulivat tämän, viilsi se heidän sydäntään, ja he kysyivät: “Miehet ja veljet, mitä me voimme tehdä?”
85 Pietari sanoi: “Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen Nimessä syntienne anteeksi saamiseksi, ja te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä lupaus on annettu kaikille tuleville sukupolville.” Nyt me huomaamme.
86 Me haluamme löytää tavan, miten me pääsemme Häneen. Kuinka me pääsemme sisälle tähän palvonnan Paikkaan? Ensimmäisen Korinttolaiskirjeen 12. luku selvittää sen. “Sillä yhden Hengen kautta”, ei yhden seurakunnan, ei yhden uskontunnustuksen, ei yhden pastorin, ei yhden piispan, ei yhden papin, vaan yhden Pyhän Hengen kautta olemme kaikki kastetut yhteen Ruumiiseen, joka on Jeesuksen Kristuksen Ruumis, ja meillä on mahdollisuus jokaiseen lahjaan, mitä tuossa Ruumiissa on. Kyllä vaan! Ei mitään liittymistä tai uskontunnustusten lausumista, ei mitään ylöspumppaamista, ei alas laskemista, ei kädenpuristusta tai mitään muutakaan, vaan syntymän kautta meidät on kastettu Jeesuksen Kristuksen Ruumiiseen. Aamen! “Yhden Pyhän Hengen kautta meidät kaikki on kastettu yhteen Ruumiiseen.”
87 Ja mikä on tuo Ruumis? “Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja Sana tehtiin lihaksi, ja Sana asui meidän keskuudessamme.” Kuinka me voimme olla tässä Ruumiissa ja kieltää yhden Sanan siitä tai laittaa Se pois jonnekin muualle, paikkaan, joka ei ole edes Ruumiissa. Kuinka me voisimme milloinkaan tehdä niin? Jumalan valitsema paikka.
88 Huomatkaa! Kun teidät on todella kastettu Häneen, niin todellinen todiste siitä on se, että te uskotte Häntä, Sanaa.
Kuinka voisitte olla osa Hänestä ja sitten kieltää Hänet? Kuinka voisin kieltää, ettei käteni olisi minun käteni? Jos teen niin, on järjessäni jotakin vialla. Jos ei järjessäni ole mitään vikaa, niin kuinka voisin kieltää käteni tai sen, että tämä on minun jalkani? Sellaisessa niin kutsutussa uskovaisessa on jotakin hengellisesti väärää.
89 Te ette voi kieltää yhtä kirjainta Hänestä, koska te olette tulleet osaksi siitä. Te olette osa Hänestä, koska teidät on kastettu Häneen Pyhällä Hengellä, joka toi teidät sisälle Jeesuksen Kristuksen Ruumiiseen. Kuinka kaunis asia!
90 Jumalalla oli määrätty kohtaamispaikka, hän kohtasi Aabrahamin, ja siinä Aabraham palvoi. Koko Testamentin läpi!
Ja Hän tulee tulkitsemaan hänen lupaamansa Sanan teissä. Käsitittekö sen? Tuon Sanan, jonka Hän lupasi täyttää tässä päivässä, jossa te elätte. Te tulette olemaan Jumalan kirjoitettuja kirjeitä, joita kaikki ihmiset lukevat. Ei sitä mitä te väitätte; vaan sitä, mitä Jumala tekee teidän kauttanne. Se tulee puhumaan äänekkäämmin kuin mikään, mitä te voitte väittää. Jumala sanoi: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Se puhuu teidän kauttanne.
91 Hän Sanoi, mitä tässä ajanjaksossa tulisi nyt olemaan. Tämän ajanjakson uskovaisten täytyy uskoa se, mitä Hän on luvannut tälle päivälle. Aivan samoin kuin heidän täytyi tulla sisälle arkkiin pelastuakseen tai lähteä ulos Egyptistä pelastuakseen, heidän nyt täytyy tulla sisälle Kristukseen pelastuakseen, sisälle Sana-Sanomaan, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
92 Kuinka te pääsette siihen sisälle? Kasteen kautta. Minkälaisen kasteen kautta, vedelläkö? Pyhän Hengen kasteella, yhden Hengen kautta me kaikki olemme kastetut sisälle tähän yhteen Ruumiiseen.
93 Ja Hänen luvattu Sana, Hän ei tule… Teidän ei tarvitse tulkita Hänen luvattua Sanaansa. Hän tulee selittämään Sen teidän kauttanne: miten te toimitte, sen minkä Hän on luvannut tehdä. Seurakunta, joka seuraa häntä, tulee olemaan niin paljon Hänen kaltaisensa, että ihmiset tulevat tietämään sen.
