63-1129 SUPERMERKKI
(The Super Sign)
Shreveport, Louisiana, USA, 29.11.1963

¹          Rukoilkaamme. Taivaallinen Isä, me olemme kiitollisia Sinulle tänä iltana, että Sinä olet yhä tuo suuri MINÄ OLEN, ei “minä olin” tai “tulen olemaan”. Sinä, meidän Jumalamme, olet nykyhetken aikamuodossa. Ja Sinä olet sama eilen, tänään ja iäisesti, muuttumaton Jumala. Me kiitämme Sinua tästä etuoikeudesta tietää tämä. Pyhä Henki on paljastanut sen meille. Ja Hän on sinetöinyt meidät Jumalan Kuningaskuntaan Hänen kanssaan tuolla Merkillä jonka Hän jätti meille. Me olemme niin kiitolliset Siitä. Siunaa meitä tänä iltana, kun me odotamme Sinua. Jeesuksen Nimessä me rukoilemme. Aamen.

Voitte istuutua.

²          Minun täytyy siirtää muutamia näistä nenäliinoista tänne sivummalle… Me tulemme rukoilemaan sairaiden puolesta jäljellä olevina iltoina, jos Herra suo. Me tulemme tekemään niin. Joka tapauksessa, sanoin Billylle, että hän oli vähän myöhässä tänä iltana, eikä hänellä ollut tilaisuutta jakaa rukouskortteja, mutta kuitenkin me ajattelimme ehkä voivamme tehdä sen sillä aikaa, kun minä antaisin alttarikutsua, tai me voisimme tehdä sen jossakin välissä.

³          Tunteeko jokainen olonsa hyväksi? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Se on hienoa. Olen todella iloinen kuullessani sen.

⁴          No niin, uskon, että on ilmoitettu siitä, että Liikemiesten aamiainen on aamulla. Uskon heidän ilmoittaneen ajasta, ja niin edelleen. Olkaamme nyt valmiina mihin tahansa, mitä Herra haluaa meidän tekevän. Me tajuamme, että tämä on ilta, jolloin mitä tahansa voisi tapahtua, joten haluamme olla valmiina sitä varten ja mennä nopeasti Sanomaan. Niinpä, huomenna meillä on todella kiireinen päivä.

⁵          Ja sunnuntai, sunnuntaiaamuna, ajattelin puhua täällä pyhäkoulun jälkeen sunnuntaiaamuna ja myöskin sunnuntai-iltana. Niinpä te olette tervetulleita kaikkiin näihin kokouksiin, mutta tietenkin, jos teidän palveluspaikkanne on jossakin, jossa teidän oletetaan olevan, niin me emme halua, että te jäätte pois sieltä.

⁶          Minulla on häätilaisuus joko huomenna tai ylihuomenna johonkin aikaan. Kyllä, sunnuntaiaamuna minun täytyy vihkiä eräs pari omasta Tabernaakkelistani. Ja niinpä me odotamme näkevämme myös tämän.

⁷          Ja nyt, rukoilkaa puolestamme, kun me pyrimme lukemaan jotakin Jumalan Sanasta juuri nyt ja menemään nopeasti suoraan Sanomaan. Minun haluttiin tulevan aikaisin, koska niin monet joutuvat seisomaan. Ja niinpä me tulemme lukemaan Jesajasta, sen 7:stä luvusta. Haluan lukea, alkaen 10:stä jakeesta.

Lisäksi HERRA puhui uudestaan Aahalle ja sanoi:

Pyydä sinä merkki HERRALTA sinun Jumalaltasi, pyydä se joko syvyydestä tai korkeudesta yläpuolella.

Ja Aahas sanoi: Minä en tule pyytämään, enkä minä tule kiusaamaan HERRAA.

Ja hän sanoi: Kuulkaa te nyt, oi Daavidin huone. Onko vähäpätöinen asia, että te väsytätte ihmiset, mutta tahdotteko te väsyttää myös minun Jumalani?

Sen tähden HERRA on itse antava teille merkin: Katso, neitsyt on tuleva raskaaksi ja synnyttävä pojan ja hän on antava hänelle nimen: Immanuel.

⁸          Tänä iltana haluaisin puhua tästä ja joidenkin muistiinpanojeni pohjalta, jotka kirjoitin tänne tänään iltapäivällä, ja haluaisin ottaa aiheeksi: Supermerkki.

⁹          Te tiedätte, että tänä päivän kaiken täytyy olla superia. Ja me näemme kuinka salama taivaalla pilvisenä yönä ilmoittaa meille, että pimeydessä voi olla valoa. Me olemme tietoisia siitä.

¹⁰     Jumala tiesi lopun jo alusta alkaen, ja sen vuoksi Hän voi suunnitella kaiken, niin että se kaikki tulisi työskentelemään Hänen kirkkaudekseen. Ja meitä rohkaisee se, että me tiedämme, ettei ole väliä sillä, mitä tulee tai menee, Jumalan kello tikittää aivan tarkalleen ajassa.

¹¹     Joskus me tulemme väsyneiksi ja hermostuneiksi. Me alamme hätäillä. Me ajattelemme: “Oi, meidän täytyy tehdä tämä tai tehdä tuo.”

¹²     Mutta muistakaa, Jumalan kello tulee olemaan tarkalleen ajassa. Kaikkien näiden asioiden täytyy olla tällä tavoin. Kaiken olla tehtynä Hänen suuren ennalta tietämisensä mukaisesti, sillä ennalta tietämisen perusteella Hän voi ennalta määrätä, ei Hänen tahtonsa mukaan vaan tietämisensä perusteella. Jumala ei käytä tahtoaan ennalta määräämiseen. Hän ei tahdo, että kukaan hukkuisi, mutta ennalta tietämisensä perusteella Hän tiesi, kuka tulisi vastaanottamaan sen ja kuka ei. Sen vuoksi Hän voi panna kaiken toimimaan suuren ajan kellon tikityksen mukaisesti, sillä Hän tiesi lopun jo alusta alkaen. Ja siksi Hän tiesi, että me tulisimme elämään tänä päivänä. Hän tiesi, että tämä tulisi olemaan meidän päivämme. Hänellä oli suunnitelmat tätä päivää varten. Hänellä on ollut suunnitelmat jokaista päivää varten. Eikä koskaan yksikään Hänen suunnitelmistaan ole pettänyt. Hän on aina oikeassa ajassa.

¹³     Ja me kutsumme tätä super-aikakaudeksi. Kaikki, mitä te näette tänä päivänä, täytyy olla ’super’ tai se ei menesty, koska on super-aikakausi. On ollut omat ajanjaksonsa, mutta nyt on super-aika. Me huomaamme sen kaikesta.

¹⁴     Te ette voi enää mennä johonkin pieneen kulmakauppaan ja löytää sieltä kokonaista isoa juustoa, samalla tavoin kuin oli ennen vanhojen kulmakauppojen suhteen, ja jolloin ruoka oli niin hyvää. Jokainen haluaa mennä johonkin klassilliseen, ilmastoituun markettiin, jota kutsutaan supermarketiksi. Heidän täytyy mennä sinne, vaikka heidän täytyykin maksaa enemmän ruuastansa. Heidän on pakko mennä supermarkettiin. Niin se on. Koska se on ‘super’. Näettekö? Jokainen haluaa jotakin mikä on superia.

¹⁵     Ja tänään ei voi olla tavallista autoa. Vanhaa T-mallia tuskin enää nähdään kaduilla. Heillä on super-auto. Fordin täytyy valmistaa ne super-autoina. Chevroletin täytyy valmistaa ne super-autoina. Ja loppujenkin, jos he tahtovat pysyä mukana kilpailussa, täytyy valmistaa ne super-autoina. Kaiken täytyy olla super, super, super.

¹⁶     Jonkin ajan kuluttua me tulimme ilmailun aikakauteen. Ensin oli potkurikoneita, ja ennen kuin huomasittekaan, tuli suihkukone. Ja nyt on super-suihkukone. Näettekö, sen täytyy olla ‘super’. Jos se ei ole sitä, se ei ole ajanmukainen. Kaiken tänä aikana täytyy olla ‘super’.

¹⁷     Ennen vanhaan oli valtateitä, joita pitkin me kuljimme, nyt on super­valtateitä. Täytyy olla neljä tai viisi ajokaistaa yhteen suuntaan ja neljä tai viisi toiseen suuntaan, tai te tulette yliajetuksi. Näettehän? Täytyy olla niin, koska tämä on super-aikakausi, super-aika. Kaikki on super-muodossa.

¹⁸     Me jopa ajattelemme, että meillä on super-ihmisiä, tai jotkut ihmiset ajattelevat olevansa super-ihmisiä, tai ainakin he yrittävät käyttäytyä sillä tavoin. He ajattelevat olevansa super-rotu, yhden rodun halutessa hallita toista.

¹⁹     On super-seurakuntia, super-kirkkokuntia, kaikki on tulossa super- muotoon. Jos jokin ei ole ‘super’, silloin se ei ole mitään.

²⁰     Minä uskon, että jopa naiset ovat tulossa nykyaikana super- pukeutumiseen. Vanhanaikaisissa kengissä käytettiin nahkaa, ja parhaimman laatuisissa, joita te saatoitte ostaa kolmella dollarilla parin, oli enemmän nahkaa kuin tusinassa parissa kenkiä, joista te nyt maksatte kaksikymmentäviisi dollaria parilta. Mutta sen täytyy olla super-tyyppistä, tiedättehän, korot suunnilleen tämän kaltaiset ja ilman kärkeä, mutta se on super. Katsokaahan, teidän täytyy melkein olla super-mutkalla, voidaksenne kävellä niissä. Se on totta. Minusta kaikki on tullut niin mielettömäksi, näettehän. Mutta on super-aikakausi. Se on super-aika.

²¹     Kaikki nämä merkit ovat merkkejä hengellisestä pimeydestä. Kaikki nämä asiat, jotka me näemme tapahtuvan näissä super, super, super… Jos me vain tietäisimme sen! Meillä on kiire päästä jonnekin, ja mitä me teemme, kun me pääsemme sinne? Oli tapana, että kävelimme töistä kotiin, ja lapsilla oli tapana kävellä kouluun, ja nyt on linja-autoja, jotka noutavat heidät kotiensa ovelta kouluun ja tuovat takaisin, ja sitten maksetaan puoli miljoonaa dollaria, jotta voidaan rakentaa heille jonkunlaisia virkistystiloja, jotta he saisivat vähän liikuntaa tai muuten he kuolevat. Ennen oli tapana saada liikuntaa, kun käveltiin kouluun. Super-aika! Eikö nyt olekin niin? Niin täytyy olla jopa seurakuntien kohdalla, heillä ei ole tarpeeksi toimintaa keskuudessaan, heillä täytyy siellä olla virkistystiloja, missä he kaikki voivat pelata ja hyppiä ylös ja alas. Oli tapana, että Henki sai heidät tekemään niin, mutta nyt heidän täytyy mennä sinne ja heillä on jonkinlaista super-aikaa. Katsokaahan, se kaikki johtaa hengelliseen pimeyteen tässä suuressa ajassa, jossa me elämme.

²²     Tiedättekö, Hänen kansaansa, Jumalan kansaa Raamatussa, Jumala on aina varoittanut tarkkaamaan ajan merkkejä. Kun Jeesus oli maan päällä, Hän sanoi aikansa fariseuksille: “Te sokeat fariseukset.” Hän sanoi: “Kun te illalla näette taivaan selkeänä ja punoittavan, te sanotte: ‘Huomenna tulee olemaan kirkas päivä.’” Ja Hän sanoi: “Kun te näette pilvien olevan alhaalla ja olevan vihaisen näköisiä, te sanotte: ‘Huomenna tulee kurja ilma.’” Hän sanoi: “Te voitte erottaa taivaan muodon, mutta ajan merkkejä te ette kykene erottamaan.” Hän sanoi: “Jos te olisitte tunteneet Minut, te olisitte tunteneet Minun päiväni. Jos te olisitte tunteneet Mooseksen”, Hän sanoi, “te olisitte tunteneet Minut, koska Mooses kirjoitti Minusta.”

²³     Toisin sanoen, niin kuin olen sanonut, he olisivat tienneet, että täyttymässä oli Kirjoitus, jonka tuli täyttyä tuossa ajassa, mutta he eivät tienneet sitä. Heidän silmänsä olivat niin kiinnittyneinä heidän omiin perinteisiinsä ja asioihinsa, niin että he eivät voineet nähdä, kun todellinen Kirjoitus avautui heidän edessään.

²⁴     Minä haluaisin verrata tätä aikaa siihen. Niin että joskus jopa hienojen ihmistenkin keskuudessa he eivät näe sitä. He vain kävelevät pois, ja rehellisesti sanoen se lannistaisi minut, jos en tietäisi sitä, mitä Jeesus sanoi sen suhteen: “Kukaan ei voi tulla, ellei Minun Isäni häntä vedä, ja kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, ovat tuleva.” He eivät tule koskaan olemaan kykeneviä näkemään Sitä. Hän sanoi: “Hyvin on Jesaja puhunut teistä ja sanonut: ‘Teillä on silmät, ettekä te voi nähdä, korvat, ettekä te voi kuulla.”’ Se on säälittävä näky, mutta sellaisia he olivat.

²⁵Ja nyt me huomaamme, että tuo sama asia on olemassa tänään, kun me tiedämme, että me elämme hetkessä, jolloin kokonaispimeys peittää maan ja ihmiset. Ja me näemme, että kaikki nämä nykyiset saavutukset, tässä superaikakaudessa, jossa me elämme, ovat vain merkkinä kokonaispimeydestä hengellisellä alueella. Me olemme Laodikean Seurakunta-ajanjaksossa, jossa he vain ovat penseitä. He voivat mennä seurakuntaan, ja ihmiset tekevät niin, ja heillä näyttää olevan intoa mennä seurakuntaan, mutta että tietäisivät jotakin Hengestä ja ajasta, jossa he elävät, silloin jotkut ovat noiden asioiden suhteen niin sokeita kuin vain olla voi. Ei ole väliä sillä, mitä Jumala tekee, ja kuinka hyvin se on todistettu oikeaksi Hänen Sanallansa, he eivät kuitenkaan yksinkertaisesti näe sitä. Ihmettelenpä, eikö olekin juuri sillä tavalla, kuin Hän sanoi: “Meillä on silmät, mutta me emme voi nähdä.” Meidän tulisi katsoa ympärillemme ja nähdä, että kaikki nämä asiat, joita tapahtuu, ovat merkkejä siitä, että loppu on käsillä, koska nämä ovat asioita, joista on ennustettu, että niitä on oleva tuohon aikaan.

