63-1128E MERKKI
(Token, The)
Shreveport, Louisiana, USA, 28.11.1963

1          Kiitoksia.

Minä uskon.
Herra, minä uskon; Herra, minä uskon,
kaikki on mahdollista; Herra, minä uskon.

2          Kumartakaamme päämme hetkeksi rukousta varten, ja tänä pyhyyden hetkenä, kun tiedämme kokoontuneemme tänne uudestaan Herran Nimessä palvoaksemme Häntä. Haluaisin tietää, olisiko tässä kuulijakunnassa joku, jolla olisi joku erityinen pyyntö, jonka te haluaisitte tehdä tiettäväksi Jumalalle tänä iltana kättä kohottamalla, jotta teitä muistettaisiin rukouksessa. Alhaalla permannolla, parvekkeilla, ja ympäri kaikkialla, Hän näkee teidän kätenne.

3          Kaikkivaltias Jumala, Taivaiden ja maan Luoja, me tulemme luoksesi Herran Jeesuksen Nimessä. Koska meille on luvattu, että jos me tulemme Hänen Nimessänsä, meillä tulisi olemaan se, mitä me pyydämme. Niinpä me rukoilemme, Isä, että Sinä ensimmäiseksi antaisit anteeksi kaiken sen, mikä on tiellämme, joka estäisi rukouksiamme tänä iltana. Voikoon Herran Jeesuksen Veri juuri nyt sovittaa sen, kun me nöyrästi tunnustamme väärintekomme. Ja me rukoilemme jokaisen pyynnön puolesta, joiden vuoksi nuo kädet kohosivat. Sinä tiedät tarkoituksen, mikä oli tuon käden alla, Herra. Ja minä rukoilen, että Sinä vastaisit siihen suuren viisautesi mukaisesti, Herra, kun me ymmärrämme, että Sinä tiedät kaikki asiat ja olet tiennyt sen alusta asti.

4          Ja me rukoilemme, että tämä tulisi olemaan ilta, joka tullaan muistamaan pitkään, koska Sinun Läsnäolosi on kanssamme. Ja me seisomme tänä iltana, tämän Kiitospäivän päättyessä, kun ympäri kansakuntaa on juhlittu sitä, kuinka hyvä Sinä olit meidän esi-isillemme. Myös me kumarramme päämme kiittäen Sinua, Herra, siitä, mitä Sinä olet tehnyt puolestamme. Me rukoilemme nyt, että Sinä soisit kaikki nämä asiat, joita me pyydämme, sillä me pyydämme niitä Jeesuksen Kristuksen Nimessä ja Hänen kunniakseen. Aamen.

Voitte istuutua.

5          Olen todella kiitollinen etuoikeudesta, että saan olla täällä uudestaan tänä iltana puhuakseni ihmisille, jotka ovat kokoontuneet tänne Life Tabernaakkelin auditorioon.

6          Olemme pahoillamme. Veli Moore sanoi, ettei heillä koskaan tämän seurakunnan historiassa ole ollut niin paljon ihmisiä. He ovat käännyttäneet täältä edustalta pois enemmän kuin koskaan aikaisemmin tämän seurakunnan historiassa. Kaikkialla on täyttä, sisäpuolella, ulkopuolella, pohjakerroksessa, seinien vierillä ja käytävillä ja ulos kaduille asti, ja ihmisiä on yhä tulossa. Niinpä me olemme kiitollisia, että on yhä olemassa Jumalan Sanan kuulemisen nälkä, ja me olemme nyt kiitollisia tästä.

7          Ja nyt, jos Herra tahtoo, huomenillalla me voimme aloittaa rukoilemisen sairaiden ihmisten puolesta, niin kuin meillä tavallisesti näissä konventeissa on ilta tai kaksi, jolloin me rukoilemme sairaiden puolesta. Ja Jumala on totisesti siunannut meitä viime aikoina noiden asioiden suhteen.

8          Kerroin teille tänä aamuna vaimostani, kuinka noin viisi tai kuusi vuotta sitten, kun otin häntä kädestä eräänä iltana yrittäessäni osoittaa eräälle toiselle naiselle, minkälainen tuo värinä oli, tiedättehän, eikä vaimollani olisi pitänyt olla mitään vikaa, mutta totesin, että hänellä oli kasvain. Lääkäri ei voinut löytää sitä. Kolme tai neljä vuotta kului, eikä hän voinut löytää sitä.

9          Lopulta se tuli ilmi, noin kaksi vuotta sitten, ja alkoi kasvaa nopeasti saksanpähkinän kokoisesta sitruunan kokoiseksi ja nyt greippihedelmän kokoiseksi. Me pidämme kiinni uskosta, ja tuo lääkäri sanoi: “Teidän täytyy ottaa se ulos. Se tulee muuttumaan pahanlaatuiseksi. Niin täytyy tehdä.”

10     Ja eilen, tai edellispäivänä, ollessani tietoinen, että hänen olisi eilen pitänyt mennä lopulliseen tarkastukseen, minä polvistuin siellä huoneessa ja rukoilin koko sydämestäni. Ja ennen kuin nousin ylös, Hän sanoi minulle, mitä minun tuli sanoa. Ja minä nousin ylös. Eikä lääkäri voinut löytää siitä jälkeäkään mistään. Se on kokonaan poissa. Se on vain mennyt, eikä sitä enää ole.

11     Soitin hänelle uudestaan hetki sitten, ja hän oli niin onnellinen. Hän sanoi: “Viime viikolla Bill, kipu oli niin paha, etten voinut edes istua hiljaa, en voinut lainkaan nukkua yöllä.” Hän sanoi: “Joka kerta, kun yritin kääntyä, tuo suuri kasvain kääntyi sisäänpäin.” Ja hän sanoi: “Niin pian kuin olin tullut pois pöydältä, ja jotkut sisaret olivat läsnä, tuo lääkäri sanoi: ‘Rouva Branham, siellä ei ole jälkeäkään siitä. En tiedä, mitä on tapahtunut. Siellä ei ole minkäänlaista jälkeä.’ Ja hän käski minun nousta seisomaan, ja sen, mitä hän käski minun tehdä, minä tein. Ja Herra vastasi lopusta.”

12     Katsoessani tänne alas näen vanhan ystäväni. Hän on saksalainen. Hänen nimensä on D-a-u-c-h, uskon hänen tavaavan nimensä sillä tavoin. Mutta me kutsumme häntä Dauch, koska en osaa lausua tuota saksalaista sanaa oikein. Hän on yhdeksänkymmenenyhden ikäinen. Minä kastoin hänet Jeesuksen Kristuksen Nimessä ei kovinkaan kauaa aikaa sitten. Hän on hieno mies, ja hän oli suuri Oral Robertsin kannattaja ja monien muiden miesten. Mutta kun hän tuli Tabernaakkeliin eräänä päivänä, eikä hänellä ollut sopivia vaatteita, hän halusi tulla kastetuksi joka tapauksessa.

13     Jokin aika sitten, hän oli yhdeksänkymmentäyksi vuotias. Hän ei ainoastaan saanut sydänkohtausta, vaan hänellä oli täydellinen sydänhalvaus. Hänen vaimonsa, joka istuu siellä, on aikoinaan ollut rekisteröity sairaanhoitaja. Ja he pitivät häntä sairaalassa Limassa, Ohiossa, joidenkin kaikkein kuuluisimpien lääkäreiden hoidossa, joita maassa on. Hänellä ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta elää, ehkä tunti tai hieman enemmän, ja hän olisi mennyt, sydänhalvaus, yhdeksänkymmentäyksi vuotias ja sydänkohtaus. Minä ajattelin: “Veli Bill Dauch raukka, luultavasti näen hänet viimeistä kertaa. Minun täytyy yrittää päästä hänen luokseen.” Rukoilin koko yön. Kun he kertoivat minulle, että hänellä oli sydänhalvaus, minä tiesin, että yhdeksänkymmenenyhden ikäisenä hän ei tulisi selviämään siitä.

14     Niinpä, kun hän oli minun ja perheeni niin hyvä ystävä, minä lähdin tapaamaan häntä seuraavana aamuna. Matkalla ollessani ajattelin: “Kuinka hieno mies hän onkaan ollut!” Ja ajattelin: “Jonakin päivänä tulen näkemään hänet uudestaan.” Ja minä menin…

15     Ajoin nopeasti, ja minulle sattui rengasrikko, eikä minulla ollut aikaa tasapainottaa sitä tai korjata väärää aurauskulmaa, josta renkaan rikkoutuminen johtui, kun ajetaan noilla betonisilla teillä. Ja mennessäni huoltoasemalle minä sanoin: “Minulla yksinkertaisesti ei ole aikaa korjata sitä.”

16     Tuo mies sanoi: “Sinä tulet räjäyttämään sen. Se ei kestä kuin kolmesataa kilometriä”

17     “Minä sanoin: “Minulla ei yksinkertaisesti ole aikaa, kiitoksia vain sinulle. Antaa sen vain räjähtää.” Ja minä sanoin: “Minulla on vararengas. Minun täytyy päästä ystäväni luo, joka on kuolemassa.”

18     Aloin kävellä siellä ympäri. Ja katsoin ylös, ja sitten tuli näky. Näin veli Dauchin istumassa kirkossa. Katsoin häntä, ja hän tuli alas katua, otti minua kädestä ja puristi kättäni. Hän sanoi: “Mene ja sano hänelle: ‘NÄIN SANOO HERRA.’”

19     Ja heti seuraavassa kokouksessa satuin katsomaan sinnepäin ja näin veli Dauchin istuvan seurakunnan keskellä. Hän oli ajanut sinne neljänsadan viidenkymmenen kilometrin matkan Ohiosta. Sitten menin New Yorkiin viime viikolla, ja siellä hän istui New Yorkissa kaiken sen keskellä. Ja täällä hän nyt istuu Shreveportissa tänä iltana.

20     Kun minä kuljen ajan porttien lävitse Iankaikkisuuteen, jos Jumala antaa minun mennä rauhassa, niin jonakin päivänä tulen puristamaan hänen kättään siellä toisella puolella, koska Hän on sama Jumala.

21     Muutama päivä sitten tapahtui suuria asioita, enkä voi alkaa kertoa teille kaikkea sitä, mitä on tapahtunut muutaman viimeisen päivän aikana. Tuon kokemuksen jälkeen Coloradossa näyttää siltä, kuin Jumala olisi ollut minulle armollisempi ja vastannut rukoukseen. Ja pitäisi olla palvelustehtävän kolmas vaihe, tiedättehän, enkä minä voi koskaan kertoa sitä, mitä se on. Ja niinpä uskon, että Herra on kanssamme ja tulee tekemään suuria asioita.

22     Tänä iltana, koska tämä oli Kiitospäivän juhla, minä ajattelin, että saarnaamisen sijasta pitäisin pyhäkoulutunnin ja laskisin perustuksen parantumiskokousta varten ja Evankeliumin perustuksen muita kokouksia varten. Ja olin pyytänyt tätä veljeä, joka juuri luki, lukemaan meille 2. Mooseksen kirjan 12. luvun. Ja siitä, mistä hän luki, tulen lukemaan erään osan uudestaan. Haluan tulla takaisin siihen ottaakseni ajatukseni siitä. 12. luvun 12. ja 13. jae, luulen sen olevan.

Sillä minä tulen kulkemaan läpi Egyptin maan tänä yönä, ja tulen lyömään kaikkia esikoisia Egyptin maassa, sekä ihmisten että eläinten, ja kaikkia Egyptin jumalia vastaan minä tulen panemaan täytäntöön tuomion. Minä olen HERRA.

Ja veri on oleva teille merkkinä sen talon päällä, missä te olette, ja kun minä näen veren, minä tulen kulkemaan ohitsenne, ja vitsaus ei ole tuleva päällenne hävittämään teitä, kun minä lyön Egyptin maata.

23     Se on minulle hyvin huomionarvoinen Kirjoitus, ja minulla on kirjoitettuna tänne monia raamatunpaikkoja ja muistiinpanoja, joista haluaisin puhua muutaman hetken. Ja yritän tehdä sen pyhäkoulutunnin tapaan, niin että me tulemme selvästi ymmärtämään sen.

24     Ja minä odotan Jumalan Hengen esiin murtautumisen aikaa näissä viimeisissä päivissä joissa me nyt elämme, toisen Pyhän Hengen aallon tulemista Seurakuntaan ylöstempaususkoa varten, juuri ennen kuin ylöstempaus tapahtuu. Ja kaikki on täysin järjestyksessä sitä varten. Ja uskon, että me elämme nyt ajassa, jolloin Sanalla pitäisi olla ensimmäinen sija. Minä uskon, että on aika laittaa syrjään meidän uskontunnustuksemme ja ajatuksemme ja tulla takaisin Sanaa.

25     Jumala, jokaisen ajanjakson aikana, niin kuin puhuin eilen illalla, Hän on kertonut lopun jo alussa. Hän kertoi, mitä tulisi olemaan jokaisessa sukupolvessa. Myöskin: “Jumala, eri aikoina lähetti profeettoja.” Joka kerta, kun tuli aika noiden asioiden tapahtua tuota aikaa varten, Hän lähetti profeettoja. Ja Herran Sana tulee aina Hänen profeetoillensa, tuota määrättyä ajanjaksoa varten olevalle profeetalle. Ja joka kerta ainoa asia, jonka tuo profeetta teki, oli tuoda julki tarkalleen tuota ajanjaksoa varten oleva lupaus.

26     Ja sinä päivänä, jolloin meidän Herramme Jeesus tuli näyttämölle, Hän oli tuota ajanjaksoa varten olleen Sanan julkituleminen. Hän oli Jesaja 9:6: “Lapsi on meille syntynyt”, ja niin edelleen. Ja sitten Hän oli myös Jesaja 35, samoin Jesaja 28:19. Kaikki nuo ennalta kerrotut Kirjoitukset, Hän tuli esiin tuodakseen julki tuon Sanan. Hän teki tarkalleen sen, mitä pitikin tehdä tuossa ajassa. Sillä Sana, tämä Kirja on Sana, ja Sana on Jumala.

27     Ja nyt Sana on jo annettu. Se vain tarvitsee jonkun, joka tulee näyttämölle Jumalan kutsumana tuodakseen julki nuo lupaukset. Ja minä tiedän, että meillä on ollut paljon jäljittelyä, ja niin edelleen. Mooses ja Aaron kohtasivat saman asian. Mutta kun sellaista tapahtuu, pysykää hiljaa. Mooses, kun hän kohtasi nuo superherkät jäljittelijät, hän vain antoi heidän olla. He tekivät tarkalleen se, minkä hänkin teki, mutta hän odotti, kunnes täysi julkituleminen tapahtui. Ja tuon saman asian on luvattu tapahtuvan viimeisinä päivinä. “Sillä niin kuin Jannes ja Jambres vastustivat Moosesta”, niin tulevat tekemään tämän päivän miehet. Mutta nyt, se ei tule pysäyttämään lupausta. Se vain tekee lupauksen suuremmaksi. Se tulee tekemään sen todelliseksi.

28     Nyt haluan teidän panevan merkille, että se, mistä me tulemme puhumaan tänä iltana, on: Merkki. Merkki!

29     Nyt, ensimmäiseksi haluan teidän huomaavan, missä järjestyksessä tämä määräys ohitse-kulkemisesta [pääsiäisestä] on. Sen täytyi olla urospuolinen lammas, jota täytyi koetella neljätoista päivää.

30     Miten täydellinen esikuva se onkaan Kristuksesta, urospuolinen Karitsa, ja Häntä koeteltiin Hänen palvelustehtävänsä aikana kolme ja puoli vuotta arvostelijoiden ja kaiken muun kautta, jotka olivat tuon päivän kirkonmiehiä, mutta Hänen todistettiin pitävän lujasti kiinni Isän Sanasta. Jopa Saatanan ollessa paikalla Hän sanoi: “On kirjoitettu. On kirjoitettu.” Jatkuvasti Hän voitti vihollisen Sanalla.

