63-0721 HÄN HUOLEHTII, ENTÄ TE?
(He Cares, Do You?)
Jeffersonville, Indiana, USA, 21.7.1963

¹         Kiitoksia, veli. Jääkäämme nyt hetkeksi seisomaan rukousta varten. Ja nyt päidemme ollessa kumarrettuina, onko rukouspyyntöjä, jotka te haluaisitte tehdä tunnetuiksi kohottamalla kätenne, jospa nyt kohottaisitte kätenne ja pitäisitte pyyntönne nyt sydämissänne.

²         Taivaallinen Isämme, me lähestymme Sinua jälleen näiden pyyntöjen vuoksi… heillä on kätensä kohotettuina ilmassa. Ja he ovat tarpeessa tänä aamuna, Herra, monien asioiden tarpeessa. Sinä tiedät, mitä he ajattelevat sydämissään, koska Sinä olet Sana, ja Sana on sydänten aikomusten ja ajatusten erottaja. Ja minä rukoilen Sinua, kaikkein armollisin Jumala, että Sinä vastaisit jokaiselle heistä heidän tarpeensa mukaisesti, tietäen tämän, että Sinä tulet tekemään sen heidän uskonsa mukaisesti. Anna meille uskoa, kun me puhumme Sinun Sanasi, Herra, voikoon Se tuoda heille uskon. Auta minua puhumaan Sinun Sanasi, sillä Sinun Sanasi on Totuus, niin että Se voisi tuoda uskon antamaan vastauksen näihin pyyntöihin. Ja sitten täällä saattaa olla joku, Herra, joka on harhaillut pois tältä kapealta tieltä, joku, joka ei vaella tämän tien Totuudessa. Me rukoilemme, Isä, että jotakin tehtäisiin ja annettaisiin tiettäväksi tänään, että he tulisivat nopeasti takaisin tuolle Kristuksen kanssa yhteydessä olon polulle. Päivät ovat tulossa myöhäisiksi, paha on kaikkialla, on suuri luopuminen. Ja me rukoilemme, Isä, että Sinä tekisit itsesi tunnetuksi meille tänään, parantamalla keskellämme olevat sairaat ja tehden ihmeitä. Ei niin, että Sinun täytyisi tehdä sitä, Herra, antaaksesi meidän tietää, että Sinä olet Jumala, vaan koska Sinä olet luvannut tehdä sen. Me tiedämme, että Sinä tulet antamaan meille Sinun lupauksesi, jos me vain tulemme uskomaan ne ja tietämään, että ne ovat totta. Me pyydämme tätä suosiota Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen. (Voitte istuutua.)

³         Käytin juuri hetken lukeakseni muutamia näistä pyynnöistä, jotka on asetettu tänne, ja kaksi tai kolme niistä on rukouspyyntöjä. Tietenkin täällä on myös monia nenäliinoja, ja me olemme iloiset voidessamme rukoilla niiden ylitse pienen hetken kuluttua, kun me tunnemme, että Pyhän Hengen Läsnäolo on huipussansa. Silloin minä yritän rukoilla niiden ylitse, kun koko seurakunta, kun kaikki on voideltu Hänen Läsnäolollansa.

⁴         Me olemme niin pahoillamme, että niin monet joutuvat seisomaan, kun heille ei löydy istumapaikkoja. Ja tänään on kuuma ilma, lämpö on huipussaan, meillä on noin sata prosenttinen ilman kosteus, ja lämpöä noin kolmekymmentä kahdeksan astetta, joten on kovasti hiostavaa ja kuumaa.

⁵         Ja minä ilmoitin tänä aamuna parantamiskokouksista, tai… Syy miksi sanon, että se on “parantamiskokous”, on siksi, että minä perustan uskoni sille, mitä Hän on luvannut. Näettehän? No niin, minä en voi sanoa, että Hän tulee tekemään sen, mutta minä uskon, että sen jälkeen, kun olemme kuulleet Hänen Sanansa ja perustaen uskomme sille, mitä Hän on luvannut, meillä on oikeus vaatia omiksemme Hänen parantamislupauksiansa, aivan samoin kuin me teemme Hänen pelastamislupauksillensa.

⁶         Nämä pari pyyntöä. En tiedä onko heillä vielä on äänityslaitteet päällä tätä varten tai ei. Se voisi olla hyvä. Uskon, että ulkopuolisen yleisön sopii kuulla tämä, se on eräs pyyntö.

 Profetoitko sinä, että siellä tapettaisiin miljoona neekeriä… vai ilmoititko sinä vain, että siellä tulisi tämä tapahtumaan?

⁷         Nyt, katsokaahan, olen aina pyytänyt teitä olemaan varovaisia sen kanssa mitä kuuntelette. Ymmärrättekö? On niin paljon sitä, mikä on vain inhimillistä. Mutta aina, jos siellä tulee jotakin esiin, se tulee puhumaan sen: “Se on NÄIN SANOO HERRA”, jopa näyille tai mille tahansa. Nuo näyt puhujanlavalla, kuulijakunnassa, te teette sen itse; se ei ole Jumala, se olette te. Näettekö? Jumala ei saa aikaan tuota näkyä, te teette sen itse, omalla uskollanne Jumalalliseen lahjaan.

⁸         Kuten tuo nainen, joka kosketti Hänen viittaansa, Hän ei tiennyt, kuka hän oli tai mikä hänellä oli vikana, mutta tuo nainen teki sen itse. Näettekö? Se ei ollut NÄIN SANOO HERRA. Se oli NÄIN SANOO HERRA, kun Jeesus puhui hänelle takaisin ja kertoi hänelle, että hänen uskonsa oli pelastanut hänet. Mutta katsokaahan, teidän on oltava tarkkaavaisia.

⁹         Ei, minä olin vain puhumassa Martin Luther Kingistä, tästä suuresta onnettomuudesta, joka heillä on etelässä, näiden värillisten ihmisten kanssa. Minä sanoin: “Jos nuo ihmiset olisivat orjia, minä ottaisin seurakuntani ja menisin etelään auttaakseni noita ihmisiä ulos orjuudesta.” Varmasti minä tekisin niin, koska ihmiset tekevät toisensa orjiksi, eikä Jumala. Me olemme kaikki yhdestä verestä. Me kaikki tulemme yhdestä puusta, ja se on Adamista. Jumala, yhdestä verestä, on tehnyt kaikki kansat. Ja olipa meidän värimme ruskea, musta, keltainen, punainen tai mitä tahansa se saattaakin olla, me olemme kaikki Kaikkivaltiaan luontokappaleita, näettehän, eikä meissä tulisi olla mitään eroja.

¹⁰    Kysymys siellä alhaalla on “rotuerottelusta kouluissa”. Minä olin siellä ensimmäisen kansannousun aikana, ja minä kuulin sen ja tiedän mistä puhun. Noilla värillisillä ihmisillä on hienoja kouluja, joskus paljon parempia kuin muut koulut. Ja esimerkiksi Shreveportissa heillä on hienompia kouluja kuin valkoisten koulut ovat. Mutta he ovat jonkun idean innoittamia, että heidän tulisi mennä ja sekoittautua yhteen. Josta minä ajattelen, että se kyllä sopii, mutta niin kauan kuin nuo etelän ihmiset protestoivat sitä vastaan, niin mitä väliä, sillä oikeastaan on?

¹¹    Ja minä uskon, että Martin Luther King on kommunistisuuden innoittama, ja se tulee johdattamaan noin miljoona ihmistä ehdottomaan kuoleman ansaan. Näettekö? Minä en sano, että Herra on kertonut minulle sen. Vaan “minä” uskon, näettekö. Ja minä uskon, ettei sitä tulisi tehdä. Minä uskon, että ihmisten tulisi olla kristittyjä ja tunnustaa toinen toisensa veljinä.

¹²    Tämä Yhdysvaltojen hallitus sanoo minulle nyt, että en voi edes allekirjoittaa shekkiä, joka on annettu minulle henkilökohtaisesti. Näettekö? Se on perustuslaillisten oikeuksien ottamista minulta pois, mutta mitä minä voin tehdä sen kanssa? Vain jatkaa eteenpäin, siinä kaikki. Ja sen täytyy mennä toisen systeemin kautta ennen kuin minä Yhdysvaltain kansalaisena voin muuttaa shekin rahaksi, sen täytyy tulla tämän seurakunnan tilien kautta. Näettekö? Ja se ei ole oikein. Se ei ole perustuslain mukaista. Mutta mitä minä voin tehdä sille? En yhtään mitään. Se on tämä verotoimisto täällä, joka sanoi minulle, etten voi tehdä niin, siinä se on. Jos se on niin, niin mitäpä siitä. Niinpä annan sen olla.

¹³    Uskon, että sen tulisi olla samoin, ettei minun värillisten veljieni ja sisarteni etelässä tulisi nousta aseisiin veljiänsä vastaan, tuonkaltaisen pienen asian vuoksi. Mitä eroa, sillä on menettekö te kouluun siellä tai täällä? Minä näin erään vanhan hienon naisen tuona aamuna, kun heillä oli tuo kansannousu siellä Shreveportissa. Ja siellä oli eräs vanha värillinen sananpalvelija, joka sanoi noille miliiseille: “Antakaa minun puhua heille.” Ja hän oli jumalinen vanha mies, hän seisoi siellä ja sanoi: “Minä en ole koskaan hävennyt väriäni. Minun Tekijäni teki minut siksi, mikä minä olen, enkä ole koskaan hävennyt sitä, ennen kuin vasta tänä aamuna.” Hän sanoi: “Kun näen teidän, omien ihmisteni toimivan tällä tavalla, silloin häpeän sitä, että olen värillinen mies.” Sinne kutsuttiin miliisi, ja he huusivat hänet alas.

¹⁴    Niinpä joku hieno koulutettu, hienonnäköinen, korkeaälyinen värillinen nainen nousi puhumaan. Hän sanoi: “Ensinnäkin, minä en halua, että joku valkoinen nainen opettaa minun lapsiani.”

Kysyttiin: “Miksi?”

¹⁵    Hän sanoi: “Koska hän ei ole kiinnostunut minun lapsistani, niin kuin värillinen opettaja olisi.” Ja hän sanoi: “Katsokaa meidän koulujamme täällä. Mitä te oikein huudatte?” Hän sanoi: “Meillä on uima-altaat ja kaikkea muuta kouluissamme, eikä heillä ole niitä siellä. Mistä syystä te ihmiset oikein huudatte?” Ja he huusivat hänet alas.

¹⁶    Näettehän, nuo ihmiset ovat väärän asian innoittamia. Ja siitä syystä minä sanon sen, ei siksi, että olisi mitään sitä koskevaa profetiaa. Minulla ei ole mitään sitä koskevaa Herralta. Ja olkaa nyt varmat, että jos minä sanon mitä tahansa sen kaltaista Herralta, niin minä sanon sen teille, se on aina… minä olen nyt puhumassa. Mutta, kun Hän puhuu, minä sanoin: “Se en ole minä, se on NÄIN SANOO HERRA.” Enkä minä voi sanoa sitä, ennen kuin Hän käskee minua. Minun ajatukseni Martin Luther Kingistä voisi olla kokonaan väärä. Minä en tiedä, en osaa sanoa. Se on vain minun mielipiteeni. Kaikki mikä nostaa esiin vaikeuksia, sitä oletetaan olevan viimeisissä päivissä. Ja se on kokonaan Saatanan inspiroimaa hajottamaan meidän kansanyhteisömme, tai mitä tahansa meillä on, kaikki mikä nousee esiin tuolla tavalla. Niinpä minä seison noiden ihmisten puolesta siellä alhaalla, älkää koskaan ajatelko etten olisi. Minä olen vapauden ja kaiken muun sellaisen puolesta, mutta nuo ihmiset ovat siinä tilassa nyt. Mutta mitä se tulee tekemään, on toinen vallankumous, ellei joku pysäytä sitä. Katsokaahan, se on kommunistit työskentelemässä noiden ihmisten keskuudessa.

¹⁷    Olin silloin Afrikassa, kun he tekivät siellä samoin. Näettekö? Ja minä tiedän, että siellä oli kommunisteja, jotka tulivat ja sanoivat noille värillisille ihmisille: “Oh, te olette sitä tai tätä. Te olette tätä tai tuota.” Ja ensimmäinen asia mitä se aiheutti, tiedättehän, oli, että tuhansia heistä tapettiin. Ja mitä he saivat aikaan? Ei mitään, näettehän, ei yhtään mitään.

¹⁸    Ja minä rakastan inhimillistä elämää. Palvelkaamme Herraa. Meidän Kuningaskuntamme on ylhäällä; tässä täällä ei ole meille mitään. Kunhan meillä vain on ruokaa ja juotavaa, niin mitä muuta te haluaisitte? Näettehän? Niinpä minä tiedän, mitä se olisi. Käsitän, että se aiheuttaa vain vaikeuksia.

 Nyt täällä on toinenkin kysymys.

 Kun Johannes Kastaja kohtasi Jeesuksen, niin miksi hän sanoi: “Täten on sopivaa meidän täyttää koko vanhurskaus.” Mitä se merkitsi?

¹⁹    No niin, minä muistan tohtori Roy Davisin, henkilökohtaisen ystäväni, joka kastoi minut sen ainoan kerran, kun minut koskaan on kastettu. Ja hän sanoi Johanneksen tarkoittaneen, muistan tämän heidän koulustansa, hän sanoi: “Johannes tiesi, ettei häntä itseään oltu koskaan kastettu, joten hän antoi Jeesuksen kastaa itsensä.” No niin, minä olen eri mieltä tämän suuren tohtorin kanssa siitä.

²⁰    En väitelläkseni, vaan Totuuden tähden haluan sanoa tämän. Ei, siellä oli kaksi miestä, nuo kaksi tuon hetken johtajaa, Messias ja Hänen profeettansa, jotka kohtasivat vedessä. Muistakaa nyt, että Johannes ei kastanut syntien anteeksisaamiseksi, vaan katumukseen. Ei syntien anteeksisaamiseksi, koska uhraamista ei vielä oltu tehty, näettehän, ei ollut mitään Uhria. Ja Uhri tuli hänen luoksensa veteen. Huomatkaa nyt. Kun Johannes katsoi ylös ja näki Jeesuksen, hän sanoi: “Minun tarvitsisi saada kaste Sinulta. Ja miksi Sinä tulet minun tyköni?”

²¹    Jeesus sanoi: “Salli sen olla niin, sillä täten on sopivaa meidän täyttää koko vanhurskaus.” Ja Johannes oli profeetta, jolle Herran Sana tuli, ja Se tulee vain profeetalle. Johannes, ollen profeetta, ymmärsi, että se oli Uhri. Ja lain mukaan täytyi uhri pestä, ennen kuin se esiteltiin, ja siitä syystä hän kastoi Hänet. Näettekö? Hän sanoi: “Täten sopii meidän täyttää koko vanhurskaus.” Uhri, joka Hän oli, täytyi ensin pestä, ennen kuin se esiteltiin uhrattavaksi. Ja Jeesus oli tuo Uhri; ja Johannes tiesi sen, ja hän tiesi, että Hänet täytyi pestä ennen esittelyn. Ja sitten välittömästi Hänet esiteltiin yleisölle tutkittavaksi. Ja Hän oli Uhri koko inhimillisen elämän puolesta. Herra siunatkoon teitä.

²²    Nyt meillä tulee olemaan lyhyt Sanoma, ja luotan siihen, että Herra tulee antamaan meille siunauksensa. Nyt, mahdollisesti, jos tulen takaisin… Minä menen tällä tulevalla viikolla viemään lapset pienelle lomalle ylös kukkuloille. Ja sitten, jos tulen takaisin ajoissa, haluan ensi sunnuntaiaamuna puhua, jos Jumala sen sallii, ja jos se sopii pastorille täällä. Me annamme teidän tietää myöhemmin tällä viikolla kirjeitse, teidän, jotka olette kaupungin ulkopuolelta. Minä haluan puhua aiheesta, joka on tarkalleen se miksi me uskomme ne asiat, jotka me uskomme Kristuksesta, miksi sen täytyy olla tällä tavalla, ja miksi se ei voi olla toisella tavalla. Näettekö? Ja todistaa sen Kirjoituksilla. No niin, se on, jos Herra tahtoo. Jos en tule sitä tekemään, yritän tavata teitä tänä talvena tai seuraavana kesänä, takaisin tultuamme, jos Herra viipyy. Me menemme nyt takaisin kotiin Arizonaan, niin että saamme lapset kouluun.

²³    Nyt tänä aamuna, juuri ennen sairaiden puolesta rukoilemista, me tulemme lukemaan jotakin Jumalan Sanasta. Ja me tiedämme, että ilman tätä Sanaa, se on mahdotonta, että mitään voitaisiin tehdä. Ja ainoastaan Sana voi tuottaa nämä siunaukset, joita me pyydämme sairaille ja tarvitseville. Ja haluan nyt lukea jotakin 1. Pietarin kirjan 5:stä luvusta, alkaen ensimmäisestä jakeesta. Ja sitten Hebrealaiskirjeestä, haluan lukea Hebrealaiskirjeestä 2:2-4.

Vanhimpia, jotka ovat keskuudessanne, minä kehotan, joka myös olen vanhin, ja Kristuksen kärsimysten todistaja, ja myös sen kirkkauden osallinen, joka tullaan paljastamaan:

Ruokkikaa Jumalan laumaa, joka on teidän keskuudessanne, ottaen sen johdon, ei pakosta, vaan mielellään; ei likaisen voiton tähden, vaan sydämen halusta;

Ei myöskään ollen herroina Jumalan perintöosan ylitse, vaan ollen esimerkkeinä laumalle.

Ja, kun ylipaimen ilmestyy, te saatte kirkkauden kruunun, joka ei kuihdu pois.

Samoin, te nuoremmat, alistakaa itsenne vanhimmalle. Kyllä, olkaa te kaikki alamaiset toinen toisellenne, ja olkaa vaatetetut nöyryydellä; sillä Jumala on ylpeätä vastaan ja antaa armon nöyrälle.

Nöyryyttäkää itsenne sen vuoksi Jumalan mahtavan käden alle, että hän voisi korottaa teidät ajallansa:

Heittäen kaikki huolenne hänen päälleen; sillä hän huolehtii teistä.

²⁴    Hebrelaiskirjeen 2. luvusta me luemme nämä sanat. Nyt minä otan tästä tekstin, “heittäen kaikki huolenne”. Minä… Tekstini on: Hän huolehtii. Huolehditteko te? Haluan nyt lukea tämän osan, kääntäessänne esiin Hebrealaiskirjeen 2. luvun, niin että voisitte nähdä näiden Sanojen todellisen merkityksen, sen mitä tämä teksti tarkoittaa.

Sen tähden meidän tulee mitä tarkimmin ottaa vaari niistä asioista, jotka olemme kuulleet, ettemme vain koskaan ajautuisi pois niistä.

Sillä, jos enkelien puhuma sana oli järkkymätön, ja jokainen rikkomus ja tottelemattomuus sai oikeudenmukaisen ansaitun palkkansa;

Kuinka me pääsisimme pakoon, jos me laiminlyömme niin suuren pelastuksen; josta Herra ensin alkoi puhua, ja jonka he vahvistivat meille, jotka kuulivat häntä;

Jumalan myös todistaessa heidät, sekä merkeillä, että ihmeillä, ja erilaisilla ihmeteoilla, ja Pyhän Hengen lahjoilla, hänen oman tahtonsa mukaan.

²⁵    Minä haluan käyttää tästä aihetta: “Hän huolehtii”. Ja, “Entä te?” Kun Hän oli täällä maan päällä, Hän huolehti ihmisistä. Ajatus, joka nousee mieleeni juuri ennen kuin rukoilemme sairaiden puolesta, tietämättä minkä kaltainen rukousjono meillä tulee olemaan.

²⁶    Ensiksi, lähestyäksemme tätä, täytyy kuulijakunnan olla voideltu uskolla. Te, jos teillä ei ole uskoa, silloin ei ole mitään tarvetta tulla rukoiltavaksi, koska siinä tarvitaan teidän uskonne ja minun uskoni yhdessä; minun uskoni uskoa Häntä ja teidän uskonne uskoa Häntä. Niinpä älkäämme nyt unohtako tätä mennessämme eteenpäin. Meillä täytyy todistettavasti olla jotakin, jolle me voimme perustaa uskomme siihen, mitä me yritämme tehdä. Koska, jos joku lähestyy mitä tahansa hän haluaakin tehdä, riittävän uskon kanssa, silloin hän tulee menestymään siinä, jos on Jumalan tahdon ja tarkoituksen mukaista tehdä se.

²⁷    Nyt, minä olin ajattelemassa sitä, kuinka Hän huolehtii. Eilen illalla, jotenkin oudolla tavalla, Pyhä Henki johti minua. Kun olin odottamassa joitakin miehiä tulevaksi auttamaan veli Woodia nostamaa hänen rakentamaansa asuntovaunua hänen kuorma-autonsa lavalle. En tiedä miksi yritin löytää hyvää ystävääni, veli Evansia, ja lähdin ajamaan valtatietä ylös. Ja vaimoni ja perheeni, joka istuu täällä takana, tietää, että se on totta. Ja jotenkin, oudosti, minä käännyin ympäri ja menin takaisin erääseen paikkaan, motelliin.

²⁸    Ja kuinka se kiihottikaan sydäntäni, nähdä niin monien hyvien ystävieni kokoontuvan sinne noin kahden minuutin aikana, kunnes ajotie oli tukossa, eivätkä autot enää voineet päästä lävitse todellisia ystäviä, jotka ajavat satoja maileja, Georgiasta, Tennesseestä, Alabamasta, ja kaikkialta ympäriltä, vain kuulemaan jumalanpalvelusta. Silloin tuli tuo ajatus mieleeni: “Mitä minun sitten tulisi sanoa noille ihmisille, tietäen, että minun on Tuomionpäivänä vastattava siitä, mitä sanon heille?” Ja minä myöskin rakastan tätä suurta elämää, joka on tulossa, ja haluan olla siellä.

