63-0818 YHDISTÄMISEN AIKA
(Uniting Time)
Jeffersonville, Indiana, USA, 18.8.1963

¹          Hyvää iltaa. On etuoikeus olla täällä tänä iltana, ja seistä tässä paikassa.

²          Minä, tänä aamuna, tullessani alas tietä… Olin ollut poissa rukoilemassa, odottamassa Herraa. Ja tullessani alas tietä, minä käänsin päälle radion, sanapalvelija, veli Smith, värillinen veli, (kuulitteko te häntä tänä aamuna? Kukaan teistä?), uskon, että hän on Ohiosta. Joku kertoi minulle siitä, kuinka hän saarnasi, ja sanoi: “Sinun tulisi kuunnella häntä.”

³          Sanoin: “Satuin juuri kuuntelemaan häntä tänä aamuna.” Ja hän todella teki selväksi sen, kuinka synti lisääntyy maailmassa tänään. Sitten minä käänsin sitä hieman eteenpäin siltä asemalta, ja kuuntelin erästä toista. Ja päästyäni tänne alas, näytti jo melkein siltä kuin olisi liian myöhäistä tulla kirkkoon tänä aamuna. Niinpä me olemme todella etuoikeutettuja ollessamme täällä tänä iltana ja palvellaksemme Herran palveluksessa.

⁴          Ja puhuin veli Nevillestä, ja sanomasta eräänä päivänä, tälle pienelle rouvalle, sisarellemme, joka juuri meni luotamme; jätti meidät, me kaikki tiedämme, kuka se oli, se oli sisar Weaver. Ja ajatellen miestä täällä, joka kastettiin tänä iltana; minä kastoin sisaren tässä altaassa, kun heidän täytyi tuoda hänet tänne pyörätuolissa. Hän oli kuolemassa syöpään ja hänellä oli tuo yö aikaa elää; lääkärit olivat luopuneet hänestä, ja hänen tulisi kuolla seuraavana aamuna. Ja minä menin hänen kotiinsa ja yritin puhua hänelle Jumalallisesta parantumisesta, ja hän vain jatkoi toistaen uudelleen ja uudelleen: “Minä en ole sen arvoinen, että sinä tulet kattoni alle.” Hän sanoi: “Minä en ole sen arvoinen, että sananpalvelija on talossani.” Hän sanoi: “Minä olen syntinen.” Mutta hän sanoi: “Herra, minä en halua kuolla tällä tavalla.” Ja niinpä Grace Weber, siellä ylhäällä, vei minut sinne. Olin juuri tullut kotiin, väsyneenä kokouksista; ja siellä, kun olin rukoilemassa hänen puolestaan ja luin Kirjoituksen hänelle, hän pelastui. Sitten, hän saattoi tuskin kohottaa kättään ylös, mutta hän halusi puristaa kättä jokaisen kanssa. Hän vain… jotakin tapahtui hänelle.

⁵          Ja sillä aikaa, kun he puristivat käsiä, minä näin näyn hänestä menemässä kanalaan ja tulemassa takaisin. Sanoin: “Hyvä on, se tulee olemaan kaikki kunnossa nyt”; ja se oli kahdeksantoista vuotta sitten. Ja hän on ollut askelen edellä tuota syöpää, koko matkan. Jos hän kuoli… hän ei koskaan kuollut syöpään, hänellä oli sydänkohtaus, joka tappoi hänet. Heillä pitivät häntä happiteltassa; hän kuoli sydänkohtaukseen.

⁶          Ja sitten olin ajattelemassa sitä, kun ihmiset viimeksi menivät ulos ja lauloivat: “Sitten Jeesus tuli.” Se oli tarkalleen mitä tapahtui, Hän tuli ja säästi hänen elämänsä kahdeksantoista vuoden ajaksi. Ja minä ajattelin, kuinka sopivaa, tuo nainen mahdollisesti ei tiennyt, mitä hän oli tekemässä; mutta hän saattoi tietää sen. Mutta kuinka sopivaa olikaan soittaa tuota laulua, Sitten Jeesus tuli.

⁷          Nyt se on juuri ennen, niin kuin toivon, suuria kokouksiani. Tulen todella hermostuneeksi. Tänä aamuna olin niin ahdistunut, että menin sinne ylös rukoilemaan. Ja minä olen kotona, ollessani takaisin täällä. Vein juuri perheeni Arizonaan, niin että lapset pääsevät kouluun. Ja olen takaisin täällä vain jotenkin rentoutuakseni, mennäkseni metsästämään veli Woodin ja tämän veljesjoukon kanssa täällä; mennäkseni metsästämään tällä tulevalla viikolla. Me menemme alas Kentuckyyn. Ja satuin juuri tulemaan samana päivänä, kun rouva Weaver kuoli, juuri sopivasti auttaakseni veli Nevilleä hautajaisissa.

⁸          No niin, minä en yritä sanoa liian paljon siitä, tiedättehän, kuinka ihmiset valittavat. Koska minun mielestäni yksi hirvittävimmistä asioista, on nähdä mies tai nainen, joka jatkuvasti valittaa. Olen aina ajatellut: “Jumala, varjele minut siitä.” Katsokaahan, se heikentää koko ajan uskoa, tiedättehän. Te vain yksinkertaisesti… jos te… tiedän, että kun he tulevat vanhoiksi, jokainen meistä, meille tapahtuu yhtä ja toista. Ja minä tiedän, että nämä pienet asiat jatkuvasti lisääntyvät, kun tullaan vanhemmiksi, niin täytyy olla. Mutta ajattelen, että kaikkein kauhistuttavin asia on, kun Saatana kruunaa jonkun henkilön elämän: kärttyisen vanhan miehen tai vanhan naisen, näettehän. Toivon etten minä tule tuolle paikalle. Toivon voivani kantaa omat taakkani, ja päästä paikkaan missä… Haluan elämäni tulevan kruunatuksi Jumalan Kirkkaudella: Hänen kärsivällisyydellään, rauhallaan, hyvyydellään, nöyryydellään ja olla täytetty Pyhällä Hengellä.

⁹          Yksi pääasioista, joka aina on vahingoittanut minua koko elämäni ajan, on ollut hermostuneisuus. Ja, kun tulen jännittyneeksi, sitten minä tulen todella väsyneeksi. Tuntuu niin kuin kukaan ei välittäisi teistä, tiedättehän, ja te olette kaikki… Teillä myöskin on sitä. Ja minulla vain sattuu olemaan yliannos sitä, tiedättehän, ja joskus se tulee todella pahaksi, niin että voin tuskin… Se on jännittyneisyys, joka aiheuttaa sen. Ja sitten tulen sille paikalle, monasti, erikoisesti niin monien näkyjen kanssa, näettehän, se vain saa otteen minusta. Katson henkilöä ja ajattelen: “Tämä on näky. Ei, ei, ei, se ei ole. Kyllä! Eikö se olekin?” Näettehän? Ja te ette voi käsittää, mikä hinta siitä on maksettava. Niinpä se saa teidät ihmettelemään. Sitten te alatte ajatella: “No niin, mitä minä olen tehnyt? Tässä minä olen, olen viidenkymmenen, enkä ole tehnyt mitään Herralle; ja minä olen tulossa vanhaksi.” Sitten te tulette, niin kuin meillä oli tapana sanoa, alakuloiseksi. Jotkut teistä minun ikäisistä veljistä muistatte, miksi sitä kutsuttiin. Isälläni oli tapana puhua siitä, ja minä ihmettelin, mitä hän tarkoitti, ja nyt minä todella tiedän, mitä hän tarkoitti. Niinpä sitten, teistä alkaa tuntua sillä tavalla, mikä ei kuitenkaan ole totta; se olette vain te, te tiedätte sen. Näettehän, te tiedätte, että se olette vain te itse, joka teette sen.

¹⁰     Niinpä minä yritin rauhoittaa itseäni hieman nyt, ja valmistautua suureen rynnistykseen, jonka toivon tulevan pian. Ja sitten minun täytyy aivan heti mennä New Yorkiin, kampanjaa varten siellä. Ja sitten alas Shreveportiin, ja sitten takaisin Phoenixiin. ja sitten kiertää länteen… Yhdysvaltojen etelärajalle. Ja sitten he valmistelevat matkaa meren ylitse, alkaaksemme niin pian kuin mahdollista, ehkä maalis- tai huhtikuussa, alkaen Tukholmasta tai Oslosta, ja ympäri maailman, jos vain voimme tällä seuraavalla matkalla.

¹¹     Ja nyt olen kotona, lepäämässä hieman, päästäkseni jotenkin takaisin omaksi itsekseni, elpyäkseni jotenkin. Ja, jos Herra tahtoo, tulen takaisin ensi sunnuntaina Kentuckysta. Ja, jos se miellyttää Herraa, eikä veli Nevillellä ole mitään sitä vastaan, niin yritän pitää kokouksen ensi sunnuntaina, jos Herra tahtoo. Ja, jos Herra tahtoo sitä niin kuin veli Neville, niin minä tulen olemaan täällä. Näettehän? Kyllä vaan, jos Hän on yhtä halukas siihen kuin veli Neville. Toivon, että Hän on. Sitten minä tiedän, että minä pian, jos Herra tahtoo, tulen olemaan poissa luotanne melkoisen ajan.

¹²     Ja minulla on vain pieniä sanomia, jotakin pientä sydämelläni, joita tunne haluavani ilmaista teille, ja sitten me voimme olla yhteydessä sen ympärillä. Nyt minulla on niitä muutamia, viisi tai kuusi, jotka ovat tulleet minulle viimeisten päivien aikana. Ja menin pariksi päiväksi metsästämään oravia täällä. Ja minä menen metsään ja otan lyijykynän ja paperia mukaani. Ja suunnilleen päivänkoiton aikaan, minä nojaan selkääni jotakin puuta vasten siellä jossakin. Jos en satu nukahtamaan, minä alan rukoilla, ja sitten Herra antaa minulle jotakin, ja minä alan tehdä pieniä muistiinpanoja siitä, näettehän. Te tiedätte mitä tarkoitan, kun pääsette yksiksenne. Sitten minä tulen ja kirjoitan sen kaiken puhtaaksi paperille. Ja sitten, kun minut kutsutaan saarnaamaan, minä noudan tuon lehtiön ja käyn sen lävitse, nähdäkseni mistä voisin aloittaa, näettehän. Ja se on, mitä tapahtui juuri nyt.

¹³     Niinpä minä nyt haluan, jos Herra tahtoo, lyhentää nuo valtavan pitkät sanomat, jotka kestävät tuntikausia. Ja Herra auttoi minua tekemään sen mukavan lyhyesti Chicagossa, viimeisenä iltana siellä, se kesti vain noin kolmekymmentä minuuttia. Ja joku tuli ja sanoi: “Minä en luullut, että se olisi sinulle mahdollista, mutta sinä teit sen!” Niinpä se oli kolmekymmentä minuuttia kahden ja puolen tai kolmen tunnin asemesta, tiedättehän. Niinpä minä ehkä voin kiirehtiä tänä iltana, saadakseni hieman harjoitusta, etten pitäisi teitä liian pitkään.

¹⁴     Jumala siunatkoon teitä. Ei väliä minne minä menen, siellä ei koskaan tule olemaan tämän tabernaakkelin kaltaista paikkaa. Se on koti, kultainen koti. Ja tunnen myötätuntoa Weaverin perhettä kohtaan, ja tämän värillisen veljen puolesta, joka kuoli. Rukoilin hänen kanssaan hieman ennen kuin hän meni, hän oli hieno luonne. Ja hän on kotona Jumalan kanssa nyt, ja se on kaikki ohitse. Ja teidän on mentävä joka tapauksessa, me kaikki tiedämme sen. Niinpä me… Voikoon Herra antaa heidän sielujensa levätä rauhassa, ja jonakin päivänä me odotamme liittyvämme heihin tuonpuoleisessa maassa, missä ei ole sairautta, surua tai kuolemaa. Siihen asti, tehkäämme kaiken minkä voimme Evankeliumin puolesta.

¹⁵     Jännittyneisyydestä puhuttaessa, minä rukoilin sen vuoksi tänä aamuna. Mitä te tekisitte, jos teillä ei olisi mitään jännitystiloja? Ajatelkaapa vain sitä. Jännitteet ovat osa elämää. Se jotenkin rohkaisee minua, kun ajattelen sitä. Jos teillä ei ole jännitettä, te olette kuin räsynukke, silloin teillä ei olisi mitään tunteita. Ei olisi mitään minkä kanssa voisitte työskennellä. Kuten mies ja vaimo, ehkä, jos vaimo haluaa tehdä jotakin, ja he haluavat työskennellä yhdessä (erityisesti kristityt), ja toinen haluaa… Ja sitten, kun te tulette yhteen… ja näette mitä hän on tehnyt; hän näkee mitä… Näettekö, jännitys todellisuudessa tuo teidät lähemmäksi toisianne. Ja joku sanoo teille, että “ajattelehan vain tuota pientä vaimoa, joka kulki sellaisten jännitystilojen kautta, silloin, kun sinä et ollut hyvä hänelle; tai miestä, joka kulki jännitysten lävitse silloin, kun sinä et ollut niin hyvä hänelle.. Sitten, kun se kaikki on annettu anteeksi, niin katsokaa, mitä te tunnette häntä kohtaan.” Näettehän, teillä täytyy olla jännitteitä, siinä kaikki.

