63-1229E KATSOKAA POIS JEESUKSEEN
(Look Away To Jesus)
Jeffersonville, Indiana, USA, 29.12.1963

¹       Aamen. Kiitoksia teille, George, Becky ja sisar Ungren, tuollainen hieno laulu! Se on totta: “Kun Jeesus saapuu, niin kaikki muuttuu.” Hän vain poistaa pimeyden ja tuo esiin Valon, ja me olemme kiitollisia siitä. No niin, on ensimmäinen kerta, kun Becky soittaa täällä seurakunnassa, joten se oli hyvin sopiva laulu: Kun Jeesus saapui.

²       Joten me olemme kiitolliset ollessamme täällä tänä iltana… Olemme niin kiitollisia teidän hienosta osanotostanne tänä aamuna. Ja nyt tänä iltana minulla on pieni aihe, josta haluan puhua pienen hetken, mutta juuri sitä ennen teen muutamia ilmoituksia.

³       Ja olen myös hieman käheä. Minä luulen, että se vain johtuu liiallisesta puhumisesta. Minä saarnaan pitkään, mutta kun tulen takaisin tänne ja teen näitä tunnin tai kahden nauhoja, niin se tapahtuu siksi, että nauhat menevät ympäri maailman. Ja niinpä minä kiitän teitä siitä, että olitte tänä aamuna niin kärsivällisiä.

⁴       No niin, on muutamia asioita, joista haluan juuri nyt mainita. Ja ensimmäinen kysymys, jonka haluan kysyä seurakunnalta, koskee jotakin, mitä minä olen tehnyt, ja kysyä voisinko muuttaa sitä tänä iltana. Me emme ole…

⁵       Minä en tee uudenvuoden valoja. Sitten minä… meidän täytyy mennä huomenna kotiin, joten me emme tule olemaan täällä uutena vuotena, mutta me tulemme muistamaan teitä. Uskon, että täällä tulee olemaan kokous uuden vuoden yönä. Kyllä, valvojaiskokous, kuten heillä tavallisesti on uuden vuoden yönä. Haluaisimme viipyä täällä, mutta meidän on mentävä takaisin hyvissä ajoin saadaksemme lapset kouluun. Ja vaimoni täytyy pestä heidän vaatteensa. Tehän tiedätte, millaista se on.

⁶       Joten minä haluan kiittää teitä kaikkia kaikista hienoista asioista, joita te teitte meille joulun aikana. Ja te naiset, jotka menitte sinne ja veitte ruokaa taloon, ja nuo muut asiat, jotka te teitte meitä varten, niin että, kun me tulimme sinne, siellä oli ruoka valmiiksi tehtynä, valmiina syötäväksi. Minä todellakin kiitän teitä siitä. Siunatkoon Jumala teitä.

⁷       Ja kiitän seurakuntaa heidän pienestä maksuosoituksestaan, että halutessani voin ostaa sillä täältä puvun itselleni. He antavat minulle puvun joka vuosi. Ja jotkut mukavat ystäväni antoivat minulle puvun juuri äsken. Niinpä minä ajattelin, että jos teille sopii, niin minulla olisi tarve toisenlaisista asioista, kuten paidoista ja aluspaidoista ja sellaisista. Minä haluaisin käyttää rahan sellaisiin, jos se sopii seurakunnalle. Minä tarvitsen juuri nyt enemmän näitä kuin pukua.

⁸   Ja nyt tämä nuori kaveri, alhaalta Tucsonista, joka juuri lauloi meille, veli George Smith. Me olemme käyneet siellä heidän seurakunnassaan, Uuden Testamentin baptistikirkossa, Hänen isänsä on lähetyssaarnaaja. Luulen, että hänellä on seitsemän seurakuntaa alhaalla Vanhassa Meksikossa. Ja he siellä ovat todella hienoja ihmisiä. Hänen isänsä ja äitinsä, ja he kaikki siellä, ovat hienoja ihmisiä, ja George on hyvin hieno nuori mies. Ja olen pahoillani, ettei hän antanut meille todistusta Kristuksen pelastavasta armosta hänen elämässään ennen kuin hän istui alas.

⁹       Ja nyt, sanomat, minä lupasin täällä jokin aika sitten, että sanomat, ennen kuin menin ulkopuolelle kokouksiin, että minä tulisin ensin tänne nauhoittaakseni ne, ja sen jälkeen menisin muualle. Tämä siksi, että nauhat saataisiin toimitettua ihmisille. Sitten minä tulisin tänne ja nauhoittaisin sanoman ja sitten menisin ja saarnaisin sen. Tämä antaisi nauhojen valmistajille mahdollisuuden ottaa nauhat mukaamme, kun me lähdemme. Nyt olen valmistautumassa lähtemään suurelle evankelioimiskiertueelle, joten en voi tehdä sitä tästä eteenpäin, näettehän. Ja tuon, joka ottaa nauhoja, täytyy tehdä se siellä, kun menemme eteenpäin.

¹⁰   Ja minä ajattelin, että eikö tällä viikolla olekin neuvottelu nauhojen suhteen? Jotakin nauhoja koskevaa täällä tällä viikolla. Joka tapauksessa luulen veli Sothmannin olevan täällä, ja hän on veli Maquiren edustaja. En tiedä, onko hän täällä vai ei. Luulen veli Fredin olevan täällä. Joku sanoi, että hän oli täällä. Luulen, että he neuvottelevat nauhoista tällä viikolla, ehkä huomenillalla. Keskustelimme siitä eräänä iltana täällä. Luulen, että sen suhteen on sovittu aika, ja ne tekevät valmisteluja sitä varten.

¹¹   Joten tästä eteenpäin tulen mahdollisesti puhumaan siellä ulkopuolella sanomia, joita en vielä ole puhunut täällä tabernaakkelissa,.

¹²   Ja nyt, olen kiitollinen Jumalalle tuosta veli Blairin todistuksesta. Sattuu olemaan niin, että veli ja sisar Blair istuvat täällä tänä iltana, juuri täällä minun edessäni, tuo, jolla oli tuo pieni poika… Nyt muistakaa, kun Herra kertoi minulle, että hän oli… Veli Blair, on hyvin hermostunut, itkee. Hänen pienen poikansa kasvot olivat murskaantuneet auton kääntyessä ympäri, ja hän oli hyvin huonossa kunnossa. Sillä aikaa kun rukoilin, minä näin pikkukaverin täysin terveenä. Ja veli Blair tietenkin kysyi minulta: “Veli Branham, onko tämä NÄIN SANOO HERRA?”

Minä sanoin: “Veli Blair, se on NÄIN SANOO HERRA.”

¹³   Ja veli Blair on täällä tänä iltana, ja me olemme kiitollisia, että veli Blair on kanssamme. Ja hän on kärsinyt pienestä hermostuneisuudesta, ja Saatana antoi hänelle kovan lyönnin täällä jokin aika sitten ja yritti saada, ettei hän uskoisi minua. Ja sillä aikaa kun Saatana teki niin, Herra tuli ja paljasti sen hänelle ja kertoi hänelle sen, vain katkaistakseen sen pois ennen kuin tulee aika tätä varten. Veli Blair on hieno mies. Ja haluan teidän muistavan häntä. Hän on tavallaan jäänyt kiinni kahden mielipiteen väliin, tietämättä miten toimia. Hän ei tiedä mihin päin kääntyä, ja minä uskon, veli Blair, että sinä olet suuri Kristuksen palvelija, ja että Hänellä on paljon tehtävää sinua varten, koska valot ovat tulossa himmeiksi. Olitko sinä täällä tänä aamuna? Hyvä, se on hienoa.

¹⁴   Nyt luulen, että seuraava kerta, kun näen teidät, on ehkä keväällä hetken aikaa, ja silloin me tiedämme tulemmeko me pitämään kokouksia täällä Jeffersonvillessä vai emme, kun minun tuona aikana tulisi olla Norjassa ja Skandinavian maissa. Ja nyt ennen kuin menemme aiheeseemme…

¹⁵   Koska meillä on tulossa rukousjono ja monet seisoskelevat seinien vierustoilla ja niin edelleen, ja minä tiedän, että se on teille raskasta. Ja minä olen seissyt monesti itsekin, ja kulkiessani ohitse jokin aika sitten, kun toin vaimoni tänne, panin merkille ovien ympärillä olevat ihmiset, ja minä ajattelin: “Kuka sanoo, ettei Evankeliumi yhä ole kaikkein kiinnostavin asia, mitä maailmassa on?” Varmasti se on. Se vetää puoleensa noita, jotka ovat kiinnostuneita siitä. Nuo, jotka eivät ole kiinnostuneita, tietenkään se ei vedä heitä puoleensa. Mutta Jeesus sanoi: “Kun Minut on nostettu ylös maasta, tulen Minä vetämään kaikki miehet tyköni.” Kuinka totta se onkaan.

¹⁶   Ja kun minä tulen tänne, niin on niin paljon sanottavaa, että minun on kirjoitettava ylös mitä tulen sanomaan täällä, tai muutoin… Kun on niin paljon sanottavaa, te voitte unohtaa mitä teidän tulisi sanoa.

¹⁷   No niin, olen ymmärtänyt että veli Ungrenin isä kastettiin tänä aamuna Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Jos sisar Ungren ja he muut ovat täällä, niin olen varma, että tämä on suuri asia heille, koska se on ollut heidän jatkuva rukouksensa monet vuodet. Ja veli Ungren, missä sinä oletkin, Jumala runsaasti siunatkoon sinua, veljeni.

¹⁸   Ja jos ei se ole oikea tapa, niin Jumala panee minut vastaamaan siitä tuomion päivänä. Minä tiedän, että se on oikein. Minä otan syyn siitä päälleni. Se on tarkalleen oikein, koska se on Totuus.

Te sanotte: “Onko sillä mitään eroa?”

¹⁹   Sillä oli eroa Paavalin mielestä. Heiltä kysyttiin, kuinka heidät oli kastettu. He sanoivat, että Johannes oli jo kastanut heidät, sama mies, joka kastoi Jeesuksen. Paavali sanoi, että heidän oli tultava kastettavaksi uudelleen Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Eikä yhtäkään henkilöä Raamatussa koskaan kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimessä.

²⁰   Yhtään ihmistä ei milloinkaan ollut kastettu sillä tavalla ennen katolisen kirkon organisoitumista Nikean kirkolliskokouksessa, Roomassa. Siellä ensimmäinen henkilö koskaan kastettiin käyttämällä arvonimiä.

²¹   Eräs mies puhui minulle siitä eräänä päivänä. Minä sanoin: “Hyvä, jos Herra Jeesus…” Se on Hänen nimensä. Hän sanoi: “No niin…” Minä sanoin: ”Jos kaveri tulee sinun luoksesi…

Hän sanoi: “En usko, että siinä on mitään eroa.”

²²   Minä otin hänet kiinni hänen omasta opistaan. Minä sanoin: “Jos mies tulee sinun luoksesi ja sanoo: ‘Minut on kastettu Saaronin Ruusun, Laakson Liljanja Aamutähden Nimessä’, sanoisitko sinä ‘Aamen’ siihen?”

Hän sanoi: “En tietenkään.”

Minä kysyin: “Kastaisitko hänet uudelleen?”

Hän sanoi: “Kyllä varmasti.”

Minä kysyin: “Kuinka sinä kastaisit hänet?”

Hän sanoi: “Minä kastaisin hänet Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimessä.”

²³   Juuri sillä tavalla minäkin kastaisin hänet, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimessä. Minä sanoin: “Saaronin Ruusu, Laakson Lilja ja Aamutähti ei ole nimi.”

Hän sanoi: “Juuri niin, ne ovat arvonimiä.”

²⁴   Minä sanoin: “Niin ovat Isä, Poika ja Pyhä Henkikin.” No niin, minä kastan heidät Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimessä, ja Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimi on Herra Jeesus Kristus. Tarkalleen. Ja hän näki sen.

²⁵   Se oli veli Joseph Mattson-Boze Chicagosta, kovin kaveri, mitä minun eteeni koskaan on tullut. “Minä luulen, että minulla on nyt noin kolme tai neljä tuhatta alkuasukasta kastettavana uudelleen, kun menen Afrikkaan.”

²⁶   Niinpä me olemme kiitolliset Evankeliumin Valolle. Ja Jeesus sanoi, ollessaan täällä maan päällä: “Minkä Minä kuulen, sen Minä puhun.” Ja nyt minä tulen sanomaan jotakin seuraavan kymmenen tai viidentoista minuutin aikana, juuri ennen kuin menen tekstiini, hyvin lyhyeen tekstiin, ja sen jälkeen meillä on rukousjono. Minä olen tullut sellaiseen vaiheeseen palvelustehtävässäni, että minun täytyy sanoa jotakin.

²⁷   Jeesus sanoi, että mitä Hän kuuli, sen Hän puhui. Ja Hän sanoi: “Minä kutsun teitä ystävikseni, ja ystävä kertoo ystävälleen kaikki asiat.”

²⁸   Paavali sanoi Apostolien tekojen 20:27: “Minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan tahtoa.”

²⁹   Ja sallittakoon minun liittyä häneen ja sanoa sama asia tänä iltana tuon entisajan suuren pyhän kanssa, parhaan tietoni mukaan, minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille koko Jumalan tahtoa.

³⁰   Jonkun soittaessa yhtä nosta nauhoista eräänä päivänä, ja pelkästään siksi, että se sai jonkun vihaiseksi, he ampuivat heitä ikkunan lävitse, ja nainen haavoittui.

³¹   Joten ehkäpä jonakin päivänä minä tulen sinetöimään todistukseni… Mutta kun tuo aika tulee, silloin minä olen valmis lähtemään. Ennen kuin minun aikani tulee, ei ole mitään, mikä voisi vahingoittaa minua ennen tuota aikaa.

³²   Me uskomme samaan Evankeliumiin juuri sillä tavalla, kuin Raamattu on kirjoitettu. Se on kohdistettu maaliinsa. Ja jos ase on tarkalleen kohdistettu ja asennettu, se osuu maaliin ensimmäisellä kerralla, ja se on osuva toisella kerralla, ja joka kerta.

³³   Jos viinipuu työntää esiin oksan, ja tuo oksa kantaa määrätyn laista hedelmää, niin seuraavalla kerralla, kun viinipuu työntää esiin oksan, se on kantava samankaltaista hedelmää.

³⁴   Ja jos Jeesus on Viinipuu, ja me olemme oksia, ja ensimmäisen oksan, Seurakunnan, jälkeen he kirjoittivat Apostolien teot. Tuo ensimmäinen oksa kastoi Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Heillä oli Elävä Jumala keskuudessaan, joka teki samoja tekoja, joita Hän teki ollessaan maan päällä. Sen vuoksi ihmiset panivat merkille, vaikka he olivat tietämättömiä ja oppimattomia, että he olivat olleet Jeesuksen kanssa, koska Hänen Elämänsä tuli esiin heidän kauttaan.

³⁵   Kuten olen sanonut: “Jos minulla olisi Beethovenin henki itsessäni, minä voisin säveltää lauluja. Jos Beethoven eläisi minussa, minä olisin Beethoven, näettehän.

³⁶   Jos Shakespeare eläisi minussa, minä olisin Shakespeare. Minä voisin kirjoittaa runoja ja näytelmiä ja niin edelleen, jos Shakespeare eläisi minussa.

³⁷   Ja jos Kristus elää minussa, silloin te teette Kristuksen tekoja. Niin on oltava. Ja mikä on Kristus? Sana. Hän sanoi: “Jos te pysytte Minussa, ja Minun Sanani pysyvät teissä, pyytäkää silloin mitä te haluatte, ja se tullaan tekemään”, koska Sana siellä tarvitsee vain Valon, ja Valo saa Sen elämään.

³⁸   Niinpä minä tulen sanomaan teille jotakin nyt, mitä minä en ole ennen sanonut. Se on asia, jota me olemme odottaneet niin kauan, nämä monet vuodet, neljä tai viisi vuotta, tai ehkä kauemminkin. Kolmas nykäys on nyt vahvistettu, ja olen varma, että te kaikki tiedätte, mikä se on.

³⁹   Nyt muistakaa, sillä ei tule koskaan olemaan mitään jäljittelyä, koska sellaista ei voi olla. Sellaista ei voi olla. Se on nyt olemassaolossa, ja minua on varoitettu tästä… että pian, juuri tällä hetkellä nyt, se on juuri tapahtunut, niinpä se voi tunnistaa läsnäolonsa teidän keskuudessanne. Ymmärrättekö? Mutta sitä ei tulla käyttämään suuremmassa määrässä, ennen kuin tämä neuvosto alkaa kiristämään otetta. Ja kun se tapahtuu, kun se tekee… Helluntailaiset, ja niin edelleen, voivat jäljitellä melkein mitä tahansa, mitä voidaan tehdä, mutta kun tuo aika tulee, kun puristus tulee, silloin te tulette näkemään, mitä te olette nähneet väliaikaisesti, se on tuleva ilmi voiman täyteydessä.

⁴⁰   Nyt minun täytyy jatkaa evankeliumin saarnaamista, aivan kuten minun tehtäväkseni annettiin alussa, minun täytyy jatkaa edelleen. Sen vuoksi, teillä on Sana, ja te tiedätte, mitä odottaa ja kuinka seistä. Minun täytyy jatkaa evankeliumin saarnaamista, ja minun ystäväni, pysykää hiljaa ja vain liikkukaa eteenpäin, sillä nopeasti on lähestymässä hetki, kun jotakin tullaan tekemään.

⁴¹   Te voitte nähdä joitakin pieniä outoja asioita tapahtuvan, ei mitään synnillistä, en tarkoita sellaista, vaan minä tarkoitan jotakin erikoista, tavallisuudesta poikkeavaa. Koska se, mihin minä olen nyt tullut palveluksessani, tipahdan nyt tässä taaksepäin tarkaten tuota paikkaa ja odottaen aikaa milloin käyttää sitä. Mutta sitä tullaan käyttämään!

⁴²   Ja jokainen tietää, että aivan yhtä varmasti kuin ensimmäinen oli tunnistettu, niin on toinenkin tunnistettu. Ja jos te ajattelette todella tarkasti, te, jotka olette hengellisiä. Niin kuin Raamattu sanoi: “Sille, jolla on viisaus.” Kolmaskin on kunnolla tunnistettu. Me tiedämme, missä se on, joten Kolmas Nykäys on täällä.

⁴³   Se on niin pyhää, että minun ei tule sanoa siitä paljoa. Niin kuin Hän käski minua alussa. Hän sanoi: “Tämä, älä sano siitä mitään.” Muistatteko sen, vuosia sitten? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Se puhuu itse puolestaan. Näettekö? Mutta te… Minä olen yrittänyt selittää toisille, ja minä tein virheen. Tämä tulee olemaan asia, joka minun mielipiteeni mukaan. En sano, että Herra kertoo minulle tämän. Tämä tulee olemaan asia, joka tulee aloittamaan Ylöstempaususkon pois menoa varten, näettekö?

⁴⁴   Ja minun täytyy pysytellä hiljaa vain pieni hetki. Nyt muistakaa, ja te jotka kuuntelette tätä nauhaa, te voitte nähdä sellaisen muutoksen minun palveluksessani juuri nyt, taaksepäin putoamisen. Ei ylöspäin menemistä, vaan putoamista taaksepäin. Me olemme juuri nyt tuossa ajanjaksossa, eikä se voi mennä enää edemmäksi. Meidän täytyy odottaa tässä vain hetki, kunnes tämä tapahtuu täällä saavuttaakseen sen, silloin aika tulee. Mutta se on perinpohjaisesti tunnistettu.

⁴⁵   On tulossa aika tämän kansakunnan keskellä, jolloin tämä kansakunta tulee käyttämään kaikkea voimaa, joka pedolla oli ennen sitä, joka oli pakanallinen Rooma, kun siitä tuli paavillinen Rooma, tämä kansakunta tulee tekemään sen.

⁴⁶   Ilmestyskirjan 13 selvästi selittää sen. Karitsa tuli esiin maasta. Toinen peto nousi vedestä, kansoista ja kansanjoukoista. Tämä karitsa tuli sieltä, missä ei ollut ihmisiä. Karitsa kuvaa uskontoa, Jumalan Karitsa. Ja muistakaa, se puhui kuten karitsa, se oli karitsa.

⁴⁷   Sitten, jonkin ajan kuluttua se sai vallan ja se puhui kuin lohikäärme ja käytti kaikkea valtaa, joka lohikäärmeellä oli ollut ennen sitä, ja lohikäärme on aina Rooma. Joten ettekö te näe? Rooman kirkkokunta, merkitty protestanttinen kirkkokunta, pedon kuva, muodostaa vallan, joka tulee pakottamaan kaikki protestantit johonkin liiton kaltaisuuteen. Teidän täytyy olla tässä kirkkojen neuvostossa tai teillä ei voi olla mitään yhteyttä. Tai…

⁴⁸   No niin, käytännöllisesti katsoen nyt on sillä tavalla. Te ette voi mennä kirkkoon ja saarnata, ellei teillä ole yhteyskorttia tai jotakin, josta teidät tunnetaan. Ja tästä eteenpäin, henkilöt kuten me, meidät tullaan leikkaamaan täysin sen ulkopuolelle, niin tarkalleen on, koska he eivät voi tehdä sitä.

⁴⁹   Se on kiristymässä, ja sitten kun tuo aika tulee, ja painostus tulee siihen pisteeseen, että teidät on puristettu ulos, niin tarkatkaa, mitä minä valmistaudun kertomaan teille muutaman hetken kuluttua. Tarkatkaa silloin Kolmatta Nykäystä, enemmistö tulee täydellisesti kadottamaan sen, mutta se tulee olemaan Morsianta ja Seurakuntaa varten.

⁵⁰   Nyt me olemme lähempänä kuin miltä näyttää. Minä en tiedä koska, mutta se on todella, todella lähellä. Minä saatan olla rakentamassa pohjaa, jonka päälle joku muu voi astua. Minut voidaan ottaa pois ennen tuota aikaa. Minä en tiedä. Ja tuo aika saattaa olla tällä tulevalla viikolla, että Pyhä Henki on tuleva… ja tuova Kristuksen Jeesuksen. Hän voi tulla tällä seuraavalla viikolla. Hän saattaa tulla jopa tänä yönä. En tiedä, milloin Hän on tuleva. Hän ei kerro sitä meille.

