63-0707M SYYTÖS
(Indictment, The)
Jeffersonville, Indiana, USA, 7.7.1963

¹       Kiitoksia, veli Neville. Jääkäämme nyt hetkeksi seisomaan rukousta varten. Kumartakaamme päämme. Onko yhtään suullista rukouspyyntöä, jotka haluaisitte tehdä tunnetuksi vain Jumalalle kohottamalla kätenne, sanokaa: “Minä…”? Pitäkää nyt mielessänne se, mitä haluatte pyytää Häneltä, ja uskokaa se koko sydämestänne, kun minä rukoilen myös teidän puolestanne.

²       Taivaallinen Isä, me pidämme suurena etuoikeutena, että saamme tulla Herran huoneeseen tämän kaltaisena synkkänä päivänä, ja kun näemme Jumalan auringonvalon paistavan ja kuulemme Pyhän Hengen laulavan ihmisten kautta ja puhuvan ihmisten kautta, se saa aikaan pienen auringonpaisteen sisimpäämme. Me kiitämme Sinua tästä taivaallisesta auringon paisteesta sydäntemme ympärillä. Kuinka me kiitämmekään Sinua siitä.

³       Nyt, he ovat, Sinun kanssasi on juuri kohottanut kätensä tässä seurakunnassa, koska heillä on pyyntöjä, joihin he haluaisivat Sinun tänä aamuna vastaavan. Ja minä rukoilen, Isä, että Sinä vastaisit jokaiseen heidän pyyntönsä. Niitä on niin paljon pinottuna tälle pöydälle, ja monia pyyntöjä on kaikkialla. Ihmiset ovat sairaita, kärsiviä, on puhelinsoittoja, kaukopuheluja noin viisikymmentä päivässä. Oi, Jumala, mitä meidän tulee tehdä? Vain johdata meitä, Herra. Me, me emme tiedä, mihin suuntaan mennä, tai mitä tehdä, mutta Sinä, Sinä voit ohjata nämä asiat. Ja me rukoilemme, että Sinä soisit sen meille, koska tarkoituksemme on, Herra, että kuinka pitkään Sinä oletkaan antanut meille elämää maan päällä, me haluamme käyttää sen Sinun kunniaksesi. Opasta Sinä nyt meitä noissa asioissa, Isä.

⁴       Siunaa meitä tänään, kun kokoonnumme yhteen kuullaksemme Herran Sanaa, laulaaksemme lauluja, rukoillaksemme. Kuule meidän rukouksiamme. Iloitse kanssamme lauluissamme ja puhu meille Sanan kautta, sillä me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä. Aamen.

Voitte istuutua.

⁵       En yksinkertaisesti tiedä, mitä muuta paikkaa voisin pitää suurempana etuoikeutena, jossa voisin seistä, kuin seistä saarnastuolissa murtamassa Elämän Leipää odottaville, nälkäisille ja janoisille ihmisille. Ja tämä on suuri etuoikeus.

⁶       Haluaisin ensimmäiseksi kysyä, onko ketään Wrightin perheestä täällä, Hattie tai Orville tai joku? Hattie on. Onko Orville kanssasi, Hattie? Hyvä on, kysy, tulisiko hän käymään kotiini välittömästi, koskien sitä, mistä puhuin hänelle, tiedäthän. Hän pistäytyköön luonani, jos vain voi. Unohdin tuoda sen mukanani tänä aamuna. Se on jotakin heidän pikku koiralleen, joka heillä siellä on. Niinpä minä vain… Ehkä te haluaisitte lähtiessänne ajaa sieltä talon ohitse kokouksen jälkeen.

⁷       Ja nyt, Edith, Hattien sisar, me tiedämme, että tuo pieni tyttö on ollut raajarikkoinen pienestä lapsesta alkaen, ja nyt hän on nainen ja on hyvin huonossa tilassa. Nyt minä… Noin vuosi sitten menin sinne, kun hänellä oli ensimmäinen kohtauksensa, ja Jumalan armon avulla välittömästi totesin, mikä hänen vaivansa oli. Nyt, itse asiassa, se, mikä tuota lasta vaivaa…

⁸       Hän istuu raajat yhteen puristautuneina eikä voi edes liikuttaa niitä erilleen toisistaan. Se johtuu valtavasta paineesta hermojärjestelmässä. Mutta hänellä ei ole mitään fyysistä vikaa sen lapsihalvauksen lisäksi, joka hänellä oli noin kuuden kuukauden ikäisenä. Hän huusi ja itki lähes koko elämänsä ajan, kunnes me rukoilimme hänen puolestaan monia vuosia sitten, ja hän on ollut onnellinen aina siitä lähtien, aina noin viime vuoteen asti.

⁹       Ja nyt, itse asiassa on kyse vaihdevuosista, toisin sanoen elämän muutosvaiheesta, ja hänen hermonsa ovat niin hirvittävässä tilassa. Ja tuo pikkunainen on saanut mieleensä, että hän on kuolemassa, että hän yksinkertaisesti ei tule elämään, ja elää vain tunnista toiseen. Ja te tiedätte, kuinka hirvittävää aikaa se on terveille ja voimakkaillekin naisille. Joskus heidän on otettava hormonipistoksia ja mentävä laitoksiin ja otettava tuona aikana shokkihoitoja ja kaikenlaista.

Inhimillisen olennon elämässä on kaksi muutosvaihetta.

¹⁰   Heidän on muututtava pojasta mieheksi, tytöstä naiseksi. Noin kuusitoista- tai seitsemäntoistavuotiaina heistä tulee kuin joukko huligaaneja. Ja jos te vain kärsisitte heitä tuon ajan, heidän ollessa tuossa iässä. Minulla on tytär, joka on siinä iässä juuri nyt, Rebekka. Rukoilkaa hänen puolestaan. Ja Billy, oi, jokaisen meistä on tultava tuon kiihkeän iän ohitse, joten meidän on kärsittävä heidän kanssaan ja käsitettävä, että kyseessä on jotakin, jonka lävitse heidän on mentävä.

¹¹   Ja nyt, Edith on vain seitsemän vuoden välein tapahtuvassa muutoksessa. Joka seitsemäs vuosi teidän elämänne muuttuu, seitsemän kertaa seitsemän, näettehän, ja se tekee siitä jotenkin vaikeaa. Se on täydellinen muutos, ja se vaivaa naisia. Miehet saavat tavallisesti jonkinlaisia omituisia päähänpistoja tuona aikana, ja joskus he jättävät vaimonsa. Mutta naiset ovat sen jälkeen hedelmättömiä. Ja me kaikki menemme sen lävitse. Meidän täytyy muistaa, että ne ovat asioita, joita meidän tulee kantaa toistemme kanssa ja ymmärtää noita asioita.

¹²   Ja pieni Edith on tullut tähän tilaan ja on menettänyt paljon painoa ja näyttää huonolta. Ja sanoisin teille, jonakin iltana, ei kaikki yhtä aikaa, mutta vain tehkää pieni vierailu sinne. He valvovat hänen kanssaan päivin ja öin. Ja pikku vierailu sinne tästä tabernaakkelista ja näistä eri sisar-tabernaakkeleista täällä, jotkut teistä ihmisistä, menkää tapaamaan Wrightin perhettä. Olen varma, että he tulevat arvostamaan sitä. Menkää sinne ja istukaa heidän kanssaan pieni hetki, puhukaa heille ja puristakaa heidän kättään, jos ei muuta, niin tehkää sinne pieni ystävällinen vierailu.

¹³   Me unohdamme sen niin helposti, tiedättehän. Ja kun se tulee oman kotimme kohdalle, silloin me arvostamme sitä. Ja meidän täytyy muistaa, että myös toiset arvostavat sitä. Tiedän, että olisitte tehneet sen, jos olisitte tienneet tästä tilanteesta. Mutta te ette tienneet siitä, joten sen vuoksi minä kerroin siitä teille tänä aamuna.

¹⁴   Menkää ja vierailkaa Wrightin perheen luona ja yrittäkää rohkaista Edithiä. Älkää sanoko hänelle, että hän näyttää huonolta. Sanokaa, että hän näyttää hyvältä, ja että hän tulee olemaan kunnossa, niin kuin tuleekin, jos me vain kannamme häntä rukouksessa. Sitä varten me olemme täällä. Hän on meidän sisaremme, ja me olemme täällä tukeaksemme tuota lasta tällaisina aikoina, aivan samoin kuin haluaisin itse jonkun tukevan ja rukoilevan puolestani, kun mennen koetusteni lävitse, ja niin kuin tekin haluatte jonkun tekevän teille.

¹⁵   Ja arvelisin, että Wrightin perhe, ja veli Roy Slaughter ja sisar Slaughter, ovat olleet pitkään yksi vanhimmista jäsenistä, jotka kokoontuvat täällä. Näin heidät juuri muutama hetki sitten ja heilutin heille, kun he tulivat sisälle, ja ajattelin itsekseni, kun ajoin nurkan ympäri: “Kuinka monia vuosia olenkaan nähnyt veli ja sisar Slaughterin ottavan paikkansa tässä seurakunnassa myötä- ja vastoinkäymisissä ja ovat yhä menossa eteenpäin?” Ja Wrightin perhe, ja muut sen kaltaiset, te arvostatte noita ihmisiä. Näettekö? Ja osoittakaamme, että arvostamme heitä.

¹⁶   No niin, tänään minulla on pitkä sanoma. Se koskee syytteeseen panoa.

¹⁷   Ja sitten kuulin, että tänä iltana on ehtoollinen ja jalkojenpesu, ja niin edelleen. Pastori tulee puhumaan ja meillä on… me tulemme tänne. Ja jos te olette lähistöllä, tulkaa ja nauttikaa pastorin sanomasta, jonka hän on saanut Herralta. Ja sitten on myös jalkojenpesu ja ehtoollinen tänä iltana, joten se on oleva hyvin tapahtumarikas ilta. Niinpä me olemme iloisia, jos te voitte tulla, jos teillä ei ole toista paikkaa, minne mennä.

¹⁸   Ja me arvostamme Don Ruddellia, veljeämme, ja veli Jacksonia, näitä veljiä, jotka ovat yhteydessämme olevista sisarseurakunnista, veli Jack Palmeria tässä, joka paimentaa ryhmää Georgiassa. Ja me haluamme arvostaa näitä miehiä koko sydämestämme, sillä niinä kertoina, kun meillä on kokouksia täällä, ja minä tulen käymään täällä, he tulevat vierailemaan luonamme. Ja me arvostamme sitä.

¹⁹   Näen tänä aamuna täällä hyvän ystäväni tohtori Lee Vaylen ja hänen vaimonsa. Tunsin ensin sisar Vaylen ja katselin ympärilleni nähdäkseni, missä veli Lee oli. Minulla on, niin kuin tuo vanha etelävaltiolainen ilmaus kuuluu, “kana kynittävänä hänen kanssaan”. Milloin tahansa minä… Etsin häntä siellä kokouksissa joka päivä, että hän olisi tullut ja auttanut minua. Sanoin: “Hyvä on, jos Lee tulee, annan hänen saarnata ja minä vain rukoilen sairaiden puolesta.” Ja me teimme kaikkemme löytääksemme hänet, mutta emme voineet löytää häntä. Niinpä minulla on kana kynittävänä hänen kanssaan, kunhan pääsen keskustelemaan hänen kanssaan Ja me olemme iloisia, että veli ja sisar Vayle ovat täällä tänä aamuna.

²⁰   Ja ehkä täällä on monia muita, joita emme ole nähneet. Näen tässä erään sisaren, uskoisin, että hän on Chicagosta. En voi… Tunnen tuon ryhmän tässä, mutta en muista tarkkaan heidän nimiään. Niinpä me arvostamme heitä kaikkialta, mistä tahansa te olettekin.

²¹   Näen nämä veljet tässä, kaksi nuorta miestä, (ainakin he ovat nuoria palvelutehtävässä), jotka tulee tänä aamuna vihkiä palvelukseen. Kaksi värillistä veljeämme New Yorkista ovat saaneet juuri valtakirjansa Filadelfia Seurakunnan kautta, ja he ovat antaneet tämän seurakunnan paikaksi, josta he ovat tulossa. Ja me tulemme laskemaan kädet heidän päällensä, että Jumala siunaisi heidän palvelutehtävänsä New Yorkissa. Meillä on siellä kaksi tai kolme pientä seurakuntaa. Uskon, että veli Milanolla on yksi noista pikku ryhmistä siellä, ja me arvostamme heitä. Ja tässä on menossa kaksi lisää pitääkseen siellä kokouksia ihmisille. Ja me arvostamme näitä asioita.

²²   Herra siunatkoon teitä runsaasti. On niin monia, katson ympärilleni ja näen niin monia teistä. En vain saa mieleeni kaikkien heidän nimiään, mutta tiedän, että Hän ymmärtää.

²³   No niin, jos sisaremme, pianisti, tai joku heistä tulisi tänne ja soittaisi meille.

Kun tulinen hiili oli koskettanut profeettaa,
Tehden hänet niin puhtaaksi kuin puhdas voi olla,
Ja kun Jumalan ääni sanoi: “Kuka on menevä puolestamme?”
Silloin hän vastasi: “Tässä olen minä, lähetä minut!”

²⁴   Kun me asetamme palvelukseen nämä saarnaajat laskemalla kädet heidän päällensä. No niin, me käsitämme, että Kirjoitusten mukainen tapa asettaa sananpalvelija tehtävään, on laskea kädet hänen päällensä. Uskon, että siinä meidän myöhäissateen-veljemme tai battlefordilaiset, ja niin edelleen, ovat menneet sekaisin, kun he näkevät, että käsien päälle laskemisen kautta annettaisiin hengellisiä lahjoja. No niin, me emme usko, että lahjat tulevat kätten päälle laskemisen kautta. Me uskomme, että kätten päälle laskeminen vahvistaa sen, jonka me olemme jo nähneet. Ymmärrättekö? Se on “aamen”. Näettekö?

²⁵   Nyt, kun he laskivat kädet Timoteuksen päälle, ja noiden veljien päälle, he olivat jo huomanneet, että noissa miehissä oli tuo lahja. Muistakaa: “Viritä palavaksi se lahja, joka sinussa oli, joka tulee isoäidiltäsi Loiselta.” Ja he olivat nähneet tämän Timoteuksessa, ja sen vuoksi vanhimmat laskivat kätensä hänen päälleen ja asettivat hänet tehtävään. He eivät laskeneet käsiä jonkun miehen päälle, josta ei koskaan ollut havaittu mitään. Näettekö? Ja he vain pyysivät siunausta heille, ja me kaikki uskomme sen. Niinpä me emme anna hengellisiä lahjoja. Me ainoastaan tunnistamme ne ja laskemme kädet heidän päällensä vahvistaaksemme ne, sen että me uskomme Jumalan tehneen sen kaltaisia asioita ihmisille.

²⁶   Huomaisin tänä aamuna siellä aivan takana veli McKinneyn, uskon, että se on Kinney tai McKinney. Tämä metodistisaarnaaja, joka istuu siellä takana, myös vihittiin aivan äskettäin täällä puhujanlavalla, että hän puolustaisi linnaketta siellä ylhäällä Ohiossa, veli ja sisar Dauchin ja tuon ryhmän kanssa Ohiosta.

²⁷   Oi, se että me kaikki kokoonnumme yhteen näistä pienistä paikoista, on ihmeellistä. Me emme ole mikään kirkkokunta, eikä meillä ole minkäänlaisia siteitä, ainoastaan Jeesus Kristus, siinä kaikki, näettekö, me vain “istumme yhdessä taivaallisissa paikoissa”.

²⁸   Hyvä on sisar, tahtoisitko antaa meille… Laulakaamme yksi säkeistö tästä “Kun tulinen hiili oli koskettanut profeettaa”. Laulakaamme se nyt yhdessä.

Kun tulinen hiili oli koskettanut profeettaa,
Tehden hänet niin puhtaaksi kuin puhdas voi olla,
Kun Jumalan ääni sanoi: “Kuka tahtoo mennä puolestamme?”
Silloin hän vastasi; “Tässä olen minä, lähetä minut!”
Puhu, Herrani; puhu, Herrani;

Tulisitteko, veljet, nyt eteen.

Puhu ja minä tulen nopeasti…

²⁹   Tulisivatko eteen myös toiset saarnaajaveljet, tämän tabernaakkelin yhteydessä olevat, jotka tulevat laskemaan kädet heidän päälleen, veli Ruddell, veli Lamb ja he. Juuri tänne, tulisitteko.

…minä tulen nopeasti vastaamaan: “Herra, lähetä minut!”

Nyt, voisitteko laulaa hiljaa.

Oi, miljoonat nyt synnissä ja häpeässä kuolevat;
Kuule heidän surullista ja katkeraa huutoaan;
Kiirehtikää veljet, kiirehtikää heidän avukseen;
Nopeasti vastatkaa: “Mestari, tässä minä olen!”
Puhu, Herrani; puhu, Herrani;
Puhu, ja minä tulen nopeasti vastaamaan Sinulle
Puhu, Herrani; puhu, Herrani;
Puhu, ja minä tulen vastaamaan: “Herra, lähetä minut!”

³⁰   Mikä on sinun nimesi, veli? [Veli Hunt sanoo: “Orlando Hunt.”] Veli Orlando Hunt New Yorkin kaupungista, eikö niin? Ja veli…? [Veli Coleman sanoo: “Joseph Coleman.”] Joseph Coleman.

Jos te nyt kääntyisitte kuulijakuntaa päin, veljeni.

³¹   Veli Huntilla ja veli Colemanilla on sydämellään Jumalan kutsu. Ja niin kuin juuri lauloimme tuon laulun “Siellä miljoonat nyt synnissä ja häpeässä kuolevat”, samoin he ovat kuulleet tuon surullisen ja katkeran huudon. Ja me pyydämme heitä: “Kiirehtikää veljet, kiirehtikää heidän avukseen.” Näettekö? Nopeasti vastattiin: “Mestari, tässä minä olen!” Sillä tavoin he vastaavat tänä aamuna.

³²   Ja me, tämän seurakunnan ja tämän ryhmän veljinä, vahvistamme tämän laskemalla kädet heidän päällensä ja antamalla heille yhteyden oikean käden, jotta he olisivat Jeesuksen Kristuksen todistajia meidän kannattaessamme heitä täällä, niin että tuemme heitä kaikessa, mikä on kunniallista ja oikein Evankeliumissa. Me tulemme rukoilemaan jatkuvasti näiden miesten puolesta, että Jumala käyttäisi heitä omaksi kunniakseen. Ja olkoon heidän palvelustehtävänsä rikasta ja suurta New Yorkissa. Voikoon heidän elämänsä olla täynnä palvelusta Hänelle, niin että he tuovat kalliita lyhteitä Valtakuntaan. Voikoon heillä olla pitkä ja onnellinen elämä. Vahvistakoon Herra Jumala heitä iätikestävällä läsnäolollansa ja antakoon heille terveyttä ja voimaa ja pitäköön heidät palveluksessaan, kunnes Jeesus Kristus on kutsuva heidät iankaikkiseen kotiin levon satamassa.

³³   Olkoon tämä seurakunta nyt… kun me sananpalvelijat menemme ja laskemme kätemme heidän päälleensä.

³⁴   Taivaallinen Isämme, me laskemme kätemme veli Huntin päälle Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä, kun se, mitä me olemme saaneet tietää hänestä, Herra, on ollut vanhurskasta. Ja me kiitämme Sinua tästä kutsusta hänen elämässään, tästä palveluksesta. Herra, puhu tämän veljen kautta, voita sieluja, tuo vapautus, Herra, niille, jotka ovat vankeudessa, jotka ovat sairaita sekä henkisesti että fyysisesti ja hengellisesti. Herra, anna hänelle suuri palvelustehtävä, että hän voisi tien päässä katsoa taaksepäin tuota pitkää polkua ja nähdä, että hän on kyennyt Jumalan armosta vangitsemaan jokaisen vihollisen. Jeesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta me pyydämme sitä. Aamen!

³⁵   Veli Colemanin päälle me myös laskemme kätemme todistajina, Herra, vahvistaaksemme hänen kutsunsa, sen, että me, tämä seurakunta, tämä ihmisryhmä, uskomme häneen Kristuksen palvelijana. Ja me pyydämme, että Sinä siunaat häntä ja annat hänelle suuren, valtavan palvelutehtävän, niin että hän tulee voittamaan sieluja Herralleen ja vapauttamaan vangitut ja murtamaan Saatanan voimat, jotka ovat niiden ihmisten ympärillä, joiden kanssa hän on kosketuksissa. Anna hänelle, Herra, hedelmällinen elämä, hyvä terveys ja voimaa. Ja myöskin, kun hän tulee tien päähän, Jumala, suo että hän voi katsoa taakseen tuota pitkää polkua ja nähdä, kuinka hän, Jeesuksen Kristuksen armosta, on kyennyt murtamaan jokaisen vihollisen kahleen Jumalan kunniaksi.

³⁶   Taivaallinen Isä, voikoot nämä miehet nyt elää ja tehdä työtä Jumalan elonkorjuussa. Voikoon Sinun siunauksesi levätä heidän yllään, ja ole heidän kanssaan tuohon aikaan asti, jolloin me kaikki kokoonnumme suuren Mestarimme jalkojen juuressa. Jeesuksen Kristuksen Nimessä me pyydämme sitä. Aamen!

³⁷   Jumala siunatkoon sinua veli Hunt ja antakoon sinulle hedelmällisen palvelustehtävän. Jumala siunatkoon sinua veli ja antakoon myös sinulle hedelmällisen palvelustehtävän, veli. Jumala siunatkoon teitä. Laulakaamme uudestaan:

Kun tulinen hiili oli koskettanut profeettaa,
Tehden hänet niin puhtaaksi kuin puhdas voi olla,
Kun Jumalan ääni sanoi: “Kuka haluaa mennä puolestamme?”
Silloin hän vastasi: “Tässä olen minä, lähetä minut.”
Oi, puhu, Herrani; (puhukoon Hän monille nuorille sydämille)…puhu, Herrani; (Jumalan kutsumille)
…tulen nopeasti vastaamaan Sinulle.
Puhu, Herrani; puhu, Herrani;
Puhu, ja minä vastaan: “Herra, lähetä minut!”

³⁸   Kuinka me kiitämmekään Herraa tänä aamuna, että seurakunnalla on tänä aamuna tämä suuri kunnia olla todistamassa sananpalvelijoiden lähettämistä kentälle näinä viimeisinä päivinä. Lähteköön Jumalan armo kanssanne, veljeni. Toivon, että Hän lähettäisi teidät ulkomaiden kentille ja ympäri maailman, missä on niin kova tarve, jotta saarnaisitte näitä Jeesuksen Kristuksen tutkimattomia rikkauksia. Maailmassa on niin kova tarve tänä päivänä.

³⁹   No niin, on niin paljon näitä hyviä asioita, että meidän täytyy ottaa vain vähän sieltä ja vähän täältä saadaksemme sen kaiken mahtumaan tänä aamuna tähän kokoukseen. Nyt tänään me olemme… Minä puhun aiheesta, jonka minä… Joskus en haluaisi lähestyä näitä todella kauhistuttavia aikoja.

⁴⁰   Nyt, viime sunnuntaina, jos jotkut teistä eivät olleet täällä, eivätkä saaneet tuota sanomaa Kolmannesta maastamuutosta, niin jos haluatte ääninauhat, uskon teidän tulevan nauttimaan siitä: Kolmas maastamuutto.

⁴¹   Mikä meillä on, sairas poikako täällä jossakin? Oi, pieni raajarikkoinen poika. Kyllä! Siunatkoon Jumala häntä. Näin on. Hyvä on. Aivan kokouksen lopussa me tulemme rukoilemaan sairaiden puolesta. Ymmärrättekö? Niinpä me, me olemme…

⁴²   Pyydämme teitä, jos ehkä voitte saada tuon sanoman Kolmannesta maastamuutosta, kun tuo Valo, tuo Herran Enkeli, joka on kutsunut ihmiset maastamuuttoon, on kolmannen kerran näkyvällä tavalla ilmaissut itsensä maan päällä maastamuuton yhteydessä. Ymmärrättekö? Minulle se on todella merkittävä asia: kolmas maastamuutto.

⁴³   Ettehän pahastu, jos otan takkini pois? [Seurakunta sanoo: “Emme.”] Tabernaakkelissa on kauhean kuuma tänä aamuna, ja meidän ainoa ilmastointilaitteemme olette te, kun te leyhyttelette itseänne omin voimin. Niinpä me suunnittelemme, että me jonakin päivänä asennamme tänne jäähdytysjärjestelmän, niin pian kuin voimme saada asiat siihen kuntoon.

⁴⁴   No niin, me arvostaisimme sitä, jos tahtoisitte kuulla tuon sanoman: Kolmas maastamuutto. Nyt, meillä on ollut monia maastamuuttoja, mutta me voimme ehdottomasti osoittaa sormellamme niitä kolmea maastamuuttoa, jolloin Jumala on Tulipatsaan muodossa tullut alas kutsumaan ja erottamaan ihmisiä. Ja nyt, se erottaa ihmiset.

⁴⁵   Ja me huomaamme, että kun Hän kutsui ensimmäisen maastamuuttonsa, Hän kulki heidän edellään Tulipatsaassa johtaakseen heidät siihen maahan, jossa Hän myöhemmin ilmestyi heidän eteensä Miehen muodossa, jota kutsuttiin Jeesukseksi Kristukseksi. Hän tuli Jumalasta ja meni Jumalaan. Ja sitten Hänet hylättiin. Ja Hän tuli silloin kutsuakseen ihmiset ulos siitä muodollisesta tilasta, johon he olivat joutuneet, aivan samoin kuin he olivat olleet siellä alhaalla Egyptissäkin antautuneina syntiin ja egyptiläisten tapoihin. Ja Jumala kutsui heidät ulos.