¹⁶     Ja ajatelkaa vain, tunteita, mitä jos te ette tuntisi mitään, ei kipuja eikä mitään? Mitä jos ei olisi mitään tuskaa? Teillä ei olisi ollenkaan tunteita. Näettekö? Ja jos teillä ei olisi tunnette, silloin yksi aisteistanne olisi poissa. Niinpä te näette, että kaikki on kuitenkin aivan oikein. Niinpä: “Jumala, anna meille armo kestää se kaikki”, siitä on kysymys. Jos minä vain seison siellä tuon Armon kanssa ja sanon: “Me tiedämme, että kun tämä elämä on ohitse, siellä on tuo suuri siellä toisella puolella, jonne me odotamme menevämme.” Ja nyt, muistakaamme, että kaikki nämä asiat, se on jännitys, joka…

¹⁷     Jotkut ihmiset yrittävät esitellä kristillisyyttä, sanomalla, että “sinä olet vapaa murheista.” Ei, pelkään, että ette ole. “Te olette vapaa jännityksistä.” Oi, ei! Teidän jännityksenne lisääntyvät, kun te tulette kristityksi, koska aikaisemmin te olitte jotenkin suruttomia, mitä se sitten olikin siellä, välittämättä siitä, mitä te teitte.

¹⁸     Mutta, kun te olette tulleet todelliseksi kristityksi, te ajattelette joka hetki: “Miellytänkö minä Herraani? Jospa voisin kuulla Häneltä!” Se tekee teidät jännittyneeksi, se pitää teidät varuillanne. Se on, mikä tekee teistä sen, mitä te olette. Niinpä loppujen lopuksi, jännittyneisyys on siunaus. Se on vain millä tavalla te katsotte sitä, ainoastaan millä tavalla te katsotte sitä. Näettekö? Jos te katsotte vain toista puolta, siellä on… Ei väliä kuinka ohueksi te leikkaatte mitä tahansa, teillä yhä on siinä kaksi puolta. Niinpä te haluatte nähdä molemmat puolet.

¹⁹     Niinpä jännitystila…“Mitä on tämä jännitystila?” Minä ajattelen: “Kunpa olisin voinut syntyä ilman tätä jännitystilaa.” No niin, jos minulla ei olisi ollut tätä jännittyneisyyttä, minä en olisi ollut se, mikä olen. Ehkäpä en olisi ollut kristitty. Se oli tämä jännittyneisyys, joka ajoi minut Jeesuksen Kristuksen luo. Näettehän? Niinpä se on ollut siunaava asia minulle.

²⁰     Ja sitten niin kuin Paavali sanoi, jouduttuaan jonkinlaiseen jännitystilan tapaiseen, että hän oli pyytänyt Herraa ottamaan sen pois hänestä kolme kertaa, ja Herra sanoi: “Kuulehan Paavali, Minun armossani on kylliksi.”

²¹     Paavali sanoi: “Silloin minä kerskaan heikkouksissani.” Näettehän? Niin kauan kuin se on Jumalan tahto, niin hyvä on.

²²     Minä kysyin siitä Häneltä kerran, kun se kiusasi minua niin paljon, että se pelotti minua. Ja Hän sanoi minulle noin kahdeksan tai kymmenen vuotta sitten: “Se ei tule enää koskaan pelottamaan sinua.” Eikä niin ole tapahtunut. Ei, minä en ole huolissani siitä. Voin tuntea sen, ja tiedän, että se on siellä, mutta jatkan eteenpäin, koska se ei enää pelota minua, ja olen niin kiitollinen siitä. No niin, Hän olisi voinut sanoa: “Sitä ei enää tule olemaan”, aivan yhtä hyvin kuin Hän sanoi: “Sinä et enää tule olemaan peloissasi.”

²³     Niinpä se on Hänen tahtonsa, että se on tapahtunut, joten minä vain hyväksyn sen ja sanon: “Kiitos Sinulle, Herra, minä tulen vaeltamaan sitä tietä.”

²⁴     Kumartakaamme nyt päämme hetkeksi rukousta varten. Onko siellä mitään erikoista rukouspyyntöä? (Minä näen nämä nenäliinat tässä.) Kohottaisitteko kätenne. Herra siunatkoon jokaista näistä lapsista.

²⁵     Taivaallinen Isämme, me nyt lähestymme Sinun suurta Armon Valtaistuintasi, koska meitä on pyydetty tulemaan. Me tulemme Jeesuksen Kristuksen pyynnöstä. Ja me tulemme kaikkine huolinemme ja heitämme ne Hänen ylleen, koska Hän huolehtii meistä. Mikä suuri lohdutus se onkaan tietää, että Hän huolehtii meistä. Suuri Taivaan Jumala, Luoja; huolehtii meistä, Hänen luomuksistaan. Me olemme niin iloiset siitä, Herra. Mikä lohdutus se onkaan näinä aikoina, joissa me elämme, kun näyttää siltä, että emme voi saada lohtua mistään muusta kuin Sinun Sanastasi. Se on meidän lohdutuksemme, Sinun Lupauksesi. Ja Sinun Lupauksessasi, Sinä sanoit, että tehkää pyyntönne tunnetuksi, ja “jos te pyydätte mitä tahansa Minun Nimessäni, niin Minä tulen tekemään sen.” Ja kaikki nämä suuret Lupaukset: “Pyytäkää ja te saatte. Sanokaa tälle vuorelle: ‘Siirry’, ja älkää epäilkö, ja se tulee siirtymään.” Kaikki nämä lupaukset, ja me voimme ottaa Siitä juuri sen, mitä me pyydämme.

²⁶     Kädet kohosivat, he tarvitsevat jotakin, Herra. Sinä tiedät, mistä heillä on tarve; täytä ne, Isä. Minä tuon rukoukseni heidän kanssaan Sinun eteesi, minun käteni ovat ylhäällä niin kuin heidänkin. Tässä pöydällä täällä on nenäliinoja. Oi, kuinka ihmiset uskon kanssa, urheassa uskossa, Herra… Se näyttää olevan jotakin, jolla Sinä olet siunannut minua, niin että olen kykenevä rukoilemaan sairaiden ihmisten puolesta. Minne tahansa minä menen, siinä on jotakin erikoista rukoilla sairaiden puolesta. Jumala, auta nyt. Minä rukoilen vilpittömyydellä, että Sinä tulisit täyttämään näiden ihmisten pyynnöt, jotka ovat asettaneet nämä nenäliinat tänne. Salli armosi olla heidän yllään.

²⁷     Herra, me ymmärrämme, että sisar Hicksin kanssa on täällä nainen, joka on lentänyt koko matkan jostakin, niin että hänen puolestaan rukoiltaisiin. Hänellä on syöpä, ja sisar Hicks halusi tietää voisiko hän tuoda hänet tänne. Minä rukoilen, Jumala, että Sinä säästäisit tuon henkilön elämän; suo se. Pieni sisarenpoikani, Mikie, makaa siellä sairaana ja oksentaen, korkeassa kuumeessa; tulin juuri ovesta. Herra, uskon, että meillä oli uskon rukous siellä, että Sinä olet pysäyttänyt sen, ja minä olen kiitollinen Sinulle, ja tunsin, että kuume lähti pojasta ennen kuin minä lähdin huoneesta.

²⁸     Nyt Herra… ja kiitos Sinulle kaikista näistä asioista. Nyt, kun minun osakseni on tullut puhua Sinun Sanastasi, anna meille Sinun Sanasi, Herra. “Sinun Sanasi on Totuus.” Siunaa sielujamme ja anna meille se armo, mitä me tarvitsemme, jotta me voisimme imeä Jumalan Lupauksista, Sanasta, niin että eläisimme lopun tästä viikosta; suo se. Siunaa pastoriamme, tätä urhoollista sielua, hänen vaimoaan, hänen lapsiaan, diakoneja, luotettuja ja jokaista henkilöä, joka käy sisään tai ulos tässä rakennuksessa; suo se, Isä. Jeesuksen Kristuksen Nimessä me pyydämme näitä siunauksia. Aamen.

²⁹     No niin, haluan lukea kahdesta paikasta Herran kirjoituksista. Ensiksi haluan lukea Psalmeista, Psalmi 86. Ja sitten haluan lukea Matteuksen 16. luvusta, jakeet 1-3 Ja minä haluan lukea osan tästä Psalmista, en kaikkea siitä, mutta 11. jakeeseen asti, mikä on vähän enemmän kuin puolet siitä.

³⁰     Ja haluan ilmoitta tämän tekstini aiheeksi ennen kuin puhun siitä: Yhdistämisen aika ja merkki. Yhdistämisen ajan Merkki, se kuulostaa jotenkin monimutkaiselta. Yhdistäminen; näettekö? Aika; yhdistymisaika, se on mitä se on nyt. Ja tuon yhdistymisen ajan Merkki.

³¹     Psalmissa, Daavidin rukous… 86. Psalmi

Kumarra alas korvasi, OI HERRA, kuule minua: sillä minä olen kurja ja tarpeessa.

Varjele minun sieluni; sillä minä olen pyhä: Oi sinä minun Jumalani, pelasta palvelijasi, joka turvaa sinuun.

Ole armollinen minulle, Oi Herra: sillä minä huudan sinulle päivittäin.

Ilahduta palvelijasi sielu: sillä sinulle, Oi Herra, minä nostan ylös sieluni.

Sillä sinä, Herra, olet hyvä, ja valmis antamaan anteeksi; ja runsas armossasi kaikille niille, jotka sinua avuksi huutavat.

Kallista korvasi, OI HERRA, minun rukoukselleni; ja tarkkaa minun anomisteni ääntä.

Hätäni päivänä minä tulen huutamaan sinua avukseni: sillä sinä tulet vastaamaan minulle.

Oi, eikö se olekin kaunista? Sinä tulet vastaamaan minulle.”

Jumalien joukossa ei ole yhtään sinun kaltaistasi, Oi Herra; ei myöskään ole mitään tekoja verrattavissa sinun tekoihisi.

Kaikki kansat, jotka sinä olet tehnyt, ovat tuleva ja palvova sinun edessäsi, Oi Herra; sinä olet saattava nimesi kunniaan.

Sillä sinä olet suuri, ja teet ihmeellisiä asioita: sinä yksin olet Jumala.

Kuunnelkaa nyt.

Opeta minulle sinun tiesi, Oi HERRA; minä tulen vaeltamaan sinun totuudessasi: yhdistä minun sydämeni pelkäämään sinun nimeäsi. (Yhdistäminen, näettekö?) …yhdistä minun sydämeni pelkäämään sinun nimeäsi.

³²     Minä puhun nyt yhdistämisestä; ja aika merkistä. Nyt Matt.16:

Fariseukset myöskin saddukeusten kanssa tulivat, ja kiusaten pyysivät häneltä, että hän näyttäisi heille merkin taivaasta.

Ja hän vastasi ja sanoi heille: Kun on ilta, te sanotte: Tulee kaunis ilma: sillä taivas on punainen.

Ja aamulla: Tulee olemaan huono ilma tänään: sillä taivas on punainen ja synkkä. Oi te tekopyhät, te voitte erottaa taivaan muodon, mutta ettekö te osaa erottaa aikojen merkkejä?

Lisätköön Herra armolliset siunauksensa tämän Sanan lukemiselle.

³³     No niin, me puhumme nyt tästä yhdistämisestä, yhdistämisen ajasta; yhdistämisenajan merkistä. Näettekö, Jeesus tässä viimeksi lukemassamme Kirjoitusten paikassa, Hän oli nuhtelemassa kirkonmiehiä siitä, että he eivät kyenneet erottamaan aikaa tai ajan merkkiä. No niin, se on aina ollut suuri asia ihmisille, olla kykenevä erottamaan ajan merkki, jossa te elätte; koska Jumala kirjoittaa sen selvästi, joten kukaan ei voi paeta sitä.