31     Täydellinen esimerkki meitä varten tänään siitä, että meidän tulee aina voittaa vihollinen Jumalan Sanalla, joka on kirjoitettu tätä päivää varten!

32     Ja Hän sanoi heille: “Tutkikaa Kirjoituksia, sillä te luulette, että teillä on Niissä Iankaikkinen Elämä, ja Ne juuri todistavat Minusta.” Toisin sanoen: “Jos minä en tee sitä, mitä Kirjoitus sanoo, että tänä päivänä pitää tehdä, silloin minä olen epäuskoinen. Mutta kuka sitten voi syyttää Minua synnistä?” Synti on “epäuskoa”. Hän toi julki jokaisen lupauksen, jonka Jumala oli antanut tuota päivää varten. Hän täytti sen. Hän täytti tuon päivän vaatimukset, koska Hän oli Messias, ja tuo oli Messiaan päivä.

33     Nyt me panemme merkille, että karitsa tapettiin ehtoolla, päivällisen jälkeen, myöhään illalla. Aivan samalla tavalla kuin tuo Karitsa tapettiin!

34     Huomatkaa nyt, koko Israelin seurakunnan täytyi tappaa karitsa. Ja se oli Israel, joka todisti Hänen kuolemaansa ja huusi ylleen Hänen Verensä. Me tulemme puhumaan siitä huomenillalla aiheesta Verta käsissä, jos se vain on mahdollista, ja se miellyttää Herraa.

35     Ja pankaa merkille, että tätä verta ei ollut sekoitettu minkään muun kanssa. Sitä ei voitu sekoittaa. Se oli veri pelkästään tuosta karitsasta. Ja se piti sivellä oven kamanaan ja pihtipieliin. Sitä ei voitu sekoittaa.

36     He yrittävät tehdä tänään niin, sekoittaa kaikkea muuta Tämän kanssa, uskontunnustuksia ja kaikenlaisia huveja, mutta se ei tule sekoittumaan. Se on ehdoton, Se ei tule sekoittumaan minkään kanssa. Veri ei sekoitu.

37     Ja ihmisten, jotka olivat pukeutuneet valmiiksi matkaa varten, täytyi syödä se. Kun veri oli sivelty, täytyi ihmisten olla valmiina matkaa varten.

38     Se ei ole epäuskoista varten, joka seisoo ulkopuolella ja tuntee myötätuntoa sitä kohtaan. Se on uskovaista varten, joka jo on Veren alla, joka jo on pukeutunut, sauva kädessään, kupeet vyötettynä ja valmiina matkaa varten.

39     Syy siihen, miksi olen valinnut tämän tänään tätä Kiitospäivän juhlaa varten, on se, että tänään on pyhiinvaeltajaesi-isiemme juhla, jotka Jumala siunasi tulemaan tänne ja aloittamaan tämän kansan. Ja he tekivät sen, ja se on mahtava kansakunta. Se seisoo tänään kaiken yläpuolella maailmassa, kaikessa turmeltuneisuudessaan, mutta sen täytyy kaatua. Se ei koskaan tullut suureksi Kirjoitusten mukaan. Se ei koskaan tullut vanhaksi. Se oli nuori, karitsa. “Sitten karitsa puhui samalla tavoin kuin lohikäärme aikaisemmin puhui.” Se ei tullut esiin vesistä, väkijoukoista ja kansan paljouksista, vaan se tuli esiin maasta. Ja me näemme, että tuolla karitsalla oli kaksi sarvea, jotka olivat poliittinen ja kirkollinen valta. Tietenkin, nyt ne menevät yhteen ja puhuvat kuin lohikäärme ja muodostavat kuvan pedolle, ja meillä silti on Jumalan palvonnan vapaus tässä kansakunnassa.

40     Ja me kumarramme päämme pöytiemme ympärillä tänään kiittääksemme Jumalaa siitä luonnollisesta ruuasta, jonka Hän on kasvattanut meitä varten tänä vuonna. Ja jos Hän ei olisi tehnyt niin, me kaikki olisimme kuolleita. Koska ainoa tapa, miten te voitte fyysisesti elää, on se, että jonkin täytyy kuolla joka päivä, jotta te voisitte elää. Jos te syötte pihviä, lehmän on täytynyt kuolla. Jos te syötte lammasta, sen on täytynyt kuolla. Jos te syötte perunoita, niin sen elämä kuoli. Jos te syötte vihannesta, niin se on kuollut. Te elätte ainoastaan kuolleesta aineesta. Ja jos jotakin ei kuole, te ette voi elää.

41     Ja jos jonkin täytyy kuolla, niin että te voisitte elää fyysisesti, niin kuinka paljon enemmän jonkun täytyi kuolla, jotta me voisimme elää Iankaikkisesti. Ja tämän kuoleman takia, josta minä puhun tänä iltana, me elämme tänä iltana. Jonkin täytyi kuolla. Pääsiäisen vietto oli esikuva Kristuksesta, meidän Iankaikkisesta Elämästämme. Nyt me haluamme teidän jakamattoman huomionne.

42     Merkki. Hän sanoi: “Veri on oleva teille merkkinä.” Ja tämä “merkki” Websterin sanakirjan mukaan on, “merkki hinnasta, joka on maksettu.” Se on merkki siitä, että hinta on maksettu.

43     Kuten on rautatie- ja linja-auto yhtiöiden kohdalla. Jos te haluatte matkustaa linja-autossa tai junassa, te ostatte matkalipun ja maksatte siitä, ja he antavat teille merkin siitä, että teidän matkanne on jo maksettu. Niinpä teillä täytyy olla se voidaksenne matkustaa raitiovaunulla tai junalla.

44     Israelin teurastettu karitsa oli Jehovan vaatimus. Säästyäkseen kuolemalta täytyi olla olemassa sijaiskuolema. Ja Jehova vaati teurastettua karitsaa, ja veri oli merkkinä siitä, että vaatimus oli täytetty. No niin, veri oli merkkinä siitä, että jokin oli kuollut, ja tuo veri itse oli merkki. Se kertoi, että “tämä talo on täyttänyt Jehovan Sanan vaatimukset, ja sen vuoksi sitä suojaa tämä merkki, että meidän matkamme on maksettu.

45     Kuinka kaunis esikuva tämä onkaan Kristuksesta, millainen esikuva se onkaan tänään meidän Merkistämme!

46     Elämä oli lähtenyt uhrista. Ja nyt veri oli merkkinä siitä, että Hänen määräystään oli noudatettu. Veri! Jehovan ei tarvinnut nähdä, että te tapoitte tuon karitsaa. Teillä vain oli veri ovessanne, silloin kun kuoleman enkeli kulki maan halki, ja se oli merkkinä siitä, että karitsa oli kuollut. Tuo veri oli merkkinä siitä, että Jehovan vaatimus oli täytetty tämän talon kohdalla, ja että hinta oli maksettu, Se oli merkkinä siitä. “Kun Minä näen merkin, Minä tulen kulkemaan teidän ohitsenne.” Tuo merkki oli siellä merkkinä maksetusta hinnasta. Katsokaahan, tuo veri ei ollut kuolema, mutta se oli merkkinä kuolemasta. “Kun Minä näen veren, niin tiedän, että kuoleman hinta on suoritettu, ja niin Minä tulen kulkemaan ohitsenne.”

47     Tarkatkaa nyt. Katsokaahan, uskovainen palvoja samaistunut uhrinsa kanssa tämän merkin kautta. Palvoja, joka uskoi Jehovaa ja oli täyttänyt Jehovan vaatimuksen, kun hän oli soveltanut merkkiä itsensä ja huoneensa kohdalla, merkiksi sitä, että palvoja uskoi sen. Täydellinen esikuva tänä päivänä Kristuksesta! Sitten tuo veri oli merkki samaistumisesta, siitä että tämä uskovainen oli jo täyttänyt Jehovan vaatimuksen. Ja “minä olen varma, että kuoleman enkeli on kulkeva minun taloni ohitse, koska minä olen täyttänyt Jehovan merkin. Karitsa on kuollut minun perheeni ja rakkaitteni puolesta, jotka ovat tämän veren alla, ja siellä on merkki siitä, että karitsa on kuollut.” Aamen. “Siellä on tuo merkki. Jumalan vaatimukset on täytetty.” Aamen. Kun ajattelen sitä, sydämeni hypähtää ilosta.

48     No niin, eläimen elämä ei voinut tulla takaisin uskovaisen päälle, joten sen tähden täytyi veri olla merkkinä. Katsokaahan, tuo veri tuossa eläimessä, se oli alkanut yhdestä verisolusta ja muodostanut kaiken tämän veren, mitä eläimessä oli. Kun tämä veri oli erotettu pois, elämä jätti tuon eläimen. Nyt palvojan, voidakseen samaistua tuon veren kanssa, täytyi panna näkyviin kirjaimellinen kemiallinen veri. Miksi? Siinä oli kaikki, mitä hän saattoi osoittaa. Koska eläimen elämä ei voinut tulla inhimillisen olennon ylle, sillä eläimen elämällä ei ole lainkaan sielua. Mutta ihmisolennolla on sielu. Sen vuoksi, koska tuo elämä ei voinut tulla takaisin, täytyi veren olla merkkinä kuolemasta.

49     Nyt meillä on Merkki tässä ajassa. Meille on annettu Merkki tuon esikuvan mukaisesti. Tuon luonnollisen merkin asemesta meille on annettu Yliluonnollinen, korkein Merkki. Kaikki se, mitä se ennakoi, on annettu tälle sukupolvelle, jolle on annettu Merkki. Nyt meillä on Pyhä Henki, se on meidän Merkkimme, ja Se on meidän tuntomerkkimme siitä, että me olemme vastaanottaneet tuon Karitsan kuoleman. Eikä vain että Jeesuksen inhimillinen elämä tule meidän yllemme, vaan kyseessä oli itse Jumalan julkituleminen lihassa, joka toi meidän päällemme takaisin lapseksiottamisen, niin että me nyt olemme Jumalan poikia ja tyttäriä. Se on Merkki. Se on meidän tuntomerkkimme ohitse kulkemisesta. Se on meidän tuntomerkkimme siitä, että me olemme uskoneet Jumalaa, ja Jumala on hyväksynyt sen.

50     Siellä siihen aikaan ei ollut Evankeliumia, niin kuin se on meillä tänään, sitä opetettiin muotomenoina, ja sitä käytiin läpi rituaaleina, koska Pyhää Henkeä ei ollut annettu.

51     Mutta tänään meillä on sen Todellisuus. Meillä ei ole vain jotakin rituaalia tai vain kemikaaleja, te ette voisi ottaa Jeesuksen Kristuksen Verta ja sivellä sitä jokaiseen sydämeen. Mutta Jumala lähetti takaisin Pyhän Hengen, joka on Merkkinä ihmisen yllä, ihmisen sydämessä. Ja se on teidän tuntomerkkinne siitä, että te olette vastaanottaneet Jumalan suunnitelman, täyttäneet Jehovan vaatimukset. Hän täytti ne teidän puolestanne Golgatalla, ja te olette täyttäneet ne polvillanne. Ja Jumala on antanut teille sen merkiksi Merkin. Henki, joka oli Kristuksen yllä, on palannut takaisin ja on teissä, ja se on takuuna samaistumisesta Hänen elämänsä, kuolemansa, hautaamisensa ja ylösnousemuksensa kanssa, ja siitä, että Hän on nyt uskovaisessa Seurakunnassa elossa aina ja ikuisesti. Aamen. Se on ehdottoman varma osoitus Merkistä.

52     Siitä tullaan puhumaan pahaa, varmasti. Sitä varten se on. Egypti teki pilaa siitä, ja niin tekevät ihmiset tänäänkin. Mutta kuitenkin se on Jumalan vaatima Merkki. He eivät voisi sivellä Jeesuksen kemiallista Verta ylleen, niin kuin he tekivät karitsan verellä, koska silloin he käyttivät karitsan kemiallista verta, eikä tuossa karitsassa ei ollut elämää, joka olisi voinut tulla takaisin palvojan ylle. Mutta tässä tuo Elämä, joka oli tuossa Veressä samalla tavoin kuin “elämä on veressä”. Nyt tuo Veri vuodatettiin maahan Golgatalla, ja meillä on tuon Veren Merkki, joka on Pyhän Hengen kaste, ja se on tun­tomerkki siitä, että olemme uskovaisia.

53     “Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat”, ei vain professoreja, vaan uskovaisia, jotka ovat samaistuneet sen kanssa! Ei niin, että ne saattaisivat seurata. Tai että ne mahdollisesti tulisivat seuraamaan tai ne ehkä seuraisivat, sillä Jeesus sanoi: “Ne seuraavat niitä, jotka uskovat.” On ehdottomasti täysin mahdotonta, etteivätkö ne tapahtuisi! “Tekoja, joita Minä teen, myös te olette tekevä.” Siinä on tuntomerkki. Jeesuksen tuntomerkkinä oli tuoda julki Jumalan Sana, joka Hän oli. Ja Seurakunnan tuntomerkkinä tänään on tuoda julki tämän päivän luvattu Sana tuon saman Hengen avulla, joka silloin toi julki ja teki eläväksi Sanan. Tuo sama Henki tekee tänään Sanan eläväksi uskovaiselle ja tuo julki saman asian ja osoittaa, että tuo Merkki on tässä henkilössä. On kyseessä Jeesuksen Kristuksen ylösnoussut Elämä, joka elää Häneen uskovassa. Oi, sen tulisi sytyttää seurakunta tuleen! Ja se on totta, niin totta kuin olla voi.

54     Meidän täytyy samaistua oman Uhrimme kanssa. Meidän täytyy samaistua Hänen kuolemansa kanssa. Kun joku juutalainen laski kätensä uhrin päälle, hän samaisti itsensä ja siirsi syntinsä uhrinsa päälle, ja tuo uhri kuoli. Nyt me uskossa laskemme kätemme Jeesuksen Kristuksen päälle ja olemme samaistettuja Hänen kanssaan, Hänen kuolemassaan.

55     Eikä ainoastaan Hänen kuolemassaan, vaan jos meidät on vastaanotettu, niin emme ole samaistettuja vain Hänen kuolemansa kanssa, vaan myös Hänen ylösnousemuksensa kanssa. Se Elämä, joka oli Hänessä, on lähetetty takaisin uskovaisen päälle merkiksi, muistoksi kuolemasta, ja Jumala on sinetöinyt teidät sisälle Jumalan Kuningaskuntaan teidän lunastuksenne päivään saakka. Efesolaiskirje 4:30.

56     Siinä on todella aito Evankeliumi, niin selvästi kuin minä sen tunnen. Tiedän, että se on totta. Minä olen koetellut sen. Ei ole mitään muita “ismejä”, ei kiihottumisia ei suunnitelmia, ei kikkoja, ei mitään. On vain puhdas väärentämätön usko Jumalan Sanaan ja päätettyyn työhön Golgatalla, joka täytti Jumalan vaatimukset, ja me tiedämme, ettei ole mitään, mitä me voisimme tehdä pelastaaksemme itsemme. Me vain vastaanotamme sen, minkä Hän teki meidän puolestamme.

57     Abraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi. Sitten Jumala antoi hänelle ympärileikkauksen sinetin merkiksi siitä, että Hän oli vastaanottanut hänen uskonsa. Siinä on Evankeliumi.

58     Nyt kun me väitämme uskovamme Jumalaa, tulee Jumala samaistumaan meidän uskomme kanssa ja antaa meille Jeesuksen Veren Merkin, joka päätti työn Golgatalla meidän puolestamme, ja silloin meidän Elämämme on Hänessä. Meidän Uhrimme Elämä on meissä.