Katsokaa Pietaria ja Johannesta, kun heitä kuulusteltiin sairaan miehen parantamisesta portin luona, jota kutsuttiin Kauniiksi. Sanottiin, että nuo papit ymmärsivät, että he molemmat olivat tietämättömiä ja oppimattomia miehiä, mutta he panivat merkille, että he olivat olleet Jeesuksen kanssa. Mistä syystä? He tekivät asioita, joita Hän oli tehnyt.
94 Hänen täytyi olla Isänsä asioita hoitamassa, ja tänään täytyy olla samoin.
95 Muistakaa nyt, Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Sillä Jumala kohtaa teidät Hänessä, tuossa ainoassa paikassa, sillä sen Hän valitsi paikaksi, jonne Hän pani Nimensä, Jeesukseen. Jeesus on Jumalan Nimi. Muistakaa, Isä, Poika, Pyhä Henki ovat titteleitä, jotka kuuluvat Jeesuksen Kristuksen Nimelle.
96 Kun Matteuksessa sanotaan: “Menkää sen tähden ja opettakaa kaikkia kansoja ja kastakaa heitä nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen.”
Kuinka sitä onkaan tänään tulkittu väärin kun sanotaan: “Isän Nimessä, Pojan Nimessä, Pyhän Hengen Nimessä.” Sellaista ei ole edes kirjoitettu. Se on “Nimessä”, yksikkömuoto, “Isän, Pojan, Pyhän Hengen.” Isä ei ole nimi, Poika ei ole nimi, Pyhä Henki ei ole nimi. Ne ovat titteleitä.
Kymmenen päivää tämän jälkeen Pietari nousi seisomaan ja sanoi: “Tehkää parannus, joka ainoa teistä, ja ottakaa kaste Jeesuksen Kristuksen Nimessä.” Tekikö hän silloin juuri vastoin sitä, mitä Jeesus oli käskenyt? Ei, vaan hän teki sen, mitä Hän oli käskenyt hänen tehdä. Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimi on Herra Jeesus Kristus. Jokainen henkilö Uudessa Testamentissa oli kastettu Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä.
97 Ei yhtään henkilöä Raamatussa oltu koskaan kastettu titteleihin Isä, Poika ja Pyhä Henki. Sitä ei koskaan aikaisemmin ollut olemassa ennen kuin se pantiin Nikealaiseen uskontunnustukseen, Nikeassa, Roomassa. Se oli katolisen kirkon sääntö, ja te löydätte sille vahvistuksen katkismuksesta. Minulla on tuo kirja, Meidän uskomme tosiasiat, se on ehdottomasti roomalaiskatolinen uskontunnustus. He tulevat sanomaan teille, ettei sitä ole Raamatussa, mutta he sanovat, että heidän paavillaan on valta muuttaa nuo sanat, jos hän tahtoo. Minä olen eri mieltä siitä.
Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, ja “kuka tahansa ottaa yhden sanan pois Raamatusta”, Jeesus sanoi, “tai lisää yhden sanan Siihen, häneltä otetaan hänen osansa Elämänkirjasta.” Yksi sana, ei lausetta tai kappaletta, vaan yksi sana! Kuka tahansa ottaa yhden sanan…”
98 Alussa Jumala antoi Hänen ihmisilleen Sanansa suojamuuriksi. Yhden sanan väärin ymmärtäminen tuotti jokaisen kuoleman, jokaisen sydänsurun ja kaiken murheen. Eeva ei rikkonut lausetta, vaan sanan. Tämä tapahtui Kirjan alussa.
Kun Jeesus tuli Kirjan keskellä, niin mitä Hän sanoi? “On kirjoitettu, ettei ihminen elä yksin leivästä vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.”
Sitten Kirjan lopussa, Ilm. 22. luku ja 18. jae, kaikkein viimeisimmässä Raamatun osassa, Jeesus itse puhuu ja sanoo: “Minä todistan, että kuka hyvänsä, joka ottaa yhden sanan pois tästä Kirjasta tai lisää yhden sanan Siihen, hänen osansa otetaan pois Elämänkirjasta, koska hän on väärä profeetta ja on johtanut ihmiset harhaan, ja heidän verensä tullaan vaatimaan hänen kädestään.”
99 Meidän täytyy säilyttää tuo yksi palvonnan paikka, joka on Jeesus Kristus, Sana, sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Aamen! Hyvä on. Muistakaa, ei ole yhtään toista kohtaamispaikkaa palvontaa varten, ei mitään muuta paikkaa. Jumala valitsi sen.
100 Johannes, siellä Uuden ja Vanhan Testamentin välissä. Kuunnelkaa ja huomioikaa tarkkaavaisesti nyt. Johannes, tuo suuri kotka, tuli lentäen erämaasta eräänä päivänä suuret siipensä levitettyinä ja laskeutui Jordanin rannalle. Tuo suuri kotka profeetta, joka rakensi sillan Vanhan ja Uuden Testamentin välille ja kutsui heitä oikealta ja vasemmalta. Hän kutsui heitä parannukseen.
