63-0320 KOLMAS SINETTI
(Third Seal, The)
Jeffersonville, Indiana, USA, 20.3.1963
1 Hyvää iltaa ystävät. Seiskäämme nyt hetki rukoillaksemme. Me kumarramme päämme.
2 Taivaallinen Isämme, kun me kuulemme tuon kauniin laulun, me ajattelemme, Herra, että Sinä olet lähellä. Ja me rukoilemme, että Sinä vastaanottaisit meidät tänä iltana Sinun lapsinasi, antaisit anteeksi kaikki meidän syntimme ja rikkomuksemme ja antaisit meille Sinun siunauksistasi, sillä me olemme tarpeessa olevia ihmisiä.
3 Ja tässä suuressa hetkessä, jossa me nyt elämme ja näemme, että se vuosi vuodelta tulee maailmalle pimeämmäksi ja pimeämmäksi, ja Herran tulemuksen tulevan kirkkaammaksi ja kirkkaammaksi, kun Hän paljastaa itsensä Sanassansa ja julkitulemisessaan. Me olemme tulleet uudestaan tänä iltana, Herra, tähän kokoukseen ja rukoillaksemme, että Sinä avaisit meille, Herra, tämän Kirjan Kolmannen Sinetin, että voisimme tietää sen, että voisimme tietää, miten toimia ja miten elää ja miten voisimme olla parempia kristittyjä.
4 Minä rukoilen, Jumala, että Sinä panisit jokaisen, joka ei täällä tänä iltana ole kristitty, ymmärtämään, että he tarvitsevat Sinua. Suo se. Ja minä rukoilen, Taivaallinen Isä, että jokainen uudestisyntynyt kristitty tulisi käsittämään, että hänen täytyy elää lähempänä Sinua kuin aikaisemmin, niin että me voisimme kaikki olla yksimielisiä kristillisessä rakkaudessa ja uskossa.
5 Suo, että jokainen keskellämme oleva sairas henkilö parantuisi tänä iltana, Herra. He käsittävät tarvitsevansa Sinua. Ja minä rukoilen, Isä, että Sinä tulisit siunaamaan kaiken sen, mitä on tehty tai sanottu Sinun kunniaksesi ja kirkkaudeksesi. Jeesuksen Nimessä me pyydämme sitä. Aamen.
6 No niin, me olemme jälleen kokoontuneet yhteen tänä keskiviikkoiltana ja luotamme siihen, että Herra tänä iltana jälleen vuodattaa suuret siunauksensa Sanansa ylle. Olen tänään, kuten tavallista, tutkistellut ja yrittänyt ajatella asioita, jotka olisivat soveliaimpia sanoa, ja kuinka se tulisi sanoa, ja luotan siihen, että Herra antaa minulle tämän kirjoitetun Sanan tulkinnan ja tarkoituksen. Ja olen kiitollinen Hänelle siitä, mitä Hän on meille viikon aikana tehnyt, kun Hän on avannut nämä Sinetit.
7 Ja nyt, ehkäpä olisi hyvä asia, jos sunnuntaiaamuna… Tiedättehän, monta kertaa, vaikka meillä ei ole tarkoituksena tulla väärinymmärretyksi, mutta niin vain tapahtuu. Niinpä ehkä sunnuntaiaamuna, jos kaikki ne, joilla on mielessänsä kysymyksiä sen suhteen, voisivat kirjoittaa sen paperille ja panna sen lauantai-iltana tänne pöydälle, niin että voin nähdä, mitä siinä on, ja sitten yritän vastata teille siihen sunnuntaiaamuna, jos Herra suo. Uskon, että se olisi parempi kuin se, mitä olemme suunnitelleet, koska joskus se ymmärretään väärin, tiedättehän. Ja olisi parempi, että minä saisin sen sillä tavoin oikaistuksi. Se tulisi olemaan juuri niin kuin sen pitäisi olla, koska joskus…
8 Joku soitti minulle tänään ja sanoi, että… Hän soitti ja halusi tietää, oliko totta, että, kun Ylöstempaus tapahtuu, niin Jeffersonvillestä tulisi olemaan vain yksi ja yksi New Yorkista ja loput meren takaa. Näettekö, se vain ymmärrettiin väärin. Sitten joku sanoi, että jos Herra lauantai-iltana antaa meille viimeisen Sinetin, silloin Jeesus tulisi olemaan täällä sunnuntaiaamuna. Niinpä se on… te ette… se ei ole niin.
9 Me emme tiedä. Jos joku kertoo teille, että he tietävät, milloin Hän tulee, niin silloin te tiedätte, että he ovat alun alkaenkin väärässä, koska kukaan ei tiedä sitä. Mutta me haluamme elää tänään, niin kuin se tapahtuisi juuri nyt.
10 Minä yritän kääntää teidät ympäri hetkeksi, joten olkaapa valmiita. Minä uskon, että Jeesus on tuleva alle kolmen minuutin sisällä tästä hetkestä alkaen, Hänen ajanlaskunsa mukaisesti. Tiedättekö, kuinka pitkään se tulee kestämään? Noin kolmekymmentäviisi vuotta. Katsokaahan, tuhat vuotta on vain yksi päivä Hänen kanssaan.
11 Niinpä kun te kuulette jo apostolien siellä sanoneen: “Aika on lähellä.” Tuo apostoli sanoi täällä Ilmestyskirjassa: “Aika on lähellä.” Tiedättekö, kuinka kauan siitä on ollut? Se oli vain eilinen Jumalalle, ei edes kahtakaan päivää.
12 Ja te näette, että jos Hänen tulemukseensa on vähemmän kuin kolme minuuttia, niin se merkitsee meille kolmeakymmentä vuotta, tai jotakin sellaista. Katsokaa, mitä kolme minuuttia merkitsee Hänelle. Hän on jo nousemassa ylös tullakseen! Joskus, kun te luette täältä, Hän puhuu Sanan käsitteillä, ei meidän käsitteillämme.
13 Sitten jos minä tietäisin, että Hän tulisi huomenillalla, niin huomenna minä tulisin tutkimaan ja pyytäisin Häntä antamaan minulle Sanoman Neljättä Sinettiä varten ja minä tulisin tänne ja saarnaisin sen samalla tavalla. Näettekö? Jos Hän tulisi, niin minä haluan olla tekemässä silloin aivan samalla tavoin kuin mitä tekisin joka päivä. En tiedä mitään parempaa paikkaa, kuin tulla löydetyksi palveluspaikaltani. Niinpä me vain jatkamme eteenpäin samalla tavalla, kunnes Hän tulee.
14 Joskus lukiessamme, ja nyt, olkaa todella varovaisia. Kun te luette, saadessanne ääninauhoja, kuunnelkaa niitä todella tarkasti. Koska te tulette saamaan sen ääninauhalla. He ovat koesoittaneet nauhoja, ja ne ovat todella hyviä ja selviä. Niinpä te olette saava sen selvemmin silloin.
15 Nyt, toivon tänä iltana, että jokainen on rakastunut Kristukseen ja jokainen rakastaa Häntä.
16 Kerronpa teille, mikä joskus saa ihmiset ymmälle. Se tapahtuu silloin, kun joku tulee sisälle eikä ollut ensimmäisessä osassa kokousta, näettehän, ja sitten he kuulevat teidän viittaavan taaksepäin, käsittelevän jotakin aikaisemmin sanottua, he ottavat vain sen, mitä on sanottu, eivätkä saaneet tuota ensimmäistä osaa. Silloin se on heistä niin hämmentävää ja silloin he ajattelevat, että jotakin erilaista sanottiin, vaikkei se niin ole.
17 Niinpä jos teillä on joku kysymys, jota te ette ymmärrä, kirjoittakaa se vain paperille ja pankaa se tänne milloin tahansa tämän ja lauantai-illan välisenä aikana, ja minä yritän sunnuntaiaamuna… Jos se on saanut teidät ymmällenne, niin että te sanotte: “No niin, ihmettelenpä, mitä tämä tässä merkitsee. En käsittänyt sitä.” Tehän tiedätte, mitä minä tarkoitan. Sitten yritän vastata siihen teille sunnuntaiaamuna, jos Herra suo.
18 Nyt, tänä iltana me tulemme lukemaan uudestaan tästä siunatusta vanhasta Sanasta sen kuudennesta luvusta. Ja me aloitamme tänä iltana Kolmannen Sinetin kanssa. Ja se on viides jae, jakeet viisi ja kuusi.
19 Ja huomenillalla me päätämme nämä neljä ratsastajaa: valkoisen hevosen, punaisen hevosen, mustan hevosen ja kalpean hevosen.
20 Ja haluan sanoa tämän, että joka kerta, jopa tänä aamunakin noin… Minä nousen ylös todella hyvin varhain ja menen rukoukseen, kun vielä on rauhallista ja vain jatkan rukoilemista läpi päivän. Mutta aikaisin tänä aamuna Pyhä Henki tuli sinne, missä minä olin: Ja niin selvästi kuin olla voi, minä näin Kolmannen Sinetin avautuvan, juuri tarkalleen. No niin, Hän kuulee minua, tiedän sen, ja olen hyvin kiitollinen.
21 Nyt, muistakaa vain, että jotakin on tapahtumassa, ja toivon teidän näkevän sen. Näettekö? Jotakin on tapahtumassa. Minä vain haluaisin koetella tätä seurakuntaa kerran ja nähdä, voisivatko he itse asiassa nähdä sen, ennen kuin se todella on tapahtunut. Muistakaa nyt, muistakaa, mitä minä sanoin teille, ja Herra meitä auttakoon.
22 Nyt viidennestä jakeesta:
Ja kun hän oli avannut kolmannen sinetin, minä kuulin kolmannen olennon sanovan: Tule ja katso. Ja minä katsoin, ja katso musta hevonen, ja hänellä, joka sen selässä istui, oli kädessänsä vaaka.
Ja minä kuulin äänen neljän olennon keskellä sanovan: Mitta vehnää pennillä ja kolme mittaa ohraa pennillä ja katso, ettet vahingoita öljyä ja viiniä.
23 No niin, jotta voimme saada hieman taustaa tälle ja näille aikaisemmille Sineteille. Koska, aivan niin kuin seurakunta-ajanjaksoissakin, ne tavallaan jatkuvat toisensa päälle. Sillä tavalla ajanjaksot itse asiassa ovat Kirjoituksessa, yksi jatkuu toisen päälle. Aivan kuten portaita kiivettäessä, yksi jalka on alemmalla askelmalla, kun toinen on ylemmällä.
24 Nyt, tämä Sinetti… Se on sinetöity Lunastuksen Kirja. Ymmärtääkö jokainen sen? Ja tämä Kirja on sinetöity Seitsemällä Sinetillä. Se on seitsemästi sinetöity Kirja. Näettekö?
25 Muistakaa nyt, miten me kuvasimme sitä teille, ja otimme sen Jeremiasta ja kaikesta. Nyt, kun heille oli… He kirjoittivat sen tällä tavoin paperille, tai ei paperille, vaan se oli nahkaa. [Veli Branham kuvaa rullalle kiertämistä ja sinetöimistä paperinpalan avulla.] Ja he kiersivät sen rullalle tällä tavalla. Ja sitten sen pää jäi näkyviin ilmaisten, mitä siellä oli. Seuraava kierrettiin paikalleen rullalle samalla tavalla, ja sitten sen pää on tässä irti sillä tavalla, toinen niistä.
26 No niin, se oli seitsemästi sinetöity Kirja. Meillä ei ole ollut tämän kaltaisia kirjoja kuin vasta viime aikoina. Kirjat vanhaan aikaan olivat kirjakääröjä. Ne olivat kierretty rullalle. Ja sitten, kun he halusivat jonkun aiheen, kuten jos te rullalle kierretystä Raamatusta halusitte lukea Jesajan Kirjaa, teidän täytyi kiertää sitä auki voidaksenne lukea. Ja tämä on seitsemästi sinetöity Lunastuksen Kirja.
27 Ja me näemme, että Karitsa tulee esiin ja ottaa Kirjan Hänen kädestänsä, joka Valtaistuimella istuu, ja murtaa Sinetit ja vapauttaa Sinetit ihmisille.
28 Siellä nuo neljä olentoa, joista puhuimme seurakunta-ajanjaksoissa, ovat samat neljä olentoa. Te näette ne koko matkan kautta Kirjoitusten. Ja juuri ne kuuluttavat näiden Sinettien murtamisen. Ja me näemme, että se on Lunastuksen Kirja.
29 Sitten me menimme taaksepäin ja otimme Sukulunastajan nähdäksemme, millainen Hänen työnsä oli. Ja nyt kaikki nämä vuodet Kristus on ollut suorittamassa sukulunastajan työtä. Nyt kaikki ne, jotka ymmärtävät sen, sanokoot: “Aamen.” [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hän on ollut tekemässä sukulunastajan työtä.
30 Mutta on tuleva aika, jolloin lunastustyö tulee olemaan ohitse, ja kun lunastustyö on ohitse, silloin Hän jättää Jumalan Valtaistuimen, jossa Hän nyt istuu, mutta se ei ole Hänen Valtaistuimensa. “Hän, joka voittaa, on istuva Minun kanssani Minun Valtaistuimellani, niin kuin Minä olen voittanut ja istunut Isäni Valtaistuimella.” Se ei ole Hänen Valtaistuimensa. Se kuuluu Hengelle, Jumalalle. Kristus, Karitsa, se ei kuulu Hänelle. Hän on ruumiillistunut Jumala, joka on sama Jumala ruumiillistuneena. Nyt Hän nousee tuolta istuimelta.
31 Ensin tulee julistus: “Kuka on kykenevä tulemaan ja ottamaan tämän Lunastuksen Kirjan?” Näettekö, sillä koko lunastuksen suunnitelma Adamista alkaen, kaikki se, mitä Adam menetti.
32 Mitään ei ollut kadotettu ennen Adamia. Adamin jälkeen kaikki maassa oli menetetty. Kaikki maan luomakunnassa oli kadotettu, ja kaikki tuhoutui Adamin mukana, kun hän ylitti kuilun, niin ettei yksikään voinut päästä takaisin. Ei ollut mitään tapaa tehdä sitä. Ihminen, kun hän teki syntiä, ei jättänyt itseänsä varten minkäänlaista tietä takaisin.
33 Ja sitten kun kysyttiin tämä kysymys, niin Johannes, Ilmestyskirjan kirjoittaja, tuo profeetta Johannes oli näyssä ja näki sen, eikä Taivaassa ollut ketään ihmistä, ei ketään ihmistä maan päällä, ei ketään ihmistä maan alla, kukaan ei ollut edes arvollinen katsomaan tuohon Kirjaan. Ajatelkaapa nyt sitä! Sitten astuu esiin Karitsa, ja Hän ottaa tuon Kirjan. Nyt Johannesta pyydettiin olemaan enää itkemättä. Vanhin sanoi: “Katso, Juudan Leijona on voittanut ja Hän voi ottaa Kirjan ja avata Sen!” Niinpä Hän kääntyi nähdäkseen Leijonan ja näki Karitsan. Tuo vanhin sanoi: “Leijona on voittanut”, mutta, kun hän katsoi, hän näki Karitsan tulevan ulos Valtaistuimesta.
34 No niin, hän ei ollut huomannut sitä aikaisemmin. Miksi? Hän oli ollut siellä takana suorittamassa välittäjän työtään, sillä Hän oli vuotanut verta ihmisten puolesta ja esirukoillut ihmisten puolesta, kunnes tuo viimeinen sielu, joka oli pantu Karitsan Elämän Kirjaan ennen maailman perustamista, oli tullut sisälle. Siellä tulee olemaan vain niin monta heitä, ja siinä kaikki. Muut eivät edes halua tulla sisälle, heillä ei ole mitään kaipausta tulla sisälle. Niinpä sitten kun tuo viimeinen sielu tulee sisälle, silloin lunastuksen aika on päättynyt.
35 Silloin Karitsa tulee esiin vaatiakseen oikeuksiansa siihen, mitä Hän on lunastanut, ja se tarkoittaa koko luomakuntaa. Maa ja kaikki kuuluu Hänelle. Näettekö? Hän on lunastanut sen omalla Verellänsä. Ja kun Hän tulee esiin ottaakseen tämän Kirjan ja avatakseen sen, silloin Johannes ei enää itkenyt! Ja hän katsoi, ja tämä Karitsa oli teurastettu Karitsa. Se oli jo ollut tapettu, mutta oli uudestaan elossa. Nyt me voimme todeta, että teurastettu karitsa on verinen karitsa, joka vuotaa verta. Se oli tullut teurastetuksi. Sen jälkeen kun Se oli teurastettu, Se oli noussut ylös uudestaan ja istui Valtaistuimella, aivan takana, Valtaistuimen takana tällä tavalla, ja oli välittäjänä kaikkien niiden sielujen puolesta, jotka olisivat tuleva. Sitten kun tuo viimeinen oli täällä, ja se oli saatettu päätökseen, Jumalalla yhä oli Lunastuksen Kirja kädessänsä. No niin. Hän on vain nyt tekemässä sukulunastajan työtä.
36 Ja Ruut vain istui odottamassa, kunnes Booas oli tehnyt sukulaislunastajan työn. Muistatteko minun saarnanneen siitä äskettäin? Ruut poimii tähkiä, tai mitä hän tekikin, ja niin eteenpäin, kunnes viimeinen asia oli, että Ruut odottaa. Te muistatte, kuinka minä otin sen esikuvaksi Seurakunnasta. Kun Booas oli mennyt suorittamaan sukulunastajan työtä. Hän teki sen, potkaisi pois kenkänsä ja antoi todistuksen ja lunasti Naomin ja sitä kautta sai Ruutin. Niinpä Ruut vain odotti, koska hän oli jo tehnyt työnsä. Hän oli tehnyt kaikki nämä muut asiat, mutta nyt hän odotti. Ja Seurakunta odottaa, lepää (useimmat heistä ovat maan tomussa), sillä aikaa kun Hän on tekemässä sukulunastajan työtä.
37 Maailma on yhä tulossa pahemmaksi, ja synti ja sairaus ja vaikeudet ja kuolema ja murhe lisääntyvät. Jumalattomia miehiä ja jumalattomia naisia kuolee koko ajan. Syöpä tappaa heitä ja kaikki muu, koska he eivät voi saada tarpeeksi uskoa kurottautuakseen ja saadakseen siitä otetta.
38 Huomatkaa nyt, mutta sitten kun se kaikki oli ohitse, kun Hänen välitystyönsä oli tehty, Hän astuu esiin, ottaa Kirjan Hänen kädestänsä, ja silloin Johannes ja kaikki Taivaassa ja sielut alttarin alla alkoivat huutaa. Me saamme sen Kuudennessa Sinetissä uudestaan. Ja minkälainen riemu heillä olikaan. Vanhimmat lankesivat maahan ja pyhien rukoukset vuodatettiin. Sielut alttarin alla huusivat: “sinä olet arvollinen, koska Sinä olet lunastanut meidät Jumalalle, ja me menemme takaisin maan päälle elääksemme kuninkaina ja pappeina.” Oi siellä oli suuri…
39 Ja Johannes sanoi, että jokainen Taivaassa, kaikki maan alla ja kaikki kuulivat hänen ylistävän Jumalaa siitä. Johanneksen on täytynyt löytää sieltä oma nimensä, tiedättehän.