59     Se ei voinut tulla karitsan kemiallisesta verestä, koska siinä ei ollut mitään elämää, joka olisi voinut tulla takaisin, se oli vain kemiallista verta. Te ette olisi voineet siirtää sitä ihmiseen. Eläimen veri ei sovi yhteen ihmisen veren kanssa. Niinpä kemiallinen puoli ei toiminut, osoittaen että se oli esikuva.

60     Mutta nyt tuosta Veressä olevasta Elämästä tulee Merkki. Ja nyt kun me samaistamme itsemme Hänen kuolemansa, hautaamisensa ja ylösnousemuksensa kanssa, tapahtuu se uskomalla Häneen ja olemalla kastettuina Hänen kuolemaansa, hautaamiseensa ja ylösnousemukseensa. Kun me nousemme ylös, Pyhä Henki on siellä antaakseen meille Merkin, Iankaikkisen Merkin, joka on kirjoitettuna ylitse teidän sydämenne, sielunne, olemuksenne, mielenne, ruumiinne ja kaiken muun, ja on merkkinä siitä, että te olette epäuskosta erotettu henkilö. Te olette maailman asioista erotettu henkilö. Te olette erotetut kuolemasta, Te olette erotetut kaikesta. Ja te olette tuote, jonka Jumala on sinetöinyt Kuningaskuntaan Pyhällä Hengellänsä.

61     Ei mikään perkele, ei kuolema, ei sairaus, ei murhe eikä mikään muukaan voi vaivata teitä, niin kauan kuin te pidätte tuota Merkkiä sen yllä. Aamen. Teidän muuttumaton uskonne saa sen sykkimään, ja se muodostaa Jeesuksen Kristuksen muodon teihin, sen Kuvan, jossa te vaellatte tänään.

62     “Ja kun Minä näen Merkin, Minä tulen kulkemaan ohitsenne.” Se on merkki, merkki siitä, että hinta on maksettu. Jeesus maksoi hinnan, ja te olette saaneet sen Häneltä. Kun te pidätte Merkkiä kädessänne, teillä on varmuus ylösnousemuksesta. Teillä on varmuus siitä, että kaikki se, mistä teillä on tarve tällä matkalla, on hankittu teille tuossa Hänen Golgatalla kärsimisensä Merkissä, kun Hän maksoi hinnan jokaisesta kirouksesta, joka voidaan panna teidän päällenne. Tuo Merkki puhuu rauhaa. Aamen.

63     Ei ole yhtään perkelettä, joka voisi seistä Sen edessä. Mikään ei voi seistä Sen edessä, koska Jumala on hyväksynyt Sen. Ja te pidätte kädessänne Merkkiä siitä, että hinta on maksettu. Oi, se on ehdottoman varma Merkki.

64     Tiedättekö, oikeussalissa, kun oikeudenkäynti alkaa, ja te olette kasvotusten kuoleman kanssa, niin kuin tämä yökerhonomistaja, joka juuri tappoi herra Oswaldin. Jos te tietäisitte sen olevan edessänne, tai jotakin samankaltaista, niin te palkkaisitte parhaan puolustusasian ajajan, minkä te vain voisitte löytää.

65     Ainakin minä tekisin sen. Jos minä tietäisin elämäni olevan vaakalaudalla, minä palkkaisin parhaan asianajajan, jonka vain voisin löytää. Jokainen tekisi niin. Se olisi ainoa järkevä teko.

66     Nyt tässä tapauksessa te tietäisitte joutuvanne sähkötuoliin ja tulevanne erotetuksi perheestänne ikuisiksi ajoiksi, kun he tappaisivat teidät sähkötuolissa, tai miten se sitten tapahtuisikin, koska te tiedätte olevanne syyllinen. Ja tämä asianajaja yrittäisi ajaa teidän asiaanne.

67     Nyt asianajaja voi ajatella, että tapaus on hänellä hallinnassaan. Mutta katsokaahan, tuomari on se, joka tulee ratkaisemaan asian, ja riippuu siitä, kykeneekö asianajaja osoittamaan selväksi hänelle, että te olitte oikeutettu tekemään sen, mitä te teitte. Asianajajan täytyy osoittaa se niin selvästi tuomarille, että tuomari voi katsoa tekonne olleen oikeutettu.

68     Oi Jumala, jos ihmiset vain voisivat nähdä tämän! Meidän Tuomarimme on meidän Asianajajamme. Tapaus on selvä. Se on kaikki ohitse. Tuo sama Yksi on sekä Tuomari että meidän Asianajajamme. Tapaus on selvä, meillä on Merkki. Sekä Tuomari että Asianajaja ovat yksi ja sama henkilö. Kun Jumala oli tehty lihaksi ja asui joukossamme, tuli meidän Tuomarimme Asianajajaksemme, ja tapaus on selvitetty. Ja Pyhä Henki on täällä Merkkinä siitä, että me olemme valmiita siirtymään täältä tuonpuoleiseen maahan.

69     Me olemme vapaita synnistä, ei enää synnin tekemistä, ei enää maailmaa. “Lapsukaiset, te ette ole maailmasta.” Meidän Tuomarimme ja Asianajajamme oli sama henkilö, joten tapaus on selvitetty. Asia oli niin suurena meitä vastaan! Tuo asia, että me olimme tehneet syntiä, oli niin suurena meitä vastaan, ettei edes Arkkienkeli voinut ajaa asiaamme, hän ei voinut täyttää vaatimuksia. Ei mikään enkeli, ei gerubi, ei serafi, ei mikään voinut maksaa hintaa. Ainoa asia, joka voitiin tehdä ihmis­suvun pelastamiseksi, oli se, että Tuomari itse otti tuon paikan ja tuli myös Asianajajaksi.

70     Jos tuo merkki tai veri Egyptistä ulos tulemisen aikana, kun he muuttivat maasta ulos, jos tuo merkki oli niin korkea merkki… Tuo merkki oli tehoton, ellei se ollut esillä. Merkin täytyi olla nähtävänä. Ei riittänyt se, että oli myötämielinen merkkiä kohtaan, vaan tuo merkki täytyi olla käytössä!

71     Eikä ollut väliä sillä, kuinka paljon joku pystyi todistamaan olevansa juutalainen ja liiton juutalainen ympärileikkauksen perusteella, sillä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa. Siihen tarvittiin tuo merkki eikä tuota liittoa. Jumala ei sanonut: “Kun Minä näen liitonmerkin.” Vaan: “Kun Minä näen veren.”

72     Niinpä tänään te voitte olla tunnustava kristitty, te voitte olla liitossa Kristuksen kanssa, mutta ellei tuo Merkki ole näkyvillä tässä myöhäisessä hetkessä, johon me nyt olemme tulossa, niin ei ole mitään tapaa, että Hän kulkisi ohitsenne. Merkin täytyy olla esillä. Sen täytyy olla yllänne.

73     Muistakaa nyt, joku juutalainen olisi voinut tulla ja sanoa: “Tulkaahan miehet tänne sivummalle. Minä uskon, että se on totuus. Minä uskon Moosesta, profeettaa. Minä uskon Tulipatsaan johtavan häntä. Minä uskon, että kyseessä on Jehova.” Hän pystyy todistamaan sen kaiken, voi uskoa koko Sanan, koko sanoman, mutta kuitenkin hän voi sanoa: “Mutta minä olen aivan yhtä hyvä kuin tekin, koska minä olen ympärileikattu juutalainen.” Mutta jos hänellä ei ollut tuota verta siveltynä tuona pääsiäisyönä, hän kuoli siitä huolimatta.

74     Ja tänään jokainen seurakunta, jokainen yksilö, jolla ei ole, ja joka ei voi esittää tuota Pyhän Hengen Merkkiä, on hengellisesti kuolemassa ja tulee kuolemaan. Ei ole väliä sillä, kuinka paljon te uskotte kuolemaan, hautaamiseen ja ylösnousemukseen, ei ole väliä sillä, kuinka monta kertaa te voitte lausua Apostolien Uskontunnustuksen, tai mitä tahansa te saatattekin tehdä, ei ole väliä sillä, kuinka hyvin te olette koulutettuja, ja millainen teologinen kokemus teillä on ollut, teillä voi olla tohtorin arvo ja filosofian kandidaatin arvo, ja mitä tahansa muuta, D.D., L.D., latinankielen tohtori, tai mikä tahansa se onkin, kirjallisuuden tohtori, mutta se ei auta. Merkin täytyy olla näkyvissä.

75     Silloin se oli vain varjo, esikuva Todellisesta, joka on tätä päivää varten. Merkin täytyy olla näkyvillä. Juutalainen saattoi tuoda esiin todisteen siitä, että hän oli liitossa, mutta jos tuota merkkiä ei ollut siellä, liitto ei ollut voimassa. Ja niin se on tänäänkin, veljeni ja sisareni.

76     Minä haluan teidän muistavan tämän. Teille, jotka olette sisäpuolella, ulkopuolella, pohjakerroksessa, missä tahansa olettekin, tuo hetki on tullut. Jokainen voi nähdä seurakunnan latteuden tänään. Jokainen voi nähdä monien kuolleisuuden, liian monien jäsenien kohdalla. Siksi että te olette vain leikitelleet, ottaneet kaikenlaisia tunne-eläymyksiä ja muita asioita. Ja te olette luottaneet joidenkin miesten viisauteen, jonkun organisaation teologiaan, äitinne seurakunnan jäsenyyteen tai johonkin uskolliseen pastoriin. Ne kaikki ovat hyviä asioita, eikä mitään niitä vastaan, mutta niillä ole sen enempää merkitystä kuin ympärileikkauksellakaan oli juutalaiselle, se ei ollut Jumalan ohjelma. “Kun Minä näen veren”, ja sen yksin!

77     Ja tänään Pyhä Henki on Jumalan liitto ihmisten kanssa, jotka ovat Jumalan liitossa. Pyhän Hengen, ylös nousseen Kristuksen Elämän, täytyy olla nähtävissä seurakunnassa ihmisten keskuudessa ja tehdä Hänet “samaksi eilen, tänään ja ikuisesti.”

78     Ei merkitse mitään se, miten uskollisia jäseniä te olette! Te voitte olla mitä tahansa olettekin, joku hyvä mies tai joku hyvä nainen. Se on varmasti hieno asia. Me arvostamme sitä. Mutta vain tämä Jumalan Merkki tulee pitämään teidät elossa. Te voitte olla raamattuoppilas. Te voitte olla hyvä henkilö. Te voitte olla jopa presidentti. Te voitte olla mitä tahansa te haluattekin olla. Se ei ole mikään puolustus.

79     Kun Jumala alkoi maastamuuton Egyptistä, kun Hän kutsui Israelin pois Egyptistä luvattuun maahansa, ei ollut olemassa minkäänlaisia erivapauksia. Jokaisen täytyi pystyä näyttämään veri.

80     Ja tänään maastamuutto merkitsee kutsua tulla ulos systeemeistä ja sisälle Morsiameen. Ei ole väliä sillä, kuinka paljon te olette jossakin järjestelmässä, teiltä yhä vaaditaan Merkkiä Jeesuksen Kristuksen Elämästä. Mikään muu ei tule toimimaan. Yhä vaaditaan Merkkiä.

81     Jokaisen miehen, ei ole väliä sillä, kuinka uskollinen hän oli, hän saattoi olla Egyptin faarao, joka oli aikansa tärkein mies, mutta hänen täytyi käyttää merkkiä riippumatta siitä, kuinka tärkeä henkilö hän oli. Oliko hän sitten joku piispa, pappi, mikä tahansa, presidentti, kuningas, valtias, hallitsija, sillä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa. Jumala tunnusti ainoastaan merkin alla olevat liiton ihmiset. Samoin on tänäänkin, Pyhä Henki tulee tunnustamaan ainoastaan liiton ihmiset.

82     Haluan teidän tietävän, että se seurasi jokaista herätystä: armo, voima ja merkit. Armo, tulla ihmisten luo; voima, tehdä itsensä tunnetuksi; ja ajan merkki. Aivan tarkalleen niin Hän on tehnyt tänään. Hän on tehnyt sen monella tavoin. Te voisitte ottaa tuon yhden Kirjoituksen ja kiertää sitä ympäri ja ympäri täällä kymmenen viikkoa, ettekä milloinkaan jättäisi sitä.

83     Me näemme, miten kuolema oli valmiina iskemään Egyptiä minä hetkenä tahansa. Jumala oli näyttänyt heille armonsa, voimansa ja merkkinsä.

84     Kuinka se symbolisoikaan niitä kolmea vaihetta, joiden lävitse me olemme tulleet! Martin Luther, Wesley ja helluntai, matkan kolme vaihetta. Israelin matkan kolme vaihetta, kolme sanansaattajaa Sodomaan. Se symbolisoi kaikkia näitä eri asioita.

85     Se symbolisoi tämän päivän palvelutehtävää. Se symbolisoi Billy Grahamin sanomaa, armo maailmaa kohtaan; Oral Robertsin sanoma, voima maailmalle; ja Jeesuksen Kristuksen Läsnäolo, viimeinen merkki maailmalle. Sillä sodomalaiset saivat viimeisen merkkinsä. Hengellinen Seurakunta, joka oli kutsuttu ulos, sai viimeisen merkkinsä ennen kuin pakanamaailma poltettiin. Jeesus sanoi: “Samoin on oleva Ihmisen Pojan tu­lemuksessa, aivan sama asia.”

86     Ja me näemme, että nämä suuret asiat oli tuotu julki Egyptissä, ja yhä he eivät halunneet katua tai uskoa sanomaa.

87     Ja jos niin ei olekin tilanne tänään maailmassa, silloin minä en tunne maailmaa. Heillä on ollut armo, voima ja he ovat nähneet ajanjakson merkit, ajan merkit. Jumala kirjoittaa omalla kädellänsä luonnossa suuria pelottavia merkkejä taivailla, eivätkä he tiedä, mitä ne ovat. He kutsuvat niitä “lentäviksi lautasiksi” ja kaikeksi muuksi, sputnikit, astronautit lentävät taivaalla, pelottavia merkkejä, maanjäristyksiä eri paikoissa, meri raivoaa, ihmisten sydämet pysähtyvät pelosta, on hämmennyksen aika, kansoilla on ahdistus. Kaikki ne asiat, jotka Hän on luvannut, me olemme nähneet nuo kirjoitukset seinällä. Me olemme nähneet sen omin silmin.

88     Me näemme seurakunnassa, kuinka armo lähti kutsumaan heitä. Me näemme, kuinka helluntairyhmä on julkituonut voiman ja tuonut jälleen takaisin Pyhän Hengen kasteen, voiman.

89     Ja me olemme nähneet yliluonnollisen Voiman tuntomerkkinä siitä, että Jeesus Kristus itse seisoo keskellämme, keskuudessamme, ja tekee niitä asioita, joita Hän teki alussa. Aivan samat todistajat, tarkalleen! Kun Israel tuli ulos, heillä oli merkki, kuten on tänäänkin. Tarkatkaa, mitä Israel sai oman maastamuuttonsa yhteydessä.

90     Ensimmäinen asia, jonka he saivat, ja joka täydellisesti tunnisti sen, että hetki oli käsillä, oli profeetta sanoman kanssa. Mooses tuli sanoman kanssa. Jumalan Sana oli Mooseksen kanssa.

91     Seuraava asia: Mooses täytyi tulla julki. Ja hänet tuotiin julki Tulipatsaan kautta. Se toi hänen tekonsa julki, sen, että Jumala oli lähettänyt hänet. Ja Mooseksella oli Jumalan Sana jopa luoda asioita ja tuoda ne olemassaoloon maan päälle.

92     Ja tuo veren merkki, jonka Jumala antoi heille, oli tuntomerkkinä, tai mieluumminkin varmuutena siitä, että heidän ohitsensa tultaisiin kulkemaan kuoleman ajassa.