²⁹    Ja sitten oudolla tavalla minä menin erääseen paikkaan kääntymään ympäri. Sen sijaan, että olisin kääntynyt ympäri siellä, minä ajoin ylös tehdäkseni käännöksen. Valot osuivat kahteen mukavaan pariin ulkopuolella, kahteen hienoon nuoreen naiseen, jotka olin juuri vihkinyt kahdelle hienolle nuorelle sananpalvelijalle. Ja Saatana, nähtyään yhden näistä sananpalvelijoista ottavan elämänkumppaninsa täältä alttarilta, ja lähtevän yhdessä kuherrusmatkalleen, silloin vihollinen hyppäsi tämän nuoren miehen päälle. Ja minä kerron tämän ilmaistakseni sen asian, josta olen puhumassa: “Huolehtiiko Hän?” Jotenkin, uskon kanssa, joka ei hyväksy “kieltävää” vastausta, he kääntyivät ympäri ja palasivat takaisin tänne, vaikka he olivatkin jo pitkällä idässä, jossakin siellä häämatkallaan, he palasivat takaisin ja istuivat siellä, odottamassa. Ja mentyäni sisälle tämän hienon komeannäköisen nuoren miehen luo; hänen vaimonsa istui siellä ulkopuolella, itkien, hän ja hänen pieni kumppaninsa. Ja eräs toinen mies ja tämä toinen veli, joka on tämän nuoren miehen ystävä, tuli juosten, sanoen: “Oi, veli Branham, sellaista ja sellaista on tapahtunut.”

³⁰    Menin sinne ja näin tämän komeannäköisen nuoren miehen, elämänsä huipussa, nuorten miesten johtajan, istumassa siellä, ja Saatana oli sitonut hänet. Hän ei huomannut sitä, mutta ojensin vasemman käteni puristaakseni kättä hänen kanssaan (hänen oikeata kättään), nähdäkseni oliko joku tauti iskenyt häneen. Mutta ei ollut mitään värinän merkkiä. Olin juuri tullut ulos huoneestani rukoilemasta ja paastoamasta, ja odottamasta Herraa, Pyhän Hengen voitelu oli siellä, ja siksi Se johti meitä, näettekö. Ja sitten nähdessäni tämän pimeyden varjon hänen yllään, minä en sanonut mitä olin tekemässä. Mutta vähemmässä kuin muutamassa hetkessä se oli poissa, hänen käsiensä kylmyys oli lähtenyt ja muutamassa minuutissa hän löysi itsensä huutamassa ja ylistämässä Jumalaa. Ja he istuvat täällä kuulijakunnassa tänä aamuna. Näettekö kuinka Saatana yritti järkyttää tätä nuorta miestä, tuodakseen jonkun kompleksin takaisin, josta Pyhä Henki oli tietoinen, ja minä näin sen Herran näyllä. Mutta Jumala huolehti tuosta miehestä. Jumala huolehti tuosta nuoresta pojasta.

³¹    Ollessani juuri tulossa sisälle muutama hetki sitten, eräs nainen, näen hänet istumassa täällä käytävällä, ilman… jollakin tavalla hän on saanut istuimen ja päässyt istumaan. Hän sanoi: “Yhdeksän vuotta, veli Branham, olen yrittänyt tavoittaa sinua.” Ja hän sanoi: “Minä olen niin epätoivoinen! Pääsin tänne vähän myöhässä, enkä saanut edes rukouskorttia ollakseni jonossa.”

³²    Billyllä tietenkin on määräyksensä valvoa, ettei minua häiritä, hän tuo minut sisälle ja vie ulos. Älkää syyttäkö siitä Billyä, seurakunnan luotetut ovat antaneet hänelle määräyksen tehdä se. Ja, jos hän ei tekisi sitä, en minä kykenisi ottamaan rukousjonoa, tai tulemaan tänne. Tehän käsitätte sen. Katsokaahan, täytyy olla jokin systeemi sille, mitä tahansa me teemmekin. Meillä täytyy olla se, näettehän, mutta nyt hän sanoi tässä: “Tulehan nyt isä, pidähän kiirettä.”

³³    Tuo nainen siirtyi taaksepäin ja sanoi: “Veli Branham, vain sana sinun kanssasi.” Seistessäni siinä, tuli näky tämän hienonnäköisen naisen ylle, ja näin, että hänen sydämellänsä oli taakka. Ja hän yritti tehdä työtä elääkseen. Ja eräs suuri asia oli tapahtunut aikaisemmin, kauan sitten hänen vanhempiensa ajassa, ja se oli aiheuttanut tämän suuren asian tapahtumisen hänelle, ja Herra Jeesus paljasti Sen ja näytti mitä se oli.

 Ja juuri siinä ja, sillä hetkellä Hän otti sen pois tuolta naiselta. Hän lähti iloiten ja on nyt istumassa täällä kuulijakunnassa, meidän kanssamme, ja pyyhkii juuri nyt ilon kyyneleitä silmistään, tietäen, että totuus tuosta asiasta oli tehty tunnetuksi. Ja tuo pieni neuroottinen naisparka, joka oli niin hermostunut, ettei tiennyt mitä tehdä itselleen, ja ajatteli olevansa mennyttä, ja, ettei hänellä ollut Pyhää Henkeä, ja että tämä olisi hänen viimeinen päivänsä. Hän oli yrittänyt yhdeksän vuotta ja oli aivan lopussa epätoivosta, Jumala huolehti tuosta pienestä naisesta, josta kukaan ei huolehtinut. Näettekö? Mikä aika se onkaan! Hän huolehtii.

³⁴    Kun Hän oli täällä maan päällä, kuten sanoin, huolehti Hän ihmisistä niin, että paransi heidän sairaansa ja lohdutti heidän sydämiään, kertoen heille, että Hän menisi valmistamaan paikkaa heitä varten ja tulisi uudestaan ottaakseen heidät Itselleen. Hän huolehti heistä. Ja huomatkaa, Hän huolehti niin paljon, että lopulta Hän sanoi, että Hänen täytyi mennä pois, voidakseen tuoda meille tämän suuren asian. Hän sanoi: “Minä en jätä teitä lohdutuksetta, vaan Minä tulen lähettämään Pyhän Hengen, ja Hän on jatkava Minun huolenpitoani teistä”, kunnes Hän itse palaa takaisin. Ei kukaan voi huolehtia niin kuin Jeesus. Tietäen, että Hänen ruumiinsa, Ylimmäisenä Pappina, välittäjän tehtävässä, jota Hän on tekemässä juuri nyt, tuon Ruumiin täytyy olla Jumalan Läsnäolossa koko ajan suorittamassa välitystä, niin, ettei Jumala voi nähdä syntisen syntiä; Hän näkee ainoastaan oman Poikansa Veren. Ja tietäen sen, Hän lähetti takaisin Pyhän Hengen jatkamaan Hänen omiensa lohduttamista. Huolehtiiko Hän? Tietenkin, Hän huolehtii. Hänen tuli jatkaa huolenpitoa ihmisistä, Hänen ihmisistään täällä maan päällä, samalla tavalla kuin Hän huolehti heistä ollessaan täällä. Koska Hän sanoi Johanneksen 15:ssa luvussa… minulla on täällä muistiinpanoja näistä Kirjoituksista joihin viittaan, Joh. 15:26 ja 27.

³⁵    Näen monien teistä kirjoittavan raamatunpaikkoja muistiin. Niinpä minä saatan viitata näihin Kirjoituksiin monta kertaa. Minä kirjoitan raamatunpaikat muistiin, ja silloin minä tiedän mistä puhun, koska se on aina Herran Sanassa. Näettekö?

³⁶    Hän sanoi, kun Pyhä Henki on tullut, jonka Isä lähettäisi Hänen Nimessänsä, Hän todistaisi Hänestä. Toisin sanoen, Hän tulisi tekemään samoja asioita, joita Hän teki. Pyhä Henki työskennellen Hänen pyhittämänsä tabernaakkelin kautta, tulisi tekemään samoja asioita, joita Hänkin teki. Mitä sen nyt tulisikaan tehdä meille! Sitten me tiedämme, että suoraan meidän keskuudessamme tänään meillä on tuo sama lohduttava Herra Jeesus Pyhän Hengen muodossa, toisessa tehtävässä, jossa Jumala itse on työskentelemässä.

³⁷    Hän oli Lohduttaja Israelille, kun he saattoivat katsoa ylös ja nähdä tuon Tulipatsaan siellä, ja kuulla profeetan puhuvan Sanoja, jotka olivat totta, Jumalan vahvistaessa Sen. Se oli heidän Lohduttajansa.

³⁸    Hän oli Lohduttaja, kun Hän oli täällä maan päällä miehenä, lihaksi tehtynä Jumalana. Jumalan edustaessa itseänsä, ja ilmaistessa itsensä Miehen, Kristuksen Jeesuksen kautta, Joku lupasi, että “niitä tekoja, joita Minä teen, olette te myös tekevä. Ja Minä menen Isän tykö, ja tulen lähettämään takaisin Pyhän Hengen, joka tulee olemaan Minä itse Hengen muodossa. Ja Minä tulen olemaan teidän kanssanne ja asumaan teissä. Ja aivan samoja asioita, joita Minä olen tehnyt täällä, tulee Pyhä Henki jälleen tekemään Minun Nimessäni, kun Hän tulee.” Näettekö? Siksi Hän sanoi: “Puhua sitä vastaan” nyt, kun sovitus on suoritettu, olisi anteeksi antamaton synti, “se olisi Pyhän Hengen pilkkaamista.”

³⁹    Ja Hän tulisi tekemään sen samalla tavalla, niin että tietäisimme oliko Se Lohduttaja, tai oliko se lohduttaja joltakin maalliselta näkökannalta, olisiko se jonkun vanhemman henkilön lohdutusta, joka voisi panna käsivartensa meidän ympärillemme ja halata meitä hieman saadakseen meistä tuntumaan hyvältä, tai jokin kirkkokunnan teologinen termi, joka sanoisi “nyt sinä kuulut meihin ja meillä on se; ja älä kuulu mihinkään muihin, koska heillä ei sitä ole.”

⁴⁰    Hän teki tämän todella varmaksi, näettekö: “Hän tulee puhumaan Minun Nimessäni. Niitä tekoja, joita Minä teen, tulette te myös tekemään, kun Hän on teidän yllänne.” Katsokaahan, Hän lohduttaisi samalla tavalla, antaen meille kaikille syntimme anteeksi, parantaen kaikki meidän sairautenne, ja puhuen meille tulevan Kuningaskunnan mukavuuksista. Näettekö, vahvistaen itsensä keskuudessamme, niin kuin Jumala todisti olevansa keskuudessanne Jeesuksessa Kristuksessa. 1. Tim. 3:16, on kirjoitettuna tällä tavalla, tunteaksenne Jumalan: “Ilman vastaväitteitä me käsitämme, että suuri on jumalisuuden salaisuus, sillä Jumala oli ilmoitettuna lihassa.” Me näimme Jumalan lihassa. Oli Jumalan lohdutus, tietää, että Hän piti meistä huolta niin, että Hän tuli yhdeksi meistä. Jumala julkituotuna lihassa. Ei vain jokin toinen persoona, vaan Jumala itse!

⁴¹    Ja nyt tuodakseen sen askelta lähemmäksi, Hän lähettää Pyhän Hengen huolehtimaan meidän mukavuudestamme, ja Hän pysyy meissä. Oi, eikö Hän pidäkin meistä huolta!

⁴²    Nyt meidän täytyy mennä eteenpäin toiseen ajatukseen saadaksemme tälle tukea. Ja ennen kuin teemme niin, voisin sanoa tämän: jokaisella ei ole tätä Lohduttajaa. Heillä ei ole Sitä. Ja syy miksi heillä ei ole Sitä, on että he eivät vastaanota Sitä. Se on heitä varten, mutta he eivät ota sitä vastaan. Toivon nyt, että olette tarpeeksi hengellisiä käsittääksenne, mistä puhun. Näettekö? Minä puhun ihmisryhmälle, joiden puolesta tulisi rukoilla muutaman minuutin kuluttua. Ja meillä on tämä lohdutus Pyhässä Hengessä, joka on lähetetty Lohduttajaksi, mutta kaikki ihmiset eivät halua vastaanottaa Sitä. He eivät usko Siihen. Ymmärrättekö? Ja tehdessään niin, he saavat lohdutuksensa jostakin toisesta alkulähteestä, jollakin toisella tavalla. Jos he eivät hyväksy Jumalan valmistamaa Lohduttajaa, silloin heidän täytyy saada jokin toinen lohduttaja, näettehän, koska te ette voi elää ilman jotakin, jonka puolesta elää.

⁴³    Ja toivon, että jokainen teistä käsittäisi sen, erikoisesti te, joiden puolesta tullaan rukoilemaan, te, jotka olette niin epämukavassa tilassa tänä aamuna vaikeuksienne kanssa, joita lääkärit eivät voi auttaa.

⁴⁴    Ja me uskomme, että lääkärit auttavat ihmisiä. Me uskomme, että Jumala parantaa lääketieteen kautta. Jumala parantaa leikkausten kautta. Jumala parantaa ymmärtämyksen kautta. Jumala parantaa rakkauden kautta. Vain vähäisestä rakkaudesta on suuri apu. Kun joku on järkyttynyt, ja te osoitatte huolenpitoa heille, näettekö? Jumala parantaa rakkauden kautta. Jumala parantaa rukouksen kautta. Jumala parantaa ihmeiden kautta. Jumala parantaa Sanansa kautta. Jumala parantaa! Mitä tahansa se onkin, Jumala käyttää sitä parantamiseen. Se on Jumala, joka parantaa, sillä Hän sanoo: “Minä olen Herra, joka parannan kaikki sinun sairautesi.” Niinpä sen kaiken tulisi työskennellä yhdessä, ja miesten erilaisissa palvelus tehtävissä tulisi työskennellä yhdessä sen puolesta. Näettekö? No niin, mutta he eivät tee sitä, koska joskus heitä on kielletty seisomasta jollakin määrätyllä Jumalan Sanalla, koska nuo kirkkokunnat, joihin he kuuluvat eivät salli heidän tehdä sitä. Mutta se ei pysäytä Totuutta, se pysyy samana, Jumala parantaa siitä huolimatta.

⁴⁵    Niinpä he yrittävät saada lohdutusta jostakin toisesta alkulähteestä. Puhukaamme ensin sielusta.

⁴⁶    Me näemme, että monet ihmiset yrittävät löytää lohdutusta ryyppäämällä. Tehän tiedätte tuon asian, joka on melko hyvin tunnettu keskuudessamme tänään, että sananpalvelijat joskus ottavat pitkän päihdyttävän ryypyn ennen saarnatuoliin menoa. Tiedetään, että on nähty saarnaajia puhujanlavalla, jotka jopa horjuvat alkoholin vaikutuksen alaisina. Ja sellaista ei tulisi olla. Niin ei pitäisi olla. Sen vuoksi monta kertaa me saatamme tuomita miehen, kun meidän ei ehkä tulisi tehdä sitä, vaan meidän tulisi löytää tuon vaikeuden aiheuttaja. Monet heistä olivat käännytetty alkoholista. Ja me näemme, että jos he ovat tuossa tilassa, se on häpeäksi. Mutta se ei ole sen häpeällisempää kuin valehteleminen, varastaminen tai naisten himoitseminen, tai minkä tahansa muun käskyn rikkominen. Näettekö? Ja ehkä joku mies on syntynyt yli-intohimoiseksi, ja kun hän näkee tätä nykyaikaista alastomuusnäytelmää kadulla, on hän jatkuvasti vaikeuksissa. Näettekö? Hän, tuo mies on syntynyt sellaiseksi. Nyt se, mitä hänen tulisi tehdä, saarnaajan, joka ryyppää, tai naisen, joka tupakoi, tai…

⁴⁷    Nainen, joka pukeutuu säädyttömästi, yrittää saada lohdutusta hyvin muodostuneesta ruumiistaan, ja haluaa saada aikaan sen, että miehet katsovat häntä. Siihen ei ole mitään muuta syytä. Hän on osittain mielenvikainen. Näettekö? Kukaan järkevä nainen ei riisuutuisi miesten edessä, nainen, joka on oikeassa mielentilassa. Siihen ei ole minkäänlaista syytä. Mutta hän yrittää, nämä nuoret tytöt, jotka tänään kävelevät ulkona kaduilla, he ovat todella… No niin, suokaa anteeksi tuo ilmaus. Ja muistakaa, tämä ei ole vain näille ihmisille täällä, tämä nauha menee ympäri maailman.

⁴⁸    Ja nainen, joka riisuu pois vaatteensa, vaikka tietääkin, että se on kuumempaa… Kävelkää auringossa alastomina ja sitten kävelkää siellä vähän vaatteita yllänne, niin kumpi on viileämpää? Papagos ja Navajos intiaanit, ja erikoisesti Papagos intiaanit siellä reservaatioissaan, nuo naiset tulevat ulos yllään suuret kudotut huovat ja istuvat ulkona auringossa pysyäkseen viileinä. Miksi? He hikoilevat ja tuulen puhaltaessa se toimii kuin ilmastointilaite, näettehän. Ja näillä naisilla ei ole mitään muuta syytä kuin vain… He eivät tiedä sitä, he eivät käsitä sitä. Minä en sano, että he ovat tietoisia siitä. Monet heistä ovat hienoja naisia, enkä minä sano sitä ollakseni karkea. Minä sanon sen yrittääkseni saada heidät hereille.

⁴⁹    Se on ainoastaan Saatana, näettehän. Te käsitätte, että toinen sukupuoli, miespuolinen katsoessaan sellaista, se vaikuttaa heihin niin, että he vinguttavat jarrujaan ja viheltävät. Ja minkä vuoksi he tekevät sen? Naiset tekevät sen saadakseen miehet tekemään niin. Miksi te menette ulos päivän ollessa kuumimmillaan kello neljältä iltapäivällä leikataksenne nurmikkoa, kun ihmiset ovat tulossa töistä, ja muuta sellaista? Se osoittaa, että se on mielenvikaisuuden henki. Minä tiedän, että monilla heistä saattaa älykkyysosamäärä olla miljoona mailia ylempänä kuin minulla, mutta minä testaan teidän älykkyysosamääränne Jumalan Sanalla, nähdäksenne, miten te siitä selviydytte. Näettekö? Se on nykyaikainen älykkyysosamäärä, mutta heidän oma todistuksensa ja elämänsä hedelmät todistavat sen. Niinpä he yrittävät saada lohdutusta siitä.

⁵⁰    Monet heistä sanovat: “No niin, minä en tee sellaista.” Mutta te yritätte pukeutua niin puoleensavetävästi, että toinen nainen haluaa olla nykyaikaisempi kuin nainen, joka istuu hänen vieressään kirkossa seuraavana aamuna. Te käytätte vähän parempaa hattua tai vähän parempia vaatteita, koska teillä on varaa siihen. Näettekö? Katsokaahan, synti ulottuu syvälle. Ja he yrittävät löytää lohdutusta tekemällä niin.

⁵¹    Siitä on tullut sellainen asia, että se on iskenyt koko kansakuntaa, eikä ainoastaan kansakuntaa, vaan koko maailmaa. On monia asioita, joita voisin mainita tässä, mutta meidän täytyy säästää aikaa tulevaa parantamiskokousta varten. Voisin puhu tästä laajalti, mutta en tee sitä. Olen varma, että ymmärrätte mitä tarkoitan. Se on iskenyt poliittiseen maailmaan, poliittiseen elämään, sosiaaliseen elämään, kansan moraaliseen elämään ja ihmisten elämään ympäri maailman. Se on tullut sille paikalle, että mies haluaa olla poliitikko vain kantaakseen poliitikon nimeä. Heillä on paljon rahaa, ja heillä on suuri koneisto vetämässä ääniä, vain nimen vuoksi, se maksaa miljoonia ja miljoonia dollareita, näettekö, vain sen nimen vuoksi, että on suuri poliitikko. Siitä on sanottu tarpeeksi, että te tiedätte, mistä minä puhun.

⁵²    Seurapiirielämä! Ihmiset yrittävät tulla yhteen tässä mielenvikaisessa seurapiirielämässä. Älkää sanoko minulle, ettei maailma ole mielenvikainen, tehdessään sillä tavalla kuin se tekee. Varmasti se on. Tietenkin. Se on neuroottinen maailma. Ja Jumalan armosta, on ainoa tie meidän päästä pakenemaan sitä. Huomatkaa, tässä seurapiirielämässä, se on mennyt siihen, että he perustavat pieniä ryhmiä, kokoontuvat sinne ja ajattelevat: “Me olemme parempia kuin tuo naapuri ryhmä.” Näettekö? Ja se yksinkertaisesti on tehty sillä tavalla. Ja se on iskenyt ihmisten moraaliin sillä tavalla, että rehellisesti sanoen, ystävät, minä en edes usko, että yhdeksänkymmentä prosenttia tämän kansakunnan ihmisistä tietää mitä tuo sana “moraali” tarkoittaa. Maailma ei edes tiedä mitä tuo sana “moraali” merkitsee. Se on päässyt pakoon heiltä. Ja se on tehnyt sen niin taitavasti.

⁵³    Saatana on erittäin ovela, näettehän, ja hän tekee sen niin helposti, niin terävästi, vain pienen pieni hitunen täällä, ja vähän tuolla, ja se on tehty. Hänellä on paljon aikaa, ja hän tekee vain hitusen täällä ja hitusen tuolla, ja ensimmäinen asia mitä tapahtuu, tiedättehän, ihmiset vain vähitellen siirtyvät siihen. Mitä olisi tapahtunut naiselle silloin, kun minä olin kuusitoistavuotias poika, jos hän olisi kävellyt kadulla tämän strip-teasen muodossa, niin kuin hän tekee tänään? Hehän olisivat sulkeneet hänet vankilaan. No niin, jos se oli väärin silloin, se on väärin nytkin. Näettekö? Mutta katsokaahan, Saatana vain alkoi leikata hameita lyhyemmäksi ja lyhyemmäksi, ja tulee tapahtumaan, että joku tulee suunnittelemaan mallin, joka ohittaa tämän mikinin tai bikinin, tai miksi te sitä kutsutte, ja tuottaa viikunapuun lehden. Muistakaa se! Se on totta, se on menevä suoraan siihen takaisin. Ja käytännöllisesti katsoen se on siinä nyt.

⁵⁴    Ja me näemme, että kaikki nuo asiat ovat sen vuoksi, että ihmiset yrittävät löytää lohtua. He yrittävät löytää jotakin, jota he… Ja muistakaa, teidän lohtunne on teidän uskontonne, ja te yritätte tehdä nuo asiat uskonnoksenne. Näettehän? Mikä sääli, kun käsittää, että kuolema odottaa suoraan edessänne. Näyttää siltä kuin ei olisi jäljellä enää mitään vankkaa perustusta kansakunnassa, jolle rakentaa mitään.