²⁶     Haluan, että panette merkille Jumalan Sanan ja Hänen tekojensa muuttumattoman jatkuvuuden. Katsokaahan, Hän ei koskaan muuta ohjelmaansa. Hän ei koskaan muuta tapojansa. Aivan niin täydellisesti kuin vain voi olla, Kirjoitus on täydellisessä jatkuvuudessa. Kaikki se, mitä Jumala tekee, on jatkuvuudessa sen kanssa, mitä Hän on tehnyt. Näettekö? Ja mitä Hän teki ensimmäisellä kerralla, niin samalla tavoin Hän tulee tekemään toisella kerralla.

²⁷     Ja vain todistaakseni sen teille, Hän on tehnyt maalle lait. Ja Hän on aina antanut kansallensa merkin, ennen kuin jotakin on tapahtunut. Hän on aina tehnyt sen. Ja Hän tulee aina tekemään sen, koska Hän on muuttumaton Jumala. “Minä olen Jumala”, Hän sanoi, “Minä en muutu.” Miten Hän asettaa ohjelmansa alussa, samalla tavoin on jokaisen ajanjakson kohdalla. Hän ei koskaan muuta sitä.

²⁸     Kun Hän pani maan pyörähtämään ympäri joka kahdeskymmenesneljäs tunti; meillä voi olla päivänvalon säästöohjelmia ja kaikenkaltaisia aikoja, mutta se ei koskaan muuta maan pyörimistä. Se tekee täyden kierroksen joka kahdeskymmenesneljäs tunti. Vuoden ajat eivät koskaan muutu. Jumalalla on kevät, kesä, syksy ja talvi aivan tarkalleen samalla tavoin, kuin on aina ollut. Miten Hän teki sen ensin, niin samalla tavoin Hän tekee sen joka kerta. Hänen lakiensa ja Hänen Sanansa ja Hänen tekojensa jatkuvuus, kuinka se kaikki täydellisesti sulautuukaan yhteen!

²⁹     Sen vuoksi, jos me voisimme nähdä, mitä on ollut, me tietäisimme, mitä on ja mitä tulee olemaan. Te voitte perustaa ajatuksenne sen varaan, sillä Kirjoitus sanoo: “Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti.”

³⁰     Me huomamme ennen kevään tuloa. Tarkatkaa joitakin Hänen lakejansa. “Kun te näette puiden työntävän esiin silmujaan”, Hän sanoi, “te tiedätte, että kesä on lähellä.” Kevään aika on merkki, joka esittelee kesän tulon. Se on laki. Tapahtuu aina sillä tavoin. Ei ole ensin kesä, ja sitten kun on talven aika tulla, niin sitten tulevat lehdet. Ei, ensin tulevat lehdet, koska on kysessä Hänen luonnon lakinsa, joka ilmoittaa, että kevät on tulossa. Se ei koskaan petä. Kun te näette puiden kuoren pehmenevän ja silmujen turpoavan, te tiedätte, että se on merkkinä siitä, että kevät on tulossa.

³¹     Kun te näette lehtien putoavan puista ennen pakkasten tuloa, te sanotte: “Niinpä niin, syksy on tulossa.” Kuinka te tiedätte sen? Koska lehdet tippuvat. Luonto valmistautuu sitä varten. Jokaisena vuotena käy samoin.

³²     Hän myös antaa meille merkin sään muuttumisesta. Te voitte tarkata sitä, niin kuin Hän sanoi: “Kun te näette taivaan punaisena ja pilvien olevan matalalla, niin huomenna tulee ruma ilma.” Eikä Hän koskaan muuta sitä. Hän aina varoittaa meitä. Te voitte tuntea, kuinka ilma tulee kosteaksi pitkän aikaa ennen myrskyä, ja voitte tarkata, kuinka luonto toimii yhdessä sen kanssa. Se on merkki.

³³     Niin kuin olen usein sanonut: “Jos ei olisi olemassa minkäänlaista Raamattua, tietäisin, että Jumala on olemassa, kun vain tarkastelisin sitä, miten luonto työskentelee.” Siellä on Hänen lakinsa, ja ne kaikki ovat jatkuvuudessa toistensa kanssa. Hänen Sanansa on jatkuvuudessa, Se ei voi pettää. Hänen merkkinsä ovat jatkuvuudessa ajan kanssa. Merkit ovat Raamatun mukaisia. Merkit ovat kuussa. Merkit ovat taivaalla. Merkit ovat maan päällä. Merkit ovat seurakunnassa. Ja me voimme katsoa tänään seurakuntaa ympärillämme ja nähdä, että se merkki, että Hän on juuri tulemaisillaan.

³⁴     Esimerkiksi miten se toimii luonnossa. Olen ollut ylhäällä pohjoisissa metsissä metsästelemässä, ennekuin tulevat ensimmäiset kylmät ajat. Sorsat Louisianasta lentävät sinne, rakentavat pesänsä ja hautovat poikasensa. Mutta antakaapa vain ensimmäisen pienen kylmän tuulen henkäyksen tulla sieltä lumipeitteisiltä vuorilta, niin nuo sorsat, jotka eivät koskaan ole olleet poissa tuolta lammelta, nousevat ilmaan ja lentävät suoraan takaisin Louisianaan. Kyseessä on luonto, näettehän, luonnon laki. He tekevät niin joka vuosi. Ja sitten siellä alhaalla Louisianassa, kun kuuma aurinko alkaa paahtaa, niin tarkatkaa, miten ne alkavat tulla yhteen ja alkavat uudestaan parveilla ja lähtevät suoraan takaisin sinne vuorille.

³⁵     Tarkatkaa hanhia täällä Texasissa, minne monet niistä menevät. Olen nähnyt ajan, jolloin meidän täytyi pysäyttää auto ollessamme tien päällä. Ne eivät häiriinny mistään. Ne vain ajattelevat lähtöä. Niillä on meneillään herätys. Ne ovat kaikki yhdessä, ettekä te ole koskaan kuulleet sellaista melua. Niiden yhteen tulo on pahempaa kuin helluntailaiset. Mutta mistä siinä on kyse? Se on luonnon laki. Näettehän, joka vuosi ne tulevat yhteen, sitten ne parveilevat ja lentävät pois. Kun nuo sorsat lähtevät, ja kun nämä hanhet lähtevät Texasista, kesä on silloin tulossa.

³⁶     Ja kun ne jättävät pohjoisen Brittiläisen Kolumbian, silloin talvi on tulossa. Te voitte kuulla noiden hanhien lentävän ylitse ja kirkuvan mennessään etelään. Minä voin kuunnella niitä ja itkeä, koska näen Jumalan opastavan niitä. Mikä opastaa niitä poluttoman ilman halki, vaikka ne eivät ole mitään muuta kuin mykkiä eläimiä? Mikä sen tekee? Kun kuulen sen lentävän siellä, kirkuvan, jotenkin valitsevan tietään, ehkä se ei koskaan elämässään ole aikaisemmin lentänyt Louisianaan, mutta se löytää tiensä sinne. Älkää olko huolissanne. Sillä on itsessänsä jotakin, mikä kertoo sille, minne mennä. Se lähtee lentoon. Se johtaa laumaa. Koko lauma seuraa sitä. Ne eivät ehkä koskaan ole olleet täällä aikaisemmin, mutta se tietää tarkalleen, missä ovat nuo riisivainiot, joilla kasvaa riisiä, koska sillä on itsessään jotakin, mikä johtaa sitä. Se on luonto.

³⁷     Sitten keväällä, kun täällä etelässä on ollut mukavaa ja lämmintä läpi talven, se tulee uudestaan menemään suoraan takaisin sinne. Miksi? Luonto on tuomassa esiin itseänsä. Se on Jumalan laki.

³⁸     Ja samalla tavoin Hänen merkkinsä edeltävät aina Hänen tapahtumiansa. Kun te näette hanhien menevän ja näette silmujen tulevan ja näette lehtien putoavan pois, kyseessä on luonnon jatkuvuuden sulautuminen toisiinsa. Jumalan luonnonlait sulautuvat toisiinsa, ja Hän kulkee tapahtumiensa edellä. Niin on aina ollut, eikä se ole koskaan pettänyt, eikä se tule koskaan pettämään.

³⁹     Jos me vain seuraamme Jumalan Sanan jatkuvuutta, me emme koskaan tule epäonnistumaan. Jos me emme ota nykypäivän tyyliä ja yritä ruiskuttaa siihen jotakin muuta, vaan seuraamme sen tätä ajanjaksoa varten olevaa jatkuvuutta, niin tarkatkaa, mitä tapahtuu. Me myöskin tulemme menemään suoraan Kotiin yhtenä näistä päivistä. Niin on aina tapahtuva, eikä se koskaan petä.

⁴⁰     Profeetat ovat tärkein merkki. Jumalan tärkein merkki on profeetta. Tulen nyt puhumaan muutaman minuutin ajan siitä. He ovat Hänen Sanansa julkituotuna kutakin ajanjaksoa varten, ja siksi profeetta on aina Jumalan tärkein merkki. Hän ei ole koskaan lähettänyt tuomiota maan ylle, ilman että Hän olisi ollut lähettämättä ensin profeettaa. Vain katsokaa ja tutkikaa Kirjoituksia. Profeetta on Jumalan tärkein merkki Hänen kansallensa, kun Hän on lähettänyt tämän henkilön, tämän määrätyn henkilön, kuten Nooan, kuten Mooseksen, kuten Elian ja kuten muut profeetat. Hän lähettää heidät tuomaan julki Sanan, joka on tuota ajanjaksoa varten, antaakseen kansallensa varoituksen.

⁴¹     Aivan samalla tavoin Hän lähettää kylmän ilman sorsille ajaakseen ne pohjoisesta etelään. Jatkuvuus luonnossa, jatkuvuus Sanassa, Hän ei koskaan jätä tekemättä niin. Jos tarvitaan kylmä ilmaa ajamaan ne sieltä etelään, niin seuraavana vuotena tarvitaan jälleen kylmä ilmaa ajamaan ne etelään. Jos tarvitaan kuuma ilmaa ajamaan ne sinne takaisin, niin ensi vuonna tarvitaan jälleen kuuma ilmaa ajamaan ne sinne takaisin.

⁴²     Ja kun Jumala valmistautuu lähettämään tuomion, ennen kuin Hän lähettää tuomion, Hän lähettää profeetan julkituomaan Hänen Sanansa ja vahvistamaan Sanan tuota ajanjaksoa varten. Hän teki niin kaikkina muina ajanjaksoina. Ja Hän tulee tekemään niin tässäkin ajanjaksossa huolimatta siitä, mitä ihmiset sanovat siitä. Hän tulee tekemään sen joka tapauksessa, koska Hän ei voi rikkoa jatkuvuuttansa. Samalla tavoin kuin Hän sen suunnitteli, samalla tavoin Hän tulee sen aina tekemään. Hän ei koskaan jätä tekemättä sitä samalla tavoin kuin Hän teki sen ensimmäisellä kerralla.

⁴³     Kuten Johannes Kastaja, nyt, Malakiasta Johannekseen oli neljäsataa vuotta. He eivät koskaan olleet ilman profeettaa, merkkiä, Vanhassa testamentissa niin pitkän ajanjakson ajan (ellei sitten tuomarien aikana). Mikä oli vikana, miksi heillä ei ollut profeettaa tuona aikana? Tuota aikaa varten ei ollut asetettu minkäänlaista Sanaa. Heidän täytyi odottaa, kunnes tuli oikea aika. Heidän täytyi odottaa. Malakian profetian 3. luvussa sanotaan: “Katso, Minä lähetän sanansaattajani kasvojeni edellä, ja hän tulee valmistamaan tien Minun eteeni”, Malakia 3:1. No niin, se oli Malakian profetia Herran Jeesuksen tulemuksesta. Mitään ei tullut tapahtua sillä välillä, joten seurakunta tuli huolimattomaksi ja meni omille teillensä, kunnes lopulta tuo luvattu aika tuli lähelle.

⁴⁴     Ja kun tuon lupauksen aika läheni, Jumala toi yliluonnollisella tavalla Johanneksen maan päälle. Tietenkin hän oli naisesta syntynyt mies, ja me tiedämme, että hänen äitinsä nimi oli Elisabeth, ja hänen isänsä nimi Sakarias. He olivat hyviä ihmisiä, ja hänen isänsä oli pappi. Ja noina päivinä pojilla oli tapana jatkaa isänsä ammatissa, mutta meille on opetettu, että Johannes yhdeksän vuotiaana, isänsä kuoleman jälkeen, meni erämaahan ja pysyi siellä yksinään, kunnes oli kolmenkymmenen.

⁴⁵     Katsokaahan, jos hän olisi kääntynyt sen puoleen, mitä hänen isällään oli, he olisivat saaneet hänet niin sekaisin, ettei hän olisi tuntenut Messiasta, kun Hän tuli. Hän ei olisi koskaan tuntenut Häntä. Mutta hän pysyi erämaassa. Jos hän olisi mennyt isänsä ajatuslinjan mukaiseen seminaariin, silloin jokainen heistä olisi sanonut: “Nyt Johannes, me ymmärrämme, että sinä tulet olemaan se, joka tulee tuntemaan Messiaan, kun Hän tulee. Niinpä etkö uskokin, että veli se-ja-se sopisi kuvaan aivan tarkalleen? Entä miten on Kaifaan, meidän ylipappimme, kanssa, etkö uskokin, että hän on aivan ihmeellinen mies?” Kaikki se olisi sekoittanut hänen pyhän mielensä, eikä hän olisi ollut koskaan kykenevä ajattelemaan suoraan.

⁴⁶     Hän meni ulos erämaahan ja odotti! Hänen tehtävänsä oli liian tärkeä, jotta hän olisi tullut koulutetuksi. Hänen tehtävänsä oli liian suuri, jotta se olisi sopinut teologille. Hänen täytyi esitellä Messias. Ja hän pysyi erämaassa.

