63-0323 KUUDES SINETTI
(Sixth Seal, The)
Jeffersonville, Indiana, USA, 23.3.1963

¹       Kumartakaamme nyt hetkeksi päämme.

²       Herra, me olemme taas kokoontuneet kokousta varten. Ja me ajattelemme menneitä päiviä, kun he kaikki tulivat Siiloon saadakseen siunauksia Herralta. Ja nyt tänä iltana me olemme kokoontuneet tänne kuulemaan Sinun Sanaasi. Ja kun olemme tutkineet tätä määrättyä osaa tästä Kirjoituksesta, Karitsa oli ainoa, joka pystyi avaamaan Sinetit tai päästämään ne irti. Ja me rukoilemme, että tänä iltana tutkiessamme tätä suurta Kuudetta Sinettiä, me rukoilemme, taivaallinen Isä, että Karitsa avaisi sen meille tänä iltana, koska olemme täällä voidaksemme ymmärtää sen. Eikä kukaan ihminen maan päällä tai Taivaassa ollut kelvollinen, ainoastaan Karitsa todettiin kelvolliseksi. Niinpä voikoon tuo Kaikkiriittävä tulla ja avata tänä iltana meille Sinetin, niin että me voisim­me katsoa Ajan Esiripun taakse. Me uskomme, että se auttaisi meitä, Isä, tässä suuressa pimeässä synnillisessä ajassa, jossa me elämme. Se auttaisi meitä ja antaisi meille rohkeutta. Me luotamme nyt siihen, että saamme armon Sinun silmissäsi. Me jätämme itsemme Sanalle, Sinulle, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.

Voitte istuutua.

³       Hyvää iltaa, ystävät. On etuoikeus olla jälleen täällä tänä iltana, olla Herran palveluksessa. Olen vain vähäsen myöhässä. Menin juuri… kuolevan miehen hätätapauksen takia, joka on tämän seurakunnan jäsen. Hänen äitinsä käy täällä. Ja he sanoivat, että tuo poika oli kuolemaisillaan juuri silloin, joten menin katsomaan tuota miestä kuin varjoa makaamassa vuoteella, kuolemassa, suunnilleen minun ikäistäni miestä. Ja vain hetkisen päästä näin, kuinka tuo mies nousi jaloilleen ja ylisti Herraa. Ja niinpä Jumala… Jos me vain olemme halukkaita tunnustamaan syntimme ja tekemään sitä, mikä on oikein ja pyytämään laupeutta, kutsumaan Häntä avuksi, Jumala on halukas ja odottaa voidakseen osoittaa sitä meille.

⁴       No niin, tiedän, että täällä on tänä iltana lämmintä. Ei, uskon, ettei lämmitys ole päällä ollenkaan, ja me olemme…

⁵       Huomasin eilen illalla tai tänään, että tämä on minun seitsemäs päiväni, kun olen siellä huoneessa ilman valoa, vain sähkövalon varassa, ymmärrättehän, tutkien ja rukoillen Jumalaa, että Hän avaisi nämä Sinetit.

⁶       Ja oli niin monia, jotka eilen illalla kirjoittivat kysymyksiä, jotka enemmän tai vähemmän eivät olleet kysymyksiä, vaan he halusivat parantumiskokousta joka tapauksessa ja halusivat viipyä ylimääräisen päivän, halusivat parantumiskokousta maanantaille. Minä haluaisin… Minä itse asiassa voisin tehdä sen, jos ihmisten haluaisivat sitä. Te voitte ajatella sitä ja ilmoittaa minulle, haluatteko te jäädä sairaiden puolesta rukoilemista varten.

⁷       Koska olen vihkinyt koko tämän ajan täydellisesti näille Sineteille, ja olen erottautunut näitä Sinettejä varten.

⁸       Niinpä te voitte ajatella sitä ja rukoilla sen puolesta, ja sitten ilmoittakaa minulle. Ja minä tulen, jos Herra tahtoo, voin… Seuraavaksi olen sopinut menosta Albuquerqueen Uuteen Meksikoon, ja siihen on vielä muutama päivä aikaa, ja minun täytyy mennä kotiin valmistautumaan toista Arizonassa pidettävää kokousta varten. Ja niinpä sitten, jos se on Herran tahto, rukoilkaa asian puolesta, ja minä tulen tekemään samoin, ja sitten me tulemme tietämään siitä enemmän hieman myöhemmin.

⁹       Ja huomaan juuri nyt. Katsokaahan, te alatte puhua sairauksista, ja siinä se tulee, näettekö. Tämä nainen, joka istuu tässä, jos jokin ei auta häntä, hän ei ole jäävä tänne pitkäksi aikaa. Niinpä sitten, me vain rukoilemme, että Jumala tulisi. Sitä varten sinä olet täällä. Olet tullut hyvin kaukaa. Niinpä te huomaatte, että Pyhä Henki tietää aivan kaiken. Joten Hän…

¹⁰   Mutta olen yrittänyt omistaa tämän ajan näitä Sinettejä varten, koska olemme varanneet sen sitä varten, näettehän. Mutta jos siellä on…

¹¹   Kuinka moni on sairas, kuinka monet ovat tulleet tänne rukoiltaviksi? Antakaapa nähdä kätenne, ympäri kaikkialla. Hyvänen aika. Hyvä on, kuinka moni ajattelisi, että olisi oikein, ja olisi Herran tahto jäädä ja varata maanantai-ilta sairaiden puolesta rukoilemista varten, pitää parantumiskokous maanantai-iltana? Haluaisitteko tehdä sen? Voisitteko tehdä sen? Hyvä on, jos Herra suo, me tulemme tekemään sen silloin. Meillä tulee olemaan rukouskokous sairaiden puolesta maanantai-iltana ja me rukoilemme sairaiden puolesta.

¹²   No niin, toivon, ettei se häiritse sitä ryhmää, jonka mukana olen menossa takaisin Arizonaan, veli Norman. Onko hän täällä jossakin? Häiritseekö se sinun ohjelmaasi, veli Norman, onko siitä haittaa? [Veli Norman sanoo: “Ei.”] Veli Fred ja te muut, sopiiko se? [Muut sanovat: “Sopii.”] Näettekö? Hyvä on.

¹³   Sitten, jos Herra tahtoo, maanantai-iltana me rukoilemme sairaiden puolesta. Vain yksi ilta on varattu kokonaan sitä varten, vain rukoillaksemme sairaiden puolesta. Kun ei ole enää enempää Sinettejä. Kun Herra vain avaa nämä Sinetit, niin sitten maanantai-iltana me tulemme rukoilemaan sairaiden puolesta.

¹⁴   Nyt… Oi, minä olen todella nauttinut tästä valtavasti, palvella Herraa näissä… Oletteko te nauttineet niistä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

¹⁵   Nyt me olemme puhumassa Viidennestä Sinetistä, tai mieluumminkin Kuudennesta Sinetistä, ja se on kuudennen luvun kahdennestatoista jakeesta seitsemänteentoista. Se on yksi pitkistä Sineteistä, ja melkoisesti asioita tapahtuu tässä. Ja nyt…

¹⁶   Kertaan joka kerta lyhyesti eilisen illan pieneksi taustaksi.

¹⁷   Ja sitten haluan myös sanoa jotakin. Löysin tuosta kysymyslaatikosta neljä tai viisi minulle hyvin tärkeää asiaa. Minulle sanottiin, että… Ja haluan todella pyytää anteeksi saarnaajaveljiltäni ja teiltä ihmisiltä täällä. Ovatko nauhat päällä? He sanovat, että edellisiltana, kun puhuin Eliasta, tuosta hetkestä, jolloin hän ajatteli olevansa ainoa, joka tulisi olemaan Ylöstempauksessa tai olevansa ainoa, joka tulisi pelastumaan, niin sanoin seitsemänsataa sen sijaan, että olisi pitänyt sanoa seitsemäntuhatta. Onko se oikein? [Seurankunta sanoo: “Kyllä.”] No niin, olen todella pahoillani siitä. Tiesin sen kyllä paremmin. Se oli yksinkertaisesti vain puhevirhe, koska tiesin että se oli seitsemäntuhatta. En vain sanonut sitä oikein. Ja kiitän teitä, ja se merkitsee sitä, että… Olen iloinen, että te tarkkaatte, mitä minä sanon, koska se on seitsemän tuhatta.

¹⁸   Minulla on kaksi tai kolme sitä koskevaa kysymystä. Siinä sanottiin: “Veli Branham, uskon, että teit virheen. Eikö siellä ollut seitsemäntuhatta eikä seitsemänsataa?”

¹⁹   Ja minä ajattelin: “Varmastikaan en sanonut seitsemänsataa.” Ja sitten Billy…

²⁰   Ja sitten ensimmäiseksi, tiedättehän, nostin ylös toisen kysymyksen, ja siinä sanottiin: “Veli Branham, uskon sinun sanoneen seitsemänsataa.”

²¹   Ja eräs henkilö sanoi: “Veli Branham, oliko se hengellinen näky, että siellä vain tulee olemaan sen mukaan, ja sinä vertaat sitä seitsemään…?” Ihmiset tulevat varuilleen, kun te alatte ajatella näitä asioita, ja siinä on tarpeeksi. Se tekee myös minut hermostuneeksi.

²²   Jotakin tapahtui tänään, kun tämä Sinetti paljastettiin, niin että minun täytyi kävellä ulos pihalle ja kävellä siellä vähän aikaa. Kyllä. Minä melkein lakkasin hengittämästä. Näettekö? Sellainen jännitystila. Oi! Näettekö?

²³   Ja toinen asia, näettekö, te luotatte siihen, mitä minä sanon, ja Jumala tulee pitämään minut vastuussa siitä, mitä sanon teille. Niinpä minun täytyy olla niin ehdottoman varma, kuin vain varmana voi olla näiden asioiden suhteen, koska tämä on kauhea aika, jossa me elämme.

²⁴   Ajattelin tuota parantumiskokousta maanantai-illaksi. Eihän se sekoita sinun ohjelmaasi, veli Neville? [Veli Neville sanoo: “Ei laisinkaan. Se sopii.”] Se on hienoa.

²⁵   Rakas veli Neville! Sanonpa teille, he tekivät vain yhden hänen kaltaisensa. Luulen, että he kadottivat kaavan. Voin sanoa, että hän on ollut todellinen kaveri ja ystävä minulle. Kerronpa teille…

²⁶   Tabernaakkeli on nyt rakennettu, ja siinä on pyhäkouluhuoneita, ja täällä kaikki on valmiina ja järjestyksessä. Ja te ihmiset täällä Jeffersonvillen ympäristössä, jotka haluatte tulla kirkkoon, teillä on mukava paikka ja paikka, johon tulla, pyhäkouluhuoneita.

²⁷   Hieno opettaja, ja veli Neville on täällä aikuisten luokkaa varten ja on todellinen pastori. En sano sitä ojentaakseni hänelle kukkakimppua, mutta mieluummin annan hänelle pienen ruusun nyt kuin koko seppeleen sen jälkeen, kun hän on mennyt. Ja veli Neville, olen tuntenut hänet siitä lähtien, kun hän oli vain poika, eikä hän ole muuttunut hitustakaan. Hän on yhä Orman Neville, juuri sellainen kuin hän aina on ollut.

²⁸   Muistan vierailuni. Hän oli tarpeeksi ystävällinen pyytääkseen minua saarnastuoliinsa, kun hän oli metodistisaamaajana täällä kaupungissa. Ja hänellä oli siellä Clarksvillessä mukava seurakunta. Uskon, että sitä kutsuttiin nimellä Harrisonin Avenuen Metodistikirkko. Uskon, että hänen on täytynyt löytää sinut sieltä, sisar Neville. Koska hän myös oli jäsen…

²⁹   Tulin takaisin ja sanoin täällä seurakunnalle: “Hän on yksi mukavimmista miehistä, ja yhtenä näistä päivistä minä tulen kastamaan hänet Herran Jeesuksen Nimessä.” Se tapahtui.

³⁰   Tässä hän on, ja nyt hän on kaverini ja seisoo rinnallani ja on sellainen kunnioitettava ja arvostettava mies. Hän on aina seissyt rinnallani, niin lähellä kuin on voinut seistä. Mitä tahansa sanon, se sopii hänelle. Jopa ensi kertaa tullessaan hän ei silloin ymmärtänyt Sanomaa, mutta hän uskoi sen, ja pysyi suoraan sen kanssa. Se on kunnioitettavaa, se on arvostettavaa, sen kaltaiselle veljelle. En voi sanoa tar­peeksi hänen puolestaan, ja Herra siunatkoon häntä nyt. Hyvä on.

³¹   Nyt, pieni katsaus eilisiltaiseen Viidennen Sinetin murtamiseen. Me emme tänä iltana mene koko matkaa taaksepäin, vain tarpeeksi pitkälle taaksepäin saadaksemme Viidennen Sinetin.

³²   Me näemme, että siellä oli antikristus, joka ratsasti kolmessa eri voimassa, jotka hän yhdisti yhdeksi, ja ratsasti kalpealla hevosella, Kuolemalla, pohjattomaan kuoppaan, kadotukseen, mistä se oli tullutkin. Ja sitten me näemme, kun…

³³   Kirjoitusten sanovat: “Kun vihollinen tulee kuin tulva, nostaa Jumalan Henki vastuksen sitä vastaan.” Ja me näimme eilen illalla sen täydellisesti vahvistetuksi Sanassa. Sillä siellä oli neljä eläintä [olentoa] vastauksena niille neljälle kerralle, joina tämä ratsastaja ratsasti.

³⁴   Ja joka kerta hän ratsasti erilaisella hevosella, valkoisella hevosella ja sitten punaisella hevosella ja mustalla hevosella ja sitten kalpealla hevosella. Ja me näimme, mitä nuo värit merkitsivät, ja mitä ne tekivät. Sitten me veimme sen suoraan takaisin seurakunnan ajanjaksoihin, ja se oli tarkalleen se, mitä se oli tehnyt, aivan täydellisesti.

³⁵   Sen vuoksi, katsokaahan, kun Jumalan Sana sulautuu yhteen, se merkitsee, että se on oikein. Katsokaahan, uskon, että mikä tahansa, mikä on yhtäpitävä Jumalan Sanan kanssa, on aina aamen! Näettekö?

³⁶   Nyt, samalla tavoin kuin henkilö sanoo, kun heillä oli näky, ja he sanovat, että se oli… Oi, he tietävät Herran antaneen sen, koska se tuli niin suurella voimalla. No niin, tuo näky on voinut olla oikein hieno, mutta jos se ei ole Jumalan Sanan mukainen, vaan on vastoin Sanaa, ei se ole oikein. Näettekö?

³⁷   Heitä voi nyt olla läsnä, jotakin mormoni-veljiä ja sisaria, ja jotkut heistä voivat saada näitä ääninauhoja, no niin, minä en halua sanoa, että…  Jotkut hienoimmista ihmisistä, joita haluaisin tavata, olisivat mormoneja. He ovat oikein hienoja ihmisiä. Ja sitten heidän profeettansa Joseph Smith, jonka metodistit tappoivat täällä Illinoisissa, heidän ollessaan matkalla, tuon hienon miehen. Ja tuo näky, en ollenkaan epäile, etteikö hänellä ollut näkyä. Uskon, että hän oli vilpitön mies, mutta tuo näky, joka hänellä oli, oli vastoin Kirjoituksia. Sen vuoksi heillä täytyi olla Mormonien Raamattu voidakseen saada sen yhtäpitäväksi.

³⁸   Mutta minulle Tämä tässä on Se. Sanon teille, että tämä on Sana, siinä kaikki.  Näettekö?

³⁹   Kerran eräs saarnaaja tuli tänne eräästä vieraasta maasta, ja näin hänen ajelevan ympäri autolla erään naisen kanssa. Ja he tulivat kokoukseen. Ja tulin tietämään, että he olivat ajaneet kaksi tai kolme päivää, vain he kahdestaan, ja tulleet kokoukseen yhdessä. Ja tuo nainen oli ollut naimisissa kolme tai neljä eri kertaa.

⁴⁰   Ja tämä saarnaaja tuli sinne hotellin aulaan, jossa minä olin, ja juoksi luokseni puristamaan kättä kanssani, ja minä puristin hänen kättään. Nousin seisomaan ja puhuin hänen kanssaan. Minä kysyin häneltä ja sanoin: “Kun olet vapaa, niin voisinko minä puhua kanssasi huoneessani hetken?”

Hän sanoi: “Tietenkin, veli Branham.”

⁴¹   Vein hänet huoneeseeni ja sanoin tuolle saarnaajalle: “Pastori, hyvä herra, sinä olet vieras tässä maassa.” Minä sanoin: “Mutta tällä naisella on melkoinen nimi.” Minä sanoin: “Oletteko tulleet yhdessä koko matkan siitä-ja-siitä paikasta siihen-ja-siihen paikkaan?

Hän sanoi: “Kyllä.”

⁴²   Minä sanoin: “Etkö pelkää, että se tulee jotenkin… Minä en epäile sinua, mutta etkö usko, että se tulee heijastumaan sinun maineeseesi saarnaajana? Etkö uskokin, että meidän pitäisi näyttää hieman parempaa esimerkkiä kuin se?”

Ja hän sanoi: “Oi, mutta tämä nainen on pyhä.”

⁴³   Minä sanoin: “Minä en epäile sitä, mutta veli, kysymys on siitä, ettei jokainen, joka katsoo häntä, ole pyhä. He katsovat siihen, mitä te teette.” Ja minä sanoin: “Uskon, että sinun on parasta olla varovainen. Tämä on vain näin veljien kesken. Tuo nainen on nyt ollut naimisissa neljä tai viisi kertaa.”

Hän sanoi: “Kyllä, minä tiedän sen.” Hän sanoi: “Sinähän tiedät, minä…”

⁴⁴   Minä kysyin: “Sinä et opeta sitä kotona omassa seurakunnassasi, ethän veli?”

⁴⁵   Hän sanoi: “En, mutta tiedätkö, minulla oli siitä näky, veli Branham.”

Minä sanoin: “No niin, se on hienoa.”

⁴⁶   Hän sanoi: “Onko sinulla mitään sitä vastaan? Uskon voivani oikaista sinua hieman, mitä opetat sen suhteen.”

⁴⁷   Ja minä sanoi: “Hyvä on. Olisin iloinen, että saisin tietää siitä, herra.”

⁴⁸   Hän sanoi: “No niin, tiedätkö, tässä näyssä, minä olin unessa.”

Ja minä sanoin: “Niinkö.” Huomasin silloin, että se oli uni. Näettekö?

⁴⁹   Ja hän sanoi: “Minun vaimoni, hän oli elänyt toisen miehen kanssa ja pettänyt minua.” Ja hän sanoi: “Sitten hän tuli luokseni ja sanoi minulle: ‘Oi, rakkaani, anna minulle anteeksi. Anna minulle anteeksi.’ Hän sanoi: ‘Olen pahoillani, että tein sen. Tästedes tulen olemaan uskollinen.’” Hän sanoi: “Tietenkin. Rakastin häntä niin paljon, että vain annoin hänelle anteeksi ja sanoin: ‘Hyvä on.”’

⁵⁰   Ja hän sanoi: “Sitten, tiedätkö mitä? Sitten minä sain tulkinnan tälle näylle.” Hän sanoi: “Se oli tuo nainen. Varmasti hän oli ollut naimisissa, ja niin edelleen, kaikki nämä kerrat.” Ja hän sanoi: “Oli aivan sopivaa, että hän meni naimisiin, koska Herra rakasti häntä niin paljon, että hän saattoi mennä naimisiin niin monta kertaa kuin vain halusi.”

⁵¹   Minä sanoin: “Sinun näkysi oli valtavan hieno, mutta se on kaukana tältä kuljetulta polulta.” Minä sanoin: “Se on väärin, näethän. Sinun ei pidä tehdä sitä.” Niin se on. Näettekö?

⁵²   Mutta kun Kirjoitus sulautuu Kirjoitukseen, niin että Kirjoitukset ovat jatkuvasti jatkuvuudessa, niin että kun tämä Kirjoitus loppuu tässä, tulee tämä toinen ja liittyy yhteen sen kanssa ja tuo esiin koko kuvan.

⁵³   Se on aivan kuin kokoaisi palapeliä. Te löydätte palasen, joka sopii siihen, eikä ole mitään muuta palasta, mikä sopisi siihen. Silloin te olette saamassa kuvan valmiiksi.

⁵⁴   Ja on vain Yksi, joka voi tehdä sen, Hän on Karitsa, ja niinpä me katsomme Häneen.

⁵⁵   Mutta me totesimme, että kun tämä ratsastaja, hän oli yksi ratsastaja, joka ratsasti näillä hevosilla. Ja sitten me seurasimme häntä koko matkan ja näimme, mitä kaikkea hän teki, ja sitten näimme seurakunta-ajanjaksoista, että juuri tarkalleen niin hän oli tehnyt.

⁵⁶   Ja sitten lähti jokin määrätty eläin, joka teki määrättyjä asioita, ja me näimme, että siellä lähetettiin aina yksi taistelemaan sitä vastaan, mitä hän teki.

⁵⁷   Ensimmäisessä ajanjaksossa siellä lähetettiin leijona. Se oli tietenkin Sana, Kristus.

⁵⁸   Seuraava oli härkä, pimeän ajanjakson aikana, kun seurakunta oli organisoitunut ja vastaanottanut opinkappaleet Sanan sijasta.

⁵⁹   Ja muistakaa, että koko tuo asia perustuu kahdelle asialle: toinen on antikristus, toinen on Kristus.

⁶⁰   Tänään on yhä samoin. Ei ole olemassa mitään puolinaista kristittyä. Ei ole mitään humalaista-selvää miestä, eikä mustaa-valkoista lintua, ei, ei! Ei syntistä-pyhää. Ei, te olette joko syntinen tai pyhä. Yksinkertaisesti ei ole olemassa mitään välimuotoa. Te olette joko uudestisyntynyt tai te ette ole uudestisyntynyt. Te olette joko täytetty Pyhällä Hengellä tai te ette ole täytetty Pyhällä Hengellä. Ei ole väliä sillä, kuinka monia tunneaistimuksia teillä on ollut, jos te ette ole täytetty Pyhällä Hengellä, ei teitä ole täytetty Sillä. Ja jos te olette täytetty Sillä, teidän elämänne osoittaa sen. Se tulee näkyviin. Kenenkään ei tarvitse puhua siitä kenellekään, he näkevät sen, koska Se on sinetti.

⁶¹   Nyt me näemme, kuinka nuo eläimet ratsastivat joka kerta. Yksi lähti palvelutehtävässänsä poliittisena voimana ja yhdisti uskonnolliset voimat ja poliittiset voimat yhteen. Me näemme, että Jumala lähetti omat voimansa taistelemaan sitä vastaan. Me katsoimme taaksepäin tuota seurakunta-ajanjaksoa, ja siellä se oli juuri sillä tavalla.

⁶²   Ja sitten me näemme tulevan toisen ajanjakson, ja vihollinen lähetti antikristuksen uskonnon nimen alla, Kristuksen Nimen alla, seurakunnan nimessä. Kyllä vaan! Se lähti seurakunnan nimessä. Se sanoi olevansa todellinen Seurakunta.

Antikristus ei ole Venäjä. Antikristus ei ole sitä.

⁶³   Antikristus on niin lähellä todellista kristillisyyttä, kunnes Raamattu sanoi, että se voisi pettää kaikki, jotka eivät ole ennalta määrättyjä. Raamattu sanoi, että viimeisinä päivinä kaikki, jotka eivät olleet ennalta määrättyjä, valitut… Ja kuka tahansa voi katsoa tuon sanan selitystä ja nähdä, mitä se merkitsee. Se sanoo valittu, ennalta määrätty. Se tulisi pettämään heistä jokaisen, jonka nimi ei ole Karitsan Elämänkirjassa maailman perustamisesta lähtien.

⁶⁴   Kun Karitsa teurastettiin, heidän nimensä pantiin Kirjaan. Hän on tänä iltana Pyhässä Paikassa, Kirkkaudessa, Välimiehenä ja esirukoilee kaikkien niiden sielujen puolesta, joiden nimet ovat tuossa Kirjassa. Eikä kukaan muu tiedä tuota viimeistä nimeä kuin Hän. Hän on Se, jolla on tuo Kirja kädessänsä. Ja Hän tietää, milloin tuo viimeinen tulee sisälle, ja silloin Hänen välittäjänpäivänsä ovat ohitse. Hän astuu silloin esiin vaatiakseen sen, minkä puolesta Hän on ollut välittämässä. Hän on nyt tekemässä Sukulunastajan työtä ja tulee esiin saadakseen omansa. Oi!