³⁴     No niin, tavallisesti minä menen taaksepäin ja otan esiin toisia sananpalvelijoita, toisia Herran palvelijoita Raamatun ajassa, (kuten merkki Nooan ajassa, Danielin ajan merkki ja niin edespäin, nuo eri merkit), mutta haluan ohittaa ne tänä iltana, säästääkseni aikaa, voidakseni… Mutta Jumalalla on aina ollut tapana antaa heille ajan luonnollinen merkki, niin että jokainen voi tarkalleen tietää, mikä aika se oli. Ja näiden fariseusten olisi tullut tuntea heidän aikansa. Heidän olisi tullut tietää mikä aika oli. Hän sanoi toisessa paikassa: “Jos te olisitte tunteneet Minut, te olisitte tunteneet Minun päiväni.” Näettekö? Se on suuri asia, että me ymmärrämme. Näettekö: “Ilman ymmärrystä!”

³⁵     Se on, mihin he aina viittasivat puhuessaan profeetoista, he sanoivat: “Ja hänellä oli ymmärrys, näkyjen kautta Herralta. Ja Herran Sana tuli entisaikojen profeetoille.” Näettekö, heillä oli ymmärrys Herran Sanan kautta, profeettojen kautta. Ja sitten profeetat antoivat merkin. Kuten yksi heistä makasi yhdellä kyljellä niin-ja-niin pitkään, ja sitten kääntyi ympäri ja makasi toisella kyljellä. Erään miehen täytyi riisua pois vaatteensa. Ja, oh, on niin monia asioita, joita he tekivät näyttääkseen merkin ajasta, jossa he elivät. Ja nyt me tiedämme, että Jumala, joka teki taivaat ja maan, niin suunnitteli työnsä, että Hän kuvaisi Hänen aikansa merkillä, ja tuo sama Jumala elää tänään. Niinpä meidän täytyy olla, jotakin… Kun me näemme ajan, jossa me elämme, niin täytyy olla jotakin, minkä joku jättää huomioon ottamatta, jossakin. Näettekö? Koska Jumala ei milloinkaan antaisi näiden asioiden tapahtua, ilman ettei Hän antaisi meille jotakin määrättyä merkkiä, niin että me tulisimme ymmärtämään.

³⁶     Nyt tässä on samoin tänään, että kirkonmiehet, me emme lue sitä oikein. Se on aivan, kuten se oli silloin, he eivät ajatelleet, että se oli tuo aika. He ajattelivat, että he elivät mukavasti rauhassa silloin, ja niinpä he eivät odottaneet Messiasta. Ja Jeesus sanoi, että Hänen tulemuksensa tulisi olemaan “kuin varas yöllä”, kun ihmiset olisivat tietämättömät Hänen tulemuksestaan. Mutta siellä oli joitakin neitsyitä, jotka menivät kohtaamaan Häntä, puolet heistä, joilla oli öljyä lampuissaan ja olivat valmiit; he odottivat nähdäkseen tuon merkin. Ja ne ovat ne, joille minä puhun, tänä iltana, (näettekö?), noille, jotka odottavat merkkiä; no niin, Hänen tulonsa merkkiä.

³⁷     Nämä Herran antamat merkit on annettu vain uskovaisille. Uskomaton ei milloinkaan näe sitä. Ne menevät suoraan heidän päittensä ylitse, ja he eivät näe sitä. Ja nyt, aivan yhtä varmasti kuin on se, että Herran Enkeli voisi seistä täällä puhujanlavalla tänä iltana, aivan yhtä todellisena kuin minä katselen teitä, ja minä voisin katsella Sitä; tai te voisitte katsella Sitä, ja minä en voisi nähdä Sitä, tai minä voisin katsoa sitä, ja te ette voisi nähdä Sitä. No niin, te tiedätte, että se on Kirjoitusten mukaista; se on tarkalleen Totuus. Te tiedätte kuinka Paavali kaatui maahan, mutta yksikään heistä ei voinut nähdä tuota Valoa.

³⁸     Tuo Valo oli siellä silloin, kun Johannes seisoi kansanjoukon edessä, ja siellä rannalla oli heitä tuhansia, kirkonmiehiä ja viisaita, suuria miehiä. Ja Johannes sanoi, että hän itse todisti nähneensä Jumalan Hengen laskeutuvan alas kuin kyyhkysen, ja tulevan Hänen ylleen, ja Äänen sanoneen: “Tämä on Minun rakas Poikani, jossa Minä olen mielistynyt asumaan.” Ja kukaan muu ei nähnyt sitä kuin Johannes. Näettekö? Se oli vain häntä varten.

³⁹     Panitteko merkille kuinka se tehtiin, tuo merkki noille viisaille miehille? He olivat heprealaisia. He eivät itse asiassa olleet intialaisia astrologeja, he olivat heprealaisia; jotka olivat siellä tuossa maassa tutkimassa astrologiaa, päättääkseen koulutuksensa. Ja, kun he katsoivat Jerusalemia kohden, ja tietäen, että he näkivät nuo kolme tähteä, kunkin syntymälinjasta, Haamista, Seemistä ja Jaafetista, joista roduista he kukin tulivat, ja he olivat nähneet nuo tähdet syntymälinjallaan. Se oli merkki heille, että kun nuo tähdet olivat jonossa, Messias oli maan päällä.

⁴⁰     Voi, sentään! Ei ihme, että he tulivat ja kysyivät: “Missä on Hän? Missä on Hän, joka on syntynyt juutalaisten Kuningas? Me näimme Hänen tähtensä Idässä, ja olemme tulleet palvomaan Häntä. Missä Hän on?” He tiesivät, että vastasyntynyt Messias lepäsi jossakin, koska Jumala antoi heille merkin ajasta, että Jumala ja mies olivat yhdistyneet yhteen. Mikä yhteenliittyminen, kun Jumala yhdisti itsensä inhimillisessä ruumiissa! Pääasia, suurin kaikista yhdistämisistä, jota milloinkaan oli tehty, oli, kun Jumala yhdistyi miehen kanssa; ja jätti suuren asumuksensa olla Jumala, ja levitti Hänen telttansa ja otti ylleen inhimillisyyden, ja tuli yhdeksi heistä yhdistämisen kautta. Mitä se teki? Se toi rauhan Jumalan ja ihmisen välille iankaikkisesti; kuinka kiitollisia me olemmekaan.

⁴¹     Ja merkkejä ei lähetetty… No niin, ajatelkaapa vain, kaikkien ihmisten, ja kaikkien astrologien; noiden päivien ihmisten kello oli tähdet. Siellä oli vartiomies tornissa, joka tarkkaili niitä. Ja, kun hän oli nähnyt, että jokin määrätty tähti oli jossakin määrätyssä tähtikuviossa, niiden kulkiessa, hän tiesi mikä aika oli. Te muistatte Kirjoituksen: “Mikä aika se on vartija?” Ja vartiomies tuli ja kertoi hänelle mikä tunti oli. Näettehän, he seurasivat ajan tähdistä.

⁴²     No niin, eikö se olekin outo asia, että nämä tähdet olivat tarkalleen jonossa kolmelle miehelle, ja kukaan muu ei nähnyt sitä? Näettekö? Aivan tarkalleen linjassa. No niin, te voitte olla niin linjassa Kirjoituksen kanssa. Näettekö? Kun nuo tähdet tulivat yhteen, yhdistivät itsensä yhteen tässä tähtikuviossa, kolme miestä oli myös yhdistetty samanaikaisesti. Ja te voitte olla niin yhdistetyt Jumalan kanssa, Hänen Sanassansa, kunnes nämä asiat tulevat todellisuuksiksi, ja te voitte nähdä ne ja tietää, että ne ovat totta. Näettekö? Ajan merkki! Te voitte katsoa suoraan sen ylitse ja sanoa: “Ah, hölynpölyä!”

⁴³     Mutta teille se ei ole hölynpölyä. Teille, te olette yhdistetyt Sanan kanssa, ja tässä Se on. Silloin se on ehdottomasti oikein, veli Pat, kun näet tämän merkin liittyvän yhteen uskovaisen kanssa, sillä uskomaton ei tule koskaan näkemään sitä. Ja mikä nuhde se olisikaan, jos Hän olisi maan päällä tänään; monille kirkonmiehistämme tänään, jotka eivät osaa lukea tätä merkkiä; merkkejä, joita me luemme päivittäin täällä Tabernaakkelissa, nähdessämme nämä asiat. Ja muut lukevat sen ja näkevät kirjoituksen seinällä, ja kuitenkin monet jättävät sen huomioonottamatta, eivätkä edes ollenkaan näe sitä. Se ei ole heille yhtään mitään; he eivät huomaa sitä.

⁴⁴     Nyt huomatkaa, että tässä, että Hän osoitti heille kansakunnallisia merkkejä. No niin, kun he kysyivät Häneltä tästä, he halusivat merkkejä; ja Hän antoi heille merkkejä, jotka tapahtuivat. Ja he halusivat tietää, milloin tulisi olemaan maailman loppu, mikä tulisi olemaan merkki lopussa. Ja Hän osoitti heidät moniin paikkoihin kautta Kirjoitusten, koskien kansakunnallisia merkkejä, taivaallisia merkkejä taivaissa, ja maallista merkkiä; Hän antoi heille merkkejä, merkin, merkkejä, jatkuvasti vain merkin. Ja kun… Hän kertoi heille siellä yhdessä paikassa kansakunnallisesta merkistä: “Kun te näette kansojen alkavan kokoontua Jerusalemin ympärille (näettekö?), silloin me tiedämme, että heidän vaikeuksiensa aika oli käsillä, kun te näette Jerusalemin armeijan piirittämänä.”

⁴⁵     No niin, ennen kuin he voivat tehdä tämän, Jumala… Maailman täytyi yhdistyä. Tiituksen, tämän suuren Roomalaisen kenraalin, täytyi liittää yhteen armeijansa ja tulla sinne, sen jälkeen, kun nämä juutalaiset olivat hyljänneet Jumalan heille antaman ajan merkin. Se oli aika, jolloin Tiitus yhdisti armeijansa yhteen, ja tuli valtaamaan kaupungin. Ensin siellä täytyi olla Jumalan ihmisten (niin kutsuttujen) yhdistyminen Jumalan Sanaa vastaan, ennen kuin tuo kansa voi yhdistää itsensä Jumalan ihmisiä vastaan. Näettekö, yhdistyminen; yhdistäytyminen yhteen.

⁴⁶     Minä uskon, että me elämme suuressa yhdistymisen ajassa. Minä otan nämä punaiset valot, välähtävät merkkivalot (naisista, kuinka he tekevät; ja miehistä, kuinka he tekevät; ja seurakunnista, kuinka he tekevät), ja näytän tälle pienelle ryhmälle, koko sydämestäni, ja uskon, että me olemme linjassa Jumalan Sanan kanssa, tässä profeetallisessa hetkessä, juuri ennen Herran Jeesuksen tulemusta; liittyen yhteen ja valmistautuen.

⁴⁷     No niin, te näette, että ennen kuin Tiitus yhdisti armeijansa yhteen, Israel yhdisti itsensä yhteen, ollen yhtä mieltä, että he eivät uskoisi Jeesuksen olevan Messiaan. He hylkäsivät Hänet, ajoivat Hänet ulos ja ristiinnaulitsivat Hänet. Ja sitten, kun he hylkäsivät pelastuksen, joka oli lähetetty heille, he yhdistäytyivät tehdäkseen sen. (Pitäkää se nyt mielessänne; he yhdistivät itsensä yhteen, hylätäkseen hetken Sanoman!) Heidän täytyi tehdä se. Ja sitten, kun he tekivät sen, sitten tuo kansakunnallinen merkki ilmeni.

⁴⁸     Kansakunnat alkoivat liittää itseänsä yhteen, ja Tiitus toi tämän suuren armeijan roomalaisia ja kreikkalaisia, ympäröiden Jerusalemin muurit, sulkien nuo ihmiset sinne, ja he kuolivat nälkään. He söivät puista kuoret. Joosefus, tuo suuri historioitsija, kertoo siitä meille. Ja he söivät ruohoa maasta. He jopa keittivät toistensa lapsia ja söivät niitä; näettekö, aivan kuin hullut ihmiset. Ja sitten lopulta, kun Tiitus istui siellä kukkuloilla ja Jerusalemin ympärillä, nuo ihmiset siellä ajattelivat, että he olivat tekemässä Jumalan tahdon mukaan, kun he näkivät näiden armeijoiden marssivan sisälle. He olivat kieltäytyneet kuulemasta sitä, mitä tuo Suuri Mestari, Herra Jeesus oli kertonut heille.

⁴⁹     Yhtäkään noista kristityistä ei jäänyt ansaan sinne, sillä he olivat nähneet merkin ja lähteneet pois. Näettekö? Sanottiin: “Älkööt he, jotka ovat katolla, tulko alas, tai hän, joka on pellolla, menkö noutamaan viittaansa, vaan paetkoon Juudeaan, ja rukoilkaa, ettei teidän pakonne olisi talvisaikaan tai sapattina.” Koska, talvella nuo mäet olisivat lumen peittämät; ja sapatinpäivänä portit olisivat suljetut, ja he joutuisivat kiinni sellaisessa tilassa. Näettekö? He haluamme puhua hyvin pian siitä, kuinka Jumala tekee näitä asioita, jos Herra tahtoo.