⁴⁷     Tarkatkaa hänen saarnaamistaan. Hänen saarnaamisensa ei ollut tuon päivän teologian etiikan mukaista. Te huomaatte, ettei se ollut. Mistä hän puhui? Puhuiko hän kirveestä puun juurella ja käärmeistä? Näettehän, siinä oli kaikki, mitä hän tiesi. Hän oli kasvanut erämaassa. Siinä oli se, mitä hän tiesi: käärmeet, puut, kirveet ja niin edelleen. Ja hänen sanomansa perustettu sen varaan, luonnon varaan. Eikö hän sanonutkin: “Te kyykäärmeiden sukupolvi, kuka on varoittanut teitä pakenemaan tulevaa vihaa? Älkää ajatelko, että teillä olisi isänänne Abraham, koska Jumala kykenee näistä kivistä herättämään lapsia Abrahamille. Ja myöskin on kirves laskettu puun juurelle, ja jokainen puu, joka ei tuota hyvää hedelmää, hakataan maahan ja heitetään tuleen.” Hän sanoi: “Minä todellakin kastan teidät katumuksen vedellä. Mutta minun jälkeeni tulee Eräs, jonka kenkiä minä en ole arvollinen kantamaan, ja Hän tulee kastamaan teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. Hänellä on viskimensä kädessänsä, ja Hän on läpikotaisin puhdistava puimatantereensa ja polttava oljet sammumattomalla tulella ja ottava vehnän aittaansa.” Aamen.

⁴⁸     Siinä on mies, joka todella on profeetta. Hänellä oli eräs merkki, jota hänen tuli tarkata. Ja kun hän näki Messiaan, hän oli niin ehdottoman varma siitä, että Hän tulisi hänen päivinään. Oi, jospa Seurakunta vain voisi päästä omaan positiiviseen asemaansa, jos se vain tietäisi asemansa tässä hetkessä! Sillä Kirjoituksen mukaan, hän oli se, jonka tuli esitellä Messias, ja hän tiesi, että Messiaan täytyi olla maan päällä hänen profetoimisensa päivinä. Sen vuoksi Hän viivytteli siellä lähellä, missä hän oli saarnaamassa, niin että hän sanoi: “Siellä seisoo teidän keskellänne Eräs, jota te ette tunne. Hän on keskuudessanne juuri nyt.” Hän tiesi, että niin olisi. Tuo hetki oli käsillä. Hän tiesi sen.

⁴⁹     Eräänä päivänä hän katsoi ja näki Valon tulevan alas Taivaasta kyyhkysen tavoin. Ja nähdessään Hänet, jonka päälle Se laskeutui, hän sanoi: “Minä todistan, että tämä on Jumalan Poika.” Hän näki Sen. “Sillä Hän sanoi minulle erämaassa: ‘Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, Hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella.’”

⁵⁰     Hän oli Jumalan lähettämä mies, Jumalan kouluttama, hän ja työskenteli Jumalalle, kunnes Jumala ja hän tulivat… Hän oli profeetta, ja Sana tuli hänelle vedessä, niin kuin sanoin eilen illalla. Hän oli Jumalan Sana, jonka Malakia oli profetoinut tuota aikaa varten. Malakia sanoi, että tulisi olemaan sen kaltainen henkilö, ja Johannes tuli näyttämölle, tuo profeetta, täyttääkseen tuon Herran Sanan, joka oli tuota päivää varten. Niinpä hän oli merkki Israelille, jos he vain olisivat tunteneet tuon merkin.

⁵¹     Jopa opetuslapset sanoivat: “Miksi kirjanoppineet sanovat, että profeetta Elian täytyy tulla ensin?”

Hän sanoi: “Hän on jo tullut, ettekä te tunteneet häntä.”

⁵²     Jumala tekee sen niin yksinkertaisella tavalla, että se poimii vain tuon valitun siemenen, eivätkä muut koskaan näe sitä. Se on totuus.

⁵³     Kuinka monta viisasta miestä oli silloin Babylonissa opiskelemassa astrologiaa, kun nämä kolme viisasta miestä tiesivät, että kun he näkivät noiden kolmen tähden muodostavan jonon, se oli merkki siitä, että Messias oli maan päällä? He tiesivät sen. He uskoivat sen. Ja he juuri näkivät nuo tähdet. Muut eivät nähneet niitä. Ne olivat oikeassa kuviossaan, mutta he näkivät ne sillä tavalla, kuinka Jumala halusi esitellä ne heille.

⁵⁴     Sillä tavoin Evankeliumi on tänään. Se voidaan nähdä ainoastaan sillä tavoin, miten Jumala esittelee sen teille. Ja jos Se esitellään teille Raamatun jatkuvuuden ulkopuolelta, silloin Jumala ei ole kertomassa sitä teille. Aamen. Te ette voi saada Raamattua valehtelemaan. Se on erehtymätön Jumalan Sana. Ja sen täytyy sopia jatkuvuuteen Hänen lopun Sanansa kanssa. Se ei voi sanoa näin yhdessä paikassa ja sitten jotakin muuta toisessa paikassa, osua tässä ja ampua ohitse. Sana osuu maaliin joka kerta, joten teidän täytyy saada se pysymään jatkuvuudessa muun Sanan kanssa. Sen vuoksi, niin kuin Hänen tapansa Sanassa on aina ollut, Hän lähettää profeetan ennen tuota aikaa, ennen kuin Hän vahvistaa Sanansa.

⁵⁵     Nyt voisimme puhua tässä hetken siitä, mikä on profeetta. Englannin kielen termin mukaan se merkitsee “saarnaajaa”. No niin, se on englanninkielinen termi. Mutta hebreankielisen termin mukaan häntä kutsutaan “näkijäksi”.

⁵⁶     Ja näkijä oli eräs, jolla oli tulkinta kirjoitetusta Sanasta, ja hän näki ennalta tulevia asioita. Ja kun hän puhui tulevista asioista, ja ne tapahtuivat, se todisti, että hän oli näkijä, ja silloin he tiesivät, että hänellä oli oikea tulkinta Kirjoituksesta, koska Jumala hänen kauttansa toi julki sen osan Kirjoituksesta, joka oli kirjoitettu tuota päivää varten. Aamen. Älkää olko unessa. Herätkää! Se oli selvä tuntomerkki näkijästä, ennustaminen, ennakolta kertominen. Ja ainoa tapa, miten he saattoivat tietää, että hän oli saanut oikean tulkinnan Kirjoituksesta, oli se, että mitä hän sanoi, se tapahtui. Silloin he tiesivät, että hän oli Jumalan kutsuma, Jumala oli sanonut niin. Ja sitten he huomasivat, että se tuli suorassa jatkuvuudessa tuota päivää varten olevan Sanan kanssa.

⁵⁷     Jeesus sanoi: “Tutkikaa Kirjoituksia!” Kun he näkivät, että Hän kykeni erottamaan ajatukset, joita heidän mielessään oli, he kutsuivat Häntä Beelsebulksi, ja Hän sanoi: “Tutkikaa Kirjoituksia, ne juuri todistavat Minusta.” Kirjoitukset olivat täydellisessä jatkuvuudessa tuon ajan merkin kanssa! Hän oli Jumalan merkki tuolle ajalle. Hän oli kirjoitetun Sanan julkituominen, ja Hän saattoi myös kertoa ennalta, mitä tulisi tapahtumaan, eivätkä he voineet kieltää sitä. Hän oli tuon päivän supermerkki. Hän varmasti oli sitä.

⁵⁸     Pankaa merkille Hänen muuttumattoman Sanansa jatkuvuus, joka myöskin koskee Pyhää Henkeä. Jeesus sanoi: “Kun Pyhä Henki on tullut teidän päällenne, Hän tulee muistuttamaan teitä, tai paljastamaan nämä asiat, jotka Minä olen kertonut teille, ja Hän tulee myös näyttämään teille tulevat asiat.” Nyt Raamattu…

⁵⁹     Ihmiset sanovat tänään: “Ei maailmassa ole mitään sellaista asiaa kuin profeetta.”

⁶⁰     Mutta miksi sitten Paavali asetti ne seurakuntaan? “Ensin apostolit, profeetat, opettajat, pastorit ja evankelistat.” Varmasti oli.

⁶¹     Pyhä Henki on profeetta. “Kun Pyhä Henki tulee teidän päällenne, Hän tulee paljastamaan teille, tai opettamaan teille, näyttämään teille nämä asiat, jotka Minä olen kertonut teille, ja jotka ovat olleet teille niin arvoituksellisia. Te ette niitä nyt ymmärrä, koska ne eivät ole teidän aikaanne varten. Mutta kun Pyhä Henki tulee, Hän on saava nuo asiat elämään, niin kuin on luvattu. Eikä vain sitä, vaan Hän tulee näyttämään teille tulevia asioita.”

⁶²     Kunnia! Jumalan Sanan, Jumalan lupauksen, Jumalan Hengen jatkuvuus. Me elämme tuossa hetkessä ja tarkkaamme tämän ajanjakson profetioiden avautumista, niiden tapahtumista. Missä suuressa ajassa me elämmekään! Pyhän Hengen tuli näyttää meille tulevat asiat.

⁶³     Mies on aina yrittänyt saavuttaa ja aikaansaada itselleen nimen tekemällä itsestään jonkun supermerkin. Mikä saa jonkun yrittämään tehdä itsestään jotakin ‘superia’, yli jonkun muun? Miksi hän tekee niin? Koska se on hänen luonteessansa. Luonnon mukaan hän on syntinen, mutta vartaloltaan hän on langennut Jumalan poika.

⁶⁴     Miksi mies valmistaa itsellensä niin kauniin kodin ja parantelee sitä koko ajan? Lintu ei tee kotiaan mitenkään erilaiseksi. Myyrä yhä elää maassa, niin kuin se eli tuhannen vuotta sitten. Näettekö? Lintu yhä rakentaa pesänsä aivan niin kuin se teki tuhannen vuotta sitten. Mutta ihminen jatkuvasti parantelee ja lisää sitä. Miksi? Hän on langennut Jumalan poika. Hänessä itsessään on jotakin, joka kertoo hänelle, että on olemassa kauniimpi palatsi, ja hänessä on, jotakin mikä yrittää löytää sitä. Se on sen etsintää. Oi, jos me katsomme joitakin näitä koteja tänään, niin millaista tuleekaan olemaan toisella puolella? Kun langennut luonto voi tehdä jotakin tämän kaltaista, niin millaista tuleekaan olemaan?

⁶⁵     Mutta hänen sisäpuolellaan oleva luonto saa hänet tekemään niin. Vaikka hän onkin langennut, hän yrittää kuitenkin tehdä jotakin itsessänsä. Hän yrittää tehdä sitä. Niin on ollut alusta asti.

⁶⁶     Adam, hän yritti valmistaa super-uskonnon ilman sovitusta. He yhä yrittävät tehdä niin, super-uskontoa, tehdä jonkunlaisen uskonnon, jossa hän voisi elää millä tavalla vain haluaisi, ilman sovitusta, ja kuitenkin niin että hänellä olisi peite. Hän yritti tehdä niin alussa, ja hän yhä yrittää tehdä niin.

⁶⁷     Mutta Jumalan järjestämä tie oli sovitus, eikä se tule milloinkaan toimimaan millään muulla tavalla. Sen täytyy tulla takaisin sovitukseen.

⁶⁸     Nimrod yritti rakentaa super-tornin, uskonnollisen tornin. Joku pieni torni on saattanut olla vaikka kymmenen metriä korkea, mutta hän halusi valmistaa jotakin mikä olisi super, jotakin suurempaa, joten hän rakensi itsellensä tornin. Se tapahtui hänen päivinään.

⁶⁹     Nebukadnessar halusi rakentaa super-kaupungin. Hän käytti siinä taivaallista mallia, ja siinä oli riippuvia puutarhoja, ja Eufrat virta virtasi Valtaistuimen edestä aivan samalla tavoin kuin Elämän Vesi, Elämän Virta, juoksee Jumalan Valtaistuimen edestä. Hän yritti valmistaa super-kaupungin.

⁷⁰     Yhdysvallat, muutama vuosi sitten, yritti valmistaa super-laivan. He valmistivat sen ja he sanoivat: “Se ei tule koskaan uppoamaan. Sitä ei voida upottaa.” Mutta Jumala pani Titanicin meren pohjaan. Se osoittaa, etteivät ihmisten saavutukset koskaan ole riittäviä. Kaikki se, mitä ihmisessä on, on tomua ja menee takaisin tomuun.

⁷¹     Valloittaakseen maailman Venäjä tänään yrittää tuottaa jotakin super-tiedemiestä, joka kykenisi tekemään jonkun tieteellisen asian.

⁷²     Ranska, ei kovinkaan pitkää aikaa sitten, he ajattelivat että heillä yhä voisi olla naisensa, viininsä ja juhlansa, joten he valmistivat itsellensä sen, mitä kutsuttiin Maginot-linjaksi, ja kaikki heidän aseensa olivat suunnattuina Saksaa, heidän arkki-vihollistaan, kohden. “Jos he vain tulevat tännepäin! Me tulemme elämään, miten tahdomme. Me rakennamme tähän suuren super-linjan, me teemme sen betonista, ja sitten me suuntaamme aseemme. Jos he vain yrittävät tulla, niin me tulemme painamaan nappia. Ne kaikki tulevat ampumaan ja pyyhkäisemään heidät takaisin Saksaan.” Mutta Saksa marssi suoraan ympäri sen taakse. He olivat unohtaneet sen mahdollisuuden.

⁷³     Niin olemme mekin unohtaneet! Jumala osoittaa mahtavalla kädellänsä tälle maailmalle, ettei se voi pysyä pystyssä. Mutta he tahtovat supermerkkiä.

⁷⁴     He valmistivat itsellensä Maginot-linjan, mutta Saksa marssi sen ympäri suoraan heidän taakseen, koska he olivat unohtaneet sen mahdollisuuden. He olivat unohtaneet rakentaa tykeilleen jonkinlaiset pienet tornit, niin että he olisivat voineet kääntää ne ympäri ja ampua toiseen suuntaan. He olivat unohtaneet sen.

⁷⁵     Juuri sen seurakunta on unohtamassa tänään. Heillä on super-seurakunta, heillä on super-kirkkokunta. Heillä on super-pukeutuneet ihmiset. Heillä on kaikki se, mitä he tahtovat, ja super-saarnaajia super-koulutuksen kanssa. Mutta te unohdatte, että Jumalan Sana ei voi pettää. Sen täytyy tulla sillä tavalla, kuin Jumala on sanonut sen tulevan. Ei ole mitään tapaa, miten kiertää se.

