63-0116 EHTOOSANANSAATTAJA
(Evening Messenger)
Mesa, Arizona, USA, 16.1.1963

¹       Paljon kiitoksia. Herra siunatkoon teitä.

Voitte istuutua.

²       Poikani oli täällä tänään ja hän sanoi: “Isä, toivoisin, että olisimme nähneet tuon kirkon ennen kuin aloitimme rakentamaan omaamme, se on niin kaunis paikka.” Ja hän jatkoi ja sanoi: “En ole vielä tavannut tuota pastoria, mutta jos hän on yhtä mukava kuin hänen vaimonsakin on, niin silloin hän todella on mukava henkilö.” Ja niinpä me olemme iloisia ollessamme täällä.

³       Minä odotan, että Jumala tulee tämäniltaisessa kokouksessa vuodattamaan siunauksiansa yllemme ja auttamaan meitä.

⁴       Tulin juuri sisälle ja kuulin veli Williamsin sanovan jotakin Ramada hotellissa olemisesta. Ja uskon, että siitä on jo ilmoitettu. Tavallisesti he huolehtivat siitä ennen kuin tulen sisälle. Ja me odotamme todella suurta aikaa konferenssissa. Ja osani täällä on vain kulkea ympäri tapaamassa veljiä ja olla yhteydessä ihmisten kanssa ja rukoilen, että Jumala tulisi antamaan meille oikean kaltaisen kiihotuksen, ja sitten voimme mennä suoraan Ramadaan suureen kokoukseen. Ja niinpä ennen sitä me yritämme vierailla kaikissa seurakunnissa missä vain mahdollisesti voimme. Ja meillä on suurta aikaa. Meillä on todella hienoa yhdessäolon aikaa veljiemme keskuudessa.

⁵       Ja yleensä olen… Kuka tahansa tietää, etten ole kummoinenkaan saarnaaja, vaan olen vain jonkinlainen vararengas. Minun palvelutehtäväni on rukoilla sairaiden puolesta. Mutta meillä on ollut sellainen tungos iltaisin, että on ollut tuskin tarpeeksi tilaa tehdä niin. Ja tulessamme täällä paikkoihin, joihin vain voimme päästä, yritämme jakaa rukouskortteja ja tuoda ihmisiä esiin rukoillaksemme heidän puolesta. Mutta koska kokoukset kestävät vain yhden illan, niin ne, joille meillä ei olisi aikaa tänä iltana, joutuisivat ehkä seuraavana iltana työnnetyksi jonnekin taakse, ja siksi minä joka ilta vain pidän pienen puheen ihmisille, parhaan kykyni mukaisesti… Jeesuksen Kristuksen kunniaksi ja kirkkaudeksi, ja jota me kaikki rakastamme ja johon me uskomme, ja meidän yhdessäolollemme.

⁶       Uskon teidän kuulleen tuosta onnettomuudesta, joka tapahtui tuolla kulmauksessa vain muutama hetki sitten. En tiedä, kuoliko tuo mies, tai edes kuka hän oli. Me pysähdyimme sinne muutamaksi hetkeksi rukousta varten. Noin kaksi korttelia täältä ylöspäin joku oli ajanut sivusta toisen päälle ja työntänyt sitä edellään pitkän matkaa katua pitkin. Ja joku isokokoinen henkilö oli siellä ulkona peitettynä. Ja poliisit olivat siellä, mutta en usko ambulanssin vielä ehtineen sinne. Heidän on täytynyt… Jos hän ei ollut kuollut niin hän varmasti oli… Se oli osunut tältä sivulta ja työntynyt kokonaan oven lävitse ja toiselle puolelle, joten sen on täytynyt olla kauhistuttava isku.

⁷       Meidän täytyy palvella Jumalaa joka hetki. Me emme tiedä milloin, me emme tiedä, mihin hetkellä nuo asiat saattavat tapahtua. Ehkä me ajattelemme, että niin ei tapahdu meille, mutta te tiedätte, että niin voi olla. Niinpä, uskoisin Jeesuksen sanoneen: “Olkaa valmiita, sillä me emme tiedä minuuttia tai tuntia, jolloin meidät voidaan kutsua pois.” Ja sitten me tulemme menemään paikkaan, jossa ei tapahdu onnettomuuksia, ja jossa ei ole mitään harmeja. Me olemme niin iloisia siitä, että meille on luvattu sen kaltainen paikka.

⁸       Tiedättekö, että tänä iltana jo ajatus siitä, kun huomaamme kaipaavamme tuon kaltaista paikkaa, osoittaa sen, että on olemassa senkaltainen paikka. Ja me tiedämme, että kaikilla negatiiveilla, kaikilla varjoilla, täytyy olla joku, joka muodostaa varjon. Varjo on heijastuma. Niinpä jos on olemassa tämän kaltainen elämä, ja se osoittautuu vain varjoksi, niin silloin täytyy jossakin olla todellinen elämä, josta se heijastuu. Näettekö? Pankaa merkille puu, kuinka kaunis puu on. Ja tiedättekö te, mikä se on? Se on vain negatiivin kaltainen varjo Elämänpuusta Taivaassa.

⁹       Nyt, tiedättekö, kun Jumala tuli maan päälle ja hoivasi sitä alussa, niin ehkä ensimmäinen asia, joka tuli esiin oli sammakko, niin kuin tiedemiehet yrittävät sanoa. Seuraava asia on saattanut olla jotakin… Minä uskon todelliseen kristilliseen kehitysoppiin, mutta minä en usko, että se kaikki on saanut alkunsa yhdestä solusta. Minä uskon, että Jumala teki ensin sammakon ja sitten kalan ja sitten jotakin muuta. Minä uskon sen kehittyneen, kun sen on tullut ylöspäin, ei niin, että se tulisi samasta solusta, vaan että joka kerta se on ollut eri luontokappale.

¹⁰   Ja lopulta sen jatkuvasti tullessa korkeamman lajin kohdalle, se jonkun ajan kuluttua heijasti Häntä, joka oli sitä valmistamassa, ja joka oli Jumala. Nyt, todistaaksemme, että se on oikein, niin kun Jumala tehtiin lihaksi, Hän oli Jeesus Kristus, mies. Näettekö? Niinpä se ei ollut Enkeli vaan mies. Ja se osoittaa, että se oli heijastus Hänestä.

¹¹     Ja oi, tämä Raamattu on täynnä noita arvokkaita kultahippusia. Minä pidän niiden etsimisestä. Ettekö tekin? Kaivautua sinne ja ravistella kaikki pöly pois Sen päältä ja sitten katsokaa sitä ja nähdä, millainen Se on. Kuinka jalokivet, niin kuin te ihmiset täällä Arizonassa tiedätte, että suuret jalokivet tulevat esiin maan tomusta. Sieltä ne tulevat. Samalla tavoin myös Jumalan jalokivet tuodaan esiin tomusta. Ja me olemme niin iloisia siitä, että Hän antaa meille etuoikeuden mennä Hänen suureen sulattamoonsa, niin että kaikki kuona tulee poistetuksi.

¹²   Tiedättekö, miten heillä oli tapana tehdä se? Tietenkin te arizonalaiset tiedätte, miten heillä oli tapana puhdistaa kultaa, ennen kuin heillä oli sulattamoa. Meille on kerrottu, että he takoivat sitä. Vanhoilla intiaaneilla oli tapana tehdä niin, he takoivat sitä. He vain käänsivät sitä ympäri ja löivät sitä ja löivät sitä, kunnes he olivat saaneet kaiken kuonan hakatuksi siitä pois. Ja kun takoja saattoi nähdä siitä kuvansa, he tiesivät, että kaikki epäpuhtaus oli siitä poissa, kun hän saattoi nähdä itsensä. Hän tiesi, että se oli tulossa puhtaaksi, kun se heijasti hänen oman kuvansa.

¹³   Ja tiedättekö, minä uskon, että Jumala haluaa tehdä samalla tavoin Seurakuntansa kohdalla. Hän haluaa hakata kaiken maailmallisuuden ulos, niin että lopulta Jeesuksen Kristuksen heijastus elää meissä jokaisessa, ja me heijastamme Hänen Elämäänsä. Sitten me olemme valmiita, jotta Hän heijastaisi itseänsä meidän kauttamme. Kun me olemme panneet syrjään jokaisen painon ja synnin, joka niin helposti meitä kietoo, jotta me voisimme juosta kärsivällisinä kilpajuoksussa, joka on asetettu eteemme, katsoa esimerkkiimme, meidän uskomme Alkuunpanijaan ja Viimeistelijään, Jeesukseen Kristukseen. Minä olen niin iloinen siitä.

¹⁴   Sanoin veli Carl Williamsille: “Veli Carl, käydessäni ylös ja alas noita laaksoja, siellä olleet ihmiset eivät halua kuulla minua toista kertaa, kun olen pidätellyt heitä iltaisin kahdesta kolmeen tuntiin.”

Hän sanoi: “Hyvä on, tule joka tapauksessa.”

¹⁵   Niinpä minä arvostan teidän kärsivällisyyttänne kutsuessanne minut takaisin.

¹⁶   Puhuin vaimoni kanssa hetki sitten, alhaalla… Hän on nyt Tucsonissa, ja minä kysyin: “Minkälainen ilma siellä on?”

¹⁷   Hän sanoi: “Ilma on lämpenemässä.” Ja hän kysyi: “Kuinka sinä pidät kiinni aikataulusta?”

Minä sanoin: “Aivan tarkalleen, joka ilta kymmeneen tai yhteentoista.”

¹⁸   Sanoin hänelle: “Minä tulen tällä kerralla lepäämään, kun mennen Arizonaan näihin pieniin kokouksiin. Kun menen noihin seurakuntiin, noiden veljien tykö, minä en tule rankaisemaan noita ihmisiä siellä. Minä vain menen ja annan heidän laulaa ja riemuita. Tulen rajoittamaan itseäni ja tulen puhumaan vain noin viisitoista, kaksikymmentä minuuttia ja sitten sanon ‘aamen’ ja menen kotiin.”

Ja sen tähden hän kysyi: “Kuinka sinä pysyt aikataulussa?”

¹⁹   Sanoin: “Kyllä, kulta, pysyn kyllä; säännöllisen aikataulu, aina kolmeen tuntiin asti.” Ihmiset ovat niin hienoja ja heillä on niin paljon kärsivällisyyttä.

²⁰   No niin, kumartakaamme nyt hetkeksi päämme, kun lähestymme Häntä. Nyt olen varma, että tämän kaltaisessa hienossa kuulijakunnassa, joka uskoo, ja erikoisesti… Näen täällä kahdet paarit. On ihmisiä, jotka ovat sairaita ja tarpeessa. Eikä ole epäilystäkään siitä, etteikö monilla muillakin olisi näitä pyyntöjä. Jos niin on, niin kohottaisitteko kätenne ja ilmoittaisitte siitä kättä kohottamalla. Ja nyt rukouksen aikana minä tulen menemään ja rukoilemaan näillä paareilla olevien ihmisten puolesta, kun nyt olemme täällä, niin että se tulee varmasti tehdyksi. Heillä oli tarpeeksi uskoa tullakseen tuoduiksi tänne, ja minä haluan teidän kaikkien rukoilevan kanssani.