40 Sitten hän sanoi: “Hän on arvollinen ottamaan Lunastuksen Kirjan.” Nyt se ei enää kuulu Tuomarille. Se kuuluu Lunastajalle, ja Hän on jo suorittanut lunastustyön.
41 Nyt Hän tulee näyttämään seurakunnalle, mitä Hän teki. Näettekö? Sitten Hän ottaa… Mutta tuo Kirja on suljettu. Kukaan ei tiennyt siitä. He tiesivät, että se oli Lunastuksen Kirja, mutta se tulee paljastetuksi viimeisinä päivinä Ilmestyskirjan kymmenennen luvun mukaan. Seitsemäs Enkeli tulee antamaan siitä Sanoman, koska sanotaan, että Seitsemännen Enkelin äänen kuuluessa kaikki Jumalan salaisuudet tulevat päätökseensä hänen aikanansa. Sitten sen jälkeen kun se on paljastettu, tuo Enkeli, joka oli Kristus, tuli alas Taivaasta. Muistakaa nyt, tämä enkeli on maan päällä, sanansaattaja.
42 Alas tulee Kristus, te näette Hänet ilmestyskirjan kymmenennessä luvussa, ja panee toisen jalan maan päälle ja toisen meren päälle ja Hänen päänsä päällä on sateenkaari, Hänen silmänsä ja jalkansa ovat kuin tuli, ja niin edelleen. Hän kohottaa kätensä ja vannoo Hänen kauttansa, joka elää Valtaistuimella aina ja ikuisesti, että aikaa ei ole enää oleva. Ja kun Hän vannoo, seitsemän ukkosenjylinää puhuivat.
43 Ja kirjoittajan, jonka oletettiin kirjoittavat ylös, mitä hän näki, silloin kun Johannes otettiin ylös. Hän alkoi kirjoittaa sitä ylös. Hän sanoi: “Älä kirjoita sitä.” Koska… “Älä kirjoita sitä.” Hän sanoi: “Sinetöi se.” Mitä varten? “Sinetöi se. Älä sano sitä.” Näettekö? Se tullaan paljastamaan, mutta se ei ole edes kirjoitettuna Sanassa.
44 Ja sitten kun Hän alkoi avaamaan Sinettejä, me näemme, että ne kaikki olivat hyvin arvoituksellisia. Kun Hän avasi Ensimmäisen Sinetin, Johannes ajatteli: “No niin, tässä Hän nyt tulee sanomaan: ‘Ja on tapahtuva, että se-ja-se tulee ottamaan valtaistuimen, ja eräs tulee tekemään tätä, ja tämä tulee tekemään tuota.’”
45 Mutta kun se tapahtui, niin tässä lähti liikkeelle valkoinen hevonen ja sen selässä ratsastaja. Ja hänellä oli kädessään jousi, ja jonkin ajan kuluttua hänelle annettiin kruunu. Siinä kaikki.
46 Sitten Karitsa kääntyi takaisin ja irrotti Toisen Sinetin, ja tässä lähti punaisella hevosella ratsastaja. Ja hänelle annettiin miekka, ja hän tulisi sotimaan, ja hänelle annettiin suuri valta ottaa rauha maasta, niin että he tappaisivat toisiansa. Se oli yhä edelleen salaperäinen asia, (eikö ollutkin), kun Hän avasi sen.
47 Ja sitten se jatkuu edelleen ja sanottiin: “Niinä päivinä, juuri ennen näitä Seitsemää Ukkosenjylinää, kaikki salaisuudet täällä paljastetaan.”
48 Katsokaa nyt, sitten me näemme tutkittuamme sitä, että kautta ajanjaksojen meillä on ollut uskonpuhdistajia, ei profeettoja, uskonpuhdistajia. Kullakin on ollut oma tehtävänsä.
49 Samalla tavoin kuin puhelinasentaja ei ole sähköasentaja. Hän saattaa kyetä tekemään sitä jonkin verran, mutta jos mies kaivaa reikiä pylväille eikä ole koskaan vetänyt puhelinlinjoja, niin hänen on parasta olla tekemättä sitä. Mutta voi hän kyllä tehdä joitain korjaustöitä jossakin.
50 Mutta kun tuo todellinen asia tullaan paljastamaan viimeisinä päivinä viimeiselle seurakunnalle, niin Jumala on sanonut, että Hän lähettäisi meille Kirjoituksen mukaisesti. Ja me olemme tutkineet sitä läpikotaisin. Hän ennusti, että Elian Henki tulisi palaamaan jossakin henkilössä. No niin, uskon, että se on ollut hyvin selvää, ja me odotamme sen tapahtumista. Jossakin joku voideltu henkilö viimeisissä päivissä on astuva esiin. No niin, te tulette kuulemaan paljon fanaattisuutta ja kaikkea muuta, mutta joka vain yrittää… Kyseessä on vain perkele, joka yrittää tehdä tyhjäksi todellisen, kun hän tulee, näettekö. Mutta se tulee olemaan asianmukaisesti tunnistettu. Te tiedätte, millainen Elia oli, tarkatkaa sitä, ja silloin tulette tietämään. No niin, Valitut tulevat tietämään.
51 Eivät muut, he eivät totisesti tule tekemään sitä. He tulevat menemään sen ohitse miljoonan mailin päästä. Me olemme käyneet sen kaiken lävitse ja osoittaneet, kuinka he eivät tunteneet Johannesta, kuinka he eivät tunteneet Eliaa, kuinka he eivät tunteneet Jeesusta, kuinka he koko ajan kadottivat heidät kaikki, ja he tulevat tekemään saman asian, koska Raamattu sanoo, että he tulevat tekemään sen. Niinpä sitten, tuohon aikaan se tulee olemaan hyvin nöyrää. Se tulee olemaan niin yksinkertaista. Se on saava ihmiset lankeamaan siitä pois. Se on heille liian yksinkertaista. Me näemme, että aina kun ihmiset tulevat älykkäiksi ja koulutetuiksi ja tietävät kaiken, silloin he vain… Juuri senkaltaiset kadottavat sen. Te tiedätte, Näettekö?
52 Jeesus ei koskaan ottanut sen kaltaisia ihmisiä opetuslapsiksensa. Hän otti koulunkäymättömiä, kalastajia, jotka eivät olleet kosketuksessa heidän seurakuntiinsa ja asioihinsa. Hän otti vain tavallisia miehiä, veronkantajia, maanviljelijöitä, ja kalastajia ja niin edelleen, tekemään Hänen työtään, koska he tietävät, etteivät he ole mitään, ja silloin Hän voi tehdä heistä jotakin, näettehän. Niin kauan kuin he tietävät, etteivät he ole yhtään mitään, voi Jumala toimia.
53 Mutta kun he alkavat ajatella, että he tietävät jotakin, silloin te ette tiedä, niin kuin teidän tulisi tietää, sanoo Raamattu.
54 Me näemme, että niin on. Ja nyt me sitten näemme, että näiden salaisuuksien oletetaan tulevan paljastetuiksi.
55 Ja miksi eivät nämä toiset miehet tehneet sitä, Wesley, Luther ja nuo suuret uskonpuhdistajat, jotka toivat vanhurskauttamisen, pyhityksen ja helluntaiajanjakson Pyhän Hengen kasteineen ja muut asiat? Miksi he eivät saaneet näitä Sanomia? Miksi he eivät saaneet niitä? Koska he olivat uskonpuhdistajia. Näettekö?
56 Aivan samalla tavoin, toiselta puolelta katsottuna, oli ihmisiä, jotka tulivat sisään, ja joilla oli valta kuin kuninkailla, mutta jotka eivät olleet kuninkaita. Näettekö? Teidän täytyy huomioida Raamatun terminologia kaikessa. Näettehän? Tarkatkaa nyt. Mutta, nyt, syy, että kaikki nämä irtonaiset päät tuosta salaisesta osasta vanhurskauttamista, salaperäisestä osasta pyhitystä, salaperäisestä osasta Pyhän Hengen kasteesta. Ja miksi, minkä kaltaisen… Söikö Eeva omenan vai söikö hän granaattiomenan vai jotakin muuta? Näettehän? Mikä oli käärmeen siemen? Onko kaste oikein Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimessä vai Jeesuksen Kristuksen Nimessä? Ja, oi, on satoja tuollaisia asioita, jotka ovat jääneet irralleen.
57 Sitten viimeisellä hetkellä tämä mies on tuleva ja paljastava asiat, tuova esiin Kirjoitukset. Se tulee olemaan oikealla tavalla tunnistettu. Kyllä vaan. No niin, se ei tule olemaan jokin valtavan suuri asia. Niin kuin näyttäisi täällä Raamatussa, että se tulisi olemaan jotakin suurta.
58 Kuinka paljon suurempaa sen oletettiin olleen silloin, kun Johannes tuli sinne kastamaan? Ajatelkaa nyt sitä, kuinka nuo profeetat koko matkan Jesajasta Malakiaan puhuivat kaikki siitä, millainen hän tulisi olemaan, kun hän tulisi. Ja kun hän tuli, hän oli vain yksinäinen, vanha, koulunkäymätön mies, kasvot parran peitossa ja hiukset takkuisina ja vanha lampaannahan palanen kiedottuna ympärilleen, ilman minkäänlaista koulutusta. Hän ei ollut koskaan elämässään käynyt päivääkään koulua, niin pitkälti kuin me tiedämme. Ja tässä hän tulee erämaasta eikä ollut edes tervetullut saarnastuoliin, vaan hän seisoi siellä Jordan-virralla ja alkoi kutsua ihmisiä parannukseen. Voisitteko te kuvitella sellaista?
59 Raamattu sanoi, että tuona päivänä kaikki tulisi olemaan niin suurta, että kaikki korkeat paikat madallettaisiin ja matalat paikat nostettaisiin ylös, kyllä vaan, ja epätasaiset paikat tehtäisiin tasaisiksi.
60 Voin kuvitella näkeväni heidät siellä ja ajattelevan, että Johannes tulisi, tämä suuri Kristuksen edelläkävijä, ja ottaisi koko tuon erämaan ja tasoittaisi sen ja saisi sen jälleen kasvamaan ruohoa. Kuvittelen, että heillä oli se kaikki selvänä mielessään, samalla tavoin kuin heillä on se tänäänkin.
61 Mutta se oli niin nöyrää. Edes apostolit eivät nähneet sitä! He sanoivat: “Miksi Kirjoitukset sanovat, jos… Sinä olet nyt menossa sinne uhrattavaksi; mutta miksi Kirjoitukset sanovat, että Eliaan täytyy ensin tulla?”
62 Hän sanoi: “Hän on jo tullut, ettekä te tienneet sitä.” Ja Ihmisen Poika, he tulisivat tekemään samoin Hänelle, mutta Hän sanoi: “He tekivät Johannekselle niin kuin pitikin tehdä. Ja he tekivät hänelle aivan niin kuin heidän oletettiinkin tekevän.” Ja Hän sanoi: “Samalla tavoin täytyy Ihmisen Pojan kärsiä.”
63 Arvelisin, ettei edes yksi kolmasosa kaikista juutalaisista tiennyt, että Jeesus Kristus oli maan päällä. He ovat voineet kuulla jostakin fanaatikosta siellä jossakin, mutta he eivät kiinnittäneet siihen mitään huomiota, vaan jatkoivat vain edelleen. “Hän tuli omiensa luo, ja Hänen omansa eivät vastaanottaneet Häntä.” Nyt siinä minä uskon jopa… No niin, ei sanota, että Hän olisi tuleva salaisesti.
64 Mutta Ylöstempaus tulee olemaan salainen! Niinpä, jos se oli niin salattua, kun Hän tuli, niin kuinka paljon vähemmän Ylöstempauksesta tullaan tietämään! He tulevat sanomaan: “Mutta minä ajattelin, että Ylöstempauksen oletettiin olevan ensin, ja nyt kaikki tämä tuomio on maan päällä!”
65 Hän sanoo: “Se on jo tapahtunut, ettekä te tienneet sitä.” Näettekö? Se tulee tapahtumaan niin, aivan niin kuin varas yöllä.
66 Aivan niin kuin tuossa lukemassani kirjassa, tiedättehän, mikä sen nimi olikaan? “Romeo ja Julia”, sehän se olikin, tai jotain sinnepäin? Hän asetti tikkaat jotenkin seinää vasten. Minä… Siitä on niin pitkä aika. Ja tuli, sai hänen…viedäkseen tuon naisen ulos yöaikaan.
67 No niin, sillä tavalla se tulee tapahtumaan, ja he tulevat olemaan poissa. Ei niin että alas lähetettäisiin joukko enkeleitä lapioiden kanssa kaivamaan ylös hautoja. Raamattu sanoo, että meidät tullaan muuttamaan, ennen kuin te pystytte edes räpäyttämään silmiänne. Se on vain silmänräpäys. Se tulee kaikki olemaan ohitse niin nopeasti.
Te tulette sanomaan: “Joku on hävinnyt.”
68 No niin, voin kuvitella, että jos me voisimme tänään tutkia koko maailman, niin maailmassa häviää viisisataa ihmistä joka päivä. He eivät tiedä heistä mitään. Heidät vain ilmoitetaan kadonneiksi.
Ei tule olemaan kovinkaan monia, jotka menevät tuossa Ylöstempauksessa.
69 No niin, en tahdo pelotella teitä, enkä usko, että se on oleva sillä tavalla, mutta haluan vain sanoa teille, mitä Hän sanoi, ja te tiedätte sen itsekin. “Niin kuin oli Nooan päivinä, jolloin kahdeksan sielua pelastettiin veden kautta…” Kahdeksan sielua koko maailmasta pelastettiin veden kautta.
70 Nyt te sanotte: “Hyvänen aika, ei ole mitään tarvetta, että minä edes yrittäisin.” Se osoittaa, ettei teillä ole sen kaltaista uskoa, mitä te tarvitsette.
71 Jos siellä tulee olemaan vain yksi, silloin minä tulen olemaan se, koska minä uskon Häneen. Sillä tavoin teidän tulee uskoa se. “Minä tulen olemaan se. Varmasti. Minä haluan elää niin lähellä Häntä, että tiedän Hänen tulevan ottamaan minut, kun Hän tulee. Minä uskon sen. Jos kaikki muut menettävät sen, minä tulen olemaan siellä Hänen armostansa, koska Hän lupasi sen minulle. Ja minä tiedän, että tulen olemaan siellä, koska Hän ei voi valehdella. Ja minä tiedän sieluni ja elämäni todistavan sen, ja minä yritän elää päivittäin ikään kuin Hän olisi tulossa. Niinpä minä tulen olemaan tuo yksi.” Tällä tavalla teidän tulee tuntea. “Jos siellä tulee olemaan kahdeksan, minä tulen olemaan yksi noista kahdeksasta. Jos siellä tulee olemaan viisisataa, minä tulen olemaan yksi noista viidestäsadasta. Muista minä en tiedä, mutta minä tulen olemaan yksi noista viidestäsadasta.” Näettekö? Sillä tavalla te haluatte muistaa sen. Näettekö?
72 Jos te ette muista sitä sillä tavalla, silloin teidän uskossanne on jotakin vikaa. Näettekö, silloin te ette vielä ole varma siitä, että te olette pelastuneet. Te vain arvailette sitä. Älkää tehkö sitä. Hyvä on.
73 Tällä tavoin me emme tule pääsemään tähän Sinettiin, emmehän? Hyvä on, minä haluan joka ilta… En tiedä, häiritseekö teitä, kun käytän teidän aikaanne. Me voisimme päästä lähtemään hieman aikaisemmin. Ei ole liian…
74 Näiden Sinettien paljastaminen, muistakaa, todellisuudessa se on vain yksi jae. Ensimmäinen kertoo sen ilmoittamisesta, toinen jae. Melkein kaikki lukemani mielipiteet asiasta, ja minä olen aina uskonut, niin kuin melkein jokainen heistä, että ensimmäinen hevosella ratsastaja oli alkuseurakunta. Mutta kun Pyhä Henki paljasti sen, se oli ehdottomasti sen vastakohta. Ja niinpä sitten, kaikessa se vain osoittaa, mistä siinä on kyse. Ja sitten minä yritän…
75 Nyt, tämä on minulle hyvin pyhää. Siksi mieluummin haluan vastata näihin kysymyksiin, ja yrittäkäämme saada jokainen ymmärtämään se oikein, samoin kuin ääninauhoillakin, niin että he tulevat ymmärtämään sen. Olen yrittänyt puhua hetken aikaa illasta saadakseni taustaa asialle, saadakseni ihmiset…
76 Sisälle ryntäilyä ja työntämistä, niin ei pitäisi tehdä. Näettehän? Mutta kun sitä tapahtuu, se on inhimillistä, ja täällä on kuuma, ja te olette rauhattomia.
77 Mutta te olette olleet hyvin, hyvin mukavia. Parhaiten käyttäytyviä ihmisiä, mitä Tabernaakkelissa olen nähnyt, on ollut näissä kokouksissa. On istuttu hiljaa, ja äidit ovat vieneet lapsensa hoitohuoneeseen, kun ne ovat alkaneet itkeä. Se on ollut hyvin mukavaa.
78 Mutta minä yritän pohjustaa sitä siihen asti, kunnes voin tuntea Hengen voitelun ylläni sanomaan nämä sanat, sanomaan se, mikä on paljastettu minulle. Ja sitten, jos minä teen virheen täällä kaikkien näiden ihmisten edessä, niin Hän korjaa minua sen suhteen, aivan varmasti. Minä haluan sen olevan oikein. Ei ole mitään tarvetta ottaa vain sitä, mitä te kuvittelette. Jokin on oikein, ja me haluanne sen. Me haluamme Jumalan antavan meille sen, mikä on oikein.
79 Niinpä nyt, me otimme nämä ratsastajat, kun ne tulivat esiin. Ensimmäinen hevonen, nyt, ja me käsitämme, että se oli antikristus, joka lähti liikkeelle. Ja sitten me totesimme eilen illalla, että tuo sama mies, joka lähti antikristuksena valkoisen hevosen kanssa, oli sama kuin se, joka oli eilen illalla miekan kanssa ja ratsasti ja tappoi ihmisiä.
80 No niin, on aina olemassa luonnollinen ja hengellinen. Ja Seurakunnan tähden, haluan antaa siitä esikuvan, juuri ennen kuin menemme tämän Sinetin avaamiseen.
81 Se, jonka Hän antoi minulle, on kirjoitettuna muistiin täällä. Minulla on täällä useita raamatunpaikkoja, seitsemän tai kahdeksan sivua, jotka koskevat sitä, ja kun viittaan siihen.
82 Pankaa merkille, minä haluan antaa esikuvan seurakunnasta ja tehdä sen niin selväksi, että teidän on pakko nähdä se. Ymmärrättekö?
83 No niin, Eedenin puutarhassa oli luonnollinen morsian. Muistatteko eilisiltaa? Tuo luonnollinen morsian, hän oli Adamin rakastettu, hän ei vielä ollut hänen vaimonsa, koska hän ei vielä ollut yhtynyt häneen vaimonansa.
84 Aivan samalla tavoin kuin Mariakin oli Joosefin vaimo, vaikkei tämä vielä koskaan ollut yhtynyt häneen. Hänen todettiin olevan raskaana. Näettekö?
85 Nyt, ennen kuin Adam yhtyi vaimoonsa, tämä oli vain hänen morsiamensa. Hyvä on. Ja me näemme, että Eeva lankesi Eedenin puutarhassa, koska hän ei pitänyt kiinni Jumalan Sanasta.