⁵¹   Mutta minä uskon, että me olemme niin lähellä, että minä en koskaan kuole vanhana. Kuitenkaan, vaikka olen viisikymmentäneljävuotias, minä en tule kuolemaan vanhuuteen, ennen kuin Hän on täällä. Ellei minua ammuta, tapeta, tai jos en kuole jollakin muulla tavalla, niin pelkästään vanhuuteen en tule kuolemaan, ennen kuin Hän tulee. Ja minä uskon niin.

⁵²   Nyt, haluan sanoa tämän: en ole koskaan aikaisemmin sanonut sitä, mutta Kirjoitusten mukaan ja sen mukaan, mitä Hän sanoi kolmekymmentäkolme vuotta sitten tuolla alhaalla joella, paremminkin vuonna 1933, mitä Hän sanoi, se kaikki on tapahtunut juuri tarkalleen siten. Voi olla, että minä en tee sitä, mutta tämä Sanoma tulee esittelemään Jeesuksen Kristuksen maailmalle. “Sillä niin kuin Johannes Kastaja lähetettiin edeltä juoksemaan ensimmäisen tulemuksen, niin tulee Sanoma edeltä juoksemaan toisen tulemuksen.” Ja Johannes sanoi: “Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.” Niinpä sitä voidaan verrata siihen kaikin tavoin, ja minä tiedän, että se on tekevä sen. Sanoma on menevä eteenpäin.

⁵³   Joitakin suuria asioita on tapahtunut matkan varrella. Tänä aamuna minulla oli tapaamisia täällä huoneessa, ja nuori kaveri, jonka nimi oli Autry, hän on ehkä täällä vielä tänä iltana. Hän on San Antoniosta, Texasista. Hän tuli ja kysyi, milloin me menisimme Dallasiin, hän oli tulossa Kaliforniasta, niin että voisimme mennä yhdeksi illaksi heidän tabernaakkeliinsa, vain yhdeksi illaksi. Ja he odottavat vastausta seuraavien parin päivän aikana, jotta voivat nähdä, voimmeko tehdä niin. Ja hän kertoi minulle… Enkä minä koskaan ole ollut San Antoniossa ennen tuota ensimmäistä kokousta.

⁵⁴   No niin, kun meillä oli ensimmäinen kokous San Antoniossa, niin luulisin, että olin siellä veli Cootsin kanssa, joka on Kansainvälisestä Raamattukoulusta, ja olen unohtanut tuon juhlasalin, missä kokous oli. Joko minun ensimmäisenä tai toisena iltanani, luulisin sen olleen ensimmäisenä, kun olin kävelemässä korokkeelle, niin joku nousi ylös aivan siellä salin takaosassa ja puhui kielillä niin kuin olisi ampunut konekiväärillä. Ja hän tuskin ehti istuutua alas, kun jo toinen nousi puhujankorokkeelle ja antoi tulkinnan.

⁵⁵   Se, mitä hän sanoi, pysäytti minut, ja minä sanoin tuolle miehelle: “Tunnetko sinä tämän miehen?”

Hän sanoi: “En tunne.”

Minä kysyin: “Kuinka sinä tulit tänne?”

⁵⁶   Hän sanoi: “Ne ihmiset, joilla palveluksessa työskentelen, tulivat tänne tänä iltana ja he toivat minut.” Hän oli karjapaimen.

Ja minä sanoin: “Miten on, tunnetko sinä hänet?”

⁵⁷   Hän sanoi: “En tunne, en ole koskaan nähnyt häntä.”

⁵⁸   Ja minä sanoin tuolle toiselle: “Kuka sinä olet?” Ja hän oli kauppias kaupungista.

⁵⁹   Ja mitä he sanoivat siinä… No niin, minä aina, ennen kuin opin asiat vähän paremmin, olin hieman epäileväinen kielilläpuhumisen suhteen. Ajattelin, että siinä oli paljon lihallista, ja niin voi ollakin, mutta kun tämä sanottiin, niin tuo tulkinta oli tarkalleen se, mitä Herran Enkeli sanoi alhaalla joella yksitoista vuotta sitä ennen: “Niin kuin Johannes Kastaja oli lähetetty juoksemaan edeltä Kristuksen ensimmäistä tulemusta, sinut on lähetetty edeltä juoksemaan toista.”

⁶⁰   Ja siinä se oli. Kun tuo Enkeli, tuo Valo, joka on tullut täydellisesti tunnistetuksi seurakunnassa, Sanan, tieteen ja kaiken tunnistaessa sen, tuo Valo, ensi kertaa ilmestyessään julkisesti, pysyi juuri sen kohdan yläpuolella, jossa minä olin noin kello kaksi iltapäivällä siellä sillan pielessä, juuri täällä, missä Spring Street päättyy veteen. Se tapahtui monia, monia vuosia sitten. Ja tarkalleen se, mitä Se sanoi, on tapahtunut kohta kohdalleen.

⁶¹   Tämä veli täällä tänä aamuna sanoi naineensa tytön tästä seurakunnasta täällä, Sisar Noyesin tyttären, ja minä en tiedä, arvelisin tuon nuoren miehen olevan… Oletko sinä täällä, veli Autry? En tiedä, hän oli San Antoniosta. En tiedä, onko hän täällä vai ei. Hän kuitenkin oli täällä tänä aamuna ja hän kertoi minulle, uskoisin sen koskeneen hänen isoisäänsä, kuinka hänet, joka oli ollut kaatumatautinen koko elämänsä ajan, tuotiin tuohon kokoukseen.

⁶²   Se oli silloin alkuaikoina, kun palvelustehtävä alkoi erottamisen kautta, kun he panivat kätensä minun käteeni, ja heille sanottiin, mikä se oli. Ja sitten minä kerroin teille, ja täällä on tänä iltana monia sen todistajia, että tulisi tapahtumaan, että minä tulisin tietämään jopa heidän sydäntensä salaisuudet. Muistatteko sen, ennen kuin se edes tapahtui? Ja noin viisi tai kuusi vuotta myöhemmin se tapahtui Kanadassa, se tapahtui ensimmäisen kerran. Sitten Hän sanoi: “Jos sinä pysyt vilpittömänä, se tulee menemään eteenpäin.” Ja nyt kolmas asia on tapahtunut. Se vain jatkuvasti liikkuu eteenpäin.

⁶³   Ja hän kertoi, että hänen isänsä tuotiin rukousjonoon, ja hänelle kerrottiin hänen kaatumataudistaan ja niin edelleen, ja hänen puolestaan rukoiltiin, ja se tapahtui kuusitoista vuotta sitten, luulisin, että se oli noin kuusitoista tai seitsemäntoista vuotta sitten, ja hän sanoi, että hänellä ei ole ollut yhtään kohtausta sen jälkeen, ja hän on melkein kahdeksankymmentäviisivuotias, eikä hänellä sen jälkeen enää koskaan ollut kohtausta. Mitä se on? Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.

⁶⁴   Onko Margie Morgan täällä rakennuksessa? Sisar Margie Morgan, nainen, joka oli syövän syömä, sairaanhoitajatar. Kuinka monet muistavat sisar Morganin? Hän oli työssä sairaanhoitajana. Hän oli ollut syöpälistalla Louisvillessä, ja hän oli ollut kuolleena kuusi-, seitsemäntoista vuotta syöpälistalla Louisvillessä.

⁶⁵   Kun Jim Tom Robinson, lakimies, kristitty lakimies, kuuli siitä, hän meni sinne baptistien sairaalaan tarkistamaan asian nähdäkseen, oliko niin, koska hänen isänsä oli siellä lautakunnassa, luotetun virassa tuolla baptistien sairaalassa, he tarkistivat tapauksen, koska naisen oletettiin kuolleen vuosia sitten, ja hän on nyt hoitajana täällä Jeffersonvillen sairaalassa. Kun hän seisoi täällä, silloin kun heidän täytyi kannatella häntä pystyssä, eikä hän enää ollut edes hänen oikeassa mielentilassaankaan. Mutta se oli NÄIN SANOO HERRA, ja hän on elossa nyt. Hän meni hoitajaksi Louisvilleen.

⁶⁶   Ja tämä mies täältä Schimpffin Makeiskaupasta. Onko herra Schimpff täällä tänä iltana? Haluaisin hänen kertovan sen, jos hän on täällä, Sonny Schimpff, suuri, terve mies. Monesti minulla oli tapana…

⁶⁷   Haluaisin olla sanomatta sitä, mutta se on totuus. Isälläni oli tapana antaa minulle kymmenen penniä, jos olin työskennellyt koko viikon, ja minä tulin kaupunkiin ja parkkeerasin polkupyöräni sinne veli Mike Eaganin talon lähettyville, joka on yksi luotetuistamme täällä Jimmy Poolin kanssa, luulen, että hänen poikansa on täällä tänä iltana. Jim ja minä ja Ernest Fisher, ja me menimme kaupunkiin ja elokuviin, joka maksoi viisi penniä. Meillä oli tapana katsoa noita vanhoja mykkäelokuvia. Me olimme pieniä lapsia, noin kahdeksan tai kymmenenvuotiaita. Heillä oli tuo William S. Hart, monet teistä kavereista muistatte hänet, vanha näyttelijä mykkäelokuvissa, ja minä en osannut lukea, minun vain täytyi katsella, mitä tapahtui. Ja minun täytyi tavata sitä, enkä pystynyt siihen, mutta minä katselin, mitä hän teki.

⁶⁸   Ja sitten minulle jäi ylimääräinen viisipenninen. Kuinka monet muistavat pennin jäätelötötteröt? Hyvä on, saatoin saada kolme jäätelötuuttia ja kahdella pennillä “red hotteja”. En voinut säilyttää jäätelöitä, joten minä söin ne, ja sitten hain kahdella pennillä “red hotteja” ja sillä sai niitä noin neljänneskilon. Schimpffit valmistivat niitä, ja minulla oli tapana mennä sinne, istua siellä ja katsella William S. Hartia.

⁶⁹   Ja tämä nuori mies, hieman minua vanhempi, taudin runtelema, jonka viisi tunnettua spesialistia Louisvillestä olivat hyljänneet toivottomana tapauksena. Hän painoi noin kaksikymmentäviisi kiloa ja hän oli kuolemassa. Neiti Morgan oli hoitamassa häntä, ja hän oli sellaisessa kunnossa… Hänessä oli niin paljon vikaa, hänen keuhkonsa olivat mennyttä, hänen kurkkunsa oli mennyttä, ja hänen pienet käsivartensa olivat suunnilleen näin paksut, ja hän makasi siellä kuolemassa.

⁷⁰   Ja neiti Morgan oli palkattu sinne töihin, ja niinpä hän sanoi hänelle: “Minäkin olin kerran syöpäpotilas”, ja hän alkoi kertoa siitä hänelle.

⁷¹   Tuo mies kysyi: “Kenen sinä sanoit hänen olevan, Billy Branham? Minä olen myynyt hänelle monasti makeisia ja jäätelöä.” Ja hän sanoi: “Ihmettelenpä, josko hän haluaisi tulla rukoilemaan minun puolestani.” Ja minä menin sinne rukoillakseni Junie Schimpffin puolesta.

⁷²   Ja jos te haluatte puhua hänen kanssaan, te löydätte hänet Schimpffin Makeiskaupasta, se on täältä päin mentäessä toinen liike Leon Teatterista eteenpäin, Schimpffin Makeiskauppa. Kaikki te täällä tiedätte, missä se on. Sehän on yksi vanhimmista yrityksistä Jeffersonvillessä.

⁷³   Ja kun hän lepäsi siellä kuolemassa viiden spesialistin annettua hänelle vain jonkun tunnin elinaikaa. Se oli: “NÄIN SANOO HERRA, sinä et tule kuolemaan, vaan sinä olet myyvä minulle jälleen “red hotteja” tiskin ylitse.”

⁷⁴   Tiesin hänen parantuneen, mutta olin jo pitkään unohtanut sen, kun sitten vaimoni kanssa menimme sinne ostaaksemme vähän makeisia, kun me tulimme tänne jouluksi, enkä tiedä, kuinka minä koskaan tuli mieleeni Schimpffit, koska me tavallisesti ostamme ne näistä sekatavarakaupoista, mutta nyt me pysähdyimme Schimpffin kaupan eteen.

⁷⁵   Kun menin sisälle, hänen sisarensa katsoi minua ja sanoi: “Mitä, sehän on veli Branham, muistatko sinä Junieta?”

⁷⁶   Minä sanoin: “Kyllä.” Ja siellä hän oli suuri, voimakas, terveeltä näyttävä kaveri.

⁷⁷   Kävelin sinne tiskin luo, katselin sitä tällä tavalla ja sanoin: “Minä otan neljänneskilon noita ‘red hotteja’.”

⁷⁸   Hän sanoi: “Kyllä vaan.” Ja hänen sisarensa myi minun vaimolleni. Ja niin kun hän sai ne valmiiksi.

⁷⁹   Minä sanoin: “Minulla oli tapana syödä niitä kauan aikaa sitten täällä elokuvissa.” Pidin pääni kumarassa.

Hän sanoi: “Kyllä, monet lapset yhä ostavat niitä. Minun isäni valmisti niitä lapsia varten. Minä sanoin: “Minä todella pidän niistä.”

⁸⁰   Kun hän oli saanut ne paketoitua ja ojennettua minulle, hän sanoi: “Olisiko saanut olla vielä jotakin muuta?”

Minä sanoin: “En tiedä…”, ja kohotin pääni ylös. Hän sanoi: “Veli Branham!”

⁸¹   Minä sanoin: “Tässä on “red hotit”, joista sanoin sinulle NÄIN SANOO HERRA noin viisi vuotta sitten.”

⁸²   Hän sanoi: “Veli Branham, minä olen niin täydellisesti parantunut, ettei ole edes minkäänlaisia jälkioireita. Kuulen vain hieman heikosti toisella korvalla.” Arvelisin hänen olevan viidennelläkymmenennellä. Hän sanoi: “Toinen korvani on hieman heikkokuuloinen, koska he antoivat minulle niin paljon antibiootteja, kun olin siellä.” Jeesuksen Kristuksen hämmästyttävä armo.

⁸³   Minulla ei ole paljoa aikaa sanoakseni mitään muuta, mutta haluan kuitenkin sanoa tämän.

⁸⁴   Kuinka monet muistavat noita oravia koskevan asian? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] No niin, se oli hämmennyttävin Kirjoitusten paikka elämässäni, enkä milloinkaan voinut ymmärtää sitä.

⁸⁵   Ja sitten siellä oli toinenkin paikka, joka hämmensi minua. Se oli se, kun Mooses saattoi sanoa Jumalalle paremman tavan tehdä jotakin, kuin se, minkä Jumala tiesi. Se kun Mooses sanoi: “Ihmiset tulevat sanomaan: ‘Teidän Jumalanne saattoi tuoda teidät ulos, mutta nyt Hän ei kykenekään huolehtimaan teistä.”’ Ja Mooses heittäytyi ihmisten ja Jumalan välille, ja myöhemmin minä tulin huomaamaan, että se oli Kristus Mooseksessa, joka seisoi siellä ihmisten puolesta.

⁸⁶   Ja sitten tässä Kirjoituksen paikassa, josta en koskaan voinut saarnata: “Jos te sanotte tälle vuorelle, että se siirtyisi.” Ja te tunnette tuon kertomuksen. Niinpä minä aina menin sen ohitse. Vähänpä minä tiesin, mihin se oli johtamassa. Ja luulen, että veli Wood ja veli Fred ja nuo muut, jotka ovat täällä rakennuksessa nyt, jotka olivat läsnä, kun se tapahtui, tai juuri sen jälkeen, kun se oli tapahtunut siellä.

⁸⁷   Veli Rodney ja veli Charlie, alhaalta Kentuckysta, Sisar Woodin veli ja ne muut olivat läsnä, kun se tapahtui siellä Kentuckyssa, ja se oli toinen kerta, kun se tapahtui. Vain yksinkertaisesti puhuen olemassaoloon asioita, joita ei ollut. Puhuen, ja vahvistaen Kirjoituksia, rohkaisten.

⁸⁸   Ja kolmannen kerran se tapahtui Hattie Wrightille. Onko Hattie täällä tänä iltana? Kuinka monet tuntevat Hattie Wrightin? Veli Wood ja minä olimme istumassa siellä, kun se tapahtui. Kun Pyhä Henki sanoi: “Anna hänelle, mitä hän haluaa”, ja me olimme juuri puhuneet noiden oravien olemassaoloon tulosta.

⁸⁹   Ja minä sanoin: “Ainoastaan on kysymys siitä, että Hän on Jehova Jireh.” Juuri kun Aabraham tarvitsi oinasta, Jumala jäljesti sinne oinaan. Ja Hän myös jäljesti nuo oravat sinne. Hän voi puhua oravan olemassaoloon, koska Hän on Luoja, aivan samalla tavalla kuin Hän puhui oinaankin. Aabraham ei koskaan pyytänyt sitä. Hän vain yksinkertaisesti oli tekemässä sitä, mutta se osoitti, että Jehova Jireh oli siellä.

⁹⁰   Kun sanoin sen tuolle nöyrälle pienelle naiselle… Se oli ensimmäinen kerta, kun tämä, Kolmas Nykäys, milloinkaan tapahtui ihmisolennolle, se tapahtui tuolle pienelle nöyrälle naiselle.

⁹¹   Hän ansaitsi noin kaksisataa dollaria vuodessa elääkseen. Siinä oli kaikki, mitä hän ansaitsi pienellä maapalallaan. Hänen miehensä oli kuollut, ja kahdesta lapsesta oli tullut jotenkin villejä. Ja hän tuli ja lahjoitti kaksikymmentä dollaria siitä tämän tabernaakkelin rakentamista varten. Ja Meda oli antanut minulle tuona aamuna vähän rahaa ostaakseni ruokatavaroita, kaksikymmentä dollaria, ja minä aioin antaa sen hänelle takaisin tuona päivänä ollessamme siellä, niin että hänen ei olisi tarvinnut menettää sitä, mutta hän ei suostunut vastaanottamaan sitä.

⁹²   Hän istui siellä nurkassa, ja kun minä sanoin: “Ainoa asia, minkä tiedän, on se, että Hän yhä on Jehova Jireh.”

⁹³   Ja pieni Hattie sanoi oikean sanan. Hän sanoi: “Se ei ole mitään muuta kuin Totuus.”

⁹⁴   Ja kun hän oli sanonut sen, veli Banks Wood täällä on yksi niistä, jotka olivat läsnä, tuo huone tuntui aivan kuin repeytyvän. Ja Pyhä Henki sanoi: “Anna hänelle, mitä hän pyytää.” Se oli tuo sama ääni, joka puhui noista oravista.

⁹⁵   Ja minä sanoin: “Sisar Hattie, ollen todistajana Jumalan edessä, tämä se on. Nyt, jos sinun mielessäsi on yhtään epäilystä, niin pyydä, mitä haluat, ja jos sitä ei anneta sinun syliisi, niin minä olen väärä profeetta.”

⁹⁶   Hän sanoi: “Veli Branham.” Jokainen itki. Hän kysyi: “Mitä minun tulisi pyytää?”

⁹⁷   Minä sanoin: “Sinä olet köyhä ja elät täällä mäellä ilman rahaa. Voit pyytää sitä. Täällä istuu sinun pieni, raajarikkoinen sisaresi Edith, jonka puolesta me olemme vuosikausia rukoilleet. Sinä voit pyytää hänen parantumistaan. Ja myös isäsi ja äitisi ovat vanhoja ja raihnaisia. Voit ehkä pyytää heidän puolestaan. Mitä hyvänsä sinä pyydätkin, sisar Hattie, niin sinä tulet näkemään, että se tapahtuu juuri nyt.” Ja minä sanoin: “Hän, tuo sama Ääni, on juuri käskenyt minun sanoa: ‘Anna hänelle mitä hän pyytää.’”

⁹⁸   Ja hän katseli ympärilleen ja sanoi: “Mitä minun tulisi sanoa, veli Branham?”

⁹⁹   Minä sanoin: “Sano se, mitä sinä haluat. Ajattele sitä, mitä eniten haluat, ja sano se.”

¹⁰⁰   Ja hänen poikansa jopa tirskuivat ja nauroivat. Hän sanoi: “Suurin asia, jonka minä haluan, on minun kahden poikani pelastuminen.”

¹⁰¹   Minä sanoin: “Minä annan heidät sinulle Jeesuksen Kristuksen Nimessä.” Ja siellä he menivät.

¹⁰²   Ja he ovat olleet uskollisia tässä seurakunnassa ja ottaneet osaa ehtoolliseen. Nuo pienet kaverit pesevät jalkoja miesten kanssa, ja muuta sellaista. Me olemme kaikki sen todistajia.

¹⁰³   Hän valitsi oikein. Hänen äitinsä täytyy kuolla samoin kuin hänen itsensäkin, kaikkien heidän, mutta se, mitä hän pyysi, on iankaikkista, hänen lastensa pelastumista. Tämä oli kolmas kerta, kun se tapahtui.

¹⁰⁴   Neljännen kerran se tapahtui, minä juuri kerroinkin sen viime kerralla ollessani täällä, kun olimme ylhäällä vuorella, jossa tuo myrsky raivosi. Kuinka monet kuulivat sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Siellä missä tuo myrsky raivosi, ja Jumala on minun tuomarini seisoessani täällä. Mennessämme alas vuorelta, kun…

¹⁰⁵   Daavid Wood, joka istuu täällä jossakin, ja joka valmisti minulle tuon voileivän, ja se olikin melkoinen leipä. Luulen, että hän yritti päästä tasoihin minun kanssani sen kanssa, jonka minä valmistin hänen isälleen joitakin vuosia sitten. Siinä oli lihaa ja kaikenlaista yhteen sekoitettuna, ja minä panin sen paitani sisälle, ja kun satoi, siitä tuli yksi suuri taikinamöykky.

¹⁰⁶   Olin tulossa alas vuorelta, ja oli sellainen myrsky, että tuskin saatoin nähdä edessäni olevaa kättäni. Ja yhden asian tiedän, että te käännytte ympäri, kun tuo tuuli pyörii sillä tavalla.

No niin täällä on sen todistajia.

¹⁰⁷   Yksi heistä on yksi meidän uskollisista seurakuntapalvelijoistamme, veli Wheeler. Oletko täällä, veli Wheeler? Missä hän on? Juuri tässä, veli Wheeler.

¹⁰⁸   Veli Mann, metodistisaaraaja New Albanysta. Onko hän, veli Mann, tänä iltana täällä? En tiedä, onko hän vai ei.

¹⁰⁹   Veli Banks Wood, oletko täällä, veli Banks? Hän on tuolla äänityshuoneessa. Hyvä on, ja Daavid Wood.