⁴⁶   Ja nyt me näemme, että toisella kerralla he olivat joutuneen Rooman Imperiumin valtaan. Ja he olivat menneet uskontunnustuksiin ja menneet pois todellisesta vilpittömästä palvonnasta, ja sitten Jumala uudestaan lähetti toisen maastamuuton. Ja Hän ilmestyi Miehen muodossa, joka johti ihmisiä.

⁴⁷   Ensimmäisessä maastamuutossa Hän oli Tulipatsas. Sitten kun Hän tuli maan päälle Karitsana sinne, minne Hän oli johdattanut heidät. Kuinka kaunis esikuva se nyt onkaan Seurakunnan johdattamisesta Tuhatvuotisvaltakuntaan. Me olemme näkevä Hänet sellaisena kuin Hän on. Meillä tulee olemaan Hänen oman kirkastetun ruumiinsa kaltainen ruumis.

⁴⁸   Ja tänä päivänä, Evankeliumin Valon heijastuessa Valosta, Tulipatsas on näkyvänä joukossamme! Tiede on nähnyt Sen. Se on ollut aikakauslehdissä ympäri maailman. Ja Se on sekä tieteellisesti että hengellisesti tunnistettu samaksi Tulipatsaaksi samojen merkkien ja samojen asioiden mukaisesti, joita Se on aina tehnyt. Ja nyt, keskellä aikaa, jolloin on paljon kaikenlaista fanaattisuutta ja asioita, Jumala kuitenkin aina tekee itsensä tunnetuksi. Me näemme tämän nyt.

⁴⁹   Ja kuinka ihana asia onkaan tietää, että jonakin päivänä tämä maallinen maja, tämä vanha hauras ruumis, jossa olemme sairaita ja vaivattuja, tullaan muuttamaan ja tekemään Hänen oman loistavan ruumiinsa kaltaiseksi. Silloin me tulemme näkemään Hänet sellaisena kuin Hän on ja tulemme olemaan Hänen kanssaan siinä maassa, johon olemme matkalla tänä päivänä. Oi, se saa meistä tuntumaan siltä, että haluaisimme seistä ja laulaa: “Olen matkalla Luvattuun Maahan.” He tulevat luultavasti laulamaankin sen kastetilaisuudessa, koska se on meidän kastelaulumme.

⁵⁰   Nyt veljille sekä täällä että niissä maissa, joihin nämä ääninauhat menevät, ja se tarkoittaa ympäri maailmaa. Tätä sanomaa ei ole osoitettu jollekin määrätylle yksilölle. Emmekä me haluaisi ihmisten ajattelevan, että me olisimme jonkinlainen klaani tai joukko fanaatikkoja, jotka olemme kokoontuneet yhteen “erottaaksemme itsemme niistä, joilla nähtävästi ei ole uskoa”, tai erottaa itsemme ja ollaksemme jotakuta vastaan tai Jumalaa vastaan tai seurakuntaa vastaan. Me olemme seurakunnan puolesta, mutta me yritämme osoittaa Pyhän Hengen mukaisesti ja Hänen avullaan, mikä on syynä tähän erotteluun, joka meillä on tänä päivänä. Me emme usko siihen.

⁵¹   Me uskomme, että kaikkien seurakuntien tulisi olla yhteydessä keskenään eikä olla eroteltuina, metodistit omassa ryhmänään, baptistit omanaan, ykseys ja kolminaisuus, ja mitä meillä sitten onkin, kaikki eroteltuina toisistaan. Me uskomme, että sen pitäisi olla yhdessä yhtenä suurena toisiinsa yhdistyneenä Jeesuksen Kristuksen Ruumiin ryhmänä, joka odottaa tuota ihanaa tulemusta. Heidän ei pitäisi lainkaan olla eroteltuja toisistaan.

⁵²   Ja erottamiseen on oltava jokin perussyy, jonka takia me emme ole yhdessä. Ja tutkiessani sitä, käsitän, ettei syynä voi olla meidän ihomme väri, koska keltaisia, mustia, ruskeita ja valkoisia on kaikissa eri organisaatioissa. Se ei johdu siitä, minkä kaltaista ruokaa me syömme. Me kaikki syömme samaa ruokaa, me käytämme samankaltaisia vaatteita, ja niin edelleen. Mutta näen, missä perussyy on: se on siinä, että ihmiset ovat menneet pois Evankeliumin opetuksen kuljetulta polulta, he kaikki.

⁵³   Ja tulisi olla joku tapa, miten voitaisiin ehdottomasti osoittaa, mikä on oikein ja mikä väärin. Ja ainoa tapa, miten te koskaan tulette tekemään sen, on olla tulkitsematta Sanaa, ainoastaan lukea Se sillä tavalla, kuin Se on [kirjoitettu], ja uskoa Se niin.

⁵⁴   Jokainen antaa Sille oman tulkintan­sa ja saa Sen sanomaan jotakin erilaista. Se tuo sen takaisin alkuperäiseen katolisen kirkon organisaatioon. Katolinen kirkko uskoo, että Jumala on kirkossansa, ja ettei Sanalla ole mitään tekemistä sen kanssa, vaan että Jumala on kirkossansa.

⁵⁵   Ja me protestantit, me näemme Ilmestyskirjan 17. luvussa, että ne kaikki on kasattu yhteen, ja että katolinen kirkko oli kaikkien organisaatioiden äiti. Ja me näemme, että protestanttisella organisaatiolla, vaikkakin sokeasti, sokeasti, on samankaltainen katolisen kirkon luonne. Raamattu kutsuu katolista kirkkoa huoraksi, ja kutsuu protestanttisia kirkkoja portoiksi. Sanottiin, että huora oli “porttojen äiti”. Ja sellainen on kansa, sellainen on pahamaineinen nainen, joka ei elä uskollisena avioliittolupaukselleen.

⁵⁶   Ja me kaikki väitämme olevamme Kristuksen Morsian ja kuitenkin olemme niin uskottomia. Mikä saa aikaan uskottomuuden? Kun elää vastoin sitä kuria, jonka Jumala on asettanut Morsiantaan varten, jotta Hän eläisi Raamatun mukaan. Se on minun oma mielipiteeni. Ja uskon, että Se on erehtymätön Jumalan Sana.

⁵⁷   Ja sen vuoksi, me huomaamme, että protestanttinen seurakunta, voidakseen pitää organisaation, erottaa itsensä jopa Kirjoituksista voidakseen tehdä oman organisaationsa. Saarnaajat, palvelukseen asetetut, tahtovat pitää kiinni asioista, jotka he…

⁵⁸   Nyt, heitä tulee sadoittain luokseni työhuoneeni ja muualla, ja he sanovat minulle: “Veli Branham, sinä annat noita haasteita ihmisille. Kukaan ei siellä tule seisomaan sitä vastaan. He tietävät, että se on Totuus.”

Miksi, minä kysyn: “Miksi ette tee niin?”

⁵⁹   “Katsohan, jos teen niin, tulen kerjäämään leipääni. Ei kukaan… Minulla on palvelustehtävä. Minun on päästävä Herran luo, ja minun on päästävä ihmisten luo. Kukaan ei tukisi minua.”

⁶⁰   Jos te vain käsittäisitte, että Kristus on teidän tukenne. Raamattu on teidän tukenne. Ymmärrättekö?

⁶¹   Mutta, se, näettehän, silloin se asettaa protestanttisen kirkon tarkalleen samaan asemaan kuin, missä katolinen kirkko on.

⁶²   Katolinen kirkko ei välitä… No niin, en sano… En tee sitä niin karkeaksi, että sanoisin, etteivät he välitä siitä, mitä Raamattu sanoo. He uskovat Raamattuun, mutta katsokaahan… Heillä on apostolinen vallanperimysjärjestys, jonka varaan katolinen kirkko on perustettu. Se tarkoittaa toinen toistaan seuraavia paaveja. Ja he kutsuvat Pietaria ensimmäiseksi paavikseen, jota he seuraavat. No niin, he uskovat niin. He, he painokkaasti uskovat niin.

⁶³   Ja protestantit, näettehän, he kokoontuvat yhteen, ja heillä on organisaatio aivan tarkalleen samalla tavoin, kuin he tekivät Nikeassa, Roomassa, jossa he organisoivat katolisen kirkon Nikean Kirkolliskokouksessa. Ja me näemme, että ne molemmat ovat samanlaisia. Ne molemmat toimivat samalla tavoin. He jättävät Jumalan Sanan muodostaakseen organisaation. Näettekö? Ja sitten kun tulee kysymys monista suurista Totuuksista, jotka näyttävät oudoilta tänä päivänä, ne ovat heille vieraita, koska heitä on opetettu vain rituaalien mukaan.

⁶⁴   Meillä ei ole mitään muuta rituaalia kuin Raamattu. Meillä ei ole mitään muuta kuin Jumalan Pyhä Sana, ja Siinä me seisomme.

⁶⁵   Ja nyt, tänään, haluan lukea erään Kirjoituksen pyhästä Jumalan Sanasta, joka löytyy Luukkaan kirjan 23. luvusta, jotta saisimme perustan sille, mitä haluan sanoa, perusajatuksen sille, mistä haluan puhua. Menkää nyt Pyhän Luukkaan 23. lukuun. Haluan lukea yhden jakeen. Se on kaikki, mitä minä tarvitsen perustaksi tälle aamulle. Lukekaamme nyt 23. luvun 33. jae:

Ja kun he olivat tulleet paikkaan, jota kutsutaan Golgataksi, siellä he ristiinnaulitsivat hänet, ja pahantekijät, toisen oikealle puolelle ja toisen vasemmalle.

⁶⁶   No niin, haluan ottaa tästä luetusta neljä sanaa perustaksi sille, mitä haluan sanoa: “Siellä he ristiinnaulitsivat hänet”, nuo neljä sanaa. Ja aiheeni on nimeltä… Minä tulen panemaan syytteeseen tämän päivän kirkkokunnalliset seurakunnat, ja myös monet vapaista seurakunnista, Jeesuksen Kristuksen uudelleen ristiinnaulitsemisesta tänä päivänä. Syyttää heitä! Tänä aamuna, sen nimi on: Syytös.

⁶⁷   Ja haluan tehdä sen ikään kuin olisimme oikeussalissa, missä on… Ja loppujen lopuksi saarnastuoli ja kirkko ovat oikeussali. Raamattu sanoo, että tuomion täytyy alkaa Herran huoneesta. Ja tämä on kuin tuomioistuin valamiehineen ja todistajineen ja niin edelleen. Ja tänä päivänä Jumalan Sana on todistajanani.

⁶⁸    Olen esittävä syytöksen tämän päivän seurakuntia vastaan. Minä en nyt ota tähän mukaan syntistä, puhun tämän vain seurakunnille. Ja se on nyt oleva ääninauhoilla, ja yritän päästä sen lävitse niin nopeasti kuin pystyn. Minä asetan syytteeseen tämän sukupolven Jeesuksen Kristuksen uudelleen ristiinnaulitsemisesta!

⁶⁹   Ja nyt, tehdäkseni tämän tässä aikakaudessa, jossa me elämme, minulla täytyy olla siitä todiste. Jos minun on asetettava joku syytteeseen, silloin on osoitettava todiste siitä, että on tehty rikos. Asettaakseni heidät syytteeseen minun täytyy todistaa, että se, mitä minä sanon, kestää ylimmän Tuomarin edessä. Joka, ja pidän itseäni asianajajana tässä syytteeseen panossa. Jumalan Sana todistajanani minä syytän tätä sukupolvea ristiinnaulitsemisesta.

⁷⁰   Ja minun täytyy osoittaa ja tulen osoittamaan, että tuo sama henki, joka sai aikaan ensimmäisen ristiinnaulitsemisen, on ihmisten yllä tänä päivänä ja tekee saman asian. Minun täytyy tehdä se, jos se on kyseessä samanlainen ristiinnaulitseminen, jonka he tekivät. Minun täytyy osoittaa ihmisille, että tuo sama asenne ihmisissä tänä päivänä on hengellisesti tekemässä saman asian, jonka he tekivät silloin fyysisesti. Silloin he fyysisesti ristiinnaulitsivat Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan. Ja nyt tänä päivänä, tuon saman Sanan mukaisesti ja saman Pyhän Hengen ja saman Sanan mukaisesti, haluan osoittaa kirkoille, seurakunnille, missä he seisovat, että he tekevät saman asian tänä päivänä. Ja Raamattu sanoo, että he tulisivat tekemään niin. Ja haluan todistaa, että juuri tämä on se päivä, jossa me elämme.

⁷¹   Sitä ei olisi voitu tehdä muutama vuosi sitten. Sanoisin, että viisikymmentä vuotta sitten sitä ei olisi voitu tehdä. Mutta tänään se on hyvin ajankohtaista. Ja sitä ei olisi voitu tehdä ehkä kymmenen vuotta sitten, mutta tänään se voidaan tehdä, koska aika on loppunut. Me olemme lopunajassa. Ja Hänen palvelijanaan minä uskon, että me olemme aivan ylittämäisillämme [siirtymisen] tästä maasta toiseen.

⁷²   Sen vuoksi aika parannuksentekoon kansakunnan osalta on mennyttä. Minä uskon, että tämä kansakunta ei voi tehdä parannusta. Minä uskon, että se on ylittänyt tuon rajalinjan armon ja tuomion välillä. Minä uskon, että se heilahtelee vaa’assa.

⁷³   “Veli Branham, ennen kuin aloitat tapauksesi käsittelyn, kuinka sinä tulet todistamaan sen?”

⁷⁴   Vain tällä tavoin: me olemme syyllistyneet samoihin synteihin, joiden tähden Jumala hävitti vedenpaisumusta edeltäneen maailman. Me olemme syyllistyneet samoihin synteihin, joiden tähden Hän hävitti Sodoman ja Gomorran. Ja nyt… Ja meillä on kaikki samat hengelliset todisteet täällä edessämme, samat hengelliset todisteet, jotka ovat tunnettu maailman laajuisesti, ja jotka toivat Jumalan laupeudet noiden sukupolvien ylle ja toivat myös tuomion niiden ylle, jotka ne hylkäsivät. Niinpä, jos tämä sukupolvi on hylännyt tuon saman laupeuden, jota noina päivinä halveksittiin, olisi Jumala epäoikeudenmukainen, jos Hän antaisi heidän selviytyä ilman tuomiota.

⁷⁵   Niin kuin ystäväni, Jack Moore, kerran sanoi: “Jos tämä kansakunta selviää ilman Jumalan rangaistusta, silloin Jumala olisi velvollinen nostamaan ylös Sodoman ja Gomorran ja pyytämään anteeksi, että poltti ne.”

⁷⁶   No niin, me tiedämme, että tänä päivänä he tekevät hengellisesti tuon saman asian, sillä he tekevät sen samasta syystä ja samalla tavalla kuin he fyysisesti tekivät Herran ristiinnaulitsemisen yhteydessä. He tekevät sen kateudesta, hengellisen sokeuden tähden, niin että he eivät halua nähdä, he eivät halua kuulla sitä.

⁷⁷   Jeesus, kun Hän oli matkallaan täällä maan päällä, Hän sanoi: “Hyvin on Jesaja puhunut teistä: teillä on silmät, ettekä te näe, ja korvat, ettekä te kuule.” Näettekö?

⁷⁸   Tuosta samasta syystä, samassa tarkoituksessa ja saman järkeilyn perusteella he ristiinnaulitsevat Kristuksen uudestaan (niin kuin me tulemme menemään siihen jonkin ajan kuluttua) samoista syiden johdosta, kuin he tekivät sen silloin.

⁷⁹   He eivät voi löytää mitään, millä vastustaa sitä, he eivät uskaltaisi yrittää antaa haastetta sille. Ja he tietävät, että todiste on siellä, he tietävät Raamatun sanovan niin. Ja ainoa asia, mitä he voivat tehdä, on pilkata Sitä. Niin se on tarkalleen. Joten… Ja kaikki tänä, samoista syistä…

⁸⁰   Ja nyt, tältä pohjalta minä syytän tätä sukupolvea Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitsemisesta ja totean heidät syyllisiksi. Likaisin, pahoin, itsekkäin, kirkkokunnallisin käsin he ovat ristiinnaulinneet Elämän Ruhtinaan, joka halusi ilmaista itsensä ihmisille.

Te sanotte: “Tuon saman Henkilönkö?”

⁸¹   “Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumala, ja Sana oli tehty lihaksi”, ja Se julkitoi itsensä. Sana oli julkituotu lihassa, ja he tuomitsivat tuon lihan ja tappoivat Sen, koska tuo Sana oli julkituotu. Hebrealaiskirje 13:8 sanoo: “Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iäti.” Se on sama Sana. Näettekö? Ja samasta syystä he yrittävät ristiinnaulita Sanan.

⁸²   No niin, tekstiini, mennäksemme takaisin tuohon aiheeseen, jonka haluan ottaa. “Siellä”, nuo neljä sanaa, selittäkäämme, “siellä”. “Siellä”, maailman kaikkein pyhimmässä kaupungissa, “Jerusalemissa”. “Siellä”, maailman kaikkein pyhimmässä kaupungissa. Siellä “he”, maailman kaikkein uskonnollisimmat ihmiset, uskonnollisessa juhlassa, Pääsiäisjuhlassa. “Siellä”, kaikkein uskonnollisimmassa paikassa, kaikkein uskonnollisimmassa kaupungissa, kaikista suurimmassa organisaatioissa, paikassa, joka oli kaiken sen pää. Siellä “he”, maailman kaikkein uskonnollisimmat ihmiset, olivat koolla kaikkialta ympäri maailman. He “ristiinnaulitsivat”, kaikkein häpeällisin kuolema, jolla henkilö voidaan surmata, alastomana, he riisuivat Häneltä vaatteet. “Häpeästä välittämättä.” He… Ristiinnaulitun kuvassa on riepu Hänen ympärillään, mutta he riisuivat Hänen päältään vaatteet. Kaikkein häpeällisintä!

⁸³    “Siellä”, suurimmassa uskonnollisessa kaupungissa, “he”, kaikkein uskonnollisimmat ihmiset, “ristiinnaulitsivat”, kaikkein häpeällisin kuolema, “Hänet”, kaikkein kalleimman Henkilön. Eikö siinä ole tarpeeksi tuomitsemaan tämä sukupolvi!

⁸⁴    “Siellä”, kaikkein uskonnollisimmassa organisaatiossa, suurimmassa, jossa kaikki kirkot kokoontuvat yhteen yhdessä paikassa. “He”, kaikista ihmisroduista kaikkein uskonnollisimmat henkilöt, ihmiset, joiden olisi pitänyt olla Jumalan palvojia. He olivat kokoontuneet suureen pyhään juhlaan, pääsiäisjuhlaan, joka oli muisto siitä, kun heidät tuotiin orjuudesta vapauteen. Ja siellä, tuona aikana, “he”, tuona aikana, kaikkein uskonnollisimmat ihmiset, tekivät Elämän Ruhtinaalle kaikkein häpeällisimmän asian, mitä tehdä voi: riisuivat ja ripustivat Hänet puuhun, koska se laki, jonka mukaan he palvoivat, sanoi: “Kirottu on hän, joka riippuu puussa.” “Ja Hänet oli tehty kiroukseksi meidän tähtemme.” He riisuivat Häneltä vaatteet, löivät Häntä, pilkkasivat Häntä, itse Taivaan Jumalaa, ottivat Häneltä vaatteet pois ja naulitsivat Hänet ristille. Hänet! “Siellä he ristiinnaulitsivat Hänet”, roomalaisella kuoleman rangaistuksella.

⁸⁵   Kaikkein häpeällisin kuolema tänä päivänä ei olisi tulla ammutuksi. Kaikkein häpeällisin kuolema tänä päivänä ei olisi tulla auton yliajamaksi ja tappamaksi, hukkua veteen, tulla tulella poltetuksi, vaan kaikkein häpeällisin kuolema tänä päivänä olisi julkinen kuolemanrangaistus, kun koko maailma tuomitsee teidät ja julistaa syylliseksi.

⁸⁶   Ja koko maailma laski kätensä tämän Miehen päälle ja kutsui Häntä syylliseksi, vaikka Hän oli viaton. Ja Hän kuoli, ei ystäviensä, ei Hänen lakiensa, vaan vihollisen ristiinnaulitsemisen kautta. Elämän Ruhtinas, kaikkein kallein Henkilö, joka koskaan on elänyt tai koskaan tulee elämään, Jeesus Kristus, Hänet, kaikkein kallein Henkilö. Pitäkää se nyt mielessänne, kun me tänään rakennamme tälle perustalle.

⁸⁷   Voisitteko kuvitella, että Jerusalemin kaltaisessa paikassa, jossa ihmiset kahden tuhannen vuoden ajan, tai satoja vuosia… Ehkä annoin sille siinä liian pitkän ajan. Se on voinut olla noin kahdeksan tai yhdeksänsataa vuotta. En tiedä tarkalleen, miten paljon aikaa oli kulunut Salomonin temppelin rakentamisesta. Kuvittelen, että siitä oli noin kahdeksansataa vuotta, tai jotakin sen kaltaista.

⁸⁸   Ja he olivat odottaneet tulevaa Messiasta. He olivat kokoontuneet sinne pääsiäispalvontaa varten. Vain ajatelkaa sitä nyt. Se oli kaikkien fariseusten ja saddukeusten ja muiden pää, joka oli yhdessä suuressa kokoontumisessa kokoontunut palvomaan Jumalaa. Kaikkein pyhimmässä paikassa, Jerusalemissa, Herran temppelissä, ja Herran kansa otti itsensä Herran ja ristiinnaulitsi Hänet ja tappoi Hänet kuolemanrangaistuksella. Mikä asia!

⁸⁹   No niin, nuo neljä sanaa, he, “siellä he ristiinnaulitsivat Hänet. Katsokaahan, siinä on vain neljä sanaa, mutta Raamattu tiivistää Totuutensa.

⁹⁰   Minun täytyy käyttää kiertoteitä selittääkseni, mistä minä puhun, mutta Raamatun ei tarvitse selittää mitään. Sen ei tarvitse selittää sitä, koska Se on kokonaan Totuus.

⁹¹   Tässä ovat nämä neljä sanaa Sen suuresta Totuuden ketjusta. Minä yritän selittää sitä. Ja jos sitä yritettäisiin selittää selvästi, siitä muodostuisi kirjasto. Ei ole mitään tapaa, miten minä voisin selittää nuo neljää sanaa. Mutta yrittäkäämme selittää nämä neljä sanaa Hänen avullaan, joka vaikutti sen, että ne ovat kirjoitettuina, jotta voimme tuoda sen esiin, niin että ihmiset ymmärtäisivät sen.

⁹²   Mikä meillä nyt on edessämme? Meidän edessämme on ensimmäinen ristiinnaulitseminen kaikkein pyhimmässä paikassa, kaikkein uskonnollisimmat ihmiset, kaikkein häpeällisin kuolema, kaikkein kalliimmalle Henkilölle. Oi, kuinka ristiriitaista se onkaan! Voi, miten häpeällistä se on!

⁹³   No niin, ottakaamme tuo ensimmäinen sana “siellä”. Puhukaamme siitä muutama minuutti ennen kuin tuomme syytöksen. Me murtaudumme tähän ja näytämme teille, mitä he olivat tekemässä, ja sitten me tulemme näkemään, onko syytökseni oikea vai ei. Siellä, Jerusalemissa, kaikkein pyhimmässä paikassa, koska temppeli oli siellä, ja juutalaiset kaikkialta ympäri maailman kokoontuivat tähän yhteen paikkaan, palvonnan paikkaan. Kaikkein suurin palvonnan paikka, mikä oli olemassa, oli Jerusalemissa. Temppeli oli siellä. “Niin kuin kirjoitettu on, kaikkien tulee palvoa Jerusalemissa.” Hyvä on, koska se oli palvonnan keskus.

⁹⁴   Ja tänään te kuulette heidän, eräs heistä haluaa sanoa: “Oi, tulkaamme näihin suuriin konventteihin”, joita noilla kirkkokunnilla on. Ja sitten meillä on Vatikaanin kaupungin avaaminen ja paavien virkaan asettamiset ja niin edelleen. Kaikki he sanovat: “Meidän kaikkien tulisi mennä metodistien leirialueelle tai baptistien konventtiin”, tai, “Meidän kaikkien tulisi mennä Roomaan.” Ja siellä on se, mitä he kutsuvat kristillisyyden keskuspaikaksi.

⁹⁵   Viimeisen sodan aikana, Rooman kukistuessa, saksalaiset sotilaat… Useat teistä pojista tiedätte tämän. Saksalaiset sotilaat vetäytyivät Vatikaanin Kaupunkiin ja ampuivat sieltä amerikkalaisia heidän edetessään. Veli Funk, ja veli Roberson ja monet teistä, veli Beeler ja monet noista veljistä, jotka olivat tuossa sodassa, tietävät sen. Ja tiedättekö mitä? Me annoimme määräyksen, etteivät amerikkalaiset voineet ampua tuohon kaupunkiin. Te seisoitte siellä ja olitte heidän maalitauluina, mutta Westminister Abbeytä te kyllä saatoitte ampua Englannissa. Siinä protestantit kokoontuvat, joten sitä kyllä sopi ampua, mutta ei Vatikaania, koska presidentti Roosevelt… Kuulin hänen puheensa, joka radioitiin tuona iltana, ja jonka nimi oli: “Puhetta takan äärellä.” Hän sanoi: “Kun Rooma kukistui, oli se niin suuri häpeä, koska Rooma on kaiken kristillisyyden pää.” Voitteko kuvitella jonkun protestantin sanovan niin?

⁹⁶   Niinpä tuo suuri kristillisen uskonnon keskus… No niin, me tulemme asettamaan sen ikään kuin Jerusalemin tilalle. Jos haluatte tehdä sen, pankaamme se Jerusalemiin. Kaikkien näiden muiden, fariseusten ja saddukeusten, pää oli Sanhedrin. He kaikki menivät Jerusalemiin. Se oli itse asiassa heidän päämajansa.

⁹⁷   Ja organisaatiollisessa elämän osalta teidän on myönnettävä, että roomalaiskatolinen kirkko on sen kaiken äiti. Sitä se varmasti on. Se alkoi Helluntaina, mutta he tulivat siihen, kun he organisoituivat. Nyt me protestantit olemme vain pikku sisaria tuosta kirkosta.