⁵⁰     Huomatkaa nyt, he rukoilivat, että se ei tulisi olemaan sillä tavalla, Jeesus oli käskenyt heitä rukoilemaan sitä, ja he eivät koskaan saaneet yhtään heistä kiinni siellä. He olivat poissa, koska he olivat nähneet merkin, ja lähteneet, siinä kaikki.

⁵¹     Oh, kuinka seurakuntien tänään tulisi nähdä sen ajan merkki, jossa me elämme! Paetkaa niin nopeasti kuin voitte Golgatalle, saadaksenne Elämän; ei johonkin seurakuntaan, vaan Jeesukseen Kristukseen. Yhdistäkää itsenne Hänen kanssaan, eikä jonkun organisaation kanssa, tai jonkun seurakunnan uskontunnustuksen kanssa. Yhdistykää Kristuksen kanssa, ja olkaa varmat, että se on Hän. Te ette voi ottaa mitä tahansa, teidän täytyy olla varmat, että se on Hän. Millainen yhteenliittymisen aika!

⁵²     No niin, me näemme, että he hylkäsivät Messiaan ja sitten liittivät itsensä yhteen, ja muodostivat liiton, ja toivat julki keskuudessaan, että jos joku henkilö vastaanottaisi Jeesuksen Profeettana, niin heidät erotettaisiin seurakunnasta. Muistatteko tuon sokean pojan? Ja kuinka opetuslapset sanoivat: “Kuka teki syntiä? Hänkö, vai hänen isänsä tai äitinsä?”

⁵³     Ja Jeesus sanoi: “Tässä tapauksessa ei kumpainenkaan, vaan että Jumalan teot tulisivat tehdyiksi, tulisivat tunnetuiksi.”

⁵⁴     Ja muistakaa, he sanoivat, että isä ja äiti eivät voineet sanoa mitään. He sanoivat: “Me tiedämme, että tämä on poikamme, mutta me emme tiedä kuinka hän on parantunut.” Koska juutalaiset olivat sanoneet, että jokainen, joka tunnustaisi Hänet Profeetaksi, tulisi erotetuksi synagogasta.

⁵⁵     Mutta, näettehän, Jumalan teko oli, että tämä poika ei kuulunut tuohon ryhmään. Ja hän sanoi: “No niin, minusta on outo asia, että te ette tiedä, mistä tämä Mies tulee, ja kuitenkin Hän antoi minulle näköni.” Näettekö? No niin, hän voi sanoa sen. Näettekö, siinä oli Jumalan teot. Hänet oli parannettu, ja hän voi kertoa sen, koska hänellä ei ollut mitään siteitä heihin. Hän oli tuo, jossa teot oli tehty, ja hän varmasti näki ensimmäistä kertaa elämässään.

⁵⁶     No niin, juutalaiset liittoutuivat Jeesusta vastaan ja Hänen messiaanisuuttaan vastaan, ja Hänen messiaanista Sanomaansa vastaan. Me näemme tuon saman asian olevan tapahtumassa nyt, aivan saman asian. Kommunismi yhdistyy tuhotakseen seurakunnan, ja ainoa tapa se.. tehdä se, on sen jälkeen, kun seurakunta on myös yhdistynyt, Kirkkojen maailmanneuvostossa, Kirkkojen maailmanneuvosto, kieltääkseen ja tuhotakseen Sanoman, Sanan! He eivät voi vastaanottaa Sitä, koska Se on vastoin heidän kirkkokunnallista uskontunnustustaan; ei väliä kuinka monia Tulipatsaita riippuisi ihmisten keskellä, tai kuinka monia asioita ennustettaisiin tapahtuvaksi, ja kaikki suuret merkit tapahtuisivat, jotka Hän lupasi viimeiselle päivälle; he eivät voi vastaanottaa Sitä!!

⁵⁷     Sen vuoksi he yhdistävät itseänsä nyt, ja teidän pastorinne tässä, ja monet, jotka lukevat siitä, voivat kertoa teille, että heillä on ekumeeninen liike maailmassa. Luterilainen pappi on sen johdossa. Jos tulee jokin katastrofi ja jotakin tapahtuu tässä lähiseudulla; ja jos me emme ole liitossa tuon ekumeenisen liikkeen kanssa, niin meidän kirkkomme ei enää olisi kirkko, vaan he voisivat käyttää sitä varastohuoneena. Tai jos joku veljistä näkisi jonkun kuolemassa tai loukkaantuneena ja yrittäisi palvella häntä jollain hengellisellä siunauksella, niin meidät voitaisiin ampua sen vuoksi, tarkalleen oikein. Ja meille voitaisiin siitä antaa kymmenen vuotta vankeutta, koska me emme ole tämän ekumeenisen liikkeen jäsen. Ettekö te näe Pedon Merkkiä?

⁵⁸     Me näemme tämän yhdistämisen ajan tulevan. Nyt, tarkatkaa! Ja sitten seurakunta on liittoutunut Sanomaa vastaan; ja sitten, kun se tekee sen, kansakunnat liittävät itsensä yhteen kommunismissa, hävittääkseen jälleen seurakunnan; aivan tarkalleen mitä se teki alussa. Näettehän? Se toistaa itseään jälleen.

⁵⁹     Israelin täytyi hyljätä Sanoma ensin. Ja, kun he hylkäsivät Sanoman, sitten armeija, kansallinen elämä liittyi yhteen toisista kansakunnista, ja tuli ja hävitti seurakunnan. Ja tänään, he ovat hyljänneet Herran Jeesuksen Sanoman, he ovat hyljänneet Sen. Ja nyt on tullut aika kommunismin liittää maailma yhteen seurakuntaa vastaan. Katsokaahan, sen täytyy olla sillä tavalla. On kovaa sanoa sitä.

⁶⁰     Se oli vaikeaa noille juutalaisille uskoa, he sanoivat: “Tulkaahan nyt, veljet, me näemme, että Jumalamme on meidän kanssamme, ja niinpä me tulemme menemään sisälle Temppeliin. Ja nyt me tulemme rukoilemaan, ja antakaamme pyhä isä sen-ja-sen… Pyhä isä sen-ja-sen, johtaa rukousta. Sulkekaa portit!” Ja Tiitus otti asemansa ja viipyi siellä vuoden tai enemmän. Näettekö, vartioimassa siellä ja tappaen heidät nälkään. Kukaan heistä ei voinut päästä ulos kaupungista, ja he kuolivat nälkään. Ja, kun hän meni sinne sisälle, ja repi muurit alas, virtasi veri kuin virta, kun hän teurasti kaiken, mitä siellä oli.

⁶¹     No niin, Herran Enkeli oli profetoinut sen Vanhassa Testamentissa, kertoen, että se tulisi tapahtumaan. Ja noiden saarnaajien, kirkonmiesten oletettiin tietävän sen ja kertovan siitä ihmisille; mutta sen sijaan, kun Jeesus seisoi heidän keskuudessaan, he eivät edes tunteneet Häntä; ja yrittivät saada sen näyttämään jonkinlaiselta jäniksenkäpälältä: “Tee meille joku temppu, anna meidän nähdä kuinka se tehdään! Käytä meille merkki!” Näettekö? Ja vaikka Hän sanoi niin monia asioita, eivät he kuitenkaan voineet nähdä Sitä. Näettekö.  Ja sitten, kun he hylkäsivät Hänet… tuon päivän Sanoman, he hylkäsivät tuon päivän Sanoman.

⁶²     He epäonnistuivat näkemään tuon päivän merkkiä. Ja, kun Raamatun profetian merkki täyttyi heidän edessään, he sanoivat: “Menkäämme sisälle Temppeliin nyt!” He olivat pyhiä miehiä. He olivat miehiä, joiden elämässä te ette voineet osoittaa mitään sormellanne. Heillä ei voinut olla mitään, ja sitten olla pappi. Pappi olisi voitu tappaa, hänet olisi kivitetty kuoliaaksi, mistä tahansa pikku asiasta. Niinpä hänen täytyi elää puhdasta, pyhää elämää. Hän ei olisi voinut tehdä mitään muuta, koska hänet olisi kivitetty melkeinpä mistä tahansa. Ja nyt he olivat suuria miehiä, ja pyhiä miehiä ihmisten silmissä, ja kuittenkin he menivät sisälle ja sanoivat: “No niin, meillä on Jumala, Jumala, joka on ollut kanssamme kautta ajanjaksojen. Me tulemme menemään sisälle Hänen Pyhään Temppeliinsä.” Se oli Jumalan Pyhä Temppeli! Mutta katsokaahan, Hänet oli hyljätty Hänen Pyhässä Temppelissänsä. Näettekö? “Me tulemme menemään ylös Herran Huoneeseen. Kaikki te heprealaiset tiedätte, että me olemme valittu rotu, me olemme täällä. Ja Jumala on meidän Jumalamme; Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala. Hän on meidän kanssamme. Hän tulee vapauttamaan meidät noista ympärileikkaamattomista filistealaisista tuolla ulkona, noista roomalaisista ja kreikkalaisista. Hän on vapauttava meidät siitä. Menkäämme Herran Huoneeseen!”

⁶³     Se kuulosti hyvältä; mutta mitä he olivat tehneet? Huoneen Rakentaja oli siellä, nöyrässä galilealaisen kirvesmiehen muodossa, ja he hylkäsivät Hänet; vaikka Jumala oli vahvistanut, että Hän oli Hänen tuon hetken Sanansaattajansa, ja mikä Hänen asemansa oli, ja he hylkäsivät Sen. Niinpä kaikki rukoileminen, kaikki vilpittömyys, kaikki heidän uhrinsa eivät merkinneet mitään Jumalalle. He olivat tehneet sen! Ja Jumala salli tämän suuren armeijan yhdistyä ja hävittää sen.

⁶⁴     Ja me näemme tänään, kuinka nämä seurakunnat, kirkkokuntiensa kautta ja niin edelleen, hylkäävät Jumalan Sanan. He eivät halua teidän sanovan heille näistä asioista, vaikka tiede voi todistaa sen valokuvilla ja kaikella muulla, ja kuitenkaan he eivät halua olla missään tekemisessä Sen kanssa. Niinpä kommunismi on muodostumassa hävittämään sen, aivan tarkalleen niin kuin Tiitus teki, ja Raamattu on sanonut, että he tulisivat tekemään sen. Tarkalleen!

⁶⁵     No niin, näettekö missä me elämme? Yhdistämisen ajassa. Kun me näemme näiden asioiden olevan yhdistymässä, oh; miksi me epäonnistumme näkemään näitä asioita! Te voitte katsoa tänne Kirjoituksiin ja nähdä, missä Hän lupasi sen, ja mitä Hän tulisi tekemään. Nyt me näemme sen olevan tapahtumassa. Me näemme seurakunnassa sen, mitä Hän lupasi tehdä; me näemme sen tapahtuvan. Me näemme kansakuntien liittyvän yhteen. Me näemme näiden ismien liittyvän yhteen. Me näemme seurakuntien liittyvän yhteen. Se on yhteenliittymisen aika. Se on yhteenliittymisen hetki. Se on ajanjakson henki: “Meidän täytyy yhdistyä.” Kaikki mistä te puhutte, täytyy olla organisoitu; jopa hallitus tulee vastaanottamaan sen.

⁶⁶     Te tiedätte, että minä en voi kansalaisena, Yhdysvaltain kansalaisena, kuitenkin minä… jos te antaisitte minulle viiden dollarin shekin, niin minä en “uskaltaisi” panna nimeäni siihen. Näettehän, minä en voisi tehdä sitä. Se on yhdistymisen aika. Sen kaiken täytyy mennä jonkin kaltaisen liittoutuman kautta ja tuo liitto on juuri se asia, joka tuo Pedon Merkin. Näettehän, se on yhdistämisen aika, ja se on menossa siihen. Te voitte nähdä sen paljain silmin, jos haluatte katsoa sitä. Se on yhdistämisen aika, jossa kaikki yhdistäytyy yhteen.

⁶⁷     Juutalaiset yhdistyivät Jeesusta vastaan, heidän Messiaanaan. Sen vuoksi me näemme mitä tapahtui. Me näemme saman asian nyt, kommunismin yhdistyessä hävittääkseen seurakunnan, sen jälkeen, kun seurakunta on liittynyt yhteen Kirkkojen maailmanneuvostossa, ja yrittää hävittää Sanoman, Jumalan Sanan. He yrittivät päästä eroon Siitä. Ainoa asia, jonka he voivat tehdä, on muodostaa neuvosto, koska he ovat erotetut toisistaan; pieni ryhmä täällä, metodisteja, täällä baptistit, ja luterilaiset, ja presbyteerit, Kristuksen Kirkko ja niin edelleen sillä tavalla. He eivät voi tehdä mitään, koska tämä on vastaan tätä, ja toinen toistaan vastaan, ja heidän oppinsa ovat niin kaukana toisistaan kuin itä on lännestä. Näettehän, he eivät voi tehdä sitä. Mutta, kun he kerran ovat päässeet yhteen, yhden suuren pään alla, niin silloin heillä on se. Heillä on se silloin.

