63-0825E TÄYDELLINEN USKO
(Perfect Faith)
Jeffersonville, Indiana, USA, 25.8.1963

¹       Taivaallinen Isämme, se on meidän tarkoituksemme tänä iltana. Me olemme kokoontuneet yhteen vain uskoaksemme, vain uskoaksemme Herraa Jeesusta. Siellä on tänä iltana niitä, jotka ovat sairaita Ja ahdistettuja, Ja me olemme omistaneet kokouksen me tänä iltana sairaiden ja murtuneiden ruumiiden parantamiseen. Ja kuten tuo laulaja juuri lauloi tuon kauniin laulun, Silloin Jeesus tuli, tule Sinä näyttämölle tänä iltana Herra, Ja paranna kaikki, jotka ovat vaivattuja, niin ettei keskellämme tänä iltana olisi yhtään heikkoa henkilöä. Suo se, Herra, Ja auta meitä, kun me katsomme Sanaan, löytääksemme riittävän uskon tätä hetkeä varten. Me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä. Aamen.

²       [Veli Branham puhuu jollekin puhujanlavalla.] Täällä on silmälasit, jotka joku on kadottanut, ne on löydetty kirkosta. Jos joku… Jos ne kuuluvat sinulle, niin ne ovat täällä puhujanlavalla, täällä pöydällä.

³       No niin, minä tiedän, että monet työskentelevät, ja heidän täytyy mennä kotiin alkaisin, joten minä en tule puhumaan kovin pitkään; ja sitten meillä on rukousjono, rukoillaksemme sairaiden puolesta. Se antaa minulle tilaisuuden ottaa joitakin hätätapauksia, joita juuri on ollut siellä huoneessa ennen sisääntuloani ja tänään iltapäivällä. Jotkut heistä tietenkin ovat hyvin, hyvin pahoja ja rajuja. Minä olen käynyt rukoilemassa sairaiden puolesta. Olen nähnyt Herran Jeesuksen käden parantavan sairaita ja vaivattuja, kuinka ihmeellinen Hän onkaan!

⁴       Meillä ei ole näitä parantamiskokouksia liian usein, koska tavallisesti me… Pyhä Henki tulee, jos siellä on joku hätätapaus, ja erottaa sen nopeasti, ottaa sen ja sanoo jotakin siitä. Sitten loput niistä… ehkä ne eivät ole liian huonoja, joten me vain ohitamme ne. Ja minä ajattelin, koska olen täällä kahdesti tänään, että omistaisimme yhden kokouksen sairaiden puolesta rukoilemista varten. Minä uskon sairaiden parantamiseen. Minä uskon, että se on Raamatun käsky. Me emme voi saarnata täyttä Evankeliumia, sisällyttämättä sitä siihen.

⁵       Nyt on mahdollista… En tiedä vielä, en ole vielä soittanut kotiin tänä iltana, on mahdollista, että ensi sunnuntaina olen jälleen täällä. Ja jos te ette kuule meistä tällä viikolla, jos Billy ei anna teidän tietää siitä, (hän tulee tietämään hieman myöhemmin viikolla), jos teille ei ilmoiteta siitä, niin silloin me tulemme olemaan täällä jälleen ensi sunnuntaina, koska seuraava päivä on lomapäivä, ja te voitte levätä ja mennä kotiin. Näettehän? Ja niinpä me tulemme yrittämään, jos Herra tahtoo. Niinpä, jos Billy ei ilmoita siitä teille, silloin minä tulen takaisin tulevana sunnuntaina. Veli Neville, sopiiko se tulla takaisin? [Veli Neville puhuu veli Branhamille.] Oi, se on hienoa.

⁶       Haluaako joku tietää tästä pienestä Collinsin pojasta täällä? Noiden Seitsemän Sinetin aikana, lääkärit olivat sanoneet, että tällä pienellä pojalla oli reumaattinen kuume, ja, että hänen täytyi maata selällään ja juoda letkun kautta; ja isä ja äiti toivat hänet sinne huoneeseen, ja hänen puolestaan rukoiltiin. Ja Herra Jeesus paransi hänet niin täydellisesti, että hän meni takaisin kouluun; ja viranomaiset soittivat heille siitä. Niinpä he soittivat spesialistille, jonka hoidossa hän oli, eikä hän voinut uskoa sen kaltaista asiaa, ja he veivät pojan kokeisiin, ja hän oli täysin normaalissa kunnossa. Silloin Jeesus tuli, ja kiusaajan voima oli silloin murrettu!

⁷       Tiedättekö, on outo asia, aioin pyytää, että joku laulaisi tuon laulun tänä iltana. Ja ollessani siellä huoneessa suorittamassa palvelusta, täällä se tuli, joku lauloi sen täällä, Silloin Jeesus tuli. Jos sitä ei olisi laulettu, olisin pyytänyt, että joku olisi laulanut sen, ennen kuin saarnaisin tänä iltana. Niinpä Hän tekee kaikki asiat oikein.

⁸       Monet teistä tulevat odottamaan aamuun, te, joilla on pitkä matka edessänne, Ja minä arvostan vaivannäköänne. Jotkut teistä, tulette ajamaan kotiin tänä yönä, koska teidän täytyy mennä töihin aamulla ja tiedän, että se on vaikeata. Ja sitten, kun ajattelen, kun näen että…

⁹       Minä myös saan kohtauksia; tulen pahantuuliseksi. Tulen siihen pisteeseen että… Se, miksi saan noita kohtauksia, on, kun olen työskennellyt liikaa, ja Saatana tulee ja sanoa minulle: “Kukaan ei välitä sinusta. Sinulla itse asiassa ei ole yhtään ystävää maailmassa.” Näettehän? Ja niinpä se…

¹⁰   Muistakaa, minä en ole immuuni kiusauksille. Katsokaahan, minun täytyy voittaa se. Sitten, kun katson taaksepäin ja näen jotakin tällaista, niin asetan sen hänen kasvojensa eteen ja sanon: “Mitäs sinä tähän sanot?” Se auttaa minua voittamaan. “Mitä sinä tästä sanot?”

¹¹   Kuten eräs ystäväni, joka istuu täällä kokouksessa, oli eräs joukko, joka ei usko Jumalalliseen parantamiseen, joka tuli tämän nuoren miehen luo äskettäin ja sanoivat hänelle: “Tuo asia, jota he saarnaavat siellä Jumalallisesta parantamisesta, siinä ei ole yhtään mitään.”

¹²   Ja tämä mies elää Kentuckyssa, aivan lähellä tuota vanhaa naista, joka oli kuolemassa syöpään silloin, kun me olimme siellä Actonin leirintäalueella. Ja hänen sisarensa tuli kokoukseen tuona iltana, käsilaukussaan mukaan ottamansa nenäliina, ja Pyhä Henki kutsui tuon naisen aivan sieltä takaa (enkä minä ollut koskaan ollut tuossa osassa maata aikaisemmin), ja kertoi hänelle, että hänellä oli nenäliina käsilaukussaan, jonka hän oli ottanut mukaan kotoa lähtiessään, ja että hänen sisarensa, joka asui siellä eräällä mäellä, oli kuolemassa vatsasyöpään. Ja, että lääkärit olivat luovuttaneet hänen kohdallaan. Ja minä sanoin: “Mene ja pane tuo nenäliina tuon naisen päälle, sillä NÄIN SANOO HERRA: ‘Hän on elävä.’” Ja tuona yönä naapurit ajattelivat Pelastusarmeijan olevan siellä, kun veli Ben oli mennyt sinne ylös, ja he olivat panneet tuon… Ja sitten tuo nainen parantui niin täydellisesti, että hän tekee omat työnsä ja naapurin työt.

¹³   Niinpä tämä nuori mies, tietäen sen, sanoi: “Selitä silloin hänen tapauksensa! Se selvittää sen. Selitä se, sinä tiedät, että hänellä oli syöpä. Hän oli täällä Louisvillessä, ja lääkärit suorittivat leikkauksen ja yksinkertaisesti vain ompelivat hänet takaisin kiinni, koska mitään ei voitu tehdä. Ja nyt hän on täysin normaali ja terve.” Hän sanoi: “Selitä se.” Se selvitti sen. Näettekö?

¹⁴   Tiedättekö mitä Raamattu sanoo? “He eivät voineet sanoa mitään vastaan, koska tuo mies, jossa tuo parantumisen ihme oli tapahtunut, seisoi heidän keskellänsä.” Se saattaa Saatanan häpeään, eikö vaan? Tuo mies seisoi siellä todistuksena, että ihme oli tapahtunut.

¹⁵   Herättääkö Jumala kuolleen? Täällä istuu mies, juuri tässä, joka herätettiin kuolleista. Parantaako Jumala sairaat? Oi, kädet nousisivat ylös kaikkialla. Jumala parantaa sairaat. Ja me tiedämme, että Hän on tuo suuri MINÄ OLEN, ei suuri “Minä olin” tai “tulen olemaan.” MINÄ OLEN. Näin on. MINÄ OLEN, se on “aina läsnä oleva, kaikkialla, koko ajan”; sama eilen tänään ja ikuisesti.

¹⁶   Pitäkäämme nyt kiirettä ja menkäämme siunattuun Raamattuun. Minä luen nyt kohdan, joka tavallisesti “käänsi minut ympäri” kun luin sen. Ja tänä iltana haluan rukousjonon ja rukoilla jokaisen puolesta, joka haluaa puolestansa rukoiltavan.

¹⁷   Ja nyt me menemme Markuksen Evankeliumin 11. lukuun. Ja me aloitamme lukemisen sen 22. jakeesta. Monet teistä tuntevat tämän Kirjoituksen, se on hyvin tuttu. Se oli tuo raamatunpaikka, jota olin ajattelemassa, veli Russell, kun Hän puhui minulle ja sanoi noista oravista. Se oli juuri tämä Kirjoitus, jota olin ajattelemassa. Se on aina ollut arvoitus. Hän sanoi. “Jos te sanotte”; ei “Jos minä sanon”; vaan “Jos te sanotte!”

¹⁸   Lukekaamme nyt:

Ja Jeesus vastaten sanoi heille: Pitäkää, usko Jumalaan.

Sillä totisesti minä sanon teille: Kuka tahansa sanoo tälle vuorelle: Siirry, ja ole heitetty mereen; ja eikä epäile sydämessänsä, vaan uskoo, että ne asiat, jotka hän sanoo ovat tapahtuva; hänellä on oleva, mitä tahansa hän sanoo.

Sen vuoksi minä sanon teille. Mitä asioita tahansa te haluatte, kun te rukoilette, uskokaa saavanne ne, ja teillä on oleva ne.

Ja, kun te seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi, jos teillä on mitään ketään vastaan: että teidän Isänne myöskin, joka on Taivaassa antaisi anteeksi teille teidän rikkomuksenne Mutta jos te ette anna anteeksi, ei myöskään teidän Isänne, joka on taivaassa tule antamaan anteeksi teidän rikkomuksianne.

¹⁹   No niin, silloin uskon perustana on anteeksi antaminen. Ja sitten, niin kuin sanoin tänä aamuna, yrittää saada seurakunta sille paikalle, että me todella voimme nähdä apostolisten aikojen liikkuvan keskuudessamme, se on mitä me kaikki kaipaamme. Ja se odottaa aivan ovella. Me näemme sen, mutta me haluamme nähdä enemmän siitä. Me haluamme sitä sellaisen virran, että se tulisi auttamaan meitä virtaamaan ulos muille.

²⁰   Muistakaa, Jeesus (niin kuin opetimme tänä aamuna), ei koskaan käyttänyt Voimaansa itseänsä varten, Hän käytti sitä muita varten. Sitä varten se oli lähetetty. Ja joskus te ajattelette: “Miksi Mies, joka oli niin täynnä voimaa, niin kuin Hän, koskaan olisi sairas?” Kyllä vaan. Olen lukenut erään kirjan, uskoisin, että se oli Daavidin Huoneen Prinssi, jossa Hän herätti tuon Nainin lesken pojan ja sitten istui kivelle ja voihki päänsärkyä. Näettekö? Hän kantoi meidän sairautemme. Kantaa merkitsee “ottaa ylleen”. Näettekö, Hän kantoi ne. Ja Hänellä oli kaikki kuten meillä. Hänellä oli sairauksia, Hänellä oli kiusauksia, Hänellä oli vaikeuksia, Hänellä oli hämmennyksiä aivan kuten meillä, koska Hänen täytyi olla oikean kaltainen Välittäjä; niinpä Hänen täytyi olla osallinen, kuin Puutarhuri hedelmästä, ennen kuin Hän voi tietää siitä. Tuo nainen kaivolla ja monet muut asiat, näettehän, jos me katsomme suoraan Kirjoitukseen.

²¹   Haluan sanoa, että minä uskon jokaisen Kirjoituksen, ja, että jokainen hitunen Siitä on totta. On arvostelijoita tänään, jotka eivät halua uskoa sitä. Eräs arvostelija kerran sanoi, että “kun Jeesus lähetti nuo opetuslapset sinne, missä tuo aasinvarsa oli sidottuna, kahden tien risteyksessä, että Hän oli järjestänyt sen ennakolta, vieden ja sitoen sen sinne.” Katsokaahan, he eivät ymmärrä, että Jumala järjesti sen ennakolta.

²²   Jumala sanoi minulle yhtenä päivänä veli Dauchista täällä, että minä tulisin jälleen puristamaan hänen kättään kadulla. Se oli hyvin outoa, minä en ollut täällä tuona aamuna ja minuuttia myöhemmin en olisi tavannut häntä kadulla. Mutta astuin ulos autosta juuri oikeaan aikaan puristaakseni hänen kättään, kun hän oli tulossa sisälle, kadulla. Hän ei tuntenut minua; hänellä ei ollut lasejaan, joten hän ei voinut nähdä minua. Kun hän kuuli ääneni, hän alkoi itkeä. Mitä se oli? Tavallisesti hän ei tee sitä, mutta se oli vastaus siihen, mitä olin kertonut hänelle siellä hänen ollessaan happiteltassa; että hän tulisi tekemään niin.

²³   Minä sanoin: “Sinä tulet myös jälleen istumaan kirkossa”, joka oli hänen sydämensä kaipaus. Kun meillä oli kokous Chicagossa, hän halusi sydämestään tulla tuohon kokoukseen. Minä lähetin sähkösanoma -tervehdyksen hänelle ja hänen lapsilleen, kertoen hänelle, että me rukoilimme, että hän tulisi terveeksi nopeasti. Ja eräs rakastavainen veli, joka vieraili hänen luonaan, sanoi, että hän halusi tulla niin kovasti. Mutta täällä hän istuu tänä iltana meidän kanssamme. Näettekö? Sitä ei oltu ennalta järjestetty. Tuo sama Jumala järjesti sen, Hän saa kaikki toimimaan täydellisesti pilkulleen.

²⁴   Eräs arvostelija kerran sanoi, että “ei ihme, että Jeesus voi ottaa viisi leipää ja ruokkia viisituhatta”, hän sanoi, “nuo leivät olivat suurempia noina päivinä, ja Hän vain leikkasi jokaisen leivän ruokkimaan tuhannen miestä.”