93     Tuo sama asia on tapahtunut tänään, sama asia. Jumalan Sana on tuotu meille. Tulipatsas on keskuudessamme ja tuo julki Jeesuksen Kristuksen, että Hän on ylös noussut, “sama eilen, tänään ja ikuisesti”. Ja meillä on varmuus Pyhän Hengen kasteesta sydämissämme, kiinnittäen rakkautemme Jumalaan. Maastamuutto on uudestaan meneillään.

94     Israelin ulos tuleminen, kuten sanoin, on esikuva Morsiamen tulemisesta ulos seurakunnasta. Morsian tulee olemaan jäännös. Se tulee olemaan pieni ryhmä, valittu, ennalta määrätty.

95     Kun joku nainen levittää palan kangasta ja laittaa kaavan sen päälle leikatakseen tuon kankaan, niin hän itse valitsee, miten hän sen tulee leikkaamaan. Mutta se, mitä jää jäljelle kaavan ulkopuolelta, on aivan samanlaista kangasta, kuin se, mikä otettiin kaavan mukaisesti, joka oli säädetty käytettäväksi. Hän asetti sen itse paikalleen.

96     Jumala teki samoin. “Ja naisen siemenen jäännös, joka oli jäänyt maan päälle.” Tänään on kyse Morsiamen kutsumisesta ulos seurakunnasta, maastamuutosta, Ylöstempausta varten. Sillä seurakunta on totisesti menevä Ahdistuksenajan lävitse, niin kuin te helluntailaisveljet olette saarnanneet siitä. Minä uskon sen. Tuo seurakunta kulkee sen lävitse, mutta ei Morsian. Ei koskaan!

97     Joku keskusteli kanssani siitä äskettäin ja sanoi: “Seurakunnan täytyy mennä Ahdistuksenajan lävitse, jotta se puhdistuisi.”

Minä sanoin: “Se on totta, koska se hylkäsi Veren.”

98     Mutta joutuisiko Morsian Ahdistuksenaikaan, Hänen oma Vaimonsako olisi Ahdistuksenajassa? Ei koskaan! Jeesuksen Kristuksen Veri on puhdistanut meidät kaikesta synnistä, eikä ole enää tarvetta mihinkään puhdistamiseen. Ja tuo Merkki, se on tunnusmerkkinä siitä, että Jeesuksen Kristuksen Veri on puhdistanut meidät. Aamen. Se on Morsiamen Merkki, Morsiamen käyttämä sormus.

99     Mooseksen palvelutehtävä Israelille oli koko hänen seurakuntansa kokoontuminen yhteen paikkaan rukousta ja palvontaa varten. Kun nämä asiat tulivat, niin kuin hän luki tänä iltana, heidän täytyi pysyä ja valvoa. Samoin myöskin Herran seurakunta kokoaa itsensä yhteen, ulos jokaisesta uskontunnustuksesta ja opista maailmassa. Se tuli kaikista Egyptin osista sinne, minne heidät oli koottu yhteen paikkaan.

100Me täällä, me voisimme lukea Hebrealaiskirjeen 10:26 ja nähdä sen selvästi. Kun me näemme suuret lopunajan merkit maan päällä, jotka varoittavat meitä siitä, että aika on käsillä, meidän pitäisi rakastaa toisiamme enemmän, kuin mitä me koskaan elämässämme olemme tehneet. Pitäisi olla sellainen nälkä päästä seurakuntaan! Meillä pitäisi olla sellainen nälkä päästä tapaamaan toisiamme! Sen pitäisi olla rakkaussuhde.

101Pystyn tuskin odottamaan päästäkseni Tucsoniin. Oi, Jumala paransi pikku vaimoni! Hän on osa minusta. Pystyn tuskin odottamaan päästäkseni sinne! Lasken päiviä ja tunteja, koska voin olla siellä hänen kanssaan.

102Samalla tavoin Seurakunnan tulisi olla. Nähdessämme Jumalan Voiman ja sen, mitä Se on tehnyt meille, meidän pitäisi laskea hetkiä tullaksemme yhteen rakkaudessa, voidaksemme lentää pois jonakin päivänä kohtaamaan Jeesusta.

103Joku sanoi äskettäin: “Veli Branham, sinä pelottelet ihmisiä, kun sinä sanot, että ‘Herran Tulemus on niin lähellä!”

104Minä sanoin: “Heidän ei pitäisi olla huolissaan siitä. Sen pitäisi olla kaikkein onnellisin asia, mitä me tiedämme.” Kyllä.

105“Ja Hän tulee ilmestymään toisen kerran kaikille niille, jotka rakastavat Hänen ilmestymistään”, jotka rakastavat ja kaipaavat sitä. Se on rakkaustarina. Ja kuinka meidän tulisikaan rakastaa toisiamme, koska me olemme saman ruumiin kansalaisia! Meillä pitäisi olla rakkaus toinen toistamme kohtaan.

106Se varoittaa meitä siitä, että aika on käsillä! Uskovaisten pitäisi erottaa itsensä maailman asioista ja maailman huolista. Siksi moukaroin naisia, ja niin edelleen, sillä tavalla kuin olen tehnyt. Ja sitten, erottakaa itsenne näistä TV-ohjelmista! Erottakaa itsenne tästä hollywoodilaisesta evankelioinnista! Tulkaa takaisin syvällisyyteen ja vilpittömyyteen. Me seisomme saarnastuolissa ja hypimme ylös ja alas ja nauramme ja huudamme, ja naiset tanssivat ympäri lattiaa yllään todella ihonmyötäiset vaatteet, ja kaikenlaisia koruja riippuu heidän yllään, ja heillä on leikatut hiukset, ja joillakin heistä ehostusta kasvoillaan. Ja heillä on siellä järkevä pastori, saarnaaja, joka voi panna Sanan yhteen niin täydellisesti. Siitä ei ole kyse? Me emme tule Jumalan alttarille naureskellen ja tönien toisiamme ja vitsaillen. Me tulemme alttarille vilpittömyydessä ja syvällisesti, koska siinä me kuolemme. Ette te mene kuolemaan naureskellen ja vitsaillen, jos olette järjissänne. Vain mielenvikainen henkilö toimii niin.

107Täällä muutama viikko sitten, kun seisoin eräällä huoltoasemalla ja katselin erästä ohjelmaa meidän suuresta veljestämme, Billy Grahamista, kun hänellä oli suurin herätyksensä Kaliforniassa. Katsellessani tätä televisiota, kiintyi huomioni niiden kasvoihin, jotka olivat tulossa alttarille. Nuoria, jotka tönivät toisiaan ja nahistelivat, kun he olivat menossa alttarille, ja naureskelivat ja vitsailivat ilman vilpittömyyttä, pureskelivat purukumia ja katselivat ympärilleen. He menevät sinne ja sanovat “kyllä”, tekevät tunnustuksensa ja tulevat pois. Billy sanoi, että hänellä voi olla niitä kolmekymmentätuhatta, ja vuoden kuluttua ei ole kolmeakymmentä jäljellä. Ei ole vilpittömyyttä. He eivät enää ole vilpittömiä.

108Ihmiset eivät ole valmiita tunnustamaan. He tahtovat rukoilla: “Jumala, paranna minut, tee tämä, tee tuo tai tee tuo.” Mutta kun tulee aika kuolla ja tunnustaa synnit ja panna asiat kuntoon Jumalan kanssa, sitä ei enää voida havaita. Siksi me emme näe sen enempää parantumisia, kuin mitä meillä on. Siksi minä saarnaan näistä asioista. Pankaamme asiat kuntoon parantumiskokousta varten. Teidän täytyy saada se toimimaan ensin. Jumala parantaa teidät Hänen kirkkaudekseen. Ja meidän täytyy olla valmiina kirkastamaan Häntä.

109No niin, niin Egyptissä täytyi tehdä. Muistakaa, he koettelivat tuota karitsaa neljätoista päivää. Hän sanoi: “Pankaa kaikki saasta ulos talostanne. Pankaa kaikki hapatus ulos.”

110Teillä ei saa olla lainkaan hapatusta. Kun tämä Merkki on tullut kotiinne, teillä ei voi olla siellä lainkaan hapatusta. Se tarkoittaa maailmaa. Te ette voi samanaikaisesti rakastaa Jumalaa ja mammonaa, joka tarkoittaa maailmaa, kaikkia maailman huolia ja murheita ja uskontunnustuksianne ja riitojanne ja erimielisyyksiänne. Te tulette Jeesuksen Kristuksen luo!

111Voitteko kuvitella juutalaista Vanhassa Testamentissa, miten hän tuli karitsan kanssa uhratakseen sen? Hän totteli Jehovaa, sitä mitä Hän oli käskenyt hänen tehdä. Se jatkui. Hän vastaanotti uhrin. Hän näki karitsan kuolevan. Hänen kätensä olivat veriset kuolevan karitsan verestä. Hän meni takaisin kotiin vanhurskautettuna, koska hän oli tullut vilpittömyydessä. Se oli hienoa.

112Mutta jonkin ajan kuluttua siitä tuli perinne. Ja ihmiset sanoivat: “Tiedätkö, nyt on pääsiäisen aika, ja minun on parasta tehdä se, minun täytyy uhrata karitsa.” Tultiin siihen, että saatettiin ostaa karitsa ja saada joku muu uhraamaan se toisen puolesta. Siitä tuli uskontunnustus. Siitä tuli uskonkappale seurakunnassa. Ja Jumala sanoi, että tuo sama uhri, jonka Hän vaati, oli tullut pahaksi löyhkäksi Hänen sieraimissaan, koska se uhrattiin ilman vilpittömyyttä.

113Ja me helluntai-ihmiset olemme tulossa tuohon samanlaiseen tilaan. Se on totta. Me olemme tulleet siihen tilaan, että kaikki vilpittömyys on kadonnut keskuudestamme. Me yritämme tuoda ihmisiä seurakuntaamme samalla tavoin kuin muutkin seurakunnat tekevät saadaksemme suuria väkijoukkoja, ja niin edelleen, seurakuntiimme. Meidän ei pitäisi koskaan toimia niin.

114Meidän täytyy tulla vilpittömyydessä kuollaksemme siellä niin kuolleeksi kuin olla voi, niin että Jeesuksen Kristuksen Veri ja Merkki voivat tulla yllemme. Se tekee ihmisestä erilaisen henkilön. Nainen voi silloin nousta ja lähteä sieltä ja haluta totella jokaista Raamatun Kirjoitusta huolimatta siitä, mitä tapahtuu. Miehen kohdalla on samoin. Ei mikään kirkkokunta, ei uskontunnustus tai mikään muukaan voi koskaan erottaa häntä siitä Jumalan rakkaudesta, jonka hän löysi sieltä alttarilta, jos hän jatkaa Herran tien seuraamista. Mutta tänään meillä ei ole siinä minkäälaista vilpittömyyttä, me vain otamme sen jonkinlaisena perinteenä: “Meidän isämme tekivät näin.”

115Aivan samoin kuin on Kiitospäivänkin suhteen. Monet ihmiset tänään, tuhannet ja tuhannet ja miljoonat amerikkalaiset syövät tänään päivällistä juhlien Kiitospäivän kalkkuna pöydässään, ilman että he edes kiittäisivät tai pyytäisivät siunausta, jota ilman heillä ei voisi olla sitä. Ja samalla pöydällä, missä heillä on kalkkuna, on myöskin iso pullo viskiä, ja paljon olutta ympäri pöytää. Siitä on tullut perinne.

Te sanotte: “Sehän on naurettavaa. Eihän se ole edes amerikkalaisuutta.”

116Minä käännän sen suoraan takaisin teidän omaan syliinne. Alttarille tuleminen kuivasilmäisen tunnustuksen kanssa on perinnäissääntö. Teidän pitäisi kuolla sinne uhrinne kanssa ja tuoda julki, että te olette kuolleita. Aamen. Haudattuja Kristuksessa, maailma kuolleena takananne. Ja teidän tulee vaeltaa uudessa elämässä Kristuksen Jeesuksen kanssa Hänen ylösnousemuksessansa ja rakastaa Hänen Sanaansa ja ottaa Hänen Sanansa ja tarkata, kuinka Hän tuo itsensä julki Sanansa kautta antamalla teille tuntomerkin siitä, että te olette siirtyneet kuolemasta Elämään. Missä ajassa me elämmekään!

117Nyt me näemme, että me elämme viimeisissä tunneissa, ja uskovaisten täytyy vastaanottaa koko Sana.

118Huomatkaa, ei ollut kyse vain yhteen tulemisesta ja puhua siitä, niin että kaikki juutalaiset olisivat tulleet yhteen ja sanoneet: “Miehet, minäpä sanon, miten asia on. Tiedättekö, minä uskon, että Mooses on oikeassa, koska katsokaahan, me näemme Jumalan tuovan itsensä julki Mooseksen kautta. Koska kun me näemme tuon Tulipatsaan, me tiedämme, mitä tapahtuu. Me tiedämme kaikki tuntomerkit, jotka Jumala on antanut Moosekselle. Se on oikein. Tehän tiedätte hänen sanoneen, että meillä täytyy olla verta ovella. Minä uskon sen. Mutta loppujen lopuksi uskon, että olen yhtä hyvä kuin kuka tahansa toinenkin. Minä­hän olen liiton juutalainen. Minut on ympärileikattu, ja minä maksan uhrini ja kymmenykseni seurakunnassa. Ja minähän syön jopa päivällistä papin kanssa. Joten olen aivan yhtä hyvä mies, kuin te muutkin olette.” Mutta se ei ollut se, mitä tapahtui.

119Me emme tule yhteen puhuaksemme Sanomasta. Me tulemme yhteen mennäksemme sisälle Sanomaan. Ja Sanoma on Kristus, Hän on Sana. Niin on. Meidän tulee mennä sisälle Siihen, päästä Sen alle. Kyllä vaan. Niin meidän oletetaan tekevän.

120Hän ei ollut vastuussa yhdestäkään henkilöstä, joka oli poissa veren alta, ei yhdestäkään, huolimatta siitä, kenestä oli kysymys, hän ei ollut siitä vastuussa. Jokaisen täytyi ottaa, ei vain itseään, vaan koko perheensä tuon veren alle. He olivat turvassa vain silloin, kun merkki oli näkyvissä.

121Me emme voi tuntea olevamme turvassa, ennen kuin tämä Merkki on näkyvissä. Se on totta. Teidän täytyy tulla tämän Merkin alle, Jumalan Pyhän Hengen alle. Ja Se tuo esiin teille Jeesuksen Kristuksen, koska Se tulee ja elää teissä.

122Niin kuin sanoin eilen illalla ja eräässä Sanomassa New Yorkissa. Jos sanoisin teille, että Shakespeare elää minussa, minä tekisin Shakespearen tekoja. Koska en voisi auttaa sitä, minä en enää olisi oma itseni, vaan olisin kuollut. Shakespeare ja minä, me emme voisi elää yhdessä samassa ruumiissa. Shakespeare oli runoilija, ja minä olen saarnaaja, me emme voi elää yhdessä. Mutta jos olen kuollut itselleni, ja Shakespeare elää minussa, silloin minä teen Shakespearen tekoja. Shakespearen elämä minussa saisi minut elämään kuin Shakespeare. Jos Beethovenin elämä eläisi minussa, minä olisin Beethoven. Jos John Dillingerin elämä eläisi minussa, minä olisin John Dillinger. Kyllä.

123Ja jos Jeesuksen Kristuksen elämä elää ihmisessä, tulevat he samaistuneiksi Hänen kanssaan. Kyse on Kristuksesta teissä. Ei joku seurakunnan jäsen, ei joku systeemi, vaan ylösnousemuksen Voima. Kyse on Pyhästä Hengestä, Merkistä teidän yllänne, teidän elämänne sanoo “aamen” jokaiselle Kirjoitukselle. Lupaus on kirjoitettuna siellä.