⁷⁶     Sitten tuli Saksan vuoro myöhemmin. He ajattelivat, että se oli hyvä idea, joten he järjestivät sen niin, että he saattoivat kääntää tykkinsä toiseen suuntaan. Niinpä he rakensivat itsellensä linjan nimeltä Siegfried-linja, mutta amerikkalaiset pommit räjäyttivät heidät ilmaan. Näettekö?

He yrittävät koko ajan valmistaa jotakin super, super, super.

⁷⁷     Seurakunnat tänään tahtovat oman super-kirkkokuntansa. Me olemme yrittäneet pitkän aikaa, että metodistit ottaisivat kaiken, baptistit ottaisivat kaiken. Sitten helluntailaiset tulivat mukaan kilpaan ottaakseen kaiken. Katolilaiset yrittävät ottaa kaiken. Niinpä he näkevät olevansa pieniä hajanaisia ryhmiä, jotka eivät voi tehdä sitä. Mutta jos he voisivat panna sen kaiken yhteen, niin kuinka Kirjoitusten mukaiselta se kuulostaisikaan! “Liittykäämme yhteen! Liittykäämme yhteen, ja silloin me tulemme tekemään sen. Me tulemme ajamaan kommunismin valtamereen.”

⁷⁸     Eivätkä he tiedä, että Jumala on nostanut esiin kommunismin voittamaan heidät. Suuresti sanottu joltain saarnaajalta. Mutta se saa minut niin sairaaksi, kun kuulen tätä: “Kommunismi! Kommunismi!” Te tunnette kommunismin merkit. Mutta siitä hetkestä, jossa te elätte, te ette tiedä mitään. Ettekö te tiedä, että Jumala on luvannut tehdä sen? Samalla tavoin kuin Hän nosti esiin Nebukadnessarin hävittämään Israelin, koska he eivät vaeltaneet Hänen tietään. Raamattu selvästi opettaa niin, ja tämä on hetki, että sen tulee tapahtua.

⁷⁹     Me näemme kaikki nämä asiat tässä päivässä, jossa elämme. Mikään niistä ei ole kätkettynä, se on jotakin, minkä Jumala on paljastanut Sanassansa, mutta ihmiset ovat liian sokeita nähdäkseen sitä.

⁸⁰     Tänään me ajattelemme: “Hyvä on, jos me voimme saada kaikki yhteen, niin ‘neuvonantajien paljoudessa on turva’.”

⁸¹     Se on totta, mutta minkä kaltaisessa paljoudessa te neuvottelette? Kuinka te voitte kulkea yhdessä? Kuinka te voisitte sekoittaa nämä kirkkokunnat yhteen? Jotkut heistä ovat uskovaisia, ja jotkut uskomattomia, ja jotkut tekouskovaisia. Kuinka te voitte panna ne yhteen ja kulkea yhdessä? “Kuinka voi kaksi kulkea yhdessä, elleivät he ole sopineet keskenään?” Niin on myös kirjoitettu. Katsokaa tänne, mitä he tekevät, he tekevät itsestänsä runsaslukuisia.

⁸²     He tekivät kerran Raamatussa saman asian, kun Ahab oli vaikeuksissa, ja Ahab lähetti kutsumaan Joosafatia Juudeasta nähdäkseen, voisiko hän tuoda sotajoukkonsa ja auttaa häntä taistelussa. Ja Joosafat, tuo uskovainen, joka ei ollut kosketuksessa Jumalansa kanssa, hän meni sinne ja sanoi: “Kyllä.”

⁸³     Ahab sanoi: “Siellä on palanen maata, joka kuuluu meille. Se on meidän. Jumala antoi sen meille. Profeetta Joosua jakoi meille tuon maan, ja nyt me näemme sen kuuluvan viholliselle. Vihollinen kasvattaa siellä viljaa, jonka pitäisi mennä meidän heprealaisten vatsoihin, ja nyt se on siellä vihollisen hallussa.” Hän sanoi: “Tulisiko meidän mennä? Tahtoisitko tulla kanssani?”

⁸⁴     No niin, Joosafat, ajattelematta  kahta kertaa, sanoi: “Totta kai, varmasti. Minun sotavaununi ovat sinun sotavaunujasi. Minun hevosmieheni ovat sinun hevosmiehiäsi. Minun jalkamieheni ovat sinun jalkamiehiäsi. Me olemme veljiä. Sopikaamme yhdessä, tehkäämme liitto ja menkäämme sinne yhdessä.” Ja sitten hänellä välähti: “Meidän on parasta ensi etsiä Jumalaa.” Oi, kyllä!

⁸⁵     Ennen kuin te liitytte tuohon asiaan, teidän on parasta ensin etsiä Jumalaa. Teidän on parasta ottaa siitä selvää, ennen kuin te heitätte seurakuntanne sen kaltaiseen, kuin mikä Babyloniin on. Teidän on joko tehtävä se tai sitten otettava pedon merkki. Mutta jatkakaa vain.

⁸⁶     Ahab sanoi: “Tietenkin, olisihan minun pitänyt ajatella sitä.” Hän sanoi: “Minulla on täällä seminaarissa neljäsataa heprealaista profeettaa, parhaat, mitä maassa on. Missään ei ole mitään parempia. Noutakaamme heidät.”

⁸⁷     Ja nuo profeetat tulivat ja he kaikki profetoivat. Varmasti, he ajattelivat, että se oli juuri oikea idea. He sanoivat: “Tietenkin, sehän kuuluu Israelille. Jumala antoi sen Israelille. Se kuuluu Israelille.”

⁸⁸     Mutta Jumala ainoastaan antaa teille nämä asiat ehdollisesti. Niin minä tänään ajattelen Hengen lahjoista Seurakunnassa. Niin moni sanoo, että niiden tulee olla siellä. Mutta se on tuleva sinne ainoastaan määrätyillä ehdoilla.

⁸⁹     Eräs tunnettu sananpalvelija sanoi minulle äskettäin: “Miksi et lakkaa moittimasta noita naisia ja miehiä siitä ja tästä ja kaikesta muusta?” Hän sanoi: “He pitävät sinua näkijänä tai profeettana.” Hän sanoi: “Miksi et opeta heille, kuinka saada Pyhä Henki ja suuria lahjoja?”

“Minä sanoin: “Mitä he niillä tekisivät?”

⁹⁰     Hän sanoi: “Sinun tulisi opettaa heille parempia asioita, kuin vain yrittää sanoa heille, kuinka he leikkaavat hiuksiaan ja minkälaisia vaatteita he käyttävät, ja niin edelleen, sillä tavalla. Eikä sinun pitäisi tehdä sellaista.”

⁹¹     Minä sanoin: “Kuinka minä voisin opettaa heille algebraa, kun he eivät edes kuuntele aakkosiaan?” Näettekö? Kuinka te voisitte tehdä sen? Heidän täytyy… Jumala antaa nämä lahjat ehdollisina.

⁹²     Ja tuo maa kuului Israelille sillä ehdolla, että Israel pysyi uskollisena Jumalalle. Mutta katsokaa, minkälainen luopiopastori heillä siellä oli, joka antoi epäjumalan palvonnan ja kaiken muun tulla sisälle. Mutta nämä profeetat ajattelivat sen kuuluvan Jumalalle, kuuluvan Israelille. Se oli lahjoitettu Israelille, ja heidän tulisi omistaa se.

Tuo sama asia on tapahtumassa tänään.

⁹³     Mutta muistakaa, he kaikki profetoivat yksimielisesti, ja yksi heistä, uskon sen olleen Sidkian, valmisti suuret rautaiset sarvet ja sanoi: “Sinä tulet ottamaan nämä ja puskemaan syyrialaiset suoraan ulos maasta niiden kanssa.”

⁹⁴     Ja se ei oikein sopinut tälle uskonnolliselle, hyvälle, moraaliselle miehelle, Joosafatille. Hän sanoi: “Mutta eikö sinulla ole vielä yhtä?”

⁹⁵     “Vielä yhtä, vaikka meillä on neljäsataa? Neljäsataa, jotka yksimielisesti sanovat: ‘Me haluamme Kirkkojen Neuvoston. Me tulemme tekemään sen.’” Katsokaahan, he olivat kaikki yksimielisiä. Ahab sanoi: “Hehän ovat kaikki yksimielisiä. Miksi et sitten lähde mukaani?”

⁹⁶     Joosafat sanoi: “Eikö olisi vielä yhtä, jolta voisimme kysyä neuvoa tässä asiassa, yhtä, joka olisi kosketuksessa Jumalan kanssa?”

⁹⁷     Hän sanoi: “Kyllä, on siellä vielä yksi, mutta minä totisesti vihaan häntä.” Siinä se on.

⁹⁸     “Oi, älköön kuningas sanoko niin” Joosafat sanoi. “Kysykäämme neuvoa häneltä ja katsokaamme, mitä hän neuvoo.”

⁹⁹     Hän sanoi: “Kyllä, siellä on yksi, jonka tunnen, Miika, Imlan poika. Mutta”, hän sanoi, “minä vihaan häntä.” “Hän aina panee kirouksia minun päälleni. Hän aina kertoo minulle, että olen väärässä, ja että helvetti on odottamassa minua.” Hän sanoi: “Minä vihaan jopa kuulla hänen saarnaavan. Eivätkä ketkään muut saarnaajat edes ota häntä seurakuntiinsa.” Hän sanoi: “Me olemme jo pitkän aikaa sitten potkaisseet hänet ulos yhdistyksestämme.” “Minä en edes tiedä, mistä hänet voitaisiin löytää.”

“Oi”, Joosafat sanoi, “älköön kuningas sanoko niin. Menkäämme ja noutakaamme hänet.”

¹⁰⁰Niinpä sitten yksi yhdistyksestä meni noutamaan häntä ja sanoi hänelle: “Nyt, Miika, sinulla on tilaisuus saada jäsenkorttisi takaisin, jos vain tulet sanomaan samalla tavalla, kuin hekin sanovat. Katsohan, jos vain tulet tekemään sen, jos tulet olemaan samaa mieltä kanssamme siitä, että meidän kaikkien pitäisi tulla yhteen ja liittyä tuohon neuvostoon, niin silloin tulet olemaan yksi meistä.”

¹⁰¹Oi, mutta Jumalalla on aina joku, joka tulee pysymään uskollisena. Hän sanoi: “Niin totta kuin Herra Jumala elää, minä tulen sanomaan vain sen, minkä Hän käskee minun sanoa.” Aamen.

¹⁰²Se oli merkkinä Joosafatille. Te tiedätte, kuinka tuo kertomus jatkuu. Vaikka tuossa neuvostossa olikin neljäsataa, jotka olivat häntä vastaan, hän pysyi lujana ja sanoi: “Mutta Jumala on sanonut!” Ja se oli merkkinä Joosafatille, eikä Joosafat tahtonut lähteä.

¹⁰³Niinpä me näemme, mikä oli sen lopputuloksena, koska tuon miehen sana oli tarkalleen sen profeetan sanan mukainen, joka oli profetoinut Ahabin päivistä ja sanonut: “Koska hän oli ottanut vanhurskaan Naabotin ja tappanut hänet ja tehnyt muuta sellaista, oli Jumala sanonut hänelle profeetta Elian kautta, että ‘koirat tulevat nuolemaan sinun veresi’, ja kuinka ne tulisivat syömään Iisebelin.” Hän oli profetoinut. Se oli Sana, ja Miika oli se, joka saattoi saada sen tapahtumaan. Aamen.

¹⁰⁴Hän oli tuon päivän profeetta-merkki, jos he vain olisivat kuunnelleet häntä. Se ei ole koskaan pettänyt. Jumala aina lähettää profeetta-merkin.

¹⁰⁵Jokainen haluaa aina merkkin. Meidän oletetaan odottavan merkkejä. Se on totta. Mutta Kirjoituksen mukaisia merkkejä, Raamatun merkkejä, eikä uskonnollisia merkkejä.

¹⁰⁶Jokainen tulisi odottamaan jotakin merkkiä, ja he tiesivät, että tämä tulisi olemaan super-päivä, koska Jumala, joka näki lopun jo alusta alkaen, oli sanonut: “Minä tulen antamaan heille merkin, supermerkin. Minä tulen antamaan heille Iankaikkisen merkin.” Aamen. “Minä tulen antamaan heille merkin, joka ei tule koskaan pettämään eikä koskaan tule katoamaan pois.” Aamen. “He tahtovat merkin, niinpä Minä tulen antamaan heille sellaisen, supermerkin.”

¹⁰⁷Hän ei tullut maailman kiillotetulla tavalla, siten kuin he odottivat Hänen tulevan. Mutta mitä Hän oli sanonut? “Neitsyt on tuleva raskaaksi.” Aamen. Se oli merkki. Se oli supermerkki. “Neitsyt on tuleva raskaaksi.” Aamen. Super, supermerkki, ei jokin luonnollinen merkki, vaan supermerkki, neitsyt tulisi raskaaksi, näettehän, yliluonnollinen merkki. Yliluonnollinen! Se oli supermerkki, sillä kukaan neitsyt ei ollut koskaan aikaisemmin tehnyt niin, mutta: “Hän tulisi raskaaksi.”

¹⁰⁸Millainen sen tulisi olla? “Häntä kutsuttaisiin nimellä Immanuel.” Miten se tulisi olemaan? “Jumala ja mies tulisivat yhdeksi.” Se on supermerkki.

¹⁰⁹Oi Jumala, jospa maailma vain voisi nähdä sen, että Jumala ja mies ovat yksi! Supermerkki oli tuo ensimmäinen Mies, johon Jumala tulisi. Kaiken sen, mitä Jumala oli, Hän vuodatti Kristukseen. Ja kaiken sen, mitä Kristus oli, Hän vuodatti Seurakuntaan. Se on supermerkki, Jumala ja ihminen yhdessä. Sen tuli olla viimeisen päivän supermerkki, kun Raamatun kokonaisuudessaan tulisi olla täyttynyt viimeisinä päivinä.

¹¹⁰Supermerkki: “Neitsyt on tuleva raskaaksi. Ja Se, mikä syntyisi, tulisi olemaan Jumala julkituotuna lihassa”, supermerkki. He eivät vieläkään usko sitä, mutta niin se oli joka tapauksessa. Se on yhä supermerkki.

¹¹¹Pankaa merkille, supermerkki! Tänään heillä on supermies, heillä on siitä sarjakuvia, ja heillä on kaikki nämä muun kaltaiset super-asiat. Mutta Seurakunnalla on supermerkki, Jumala takaisin Seurakunnassa, julkituotuna inhimillisessä lihassa, Jumala yhdistyneenä miehen kanssa, Hänen varma supermerkkinsä!