²¹   Taivaallinen Isämme, me laitamme syrjään nyt kaikki muut ajatukset ja puhdistamme mielemme ja me tulemme nyt Sinun Läsnäoloosi sielujemme puhdistamiseksi. Ja me tuomme edellämme Herran Jeesuksen veren. Me tunnustamme, että olemme arvottomia saamaan niitä siunauksia, joita Sinä haluat meille antaa. Mutta Hän kuoli, jotta me voisimme saada nämä siunaukset. Ja meitä on käsketty tulemaan rohkeasti Valtaistuimen eteen, ja meillä on pääsy näihin siunauksiin meidän Herramme Jeesuksen armon kautta, joka tuli maan päälle Immanuelina ja otti syntisen paikan. Hän tuli meiksi, jotta me voisimme tulla Häneksi.

²²   Millainen vaihtokauppa, Herra! Synnillinen, helvettiin matkalla oleva elämä, jollainen meillä oli, ja olla tietoinen, että tuli Yksi ja otti tuon elämän yllensä ja puhdisti meidän syntimme vuodattamalla oman Elämänsä Veren. Se on enemmän kuin meidän sydämemme koskaan voi käsittää, Herra. Ja sitten, kaiken sen lisäksi, Hän valmisti tien ottaakseen pois meidän vääryytemme ja parantaakseen meidät haavojensa kautta. Me olemme niin kiitollisia siitä, että Hän lupasi, että Hän pitäisi meidät terveinä palvellessamme Häntä.

²³   Ja nyt, tänä iltana, Isä, on monia pyyntöjä, jotka tuotiin esiin kohotetulla kädellä. Me tiedämme, että Sinä huomioit niistä jokaisen ja tiedät, mitä sydämessä tuon käden alla on.

²⁴   Ja minä pyydän Herra, että Sinä tulisit ja muistaisit Sanan tänä iltana, kun me luemme Sitä ja syvennymme Siihen, ikään kuin pieneen opetukseen, pyhäkouluopetukseen. Niin että, kun me lähdemme täältä tänä iltana, voisimme sydämissämme tuntea olevamme lähempänä Sinua kuin mitä me olimme tullessamme tänne. Siitä syystä me olemme täällä, jotta se saisi aikaan herätyksen ympäri maata, ilman että tiedämme, milloin se saattaisi alkaa, mutta me odotamme ja katsomme eteenpäin siihen, Herra. Me teemme kaiken, minkä me vain inhimillisesti tiedämme tehdä saadaksemme aikaan herätyksen, joka toisi miehet ja naiset, pojat ja tytöt, Kristuksen pelastuksen tuntemiseen.

²⁵   Me haluamme kiittää Sinua tästä seurakunnasta, sen hienosta pastorista ja hänen perheestänsä ja kaikista diakoneista ja luotetuista ja kaikesta, jota se edustaa. Me kiitämme Sinua niistä, jotka urhoollisesti seisovat rinnallamme. Ja, Herra, me rukoilemme, että Jumalan siunaukset lepäisivät heidän yllään. Siunaa kaikki vaivannäkö. Voikoon tämä olla asema, Herra, jonne kaikki täällä laaksossa olevat voivat tulla ja löytää levon. Suo se, Isä. Voikoon tulla vastaus pastorin rukouksiin sairaiden puolesta. Voikoon hänen ruko­ukseensa tulla vastaus pelastukseksi kaikille niille, jotka kuulevat Evankeliumin. Voikoot Sinun siunauksesi olla hänen yllään. Älköön seurakunnasta puuttuko yhtään hengellistä lahjaa, voikoot ne olla paikallansa, niin että se olisi esimerkillinen seurakunta kaikille yhteisössä. Suo se, Herra.

²⁶   Nyt, Isä, tänä iltana nämä näillä paareilla olevat eivät voi istua ja nauttia kokouksesta, heillä ei ole sitä etuoikeutta. Ja heidät on tänä iltana jollakin tavalla kuljetettu tänne. Oi Jumala, ole armollinen! Minä ajattelen: “Mitä jos se olisi vaimoni tai veljeni tai joku sukulaiseni, jonka tunnen todella hyvin?” Hän on sellainen jollekin, ja minä rukoilen, Isä, että Jumalan armo, Hänen voimassaan, tulisi ja koskettaisi heitä Jumalallisella vapautuksella ja vapauttaisi heidät näistä paareista. Älkööt he enää olko pidempään näillä paareilla tämän kokouksen jälkeen. Voikoot he lähtiessään jättää ne jälkeensä. Voikoon se voima, joka nosti Jeesuksen kuolleista, tehdä jälleen eläväksi heidän ruumiinsa uuteen terveyteen ja voimaan. Suo se, Isämme. Ja me tiedämme, että Sinä lupasit tehdä sen.

²⁷   Sen vuoksi että Kirjoituksissa on kirjoitettuna: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Jos he laskevat kätensä sairaiden päälle, he paranevat.”

²⁸   Nyt Isä, koska heidän lähellään ei ehkä ole ketään, niin kuin on toisten kohdalla, minä menen heidän luoksensa ja muistan tämän käskyn. Ja Jumala, minä tulen odottamaan, että saisin kirjeen heiltä, että se tapahtuisi, sillä minä menen Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

²⁹   [Veli Branham menee alas ja rukoilee paareilla olevien puolesta, sillä aikaa kun seurakunta laulaa neljästi Usko se vaan, ja sitten hän palaa takaisin ja laulaa.]

Herra, minä uskon, Oi Herra, minä uskon,
Kaikk’ mahdollista on, Herra, minä uskon;
Herra, minä uskon, Herra, minä uskon,
Kaikk’ mahdollista on, Herra minä uskon.

Molemmilla naisilla oli kasvaimet, toisella syöpä.

³⁰   Ja voisin nyt nopeasti antaa pienen todistuksen, vaikka minun täytyisikin lyhentää puhettani. Juuri ennen kuin lähdin kodistani, viimeinen tapaus ennen lähtöäni oli merkittävä tapaus. Siellä oli eräs nainen ja hänen nimensä on Dyer. Olen nyt unohtanut hänen nimensä. Se oli tohtori Dyer, Louisvillestä. Tohtori James Dyer, kasvainspesialisti, ja niin edelleen, Louisvillestä.

³¹   Hänen tyttärensä soitti pianoa The Open Door -seurakunnassa, jonka pastorina on tohtori Cobbles, ja joka on valtavan suuri, entinen juutalainen synagoga. Ja tuo mies itse kuului Kristuksen Kirkkoon, kirkkokunnalliseen Kristuksen Kirkkoon, ja kääntyi uskomaan täyden Evankeliumin, erittäin hieno mies. Ja hänen tyttärensä soitti kokouksessani, joka minulla oli Louisvillessa, Memorial Auditoriumissa. Ja hän oli hämmästynyt nähdessään, mitä tapahtui, ja yritti kertoa siitä isällensä.

³²   Tämä sanoi: “Se on vain psykologiaa. Nuo ihmiset ovat aivan yhtä sairaita, kuin mitä he koskaan ovat olleet.” Eikä hän halunnut uskoa sitä.

³³   Lopulta hänen tyttärensä erosi seurakunnasta ja meni naimisiin erään baptisti-seminaarissa olleen pojan kanssa, joka hänkin lopulta luopui uskostansa. Hänet oli koulutettu sananpalvelijaksi, niin kuin baptistit tekevät sen. Ja lopulta hän ei enää halunnut saarnata. Ja he muuttivat hänen sukulaistensa luo Rockfordiin, Illinoisiin.

³⁴   Sitten lopulta hänen tyttärellään, Jeanilla, tuli jokin naistenvaiva. Hän meni isänsä tutkittavaksi ja tuli takaisin Louisvilleen tutkimuksia varten. Ja kun teki niin, he löysivät hänestä sellaisen, jota kutsutaan “suklaakasvaimeksi”, joka on naispuolisissa rauhasissa. Hänen isänsä suoritti suuren leikkauksen sen poistamiseksi ja hänen täytyi jättää siitä jotakin häneen. Ja lopuksi he antoivat hänelle hoitoa, syvää sädehoitoa.

³⁵   Ja sitten kun hän meni takaisin kotiinsa, nuo vaivat yhä jatkuivat.

³⁶   Noin vuotta myöhemmin he toivat hänet takaisin toista tarkastusta varten ja he suorittivat hänelle täydellisen rintojen poistoleikkauksen. Ja hänen isänsä suoritti leikkauksen tohtori Humesin kanssa, joka on eräs tunnetuimpia Etelän tohtoreita. Ja se oli jo niin pitkälle kehittynyt, että tuo syöpä oli mennyt paksusuoleen. Ja niinpä he jättivät hänet sillensä joksikin aikaa. Sitten he jälleen yrittivät sädehoitoa, mutta huomasivat, että siitä ei ollut mitään hyötyä, joten he vain veivät hänet takaisin sairaalaan. He eivät enää voineet antaa hänelle ulostuslääkettä, jotta olisivat saaneet hänen vatsaansa toimimaan, joten he yrittivät peräruiskeita. Ja se kehittyi niin pahaksi, etteivät he saaneet enää vettäkään menemään hänen suolistoonsa.

³⁷   Niinpä sitten hänen miehensä, joka oli arvostellut minua, tuli sinne eräänä päivänä ja otti kirjan ja alkoi lukea sitä. (Ja minun poikani täällä ja veli Sothmann, joka on yksi luotetuista, ovat täällä jossakin.) Ja hän vain makasi siellä kirkon portailla, ehkä kaksi päivää, kunnes… Minä olin poissa pitämässä kokousta. Tultuani takaisin minä menin tapaamaan hänen vaimoansa. Ja hänen miehensä oli sanonut minulle: “Hän ei tiedä, että hänellä on syöpä. Mene vain sinne puhumaan hänelle ja rukoile hänen kanssaan.”

³⁸   Ja sitten kun tapasin hänet, hän sanoi: “Veli Branham, minun mieheni tulee vastaanottamaan Jumalallisen parantamisen, koska aikaisemmin en saanut häntä edes katsomaan yhtä kirjoista, mutta nyt hän lukee joka päivä minulle yhtä noista kirjoista, sivu toisensa jälkeen.”

³⁹   Ja minä sanoin: “Minä ymmärrän sen, Jean.” Ja minä sanoin: “Nyt, Jean, puhukaamme nyt ja nähkäämme, mitä Herra tulee sanomaan. Huoneessa ei ollut ketään muuta. Hoitaja oli poistunut. Ja niinpä me keskustelimme pienen hetken, ja jonkin ajan kuluttua tuli näky. Hän on nyt noin neljänkymmenen eikä hän vielä ole harmaantunut, mutta näyssä hän oli paljon vanhempi ja harmaantunut. Minä sanoin: “Jean, sinähän olet ollut kokouksissa.”

