63-0731 VAIN YKSI JUMALAN ENNALTAVARAAMA TIE MILLE TAHANSA
(There Is Only One Way Provided By God For Anything)
Chicago, Illinois, USA, 31.7.1963

¹          Kiitos Jumalalle, veli Carlson. Todella mukavaa, ja — ja Herra siunatkoon sinua. Hyvää iltaa ystävät. Nyt, ennen kuin istuudumme, puhukaamme suurelle Kuninkaalle, jota palvoaksemme me kaikki täällä olemme.

²          Taivaallinen Isämme, me olemme kiitolliset tästä tilaisuudesta olla jälleen takaisin tässä suuressa kaupungissa, Chicagossa, kokoontuneena täällä niiden kanssa, jotka odottavat Herran Jeesuksen Tulemusta. Ja me rukoilemme, Isä, kun olemme nähneet vaivaa, että sekä miehissä, naisissa, pojissa ja tytöissä, voisimme nähdä herätyksen, tai kiihottumisen, ehkä kutsumaan vielä muutamia lisää, jotka ovat jäljellä tässä kaupungissa. Voikoon tämä olla tuo suuri aika, kun tuo viimeinen nimi tullaan kutsumaan ennen kuin tuomio iskee tätä maata. Isä, me uskomme, että siellä yhä on enemmän odottamassa, ja me etsimme heitä. Lähetä heidät sisälle, tällä kerralla, Isä. Suo se, että he voisivat vastaanottaa Kristuksen ja olla luetut niiden valittujen joukkoon, jotka tullaan ottamaan pois suuressa Ylöstempauksessa, joka odottaa tulevaisuudessa. Suo se, Herra.

³          Nämä ponnistelumme ja ne, joita veljemme Carlson ja kaikki heistä täällä ovat tehneet, muuttaessaan vanhan viski-talon ja painiareenan Herran huoneeksi. Herra, voikoon se olla muistomerkki ja edustaa syntisten kääntymystä Kristukselle.

⁴          Kuule meitä. Isä, näissä asioissa, parantaen sairaat ja tehden näitä suuria asioita, joita me pyydämme, sillä se on Jeesuksen Kristuksen Nimessä, ja Hänen kunniakseen ja kirkkaudekseen, kun me pyydämme sitä. Aamen.

 Voitte istuutua. Kiitoksia, oikein paljon.

⁵          On aina etuoikeus tulla Chicagoon. Olen aina tuntenut sillä tavalla. En ole ollut täällä johonkin aikaan, koska en enää asu täällä, asun Arizonassa, Tucsonissa. Ja me olemme täällä Jeffersonvillessä kesälomalla ja lähden täältä maanantaiaamuna. Ja niin pian kuin saavun kotiin, vaativat asiat minua jälleen menemään takaisin Tucsoniin.

⁶          Mutta olen täällä tekemässä ääninauhoja, Sanomia, jotka lähetän ääninauhoilla. Ja Herra on siunannut meitä. Sunnuntaiaamuna meillä oli neljän tunnin Sanoma. En odota tekeväni sitä täällä. Mutta se oli neljä tuntia Jeesuksen Kristuksen kolminaisesta ilmestyksestä, joka on ollut Jumalan kätketty salaisuus maailman perustamisesta asti. Ja Herra totisesti siunasi meitä. Meillä on ollut suuria siunauksia, ja Herra on parantanut sairaat keskuudessamme.

⁷          Muutama, noin kolme viikkoa sitten, ollessani puhumassa, erään miehen seistessä edessämme… Hän on englantilainen. Hänen vaimonsa on norjalainen, ja oikein hieno sairaanhoitaja, ja hän itse on oikein hieno mies. Ja niinpä tuo mies, olin puhumassa komplekseista. Ja tuo mies pani sen jotenkin pahakseen, kun sanoin sen. Kerroin hänelle pari vuotta sitten, kun ensi kertaa kohtasin hänet, että “hänen vaivansa oli sivuääniä sydämessään.” Luulen, että aluksi hän tuskin halusi uskoa sitä, ja sitten lopulta lääkäri kertoi hänelle, että hänellä oli sivuääniä sydämessään. Ja tuona aamuna hän oli jotenkin pienessä hermostuneessa tilassa. Ja, kun sanoin sen, hän pani sen pahakseen ja tipahti nopeasti kuolleena lattialle, kaatui lattialle. Ja hänen vaimonsa kumartui tutkimaan häntä, ja hän oli mennyt.

⁸          Ja minun täytyi vaientaa kuulijakunta ja sitten astuin pois puhujanlavalta ja menin sinne, missä hän oli ja mittasin hänen pulssinsa. Ei ollut mitään pulssia. Hänen silmänsä… Tiedättehän, kun sydän pysähtyy, kääntyvät silmät taaksepäin. Ja yritin avata hänen silmiään ja näin, että hän oli siinä tilassa ja tiesin, että hän oli mennyt. Ja Herra Jeesus sanoi: “Puhu.”

 Ja minä sanoin: “Herra Jeesus, anna hänelle takaisin hänen elämänsä.”

Hän katsoi ylös minuun ja sanoi: “Veli Branham.”

⁹          Ja hän on elossa tänä iltana ja luultavasti osallistuu näihin kokouksiin. Hän on osallistunut niihin koko ajan. Ja luultavasti hän tulee olemaan täällä. En näe häntä täällä tänä iltana. Herra Way, oletko sinä täällä? Minä en… Mutta tässähän hän istuu aivan edessäni. Kyllä, tässä suoraan edessäni. En tiennyt sitä. Ja nyt hän on täällä tänä iltana, hyvin terveenä. Etkö haluaisi nousta ylös niin, että ihmiset voivat nähdä, että Jumala voi nostaa ylös kuolleen? Ja hänen vaimonsa, hieno norjalainen sairaanhoitaja. Ylistäen Herraa! [Seurakunta taputtaa.]

¹⁰     Onko mukava pikku vaimosi mukanasi? [Veli Way sanoo: “Ei, hän on huolehtimassa eräästä sairaasta, veli Branham.”] Hänen täytyy olla huolehtimassa sairaasta. Hänen vaimonsa on hyvin mukava henkilö, joka yrittää huolehtia sairaista. Se on hänen sydämessään. Hän hoitaa sairaita, jatkuvasti. Ja hän on hoitamassa jotakin sairasta juuri nyt. Ja niinpä me olemme kiitolliset Herralle.

¹¹     No niin, sisään tullessani, kuulin veli Vaylen juuri puhuvan edelläni. Ja yritän jokaisena iltana lopettaa niin varhain kuin vain mahdollisesti voin. Tulen rukoilemaan sairaiden puolesta, ja juuri niin kuin Herra tulee johtamaan. Ja pyydän Jumalaa siunaamaan veli Carlsonia ja koko tätä ryhmää täällä Chicagossa, joka odottaa Herran Tulemusta.

¹²     Ehkä hieman myöhemmin viikolla, saatan kertoa teille näyn, joka minulla oli tänä aamuna, hieman päivänkoiton jälkeen, juuri kun olin lähdössä tänne, koskien tätä; ja teen sen ehkä joskus, kun saan hieman enemmän aikaa, viikon kuluessa, jos Herra suo.

¹³     Nyt, kuinka monet täällä eivät koskaan ole olleet yhdessä näistä kokouksista aikaisemmin, antakaapa meidän nähdä kätenne, te, jotka ette koskaan ole olleet yhdessä näistä kokouksista. Hyvä on, olemme iloiset, että olette tässä pienessä tabernaakkelissa tänä iltana, tällä areenalla, jota uskon kerran käytetyn painimiseen (oliko se niin?) tai nyrkkeilyyn, ja niin edelleen.

¹⁴     Muistan saarnanneeni täällä Evansvillessä, Indianassa, äskettäin, samassa paikassa, jonne nuorena miehenä menin nyrkkeilemään, Golden Gloves [Kultaiset Hansikkaat] nimisessä paikassa. Nuorena ottelin ammattilaisena ja voitin viisitoista peräkkäistä ammattiottelua. Ja hävisin yhden ja se oli äänillä, Evansvillessä, Indianassa. Ja tuolla samalla areenalla, missä olin otellut tämän miehen kanssa, menin sinne takaisin ja saarnasin Evankeliumia. Minä sanoin: “Nyt en ottele veljeäni vastaan, vaan perkelettä vastaan, joka on sitonut veljeni.” Siinä se on.

¹⁵     Ja niin me olemme täällä tänä iltana. Tämä paikka on muutettu paikasta, jossa toinen yritti sitoa toista painin solmuihin, paikaksi, jossa me yritämme sitoa perkelettä sellaiseen solmuun, Kirjoituksella, että hän ei pääse siitä irti ennen kuin on ottanut täyden luvun. Niin se on. Ja nyt me rukoilemme, että Herra auttaisi meitä tekemään sen.

¹⁶     Ja nyt jälleen, juuri ennen kuin luemme Sanaa, olisiko täällä ketään, joka haluaisi olla muistettu rukouksessa? Vain kohottakaa kätenne. Tiedän, että täällä on kuuma tänä iltana, ja siitä syystä me tulemme pitämään kiirettä.

¹⁷     Ja muistakaa, tulkaa takaisin huomenillalla. Ja kokoukset ovat keskiviikkoiltana, torstai-iltana, perjantai-iltana. Ja uskon nähneeni listasta, että lauantaiaamuna olisi Liikemiesten aamiainen. Lauantai-iltana, Lane Tech yliopistolla. Ja sunnuntaina iltapäivällä ja sunnuntai-iltana, täällä.

¹⁸     Mitä? [Eräs veli sanoo: “Voisitko puhua vähän enemmän tähän mikrofoniin.”] Tähänkö? Hyvä on. [“Tähän juuri tässä.”] Kyllä. Voitteko kuulla sen paremmin? [Seurakunta sanoo: “Kyllä.”] Hienoa. Hyvä on, yritän muistaa seistä tällä puolella.

 Kumartakaamme nyt päämme.

¹⁹     Nyt taivaallinen Isä, kun me lähestymme tätä hetkeä, jossa miesten ja naisten on tehtävä valintansa, me käsitämme, että emme kykene lähtemään ulos tästä rakennuksesta samoina kuin tulimme sisälle. Me emme voi koskaan mennä sisälle Herran huoneeseen ja tulla ulos samana; me joko lähdemme parempana tai pahempana. Suo Herra, että me tänä iltana voisimme lähteä parempina kuin mitä me olimme sisään tullessamme.

²⁰     Ja nämä muutamat sanat, ja nämä tekstit, Kirjoitukset, jotka olen kirjoittanut tänne pientä Sanomaa varten tänä iltana, voikoon se olla Kristuksen kunniaksi. Voikoon Hänen kansansa, kuullessaan. Sen, saada uskoa, sillä totisesti me uskomme elävämme viimeisen päivän viimeisissä tunneissa. Ja aurinko on ollut laskemassa jo melkoisen ajan. Jumalan pitkämielisyys on pitänyt sitä ylhäällä. Varjot ovat nyt kerääntymässä. Ja me rukoilemme Jumala, että Sinä antaisit meidän käsittää sen enemmän kuin koskaan aikaisemmin elämässämme.

²¹     Siunaa niitä ihmisiä, jotka kohottivat kätensä. Anna anteeksi syntimme. Anna meille usko Sinun Sanaasi ja Sinun Poikasi Tulemukseen. Sillä me pyydämme sitä Hänen Nimessänsä ja Hänen kirkkaudekseen. Aamen.

²²     [Joku sanoo: “Ja he kysyivät voisitko sinä rukoilla. Siellä aivan takana on nainen, hän oli hyvin, hyvin sairas, ja on pyörtynyt.”] Hetkinen vain. Siellä aivan takana on eräs nainen, joka on pyörtynyt ja hän on hyvin sairas. Rukoilkaamme.

²³     Taivaallinen Isä, Jeesuksen Sinun Poikasi Nimessä, voikoon se voima, joka nosti tuon nuorukaisen ylös tuona yönä, joka istui koko pitkän yön kuuntelemassa Paavalin saarnaamista, voikoon tuo sama voima, joka nosti hänet jälleen ylös terveeksi, voikoon se tehdä samoin tälle sisarellemme, joka on pyörtynyt, ehkä johtuen kuumuudesta, ja on siellä takana sairaana. Tulkoon Pyhä Elämän Henki, Herra, hänen päälleen ja vahvistakoon hänen kuolevaista elämäänsä. Suo tämä, Herra. He jätämme sen sinulle nyt, Poikasi Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.

²⁴     Antakaa minun kuulla, jos se tulee pahemmaksi, niin menen sinne taakse katsomaan häntä.

²⁵     Nyt Pyhän Johanneksen Kirjasta, 12. luvusta, jae 32. Haluan lukea pienen osan Kirjoitusta, tekstiksi rakentaa sisältö. Ja voin nähdä siitä tavasta, miten te toimitte, että teidän on vaikeata kuulla minua, ääni kimmahtaa takaisin rakennuksessa ja tulen yrittämään puhua niin selvästi kuin voin. Haluan lukea tämän tekstin, Jeesus on puhumassa:

 Ja minä, jos minut on nostettu ylös maasta, tulen vetämään kaikki tyköni.

²⁶     Haluan ottaa tämän tekstiä varten: On ainoastaan yksi Jumalan ennalta varaama tie mille hyvänsä. Jumala on ennalta varannut yhden tien mille hyvänsä. Nyt, kaikki toiset tiet, tämän tien lisäksi, ovat Jumalan tiestä vääristeltyjä. Jumalalla voi olla vain yksi tapa tehdä mitään. Hänen ensimmäinen tiensä on aina ainoa tapa, miten Hän koskaan voi tehdä sen. Sillä Jumalan, tehtyään valinnan, tai ratkaisun, täytyy ikuisesti pysyä tuon ratkaisun kanssa. Ja, jos Hän muuttaa tuon ratkaisun joksikin paremmaksi, osoittaa se silloin, ettei Jumala ole Jumala, ettei Hän ole ääretön, koska Hän on löytänyt jotakin parempaa kuin, mitä Hänellä oli ensimmäisellä kerralla. Hän, Hän ei muutu. Hänen tiensä ovat täydelliset. Hänen Sanansa ovat täydelliset. Ja mikä tahansa, mikä ottaa pois tai lisää mitään siihen, minkä Jumala on ennalta varannut, on väärin.

²⁷     Uskon, että Raamatun viimeisessä kirjassa, jota kutsutaan nimellä Ilmestyskirja, on kirjoitettuna: “Jos joku lisää yhden sanan, tai ottaa Sanan pois Siitä, häneltä tullaan ottamaan hänen osansa pois Elämän Kirjasta.”

²⁸     Ja nyt sen vuoksi, Jumala on valmistanut tien, ja täydellisen tien, ja meidän täytyy vaeltaa aivan sen mukaisesti, yrittämättä tehdä sitä yhtään paremmaksi, tai yrittämättä ottaa mitään pois Siitä, lisäämättä tai ottamatta mitään pois Siitä. Meidän täytyy ottaa se juuri sillä tavalla, kuinka Jumala on Sen asettanut. Kaikki muu on väärin.

²⁹     Jopa 1. Mooseksen kirjassa, alussa, Jumala sanoi, 1. Mooseksen kirjassa, puhuessaan luonnosta, Hän sanoi: “Tuottakoon jokainen siemen kaltaistaan.” Jokaisen siemenen täytyy pysyä lajissaan. Nyt muuttaa se, olisi jotakin, mitä Jumala käski olla tekemättä.

³⁰     Ja nyt me näemme, katsomalla ihmistä, mitä hän on tehnyt risteyttämällä Jumalan elämän tien. Me haluamme ottaa tämän taustaksi, sanoaksemme, mitä haluan sanoa teille Herrasta Jeesuksesta. Katsokaahan, kun ihminen… Kun Jumala valmisti siemenen, Hän teki sen täydelliseksi, ja nyt ihminen on yrittänyt ruiskuttaa jotakin tuohon siemeneen.

³¹     Esimerkiksi, tänään, ollessani tulossa tänne, panin merkille eteläisessä Indianassa, ja kautta koko Indianan, matkan varrella, siellä oli, mitä me kutsumme, “risteytetyksi maissiksi”. Ja miten hienoja ja suuria tähkiä tuossa maississa olikaan, mutta se ei kelpaa mihinkään. Se näyttää paremmalta, mutta se ei ole parempi. Se on absoluuttisesti kokonaan kelvotonta.

³²     Ja me näemme sen kananpoikien risteyttämisessä. Oletteko yrittäneet syödä paistettua kananpoikaa näinä päivinä? Voitte tuskin tehdä sitä. Se haisee ja maistuu aivan kuin… Tarkoitan, se maistuu siltä miltä kananpoika haisi. Niinpä mitä se on? Siellä Jeffersonvillessä, Louisianassa ja New Albanyssa makaa kahdeksansataa ihmistä sairaana, syötyään munia risteytetyistä kanoista. Näettekö, he ovat ottaneet kananpojan ja siittäneet sen erilaisilla tavoilla.