²⁵   Mutta ymmärrättekö te, että eräällä pienellä pojalla olivat ne eväänään! Pieni lapsi kantoi mukanaan viittä leipää, jotka voivat ruokkia viisituhatta kylläisiksi. Ja entä miten on noiden kahdentoista korillisen kanssa, jotka koottiin talteen sen jälkeen? Näettekö? Oi, he ovat vain arvostelijoita, siinä kaikki… Se ei muuta Jumalan Sanaa. Se on aivan sama, Se kulkee eteenpäin.

²⁶   Nyt me haluamme puhua uskosta, ja eri tyyppisestä uskosta: Täydellisestä Uskosta. Se on suuri asia. Nyt tämä usko, meille kerrotaan Raamatussa, että “Usko tulee kuulemalla.” Te ette voi pelastua ilman uskoa. Ja usko on jotakin, mitä teidän täytyy uskoa olevan siellä, jota mikään muu ei ilmaise olevan siellä kuin usko. Minä yritän nyt tuoda teille uskon, niin että voitte olla valmis tätä rukousjonoa varten muutaman minuutin kuluttua.

²⁷   Nyt, usko: “Hänen, joka tulee Jumalan tykö, täytyy uskoa, että Hän on.” Ja on mahdotonta miellyttää Jumalaa ilman uskoa, te ette voi miellyttää Häntä. Ja, jos te sanotte uskovanne Jumalaan… te ette ole koskaan nähneet Häntä, näettehän, niinpä teidän silloin täytyy uskoa Se uskon kautta. Ja jos te voisitte nähdä Hänet, se ei enää olisi uskoa, vaan tieteellinen tosiasia; näettehän, se ei enää ole uskoa.

 Mutta teidän täytyy vastaanottaa Hänet uskolla. “Ja hänen, joka tulee Jumalan tykö, täytyy uskoa Jumalaa; ja usko tulee kuulemalla Jumalan Sanan.” Ymmärrättekö? Teidän täytyy ensin uskoa, että tämä on Jumalan Sana, ja teidän täytyy tulla Jumalan luo Sanan kautta. Näettekö? Ottakaa vain Sana, mitä Se sanoo, sanoen: “Se on oikein!” Kaikki muu mikä on vastoin Sitä, ei ole oikein.

²⁸   Abrahamin täytyi uskoa vain, mitä tuo Ääni sanoi hänelle. Ja, kun hän oli satavuotias, kaksikymmentäviisi vuotta myöhemmin, hän uskoi Sen vahvemmin kuin kaksikymmentäviisi vuotta aikaisemmin, kun Se oli annettu hänelle. Näettekö? Hän uskoi Sen.

 Ja “hän ei horjunut Jumalan lupauksessa epäuskon kautta, vaan oli vahva ja antoi ylistyksen Jumalalle, tietäen, että Hän kykenisi tekemään sen, mitä Hän oli luvannut.” Ja se on se tapa, jokaisen täytyy olla sillä tavalla. Teidän täytyy tulla pettämättömän uskon kanssa, uskoen, että Jumala antoi lupauksen. Mutta nyt, teidän täytyy olla siinä tilassa, että teillä voi olla tuo usko, ja se on mistä me tulemme puhumaan; näettekö, tuon uskon saamisesta.

²⁹   Hebrealaiskirjeessä, 11. luvussa, meille kerrotaan, että

…usko on ne asiat aineellistuneena, joita toivotaan…

³⁰   No niin, tässä on se, missä monet ihmiset epäonnistuvat vastaanottamaan parantumisensa, tai mitä he pyytävät, koska he pitävät uskoa jonakin, mitä se ei ole. Ymmärrättekö? He eivät usko sitä. Se ei ole mitään mielikuvitusta. Se on todellista ainetta.

³¹   Kuunnelkaa nyt tarkasti! Katsokaahan, se ei ole mitä te kuvittelette. Se on teille aivan yhtä todellista kuin mikä tahansa muukin, minkä vain jokin ruumiinne aisteista voi ilmaista. Se on aivan yhtä todellista kuin se, että silmäni sanoo: “Tämä on paperinpalanen.” Se on aivan yhtä todellista kuin sanoa, että “tuo on valo.” Se on aivan yhtä todellista kuin tunnustelisin takkiani. Se on aivan yhtä todellista kuin kuulla tämän pienen lapsen puhelevan siellä, pitävän ääntä. Näettekö, se on aivan yhtä todellista kuin musiikki, jota soitetaan. Se on aivan yhtä todellista kuin mitä tahansa voin maistaa suussani. Se on niin todellista, ainoastaan te ette voi näyttää sitä kenellekään muulle. Teillä on se yksin. Aamen! Se on teidän. Usko on ainetta; näettehän, ei jotakin tarua. Niin monet ihmiset tulevat…

³²   Nämä ovat nyt todella syvällisiä opetuksia, ja minä tulen avaamaan sen pinnan, ja sitten te kaivaudutte siihen. Näettekö?

³³   Huomatkaa, se on jotakin mitä te omistatte; ei mielikuvitusta, jos teillä todella on se. Se on teille aivan yhtä todellista, kuin mikä muu asia tahansa voi olla. Se on aivan yhtä todellista, kuin te tiedätte ajavanne autoa. Se on aivan yhtä todellista, kuin te tiedätte istuvanne kirkossa. Se on aivan yhtä todellista, kuin te kuulette minun ääneni. Se on ainetta; ei mielikuvitusta, eikä tunnetta; vaan jotakin, mitä teillä on, ja se tulee teille Jumalan Sanan kuulemisella, (ja yksin Sillä). Usko tulee kuulemisella, ja Jumalan Sanan kuulemisella. Se panee sen takaisin sinne, missä teidän uskonne ei silloin ole jossakin yksilössä. Se ei ole jossakin miehessä. Se ei ole jossakin organisaatiossa. Se ei ole jossakin ihmisryhmässä. Se on Jumalassa, koska Jumala on Sana. Teidän uskonne on Jumalassa!

 Usko tulee Jumalan Sanan kuulemisella.

³⁴   Sitten, kun Jumala, sanallansa… ei, mitä joku muu teki, mitä joku muu sanoi, vaan mitä Jumalan Sana sanoi. Hän sanoi: “Olkoon jokaisen miehen sana valhetta, ja Minun Sanani totta.”

³⁵   Nyt, jos te näette jonkun muun tekevän jotakin sanalla, Jumalan teon, Jumalan lupauksen; ja monet heistä sanovat: “Minä myös voin tehdä sen!” Se on mielikuvitusta. Ja, kun he tekevät, te löydätte heidät haaksirikkoutuneena sieltä jostakin. Uskon täytyy olla aineellistunut! Se on vain potentiaalisesti uskoa. Se on jotakin, joka tulee tuomaan teille uskon. Se on sitä potentiaalisesti, kuten, jos te pyytäisitte minulta tammea, ja minä antaisin teille tammenterhon. Potentiaalisesti teillä on tammi, mutta se ei ole vielä tuottanut itseänsä. Mutta, kun se todella tuo itsensä esiin, silloin se on tammipuu. Ja, kun te kuvittelette Jumalan tekevän tämän… Mutta, kun se on paljastettu teille, silloin se on usko, Täydellinen Usko, joka ei voi pettää.

³⁶   Se on syy miksi nuo näyt ovat niin valtava asia minulle, koska se on todistettu “oikeaksi” joka kerta. Näettekö? Ja minä tiedän, että Hän lupasi sen. Hän lupasi sen Sanassansa, ja tässä Hän tulee, luvattuaan sen tätä päivää varten. Sen vuoksi, te tiedätte, missä te seisotte, kun Hän on sanonut niin.

Katsokaahan, se antaa minulle uskon, koska Hän ei koskaan tee mitään vastoin kirjoitettua Sanaansa. Näettekö? Ja, jos se oli vastoin Sanaa, minulla ei voisi olla uskoa siihen. Tuokaa se jälleen takaisin Sanaan, uskoon Jumalan Sanan kuulemisella. Teidän täytyy kuulla Sana! Jumalan Sana on tuo kaikki riittävä Sana. Kaikki, mistä teillä on tarve, on tämä Sana.

³⁷   No niin, usko ollen ainetta, ja siellä me näimme Hebrealaiskirjeessä, mitä usko oli, ja mitä tekivät ne, joilla oli usko. Katsokaahan, monta kertaa ihmisillä on usko tänään ja huomenna heillä ei ole sitä; seuraavana päivänä siellä on jotakin, ja jälleen jotakin muuta. Mutta, kun Jumala kerran ankkuroi sen, ja te näette sen, silloin ei mikään voi saada teitä koskaan liikahtamaan siitä. Te vain koettelette kepillä, kurottaudutte sitä kohti, oletatte Ja olettaminen on “uskaltautumista ilman valtuuksia”; te vain yritätte tätä, ja te yritätte tätä ja menette tänne päin ja juoksette sinne ja juoksette tänne. Teillä ei vielä ole uskoa! Mutta kun… sitä me kutsumme “Uskoksi.”

³⁸   Minä… Suokaa anteeksi. Haluan teidän… Kiitoksia, veli.

³⁹   Haluan teidän saavan tämän nyt. Seurakunnan täytyy nostaa itsensä ylös Jumalan voimassa. Me olemme nyt liian lähellä loppua; uskon Seurakunnan olevan siinä tilassa, että me voimme opettaa Sille hieman syvällisempiä asioita, ja raaputtaa pois hieman tätä tekouskoa, näettekö, ja päästä johonkin todelliseen. Katsokaahan, sen täytyy olla jotakin, mitä te tiedätte!

Jos te sanoisitte: “Veli Branham, tuo ei ole valo?”

“Kuitenkin minä tiedän, että se on valo.”

“Kuinka sinä tiedät, että se on valo?”

“Minä katselen sitä.”

“Mutta kuinka, sinä tiedät, ettet ole väärässä?”

“Minun näköni on aina sanonut minulle, että se on valo.” Näettekö?

⁴⁰   Ja se on syy, miksi uskon nuo näyt, koska se on aina osoittautunut totuudeksi, koska se tulee Sanasta. Sitten, jos Hän sanoo sen, se selvittää sen. Kun se on ilmoitettu sillä tavalla, sitä ei enää tarvitse arvata, vaan se tulee olemaan. Silloin te kuulette sen “NÄIN SANOO HERRA”, koska se on inhimillisen ajattelun ulottumattomissa. Se on ylhäällä Jumalan ajattelun alueella. Mutta te seisotte täällä, aivan niin kuin oksa, joka tuottaa hedelmän Viiniköynnöksessä. Näettekö? Jumala käyttää ihmistä, ja yksin ihmistä. Jumala ei käytä mitään koneistoa. Jumala ei käytä joitakin miesryhmiä. Jumala ei käytä organisaatioita. Jumala käyttää aina yksilöä!

⁴¹   No niin, usko on aine, ja me ymmärrämme, että kaikki nuo asiat on tehty sillä. Se ei ole mitään mielikuvitusta, se on ainetta; erikoisesti Täydellinen Usko. Se on mistä minä puhun tänä iltana, pääsystä Täydelliseen Uskoon. Se ei ole mielikuvitusta.

⁴²   Nyt ihmiset tulevat ja sanovat: “Minulla on kaikki usko; oi, olen varma, että minulla on.” No niin, minkä tähden te sitten seisotte täällä? Näettekö? Katsokaahan, itse teidän tekonne todistavat, ettei teillä ole sitä, mistä te puhutte. Ymmärrättekö? Jos teillä oli usko, niin minkä tähden te sitten seisotte rukousjonossa? Näettekö? Minkä tähden te teette näitä asioita?

⁴³   Näettekö, jos teillä on Täydellinen Usko, te vain katsotte suoraan Jumalaan ja kävelette pois. Teillä ei ole mitään tarvetta tulla rukousjonoon. Teillä ei olisi tarvetta näistä asioista, koska teidän uskonne olisi jo huolehtinut siitä. Näettekö? Mitä hyötyä minun olisi sanoa: “Minun täytyy panna paita ylleni”? Minulla on paita ylläni!

⁴⁴   “Kuinka sinä tiedät, että paita on päälläsi?”

⁴⁵   “Minä näen sen, minä tunnen sen, ja minä tiedän, että se on siellä.” No niin, se on juuri niin todellista silloin, kun tuo Täydellinen Usko saa otteen. Teillä ei ole enää tarvetta. Se on jo tehty; te tiedätte sen.

⁴⁶   “Kuinka sinä tiedät sen?”

⁴⁷   “Usko sanoo minulle niin!” Sitä se on. Näettekö? Käsitättekö nyt mitä minä tarkoitan? Se on tuo Täydellinen Usko.

⁴⁸   Nyt, toisin sanoen, minä vain uskaltaudun tekemään sen: “Hyvä on, minä menen. Raamattu sanoo: ‘Kutsukaa seurakunnan vanhimmat, ja antakaa heidän voidella öljyllä ja rukoilla sen puolesta. Hyvä on, minä teen sen.” Ja te sanotte: “No niin, minä tulen parantumaan.” Katsokaahan, te teette sen itse, jos te ette tarkkaa sitä, te saatte vain itsenne kiihtymään. Ja sitten, kun te olette kulkeneet rukousjonon lävitse, te sanotte: “Oh, minä en vielä näe sitä.” Katsokaahan, siinä sitä oltiin, teillä ei ollut uskoa!

⁴⁹   Teidän aito uskonne tulee tekemään sen juuri siellä. Teidän aito uskonne tulee tekemään sen niin todelliseksi teille, että… katsokaa tuota pientä naista, jolla oli tuo verenvuototauti, hän sanoi: “Jos minä voin vain koskettaa Hänen viittansa lievettä, niin minä tulen terveeksi.” Ja niin pian kuin hän oli tehnyt sen, hän sanoi, että hän “tunsi itsessään, että hänen verenvuotonsa oli lakannut.” Hän todella uskoi sen.

⁵⁰   Ja, kun hän oli koskettanut Sitä, pysähtyi Jeesus, kääntyi ympäri ja sanoi: “Kuka kosketti Minua?” Se oli tuo Täydellinen Usko! Ja tuo sama Täydellinen Usko, tulee koskettamaan Jeesusta Kristusta aivan niin kuin se teki silloinkin. Sillä kerralla tuo nainen tuli Täydellisen Uskon kanssa.

⁵¹   Me näemme nyt, että alussa opetuslapsilla ei ollut tätä Täydellistä Uskoa. Heillä ei ollut sitä, koska heillä oli Kristus, ja he vaelsivat Hänen kanssaan; mutta sitten jälkeenpäin, Kristus oli heissä. Ja niinpä te näette, että on vaikeata olla Täydellistä Uskoa ilman Pyhää Henkeä; Sen täytyy tuoda se, ja Se tekee sen. Nyt te sanotte: “Eikö opetuslapsilla ollut. Täydellistä Uskoa?” Ei, sillä heillä oli siellä eräs kaatumatautinen lapsi, josta he yrittivät ajaa perkelettä ulos, mutta eivät voineet tehdä sitä.

⁵²   Ja lapsen isä näki Jeesuksen tulevan, ja hän sanoi: “Minä toin poikani Sinun opetuslastesi luo, eivätkä he voineet parantaa häntä.” Näettekö?