¹¹²Pankaa merkille Iankaikkinen merkki, pettämätön merkki, Se ei tule koskaan pettämään. Sana ja ihminen tulevat yhdeksi. Kun Jumalan Sana ja mies tulivat yhdeksi, niin kuin Johanneksen 1. luvussa sanotaan: “Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja Sana oli tehty lihaksi, ja asui keskuudessamme.” Se on supermerkki.

¹¹³Ja jos se oli supermerkki tuona päivänä, niin kun tuo sama Henki, joka oli Jeesuksen Kristuksen yllä, tulee Hänen Seurakuntaansa tuomaan julkikirjoitetun Sanan tätä päivää varten. Se on yhä supermerkki.

¹¹⁴Tuolla seurakunnalla voi olla Neuvoston merkki, kun he kaikki tulevat yhteen valheellisen maailman rauhan tähden, ja mitä kaikkea he tahtovat olla. Baptistit voivat sanoa: “Me saimme miljoonan lisää vuonna -44.” Metodistit voivat kerskata mitä tahtovat, niin kuin ykseys tai kolminaisuus, ja mitä he mahtavatkaan olla.

¹¹⁵Mutta se on yhä supermerkki, ja Jumala pysyy aina uskollisena tuolle supermerkille. Jumala ihmisessä, tuoden julki Hänen kirjoitetun Sanansa, Hänen Sanansa: “Kun Hän, Pyhä Henki, on tullut teidän yllenne, Hän tulee paljastamaan nämä asiat ja näyttämään ne teille, ja Hän on näyttävä teille tulevat asiat.” Hebrealaiskirje 13:8: “Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja ikuisesti.” Tarkalleen.

¹¹⁶Hän oli Abrahamin Super-Siemen, Super-Poika. Abrahamilla oli yksi poika, jonka hän siitti luonnollisen lihan mukaan, ja se oli Iisak. Ja sitten hänellä oli toinen Poika, ja tämä Poika oli uskon perusteella, se oli Jeesus. Hän oli Abrahamin Poika, Daavidin Poika, Jumalan Poika. Hän näki sen ennalta näyssä. Usko Hänen luvattuun Sanaansa, jotta se osoittaisi viimeisinä päivinä Abrahamin uskon. Meidän oletetaan olevan Abrahamin Siemen. Jos me olemme kuolleita Kristuksessa, silloin me olemme Abrahamin Siemen ja perillisiä Hänen kanssaan lupauksen mukaisesti. Miksi nyt tämä supermerkki annettiin Abrahamille? Koska se tulisi tuomaan esiin viimeisen päivän supermerkin. Sen täytyy tulla näkyville.

¹¹⁷Jumala näytti Abrahamille lopun alusta alkaen, ja mitä tulisi tapahtumaan: Jumala julkituotuna Miehessä, Hänen super-uskon Pojassansa. Ihminen ei voinut tuhota tätä Poikaa. He saattoivat tuhota Iisakin, he saattoivat tuhota Jaakobin, ja kaikki heidän jälkeensä tulevat jälkeläiset, mutta tätä Super-Poikaa ei voitu tuhota. Abrahamin Siemen, tämä usko, ei luonnollinen siemen, vaan se usko, jonka Abraham sai, ja joka ei ollut ympärileikkauksen lain mukaan, vaan uskosta Sanaan. Se oli Abrahamin superuskon Poika, joka oli Jeesus Kristus. Kaikki hänen muut poikansa kuolivat, mutta tätä Poikaa ei voitu tappaa. Hänet tapettiin, mutta Hän ei voinut pysyä kuolleena. Hauta ei voinut pitää Häntä. Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti.

¹¹⁸Pankaa merkille l. Mooseksen kirja 22:16 ja 17 siellä vuorella, jonne Jumala oli näyttänyt, että Abrahamin tuli mennä, siellä hän näki sarvistaan kiinni jääneen oinaan, siellä erämaassa. Huomatkaamme se nyt, nopeasti. Sen jälkeen kun hän oli ottanut Iisakin ja sitonut hänet, joka oli hänen luonnollinen poikansa, hän laski hänet alttarille ottaakseen hänen elämänsä. Ja sitten hänen alkaessa ottaa hänen elämänsä, rakkauden tottelevaisuudessa Jumalaa kohtaan, jotakin tapahtui. Hän kuuli Äänen, joka sanoi: “Abraham, pysäytä kätesi, sillä nyt Minä tiedän, että sinä rakastat Minua.” Ja sitten hän kuuli oinaan määkivän, joka oli siellä erämaassa, hänen takanaan, jäänyt sarvistaan kiinni. Ja hän antoi tuolle paikalle nimen Jehova-jireh.

¹¹⁹Huomatkaa, Jumala sanoi: “Ja sinun siemenesi”, se on Abrahamin siemen, “tulisi valtaamaan vihollisensa portit.” Hän tulisi valtaamaan portit, ottamaan ne haltuunsa. Hän lupasi sen. No niin, hänen luonnollinen siemenensä teki juuri sen. Kaikki Abrahamin luonnollinen siemen oli profeetat, jotka tulivat hänen jälkeensä.

¹²⁰Siellä oli Mooses, Abrahamin siemen, joka tuli eräälle portille ollessaan täyttämässä velvollisuuttaan. Hän tuli Punaisen Meren portille sen jälkeen, kun hän oli opettanut Israelin lapsille Jumalan lupaamasta maasta. Hän oli Jumalan profeetta. Hänet oli tuotu julki kansan edessä Jumalan profeettana. Jumala käytti häntä luomiseen. Jumala teki kaiken kaltaisia merkkejä ja ihmeitä hänen kauttaan. Ja hän pysyi aivan tarkalleen Jumalan Sanan kanssa, koska hän etsi ensin Jumalaa. Ja hän tunsi asemansa. Hän tiesi syntyneensä tuota ajanjaksoa varten tuodakseen julki Jumalan Sanan tuona aikana. Ja sitten, ollessaan täyttämässä velvollisuuttaan, hän kohtasi jotakin, jonka suhteen hän ei tiennyt, miten toimia, ja se oli Punainen Meri. No niin, mitä tapahtui? Abrahamin siemenen oli luvattu valtaavan vihollistensa portit. Niinpä kun Punainen Meri tuli portiksi, jonka lävitse hän ei voinut kulkea, tuli Jumala näyttämölle ja otti tuon portin pois, ja Mooses käveli ylitse kuivaa myöden. Hänen siemenensä valtasi portin.

¹²¹Nuo heprealaislapset valtasivat tulisen pätsin portit, niin ettei se voinut edes polttaa heitä.

¹²²Daniel valtasi vihollisen portit, leijonien kidat, niin etteivät ne voineet avata suutaan syödäkseen häntä.

¹²³Simson erään kerran… Joukko ihmisiä oli sulkenut hänet erääseen kaupunkiin. Ja kun niin oli tapahtunut, hän veti nuo suuret portit irti kivimuureistaan, nosti ne hartioilleen ja käveli niiden kanssa kukkulan laelle. Miksi? Hän oli yhä liitossa, hänen palmikkonsa riippuivat yhä hänen päässään. Lupaus oli yhä siellä: “Ja hän tulee valtaamaan vihollisensa portit.” Aamen. Varmasti, tietenkin.

Kaikki nämä kuolivat, nämä hienot uskon soturit. He kaikki kuolivat.

¹²⁴Sitten tuli näyttämölle Abrahamin Super-Siemen, kuninkaallinen Siemen, superkuninkaallinen Siemen, Jeesus Kristus, joka oli Abrahamin uskon Poika, jonka hän näki uskon kautta, että hän Jumalan lupauksen kautta siunaisi kaikki, olisi monien kansojen isä. Hänen Super-Siemenensä tuli näyttämölle.

¹²⁵Mitä nämä toiset tekivät? He valtasivat leijonien portit, tulen portit, meren portit, kaupungin portit. Ja minne tahansa he tulivatkin, he kykenivät valtaamaan vihollistensa portit, koska niin heille oli luvattu. Mutta kun tuli aika kuolla, heidän kaikkien täytyi kuolla.

¹²⁶Nyt tässä tuli tuo kuninkaallinen Siemen. Eikä Hän vallannut ainoastaan vihollisen portteja, vaan Hän valtasi kuoleman, helvetin ja haudan portit, nousi ylös kolmantena päivänä ja avasi tien. Hän repi esiripun ylhäältä alas ja valmisti tien jokaista miestä ja naista varten, niin että ne, jotka haluaisivat tulla, voisivat tulla Hänen luokseen. Hän valtasi portit. Eikä Hän tehnyt vain sitä, vaan Hän otti vankeja saaliikseen, nuo, jotka olivat kuolleet uskossa, ja astui ylös Korkeuteen ja antoi lahjoja ihmisille. Se oli Abrahamin Super-Siemen. Se oli kuninkaallinen Siemen, Jeesus Kristus, supermerkki. Muistakaa, se oli iankaikkinen merkki, yliluonnollinen iäisestikestävä merkki, se oli Jeesus. Hän nousi kuolleista, ne eivät voineet pidätellä Häntä. Kuolema, helvetti ja hauta eivät voineet pitää Häntä.

¹²⁷Hebrealaiskirje 13:8, niin kuin sanoin: “Hän on sama eilen, tänään ja iäisesti”, näyttääkseen tämän merkin tässä ajanjaksossa.

¹²⁸Tarkatkaa, seuratkaamme hetken Abrahamia, joka oli esikuva hänen siemenestään. Abraham, tämä profeetta, tarkatkaa nyt, Jumala oli puhunut hänelle monin tavoin sen jälkeen, kun hän oli jättänyt Kaldean maan, Uurin kaupungin. Hän oli matkannut pitkään. Ja Jumala oli näyttänyt hänelle monia suuria merkkejä, ilmestynyt hänelle, näyttänyt hänelle kaiken kaltaisia asioita, joita tulisi tapahtumaan, ja Hän oli kertonut hänelle, mitä tulisi tapahtumaan. Kaikki nämä asiat Hän oli kertonut hänelle. Mutta ennen kuin hän sai luvatun poi­kansa, hän oli seisomassa siellä lähellä pakanain portteja juuri Sodoman yläpuolella. Ja ennen kuin hän sai poikansa, jonka tietenkin tuli syntyä super-poikana, ennen kuin hän sai hänet, (ei nyt kuninkaallinen Siemen), vaan ennen kuin hän sai hänet, hän sai supermerkin.

¹²⁹Mikä se oli? Jumala tuli alas hänen luoksensa Miehen muodossa. Pankaa merkille tuo Mies, joka puhui hänen kanssaan siellä teltan edessä ja antoi hänelle tämän supermerkin.

¹³⁰Ja kun hänen Super-Poikansa tuli näyttämölle, antoi hänen Super-Poikansa saman merkin osoituksena siitä, että Hän oli Abrahamin Super-Siemen. Kunnia!

¹³¹Ja Hän lupasi tuon saman asian viimeisissä päivissä. Näettekö te, mitä minä tarkoitan? Abraham, ennen, juuri ennen kuin luvattu poika saapui, juuri niin kuin me nyt Abrahamin Siemenenä odotamme kuninkaallista Siementä. Se oli luonnollinen siemen, tämä on kuninkaallinen Siemen. Kun tuo luonnollinen siemen sai merkkinsä, he hylkäsivät sen, niin tulee… ei muuta kuin Kuninkaallinen Siemen, kuitenkin tuo seurakunta-siemen tulee hylkäämään Sen uudestaan. He ovat aina tehneet niin. Mutta pankaa merkille, minkä kaltainen merkki se oli?

¹³²Katsokaamme ja nähkäämme, mikä tuo supermerkki oli. Siellä tuli eräs Mies, heitä oli kolme. Ja panitteko merkille, kun Abraham näki kolmen miehen tulevan, hän meni vastaan ja sanoi: “Minun Herrani, ethän tahdo kulkea ohitseni? Tule ja istuudu. Salli minun noutaa vettä ja pestä Sinun jalkasi. Ja nauti vähän leipää ja sitten mene ja toimita tehtäväsi.” Hän näki kolmen tulevan ja kutsui kolmea, Yhtä: “Herra.”

¹³³Loot, tuo nimellinen seurakunta siellä alhaalla Sodomassa, hän näki kahden tulevan ja hän sanoi: “Herrat.”

¹³⁴Abraham tiesi, että “nämä kolme ovat yksi”. Itse asiassa oli vain Yksi, heistä. Tarkatkaa, kaksi heistä meni alas Sodomaan, ja Yksi pysyi hänen kanssaan. Abraham sanoi: “Minun Herrani.” Pankaa merkille tuo Yksi, joka pysyi hänen kanssaan. Abraham, joka oli esikuva uloskutsutusta, ei ollut Sodomassa, hän oli tuon hetken valittu.

¹³⁵Nyt muistakaa, että pakanat olivat aikeissa tulla poltetuiksi, aivan samalla tavoin kuin nytkin on. Pakana maailma tullaan hävittämään tulella. Me tiedämme sen.

¹³⁶    Tarkatkaa nyt tuota supermerkkiä. Jumala tuli alas Miehen muodossa ja antoi merkin, kun Hänen selkänsä oli käännettynä telttaan päin, ja Hän kysyi, missä Saara oli. Ja Abraham sanoi: “Hän on teltassa Sinun takanasi.”

¹³⁷Ja Hän sanoi: “Minä tulen vierailemaan luonasi elämän ajan mukaisesti.” Tarkatkaa tuota “Minä”, näettekö, “Minä tulen vierailemaan luonasi.”

¹³⁸Ja huomatkaa, Hän ei kutsunut häntä nimellä Abram. Vain muutamia päiviä sitä ennen hän oli Abram. Jumala oli muuttanut hänen nimensä, kun oli puhunut hänelle Hengessä. Mutta tässä on Jumala lihassa syöden Abrahamin tappamaa vasikkaa ja juoden lehmän maitoa ja syöden leipää. Ajatelkaa sitä. Eräs Mies, pölyisin vaattein, likaisin jaloin, aamen, Jumala!

Te sanotte: “Se ei ollut Jumala.”

¹³⁹Abraham sanoi, että oli. Hän sanoi, että Hän oli “Elohim”, joka loi taivaat ja maan, tuo kaikki-riittävä, Jumala inhimillisessä muodossa. Aamen.