⁶⁵   Sen tulisi saada jokainen kristitty tutkimaan itseään ja kohottamaan kätensä Jumalan edessä ja sanomaan: “Puhdista minut, oi Herra! Katso minun elämääni ja anna minun nähdä huonot puoleni ja auta minua saamaan se pois tieltä nopeasti.” “Sillä jos vanhurskas vaivoin pelastuu, niin missä tulee syntinen ja jumalaton ilmestymään?” On tarkistamisen aika.

⁶⁶   Ja jos te teette sen ja haluatte antaa tämän Sanan. (Nyt, minä en halua, että kysytte minulta kysymyksen tätä koskien, koska te saatte minut menemään suoraan erääseen toiseen asiaan. Tarkoitan sitä, kun te kirjoitatte kysymyksiä. Mutta uskon, että kysymykset jo ovat sisällä joka tapauksessa.) Tämä on tutkivan tuomion aikaa. Kyllä. No niin, me tulemme menemään siihen pasuunoiden kohdalla, kun tulemme siihen, tai vihanmaljojen kohdalla, milloin tahansa Herra sen jäljestää. Ja me tulemme huomaamaan tuosta tutkivasta tuomiosta juuri ennen voi-huutoja… Ja me näemme, että se on totta. Tehän tiedätte, kuinka nuo kolme enkeliä löivät maata ja huusivat: “Voi, voi, voi, maan asukkaita.”

Me elämme kauhistuttavassa ajassa. Ajassa, jossa…

⁶⁷   Katsokaahan, nämä asiat, joita me juuri nyt tutkimme, tapahtuvat sen jälkeen, kun Seurakunta on jo mennyt. Nämä asiat tapahtuvat ahdistuksen ajassa. Uskon, että sen tulisi olla jo todella selvää jokaisen uskovaisen sydämessä, että tämä Seurakunta ei koskaan joudu ahdistuksen aikaan. Te ette voi mitenkään panna Seurakuntaa ahdistuksen aikaan. Tai seurakunnan te voitte panna sinne, mutta ette Morsianta. Morsian on jo silloin mennyt pois.

⁶⁸   Koska katsokaahan, Häntä vastaan ei ole olemassa yhtään syntiä tai minkäänlaista asiaa. Jumalan armo on peittänyt Hänet, ja tuo valkaisuaine on ottanut jokaisen synnin pois, niin ettei siitä ole edes minkäänlaista muistoa jäljellä. Ei mitään muuta kuin puhtautta. Morsian on täydellinen Jumalan läsnäolossa. Oi, sen tulisi saada Morsian painumaan polvilleen ja huutamaan Jumalan puoleen.

⁶⁹   Mieleeni tulee juuri eräs pieni kertomus, jos se ei nyt ota liiaksi aikaanne tässä alustuksessa. Minä teen tämän tarkoituksella, kunnes tunnen Hengen, että on juuri oikea hetki aloittaa.

⁷⁰   Tämä on pyhä asia. Katsokaahan, kuka tietää nuo asiat siellä? Ei kukaan muu paitsi Jumala, ja olemme todistaneet Raamatulla, ettei niiden ole tullut tulla paljastetuiksi ennen kuin tässä ajassa. Se on tarkalleen oikein. Niitä on arvailtu, mutta nyt meidän tulee saada se tarkkana Totuutena, vahvistettuna Totuutena. Huomatkaa.

⁷¹   Nyt, kuinka eräs pieni tyttö lännessä rakastui erääseen mieheen, joka oli rakastunut häneen. Hän oli karjanostaja, joka tuli Armour Yhtiöstä. Heillä oli suuri…

⁷²   Erään kerran johtaja tuli, johtajan poika Chicagosta, joten he hänen tullessaan halusivat esiintyä “lännen tavalla”. Tytöt siellä pukeutuivat ja jokainen heistä oli varma, että juuri hän tulisi saamaan tämän pojan, tiedättehän. Olihan hän johtajan poika. Niinpä he pukeutuivat lännen varusteisiinsa.

⁷³   Ja he tekevät niin siellä lännessä. Heillä oli juuri sellainen kokemus. Veli Maguire, uskoakseni hän on täällä nyt. He saivat hänet kiinni kaupungilta ilman lännen vaatteita ja heittivät hänet vankilaan. He panivat hänet kenttäoikeuteen ja panivat hänet maksamaan siitä ja sitten he pakottivat hänet ostamaan lännen varusteet. Ja olen nähnyt, kuinka jotkut heistä kulkevat pistoolit vyöllään riippuen. He yrittävät esiintyä niin kuin se olisi synnynnäistä. He jotenkin yrittävät elää menneissä päivissä. Näettekö?

⁷⁴   Ja sitten Kentuckyssa, te yritätte elää menneissä päivissä täällä Idässä. Haluatte takaisin Renfro Valleyn -päiviin. Te haluatte mennä menneisiin aikoihin. Jokin saa sen aikaan.

⁷⁵   Mutta kun tulee kysymys, että mentäisiin takaisin alkuperäiseen Evankeliumiin, niin sitä te ette halua tehdä. Silloin te haluatte jotakin nykyaikaista. Se osoittaa, että te…

⁷⁶   Ja mikä saa miehen tekemään väärin? Mikä saa hänet ryyppäämään? Tai mikä saa naisen tekemään väärin? Koska hän yrittää… Jokin heissä janoaa. Ja he yrittävät sammuttaa tuota pyhää janoa maailman asioilla, vaikka Jumalan tulisi olla sen sammuttaja. Hän teki teidät sillä tavalla, jotta te janoaisitte. Siksi te janoatte jotakin. Jumala teki teidät sillä tavoin, jotta te voisitte kääntää tuon pyhän janon Häneen. Mutta kun te yritätte sammuttaa tuota janoa… Kuinka kukaan uskaltaa tehdä sen! Teillä ei ole oikeutta tehdä sitä, yrittää sammuttaa tuota Pyhää janoa, niin että te janoatte jotakin muuta. Sitten te käännätte sen maailmaan, yritätte tyydyttää sitä maailmalla. Te ette voi tehdä sitä. On vain yksi asia, joka tulee tyydyttämään sen, ja se on Jumala. Ja Hän valmisti teidät sillä tavalla.

⁷⁷   Niinpä nämä tytöt pukivat ylleen lännen varusteensa tämän pojan vuoksi, kun hän olisi tulossa sinne. Ja jokainen heistä oli varma, että juuri hän tulisi saamaan tämän pojan.

⁷⁸   Siellä karjatilalla oli eräs heidän pieni serkkunsa, joka oli orpo. Ja niinpä hän teki kaiken työn näiden puolesta, koska heidän täytyi pitää huolta kynsistään, tiedättehän. Eivätkä he voineet pestä tiskejä käsiensä vuoksi ja muuta sellaista, ja niinpä hän teki kaiken todella raskaan työn.

⁷⁹   Ja sitten lopulta, kun tuo poika tuli, he menivät noutamaan häntä lännen tyylillä, hevosajoneuvoilla, ja tulivat ammuskellen aseillaan, touhusivat sillä tavalla, tiedättehän. Tuona iltana heillä oli siellä suuret vanhanaikaiset tanssiaiset, jonne kaikki ympäristön karjankasvattajat olivat kokoontuneet tanssimaan ja niin edelleen. Ja ennen kuin huomattiinkaan, tämä ilonpito jatkui kaksi tai kolme päivää.

⁸⁰   Sitten yhtenä iltana tämä poika astui ulos levähtääkseen hetken tanssimisesta ja päästäkseen eroon näistä tytöistä. Ja hän sattui näkemään kuinka eräs pieni, vähän resuiselta näyttävä tyttö oli menossa karja-aitausta kohden mukanaan tiskiämpäri täynnä vettä. Hän oli pessyt tiskit. Ja hän ajatteli: “En ole nähnyt häntä aikaisemmin. Mistähän hän on kotoisin?” Niinpä hän lähti kiertämään sinne karja-aitauksen taakse tavatakseen hänet.

⁸¹   Tyttö oli paljasjaloin. Hän pysähtyi. Hän piti päätään kumarassa. Hän oli nähnyt, kuka se oli, ja hän oli hyvin ujo tämän suuren henkilön lähellä. Ja hänhän oli vain näiden toisten tyttöjen serkku. Heidän isänsä oli esimies tämän suuren Armour Yhtiön tilalla, joten he… Hän katseli maahan. Hän häpesi, kun oli paljasjaloin.

⁸²   Niin kysyi: “Mikä sinun nimesi on?” Hän sanoi sen hänelle. Hän kysyi: “Miksi et ole siellä sisällä heidän muiden kanssa?” Tyttö esitti jonkinlaisia tekosyitä.

⁸³   Ja niinpä seuraavana iltana hän jälleen piti häntä silmällä. Lopulta… Hän istuskeli siellä karja-aitauksen aidalla, kun kaikki muut jatkoivat juhlintaansa, ja hän odotti, että tyttö tulisi heittämään ulos tiskiveden. Ja hän tarkkasi häntä ja sanoi hänelle: “Tiedätkö minun todellisen tarkoitukseni, miksi olen täällä?”

Tyttö sanoi: “En, herra. En tiedä.”

⁸⁴   Niin sanoi. “Olen täällä etsiäkseni vaimoa.” Hän sanoi: “Ja sinussa minä löydän luonteen, jollaista heillä ei ole.” Ajattelin Seurakuntaa. Hän sanoi: “Tahdotko mennä kanssani naimisiin?”

Tyttö sanoi: “Minäkö? Minäkö? En voi ajatellakaan sellaista. Minäkö?”

⁸⁵   Näettekö, sehän oli pääjohtajan poika. Hänhän omisti kaikenlaisia yhtiöitä ja karjatiloja ja kaikenlaista ympäri maata, näettehän. Niin sanoi: “En pystynyt löytämään vaimoa Chicagosta. Minä haluan todellisen vaimon. Haluan vaimon, jolla on luonnetta. Ja niitä asioita, joita odotan löytäväni, minä näen sinussa.” Hän sanoi: “Tahdotko mennä kanssani naimisiin?”

Tyttö sanoi: “No niin…” Se säikäytti hänet. Lopulta hän sanoi: “Kyllä.”

⁸⁶   Ja poika sanoi: “Hyvä on.” Hän kertoi hänelle, että tulisi takaisin. Hän sanoi: “Valmista nyt itsesi, ja vuoden kuluttua tästä päivästä lukien tulen olemaan täällä ja tulen noutamaan sinut ja vien sinut pois täältä. Sinun ei enää tulevaisuudessa tarvitse työskennellä tällä tavalla. Minä tulen hakemaan sinut. Ja minä menen Chicagoon ja rakennan sinulle kodin, jollaista sinä et ole koskaan nähnyt.”

⁸⁷   Hän sanoi: “Minulla ei ole koskaan ollut kotia. Minä olen orpo.”

⁸⁸   Hän sanoi: “Minä tulen rakentamaan sinulle kodin, todellisen kodin.” Hän sanoi: “Minä tulen takaisin.”

⁸⁹   Hän toimi sen mukaisesti tuon vuoden ajan. Hän teki kaikkensa säästääkseen tarpeeksi rahaa dollarin päiväpalkastaan, jonka hän sai ylöspitonsa lisäksi, voidakseen ostaa itsellensä hääpuvun. Täydellinen esikuva Seurakunnasta. Hän sai vaatteensa valmiiksi.

⁹⁰   Ja tiedättekö, kun hän näytti tätä häävaatettaan, hänen serkkunsa sanoivat: “Sinä typerä lapsi parka. Luuletko sinä, että tuon kaltaisella miehellä olisi mitään tekemistä sinun kanssasi?”

⁹¹   Hän sanoi: “Mutta hän lupasi.” Hän sanoi. “Hän lupasi, ja minä uskon hänen sanaansa.”

⁹²   “Oi, hän teki vain pilaa sinusta.” He sanoivat: “Jos hän olisi ottanut jonkun, olisi hän ottanut jonkun muun.”

⁹³   Hän sanoi. “Mutta hän lupasi minulle. Minä odotan häntä.” Niin myös minä.

⁹⁴   Niinpä alkoi tulla myöhäisempää ja myöhäisempää. Lopulta tuo päivä tuli. Eräällä määrätyllä tunnilla hänen tuli olla siellä, joten hän pukeutui hääpukuunsa. Hän ei ollut edes kuullut hänestä mitään, mutta hän tiesi, että hän tulisi olemaan siellä. Niinpä hän pu­keutui hääpukuunsa ja pani asiat kuntoon.

⁹⁵   Silloin he todella nauroivat häntä, koska pääjohtaja oli käynyt tilan esimiehen luona, eivätkä nämä tytöt olleet kuulleet siitä mitään. Niinpä se kaikki oli vain salaperäistä heille. Niin se myös on, varmasti on.

⁹⁶   Niinpä tämä tyttö perusti kaiken hänen sanansa varaan, että hän tulisi noutamaan hänet takaisin.

⁹⁷   Niinpä he alkoivat nauramaan. He tanssivat hänen ympärillään kädet toistensa ympärillä. He sanoivat: “Ha!” He nauroivat, tiedättehän, sillä tavalla ja sanoivat: “Pieni, typerä lapsi parka.”

⁹⁸   Ja hän vain seisoi siellä hiukkaakaan punastumatta. Hän piteli kukkiaan, ja hänen hääpukunsa oli valmiina. Hän oli ponnistellut, tiedättehän, Hänen Morsiamensa on itsensä valmistanut. Hän piti kukkakimppua käsissään ja odotti.

⁹⁹   He sanoivat: “No niin, enkö sanonutkin, että olit väärässä. Näetkö, ei hän tule.”

Hän sanoi: “Minulla on vielä viisi minuuttia.” Hän sanoi: “Hän tulee olemaan täällä.”

Oi, he vain nauroivat.

¹⁰⁰   Mutta suunnilleen siihen aikaan, kun vanha kello oli tikittänyt nuo viisi minuuttia, he kuulivat hevosten laukkaavan ja hiekan lentävän pyörien alta. Vaunut pysähtyivät.

¹⁰¹   Hän hyppäsi heidän välistään ja meni ovesta ulos.  Mies hyppäsi alas vaunuista, ja tyttö heittäytyi hänen käsivarsilleen, ja hän sanoi: “Se on nyt kaikki ohitse, kultaseni.” Ja hän jätti serkku-kirkkokunnat istumaan ja katselemaan ja meni kotiinsa Chicagoon.

¹⁰²   Minä tiedän myös erään toisen senkaltaisen suuren lupauksen: “Minä olen mennyt valmistamaan teille sijaa, ja Minä tulen takaisin ottaakseni teidät tyköni.” He saattavat sanoa, että me olemme hulluja, mutta veli, minulle juuri nyt, ja kun nämä Sinetit murtuvat tällä tavalla tämän yliluonnollisen asian alla, minä voin melkein kuulla ajan kellon äänen, kun se tikittää iankaikkisuuteen. Minä voin melkeinpä nähdä tuon Enkelin seisovan siellä ja sanovan tuon Seitsemännen Enkelin Sanoman lopulla: “Aikaa ei enää ole.” Tuo pieni uskollinen Morsian tulee lentämään pois Jeesuksen käsivarsille yhtenä näistä päivistä, kun Hän vie Hänet Isänsä Kotiin. Ajatelkaamme näitä asioita nyt, kun me menemme eteenpäin.

¹⁰³   Pankaa merkille leijonan palvelustehtävä, Sana; härkä, työ ja uhri; uskonpuhdistajien oveluus; ja sitten tulee Kotka-ajanjakso, joka on paljastava, ottava nämä asiat ja tuova ne esiin.

¹⁰⁴   Nyt me myös näimme eilisiltaisessa kokouksessa, kuinka tuo suuri salaisuus avautui tämän Sinetin kanssa, joka oli ehdottomasti vastoin minun aikaisempaa ymmärrystäni, kun vain oletin, että se oli oikein. Minä aina oletin, että nuo sielut alttarin alla olivat alkuajan kristittyjä marttyyrejä, mutta kun Herra Jumala mursi tuon Sinetin meille, se oli ehdottomasti mahdotonta. He eivät olleet niitä. He olivat jo menneet Kirkkauteen, suoraan toiselle puolelle. Ja siellä he olivat. Me totesimme, että he olivat juutalaisia, jotka tulisivat ylös sen ajan kuluessa, kun…

¹⁰⁵    Sadan neljäkymmenenneljäntuhannen kutsumisesta lähtien, johon ne menemme tänä iltana ja huomenna. Ja Kuudennen ja Seitsemännen Sinetin välillä nuo  sata neljäkymmenneljätuhatta kutsutaan.

¹⁰⁶   Ja sitten me totesimme, että he olivat marttyyreita, jotka oli tapettu, ja joilla ei vielä ollut valkoisia viittoja yllään, mutta heidän nimensä olivat olleet Karitsan Elämänkirjassa, ja heille kullekin annettiin valkoiset viitat. Ja me otimme sen, enkä usko heidän olevan mitään muuta maailmassa kuin tuo juutalaisjoukko, joka kulki alkuajan ahdistuksen ajanjakson lävitse. Kun tämän viimeisen sodan kuluessa, he olivat… Jokaisen täytyi vihata heitä. Ja Eichman tappoi heitä miljoonittain Saksassa. Te olette juuri kuulleet tuosta oikeudenkäynnistä. Miljoonia viattomia ihmisiä tapettiin vain siksi, että he olivat juutalaisia, ilman mitään muuta syytä.

¹⁰⁷   Raamattu sanoi tässä, että heidät oli tapettu Jumalan Sanan vuoksi ja sen todistuksen vuoksi, jonka he pitivät. Nyt me näemme, että Morsiamella oli Jumalan Sana ja Jeesuksen Kristuksen todistus. Näillä ei ollut Jeesuksen Kristuksen todistusta.

¹⁰⁸   Ja me näemme Raamatun sanovan, että “koko Israel, ennalta määrätty Israel, tulee pelastumaan”, Roomalaiskirje 11. No niin, me tiedämme sen. Ja siellä me näimme nämä sielut.

¹⁰⁹   Katsokaa nyt kuinka lähellä. Miksi tämä ei voinut olla aikaisemmin? Koska se ei ollut tapahtunut aikaisemmin. Nyt te voitte nähdä sen. Näettekö? Näettekö, miten suuri Pyhä Henki näki noiden asioiden tulevan kautta ajanjaksojen ja aikojen, ja nyt ne paljastetaan, ja sitten te katsotte sinne ja näette, että se on Totuus. Siellä se on.

¹¹⁰   Ne olivat nyt marttyyreja alkuajan ahdistuksen aikana, Eichmanin aikana. Nyt, he ovat vain esikuva noista  sadasta neljäkymmenestäneljästätuhannesta marttyyrista, jotka tulivat sisälle Kuudennen ja Seitsemännen Sinetin välissä. Näettekö?

¹¹¹   Ja tuo Seitsemäs Sinetti on vain yksi asia, siinä kaikki. Ja Taivaassa oli hiljaisuus puolen tunnin ajan. Ja nyt vain Jumala voi paljastaa sen. Siitä ei ole edes symbolia missään. Se on huomenillalla. Rukoilkaa puolestani. Näettekö?

¹¹²   Nyt, me huomaamme nyt, kun menemme sisälle tähän Kuudenteen Sinettiin. No niin, auttakoon taivaallinen Isä nyt meitä, kun me menemme tähän Kuudenteen Sinettiin. Nyt kuudennen luvun kahdestoista jae.

Ja minä näin, kun hän oli avannut kuudennen sinetin, ja katso, tapahtui suuri maanjäristys, ja aurinko tuli mustaksi kuin karvainen säkkikangas, ja kuu tuli kuin vereksi.

Ja taivaan tähdet putosivat maahan, niin kuin viikunapuu varistaa raakileensa, kun mahtava tuuli sitä pudistaa.

Ja taivas väistyi pois kuin kirjakäärö, kun se kääritään kokoon, ja jokainen vuori ja saari siirtyi pois sijoiltansa.

Ja maan kuninkaat ja suuret miehet ja rikkaat miehet ja ylipäälliköt, ja mahtavat miehet ja kaikki orjat ja kaikki vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten kallioihin.

¹¹³   Huomioikaa se. Katsokaa noita mahtavia miehiä. Mitä heille oli tapahtunut? “He olivat saaneet tuon porton vihan viiniä.” Juuri saman luokan ihmiset, jotka joivat hänen viiniänsä. Näettekö?

Ja sanoivat vuorille ja kallioille: Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka istuu valtaistuimella, ja Karitsan vihalta.

Sillä hänen vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi sitä kestää?

¹¹⁴   Mikä johdanto sille… Näettekö, nyt nuo ratsastajat, eläimet ja niihin vastaavat eläimet ovat lakanneet. Silloin meidät otettiin ylös. Me näemme marttyyrit Valtaistuimen alla. Nyt tästä ajasta… Nämä marttyyrit olivat todellisia ortodoksisia juutalaisia, jotka kuolivat omassa uskossansa, koska he eivät voineet olla kristittyjä.

¹¹⁵   Muistakaa, Jumala sokaisi heidän silmänsä. Ja he tulevat olemaan sokeita pitkän aikaa, kunnes pakanaseurakunta on otettu pois tieltä. Koska Jumala ei toimi noiden kahden ihmisryhmän kanssa samanaikaisesti, koska se on täysin vastoin Hänen Sanaansa.

¹¹⁶   Muistakaa, Hän käsittelee aina Israelia kansakuntana. Israel on kansakunta.

¹¹⁷   Pakanat, yksilöinä, “ihmiset, jotka on otettu pakanoista.” Pakanaseurakunnan täytyi koostua kaikista maailman ihmisistä, ja siihen kuuluu myös juutalaisia. Näettekö? Aivan niin kuin arabialaisiakin ja irlantilaisia ja intialaisia ja mitä vielä. Kaikista maailman kansoista muodostuu tämä kukkakimppu Morsian.

¹¹⁸   Mutta nyt sitten kun tulee aika toimia Israelin kanssa tässä seitsemännenkymmenennen viikon loppuosassa. Hän toimii heidän kanssaan kansakuntana. Pakanat on saatettu päätökseen. Tuo hetki on pian tulossa, ja voi olla vielä tänä iltana, että Jumala kääntyy kerta kaikkiaan täydellisesti pois pakanoista. Tarkalleen! Hän sanoi niin! “He polkevat maahan Jerusalemin muureja, kunnes pakanain ajat ovat päättyneet.” Ajat ovat ohitse. Kyllä vaan.

¹¹⁹   Ja silloin: “Joka on saastainen, pysyköön saastaisena. Joka on vanhurskas, on vanhurskas.” Näettekö?

¹²⁰   Pyhäkössä ei ole enää lainkaan Verta. Siellä ei ole enää Verta alttarilla. Uhri on otettu pois, eikä siellä ole enää muuta kuin savua, salamointia ja tuomio. Ja juuri tämä tullaan vuodattamaan täällä tänä iltana! Karitsa on jättänyt välittäjän työnsä. Välittäjän työ on päättynyt Valtaistuimen yltä. Ja uhri, niin kuin me sen täydellisesti rinnastimme Sukulunastajaan. Tuo verinen Karitsa tuli esiin, Karitsa, joka oli teurastettu, verisenä, tapettuna ja runneltuna, tuli esiin ja otti Kirjan Hänen kädestänsä. Silloin päivät ovat päättyneet. Nyt Hän tulee vaatiakseen sen, minkä on lunastanut! Se saa jonkin kulkemaan lävitseni!

¹²¹   Me näemme nyt Johanneksen sanoneen: “Minä näin, Hänen avatessaan Kuudennen Sinetin, tapahtuvan suuren maanjäristyksen.” Silloin koko luonto häiriintyi. Näettekö?

¹²²   Jumala oli tehnyt suuria asioita kuten parantanut sairaita, avannut sokeiden silmät ja tehnyt suuria tekoja.