¹¹⁰   Ja luulisin, että veli Evans oli siellä. Onko se oikein, veli Evans? Hän seisoo siellä seinustalla, hän oli siellä.

¹¹¹   Ja kuinka radio oli jo kaksi päivää sitä ennen varoittanut voimakkaasta lumimyrskystä, joka oli pyyhkäisemässä maan ylitse.

¹¹²   Veli Tom Simpsonia, joka on täällä tänä iltana, pyydettiin käyttämään kiertotietä, kun hän oli tulossa alas Kanadasta, koska hän ei olisi voinut päästä lävitse, lumimyrsky oli tulossa. Veli Tom, oletko sinä täällä? Missä sinä olet? Täällä hän istuu, juuri tässä.

Ja siellä nuo pilvet nousivat, ja minä sanoin: “Veljet…”

¹¹³   Jokainen ryntäsi pois sieltä, eikä sinne jäänyt jäljelle kuin meidän pieni ryhmämme ja yksi karjapaimen, ratsastaja, siitä runsaan sadan miehen joukosta, joka oli ollut siellä. Ja me olimme päättäneet pysyä siellä.

¹¹⁴   Minä soitin sisar Evansille ja pyysin häntä soittamaan vaimolleni ja pyytää häntä sanomaan Tonylle, että jos me emme pääsisi ulos sieltä, niin he hankkisivat jonkun toisen puhumaan Liikemiesten aamiaiselle.

¹¹⁵   Ja siellä ylhäällä vuorella minä tuona päivänä sanoin: “Kun te näette ensimmäisen merkin sateen alkamisesta, niin rynnätkää leirille, sillä noin kymmenen, viidentoista minuutin kuluttua te ette voi nähdä edes kättänne edessänne tuon lumimyrskyn vuoksi, ja vain lyhyessä hetkessä se sataisi kaatamalla mahdollisesti kuusi metriä lunta sinne vuorille.

¹¹⁶   Tästä syystä te voitte lukea lehdistä, kuinka ihmiset kuolevat sinne. Mutta me tiesimme, miten päästä pois sieltä, ja muut tiesivät, missä me olimme, ja niinpä me tunsimme johdatusta jäädä sinne.

¹¹⁷   Niinpä ollessani siellä ylhäällä vuorella tuon lumimyrskyn alkaessa, minä lähdin menemään alaspäin sieltä, ja kuljettuani noin puoli mailia Jumalan Ääni sanoi: “Käänny ja mene takaisin.”

¹¹⁸   Ja minä menin takaisin, niin kuin Hän käski minua. Menin takaisin sinne ylös ja istuuduin ja odotin ja söin sitä voileipää, jonka Daavid oli antanut minulle.

¹¹⁹   Ja kun istuin siellä tuon tuulen tempoillessa ja puhaltaessa puiden latvoissa ja lumen lentäessä tällä tavalla, Ääni sanoi: “Minä olen luomakunnan Jumala!”

¹²⁰   Katsoin ylös ja ajattelin: “Mikä se oli? Ehkä se oli tuuli.”

¹²¹   Hän sanoi: “Minä loin taivaat ja maan. Minä hiljensin voimakkaat tuulet meren yllä”, ja Se jatkoi puhumistaan.

Minä hyppäsin ylös ja otin pois hattuni.

¹²²   Hän sanoi: “Vain puhu myrskylle, ja se tulee taukoamaan, mitä hyvänsä sinä sanot, niin tulee tapahtumaan.”  

¹²³   Ja minä sanoin: “Myrsky, lakkaa, ja aurinko, paista normaalisti neljän päivän ajan, kunnes me olemme poissa täältä.”

¹²⁴   Minä en ehtinyt muuta kuin sanoa sen, kun räntä ja lumisade ja kaikki pysähtyi, ja hetkessä tai parissa aurinko paistoi minun selkääni. Minä näin tuulten puhaltavan idästä päin, josta se tuli, ja sitten tuulet muuttuivat suuntaansa tullen nyt lännestä ja nostaen noita pilviä salaperäisellä tavalla ylös ilmaan, ja muutamassa minuutissa aurinko paistoi.

¹²⁵   Sitten Herra Jeesus puhui minulle vähän myöhemmin minun vaimostani siellä alhaalla, kuten tiedätte. Siellä ylhäällä, minne olin mennyt. En ole vielä milloinkaan ollut kotona hääpäivänämme. Me olemme olleet naimisissa kaksikymmentäkaksi vuotta. Ensimmäisenä hääpäivänämme, kun menimme naimisiin, minä vein hänet metsästysmatkalle, koska minulla ei ollut varaa sekä metsästysmatkaa että häämatkaan, niinpä minä yhdistin ne. Niinpä sitten minä olen metsästellyt siitä alkaen. Minä tunsin, että se tapa miten kohtelin häntä…

No niin, se oli neljäs kerta, kun se tapahtui.

¹²⁶   Tässä on nyt jotakin, mitä haluan sanoa. Minun täytyy kertoa tarkalleen totuus. Noin kuusitoista vuotta sitten olin Kaliforniassa veli John Sharritin kanssa. Minulla oli siellä kokouksia, ja Meda ja minä ja veli ja sisar Sharrit olimme majoittuneet hotelliin. Ja mies nimeltään Paul Melikian, joka on, vieraillut täällä tabernaakkelissa monta kertaa. Hän on rikas armenialainen, ja hänen vaimonsa oli synnyttänyt lapsen siellä ylhäällä Fresnossa, Kaliforniassa, missä he asuivat, ja hän oli tullut sinne alas vaimonsa kanssa ja soitti minulle hotelliin ja sanoi: “Voinko tuoda vaimoni sinne, veli Branham?”

Minä sanoin: “Kyllä voit.” Seuraavana päivänä olin menossa Catalinaan.

¹²⁷   Niinpä hän toi vaimonsa sinne, pienen naisen, joka oli niin kovasti sairas. Minä sanoin: “Pane kätesi minun käteeni, sisar Melikian, niin tulemme näkemään, jos Herra kertoo siitä meille.” Ja niin pian kuin hän oli pannut kätensä minun käteni päälle, minä sanoin: “Oi, se on maitojalka [alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta].”

Hän sanoi: “Minulla ei tunnu olevan mitään oireita.”

¹²⁸   Minä sanoin: “Panehan vain merkille.” Ja kaksi päivää myöhemmin he lääkitsivät häntä maitojalan vuoksi.

¹²⁹   Kuten Jimmy Poolin pieni vauva, jonka he ajattelivat saaneen sydänkohtauksen, ja että hänellä olisi astmaattinen kohtaus. Pantuani käteni hänen päälleen minä sanoin: “Tarkatkaa häntä parin päivän ajan. Hänellä on tuhkarokko, ja se on juuri tulossa esiin. Se on kuumetta.” Tavatessani hänet eilen illalla, hän sanoi: “Se on puhjennut esiin kaikkialla. Se on tuhkarokkoa.”

¹³⁰   No niin, olin puhumassa sisar Melikianille pitäen häntä kädestä. Hän sanoi: “On hämmästyttävää katsella sitä, veli Branham. Toimiiko se kenen tahansa käden kanssa?”

¹³¹   Minä sanoin: “Jos potilaalla on jotakin vikaa.” Minä sanoin: “Nyt, laitan käteni”, monet teistä olette seisseet ja katselleet sitä, eikä se tee sitä. Nyt sanoin: “Mutta katsohan tänne, vaimossani ei ole mitään vikaa.”

¹³²    “Katsohan tänne, rakkaani, laitapa kätesi käteeni.” Vaimoni istui siellä. Hän pani kätensä minun käteeni, ja niin pian kuin hän oli tehnyt sen, minä sanoin: “Sinulla on kasvain vasemmassa munasarjassasi. Sinulla on naisten tauti.”

Hän sanoi: “Minusta ei tunnu mitenkään erilaiselta.”

¹³³   Minä sanoin: “Mutta sinulla on se.” Tyttäreni Becky, joka juuri hetki sitten soitti, oli silloin kaksivuotias.

¹³⁴   Kaksi vuotta myöhemmin Saara tuli näyttämölle. Hän syntyi keisarinleikkauksella, ja minä pyysin tohtori Dillmania, siellä Cordonissa, että kun hän on avannut hänet, niin eikö hän katsoisi myös hänen vasenta munasarjaansa. Hän teki niin.

Hän sanoi: “Minä en nähnyt siellä mitään vikaa.” Minä panin käteni hänen päälleen. Se oli yhä siellä.

¹³⁵   Neljä vuotta myöhemmin tuli Joosef. Pyysin häntä katsomaan uudestaan. “En huomannut, että mitään olisi ollut vialla”, oli vastaus. Panin käteni hänen ylleen. Se oli yhä siellä, joten me vain unohdimme sen.

¹³⁶   Tämä on nyt jotakin, jota minun täytyy sanoa, enkä minä haluaisi sanoa sitä, mutta minun täytyy sanoa totuus. Näettehän, ja sitä te haluatte. Kertokaa aina totuus huolimatta siitä, mistä on kysymys.

Vuosia kului, emmekä me koskaan huomanneet sitä.

¹³⁷   Ja minä sanon tämän, ei siksi, että hän istuu täällä, vaan sanon sen myös silloin, kun hän ei ole täällä. Te tiedätte sen. Minä en usko, että maailmassa voisi olla parempaa vaimoa, kuin mitä minun vaimoni on, ja toivon, että hän aina pysyy sellaisena. Ja minä haluan olla uskollinen aviomies ja minä toivon, että jokainen nuori mies tässä rakennuksessa mennessään naimisiin voisi saada sellaisen vaimon, kuin minun vaimoni on. Minä en tiedä, miten kauan me tulemme elämään sillä tavalla, mutta minä toivon, että niin olisi elämämme jäljellä olevina päivinä maan päällä. Me olemme olleet hyvin onnellisia yhdessä. Jumala oli se, joka käski minun naida hänet.

¹³⁸   Samanaikaisesti, hänen tietämättään, minä yritin olla menemättä naimisiin hänen kanssaan. Ei siksi, etten olisi rakastanut häntä, vaan siksi, että minä en ajatellut voivani elättää häntä, ja hän oli hieno nainen, enkä minä ansainnut sitä.

¹³⁹   Ja hän meni rukoilemaan ja avasi Raamattunsa. Hän sanoi: “Herra, en ole koskaan aikaisemmin tehnyt tätä, mutta anna minulle raamatunpaikka, joka auttaisi minua. Jos minun täytyy unohtaa hänet, niin silloin minun täytyy unohtaa se.”

¹⁴⁰   Hän meni pieneen ulkorakennukseen rukoilemaan, ja kun hän avasi Raamattunsa, se oli Malakia 4: “Katso minä lähetän sinulle profeetta Elian.” Tämä tapahtui yli kaksikymmentä vuotta sitten, kun tämän päivän palvelustehtävästä ei vielä tiedetty yhtään mitään. Ja minä olin… ei voinut olla…

¹⁴¹   Ja minä olin nukkumassa siellä joen luona. Hän herätti minut yöllä. Kuulin Hänen seisovan siellä oven lähellä. Hän sanoi: “Mene ja ota hänet. Sinun hääpäiväsi on oleva tämän tulevan lokakuun kahdeskymmeneskolmas.” Ja juuri tarkalleen niin minä tein. Me olemme eläneet onnellisina. Jumalan armosta meillä ei ole koskaan ollut yhtään sanakiistaa. Hän on todella ollut rakastettava.

¹⁴²   Eräänä päivänä tulin sisälle. Ja hänen on täytynyt kasvattaa yksinänsä nämä lapset, koska minä olen aina menossa, palveluksessa. Monikaan nainen ei tulisi toimeen sellaisen kanssa. Te tiedätte, että se olisi raskasta. Tulin sisälle, ja hän sanoi jotakin. Meillä on Joosef, joka istuu tuolla takana, ja hän todella on melkoinen poika. Hän on auttanut panemaan joitakin harmaita hiuksia äitinsä päähän, samoin kuin minäkin. Niinpä hän todellakin oli poika, ja hän oli tehnyt jotakin todella pahaa, ja minä sanoin hänelle… Hän sanoi minulle: “Bill, anna hänelle selkään.”

Minä sanoin: “Minulla ei ole hermoja, että tekisin sen.”

¹⁴³   Ja hän sanoi: “Kyllä olisi, jos sinun täytyisi kestää sitä!” Ja hän löi oven kiinni suoraan kasvojeni edestä.

¹⁴⁴    “No niin”, ajattelin, “mitäpä tuosta. Pikku raukka ei tarkoittanut tehdä sitä.”

¹⁴⁵   Joten minä vain menin ulos pesemään autoani. Kun olin tullut sinne ulos, Pyhä Henki ei pitänyt siitä. Hän sanoi: “Mene ja sano hänelle…” Uskoisin, että se on 2. Aikakirjan 22. luku. Ensin ajattelin, että vain kuvittelin sen. Jatkoin pesemistäni, ja Se sanoi sen uudelleen: “Mene ja käske hänen lukea tämä.”

¹⁴⁶   Menin sisälle ja otin Raamatun ja luin sen. Siinä naisprofeetta Mirjam teki pilaa veljestään Mooseksesta, koska tämä oli nainut etiopialaisen tytön. Ja Jumala ei pitänyt siitä, Hän sanoi: “Olisi parempi, jos hänen isänsä sylkisi häntä kasvoihin, kuin se minkä hän teki. “

¹⁴⁷   Niinpä Mirjam tuli pitaaliseksi, ja Aaron tuli veljensä luo ja sanoi: “Hän kuolee pitaaliin.”

¹⁴⁸   Ja Mooses juoksi alttarille välittämään hänen puolestaan, ja kun hän teki niin, tulipatsas, Jumala, tuli alas. Hän sanoi: “Mene ja kutsu hänet ja Aaron ja tuo heidät tänne.” Aaron myös oli osallinen siihen. Joten Hän sanoi: “Kutsu heitä tulemaan tänne.”

¹⁴⁹   Jumala puhui heille ja sanoi: “Jos teidän keskuudessanne on joku, joka on hengellinen tai profeetta, niin Minä, Herra, teen itseni tunnetuksi hänelle. Tulen puhumaan hänelle näkyjen kautta ja paljastamaan itseni hänelle unien kautta ja paljastamaan unet, ja niin edelleen. Mutta Minun palvelijani Mooses, hänen kaltaistaan ei ole toista koko maassa.” Hän sanoi: “Minä puhun hänen kanssaan kasvoista kasvoihin.” Ja Hän sanoi: “Ettekö te pelkää Jumalaa?” Näettehän, Jumala ei pitänyt siitä.

¹⁵⁰   Kun olin nähnyt sen, juoksin sisälle, ja hän oli toisessa huoneessa. Koputin ovelle, hän oli sulkenut itsensä sisälle, ja minä sanoin hänelle haluavani puhua hänelle. Menin sinne sisälle puhuakseni hänelle ja yrittääkseni kertoa hänelle, mistä oli kysymys. Minä sanoin: “Kultaseni, sinä tiedät, kuinka minä rakastan sinua, mutta Jumala ei pitänyt siitä. Sinun ei olisi tullut sanoa sellaista.” Ja välittömästi sen jälkeen tuo vaikeus alkoi hänen kyljessään.

¹⁵¹   Veimme hänet lääkäriin täällä Louisvillessä, tohtori Arthur Schoenin luo, ja hän löysi kasvaimen hänen vasemmasta munasarjastaan, saman, jonka minä olin löytänyt viisi- tai kuusitoista vuotta aikaisemmin, saksanpähkinän kokoisen kasvaimen vasemmassa munasarjassa.

Minä kysyin: “Mitä sinä ajattelet siitä, tohtori?”

¹⁵²   Hän sanoi: “Katsokaamme, mitä tapahtuu. Tuo hänet takaisin parin kuukauden kuluttua.”

¹⁵³   Veimme hänet takaisin, ja se oli kasvanut saksanpähkinästä noin sitruunan kokoiseksi. Hän sanoi: “On parasta ottaa se ulos. Se on tuleva pehmeäksi ja sitten pahanlaatuiseksi.”

¹⁵⁴   Minä sanoin: “Minä tulen muuttamaan Tucsoniin. Herra on lähettänyt minut sinne.”

¹⁵⁵   Hän lähetti hänet naistentautien spesialistille, ja tämä ei halunnut käsitellä häntä. Joten hänen oli täytynyt kertoa hänelle minun palvelutehtävästäni, koska… Hän, naistentautien erikoislääkäri, sanoi: “Se täytyy ottaa ulos.” Niinpä me kerroimme hänelle, että me olimme muuttamassa Tucsoniin. Hän sanoi: “Hyvä on, eräs minun hyvä ystäväni on erikoislääkärinä siellä.” Hän itse oli ennen asunut Tucsonissa. Hän sanoi: “Minä lähetän sinut hänen luokseen.”

¹⁵⁶   Hän kirjoitti suosituksen häntä varten ja sanoi: “Rouva Branham on miellyttävä nainen”, ja jatkoi sillä tavalla. Hän lähetti piirroksen kasvin koosta ja niin edelleen osoittaakseen, kuinka iso se oli. Ja luulen, että hän kutsui minua siinä “jumalalliseksi parantajaksi”. Siinä oli kaikki, mitä hän osasi sanoa siitä. Ja minä sanoin: “Minä olen samaa mieltä, että jos se täytyy ottaa ulos, niin silloin se täytyy ottaa ulos.”

¹⁵⁷   Mutta se oli meidän uskomme koettelemista. Me rukoilimme jatkuvasti, ja mitä enemmän me rukoilimme, sitä suuremmaksi kasvain kasvoi, kunnes se tuli siihen mittaan, että se pullotti ulospäin hänen kyljessään. Me olimme vaiti siitä, ja vain muutamat ihmiset täällä tiesivät siitä, koska tarkoituksemme oli nähdä, mitä tulisi tapahtumaan. Ja niin se jatkui edelleen.

Lopulta, kun olin tulossa alas Kanadasta, josta lähdin…

¹⁵⁸   Herra salli minun johtaa intiaaniheimon Kristukselle, ja olen menossa tänä keväänä kastamaan heidät Herran Jeesuksen Nimessä, jos se on Herran tahto.

¹⁵⁹   Ja ollessani tulossa takaisinpäin New Yorkissa tiesin, että hänen oli aika mennä viimeiseen tarkastukseen leikkausta varten. Sitten tullessani New Yorkista minä pysähdyin tänne pitämään kokousta, ja sen loputtua minä menin ja soitin vaimolleni veli Woodin luota.

¹⁶⁰   Ja hän sanoi: “Bill, en voi kestää, että edes vaatteeni koskettavat sitä.” Se pullotti silloin ulos tällä tavalla hänen kyljessään. Se myös vaikutti hänen sen puoleiseen jalkaansa, joten hän käveli ontuen. Pahin viikko, mitä hänellä on koskaan ollut, ja hän istui siellä kuunnellen minua, pahin viikko, mitä hänellä on koskaan ollut. Ja hän sanoi: “Minun täytyy mennä ylihuomenna tuohon tarkastukseen.”

¹⁶¹   Minä ajattelin: “Oi Jumala, jos he leikkaavat sen, niin me emme pääse menemään kotiin jouluksi, ja minä olin jo luvannut ihmisille, että tulisin olemaan siellä.” Ja minä sanoin: “Millainen aika. Oi niin.” Ajattelin.

¹⁶²   “Kerro hänelle, että jos hän joutuu leikkaamaan sen, niin hän odottaisi edes hiukan pidempään, jouluun asti.”

¹⁶³   Sitten aloin ajatella: “Se saattaa olla pahanlaatuinen, ja tuossa paikassa se olisi paha asia, koska siellä ovat munuaiset, ja jos se tulee pahanlaatuiseksi, niin se tappaisi hänet.” Sitten minä ajattelin: “Mitä minä voin tehdä?”

Ja Meda sanoi: “Hyvä on, soita minulle.”

¹⁶⁴    Shreveportiin tuloni jälkeinen päivä tulisi olemaan tarkastuspäivä.  Ja niinpä hän oli menossa sisar Normannin kanssa, kaikki te ihmiset, jotka käytte täällä Tabernaakkelissa, tunnette hänet. He olivat menossa yhdessä tapaamaan tätä erikoislääkäriä. Joten Meda sanoi: “Odota siellä kokouksen jälkeen, ja soita vasta sitten uudelleen.” Koska on kahden tunnin aikaero. “Silloin voin kertoa sinulle, mitä minun täytyy tehdä.”

Ja minä sanoin: “Hyvä on, tehdään niin.” Niinpä minä jatkoin edelleen.

¹⁶⁵   Ja seuraavana aamuna, ennen kuin lähdin noutamaan Billyä ja Loycea, he ovat molemmat täällä läsnä. Ja aina…

¹⁶⁶   Meillä on siellä vanha tuoli, jonka veli Palmer korjasi meille jokin aika sitten, ja me aina keräännymme sen ympärille rukoillaksemme, milloin tahansa… Esimerkiksi kun menen kokoukseen, me pyydämme Jumalaa auttamaan meitä.

¹⁶⁷   Olin ollut siellä pari päivää ja tunsin itseni yksinäiseksi. Tuo talo… Lapset ovat menneet, ja vaimoni on poissa. Tehän tiedätte, monet teistä tietävät, minkä lävitse minun kerran täytyi mennä, mennä takaisin tyhjään taloon. Tuolloin hautasin tuon vaimoni, Hopen. Olisiko käytävä se läpi uudelleen. Kun polvistuin, minä ajattelin: “No niin, minä rukoilen ensin ja sitten menen ja noudan Billyn ja Loycen jatkaaksemme matkaamme.”

¹⁶⁸   Niinpä polvistuttuani rukoukseen minä sanoin: “Herra, minä kaipaan, että saisin nähdä heidät täällä ympärilläni tänä aamuna. Minä rukoilen, että Sinä auttaisit heitä ja siunaisit heitä, ja olkoon mahdollista, että me voisimme tulla takaisin tähän paikkaan uudestaan. Ja siellä he nyt ovat, koska Sinä lähetit minut sinne näyn perusteella, jonka täytit, ja nyt minä aion odottaa nähdäkseni, mitä Sinä tulet käskemään, että minun tulisi tehdä seuraavaksi.” Minä sanoin: “Rukoilen, että olet laupias vaimolleni. Ja auta minua täällä kokouksessa.” Sitten minä sanoin Herralle: “Älä anna sen olla pahanlaatuinen. Suo, että lääkäri odottaa uuteenvuoteen asti, ennen kuin hän leikkaa sen pois. Minä en haluaisi nähdä hänen…”

¹⁶⁹   Minä sanoin: “Herra, hän ei tarkoittanut sitä, mitä hän teki tuona aamuna. Hän ei tarkoittanut sitä.” Minä sanoin: “Herra, yhtään ainoaa kertaa hän ei ole koskaan sanonut sanaakaan, kun minä olen mennyt kokouksiin ja viipynyt joskus kuukausia, tai mitä se on ollutkin, kertaakaan hän ei ole sanonut siitä mitään. Hän on aina lähettänyt pukuni puhdistettavaksi ja pessyt paitani ja aina hänellä on ollut kaikki valmista, jotta olen voinut mennä kokoukseen. Ja sitten hän ihmettelee, kuinka hän voisi palvella Jumalaa.”