86 Jumala tiesi, että Saatana tulisi olemaan vapaana heidän keskuudessaan, joten Hän antoi heille suojamuurin, jonka takana heidän tuli pysyä. No niin, kuka tietäisi mitään parempaa suojaa kuin Jumala, jos Hänen tuli yrittää huolehtia omista lapsistansa?
87 Jos minä haluaisin pitää huolta pienestä Joosefistani, niin veli, tekisin kaikkeni. Ja jos tietäisin, että hänen elämänsä olisi riippuvainen siitä, ja kykenisin tekemään sen, ja jos sen tekemiseen tarvittaisiin neljäkymmentä jalkaa teräsbetonia, minä tekisin siitä yhdeksänkymmentä jalkaa paksun, jotta olisin varma.
88 Ja jos minä voin ajatella sillä tavalla pienestä pojastani hänen kuolevaisen elämänsä suhteen, vaikka uskonkin lapsen tulevan pelastumaan, niin kuinka paljon enemmän Jumala tekisi niin lapsellensa, joka tulisi olemaan iankaikkisesti kadotettu! Minkä taakse Hän hänet asettaisi? Hän asetti hänet oman Sanansa taakse. Niin kauan kuin te olette tuossa Sanassa, te olette turvassa. “Jos te pysytte Minussa, ja Minun sanani pysyvät teissä, pyytäkää silloin mitä te tahdotte.” Se on Sana.
89 Niinpä Eeva lähti kävelylle Puutarhaan ja törmäsi käärmeeseen, hyvin kiillotetun sorttiseen mieheen. Ja hän… Joka hän alkoi… No niin, tämä mies oli toisella puolella. Jumala elää, asuu ja toimii nöyryydessä, ei koskaan millään toisella tavalla. Nyt tämä pieni nöyrä nainen oli siellä kävelyllä, ja Saatana tuli viisaana, nokkelana, silotellun sorttisena miehenä ja halusi myydä hänelle tuon ohjelmansa.
90 Eikä ole väliä sillä, kuinka paljon Saatana oli hänen ympärillään, niin kauan kuin hän pysyi tämän Sanan takana, hän oli suojassa. [Veli Branham taputtaa Raamattua.] Näettekö? Niinpä tehköön Saatana mitä haluaa, te vain pysytte Sanan kanssa. Ei ole mitään merkitystä sillä.
“Mutta, sinähän olet sairas.”
“Hänen haavojensa kautta minä olen parannettu.”
“Mutta, sinä tulet kuoleman.”
“Hän tulee nostamaan minut ylös jälleen. Hän lupasi sen.”
91 Näettekö? Pysykää vain Sanan takana. Siinä kaikki. Kristus itse vetäytyi Sanan taakse: “On kirjoitettu…” No niin, pysykää Sanan takana.
92 Mutta Eeva, jotenkin hän alkoi antaa periksi, mutta hän ei koskaan tehnyt sitä kaikessa. Hän antoi periksi vain yhdessä pienessä sanonnassa, ja niin Saatana halusikin hänen tekevän. Hän sai hänet järkeilyn avulla tulemaan pois Jumalan lupauksen takaa.
Älkää koskaan yrittäkö järkeillä Jumalan Sanaa. Vain uskokaa Se! Näettekö?
93 Niinpä Eeva tuli pois Sanan takaa, ja ennen kuin Adam koskaan tuli tuntemaan häntä vaimonaan, hän oli jo Saatanan saastuttama!
94 Panitteko merkille? Kristuksen kanssa oli samoin. Tarkalleen! Lunastamista varten täytyi Jumalan olla siellä ensin! Panitteko merkille Mariaa? Ennen kuin hän tuli Joosefille, Pyhä Henki oli ollut siellä. Siitä tuli Lunastaja.
95 Nyt huomatkaa, luonnollinen nainen lankesi, ja Jumala valmisti tien, miten hän tulisi lunastetuksi. Vaikkakin nainen lankesi, Jumala valmisti tien.
96 Ensimmäinen nainen maan päällä lankesi, ennen kuin hän ja hänen miehensä olivat naimisissa. Hän lankesi järkeilyllä. Sen sijaan että olisi pysynyt Sanan kanssa, hän lankesi. Ja hän lankesi kuolemaan, iankaikkiseen eroon. Hän vei mukanansa miehensä ja kaiken muun, mitä maan päällä oli. Hän lankesi.
97 Mutta Jumala, täynnä laupeutta, valmisti tien, miten Hän lunastaisi tuon naisen. Ja nyt Hän lupasi hänelle, kertoi hänelle, että joskus tulevaisuudessa todellinen Sana olisi tuleva hänen luoksensa uudestaan. Todellinen Sana tultaisiin tekemään hänelle tunnetuksi. Muistakaa nyt se, koska Hän lupasi, että Kristus tulisi naisen kautta.
98 Kristus on Sana. Johanneksen ensimmäinen luku, ensimmäinen jae: “Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala.” “Ja Sana tuli lihaksi ja asui kanssamme.” Jumala asui kanssamme lihassa. Hän oli Sana.
99 Ennen kuin se on sana, se on ajatus. Ja ajatuksen täytyy tulla luoduksi. Hyvä on, joten Jumalan ajatukset tulivat luomakunnaksi, kun se puhuttiin, Sanan kautta. Se tapahtuu silloin, kun Hän esittää sen teille ajatuksena, teidän ajatuksenanne, ja se on paljastettu teille. Sitten se on yhä ajatus siihen asti, kunnes te puhutte sen. Se on syy…
100 Mooses meni ulos rukoilemaan. Tuo Tulipatsas oli hänen ympärillänsä. Ja Jumala sanoi: “Mene, kohota keppisi itää kohden ja kutsu kärpäsiä.”
101 Ei ollut mitään kärpäsiä, mutta hän meni ja kohotti keppinsä ja sanoi: “Tulkoon kärpäsiä.” Vielä ei ollut mitään kärpäsiä. Hän meni takaisin, mutta Sana, Jumalan ajatus oli jo puhuttu. Se on nyt Sana, ja sen täytyy tapahtua.
102 Ettekö te nyt näe, mitä Jeesus sanoi? “Jos te sanotte tälle vuorelle: ei jos Minä sanon tälle vuorelle, vaan jos te sanotte tälle vuorelle: ‘Siirry.’”
103 Ja luulen, että ensimmäiseksi Mooseksen aikana se, että yksi suuri vihreä kärpänen alkoi surista, ja jonkin ajan kuluttua niitä oli kaksi ja puoli kiloa neliömetrillä. Mistä ne tulivat? Jumala loi ne! Ettekö te näe…
104 Jumala voi hävittää tämän maailman tänä iltana hyttysillä, jos Hän tahtoo. Hänhän voi kasata hyttysiä aina kuuhun asti. Ainoa asia mitä Hänen täytyisi tehdä, olisi vain sanoa: “Tulkoon hyttysiä kuuhun asti.” Siinä olisi kaikki mitä tarvittaisiin. Ei kemikaaleja eikä mitään. Se vain jatkaisi kasvamista ja kasvamista.
105 Hän voi tehdä mitä Hän vain haluaa. Hän on Jumala, Luoja. Ainoa asia mitä Hänen täytyy tehdä, on vain puhua se. [Veli Branham napsauttaa sormiaan.] Kyllä. Hän on Luoja. Kun me nyt vain voisimme päästä käsittämään, kuinka suuri Hän on. Hän tekee mitä Hän haluaa tehdä.
106 Hän istuu siellä ylhäällä ja katselee ihmisiä, ja nämä pienet älyniekat järkeilevät, ettei ole olemassa mitään Jumalaa. Sehän on jälleen aivan samalla tavoin kuin oli Baabelissa.
107 Nyt, ne panemme merkille, kuinka Jumala sanoi Eevalle, että “niin pitkän ajan kuluttua Sana tulee takaisin luoksesi”. No niin, kuinka Eeva lankesi? Haluan luokkani näkevän sen. Mistä hän lankesi? Mistä Eeva lankesi? Sanasta. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Sanasta.”] Sanasta. Ja Jumala sanoi, että Hän tulisi valmistamaan tien, miten Hän lunastaisi hänet jälleen takaisin Sanaan. Hyvä on. Niin pitkän ajan jälkeen Sana tehtäisiin tunnetuksi hänelle. Hyvä on, Sana tulisi nyt yhtä tarkoitusta varten. Pitäkää nyt tiukasti kiinni siitä, mitä minä olen sanomassa. Sana tulisi hänelle yhtä tarkoitusta varten: lunastusta varten. Hyvä on.
108 Mutta siihen asti kunnes alkuperäisen Sanan aika olisi tulla, hänellä olisi korvike. Ymmärrättekö te sen nyt selvästi? Jumala sanoi, että Sana tulisi hänen luoksensa uudestaan, mutta siihen aikaan asti, kunnes Se saapuisi, Hän antaisi hänelle korvikkeen. Niinpä Hän antoi hänelle uhrin uhrattavaksi, tuon veren korvikkeen.
109 Nyt, se oli härkien, lampaiden ja vuohien verta eikä se ottanut pois hänen syntiänsä. Se ainoastaan peitti hänen syntinsä. Se ei lainkaan ottanut sitä pois. Se peitti sen, sillä se oli eläimen verta, ja eläimen veressä on eläimen elämä. Se oli korvikkeena siihen aikaan asti, kunnes todellinen… Pankaa nyt takit yllenne.
110 Todellinen inhimillinen Veri tulisi, samanlainen kuin inhimillisillä olennoilla on, kun Jumala tulisi lihaksi, ilman seksiä, neitsyestä. Neitseellinen syntymä tuotti sen. No niin, Jumalan Sanan lupaus tuli Vereksi, ja se tehtiin lihaksi Jeesuksen Kristuksen Pelastajan persoonassa. Härkien ja vuohien veri ja niin edelleen…
111 Mutta odottakaa nyt. Tässä Jumala antoi lupauksen ja sanoi, että se tulisi olemaan siellä, kun Se tulisi. “Hänen siemenensä tulisi murskaamaan käärmeen pään.” Nyt jos hänen siemenensä tulisi pelkästään Adamilta, tai niin kuin se oli tullut käärmeeltä, ja niin edelleen, silloin se tulisi yhä olemaan syntinen siemen.
112 Siksi Johannes itki. Ei ollut ketään ihmistä, koska jokainen ihminen oli kuilun toisella puolella. Mutta tulisi aika, jolloin tämän eläimen korvikeveri tultaisiin poistamaan, kun tuo todellinen lihaksi tullut Veri tulisi. Jumala, tehty lihaksi ja vereksi. Raamattu sanoo, että Hän oli sitä. Ensimmäinen Timoteuskirje 3:16: “Ja kiistatta suuri on jumalisuuden salaisuus. Jumala ilmaistu lihassa…” Kyllä. Neitseellinen syntymä teki sen.
113 No niin, lampaiden ja vuohien veri peitti synnin, mutta se ei voinut ottaa sitä pois, sillä se oli eläimen verta. Sen tuli olla riittävä, sen tuli olla korvike.
114 Ja he totisesti tottuivat tuohon korvikkeeseen, ja niin he vain jatkoivat edelleen sen kanssa.
115 Kun tuo todellinen luvattu Sana oli tehty ilmeiseksi Jeesuksessa Kristuksessa, joka todisti olevansa suuren Luojan, Jumalan, Poika, ja vahvisti itsensä olemalla Jumalan Elävä Sana. Hän todisti, että Hän oli sitä. Hän pystyi puhumaan asioita olemassaoloon.
116 Maailmassa ei ole inhimillistä olentoa tai jotakin muuta, mikä voisi tehdä niin. Maailmassa ei ole mitään, mikä voisi luoda paitsi Jumala. Perkele ei voi luoda. Hän voi vääristellä sitä, mikä on luotu, mutta hän ei voi luoda. Synti on vain vanhurskaus vääristeltynä. Tiedättekö te, mitä minä tarkoitan? Mikä valhe on? Se on totuus, joka on ilmaistu väärin. Mikä on aviorikos? Oikea, laillinen teko vääristeltynä. Kaikki synnissä… Synti on vain Totuus vääristeltynä. Nyt, hän ei voi luoda.
117 Mutta kun Kristus tuli, Hän todisti olevansa Luoja. Siinä oli tuo luvattu Veri. Jos te nyt haluatte lukea siitä, niin menkäämme siihen hetkeksi. Me tulemme joka tapauksessa tänä iltana käyttämään tähän aikaa.
118 Minä tulen hermostuneeksi, kun ajattelen, että jokainen haluaa mennä kotiin, tiedättehän. [Seurakunta sanoo: “Ei.”] Ottakaamme Apostolien tekojen toinen luku. Kiitos. Ja me vain…
119 Apostolien tekojen toinen luku, ja me tulemme näkemään, onko tämä oikein vai ei, todistettiinko Hänen olevan Jumalan. Apostolien tekojen toinen luku, ottakaamme täältä 22. jae. Pietari puhuu siinä Helluntaipäivänä.
Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen Nasaretilaisen, mies, josta Jumala vahvisti keskuudessanne ihmeteoilla, ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala teki hänen kauttansa teidän keskellänne, niin kuin te itse myös tiedätte.
120 “Mies, josta Jumala vahvisti keskuudessanne.” Juuri ne asiat, joita Hän teki, todistivat, että Hän oli Jumala. Tässä Pietari seisoo ja kertoo siitä tuolle Sanhedrinin neuvostolle.
121 Nikodeemus tiesi saman asian. Hän sanoi: “Rabbi, me kaikki tiedämme, että Sinä olet Jumalalta tullut opettaja, koska kukaan mies ei voi tehdä näitä asioita, ellei Hän ole Jumalasta.” He tiesivät sen.
122 Tarkatkaa nyt. Tämä oli luvattu Eevalle, mutta kun tuo todellinen Sana tuli hänelle, tälle Jumalan morsiamelle, heprealaiselle morsiamelle, tuo nainen kieltäytyi tunnistamasta sitä. Ja Hän pani hänet pois. Onko se oikein? Hän oli Jumalan morsian.
123 Te sanotte: “Mutta hehän eivät vielä edes olleet naimisissa.” Oikein, mutta Joosef aikoi panna Marian pois, ennen kuin he olivat naimisissa. Hänet oli kihlattu hänelle.
124 Ja kun Hän tuli, Sana, jonka Hän oli luvannut tulevan häntä varten, Hän löysi Israelin niin kietoutuneena korvikkeeseensa, ettei hän voinut ottaa vastaan todellista lupausta, joka oli luvattu, Sanaa, Kristusta.
125 Ehkä te ette käsitä sitä. Sallikaa minun kerrata se uudelleen. Haluan teidän käsittävän tämän.
126 Hänelle, (morsiamelle, Eevalle), oli luvattu lunastaja. Lunastaja tulisi olemaan Sana. Kun Sana tehtiin lihaksi, hän hylkäsi Sen. Hänelle oli annettu korvikkeita siihen asti, kunnes Lunastaja tulisi, ja kun Lunastaja tuli, hän halusi jatkaa korvikkeittensa kanssa ja hylkäsi todellisen Sanan. Näettekö sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Se oli tuo heprealainen morsian.
127 Niin teki Hän toisen Eevan, Morsiamen, kanssa, joka oli kaikkien hengellisesti elävien äiti. Näettekö? Eeva merkitsee kaikkien elävien äitiä. Eeva, kaikkien äiti, jotka elävät.
128 Kun Hän tuli heprealaiselle morsiamen luo, tämä oli kaikkien elävien äiti, mutta hän hylkäsi sen.
129 Luonnollinen Eeva lankesi Eedenin Puutarhassa kuuntelemalla Saatanan järkeilyä Jumalan Sanaa vastaan. Sillä tavoin hän lankesi. Hyvä on. Hän lankesi, koska hän teki sen.
130 Hengellinen Eeva, nyt, se on Seurakunta, Kristuksen Morsian. Hän ei langennut Eedenissä vaan Roomassa! Kun helluntaiseurakunta meni ja kuunteli Nikean kirkolliskokouksessa Rooman järkeilyä, sen sijaan että olisi pitänyt kiinni Sanasta, se lankesi, ja kaikki kuoli sen mukana ja sen ympäriltä. Nyt, aivan samoin kuin luonnollinen Eeva lankesi, samoin lankesi hengellinenkin Eeva. Jumalan Morsian lankesi Puutarhassa. Kristuksen Morsian lankesi Roomassa. Näettekö?
131 Huomatkaa, samalla järkeilyllä Jumalan Sanaa vastaan myös hänkin menetti hyveelliset oikeutensa Saatanalle. Me totesimme näitä Sinettejä murrettaessa, että se oli Saatana, ja se yhä on Saatana. Raamattu sanoi, että se on todellinen Saatanan istuin. Ja samalla tavoin kuin Eeva menetti hyveelliset oikeutensa ja antoi ne Saatanalle Eedenin Puutarhassa, samalla tavoin Seurakunta, Kristuksen Morsian, teki Roomassa, kun he vaihtoivat Raamatun heidän opinkappaleisiinsa ja järkeilyynsä. Näettekö tuon esikuvan? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]
132 Jos te vain seuraatte noita esikuvia, silloin teidän täytyy nähdä se oikein. Jos joskus olisin nähnyt oman varjoni, tietäisin suunnilleen, miltä minä näytän. Näettehän? Mutta jos te haluatte nähdä, mitä on tulossa, katsokaa sitä, mikä on ollut. Sillä kaikki entiset asiat olivat tulevien asioiden varjoja, sanoo Raamattu. Hyvä on.
133 Seurakunta menetti neitseellisen Sanansa, Jumalan Sanan, kun se myi Raamatun ja pani sinne miehen, joka sanoo, että kirkolla on oikeus muuttaa mitä tahansa he tahtovat muuttaa, ja he ovat tehneet niin. Ja Kristuksen Morsian, helluntaimorsian, myi hyveellisyytensä Nikeassa aivan samalla tavoin kuin Eevakin myi oman hyveensä Saatanalle Eedenin Puutarhassa. Tarkalleen. Hyvä on.
134 Jumala on luvannut tälle seurakunnalle, tälle helluntaiseurakunnalle, tietäen, että se tulisi tekemään sen; niin kuin Hän teki Eevallekin, Jumala on luvannut.
135 Helluntaiseurakunta, uskotteko te, että se myi esikoisoikeutensa, hyveensä, kun se meni sinne? Uskotteko sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Varmasti se teki niin! Mitä hyötyä silloin on jostakin uskontunnustuksesta, joka ei perustu tälle Raamatulle? Haluan jonkun löytävän, missä Raamatussa on niin kutsuttu Apostolinen Uskontunnustus, tai edes yksi sana siitä. Se on katolinen uskontunnustus eikä Apostolinen Uskontunnustus.
136 Lukekaa Apostolien teot 2:38. Se on Apostolinen Uskontunnustus! Sitä he ainakin koko ajan käyttivät. Joten jos te… Näettekö?
137 Niinpä he myivät esikoisoikeutensa. Eikä vain niin. Metodistit, baptistit, presbyteerit, helluntailaiset ja he kaikki loputkin ovat tehneet samoin. Se muodosti kirkkokunnan. Rooma sai hänet tekemään niin. Muodostettiin kirkkokunta ja sen pääksi pantiin mies , ja metodistit, baptistit, helluntailaiset ja he kaikki ovat tehneet saman asian. He ovat panneet jonkun miesryhmän sen pääksi. Ei ole väliä sillä, mitä Jumala sanoo, teidän on pakko tehdä se sillä tavalla kuin he käskevät, että se pitää tehdä.