¹²³   Mutta me näemme tässä luonnon heittävän kuperkeikkaa. Kyllä, koko luonnon. Katsokaa, mitä tapahtui: “Maanjäristys, aurinko meni mustaksi, ja kuu ei antanut valoaan, ja tähdet tippuivat.” Kaikenlaista tapahtui, näettekö, juuri tämän Sinetin avaamisen aikana. Silloin se tapahtuu, Kuudennen Sinetin avautuessa, heti välittömästi noiden marttyyrien ilmoittamisen jälkeen. Marttyyrit oli saatettu päätökseen.

¹²⁴   No niin, te näette, että me olemme nyt aivan lähellä tuota hetkeä. Se voisi olla minä hetkenä tahansa, koska Seurakunta on melkein valmis lähtemään lennolleen. Mutta muistakaa, kun nämä asiat tapahtuvat, Morsian ei tule olemaan täällä. Muistakaa vain, Morsian on mennyt. Sen ei tarvitse mennä minkään sellaisen lävitse! Tämä ahdistuksen aika on seurakunnan puhdistamisen aikaa. Seurakunta on pantu menemään sen lävitse. Ei Morsian. Hän ottaa Rakkaansa pois alta. Kyllä vaan! Hän on jo lunastanut Morsiamen. Se tapahtuu Hänen oman valintansa mukaan. Hänen oma valintansa, aivan niin kuin kuka tahansa mies, joka valitsee morsiamensa. Nyt tuo maanjäristys…

¹²⁵   Verratkaamme nyt Kirjoituksia. Haluan… Onko teillä kynät ja paperit mukananne? Haluan teidän tekevän jotakin. Jos haluatte kirjoittaa tämän muistiin, koska se on… Ellette sitten tule hankkimaan ääninauhoja. No niin, haluan teidän lukevan kanssani, niin kuin te teettekin.

¹²⁶   Verratkaa Kirjoituksia tästä suuresta tapahtumasta, niin että tulemme näkemään, mikä tämä suuri salaisuus oli, joka oli tämän Lunastuksen Kirjan Kuudennen Sinetin alla. Muistakaa nyt, nämä ovat kätkettyjä salaisuuksia. Ja Kuudes Sinetti on kokonaisuudessaan yksi valtavan suuri kirja, kuusi kääröä käärittynä yhteen. Ja se kerii auki koko Lunastuksen Kirjan. Siten koko maa lunastettiin.

¹²⁷   Siksi Johannes itki, koska, jos kukaan ei voisi ottaa tuota Kirjaa, koko luomakunta, kaikki olisi mennyttä. Se kaikki olisi vain yksinkertaisesti muuttunut takaisin atomeiksi ja molekyyleiksi ja kosmiseksi valoksi ja niin edespäin, eikä edes olisi mitään luomakuntaa, ei mitään, koska Adam oli kadottanut oikeudet tuohon Kirjaan. Hän menetti sen, kun hän kuunteli vaimoansa, ja tämä taas kuunteli Saatanan järkeilyä Jumalan Sanan sijasta. Se oli menetetty.

¹²⁸   Sitten koska se ei voinut mennä Saatanan likaisiin käsiin, joka vietteli Eevan pois tieltä, se meni takaisin alkuperäiselle Omistajallensa, niin kuin mikä tahansa abstrakti menisi. Se meni takaisin alkuperäiselle Omistajallensa, joka oli Jumala Luoja, joka oli tehnyt sen, ja Hän pitää sitä hallussaan.

¹²⁹   Ja sen lunastamisesta on maksettava hinta. Siellä oli hinta sen lunastamiseksi, eikä ollut ketään, joka olisi voinut tehdä sitä. Hän oli tehnyt omat lakinsa, jotka koskivat Sukulunastajaa, eivätkä voitu löytää ketään. Jokainen mies oli syntynyt seksin kautta, syntynyt sukupuolisen halun kautta. Ja hän oli osallinen alkuperäisestä Saatanan ja Eevan synnistä, joten hän ei voinut tehdä sitä. Kenessäkään miehessä ei ole mitään, oli hän sitten joku pyhä paavi, pappi, jumaluusopin tohtori tai mikä tahansa, kukaan ei ollut arvollinen. Eikä hän olisi voinut olla joku Enkeli, koska sen täytyi olla sukulainen. Hänen täytyi olla mies.

¹³⁰   Silloin Jumala itse tuli Sukulaiseksi ottamalla ylleen inhimillisen lihan neitseellisen syntymän kautta ja Hän vuodatti oman Verensä. Ei ollut kyseessä jonkun juutalaisen veri, se ei ollut jonkun pakanan veri. Se oli Jumalan Veri. Raamattu sanoo: “Me olemme pelastuneet Jumalan Veren kautta.”

¹³¹   Lapsella on isänsä veri. Me tiedämme sen. Kaikki miespuolisessa tuottaa verisolun. Ja me voimme nähdä, kuinka kana munii munan, mutta jos se ei ole ollut kukon kanssa, siitä ei tule mitään. Se ei ole hedelmöitetty. Nainen on vain hautomakone, joka kantaa munaa, mutta elämänitu tulee miespuolisesta.

¹³²   Ja tässä tapauksessa, tuo miespuolinen oli itse Jumala! Siksi minä sanon, että ylös on alas, ja suuri on pieni. Jumala oli niin suuri, mutta kuitenkin Hän teki itsensä niin pienen pieneksi elämän iduksi neitsyen kohtuun. Ja sen ympärille Hän kehitti solut ja veren ja syntyi ja kasvoi maan päällä senkaltaisen väärentämättömän alun jälkeen, siihen ei liittynyt minkäänlaista sukupuolista halua.

¹³³   Ja sitten Hän antoi tuon Veren, koska Hän tuli meidän sukulaiseksemme, ja Hän oli tuo Sukulunastaja! Ja vapaasti Hän vuodatti tuon Veren. Hänen ei olisi tarvinnut. Hän antoi sen vapaasti lunastaakseen.

¹³⁴   Sitten Hän menee Jumalan alttarille ja odottaa siellä. Sillä aikaa, kun Jumala pitää tuota Lunastuksen Kirjaa kädessänsä, ja verinen Karitsa on uhrialttarilla. Karitsa on siellä suorittaakseen lunastuksen, esirukoillen.

¹³⁵   Kuinka kukaan silloin uskaltaisi sanoa, että Maria tai Joosef, tai kukaan muu kuolevainen, voisi olla esirukoilijana! Te ette voi olla välittäjänä, ellei siellä ole Verta. Kyllä, on vain yksi Välittäjä Jumalan ja ihmisen välillä, ja Hän on Kristus Jeesus. Niin Kirjoitus sanoo. Siellä Hän seisoo siihen asti, kunnes tuo viimeinen sielu on lunastettu, ja sitten Hän tulee esiin vaatimaan sen, minkä Hän on lunastanut. Oi, kuinka suuri Isä Hän onkaan.

¹³⁶   Muistakaa nyt… Olen aina opettanut, että “kahden tai kolmen todistajan suulla jokainen sana vahvistettakoon.” Ja Kirjoitukset, aivan samalla tavoin kuin te voitte ottaa yhden Kirjoituksen, eikä se todista mitään, ellei siellä ole jotakin muuta siihen liittyvää. Näettekö?

¹³⁷   Katsokaahan, minä voin ottaa yhden Kirjoituksen ja sanoa: “Juudas meni ja hirtti itsensä.” Ja sitten ottaa toisen ja sanoa: “Mene sinä ja tee samoin.” Mutta katsokaahan, se ei ole sopusoinnussa sen lopun kanssa.

¹³⁸   Ja ajattelin, että tämän Kuudennen Sinetin alla, kun Pyhä Henki toi sen esiin, ja näin, mitä se oli. Silloin ajattelin, että olisi hyvä asia antaa luokalle jotakin erilaista tänä iltana, koska saattaa olla väsyttävää kuunnella vain minun puhettani koko ajan. Niinpä ajattelin, että me tulisimme tekemään jotakin erilaista.

¹³⁹   Huomatkaa nyt. Tämä suuri tapahtuma oli sinetöitynä lunastuksen salaisuuden Kirjan alla. Nyt Karitsalla on se kädessänsä ja Hän tulee murtamaan sen.

¹⁴⁰   Katsokaamme nyt Matteuksen 24:ttä lukua, Karitsa itse puhuu. Kuka tahansa tietää, että Kristus on koko Kirjan Tekijä, niin pitkälle kuin siitä on kysymys, mutta tämä tässä on Hänen puhettansa tai Hänen saarnaansa ihmisille, juutalaisille.

¹⁴¹   Haluan, että nyt pidätte Raamattunne auki tällä tavalla, Matteus 24 ja Ilmestyskirja 6, tällä tavalla. [Veli Branham pitää Raamattuaan avattuna näiden kahden kappaleen kohdalta.] Ja verratkaamme tässä hieman jotakin.

¹⁴²   Tarkatkaa nyt tätä, niin tulette näkemään tarkalleen, kuinka se on. Näettekö, se, mitä Karitsa on tässä tekemässä, kun Hän näyttää nämä symbolit, on tarkalleen se, mitä Hän sanoi täällä Sanassa. Niinpä se tekee sen oikeaksi. Siinä kaikki. Tässä Hän on puhumassa siitä, ja tämä on se, missä se tapahtuu. Se on sen täydellinen vahvistus.

¹⁴³   Katsokaamme nyt Matteuksen 24. lukua ja verratkaamme sitä Ilmestyskirjan kuudennen luvun kanssa. Me kaikki tiedämme, että tuohon lukuun kaikki oppineet ja muut menevät, kun he puhuvat ahdistuksen ajasta. He ottavat sen Matteuksen 24. luvusta. Jos se on niin… Me tiedämme, että tämä Kuudes Sinetti on tuomion Sinetti. Se on tuomion Sinetti. Se on juuri sitä.

¹⁴⁴   Nyt, näettekö, meillä on ollut antikristuksen ratsastus, ja me olemme nähneet Seurakunnan menevän. Nyt se on päättynyt, se menee ylös. Sitten me näemme nuo juutalaiset marttyyrit siellä alttarin alla. Nyt tässä ovat tuomiot tulossa ihmisten ylle, jotka ovat…

¹⁴⁵   Tästä ahdistuksenajan tuomiosta on tuleva esiin nuo sata neljäkymmenneljätuhatta lunastettua juutalaista. Tulen todistamaan teille, että he ovat juutalaisia eivätkä pakanoita. Heillä ei ole mitään tekemistä Morsiamen kanssa, ei mitään. Morsian… Me olemme jo nähneet, että Morsian on mennyt. Te ette voi asettaa sitä minnekään muualle. Eikä tule takaisin ennen kuin 19. luvussa.

¹⁴⁶   Huomatkaa nyt, sillä Kuudes Sinetti on Sanan tuomion Sinetti.

¹⁴⁷    Aloittakaamme lukeminen nyt täältä Matteuksen 24:stä luvusta. Haluaisin nyt tässä antaa teille jotakin, jonka juuri olen etsinyt esiin. Nyt Matteuksesta, jakeet 1-3 on se, mistä me tulemme lukemaan ensin.

Ja Jeesus meni ulos ja lähti temppelistä, ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen luokseen näyttääkseen hänelle temppelin rakennuksia.

Ja Jeesus sanoi heille: Ettekö te näe kaikkia näitä asioita? Totisesti, minä sanon teille: tähän ei tulla jättämään kiveä toisen päälle, jota ei heitettäisi alas.

Nyt (kolmas jae)ja kun hän istui Öljyvuorelle, tulivat opetuslapset yksityisesti hänen luokseen ja sanoivat: Kerro meille, milloin nämä asiat tapahtuvat? Ja mikä on oleva sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?

¹⁴⁸   Pysähtykäämme nyt siihen. Nämä kolme jaetta, se itse asiassa tapahtui tiistaina, iltapäivällä, huhtikuun neljäntenä 30 jKr. Ja nuo ensimmäiset kaksi jaetta tapahtuivat iltapäivällä huhtikuun neljäntenä 30 jKr., ja kolmas jae tapahtui tuon saman tiistaipäivän iltana. Näettekö?

¹⁴⁹   He tulivat temppeliin ja kyselivät Häneltä näistä asioista: “Mitä Sinä tästä ajattelet? Katso tätä suurta temppeliä. Eikö se olekin ihmeellinen?”

Hän sanoi: “Siitä ei tulla jättämään kiveä toisen päälle.”

¹⁵⁰   Sitten Hän meni vuorelle ja istuutui. Ja sitten he tulivat Hänen luokseen siellä ja kysyivät Häneltä sanoen: “Me haluamme tietää näistä asioista.”

¹⁵¹   Huomatkaa nyt, tässä nämä juutalaiset, Hänen opetuslapsensa, kysyvät kolme kysymystä. Tehtiin kolme kysymystä. Ja tarkatkaa. Ensimmäinen oli: “Milloin nämä asiat tapahtuvat?” Kun siellä ei tulla jättämään kiveä kiven päälle. “Mikä on oleva Sinun tulemuksesi merkki?” Se oli toinen kysymys. “Ja maailmanlopun merkki?” Näettekö sitä? Siellä oli kolme kysymystä.

¹⁵²   Nyt, siinä niin monet miehet tekevät virheensä. He soveltavat nämä asiat tässä johonkin ajanjaksoon, vaikka te näette, että Hän vastaa kolmeen kysymykseen.  He…

¹⁵³   Tarkatkaa nyt, kuinka kaunista se on, kolmas jae, sen loppuosa. Ensin he tässä tulivat Hänen luokseen yksityisesti siellä Öljyvuorella. Sitten he kysyivät: “Kerro meille, milloin nämä asiat tapahtuvat?” Kysymys numero yksi. “Mikä on oleva Sinun tulemuksesi merkki?” Kysymys numero kaksi. “Ja maailman lopun merkki?” Kysymys numero kolme. Näettekö, siellä kysyttiin kolme eri kysymystä. Haluan teidän nyt tarkkaavan, kuinka Jeesus tässä kertoo heille näistä asioista.

¹⁵⁴   Oi, se on niin kaunista! Se saa minut… Mikä tuo sana olikaan, jota käytimme tässä yhtenä iltana? [Seurakunta sanoo: “Kiihottuminen.”] Kiihottua ilmestyksestä! Huomatkaa nyt.

¹⁵⁵   Menkäämme Sinettien Kirjan Ensimmäiseen Sinettiin ja verratkaamme tätä Ensimmäistä Sinettiä tämän ensimmäisen.

¹⁵⁶   Ja jokaisen kysymyksen kohdalla verratkaamme niitä eteenpäin yhdessä nähdäksemme, eivätkö ne kuljekin käsi kädessä, aivan niin kuin me olemme tehneet kaikissa näiden toisten asioiden kohdalla, kuten seurakunta-ajanjaksojen avaamisessa, ja kaikessa tarkalleen samalla tavoin. Siellä on silloin Sinetti täydellisesti avattuna. Pankaa nyt merkille, me tulemme lukemaan ensin… Hän alkaa nyt vastaamaan heille, ja me haluamme verrata sitä Sinettien kanssa.

¹⁵⁷   Tarkatkaa nyt, Ensimmäinen Sinetti on Ilmestyskirja 6:1-2, ja me luemme sen.

Ja minä näin, kun Karitsa avasi yhden sineteistä, ja minä kuulin kuin ukkosen jyrinän, kun yksi neljästä olennosta sanoi: Tule ja katso.

Ja minä näin, ja katso valkoinen hevonen, ja hänellä, joka istui sen selässä, oli jousi, ja hän lähti valloittaen ja valloittamaan.

¹⁵⁸   Kenen me näimme tämän miehen olevan? [Seurakunta sanoo: “Antikristuksen.”] Antikristuksen. Nyt Matteus 24:4 ja 5.

Ja Jeesus vastasi ja sanoi heille: Varokaa, ettei kukaan teitä petä.

Sillä moni tulee minun nimessäni ja sanoo: Minä olen Kristus, ja he pettävät monia.

¹⁵⁹   Näettekö sitä? Antikristus. Siinä on Sinettinne. Hän puhui sen tässä, ja täällä he avasivat Sinetin, aivan täydellistä.

¹⁶⁰   Nyt Toinen Sinetti, Matteus 24:6, Ilmestyskirja 6:3 ja 4. Tarkatkaa nyt. Matteus 24:6. Katsokaamme nyt, mitä se sanoo.

Ja te olette kuuleva sodista ja huhuja sodista. Katsokaa, ettette ole huolissanne, sillä kaikkien näiden asioiden täytyy tapahtua, mutta loppu ei ole vielä.

¹⁶¹   Hyvä on, ottakaamme Toinen Sinetti. llm.6:3-4. Tarkatkaa, mitä Hän sanoo.

Kun hän oli avannut toisen sinetin, minä kuulin toisen olennon sanovan: Tule ja katso.

Ja lähti toinen hevonen, joka oli punainen, ja hänelle, joka istui sen selässä, annettiin valta ottaa rauha maasta, niin että he tappaisivat toisiansa, ja hänelle annettiin suuri miekka.

¹⁶²   Täydellisesti, aivan tarkalleen. Oi, minä pidän siitä, kun Kirjoitus vastaa itsellensä, ettekö tekin? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Pyhä Henki on kirjoittanut sen kaiken, ja Hän on kykenevä paljastamaan sen.

¹⁶³   Pankaamme nyt merkille Kolmas Sinetti. Tämä on nyt nälänhätä. Matteus 24:7 ja 8. Ottakaamme Matteuksen jakeet 7 ja 8.

Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja kuningaskunta kuningaskuntaa vastaan, ja monin paikoin on oleva nälänhätiä, ruttoja ja maanjäristyksiä.

Kaikki nämä ovat surujen alkua.

¹⁶⁴   Näettekö, se on nyt tulossa eteenpäin. Avatkaamme nyt Kolmas Sinetti. Se löytyy Ilmestyskirja 6:5 ja 6.

Ja kun hän oli avannut kolmannen sinetin, minä kuulin kolmannen olennon sanovan: Tule ja katso. Ja minä katsoin, ja katso musta hevonen, ja hänellä, joka istui sen selässä, oli kädessään vaaka.

Ja minä kuulin äänen neljän olennon keskellä sanovan: Mittaa vehnää pennillä, ja kolme mittaa ohraa pennillä, ja katso ettet vahingoita öljyä ja viiniä.

¹⁶⁵   Nälänhätä, näettekö? Tarkalleen sama Sinetti! Sama asia, jonka Jeesus sanoi. Hyvä on.

¹⁶⁶   Neljäs Sinetti, rutto ja kuolema. Huomatkaa, Matteus 24, me luemme 8. jakeen, 7. ja 8. jakeen. Uskon, että se on tämä Neljäs Sinetti, joka minulla on täällä. Hyvä on.

¹⁶⁷   Nyt, mitä minä luinkaan tässä aikaisemmin? Luinko jotakin väärin? Kyllä, minulla oli se merkittynä tänne. Kyllä, siinä se on nyt meillä. Nyt me saamme sen. Nyt me menemme. Hyvä on.

¹⁶⁸   Aloittakaamme tämä Neljäs Sinetti tästä seitsemännestä jakeesta ja otamme sitten Ilmestyskirja 6:7 ja 8.

¹⁶⁹   Katsokaamme nyt, Matteus 24. 7:s ja 8:s. Hyvä on.

Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja kuningaskunta kuningaskuntaa vastaan, ja monin paikoin on oleva nälänhätiä ja ruttoja ja maanjäristyksiä.

Kaikki nämä ovat surujen alkua.

¹⁷⁰   Nyt Neljäs Sinetti, niin kuin me luimme tässä, oli… Neljäs Sinetti oli, jakeet 7 ja 8 täältä toisesta paikasta.

Ja kun hän oli avannut neljännen sinetin, minä kuulin neljännen olennon äänen sanovan: Tule ja katso.

Ja minä katsoin, ja katso kalpea hevonen…

¹⁷¹   Hetkinen nyt, minulla on tämä kirjoitettuna väärin. Hetkinen vain, 7 ja 8.

¹⁷²   Katsokaamme nyt. Me tulemme saamaan sen. Se on kolmannen avaaminen, eikö olekin? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Matteus 24:7 ja 8. Olen pahoillani. Se avaa nälänhädän. Hyvä on.

¹⁷³   Nyt “rutto” ja “kuolema”. Kyllä vaan, nyt me tulemme siihen, 7 ja 8. No niin, se on Neljäs Sinetti. Katsokaamme, mihin me tulimme Neljännessä Sinetissä. “Ja kun hän oli avannut neljännen sinetin…” Kyllä, se on kalpean hevosen ratsastaja, Kuolema, näettehän?

Ja minä katsoin, ja katso kalpea hevonen, ja hänen nimensä, joka istui sen selässä, oli Kuolema, ja helvetti seurasi hänen kanssaan. Ja heille annettiin valta yli neljännen osan maata tappaa miekalla ja nälällä ja kuolemalla ja maan eläinten kautta.

¹⁷⁴   Katsokaa nyt, se oli “kuolema”!

¹⁷⁵   Nyt Viides Sinetti, Matteus 24:9-13. Katsokaamme, onko minulla tämä nyt oikein. Näettekö?

Sitten he antavat teidät vaivaan, ja tappavat teitä…(siinä se on teille) …ja te olette oleva kaikkien kansojen vihaamia minun nimeni tähden.

Ja silloin moni loukkaantuu ja on pettävä toinen toisensa ja vihaava toinen toistansa.

Ja monia vääriä profeettoja on nouseva ja pettävä monia.

Ja koska vääryys lisääntyy, monien rakkaus on kylmenevä.

Mutta hän, joka kestää loppuun asti, on pelastuva.

¹⁷⁶   No niin, me olemme nyt Viidennessä Sinetissä, ja se oli eilen illalla. Näettekö? He antavat teidät vaivaan, pettäisivät toinen toistansa ja niin edelleen.

¹⁷⁷   Nyt tarkatkaa tässä Kuudetta Sinettiä, Ilmestyskirja 6:9-11. Ottakaamme se nyt, Ilmestyskirja 6:9-11.

Ja kun hän oli avannut viidennen sinetin, minä näin alttarin alla sielut, jotka oli tapettu Jumalan Sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli.

Ja he huusivat suurella äänellä ja sanoivat: Kuinka kauan, oi Herra, pyhä ja totinen, etkö sinä tuomitse ja kosta meidän vertamme niille, jotka maan päällä asuvat?

Ja heille jokaiselle annettiin valkoinen viitta ja heille sanottiin, että heidän pitäisi levätä vielä vähän aikaa, kunnes täytyy myös heidän kanssapalvelijansa ja veljiensä luku, joiden pitää tulla tapetuksi samoin kuin heidänkin tuli.

¹⁷⁸   Nyt te näette, että me löydämme tämän Viidennen Sinetin alla marttyyriuden.

¹⁷⁹   Ja Matteus 24:9-13. Me myös näemme, että oli kysymys marttyyriudesta, “he luovuttavat teidät vaivaan ja tappavat teitä”, ja niin edelleen. Näettekö, kyseessä on saman Sinetin avaaminen.

¹⁸⁰   Nyt Kuudes Sinetti on se, johon me nyt olemme tulossa. Matteus 24:29 ja 30. Tässä se on.

Nyt me tulemme myös ottamaan Ilmestyskirja 6:12-17.

¹⁸¹   Juuri sen me olemme äsken lukeneet. Kuunnelkaa nyt tätä. Se on nyt se, mitä Jeesus sanoi Matteus 24:29 ja 30.

Heti noiden päivien ahdistuksen jälkeen…

¹⁸²   Mikä? Kun tämä ahdistus, tämä amatööriahdistus, jonka lävitse he menivät täällä, näettehän.

…aurinko on pimenevä, ja kuu ei anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaiden voimat järkkyvät.

Ja silloin on näkyvä taivaalla Ihmisen Pojan merkki, ja silloin kaikki maan sukukunnat valittavat ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvissä voimalla ja suurella kirkkaudella.

¹⁸³   Lukekaamme nyt täältä Ilmestyskirjasta Kuudes Sinetti, tämä, josta me juuri nyt olemme puhumassa.

Ja minä näin, kun hän oli avannut kuudennen sinetin, ja, katso, tapahtui suuri maanjäristys, ja aurinko tuli mustaksi kuin karvainen säkkikangas, ja kuu tuli tuin vereksi.

Ja taivaan tähdet putosivat maahan, niin kuin viikunapuu varistaa raakileensa, kun mahtava tuuli sitä pudistaa.

Ja taivas väistyi pois kuin kirjakäärö, kun se kääritään kokoon, ja jokainen vuori ja saari siirtyi sijoiltaan.