⁶⁸     Se on missä katoliset ovat niin yhtenäisiä, roomalaiskatoliset, koska heillä on yksimielisyys. Enemmistö on roomalaiskatolisia; kreikkalaiskatolisia ja muita katolisia ei ole niin paljon kuin roomalaiskatolisia. Nyt he liittyvät yhteen, ja siitä syystä he seisovat yhdessä. Huolimatta siitä mitä tapahtuu, paavi on kaiken pää. Näettehän? Ja huolimatta siitä, mitä kuka tahansa muu sanoo: “Hän on erehtymätön; hän on Jumalan sijainen, siinä kaikki; hän on seuraava Jumalasta; hänellä on valta helvetin, Taivaan ja kiirastulen ylitse.” Näettekö? Niinpä ei ole mitään, mitä voitaisiin tuossa asiassa tehdä; mitä tahansa hän sanoo, niin se täytyy olla.

⁶⁹     No niin, protestantit ovat tekemässä itselleen aivan senkaltaista päätä; tarkalleen niin. Raamattu sanoo, että Pedolle tehtiin kuva. Mikä on kuva? Se on jotakin samankaltaista, samanlaiseksi tehtyä. Siinä se on, sama asia. Mitä se on? Liittämällä itsensä yhteen. Tämä yhdistäminen on tämän ajanjakson henki.

⁷⁰     He ovat nyt liittymässä yhteen, yrittäen tuhota Sanoman. Kuinka he hävittivät Sen silloin? Kuinka he saattoivat tuhota Jumalan Sanan? He voivat tehdä Sen vaikutuksettomaksi, ottamalla sijalle perinnäissääntöjä, niin kuin he tekivät siellä alussa, tehden Jumalan Sanan vaikutuksettomaksi. Näettehän mitä he sanovat: “Oh, mutta… Todellakin, mutta loppujen lopuksi….” Te näette mitä tämä jumalankieltäjä nainen, joka yrittää… Olen nyt unohtanut hänen nimensä. Yritän ajatella niin monia.

⁷¹     Minä ajattelin tätä Miss Kansakuntaa yhtenä päivänä; toivoisin, että meillä olisi toinen senkaltainen, joka nousisi esiin. Hän meni kapakoihin ja repi alas viskit, ja heitti ulos mainoskilvet ja kaikkea senkaltaista. Miksi ei joku nainen tänään astu esiin sillä tavalla, ja menisi tänne ulos ja repisi joitakin näistä alastomien naisten kuvista alas, jotka ovat hänen omaa rotuaan? Katsokaahan, meillä ei enää ole sitä.

⁷²     Nyt tästä jumalankieltäjä naisesta puheen ollen, hän sanoi, että “on perustuslain vastaista lukea Raamattua kansakouluissa”, ja kaikkea muuta sellaista.

⁷³     Oletteko panneet merkille myös mitä he yrittävät sanoa nyt, nämä suuret Kirjoitusten tutkijat, he sanovat, että “suuri osa profetiasta, joka on profetoitu Raamatussa, oli ehdottomasti väärin, eikä se koskaan toteutunut.” Te olette kuulleet ja lukeneet siitä. Ja he yrittävät sanoa kaikenlaista, näettehän, he yrittävät hävittää Sanan vaikutuksen. Jos he vain voivat hävittää ja korvata Sanan uskontunnustuksella tai jollakin ihmistekoisella, joka näyttää heidän silmissään paremmalta kuin Sana, niin silloin he hävittävät Sen perinnäissäännöillään. Ja sillä tavalla he yrittävät hävittää Jumalan Sanan, kirkkokunnallisella politiikalla.

⁷⁴     No niin, jokaisella seurakunnalla on oma politiikkansa. Kristuksen Kirkolla on omansa, Kristillisellä seurakunnalla on omansa, samoin baptisteilla ja metodisteilla ja presbyteereillä; heillä kaikilla on omat erilaiset politiikkansa. Nyt he menevät pois siitä, koska he ovat erillään. Näettehän, sitä ei olisi voitu tehdä aikaisemmin, heidän täytyy tehdä se nyt. Katsokaahan, tämä on yhdistämisen aika, ja nyt he kokoavat sen kaiken yhteen, ja katsokaa, mitä he saavat aikaan. Se on kuin paistaisi leivän sekoittamalla hevosenlihaa jäteastian sisällön kanssa, ja mitä muuta he panevatkaan yhteen, ja heittää sekaan hieman mädäntyneitä perunoita, ja nähkää mitä siitä tulee. Minä en varmastikaan halua mitään siitä. Ei koskaan! Sillä tavalla he tekevät. Näettekö, he ottavat ihmisiä, jotka uskovat, että Jeesus oli jokin myytti; seurakunnan, joka uskoo niin; jotkut toiset taas uskovat, että Hän oli profeetta.

⁷⁵     Yksi sanoo: “Ihmeiden päivät ovat ohitse.”

⁷⁶     Toinen sanoo: “Voi olla sellainen asia.”

⁷⁷     Ja kaikki tämä yhdessä; ja Raamattu sanoo: “Kuinka voi kaksi kulkea yhdessä, elleivät he ole sopineet?” Näettekö? No niin, se on senkaltainen yhteys, joka heillä on. Ja he panevat jonkun suuren pyhän isän sen johtoon, ja siinä teillä on Pedon kuva, aivan tarkalleen niin kuin Raamattu sanoo. Nyt heillä on luterilainen pappi sen päänä. Me näemme, että se on yhdistämisen aika. Samoin nyt kommunismi ja kaikki muu liittyy yhteen, maailmassa ja seurakunnassa ja niin edelleen tapahtuu yhteen liittyminen.

⁷⁸     Tarkatkaa luontoa. Oh! Luonto, jos te vain tarkkaatte luontoa, niin se tekee saman asian. Luonto on Jumalan merkkien kalenteri. Tiesittekö te sitä? Jeesus käski heitä tarkkaamaan luontoa. Meri tulisi pauhaamaan, ja tulisi olemaan erilaisia asioita, ja maanjäristyksiä monin paikoin, kansakunnallista kiistaa, merkkejä taivaassa, merkkejä maan päällä, tulisi olemaan näitä tulemuksen ajan merkkejä.

⁷⁹     Tarkatkaa pi1viä. Ennen kuin pilvet voivat sataa, niin tiedättekö mitä tapahtuu? Useita pieniä pilviä tulee yhteen, muodostaen yhden suuren pilven. Tällä on hieman tuulta itsessään, ja tällä toisella on vähän tuulta itsessään, ja kun ne kaikki puhaltavat yhdessä, niin teillä on rajumyrsky. Näettekö? He liittyvät yhteen ennen kuin niillä voi olla myrsky; niiden täytyy tehdä niin.

⁸⁰     Tarkatkaa sorsia ja hanhia kuinka ne kokoontuvat yhteen, ennen kuin ne lähtevät maasta. Näettekö? He liittyvät yhteen. Te voitte nähdä niiden lentelevän tästä lammikosta tuohon lammikkoon, ja täältä tuonne, kaikkien niiden tullessa yhteen. Ne liittyvät yhteen, valmistautuen lähtöön. Näettekö, se on luonto, ja Jumala loi luonnon, ja luonto toimii Jumalan suunnitelman mukaisesti. Se on laki, Jumalan kirjoittamaton laki, että luonto toimii Hänen lakinsa mukaisesti.

⁸¹     Se on kuin puhuisi hautajaisissa; siitä kuinka mahla menee alas hautaan, puun juuriin, levätäkseen siellä ylösnousemukseen asti keväällä. Se on Jumalan laki. Mikään järki ei saisi tuota mahlaa menemään sinne alas, te ette voisi juoksuttaa sitä sinne, Ei ole mitään tapaa tehdä sitä paremmin kuin miten Jumala tekee sen. Jumalalla on täydellinen tapa. Niinpä, kun lehti tipahtaa pois, lähettää Hän mahlan hautaan ja kätkee sen. Kuten Job sanoi: “Kätke minut hautaan, kunnes Sinun vihasi on ohitse.” Näettehän? Se menee sinne alas, koska se on luonnon laki, ennen kuin pakkaset tulevat. Katsokaa lehtiä kuinka ne nyt alkavat pudota. Miksi? Se on luonnon laki.

⁸²     Sorsat kokoontuvat yhteen joka ainoa niistä, kokoontuen johtajan ympärille. Ne tietävät jotenkin, ja minä en tiedä kuinka ne tekevät sen, mutta ne tietävät, että tuo määrätty pieni uros on niiden johtaja. Ja ne kaikki tulevat yhteen ja kokoontuvat sen ympärille, ja nousevat sitten ilmaan. Ja tuo uros ei ole koskaan ollut poissa tuosta lammikosta, mutta se tulee lentämään aivan suoraan Louisianan tai Texasin riisipelloille. Näettekö, koska he ovat lähdössä lentoon, jättääkseen kotinsa, jossa ne syntyivät tuona vuonna, ne liittyvät yhteen. Aamen! Siinä se on teille; ne kokoontuvat johtajansa ympärille.

⁸³     Se on vaikeutena ihmisen kanssa, että hän ei tunne johtajaansa. Kyllä. He kokoontuvat kirkkokunnan ympärille, he kokoontuvat piispan tai jonkun miehen ympärille, mutta he eivät kokoonnu Johtajan ympärille, Pyhän Hengen ja Sanan ympärille. Näettekö? He sanovat: “Oh, pelkään tulevani hieman fanaattiseksi; pelkään aloittavani väärällä jalalla.” Oohhh, siinä se on teille! Mitä, jos pieni sorsa sanoisi: “Minä en pidä siitä tavasta, miten hän pitää sulkiaan. Minä en usko, että tulen seuraamaan häntä.” Se jäätyisi kuoliaaksi. Se jäisi sinne, jos se ei olisi mukana lennon alkaessa. Ne liittyvät yhteen, ja luonto tekee sen.

⁸⁴     Hanhet kokoontuvat yhteen, kerääntyen johtajansa ympärille; ne tekevät samoin.

⁸⁵     Oletteko koskaan huomanneet mehiläisten parveilua? Mehiläiset liittyvät yhteen kuningattaren ympärille ennen parveilua. Ja minne kuningatar menee, sinne nekin menevät. Kyllä! Mitä ne tekevät? Ne liittyvät yhteen ennen kuin ne parveilevat. Tarkalleen; kaikki luonnossa!

⁸⁶     Kalat kokoontuvat yhteen kevätkutua varten. Te voitte löytää niitä merestä, noita suuria lohia. Kun ne nousevat sinne ylös kutemaan, te näette niitä kymmeniä tuhansia, siellä meressä, suolaisessa vedessä, tullen kaikkialta, mutta itse asiassa ne ovat makean veden kaloja. Ja tässä ne ovat tulossa kuteakseen suolattomassa vedessä. Ne nousevat kutemaan suunnilleen, joka neljäs vuosi, ja kuolevat niin pian kuin ovat kuteneet. Ja ne tietävät menevänsä sinne kuollakseen, ettekä te voisi millään pysäyttää niitä. Ne hyppivät ylös putouksia ja kaikkea muuta, päästäkseen sinne, tietäen olevansa menossa kuolemaan. Mutta luonnon laki saa ne tekemään sen, tietäen, että ne menevät sinne ylös kutemaan vanhana ja kuolemaan. Ja, kun nuoret syntyvät, niin jokin liittää ne yhteen ja ulos merelle ne lähtevät. Se on yhdistäminen! Se on laki. Te ette voi voittaa Jumalan lakia.

⁸⁷     Kansakunnat hajoavat, sillä tässä ajassa, jonka me nyt näemme, niiden oletetaan tekevän niin. Me olemme kansakunnallisten häiriöiden kehityksessä. Me näemme kansakuntien rikkovan yhteyden toisiinsa. Vuosi vuodelta, me näemme kuinka kommunismi nielee tämän kansakuntaa; ja kuinka kommunismi nielee tämän kansakunnan. Ja tämä meidän oma kansakuntamme on kommunismin läpitunkema, ja se tulee ottamaan hallinnan! Näettehän, se on tekevä sen, eikä ole mitään tapaa pysäyttää sitä. Miksi? Samasta syystä mistä te ette olisi voineet pysäyttää Tiitusta. Ihmiset ovat hyljänneet Jumalan ja Hänen Sanansa. Kyllä vaan, ja niinpä he tulevat tekemään sen, ja me näemme sen olevan tapahtumassa.