¹⁷⁰   Te naiset. Palvellessanne miestänne te palvelette Jumalaa. Tietenkin.

¹⁷¹    “Ja sitten kun olen tullut kotiin väsyneenä ja aivan lopussa, ihmisten tullessa kaikkialta, ja minun on täytynyt mennä jonnekin kalastamaan tai metsästämään. Mitä, monet naisethan olisivat räjähtäneet sellaisen asian vuoksi. Mutta mitä vaimoni teki? Hän haki metsästysvaatteet valmiiksi minua varten, jotta saatoin mennä. Hän antoi minun mennä.” Minä sanoin: “Herra, hän ei tarkoittanut sitä.” Ja minä sanoin: “Hänet on täytynyt leikata kolme kertaa auki keisarinleikkausten vuoksi, Herra, enkä minä haluaisi nähdä sitä tehtävän enää hänelle.”

¹⁷²   Juuri silloin minä kuulin jotakin huoneessa. Katsoin ylös, ja ääni sanoi: “Nouse seisomaan. Nyt, mitä hyvänsä sinä sanotkin, niin tulee olemaan.”

¹⁷³   Odotin hetkisen. Minä sanoin: “Ennen kuin lääkärin käsi koskettaa häntä, tulee Jumalan käsi ottamaan tuon kasvaimen pois, eikä sitä tulla edes löytämään.”

¹⁷⁴   Se riitti minulle, joten en soittanut hänelle. Me jatkoimme matkaamme. Hain Billyn ja Loycen, ja me menimme Shreveportiin.

¹⁷⁵   Seuraavana iltana soitin hänelle. Hän oli onnellinen ja sanoi: “Billy, haluan kertoa sinulle.”

¹⁷⁶   No niin, hän on täällä ja voi vahvistaa sen. Hänen täytyi ontua sinne, mennä sinne huoneeseen hoitajan ja rouva Normannin kanssa ja pukea ylleen tuo kaapu tarkastusta varten. Tohtori tuli sinne. Vaimoni tuskin pääsi pöydälle, kun kasvain oli siellä niin suurena. Lääkäri tuli sisään ja puhui hänelle ja meni hänen luokseen ja kohotti peitteen sivuun koskettaakseen häntä, ja juuri ennen kuin hän kosketti häntä, se katosi.

¹⁷⁷   Eikä lääkäri tiennyt, kummalla puolella se oli. Hän sanoi: “Hetkinen! Piirroksen ja filmien ja kaiken muun kanssa hän ei voinut löytää siitä jälkeäkään. Hän tarkasti hänet uudelleen ja uudelleen. Hän sanoi: “Minä en ehkä kykene selittämään sitä, rouva Branham, mutta tuota kasvainta ei ole siellä.” Ja sen jälkeen hänellä ei enää ole ollut minkäänlaisia oireita.

¹⁷⁸   Mitä se oli? Pankaa merkille, aivan tarkalleen sillä tavoin kuin Se sanoi sen: “Ennen kuin lääkärin käsi koskettaa sitä.” Sekunnin murto-osa, ja hänen kätensä olisi koskettanut sitä. Kuinka täydellinen Herran Sana onkaan!

¹⁷⁹   No niin, siellä on minun vaimoni, ja me olemme molemmat Jumalan edessä. Mutta ennen kuin lääkärin käsi saattoi edes koskettaa hänen ruumistaan, kun hänen kätensä oli lähestymässä häntä tällä tavalla, jotakin tapahtui. Kasvain katosi. Ja he eivät voineet edes… Hän sanoi, uskon sen olleen näin, eikö niin kulta? “Minä vakuutan sinulle rouva Branham” (Näinkö hän sanoi sen? Kyllä.) “tuo kasvain ei ole siellä. Sinulla ei ole kasvainta.”

¹⁸⁰   Mitä se oli? Aivan tarkalleen Herran Sanan mukaisesti. Aamen. Tämä on viides kerta. Viisi on armon luku ja myös uskon luku.

¹⁸¹   Minun mielessäni ei ole enää minkäänlaista epäilystä. Minä tiedän, mikä Kolmas Nykäys on, ja tiedän, mitä se tekee. Olkaa nyt kunnioittavia ja pysykää vain hiljaa. Pian on tuleva hetki, jolloin Jumala tulee tekemään meille joitakin suuria asioita.

Kumartakaamme nyt päämme rukousta varten.

¹⁸²   Herra Jeesus, olen nähnyt sen muiden ihmisten kohdalla, mutta kun se tapahtui minun omalle kalliille vaimolleni, niin se tapahtui minun kodissani silloin, Herra. Näin sen omilla silmilläni ja kosketin sitä omilla käsilläni, ja kuusitoista vuotta aikaisemmin ennen kuin se oli, Herra, Sinä myöskin tiesit ja paljastit sen. Kun mitä tahansa on puhuttu, sen täytyy tapahtua. Sinä näytit minulle, Herra, että minä voisin luottaa siihen, mitä Sinä olet tehnyt ihmisille, ja annoit minun tietää sen, niin että voin auttaa heitä. Sinä teit sen minun omassa kodissani. Se oli Ensimmäinen Nykäys. Ja nyt Kolmas Nykäys on vahvistanut Ensimmäisen Nykäyksen.

¹⁸³   Me olemme kiitollisia, Isä. Anna anteeksi meidän epätäydellisyytemme. Me olemme vähäpätöisiä ihmisiä. Olemme oppimattomia, enemmän tai vähemmän lukutaidottomia ihmisiä, mutta me olemme niin kiitollisia, että meillä on suuri kaikkivaltias Jumala, joka valvoo ja huolehtii meistä, sillä me emme tiedä, kuinka pitää huolta itsestämme. Me jätämme itsemme Sinulle.

¹⁸⁴   Nyt Isä, minä rukoilen, että Sinä auttaisit minua, ja tässä Kolmannessa Nykäyksessä, voikoon, oi Herra, kuten Sinä olet puhunut viimeiset pari vuotta siitä näyttäen sen… merkit vuorella, ja niin edelleen, ja tuonut sen esiin. Minä tarkkailin sitä nähdäkseni, mitä se oli, kunnes se oli täydellisesti vahvistettu. Nyt minä rukoilen, Isä, että Sinä auttaisit minua olemaan kunnioittavampi tämän kanssa, kuin mitä olin aikaisemmin. Ja tulkoon kunnia Sinulle siitä, kun juuri täältä puhujankorokkeelta puhuttiin ensimmäisestä, toisesta ja nyt kolmannesta. Ja se, mitä Sinä olet sanonut, on tapahtunut tarkalleen, niin kuin Sinä sanoit. Me uskomme Sinua, Herra Jumala.

¹⁸⁵   Auta meitä jokaista heittämään pois epäuskomme ja taikauskomme, niin että voimme seistä Elävän Jumalan läsnäolossa ja tietää, että sama Jumala, joka poisti kasvaimen vaimostani, on läsnä nyt, ja on todistettuna joidenkin korkeimpien lääketieteilijöiden kautta, joita meillä on maassa, ja jotka tutkivat sitä, näkivät ja kuvasivat sen. Ja nyt se on poissa. Sinä olet Jumala, eikä ole ketään toista Sinun lisäksesi.

¹⁸⁶   Ja me rakastamme Sinua, koska Sinä olet antanut meidän tulla Sinun palvelijoiksesi. Salli meidän palvella sinua kunnioituksella ja kunniallisesti kaikkina elämämme päivinä. Suo se, Herra. Anna minun ja minun perheeni ja näiden kaikkien olla loistavia valoja, suolaista suolaa, joka saa toisetkin janoiseksi rakastamaan tätä Jeesusta, joka on tehnyt niin paljon meille.

¹⁸⁷   Nyt kun avaan Sanan lukeakseni siitä pienen tekstin ja sitten rukoillakseni sairaiden puolesta, niin auta minua, Herra. Puhu meille, paranna sairaat. Me rukoilemme Jeesuksen Nimessä. Aamen.

¹⁸⁸   Onko minulla vielä aikaa? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Jos kiiruhdan todella nopeasti tässä tekstissä täällä. Haluan teidän nyt lukevan tai merkitsevän sen ylös, tai mitä tahdottekin tehdä. Ensimmäinen löytyy 4. Moos. 21:5-9. Ja haluamme lukea tämän.

Ja ihmiset puhuivat Jumalaa vastaan ja Moosesta vastaan: Minkä vuoksi te olette tuoneet meidät ulos Egyptistä, että me kuolisimme erämaassa? Sillä ei ole lainkaan leipää eikä ole lainkaan vettä, ja meidän sielumme inhoaa tätä kevyttä leipää, Enkelien ruokaa.

Ja HERRA lähetti myrkyllisiä käärmeitä ihmisten keskuuteen, ja ne purivat ihmisiä, ja paljon Israelin ihmisistä kuoli.

Sen vuoksi ihmiset tulivat Mooseksen luo ja sanoivat:

¹⁸⁹   Tun­nustus. Tarkatkaa: “Me olemme tehneet syntiä.” Tämä on ensimmäinen asia, jotta voitte tulla parannetuiksi, ensin tunnustus.

Me olemme tehneet syntiä, sillä me olemme puhuneet HERRAA vastaan ja sinua vastaan. Rukoile HERRAA, että hän ottaisi käärmeet pois kimpustamme. Ja Mooses rukoili ihmisten puolesta.

Ja HERRA sanoi Moosekselle: Tee itsellesi myrkyllinen käärme ja aseta se seipään päähän, ja tulee tapahtumaan, että jokainen, jota on purtu, tulee elämään, kun hän katsoo siihen.

Ja Mooses valmisti käärmeen vaskesta ja pani sen seipään päähän, ja tapahtui, että jos käärme oli purrut jotakuta miestä, niin, kun hän katsoi vaskikäärmettä, hän jäi eloon.

¹⁹⁰   Nyt haluaisin myöskin lukea Kirjoituksista Sakarian 12. luvun 10. jakeen.

Ja Minä tulen vuodattamaan Daavidin huoneen ylle, ja Jerusalemin asukasten ylle, armon ja rukouksen hengen, ja he katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet, ja he valittavat häntä, kuten mies valittaa ainokaista poikaansa, ja he tulevat murehtimaan häntä katkerasti, niin kuin murehditaan katkerasti esikoista.

¹⁹¹   Nyt tekstikseni tulen ottamaan tämän: Katsokaa pois Jeesukseen. Katsokaa pois maailmasta Jeesukseen. Mooses valmisti käärmeen, ja täällä myöhemmin profeetta puhui siitä, mitä tulisi tapahtumaan, kun katsotaan pois Jeesukseen.

¹⁹²   Raamattu sanoo Jesajan kirjassa 45:22. Voimme nähdä, että Jumala sanoi: “Katsokaa Minuun, kaikki maan ääret.” Ja nyt kun maalliset järjestelmät ovat tulleet loppuunsa, katsokoot ihmiset Häneen.

¹⁹³   Nyt te voitte sanoa: “Olemme kuulleet tämän sukupolvesta toiseen. Olemme kuulleet tästä pitkän aikaa.” Se on totta. Ja sitä on saarnattu pitkän aikaa… Monet saarnaajat ovat käyttäneet tätä samaa tekstiä, tuhannet heistä.

¹⁹⁴   Mutta tässä on yksi asia, jota haluan kysyä teiltä tänä iltana näiden seuraavien muutamien minuuttien aikana. Mutta kun te katsotte, kysymys on siitä, mitä te näette, kun te katsotte? Mitä te näette, kun te katsotte? Riippuu ainoastaan siitä, minkä takia te katsotte. No niin, Hän sanoi: “Katsokaa Minuun, kaikki maan ääret.” Mooses nosti ylös käärmeen, ja kuka tahansa, joka katsoi, hän parani. Niinpä riippuu siitä, mitä varten te katsotte.

¹⁹⁵   Olen nyt viime aikoina nähnyt kokouksiin tulevan ihmisiä, jotka ovat kykeneviä istumaan kokouksessa vain noin yhden tai kaksi minuuttia. Siinä oli kaikki, mitä he kykenivät kestämään. He eivät voineet kestää enempää.

¹⁹⁶   En tule koskaan unohtamaan. Toivon, ettei tämä vaikuta kehenkään, joka on Iowasta. Kun minulla oli kokous Waterloossa.

¹⁹⁷   Veli Lee Vayle, hän oli täällä tänä aamuna, en tiedä, onko hän täällä tänä iltana vai ei. Oletko sinä täällä, Lee? Hän oli täällä tänä aamuna. Kyllä, siellä hän on nauhoittamassa, siellä takana. Hyvä on.

¹⁹⁸   Veli Lee ja minä teimme kaiken, minkä voimme, me annoimme saarnaajayhdistykselle ilmaisen aamiaisen vain siksi, että he tulisivat sinne, ja me voisimme puhua heille. Veli Lee Vayle on oppinut ja teologian tohtori. Hän on todella ansainnut arvonsa. Ja niinpä minä yritin saada häntä puhumaan näille luterilaisille, presbyteereille ja niin edelleen, mutta hän sanoi: “Ei, he odottavat sinun tekevän sen.”

¹⁹⁹   No niin, minä menin ja puhuin noille saarnaajille sen jälkeen, kun he kaikki olivat syöneet. Otin tekstikseni: Minä en ollut tottelematon taivaalliselle näylle. En ollut ehtinyt muuta kuin lukea tuon raamatunpaikan, kun jo kaksi heistä meni ulos ovesta. Sitten kun aloin puhua siitä, kuinka Paavali aikanansa, oudon palvelutehtävän kanssa, seisoi Agrippan edessä ja sanoi, ettei hän ollut tottelematon sille, kaksi tai kolme lisää nousi ylös. Ja kun pääsin siihen pisteeseen, että saatoin sanoa jotakin aiheestani, niin silloin siellä ei ollut kuin kolme tai neljä jäljellä. He olivat kaikki nousseet ylös ja menneet pois.

²⁰⁰   Syy siihen on tämä. Jotkut tulevat kokoukseen, kun he kuulevat evankelistasta. Millä tavalla hän pukeutuu, on jotakin tekemistä ihmisten kanssa. Jos hän ei käytä oikeanlaatuisia vaatteita, niin jotkut heistä…

²⁰¹   Kuulin psykologin, tohtori Narramoren, hienon kristityn miehen, jolla on tuo KAIR-ohjelma radiossa, sanovan eräänä päivänä: “Jos mies ei pukeudu arvonsa mukaisesti, niin me voimme nähdä siitä, että hän on menettämässä järkensä.” Tiedättehän, kun hänen täytyy esiintyä kansan edessä. Se oli merkki siitä, että hän oli menettämässä järkensä.

²⁰²   No niin, silloin minä olen ollut hullu koko elämäni ajan, sillä minä käytän haalareita ja kaikkea muuta. Niinpä sopiakseni asemaani, ollakseni kirkonmies, minun tulisi pukeutua kuten kirkonmies.

²⁰³   En usko, että Jeesus pukeutui kirkonmiehen tavalla. Hän pukeutui kuten tavallinen mies. Hän kulki ihmisten joukossa eikä pukeutunut erikoisella tavalla.

²⁰⁴   Mutta se on vain ihmisten ajatuksia. Ihmettelenpä, mitä tuo tohtori ajattelisi siitä, kuinka tuota profeettaa Raamatussa käskettiin riisua pois vaatteensa ja kävellä alasti ihmisten edessä. Hänestä todella ajateltaisiin, että hän on hullu, eikö vain? Mutta Jumala käski hänen tehdä niin.

²⁰⁵   Erään toisen piti maata kyljellään kolmesataaneljäkymmentä… Kuukautta, uskoisin se olleen, maata toisella kyljellään ja sitten kääntyä toiselle kyljelle. Ja syödä padallinen linssejä, joita hän oli tehnyt, hänen täytyi mennä ja keittää tätä soppaa ja valmistaa se ja syödä sitä koko sen ajan, kurottautua ja ottaa kourallinen ja syödä ja maata kyljellään ja olla merkkinä, Ymmärrättekö?

²⁰⁶   Oi, kuinka kauaksi ihmiset voivatkaan joutua todellisesta Jumalan Sanasta. He tulevat niin koulutetuiksi, että he kouluttavat itsensä pois Jumalasta. Kun mies puhuu siitä, kuinka paljon hänellä on koulutusta, niin se osoittaa minulle, kuinka kaukana hän on Jumalasta. Tohtorin arvo, en sano tätä tohtori Vayleä vastaan, koska hän ei ole sen tyyppinen, mutta tavallisesti kun mies saa tohtorin arvon, niin minulle se merkitsee sitä, että hän on juuri niin paljon kauempana Jumalasta, ellei hän voi pitäytyä Sanassa ja Jumalassa.

²⁰⁷   Nyt me voimme todeta, että jotkut tulevat kuuntelemaan, millä tavalla te puhutte, kun te puhutte Jumalallisesta Parantumisesta ja Herrasta. Jos mies ei ole tyypillinen, koulutettu nero, niin ihmiset eivät jaksa kestää sitä, miten hän puhuu ja kuinka hän lausuu sanansa. He ajattelevat, että sellainen on kaukana Jumalasta.

²⁰⁸   Ja Jeesuksen puhuma yksinkertainen kieli on hämmentänyt professoreja tähän päivään asti, sillä he yrittävät tulkita sen koulutuksensa avulla, vaikka kieli tuona päivänä oli tavallista kadun kieltä.

²⁰⁹   Jopa meillä täällä Yhdysvalloissa kieli eroaa niin paljon. Minä soitin Floridasta New Yorkiin ja minun täytyi saada nainen täällä St. Louisissa tulkkaamaan tämän etelän tytön ja pohjoisen tytön välille. Se osoittaa, kuinka suuri eroa siinä oli. Varmasti oli.

²¹⁰   No niin, asia on niin, että ihmiset katsovat noihin asioihin Sanasta puhumiseen sijasta. Kun Sana tulee ilmi, se on todiste siitä, että Se on oikein, kun Sana tulee ilmi. He eivät koskaan katso sitä. Teillä täytyy olla järjellinen käsitys, jotta voisitte tietää. Mennä seminaariin ja opiskella, kuinka kumartaa ja seistä paikoillaan, ja kaikkea sellaista, joka tukehduttaisi todella Pyhällä Hengellä täytetyn sananpalvelijan kuoliaaksi. No niin, sen täytyy olla järkevää.

²¹¹   Tähän koko tämä kansakunta on mennyt. Sillä on järjellinen käsitys Kristuksesta. Sitä he odottavat näkevänsä. Ja jos Kristus on teissä, täytyy teidän olla oppinut, teidän täytyy olla lukenut, koska sellaisen he ajattelevat Kristuksen olevan.

²¹²   Ja toinen asia on se, että he muodostavat omat mielipiteensä siitä, millainen Hänen tulisi olla, heidän omat ideansa, sen sijaan, että he ottaisivat sen, mitä Sana sanoo. Tästä syystä, kun he katsovat ja jopa näkevät itse Jeesuksen, he eivät voi tuntea Häntä. He tekivät niin Helluntaipäivänä. He tekivät niin, kun Hän oli lihassa. He tekivät niin, kun Hän oli seimessä. He tekivät niin Hänen ollessaan Jerusalemin kaduilla. Hän oli Sanan täyteys, ja kuitenkin he ajattelivat Messiaan tulevan jotakin käytävää pitkin alas Taivaasta, ja kaikkea muuta sellaista. Ja he olivat väärässä, koska se oli heidän järjellinen käsityksensä, eivätkä he voineet nähdä Häntä, vaikka katselivatkin Häntä. Niin on tänäänkin.

²¹³   Mitä te näette, kun te katsotte? Jotkut, kun he katsovat Häntä, katsovat nähdäkseen jonkun suuren kirkon perustajan, jonkun, joka todella voi tuottaa uskontunnustuksia, niin että ihmiset tulevat lankeamaan niihin. Näin he näkevät, kun he katsovat.

²¹⁴    Jotkut katsovat nähdäkseen jonkun jumalaistarun, ikään kuin jonkin joulupukin. He lukevat Raamattua ja sanovat: “Oi, se on mystinen asia. Se on vain jotakin, jonka ihminen on kirjoittanut.” Tätä he näkevät, koska sellaisen kannan kuin te otatte Raamattuun, sellaisena kannan te otatte Häneen, näettehän.

²¹⁵   Jotkut katsovat nähdäkseen vauvan. Jotkut katsovat ja näkevät kaniinin tai joulupukin. Jotkut katsovat nähdäkseen jonkun historiallisen kirjan, joka oli eilistä varten eikä tätä päivää varten.

Mutta on kysymys siitä, mitä te näette, kun te katsotte?

²¹⁶   Niin monet teistä, jotka väitätte, että teillä on Pyhä Henki, te katsotte ja näette kolminaisuuden toisen persoonan, vaikka sellaista ei edes mainita Raamatussa. Sellaista asiaa ei olekaan. Sanaa kolminaisuus ei löydy edes Raamatun kansista. Mutta kuitenkin kun te katsotte Jeesusta, te pidätte Häntä kolminaisuuden toisena persoonana. Ja tämä on syy siihen, miksi te ette pääse minnekään.

²¹⁷   Tiedättekö, mitä Hän sanoi? Minä olen Jumala, eikä ole toista Minun lisäkseni.”

²¹⁸   Riippuu siitä, mitä te katsotte. Jos te haluatte jotakin pientä maskotti poikaa ja vanhaa parrakasta miestä, ja niin edelleen, jos tämä on se tapa, miten te katsotte Jeesusta, niin kuin Hän olisi jokin toinen persoona Jumalan sijasta, te katsotte väärin. Te ette näe sitä.

²¹⁹   Jokin aika sitten minulla oli täällä kiikari. Yritin nähdä siellä kaukana kedolla antilooppia, jota poikani yritti näyttää minulle. Hän on melkoisesti nuorempi, ja niinpä hän sanoi: “Ota tuo kiikari, isä, tuolla seisoo antilooppi, juuri tuolla.”