¹⁴⁰Ja Hän antoi Abrahamille merkin antaakseen hänen tietää sen, että pakanamaailma oli lopussa. Ja Hän oli tuo Super-Siemen. Hän sanoi: “Missä Saara on?”

Hän sanoi: “Hän on teltassa Sinun takanasi.”

Hän sanoi: “Minä tulen vierailemaan luonasi elämän ajan mukaisesti.”

¹⁴¹Ja Saara teki jotakin. Hän vähän ikään kuin naurahti. Hän kysyi: “Miksi Saara nauroi ja sanoi: ‘Nämä asiat eivät voi tapahtua’?” Hän erotti Saaran ajatukset, joka oli teltassa Hänen takanaan. Ja Abraham tiesi, että Hän oli Jumala.

¹⁴²Katsokaahan nyt. Jeesus, kun Hän tuli maan päälle, Hän oli tuo Super-Siemen. Ja kun Hän tuli, Hän ilmoitti ihmisille tuon saman asian. Onko se oikein? Nyt tietäen, että tämä lopunaika oli tulossa, Hän sanoi: “Näitä asioita, joita Minä teen, olette myös te tekevä, koska Jumala sanoi, että Minä tulen antamaan teille Iankaikkisen, ikuisen merkin.” Aamen. Siinä on tuo supermerkki.

¹⁴³Katsokaa seurakunnan polkua. Se on tullut ylös Lutherin, Wesleyn, helluntailaisten, kirkkokuntien kautta. Meillä on ollut ilmestyksiä ja kaiken kaltaisia asioita. Meillä oli kielilläpuhumista. Meillä oli parantamisen lahjat. Meillä on kaikki julkituotuna.

¹⁴⁴Mutta katsokaahan, aivan lopun ajassa, juuri ennen polttamista ja hävitystä, ilmestyy supermerkki salaperäisellä tavalla uudestaan näyttämölle suoraan meidän edessämme. Aamen, itse Jumala. Ei joku mies, vaan Jumala julkituotuna, supermerkki, iäti-kestävä merkki, Iankaikkinen merkki, supermerkki, Jumala julkituotuna lihassa! Sama merkki, jonka Hänen Poikansa teki, Hänen Super-Poikansa lupasi tuon saman merkin lopussa: “Niin kuin oli Sodoman päivinä, samoin on oleva Ihmisen Pojan tullessa.” Supermerkki palaisi takaisin.

¹⁴⁵Meillä on ollut kaikkia näitä muita asioita. Abrahamin kuninkaallisen Siemenen polku on johtanut ylös samaa polkua, jota Abraham tuli.

¹⁴⁶Mutta juuri ennen maailman tuhoamista tuon supermerkin täytyy ilmestyä uudestaan, iankaikkisen ylösnousemuksen merkin, joka todistaa, ettei tuota kuninkaallista Siementä voitu tappaa samalla tavoin kuin Danielia ja muita profeettoja. Hauta ei voinut pitää Häntä. Muut valtasivat vihollisen portit kuten tulen, leijonat, miekan ja niin edelleen. He valloittivat sen. Mutta tämä kuninkaallinen Siemen valloitti kuoleman, helvetin ja haudan. Mikään ei voinut pitää Häntä. Miksi? Hän on iankaikkinen supermerkki! Mikä on supermerkki? Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus. Kun Hän on ollut kuolleena kaksituhatta vuotta, Hän yhä seisoo keskellämme toimien samalla tavoin kuin Hän toimi silloin, julkituoden itsensä Seurakunnassansa, ihmislihassa. Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Aamen.

¹⁴⁷“Neitsyt on tuleva raskaaksi. Ja tuosta ajasta alkaen, Jumala ja ihminen tulevat olemaan yksi, ovat liitetyt yhteen.” Se on iankaikkinen, iankaikkinen merkki, supermerkki.

Hän elää, Hän elää,
Kristus Jeesus elää tänään!
Te voitte kysyä kuinka tiedän Hänen elävän?
Hän elää sisällä sydämessäni.

¹⁴⁸Minä näen Hänet keskuudessamme. Jokainen Hänen valitusta Siemenestänsä tulevat näkemään Sen. Kyllä vaan.

¹⁴⁹Valitut Hänen päivänään näkivät sen. Ennalta määrättyjen täytyy nähdä se. Kaiken epäuskon keskellä he yhä uskovat sen. He istuvat suoraan uskomattomien keskellä ja kuitenkin tunnustavat sen julkisesti: “Kyllä, Sinä olet Jumalan Poika, Israelin Kuningas.” Oi, kyllä.

¹⁵⁰Suoraan tuhansien uskomattomien keskellä sieltä käveli esiin mies nimeltä Simon Pietari, ja Hän sanoi: “Sinun nimesi on Simon, ja sinä olet Joonan poika.” Mitä se oli? Supermerkki. Siellä seisoi Profeetta, ja siellä oli tuo supermerkki, ja Simon Pietari vastaanotti sen huolimatta siitä, mitä muut sanoivat. Tuosta suuresta karkeasta vanhasta tyrannimaisesta miehestä tuli nöyrä karitsa Jumalan edessä.

¹⁵¹Huomatkaa, siellä oli Natanael, opettaja, todellinen oppinut, joka uskoi Jumalaa. Ja kun Filippus meni ja nouti hänet sinne, missä Jeesus seisoi, Jeesus sanoi: “Katso todellinen israelilainen, jossa ei ole mitään vilppiä.”

¹⁵²Hän sanoi: “Rabbi, milloin Sinä minut tunsit? Tämä on hämmästyttävää. Minä olen kuullut iso-iso-iso-iso-isoisien puhuvan niin-ja-niin ja niin-ja-niin, kauan aikaa sitten. Minä en ole koskaan kuullut sitä… Kuinka Sinä minut tunnet?”

¹⁵³Jeesus sanoi: “Ennen kuin Filippus sinua kutsui, kun olit puun alla, Minä näin sinut.” Supermerkki! Aamen. Papit ja rabbit olivat lopussa. Siellä oli Jumalan iankaikkinen supermerkki. Kyllä.

¹⁵⁴Hänen täytyi kulkea Samarian kautta. Muistakaa, on olemassa kolme ihmisrotua: Haara, Seem ja Jaafet. Hän kulki Samarian kautta. Siellä tuli eräs pieni nainen kaivolle noutamaan vettä. Ja Jeesus puhui hänelle sanoen: “Tuo Minulle juotavaa.”

¹⁵⁵Nainen sanoi: “Sinulla ei ole, millä nostaa vettä”, ja keskustelu jatkui sillä tavalla. He puhuivat rotuongelmasta ja niin edelleen.

¹⁵⁶Jonkun ajan kuluttua Jeesus sanoi hänelle: “Mene nouda aviomiehesi ja tule tänne.”

¹⁵⁷Nyt tuo nainen sanoi, (“tämä mies yrittää olla nokkela”), näettehän: “Ei minulla ole mitään aviomiestä.”

¹⁵⁸Hän sanoi: “Sinä olet kertonut totuuden. Sinulla on ollut viisi, ja se, jonka kanssa nyt elät, ei ole sinun aviomiehesi.” Supermerkki.’

¹⁵⁹Kuunnelkaa tuota naista: “Herra, minä ymmärrän, että Sinä olet profeetta”, supermerkki, tuon päivän Sanan julkituleminen. Tarkatkaa nyt: “Sinä olet profeetta, mutta en näe Raamatusta, että tähän aikaan pitäisi olla mitään profeettaa. Mutta me odotamme Messiasta, ja kun Hän tulee, tulee Hän julkituomaan Jumalan luvatun Sanan. Se tulee olemaan Hän.”

¹⁶⁰Tuo pieni naisparka, joka oli sellaisessa tilassa, tiesi enemmän Jumalasta, kuin puolet tämän päivän saarnaajista. Miksi? Hänet oli ennalta määrätty siihen. Kun tuo Valo osui siihen, tuo siemen tuli Elämään. Te ette voi kätkeä sitä. Ei.

¹⁶¹Katsokaa Natanaelia, hän ei välittänyt siitä, kuka siellä seisoi. Siellä hän seisoi oman pappinsa ja kaikkien muiden edessä ja sanoi: “Rabbi, Sinä olet Jumalan Poika. Sinä olet Israelin Kuningas, jota me odotamme.” Hän näki tuon supermerkin.

¹⁶²Tämä pieni nainen, kaikkien vaikeuksiensa keskellä, juoksi halki kaupungin ja sanoi: “Tulkaa katsomaan Miestä, joka on kertonut minulle, mitä olen tehnyt. Eikö tämä olekin juuri Messias? Eikö se ole se, mitä me odotamme?” Supermerkki!

¹⁶³Muistakaa nyt, pakanat eivät koskaan saaneet sitä silloin, mutta heidän täytyy saada se, koska Jumala ei voi muuttaa jatkuvuuttaan. Hänen täytyy tehdä se. Muistakaa, Hän lupasi sen. Hän sanoi, että Hän tulisi tekemään sen. Hän lupasi, että Hän tulisi tekemään sen. Ja viimeisinä päivinä Hän tulisi tekemään sen. Jeesus sanoi niin: “Niin kuin oli Sodoman päivinä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Meille on luvattu, että viimeisinä päivinä, Malakia 4. mukaan, tulisi astumaan esiin joku, joka yrittäisi tuoda ihmiset takaisin ja yrittäisi ravistella heidät takaisin kaikesta kylmyydestään ja perinteistään ja muista asioista “ja palauttaisi ihmisten uskon uudestaan takaisin apostolisien isien puoleen, alkuperäiseen Sanaan.” Kyllä.

Te sanotte: “Se oli Elia Johanneksessa.” Oi, ei, ei.

¹⁶⁴Elia Johanneksessa oli Malakia 3: “Minä lähetän sanansaattajani kasvojeni edellä.”

¹⁶⁵Koska välittömästi tämän profetian lähdettyä liikkeelle, koko maailma poltettiin. Kaksituhatta vuotta on kulunut Johanneksesta, eikä maailmaa vielä ole poltettu, eivätkä vanhurskaat vielä kävele pahojen tuhkien päällä.

¹⁶⁶Veli, sisar, me elämme supermarkettien, superjettien, supervaltateiden ja superrotujen päivissä, kaikki on super. Ja siellä on supermerkki! Meillä on ollut uskonnon merkki. Meillä on ollut herätysten merkki. Meillä on ollut yhteen tulemisen merkki. Heillä on ollut kielilläpuhumisen merkki. Meillä on ollut sairaiden parantamisen merkki. Meillä on ollut kaikki nämä merkit.

¹⁶⁷Mutta kuitenkin me näemme Raamatussa, että viimeinen merkki ennen luvatun pojan tuloa oli supermerkki. Jeesus sanoi: “Niin kuin oli silloin, ennen kuin luvattu Poika tulee uudestaan, tuo supermerkki tulisi olemaan jälleen maan päällä.” Minä julistan teille tänä iltana Jeesuksen Kristuksen Nimessä, se on nyt maan päällä. Eikä vain sitä, vaan se on suoraan täällä keskuudessamme tänä iltana. Pyhä Henki, Jumalan supermerkki, ylösnoussut Jeesus Kristus. Se ei voi pettää. Se on iankaikkinen merkki. Se ei voi koskaan muuttua. “Taivas ja maa tulevat katoamaan pois, mutta Se ei tule koskaan muuttumaan.” Se on iankaikkinen, iankaikkinen merkki, Jumala julkituotuna inhimillisessä lihassa, Jumala tehden itsensä tunnetuksi inhimillisessä lihassa.

¹⁶⁸Uskotteko sen Totuudeksi? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Uskotteko sen koko sydämestänne? [“Aamen.”] Älkää sulkeko itseänne niin kuin kilpikonna kuoreensa. Jos teissä on vähääkään kilpikonnaa, riisukaa tuo kuori pois. Antakaa Pyhän Hengen tulla sisälle. Älkää sulkeko itseänne johonkin uskontunnustukseen tai kirkkokuntaan. Veli, sisar, tuo hetki on tullut. Minä uskon, että Jumala on tehnyt juuri niin paljon kuin Hän tuleekin tekemään. Seuraava asia on seurakunnan toiminta, tai sitten me tulemme olemaan kadotettuja.

¹⁶⁹Minä pyydän ketä tahansa väittämään, ettei se ole niin. Olen pyytänyt sitä ympäri ja ympäri maailman, eikä kertaakaan kukaan ole yrittänyt sitä. He tietävät paremmin. He tietävät paremmin, koska Se on Sana, ja Jumala todistaa, että Se on Hänen Sanansa. Miksei sitä sitten otettaisi vastaan? Aamen. Jos se on sen aika, niin älkää siirtäkö sitä liian pitkään.

¹⁷⁰Monet ihmiset halusivat vastaanottaa Jeesuksen. He ajattelivat, että tulisivat tekemään sen “jonakin toisena, sopivampana aikana”, niin kuin sanotaan. He tahtovat vastaanottaa Kristuksen, mutta he siirtävät sitä liian pitkään. Jotkut heistä yrittivät saada Hänet pois käsistään vedellä pesten, siirtää syyn jollekin toiselle, mutta se epäonnistui.

¹⁷¹Se on teidän käsissänne tänä iltana, se on heitetty suoraan takaisin teidän syliinne! Hebrealaiskirje 13:8, huolimatta siitä, kuinka monia Kirkkojen Neuvostoja meillä on, se yhä on: “Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja ikuisesti.” “Niitä tekoja, joita Minä teen.” Jos Hänen Elämänsä on teissä, te tulette julkituomaan Jeesuksen Kristuksen. Aamen.

¹⁷²Te ette nyt kaikki voi olla tuo yksi, mutta te voitte olla osa siitä osa uskonne kanssa.

¹⁷³He eivät kaikki voineet olla Jeesus, kun he olivat maan päällä, mutta he pystyivät uskomaan Häneen ja vastaanottamaan sanoman. Siellä oli yksi Mooses, yksi Elia, yksi Nooa, ja jatkuen niin, on aina ollut niin, mutta muut voivat vastaanottaa sen. Eikä heillä olisi ollut minkäänlaista palvelutehtävää, ellei siellä olisi ollut, joku, joka olisi uskonut sitä. Jeesuksella ei olisi ollut minkäänlaista palvelustehtävää, ellei olisi ollut joku, joka olisi uskonut sitä. Paavalilla ei olisi ollut minkäänlaista palvelutehtävää, ellei olisi ollut joku, joka olisi uskonut sitä.