Ja fariseusten ja saddukeusten tullessa hän sanoi: “Älkää alkako sanomaan sisimmässänne: ‘Meillä on Aabraham isänämme’, sillä minä sanon teille, että Jumala kykenee näistä kivistä nostamaan lapsia Aabrahamille.” Oi, niin!
Kun hän alkoi levittää evankeliumiaan ja sanoa: ’’Teidän keskuudessanne seisoo Yksi, jota te ette tunne. Minä en ole vielä tunnistanut Häntä, mutta minä tulen tuntemaan Hänet, kun Hän tulee. Minä en ole arvollinen päästämään Hänen kenkiään, mutta Hän tulee kastamaan teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. Ja Hänellä on viskimensä kädessään. Hän tulee kokonaan puhdistamaan puimatantereensa ja Hän tulee polttamaan akanat sammumattomassa tulessa.”
101 Tuo suuri Evankeliumin kotka istui siellä kirkuen ulos suuret uhkauksensa. Ja tuo saasta, tai Herodes, tuon hetken hallitsija, joka oli nainut veljensä vaimon, tuli sinne ulos. Ja voisitteko te kuvitella tuon suuren Evankeliumin kotkan istuvan siellä ja pysyvän vaiti siitä!
Jotkut heistä sanoivat: “Älä nyt saarnaa Avioliittoa ja Avioeroa, Johannes, koska täällä istuu Herodes. ”
102 Kävellen suoraan hänen kasvojensa eteen hän sanoi: “Sinun ei ole laillista pitää häntä!” Kyllä vaan.
Mitä se oli? Hän oli erämaasta tullut kotka. Häntä ei oltu opetettu ihmisten alaisuudessa pelkäämään kirkkokunnallisia uhkauksia, vaan hänet oli koulutettu Kaikkivaltiaan Jumalan voiman alla tietämään, mikä olisi oikein. Hän tunsi Messiaan tunnusmerkin.
Hallelujaa! Tuo sana merkitsee: “Ylistys Jumalallemme!” Älkää pelätkö, en ole vielä koskaan vahingoittanut ketään. Minä en ole kiihottunut, tiedän tarkalleen missä olen!
Oi, ajatellessani häntä, tuota suurta kotkaa, joka lensi ja laskeutui sinne. Hän sanoi: “Olen tunteva Hänet, kun Hän tulee.”
103 Yhtenä päivänä hän seisoi siellä saarnaamassa. Papit seisoivat vastakkaisella puolella ja sanoivat: “Tarkoitatko sitä, että on tuleva aika, jolloin päivittäinen uhri tullaan ottamaan pois, tämä suuri temppeli, jonka me olemme rakentaneet, kaikki tuo työ, jota me olemme siihen panneet, meidän suuret kirkkokuntamme?”
Hän sanoi: “On tuleva aika, jolloin kaikki tämä tullaan poistamaan.”
“Niin ei voi olla. Sinä olet väärä profeetta.”
104 Ja hän katseli ympärilleen ja sanoi: “Katso, tuolla Hän on! Tuolla on Jumalan valitsema palvonnan Paikka. Tuolla on Karitsa, todellinen Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.” Hän ei sanonut: “Tässä tulee metodisti! Tässä tulee baptisti! Tässä tulee katolilainen!” Hän sanoi: “Tuolla tulee Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!”
Ainoa olemassa oleva turva-alue on Jumalan Karitsassa. Hänessä yksin on pelastus, ei yhdessäkään seurakunnassa, yhdessäkään uskontunnustuksessa, yhdessäkään ihmisessä, yhdessäkään isässä, yhdessäkään äidissä, yhdessäkään pyhässä miehessä tai yhdessäkään pyhässä paikassa. Se on Pyhässä Jumalassa, Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa, missä Jumala asetti Nimensä ihmisolentoon lunastusta varten, ja joka maksoi hinnan meidän syntisten edestä. Se on ainoa Paikka, missä on pelastus.
105 Se on kallio, jolla minä seison. Johannes tunnisti Hänet. Hän sanoi: “En tuntenut Häntä, kun näin Hänen tulevan tänne, mutta siellä ulkona, missä minut koulutettiin….” Ei seminaarissa, samalla tavoin kuin hänen isänsä, ei koulutettuna papiksi, mutta erämaassa, missä hän oli Kaikkivaltiaan Jumalan teologisessa seminaarissa odottaen Jumalan Sanaa. Ei sitä, mitä joku joukko miehiä oli hautonut esiin, vaan sitä, mitä Jumala oli sanonut siitä. Ja kun Johannes katsoessaan ylös näki Hengen tulevan, hän sanoi: “Minä todistan, että tämä on Hän!” Oi.