⁵³   Ja jäljestäpäin opetuslapset kysyivät Jeesukselta: “Miksi me emme voineet parantaa häntä?”

⁵⁴   Ja Jeesus sanoi: “Koska teiltä puuttui uskoa, teidän epäuskonne tähden.” Niin se on. “Teidän epäuskonne tähden…”

⁵⁵   Muistakaa nyt, heillä oli voima. Jeesus oli antanut heille voiman parantaa sairaat, herättää kuolleet ja ajaa ulos perkeleet, vain muutama päivä aikaisemmin. Heillä oli voima, mutta ei uskoa käyttää tuota voimaa. No niin, siinä on Branham Tabernaakkeli! Siinä on Seurakunta, Morsian tänään! Pyhä Henki on täällä voiman kanssa, mutta teillä ei ole tuota uskoa liikuttaa sitä. Näettekö mitä tarkoitan? Tarvitaan usko liikuttamaan sitä.

⁵⁶   Tässä minulla on panos, jonka olen käsin ladannut. Minä tiedän, mitä se tulee tekemään, aivan niin kuin Sanakin, mutta minun täytyy ampua se kiväärillä. Tulen täytyy päästä ruutiin. Ruudilla on voima, mutta tulen täytyy sytyttää se. Ja se on sama asia, ruuti on panoksessa, mutta tarvitaan usko sytyttämään se. Se on mitä siinä tarvitaan, Täydellinen Usko sytyttämään Pyhän Hengen ruudin, joka meillä nyt on, sen jälkeen, kun Hän on tullut yllemme; usko sytyttää sen, nähdäksemme suuria asioita… usko, jotakin, joka antaa sen teille.

⁵⁷   Sydän täynnä iloa te kävelette sairashuoneeseen, tietäen tarkalleen mitä te tulette sanomaan. Te kävelette sinne tietäen, mitä tulee tapahtumaan, jotakin on jo paljastettu teille, ja te tiedätte sen. Ja te menette sisälle ja sanotte: “Jeesuksen Kristuksen Nimessä, nouse ylös sieltä. NÄIN SANOO HERRA!” Siinä se on teille; se on Täydellinen Usko. Vaikka siellä olisi kymmenenmiljoonaa ihmistä sanomassa, ettei se voisi tapahtua, niin te tiedätte, että se tulee tapahtumaan joka tapauksessa, koska te tiedätte sen. Se tulee tapahtumaan. Huolimatta siitä, mitä kuka tahansa muu sanoo, te olette se, jolla on usko.

⁵⁸   Voitteko kuvitella Joosuan kutsuneen Israelin vanhimmat yhteen ja sanovan heille: “Ah, veljet, me olemme Herran palvelijoita, minä haluaisin teidän sanovan… pyytävän Herralta, että sopisiko se, jos Hän antaisi meille hieman enemmän auringon valoa, ja pysäyttäisi auringon pieneksi hetkeksi?”

⁵⁹   Ei, hän tarvitsi sitä, ja ilman rukousta ja ilman mitään, koska hän tarvitsi sitä, hän vain käski aurinkoa! Hän sanoi: “Seiso siellä! Minulla on tarve, ja minä olen Herran palveluksessa, ja Hän lähetti minut tänne tekemään tämän työn, ja minä teen sen parhaan tietoni mukaan, vihollinen on kerääntynyt ympärille, ja he ovat siellä; jos minä annan auringon laskea, he tulevat yhteen ja aiheuttavat minulle lisää vaikeuksia. Niinpä, seiso hiljaa! Ja, kuu, riipu siellä!” Aamen; se riippui siellä kaksikymmentäneljä tuntia.

⁶⁰   Nyt, jos maailma pyörii, ja aurinko pysyi paikallaan eikä liikkunut, niin mitä silloin tapahtui? Te teette itsestänne jumalankieltäjän, jos sanotte sen; ja sitten, jos te ette sano sitä, silloin te varmasti olette hullu tieteen silmissä. Koska he sanovat, että jos maailma pysähtyisi, se tipahtaisi avaruuteen. Niinpä mitä nyt? Ja, jos te sanotte, että Jumalan Sana ei ole oikein, silloin te olette jumalankieltäjä. Näettekö? Mutta se tapahtui, ja se on pääasia. Minä en tunne sen mekaniikkaa, mutta se tapahtui!

⁶¹   Minä en tunne Pyhän Hengen mekaniikkaa, mutta minä tiedän, että Se lankesi ylleni, Minä en tiedä mitään Sen mekaniikasta, mutta minä tiedän Sen siunaukset. Se on kaikki, mitä haluan tietää siitä, Pyhän Hengen siunaukset? Ja Hän pitää huolen mekaniikasta, se on Hänen salaisuutensa.

⁶²   Tätä kaatumatautista poikaa ei voitu parantaa, koska… Opetuslapsilla oli voima; Jeesus antoi heille voiman parantaa kaikenlaisia sairauksia, ajaa ulos perkeleitä, puhdistaa pitaalisia ja herättää kuolleita. Hän antoi heille voiman, mutta heillä ei ollut uskoa käyttää tuota voimaa, joka heillä oli. Ja sitten he kysyivät sitä Jeesukselta ja sanoivat: “Miksi me emme voineet tehdä sitä?”

⁶³   Muistakaa nyt, heillä oli Sana; ja Sana oli silloin Liha. Ja Sana sanoi heille: “Minä annan teille voiman.” Aamen! “Minä annan teille voiman.” Ja heille oli voima, mutta heillä ei ollut uskoa käyttää tuota Sanaa, joka oli heissä. Näettekö mitä tarkoitan? Mutta Jeesuksella oli se, Hän oli Sana, ja Hänellä oli usko, että se, mitä Hän sanoisi, tapahtuisi. Hän sanoi: “Oh, tuokaa hänet tänne. Kuinka kauan Minun täytyy kärsiä teitä?”

⁶⁴   Hänellä oli usko Voimansa kanssa. Kuinka Hän teki? Hän sanoi: “Minä en voi tehdä mitään itsestäni.” Miksi? Hän luotti siihen, mitä Hän oli; Hän luotti tietoonsa, että Hän oli Sana. Ja Hänellä oli usko Jumalassa, joka oli tehnyt Hänet Sanaksi. Hän oli Jumala (Sana), ja Ne olivat Hänessä, ja se antoi Hänelle uskon, kun Hän ymmärsi asemansa. Hän tiesi mitä Hän oli, koska Kirjoitus oli sanonut, että Hän oli sitä. Ja tässä jokainen Kirjoitus löysi paikkansa, todistaen, että Hän oli tarkalleen, mitä Kirjoitus oli sanonut Hänen tulevan olemaan, ja Hän tiesi mitä Hän oli.

⁶⁵   Sen vuoksi, Hän luotti siihen, miksi Jumala oli tehnyt Hänet. Ja, jos Hän teki sen, niin emmekö me voi uskovaisina luottaa siihen, miksi Jumala on tehnyt meidät? “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat!” Hänellä oli usko siihen mitä Hän oli. Ja, jos sinä olet uskovainen, silloin sinulla on usko siihen mitä sinä olet: sinä olet uskovainen! Ja, jos teillä on usko Jumalassa, niin Raamattu sanoo täällä… “Jos meidän sydämemme ei tuomitse meitä, silloin meillä voi olla usko; sillä, jos meidän sydämemme ei tuomitse meitä, silloin meillä on usko, meillä on luottamus Jumalaa kohtaan.” Jos te haluatte lukea sen, se löytyy 1. Joh.3:21. Minulla on tuo raamatunpaikka kirjoitettuna tänne.

⁶⁶   Huomatkaa nyt, 1. Joh.3:21:

…jos meidän sydämemme ei tuomitse meitä, silloin meillä on luottamus Jumalaan.

⁶⁷   Mutta niin kauan kuin te teette asioita, jotka ovat väärin, teillä ei voi olla luottamusta Jumalaan oikein. Katsokaahan, te automaattisesti tiedätte olevanne väärässä. Te automaattisesti teette itsestänne syntisen, tietämällä olevanne väärässä. Mutta, kun teidän sydämenne ei tuomitse teitä, ja te tiedätte olevanne uskovainen, eikä teidän ja Jumalan välillä ole mitään, te voitte pyytää mitä tahdotte, ja te tiedätte, että se tullaan antamaan, koska se on Sana, joka on annettu teille, aivan niin kuin se oli noille opetuslapsille.

⁶⁸   Nyt ainoa asia, joka teillä sitten täytyy olla, on usko siihen, mitä te olette. Usko siihen, mitä Sana sanoo teidän olevan! Ja Jeesuksella oli usko Jumalan Sanassa, joka sanoi, mitä Hän oli: “On kirjoitettu Minusta.” Eikö Daavid Psalmeissa, ja profeetat, ja kaikki heistä puhuneet Hänestä? “Minä olen Elämän leipä, joka on tullut Jumalalta alas Taivaasta.” Aamen! “Minä olen tuo Elämän Puu Eedenin Puutarhassa. Minä olen kaikkia näitä asioita, MINÄ OLEN TUO MINÄ OLEN.” Ja Täydellisen Uskonsa kanssa Hän tiesi, että Hän oli voideltu Messias, että Jumalan Henki oli Hänen yllään. Hän sanoi: “Minä itsessäni en tee yhtään mitään; vaan se on Minun uskoni Jumalaan.” Ja Jumala oli Hänessä, Sana julkituotuna. Ja, kun Jumalan Sana tulee sisälle teihin, on Se tullut julki, kun te olette uskovainen. Näettekö? Ja uskovainen on “Jumalan usko, joka liikkuu teissä.”

⁶⁹   Pidättekö siitä? Minä pidän sen opettamisesta, mitä usko todella on.

⁷⁰   Tietäen kuka Hän oli, ilman epäilyksen varjoakaan, Hän tiesi, että Hän oli Jumalan Poika. Hän tiesi sen, sillä Sana tunnisti sen. Jumalan Sana tunnisti, kuka Hän oli. Hän sanoi: “Jos Minä en tee Isänä tekoja, silloin älkää uskoko Minua; jos Minä en tee niitä tekoja, niin älkää uskoko Minua. Mutta, jos Minä teen, silloin uskokaa teot, sillä ne ovat luvattu Sana julkituotuna.” Oi, jospa te vain voisitte herätä sille! Käsitättekö te sitä? Katsokaahan, Sana itse tunnisti Hänet, kuka Hän oli.

 Ja Hän sanoi: “kuka voi tuomita Minut synnistä?” Toisin sanoen: “Kuka voi osoittaa Minulle, ettei Minun elämäni ja tekoni täytä tarkalleen sitä, mitä Messiaan pitäisi tehdä?”

 Kukaan ei voinut sanoa mitään; sillä Hän oli Messias. Sitten Hänellä oli usko uskoa, että mitä tahansa Hän sanoi, se tapahtui.

⁷¹   Sitten Hän kääntyi ympäri ja sanoi: “Niitä tekoja, joita Minä teen, olette myös te tekevä. Pieni hetki eikä maailma Minua enää näe, kuitenkin te näette, koska Minä olen teidän kanssanne ja teissä. Älkää murehtiko, mitä sanoisitte, sillä se ette ole te, joka puhuu, vaan se on teidän Isänne, joka asuu teissä; Hän on Se, joka huolehtii puhumisesta. Enkä Se ole Minä, Se on Minun Isäni, joka asuu Minussa, Hän tekee teot.” Näettekö mitä tarkoitan?

⁷²   No niin, Raamatullisen kristityn tunnusmerkit… Jeesus sanoi nämä Sanat: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Kuinka te nyt voitte kutsua itseänne uskovaiseksi ja kieltää nuo Sanat? Kuinka te voitte kutsua itseänne uskovaiseksi ja kieltää mitään tästä Sanasta? Näettekö? Te ette voi tehdä sitä. Te ette ole uskovainen, ja sen vuoksi merkit eivät voi seurata teitä. Koska te vastaanotatte vain sen, mitä haluatte uskoa ja jätätte lopun Siitä… te ette halua uskoa Sitä. Mutta teidän täytyy ottaa koko asia ja uskoa Se. Ja, kun te todella uskotte, niin, ettei se ole mitään tekouskoa, vaan todella uskotte, niin silloin nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.

⁷³   Oh, voitteko te verrata tämän päivän kristittyä noiden kristittyjen kanssa pitkän aikaa sitten? Kuinka nuo opetuslapset vaelsivat Hengen voimassa, Pyhän Hengen liikuttaessa heitä tekemään sen. He olivat yksinkertaisesti vankeja, niin kuin saarnasin eräänä iltana, hän oli vanki Sanalle ja Jumalan tahdolle; hän ei voinut edes liikkua ennen kuin Jumala liikutti häntä. Ettekö te haluaisi nähdä Seurakuntaa sen kaltaisena? Se on menevä takaisin siihen. Sen täytyy tulla. Niin se on. Sen on pakko… Uskon sen olevan matkallaan nyt.

⁷⁴   Sillä Sana tunnisti Hänet, mitä Hän oli; ja tuo sama Sana tunnistaa meidät. Näettekö? “Jos joku rakastaa Minua, hän pitää Minun käskyni. Ja, jos hän sanoo rakastavansa Minua, eikä pidä Minun käskyjäni (se on kaikkia niitä), hän on valehtelija, ja Totuus ei edes ole hänessä.”

⁷⁵   Te sanotte: “Minä en usko kaikkea…” Hyvä on sitten, te vain olette uskomaton, siinä kaikki. Jos Raamattu sanoo niin, silloin se on oikein, ja se selvittää sen Iankaikkisesti. Mitä Raamattu sanoo, on Totuus.

⁷⁶   Huomatkaa mitä Hän sanoi meille: “Jos te pysytte Minussa, ja Minun Sanani teissä.” Johanneksen 15: “Jos te pysytte Minussa… Näettekö, jos te uskotte Häneen. “Jos te pysytte Minussa, ja Minun Sanani, pysyy teissä, silloin pyytäkää te mitä tahdotte.”

⁷⁷   No niin, Hän tiesi kuka Hän oli, ja sen vuoksi Hänellä oli usko. Usko voi tuottaa, kun Hän oli tietoinen siitä, mitä Hän oli. “Jos te pysytte Minussa, ja Minun Sanani teissä”, silloin te tiedätte kuka te olette. Pyytäkää mitä tahdotte, ja se tullaan antamaan teille.

⁷⁸   Eikö se olisikin ihmeellistä, jos jokainen, joka tulee rukousjonoon tänä iltana sanoisi: “Minä olen kristitty. Minulla ei ole mitään tuomiota. Minä tiedän, ettei sydämeni tuomitse minua. Jokin sanoo minulle, että tämä ilta on kärsimysteni loppu.” Te uskotte ja lähdette pois täältä jonkin kanssa. Ei väliä kuinka paljon te tulette tunteen mukaan, tai mitä te teette, se ei toimi, ennen kuin tuo Täydellinen Usko on tullut julki ja samaistanut itsensä teissä, aineellistuneena. Ja, kun se tekee sen, silloin ei mikään kykene ravistamaa teitä irti siitä.