Minä sanoin: “Voin nähdä sen ilmankin.”

Hän sanoi: “Ota tämä kiikari.”

²²⁰   Ja kun minä katsoin, minä näin noin kymmenen antilooppia, koska kiikaria ei ollut kohdistettu oikein. Ja kun minä kohdistin sen, niin kaikista noista kymmenestä tuli yksi.

²²¹   Ja jos te kohdistatte mielenne Jumalan Sanaan, niin kolme on tuleva Yhdeksi. Mutta teidän jumaluusopilliset kiikarinne ei ole kohdistettu, kun te yritätte tehdä Hänestä kolmea. Hän on yksi.

²²²   Se riippuu siitä, mitä te katsotte. Mitä te näette, kun te katsotte? Muistakaa, te voitte nähdä Hänet vain, kun te katsotte Häntä Sanan lävitse. Te ette voi katsoa Häntä tekstikirjan lävitse. Te ette voi katsoa Häntä uskontunnustuksen lävitse. Te tulette näkemään kaksi tai kolme jumalaa, ja kaikkea muuta noissa uskontunnustuksissa, mutta katsokaa Häntä Sanan lävitse, ja te tulette näkemään, että Hän on Immanuel, Jumala tehtynä lihaksi meidän keskellämme. Hän sanoi: “Minä olen Jumala, ja Minun lisäkseni ei ole yhtäkään toista.” Hän on Jumala.

²²³   Profeetta Jesaja katsoi kerran, ja kun hän näki Jeesuksen… Aiheenanihan on: “Katsoa Jeesukseen”. Katsokaa pois Jeesukseen. Kun Jesaja katsoi pois maailmasta nähdäkseen Hänet, hän sanoi: “Minä näen Neuvonantajan, Rauhanruhtinaan, Väkevän Jumalan, Iankaikkisen Isän.” Tämän Jesaja näki katsoessaan.

²²⁴   Daniel näki erään kerran pakanain Valtakunnan loppuvan. Hän näki kuvan, josta Nebukadnessar oli nähnyt unta. Hän näki, kuinka jokainen niistä seurasi toistaan sen tullessa alaspäin. Ja kun hän katsoi nähdäkseen, mitä tulisi tapahtumaan lopussa, kun hän näki Jeesuksen, Hän oli Kivi, joka oli hakattu irti kalliosta ilman ihmiskättä, ja joka murskasi pakanain Valtakunnan.

²²⁵   Nebukadnessar heitti kolme heprealaislasta tuliseen pätsiin, nuo, jotka uskoivat Jumalaan ja seisoivat Hänen Sanassaan. Jos heidän täytyisi kuolla Sen vuoksi, tulisivat he seisomaan Sen varassa joka tapauksessa, olisi ollut vain pikku asia kumartaa jotakin muuta. Mutta kun he katsoivat pois ja näkivät Jeesuksen, silloin siellä tulisessa pätsissä Hän oli tuo Neljäs Mies, joka piti kaiken kuumuuden poissa Hänen tottelevaisista palvelijoistaan. Tämän Nebukadnessar näki.

²²⁶   Hesekiel katsoi pois ja näki Hänet eräänä päivänä, ja Hän oli “Pyörä pyörän keskellä”, korkealla ilmassa. Hän oli tuo pyörän akseli, johon jokainen pinna on kiinnitetty. Aamen! Suuri pyörä pyörii uskolla, mutta pieni pyörä pyörii Herran Voimalla. Tämän Hesekiel näki, kun hän katsoi pois.

²²⁷   Johannes Kastaja katsoi pois eräänä päivänä ja tehdessään niin, hän näki Kyyhkysen, ja Ääni sanoi: “Tämä on Minun rakas Poikani, jossa Minä olen mielistynyt asumaan.” Tämän hän näki. Sitten hän näki, että Jeesus ja Jumala ovat sama Henkilö, koska Henki tuli alas Taivaasta kuin Kyyhkynen ja sanoi: “Tämä on Minun rakas Poikani, jossa Minä olen mielistynyt asumaan.” Tämän hän näki. Pankaa merkille, Jumala tekee itsensä tunnetuksi sillä tavoin.

²²⁸   Kun Nooa katsoi pois nähdäkseen Hänet, hän näki Jumalan oikeamielisen tuomion tulevan tämän maailman ihmisten ylle, jotka olivat hyljänneet Hänen Sanansa. Näin Nooa sanoi, kun hän katsoi pois.

²²⁹   Mooses katsoi pois ja näki palavan pensaan. Tulipatsas itse oli tullut tuohon pensaaseen, ja kun Mooses lähestyi Sitä, Hän sanoi: “Ota pois kenkäsi, sillä MINÄ OLEN.” Punnitkaapa nyt tuota sanaa, MINÄ OLEN. Se sisältää menneen, nykyisen ja tulevan ajan. MINÄ OLEN, iankaikkinen, näettehän. MINÄ OLEN, hän näki MINÄ OLEN. Tämän hän näki palavassa pensaassa.

²³⁰   Israel katsoi vaskikäärmettä, jonka Mooses oli valmistanut, ja näki Kristuksen tuomion ja sairauden edestä tapahtuvan kärsimyksen. Sillä me tiedämme, että vaskikäärme puhui sovituksesta.

²³¹   Jeesus oli tuo sovitus. “Niin kuin Mooses nosti ylös vaskikäärmeen erämaassa, samoin täytyy Ihmisen Poika nostaa ylös”, samaa tarkoitusta varten. Miksi? He olivat tehneet syntiä ja tulleet sairaiksi. Se oli heidän syntiensä ja sairauksiensa poisottamista varten, ja niin myös Jeesus haavoitettiin meidän pahojen tekojemme vuoksi, ja Hänen haavojensa kautta meidät parannettiin. Ottakaapa jumalallinen parantuminen pois Kristuksesta, silloin te jaatte sovitustyön kahteen osaan.

²³²   Mitä te näette, kun te katsotte? Näettekö te sen? Näettekö te, että Hän oli haavoitettu meidän rikkomustemme vuoksi. Ja Hänen haavojensa kautta meidät parannettiin. Kun te katsotte pois, niin voitteko te nähdä sen vai näettekö te vain yhden puolen sovituksesta? Voitteko te nähdä sen molemmat puolet, kun te katsotte?

Jos te katsotte sitä uskontunnustuksen lävitse, he tulevat kertomaan teille: “Parantumisten päivät ovat ohitse.”

Mutta jos te katsotte sitä Sanan lävitse, te tulette näkemään, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.

²³³   Opetuslapset katsoivat Häneen, kun he olivat vaikeuksissa merellä, ja he näkivät olevan tulossa ainoan avun, joka voi auttaa heitä.

²³⁴   Martta katsoi Häneen kuoleman kohdatessa heitä ja hän näki, että Hän oli Ylösnousemus ja Elämä. Aamen! Kuoleman hetkellä, kun Martta katsoi Häntä, hän näki, että hänen oma kansansa oli hyljännyt Hänet, Hänet oli hyljätty. Jopa silloin, kun hän oli lähettänyt kutsumaan Häntä, Hän ei tullut hänen veljensä luo, mutta kun Hän lopulta tuli, hän meni ja lankesi Hänen eteensä, jotta hän voisi katsoa Häntä, ja hän totesi, että Hän oli sekä Ylösnousemus että Elämä, Aamen!

²³⁵   Jairus teki saman asian, hän oli sala-uskovainen. Hän oli samanlainen kuin joku pieni presbyteeri, metodisti tai baptisti, joka todella uskoi, mutta ei voinut olla Hänen kanssaan, koska hänen kirkkokuntansa ei sallinut sitä, sillä silloin hänet olisi erotettu. Mutta kun hänen ainoa pieni tyttärensä lepäsi kuolemassa, niin hänen täytyi mennä. Ja kun hän löysi Hänet, hän totesi, että Hän oli Ylösnousemus ja Elämä.

²³⁶   Kun hän oli pyytänyt Häntä tulemaan, tuli lähetti ja sanoi: “Älä vaivaa Mestaria, sillä tyttö on jo kuollut.” Ja hänen sydämensä melkein pysähtyi.

²³⁷   Mutta Hän sanoi: “Enkö Minä sanonut sinulle: ‘Jos sinä vain uskoisit, sinä näkisit Jumalan Kirkkauden’?” Jairus tuli toteamaan, että Hän voi nostaa ylös kuolleen, kun hän katsoi Jeesukseen.

²³⁸   Nälkäiset katsoivat Häneen ja löysivät elämää ylläpitävää ruokaa elääkseen. Se oli luonnollista. Hengellisesti nälkäinen voi katsoa Häneen ja todeta, että Hän on Elämän Leipä.

²³⁹   Kuoleva ryöväri katsoi Häneen nähdäkseen, mitä hän voisi nähdä, ja hän löysi Jeesuksessa armahduksen. “Muista minua, Herra, kun tulet Valtakuntaasi.” Ja Jeesus sanoi: “Tänään sinä tulet olemaan Minun kanssani paratiisissa.” Tämän hän näki kuolemansa hetkellä.

²⁴⁰   Sairaat katsoivat Häneen ja he näkivät Parantajan. Sokea katsoi ja hän kykeni näkemään.

Riippuu nyt siitä, mitä te katsotte. Mitä te katsotte?

²⁴¹   Pietari ja Natanael katsoivat ja näkivät heidän profeettansa Mooseksen luvatun Sanan ilmi tulleena. “Herra, teidän Jumalanne, tulee nostamaan profeetan, minun kaltaiseni, ja Hänessä ihmiset tulevat riippumaan kiinni, ja kaikki, jotka eivät usko Häntä ja kuule tuota profeettaa, tullaan hävittämään kansasta.”

²⁴²   Ja kun Pietari käveli Hänen läsnäoloonsa, Jeesus sanoi: “Sinun nimesi on Simon, ja sinä olet Joonaan poika.” Hän tiesi heti katsoessaan ensi kertaa Jeesukseen, että siinä oli sen täyttymys, millainen Jumalan Sana oli sanonut Hänen tulevan olemaan.

²⁴³   Ihmettelenpä, löysittekö te saman asian, kun te katsoitte Häntä ensimmäisen kerran? Ihmettelenpä toiko luvattu Sana itsensä ilmi teille, kun te katsoitte Häntä?

²⁴⁴   Natanael, niin pian kuin hän hieman epäilevänä tuli Jeesuksen läsnäoloon… Me tiedämme, että Filippus oli mennyt ja sanonut hänelle: “Tule ja katso, kenet me olemme löytäneet.”

Ja Natanael tuli ja kysyi: “Kuka heistä hän on?”

Hän sanoi: “Ehkä se on tuo tuolla, joka rukoilee sairaiden puolesta.”

²⁴⁵   Niinpä hän puski tiensä ihmisjoukon lävitse, niin että hän saattoi nähdä Hänet. Ja kun hän katsoi, Jeesus sanoi: “Katso, israelilainen, jossa ei ole vilppiä.”

Hän kysyi: “Rabbi, milloin olet tuntenut minut?”

²⁴⁶   Hän sanoi: “Ennen kuin Filippus kutsui sinua, kun olit puun alla, Minä näin sinut.’

²⁴⁷   Mitä Natanael silloin näki? Hän näki, että siellä oli Israelin Kuningas. Hän sanoi: “Sinä olet Jumalan Poika. Sinä olet Israelin Kuningas.” Sen hän näki, kun hän katsoi. Hänellä oli edessään Kirjoitusten selitys valoon tuotuna. Hän näki sen, saman Kirjoituksen, joka oli voidellut profeetta Mooseksen, joka oli sanonut: “Hän tulee olemaan minun kaltaiseni profeetta.”

²⁴⁸   Nainen kaivolla katsoi erään kerran, ja mitä hän näki? Hän toi ilmi sen kaupungissa. Hän sanoi: “Tulkaa katsomaan Miestä, joka kertoi minulle asiat, joita olen tehnyt. Eikö tämä juuri ole Messias?” Kun hän ensi kerran katsoi Jeesukseen, hän näki Messiaan.

²⁴⁹   Ihmiset voivat katsoa samaa asiaa tänään ja kutsua sitä ajatustenlukemiseksi. He kutsuvat sitä spiritismiksi, ja he kutsuvat sitä kaikenlaisilla perkeleellisillä nimillä, millä vain he voivat kutsua Sitä, koska he eivät tiedä, mitä heidän tulisi katsoa. Aamen. He eivät ymmärrä. He katsovat uskontunnustusta. He odottavat neroa, joka asettaisi seurakunnan järjestykseen. He etsivät lisää jäseniä, eivätkä näe siunattua Herraa Jeesusta Kristusta tuomassa julki Hänen Sanansa. Näin on.

²⁵⁰   Riippuu siitä, mitä te odotatte. Jos te odotatte tämän päivän lupauksen täyttymystä, te tulette näkemään sen, mutta jos te odotatte jotakin älyllistä tai jotakin, jota he aina ovat odottaneet, jotakin suurta perustajaa, jotakin historioitsijaa, jotakin toista henkilöä, jotakin muuta, silloin te ette ole näkevä Sitä. Mutta jos te katsotte Häntä Sanan lävitse, niin silloin Sana ilmoittaa, kuka Hän on.

²⁵¹   Hän haastoi ihmiset päivänään tekemään niin. He eivät voineet nähdä Häntä. Hän sanoi: “Te sokeat sokeiden johtajat. Te väitätte, että Mooses on teidän profeettanne. Jos te olisitte tunteneet Mooseksen, te olisitte tunteneet Minut. Mooses kirjoitti Minusta.” Ja he olivat liian sokeita nähdäkseen Sitä. He katsoivat suoraan Siihen ja olivat liian sokeita näkemään Sitä.

²⁵²   Olen sovittamassa paikoilleen tuota ‘loistoa’ tänä aamuna muutamien minuuttien ajan, näettekö. He etsivät, eivätkä tiedä, mitä he etsivät, koska heillä on väärä käsitys siitä, mitä he yrittävät löytää. Kuinka te voitte tietää, mitä te haluatte löytää, jos te ette tiedä, mitä te etsitte?

²⁵³   Kuinka te voisitte mennä etsimään melonia, jos te ette olisi koskaan nähneet tai kuulleetkaan sellaisesta? Kuinka te voisitte löytää vesimelonin, jos te ette olisi koskaan tienneet sellaista olevankaan, ja miltä se näyttäisi? Mitä, tehän voisitte löytää pesualtaan ja ajatella, että se olisi vesimeloni. Te voitte löytää jotakin muuta. Te voitte löytää puukalikan ja ajatella, että se on vesimeloni.

²⁵⁴   Mutta teidän täytyy tietää, mitä te olette etsimässä. Ja ainoa tapa, miten te koskaan tulette tietämään, mitä te olette etsimässä, jos te etsitte Jeesusta, te etsitte Sanaa, koska Hän on Sana. “Ne juuri todistavat Minusta. Tutkikaa Kirjoituksia.”

²⁵⁵    “Te väitätte, että te uskotte profeettoja, mutta te olette isästänne perkeleestä. Teidän isänne, he väittävät; kun Jumala lähetti profeettoja heidän luokseen, he laittoivat heidät hautaan. He tappoivat profeetat. Jokaisen, joka tuli.” Jeesus sanoi: “Ketä heistä eivät teidän isänne kivittäneet? Ja oman isänne tekoja te teette.” Aamen. Vanhurskaita miehiä, pyhiä miehiä, miehiä, joita ei voitu sormella osoittaa, ja kuitenkin Hän kutsui heitä käärmeiksi ja perkeleiksi. Näettekö?

²⁵⁶   Mitä te etsitte? Etsittekö te jotakin hurskasta henkilöä? Jotkut ihmiset ajattelevat, että koska Pyhä Henki työskentelee teidän kauttanne, niin teidän tulisi kävellä ympäriinsä hurskaan näköisenä, kulkea ympäri eikä edes… Se ei ole Pyhä Henki. Jumala ei toimi senkaltaisten enkelien kautta, tai joiden oletetaan olevan sellaisia. Jumala toimii miesten kautta. Raamattu sanoo: “Elias oli mies, yhtä vajavainen kuin mekin.” Mutta te ette voi olla hänen kanssaan, ennen kuin olette nähneet Jeesuksen.

²⁵⁷   Pietari ja Johannes, Kauniin portin luona. Kun he kuulustelivat heitä tuon miehen parantumisen johdosta, he käsittivät, että he olivat tietämättömiä ja oppimattomia, mutta he myöskin käsittivät, että he olivat olleet Jeesuksen kanssa, koska Hänen elämänsä heijastui heidän kauttaan.

No niin riippuu siitä, mitä te etsitte.

²⁵⁸   Tuo nainen oli lukenut Raamatun. Hän tiesi, että Messias oli tulossa, ja mitä Messias tulisi tekemään. Ja niin pian kun Jeesus sanoi hänelle: “Anna Minun juoda.”

Hän vastasi: “Sellainen ei ole tapana.” Hän oli vain tavallinen mies.

²⁵⁹   Jos Hän nyt olisi istunut siellä valtavan suuri turbaani päässään ja kaikenlaisia koristeita yllään, kuten joku pyhä henkilö, nainen olisi sanonut: “Se on pappi”, ja jatkanut matkaansa, tai: “Se on jonkunlainen rabbi”, ja mennyt menojaan.

²⁶⁰   Saarnaaja tai jokin muu. Näin tänään miehen tulevan syömään, siellä missä olen käynyt ruokailemassa. Hänellä oli melkoinen määrä ristejä ja kaikenlaista yllään, ja joskus on hyvä asia, että heillä on sellaista. Minä ajattelen, että teidän tulisi elää sellaista elämää, ettei teidän tarvitse pukeutua kirkonmiehen vaatteisiin todistaaksenne, mitä te olette. Joskus he ryyppäävät ja tekevät kaikenlaista, polttavat ja kaikkea, joten heidän täytyy pukeutua papin vaatteisiin, jotta voitaisiin tietää, ovatko he saarnaajia vai eivät. Näin on.

²⁶¹   Minä sanon teille, että ainoa papillinen vaatetus, jota miehen tulee käyttää, on Pyhän Hengen kaste. Siitä voidaan tuntea, että te olette olleet Jeesuksen kanssa.

²⁶²   Nyt me voimme todeta, että riippuu siitä, mitä te etsitte. Hyvin pukeutunutta, hyvin hoidettua, jolla on jonkinlainen turbaani päässään. Silloin te ette koskaan näe Jeesusta, koska Hän oli vain tavallinen mies. Jumala toimii miesten kanssa. Jeesus oli mies. Jumala oli miehessä, ja Hän oli Jumala.

²⁶³   Nyt me toteamme, että tämä nainen, kun hän näki tämän salaperäisen merkin, että Hän saattoi kertoa hänelle, mitä hän oli tehnyt, ja mikä oli väärin, tai mitä oli hänen sydämessään, hän tiesi juuri silloin, että Hän oli Messias. Niinpä, kun hän katsoi Jeesusta, hän näki Messiaan.

²⁶⁴   Millaisia ovat Messiaan teot? Sydämen salaisuuksien tunteminen. Käsitittekö te sen? Ihmettelenpä, ymmärsittekö te. Jos te haluaisitte nähdä Hänet tänä iltana, niin mitä te etsisitte? Hän tulisi olemaan samanlainen. Messias on Sana, ja Raamattu sanoo Hebrealaiskirjeen 4. luvussa: “Jumalan Sana on nopeampi ja voimakkaampi kuin kaksiteräinen miekka, joka erottaa luun ytimen ja erottaa sydämen ajatukset.”

²⁶⁵   Ja kun hän näki, että Messias tulisi olemaan tuo Sana ilmi tuotuna, niin että se saattoi kertoa hänelle, mikä hänen kohdallaan oli väärin, niin hän tiesi, että se oli Messias. Ei sen perusteella, miten Hän oli pukeutunut, ei, miten koulutettu Hän oli, vaan siitä merkistä, jonka Hän näytti hänelle. Se osoitti, että Hän oli Messias. Kun hän näki Jeesuksen, hän näki Messiaan, Jumalan miehessä, niin kuin oli luvattu tuolle voidellulle ajanjaksolle.

²⁶⁶   Mutta tiedättekö mitä? Monet tuona samana aikana, josta olen puhunut, eivät koskaan nähneet sitä. Monet heistä eivät nähneet sitä. Samoin on tänäänkin. Monet eivät tunteneet Moosesta. Monet eivät tunteneet Eliaa. He eivät koskaan tunnistaneet heitä, ennen kuin he olivat menneet. Sen jälkeen he tunnistivat heidät.

²⁶⁷   Uskomaton Nooan päivinä, niin mitä hän näki? Minä olen kertonut teille, mitä uskovainen näki. Katsokaamme nyt, mitä uskomaton näki. Mitä uskomattomat näkivät katsoessa siellä Nooan päivinä? He näkivät fanaatikon kokoamassa yhteen niin kutsuttua arkkia. Siinä oli kaikki, mitä he näkivät. Jokin valkopartainen, hullu, vanha mies, joka oli menettänyt järkensä, ja joka vastoin tieteen tutkimusta ja todistusta sanoi: “Tuolla ylhäällä on vettä.” Tuo vanha mies raukka, he tunsivat sääliä häntä kohtaan. Kulkiessaan ohitse he ajattelivat: “Hänet tullaan julistamaan hulluksi pian. Hän on menettänyt järkensä.”

²⁶⁸   Mutta hänellä oli Herran Sana. Hän oli rakentamassa sen päälle Jumalan todistaessa, että oli tulossa tulva. Se oli merkkinä heille. Entä nuo, jotka eivät uskoneet Nooan kertomusta? He menivät pimeyteen, ja heidän loppunsa oli kuolema vedessä ja helvetin hauta.

²⁶⁹   Faarao, hänkin katsoi erään kerran. Mitä hän näki? Mitä faarao näki? Hän näki fanaatikon niin kutsutun profeetan monien niin kutsuttujen vapautusvaatimusten kanssa. Tässä oli kaikki, mitä hän näki. Mudassa tonkijan, joka nousi esiin ihmisten joukosta, ja joka itse sanoi Jumalan lähettäneen hänet tekemään ihmeitä. Mitä, hehän ajattelivat, että tuo kaveri oli menettänyt… He sanoivat: “Antaa hänen nyt rähistä aikansa. Hänet tullaan jonkin ajan kuluttua julistamaan mielisairaaksi.”