⁵⁵    Sallikaapa minun vain kysyä teiltä jotakin. On tuskin mitään, mitä te voisitte uskoa, paitsi Raamattu. Meillä yhä on Kristus; kiitos Jumalalle. Te ette voi uskoa yhtään mihinkään. Esimerkiksi, kun te avaatte televisionne, (te, joilla sellainen on), ja kun te avaatte televisionne ja näette nuo kaupalliset mainokset, ja jos joku yrittäisi elää yhdellä sadasosallakin noista kaupallisista mainoksista, te kuolisitte viikossa. Katsokaahan, te ette voisi tehdä sitä. Ja se, että jokin yhtiö muuttaa jotakin tuotetta ja sanoo: “Tämä se on, ja älkää ostako tätä”, ja tuo sama yhtiö myy tuota samaa tuotetta. Sitten tulee toinen mainos, jossa sanotaan: “Ostakaa tätä, älkääkä tuota”, ja se on sama yhtiö. Amerikkalaiset ovat langenneet tuon kaltaiseen asiaan, kunnes koko asia on mädäntynyttä, kunnes siinä kaikessa ei ole enää mitään toivoa. Kukaan ei tiedä mitä uskoa. Mutta minä tulen kertomaan teille vähän ajan kuluttua mitä uskoa, jos haluatte lohdutusta, jos Herra tahtoo.

⁵⁶    Ihmiset, he valehtelevat, pettävät ja varastavat, kunnes teillä täytyy melkeinpä olla jotakin takuuksi lainataksenne viisi dollaria joltakin. Se on… Tiedättehän Raamatun puhuvan siitä, että viimeisissä päivissä ei olisi rakkautta jäljellä muualla kuin vain valittujen ihmisten keskuudessa. Se on totta. Kirjoitus puhuu siitä, että mies tulisi olemaan vaimoaan vastaan ja vaimo miestään vastaan, lapset vanhempiaan vastaan. Ainoastaan Herran Valittujen keskuudessa tulee olemaan jäljellä rakkautta.

⁵⁷    Kirkot ovat menneet samoihin seurapiiriasioihin. He ovat tuoneet seurakuntaan seurapiirielämänsä ja politiikkansa ja muut asiansa, kunnes heillä on seurakunta niin sekaisin, ettei se tiedä, mitä tehdä. He ovat tuoneet politiikan seurakuntaan. He ovat myös tuoneet seurakuntaan seurapiirielämänsä, seurapiiritoimintansa, bingoineen tai buncoineen, tai miksi he sitä kutsuvat, ja nämä illalliset ja tanssit, ja niin edelleen, heillä on ne Herran huoneessa. Voi mikä sääli.

 He sanovat: “No niin, mutta se tapahtuu sivurakennuksessa.”

⁵⁸    Muistakaa, se myös oli sivurakennus, josta Jeesus ajoi kauppiaat tavaroineen ulos, ja sanoi: “On kirjoitettu: ‘Minun Isäni huone on tehty rukoushuoneeksi’, ja te olette tehneet sen ryövärien luolaksi.” Näettekö? Se on väärin, enkä minä välitä, missä se tapahtuu. Niin kauan kuin seurakunta… Seurakunta ei ole niinkään paljon rakennus, vaan ihmiset tuossa rakennuksessa. Ja, jos nuo ihmiset ovat osalliset siihen, se on väärin. Ja he ovat tehneet sen tavaksi.

⁵⁹    Nyt me myös näemme seurakuntien lupaavan jotakin, televisiossa ja niin edespäin, eivätkä he koskaan saa sitä, mitä he ovat luvanneet. Niin kuin olen usein käyttänyt tuota vanhaa lainausta, että “ihmiset aina ylistävät Jumalaa siitä, mitä Hän on tehnyt, ja ylistävät Jumalaa siitä, mitä Hän tulee tekemään (katsoen eteenpäin siihen, mitä Hän tulee tekemään), ja sitten jättävät huomioonottamatta sen, mitä Hän on juuri parhaillaan tekemässä.” Katsokaahan, he epäonnistuvat näkemään sitä. Sillä tavalla he tulevat saastutetuiksi, niin kuin historia osoittaa, koska he eivät tunne nykyistä hetkeä! Te voitte puhua siitä lohdutuksesta, jonka Kristus kerran antoi, ja te voitte puhua siitä lohdutuksesta, mitä Hän tulee antamaan tulevalle ajanjaksolle, mutta kieltäydytte siitä lohdutuksesta, mikä Hänellä on täällä nyt teitä varten. Me näemme, että nyt on samalla tavalla. No niin, siitä on tullut suuri asia.

⁶⁰    Se on jopa tullut helluntaiseurakuntiinkin. Se on tullut helluntailaistenkin alueelle, että he aina lupaavat jotakin, johon he eivät koskaan pääse. Se on aina niin, että, joka miehellä on erilainen sensaatio, olkoon se sitten Kirjoituksen mukaista tai ei, ja he lupaavat jotakin, johon he eivät koskaan voi päästä, kunnes se näyttää siltä, ettei missään enää ole mitään vilpittömyyttä. Ihmiset eivät pääse tuohon todelliseen sydämen vilpittömyyteen. Se on kadottanut… Tuo englanninkielinen sana vilpittömyys on kadottanut arvonsa ihmisille. Tai, ihmisten tapa elää, siitä heiltä on kadonnut vilpittömyys. Nyt he eivät näytä ymmärtävän sitä.

⁶¹    Jopa meidän tunnustuksemme! Minä haluan nyt teidän ihmisten, jotka tulette tänne, tai kuuntelette nauhaa, haluan teidän nyt kuuntelevan hyvin tarkkaavaisesti hetken tätä lainausta.

⁶²    Ellette te ole syvästi vilpittömiä! Ja te ette voi olla vilpittömiä, ennen kuin te varmasti ymmärrätte. Jos te vain oletatte, tai arvelette, tai toivotte niin, silloin teillä ei voi olla syvällistä vilpittömyyttä, jota Jumala vaatii. Usko ei ole mitään “toivon niin”, tai “se voisi olla oikein”. Uskon täytyy olla ehdottomasti “Aamen!” Se on teidän lopullisuutenne. Se on teidän absoluuttinne. Se on asia, johon te olette sidotut. Näettekö? Te olette tulleet lopullisuuteenne, että “Se on Totuus, eikä mitään muuta kuin Totuus, ja sen täytyy olla täten!” Ja sitten, kun olette käsittäneet sen mielessänne, teidän täytyy lähestyä sitä koko elämällänne, sielullanne, ruumiillanne ja kaikella, mitä teissä on, ja vain täydellisesti myydä pois kaikki muu saadaksenne sen. Niin kuin Jeesus niin armollisesti opetti meille tuosta helmien ostajasta, joka löydettyään yhden suuriarvoisen, myi kaikki muut ostaakseen Sen. Kaikki totuudet ja kaikki, mitä hänellä oli, vaikka ne olivatkin hyviä helmiä, tämä Yksi kuitenkin merkitsi kaikkea hänelle. Ja, kun te löydätte Jumalan Lopullisuuden, Hänen Sanansa, lupauksen jostakin määrätystä asiasta, teidän täytyy ensin tietää, että se on Jumalan Sana, ja että se asia, jonka te näette tapahtuvan, on Jumala. Silloin siinä ei ole mitään “ehkä se voisi olla niin, näyttää siltä kuin se saattaisi olla.” Vaan “Se on Jumala!” Sitten, kun te tulette sille paikalle, silloin se on tuo suuriarvoinen Helmi, ja teidän on erottava kaikesta, mitä kuka tahansa muu teille sanoo sitä vastaan. Te ette saa katsoa jonkun miehen saavutuksiin. Teidän täytyy katsoa siihen, mitä Jumala on sanonut ja mitä Hän on luvannut, ja nähdä Hänen tekevän sen, ja silloin se on teidän Lopullisuutenne juuri siinä. Ja sitten kaikki, mitä te olette, kaikki, mitä te olitte, kaikki, mitä te toivotte olevanne, se täytyy olla asetettu Sille, aivan niin kuin se olisi kysymys kuolemasta ja elämästä teille, sillä hetkellä.

⁶³    Minä uskon, että yksi asia, joka estää ihmisiä parantumasta, on tunnustuksen puute, se on vilpittömän tunnustuksen puute. Nyt, esimerkiksi, tämä saattaa kuulostaa vähän pahalta, mutta minä en tarkoita sitä tällä tavalla. Mutta katsoen vaimoani, joka istuu täällä. Jos minä menisin tänne ulos tänään ja panisin käsivarteni jonkun toisen naisen ympärille ja rakastalisin häntä, ja minä tietäisin silloin, tehtyäni sen, että se oli väärin, niin väärin. Nyt tietenkin, minun Lohduttajani estää minua tekemästä sitä. Näettehän? Mutta minä tarkoitan, että jos minä tekisin sen, tai jotakin senkaltaista. Silloin tietäisin, että ensimmäinen asia olisi sanoa vaimolleni, ennen kuin voin sanoa sen Jumalalle, että “anna minulle anteeksi”, koska olisin tehnyt syntiä häntä vastaan. Kun te tulette alttarille ja muistatte, että teillä on jotakin, niin menkää ja oikaiskaa se ensin, ennen kuin tarjoatte lahjaanne. Niinpä minun täytyisi mennä hänen luokseen. Minä uskon, että tunnustus sisältää myös parannuksen tekemisen. Ilman sitä se ei ole todellinen tunnustus.

⁶⁴    Mitä, jos minä nyt sanoisin: “Minä tulen tunnustamaan, että olen tehnyt väärin, minä sanon: ‘Hyvä Herra, oi, Sinä olet Ystäväni, Sinä tiedät, että tunnen Sinut todella hyvin. Ylistys Jumalalle! Halleluja! Uskon, että olet mukava vanha Mies. Anna minulle anteeksi. Tiedäthän vanha Ystäväni, etten tarkoittanut sitä sillä tavalla’” Näettekö?

⁶⁵    Nyt te sanotte: “Sehän on pyhyyden loukkaus.” Sitä se on, jos tekee sen kaltaisen tunnustuksen.

⁶⁶    Mutta mitä, jos menisin ja sanoisin: “Herra, tarkoitukseni ei ollut tehdä sitä sillä tavalla, ja auta Sinä minua, niin minä en tee sitä enää.” Hän ei vastaanottaisi minun uhriani, ennen kuin olisin mennyt ensin oikaisemaan tuon asian vaimoni kanssa.

⁶⁷    Sitten, jos tulisin hänen luoksensa samanlaisella epäkunnioituksella, ja sanoisin: “Hei, vanha tyttö, vanha ystäväni, lasteni vanha äiti ja vanha sydänkäpyni, sinä tiedät, että olemme olleet ystäviä kauan aikaa. Sanohan, mitä jos panisin käsivarteni jonkun toisen naisen ympärille? Mitäs sinä siihen sanoisit, vanha ystäväni, antaisitko sinä minulle anteeksi?”

⁶⁸    Voin kuvitella miltä hän näyttäisi. Hän ajattelisi: “Mitä minun miehelleni on tapahtunut?” Näettekö? Nyt, ensinnäkin, hän ei tietäisi laskinko minä vain leikkiä tai en.

⁶⁹    Ja sillä tavalla te ette mene tekemään tunnustusta toiselle ihmiselle tai Jumalalle. Te menette syvästi vilpittömänä, jumalallisen murheen kanssa. Ensinnäkin, teidän täytyy olla pahoillanne. Minun täytyisi sanoa hänelle: “Kultaseni, tulehan tänne, se saattaa merkitä meidän avioliittomme loppua. Se nainen, jonka kanssa elän, on minun sydänkäpyni, ja kuinka minä olenkaan rakastanut sinua kaikki nämä vuodet. Mutta nyt sinä saatat jättää minut, sinä et ehkä tästedes halua elää kanssani, sinä et ehkä hyväksy minua. Ja minä olen tietoinen siitä. Mutta kuitenkin, saadakseni sen oikaistuksi, minun on pakko oikaista se.” Minun täytyy kertoa se hänelle sydämeni pohjasta.

⁷⁰    Sitten minun on kerrottava se Jumalalle samalla tavalla. Ja se on kerrottava vilpittömästi sekä hänelle että Jumalalle, että Jumalan armosta minä en enää koskaan tee sitä uudestaan. Näettekö? Minä saatan kyetä peittämään sen häneltä, niin ettei hän näe sitä. Ehkä minun puheeni saa hänet vakuuttuneeksi, mutta se ei saa Jumalaa vakuuttuneeksi. Hän katsoo sydämeeni ja Hän tuntee sen. Ja loppujen lopuksi, vain muutama vuosi lisää hänen kanssaan, jos Jumala sen sallii, ja meidät tullaan ottamaan pois tästä maailmasta. Mutta Jumalan kanssa, kysymys on Iankaikkisuudesta, niinpä sen on oltava syvästi vilpitöntä Jumalan kanssa. Ja sitten, jos minä olen vilpitön, tulee Hän kuulemaan minua. Mutta, jos minä en ole vilpitön, silloin ei ole mitään tarvetta Jumalan tuhlata aikaansa minun kuuntelemiseeni.

⁷¹    Ja siihen se on tullut tänään ihmisten keskuudessa, näyttää kuin ei olisi mitään syvällistä vilpittömyyttä, mitä heillä tulisi olla.

⁷²    Ja minä uskon, että miehen tai naisen, joka tulee rukoiltavaksi, pitäisi ensin tunnustaa kaikki, mitä he ovat tehneet, ja oikaista kaikki asiat. Koska, katsokaahan, te olette panneet merkille puhujanlavalla, huomanneet, katsokaa kuinka kaukana tuo NÄIN SANOO HERRA on. Näettekö? Heidän uskonsa tietenkin saa näyn materialisoitumaan, Jumala lupasi sen lahjan kautta. Mutta parantuminen on jotakin erilaista, näettekö; Jumala tunnustaa sen silloin, näettekö.

⁷³    Huomatkaamme nyt, että ihmisten, jotka tekevät tunnustuksensa, täytyy tulla syvässä vilpittömyydessä. Minulla on täällä jotakin, jonka uskon olleen Binghamptonissa, New Yorkissa. Vai onko se väärin? Kyllä, Binghampton, uskon, että se on oikein. Tuo paikka, jossa Endicottin Kenkätehdas on. Uskon sitä kutsuttavan Binghamptoniksi, kyllä, se on New Yorkissa. Me olimme siellä suuressa luentosalissa pitämässä kokousta. Ja yhtenä aamuna puhalsi todella kylmä tuuli, ja Billy Paul oli viereisessä huoneessa. Ja minä olin pannut merkille, että ihmisten keskuudesta puuttui vilpittömyys, niin kuin se näytti siltä, ja minä ihmettelin miksi. Siellä oli eräs mies, joka parantui, ja minä puhun erikoisesti tästä miehestä. Tuolla miehellä oli ollut vaikea vaiva, ja hän parantui tuona iltana seistessään siellä. Ja ennen kuin me lähdimme, viisi päivää myöhemmin, tuo vaiva oli hänellä takaisin. Näettekö? Koska, Pyhän Hengen Läsnäolossa, Se otti sen häneltä pois. Aivan niin kuin Se teki tälle nuorelle naiselle hetki sitten täällä ulkopuolella, ja tälle nuorelle miehelle eilen illalla, näettekö. Mutta teillä täytyy olla syvä vilpittömyys, tietääksenne, että sama Jumala, joka voi ottaa sen teiltä pois nyt, tuolla samalla voitelulla teidän yllänne, voi myös pitää sen poissa teiltä. Ymmärrättekö? Ja sitten Pyhä Henki puhui minulle yhtenä aamuna, noin päivännousun aikaan, ja sanoi: “Kun nouset puhujanlavalle ja tuot nämä ihmiset sinne, niin pane heidät tunnustamaan kaikki, mitä he ovat tehneet, ennen kuin rukoilet heidän puolestaan.” Näettekö? Tarvitaan syvällistä vilpittömyyttä!

⁷⁴    Ellei maailma tee parannusta, sen täytyy tuhoutua. Ja maailma tarvitsee tänään tunnustuksen tekemistä, rehellisen tunnustuksen tekemistä.

⁷⁵    Se on kuin lääke tautia varten. Me kaikki voimme lukea pullon kyljestä, minkälaista lääkettä se on, ja minkä taudin se parantaa. Mutta tiedättekö, että vain ohjeiden lukeminen… Minä sovellutan sitä nyt Raamattuun, kuinka meidän koulumme ja seminaarimme voivat lukea koko Sanan. Mutta tiedättehän, että vain ohjeiden lukeminen siitä, kuinka ottaa se, ei paranna tautia. Näettekö? Lääke on siinä, ja niin se täytyy myös ottaa! Joku mies voi sanoa: “Minä olen teologi. Älä puhu minulle mistään sellaisesta. Minä tunnen Kirjoitukset. Minä tiedän, että Raamattu sanoo näin-ja-näin.”

⁷⁶    Esimerkiksi Joh.5:24, “Hänellä, joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka lähetti Minut, on Iankaikkinen Elämä.” Tai niin kuin Kuningas Jaakon käännös sanoo “iäti-kestävä”, joka on “iankaikkinen”. Hänellä on Iankaikkinen Elämä, koska hän on uskonut, ja monet ihmiset sanovat uskovansa. No niin, se on totta. Kirjoitus on oikein. Minä luen Reseptin. minä luen minkä Resepti sanoo olevan Vastamyrkkyä synnilleni, mutta voinko minä ottaa Sitä? Voinko minä uskoa? Minä saatan sanoa: “Minä uskon”, mutta uskonko minä? Se on seuraava asia. Vain lukea Se ja tuntea ohjeet, ei paranna tautia. Vaikeutena meidän tapauksessamme on se, että me emme halua ottaa sitä, mitä Parannusohje käskee tekemään. Meillä on Parannusohje, mutta me emme halua käyttää Sitä. Me sanomme tekevämme niin, koska me voimme lukea Sen; mutta todella ottaa Se, sitä me emme tee. Katsokaahan, Evankeliumi on samalla tavalla lääke tässä tapauksessa. Ja on todistettu, että tämä parannuskeino on parantanut potilaat, ja potilas voi lukea kaiken siitä, miten tämä lääkeaine on keksitty, ja he tietävät millilleen, mitä lääkeaineita siinä on, he tietävät siitä kaiken, ja tuntevat tämän määrätyn lääkkeen keksijän nimen, kuten esimerkiksi Salk-rokote ja niin edelleen. Ja, jos me tunnemme jokaisen Sanan Siitä, mutta kieltäydymme ottamasta Sitä, niin Se ei tule auttamaan meitä. Katsokaahan, silloin Se ei auta meitä.

⁷⁷    Ja kuinka me sitten sanomme: “Mutta minähän olen ottanut sen!” Jos te sanotte ottaneenne sen, silloin tulosten täytyy näkyä potilaassa, jos niin ei ole, hän ei ole ottanut sitä. Siinä kaikki. Jos tuo kello tuolla seinällä ei pitäisi sellaista kiirettä, niin kuinka minä haluaisinkaan viipyä tässä, ja tuoda sen esiin ihmisille todella väkevällä tavalla… Kuinka Evankeliumi on todistanut nämä asiat, ja he väittävät ottaneensa Sen, ja kuitenkin heistä näkyy, etteivät he ole ottaneet Sitä! Kuinka voi joku henkilö lukea Kirjoituksista siitä pienestä asiasta, josta minä puhun, naisista, jotka leikkaavat hiuksensa ja käyttävät shortseja ja niin edelleen sillä tavalla, kuinka he voivat kutsua itseään kristityiksi, kun Lääke itse sanoo, että niin ei ole! Näettekö? Kuinka se on mahdollista? Te sanotte: “Mutta minä olen tanssinut Hengessä, minä olen puhunut kielillä.” Se ei merkitse yhtään mitään. Teidän oma elämänne todistaa, että te ette ole ottaneet Sitä. Te sanotte ottaneenne Sen, mutta sitä te ette ole tehneet! Sillä teissä näkyy yhä kaikki ne oireet, jotka tämän Lääkkeen oletetaan parantavan. Ja tämä Lääke, Evankeliumin linjassa, on taattu parannuskeino! Sen täytyy olla. Katsokaahan nyt, teistä täytyy näkyä tulokset.

⁷⁸    Ottakaa joku henkilö, joka sanoo: “Minä uskon. Minä olen uskovainen.” Antakaapa vain Evankeliumin Valon osua heihin, ja veli, he ottavat Sen juuri, sillä hetkellä! Ja heistä näkyy tulokset. Aivan varmasti. Te ette enää tule näkemään tuota miestä biljardi-saleissa, te ette enää tule näkemään häntä täällä ulkona savuke kädessä, ettekä te tule näkemään häntä ryyppäämässä. Oi, ei. Te ette tule näkemään häntä flirttailemassa toisten naisten kanssa. Ei, ei, ei. Minä en välitä, kuinka paljon he näyttelevät naisellista lihaansa hänen edessään, hän kääntää päänsä taivaalle ja katsoo Kristusta kohden. Mitä se on? Se osoittaa, että Parannuskeino on vaikuttanut. Ja, jos Se ei vaikuta, te sanotte: “Mutta minä tiedän ottaneeni Sen”, hyvä on, missä te sitten olette tänään? Te olette kuolemassa. Te näytätte sen! Minä katson teitä määrittelemällä teidän tautinne Raamatulla, ja näen, että te olette yhä synnissä. Ja synnin palkka on kuolema. Älkää luulko, että sitä täytyisi sanoa yhtään selvemmin. Katsokaahan, teidän omat tekonne todistavat, että te ette ole ottaneet Sitä. Te ajattelitte ottaneenne. Aamen. Te olette voineet olla aivan vilpittömiä tehdessänne sen, mutta te ette ole tehneet sitä! Sillä, jos niin olisi, niin Jumala on luvannut, että Se tulisi vaikuttamaan teissä. Ja kuitenkin tuo vanha synti on yhä siellä, tuo vanhan Adamin luonne yhä viipyy siellä, tuo vanha epäusko. Kuitenkin te yritätte tehdä itsestänne sitä ihmisten edessä, sanomalla: “Minä olen uskovainen. Oi, kunnia Jumalalle! Kyllä, minä olen uskovainen.” Mutta, katsokaahan, Siitä ei ollut teille mitään apua.

⁷⁹    Ehkäpä potilasta itseään ei oltu edes ennalta määrätty tuohon Lääkkeeseen. Jos niin on, ei Se tule koskaan vaikuttamaan. Se on totta. Näettehän?

⁸⁰    Mutta katsokaahan tuota pientä moraalitonta naista, kun Valo osui häneen, oli siellä jotakin pitämään huolen hänen tilastaan. Näettekö? Jos me uskomme ja vilpittömästi tunnustamme, tulee tämä Jumalan tien Parannuskeino vaikuttamaan. Jumala on valmistanut tien näitä asioita varten.