138 Mistä siinä on kyse? Se ei ole mitään muuta maailmassa kuin hengellistä prostituutiota, vääräntyyppinen nainen; kyllä vaan, uskontunnustuksia, valehtelevia uskontunnustuksia, ihmistekoisia. Sitten hän tuli, kun seurakunta teki sen… Nyt minä todistan tämän. Hänestä tuli Jumalan silmissä huora. Uskotteko Raamatun sanovan niin? Kyllä vaan. Ja hänen tyttärensä ovat tehneet samoin.
139 Ilmestyskirjan 17. luvussa, jos haluatte merkitä sen muistiin, Johannes oli otettu Henkeen, ja hän näki suuren huoran istumassa… Me luimme sen eilen illalla… Ja siellä se istui seitsemällä kukkulalla ja on tehnyt aivan tarkalleen sen, mitä on sanottu, antaisi maailmalle haureuksiensa saastaisuuden. Onko se oikein? “Kaikki maan kuninkaat ovat harjoittaneet haureutta hänen kanssaan pettäen”, varastaneet, valehdelleet, maksaneet katumuksen harjoittamisesta, ja novenoja [maksettuja rukouksia] ja kaikkia muita asioita.
140 Muistakaa nyt, hänellä oli tyttäriä! Hyvä on, jos hänestä oli nyt tullut ruumis, ja organisaationallisten systeemien alla, niin silloin koko tuo systeemi on väärin. Ja jos Eeva, ollessaan tottelematon Jumalalle, heitti kaiken alapuoleltaan kuolemaan, niin jokainen seurakunta, joka organisoituu, heittää kaiken alaisuudessaan olevan kuolemaan. Juuri näin on! Tuo koko asia on mennyttä! Juuri tarkalleen niin Sana tässä sanoo! Lukekaa Ilmestyskirjan 17. luku. Raamattu sanoo, että Hän polttaisi hänet tulella ja kaikki hänen lapsensa hänen kanssaan. Oikein. Se merkitsee, että jokainen organisaationallinen systeemi tulee palamaan huoran kanssa.
141 Se kuulostaa suorasukaiselta, ja tiedän, että tulen kuulemaan siitä, ja haluankin kuulla siitä. Raamattu sanoo, että se on niin, ja silloin se on oikein.
142 Siitä tuli huora. Te voitte lukea siitä Ilmestyskirjan 17. luvusta. Mitä seurakunta teki? Se harjoitti haureutta omaa aviomiestään vastaan. “Mutta”, te sanotte, “ei, sehän on Raamattu.” Sana on Jumala! Jos te otatte yhden asian…
143 Haluaisitteko, että teidän vaimonne suutelisi jotakin toista miestä? Jos hän ei tekisikään mitään muuta kuin sen, niin te ette haluaisi hänen tekevän sitä. Hän todistaisi hänen uskottomuudestansa.
144 “Kuka tahansa, joka ottaa yhden sanan pois siitä tai lisää siihen yhden sanan.” Halleluja! Jumala haluaa vaimonsa puhtaana Sanan kanssa. [Veli Branham koputtaa saarnastuolia neljä kertaa.] Sillä tavalla seurakunnan täytyy olla.
145 Koska ei yhtään pistettä tai pilkkuakaan tule häviämään tuosta laista, tuosta Kirjasta, ennen kuin se on kaikki täytetty. Jeesus sanoi: “Sekä taivaat että maa tulevat katoamaan pois, mutta Minun Sanani ei tule koskaan katoamaan.”
146 Älkää antako Sille mitään yksityistä tulkintaa. Hän haluaa puhtaan, väärentämättömän, ei edes minkäälaista flirttailua. Minä en haluaisi vaimoni flirttailevan jonkun toisen miehen kanssa. Ja kun te alatte kuunnella minkäänlaista järkeilyä Sen ohitse, silloin te flirttailette Saatanan kanssa. Aamen! Eikö se saakin teistä tuntumaan uskonnolliselta? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Jumala haluaa teidän pysyvän saastuttamattomana. Pysykää tarkkaan tuon Sanan kanssa. Pysykää oikein Sen kanssa. Hyvä on.
147 Jumala lupasi hänelle, samalla tavoin kuin Hän teki Eevalle Eedenin Puutarhassa, tälle viimeiselle Eevalle täällä. Helluntaiseurakunta, seurakunnan alku, seurakunta itse, joka on kaikkien elävien ihmisten äiti, koska, niin kauan kuin he käyvät siellä. Mutta katsokaahan, kun he tulevat osallisiksi hänen synneistänsä, niin he kuolevat hänen kanssaan.
148 Sanotaan, että tässä tulee joku pikku kaveri, joka sanoo: “Minä haluan palvella Jumalaa.”
149 He sanovat: “Hyvä on, tässä on se, mitä sinun tulee tehdä. Mene tuonne huoneeseen tekemään parannus.”
“Hyvä on, minä tahdon tehdä sen.” “Kunnia Jumalalle.” Hän menee ja tekee parannuksen.
150 “Nyt, tule ja liity meihin.” Siinä se on teille. Siinä sitä oltiin. Siinä hän kuoli sen kanssa. Niin tämä Kirja opettaa, näettehän. Se ei ole, koska minä sanon niin, vaan koska Se sanoo niin täällä. Hyvä on.
151 No niin, Jumala on luvannut hänelle samalla tavoin kuin Hän teki Eevalle. Hän kertoi Eevalle, että olisi tuleva aika, jolloin Sana palaisi jälleen takaisin hänen luoksensa. Muistatteko te sitä? Se, mistä hän tuli kadotetuksi, tulisi ennalleen palautetuksi, koska on vain yksi asia, joka voi asettaa sen ennalleen, ja se on Sana. Tarkalleen!
152 Kuten sanoin, että jos te ammutte kiväärillä, niin jos te ette osu maaliin, niin ottakaa selvää, missä se lähti pois suunnasta. Teidän täytyy tulla takaisin siihen ja aloittaa uudestaan.
153 Ja jos te menette taaksepäin, te tulette Nikeaan. Sieltä teidän tulee aloittaa uudestaan, näettehän. Menkää takaisinpäin, pois noista organisaatioista, pois noista kaikista kirkkokunnista. Me olemme nähneet näiden Sinettien osoittavan sen täydellisesti.
154 Olen aina ihmetellyt, koko elämäni ajan, miksi olen ollut niin paljon organisaatiollisia systeemejä vastaan. Ei ihmisiä vastaan, ei. Ihmiset ovat aivan samanlaisia kuin minä ja te, tai kuka muu tahansa, vaan tuota systeemiä vastaan, kirkkokunnallista systeemiä vastaan. Minä näen sen juuri nyt tässä. Minä en koskaan tiennyt sitä kuin vasta nyt. Se on totta.
155 Jumala lupasi hengelliselle Eevalle saman asian kuin luonnolliselle Eevalle, että Sana tulisi uudestaan ennalleen asetetuksi hänelle. Viimeisissä päivissä Hän tulisi asettamaan Seurakunnan uudestaan ennalleen alkuperäiseen Sanaan.
156 Olkaa nyt todella tarkkaavaisia. Haluan, että te olette nyt varmoja. Jumala lupasi Eevalle, että tulisi aika, jolloin Sana tulisi asetetuksi ennalleen naisen siemenellä. Itse tämä Sana olisi tuleva siemeneksi. Ja kun hänelle annettiin korvike, hän riippui kiinni tuossa korvikkeessa. Ja kun Sana tuli hänen luoksensa, mitä hän teki? “Minä en halua sitä!” Se oli liian nöyrää. Se ei näyttänyt hänestä oikealta. Se ei ollut tarpeeksi siloteltua. “Tallissako? Voi hyvänen aika! Tuon kaltainen kaveriko, ei päivääkään koulussa? Minä en vastaanottaisi sitä. Tuo ei ole mikään Messias. Kaveri, jota kaikki potkivat ympäri tuolla tavalla, ja sitten kutsuako sitä Messiaaksi? Hän antaa panna rievun kasvoilleen ja lyödä itseänsä päähän. Ja Hänkö kutsui itseänsä profeetaksi? Todellinen profeetta nousisi ja…”
157 Itse asiassa he eivät tunteneet profeettoja. Jeesus sanoi niin. Hän sanoi: “Jos te olisitte tunteneet profeetat, te tuntisitte Minut.” Näin on.
158 Pankaa nyt merkille. Mutta kun Sana tuli hänen luoksensa, se oli juuri tarkalleen sillä tavalla, kuin Jumala sanoi sen tulevan, ja hänellä oli se hahmoteltuna jollakin toisella tavalla. Minä olen puhumassa morsiamesta, juutalaisesta morsiamesta, heprealaisesta morsiamesta. Se oli alusta alkaen Eeva. Sitten kun Se tuli, ei hän halunnut Sitä. Hän halusi pysyä korvikkeensa kanssa.
159 Nyt, Jumala lupasi hengelliselle Eevalle Helluntaina, Hän sanoi hänelle jopa ennen kuin se tapahtui, 400 vuotta ennen kuin seurakunta edes lankesi, että he tulisivat lankeamaan pois, ja että he tulisivat tekemään sen, minkä ovat tehneet, mutta Hän lupasi, että viimeisissä päivissä Hän tulisi lähettämään Sanan uudestaan.
160 Jeesus puhui saman asian, kun Hän oli maan päällä. Hän tulisi lähettämään sen uudestaan, ja mitä se tulisi löytämään? Se löytäisi saman asian, jonka se löysi ensimmäisellä kerralla. Oikein. He haluavat korvikkeensa. He tahtovat omat kirkkokuntansa. He tahtovat uskontunnustuksensa. He tahtovat elää juuri niin kuin haluavat ja sanoa: “Mutta minä olen se-ja-se. Minä kuulun siihen-ja-siihen.” Ei ole mitään merkitystä sillä, mitä Jumala on tekemässä, ja kuinka paljon Hän julkituo itsensä. Hän voi herättää kuolleen. Hän voi kertoa sydämen salaisuudet. Hän voi tehdä mitä tahansa, mitä Raamattu sanoi Hänen tulevan tekemään. Sillä ei ole mitään merkitystä. “Jos se ei ole yhteydessä minun organisaatiooni, silloin se ei ole yhtään mitään.”
161 Saman asia heprealaismorsiankin teki. Niin on, näettehän? He kuuntelivat omaa korvikettansa, ja Jumala oli luvannut heille todellisen. Ja kun todellinen tuli, he eivät tahtoneet sitä. Se oli liian nöyrää.
162 Nyt samoin on tänään. Kun se nousee näyttämölle… Jos Jumala sanoi Malakia neljässä, että Hän lähettäisi viimeisinä päivinä Sanoman, joka tulisi asettamaan ennalleen. Joel sanoi: “Minä tulen asettamaan ennalleen kaikki ne vuodet.” Kaiken sen, mitä Rooma oli syönyt, ja kaiken sen, mitä metodistit söivät, ja kaiken sen, mitä baptistit söivät pois tuosta alkuperäisestä helluntaioksasta. Jumala sanoi: “Minä tulen palauttamaan sen entiselleen viimeisinä päivinä.” Oikein.
163 Ja Hän voi lähettää meille sen kaltaisen henkilön, joka tulee olemaan… Ainoa, kenelle Jumala koskaan lähetti Sanansa, oli profeetta, ei uskonpuhdistajille, profeetoille. Silloin ei ollut sen aika. Nyt ollaan tulossa tuohon hetkeen, ja me odotamme sen tulemista. Se tulee olemaan niin nöyrää ja vaatimatonta ja niin… Hyvänen aika!
164 Luuletteko te noiden aristokraattisten metodistien, baptistien, presbyteerien ja helluntailaisten koskaan tulevan vastaanottamaan sitä?
“Oi”, te sanotte: “helluntailaiset?”
165 Helluntailaiset ovat laodikealaisia. “Rikkaita, eivätkä tarvitse mitään.”
166 Sana sanoo: “Sinä et tiedä, että olet köyhä.” Te voitte rakentaa miljoonien dollarien rakennuksia, mutta te olette yhä köyhiä, hengellisesti köyhiä.
Te sanotte: “Minä näen sen kaiken.”
“Sinä olet sokea!”
“Hyvä on”, te sanotte, “siunattu Jumala, minä olen peitetty.”
“Alaston!”
“Mutta minä olen varma, että meidän poikanne. Meillä on seminaareja. Me…”
167 “Eikä tiedä sitä.” Se on juuri päinvastoin. Nyt, jos Raamattu sanoo, että Laodikean seurakunta tulisi olemaan tuossa tilassa.
168 Ja maan päällä ei ole yhtään henkilöä, joka voisi kieltää, ettei tämä olisi viimeinen ajanjakso, koska Laodikean Seurakunta-ajanjakso on seitsemäs seurakunta-ajanjakso. Ja tässä se on, toinen kaksituhatta vuotta päättää sen. Ei ole enää mitään seurakunta-ajanjaksoja. Siksi te Myöhäissateen veljet ette voinee aloittaa mitään uutta organisaatiota. Sellaista ei enää tule olemaan. Oikein. Se on lopussa. Aamen! Ei voi olla enempää seurakunta-ajanjaksoja. Se on kaikki ohitse.
169 Mutta sitten, jos helluntaisanoma oli viimeinen sanoma näistä kolmesta, vanhurskauttaminen, pyhitys ja Pyhän Hengen kaste. Viimeisten kolmen seurakunta-ajanjakson viimeiset kolme sanomaa muodostavat täydellisen syntymän.
170 On aivan samalla tavoin kuin naisen synnyttäessä lastansa. Itse asiassa ensimmäinen asia, mitä tapahtuu, on vesi, seuraava asia on veri, ja seuraavana on elämä.
171 Kun he tappoivat Jeesuksen ristillä, Hänen ruumiistansa tulivat ulos ne aineet, joista muodostuu syntymä. Kun he lävistivät Hänen kylkensä, sieltä tuli ulos veri ja vesi ja: “Sinun käsiisi Minä annan Henkeni.” Hänen ruumistansa tulivat ulos vesi, veri ja henki.
172 Nyt 1. Joh.5:7. kertoo teille siitä: “On kolme, jotka todistavat Taivaassa: Isä, Sana (joka on Kristus) ja Pyhä Henki.” Ja nämä kolme pitävät yhtä, ne eivät ole yksi, mutta ne pitävät yhtä. Ja on kolme, jotka pitävät… Tai, “Ne ovat yksi”, tarkoitan. Tein virheen siinä. “Ja on kolme, jotka todistavat maassa: vesi, veri, ja henki, ja ne ovat pitävät yhtä.”
173 Te voitte olla pyhitettyjä olematta vanhurskautettuja, ja te voitte olla vanhurskautettuja olematta pyhitettyjä. Te voitte olla pyhitettyjä saamatta Pyhää Henkeä. Tarkalleen!
174 Opetuslapset, Joh. 17:17, olivat pyhitettyjä ja heille oli annettu valta ajaa ulos perkeleitä, ja kuitenkaan heillä ei ollut Pyhää Henkeä. Heidän täytyi tulla Helluntaihin ja odottaa, kunnes Pyhä Henki tuli.
175 Siinä Juudas näytti värinsä. Katsokaa, kuinka tuo henki työskenteli tiensä vanhurskauttamisen ja pyhityksen lävitse, mutta kun se pääsi loppuun, hän näytti värinsä. Se on totta.
176 Nyt huomatkaa, me olemme nyt täällä lopunajassa. Ja hengelliselle Eevalle, aivan niin kuin heprealaisellekin Eevalle oli luvattu, heprealaiselle Eevalle oli luvattu Sanan palaaminen. Ja hengelliselle Helluntaista alkaneelle Morsiamelle, kun hän lankesi Nikeassa, on luvattu, että Sana on viimeisinä päivinä tuleva uudestaan. Nyt te sanotte…
177 Jos haluatte toisen Kirjoituksen, ottakaa Ilmestyskirja kymmenes luku. Sanotaan: “Siihen aikaan, viimeisen enkelin aikana, kun Seitsemännen Enkelin (seitsemäs sanansaattaja) ääni kuuluu, Jumalan salaisuus tulee päättymään.” Näettekö? On kyse ennalleen asettamisesta takaisin Sanaan. Raamattu sanoo, että tämä viimeisten päivien sanansaattaja tulisi uudestaan asettamaan heidät ennalleen takaisin alkuperäiseen uskoon, takaisin isien uskoon. Mutta luuletteko heidän vastaanottavan sitä? Ei koskaan! Viimeisinä päivinä Hän tulisi uudestaan asettamaan ennalleen alkuperäisen Sanan, jonka seurakunta on menettänyt, niin kuin Hän sanoi Malakian neljännessä luvussa.
178 No niin, seurakunta menetti tuon Sanan Nikeassa. Eeva menetti Sen Eedenissä. Eeva hylkäsi omansa Golgatalla, ja nikealaisryhmä on hylkäävä sen viimeisinä päivinä, aivan tarkalleen. Hyvä on!
179 Mutta kun Sana tuli inhimillisessä lihassa, niin Eeva, heprealainen seurakunta, joka oli silloin kaikkien hengellisesti elävien äiti, hylkäsi sen. Hän oli niin kuollut perinteissään ja opinkappaleissaan, että hän ei nähnyt sitä. Niin on tämäkin. Tarkalleen! Hyvä on.
180 He menettivät Hänet, Sanan mukaan luvatun julkituodun Elävän Sanan. Sana lupasi tehdä nämä asiat. On annettu lupaus, että tulisi olemaan näin viimeisinä päivinä. “Niin kuin oli Sodoman päivinä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Tarkatkaa, mitä tapahtui Sodomassa. “Niin kuin oli Nooan päivinä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Tarkatkaa, mitä tapahtui silloin. Näettekö? Hän sanoi, että tulisi tapahtumaan sama asia, ja me elämme tuossa päivässä. No niin, se tulee olemaan, arvelisin voivani löytää kuusisataa lupausta Kirjoituksista, jotka viittaavat Siihen. Näettekö? Nyt, mutta he hylkäsivät Sen.
181 Hän piti kiinni perinteistään, sen sijaan että… Hän piti kiinni korvikeverestä todellisen Veren asemesta. Jeesus, Sana, sanoi, kun Hänet oli julkituotu hänelle: “Koska hän piti kiinni näistä perinteistä…” Jeesus, julkituotu Sana, sanoi tuolle heprealaiselle morsiamelle: “Koska te pidätte kiinni omista perinteistänne, te saatte aikaan sen, että Jumalan Sanalla ei ole vaikutusta teihin.” Se ei voi vaikuttaa.
182 Nyt, siitä syystä tänään, herätykset, joita meillä tulisi olla, meillä on kirkkokunnallisia herätyksiä. Meillä ei ole ollut mitään todellista liikuttamista. Ei, ei, ei. Ei ollenkaan. Älkää ajatelko, että meillä olisi herätyksiä! Meillä ei ole! Oi, on kyllä miljoonia ja miljoonia ja miljoonia seurakunnan jäseniä, mutta missään ei ole herätystä!