Ja maan kuninkaat ja suuret miehet ja rikkaat miehet ja ylipäälliköt ja mahtavat miehet ja kaikki orjat ja kaikki vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten kallioihin.

Ja sanoivat vuorille ja kallioille: Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka istuu valtaistuimella ja Karitsan vihalta.

Sillä hänen vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi sitä kestää?

¹⁸⁴   Se on täydellisesti, menkää takaisin ja nähkää, mitä Jeesus sanoi täällä Matt. 24:29. Kuunnelkaa. Tämän Eichmannin tapauksen jälkeen ja niin edelleen.

Heti noiden päivien ahdistuksen jälkeen on aurinko pimenevä, ja kuu ei anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaiden voimat järkkyvät.

Tarkatkaa nyt.

Ja silloin on näkyvä taivaalla Ihmisen Pojan merkki, ja silloin kaikki maan sukukunnat valittavat ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvissä voimalla ja suurella kirkkaudella.

Ja hän on lähettävä enkelinsä suuren pasuunan äänen kanssa, ja he kokoavat yhteen hänen valittunsa neljältä tuulelta, yhdestä taivaan äärestä toiseen.

¹⁸⁵   Näettekö, se on aivan tarkalleen verrattavissa siihen, mitä Jeesus sanoi Matteus 24. Se on tarkalleen sama kuin se, mitä Ilmestyskirjan kirjoittaja sanoo tässä avatessaan Kuudennen Sinetin, ja Jeesus oli puhumassa ahdistuksen ajasta. [Veli Branham koputtaa saarnastuolia kolme kertaa.] Näettekö?

¹⁸⁶   Ensin he kysyivät, milloin nämä asiat tulisivat tapahtumaan, kun temppeli tultaisiin ottamaan pois. Hän vastasi siihen. Seuraavaksi he kysyivät: milloin he tulisivat marttyyrien aikaan, ja milloin tulisi tapahtumaan se, kun antikristus nousisi, ja milloin antikristus tulisi ottamaan pois temppelin.

¹⁸⁷   Daniel, kuinka me voisimmekaan mennä takaisin sinne Danieliin, kun hän sanoi, että tämä ruhtinas tulisi. Te lukijat tiedätte sen. Ja mitä hänen tuli tehdä? Hän ottaisi pois päivittäisen uhrin, ja mitä muuta kaikkea tulisi tehdä tuon ajan kuluessa.

¹⁸⁸   Jopa Jeesus, kun Hän puhui siitä tässä, painotti sitä. Hän sanoi: “Kun te näette kauhistuksen, joka saa aikaan tuhon, josta profeetta Daniel on puhunut, seisovan Pyhässä Paikassa.” [Veli Branham koputtaa saarnastuolia kolme kertaa.] Mikä se on? Omarin moskeija, joka seisoo siellä temppelin paikalla, kun he polttivat sen maahan. Hän sanoi: “Älkööt ne, jotka ovat katolla, tulko alas noutamaan mitään talosta. Älkööt ne, jotka ovat pellolla, palatko takaisin, sillä tulee olemaan vaikea aika.” Näettekö te? Ja kaikki nämä asiat tulisivat tapahtumaan. Ja Hän kertoi ja vahvisti ne aina tähän Kuudennen Sinetin avaamiseen asti.

¹⁸⁹   Nyt haluan teidän huomaavan, Jeesus… Tämä koskee huomeniltaista. Jeesus jätti opettamatta Seitsemännestä Sinetistä. Se ei ole tässä. Tarkatkaa nyt, heti sen jälkeen Hän jatkaa vertauksella. Ja Johannes jätti pois Seitsemännen Sinetin. Nuo Seitsemän viimeistä, Seitsemäs Sinetti, se tulee olemaan suuri asia. Sitä ei ole edes kirjoitettu. He molemmat jättivät pois Seitsemännen Sinetin. Ja Ilmestyksen kirjoittaja, kun… Jumala vain sanoi… Johannes sanoi: “…taivaassa oli hiljaisuus…” Jeesus ei koskaan sanonut sanaakaan siitä.

¹⁹⁰   Huomatkaa nyt, takaisin 12. jakeeseen. Huomatkaa, ei mitään eläintä. Kahdestoista jae aloittaa tämän Sinetin, kun sen nähdään avautuvan. Tässä ei myöskään tule esiin mitään eläimenkaltaista elävää luomusta, niin kuin ei ollut Viidennessäkään Sinetissä. Miksi? Tämä tapahtui Evankeliumin ajanjakson toisella puolella, ahdistuksen ajassa. Kuudes Sinetti on ahdistuksen aika. Se tapahtuu. Morsian on mennyt! Näettekö? Siellä ei ole mitään elävää luomusta, ei mitään siellä, joka sanoisi sen. Se on vain… Nyt Jumala ei enää toimi seurakunnan kanssa. Se on mennyt.

¹⁹¹   Hän toimii Israelin kanssa. Tämä on toisella puolella, tämä on kun kaksi Ilmestyskirjan 11. luvun profeettaa julistavat Israelille Kuningaskunnan Sanoman. Muistakaa, Israel on kansa, Jumalan palvelijakansa. Ja kun Israel tuodaan sisälle, se tulee olemaan kansallinen tapahtuma.

¹⁹²   Israelin kuningaskunnan aika on silloin, kun Daavidin Poika istuu valtaistuimella. Siksi tuo nainen huusi: “Sinä Daavidin Poika.” Daavidin Poika, Jumala vannoi hänelle, Daavidille, että Hän nostaisi hänen poikansa, joka ottaisi valtaistuimen, ja se tulisi olemaan iankaikkinen valtaistuin. Sillä ei olisi loppua. Salomon toi sen esiin esikuvana temppelissä. Ja Jeesus juuri tässä kertoi, ettei siitä jätettäisi kiveä kiven päälle, mutta mitä Hän yrittää tässä kertoa heille? Että Hän olisi tuleva takaisin.

Milloin Sinä tulet takaisin?”

¹⁹³   “Nämä asiat tulevat tapahtumaan, ennen kuin Minä tulen takaisin.” Ja tässä ne ovat!

Nyt, me olemme ahdistusten ajassa.

Muistakaa, kun kuningaskunta pystytetään maan päälle…

¹⁹⁴   Tämä voi nyt olla hieman järkyttävää. Ja jos on kysyttävää, te voitte vielä kysyä sitä minulta, jos te haluatte kirjoittaa siitä kysymyksen, koska vasta nyt puhun siitä, ellette te jo tiedä sitä.

¹⁹⁵   Tuhatvuotisvaltakunnan ajassa, Israel on kansakunta. Nuo kaksitoista sukukuntaa ovat kansa.

¹⁹⁶   Mutta Morsian on Palatsissa. Hän on nyt Kuningatar. Hän on naimisissa. Ja koko maailma tulee tähän kaupunkiin, Jerusalemiin, ja on tuova sinne kunniansa. Eikä sen portteja tulla sulkemaan öisin, koska “siellä ei tule olemaan lainkaan yötä.” Portit tulevat olemaan auki aina. “Ja maan kuninkaat.” Il­mestyskirja 22 tuovat kunniansa ja loistonsa tähän kaupunkiin, mutta Morsian on siellä sisällä Karitsan kanssa. Oi! Näettekö te sitä? Siellä sisällä. Morsian ei ole työskentelevä täällä ulkona viinitarhassa. Ei koskaan! Hän on Morsian! Hän on Kuningatar Kuninkaalle. Muut tulevat työskentelemään siellä ulkona, tuo kansa, ei Morsian. Aamen. Hyvä on.

¹⁹⁷   Huomatkaa nyt, että nämä sanansaattajat, nämä Ilmestyskirjan 11. luvun sanansaattajat, nämä kaksi profeettaa, tulevat saarnaamaan: “Kuningaskunta on käsillä!” Taivaan kuningaskunta tullaan pystyttämään Danielin seitsemännen kymmenennen viikon viimeisten kolmen ja puolen vuoden aikana, joka on luvattu juutalaisille, Hänen kansallensa. Muistakaa nyt, todistaaksemme sen, että se on Danielin seitsemännen kymmenennen viikon viimeinen osa. Minulla on siitä kysymys huomiseksi.

¹⁹⁸   Nyt, seitsemänkymmentä viikkoa oli luvattu, joista kukin oli seitsemän vuotta. Ja seitsemännen kymmenennen viikon keskellä Messiaan tuli tulla tapetuksi uhrina. Hän profetoisi kolme ja puoli vuotta, ja sitten Hänet tapettaisiin uhrina kansan puolesta, ja siellä on yhä jäljellä nuo kolme ja puoli vuotta, jotka on säädetty Israelille. Sitten kun Messias oli tapettu, juutalainen oli sokaistu niin, ettei hän voinut nähdä, että se oli Messias.

¹⁹⁹   Ja sitten kun Messias oli tapettu, tuli Evankeliumi ja armon aika pakanoille. Ja ajan kuluessa Jumala vetää yhden sieltä ja täältä ja täältä ja sieltä ja panee heidät pois sanansaattajien alla. Ja täältä ja sieltä ja täältä ja sieltä, ja panee heidät pois sanansaattajien alla.

²⁰⁰   Ja Hän lähetti esiin ensimmäisen sanansaattajan ja hän saarnasi, ja pasuuna soi, niin kuin me tulemme ottamaan sen jonkin ajan kuluttua. Ja sitten pasuuna julisti sodan. Pasuuna merkitsee aina sotaa. Sanansaattaja, enkeli, tulee maan päälle, tuon hetken sanansaattaja, kuten Luther ja kuten kaikki muut sanansaattajat, joista olemme puhuneet. Mitä hän tekee? Hän saapuu, ja Sinetti avattiin, paljastettiin. Pasuuna soi, ja sota on julistettu, ja niin he menevät. Ja sitten tuo sanansaattaja kuolee. Hän sinetöi pois tämän ryhmän, joka on pantu sisälle, ja vitsaus lankeaa niiden ylle, jotka hylkäsivät sen!

²⁰¹   Ja sitten se jatkuu, he organisoivat ja muodostavat toisen organisaation. Me olemme juuri tulleet sen lävitse. Sitten tässä he tulevat esiin toisen voiman kanssa, toinen voima, toinen seurakunta-ajanjakso ja toinen palvelustehtävä. Ja sitten kun hän tekee sen, tulee Jumala mukaan oman palvelustehtävänsä kanssa, aina kun antikristus tulee omansa kanssa. Näettekö, anti on vastaan. He kulkevat rinta rinnan.

²⁰²   Haluan teidän huomaavan vähän jotakin. Suunnilleen siihen aikaan kun Kain tuli maan päälle, tuli Aabel maan päälle. Haluan teidän huomaavan, että suunnilleen siihen aikaan kun Kristus tuli maan päälle, Juudas tuli maan päälle. Suunnilleen samaan aikaan kuin Kristus meni pois maan päältä, Juudas meni pois maan päältä. Suunnilleen samaan aikaan kun Pyhä Henki lankesi, antikristuksen henki lankesi. Suunnilleen samanaikaisesti kun Pyhä Henki paljastaa itsensä täällä viimeisissä päivissä, osoittaa antikristus omat värinsä ja tullee näiden poliittisten ja muiden asioiden kautta. Ja suunnilleen siihen aikaan kun antikristus tuo itsensä kokonaan näyttämölle, Jumala tuo itsensä kokonaan lunastaakseen meidät. Ne kulkevat aivan yhdessä, ja ne ovat molemmat rinta rinnan. Kain ja Aabel! [Veli Branham lyö kätensä yhteen.] Varis ja kyyhkynen arkissa, Juudas ja Jeesus, ja niin edelleen koko matkan. Te voitte ottaa sen…

²⁰³   Tässä oli Mooab ja Israel, he molemmat. Mooab ei ollut mikään pakanakansa. Ei koskaan! He uhrasivat saman uhrin kuin Israelkin uhrasi. He rukoilivat samaa Jumalaa. Tarkalleen! Mooab oli… Yksi Lootin tyttäristä makasi isänsä kanssa ja sai lapsen, ja tuota lasta kutsuttiin Mooabiksi, ja hänestä lähti mooabilaisten rotu, Mooabin maa.

Ja kun he näkivät Israelin, lunastetun veljensä, tulevan.

²⁰⁴   He olivat fundamentalisteja. He olivat suuri kirkkokunta. Israel ei ollut mikään kirkkokunta, se vain asui teltoissa ja he menivät, minne pystyivät, mutta Mooabilla oli arvo-henkilöitä, kuninkaita ja niin edelleen. Ja heillä oli siellä Bileam, väärä profeetta. Heillä oli kaikkea tätä, ja sitten he tulivat sinne kirotakseen pikkuveljensä, joka oli matkalla Luvattuun Maahan, menossa lupaukseensa.

²⁰⁵   Ja hän meni ja kysyi heiltä: “Voinko kulkea maasi lävitse? Jos lehmäni juovat vettä, tulen minä maksamaan siitä. Jos ne syövät ruohoa, tulemme me maksamaan siitä.”

²⁰⁶   Mooab sanoi: “Ei, te ette tule täällä pitämään mitään tuon kaltaista herätystä.” Kyllä. “Te ette tule pitämään mitään tuon kaltaista tällä seudulla.”

²⁰⁷   Sitten tarkatkaa, mitä hän teki. Hän tuli suoraan takaisin Iisebelin muodossa, ja hän tuli tuon väärän profeetan kautta ja aiheutti Jumalan lasten hairahtumisen, niin että he naivat mooabilaisia naisia Israeliin, ja sai aikaan sen, että he harjoittivat haureutta.

²⁰⁸   Ja hän teki saman asian siinä samassa ajassa, jossa me olemme matkalla Luvattuun Maahan. Mitä hän teki? Tuo väärä profeetta tuli jälleen ja teki samoin protestanttisen kirkon kanssa ja sai aikaan kirkkokunnat. Aivan tarkalleen sen, minkä hekin tekivät siellä aikaisemmin. [Veli Branham koputtaa saarnastuolia kolme kertaa.]

²⁰⁹   Mutta pieni, vanha Israel kulki eteenpäin siitä huolimatta. Se harhaili erämaassa pitkän aikaa, koska kaikkien noiden taistelijoiden täytyi kuolla, mutta se meni Luvattuun Maahan. Kyllä. Katsokaa heitä kaikkia aseissa juuri ennen kuin he ylittivät Jordanin. Minä pidän siitä. Ja nyt me olemme tulossa tuohon ajanjaksoon juuri nyt, tässä nyt. Huomatkaa.

²¹⁰   Nyt, minä sanoin, että tuo aika oli Danielin seitsemänkymmenen viikon viimeiset kolme ja puoli vuotta.

²¹¹   Sallikaa minun selittää se vähän tarkemmin nyt, koska näen täällä joitakin, jotka ovat aina tarkanneet sitä, ja haluan tehdä itseni opettajana selväksi.

²¹²   Pankaa merkille, kun nuo seitsemänkymmentä viikkoa alkavat… Kun Daniel oli nähnyt tuon näyn juutalaisten ajan tulemisesta ja loppumisesta. Mutta hän sanoi siellä, että oli määrätty seitsemänkymmentä viikkoa, se on seitsemän vuotta kukin, ja viimeisen viikon keskellä Messias olisi täällä ja tapettaisiin uhrina. No niin, juuri se tapahtui.

²¹³   Sitten Jumala toimi pakanoiden kanssa, kunnes oli ottanut heistä ulos ihmiset Nimellensä. Ja niin pian kuin pakanaseurakunta on otettu ulos, Hän otti ylös seurakunnan.

²¹⁴   Ja kun Hän teki sen, tuo nukkuva neitsyt, itse seurakunta – Morsian meni ylös, ja seurakunta itse pantiin ulkoisimpaan pimeyteen, missä oli itku ja valitus ja hampaiden kiristely, ja samanaikaisesti ahdistus lankeaa noiden ihmisten ylle.

²¹⁵   Ja kun ahdistuksenaika lankeaa, tulevat siellä nämä kaksi Ilmestyskirjan yhdennentoista luvun profeettaa saarnaamaan Evankeliumin heille. Ja he saarnaavat tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää. Näettekö? Se on tarkalleen todellisen kalenterin mukaan, jossa on kolmekymmentä päivää kuussa, kolme ja puoli vuotta. Se on Danielin seitsemännen kymmenennen viikon loppuosa. Näettekö?

Jumala ei ole täällä toiminut Israelin kanssa. Ei!

²¹⁶   Eräs veli kysyi minulta äskettäin: “Pitäisikö minun mennä…” Eräs veli täällä seurakunnassa, tuo kallis rakas veli sanoi: “Minä haluan mennä Israeliin. Uskon, että siellä tapahtuu herääminen.”

²¹⁷   Joku sanoi minulle: “Veli Branham, sinun tulisi mennä Israeliin juuri nyt. Antaa heidän nähdä se.” Katsokaahan, te ette voi tehdä sitä.

Minä seisoin siellä ja ajattelin…

²¹⁸   Nuo juutalaiset sanoivat: “Jos minä… No niin, jos tämä Jeesus täällä on Messias”, sanottiin, “hyvä on, anna minun nähdä, kun Hänen tekee profeetan merkin. Me uskomme profeettojamme, koska niin heidän oletetaan tekevän.”

²¹⁹   “Mikä asetelma”, minä ajattelin, “tässä sitä mennään.” Kun olin päässyt sinne aivan lähelle… Olin, no niin, olin Kairossa. Ja minulla oli kädessäni lentolippuni mennäkseni Israeliin. Ja minä sanoin: “Minä menen, jotta näen, pyytävätkö he sitä, voivatko he nähdä profeetan merkkin, Me tulemme näkemään, josko he vastaanottavat Kristuksen.”

²²⁰   Lewi Pethrus Tukholman seurakunnasta lähetti heille miljoona Raamattua.

²²¹   Ja nuo juutalaiset ovat tulossa sinne. Te olette nähneet tuon elokuvan. Minulla on se kelalla täällä juuri nyt: Kolme minuuttia puoliyöhön. Ja nuo juutalaiset tulevat sinne kaikkialta ympäri maailman, he ovat alkaneet kokoontua sinne.

²²²   Sen jälkeen kun Englanti oli mennyt sinne kenraali Allenbyn aikana, nuo turkkilaiset antautuivat. Uskon, että se on tuon teoksen toisessa osassa maailmansodan heikkenemisestä. Ja sitten he antoivat sen takaisin Israelille, ja Israel on kasvanut kansakuntana. Nyt se on täydellinen kansakunta. Sillä on oma raha, valuutta, lippu, armeija ja kaikkea muuta.

²²³   Ja nämä juutalaiset, jotka tulevat takaisin kotimaahan, he olivat… Ensimmäiseksi, kun he menivät sinne Iraniin noutamaan heitä, he sanoivat haluavansa viedä heidät takaisin Israeliin, takaisin omaan maahansa Palestiinaan, jossa heidän olisi pitänyt olla.

²²⁴   Ja muistakaa, niin kauan kuin Israel on tuon maan ulkopuolella, se on Jumalan tahdon ulkopuolella. Kuten Abraham, jolle se annettiin.

²²⁵   He eivät halunneet nousta tuohon lentokoneeseen. He eivät olleet koskaan nähneet mitään sellaista. Ja tuo vanha rabbi astui siellä esiin ja sanoi: “Meidän profeettamme sanoi meille, että kun Israel menee kotiin, tulee se tapahtumaan kotkan siivillä.” Ja he nousivat koneeseen ja lähtivät kotiin.

²²⁶   Siellä se nyt on rakentumassa, viikunapuu palaa ennalleen. Aamen. Tuo vanha kuusisakarainen Daavidin tähtilippu liehuu.

²²⁷   “Pakanoiden päivät ovat luetut, kauhujen täyttämät…” Ahdistuksen ajanjakso on aivan käsillä.

²²⁸   Ja ollen juuri tässä, ja Sinettejä avataan, ja Seurakunta on valmis lähtemään lennollensa.

²²⁹   Ja on tuleva ahdistus, sitten Jumala tulee alas ja vetää nuo sata neljäkymmenneljätuhatta ulos sieltä. Aamen. Oi, se on täydellistä! Te näette nyt, kuinka Sinetti tuo sen esiin, avaa sen. No niin, nämä ovat ne viimeiset kolme ja puoli vuotta ihmisille. Myöskin, jos panette merkille, se on aika, jolloin Jumala tulee kutsumaan nuo  sata neljäkymmenneljätuhatta juutalaista, tämän viimeisen kolmen ja puolen vuoden aikana.

²³⁰   Katsokaahan, Hän ei ole lainkaan toiminut heidän kanssaan. Heillä ei ole ollut profeettaa. He eivät tule uskomaan mitään muuta kuin profeettaa. Te ette voi petkuttaa heitä. Niinpä he tulevat kuulemaan profeettaa, kyllä vaan, ja siinä kaikki. Jumala käski heitä niin siellä alussa, ja he ovat pysyneet sen kanssa.

²³¹   Hän sanoi: “Herra, teidän Jumalanne, on herättävä minun kaltaiseni profeetan teidän keskuudestanne.” Mooses sanoi niin. Hän sanoi: “Häntä teidän tulee kuulla. Ja kuka tahansa, joka ei kuuntele tuota profeettaa, tullaan leikkaamaan pois kansasta.” Niin on.

²³²   Ja katsokaahan, heidän silmänsä täytyi sokaista, tai muuten he olisivat tunteneet Hänet. Sen sijaan, koska he olivat sokaistut, se antoi Saatanalle mahdollisuuden tulla heidän ylleen, ja he sanoivat: “Hän on ennustelija, Beelsebul. Tulkoon hänen verensä meidän päällemme. Me tiedämme, ettei hän ole mitään.” Näettekö?

²³³   Ja nuo ihmisparat olivat sokaistuja. Siksi Eichmanin ryhmä heitä tappoi siellä. Heillä oli oikeus tulla sisälle. Heidän oman Isänsä täytyi sokaista heidän silmänsä, niin että Hän voisi ottaa meidät.

²³⁴   Se on melkein kaikkein liikuttavin asia Kirjoituksissa. Ajatelkaa vain, kuinka nuo juutalaiset siellä huusivat päälleen oman Isänsä verta. Heidän oma Jumalansa riippui siellä vuotaen verta! Katsokaa. “Siellä he ristiinnaulitsivat Hänet”, sanoo Raamattu. Siinä on neljä suurinta sanaa. Katsokaa. “Siellä”, Jerusalemissa, maailman pyhimmässä kaupungissa. “He”, maailman pyhin kansa. “Ristiinnaulitsivat”, kaikkein raain kuolema maailmassa. “Hänet”, kaikkein tärkeimmän Henkilön maailmassa. Miksi? Nuo uskonnolliset ihmiset, suurin uskonto maailmassa, ainoa todellinen uskonto maailmassa, ja siellä he seisoivat ristiinnauliten juuri sen Jumalan, jonka heidän Raamattunsa sanoi tulevan.

²³⁵   Miksi he eivät nähneet sitä? Raamattu kertoo meille, että Jumala sokaisi heidät, niin etteivät he voineet nähdä sitä. Hän kysyi: “Kuka teistä voi syyttää Minua synnistä?” Toisin sanoen: “Jos en ole tehnyt tarkalleen, niin kuin Minun on ennustettu tekevän, niin kertokaa se silloin Minulle.” Synti on epäuskoa. Hän teki tarkalleen sen, minkä Jumala käski Hänen tehdä, mutta he eivät voineet nähdä sitä.

²³⁶   Kun te nyt puhutte ihmisille, on aivan samaa kuin kaataisi vettä ankan selkään. Näettekö te, mitä tarkoitan? Se on säälittävä asia. Kun te näette tämän kansakunnan ja ihmisten tekevän sillä tavalla kuin he tekevät, niin jäykkinä ja uskonnollisina… Mutta eikö Pyhä Henki sanokin meille, että “he tulisivat olemaan itsepäisiä, ylpeitä ja enemmän nautintoja kuin Jumalaa rakastavia, rauhanrikkojia, vääriä syyttäjiä, tyytymättömiä ja niiden halveksijoita, jotka ovat hyviä. Heillä on jumalisuuden muoto, mutta kieltävät Evankeliumin voiman.” Sanotaan: “Sellaisista kääntykää pois.”