“Kyllä, veli Branham.”

⁴⁰   Minä sanoin: “He ovat salanneet sen sinulta ja käskeneet minua olemaan sanomatta sitä, mutta sinulla on syöpä. Ja sinun miehesi sanoi minulle: ‘Älä sano hänelle mitään siitä.’ Mutta sinulla on syöpä, Jean. Mutta haluan kertoa sinulle jotakin, koska olet ollut kokouksissa. Näky ei ole koskaan pettänyt. Ja minä sanon sinulle, Jean, että se on NÄIN SANOO HERRA!” Näettekö?

⁴¹   No niin, teidän täytyy olla todella varma siitä, että se on Herra. Se ei saa olla vain kuvitelma, vaan te näette sen. Ymmärrättekö?

Ja sitten minä sanoin: “Sinä tulet elämään…”

⁴²   Hän sanoi: “Veli Branham, minä epäilinkin sitä koko ajan, koska olen kasvanut kodissa, jossa isäni on lääkäri. Minä epäilinkin sitä.” Hän sanoi: “Minä ajattelin koko ajan, että se olisi sitä.” Ja me rukoilimme.

⁴³   Seuraavana päivänä sen jälkeen heidän tarkoituksenaan oli leikata hänen paksusuolensa. Tiedättehän, he leikkaavat suolen, ja sitten potilas ulostaa ulkopuolella olevaan pussiin siihen asti, kunnes syöpä lopulta tappaa heidät. Ja juuri kun kaikki oli valmista, ja hän oli valmiina leikkauspöydällä, hänestä tuntui todella omituiselta. Hän kutsui hoitajaa auttamaan häntä kylpyhuoneeseen, ja hänellä oli täysin normaali ulostus. Ja hänen miehensä saattoi tuskin ymmärtää sitä. Ja seuraavana päivänä… He eivät suorittaneet leikkausta. Ja toisena päivänä, heti aamiaisen jälkeen, toinen, täysin normaali ulostus.

⁴⁴   Hänen lääkärinsä soitti minulle. Ja nyyhkyttämisen ja itkemisen välillä hän sanoi: “Minä en yksinkertaisesti voi ymmärtää sitä. Me emme löydä edes minkäänlaisia oireita siitä. Se on poissa.”

⁴⁵   No niin, nyt kalliit sisareni, minulla ei ole mitään syytä seistä täällä Kristuksen palvelijana ja sanoa jotakin väärää, koska minut tultaisiin tuomitsemaan tuona päivänä, ja minut heitettäisiin pois tekopyhänä.

⁴⁶   Nyt, Jumalan Sana avoinna tässä, minä en rukoillut enempää enkä vilpittömämmin Jeanin puolesta kuin rukoilin teidänkään puolestanne. Me vain iskimme maahan tuon pienen merkkipaalun tietäen, että uskon rukous oli rukoiltu, ja se selvitti sen juuri silloin. Jumalan Sana sanoi niin. Näettekö? Uskon rukous parantaa sairaan.

⁴⁷   Nyt tuo sama Jumala, joka paransi tohtori Dyerin tyttären, Jeanin… Minä en tiedä, mikä hänen sukunimensä nyt on. Mutta tuo mies on nyt syleillyt täyttä Evankeliumia. Hän oli kuuntelemassa siellä seurakunnassa viimeistä saarnaa ja vastaanotti sen kaiken sisälle ja osallistui ehtoolliselle kanssamme, ja kaikkea muuta. Baptistiopiskelija oli tullut Herran tykö saadakseen Pyhän Hengen kasteen. No niin, se vain osoittaa, että Jumala pysyy yhä Jumalana.

⁴⁸   Ja tuo lääkäri, hänen isänsä, mukava mies, mutta hän ei vain koskaan ollut nähnyt mitään senkaltaista tapahtuvan.

⁴⁹   Nyt, Jumalalla on aika kaikkia asioita varten. Ja uskon, että te molemmat olette uskovaisia. Joten joskus nämä asiat tapahtuvat parhaaksemme. Tiedättehän, että Raamattu sanoo: “Kaikki yhdessä työskentelee meidän parhaaksemme.”

⁵⁰   Muistakaa nyt Jobia ja kaikkia hänen koettelemuksiaan. No niin, ei ollut kyse siitä, että Jumala olisi kurittanut Jobia, vaan Jumala oli koettelemassa palvelijaansa. Ja niin se kaikki työskenteli hänen parhaakseen, näettehän. Ja sitten Jobin kirja kirjoitettiin todistukseksi kaikille sukupolville. Jumala tekee sen meidän parhaaksemme.

⁵¹   Muistakaa nyt, minä olen koko sydämestäni rukoillut uskon rukouksen. Uskokaa se, ja se tulee tapahtumaan, niin on tapahtuva, tarkatkaa vain tuloksia.

⁵²   Nyt mennäksemme suoraan sanomaan, (kun monet seisovat), menkäämme tämän illan pieneen sanomaan.

⁵³   Muistakaa nyt tuo Kristillisten Liikemiesten konventti Ramadassa. Siellä tulee tällä kerralla olemaan joitakin hyvin hienoja puhujia. Niinpä olkaa varmoja, että yritätte osallistua tähän kokoukseen. Veli Oral Roberts tulee olemaan siellä juhlapäivällisen iltana.

⁵⁴   Ja nyt, minä olen tavallani pieni osa Tucsonista ja aion kannattaa Tucsonia. Meillä on myös siellä kokous ensi maanantai-iltana, ja jos satutte olemaan sielläpäin, tulkaa myös sinne. Ja te voitte silloin kärsiä minua hieman, koska minun tulisi puhua myös siellä. Niinpä tulkaa jos te vain voitte ensi maanantai-iltana. Se on Ramada motellissa, Ramada Inn, Tucsonissa. Ja tietenkin me kaikki tiedämme, että Phoenix on vain Tucsonin esikaupunki. Me kaikki tiedämme sen, joten tulkaa katsomaan, miten vuoristolaiset siellä elävät.

⁵⁵   Menkäämme nyt Raamatuissamme Sakarian 14 lukuuun, kuudenteen ja seitsemänteen jakeeseen. Haluan lukea tämän ottaakseni tästä sisällön pienelle tekstille, josta haluan puhua.

Ja on tapahtuva tuona päivänä, että valo ei ole kirkas eikä pimeä.

Mutta se on oleva yhtä päivää, joka on oleva tunnettu HERRALLE. Se ei ole päivä, eikä yö, mutta on tapahtuva, että ehtooajalla on oleva valoisaa.

⁵⁶   Tästä haluan ottaa Ehtoosanansaattajan tekstikseni: Ehtoosanansaattaja. Tietenkin meillä voi olla sanansaattajia kautta koko päivän. Ja on ollut sanansaattajia kautta koko tämän päivän, josta Hän puhuu, mutta tulee olemaan Ehtoosanoma. Ja me haluamme katsoa sitä tänä iltana pyhäkoulumaisesti puhuaksemme siitä hetken.

⁵⁷   No niin, me kaikki tiedämme, mitä Sakaria tässä puhuu, koska hän sanoi: “Tulisi päivä, jota Herra tultaisi pitämään päivänä eikä yönä, mutta ehtoolla olisi oleva Valo.” Nyt, jos me tiedämme, että se ei olisi päivä tai yö, niin silloin sen täytyisi olla jotenkin synkkä tai sumuinen päivä.

⁵⁸   Ja me kaikki tiedämme, että sivilisaatio on kulkenut idästä länteen. Vanhin sivilisaatio, joka meillä on, on Kiina. Ja sivilisaatio on kulkenut idästä länteen seuraten aurinkoa ja nyt se on tullut aina länsirannikolle asti. Jos me menemme pidemmälle, me olemme takaisin idässä, näettekö. Joten me olemme tien päässä.

⁵⁹   Seurakuntana me uskomme, että Evankeliumi on melkein täyttynyt. Me uskomme, että suuret sanansaattajat näinä viimeisinä päivinä, näiden useiden satojen vuosien aikana, ovat kautta ajanjaksojen taistelleet näiden suurten asioiden puolesta. Lutherin vanhurskauttaminen uskosta, Wesleyn pyhitys, helluntailaisten Pyhän Hengen kaste. Me tiedämme, että noita asioita tarvitaan muodostamaan täydellinen ruumis niin luonnollisesti kuin hengellisestikin.

⁶⁰   Kun lapsi syntyy normaalilla tavalla, niin mitä tulee esiin ensin? Ensimmäisenä tulee esiin vesi, seuraavaksi veri ja seuraavaksi elämä.

⁶¹   Aluksi l. Joh. 5:7 sanoo: “On kolme, jotka todistavat Taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja nämä kolme ovat yksi.” Ne ovat Yksi. Teillä ei voi olla Isää ilman Poikaa. Teillä ei voi olla Poikaa ilman Pyhää Henkeä. Näettekö, he ovat Yksi. “Mutta on kolme, jotka todistavat maassa: vesi, veri ja Henki, ja ne pitävät yhtä.” Ne eivät ole yksi, vaan ne pitävät yhtä. Ymmärrättekö?

⁶²   No niin, te voitte olla vanhurskautettu olematta pyhitetty. Te voitte olla pyhitetty ilman että teillä olisi Pyhää Henkeä. Käsitättekö? Pyhä Henki on sisällisesti asuva Kristuksen voiman läsnäolo Hengessä. Nyt me näemme, että luonnollinen on esikuva hengellisestä, joten Seurakunta on nyt tullut täydelliseen kypsyyteen: vanhurskauttaminen, pyhittäminen ja Pyhän Hengen kaste. Me olemme juuri kotona käyneet lävitse Seitsemän Seurakunta-ajanjaksoa, joka tuo sen esiin niin kauniisti.

⁶³   Ja asiasta toiseen, onko kukaan kuullut noita nauhoja seurakunta-ajanjaksoista? Viimeisellä kerralla minulla oli nuo ajanjaksot piirrettynä siellä taululla, ja Taivaallinen Isä tietää, että tämä on totta. Kun olin päättänyt sen kaiken parhaan kykyni mukaan, Jumalan antaman inspiraation alla, tuo Herran Enkeli, jonka te näette valokuvassa, (monet teistä olette nähneet tuon valokuvan, ettekö olekin, tuosta Valosta). Se tuli suoraan alas sinne huoneeseen ehkä noin kolmen- tai neljänsadan ihmisen edessä ja meni suoraan sinne seinälle (senkaltaisena Valona) ja piirsi itse nuo seurakunta-ajanjaksot sinne. Me kaikki seisoimme siellä katselemassa Sitä. Me katselimme, kuinka Se piirsi ensimmäisen seurakunnan ajanjakson, toisen, kolmannen, neljännen, viidennen, kuudennen ja seitsemännen.