⁸¹    Katsokaahan nyt, ihmiset sanovat: “Hyvä on, minä liityin kirkkoon. Se selvittää sen minun kohdaltani.” Se ei ole Jumalan valmistama tie.

⁸²    Jumalan valmistama tie on katumus, tunnustukset, ja tulosten osoittaminen, katumuksen soveliaan hedelmän tuottaminen, vilpittömyyden osoittaminen. Jos te ihmiset, joiden puolesta tullaan rukoilemaan, vain haluaisitte tehdä sen tänä aamuna! Ja te ihmiset, jotka kuulette tämän nauhan kaikkialla ympäri maailman, ja sen jälkeen, kun tämä nauha on soitettu, ja sananpalvelija tai henkilö, joka on soittanut sen seurakuntaryhmälle siellä viidakoissa, tai missä tahansa te olettekin, hän, joka soittaa sitä, saa teidät ensin tekemään tunnustuksenne selväksi, ja sitten tulemaan rukoiltavaksi niin, ettei sydämellänne ole mitään muuta kuin uskoa, niin silloin tämä Lääke tulee vaikuttamaan.

⁸³    Jeesus sanoi: “Katukaa joka ainoa teistä!” Tarkoitan, että Pietari sanoi niin Helluntaipäivänä: “Katukaa, ja olkaa kastetut Jeesuksen Kristuksen Nimessä syntienne anteeksi saamiseksi, ja te saatte Pyhän Hengen lahjan.” Kun te läpikotaisin kadutte ja uskotte Herraan, ja olette kastetut Jeesuksen Kristuksen Nimessä, niin te teette Jumalasta valehtelijan, jos te ette saa Pyhää Henkeä. Jeesus sanoi tämän, antaessaan viimeisen tehtävän Seurakunnallensa: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Jos he laskevat kätensä sairaiden päälle, nämä paranevat.” Ja, kun te näette noiden merkkien seuraavan uskovaista, ja te tulette hänen tykönsä, ja hän laskee kätensä teidän päällenne eikä mitään tapahdu, niin silloin on jotakin vialla teidän uskonne kanssa. Näettekö? “Uskovainen!” Jumalan lupasi valmistetun tie.

⁸⁴    Me yritämme löytää lohtua sanomalla: “Minun ei ole pakko kuunnella.” Ei, se on totta, teidän ei ole pakko kuunnella.

⁸⁵    Mutta, jos teidät on ennalta määrätty Iankaikkiseen Elämään, te tulette kuuntelemaan sitä ja iloitsemaan Siitä. Se on teidän Lohduttajanne. Se on tuo Asia, jota te olette kaivanneet koko elämänne ajan. Se on tuo kallisarvoinen Helmi, jonka vuoksi te olette valmis hylkäämään kaiken. Näettekö? Te haluatte sen, koska te tiedätte, että se on Jumalan rakastavaista huolenpitoa teille. Se on jotakin selvittämään syntikysymyksen, selvittämään epäuskon, selvittämään teille kaiken, jos te vain haluatte Sen. Henkilö, joka on todella sairas ja tietää olevansa sairas, etsii lääkäriä. Näettekö? Henkilö, joka ei ole sairas, ei tarvitse lääkäriä, Jeesus sanoi niin. Mutta niitä ovat nuo, jotka ovat sairaita. Jos te voitte käsittää tilanne, silloin teidän täytyy tehdä niin kuin Hän on käskenyt tehdä. Ja silloin sen täytyy tapahtua, tai Jumala on sanonut jotakin, joka oli väärin. Näettekö?

⁸⁶    On niin monia ihmisiä, jotka tulevat parantamiskokouksiin, eivätkä aloita sitä pohjalta. Teidän täytyy ensin puhdistaa elämä, teidän täytyy olla oikeassa tilassa, teidän täytyy todella sanoa: “Kyllä, minä uskon Sen”, ja sen täytyy tulla teidän sydämestänne. Silloin ei kenenkään tarvitse hemmotella teitä ja sanoa: “Nyt, kallis veli, kallis sisar, sinun tulisi tehdä tämä, sinun tulisi tehdä tuo.” Te olette uskovainen, eikä mikään voi ottaa sitä pois teiltä. Minä en välitä, mitä kuka tahansa muu sanoisi, mitä joku lohduttaja, mitä joku lääkäri, mitä joku sairaala, tai mitä joku taudin määritelmä sanoisi, te ette kuitenkaan usko sitä. Te yksinkertaisesti tiedätte Sen! Ei ole mitään tarvetta sanoa mitään muuta siitä, te tiedätte sen! No niin, sellainen on aito asia.

⁸⁷    Meillä on niin paljon jäljittelyä kaikissa asioissa. Sen täytyy olla sillä tavalla. Älkää antako itsestänne tuntua pahalta sen vuoksi. Sen täytyy olla siellä. Niin on aina ollut ja tulee aina olemaan. Mutta minä kerron teille tänä aamuna Totuuden ja tosiasiat. Meidän täytyy asettaa tämä asia Totuudelle, näettehän, ja tehdä tunnetuksi mikä on Totuus.

⁸⁸    Nyt me voimme todeta, että ihmiset eivät halua ottaa Jumalan valmistamaa tietä siitä. Jumalalla on tie varattuna teidän lohdutukseksenne. Jumala on varannut tien kaikkia näitä asioita varten. Mutta ihmiset eivät halua Sitä, vaan seuraavat muita teitä. Ja joka kerta, kun he tekevät sen jotakin muuta tietä kuin Jumalan tietä, he tuovat yllensä Jumalan vihan joka kerta tehdessään niin. Hyvä on.

⁸⁹    Ja kaikki nämä asiat joista olen puhunut, tuo meidät siihen, että maailma, kaikki seuraa jotakin tieteellistä saavutusta, tai he seuraavat seurakunnan saavutuksia tai muita erilaisia asioita, ja se on tuonut meidät maailman loppuun. Me olemme lopussa. Meillä ei ole pienintäkään mahdollisuutta eloonjäämiseen. Antakaa minun nyt eritellä sitä teille hieman ja todistaa se teille.

⁹⁰    Ja jokainen teistä, jos teillä ei sitä ole, hankkikaa itsellenne lääketieteen julkaisu, ja teidän tulisi lukea Valittuja Paloja ja niin edespäin, niistä te voitte lukea näistä saavutuksista.

⁹¹    Eräs sananpalvelija täällä lähettää tämän Sanoman ympäri maailman. Ja antaa tuon kaltainen lausunto, että me olemme ilman toivoa, että me olemme lunastamattomissa, että me olemme ylittäneet tuon rajan lunastuksen ja tuomion välillä, minun täytyy antaa seurakunnalle jotakin, jolle perustaa tämä lausunto. Täytyy olla jokin syy miksi mies, jos hän on oikeassa mielentilassa, niin kuin uskon olevani, antaisi tuonkaltaisen lausunnon, että kertoisi omalle kansakunnallensa ja omalle seurakunnallensa ja ihmisille ympäri maailman, ehkä kolmessa tai neljässäkymmenessä eri kansakunnassa minne se menee, ihmisille eri kansoista ja kielistä, että “me olemme lopun ajassa”, ja on sopivaa meidän selittää sitä vähän, kunnes pääsemme aamun pääaiheeseen.

⁹²    Katsokaamme nyt sitä, minne tiede ja koulutus on meidät tuonut, juuri sen asian ihmiset ovat vastaanottaneet Jumalan Sanan asemesta, tieteellisen todistuksen. Ja tieteen on aina tarvinnut peruuttaa se, mitä he ovat sanoneet aikaisemmin. Jokin aika sitten luin eräästä ranskalaisesta tiedemiehestä, joka noin kaksi- tai kolmesataa vuotta sitten sanoi pallon pyörittämisestä maan pinnalla, että jos tuo pallo koskaan… Jos maailma koskaan keksisi jotakin, mikä saisi sen kulkemaan vähintään kolmekymmentä mailia tunnissa, niin hän voisi tieteellisesti todistaa, että se kumoaisi painovoiman ja lentäisi pois maasta.” Näettekö? Luulisitteko te nyt, että tiede koskaan viittaisi takaisin tuohon mieheen? Tietenkään ei. Heille se on tapahtunut menneisyydessä.

⁹³    Ajatelkaamme nyt sitä kuinka me kaikki haluamme sanoa: “Minä haluan sinun todistavan sen minulle tieteellisesti.” Sitä monet uskonnollisten ihmisten kirkkokunnat sanovat tänään. He haluavat tieteellisen todisteen. No niin, minä voisin kääntyä suoraan ympäri ja kysyä heiltä: “Voitteko tieteellisesti todistaa minulle, että Jumala on teidän seurakunnassanne? Todistakaa minulle tieteellisesti mitä tahansa, mikä on todellista. Todistakaa se!”

⁹⁴    Mikä on todellista? Elämä. Haluaisin teidän hankkivan sitä minulle neljännes-dollarilla, tai antakaa minun myydä kaikki mitä minulla on, ja yrittää ostaa tuo osa elämästä. Ja onko elämä todellista? Jos se ei ole, niin miksi me kaikki sitten olemme täällä?

⁹⁵    Elämä, usko, rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, lempeys, nöyryys, pitkämielisyys; tiede ei voi edes koskettaa sitä. Ja se on ainoa kestävä asia, mikä on olemassa. Kristityn koko sota-asu on näkymättömään katsomista. Ja aistit eivät ilmoita noita asioita, mutta ne ovat siellä. Siksi tarvitaan usko uskomaan se, ja se tuottaa teissä sen, mitä usko on ilmaissut siellä olevan. Se tuo sen teille, Jumalallisen parantumisen ja muut asiat. He eivät voi todistaa mikä parantaa jumalallisesti, mutta he tietävät, että on jumalallinen parantuminen. He eivät voi todistaa, mikä pelastaa synnistä, mutta he tietävät olevansa pelastettuja synnistä. Niinpä sitä ei voida todistaa tieteellisesti, mutta se on tieteellisesti Jumalan tapa katsoa sitä.

⁹⁶    Nyt, mitä on tiede tuonut meille? Tämä voi nyt järkyttää teitä, mutta tiede on tuonut meille sairauden, kuoleman ja taudit. Katsokaahan, teille on opetettu vain asian toista puolta. Mutta siinä on kaksi puolta. Te sanotte: “Tiede on keksinyt tätä ja tuota.” Hyvä on, me myönnämme sen. Mutta katsokaamme asian toista puolta. Tiede on tuonut meille sairauden. Tiede on tuonut meille taudit ja kuoleman.

⁹⁷    Katsokaahan! Tieteellinen risteyttäminen on tuonut kuoleman ruokaan ja muuhun. Se on tehnyt ihmiset niin pehmeiksi, kunnes miehet ja naiset ovat vain kasa limaa, jossa ei ole enää mitään runkorakennetta. Se on tullut pehmeäksi hyytelökasaksi. He eivät voi elää ilman ilmastointilaitetta, he kuolisivat ilman sitä. Jos joku saa pienen kolhaisun pesäpallopelissä tai nyrkkeilykehässä, se tappaa hänet. Ja kaikki on tullut niin pehmeäksi, kunnes se on vääristänyt miehet ja naiset.

⁹⁸    Ja he ruiskuttavat tätä risteyttämistä karjaan, josta tiede itse todistaa sen siirtyneen ihmissukuun tehden heidät vääristyneiksi. Koska tuosta risteytetystä ruuasta muodostuu verisolut, ja verisolut ovat teidän elämänne. Näettekö mitä se on tehnyt? Ja sitten lihaan, heillä on näitä kaikkia rokotteita karjaeläimille, ja nyt on todistettu, että näillä rokotteilla on vaikutuksensa ihmisiin. Se on tieteen tulosta.

⁹⁹    He ruiskuttavat peltoja tällä DDT:llä, ja näin juuri uutisen äskettäin, että meillä on kahdeksansataa sairasta tässä yhteisössä, johtuen munien syömisestä. Muistatteko vuosia sitten, kun meillä oli vain pienen pieni rakennus täällä, ja minä profetoin ja sanoin: “On tapahtuva viimeisissä päivissä, älkää eläkö laaksoissa tai syökö munia.” Se on minulla kirjassani. Ajattelin, että siellä oli jotakin siitä, ja menin katsomaan sitä. Siellä oli: “Älkää syökö munia.” Se oli jo vuonna 1933. Munissa on nyt jotakin, ja olen nähnyt tieteen sanovan, ettei viisikymmentä vuotta ylittäneen miehen pitäisi koskaan syödä munaa, koska se on vaikeinta sydämelle, mitä voidaan syödä. Tauteja!

¹⁰⁰    Maito. Maito oli aikaisemmin meidän tasapainoisin ruokavaliomme. Lääkärit tulevat sanomaan teille: “Älkää koskeko siihen.” Siitä saa ontelo-tulehduksia ja kaikkea muuta. Se on sama ihmisolento, jolla oli tapana juoda maitoa ja elää vuosia ilman mitään ontelo-vaivoja, mutta risteyttämiset ja niin edelleen, on murtanut ihmisen rakenteen, kunnes se ei ole kuin kasa hyytelöä, kasa sairauksia. Mikä on tehnyt sen? Tiede!

¹⁰¹    Katsokaahan! Se on heikentänyt geenejä miesten ja naisten välillä, ja fyysinen heikkous on tullut ihmisiin geenien välityksellä, aivohalvaantuneiden lasten syntyminen on lisääntynyt noin kolmekymmentä prosenttia. Mongoloidit ovat suuresti lisääntymässä. Ja näiden risteytettyjen ruokatavaroiden syöminen heikentää meidän ruumiimme ja aiheuttaa syöpää, mielenvikoja ja kaikenlaisia tauteja, jotka tulevat ihmisruumiiseen sen heikkouden vuoksi. He tuhoavat itsensä tieteellisesti, kun he menevät pois Jumalan suunnitelmasta.

Hän sanoi: “Tuottakoon jokainen siemen kaltaistaan.”

¹⁰²    Näettekö missä me olemme? Voisin jatkaa edelleen ja edelleen, mutta ei ole aikaa tehdä sitä. Mutta huomioikaa, mikä sen tekee? Tiede on tuonut kuoleman, sairauden ja hävityksen.

¹⁰³    Ja minä näin eräänä päivänä artikkelin, jossa sanottiin, että ihmiset kuolivat penisilliinistä, ja minä keskustelin siitä hyvän ystäväni tohtori Vaylen kanssa, joka istuu täällä. Se ei todellisuudessa ole penisilliinin vika, vaan sen lian, jota he päästävät siihen valmistusvaiheessa. Se on vain rahanahne suunnitelma. Joskus sitä antavat lääkärit, jotka eivät tunne edes aspiriinin kaavaa, kun heidän isänsä on kouluttanut heistä jonkinlaisen spesialistin, joka ei tiedä edes kuinka parantaa lapselta vatsavaiva. Mutta mitä meillä nyt on? Heillä tuskin enää on vanhanaikaista maalaislääkäriä, jolla oli tapana tulla sairaskäynnille ja joka puhui teille ja lohdutti teitä ja kaikkea muuta sellaista. He ovat jättäneet Jumalan pois kuvasta, ja menneet omia teitään. Ja voidakseen saada Jumalan pois kuvasta, he ovat selittäneet Hänet pois. Siinä sitä olemme.

¹⁰⁴    Sitä me olemme tehneet risteyttämällä. Katsokaahan, ruumis… Kun kasvi on terve, voi bakteeri tuskin päästä siihen. Mutta ne ovat nämä kasvihuonekasvit, nämä risteytetyt kasvit, joita teidän täytyy ruiskuttaa koko ajan. Ja monet teistä ovat lukeneet minun sanomani Risteytetty uskonto, kuinka heitä täytyy ruiskutella ja hemmotella ja niin edelleen. Huomatkaa, mutta todellista aitoa kasvia ei tarvitse ruiskuttaa, hän on alkuperäinen.

¹⁰⁵    Mikä saa taudin tulemaan ihmisruumiiseen? Se on, niin kuin kallis lääkäriystäväni sanoi, jonka nimeä en juuri nyt halua mainita, mutta hän on hieno veli ja hän luki minulle äskettäin eräästä lääketieteellisestä teoksesta, eräästä näistä hienoista viimeisimmistä lääketieteellisistä teoksista, joita hän pitää toimistossaan, että se on heikkous. Te voitte panna merkille, että jos joku on todella… kun teidän ruumiinne on heikossa kunnossa, te vilustutte hyvin nopeasti. Mitä se on? Se on teidän ruumiinne heikkous, joka saa teidän rauhasenne erittämään limaa. Ja siinä on otollinen maaperä vilustumisbakteereille, ja te vilustutte. Mutta, jos tuo ruumis olisi voimakas, se pystyisi vastustamaan tuota vilustumisbakteeria, niin, ettei se voisi koskettaa teitä.

¹⁰⁶    Niinpä, kun Jumala alussa rakensi ihmisen ruumiin, hän oli immuuni kaikille taudeille. Mutta epäusko ja tiede, tiede ja koulutus olivat ensimmäiset asiat, jotka veivät ihmisen pois Jumalasta, ja se tekee niin yhä.

¹⁰⁷    Katsokaa vain kuinka tupakoiminen ja ryyppääminen ja nämä strip-teaset ja niin edelleen ovat saaneet tämän sukupolven rappeutumaan. Arvelen teidän usein ihmettelevän… Tulen nyt antamaan erään lausunnon. Aikomukseni ei ollut tehdä sitä, mutta uskon, että teen sen.

¹⁰⁸    Katsokaahan, he ihmettelevät, ja ovat aina sanomassa minulle: “Veli Branham, mikä saa sinut aina ottamaan esiin tuonkaltaiset asiat? Sitä ei kuulla… Kun sinä menet jonkun miehen seurakuntaan, en minä voi viedä sinne naisväkeäni, kun he eivät voi istua mukavasti siellä, missä sinä olet puhumassa. Sinä olet aina haukkumassa heitä heidän leikatuista hiuksistaan ja miehelle kuuluvien vaatteiden pitämisestä ja kaikista sen kaltaisista asioista. Sanohan miksi sinä teet sen?”

¹⁰⁹    Tämä voi olla minun viimeinen Sanomani ennen ensi kesää, tiedättehän, mutta minä haluan kertoa sen teille. Tässä se on. Se on erottamisen Henki näitä viimeisiä päiviä varten, joka tietää, että se on kirottu asia Jumalan edessä. Joskus minä ihmettelen, että onko jollakin saarnaajalla mitään viimeisten päivien erottamista? Tuo sama Jumala, joka kertoo täällä puhujanlavalla teidän tilanne, ja mitä te olette tehneet, ja mitä te olette aikoneet tehdä, ja mikä vaiva teillä on, tuo sama Henki sisimmässänne katsoo ulkopuolelle ja voi erottaa ajan merkit, eikä Se voi olla huutamatta sitä vastaan. Se on erottamisen Henki, koska itse Pyhä Henki sanoo, että tuo asia on synti, ja kuka tahansa, joka on osallinen siitä, tulee tuhoutumaan. Ja sitten, kuinka minä voisin olla vanhurskas Jumalan silmissä, nähdessäni sisareni ja veljeni tuon kaltaisessa tilassa, jos en huutaisi sitä vastaan? Jopa silloinkin, kun he vihastuvat minuun, täytyy minun huutaa sitä vastaan. Se on erottaminen. Joskus he ovat eri mieltä Sanassa ja niin edelleen, ja se on erottamisen puute. Tulkaa ja asettakaa se kasvotusten Sanan kanssa. Näettekö? Katsokaahan, me tiedämme, että se on oikein. Se on Totuuden tunteminen. Se on viimeisten päivien erottaminen.

¹¹⁰    Nyt me näemme mitä tiede on, enkä minä halua mennä pidemmälle siinä, koska se vie niin paljon aikaa. Katsokaamme nyt toiseksi kouluttamista ja nähkäämme, mitä se on tehnyt. Näettekö? Meillä on nyt laajemmalti ottaen vain kaksi seurakuntaa.

¹¹¹    No niin, me käsitämme, että se oli vain tavallinen järkeily, joka sai synnin pallon pyörimään alussa. Se oli järkeillä mitä? Järkeillä Jumalan Sanaa vastaan. Kun Jumala oli sanonut Adamille ja Eevalle: “Päivänä jona te siitä syötte, sinä päivänä te kuolette.” Se selvitti sen, siinä kaikki. Ja Hän linnoitti heidät vihollista vastaan Hänen Sanansa taakse. Mutta, kun Eeva kuunteli Saatanan järkeilyjä, näettekö, kulttuuria, ymmärrystä, koulutusta, edistystä, näettekö, hän astui pois Sanan takaa ja kuunteli Saatanan järkeilyjä, ja teki juuri sen, josta Jumala oli sanonut: “Älkää sitä tehkö.” Ja, jos yksi Jumalan Sanan vastaisen järkeilyn kuunteleminen aiheutti kaiken tämän kaaoksen, niin kuinka Sanan vastainen järkeily voisi viedä teidät takaisin sille paikalle? Kuinka hullua se olisikaan Jumalalta tuoda ihminen sisälle samalta perustalta, jolta Hän lähetti hänet ulos. Ymmärrättekö? Teidän täytyy tulla Kristuksen vuodatetun Veren tykö. Siinä ei auta teidän kirkkokuntanne tai järkeilynne. Se on Veri ja syntyminen, joka tuottaa teidät uudeksi luomukseksi Kristuksessa. Ja sitten te elätte Kristuksen mukaisesti, koska tuo ottamanne Lääke tappaa epäuskon synnin, se on rokote kaikkea muuta paitsi Jumalan Sanaa vastaan.

¹¹²    Meillä on käsissämme kaksi seurakuntaa tänä aamuna. Yksi niistä on helluntaiseurakunta, jonka Pyhä Henki organisoi Helluntaina; toinen on roomalaiskatolinen seurakunta, joka organisoitiin Nikeassa, Roomassa. Yksi niistä on hengellisellä syntymällä; toinen on järkiperäisellä jäsenyydellä. Tuosta seurakunnasta tulevat kaikki protestantit, kaikki kirkkokunnat. Se oli ensimmäinen kirkkokunta. Kaikki kirkkokunnat tulevat tuosta yhdestä ja ovat sukua sille, Ilmestyskirja 17 sanoo niin: “Hän oli huora ja porttojen äiti.” Se on totta. Niinpä pata ei voi kutsua kattilaa mustaksi, koska se on yksi ja sama asia. Kun se on organisoitunut, se on mennyttä, se on Roomassa. Minä en välitä mitä se on, se on mennyttä! Me olemme juuri käyneet lävitse Raamatusta nuo seurakunnan ajanjaksot, todistaaksemme sen. Yksi perustuu hengelliselle erottamiselle; toinen perustuu koulutukselle ja järkiperäiselle käsitykselle.