³³     Ja sitten toinen asia, he ruiskuttavat sääskiä tällä DDT:llä ja kananpojat ja muut eläimet saavat sen itseensä ruuan mukana.

³⁴     Me todella elämme viimeisessä päivässä. He siittävät erilaisia lajeja yhteen, risteyttäen ne, ja se saa aikaan kelvottoman tuotteen.

³⁵     Uskon lukeneeni eräästä lääketieteellisestä julkaisusta ja sitten Valituista Paloista, kuinka he tekemällä tämän ovat muuttaneet elämän ajan ihmisille. Se jopa vääristelee miehet ja naiset, niin että miehet tulevat enemmän naisten kaltaisiksi ja naiset miesten kaltaisiksi. Miehet tulevat akkamaisiksi ja naiset ovat tulossa miehekkäiksi. Se johtuu risteytetystä ruuasta. Katsokaahan, se solu, jonka me syömme tästä risteytetystä eläimestä, ei itse asiassa ole oikea solu meitä varten. Siksi, että me teemme sen, näettehän, tuo solu eläimestä, tai solu vehnästä tai maissista, ei ole oikea solu.

³⁶     Ja jotta se kasvaisi ja näyttäisi suuremmalta, täytyy sitä ruiskuttaa koko ajan.

³⁷     Aitoa kasvia, hyvää tervettä kasvia ei ollenkaan tarvitse ruiskutella. Mitkään lutikat eivät vaivaa sitä, koska, sillä on torjunta-aine itsessänsä, mitä se erittää, mikä pitää kaikki lutikat poissa siitä. No niin, se on Jumalan tie.

³⁸     Mikä toi sairauden maailmaan oli synti. Kun ihminen putosi pois Jumalan ennalta varaamalta tieltä, avasi hän itsensä jokaiselle perkeleelle mitä oli, sairaudelle ja niin edelleen. Ja koska hänen täytyy käyttää lääkkeitä ja ruiskeita, siirtyy se vain sukupolvesta toiseen. Te voitte olla kristitty ja teidän vaimonne voi olla kristitty, mutta teidän ruumiinne geenit periytyvät yhä isältänne ja isoisältänne, kulkien edelleen. Niin kuin Daniel sanoi: “Jokainen sukupolvi on tuleva heikommaksi ja viisaammaksi.” Ja se on saattanut koko rodun, koko ihmiskunnan, kuolemaan.

³⁹     Ajatelkaa vain, muutamia vuosia sitten, te ette koskaan kuulleet kenenkään loukkaantuneen pesäpallon pelaamisessa. Nyt heidän täytyy käyttää kypärää pelatessaan, koska niin monia tapetaan, joka vuosi. Jos te osutte mieheen, on hän niin pehmeä kuin koekaniini ja kuolee siihen. Ja pankaa sitten myös merkille, heillä oli tapana…

⁴⁰     Kuten nyrkkeilyssä, uskon, että ne olivat Bob Fitzsimmons ja Corbett, jotka ottelivat satakaksikymmentäviisi erää. Nyt he ottelevat kahdesta kymmeneen erään ja sitten teidän täytyy työskennellä heidän kanssaan kuukauden saadaksenne heidät jälleen takaisin elämään. Ja silloin he ottelivat paljain nyrkein, ja nyt meillä on höyhenpehmusteet nyrkkiemme ympärillä oteltaessa. Ja nyt heidän täytyy lopettaa tuo peli, koska joka kerta, kun te osutte mieheen, se melkein tappaa hänet. Näettekö?

⁴¹     Ja koko ihmiskunta on mennyttä. Ei ole mitään toivoa jäljellä. Kaikki on tullut loppuunsa: karja, vilja, kaikki.

⁴²     No niin, te ette voi ottaa kasvia ja risteyttää sitä johonkin, ja ottaa siitä siementä ja istuttaa sitä, se ei tule tekemään sitä. Se ei tule tuottamaan itseään. Se ei voi. Koska tuo Jumalan Käsky yhä pysyy samana. “Jokaisen siemenen täytyy tuottaa itsensä kaltaista.” Ja, jos se on risteytetty siemen, missä on vääristelty elämä, tulee se pian kuolemaan. Kun te istutatte risteytetyn maissin, kasvaa se suunnilleen siihen kokoon, missä maissintähkän pitäisi alkaa kehittyä, muuttuu tähkä keltaiseksi ja kuihtuu pois.

⁴³     Sillä tavalla he ovat nyt tehneet eläimille. He ovat tehneet niin siemenille. He ovat valinneet niin kaikelle muulle.

⁴⁴     Ja he ovat tehneet sen seurakunnassa. He ovat yrittäneet valmistaa kauniimpaa seurakuntaa, parempaa paikkaa, kauniimpia asioita, suurempia asioita. He ovat risteyttäneet sen, sekoittamalla sen jonkinlaisten ihmistekoisten oppien kanssa ja niin edelleen, ja kun se tulee Sanaan, niin että se voisi tuottaa jälleen itseään, kuolee se pois. Näettekö? Se vain yksinkertaisesti…

⁴⁵     On vain yksi tapa tehdä mitä hyvänsä, ja se on Jumalan tapa. Sen ulkopuolelta se ei onnistu, koska se ei tule tuottamaan jälleen itseään. Minulla on raamatunpaikkoja näistä asioista, todistamaan, että sen tulee olla täällä viimeisissä päivissä.

⁴⁶     Kun kuulin näistä kanamunien aiheuttamista sairauksista, menin takaisin kirjaani, kun Herra oli puhunut minulle vuonna 1931, ja silloin olin kirjoittanut kirjaani: “Viimeisissä päivissä, varoita ihmisiä syömästä kanamunia, tai asumaan laaksossa.” Ja näettekö, tietämättä mitään saastelaskeutumista ja asioista, joita tulisi olemaan, mutta kuitenkin Herra varoitti ennalta siitä jo kolmekymmentä vuotta sitten, näettekö: “Älkää asuko laaksossa, viimeisissä päivissä”, ja “älkää syökö kananmunia”, kaikki tulisi olemaan myrkytettyä. Näettekö? Ja juuri niin on tapahtunut. Kuvitelkaa nyt sitä, kolmekymmentä vuotta sitten.

⁴⁷     Jumalan Sana on siemen. Jeesus sanoi, että “Jumalan Sana oli Siemen, jonka kylväjä kylvi.” Ja Tämä on ainoa Siemen, joka tulee tuottamaan Iankaikkisen Elämän. Meillä voi nyt olla kaiken kaltaista muuta elämää, seurakuntaelämää, kotielämää, perhe-elämää, kansalliselämää. Mutta ainoa Iankaikkinen Elämä tulee Jumalan Sanan kautta. Se on ainoa Siemen, joka voi tuottaa Iankaikkisen Elämän. Ja kuinka he yrittävätkään risteyttää Tätä uskontunnustuksen kanssa, panna Siihen jotakin kirkkokunnallista uskontunnustusta tai nimilappua. Ja mitä he ovat tehneet, kun ovat tehneet tämän, se on saanut seurakunnan siihen tilaan, että kun se kasvaa sille paikalle, missä sen tulisi vastaanottaa Siemen, todellinen Sana, on se risteytetyssä tilassa, niin että se menee takaisin kirkkokunnalliseen opetukseensa, eikä välitä todellisesta Jumalan Sanasta.

⁴⁸     Sen vuoksi, me olemme lopunajassa. Yhtään toivoa ei ole jäljellä. Me emme voi rakentaa tälle kansakunnalle. Tämä kansakunta perustuu politiikalle. Politiikka on lopussa. He ovat… Se on juuri niin turmeltunutta kuin olla voi.

⁴⁹     Luitteko Life-lehdestä kuinka tämä lakimies, tai tämä tuomari, hänen poikansa. Hän oli niin kovasti ajamassa kilpaa näiden rickyjen kanssa ja niin edespäin, täällä ulkona näiden hot rodien kanssa. Ja hänen poikansa tappoi suurenjoukon ihmisiä, erään pienen poikalapsen ja joukon heitä. Ja tämä tuomari päästi hänet vapaaksi. Se kaikki on vain poliittista peliä!

⁵⁰     Näettekö, kansallinen elämä on mennyttä. Luonnollinen kasvikunnan elämä on mennyttä. Se on niin risteytettyä, ettei siinä ole elämää. Inhimillinen elämä on jatkuvaa sotkua.

⁵¹     Ja hengellinen elämä on alimmillaan, mitä se koskaan on ollut. Näettekö? Katsokaa sitä, se on niin risteytettyä. Kaikkea on risteytetty sisälle, ja siihen on lisätty jotakin tekemään sen paremmaksi jollakin tavalla. Sanon teille, niin on tehty jopa meidän helluntailiikkeillemme; silloin meillä oli tapana kokoontua vanhoissa kapakoissa, niin kuin tämä ja sen kaltaisissa paikoissa.

⁵²     Minä tulin kääntymykseen kapakasta muunnetussa kirkossa. Ja tunnen oloni kovasti kotoiseksi nyt. Katson tuonne taakse ja näen siellä tuon baaritiskin ja niin edelleen. Se oli eräässä pienessä, värillisten seurakunnassa, missä sain Pyhän Hengen kasteen, Herra oli johtanut minut sinne.

⁵³     Nyt he eivät halua tämän kaltaisia paikkoja. Heillä täytyy olla suuri nimi sen takana. Sen takana täytyy olla niin paljon, tai ihmiset eivät halua… Sen täytyy olla niin kaunis ulkonaisesti, ja jos se ei ole sillä tavalla, eivät ihmiset halua olla missään tekemisissä sen kanssa.

⁵⁴     Mutta tarkatkaa Herran Sanaa! No niin, Jumalalla on tie tehdä asioita, ja meidän täytyy tehdä se sillä tavalla kuinka Hän haluaa sen tehtävän. Jos se ei ole niin, ei, sillä ole vaikutusta. Jeesus löysi jotakin sen kaltaista päivinään, kun Hän tuli. Hän sanoi: “Te, teidän perinteillänne, olette tehneet Jumalan Sanan vaikutuksettomaksi, omilla perinnäissäännöillänne.” Katsokaahan, he olivat risteyttäneet, ruiskuttaneet Jumalan Käskyihin omia perinteitään, jotka tekivät Käskyt tehottomiksi.

⁵⁵     Tänään, tiedän, että siitä on tullut sama asia. Ei ole mitään jäljellä, kristitty ystäväni, vain Herran Jeesuksen Kristuksen Tulemus. Se on ainoa toivo, mitä seurakunnalla on. Niin pitkälle kuin se tulee, jos se koskaan kirkkokunnallistuu uudestaan, on se lopussa, koska jokainen kirkkokunta on lopussa, kun siitä tulee kirkkokunta. Se on juuri se asia…

⁵⁶     Sanon tässä jotakin, mitä minun ei ehkä tulisi sanoa, mutta kuitenkin uskon, että minun tulee sanoa se.

⁵⁷     Jos panette merkille, Lucifer on tekemässä tarkalleen saman asian tänään, mitä hän teki alussa. Näettekö? Lucifer, alussa, halusi rakentaa itselleen suuremman ja kauniimman kuningaskunnan kuin Miikaelin valtakunta, Kristus. Se oli hänen kunnianhimonaan, saavuttaa jotakin sen kaltaista. Ja mitä hän käytti tekemään sen? Langenneita enkeleitä, jotka olivat kadottaneet ensimmäisen asemansa. Sillä hän sen teki.

⁵⁸     Ja tänään, Lucifer on tullut sisälle seurakuntaan, ottanut pois Sanan ja lisännyt kirkkokunnan. Ja hän on rakentamassa seurakuntaa, ekumeenista liikettä, joka on meneillään nyt, yhdistämään kaikki protestantit yhteen ja tulemaan kaikki yhdessä katolisuuteen. Ja tämä paavi, joka heillä nyt on, haluaa tehdä saman asian, tarkalleen mitä Kirjoitus sanoi sen tekevän. Ja minkä kanssa hän sen tekee? Hän tekee sen tuon suuren ekumeenisen liikkeen miesten kanssa, jotka eivät tunne Jumalaa; ja heitä on monia helluntailaisissa, koska he tekevät samoin. Mitä se on? Hän tekee sen langenneiden enkelien kanssa, langenneiden luterilaisten, langenneiden metodistien, langenneiden helluntailaisten, jotka ovat kadottaneet alkuperäisen asemansa Jumalan Sanalla, ja menevät suoraan takaisin valmistaakseen tämän suuren ekumeenisen liikkeen. Langenneet sanansaattajat, sanansaattajat, jotka kerran pysyivät Sanan kanssa, mutta myivät esikoisoikeutensa ja liittyivät yhteen maailman kanssa. Se on sama asia viimeisissä päivissä. Lucifer saavuttaa tänään sen, mitä hän teki enkelien kanssa alussa, näiden miesten kanssa, joilla on nuo henget itsessään, langenneiden enkelien kanssa, jotka eivät pitäneet ensimmäistä asemaansa totellakseen Jumalaa. Ja hän on tekemässä tuon saman asian tänään.

⁵⁹     Oi, te ette tule koskaan löytämään mitään tietä, ei minkäänlaista; en välitä oletteko te jossakin kapakkahuoneessa tai kadulla tai missä te olette. Jumala on ennalta varannut tien ihmistä varten, tulla Kristuksen tykö ja saada Iankaikkinen Elämä. Jeesus sanoi: “Minä, jos Minut nostetaan ylös maasta, tulen vetämään kaikki tyköni.” Se on ainoa Jumalan tie. “Jos Minut nostetaan ylös maasta, Minä tulen vetämään kaikki tyköni.”

⁶⁰     Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Hän sanoi, Pyhän Johanneksen 14. luku, 12. jae: “Joka uskoo Minuun, on myös tekevä niitä tekoja, joita minä teen.” Se on Jumalan ennalta varaama tie. Markus 16 sanoo: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Minun Nimessäni he ajavat ulos perkeleet. He puhuvat uusilla kielillä. Jos he sattuvat ottamaan ylös käärmeitä, tai juomaan kuolettavia, ei se heitä vahingoita. He laskevat kätensä sairaiden päälle, ja he tulevat terveiksi.” Juuri niitä asioita joita Kristus teki!

⁶¹     Hän oli Jumalan Sana julkituotuna. Hän oli Jumalan lupaus, vahvistettuna. Hän oli. Hän oli Jumala lihan muodossa. Raamattu sanoo, että “Jumala oli Kristuksessa”. Suuri Jehova, joka loi taivaat ja maan, oli julkituotu Herran Jeesuksen ruumiissa. Ja tuossa yhdessä Miehessä Hän saattoi saavuttaa. Kunnes… Hän yritti sitä Mooseksen kautta, Hän teki sen Jaakobissa, Hän teki sen Joosefissa. Mutta Hän tuli täyteyteensä Ihmisessä Kristuksessa, Hän oli Jumaluuden täyteys ruumiillisesti, jossa Jumala voi ilmaista itsensä. Ja Hän sanoi: “Kuka voi syyttää Minua synnistä? Synti on ‘epäusko’. Jos Minä en ole tehnyt tarkalleen, mitä Kirjoitus sanoi Minun tulevan tekemään, kuka sitten voi tuomita Minut ja sanoa, missä olen epäonnistunut yhdelläkään tavalla?” Näettekö, se on Jumalan ennalta varaama tie.

⁶²     Ja Kristuksen, Vanhurskaan, täytyi kuolla voidakseen tuottaa Iankaikkisen Elämän Verestään, Hän antoi Verensä, että Hän voisi antaa meille Iankaikkisen Elämän. Se on Jumalan ennalta varaama tie.

⁶³     Ei ole koskaan ollut mitään, mikä olisi voittanut Jumalan tapaa missä hyvänsä. En välitä mitä se on. Jos ihmiset vain eivät yrittäisi ruiskuttaa omia ajatuksiaan Siihen, vaan vain ottaisivat Sen sillä tavalla, kuin Jumala sen sanoi, uskoen Sen. Katsokaahan, näyttää, että ihmisen on niin vaikeata päästä eroon omista ajatuksistaan, hänen yksinkertaisesti täytyy itsensä tehdä jotakin Siihen. Hän on aina sekoittanut Jumalan tien häntä varten, ruiskuttamalla oman tiensä siihen.