²³⁷   Tässä me olemme, nämä kirkkokunnalliset vääntävät sitä. He ottavat kaiken kirkkauden ja voiman ja asettavat sen takaisin apostolien aikaan ja loput siitä Tuhatvuotisvaltakuntaan. Aivan niin kuin olen aikaisemmin sanonut: ihmiset aina ylistävät Jumalaa siitä, mitä Hän on tehnyt, ja katsovat eteenpäin siihen, mitä Hän tulee tekemään, mutta jättävät ottamatta huomioon sen, mitä Hän on tekemässä juuri nyt. Juuri niin on. Ihminen on yhä sama.

²³⁸   Siellä nuo juutalaiset seisoivat sanoen: “Kunnia Jumalalle.” Eivätkö he Johanneksen kuudennessa luvussa sanoneetkin: “Meidän isämme söivät mannaa erämaassa.”

Ja Jeesus sanoi: “He ovat kaikki kuolleita.”

²³⁹   He joivat vettä kalliosta erämaassa ja kaikkea.”

²⁴⁰   Hän sanoi: “Minä olen tuo Kallio.” Hän sanoi: “Minä olen Elämän Leipä, joka tulee Jumalan luota Taivaasta, tuo Elämänpuu, josta siellä alussa ei syöty. Jos ihminen tätä leipää syö, ei hän tule kuolemaan, Minä herätän hänet jälleen ylös viimeisissä päivissä.” Ja silti he eivät voineet nähdä sitä. Se on oikein.

²⁴¹   Tuo sama Messias seisoi siellä ja puhui julki sen, mitä heidän sydämissään oli, ja muuta sellaista, ja osoitti olevansa Messias ja teki sn, mitä Messiaan oletettiinkin tekevän.

²⁴²   Ja he seisoivat siellä kädet selkänsä takana ja sanoivat: “Ei, se ei voi olla. Ei, ei. Hän ei tullut oikeasta suunnasta. Katsokaahan, hän tulee Betlehemistä eikä hän ole mitään muuta kuin avioton lapsi, ja se on perkele, joka työskentelee hänessä. Me tiedämme, että hän on hullu. Hän on mieletön, ja hänessä on perkele.” Näettekö, heidän silmänsä olivat todella sokaistut sille.

²⁴³   Mutta nyt he odottavat profeettaa, ja he tulevat saamaan sen, he tulevat saamaan heitä kaksi. Se on oikein.

²⁴⁴   Huomatkaa nyt jälleen. Nyt myös kun nämä juutalaiset… Minä annan teille toisen esikuvan, jotta voitte käsittää, että nämä täällä ovat juutalaisia, täällä, Ylöstempauksen tällä puolella. Tarkatkaa, mitä tapahtuu. Se on myös esikuva… Me emme käytä aikaa sen tekemiseen, koska me menisimme pois tästä aiheesta. Se on myös esikuvattu siinä, mitä kutsutaan “Jaakobin vaikeudeksi”. Katsokaa nyt, näillä juutalaisilla täällä oli… Huomatkaa! Oi, se on…

²⁴⁵   Tulen käyttämään vain hetkisen aikaa tähän. Tulen hermostuneeksi, kun aletaan mennä ympäri sillä tavalla, näettehän. Huomatkaa. Haluan teidän näkevän sen. Olen varma, että Jumala tulee osoittamaan sen teille. Katsokaa!

²⁴⁶   Jaakobilla oli esikoisoikeus. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Mutta varmasti hän oli vähän kiero sen kanssa. Näettekö? Hän meni ja petti isänsä, hän petti veljensä, hän teki kaikenlaista, mutta kuitenkin laillisesti hänellä oli se koko ajan, koska Eesau oli myynyt sen. Mutta sitten hän menee töihin apelleen ja panee noita poppelikeppejä veteen saadakseen karjan siittämään täplikkäitä vasikoita. Ja te tiedätte, miten hän teki kaiken sillä tavalla vain ansaitakseen rahaa. Tarkatkaa nyt. Hän oli karkotettu sukunsa luota.

²⁴⁷   Se on esikuva juutalaisesta nyt. Hän on rahanhaalija. Ei ole väliä sillä, kuinka hän sen hankkii, hän tulee saamaan sen. Hän nylkee teidät elävältä saadakseen sen. Tehän tiedätte sen. Hän on pikku konna, siinä kaikki. Pojat, älkää olko liikeasioissa hänen kanssaan. Hän tulee voittamaan teidät, kyllä vaan. Miksi? Hänen täytyy olla sellainen. Tuon kaltainen henki hallitsee häntä.

²⁴⁸   Aivan tarkalleen samalla tavoin kuin nuo uskonpuhdistajat, jotka eivät voineet ymmärtää tätä Sanaa, koska heille oli lähetetty tuo miehen henki.

²⁴⁹   Kotka Ajanjakso on saava Sanan ja ilmestyksen. Kaikki ne, jotka ymmärtävät sen, kohottaisitteko kätenne, niin että voin… Se on hyvä. Se on hienoa. Nyt, jos voitte tulla takaisin tänne Sinettien alle, jos he koskaan saavat… Kun ne on avattu, te voitte nähdä tarkalleen, mitä Jumala on tekemässä, mitä Hän on tehnyt ja mitä Hän tulee tekemään. Se on juuri tässä.

²⁵⁰   Ja siksi ihmiset toimivat sillä tavoin, koska kyseessä on tuo henki, jonka on ennustettu olevan heidän yllään tuossa ajanjaksossa. He eivät voineet tehdä mitään muuta.

²⁵¹   Ajattelen Johannesta, Paavalia ja heitä. Tuo leijonan Henki siellä, siellä seisoi l-e-i-j-o-n-a, itse Sana.

²⁵²   Paavali seisoi tuon Sanan kanssa ja sanoi: “Minä tiedän tämän, että teidän keskuudestanne on tuleva esiin vääriä veljiä. He kulkevat ympäri ja tekevät kirkkokuntia ja kaikkea muuta teidän keskuudessanne ja he tulevat menemään edelleen, ja viimeisinä päivinä on oleva kauhistuttavat aikoja.” Miksi? Hän oli profeetta. Hänessä siellä oli tuo Sana. Kuinka se tulisi johtamaan myöhemmin, sanotaan: “Väärät miehet tulevat nousemaan esiin teidän keskellänne ja tulevat puhumalla asioita vetämään mukaansa veljiä, opetuslapsia.” Se oli tarkalleen antikristus. Se teki juuri sen.

²⁵³   Huomatkaa nyt, sen jälkeen kun se meni Pimeään Ajanjaksoon, ahdistuksiin, niin mitä se oli? Ei ollut mitään, mitä he olisivat voineet tehdä. Rooma omisti, hänellä oli uskonnollinen valta ja hänellä oli poliittinen valta. Ei ollut mitään muuta, mitä he olisivat voineet tehdä, kuin työskennellä ja pysyä elossa ja antaa itsensä uhriksi. Se oli härkä. Siinä oli kaikki, mitä he saattoivat tehdä. Senkaltainen henki heillä oli, Jumalan Henki, Härkä.

²⁵⁴   Sitten tässä tulevat uskonpuhdistajat, miehen kasvoisena, ovelana, viisaana, Martin Luther, John Wesley ja niin edelleen, Calvin, Finney, Knox ja he muut. Tässä he tulivat esiin, ja he olivat uskonpuhdistajia. He tulivat esiin uskonpuhdistuksen kanssa ja toivat ihmiset ulos.

²⁵⁵   Ja kääntyivät suoraan ympäri, aivan niin kuin hekin tekivät siellä aikaisemmin, ja menivät naimisiin suoraan takaisin tuohon kirkkokunnalliseen järjestelmään. Tarkalleen. Raamattu sanoo niin. Hän oli huora ja hänellä oli porttotyttäriä. Aivan tarkalleen.

²⁵⁶   Ja Jumala sanoi: “Minä annoin hänelle aikaa parannuksen tekoon, eikä hän tehnyt sitä. Niinpä Minä tulen ottamaan hänet ja hänen jälkeläisensä ja tulen heittämään heidät sinne, minne he kuuluvat.” Juuri niin. Ja se on… Jumala sanoi sen tämän alla, näettekö, sinetin alla. No niin, siellä hän oli. Me näemme Hänen tehneen sen, ja Hän tulee tekemään sen. Ja he ovat jokainen menossa siihen suuntaan.

²⁵⁷   Mutta kaikki ne, joiden nimi on Elämänkirjassa, Jumala on kutsuva, ja he tulevat kuulemaan sen. “Minun lampaani ovat kuuleva Minun ääneni”, sanoi Jeesus. Ainoa asia, mikä meidän täytyy tehdä, on antaa lammasten kutsun kuulua. Vuohet eivät tunne sitä! Huomatkaa. Mutta te näette lammasten kutsun. “Minun lampaani kuulevat Minun ääneni.” Miksi? Mikä on ääni? Minä haluan kertoa teille, mikä tuo ääni on. Tuo ääni on hengellinen merkki.

²⁵⁸   Hän sanoi Moosekselle: “Jos he eivät kuule ensimmäisen merkin ääntä, he tulevat kuulemaan toisen merkin ääntä.”

²⁵⁹   “Minun lampaani kuulevat Minun ääneni.” Kun näiden asioiden pitäisi tapahtua viimeisinä päivinä, tulevat Jumalan lampaat tunnistamaan sen. He tuntevat sen. “Minun lampaani tuntevat Minut”, näettekö, “ja vierasta ne eivät seuraa.” He eivät tule seuraamaan noita vieraita. Sen täytyy olla tämän päivän vahvistettu merkki, ja he näkevät sen. Huomatkaa.

²⁶⁰   Nyt, kun Jaakob alkoi vanhentua, niin ensimmäiseksi, tiedättehän, hänelle tuli kaipuu (minne?), takaisin kotimaahansa.

²⁶¹   Oi, se on tarkalleen se, mitä Israel on tehnyt! Oi, se on Israel. Jaakob on Israel. Hänen nimensä vain tuli muutetuksi, tiedättehän. Näettekö? Hän on…

²⁶²   Ja hän oli joutunut sinne ulkopuolelle ja hän otti omilta sukulaisiltaan, tai keneltä muulta tahansa, kaiken sen rahan, minkä vain pystyi ottamaan, millä tavalla vain pystyi siihen. Pettäen ja varastaen, valehdellen ja millä tavalla hän vain pystyi saamaan sen, hän otti sen. Näettekö? Hän teki niin.

²⁶³   Ja sitten kun hän alkaa lähtemään takaisin kotiin, hänen on täytynyt tuntea sydämessään koti-ikävää. Mutta ollessaan matkalla takaisin, hän kohtasi Jumalan. Silloin hänen nimensä muutettiin. Näettekö? Mutta sillä hetkellä hän oli niin uuvuksissa, koska hän pelkäsi Eesauta, joka oli tulossa hänen peräänsä. Näettekö?

²⁶⁴    Ja tarkatkaa rahaa, rahaehdotusta. Aivan niin kuin juutalaiset tulevat yrittämään, että tekisivät tämän liiton Rooman kanssa, ja he kosiskelevat rahallansa. Huomatkaa se. Eesau ei tarvinnut hänen rahaansa, ei myöskään Rooma tarvitse. Heillä on maailman rikkaudet käsissään, näettekö? Mutta se ei onnistunut.

²⁶⁵   Ja me näemme, että Israel vaikeutensa aikana, kun hän oli Jaakob, hän painiskeli, sai otteen jostakin todellisesta. Siellä tuli alas eräs mies. Jaakob pani käsivartensa hänen ympärilleen ja pysyi siellä. Ja tuo mies sanoi. “Minun täytyy mennä nyt. On tulossa päivä.” Oi, tuo päivänkoitto! Näettekö? Päivä on nyt tulossa.

²⁶⁶   Mutta Jaakob sanoi: “Minä en tule päästämään sinua irti. Sinä et voi lähteä. Minä tulen pysymään kanssasi. Minä haluan asioiden muuttuvan täällä.”

²⁶⁷   Se on tuo sata neljäkymmentäneljätuhatta, tuo rahalla juonitteleva joukko. Kun he näkevät tuon todellisen aidon asian, josta ottaa ote. Siellä seisoo Mooses, ja siellä seisoo Elia. Aamen! He tulevat painiskelemaan Jumalan kanssa, kunnes nuo sata neljäkymmenneljätuhatta on kutsuttu siellä ulos Israelin sukukunnista.

²⁶⁸   Se on juuri ennen ahdistuksen aikaa. Oi, kuinka ihmeellistä! Se on myös Jaakobin vaikeus.

²⁶⁹   Tässä nuo sata neljäkymmentäneljätuhatta kutsutaan ulos. Nuo saarnaajat, nuo kaksi profeettaa, he saarnaavat samalla tavoin kuin Johannes Kastajakin: “Taivaan Valtakunta on käsillä. Tehkää parannus, Israel!” Tehdä parannus mistä? “Tehkää parannus synneistänne, epäuskostanne, kääntykää takaisin Jumalan puoleen.”

²⁷⁰   Muistakaamme tässä nyt jotakin. Näitä suuria tapahtumia luonnossa, niitä on tapahtunut aikaisemminkin. Nämä tässä kahdennessatoista jakeessa, näettehän? “Aurinko tuli mustaksi kuin karvainen säkkikangas.” Verratkaa nyt tätä.

²⁷¹   Muistakaa nyt, se ei tapahdu pakanoiden aikana. Se on Israelia varten! Sallikaa minun näyttää teille. Muistakaa nyt, minä sanoin, että se on sadan neljäkymmenenneljäntuhannen ulos kutsuminen. Näettekö? Tämä on nyt se aika, kun hän on… Ahdistukset tulevat tekemään sen. Ja tämä kertoo sen, mitä tapahtuu tässä ahdistuksessa.

²⁷²   Menkäämme nyt 2. Mooseksen kirjan kohtaan 10:21-23. Ja tarkatkaa tässä, kun… Maastamuutto oli tietenkin silloin, kun Israel oli tulossa ulos, heidät tullaan ottamaan ulos. 2. Mooseksen kirjan 10. luku ja jakeet 21-23. Olin niin jännittynyt ja huusin, kun kirjoitin näitä muistiinpanojani, että joskus olen voinut sekoittaa ne. Hyvä on. 2. Mooseksen kirja 10:21-23. Hyvä on, tässä se on, 21 ja 23.

Ja HERRA sanoi Moosekselle: Ojenna kätesi taivasta kohden, jotta Egyptin maan yllä voi olla pimeys, pimeys, jota voidaan tunnustella.

Ja Mooses ojensi kätensä taivasta kohden, ja koko Egyptin maassa oli tiheä pimeys kolme päivää.

He eivät nähneet toinen toistaan, eikä kukaan noussut paikaltansa kolmeen päivään, mutta kaikilla Israelin lapsilla oli asunnoissaan valoisaa.

²⁷³   Huomatkaa, aivan tarkalleen, tulkaa nyt tänne: “…ja aurinko tuli mustaksi kuin karvainen säkkikangas…” Näettekö? Sama asia! Nämä luonnon tapahtumat, mitä se oli? Mitä? Kun luonnossa on tapahtunut tällaista, Jumala on kutsunut Israelia. Hän oli siellä juuri vapauttamaisillaan Israelin, tuomassa heidät ulos vihollisen kädestä, joka siihen aikaan oli Egypti. Nyt tässä Hän on tuomassa heidät ulos Rooman käsistä, jonka kanssa he olivat tehneet liittonsa. Sama asia tapahtui. Niitä ovat nuo vitsaukset. Kun nämä vitsaukset tulevat lankeamaan.

²⁷⁴   Ne ovat oleva vitsauksia tälle pakanajoukolle. Jos meillä olisi aikaa, voisin osoittaa teille, mitä tulee tapahtumaan tuolle pakanaseurakunnalle.

²⁷⁵   Raamattu sanoi, että lohikäärme, Saatana, oli vihainen naiselle (juutalaisille, Israelille) ja syöksi vettä suustansa, ihmispaljouksia ja väkijoukkoja, jotka lähtivät sotimaan naisen siemenen jäännöksen kanssa. Ilmestyskirja 13. Näettekö sen nyt, meillä on se. Ja se on silloin, kun Israel lähettää… Tarkoitan, että Rooma lä­hettää sotajoukkonsa tuon naisen siemenen jäännöksen perään.

²⁷⁶   Tarkatkaa nyt. Ensimmäisellä kerralla, kun he ovat vihollisen käsissä, kun Hän vapauttaa heidät, muuttuu aurinko mustaksi kuin säkkikangas. Nyt, tällä toisella kerralla, ahdistuksen ajan lopussa.

²⁷⁷   Daniel 12, jos meillä olisi aikaa, me voisimme lukea sen. Danielin kahdennessatoista luvussa Daniel sanoi: “Jokainen, jonka nimi havaittiin kirjoitetuksi Kirjaan, tullaan vapauttamaan.” Muistakaa nyt, Daniel on nyt puhumassa tästä ajanjaksosta, jolloin tämän asian oletetaan tapahtuvan, kun Israel tullaan vapauttamaan seitsemännenkymmenennen viikon lopulla. Ottakaamme tässä hetkeksi Daniel 12.

Ja siihen aikaan on Miikael seisova, tuo suuri ruhtinas [prinssi] joka seisoo sinun kansasi lasten puolesta… (näettekö, ne ovat juutalaisia) …ja on oleva vaikeuksien aika, jonka kaltaista ei ole koskaan ollut siitä asti, kun kansaa on ollut, tuohon samaan aikaan asti…

²⁷⁸   Verratkaa nyt sitä sen kanssa, mitä Jeesus sanoi Matteus 24. On oleva vaikea aika, jollaista ei ole ollut siitä asti, kun he ovat olleet kansakunta. Katsokaa Kuudetta Sinettiä. Näettekö? Sama asia, vaikeuksien aika. Huomatkaa.

… siitä asti kun kansa on ollut, tuohon samaan aikaan asti, ja siihen aikaan sinun kansasi… (tämän seitsemännen vuoden loppuosassa) …sinun kansasi vapautetaan, jokainen, jonka nimi havaittiin kirjoitetuksi Kirjassa.

²⁷⁹   Ennalta määrätyt, näettehän, ne, joiden nimi on kirjoitettu Karitsan Elämänkirjassa, vapautetaan tuohon aikaan.

Ja monet niistä, jotka maan tomussa nukkuvat, heräävät, jotkut iankaikkiseen elämään, ja jotkut häpeään ja iankaikkiseen ylenkatseeseen.

Ja ne, jotka ovat viisaita, loistavat kuin taivaanvahvuuden kirkkaus, ja ne, jotka kääntävät monta vanhurskauteen, ovat kuin tähdet, aina ja ikuisesti.

²⁸⁰   Sitten Hän käski Danielia sulkemaan Kirjan, sillä hän tulisi lepäämään osassansa tuohon aikaan asti.

²⁸¹   Näettekö nyt, ei merkitse mitään, elättekö te tai kuolette, te tulette esiin joka tapauksessa. Näettekö? Kuoleminen ei merkitse mitään kristitylle. Hän ei kuitenkaan kuole. Näettekö?

²⁸²   Nyt, Daniel 12 sanoo, että jokainen, jonka nimi havaittiin kirjoitetuksi Kirjassa, tulisi vapautetuksi.

²⁸³   Tässä on Jumala vapauttamaisillaan toisen poikansa, Israelin, ahdistusten jälkeen. Näettekö, toisen kerran… Israel on Hänen poikansa, te tiedätte sen. Israel on Jumalan poika. Niinpä Hän tulee vapauttamaan Israelin täällä ahdistuksen ajanjaksossa juuri tarkalleen samalla tavoin kuin Hän teki Egyptissä.

²⁸⁴   Pysähtykäämme jälleen tässä ottaaksemme jotakin muuta, sen, miten Hän tuo heidät kotiin. Tarkatkaa nyt tässä näitä kahta profeettaa. Katsokaa, mitä he tulevat nyt tekemään. Aivan niin kuin Mooses ja he tekivät siellä aikaisemminkin. “Ja minulle annettiin sauva…” Ja yhdennentoista luvun kolmas jae.

Ja minä tulen antamaan voiman kahdelle todistajalleni, ja he profetoivat tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää säkkikankaaseen puettuna.

Nämä ovat ne kaksi oliivipuuta…

²⁸⁵   Te muistatte tuon Serubbaabelin ja niin edelleen, ja kuinka temppeli rakennettaisiin.

…ja ne kaksi lampunjalkaa seisovat maan Jumalan edessä.

Ja jos joku tahtoo vahingoittaa heitä, heidän suustansa lähtee tuli…

²⁸⁶   Te muistatte, Kristuksen suusta lähtee miekka, Sana.

…ja se kuluttaa heidän vihollisensa, ja jos joku tahtoo vahingoittaa heitä, hänet tullaan tällä tavalla tappamaan.

²⁸⁷   No niin, me tiedämme, tuo “tuli”. Yhdeksännessätoista luvussa, Kristuksen tulemuksessa: “ Hänen suustansa lähti Miekka ”, joka oli Sana. Oliko se oikein? Sana. Oi, jos te saatte tämän materiaalin nyt tuota huomeniltaista Sinettiä varten. Sanalla Jumala tappaa vihollisensa. Näettekö?

²⁸⁸   Katsokaapa nyt tänne. Kun nämä profeetat profetoivat, jos joku heitä kohtelee väärin, vahingoittaa heitä, heidän suustansa lähtee tuli, Pyhän Hengen Tuli, Sana. Sana on Jumala. Sana on Tuli. Sana on Henki. Se lähtee suusta.

²⁸⁹   Katsokaa Moosesta. Katsokaamme, mitä tuli hänen suustansa. Mitä nämä egyptiläiset tekivät siellä? He kohtelivat väärin näitä juutalaisia. Faarao ei halunnut antaa heidän mennä. Jumala pani sanat Mooseksen suuhun, Jumalan ajatukset, jotka menivät Mooseksen sydämeen. Sitten hän menee ja ilmaisee sen, ja silloin siitä tulee Sana. Hän ojensi kätensä ja sanoi: “Tulkoon kärpäsiä”, ja tässä tulivat kärpäset. Katsokaapa tänne.

Ja jos joku vahingoittaa heitä, heidän suustansa lähtee tuli, ja se kuluttaa heidän vihollisensa.

²⁹⁰   Näettekö? Siinä se on. He voivat puhua, mitä he tahtovat, ja se tulee tapahtumaan. Aamen!

Ja jos joku vahingoittaa heitä, heidät tullaan tällä tavalla tappamaan.

²⁹¹   Veli, tässä Jumala ratsastaa näyttämölle.

Heillä on voima sulkea taivaat, niin ettei se sada heidän profetoimisensa päivinä.

²⁹²    Elia, hän tietää, miten se tehdään. Hän on tehnyt sen aikaisemminkin. Aamen! Mooses tietää, miten se tehdään. Hän on tehnyt sen aikaisemminkin. Sen takia heidät on säilytetty. Nyt… Aamen!

²⁹³   Voisin sanoa jotakin hirvittävän hyvää juuri tässä, mutta arvelen, että on parasta säilyttää se huomisiltaan. Näettekö? Hyvä on.

Ja heillä on voima yli vesien, niin että he voivat muuttaa ne vereksi ja lyödä maata vitsauksilla niin usein kuin tahtovat.

²⁹⁴   Mitä se on? Mikä muu voisi tuottaa nämä asiat kuin Sana? He voivat tehdä luonnon kanssa, mitä he vain tahtovat. Tässä se on. He saavat tapahtumaan tämän Kuudennen Sinetin. He paljastavat ja avaavat sen. Se on Jumalan voima, järkyttämään luonnon. Näettekö, Kuudes Sinetti tarkoittaa luonnon järkyttämistä täydellisesti, ymmärrättekö sen nyt? Siinä on teidän Sinettinne. Kuka tekee sen? Nuo kaksi profeettaa toisella puolella Ylöstempausta. Jumalan voiman, Jumalan Sanan, kanssa he tuomitsevat luonnon. He voivat lähettää maanjäristyksiä, muuttaa kuun vereksi, pimentää auringon tai saada tapahtumaan mitä tahansa he vaativatkaan. Aamen!

²⁹⁵   Siinä se on teille. Siinä se on teille, näettekö? Näettekö kuinka Sinetit avautuivat siellä seurakunnan ajassa, kuinka se näytti nämä marttyyrit?