¹¹³    Nyt se panee meidät jälleen takaisin Eedenin Puutarhaan, suoraan takaisin tuolle samalle paikalle. Se oli nainen (seurakunta), joka kuunteli, ei Adam, vaan nainen! Nyt he kutsuvat itseään äitikirkoksi, ja sitä he ovat. Se on tarkalleen oikein. Mikään ei ole poissa paikaltaan. He tunnustavat sen itse, näettekö. Katsokaa kuinka se tulee suoraan takaisin tuohon samaan asiaan, olla uskomatta Jumalan Sanaa! Kun Nikeassa, Roomassa nousi esiin kysymys vesikasteesta ja muista sen kaltaisista asioista, ja Pyhän Hengen kasteesta, olivat jo piispat kokonaisuudessaan organisoineet sen, mitä kutsuttiin “kuninkaalliseksi” roomalaiskatoliseksi seurakunnaksi. Tarkistin juuri sitä asiaa historiasta eilen. Sen tuli olla ainoastaan Roomassa, yksin Roomassa oli kuninkaallinen seurakunta. Muut olivat vain pieniä sisarseurakuntia sille, ja niitä kutsuttiin katolisiksi.

¹¹⁴    Meidän seurakuntamme on myöskin katolinen, maailmanlaajuinen Seurakunta, se on kaikkien uskovaisten maailmanlaajuinen usko. Yksi niistä on syntynyt Jumalan Hengestä ja Siinä on Jumalan Henki, ja Sen Elämä, Oppi, ja toiminta todistavat, että Pyhä Henki on siellä, koska Pyhä Henki on Lohduttaja, jonka Kristus lupasi toimivan Hänen Seurakunnassansa, tehden samoja asioita, joita Hän teki alussa. Niin kuin tuo Kristuksen pelastuksen Rokote toimi alussa, samalla tavalla Se toimii tänäänkin, tuottaen samoja asioita.

¹¹⁵    Toinen on jonkun miesryhmän muodostaman kirkkokunnan järkiperäinen käsitys, joka on, niin kuin tuo profeetta sanoi meille, “jumalisuuden muoto, joka kieltää tämän Voiman Totuuden.” No niin, se on niin selvää, kuin vain osaan sanoa sen.

¹¹⁶    Nyt on siis kaksi seurakuntaa. Yksi niistä on syntynyt Nikeassa ja toinen Helluntaina. Ja yksi on aina ollut toista vastaan. Me olemme käyneet lävitse seurakunnan ajanjaksot todistaaksemme sen, että yksi on toista vastaan. Yksi niistä on hieno, arvokas, järkiperäinen seurakunta hienoine oppineineen ja niin edelleen; toinen on luokiteltu “joukoksi pyhiä kieriskelijöitä”. Niin sanottiin alussa, “humalaisia, lukutaidottomia kalastajia”, ja niin se on tänäänkin, heidät yhä luetaan tuohon samaan luokkaan. Yksi niistä on tieteellinen; toinen hengellinen. Yksi on tieteellinen järjestely; toinen on Sanan hengellinen erottaminen. Yksi on tieteellisesti järjestetty niin kuin joku järkevä piispa tai ryhmä miehiä sanoo. Toinen on ehdottomasti Jumalan Hengestä syntynyt, ja elää Jumalan Hengestä, ja Se suorittaa ja saa tapahtumaan ne Sanat, jotka Jumala lupasi. Se osoittaa minkälaista rokotetta te otatte. Onko teillä koulutuksellinen rokote? Vai onko teillä Pyhän Hengen Rokote? Näettekö sen?

¹¹⁷    Oi, tuota Saatanan hienon hienoa terävyyttä! Kuinka hän osaakaan maalata tuon kuvan. Kuinka se voi järkiperäisesti pyörittää miestä, miestä, joka ei ole syntynyt Jumalan Hengestä, ympäri ja ympäri. Ja järkiperäisesti ei ole mitään tapaa voittaa heitä siinä. Ei minkäänlaista mahdollisuutta.

¹¹⁸    Se on erottaminen uskon kautta, näettekö, se on erottaminen. Me näemme mitä Sana sanoo, ja me uskomme Sen.

¹¹⁹    “Mutta, veli Branham, he sanovat, että heillä on erottaminen.” Tuottakoon silloin Pyhä Henki tarkalleen sen, mitä Hän lupasi tuottaa, ja me tulemme uskomaan sen. Näettekö? Siinä on todiste Siitä.

¹²⁰    Kuinka tuo Rokote toimi, kun Se osui henkilöön? “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat”, Hän sanoi. Jos tuo Rokote tuotti sen, silloin se on oikein. Näettekö?

¹²¹    Nyt, kun lopetamme muutaman minuutin kuluttua, me puhumme siitä kuinka se tulee Aabelista ja Kainista Nooan ajan tuomioon, ja sitten siitä päiviin, jotka ovat kuin Nooan päivät. Nyt, ennen kuin meillä on rukousjono, kuunnelkaa tarkasti, kun käymme tässä lävitse muutamia Kirjoituksia tästä aiheesta.

¹²²    Me näemme, että sen jälkeen, kun maailma oli ottanut järkiperäisen käsityksensä Sanasta, noista miehistä tuli suuria, kuuluisia miehiä. Raamattu sanoo niin, 1 Mooseksen kirja 6:4. Tunnetut miehet juoksivat kauniiden naisten perässä, niin kuin meillä se nyt on koko maailmassa. Kävin sen juuri lävitse puhuessani Vilkkuvista punaisista valoista, kuinka naisten tuli olla kauniimpia viimeisissä päivissä, ja kuinka miehet, kuuluisat miehet tulisivat juoksemaan heidän perässään, niin kuin tuossa häväistysjutussa Englannissa ja Yhdysvalloissa. Ja se tullaan vielä tietämään yhtenä näistä päivistä. Katsokaahan, te ette yksinkertaisesti tiedä, mitä kaikki nämä puhelintytöt ja kaikki muu on. Tiedättekö, että kolmella neljästä baareissa tarjoilevista tytöistä on yliopisto tai korkeakoulu sivistys? Kolme neljästä on yliopisto- tai korkeakoulutyttöjä. Tiedättekö, että määrätty prosentti, jota en voi muistaa nyt, koska en kirjoittanut sitä muistiin, mutta melkein kolmasosa kansakunnan ylioppilaslapsista, on joko todistettu moraalittomiksi, tai heidän on täytynyt lopettaa koulun käyminen ja mennä kotiin ollakseen äitejä? Tiedättekö penisilliinin antama apu sukupuolitauteihin on ainoastaan tuonut turmeluksen ihmisten keskuuteen, koska se ei ole tappanut sitä? Mutta kuitenkin, te näette, että Jumala sanoi tulevansa vierailemaan aina neljänteen sukupolveen asti. Se saa aikaan mongoloideja ja kaikkea muuta. Oi, kuinka hienon hienoa synti onkaan! Kuinka nuo saarnaajat voivat seistä ja olla saarnaamatta tätä kaduilla olevaa alastomuusnäytöstä vastaan, ja sitten he antavat heidän laulaa kuoroissa ja kaikkea muuta, vaikka näkevätkin, että juuri se lähettää meidän kansakuntamme helvettiin, lähettää koko ihmissuvun helvettiin. Se on totta. Sitten me näemme, että sen jälkeen, kun Jumala sai siitä tarpeekseen, niin kuin uskon Hänen tänään saaneen tarpeekseen…

¹²³    Nyt olen tulossa tekstiini. Minulla on vähän outo tapa… haluan tuoda esiin paljon asioita ja sitten tehdä yhteenvedon tekstini kansaa. Me näemme, että Nooan päivinä, kun Jumalan tuli tuomita maailma, joka oli tullut sellaiseksi kuin se on juuri nyt, niin kuin Jeesus sanoi sen tulevan olemaan, huolehtiko Hän siitä? Huolehtiko Hän? Tietenkin Hän huolehti. Mistä Hän piti huolta? Sen jälkeen, kun Hän jo tiesi tuomion olevan tulossa, kun Hän jo oli lausunut tuomion, Hän piti huolta niistä, jotka huolehtivat. Se oli samoin kuin tänäänkin. Hän huolehti niistä, jotka olivat halukkaita huolehtimaan. Ja me näemme, että Hän lähetti heille profeetan johtamaan heitä, ohjaamaan Hänen valittunsa heitä varten valmistettuun pakotiehen. Hän on sama eilen, tänään ja iankaiken. Näettekö? Me näemme, että Jumala piti huolta omistansa. [Tyhjä kohta nauhassa.]

¹²⁴    Me olemme lopussa, ja me näemme, että me olemme lopussa! Ei ole mitään tapaa rakentaa tuolle turmeltuneisuudelle. Kuinka me voisimme rakentaa kaupungin Sodoman ja Gomorran hiiltyneiden raunioiden päälle? Kuinka me voimme tehdä sen? On vain yksi asia jäljellä, ja se on Herran Jeesuksen tulemus; Oi, puhdistaminen Ahdistuksenajan lävitse, tuomaan takaisin ja palauttamaan ennalleen maailman ihmisiä varten, jotka ovat oikeamielisiä Jumalan silmissä ja elävät Hänen Sanansa mukaan.

¹²⁵    Huomatkaa, Hän huolehti noista, joilla oli halu paeta Nooan päivinä, ja Hän lähetti heille profeetan. Ja tämä profeetta johti heidät Jumalan valmistamalle tielle. Se on Jumalan tapa tehdä asioita. Näettehän? Jumala puhui Nooalle, joka oli Sana (koska kirjoitettua Sanaa ei silloin ollut), ja käski Nooaa valmistamaan arkin ihmisten pelastamiseksi, ja varoittamaan kaikkia ihmisiä siitä, että Hänellä oli “yksi pelastuksen tie.” Ja tämä mies oli vahvistettu profeetta, joka todisti heille tuosta pakotiestä. Huomatkaa, nöyrät ja vilpittömät kuuntelivat tätä miestä ja uskoivat häntä, ja pääsivät pakoon. He pääsivät pakoon mitä? Sen synnillisen maailman kuolemaa, joka hävitettiin silloin. He pääsivät pakoon kuolemaa, joka lepäsi koko maailman yllä. Kuinka Jumala huolehtikaan! (Oi Jumala, auta nyt, että tämä uppoaisi syvälle, ennen rukousjonoa.) Jumala huolehti!

¹²⁶    Hän katsoo nyt maailmaa tänään, ja Hän on kutsunut ja kutsunut, ja he ovat halveksineet ja hyljänneet sen. Alussa oli mahdollisuus katumukseen. Kun Jumala käski Jesajaa kertomaan Hiskialle, että hän tulisi kuolemaan, katui Hiskia ja löysi laupeuden. Kun Jumala käski Joonaa menemään Niinivehen ja huutamaan sitä vastaan, koska neljänkymmenen päivän kuluttua Hän tulisi hävittämään tuon kaupungin, katuivat he ja huusivat armoa. Mutta, kun he hylkäävät sen, ei ole jäljellä muuta kuin tuomio! Ja tämä kansakunta on hylännyt Kristuksen. He eivät ole totelleet huutoa, joten mitään ei ole jäljellä, vaan me olemme kasvokkain tuomion kanssa.

¹²⁷    No niin, huolehtiiko Jumala niistä, jotka ovat katuneet? Hän on valmistanut tien heitä varten, eikö niin? Nyt me tulemme näkemään, mitä Hän teki menneinä aikoina.

¹²⁸    Nooan aikana Hän piti huolta! Hän lähetti profeetan ja Hän näytti heille tien ja Hän valmisti heille pakotien, ja he pääsivät pakoon tuomiota. Hän myös piti huolta heistä. Me näemme, että Hän on tuova heidät samalle paikalle viimeisissä päivissä, ennen suuren tuomion tulemista. Hän piti heistä huolta niin, että Hän valmisti heille tien tulla sisälle, niin että he olisivat olleet vapaat kaikista tulevista tuomioista.

¹²⁹    No niin, Hän teki sen Valituille, me tiedämme sen. Hän teki sen Valituille, ja ainoastaan Valituille! Niitä olivat ne, jotka olivat vastaanottaneet tämän Elämän alkion. He olivat niitä, jotka olivat ennalta määrätyt näkemään sen ja vain he. Me kaikki, jos me uskomme Raamatun, silloin me uskomme ennalta määräämiseen. Näettekö? Se on oikein. Jumala ei tahdo, että kenenkään pitäisi kärsiä, mutta Hän tiesi, ketkä tulisivat vastaanottamaan Sen, ja ketkä eivät.

¹³⁰    Hän myöskin piti huolta Valituistaan Egyptin hävityksen päivinä. He olivat siellä Egyptissä ja heistä oli tullut orjia. Mooseksen päivissä Hän huolehti kansasta. Hän lähetti heille mitä? Jälleen profeetan. Onko se oikein? Ja Hän erotti kansansa uskomattomasta maailmasta ja tuon päivän tulevasta tuomiosta. Tekikö Hän sen? Hän huolehti, kun Egyptin synnit olivat kasaantuneet niin korkealle, että Jumalan täytyi lähettää tuomio, koska Hän oli jo sanonut Abrahamille: “Minä tulen käsittelemään tuon kansan.” Niinpä sen sijaan, että olisi vuodattanut vihansa heidän kaikkien ylle, Hän lähetti huolenpitonsa heille. Hän lähetti heille Lohduttajansa. Hän lähetti Sanansa heille. Ja Hän lähettää aina Sanansa profeetan kautta, niin kuin Hän teki Nooan ajassa. Hän teki saman asian Nooan päivissä ja Mooseksen päivissä. Hän lähetti heille profeettansa, ja he erottivat itsensä epäuskosta. Senkaltaisia ovat ne, jotka tulevat ulos. Senkaltaisia ovat ne, jotka uskovat Sen. He uskoivat Moosesta, joka faaraon silmissä oli fanaatikko, tai taikuri, tai teeskentelijä, tai jotakin muuta kauhistuttavaa. Mutta ihmisille, jotka olivat valittuja, jotka tulivat ulos Jumalan Sanan mukaisesti (“Minä olen tuova heidät ulos”), heille hän oli profeetta. Hän oli Jumalan valmistama tie. Huomatkaa, he uskoivat häntä, ja pääsivät pakoon tuon päivän tuomiota. He uskoivat Moosesta.

¹³¹    Ja Hän piti heistä huolta tuodakseen heidät ulos Egyptistä, ja Hän huolehti heistä matkalla sen jälkeen, kun he olivat tulleet ulos. Aamen. Ja niin kuin tämä oli fyysisellä, niin tämä tapahtuu hengellisellä alueella. Hän piti huolta! Kuinka? Hän hankki heille kaiken sen, mitä he tarvitsivat matkalla ollessaan. Tekikö Hän niin? Hän paransi heidät, kun he olivat sairaita. Hän järjesti heille parantumisen, Hän järjesti tien heidän sairauksilleen. Hän antoi heille vaskikäärmeen, johon he voivat katsoa synnin symbolina, ja he parantuivat. Hän ruokki heitä heidän ollessaan matkalla. Siellä, missä ei ollut leipää, Hän antoi leivän sataa alas Taivaasta. Hän ruokki heidät. Eikä yksin sitä, vaan Hän vaatetti heidät, osoittaen, että Hän huolehtii niistä, jotka huolivat.

¹³²    Jos he ovat valmiit tunnustamaan. Ja katumaan ja uskomaan ja vastaanottamaan, silloin Jumala tulee huolehtimaan, mutta teidän täytyy huolehtia ensin, teidän täytyy vastaanottaa se, mitä hän lähettää teille. Hän piti heistä huolta niin, että he saattoivat olla varmat siitä, ettei siinä ollut mitään erehtymisen mahdollisuutta. Hän vahvisti profeettansa Tulipatsaan merkillä, antaakseensa ihmisten nähdä, ettei kysymys ollut ainoastaan tästä miehestä, joka siellä käveli, vaan, että Jumala oli suoraan hänen yläpuolellaan, ja Hän oli Se, joka kulki edellä. Jumala huolehtii ihmisistä, jotka huolivat. Jumala pitää huolta niistä, jotka huolehtivat Hänestä. Ja Hän vahvisti tämän miehen, ja todisti, että hän oli Jumalan palvelija, lähettämällä heille Tulipatsaan johtamaan heidät tuohon maahan. Ja he tiesivät, että niin kauan kuin tämä Tulipatsas ja Pilvi seurasivat heitä… Hän sanoi ettei “Hän ottanut Tulipatsasta eikä Pilvenpatsasta pois”, vaan Hän oli heidän kanssaan vuosikausia erämaassa, neljäkymmentä vuotta. Onko se oikein? Tuo Tulipatsas johti heitä! Meillä on menossa kolmaskymmeneskolmas vuosi, vielä seitsemän vuotta, ja se olisi esikuva samasta asiasta. Hyvä on, Tulipatsas johti heitä. Hän huolehti heistä. Ja Hän piti heistä huolta niin paljon, että Hän antoi heidän tietää, ettei se ollut mikään tieteellinen asia eikä mikään silmänkääntötemppu, vaan Hän vahvisti Sanoman, todistaen Sen.

¹³³    Hän niin huolehti jopa naisesta, joka oli ulkopuolinen, joka ei ollut israelilainen. Hän ei kuulunut tuohon ryhmään, vaan oli ulkopuolinen, presbyteeri, metodisti tai jotakin, hän oli toiselta puolelta. Mutta hän oli kuullut! Hänen nimensä oli Raahab, ja hän oli portto. Mutta, kun hän kuuli, kuinka Jumala oli Tulipatsaassa johtaen heitä, hän osoitti laupeutta noille miehille, jotka olivat tulleet vakoilemaan maata. Ja koska hän huolehti itsestänsä ja perheestänsä, piti Jumala huolen hänestä. Niin paljon, että tämä portto tuli antamaan elämänsä Kristukselle, Asialle, koska hän oli nähnyt Yliluonnollisen Jumalan merkin, vaikka hän palvelikin omia jumaliaan omassa kirkkokunnassaan. Mutta, kun hän oli nähnyt tämän suuren Yliluonnollisen merkin, hän huusi armoa itselleen ja perheelleen, ja Jumala piti hänestä huolta niin, että koko kaupungin hajotessa ympäriltä, ei yksikään kivi liikkunut siitä talosta, jossa he olivat. Hän pitää huolen! Vaikka hän olikin ulkopuolinen, eikä tuohon aikaan vielä kuulunut heidän joukkoonsa, piti Jumala huolen hänestä. Hän tekee sen aina.

Hän huolehti Eliasta, silloin, kun tämä yksin huolehti Jumalan asiasta.

¹³⁴    Halleluja! Siihen se tulee. “Heittäkää huolenne Hänen päälleen, sillä Hän huolehtii teistä.” Pietari, puhuen valituille vanhimmille ja seurakuntalaisille, sanoo: “Pankaa huolenne Hänen päälleen, koska Hän huolehtii teistä. Pankaa sinne kaikki huolenne, koska te olette puhtaat Jumalan edessä. Te vaellatte kuin Jumalan palvelijat.”

¹³⁵    Jumala piti huolen Eliasta, koska Elialla oli huoli Jumalasta. Kaikki muut saarnaajat olivat kadottaneet näkynsä tuosta päivästä, ja he olivat kadottaneet Jumalan tahdon ja Hänen Sanansa rakkauden, ja kaikki oli nykyaikaistunut. Mutta ei väliä kuinka nykyaikaisiksi Iisebel, maan ensimmäinen nainen oli heidät saanut, ja kuinka paljon muut saarnaajat antoivat naisten toimia ja tehdä niin, Elia huusi sitä vastaan Herran Nimessä. Hänellä oli huoli siitä, mitä Jumala sanoi, ja Jumala huolehti sitten siitä, mitä Elia sanoi, koska Hän puhui Herran Sanan. Jumala huolehtii, kun te huolehditte, mutta teidän täytyy huolehtia ensin. Kyllä.

¹³⁶    Huomatkaa, Hän huolehti, kun Hän Sanallansa kutsui Elian pois kirkkokuntien keskuudesta. Näytti kuin hänen täytyisi kuolla nälkään, kun mitään kymmenyksiä ja uhreja ei ollut tulossa hänelle. Mutta Jumala niin huolehti hänestä, ettei Hän antanut Elian nähdä nälkää tuon ajan kuluessa, kun hän totteli Jumalan Sanaa. Hän käski korppien ruokkia häntä. Hän piti huolen Eliasta, koska Elia oli huolissaan Hänestä, ja Hän on Sana.

¹³⁷    Hän piti huolen Danielista, kun Daniel huolehti tarpeeksi Jumalan Sanasta rukoillakseen vilpittömästi. Huolimatta siitä mitä kuningas sanoi: “Minä en halua sitä tehtävän”, hän avasi ikkunat, katsoi Jerusalemia kohden ja rukoili. Jumala piti huolen Danielista. Daniel huolehti Jumalan Sanasta, ja Jumala huolehti Danielista. Hän lähetti Tulipatsaan säikyttämään leijonat pois hänen kimpustaan, hänen ollessaan siellä luolassa koko pitkän yön. Jumala huolehti, koska Daniel huolehti. Kyllä, hän rukoili vilpittömästi, tietäen, että se merkitsisi leijonien luolaan heittämistä, jos hän olisi tottelematon kirkkokunnan säännölle. Mutta hän polvistui ikkunan ääressä, pelkäämättä sitä, mitä joku mies sanoi. Hän avasi ikkunat, koska se oli Jumalan käsky, ja hän rukoili vilpittömästi ja rehellisesti Jumalaansa joka päivä. Hän huolehti Jumalasta ja Hänen käskyistään, ja Jumala piti huolen Danielista. Danielilla oli huoli Jumalasta ja Hänen Sanastaan, ja Jumala huolehti Danielista ja hänen asemastaan Sanan puolesta. Hän tulee tekemään sen joka kerta. Aamen.

¹³⁸    Hän huolehti noista heprealaisista lapsista, kun he vilpittömästi kunnioittivat ja huolehtivat siitä uskosta, joka kerran oli heille annettu, Jumalan Sanasta. Hän piti huolta heistä heidän puhaltaessaan pasuunaan… Heillä oli Jumalan käsky: “Älkää kumartako mitään pakanajumalaa tai kuvapatsasta. Älkää kumartako ja palvoko niitä.” Se oli käsky. Ja, kun he puhalsivat pasuunaan ja sanoivat: “Me tulemme heittämään tuliseen pätsiin ne, jotka eivät sitä tee”, he niin pitivät huolen Jumalan käskystä, että käänsivät selkänsä tuolle kuvapatsaalle. Kyllä. Jumala niin piti huolen heistä, että Hän lähetti neljännen Miehen sinne tuliseen pätsiin pitämään heidät viileinä. Hän piti huolen, koska he huolehtivat.