⁹⁸   Ja sanokaamme nyt, että se olisi tänä päivänä siellä Vatikaanissa, niin kuin se oli tuona päivänä siellä Jerusalemissa, kun kaikkien tuli mennä Jerusalemiin palvomaan. Miksi he tekivät niin Jeesuksen päivinä? Miksi he sanoivat, että kaikkien piti palvoa Jerusalemissa? Sillä on vain yksi paikka, jossa Jumala on yhteydessä ihmisen kanssa. se tapahtui uhriveren alla. Siitä syystä heidän täytyi tulla Jerusalemiin.

⁹⁹   Jumala ei koskaan kohtaa ihmistä missään muualla kuin Veren alla. Sitten kun te hylkäätte Veren, teidän kohtaamispaikkanne Jumalan kanssa on otettu pois. Jumala teki ensimmäisen ratkaisunsa Eedenin Puutarhassa, että ihminen palvoisi Häntä ainoastaan uhrin vuodatetun veren alla. Ja se oli ainoa paikka, jossa Jumala kohtasi ihmisen silloin.

¹⁰⁰   Ja se oli ainoa paikka, missä Jumala koskaan kohtaisi ihmisen. Ja se on ainoa paikka, missä Jumala kohtaa ihmisen tänä päivänä: Uhrin vuodatetun Veren alla. Näettekö? En välitä siitä, oletteko te metodisti, baptisti, presbyteeri, roomalaiskatolinen, mikä te saatattekin olla, jos te voitte unohtaa eroavaisuutenne ja tulla vuodatetun Veren alle, tulee Jumala kohtaamaan meidät molemmat siellä. Siinä me kaikki voimme kohdata ja olla yhteydessä, tuolla samalla maaperällä. Mutta muuten Hän ei tule kohtaamaan teitä vain siksi, että olette metodisti. Hän ei tule kohtaamaan teitä vain siksi, että te olette helluntailaisia. Hän kohtaa teidät yhdellä ehdolla: vuodatetun Veren alla, kun teidän syntinne ovat tunnustettu ja karkotettu Hänen Läsnäolossansa. Sitten Veren kautta… Ja tuo Veri on aina Hänen edessänsä, ja sen vuoksi Hän voi nähdä teidät vain tuon vuodatetun Veren lävitse. Ja te olette valkoinen kuin lumi, näettekö, kun olette tunnustaneet syntinne. Muussa tapauksessa te ette ole siellä. Te ette voi olla yhteydessä.

¹⁰¹   Siksi te ette näiden asioiden tapahtuvan seurakunnissa. He tunnustavat uskovansa Veren, mutta hylkäävät itse suunnitelman päästä Veren, Sanan tykö. Te ette tule milloinkaan kunnioittamaan tuota Sanaa, kun te tulette ja sanotte: “Minä olen roomalaiskatolinen. Minä vaadin, että tämä tehdään.” Te ette voi tehdä niin. Metodistit, baptistit tai helluntailaiset, te ette voi tehdä niin.

¹⁰²   Ainoa tapa, miten te voitte tehdä sen, on, että Jumalan laupeuden alla, Hänen armonsa kautta, te tulette Jeesuksen Kristuksen vuodatetun Veren lävitse ja sanotte: “Herra, minä vaadin omakseni tämän lupauksen.” Näettekö? Ja sitten jos te todella olette tuon Veren alla, Jumala on velvollinen tuota Sanaa kohtaan. Mutta ensin teidän täytyy olla tuon Veren alla. Näettekö sen nyt? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

¹⁰³   Ei ole ihme, etteivät he voi uskoa ihmeisiin. Ei ole ihme, että te ette voi uskoa yliluonnolliseen. Ei ole ihme, että he tuomitsevat sen. Samasta syystä, kuin he tuomitsivat sen siellä silloin, he tuomitsevat sen tänä päivänä. Te olette niin syyllisiä kuin olla voi. Koska, ainoastaan vuodatetun Veren alla!

¹⁰⁴   Ja nuo, jotka uskaltavat, joku pieni veli, joka uskaltaa nöyryydessä ottaa Jumalaa Hänen Sanastaan, ja mennä ja tunnustaa syntinsä ja unohtaa kaikki nämä opinkappaleet ja asiat ja seisoa siellä Veren alla ja uskoa Se, niin silloin he haluavat kutsua häntä fanaatikoksi. He luokittelevat hänet, niin kuin me sanoisimme, se ei ole hyvä sana käytettäväksi saarnastuolissa, että hän on “omituinen tyyppi”. Näettekö?

¹⁰⁵   Loppujen lopuksi, emmekö me kaikki ole “omituisia tyyppejä”? Uskovainen on omituinen uskomattomalle, ja uskomaton on omituinen uskovalle. Niinpä kuka sitten on omituinen? Näettekö? Maanviljelijä on omituinen liikemiehelle, liikemies on omituinen maanviljelijälle. Näettekö? Niinpä, kuka hän oikeastaan on?

¹⁰⁶   Sanon teille, että pelastus on yksilöllinen asia yksin ihmisen ja Jumalan välillä. Te etsitte yksilönä omaa pelastustanne pelolla ja vavistuksella. Ja minä, opettajana tänä aamuna tai Kristuksen palvelijana, en tunne muuta perustusta, kuin laskea se Sanan päälle. Minä en voi panna sitä minnekään muualle.

¹⁰⁷   Nyt me sitten näemme, että ainoastaan veren alla Jumala kohtasi palvojan, joten he kohtasivat Jerusalemissa.

¹⁰⁸   Ja Kristus on Jumalan varaama Uhrikaritsa. Ja tänä päivänä on vain yksi paikka, jossa Jumala kohtaa ihmisen, ja se tapahtuu Jeesuksen Kristuksen Veren alla. Missä muualla tahansa se on tuomittua, Jumala ei tule koskaan kuulemaan sitä. Te voitte tehdä kaikenkaltaisia mielenliikutuksia, kaikenkaltaisia ismejä ja vavista ja hypätä, ja teillä voi olla verta, tulta ja savua ja kaikkea muuta, mutta niin kauan kuin tuo elämä ei ole yhdenmukaista Sanan kanssa, eikä Jumala ole täysin samaistunut tuon elämän kanssa, silloin ei ole tarvetta yrittää sitä, koska te olette ulkona Veren alta. Eikä Jumala tule koskaan kohtaamaan sitä, ennen kuin se tulee tuon Veren alle. Näin on.

¹⁰⁹   Niinpä te näette, että Kirjoituksessa Seurakunnalla on Jerusalem, se on Taivaassa, taivaallinen Jerusalem, siellä missä Jumala on Jumala. Ja tänään me emme yritä jonkun uskontunnustuksen tai jonkun muun alla tehdä Jerusalemia. Me haluaisimme… Metodistit haluaisivat tehdä metodistien päämajan Jerusalemiksi, katolilaiset haluavat tehdä sen Roomaan. Ja on eri paikkoja, missä meillä on päämajojamme, jotka me haluaisimme tehdä omaksi Jerusalemiksemme. Mutta Raamattu sanoo, että “meidän Je­rusalemimme on ylhäältä, ja Se on kaikkien uskovaisten äiti.”

¹¹⁰   No niin, ja Kristus on Jumalan toimittama Karitsa. Huomatkaa, kuinka sopivaa se nyt oli, kun tuo Jerusalem oli lakkaamassa. Milloin? Se oli voimassa tuohon hetkeen asti, karitsan veri oli voimassa tuohon päivään asti. mutta nyt, ristiinnaulitsemisen yhteydessä, se muuttui. Vanha järjestelmä on lopussa. Siellä oli uusi, ja Karitsa oli uhripaikalla. Karitsa, Uhrikaritsa oli paikalla. He tuomitsivat ja tekivät juuri sen asian, joka heidän täytyi tehdä. Kyllä.

¹¹¹   Olkoon Jumala siunattu siitä, että me näemme tämän ihmeellisen, taivaallisen Valon tänä viimeisenä aikana, koska seurakunnat ovat tekemässä tuon saman asian tänä päivänä. Siihen hetkeen asti, kun organisoitu uskonto on oleva tuomittu, ja että todistettavasti uhraa Kristuksen Sanan, siitä eteenpäin tulee Sana, ja yksin Sana. Tuo vanha pääsiäiskaritsa otettiin pois, ja Kristuksesta tuli meidän Karitsamme ristiinnaulitsemisen päivänä. Ja sinä päivänä, jona kirkkokunta ristiinnaulitsi Jumalan Sanan ja vastaanotti uskontunnustuksen Sanan sijasta, sinä päivänä Sana tulee täysin voimaan. Se on tapahtunut juuri äskettäin.

¹¹²   Huomatkaa toiseksi. Ensimmäiseksi, “siellä”, Jerusalemissa, toiseksi, “he”. Ketkä he? Nuo juutalaiset, palvojat. Ajatelkaa sitä. Itse palvojat olivat niitä, jotka tappoivat Hänet, jota he väittivät palvovansa. Voisitteko kuvitella sellaista sen kaltaisilta älykkäiltä miehiltä, jotka olivat pappeja, jotka olivat koulutettuja, ja joilla oli tohtorinarvoja, niin että he mahdollisesti… He, heidän täytyi tulla määrätystä sukukunnasta, ennen kuin he edes saattoivat olla pappeja. Heidän isoisänsä olivat pappeja. Heidän iso-iso-iso-iso-iso-isoisänsä olivat pappeja. Ja heidän täytyi elää niin vihkiytynyttä elämää, että yksikin pieni asia heitä vastaan, ja heidät kivitettiin. Mitään laupeutta ei suotu. Olivatko he pyhiä? Varmasti, mutta se oli itsetehtyä pyhyyttä. Heidän täytyi toimia sillä tavoin säilyttääkseen kasvonsa seurakunnan edessä. “Sisäpuolelta”, niin kuin Jeesus sanoi, “te olette täynnä kuolleiden luita.”

¹¹³   Kuinka voisinkaan esittää syytöksen juuri siinä! Nuo miehet, jotka tietävät Sen olevan Totuuden, että tämä Sana on Totuus, ja tekevät kompromissin sen suhteen voidakseen säilyttää kasvonsa jonkun organisaation edessä! Minulla on oikeus syyttää heitä, kyllä, Jumalan Sanan pohjalta.

¹¹⁴   Huomatkaa, “he”, nuo palvojat, nuo miehet, jotka olivat odottaneet tuota lupausta, miehet, jotka olivat odottaneet sitä kautta vuosien ja aikakausien, joilla ei ollut mitään muuta tehtävää kuin olla tuossa jatkuvassa seminaarissa. Mutta he olivat jakaneet Sanan tuon seminaarin opetuksen mukaisesti ja kadottaneet itse Sen Totuuden. He, nuo papit, tuon päivän palvelustehtävä! “Siellä”, päämajassaan, “he”, tuon päivän palvelustehtävä, sananpalvelijat, surmasivat itse Jumalan, itse Karitsan. He tappoivat juuri Hänet, jota he väittivät palvovansa.

¹¹⁵   Ja tänään, minä syytän tätä papeiksi vihittyä saarnaajajoukkoa! Uskontunnustuksillansa ja kirkkokunnillansa he ristiinnaulitsevat ihmisten edessä juuri sen Jumalan, jota he väittävät rakastavansa ja palvelevansa. Minä syytän näitä saarnaajia Herran Jeesuksen Nimessä heidän oppinsa tähden, joka väittää että ihmeiden päivät ovat ohitse, ja että vesikaste Jeesuksen Kristuksen Nimessä ei ole riittävä, ja se ei ole oikein. Minkä tahansa Sanan tähden, jonka he ovat korvanneet uskontunnustuksella, minä syytän, että he ovat syyllisiä, ja Jeesuksen Kristuksen Veri on heidän käsis­sänsä, koska he ristiinnaulitsevat uudestaan Herran Jeesuksen uudestaan! He ristiinnaulitsevat Kristuksen yleisän edessä ja ottavat heiltä pois ne asiat, joita heidän oletettaisiin antavan heille, ja panevat jotakin muuta Sen tilalle, jonkun kirkon uskontunnustuksen, voidakseen olla suosittuja.

¹¹⁶   Siellä he, “he”, joiden olisi tullut tietää paremmin. Jos jonkun olisi tullut tietää asia paremmin, niin noiden pappien olisi pitänyt tietää se. Jos jonkun pitäisi tietää asia paremmin, niin päivän papiston pitäisi tietää se! Juuri piispojen ja arkkipiispojen ja sananpalvelijoiden ja jumaluusopin tohtoreiden tulisi tietää asia paremmin. Mutta miksi he eivät voi tietää sitä? Oi, millainen ristiriita! He väittävät palvovansa Jumalaa ja tappavat Elämänruhtinaan. He, “Siellä he ristiinnaulitsivat Hänet”, ja täällä he jälleen tekevät tämän saman asian, sillä Hän on Sana.

¹¹⁷   Se Hän on, vain Sanan heijastus. Ja sellainen Hän on tänä päivänä, Sanan heijastus, ja yrittää löytää jonkun, jonka kautta voisi heijastaa itseään.

¹¹⁸   Ja nämä ihmiset ovat niitä, jotka pitävät seurakunnan kaukana Jumalasta. Ja jos tapahtuu jotakin, josta puhutaan seurakunnan keskuudessa, he tuomitsevat sen puhujankorokkeelta, saarnastuolista, ja sanovat: “Se on fanaattisuutta. Pysykää poissa siitä.” Kun he tekevät niin, he ristiinnaulitsevat Jeesuksen Kristuksen vuonna 1963, ja he ovat aivan yhtä syyllisiä, kuin nuokin miehet olivat tuona päivänä Se on kauhea lausunto, mutta se on totuus. Juuri sen he tekevät tänä päivänä.

¹¹⁹   Ja tämän perusteella, Kristuksen ristiinnaulitsemisen perusteella, sen perustella, että he ottavat Sanan pois ihmisiltä, juuri niin he tekivät siellä. Sana, jonka Jumala heijasti oman Poikansa kautta todistaakseen, että Se on niin, ja Se, jota he väittivät rakastavansa, Jehova, oli ilmaissut itsensä Kirjoitusten mukaan ja tehnyt tarkalleen sen, mitä Hän oli sanonut tekevänsä, tarkalleen sen, mitä Jumala sanoi, että Hän tekisi, ja Hän heijasti sen heidän eteensä, mutta koska he rakastivat omia seurakunnallisia ryhmiään, ja niin edespäin, he tuomitsivat Elämänruhtinaan.

¹²⁰   Ja tänä päivänä minä tuomitsen tuon saman ryhmän ja syytän heitä, että he ovat syyllisiä Jumalan edessä tekemällä tuon saman asian. Tämä sukupolvi on pantu syytteeseen. Muistakaa Hebrealaiskirje 13:8: “Hän on sama eilen, tänään ja iäti.”

¹²¹   Kuinka he syyttivät Häntä? Koska heidän uskontunnustuksensa eivät voineet vastaanottaa Häntä. Ja syvällä sydämissään he tiesivät, että asia on toisella tavalla. Eikö Nikodeemus Johanneksen 3. luvussa ilmaissutkin sen hyvin? “Rabbi, me, fariseukset, saarnaajat, opettajat, me tiedämme, että Sinä olet Jumalan lähettämä, sillä kukaan ei voisi tehdä näitä asioita, joita Sinä teet, ellei Jumala olisi hänen kanssaan.” Näettekö? He antoivat julkisen tunnustuksen yhden heidän oman miehensä kautta. Ja kuitenkin uskontunnustustensa tähden he ristiinnaulitsivat Kristuksen.

¹²²   Ja tänään ei ole yhtään lukijaa, joka ei osaisi lukea Apt. 2:38 samalla tavalla, kuin minä sen luen, ja lukea sen loppua aivan samalla tavoin, kuin minä voin lukea. Mutta uskontunnustustensa tähden ja kirkkokunnallisen jäsenkorttinsa tähden, joka heillä on taskussaan, nuo pedon merkit, joita he kuljettavat mukanaan jäsenkortteina. Ja ottamalla nuo asiat, he jälleen ristiinnaulitsevat itselleen Jeesuksen Kristuksen ja ristiinnaulitsevat Hänet yleisön edessä ja pilkkaavat juuri sitä Jumalaa, joka lupasi tehdä tämän, ja tuovat tuomion ihmiskunnan ylle.

¹²³   Nyt siellä “he”, eivät syntiset, vaan he, tuon päivän seurakunta, he löysivät virheitä Miehessä, joka oli Sana. Onko se oikein? He löysivät virheitä Miehessä, joka oli Sana. Ja nyt he löytävät virheitä Sanassa, joka työskentelee ihmisen kautta. Näettekö, he vain tekevät sen päinvastoin. Pyhä Henki työskentelee ihmisen kautta, ja se on Jumalan vahvistus.

¹²⁴   Kuinka he tiesivät, että Hän oli Kristus? Koska Hänen tekonsa todistivat, että Hän on sitä. Hän sanoi: “Kuka teistä voi tuomita Minut synnistä? Jos Minä en ole tehnyt aivan tarkalleen sitä, mitä Kirjoitus sanoi Minun tulevan tekemään. Ja mikä… Sanokoon joku, missä minä olen epäonnistunut, enkö Minä olekin näyttänyt teille jokaisen merkin, että olen Messias, että olen juuri Se, joka on teille luvattu!”

He sanoivat: “Mutta meillä on Mooses. Me uskomme Moosesta.”

¹²⁵   Hän sanoi: “Jos te olisitte uskoneet Moosesta, te uskoisitte minua. Jos te… Mooses näki Minun päiväni ja halusi elää tässä ajassa. Profeettana Mooses näki sen kaukaa. Ja te elätte aivan sen keskellä ja tuomitsette sen.” Hän sanoi: “Te tekopyhät, te osaatte erottaa taivaan muodon, mutta ajan merkkiä te ette osaa erottaa.”

¹²⁶   Siinä se on, tuo ajan merkki. Miksi he luokittelivat Hänet? Fanaatikoksi, hulluksi mieheksi. Kyllä, he löysivät virheitä Miehessä, joka oli Sana.

¹²⁷   Hän oli Sana. Pyhän Johanneksen 1. luku todistaa sen: “Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli tehty lihaksi ja asui keskuudessamme.” Hän oli Elävä Jumalan Sana, koska Hän toi julki Jumalan itsensä kautta. Hän oli niin täydellisesti antautunut Jumalan Sanalle, että Hän ja Sana olivat sama. Ja juuri sellainen Seurakunnan pitäisi olla tänä päivänä, että Se ja Jumalan Sana olisi yhtä.

¹²⁸   Kuinka te voitte olla osa tuosta Sanasta, kun te kiellätte käytännöllisesti katsoen Sen kaiken? Ja sitä ei tehdä ihmisten tähden, ja sen tähden uskon Jumalan puhuneen minulle näitä ihmisten kutsumisestä “rickyiksi” ja “rickettoiksi”. Se on näiden itsekkäiden kirkkokuntien syytä, jotka ovat saaneet ihmiset elämään sillä tavalla kuin he elävät. He ovat ristiinnaulinneet Totuuden, ja ihmiset tekevät Siitä pilkkaa. He kutsuvat sitä fanaattisuudeksi ja niin edelleen, eivätkä tiedä pilkkaavansa juuri sitä Jumalaa, jota he menevät kirkkoon palvelemaan.

¹²⁹   Sen vuoksi, minä tänä päivänä syytän tämän papistoa. Minä syytän tätä sukupolvea Jeesuksen Kristuksen Nimessä, Jumalan Sanan valtuuttamana: te ristiinnaulitsette Hänet uudestaan.

¹³⁰    Huomatkaa! “Hän on sama eilen, tänään ja iäti”, Jumalan Sana vahvistettuna miehessä.

¹³¹   Verratkaa näitä kahta Golgataa ja heidän syytöksiään. Muistakaa: “Koska hän teki itsestään Jumalan, me emme halua tämän miehen hallitsevan meitä.” Mikä oli tuo syytös, jonka he saattoivat löytää tuossa neuvostossa tuona aamuna, kun he ristiinnaulitsivat Jeesuksen? Sen että Hän teki itsestään Jumalan. Hän oli Jumala ja Hän rikkoi Sapatin, ja Hän oli Sapatin Herra. He tuomitsivat Hänet, koska Hän teki itsestään Jumalan. “Sinulla ei ole mitään oikeutta tehdä näin. Sinulla ei ole oikeutta siihen. Meidän ylipappimme, jos jotakin tulee esiin, niin se tulee meidän pappiemme kautta.” No niin, verratkaa sitä tämän päivän Golgataan.

¹³²   Kun Jumala, Isää, Jumalaa, Henkeä miellytti tuoda esiin oma Poikansa, Hän varjosi Marian Pyhällä Hengellä ja toi esiin ruumiin, joka voisi palvella Häntä ja palvella Hänen tarkoitustaan. Hän, Jumala, oli Kristuksessa, Jumaluuden täyteys ruumiillisesti heijastaen Hänessä ihmisille sitä, millainen Jumala oli, ja antaen koko maailman tietää, millainen Jumala halusi jokaisen yksilön poikana ja tyttärenä olevan. Hän otti yhden Miehen ja teki sen. Ja koska Hän ei liittynyt heidän organisaatiollisiin riveihinsä, he tuomitsivat Hänet ja ristiinnaulitsivat Hänet.

¹³³   Verratkaa nyt tuota Golgataa tähän päivään! [Tyhjä kohta nauhassa.] Organisaationaalisen ennakkoluulon tähden, eroavaisuuksien tähden oppineiden välillä, joiden tulisi tuntea Jumalan Sana ja suunnitelma, tämän tähden Jumala voi ottaa pienen ihmisryhmän, jonka kautta Hän voi työskennellä jossakin ja tuoda julki itsensä, ja jotka nöyryyttävät itsensä Sanalle. Eivätkä he voi sanoa, ettei asia ole niin.

¹³⁴   He eivät voineet sanoa, ettei Hän tehnyt niin, sillä heidän seurakuntansa olivat sen todistajia. Se tapahtui heidän edessään. He eivät voineet kieltää sitä. He eivät voineet kieltää Hänen väitteitään, koska juuri se Sana, jonka he sanoivat uskovansa, todisti, että Hän oli Se. Koska Jumala otti Sanan, jonka tuli olla Messias, ja osoitti Sen Miehen kautta. Ja heidän täytyi päästä eroon Hänestä. Ainoa tapa, miten he saattoivat edelleen jatkaa, oli päästä eroon Messiaasta. Ja he tekivät sen sokeudesta ja tietämättömyydestä, koulutuksestaan huolimatta. Maailmallisesta kannalta he olivat järkeviä, älykkäitä.

¹³⁵   Niin kuin me vertasimme sitä eräänä iltana, kun Valo osui tuohon rikkaaseen nuoreen mieheen, niin katsokaa, mitä hän teki. Hän hylkäsi Sen, tuo älykäs mies. Paavali, toinen älykäs mies. Kun tuo Valo osui häneen, mitä hän teki? Hän vastaanotti Sen. Hän unohti kaiken, mitä hän koskaan oli tiennyt, voidakseen tuntea Kristuksen. Se teki hänen elämänsä Evankeliumin arvoiseksi. (Viime sunnuntai-illan sanoma.)

¹³⁶   Siinä Se on tänä päivänä. Se osuu ehkä johonkin mieheen, joka on tuntenut Jumalan kutsun ja mennyt johonkin seminaariin ja oppinut jonkun uskontunnustuksen. Hänen täytyy elää tuon uskontunnustuksen mukaan tai luopua jäsenkortistaan. Jos hän luopuu siitä, hän on mustalla listalla. Kukaan ei halua häntä, koska kerran hän kuului johonkin muuhun, ja nyt hän ei kuulu siihen. He päättelevät, että tuossa miehessä on jotakin vialla, eivätkä he ota häntä seurakuntaansa, joka katsoo vain yhteen merkkiin, ja se on: uskooko hän samalla tavoin kuin he uskovat.

¹³⁷   Jos hänellä on kortti, jos hän on metodisti, jos hänellä on kortti… Hän kuuluu toiseen yhteyteen tai Ykseyteen tai Kolminai­suuteen tai mihinkä tahansa, Jumalan Kirkkoon tai helluntailaisten joukkoon ja kaikkiin noihin joukkoihin. Jos hän kantaa korttia, heistä tuntuu siltä, että päämaja on testannut hänet ja hänen aivonsa, ja on pannut hänet psykiatriseen testiin ja katsonut, onko hänen älykkyysosamääränsä riittävän korkea, jotta hän voi puhua heidän edessään. Jos hän ei ole, he epäävät hänet. Näin on.

¹³⁸   Mutta, katsokaahan, seurakunnan tulisi tarkata Herran kättä, nähdä, onko Jumala asettanut hänet virkaansa vai ei. Siihen meidän tulisi katsoa. Mutta tänään he ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan uudestaan. Kun mies on kykenevä Jumalan armosta olemaan Jumalan kutsuma, jotta Jumalan voi heijastaa itsensä hänen kauttaan. “Niitä tekoja, joita Minä teen, myös te olette tekevä”, Hän sanoi. Pankaa merkille päivä, jossa me elämme!

¹³⁹   He ottavat, he ottavat, itse Golgata, me voimme tänä aamuna, ja syy… He tiesivät, että se oli Totuus, mutta kateuden ja ennakkoluulon tähden. Mitä Jeesus sanoi heille? “Jos Minä ajan ulos perkeleitä Jumalan sormella, niin millä te ajatte niitä ulos? Olkoot he teidän tuomarinne.” Näettekö? “Jos Minä Jumalan sormella ajan ulos perkeleitä.”

¹⁴⁰   No niin, aivan kuin te kuulitte heidän sanovan: “Voitko todistaa, että se on Jumalan sormi?” Olisin halunnut kuulla tuon kysymyksen, jonka he kysyivät Häneltä. He olivat liian älykkäitä tehdäkseen niin.