²⁹⁶   Ja nyt tässä seisovat nämä kaksi profeettaa Jumalan Sanan kanssa tehdäkseen luonnolle, mitä he tahtovat, ja he ravistelevat maata. Se osoittaa tarkalleen, kuka sen tekee. He ovat Mooses ja Elia, koska siellä noiden molempien miesten palvelustehtävät tulevat jälleen toistumaan. Oi! Näettekö sen nyt? Näettekö, mikä Kuudes Sinetti on? Se on nuo profeetat. Pankaa merkille nyt. Älkää antako sen järkyttää itseänne, mutta tarkatkaa, mikä avasi tuon Sinetin: profeetat. Aamen! Siinä se on teille.

²⁹⁷   Oi, me elämme täällä kotkan päivässä, veli, aivan pilvien yläpuolella!

²⁹⁸   He avasivat tuon Kuudennen Sinetin. Heillä on voima tehdä se! Aamen! Siinä on teidän Kuudes Sinettinne avatumassa. Näettekö?

²⁹⁹   Nyt me menemme sinne taaksepäin, ja Jeesus sanoi, että se tapahtuisi. Kauan sitten Vanhassa Testamentissa, siellä Hesekielissä, vanhoissa profeetoissa, siellä he aikaisemmin puhuivat siitä, että se tulisi tapahtumaan.

³⁰⁰   Ja täällä on Kuudes Sinetti avattuna ja sanotaan: “Se on salaperäinen asia. Mikä sen teki?”

³⁰¹   Ja tässä on sen salaisuus: profeetat, koska Raamattu sanoi niin täällä. He voivat avata sen milloin vain he… He voivat tehdä luonnolle mitä tahansa he tahtovat. Ja he tekevät saman asian, jonka he ovat tehneet aikaisemmin, koska he tietävät, miten se tehdään. Aamen! Kunnia!

³⁰²   Kun minä näin sen, minä nousin tuolistani ja aloin kävellä edes takaisin lattialla. Minä ajattelin: “Herra, kuinka minä kiitänkään Sinua, taivaallinen Isä.”

³⁰³   Siinä se on. Se on se. He avasivat tuon Kuudennen Sinetin. Aamen! Tarkatkaa heitä. Jos joku vahingoittaa heitä, heidän suustansa lähtee tuli, Sana. Pyhä Henki tuli apostolien ylle, näettehän. “Heidän suustansa lähti tuli.”

³⁰⁴   Nyt, pankaa merkille, että Ilmestyskirja 19, me näemme saman asian: “Ja suuri Miekka lähtee Hänen suustansa”, Sana. Näettekö? Kristus on tulossa. “Ja Hän tappoi vihollisensa Sillä.” Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Nyt Hän on matkallaan. Tarkatkaa Häntä nyt. Hyvä on.

Heillä on voima sulkea taivaat, niin ettei satanut heidän profetoimisensa päivinä.

³⁰⁵   Pojat, se on luonnon järkyttämistä! No niin, kuinka kauan aikaa tämä mies, Elia, sulki taivaat? [Seurakunta vastaa: “Kolme ja puoli vuotta.”] Siinä se on teille, tarkalleen. Kuinka pitkä on Danielin seitsemännenkymmenennen viikon loppuosa? [Seurakunta vastaa: “Kolme ja puoli vuotta.”] Siinä, se on teille, tarkalleen!

³⁰⁶   Mitä Mooses teki? Hän muutti vedet vereksi ja hän teki kaikkia tämän kaltaisia ihmeitä aivan tarkalleen sen, mitä on ennustettu täällä tämän Kuudennen Sinetin alla. Ja tässä he ovat Ilmestyskirja 11:ssa tehden aivan saman asian! Aamen!

³⁰⁷   Siinä on kolme eri paikkaa Kirjoituksissa, jotka yhdistävät tuon asian suoraan yhteen. Se on Kuudennen Sinetin avaaminen. Aamen! Kunnia! Huomatkaa nyt.

Heillä on voima sulkea taivaat profetoimisensa päivinä, niin ettei tule satamaan, ja heillä on voima muuttaa vedet vereksi ja lyödä maata vitsauksilla niin usein kuin tahtovat.

³⁰⁸   Oi! Siinä se on teille. Menkää nyt tänne näihin vitsauksiin. Koko luonto on häiriintynyt tämän Kuudennen Sinetin avauduttua. Juuri se tapahtui. Katsokaa nyt.

³⁰⁹   Tässä on Jumala vapauttamaisillaan poikansa Israelin samankaltaisten ahdistusten kautta kuin, mitä Hän teki siellä Egyptissä. Hän lähetti sinne Mooseksen ja vapautti Israelin. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Ja hän teki näitä aivan samoja asioita. Hän lähetti Elian Ahabin luo, ja seitsemäntuhatta tuli ulos. Tässä Hän lähettää heidät jälleen takaisin ahdistuksen aikana ja kutsuu ulos sata neljäkymmenneljätuhatta.

³¹⁰   Katsokaahan nyt, pankaa merkille, että Kuudennen Sinetin ja Seitsemännen Sinetin välissä Ilmestyskirjan seitsemäs luku on asetettuna matemaattisesti oikealle paikallensa.

³¹¹    Aivan niin kuin Amerikka, joka on numero kolmetoista. Se alkoi kolmellatoista valtiolla, kolmellatoista tähdellä lipussa, kolmellatoista juovalla. Kaikki on kolmetoista, kolmetoista, ja se ilmestyy näkyviin täällä Ilmestyskirjan 13. luvussa. Oikein. Amerikka on kolmetoista ja nainen.

³¹²   Nyt kun Hän on aikeissa vapauttaa ainosyntyisen Poikansa, joka oli Hänen ainutsyntyisensä. Jaakob oli Hänen poikansa, mutta tämä on Hänen ainutsyntyinen Poikansa. Matteus 27, katsokaamme, mitä Hän teki siellä. Matteuksen 27. luku. Muistakaa nyt, Hänen Poikaansa oli lyöty, ja Hän oli vaivattu, ja he olivat tehneet pilaa Hänestä, ja nyt Hän riippui ristillä kello kolmelta Pitkänäperjantaina, iltapäivällä, juuri kun se on tapahtumaisillaan. Matteuksen 27. lukuja 45. jae, uskon että se on se.

Nyt kuudennesta hetkestä alkaen tuli pimeys yli koko maan yhdeksänteen hetkeen saakka.

³¹³   No niin, huomatkaa, kuinka se on aivan tarkalleen se, mitä Hän teki tässä nyt. Näettekö?

Ja minä näin, kun hän oli avannut kuudennen sinetin, ja, katso, tapahtui suuri maanjäristys, ja aurinko tuli mustaksi kuin karvainen säkkikangas, ja kuu tuli kuin vereksi.

³¹⁴   Pimeneminen, pimeys! Egypti, pimeneminen, pimeys!

³¹⁵   Jumalan vapauttaessa Jeesuksen ristillä, juuri ennen kuin Hän toi Hänet ylös ylösnousemuksessa. Ensimmäiseksi pimeys. Hän tulisi nostamaan Hänet ylös mahtavan voiton saavuttaneena.

³¹⁶   Sen jälkeen kun aurinko ja kuu ja tähdet ja kaikki Egyptissä, kun kaikki nämä asiat olivat tapahtuneet, Hän vapautti Israelin Luvattuun Maahan.

³¹⁷   Täällä se on ahdistuksen ajanjaksossa, ja tässä seisovat nuo kaksi profeettaa, jotka hallitsevat Sanaa, jonka Jumala antaa heille. He voivat puhua vain sen mukaan, kuin Jumala antaa heille Sanan.

³¹⁸   No niin, he eivät ole jumalia. Väliaikaisesti… Harrastelijamaisesti he ovat, koska Jeesus sanoi, että he olivat. Hän sanoi: “Te kutsutte jumaliksi niitä, joille Jumalan Sana tulee.” No niin, katsokaahan. Niitä ovat ne, joille Jumala tuo Sanansa. Ja kun hän sitten puhuu, se tapahtuu. Siinä kaikki.

³¹⁹   Ja tässä hän on Jumalan antaman tehtävän kanssa lyödä maata milloin tahansa hän tahtoo. Oi! Sulkea taivaat, ja hän tekee sen. Mitä on tapahtumassa? Hän on aikeissa ottaa nuo sata neljäkymmenneljätuhatta ulos lunastusta varten, ulos Lunastuksen Kirjasta. Ja se on lunastuksen Sinetin alla, Kuudennessa Sinetissä. Siitä on kysymys, kalliit ystäväni. Se on tuo Kuudes Sinetti, joka on ollut niin salaperäinen.

³²⁰   Ottakaamme vain… Meillä on vielä kymmenen minuuttia aikaa. Ottakaamme nyt hieman. Minulla on tällä kaksi tai kolme sivua. No niin, minulla on… Te voitte nähdä sen. Mutta uskoisin, että sitä koskien minulla on vielä noin viisitoista sivua jäljellä, joihin voisin mennä. Oi, siihen liittyy niin paljon. Te voisitte vain jatkuvasti mennä paikasta toiseen, mutta pelkään hämmentäväni teitä, jos hajotan sen liian laajalle. Ja minä en osaa pitää sitä yhdessä niin kuin minun tulisi.

³²¹   Jesajassa, ottakaamme tämä. Jesaja, tuo profeetta, näki tämän Kuudennen Sinetin avautumisen ja hän puhui siitä. Ja se osoittaa, onko se tärkeä vai ei, näettehän.

³²²   Mutta koko lunastuksen suunnitelma lepää näiden Sinettien alla, koko Kirja.

³²³   Muistakaa nyt, me näemme Jeesuksen nähneen sen. Onko se oikein? Näettekö? Jeesus näki sen. Ja nyt me näemme muiden nähneen sen. Me näemme siitä esikuvan Jaakobissa. Me näemme siitä esikuvan Egyptissä. Me näemme siitä esikuvan ristillä.

³²⁴   Nyt, menkäämme takaisin Jesajaan. Minulla on tänne kirjoitettuna paljon muitakin profeettoja. Mutta minä pidän tästä Jesajasta. Menkäämme taaksepäin tänne Jesajan kolmanteentoista lukuun. Minä haluan…

³²⁵   Jesajan Kirja on itsessään täydellinen Raamattu, tiedättehän. Tiesittekö te sitä? Näettekö? Jesaja alkaa luomisella, ja kirjan keskellä hän tuo Johanneksen, ja sen lopussa hän tuo Tuhatvuotisvaltakunnan. Ja Raamatussa on kuusikymmentäkuusi kirjaa. Jesajassa on kuusikymmentäkuusi lukua. Se on itsessään täydellinen hakusanakirja.

³²⁶   Huomatkaa nyt Jesajan kolmastoista luku. Aloittakaamme tästä kuudennesta jakeesta.

Ulvokaa, sillä HERRAN päivä on käsillä, se on tuleva kuin hävitys Kaikkivaltiaalta.

³²⁷   Tarkatkaa tämän Kuudennen Sinetin avautumista tässä nyt, täällä 713 vuotta ennen Kristusta. Noin 2 700 vuotta sitten Jesaja näki tämän Sinetin riippuvan siellä. Hyvä on.

Sen vuoksi kaikki kädet ovat oleva heikkoja, ja jokaisen miehen sydän raukeaa.

³²⁸   Mitä Jeesus sanoikaan: “Ja koska vääryys on lisääntyvä, monien rakkaus vähenee.” “Ja miesten sydämet tulevat pysähtymään pelosta, kun meri pauhaa.” Näettekö? Miesten sydämet tulevat pysähtymään.

Ja he ovat peloissaan: kivut ja murheet saavat heidät valtaansa, he ovat kivuissa kuin nainen, joka on synnytyskivuissa. He tuijottavat hämmästyneinä toisiansa, heidän kasvonsa ovat häpeissään.

³²⁹   Huomatkaa se tässä. Oi, “heidän kasvonsa, häpeässä.” Meidän täytyy tulla siihen hetken kuluttua. Tulen pitäytymään siinä, näettehän.

Katso, HERRAN päivä tulee julmana sekä vihasta että tulisesta suuttumuksesta tekemään maan autioksi, ja hän on hävittävä siitä syntiset.

³³⁰    “Maa”, sen kaiken. Näettekö? Huomatkaa.

Sillä taivaan tähdet ja sen tähtikuviot eivät anna valoansa, aurinko on oleva pimennetty noustessaan, ja kuu ei anna valonsa loistaa.

Ja minä tulen rankaisemaan maailmaa heidän pahuudestaan ja pahoja heidän vääryytensä vuoksi ja minä panen ylpeiden julkeuden…

³³¹   En tiedä, miten lausua se, julkeu… [Seurakunta sanoo: “Julkeuden.”] En osaa sanoa sitä.

…lakkaamaan ja painan alas hirmuisten kopeuden.

³³²   Näettekö siellä, aivan tarkalleen. Jesaja näki saman asian, josta Jeesus puhui, jonka Seitsemän Sinettiä paljastivat, kun Hän puhdistaa maan ahdistuksilla. Se on ahdistuksen aikaa, tämä Kuudes Sinetti. Kyllä, hän oli profeetta, ja Jumalan Sana oli tehty tiettäväksi hänelle. Se oli 2 700 vuotta sitten.

³³³   Todellakin! Minä vain haluan sanoa tämän. Koko maailma, niin kuin Jesaja tässä: “Kuin nainen synnytyskivuissa”, koko luomakunta on synnytyskivuissa. Mitä on kaikki tämä vaikerointi ja synnytyskipu? Niin kuin nainen, joka on tulossa äidiksi, maa itse, koko luonto.

³³⁴   Ottakaamme vaikka vain oma kaupunkimme täällä, joka on täynnä oluttupia ja prostituutiota ja saastaa, niin kuin mikä tahansa muukin kaupunki.

³³⁵   Uskon, että Jumalalle olisi parempi nähdä se sellaisena, kuin se oli tuhat vuotta sitten. Kun Ohio-joki virtasi vapaasti, eikä ollut mitään patojärviä ja tulvia. Ei ollut minkäänlaista syntiä laaksossa. Buffalot vaeltelivat täällä ja cherokee-intiaanit metsästivät niitä ja saivat niistä elantonsa. Ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia.

³³⁶   Mutta kun ihminen tuli, ja siinä synti tulee sisälle. Kun ihmiset alkavat lisääntyä maan pin­nalla, silloin synti ja väkivalta tulevat sisälle. Se on totta. On kyseessä aina ihminen. Minun mielestäni se on häpeällistä.

³³⁷   Seisoin eräänä päivänä siellä nykyisellä kotiseudullani, Arizonassa. Ja kun olin lapsi, luin Geronimosta ja Cochisesta ja noista vanhoista apasseista ja olen saarnannut heille siellä. Nuo apassi-intiaanit ovat hienoja ihmisiä, eräitä hienoimmista ihmisistä, joita voitte tavata.

³³⁸   Ja sitten menin sinne Tombstoneen, jossa he säilyttävät kaikkia vanhoja jäännöksiä ja muita asioita sodasta. Ja katselin… He aina… Tehän tiedätte, kuinka he aina luokittelevat Geronimon luopioksi. Minulle hän oli punaverinen amerikkalainen. Ehdottomasti! Hän vain taisteli oikeuksiensa puolesta, aivan niin kuin kuka tahansa tekisi. Hän ei halunnut maataan saastutettavan, ja katsokaa, millainen se nyt on, tehden hänen lapsistansa ja hänen tyttäristänsä prostituoituja ja kaikkea muuta, kun valkoinen mies tuli. Valkoinen mies on roisto!

³³⁹   Intiaani oli luonnonsuojelija. Hän oli luonnonsuojelija. He voivat tappaa buffalon, ja koko heimo söi siitä, kaiken sen, mitä siitä oli jäljellä. He käyttivät nahan vaatteisiin, telttoihin ja kaikkeen muuhun. Ja sitten valkoinen mies tulee ja ammuskelee niitä maalitaulunaan. Sehän on häpeällistä!

³⁴⁰   Luin lehdestä erään artikkelin Afrikasta, tuosta suuresta paikasta, joka on täynnä villiriistaa, ja sitten nämä kaverit, Arthur Godfrey ja muut menevät sinne ampumaan näitä elefantteja helikoptereista ja muuta sellaista. Siinä oli valokuva vanhasta kuolevasta naaraselefantista, jonka kasvoilta juoksivat kyyneleet kahden suuren uroksen yrittäessä kannatella sitä pystyssä, pidätellä… Sehän on syntiä! Se ei ole mitään urheilua!

³⁴¹   Kun olen siellä ulkona, missä käyn metsästämässä, ja näen, kuinka nämä valkoiset metsästäjät tulevat ja ampuvat noita peuroja ja ottavat niistä vain takaosan. Ja joskus he tappavat kahdeksan tai kymmenen naaraspeuraa ja jättävät ne makaamaan sinne. Ja vasat juoksevat ympäri etsien äitiään. Oletteko te sitä mieltä, että sellainen olisi reilua? Minun mukaani se on julmaa murhaamista!

³⁴²   Toivon, ettei Kanadaan tehdä lainkaan teitä, niin kauan kuin minä elän, jotta se pitäisi nuo amerikkalaisluopiot poissa sieltä. He ovat epäreiluimpia, mitä minä olen koskaan elämässäni nähnyt.

³⁴³   Heidän joukossaan on joitakin aitoja miehiä, mutta voitte löytää vain yhden tuhannesta.

³⁴⁴   He ampuvat kaikkea, minkä näkevät ja minne päin vain tahtovat. Sellainen on murhaaja. Kyllä. Hän on sydämetön. Hän ampuu metsästyskauden ulkopuolellakin.

³⁴⁵   Ollessani siellä Alaskassa yhden oppaan kanssa. Hän sanoi: “Menin sinne ja löysin kokonaisen hirvilauman makaamassa siellä viidenkymmenen kaliiberin konekiväärin luotien lävistämänä, kun nämä amerikkalaiset lentäjät siellä Alaskassa olivat ampuneet ne lentokoneesta, kokonaisen hirvilauman.” Se on selvä murha!

³⁴⁶   He tiesivät, että jos he voisivat tappaa buffalot, he saisivat intiaanit kuolemaan nälkään. Siksi Cochisen täytyi antautua, ja kaikkien muidenkin, hänen lapsensa ja koko hänen heimonsa oli kuolemassa nälkään. Heitä meni sinne roppakaupalla, Buffalo Bill ja muut siviilimiehet, ja he ampuivat nuo kaikki buffalot, neljä- tai viisikymmentä yhden iltapäivän aikana. He tiesivät, että päästessään eroon buffaloista, he pääsisivät eroon intiaaneista. Oi, tapa, miten noita intiaaneja kohdeltiin, on tahra lipussa. Siinä se on teille.

³⁴⁷   Mutta muistakaa, Raamattu sanoo: “On tullut aika, että Jumala hävittää ne, jotka hävittävät maan.” Ja koko maailman!

³⁴⁸   Katsokaa noita laaksoja. Seisoin siellä ylhäällä eräänä päivänä katsellen Phoenixiä alhaalla laaksossa. Menin ylös sinne South Mountain -vuorelle. Istuin vaimoni kanssa siellä ylhäällä katsellen Phoenixiä, ja minä sanoin: “Eikö olekin kauheaa?”

Ja hän sanoi: “Kauheaa? Mitä sinä tarkoitat?”

³⁴⁹   Minä sanoin: “Tuota syntiä. Kuinka paljon aviorikoksia ja ryyppäämistä ja kiroilua ja Herran Nimen turhaan lausumista tapahtuu tuossa noin 140 000 tai 150 000 tai ehkäpä 200 000 ihmisen laaksossa?”

³⁵⁰   Ja minä sanoin: “Viisisataa tai tuhat vuotta sitten siellä ei ollut mitään muuta kuin kaktuksia, mesquito-pensaikkoja ja kojootteja, jotka juoksivat siellä virran pesemällä hiekalla.” Ja minä sanoin: “Sellaiseksi Jumala sen teki.”

³⁵¹    “Mutta sitten tuli ihminen, ja mitä hän teki? Hän täytti maan saastalla. Kadut ovat täynnä törkyä, likaviemärit saastuttavat virrat.” He eivät voisi… Pojat, teidän on parasta olla juomatta tuota vettä. Te voisitte saada siitä mitä tahansa. Katsokaa sitä. Eikä ainoastaan täällä vaan ympäri maailman. Koko asia on saastutettu.

³⁵²   Maailma ja luonto, (Jumala ole armollinen!) koko maailma on synnytyskivuissa. Maailma on yrittämässä, “se on synnytyskivuissa”, niin kuin Jesaja sanoi. Mitä varten? Se yrittää synnyttää uutta maailmaa Tuhatvuotisvaltakuntaa varten, josta kaikki synti on puhdistettu pois. Se yrittää synnyttää uutta maailmaa uusia ihmisiä varten, jotka eivät tee syntiä ja saastuta sitä. Oikein. Se on synnytyskivuissa. Siitä syystä me olemme synnytyskivuissa, synnyttääksemme Morsiamen Kristukselle. Kaikki on synnytyskivuissa ja voihkii. Katsokaahan, jotakin on tulossa tapahtumaan.

³⁵³   Ja tämä kuudes vitsaus aloittaa sen! Veli, maanjäristyksiä puhkeaa esiin, ja tähdet vapisevat, laavaa on purkautuva esiin, ja maa tulee uudistamaan itsensä. Uutta laavaa tulee pursumaan esiin maan keskustasta, sitä tullaan rutistelemaan ympäri ja ympäri ja ympäri, kun se pyörii avaruudessa.

³⁵⁴   Ja sanon teille, että yhtenä aamuna, kun Jeesus ja Hänen Morsiamensa ovat tuleva takaisin maan päälle, siellä tulee olemaan Jumalan Paratiisi. Oi! Nuo vanhat taistelijat tulevat käyskentelemään siellä ystäviensä ja rakkaittensa kanssa enkelijoukon laulujen täyttäessä ilman. Oi, “Hyvin tehty, sinä hyvä ja uskollinen palvelijani. Mene Herrasi iloon, joka on ollut valmistettuna sinua varten, sellaisena kun sen olisi pitänyt olla alussa, ennen kuin Eeva pani synnin pallon pyörimään.” Aamen! Kyllä.

³⁵⁵   Kuudes Sinetti tulee tekemään jotakin. Kyllä vaan! Koko maailma todella voihkii ja on kivuissa Tuhatvuotisenvaltakunnan ajanjaksoa varten.

³⁵⁶   No niin, tämä nykyinen on imeytetty täyteen saastaa. Niin kuin uskon äskettäin saarnanneeni täällä Tabernaakkelissa: Maailma on hajoamassa. Juuri niin on. Katsokaa, mikä on hajoamassa maailmassa. Kaikki siinä on hajoamassa. Varmasti on. Sen täytyy hajota. Kyllä vaan.

³⁵⁷   Katsokaa sen runkorakennetta! Sallikaa minun osoittaa teille syy, miksi maailman täytyy tehdä se. Tämän maapallon kuori, rauta, messinki ja muut materiaalit, on otettu pois tämän maan kuoresta sotia ja teollisuutta varten, kunnes se on aivan valmis. No niin, meillä ei koskaan aikaisemmin ole ollut tässä osassa maata maanjäristystä kuin vasta hiljattain, juuri tässä eräänä päivänä, näettehän, St.Louisissa ja sillä suunnalla. Sen kuori on tulossa niin ohueksi. He ovat ottaneet siitä kaiken pois. Näettekö?

³⁵⁸   Sen politiikka on niin saastunutta, että heidän joukostaan tuskin löytää yhtään rehellistä, sen järjestelmät. Sen moraali on niin alhaista, että heillä yksinkertaisesti ei ole mitään moraalia. Siinä kaikki. Varmasti. Sen uskonto on syövän jäytämä. Kyllä vaan.

³⁵⁹   Hyvin pian on aika Kuudennen Sinetin avautua, ja kun se tapahtuu, oi, loppu! Morsian on lähtenyt. Kuningatar on mennyt ottamaan paikkansa. Häntä vihitään nyt Kuninkaalle, sillä aikaa kun tämä on meneillään. Ja Israelin jäännös on sinetöity ja valmiina menemään, ja sitten luonto vapautuu. Oi, millainen aika!