124Ettekä te ole enää itsenne omat. Te olette Kristuksen. Te ette ajattele omia ajatuksianne. Te ette ajattele ajatuksianne ja sano: “Minun mielestäni.” Teillä ei ole mitään omaa mielipidettä. Se Elämä, joka oli Kristuksessa, on teissä. Se mieli, joka oli Kristuksessa, on teissä, ja Kristus itse on teissä. Te olette kuollut, teidän elämänne on kätkettynä Jumalassa Kristuksen kautta, sinetöitynä sinne Pyhällä Hengellä. Te ette ole itsenne omia.

125Hän ei ollut vastuussa kenestäkään. Koko perhe täytyy olla tuotu sisälle, ja merkin täytyy olla näkyvissä. Sen täytyi olla. Jos se ei ollut näkyvissä, silloin sillä ei ollut vaikutusta. Te voitte uskoa siihen, te voitte sanoa: “Oi, kyllä minä uskon sen.” Mutta se ei auttanut. Jos te sanoitte: “No niin, minäpä sanon, mitä tulen tekemään. Minä panen veren ämpäriin ja asetan sen tähän seinän vierelle. Minun mielestäni se on aivan yhtä hyvä, niin kauan kun se vain on tässä, sen sijaan että se olisi siveltynä tänne.” Ei koskaan.

126Te ette voi salata Sitä. Ei, teillä täytyy olla Se! Teillä täytyy olla Se esillä. Sen takia se siveltiin ovelle, jotta Hän saattoi nähdä sen oven päällä ja pielissä. Se on jotakin, mitä te ette häpeä. Te haluatte koko maailman tietävän, että te olette kuollut, ja että teidän elämänne on kätketty Jumalassa Kristuksen kautta.

127Puhukaapa Kiitospäivästä, voin sanoa teille, ettei se ole mikään perinne, ei ollenkaan. Meillä on nykyään liian paljon perinteitä. Mitä Se, mitä me tarvitsemme tänään, on virkistymistä, Pyhän Hengen kastetta takaisin seurakuntaan, ei juhlintaa, vaan täyttymistä. Sitten sen tulisi olla meidän Kiitospäivän juhlintamme, niin kuin me sitä kutsuisimme. Sen tulisi olla Pyhän Hengen tulemista meidän elämäämme. Jos me voimme syödä kalkkunaa samalla tavoin, kuin esi-isämme söivät, meidän tulisi saada Pyhä Henkikin niin kuin esi-isätkin saivat. Aamen. Ei jokin perinne, vaan käsky Jumalalta. Meidän pitäisi vastaanottaa Se.

128Katsokaa Joosuaa ja lukekaa Joosuan kirjan toinen luku. Olen kirjoittanut tänne: “Lue se.” Minulla ei ole aikaa tehdä sitä. Mutta haluan teidän tietävän, että kun Mooses ja Joosua maastamuuton aikana olivat matkalla erämaan halki, lähettivät he joitakin saarnaajia, vakoojia, vakoilemaan maata. Ja muistakaa, siellä virran toisella puolella oli eräs pakana, jonka nimi oli Raahab. Hän oli portto. Tuo lapsiraukka oli katutyttö, ehkäpä perhe oli ajanut hänet ulos. Mutta me näemme, että kun… Kun hän oli nähnyt nuo miehet, hän tiesi, että he olivat jumalanmiehiä. Hän oli portto ja hän halusi tietää, voisiko hänen osakseen tulla minkäänlaista laupeutta.

129Jumala antaa laupeuden niille, jotka pyytävät laupeutta. Kaikki, jotka huutavat armoa, saavat armon.

130Pankaa merkille tämä portto. Hän sanoi: “Minä osoitan teitä kohtaan hyvyyttä.” Tarkatkaa nyt, hänen ei tarvinnut nähdä Joosuaa. Hän ei tiennyt, millä tavoin Joosua kampasi hiuksensa ja miten hän pukeutui. Hän sanoi: “Minä olen kuullut, että Jumala on teidän kanssanne.” Siinä oli kaikki se, mitä hän halusi tietää.

131Ja sanon sinulle tänään, veli, ei ole kyse sitä, miten sinä kampaat hiuksesi tai mitä sinä teet tai minkälaisia vaatteita käytät, minkälainen Ph.D. sinulla on. “Olen kuullut, että Jumala on teidän kanssanne”, se on pääasia. Me haluamme tietää, missä Jumala on kaiken tämän keskellä.

132Tarkatkaa organisaatioita. Katsokaa, minne ne ovat menossa. Onko Jumala organisaatioiden keskuudessa? Jos on, niin silloin Hän on johtamassa heitä suoraan Kirkkojen Neuvostoon ja takaisin pedon merkkiin. Jumala ei ole siinä mukana.

133Jumala on Sanassansa, sillä Hän on Sana. Tarkalleen niin on. “Minä olen kuullut.” Ja usko ei tule jonkun neuvoston kuulemisen kautta, vaan Sanan kuulemisen kautta!

134Raahab tiesi, että se oli totuus. Hän pyysi laupeutta, tarkatkaa nyt, sekä itseään että perhettään varten. Hän pyysi itsensä ja perheensä puolesta, aivan samalla tavoin kuin he tekivät Egyptissä.

135Ja huomatkaa, siellä annettiin hänelle merkki, punainen merkki. Tuon saman punaisen köyden, jonka avulla hän laski nuo miehet, vakoojat, alas ikkunasta, tuli olla merkki. Jumalan tuhoava enkeli ei tulisi häntä lähelle, niin kauan kuin hänellä oli tuo merkki. Mutta mitä jos Raahab olisi sanonut: “Oi, minä laskin heidät alas, olen tehnyt hyvän teon. Niinpä, jotta estän nyt ketään arvostelemasta minua ja näkemästä tätä punaista köyttä, joka riippuu tässä, minä vedän köyden takaisin ylös”? Tuomion enkeli ei olisi kulkenut hänen talonsa ohitse. Hänellä täytyi olla merkki näkyvillä. Sen täytyi jäädä sinne.

136Halleluja! Oi, se merkitsee: “Ylistäkää meidän Jumalaamme”, näissä hetkissä. Muistakaa tämä. Minä en ole täällä toimeentulon takia. Minä en ole täällä saarnaamassa saadakseni toimeentulon. Ei koskaan. Voin vielä tehdä töitäkin. Tätä en tee sen vuoksi. Jos ajattelisin, että olisi jokin toinen tapaa tämän lisäksi… Muistakaa, tässä on kysymys minusta, minun täytyy kohdata Jumala. On kysymys minun sielustani. Minusta täytyy olla kysymys. Ei kuitenkaan vain minusta, vaan minulla on oleva sitä suurempi tuomio. Jumalan Sana on Jumala. Jumalan ohjelma on siellä, ja se on Totuus.

137Minä uskon, että tuon punaisen köyden täytyi olla näkyvissä, koska tuo hävityksen enkeli ei olisi kunnioittanut mitään muuta kuin vain tuota näkyvissä olevaa merkkiä. Sanansaattajat antoivat hänelle merkin, ja hänen täytyi pitää se esillä.

138Huomatkaa, Jeriko oli kuullut siitä, mitä Jumala oli tehnyt, mutta ei ottanut vaarin varoituksesta.

139Maailma tänään, se ei ole suljettuna jonnekin syrjään, koko maailma tietää, että nämä asiat ovat tapahtuneet. Koko maailma on tullut tietämään. Episkopaalit, katolilaiset, luterilaiset, kaikki kirkkokunnat tietävät, että on Jumala, joka toimii Sanassansa tässä ajassa ja pitää merkkinsä ja ihmeensä liikkeellä. Sitä ei ole tehty vain jossakin nurkassa. He ovat kuulleet Siitä, mutta he eivät tahtoneet vastaanottaa Sitä.

140Hänen suuri Voimansa ja Hänen merkkinsä ovat olleet esillä, mutta he eivät tahtoneet vastaanottaa Sitä. Aivan samoin kuin oli Sodomassa, Hänen suuret merkkinsä ja ihmeensä oli tuotu esiin siellä, mutta he eivät tahtoneet vastaanottaa Sitä. Niinpä seuraavaksi ei jäljellä ollut muuta kuin tuomio. Heidän täytyy uskoa koko Sana ollakseen turvassa. Mutta ehkä he ajattelivat olevansa turvassa tuossa heidän suuressa organisaatiossaan, heidän kaupungissaan, Jerikossa. He ajattelivat, että se on tarpeeksi hyvä, mutta se ei ollut sellainen.

141Mutta yksi pieni portto. Joidenkin poikien on täytynyt päästä livahtamaan sinne sisälle ääninauhojen kanssa, ja he ovat soittaneet joitakin nauhoja. Ennalta määrätty siemen käsitti sen ja uskoi sen. Niinpä kaikesta huolimatta he pääsivät sinne sisälle viedäkseen sanoman. Heillä oli kokous tuona yönä hänen kotonaan. Hän käytti kotiaan kokouspaikkana saadakseen sanoman.

142Oi Jumala, salli meidän avata sydämemme ja vastaanottaa Sanoma, että Jeesus elää tänä iltana. Hän on täällä aivan keskellämme. Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Avatkaa kotinne ja antakaa Sanansaattajan, Pyhän Hengen, tulla sisälle ja tuoda teidät julki oman Läsnäolonsa kautta, Merkin kautta, joka on teidän yllänne. Silloin teidän ei tarvitse uskoa kenenkään muun sanaa siitä, Hän on siellä puhuakseen itse puolestansa. Ja Hän on Sana. Se on totta. Se on Jumalan Merkki tuodaksensa Hänet itsensä julki.

143Raahab käytti kotiaan näitä sanansaattajia varten. Sitten hän kokosi koko kaupungin, kaikki, jotka tahtoivat uskoa, tuon saman merkin alle.

144Ja sillä tavoin tulisi seurakunnan tehdä tänään, noutaa Merkin alle kaikki, jotka tahtovat uskoa. Tuo Merkki on Pyhä Henki. Muistakaa vain, heidän täytyy tulla Pyhän Hengen alle.

145Kun Jumala oli tuhonnut enkelinsä… Jumalan hävittävä enkeli oli kulkenut läpi, ja kun he näkivät tuon merkin, hänen talonsa jäi pystyyn. Kaikki muu Jerikosta kaatui maahan. Ajatelkaa vain sitä, vain pasuunan ääni ja muurit sortuivat. He menivät ja tappoivat jokaisen siellä olevan lukuun ottamatta niitä, jotka olivat tuon merkin alla turvassa. Miksi? Jumalan sanansaattaja oli tullut. He olivat kertoneet heille totuuden, ja he olivat tulleet merkin alle. Kyllä. Mutta useat heistä eivät tahtoneet uskoa sitä. Niinpä, jos he eivät halunneet uskoa sitä, heidän täytyi vastata seurauksista.

146Sama elämä, joka oli tuossa merkissä, Egyptissä, näettekö, elämä, se oli samanlainen elämän merkki kuin Egyptissäkin oli.

147Kun tuo köysi laskettiin alas, se oli tuo merkki. Silloisessa pakanamaailmassa heitä varten ei vielä ollut verta, mutta heille annettiin esikuva punaisesta merkistä. Niinpä, kun he näkivät tuon merkin, niin Joosua, joka oli esikuvan Jeesuksesta, oli uskollinen tuolle merkille, jonka hänen sanansaattajansa olivat saarnanneet. Ja Joosua antoi määräyksen, ettei kukaan saanut mennä tuohon taloon, jossa tuo merkki oli, koska ketään ei saanut tappaa, joka oli tuon merkin alla. Ja Joosua todellisuudessa merkitsee “Jehova Pelastaja”, aivan samalla tavoin kuin Jeesuskin merkitsee. Ja kun Joosua lähetti sanansaattajansa, joka on toinen esikuva pakanamaailmasta ja pakanoista, tuo pieni vähemmistö, joka uskoi ja toi esiin merkin, niin jopa hävityksen enkelikin tunnusti tuon merkin. Näettekö?

Se on ainoa, minkä Hän tulee tänään tunnustamaan.

148Hän ei koskaan tunnustanut heidän presidenttiään. Ei. Hän ei tunnustanut päämiehiä, sotaherroja tai suuria miehiä. Hän ei milloinkaan tunnustanut heitä. Hän ainoastaan tunnusti sen, missä merkki oli näkyvillä. Useat heistä ovat voineet uskoa sen. Useat heistä ovat voineet uskoa, että heidät tultaisiin valloittamaan, mutta se ei pysäyttänyt sitä. Tuon merkin tuli olla näkyvillä. Kyllä. Ja siinä kaikki. Kaikki, jotka olivat sen alla, pelastuivat Egyptissä. Ja samoin, kaikki, jotka olivat sen alla, pelastuivat Jerikossa.

149Verinen Karitsa on meidän Merkkimme tänä iltana. Hebrealaiskirje 13:10 ja 20, sitä kutsutaan nimellä “iankaikkinen liitto”, jos haluatte lukea sen. Jumalan Verellä sidotut lupaukset tekevät meidät vapaiksi synnistä ja kuolemasta. Se on iankaikkinen liitto, jossa palvomme Häntä ja tuomme esiin Hänen luvatut merkkinsä. Uusi Testamentti on uusi liitto Hänen Veressänsä. Raamattu sanoo niin. Uusi Testamentti merkitsee “uusi liitto”, Veren Elämä, uuden Elämän Merkki meissä. Siinä, missä ennen vanha veri oli kemiallisena merkkinä siitä, että karitsa oli kuollut, nyt Pyhä Henki on tuo Elämä, joka oli Jeesuksen Kristuksen Persoonassa, ja tulee esille teissä ja minussa tänä iltana. Sen ulkopuolella ei ole mitään armoa. “Ainoastaan silloin, kun Minä näen veren, tulen Minä kulkemaan ohitsenne.”

150Minä yritän painaa teidän mieliinne, ystävät, että hetki on tullut, jolloin jotakin täytyy tehdä sen kanssa. Meidän täytyy tehdä jotakin. On joko oltava sisällä tai ulkona. Siinä kaikki. Hetki on tullut, jolloin Merkin täytyy olla siellä. Jos tämä seurakunta koskaan odottaa pysyvänsä elossa Jeesuksen Kristuksen tulemukseen asti, täytyy tuon Merkin olla täällä. Siinä kaikki. Jos se ei ole, niin se tulee ottamaan kuoleman merkin. Ja pian, se on juuri nyt kongressissa, suuri koneisto on saava kaikki seurakunnat tulemaan tuohon kirkkojen liittoon.

151Ja on parasta, että teillä on Merkki loistamassa. Mutta on tullut maastamuuton hetki. Ja tällä kerralla me olemme menossa luvattuun Maahan, Iankaikkisen Elämän lupaukseen. Tämä Merkki osoittaa, että Jeesus Kristus… Pyhä Henki osoittaa, että Jeesus on täyttänyt jokaisen vaatimuksen meidän puolestamme. Ja me olemme luonnoltamme langenneita Jumalan poikia, eikä meissä itsessämme ole mitään voimaa. Meillä ei ole minkäänlaista Elämää itsessämme. Me olemme Adamin langennut ihmissuku. Mutta kun me voimme tuoda esiin Merkin, sen että Sana ja me olemme tulleet yhdeksi, se osoittaa, että Jeesus Kristus täytti vaatimukset meidän syntiemme ja kuolemamme tähden ja on tuonut esiin Hänen Merkkinsä meidän sisimmässämme. Oi, kuinka yksinkertaista se voikaan olla! Te olitte tuomittuja. Me olimme kaikki tuomittuja. Ei ole mitään tapaa, miten me voisimme pelastaa itsemme, ja Jumala lähetti meille Merkin. Hän tappoi oman Poikansa Golgatalla meidän puolestamme. Ja se Elämä, joka oli tuossa Veressä, kun Se vuodatettiin Golgatalla, on tullut takaisin ollakseen Merkkinä meidän yllämme.