⁸⁸     Tavallisesti minä käytän kaksi tuntia; olen jo käyttänyt noin kolmekymmentä minuuttia. Mutta saadakseni kaiken tämän sanotuksi, minun on kiirehdittävä. Tutkikaa te sitä kun pääsette kotiin.

⁸⁹     Huomatkaa, he ovat juuri nyt liittymässä yhteen. Te sanotte: “Veli Branham, onko se totta?” He ovat tulossa Harmagedonin taisteluun; tarkalleen mitä he tulevat tekemään. Näettekö? Ja he yhdistäytyvät sitä varten juuri nyt. Se on miksi meillä on YK ja kaikkea mitä meillä on. Läntinen maailma yhdistäytyy itäistä maailmaa vastaan, kommunismi ja niin edelleen, se on kaikki liittymässä yhteen. Kaikki näyttää olevan yhdistymässä. Yhdistymässä, yhdistämässä itseään yhteen, me näemme sen.

⁹⁰     Myöskin sillä aikaa, kun kaikki tämä kansakuntien yhdistyminen, nämä merkit, kansakunnalliset merkit, jotka me näemme täällä ulkona maailmassa, maanjäristyksiä monin paikoin, erilaiset asiat yhdistyvät; tuoden maailman yhteen, tuoden ihmiset yhteen, kaikki seurakunnat yhteen, ja kaikki nämä asiat. Ja, kun kaikki tämä yhdistyminen on meneillään, on myös toinen yhdistyminen meneillään. Aamen! Sen minä haluan osoittaa teille nyt.

⁹¹     Jumala on yhdistämässä Hänen Morsiantaan. Se tulee yhteen idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä. Se on yhdistämisen aika, ja se on juuri nyt tapahtumassa. Mitä varten Morsian yhdistyy? Ylöstempausta varten! Aamen! Jumala on tekemässä sitä valmiiksi. Kyllä, yhdistämässä Sitä! Minkä kanssa Morsian liittyy yhteen? Sanan kanssa! “Sillä kaikki taivaat ja maa tulevat katoamaan, mutta Minun Sanani eivät milloinkaan katoa pois.” Morsian liittää itsensä yhteen NÄIN SANOO HERRAN kanssa, huolimatta siitä mitä kirkkokunnat tai kuka tahansa muu sanoo. Morsian yhdistää itsensä. Se valmistautuu. Miksi? Se on Morsian. Niin se on. Ja Morsian on yhdistänyt itsensä Ylkänsä kanssa, näettekö, ja Ylkä on Sana. “Alussa oli Sana, Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja Sana tehtiin lihaksi ja asui keskuudessamme.”

⁹²     Ja Seurakunta, Morsian ja Sana tulevat niin yhdeksi, kunnes Sana itse tekee Yljän teot. Aamen! Näettekö te sen? Se on Yhdistyminen! Ei enää: “Liity seurakuntaan”, ei enää sitä tai tätä, vaan paetkaa kaikkea ja olkaa sidotut Jeesukseen Kristukseen. Näettekö? Se on yhdistymisen aika. Jumala, yhdistämässä Hänen Morsiantaan yhteen, tuoden Sen takaisin; aivan tarkalleen. Liittäen yhteen Hänen lupauksensa Sanat.

⁹³     1. Tess. 4. sanoo, että pyhät, jotka nukkuvat maan tomussa tulevat heräämään. Ja sitten me tulemme liittymään yhteen heidän kanssaan (elävät niiden kanssa, jotka ovat olleet kuolleita), me tulemme liittymään yhteen, ennen kuin me edes pääsemme sinne ylös, sillä Morsian tulee olemaan täydellinen tullessaan sinne. Ne, jotka ovat elossa ja, jotka ovat liittäneet itsensä yhteen Sanan kanssa, ja ne, jotka ovat jo menneet ja tehneet sen; ja Morsian kaikki tulee yhteen, muodostaen yhden suuren yhdistetyn yhteyden, ennen ylös menemistä. Aamen!

⁹⁴     Kommunismin täytyy nousta, ja näiden toisten asioiden täytyy nousta, ja seurakunnan täytyy liittää itsensä yhteen siellä Kirkkojen maailmanneuvostossa; ja Morsiamen täytyy yhdistää itsensä Jumalan Sanan alaisuudessa. Ja voidakseen tehdä sen, Jumala on lähettänyt alas Taivaallisen merkin ja muita asioita, todistaakseen Seurakunnalle, että siellä on Kansakunta. Aamen.

⁹⁵     Jumala; yhdistämisen aika! Kyllä vaan. Oi niin! Nyt, muistakaa nyt, on Sanan yhdistäminen, (yhdistäminen takaisin jälleen), tuoden takaisin “Uskon, joka kerran annettiin pyhille.” Tuoden Sen takaisin! Se voidaan tehdä vain tässä päivässä. Ainoa aika, jolloin se voitiin tehdä, on juuri nyt. Sitä vastaan ei koskaan hyökätty missään muualla; he vain menivät pois ja kirkkokunnallistuivat. Mutta nyt se ei kuulu mihinkään kirkkokuntaan, koska on aika yhdistää miehet ja naiset jokaisesta rodusta, jokaisesta väristä, jokaisesta uskontunnustuksesta, kaikki Kristuksen alle Pyhän Hengen kasteella ja takaisin Sanaan.

⁹⁶     Yhdistämisaika Seurakuntaa varten! Oi niin! Yhdistäen jokaisen Sanan, joka on hajotettu ympäriinsä näissä organisaatioissa: siitä alkaen, kun ensimmäinen seurakunta organisoitui Nikeassa, Roomassa, ja he organisoituivat luterilaisiksi, he organisoituivat wesleyläisiksi, ja he organisoivat kaikki muut seurakunnat. Ja tehdessään niin, heidän täytyi vastaanottaa uskontunnustus, ja sitten, kun Jumala lähetti jotakin muuta, he eivät voineet vastaanottaa Sitä. Sen vuoksi se ei ollut mahdollista ennen kuin vasta nyt. Ja Jumala lupasi, että viimeisissä päivissä: “Isien Usko palautettaisiin jälleen Morsiamelle”, että se tulisi olemaan tällä tavalla, ja, ettei se voinut olla minään muuna aikana kuin tänä aikana. Katsokaa mikä merkki Taivaasta, Tulipatsaan muodossa keskuudessamme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen merkkien ja ihmeiden kanssa. Ja Hänen puhuessaan meille, Se ei koskaan petä, vaan osuu aina täydellisesti naulan kantaan. Aamen! Sitten me näemme missä me seisomme. On yhdistämisen aika!

⁹⁷     Me näemme kansakuntien yhdistyvän, me näemme maailman yhdistyvän, me näemme kommunismin yhdistyvän, me näemme kirkkojen yhdistyvän; ja me näemme Jumalan yhdistävän itsensä Hänen Morsiamensa kanssa, kunnes Hän ja Seurakunta ovat sama asia (kuten perhe, yhdessä). Oikein! Yhdistäen itsensä yhteen; Jumala yhdistää! Miksi? Milloinkaan aikaisemmin, varhaisseurakunnan ajasta alkaen, ei Tulipatsasta ole koskaan ollut ihmisten keskuudessa. Milloinkaan aikaisemmin, varhaisseurakunnan ajasta alkaen, he eivät ole koskaan nähneet niitä asioita joita me näemme tänään. Ja tämä oli tehty mahdolliseksi vain, kun Jumala lähetti Seitsemän Sinettiä, ja antoi meille merkin Sen kautta, ja lähetti seitsemän Enkeliä alas Taivaasta; ja tuli ja toi takaisin tuon noissa kirkkokunnissa hajotetun Sanan, sitoen sen jälleen takaisin Jumalan Sanaan, tuodakseen alas Hänen Pyhän Henkensä.

⁹⁸     Jeesus sanoi: “Jos te pysytte Minussa ja Minun Sanani teissä, silloin pyytäkää mitä tahdotte, ja se tullaan tekemään teille.” Se yhdistää Morsiamen takaisin Sanan kanssa, joka on Jumala.

 Seurakunta ja Sana, ei Seurakunta ja uskontunnustus, vaan Seurakunta ja Sana; Morsian ja Sana liittyneenä yhteen. Oi! Palauttaa ennalleen mitä? Alkuperäisen helluntai-isien Uskon, jonka hajotti luterilaisten ryhmä. Ei Luther itse; ei Luther, ei Wesley, eivät nuo suuret perustajat. Mutta heidän poismenemisensä jälkeen nousi esiin seurakunta, ja he… mitä he tekivät sen kanssa sitten, he tekivät siitä organisaation. He hyväksyivät uskontunnustuksia ja niin edelleen, ja kääntyivät pois. Ja katsokaa heitä tänään, nyt he ovat tulleet tuohon Kirkkojen maailmanneuvostoon.

⁹⁹     Mutta viimeisissä päivissä, näettehän, me näemme nyt tapahtuvan asioita, joita ei ole koskaan ennen tapahtunut. Näettehän, se on Jumalan merkki, ja kaikki tämä yhdistyminen on ajan merkki. No niin, me haluamme katsoa sitä tarkkaavaisesti ja olla todella varmat, että me käsitämme sen. He jättävät todellisen Sanan kirkkokuntien vuoksi; vastaanottaen uskontunnustuksia ja eri miesten mielipiteitä, sen sijaan, että ottaisivat Sanan.

¹⁰⁰Ilmestyskirja 10 sanoo, että “Seitsemännen enkelin Sanoma”. Nyt muistakaa, se on aivan Seitsemässä Pasuunassa, ja siellä on seitsemän enkeliä, jotka puhaltavat Seitsemään Pasuunaan. Se on mihin me olemme tulossa seuraavaksi. Mutta muistakaa. Siinä sanotaan aivan erikoisesti, ei seitsemännen enkelin Pasuuna, vaan “seitsemännen enkelin Sanoma”. Näettekö, ei Pasuuna-enkeli, vaan Sanoma-enkeli. Näettekö, tuo enkeli vain puhalsi pasuunaan, tämä Pasuuna-enkeli. Mutta seitsemännen enkelin Sanoman päivinä; näettekö, kun hänen Sanomansa on päättynyt. Näettehän, se on seurakuntajakson Sanoma. Ja tällä kertaa tämä Sanoma, ei Pasuuna, ja “Jumalan salaisuus (joka on kirjoitettuna Sanassa) on päättyvä.”

¹⁰¹Nyt katsokaa missä päivässä me elämme! Katsokaa noita Sinettejä, kuinka se kokosi Jumalan hajotetun Sanan, kuinka Luther ja loput noista suurista uskonpuhdistajista astuivat esiin, kuinka se tuli takaisin ja näytti sen Raamatussa, missä he olisivat; jokainen mies paikallansa, mitä hän tekisi ja mitä tapahtuisi seurakunnalle; mitä hän tekisi, ja mitä tapahtuisi seurakunnalle; kaikki nämä asiat, jotka hän oli jättänyt pois. Ja sitten, viimeisessä päivässä, kun me emme tienneet mitään siitä, ennustettiin meille määrätty asia tapahtuvaksi; ja jopa sanomalehdet ja muut kirjoittivat siitä, ja sitten Hän tulee suoraan alas ja paljastaa sen ja sitoo nuo salaisuudet yhteen. Aamen! Veli, se on jotakin ylevää minulle! Se on minulle se, joka panee Sanan linjaan. Minä en välitä mitä… tai minä välitän, mitä ihmiset sanoivat asioista, kyllä vaan, mutta minulle se on Raamatun Totuus.

¹⁰²Kuten nuo viisaat miehet, tullessaan Babylonista, he huusivat: “Missä on Hän, joka on syntynyt, juutalaisten Kuningas? Hän on maan päällä juuri nyt. Meidän täytyy löytää Hänet.” Niin se on. Ja minä uskon, että Hän on niin lähellä tulemusta, että voin sanoa: “Katso, Ylkä tulee! Minä kuulen keskiyön huudon!” Halleluja! Me olemme aivan lopun ajassa. Oi, missä hetkessä me elämmekään. Huomatkaa… Näettekö?

¹⁰³Mikä päivä! Missä ajassa me elämmekään, tämän suuren Jumalan salaisuuden tultua päätökseensä; tuoden sisälle Jumaluuden, osoittaen mitä Se on; kuinka nämä pienet ismit alkoivat ja tekivät Hänet täksi, ja joku teki Hänet täksi, ja joku teki Hänet tuoksi. Mutta Herran Enkeli tuli alas ja toi esiin kaikki heidän isminsä, ja veti ulos Totuuden kaikesta siitä, ja antoi Sen meille. Ja siinä Se on aivan niin täydellisenä kuin Se vain voi olla, eikä ole mitään muuta tietä, jota te voisitte mennä. Siellä Se on, Se on mitä Hän on. Näettekö? Käärmeen siemen ja kaikki nämä erilaiset asiat, jotka ovat olleet niin salaperäisiä ihmisten keskuudessa. Näettekö? Mitä se on? Mille tämä on merkki? Yhdistämiselle!