⁶⁴     Ovatko he koskaan, luuletteko, että he voisivat löytää parempaa tapaa kananpojan syntyä, kuin nokkia tiensä ulos kuoresta? Ihmettelenpä voisitteko te löytää mitään parempaa tietä. Ei koskaan. Sillä on syntyessään pieni piikki nokkansa kärjessä ja joka kerta, kun se liikuttaa päätään edes takaisin: “Aamen, Aamen, Aamen”, se raapii kuorta, kunnes se on raapinut itsensä ulos. Kyllä vaan. Te ette koskaan löydä parempaa tapaa, koska se on Jumalan ennalta varaama tie.

⁶⁵     Nyt, mitä jos sillä olisi tuo pieni piikki nokassansa, ja te sanoisitte: “Pieni kananpoika ressu; minulla on parempi tapa sinua varten, minä tulen murskaamaan tuon kuoren ja noukin sinut sieltä ulos”? Se tappaisi hänet. Oikein. Se kuolisi. Se ei eläisi.

⁶⁶     Sen täytyy tehdä se voidakseen kasvattaa itselleen tarpeeksi voimia, kun se tulee ulos ja joutuu kosketukseen ilman kanssa ja niin edelleen. Sille on annettu työkalu. Sillä on pieni piikki. Te olette nähneet sen pienillä linnun ja kananpojilla. Ja, kun se heiluttaa pientä päätään, se raapii tuota munankuorta edes takaisin, kunnes se on piipittänyt tiensä ulos.

⁶⁷     Jos te otatte sen esimerkiksi, tai tuodaksenne sillä tavalla esiin sen tosiasian, että se on Jumalan tie kristittyjen syntyä. Ei kävelemällä alttarille ja ojentamalla oikean kätenne jollekin miehelle ja panemalla nimenne kirjaan. Vaan painumalla sinne alas ja piipittämällä ja itkemällä ja kerjäämällä ja anomalla, kunnes Jumala antaa teille voimaa ja sitten te tulette esiin, ulos tuosta maailman kuoresta.

⁶⁸     Jos joku pastori vain murskaa tuon kuoren ja ottaa teidät ulos ja sanoo: “Oh, mitäpä siitä, kyllä se käy päinsä, me otamme sinut sisälle joka tapauksessa”, te olette kuollut. Siinä kaikki.

⁶⁹     Teidän täytyy tulla Jumalan ennalta varaamalla tavalla. Sillä tavalla muut heistä ovat tulleet, syntymällä Jumalan Hengestä. Pysykää siellä kunnes! Kuinka pitkään? Siihen asti kunnes! Hän käski tuota ensimmäistä helluntailaisten ryhmää “viipymään Jerusalemin kaupungissa, kunnes.” Ei merkitse mitään onko se yksi päivä, viisi päivää, yhdeksän päivää, tai mitä tahansa se olikin, he viipyivät siellä kunnes olivat täytetyt Hengellä, kunnes he olivat syntyneet uudestaan.

⁷⁰     Ankat ja hanhet, ei ole koskaan löydetty parempaa tietä ankkojen ja hanhien valmistautua tulemaan etelään täältä pohjoisesta, kuin Jumalan niitä varten varaama tie, parveileminen. Jokin aika sitten sain siitä suuren opetuksen. Olin Texasissa ja olimme menossa tiellä, kun liikenne pysähtyi melkein puoleksi mailiksi. Ja kysyin joltakin heistä: “Mikä on vikana?”

Hän sanoi: “Hanhia on kaikkialla yli tien.”

⁷¹     No niin, kun lopulta pääsin sinne, ette voineet kuulla omia ajatuksianne. Niillä oli herätys. Ne olivat kaikki valmistautumassa lentoon. He olivat menossa kotiin, kotiinsa pohjoisessa, missä ne voisivat kasvattaa pienokaisiaan. Ja niillä oli herätys, parveileminen, ennen kotiin menoa.

⁷²     No niin, se on Jumalan varaama tie, parveileminen, kun ne kaikki tulevat yhteen. Yksi oli jossakin täällä, toinen tuolla, ja yksi kaukana jossakin muualla, yksi riisipellossa, yksi vehnäpellossa; mutta tavalla tai toisella, tiettynä päivänä, (minä en tiedä miksi, kuinka), mutta eräänä tiettynä päivänä, tässä ne kaikki tulevat yhteen, näyttäen aivan siltä kuin jokin vetäisi niitä. He kutsumme sitä “vaistoksi”. Se on Jumalan antama vaisto, kokoontua yhteen ennen lentoa.

⁷³     Näettekö mitä Jumala yrittää tehdä nyt? Vetää Seurakuntansa yhdeltä puolelta toiselle, saada herätyksen, vanhan aikaisen herätyksen; niin kuin nämä hanhet ovat aina tehneet.

⁷⁴     Mitä, jos ne nyt olisivat yrittäneet jollakin toisella tavalla, sanoen: “Hyvä on, me otamme vain toisen tien”? He eivät koskaan pääsisi sinne. Ei koskaan. Mitä jos te sanoisitte: “Hyvä on, sanonpa mitä teemme, me valmistamme paremman tien niitä varten. Me ajamme ne kaikki häkkiin ja viemme ne sinne ylös häkissä, me panemme ne pieneen kanahäkkiin, tai valmistamme ankkahäkin, tai hanhihäkin, tai miten tahansa haluatte sen tehdä, ja panemme ne siihen ja sitten viemme ne sinne ylös pohjoiseen”? Luuletteko sen olevan paremman tien, jos me sanomme: “Mutta me voimme antaa niille… Oh, sanon teille, me voimme ruokkia niitä paremmin matkan varrella”? Ei, sitä te ette voisi.

⁷⁵     Siellä lammissa ja pelloilla on tiettyjä jyviä ja vesiheiniä, joita niiden täytyy saada, antamaan niille voimaa olemaan sitä, mitä niiden täytyy olla, kun ne pääsevät sinne. Jos ne eivät saa niitä, ne eivät voi kasvattaa poikasiaan. Ne eivät olisi aitoja ankkoja. Ne olisivat risteytyksiä niin kuin me olemme, näettehän, jos niiden täytyisi tyytyä siihen. Mutta Jumalalla on tapa tehdä se.

⁷⁶     Jos te panisitte ne häkkiin, niin tiedättekö mitä nuo ankat tietäisivät juuri, sillä hetkellä? Jos te panisitte ne senkaltaiseen kirkkokuntaan, ne tietäisivät olevansa valmiit teurastettavaksi. Siinä kaikki. Sen te teette, kun te panette ne yhteen häkkiin, ne ovat menossa teurastettaviksi. Ankoilla on enemmän järkeä kuin meillä, siinä asiassa. Kun te alatte laittamaan häkkiin niitä kaikkia yhteen ihmistekoisessa vankilassa, niin silloin, näettehän, ankka tietää, ettei hänellä ole vapautta lentää ilmassa ja tehdä niin kuin Jumala ennalta varasi hänen tehtäväkseen. Ja, kun te panette hänet häkkiin, hän on mennyttä, siinä kaikki. Te laitatte ne häkkiin, kun ne viedään teurastettavaksi. Ja ankka tietää paremmin. Myös meidän tulisi tietää.

⁷⁷     Myöskään te ette voi valita niille parempaa tietä kulkea. Siellä kotona etelässä he kutsuvat sitä reitiksi ja uskon, että he myös täällä pohjoisessa kutsuvat sitä matkareitiksi. Luuletteko te voivanne sanoa niille: “Kuulkaahan nyt, sanon teille, mitä teidän tulisi tehdä. Teidän pitäisi mennä sinne tätä määrättyä tietä ja tulla takaisin tätä toista kautta.” Luuletteko te voivanne valita niille paremman matkareitin, kuin minkä Jumala on varannut niitä varten? No niin, jos te saisitte ne johonkin jonkinlaiseen… vetäisitte ne tänne yli jonkinlaisella magneetilla tai jotakin. Ne eivät koskaan… Jos te vetäisitte ne myrskyjen ja kaiken muun lävitse, puolet niistä tulisi olemaan kadoksissa.

⁷⁸     Mutta te ette voi antaa niille parempaa tietä. He menevät Jumalan varaamaa tietä. Ne voivat haistaa nämä myrskyt mailien päähän ja tietävät kuinka mennä maahan ja varautua myrskyyn ja nousta ylös jälleen. Jumala on varannut niitä varten tien ja niillä on tarpeeksi ankanjärkeä seurata Jumalan varaamaa tietä. Meillä ei ole. Me yritämme tehdä parempaa tietä kuin se, jonka Jumala valmisti meitä varten. Näettekö, me haluamme itsellämme olevan jotakin tehtävää siihen. Ankka ei kiinnitä mitään huomiota mihinkään; se vain menee sitä tietä, mitä Jumala haluaa sen menevän, sillä tavalla niin kuin sen esi-isät tekivät, niin kuin sen iso-iso-iso-iso-isoäiti teki ja niin edelleen sillä tavalla.

⁷⁹     Jos me vain seuraisimme esi-isiämme takaisin, Helluntaihin, tietäisimme me kuinka päästä sinne. Jumalalla oli ennalta varattu tie Sanansa ja Pyhän Henkensä mukaan. Mutta me haluamme jonkun toisen tien sillä tavalla kuinka tohtori se-ja-se on sanonut, tai mitä jokin tietty miesryhmä yhteen tultuaan on sanonut. Se on kaukana poissa Jumalan varaamalta tieltä. Seurakunta seilasi hyvin Jumalan ennalta varaamaa tietä, aina Nikean kirkolliskokoukseen asti, Roomassa, ja siellä he tekivät kuolettavan virheensä.

⁸⁰     Luulisitteko te voivanne löytää niille parempaa johtajaa kuin Jumalan varaama johtaja niitä varten? Nyt te ehkä ottaisitte jonkun vanhan uroksen jostakin ja ruokkisitte sitä tietyillä vitamiineilla ja niin edespäin, ja antaisitte sille erikoiskutsun, tiedättehän. Lähettää sen sinne ulos ja panna pienen törähdyksen sen suuhun, niin että teillä on melodia, jonka mukaisesti se voi joikua, ja te voisitte kirjoittaa siitä kaikissa sanomalehdissä: “Ankka, joka osaa joikua. Ja oh, kaikki ankat tulevat varmasti löytämään hänet. Hän tietää mitä reittiä kuljettaa niitä, koska hän on todella sivistynyt ja koulutettu ja valmistettu siihen. Hän voi tehdä sen.” Hän voisi istua siellä joikumassa koko iltapäivän, eikä ankkaakaan tulisi hänen lähelleen.

⁸¹     Minun lampaani tuntevat Minun Ääneni, vierasta ne eivät tule seuraamaan.”

⁸²     Hän voi kuulostaa kauniimmalta. Hänellä voi olla paremmat siivet. Hän voi olla paremmin ruokittu. Hän voi olla paremmin sivistetty ankka. Hän voi kyetä twistaamaan tai tekemään mitä tahansa siellä ulkona. Te ette voisi sanoa, mitä hän voisi tehdä. Mutta sanon teille, ankat eivät koskaan tulisi seuraamaan häntä, jos hän ei antaisi tuota tiettyä ääntä, joka on oikein. Niin se on. Ankat tuntevat johtajansa, Jumalan antamasta äänestä, ja Jumalan antamalla vaistolla. Ettekä te koskaan kykenisi saamaan mitään sitä parempaa, koska se on Jumalan ennalta varaama tie niitä varten.

⁸³     Ja huomatkaa myös, jos te olisitte kouluttaneet vanhan uroksen johtamaan tuota ryhmää, te luultavasti veisitte hänet jonnekin haulikkojen ulottuville, missä ihmiset kyttäävät niitä. Mutta tiedättekö, tämä Jumalan antama johtaja vie ne suoraan Jumalan varaamaan paikkaan, mikä Hänellä on niitä varten. Hän vie heidät suoraan Louisianaan, sinne riisipelloille, missä ne ovat suojeltuja, lopun vuotta. Tietenkin. Jumala tietää mitä tehdä, ja tuo ankka tietää, mitä Jumala haluaa hänen tekevän, tai mitä Jumala on varannut häntä varten.

⁸⁴     Huomatkaa. Voisitteko ajatella keksivänne parempaa instrumenttia kuin, mitä Jumalalla on häntä varten? Tuo ankka ei ole koskaan poistunut tuolta lammelta. Hän syntyi siellä pohjoisissa metsissä. Hän ei koskaan elämässään ole ollut poissa tuolta lammelta, mutta jollakin tavalla hän seilaa suoraan ylös. Hän voisi mennä itään, länteen, pohjoiseen, etelään, minne tahansa haluaisi; mutta jokin pakottaa häntä menemään suoraan etelään, kertoo hänelle kuinka kiertää kylmät seudut ja myrskyt ja kaiken, kuinka selvitä siitä, ja missä ruoka on. Jumalalla on tuossa ankassa instrumentti, joka johtaa häntä aivan tarkalleen oikein. Eivätkä he ole koskaan kyenneet löytämään hänelle mitään parempaa kuin, mitä Jumala on varannut hänelle.

⁸⁵     He eivät ole koskaan kyenneet löytämään parempaa tapaa lapsen saada mitä haluaa, kuin itkeä sitä. Te voisitte sanoa, että hän heiluttaisi pientä nyrkkiään tai jokeltaisi sillä tavalla, mutta hän ei koskaan saisi osakseen sitä huomiota kuin itkemällä. Hänen täytyy itkeä sitä. Siinä kaikki. Te voisitte sanoa: “Hyvä on, minä panen kellon herättämään. Minun on ruokittava tätä lasta tiettyinä aikoina, niin ja niin monta minuuttia minun täytyy ruokkia sitä.” Kun kello soi, te työnnätte pullon sen suuhun, ja se tulee jokeltamaan ja sylkemään sen ulos. Te panette maitoa sen suuhun, ja se sylkee sen ulos. Ei ole vielä sen aika. Mutta Jumalalla on ennalta varattu tie, Hän panee tuon pienen hälytyskellon soimaan siellä vatsassa, ja kun se soi, ei hän lakkaa ennen kuin saa pullonsa. Siinä kaikki. Hän itkee sitä.

⁸⁶     No niin, Jumala suosittelee tätä tapaa itkeä myös pienille lapsillensa, uskovaisillensa, huutaa sitä mitä tahtovat. Niin se on. Huutakaa Häneltä tarpeitanne.

⁸⁷     Älkää nyt kuunnelko älykkäitä puheita, kun joku sanoo: “Minä sanon nyt teille, tämä Pyhän Hengen kaste, josta he puhuvat, tämä jumalallinen parantaminen ja sen kaltaiset asiat, sanon teille, etteivät ne ole tätä päivää varten. Minä voin selittää sen, ettei Se ole tätä päivää varten.” Kuulkaahan, todellinen aito Jumalan lapsi ei kiinnitä siihen mitään huomiota.

⁸⁸     Hän tulee kirkumaan ja kiljumaan ja potkimaan, kunnes saa vahvistetun vastauksen tuolle lupaukselle Jumalan Sanasta, koska, “ihminen ei elä yksin leivästä, vaan jokaisesta Sanasta, joka tulee ulos Jumalan suusta, lähtee Jumalan suusta.” Hän huutaa ja huutaa kunnes tuo lupauksen Sana on vahvistettu. Jumalan pieni lapsi elää Jumalan Sanasta, eikä maailmassa ole mitään parempaa tietä häntä varten. Siinä kaikki. Hän elää sen mukaan kuinka Herra käskee häntä elämään, ja hän pysyy siellä kunnes se tapahtuu; huutaen, potkien ja vain jatkaen sitä.

⁸⁹     Jotkut heistä sanovat: “Oh, ei Pyhää Henkeä voi saada, ei ole mitään sen kaltaista asiaa.” He yrittivät sanoa meille niin vuosia sitten, ettei ollut mitään kielilläpuhumista ja profetoimista ja kaikkia näitä suuria lahjoja, joita Jumala lupasi alkuseurakunnassa ja antoi heille. “Nuo päivät ovat ohitse.”

⁹⁰     Luuletteko sen pysäyttäneen noita sydämeltään nälkäisiä ihmisiä? He ottivat kiinni tästä Sanasta ja tiesivät Raamatun sanovan, että “tämä lupaus on teille ja teidän lapsillenne ja niille, jotka kaukana ovat, niin monille kuin Herra meidän Jumalamme kutsuu.” He pysyivät siellä kasvoillaan ja huusivat ja kerjäsivät ja potkivat ja kirkuivat, kunnes Jumala vuodatti tuon saman Pyhän Hengen heidän ylleen, jonka Hän vuodatti heidän ylleen alussa. Aamen. Mikä se on? Jumalan ennalta varaama tie. Oikein. He uskoivat sen ja Jumala oli ennalta varannut tuon tien heitä varten. Pietari antoi heille tämän varatun tien Helluntaipäivänä.