¹⁴¹   Pankaa merkille: “Koska Hän teki itsensä Jumalaksi”, ja Hän oli Jumala. “Me emme halua Hänen hallitsevan meitä.”

¹⁴²   Mutta nyt, tuo asia, tuo sama vanha huuto tulee jälleen esiin. “Miehet kirjoittivat Raamatun”, he sanovat. “Meidän ei tarvitse elää sen mukaisesti.” Se on Jumalan Sana. Se on itse Jumala.

Puhuin eilen erään miehen kanssa ja hän sanoi: “Mutta joku mies on voinut kirjoittaa tuon Raamatun.”

Minä sanoin: “Kyllä, niin on. Hänen Nimensä, me tunnemme Hänet Jumalana.”

¹⁴³   Se kirjoitettiin melkein neljäntuhannen vuoden aikana, nämä Kirjoitukset, alkaen Jobista aina Uuteen Testamenttiin asti, ja eri miehet kirjoittivat Sen ja heidän välillään oli satojen vuosia. Eivätkä he tunteneet toisiaan ja olivat maan eri osissa, eikä yksikään Sen sana tuomitse toista. Haastan kenet tahansa tulemaan Jeesuksen Kristuksen Veren alla ja vaatimaan mitä tahansa lupausta Siellä. Jumala on velvollinen pitämään huolen Siitä.

¹⁴⁴   Mutta he eivät tee niin. He tulevat ja sanovat: “Oi Herra, minä haluan tehdä jotakin. Anna minulle joku suuri lahja. Halleluja, Herra! Kunnia Jumalalle! Minä uskon, että minulla on se. Halleluja!” Se ei tule koskaan toimimaan. Te saatatte tuoda esiin paljon psykologiaa, mutta se ei tule toimimaan.

¹⁴⁵   Jumalan täytyy tunnistaa katumuksenne. Jumalan on tehtävä se. Me voisimme puhua tästä pal­jon, mutta toivon teidän ymmärtävän.

¹⁴⁶   Katsokaa, mutta nyt he eivät halua Sanan hallitsevan heitä. Minä sanon: “Palatkoon jokainen teistä takaisin, te olette kastetut väärin. Te olette kastetut katoliseen kirkkoon.”

¹⁴⁷   “Kuka sinä olet sanomaan meille sitä?” En se ole minä, se on Sana. “Mutta minä sanon sinulle: me uskomme, että…” Minä en välitä siitä, mitä te uskotte. On kyse siitä, mitä Raamattu sanoo. “Mutta meidän ei tarvitse elää sen mukaan.”

¹⁴⁸   Te joko teette sen, tai sitten olette tämän Raamatun tuomion alaisia. Sillä: “Kuka tahansa, joka ottaa yhden Sanan pois Siitä, tai lisää Siihen yhden sanan, häneltä tullaan ottamaan pois hänen osansa Elämänkirjasta”, olkoonpa hän sananpalvelija, pappi tai kuka tahansa hän onkin. Teidän on tultava tämän Sanan johtajuuden alaisiksi, sillä Se on Jumala. Raamattu sanoo, että Se on Jumala.

¹⁴⁹   “Me emme halua Sen hallitsevan meitä.” He ottavat uskon­tunnustuksensa ja kirkkokuntansa ja vähäpätöiset pikkuasiansa, joihin he uskovat, ja joita miesten neuvostot ovat omaksuneet, ja he ottavat sen Jumalan Sanan sijasta.

¹⁵⁰   Mitä he tekivät? Ensimmäisenä ristiinnaulitsemispäivänä he ottivat Barabbaan, murhaajan, Jumalan Pojan sijasta.

¹⁵¹   Ja tänään he ottavat jonkun miehen sanan, joka on valhe ja kuoleman tie, ja kieltäytyvät ottamasta Elämän Tietä, Jumalan Sanaa. Minä tuomitsen tämän sukupolven, syytän sitä, Herran Sanassa, että he ovat väärässä. He ovat syyllisiä ristiinnaulitsemiseen tai yritykseen ristiinnaulita Henki.

¹⁵²   Kaikkialla he rukoilevat herätystä. Kuinka te aiotte saada herätyksen, kun itse Sana ei voi toimia ihmisten kautta? Haluaisin, että joku vastaisi siihen minulle. Kuinka se voisi tapahtua, kun te juuri kiellätte itse herätyksen? Hyvin tuo profeetta puhui heistä: “Jumalisuuden muoto.” Siellä aikaisemmin heidän omat muotonsa kielsivät Jumalan Sanan, Elämän Sanan. Heidän omat muotonsa tänä päivänä kieltävät juuri sen asian, joka voisi tuoda heille herätyksen, heidän uskontunnustuksensa ja muotonsa. Kyllä!

¹⁵³   He ottavat kirkkokunnan ja uskontunnustuksensa Sanan sijasta ja ristiinnaulitsevat Hä­nen Sanansa ja saavat aikaan sen, että Hänen Sanansa on tehoton ihmisten kohdalla. Kun he näkevät Jumalan Sanan niin elävänä ja asettuvan omalle paikallensa, että Jumala antoi lupauksen tekevänsä tämän, ja tässä Hän on tekemässä sitä, ja he tekevät Siitä pilaa ja menevät pois Siitä. Se on jumalanpilkkaa. Ja he yrittävät ristiinnaulita itse Sanan.

¹⁵⁴   Miksi he ristiinnaulitsevat Sen? He eivät voi ristiinnaulita Sanaa sen peremmin kuin he voisivat ristiinnaulita Jumalan. He saattoivat ristiinnaulita tuon ruumiin, joka piti sisällään Jumalan, tuon Jumalan Pojan, sen he saattoivat ristiinnaulita, mutta he eivät voi ristiinnaulita Jumalaa. Hänet täytyi ristiinnaulita tuolla kerralla, jotta Hän voisi olla Uhri, joka toisi monia ennalta määrättyjä poikia Iankaikkiseen Elämään. Heidän täytyi tehdä se silloin, mutta he eivät voi tehdä sitä nyt. He eivät voi tehdä sitä, sillä Sana itse tulee elämään edelleen. Mutta he…

¹⁵⁵   “Mitä he tekevät? Kuinka he muodostavat? Mitä sinä sitten oikein sanot, saarnaaja? Kuinka sinä rakennat perustan sille, että he sitten ristiinnaulitsevat Hänet?”

¹⁵⁶   He uskontunnustuksillansa ristiinnaulitsevat Evankeliumin vaikutuksen ihmisiin. Siitä on ristiinnaulitsemisesta kyse. Kun yleisö istuu näissä suurissa ruumishuoneissa, joita kutsutaan kirkoiksi, kirkkokunniksi, ja he vetävät ympärilleen uskontunnustuksen rajan, eikä Jumalan Sanalla voi olla minkäälaista vaikutusta heihin, koska he tuomitsevat juuri sen asian, jonka Kristus sanoi tulevan tapahtumaan. Se ei vain tule heidän uskontunnustuksensa mukaisesti.

¹⁵⁷   Eikä myöskään Jeesus tullut, miten heidän ymmärryksensä mukaan Hänen olisi pitänyt tulla. Hän tuli sillä tavalla, miten Jumala lähetti Hänet, ja Hän tuli tarkalleen Sanan mukaisesti. Ei ole ihme, että Hän sanoi, että Hän on kätkenyt sen viisaiden ja harkitsevien silmiltä ja paljastanut sen pienille lapsille, sellaisille, jotka tahtovat oppia. Ymmärrättekö te? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

¹⁵⁸   Oi, he ovat ristiinnaulinneet Sanan vaikutuksen. Minulla on täällä nippu Kirjoituksia. Voisin lainata paria kolmea niistä. He ristiinnaulitsivat Sen. Te sanotte: “Kuinka he ristiinnaulitsivat Sanan?”

¹⁵⁹   Kun Jeesus Sanoi, että Hän on sama eilen, tänään ja iäti, Hebrealaiskirje 13:8, he sanovat: “Eräällä tavalla Hän on sama.” Näettekö? Hyvä on.

¹⁶⁰   Kun Jeesus sanoi viimeisessä käskyssään Seurakunnalle: “Menkää kaikkeen maailmaan”, Markus 16, “menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa Evankeliumia. Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Kaikkeen maailmaan, jokaiselle luodulle, sitä ei ole vielä puoliksikaan saavutettu. Ja vuosittain kuolee miljoonia, jotka eivät ole edes kuulleet Jeesuksen Nimeä. Niinpä se yhä on pääkäsky, se on yhä Jumalan käsky. “Kaikkialla maailmassa saarnatkaa Evankeliumia jokaiselle luodulle. Joka uskoo ja on kastettu, on pelastuva, joka ei usko, on oleva tuomittu. Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: Minun Nimessäni he ajavat ulos perkeleitä, he puhuvat uusilla kielillä, jos he ottavat ylös käärmeitä tai juovat jotakin kuolettavaa, ei se vahingoita heitä, jos he laskevat kätensä sairasten päälle, he tulevat terveiksi.”

¹⁶¹   Ja he sanovat: “Se oli tuota sukupolvea varten”, ja he tekevät Jumalan käskyn vaikutuksettomaksi tämän sukupolven kohdalla. Ja he ristiinnaulitsevat Sanan vaikutuksen ihmisiä kohdalla. Aamen!

¹⁶²   Pietari, Helluntaipäivänä, niiden avainten kanssa, jotka Jeesus oli juuri antanut hänelle ja sanonut: “Mitä tahansa sinä sanot täällä, sen Minä tulen sanomaan siellä ylhäällä.”

¹⁶³   Ja Helluntaipäivänä he kysyivät, mitä he voisivat tehdä saadakseen Pyhän Hengen, kun he katselivat toisten niin nauttivan Siitä, toimivan tavalla, jota he kutsuisivat typeräksi. He hoippuivat, hyppivät, kaatuivat ja toimivat aivan kuin olisivat olleet juovuksissa.

Ja he sanoivat: “Nuo miehet ovat täynnä uutta viiniä.”

¹⁶⁴   Mutta siellä seisoi eräs mies nimeltä Pietari, jolla oli Valtakunnan avaimet. Hän sanoi: “Eivät nämä ole juovuksissa”, Ap.t. 2, “niin kuin te oletatte, koska on vasta kolmas hetki päivästä.” Näettekö? “Vaan tämä on sitä, mistä on puhuttu”, Näettekö, suoraan takaisin Sanaan ja osoittaen, että Henki on yhä Sana, ja Sana on yhä Henki, Jumalan Sana. “Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, profeetta Joelin mukaan, Joel 2:38: ‘Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että Minä tulen vuodattamaan Henkeni kaiken lihan päälle.”

¹⁶⁵   Kuunnelkaa, kun tuo profeetta seisoo siellä. Katsokaa häntä, hän seisoi pelottomasti siellä tuon joukon edessä, joka tuomitsi ja syytti heitä. Hän sanoi: “Tämä on Kirjoitus. Tämä on se, mistä profeetta puhui: ‘Minä tulen vuodattamaan Henkeni kaiken lihan päälle. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat. Ja palvelijani ja palvelijattarieni päälle Minä tulen vuodattamaan Henkeni. Ja Minä tulen näyttämään merkkejä ylhäällä taivaissa ja maan päällä, tulta ja savupatsaita ja höyryä.’” Todistaen Sanalla sen, että Se oli Sana.

¹⁶⁶   Ja he nauroivat ja tekivät Siitä pilaa ja menivät tuomiolle, ja tuo kaupunki poltettiin, ja he söivät toistensa lapsia. Ja tänä päivänä he ovat hajotettu kansa ympäri koko maailmaa, joka osoittaa, että Pyhä Henki yhä pysyy Jumalan Sanana, voi tuoda tämän Sanan ja saada Sen elä­mään.

¹⁶⁷   Jeesus Kristus oli Henkilö, Mies, Jumala. Halleluja! Hän oli Jumala tuotuna julki. Hän oli Jumala ruumiillisessa muodossa heijastaakseen Jumalan Sanan tuota aikakautta varten, jotta tuo ajanjakso näkisi Jumalan lupauksen tuolle ajanjaksolle.

¹⁶⁸   Ja Pyhä Henki on sama asia tänä päivänä. On kyse Jumalan Hengestä kirjoitetun Sanan päällä, joka yrittää löytää jonkun voidakseen heijastaa itsensä tälle ajanjaksolle, voidakseen todistaa, että Hän on sama eilen, tänään ja iäti. Joh. 14:12: “Niitä tekoja, joita Minä teen, myös te olette tekevä.” Jeesus Kristus, sama eilen, tänään ja iäti. Näettekö? Jatkuvasti yrittäen löytää tietä, miten voisi heijastaa itseään.

¹⁶⁹   Ja he eivät voineet tehdä sitä. Ihmiset ajattelivat niin paljon omia pieniä pesiään, omia kirkkokuntiaan, joita heillä oli, ja joita he kutsuivat seurakunnikseen ja niin edelleen, etteivät he halunneet kuunnella Häntä. Samoin he tekevät tänäkin päivänä, tuon saman asian, uudelleen ristiinnaulitsemisen.

¹⁷⁰   Pietari sanoi Helluntaipäivänä: “Te miehet, jotka asutte Jerusalemissa ja Juudeassa, kuunnelkaa minun sanojani. Nämä eivät ole juovuksissa. Jos tahtoisitte olla hiljaa, niin minä osoittaisin teille, mistä on kyse.” Ja hän jatkaa ja selittää sen heille.

¹⁷¹   Kun he tunsivat piston sydämessään, kun he kuulivat tämän, he sanoivat: “Mitä me voimme tehdä pelastuaksemme? Mitä me voimme tehdä saadaksemme Tämän? Me olemme vakuuttuneet siitä, että sinun sanasi on oikein.”

¹⁷²   Hän sanoi: “Tehkää parannus, jokainen teistä, ja tulkaa kastetuiksi Jeesuksen Kristuksen Nimessä syntienne anteeksi saamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä tämä on teitä ja teidän lapsianne varten ja niitä varten, jotka kaukana ovat, jokaista, jota Herra, meidän Jumalamme, kutsuu. Näin heidän täytyy toimia: tehdä parannus ja tulla kastetuksi Jeesuksen Kristuksen Nimessä.”

¹⁷³   Ja tänä päivänä, roomalaiskatolinen kirkko omaksui sen sijasta muodon “Isä, Poika ja Pyhä Henki”. Ehtoollisen sijasta: “Työntäkää kielenne ulos ja ottakaa vohveli, ja pappi juo viinin, ja sitten te olette yhdessä yksi.” Heillä on ehtoollinen Pyhän Hengen sijasta, ja he kutsuvat sitä “Pyhäksi Eukaristiaksi”. Ja, “Isä, Poika ja Pyhä Henki”, tuo kolminaisuuden kaste, vaikka siitä ei edes puhuta Raamatussa. Isän, Pojan, Pyhän Hengen Nimi on Herra Jeesus Kristus. Ja kun te näytätte sen tälle onnettomalle sukupolvelle…

¹⁷⁴   Niin kuin Pietari sanoi: “Pelastakaa itsenne tästä onnettomasta sukupolvesta.”

¹⁷⁵   Kun te näytätte sen heille, niin mitä he tekevät? Tekevät pilaa siitä ja sanovat: “Meidän kirkkomme ei opeta sitä sillä tavalla.” Silloin te olette syyllisiä, te olette syyl­lisiä Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitsemiseen, kun te otatte Jumalan voiman pois ihmisiltä. Te ristiinnaulitsette itse Sanan heille ja tuomitsette itsenne seurakuntanne kanssa. Se johtaa heidät kuoleman ansaan.

¹⁷⁶   Niin kuin viime sunnuntaina sanoin tuosta saarnaajasta, Martin Luther Kingistä, joka siellä noiden kalliiden ihmisten kanssa oli johtamassa heitä suoraan kuoleman ansaan. Oi, voisipa vain joku puhua tuolle miehelle! Toivoisin, että minä voisin. Tuo kouluehdotuksen takia nousseesta pienestä kansannoususta, näettekö, tai jonkun… Mitä sillä on merkitystä! Hyvänen aika! Jos ihmisillä ei ole tarpeeksi sydäntä voidakseen seurustella jonkun kanssa hänen ihonväristä riippumatta, silloin he joka tapauksessa ovat kuolleita ja tuomittuja. Kansakunta antaa heille oikeuden. Älkää taistelko sitä vastaan. Älkää tehkö sitä. Mitä jos joku sanoisi, että kaikkien irlantilaisten tai kaikkien saksalaisten tai joidenkin muiden täytyisi olla seurustelematta muiden kanssa? Sillä ei olisi mitään vaikutusta kristittyihin, he jatkaisivat suoraan eteenpäin. Ja tuo mies on kristitty, ja Sanan palvelijana hänen ei tulisi johtaa ihmisiä kapinaan sitä vastaan. He tulevat aiheuttamaan miljoonien kuoleman. Se aloittaa uuden vallankumouksen. On häpeä tehdä niin.

¹⁷⁷   Tuo sama asia tapahtuu juuri täällä. Tarkalleen sama asia uudestaan. Se on totta. Näettekö? Ihmiset, kuinka he vain katsovat Totuutta ja näkevät, mikä Totuus on. “Meidän seurakuntamme ei usko niin. Me uskomme toisella tavalla.” No niin, mutta se ei ole oikea tapa. Siitä ei ole kyse.

¹⁷⁸   Hän sanoi: “Tehkää parannus ja tulkaa kastetuiksi Jeesuksen Kristuksen Nimessä syntien anteeksi saamiseksi.” No niin, he eivät halua tehdä sitä. Oi, mitä he sitten tekivät? No niin, se on vain yksi asia sadoista, joihin ehkä tulemme menemään niin nopeasti kuin voimme.

¹⁷⁹   No niin, sitten tämä toinen ristiinnaulitseminen. Jos joku mies hyväksyy “Isä, Poika ja Pyhä Henki” –muodon, uskontunnustuksen Sanan sijasta, tittelit Nimen asemesta, niin mitä hän tekee ihmisille? Kun hän sanoo, että Markus 16 oli vain tuota sukupolvea varten.

¹⁸⁰   Ja Jumala sanoi itse siellä, Jeesus, kun Hän puhui heille, Hän sanoi: “Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa Evankeliumia kaikille luoduille. Hän, joka uskoo, ja on kastettu, on pelastuva, ja hän, joka ei usko, on oleva tuomittu. Ja nämä merkit seuraavat heitä.” Kuinka kauas? Jokaiselle kansakunnalle, jokaiselle uskontunnustukselle, jokaiselle kielelle, jokaiselle rodulle, jokaiselle kansalle, tämä sama Evankeliumi. “Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Ja kun joku mies yrittää leikata sen pois Raamatusta, hän ristiinnaulitsee Evankeliumin vaikutuksen tuolle seurakunnalle. Niinpä minä syytän heitä Jeesuksen Kristuksen Nimessä: te olette syyllisiä Herran murhaamiseen.

¹⁸¹   Tuo seurakunta vihasi Häntä. Miksi? Hän juuri oli heidän Jumalansa. He vihasivat Häntä ja kielsivät, että Hän olisi ollut heidän Messiaansa. Ei, he eivät koskaan halunneet sen kaltaista Messiasta.

¹⁸²   Ja tänä päivänä seurakunta tekee saman asian, se kieltää Sanan. He eivät halua Sitä, se on vastoin sitä, miten heidän uskontunnustuksensa ovat opettaneet heidät uskomaan.

¹⁸³   Ja Sana on Messias. Uskotteko te sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] No niin, mikä sitten on Sanan heijastus? Messiaan heijastus, joka on Pyhä Henki meidän keskuudessamme. Hän yrittää heijastaa itseään. Mistä tahansa Hän vain voi löytää lampun, jonka lävitse Hän voi katsoa, joka ei ole nokeentunut uskontunnustuksista ja muista asioista, jonka läpi Hän voi antaa Valon loistaa.

¹⁸⁴   Muistakaa, että he nousivat ja kunnostivat lamppunsa ja pesivät ne, mutta se oli liian myöhäistä. Niinpä kun te näette näiden luterilaisten, presbyteerien, metodistien yrittävän tulla näissä viimeisissä päivissä saadakseen Pyhän Hengen, niin tehän tiedätte, etteivät he saa sitä. He voivat kyllä puhua kielillä ja hyppiä ylös ja alas, mutta tarkatkaa, mitä tapahtuu. He ehdottomasti… Se on ajan merkki, että se on ohitse. Me olemme lopussa.

¹⁸⁵   Milloin tahansa Seurakunta voi kuulla haasteen: “Nouse ylemmäs!” Aamen!

¹⁸⁶   Aivan tarkalleen asettuen aivan järjestykseen. Pyhä Henki on täällä tekemässä Jeesusta Kristusta todellisuudeksi niiden kautta, joiden kautta Hän voi toimia, ja tuoda julki itsensä. Hän tulee alas, otattaa valokuvan itsestään, näyttää sen, tekee merkkejä, puhuu siitä ja kaikkea muuta, todistaen aivan tarkalleen sen, mitä Hän sanoi tekevänsä. Tehden tarkalleen niitä asioita, joita Hän Kirjoitusten mukaisesti sanoi tekevänsä. Ei jotain uskontunnustusta ja ihmisten aikaansaamaa ajatusta, paljon verta, tulta ja savua ja muita asioita, vaan Kirjoitusten mukainen messiaaninen todiste. Meillä on paljon jäljittelyä ja jäljittelijöitä, ja niin edelleen, mutta se vain saa todellisen Sanan loistamaan paremmin, oikein. niiden ihmisten, jotka ovat hengellisiä ja jotka voivat tuomita oikean ja väärän välillä. Ymmärrättekö?

¹⁸⁷   Kieltävät Hänet. He kielsivät Messiaansa: “Me emme halua Häntä.” Tuon saman asian he tekevät tänään. “Jos minun täytyisi mennä sinne ja toimia niin kuin tuo joukko toimi siellä, niin en lainkaan halua sitä.” Hyvä on, silloin teillä ei lainkaan ole sitä, siinä kaikki. Näettekö? Sama nytkin.

¹⁸⁸   Vaikka Hänet olikin kunnolla tuotu julki, he eivät halunneet Häntä. He vihasivat Häntä. Miksi oli niin? Hän kutsui heidän pastoreitaan käärmeiden joukoksi. Hän sanoi: “Te joukko valkaistuja seiniä, te ette ole mitään muuta kuin hautausmaa. Ulkoa te olette kiillotettuja viittojen ja ympärikäännettyjen kauluksien avulla, ja sisäpuolella on kuolleiden luita.” Hän ei pelännyt sanoa sitä heille. Yksi vähäinen galilealainen kirvesmiehen poika, mutta Hän ei pelännyt sanoa sitä heille, Hän sanoi sen heille.

¹⁸⁹    “Älkää ajatelko”, Johannes sanoi, Hänen edelläkävijänsä, sanoi… Hän oli toinen, joka ei pelännyt sanoa sitä heille. Hän sanoi: “Älkää tulko tänne sanomaan, kuinka Abraham on teidän isänne. Jumala on kykenevä näistä kivistä herättämään lapsia Abrahamille.” Kyllä vaan! “Kirves on laskettu puun juurelle, ja jokainen puu, joka ei tuota hedelmää, hakataan maahan ja heitetään tuleen.” Kyllä vaan. Jumala on tarkka ja luja ja ankara Sanansa kanssa. Kyllä vaan!

¹⁹⁰   Huomatkaa, Jeesus, Kirjoituksen todistamana! Kuuletteko te, mitä minä sanon? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Jumala todisti Jeesuksesta, Kirjoitusten kautta, että Hän oli Messias. Onko se oikein? [“Aamen.”] Me tulemme menemään Pietarin syytökseen muutamassa minuutissa, ja te tulette näkemään, oliko niin vai ei. Oli tuotu julki täydellisesti, että Hän oli Jumala, joka julkituotuna Miehessä, jota kutsuttiin Jumalan Pojaksi. Näin on. Vaikka, Hänet oli täysin tuotu julki, ja Hän oli vahvistanut luvatun Sanan, että Hän oli Messias. Mooses sanoi: “Tämä Messias, kun Hän tulee, Hän tulee olemaan profeetta, ja kaikki nämä asiat tulevat tapahtumaan.”

¹⁹¹   Tuo pieni nainen kaivolla tuossa saastaisessa tilassaan, jossa hän oli, mitä se symbolisoi? Että Jumala näinä viimeisinä päivinä vetäisi ulos hylkiöt.

¹⁹²   Muistatteko eilen illalla, häissä… Tai eräänä toisena kertana, kun saarnasin täällä. Hääaterialla sanottiin: “Minä olen valmistanut suuret pidot, ja niin edelleen, ja kaikilla näillä miehillä, joita kutsuin tulemaan, jokaisella oli esteensä.” “Minä en voi tehdä sitä, koska se pilaisi meidän uskontunnustuksemme. Minä en voi tulla, koska olen ottanut vaimon. Hän ei anna minun tulla. Minä olen täällä naimisissa kirkon kanssa. Äitini oli metodisti tai baptisti tai katolilainen, ja sen vuoksi minä en yksinkertaisesti voi sietää sitä.”

¹⁹³   Hän sanoi: “Ja te ette ole tuleva maistamaan Minun illallistani, mutta menkää sinne ulos ja pakottakaa prostituoituja ja porttoja ja juoppoja, ja mitä siellä onkin, että he tulisivat. Tuokaa heidät sisälle, ja Minä tulen oikaisemaan heidät. Minä olen valmistanut illalliseni, ja pöytäni on katettu vieraita varten, ja jotkut tulevat olemaan siellä.” He eivät tulleet. Hän tuomitsi nuo juutalaiset.

¹⁹⁴   Miten on tänä päivänä? “Minä kuulun presbyteereihin.” “Minä olen luterilainen. Minä olen ykseys. Minä olen kakseus. “Minä olen tätä. Minä en voi…” Siinä se on teille. “Te ette tule olemaan siellä silloin!” Juuri niin Hän sanoi. Hyvä on.