152Se on Jumalan ikuinen, iankaikkinen Merkki, Se on Iankaikkinen Elämä Iankaikkiselta Jumalalta. Ja kaikella sillä, millä on ollut alku, täytyy olla loppu, ja kaikella muulla on ollut alkunsa paitsi Jumalalla. Ja Jumala on ainoa Iankaikkisen Elämän muoto, mikä on olemassa. Ja kun Jumala asettaa teihin Hänen Pyhän Henkensä, joka on Jumala, ja kun siis Jumala asettaa itsensä teidän sisimpäänne, te olette yhtä Iankaikkinen kuin Jumalakin on, koska te olette osa Hänestä ja te julkituotte Hänen Sanansa. Halleluja! Teistä on tullut Jumalan poika tai tytär. Minusta tuntuu hyvältä. Se on totta. Jumala on itse sen tuntomerkkinä. Teillä on Iankaikkinen Elämä, ja se on Jumala teissä. Ja tuo Sana elää ja tuo esille itseänsä. Juuri tarkalleen sen, minkä Jumala on määrännyt tätä ajanjaksoa varten, teillä on se, aamen, Pyhä Henki, Pyhä Henki on esillä. Kyllä vaan. Mikä se on? Pyhä Henki, Sana, on tehty eläväksi teille Pyhällä Hengellä vahvistukseksi tässä ajassa siitä, että te olette siirtyneet kuolemasta Elämään.

153Ja nyt te kuulutte Hänelle. Oi, koska Hän on, meillä on oikeudet kaikkeen siihen, mitä Hän on ostanut meitä varten. Jokainen lupaus Raamatussa on teidän. Se kuuluu teille, kun tämä Merkki on päällänne, ja Jumala on sinetöinyt teidät. Nyt me haluamme tarkastella itseämme hetken aikaa. Kun Jumala on antanut teille todellisen Pyhän Hengen kastelun, silloin Jeesuksen Kristuksen elämä on sisäisesti teissä. No niin, se on totta, ja jokaisen teologin täytyy myöntää se. Minulle se on, se on uusi syntymä, te olette syntyneet uudestaan Pyhästä Hengestä. Ja koska Jumala on tehnyt tämän, ja te tiedätte olevanne pahoja itsessänne… Ja kun te vastaanotatte sen, mitä Jumala on tehnyt, silloin Hän sinetöi teidät sisälle Kuningaskuntaansa Pyhällä Hengellänsä. Ja kaikki se, minkä Jeesus osti ja lupasi teille Raamatussa, on teidän. Se on teidän omaisuuttanne, koska se on maksettu. Aamen. Elämä on minun, Hän maksoi sen. Elämä on teidän, Hän maksoi sen. Parantuminen on minun, Hän maksoi sen. Parantuminen on teidän, Hän maksoi sen. Vapaus on minun, Hän maksoi sen. Taivas on minun, Hän maksoi sen. Hän on maksanut hinnan. Kaikki se, mitä Hän osti, kuuluu hänelle, jolla on Merkki. Aamen. “Esittäkää Minun Merkkini tuona Tuomiopäivänä, ja Minä tulen kulkemaan teidän ohitsenne.” Pitäen sitä esillä! Pitäen tunnustuksenne Sanassa siitä, että Jeesus Kristus on kuollut puolestanne. Ja kun Hän tekee niin, Hän tuo julki itsensä teidän kauttanne. Aamen. Kyllä. Kun te tunnistatte Merkin, Elämän, joka tarvittiin, jotta Veri voi puhua!

154Te sanotte: “Verikö puhuisi? Hetkinen vain, veli Branham!” Veri puhuu. Raamattu sanoo, että se puhuu. Hyvä on.

155Veri puhuu. Muistakaa, että liiton Verta ei tunnusteta ilman Merkkiä. Nyt Sana antaa meille varmuuden lupauksesta. Merkki on merkkinä siitä, että ostos on tehty meidän puolestamme, ja Jumala on hyväksynyt sen.

156Kun te menette ja sanotte: “Minä haluan matkustaa New Yorkiin.” Mitä he tekevät? He antavat teille matkalipun. Mikä se on? Se on merkki. Se ei ole rahaa. Se on merkki, mutta tarvitaan rahaa, jotta voitte ostaa sen.

157Nyt kun te haluatte Iankaikkisen Elämän, te saatte Merkin, joka osoittaa, että hinta on maksettu. Se ei ole Veri, mutta se on Merkki Verestä. Se on itse Elämä. Aamen. Täydellinen tottelevaisuus koko Jumalan Sanaa kohtaan, Jumalan Sanaa kohtaan kokonaisuudessaan, on oikeuttava teidät tähän Merkkiin.

158Kuinka te teette sen? Pietari sanoi Helluntaipäivänä: “Katukaa, jokainen teistä, ja ottakaa kaste Jeesuksen Kristuksen Nimessä syntien anteeksi saamiseksi, ja te saatte Pyhän Hengen lahjan, Merkin. Sillä lupaus on annettu teille, teidän lapsillenne ja niille, jotka kaukana ovat, kaikille, jotka Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.”

159Kun he olivat nähneet tuon ihmeellisen ylösnousemuksen Voiman esiin, tulemisen, nousi hän (Pietari) siellä ylös ja lainasi Kirjoituksia Joelista, ja niin edespäin, joka antoi lupauksen tuota aikaa varten, ja osoitti, että tuon ajan vaatimukset olivat täyttyneet Jeesuksessa Kristuksessa, ja että Hän oli lähettänyt takaisin Merkin Hänen kuolemastansa. Ja tuo Merkki oli heidän yllään. Ja Hän sanoi: “Merkki on annettu teille ja teidän lapsillenne ja niille, jotka kaukana ovat, jokaiselle, jonka Herra, meidän Jumalamme, kutsuu. Heillä tulee olemaan tämä Merkki.” Aamen. Ei sanota, että “heillä ehkä tulee olemaan Se.” Vaan: “Heillä on oleva Se! Te saatte Pyhän Hengen!”

160Kun te täysin tottelette Jumalan Sanaa täydellisesti antautuneina Sille, te olette oikeutettuja Merkkiin. Kyllä vaan! Tottelevaisuus! “Ei hän, joka sanoo: ‘Herra, Herra’, vaan hän, joka tekee [Isäni] tahdon.” Ja kun me rukoilemme, meillä on pystyttävä esittämään Merkki rukouksemme kanssa.

161Juuri tarkalleen samalla tavoin kuin me teemme, kun menemme linja-autoasemalle ja sanomme: “Haluan [ostaa] matkan.”

“Minne olette menossa?”

“Sinne-ja-sinne!”

162Teillä täytyy olla lippu, tämä merkki, jos lippua vaaditaan. Teillä täytyy olla merkki. Te voitte sanoa: “Mutta hetkinen vain, minä olen herra Jones! Sallikaa minun…” Sillä ei ole mitään merkitystä, teillä täytyy olla merkki [lippu]. “Mutta minulla on kiire töihin, eikä minulla ole aikaa hullutella.” Teillä joko on merkkinne [lippunne] tai sitten teillä ei ole sitä. Jos teillä ei ole sitä, te ette myöskään matkusta.

163Jos teillä ei ole lippua ja te yritätte nousta täällä lentokoneeseen ja sanotte: “Minä haluan mennä New Yorkiin.”

“Onko teillä lippua? Merkkiä?”

164Te sanotte: “Ei ole, mutta minä olen melko hyvän sorttinen kaveri. Minä tulen maksamaan jonakin päivänä.” Ei. Teillä täytyy olla Merkki, teillä täytyy olla lippunne. Se täytyy olla näkyvillä. Sen on oltava. Oi!

165Näettekö, mitä tarkoitan? Teillä on pakko olla Se! Te ette vain ajattele niin, sen täytyy olla tunnistettu Merkki. Oikein. Teillä on oikeus Siihen, kun te hyväksytte hinnan, joka on maksettu. Kyllä vaan.

166Paavali kertoo meille, kun hän puhuu verestä, että veri puhuu. Uskotteko, että veri puhuu? l. Mooseksen kirja 4:10, Jumala sanoi Kainille: “Missä on veljesi?” Hän sanoi: “Hänen verensä, hänen verensä ääni, huutaa sinua vastaan.”

167Ja me löydämme myös Heprealaiskirjeen 12. luvun 24. jakeesta, että Uuden Testamentin Veri puhuu parempaa. Veri puhuu. Silloin Verellä on Ääni. Ja Veren Ääni on Sana. Halleluja. Se tekee sen oikeaksi tai vääräksi. Veren Ääni tunnustaa Sanan. Veren Ääni on Pyhä Henki. Se tuo Elämän. Se on Elämä, ja Se tuo Elämän Sanalle ja tekee Sen eläväksi. Aamen, aamen, aamen.

168Varmasti, Veri puhuu, Se puhuu parempaa. Vanhassa Testamentissa veri puhui syyllisyydestä. Uudessa Testamentissa Se puhuu lunastuksesta. Vanhassa Testamentissa se puhui kuolemasta ja murheesta. Uudessa Testamentissa Se puhuu Elämän ylösnousemuksesta. Se puhuu parantumisesta. Se puhuu ilosta. Se puhuu Voimasta. Se puhuu Elämästä. Se puhuu Taivaasta. Ja tuo sama veri, joka oli vuodatettu maahan, huusi maasta veljeään vastaan, joka oli tappanut hänet. Jeesuksen Kristuksen Veri peittää kaikki meidän syntimme ja puhuu rauhasta ja ylösnousemuksesta ja Voimasta ja Elämästä ja parantumisesta. Ja kaikki nuo lunastuksen siunaukset, joiden puolesta Veri vuodatettiin, ne puhuvat meidän puolestamme. Varmasti, Veri puhuu. Oi niin!

169Meidän täytyy uskoa itsemme puolesta, ja myöskin perheemme puolesta, samalla tavoin kuin he tekivät siellä Egyptissä ja Jerikossa, ja niin edelleen. Ja minulla on siitä kirjoitettuna tänne eräs raamatunpaikka. Se on Apt. 16:31, missä tuo roomalainen vanginvartija aikoi käyttää miekkaansa ottaakseen elämänsä, ja Paavali sanoi hänelle: “Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin sinä ja sinun huoneesi pelastutte.” Sen täytyy olla koko perhe. Mikä saa niin monet pienet lapset… Mikä aikaansaa sen, että kadulla on niin monia naisia? Mistä johtuu nuorisorikollisuus? Koska me emme kykene saamaan perhettämme Veren alle.

170Jotkut ihmiset sanovat: “Mutta minä kuulun seurakuntaan. Äitini kävi siellä, ja minut vihittiin siellä Herralle ollessani lapsi.”

171Teidän täytyy näyttää Merkkiä. Kyllä vaan. Heittäkää ulos kaikki maailmallinen roska, kaikki maailman asiat, koska te ette voi rakastaa maailman asioita. Se osoittaa epäuskoanne Jumalan Sanaan. Muistakaa, Hän lupasi nämä asiat viimeisinä päivinä. Jos elämässänne on mitä tahansa, joka on Sen vastaista, heittäkää se ulos ja valmistautukaa ja tuokaa Merkki sisälle. Sitten käyttäkää Merkkiänne rukouksessa, olkaa vihkiytyneinä ja olkaa vakuuttuneita ja sitten huolestuneita sen johdosta.

172Jos me voisimme lukea tässä Efesolaiskirjeen 2:12, se hätkähdyttäisi meitä. Huomatkaa: “palvella elävää Jumalaa”, elävien merkkien kanssa, elävien määräyksien kanssa. Hebrealaiskirje 9:11-14 kertoo meille saman asian. Me emme palvele kuolleita asioita tai sanoja. Me palvelemme elävää Jumalaa elävin merkkien kanssa.

173Ei: “Minun täytyy mennä kirkkoon. Minä olen liittynyt. Minä osaan uskontunnustuksen. Minä tunnen katkismuksen.” Ne ovat kuolleita muotoja.

174Mutta todellinen Veren Merkki puhuu elämästä, joka on ylös nousseen Jeesuksen Kristuksen Läsnäolo, sama eilen, tänään ja ikuisesti, ja joka elää keskuudessamme. Aamen. “Se puhuu parempaa.” Se ei ole jokin kuollut muoto tai uskontunnustus, vaan elävän ylös nousseen Kristuksen elävä Merkki, joka elää meissä. Ei, he kieltävät sellaisen asian olemassaolon, mutta me tiedämme, että Se on totta. Me, jotka uskomme Sanan, tiedämme Jumalan luvanneen Sen, ja Hän pitää lupauksensa. Me tiedämme, että Se on Hänen elävä läsnäolonsa, koska Hän tekee samalla tavoin kuin Hän teki.

175Jos se on teissä, ja te sanotte: “Mutta minä en varasta. Minä en valehtele.” No niin, se on jotakin, jonka tekemisen te olette voineet itse lopettaa. Te olette voineet lopettaa varastamasta ja valehtelemasta, kuka tahansa hyvä ja moraalinen ihminen tekee niin. “Minä pidän Kymmenen Käskyä.” He pitivät ne ennen Jeesuksen kuolemaa. Kyllä.

176Mutta kysymys on siitä, että Kristus elää teissä! Hebrealaiskirje l3:8: “Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti”, todistaen, että Jumala nosti Hänet ylös kuolleista meitä varten lupaamansa Sanan mukaisesti. Siitä tunnetaan, että Jeesus Kristus on elossa tänä iltana. Me vastaanotamme Hänen uhratun Verensä ja sen, että Hän antoi Elämänsä. Pyhän Hengen Merkin sinetti on luvattu meille. Efesolaiskirje 4:30:ssa sanotaan: “Älkää murehduttako Jumalan Pyhää Henkeä, jolla teidät on sinetöity lunastuksenne päivään asti.”

177Ollen kastettuina tällä Merkillä Kristuksen Ruumiiseen, l. Korinttolaiskirje 12, me olemme niiden Hengen lahjojen alaisia, jotka siellä ovat. Maailma ei usko näihin lahjoihin. Seurakunta ei usko lahjoihin. Mutta Jumalan Sana sanoo, että siellä on lahjoja. Ja tarvitaan vain tuo Merkki tunnistamaan nuo lahjat. Ehdottomasti.

178Ja Hänessä on koko täyteys. Hänessä on koko Jumalan täyteys, koko lupauksen täyteys. Kun meidät on kastettu Häneen, silloin jokainen Jumalan antama lupaus on asetettu kättemme ulottuville. Siellä ei ole mitään syntiä. Siellä ei ole mitään kuolemaa. Ja ei edes sairaus voi pysyä Hänen Läsnäolossansa. Jos Saatana sitten koskettaa teitä kädellään ja yrittää kiusata teitä johonkin, pitäkää Merkkiänne kädessänne ja näyttäkää hänelle, että te olette Jeesuksen Kristuksen lunastuksen tuote. Aamen. Heiluttakoon teidän väärentämätön uskonne silloin tuota Merkkiä siellä, ja sanokaa: “Minä olen tuote, jonka Jeesus Kristus on ostanut.” Aamen. Sairaus pakenee!

179Mikä sai tuon suuren kasvaimen häviämään vaimostani eilen? Vain muutama päivä sitten hän oli valmis leikkauspöydälle, ja nyt he eivät pysty löytämään sitä. Se johtuu Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen voimasta, tuosta Jumalan Merkistä, että Hän yhä elää. Se tuhosi sen.