Siinä on teidän palvonnan Paikkanne. Siinä on teidän Kätköpaikkanne. Siinä on Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin. Ei mikään seurakunta eikä uskontunnustus, eikä mikään muukaan vaan pelkästään Jumalan Karitsa on se, joka ottaa pois maailman synnin.
106 Näettekö, miten Johannes asetti sen kohdalleen? Hän ei sanonut: “Te fariseukset olette oikeassa tai te saddukeukset tai te herodialaiset.” Hän sanoi: “Tuolla on Karitsa. Se on tuo Paikka. Hänellä on Nimi. Hän on tuo Yksi. Ei ole muuta Nimeä Taivaan alla.”
107 Tarkatkaa nyt, mitä Jeesus sanoi Johanneksesta. Eräänä päivänä Johannes lähetti lähettiläät Hänen luokseen nähdäkseen, mitä Hän oli tekemässä. Jeesus sanoi hänestä: “Hän oli tuo suuri ja loistava valo”, joka osoitti heille sen polun, jota heidän tulisi seurata ennen Hänen ensimmäistä tulemustaan. Kuunnelkaa huolellisesti! Älkää kulkeko sen ohitse. Jeesus sanoi, että Johannes oli tuo valo. Malakia 3. mukaan, siitä ei voi erehtyä. Tuo profeetta suuren loistavan valon kanssa tunnisti Jeesuksen tuoksi yhdeksi ainoaksi Karitsaksi. Kaikki muut karitsat, joista nuo papit puhuivat, ja kaikki nuo muut asiat, olivat hullutusta. Tässä oli Karitsa. Tuo mies suuren loistavan valon kanssa, jollainen Jeesus sanoi hänen olleen.
Malakia 3. sanotaan: “Minä tulen lähettämään Minun sanansaattajani Minun kasvojeni edellä valmistamaan tietä.” Ja tuo yksi, joka oli lähetetty valmistamaan tietä, tunnisti Hänet tuoksi Paikaksi. “Se on Hän, siitä ei voi erehtyä, se on Hän. Minä näen merkin seuraavan Häntä. Minä tiedän, että se on Hän, sillä Valo tuli alas Taivaasta asettuen hänen ylleen.” Hän oli ehdottoman varma, että se oli Hän.
108 Sitten, veljeni, minä haluan kysyä sinulta jotakin nyt lopettaessani. Voisimme sanoa tämän. Eikö myös meille ole luvattu Malakia 4:n toinen Kotka Tulipatsaan seuratessa ja osoittaessa tämän päivän harhaan menneelle seurakunnalle, että Hän on Hebrealaiskirjeen 13:8 mukaan sama eilen, tänään ja iankaikkisesti! Aamen! Se on tarkalleen totuus! Kuinka tarkalleen se sopikaan yhteen Luukas 17:30 kanssa, missä Ihmisen Poika (kotka) on paljastava itsensä ja tehden tyhjäksi kaikki toiset palvonnan paikat kuten kirkkokunnat ja niin edelleen.
Jumala valitsi oman paikkansa. Johannes sanoi: “Siinä se on.”
109 Ja sitten meille on luvattu sama asia tässä ajassa Malakia 4 mukaan kääntääkseen lasten sydämet takaisin, sanoakseen, että Hän ei ole kuollut, ja että nämä asiat eivät ole toista ajanjaksoa varten. Että kaste Jeesuksen Nimessä ei kuulunut vain sinne alkuun, vaan että Hän on myös nyt sama. Aamen! Mitätöidäkseen kaikki muut palvonnan paikat. Sen on viimeisen päivän kotka tekevä. Hän on osoittava, että kaikki loppu siitä on hassutusta, kirkkokunta on hullutusta. Hän on osoittava heille jälleen saman merkin kanssa, minkä hän teki, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Hallelujaa!
110 Myöskin Ilmestyskirjan 4:7:ssä meillä oli neljä eläintä, olentoa, joita olemme tutkineet.
Ensimmäinen niistä oli leijona. Se oli ensimmäinen eläin, joka meni eteenpäin kohtaamaan tuon päivän haastetta, Juudan Sukukunnan Leijona.
Ja Hänen jälkeensä tulee seuraava eläin, joka oli härkä, joka on työ– ja uhrieläin. Ja roomalaiskatolisen kirkon aikana Seurakunta kuoli, uhrina.
Seuraava, joka tuli esiin, oli mies, eläin, jolla oli miehen kasvot. Ja tuo mies merkitsi uskonpuhdistajia, miehen koulutusta, teologiaa ja niin edelleen.
Mutta viimeinen eläin, jonka tuli lentää, oli niin kuin Raamattu sanoi, lentävä kotka. Hallelujaa! Ja profeetta sanoi, että tässä hetkessä on oleva Valo. Oi, niin! “Tuona päivänä siellä on oleva Valo.”