⁷⁹   Jos teillä oli syöpä, ja lääkäri sanoi teille eilen, että te tulisitte kuolemaan ennen maanantaiaamua (jos koko sydämenne, hengityksenne olisi mennyt, syöpä olisi syönyt teidät, jos teidän verenne olisi täysin syövän vallassa; mitä tahansa se onkin); ja Jokin tulee tämän aidon uskon aineellistumana, ja Täydellinen Usko on tehty aineeksi teissä, silloin te tulette nauramaan tuota lääkäriä vasten kasvoja.

⁸⁰   Te tulette olemaan kuin Elia, kun hän käveli sinne epäjumalankuvan eteen ja sanoi: “Miksi ette huuda hieman äänekkäämmin? Hän on ehkä toimittamassa jotakin asiaa.” Hän tiesi mitä hän tulisi tekemään, koska Jumala oli sanonut hänelle, mitä tulisi tapahtumaan. Hän sanoi: “Jumala, joka vastaa tulella, olkoon Jumala.”

⁸¹   He sanoivat: “Me tulemme hyväksymään tuon ehdotuksen.” Ja he kaasivat vettä alttarin päälle. Ja he leikkelivät itseään ja tekivät kaikenlaista, ja huusivat: “Oi, Baal! Oi, Baal! Vastaa!”

⁸²   Ja Elia oli niin rauhallinen kuin vain voi olla. Hän sanoi: “Huutakaa vähän äänekkäämmin, hän on ehkä asioilla. Ehkä hän on kalastamassa. Ehkä hän on tekemässä jotakin muuta. Katsokaahan, hän voi olla ulkona jossakin.” Hän teki vain pilaa heistä, koska hän tiesi, mitä tulisi tapahtumaan.

⁸³   Oi, tarkatkaa, kun hän oli saanut kaiken järjestykseen. Hän käveli siellä ja sanoi: “Herra Abrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala!” Hän ei kutsunut häntä nimellä Jaakob, joka merkitsee “kieroa, epärehellistä”. Hän kutsui häntä Israeliksi, “Jumalan ruhtinaaksi”.

⁸⁴   “Herra Abrahamin, Iisakin, ja tuon Ruhtinaan (Jaakobin) Jumala, tulkoon se tiettäväksi tänä päivänä, että minä olen Sinun palvelijasi; enkä minä ole tehnyt tätä omasta halustani, se ei ole minun omaa tekoani, vaan Sinun käskystäsi minä tein tämän; Sinun tahdostasi, Sinä sanoit minulle, mitä tehdä. Sinä näytit minulle asiat, mitkä tulisivat olemaan täällä. Nyt minä olen kaatanut vettä alttarin päälle. Minä olen tehnyt kaikki nämä asiat Sinun käskysi mukaan. Tulkoon se nyt tiettäväksi.” Ja, kun hän oli sanonut sen, lankesi tuli taivaista. Hänellä oli täysi luottamus siihen, että se tulisi lankeamaan, koska hänellä oli tuo aineellistuma. Miksi? Sana sanoi niin.

⁸⁵   No niin, tämä sama Raamattu on sama Jumalan Sana. Ja, kun te voitte saada tuon aineellistumisen, tämän Täydellisen Uskon, silloin se lupaus, jonka Jumala on antanut, on teidän.

⁸⁶   “Miltä sinusta tuntuu, veli Branham, kun seisot siellä ja näet ihmisten tulevan eri kielistä ja maista? Oletko peloissasi? En koskaan. Hän sanoi sen! En vielä koskaan ole ollut peloissani, koska Hän sanoi minulle niin, ja minä uskon, että se on Totuus.

⁸⁷   Jos Hän käskisi minua tänä iltana, menemään presidentin haudalle ja herättää George Washington huomen aamulla, niin antaisin kutsun koko maailmalle: “Tulkaa katsomaan, kun se tehdään.” Minä sanoisin, “Tuokaa jokainen arvostelija, jonka voitte löytää, seisomaan sinne ympärille, ja te tulette näkemään Jumalan Kirkkauden. Asettakaa tuo tuoli tänne, missä voitte istua ja levätä vähän aikaa; hän tulee olemaan täällä hetken kuluttua, niin pian kuin minä kutsun.”

⁸⁸   Tuona päivänä, kun tuo pieni poika siellä Suomessa, oli maannut siellä kuolleena puoli tuntia, murskaantuneena, veren juostessa silmistä, nenästä ja korvista; hänen pient jalkansa olivat murtuneet ja jalkaterät pistivät esiin sukista, kengät olivat poissa. Minä katsoin, ja ajattelin: “Sen tulisi olla tuo poika.” Minä sanoin: “Hei, katsokaamme sitä Raamatun takaa, veli Moore.”

⁸⁹   Me, veli Lindsay, ja veli Moore, katsoimme sitä ja siellä sanottiin: “Ja on tapahtuva, SANOO HERRA, tulee olemaan maa, jossa kasvaa paljon ikivihreätä. Kalliot tulevat olemaan limittäin. Pieni poika lyhyeksi leikatuin hiuksin, pienet housuliivit napitettuina tänne ylös, ja hänen jalkansa… hänen sukkansa vedettyinä korkealle ylös. Hänellä on oleva ruskeat silmät, jotka ovat kääntyneet taaksepäin. Hän tulee kuolemaan auto-onnettomuudessa. Mutta sinä lasket kätesi hänen päälleen, ja hän on tuleva takaisin elämään.”

⁹⁰   Siellä se oli kirjoitettuna. Siellä hän makasi, aamen, vain odottaen tuota Sanaa. Minä sanoin: “Jos tämä poika ei ole elossa parin minuutin kuluttua, silloin minä olen väärä profeetta, ja te voitte ajaa minut pois Suomesta. Mutta, jos hän on elossa, langetkaa kasvoillenne ja tehkää parannus!”

⁹¹   Minä sanoin: “Kuolema, sinä et voi pitää häntä.” Kutsuin hänen henkeänsä Jumalan Sanan mukaisesti, “Jeesuksen Kristuksen Nimessä”, ja hän hyppäsi ylös. Oikein! Katsokaahan, tuo Täydellinen Usko sai otteen. Jumala sanoi niin ja siinä se on!

⁹²   No niin, se on Jumala puhumassa tässä päivässä näyn kautta. Mutta, jos tuo näky oli vastoin tätä Sanaa, se olisi väärin; Tämä on enemmän kuin näky. Jos mikä tallansa näky on vastoin Sanaa, jättäkää se rauhaan; se ei ole Jumalasta, Jumala ei ole ristiriidassa oman Sanansa kanssa. Niinpä jos tämä Sana on sanonut teille jotakin, silloin teillä voi olla luottamus siihen, että se tulee tapahtumaan. Siellä ei ole mitään… Jos Se sanoo: “He laskevat kätensä sairaiden päälle, ja he paranevat”; sitten veli, jos usko, tuo Täydellinen Usko saa otteen siitä, niin kuljettuanne tämän rukousjonon kautta, te tulette hyppimään ja huutamaan: “Se on ohitse”, kun te lähdette täältä. “Se on ohitse! Se on kaikki ohitse, se on lopussa!” Jos teillä oli pyyntö sydämessänne ja uskoitte, että kun sen puolesta oli rukoiltu, siihen tultaisiin vastaamaan, silloin teillä ei ole enää mitään puhuttavaa, se on mitä tulee tapahtumaan; kuten tuo nainen, jolla oli tuo verenvuoto tauti.

⁹³   Jeesuksella oli Täydellinen Usko. Hänellä oli se, ja se tuli koska Hän oli Sana. Ja te tulette Sanaksi; teistä tulee Sana, kun te vastaanotatte Sanan. Jos te pysytte Minussa, Ja Minun Sanani pysyvät teissä”, (minun Sanani”, “joka on tämä Sana, pysyy teissä, silloin pyytäkää mitä tahdotte, ja se tullaan tekemään teille.” Näettekö? “Jos te sanotte tälle vuorelle: ‘Siirry’, ettekä epäile, vaan uskotte sen mitä olette sanoneet tulevan tapahtumaan, silloin teillä on oleva se, mitä olette sanoneet. Kun te rukoilette, uskokaa saavanne mitä pyydätte, ja teillä on oleva se; se tullaan antamaan teille.” Aika, avaruus, eikä mikään muukaan tule koskaan muuttamaan sitä. Te tiedätte, että se on tehty… Se on jo ohitse.

⁹⁴   Tarkatkaa nyt. Hän sanoi meille: “Jos te pysytte Minussa, ja Minun Sanani pysyvät teissä”, (täällä Johanneksen Evankeliumissa), “te voitte pyytää mitä tahdotte, ja se tullaan tekemään.” Silloin, tuntekaa asemanne Kirjoituksessa, uskovaisena. Katsokaahan, teidän täytyy tuntea oma asemanne, niin kuin Jeesus tunsi omansa.

⁹⁵   “Eikö ole kirjoitettu, että Kristus tulisi, ja mitä kaikkea Kristus tulisi tekemään?” Hän Sanoi Kleopakselle ja tuolle toiselle opetuslapselle tuona aamuna: “Eikö ole kirjoitettu Kirjoituksissa, että Hänen täytyisi kärsiä, tulla tapetuksi, ja että Hän nousisi ylös kolmantena päivänä?” Hän kysyi: “Miksi te olette niin hitaita ymmärtämään?”

⁹⁶   Ja he ajattelivat, “Pojat, tämä Mies puhuu hieman eri tavulla kuin muut.” Ja he tulivat näkemään, päästyään majataloon, että se oli Hän. Katsokaahan, heidän silmänsä olivat estetyt näkemästä Häntä. Näettekö, he tiesivät, että Hän jatkuvasti vetosi Kirjoitukseen, ja he tiesivät, että se oli Hän.

⁹⁷   No niin, teidän täytyy uskoa saavanne sen mitä pyydätte. Jos olette uskovainen, tuntekaa itsenne uskovaisena. Tuntekaa, että nämä asiat ovat teitä varten.

⁹⁸   Jos elämässänne on jotakin tuomiota, oikaiskaa se ensin. Näettekö? Jos teillä on tuomiota elämässänne… minä… Oral Roberts ja tusina muita, joilla on uskoa, voi tulla tänne ja rukoilla teidän puolestanne, ja hyppiä ylös ja alas ja kaataa gallona kaupalla öljyä teidän päällenne, mutta kuitenkaan se ei tule lähtemään. Niin se on.

⁹⁹   Mitä siitä jää pois Oralin kokouksissa? Huomaan heidät rukousjonossa. Te kuulette Hänen sanovan: “Sinun puolestasi oli rukoiltu aikaisemmin. Tummahiuksinen, suurehko mies, jolla on tukeva leuka.” Se on Oral Roberts. Näettekö? “Ja se oli eräässä määrätyssä kaupungissa, siellä-ja-siellä.”

¹⁰⁰   “Kyllä. Se on oikein.” Näettekö?

¹⁰¹   “Sellainen-ja-sellainen mies rukoili puolestasi.” Näettekö, sillä tavalla. “Mutta tässä on sinun vaikeutesi.” Näettekö? “Mene ja oikaise tuo asia. Mene ja tunnusta tuo synti miehellesi, vaimollesi. Mene ja tee tämä asia.” Se ei tule koskaan tekemään teille mitään hyvää, huolimatta siitä kuka rukoilee, ennen kuin te olette oikaisseet sen. Tuomio sydämessänne, Jumala ei voi koskaan tulla tuohon sydämeen, jossa on tuomio. Näettekö? Jumala ei asu siinä; menkää ja oikaiskaa se. Sitten, kun teette sen, teillä täytyy olla usko. Jos kaikki on oikein, teillä täytyy olla usko ja uskoa se. Älkää olko peloissanne.

¹⁰²   Täällä Jobin Kirjassa sanotaan: “Job pelkäsi.” Ja se, mitä hän pelkäsi, itse asiassa tapahtui. Mikä sai sen aikaan? Hänen pelkonsa. Se sai sen tapahtumaan. Hänen uskonsa olisi säästänyt hänet siltä, mutta hänen pelkonsa toi sen hänen ylleen. Hän pelkäsi, että se tulisi tapahtumaan, ja se tapahtui. Jos hän olisi tiennyt, ettei se tule tapahtumaan, se ei olisi tapahtunut. Näettekö mitä tarkoitan?

¹⁰³   Jos te olette peloissanne tullessanne rukous jonoon: “Ehkä minulla ei ole aivan riittävää uskoa”; se ei tule koskaan tapahtumaan, sinun ei tarvitse yhtään murehtia siitä. Näettekö? Mutta, jos te tiedätte, että se tulee tapahtumaan, se tulee tapahtumaan. Näettekö? Katsokaahan, se on jonkin aineellistuma. Job pelkäsi näiden asioiden tulevan hänen päälleen, ja ne tulivat. Jos te pelkäätte, ettei tautinne tule jättämään teitä, se ei tule tekemään sitä. Mutta, jos teillä on uskoa, että se tulee jättämään teidät, silloin se tulee tekemään sen.

¹⁰⁴   Kysykää keltä tahansa lääkäriltä. Ensimmäinen asia, mitä hän yrittää saada teidät tekemään, on saada teidät luottamaan siihen lääkkeeseen, jonka hän antaa teille. Jos teillä ei ole luottamusta siihen, teidän on parasta jättää se rauhaan. Näettekö? Varmasti on niin! Mistä sitten on kysymys? Se on usko, joka saa aikaan parantumisen; se on usko, joka tekee Sen joka kerta,

¹⁰⁵   Pietari menestyi hyvin siihen asti kunnes hän alkoi pelätä. Sana. sanoi hänelle, että hän voisi kävellä veden päällä. Ensin hän oli peloissaan, ajatellen, että se oli aave, ja hän sanoi: “Herra, jos se olet Sinä, käske minua tulemaan luoksesi veden päällä.”

¹⁰⁶   Niin sanoi: “Tule.” No niin, se on sama Jumala, joka on sanonut Jaakob 5:14, samoin kuin Markus 16; sama Jumala, joka on sanonut ne, sanoi: “Tule.” Ja hän lähti kävelemään. Kaikki meni hyvin, hän laskeutui alas veneestä ja lähti kävelemään…

¹⁰⁷   Mutta siellä oli myrsky, tiedättehän; aallot olivat suuret ja vaahtopäiset, suuremmat kuin nämä mäet täällä ympärillä; ne olivat hirvittävän suuria, ehkä kaksikymmentä jalkaisia vaahtopäitä. Ja se oli hirvittävä asia hänen kysyä: “Jos se olet Sinä, Herra…” Katsokaahan, Hän näytti siellä jonkinlaiselta varjolta tai hengeltä. Hän sanoi: “Jos se olet Sinä, käske minun tulla luoksesi vettä myöden.”

¹⁰⁸   Jeesus sanoi: “Tule.”