183 Morsiamella ei vielä ole ollut herätystä. Näettekö? Siellä ei ole vielä ollut minkäänlaista herätystä, ei Jumalan julkituomista laittaakseen Morsian liikkeelle, näettekö? Me odotamme sitä. Tarvitaan nuo seitsemän tuntematonta ukkosenjylinää herättämään Morsian uudelleen ylös. Hän tulee lähettämään sen. Hän lupasi sen. Tarkatkaa nyt.
184 Nyt hän oli kuollut. Nyt, jos seurakunnat vain voisivat unohtaa uskontunnustuksensa ja opinkappaleensa ja vetoaisivat lupaukseen, silloin sillä voisi olla vaikutusta heihin. Mutta katsokaahan, Jeesus sanoi: “Omien perinteidenne kautta te aiheutatte sen, että Jumalan Sanalla ei ole vaikutusta teihin.” No niin, samoin on tänään hengellisen Eevan kohdalla! Tämän päivän hengellinen morsian, niin kutsuttu seurakunta, ottaa Jumalan Sanan eikä halua hyväksyä sitä, vaan vastaanottaa sen sijaan opinkappaleita. Sen vuoksi Sanalla ei ole vaikutusta häneen, koska hän yrittää ruiskuttaa oman uskontunnustuksensa Sanan mukana, eikä se toimi. Nyt, se, mitä me tarvitsemme tänään…
185 Luen jatkuvasti tästä lehdestä, Hänen tulemuksensa sanansaattaja, sen pääotsikosta: “Me tarvitsemme profeetan paluun! Me tarvitsemme profeetan paluun!” Ja uskon, että kun hän palaa, he eivät tule tietämään siitä mitään. Se on totta. Se on aina ollut sillä tavoin. “Me tarvitsemme sitä…” Kaikki se, mistä te puhutte, on: “Me tarvitsemme sitä, että palaisi takaisin profeetta, joka pelottomasti toisi Herran Sanan. Me uskomme, että Raamattu on luvannut niin.”
186 Minä tunnen veli Mooren ja heidät. Olen syönyt hänen kotonaan ja kaikkea muuta, tämän lehden toimittajan. Ja hän on hienoin mies, joka kuluttaa kenkiä. Arvelisin, että hän on yksi hienoimmista miehistä. Mutta näettehän, hän tietää, että meillä täytyy olla se. Ja sisar Moore on yksi hienoimmista naisista, pikku… pieni raukka, ja he uhraavat.
187 Mielestäni se on yksi parhaista kentällä olevista lehdistä, tämä Hänen tulemuksensa Sanansaattaja. Mutta te näette, miten he jatkuvasti toitottavat, että “me tarvitsemme profeetan! Me tarvitsemme profeetan!” Näettekö? He puhuvat siitä.
188 Sitten me olemme tänään tässä, ja kuten eilen ja tänään ilmoitettiin radiossa, että… ja baptistiseurakunnissa ja niin edelleen: “Me emme tule liittymään yhteen katolilaisten kanssa, vaan meillä on eräänlainen yhteys heidän kanssaan.”
189 Ja juuri täällä, Sanoma on lähdössä ulos: “Pysytelkää kaukana tuosta myrkystä!” Näettekö? Näettekö? “Kuinka voi kaksi kulkea yhdessä, elleivät he ole sopineet siitä.” Valo ja pimeys eivät voi olla yhdessä. Kun valo tulee sisälle, pimeys lähtee ulos. näettekö? Se ei voi… Kaikkein voimakkain! Te ette voi poistaa valoa pimeydellä. Mutta koettakaapa voitteko poistaa pimeyden valolla. Kyllä. Ja Hän on Valo, ja Hän on Sana. Siinä se on teille! Se tulee suoraan takaisin. Te ette voi saada sitä valehtelemaan tai tekemään mitään väärää. Se tulee suoraan takaisin tähän samaan pisteeseen. Kyllä vaan.
190 Aivan niin kuin jonkun kaverin kanssa hänen yrittäessä kiistellä teidän kanssanne, jos te tiedätte, missä te seisotte ja tiedätte, mitä hän uskoo.
191 Aivan samoin kuin, jos te ottaisitte kaniinin ja päästäisitte sen irti johonkin aitaukseen, jossa jokainen reikä on tukittu. Te vain seisotte portilla, ja hänen on pakko tulla takaisin. Hänen on pakko tulla takaisin portille, koska se on ainoa tie, miten hän voi päästä ulos. Hän on työntävä päänsä jokaiseen koloon ja melkein katkaiseva niskansa mennessään ympäri kaikkialla. Te voitte vain seistä ja katsella häntä, ja sitten hän on tuleva suoraan takaisin. Se on oikein.
192 Se on ainoa tapa, miten te voitte tehdä sen. Pysykää tuon Sanan kanssa. Te voitte räjähdellä ympäriinsä opinkappaleidenne kanssa ja te vain taitatte niskanne kaikkialla, mutta teidän on tultava takaisin tähän Sanaan. Näettekö? Kyllä vain. Näin se on.
193 Nyt te näette, että he eivät halua sitä. He eivät halua Jumalan Sanaa. Koska seurakunta piti kiinni perinteistään, se esti Jumalan Sanaa vaikuttamasta.
194 Sama tilanne on nyt hengellisen Eevan kanssa. Hän ei halua… Hän haluaa pitää perinteensä ja mennä pois Jumalan Sanasta. Hän pitää jälleen kiinni kirkkokunnista ja heidän uskontunnustuksistaan ja vanhintensa perinteistä sen sijaan, että ottaisi Jumalan Sanan.
195 Ja kun Sanan lupaus viimeisinä päivinä on tuotu hänelle, hän ei tule vastaanottamaan sitä perinteittensä vuoksi aivan samalla tavoin, kuin heprealainenkin morsian teki. Kun todellinen Sana on tullut täysin julkituoduksi, todistetuksi, vahvistetuksi, hän ei halua ottaa sitä. Miksi hän ei halua? Koska hänellä on esikuvansa! Hän ei voi tehdä sitä. Se on totta. Seurakunta ei voi voittaa esikuvaansa. Ja on ennustettu, että hän tulisi tekemään sen, joten kuinka te voisitte estää sitä tapahtumasta.
196 Nyt, ainoa asia, mitä voidaan tehdä, on olla onnellinen siitä, että te olette sisällä. Siinä kaikki, olkaa valmiina sitä varten. Hyvä on.
197 Jumala lupasi että Hän viimeisinä päivinä toisi julki ja vahvistaisi Sanansa seurakunnalle, ja silti hän ei halua tehdä sitä. Kaiken sen, mitä Jumala lupasi palvelijoittensa profeettojen kautta, Jumala lupasi Jeesuksen Kristuksen kautta, Jumala lupasi Joelin kautta, Jumala lupasi Paavalin kautta, Jumala lupasi Malakian kautta, Jumala lupasi Johanneksen, Ilmestyksen kirjoittajan kautta, kaikkien noiden profeettojen kautta, aivan tarkalleen sen, millainen viimeinen Sanoma seurakunnalle tulisi olemaan. Jos nyt haluatte kirjoittaa ne muistiin, tietenkin te kaikki tiedätte ne. Jeesus, Joh. 14:12; Joel, Joel 2:38; Paavali, 2. Tim. 3; Malakia, Malakia 4; Johannes, Ilmestyskirja 10:1-7. Näettekö, juuri se mitä tapahtuisi nyt. Ja seurakunnalle, mikä se on? Ruumiillistunut Sana jälleen lihaksi tehtynä Hänen kansansa keskuudessa, ja he yksinkertaisesti eivät usko sitä.
198 Tiedättekö, mitä Jeesus sanoi, kun Hän teki nuo ihmeet heidän edessään ja todisti, että Hän oli Jumala? Se todisti sen, mitä Hän oli tekemässä, Hän oli tehnyt sen tarkalleen. Hän sanoi heille: “Oi sinä Kapernaum, joka olet korottanut itsesi taivaaseen, jos ne mahtavat teot olisi tehty Sodomassa, jotka on tehty sinussa, se olisi tänä päivänä pystyssä.” Kapernaumissa Hän ei koskaan tehnyt mitään muuta kuin vain paransi muutamia ihmisiä ja kertoi heille heidän sydäntensä salaisuudet ja lähti pois. Siinä kaikki! Katsokaahan.
199 He eivät tiedä, millaisia mahtavat teot ovat. He ajattelevat, että täytyy olla joku valtava ohjelma, jossa jokainen tekee jotakin. Tuomari pitää puheen, orkesterit soittavat, liput liehuvat, ja naiset ovat hyvin pukeutuneita, ja on kaikki filosofian tohtorin ja lakitieteen tohtorin arvosanat, valtavan korkeat hatut ja ympärikäännetyt kaulukset ja kaikkea muuta. Ja heidän kaikkien täytyy marssia sisälle. “Se on jotakin suurta!”
Jumala sanoi: “Se on typeryyttä.”
200 Hän tuo esiin jonkun mitättömän, joka tuskin osaa aakkosiaan, ja tekee jotakin, joka sytyttää todellisen Seurakunnan tuleen. Ja he muut sanovat: “Joukko pyhiä kieriskelijöitä.” Jumala kutsuu sitä suureksi, ja maailma kutsuu sitä typeryydeksi. Maailma kutsuu tuota suureksi, ja Jumala kutsuu sitä typeryydeksi. Näettekö, aivan päinvastoin. Ja sen, minkä Jumala on luvannut, Jumala tulee tekemään ja on jo tehnyt. Tässä se on meillä.
201 Ja yhä tuo heprealainen Eeva pysyy sellaisena kuin oli. Hän ei vain halunnut tehdä sitä. Te voitte herättää kuolleen. Te voitte nähdä Jumalan Hengen. Jeesus tuli ja todisti olevansa Jumalan Poika. Ensimmäiseksi Hän alkoi saarnata. He ajattelivat: “Hän on joku omituinen tyyppi. Kuka hän oikein luulee olevansa?” Ensimmäinen asia, tiedättehän, ihmiset alkoivat sanoa…
202 He olivat myöskin sanoneet aikaisemmin, kun Hänen edelläkävijänsä, Johannes, tuli, he sanoivat: “Oletko sinä Messias?”
203 Hän sanoi: “En, mutta Hän on jossakin keskellänne.” Näettekö? Miksi? Hän tiesi, kun hänen Sanomansa tapahtui, mitä hänen tuli tehdä. Hän tiesi, mitä hän tulisi tekemään.
204 Aivan samalla tavoin kuin Nooankin, joka jatkoi Eenokin tarkkailemista. Kun Eenok oli mennyt, Nooa sanoi: “Meidän on parasta mennä lähelle arkkia. Aika on käsillä.” Nooa tarkkaili Eenokia. Näettekö?
205 Ja Johannes seurasi tuota merkkiä, jota Jumala oli käskenyt hänen seurata. Hän sanoi: “Hän seisoo nyt täällä jossakin teidän keskellänne. Minä en tunne Häntä, mutta minä tulen tuntemaan Hänet.”
206 Kun Hän seisoi siellä, he sanoivat: “Etkö Sinä olekin Messias?” He sanoivat: “Meidät lähetettiin päämajasta. Vanhimmat ja kaikki muut lähettivät meidät tänne. Jos sinä olet Messias, niin miksi sinä et tule ja tee itseäsi tunnetuksi siellä ylhäällä eikä täällä alhaalla tämän kaltaisen joukon kanssa? Pitäisi tulla sinne ja tehdä itsesi tunnetuksi.”
207 Hän sanoi: “Minä en ole Messias.” Hän sanoi: “Minä olen huutavan ääni erämaassa.”
208 Se meni niin kaukaa heidän päidensä ohitse, kuin vain mennä voi. He eivät tienneet siitä mitään, ja vaikka he kaikki odottivat hänen tuloansa. “Ei se kuitenkaan voinut olla tuon kaltainen kaveri. Hyvänen aika. Sehän olisi hirvittävää!”
“Mistä koulusta sinä olet?”
“En mistään.”
‘Onko sinulla jäsenkorttia?”
“Mikä se on.” Näettekö?
209 Hän oli Jumalan voitelema. Hän sanoi: “Minulla on yksi asia. Kirves on laskettu puun juurelle.” Siinä oli kaikki, mitä hänellä oli. Hän puhui metsien miehen termeillä, ei papiston termeillä, kyykäärmeistä, kirveistä, puista ja niin edelleen. Hän ei puhunut kirkonmiesten termeillä.
210 Mutta Jeesus sanoi, ettei milloinkaan ollut hänen kaltaistaan profeettaa. “Koskaan ei naisesta ollut syntynyt hänen kaltaistaan miestä, ennen kuin hänen päivänänsä.“ Kyllä vaan. “Hän oli enemmän kuin profeetta.” Hän oli liiton sanansaattaja. Hän seisoi suoraan kahden ajanjakson välissä. “Enemmän kuin profeetta.”
211 Ja niinpä sitten he eivät tunteneet häntä. He eivät ymmärtäneet häntä. Hän oli jotenkin omituisen sorttinen mies, ja niin he menivät hänen ohitseen. Näettekö?
212 Sitten kun Jeesus tuli, niin varmasti he eivät olisi halunneet vastaanottaa Häntä, tätä puusepän poikaa, jonka nimessä oli musta aviottomuuden tahra. He eivät menisi katsomaan jotakin sen kaltaista miestä.
213 Mutta katsokaa, mitä Jumala teki. Hän otti oppimattomia köyhiä kalastajia, syrjäkylien farmareita ja porttoja ja antoi arvohenkilöiden olla omassa rauhassaan. Miksi? Miksi Hän teki niin? Miksi Hän teki sen kaltaisen asian? Voitteko kuvitella? Siksi että nuo ihmiset tunsivat Hänet Sanaksi. Tarkatkaamme nyt heitä hetken aikaa.
214 Tässä on eräs vanha tietämätön kalastaja. Hän ei osaa kirjoittaa edes nimeänsä. Raamattu sanoo, että hän oli tietämätön ja oppimaton. Hän tulee kalastamasta ja puhdistettuaan saaliinsa hän lähtee katsomaan, mistä tämä kaikki melu oikein johtuu. Mutta syvällä sisimmässänsä hän tietää, että Raamattu on sanonut, että Messias… Kaikki heprealaiset odottivat Messiasta, ja erään kirjoitusten mukaisen asian tuli tapahtua, kun Hän tulisi.
215 Oli noussut esiin monia messiaita, jotka olivat sanoneet: “Minä olen Hän”, ja he olivat johtaneet heitä sadoittain tuhoonsa ja kaikkea muuta. Mutta katsokaahan, se oli viedä ihmiset pois todellisesta, kun Hän tulisi.
216 Meillä on ollut Elian mantteleita ja viittoja ja kaikkea muuta, mutta se on vain sekoittaakseen todellista, kun Hän tulee. Se on totta. On ollut kaiken kaltaisia ihmisiä, jotka ovat käyttäneet viittoja ja vaatteita, ja ovat tulleet haudatuiksi kaikenkaltaisissa huppukauluksissa ja muuta sellaista. Älkää nyt… Se vain vahvistaa. Kuten väärä dollari, se osoittaa, että jossakin on oikea, jos te vain voitte löytää sen.
217 Niinpä tässä Hän tuli. Nyt nämä arvohenkilöt olivat niin kietoutuneita korvikkeisiinsa, että he sanoivat: “Jos Messias tulee, Hän on varmasti tuleva Kaifaksen luo. Hän tulee meidän kirkkokuntaamme. Hän tulee farisealaisten luokse.” Saddukeukset sanoivat: “Niin te ajattelette, mutta Hän on tuleva saddukeuksien luokse.” Siellä he olivat, näettehän, tuo sama asia heillä on tänäänkin. No niin.
218 Mutta kun Hän tuli, se oli hyvin outoa. Kuinka Hän tulikaan vastoin sitä, mitä he ajattelivat, mutta Hän tuli Sanan mukaisesti, eivätkä he tunteneet Sanaa.
219 Sallikaa minun sanoa se todella, niin että te… että se uppoaisi syvälle. Minä haluan meidän käsittävän sen. Se teissä on vikana tänään! Te ette tunne Sanaa! Näettekö?
220 Jeesus sanoi: “Te voitte erottaa taivaan muodon, mutta ajan merkkejä te ette erota.”
He sanoivat: “Meillä on Mooses…”
221 Jeesus sanoi: “Jos te olisitte tunteneet Mooseksen, te olisitte tunteneet Minut.” He eivät tunteneet Moosesta ja siksi he eivät tunteneet Häntä. He olivat tietoisia vain jostakin uskontunnustuksesta, jonka he olivat hautoneet.
222 Ottakaamme nyt tämä vanha kalastaja. Hän panee pois kalakorinsa, haroo harmaata partaansa ja sanoo: “Taidanpa mennä katsomaan, kenestä on kyse.”
223 Hänen veljensä sanoo: “Tulehan nyt. Menkäämme sinne. Se on tuo sama kaveri, jonka me näimme eräänä päivänä. Minä viivyin Hänen luonaan koko viime yön. Sinähän muistat, että Johanneksen ja minä kerroimme sinulle siitä, tuosta villistä miehestä siellä joella?”
224 “Kyllä, tuo villi mies siellä. Kyllä, olen kuullut hänestä.” Vanha Simon, tiedättehän, hän sanoi: “Olen kuullut hänestä siellä. Kyllä, hän on ollut siellä kaksi tai kolme kuukautta. Kyllä.”
225 “Ja eräänä päivänä seistessään siellä hän sanoi jotakin hyvin outoa. Hän sanoi: ‘Tiedättekö, tässä Hän on juuri nyt tulossa!’ Ja he kysyivät: ‘Kuinka sinä tunnet Hänet?’ Ja hän katsoi sinne, ja siellä seisoi eräs aivan tavallinen mies. Hän sanoi: ‘Minä näen Jumalan Hengen kuin kyyhkysen tulevan Hänen ylleen. Minä kuulen Äänen sanovan: ‘Tämä on Hän. Tämä on Minun rakas Poikani, jossa olen mieltynyt asumaan.’ Sitten Hän käveli suoraan veteen, ja hän kastoi Hänet, ja siellä hän sanoi tuntevansa Hänet.”
226 “Oi, enpä tiedä”, Simon sanoi. “Olen kuullut kaikkea sellaista monta kertaa.” Ja tässä hän nyt tulee, mutta syvällä hänen sydämessänsä oli ennalta määrätty siemen. Jeesus sanoi niin. Hän käveli tuohon kokoukseen ja sanoi: “Minä menen ja katson, miten asia on.” Hän kävelee sinne.
227 Jeesus seisoo siellä, aivan tavallinen, pieni mies. Tullessaan lähemmäksi Hän sanoo: “Sinun nimesi on Simon, ja sinun isäsi nimi oli Joonas.” Se tyhjensi hänet. Miksi? Se osui tuohon pieneen Iankaikkisen Elämän siemeneen siellä. Kyllä vaan.
228 “Hetkinen vaan. Mitä tämä on? Sinä et ole koskaan nähnyt minua, etkä myöskään ole tuntenut isääni, koska hän on ollut kuolleena vuosikausia, mutta tässä sinä tulet ja kerrot sen minulle. Mutta minä tiedän Raamatun sanovan…” Älkäämme nyt menkö takaisin siihen, mitä vanhimmat sanovat. Mutta “Raamattu sanoo, että Messias tulisi olemaan profeetta. Siinä Hän nyt on. Se on Hän.”