⁹¹     Jotkut heistä sanovat: “Puristakaa kättä, olkaa vihmottuja, tulkaa kirkkoon, tämä on se, tuo on se.” Jumalan täytyy tuomita seurakunta, maailma jonkin mukaan. Jos Hän tulee tuomitsemaan sen kirkon mukaan, niin minkä kirkon mukaan Hän tulee tuomitsemaan sen? Jos Hän tuomitsee sen katolisen kirkon mukaan, niin minkä katolisen kirkon? Jos Hän tuomitsee sen roomalaisen mukaan, ortodoksit ovat kadotettuja. Ja, jos Hän tuomitsee sen kreikkalaisortodoksisen kirkon mukaan, silloin muut ovat kadotettuja. Jos Hän tuomitsee sen baptistien mukaan, metodistit ovat kadotettuja. Koska, te ette voi lisätä yhtään sanaa, tai ottaa yhtään pois Siitä. Niinpä, muistakaa, yhtä Sanaa ei uskottu!

⁹²     Yksi sana aiheutti jokaisen sydänsurun, jokaisen sairauden, jokaisen kuoleman, ja jopa Herran Jeesuksen tulemisen kuollakseen ja lunastaakseen meidät. Eeva, hän epäili, ja vain järkeili Saatanan kanssa, tai Saatana järkeili hänen kanssaan. “Mutta, rehellisesti sanoen, Jumala ei tule tekemään sitä.”

⁹³     Näettekö, se on Luciferin asia tänään sanoa: “Jumala ei voi hylätä meitä. Meitä on liian paljon. Me olemme kymmenientuhansien, miljoonien vahvuinen joukko. Luulisitteko Jumalan voivan hylätä meidät?” Varmasti, Hän on jo tehnyt sen. Kun te hylkäätte Hänen Sanansa, olette te jo toisella puolella. Kysymys ei ole siitä, että Jumala hylkäisi teidät; te olette jo hylänneet Jumalan. Siitä on kysymys. Näettekö?

⁹⁴     Teidän täytyy ottaa Elämän Leipä. “Ihminen ei elä yksin leivästä, vaan…” Muutamasta sanastako aina silloin ja tällöin? “Jokaisesta Sanasta, joka lähtee Jumalan suusta, Sen mukaan ihminen on elävä.” Ja Pyhä Henki on kirjoittanut Kirjoituksen, kyllä, ja Pyhä Henki on Jumala. Ja Pyhä Henki liikutti näitä miehiä, jotka kirjoittivat Raamatun. Ja minä uskon, että jokainen Sana siitä on Jumalan Totuus, eikä sitä voida peukaloida. Ja meidät tullaan tuomitsemaan elämän matkan lopulla tämän Kirjan mukaan. Kyllä vaan.

⁹⁵     Minä en usko älyllisiin puheisiin. Minä uskon Sanaan itseensä. Ja sitten pysykää tuon lupauksen kanssa, kunnes se on julkituotu ja täyttynyt, ja silloin teillä on se. Mikä? “Ihminen ei elä yksin leivästä, vaan jokaisesta Sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.”

⁹⁶     Ajattelin juuri eräänä päivänä. Raamattu sanoo, että “Sodoman synnit vaivasivat Lootin sielua, päivittäin.” Ajattelin juuri kuinka monia Looteja täällä Yhdysvalloissa on! Miehet istuvat toimistoissaan, hyvät miehet, he istuvat toimistoissaan ja katsovat ulos ikkunasta ja näkevät tämän nykyisen stripteasen kaduilla, ja kuinka he siellä tekevät sitä. He eivät voi sanoa mitään siitä. He tietävät, että se on väärin. He eivät voi sanoa mitään, koska puolet heidän seurak…. kyllä, yhdeksänkymmentä prosenttia heidän seurakunnastaan käyttää niitä. Lyhythiuksiset naiset shortseissa, miehet tupakoivat ja ottavat seuraryyppyjä ja kertovat likaisia vitsejä! He tietävät olla sanomatta siitä. Jos he niin tekisivät, sekaantuisivat johonkin sen kaltaiseen, heidän kirkkokunnallinen päämajansa erottaisi heidät virastaan. Näettekö, nykyaikainen Loot, ilman todellista hengellistä Totuutta sisimmässään, heillä ei ole tarpeeksi rohkeutta seistä, vaan he näkevät synnin, eivätkä sano siitä mitään.

⁹⁷     Jumala, anna meille Abrahameja, jotka erottavat itsensä näistä asioista Oikein. Oh, missä päivässä me elämmekään!

⁹⁸     Hänen Sanansa on aina Totuus, aina Totuus. Hänen uskovaiset lapsensa uskovat saavansa ja huutavat, kunnes Hänen Sanansa on vahvistettu. Ja Hänen Sanansa on aina Hänen tahtonsa. Jos haluatte tietää, mikä Jumalan tahto on, etsikää se Raamatusta. Se on Jumalan Sana. Mikä tahansa Sen vastainen on vääristelty. Ja älkää menkö tuohon risteytettyyn tilaan. Mitä Jumala on sanonut, se on Totuus.

⁹⁹     Jos joku sanoo teille: “Me emme usko Pyhän Hengen kasteen saamiseen. Me emme usko sitä. Me uskomme, että kun sinä todellisuudessa uskot, sinä saat Pyhän Hengen.”

¹⁰⁰Paavali sanoi Apostolien teot 19: “Oletteko saaneet Pyhän Hengen sen jälkeen, kun uskoitte?” Näettekö? “Oletteko saaneet Pyhän Hengen?”

 “Mutta, kuinka Pyhän Hengen voi saada?”, te sanotte.

¹⁰¹Pietari sanoi Helluntaipäivänä, hän sanoi: “Tehkää parannus, olkaa kastetut Jeesuksen Kristuksen Nimessä syntienne anteeksi saamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.” Se on mitä Hän sanoi. “Tämä lupaus on teille ja teidän lapsillenne.”

¹⁰²Se on aivan kuin ihmiset lukisivat pullon päällä olevan reseptin, eivätkä ota lääkettä. Mitä hyötyä on lukea reseptiä? He menevät seminaareihin oppimaan kirkkohistoriaa ja oppimaan seurakunnan etiikkaa ja oppimaan mitä Raamattu sanoo ja oppimaan kreikkalaiset sanat, niin että he voivat kertoa teille, mitä se merkitsee; mutta se sanoo vain, mitä pullon päällä sanotaan, mitä ohjeet sanovat. Minä voin kertoa teille, mitä Pietari sanoi Helluntaipäivänä, voin kertoa, että tuo lupaus on teille, mutta te olette se, joka sanoo: “Minä uskon Sen.” Minä voin uskoa, että pullossa oleva lääke on oikea lääke sairauteen, mutta ellen minä ota sitä, Minun täytyy ottaa se! Näettehän, vilpittömyys ei… Te sanotte nyt: “Minä vilpittömästi uskon sen. Se on totta.” Mutta teidän täytyy ottaa se. Ja, kun te otatte sen, näkyy sen vaikutus potilaassa. Ja, kun te otatte Jumalan Sanan, näkyvät aidot Pyhän Hengen vaikutukset, uskon kautta, Abrahamin Siemenessä. Se tekee jotakin teille. Se ottaa otteen teistä.. Se ravistelee epäuskon teistä ulos ja asettaa kiintymyksenne niihin asioihin, jotka ovat Ylhäällä.

¹⁰³Jeesus sanoi: “Jos Minut on nostettu ylös, tulen Minä vetämään kaikki tyköni.” Ja Hän on Sana. “Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja Sana oli tehty lihaksi ja asui keskuudessamme.” Ja Sana on yhä Jumala. Ja, jos Sana on nostettu ylös, ja te vastaanotatte Sen sydämeenne, tulee Se vetämään teidät Jumalan tykö. Oikein, koska Se on Jumala. Aamen. Oi, kuinka minä rakastankaan Häntä. Sana on aina Totuus. Oikein. Ei ole koskaan mitään parempaa tietä kuin Jumalan ennalta varaama tie!

¹⁰⁴Siellä oli kerran eräs profeetta, nimeltä Job. Hän oli vähän lohdutuksen tarpeessa. Hänen seurakuntansa jäsenet tulivat ja tuomitsivat hänet, sanoen: “Job, tiedätkö, sinä – sinä – sinä – sinä et voi olla oikein Jumalan kanssa.” Ja — ja he tuomitsivat hänet. Mutta yhä hän tarvitsi lohduttajaa. Ei edes hänen vaimonsa voinut lohduttaa häntä. Hän sanoi: “Job, sinun tulisi kirota Jumalaa ja sitten kuolla.”

¹⁰⁵Mutta Job sanoi: “Sinä puhut niin kuin typerä nainen.” Ja Job pysyi siinä, kunnes Jumala antoi hänelle näyn Jeesuksesta Kristuksesta. Uskotteko te nyt sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

¹⁰⁶Kun tuo näky tuli, hän sanoi: “Minä tiedän Lunastajani elävän, ja viimeisissä päivissä Hän tulee seisomaan maan päällä. Ja, vaikka ihomadot hävittävätkin tämän ruumiin, kuitenkin lihassani olen minä näkevä Jumalan; jonka minä itse olen näkevä, omin silmin.”

¹⁰⁷Muistakaa nyt, tuossa näyssä Hän näki Jeesuksen. Ja Jeesus on Sana. Ja, kun Job tarvitsi lohduttajaa, lähetti Jumala hänelle näyn Sanasta. Aamen. Whew!

¹⁰⁸Se on se lohdutus, jonka minä saan, lukemalla Sanaa, uskomalla Sanan, mitä Sana sanoo. Jeesus sanoi: “Olkoon jokaisen ihmisen sana valhetta, ja Minun Sanani Totta.” Ei väliä mitä joku muu sanoo. Minä arvostan sitä, mitä he sanovat, mutta kun tulee kysymykseen uskominen, jos se on vastoin Jumalan Sanaa, minä en usko sitä. Minä en usko mitään muuta kuin sen, mitä Jumalan Sana sanoo, sillä “ihminen on elävä jokaisen Sanan mukaan, joka tulee ulos Jumalan suusta”, ei vain niin-ja-niin paljosta Sanasta. Hän sanoi: “Koko Sanasta”, läpi koko Raamatun. “Ihminen on elävä jokaisesta Sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.” No niin, se on kuinka ihminen elää. Se on Jumalan ennalta varaama tie hänen elää.

¹⁰⁹Ja Job oli profeetta, joka eli ennen kuin Raamattua oli edes kirjoitettu. Ja huomatkaa, hän oli profeetta, ja Herran Sana tulee profeetalle. Ja sitten, kun hän halusi lohdutusta, hän ei voinut löytää sitä. Hän meni seurakuntansa tykö, eikä hänen seurakunnallaan ollut mitään lohdutusta hänelle, vaan vain syytöksiä häntä vastaan. Mutta hän viipyi, kunnes Jumala näytti hänelle Sanan, näyn kautta, ja silloin hän oli lohdutettu. Hän nousi seisomaan, ja salamat välähtivät ja ukkoset jylisivät. Ja hän sanoi: “Vaikka ihomadot hävittävätkin tämän ruumiin, kuitenkin lihassani olen minä näkevä Jumalan. Hän puhui minulle. Lyököön kuolema tai mikä muu tahansa minua, se ei merkitse hitustakaan, koska minä olen näkevä Jumalan. Minä näin näyn Hänen Sanastaan.”

¹¹⁰Israel, eräänä päivänä he olivat Egyptissä, vankeudessa. Ja he tarvitsivat tien ulos Egyptistä. Ja pankaa merkille, me näemme, että siellä oli eräs koulutettu mies, nimeltä Mooses. Hänet oli koulutettu kaikkeen sotilasmahtiin, olemaan seuraava faarao Egyptissä. Hänet oli harjoitettu kaikkeen sotilasmahtiin. Hän ajatteli jonakin päivänä vapauttavansa kansansa. Ja hän tuli esiin, tämä mahtava mies, Mooses, mahtava sanassa ja teossa. Ja hän yritti sotilasmahdillaan, mutta se ei ollut Jumalan varaama tie. Häneltä puuttui jotakin.

¹¹¹Mutta eräänä päivänä, kun hän oli siellä erämaan takaosassa, se mitä häneltä puuttui, oli palavalla pensaalla. Ja Mooses näki näyn Sanasta, se oli Jumala. Ja nähdessään sen, tuo näky puhui Sanan. “Minä muistan lupaukseni”, aamen, “Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille. Ja Minä muistan lupaukseni heille, ja olen tullut alas vapauttamaan heidät.” Aamen. Oi! Silloin, niin kuin puhuin eräänä iltana Tabernaakkelissa, Mooseksesta tuli vanki Jumalalle.

¹¹²Ellei Jumala voi saada teistä vankia! Paavalista tuli vanki. Näettekö, te ette voi katsoa siihen mitä te ajattelette, te ette voi katsoa siihen, mitä joku muu ajattelee. Teidän täytyy vain mennä ja tehdä juuri niin kuin Hän käskee tehdä. Te olette vanki.

¹¹³Paavali tiesi olevansa hengessä painostettu menemään johonkin tiettyyn paikkaan, kun hän ei olisi halunnut mennä. Hän tiesi, että Henki kielsi häntä menemästä joihinkin tiettyihin paikkoihin. Monta kertaa hän tiesi, että hänen täytyi pysyä vaiti.

¹¹⁴Tuo pieni ennustelija, joka juoksi hänen jäljessään, huutaen hänen peräänsä. Ja Paavali, Jumalan Henki itsessänsä, halusi nuhdella sitä, ja se jatkui päivästä päivään. Ja Lopulta hän sai sanoman: “Nuhtele häntä”, ja hän kääntyi ympäri. Hän ei voinut tehdä sitä ennen kuin Jumala käski tekemään niin. Aamen.

¹¹⁵Oi, jos seurakunta vain voi olla niin ihanassa Jumalan Läsnäolossa, että jonakin päivänä Jumala tulee vapauttamaan Voimansa Siihen, tulee asioita tapahtumaan. Mutta te ette voi sekoittaa ruokavaliotanne; siitä tulee risteytys. Pysykää tarkalleen siinä, mitä Jumala on sanonut. Pysykää Sanassa, ja Jumala tulee vahvistamaan Sen Totuudeksi. Kyllä vaan.

¹¹⁶Jumala järjesti Israelille tien. Hän voiteli profeetan, lähetti Tulipatsaan, ja vahvisti sen Sanan, jonka tämä profeetta puhui, merkeillä, luomisen merkeillä. “Mooses, mene ja ojenna sauvasi meren yli, kohti itää, ja sano: ‘Tulkoon kärpäsiä.’” Ja Mooses, mies Jumalan Sanan kanssa, tietäen, ettei ihminen voi luoda, ojensi sauvansa itää kohden sillä tavalla ja sanoi: “Olkoon kärpäsiä kaikkialla yli Egyptin.” Ja kärpäsiä luotiin, ja ne tulivat olemassaoloon miehen sanalla.

¹¹⁷Jumala käyttää ihmistä työkalunaan. Hän voi pulma vain ihmisen kautta.“Minä olen viinipuu ja te olette oksia.” Niin se on. Hän sanoi…

¹¹⁸Siellä ei ollut mitään sammakoita. Hän sanoi: “Mooses, mene sinne, kohota sauvasi ja kutsu sammakoita.” Se oli Jumalan antama tehtävä hänelle.

¹¹⁹Ja Mooses sanoi: “Hetkinen vain, hetkinen, ehkä nuo päivät ovat nyt… En ole koskaan kuullut mistään sellaisesta. Minun on parasta olla vähän varovainen”? Hänellä ei ollut mitään älyllisiä kirkkokuntia sanomassa hänelle mitä tehdä.

¹²⁰Hän eli Jumalan lupauksen mukaan. Hän oli vanki Jumalan huoneessa. Hän voi vain mennä ja tehdä niin kuin Henki antoi hänen tehdä sen. Aamen. Ja hän nosti keppinsä ylös ja puhui, ja sammakoita tuli olemassaoloon. Varmasti.

¹²¹Heille oli varattu karitsa, kun he tarvitsivat jotakin syntiensä puolesta. Jumalan ennalta varaama tie oli karitsa. Jumalan varaama tie valmisti tien Punaisen Meren yli, kun he olivat ansassa. Jumalan ennalta varaama tie antoi heille profeetan, antoi heille Tulipatsaan seuraamaan heitä, Sanan vahvistuksen, Jumalan koetteleman miehen, niin että kun se, mitä hän sanoi, tapahtui, osoitti se hänet tarkalleen siksi, mikä hän oli. Ja kuitenkin, ylitettyään meren, he halusivat lain. Näettekö, sellaisia ovat inhimilliset olennot. Juuri sillä tavalla ihminen toimii, hän haluaa ruiskuttaa siihen omat tiensä.