¹⁰⁴Mitä Hän sanoi Malakia 4:ssä? Että Hän ennallistuttaisi! Palauttaisi takaisin alkuperäisen helluntaiuskon, palauttaisi ihmiset takaisin samaan helluntaisanomaan, samaan helluntaimerkkiin, samaan helluntaitodisteeseen, samaan Jumalaan, samaan Voimaan, samaan opetukseen, kaikki tarkalleen saman Tulipatsaan vahvistamana, joka iski Paavalin maahan, hänen matkallaan Damaskokseen, ja joka on keskuudessamme tänään, tehden samoja asioita, joita Hän teki tuossa ajassa. Liittäen yhteen!

¹⁰⁵Me näemme kansakuntien yhdistyvän, me näemme maailman yhdistyvän, me näemme seurakuntien yhdistyvän. Me näemme Morsiamen yhdistyvän, yhdistyvän Sanan kanssa. Miksi? Sana on Jumala. Ja Ylkä (ollen Sana), ja Morsian (ollen Sanan kuulija), he tulevat yhteen liitossa. He yhdistyvät kuin häissä. Näettekö, he valmistautuvat häitä varten, ja he tulevat yhdeksi. Sana tulee teiksi ja te tulette Sanaksi. Jeesus sanoi: “Tuona päivänä… Tiedättekö mitä? Kaikki, mitä Isä on, Minä olen; ja kaikki, mitä Minä olen, te olette; ja kaikki, mitä te olette, Minä olen. Tuona päivänä te tulette tietämään, että Minä olen Isässä, Isä Minussa, Minä teissä, ja te Minussa.” Näettekö? “Tuona päivänä.” Minä päivänä? Tänä päivänä! Katsokaahan, me näemme Jumalan suurten kätkettyjen salaisuuksien tulevan paljastetuiksi. Oi, kuinka minä pidänkään siitä!

¹⁰⁶Oh, katsokaa kuinka tiedettä ja Sanaa ei voitu verrata, kuten he tekevät tänään. He eivät voineet tehdä sitä aikaisemmin. Se on vasta nyt, kun he voivat tehdä sen.

¹⁰⁷Huomatkaa, Hän sanoi: “Taivaallisia merkkejä, taivaallisia merkkejä.” Tiede ja kansakunnalliset merkit; nyt heillä on suuria merkkejä taivaalla tänään, heillä on astronautit ja kaikkea. Mutta mitä nämä astronautit tekevät maailman tieteelle? Se tuo heille pelkoa. He eivät tiedä milloin he voisivat lähettää ylös jotakin ja pudottaa näitä pommeja, ja meitä ei enää olisi. Näettekö? No niin, ne ovat merkit, jotka heillä on, pelottavia merkkejä taivaalla. Näettekö? Heillä on ne, atomiraketteja ja kaikkea, kaiken kaltaisia merkkejä.

¹⁰⁸Te näette heidän allekirjoittaneen yhtenä päivänä tämän sopimuksen, että he eivät enää räjäyttäisi enempää pommeja ilmassa, mutta nyt he tekevät sitä veden ja maan alla, aivan niin kuin ennenkin. Näettekö? He allekirjoittavat sopimuksen: “Me emme tule tekemään tätä, jos te sanotte, että te ette tule tekemään sitä (mutta me menemme takaisin kotiin ja teemme sen tällä tavalla; oh, ah, tietenkin me tiedämme, että te teette samoin siellä). Näettekö? Siinä ei ole yhtään mitään, heidän keskuudessaan ei ole mitään luottamusta, siellä ei ole yhtään mitään. Ja jokainen pelkää toistaan. Se on pelottava merkki

¹⁰⁹Tiede ja mies ja kansakunnat ovat tuottaneet pelottavan merkin taivaille. Niin se on tarkalleen. Peläten toinen toistaan. Ja on myös annettu taivaallinen merkki… Näettekö nyt, heillä on myös taivaallinen merkki, pelottava merkki, astronautti; siellä voisi olla atomiraketti, joka voitaisiin pudottaa ja hävittää koko kansakunta. Nousta sinne ylös raketissa, ja olla siellä, mikään ei pidätä heitä tekemästä sitä. No voivat varmasti tehdä sen, milloin tahansa haluavat. He voivat tehdä sen tomuksi, jos haluavat, viidentoista minuutin kuluessa. Ja mitä yksi voi tehdä, sen voi toinenkin tehdä. Niinpä te näette, että heillä on merkki, mutta senkaltainen merkki, joka tekee heidät pelokkaiksi.

¹¹⁰He yhdistyvät yhteen, pannen voimansa yhteen. Vapaa maailma panee voimansa yhteen. Kommunismi panee voimansa yhteen Venäjän kanssa. Kaikki heistä; mutta jokainen pelkää toistaan. Näettekö, se on pelottava merkki. Niin se on. Se on kansakunnallinen merkki.

¹¹¹Mutta Seurakunta on vastaanottanut Taivaallisen merkin: Astronautin! Aamen Jeesuksen Kristuksen, Tulipatsaan muodossa; joka Hän oli Vanhassa Testamentissa, joka Hän oli silloin, kun Hän kohtasi Sauluksen tiellä Damaskokseen, tuo sama Jeesus on täällä tänään! Ja mitä Se tekee? Tuoko Se pelkoa? Se tuo rakkautta, joka yhdistää toisen toiseen. Aamen! Antaen tunteen tosiamme kohtaan. Se tuo Jumalan Rakkauden, yhdistäen meidät ja tuoden meidät (Kristuksen Ruumiin) yhteen Morsiamena. Se on mitä se tekee nyt, tämä suuri yhdistyminen, jonka Jumala…

¹¹²He yhdistävät itsensä yhteen, yksi ryhmä täällä taistelee toisen kanssa ja yksi ryhmä täällä taistelee toisen kanssa. Tässä seurakunta seisoo heidän välissään; tarkatkaa mitä tapahtuu, se tulee liittymään yhteen niiden kanssa. Se on tarkalleen oikein. Mutta me näemme nyt, että se tuo pelkoa ja epävarmuutta.

¹¹³Mutta yksi Jumala on yhdistänyt Seurakunnan (Morsiamen) Hengen alla (Jumalan Hengen) pyhässä Jumalan Liitossa, ollakseen yksi pyhä Morsian Jumalalle. Se on oikein, kaikki yhdessä; Ruumiin yksimielisyydessä. Ruumis odottaa kuin Morsian; niin kuin se on Morsian, niin kuin me kutsumme itseämme Morsiameksi. Morsiamen yhdistämisen aikaa varten, Seurakunta on niin tulossa yhteen. Sen tulisi aikaansaada sellainen rakkaus keskuudessamme, että me tuskin voimme olla erillämme toisistamme. Se on totta. Teidän ei tarvitse kerjätä ihmisiä rukoilemaan, teidän ei tarvitse kerjätä heitä palvomaan Jumalaa, teidän ei tarvitse kerjätä heitä tekemään sitä, mikä on oikein. He ovat yksinkertaisesti niin rakastuneet Häneen, että ei ole enää mitään muuta.

¹¹⁴Mitä te ajattelisitte pienestä tytöstä, todella kauniista pikku neidosta, joka tulisi menemään naimisiin jonkun komean nuoren miehen kanssa, johon hän olisi niin mielettömästi rakastunut, että se merkitsisi hänelle enemmän kuin hänen oma elämänsä, hänhän tietäisi heti, että he tulevat menemään naimisiin. Ja voin sanoa teille, että tuon hääpäivän lähestyessä tuo pikku raukka olisi aivan “hermona”. Näettehän? Hän yksinkertaisesti tekisi kaiken valmiiksi; luovuttaen itsensä täydellisesti hänelle. Niin se on. Hän haluaisi tehdä kaiken, mikä miellyttää tuota miestä. No niin sillä tavalla tulisi Seurakunnan olla tänään, että meidän elämämme tulisi olla niin kätketty Jumalassa Kristuksen kautta, ja sinetöidyt sinne Pyhällä Hengellä.

¹¹⁵Tuo asia, jota olen opettanut teille täällä, on kertoa teille näistä merkeistä ja eri asioista, jotka tapahtuvat, eikä minulla ole aikaa tehdä sitä nyt, mutta tulen tekemään sen toisessa sanomassa, jos Herra tahtoo. Mutta on yksi pieni asia, joka yhä puuttuu Seurakunnassa. Ja me haluamme sitä, päästä siihen, ja minä olen juuri nyt tulossa siihen. Näettehän? Me haluamme päästä siihen, teidän täytyy tehdä se. Jos te ette tee sitä, silloin se on kaikki. Teidän täytyy tehdä se. Sillä katsokaahan, yhdistämisen aika on käsillä, sillä Jumala on kokoamassa Seurakuntaa yhteen, olemaan Ylöstempauksessa, menemään vihittäväksi tuota Suurta Liittoa varten: kun Jumala ja ihminen tulevat liittymään yhteen iankaikkisesti, kun ajalliset luomukset yhdistyvät Iankaikkisen kanssa.

¹¹⁶Se oli kerran tehty Ihmisen Pojan muodossa maan päällä. Ja Hänen täytyi antaa Elämänsä tuottaakseen voiman, yhdistämään toiset ihmiset tämän saman Voiman kanssa, Jeesuksen Kristuksen Morsianta varten. Ja nyt Seurakunta yhdistää itsensä Kristuksen Ruumiiseen, Se on vapauttanut itsensä, leikattu irti jokaisesta kahleesta, valmistaen itsensä valmiiksi; heidän keskellään on yhteys; oi, rakkaus ja ilo, ja Pyhä Henki liikkuu heidän keskuudessaan. Oi, mikä aika!

¹¹⁷Me näemme sorsien valmistautuvan, me näemme hanhien valmistautuvan, me näemme mehiläisten valmistautuvan, me näemme pilvien valmistautuvan sadetta varten, me näemme kaiken; kuinka se liittää itsensä yhteen, suurta hetkeänsä varten. Me näemme Yhdistyneet Kansakunnat, kansakunnat yhdessä, yhdistäen itsensä kommunismissa. Me näemme heidän yhdistävän itsensä täällä läntisessä maailmassa. Me näemme seurakunnan liittävän itsensä yhteen, kaikki nämä muut. Niinpä se on ehdottomasti mahdotonta, että minään muuna aikana se olisi voinut olla tällä tavalla; se ei olisi voinut olla tällä tavalla kaksikymmentä vuotta sitten, se ei voinut olla tällä tavalla. Se ei voinut olla tällä tavalla kymmenen vuotta sitten, sen täytyy olla juuri nyt. Näettehän, koska nämä ismit ja muut asiat eivät olleet tulleet tälle paikalle.

¹¹⁸Nyt herätkää! Ravistelkaa itseänne, nopeasti, ja katsokaa missä me olemme! Missä me olemme? Kuten nuo viisaat miehet, me olemme suoraan linjassa Hänen Sanansa kanssa, ja Herran Valo loistaa meidän polkumme yllä. Kunnia olkoon Jumalalle Korkeudessa! Ja kunnia olkoon Jumalalle, joka antaa meille Jeesuksen Kristuksen, jota me rakastamme, ja on tuonut meidät tälle paikalle. Me olemme Hänen kansansa, ostetut Hänen Verensä hinnalla.

¹¹⁹Oi! Kun tuo yhdistämisen aika tulee, jota me odotamme, niin kuin me olemme yhdistetyt toinen toistemme kanssa Hänen Henkensä siteillä… Voiko se olla Hänen Henkensä? Varmasti, Se on Hänen Henkensä. Mitä Se on? Se on Hänen Sanansa, ja Hän on… se on Sanan Henki. Ja, kun tuo Lupauksen Henki tulee yllenne ja vahvistaa ja osoittaa itsensä täällä, niin Se on sama Henki. Se oli tuo Yksi, joka oli Mooseksen kanssa erämaassa! Se oli tuo Yksi, joka oli Jeesuksen Kristuksen yllä! Hän on tuo Yksi, joka kohtasi Sauluksen matkalla Damaskokseen! Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti! Hän tekee saman asian!

¹²⁰Ja me näemme kansakunnat yhdessä, me näemme seurakunnan tulevan yhteen, me näemme kommunismin yhdessä, me näemme ismien yhdistyvän, me näemme kaikki nämä asiat; ja nyt me näemme Morsiamen yhdistyvän Sanan kanssa. Oi niin! Aika, että pyhät nousevat yhdistyäkseen noiden kanssa, jotka ovat elossa, ja mennäkseen ja yhdistyäkseen Jeesuksen Kristuksen kanssa ikuisuudeksi.