229 Eräänä päivänä Hän kulki Samarian kautta erään juutalaisjoukon kanssa. Hän jätti heidät. Ja sinne tuli tämä pieni, pahamaineinen nainen. Ehkä hän oli sievä, pieni nainen, tiedättehän. Ja oli tullut lapsena ajetuksi kadulle. Ja hän oli tulossa sinne ja ehkä ajatteli jotakin. Hän käveli sinne ja laski ämpärin alas, tiedättehän, nostaakseen vettä, kun hän kuuli jonkun miehen sanovan: “Tuo minulle juotavaa!” Hän katsoi ympärilleen, ja siellä istui joku keski-ikäiseltä näyttävä juutalainen.
230 Hän sanoi: “Hei, etkö sinä ole juutalainen? Sinun ei pitäisi tehdä niin. Ei ole tapana, että sinä puhuisit minulle. Minä olen samarialainen.”
231 Hän sanoi: “Mutta jos sinä tietäisit, kenelle sinä puhut, sinä pyytäisit minua antamaan sinulle juotavaa.”
232 Nainen sanoi: “Missä sinun ämpärisi on? Missä sinun köytesi on?”
Hän vastasi: “Se vesi, jota Minä annan, on Elämä.”
233 “Mitä?” Näettekö? “Mitä”, hän sanoi, “no niin, tehän kaikki haluatte palvoa Jerusalemissa. Ja meidän isämme palvoivat…”
234 “Oi”, Hän sanoi, “se on totta, mutta me juutalaiset tiedämme, mitä me palvomme.” Hän sanoi: “Mutta tiedätkö, että tulee aika, jolloin ihmiset eivät palvo Jerusalemissa eivätkä tällä vuorella.” Hän sanoi: “He tulevat palvomaan Jumalaa Hengessä, koska Hän on Henki, Henki ja Totuus.” No niin, se sai hänet vähän tutkistelemaan mielessänsä, tiedättehän.
Jeesus sanoi: “Mene ja nouda aviomiehesi ja tule tänne.”
Hän sanoi: “Minun aviomiehenikö? Ei minulla ole mitään aviomiestä!”
235 “Mitä”, Hän sanoi, “se on Totuus. Sinä olet juossut ympäri viiden kanssa, ja nyt sinulla on kuudes.” Hän sanoi: “Sinulla on ollut viisi. Sinä olet kertonut totuuden.”
236 Tarkatkaa nyt! Mitä se oli? Tuo Valo osui tuohon siemeneen, joka oli levännyt siellä, jonka Jumala oli puhunut. Kyllä vaan!
237 Siemen oli maassa, ja kun Jumala siirsi veden pois, aurinko osui siihen, ja se alkoi kasvaa. Kaikki, mitä se tarvitsi, oli aurinko. Se tarvitsi valoa. Kyllä vaan!
238 Sitten kun Pyhä Henki Hänessä siirsi pois tuon naisen menneen elämän ja näytti sen hänelle, tuo Valo osui siihen. Ja hän sanoi: “Herra, minä ymmärrän, että Sinä olet profeetta.” Hän sanoi: “Me tiedämme, minä tiedän sen, että kun Messias tulee, niin Hän tulee olemaan sellainen, eikä meillä ole ollut profeettaa satoihin vuosiin. Meillä ei ole ollut mitään todellista profeettaa satoihin vuosiin.” Ja hän sanoi: “Kuinka sinä sanoit minulle miehestäni ja kerroit minulle, kuinka monta minulle on ollut ja niin edelleen.” Hän sanoi: “Minä en ymmärrä tätä. Kun Messias tulee, Hän on tekevä niin, mutta kuka sinä olet?”
Hän sanoi: “Minä olen Hän.”
Se riitti tuolle portolle!
239 Ja papit katsoivat ympärilleen, ja koska heidän täytyi vastata seurakunnallensa, he sanoivat: “Älkää hullutelko tuon miehen kanssa. Hän on perkeleen riivaama.” No niin, siinä on ero. Sama asia on tänään. Sama asia on tänään. Se osuu aivan tarkalleen. Kyllä, kyllä vaan.
240 Tuo nainen tiesi sen, koska Valo osui siihen. Nuo kalastajat, metsienmiehet, maanviljelijät, veronkantajat, portot, he näkivät Hänessä sen, mitä yksinkertainen Kirjoitus sanoi Hänen tulevan tekemään, ja fariseukset eivät voineet nähdä sitä perinteidensä vuoksi. He eivät voineet nähdä perinteidensä vuoksi. Mutta prostituoidut, maanviljelijät ja he kaikki muut näkivät sen, kaikki ennalta määrätyt. Kun epäilykset vierivät pois, alkoi tuo siemen kasvaa.
241 Mitä tämä nainen teki? Sanoiko hän: “Hyvä on, olen iloinen tavattuani Messiaan”? Oi ei! Hän meni suoraa päätä kaupunkiin. Hän unohti vedenhakunsa. Hän sanoi: “Tulkaa katsomaan miestä, joka on kertonut minulle asioista, joita olen tehnyt. Eikö tämä juuri olekin sitä, mitä Kirjoitukset sanovat Messiaan tulevan tekemään? Eikö tämä olekin tarkalleen sitä?” Ja ihmiset pystyivät näkemään tuon saman asian.
242 Niin kuin Jeesus Kristus sanoi, Johannes 14:12, se tulee tapahtumaan uudestaan. Hän sanoi sen myös Luukkaassa, kun Hän sanoi: “Niin kuin oli Nooan päivinä…” Kuinka Jumala toi itsensä julki eräässä miehessä ja kertoi, mitä Saara teki Hänen takanaan teltassa, kun hän siellä nauroi. Ja kaikki nämä Kirjoitukset Malakiassa, ja niin edelleen, ennustivat viimeisille päiville. Malakia neljä sanoi, että Sana palaisi takaisin erään miehen kautta. Hebrealaiskirje neljä sanoo, että Jumalan Sana erottaa sydämen ajatukset.
243 Ja he voivat nähdä sen tapahtuvan ja kävelevät suoraan siitä pois. Heidän perinteensä kätkevät sen ja tekevät siitä tehottoman. Niinpä me olemme tulleet tähän. Siinä kaikki. Uh-huh.
244 Tiedättekö, Hän voisi tänään tehdä tämän saman asian. Hän voisi tulla suoraan näyttämölle ja tehdä samoja asioita, joita Hän teki silloin, niin kuin Hän sanoi tulevansa tekemään. Hän lupasi tehdä niin. Hän lupasi tehdä niin. Ja jos Hän tekisi saman asian…
245 Ja sitten jos Laodikean sanansaattajan pitäisi tehdä se, ja sitten jos Laodikean Seurakunta näkee sen tapahtuvan, he tulevat tekemään tarkalleen samalla tavoin kuin heprealainenkin seurakunta teki alussa. Ei ole väliä sillä, kuinka hyvin se on vahvistettu, he tulisivat joka tapauksessa tekemään niin. Oi!
246 Nyt Se sanoo, että se tulisi. Me tulisimme palaamaan alkuperäiseen Sanaan, ja Se olisi oleva tuotu julki, niin kuin on luvattu, jotta alkuperäinen usko palautettaisiin ennalleen. Ja jos Hän näitä asioita tekemällä tekisi itsensä tunnetuksi, että Hän asuisi kansansa keskellä, Hän jopa antaisi ottaa valokuvan itsestään, antaen todistaa se tieteellisesti, ja silti he eivät usko sitä. Ja olla oikeaksi todistettu, antaa kameran mekaanisen silmän kuvata Hänet seisomassa siellä, tuon saman Tulipatsaan, joka on sama eilen, tänään ja ikuisesti, Hebr.l3:8, osoittaakseen se tieteellisesti ja kaikilla muilla tavoilla, tieteellisesti hengellisillä alueilla. Ja kaikilla mahdollisilla tavoilla, miten se vain voitaisiin vahvistaa, se on vahvistettu.
247 Ja tiedättekö, he tulevat luultavasti tekemään saman asian. He luultavasti vain kävelevät pois ja tekevät saman asian, minkä hekin tekivät.
248 Oi Jumala, auta meitä! Me tulemme nyt pysähtymään tässä. Jumala auttakoon meitä nyt näkemään, kun tulemme siihen, koska en halua pitää teitä liian myöhään. Jumala auttakoon meitä näkemään. Uskon, että Henki on yllänne juuri nyt, niin että Hän tulee auttamaan meitä paljastamaan, avaamaan tämän Sinetin.
249 Lukekaamme se. Kun me näemme, missä tilassa seurakunta on; me näemme, missä se on ollut; me näemme, mitä he tekivät; me olemme nähneet, mihin sen on oletettu tulevan; me näemme sen siellä; ja me näemme, mitä heidän on oletettu tekevän. He tekivät juuri niin. Näettekö te nyt, missä me olemme? Tuomitkaa itse. Minun velvollisuuteni on vain tuoda tämä Sana. Minä en voi tuomita. Minä voin antaa Sen sillä avoin, kuin Se on annettu minulle. Ellei sitä ole annettu minulle, minä en voi antaa Sitä. Ei kukaan muukaan voi.
Ja kun hän oli avannut kolmannen sinetin, minä kuulin kolmannen olennon sanovan: Tule ja katso. Ja minä katsoin, ja katso musta hevonen, ja hänellä, joka istui sen selässä, oli kädessään vaaka.
Ja minä kuulin äänen neljän olennon keskellä sanovan: Mitta vehnää pennillä ja kolme mittaa ohraa pennillä ja katso, ettet vahingoita öljyä ja viiniä.
250 Nyt Karitsalla on Kirja kädessänsä ja on murtamassa Sinettejä. Hän mursi ensimmäisen, toisen ja nyt Hän murtaa kolmannen. Ja kun Karitsa murtaa Kolmannen Sinetin, tuo kolmas olento…
251 Nyt, kuinka monet tietävät, miltä tuo kolmas olento näytti? Miehen kaltaiselta. Ensimmäinen näytti kuin leijonalta, toinen näytti kuin vasikalta tai härältä, ja kolmas näytti kuin mieheltä. Se oli mies. Ja Johannes kuuli tämän elävän luomuksen, tämän miehenkaltaisen olennon sanovan: “Tule katsomaan, mitä se on. Tule nyt ja katso, mitä se on.”
252 Niinpä Hän avaa sen. Ukkonen jyrähtää, ja Karitsa avaa Sinetin.
253 No niin, Johannes menee katsoakseen, mitä se olisi. Mitä hän näki? Hän näki mustan hevosen, ja sen ratsastajalla oli kädessään vaaka. No niin, se oli ensimmäinen asia, minkä hän näki. Kun Karitsa mursi Sinetin, silloin toinen olento… Katsokaahan, nuo olennot ilmoittavat sen vuoronsa perään ja sanovat: “Tule ja katso.” Johannes, siellä, missä hän seisoo, ehkä tällä tavalla, hän kävelee sinne, kun Karitsa avasi sen, ja käveli sinne. Tavallisesti…
254 Ukkonen jyrähtää, niin kuin me huomasimme Ensimmäisessä Sinetissä. Hän kävelee katsomaan ja tarkkaa nähdäkseen, mitä tapahtuu, ja ensimmäiseksi hän näkee erään miehen tulevan valkoisella hevosella. Hän katselee, kun hän ratsastaa eteenpäin. Johannes näkee hänet suoraan loppuun asti. Hän näkee hänen tulevan valkoisen hevosensa selässä jousi kädessään, eikä hänellä ole lainkaan nuolia. Seuraavaksi te näette hänen saavan kruunun ja ratsastavan edelleen.
255 Sitten me näemme, sitten, Karitsa, tässä tulee uudestaan. Hän avaa Toisen. Ja katsoo. Tässä tulee nyt punainen hevonen. Tällä miehellä on miekka kädessänsä. Hän ratsastaa suoraan eteenpäin Kirjoitusten lävitse miekka kädessään, ja hänen tuli tappaa ja ottaa rauha pois maasta.
256 Nyt Karitsa avaa uuden Sinetin. Ja toinen elävä luomus, miehen kaltainen sanoo: “Tule katsomaan.” Nyt hän kävelee katsomaan, mitä tämä on. Ja kun hän tekee niin, sieltä tulee ratsastaja mustan hevosen selässä.
257 Nyt, eilen illalla me totesimme, että tuo sama ratsastaja, joka ratsasti valkoisella hevosella, oli sama, joka ratsasti punaisella.
258 Ja ääni käski häntä katsomaan, mitä se oli. Hän näki tämän mustan hevosen.
Ja ääni sanoi noiden neljän olennon keskeltä: “Mitta vehnää pennillä ja kolme mittaa ohraa pennillä, mutta katso, ettet vahingoita öljyä ja viiniä.
259 Tämä ratsastaja, puhukaamme hänestä. Pankaa merkille tuo ensimmäinen ratsastaja, kuka hän oli. Ja me totesimme eilen illalla Kirjoitusten mukaisesti, että toinen ratsastaja oli tarkalleen sama mies, joka oli vain toisen hevosen selässä. Mitä oli tapahtunut? Hän muutti palvelustehtäväänsä. Kyllä. Me totesimme, että hän oli antikristus, ja hän oli muuttanut asemaansa.
260 Me näemme, että kun hän alussa oli vain valkoisella hevosella, hän tuli opiksi. Nyt me viemme jokaisen näistä suoraan takaisin Kirjoituksiin.
261 Tarkatkaa, missä me nyt olemme tänä iltana, tuossa toisessa seurakunta-ajanjaksossa. Nyt me olemme tulleet kolmanteen seurakunta-ajanjaksoon. Kolmas seurakunnan ajanjakso on tarkalleen sama kuin kolmas hevonen.
262 Mikä ensimmäinen seurakunta-ajanjakso oli? Nikolaiitoilla oli oppi, näettekö, se oli ensin. Hyvä on. Sitten tämä nikolaiittain oppi tuli hyväksytyksi oikeana ja alkoi toimia. Ja he kruunasivat tämän miehen. Sitten tämä henki, antikristus, ruumiillistui miehessä. Ja me näemme myöhemmin, että hänestä tulee myös ruumiillistunut perkele. Tuo demoni menee pois, ja perkele tulee sisälle.
263 Ja aivan niin kuin tuo antikristus seurakunta kehittyy, samoin myöskin Morsian on tullut uskonpuhdistuksen, vanhurskauttamisen, pyhityksen ja Pyhän Hengen kasteen kautta ja liikkuu suoraan eteenpäin. Heidän herätyksensä on ainoastaan ollut ensin, mutta Seurakunnalla se on lopuksi. Heidän kolme ensimmäistä vaihettaan meni Pimeiden Ajanjaksojen lävitse, samalla tavoin Seurakunta menee vanhurskauttamisen, pyhityksen ja Pyhän Hengen kasteen kautta siihen, että ruumiillistunut Jumala julkituodaan uudestaan keskuudessamme. Tässä hän tulee sisälle antikristuksena, vääränä profeettana, sitten petona, sitten on Pimeä Ajanjakso. Sitten Seurakunta tulee ulos tuosta Pimeästä Ajasta. Vanhurskauttaminen, pyhitys, Pyhän Hengen kaste, lihaksi tullut Sana, tie nyt. Ja hän menee alas, ja Seurakunta menee ylös. Se on niin täydellistä kuin olla voi. Oi, se on kaunista. Minä niin rakastan sitä.
264 Tämä ratsastaja on sama, mutta vain uudessa palvelustehtävänsä vaiheessa.
265 Ensimmäinen vaihe, valkoinen hevonen, näettekö, hän oli vain opettaja, vain antikristus opettaja. Hän oli Jumalan Sanaa vastaan.
266 Kuinka te voitte olla antikristus? Jokainen, joka kieltää, ettei jokainen Sana ole totta, ja että Se tulisi opettaa juuri sillä tavoin, on antikristus, koska hän kieltää Sanan, ja Hän, Kristus, on Sana.
267 No niin, ensimmäinen vaihe, valkoinen hevonen, hän oli vain opettaja, mutta antikristillinen henki opissa ja laadussaan. Se oli viatonta. Näytti siltä, kuin se ei olisi voinut vahingoittaa mitään, meni vain eteenpäin. Sillä tavalla Saatana tulee sisälle. Oi, hän on ovela lintu.
268 Hän sanoi Eevalle: “Tiedätkö, sinä etsit viisautta. Sinä et erota oikeaa väärästä.” Hän sanoi: “Mutta jos sinun silmäsi avautuisivat, silloin tulisit tietämään, että tuo hedelmä on hyvin miellyttävä. Se on hyvä. Se on miellyttävä silmälle. Sinun pitäisi ottaa se nyt. Sinä et tiedä, onko se sitä vai ei, ethän?”
“Ei, en tiedä, mutta Jumala käski olla tekemättä niin.”
“Kyllähän minä sen tiedän, mutta…”
“Jumala sanoi, että Hän tulisi…”
269 Hän sanoi: “Varmastikaan Hän ei tee sitä.” Juuri niin liukkaasti kuin voi olla. Katsokaa, mitä se teki.
270 Tarkatkaa tämän antikristuksen hengen esiintuloa alkuseurakunnan keskuudessa nikolaiittain oppina. Nikao, “valloittaa” maallikot [laity], tehdä joku pyhäksi mieheksi. “Mehän vain haluamme yhdessäoloa. Ja tehän olette täällä niin hajallanne. Kukaan ei tiedä, missä toinen on. Minun mielestäni meillä tulisi olla organisaatio ja olla erilaisia. Yhdistäytykäämme. Meidän tulisi tehdä siitä jonkinlainen kerho.” Sitä on kyse. Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin metodistien kristillinen seurakunta. Se ei ole seurakunta, se on kerho. Baptistit, se ei ole seurakunta, se on kerho.
271 On vain yksi Seurakunta, ja se on salaperäinen Jeesuksen Kristuksen Ruumis, ja te synnytte siihen, kyllä, ennalta määräämisen perusteella. Niin on. “Kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, ovat tuleva. Eikä kukaan voi tulla, ellei Isä kutsu häntä, ja kaikki, jotka Hän on antanut Minulle, ovat tuleva Minun luokseni.” Siinä se on. Hän vain…
272 Karitsa istuu siellä ja välittää siihen asti, kunnes viimeinen tulee sisälle. Pieni kello soi, ja silloin Hän kävelee ulos ja ottaa omaisuutensa, näettekö, tuo Seurakuntansa, Hänen alamaisensa, Kotiin ja heittää vihollisensa tulijärveen, ja kaikki hänen alamaisensa menevät sinne hänen kanssaan, ja siinä kaikki. Sitten me tulemme Tuhatvuotisvaltakuntaan.
273 Se on nyt sama ratsastaja. Tässä ensimmäisessä vaiheessa hän oli viaton. Ja sitten hän meni hieman korkeammalle, oli hieman enemmän kuin se. Toisessa vaiheessa Raamattu sanoi, että hänelle annettiin kruunu, ja he kruunasivat tämän miehen, supermiehen. Näettekö, he kruunasivat hänet. Sitten Raamattu ei kutsunut häntä paaviksi. Raamattu kutsui häntä vääräksi profeetaksi. Miksi? Tietenkin hänen täytyy olla väärä profeetta, antikristillisen henkensä mukaisesti, joka opetti antikristusta alkuperäistä Sanaa vastaan. Koska, jos hän opetti alkuperäistä Sanaa vastaan, se oli antikristus, ja Sana on Jumala. Nyt, sen jälkeen me löydämme hänet kruunattuna. Kun hän tuli kruunatuksi, nyt, hän on hyvin viaton, avuton ja vain pieni mies.