¹⁰⁹   Hän astui alas veneestä, sanoen: “Se on Herra, minä kävelen.” Mutta kun hänen silmänsä osuivat aaltoihin, hän alkoi pelätä. Ensin hän sanoi: “Minä kävelen, koska Herra käski minua kävelemään?” Ja seuraavaksi hän katsoi ympärilleen… hän katsoi oireitansa; hän katsoi ja näki, kuinka suuria nuo aallot olivat, ja hän pelästyi; ja tehdessään niin, hän alkoi upota. Näettekö? Mitä hän pelkäsi, se tapahtui! Mitä hän uskoi, se tapahtui! Kun hän uskoi voivansa kävellä, hän käveli; kun hän uskoi. Hän alkoi pelätä uskossansa ja hänen aineellistumansa jätti hänet. Näettekö sitä? Hän yhä tunnusti uskovansa, mutta hänellä ei ollut sitä aineellisena. Tuo uskon aineellistuma olisi kävellyt suoraan noiden vaahtopäiden ylitse ja mennyt Hänen luokseen, jos hänellä olisi ollut Täydellinen Usko. Näettekö? Mutta hänellä ei ollut sitä. Hän ajatteli, että hänellä oli. Hän ajatteli niin ensin ja oli halukas lähtemään: “Mitä, sehän on Herra, joka käski minun tehdä sen, sen täytyy tapahtua.” Niinpä hän astui ulos veneestä, ollenkaan ajattelematta aaltoja, sitä kuinka mahdotonta se olisi. Se ei koskaan tullut hänen mieleensä.

¹¹⁰   Nyt, kun te alatte ajatella: “No niin, hetkinen vain. Tiedätkö, olen ollut sairas niin pitkän aikaa, minä…” Pysähdy! Voit aivan yhtä hyvin mennä takaisin veneeseen. Ymmärrättekö? Mutta, kun lakkaatte ajattelemasta sitä…

¹¹¹   “Abraham ei ottanut huomioon omaa ruumistansa, joka nyt oli kuollut, eikä Saaran kohdun kuolleisuutta.” Hän ei ajatellut sitä, hän ei ottanut sitä edes huomioon; hän otti huomioon vain sen, mitä Jumala oli sanonut, ja jatkoi eteenpäin. Ja niin kauan kuin Pietari teki niin, hän voi kävellä.

¹¹²   Mutta Jeesus eli maailmassa, josta kukaan ei tiennyt mitään, Hän oli omituinen henkilö. Hän eli Täydellisen Uskon maailmassa Täydelliseen Jumalaan, joka Hän oli. Jos me elämme kristityn Täydellisessä Uskossa siihen, mitä me olemme, me olemme mystisiä maailmalle; ihmiset eivät ymmärrä teitä. Te vaellatte Hengessä, ja mitä Henki sanoo, sen te tulette tekemään. Mitä Hän kieltää, sitä te ette tee. Sitten ihmiset alkavat sanomaan… te tulette olemaan mystinen henkilö heille.

¹¹³   Sillä tavalla se on kaikkien uskovaisten kanssa, he ovat mystisiä. Ihmiset eivät ymmärrä heitä, koska he elävät omassa maailmassaan. Jeesus eli maailmassa, jota kukaan muu ei voinut koskettaa. Opetuslapset eivät voineet ymmärtää Häntä. Kun Hän puhui heille, he sanoivat: “Sinähän puhut arvoituksia! Me emme ymmärrä tätä. Kuinka näin voi olla?” Näettekö, he eivät olleet siinä maailmassa, jossa Hän eli. Katsokaahan, he eivät voineet ymmärtää Häntä, kukaan ei voinut ymmärtää Häntä.

¹¹⁴   Ja niinpä, kun mies elää uskon mukaan ja vaeltaa uskon mukaan, tarkoitan aineellistunutta uskoa, hän on eristetty koko maailmasta ja tulee uudeksi luomukseksi Kristuksessa. Siinä te nyt tulette Morsian ainekseen. Ymmärrättekö? Te olette tulossa ylöstempaustilaan nyt, ja se tarkoittaa jokaista meitä. Ei ainoastaan pastoria, diakoneita, luotettuja, vaan se tarkoittaa, että jokainen yksilö vaeltaa maailmassa yksin Jumalan kanssa. Te olette kastetut tähän Kuningaskuntaan, eikä siellä ole ketään muuta kuin sinä ja Jumala. Näettekö? Hän antaa määräykset, ja te toimitte niiden mukaan. Mitä tahansa Hän sanoo, siellä ei ole epäilyksen varjoakaan missään, te vaellatte suoraan eteenpäin. Jos Herra sanoo tämän, silloin ei kukaan maailmassa kykene puhumaan teitä siitä pois, te jatkatte eteenpäin samoin kuin ennenkin. Nyt te olette tulossa Täydelliseen Uskoon, täydelliseen täydellisyyteen, joka ei voi pettää. Se usko ei milloinkaan petä. Kyllä, Hän oli salaperäinen heille Täydellisen Uskonsa kanssa; ja niin se on nyt niiden kanssa, joilla on Täydellinen Usko, he ovat salaperäisiä muille.

¹¹⁵   Meille on opetettu “vastustamaan Perkelettä, ja hän tulee kaikkoamaan meistä.” Nyt tämä vastustaminen on yksinkertaisesti “hylätä hänet”; vain vastustakaa häntä, se on “kääntäkää selkänne sille”. Kun Jumala sanoo määrätyn asian; ei ole väliä mitä perkele yrittää sanoa teille, te ette edes kuuntele häntä. Teidän korvanne ovat kuurot kaikelle muulle paitsi sille, mitä Henki sanoo. Ymmärrättekö? “Hänelle jolla on korva kuulla (joka kuuntelee), mitä Henki sanoo seurakunnille.” hänelle, jolla on etuvartioasema, joka käsittää mitä Henki sanoo seurakunnille. Näettekö?

¹¹⁶   Kun Saatana sanoo: “No niin, minä en yksinkertaisesti voi…” Sillä ei ole mitään tekemistä… “Jos sinä opetat sitä, kirkkokunta tulee panemaan sinut…” Sillä ei ole mitään tekemistä sen kansaa, hän menee suoraan eteenpäin niin kuin ennenkin.

¹¹⁷   “Hän, jolla on korva, hän kuulkoon mitä Henki sanoo seurakunnille.” Te tiedätte Raamatussa jatkuvasti sanottavan niin. “Hänelle, jolla on usko. Hänelle, jolla on korva kuulla, hän kuulkoon.” Näettekö? “Hän jolla on viisaus, hän laskekoon pedon luvun.” Kaikki nämä eri asiat. “Hän, jolla se on, hän kertokoon sen muille heistä, niin että heilläkin voi olla.”

¹¹⁸   Ja se on sen uskon kautta, josta me nyt puhumme, se on usko, joka teillä täytyy olla, tuo Täydellinen Usko; Usko, joka sanoo: “Kyllä!” Te ette sano mihinkään: “Ei”, kun Jumala sanoo: “Kyllä.” Näettehän?’ Kun Hän sanoo: “Kyllä”, se on “kyllä.” Eikä mikään muu voi koskaan ottaa sitä pois teiltä.

¹¹⁹   Täydellisen Uskonsa kanssa Jeesus oli hyvin omituinen. Eikä Perkele viipynyt Hänen lähellään kovin pitkään. Me opetimme siitä tänä aamuna. Kun hän tuli tuon suuren järkiperäisen käsityksensä kanssa hämätäkseen Jeesusta, hän totesi osuneensa kymmenentuhannen voltin linjaan: se heitti hänet pois. Kyllä vaan. Ja Hän sanoi: “On kirjoitettu, mies ei elä yksin leivästä”, hän sai sähköiskun silloin.

 Hän tuli hieman pehmeämmin seuraavalla kerralla, kun hän sanoi: “No niin, sinä olet suuri mies, sinä voit nostaa itsesi tänne ylös ja olla jotakin.”

¹²⁰   Hän sanoi: “Häivy Minun edestäni, Saatana.” Pojat, mitä hän kohtasikaan! Ja, “Sinun ei tule kiusata Herraa sinun Jumalaasi.” Näettekö, Hän itse todisti Saatanalle, että Hän oli Herra Jumala. “Sillä on kirjoitettu: ’Sinun ei tule kiusta…’”

¹²¹   No niin, jos Saatana ei olisi tiennyt, että se oli Herra Jumala, hän olisi sanonut: “Hetkinen vain, sinä et ole tuo Henkilö.” Mutta silloin hän tiesi sen paremmin ollakseen sanomatta sitä Jeesukselle.

¹²²   Hän tiesi millä maaperällä seistä. Hän sanoi: “Sinun ei tule kiusata Herraa sinun Jumalaasi.” Ja se on kuka Hän oli. Ja Saatana tiesi olla sanomatta sitä, koska Jeesuksen teot olivat jo todistaneet, että Hän oli Herra Jumala.

¹²³   Huomatkaa nyt eräs toinen asia. Täydellinen Usko hallitsee kaikkia olosuhteita. Täydellisellä Uskolla on täydellinen hallinta kaikissa olosuhteissa. Ei väliä mitä se on, Sillä on herruus. Tarkatkaa nyt! Kun te uskotte mitä tahansa, ja teette mitä tahansa, ja teillä on usko siihen mitä olette tekemässä; silloin ei ole väliä minkälaiset olosuhteet ovat, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Katsokaahan, se hallitsee täysin tuon asian. Jos kysymys on sairashuoneesta, ja Herra on paljastanut, että tämä määrätty asia tulee tapahtumaan, te vain puhutte sen ja menette eteenpäin.

¹²⁴   “Oh, tekeekö se…?” Älkää, kysykö mitään kysymyksiä. Se on jo ohitse, jatkakaa vain eteenpäin. Näettekö? Se hallitsee täysin kaikkia olosuhteita. “No niin, jos te teette tämän, se-ja-se tulee tekemään…” Katsokaahan, Sillä on jo se hallinnassaan. Näettekö?

¹²⁵   Usko uskoo, että Jumala tulee tekemään sen. “Minä en tiedä kuinka Hän tulee tekemään sen, mutta kuitenkin Hän tulee tekemään sen.” Näettekö? Se hallitsee täysin kaikkia olosuhteita.

¹²⁶   Ja usko ja rakkaus ovat sukulaisia, koska teillä ei voi olla uskoa ellei teillä ole rakkautta, koska teidän uskonne on Jumalassa, Joka juuri on rakkauden ydin. Usko ja rakkaus työskentelevät yhdessä.

¹²⁷   Varmasti, aivan kuten nuoripari. Ottakaa nuori mies ja nuori nainen, jotka ovat rakastuneet toisiinsa. Ja, kun he kulkevat yhdessä ja alkavat tuntea toistansa enemmän, heidän sydämensä alkavat lyödä kuin yksi. Näettehän? He eivät vielä ole mies ja vaimo, mutta heidän rakkautensa sitoo heidät yhteen, ja heillä on luottamus toinen toiseensa. Nyt, jos he todella rakastavat toisiansa, todella rakastavat, ja sinä tiedät, että tämä tyttö rakastaa sinua, ja hän tietää, että sinä rakastat häntä, teillä on luottamus (usko toisiinne), te uskotte toisiinne. Jos ette tee sitä, teidän on paras olla menemättä naimisiin.

¹²⁸   Huomatkaa, teillä täytyy olla usko toisiinne. Ja, jos te erotatte heidät ja panette toisen äärimmäiseen etelään ja toisen äärimmäiseen pohjolaan, siellä on yhä tuo rakkaus, joka sykkii toinen toiselle, välittämättä siitä, missä he ovat. He ovat juuri niin uskollisia toisilleen kuin vain voi olla, koska he rakastavat toisiansa. Ja, jos sinä rakastat Herraa, et vain yrittääksesi välttyä helvetiltä, vaan sinä rakastat Herraa, silloin sinulla on usko Jumalaan; näettekö, jos te rakastatte Häntä.

¹²⁹   Eräs nuori tyttö… Se tapahtui juuri täällä Louisvillessä äskettäin. Eräs nainen, joka oli ollut kristitty monia vuosia, rakastui tähän mieheen, joka oli ollut kristitty vasta pari vuotta. He rakastivat toisiansa, heillä oli luottamus toisiinsa, ja he menivät naimisiin. Ja tämä nainen sanoi miehellensä: “Sen täytyy olla vaikeata sinulle, koska olet vain nuori kristitty. Sinun on täytynyt mennä niin paljon lävitse.” Hän oli ryypännyt. Hän sanoi: “Sinulla on ollut niin paljon läpi käytävää, ja minä tiedän, että kiusaus on oleva suuri. Mutta minä haluan sinun tietävän yhden asian. Jos sinä satut lankeamaan, jos satut lankeamaan ja kiusaus voittaa sinut, niin älä jää pois kotoa; tule kotiin, koska minä tulen olemaan täällä ja odotan sinua, ja minä tulen auttamaan sinua rukoilemaan jälleen lävitse, kunnes olet saanut voiton. Minä tulen pysymään kanssasi, koska mennessäni naimisiin kanssasi, minä tein sen, koska rakastin sinua. Ja ei ole väliä mitä sinä olet, minä yhä rakastan sinua.”

¹³⁰   Huutama päivä myöhemmin hän oli syömässä eväitään siellä pannuhuoneessa muiden miesten kanssa, ja hän kertoi heille siitä sanoen: “Kuinka voisi mies koskaan tehdä jotakin väärää, kun joku rakastaa häntä sillä tavalla?” Näettekö?

¹³¹   Siinä se on teille. Kuinka te voisitte rikkoa sellaista luottamusta?

¹³²   Ja, kun me olimme syntisiä, vieraantuneet, ja ilman Jumalaa maailmassa; tuossa mudassa, josta puhuin tänä aamuna, tuli Jumala luoksemme! Jumala etsi teitä, te ette koskaan etsineet Jumalaa. “Ei kukaan voi tulla Minun tyköni, ellei Isä häntä ensin vedä.” Ja Jumala tuli alas tuohon liejuun, jossa te olitte, ja etsi teidät ja toi teidät ulos! Sen tulisi luoda Täydellinen Rakkaus. Katsokaa mitä te olitte, ja katsokaa mitä te olette nyt. Mikä sen teki? Joku, joka rakasti teitä! Eikö teillä silloin voi olla usko siihen, mitä Hän on luvannut teille? Todellinen aito rakkaus tulee luomaan luottamuksen Hänen Sanaansa.

¹³³   Hän otti minut, kun en ollut mitään. Minä en vieläkään ole mitään, mutta minä olen Hänen kädessänsä. Katsokaahan, Hän otti minut. Hän rakasti minua, kun en ollut rakastettava. Hän rakasti teitä, kun te ette olleet rakastettavia, mutta Hän muutti teidät. Aivan niin kuin tuo värillinen sisar sanoi kerran todistuksessaan, hän sanoi: “Minä en ole mitä minun tulisi olla, enkä minä ole mitä haluan olla, mutta minä en myöskään ole, mitä minun oli tapana olla!” Hän tiesi tulleensa jonnekin, jotakin oli tapahtunut. Ja sillä tavalla se on. Jos Jumala, kun minä vielä olin vieraantunut Hänestä, niin rakasti minua, että Hän kumartui alas nostaakseen minut ylös, niin se antaa minulle luottamuksen siihen, että Hän haluaa käyttää minua. Hänellä on tarkoitus tehdessään niin. Hän oli nähnyt jotakin minussa. Hän oli nähnyt jotakin teissä. Hänellä oli syy pelastaa teidät, katsokaa pelastumattomia ihmisiä tänään. Katsokaa niitä miljoonia, jotka Hän olisi voinut ottaa teidän asemestanne, mutta Hän otti teidät. Aamen! Kukaan ei voi ottaa teidän paikkaanne. Aamen! Te olette Jumalan taloudessa. Kukaan ei voi tehdä sitä. Se on Hänen rakkautensa teitä kohtaan.