¹²²Oi, Jumalan ennalta varaama tie on aina lähettää Sanansa.

¹²³Kuolema iski Egyptiä. Hän tulisi tappamaan kaiken Egyptissä. Muistakaa nyt, kun paiseet puhkesivat esiin, kun tuli lankesi, kun sateet tulivat ja rakeet, oli Jumala varannut paikan Valittujaan varten, niin etteivät he joutuneet siihen. Hänellä oli paikka nimeltä Goosen. Nyt siellä oli tulossa kuoleman henki maan ylle. Ja jokainen – muistakaa, kuolema on syy miksi me kuolemme. Ja Israelilla oli jotakin varjelemaan heitä kuolemasta, muuten kuolema iskisi myös heitä. Koska synnin palkka on kuolema, ja Israel oli tehnyt syntiä. Ja Jumala, niin että he eivät kuolisi, Hänen kansansa, joka yritti seurata Häntä, heille Hän valmisti karitsan ja veren oven päälle, joka suojeli heidän esikoisiaan. Se oli Jumalan varaama tie. Kun taas Egypti ajatteli, että he voisivat sulkea itsensä sisälle, ympärillään kaikki suuret teologinsa ja noitatohtorinsa ja mitä heillä olikin, kuoleman enkeli pyyhkäisi kaiken sen ylitse, koska se oli ilman verta.

¹²⁴Ja jokainen uskonto tänään, jolla ei ole takanaan Jeesuksen Kristuksen Veri Elämää, sen yllä on kuoleman enkeli; oikein, kuoleman enkeli, he ovat erotetut Jumalasta. Kyllä, todellakin, Ichabod on kirjoitettuna siihen kaikkeen millä ei ole Verta. [Ichabod = Jumalan kirkkaus on jättänyt sen. – Suomentajan huomautus.]

Te sanotte: “Mutta, minä iloitsen Verestä!”

¹²⁵Jos Veri ei ole vaikuttanut, jos se ei ole vaikuttanut, ja te näette sen elämässänne, “vihkiytyneenä Jumalan lapsena, jos ei ole tapahtunut sen mukaisesti, mitä Jeesus sanoi tapahtuvan, olkaa silloin varovaisia, teillä saattaa olla jotakin muuta Veren sijasta. Teillä voi olla siellä pieni ruiske teologiaa tai jotakin, pieni ruiske jotakin tunneaistimusta. Te sanotte: “Minä vapisin. Minä tärisin. Minä tanssin. Minulla oli tällaista.” Olkaa varovainen.

¹²⁶Jos tämä lääke koskaan kohtaa teidät, se on hyväksi jokaiselle ihmisolennolle. Se on pelastava teidät synnistä. Se on puhdistava synnin elämästä. Se tekee teistä erilaisen henkilön. Se poistaa epäilyksen ja tekee teistä uuden luomuksen Kristuksessa Jeesuksessa. Aamen.

¹²⁷Kuolema iski Egyptiä. Tuona päivänä Jumala erotti uskon epäuskosta, verellä oven päällä.

¹²⁸Mooses, uskollinen palvelija, joka seurasi jokaista Jumalan ohjetta, kun hän tuli sille paikalle, että hänen täytyi kuolla, hän oli tulossa vanhaksi, hän oli satakaksikymmentävuotias ja hänen täytyi kuolla. Hänellä ei ollut mitään paikkaa missä kuolla. Hän ei halunnut kuolla siellä alhaalla tuon napisevan kansan joukossa, ja Jumala oli varannut hänelle kallion. Aamen. Hän alkoi kiivetä, kunnes pääsi kaiken tuon epäuskon yläpuolelle ja Jumalalla oli siellä kallio odottamassa. Ja hän kuoli tuolla kalliolla, katsoen luvattuun maahan.

¹²⁹Se on se paikka. Tuo kallio on Kristus Jeesus, joka osoittaa teidät luvattuun maahan. Nouskaa kerran Hänelle, ja te tulette näkemään, että jokainen Jumalan lupaus on totta. Absoluuttisesti. Oikein. “Jos te pysytte Minussa, ja Minun Sanani teissä, silloin pyytäkää mitä tahdotte, ja se tullaan tekemään teille.” Koska, Hän on Sana. Se vain julkituo itsensä teidän kauttanne, kun te pysytte Hänessä.

¹³⁰Huomatkaa, kuolemansa jälkeen, siellä kaukana ylhäällä vuorella, hän tarvitsi arkunkantajia. Jumala järjesti Enkelit. Miksi? Koska kukaan ihminen tämän maan päällä ei voinut viedä häntä sinne, minne hän oli menossa. Tarvittiin joku kantamaan hänet Sinne, ja Enkelit veivät hänet mukanaan Kotiin.

¹³¹Enok eräänä päivänä tarvitsi tikkaat. Hän oli vaeltanut viisisataa vuotta Jumalan kanssa, ja oli miellyttänyt Häntä. Hän tarvitsi tikkaat. Jumala järjesti hänelle valtatien, ja hän käveli sitä myöden Kotiin.

¹³²Elia erään kerran tarvitsi köyttä, ja Jumala antoi hänelle vaunut hevosineen. Oi!

¹³³Simson tarvitsi keihästä, ja Jumala antoi hänelle villimuulin leukaluun, ja hän löi maahan tuhat filistealaista sen kanssa.

 Jumala huolehtii tarpeistanne. Hänellä on tiensä.

¹³⁴Mitä jos Simson olisi sanonut: “Hetkinen, tämä leukaluu ei ole terävä. Se ei ole keihäs. Katso noita suuria paksuja kypäriä noiden filistealaisten päässä”? Hän vain otti Jumalan varaaman tien ja alkoi lyödä sillä.

¹³⁵Se on kaikki mitä teidän tarvitsee tehdä, ottaa mitä Jumala sanoo. Alkakaa lyödä, sillä niin lujaa kuin osaatte, niin jonkin ajan kuluttua saatte itsenne vapaaksi. Kyllä vaan. Kyllä.

¹³⁶Joosua tarvitsi siltaa. Jumala järjesti voiman, tulvaportin, hengellisen padon, joka pidätteli Jordania, niin että hän voi mennä ja täyttää Jumalan Sanan, tuon lupauksen. Hän tarvitsi siltaa.

¹³⁷Daniel tarvitsi aitaa pitämään leijonat loitolla. Jumala antoi hänelle Enkelin. Näettekö, se on Jumalan järjestämä tie. Mitä tarvittiin, sen Jumala järjesti, ja Jumala järjesti sen omalla tavallaan.

¹³⁸Nyt mitä, jos Daniel olisi sanonut: “Hetkinen nyt. Minä voin ajatella jotakin parempaa tapaa kuin tämä Tulipatsas, joka seisoo tässä edessäni nyt. Sillä ei ehkä ole mitään vaikutusta tuohon leijonaan. Se voi tulla suoraan tuon Tulipatsaan lävitse. Jos Sinä vain hankkisit suuren aidan ympärilleni.” Näettekö, se olisi ollut Daniel yrittämässä tehdä jotakin.

¹³⁹Mutta hän vain hyväksyi Jumalan varaaman tien, laskeutui levolle ja nukkui koko yön rauhassa. Jumala järjesti tien. Kyllä vaan. Oi!

¹⁴⁰Nuo heprealaislapset tarvitsivat vähän vettä, paloruiskun, sammuttaakseen kaiken tuon tulen, minne olivat hypänneet. Mutta Jumala järjesti heille neljännen Miehen. Se oli kaikki mitä he tarvitsivat.

¹⁴¹Mitä, jos he olisivat sanoneet: “Hetkinen nyt. Vain joku muu meidän lisäksemme, siitä ei ole apua. Meillä täytyy olla paloruisku sammuttaaksemme tämän tulen.”

¹⁴²He hyväksyivät Jumalan järjestämän tien, ja Hän piti tulen poissa heistä. Heissä ei ollut edes tulen hajua. He menivät Jumalan varaamaa tietä.

¹⁴³Nuo viisaat miehet tarvitsivat kompassia opastamaan heidät tuon vastasyntyneen Lapsen tykö, mutta Jumala hankki heille Tähden. Näettekö? He ottivat tuon Tähden. Se oli kaikki mitä he tarvitsivat.

 Maailma tarvitsi Pelastajan, Jumala antoi Pojan. Aamen.

¹⁴⁴Seurakunta tarvitsi voimaa. Jumala antoi Pyhän Hengen. Hän ei antanut mitään etiikan kirjaa. Hän ei hankkinut mitään kristillistä hallitusta. Hän järjesti Pyhän Hengen. Sen Jumala järjesti. Hän ei koskaan sanonut: “Menkää sinne ylös Jerusalemiin ja opiskelkaa siellä, kunnes Minä saan tietyn määrän koulutusta teihin, kunnes saan istutetuksi teihin jonkun opin ja sitä-ja-sitä.” Hän sanoi: “Odottakaa, kunnes olette puetut Voimalla Korkeudesta. Sen jälkeen, kun Pyhä Henki on tullut yllenne, te tulette olemaan Minun todistajiani Jerusalemissa, Samariassa, Chicagossa, Illinoisissa, ja niin edelleen, näettehän, kaikkialla maailmassa.” Se on Jumalan järjestämä todistaja, Pyhä Henki. Jumala ei järjestänyt mitään etiikan kirjaa. Hän ei järjestänyt mitään kirkkokuntaa.

 He sanoivat: “Me haluamme tulla kokonaan kristityiksi.”

¹⁴⁵Sanoiko Hän: “Hyvä on, odottakaa nyt, kunnes olette opiskelleet niin-ja-niin pitkään, odottakaa kunnes olette oppineet nämä uskontunnustukset.” Hän ei koskaan käskenyt opiskelemaan mitään. Hän sanoi: “Odottakaa kunnes olette täytetyt.” Aamen.

¹⁴⁶Joku sanoi kerran: “Mutta, Herra Branham, etkö sinä usko kirkkokuntiin?”

¹⁴⁷Minä sanoin: “Minulle ei ole mitään ihmisiä vastaan niissä, mutta varmastikaan minä en usko heidän järjestelmiinsä.”

 Hän sanoi: “Mutta, miksi? Kuinka me maksaisimme? Mitä me tekisimme?”

 Minä sanoin: “Se ei ollut Jumalan järjestämä tapa alussa.”

Hän sanoi: “Mihin kirkkokuntaan sinä kuulut?”

Minä sanoin: “En yhteenkään.”

Hän kysyi: “Mihin sinä sitten kuulut?”

Minä sanoin: “Kuningaskuntaan.”

Hän sanoi: “Kuinka Siihen pääsee?”

Minä sanoin: “Te synnytte Siihen.” Aamen.

¹⁴⁸Te olette syntyneet Jumalan Kuningaskuntaan. Kuinka? Pyhällä Hengellä. Se on Jumalan todistaja, Hän antaa todistuksen Jumalan Sanasi mukaan, että olemme siirtyneet kuolemasta Elämään, koska olemme Jumalan Kuningaskunnassa. Se on Jumalan.

¹⁴⁹Jumala tarvitsi johtajan Seurakunnalle. Hän ei kouluttanut jotakin piispaa, eikä Hän myöskään lähettänyt mitään ylipappia tai paavia, tai ketään muuta. Vaan Hän lähetti Pyhän Hengen. Ihmiset kuolevat, heidän järjestelmänsä kuolevat ja kaikki muu. Mutta Pyhä Henki on Iankaikkinen Jumala, eikä Hän voi kuolla. Hän antoi heille Iankaikkisen Johtajan, ja se on Pyhä Henki. He tarvitsivat jotakin opastamaan heitä, sanomaan heille mitä tehdä, kuinka elää, kuinka kohdata julkisuuden, kuinka kohdata päivän tulisuuden, kuinka taistella sairautta vastaan, kuinka taistella syntiä vastaan. Ihminen on suunnitellut kaiken kaltaisia tapoja, liittymistä tähän, tämän uskontunnustuksia, ja asiakirjoja tästä, ja tämän kasteita ja kaiken kaltaisia aistimuksia, ja pieniä vavistuksia ja outoja tunteita ja kaikkea muuta. Mutta Pyhä Henki yhä pysyy Jumalan ennalta varaamana tienä Seurakuntaansa varten. Aamen.

¹⁵⁰Ja Pyhä Henki on Jumala, ja Jumala on Sana. Pyhä Henki on tämä Sana täysin vahvistettuna. Pyhä Henki on se, joka tuo tämän luvatun Sanan elämään.

¹⁵¹Te sanotte: “Minulla on ollut tunne.” Jos se ei vahvista tätä Sanaa, unohtakaa tuo tunne. Kyllä.

¹⁵²He sanovat: “Mutta, minä olen tehnyt tätä. Minä olen tehnyt tuota. Ja minut on kastettu tällä tavalla, tuolla tavalla.”

¹⁵³Minä en välitä, mitä te olette tehneet. Jos Pyhä Henki on teidän yllänne, on tämä Sana vahvistettu teidän kauttanne. Koska Jeesus sanoi: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat; kaikkialle maailmaan ja jokaiselle luodulle.” Aamen. Se on Jumalan antama tie!

¹⁵⁴Kaksituhatta vuotta! Niin kaikki jatkui noin kolmesataa vuotta ja sitten heillä oli neuvoston kokous Nikeassa, Roomassa ja he halusivat ruiskuttaa sisälle jotakin. Sitten Martin Lutherin jälkeen, kun toinen Jumalan enkeli oli tuonut esiin sanoman, silloin heillä oli toinen ruiskutus. Ja sitten John Wesleyn jälkeen heillä oli toinen ruiskutus. Ja niin he ovat edelleen pitäneet neuvoston kokouksia, kunnes seurakunta on tullut etiikan ja ihmisten opetuksen risteyttämäksi, ja nyt siellä on suuri poislankeaminen.

¹⁵⁵Seurakunta tarvitsee Kirjoituksenmukaisen merkin, Totuuden, näissä viimeisissä päivissä. Se tarvitsee jotakin.

¹⁵⁶Katsokaa erilaisia kirkkokuntia, heidän väännöksiään; kun me nyt lopetamme, ennen kuin meillä on rukousjono. Katsokaa Kirjoituksen väännöksiä. Ajatelkaa eri kirkkokuntiamme. Ajatelkaa meidän helluntailaistapojamme. Ajatelkaa baptistejamme, presbyteerejämme, luterilaisiamme, jopa vapaakirkkojamme, ja mitä vielä. Mies ei tiedä missä seistä.

¹⁵⁷Seurakunta tarvitsee tänään Kirjoituksenmukaisen vahvistuksen. Mitä Jeesus sanoi Pyhän Johanneksen 14. luvussa ja 12. jakeessa? “Hän, joka uskoo Minuun, on myös tekevä niitä tekoja, joita Minä teen.” Huomatkaa, Hän lupasi: “Niin kuin oli profeetta Joonan päivissä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Näettekö? Hän sanoi: “Sillä niin kuin Joonas oli valaan vatsassa kolme päivää ja yötä, ja nousi ylös ikään kuin kuolleista, se tulisi olemaan merkki pahalle ja avionrikkoja sukupolvelle.”

¹⁵⁸Nyt me elämme viimeisissä päivissä luvatun ylösnousemuksen merkin kanssa. Kahdentuhannen vuoden jälkeen, kun on istutettu oppeja ihmisiin ja heitä on vedetty pois tieltä, ja on tällä tavalla, ja on tuolla tavalla, kunnes ihmiset eivät tiedä mitä tehdä. Mutta Jeesus sanoi ja lupasi heille: “Niin kuin oli Lootin ja Sodoman päivissä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.”

¹⁵⁹Verratkaa sitä tänään. Ottakaa 1. Mooseksen kirja 6 ja katsokaa, mitä Hän sanoi, kuinka ne olivat “tunnettuja miehiä”, ja kuinka “naiset tulisivat kauniimmiksi.” Meillä on sievin joukko naisia mitä meillä koskaan on ollut maan päällä, tuon ajan jälkeen. Naiset ovat paljon kauniimpia kuin mitä he olivat vuosia sitten. Heillä on niin monia eri asioita tekemään heistä kauniita. Niin monenlaisia maaleja ja puutereita, ehostuksia ja kampauksia ja kaikkea, moraalittomia vaatteita ja asioita, kunnes he tekevät heistä puoleensavetäviä.

¹⁶⁰Eräs mies tuli tyköni eilen ja sanoi: “Minulla on kuusitoista- ja kaksitoistavuotiaat pojat, veli Branham. Kun vien heidät kadulle, siellä ulkona ovat nämä pienet stripteaset.” Hän sanoi: “Nämä pojat, he ovat pieniä miehiä”, hän sanoi, “mitä minä voin sanoa heille?”