⁶⁴   Täällä istuu nyt ihmisiä jotka olivat todistamassa sitä. Kohottaisitteko kätenne, jos niin oli. Raamattu sanoo: “Kahden tai kolmen todistajan suulla.”

⁶⁵   Jokainen istui siellä, he kirkuivat ja tekivät kaikkea muuta. Minä sanoin: “Siinä se on teille! Te olette halunneet nähdä Sitä, ja nyt jokainen voi katsoa Sitä.” Kello yhdeltätoista päivällä se seisoi siellä seinällä ja piirsi nuo seurakunta-ajanjaksot ja osoitti, kuinka paljon oli Henkeä, ja sitten pimeys osoitti, kuinka Henki oli tukahdutettu sen kulkiessa pimeän ajanjakson lävitse ja tuli sitten jälleen takaisin, juuri sillä tavalla kuin minä olin sen piirtänyt. Ja meillä oli kuvia siitä, kaikki piirrettynä, riippumassa seinällä. Ja siellä se oli aivan tarkalleen. Sen on täytynyt olla sitä, että Herran Henki oli tyytyväinen siihen, että se oli täydellisesti oikein, koska Hän tuli ja vahvisti sen oikeaksi.

⁶⁶   Ja me elämme Laodikean Seurakunnan Ajanjaksossa, tuossa rikkaan seurakunnan ajassa, jossa he ajattelevat, että heillä ei ole tarvetta mistään, ja he eivät tiedä, että he ovat alastomia, kurjia ja sokeita, ja he eivät tiedä sitä, näettekö.

⁶⁷   Kaikki nuo esikuvat, kuten aurinko, joka nousee idässä, on sama aurinko, joka laskee lännessä. Pysähtykäämme nyt hetkeksi, jotta saisimme taustan tälle sanomalle. Me tiedämme sen auringosta taivaalla. Mutta Jumalan Poika tuli Jumalan loistossa alas, Jumalan Valona, idässä. Ja meillä on nyt ollut kaksituhatta vuotta, josta Herra sanoo: “Se olisi aika, joka ei olisi päivä eikä yö, vaan jonkinlainen synkkä päivä; mutta ehtoo ajassa olisi valoisaa.”

⁶⁸   Nyt jos panette merkille, niin Pyhä Henki lankesi ensin idän ihmisten ylle. Sitten meillä oli vain aika, jolloin liityttiin seurakuntiin ja kerättiin joitakin irtonaisia päitä ja taisteltiin joidenkin pienten asioiden puolesta. Mutta sitten ehtooajassa, läntisellä pallonpuoliskolla, tulisi olemaan Valo. Ja me olemme nyt tuossa ajassa! Sivilisaatio on tullut idästä suuren virtauksen lailla tullessaan kerännyt koko ajan kokoon syntiä, ja se on iskenyt länsirannikolle pudottaen sen kaiken sinne, ja kaikkein turmeltunein paikka, jonka tunnen, on Länsirannikko. Kaikkea, mitä vain voitte ajatella, on siellä, syntiä, turmeltuneisuutta, avioliittoja ja avioeroja. Hollywood, itse aukko helvettiin! Niin se tarkalleen on.

⁶⁹   Minä uskon aitoon raamatulliseen pyhyyteen. Enkä minä usko tähän turmeltuneeseen ja mädäntyneeseen asiaan, joka on esimerkkinä ihmisille, ja jota kutsutaan Hollywoodiksi. Minä olen aina ollut sitä vastaan. Ja uskon, että jokainen mies, jossa on itsessään Jumalan Henki, on sitä vastaan, koska Jumalan Henki todistaa hänelle, että se on väärin.

⁷⁰   Ajattelen nyt sitä, kuinka meillä oli ennen tapana mennä Pariisiin noutamaan alastonmalleja riisuaksemme omat naisemme, mutta nyt Pariisi tulee tänne saadakseen sellaista meiltä. Näettekö? Hollywood johtaa maailmaa. Ja ne alastomuusmuodit, joita meillä on tänään, ohittavat Ranskan, ajatelkaapa sitä vain, tuon humalaisten metelöitsijöiden moraalittoman paikan, ja nyt Hollywood lyö sen kerta kaikkiaan laudalta.

⁷¹   Ja kaikki, mitä meillä televisioissamme on, on sensuroimatonta, se on vain likaisia vitsejä ja mädännyttä turmeltuneisuutta. Emmekä me alkuajan helluntailaiset olisi joitakin vuosia sitten päästäneet lapsiamme elokuviin, mutta nyt perkele on pettänyt meidät ja tuonut sen kotiimme. Näettekö te? Hän vain toi elokuvat suoraan kotiimme.

⁷²   On hirvittävää ajatella, kuinka maailma on joutunut tähän turmeltuneisuuteen. Kaikki vain on virrannut tähän suuntaan ja on tullut sivilisaation mukana.

⁷³   Ja muutaman päivän kuluttua, jos Herra suo, minä tulen saarnaamaan Lähtölaskennasta. He ovat juuri kiertäneet maata, ja me näemme siinä, mitä on tapahtumassa. Jumala on myös kyennyt koko ajan tekemään jotakin Seurakuntansa kanssa, näettehän, sillä aikaa kun näitä asioita tapahtuu. Ja nyt me olemme lopunajassa, kiitos Herralle!

⁷⁴   Jokaisella ajanjaksolla on ollut sanomansa ja sanansaattajansa. Jumala on pitänyt siitä huolen. Jopa seurakunta-ajanjaksoissa me näemme, että jokaisella niistä oli sanansaattaja, ja jokainen eli omassa ajanjaksossansa, ja toinen alkoi toisen loppuessa, ja toinen seurasi toista aina seitsemänteen seurakunnan ajanjaksoon asti, jokainen tähti, jokaisen seurakunnan enkeli, jokainen sanansaattaja.

⁷⁵   Ja me näemme, että viimeisessä seurakunta-ajanjaksossa, Ilmestyskirja 10, on oleva pasuunan ääni, ja kuului seitsemän ääntä, joita ei sallittu kirjoittaa. Mutta tuo Kirja oli sinetöity takapuolelta. Nuo seitsemän sinettiä olivat kirjan takana. Sen jälkeen kun Kirja on kirjoitettu, se on sinetöity takapuolelta näillä seitsemällä sinetillä. No niin, kukaan ei tiedä, mitä ne ovat. Mutta Se sanoo: “Niinä päivinä, jolloin seitsemäs enkeli julistaa Sanomansa”, no niin, se on maallinen enkeli.

⁷⁶   Koska tämä toinen enkeli tuli alas Taivaasta, ja tämä taas oli maan päällä, enkeli on “sanansaattaja”, ajanjakson sanansaattaja.

⁷⁷   Ja sitten me huomaamme, että Hän pani jalkansa… Hänellä oli sateenkaari päänsä päällä, ja Hän kohotti kätensä ja vannoi Hänen kauttansa, joka elää aina ja ikuisesti, että aikaa ei enää olisi (silloin kun nämä seitsemän ukkosenjylinää antoivat äänensä kuulua). Ja Hän käski: “Älä kirjoita, vaan sinetöi se.” Ja me totesimme, että se oli Kirjan takana.

⁷⁸   “Mutta kun seitsemäs enkeli oli lopettanut Sanomansa, profetoimisensa sille päivälle, silloin Jumalan salaisuus tulee päättymään.” Jokainen tietää, että Raamattu sanoo niin. “Jumalan salaisuus”, mitä Jumala on, kuka Jumala on, ja kaiken kasteesta ja muista asioista, se kaikki tulisi selvitetyksi tuona päivänä.

⁷⁹   Jokaisella sanansaattajalla oli sanomansa, sanoma ja sanansaattaja kullekin ajanjaksolle. Ja kaikkein huomattavinta on, että jokainen sanansaattaja… Me näimme sen jopa seurakunnan ajanjaksoissa (ja tänä iltana me menemme Vanhaan Testamenttiin, nähdäksemme, että se on sama asia), että Jumala lähettää kunkin ajanjakson sanansaattajan aivan ajanjakson lopussa. Se tapahtuu aina lopussa eikä koskaan alussa. Lopussa!

⁸⁰   Nyt kun Lutherin ajanjakso häipyi pois, tuli Wesley. Ja kun Wesleyn pyhitys häipyi pois, tuli helluntailaisten ajanjakso. Näettekö? Sanansaattaja aina avaa uuden sanoman vanhan lopussa. Niin on tehty jokaisessa ajanjaksossa. Me tiedämme, että se on totuus.

⁸¹   Se toistuu joka kerta kautta Raamatun. Me löydämme sen pyhistä Kirjoituksista, koko matkan, että juuri vanhan ajanjakson päättyessä alkaa uusi. Tuo ajanjakso häipyy pois ja uusi tulee tilalle, ja Jumala lähettää sanansaattajan.

⁸²   Ja aina, joka kerta, kun sanansaattaja tulee, se tarkoittaa aina kutsua tulla takaisin Sanaan, koskaan ei jää niin tapahtumatta. Muistakaa, tämä on täydellinen Jeesuksen Kristuksen ilmestys. Siihen ei voida lisätä mitään, eikä siitä voida ottaa mitään pois. Se on täydellinen Jeesuksen Kristuksen ilmestys. Ja ainoa tapa, miten me koskaan voimme olla varmoja: jos mitä tahansa nousee esiin keskuudessamme, joka on vastoin tätä ilmestystä, silloin se on väärin. Ymmär­rättekö? Se on aina: “Takaisin Sanaan!” ja se tarkoittaa aina kutsua takaisin.

⁸³   Ja joka kerta Kirjoituksissa, jokaisessa tapauksessa, Jumala käyttää profeettaa kutsumaan tuon ajanjakson takaisin. Niin on aina ollut. Se ei kertaakaan petä. Hän lähettää aina profeetan. Ja miksi Hän nyt tekee sen? Siksi että “Jumalan Sana tulee profeetalle”, hän on Sanan paljastaja.

⁸⁴   No niin, toivon että minua ei ymmärretä väärin. Näettehän? Tarkoitukseni ei ole olla väärinymmärretty, vaan tarkoitukseni on olla rehellinen ja uskollinen kutsumukselle. Niin me haluamme olla.

⁸⁵   Nyt, Jumala käyttää aina profeettaa, miestä. Jos te käytätte mies­joukkoa, silloin teillä on erilaisia ideoita, näettekö, jokaisella miehellä. Hänellä ei koskaan ole ollut maan päällä samanaikaisesti kahta pääprofeettaa. Hän ottaa toisen pois, niin että toinen voi ottaa hänen paikkansa, toisen tullessa sanoman kanssa toista aikaa varten. Hänellä ei koskaan ole kahta, vaan Hänellä on yksi kerrallaan.