274 Mutta sitten Nikean kirkolliskokouksessa hänestä tehtiin sellainen, ja Konstantinus antoi hänelle kaiken omaisuuden. Ja mitä hän sitten teki? Sitten hän, näettekö, Saatana antoi hänelle hänen valtaistuimensa ja arvovallan. Raamattu sanoi niin, kun menimme sen lävitse.
275 Nyt, seuraavaksi me voimme nähdä, että perkele hallitsee kaikkea politiikkaa, mitä koskaan on ollut, tai tulee koskaan olemaan. Me löydämme sen Matteuksesta 4:11. Ja nyt me näemme sitten, että Saatanalla jo oli politiikka hallussaan.
276 Mutta hän yrittää saada seurakunnan. Niinpä hän menee alas pettääkseen sen. Hän ottaa supermiehensä ja tekee hänestä organisaation ja kruunaa hänet “kirkkoherraksi”, näettekö, kristukseksi. Kristus toimi Jumalan sijaisena. Näettekö, tämä kaveri on kirkkoherra, Jumalan sijainen. Aivan sama asia, Jumalan sijainen, jollainen hänen oletetaan olevan, Kristuksen sijainen.
277 Nyt, kun hän oli tehnyt sen, niin mitä hän sitten teki? Saatana otti poliittisen voimansa, jota hän jo hallitsi, ja uskonnollisen voimansa, jonka ylitse hänet jo oli kruunattu, ja pani ne yhteen.
278 Ja teki itsellensä toisen kruunun helvetin ylitse. Jos hänelle maksettaisiin tarpeeksi rahaa, hän hankkisi heidät ulos sieltä heidän kuoltuaan. Niinpä hän nyt on Taivasta ja kiirastulta hallitseva kirkkoherra, jos te haluatte kutsua sitä sellaiseksi. Mitään sellaista asiaa ei ole Raamatussa, mutta hänen täytyi tehdä jotakin. Raamattu sanoo, että hän nousi pohjattomasta kuopasta ja palaisi takaisin samaa tietä. Ja maan päällä hän on hallitsija!
279 Nyt, mitä hänelle sitten annettiin? Ensin hänellä oli jousi, mutta ei lainkaan nuolia. Mutta nyt hänellä on mahtava miekka kädessänsä. Nyt hän voi tehdä jotakin. Silloin hän hyppää pois valkoisen hevosen selästä. Hän lakkaa ratsastamasta valkoisella hevosella. Ja minkä selässä hän nyt on? Punaisen hevosen, veri, verenpunainen hevonen. Ja hän todella ratsastaa sillä. Oi, kyllä. Nyt hänelle on annettu suuri valta ja suuri miekka, jolla tappaa. Sitten hän ratsastaa verenpunaisella hevosellansa.
280 Me näemme Toisesta Sinetistä, joka murrettiin eilen illalla, että hän oli ottanut rauhan pois maasta ja he tappoivat toisiansa. Ja hänen oma roomalaiskatolisen kirkon marttyyrilogia osoittaa, että he tappoivat kuusikymmentäkahdeksan miljoonaa protestanttia alkaen Hippoon Pyhän Augustinoksen ajasta alkaen suunnilleen vuoteen 1580, kuusikymmentäkahdeksan miljoonaa! Jos haluatte lukea siitä, se on Smuckersin Kunniakkaassa reformaatiossa. Kuusikymmentäkahdeksan miljoonaa on kirjattu heidän omassa marttyyrilogiassaan. Kun yksi heidän niin kutsutuista pyhistänsä sai ilmestyksen, että jokaisen, joka oli eri mieltä Rooman kirkon kanssa, pitäisi kuolla harhaoppisena. Pojat, hän alkoi todella kaataa verta maahan. Hän hyppäsi punaisen hevosensa selkään ja alkoi ratsastaa. Oi!
281 Nyt hänen suuri voimansa tulee. Hänet oli tehty Taivaan kirkkoherraksi, ja häntä palvottiin kuin Jumalaa. Hän oli maan hallitsija yhdistettyään kirkon ja valtion yhteen. Se teki hänestä maan hallitsijan. Hänelle annettiin kruunu sen ylitse. Hän saattoi rukoilla sielut ulos kiirastulesta. Hän oli aivan kuin Jumala maan päällä, Jumalan sijainen. Yhdessä, hänellä oli suuri valta tappaa kenet tahansa, joka ei totellut hänen käskyään. Kuka voisi sanoa hänelle mitään? Seurakunta ei voi sanoa mitään, hän on sen pää. Valtio ei voi sanoa mitään, hän, on sen pää. Niinpä heitä kuoli miljoonittain. Kaikki nuo pienet seurakunnat, veli, ne hajotettiin ja tapettiin ja murhattiin, ruokittiin leijonille ja kaikkea muuta. Lohikäärme, Rooma, antoi hänelle hänen istuimensa ja arvovaltansa. Raamattu sanoo niin. Niinpä hän ratsasti ihmisveren lävitse, kunnes siitä oli tullut punainen hevonen.
282 Nyt Johannes näkee hänet mustan hevosen selässä. Hän muuttui joksikin muuksi.
283 Minun täytyy nyt sanoa tämä juuri sillä tavalla kuin minä saan sen. Ja sitten, jos se annetaan minulle, eikä se ole sopusoinnussa loppujen Kirjoitusten kanssa, silloin Jumala ei koskaan antanut sitä. Näettehän, Kirjoitusten täytyy, joka ainoan, se on vain yksi suuri asia, sillä tavalla. Kirjoituksen täytyy sopia Kirjoituksen kanssa. Ja mikä tahansa, joka on Kirjoituksen vastainen… Jos tuo Herran Enkeli sanoisi minulle mitä tahansa, mikä ei ole Kirjoitusten mukaista, en minä uskoisi häntä.
284 Seisoin siellä Chicagossa eräänä päivänä kaikkien noiden satojen saarnaajien kanssa. Oliko teistä ketään siellä tuossa kokouksessa? Varmasti. Tuo kokous Chicagossa. Minä sanoin: “Nyt te kaikki puhutte siitä, kuinka teillä on… Te ajattelitte, että kietoisitte minut täällä johonkin.” Heitä oli siellä suunnilleen saman verran kuin tässä huoneessa on nyt. Minä sanoin: “Mitä teillä on minua vastaan?” Minä sanoin: “Pyhä Henki näytti minulle kolme iltaa sitten, missä jokainen teistä tulisi olemaan, ja että me emme tulisi olemaan tuossa… Kysykää Carlilta täällä onko se oikein.”
285 Ja siellä oli Hank, ja he kaikki muut. Se on oikein. Te olitte kaikki siellä kuulemassa sitä.
286 Minä sanoin: “Nyt, te olette minun opetustani vastaan. Se teissä on vikana. Nyt haluan jonkun teistä tulevan tänne ja ottavan Raamattunsa ja seisovan rinnallani ja todistavan sen vääräksi.” Se oli hiljaisin joukko, mitä te koskaan olette kuulleet. Minä sanoin: “Mikä teissä on vikana?” Minä sanoin: “Sitten, jos te tiedätte, että te ette voi seistä Sanaa vastaan, niin lähtekää silloin pois minun niskastani!” “Te, jotka olette jumaluusopin tohtoreita ja kaikkea muuta, ja puhutte, ja esittelette itsenne ‘tohtorina’, ‘tohtorina’, ‘tohtorina’. Ja minä olen… (Oi, veli Woods sanoisi “arkajalka” tai “märkäkorva”.) “Minulla ei ole minkäänlaista koulutusta, en ole koskaan käynyt mitään seminaaria tai koulua. Mutta ottakaa te Raamattunne ja tulkaa tänne ja seiskää rinnallani ja todistakaa vääräksi käärmeen siemen, kaste Jeesuksen Nimessä, tai mikä tahansa asioista, joita minä opetan.” Kukaan ei sanonut sanaakaan. Te kaikki tiedätte sen. Se oli hiljaisin joukko, mitä te koskaan olette nähneet.
287 Katsokaahan, he vain kiekuvat, eivätkä oikein tiedä mitä. Nyt, tässä se on. Minä en usko ihmisten kanssa kiistelemiseen, mutta kun tullaan pisteeseen, jossa he yrittävät vetää teidät siihen mukaan. Enkä minä olisi mennytkään, mutta Pyhä Henki käski minua ja sanoi: “Mene sinne. Minä tulen seisomaan rinnallasi.”
288 Minä sanoin heille kolme tai neljä päivää aikaisemmin. Te kaikki olitte siellä ja kuulitte, mitä herra Carlson ja Tommy Hicks sanoivat. Ja he kaikki istuivat siellä. Ja kolme päivää aikaisemmin minä sanoin: “Teidän täytyy perua tuo paikka.”
289 Se oli myrskyinen yö. Minulla oli kokous. Hän sanoi: “Mene ja seiso tuon ikkunan ääressä, tuon kolmannen oven kohdalla.” Ja minä menin ja seisoin siellä. Katsoin ulos sillä tavalla.
290 Hän sanoi: “He ovat asettaneet sinua varten ansan. He tulevat pyytämään sinua puhumaan suur-Chicagon saarnaajayhdistykselle.” Hän sanoi: “He ovat asettaneet sinulle ansan, joka koskee sinun opetustasi Minun Sanastani.”
291 Ja Hän sanoi: “Nyt, heidän täytyy peruuttaa tuo paikka, jossa sen piti olla. He eivät tule saamaan sitä, ja heidän täytyy mennä erääseen paikkaan, joka on ruskea” Hän sanoi: “Se näyttää tältä.” Minä pysähdyin ja näin itseni eräässä nurkassa. Katsoin sinne ja näin kaikki nuo ihmiset. Näin kaikkien noiden saarnaajien istuvan siellä, sillä tavalla kuin he olivat. Katsoin heitä kaikkia. Ja Hän sanoi…
292 “Oi”, minä ajattelin, “silloin on parasta, etten mene sinne, Herra, jos he tulevat tekemään sen. Minä en halua loukata heidän tunteitaan tai tehdä mitään väärää.”
Hän sanoi: “Mene. Minä tulen seisomaan sinun rinnallasi.” Hän teki sen. Kyllä.
293 Nyt te kaikki, täällä on todistajia, jotka istuivat siellä, ja tietävät sen. Ja teillä on täällä myöskin ääninauhoja siitä. Siinä se on teille, näettehän.
294 No niin, tässä on nyt tämän salaisuus. Ja nyt, se paljastettiin minulle varhain tänä aamuna ennen päivänkoittoa. Silloin menin nopeasti Kirjoituksiin ja aloin katsoa, tutkia sitä. Ja siinä se oli. Kolme niistä on tähän mennessä tullut ehdottomasti yliluonnollisella tavalla paljastetuksi. Tässä on nyt tämän mustan hevosen salaisuus sen mukaisesti, miten se paljastettiin minulle.
295 Hän alkoi ratsastaa siellä Pimeän ajanjakson aikana. Sitä tuo musta hevonen esittää, Pimeää Ajanjaksoa, sillä se oli keskiyön hetki todellisille uskoville, jotka olivat jäljellä. Tarkatkaa nyt tuota keskimmäistä seurakunta-ajanjaksoa, tuota pimeää seurakunnan aikaa. Tarkatkaa, kuinka Hän sanoo: “Sinulla on vain vähän voimaa.” Se oli keskiyö noille todellisille uskoville. Tarkatkaa nyt. Käytännöllisesti katsoen todelliselta seurakunnalta oli otettu pois kaikki toivo, sillä tämä mies hallitsi sekä kirkkoa että valtiota. Mitä he saattoivat tehdä? Näettekö? Katolilaisuus oli ottanut valtaansa sekä kirkon että valtion, ja kaikki ne, jotka eivät olleet samaa mieltä katolilaisuuden kanssa, tapettiin. Siitä syystä hän oli mustan hevosen selässä. Ja tarkatkaa, mitä pimeitä asioita hän teki, silloin tulette näkemään sen. Jos tunnette historiaa, tarkatkaa sitä. No niin, teidän ei edes tarvitse tuntea sitä tietääksenne tämän. Olkaa nyt tarkkaavaisia. Kaikki toivo oli mennyt. Sitä tämä musta hevonen kuvasi.
Ensin hän ovelasti ratsasti valkoisella hevosellansa.
296 Sitten hänelle annettiin valta, ja hän otti pois rauhan maasta, teurasti miljoonia. Niin hän tuli tekemään, kun hän ratsasti, ja hän yhä tekee niin. Näettekö?
297 No niin, tässä hän nyt tulee esiin mustan hevosensa selässä. Pimeä Ajanjakso. Tuohon aikaan, suunnilleen siihen aikaan, kun seurakunta asettui aloilleen ja sai vallan, he tukahduttivat kaiken muun, ja sillä tavalla se jatkui satoja ja satoja ja satoja vuosia, ja niin kuin jokainen lukija tietää. Se oli Pimeä Ajanjakso. Kuinka monet tietävät sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Se oli tuo Pimeä Ajanjakso. Siinä on teidän musta hevosenne, joka edustaa tuota Pimeää Ajanjaksoa. No niin, kaikki toivo oli mennyt, ei ollut mitään toivoa jäljellä. Kaikki näytti pimeältä tuolle vähäiselle uskovien joukolle. Siksi se esitettiin mustana hevosena.
298 “Hänellä oli vaaka käsissään”, näettehän, ja sanottiin: “Mitta vehnää pennillä ja kolme mittaa ohraa pennillä.” Itse asiassa vehnä ja ohra ovat luonnollisen elämän ylläpitäjiä. Leipä on tehty siitä. Mutta katsokaahan, hän otti siitä maksua. Se, mitä se merkitsee, on se, että hän otti maksua alaisiltaan siitä jonkinlaisesta elämäntoivosta, jota hän heille antoi. Hän aloitti sen panemalla heidät maksamaan rukouksesta, otti maksua rukouksista. He yhä tekevät niin, novenat.
299 Mutta mitä hän oli tekemässä? Kokoamassa maailman rikkauksia ja mittasi vaa’alla mitan vehnää pennillä ja kolme mittaa ohraa pennillä. Tämä mustan hevosen ratsastaja, näettehän, oli riistämässä alaisiltaan heidän rahansa. Ja Raamattu ennustaa, että hän pitäisi käsissään maailman rikkauksia. Kuten puhuimme eilen illalla siitä, mitä tapahtui Venäjällä. He vain ottavat kaiken rahan ja riisuvat ihmisiltä kaiken, mitä heillä on. Niinpä siinä se on teille.
300 Nyt, huomatkaa. Näettekö, mistä kirkon ottama raha tulee? Paetkaa sellaista asiaa, organisaation rakentamista, jotakin suurta, johon tarvitaan miljoonia dollareita. Näettekö, mikä sen äiti on?
301 Kiitos Sinulle, Herra. Oi! Olen niin iloinen. Kyllä vaan. Hyvä on, se on ollut Hänen armostansa, siinä kaikki. Hyvä on, on keskiyön aika.
302 On jo puoliyön aika. Ymmärrättekö sen nyt? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Tässä hän ottaa maksua jonkinlaisesta elämästä. Sitä tämä hänen vehnänsä ja ohransa merkitsevät, luonnollisessa, nyt ei ollut kysymys hengellisestä, se oli ohra- ja vehnäleipää. Hän otti maksua sen kaltaisesta elämästä, jota hän antoi alaisillensa. Hän otti maksun papin rukouksesta, jotta hän rukoilisi ihmiset pois kiirastulesta. Minä otan tämän nyt historiasta. Hän otti maksua novenoista, luulisin, että jokainen tietää sen. Novena, luulen, että se on jotakin, mitä teidän täytyy tehdä, tiedättehän, jonkinlaista katumusta. Jonkun täytyy ottaa maksua siitä. Ja se kokoaa maailman rikkaudet hänelle, seurakunnalle itsellensä, ja hän yhä ratsastaa. Oi, varmasti hän tekee niin. Kyllä vaan. Hän yhä ratsastaa.
303 Huomatkaa. Tässä on nyt parempi asia. Huomatkaa.
Katso ettet vahingoita öljyä ja viiniä.
304 “Siellä sitä on vain vähän jäljellä, veli. Älä sinä koske siihen.”
305 No niin, öljy symbolisoi Henkeä, Pyhää Henkeä. Annan teille siitä joitakin jakeita, jos haluatte, muutamia Kirjoituksia. Kolmas Mooseksen kirja 8:12, Aaronin menessa sisälle hänet piti olla voideltu öljyllä, tiedättehän. Ja Sakaria 4:12, jossa öljy vuosi putkien kautta, ja sanottiin: “Tämä on Minun Henkeni, Öljy.” Toinen asia, jos te haluatte nähdä sen, on Matteus 25:3, jossa tyhmillä neitsyillä ei ollut öljyä, heillä ei ollut Henkeä. Ja Matteus 25:4, viisailla neitsyillä oli öljyä lampuissansa, he olivat Hengellä täytettyjä. Öljy on esikuva Hengestä. Oi, kunnia! [Veli Branham lyö käsiänsä yhteen kerran.] Käsitättekö sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hyvä on. Nyt, öljy on esikuva Hengestä.
306 Ja viini symbolisoi ilmestyksen piristystä. Pojat, minä melkein juoksin ympäriinsä. On ihme, etten herättänyt naapureita, kun Herra näytti sen minulle. Ilmestyksen antama kiihotus, näettehän.
307 Öljy ja viini kulkevat Raamatussa aina yhdessä. Minulla on Raamatun hakusanasto ja katsoin sitä. Siellä on koko ketju niitä sillä tavalla, joissa öljy ja viini menevät yhdessä koko ajan.
308 Kun luvatun Jumalan Sanan Totuus on todella tullut paljastetuksi Hänen pyhillensä, jotka ovat täytettyjä Öljyllä, se piristää heitä kaikkia. Viini on piristystä. Kunnia, minä tunnen sitä juuri nyt! Kiihotusta iloita ja huutaa. Sillä on sama vaikutus heihin, kuin viinillä on luonnolliseen ihmiseen. Koska kun heille on annettu ilmestys Jumalan Totuudesta, ja kun todellinen uskovainen on täytetty öljyllä, ja ilmestys on paljastettu, se kiihottaa häntä niin suuresti, että se saa hänet käyttäytymään epänormaalisti. Se on totta. Kunnia! [Seurakunta iloitsee.] Ehkä sitä ke kokevat juuri nyt. Se saa heidät käyttäytymään ennennäkemättömällä tavalla.
309 Jos te haluatte siitä Kirjoituksen, niin alkakaa vain lukea Apostolien tekojen toista lukua. Siellä se oli. Heillä oli lupaus, joka oli annettu heille. Ja kun kaikki Pyhän Hengen lupaukset oli vuodatettu heidän yllensä. Ja oli… Se oli kirjoitustenmukaisesti vahvistettu. Nyt, katsokaahan…
310 Mitä jos he olisivat sanoneet: “Hetkinen vaan. Hän käski meidän odottaa täällä palvelustehtäväämme.” Ja kahdeksan päivän kuluttua joku heistä olisi voinut sanoa: “Minäpä sanon teille, pojat.” Markus olisi saattanut sanoa Matteukselle: “Minä uskon, että meillä on jo se, miehet. Ettekö tekin ajattele niin?” Näettekö? “Me olemme jo saaneet sen. Miksi me vielä odotamme palvelustehtäväämme? Meidän tulisi vain lähteä saarnaamaan. Hän käski meitä tulemaan tänne ja odottamaan, ja tämä nyt on kahdeksas päivä, jonka me olemme olleet täällä.”