¹³⁴   Eikö silloin teidän rakkautenne kurottaudu takaisin Häntä kohtaan? Silloin te olette rakastuneita. Ei väliä mikä tilanne on, asiat ovat tämän Rakkauden hallinnassa, joka luo Uskon; Jumala rakastaa teitä, ja te rakastatte Jumalaa, ja te rakastatte toinen toistanne, ja se tuo Uskon. Hyvä on. Eikä se voi olla tuottamatta tarkalleen sitä, mitä Jumala lupasi sen tekevän.

¹³⁵   Tarkatkaa nyt! Täydellinen Usko on puhdas, aivan yhtä puhdas kuin rakkauskin on. Näettekö? Kun te rakastatte miestänne tai te rakastatte vaimoanne, niin kenenkään ei ole tarpeen sanoa teille, että “te ette tee sitä”, koska te tiedätte tekevänne sen.

¹³⁶   Jos minä nyt kysyisin teiltä: “Kuinka sinä voit todistaa tekeväsi sen?”

¹³⁷   “Minä todistan sen tavalla miten elän häntä kohtaan. Minä olen uskollinen, rehellinen vaimo. Minä olen uskollinen, rehellinen mies, ja se todistaa minulle, että rakastan vaimoani; tai, että rakastan miestäni.” Katsokaahan, teidän elämänne todistaa, mitä te olette. Samoin tekee kristillisyys. Näettekö? Se on teidän Uskonne, teillä on luottamus toisiinne ja se on puhdas. Ja siellä on jotakin todellista, jota te ette voi näyttää kenellekään muulle, mutta kuitenkin teillä on se, ja teidän tekonne todistavat sen.

¹³⁸   Ja, kun teillä on puhdas, väärentämätön Usko, kuten rakkautenne kumppanianne kohtaan, silloin te todistatte sen sillä tavalla, miten te toimitte. Te ette enää valita, te tiedätte, että se on tapahtunut, te vain kuljette eteenpäin. Ei väliä niitä asiat näyttävät, tai mitä joku muu sanoo, te tiedätte mitä on tapahtunut. Te tiedätte, että se on päättynyt; aivan yhtä hyvin kuin te tiedätte rakastavanne miestänne, aivan yhtä hyvin kuin te tiedätte, että teillä on… Katsokaahan, rakkauden ja uskon täytyy käydä yhdessä. Ne ovat sukulaisia. Rakkaus tuottaa uskon.

¹³⁹   Kun Saatana kiusaa meitä, meidän tulee vastustaa häntä Täydellisessä Uskossa Täydelliseen Sanaan, niin kuin Jeesus teki. Jumalan Sana on täydellinen. Meillä tulee olla Täydellinen Usko tähän Täydelliseen Sanaan, ja vastustaa Saatanaa.

¹⁴⁰   Kiirehtikäämme nyt niin nopeasti kuin voimme.

¹⁴¹   Uskollaan Omaan Sanaansa Hän voitti, ja me voimme voittaa mitä tahansa; sekä kuoleman, helvetin ja haudan. Me tiedämme, että Jumala on Jumala, ja, että Täydellisellä Uskolla Jumalan Täydelliseen Sanaan, Hän voitti kaiken, minkä kanssa Hän tuli kosketukseen. Ei edes kuolema voinut pysyä Hänen Läsnäolossaan. Sairaus ei voinut pysyä Hänen Läsnäolossaan. Hänestä virtasivat kuin voiman virrat, virraten jatkuvasti, jopa Hänen vaatteistaan. Nämä ihmiset, jotka makasivat varjoissa, koskettivat vain sormellaan Hänen vaatteitaan ja parantuivat. Kun tuo nainen oli tehnyt sen, silloin kaikki halusivat koskettaa Hänen vaatteitaan, koska he olivat nähneet, että Hänestä jatkuvasti virtasi voima niin kuin virrat. Siellä Hän oli, vaeltaen maailmassa Täydellisen Uskon kanssa, koska Hän oli Sana.

¹⁴²   Ja nyt: “Jos te pysytte Minussa”, Hänen kauttansa, Hän toi Sanan teille, “ja Minun Sanani pysyvät teissä”, silloin vaeltakaa samankaltaisella tavalla, niin että teistä virtaa voima. Niin, että Jumalan siunauksien virrat vuotavat teistä ihmisille.

 Näettekö mitä minä tarkoitan? Ettekä te vain tee sitä, ettekä kuvittele sitä. Se itse asiassa tapahtuu, ja te näette sen. Jos te vain kuvittelette sen, se ei tee mitään hyvää; vaan, jos se todella on siellä, jos se todella on tapahtunut.

¹⁴³   Huomatkaa nyt! Hän sanoi: “Jos te hävitätte tämän Ruumiin (tämän Temppelin), Minä tulen nostamaan Sen jälleen ylös kolmessa päivässä.” Miksi? Hän oli täysin tietoinen, että Hän tulisi tekemään sen, koska Kirjoitukset sanoivat, että Messias tulisi tekemään sen: “Minä en tule jättämään Hänen sieluansa helvettiin, enkä tule sallimaan Pyhäni nähdä turmeltumista.” Profeetta, jolle Sana tulee, oli sanonut sen tulevan tapahtumaan, ja Hän tiesi olevansa tuo Henkilö.

¹⁴⁴   Ja kun… Jeesus itse sanoi: “Uskon rukous parantaa sairaan”, tai, “He laskevat kätensä sairaiden päälle ja he parantuvat.”

 Teillä täytyy olla tuo sama täydellinen luottamus, että “kun kädet on laskettu päälleni, minä olen parantuva”, koska Hän sanoi niin.

¹⁴⁵   Hän sanoi: “Hävittäkää tämä Ruumis, ja Minä tulen nostamaan Sen ylös”, koska Hän tiesi olevansa Messias. “Minä en salli Pyhäni nähdä turmeltumista”; Hän tiesi olevansa tuo Pyhä. “Enkä Minä tule jättämään Hänen sieluansa helvettiin”; eikä Hän tehnyt sitä. Hän tiesi voivansa tehdä sen. Hänellä oli luottamus siihen, että Hän oli siellä voittaakseen sekä kuoleman, että helvetin, ja Hän sanoi: “Hävittäkää Se, jos tahdotte, ja Minä tulen nostamaan Sen jälleen ylös kolmessa päivässä.” Oi! “Minulla on valta antaa elämäni, ja Minulla on valta ottaa se jälleen”; Hän tiesi kuka Hän oli.

¹⁴⁶   Te olette kristitty. Teillä on oikeus mihin tahansa lunastuksen siunaukseen, jonka puolesta Jeesus kuoli teitä varten. Se on kaikki teidän! Se on jo maksettu, teidän vain täytyy uskoa se. Ei kuvitella sitä, vaan uskoa se, ja tietää, että se on teidän, ja että te voitte omistaa sen. Oi, se on voittava Usko: tietää! Kyllä.

¹⁴⁷   Hän tiesi edeltä, että se tulisi tapahtumaan. Hän voi ennustaa, että se tulisi tapahtumaan, koska Hän tiesi sen tulevan tapahtumaan; ja mitä tahansa Hän ennusti, se tapahtui. Tarkatkaa nyt! Mitä tahansa Hän sanoi, Jumala kunnioitti, mitä Hän sanoi. Ajatelkaa sitä! Mitä tahansa Jeesus sanoi, Jumala pani sen tapahtumaan. Niinpä Hän tiesi, että Hänen Sanansa olivat Jumalan Sanoja. Katsokaa nyt! Tuo sama Kirjoitus tulee nyt takaisin meille, “Jos te sanotte tälle vuorelle.” Sallikaa sen nyt imeytyä sisälle vähän aikaa, näettehän, koska meillä tulee olemaan, rukousjono. Me tulemme päästämään seurakunnan pois, ne joiden täytyy mennä, ja tulemme rukoilemaan sairaiden puolesta.

¹⁴⁸   Katsokaa! Hän tiesi miellyttävänsä Jumalaa. Hän tiesi, ettei Hänen elämässään ollut mitään. Jumala oli jo todistanut siitä: “Tämä on Minun rakas Poikani, johon olen hyvin mielistynyt, kuulkaa Häntä! Tämä on Minun rakas Poikani, jossa olen mielistynyt asumaan”, Hänen kastepäivänään. “Olen mielistynyt valmistamaan asuntoni tänne, Hänessä ei ole mitään tuomittavaa.”

¹⁴⁹   Nyt, kun tuo sama Jumala tulee teihin, ja on mielistynyt asumaan teissä, ja on mielistynyt kunnioittamaan teidän sanaanne, sitä mikä teidän päätöksenne on… Mikä oli Joosuan ratkaisu? “Pysy hiljaa, aurinko!” Ja se pysyi siellä. Aamen! Mikä oli Mooseksen ratkaisu? Hän piti keppiänsä veden yllä tällä tavalla ja sanoi sille: “Avaudu!” Ja se avautui! Katsokaahan, se on mitä tahansa te pyydätte. “Ja, jos te sanotte tälle vuorelle: ‘Siirry, ja ettekä epäile sitä, (näettekö, sydämessänne), vaan uskotte, että se, mitä olette sanoneet, tulee tapahtumaan, niin te voitte saada sen (mitä olette sanoneet).” Se panee teidät takaisin Sanaa. Se ei ole nyt mitään kuorittua maitoa. Se panee teidät takaisin Sanaan. Minä tiedän, että se tulee hyppäämään päidenne ylitse tässä, koska Se ei voi ankkuroitua; mutta todellinen, aito usko käsittää sen juuri nyt.

¹⁵⁰   Olen nähnyt sen, ystävä. Tässä on tämä Raamattu avoinna edessäni. Olen nähnyt sen tapahtuvan, ja tiedän, että se on Totuus. Minä tiedän, Jumala Taivaassa tietää, että minä en ehkä elä päättääkseni tätä sanomaa, mutta minä tiedän, että se on tapahtunut. Olen itse nähnyt sen. Minä olen todistaja sille, että tuo Sana on täyttynyt, ja minä tiedän, että Se on Totuus: sanoa se, ja seistä siellä ja nähdä kuinka Luoja tuo eläviä olentoja olemassaoloon, suoraan silmienne edessä; te ravistelette päätänne ja ihmettelette; ja sitten katsotte ympärillenne ja sitten näette Hänen tuovan olemassaoloon toisen, aivan tarkalleen samalla tavalla, koska te sanoitte niin. Ja te sanotte: “Siellä tulee olemaan toinen”, ja, kun te katsotte, niin siellä se on! No niin, se on totuus.

¹⁵¹   Oh, missä meidän pitäisi olla? Siinä on Täydellinen Usko. Ilman näkyä: “Vain puhu Sana”, näkemättä aikaisemmin yhtään oravaa. Hän vain sanoi tämän raamatunpaikan, mitä se oli, ja “puhu se, äläkä epäile sitä; ja se mitä sinä sanot tulee olemaan siellä.” Ja minä otin Jumalaa Hänen Sanastansa, ja se oli siellä. Se on totta. Se on aivan yhtä voimallinen… Ja ystävä, sinun pastorinasi, Se on aivan yhtä voimallinen niin kuin Se oli silloin, kun Joosua pysäytti auringon; koska aurinko oli jo siellä, elementit olivat liikkeessä, ja hän pysäytti tuon liikkeen. Mutta tässä, Hän toi olemassaoloon jotakin mitä ei ollut siellä, Hän loi sen! Olen niin iloinen tuntiessani Jumalan, joka voi ottaa tämän maan tomun jonakin päivänä, ja kutsua minut jälleen takaisin elämään, sen jälkeen, kun minut on pantu hautaan. Oi! Siinä se on.

 Minun uskoni katsoo ylös Sinuun,
Sinä Golgatan Karitsa….

¹⁵²   Te sanotte sen, ettekä epäile, vaan uskotte sen mitä olette sanoneet, ja teillä tulee olemaan se mitä olette sanoneet. Näettekö, uskokaa, että se tulee tapahtumaan!

¹⁵³   Daavid Psalmeissa puhui Hänestä. Ja sen mukaisesti Hän otti voimansa ja palveli muita. Hän ei vain pitänyt sitä itsellänsä, vaan palveli muita sillä; myöskin pelastaen muita, ja Hän voi tehdä samoin nyt. Ja Hän lupasi Sanassansa tuon saman uskon uskovaisille… Kuten Joh. 14:12, Hän sanoi niin; myös Markus 16; ja Markus 11:23, jonka juuri olemme lukeneet.

¹⁵⁴   Tarkatkaa nyt. Hän on ilmestynyt meille samassa muodossa kuin heille Vanhassa Testamentissa, ja niin kuin Hän teki Uudessa Testamentissa; ja osoittanut samalla Sanalla olevansa sama Kristus. Ja minä julistan teille, että Kristus on Pyhä Henki. Sana Kristus merkitsee “voideltu”; vain henkilö, joka on voideltu, se on Kristus, voideltu. Kuinka monet tietävät, että se on totta? Se on tulkit… Voideltu, tulisi olemaan mies, joka olisi voideltu. Voideltu millä? Raamattu sanoo Apostolien teot 2, että Jeesus Nasaretista, Jumalan hyväksymä mies, oli voideltu Pyhällä Hengellä; kulkien ympäri ja tehden suuria tekoja, joilla Jumala julkitoi ja todisti sen, että Hän oli tässä miehessä.

¹⁵⁵   Ja nyt, me tulemme voidelluksi tuolla samalla Hengellä, voidelluiksi messiaiksi, viimeisten päivien messiaiksi, loistaaksemme ympärillenne Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusta; näyttääksemme, että Hän ei ole kuollut, vaan, että Hän Pyhän Hengen muodossa on omissansa; liikkuen Morsiamensa keskuudessa, rakastaen Häntä, ja vuodattaen itsensä Häneen. He ovat tulossa yhdeksi Hääateriaa varten; ja samat merkit, jotka sana Jumala lupasi samassa Sanassa, julkituovat Hänet sanalla tavalla.