¹³⁹    Jos te haluatte pitää kiinni jostakin uskontunnustuksesta, ei Jumala välitä, mitä te teette. Jos te haluatte tehdä sen, ei Hän tule koskaan huolehtimaan teistä, koska te teette jotakin, mitä joku mies on sanonut. Mutta, jos te pidätte kiinni Jumalan Sanasta, totisesta vilpittömästä tunnustuksestanne, ja uskotte, että Jumala on Parantaja, sama eilen, tänään ja iankaiken, silloin Hän tulee huolehtimaan teistä.

¹⁴⁰    Hän piti silloin huolen noista heprealaislapsista, ja lähetti heille tuon neljännen Miehen vapauttamaan heidät, joka oli Kristus. Me tiedämme sen.

¹⁴¹    Kun tuo pitaalinen huusi: “Herra!” Kymmenen pitaalista tuli huutaen vilpittömästi: “Herra, ole meille armollinen.” Heillä oli tarpeeksi huolta omista tarpeistaan, ja Hänellä oli tarpeeksi voimaa huolehtimaan heistä. Hän huolehti noista pitaalisista, koska nuo pitaaliset huolehtivat siitä, että he tekivät tunnustuksensa, huutaen Hänelle: “Herra!”

¹⁴²    Hän huolehti, kun tuolla sadanpäämiehellä oli tarpeeksi huolta itsestään lähettääkseen pyytämään apua Jeesukselta. Kun tuo sadanpäämies osoitti uskonsa, kieltäen roomalaiset epäjumalansa, ja oli tarpeeksi huolissaan (antaakseen julkisen todistuksen) lähettäen noutamaan Häntä parantamaan hänen poikansa, niin Jeesus huolehti tarpeeksi mennäkseen parantamaan hänet. Hän huolehtii, kun te huolehditte. Vaikkakin, teidän täytyy huolehtia ensin. Hän piti huolen.

¹⁴³    Hän huolehti, kun Jairus oli ensin välittänyt tarpeeksi Jeesuksesta. Hän oli salauskovainen. Hän uskoi Jeesuksen olevan oikeassa, mutta kirkkokuntansa asenteen vuoksi hän ei voinut tunnustaa sitä julkisesti. Mutta, kun hänen pieni tyttärensä sairastui ja kuoli, Jairus tiesi katsoessaan kuollutta tytärtään, että hänen tuli ilmaista huolenpitonsa, ja hän oli tarpeeksi huolissaan kieltääkseen ympärillään olevat uskomattomat ja hän pani päähänsä papinhattunsa ja meni etsimään Jeesusta ja löysi Hänet. Kun Jairus osoitti huolehtivansa, huolehti Jeesus tarpeeksi tullakseen ja nostaakseen hänen tyttärensä ylös kuolleista. Heittäkää huolenne Hänen päälleen, sillä Hän huolehtii teistä! Ei väliä, mitä se on, Hän pitää siitä huoleni

¹⁴⁴    Hän huolehti, kun siellä ei ollut edes käskyä siitä, ei ollut mitään sanomassa niin, Hän ei ollut vielä koskaan maininnut siitä, mutta Hän huolehti, koska tuo pieni nainen, joka ei voinut päästä rukousjonoon, sanoi itsekseen: “Jos vain voisin koskettaa Hänen viittansa lievettä, minä uskon Häneen.” Hän piti huolta hänestä hänen uskonsa vuoksi siihen, niin että Hän kääntyi ympäri ja kutsui hänet kuulijakunnan joukosta ja kertoi hänelle, että hänen uskonsa oli tehnyt hänet terveeksi. Hän huolehti, koska tuo nainen huolehti.

¹⁴⁵    Hän huolehti, kun tuo mielenvikainen jota kutsuttiin Legioksi, ryömi ulos sieltä hautakivien keskeltä, ja meni kohtaamaan Jeesusta ja heittäytyi kasvoilleen. Tuo Legio! Nuo perkeleet eivät olisi koskaan tulleet, ellei Legio itse olisi puskenut tietään ulos kohtaamaan Häntä. Ja, kun hän oli huolehtinut tarpeeksi ja näki vaivaa seistä uskossaan, huolehti Jeesus tarpeeksi ajaakseen legioonan perkeleitä pois hänestä, ja hänen mielenvikaisuutensa oli poissa. Hän huolehtii, kun te huolehditte. Kyllä vaan. Hän huolehtii, kun te huolehditte.

¹⁴⁶    Nyt, kun tuo sokea mies Jerikon porteilla huusi: “Oi Jeesus!” Ollen ortodoksinen juutalainen, kuuluen synagogaan, mutta kun hän kysyi: “Mitä tämä ohitse kulkeva hälinä merkitsee?” He sanoivat: “Jeesus Nasaretista, Profeetta on kulkemassa ohitse.”

¹⁴⁷    Hän huusi: “Jeesus, Sinä Daavidin Poika!” Mikä nuhde se olikaan hänen pastorilleen ja papeille, jotka seisoivat lähellä. Mutta hän ei välittänyt siitä, mitä pastori, pappi tai kuka tahansa muu sanoi, hän oli kiinnostunut! Ja hänellä oli tarpeeksi huolta näöstänsä, joten hän huusi, ja Jeesus piti huolta tarpeeksi parantaakseen hänet. Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti! Hän huolehtii, kun te olette huolissanne, mutta teidän täytyy huolehtia ensin. Teidän on todistettava, että olette huolissanne.

¹⁴⁸    Hän huolehti niin, että, kun tuo nainen, joka eli kuuden miehen kanssa, tunnisti, oli tietoinen ja tunsi Hänen Messiaanisen erottamisen merkin, Hän antoi anteeksi hänen syntinsä, ja antoi hänelle vettä, jota hän ei ollut tullut sieltä noutamaan, vain siksi, että tämä nainen tunsi Hänet. Tuo nainen sanoi: “Herra, minä käsitän, että Sinä olet profeetta”, sen jälkeen, kun Hän oli kertonut hänelle hänen vaivansa. Hän odotti tuon päivän tulemista niin kuin heidän kirkolliset ryhmänsäkin, mutta kun hän näki Miehen, joka voi kertoa hänelle, mitä hänen elämässään oli vialla, hän sanoi: “Herra, minä käsitän, että Sinä olet profeetta. Minä tiedän, että kun Messias tulee, tulee Hän tekemään näitä asioita.”

Hän sanoi: “Minä olen Hän.”

¹⁴⁹    Se riitti. Hän huolehti. Hän jätti vesiastiansa ja meni kaupunkiin ja sanoi: “Tulkaa katsomaan Miestä, joka on kertonut minulle ne asiat, joita olen tehnyt. Eikö tämä olekin juuri Messias?” Hän oli jotakin samanlaista kuin Raahab, hän huolehti niin, että hälytti koko kaupungin. Hän huolehti, koska jotakin oli tehty, Kirjoituksen vahvistaminen oli tapahtunut ja oli täysin varmaa, ja hän huolehti! Hän ei välittänyt siitä, mitä ihmiset sanoivat, tai mitä joku muu sanoi; hän oli itse nähnyt Sen, hän oli siellä, kun se tapahtui. Hän huolehti. Ja hänellä oli huoli omista ihmisistänsä, niin että hän kertoi sen jokaiselle heistä, saaden aikaan sen, että koko kaupunki uskoi Jeesukseen Kristukseen. Tuo nainen huolehti, ja Jeesus huolehti, aivan varmasti.

¹⁵⁰    Jeesus huolehti tarpeeksi tämän päivän Sanomasta tuodakseen nämä samat asiat tapahtumaan, kun Hän oli kuollut ja noussut jälleen ylös lähettääkseen heille Pyhän Hengen kautta, Lohduttajan, osoittaakseen palvelustehtävässänsä tänään, että Hän yhä on elossa. Hän on huolehtinut tarpeeksi. Emmekö mekin huolehtisi? Siitä on kysymys, emmekö mekin huolehtisi? Hän kuoli tämän palvelustehtävän vuoksi. Hän kuoli sen vuoksi, että Pyhä Henki voisi olla täällä tässä päivässä näyttämässä näitä asioita. Hän piti huolta teistä. Hän on pitänyt huolta tuodaksensa Sen tänne. Hän on huolehtinut, koska Hän rakasti teitä. Hän huolehti tarpeeksi lähettääkseen Pyhän Hengen tähän palvelustehtävään tänään.

¹⁵¹    Se on kuinka Hän todisti huolehtivansa tuona päivänä, koska Hän tuli vahvistamaan sen, mitä Jumala oli sanonut, että Hän olisi. Siitä syystä tuo nainen tunsi Hänet. Hän sanoi: “Minä tiedän, että kun Messias tulee, on Hän oleva Profeetta. Kun Messias tulee, tulee Hän kertomaan meille nämä asiat.” Katsokaahan, hän huolehti tarpeeksi siitä, että Jumalan sana vahvistaisi Sen hänelle. Aamen.

¹⁵²    Nyt Hän lähetti Pyhän Hengen, niin että Hän tässä järkiperäisen käsityksen ajassa voisi saman Pyhän Hengen kautta todistaa meidän kauttamme, että Hän on yhä Messias, todistaen sen samalla tavalla. Hän on sama eilen, tänään ja iankaiken. Kysymys on nyt siitä, huolehditteko te? Mitä te ajattelette Siitä? Se on täällä. Se on todistettu yhä uudestaan ja uudestaan. Huolehditteko te tarpeeksi uskoaksenne Sen? Huolehditteko te tarpeeksi tunnustaaksenne syntinne, että olette väärässä? Tunnustakaa epäuskonne ja vastaanottakaa se. Huolehditteko te tarpeeksi ottaaksenne sen vastaan? Minä uskon, että se on tullut todistetuksi aina Nooan ajoista alkaen koko matkan tänne asti. Meillä ei ole aikaa puhua siitä kaikesta. Mutta te näette, että Hän huolehtii, ja Hän kuoli niin, että te voisitte huolehtia itsestänne, niin että teillä voisi olla tie. Ja Hän on tuonut meille tuon tien. Hän sanoi tarkalleen, mitä se tulisi tekemään. ja nyt Hän on täällä tänään osoittaen, että se on Totuus. Nyt tässä pahassa hetkessä, jossa me elämme, välitättekö te siitä tarpeeksi uskoaksenne sen koko sydämellänne?

¹⁵³    Pääsettekö te rukousjonoon tai mitä tahansa se on, sitä se ei ole, vaan oletteko te huolissanne? Heittäkää huolenne Hänen päälleen, Hän huolehtii teistä. Olkaa vilpittömiä sen kanssa. Olkaa tarpeeksi huolissanne ollaksenne vilpittömiä, sillä Hän on todistanut vahvistetulla Sanallansa, että Hän huolehtii. Hän lupasi lähettää Sen, ja Hän on tehnyt sen! Hän lupasi sen Sanassa, ja tässä Se on! Hän huolehtii, no niin, mutta miten on teidän kanssanne? Nyt on teidän vuoronne tehdä se seuraavaksi.

¹⁵⁴    Hän huolehti tarpeeksi voittaakseen jokaisen vihollisen teidän puolestanne, niin että kaikki, mitä teidän täytyy tehdä, on olla vilpittömät ja uskoa se. Hän voitti kuoleman. Kuolema ei ole mitään, mitä minun tulisi voittaa, se on jo voitettu. Minun ei tule voittaa sairautta, Kristuksen ei tule voittaa sairautta, se on jo voitettu. Minun täytyy vain välittää tarpeeksi uskoakseni sen. Pelkäättekö te sitä, mitä joku muu on sanonut teille? Pelkäättekö te lääkärin diagnoosia? Pelkäättekö te sitä, mitä seurakunta tulee sanomaan teille? Pelkäättekö te seistä siellä kasvoista kasvoihin Perkeleen kanssa? Sanokaa: “Minä olen tunnustanut syntini, minä olen pannut syrjään kaiken. Minä olen uskonut jokaisen Sanan. Tässä minä olen, Herra. Anna minulle huoli. Sinä olet huolehtinut minusta, minä huolehdin Sinusta.”

¹⁵⁵    Minä ajattelen tuota kaunista vanhaa laulua: “Hän huolehtii sinusta. Kautta auringonpaisteen ja varjojen, Hän huolehtii sinusta.”

Kumartakaamme nyt päämme, me emme yksinkertaisesti voi mennä pidemmälle.

Hän huolehtii sinusta, Hän huolehtii sinusta;
Läpi aurinkoisen tai varjojen, Hän huolehtii sinusta.

 Laulakaamme se Hänelle, päämme ja sydämemme kumarrettuina.

Hän huolehtii…

Katsokaamme mitä kaikkea Hän on tehnyt.

Hän huolehtii sinusta,
Läpi aurinkoisen ja varjojen, Hän huolehtii sinusta.
Hän huolehtii…

Nyt, jos te huolehditte, nostakaa ylös kätenne laulaessanne sitä.

Hän huolehtii sinusta;
Läpi aurinkoisen ja varjojen, Hän huolehtii sinusta.

¹⁵⁶    Taivaallinen Isä, tässä päivän myöhäisessä hetkessä, me teemme tunnustuksen sydämemme syvyyksistä, että me nyt, Sanan osoitettua sen meille, tiedämme Sinun aina huolehtineen omistasi. Mutta vaikeus on, Herra, huolehdimmeko me? Haluammeko me vain saada koulutuksen, sanoaksemme: “Minulla on tohtorin arvosana, tai LL.D”? Mutta se on vain Reseptin tuntemista, eikä Lääkkeen nauttimista.

¹⁵⁷    Jumala, minä rukoilen, että jokainen meistä tänään ottaisi Kristuksen murheet sydämeensä, ja, että me ottaisimme Hänen kärsimyksensä yllemme käsittääksemme, että meidän myös täytyy kärsiä Hänen Nimensä häpeä, että meidän täytyy kärsiä. Ja voikaamme me olla niin kuin nuo opetuslapset, jotka palatessaan iloitsivat siitä, että heidät oli laskettu etuoikeutetuiksi kantamaan Hänen Nimensä häpeää. Suo se Isä.

¹⁵⁸    Minä tulen rukoilemaan sairaiden puolesta, Herra, laskemaan käteni heidän päälleen. Monilla on kädet ylhäällä, ja monien niiden puolesta tullaan rukoilemaan, joilla on rukouskortit. Ja täällä on monia, jotka eivät ehtineet ajoissa saadakseen rukouskortin, mutta he tulevat uskomaan, Herra. He kohottivat kätensä, ja minusta näytti kuin koko seurakunta olisi tehnyt niin. Monet heistä ovat sairaita. Tässä ovat nämä nenäliinat. Tuntien Sinun Jumalallisen Läsnäolosi, voidellun Sanan kautta, paranna heidät, Herra. Suo se, että heidän pyyntönsä tulevat vastatuiksi.

¹⁵⁹    Ja nyt näistä nenäliinoista, kuulijakuntaan, inhimillisiin olentoihin, jotka istuvat siellä kärsien. Oi, Herran Läsnäolo, anna Sen tulla, Isä, ja parantaa heidät kaikki. Tahdotko tehdä sen tänä aamuna Jumalallisessa armossasi, kun me teemme tunnustuksemme, Herra? Minä, Sinun palvelijasi, tunnustan kykenemättömyyteni. Minulla ei ole edes yhtä asiaa, Herra, jonka voisin esittää Sinulle ansionani. Me olemme arvottomat. Kukaan meistä ei voi tehdä sitä, Herra. Me emme ole niiden asioiden arvoisia, joita me tulemme pyytämään. Mutta Herra, me tiedämme, että Jeesus meni Kirkkauteen, ja on siellä valmistamassa meille paikkaa ottaakseen meidät itsellensä. Ja Hän kertoi meille, että Hän lähettäisi meille Lohduttajan, joka olisi Pyhä Henki, ja Hän tulisi tekemään Hänen tekonsa, ja tulisi pysymään kanssamme ikuisesti.

¹⁶⁰    Oi Pyhä Henki, Jumalan Henki, tule tuoreeltaan meidän yllemme tänä aamuna, ja vahvista Läsnäolosi, Herra, samalla tavalla kuin Sinä teit kävellessäsi täällä maan päällä, niin että tämä kuulijakunta voi tietää Sinun olevan täällä näissä viimeisissä päivissä vahvistaaksesi Sanasi, ja todistaaksesi, että “niin kuin se oli Lootin päivinä, niin se on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Herra, se on Sinun kunniaksesi ja kirkkaudeksesi, että me pyydämme tätä, alistaessamme itsemme Sinulle tunnustuksemme kanssa. Puhdista meidät Verelläsi, Herra. Pese meidät Sanan vedellä ja puhdista meidät Veressä. Ja esittele meidät, Herra, “esimerkkeinä”, niin kuin Pietari sanoi tänä aamuna lukemassamme tekstissä, tälle uskomattomalle maailmalle. Sillä me pyydämme sitä Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.

¹⁶¹    Minä pyydän nyt sisarta tulemaan pianon ääreen hetken kuluttua. Me olemme ehkä hieman myöhässä tänään, mutta enhän minä pääse tulemaan liian usein. Olkaa vain kärsivälliset kanssamme nyt muutamia minuutteja. Tulevatko kaikki jäämään tänne, kun me tulemme rukoilemaan jokaisen puolesta. Billy Paul, missä hän on täällä? Mistä sinä aloit rukouskorttien jakamisen? Mikä se oli? B, yhdestä sataan. Ottakaamme muutamia niistä nähdäksemme, antaako Hän meille erottamisen. Mitä te siihen sanotte? Nähdäksemme onko Hän täällä kanssamme. Kysykäämme sitä Häneltä. Uskotteko, että Hän tulee tekemään sen? Olen saarnannut ja olin voideltu, mutta nyt olen saarnannut itseni pois siitä, näettehän.

¹⁶²    Kutsukaamme ihmiset esiin, ja me tulemme rukoilemaan heidän puolestaan joka tapauksessa, aloittakaamme numero yhdestä. Kenellä on B, numero yksi? Nousisiko hän seisomaan. Minä annan nyt heidän tulla tänne tätä käytävää pitkin. Tulkoon B, numero yksi, kenellä on rukouskortti numero yksi? Tarkoitatteko, ettei häntä ole rakennuksessa? Hyvä on, sitten me aloitamme… Oh, olen pahoillani rouva. Selvä on. B, numero kaksi, kun jo olemme aloittaneet ykkösestä. Tulkoon B, numero kaksi. Kenellä se on? Kohottaisitko kätesi tällä tavalla, niin että voimme nähdä sen? Tule suoraan tänne, rouva, kolme, kenellä on kolmonen? Tulkaa nyt ja täyttäkää jono tätä seinän vierustaa sinne taaksepäin. Hyvä on, rukouskortti numero kolme, kenellä se on? Onko se tällä naisella, joka on tulossa tässä? Kohottaisitko kätesi niin, että voin nähdä kuka olet? Tuo värillinen veli siellä takana, tulisitko suoraan tänne, numero neljä. Numero viisi, kenellä on numero viisi? Tuolla herralla siellä takana, tahtoisitko tulla tänne? Numero kuusi, kenellä on rukouskortti kuusi, kohottaisitko kätesi? Täällä näin, hyvä on. Seitsemän, hyvä on, tule suoraan tänne, seitsemän. Kahdeksan. Numero yhdeksän. Hyvä on. Numero kymmenen. Hyvä on, tämä pieni poika.

¹⁶³    Kun olin tulossa sisälle, oli siellä eräs pieni poika, ja se melkein tappaa minut, kun ajattelen sitä. Eräs pieni poika seisoi siellä jokin aika sitten ja sanoi: “Veli Branham, tahtoisitko tehdä jotakin minulle?” Hän oli suunnilleen tämän pienen pojan kokoinen.

 Sanoin: “Mitä se on, poikaseni?”

¹⁶⁴    Hän sanoi: “Rukoile minun äitini puolesta. Hän käyttää Jumalan Nimeä turhaan ja hänellä on niin hirvittävä elämä.”

 Minä kysyin: “Missä sinä asut? Täällä kaupungissako?”

Hän sanoi: “Kyllä, herra.”

¹⁶⁵    Hän halusi äitinsä olevan hyvän naisen. Ja ei ole ihme, että Jesaja sanoi: “Lapsi on heitä johtava.”

¹⁶⁶    Onko se numero kymmenen? Hyvä on, numero yksitoista. Hyvä on, numero kaksitoista. Hyvä on, kolmetoista, neljätoista. Hyvä on, viisitoista, en huomannut numero viittätoista, kuusitoista. Hyvä on, tule tätä kautta, herra. Seitsemäntoista. Kahdeksantoista, en nähnyt sitä, sisar, kahdeksantoista. Hyvä on, sitten te menette pois tätä kautta. Katsokaamme nyt, se on tarpeeksi seisomaan yhdellä kertaa rukousjonossa.

¹⁶⁷    Sitten, kun ihmiset jonosta alkavat vähetä, sitten Billy Paul tai joku täällä puhujanlavalla… Veli Neville, tehköön veli Neville sen jonkun ajan kuluttua, kun he näkevät jonon lyhenevän… Kun veli Neville viittoilee teille tällä tavalla, tulkaa silloin, koska minä tulen rukoilemaan niin, että Pyhä Henki…

¹⁶⁸    Nyt tämä mies tässä pyörätuolissa, onko sinulla rukouskorttia? Hänellä on rukouskortti. Hyvä on, te voitte viedä hänet rukousjonoon. Onko täällä vielä joku muu, joka ei voi seistä? Auttakoon joku heitä, kun heidän aikansa tulee. Pitäkää nyt mielessänne se mihin jätin sen, kahdeksaantoista tai kahteenkymmeneen, ja kun aloitatte kahdestakymmenestä eteenpäin, te tiedätte oman paikkanne tullessanne.