¹⁷⁴Pyhällä Hengellä ei olisi mitään Sanan palvelutehtävää tänään, ellei olisi joku, joka olisi halukas jättämään uskontunnustuksensa ja tulemaan uudelleen takaisin Sanaan huolimatta siitä, kuinka hyvää se on täällä, ja kuinka todellista se on täällä. Se on täällä nyt. Minä tiedän sen olevan täällä. Minä tunnen sen. Minä tiedän, että se on täällä. Sana sanoo, että se on täällä. “Missä tahansa kaksi tai kolme on koolla Minun Nimessäni, siellä Minä olen heidän keskellään.” Ja minä totisesti uskon Hänen olevan täällä samana eilen, tänään ja ikuisesti.”

¹⁷⁵Oi, jospa voisin saada tämän pienen tabernaakkelin… Minä rakastan teitä. Ja en usko, että maan päällä on ketään miestä, jota voisin sanoa rakastavani yhtään enempää kuin Jack Moorea, ja se on totta, Young Brownia ja Lyleä ja näitä miehiä täällä. Minä luin tänään erään artikkelin, jonka Anna Jean oli kirjoittanut, ja aioin pyytää häneltä lupaa painattaa se uudestaan. Se koski näitä hienoja asioita, joita he sanovat. Ja katsokaahan, mutta jos te ette herää nopeasti, tulee olemaan liian myöhäistä. Life Tabemaakkeli, minä olen osa teistä, ja siksi minä huudan. Vuosi vuodelta minä näen sen viilenevän. Te saatatte olla huomaamatta sitä, koska te elätte sen keskellä, mutta pysykääpä kentällä ja palatkaa sitten takaisin muistojen kanssa siitä, mitä se oli vuotta aikaisemmin. Enkö minä kertonut teille sitä siellä pienessä teltassa eräänä iltana ja sanonut: “Tästä hetkestä eteenpäin”? Mitä minä sanoin koskien Shreveportia, kun tuo nainen teki minusta tuon likaisen kirjoituksen tuolla kerralla?

¹⁷⁶Muistatteko, mitä sanoin tuolla kerralla Yhdysvalloista, kolme, neljä tai viisi vuotta sitten? Minä sanoin: “Tänä vuonna Yhdysvallat joko vastaanottaa Evankeliumin, tai sitten he eivät tule koskaan tekemään sitä.” He ovat tulleet huonommaksi tuosta ajasta asti. Eikä Amerikassa tule enää koskaan olemaan mitään sen kaltaista suurta herätystä. Jos te uskotte minun olevan profeetan, niin muistakaa, että se on Herran Sana. Tarkatkaa vain ja nähkää, eikö se olekin kuolemassa. Seurakunnat ovat kuolemassa. Ne ovat kuihtu­massa pois. Ja kuolen sisällisesti tietäessäni sen, miehet ja naiset, joita rakas­tan enemmän kuin omaa elämääni, ja joiden puolesta antaisin elämäni.

¹⁷⁷Minä olen tullut keskuuteenne veljenänne, en teidän Jumalananne, teidän veljenänne, en teidän vihollisenanne, teidän veljenänne! Minä olen kertonut teille Totuuden, ja Jumala on ilmoittanut sen siksi. Jokaisen sanan, jonka olen saarnannut, Hän on ilmoittanut olevan tarkalleen Totuus. [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Miksi et silloin vastaanottaisi Sitä, veli, sisar? Jeesuksen Kristuksen rakkaudessa, miksi et vastaanota Sitä? Jos te vain uskotte, että Se on Totuus, ottakaa Se vain silloin vastaan Totuutena. Siinä on kaikki, mitä pyydän teitä tekemään.

¹⁷⁸Kumartakaamme nyt päämme hetkeksi. Tulen lopettamaan juuri tähän. Sanoin, että tulisin antamaan alttarikutsun ja antaisin Billy Paulin jakaa rukouskortteja. Meillä ei ollut mitään rukouskortteja, oli liian myöhäistä jakaa niitä. Minä unohdin lupaukseni. Hän tulee olemaan täällä huomenillalla noin kello kuudelta. Emmekä me mitään rukouskortteja tarvitsekaan. Olen aina yrittänyt saada teidät eroon tuosta perinteestä, että aina lasketaan kädet päälle, samalla tavoin kuin juutalaiset tekivät. Jairus sanoi: “Tule ja laske kätesi tyttäreni päälle, ja hän tulee elämään.” Tuo roomalainen sanoi: “Puhu vain sana”, se oli pakanan tapa uskoa se.

¹⁷⁹Jos minä olen kertonut teille Totuuden. Kuunnelkaa nyt tätä haastetta. Jos minä olen kertonut teille Totuuden, silloin minun täytyy seistä täällä puhujanlavalla teidän edessänne ja sanoa tämä. Ja mitä sen kertomisesta on hyötyä teille, jos Jumala ei ole siinä? Ja jos se on Jumalan Totuus, on Hän velvollinen vahvistamaan Sen. Hänen täytyy vahvistaa Se. Hän lupasi, että Hän tekisi sen.

¹⁸⁰Mutta tulemmeko me istumaan kuin kohmettuneina? Onko Henki… Onko “Ikabod” kirjoitettuna Life Tabemaakkelin ylle? Onko se kirjoitettuna tabernaakkelin ylitse? Onko se kirjoitettuna seurakuntien ylle, joissa olen vieraillut ympäri maata? Onko pimeys nyt niin tiheätä, että se tarkoittaa vain “yhtä täällä ja yhtä tuolla, yksi on pellolla, ‘Minä tulen ottamaan yhden’, ja ehkä yksi on maailman toisella puolella, ja ‘Minä tulen ottamaan yhden’”? “Niin kuin oli Nooan päivinä, jolloin vesi pelasti kahdeksan sielua, niin on oleva Pojan tulemuksessa”, olemmeko me tulleet tuolle paikalle?

¹⁸¹Onko Jeesuksen Kristuksen palvelustehtävä tänä päivänä saman mallin mukainen kuin se oli Hänen saarnatessaan täällä ensin? Kun Hän oli nuori Galilean profeetta, jokainen halusi Hänet seurakuntaansa, kun Hän paransi sairaita ja teki muuta sellaista. Mutta kun Hän alkoi profetoida ja nuhdella heitä ja kutsua heitä joukoksi ‘kyykäärmeitä’, juuri silloin Hän alkoi vähetä, ja lopulta se johti Hänen ristiinnaulitsemiseensa, salamurhaan.

¹⁸²Mutta muistakaa, Hänellä oli toinen palvelustehtävä, Hän saarnasi iankaikkisesti kadotetuille ja tuomituille, jotka eivät tehneet parannusta niinä päivinä, jolloin heillä oli mahdollisuus tehdä parannus. Onko tuo palvelustehtävä tuleva takaisin niin, että palvelustehtävä tulee edelleen jatkumaan kadotetuille ja tuomituille ihmisille, kun ei enää ole mitään armoa heitä varten? Ajatelkaa sitä, mitä jos niin voisi olla?

¹⁸³Te kysytte: “Onko niin, veli Branham?” Minä en tiedä. Voi olla myöhäisempää kuin me luulemmekaan.

¹⁸⁴Jos te näette varjon jostakin, te tiedätte, millainen se tulee olemaan positiivina. Pitäkää kättänne ylhäällä, siinä on viisi sormea, aivan samalla tavoin kuin on sen varjossakin.

¹⁸⁵Uskokaa, ystävät. Oi, Jumala auttakoon teitä! Kuinka monasti te olettekaan ostaneet minulle pukuja. Minulla on siellä nyt lahjoja, karamellilaatikoita, siirappiämpäreitä. Te olette jopa antaneet minun perheelleni kylpypyyhkeitä, lapsilleni vaatteita. Te olette ruokkineet minut. Te olette tehneet kaiken, mitä olette voineet tehdä. Ja nyt antakaa minun tehdä jotakin teidän puolestanne.

¹⁸⁶Oi, jospa juuri nyt Jumala vain jollakin tavalla voisi murtautua sisälle! Teille yläkerrassa, alakerrassa, missä sitten olettekin, parvekkeella, jos Jumala ei vahvista sitä, mitä minä sanon, silloin minä olen valehdellut. Mutta jos Hän vahvistaa sen! Tiedän, että te olette nähneet paljon lihallisia jäljittelyjä, mutta sen tulisi saada todellinen loistamaan paremmin teille. Pitäkää usko ja uskokaa.

¹⁸⁷Tietenkään, täällä ei ole mitään rukouskortteja. Jos siellä on, niin kohottakaa kätenne, jos jollakin on rukouskortti täällä kokouksessa. Näettekö, ei yhtäkään. Mutta täällä istuu sairaita ihmisiä. Ja jos Pyhä Henki juuri täällä, tällä puhujanlavalla, tulee paljastamaan ja käymään tämän kuulijakunnan lävitse, ja täältä teille ihmisille…

¹⁸⁸Tarkatkaa, mitä Raamattu sanoi! Mikä on supermerkki? Se on Sana julkituotuna jokaisessa ajanjaksossa. Onko se oikein? Hyvä on, miksi he eivät voineet uskoa Jeesusta? Hebrealaiskirje 4. luvussa sanotaan, että “Jumalan Sana on elävämpi ja voimallisempi kuin kaksiteräinen miekka ja leikkaa kahtia.” Se on sitä, silloin kun Se on saarnattu Sen voimassa, silloin Se leikkaa oikealta ja vasemmalta. Se on kaksiteräinen ja Se leikkaa molempiin suuntiin. Millainen se on? “Leikkaa suoraan luiden ytimeen.” Ja mitä muuta Se tekee? “Erottaa sydämen ajatukset.”

¹⁸⁹Kun Jeesus seisoi siellä, Hänen profetiansa leikkasi noita uskonnollisia ihmisiä kappaleiksi, kun Hän kutsui noita kansan päämiehiä “joukoksi perkeleitä”, ja Hän huusi heille armoa, kun he ristiinnaulitsivat Hänet.

¹⁹⁰Niin kuin veli Jack kerran mainitsi: “Hänen omat lapsensa huusivat Hänen Vertaan.” Se on totta.

¹⁹¹Hän yritti pelastaa heidät perkeleen helvetistä. Ja kun he olivat nähneet tuon erottamisen tapahtuvan, niin miksi he eivät tunteneet sitä Jumalan supermerkiksi? Samasta syystä ei seurakuntakaan tunne sitä tänään. Mutta missä tahansa Valo osuu tuon ennalta määrätyn siemenen päälle, se on tuleva Elämään. Kyllä, todellakin, te ette voi estää sitä.

¹⁹²Aurinko siellä ylhäällä hallitsee kaikkea kasviselämää. Kun siemen lepää siellä, ja auringonvalo osuu siihen, se tulee elämään. Kyllä.

¹⁹³Ja Jumalan Poika on kaiken Iankaikkisen Elämän haltija. Ja jos sinulla on Elämän siemen itsessäsi, veli, kun tuo P-o-j-a-n Valo osuu sinne ja näyttää sinulle, millainen Hän on, se tulee Elämään. Ei ole mitään tapaa estää sitä siitä.

¹⁹⁴Uskokaa nyt. Ainoastaan uskokaa. Pitäkää usko Jumalaan, sillä aikaa kun me kunnioittavasti rukoilemme.

¹⁹⁵Taivaallinen Isä, tässä edessäni on nippu nenäliinoja. Oi Jumala, kaikki uskovat Sinuun parantajana. Varmasti. Kaikki täyden evankeliumin ihmiset uskovat Sinuun sillä tavoin. Sinä olet parantaja ja Sinä olet niin lempeä ja laupeudellinen heille. Ristiinnaulitsemisesi hetkenä Sinä yhä paransit. Sinä panit takaisin paikalleen tuon korvan, jonka Simon oli leikannut irti miekallaan. Sinä teit niin vihollisellesi, joka tuli noutamaan Sinua. Sinä olit yhä ystävällinen ja laupias parantaaksesi. Sinä teet yhä samoin.

¹⁹⁶Mutta Herra, voiko ihmisten silmät avautua ja nähdä sen, mistä me yritämme kertoa heille, että on lopunaika! Minä rukoilen, Jumala, minä rukoilen Jeesuksen Nimessä, tapahtukoon se tänä iltana, Herra. Salli Life Tabemaakkelin [Elämän Tabemaakkelin] ottaa tänä iltana yllensä oma nimensä, ottaa yllensä Elämä, Iankaikkinen Elämä. Koko ryhmä, joka täällä tänä iltana on sen lipun alla, voikoon Elämä tulla, ylenpalttisesti.

¹⁹⁷Sen jälkeen kun Sana, joka koskee tämän päivän lupausta, on tuotu julki täällä juuri niin selkeästi kuin vain voidaan. Sinä lupasit Sen tälle päivälle. Me olemme tietoisia siitä, Herra.

¹⁹⁸Ja me olemme Abrahamin lapsia, olemme tulleet saman polun kautta kuin Abrahamkin. Olemme tulleet ylitse, se on tunnustuksemme. Vieraaseen maahan tuleminen, me teimme sen, meillä on ollut näkyjä ja ilmestyksiä ja kaikkea Jumalalta. Kuinka Hän on puhunut meille ja parantanut meitä ja tehnyt samoja asioita, joita Hän teki Abrahamille! Mutta lopun aikana, juuri ennen luvattua Poikaa Jumala supermerkin avulla näyttäisi, millainen lopun aika tulisi olemaan.

¹⁹⁹Ja sitten tuo Super-Siemen, Jeesus Kristus, uskon Siemen, tulee ja tekee saman asian juutalaisten ajan lopussa, samalla tavoin kuin oli siellä silloin, sen lopussa.

²⁰⁰Ja nyt kaikkien asioiden lopussa Hän lupasi tulla uudestaan. “Niin kuin oli Nooan päivinä, ja Sodoman päivinä.” “Tekoja, joita Minä teen, olette myös te tekevä.” Jos Hänen Elämänsä on meissä, se heijastaa Häntä. Se heijastaa rakentajaa, tuotteen valmistajaa. Hänen tekonsa aina heijastavat häntä itseänsä. Ja Jumala oli heijastettuna Kristuksessa: “Jos te ette voi uskoa Minua, uskokaa tekoja.”

²⁰¹Ja nyt minä rukoilen, Jumala, että Sinä parantaisit jokaisen näistä, joiden yli minä vilpittömyydessä rukoilen. Paranna heidät, Herra. Suo se.