¹⁹⁵   Asianmukaisesti vahvistettu Messias. Asianmukaisesti vahvistettu Sana, luvattu Sana. Jumala joka lupasi tuon Sanan, sen että Messias tulisi olemaan, ja tässä Hän tuli ja seisoi tarkalleen sillä tavalla. Hän sanoi heille: “Missä Minä nyt olen epäonnistunut? Jos te ette voi uskoa Minua miehenä, uskokaa tekoja, joita Minä teen, sillä ne kertovat teille, kuka Minä olen. Ne kertovat, että Minä olen Messias. Te ette halua uskoa Minua, koska te ajattelette, että tuo Joosef siellä… Ja Minä synnyin siellä tuossa pienessä hökkelissä, ja kasvatusisäni täällä on kirvesmies. Ja te…”

¹⁹⁶   Kun Hän tuli Galileaan, siellä he, Hän oli…  Hän sanoi: “Hei, kuka tämä mies on? Kuka tämä on? Tämä mies, eikö… Eikö Joses ja kaikki nuo Hänen veljensä ole täällä? Eivätkö hänen sisarensa ole joukossamme? Eikö hänen äitinsä ole Maria ja isänsä Joosef? Mistä te olette saaneet tuon kaltaisen kaverin? Hänellä ei ole mitään jäsenkorttia, hänellä ei ole mitään valtakirjaa. Mistä tuon kaltainen kaveri… Mistä sinä oikein saat tämän?”

¹⁹⁷   Ja Raamattu sanoi, että Häntä loukattiin. Hän sanoi, ettei Hän voinut tehdä monia mahtavia tekoja, ja Hän vain käänsi selkänsä ja käveli pois heidän luotaan. Hän sanoi: “Profeetta ei ole halveksittu muualla kuin omiensa joukossa, näettekö, oman kansansa keskuudessa, näettekö, tai omalla kotiseudullaan.”

¹⁹⁸   Siellä Hän on, todellisesti vahvistettu Messias. Hän ei ottanut mitään ansiota itselleen. Hän sanoi: “Minä en voi tehdä mitään muuta kuin sen, minkä näen Isän tekevän.” Ja Hän haastoi heidät kysymään, oliko se Messias.

¹⁹⁹   Ja katsokaa tuota pientä huonomaineista naista, hän tunnisti sen. Häntä ei ollut aivopesty. Moraalisesti hän oli väärässä. Tietenkään kukaan ei hyväksyisi sitä. Jumalan lait tuomitsevat sen. Moraalisesti hän oli väärässä, mutta hän…

²⁰⁰   Katsokaahan, Jumala ei tuomitse teitä sen pohjalta, millaisia te olette. Hän ei tuomitse sen mukaan, kuinka suuri tai kuinka pieni te olette. Hän tuomitsee teidän sydämenne, millaisia te haluatte olla.

²⁰¹   Ja hän halunnut mitään siitä asiasta. Ja kun Tätä väläytettiin hänen edessään, siitä mitä hän halusi. Ei ollut väliä sillä, mitä hän oli silloin, hän oli valmis tulemaan. Jumala tuomitsee sydämen. Ihminen tuomitsee ulkonäön mukaan. Jumala katsoo sydämeen. Ei ollut väliä sillä, millainen hän oli, tuo Valo välähti, ja se selvitti sen. Hän tavoitti Iankaikkisen Elämän ytimen.

²⁰²   Oi, kuinka rikasta minusta on nähdä tämä ja tietää, että se on Totuus. Tämän rinnalla tulen seisomaan. Minä… Taivaan Jumala tulee nousemaan esiin, ja minun ääneni tulee olemaan Jumalan suuren ajan ääninauhalla, ja se tulee tuomitsemaan tämän sukupolven viimeisenä päivänä. Koska se on ääninauhalla, sitten se tulee olemaan iankaikkisella nauhalla. Näin on. Se tulee tuomitsemaan tämän sukupolven saarnaajat, joilla on jumalisuuden muoto, ja he kieltävät Sanan voiman ja Sen julkitulemisen, kun on tullut selkeästi tunnetuksi, että Hän on yhä Jeesus Kristus, sama eilen, tänään ja iäti. Minä syytän heitä Jumalan Sanalla.

²⁰³   Minun täytyy nopeasti mennä erääseen toiseen lupaukseen, koska meillä on vain noin viisitoista minuuttia aikaa.

²⁰⁴    “Siellä he… Siellä he…” Missä? Oi! Golgatalla. He “ristiinnaulitsivat” Hänet. Kolmanneksi, He ristiinnaulitsivat Hänet, kun he jättivät tunnistamatta Jumalan luvatun Sanan, joka oli julkituotu. Ja miksi he ristiinnaulitsivat tuon Miehen? Voi­sitteko te kuvitella sitä? Sallikaa minun mennä hetkeksi taaksepäin. Miksi nuo ihmiset halusivat ristiinnaulita senkaltaisen Miehen? Niin kuin Maria…

²⁰⁵   Luin erään kerran kirjan nimeltä Daavidin huoneen Herra. Sen on kirjoittanut tohtori Ingraham. Ihmeellinen kirja, se on näytelmä. Sen pitäisi olla osittain totta, ja se on otettu erään Adena nimisen naisen vanhoista käsikirjoituksista, joka… Hän meni Palestiinaan Egyptistä, Kairosta, uskoisin niin olleen, päättämään opintojansa. Ja hän oli siellä Kristuksen aikana. Ja hänen oletetaan kirjoittaneen isälleen. Olisi hyvä, jos te hankkisitte ja lukisitte sen. Se on todella hyvä, Daavidin huoneen Herra. Tuo sama mies joka kirjoitti Tulipatsas [kirjan]. Ja siitä Cecil DeMilles otti Kymmenen Käskyä [elokuvan].

²⁰⁶   No niin, me näemme, että tässä kirjassa Adina kirjoitti isälleen. Ja hän sanoi, että tuona ristiinnaulitsemisen päivänä Maria Magdalena, josta Hän ajoi ulos seitsemän riivaajaa, juoksi väkijoukon eteen ja sanoi: “Mitä Hän on tehnyt? Mitä Hän on tehnyt? Hän vain paransi sairaita ja yritti vapauttaa niitä, jotka olivat vankeudessa. Mitä muuta Hän on tehnyt kuin hyvää? Voisiko joku sanoa sen!”

²⁰⁷   Eräs mies läimäytti häntä, niin että hän lensi melkein yli pihan, ja sanoi: “Tahdotteko te uskoa tuota typerää naista enemmän kuin pappianne?” Näettekö?

²⁰⁸   Siinä se on teille. Ymmärrättekö? Mitä Hän oli tehnyt? Hän ei ollut tehnyt mitään. Miksi he ristiinnaulitsivat Hänet? Miksi? Miksi? Koska he eivät tunnistaneet, kuka Hän oli.

²⁰⁹   Ja samoin on tänä päivänä. Saarnaajat, tämän päivän ihmiset ja meidän nykyiset opettajamme ovat niin aivopesseet ihmiset uskomaan, että tämä on noituutta tai perkele tai telepatiaa tai jonkinlainen pila tai jonkinlainen temppu, kunnes ihmiset eivät tunnista, että se on Jumalan tälle päivälle olevan Sanan vahvistaminen. Se on viimeisen päivän merkki.

²¹⁰   Seurakunnat, jos te ette kuulu heidän organisaatioonsa, he sanovat: “Ah, se on jotakin keksittyä. Se on pila. Katsokaa vain täällä sitä-ja-sitä ja sitä-ja-sitä.” Mutta voikoot he kerrankin todistaa todellinen Asia pilaksi. Todistakoot kerrankin, että Se on väärin. He eivät voi tehdä sitä. Sen ei ole koskaan tiedetty olevan väärin, eikä se koskaan tule olemaan, koska se on Jumala. Näettekö? Mutta he tahtovat osoittaa sormella.

²¹¹   He ajattelevat, “Oi, jos se olisi joku mies, jolla on suuri nimi…” Mutta se on vain pieni ryhmä, pieni joukko jonkinlaisia hylkiöitä: “Mehän erotimme tuon henkilön seurakunnastamme. Heillä oli tapana käydä meidän joukossamme, mutta he menivät sinne, ja he menivät sinne, ja nyt he ovat päätyneet… Katsokaa vain, millaista se on, kuka se on.”

²¹²   Minä en välitä siitä. He ovat voineet sanoa tuon saman asian Pietarista, Jaakobista ja Johanneksesta. He sanoivat: “Tietämättömiä ja oppimattomia miehiä.” Mutta heidän täytyi ottaa vaari. Jotakin oli tapahtunut tuon ajan jälkeen. He olivat olleet Jeesuksen kanssa. Se teki asian erilaiseksi. Näettekö?

²¹³   He tekivät niin, koska he eivät tienneet, kuka Hän oli. He eivät tienneet, että Jumalan Sanan vahvistus seisoi siellä tuona päivänä… Nyt, yhtenä päivänä oli oikein, että pidettiin nuo lait ja asiat, mutta tuo sama laki, joka heidän tuli pitää, osoitti heitä siihen aikaan, jolloin Hän tulisi, ja olisi tämä Mies, joka Hänen piti olla. He ottivat tämän osan, mutta eivät ottaneet tuota toista osaa.

²¹⁴   Ja tuon saman asian he ovat tekemässä nyt. Heillä on seurakunta, ja he uskovat ja sanovat uskovansa Jeesukseen Kristukseen ja muihin asioihin, mutta he kieltävät sen hetken, jossa me elämme! He yhä uudestaan täyttävät tuon vanhan sananlaskun: ihmiset aina ylistävät Jumalaa siitä, mitä Hän on tehnyt; katsovat eteenpäin siihen, mitä Hän tulee tekemään; ja jättävät huomioonottamatta sen, mitä Hän on tekemässä, ja tulevat olemaan sen tuomitsemia. Näettekö? He ajattelevat, että Jumala on ihmeellinen, kuinka suuri Hän on, mitä Hän tulee tekemään. Hän on tuleva. Jonakin päivänä tulee tapahtumaan ylöstempaus ja kotiin meneminen. Ja he kieltävät juuri ne merkit ja ihmeet täällä juuri tuohon aikaan, jolloin Kirjoitus sanoo, että Hän on tekevä sen, ja kadottavat koko asian.

²¹⁵   “Jos sokea taluttaa sokeaa”, sanoi Jeesus, “tulevat he kaikki putoamaan kuoppaan.” Vain rukoilkaa Jumalaa, että Hän avaisi silmämme näinä viimeisinä päivinä. Hyvä on.

²¹⁶   Nyt, sama asia, he tekevät tuon saman asian tänä päivänä. He kieltävät ja ristiinnaulitsevat tuon saman Jumalan tänä päivänä, koska eivät tunne Häntä. Samalla tavalla kieltäen Hänet ja tekemällä… Kieltämällä ja tekemällä niitä asioita joita he tekevät tänä päivänä, he eivät kirjaimellisesti ristiinnaulitse Kristusta uudestaan, mutta he pilkkaavat Pyhää Henkeä. Ja tekemällä sen he ovat… Kuinka he pilkkaavat Pyhää Henkeä?

²¹⁷   Miten he pilkkasivat Sitä siellä aikaisemmin? He eivät voineet pilkata sitä silloin;. Se ei ollut vielä tullut. Mutta he kutsuivat Jeesusta “Beelsebulksi”. He kutsuivat Häntä “Beelsebulksi”, koska Hän pystyi tietämään heidän sydäntensä salaisuudet ja asiat. He sanoivat: “Tämä on perkele.” Toisin sanoen: “Hän on ennustaja. Siten Hän tekee tämän ennustamisen avulla. Joten Hän ei ole muuta kuin perkele.” Näettekö, heillä ei ollut ollut profeettaa neljäänsataan vuoteen, ja he olivat kasvaneet ulos siitä. Näettekö? Heillä vain oli lakinsa. He sanoivat: “Tämä on Belsebul.”

²¹⁸   Ja Jeesus sanoi: “Minä annan sen teille anteeksi, mutta kun Pyhä Henki on tullut, näettekö nyt, ja te puhutte sanankin sitä vastaan, sitä ei tulla koskaan anteeksiantamaan teille.”

²¹⁹   Muistakaa, sitä ei tulla eikä voida, ei millään tavoin, ei mitään laupeutta. Kun te pilkkaatte ja kutsutte Jumalan Henkeä, Jumalan Sanaa, jonka Henki on vahvistanut… Näettekö, Sana sanoo niin. Henki vahvistaa Sen, ja te kutsutte sitä epäpuhtaaksi asiaksi, silloin te olette ylittäneet rajan laupeuden ja tuomion välillä, eikä teille voida koskaan antaa sitä anteeksi.

²²⁰   Siitä syystä minä syytän tätä sukupolvea, että se on syyllinen ristiinnaulitsemiseen, kun se pilkkaa julkituotua Jumalan Poikaa! Se on Hänen lupauksensa kaikille profeetoille, ja Kristus itse on oleva viimeisinä päivinä, samalla tavoin kuin tapahtui Nooan päivinä ja Sodoman päivinä. Pilkkaamalla. Siten he ristiinnaulitsevat ihmisille Jumalan Pojan uudestaan. Hän on vahvistettu Sana. Yksikin sanaa sitä vastaan, eikä sitä voida koskaan antaa anteeksi.

²²¹  No niin, mitä te sitten aiotte tehdä? Missä te tulette seisomaan? He ovat tuomittuja, he vain odottavat hetkeä, jona Jumalan viha vuodatetaan. Heidät tullaan murentamaan.

²²²  Tämän sukupolven ihmiset rakastavat ihmistekoisten kirkkokuntien oppeja ja opinkappaleita enemmän kuin vahvistettua Jumalan Sanaa! Oi! Toivoisin vain, että minulla olisi pitkä aika tätä varten. Tämän sukupolven ihmiset, tämä sukupolvi hylkää halveksien Jumalan ilmestyksen, mutta me vaellamme siinä, missä apostolit ovat kulkeneet. Oikein.

“Jumala”, te sanotte? No niin, myös toiset sanovat niin.” Jumala vahvistaa sen.

²²³   Jeesus sanoi: “Jos teot eivät puhu Minusta, silloin voitte jatkaa eteenpäin ja sanoa, että minä sanon sen itsestäni. Mutta kun teot puhuvat, teidän on parasta uskoa tekoja, näettekö, koska on tuo hetki.” Hän sanoi: “Te tiedätte, että huomenna paistaa aurinko tai tulee ruma ilma, koska taivas on punainen ja näyttää synkältä. Te tiedätte, tuleeko huomenna olemaan kaunis ilma.” Hän sanoi: “Te osaatte erottaa taivaan muodon, mutta aikojen merkeistä te ette tiedä mitään. Jos te olisitte tunteneet Jumalan, olisitte te tunteneet Minun päiväni.”

²²⁴   Ja he sanoivat: “Sinä korostat liian paljon itseäsi, sinä teet itsestäsi Jumalan.” Ja he panivat Hänet ristille.

²²⁵    Ja Pyhä Henki tänään ei ole mikään kolmas persoona. Se on itse Jumala, joka on tuotu julki inhimillisessä lihassa, Jeesuksen Kristuksen Veren kautta pyhittääkseen elämän, jonka kautta Hän voi heijastaa itsensä. Ja he ristiinnaulitsevat tuon saman julkituodun Sanan. Ymmärrättekö te? Kristuksen ristiinnaulitsemisen tänään tekevät ne ihmiset, jotka kieltävät vahvistetun Jumalan Pojan, joka on julkituotu ihmisten keskuudessa niillä Hänen asioittensa kautta, joiden Hän sanoi tapahtuvan tänä päivänä Sanansa mukaan. Ymmär­rättekö?

²²⁶   No niin, tuon samanlaisen vahvistamisen täytyy olla sama, jos Hän on sama Jumalan Poika, koska Hän sanoi Joh.l4:12, että “niitä tekoja, joita Minä teen, myös te olette tekevä.” Hebrealaiskirje 13:8: “Hän on sama eilen, tänään ja iäti.” “Ja jos te pysytte Minussa”, Johannes 15, “jos te pysytte Minussa, ja Minun Sanani pysyvät teissä, niin pyytäkää, mitä vain tahdotte, ja se tullaan antamaan teille.” Kyllä!

²²⁷   Muistakaa, he, jotka tuon tekivät, olivat uskonnollisia ihmisiä. He eivät olleet ulkopuolisia. He olivat tuon päivän uskonnollisia ihmisiä. Sama asia on tänäkin päivänä, sama ristiinnaulitseminen. Nopeasti…

²²⁸    “Siellä he ristiinnaulitsivat Hänet”, sitten, sitten. Varmasti. Silloin he hylkäsivät Jumalan julkituodun Sanan ja omaksuivat uskontunnustuksensa Sanan sijasta.

²²⁹   Eivätkö he teekin niin tänä päivänä? Juuri tuon saman asian he tekevät tänä päivänä. Hän oli Sana, ja he hylkäsivät Sanan. Se on juuri se ydinasia, jota en halua teidän kadottavan. Hän oli Sana, ja kun he hylkäsivät Hänet, he hylkäsivät Sanan. Ja kun he hylkäsivät Hänet, he lopuksi ristiinnaulitsivat Hänet. Ja sen he ovat tehneet tänä päivänä. He ovat hylänneet Jumalan Sanan ja omaksuneet omat uskontunnustuksensa ja ovat julkisesti seurakuntiensa edessä ristiinnaulinneet Pyhän Hengen toiminnan. Ja he ovat syyllisiä, ja minä syytän heitä Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

²³⁰   Viisitoista vuotta olen nähnyt Hänen liikkuvan ympäri maata, ja yhä he pitävät kiinni omista uskontunnustuksistaan. He ovat syyllisiä! He ottivat Sanan, joka olisi tuonut seurakunnan kaikki seurakunnat yhteen, ja he ovat tehneet suuren veljesliiton helluntailaisten ja heidän kaikkien muiden keskuuteen. Sen sijaan että olisivat tehneet niin, he hylkäsivät Sen ja eväsivät Sen ja tekivät pilaa Siitä ja kutsuivat sitä kaikenlaiseksi nyt.

²³¹   Ja nyt, kirkkojen liiton avulla, perkeleen suunnitelman mukaisesti, he nyt yrittävät tulla sisälle ja sanoa: “Me tulemme nyt ostamaan vähän öljyä.” He ovat Hylänneet Sen tänään. He ovat syyllisiä Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitsemiseen. Te otatte sen Jumalan ehdoilla, teidän omat ehtonne eivät auta. Ymmärrättekö?

²³²   He hylkäsivät Jumalan julkituodun Sanan omien uskontunnustustensa tähden ja he tekevät tuon saman asian tänään. Hän oli Sana, Johannes 1. Hebrealaiskirje 13:8 sanoo: “Hän on sama eilen, tänään ja iäti.” Nyt he ristiinnaulitsevat Hänet uudestaan.

²³³   Tiedättekö Raamatun sanovan, että me voisimme tehdä sen? Kuinka monet haluaisivat lukea siitä hieman? Antaisitteko minulle aikaa vielä viisitoista minuuttia? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hyvä on! Menkäämme nyt hetkeksi, “ristiinnaulitsevat uudestaan”. Menkäämme Hebrealaiskirjeen 6. lukuun ja lukekaamme siitä hieman, niin näemme, voimmeko me ristiinnaulita Jumalan Pojan uudestaan. Katsokaamme, jos se voidaan tehdä.

Te sanotte: “Häntä ei voida ristiinnaulita toista kertaa.”

²³⁴   Tulemme näkemään voimmeko tehdä sen vai emme. Jumalan Sana on totta. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hebrealaiskirje 6:1:

Sen vuoksi jättäen Kristuksen opin alkeet, jatkakaamme täydellisyyteen, laskematta uudestaan perustusta parannuksesta kuolleista töistä ja uskosta Jumalaa kohtaan,

oppia kasteista, kätten päälle laskemisesta ja kuolleiden ylösnousemuksesta ja iankaikkisesta tuomiosta.

… ja tämän me teemme, jos Jumala sen suo.

²³⁵   Näettekö? Paavali haluaa meidän tietävän, että nämä asiat tässä ovat ehdottomia perusedellytyksiä: kasteet, kätten päälle laskemiset, ylösnousemus, toinen tulemus. Kaikki nämä asiat ovat iankaikkisia, ne ovat ehdottomasti Totuus.

²³⁶   Nyt pankaa merkille: “Sillä on mahdotonta...” Lukekaa tämä yksi jae kanssani. Haluan teidän lukevan tämän 4. jakeen kanssani nyt. [Veli Branham ja seurakunta lukevat yhteen ääneen seuraavat kolme jaetta.]

Sillä on mahdotonta niiden, jotka kerran olivat valistetut, ja ovat maistaneet taivaallisesta lahjasta, ja olivat tehdyt osallisiksi Pyhästä Hengestä,

Ja ovat maistaneet hyvää Jumalan Sanaa ja tulevan maailman voimia,

Jos he lankeavat pois, uudistaa heitä jälleen katumukseen, koska he uudelleen ristiinnaulitsevat itsellensä Jumalan Pojan ja asettavat Hänet julkiseen häpeään.

²³⁷   No niin, onko se minun sanaani vai Hänen? “Ihminen, joka tulee tietämään.” Muistakaa, heillä ei koskaan ollut Sitä, he olivat rajalinja-uskovaisia. “Sen jälkeen kun me olemme tulleet tuntemaan Jumalan Sanan”, te saatte tiedon lukemalla Siitä ja näette Sen, “ja sitten jos te hylkäätte Sen, teidän on mahdotonta koskaan pelastua!” Luitteko te sen nyt? Näettekö? “Te olette tulleet tuntemaan Totuuden”, vain niin että te ymmärrätte sen, eikä teillä itsellänne ole Sitä.

²³⁸   Aivan samalla tavoin kuin nuo uskovaiset, jotka menivät pois. Se on ilmeinen esikuva tästä matkasta. Tämä, tämä, tämä kolmas maastamuutto on vain niiden muiden esikuvien mukainen. Kuulkaa, katsokaa sinne taaksepäin. Sallikaa minun nyt osoittaa teille jotakin. Suokaa anteeksi tämä ilmaisu. Kuulkaahan.

²³⁹   Israel valitsi kaksitoista miestä, yhden kustakin sukukunnasta, yhden kirkkokunnallisen pään kustakin, ja he menivät luvatun maan rajalle, ja heille näytettiin tulevat hyvät asiat, joita heillä siellä oli. Ja he tulivat takaisin ja valittivat, että “me emme kykene tekemään sitä”.

²⁴⁰   Mutta kaksi noista kahdestatoista, Joosua ja Kaaleb, he katsoivat Sanaan ja sanoivat: “Jumala sanoi, että se on meidän, ja me olemme enemmän kuin kykeneviä valtaamaan se.” Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

²⁴¹   Millaisia he olivat? Rajalinja-uskovaisia. Näettekö? He itse asiassa olivat syntyneet seurakunnassa. He olivat kansanjohtajia, he olivat piispoja, niin kutsuttuja, jotka tulivat aivan siihen pisteeseen että heille näytettiin Jumalan Sanan olevan Totuus. “Siellä oli maa!” He eivät olleet koskaan olleet siellä. He eivät tienneet, että se oli siellä. Mutta he tulivat ja näkivät, että se oli siellä. Se oli siellä. Ja Kaaleb ja Joosua menivät ylitse ja toivat takaisin viinirypäletertun ja antoivat heidän syödä siitä. Ja saatuaan maistaa hyvästä maasta he menivät sitten takaisin ja sanoivat: “Me emme voi tehdä sitä. Ymmärrättekö? Me emme yksinkertaisesti voi tehdä sitä.”

²⁴²   Tässä on tuo sama ryhmä Jeesuksen Kristuksen aikana: “Rabbi, me tiedämme, että Sinä olet Jumalan lähettämä opettaja.” Näettekö? Rajalinja-uskovaiset. “Me tiedämme, että Sinä olet Jumalalta tullut opettaja. Kukaan ihminen ei voisi tehdä niitä asioita, joita Sinä teet. Me tunnistamme, että Jumalan täytyy olla siinä mukana.” Miksi he eivät hyväksyneet sitä? Miksi he eivät vastaanottaneet sitä? Rajalinja! Rajalinja!

²⁴³   Täällä he ovat nyt mukana tässä kolmannessa maastamuutossa. Sama merkki, sama julkituleminen, sama Kristus, sama Pyhä Henki, samat teot, sama Jumala, sama Sanoma, eivätkä he voi vastaanottaa sitä. Heidän täytyisi luopua jäsenkortistaan. Mistä on kysymys? Heillä oli tieto Totuudesta. He katsoivat ja näkivät, että se oli ehdottomasti Totuus. Aikakauslehtien täytyi todistaa siitä, he ovat nähneet Sen. Valokuvat, sanomalehdet, todiste kuolleen ylösnousemuksesta, lääkärien antamat lausunnot sairaista, heidän täytyy sanoa, että se on Hän. Ja nuo ennustukset, yksikään niistä ei ole vuosien aikana koskaan pettänyt. Joka ainoa niistä on ollut tarkalleen naulan kantaan. He eivät voi sanoa muuta kuin, että se on Jumala. Mutta he eivät voi vastaanottaa sitä.

²⁴⁴   Tuo saarnaajien joukko Chicagossa, heistä noin kolmesataa oli tulossa tänne kastettavaksi Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Missä he ovat? Hinta on liian suuri. He eivät voi tehdä sitä. Mitä se on? Raamattu sanoi, että kun he tekevät sen, niin mitä he tekevät? He erottavat itsensä armon ja tuomioon välillä. “Sillä on mahdotonta niiden, jotka kerran olivat valistetut”, kun heidät oli tuotu katsomaan Sitä, “ja joilla oli tieto Totuudesta, ja jotka olivat maistaneet Jumalan hyvää Sanaa, jos he kääntyvät pois Siitä, kun heidän täytyisi uudistaa itsensä jälleen ja sanoa: “Hyvä on, minä haluan, kyllä…”

²⁴⁵   Te presbyteerit, te metodistit ja baptistit ja luterilaiset ja tämä Täyden Evankeliumin Liikemiesten juttu, jotka sanovat, että he ovat tulossa sisälle, ja ovat hylänneet Sanoman. Teidän seurakuntanne tulee. Siellä on yksilöitä, varmasti, jotka tulevat, mutta ei tuo seurakunta [kirkko]. Teidän täytyy tulla ulos seurakunnasta [kirkosta] saadaksenne Sen. Näettekö? Niin se on. Yksilöt, kyllä.