¹⁵⁶   Mitään muuta ei ole jäljellä meille tehdä kuin uskoa Se, “uskoa se” on aineellistua, ja se luo Täydellisen Uskon. Ajatelkaa vain kuinka turtuneita me olemme: ajatelkaa sitä nyt minuutin verran. Katsokaamme nyt:

¹⁵⁷   I57. Onko Hän tehnyt kaikki asiat hyvin? Onko Hän koskaan kertonut meille jotakin, mikä ei olisi ollut tarkalleen sillä tavalla kuin Hän sanoi sen? Eikö Hän ole tehnyt sitä, ja eikö suuri Tulipatsas ole ollut keskuudessanne ja tehnyt aivan tarkalleen niin kuin Hän lupasi tehdä? Emmekö me ole nähneet Sitä? Eikö tiede ole todistanut Sitä, sen jälkeen, kun se ennustettiin tapahtuvaksi, niin että se on nähty sanomalehdissä ja aikakauslehdissä, niin kuin se oli kerrottu kuukausia aikaisemmin tapahtuvaksi? Eikö Hän ole tehnyt tarkalleen sanalla tavalla kuin Hän teki Vanhassa Testamentissa, ja Uudessa Testamentissa? Ja Se on tarkalleen tuo Sama! Sana Pyhä Henki tulee ja on erottaja; ja Jumalan Sana, joka on terävämpi kuin kaksiteräinen miekka, on sydämen ajatusten ja aikeiden erottaja. Eikö se ole oikein? Eikö se ole tuo sama Jumala? Ja tuo Sama ei ole vieraana jossakin muualla, vaan Hän on täällä. Hän on täällä ja tekee tämän, luodakseen Täydellisen Uskon. Minä voin tuntea Hänet. Tiedän, että Hän on täällä nyt. Minä tiedän, että Hänen Henkensä on täällä. Minä tiedän, että Hän tietää kaikki asiat. Aamen Ja minä tiedän, että Hän haluaa tehdä jotakin. Hän on tehnyt jotakin, saadakseen aikaan tämän Täydellisen Uskon ihmisissä.

¹⁵⁸   Olemmeko me astuva Iankaikkisuuteen, niin kuin se oli Nooan päivinä, kun kahdeksan sielua pelastui? Olemmeko me tuleva Lootin tavalla, kolme ulos Sodomasta? Tulemmeko me olemaan kuin Johannes Kastajan päivinä, jolloin oli kuusi uskovaista? Uskokaamme, sillä Hänen tekonsa ovat täydelliset! He tulevat julki päivittäin ja täydellisesti edessämme, osoittaen, että Hän on Sana! Hebrelaiskirjeen 4. luvussa sanotaan:

…Jumalan Sana on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, ja on jopa sydämen ajatusten ja aikomusten erottaja.

¹⁵⁹   Ajatelkaa sitä! Jumalan Sana on Se, sydämen aikomusten erottaja. Sillä Jumalan Sana on elävä ja voimallinen, ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, lävistäen jopa erottaen toisistansa sielun ja hengen, ja nivelet ja ytimen, ja on sydämen ajatusten ja aikomusten erottaja. Sana tehtynä lihaksi! Halleluja! Sana toimien inhimillisessä lihassa, fyysisillä merkeillä, aineellisilla merkeillä, Hengellisillä merkeillä, täydellisesti, tuodakseen teille Täydellisen Uskon Täydellistä Ylostempausta varten.

¹⁶⁰   Miksi me emme voi nähdä Sitä? Se ei ole mitään salaperäistä; Perkele on pannut kaikenlaista teidän eteenne, estääkseen teidät uskomasta Sitä. Kokouksessa hän yrittää heittää mitä vain voi teidän eteenne. Ravistelkaa se pois itsestänne! Raamattu sanoo: “Nouse ja ravistele itseäsi.” Nipistäkää itseänne.

¹⁶¹   Jos Henki on täällä, Hän tuntee sinut. Teillä on vain yksi asia tehtävänä, ja se on uskoa Se ja vastaanottaa Se. Hän tuntee teidät. Uskotteko te sitä? Hän tietää, mitä sinussa on; Hän tietää, mitä sinä olet; Hän tietää; mitkä halusi ovat; Hän tietää, mitä sinä tarvitset.

¹⁶²   Jim, uskotko, että Hän tietää tuosta lapsesta? Otti siitä sadanviiden asteen [40,5°C] kuumeen pois ennen lähtöäsi. Uskotko, että Hän tulee parantamaan sen? Tule tänään ja sano: “Se tulee jättämään lapsen.” Katsoin juuri sinne ja näin heidät ennen kuin he lähtivät kotoa, ja mitä he tekivät. Se on totta.

¹⁶³   Rouva Little, uskotko sinä, että Jumala tulee antamaan sinulle voiton tuosta sokeritaudista? Siellä eräs nainen istuu vieressäsi, en tunne sinua, mutta Henki on hänen yllään. Se, mistä hän on huolissaan, on hänen lapsensa, jolle täytyy suorittaa siinä leikkaus tai jotakin. Hän on Chicagosta. “Elävämpi, voimallisempi kuin kaksiteräinen miekka; erottaja.” Mikä se on? Sana! Uskotteko sitä? Varmasti.

¹⁶⁴   Siellä istuu eräs rouva heti seuraavassa tuolirivissä; sinulla on juuri ollut silmäleikkaus, joka ei onnistunut oikein hyvin. Mutta usko Se ja sinä tulet olemaan kunnossa. Uskotko sinä sitä? Hyvä on, sinä olet parantunut. Sinun pitäisi ajatella sitä.

¹⁶⁵   Rouva Peckenpough, se ei ole sinua varten, se on tämän lapsenlapsen puolesta, joka istuu tässä. Sinä rukoilet hänen puolestaan, mutta uskotko sinä, että Jumala tulee tekemään sen terveeksi? Uskotko Jumalan voivan kertoa minulle, mikä hänellä on vikana? Lääkärit eivät tiedä, ei. Se on totta. Keuhkopöhö. Se on oikein. Hänellä on vikaa veressä. Oikein! Sinä olet jotenkin ymmällä sen suhteen, että annatko sinä hänen mennä kouluun tai ei. “Elävämpi, voimallisempi kuin kaksiteräinen miekka.’

¹⁶⁶   Näen erään naisen oksentavan. Hän on jossakin, sallikaa minun löytää hänen kasvonsa jostakin. Kyllä, hän istuu siellä takana. Hänen nimensä on rouva LewEllen. Niin uskoo koko sydämellänsä, tuo vatsavaiva tulee jättämään sinut. Aamen!

¹⁶⁷   Tässä istuu eräs nainen häntä vastapäätä, katsellen juuri nyt minua, aivan rivin päässä; hän käyttää silmälaseja. Hänellä on nivelreuma. Se on vasemmassa kädessäsi; se oli, sitä ei ole nyt. Kyllä, jos te uskotte.

¹⁶⁸   Entä tämä pieni lapsi, aivan siellä takana? Se tulee Ohiosta; sillä on syöpä silmässä. Uskotko sinä, että Jumala tulee parantamaan sen? Hän tulee tekemään sen, sinä uskot sen. Ashland, Ohio! Usko nyt, että Jumala tulee parantamaan sen, ja Hän tulee tekemään sen. Mitä se on? “Voimallisempi, elävämpi kuin mikään…”

¹⁶⁹   Tässä istuu eräs pieni sairaanhoitajatar, jokin iski häntä ja hänellä on vaiva olkapäässään. Se on oikein. Onko se oikein? Hyvä on, usko Se, ja se tulee jättämään sinut. Näettekö? “Jumalan Sana, sydämen ajatusten ja aikomusten erottaja.”

¹⁷⁰   Nyt, tässä rakennuksessa ei ole rukouskortteja. Ei ole ketään rukoiltavaksi… antamaan rukouskortteja. Me emme käytä niitä täällä, jos ei niitä vain tarvittaisi järjestyksen ylläpitämiseen. Haluatteko, että puolestanne rukoillaan? Kuinka moni haluaa, että hänen puolestaan rukoillaan niin kauan kuin Sana on ilmaistu lihan kautta? Nouskoon tämä rivi ylös ja tulkoon tätä kautta, ensin tätä käytävää pitkin tästä, aivan tästä, te, jotka haluatte, että teidän puolestanne rukoillaan. Sitten, sen jälkeen, haluan tämän käytävän tästä tulevan tänne heidän taaksensa. Sitten kun he ovat tulleet, tulkoon tämä käytävä tänne.

¹⁷¹   “Elävämpi, voimakkaampi…” Voiko kaksiteräinen miekka tehdä sitä? Ei voi! Mutta Jumalan Sana voi tehdä sen. Miksi? Se on Jumalan Sana. Nyt, uskotteko te sen?

¹⁷²   Suuri Lääkäri. Missä on tuo sisar Tenneseestä, sisar Ungren, tai Downing? “Suuri Lääkäri on läsnä.”

¹⁷³   En tule koskaan unohtamaan tuota, Fort Waynessä tuona iltana tuo pieni amishi tyttö tai dunkardi istui siellä soittaen tuota “Suuri Lääkäri on täällä nyt”; kuullessaan tuon pienen pojan parantuneen, hän hyppäsi ylös, Pyhä Henki lankesi hänen päällensä, hänen kaunis tukkansa valahti hänen hartioillensa, ja piano ei koskaan jättänyt nuottikaan väliin. “Suuri lääkäri nyt on lähellä, ymmärtäväinen Jeesus.” Yliluonnollinen voima liikutti noita pianon koskettimia soittaen “Suuri lääkäri nyt on lähellä”.

¹⁷⁴   Katsokaahan, te… Uskotteko te? Teidän tulisi. Näettekö? Nyt muistakaa, kun te menette ohitse… Nyt, jos te ette usko sitä, älkää tulko, istukaa alas. Sanokaa: “Minä en aio. Minä en aio kompastua tähän. Aion tulla, uskoen sen.” Kun minä…

¹⁷⁵   Raamattu sanoo: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Jos he laskevat kätensä sairasten päälle, he tulevat terveiksi.” Tämä on tarkalleen oikein. Nyt, se on ilman ehtoja: “Jos sinä uskot sen.” Nyt, uskon sen. Jumala on todistanut sen sinulle, minä uskon sen. Näettekö? Hän ilmaisee Sanansa osoittaakseen, että Se on Hänen Sanansa. Kirjoitusten täyttymys, osoittaakseen, että se on. Nyt, uskotteko te, kun te menette ohitse. Tuletteko tekemään sen? Ja sitten, kun lasken käteni päällenne,… se on tarkalleen, mitä Raamattu sanoi.

¹⁷⁶   Onko sinulla voiteluöljy täällä, veli Neville? Ota se ja tule tälle puolelle, täyttäkäämme Kirjoitus. Tule tälle puolelle ja voitele jokainen henkilö, kun he kulkevat ohitse, ja me rukoilemme heidän puolestansa. Nyt, jotta voin olla varma, jotta saan rukoiltua uskon rukouksen jokaisen teidän puolestanne, laittakaamme jokainen kätemme toinen toistemme uskovien päälle. Vain ojentautukaa, ja ristikää kätenne toinen toistenne päälle. Me tulemme havaitsemaan tässä jotain muutamien minuuttien kuluessa.

¹⁷⁷   Uskon seurakuntani edistyneen siinä, mitä me uskomme. Nähdessäni kuinka edistyneitä ihmiset ovat; kuinka he ovat valmiit ottamaan Miekan ja astumaan etulinjaan, sanoen: “Minä annan sinulle haasteen, Saatana, minä haastan sinut! Sinä et voi saada minua enää olemaan uskomatta.” Minkä tähden nämä asiat on tehty? Niin, että ihmiset tulisivat uskomaan. Se on Sana. Se osoittaa, että se, mitä minä saarnaan teille, on Totuus, Sana. Sama lihaksi tehtynä, tehty lihaksi teissä; Sana on tehty Elämäksi teissä; Se on tehty Elämäksi minussa. Näettekö?

 Suuri Lääkäri! Hyvä on, kumartakaamme nyt päämme.

¹⁷⁸   Herra Jeesus, Suuri Lääkäri on nyt lähellä, Sinä olet Lääkäri. Olen saarnannut Sinun Sanasi, ja Sinun Sanasi on ilmoittanut, että Sinä olet täällä; ja Sinä olet sama eilen, tänään ja ikuisesti; etkä Sinä voi pettää. Sinä et ole koskaan pettänyt meitä Herra. Ja nyt, kaikki nämä, joiden kädet ovat toistensa päällä, voikoon Jumalan siunaukset levätä heidän yllään. Ja, kun me tulemme rukoillen ja voitelemme heidät öljyllä, pastori ja minä, heidän kulkiessaan tästä ohitse, niin voikoon jokaisella heistä olla usko uskoa se, tietääkseen, että itse Taivaan Jumala on läsnä. Voikoon jokainen heistä ravistella itseään. Voisivatko he tehdä sen tämän yhden kerran, Herra? Salli sen imeytyä syvälle, Herra, yhden kerran. Avaa heidän silmänsä, Herra, että he voivat nähdä, mitä on tapahtumassa, ja eivätkä olisi sokeita ja horjuisi, vaan että he näkisivät ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen Läsnäolon todellisuuden. Suo se, Herra, Jeesuksen Nimen kautta. Aamen.

¹⁷⁹   Minä haastan teidät Jeesuksen Kristuksen Nimessä, että ette tule tähän jonoon, ellei teillä ole tuota Täydellistä Uskoa, koska silloin te otatte vain aikaa joltakin muulta. Älkää tehkö sitä! Ja niin kauan kuin olen saarnannut teille, olenko kertaakaan sanonut yhtään asiaa, joka ei olisi tapahtunut? Tarkalleen! Herra teki sen. Niin ei tehnyt sitä minun tähteni, minä uskon. Hän teki sen teidän tähtenne, niin että te voisitte uskoa, että minä kerron teille Totuuden. Sen jälkeen, kun te uskotte sen, tulee kaikki olemaan kunnossa, ja te tulette parantumaan. Kun te kuljette tästä ohitse, heittäkää pois epäuskonne, joka on hengellisessä taskussanne täällä alhaalla. Te ette näe sitä, mutta se on siellä, Kun tuo öljy koskettaa teitä, heittäkää epäuskonne pois juuri silloin. Kävelkää pois Täydellisen Uskon kanssa, että te olette terve. Haluatteko tehdä sen? Jumala silloin siunatkoon teitä.

¹⁸⁰   Hyvä on, nyt pyytäisin, että joku, joka osaa johtaa laulamista… Missä on tuo suuri saarnaaja, veli…? Mikä hänen nimensä on? Capps, veli Capps. Onko hän rukous jonossa? Tule tänne, veli Capps, seiso siellä ja laula seurakunnan kanssa tuota laulua “Suuri lääkäri nyt on lähellä”.

¹⁸¹    Sillä aikaa, kun he johtavat sitä, laulakoon jokainen nyt sydämestänsä. Älkää vain laulako ja sanoko: “Minä laulan nyt: suuri lääkäri nyt on lähellä, ymmärtäväinen Jeesus. Puhu, vaipuvin sydämin tevehdi, ymmärtäväinen Jeesus.” Oi!

 Haluan kuulla sen nyt, olkaa varpaillanne; olkaa valppaat; “Kyllä, suuri Lääkäri nyt on täällä, ymmärtäväinen Jeesus.” Me rukoilimme, että Hän olisi täällä! Minä uskon sen. Aamen.

Hyvä on, tulkoon… Tulkoon, ne joilla, on usko eteenpäin.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä minä lasken käteni tämän sisaren päälle hänen parantumisekseen.

Jeesuksen Kristuksen nimessä, lasken käteni tämän veljen päälle, hänen parantumiseksensa.