²⁰²Ja nyt, rakas Taivaallinen Isä, tässä minä seison. Käsitän, etten voi olla täällä kovin paljon pidempään. Näen kuinka luonnollinen elämäni on häipymässä pois. Auta tänä iltana, Herra, tämän yhden kerran. Kerran vielä, Herra, suo ihmisten nyt unohtaa menneisyys ja ponnistella korkean kutsumuksen merkkiä kohden. Suo se, Herra.

²⁰³Minä tulen pyytämään Sinua tekemään jotakin, joka tulee olemaan vaikea asia, Isä. Minä käsitän sen. Mutta tulen pyytämään, että Sinä antaisit Jeesuksen tulla meihin. Ja Isä, jos vain minut voidellaan, se ei tekisi mitään hyvää tälle seurakunnalle, ellet Sinä voitele myöskin heitä. Me olemme yksi, yhdessä. Ja voitele heidät uskolla, niin että joku täällä… Varmasti siellä jollakin on tarpeeksi uskoa tehdä se tuon naisen tavalla, joka kosketti Hänen viittaansa. “Ja Hän on juuri nyt Ylipappi, jota voidaan koskettaa meidän heikkouksiemme tunnolla”, osoitukseksi siitä, että Hän yhä on tuo supermerkki, Jumala ihmisessä. Jumala työskennellen ihmisen kautta, joka on lukutaidoton, ja heidän kauttansa, jotka unohtavat itsensä, ja anna vain Hengen toimia heidän kauttansa. Täällä istuu pieniä naisia, jotka kärsivät ehkä samasta asiasta kuin tuokin nainen. Täällä istuu tänä iltana Simoneita, Herra, Joonan poikia, sellaisia kuin hän oli. He istuvat täällä. Auta nyt Herra, että ihmiset voisivat tietää.

²⁰⁴Ja vastaa minun rukoukseeni, kun minä… Ei mielenliikutuksen kautta. Minä tiedän, että olen tunteellinen, mutta minua niin häiritsee se, Herra, kun näen asioiden menevän sillä tavalla kuin ne menevät. Se väsyttää minua, kun… Anna ihmisten tulla takaisin Sanaan ja unohtaa kaikki nämä tämän ajan mielikuvitukselliset asiat, maailman suositut mielipiteet. Anna heidän tulla takaisin Sanaan, Sanaan, joka on julkituotu nyt tässä hetkessä, jossa me elämme. Suo se, Herra.

²⁰⁵Ja päidemme ollessa kumarrettuina haluan jokaisen teistä vain rukoilevan yksinkertaisella tavalla. Älkää… Pitäkää vain päänne kumarrettuina ja rukoilkaa sanoen: “Herra, auta minua nyt.”

²⁰⁶Ja pitäkää mielessänne jotakin, minkä puolesta haluatte rukoilla. Ja jos Herra Jeesus on yhä elossa, silloin se varmasti, ystävät, on oleva supermerkki. Ja jotkut ihmiset ovat sanoneet: “Oi, ei ole epäilystäkään, etteikö sitä voida tehdä. Veli Branhamilla on suuri lahja Herralta. Ja minä uskon, että kun hän on voitelun alla, silloin hän on Herran profeetta, mutta älkää te kuunnelko hänen opetustaan.” Kuka voisi sanoa niin, ja vielä kun hänen oletetaan olevan oppinut? Kun juuri se on merkki siitä, että opetus on Raamatun mukaisesti oikein.

²⁰⁷Ja jos olet syntinen, vesiallas odottaa siellä. Jos teitä ei ole koskaan kastettu Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä syntienne anteeksi saamiseksi, niin allas odottaa. Jos ette vielä ole saaneet Pyhää Henkeä, teillä täytyy olla tuo Merkki näkyvillä tai te ette tule menemään portista sisälle. Teillä täytyy olla Kristuksen Elämä itsessänne.

²⁰⁸Rukoilkaa nyt ja pyytäkää Jumalaa auttamaan teitä, sillä aikaa kun me nyt rukoilemme. Ja sisaret siellä soittokoneiden ääressä: Usko se vaan.

²⁰⁹Ajatelkaa vain, kuinka Jeesus on tulossa alas mäkeä. Kuvitelkaa mielessänne näkevänne Hänen tulevan tänne sisälle ja kävelevän tänne ja seisovan tämän puhujanpöydän takana täällä ja sanovan: “Lapsukaiset.” Kuvitelkaa vain sitä nyt mielessänne.

²¹⁰Ja olkoon jokainen nyt todella kunnioittava ja pysykää oikein hiljaa ja rukoilkaa. Rukoilkaa vain kaikkialla ja sanokaa: “Herra Jeesus, ole laupias minulle, Herra, minä uskon.”

²¹¹Isä, Jumala, he ovat nyt hiljaa. Tänä juhlallisena hetkenä minä uskon, että Sinä olet täällä, tuo Tulipatsas, joka johti Israelin lapsia erämaan halki, ja joka oli julkituotu lihassa. Hän sanoi, että Hän oli sitä. “Ennen kuin Abraham oli, MINÄ OLEN. Minä tulen Jumalasta ja menen Jumalaan.”

²¹²Hänen kuolemansa, hautaamisensa, ylösnousemisensa ja Taivaaseen astumisensa jälkeen Paavali kohtasi Hänet tiellä Damaskoon. Suuri Valo löi hänet maahan. Tuo heprealainen ei olisi koskaan nimittänyt Häntä “Herraksi”, jos hän ei olisi tiennyt, että se oli tuo sama Tulipatsas. “Kuka Sinä olet, Herra?”

Hän vastasi, “Minä olen Jeesus.”

²¹³Ja täällä Sinä olet tänä iltana, meidän kanssamme, tuo sama Elämä meissä. Minä kiitän Sinua siitä, Isä. Tulkoon se nyt tiettäväksi, että minä olen kertonut Totuuden. Että neitsyt tuli raskaaksi ja toi yhteen ihmisen ja Jumalan, ja tuo sama merkki on keskuudessamme tänä iltana ajan lopussa, tuo supermerkki. Anna sen tapahtua vielä kerran, Isä. Minä rukoilen Jeesuksen Kristuksen Nimen kautta.

Nyt vain jatkakaa rukoilemista.

²¹⁴Nyt minä otan jokaisen hengen täällä hallintaani Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Nyt jos te haluatte rukoilla, jatkakaa rukoilemista. Jos haluatte nostaa katseenne, te voitte tehdä nyt, mitä te haluatte. Pitäkää esillä todistuksenne. Pitäkää kiinni uskostanne, jos rukoilette.

²¹⁵Minä näen edessäni nyt, täällä keskellä on eräs pieni nainen. Hän istuu täällä takana ja on juuri kohottamassa päätään, tässä keskikäytävällä, aivan siellä takaosassa. Hän kärsii selkävaivasta. Kyllä. Uskotko, että Jumala tulee parantamaan selkäsi? Uskotko? Hyvä on. Sen puolesta sinä rukoilit. Onko se oikein? Kohota kätesi. Te olette molemmat parantuneet. Tuolla naisella hänen vieressänsä oli myöskin selkävaiva, koska hän kohotti kätensä. Näin Sen tulevan hänestä häneen. No niin, minä en tunne teitä, enhän, kumpaakaan teistä? Mutta se oli oikein. Jos se oli oikein, kohottakaa kätenne.

Onko se nyt tuo supermerkki?

²¹⁶Tässä, suoraan tämän käytävän takaosassa… Tällä puolella, siellä aivan takana, siellä on eräs pieni nainen, joka tuskin voi niellä. Hänellä on jotakin vialla nielemisessä. Hän tuskin voi niellä. Mutta hän uskoo. Hän on kaupungin ulkopuolelta. Tahdotko uskoa, sisar, että sinä pystyt nielemään? Tahdotko vastaanottaa parantumisesi? Kohota silloin kätesi. Hyvä on, nyt sinä voit olla parantunut. Nyt jos minä olen vieras sinulle, heiluta kättäsi näin. Se on oikein, näettehän. Mutta niin hän istui siellä juuri silloin ja yritti niellä. No niin, niele nyt ja sinä voit niellä oikein. Nähkää, onko se oikein.

²¹⁷Uskotteko, että Herran Enkeli on täällä? Uskotteko te sen, supermerkin? Nuo ihmiset, kaikkialla rakennuksessa. Joku tässä lähempänä. Minä käännän selkäni antaakseni teidän kaikin tavoin tietää, että se on Herra Jeesus. Minä käännän selkäni. Ja joku rukoilkoon uskoen. Jos te ajattelette minun katsovan teitä, jotta voin lukea teidän ajatuksenne tai jotakin sellaista. Uskokaa vain. Jos Hän voi kerto, mitä Saara rukoili tai teki Hänen takanaan teltassa… Jumala oli julkituotu inhimillisen olennon lihassa, joka söi ja joi, se oli merkki! Olen sanonut teille, että se oli supermerkki.

²¹⁸Kyllä, tässä on eräs mies, joka tulee nyt eteeni. Hän seisoo suoraan minun takanani. Hän seisoo aivan tässä takana. Hän on tulossa sokeaksi. Hänen nimensä on Maclusky. Jos hän tulee uskomaan koko sydämestään, Jumala tulee parantamaan hänet. Nouse seisomaan. En ole koskaan elämässäni nähnyt tuota miestä. Usko, herra.

²¹⁹Entä miten on tällä puolella, tahdotteko te tällä puolella uskoa? Uskokaa koko sydämestänne, uskotteko te? Rukoilkaa.

²²⁰Näen erään naisen, ja hän kärsii jostakin. Hän ajattelee, että se on kaatumatauti, koska hänellä pimenee. Hän tulee kaakkoisosasta… Hän on Floridasta. Ja hänen nimensä on rouva Kinney. Jos tahdot uskoa, rouva Kinney, ja nousta seisomaan, sinä tulet paranemaan noista pimenemiskohtauksista. Nouse seisomaan. En ole koskaan elämässäni nähnyt tuota naista. Hän on täysin vieras. Kysykää häneltä.

²²¹Uskotteko te, että Hän on tuo supermerkki? Entä miten on tässä osassa, uskotteko te?

²²²Eräs nainen kärsii, on melkein hermoromahduksen partaalla, suoraan tässä suunnassa. Hänen nimensä on rouva Jones. Jos hän tulee uskomaan koko sydämestänsä, hän voi olla parantunut. Rouva Jones, jos uskot ja nouset seisomaan ja uskot, että Jeesus Kristus tekee sinut terveeksi, sinä voit saada parantumisesi. Hän on täysin vieras minulle. En ole koskaan elämässäni nähnyt häntä. Jumala tietää, että se on totta.

²²³“Neitsyt on tuleva raskaaksi ja synnyttävä Pojan, ja Hänelle annetaan Nimi Immanuel, joka käännettynä on ‘Jumala meidän kanssamme’.” Jumala täällä meissä, Jumalan supermerkki!

²²⁴Uskotteko te sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] No niin, me olemme lopunajassa. Jos Hän on täällä, miksi et nyt silloin vastaanota Häntä? Näettekö te, mitä tulisi tapahtua? Näettekö te, mitä pitäisi tapahtua? Jokaisen henkilön juuri nyt pitäisi olla täysin parantunut. Siellä on Joku, täällä on Jokin, joka tekee sen. Jokainen tietää sen.

²²⁵Jumala Taivaassa tietää, etten tunne ketään näistä ihmisistä. He ovat täysin vieraita. Kysykää heiltä ja nähkää. Minä en tiedä mitään heistä. Minä en tiedä, keitä he ovat tai mistä he tulevat tai mitään.

²²⁶Mutta jos haluatte ottaa minun sanani siitä, jos se on totta, silloin sanon teille juuri nyt, että Pyhä Henki on juuri kiertämässä tätä paikkaa ympäri. Tuo Valo on kaikkialla täällä ympäriinsä. Nyt jos Sana on oikein, ja Sana on julkituotu teidän edessänne, niin mikä on vikana siinä, että me emme vastaanota Sitä? Mitä seuraavaksi, veli?

²²⁷Sinä myöskin olet vaikeuksissa, jokin, joka koskee… Sehän on sinun vaimosi. [Joku sanoo: “Kyllä vaan.”] Niin se on. Hetkinen vain kunnes näen, mitä se on. Sinä olet tunnustanut sen, antaa sen jäädä siihen.

Minä haastan teidät uskomaan Jumalaa juuri nyt tuon supermerkin!

²²⁸Ainoa asia, mitä tiedän tuosta pojasta, on se, että puristin hänen kättään. En juuri nyt osaa sanoa teille hänen nimeänsä. Mutta juuri se on vialla. Minä en tiedä sitä. Olin siellä sinä päivänä, kun hän meni naimisiin, mutta jotakin on tapahtunut. En halua sanoa sitä täällä.

²²⁹Mutta ettekö te usko Jumalaa? Hän sanoi, että tämä supermerkki tulisi tapahtumaan. Kuinka monet haluavat nähdä Hänet? Antakaapa nähdä kätenne. Sanokaa: “Minä uskon Häneen.” Aamen. Alakerrassa, missä olettekin, ylhäällä parvekkeella, muistakaa, että Jumalan supermerkki, lupauksen Sana, on julkituotu juuri täällä tänään teidän edessänne, tänä päivänä.

²³⁰Jeesus luki Kirjoituksia, kääntyi ympäri ja sanoi: “Tänä päivänä tämä profetia on täyttynyt teidän keskellänne.”

²³¹Minä sanon Jeesuksen Kristuksen Nimessä, tänä päivänä lopunajan merkki on osoitettu selvästi teidän edessänne.

²³²Kuinka moni on sairas? Kohottaisitteko kätenne? Jeesuksen Kristuksen Nimessä, Hänen Läsnäolossansa, jos te voitte uskoa sen, minkä te olette nähneet Totuudeksi ja tulevan Jumalalta, niin silloin minä pyydän teitä Jeesuksen Kristuksen Nimessä nousemaan silloin ylös ja vastaanottamaan Sen ja sanomaan: “Minä tahdon vastaanottaa Sen. Se selvittää sen minun osaltani. Minä uskon.” Minä en välitä siitä, missä te olette. Se on hyvä. Kohottakaa kätenne nyt. Nyt vain antakaa Jumalalle ylistys. [Joku sanoo: “Nenäliinat?”] Minä olen jo rukoillut niiden puolesta.

²³³Nyt vain ylistäkää Häntä, seiskää sie