²⁴⁶   Mutta luuletteko te, että presbyteerinen kirkko vastaanottaisi Pyhän Hengen, ja että ne kaikki luopuisivat asiakirjoistaan? Älkää koskaan ajatelko sellaista! Ja luuletteko, että te metodistit tulisitte tekemään niin? Te ette tule koskaan tekemään niin. Ja luuletteko, että te kolminaisuusoppiset koskaan vastaanottaisitte kastetta Jeesuksen Kristuksen Nimessä, niin että teidät kaikki kastettaisiin Jeesuksen Kristuksen Nimessä? Te ette tule koskaan tekemään niin, te ette tule koskaan tekemään niin. Mutta yksilöt ovat tuleva ulos ja ovat tekevä niin. Niin se on. Ja se on Hänen tulemuksensa merkki! Mutta nuo kirkot, jotka ovat nähneet Totuuden ja hylänneet Sen neuvostoissaan: “On mahdotonta.”

²⁴⁷   Silloin he ovat syyllistyneet Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitsemiseen. Ja minä syytän heitä Jumalan Sanan mukaan, jonka Jumala on… “Mistä sinä syytät heitä, veli Branham?” Minä syytän heitä siitä, että Jumala on selvästi tuonut itsensä julki Sanansa kautta viimeisissä päivissä ja on tuonut itsensä julki, että Hän yhä on sama eilen, tänään ja iäti, ja he ovat kylmästi hylänneet Sen. Ja te olette syyllisiä Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitsemiseen, kun te olette pilkanneet Pyhää Henkeä. Kyllä.

²⁴⁸   Menkäämme uudestaan Hebrealaiskirjeen 10. lukuun, jossa Raamattu jälleen sanoo meille Kirjoituksissa, että ei ole vain mahdotonta, vaan että te ette koskaan voi. Se erottaa teidät Jumalasta iankaikkisesti. Te ette voi koskaan uudestaan tulla Jumalan Läsnäoloon, kun te hylkäätte Pyhän Hengen ja teette pilaa Siitä.

²⁴⁹   Näettekö sen nyt? Te olette maistaneet Sanaa. Näettekö, rajalinja-uskovaisia.

“Oi, te sanotte, että nuo kaverit eivät olleet uskovaisia.”

²⁵⁰   He olivat uskovaisia, rajalinja-uskovaisia, näettekö, tai tunnustuksellisia uskovaisia, mutta kun tultiin Sanaan… He olivat israelilaisia, he tulivat ulos veren alla. He tulivat ulos Mooseksen merkkien alla, he olivat nähneet noiden merkkien toimivan.

Jumala sanoi: “Minä tulen viemään teidät sinne.”

²⁵¹   Ja kun se tuli suoraan tuon luvatun Sanan alkeisiin, joka oli tuleva, niin mitä he sanoivat? “Oi, me emme voi tehdä sitä.” Näettekö?

²⁵²   Ja tässä he tulivat takaisin viinirypäleiden kanssa, jotka olivat todistuksena siitä, että tuo maa oli oikein, että Jumalan Sana oli oikein. Jumala sanoi: “Minä annan sen teille.”

²⁵³   Mutta olosuhteet! “Voi hyvänen aika”, he sanoivat, “mehän näytämme heinäsirkoilta heidän rinnallaan. Me emme voi tehdä sitä.” Ei ole väliä sillä, mitä…

²⁵⁴   Muutamia vuosia sitten, kun tämä vanha kuori seisoi täällä tabernaakkelina, joku tuli täällä ulkona puhumaan minulle ja sanoi: “Billy, tuon kaltaisten sanomien kanssa sinä tulet jonain päivänä saarnaamaan neljälle pylväälle.”

²⁵⁵   Minä sanoin: “Minä tulen saarnaamaan neljälle pylväälle, koska Jumala on kykenevä noista pylväistä nostamaan lapsia Abrahamille.” Kyllä. Se on totuus. Minä sanoin: “Jos sinulla on jotakin, jonka voit osoittaa vääräksi, niin antaa kuulua.” On eri asia kiekua, mutta kun tullaan sille paikalle, että se tulisi näyttää toteen, niin se on eri asia. Kyllä! Siinä on eroa. Hyvä on.

²⁵⁶   Täällä he uskontunnustusten kautta ristiinnaulitsevat Hänet uudestaan. No niin, Hebrealaiskirje 6. luku, ja menemme eteenpäin. Me voisimme tässä lukea sitä eteenpäin, meillä on paljon aikaa. Olen merkinnyt tänne raamatunpaikat, jossa ne ovat, Hebrealaiskirje 6. luku. Uskon että olemme ottaneet siitä kaiken. “…mahdotonta niiden, jotka kerran olivat valistetut ja tehdyt osallisiksi Pyhästä Hengestä…” Meillä ei ole aikaa mennä liian pitkälle, koska minulla on täällä eräs toinen Kirjoitus, jonka haluan lukea hetken kuluttaa. Huomatkaa tämä! He uudelleen ristiinnaulitsevat itselleen Jumalan Pojan. Mitä he tekivät? Mitä? Saatuaan maistaa ja tietää, että se on Totuus, he sitten kääntyvät ympäri ja kieltävät Sen. Mitä he tekevät? “On mahdotonta…”

²⁵⁷   Näin on tämä kansakunta tehnyt. Näin tämä kansa on tehnyt. Näin ovat nämä kirkot tehneet. He ovat hylänneet Sen ja he ovat ristiinnaulinneet Sanoman, he ovat ristiinnaulinneet Totuuden ihmisten edessä. Mitä he tekivät Jeesukselle? He asettivat Hänet häpeään, riisuivat Häneltä pois vaatteet, ripustivat Hänet ristille, naulitsivat Hänet sinne, Elämänruhtinaan. Tuon saman asian he ovat tehneet tänä päivänä uskontunnustuksillaan. He ovat tehneet tuon saman asian. He ovat riisuneet nämä asiat pois. He ovat riisuneet hyvyyden ja Evankeliumin vaatetuksen pois ja asettaneet Sen jonnekin muualle ja ripustaneet Hänet ristille. Oi! Miksi?

²⁵⁸    “Siellä he, siellä he ristiinnaulitsivat.” Nyt tuo viimeinen sana: “Hänet”, Hänet, tämän kaikkein kalleimman Henkilön. Miksi he tekivät niin? He eivät tunteneet Häntä. Miksi he tekevät niin tänään? He eivät tiedä, että tämä on Totuus. He ovat sille mykkiä ja sokeita. He eivät tunne Sitä, siinä on syy. Heidän uskontunnustuksensa ja perinteensä ovat vieneet heidät pois Jumalan Sanasta.

²⁵⁹   Nyt teille täällä, juuri nyt kun lopetamme, kiinnittäkää huomionne tarkoin siihen. Ymmärrättekö? Minä tiedän, että on kuuma. Myös minulla on kuuma.

²⁶⁰   Mutta, oi veli, tämä Sana, Se on Elämä, jos te pidätte Siitä kiinni. Kuulkaa! Me emme puhu mistään sellaisesta, joka voisi tapahtua joskus myöhemmin. Se on jotakin, mikä jo on täällä kanssamme, ja on tapahtumassa nyt, ei jotakin, mikä tulee olemaan, vaan jotakin, joka jo on. Me emme todista sanomalla: “Me tiedämme, mitä Hän on tehnyt. Me tiedämme, mitä Hän tulee tekemään”, vaan me kerromme teille, mitä Hän on tekemässä nyt. Näettekö? Tämä on meidän hetkemme.

²⁶¹   Me emme ehkä elä nähdäksemme Ylöstempausta. Minä voin kuolla tänään, te voitte kuolla tänään, minä en tiedä. Mutta Ylöstempaus on tulossa. Se on… Kun se tulee, me tulemme olemaan siellä, älkää huolehtiko, niin he kaikki muutkin kautta aikakausien tulevat olemaan siellä, ne, jotka uskoivat siihen ja odottivat sitä. He vaelsivat oman päivänsä valossa.

²⁶²   Ja täällä on Valo: Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iäti. Hylätkää uskontunnustuksenne ja uskokaa tämä Sana. Tämä on Totuus. Sana on Totuus. Jeesus sanoi: “Minun Sanani ovat Henki, Minun Sanani on Elämä.” Kuinka te aiotte saada Elämän, kun te hylkäätte Elämän? Kuinka te otatte jonkun opinkappaleen, joka on kuolema, vaikka Sana on Elämä? Hylkäättekö te Elämän Sanan ottaaksenne kuoleman? Kuinka te voisitte vastaanottaa nämä kaksi yhtä aikaa? Te ette voi tehdä sitä. Olkoon jokaisen ihmisen sana valhe, jokainen opinkappale valhe. Jumalan Sana on Totuus.

²⁶³   Haastan jokaisen osoittamaan minulle, kenet tahansa… Ja tiedän, että tämä ääninauha menee ympäri maailman. Kenet tahansa, kenen piispan tahansa, joka haluaa tulla työhuoneeseeni tai tämän seurakunnan eteen ja osoittaa sormellaan yhtä paikkaa Uudessa Testamentissa, missä ketään koskaan kastettiin Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Minä tulen näyttämään, missä jokainen henkilö, joka koskaan kastettiin… Ja niiden, jotka olivat kastetut eri tavalla, täytyi tulla uudelleen kastetuiksi voidakseen saada Pyhä Henki.

²⁶⁴   Mitä te tulette tekemään sen kanssa? Pysyttekö siellä uskontunnustuksissanne? Pysykää siellä opinkap­paleissanne ja kuolkaa! Te olette syyllisiä! Pahoin käsin te olette ottaneet Elämänruhtinaan, Elämän Sanan, ja olette ristiinnaulinneet Sen ihmisten edessä.

²⁶⁵   No niin, mitä he tekivät? He eivät tunteneet sitä. Tänään ihmiset vaeltavat tietämättöminä. He eivät tiedä, että se on Totuus. He ajattelevat, että se on jonkinlainen ismi. He eivät kaivaudu tarpeeksi syvälle voidakseen päästä ilmestyksen henkeen. He eivät rukoile tarpeeksi, he eivät tarpeeksi huuda avuksi Jumalaa.

²⁶⁶   He vain ottavat sen kevyesti: “Oi, kyllä minä uskon, että se on Jumala.” Varmasti! Perkele uskoo saman asian. Perkele uskoo siihen enemmän kuin jotkut ihmiset, jotka väittävät uskovansa. Perkele uskoo sen ja vapisee. Ihmiset vain uskovat ja jatkavat eteenpäin samoin kuin ennenkin, mutta perkele vapisee, kun se tietäen, että hänen tuomionsa on tulossa. Ja ihmiset uskovat sen, eivätkä kiinnitä mitään huomiota tulossa olevaan tuomioon.

²⁶⁷   He ovat syyllisiä Hänen ristiinnaulitsemiseensa. Varmasti! Minä syytän tätä sukupolvea ja totean heidät syyllisiksi sen saman Sanan mukaan, joka alussa totesi heidät syyllisiksi. Oikein. Jeesus sanoi: “Kuka voi tuomita Minut?” Hän oli Sana lihaksi tehtynä. Ja tänään tuo sama Sana on lihaksi tehtynä.

²⁶⁸   Pietari sanoi syytteessään Apostolien Teoissa. Lukekaamme se. Pietari, kun hän näki tapahtuvan sen, mitä he olivat tehneet, Henki… Katsokaahan, Pietari puolusti Kristusta, kun hän sanoi heille, mitä he olivat tehneet. Minä puolustan sitä, mitä Evankeliumit ovat. Minä… Pietari syytti heitä Miehen, Kristuksen, tappamisesta, joka oli Sana. Minä syytän tätä sukupolvea siitä, että he yrittävät tappaa Sanan, joka on julkituotu miehessä. Tarkatkaa, mitä Pietari sanoi. Hänen vanhurskaan suuttumuksensa on täytynyt nousta melko korkealle. Kuulkaa häntä täällä Apt. 2. luvussa, kun aloitamme 22. jakeesta:

Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen Nasaretilaisen, josta Jumala oli todistanut keskuudessanne voimallisten tekojen ja ihmeiden ja merkkien kautta, joita Jumala hänen kauttaan teki keskellänne, niin kuin te itse myös tiedätte:

²⁶⁹   Whew! Kuvitelkaa, miltä heistä tuntui! Kuunnelkaa sitä.

Te Israelin miehet, ruhtinaat, te kirkonmiehet, te pyhät miehet, te papit, te miehet, joiden oletetaan olevan jumalanmiehiä, kuulkaa näitä sanoja: Jeesus Nasaretilainen, josta Jumala todisti teidän keskuudessanne.

²⁷⁰   No niin, minä sanon teille papeille ja teille ihmisille: Jeesus Nasaretilainen, Pyhä Henki, Hän on täällä Pyhän Hengen Persoonana, joka oli se Elämä, joka oli Hänessä. Hän on täällä toimien ihmisten kautta ja ilmoittaa itsensä merkkien ja ihmeiden kautta, joita Hän tekee. Ja täällä niitä riippuu seinillä, tieteen tunnistamina. Ja täällä istuu ihmisiä, jotka olivat kuolleita ja elävät tänä päivänä, ja syövänsyömät ovat terveitä tänä päivänä. Sokeat näkevät tänä päivänä, ja rammat kävelevät tänä päivänä! Hän on Jeesus Nasaretilainen.

Hänet, joka oli annettu teille Jumalan päätöksen ja ennalta tietämisen mukaisesti, Hänet oli ennalta määrätty tehtäväänsä, te olette ottaneet ja pahoin käsin olette ristiinnaulinneet ja tappaneet.

²⁷¹   Eikö se olekin syytös? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Ketä Hän syyttää? Tuota Sanhedrinin neuvostoa.

²⁷²   Ja minä syytän tänä aamuna tätä kirkkojen neuvostoa, minä syytän helluntailaisia, minä syytän presbyteerejä, baptisteja ja jokaista kirkkokuntaa maailmassa. Pahoilla, itsekkäillä uskontunnustuksilla te olette ottaneet Elämän Sanan ja ristiinnaulinneet Sen ihmisten edessä ja olette pilkanneet Sitä ja kutsuneet fanaattisuudeksi Sitä, jonka Jumala on nostanut esiin keskuudessamme, jotta Se todistaisi, että Hän on sama eilen, tänään ja iäti. Minä syytän tätä sukupolvea!

²⁷³   Jumala on todistanut itsestänsä, että Hän on elossa. Jumala on todistanut, että tämä on Hänen Sanansa. Mitä teillä on muuta kuin nippu opinkappaleita ja uskontunnustuksia? Missä te voitte osoittaa Elävän Jumalan? Koska te olette hylänneet Elämän Sanan, joka olisi antanut teille nämä asiat. Kyllä vaan! Oi, mikä onkaan se hetki, jossa me elämme. Whew! Samoin. Oi, minä kutsun…

Pietari sanoi:

Te olette ottaneet pahoin käsin ja ristiinnaulinneet ja tappaneet.

Hänet, jonka Jumala on nostanut ylös, irrottanut Hänet kuoleman kivuista, koska ei ollut mahdollista, että se voisi pitää Häntä.

²⁷⁴   Ja teidän uskontunnustustenne ja organisaatioittenne ja kirkkokuntienne kautta ja jumalisuuden muodon kanssanne te olette kieltäneet Hänen ylösnousemuksensa voiman.

²⁷⁵   Mutta hetki on tullut, viimeiset päivät ovat täällä, kun Jumala lupasi Malakia 4. mukaan, että Hän nousisi viimeisinä päivinä ja kääntäisi ihmisten sydämet takaisin alkuperäisiin siunauksiin ja isien helluntaiuskoon. Ja te kiellätte Sen, vaikka ette voikaan vastustaa Sitä.

²⁷⁶   Ja nyt minä tuomitsen teidät syyllisiksi ja haastan teidät ja syytän teitä Jumalan edessä, että te pahoin, itsekkäin, kirkkokunnallisin käsin olette ristiinnaulinneet Jumalan Sanan ihmisten edessä. Ja minä kutsun teitä syyllisiksi, ja te olette valmiina tuomiota varten. Aamen. Kyllä varmasti!

²⁷⁷   Kutsun teitä tekemään samalla tavoin kuin Pietarikin teki. Hän kutsui tuota sukupolvea parannukseen. Minä kutsun tätä sukupolvea parannukseen, parannukseen Jumalaa kohtaan, ja tulemaan takaisin alkuperäiseen Sanan Totuuteen. Tulkaa takaisin isiemme uskoon. Tulkaa takaisin Pyhään Henkeen, koska Jumala ei voi muuttaa Sitä.

²⁷⁸   Kun Jumala sanoi: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat”, täytyy Hänen pysyä sen kanssa kautta iankaikkisuuden. Se on Hänen Sanansa.

²⁷⁹   Kun te sanotte: “Puristakaa kättä”, tai “ottakaa ehtoollinen”, tai jotakin sen kultaista, jotakin uskontunnustusta tai jotakin ajatusta. Niin että kuka tahansa ihminen, kuka tahansa juoppo ja uskomaton voi tehdä sen. Kuka tahansa jäljittelijä, jokainen prostituoitu voi tehdä sen. Ottaa ehtoollista, noudattaa näitä muotoja ja asioita sillä tavalla. Te voitte tehdä sen.

²⁸⁰   Mutta Jeesus sanoi tämän olevan tuntomerkin: “Nämä merkit seuraavat…” ei niin että ne ehkä, vaan “ne seuraavat kaikkina sukupolvina niitä, jotka uskovat. Minun Nimessäni he ajavat ulos perkeleitä. He puhuvat toisilla kielillä, puhuvat uusilla kielillä ja ottavat ylös käärmeitä. He juovat kuolettavia nesteitä, eivätkä ne vahingoita heitä. He laskevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi.” “Parantakaa sairaat, nostakaa ylös kuolleet, ajakaa ulos perkeleitä. Ilmaiseksi te olette saaneet, ilmaiseksi antakaa.”

²⁸¹   Kaikki nämä suuret rahantekosuunnitelmat ja asiat, jotka tänä päivänä liittyvät siihen. Ei ole ihme, että he ovat niin täynnä tuomiota. Kyllä! Voi hyvänen aika!

²⁸²   Katsokaamme nyt. Kyllä vaan! Minä kutsun parannukseen. Ja syytökseni nyt.

²⁸³   Tämä uusi Golgata on seurakunta, niin kutsutut kaikkein pyhimmät paikat, suuret saarnastuolit, katolilaisuuden alttari, katolinen alttari, jota he kutsuvat saarnastuolikseen. Metodistit, baptistit, presbyteerit, luterilaiset, helluntailaiset, kaikkein pyhimmät paikat, siellä Hän saa kovimmat lävistyksensä. Uusi Golgata! Mistä se löytyy? Pyhistä paikoista, seurakunnasta.

²⁸⁴   Missä Hänet ristiinnaulitaan? Pastoreiden toimesta. Te tekopyhät, te tiedätte asian paremmin! Minä en ole vihainen, mutta jokin sisimmässäni kuohuu. Jumala on kauttaaltaan tuotu julki teidän keskuudessanne.

²⁸⁵   Missä Hän sai keihään kylkeensä? Missä Hänet lävistettiin? Golgatalla. Missä Hänet lävistetään tänä päivänä? Saarnastuolissa. Missä se tapahtui? Jerusalemissa. Missä se on tapahtunut? Kirkkokunnissa. Juuri ne, jotka väittivät rakastavansa Häntä, tekivät sen. Ne tekevät sen tänäkin päivänä. Hänen toinen Golgatansa, missä Hän saa lävistykset Sanaa vastaan, ne jotka lävistävät Hänet. Kuka Hän on? Hän on Sana. Hän on Sana. Missä Hänet on kovimmin lävistetty? Saarnastuolissa, pyhissä paikoissa, aivan samalla tavoin kuin silloinkin.

²⁸⁶   Minulla on oikeus syyttää tätä sukupolvea. Minulla on oikeus tehdä se Jeesuksen Kristuksen Evankeliumin palvelijana Hänen merkkiensä kanssa ja todistaa, että Hän on Jumala. Minulla on oikeus syyttää tätä sukupolvea, koska Hänen kovimmat keihääniskunsa ovat olleet saarnastuolista, missä he ovat arvostelleet ja sanoneet: “Älkää menkö kuulemaan tuota asiaa. Se on perkeleestä.” Juuri paikassa, jonka oletetaan rakastavan Häntä.

²⁸⁷   Ja juuri ne merkit, joiden Jeesus sanoi tulevan tapahtumaan: “Jumalan Sana on terävämpi kuin kaksiteräinen miekka, Sana, sydämen aikomusten ja ajatusten erottaja.” Ja sitä kutsutaan perkeleeksi. Mistä käsin? Saarnastuoleista, pyhistä paikoista käsin.

²⁸⁸   Oi Jumala, kuinka Hän voi katsella sitä? Se on vain laupeutta, siinä kaikki, armoa. Me emme voi tehdä muuta kuin olla menossa tuomiolle. Me olemme jo siinä.

²⁸⁹   Ajatelkaa sitä. Hänen kovimmat lävistyksensä tulevat saarnastuolista käsin. Siinä on Hänen uusi Golgatansa. He ristiinnaulitsevat Hänet, Sanan, saarnastuolissa. Kyllä. Miten? Miten he tekevät sen? Jumalisuuden muotojensa avulla. Tarkalleen.

²⁹⁰   Kuulijakunnan, pilkkaajien, kruunamana! Hänellä on pilkkaajilta uusi piikkikruunu. Hänet on lävistetty saarnastuolista käsin, ja pilkkaajat ovat kruunanneet Hänet. Onko Hänet jälleen ristiinnaulittu uudelleen? Kirkkokunnalliset opettajat ovat riisuneet Hänet Hänen Sanaansa vastaan olevien ihmistekoisten opinkappaleiden avulla. He haavoittavat Sitä, häpeässä, tuomitsevat Sen.

²⁹¹   Jeesus sanoi: “Turhaan he palvovat Minua.” Turhaan. Siitä ei ole mitään hyötyä. Ketä he palvovat? He palvovat tuota samaa Jumalaa. He palvoivat tuota samaa Jumalaa Hänen ensimmäisen ristiinnaulitsemisensa yhteydessä, ja se oli turhaa palvontaa. Samoin on tänään. Turhaan he rakentavat näitä kirkkokuntia. Turhaan he rakentavat näitä seminaareja. Turhaan heillä on näitä uskontunnustuksia ja opettavat oppina ihmisten käskyjä ja kieltävät Jumalan Sanan. He ovat syyllisiä Elämänruhtinaan ristiinnaulitsemiseen ja opettavat ihmisten oppeja Hänen Sananaan. “Turhaan he palvovat Minua.” Hänet on lävistetty, haavoitettu, kruunattu.

²⁹²   Kun he näkevät jonkun teistä naisista, joilla on pitkät hiukset, kulkevan alas katua, he sanovat: “Hän on vanhanaikainen, eikö olekin?” Muistakaa, he ovat pilkkaajia. Te kannatte  kruunua. Jumala sanoi, että se on teidän kunnianne. Kantakaa sitä ylpeydellä. Halleluja! Kantakaa sitä ylpeydellä, aivan kuin te kantaisitte Herranne piikkikruunua. Kantakaa sitä ylpeydellä! Älkää hävetkö. Hän sanoi niin. Ei ole väliä sillä, mitä nämä tämän päivän Iisebelit sanovat, mitä nämä saarnastuoleissa seisovat petkuttajat, nämä Kristuksen ristiinnaulitsijat, sanovat. Käyttäkää sitä ylpeydellä. Jumala sanoi niin. Te vain pidätte sen.

²⁹³    Uudelleen kruunattuna näiden pilkkaajien piikeillä, lävistettynä saarnastuolista käsin uskontunnustuksien avulla.

²⁹⁴   Hänellä on uusi Golgata. Mihin he ovat vieneet Hänet? Nämä kuorot viitoissaan, nämä shortseja käyttävät, lyhythiuksiset, maalattukasvoiset naiset, he laulavat taidokkaasti kuorossa kuin enkelit. Siinä on Hänen uusi Golgatansa. Se on vain nykyaikaista, laillisesti suojeltua strip-teasea aivan samalla tavoin kuin oli Sodomassa ja Gomorrassa.

²⁹⁵   Kun te näette pienen naaraskoiran kulkevan kadulla. Tiettyinä aikoina uroskoirat eivät edes mene sen tykö. Mutta antaapa tietyn asian tapahtua, ja jokainen niistä juoksee sen perässä. Sille tapahtui jotakin, ja te tiedätte miksi.

²⁹⁶   Miksi nämä naiset riisuvat vaatteensa ja kulkevat kadulla? Älkää sanoko minulle, ettei ole kyse samasta asiasta. Se on tuntomerkki. Älkää tuomitko miestä. Mutta sodomalainen laki suojelee naisia. Tuo laki… Minä sanon, että on laitonta, että he ovat siellä ulkona sillä tavalla.

²⁹⁷   Saarnaajilla saarnastuolissa tulisi olla alushameet papinkaavun sijasta! He seisovat siellä ja sallivat sen ja häpeävät puhua sitä vastaan, koska heidän kirkkokuntansa tulisivat panemaan heidät ulos, ja niin te ristiinnaulitsette seurakunnan edessä Jumalan Sanan, joka sanoo, että on kauhistus, jos nainen käyttää miehelle kuuluvaa vaatetta.

²⁹⁸   Minä tuomitsen tuon asian. Minä syytän sitä Jumalan Sanan ristiinnaulitsemisesta ihmisten edessä. Lyhythiuksiset naiset, jotka käyttävät shortseja, seisovat kuorossa.

²⁹⁹   Joku sanoi minulle yhtenä päivänä, eräs nainen kysyi minulta: “Mistä sinä luulet, että heitä löytyisi?”