⁸⁶   Ja ääretön Jumala ei koskaan muuta ohjelmaansa, vaan Hänen täytyy aina pysyä sen kanssa, minkä kanssa Hän alkoi. Siksi me voimme luottaa siihen, mitä Hän sanoo, että Hän ei voi muuttua. Jos Hän on pelastanut jonkun uskon pohjalta Jumalaan, niin Hänen täytyy pelastaa myös seuraava samalla tavalla.

⁸⁷   Kun Jumala valmisti paikan, jossa Hän voi olla yhteydessä luotujensa kanssa, Adam yritti valmistaa tietä itsellensä valmistamalla itsellensä ja vaimolleen esiliinat viikunapuun lehdistä. Jumala hylkäsi sen. Ja Jumala päätti millaisen ohjelman mukaan ja miltä pohjalta Hän tulisi kohtaamaan ihmisen ja olemaan yhteydessä hänen kanssaan, ja se tapahtui vuodatetun veren pohjalta. Eikä Hän ole koskaan muuttanut sitä.

⁸⁸   Nyt metodisteina ja baptisteina me voimme puristaa toistemme käsiä. Mutta sen perusteella, että olemme metodisteja tai baptisteja, meillä ei ole mitään yhteistä, sillä minä olen baptistien puolella ja te metodistien tai päinvastoin. Mutta on yksi asia, jolla perustalla me kaikki voimme uskovaisina olla yhdessä, ja se tapahtuu vuodatetun Veren alla. Siinä me tulemme yhteen ja panemme syrjään kaikki nämä asiat. Niinpä me kaikki emme voi tulla yhteen organisaatioon. Me emme voi tehdä niin.

⁸⁹   Nämä pienet organisaatiot, uskon Jumalan olleen siinä, kokonaisuuden kannalta. Mutta ihmiset, koska me olemme erilaisia, niin jokainen näkee asiat eri tavalla. Jokainen henkilö näkee ne eri tavalla, ei ole kahta tarkalleen samanlaista mieltä. Ei ole täydellisesti kahta samanlaista ihmistä, väitetään niin. Ei ole olemassa kahta samanlaista nenää tai kahta samanlaista peukalonjälkeä, katsokaahan, meidät on valmistettu eri tavalla, ja tästä syystä meillä on erilaisia ryhmiä.

⁹⁰   Mutta Jumala toimii aina yksilön kansaa. Hän ei pelasta teitä, siksi että olette metodisti. Hän ei pelasta teitä, siksi että olette baptisti. Hän ei pelasta teitä, siksi että olette helluntailainen. Hän pelastaa sinut, koska Hän on käsitellyt juuri sinua henkilökohtaisesti. Ja sinä olet pelastunut sen pohjalta, että olet vastaanottanut Sen. Ja sen vuoksi Jumala voi toimia kanssasi. Hän ei toimi kanssasi Hänen Seurakuntanaan, vaan Hän toimii kanssasi yksilönä.

⁹¹   Sen vuoksi, kun Jumala lähetti profeettansa, Hänen Testamentin sanansaattajansa, Hän puhui yhdelle miehelle, ja tuon miehen täytyi tuoda sanoma. Toiset menivät hänen luotaan kaikkialle tuon saman sanoman kanssa. Mutta täytyi olla yksi päämaja. Jumalalla on aina ollut se niin. Minä olen kiitollinen, että Hänellä on se tänä iltana, ja tietenkin me kaikki tiedämme, että se on Pyhä Henki. No niin, se ei ole jokin ryhmä, vaan Pyhä Henki on Jumalan päämaja, joka on tämän hetken Jumalan sanansaattaja.

⁹²   No niin, sellaisen se on. Sana tulee aina profeetalle, jos hän on todellinen Sanan profeetta, ja Jumala vahvistaa Sanansa tuon profeetan kautta.

⁹³   Nyt on ollut monia vääriä profeettoja, meillä on ollut niitä kautta ajanjaksojen. Me menemme takaisin Vanhaan Testamenttiin ja näemme, kuinka he nousevat esiin ja puhuvat Herran Nimessä, mutta se ei ollut oikein. Jumala ei ole missään tekemisissä sen kanssa. Hän ei koskaan vahvista mitään muuta kuin oman Sanansa. Hän ei mitenkään hoitelisi asioitaan sillä lailla.

⁹⁴   Muistakaa vain, että Jumala vahvistaa ainoastaan oman Sanansa! Ja Sana on ainoa asia, joka osoittaa teille, onko hän todellinen profeetta vai ei. Se on tapa, miten arvostella häntä.

⁹⁵   Nyt jos te panette merkille, niin Miikan päivinä seisoi neljäsataa heprealaista profeettaa Ahabin ja Joosafatin edessä ja he sanoivat: “NÄIN SANOO HERRA: ‘Menkää ja te tulette menestymään.’” Fundamentaalisesti he olivat oikeassa. Sitten Miika kutsuttiin näyttämölle, tuo yksi, jota he kaikki vihasivat. Heitä oli neljäsataa (enkä tarkoita, että he olisivat olleet mitään Baalin profeettoja), vaan he olivat heprealaisia profeettoja, jotka seisoivat yksimielisesti ja sanoivat: “Menkää Ramot Gileadiin, ja Herra tulee siunaamaan teitä, ja te tulette menestymään.” Ja nuo miehet eivät olleet mitään teeskentelijöitä, he olivat ehdottomasti innoitettuja!

⁹⁶   Miksi sitten tämä pieni mies, Miika nimeltään, joka oli Imlan poika, tuli ja profetoi vastoin sitä, mitä he puhuivat? No niin, siinä tarvittiin hyviä hermoja ja siinä tarvittiin vakaumusta. Ymmärrättekö? Mutta kuinka hän tiesi olevansa oikeassa? Jos te olisitte seisseet siellä, niin kuinka te olisitte tienneet sen? Ainoa tapa, miten se voidaan tehdä, on ottaa se, mitä tuo mies sanoo, ja verrata sitä Sanan kanssa. Näettekö? Nyt Miika oli tarkalleen Sanassa, koska Elia, tuo suuri profeetta, jolla oli Herran Sana, oli juuri kironnut Ahabin ja Iisebelin. Näettekö? Ja kuinka voisi Jumala kääntyä ympäri ja siunata niitä, joiden yllä oli kirous? Katsokaahan, niin ei yksinkertaisesti voi tapahtua.

⁹⁷   No niin, me näemme, että Jumala vahvistaa Sanansa. Profeetan sana, jos hän on profeetta, hän puhuu sen Sanan mukaisesti. Raamattu sanoo eräässä paikassa: “Jos ne eivät puhu lain ja profeettojen mukaisesti, niin heissä ei ole Valoa.” Sitten tämä sanansaattaja kutsuu ulos uloskutsutut. Hän on oikeassa Jumalan Sanan mukaisesti, joka todistaa, että hän on oikeassa.

Huomatkaa nyt ja kuunnelkaa, kun me tulemme tuomaan esiin joitakin henkilöitä.

⁹⁸   Nooa oli Jumalan todistaja ajanjaksonsa lopulla. Katsokaahan nyt, kuinka vastakkainen hänen sanomansa oli koko tuon aikaisen maailman kanssa. Hehän pitivät tuota miestä hulluna, mutta kuitenkin hänellä oli tarkalleen Herran Sana. No niin, Jumala oli sanonut, ettei Hän “voinut sietää syntiä”, ja kun ihmiset alkoivat tehdä syntiä, Jumala tuli alas, ja Nooa saarnasi lopunajan sanoman. Milloin se tapahtui? Juuri ennen loppua tuli esiin sanansaattaja. Jumala lähetti profeettansa sanoman kanssa lopunaikaa varten. Ja hänelle naurettiin ja pidettiin pilkkana, hänestä tehtiin pilaa, ja vain hänen oma perheensä pelastui. Se on totta. Kukaan ei voinut uskoa häntä. Mutta hänellä oli lopunajan sanoma. Nyt kaikki, jotka eivät uskoneet, tulivat tuomituiksi, ja ne, jotka uskoivat sanoman, pelastuivat. Jumala antoi heille Elämän, ja he pelastuivat, ja ne, jotka eivät uskoneet sitä, tulivat kadotetuiksi.

⁹⁹   No niin, minä olen tuomassa esiin esikuvan jostakin. Pankaa merkille Jumala, miten Hän on tehnyt tämän kolme kertaa.

¹⁰⁰   Ja kolme on Jumalan täydellisyyden luku. Jumala on täydellinen kolmessa kuten “Isä, Poika ja Pyhä Henki” ja “vanhurskauttaminen, pyhitys ja Pyhän Hengen kaste”. Hän on siinä täydellinen, koska kolme on Hänen “täydellisyytensä”. Viisi on “armon” luku. Kaksitoista on “palvonnan luku”. Neljäkymmentä on “vainon” luku. Viisikymmentä on “riemujuhla” (viisikymmentävuotisjuhla). “Helluntai” merkitsee viittäkymmentä. Ja Moosesta kiusattiin neljäkymmentä päivää. Kristusta kiusattiin neljäkymmentä päivää, näettehän. Ja kaikki nuo esikuvat. No niin. Jumala on täydellinen kolmessa.

¹⁰¹   On olemassa kolme hävitystä. Yksi niistä tapahtui, kun Nooa meni sisälle arkkiin. Toisella kerralla Loot tuli ulos Sodomasta. Tarkatkaa, Jeesus viittasi niihin. “Niin kuin oli Nooan päivinä ja Lootin päivinä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Tarkatkaa! Yksi, meni sisälle, toinen tuli ulos, ja seuraava menee ylös. Uh-huh. Näettekö? Menee sisälle, tulee ulos, menee ylös. No niin, se on Herran järjestys. Näettekö? Jeesus viittasi noihin kahteen profeettaan, Nooaan ja Abrahamiin: “Niin kuin oli Nooan päivinä, ja niin kuin oli Lootin päivinä”, näettekö, “niin kuin oli, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Katsokaa, kuinka Hän viittaa takaisin niihin.

¹⁰²   Nyt Mooses, eräs toinen profeetta, Egyptin ajanjakson lopussa. Me näemme, että silloin kun Jumala tuli vapauttamaan kansaansa, egyptiläiset olivat vainonneet heitä niin kovasti, että he olivat panneet työnvalvojat valvomaan heitä. Ja niinpä sitten juuri ennen hävitystä Jumala, kuten aina, lähetti profeetan Herran Sanan kanssa. Muistakaa, tuo profeetta oli tarkka vastaus sille, mitä Jumala neljäsataa vuotta aikaisemmin oli luvannut Abrahamille, että hänen siemenensä tulisi vaeltamaan vieraassa maassa, mutta Hän toisi heidät ulos mahtavalla kädellä. Tehän tiedätte, kun Jumala kohtasi Mooseksen palavassa pensaassa, Hän sanoi hänelle: “Minä olen kuullut kansani valituksen. Minä olen nähnyt heidän ahdistuksensa ja Minä muistan liittoni.” Muistaa Hänen Sanansa!