²⁷⁰   Mutta hänellä oli NÄIN SANOO HERRA. Uskovaiset, Aaron ja Joosua, ja he monet muut, näkivät Jumalan Mooseksessa. Sillä Mooses teki Jumalan tekoja. Tästä syystä he tiesivät Jumalan olevan hänessä. He katsoivat ja näkivät Jumalan Mooseksessa.

²⁷¹   Rikas mies katsoi ja hän näki tarkalleen, kuka Hän oli, mutta hän kieltäytyi seuraamasta Häntä. Koska hän rakasti maailman asioita liian paljon seuratakseen Jeesusta.

²⁷²   Kuinka monet tuon tyyppiset rikkaat miehet tulevat kuuntelemaan tätä nauhaa. Ei aina tarvitse olla rikas rahassa. Ei, te voitte olla rikkaita himoissa ja tämän elämän nautinnoissa. Kuinka useat, kuinka monet nuoret tytöt ja nuoret pojat eivät tulee myymään itseään ollakseen joku suosittu seksi-kuningatar tai jokin “ricky” banjon tai kitaran kanssa, joka menee sinne ulos ja viihdyttää ihmisiä rock’n’ rollilla, tai tanssilla, jota hän osaa? Kuinka monet heistä haluavat suosion rikkauksia ja kieltäytyvät siitä, minkä he näkevät istuessaan kokouksissa, kun he katselevat Jumalan Käden liikkuvan ja ilmoittavan Hänen Sanansa? Kuinka moni tulee tekemään sen?

²⁷³   Hän valitsi kirkkokuntansa. Hän saattoi elää sen kanssa. Jeesus oli fanaatikko hänen kirkkokuntansa mielestä, joten hänen täytyi ottaa joko se, mitä Jeesus sanoi, tai sitten ottaa…

²⁷⁴   Miksei hän mennyt pappinsa luo ja sanonut: “Mitä minä voin tehdä saadakseni Iankaikkisen Elämän?” Hän tiesi, että pappi ei tiennyt mitään siitä.

Joten hän tuli Jeesuksen luo ja sanoi: “Mitä minä voin tehdä?”

²⁷⁵   Jeesus sanoi: “Pidä käskyt.” Heitti sen takaisin hänen syliinsä.

Hän sanoi: “Minä olen tehnyt sen.”

²⁷⁶   Hän sanoi: “Pidä käskyt.” Kuitenkaan hänellä ei vielä silloin ollut Iankaikkista Elämää, ja hän tiesi sen. Te voitte pitää kaikki käskyt, eikä teillä vielä ole Iankaikkista Elämää.

²⁷⁷   Niin Jeesus sanoi: “Jos sinä nyt haluat tehdä sen, mikä on oikein, niin mene ja myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille ja tule ja seuraa Minua.”

²⁷⁸   Mutta se oli liian paljon hänelle. Me voimme todeta, että hän katsoi ja näki, kuka Hän oli, mutta kuitenkin kieltäytyi ottamasta sitä. Ja seuraavan kerran kun hän katsoi, se tapahtui helvetissä. Hän katsoi sinne ylös ja näki Lasaruksen Abrahamin helmassa.

²⁷⁹   Pilatus katsoi erään kerran, kun Hänet tuotiin hänen luokseen. Hän ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt Häntä. Hänen kätensä olivat sidottuina, veri virtasi Hänen selästään, ja Hänen päässään oli orjantappurakruunu. Pilatus katsoi ja oli vakuuttunut.

²⁸⁰   Koska hevonen laukkasi katua alas, ratsastaja hyppäsi pois sen selästä ja tuli hänen luokseen ja sanoi: “Tässä on vaimosi lähettämä kirje.”

²⁸¹   Ja hän katsoi sitä, ja siinä luki: “Pilatus, minun rakas mieheni, älä ole missään tekemisissä tämän vanhurskaan miehen kanssa, sillä tänään minä olen kärsinyt monia asioita unessa Hänen vuokseen.”

²⁸²   Hän vapisi, hänen polvensa löivät yhteen, ja hän sanoi: “Jos sinä olet Jumalan Poika, jos sinä olet Kuningas, niin miksi sinä et puhu? Oletko sinä Israelin Kuningas?”

Hän sanoi: “Sinäpä sen sanoit.”

Hän sanoi: “Kerro meille totuus.”

²⁸³   Hän sanoi: “Sitä varten Minä synnyin.” Ja Pilatus ihmetteli. Hän…

²⁸⁴   Kaikki kerjäsivät ja itkivät hänen jalkojensa juuressa. Hän sanoi: “Minulla on valta tappaa sinut ja minulla on valta päästää sinut vapaaksi.”

²⁸⁵   Hän sanoi: “Sinulla ei olisi mitään valtaa, ellei Minun Isäni olisi antanut sitä sinulle.” Whew.

²⁸⁶   Kyllä vaan, hän oli vakuuttunut, että siinä oli enemmän kuin mies. Hän oli täysin vakuuttunut, että se oli enemmän kuin mies. Varmasti hän oli. Mutta mitä tapahtui? Hänen poliittinen kansansuosionsa oli liian suuri. Hän hylkäsi Hänet. Suosio merkitsi hänelle liian paljon. Politiikka, hänen asemansa elämässä, oli liian suuri, jotta hän olisi voinut vastaanottaa tämän fanaatikon.

²⁸⁷   Ihmettelenpä, kuinka monet Pilatukset tulevat kuuntelemaan tätä? Onko teidän asemanne jossakin kirkkokunnassa liian suuri, jotta vastaanottaisitte todellisen Herran Jeesuksen ja seisoisitte sen varassa, millainen Hän on tänään.

Roomalainen sotilas katsoi Jeesusta ristillä.

²⁸⁸   Sen jälkeen kun maalla oli ollut hermoromahdus, se vapisi, niin että kallionlohkareet vyöryivät alas vuorilta, ja aurinko pimeni keskellä päivää, ja tähdet eivät antaneet valoaan. Ja maa järisi, ja kalliot halkeilivat, ja salamat pyyhkivät taivaita, temppelin esirippu repeytyi ylhäältä alas asti. Ihmiset juoksivat ja kirkuivat. He eivät tienneet, mitä oli tapahtunut.

²⁸⁹   Ja tuo roomalainen sotamies, joka oli auttanut Hänen ristiinnaulitsemisessaan, oli puhkaissut Hänen sydämensä. Hän katsoi silloin, mutta se oli liian myöhäistä. Hän katsoi ja uskoi, mutta silloin hänen oli liian myöhäistä uskoa. Se, mitä oli tehnyt, sinetöi hänen tuomionsa. Hän oli työntänyt keihään Pelastajansa sydämen lävitse. Oli liian myöhäistä.

²⁹⁰   Ihmettelenpä, kuinka monet roomalaiset sotilaat tänään ovat tehneet saman asian, ja kuinka monet vielä tulevat tekemään samoin. Sinä ehkä katsot jonakin päivänä, mutta se voi olla liian myöhäistä. Monet tämän päivän ihmisistä tulevat tuona päivänä olemaan samassa asemassa. Sillä he ovat tienneet.

²⁹¹   Veli Wood, tässä, kävi eilen. Sanon tämän, koska se on osa tätä Sanomaa. Hän kävi tuolla alhaalla Slider Companyssä, roomalaiskatolinen mies istui siellä. Hän meni sinne noutamaan vähän betonia tätä rakennustyötä varten. Hän kertoi hänelle, mihin hän tarvitsi sitä. Ja tuo mies sanoi: “Onko se veli Branhamille?”

“Kyllä”

²⁹²   Hän sanoi: “Yhden asian minä sanon. Kun hän rukoilee, Jumala vastaa.”

²⁹³   Ihmettelen sitten, he tietävät sen, he näkevät vahvistuksen, että se on todellista Evankeliumia, en minä, olen vain kuin kuka tahansa mies, joka edustaa Kristusta. Se on Sana, josta me puhumme, emme miehestä.

²⁹⁴   Mutta se, mitä minä yritän sanoa, on tämä, että he näkevät selvästi vahvistetun Sanan, kuten Pilatus ja he muutkin, kuten roomalainen sotilaskin, mutta tuletteko te odottamaan liian kauan, ennen kuin te teette mitään sen kanssa? Hänen olisi pitänyt käyttää keihästä toisella tavalla. Ovet tulevat sulkeutumaan samalla tavoin kuin Nooan päivinä, ja silloin on liian myöhäistä. Te voitte herätä jonakin aamuna ja sanoa: “Minä aion mennä ulos tästä sekasotkusta’.’ Älkää odottako liian kauan. Teidän on parasta katsoa ja elää nyt.

²⁹⁵   Luther katsoi pois katolisesta kirkkokunnasta. Mitä hän näki? Tulipatsaan. Hän näki itsenäisen seurakunnan.

²⁹⁶   Wesley katsoi pois anglikaanisesta kirkkokunnasta. Hän näki saman asian.

²⁹⁷   Helluntailaiset katsoivat pois kaikista kirkkokunnista. Mitä siitä tuli? Suuri väkevä kansa.

²⁹⁸   Mitä joka ainoa heistä on tehnyt? Kun perustajat, Luther, Wesley ja he muut, kun he katsoivat pois ja näkivät, mitä heidän tuli tehdä, he aloittivat, heidän lapsensa seurasivat heidän perässä. Sitten he katsoivat taakseen sinne, mistä he olivat tulleet ulos kirkkokunnista, ja sitten he veivät tuon ihmisryhmän suoraan takaisin samaan sekasotkuun, josta he olivat tulleet ulos!

²⁹⁹   Mitä te katsotte? Perustajat katsoivat oikein, mutta ihmiset, jotka seurasivat heitä, katsoivat taaksepäin, sinne, mistä perustajat olivat tulleet ulos, ja he tekivät tarkalleen sen, mitä vastaan perustajat olivat olleet.

³⁰⁰   Tehän tiedätte, että minun täytyy kiirehtiä, koska on tulossa rukousjono, ja monien teistä täytyy matkustaa.

³⁰¹   Eräänä päivänä minä katsoin. Minä näin Sanan tehtynä lihaksi. Minä näin Alfan ja Omegan. Minä en milloinkaan nähnyt kolmea, neljää tai viittä. Minä näin Yhden. Minä näin Hänet Pelastajanani. Minä näin Hänet, Sanan. Minä näin Hänet, Valon. Minä näin Hänet, Väkevän Jumalan. Minä näin Jumalan Hänessä. Minä näin Tulipatsaan. Minä näin Hänet tarkalleen sellaisena, kuin mitä Raamattu sanoi Hänen olevan. Minä näin, että Hän oli Alfa ja Omega, että Hän oli Tulipatsas, että Hän oli sama eilen tänään ja iankaikkisesti. Minä näin Tulipatsaan sanovan Johannekselle: “Hänen milloinkaan pettämätön läsnäolonsa ei tule koskaan jättämään sinua.” Veli, minun mielessäni tänä iltana on laulaa tuo laulu:

Katso ja elä, veljeni, elä.
Katso Jeesukseen nyt ja elä.
Sillä se on todistettu Hänen Sanassaan, Hallelujaa!
Tarvitaan vain, että katsot ja elät.

³⁰²   Katsokaa! Mitä te näette? Näettekö te vapautuksen? Näettekö, millainen Hän on? Katsokaa Sanan kautta ja nähkää, millainen Hän oli, sitten katsokaa tuota samaa Sanaa, niin te näette, että Hän on sama tänään kuin Hän oli silloinkin. Hän on se, minkä esikuva vaskikäärme erämaassa oli, samaa tarkoitusta varten, syntiä ja sairautta varten.

³⁰³   Eräänä päivänä Juudas katsoi. Ja kun hän katsoi, kun hän todella katsoi, sillä sitä ennen hän oli katsonut rahakirstua, joka heillä oli, mutta eräänä päivänä, kun hän katsoi ja näki Jeesuksen, niin tiedättekö, mitä hän näki? Hän näki olevansa syyllinen. Hän näki, että hän ei ollut arvollinen elämään, ja hän hirtti itsensä.

³⁰⁴   Eräänä koko historian ajan suurimmista aamuista, siellä Jerusalemissa, tapahtui jotakin. Yhtäkkiä alas vankilaan tuli sotilasjoukko. Voin kuulla kahleiden kilinän, ja keihään raapivan katua vasten.

³⁰⁵   “Kuka tuo tuolla takana oleva on? Barabbas. Hän on valmiina kuolemaan. Hän on varas, hän on paha, hän on ryöstäjä ja murhaaja. Hän tulee kuolemaan.”

³⁰⁶   Ensimmäinen asia, mitä hän sanoi mielessään: “No niin, tämä on minun loppuni. Minut tullaan tappamaan tänä aamuna.”

³⁰⁷   Sitten vartija avasi oven ja sanoi: “Tulehan ulos, Barabbas.”

Hän tuli ulos ja sanoi: “Luulenpa, että loppuni on tullut.”

Hänelle sanottiin: “Barabbas, sinä olet täysin vapaa.”

“Mitä? Olen mitä? Minä…”

“Täydellisesti vapaa. Sinä olet vapaa”, minä sanoin.

Hän sanoi: “Miten minä voin olla vapaa.”

³⁰⁸   “Tulehan tänne Barabbas, katsohan tuonne ylös. Näetkö tuon miehen kuolevan tuolla ylhäällä? Hän otti sinun paikkasi.”

³⁰⁹   Jospa me kaikki tänä iltana voisimme katsoa ja nähdä sen, minkä Barabbas näki! Erään, joka on ottanut meidän paikkamme. Hänet haavoitettiin meidän rikkomustemme vuoksi ja runneltiin meidän pahojen tekojemme tähden. Tuomio oli Hänen päällään, jotta meillä rauha olisi, ja Hänen haavojensa kautta minut parannettiin, teidät parannettiin. Jospa me, syylliset, jotka olemme sairaita, voisimme nähdä Hänet Vapauttajanamme? Te, joiden tulisi mennä helvettiin, te näette Hänessä vapautenne, ja sen sijaan te menette Taivaaseen. Voitteko te nähdä sen, minkä Barabbas näki tuona päivänä?

³¹⁰   Hän sanoi: “Vain vähän aikaa, ja maailma ei enää Minua näe, kuitenkin te tulette näkemään Minut.” Oi, seurakunta, jos Hän sanoi: “Te tulette näkemään Minut”, niin se todistaa, että te voitte katsoa uudestaan. “Te tulette näkemään Minut, sillä Minä tulen olemaan teidän kanssanne ja teissä maailman loppuun asti.” Missä te näette Hänet? Sanassa. Hän on Sana. Katsokaa Sanaa ja nähkää, mikä lupaus on, sillä Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.

³¹¹   Sellainen kuin hän oli, kun Hän käveli Galileassa, samanlainen Hän on tänä iltana Jeffersonvillessä, samanlainen Hän on Branham Tabernaakkelissa. Mitä te katsotte, kun te katsotte? Haluatteko nähdä perustajan? Kirkkokunnallisen miehen? Te ette koskaan näe sellaista Jeesuksessa. Ei. Katsotteko te nähdäksenne jotakin suurta papillista… Sellaista te ette koskaan tule näkemään Jeesuksessa. Miten te näette Jeesuksen? Ilmituodun Jumalan Sanan avulla, koska Hän oli ilmituotu Jumalan Sana. Sellainen kuin Hän oli silloin, sellainen Hän on tänäänkin ja tulee olemaan iankaikkisesti.

³¹²   Kumartakaamme päämme hetkiseksi. Lopetan nyt tämän hieman kesken.

³¹³   Herra Jeesus, minun rukoukseni on, että antaisit minun katsoa pois elämän huolista. Herra, minä tiedän, että me olemme vain tavallisia, kouluttamattomia ihmisiä. Meillä ei ole paljon tämän maailman hyvyyttä, mutta me rakastamme Sinua, Herra.

³¹⁴   Ja minä puhun näiden ihmisten puolesta. He eivät istuisi tämän kaltaisessa paikassa yhteen ahtautuneina, palaen kuumuudessa tai jäätyen kylmässä, eivätkä he seisoisi täällä lastensa kanssa tuoden mukanaan nuo sairaat ja ahdistetut, he eivät tulisi, jos he haluaisivat nähdä jotakin muuta kuin Sinut. Nuo ihmiset, Herra, eivät koskaan tulisi nähdäkseen miestä. Kadut ovat täynnä miehiä, ja he kaikki näyttävät samanlaisilta.

³¹⁵   Vaan he tulevat nähdäkseen tuon Miehen, Jumala-Miehen, tuon Jeesus Nasaretilaisen, joka oli Jumala lihassa. Nyt Isä, Sinä olet sanonut meille, että “vain vähän aikaa, ja maailma ei enää tule näkemään Sinua.” Huolimatta siitä, kuinka paljon he katsovat, he eivät koskaan tule näkemään Sitä. Mutta sinä sanoit: “Te tulette näkemään Minut”, tosiuskovainen, “koska Minä tulen olemaan teidän kanssanne ja teissä maailman loppuun asti.” Sinä olet luvannut meille, että jos me katsoisimme, me tulisimme näkemään. Ja minä rukoilen, että Sinä täyttäisit tuon Kirjoituksen meille uudestaan tänä iltana, että me voisimme katsoa ja nähdä Jeesuksen tekevän itsensä tunnetuksi meille samalla tavalla kuin Hän aina on tehnyt, kun Hän toteuttaa tästä lähtien Hänen Sanansa, Herra.

³¹⁶   Kun annoin tämän lausunnon tätä ennen, ja minä totisesti sanoin nämä “nykäyksiä” koskevat asiat sydämestäni, ja sen, minkä Sinä olet sanonut minulle. Ja nyt, niin salaperäiseltä kuin se voikin näyttää, jos vain voisimme nipistää sisäistä omaatuntoamme ja nähdä, että noita asioita ei olisi voitu kertoa ennalta niin täydellisesti kuin ne on kerrottu, elleivät ne olisi tulleet Jumalalta.

³¹⁷   Kuinka me voimme nähdä tuon Ensimmäisen asian tapahtuvan? Kuinka voi Toinen tapahtua? Kuinka voi Kolmas tapahtua? Kuinka me voimme seistä täällä kuukausia, ennen kuin se tapahtui, ja kertoa, mitä tulisi tapahtumaan Tucsonissa, joka tulisi avaamaan Seitsemän Sinettiä ja toisi esiin salaisuudet ja paljastaisi Jumalan salatut asiat, jotka ovat olleet kätkettyinä ajan alkamisesta asti, ja nähdä se sekä todistajien todistamana että tieteen vahvistamana.

³¹⁸   Herra, Sinä olet meidän turvapaikkamme ja voimamme. Sinä olet kaikki, mitä meillä on. Ja minä kiitän Sinua, Herra, että olen osa tästä Sinun suuresta taloudestasi. Minä kiitän Sinua, että olen Sinun Ruumiisi jäsen monien täällä olevien tuon Ruumiin jäsenten kanssa, noiden monien kanssa, jotka ympäri maailman eri seurakunnissa ovat tuon salaperäisen Kristuksen Ruumiin jäseniä.

³¹⁹   Joka kerta kun me katsomme, me näemme Hänet. Me näemme Hänet linnun laulussa ja auringon nousussa ja sen laskussa. Me kuulemme Hänet laulussa ja katselemme Häntä Hänen ihmisissään. Me näemme Hänen vahvistavan Hänen Sanansa.

³²⁰   Oi, Herra, Sinä olet meidän Jumalamme. Aikaisin me huudamme Sinua avuksi. Sinä olet meidän laupias Isämme. Anna anteeksi meidän väärintekomme.

³²¹   Herra, me olemme lopunajassa. Näen, että ovet tulevat pian sulkeutumaan, tilaisuuksien ovet, ja kun vielä on päivänvaloa, ja voin yhä päästä joihinkin noista paikoista, Herra, niin auta minua menemään. Olen tulossa vanhaksi. Anna minulle voimaa, uusi minun nuoruuteni, Herra. Auta minua, että minä voisin tehdä jotakin siellä ulkona nyt, kun odotan tulevan tämän suuren ajan, joka on tuleva. Auta minua. Herra, kun menen sinne ulos, niin että olisin kykenevä jollakin tavalla löytämään tuon viimeisen ennalta määrätyn Siemenen, joka tulee tuomaan takaisin Herran Jeesuksen. Auta, oi Jumala.

³²²   Ja jos minä olen laskemassa perustusta, että joku toinen seisoo sen päällä, niin Herra, suo, että se tapahtuisi pian. Että Sana voisi tulla täytetyksi.

³²³   Sydämemme halu on nähdä Sinun Sanasi täyttyneenä. Me rakastamme Sinua. Me uskomme Sinuun. Uskomattomien ja epäilevien ihmisten keskellä, tässä tämän päivän sukupolvessa, Herra Jumala, me yhä uskomme, että Sinun Sanasi ei tule koskaan pettämään. Me uskomme, että taivaat ja maa tulevat katoamaan, mutta Sanasi ei koskaan petä. Me seisomme urheasti Sen varassa.

³²⁴   Nyt Isä, tälle pienelle ryhmälle, joka on odottanut. Täällä on monia sairaita, ja täällä voi olla pelastumattomiakin ja ihmisiä, jotka ovat pelastettuja ja joita ei vielä ole täytetty Pyhällä Hengellä. Herra Jumala, tulisitko Sinä sillä tavalla näyttämölle Sinun lupauksesi Sanan perusteella, että ihmiset katsoisivat ja näkisivät Jeesuksen ja sitten polvistuisivat ja antaisivat sydämensä Hänelle. Voikoot sairaat katsoa ja nähdä, että kenenkään muun kuin Jumalan on mahdotonta tehdä sitä, koska se on Hänen luvattu Sanansa.

³²⁵   Tulkoon nyt vahvistetuksi se, mitä me olemme tänään molemmissa sanomissa sanoneet. Se on kaikki Sinun käsissäsi. Herra, ja minä olen Sinun käsissäsi, ja seurakunta on Sinun käsissäsi. Työskentele meidän kauttamme Herra, Sinun suuren Nimesi kunniaksi. Oi Iankaikkinen, suo tämä Jumalan kunniaksi. Aamen.

³²⁶   Tiedän, että on kuuma, ja minä haluan nyt yrittää rukoilla sairaiden puolesta, ja jos te voitte antaa minulle viisitoista tai kaksikymmentä minuuttia. En tiedä, kuinka monta korttia he ovat jakaneet, mutta juuri nyt alamme rukoilla sairaiden puolesta.