³⁰⁰   Minä sanoin: “Jos Jumala pyytäisi minua poimimaan tusinan maailmanlaajuisesti, pelkäisin kuollakseni.”

³⁰¹   Kun seison siellä ja Pyhän Hengen erottamisen alla tarkkaan heitä ja seison siellä sillä tavalla ja näen nuo asiat heidän yllään, likaiset, saastaiset, savukkeenimijät siellä ulkona, jotka touhuavat sillä tavalla, ja sitten he seisovat kuorossa viittoineen ja laulavat siinä tilassa ja antavat kuulijakunnan nähdä heidät. He sanovat: “Hyvä on, jos hän voi tehdä niin, silloin voin minäkin.” Saarnaaja, kristityn elämä on pyhää ja puhdasta elämää.

³⁰²   Minä syytän heitä Jeesuksen Kristuksen Nimessä heidän saastaisuudestansa ja likaisuudestansa. He ovat tuottaneet Evankeliumille häpeää. Ja niitä, jotka yrittävät ylläpitää Sitä, kutsutaan fanaatikoiksi. He sanovat: “Se on vanhanaikaista hölynpölyä! Minä syytän heitä Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

³⁰³   Vain kadulla olevia nykyaikaisia riisuutujia, kuoroissa laulajia, savukkeiden polttajia. He kertovat likaisia vitsejä. Heillä on kolme tai neljä aviomiestä, ja he etsivät kuudetta, ja sitten he laulavat kuorossa, koska heillä on ääntä. Te kurjat intellektuellit, hengellisesti turmeltuneet, omalta perustaltanne hylättyjä, te luette samaa Raamattua kuin kuka tahansa toinenkin, mutta te olette hyljänneet Jumalan Hengen, kunnes Raamattu sanoo, että teidät annetaan väkevän harhaluulon valtaan, että te uskotte valheen ja olette sen tuomitsemia! Te itse asiassa uskotte olevanne oikeassa, ja Raamattu sanoo, että te uskotte sen, ja te olette tuon saman valheen tuomitsemia, jonka te uskotte olevan totuuden.

³⁰⁴   Sen vuoksi, minä syytän teitä Jumalan Sanan perusteella. Te opetatte ihmisille erhettä ja ristiinnaulitsette Kristuksen periaatteet, pyhyyden ja ylhäältä tulevan Elämän, jotta joku henkilö voisi kävellä ulkona kadulla ja olla erityinen henkilö.

³⁰⁵   Saarnaajat seisovat pallokentillä ja polttavat savukkeita; he ovat kompastuskiviä. Ja kaikki tämä muu hölynpöly, jota he sietävät. Naiset kuoroissansa käyttävät shortseja, leikkaavat hiuksensa ja ovat intoa täynnä maalattuine kasvoineen, ja sitten he kutsuvat sitä: “Sisar tämä ja sisar tuo.” Ja Raamattu tuomitsee tuon asian! Oikein. Te käytte kutsuissa ja kaikkialla, ja yhä olette seurakunnan jäseniä ja pidätte kiinni todistuksestanne ja elätte miten vain tahdotte.

³⁰⁶   Älkää luulko, että minä puhun vain presbyteereistä. Minä puhun teistä helluntailaisista! Kyllä. Kerran te tiesitte Totuuden, mutta te ajattelitte, että te ette voisi vastaanottaa Sitä. Te ette voineet elättää pastorianne, eikä teidän pastorillanne olisi voinut olla tuota hienoa työtä niin-ja-niin monen sadan dollarin viikkopalkalla eikä suurta hienoa seurakuntaa, jossa saarnata, ja olisi autoa, millä ajaa. Eivätkä he olisi voineet tehdä niin kuin tekevät, jos he olisivat tuominneet sen. Organisaatio heittäisi hänet ulos, joten hänen täytyy pitää se, hänen täytyy sanoa se. Siitä syystä hän on Eesaun lailla myynyt esikoisoikeutensa maailmallisesta sopasta. Ja mitä hän tulee saamaan siitä? Molemmat lankeavat samaan tuomion kuoppaan, ja ovat tuomittuja. Minä syytän, että he ovat Evankeliumin prostituoituja.

³⁰⁷   Olin äskettäin lähellä erästä kuoroa eräässä kuuluisassa suuressa paikassa, yhdessä hienoimmista helluntailaisryhmistä, mitä on olemassa, ja satuin istumaan tämän veljen toimistossa, kun neljä tai viisi kuoroa tuli yhteen. Ja se on eräs hienoimmista helluntailaisorganisaatioista. Eivätkä he tienneet, että minä olin tämän saarnaajan toimistossa siellä Oklahomassa. Ja istuin siellä alhaalla, missä tämä saarnaaja tutkistelee ennen kuin hän tulee puhujanlavalle. Ja kun olin…

³⁰⁸   Siellä olivat nuo pienet “rickyt” ja maalatut “rickettat, yhdelläkään heistä ei ollut pitkiä hiuksia. Heillä jokaisella oli leikatut hiukset, jokaisella oli ehostusta ja viitat yllään. Ja nämä pienet “rickyt” seisoivat siellä sillä tavalla. Ja eräs mies keräsi lähetysuhria. Hän toimi kuin olisi ollut sokea kuppi kädessään, kulki ympäri ja sanoi kaiken kaltaisia pilkkaavia asioita, joka koski uhrin keräämistä, ja muuta sellaista. Mutta hän meni sinne ja yritti lau­laa tuota laulua Messias, voi hyvänen aika, ja teki sen melko hyvin, mutta siinä ei ollut oikeata kaikua. Ei, se oli kuollutta. Näettekö? Oi! Siinä se on teille. Se on Hänen uusi Golgatansa.

³⁰⁹   Mitä te arvelette jostain pienestä tytöstä tai naisesta siellä? Jos hän olisi tullut sinne puettuna sillä tavoin, kuin naisen tulisi olla puettu, pitkin hiuksiin ja ilman maalia sillä tavalla, hehän olisivat tehneet pilaa hänestä. Jos hän olisi seissyt siellä katselemassa tuota menoa, kuinka nuo nuoret ihmiset, noin kolme- tai neljäkymmentä heistä, miten he toimivat, tuo helluntailaisten valittu osa. Jos tuo pieni nainen olisi sanonut sen suhteen jotakin, he olisivat erottaneet hänet kuorosta.

³¹⁰   Antakaapa Evankeliumin saarnaajan seistä saarnastuolissa ja sanoa siitä jotakin, he panevat hänet ulos organisaatiosta. Te ristiinnaulitsette Jumalan Pojan uudelleen ja asetatte Hänet avoimen häpeän alaiseksi. Hänen Evankeliuminsa, jota te väitätte saarnaavanne, te olette ristiinnaulinneet Hänet. Minä syytän tätä Kristuksen hylkäävää sukupolvea Jumalan Sanalla, ja Sen  voiman perusteella, joka tänä päivänä vahvistaa, että Hän on yhä elossa. Kyllä, he ovat vastaan selvää ja vahvistettua Jumalan Sanaa. Heidän organisaationsa eivät voi noudattaa Sitä.

³¹¹   Suuret seurakunnat ja kirkkokunnat ovat Hänen uusi Golgatansa. Sanon sen uudestaan. Nämä nykyaikaiset stripteaset, joita heillä on kuoroissaan.

³¹²   Ja kunkin kirkkokunnan ylipappi huutaa aivan kuin tuon päivän ylipappi teki: “No niin, tule alas ristiltä ja näytä meille ihme.” Siinä oli tuo ensimmäinen ristiinnaulitseminen.

³¹³   Samalla tavoin on tänään. Minulle on tultu sanomaan: “Hyvä on, nyt, sinähän herätät kuolleita, eikö niin? Miksi sinä et mene sinne hautausmaalle? Sinulla on siellä vaimo, ja sinulla on siellä lapsi.”

³¹⁴   He sanoivat Hänelle: “Me olemme kuulleet sinun herättäneen kuolleen. Meillä on niitä täällä hautausmaa täynnä. Tule ja herätä heidät.” Tietämättömyys lisää tietämättömyyttä. Näettekö? Uh-huh.

³¹⁵   Suuret seurakunnat, suuret kuorot, tämän päivän ylipapit sanovat: “Tule! Näytä meille joku ihme, jota meidän kirkkokuntamme ei voi tehdä.”

³¹⁶   Äskettäin eräs mies huomautti minulle pienen radiolähetyksen jälkeen, joka minulla oli Jonesborossa, Arkansasissa, jossa kerroin siitä, kuinka eräs nainen parantui. Tämä mies kuului erääseen tiettyyn kirkkokunnalliseen seurakuntaan ja hän nousi ylös siellä takana ja sanoi: “Minä annan haasteen kenelle tahansa, että hän osoittaisi minulle ihmeen.”

³¹⁷   Menin ja otin mukaani lääkärin ja erään miehen, joka oli parantunut syövästä. Ja menin ja otin erään naisen, joka oli ollut pyörätuolissa noin kaksikymmentä vuotta. Hän oli parantunut nivelreumasta oltuaan sitä ennen pyörätuolissa. Otin heidät mukaani ja sanoin: “No niin, minä haluan tuon rahan, tuhat dollaria.”

³¹⁸   Hän sanoi: “Mutta, uh, uh, uh, uh, se ei ole täällä. Se on Wacossa, Texasissa, missä meidän päämajamme on.”

³¹⁹   Minä sanoin: “Hyvä on. Menkäämme sitten noutamaan se.” Sanoin: “Tee sinä järjestelyt, niin me menemme sinne huomenna.” Näettekö? Minä sanoin: “Tässä on lääkäri, joka sanoo, että hänellä ehdottomasti oli syöpä. Tässä on röntgenkuva. Tässä on tämä nainen, jonka koko ympäristö tietää istuneen pyörätuolissa kaksikymmentä vuotta, ja hän kävelee juuri nyt. Ja lääkärit… On ollut lääkäreitä, jotka ovat toisensa jälkeen olleet hoitamassa häntä ja ovat tehneet kaikkensa. Ja tässä hän on elossa tänä päivänä. Sinä sanoit antavasi tuhat dollaria. Minä haluan panna sen lähetysrahastoon. Minä haluan sen.”

Hän sanoi: “Mutta, se on Wacossa, Texasissa.”

Minä sanoin: “Me menemme sinne huomenna.”

³²⁰   Hän sanoi: “Odotahan hetkinen. Annahan kun sanon jotakin. Minä otan mukaani pienen tytön. Ja anna minun sitten minun leikata partaveitsellä haava hänen käteensä, ja sinä parannat sen veljiemme edessä, ja he tulevat antamaan sinulle rahan.”

Minä sanoin: “Sinä perkele!”

³²¹   “Jos sinä olet Jumalan Poika, tule alas ristiltä. Kerro meille, kuka sinua löi.” Riepu ollessa pään ympärillä, he löivät Häntä päähän ja sanoivat: “No niin, jos olet profeetta, niin kerro kuka…” “Jos sinä olet Jumalan Poika, tule alas ristiltä.”

³²²   Sokeita sokeiden taluttajia. Mies, joka tekee tuon kaltaisen huomautuksen, tarvitsee henkisen parantumisen. Varmasti.

³²³   Vaikka se onkin vanha tuttu huuto: “Anna meidän nähdä, että Sinä teet ihmeen. Mestari, me haluamme nähdä, että sinä teet ihmeen.” Vaikka niitä tapahtui koko matkan, joka päivä, joka hetki, aivan sillä tavoin kuin Jumala johti ne tehtäväksi. Mutta he eivät olleet läsnä. Ja jos he olivat läsnä, he kutsuivat sitä Beelsebulksi, perkeleeksi. Näettekö? “Mestari, me haluamme, että sinä teet sen sillä tavalla, kuin me sen haluamme.” Siinä se on. “Mene sinne, minne me haluamme sinun menevän. Tee se, mitä me haluamme sinun tekevän!” Oi, kyllä. Heillä ei ollut minkäänlaisia naruja, joista he olisivat nykineet Häntä. Ei. Siksi heidän täytyi saada Hänet pois keskuudestaan. Kyllä, ja he yrittävät tehdä samoin tänä päivänä. Ja tä­män kirkkojen neuvoston kautta he lopulta saavat sen tehdyksi. He kaikki menevät siihen mukaan. Tuo tuttu, vanha huuto.

³²⁴   Täällä me jälleen näemme, kaikkein uskonnollisimmassa paikassa, parhaiden, kiillotettujen teologien huutavan Häntä vastaan. Kaikkein parhaat teologit, joiden olisi tullut tietää asia paremmin. Kaikkein ylhäisimmät seurakunnat ja parhaiten koulutetut teologit heittävät Hänet ulos keskuudestaan. He eivät halua sitä.

Te sanotte: “Se on väärin, veli Branham.”

³²⁵   Silloin te ette olleet täällä kuulemassa, kun Seitsemästä Seurakunta Ajanjaksosta saarnattiin. Te ette olleet täällä, kun puhuimme tästä Laodikean Seurakunta Ajanjaksosta, joka oli ainoa, jossa he heittivät Hänet ulos seurakunnasta, ja jossa Hän oli ulkopuolella kolkuttaen, yrittäen päästä takaisin sisälle. He heittivät Hänet ulos, koska heillä ei ollut Hänelle mitään käyttöä. He ristiinnaulitsevat Hänet uudelleen. Aamen. Kuinka pitkään voimme jatkaa?

³²⁶   Muistakaa, Jumalan Sanan profeetta kertoi ennalta meille 2. Timoteuskirje 3, jos te kirjoitatte sen muistiin. Meillä ei ole aikaa lukea sitä. Mutta hän sanoi, että viimeisinä päivinä tulisi pilkkaajia. He olisivat itsepäisiä, ylpeitä, enemmän nautintoja kuin Jumalaa rakastavia, vääriä syyttäjiä, tyytymättömiä, kiivaita, ja halveksisivat niitä, jotka ovat hyviä, ovat pettureita, itsepäisiä, ylpeitä, oppineita, heillä on jumalisuuden muoto, mutta kieltävät sen voiman. Sellaisista kääntykää pois, sillä näitä ovat ne, jotka johdattavat paikasta toiseen typeriä naisia, joilla on leikatut hiukset, käyttävät shortseja ja maalaavat kasvojaan, johdattavat heitä vankina. Niin se tarkalleen on.

³²⁷   Hän sanoi: “Kääntykää pois siitä, viimeisissä päivissä.” Totelkaamme profeettaa. Kääntykää pois sellaisista viimeisinä päivinä. He ovat täällä. Minä kutsun nyt Seurakuntaa. Kääntykää pois siitä!

³²⁸   Aivan niin kuin noiden juutalaisten opettajien olisi Hänen aikanaan pitänyt tuntea Hänet, samoin on tänäkin päivänä, kun Jumala on vahvistanut Sanan samalla kuin silloinkin. Hän oli Sana, ja Hän todisti olevansa Sana. Hän todisti olevansa Sana tuota päivää varten. Ja Jumala on todistanut, että Hän on tämän päivän Sana, tämän hetken Valo. Heidän olisi pitänyt tietää se silloin, ja heidän pitäisi tietää se nyt.

³²⁹   He ristiinnaulitsivat Hänet silloin, ja he ristiinnaulitsevat Hänet nyt. Minä syytän heitä siitä. Oikein. Se vain jatkuvasti välähtää lävitseni. Minä syytän heitä, koska Jumala on laittaa heidät maksamaan siitä.

³³⁰   Juutalaiset omana aikanaan. Kun Jumala oli maan päällä, Jeesus sanoi: “Jerusalem, Jerusalem, kuinka usein Minä olisinkaan tahtonut koota teidät yhdeksi suureksi ryhmäksi, mutta te ette tahtoneet.”

³³¹   Kuinka Jumala onkaan yrittänyt näinä viimeisinä päivinä yhdistää kansaansa yhteen, mutta te ette ole tahtoneet. Te olette halunneet oman uskontunnustuksenne, joten nyt teidät on annettu alttiiksi hävitykselle. Sen Jerusalem sai ottaa vastaan. Se revittiin maahan, poltettiin maahan. Sitä ei enää ole. Ja se juuri tulee tapahtumaan jonakin näistä päivistä kaikille näille suurille asioille täällä. Teidän uskontunnustuksenne ja suuret kirkkokuntanne tulevat kuolemaan ja tuhoutumaan, mutta Jumalan Sana tulee olemaan iankaikkinen ja Se on elävä ikuisesti.

³³²   Hänen syvimmät haavansa tulivat niin kutsuttujen ystävien huoneesta. Ajatelkaa! Ajatelkaa sitä! Ajatelkaa sitä! Pysähtykää! Minä odotan hetken. Saarnaajat, ajatelkaa sitä! Mistä Hänen haavansa tulivat? Hänen niin kutsuttujen ystäviensä huoneesta. Samoin kuin tapahtui silloin, samoin se tapahtuu nytkin. Ajatelkaa sitä! Golgatalla Hänen ympärillään ei ollut villi-ihmisiä ja barbaareja, vaan saarnaajia, jotka väittivät rakastavansa Häntä. Ja tänään, kun Evankeliumi on läpikotaisin tuotu julki, kun Hänen ylösnousemuksensa suuret merkit on osoitettu todeksi keskuudessamme, niin eivät nuo tuolla ulkona kadulla olijat käy teidän kimppuunne, vaan niin kutsutut sananpalvelijat.

³³³   He, joiden pitäisi rakastaa Häntä, juuri he ympäröivät Hänet tänään. “Me emme halua tuota asiaa keskuuteemme. Me emme halua tämän miehen hallitsevan meitä. Me emme tule kannattamaan sitä. Me emme tule olemaan missään yhteistyössä tuon asian kanssa tässä kaupungissa, jos se tulee tännepäin. Se ei ole mitään muuta kuin spiritismiä. Se on perkele.” He eivät tunne Jumalan Sanaa. Sokea taluttaa sokeaa niin kuin silloinkin. Ajatelkaa! Samoin se on nytkin, aivan samalla tavoin kuin oli silloinkin, samoin on nytkin. Ajatelkaa!

³³⁴   Tämä Voima, joka parantaa ja päästää miehet ja naiset vapaiksi tämän nykyisen maailman rakkaudesta, leikatuista hiuksista, maalattukasvoisista Iisebeleistä, jotka kutsuvat itseään kristityiksi. Ja he tuottavat sen kaltaista elämää. He polttavat savukkeita ja kertovat likaisia vitsejä, istuvat lähetysseuroissa, ompelevat ja kutovat ja puhuvat häväistysjutuista, juoruavat ja menevät ulos kadulle shortseissa, ja kaikkea muuta sen kaltaista, ja sitten kutsuvat itseään kristityiksi toisten naisten edessä. Te muistatte kertomukseni tuosta orjasta, joka tiesi olevansa kuninkaan poika, hänen luonteenpiirteensä. Millaisia meidän tulisi olla? Miehiä ja naisia, ja kieltää…

³³⁵   Nämä papit, nämä saarnastuolit, joissa Hän saa lävistyksensä, he ovat sietäneet ja antaneet hyväksymisensä tuon kaltaiselle elämälle ihmisten keskuudessa. Siinä he lävistävät Hänet. He kieltävät Voiman, joka päästää heidät vapaiksi siitä, ja vahvistavat, että se on niin. Vaikka on vastoin Jumalan Sanaa, että nainen leikkaa hiuksiaan tai maalaa kasvojaan tai käyttää shortseja. Se on vastoin Jumalan Sanaa, mutta he antavat hyväksymisensä sille ja saavat aikaan toisen Golgatan. Mistä käsin? Kadultako? Kapakastako? Saarnastuolista, saarnastuolista käsin.

³³⁶   Ja jälleen, mitä he huusivat? “Hän tekee itsensä Jumalaksi.” He kieltävät Hänen jumaluutensa. He yrittävät jakaa Hänet ja tehdä hänestä kolme tai neljä Jumalaa, vaikka Hän on Jumala. Hän oli Jumala. Hän tulee aina olemaan Jumala, sama eilen, tänään ja iäti. Kun te puhutte heille yhdestä Jumalasta, he nauravat teitä. “Me uskomme Pyhään Kolminaisuuteen.”

³³⁷   Minä uskon yhteen, pyhään Jumalaan, Hänen Voimaansa, joka parantaa, päästää vapaaksi ja ottaa näistä ihmisistä pois maailman rakkauden ja vapauttaa heidät samalla tavoin, kuin Hän teki Maria Magdaleenalle. Muistakaa, myös hän oli pieni maalattu Iisebel. Hänellä oli itsessään seitsemän perkelettä. Hän oli alastontanssija.

³³⁸   Samalla tavoin kuin nämä nykyaikaiset naiset ovat kadulla tänään. Menkää minne tahansa te haluatte ja katsokaa. Jos ette usko ihmisten kumartavan alastomia naisia, niin katsokaa ulos kadulle tänä päivänä. Niin kuin oli Sodoman päivinä, niin on oleva [nytkin]. Katsokaa ulos, jos ette usko sitä. Menkää vain minne tahansa. Avatkaa sanomalehti, avatkaa aikakauslehti, katsokaa mainostauluja. Mitä te näette? Muistakaa mitä sanottiin: “Kun Jumalan pojat näkivät ihmisten tyttärien olevan kauniita, he ottivat itselleen naisia”, eikö niin? Katsokaa tätä häväistysjuttua Englannissa. Katsokaa tätä häväistysjuttua täällä. Katsokaa, tuosta koko asiasta on tullut prostituution paikka.

³³⁹   Miksi on niin? Miksi Venäjästä tuli kommunistinen? Katolisen kirkon rahvaanomaisuuden, likaisuuden ja voimattomuuden tähden. Juuri siitä syystä tämän kansakunnan ottaa haltuun kommunismi ja kirkkojen yhteisö, ja ne liittäytyvät yhteen katolisen kirkon kanssa. Kommunis­mi ja katolilaisuus tulevat liittymään yhteen, ja täällä he ovat tekemässä sen. Miksi? Koska he ovat hylänneet Evankeliumin, joka erottaa heidät ja tekee heidät erilaisiksi. Mieletöntä! Juuri se on syynä siihen.

³⁴⁰   Saarnaajat saarnastuolissa sietävät sitä ruokalipun tähden, jonkin uskontunnustuksen yhteiskunnallisen aseman tähden, ja sanovat: “Minä kuulun siihen-ja-siihen”, ja vaihtavat koulutuksen Jumalan Voiman tilalle, Voiman, joka vapauttaa heidät tästä mielettömästä kilvasta, kuten se teki Maria Magdalenalle.

³⁴¹   Juuri sen Voiman, joka voi ottaa tuon pienen riisuutujan kadulta ja saada hänet pukemaan ylleen vaatteet ja toimimaan hienon naisen tavalla ja tekemään hänestä kristityn, juuri sen Voiman he tuomitsivat ja ristiinnaulitsivat Golgatalla, sen Miehen, jolla se oli.

³⁴²   Ja tänään, juuri sitä Evankeliumia ja Pyhää Henkeä, joka voi ottaa tuon kaltaisen pienen alastontanssijan ja saada hänet pukeutumaan hienon naisen tavalla ja toimimaan niin kuin kristitty. He kutsuvat sitä fanaattisuudeksi, eivätkä halua sen sekoittuvan seurakuntansa keskuuteen, niin että se alkaisi liikkua heidän keskuudessaan ja saisi toiset naiset tekemään niin. Mitä he tekevät? He panevat Sen ulos, samalla tavoin kuin he tekivät silloin. Ja nyt he ristiinnaulitsevat tuon Sanan ja sanovat, että se oli toista aikakautta varten. Minä panen heidät jälleen syytteeseen. Kyllä vaan! Aivan samalla tavoin kuin heidät pantiin syytteeseen silloin.

³⁴³   Se merkki, joka sai vanhan Legion pukeutumaan. Muistakaa, henkilö, joka riisuu vaatteensa, on hullu. Näettekö? Miten on naisten kohdalla? Tuo riivattu oli hullu. Hän riisui vaatteet yltään. Jumala käytti Voimaansa ja sai hänet panemaan vaatteet ylleen, ja hän oli puettu ja oikeassa mielentilassa ja istui Jeesuksen jalkojen juuressa.

³⁴⁴   Katsokaa tuota Voimaa, joka sai vanhan sokean Bartimeuksen näkemään suoraan heidän uskontunnustustensa keskellä. Kun Hän oli maan päällä, siellä oli aivan yhtä paljon epäuskoa kuin on tänäänkin, mutta se ei koskaan pysäyttänyt Häntä. Hän jatkoi eteenpäin. Hän ei käsitellyt heitä hellävaraisesti. Hän sanoi heille: “Te olette isästänne perkeleestä.” Hän tuomitsi koko tuon asian.

³⁴⁵   Tuo Voima, joka saaattoi nostaa Lasaruksen ulos haudasta ja antaa Nainin leskelle takaisin hänen poikansa! Oi, Jumala! Voima, joka voi tehdä nuo asiat, joka voi ennalta kertoa asiat, jotka tapahtuivat. “Siellä on aasinvarsa sidottuna kahden tien risteyksessä.” Ja kaikki nämä asiat, jotka Hän kertoi ennalta. Juuri siitä Miehestä, joka omisti tuon Voiman, he sanoivat: “Viekää Hänet pois. Me emme halua häntä kansamme keskuuteen. Hän saastuttaa meidän opetuksemme.” Ja he ristiinnaulitsivat Hänet.

³⁴⁶   Aivan samoin on tänä päivänä: “Pois Pyhä Henki.” He eivät halua olla missään tekemisissä Sen kanssa: “Se tuomitsee ja tekee näitä asioita, sanoo meidän seurakuntalaisillemme näistä asioista. Me emme halua Sen sekoittuvan organisaatiomme keskuuteen. Se on vastoin meidän uskontunnustuksiamme.” He ristiinnaulitsevat Hänet jälleen. Oi!

Huomatkaa nyt, kun lopetamme. Meidän nyt on lopetettava.

Ja jälleen ne kutsuvat sitä fanaattisuudeksi.