180Miksi näitä asioita tapahtuu? Koska Jumala lupasi sen. Te olette tuote. Pitäkää Merkki horjumattoman uskonne kanssa Hänen luvattuun Sanaansa. Jumala kerran antoi meille merkin…

181Nyt aion lopettaa, koska en halua pitää teitä liian pitkään. Me tulemme olemaan ulkona kello puoli kymmenen.

182Kerran Jumala antoi maailmalle erään merkin, ja se oli sateenkaari. Hän antoi heille merkin, ettei Hän enää koskaan hävittäisi maailmaa vedellä. Ja Hän on aina pysynyt uskollisena tuolle merkille. Aamen. Hän ei ole koskaan jättänyt tuomasta sitä esiin. Jumala valmisti merkin ja sanoi: “Minä annan teille merkin. Ja lupaan teille, että joka kerta, kun sade tulee, Minä tulen näyttämään teille tämän merkin.” Ja kun Jumala antaa merkin, Hän myöskin näyttää sen, koska Hän lupasi tehdä sen. Ja Hän odottaa meidän tekevän samoin. Hän on aina pysynyt uskollisena merkillensä.

183Ja jos me olemme syntyneet Jumalan Hengestä, me pysymme aina uskollisina Sille. Jos teillä on jonkinlainen mystinen tunnekuohu, jonkinlainen kiihottava eläymys, te olette liittyneet johonkin seurakuntaan, kokeneet jonkinlaisen tunteen, ehkä puhuneet kielillä tai huutaneet tai hyppineet ylös ja alas tai laulaneet Hengessä, niin kuin te sitä kutsutte. Minä olen nähnyt, että kaikki nuo asiat ovat esiintyneet pakanain keskuudessa, näettehän. Se ei kerro mitään. Mutta kun se on todellinen tuote, kun uusi Jeesuksen Kristuksen Elämä tulee johonkin mieheen tai naiseen, silloin hän on uusi luomus, ja vanha ihminen on kuollut. Hän on lopussa. Hän on poissa. Tuon Merkin täytyy aina näkyä.

184Jumala näyttää oman merkkinsä. Katsokaahan, kaikkien näiden tuhansien vuosien aikana Hän ei ole koskaan jättänyt näyttämättä sitä meille. Hän on uskollinen ja totinen merkkiänsä kohtaan ja osoittaa meille, ettei Hän koskaan jätä täyttämättä sitä, mitä Hän on sanonut. Hän ei koskaan jätä sitä tekemättä! Me näemme sateenkaaren, ja se osoittaa, että Jumala antoi meille tuon lupauksen. Ja Hän sanoi, että tulisi olemaan sillä tavalla, eikä Hän koskaan jätä täyttämättä Sanaansa. Hän tulee ikuisesti pitämään Sanansa. Hän on todistanut sen siinä. Jokaisen antamansa merkin kohdalla Hän pitää Sanansa.

185Oi, Jumala, Hän lupasi meille Merkin. “Ja kun Minä näen veren, tulen Minä kulkemaan ohitsenne. Ja veri on oleva merkki teille.”

186Oi, sinä, joka olet tänä iltana syntinen, kuinka sinä voit lähteä tästä paikasta olematta tuon Merkin alla? Kuinka te voisitte luottaa mihinkään sattumaan, minkään seurakunnan jäsenyyteen tai mihinkään muuhun? Kuinka sinulla olisi varaa tehdä niin, kun näemme elävämme ajassa, jolloin ei ole mitään toivoa politiikassa eikä mitään toivoa tulevaisuudessa? Ainoa toivo on Jeesuksen Kristuksen Tulemuksessa, Kristuksen Tulemuksessa, kun Hän noutaa Seurakuntansa.

187Kuinka te voisitte tietoisesti lähteä ulos täältä ja luottaa itsenne jonkun uskontunnustuksen varaan tai luottaa johonkin, mitä olette lainanneet jostakin tekstikirjasta, mikä ei tuo esiin minkäänlaista merkkiä Merkin Elämästä, siitä että Jeesus Kristus tulisi esiin ja tuottaisi samaa eilen, tänään ja ikuisesti ja julkitoisi Sanansa, sillä tavoin kuin Hän lupasi tehdä, ja kuinka te voitte seistä ja sanoa: “Ihmeiden päivät ovat ohitse”, jos Jumalan itsensä Merkki on teidän elämässänne?

188Jumala tuo nyt esiin Merkkinsä ja Hän tulee olemaan ikuisesti uskollinen Sille. Kuolemanne hetkessä Jumalan Enkelit tulevat kantamaan teidät pois kuolemasta, ja ennen kuin tuo suuri tuomio iskee maailmaa.

189Me luemme täältä Joh. 5:24: “Hän, joka kuulee Minun Sanani.” Nyt, sen todellinen käännös ei ole “hän, joka kuulee”, niin kuin Kuningas Jaakon käännöksessä sanotaan. Sen oikea käännös hepreankielestä on: “Hän, joka vastaanottaa Minun Sanani.” Ei hän, joka kuulee, kuka tahansa voi kuulla Sen, syntiset ja kaikki muut. Vaan: “hän, joka vastaanottaa”, joka voi ottaa Sen kaiken vastaan. Ei: “hän, joka vastaanottaa yhden Minun Sanoistani.” “Hän, joka vastaanottaa Minun Sanani, ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut.” Kun te vastaanotatte Sanan, te vastaanotatte Hänet. Kaiken sen, minkä Hän käskee tehdä, te teette halukkaasti ja ilolla. “Joka vastaanottaa Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, hänellä on Iankaikkinen Elämä, eikä hän ole menevä tuomion lävitse, vaan on siirtynyt kuolemasta Elämään?” Oi, millainen lupaus! “Kun Minä näen tämän Merkin, Minä tulen kulkemaan teidän ohitsenne.”

190Hän odottaa nyt meidän tuovan julki Hänen Merkkinsä kaikille Saatanan uskomattomille kulteille ja kirkkokunnille tässä maailmassa osoituksena siitä, että me uskomme sen, mitä Hän on luvannut. Samalla tavoin kuin Abrahamin siemenkin me sanomme: “Hän on kykenevä pitämään sen.” Ei ole väliä sillä, kuinka tieteellistä se on, kuinka monia astronautteja tai tiedemiehiä astuu esiin ja todistaa sitä tai tätä, mikä heidän on peruttava seuraavana vuonna. Me emme välitä siitä, mitä he sanovat. Kaikki meidän koulusivistyksemme eivät voi koskaan antaa teille Elämää.

191Minä elän kaupungissa, missä on Arizonan Yliopisto. Ja mitä muuta minä löydän sieltä kuin saastaa ja likaa, niin kuin myös keskikouluista tuossa kaupungissa. Yhtenä päivänä heillä oli siellä neljäsataa teini-ikäistä tyttöä ja poikaa ilman vaatteita, oluttynnyreiden kanssa, tanssien siellä eräässä suuressa paikassa Sabino Kanjonissa, siellä ylhäällä. Kaikki nämä nuoret lapset tulivat sieltä ympäristön kodeista ja yliopistosta. Mitä meillä on? Yliopisto voi kertoa teille, mistä siemen koostuu, mutta se ei voi antaa siemenelle elämää. Teidän koulusivistyksenne vie teidät kauemmaksi pois Jumalasta.

192On ainoastaan Yksi, joka voi antaa teille Elämän. On vain Yksi, joka voi antaa teille Elämän, ja Hän tulee tekemään sen. Jos te vain tänä iltana otatte käyttöön Merkin, Hän on täällä antaakseen itsensä teille ja antaaksensa teille Elämän. Jeesus Kristus on teidän Elämänne. Haluaisitteko vastaanottaa Hänet tänä iltana, kun me kumarramme päämme?

193Olkoon jokainen kunnioittava nyt, sisä- ja ulkopuolella, pohjakerroksessa, ja missä te olettekin. Tämä on vakava hetki. Nyt on aika olla kiitollinen. Nyt on aika teidän kiittää Jumalaa ruokapöydässänne, ja toivon teidän tänään kiittäneen Häntä ruuasta, jonka Hän on antanut teille, tuosta kuolleesta aineesta, kun jotakin on kuollut, niin että te voitte elää. Kiittäkää Jumalaa sen kasvattamisesta, josta te elätte.

194Nyt tänä iltana, miksi et vastaanottaisi sitä, ei tuota luonnollista elämää, joka elää kuolleista aineista, ja jonka täytyy mennä takaisin maahan, vaan miksi et vastaanottaisi Iankaikkista Elämää, jonka Hän antoi nostamalla ylös oman Poikansa, niin että te voisitte muuttua Hänen omaksi kuvaksensa, niin että uudistatte henkenne, otatte pois omanne ja vastaanotatte Hänen Henkensä, joka on Merkkinä siitä, että teillä on Elämä. Ja Hän on kulkeva ohitsenne ja nostava tiedät ylös tuona ylösnousemuksen päivänä.

195Se tekisi tästä todellisen kiitospäivän. Se osoittaisi kiitollisuuttanne Jumalaa kohtaan, joka valmisti tien teitä varten ja asetti Iankaikkisen Elämän teidän eteenne, omalle pöydällensä, ja kutsuu teitä olemaan osallisia Siitä tänä iltana. Kuinka voisitte torjua Sen? Kuinka voisitte istua pöydän ääressä ja olla kiitollisia nauttiessanne luonnollista ruokaa, pyhiinvaeltajaisiemme perinteen mukaisesti Kiitospäivänä. Miksi ette tekisi sitä nyt, kun se on tehty teille niin selväksi tänä iltana tällaisen yksinkertaisen saarnaamisen kautta?

196Miksi ette vastaanota sitä nyt ja sano: “Minä haluan sellaisen Elämän, veli Branham. Minä vastaanotan sen. Jeesus kuoli minun puolestani. Minä olen liittynyt seurakuntaan, ja minulla on ollut uskontunnustus, mutta haluan todella nähdä Kristuksen Elämän sykkivän minussa, kunnes maailma on kuollut, ja Hän elää Elämäänsä minussa samalla tavoin kuin Hän eli täällä maan päällä. En näe sitä itsessäni, veli Branham. Ja minä haluan omistaa sen. Minä haluan olla varma.”

197Teillä ei ole varaa jättää sitä sattuman varaan. Me elämme nyt liian myöhäisessä hetkessä. On liian myöhäistä jättää mitään sattumanvaraan. Ottakaamme Se vastaan nyt.

198Minä en voi tuoda ihmisiä tälle alttarille. En voi tehdä sitä, täällä ei ole tarpeeksi tilaa. Mutta alttarikutsutkin ovat vain perinteitä. Alttarikutsut alkoivat Wesleyn päivinä. Mutta todellisuudessa: “Kaikki ne, jotka uskoivat, kastettiin”, sanoo Raamattu.

199Kuinka moni täällä olevista, jotka voin nähdä, ylhäällä parvekkeilla, ympäri käytäviä ja seinien vierustoilla ja niistä, jotka istuvat, en tiedä. kuinka monia on ulkopuolella tai pohjakerroksessa, mutta kuinka moni teistä tahtoo elämäänne tuon Merkin, Pyhän Hengen, joka on tuova itsensä esiin edessänne? Suoraan näiden kulttien ja maailman asioiden edessä te voitte nähdä Jeesuksen Kristuksen samana eilen, tänään ja ikuisesti, kun Veri on otettu käyttöön. Kohottakaa kätenne ja sanokaa: “Veli Branham, minä kohotan nyt käteni merkiksi Jumalalle, että haluan sen elämääni. Rukoile puolestani, veli Branham.”

200Luulisin, että siellä on ylhäällä kaksikymmentä kättä, tai enemmänkin. Onko vielä lisää? Nostakaa se ylös. Jos minä en edes näe sitä, Hän on näkevä sen. Siellä ylhäällä parvekkeella, siellä ylhäällä laseilla erotetuissa huoneissa, kohottaisitteko kätenne ylös, Jumala tulee näkemään teidät. Siellä ulkopuolella, Jumala tulee näkemään teidät. Siellä alakerran auditoriossa, Jumala tulee näkemään teidät, jos kohotatte kätenne.

201Veli tai sisar, te, jotka olette vastaanottaneet Kristuksen vuosia sitten, ja ehkä teistä tuntuu siltä, että ette ole saaneet tuota Merkkiä. Toivon, että se on oikein. Jos teillä on Se, teidän ei tarvitse huolehtia siitä, Se tuo julki itse itsensä. Kuinka minä voisin olla olematta Beethoven, jos hän eläisi minussa? Jos Kristus on teissä, katsokaa vain itseänne tästä Jumalan peilistä, Raamatusta. Katsokaa, miltä jotkut Raamatun henkilöt näyttivät, ja nähkää oletteko te kuva Danielista, Hesekielistä tai alkuseurakunnan kristityistä. Katsokaa oletteko te heidän kuvansa kaltainen. Oletteko te maailmallinen? Rakastatteko te maailmaa tai maailman asioita? Onko se kaikki kuollutta, ja oletteko te tulleet uudeksi luomukseksi?

202Siellä takana oikealla puolella, täällä takana siipirakennuksessa, kohottaisitteko kätenne ja sanoisitte: “Muista minua, veli Branham, minä totisesti haluan esiintuoda tuon Merkin. Minä haluan Sen olevan elämässäni. Minulla täytyy olla Se.” Jumala siunatkoon sinua. Jumala siunatkoon sinua ja sinua. Kyllä, teitä on useita, Herra näkee teidät. Jumala siunatkoon teitä.

203Toivoisin nyt, että olisi olemassa jokin tapa, kun te olette kohottaneet kätenne sillä tavalla, ja epäilemättä siellä alakerrassa on aivan yhtä paljon kuin täällä ylhäälläkin, ja me ihmettelemme… Mitä minä voisin nyt tehdä? Tässä minä olen, olen puhunut teille Sanaa sillä yksinkertaisella tavalla, joka minulla on, koska olen vain yksinkertainen henkilö. Sellaisia te haluatte olla juuri nyt, vain yksinkertaisia. Tehkää itsenne vain yksinkertaisiksi. Ja Jumala on niin yksinkertainen.

204Jos teitä ei koskaan ole kastettu kristillisellä kasteella, niin tulkaa. He tulevat kastamaan teidät tänä iltana, jos haluatte tulla kastetuiksi. Olkaa kiitollisia Jumalaa kohtaa siitä, että on olemassa tapa elää. Te olitte kiitollisia tänään siitä, että voitte elää Amerikassa. Kiittäkää Jumalaa siitä, että teillä on täällä seurakunta, joka uskoo Jumalan Sanan. Te kiitätte Jumalaa, koska Hän antaa teille ruokaa syödäksenne, niin että voisitte elää hieman pidempään, niinpä miksi ette nyt vastaanottaisi Häntä ja olisi kiitollisia Pyhästä Hengestä, joka antaa teille Iankaikkisen Elämän. Miksi ette tulisi ja vastaanottaisi Sitä? Onko täällä vielä joitakin, jotka eivät ole kohottaneet käsiään, ja haluaisivat tehdä sen nyt, niin että minä voin nähdä sen? Hyvä on. Jumala siunatkoon sinua, nuori nainen. Jumala siunatkoon sinua, nuori nainen. Ja Jumala siunatkoon sinua. Se on hienoa.

205Tarkoittakaa sitä nyt todella, vain aidosti tarkoittakaa sitä. Tässä päätöshetkessä, kun kello on viittä vaille puoli kymmenen. Hiljentykäämme hetkeksi, sekä sisäpuolella että ulkona. Ajatelkaamme tätä vilpittömästi. Se ei ole… Se tuo mukanaan mielenliikutuksia, aivan varmasti. Mutta älkäämme ajatelko jotakin mielenliikutusta juuri nyt. Ajatelkaamme vilpittömyydessä sitä, mitä me olemme tekemässä. “Uskossa minä lasken käteni oman Uhrini, Jeesuksen Kristuksen, päälle. Minä haluan olla yhdistetty Hänen kuolemaansa. Minä olen lopussa maailman kanssa. Minä olen lopussa Hollywoodin kanssa. Minä olen lopussa muotien kanssa.”