111 On ollut uskonpuhdistajien päivä, on ollut vain varjoinen päivä, jota ei voida kutsua päiväksi tai yöksi. Mutta ehtooajassa, kotkan ajassa:
On oleva valoisaa noin kotka-aikana
Polun Kirkkauteen tulette varmaan löytämään.
Veden tiessä on Valo tänään
Haudattuna kalliissa Jeesus Nimessä.
Nuoret ja vanhat, katukaa kaikkia syntejänne,
Pyhä Henki on varmasti kastava teidät sisälle;
Sillä ehtoovalot ovat tulleet;
On tosiasia, että Jumala ja Kristus ovat Yksi.
112 Aamen! On oleva Valo suunnilleen ehtooaikana. Ainoa Jumalan valitsema paikka, jossa palvoa. Oi, mihin tämä Sanoma on tullut? Mitä hän tulee tekemään? “Ja hänen päivinään, ehtooaikana, on oleva Valo.” Mitä varten? Toivottaakseen Jumalan lapset takaisin kotiin, todelliseen Luvattuun Maahan, saman Tulipatsaan merkin kautta, joka johti Israelin lapsia erämaan kautta.
Jeesus Kristus on Jumalan valitsema palvonnanpaikka. Se on ainoa Paikka, mikä on olemassa. Se on ainoa Nimi, joka Jumalalla on pelastusta varten. Jeesus Kristus on se Nimi, minkä perusteella Hän nimitti perheen Taivaassa, ja siksi ajaksi, kun se on maan päällä.
113 Oi seurakunta, oi ihmiset, syntinen ystävä, älkää luottako mihinkään muuhun kuin Jeesukseen Kristukseen. Älkää luottako yhteenkään saarnaajaan. Älkää luottako siihen, että kukaan muu pelastaisi teidät. Älkää luottako yhteenkään seurakuntaan, yhteenkään uskontunnustukseen, yhteenkään kirkkokuntaan, luottakaa ainoastaan Jeesukseen Kristukseen, sillä Hän on hetken Valo.
Kumartakaamme päämme.
On oleva valoisaa noin ehtooaikana;
Polun Kirkkauteen tulette varmasti löytämään.
Veden tiessä on Valo tänään
Haudattuna kalliissa Jeesus Nimessä.
Nuoret ja vanhat katukaa kaikkia syntejänne,
Pyhä Henki on varmasti tuleva sisälle.
Ehtoon Valot ovat tulleet;
On tosiasia, että Jumala Kristuksessa ovat Yksi.
114 Oi, veli, sisar, jos et vielä ole tehnyt parannusta, jos sinua ei vielä ole kastettu Jeesuksen Kristuksen Nimessä, niin etkö ottaisi tuota alkuaskelta tänään. Etkö antaisi Jumalalle mahdollisuutta toivottaa sinua tervetulleeksi paikkaan, jossa voit palvoa Häntä. Muista, Sen ulkopuolella ei ole yhtään paikkaa, jossa Jumala olisi luvannut kohdata sinua ja ottaa vastaan sinun palvontasi.
115 Te sanotte: “Veli Branham, minä palvon juuri niin vilpittömästi kuin vain voin.” Niin teki myös Kain. Hän teki kaiken samalla tavoin kuin Aabelkin teki, mutta se oli tuo väärä uhri. Te voitte käydä seurakunnassa ja maksaa kymmenyksenne ja tehdä velvollisuutenne aivan samalla tavoin kuin kristityn tuleekin tehdä, aivan yhtä vilpittömästi kuin kuka hyvänsä mies tai nainen.
Olen nyt seissyt noin kolmekymmentä vuotta tämän kaupungin ympäristössä ja huutanut tätä samaa Sanomaa. Olen tulossa vanhaksi. En voi olla teidän kanssanne kovin paljoa pidempään. Mutta muistakaa, tuomion päivänä, minun ääneni on talletettu muistiin, ja se tulee puhumaan teitä vastaan.
116 On vain yksi Paikka, mihin Jumala panee Hänen Nimensä, ja se ei ole seurakunnassa vaan Kristuksessa. On vain yksi palvonnan Paikka, vain yksi Paikka, jossa teidät vastaanotetaan, ja se on Rakastetussa, Jeesuksessa Kristuksessa. Ei ole muuta Nimeä annettu Taivaan alla, ihmisten keskuudessa, jossa voisin pelastua, ei seurakuntaa, ei uskontunnustusta, ei mitään muutakaan, kuin vain Jeesus Kristus.
Ja sen tulisi olla tämän hetken Sanoma, joka palauttaa lasten sydämet takaisin siihen uskoon, joka kerran pyhille annettiin. Etkö vastaanottaisi sitä tänä iltana?
Ja kun päämme ovat vielä kumarrettuina.