¹⁶⁹    Huolehditteko te nyt? Uskotteko te, että Hän on aina pitänyt huolta? Uskotteko, että Hän pitää huolen nyt? Jos Hän on kerran huolehtinut, tulee Hän aina huolehtimaan. Uskotteko te sen? [Seurakunta sanoo: “Kyllä!”] Nyt haluan, että jokainen on todella kunnioittava ja pysyttelee paikoillaan ja rukoilee. Rukoilkaa myös te kuulijakunnassa. No niin, kuinka Hän huolehti? Hän ei olisi voinut pitää parempaa huolta, eikä kukaan mies, ei kukaan profeetta, eikä kukaan muukaan voi mennä Jumalan lupaamien tekojen rajoja pidemmälle. Onko se oikein? Nyt minä en välitä siitä, vaikka te olisitte kulkeneet rukousjonon lävitse satoja kertoja, mutta te, jotka seisotte nyt ja te, jotka istutte, jos elämässänne on jokin synti, epäusko, tunnustakaa se juuri nyt. Älkää uskaltako tulla tänne ilman sitä. Jos te kuljette tästä lävitse, niin ei ole väliä kuinka paljon joku mies on voideltu ja voi seistä ja laskea kätensä teidän päällenne, te tulette varmasti kulkemaan sen ohitse satoja maileja, ellette te usko sitä. Teidän täytyy uskoa se, teidän täytyy tunnustaa se. Teidän on pakko tehdä se. Katsokaahan, sitten, jos te katsotte tänne, kuinka siellä on… Toivon, että teillä nyt on kuva siitä. Ymmärrättekö? Se on ehdottomasti mahdotonta Jumalan olla pitämättä Sanaansa teille, jos te olette pitäneet oman sananne Jumalalle. Ymmärrättekö? Jos te todella uskotte sen, silloin ei mikään voi saada teitä epäilemään sitä. Aika, avaruus eikä mikään muukaan voi saada teitä epäilemään sitä. Te uskotte sen. Uskotteko te sitä? [Seurakunta sanoo: “Kyllä! Aamen!”]

¹⁷⁰    Minä katson nyt tätä rukousjonoa, ja niin pitkälle kuin tiedän, ellei sitten tämä mies tässä, hänet minä tunnen; ja tiedän, että tunnen Gene Slaughterin siellä, tunnen hänet ja sen lisäksi en… ja minä en tiedä, mistä syystä he seisovat siellä. Jumala tietää sen. Ja nyt te kaikki, jotka tiedätte, etten tiedä mitään teistä, kohottaisitteko kätenne, te, jotka siellä seisotte. Nyt, kuinka moni kuulijakunnassa tietää, etten minä tiedä mitään teistä, kohottaisitteko kätenne. Kuinka moni nyt on tietoinen siitä, että Jeesus Kristus tietää kaiken teistä?

¹⁷¹    Ja kuinka moni olisi halukas sanomaan tämän? Minä uskon [Seurakunta sanoo: “Minä uskon”] koko sydämelläni [“koko sydämelläni”], että Jeesus [“että Jeesus”] paransi minut [“paransi minut”], kun Hänet oli ristiinnaulittu [“kun Hänet oli ristiinnaulittu”] Golgatalla [“Golgatalla”]. Se on totta. Näettekö? No niin, jos Hän on jo tehnyt sen, silloin on kysymys teidän uskostanne vastaanottaa se. Hän huolehti tarpeeksi tehdäkseen sen, huolehditteko te nyt tarpeeksi niin, että laskette syrjään jokaisen epäuskon ja uskotte sen? Heittäkää huolenne Hänen päälleen, sillä Hän huolehtii teistä.

¹⁷²    Nyt, jos te olette sairas tai ahdistettu, niin minä olen nähnyt kymmeniätuhansia kertaa tuhansia asioita, joita Pyhä Henki on tehnyt. Ja te tiedätte sen; aivohalvaantuneita ja jopa kuolleita.

¹⁷³    Eräs mies putosi täällä puhujanlavan edessä, aivan meidän edessämme, noin kolme viikkoa sitten kuolleena maahan. Hänen vaimonsa on rekisteröity sairaanhoitaja ja istuu täällä. Ja tuo mies tipahti lattialle. Hän istuu nyt täällä jossakin. Hänen vaimonsa istuu täällä, ja hän itse on täällä jossakin. Kyllä, tässä hän on seisomassa, juuri tässä. Hänen silmänsä kääntyivät ympäri ja hänen kasvonsa muuttuivat tummiksi sillä tavalla, ja hän kaatui lattialle. Hänen vaimonsa tarkasti hänet, eikä hänellä ollut mitään sydämenlyöntiä, ei mitään pulssia. Minä laskin käteni hänen päälleen (hän oli poissa) ja vain kutsuin hänen henkeänsä Jeesuksen Kristuksen Nimessä, ja hän nousi ylös. Näettekö?

¹⁷⁴    Mitä se on? Hän on Ylösnousemus ja Elämä. Se en ollut minä. Vaan se oli tuo Lohduttaja, joka toimi, Pyhä Henki välittämässä meidän puolestamme. Näettekö? Me olemme vastaanottaneet Hänet, ja nyt on Hänen asiansa suorittaa välitystehtävä. Voisiko Jumala pelastaa teitä vastoin tahtoanne? Tietenkään ei. Hän ei voi myöskään parantaa teitä vastoin tahtoanne. Teidän täytyy uskoa se.

¹⁷⁵    Mitä tämä nyt olisi, jos Hän todistaisi, jos Jumala tulee sallimaan minun Jumalallisella lahjalla osoittaa teille, että Jeesus Kristus on täällä kanssamme, että tämä Lohduttaja on Jeesus Kristus, ja Hän on Sana. “Alussa oli Sana.” Onko se oikein? “Sana oli Jumala. Ja Sana tehtiin lihaksi ja asui keskuudessamme.” Ja Raamattu sanoo Hebrealaiskirje 4:ssä, että “Jumalan Sana on terävämpi kuin kaksiteräinen miekka, ja on sydämen ajatusten erottaja.” Onko se oikein? Ja sitä Jeesus teki todistaakseen, että Hän oli voideltu Sana, Messias. Oi! Ettekö te näe sitä? Mikä on Messias? Voideltu! Mikä voideltu? Voideltu Sana! “Ja Sana tehtiin lihaksi.” Hän oli tuo voideltu Sana! Näetkö sinä sen, veli Vayle? Näettekö, Hän on voideltu Sana!

¹⁷⁶    Ja nyt, kun te jätätte itsenne Hänelle, Hän käyttää teitä pidemmälle kuin, mitä te itse tiedätte, todistaen, että Hän yhä on voideltu Sana, sydämen ajatusten Erottaja. Oi, kuinka voi kukaan epäillä sitä? Uskokaa ainoastaan. Älkää epäilkö. Ja nyt te, jotka istutte siellä kuulijakunnassa, minä koskettelin tuota aihetta tänä aamuna. Kun eräs pieni nainen oli huolissaan siitä pääsisikö hän rukousjonoon, mutta hän kosketti Hänen viittansa lievettä, ja Hän kääntyi ympäri. Uskotteko te sen? Uskotteko te, että se voi tapahtua uudestaan tänään? Kyllä. No niin, kuinka te koskettaisitte sitä?

¹⁷⁷    Raamattu sanoo, että Hän juuri nyt on Ylipappi, joka istuu Jumalan Majesteetin oikealla kädellä, suorittaakseen välityksen meidän tunnustuksemme pohjalta. Me tunnustamme uskovamme Häneen, ja haluamme koskettaa Ylipappia. Kuinka Hän toimisi koskettaessamme Häntä? Hän on täällä Pyhän Hengen muodossa. Silloin Hän puhuisi suoraan takaisin ja kertoisi teille sen aivan tarkalleen. Onko se oikein? Nyt uskokaa se ja pysykää istumassa, pysykää vaiti, pysykää kunnioittavina ja tarkatkaa. Jos Hän nyt tulee tekemään sen vähintään kolme kertaa, niin se tulee olemaan riittävästi, eikö niin? Jos Hän tulee tekemään sen yksi, kaksi, kolme kertaa.

¹⁷⁸    Nyt, vain hetkinen vielä, kun rukoilemme. Katsokaahan, tämä on, minä en… Tämä on hieman erilaista juuri nyt; olen juuri saarnannut ja sitten muuttaa se tähän. Minä en ole pyytänyt Herralta tätä pitkään aikaan, mutta Herra Jumala tuntee minun sydämeni, ja voi suoda teille pyyntönne. Ja minä uskon, että Hän tulee tekemään sen.

¹⁷⁹    Tässä seisoo nyt eräs nainen, me olemme vieraita toisillemme. Niin pitkälle kuin tiedän, en ole koskaan elämässäni nähnyt häntä. Hän on saattanut istua jossakin kuulijakunnassa jossakin, tai hän voi tuntea minut joistakin kirjoista, mutta taivaallinen isä Tietää, että niin pitkälle kuin minä tiedän, minun silmäni eivät koskaan elämässäni ole osuneet häneen. Hän on vieras minulle.

¹⁸⁰    Nyt, jos Hän on sama, niin tässä kohtaavat nyt mies ja nainen, aivan niin kuin Jeesus kohtasi tuon naisen kaivolla, josta hetki sitten puhuin. Jeesus piti huolen hänestä. Tämä nainen ei ehkä ole syyllinen samaan asiaan kuin tuo nainen oli, mutta jotakin on vialla, ja Hän huolehtii aivan yhtä paljon hänestä, kuin tuostakin naisesta. Katsokaahan, Hän huolehtii. Ja, kun tuo nainen siellä näki sen, hän tunnisti sen. No niin, tässä me molemmat seisomme tällä tavalla, enkä minä ole koskaan nähnyt häntä.

¹⁸¹    Jos nyt suuri Pyhä Henki, tuo Näkymätön, jos nyt uskon aistit tulevat ilmoittamaan Hänet minulle. Hän on tuonut uskon aistit, ja Hänen Sanansa on tuonut sen niin lähelle näissä viimeisissä päivissä, että Hän antoi valokuvata Sen siellä. Hän on tuonut sen niin lähelle aistejamme, tuo voitelu on mennyt pois ja olen nähnyt Hänen tulevan tänne sisälle ja liikkuvan ympäri Tulipatsaan muodossa. Onko Hän tehnyt sen? Nyt Hän on täällä, tiedän, että Hän on täällä. Uskoni sanoo, että Hän on täällä. Jos Hän nyt materialisoi itsensä tarpeeksi, saadakseen otteen tämän naisen elämästä, niin kuin Hän lupasi, että Hän tulisi tekemään, niin Pyhä Henki tekisi samoja tekoja, joita Hän teki.

¹⁸²    Nyt minä olen juuri saarnannut, joten haluan puhua sinulle minuutin verran, voidakseni nähdä.

¹⁸³    Se on niin kuin Hän teki tuolle naiselle siellä kaivolla, Hän sanoi: “Tuo Minulle juotavaa.” Tiedättehän, Hän oli mahdollisesti istumassa siellä ajatellen sitä, kuinka he olivat menneet noutamaan ruokaa, ja siksi Hänen täytyi puhua hänelle minuutin verran, tiedättehän. Isä oli lähettänyt Hänet sinne ylös. Niin on täytynyt olla. Hänhän oli menossa Jerikoon; ja Hän meni ylös Samariaan, joka on ylhäällä vuorilla, Hänellä oli “tarpeellista kulkea sitä kautta”.

¹⁸⁴    No niin, tavalla tai toisella, minulla oli tarve tulla, Isä lähetti minut tänne Arizonasta, ja sitten sinä tulit tänne. Niinpä se kaikki on yksi ja sama asia. Mitään ei tapahdu sattumalta, se kaikki tapahtuu jostakin syystä. Jumalan armo, se on kunnossa.

¹⁸⁵    Nyt, tuntematta sinua, ja sinä näytät todella terveeltä, ja voi olla, ettei se ole syy täällä oloosi. Se voi olla jotakin muuta. Se saattaa olla joku rakastettu, se saattaa olla kotiasiat tai raha-asiat. Minulla ei ole mitään tapaa tietää sitä, sinä tiedät sen. Mutta, jos Hän selittää minulle miksi olet täällä, niin sinä olet tietävä onko se totuus vai ei. Ja tuleeko kuulijakunta silloin uskomaan yhdestä sydämestä? Te kuuntelette nyt meitä, ja se nauhoitetaan, ja me vain seisomme täällä puhujanlavalla.

¹⁸⁶    Tämä nainen, näen hänen pitämässä päätään ylhäällä tällä tavalla. Hänellä on päänsärkyjä, jotka kiusaavat häntä, kuin migreenisiä päänsärkyjä. Ne ovat itsepintaisia päänsärkyjä, jatkuen koko ajan. Se on totta. Jos se on totta, nosta ylös kätesi. Näettekö? Se on oikein. Toinen asia, hänellä on kilpirauhasvaiva, ainakin niin on hänelle kerrottu, ja se vaivaa sinua, hän on oikeassa, se on kilpirauhanen. Ja sitten sinulla on komplikaatioita, niin monet asiat ovat vialla kanssasi; hermostumista, järkyttymistä, epätietoisuutta, “joskus ihmettelen missä seison, ja olenko minä sisällä tai ulkona.” Ja se on oikein. Se on totuus. No niin, Hän tuntee sinut, sinä et voisi nyt kätkeä sitä, vaikka yrittäisitkin. Näetkö? Uskotko Hänen voivan kertoa minulle kuka sinä olet? Hyvä on, Viola, palaa kotiisi, Jeesus Kristus tekee sinut terveeksi. Uskotteko te?

¹⁸⁷    Minä en tiedä sitä. Jeesus Kristus tietää kaikki asiat. Tämä on toinen vieras minulle. Jumala tuntee meidät molemmat. Uskotko sinä, että minä olen Hänen profeettansa, Hänen palvelijansa? Uskotko sinä, että nämä asiat, jotka minä olen saarnannut Sanasta, ovat Totuus? Uskotko sinä? Jos Herra Jeesus kertoo minulle, miksi sinä olet täällä, niin uskotko minun silloin olevan Hänen palvelijansa? Ja Hän tekee tämän, koska Hän huolehtii sinusta. Hänen huolenpitonsa on sinua varten, ja Hän tekee sen, koska Hän huolehtii sinusta. Hän pitää huolen näistä muista, jotka ovat jonossa. Hän huolehtii heistä. Sinulla on ollut vaikeuksia, auto-onnettomuus. Se on järkyttänyt sinua. Se on oikein. Sinulla on vaiva raajassasi. Se on oikein. Se on paraneva ja hermostuneisuus on jättävä sinut, niinpä jatka vain eteenpäin kotiisi, kiitä Herraa ja sano: “Ylistys Herralle!”

 “Jos sinä voit uskoa, kaikki asiat ovat mahdollisia.” Hyvä on.

¹⁸⁸    Uskotko sinä? Minä en tunne sinua, sinä olet vieras minulle. Mutta Jumala tuntee sinut. Uskotko Hänen voivan kertoa minulle syyn täällä oloosi, tai jotakin muuta sinusta? Uskoisitko sinä sen? [Nainen sanoo: “Kyllä.”] On kysymys toisesta naisesta, sinä et ole se, joka on sairas. Ei, sinä olet täällä jonkun toisen puolesta. Se on sinun äitisi. Kyllä. Hänellä myös on jotakin vikaa raajassansa. Se on oikein. Hän ei ole täällä. Hän on lähellä erästä paikkaa, joka näyttää minusta englantilaiselta, jossakin täällä alhaalla. Se on oikein, uskotko sinä? Hyvä on, kulje sitten eteenpäin. Hän on parantunut.

¹⁸⁹    Siellä oli kaksi naista. Yksi heistä oli paljon vanhempi, ja minä ihmettelin, missä se oli. Katsoin nähdäkseni, missä se oli. Herra Jumala tietää kaikki asiat, eikö tiedäkin? Ja Hän voi tehdä kaiken. Uskotteko te sen? Aamen. Eikö Hän olekin ihmeellinen? Minä rakastan Häntä. Hän on minun elämäni. Hän on kaikki, mitä minulla on. Hän on kaikki, mitä minä haluan.

¹⁹⁰    Voitelu seurasi tuota naista. Siellä istuu eräs toinen nainen, jota vaivaa hermostuneisuus, ja hänellä on kasvain käsivartensa alla. Onko se oikein? Kun tämä toinen nainen laski kätensä sinun päällesi, sinusta tuntui todella kummalliselta. Eikö se olekin oikein? Silloin Hän paransi sinut. Sinä tulet olemaan terve etkä tarvitse tätä kainalokeppiä. Katsokaa, missä hän on. Tuo nainen, joka rukoili täällä, näettekö. Huomasitteko te, mitä tapahtui, kun hän rukoili, ja minä rukoilin hänen puolestansa? Näettekö? Näin erään toisen naisen ja katsoin tuohon suuntaan. Siellä oli jokin suuri tunne. Heidän täytyy tuntea toisensa tai jotakin, tai he ovat tuttuja keskenään, koska tällä naisella oli tunne tämän naisen puolesta täällä. Ja sitten tämä nainen meni ja kosketti häntä, ja minä katsoin ja näin siellä toisella puolella jotakin, siellä hän seisoi. En ollut koskaan elämässäni nähnyt tuota naista. Jumala Taivaassa tietää sen. Oi! Miksi te epäilisitte?

¹⁹¹    Jos sinä voit uskoa, Hän voi ottaa nämä tavat pois sinulta. Uskotko sinä sitä? Uskotko sinä, että Hän parantaa sinut? Jatka eteenpäin, ja sinä olet lopettava juuri nyt, etkä enää koskaan polta toista savuketta. Mene, ja usko koko sydämelläsi. Pidä usko Jumalaan. Älä epäile.

¹⁹²    Uskotteko te? Onko meillä jo ollut kolmea? Pitäkää usko Jumalaan. Älkää epäilkö. Uskokaa ainoastaan. Uskotteko te, että voitelu on täällä nyt? [Seurakunta sanoo: “Kyllä. Aamen.”] Aamen. Älkää epäilkö. Uskokaa!

¹⁹³    Minä tulen laskemaan käteni sinun päällesi ja uskomaan. Tuletko sinä uskomaan minun kanssani? [Mies sanoo: “Kyllä.”] Jeesuksen Kristuksen Nimessä, olkoon tämä veli parantunut. Aamen. Pidä nyt usko, äläkä epäile. Hetkinen vain.

¹⁹⁴    Jotakin tapahtui siellä takana kuulijakunnassa, enkä minä voinut nähdä sitä, se on suoraan takaisin täällä. Uskon, että se on kätketty minulta juuri nyt. Tässä se on. Minä näen sen varjossa. Se on eräs mies, ja hän kärsii hermostuneisuudesta. Hänellä on poika, jolla on kaatumatauti. Usko koko sydämelläsi, herra. Uskotko sinä? Sitä se on. Hyvä on, laske kätesi tuon pojan päälle siellä, ja hän tulee olemaan kunnossa. Aamen. Ylistys Herralle.

¹⁹⁵    Uskotteko te nyt? Perkele ajatteli voivansa kätkeä sen minulta, mutta hän epäonnistui. Uskotteko te? Se liikkuu yhä jossakin. Oi, mikä armo ja huolenpito! Hetkinen. Siellä on toinen kaatumatautinen jossakin. Kyllä, tässä se on, juuri tässä. Sinä voit mennä takaisin Ohioon, ja olla terve, Herra Nelson T. Grant. Se on nimesi. Jos tulet uskomaan, nuo asiat tulevat jättämään sinut, eivätkä enää koskaan vaivaa sinua. En ole koskaan elämässäni nähnyt tuota miestä, enkä tiedä mitään hänestä.

 Te ette voi kätkeä sitä nyt, Pyhä Henki on täällä!

¹⁹⁶    Kumartakaamme nyt päämme ja ylistäkäämme Jumalaa. Herra Jeesus, me kiitämme Sinua. Sinä olet sama eilen, tänään ja iankaiken. Sinun armosi ei koskaan petä, Herra, se on sama koko ajan. Minä rukoilen, että Sinun suuri armosi ja hyvyytesi lepäisi ihmisten yllä. Sinä välitit tarpeeksi, Herra, tullaksesi ja vahvistaaksesi Itsesi. Sinä olet Jumala. Sinä olet tuo suuri Pyhä, tuo suuri Pyhä Henki. Voikoot nämä ihmiset nyt uskoa, Herra, kun he kulkevat tästä lävitse, niin että jokainen heistä on parantunut. Sinun voitelusi ollessa täällä, minä lasken itseni näiden nenäliinojen päälle. Minä rukoilen, Herra, että Sinä soisit nämä pyynnöt, Isä. Suo se, Herra, myöskin täällä kuulijakunnassa.

¹⁹⁷    Ja voikoon nyt jokainen Jumalallisessa Läsnäolossa oleva henkilö välittää tarpeeksi uskoakseen, että Sinä olet huolehtinut tarpeeksi ja noussut ylös viimeisenä päivänä kansasi keskuudessa, todistaaksesi sen! Sinä et voi parantaa heitä, Herra, Sinä et voi tehdä sitä, minkä Sinä jo olet tehnyt. Sinä olet jo parantanut heidät. Ja tämä on ainoa asia, mikä voidaan tehdä, saadaan heidät uskomaan. Ja Sinä huolehdit tarpeeksi, vaikka me horjummekin niin suuren epäuskon alla, kuitenkin Sinä huolehdit siitä, että näytät itsesi eläväksi, ja kuolleista ylösnostetuksi keskuudessamme. Voikaamme me heittää huolemme Sinun päällesi, niin että jokainen henkilö voi olla parantunut Jumalallisessa Läsnäolossa, sekä sielultaan, että ruumiiltaan. Jeesuksen Kristuksen Nimen kautta. Aamen.

¹⁹⁸    Hyvä on, tulkaa nyt suoraan tätä kautta, tulkoon ihmiset nyt suoraan tänne. Hyvä on Billy tulee kutsumaan heidät osa osalta. Älkäämme nyt enää puhuko, voitelu on minun ylläni, näettehän. Minä haluan laskea käteni teidän päällenne Tämän ollessa täällä. Näettekö? En voi pysähtyä tuossa erottamisessa. Jos teen sen… Kuinka monta täällä on niitä, joiden puolesta tulee rukoilla, nostaisitteko kätenne. Noin seitsemänkymmentä prosenttia ihmisistä. Se on nyt kymmentä vaille yksi, ja kastetilaisuus tulee seuraamaan tätä. Minä en voi tehdä sitä, mutta te voitte uskoa. Jos Hän huolehtii tarpeeksi näyttääkseen itsensä, tulisi teidän välittää tarpeeksi uskoaksenne se, eikö niin? Hyvä on, rukoilkoon nyt koko kuulijakunta. Ja Billy tai veli Neville tulee pitämään huolen tästä mikrofoonista. Pitäkäämme päämme kumarrettuina ja rukoilkaamme, sillä aikaa, kun rukousjono kulkee täältä lävitse. Minä tulen rukoilemaan jokaisen teidän puolestanne, lasken kädet teidän päällenne ja pyydän, että kaikki, mikä teistä on perkeleen omistuksessa, tulee jättämään teidät, kun te kuljette tämän voidellun kohdan alitse juuri nyt, jos minun täytyisi sanoa se sillä tavalla. Voitelu siellä takana on sama kuin täällä edessä. Mutta teidän uskonne tähden minä sanon sen sillä tavalla. Rukoilkoon jokainen nyt.