³²⁷   Nyt, Billy kertoi minulle, että hän antoi ulos, kuinka monta se oli? [Joku sanoo: “Yhdestä sataan.”] Sataan… Mitä, mitä? [Joku vastaa.] Hyvä on, No niin, aloittakaamme. Hän sanoi antaneensa yhdestä sataan. Kuinka monella täällä on rukouskortti? Nostakaa kätenne, rukouskortit. No niin, aika monella. Me yritämme ottaa niin monta kuin mahdollista, jos vain voimme. Nyt, meillä ei voi olla erottamista jokaisen kohdalla, tehän tiedätte, joten me vain rukoilemme. Ja kaikki, kuinka monella täällä ei ole rukouskorttia, ja silti sinä olet sairas? Kohottakaa kätenne. Useilla.

³²⁸   Katsokaahan nyt. Mitä se on? Minä tiedän, että me olemme noin viisitoista minuuttia myöhässä aikataulusta, mutta haluan sanoa yhden asian. Tämä saattaa merkitä eroa sen välillä, että ollaanko iankaikkisuus Taivaassa vai Helvetissä, näettekö. Katsokaa, olkaa kunnioittavia, tarkatkaa minuutin ajan. Kuunnelkaa Sanaa ja nähkää, jos Hän yhä pysyy Kristuksena.

³²⁹   Jokainen täällä oleva henkilö mahdollisesti tuntee minut, ja on monia, joita minä en tunne, koska minulla ei ole tarpeeksi aikaa olla täällä oppiakseni tuntemaan teidät. Ja monet teistä ovat kaupungin ulkopuolelta. Kuinka monet ovat kaupungin ulkopuolelta? Kohottaisitteko kätenne? Näettekö.

³³⁰   Kysyin joltakin tuolla kaupungilla eräänä päivänä: “Käytkö sinä koskaan täällä?”

³³¹   Hän sanoi: “Meidän ei kannata yrittää tulla sinne. Sinne tulee niin monia kaupungin ulkopuolelta, että me emme voi päästä sisälle.”

³³²   Mutta se kyllä sopii. Me kyllä jäljestämme heille tavan, miten he voivat tulla sisälle. Tulkaa joka tapauksessa. Pankaa merkille, että heillä oli mahdollisuus ennen teitä.

³³³   Muistakaa nyt, että minä olen vain teidän veljenne. Olen varma, että te ymmärrätte sen. Minä olen vain mies, Hän on Jumala. Mutta Jumala voi vain, ja on aina vain työskennellyt miehen kautta. Nyt tänä iltana, älkää katsoko minuun tai kehenkään toiseen henkilöön, vaan katsokaa Jeesukseen Kristukseen.

³³⁴   Katsokaa tänä iltana Kirjoituksia, mitä Se on luvannut. Voisin antaa monenlaisia Kirjoitusten paikkoja, mutta kuinka monet uskovat Hebrealaiskirjeen 13:8? “Jeesus Kristus sama eilen…” [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Ja kuinka monet uskovat Johannes 14:12? “Niitä tekoja, joita Minä teen, tulette myös te tekemään.” [“Aamen.”] Kuinka monet uskovat, että Hän, erottaessaan sydänten ajatuksia, lupasi juuri tuon asian tulevan palaamaan jälleen viimeisinä päivinä juuri ennen Hänen tuloaan? Te kaikki tiedätte sen. Hyvä on. Kuinka monia satoja Kirjoitusten paikkoja olisikaan, mutta me tiedämme sen.

³³⁵   Nyt katsokaa. Älkää katsoko nähdäksenne palvelijaa, älkää katsoko nähdäksenne pastoria, katsokaa nähdäksenne Jeesuksen. Älkää nähkö miestä, nähkää Jeesus. Kun te katsotte, nähkää Hänet. Jos voisin auttaa teitä, minä tekisin sen. Mutta minä en voi auttaa teitä. Minä olen vain teidän veljenne, mutta Hän on teidän Herranne. Katsokaa Häneen ja uskokaa.

³³⁶   Nyt, aloittakaamme rukouskortilla numero… No niin, me aloitamme numerosta yksi. Kuinka monet… Numero yksi, kenellä on rukouskortti numero yksi? Missä se on? [Joku sanoo: “Suoraan täällä.”] Tarkoitatko, että te… [“Hän seisoo.”] Oliko niin? Oi, olen pahoillani. Hyvä on. Numero yksi, tule tänne, rouva, suoraan… Mitä kautta te haluatte tuoda heidät, tätä kautta? Hyvä on, tule tästä näin, jos pystyt kävelemään. Jos kutsutaan sellainen, joka on rampa, joku meistä tulee auttamaan sinut ylös. Numero yksi.

³³⁷   Numero kaksi, kenellä on kortti numero kaksi? Nosta kätesi, niin nopeasti kuin voit. Numero kaksi, missä se on? En pysty näkemänä sitä. Missä? Olen pahoillani, en voi… Juuri täällä, rouva.

³³⁸   Numero kolme, voisitteko nousta ylös, tai jotakin? Se on oikein, numero kolme.

³³⁹   Numero neljä. Rukouskortti numero neljä, voisitteko nostaa kätenne ylös? Missä se on? En voi nähdä sitä. Rukouskortti numero neljä. Mitä sanoitte? Numero neljä.

³⁴⁰   Numero viisi. Kenellä on numero viisi, voisitteko nostaa kätenne ylös? En näe sitä. Numero viisi.

³⁴¹   Numero kuusi. Numero kuusi. Nopeasti, oikein nopeasti, numero kuusi. Hyvä on.

Seitsemän. Teillä, seitsemän? Hyvä on. Se on oikein.

³⁴²   Kahdeksan. kahdeksan, todella nopeasti nyt.  Nouskaa, oikein nopeasti. Hyvä on, kahdeksan. Se on hienoa, herra.

Yhdeksän. Yhdeksän, missä se on? Numero yhdeksän. Hyvä on.

Numero kymmenen. Kymmenen, hyvä on, kymmenen, aivan tällä. Kymmenen.

Yksitoista, kaksitoista, kolmetoista, neljätoista, viisitoista.

³⁴³   Me emme kutsu liian monia, niin että te… Näettekö, syy tämän tekemiseen… Siinä kortissa on vain numero, näettekö, ja te vain tulette tämän numeron mukaisesti. Se pitää heidät järjestyksessä.

Viisitoista. Rukouskortti viisitoista. Hyvä on.

³⁴⁴   Kuusitoista, seitsemäntoista, kahdeksantoista, yhdeksäntoista, kaksikymmentä, kaksikymmentäyksi, kaksikymmentäkaksi, kaksikymmentäkolme, kaksikymmentäneljä, kaksikymmentäviisi.

³⁴⁵   Antakaa heidän tulla, järjestykää jonoon, kaksikymmentäviisi, kunnes saatte jonon muodostettua. Tulkaa vain nyt numeronne mukaisesti. Se on oikein. Älkää tulko kaikki yhtä aikaa. Tulkaa toista kautta, jos pystytte, jos te olette siellä suunnalla, ja tulkaa. Nyt kaksi…

³⁴⁶   Minkä me kutsuimme, kaksikymmentäviisi? [Joku sanoo: “Kaksikymmentäviisi.”] Hyvä on, pysähdytään hetkeksi kahteenkymmeneenviiteen. Hyvä on.

³⁴⁷   Nyt sanon, jos te ette halua seisoa liian pitkään, kun te näette se tulevan eteen, sitten tulkaa siihen heidän mukaansa. Kaksikymmentäviisi, kaksikymmentäkuusi, kaksikymmentäseitsemän. Vain, no, hetki, annetaan jonon hetkeksi edetä, niin teidän ei tarvitse seistä liian paljon, liian pitkään.

Nyt, kumarretaan päämme.

³⁴⁸   Oi ystävät, missä me nyt olemme? Me olemme nyt lopussa, me olemme nyt ajassa, jossa jotakin täytyy tehdä. On sanottava “Kyllä” tai “Ei”. Jumala täytyy todeta oikeaksi tai vääräksi.

³⁴⁹   Nyt tänään minä olen saarnannut kaksi kovaa saarnaa ja yrittänyt kertoa teille, millainen Hän on. Kertoa teille, että aika on loppumassa. Hän on samanlainen, kuin mitä Hän on ollut. Ja nyt kun katsomme tänä iltana, katsokaamme Häneen.

³⁵⁰   Pysyköön nyt jokainen henkilö istuimellaan Herran Jeesuksen Nimessä, älkääkä kulkeko ympäriinsä. Istukaa todella liikahtamatta, kunnes teitä kutsutaan. Voikoot pienet lapset…

³⁵¹   Jos minä satun sanomaan: “Kumartakaa päänne”, tee se silloin todella nopeasti, kultaseni, koska nuo pahat asiat kuten syöpä ja muut taudit lähtevät ihmisistä ja menevät toisiin. Kaikki, jotka uskovat sen ja tietävät, että se on Kirjoitusten mukaista, sanokoon: “Aamen.” [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Me voimme nähdä Raamatusta, että pahat henget menevät yhdestä toiseen, kun ne on ajettu ulos, ja ne yrittävät löytää uutta paikkaa.

³⁵²   Ja kuinka monesti me olemmekaan nähneet sen kokouksissa! Ihmiset tulevat kokoukseen täysin terveinä ja kunnossa, istuvat siellä arvostellen ja päivän tai kahden kuluttua he ovat täysin sokeita tai heillä on syöpä tai he ovat halvaantuneet, siksi että he ovat epäuskoisia. Minä en ole vastuussa heistä vaan uskovaisista. Monet heistä joutuivat laitoksiin vuosia sitten ja he yhä ovat siellä, jotkut taas menivät hautaansa, vain siksi että he olivat röyhkeitä ja uskomattomia.

³⁵³   Tämä ei ole paikka uskomattomille, vaan se on uskovaisia varten. Pitäkää usko Jumalaan!

³⁵⁴   Taivaallinen isä, nyt kokous on Sinun. Se on ollut Sinun koko ajan. Minä voin puhua Sinun Sanastasi, mutta nyt, tästä eteenpäin, minä en voi puhua. Sinä olet tuo Yksi, joka puhuu nyt, Herra. Tulkoon tunnetuksi, että Sinun palvelijasi on kertonut heille Totuuden. Monet ihmiset täällä, jotka ovat sairaita, eivät ehkä edes ole jonossa, mutta Sinä olet yhä täällä, Herra. Sinä voit parantaa heidät myös siellä niin kuin missä hyvänsä muuallakin. Anna Sanasi tulla tunnetuksi, Jeesuksen Nimessä minä rukoilen. Aamen.

³⁵⁵   Jos nyt voisin saada teidän jakamattoman huomionne muutamien minuuttien ajaksi. Haluan katsoa tätä rukousjonoa. En todellakaan usko tuntevani ketään heistä! Oletteko te kaikki tässä rukousjonossa tuntemattomia minulle? Ja tiedätte, että minä en tunne teitä? Nostaisitteko kätenne, jos niin on! Kuinka moni siellä yleisössä tietää, että minä en tiedä mitään sinusta? Kohottaisitteko kätenne siellä? Varmasti! Yhdeksänkymmentäviittä prosenttia ihmisistä minä en tunne. Se on totta.

³⁵⁶   Nyt tässä on pieni nainen. En ole koskaan elämässäni nähnyt häntä. Hän on minulle täysin outo. No niin, hän voi olla täällä sairauden vuoksi, tai ehkäpä hän on tehnyt jotakin, ehkä hän on täällä taloudellisista syistä, ehkä on perhevaikeuksia, tai ehkä hän on täällä jonkun toisen puolesta. Minä en tiedä. Minulla ei ole hajuakaan siitä.

³⁵⁷   Mutta tässä on nyt tarkka kuva Johanneksen evankeliumin 4. luvusta. Mies ja nainen kohtaavat ensimmäistä kertaa. Ja ei ole epäilystäkään, että nainen, joka kohtasi Jeesuksen, oli nuori. Jeesus oli paljon vanhempi häntä, koska he sanoivat, että hän näytti olevan viidenkymmenen, ja mahdollisesti hän, joka tuli sinne kaivolle, oli nuori ja kaunis nainen, vain nuori tyttö. Ja täällä taas tänä iltana kaksi ihmistä kohtaavat, nuori ja vanha, tuntematta toinen toistaan.

³⁵⁸   Ja nyt hän seisoo siinä. Hänellä on jokin syy, miksi hän on siinä. Minä en tiedä. Hän saattaa seistä täällä yrittäen petkuttaa. Hän saattaa seistä täällä sanomassa jotakin ja vain nähdäkseen, mitä tulee tapahtumaan. Jos niin on, niin tarkatkaa, mitä tulee tapahtumaan.

³⁵⁹   No niin, minä en tunne naista, en ole koskaan nähnyt häntä. Hän kohotti kätensä hetki sitten merkiksi siitä, että olen vieras hänelle, ja minun käteni oli ylhäällä merkkinä siitä, että hän on minulle vieras, en ole koskaan nähnyt häntä.

³⁶⁰   Niinpä jos minä miehenä sanoisin jotakin, niin minun täytyisi kysyä: “Rouva, mikä sinulla on vikana. Miksi olet täällä, mitä sinä haluat?”

³⁶¹   Hän sanoisi: “Herra Branham, minä olen täällä, koska minulla on syöpä, minä kärsin tuberkuloosista, minä kärsin kasvaimesta tai minä tarvitsen rahaa, koska mieheni on jättänyt minut, tai minä olen naimisissa, ja poikaystäväni teki sellaista…” Hänen täytyisi kertoa se minulle.

³⁶²   Ja minä sanoisin: “Hyvä on, minä rukoilen puolestasi, lasken käteni sinun yllesi ja sanon: ‘Herra Jumala, anna tälle naiselle se, mitä hän haluaa. Aamen. Jeesus, tee se.” Sitten antaisin hänen mennä. No niin, luulen, että jos hän uskoisi sen, hän paranisi. Se on ihan oikein. Se on ollut palvelustehtävänä monia, monia vuosia.

³⁶³   Mutta viimeisille päiville on luvattu, että niin kuin Enkeli, Jumala, asui ihmisruumiissa, joka tuli juuri ennen Sodoman polttamista ja istui selkä telttaan päin käännettynä, missä Saara oli, ja kertoi Aabrahamille, mitä hän ajatteli teltassa. Jumala ihmislihassa käyttäen ihmisen vaatteita.

³⁶⁴   Ja ainoastaan tällä tavoin Jumala voi tehdä sen tänäänkin, kun Hän tulee teidän lihaanne ja osoittaa, että Jumala tulee ilmoitetuksi ihmislihassa.

³⁶⁵   Jeesus sanoi: “Niin kuin oli Sodoman päivinä, niin tulee olemaan Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Meillä on sanansaattaja, Billy Graham, ja he siellä Sodomassa, mutta valittu Seurakunta vastaanotti Sanoman ja sanansaattajan.

³⁶⁶   Nyt jos tämä pieni rouva… Jos Pyhä Henki tulisi… En sano, että Hän tulee tekemään sen. Mutta jos Hän tulisi ja kertoisi meille, minkä vuoksi sinä seisot täällä tai mitä sinä haluat, tai jos se on jotakin, mitä olet tehnyt tai aiot tehdä. Silloin sinä tietäisit, että sen täytyy tulla jostakin yliluonnollisesta, koska me vain seisomme täällä. Se olisi niin, eikö vain? Silloin sinä tietäisit, että sen täytyy tulla Yliluonnollisesta voimasta, ja jos Raamattu sanoo, että Jeesus teki tuon saman asian ja lupasi tehdä sen uudestaan viimeisinä päivinä, silloin sinä uskoisit Häneen. Kuinka monet tulisivat silloin tekemään samoin? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Silloin te tulisitte näkemään Jeesuksen. Te näkisitte Hänen Sanansa.

Nyt te kysytte: “Onko Hän Sana?”

³⁶⁷   Raamattu sanoo, että Hän on Sana. Ja Raamattu sanoo, että Sana erottaa sydämen ajatukset. Onko tämä oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Silloin sen tulee olla Sana, joka on puhuttu ihmishuulien kautta, joka erottaa ajatukset.

³⁶⁸   Minä en voi tehdä sitä. Minulla ei ole mitään keinoa tehdä sitä, näettehän, koska minä en tunne häntä, mutta Hän tuntee, ja Hän on Sana.

³⁶⁹   Ja Hän on tuo Yksi, joka voi ottaa meidän kahden hengen, kuten Hän ja nainen kaivolla, ja sekoittaa ne yhteen ja sitten näyttää minulle, miksi hän on täällä, mitä hän on tehnyt tai mitä hän haluaa. Silloin minä voin puhua ja sanoa sen. Se riippuu Hänestä.

³⁷⁰   Nyt te sanotte: “Veli Branham, voitko sinä parantaa hänet?” Ei, ei. Minä en voi tehdä sitä. Hän on jo tehnyt sen. Hänen haavojensa kautta meidät parannettiin.

³⁷¹   Mutta tämä on vain nostaakseen ylös hänen uskonsa, niin että hän voi tietää Hänen tietävän, mitä hän haluaa. Hän tietää, kuinka antaa se, ja mitä sinä tulet olemaan jälkeenpäin. Onko näin? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Nyt, jokainen uskokoon sen.

³⁷²   Nyt olkaa todella kunnioittavia, ja te ihmiset siellä, joilla ei ole rukouskorttia, rukoilkaa.

³⁷³   Nyt muistakaa, että Jeesus kulki eräänä päivänä ihmisjoukon lävitse, ja eräs pieni nainen kosketti Hänen viittaansa. Ja Hän kääntyi ympäri ja sanoi: “Kuka kosketti Minua?” Ja Hän katsoi yli seurakunnan, kunnes Hän löysi hänet, ja kertoi hänelle, että hänellä oli verenvuototauti, ja hänen verenvuotonsa pysähtyi juuri sillä hetkellä, ymmärrättekö.

³⁷⁴   Nyt Raamattu sanoo, että Hän on nyt ylipappi, jota voimme koskettaa heikkoutemme tunnolla. Onko tämä totta?

³⁷⁵   Katselen tuolla veli Waytä istumassa vaimonsa vieressä. Hetki sitten tämä mies oli täällä minun saarnatessani, aivan kuten Paavalin saarnatessa kerran koko yön, ja tämä mies kaatui alas kuolleena kuulijakunnan keskellä, ja Pyhä Henki toi hänet uudelleen takaisin elämään. Hän on todistaja, näettehän, että Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.

³⁷⁶   Kuinka monet teistä eivät ole koskaan nähneet veli Waytä ja te haluaisitte nähdä hänet? Nostakaa kätenne, jos ette ole nähneet häntä. Veli Way, nousisitko seisomaan? Tässä on mies, joka kuoli suunnilleen sillä paikalla, missä hän juuri nyt istuu. Tässä on hänen vaimonsa, rekisteröity sairaanhoitaja, seisoo juuri siellä. Hänen pulssinsa ei enää tuntunut, hänen silmänsä kääntyivät nurin, ja hän oli musta kasvoiltaan. Se oli sydänkohtaus.

³⁷⁷   Lääkäri oli sanonut hänelle, että hänellä oli sydänvika. Ennen sitä minä olin todennut sen erottamisen avulla, vain lyhyen aika sitä ennen, ja kertonut hänelle, että hänellä oli sydänvika. Ja sitten, aivan yhtäkkiä, hänen sydämensä pysähtyi, ja hän kaatui ja makasi siellä täysin kuolleena.

³⁷⁸   Minä olen noin kuusi tai kahdeksan kertaa nähnyt Herran Jeesuksen tuovan kuolleen takaisin elämään. Olen nähnyt Hänen tekevän sen, ja Hän voi tehdä sen tänä iltana.

³⁷⁹   Nyt minä otan jokaisen hengen täällä hallintaani Jumalan kunniaksi Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Olkaa kunnioittavat ja tarkatkaa.

³⁸⁰   Haluan puhua sinulle rouva, olen saarnannut, näethän, ja teen sen saadakseni kiinni sinun hengestäsi. Niin juuri minä teen.

³⁸¹   Sinussa on jotakin, joka saa sinut elämään, tai muutoin et seisoisi täällä. Ilman sitä sinä olisit vain kuollut, eikä sinussa olisi elämää. Mutta koska lihassa on elämä, se hallitsee sinua. Ja nyt jopa sinun ajatuksesi, joita ajattelet, ja sanat, joita sanot, ovat osa elämääsi. Sinun sanasi ja sinun ajatuksesi, ne juuri ovat sitä, mitä sinä olet.

Nyt me olemme täällä uskoen. Nyt Pyhä Henki…

Aivan kuten Jeesus sanoi tuolle naiselle: “Tuo Minulle juotavaa.”

³⁸²   Ja kun hän toi, hän sanoi: “Mitä, sinun ei tulisi pyytää minulta sellaista, minä olen samarialainen. Sinä olet juutalainen, eikä meillä ole edes tapana puhua toisillemme.”

³⁸³   Nyt, tietenkin, me molemmat olemme pakanoita. Ja me seisomme täällä vain uskoen Jumalaan. Jos Hänen Henkensä, minulle annetun lahjan kautta, voi kertoa sinulle jotakin, niin silloin sinä tiedät, onko se oikein vai ei, koska sinä olet elänyt tuon osan elämääsi, ja silloin sinulla on lahja uskoa se. Ja jos sinä uskot sen, kun Hän kertoo sinulle siitä, niin silloin se on kaikki ohitse, ja se tulee tekemään täällä samoin joka ainoan kohdalla. Olkoon jokainen nyt todella kunnioittava.

³⁸⁴   Ja rouva kärsii jostakin hänen kurkussaan, kurkkuviasta. Jos se on oikein, kohota kätesi. Ne niin, en ole koskaan elämässäni nähnyt häntä. Se on totta. Sen takia hän on täällä, jotta minä rukoilisin hänen kurkkunsa puolesta.

³⁸⁵   Juuri silloin, niin pian kuin sanoin sen, tai juuri sitä ennen, hän tiesi, että jokin oli häntä lähellä. Jokin tuli lähelle juuri silloin. Te voitte nähdä tuon mielenliikutuksen hänen yllään, todella miellyttävän tunteen, kosketus.

³⁸⁶   Tuo valo, jonka olette nähneet kuvassa. Missä sinä olet, George? Tuo valo, joka oli kuvassa, riippuu tuon naisen yläpuolella juuri nyt. Se on toinen ulottuvaisuus. Hän on uskovainen, ei tekouskovainen, hän on uskovainen.

³⁸⁷   Nyt koska sinä olet uskovainen, niin uskotko minun olevan Hänen palvelijansa ja profeettansa? Niin täytyy olla, sen tietäminen. [Sisar sanoo: “Kyllä.”] Uskotko Hänen voivan kertoa sinulle toisista asioista, joita on sydämelläsi? [“Kyllä.”] Hyvä on.