117 Kohottaisivatko kätensä ne, jotka haluaisivat tulla muistetuiksi rukouksessa. Me emme voi tehdä alttarikutsua, koska paikalla on liian monia. Jumala siunatkoon teitä. Oi! Vasemmalla puolellani, arvelisin, että siellä on kolmesataa.
118 Nyt minun oikealla puolellani, kohottaisitteko kätenne ja sanoisitte: “Minä haluan tulla muistetuksi.” Arvelisin, että oikealla puolellani on noin sataviisikymmentä tai enemmän.
Meillä on täällä tabernaakkeli, jossa on suuri vesiallas. Pastori, hieno pastori, veli Orman Neville ja muut näistä miehistä, joita te näette täällä. Joka päivä, joka yö, jokaisena tuntina, se aina odottaa ihmisiä, jotka haluavat tulla kastetuiksi ja jotka ovat tehneet parannuksen. Ja jos te tottelette tuota käskyä ja jos olette vilpittömät sydämissänne, niin Jumalan lupauksen mukaan te saatte Pyhän Hengen kasteen.
119 On vain yksi palvonnan paikka. Eikä se ole tabernaakkelissa vaan Kristuksessa. Kuinka me pääsemme sisälle Häneen? Yhden Hengen kautta meidät on kaikki kastettu tähän yhteen Ruumiiseen.
Rukoilkaamme.
120 Rakas Jumala, kun nuo kädet menivät ylös, ne ilmoittivat, mitä käden alla sydämessä oli. Vakuuttuneina siitä, että he varmasti ovat Sinulta tulevan avun tarpeessa. Rukoilen jokaisen heidän puolesta, Isä. Ja minä tulen lainaamaan Sinun Sanaasi. Sinä sanoit: “Hän, joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, hänellä on iankaikkinen Elämä ja ei hän enää tule tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta Elämään.”
Isä, oltuani poissa kaupungista vain muutamia viikkoja ja kysyessäni: “Miten tämä voi?”
“No, he ovat menneet.”
“No niin, mitenkä voi…?”
“He ovat menneet.”
121 Rakas Jumala, meidät kutsutaan yksi kerrallaan. Yksi toisensa jälkeen meidän täytyy kohdata tuo haaste, kuoleman varjon laakson läpi kulkeminen. Ja kuolevaisina se on kohtaava meitä jokaista. Mutta tänä iltana meillä on Sinun tarjouksesi voimassa, että jos me uskomme Häneen ja olemme kastetut Hänen Nimessään, niin Sinä otat meidät sisälle tähän Ruumiiseen, Kristuksen Ruumiiseen, ei seurakuntaan, vaan Kristuksen Ruumiiseen, Ruumiiseen, joka jo on tullut tuomituksi. Se ei tarvitse tulla tuomittavaksi. Jumala vuodatti vihansa tuon Ruumiin ylle, ja tuo Ruumis on vapaa synnistä. Ja ollessamme Hänessä se vapauttaa meidät synnistä Hänen lunastustyönsä kautta, joka kuoli edestämme. Ja siinä meillä on yhteys toinen toistemme kanssa Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, Veren pitäessä meidät puhtaina kaikesta synnistä ja saastaisuudesta.
122 Isä Jumala, minä rukoilen, että Sinä ottaisit joka ainoan heistä sisälle Sinun Valtakuntaasi. Suo se, Jumala. Älköön kukaan heistä olko kadotettu, ei yksikään poika, tyttö, mies tai nainen. Herra jotkut omaisistani, jotka ovat täällä tänä iltana, eivät vielä ole tuon Veren alla. Kuinka hyvin voinkaan muistaa isäni sanat. Ja minä rukoilen, rakas Jumala, ettei yksikään heistä tulisi olemaan kadotettu. Suo se, Herra. Minä uskon Sinuun nyt kaikella millä vain voin uskoa.
123 Liiku veljieni, sisarieni ja ystävieni yllä täällä tässä paikassa tänä iltana ja siellä ulkona puhelinyhteyksien päässä. Monissa osavaltioissa kuunnellaan, koko matkan Itärannikolta länteen. Minä rukoilen rakas Jumala, että missä tahansa he kuuntelevatkin, alhaalla erämaan toisella puolella Tucsonissa, siellä Kaliforniassa, ylhäällä Nevadassa ja Idahossa, siellä kaukana idässä ja alhaalla Texasissa, kun ihmiset nyt kuulevat tämän kutsun istuessaan seurakunnissa bensiiniasemilla tai kodeissaan, oi Jumala, voikoon tuo kadotettu mies, nainen, poika tai tyttö tällä hetkellä tulla Sinun tykösi. Suo se juuri nyt. Me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä, että he löytäisivät tämän Turvapaikan, kun vielä on aikaa.