³⁴⁷   Niin kuin he kutsuivat Häntä “fanaatikoksi”. He sanoivat, että Hän oli hullu. Jokainen tietää Raamatun sanovan, että nuo fariseukset sanoivat Jeesuksesta: “Tämä mies on samarialainen, ja hän on mieletön.” No niin, mitä tuo sana “mieletön” merkitsee? Hullua. “Tuo mies on hullu. He ovat joukko hulluja, jotka seuraavat häntä. Hän on Beelsebul.”

³⁴⁸   Ja jälleen he sanovat tuon saman asian: “Se on jonkinlaista noituutta. Se on ennustamista”, ja asettavat Hänet uudestaan ristin häpeään. Minkä ristin? Mihinkä häpeään? Hän on vahvistettu Sana, ja he tekevät Siitä pilaa ja sanovat ihmisille, että Se on perkele. Tekevät jotakin ja kutsuvat…

³⁴⁹   Hän sanoi: “He kutsuvat Jumalan pyhiä tekoja saastaisen hengen teoiksi”, sille ei ole olemassa minkäänlaista anteeksiantoa.”

³⁵⁰   He häpäisevät Hänen Sanaansa ja yrittävät paljastaa, että Se on huijaus, ja kutsuvat sitä fanaattisuudeksi. “Älkää menkö sinne. Älkää osallistuko noihin kokouksiin.” Uh-huh.

³⁵¹   Mitä he tekevät, kun he tekevät niin? He ottavat kirkkokuntansa uskontunnustusten naulat. Oikein. Nämä nautintoja etsivät opettajat, maailmalliset, jumalattomat, kirkkokunnalliset hullut ottavat kirkkokunnalliset naulat ja ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan uudelleen saarnastuoleitansa käsin.

³⁵²   Miksi he tekevät tämän? “He rakastavat ihmiskunniaa”, niitä tohtorinarvoja, joita seurakunta voi heille antaa. He rakastavat niitä enemmän kuin Jumalan Sanaa. Minä tuomitsen heidät. He eivät voi mukautua Sanaan, koska he ovat jo mukautuneet maailmaan. He ovat jo… Missä tekopyhässä ajassa me elämmekään!

³⁵³   Eikö yhdessä Golgatassa ole tarpeeksi minun Herralleni? Miksi te tahdotte tehdä tämän? Te, joiden oletetaan rakastavan Häntä; te, jotka tiedätte, että tämä on Hänen Sanansa; te, jotka voitte lukea Ilmestyskirjan 22. luvusta sanat: “Kuka tahansa, joka ottaa Siitä yhden sanan pois tai lisää Siihen yhden sanan.” Miksi te teette sen? Eikö yhdessä Golgatassa ole tarpeeksi Hänelle? Minä seison puolustamassa Häntä.

³⁵⁴   Minä seison puolustamassa Häntä. Ja minä syytän teitä Jumalan Sanan perusteella. Muuttakaa tapanne tai te tulette menemään helvettiin. Teidän kirkkokuntanne tulevat romahtamaan. Minä syytän teitä Tuomarin läsnäolossa. Oikein. Te, jumalisuuden muotoinenne ja tekopyhyyksinenne. Miksi te kutsutte sitä? Eikö yhdessä Golgatassa ole tarpeeksi?

³⁵⁵   Niin kuin Pietari sanoi: “Teidän kirkkokunnalliset isänne…” Pietari syytti teitä sanomalla: “Ketkä isistänne eivät tehneet näin?” Stefanus teki saman asian. “Pahoin käsin te olette ristiinnaulinneet Elämänruhtinaan.” Eikö Jeesus itse sanonut: “Ketkä teidän isistänne eivät panneet profeettoja hautoihin? Ja te koristelette niitä jälkeenpäin”? Niin on tapahtunut vanhurskaille miehille kautta aikojen.

³⁵⁶   Niin minä syytän tätä ylhäistä, kiillotettua, kirkossa käyvää joukkoa, Kristuksen hylkääviä ihmisiä tänä päivänä. Minä syytän teitä. Te olette syylliset samaan rikokseen kuin hekin olivat ristiinnaulitsemisen päivänä. Tehkää parannus ja kääntykää Jumalan puoleen tai tuhoutukaa!

³⁵⁷   Ja uudestaan minä sanon: “Täällä”, kirkoissa, “he”, opettajat, “ristiinnaulitsevat”, pilkkaamalla, “Hänet”, Sanan. Jumala olkoon armollinen! Sallikaa minun sanoa se uudestaan. Se on voinut sekaantua ääninauhalla. “Täällä”, kirkoissa, “he”, papisto; “ristiinnaulitsevat”, pilkkaamalla, “Hänet”, Sanan. Ei ole ihme, että jälleen…

Keskellä repeilevien kallioiden ja pimenevien taivaiden
Minun Pelastajani kumarsi päänsä ja kuoli.
Mutta avautuva esirippu paljasti tien
Taivaan iloihin ja loputtomaan päivään.

³⁵⁸   Sanon sen tällä ääninauhalla ja tälle kuulijakunnalle. Sanon tämän Pyhän Hengen innoituksen alla: “Kuka on Herran puolella? Tulkoon hän tämän Sanan alle.” Jumala on varmasti tuova tämän pahan, Kristuksen kieltävän, Kristuksen hylkäävän sukupolven tuomiolle pilkkaamisen tähden, Hänen tunnistetun Sanansa ristiinnaulitsemisen tähden. Te tulette tuomiolle. Minä syytän sitä! “Kuka on Herran puolella?” sanoi Mooses, “tulkoon hän minun tyköni”, kun Tulipatsas riippui siellä todisteena. Se, joka on Herran puo­lella, ottakoon Sanan ja kieltäköön uskontunnustuksensa ja seuratkoon Jeesusta Kristusta päivittäin. Ja minä tulen tapaamaan teidät aamulla.

Kumartakaamme nyt päämme rukoukseen.

³⁵⁹   Oi, Herra Jumala, Iankaikkisen Elämän Antaja ja tämän Sanan Tekijä, joka jälleen toit kuolleista Herran Jeesuksen, joka olet tuonut sen selkeästi julki tämän uskomattomain ihmisten sukupolven edessä. Tämä on ollut pitkä, pitkä aamu. Monet ovat istuneet täällä. Kirkko on täyteen ahdettu. Ihmiset seisoskelevat ympäriinsä, ja ääninauhoja valmistetaan, jotta ne menevät ympäri maailman eri paikkoihin. Saarnaajat tulevat kuulemaan tämän toimistoissaan. Minä rukoilen heidän puolestaan, Herra. Pudotkoon nämä sanat syvälle heidän sydämiinsä, leikatkoon ne syvälle, leikatkoon ne kaiken maailman pois, niin että he voivat sanoa niin kuin…

³⁶⁰   Tämä metodistisaarnaaja Kentuckysta, joka äskettäin tuli luokseni ja sanoi: “Kun minä kuuntelin nuo Seitsemän Seurakunta Ajanjaksoa, kuulin sen huutavan: ‘Lähde pois noilta Babylonin muureilta!’” Hän sanoi: “Minä lopetin ja lähdin. En tiedä, minne mennä tai mitä tehdä, mutta minä lähdin.” Siunattu olkoon tuon nuoren miehen rohkeus, jolla on vaimo ja kaksi tai kolme lasta.

³⁶¹   Jumala, voikoon monet löytää tiensä Jumalan Sanan tykö, joka on ainoa Elämäntie, sillä Hän on Sana. Joskus kun sanomme näitä asioita, se ei tapahdu julmuudesta. Se on sanottu rakkaudessa, koska rakkaus on korjaavaa. Ja minä rukoilen, Jumala, että ihmiset tulisivat ymmärtämään, että se on niin, että sen on tarkoitettu olevan korjaavaa. Sinä, jonka täytyi oikaista heitä, rukoilit heidän puolestaan ristillä ja sanoit: “Isä, anna heille anteeksi. He ovat sokeita. He yksinkertaisesti eivät voi ymmärtää, mitä ovat tekemässä.”

³⁶²   Minä rukoilen tänään noiden saarnaajien puolesta, jotka ristiinnaulitsevat Sanan uudestaan, kun he ottavat omat uskontunnustuksensa ja kirkkokuntansa ja opinkappaleensa ja korvaavat sillä Elämän Sanan. Ja sitten he ihmisten edessä arvostelevat todellista Totuutta, jonka Jumala on vahvistanut olevan Hänen Totuutensa. Me rukoilemme heidän puolestaan, Isä, että Sinä kutsuisit heitä uudestaan Hääaterialle. Ja voikoot he tällä kerralla tulla, etsimättä puolusteluja ja syitä, sillä minä käsitän, että viimeinen kutsu on voinut jo kuulua. Voi olla, että nyt on jo liian myöhäistä. Mutta luotan siihen, ettei ole.

³⁶³   Ja siunaa tätä pientä seurakuntaa, joka on läsnä täällä, näitä muutamia satoja ihmisiä, jotka ovat kokoontuneet tänne tänä aamuna, tänä kuumana päivänä, ja ovat istuneet täällä pitkään, ehkä kahden tunnin kokouksen ajan ja kuunnelleet. He eivät ole lähteneet pois. He ovat istuneet hiljaa ja kuunnelleet. Monet heistä odottavat päivällistään, ja naiset seisovat pienten lastensa kanssa ja hekin odottavat. He pitävät kiinni jokaisesta sanasta.

³⁶⁴   Herra, minä käsitän, mitä tulee tapahtumaan minulle tuomionpäivänä, jos minä johdan noita ihmisiä harhaan. Minä olen tietoinen, Herra, niin tietoinen, että voin tuntea. Että yritän viedä heitä Sanaan ja antaa heidän elää Sanan mukaan ja kertoa heille, että Sinä olet sama eilen, tänään ja iäti. Että tämä suuri Pyhä Henki on vain Jeesus Kristus Pyhän Hengen muodossa, tuo sama Mies. Sinä sanoit niin. “Pieni hetki, eikä maailma Minua enää näe, kuitenkin te tulette näkemään Minut, sillä Minä tulen olemaan teidän kanssanne ja teissä.” Ja minä tiedän, että tämä on Sinä, Herra. Ja me uskomme Sinua, koska me näemme Sinun tekevän tuon saman asian keskuudessamme.

³⁶⁵   Me asiallisesti luovutamme itsemme tänä päivänä, me teemme niin täällä tässä seurakunnassa. Ja ääninauhoilla, Herra, juuri tällä hetkellä voikoon jokainen mies ja nainen, poika tai tyttö, joka on täällä läsnä, tai seisoo ulkopuolella tai kuulee sen ääninauhalta, voikaamme tällä hetkellä syvällisesti vihkiytyä ja luovuttaa itsemme täydellisesti Jumalan palvelukseen.

³⁶⁶   Liiku, Herra, kuulijakunnan yllä voimassa ja paranna sairaat. He sanoivat, että täällä istuu pieni, rampa poika. Anna tuon suuren Pyhän Hengen… Me tiedämme, että vain istua Hänen Läsnäolossaan tällä tavalla on… Se tulee aikaan saamaan sen. Jos Sinä voit mennä radioiden ja televisioiden kautta ja parantaa sairaat, “Sinä lähetit Sanasi ja Se paransi heidät”, voit Sinä tehdä tuon saman asian tällä hetkellä. Minä rukoilen, Jumala, että Sinä parantaisit jokaisen sairaan henkilön, jokaisen raajarikon, jokaisen vaivatun täällä, ja ne, jotka kuulevat nämä sanat. Jumala, suo se. Rukoilen heidän puolestansa.

³⁶⁷   Kristuksen rakkaus sydämessäni, ja tuntien tarpeessa olevien puolesta, minä annan heidät Sinulle, Herra, uhrialttarilla, missä verinen Karitsan ruumis lepää lepytyksenä meidän syntiemme ja sairauksiemme puolesta. Minä anon laupeutta ihmisille. Minä haluan seistä samalla tavoin kuin Mooses teki, välissä heidän puolestansa, Herra, ja sanoa: “Jumala, ole heille armollinen vähän pidempään ja anna heille toinen mahdollisuus.” Älä, älä tee sitä juuri nyt, Herra. Jatkukoon Evankeliumi vielä vähän pidemmälle.

³⁶⁸   He ovat, he ovat tuomittuja, Herra. Minä rukoilen, että Sinun suuri laupeutesi ja armosi ulottuisi viimeisiin henkilöihin, joiden nimet ovat tuossa Kirjassa. Ja tiedän, että niin on oleva… Ei ole vaikeaa rukoilla vastoin Sinun Jumalallista Sanaasi tai Jumalallisen Sanan mukaisesti, jota tarkoitin sanoa, Herra. Sen Sanan, joka on luvattu, sen Sanan, joka on vahvistettu, sen Sanan, joka on ennalta määrännyt nämä ihmiset siellä ennen maailman perustamista. Ei ole vaikeaa rukoilla, että Sinä pelastaisit ne, joiden nimet ovat tuossa Kirjassa, koska minä tiedän, että Sinä tulet tekemään sen. Jeesus sanoi niin: “Kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, ovat tuleva.” Eikä kukaan voi tulla, ellei sitä ole hänelle annettu.

³⁶⁹   Nyt minä rukoilen, Jumala, että kaikkialla, minne nämä sanat lankeavat, sekä ääninauhalla että nyt täällä, että Pyhä Henki juuri nyt kutsuisi jokaisen ennalta määrätyn henkilön, jotka ovat olleet ennalta määrättyjä maailman perustamisesta lähtien, kun heidän nimensä pantiin Karitsan Elämänkirjaan. Voikoot he kuulla Jumalan Äänen puhuvan tänä päivänä, tuon pienen hiljaisen Äänen syvällä sydämissään, joka sanoo: “Tämä on tie, kulje siinä.” Suo se, Isä. Minä pyydän sitä Jeesuksen Nimessä.

³⁷⁰   Ja sillä aikaa kun päämme ovat nyt kumartuneina täällä kuulijakunnassa. Te uskotte, että tämä on Totuus, ja te… Minä panen käteni näiden nenäliinojen ja pakettien päälle, jotka ovat täällä sairaita ja vaivattuja varten. Haluan nyt vilpittömästi kysyä teiltä erään kysymyksen.

³⁷¹   Minä en tule tänne vain tullakseni kuulluksi. Minä olen väsynyt, uuvuksissa. Minä en ole niin nuori kuin minulla oli tapana olla ja tiedän, että päiväni ovat luetut. Ja minä tiedän, että minun on pantava jokainen pienikin asia, jonka vain voin, Jumalan Valtakunnan puolesta. Minun on saarnattava joka kerta, kun saan tilaisuuden. Minun on tehtävä se, tuntui minusta siltä tai ei.

³⁷²   Tulen tänne, koska tunnen, että minun on tehtävä se. Minä haluan tehdä sen. Ja minä rakastan teitä. Enkä sano asioita karskisti ja kovasti sen tähden, että haluaisin tehdä niin, vaan sisimmässäni sykkii. Juuri tämä vahvistettu asia pakottaa minut tekemään näitä asioita. Ja sanon sen lempeydellä, rakkauden kera. En tarkoita nuhdella naisiamme tai miehiämme. En tarkoita tehdä sitä, veli, sisar. Tarkoitan vain tuoda teidät terä­välle paikalle, missä te voitte nähdä oikaisun ja Herran piiskan, että teidän täytyy tulla sisälle nyt. Älkää siirtäkö sitä. Te saatatte odottaa liian pitkään.

³⁷³   Ja te, jotka haluatte tulla Herran puolelle täysin antautuneina sydämessänne juuri nyt tämän kuulijakunnan keskellä ja siellä, missä nämä ääninauhat tulevat olemaan, tahtoisitteko te, kun päänne nyt ovat kumarrettuina. Älkää kohottako käsiänne, jos te ette tarkoita sitä. Mutta jos te todella tarkoitatte sitä, että haluatte tulla Herran luo enemmän vihkiytyneen elämän kanssa, niin haluan teidän kohottavan kätenne juuri nyt. Te… Herra siunatkoon teitä. Te vihitte itsenne uudestaan Kristukselle yrittääksenne kantaa häpeän. Sanokaa: “Minä haluan tänä päivänä ottaa kantaakseni häpeän.”

³⁷⁴   Myös minulla ovat molemmat käteni ylhäällä. “Minä haluan ottaa ylleni Jeesuksen Kristuksen häpeän. Minä ilolla kannan tätä merkkiä, että minua kutsutaan ‘pyhäksi kieriskelijäksi’, tai miksi tahansa haluatte kutsua sitä. Minä kannan sitä ylpeydellä, koska se tapahtuu Herran tähden. Minä kannan sitä ylpeydellä.”

³⁷⁵   Ettekö te kaikki halua tehdä samoin? Kohottakaa kätenne ja sanokaa: “Jumalan armosta, minä haluan…” Nuo opetuslapset palatessaan pitivät suurena kunniana saadessaan kantaa Hänen Nimensä häpeää. Tai tahdotteko te kantaa jonkun Hollywoodin tai televisiotähden häpeää tai jonkun seurakunnan jäsenen tai jonkin sellaisen, tai haluatteko te kantaa Jeesuksen Kristuksen Sanan häpeää? “Anna minulle Sanan häpeä, Herra. Minä tiedän, että Hän kantoi Jumalan Sanan häpeää. Salli myös minun kantaa sitä, Herra.”

Ja tätä vihkiytynyttä ristiä tulen kantamaan,
kunnes kuolema minut vapauttaa,
sitten menen kotiin, kruunua kantamaan.

³⁷⁶   Siellä on oleva kruunu jonakin päivänä meitä varten. Sitä ollaan nyt valmistamassa. Kun tämä maallinen elämä on juostu, silloin tiedämme, että se on oleva oikein.

³⁷⁷   Nyt täällä ei ole tilaa tuoda ihmisia alttarin ympärille. Olkoon istuimenne, jossa te olette, alttarina. “Niin moni kuin uskoi…” Sillä aikaa kun me rukoilemme.

³⁷⁸   Taivaallinen Isä, minusta näytti kuin jokainen käsi, nuoren ja vanhan, olisi ollut ylhäällä tässä kuulijakunnassa. Ja minä rukoilen, että joka kerta, kun tätä ääninauhaa tullaan soittamaan, ihmiset kohottaisivat kätensä ja polvistuisivat siellä huoneessaan. Että isä ja äiti ottaisivat toisiaan kädestä ja sanoisivat: “Kultaseni, me olemme olleet seurakunnan jäseniä tarpeeksi pitkään. Tulkaamme Kristuksen tykö.” Suo se, Herra.

³⁷⁹   Siunaa näitä ihmisiä täällä. Minä rukoilen, että Sinä antaisit heille, Herra, vihkiytyneen elämän. Monet heistä, Herra, ovat hyviä ihmisiä. He ovat Sinun. He eivät vain ole tienneet Totuutta. Ja minä rukoilen, että Sinä näyttäisit heille Sinun Totuutesi, Herra. “Sinun Sanasi on Totuus.”

³⁸⁰   Niin kuin Sinä sanoit Johanneksessa, luulisin sen olevan noin 17. luvussa. Sinä sanoit: “Pyhitä heidät, Isä, Totuutesi kautta. Sinun Sanasi on Totuus.”

³⁸¹   Ja Se, jälleen, Sinun Sanasi on yhä Totuus. Se on aina Totuus, koska Se on Jumala. Ja minä rukoilen, Jumala, että Sinä pyhittäisit heidät Totuutesi kautta. Se on: pyhittäisit, puhdistaisit heidät kaikista uskontunnustuksista ja kirkkokunnista, puhdistaisit heidät kaikista maailmallisista asioista Sanalle vihkiytyneeseen elämään. Suo se, Herra. He ovat nyt Sinun. Sinä lupasit tehdä sen. Ja Sinun palvelijanasi, minä rukoilen heidän puolestaan. Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

³⁸²   Nyt päänne ollessa kumarrettuina laulakaamme tämä laulu, kun jatkamme rukousta.

Jeesus maksoi sen kaiken,
Kaiken Hänelle olen velkaa; (Ajatelkaa sitä!)
Synti oli jättänyt karmiininpunaisen tahran,
Hän pesi sen valkoiseksi kuin lumi.

³⁸³   Eilen olin eräässä paikassa, ja eräs mies mittasi minulle pukua, jonka eräs veli täällä seurakunnassa osti minulle. Hän sanoi: “Sinun pukusi näytti niin kuumalta, ja minä ostin sinulle viileämmän.”

³⁸⁴   Ja minä menin, että se leikattaisiin, ja hän sanoi: “Hei, sinun oikea olkasi riippuu alempana. Sinun on täytynyt kantaa jotakin raskasta kuormaa jonakin päivänä.”

³⁸⁵   Ja minä ajattelin: “Kyllä, synnin kuormaa, mutta Jeesus maksoi sen kaiken.” Kuunnelkaa, kun laulamme sen.

Jeesus maksoi sen kaiken,
Silloin kaiken, koko elämäni, Hänelle…

Mitä synti oli tehnyt?

Synti oli jättänyt karmiininpunaisen tahran,
Hän pesi sen valkoiseksi kuin lumi.

³⁸⁶   Jumala, ole meille laupias, tänä syvällisen mietiskelyn hetkenä. Anna Sanan imeytyä syvälle sydämeen, Herra. Voikoot ihmiset, vaikka ovatkin myöhässä päivälliseltään, mutta, Herra, tämä on enemmän kuin ruoka, tämä on Elämä. “Minun Sanani on ruoka”, Sinä sanoit. Ja sitä nälkäiset sielumme syövät.

³⁸⁷   Ota nyt meidät, Herra, muovaa meidät. Herra, ota minut heidän kanssaan. Minä haluan mennä heidän kanssaan. Minä menen nyt Golgatalle, Herra, uskon kautta. Minä menen tämän seurakunnan kanssa. Muovaa minut nyt uudestaan, Herra. Olen tehnyt väärin. Monta kertaa, kun minä…

³⁸⁸   Tässä äskettäin, aioin lopettaa saarnaamisen. Ihmiset eivät halunneet kuulla minua. He vain jatkoivat samojen asioiden tekemistä, ja minä lannistuin. Rakensin itselleni kompleksin. Oi, Jumala, pari sunnuntaita sitten, kun Sinä annoit minulle tuon merkin siellä, ja kun luin Raamattua, näin Sinun sanoneen Moosekselle, aivan samalla tavoin kuin tuo uni oli, että siellä myös oli vuori, joka oli hänelle merkkinä. Ja sitten aivan lopussa tulin tietämään, että olin unohtanut paljon sairaita ihmisiä, palvelustehtävä ei ole vain profeetallista, vaan Sanan opettamisesta ja sairaiden puolesta rukoilemisesta. Sinä annoit erään miehen pudota kuolleena tänne lattialle ja sitten Sinä toit hänet takaisin elämään vahvistukseksi, että se oli totta. Sinä aina vahvistat Sanasi.

³⁸⁹   Nyt Herra, vahvista Se juuri nyt, kun olen Sinun Valtaistuimesi edessä. Ota jokainen näistä ihmisistä, Herra, ota maailma ulos meistä. Ota minut, Herra, kun olemme Sinun Läsnäolossasi. Vain ota Sana, puserra sydämiämme. Jumala, juuri nyt, vedä maailma ja maailman huolet pois meistä. Anna meidän olla vihkiytyneitä kristittyjä, oi Jumala, olla rakastavia, lempeitä, suloisia ja kantaa Hengen hedelmää. Tahtoisitko tehdä sen, Herra? Me olemme Sinun Valtaistuimesi edessä. Synti oli jättänyt karmiininpunaisen tahran jokaiseen meistä, mutta Sinun Veresi voi anteeksiantaa sen, Herra, ja tehdä sen valkoiseksi kuin lumi. Suo se, kun me nyt odotamme Sinua. Ota meidät, me olemme Sinun. Me olemme vihkineet elämämme Sinulle. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, suo se Herra, jokaiselle meistä.

³⁹⁰   Puserra minun sydäntäni, Herra. Minä näen kaikki erehdykseni, näen virheeni. Jumala, tästä hetkestä lähtien haluan elää auttaakseni Sinua parhaani mukaan. Haluan mennä, haluan vihkiä elämäni uudestaan Sinulle täällä tänä aamuna.

³⁹¹   Sen jälkeen kun olen tuonut tämän syytöksen pappisystäviäni vastaan siellä ulkona, ja minun on täytynyt sanoa näitä kovia asioita, mutta Herra, minä tein sen Sinun innoituksesi perusteella. Tunnen että Sinä käskit minua tekemään sen. Nyt se on poissa minun hartioiltani, Herra. Olen iloinen, että se on poissa. Tehkööt he sen kanssa, mitä tahansa he tahtovat tehdä, Isä. Minä rukoilen, että he tulisivat vastaanottamaan sen. Minä rukoilen, että Sinä pelastaisit jokaisen, Herra.

³⁹²   Tulkoon esiin vanhurskasten herätys ja suuri voima Seurakunnan keskuuteen juuri ennen Sen [pois]menoa. Ei ole vaikeata rukoilla sitä, koska Sinä lupasit sen. Ja me odotamme, Herra, tuota Kolmatta Nykäisyä, jonka me tiedämme tulevan tekemään suuria asioita meidän keskellämme.

³⁹³   Minä olen Sinun, Herra. Minä lasken itseni tälle alttarille niin vihkiytyneenä kuin tiedän, miten voisin vihkiä itseni. Ota maailma pois minusta, Herra. Ota minusta pois ne asiat, jotka ovat katoavia. Anna minulle katoamattomat asioita, Jumalan Sana, jotta voin elää tuon Sanan niin tarkasti, kunnes Sana tulee olemaan minussa ja minä Sanassa. Suo se, Herra. Niin etten koskaan käänny Siitä. Anna minun pitää tuota Kuninkaan Miekkaa niin tiukasti, puristaa Se niin lähelle. Suo se, Herra.

³⁹⁴   Siunaa meitä yhdessä. Me olemme Sinun palvelijoitasi, kun tänä aamuna sydämissämme vihimme itsemme uudestaan Sinulle. Me olemme Sinun palvelusta varten, Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Jeesus…

Jumala siunatkoon teitä! Veli Neville.