¹⁶¹Minä sanoin: “En tiedä, herra. Vie heidät Kristukselle, ja antaa heidän pelastua ja täyttyä Pyhällä Hengellä, niin he tulevat kääntämään päänsä pois noista nykyaikaisista stripteaseista.”

¹⁶²Muistakaa, kun Jumalan pojat katsoivat ihmisten tyttäriä ja näkivät heidän olevan kauniita, he ottivat itselleen naisia, ottivat itselleen naisia. Katsokaa tätä suurta häväistysjuttua Englannissa. Katsokaa kautta Yhdysvaltojen. Katsokaa näitä puhelintyttöjä YK:ssa, kaikkea muuta, oh, se on yksinkertaisesti hirvittävää. Ja siinä se on, “tunnetut miehet”. Me olemme suoraan takaisin tuossa hetkessä, punaiset valot välähtelevät kaikkialla, merkkinä Herran tulemuksesta. Ja Jeesus sanoi: “Niin kuin oli ennen Sodoman polttamista, niin tulee olemaan Ihmisen Pojan tulemuksessa.” [Tyhjä paikka nauhassa.] Niin on.

¹⁶³Naiset ovat tulossa niin, he eivät käsitä mitä tekevät; heidän yllään on paha henki. Miksi joku nainen ottaisi vaatteensa pois tuolla tavalla ja paljastaisi itsensä? Hän ei tarkoita olla paha, heidät on vain pyydystetty ansaan, eivätkä he tiedä sitä. Näettekö, aivan niin kuin oli siellä silloin tuohon aikaan. Naisellista lihaa näytellään kaikkialla, näettekö, he ajavat Jumalan pojat melkein järjiltään, ja sitten Sodoman ja Gomorran laki suojelee naista siltä. Mikä häpeä, ja meidän hallituksemme seisoo jonkin sen kaltaisen asian puolesta!

¹⁶⁴Toivoisin voivani olla kuvernöörinä osavaltiossa hetken, tai että hallitsisin tätä kansakuntaa. Milloin tahansa saisin naisen kiinni sen kaltaisesta pukeutumisesta, menisi hän naistenvankilaan eliniäkseen. Hän ei koskaan kykenisi… Kyllä. [Seurakunta taputtaa.] Jos nainen ja mies saataisiin kiinni siitä, että he eläisivät sillä tavalla, tulisi heistä molemmista steriilejä, siinä kaikki; ja lääkärit tekisivät sen julkisesti. Kyllä vaan. Me panisimme… [Seurakunta taputtaa.]

¹⁶⁵Tuo rangaistus on hieman vanhan… Mitä on laki ilman rangaistusta? Jumalan lain rangaistus on kuolema. Synti on kuolema. Oikein. Me tarvitsemme lujan lain. Me… Oh, mitä meillä nyt on, vain joukko politiikkoja, joita te voitte heiluttaa mihin suuntaan vain haluatte. Tuo koko asia on turmeltunut.

¹⁶⁶Kiirehtikää, seurakunta, takaisin elävän Jumalan Sanaan! Eläkää Siitä, ja yksin Siitä, sillä Sen mukaan Jumalan kansan tulee elää.

¹⁶⁷Jumala lupasi tälle seurakunnalle Kirjoituksenmukaisen merkin. Hän sanoi, että ylösnousemus tulisi toistumaan, Jeesus Kristus ja Hänen Seurakuntansa tulisivat olemaan niin, että he olisivat yksi viimeisissä päivissä. Hän lupasi sen. Nyt me tiedämme, että se on totta.

¹⁶⁸No niin, Hän myöskin lupasi, että tulisi olemaan uskon ennalleen asettaminen. Me luemme Juudan Kirjasta, missä Juuda sanoo: “Hartaasti taistelkaa sen Uskon puolesta, joka kerran annettiin pyhille.” Nyt meille on luvattu Malakia 4:ssä, että sen saman järjestelmän mukaan niin kuin Hän aina teki, meidät tultaisiin ennalleen asettamaan takaisin alkuperäiseen Uskoon. Oi! Oi! Takaisin alkuperäiseen Siemeneen, takaisin tuohon Siemeneen niin kuin se alkoi Helluntaipäivänä, takaisin tuohon samaan Oppiin. Sanasta Sanaan, voimasta voimaan, Henki, aivan tarkalleen tuon saman asian kautta niin kuin se oli siellä alussa, Jeesuksen Kristuksen elävän Läsnäolon merkkien ja ihmeiden kautta. Kahdentuhannen vuoden jälkeen, Hän on yhä elossa. Ja Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti.

¹⁶⁹Sanoin Billylle: “Heitä minua jollakin kolmenkymmenen minuutin kuluttua, että tiedän lopettaa saarnaamisen.” Nyt olen ylittänyt tuon ajan. Huomatkaa, minä vain…

¹⁷⁰Minä tiedän, ettei meillä ole paljon enempää aikaa, ja tuo hetki on täällä.

¹⁷¹Ystävät, älkää tulko kokouksiin vain sanoaksenne: “No niin, minä todella nautin siitä. Oli vähän kuumaa, mutta minä nautin siitä.” Älkää tehkö sitä.

¹⁷²Olkaa vilpittömät. Menkää sisälle siihen. Tehkää tunnustuksia. Puhdistakaa itsenne. Jos sydämessänne on pientä epäilystä ja epävarmuutta, niin älkää edes tulko rukousjonoon. Ei. Minä haluan puhtaan. Me teemme tunnustuksemme kiertoteitse.

¹⁷³Minulla oli eräs nainen täällä haastattelussa, muutamia viikkoja sitten. Ja hän sanoi… Sain tietää kuinka hänellä oli lapsi, joka kuului toiselle miehelle. Hän oli elänyt kahden pojan kanssa ja hän oli ottanut tämän toisen noista pojista ja mennyt naimisiin hänen kanssaan, koska hän piti hänestä enemmän ja hän sanoi lapsen kuuluvan hänelle. Ja koko ajan hän tiesi, että se kuului jollekin muulle.

Ja hän sanoi: “Minä tunnustin sen.”

¹⁷⁴Minä sanoin: “Kyllä, tällä tavalla sinä sanoit sen: ‘Oi kulta, oi kulta, mitä, jos sinä ajattelisit jotakin, oi kulta? Tiedätkö, John, vanha poika, mitä, jos kertoisin tämän lapsen kuuluvan jollekin muulle? Heh-heh, sinä et uskoisi sitä, ethän?’ ‘En.’ ‘Mutta, mitä, jos se kuuluisi? Oh, sanohan, John, menemmekö me tänä iltana syömään joitakin hampurilaisia?’” Se ei ole mikään tunnustus. Menkää polvillenne!

¹⁷⁵Sillä tavalla ihmiset tulevat Jumalan tykö. “Oi Herra, Sinä olet niin hyvä, anna minun vain tehdä kaikkea mitä haluan tehdä.” Älkää uskoko sitä. Jumalalla on laki, jonka mukaan te elätte. Ellette te puhdistaudu, peseydy ja tunnusta ja usko koko sydämellänne ja tule takaisin Jumalan Sanaan, te olette yhä syyllinen. Te ette voi tehdä sitä.

¹⁷⁶Teidän on revittävä tuo asia maahan. Ihmisten täytyy tulla, jumalisesti, vilpittömästi, mennä polvilleen ja pysyä siellä, kunnes tulokset tulevat näkyviin, antaa tuon Jumalan rakkauden Pyhän Hengen voiman tulla sydämeenne, ja se panee teidät tunnustamaan kaikki syntinne ja kaikki epäuskonne ja vastaanottamaan Jeesuksen Kristuksen.

 Jumala on lähettänyt kaiken minkä on voinut.

¹⁷⁷Tarkatkaa, kuinka Hän todisti sen ensimmäisellä kerralla, niin kuin veli Vayle hetki sitten sanoi. Näettekö? Kuinka he tiesivät, että Hän oli Messias, kun Hän kohtasi tuon naisen kaivolla? Hän kertoi hänelle, mitä hänellä oli väärin. Tuo nainen oli hirvittävässä tilassa, eläen kuuden aviomiehen kanssa. Hän sanoi: “Sinulla on ollut viisi, ja se, jonka kanssa nyt elät, ei ole sinun aviomiehesi.” Kuusi aviomiestä. Kuusi miestä jonossa, joiden kanssa hän juoksi, tuossa tilassa.

¹⁷⁸Mutta, kun se oli kerrottu hänelle, hän näki Sen, Jumalan Sanan, terävämmän kuin kaksiteräisen miekan, sydämen ajatusten erottajan. Hän sanoi: “Herra, Sinun täytyy olla profeetta.” No niin, Herran Sana tulee profeetalle, näettehän, paljastamaan nämä asiat. Hän sanoi: “Sinun täytyy olla profeetta. Meillä ei ole ollut profeettoja satoihin vuosiin. Mutta”, hän sanoi, “Sinun täytyy olla profeetta. Me tiedämme odottavamme nyt Messiasta, ja kun Messias tulee, sitä Hän tulee tekemään.”

 Jeesus sanoi: “Minä olen Hän.”

¹⁷⁹Ja koko tuon kaupungin ihmiset, jokainen mies Sykarissa uskoi Jeesukseen Kristukseen. Hänen ei tarvinnut tehdä sitä uudestaan. Hän teki sen tuon yhden kerran, ja jokainen uskoi Häneen, koska tuo nainen sanoi niin. Hänen todistuksensa, hän oli niin muuttunut, he eivät voineet olla uskomatta sitä. Oi, antakaa meille miehiä ja naisia, joilla on positiiviset todistukset, niin että se on saava ihmiset jälleen katumukseen. He uskoivat Herraan Jeesukseen Kristukseen.

 No niin, tuolla merkillä Hän todisti olevansa Messias.

¹⁸⁰Jumala auttakoon minua, tuolla samalla merkillä, Hänen Henkensä kanssa, todistamaan, että Hän on yhä Messias. Aamen. Me olemme elävä vain Jumalan Sanasta. Hänen lupauksensa on, että Hän tulisi tekemään sen.

¹⁸¹Vastaanottakaa nyt Jumalan ennalta varaama tie lopunajalla. Jos olette sairas tänä iltana, on Jumalalla varattuna tie. Jos olette syntinen, epäuskoinen, ettekä voi elää oikein, näyttää kuin ette kykenisi asettumaan aloillenne; Jeesus Kristus on Jumalan ennalta varaama tie. Vain uskokaa Häneen. Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Sitten Hän ja Pyhä Henki, joka Hän on, Pyhä Henki on Jeesus, ja Kristus Hengen muodossa. “Pieni hetki eikä maailma enää Minua näe, kuitenkin te olette näkevä Minut, koska Minä tulen olemaan teidän kanssanne, ja teissä.” Pyhä Henki, Kristus kutsuu Sitä: “Minä.” Näettekö? Kristus, Jumala Pyhä Henki Hänessä, oli oleva Seurakunnassaan, “maailman loppuun asti”. Jumalan Sana. “Ja niitä tekoja, joita Minä teen, olette te myös tekevä. Pieni hetki eikä maailma enää tule Minua näkemään, kuitenkin te olette näkevä Minut, sillä Minä tulen olemaan teissä. Hän, joka uskoo Minuun, on myös tekevä niitä tekoja, joita Minä teen. Teissä, maailman loppuun asti.” Jumalalla on varattuna tie uskovaisia lapsiansa varten. Jeesus Kristus on tuo tie, sama eilen, tänään ja ikuisesti.

Kumartakaamme päämme hetkeksi.

¹⁸²Päidenne ollessa kumarrettuna. Uskotteko te, että Hän on tuo tie? Onko täällä joku, joka haluaisi uskoa sen, eikä koskaan vielä ole vastaanottanut sitä? Ystävä, tahtoisitko kohottaa kätesi ja olla niin vilpitön täällä tällä vanhalla areenalla tänä iltana, ja sanoa: “Veli Branham, rukoile minun puolestani. Minä en halua kohdata Jumalaa tällä tavalla.” Ja muistakaa…

¹⁸³Nostaessamme eräänä päivänä ylös puhelimen eräässä tietyssä paikassa, me kuulimme keskustelun. Ja tuo nainen oli juuri tullut sisälle ja joku mies, joka oli ollut ulkona hänen kanssaan, soitti hänelle, ja tämän naisen piti olla kristitty. Ja tuo mies sanoi: “Vieläkö miehesi nukkuu?” “Kyllä.” Hän sanoi: “Jos hän koskaan saa tietää, hän…” Nainen sanoi: “Se ei merkitse minulle mitään”, ja pieni lapsi itki siellä.

¹⁸⁴Käsitättekö te? Voitteko te ymmärtää? Tämä avionrikkoja, likainen, saastainen maailma, se on lopussa. Jumala tulee…

¹⁸⁵Ei tule olemaan yhtään rakennusta toisen vieressä, Chicagossa yhtenä näistä päivistä, tai missään muuallakaan. Jumala valmistautuu vuodattamaan tuon kuudennen sinetin maan päälle, murtamaan tuon sinetin ja päästämään irti Jumalan vihan maan päälle. Mutta ennen kuin Hän tekee sen, Seurakunta tulee olemaan mennyt. Morsian tulee olemaan mennyt; ei seurakunta, se on menevä ahdistuksen lävitse, mutta Morsian tulee olemaan mennyt. Hänen pieni vaimonsa ei tule menemään sen lävitse.

¹⁸⁶Ettekö te haluaisi olla yksi noista Morsiamen jäsenistä tänä iltana? Jos haluatte ja haluatte olla muistettu rukouksessa, päänne kumarrettuna, kohottakaa kätenne. Jumala siunatkoon sinua. Jumala siunatkoon sinua, ja sinua, ja sinua.

¹⁸⁷Taivaallinen Isämme, kaikki sanat, jotka voisin sanoa, eivät merkitsisi mitään verrattuna yhteen Sanaan, jonka Sinä voisit sanoa. Minä olen vain mies, joka lainaa sitä, mitä Sinä olet sanonut. Minä rukoilen näiden puolesta, jotka kohottivat kätensä. Jumala, suo se.

¹⁸⁸Tuo suuri näky, tänä aamuna, repi minut hajalle, Herra. Olen yhä revitty. Ja minä rukoilen, että Sinä auttaisit minua, rauhoittaisit minut, Herra. Olen hermostunut ja pyydän, että Sinä tulisit auttamaan.

¹⁸⁹Jos siellä on näitä, jotka kohottivat kätensä tänä iltana, eksyttyään tänne rakennukseen jollakin tavalla, puhukoon Pyhä Henki heille nyt, ja voikoot he tulla suloisesti Sinun tykösi. Tiedän tapana olevan, Herra, että ihmisiä kutsutaan alttarin ympärille. Me uskomme, että se käy päinsä. Mutta Kirjoituksen mukaan, he sanoivat: “Niin monet kuin uskoivat, kastettiin.”

¹⁹⁰Ja minä rukoilen, Jumala, että nämä ihmiset kiirehtisivät kristilliselle kasteelle, uskoen Sinuun ja tunnustaen syntinsä, vastaanottaen Jeesuksen Kristuksen ja Hänen Verensä armahdustaan varten, sitten nousemaan ja tulemaan kastetuiksi, huutaen avuksi Herran Nimeä, pesten pois syntinsä. Ja voikoot he sitten olla täytetyt Hänen lupauksensa Pyhällä Hengellä, sinetöidyt, että Elämä, joka muuttaa heidän koko luonteensa, antaa heille uuden toivon, antaa heidän katsoa eteenpäin; että he tulevat vangeiksi, irti kaikista haluista ja kunnianhimoista.

¹⁹¹Kuten tuo suuri Pyhä Paavali, joka halusi olla rabbi, opettaja. Hän halusi olla suuri mies. Hän koulutti itsensä. Hänen isänsä ja äitinsä kouluttivat hänet olemaan sitä. Ja siellä hän oli erämaan takaosassa, kohdattuaan tuon Tulipatsaan tuona päivänä, joka oli sanonut hänelle: “Vaikea on sinun potkia tutkainta vastaan.” Kutsuen häntä nimeltä: “Saul, Saul!” Kuinka voi Tulipatsas tietää hänen nimensä? Mutta Hän sanoi: “Minä olen Jeesus.” Ja hän tiesi, että sitä Jeesus teki, kun Hän oli maan päällä. Hän tiesi, että tuo Tulipatsas oli se Kristus, joka johti kansan ulos Egyptistä, erämaan halki, ja hän tiesi, että Se oli yhä voideltu.

¹⁹²Ja Herra, me tiedämme, että Sinä olet yhä tuo sama tänään. Minä rukoilen jokaisen näiden puolesta. Anna heille rauha sydämiinsä, Herra. Pyhitä tämä pieni seurakunta ja kaikki, jotka ovat kosketuksessa sen kanssa ja kaikki vieraat porteissamme, Jeesuksen tähden minä pyydän sitä.