Kun me näemme kirjoituksen seinällä ja maa tulee hermostuneeksi ja vapautuksen hetki on käsillä. Osa meidän kansakunnastamme uppoaa, toinen osa heiluu ja halkeilee maanjäristyksissä, kuten Jeesus lupasi tulevan olemaan. Älköön he siirtäkö sitä liian pitkälle, Herra. Voikoot he vastaanottaa sen nyt, sillä me annamme heidät Sinulle tämän kokouksen ja Evankeliumin voiton palkintoina. Jeesuksen Nimessä. Aamen.
124 Uskotteko te Häneen? Jumala siunatkoon teitä. Kuinka moni minun vasemmalla puolellani uskoo, että se on Totuus, kohottaisitteko kätenne. Kuinka moni oikealla puolella, kohottaisitteko kätenne. Jumala siunatkoon teitä. Niin pitkälle kuin voin nähdä, jokainen. Se on Totuus, ystävät. Jumala tietää, että se on totta.
125 Nyt ollessanne Hänessä teillä on pääsy kaikkeen siihen, minkä puolesta Hän kuoli. Ja minkä puolesta Hän kuoli? “Hän oli haavoitettu meidän rikkomustemme vuoksi, runneltu meidän vääryyksiemme vuoksi, rangaistus oli Hänen päällään, että meillä rauha olisi, ja Hänen haavojensa kautta meidät parannettiin.” Uskotteko te sen? Uskotteko nyt Hänen sovitukseensa parantumista varten?
126 Onko yhtään sairasta keskuudessamme? Kohottakoon he kätensä oikealla ja vasemmalla. Valtava määrä sairautta. En voi kutsua rukousjonoa. Näettehän, he eivät voisi tulla tänne korokkeelle. Ei ole mitään mahdollisuutta tehdä sitä.
Heillä on rukouskokouksia, joissa he rukoilevat sairaiden puolesta, seurakunnissa ja täällä alhaalla tabernaakkelissa.
Tulen pyytämään teiltä jotakin. Kuinka monta uskovaista on täällä? Kohottakaa kätenne. Hyvä on. Minä tulen lainaamaan teille Sanaa, joka on Jeesuksen Kristuksen viimeksi antama tehtävä seurakunnalle. Hän sanoi tämän: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Jos he laskevat kätensä sairaiden päälle, he tulevat terveiksi.” Kuinka moni tietää, että se on totta, Markuksen 16, sanokoon “Aamen!” [Seurakunta sanoo: “Aamen!”] Hyvä on. Minä pyydän teitä laskemaan kätenne uskovaisina jonkun edessänne olevan päälle. Laskekaa vain kätenne jonkun päälle, joka on edessänne, ja rukoilkaamme jokainen nyt toinen toistemme puolesta. Pankaa kätenne jonkun päälle, joka on lähellänne.
127 Herra, tässä edessäni on laatikollinen nenäliinoja ja pieniä esineitä, jonkun vanha äiti makaa jossakin kuolevana, tai vauva on lähellä kuolemaa, sairaita ihmisiä joka puolella. Me luemme Raamatusta, että he ottivat Paavalin ruumiilta nenäliinoja ja esiliinoja ja panivat ne sairaiden päälle, ja pahat henget, saastaiset henget, sairaudet ja taudit lähtivät ihmisistä. Me tiedämme, Herra, että me emme ole Pyhä Paavali, mutta me tiedämme, että Sinä yhä olet sama Jeesus, ainoa Jumalan valmistama palvonnan Paikka. Ja nyt tänään, nämä ihmiset ovat tunnustaneet, että heillä on sama usko uskoakseen niin kuin nuokin ihmiset tekivät. Varmasti Sinä olet valmistanut heille tien, ja minä panen käteni näiden nenäliinojen ylle ja pyydän, että taudit ja vaivat jättävät ihmisten ruumiit, joiden päälle nämä tullaan asettamaan Jeesuksen Kristuksen Nimessä.
128 Meille on opetettu, että kun Israel oli tulossa Egyptistä ollessaan täyttämässä velvollisuuttaan ja heidän ollessaan matkalla luvattuun maahan. Punainen meri tuli heidän tielleen, ja Jumala katsoi alas Tulipatsaan lävitse, ja meri pelästyi vetäytyen taaksepäin ja salli Israelin kulkea ylitse luvattuun maahan. Oi Jumala, katso alas Jeesuksen Veren lävitse tänä iltana. Voikoot sairaudet vetäytyä taaksepäin, ja Saatana tulla ajetuksi ulos, ja voikoot ihmiset kulkea ylitse tuohon hyvän terveyden ja voiman lupaukseen, josta Jumala on sanonut: “Yli kaikkien asioiden Minä toivon, että menestyisit terveydessä.”
129 Kuten näet, Herra Jeesus, näiden ihmisten kädet ovat toinen toisensa päällä: Ne symbolisoivat heidän uskoaan siihen, mitä Sinä olet sanonut: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” He rukoilevat omalla tavallaan toinen toisensa puolesta. Viereisen henkilön rukoillessa heidän puolestaan.