“Mutta odottakaamme vielä yksi päivä.”
311 Yhdeksäs päivä tulee. Sitten Markus tulee, tai ehkä se on joku toinen heistä, Johannes, ja sanoo: “Minä uskon, ettei meidän enää tulisi odottaa pidempään. Minä uskon, että meillä on se, ettekö tekin?”
312 Voin nähdä Simonin, koska hänellä oli avaimet, tiedättehän. “Hetkinen vain, pojat! Kirjoituksilla on jotakin sanottavaa tästä! Hän ei koskaan sanonut meille, kuinka monta päivää tuli odottaa! Hän sanoi: ‘Pysykää siellä kunnes… Pysykää siellä, kunnes Joelin profetia tulee täyttymään, kunnes Jesajan profetia on vahvistettu.’”
313 “Sillä änkyttävin huulin ja vierailla kielillä, Minä tulen puhumaan tälle kansalle. Ja tämä on virvoitus!” Tämä on se viini, joka on vuodatettu! Mitä viini tarkoittaa Raamatussa, virvoitusta. Tämä on virvoitus, joka tulee Herran läsnäolosta! Sen täytyy olla nyt Kirjoitusten mukaista.
314 Niinpä te näette, että viini esittää ilmestyksen antamaa virvoitusta. Ja kun Pyhä Henki lankesi, ja he näkivät Jumalan tulen lankeavan ylleen, se alkoi kiihottamaan heitä, ja pian he olivat niin kiihottuneita, että ihmiset itse asiassa ajattelivat heidän olevan juovuksissa, mutta he olivat ilmestyksen virvoittamia. Jumalan… Tässä se on! Jumalan vahvistettu ilmestys oli ilmeiseksi heille, he olivat onnellisia siitä. Jumala lupasi sen. Ja tässä se oli paljastettu ja vahvistettu heille. Aamen! Siellä seisoi tuo mies ja sanoi: “Tämä on sitä. Tämä on sitä.” Ja siellä se oli vahvistettuna samalla merkillä, joka meillä on tänään. Se oli ilmestyksen virvoitus, ja nyt heillä todella oli se.
315 Siksi Pietari saattoi sanoa: “Te Juudean miehet ja te, jotka asutte Jerusalemissa, kuunnelkaa minua. Kaikki te jumaluusopin tohtorit, kuunnelkaa, mitä minä tulen sanomaan teille.”
316 Oi, kuinka ihmeellistä! Se oli paljastettu! Se sai heidät niin kiihottuneiksi, kun he näkivät olevan vahvistettu. Se tekee niin aina, se tekee aina niin.
317 Kun minä näen, että Jumala lupasi tehdä jonkun määrätyn asian tänä päivänä, kun Hän lupasi vapauttaa nämä Sinetit tässä viimeisinä päivinä. Ja te ette tiedä siitä ilosta ja kirkkaudesta, kun näin Hänen paljastavan tämän, ja kun seisoin siellä katsellen sen tapahtumista. Ja nyt haluan antaa haasteen jokaiselle henkilölle. Onko Hän koskaan sanonut mitään, niin ettei se olisi tapahtunut sillä tavoin? Ja sitten nähdä se ilo, joka on sydämessäni, kun näen Hänen lupauksensa näille viimeisille päiville, sen minkä Hän lupasi tehdä. Ja tässä minä näen sen olevan vahvistettu ja täydellisesti oikein. Jos te kuulette minun sanovan: “Minusta tuntuu uskonnolliselta”, niin siinä on syy siihen. Virvoitus on niin suuri, että olen valmis melkein mihin tahansa, tiedättehän, ilmestyksestä tuleva kiihotus. Hyvä on.
318 He tulivat niin ilmestyksen kiihottamiksi, että he vahvistivat tuon lupauksen. Oi! Se tuli esiin virvoituksen ilona, kunnes ihmiset sanoivat: “He ovat juopuneet uudesta viinistä”, kun Jumala oli paljastanut lupauksensa heille. Eikä vain paljastanut sitä, vaan Hän vahvisti sen.
319 Siitä aina olen puhunut. “Mies voi sanoa mitä tahansa, kyllä, hän voi tosiaan sanoa mitä vain, mutta kun Jumala tulee ja vahvistaa sen.”
320 Nyt, Raamattu sanoo: “Jos teidän keskuudessanne on joku, joka väittää olevansa hengellinen tai profeetta, jos hän sanoo asioita, eivätkä ne tapahdu, silloin älkää kiinnittäkö häneen mitään huomiota. Älkää ollenkaan pelätkö häntä. Älkää pelätkö sellaista miestä. Mutta jos hän sanoo jotakin, ja se tapahtuu, Minä olen siinä.” Hän sanoi: “Minä olen siinä. Se todistaa, että se olen Minä.”
321 Sitten tuo pieni samarialainen nainen. Kun Kirjoitukset sanoivat, että Messias tulisi tekemään näitä asioita, ja tässä Hän seisoi ja teki juuri tarkalleen sen, mitä Kirjoitukset sanoivat, hän sanoi: “Siinä Hän on. Tulkaa katsomaan Miestä. Eikö se ole tarkalleen se, mitä Kirjoitukset sanoivat tulevan tapahtumaan?” Näettekö? Hän tuli ilmestyksen kiihottamaksi. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hän tuli ilmestyksen kiihottamaksi, kun se oli vahvistettu. Näettekö? Se on niin. Hän tiesi, että siinä oli…
322 “Me tiedämme, että, kun Messias tulee, jota kutsutaan Kristukseksi, niin Hän tulee tekemään näitä asioita.” Hän oli nähnyt sen.
Hän sanoi: “Minä olen Hän.”
323 Silloin alkoi kiihotus, ja hän juoksi huutaen kaupungin läpi. Hän jätti vesiruukkunsa, juoksi kaupunkiin ja sanoi ihmisille: “Tulkaa ja katsokaa.”
324 Jos te vain tunnette itämaisia perinteitä, niin hänen ei olisi tullut tehdä niin. Kyllä! Tuollainen nainen, kukaan ei kuuntelisi häntä. Ei ollenkaan! Katsokaahan, hänet oli merkitty. Ja jos sen kaltainen nainen kulkisi kadulla sillä tavalla ja toimisi sillä tavalla, niin miehet kadulla eivät kiinnittäisi häneen mitään huomiota.
325 Mutta, veli, hänellä oli siellä Elämän Sana. Hän oli kiihottunut. Oli kuin olisi yrittänyt sammuttaa palavaa taloa tuulisena päivänä. Oi, siellä puhalsi jotakin. Hän oli valmis. Te ette voisi sammuttaa sitä. Se oli Jumalan tuli, joka paloi. Kyllä vaan. Hän sanoi: “Jos te ette usko, että niin on, tulkaa vain tänne, missä kokous on meneillään. Minä tulen osoittamaan sen teille.” Kyllä vaan.
326 Ja niinpä nuo miehet lähtivät sinne. Eikä Hän tehnyt sitä enää toista kertaa, mutta he tiesivät, että jotakin oli tapahtunut tuolle naiselle. Hän oli muuttunut, ja niin he uskoivat Jeesusta. Kyllä vaan. He uskoivat Häneen.
327 Koska “usko tulee kuulemisesta, Jumalan lupauksen kuulemisesta, joka on Jumalan Sana, ja kun Se nähdään tehtynä todellisuudeksi.” Koska se on siemen. Ja kun se on kylvetty, se alkaa kasvaa. Se on tuottava juuri sen, mistä se puhuu. Jos se ei tee sitä, silloin se ei ole Jumalan siemen, tai kylväjä ei tiennyt, miten kylvää se. Jumala ei ollut lähettänyt häntä kylvämään siementä. Hän on saattanut kylvää ne kalliolle. Kylväjän kylväessä siementä Jumala huolehtii siitä, jos se putoaa oikeaan paikkaan.
328 Sitten mitä sanotaan tälle mustan hevosen ratsastajalle? “Älä vahingoita Minun viiniäni ja Minun öljyäni. Älä sinä koske siihen, Minun viiniini ja öljyyni. Minulla on sitä siellä vain vähän, mutta siellä on kuitenkin sitä vielä hiukan jäljellä. Sinä voit mennä ja jakaa ihmisille senkaltaista elämää, jota annat heille. Se on sinun asiasi. Sinä tulet maksamaan siitä myöhemmin, mutta kun kohtaat tuon viinin ja öljyn, jätä se rauhaan.”
329 Toisin sanoen, tällä tavalla: “Kun sinä otat joitakin Minun pienestä laumastani, jotka ovat täytettyjä Minun öljylläni ja viinilläni, näettekö, puhtaan Sanan viinillä ja Öljyllä, ja tulet tappamaan heidät, koska niin sinä nyt teet, niin ala pakota heitä sanomaan mitään “Terve Mariaa” tai joitakin sinun uskontunnustuksiasi. Pidä kätesi irti heistä, he tietävät, minne he ovat menossa, sillä heidät on voideltu Minun Öljylläni. Ja ollessaan voideltuja Minun Öljylläni heillä on ilon viiniä, koska he tuntevat Minun lupauksen Sanani: ‘Minä tulen nostamaan heidät ylös jälleen.’ Älä vahingoita sitä. Älä mene ja yritä sekoittaa heitä. Pysy vain kaukana heistä.”
330 Hän vahvistaa Sanansa ja tuo Sen sisälle. He tiesivät. He tiesivät, että he tulisivat nousemaan ylös jälleen. Oi, kuinka minä pidänkään siitä. He nousevat ylös jälleen. Tässä tulee musta hevonen, ratsastaen, Pimeä Ajanjakso.
331 Siellä lähti valkoinen hevonen, ja te olette nähneet, mitä hän teki, täydellisesti. Tässä tulee punainen hevonen, ja me näemme tarkalleen, mitä hän teki. Tässä tulee musta hevonen. Te näette tuon saman ratsastajan koko ajan, suoraan kautta ajanjaksojen.
332 No niin, me näemme, että hän mittasi sitä ja otti maksua siitä. Tarkalleen! Vehnää, luonnollista elämää, josta he elivät.
333 Mutta Henkeä verrattiin Öljyyn ja viiniin iloon. Tuo hengellinen elämä, älä vahingoita sitä. Jätä se rauhaan. Toisin sanoen: “Rooma, älä koske siihen! Se on Minun! Se kuuluu Minulle!”
334 No niin, minulla on tässä eräs toinen asia, jonka haluan teidän huomaavan. Pankaa merkille. Se ei ollut yksi noista neljästä olennosta, joka sanoi: “Älä koske öljyyn ja viiniin.” Huomasitteko sitä? Nuo neljä olentoa olivat puhuneet, mutta… Tarkatkaa, sallikaa minun lukea siitä vähän, näettekö, nyt.
Mitta vehnää pennillä ja kolme mittaa ohraa pennillä, ja katso, ettet vahingoita viiniä ja öljyä.
335 Katsokaapa nyt tänne.
Ja minä kuulin äänen neljän olennon keskeltä sanovan…
336 Mikä se oli? Karitsa! Aamen! Se ei ollut nuo neljä olentoa. Karitsa sanoi sen. Miksi! Hän tulisi ottamaan omansa. Se kuuluu Hänelle. Hän on lunastanut sen. Aamen! “Älä koske tuohon Öljyyn.” Ei! Se ei ollut yksi noista neljästä olennosta, vaan Karitsa sanoi sen. Se oli Karitsa, eikä nuo neljä olentoa, joka ilmoitti tämän. Karitsa itse sanoi sen.
337 Kun nuo neljä olentoa sanoivat: “Tule ja katso”, hän meni katsomaan ja näki sen sillä tavalla.
338 Ja Hän sanoi: “Mitta vehnää pennillä ja niin paljon ohraa…” Mutta sitten Karitsa huusi heidän keskeltänsä ja sanoi: “Älä vahingoita viiniä ja Öljyä.” Oi, kuunnelkaa sitä. “Älä vahingoita sitä, poika, tai sinä tulet maksamaan siitä jonakin päivänä.” Hyvänen aika.
Kello on puoli kymmenen.
339 No niin, parhaan ymmärrykseni ja parhaan tietoni mukaan ja kaiken sen mukaan, mitä uskon sydämessäni, siinä on näiden kolmen Sinetin todellinen merkitys. Haluan kiittää Jumalaa siitä. Ja haluan sanoa, että se on ilmestys, jonka Hän antoi minulle. Hän antoi sen minulle, tuon ilmestyksen siitä. Ja minä uskon, että me elämme viimeisissä päivissä.
340 Huomen illalla me tulemme ottamaan tuon kalpean hevosen ratsastajan. Ja minä en nyt tiedä. Minä en tiedä. Jumala tietää, että se on totta. Minä en tiedä siitä yhtään mitään. En.
341 Minä katsoin vanhaa aineistoa, joka minulla oli siitä vuosia sitten. Näin veli Graham Snellingin hetki sitten, hän on saattanut mennä ulos. Mutta muistan, kun saarnasin siitä täällä aikaisemmin. Katsoin nähdäkseni, mitä olin sanonut vuosia sitten. Eräänä päivänä olin menossa Ilmestyskirjaa lävitse, ja otin kaikki neljä ratsastajaa yhdellä kertaa.
342 Minä sanoin: “Valkoinen hevonen, ei epäilystäkään, oli alkuseurakunta.” Luin sen adventistien ja muiden kirjoista. Minä sanoin: “Se oli alkuseurakunta, joka lähti valloittaen.” Ja seuraavana oli musta hevonen. Minä sanoin… Olen nyt unohtanut, miksi kutsuin tuota mustaa hevosta.
343 Tai mieluumminkin “punaista hevosta”, minä sanoin: “Tuo hevonen luultavasti merkitsee sitä, että vaikeudet ovat tulossa, ja se tulee merkitsemään paljon sotia ja kaikkea sellaista.” Minä sanoin: “Luultavasti tulee olemaan paljon sotia.” Minä sanoin: “Sitä se tulee olemaan.”
344 Sitten minä sanoin: “Tuo musta hevonen, se merkitsee sitä, että ehkä siellä tulee olemaan pimeä aika maan päällä, kun kaikki tähdet lakkaavat loistamasta, ja aurinko painuu alas, ja kuu ei anna valoaan.” Minä sanoin: “Sitä se luultavasti merkitsee.”
345 Minä sanoin: “Tuo kalpea hevonen merkitsee sitä, että on tulossa paljon sairautta.” No niin, minä en tiedä, mitä se merkitsee. Mutta se oli minun tulkintani siitä silloin, koska tein sen vain parhaani mukaan, kun seisoin täällä saarnastuolissa.
346 Mutta, oi, melkein sanoin jotain! Hyvä on. Hum! Oi! Te tulette näkemään sen. Tarkatkaa vain.
347 No niin, emmekö olekin iloisia tästä hetkestä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Kun ne näemme, minne kaikki tämä on menossa, minä ajattelen:
Kansakunnat hajoavat, Israel herää,
Merkit, jotka profeetat ennalta kertoivat.
Pakanain päivät ovat luetut, kauhujen täyttämät,
Palatkaa, oi, hajotetut omienne luo.
Lunastuksen päivä on lähellä.
Miesten sydämet pysähtyvät pelosta.
Olkaa täytetyt Hengellä,
Lamppunne siistittyinä ja kirkkaina.
Katsokaa ylös, teidän lunastuksenne on lähellä.
Väärät profeetat valehtelevat. Jumalan Totuuden he kieltävät.
Että Jeesus Kristus on meidän Jumalamme
Uskotteko te sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]
Mutta me vaellamme siellä, missä apostolit ovat kulkeneet,
Sillä lunastuksen päivä on lähellä,
Miesten sydämet pysähtyvät pelosta.
Olkaa täytetyt Hengellä, pitäkää lamppunne puhtaina ja kirkkaina.
Katsokaa ylös, teidän lunastuksenne on lähellä.
348 Eikö se olekin ihmeellistä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Minä rakastan tuota. Lunastus on lähellä.
On oleva valoisaa ehtooajassa.
Polun kirkkauteen tulette varmasti löytämään,
Vesitiessä on valo tänään, haudattuna kalliissa Jeesus Nimessä.
Nuoret ja vanhat, katukaa kaikkia syntejänne.
Pyhä Henki on varmasti tuleva sisälle.
Ehtoovalo on tullut.
On tosiasia, että Jumala ja Kristus ovat Yksi.
Hän on tuo Sana! Oi! Miten ihmeellistä!
Pian Karitsa on ottava Morsiamensa olemaan aina rinnallansa,
Kaikki taivaan joukot tulevat olemaan yhteen koottuina.
Oi, se tulee olemaan loistava näky,
Kaikki pyhät tahrattomissa valkoisissa.
Ja he ovat aterioiva Jeesuksen kanssa iankaikkisesti.
“Tule ja aterioi”, Mestari kutsuu, “Tule ja aterioi.”
Sinä voit aterioida Jeesuksen pöydässä koko ajan.
Hän, joka ruokki väenpaljouden, muutti veden viiniksi.
Nälkäisiä Hän kutsuu nyt: “Tule ja aterioi.”
Oi, “Tule ja aterioi”, Mestari kutsuu, “Tule ja aterioi” (Aterioikaa Sanasta)
Sinä voit aterioida Jeesuksen pöydässä koko ajan.
Hän, joka ruokki väenpaljouden, muutti veden viiniksi,
Nälkäisiä kutsuu nyt: “Tule ja aterioi.”
349 Oi! Oletteko te nälkäisiä? [seurakunta iloitsee.] “Siunattuja ovat ne, jotka janoavat ja isoavat vanhurskautta.”
350 Rakastatteko te Häntä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Rakastatteko te Häntä? Avain tuohon: Minä rakastan Häntä. Nouskaamme nyt kaikki seisomaan ja kohottakaamme kätemme ja ilmaiskaamme arvonantomme. “Minä rakastan Häntä, minä rakastan Häntä, koska Hän ensin rakasti mua.” Hyvä on, kaikki yhdessä nyt.
Minä rakastan Häntä, Minä rakastan Häntä,
Koska Hän ensin rakasti mua,
Ja osti pelastukseni
Golgatan puulla.
351 [Joku veli puhuu vieraalla kielellä. Veli Branham pitää tauon.] Vain hyvin kunnioittavasti. Meillä on täällä tulkki, veli Higginbotham. En tiedä, onko hän täällä tänä iltana vai ei. Me haluamme saada selville, mitä Hän sanoi meille. Odottakaa vain hetki. Tässä, tässä. [Sisar antaa selityksen.]
352 Kyllä, ylitys Herralle! Uskoni on kohotettu ylös Jumalassa. Te, rakastatteko te Häntä tänä iltana koko sydämestänne? [Seurakunta sanoo: “Amen.”] Oi, ylistäkää Häntä ja sanokaa: “Kiitos Sinulle, Herra Jeesus!” [Seurakunta ylistää Jumalaa.]
353 Kuinka me annammekaan Sinulle ylistyksen koko sydämestämme, Herra! Kunnia Jumalalle!
354 Vain ylistäkää Häntä, te kaikki ihmiset. Jumala olkoon teidän kanssanne! [Seurakunta jatkaa iloitsemista ja Jumalan ylistämistä.]