¹²¹Voikoon Jumala auttaa meitä jokaista yhdistymään Kristuksen kanssa tänä iltana… Luovuttamaan kaikkemme, mitä me olemme, kaikkemme mitä meillä on (koko sielumme, ruumiimme ja mielemme Jeesukselle Kristukselle) ja odottamaan tuota yhdistymisen aikaa.

 Kun Jumalan pasuuna soi, ja aikaa ei enää ole, ja kun aamu koittaa iankaikkinen, kirkas ja kaunis;

 Kun Kristuksessa kuolleet nousevat ja kokoontuvat toiselle rannalle… (elossa olevan Morsiamen kanssa), tullakseen temmatuksi ylös yhdessä.

¹²²Katsokaa tuota yhdistymistä! Jumala yhdistää Seurakunnan Hänen Sanansa kanssa, ja Sanan Seurakunnan kanssa, että ne molemmat tulevat samanlaisiksi: “Sano tämä, ja se tulee tapahtumaan. Tee tämä, ja se tulee tapahtumaan. Tämä se on; tämä on Minä teidän edessänne, tämä on Minä vahvistamassa sen; tämä on Minä teidän kanssanne.”

¹²³Me näemme nyt, että tuo aika tulee, kun Pasuuna soi, ja nuo nukkuvat pyhät siellä aikaisemmin, joita ei voitu täydellistää ilman meitä (siellä on monia noita heprealaisveljiä), ja kun he tulevat yhteen, he liittyvät yhteen elävien kanssa. Seurakunta yhdistyy Sanan kanssa, sitten Seurakunta ja Sana liittyvät yhteen, ja ovat tulleet yhdeksi. Kuolleet pyhät liittyvät yhteen elävien pyhien kanssa ollakseen yksi; ja kaikki menevät yhdessä yhdistyäkseen Kristuksen kanssa siellä, Karitsan Hääateriaa varten.

¹²⁴Se on yhdistymisen aika, ja merkit ovat kaikkialla. Merkit ovat kansakunnissa, merkit ovat kommunismissa, merkit läntisessä maailmassa, merkit Kirkkojen Neuvostossa. Ja Merkki on täällä tänä iltana Pyhän Hengen palvelutehtävässä, ja Jumalan Sana vahvistaa sen ja tekee siitä Totuuden. Aamen! Yhdistymisen aika! Yhdistymisen Ajan merkki!

 Kumartakaamme päämme:

¹²⁵Herra Jeesus, minun sydänparkani hyppää ilosta, kun näen nuo mahdollisuudet, (minä keski-ikäisenä miehenä), mutta kuitenkin mahdollisuudet minun nähdä Sinun tulevan tässä sukupolvessa; olla elossa ja seistä täällä, ja nähdä, kun tuo Pasuuna soi: “Hän, joka on saastainen, on saastainen yhä. Hän, joka on vanhurskas, on vanhurskas yhä. Hän, joka on pyhä, on yhä pyhä.” Oi Herra Jumala!

¹²⁶Ja ajatella meitä seisomassa, (hetkessä, silmänräpäyksessä, kun maailma ei tiedä, mitä on tapahtumassa), mutta yhtäkkiä, te tulette näkemään rakkaittenne ilmestyvän eteenne, nuo, jotka ovat menneet, ovat tulleet yhdistyäkseen jälleen teidän kanssanne. Ja meidät tullaan muuttamaan hetkessä, silmän räpäyksessä; ja tulemme temmatuksi ylös yhdessä, kohdataksemme Herramme ilmassa. Ja sitten yhdistyäksemme Hänen kanssaan, ollaksemme siellä iankaikkisesti, eikä meidän enää milloinkaan tarvitse olla poissa Hänen Läsnäolostansa.

¹²⁷Mikä suuri asia onkaan tänään, Herra, tietää, että nyt me olemme yhdistetyt yhden Hengellä. Yksi Henki, Pyhä Henki, jolla on Sana otteessaan, tulee meihin. Ja mikä suuri asia onkaan, mikä etuoikeus irrottautua kaikesta maailmasta, ja yhdistää itsemme Jeesuksessa Kristuksessa. Ja ajatella, että jonakin päivänä, fyysisessä muodossa, Hänen oman kirkastetun ruumiinsa kaltaisen ruumiin kanssa, me tulemme istumaan pöydän ääressä Hääaterialla ja siellä tulemme yhdistetyksi ja vihityksi avioliitossa Hänelle; elääksemme kuin Morsian ja Ylkä kautta kaikkien tulevien aikojen, kautta loppumattoman Iankaikkisuuden.

¹²⁸Herra Jumala, älköön tämä olko vain jokin mystillinen ajatus ihmisille, vaan voikoon se tulla sellaiseksi todellisuudeksi, kunnes sellainen nälkä ja jano tulee ihmisiin, että he tulevat… lukiessaan sanomalehtiään… kuunnellessaan radiosta uutisia… näkemään, että se on yhdistymisen aika. Merkit välähtelevät.

¹²⁹Herra Jumala, kuten puhuessamme naisista, ja mitä he ovat tehneet viimeisissä päivissä; mitä seurakunta tulisi tekemään viimeisissä päivissä; ja mitä Seurakuntajaksot tulisivat olemaan, ja mitä Sinetit olisivat, ja kaikki nämä muut asiat. Ja me näemme, että on niin kuin oli Nooan päivinä. Ja me näemme sen niin kuin oli Sodoman ja Lootin päivinä, kun Jumalan Enkeli teki itsensä tunnetuksi ihmislihassa, syöden vasikan lihaa ja juoden lehmän maitoa, ja syöden leipää; ja seisoessaan siellä saattoi kertoa, mitä tapahtui Hänen takanaan. Ja Jeesus sanoi, että sama asia tulisi tapahtumaan Ihmisen Pojan tulemuksessa.

¹³⁰Herra Jumala, me olemme nähneet pyramidin, kuinka me rakensimme sen siellä, ja me olemme nähneet kuinka me lisäsimme nämä asiat siihen; ja näemme, että me olemme lopunajassa, odottamassa Pääkulmakiveä. Kunnia Jumalalle! Me rukoilemme, Herra, että Sinä herättäisit ihmiset, nopeasti nyt, ja kokoaisit meidät yhteen, jumalallisella rakkaudella ja kunnioituksella Jeesusta Kristusta ja toinen toistamme kohtaan.

¹³¹Jos täällä on joitakin tänä iltana, joilla ei ole tätä toivoa sisäisesti itsessänne, niin kohottaisitteko kätenne Jumalalle ja sanoisitte: “Herra Jumala, yhdistä minut Sinun kanssasi, yhdistä minut Sinun kanssasi”? Jumala siunatkoon sinua, veli. Jumala siunatkoon sinua ja sinua, sinua; kyllä. “Yhdistä minut Sinun kanssasi, Herra.” Kyllä!

 Kansakunnat särkyvät, Israel herää,

¹³²Katsokaa Israelia siellä, yhdistettynä yhteen. Israel, kaikkialta maailmasta on tullut yhdistääkseen itsensä; yhdistämään itsensä, ja nyt he ovat kansakunta. He ovat yhdistynyt kansakunta: heillä on oma lippunsa, oma rahansa, oma armeijansa ja kaikkea; jos he koskaan ovat sitä olleet, niin he ovat sitä nyt. Israel yhdistyy, Rooma yhdistyy, seurakunta yhdistyy. Ja Morsian yhdistyy, aamen; ja tuon Suuren Liiton tuleminen. Mitä se on? Se on kaikki liikkumassa ylös tuohon Merkkiin, tuohon tärkeimpään, suurimpaan Merkkiin, Jeesuksen ja Hänen Morsiamensa yhdistyessä yhdeksi.

¹³³Isä, Jumala, suo nämä siunaukset, joita me pyydämme näille ihmisille, ja voikaamme me olla yhdistetyt Sinuun sydämessä hengessä, heidän kohottaessaan kätensä, haluten sitä. Herra Jumala, puhdista meidät ja tee meidät Sinun omiksesi; suo se, Herra. Se on kaikki, mitä me tiedämme ja voimme tehdä, on pyytää. Ja sitten Sinä sanoit, että jos me pyydämme sitä ja uskomme sen, niin me saisimme sen; minä odotan sitä, Herra. Minä kiitän Sinua Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.

Minä rakastan Häntä, minä rakastan Häntä,
Koska Hän ensin rakasti mua,
Ja osti pelastukseni Golgatan puulla. (Aamen; oi niin)
Katso, Ylkä tulee!
Minä kuulen keskiyön huudon!
Me tulemme menemään ylös huudon kanssa, jos me kaikki pidämme kiinni,
Ja kohtaamme Hänet taivaalla.
 Valvo ja rukoile, veljeni,
Ettei joku ota sinun kruunuasi,
Sillä penseä ja luopio
Ei ole kantava hääpukua. (Se on totta.)

¹³⁴Valmistautukaamme tätä keskiyön huutoa varten. Se tulee hetkessä, kun te ette ajattele sen tulevan. Tulee olemaan huuto, ei uskomattoman maailman keskuudessa; se tulee olemaan salaisuus. Mutta uskovaiset, jotka odottavat tätä, näettekö te tähtien tulevan jonoon? Näettekö? Mitä se tuotti? Aivan tarkalleen kuten se teki ensimmäisellä kerralla. Näettekö, tässä se on meille, merkit tulevat.

He näemme Hänen siunatun tulemuksensa merkkien ilmestyvän,
Katso, viikunapuun lehdet nyt vihertyvät;
Valtakunnan evankeliumi on mennyt jokaiselle kansalle;
Ja me olemme lähellä, loppu voidaan nähdä.
Sitten ilolla, me julistamme Hänen siunatun ilmestymisensä sanomaa.

¹³⁵Onko se oikein? Oi, julistakaa Hänen siunatun ilmestymisensä Sanomaa! Se on mitä meidän täytyy tehdä. Kertoa jokaiselle: “Valmistaudu, valmistaudu kohtaamaan Jumala.” Aamen! Minä rakastan Häntä. Oi, kuinka minä rakastan häntä. Nouskaamme nyt seisomaan. Tervehtiessämme toinen toisamme, puristakaa kättä jonkun ympärillänne olevan kanssa ja sanokaa:

Kunnes tapaamme! (puristakaa käsiä nyt) kunnes tapaamme!
Kunnes tapaamme Jeesuksen jalkojen juuressa;
Kunnes tapaamme!…

Muistakaa, teidät voidaan kutsua! Meidän seuraava tapaamisemme voi olla Hänen jalkojensa juuressa!

Oi Jumala olkoon kanssanne kunnes jälleen tapaamme!

¹³⁶Nyt, ajatelkaa vain, ennen kuin me tapaamme jälleen; ennen kuin tapaamme sunnuntaiaamuna, tai keskiviikkoiltana, se voi olla että… ensimmäinen asia, mitä tulette tietämään on, että joku on kadonnut. Tämä on kadonnut, ja he ovat poissa. Oh, ajatella, että miehenne olisi kadonnut, tai vaimonne olisi kadonnut, ja Johnin vaimo on kadonnut, ja täällä lapset ovat kadonneet. Kaikki on tapahtunut (mitä tapahtui?), silloin sinä olet jäänyt tänne.

 Oi, mikä itku ja valitus, kun kadotetuille on kerrottu heidän kohtalonsa,
He huutavat kallioille ja vuorille, (kuten Israel, mennessään takaisin kaupunkiin, Temppeliin)
He rukoilivat mutta heidän rukouksensa olivat liian myöhään. (He hylkäsivät Sanoman)

¹³⁷Oi, veli, älä milloinkaan tee sitä. Mitä tahansa teetkin, seiso urheana asian puolesta! Kyllä vaan!

¹³⁸Nyt siihen asti kunnes tapaamme, me tulemme tekemään tämän:

 Jeesus Nimi ota myötäs,
Kilveksi jokaista ansaa vastaan;
Kun kiusaukset sua saartaa,(Mitä teet?)
Henkäise tuo pyhä Nimi rukouksessa
Kallis Nimi, Oi kuinka suloinen!
Toivo maan ja ilo Taivaan;
Kallis Nimi! Oi kuinka suloinen!
Toivo maan ja ilo Taivaan!

¹³⁹Kumartakaamme nyt päämme, kun hyräilemme.

Jeesuksen Nimessä kumartuen,
Kasvoilleen langeten Hänen jalkoihinsa
Taivaassa Kuningasten Kuninkaan… kruunaamme,
Kun matkamme on päätynyt. (Se tulee, jonain päivänä.)
Kallis Nimi! Oi kuinka suloinen!

Kunnes tapaamme jälleen, Jumala olkoon kanssanne.

Toivo maan ja ilo Taivaan;
Kallis Nimi! Oi kuinka suloinen!
Toivo maan ja ilo Taivaan!