206Te naiset: “Minä lakkaan leikkaamasta hiuksiani. Minä lakkaan käyttämästä moraalittomia vaatteita. Minä lakkaan käyttämästä ehostusta. Minä lakkaan pelaamasta korttia. Minun kohdallani kaikki maailman roska on ohitse.”

207Samalla tavalla, te miehet: “Minä lakkaan ryyppäämästä. Minä lakkaan tupakoimasta. Minä lakkaan valehtelemasta. Minä lakkaan vitsailemasta. Minä lakkaan pilailemasta, laskemasta leikkiä. Minä lakkaan kaikista näistä hyödyttömistä sanoista, joista Raamattu sanoo, että me tulemme tekemään tilin.”

208“Minä haluan tuon Sinetin. Minä haluan tuon Merkin elämääni. Minä lasken käteni juuri nyt, uskon kautta, oman Uhrini, Jeesuksen Kristuksen, päälle. Minä tunnustan itse olevani kuollut”, kuollut mies, nainen, poika tai tyttö. Minä kuolen nyt Hänen kanssaan, koska Hän kuoli, jotta minä voisin elää. Ja minä vastaanotan oman Elämäni Hänessä. Ja, oi Herra, tuo minussa esiin tänä iltana se, että Iankaikkinen Elämä nyt asuu sisimmässäni.”

209Ajatelkaa noita ajatuksia. Uskokaa nuo asiat. Ottakoon koko tämä ihmisryhmä, joka seisoo täällä, kaikkialla, ottakoot he kaikki sen syvällisesti ja vilpittömästi. Ja te tulette näkemään parantumiskokouksen, jollaista te ette ole koskaan aikaisemmin nähneet, kun se alkaa. Se, mitä me nyt tarvitsemme, on meidän sielujemme parantuminen, usko, jokin meissä, joka ottaa otteen Sanasta, niin että te näette Sanan tehtynä todellisuudeksi. Vain sanoa Sana, ja tulee tapahtumaan niin. Niin kuin tuo roomalainen sanoi Jeesukselle: “Vain sano Sana, ja tulee tapahtumaan niin.”

210Taivaallinen Isä, minä käsitän, että rukoilen nyt elävien ja kuolleiden välillä. Mitä minun täytyy sanoa, Herra? Minkälaisia sanoja voin käyttää? Minkälaisen ilmaisun kanssa voisin tulla luoksesi, Herra? Minä en tiedä, mitä minä sanoisin. He ovat kohottaneet kätensä. Sinä tiedät, mikä sen takana on, tarkoittavatko he sitä vai tekevätkö he sen vain rutiininomaisesti vai tarkoittavatko he sitä todella. Jos he tarkoittavat sitä, Herra, niin minä tiedän Sinun tarkoittavan sitä, mitä Sinun Sanasi sanoo. Sinä olet valmis tuomaan julki minkä tahansa Sinä olet luvannut.

211Ja minä rukoilen nyt noiden ihmisten puolesta, minä vaadin jokaista heistä Kristukselle. Minä vaadin tänä iltana jokaista heistä voittopalkinnoiksi tälle Sanomalle, Jeesuksen Kristuksen Verelle ja Pyhälle Hengelle, joka tuli Verestä. Kemiallisen osan, varmasti, Hän antoi Verensä. Hän nosti ylös Hänen lihansa, mutta Hän antoi Hänen Verensä. Tuo kemiallinen osa on kuivunut maahan siellä Golgatalla pitkän aikaa sitten. Mutta tuo Merkki, joka oli tuossa kemiallisessa osassa, Pyhä Henki, joka oli siinä, on aivan yhtä tuore ja todellinen tänä iltana, kuin Se oli sinä päivänä, kun tuo verisolu mur­rettiin Hänen ruumiissansa. Se on tuo Merkki. Se on Merkki, ikuisesti kestävä Merkki, Se on Iankaikkinen Elämä. Minä rukoilen, että Se tulisi nyt jokaisen ylle, joiden päät ovat kumarassa, ja jotka tahtovat vastaanottaa Sen.

212He ovat kiitollisia tänä iltana, Herra, siitä, että Sinä valmistit tien. He ovat kiitollisia Jeesuksesta Kristuksesta, tuosta kuolleesta aineesta, jonka Sinä nostit ylös kuolleista meidän vanhurskaudeksemme, osoituksena siitä, että, jos me otamme Hänen Elämänsä, me voimme elää ikuisesti. Voikoon Se tulla tämän ryhmän päälle, niiden, jotka kohottivat kätensä. Ja ehkä jotkut heistä, jotka ovat tienneet, että heidän olisi pitänyt tehdä se, ovat siirtäneet sitä niin kauan ja pitkään, kunnes sinne on kasvanut arpi, eikä siellä ole enää mitään halua tehdä sitä. Jumala, ravistele tuota henkilöä uudestaan. Tämä saattaa olla viimeinen yö, jonka he tulevat elämään maan päällä. Huomenna voi olla liian myöhäistä.

213Kuinka olisi herra Kennedy voinut tietää, kun hän ajoi tietä nauraen, että hetkeä myöhemmin hän tulisi makaamaan vaimonsa sylissä kuolleena. Viime viikolla hän oli onnellinen, iloitsi ja leikki lastensa kanssa, ja tänä iltana hänen ruumiinsa on mätänemässä haudassa. Hän oli kuuluisa mies, meidän presidenttimme, mutta kuolema ei kunnioita ketään. Sen täytyy tulla.

214Ja nyt, Herra, salli meidän valmistautua tuohon kuolemaan tässä hetkessä. Minä vastaanotan Sen, Herra, uutena. Minä vihin itseni uudestaan Sinulle tänä iltana, Herra, seisoessani saarnastuolissa. Niin kuin puhuin ihmisille tänä aamuna Sinun vierailustasi siellä vuorella, Herra Jumala, minä lupaan Sinulle uudestaan: salli minun elää niin kauan, kuin Sinä haluat minun elävän, ja salli minun olla uskollinen tämän Sanan periaatteille. Anna minun elää, niin että minä hylkään omat ajatukseni, oman elämäni, antaakseni Jeesuksen Kristuksen Elämän heijastua sen kautta Hänen luvatussa Sanassansa tälle päivälle. Ja voikoon tämä suuri lupaus tulla jokaisen ylle, joka on nyt läsnä, sillä me pyydämme sitä Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

215Nyt, päämme ollessa kumarrettuna.

On lähde täytetty Verellä,
Joka on otettu Immanuelin suonista,
Ja syntiset tuon tulvan alle upotettuina,
Kadottavat kaikki syyllisyytensä tahrat,
Kadottavat kaikki syyllisyytensä tahrat,
Kadottavat kaikki syyllisyytensä tahrat;
Ja syntiset tuon tulvan alle upotettuina,
Kadottavat kaikki syyllisyytensä tahrat.

216Nyt, päämme ollessa kumarrettuna. Te, jotka teitte sen, sanokaa: “Jeesus Kristus, minä haluan Sinut. Minä haluan Sinun Merkkisi.” Katsokaahan, teidän rukouksenne pelastaa teidät. Teidän uskonne pelastaa teidät. Uskotteko nyt koko sydämestänne, ja oletteko te valmiita kristillistä kastetta varten, haluaisitteko kohottaa kätenne? Sanokaa vain: “Minä olen valmis.” Jumala siunatkoon teitä. Jumala siunatkoon teitä. Se on oikein. Alakerrassa. Minä en tiedä, kuinka monia siellä alhaalla on. Vain luvatkaa se Jumalalle. Täällä siipirakennuksessa, oikealla puolellani. “Minä uskon nyt Jeesukseen Kristukseen ja olen valmis kristillistä kastetta varten.”

217“Katukaa, jokainen teistä, ja ottakaa kaste Jeesuksen Kristuksen Nimessä syntien anteeksisaamiseksi.” Mitä varten? Mitä varten teidät on kastettu Jeesuksen Kristuksen Nimessä? Syntien anteeksisaamiseksi! “Ei ole toista Nimeä Taivaan alla annettu ihmisille.” Syntien anteeksisaamista varten! “Ja te saatte Merkin. Sillä lupaus on annettu teille ja niille, jotka kaukana ovat, jokaiselle, jonka Herra, meidän Jumalamme, on kutsuva.”

218Ja jos Jumala kutsuu teitä, ja te kohotitte ylös kätenne, silloin tuo lupaus on teitä varten. Olkaa kiitollisia. Valmistautukaa tulemaan yhdeksi Kristuksen kanssa, kun te tulette kastettaviksi vedessä. Sananpalvelija tulee tapaamaan teitä täällä ja valmistamaan teitä kastepalvelua varten, kun te haluatte tulla kastetuksi. Oletan, että heillä on alakerrassa kastepuvut ja kaikki muu valmiina juuri nyt kastepalvelusta varten, jos te niin haluatte. Älkää siirtäkö sitä huomiseen. Tehkää se nyt. “Hän, joka laskee kätensä auraan, ja edes katsoo taaksensa, ei ole arvollinen auraamaan.” [Tyhjä kohta nauhassa.]

Tuokaa Merkki esille työssänne. Tuokaa se esille kaikkialla. Tai, jos te olette kiitollisia, kohottakaa kätenne ja olkaa kiitollisia Jumalalle siitä, että te olette samaistuneet Kristuksen kanssa. Jumala siunatkoon teitä. Kyllä.

219Nyt, sisar urkujen äärellä: Minun uskoni katsoo Sinuun. Sisar Anna Jean, haluaisitko tulla pianon ääreen? Minun uskoni katsoo ylös Sinuun, kun nyt nousemme seisomaan ja annamme todistuksen Jumalalle. Laulakaamme nyt jokainen tämä vanha seurakuntalaulu, niin että, jos me tulevaisuudessa lähdemme täältä, tästä maailmasta ennen seuraavaa Kiitospäivää, jokainen elämämme päivä voisi olla kiitospäivä siitä, että Sana yhä elää, ja siitä, että me olemme samaistettuja Hänen kanssaan kuolemassa, hautauksessa ja ylösnousemuksessa.

220Ja nyt te siellä alakerrassa ja ylhäällä parvekkeella ja te ulkopuolella ja käytävissä, joku tulee tapaamaan teitä täällä nyt hetken kuluttua ottaakseen vastaan pyyntönne vesikastetta varten.

221Sulkekaamme nyt silmämme ja kohottakaamme kätemme kiitosuhriksemme Jumalalle, alakerrassa, yläkerrassa, kaikkialla. Hyvä on.

Uskoni katsoo ylös Sinuun,
Sinä Golgatan Karitsa,
Oi jumalallinen Pelastaja;
Nyt kuule minua rukoillessani
Ota kaikki syntini pois,
Äläkä salli minun…
Tästä päivästä alkaen olla kokonaan Sinun.
Elämän tummissa sokkeloissa kulkiessani (olkaa valona),
Murheen ympärilläni levitessä (esittäkää Merkkinne)
Ole Sinä minun oppaani
Ole Sinä minun oppaani
Käske pimeyden muuttua päiväksi,
Oi, pyyhi kaikki kyyneleeni pois,
Äläkä anna minun koskaan eksyä Sinun viereltäsi pois

222[Veli Branham alkaa hyräillä laulua Minun uskoni katsoo ylös Sinuun. Eräs veli puhuu toisella kielellä. Tyhjä kohta nauhassa. Eräs veli antaa tulkinnan.]

223Olkaa vain todella kunnioittavia. Tuon kaltaisen kutsun jälkeen minusta tuntuu siltä, että minun pitäisi kutsua noita kandinaatteja tulemaan tänne tämän alttarin eteen. Katsooko teidän uskonne Siihen? Te muistatte tuon kerran, kun seurakunta oli koolla, ja Henki lankesi erään miehen päälle, ja hän profetoi. Kielilläpuhuminen tulkittuna on profetia. Niinpä minä nyt pyydän kandinaatteja, tahtoisitteko nyt tulla tänne eteen, te, jotka ette ole varmoja siitä, onko teillä Tätä. Kuulitteko te tuota varoitusta? Teillä ei ole paljoa enempää aikaa. Tämä voi olla viimeinen mahdollisuutenne tänä iltana, te voitte tehdä Sen murheelliseksi viimeisen kerran.

224Tahtoisitteko tulla sillä aikaa, kun me pidämme päämme kumarrettuna. Ja laulakaamme uudestaan “Siellä on lähde” (tulkaa nyt suoraan tänne) “täytetty Verellä, joka on otettu Immanuelin suonista.” Hyvä on. Kun päät ovat kumarrettuina, tulkaa, kandinaatit. Haluan… Jumala siunatkoon teitä. Tulkaa nyt suoraan ylös, yläkerrassa, alakerrassa, kootkaa nyt itsenne yhteen siellä ja lähettäkää joku sanapalvelija huolehtimaan siitä. Tulkaa nyt esiin. Te, jotka tulette, tulkaa juuri nyt. Älkää siirtäkö sitä enää pidempään. Älkää antako Saatanan sanoa: “Oi, joku toinen kerta.” Tehkää se juuri nyt. Juuri nyt, nopeasti, lähtekää liikkeelle. Olkoon sauva kädessänne, kupeenne vyötettyinä, pääsiäinen, ohitse kulkeminen on tulossa.

…kaikki syyllisyytensä tahrat,
Kadottavat kaikki syyllisyytensä.
Kadottavat kaikki syyllisyytensä.

225Tulkaa vain suoraan tänne alas, tulkaa täältä ympäri.

…ja syntiset tuon tulvan…

226Älkää jättäkö mitään sattuman varaan. Se on liian myöhäistä, ystävät. Jos ette ole varmat, tulkaa nyt. Nyt on aika.

Kuoleva ryöväri iloitsi nähdä
Tuon Lähteen (oi, se on todellinen kiitospäivä!) päivänänsä;

227Joku on kiitollinen, että Jumala lähetti Poikansa, niin että Hän voi tuoda itsensä julki ihmisten kanssa.

…yhtä alhainen kuin hänkin,
Pessyt kaikki syntini…

228Tuo nainen siellä käytävällä. Kyllä, tule suoraan tänne, sisar.

Pestä kaikki syntini pois,
Pestä kaikki… (Oi, mikä aika onkaan nyt!) …pois;
Oi, että siellä voin minä, ollen yhtä alhainen kuin hänkin,
Pestä kaikki syntini….

229Oi, tuo Lähde on nyt täällä. Kohottakaamme kätemme nyt kaikkialla kiitokseksi Jumalalle. Kiitoksen antaminen!

230Isä, Jumala, ota vastaan kiitoksemme tänä iltana. Vastaanota nämä ihmiset Kuningaskuntaasi, Herra. Me annamme Sinulle kiitoksen ja ylistyksen meidän Herramme Jeesuksen kautta.

231Jotkut teistä veljistä, menkää nyt alas näiden ihmisten joukkoon. Tulkaa suoraan tänne ihmisten joukkoon.

232Ylistys olkoon Jumalalle! Minä olen kiitollinen tänä iltana Pyhästä Hengestä ja niistä asioista, joita me tiedämme Hänen tekevän.

233Ja te alttarin ympärillä, luovuttakaa elämänne suoraan Hänelle. Olkoon tämä teille hetki, jolloin Elämä tulee sisälle.

Kadottavat kaikki syyllisyytensä tahrat.

234Olkaa vain nyt kiitollisia Herralle, jokainen teistä, antakaa Hänelle kiitos. Hän lupasi teille Pyhän Hengen, olkaa kiitollisia Siitä. Niin hekin tekivät, kiittivät ja ylistivät Jumalaa lupauksesta. Vain uskokaa se nyt!

Veli Don, tule.