¹⁹³Ja sitten, Isä, minä rukoilen myös, että Sinä parantaisit sairaat. Vahvista todeksi se mitä me olemme sanoneet. Aikani on loppumassa, Herra, olen tulossa vanhaksi ja rukoilen, että Sinä auttaisit minua voittamaan jokaisen sielun jonka voin. Ja Jumala, anna ihmisten nähdä tänä iltana, että jos Kaikkivaltias itse tulee alas keskellämme ja todistaa, että Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti, niin nähkööt ihmiset sen, että “ihminen ei elä yksin leivästä, vaan jokaisesta Sanasta, joka tulee Jumalan suusta.” Suo se, Herra. Niin, etteivät he risteytä itseään, joillakin taudin bakteereilla, tuomaan epäuskoa sydämiinsä, vaan voikoon tuo tartunta olla otettu pois Hengen voimalla ja voikoon Iankaikkisen Elämän itu elää heissä, niin että he voivat kasvaa täyteen Jeesuksen Kristuksen kasvuun, että Hän ja Hänen vaimonsa tässä viimeisessä päivässä olisivat yksi. Suo se, Herra. Minä pyydän Jeesuksen Nimessä. Aamen.

¹⁹⁴Nyt uskokaa, te ihmiset, jotka kohotitte kätenne. Jos te uskotte Herraan Jeesukseen Kristukseen ja vastaanotatte Hänet Pelastajananne ja uskotte Häneen, että Hänen Verensä, ja se yksin, sovittaa teidän syntinne, silloin haluan teidän tapaavan joitakin näistä saarnaajista täällä, tullaksenne heti kastetuksi. He sanovat teille, mitä tehdä siitä eteenpäin.

¹⁹⁵Nyt sairaille ja vaivatuille, niille, joilla on rukouskortit, aloittakaamme numero yhdestä ja ottakaamme muutamia heistä tänne, sanokaamme yhdestä viiteentoista. Olen myöhässä noin viisitoista kaksikymmentä minuuttia. Minun olisi pitänyt olla ulkona, viisitoista, kaksikymmentä minuuttia sitten.

¹⁹⁶Numero yksi, kenellä on rukouskortti numero yksi? Kohota kätesi, kenellä sitten onkin rukouskortti numero yksi. [Veli Branham pitää paussin. Veli Lee Vayle sanoo sitten: “Eikö heidän olisi parempi nousta seisomaan, Veli?”] Nouse seisomaan, kenellä tahansa onkin rukouskortti numero yksi. Jos voit, nouse ylös. Me emme voi nähdä oikein hyvin täällä, valaistus ei ole hyvä. Rukouskortti numero yksi, numero kaksi, numero kolme, numero neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan.

¹⁹⁷Tämä rouva tässä, Sillä aikaa, kun he valmistautuvat… Nouskaa nyt ylös, yhdestä viiteentoista, Sillä aikaa, kun me muut kumarramme päämme. Tulkaa suoraan tänne, yhdestä viiteentoista, sillä aikaa, kun me kumarramme päämme ja rukoilemme tämän rouvan puolesta, joka on sairaana täällä. Rouva Way on tuonut hänet tänne, ja tulen rukoilemaan hänen puolestaan. Täällä on hirvittävän kuumaa tänä iltana, ja hiki aivan pursuaa ulos kengistäni.

 Rukoilkaamme nyt kaikki, päämme kumarrettuna.

¹⁹⁸Taivaallinen Isämme, suo nämä siunaukset meille, Poikasi Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Suo armon ja laupeuden ja rauhan auttaa kallista sisartamme, Jumala, kun hän on sairas ja tarpeessa. Tulkoon Pyhä Henki hänen ylleen, Isä, ja antakoon hänelle jälleen takaisin hyvän terveyden. Hän on sairas ja on tullut kirkkoon tänä iltana, haluten nauttia siitä, ja täällä me näemme hänen istuvan sairaana, pyörryttyään kuumuuden tähden, kun täällä kirkossa on niin kuumaa. Jumala, suo hänelle parantuminen. Minä rukoilen näitä siunauksia Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.

¹⁹⁹Hyvä on, Herra siunatkoon nyt. Usko. Näin hänen nyökkäävän päätään sisar Waylle. Hän on nyt oma itsensä. Ja, jos joku nyt haluaisi viedä hänet ulos, missä hän voi saada vähän raitista ilmaa. On kauhean kuuma. Jos te vain seisoisitte täällä, ja tietäisitte mitä se merkitsee, tähän aikaan nyt!

²⁰⁰Katsokaamme nyt, kuinka monta sinulla on? [veli Vayle vastaa: “Kymmenen.”] Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän. Hyvä on.

²⁰¹Pankaamme rukousjono alulle. Nyt jokainen niin kunnioittavasti kuin vain voitte olla. Olkoon jokainen rukouksessa. Sillä aikaa, kun pianisti siellä antaa meille sävelen.

 Usko se vaan, usko se vaan,
Kaikk’ mahdollista on, usko se vaan.

²⁰²Hyvä on. Jokainen kunnioittavasti ja rukouksessa nyt. Hyvä on. Älkää nyt liikkuko enää. Älkää. Älkää. Te ihmiset, jotka käytte sisään ja ulos, älkää tehkö sitä, katsokaahan, se on hyvin vaarallista, hyvin, hyvin vaarallista. Hyvä on. Nyt, jokainen rauhoittuu ja rukoilee, ja uskokaa nyt koko sydämellänne.

²⁰³[Veli Vayle sanoo: “Meiltä puuttuu neljä.”] Mitä sanoit? [“Puuttuu neljä.”] No niin, he eivät vastaa kutsuunsa. Kaikki mitä tiedän, on vain antaa kutsun. Hyvä on.

²⁰⁴Kuinka monta puuttuu? Kaksi puuttuu, numero kaksiko? Kenellä on rukouskortti numero kaksi? Onko täällä joitakin, jotka puhuvat muuta kieltä englannin lisäksi? Rukouskortti numero kaksi?

²⁰⁵Poika vain sekoittaa nuo kortit ja jakaa ne heille, kuka tahansa voi saada niitä. Älkää ottako sitä, jos ette tule jonoon. Ymmärrättekö? Teidän täytyy tulla tänne, jos olette tulossa. Älkää antako sitä kenellekään muulle; teidän täytyy itse tulla.

²⁰⁶Rukouskortti numero kaksi? Hyvä on, jos se ei ole täällä, kumartakaamme päämme. On hirveän kuuma, hyvin, hyvin kuuma. Ja ehkä tällä rouvalla täällä on se. Onko sinulla rukouskorttia, rouva? Onko sinulla rukouskortti numero kaksi? Ehkä hän on norjalainen tai jotakin muuta, eikä puhu englantia. Billy tai joku muu, tarkistaisitteko hänen korttinsa siellä, ja katsokaa onko hänellä kortti numero kaksi. Kyllä. [Joku sanoo: “Kyllä.”] Numero kaksi. Hyvä on.

 Numero yksi, kaksi, hyvä on. Kyllä. Selvä, yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen. Sieltä puuttuu vielä kaksi tai kolme viidestätoista.

²⁰⁷Olkoon jokainen nyt kunnioittava. Hyvä on, olkaa nyt todella kunnioittavia ja rukoilkaa. Kuinka moni tulee rukoilemaan? Kohottakaa kätenne: “Minä tulen rukoilemaan. Minä tulen rukoilemaan, uskoen Jumalaa.”

²⁰⁸Nyt kuinka monilla täällä ei ole rukouskorttia ja te tiedätte Jumalan tulevan parantamaan teidät, antakaapa meidän nähdä kätenne. Te, uskokaa, että Jumala tulee parantamaan teidät. Jokainen, hyvä on, kaikkialla nyt, jokainen uskokoon. Vain uskokaa. Älkää epäilkö. Uskokaa Jumalaa, koko sydämellänne. Hyvä on.

 Tule, rouva.

²⁰⁹Se jollakin tavalla saa jokaisen kiireiseksi ja kiihottuneeksi, eikä Herran Henki ensinkään pidä siitä. Näettekö? Rauhoittukaamme, ymmärrättehän. Rauhoittakaa itsenne, vain sanokaa: “Herra, tässä minä olen. olen täällä palvellakseni Sinua. Minä rakastan Sinua ja tiedän, että Sinä tulet suomaan pyyntöni.” [Veli Branham pitää paussin.] Siinä se on.

Voitteko te nyt kuulla minua? Tulen yrittämään seistä juuri tässä.

²¹⁰Rouva tässä. Tässä on jälleen kaunis Raamatun kuva. Tässä on nainen, värillinen rouva. Minä olen valkoinen mies. Se tuo esiin todella kauniin Raamatun kuvan, teille vieraille.

²¹¹Jeesus kohtasi tuon naisen kaivolla. Hän oli samarialainen, ja Hän juutalainen, ja he alkoivat keskustella. Hän sanoi: “Tuo Minulle juotavaa.” Hän alkoi puhua hänelle ja sai tietää, mikä hänen vaivansa oli. Mutta ensin Hän pyysi häneltä juotavaa, eikä hän halunnut antaa sitä, koska hän kuului toiseen rotuun. Ja Hän antoi hänen nopeasti tietää, ettei ollut mitään eroa roduilla.

²¹²Ja täällä me olemme, tänä iltana, kahdentuhannen vuoden jälkeen. No niin, Jeesus Kristus lupasi, että niitä asioita, joita Hän teki, uskovainen myös tekisi. Onko se oikein? Uskooko jokainen sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Johanneksen 14. luku, 12. jae. Ja nyt, miksi? Hän oli Sana. Onko se oikein? Ja Hän sanoi: “Jos te pysytte Minussa ja Minun Sanani teissä, niin pyytäkää mitä tahdotte.” Nyt, jos tämä nainen on sairas, en minä voisi parantaa häntä. Kukaan ei voisi parantaa häntä; Jumala on jo tehnyt sen. Jos hän on syntinen, en minä voisi pelastaa häntä. Jumala on jo tehnyt sen; hänen vain täytyy uskoa se.

²¹³Mutta nyt, jos Jeesus on sama eilen, tänään ja ikuisesti ja antaa ylösnousemuksensa Iankaikkisen merkin, näissä viimeisissä päivissä, silloin Hän puhuisi kauttani, jos olen Hänen palvelijansa ja kutsuttu tätä tarkoitusta varten. Kaikkia palvelijoita ei nyt ole kutsuttu tekemään sitä, näettehän, mutta siellä on, vähintään, sukupolvessa, yksi, jolla oli se. Nyt, jos tämä on niin, on se osoittamaan muille heistä, teidän palvelustehtävässänne, että Jumala on kanssanne.

²¹⁴Katsokaahan, Hän tekee toisia asioita. Minä olen puhunut kielillä. Minä en, minä en tee sitä koko ajan. Olen tehnyt sen neljä tai viisi kertaa elämässäni. En tiennyt mitä olin tekemässä. Kuulin itseni puhuvan eräänä päivänä, aloin ajatella, katsoin ympärilleni ja näin mitä oli meneillään. Kuulin jonkun puhuvan, kuulosti aivan kuin olisi puhuttu saksaa. Katsoin nähdäkseni missä se oli. Se olin minä itse, joka tein sen. Näettekö? Ja silloin ajattelin voivani juosta sotajoukon lävitse ja hypätä yli muurin. Mutta totesin, että se olin minä, ja pysyttelin todella hiljaa siihen asti, kunnes Hän oli päättänyt sen. Sitten, se oli Pyhä Henki suorittamassa esirukouksia erään naisen puolesta, joka myöhemmin tuli ja oli hyvin, hyvin huonona tuberkuloosista, ja Herra paransi hänet.

²¹⁵Mutta nyt, täällä tälle kuulijakunnalle, tämä rouva on minulle vieras. Hän on värillinen nainen ja suunnilleen minun ikäiseni, mutta en ole koskaan nähnyt häntä. Hän on vain joku nainen. Hän seisoo nyt tässä jostakin syystä. Minä en tiedä. En voisi sanoa sitä teille. Minä en tiedä hänestä mitään. Mutta, jos Pyhä Henki voi paljastaa minulle, mikä hänen vaikeutensa on, tai mitä varten hän on täällä, tai mitä hän haluaa, tai jotakin sen kaltaista, tai mitä hän on tehnyt, tai mitä hänen olisi pitänyt tehdä, tai jotakin sellaista, niin tuomitkoon hän sitten onko se oikein tai ei. Saisiko se jokaisen vakuuttumaan siitä, että Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

²¹⁶Me tulemme puhumaan toistemme kanssa, vain hetken, rauhoittuaksemme, näettehän. Pyhä Henki on hyvin arka, ja minä vain puhun sinulle, niin kuin meidän Herramme teki tuolle naiselle kaivolla.

²¹⁷No niin, näethän, se en olisi minä, koska minä en tunne sinua. Mutta katsohan, minä olen liharuumis ja sinä olet liharuumis; Mutta sinun sisäpuolellasi on henki ja sielu, ja minun sisäpuolellani on henki ja sielu. Ja sitten, kun tämä Henki sisäpuolellani, jos se on Kristuksen Henki, silloin, ja lahja, jonka kanssa synnyin…

²¹⁸Se on aivan niin kuin, jos sinä nukahtaisit ja näkisit unen. Katsohan, näiden viiden aistin täytyy tulla toimettomiksi, ja silloin sinä olet unen maassa. Ja sitten, kun nämä viisi aistia jälleen alkavat toimia, sinä olet hereillä, näethän, koska sinun alitajuntasi on kaukana ensimmäisestä tajunnasta.

²¹⁹Mutta, kun ne molemmat ovat suoraan yhdessä, te ette vaivu uneen, te vain murtaudutte sisälle siihen. Näettekö? Te olette yhä viidessä aistissanne. Ymmärrättekö? Se on lahja, se on profeetallinen lahja, se on vahvistus siitä, että Kristus yhä on sama. Näettekö?

²²⁰Meillä on saarnaajia, jotka ovat koulutetut Sanassa. Meillä on eri miehiä, kuten Oral Roberts, joka vain laskee kädet päälle, ravistaa ihmisiä ja sanoo: “Siunattu olkoon Jumala, vain vastaanota se.” Näettekö, ja hän on yksi niistä vahvoista tyypeistä, jotka tekevät sen niin. He ovat jumalanmiehiä, näettehän, mutta on toisenkin tyyppisiä, jotka eivät tee sitä, vaan he tekevät jotakin muuta. Se kaikki on Hengen lahjoja; apostolit, profeetat ja pastorit. Te uskotte sen, ettekö uskokin? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

²²¹Uskotko, että Jumala lähetti minut tekemään sen? [Sisar sanoo: “Minä tiedän sen.”] Sinä tiedät sen, kiitos sisar. Kyllä vaan. Miksi kutsuin sinua ‘sisar’? Koska, kun sanoit sen, tunsin Hengen sanovan, että se oli oikein.

²²²Sinä olet nyt täällä, ja voin nähdä sinut; ihmiset voivat yhä kuulla minua. Tällä naisella on uneton aika. Hän ei osaa nukkua. Oikein. Hän tulee myös hyvin sairaaksi. Voi tuskin syödä, sinä tulet siitä hyvin sairaaksi. Vain… Ja sinä pelkäät, että ne ovat sappikivet. Niin se on. Tarkalleen. Sinä olet oikeassa. Olet sairas, tulet pahoinvointiseksi. Oikein. Sitten sinä olet…

²²³Siellä on joku muu, josta olet kiinnostunut. Se on sinun aviomiehesi. Hänellä on jonkinlainen hermostuneisuus, henkinen sairaus, hän on todella henkisesti hermostunut. Ja hän on vaikeuksissa ja se huolestuttaa häntä. Hän yrittää saada jotakin, jonkinlainen liikeasia, koskee eläkettä tai jotakin, mitä hän yrittää saada. Oikein, se on eläke, jota hän yrittää saada. Se se on. Kyllä vaan. Eläke. Ja sitten siellä on…

²²⁴Näen pienen pojan, noin kaksitoistavuotiaan tai suunnilleen. Hän on vain pieni miehenalku, eikä todellisuudessa ole sinun poikasi. Hän on… Sinä olet kasvattanut hänet ja sinä ajattelet, että jokin on mennyt vikaan hänen kohdallaan. Niin ei ole. Hän on vain pieni poika. Hän tulee olemaan kunnossa. Varmasti. Se on kunnossa. Usko oikea asia. Kaikki tulee olemaan kunnossa. Mene, uskoen se. [Seurakunta iloitsee.] Jumala siunatkoon sinua, sisar.