¹⁰³   Muistakaa. Hän yhä muistaa Sanansa! Ymmärrättekö? Hän ei koskaan jätä tekemättä sitä. Hänen täytyy tehdä samoin joka kerta. Syy siihen miksi minä sanon nämä asiat, on se, että voisimme saada teidät ajattelemaan niitä mielessänne. Jopa te ihmiset, jotka olette olleet sairaita, te panitte merkille, että sanoin “olleet” sairaita.

¹⁰⁴   Huomatkaa nyt, teidän kaikkien täytyy muistaa tämä, että Jumala ei voi muuttua! Hän on muuttumaton Jumala. Ajat muuttuvat ja ihmiset muuttuvat. Jumala on ääretön, eikä Hän voi muuttua! Hänen täytyy pysyä samana eilen, tänään ja iankaikkisesti. Hänen täytyy aina pysyä. Ja jos me uskomme, että tämä on Jumalan Sana, niin silloin me voimme panna luottamuksemme siihen, mitä tahansa Hän on sanonut. Ymmärrättekö?

¹⁰⁵   Nyt te näette siellä, kuinka Hänen sanomansa tulee, kuinka Hän lähettää Sanomansa. Hän ei voi muuttaa sitä. Hän on aina tehnyt sen niin. Hänen täytyy aina pysyä samana. Sillä tavoin Hän aina tulee tekemään sen. Muistakaa nyt, milloin Hän tekee sen? Juuri ennen hävityksiä, aivan ajanjakson lopussa. Silloin Hän lähettää Sanomansa kutsumaan ulos Hänen kansansa.

¹⁰⁶   Nyt Mooseksen päivinä uskovaiset pelastuivat ja uskomattomat tuhoutuivat.

¹⁰⁷   Ne, jotka uskoivat sen sanoman, joka Mooseksella oli Jumalalta, no niin, he eivät olisi uskoneet sitä, ellei Jumala olisi vahvistanut ja todistanut, että Mooseksella oli Jumalan Sana. Se teki hänestä profeetan. Hän meni sinne ja sanoi: “Huomenna, suunnilleen tähän aikaan, te tulette näkemään, että tulee tapahtumaan sellaista-ja-sellaista.” Ja niin tapahtui. Siinä kaikki. Jokainen todellinen Jumalan profeetta, joka puhuu Herran Nimessä, on tekevä niin. “Ja on tapahtuva, että minä menen faaraon luo, mutta hän tulee kovettamaan sydämensä. Hän tulee sanomaan, että hän antaa meidän mennä, mutta hän ei tule tekemään niin.” Ja se tapahtuu. Näettekö? Miksi? Silloin ihmiset tiesivät, että tämä mies oli Jumalan lähettämä. Ja sitten he alkoivat nähdä, että Jumala siunasi häntä, ja he kunnioittivat häntä, ja kun he tekivät niin, tapahtui suuria asioita.

¹⁰⁸   Ja ihmiset, jotka nauroivat ja tekivät pilaa eivätkä halunneet vastaanottaa hänen sanomaansa, tuhoutuivat yhdessä muiden uskomattomien kansaa.

¹⁰⁹   Mutta uskovaiset menivät ulos sanansaattajan voidellun sanoman alla ja kävivät sisälle luvattuun maahan. Se oli vapautuksen sanoma. Jumala oli luvannut tuoda kansansa maahan, joka vuoti maitoa ja hunajaa. Ja niin tapahtui, koska Jumala oli jo sanonut niin, ja Mooses tuli ja oli tuon päivän vahvistettu sanansaattaja.

No niin, se osoittaa sen meille hyvin selvin sanoin.

¹¹⁰   Hyvä on, sitten me näemme, että Mooses oli oikein tunnistettu.

¹¹¹   Ja sitten, ajanjakson vaihtuessa, tuli aika lain ja armon välillä. Täytyi tulla aika, jolloin tämä luvattu Messias tulisi. Me näemme, että se oli aika, jolloin ihmiset olivat vääntäneet lain ja tehneet sen suurien ryhmiensä avulla, ja heillä oli kaikenkaltaisia ihmisten perinnäissääntöjä, joita he olivat ruiskuttaneet siihen. Ja ajan vaihtuessa tuli Jeesus, toinen profeetta. Jumala-profeetta.

Nyt te sanotte: “Hän ei ollut profeetta.”

¹¹²   Raamattu sanoo, että Hän oli. “Herra, teidän Jumalanne, on nostava esiin profeetan, minun kaltaiseni.” Hän oli Jumala-profeetta, ajan vaihtuessa laista armoon, josta Hän oli puhunut kaikkina menneinä vuosina. Sen jälkeen kun Hän oli antanut lain Moosekselle, Hän sitten ajanjakson vaihtuessa, niin kuin Hän oli sanonut tekevänsä, tuli takaisin armoon. Ja Hän lähetti Profeetan profetoimaan tuona aikana ja kokoamaan uskovaiset. Uskomattomat tuhoutuivat Hänen aikanansa. Kaikki, jotka uskoivat Häneen, pelastuivat. Kaikki, jotka eivät uskoneet Hänen sanomaansa, tulivat kadotetuiksi.

¹¹³   Niin tarkalleen tapahtui Neoan päivinä, niin tapahtui Lootin päivinä, niin tapahtui Mooseksen päivinä, niin tapahtui Jeesuksen Kristuksen päivinä. Sillä he, jotka halveksivat sanomaa, tuhoutuivat, ja ne, jotka uskoivat sanoman, pelastuivat.

¹¹⁴   Nyt sitten tulee seurakunnan ajanjakso. Me elimme aikaisemmin Nooan ajassa, ennen vedenpaisumusta. Sitten me tulimme lain ajanjaksoon, sitten armon ajanjaksoon, seurakunnan ajanjaksoon. Ja nyt seurakunnan ajanjakso on päättymässä. Me kaikki tiedämme sen.

¹¹⁵   Nyt jos Jumala teki näin-ja-näin, noiden kahden tapauksessa kohdalla, niin Hänen täytyy pysyä samana ja tehdä samoin tässä ajanjaksossa, koska Hän sanoi, että Hän tulisi tekemään niin. Minä tulen todistamaan muutaman hetken kuluttua Sanalla sen, että Hän sanoi, että Hän tulisi tekemään sen. No niin, Hän ei voi muuttaa ohjelmaansa, Hän on Jumala. Pankaa merkille, mitä Hän teki noiden ajanjaksojen aikana.

¹¹⁶   Nyt me tulemme seurakunnan ajanjakson loppuun. Minä luin siitä tänä iltana:

…on oleva Valo ehtooajassa.

¹¹⁷   Meillä on ollut paljon synkkää aikaa, mutta on tuleva Valo. Sama Poika, joka silloin tuli ja muutti ajanjakson, on tuleva jälleen! Se tarkoittaa menemistä maan päältä Kirkkauteen. Me tulemme menemään siinä yhteydessä. Yhden kerran me menimme sisälle, toisen kerran me menimme ulos ja tällä kerralla me menemme ylös! Näettekö? Hyvä on: sisälle, ulos, ylös. Me tulemme lopun aikaan. Emmekä me ainoastaan tule, vaan me olemme jo tulleet. Me olemme lopun ajassa!

¹¹⁸   Mitä Jumala löytää tässä lopun ajassa? Jumala löytää tässä lopun ajassa aivan tarkalleen saman asian, minkä hän löysi muinakin lopun aikoina: epäuskon! Niin on aina ollut, kun Hän tulee. Hän löytää epäuskoa. Hän näkee, että se ohjelma, jonka Hän oli asettanut ihmisille…

¹¹⁹   Aikaisemmin Nooan aikana, jos he olisivat eläneet Hänen määräyksiensä mukaisesti, uhranneet uhreja… Mutta he olivat menneet pois siitä. Kun Hän tuli, Hän löysi sen kaiken olevan toiminnassa väärällä tavalla.

¹²⁰   Samoin oli silloin, kun Hän tuli maan päälle. Hän löysi nuo ihmiset, fariseukset ja niin edelleen, noudattamassa lakia. Mitä he tekivät? Siinä ei ollut mitään vilpittömyyttä. He vain tekivät sen miten tahtoivat, ja sanottiin: “Niin kauan kun he vain liittyvät seurakuntaan, niin siinä on kaikki, mitä he tarvitsevat.” Ja sellaista Hän löysi.

¹²¹   Ja sellaista Hän on löytänyt jälleen! Hän löytää saman asian, koska ihmiset eivät muutu. Niinpä jos Hän lähetti ohjelmansa noille ihmisille siellä, ja ne, jotka eivät uskoneet sitä, tuhoutuivat, ja ne, jotka uskoivat Sen, saivat elää, niin täytyy tapahtua samoin tällä kerralla. Täytyy tapahtua samalla tavoin.

¹²²   Sanansaattajan on aina täytynyt taistella erottaakseen vanhan uudesta. On aina ollut taistelu, sillä sanansaattaja tulee erottamaan vanhan uudesta. Mutta sanoman täytyy aina olla Kirjoituksen mukainen, sillä jokainen on ennalta kertonut toisen tulemisesta.

¹²³   Ottakaamme nyt esimerkiksi Jeesus. Kuinka vaikeata Hänen oli tulla ja muuttaa sanoma laista armoon. Kuitenkin Raamattu oli sanonut, että tulisi tapahtumaan sillä tavalla: “ Messias tulisi, ja päivittäinen uhri poistettaisiin.” Ja me tiedämme, että niin oli profetoitu profeettojen kautta. Kuinka suuri asia onkaan Hänelle tehdä niin. Mutta me näemme, että Hän teki niin. Hän teki niin, koska Kirjoitus sanoi niin. Ja tuon päivän uskovaiset (niin kutsutut uskovaiset) olivat ehdottomasti eri mieltä Hänen kanssaan.

¹²⁴   Katsokaa noita fariseuksia ja saddukeuksia. Heillä oli omat perinnäissääntönsä, eikä kukaan tulisi ravistamaan heitä irti siitä. Sen he uskoivat, sen heidän äitinsä ja isänsä olivat uskoneet, ja heidän isoisänsä ja isoäitinsä olivat uskoneet: “Mooses sanoi niin!” Mutta tuo sama Mooses, joka antoi lain, oli sama Mooses, joka oli sanonut, että tämä kaveri tulisi, ja he epäonnistuivat tunnistamaan sitä, koska he olivat muuttaneet todellisen Jumalan Sanan perinnäissäännöiksi ja olivat jättäneet pääasian pois siitä. Ja sen täytyi olla sillä tavalla.

¹²⁵   Huomatkaa, jokainen ennusti, että seuraava tulisi. Jokainen sanansaattajista, sanoman jälkeen, ennusti, että se tulisi. Mutta ihmiset ottavat aina sen päivän sanoman, joka heillä on ollut, ja pitäytyvät siihen.