Jeesuksen Kristuksen nimessä, lasken käteni tämän siskon päälle, hänen parantumiseksensa.

Jeesuksen Kristuksen nimessä, lasken käteni tämän veljen päälle hänen parantumiseksensa.

Jeesuksen nimessä, lasken käteni sisaren päälle parantumiseksi.

Jeesuksen nimessä, lasken käteni veljeni päälle.

Jeesuksen nimessä, lasken käteni sisareni päälle.

Jeesuksen nimessä, lasken käteni veljeni päälle.

Jeesuksen nimessä, lasken käteni sisareni päälle.

Jeesuksen nimessä, lasken käteni veljeni päälle hänen parantumiseksensa.

Jeesuksen nimessä, lasken käteni sisareni päälle.

Jeesuksen nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä!

Jeesuksen Nimessä!

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä!

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni. Olkoon hän terve.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä lapsi, suo se.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä pieni poika.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä pieni tyttö.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä veljeni, Herra.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, Herra…?… Jumalan kunniaksi.

Parantaen veljeni, Jeesuksen Nimessä. Jätä se rauhaan.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä lapsi.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä sisar.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä sisar.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisar.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisar…?….

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisaremme.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni, tee hänet terveeksi.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni, Herra.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä pieni tyttö.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna lapsi.

Paranna lapsi, Herra, Jeesuksen Nimessä.

Paranna tämä pieni poika, Jeesuksen Nimessä.

Paranna sisareni, Herra, Jeesuksen Nimessä.

Paranna Collins sisareni, Herra, Jeesuksen Nimessä.

Paranna sisareni, Jeesuksen Nimessä.

Paranna veljeni, Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Paranna sisareni, Jeesuksen Nimessä.

Pane pois epäuskosi nyt.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Pudota epäuskosi laatikkoon nyt. Mene ohi. Ota Täydellinen Usko.

Jeesuksen Nimessä, ota se. Se tapahtukoon.

Jeesuksen Nimessä, suo se, Herra.

Jeesuksen Nimessä, suo se, Herra.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni, Herra.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni…?…

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Siunatkoon sinua, veljeni. Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni Cox, Herra. Ylistetty olkoon Herra!

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Nyt, muistakaa, aion laittaa tähän kaiken uskoni niin hyvin kuin osaan, tarkoituksella.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä pieni tyttö.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä sisar.

Jumala, lasken käteni tämän vauvan päälle. Niin hän olkoon parannettu, Jeesuksen Nimessä. Aamen.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä pieni tyttö.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä veljeni.

Pieni tyttö? Pidä heidän itselläsi. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna, Herra, kunniaksesi.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisaremme.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisaremme.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, pyydän hänen parantumistaan.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni, Herra.

Jeesuksen Nimessä, paranna pieni veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna veljeni, tämä lapsi.

Jeesuksen Nimessä, paranna heidät, Herra.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Paranna sisareni, Jeesuksen Nimessä.

Paranna veljeni, Jeesuksen Nimessä.

Paranna sisareni, Jeesuksen Nimessä.

Paranna sisareni, Jeesuksen Nimessä.

Paranna sisareni, Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Paranna sisareni.

Paranna sisareni. Siunaa heitä, Herra, heidän…?… Jeesuksen Nimessä.

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljemme, Herra.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna sisareni, Herra.

Jeesuksen Nimessä, suo hänen pyyntönsä.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Pane pois epäuskosi. Tule, uskoen nyt, Jumala tulee suomaan sen. Tule, uskoen se, ja Jumala tulee suomaan sen. Uskon sen. Käytän kaiken uskoni niin hyvin kuin vain osaan. “He laskevat kätensä sairasten päälle; he tulevat paranemaan.”

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna sisareni.

Miten on näkösi, veli Neville? Veli Dauch, Jumalan armon voitonmerkki! Tämä on se mies, jonka oletettiin kuolleen, viikko pari sitten.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, Jumala, Sinun täytyy rakastaa häntä, Isä, koska sinä olet tehnyt suuria asioita hänelle. Lasken käteni hänen päällensä, Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Herra Jumala, hänen rakkaan vaimonsa päälle, lasken käteni hänen päällensä, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, hänen parantumiseksensa. Aamen.

Olivatko siinä kaikki?

¹⁸²   Kumartakaamme nyt päämme:

 Suuri Lääkäri nyt on lähellä,
Ymmärtäväinen Jeesus;
 Hän saa alas painuneen sydämen ilahtumaan,
Oi, kuule Jeesuksen ääntä.
 Suloisin sävel serafin laulussa,
Suloisin nimi kuolevaisella kielellä;
Suloisin laulu koskaan laulettu,
Jeesus, siunattu Jeesus.

¹⁸³   Tiedättekö mitä minä olen tehnyt teille? Te olette kutsuneet minua “teidän pastoriksenne” ja te sanotte oikein, silla se minä olen. Jos minä, teidän pastorinne, olen ollut Jeesuksen Kristuksen tunnistama, että minä teen Hänen tekojansa, silloin uskokaa minun Sanani. Tekemällä tämän uskon teon, laskemalla kädet teidän päällenne, minä olen tuominnut sen taudin tai ahdistuksen, joka teitä on vaivannut. Uskokaa se, ja teillä on oleva se, mitä olette pyytäneet, huolimatta siitä, mitä se on, sillä kaikki asiat ovat mahdollisia niille, jotka uskovat. Ja, kun te rukoilette, uskokaa saavanne sen mitä olette pyytäneet. Ja minä totisesti uskon, että minä saan sen, ja sydämessäni minä vastaanotan parantumisen teille jokaiselle, minä vastaanotan sen, että se on tehty. Minä uskon sen, minä uskon sen kaikella, mitä minussa on. Myöskin käteni näiden täällä olevien nenäliinojen päällä, olen seurannut sitä hyvin tarkasti, ja uskon, että ne tulevat tuottamaan aivan tarkalleen sen, mitä ihmiset ovat pyytäneet. Minä uskon sen.

¹⁸⁴   Tämä on tulossa tuohon Kolmanteen Nykäisyyn! Minä uskon sen. Nyt haluan kysyä teiltä vilpittömän kysymyksen, teiltä, jotka kuljitte rukousjonon lävitse. Voitteko te todella uskoa, ja tuntea nyt, että teissä on tapahtunut jotakin sen jälkeen, kun kädet laskettiin teidän päällenne? Oikein; kohottakaa kätenne. Siinä se on teillä. Tämä on, mitä me olemme odottaneet. No niin, tämä ei ole… tämä on vain alkamassa kukoistamaan nyt. Näettekö? Minä vain aloitin… Tein tämän tarkoituksella. Minä tein tämän tarkoituksella. Olen tekemässä jotakin, siinä tarvitaan tämä uskon lataus, ja meneminen suoraan takaisin alkaaksemme ja tullaksemme sisälle; näettekö, nostaaksemme jotenkin uskon sille tasolle, jota te ette ole koskaan aikaisemmin huomanneet sillä tavalla, Ei usko, vaan Täydellinen Usko, on rakennettu tänne ylös. Ja tarkatkaa täydellistä Jumalaa, täydellisellä sydämellä, kuinka Hän pitää täydellisesti lupauksen täydellisellä Sanallansa, joka on terävämpi kuin kaksiteräinen miekka ja on sydämen ajatusten erottaja. Ja mistä on kysymys? Me tulemme nyt täydellisyyteen, koska ihmisten täytyy tulla tähän voidakseen olla Ylöstempauksessa. Se on mikä estää sen tulemasta juuri nyt, kun täytyy odottaa Seurakuntaa tulemaan tuohon Täydelliseen. Ylöstempaus Uskoon. Minä odotan sitä. Se merkitsee paljon maahan ravistelua minulle ja samoin paljon teille, mutta yhdessä me tulemme selviytymään siitä Jumalan Armolla. Aamen.

 Suuri Lääkäri nyt on lähellä,
ymmärtäväinen Jeesus…

Herra Jeesus, siunaa rakasta veljeäni. Tehdään Pyhä Henkesi tämän pastorin terveeksi, ja pitäköön hänen terveenä ja voimakkaana, siinä palvelutehtävässä, johon Sinä olet hänet kutsunut. Jeesuksen Nimessä, vaadin sitä, Herra. Me vaadimme sitä. Tiedän sen olevan oikein. Me uskomme sen nyt.

 Suloisin laulu koskaan laulettu,
Jeesus, siunattu Jeesus.

¹⁸⁵   Ettekö te rakastakin Häntä? Ajatelkaa vain sitä, että juuri täällä ja nyt, on parantuminen jo alkanut työskennellä teidän ruumiissanne, koska Hän lupasi, että se tulisi tapahtumaan. Ja nyt, käsitittekö te, mitä minä sanoin tänä iltana? Oletteko selvittäneet sen arvoituksen? “Jos te sanotte tälle vuorelle”, älkää, epäilkö, älkää epäilkö, vaan uskokaa se mitä olette sanoneet. Tarkatkaa nyt sitä, vähemmässä kuin viidessä minuutissa, jokainen käsi kohosi merkiksi, että työ oli alkanut heissä. juuri nyt. Oi! Siellä Hän on. Se teki sen! Mikä se on? Suuren Lääkärin Läsnäolo.

¹⁸⁶   Oi, kohottakaamme kätemme Jumalalle ja laulakaamme se uudestaan:

 Suuri Lääkäri nyt on lähellä,
Ymmärtäväinen Jeesus;
 Hän saa alas painuneen sydämen ilahtumaan,
Oi, kuule Jeesuksen ääntä.
 Suloisin nimi serafin laulussa,
Suloisin nimi, kuolevaisella kielellä;
Suloisin laulu koskaan laulettu,
Oi, Jeesus, siunattu Jeesus.

¹⁸⁷   Seiskäämme vain hiljaa minuutin verran. Palvokaamme Häntä sydämissämme. Ajatelkaa sitä: Jumala, Hän on täällä. Hän on täällä. Kuka? Kuka samaisti itsensä Sanan kanssa? “Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja Sana tehtiin lihaksi ja asui keskuudessamme, sama eilen, tänään ja ikuisesti. Sana on terävämpi kuin kaksiteräinen miekka, jopa erottaa ajatukset ja aikomukset, sen miksi te olette tulleet tänne, mikä on täällä olonne tarkoitus, kuka te olette”; Se samasti Jeesuksen Kristuksen Messiaaksi, ja tänään Se samaistaa Hänet samaksi Messiaaksi, eilen, tänään ja ikuisesti.

¹⁸⁸   Tuo Suuri Lääkäri, joka on täällä, joka sanoi: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Jos he laskevat kätensä sairaiden päälle, ne parantuvat. Ja, jos te sanotte tälle vuorelle: ‘Siirry’, ettekä epäile sydämessänne vaan uskotte, että Hän voi luoda oravia”, jolla ei ole mitään tapaa, tai mitään uskoakseen; se on minun oma uskoni, joka menee ja tekee sen, minun uskoni siihen, jota Hän haastoi minut pyytämään. Hän antoi minulle haasteen pyytää sitä. Ja minä vastaanotin Hänen haasteensa totellen Hänen Sanaansa, ja pyysin sitä, ja ne ilmaantuivat! Jumala Taivaassa tietää, että se on totta. Eikö Hän myöskin voi parantaa sairasta? Jos Hän voi nostaa minut ylös uskon kanssa tällä tavalla, ja jopa ihmisten puolesta, kun he itse eivät voi kiivetä niin korkealle. Näettekö? Jos he eivät voi tehdä sitä, Hän voi käyttää minun uskoani. Hän voi nostaa minut tuolle paikalle, ja minä kiipeän teidän puolestanne. Minä uskon teidän puolestanne. Minä puhun teidän puolestanne.

¹⁸⁹   Minä olen teidän veljenne, seisten veljenänne, välittäjänä, yrittäen parhaani mukaan pitää teitä Jumalan edessä. Ja minä seison täällä suoraan Valkoisen Valtaistuimen edessä nyt, osoittaen sormellani tuota veristä uhria siellä, ja puhuen Hänen Nimensä kautta, että se on tehty. Sen täytyy tapahtua, ja sen on pakko tapahtua. Minä tiedän, että se on tapahtunut. Minä tiedän, että se on tapahtunut, niin tekin tiedätte, että se on tapahtunut, ja se on niin. Niin se on. Aamen.

… laulu koskaan laulettu,
Oi Jeesus, siunattu Jeesus.
 Suloisin sävel serafin laulussa,
Suloisin nimi kuolevaisella kielellä;
Suloisin laulu koskaan laulettu,
Jeesus, siunattu Jeesus.

¹⁹⁰   Ja perkeleet olivat alamaiset meille Sinun Nimessäsi, joka on suloisin Nimi kuolevaisella kielellä. Se herättää kuolleet, Se parantaa sairaat, Se puhdistaa pitaaliset, Se ajaa ulos perkeleet, Se tekee kristittyjä. Ei ole toista Nimeä Taivaan alla. Minä elän Siinä, minut on kastettu Siinä, minä uskon Sen, minä palvon Siinä Nimessä. Oi, salli. minun tulla osaksi Siitä. Anna minun kadottaa oma itseni; ja löytää itseni, Herra, Sinussa, tuossa Nimessä, jota kutsutaan Jeesukseksi Kristukseksi, voidelluksi Messiaaksi, niin että voin tunkeutua epäuskon liejun lävitse, heijastaakseni Jeesuksen Kristuksen kauneutta; samana eilen, tänään ja ikuisesti.

¹⁹¹   Jumala siunatkoon teitä nyt. Kun te tulette tänne takaisin ensi sunnuntaina, antakaa todistus siitä kuinka olette parantuneet, mitä tapahtui tällä viikolla. Tarkatkaa ja nähkää mitä tapahtuu. Se on ohitse!

 “Kuinka sinä tiedät sen?”

¹⁹²   Hän käski minua “sano se”, ja minä sanoin sen. Se on nyt ohitse, se on ohitse. Minä uskon sen. Nyt, pastori, veli Neville.

¹⁹³   Hetkinen vain. [Eräs veli puhuu kielellä. Toinen veli tulkitsee sen.]

Siunattu olkoon Herran Nimi. Kohottakaamme kätemme ja palvokaamme Häntä minuutin verran. 

Me kiitämme Sinua, Herra. Me kiitämme Sinua, Herra. Kiitos, Isä. Kiitos, Isä.

Nyt, uskovaisena, huomasitteko välimatkan, jossa tuo sanoma puhuttiin; ja rytmin, jossa se puhuttiin, ja tarkkasitteko kuinka tulkinta tuli takaisin samanlaisena. Sitä se on. Tarkatkaa kuinka se oli tarkalleen Sanoman mukainen; vahvistaen, että asia oli Totuus, että Hän oli jo tehnyt sen, minkä Hän oli luvannut teille tehdä. Tarkatkaa tapaa miten se tuli, ja tarkatkaa millä tavalla tämä tulkinta tuli. Tarkatkaa kuinka pitkään hän puhui, ja tarkatkaa kuinka, monta sanaa hän sanoi; aivan tarkalleen.

 Herra siunatkoon teitä, kunnes jälleen tapaan teidät. Aamen.