³⁶⁰   Huomatkaa Kuudennen Sinetin viimeisen jakeen avautuminen. Nuo, jotka olivat nauraneet Sanan saarnaamiselle, elävän Jumalan vahvistetun Sanan saarnaamiselle. Kun nuo profeetat seisoivat siellä ja tekivät ihmeitä, sulkivat auringon, ja kaikkea muuta, ja kaikkea muuta kautta aikojen. He huusivat kallioille ja vuorille, että ne kätkisivät heidät, kätkisivät heidät siltä Sanalta, jolle he olivat nauraneet, koska he saattoivat nähdä Hänen tulevan. “Kätkekää meidät Karitsan vihalta.” Hän on Sana, näettehän. He olivat nauraneet Sanalle, ja tässä Sana oli ruumiillistuneena. Ja he tekivät Siitä pilaa, nauroivat heille, tekivät pilaa heistä. Ruumiillistunut Sana oli tullut esiin.

³⁶¹   Miksi he eivät katuneet? He eivät voineet, silloin oli liian myöhäistä. Niinpä he tiesivät, että rangaistus… He kuulevat sen. He olivat istuneet tämän kaltaisissa kokouksissa ja tiesivät siitä. Ja he tiesivät, että ne asiat, jotka nuo profeetat olivat ennustaneet, olivat suoraan heidän kasvojensa edessä, se asia, jonka he olivat hylänneet. He olivat halveksien hylänneet armon viimeisen kerran.

³⁶²   Ja kun te halveksitte laupeutta, ei ole jäljellä muuta kuin tuomio. Kun te ylenkatsotte armon, vain ajatelkaa sitä.

³⁶³   Ja siellä he olivat. Ei ollut mitään paikkaa minne he olisivat voineet mennä, ei mitään pakopaikkaa. Ja Raamattu sanoi tässä: “He huusivat kallioille ja vuorille: ‘Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät Hänen kasvoiltansa ja Karitsan vihalta.’” He olivat yrittäneet katua, mutta Karitsa oli tullut vaatimaan omansa. Ja he huusivat vuorille ja kallioille, he rukoilivat, mutta he rukoilivat liian myöhään.

³⁶⁴   Veljeni, sisareni, Jumalan hyvyys ja laupeus on ojennettu ihmisille. Israel on ollut sokaistuna nämä kaksituhatta vuotta, jotta se antaisi meille mahdollisuuden parannuksen tekoon. Oletteko te hylänneet tuon laupeuden? Oletteko hylänneet sen?

³⁶⁵   Ketä te oikeastaan olette? Mistä te olette tulleet ja minne te olette menossa? Te ette voi kysyä sitä lääkäriltänne. Te ette voi kysyä sitä keneltäkään maailmassa, eikä ole olemassa mitään kirjaa, jonka te voisitte lukea, ja joka voisi kertoa teille, kuka te olette, mistä te tulette ja minne te menette, kuin vain tämä Kirja.

³⁶⁶   Ja nyt, te tiedätte, jos teillä ei ole Karitsan Verta ottamaan teidän paikkanne, te näette, mihin te olette menossa. Niinpä, jos Jumala teki sen teidän puolestanne, niin vähintä mitä te voitte tehdä on se, että te vastaanotatte sen, mitä Hän on tehnyt. Siinä on kaikki, mitä Hän pyytää meitä tekemään.

³⁶⁷   Ja sen pohjalta, jos menen yhtään pidemmälle, minun on pakko tulla suoraan tuohon vitsaukseen. Se kuuluu huomeniltaiseen kokoukseen, enkä voi tehdä sitä. En voi mennä yhtään pidemmälle. Minä olen merkinnyt tänne ristin, pysähdy tähän. Niinpä sitten, minun täytyy odottaa huomiseen.

Kumartakaamme nyt päämme hetkeksi.

³⁶⁸   Jos te kalliit ystäväni ette ole vastaanottaneet tätä Jumalan rakkautta, josta puhun! Jos teillä ei ole… Kuunnelkaa tätä nyt tarkoin. Jos te ette ole vastaanottaneet Hänen rakkauttansa ja laupeuttansa, teidän täytyy kestää Hänen tuomionsa ja vihansa.

³⁶⁹   Nyt te tänä iltana olette samassa asemassa kuin Adam ja Eeva olivat Eedenin Puutarhassa. Teillä on oikeus vapaasti valita. Te voitte mennä Elämänpuulle tai te voitte valita tuomion. Mutta tänään, kun olette järjissänne ja tarpeeksi terveitä noustaksenne ja vastaanottaaksenne sen, niin miksi te ette tekisi sitä, jos ette ole tehneet sitä?

³⁷⁰   Onko täällä sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole vielä tehneet sitä? Jos niin on, niin haluaisitteko kohottaa kätenne ja sanoa: “Rukoile minun puolestani, veli Branham. Minä haluan tehdä sen nyt. Minä en halua tämän tulevan osakseni.” Muistakaa nyt, ystävät… Jumala siunatkoon teitä. Se on hyvä. Minulla on..

³⁷¹   Nämä eivät ole minun omia ideoitani tämän suhteen. Tämä ei ole sitä, mitä minä olen ajatellut. Tällä ei ole mitään tekemistä minun kanssani, Pyhä Henki tietää sen. Ja odottakaa vain, jos Herra suo, haluan huomenillalla näyttää teille erään salaisuuden, joka on ollut meneillään koko ajan juuri täällä, tässä kokouksessa. Epäilen kovasti, että te ette ole edes nähneet sitä, mitä on tapahtunut. Se on ollut jotakin, mikä on ollut suoraan teidän edessänne, ja olen tarkannut joka ilta sitä, niin että joku sanoisi: “Minä näen sen.” Näettekö?

³⁷²   Olkaa hyvät, älkää kääntäkö sitä pois, pyydän teitä, jos te ette ole kristittyjä, jos te ette ole Veren alla, jos te ette ole uudestisyntyneitä, jos te ette ole täytettyjä Pyhällä Hengellä.

³⁷³   Jos ette ole koskaan julkisesti tunnustaneet Jeesusta Kristusta, niin että tulisitte kastetuksi Hänen Nimessänsä, todistuksena Hänen kuolemastaan, hautaamisestaan ja ylösnousemuksestaan, jonka olette vastaanottaneet, niin vesi on valmiina. He ovat odottamassa. Te saatte kasteviitat täältä, ja kaikki on valmiina.

³⁷⁴   Kristus seisoo ojennetuin käsin vastaanottaakseen teidät. Tunnin kuluttua ei tuota laupeutta teille ehkä enää ole saatavana. Te voitte kääntää sen pois viimeisen kerran, eikä se enää koskaan tule koskettamaan teidän sydäntänne uudestaan. Kun te vielä voitte tehdä sen, niin miksi ette tekisi sitä? Nyt kun…

³⁷⁵   Tiedän, että on yleisesti tapana, että pyydetään ihmisiä tulemaan alttarille. Me teemme sen, ja se on täysin oikein. Tällä kerralla meillä on täällä alttarin ympärillä niin ahdasta, että en voisi tehdä sitä.

³⁷⁶   Mutta haluaisin sanoa tämän: Apostolisina päivinä he sanoivat: “Niin moni kuin uskoi, heidät kastettiin.” Jos te vain todella voitte, syvällä sydämessänne! Tässä on kaikki se, mitä se on. Se ei ole mielenliikutusta, vaikka tunteet säestävätkin sitä. Aivan samalla lailla kuin olen sanonut, etteivät tupakointi ja ryyppääminen ole syntiä, vaan synnille kuuluvia tuntomerkkejä. Se osoittaa, että te ette usko. Mutta kun te todella uskotte sydämessänne ja tiedätte, että… Kun te vastaanotatte sen koko sydämestänne juuri siellä, missä te istutte, niin jotakin tulee tapahtumaan, juuri siellä. Se tulee tapahtumaan.

³⁷⁷   Silloin te voitte seistä sen todistajana, että jotakin tapahtui. Sitten kävelkää veteen ja sanokaa: “Minä haluan osoittaa seurakunnalle, haluan todistaa, että otan paikkani Morsiamen kanssa. Seison nyt tässä tullakseni kastetuksi.”

³⁷⁸   Tiedän, että tänä iltana maailmassa on monia naisia, hienoja naisia, mutta kaipaan hirvittävästi nähdä yhtä heistä. Yksi heistä on minun vaimoni. Hän menee kotiin kanssani. Alussa hän ei ollut vaimoni, mutta hän tuli vaimokseni, kun hän otti minun nimeni.

³⁷⁹   Hän on tulossa. Maailmassa on paljon naisia, mutta Hän tulee noutamaan Vaimoansa. Häntä kutsutaan Hänen Nimensä perusteella. Ne, jotka ovat Kristuksessa, Jumala tulee tuomaan Hänen kanssaan. Kuinka me pääsemme siihen? “Yhden Hengen kautta me olemme kaikki kastetut yhteen Ruumiiseen.”

³⁸⁰   Nyt kun me rukoillemme, myös te rukoilkaa. Sisäpuolella tai ulkona, huoneissa on suuria ihmisryhmiä, jotka seisovat ulkopuolella, ulkona kaduilla. Mutta nyt ollessanne… Me emme voi kutsua teitä alttarille, mutta tehkää sydämenne alttariksi. Ja sydämessänne sanokaa: “Herra Jeesus, minä uskon tämän. Minä olen seissyt täällä ulkona tässä yöilmassa. Minä olen ollut tukehtumaisillani tässä pienessä huoneessa, minä istun täällä näiden ihmisten keskellä. Minä en halua olla… En voi menettää tätä, minulla ei ole varaa siihen.”

³⁸¹   Kaikki se, mitä minä kerroin teille eilen illalla, ja Herra tietää, että kerron Totuuden. “Minä en valehtele”, niin kuin Paavali sanoi. Tuo näky, tai mikä se olikin, minä seisoin siellä ja katselin ja koskettelin noita ihmisiä, jotka ovat edesmenneet. Se on aivan yhtä todellista kuin se, että seison täällä nyt. Älkää kadottako sitä, veli ja sisar raukkani, älkää tehkö sitä. Tiedän, että te olette kuulleet saarnaamista. Te olette kuulleet sitä ja tätä ja kertomuksia, kaikkea sitä, mutta kuunnelkaa, mitä minulla on sanottavana. Minä tiedän, että se on Totuus! Te vain… En osaa tehdä sitä yhtään selvemmäksi. Älkää menettäkö sitä! Se on kaikki teidän.

Nyt, rukoilkaamme.

³⁸²   Herra Jeesus, tässä edessäni on laatikollinen nenäliinoja, jotka edustavat sairaita ihmisiä. Minä rukoilen niiden yli laskemalla käteni niiden päälle, niin kuin Raamattu sanoi: “He veivät Paavalin ruumiilta nenäliinoja ja esiliinoja, ja saastaiset henget lähtivät ulos ihmisistä, ja tapahtui suuria merkkejä.”

³⁸³   Koska he olivat nähneet Paavalin, he tiesivät Jumalan Hengen olevan hänessä. He tiesivät, että hän oli omituinen mies, että ne asiat, joista hän puhui koskien Sanaa. Hän saattoi ottaa vanhan heprealaisen Sanan, heprealaiselta seurakunnalta, ja tuoda sen elämään ja asettaa sen paikalleen Kristuksessa. He tiesivät, että Jumala oli tuossa miehessä. He olivat nähneet Jumalan tekevän outoja ja mahtavia tekoja hänen kauttaan, kertoen ennalta asioita, jotka tapahtuivat sillä tavalla, he tiesivät, että hän oli Jumalan palvelija.

³⁸⁴   Herra, minä rukoilen, että Sinä kunnioittaisit näitä ihmisiä heidän Sanan kunnioituksen perusteella ja parantaisit heidät Jeesuksen tähden. Ja täällä kuulijakunnassa, Herra, istuu ihmisiä samalla tavoin kuin istuivat ne, jotka kuuntelivat apostoli Pietaria Helluntaipäivänä, kun hän meni takaisin Sanaan ja otti Sanan ja sanoi: “Joel sanoi, että viimeisinä päivinä nämä asiat tulisivat tapahtumaan, ja tämä on se.” Ja nuo kolmetuhatta uskoivat ja kastettiin.

³⁸⁵   Ja Isä, tänään me seisomme täällä Sinun armostasi, eikä ole kysymys joistakin erikoisista ihmisistä, vaan koska se on… Aivan niin kuin Leijonan tai Härän tai Miehen päinä, on Kotka Aika. Se on tämän hetken voitelu, hetken, jossa me elämme. Kyseessä on Pyhän Hangen työskentely erityisesti tätä aikaa varten, joka todistaa, ettei Jeesus ole kuollut. Ne ovat asioita, jotka Hän sanoi tekevänsä juuri ennen ehtoovalojen sammumista. Ja täällä me olemme nähneet Hänen tekevän sen koko matkan ajan. Me olemme nähneet, kuinka se on tullut tieteen todistamaksi, Hän antoi ottaa itsestään valokuvan, tuo suuri Tulipatsas, joka johti Israelin lapsia, joka kohtasi Paavalin tiellä.

³⁸⁶   Ja me tiedämme, että tämä sama Tulipatsas johti Moosesta siellä erämaassa. Tuon saman Tulipatsaan mukaan hän kirjoitti useita Raamatun kirjoja, sillä hänet oli voideltu Sanalla.

³⁸⁷   Tämä sama Tulipatsas tuli Paavalin ylle tiellä Damaskoon, ja hän kirjoitti monia Raamatun kirjoja, jota kutsutaan Jumalan Sanaksi. Ja nyt, Herra, tuo sama Tulipatsas.

³⁸⁸   Sanan ja tieteellisen tutkimuksen oikeaksi todistamana me näemme Sen täällä paljastamassa Herran Sanan.

³⁸⁹   Jumala, anna ihmisten nopeasti herätä. Herra, nopeasti! Nuo, joiden nimet ovat Elämänkirjassa, kun tämä välähtää heidän polkunsa poikki, voikoot he nähdä, niin kuin tuo pahamaineinen nainen kaivolla tuona päivänä. Hän tunnisti sen nopeasti, ja hän tiesi, että se oli Kirjoitus.

³⁹⁰   Ja nyt Isä, minä rukoilen, että kaikki, jotka tällä kerralla tahtovat sydämessään vastaanottaa Sinut, selvittäisivät ikuisiksi ajoiksi tästä hetkestä alkaen sen, että he ovat lopettaneet synnin kanssa elämisen, ja nousevat nyt tekemään valmistuksia julkista tunnustusta varten kasteessa Jeesuksen Kristuksen Nimessä syntiensä anteeksi saamiseksi, voidakseen osoittaa, että he uskovat Jumalan antaneen heille anteeksi. He ottavat ylleen Jeesuksen Kristuksen Nimen.

³⁹¹   Sitten Isä, vuodata alas heidän päälleen Pyhän Hengen Öljy, että he voisivat tulla asetetuiksi Herran Jumalan palvelukseen, että he voisivat olla työntekijöitä tänä viimeisenä pahana aikana. Sillä me käsitämme, että meillä on vain vähän aikaa, ja Seurakunta voi mennä milloin tahansa.

³⁹²   Karitsa voi minä hetkenä tahansa jättää pyhäkön siellä ylhäällä, tai uhrin Valtaistuimen, ja astua esiin Jumalan Valtaistuimelta, jolla uhri on levännyt, ja sitten se on ohitse. Maailmalle ei ole enää mitään toivoa, se on loppunut. Sitten se menee maanjäristysten kourituksiin ja suuriin ravistuksiin, niin kuin tapahtui ylösnousemuksen yhteydessä.

³⁹³   Ja samalla tavoin kuin Kristuksen noustua haudasta, kun nuo pyhät nousivat, tuo sama asia tulee tapahtumaan. Herra, se voi tapahtua minä hetkenä tahansa. Me odotamme tuon iloisen päivän saapumista.

³⁹⁴   Ota lapsesi nyt kainaloosi, Isä. Vedä pienet karitsasi rintaasi vasten, suo se, ja ruoki heitä Sanalla, kunnes he ovat voimissaan palvelusta varten. Me jätämme heidät nyt Sinulle, Herra. Vastaa tähän rukoukseen.

³⁹⁵   Sinä sanoit Isä, Markuksen yhdennessätoista luvussa: “Kun te seisotte rukoilemassa, uskokaa, että saatte sen, mitä te pyydätte, ja te olette saava sen.”

³⁹⁶   Ja koko sydämestäni Häntä kohtaan, joka on paljastanut näitä asioita näiden vuosien kuluessa, ja näitä Sinettejä täällä viimeisen viikon aikana, Minä uskon Sinua, Herra Jumala, että tuo Sinun lähestymisesi hetki on nyt lähellä, lähempänä kuin me todella ajattelemmekaan.

³⁹⁷   Ole hyvä ja anna rukoukseni tulla vastatuksi. Ja voikoon jokainen kutsuttu Jumalan lapsi, joka on kuulomatkan päässä täältä, tai sitten minne ääninauhat sattuvatkaan menemään, sillä hetkellä minä vaadin heitä Jumalan Valtakunnalle sen tiedon pohjalta, että tämä on paljastettu Sana. Anna ehtoovalojen loistaa, Isä. Minä jätän heidät Sinulle Jeesuksen Nimessä. Aamen.

³⁹⁸   Nyt kaikki te sisäpuolella tai ulkopuolella, jotka uskotte, ettekä ole koskaan tehneet julkista tunnustusta siitä, että te olette lopettaneet synnin kanssa, ja te haluatte Jumalan laupeudet ja olette vastaanottaneet ne Jeesuksessa Kristuksessa. Kasteallas… He ovat valmiina kastamaan kenet tahansa, joka haluaa tulla kastetuksi, tänään tai huomenna, tai juuri nyt, milloin tahansa se onkin.

³⁹⁹   Nautitteko te Kuudennesta Sinetistä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Näettekö, että se on nyt avattu? [“Aamen.”] Oletteko uskoneet sen? [“Aamen.”]

⁴⁰⁰   On sanottu: “Kuka uskoo meidän selostuksemme, ja kenelle Herran käsivarsi paljastetaan?” Jos te uskotte selostuksen, silloin Herran käsivarsi on paljastettu, tuo käsivarsi, Jumalan Sana on paljastettu.

⁴⁰¹   Jos Herra nyt suo, niin huomenaamulla tulen yrittämään parhaani vastatakseni noihin kysymyksiin. Tulen luultavasti käyttämään lopun yön tai suurimman osan siitä rukoilemalla niiden puolesta. Nukun noin tunnista kolmeen tuntiin yössä. Viime yönä en päässyt vuoteeseen ennen kuin kello oli lähes yksi, ja kello kolmelta olin tutkimassa. Näettekö? Näettekö?

⁴⁰²   Kerran minun täytyy vastata tästä. Niin se on. Me olemme liian lähellä hullutellaksemme tai olettaaksemme tai ollaksemme puolinaisia. Minun täytyy nähdä se ensin. Ja sitten kun näen sen, sen täytyy myös olla Sanassa. Ja tähän asti, Jumalan armosta, ne ovat olleet täydellisesti. Olen ottanut sen koko matkan Sanan lävitse, te tiedätte sen, ja se on kaikki oikein sulautunut yhteen.

⁴⁰³   Ja sen täytyy olla NÄIN SANOO HERRA, koska se ei ole vain niin kuin minä sen sanon, oman tietoni mukaan, mutta Herran Sana on NÄIN SANOO HERRA. Ja tässä ottaa Sana sen, mitä Hän on antanut minulle, ja sulauttaa sen yhteen ja näyttää sen, joten te tiedätte itse, että se on NÄIN SANOO HERRA.

⁴⁰⁴   Tässä Sana sanoo niin, ja sitten se ilmestys, jonka Hän antaa minulle, on vastoin sitä, mitä kukaan meistä on koskaan ajatellut. Ainakin vastoin sitä, mitä minä olen ajatellut, koska en koskaan mennyt siihen sillä tavalla. Mutta nyt, me näemme, että se liukuu oikein yhteen, ja mitä se on? Se on NÄIN SANOO HERRA. Se on tarkalleen niin. Se on paikka, joka on pidetty avoinna tähän hetkeen asti, ja sitten Herra tulee ja tuo sen esiin sillä tavalla. Niinpä te näette sen, siinä se on. Se on Herra. Oi, minä rakastan Häntä. Minä rakastan Häntä koko sydämestäni.

⁴⁰⁵   Muistakaa nyt te… Me emme voineet päästä alttarille. Useat olivat kohottaneet kätensä. Katsokaahan nyt, on kyse yksilökohtaisesta asiasta teidän kohdallanne. On kyse siitä, mitä te itse haluatte tehdä.

⁴⁰⁶   Tuo hetki on niin lähellä, että teidän tulisi ponnistella eteenpäin niin voimakkaasti kuin voitte, niin ettei teitä tarvitse vetää. Ponnistelkaa, yrittäkää päästä sisälle. “Herra, älä jätä minua ulos. Älä jätä minua ulos, Herra. Ovet ovat sulkeutumassa. Jos minä vain voisin päästä sisälle!”

⁴⁰⁷   Jumala tulee sulkemaan oven eräänä päivänä. Hän teki niin Nooan päivänä, ja he hakkasivat tuota ovea. [Veli Branham koputtaa saarnastuolia useita kertoja.] Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

⁴⁰⁸   Muistakaa nyt, Raamattu sanoi, että se tapahtui seitsemännellä vartiolla. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Jotkut nukkuvat ensimmäisellä vartiolla, toisella, kolmannella, neljännellä, viidennellä, kuudennella, seitsemännellä, mutta seitsemännellä vartiolla kuului huuto: “Ylkä tulee! Menkää ulos kohtaamaan Häntä.”

⁴⁰⁹   Nukkuvat neitsyet sanoivat: “Hei, minä haluaisin nyt saada vähän tuota Öljyä.”

⁴¹⁰   Morsian sanoi: “Minulla on tarpeeksi vain itseäni varten, tarpeeksi vain itseäni varten. Jos te haluatte sitä, niin menkää ja rukoilkaa lävitse.”

⁴¹¹   Ettekö te näe noita nukkuvia neitsyitä nyt? Katsokaa episkopaaleja, presbyteerejä, luterilaisia ja kaikkia, kuinka he yrittävät. Ja vaikeutena siinä on se, että sen sijaan, että yrittäisivät saada Pyhän Hengen, he yrittävät puhua kielillä.

⁴¹²   Ja monet heistä puhuvat kielillä ja häpeävät tulla tähän seurakuntaan, jotta heidän puolestaan rukoiltaisiin. He tahtovat minun tulevan heidän kotiinsa rukoilemaan heidän puolestaan. Ja kutsutteko te sitä Pyhäksi Hengeksi? Se on kielillä puhumista ilman Pyhää Henkeä. Näettekö?

⁴¹³   No niin, minä uskon Pyhän Hengen puhuvan kielillä. Te tiedätte, että uskon sen, näettehän. mutta siitä on myös olemassa väärennös. Kyllä vaan! Hengen hedelmät osoittavat, mistä on kysymys. Puun hedelmä todistaa, minkälainen puu se on. Ei puun parkki vaan hedelmä.

⁴¹⁴   Huomatkaa nyt. Kun nuo nukkuvat neitsyet tulivat, tuolla viimeisellä hetkellä, kun he sitten tulivat sisälle, he sanoivat: “Hyvä on, uskon, että minulla on se nyt. Uskon, että olen saanut sen. Kyllä, me olemme saamassa sen.”

⁴¹⁵   Minun on parasta olla sanomatta tätä, koska se voi aiheuttaa hämminkiä. Kun sanoin tässä eräänä päivänä Ylöstempauksesta, kuinka se tulisi… No niin, jos te sanotte voivanne ottaa sen vastaan, hyvä on. [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Tarkatkaa, tarkatkaa. Hyvä on, se on teidän asianne.

⁴¹⁶   Kun nukkuvat neitsyet ajattelivat rukoilleensa lävitse ja tulivat takaisin, Morsian oli jo mennyt. Se meni, eivätkä he tienneet sitä, kuin varas yöllä. Sitten he alkoivat kolkuttamaan ovea, ja mitä tapahtui? Mitä tapahtui? Heidät heitettiin ahdistuksen aikaan. Raamattu sanoi: “Siellä tulee olemaan itku ja valitus ja hammasten kiristely.” Onko se oikein?

⁴¹⁷   Milloin se tulee olemaan, veli, sisar? Minä en tiedä. Mutta… Se olen vain ehkä minä, näettehän nyt. Tämä on minun ajatukseni. Näettekö? Minä uskon, että se on niin lähellä. Joka päivä haluan… Minä vain yritän vaeltaa niin varovaisesti kuin pystyn. Näettekö? Ja nyt kun, te tiedätte, kun…

⁴¹⁸   Jotakin tapahtui tänään, ja näin jotakin tulevan esiin. Minä vain… En voinut edes hengittää. Siellä Hän oli seisten siellä, ja tuo Valo seisoi siellä, ja tässä se oli. Minä tiedän, että se on Totuus.