¹²⁶   Katsokaamme sitä hieman lähempänä kotia, katsokaamme Lutheria. Kun Luther saamasi vanhurskauttamista uskon kautta, hän oli sanansaattaja, tuon Sardeen Seurakuntajakson enkeli. Huomatkaa nyt, että kun hän saarnasi, hän laittoi luterilaiset järjestykseen. Nyt sitten, tässä alkoivat luterilaiset levitä. Ja kun Wesley tuli Filadelfian Seurakuntajaksossa pyhityksen sanoman kanssa, niin luterilaisten oli vaikeata nähdä sitä. Nuo luterilaiset eivät uskoneet sitä.

¹²⁷   Ja sitten kun kaikki wesleyläiset olivat asettuneet aloilleen Pyhyyden Pyhiinvaeltajina ja Vapaina Metodisteina ja niin edelleen pyhityssanoman pohjalta, tuli helluntailaisten sanoma, ja metodistien oli vaikea uskoa sitä. Kyllä, varmasti oli.

¹²⁸   Kuitenkin toinen puhuu toisesta, hengellisesti puhuttaessa. Eenok puhui tulevasta tuhosta, ylöstempauksensa kautta, kun Jumalan otti hänet kotiin. Hän oli todistaja. Abraham kertoi heille Mooseksesta. Ja Mooses kertoi Messiaasta. Näettekö, kuinka he kertoivat toinen toisestaan. Messias kertoi tästä ajasta ja sanoi, mitä tulisi tapahtumaan!

Te sanotte: “Oi, veli Branham!”

¹²⁹   Kyllä vaan, Hän teki niin! Minulla on täällä monia raamatunpaikkoja ja tulen viittaamaan niistä vain kahteen tai kolmeen. Ottakaamme Matteus 24. Ottakaamme Matteuksen 24. luku ja lukekaamme, mitä Hän siellä kertoo, että tulee tapahtumaan, siitä miten: “Kansa nousisi kansaa vastaan.” Mutta muistakaa, sitten Hän menee pidemmälle ja sanoo: “Niin kuin oli Nooan päivinä, ja niin kuin oli Lootin päivinä, samoin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Hän kertoi sen ennakolta. Hän ennusti, että nämä asiat tulisivat tapahtumaan!

¹³⁰   Hän sanoi: “Nyt kun kaikki tämä tapahtuu, niin aika ei ole vielä”, ja niin edelleen. Mutta Hän sanoi: “Oppikaa vertaus viikunapuusta, kun se on nuori ja työntää esiin oksia, niin kuin kaikki muutkin puut tekevät, silloin te tiedätte, että kesä on lähellä. Samalla tavoin, kun te näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että aika on lähellä, aivan oven edessä.” No niin, kun te näette minkä? Kun viikunapuu ja kaikki muut puut työntävät esiin silmuja, niin se olisi merkki. Ja Israel on aina ollut viikunapuu.

¹³¹   Joel jopa profetoi siitä, kuinka tuhoojasirkka söi sen, mitä kalvajasirkalta jäi jäljelle. Mutta Jumala lupasi: “Minä tulen palauttamaan ennalleen, sanoo Herra.” Ja Hän tulee tekemään sen. Mutta ennen kuin Hän voi palauttaa Israelin takaisin hengelliseen asemaansa, pakanaseurakunnan täytyy olla otettu pois. Meillä ei ole täällä kahta sellaista samaan aikaan. No niin, te ette voi saada Kirjoituksia vääntäytymään sillä tavalla. Ymmärrättekö? Hänellä ei ole koskaan ollut kahta päätodistajaa samanaikaisesti, eikä Hänellä tule olemaan kahta Seurakuntaa samanaikaisesti.

¹³²   Huomatkaa, pakanaseurakunta täytyy ottaa ensin pois, jotta Danielin Seitsemännenkymmenennen viikon loppuosa voi tapahtua juutalaisten kohdalla. Messias profetoi kolme ja puoli vuotta, ja sitten Hänet, Ruhtinas, tapettiin seitsemännenkymmenennen viikon puolivälissä. Ja sitten heille on vielä kolme ja puoli viikkoa jäljellä. Ja me näemme, että nämä Ilmestyskirjan luvun 11 kaksi profeettaa tulevat ja profetoivat juutalaisille. Nyt, Seurakunta tullaan ottamaan pois tuohon aikaan.

¹³³   Ja me näemme, että Israelista, ensimmäistä kertaa moniin satoihin vuosiin, yli kahteentuhanteen vuoteen, on nyt tullut kansakunta. Sillä on oma armeija ja oma raha. Israel on kotimaassaan, omana kansakuntana, oman lipun kanssa, ja kuuluu YK:hon. Israel on kansakunta! Ja se on yksi suurimmista merkeistä, jota voimme ajatella. Juuri nyt Israel on kotimaassaan! Ja Jeesus sanoi: “Tämä sukupolvi, joka näkee Israelin menevän kotimaahansa, ei tule katoamaan, ennen kuin kaikki on täyttynyt.” Näettekö, Hän puhui tästä päivästä.

¹³⁴   Antakaa minun antaa teille toinen merkki. 2. Tim. 3:ssa Hän puhuu lopun ajan seurakunnasta ja sanoo: “He tulisivat olemaan ylpeitä, kerskailijoita ja rakastaisivat nautintoja enemmän kuin Jumalaa.” Ottakaa seurakuntamaailma, katsokaa sitä. “He rakastavat nautintoja enemmän kuin Jumalaa.” He jäävät kotiin katsomaan televisio-ohjelmaa ennemmin kuin osallistuisivat rukouskokoukseen keskiviikkoiltana.

Te sanotte: “Sellaisia ovat baptistit.”

¹³⁵   Sellaisia helluntailaiset ovat. Varmasti! Kyllä vaan. Oi! “Ylpeitä, kerskaajia, nautintoa rakastavia.” Pankaapa Sana suoraan heidän nenänsä alle, eivätkä he halua katsoa Sitä. Kyllä! “Nautintoja enemmän kuin Jumalaa rakastavia.” Sanokaa naisille, ettei heidän tulisi leikata hiuksiansa, niin he leikkaavat ne joka tapauksessa. Kyllä vaan. “Nautintoja enemmän kuin Jumalaa rakastavia, rauhan rikkojia, vääriä syyttäjiä, hillittömiä ja halveksivat niitä, jotka ovat oikeassa. Heillä on…”

Te sanotte: “Sellaisia ovat ateistit.” Ei!

¹³⁶   “Heillä on jumalisuuden muoto, mutta he kieltävät sen Voiman,” Voiman, joka voi vapauttaa teidät tämän nykyisen maailman järjestelmästä. “…sen Voiman. Sellaisista kääntykää pois.” Älkää välittäkö siitä, mitä muut ihmiset sanovat. Kysymys on teistä yksilönä Jumalan edessä. Teidän on vastattava itsestänne. Ei ole väliä sillä, mitä tämä nainen tekee, tai tuo nainen tekee, tai tämä mies tekee, tai tuo mies tekee, tai mitä tämä saarnaaja sanoo, tai tuo saarnaaja sanoo. Kysymys on sinusta ja Jumalasta. “Heillä on jumalisuuden muoto”, perinnäissäännön mukaisesti, “mutta he kieltävät sen Voiman. Sellaisista kääntykää pois.” Elämmekö me tuossa päivässä? Aivan varmasti me elämme!

¹³⁷   Katsokaa uudestaan viimeistä seurakuntajaksoa. Pyhä Henki, Jeesus itse, sanoo: “Minä, Jeesus, lähetin Enkelini todistamaan näistä asioista. Ja Ilmestyskirjan kolmannessa luvussa puhutaan tästä seurakuntajaksosta. Jeesus antaa todistuksen siitä, mitä tulee tapahtumaan viimeisinä päivinä. Hän sanoo: “Seurakunta on tuleva rikkaaksi Laodikeassa, joka on penseä.” He voivat hyppiä ja huutaa tarpeeksi musiikin soidessa. Näettekö? Se on totta. Mutta todistuksen antaminen ja puhtaan elämän eläminen, on kaukana siitä.

¹³⁸   En haluaisi loukata teitä mistään hinnasta, mutta minulla oli äskettäin näky, jossa olin Jumalan Paratiisissa. Minä en voi kertoa teille muuta kuin Totuuden. Jumala, auta meitä palvelijoita olemaan rehellisiä näiden asioiden suhteen, niin että me kerromme Totuuden!

¹³⁹   Katsokaahan, “Ei kuuma eikä kylmä.” Raamattu sanoo, että he tulisivat olemaan sellaisia, joten he tulevat olemaan sellaisia. Jos se osui täydellisesti naulan kantaan Lutherin kohdalla, ja Filadelfian ajanjaksossa Wesleyn kohdalla, niin sen täytyy olla tarkalleen sillä tavalla Laodikeassakin.

¹⁴⁰   “Rikas eikä tarvitse mitään!’ Me voimme panna miljardeja dollareita rakennuksiin ja me voimme panna sinne kaikki maailmalliset huvit. Me voimme rakentaa hienoimmat kirkot.” Se kyllä sopii, ei mitään sitä vastaan.

¹⁴¹   Mutta minä yritän sanoa, että kun Sanoma alkaa heilua heidän yllään, he eivät halua teitä. “Sinä olet löyhäpäinen! Sinä olet fanaatikko! Sinun olisi tullut elää viisikymmentä vuotta sitten.” Näettekö? Oi, te kyllä saatatte ajatella: “Minä en ottaisi sellaista pastoria.” Se on joka tapauksessa teidän pastorinne! Iisebel ei olisi koskaan myöntänyt, että Elia oli hänen pastorinsa, mutta hän varmasti oli sitä. Varmasti hän oli. Hänet oli lähetetty esimerkiksi, sanansaattajaksi Israelin kansalle. Ja tänään kallis Pyhä Henki ja Jumalan Sana ovat Sanansaattajia seurakunnalle oikaisemaan heidät ja tuomaan heidät takaisin Sanaan. Me puhumme Siitä, mutta te ette näe yhdenkään liikahtavan. Kyllä, me saamme nuo asiat niin sekaisin.

¹⁴²   Kuulin jonkun todistuksessaan sanovan: “’Korottakaa Häntä ylös.’ Kuinka te korotatte Häntä ylös?” Ja, oi, vain joitakin ismejä! Joku sanoo: “‘Valvokaa ja rukoilkaa.’, joka merkitsee sitä, että te pidätte toisen silmänne auki ja katselette sillä rukoillessanne. ‘Valvokaa ja rukoilkaa!’” (Mutta, valvominen merkitsee “Herran tulemuksen odottamista”, ja rukoilemista.) Katsokaahan, he kääntävät koko asian ympäri.

¹⁴³   Niinpä mitä me silloin olemme tekemässä? Me muodostamme oman pienen perinnäissääntömme, olkoon se sitten Jumalan tekemä tai ei. Ja me lähdemme ulos, ja ensimmäiseksi, tiedättehän, meillä on pieni ryhmä seuraajia, ja me vedämme heidät pois seurakunnan pääruumiista. Niin se on. Sen sijaan että tulisimme rukoillen ja selvittäisimme asian ja antaisimme ruu­miin liikkua eteenpäin, me teemme noita asioita, onko se sitten rakentavaa tai ei. Jos teillä on Totuus, pysykää silloin Totuuden kanssa. Niin se on oikein. Mutta olkoon se ensin Raamatun Totuus! Pankaa nyt merkille tämä Laodikean ajanjakso.