³⁸⁸   Sinun sydämelläsi on joku, jonka puolesta sinä rukoilet, lapsi. Uskotko Hänen voivan kertoa minulle, mikä hänen vaivansa on? Hänellä on virus. Onko se oikein? [Sisar sanoo: “Se on oikein. Kyllä.”] Uskotko Jumalan voivan kertoa minulle, kuka sinä olet? [“Kyllä.”] Sinä olet rouva Walker. [“Kyllä.”] Sinä et ole täältä. [“En.”] Sinä olet etelästä. [“Oikein.”] Georgiasta. [“Oikein.”] Sinä menet kotiin terveenä. Jeesus Kristus on parantanut sinut ja lapsesi. Älä murehdi, se on ohitse. Jumala siunatkoon sinua, sisar.

³⁸⁹   Mitä kuuluu? No niin, tässä on toinen nainen. En tunne häntä, en ole koskaan nähnyt häntä. Hän on vain nainen, joka seisoo täällä. Katsokaahan nyt, minä olen saarnannut koko ajan kello kahdeksasta alkaen, ja kello on nyt kymmenen. Minä olen ollut täällä kaksi tuntia. Tuo yksi erottaminen heikensi minua enemmän kuin nuo kaksi tuntia, jotka olen saarnannut. Näettehän. se on…

Te sanotte: “Tarkoitatko todella sitä?” Oi, kyllä.

³⁹⁰   Tuo nainen kosketti Hänen viittansa lievettä. Hän sanoi: “Tunsin, että voimaa lähti Minusta”, voimaa. Oliko se niin? Sen se tekee.

Nyt täällä on nainen, jota en ole koskaan nähnyt.

³⁹¹   Billy meni sinne ja nouti tuon pojan, joka meillä on täällä mukanamme, Georgen. Hän on baptisti ja haluan hänen näkevän, että se, mistä me puhumme, on Jumala. Hänen isänsä, koko perhe, ovat mukavia ihmisiä. He ovat Meksikossa, hän on lähetyssaarnaaja. Hieno mies. Ja hänen isänsä on myöskin sairas. Minä vain odotan, että hän tulisi tänne. No niin, katsohan nyt tarkkaavaisesti, George.

³⁹²   Tämä nainen, minä en tunne häntä. En ole koskaan nähnyt häntä. Oletan, että me olemme vieraita toisillemme. Me emme tunne toisiamme.

³⁹³   Mutta nyt, Pyhä Henki, Jeesus on läsnä. Me kaikki todistamme sen. Jos nyt Herra Jeesus tulee paljastamaan minulle jotakin sinusta…

³⁹⁴   No niin, jos minä voisin parantaa sinut, niin minä tekisin sen, mutta minä en voi tehdä sitä, minkä Hän on jo tehnyt. Jos Hän seisoisi täällä tänä iltana tämä puku yllään, jonka Hän antoi minulle. No niin, Hän ei voisi parantaa sinua, koska Hän on jo tehnyt sen. Hänen haavojensa kautta me olemme parannetut. Mutta ainoa asia, minkä Hän tekisi, Hän ilmoittaisi itsensä Sanansa kautta, jonka Hän lupasi, ja Se saisi sinut näkemään, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Ja Hän lupasi tehdä sen.

³⁹⁵   Nyt jos Hän tulee käyttämään minua kertomaan sinulle, miksi olet täällä, niin tuletko sinä käyttämään uskoa, joka sinulla on Hänessä, uskoaksesi, että sinä vastaanotat sen, mitä varten sinä olet täällä? Koko sydämestäsi? [Sisar sanoo: “Kyllä, minä tulen.”] Hyvä on. Suokoon Herra sen.

³⁹⁶   Näen, että naisessa on jotakin vialla. Tarkastus osoitti, että se on repeytymä vatsassa. [Sisar sanoo: “Se on oikein.”] Se on oikein. [“Se on oikein.”] Se on totta, repeämä vatsassa. [“Se on.”] Uskotko sinä, että Jumala voi parantaa tuon repeämän? [“Kyllä. Minä uskon kaiken, minkä voin uskoa.”] Sinä, te kaikki… [“Uskon kaikella, millä voin.”] Jumala siunatkoon sinua. [“Jumala voi parantaa vatsani.”]

³⁹⁷   No niin, sinä et ole täältä. [Sisar sanoo: “En ole.”] On ollut melkoinen uhraus päästä tänne. [“Kyllä, se on ollut.”] Sitä se oli. [“Kiitos Herralle.”] Kyllä, kyllä. Sinä olet Tennesseestä. [“Kyllä.”] Se on oikein, rouva Hart. [“Se on oikein.”] Palaa takaisin äläkä epäile. Sinä tulet paranemaan, jos voit uskoa.

³⁹⁸   Kuinka voitte, rouva? Me olemme vieraita toisillemme. [Sisar sanoo: “Se on oikein.”] En ole koskaan elämässäni nähnyt sinua, niin että olisin tietoinen siitä. Ehkä olen, jossain kokouksessa, ja sinä olet ehkä nähnyt minut, mutta minä en tunne sinua. Jumala tuntee sinut. Uskotko minun olevan Hänen palvelijansa, ja saarnaamani Sanan olevan Totuus? No niin, ollessani vieras sinulle, ja Sanan, jonka olen saarnannut, sinä olet uskonut.

³⁹⁹   Ainoa asia on, joku heistä antoi sinulle rukouskortin. Se oli joko järjestysmiehistä tai poikani tai joku antoi sinulle kortin. Sinun korttisi kutsuttiin, ja tässä sinä olet. Siinä on kaikki, mitä minä tiedän.

⁴⁰⁰   Mutta sinä olet täällä, koska sinä kärsit hermostuneisuudesta. Se vaivaa sinua pahasti. Sinulla on joku mukanasi. On joku, jonka puolesta sinä rukoilet. Se on aviomiehesi. Ja hänellä on hengellinen ongelma, jonka ylitse hän ei pääse. Ja sinulla on myös lapsi, joka on sairas. Sinä et ole täältä, vaan sinä olet tullut pohjoisesta. Sinä olet Kanadasta, Albertasta. Se on oikein. Uskotko minun olevan Jumalan profeetan ja uskotko, että se mitä olen kertonut sinulle, on Totuus? Mene kotiisi ja vastaanota se, mitä olet saanut. Kyllä. Usko. Jumala siunatkoon sinua, rouva.

⁴⁰¹   Minä olen sinulle tuntematon. Sinä olet tuntematon minulle. En tunne sinua, mutta Jumala tuntee sinut. Uskotko, että olen Hänen palvelijansa? [Sisar sanoo: “Kyllä, minä uskon.”] Koko sydämestäsi? En tunne sinua, en mitään sinusta. Jos voisin parantaa sinut, tekisin niin, mutta minä en voi. [“Aamen.”] Minä en ole parantaja. Olen vain mies. Mutta Hän on Jumala. Olen hieman hämmentynyt, koska vanhempi rouva seisoo minun ja sinun välissä. Se on joku, jonka puolesta sinä rukoilet. [“Kyllä.”] Kyllä. Hän on sinun äitisi. [“Kyllä, hän on. Kyllä.”] Ja hän kärsii korkeasta verenpaineesta. [“Kyllä, hän kärsii.”] Ja sinulla on munuaistulehdus. [“Kyllä, herra.”] Se on oikein. [“Se on totta.”] Uskotko sen? [“Kyllä uskon.”]

⁴⁰²   Äitisi ei ole täällä. [Sisar vastaa: “Ei.”] Mutta kun menet hänen luoksensa, ota tuo huivi, joka on kaulasi ympärillä, ja laske se äiti päälle äläkä epäile, ja korkea verenpaine tulee jättämään hänet, ja sinun tulehduksesi tulee häviämään. Mene, usko nyt.

⁴⁰³   Uskotteko te nyt? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Koko sydämestänne? [“Aamen.”] Nyt, te näette, katson yleisön yli, ja näyttää aivan kuin se tulisi siellä hieman sumuiseksi.

⁴⁰⁴    “Ja näitä asioita, joita Minä teen, myös te tulette tekemään.” Hän on tehnyt useampia täällä, kuin Hän… tuon tyyppisiä, kuin Hän teki koko elämänsä matkan aikana. Se on oikein.

Nyt, tämä yksi rouva tässä, nuori nainen. Minä en tunne häntä, hän on minulle outo. Mutta uskotko sinä minun olevan Hän palvelijansa. [Sisar vastaa: “Kyllä.”] Nyt, hetkinen.

⁴⁰⁵   Mies tuli eteeni, joku yleisöstä. Nyt, hetkinen vain. Joku yleisön joukossa. Se jätti tämän paikan silloin, Valo lähti täältä. Ja mies seisoin Sen vieressä, ja jossain yleisössä. Älkää väsykö, olkaa rohkealla mielellä.

⁴⁰⁶   Palatkaamme ja katsokaamme naista. Nyt, jos Herra Jumala… Tämä on kuudes tai seitsemäs tai jotakin muuta, joka on mennyt jonossa ohi erottamisen alla. Ja jos Herra Jeesus tulee ilmaisemaan minulle, tälle naiselle, mitä tahansa onkin vialla hänen kohdallaan, eikö se saisi teitä muita uskomaan koko sydämestänne? Voisitteko hyväksyä Kristuksen tämän perustella? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Näettekö? Yhden kerran tulisi todistaa se. Kolme kertaa on vahvistus. Ja tämä on kymmeniä tuhansia kertoja ilman, että se olisi ollut kertaakaan väärässä.

⁴⁰⁷   Sinä et ole täällä itsesi takia. Sinä olet täällä miehen takia. Ja minä näen hänen istuvan pää painuksissa. Hän polttaa savuketta, ja sinä rukoilet, että savukkeet jättäisivät hänet. Se on… Suokoon Herra Jumala vastauksen pyyntöösi, sisar. Mene uskoen koko sydämestäsi, ja voikoon tuo tottumuksen paholainen jättää aviomiehesi Herran Jeesuksen Nimessä.

⁴⁰⁸   Sinun ongelmasi on selässä. Uskotko, että Jumala on parantava sen? Uskot? [Sisar sanoo: “Kyllä, minä uskon.”] Hyvä on. Mene ja sano: “Kiitos Sinulle, Herra.”

⁴⁰⁹   Minä tunnen tämän naisen. Uskon, että se rouva Neecen tytär. Onko se oikein? [Sisar sanoo: “Kyllä.”] Minä ajattelinkin sen olevan. Jumala siunatkoon sinua, tuo vanha vaiva tulee jättämään sinut nyt, ja sinä voit mennä ja olla terve.

⁴¹⁰   Uskotko, että Jumala voi parantaa tuon reuman ja tehdä sinut terveeksi? Me ja kerro Hänelle, että sinä uskot Häntä. Vain usko koko sydämestäsi.

⁴¹¹   Kuinka voitte, herra? Uskotko sinä, että Jumala voi parantaa tuon vatsavaivan ja tehdä sinut terveeksi? [Veli vastaa: “Aamen.”] Hyvä on, mene sitten ja sano: “Kiitos Herra, minä tulen olemaan nyt terve.” Ja sinä tulet olemaan terve.

⁴¹²   Toinen reumatapaus, ja myöskin vanhuus. Uskotko, että Jumala tulee parantamaan sinut, jos lasken käteni päällesi? [Sisar sanoo: “Hän on tehnyt niin monta kertaa kanssasi, kun olet laskenut kätesi päälleni, veli.”] Kuulitteko tuon? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Herra siunatkoon sinua sisareni ja jälleen antakoon hänelle vapautuksen tänä iltana. Aamen. Usko vain Häneen.

⁴¹³   Sydänvaiva, vatsavaiva. [Sisar sanoo: “Kyllä.”] Uskotko, että Jumala voi parantaa sen? Hyvä on. Mene Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä, tehköön Hän sinut terveeksi.

⁴¹⁴   Kuinka voit, nuori kaveri? Astmaattinen tila. Uskotko, että Jumala voi parantaa astman. [Veli sanoo: “Kyllä.”] Mene, usko se, Hän on tekevä sen. Hyvä on.

⁴¹⁵   Sokeritauti. Uskotko sinä, että Jumala voi parantaa veresi ja tehdä sinut terveeksi? Me, usko Häneen, ja Hän on tekevä sen. Uskotko se koko sydämestäsi?

⁴¹⁶   Mitä jos en sanoisi sinulle mitään, laskisin vain käteni päällesi, uskotko, että Pyhä Henki on täällä tehdäkseen sinut terveeksi? [Potilas sanoo: “Kyllä.”] Sillä tavoin se tulee tehdä. Tule tänne. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, voikoon hän mennä ja olla parannettu. Aamen.

⁴¹⁷   Tule, rouva. Jos en sanoisi sinulle mitään, uskoisitko sinä, että Jumala parantaisi naistenvaiva… Ei, suo anteeksi, Hän jo sanoi sen. Mene vain. Jumala siunatkoon sinua. Mene, mene uskoen ja tule parannetuksi.

⁴¹⁸   Uskotko, herra, koko sydämestäsi? Jumala parantaa sydänvaivan, eikö teekin? [Veli sanoo: “Kyllä, herra.”] Tekee ihmisen terveeksi. Olen varma, että Hän tekee.

⁴¹⁹   Hän, Hän on Jumala. Uskotteko te sen? [Seurakunta sanoo: ”Aamen.”] Uskotteko te sen koko sydämestänne? [“Aamen.”] Pitäkää usko Jumalaan!

⁴²⁰   Joku mies täällä teki jotakin muutama hetki sitten. Haluan löytää sen. Se oli veri. Joku ikään kuin onnettomuudessa, tai jotakin, joka tapahtui. Se vuosi. Se oli jossain. Tuo mies seisoi tässä. Nyt vain rukoilkaa. Kyllä, se on. Se on tuo mies istu… Mitä, sehän on J.T. Parnell. Tunnen pojan. Sinä vuodat sisäisesti. J.T. Usko koko sydämestäsi.

⁴²¹   Tuo pieni rouva, joka istuu tässä ja katselee toiselle puolelle, hän istuu siellä veli Grimsleyn vieressä. Hän vierellään on Valo. Te, jolla on valkoinen kaulus. Mary, minä en tunne sinua, mutta se on nimesi. Sinulla hengellinen ongelma, ja sinä olet myös hermostunut. Unohda se, kaikki tulee menemään hyvin. Usko koko sydämestäsi. Pidä usko Jumalaan. Jos te vain voisitte uskoa.

⁴²²   Tämä pikku nainen, joka istuu siellä takana takimmaisella rivillä, tuolla puolen, hän on Michiganista ja kärsii naistenvaivasta. Uskotko, että Jumala tulee tekemään sinut terveeksi? Sinä voit sitten saada sen, mitä olet pyytänyt. Uskotko sen? Aamen. Kohota kätesi ja sano: “Minä vastaanotan sen.” Hyvä on, sinä voit mennä kotiin ja tulla terveeksi. Minä en tunne rouvaa, mutta Jumala tuntee hänet.

⁴²³   Miten on sinun laitasi tässä paareilla? Sinä olet ainoa rampa mies, tai paareilla oleva mies. Minä olen outo sinulle. Minä en tunne sinua. Jumala tuntee sinut. Mutta minä sanon nyt, että sinä olet kuoleman varjostama. Sinulla on syöpä. Sinä olet tullut pitkän matkan päästä. Sinä tulit tänne Cincinnatista. Sinun nimesi on herra Hawk. Usko koko sydämestäsi. Jos makaat siellä, sinä tulet kuolemaan. Vastaanota Jeesus ja tule parannetuksi. Uskotko Häneen? Sitten nouse jaloillesi noilta paareilta ja usko Jeesukseen Kristukseen.

⁴²⁴   Kuinka moni täällä uskoo Häneen tällä hetkellä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Uskotteko te koko sydämestänne? [“Aamen.”] Sitten nouskoon jokainen teistä ylös juuri nyt. Nouskaa ylös. Nyt omalla tavallanne, miten te rukoilettekin, laskekaa kätenne jonkun vierellänne olevan päälle.

⁴²⁵   Missä sisar Brown on? Hän on istunut tällä ja kärsinyt siitä. Joku päivä sitten hän soitti minulle puhelimella ja hän ei voinut kohottaa käsiänsä. Näin, että hänen veressään oli jotakin vialla. Kun tapasin hänen joku päivä sitten… Hänellä on sokeritauti. Missä hän on? Hän oli hetki sitten täällä rouva Dauchin kanssa. Hyvä on, sisar Brown. Tänä iltana haluan, että uskot koko sydämestäsi. Tiedän, että sinä tiedät minun tietävän, mikä sinulla on vikana, mutta minä haluan, että sinä uskot. Sinä olet tullut sairaalasta tullaksesi tänne, näetkö, jotta puolestasi rukoiltaisiin. Rukoilen puolestasi juuri nyt. Sinä tulet terveeksi.

⁴²⁶   Margie, pidä usko Jumalaan. Se tulee loppumaan juuri nyt. Se tulee päättymään. Hän voi parantaa sokeritaudin. Hän voi parantaa vatsasairautesi.

⁴²⁷   Nyt, laskekaa jokainen teistä kätenne toistenne päälle ja pitäkää käsiänne siinä hetken ajan. Vain laskekaa kätenne toistenne päälle, pitäkää… Näettekö, kello on yksitoista, ja monet näistä ihmisistä joutuvat ajamaan Tennesiin ja eri paikkoihin.

⁴²⁸   Todella, Herra Jumala on todistanut. Mitä te näitte tänä iltana? Näittekö te miehen vai näittekö te Jeesuksen, Jeesuksen, joka vahvistaa Hänen Sanansa?

⁴²⁹   Nämä täällä oleva nenäliinat, kun voitelu on ylläni, olen laskenut käteni näiden nenäliinojen ylle rukoillen, että Jumala Kaikkivaltias… Sanotaan: ”He ottivat nenäliinoja, tai liinoja, Paavalin ruumiin päältä.”

⁴³⁰   Täällä on niitä, jotka ovat olleet kuolleita, ja jotka on nostettu ylös. Täällä on niitä, jotka ovat olleet onnettomuuksissa murskaantuneina, ja ovat parantuneet. Täällä on…

⁴³¹   Minä näen rouva Wilsonin seisovan täällä. Ei kauan aikaa, vuosia sitten, hänellä kuolemaan johtava verenvuoto tuberkuloosin kanssa. Täällä hän on tänä iltana. Lääkärit antoivat hänelle aikaa vain muutamia tunteja. Täällä hän seisoo tänä iltana.

⁴³²   Kaikkialla täällä ympäriinsä rampoja, raajarikkoja, pyörätuoleissa ja kaikkea, täällä he seisovat elävinä voittopalkintoina. Miksi on niin? Jeesus Kristus elää. Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti.

⁴³³   Tuo mies, joka tuolla todisti hetki sitten, hän, jolla oli epilepsia, oli ollut se jo vuosia, ja kaikkea, ja vain yhtenä hetkenä kokouksessa. Siitä on aikaa melkein kaksikymmentä vuotta. Hänellä ei ole ollut siitä lähtien kohtausta. Se on yksi kymmenistä tuhansista.

⁴³⁴   Hän on parantaja. Aamen. Hän parantaa. Nyt, älkää kiihottuko. Vain lapsenkaltaisella uskolla katsokaa Golgatalle. Sulkekaa silmänne ja unohtakaa, että te olette Tabernaakkelissa. Sulkekaa silmänne ja unohtakaa jokainen ympärillänne ja katsokaa Jeesukseen ja nähkää. Katsokaa nyt Jeesukseen ja eläkää.

On kirjoitettuna Sanassa, hallelujaa!
Vain että meidän tulee “katsoa ja elää”.
Oi, “katsoa ja elää”, veljeni, elä.
Katso nyt Jeesukseen ja elä.
On kirjoitettuna Sanassa, hallelujaa!
Vain että meidän tulee “katsoa ja elää”.

⁴³⁵   Sulkekaa silmänne ihmisiltä. Sulkekaa silmänne ympärillänne olevilta asioilta. Ja katsokaa uskon kautta Jeesukseen Kristukseen ja tietäkää, että “Hänen haavoitettiin teidän tähtenne, Hänen haavojensa kautta te olette parannettu.”

⁴³⁶   Herra Jeesus, kun nämä ihmiset rukoilevat ja heidän kätensä on toistensa päällä. Ja me olemme… Me ymmärrämme, että me seisomme elävän, ylös nousseen Jeesuksen Kristuksen läsnäolossa, joka Pyhän Hengen muodossa paljastaa meille sydänten salaisuudet ja tekee meille tiettäväksi toiveemme ja lupaa meille, että Hän tulee antamaan meille meidän toiveemme, jos me vain voimme uskoa.

⁴³⁷   Miehillä ja naisilla on kätensä toinen toistensa päällä. He rukoilevat, koska me olemme samanlaisia Jumalan Valtakunnan kansalaisia. Me olemme Jeesuksen Kristuksen kanssaveljiä ja –sisaria.

⁴³⁸   Ja, saatana, me tulemme ja haastamme sinut Herramme Jeesuksen Nimessä. Hän on Miekka. Hän on se Yksi, joka leikkaa pois sairauden. Hän on se Yksi, joka leikkaa pois epäilyksen. Hän on Valloittaja. Nyt me haastamme sinut Jeesuksen Kristuksen Nimessä, että sinä, saatana, tulet ulos näistä ihmisistä.

⁴³⁹   Jumalan Sana on tehty tiettäväksi. Se ympärileikkaa, ottaa pois epäilyksen, ottaa pois sairauden ja tuo täydellisen vapautuksen. Me rukoilemme, että Pyhä Henki lankeaisi näiden ihmisten päälle ja antaisi heille uskon voiman uskoa, että Kristuksen kaikkivoipa Läsnäolo on nyt täällä. Suo se, Herra.

⁴⁴⁰   Minä tuomitsen jokaisen sairauden. Minä tuomitsen jokaisen taudin. Minä tuomitsen jokaisen epäuskon. Jeesuksen Kristuksen Nimessä kunnioittakoon Pyhä Henki sitä, minkä olen sanonut, ja pyyhkäisköön tämän rakennuksen läpi ja vapauttakoon jokaisen henkilön Jumalallisessa Läsnäolossa.

⁴⁴¹   Kohottakaa nyt kätenne ja ylistäkää Häntä. Julistan teidän terveiksi ja parannetuiksi Jeesuksen Kristuksen Nimessä.