⁴¹⁹   Minä ajattelin: “Jumala, minä en voisi sanoa sitä. Minä en voi sanoa sitä. Minä en voi.” Minä yksinkertaisesti lähdin ulos huoneesta ja menin ulos ja kävelin edes takaisin. Minä ajattelin: “Oi, mitä minä voin tehdä?” Ja minun täytyy mennä kalastamaan tai jotakin ja minä… Oi, sinä… Minä en voi kertoa sitä teille! Näettekö?

⁴²⁰   Meillä on hienoa aikaa, eikö olekin? Ylistys Herralle! Aamen. Me olemme valtavassa ajassa, sillä minun sydämeni on tulvillaan onnea ja iloa!

⁴²¹   Mutta kun ajattelen tätä maailmaa ja niitä tuhansia, joiden tiedän olevan kadotettuja, noita mustia varjoja, silloin teidän sydämenne vuotaa verta. Mitä minä voin tehdä? Mitä te voitte tehdä? Te voitte aivan tuntea Pyhän Hengen huutavan sydämessänne. Kuten on täytynyt olla meidän Herramme kohdalla, kun Hän katseli Jerusalemin yli omaa kansaansa ja sanoi: “Jerusalem, Jerusalem, kuinka usein Minä olenkaan tahtonut hoivata sinua kuin kana poikuettaan, mutta sinä et tahtonut.” Te tunnette Pyhän Hengen sanovan: “Kuinka usein Minä olisinkaan koonnut teidät, mutta te ette tahtoneet.”

⁴²²   Me olemme täällä nyt aivan lähellä jotakin, ystävät. Mitä tahansa se onkin, Jumala tietää. Ei kukaan, kukaan ei tiedä, milloin se tulee tapahtumaan. Se on salaisuus. Kukaan ei tiedä, milloin se tulee tapahtumaan.

⁴²³   Mutta Jeesus sanoi meille: “Kun te näette näiden asioiden, kaikkien näiden asioiden.” Aivan niin kuin menin, kun vertasimme Kuudetta Sinettiä siihen, mitä Hän sanoi Matteuksen 24. luvussa. Muistakaa nyt, mitä Hän sanoi: “Kun te näette näiden asioiden alkavan tapahtua, silloin aika on ovella.” Tarkatkaa heti seuraavaa jaetta, jakeiden 30 ja 31 jälkeen, jakeet 32 ja 33.

⁴²⁴   Hän sanoi: “Ja Hän on lähettävä enkelinsä taivaiden neljälle kulmalle, neljälle tuulelle, kokoamaan Hänen valittunsa.” Onko se oikein?

Hän sanoi: “Nyt oppikaa…”

⁴²⁵   Muistakaa nyt, Hän pysähtyi juuri siihen. Hän ei jatkanut eteenpäin Kuudennen Sinetin jälkeen. Hän ei koskaan sanonut mitään Seitsemännestä. Hän puhui Ensimmäisestä, Toisesta, Kolmannesta, Neljännestä, Viidennestä ja Kuudennesta, mutta Hän pysähtyi siihen eikä koskaan maininnut mitään Seitsemännestä.

⁴²⁶   Tarkatkaa tuota seuraavaa asiaa, mitä Hän sanoi. “Nyt oppikaa vertauksesta.” Näettekö? Sitten Hän aloittaa vertaukset. Hän sanoi: “Nämä asiat tulevat tapahtumaan.”

⁴²⁷   Hän vastaa heille kolmeen kysymykseen: “Mitkä tulevat olemaan näiden merkkinä, ja mikä tulee olemaan Sinun tulemuksesi merkki, mikä tulee olemaan maailman lopun merkki?”

⁴²⁸   Ja Kuudes, siellä oli maailman loppu. Ja Seitsemännen kuuluessa Enkeli kohotti kätensä ja vannoi Hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, että aikaa ei ole enää oleva. Maa synnyttää uuden. Se on ohitse.

⁴²⁹   Ja tässä me olemme aivan ovella. Oi, minä vapisen! Ja mitä minun täytyy tehdä, Herra? Mitä muuta minä voin tehdä? Ja sitten, ajattelen sitä, kun näin tuon paikan ja nuo rakkaat ihmiset. Seisoin siellä katsellen itseäni ja ajattelin: “Oi, Jumala, he eivät saa menettää tätä. Minun tulisi työntää heitä. Minun täytyy tarttua kiinni kuulijoihin ja työntää heitä.” Te ette voi tehdä sitä! Te…

⁴³⁰   “Ja kukaan ei voi tulla, ellei Minun Isäni häntä vedä.” Mutta tässä meillä on yksi lohdutus: “Kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, ovat tuleva.”

⁴³¹   Mutta muut, jotka ovat tuolla tavoin riippuvaisia näistä organisaatioista. “Hän petti kaikki maan päällä asuvaiset, joiden nimi ei ollut kirjoitettuna Karitsan Elämänkirjassa, joka on teurastettu maailman perustamisesta lähtien.” Niinpä te näette, se on surullinen asia.

⁴³²   Ja ainoa asia, mitä te voitte tehdä, on pysyä oikein Sanan kanssa, ja tarkata vain, mitä tahansa Hän käskee tekemään, ja sitten tehdä se.

⁴³³   Mitä tahansa Hän käskee tehdä, tehkää se. Ja te katsotte sinne ja sanotte: “Hyvänen aika! He tekevät tämän ja sitten…” Oi, se on…

⁴³⁴   Te ette käsitä, millainen rasitus se on! Haluan nyt sanoa tämän. Oletan, että ääninauhat ovat poissa päältä. Monet ihmiset sanovat: “Veli Branham, tuon kaltaisen palvelustehtävän kanssa…” Minun täytyy olla tarkkana, koska ihmiset vain ottavat noita ääninauhoja ja yrittävät löytää niistä virheitä, tiedättehän. Niinpä kun he sanovat: “Veli Branham, toivoisimmepa, että meillä olisi tuollainen palvelustehtävä…” Te ette tiedä, mitä te sanotte. Rehellisesti sanoen, te ette tiedä, mitä siihen liittyy, veljet ja sisaret. Hyvänen aika, ja se vastuu, kun teillä on ihmisiä, jotka riippuvat kiinni siinä, mitä te sanotte. Muistakaa, jos te kerrotte heille jotakin väärää, Jumala tulee vaatimaan heidän verensä teidän käsistänne. Ajatelkaa sitten sitä. Se on kauhistuttava asia.

⁴³⁵   Niinpä olkaa mukavia ja rakastakaa Jeesusta koko sydämestänne. Olkaa vain yksinkertaisia. Älkää koskaan yrittäkö laskeskella mitään. Olkaa vain yksinkertaisia Jumalan edessä, koska mitä enemmän te yritätte laskeskella ja kuvata sitä, sen kauemmaksi te menette Hänestä. Vain yksinkertaisesti uskokaa Häntä.

Sanokaa: “Nyt, no niin, milloin Hän on tuleva?

⁴³⁶   Jos Hän tulee tänään, niin hyvä on. Jos Hän tulee kahdenkymmenen vuoden kuluttua, sillä ei ole väliä. Minä tulen vaeltamaan juuri sillä tavoin kuin nytkin, seuraten Häntä. “Herra, jos Sinä voit käyttää minua jossakin, tässä minä olen.” Jos se tapahtuu sadan vuoden kuluttua, jos minun lasten-, lasten-, lasten-, lastenlapseni yhä elävät nähdäkseen Hänen tulemuksensa. “Herra, en tiedä, milloin se tulee tapahtumaan, mutta salli minun vaeltaa oikein tänään, vain Sinun kanssasi, koska tulen nousemaan ylös tuona päivänä, aivan kuin olisin ottanut vain pienet nokkaunet jossakin.”

⁴³⁷   Tulen sinne, tuohon loistavaan Palatsiin siellä, tuohon Jumalan Kuningaskuntaan siellä, missä kaikki vanhat tulevat olemaan nuoria, missä heillä on jo valkoiset viitat yllään. Miehet ja naiset ovat muuttuneet kauniiksi, komeiksi miehiksi ja suloisiksi naisiksi. He seisovat siellä kaikessa nuoren naisen kauneudessa ja nuoret miehet samoin, eivätkä milloinkaan vanhene, eivätkä milloinkaan tee syntiä. Siellä ei voi koskaan olla mitään kateutta tai vihaa tai mitään muuta sellaista.

⁴³⁸   Uskon ääninauhojen olevan poissa päältä. Ja haluan puhu teille noin kolme tai neljä minuuttia, jos sopii? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Tämä on nyt vain henkilökohtaista, näettehän. Koska huomenna… Se tulee olemaan niin valtavaa, että uskon, että minun on parasta sanoa nyt se, mitä tulen sanomaan. Tämä on nyt vain meille. Olin juuri…

⁴³⁹   Te tiedätte, että minulla on vaimo, jota rakastan, ja se on Meda. Enkä olisi edes mennyt naimisiin hänen kanssaan, koska rakastin ensimmäistä vaimoani. Ja kuitenkin, niin paljon kuin pidinkin hänestä, en olisi mennyt naimisiin hänen kanssaan, ellei Jumala olisi käskenyt minua tekemään sitä. Ja te tunnette kertomuksen siitä, kuinka hän meni rukoilemaan, ja miten minä toimin, ja sitten Hän käski tarkalleen, mitä minun tuli tehdä, ja mennä naimisiin hänen kanssaan, ja Hän asetti ajan sille. Hän on suloinen nainen ja hän rukoilee puolestani tänä iltana. Siellä kotona kello on nyt kahdeksan, ja hän on luultavasti rukoilemassa juuri nyt.

⁴⁴⁰   Huomatkaa nyt. Eräänä päivänä hän sanoi minulle: “Bill, tahtoisin kysyä sinulta erään kysymyksen koskien Taivaasta.”

Ja minä sanoin: “Hyvä on, Meda, mikä se on?”

Hän sanoi: “Sinä tiedät minun rakastavan sinua.”

⁴⁴¹   Ja minä sanoin: “Kyllä.” Se oli heti sen jälkeen, kun tämä oli tapahtunut.

Hän sanoi: “Sinä tiedät, että myös Hope rakasti sinua.”

Ja minä sanoin: “Kyllä.”

⁴⁴²   Ja hän sanoi: “No niin, en usko, että minä olisin mustasukkainen, mutta Hope oli.” Ja hän sanoi: “Nyt kun me tulemme Taivaaseen… Ja sinä sanoit nähneesi hänet siellä.”

⁴⁴³   Ja minä sanoin: “Hän oli siellä. Minä näin hänet. Olen nähnyt hänet siellä kahdesti. Hän on siellä ja hän odottaa minua tulevaksi, samoin kuin Sharonkin. Näin hänet aivan samalla tavalla kuin katselen sinua. Olen nähnyt hänet siellä. Ja minä sanoin…”

⁴⁴⁴   Hän sanoi: “Hyvä on, kun me nyt tulemme sinne, niin kumpi tulee olemaan sinun vaimosi?”

⁴⁴⁵   Ja minä sanoin: “Te molemmat. Siellä ei tule olemaan mitään sellaista, kuitenkin te molemmat tulette olemaan.”

Hän sanoi: “En voi ymmärtää sitä.”

⁴⁴⁶   Ja minä sanoin: “No niin, kulta, istuhan alas ja anna minun selittää sinulle jotakin.” Minä sanoin: “Minä tiedän sinun rakastavan minua, ja sinä tiedät, miten minä arvostuksella ja kunnioituksella rakastan sinua. Sanokaamme nyt esimerkiksi, mitä jos minä pukeutuisin ja menisin kaupungille, ja joku pieni prostituoitu, todella sievä, tulisi ja kietoisi käsivartensa ympärilleni ja sanoisi: “Oi, veli Branham, minä todella rakastan sinua.” Ja alkaisi panna käsivarsiaan ympärilleni ja syleillä minua. Mitä sinä ajattelisit?”

Hän sanoi: “Enpä usko, että pitäisin siitä.”

⁴⁴⁷   Ja minä sanoin: “Haluan kysyä sinulta jotakin. Ketä sinä rakastaisit enemmän, jos se pitäisi ratkaista, minuako vai Herraa Jeesusta?” No niin, tämä on sellaista perheen keskinäistä puhetta.

⁴⁴⁸   Ja hän sanoi: “Herraa Jeesusta.” Hän sanoi: “Kyllä, Bill, niin paljon kuin rakastankin sinua, niin ennen kuin luopuisin Hänestä, luopuisin sinusta.”

⁴⁴⁹   Minä sanoin: “Kiitos, kultaseni. Olen iloinen kuullessani sinun sanovan sen.” Ja minä sanoin: “Nyt, mitä jos tuo sama pieni nainen tulisi Jeesuksen luo ja kietoisi kätensä Hänen ympärilleen ja sanoisi: ‘Jeesus, minä rakastan Sinua.’ Mitä sinä ajattelisit siitä?”

Hän sanoi: “Minä iloitsisin siitä.”

⁴⁵⁰   Näettekö, se muuttuu phileo-rakkaudesta agape-rakkaudeksi. Se on korkeampaa rakkautta. Eikä siellä ole mitään sellaista asiaa kuin aviomies ja vaimo, jotka kasvattavat lapsia, se kaikki on poissa. Naispuolisuus ja miespuolisuus, rauhaset ovat kaikki… Ne ovat kaikki samanlaisia. Siellä ei ole enää jäljellä mitään siitä. Siellä ei ole mitään sukupuolisia rauhasia, ei lainkaan. Näettekö? Te olette vain… Ajatelkaa vain itseänne ilman sukupuolisia rauhasia. Syy siihen, miksi ne pantiin meihin, oli maan kansoittamiseksi, näettehän. Mutta siellä, siellä ei tule olemaan mitään sellaista. Siellä ei tule olemaan miespuolisia tai naispuolisia rauhasia. Ei.

⁴⁵¹   Mutta Jumalan taiteen kuva tulee olemaan siellä. Se on tarkalleen oikein. Mutta me tulemme olemaan todella aitoja. Ei ollenkaan mitään phileo-rakkautta kaikki on agape-rakkautta. Sen vuoksi, vaimo ei tule olemaan mitään muuta kuin vain jokin rakastettava, joku, joka on teidän ja hän… Te kuulutte toinen toisellenne. Siellä ei ole mitään sellaista asiaa kuin aviomies. Ei, se ei ole edes… Näettekö, tuota phileo-osuutta ei ole siellä laisinkaan. Katsokaahan, siellä ei voi olla mitään sellaista kuin mustasukkaisuus. Siellä ei ole mitään, mistä voisi olla mustasukkainen. Siellä ei ole mitään sellaista asiaa. Te ette tule koskaan tuntemaan mitään sellaista, vain mukavia nuoria miehiä ja nuoria naisia, jotka elävät siellä.

Ja sitten sen jälkeen hän sanoi: “Minä näen sen nyt, Bill.”

Minä sanoin: “Kyllä.”

⁴⁵²   Haluan nyt kertoa teille erään pienen tapahtuman. Tämä oli uni, ja olin unessa. Ja nyt, en ole koskaan aikaisemmin kertonut tätä julkisesti. Kerroin sen parille ihmiselle, mutta en tiedä koskaan aikaisemmin kertoneeni sitä julkisesti.

⁴⁵³   Näin unta noin kuukausi tuon jälkeen, että seisoin eräänä päivänä ja katselin tuota suurta aikaa, kun… Ei nyt tuomiota. Minä en usko, että seurakunta, tarkoitan Morsian, on koskaan menevä tuomiolle. Mutta minä olin siellä, kun kruunuja annettiin. Ja siellä oli suuri Valtaistuin, ja Jeesus ja tilastoa pitävä enkeli ja kaikki seisoivat siellä. Ja siellä oli valkoisesta norsunluusta tehdyt portaat, jotka aivan kuin laskeutuivat alaspäin tällä tavalla ympyrän muotoisena, niin että kaikki tämä suuri joukko, joka seisoi siellä, saattoi nähdä, mitä oli tapahtumassa.

⁴⁵⁴   Ja minä seisoin siellä taustalla, kaukana toisella sivulla. Ja minä vain seisoin siellä ilman ajatustakaan, että minun täytyisi kävellä noita askelmia. Seisoin siellä. Ja näin…

⁴⁵⁵   Tilastoa pitävä enkeli kutsui jonkun määrätyn nimen, ja minä tiesin, tunsin tuon nimen. Ja minä katsoin, ja sieltä jostakin kauempaa käveli esiin veli tai sisar ja käveli tänne ylös sillä tavalla, ja tilastoa pitävä enkeli seisoi siellä Kristuksen vieressä. Se on nyt vain uni. Ja minä katselin, ja heidän nimensä olivat siellä, Se löytyi Elämänkirjasta. Sitten Hän katsoi heitä ja sanoi: “Hyvin tehty, minun hyvä ja uskollinen palvelijani. Mene nyt sisälle.”

⁴⁵⁶   Katsoin sinne taakse, minne he menivät, ja siellä oli uusi maailma ja ilot. Sanottiin: “Mene Herrasi iloihin, jotka ovat olleet sinua varten maailman perustamisesta asti.” Ja “Oi”, minä ajattelin, “he menevät sinne ja kohtaavat toisensa ja iloitsevat ja kulkevat yli vuorten ja noissa suurissa paikoissa.”

⁴⁵⁷   Ja minä ajattelin: “Oi, eikö se olekin ihmeellistä! Kunnia! Halleluja!” Vain hypin ylös ja alas.

⁴⁵⁸   Ja sitten kuulin toista nimeä kutsuttavan ja sanoin: “Oi, hänet minä tunnen. Minä tunnen hänet. Siellä hän menee.” Ja katselin häntä.

“Mene Herrasi iloihin, sinä hyvä ja…”

“Oi”, minä sanoin, “ylistys Jumalalle! Ylistys Jumalalle!”

Aivan niin kuin he olisivat sanoneet: “Orman Neville”, näettehän.

⁴⁵⁹   Ja sitten sanoin: “Sehän on vanha veli Neville, siellä hän on.” Näettekö? Ja tässä hän tulee ulos väkijoukosta ja menee ylös.

⁴⁶⁰   Nyt Hän sanoo: “Mene Herrasi iloihin, jotka ovat valmistetut sinua varten ennen maailman perustamista. Mene sisälle.” Ja vanha veli Neville muuttui ja lähti sinne taakse huutaen ja hoilaten.

⁴⁶¹   Pojat, minä vain huusin ja sanoin: “Kunnia Jumalalle!” Seisoin siellä yksinäni pitäen hauskaa, kun katselin veljieni menemistä sisälle.

⁴⁶²   Ja tilastoa pitävä enkeli seisoi ja sanoi: “William Branham.”

⁴⁶³   En koskaan ajatellut, että minun täytyisi kävellä sinne. Niinpä sitten olin peloissani. Minä ajattelin: “Hyvänen aika, täytyykö minun tehdä se?” Niinpä lähdin kävelemään sinne, ja jokainen vain taputti minua olalle ja sanoi: “Hei, veli Branham.” “Jumala siunatkoon sinua, veli Branham” ja taputtivat olalleni, kun menin tuon suuren ihmisjoukon lävitse. He kaikki kurottautuivat taputtamaan minua sillä tavalla. [Veli Branham kuvailee taputtamalla itseään monta kertaa.] “Jumala siunatkoon sinua, veli.” “Jumala siunatkoon sinua, veli.”

⁴⁶⁴   Ja minä menin eteenpäin sanoen: “Kiitos, kiitos, kiitos”, aivan kuin jostakin kokouksesta ulos tultaessa, tiedättehän.

⁴⁶⁵   Ja minun täytyisi kävellä ylös nämä suuret norsunluiset askelmat. Ja lähdin kävelemään ylös, ja juuri kun olin noussut ensimmäiselle askelmalle, minä pysähdyin ja ajattelin… Ja katsoin Hänen kasvojaan. Ajattelin: “Haluan nähdä Hänet kunnolla tällä tavalla.” Ja minä pysähdyin.

⁴⁶⁶   Ja minun käteni oli tällä tavalla ja tunsin jonkin liukuvan kainalooni, ja se oli jonkun toisen käsivarsi. Ja käännyin katsomaan, ja siinä seisoi Hope, nuo suuret mustat silmät, ja tuo tumma tukka riippuen alhaalla selässä, valkoinen viitta yllään, ja katsoi ylöspäin minuun sillä tavalla. Ja minä sanoin: “Hope!”

⁴⁶⁷   Ja tunsin jonkun koskettavan toista käsivarttani, ja kääntyessäni katsomaan, siellä oli Meda. Nuo tummat silmät katsoivat ylös, ja tuo musta tukka riippui alhaalla, ja hänellä oli valkoinen viitta yllään. Ja minä sanoin: “Meda!”

⁴⁶⁸   Ja he katsoivat toisiansa, tiedättehän, sillä tavalla. Pidin heitä molempia kädestä, ja tässä me menimme kävellen Kotiin.

⁴⁶⁹   Minä heräsin. Oi, minä heräsin. Ja nousin ylös ja istuuduin tuoliin ja itkin, tiedättehän. Minä ajattelin: “Oi Jumala, toivon, että se tulisi tapahtumaan tuolla tavoin.” Molemmat ovat olleet elämässä liittyneinä minuun, synnyttäneet lapsia ja muuta sellaista, ja tässä me olimme kävelemässä uuteen maailmaan, oi, missä kaikki on täydellistä.

⁴⁷⁰   Oi, se tulee olemaan ihmeellinen asia. Älkää menettäkö sitä, älkää menettäkö sitä! Jumalan armosta tehkää kaikki, mitä te voitte tehdä, ja silloin on oleva Jumalan asia huolehtia lopusta.

Minä rakastan Häntä, minä rakastan Häntä,
Koska Hän ensin rakasti mua
Ja osti pelastukseni Puul’ Golgatan.

⁴⁷¹   Laulakaamme se nyt uudestaan koko sydämestämme. Kohottakaa kätenne Jumalalle.

Minä rakastan Häntä,

⁴⁷²   [Veli Branham lähtee puhujanlavalta ja menee kuulijakunnan joukkoon rukoillakseen erään pyörätuolissa olevan naisen puolesta.]

…rakastan Häntä,
Koska Hän ensin rakasti mua,
Ja osto pelastukseni
Puul’ Golgatan

⁴⁷³   Hyvä on, nyt. Hän ei odottanut elävänsä yli kokouksen. Niin se on, mutta siellä hän nyt on molemmat kädet ilmassa ylistäen Jumalaa. Siksi viivyttelin täällä niin pitkän aikaa. Kerronpa teille, mitä oli tapahtumassa. Puhuin teille Medasta ja heistä. Ja tarkkasin nähdäkseni, mitä… Tarkkasin tuota Valoa, joka jatkuvasti kiersi edes takaisin ja meni sitten ja asettui hänen ylleen. Ja minä ajattelin: “Siinä se on.” Oi, eikö Hän olekin ihmeellinen. [Seurakunta iloitsee.]

Minä rakastan Häntä, minä rakastan Häntä,
Koska Hän ensin rakasti mua,
Ja osti pelastukseni
Puul’ Golgatan.

⁴⁷⁴   Nyt, sydämestämme [Veli Branham alkaa hyräilemään laulua Minä rakastan Häntä.] vain ajatelkaa Hänen hyvyyttään ja laupeuttaan.

Minä rakastan Häntä (Aamen!)
Koska Hän ensin rakasti…

⁴⁷⁵   Näettekö nyt, kuinka paljon parempi hän on? Aamen! Siinä se on. Nyt…?… Mene ja ole terve. Jumalan armo on ilmestynyt sinulle tehdäkseen sinut terveeksi. Aamen!

…Puul’ Golgatan.

Oi, kunnia Jumalalle!

Hyvä on, teidän pastorinne.

Minä…

⁴⁷⁶   [Joku sanoo: “Veli Branham, aletaanko huomenna kello puoli kymmenen?”] Puoli kymmenen. Kello yhdeksältä, suunnilleen silloin. [“Aamiaisen jälkeen. Yhdeksältä.”] Te aloitatte yhdeksältä. Minä aloitan puoli kymmeneltä.

.