¹⁹⁹    Jeesuksen Kristuksen Nimessä olkoon tämä pieni poika parantunut. Aamen. Jumala, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, salli veljemme olla parantunut. Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Minä tottelen Sinun käskyäsi, Herra. Sinä sanoi: “Nämä merkit seuraavat uskovaisia.” Uskovaisia, molempia heistä. “Jos he laskevat kätensä sairaan päälle, he tulevat parantumaan.” Jeesuksen Nimessä, minä teen juuri sen. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, minä lasken käteni tämän veljen päälle. Aamen. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, minä lasken kädet veljemme ylle, hänen parantumisekseen. Aamen.

²⁰⁰    Hän huolehtii sinusta, sisar. Ja minä huolehdin tarpeeksi laskeakseni kädet päällesi. Huolehditko sinä tarpeeksi uskoaksesi? Aamen. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, olkoon se niin, että sisar tulee parantumaan.

²⁰¹    Jeesuksen Kristuksen Nimessä, olkoon veljemme parantunut. Jeesuksen Kristuksen Nimessä olkoon veljemme parantunut. Jeesuksen Kristuksen Nimessä olkoon sisaremme parantunut. Jeesuksen Kristuksen Nimessä olkoon veljemme parantunut. Jeesuksen Kristuksen Nimessä olkoon veljemme parantunut. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, olkoon sisaremme parantunut. Jeesuksen Kristuksen Nimessä olkoon veljemme parantunut. Jeesuksen Kristuksen Nimessä olkoon veljemme parantunut. Jeesuksen Kristuksen Nimessä olkoon veljemme parantunut. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, olkoon sisaremme parantunut. Jeesuksen Nimessä, paranna tämä sisareni, Herra. Jeesuksen Nimessä paranna tämä minun sisareni. Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna tämä sisareni. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna sisareni. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna sisareni. Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna sisareni.

 Veli, Hän huolehtii. Huolehditko sinä? Jeesuksen Nimessä, ole terve!

²⁰²    Olkoon jokainen nyt rukouksessa, jokainen rukoilkoon. Nämä ovat omianne, jotka kulkevat täältä lävitse.

²⁰³    Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni. Jeesuksen Nimessä, paranna tämä veljeni. Aamen Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna tämä veljeni. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna sisareni. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna sisareni. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna sisareni. Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni. Jeesuksen Kristuksen Nimessä paranna tämä sisareni. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna tämä sisareni, Herra. Jeesuksen Nimessä, paranna tämä sisareni. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna tämä sisaren: tämä veljeni. Paranna tämä sisareni. Paranna tämä sisareni, Herra. Paranna tämä sisareni, minä rukoilen Jeesuksen Nimessä. Paranna sisareni, Isä, Jeesuksen Nimessä. Paranna sisareni, Jeesuksen Nimessä.

²⁰⁴    Sisar, Hän huolehtii. Huolehditko sinä? Jeesuksen Nimessä, vastaanota parantumisesi. Jeesuksen Nimessä, vastaanota parantumisesi, sisar. Jeesuksen Nimessä, vastaanota parantumisesi. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, vastaanota parantumisesi. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna tämä sisareni. Paranna tämä sisareni, Isä, Jeesuksen Nimessä. Paranna tämä veljeni, Jeesuksen Nimessä. Paranna tämä sisar, Jeesuksen Nimessä. Paranna veljeni, Herra, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Paranna sisareni, Isä, Jeesuksen Nimessä. Paranna tämä veljeni, Jeesuksen Nimessä. Paranna sisareni, Jeesuksen Nimessä. Paranna sisareni, Jeesuksen Nimessä. Paranna tämä pieni poika, Jeesuksen Nimessä. Paranna veli Creech, Herra, Jeesuksen Nimessä. Paranna tämä sisaremme, Jeesuksen Nimessä. Paranna tämä sisaremme, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Paranna heidät, Isä, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.

²⁰⁵    Jumala siunatkoon sinua, veli: Onko tämä vaimosi? Herra siunatkoon sinua, veli. Paranna tämä veljeni, Jeesuksen Nimessä. Paranna tämä sisareni, Jumala, Jeesuksen Nimessä Paranna tämä sisareni, Jeesuksen Nimessä. Paranna tämä veljeni, Jeesuksen Nimessä. Paranna tämä sisareni, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Paranna tämä veljeni, Herra, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Paranna tämä sisareni, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Paranna tämä veljeni, Jeesuksen Nimessä. Paranna heidät, Isä, Jeesuksen Nimessä.

²⁰⁶    Minä tarjoan vilpittömän rukoukseni jokaisen puolesta. Huolehtikaa te nyt. Jeesus huolehtii. Jeesus lähetti Sanoman? Jeesus lähetti Henkensä. Jeesus lähetti Sanansa. Jeesus lähetti palvelijansa. Hän on huolehtinut kaikesta, entäs te? Jos te huolehditte, silloin uskokaa se ja vastaanottakaa se vilpittömyydellä, ja se on oleva tehty.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä sisareni.
Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jumala, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna tämä sisareni. Suo se, Isä.

Jeesuksen Kristuksen nimessä, paranna tämä rakas…?…

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä sisareni

Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Herra, Jeesuksen Nimessä, paranna hänet.

Oi, taivaan Jumala, osoita armoa ihmisille; suo se, Herra. Tulkoon liha ja voima Jeesuksen Kristuksen Nimessä

Jumala, Jeesuksen Nimessä, paranna tämä veljeni.

Jumala, tämä sisareni tässä tuolissa, rukoilen, että Sinä parantaisit hänet ja tekisit terveeksi, Herra, Jeesuksen Nimessä.

Jumala, paranna sisaremme tässä hänen hienossa rakkauden osoituksessaan, auttaessaan meitä…?… Jeesuksen Nimessä

Jumala, Jeesuksen Nimessä, paranna tämä sisareni.

Jumala, paranna veljeni, rukoilen, Jeesuksen Nimessä.

Jumala, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna tämä minun…?…

Jeesuksen Kristuksen Nimessä paranna…?…

Jeesuksen Kristuksen Nimessä paranna…?…

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna tämä sisareni.

Jeesuksen Nimessä, paranna…?… Herra.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä, Herra.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna minun…?… Herra.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna tämä sisareni.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna…?…

Paranna veljeni Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Paranna veli..?… [Tyhjä kohta nauhassa.] 

^206a Tulkaa kaikella kunnioituksella; älkää epäilkö mitään; vain uskokaa. Ja jokaisen nyt rukoillessa.

Tässä on meidän kansaamme kulkemassa ohitse, Jumalan lapsia. Uskokaa.

Paranna pieni sisaremme, Jeesuksen Nimessä.

Paranna minun kallis…?… Herra. Jumala, hän on odottanut niin kauan, olkoon tämä se hetki, jona…?…

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä…?….

Jeesuksen Nimessä…?…

Jeesuksen Nimessä, paranna hänet, Isä.

Jeesuksen Nimessä, paranna…?….

Jeesuksen Nimessä, paranna hänet, Isä.

Jeesuksen Kristuksen…?…

Jeesuksen Nimessä, laskemme kätemme…?…

Jeesuksen Nimessä, paranna hänet…?…

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna sisareni.

Paranna sisareni, Isä, Jeesuksen Nimessä.

Jeesuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä veljeni, Herra. Hän…?…

Nimessä…?…

Jumala, paranna minun…?…

Jumala, Jeesuksen Nimessä, paranna sisareni.

Jumala, Jeesuksen Nimessä, ota…?… veljestäni, Herra, ja tee hänet terveeksi, Isä…?…

Jumala, Jeesuksen Nimessä, paranna tämä veljeni.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä lankoni, rukoilen.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä sisareni, Herra, ja, Jumala, paranna hänet…?… Jeesuksen Nimessä.

Paranna sisaremme, Isä, Jeesuksen Kristuksen Nimessä…?… palvelija…?…

Oi, Jumala, kun kuulen joitain näitä pyyntöjä, anna sen olla niin. Anna sen olla niin Nimessäsi, Herra…?…

^206b Nyt, sillä tavoin se saadaan, veli, sillä Herra on tehnyt sen. Kiitos Herralle.

Katsokaa jollei tuo lapsi ole…?… Nyt, hän antaa minun tietää mikä sinulla on vikana. En vain kerro sitä ääneen…?… Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Oi, Jumala, tässä seisoo…?… Rukoilen hänen puolestansa, kun hän seisoo tässä Edithin puolesta. Me ajattelemme tuosta pienestä asiasta, Herra. Häntä varmaan juuri nyt. Hänen sisarensa seisoo hänen paikallansa, Herra, Suo, oi, Jumala, suo nämä pyynnöt, Jeesuksen Nimessä, hänen puolestansa.

Jumala, osoita armoa veljellemme ja paranna hänet, Isä, Jeesuksen…?…

Jumala, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, kosketa tätä kallista veljeäni ja tee hänet terveeksi, Isä.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna sisaremme.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna sisaremme.

Paranna veljemme, Isä, Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna tämä sisaremme.

Oi, Jumala, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna tämä…?…

Jumala, paranna tämä pieni poika, Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna veljemme, Herra.

Jeesuksen Nimessä, paranna meidän…?…

Oi, Jumala, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna sisaremme.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna tämä kristitty veli.

Kuule sisartamme…?… Jeesuksen Nimessä.

Oi, Jumala, paranna tämä sisaremme, rukoilen, Jeesuksen Nimessä.

Jumala, paranna sisaremme, sillä rukoilen Jeesuksen Nimessä.

Jumala, tee hänet terveeksi; suo se, Herra, Jeesuksen Nimessä.

^206c Jumala, kosketa veljeämme; se on Sinun Sanasi; Sinä lupasit sen, Herra, ja me tulemme uskoen, että…?… Jeesuksen Nimessä.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna sisaremme, Herra; hän on tullut vilpittömyydessä, uskoen nyt; voikoon hän mennä ja olla terve.

Jeesuksen Nimessä voikoon hän mennä ja olla parannettu, Herra.

Jumala, laske parantava kätesi tämän…?… Isä, voikoot he palata kotiinsa pyyntönsä kanssa. Oi, Jumala, suo parantuminen, Herra.

Paranna sisaremme, Isä, Jeesuksen Nimessä.

Paranna sisareni, Jeesuksen Nimessä.

Taivaan Jumala, paranna veljeni, Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Ja sisareni, Herran Jeesuksen Nimessä.

Paranna tämä…?… Herra, Jeesuksen Nimessä.

Paranna tämä kälyni, Jeesuksen Nimessä.

Paranna sisareni, Isä, Jeesuksen Nimessä.

Paranna veljeni, Herra, Jeesuksen Nimessä.

Nyt, Hän välittää, sinä myös teet niin, veli. Me ja anna ylistys Hänelle ja kiitä Häntä, ja usko…?… Suo se, Herra, monet ovat hänen taakkansa; kevennä niitä nyt, Isä, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna veljemme. 

^206d Voikoot te…?… Suo se…?…

Jumala, suo hänen parantuminen…?… rakkaat pyhät, jotka odottavat Pyhää Henkeä hänen ympärillään. Jumala, voikoon hän mennä ja uskoa Sinua. Suo se, Isä.

Jeesuksen Nimessä, voikoon hän mennä vapaana, Isä.

Jumala, Jeesuksen Kristuksen Nimessä…?…

Jeesuksen Nimessä…?… ja paranna hänet.

Jeesuksen Nimessä, paranna tämä sisareni.

Jumala, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jumala, Jeesuksen Kristuksen Nimessä…?…

Jumala, tee veljeni terveeksi, Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Jumala…?… tule…?… voima on tekevä hänet terveeksi.

Oi, Jumala, paranna sisaremme ja näytä hänelle, Herra, paikka täällä. Voikoon se mennä alas, Herra, ja voikoon hän…?… tuntea Jumalan voiman, Jeesuksen Nimessä…?… hänen pyyntönsä…?…

Jumala, paranna veljemme, Herra, ja olkoon hän terve.

Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna sisaremme, Jumala.

Jumala, paranna…?… tee hänet…?… niin monet. Suo, että he voivat nyt kaikki…?…

Paranna Herramme, rukoilen armoa, rakas Herra Jeesus…?…

Jumala, paranna tämä sisareni ja tee hänet terveeksi, Isä…?… Herra, ja monet ovat olleet hänen murheensa ja me jaamme ne. Nyt, voikoon hän olla…?… 

^206e Jeesuksen Nimessä, paranna tämä sisareni, Herra.

Paranna veljeni, Nimessä…?…

Jumala, paranna tämä veljeni, ja tee hänet terveeksi…?…

Paranna sisaremme, Herra, Jeesuksen Kristuksen…?…

Paranna sisareni, Jeesuksen Nimessä.

Paranna pieni veljeni, Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Jumala, paranna tämä veljeni, Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Jumala, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, paranna veljeni.

Jumala, paranna sisareni. Jeesuksen Nimessä, olkoon hän parannettu.

Jumala, paranna tämä veljeni, voikoon Jeesuksen Kristuksen Nimessä…?…

Oi, Herra, paranna hänet, Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Paranna…?… tämä sisar tässä, Herra, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, voikoon hän mennä ja…?…

Jumala, suo hänen pyyntönsä, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, rukoilen, että Sinä täyttäisit hänen pyyntönsä.

Jumala, sisar Spencer, suo Jumalan armon ja säälin, olkoon kun hän odottaa tässä hetkessä, aikana, jona hän voi heittää sen pois…?… Ja voikoon tulla terveeksi…?…

Jumala, veli Ungren…?… Jumala anna sen mennä…?… toitottaa Evankeliumia. Pidä hänet kunnossa, Jumala; suo se, Jeesuksen Nimessä.

Jumala…?… tässä huutamassa Nimeäsi…?… Rukoilen, että Sinun voimasi vapautta hänet nyt…?… vilpittömyydellä tämä pieni äiti tässä…?… eikö sen ole juuri seitsemäntenä päivänä, kun hänen pitäisi…?… Suo se, Isä, Jeesuksen Nimessä.

Jumala, hänen lastensa tähden, oi, Jumala, he ajelehtivat, ja monet heistä ovat sairaita, ja tuo tyttö on sairas ja hänen ei ole ollut…?… Oi, Jumala, rukoilen, että Sinä antaisit sen, Jeesuksen Nimen kautta.

Niin kiitollinen veli Tomista, Herra, rukoilen, että Sinä parantaisit hänet ja auttaisit häntä. Siunattu olkoon Nimi…?…

Täällä alhaalla on mies…?… Halutko, että myös sinun puolestasi rukoillaan, veli? Herra Jeesus…?…

^206f [Tyhjä kohta nauhassa.]

Hän huolehtii sinusta.
Hän huolehtii sinusta;
Läpi auringonpaisteen tai varjojen,
Hän huolehtii sinusta.

Vain heitä huolesi Hänen päällensä, sitten.

 Hän huolehtii sinusta. Hän huolehtii sinusta; Läpi auringonpaisteen tai varjojen, Hän huolehtii sinusta.

²⁰⁷    Huolehditteko te Hänestä? Huolehditteko te Hänen Sanastansa? Aamen. Herra siunatkoon teitä. Kumartakaamme päämme hetkeksi. Uskon vastanneeni näihin kysymyksiin, enkö tehnytkin sitä, jokaiselle teistä.

²⁰⁸    Hetki sitten tein pienen virheen kokouksen aikana, olen varma, että joku huomasi sen. Ja Herra juuri nyt osoitti sen minulle. Sanoin jotakin jollekin, vaikka se olisi ollut jollekin muulle. En voi nähdä tuota henkilöä, missä se oli, mutta se oli joku, jonka ylle asetin siunauksen jonkun muun asemesta. Ja minä… He kulkivat ohitse todella nopeasti, enkä pannut sitä merkille. Enkä minä… Kyllä, niin oli, näen sen nyt. Se on tämä mies ja nainen, jotka istuvat tässä. Jos en ole erehtynyt, puristin heidän käsiään eilen illalla motellihuoneessa tai motellin pihalla, täällä Jefferson Villa -motellissa. Sanoin jotakin tuolle miehelle ja sanoin “sisar” sen sijaan, että olisin sanonut “veli”, kun kuljitte ohitse. Huomasitteko te sitä? Tarkoitin sen vaimollesi. Hänellä on ollut vaivoja jo jonkin aikaa, pitkäaikainen vatsavaiva. Sinä olet Illinoisista rouva Mongaland, se on sinun nimesi. No niin, sinä tiedät, etten tuntenut sinua, mutta sinä olet juuri nyt kosketuksessa. Usko koko sydämelläsi, ja vatsasi on toimiva normaalisti niin kuin ennenkin, jos tulet uskomaan sen. Se on siksi, että voisitte nähdä, että koko ajan…

²⁰⁹    Ainoa asia, jonka tiedän, eilen illalla muistan ajatelleeni erästä miestä, ja ajattelin, että hänellä oli niin kaunis tukka, jakaus keskellä päätä, tällä harmaapäisellä miehellä, joka istuu täällä. Satuin katsomaan, ja siellä oli tuo Valo loistaen ympäri heidän yläpuolellaan sillä tavalla. Ja sitä se oli. Ja sitten näin tämän näyn tulevan. En tiennyt, keitä he olivat tai mitään muutakaan siitä. Tapasin tuon naisen siellä eilen illalla ja kysyin: “Oletko tulossa kokoukseen?” Hän sanoi: “Kyllä.” Mutta Jumalan armo veti sen suoraan takaisin, ja se oli hän. Huomasitko sitä rukousjonossa, veli, että sanottiin jotakin, joka meni ristiin? Se oli sisarelle sinun asemestasi. Kyllä, se meni tälle sisarelle täällä.

²¹⁰    Se on, että te, jotka kuljitte rukousjonon lävitse, voisitte tietää, että Herran Enkeli oli siellä. Se voi kutsua. Mutta teidän kutsuessanne, se heikentää, ja heikentää ja heikentää. Näettekö? Niinpä Hän huolehtii teistä, ja minä huolehdin teistä. Minä olisin vain voinut jatkaa eteenpäin neljä tai viisi lisäkertaa, ja ensimmäinen asia mitä olisi tapahtunut, olisi ollut se, että Billy olisi vienyt minut pois täältä saarnatuolista. Mutta ajattelin, minä olen elänyt täällä teidän kaikkien kanssa nämä vuodet ja kulkenut ristiin rastiin yli maan, joten varmasti te tiedätte, että rakastan teitä. Oi, minä rakastan teitä niin kuin olisitte lapsiani, ja te olette minun lapsiani Evankeliumissa. Minä olen synnyttänyt teidät Kristukselle, Evankeliumin kautta. Ja nyt, uskon, että olen vastannut näihin kysymyksiin täällä.

²¹¹    No niin, minä rakastan teitä. Ja minä ajattelin, että menisin ja laskisin käteni teidän päällenne, ja te olitte nähneet Pyhän Hengen tekevän sitä, ja sitten joku erehdys sattui minulle rukousjonossa sillä tavalla. Minä en huomannut sitä, jonon kulkiessa niin nopeasti, ja julistin siunauksen eräälle toiselle, ja sitten Pyhä Henki kokouksen jälkeen toi sen jälleen esille. Näettekö? Ettekö te näe, kuinka Hän huolehtii! Nyt huolehditteko te? Välitättekö te tarpeeksi sanoaksenne: “Tästedes jokin sydämessäni sanoo, että vaivani ovat ohitse, ja minä olen terve. Minä tulen olemaan terve”? Uskotteko te sitä? Nostakaa kätenne osoittaaksenne: “Minä uskon Sen!” Jumala siunatkoon teitä.

… Läpi auringonpaisteen ja varjojen,
Hän huolehtii sinusta.

²¹²    Tämä on vain suuri rakkauden juhla. Laulakaamme sitä ja puristakaamme käsiä toistemme kanssa…

Hän huolehtii sinusta,
Hän huolehtii sinusta;
Läpi auringonpaisteen ja varjojen,
Hän huolehtii sinusta.

²¹³    Olen pitänyt teitä niin pitkään tänä aamuna… Pastorini ei saarnaa niin pitkään kuin minä. Hän yrittää tuoda teille sanoman tänä iltana. Ja me annamme teidän tietää tuleeko seuraavana sunnuntaina olemaan kokousta. Jos minä en ole täällä, tulee kokoukset olemaan kaikesta huolimatta. Niinpä siunatkoon Herra nyt teitä kaikkia. Uskon, että kastetilaisuus on välittömästi.

²¹⁴    Niinpä, jos te nousisitte seisomaan hetkeksi. Laulakaamme se uudestaan. “Heittäkää huolenne Hänen päällensä, sillä Hän huolehtii teistä.” Ja nyt, jos te huolehditte Hänestä, sanokaamme: “Herra, minä tiedän Sinun huolehtivan minusta. Ja minä kohotan käteni merkiksi , että minä huolehdin Sinusta.” Ja pitäkäämme nyt käsiämme ylhäällä tässä rakkauden juhlassa, kun me laulamme.

Hän huolehtii sinusta,
Hän huolehtii sinusta;
Läpi auringonpaisteen ja varjojen,
Hän huolehtii sinusta.

²¹⁵    Ja nyt, kumartaessamme päämme, sanokaa… [Veli Branham hyräilee Hän huolehtii sinusta.] Oi, minun Herrani suloisuutta. Ettekö te tunne Hänen rakkautensa vetävän teitä juuri nyt lähemmäksi Häntä? Sanokaa: “Herra, minä rakastan Sinua. Huolehdi Sinä minusta, Herra. Sinä huolehdit niin, että kun minä olin syntinen Sinä kuolit minun puolestani. Sinut oli haavoitettu minun rikkomusteni tähden, ja Sinun haavoillasi minut parannettiin.”

Hän huolehtii sinusta,
Hän huolehtii sinusta;
Läpi auringonpaisteen ja varjojen,
Hän huolehtii sinusta.

²¹⁶    Muistakaa se nyt, kun päänne ovat kumarrettuina. Minä pyydän veli Edwardsia tulemaan tänne ja lopettamaan rukouksella. Mutta sitä ennen, hyräilkäämme se uudestaan. [Veli Branham alkaa hyräillä Hän huolehtii sinusta.] Muistakaa, on aurinkoista tai varjoista, Hän yhä huolehtii teistä. Hän on huolehtinut, entä te? Sanokaa: “Kyllä, Herra, minä lupaan huolehtia. Minä teen sen juuri nyt. Tästedes minä huolehdin. Minä pidän huolen todistuksestani.” [Veli Branham jatkaa hyräilemistä.] “Hän huolehtii teistä.” Veli Edwards.