²²⁵Sivumennen sanoen: uskotko Jumalan voivan kertoa minulle kuka sinä olet? Uskotko, että Jumala voi kertoa minulle, kuka sinä olet, rouva? Rouva, Red, se sinä olet. Kyllä. [Seurakunta iloitsee.]

²²⁶Poikani, kaikki on kunnossa. Pidä huolta tädistäsi. Hän ajatteli jotakin tapahtuneen, mutta niin ei ole. Sinä olet vain pieni poika. Sinä et tarkoita tehdä niitä asioita. Jatka vain eteenpäin, kaikki tulee olemaan kunnossa. Aamen.

²²⁷Oi, kuinka Pyhä Henki haluaisikaan murtautua lävitse siinä! Näettekö?

²²⁸Hyvää päivää. Jos Pyhä Henki voi kertoa minulle, mikä sinun vaikeutesi on, tahdotko silloin uskoa minua? [Sisar sanoo: “Minä uskon.”] Sinä uskot. Hyvä on. Sinulla on hermostollinen tila. Sinulla on kohina päässäsi. [“Se on totta.”] “Ou-ou-ou”, se panee sillä tavalla koko ajan. Kyllä. Sitten sinä olit tutkittavana, ja he löysivät kasvaimen peräsuolesta. Uskotko nyt koko sydämelläsi? [“Kyllä.”] Niin se on. [“Aamen.”] Mene matkaasi, uskoen, ja olet tuleva terveeksi. Usko. Saitko mitä halusit? [“Aamen.”] Näettekö?

²²⁹Uskotko koko sydämelläsi? [Sisar sanoo: “Minä uskon.”] Vain usko. Älä epäile. Usko, että Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iäti. Se on nuorempi henkilö, jonka puolesta olet täällä, ei, vaan heitä on kaksi. Sinulla on kaksi tytärtä ja heillä molemmilla on jonkinlainen hermoromahduksen kaltainen. Oikein. Herra Jumala, ole armollinen noille lapsille. Uskotko sinä, että jos minä vain… Jos minä puhun Hänen Sanansa, uskotko, että he tulevat selviämään siitä? [“Minä tiedän sen.”] Silloin mene, vastaanota se. Jumala siunatkoon sinua. [Seurakunta iloitsee.]

 “Jos sinä voit uskoa, kaikki asiat ovat mahdollisia.”

²³⁰Sinä uskot sen, etkö uskokin? Uskotko koko sydämelläsi? Uskotko, että tuo lapsi, jolla on tuo kurkkuvika, on tuleva kuntoon? Hyvä on, voit saada sen. Näin tuon naisen välähtävän täällä ja takaisin siellä, ja täällä, ja ajattelin: “Mikä se oli?” Hän istui siellä rukoillen pienen lapsensa puolesta. Hyvä on, se on selviävä siitä. Sillä tulee olemaan kaikki kunnossa. Älä epäile sitä.

²³¹Uskotko koko sydämelläsi? Uskotko, että Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti? Jos Herra Jeesus tulee paljastamaan minulle, mikä sinun vaikeutesi on, tahdotko uskoa Häntä? Sinulla on hermostollinen tila, komplikaatioita; tietenkin, naisella sinun iässäsi. Mutta, kuitenkin, tässä on suuri asia, se on kasvain. Uskotko Jumalan voivan kertoa minulle, missä tuo kasvain on? Se on sinun vasemmassa rinnassasi. Se on oikein, eikö niin? Hyvä on. Mene, usko se, ja se on tuleva pois.

 Uskokaa Jumalaan, älkää epäilkö.

²³²Näin jotakin siunattua tapahtuvan, ja jotakin hirvittävää tapahtuvan, juuri silloin. “Tottelevaisuus on parempi kuin uhri, kuuleminen, parempi kuin oinasten rasvat?” Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Herra Jeesus, ole laupias. Oi, oi! Tottelevaisuus, vilpittömyys ja tottelevaisuus; kuinka Herra Jeesus teki jotakin juuri silloin!

Tulen kertomaan teille hetken kuluttua.

 Vain uskokaa. Älkää epäilkö.

²³³Uskotko, että Jumala tulee parantamaan sinut siellä, sisar, jolla on yllään keltainen puku, joka istut siellä rukoillen? Selvä, se on kunnossa. Hyvä on, vastaanota se.

Vain uskokaa. Älkää epäilkö. Uskokaa.

²³⁴Sinä, joka istut siellä takana tuossa toisessa rivissä, sinulla on myös kurkkuvika, tuolla naisella, joka katsoo suoraan minuun. Uskotko, että Jeesus Kristus tulee tekemään sinut terveeksi? Uskotko sinä? Kyllä. Sinun täytyi keskeyttää se, antaa jollekin tilaa mennä ulos. Vielä viisi minuuttia ja sinä olisit parantunut. Tämä mies menetti sen, mutta sinä sait sen. Sinä voit saada pyyntösi nyt. Se jättää sinut.

²³⁵Uskotko, että Jumala voi tehdä sinut terveeksi? [Sisar sanoo: “Kyllä, uskon.”] Uskotko Jumalan voivan kertoa minulle mikä sinun vaivasi on? [“Kyllä.”] Sinulla on sokeritauti. [“Kyllä.”] Miehelläsi täällä on se myös, eikö olekin? [“Kyllä.”] Niin on. Molemmat teistä olette terveitä. Menkää, uskokaa se koko sydämellänne.

²³⁶Astmaatikko, hermostunut. Uskotko Jumalan voivan tehdä sinut terveeksi? Uskotko sen koko sydämelläsi? Salli minun laskea kädet päällesi, kun kuljet ohitse. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, voikoon hän olla parantunut. Suo se.

²³⁷Nivelreuma. Uskotko, että Jumala tulee tekemään sinut terveeksi? [Sisar sanoo: “Kyllä, minä uskon.”] Hyvä on, vain mene, sanoen: “Kiitos Sinulle Herra Jumala. Minä uskon koko sydämelläni.” Kyllä.

²³⁸Oi! Hermostuneisuus, nivelreuma, vatsa. Vain usko koko sydämelläsi. Mene eteenpäin, sanoen: “Kiitos Sinulle, Herra, että teet minut terveeksi.”

²³⁹Tiedätkö, veri on se missä on elämäsi, eikö niin? Mutta Jumala voi parantaa kaiken (uskotko sen?), veren ja kaiken muun. Hyvä on, se on ohitse. Mene, sanoen: “Kiitos Sinulle, Herra.” Se on kunnossa. Vain usko koko sydämelläsi.

²⁴⁰Mitä, jos minä vain laskisin kädet päällesi ja sanoisin: “Herra siunatkoon sinua”, uskoisitko parantuvasi? Tule sitten tänne. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, Jumala, tee hänet terveeksi. Pidä usko.

²⁴¹En ole koskaan nähnyt niin monen ihmisen… Tällä rouvalla tässä on myös nivelreuma, komplikaatioita, asioita. Kyllä, niin on. Uskotko Jumalan tekevän sinut terveeksi? Hyvä on. Mene eteenpäin, sanoen: “Kiitos Sinulle, Herra Jeesus.”

²⁴²Kuinka monet siellä yleisön joukossa nyt tahtovat uskoa? “Ihminen ei elä yksin leivästä, vaan jokaisesta Sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.”

²⁴³Uskotteko, että Jumalan suu sanoi tämän…? Jeesus Kristus on Jumala lihassa. Me tiedämme sen. Siitä ei ole mitään kiistaa. Hän ei ollut vain joku profeetta; Hän oli Jumala, Jumala julkituotuna lihassa. Viimeinen asia, Evankeliumin mukaan, mitä Hän sanoi, kun Hän jätti maan: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Jos he laskevat kätensä sairaiden päälle, he tulevat terveiksi.” Uskotteko sen koko sydämellänne? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Kuinka monta uskovaista täällä nyt on, kohottakaa kätenne. Hyvä on.

²⁴⁴Nyt haluan teidän tekevän jotakin. Kuinka monella täällä on jotakin vikaa, jonka puolesta he haluavat rukoiltavan? Kohottakaa kätenne. Käyttää kuin niin olisi jokaisella. No niin, tehkää näin. Käyttäkää te uskoanne, ja minä tulen käyttämään uskoani, ja me muodostamme liiton (on tulossa myöhäinen) Jumalan mukaan. Ja sitten tahdotteko rukoilla sen henkilön puolesta, jonka kädet ovat päällänne? Koska he tulevat rukoilemaan teidän puolestanne, näettehän.

²⁴⁵Niin kuin tässä olisi joku, heillä on kätensä minun päälläni, ja minulla ovat käteni heidän päällään; minä rukoilen heidän puolestaan, he rukoilevat minun puolestani. Minä sanon: “Herra, minä olen uskovainen. Tämä nainen, tämä mies, tämä poika tai tyttö, hän kärsii. Ole hyvä, rakas Jumala. Minäkin kärsin ja tiedän minkä lävitse he menevät. Paranna heidät, rakas Jumala.”

²⁴⁶Olkaa syvästi vilpittömiä nyt, syvässä vilpittömyydessä ja vain rukoilkaa sillä tavalla niin kuin haluaisitte heidän rukoilevan puolestanne. Ymmärrättekö? Tehkää toisille niin kuin haluaisitte toisten tekevän teille. Rukoilkaa nyt sen henkilön puolesta, jonka päälle panette kätenne, juuri sillä tavalla kuinka haluatte Jeesuksen rukoilevan puolestanne, näettehän, ja tarkatkaa mitä tapahtuu. Näettekö, Jumalan Sana ei voi pettää. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Se on Totuus, Se yksinkertaisesti ei voi pettää.

²⁴⁷Nyt, ensimmäiseksi, odottakaamme hetken ja tunnustakaamme kaikki epäuskomme. Tunnustakaa kaikki syntinne, tunnustakaa kaikki mitä koskaan olette tehneet väärin. Sanokaamme vain: “Herra Jeesus, anna minulle anteeksi.” Haluan näiden olevan todellisten kokousten, missä Jeesus Kristus voi olla julkituotu, Jeesus Kristus olla korotettu. Nyt, sillä aikaa, kun puhun teille, tunnustakaa kaikki, sanokaa: “Herra, minulla on ollut paljon epäilyksiä. Mutta seistessäni täällä Sinun läsnäolossasi tänä iltana, näen todellisen asian, mikä on täysin mahdotonta ilman Sinua, kukaan ei voi tehdä sitä.”

²⁴⁸Te häpeäisitte kutsua sitä “pahaksi hengeksi”, koska se on anteeksiantamatonta. Näettehän, Jeesus sanoi niin. Kutsua sitä Pyhän Hengen tekoa, jonka Raamattu sanoi Hänen tulevan tekemään, sitten, kutsua sitä pahaksi hengeksi, silloin se on… silloin se on anteeksiantamatonta. Ymmärrättekö?

²⁴⁹Niinpä sanokaa: “Minä seison täällä nyt, istun täällä nyt”, missä asennossa olettekin, “tietäen sen, että Sinä olet täällä. Koska näitä asioita ei voitaisi tehdä… Veljellämme, Branhamilla, hänellä on vain usko uskoa, että Sinun Sanasi on totta, ja hänellä on lahja. Minulla on myös lahja, Sinun rakkautesi lahja. Minulla on Sinun Henkesi lahja itsessäni. Minulla on lahja itsessäni, ja tuossa lahjassa on parantaminen. Nyt minä pyydän parantumista sairaalle ystävälleni, joka istuu tässä. Minä pyydän parantumista heille, ja he pyytävät parantumista minulle. Nyt anna Sinä minulle syntini anteeksi. Ja Herra Jeesus, jos minä olen tehnyt, tai sanonut mitään väärää, anna minulle anteeksi. Paljasta se minulle, Herra, niin minä tulen menemään ja oikaisemaan sen. Jos Sinä vain paljastat sen ja näytät minulle, mitä olen tehnyt väärin, tulen menemään ja oikaisemaan sen.”

²⁵⁰Ja minä rukoilen nyt laupeutta tälle kuulijakunnalle. Suo se, Herra. Armahda sairaita ja vaivattuja. Nuo ihmiset täällä rukoilevat. He uskovat. He ovat nähneet Sinun läsnäolosi. Minä olen nähnyt Sinut. Herra. Kaikki meistä ovat nähneet todisteen elävästä Jumalasta.

²⁵¹Me olemme pitkään unohtaneet. Me olemme menneet niin lujaa, Herra, toiselle puolelle, risteytetylle puolelle, kirkkokuntiin, uskontunnustuksiin, suuriin kirkkoihin ja päivän huoliin. Me helluntailaiset, Herra, olemme nähneet Sinun tekevän niin paljon, kunnes olemme melkein paaduttaneet itsemme pois Sinusta. Se on säälittävää, Isä. Suo meille anteeksi tämä asia. Me olemme nähneet niin paljon sen vähitellen tullessa tähän, että me olemme unohtaneet siunaukset. Herra. Anna meille anteeksi ja auta meitä. Tahdothan, Herra?

²⁵²Ole nyt armollinen ja voikoon Suuri Pyhä Henki, joka on läsnä nyt, ottaa hallintaansa jokaisen uskovaisen täällä. Ja nyt, Sinun palvelijanasi, minä rukoilen jokaisen sairaan henkilön puolesta täällä. Pyydän Sinua Herra, lataamaan ne kädet, jotka ovat lasketut sairaiden päälle. Olkoon Pyhän Hengen voima jokaisen näiden miesten, naisten, poikien ja tyttöjen yllä, kun olemme istumassa yhdessä, Herra. Täällä istuu sairaita, Herra. He tulevat tänne ollakseen terveitä. Voikoot he tulla huomenillalla terveinä. Suo se, Herra, ole hyvä ja suo se. Kuule rukoukseni. Minä rukoilen koko sydämelläni, että Sinä tekisit sen, tunnustaen kaiken minkä tiedän olevan väärin. Ja auta nyt meitä, ottakoon Pyhä Henki nyt hallinnan. Ja, kun nämä ihmiset nyt laskevat kätensä toistensa päälle, voikoot he tulla terveiksi juuri nyt. Suo se, Isä, Jeesuksen Kristuksen Nimen kautta.

²⁵³Ja nyt Saatana, minä käsken sinua, Jeesuksen Kristuksen Veren kautta, tuon kaikki riittävän Veren kautta; että sen Elämän kautta, joka oli tuossa Veressä, joka nyt on sydämissämme, me olemme muuttuneet siitä mitä me kerran olimme, kristityiksi. Kerran me olimme epäilijöitä, nyt me olemme uskovia. Meidän syntimme ovat Veren alla.

²⁵⁴“Hän, joka haluaa tunnustaa syntinsä, on saava anteeksiannon”, ja me olemme tunnustaneet syntimme ja meillä on anteeksianto. Nyt me emme enää… Meidän syntimme ovat Unohduksen Meressä. Meitä ei enää voida syyttää synnistä. Me olemme tunnustaneet sen. Me olemme oikaisseet asiat. Ja nyt se suuri kuilu, joka oli meidän ja Jumalan välillä, on otettu pois. Jumala pani tuon synnin Unohduksen Mereen. Hän ei koskaan voi edes muistaa meitä enää syntisinä. Me emme enää pidempään ole syntisiä. Me olemme poikia ja tyttäriä ja nyt me olemme täällä saadaksemme vapautuksen lihalle. Ja koska me olemme uskovia, Sana sanoi, se Sana, jonka Kristus jätti meille, sanoo: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Jos he laskevat kätensä sairaiden päälle, he tulevat terveiksi.” Ja tämän me teemme, uskon kautta me teemme sen, Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

²⁵⁵Nyt, jokainen henkilö täällä, laskekaa kätenne jonkun vieressänne olevan päälle, ja sanokaa:

²⁵⁶Saatana, minä käsken sinua, [Seurakunta sanoo: “Saatana, minä käsken sinua.”] Minä käsken sinua, Saatana, [“Minä käsken sinua, Saatana.”] Jeesuksen Kristuksen Nimessä, [“Jeesuksen Kristuksen Nimessä.”] vapauttamaan ystäväni. [“Vapauttamaan ystäväni.”] Tule ulos täältä. [“Tule ulos täältä.”] Sinä olet voitettu. [“Sinä olet voitettu.”] Minun ystäväni on terve. [“Minun ystäväni on terve.”] Minä uskon [“Minä uskon”] Jeesuksen Kristuksen nyt tekevän minut terveeksi, [“Jeesuksen Kristuksen nyt tekevän minut terveeksi.”] kunnioittamaan Häntä, tuomaan ylistyksen. [“Kunnioittamaan Häntä, tuomaan ylistyksen.”]

²⁵⁷Uskokaa se koko sydämellänne, koko sielullanne, koko mielellänne ja Kaikkivaltias Jumala tulee suomaan sen. Jumala siunatkoon teitä.