130 Nyt Herra, tuo haaste on täytetty, niin että Saatanalla, tuolla suurella pettäjällä, ei ole mitään oikeutta Jumalan lapseen. Hän on voitettu olento. Jeesus Kristus, tuo ainoa palvonnan Paikka. Tuo ainoa todellinen Nimi voitti hänet Golgatalla, ja me vaadimme Hänen Vertansa juuri nyt, koska Hän voitti jokaisen taudin ja jokaisen sairauden.
Ja minä käsken Saatanaa lähtemään tästä kuulijakunnasta. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, tule ulos näistä ihmisistä, ja olkoot he vapaat!
131 Jokainen, joka vastaanottaa parantumisensa kirjoitetun Sanan pohjalta, antakoon siitä todistuksen nousemalla seisomaan ja sanomalla: “Minä vastaanotan nyt parantumiseni Jeesuksen Kristuksen Nimessä.” Nouskaa jaloillenne.
Ylistys Jumalalle! Siinä se on teillä! Katsokaa tännepäin, raajarikot ja kaikki muutkin nousevat ylös. Ylistys Jumalalle! Siinä se on, vain uskokaa. Hän on täällä. Kuinka ihmeellistä.
132 Kuulijakunnalle, joka on ulkopuolella radioiden ääressä, teidän tulisi nähdä tämä. Luulen jokaisen henkilön täällä, niin pitkälle kuin tiedän, suurin osa heistä seisoo juuri nyt. Oi, mikä ihmeellinen aika! Herran läsnäolo! Tämä on sitä. Missä Herran läsnäolo on, siellä on vapautuminen, siellä on vapaus. Jumalan Henki tekee meidät vapaiksi.
133 Nyt kun Hän on parantanut meidät, me uskomme sen. Hän on pelastanut meidät, me uskomme sen. Ne jotka haluavat tulla kastetuiksi, allas on valmiina. Koska hyvänsä, milloin vain te haluatte tulla, täällä on joku, joka huolehtii siitä.
Ja nyt, ennen kuin lopetamme, luulen, että laulamme vanhan seurakuntamme laulun. “Minä rakastan Häntä, minä rakastan Häntä, koska Hän ensin rakasti Minua.” Kohottakaa kätenne Jumalalle ja laulakaa se koko sydämestänne.
Haluamme tavata teidät aamulla kello puoli kymmenen, tässä samassa rakennuksessa Avioliitto ja Avioero aihetta varten. Hyvä on.
Laulakaamme se nyt yhdessä.
Minä rakastan Häntä;
Laulakoon tämä suuri kuulijakunta tämän nyt. Myöskin te, jotka kuuntelette radiosta.
Koska Hän ensin rakasti minua;
Ja osti pelastukseni,
Golgatan puulla.
134 Missä se tehtiin? Golgatan puulla. Laulaessamme sitä uudelleen haluan teidän puristavan kättä jonkun lähellänne olevan kanssa ja sanovan: “Jumala siunatkoon sinua, pyhiinvaeltaja.”
Minä…
[Veli Branham puristaa veljien käsiä.]
Koska Hän ensin rakasti minua;
Ja osti pelastukseni,
Golgatan puulla.
135 Oi, ettekö te rakastakin Häntä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Eikö Hän olekin ihmeellinen? [“Aamen.”] Onko Hän teidän Kätköpaikkanne? [“Aamen.”] Hän on Kallio väsyneessä maassa, Suoja myrskyssä, ainoa Pakopaikka, jonka tunnen. Sen vuoksi:
Uskoni katsoo ylös Sinuun,
Sinä Golgatan Karitsa,
jumalallinen Pelastaja!
Kuule minua nyt rukoillessani,
Ota kaikki syyllisyyteni pois,
Ja salli minun tästä päivästä alkaen
Olla kokonaan Sinun!
Nostakaamme kätemme ylös laulaessamme sitä.
Uskoni katsoo ylös Sinuun,
Sinä Golgatan Karitsa,
Oi, jumalallinen Pelastaja!
Kuule minua nyt rukoillessani,
Ota kaikki minun syntini pois,
Oi, salli minun tästä päivästä alkaen Olla kokonaan Sinun!
Kumartakaamme nyt päämme hyräillessämme sitä.
Kulkiessani elämän pimeissä sokkeloissa,
Ja surujen ympärilläni levitessä,
Ole Sinä minun Oppaani;
Käske pimeyden muuttua päiväksi,
Pyyhi surujen kyyneleet pois,
Äläkä koskaan salli minun eksyä
Sinun viereltäsi pois.
Päidenne ollessa kumarrettuina meidän rakastettu pastorimme, veli Orman Neville, tulee lähettämään kuulijakunnan pois.