¹⁴⁴   Ja profeetat, tai Pyhä Henki, ollen Messias, puhui Paavalin kautta. Se ei ollut Paavali, se oli Kristus! “Jumala monesti ja monella tavalla puhui isille profeettojen kautta, mutta näinä viimeisinä päivinä on puhunut Jeesuksen Kristuksen kautta”, Hebrealaiskirje 1. Pankaa merkille, Pyhä Henki, Kristus. Kristus-keskeinen Evankeliumi, Kristus-keskeinen Sana. Ja jos Se on Kristus-keskeinen, silloin Jumala tulee vahvistamaan Sen Totuudeksi.

¹⁴⁵   Siksi te helluntailaiset vastaanotitte Pyhän Hengen metodistien pyhityksen jälkeen, koska te olitte tarkalleen Sanassa.

¹⁴⁶   Siksi te metodistit saitte pyhityksen, kun luterilaiset eivät uskoneet siihen. Te olitte Sanassa.

¹⁴⁷   Siksi te lutherilaiset pelastuitte vanhurskauttamisen kautta, koska teidän sanansaattajanne saarnasi vanhurskauttamista ja protestoi katolista kirkkoa vastaan, joka oli kokonaan poissa raiteiltaan. He uskoivat vain kirkkoonsa. Te tulitte takaisin Raamattuun, otitte Raamatun Totuuden ja piditte siitä kiinni.

¹⁴⁸   Ja sitten mukaan tuli Wesley toisen totuuden kanssa, ja he pitivät siitä kiinni. Sitten tulivat helluntailaiset toisen totuuden kanssa ja pitäytyivät siihen. Sitten, jos te voitte pitää kiinni siitä ja nähdä, että se on oikein, niin miksi te ette ota koko asiaa, joka on todistettu oikeaksi? Uskokaa se kokonaan!

¹⁴⁹   Nyt, kun me näemme nämä sanansaattajat, silloin me tiedämme. Me näemme Kristuksen, suuren Jumala profeetan, kertovan, että nämä asiat tapahtuisivat viimeisinä päivinä. Mitä se saa aikaan? Se esittelee sadonkorjuuajan. Se esittelee ajan, jolloin sato tullaan korjaamaan, ja kertoo, mitä tulee tapahtumaan viimeisinä päivinä. Näettekö te sen?

¹⁵⁰   No niin, nämä asiat tulevat tapahtumaan viimeisinä päivinä. Me tiedämme, minkä kaltaista satoa me odotamme. Me odotamme, että seurakunta, jolla kerran oli Valo, kääntyy pois Siitä ja menee Siitä pois maailman lumoamina, korkeasti kiillotettuna (onko se oikein?) ottaen jäseniksi minkälaisia tahansa ja mitä tahansa, ja he kutsuvat heitä helluntailaisiksi ja kastavat millä tavalla tahansa.

¹⁵¹   Vesi ei pelasta ihmistä. Siihen tarvitaan Jeesuksen Kristuksen Veri. Vedessä ei ole Elämää. Elämä tulee verisolusta. Tarvitaan pyhitystä puhdistamaan tuo elämä, tappamaan synnin tekemisen halun. Sitten Pyhä Henki tulee tuohon puhdistettuun astiaan ja asettaa sen syrjään palvelusta varten. Alttari pyhitti tuon astian, mutta kun se täytetään, niin laitetaan palvelukseen. Se oli asetettu syrjään palvelusta varten, mutta nyt se on palveluksessa. Ja Pyhä Henki asettaa seurakunnan palvelukseen. Minulla oli tapana laulaa tuota pientä laulua:

He olivat kokoontuneina ylähuoneessa,
Kaikki rukoillen Hänen Nimessänsä,
Heidät kastettiin Pyhällä Hengellä,
Ja voima palvelukseen tuli. Kyllä.

Ja siinä lopussa sanotaan:

Mitä Hän teki heille tuona päivänä
Hän voi tehdä teille samoin. Varmasti.

¹⁵²   Tuo sato, me puhuimme profeetoista, me pysähdyimme siellä Kristukseen. Nyt me menemme siitä hieman taaksepäin.

¹⁵³   Jesaja, tuo profeetta, kuinka hän todistikaan ja profetoi lopunajasta. Hän sanoi: “Koko ruumis olisi täynnä mädäntyneitä paiseita ja jokainen pöytä olisi täynnä oksennusta!” Ja miehet ja naiset ottavat tänään ehtoollista, vaikka elävät kahden tai kolmen vaimon kanssa tai kahden tai kolmen miehen kanssa (kyllä), ja on kaikenlaista… savukkeiden polttamista ja kaikkia noita asioita, ja siitä huolimatta tullaan seurakuntaan ja nautitaan ehtoollista!

¹⁵⁴   Voisin nyt mennä hieman siitä alemmaksikin, mutta tulen odottamaan hetken. Tunsin, että minua estettiin sanomasta sitä, mitä aioin sanoa. Mutta te voitte lukea rivien välistä. Te tiedätte, mitä Raamattu sanoo, mitä nuo tavalliset ja epätavalliset asiat ovat.

¹⁵⁵   Ja nähdessämme kaikkien näiden asioiden tapahtuvan, ja kuinka tiede neljä tai viisi vuotta sitten sanoi, että “on kolme minuuttia puoliyöhön”. Israel on kotimaassaan. Seurakunta on Laodikeassa. Oi! Mitä me oikein odotamme? Missä on vika?

¹⁵⁶    Me odotamme ehtoovaloa. Oi, minä ihmettelen, tulemmeko me tunnistamaan sen, kun sen tulee? Vai tuleeko se menemään päittemme ylitse niin kuin se on tehnyt aikaisemmissa ajanjaksoissa? He eivät koskaan tiedä sitä, ennen kuin se on mennyt liian pitkälle.

¹⁵⁷   Te muistatte, että nuo uskonnolliset ihmiset olivat niitä, jotka tappoivat heidän luoksensa lähetetyt profeetat. Jeesus sanoi niin. Hän sanoi: “Te tekopyhät!” Hän sanoi: “Te kaunistatte profeettojen hautoja, ja teidän isänne panivat heidät sinne, ja sitten te rakennatte heille hautakammioita.”

¹⁵⁸   Katsokaa roomalaiskatolista kirkkoa, miten he ovat kaunistelleet Pyhän Patrikin ja Joan d’Arkin haudat. He tappoivat tuon naisen ja polttivat hänet noitana, koska hän oli hengellinen ja koska hän näki näkyjä. He polttivat hänet paalussa noitana. Kaksisataa vuotta myöhemmin he kaivoivat ylös noiden pappien ruumiit ja heittivät ne jokeen, katuakseen, kun he tulivat tietämään, että hän oli Kristuksen palvelija. Mutta tuona päivänä he eivät tienneet, kuka hän oli.

¹⁵⁹   Ja Se tulee menemään suoraan ihmisten päiden ylitse, eivätkä he tule koskaan tuntemaan Sitä.

¹⁶⁰   Jeesus, he eivät tienneet, että Hän oli Jumalan Poika, ennen kuin Hän oli kuollut, haudattu ja ylösnoussut. Eikö Pietari syyttänyt heitä sen johdosta Helluntaipäivänä? “Te miehet pahoin käsinenne otitte Elämän Prinssin ja tapoitte Hänet!”

¹⁶¹   Oi, Hänen tulemuksensa punainen, vilkkuva merkkivalo on näkyvissä! Aamen! Me olemme lopussa. Aamen. Tuo vilkkuva, punainen merkkivalo on kaikkialla. Kaikkialle on kirjoitettuna: “Ikabod.” Aika on loppunut! Aikaa ei enää ole.

¹⁶²   Tiede on tullut loppuunsa. Kyllä. He ovat nyt keksineet jotakin, mikä voi räjäyttää koko maailman ilmaan. Jokainen pelkää toistansa. He ovat lopussa.

¹⁶³   Sivilisaatio on tullut huippukohtaansa ja on kääntymässä taaksepäin. Ihmiset eivät toimi sivistyneiden ihmisten tavalla. Voitteko te kuvitella miestä, joka haluaisi olla jonkinlainen “hippi”, jonka partaa riippuu alhaalla tällä tavalla, housunkannattimet riippuvat alas vyötäisiltä ja maleksii koulupihan lävitse sillä tavalla (tulevan maailman älykkyys, jos sitä vielä tulee olemaan), vieden ulos pieniä, neljätoistavuotiaita tyttöjä?

¹⁶⁴   Tänään, siellä motellissani, makasi eräs äiti, jonka päällä oli vain sen verran vaatteita, mitä tarvitaan toppauksena haulikon panoksessa, ja hänen miehensä makasi siellä samalla tavalla, tässä kylmässä tuulessa. He luulevat, että heidän ruumiinsa ovat niin kauniita, että heidän täytyy näytellä niitä. Ettekö te käsitä, että kyseessä on perkele? Kyllä, he riisuvat vaatteensa, vain mielenvikaiset tekevät niin. Tuo leegio Raamatussa teki niin, koska hän oli hullu. Huomatkaa nyt! Ja meillä on sellainen, mutta sitä kutsutaan “tyylikkääksi” tai “nykyaikaiseksi”. Mutta me sanomme, että kyseessä on “perkele”. Minä voin todistaa Raamatulla, että se on perkele. Se tarkoittaa perkeleen omistuksessa olemista, olla riivaajien vallan alla (ei niiden ahdistamana) vaan hänen hallitsemanaan. Hän on saanut teidät. Se on totta. Mutta voisitteko te puhua heille siitä? He räjähtäisivät. He eivät halua olla missään tekemisissä Sen kanssa! Ei. Heillä on omat ideansa, koska siellä ruumishuoneella, jossa he käyvät, heitä ei koskaan nuhdella sen johdosta. Sukupuolista vetovoimaa harjoitetaan kouluissa ja kirkoissa, ja pastorit pelkäävät sen nuhtelemista, he tuskin koskaan sanovat siitä mitään.

¹⁶⁵   Kuuntelin äskettäin erästä saarnaajaa, joka sanoi: “Kun he keksivät tämän sinisen aineen silmiä varten ja punaisen huulia varten, he tekivät maailmasta kauniimman.” Kun Evankeliumin palvelija saarnatuolissa tekee tuon kaltaisen huomautuksen, hän tarvitsee matkan Golgatalle. Niin se on, koska Raamattu tuomitsee sen!

¹⁶⁶   Ja eräs helluntailaisryhmä sanoi eräälle sisarelle, jolla oli pitkät hiukset nutturalla niskassa: “Sinun vararenkaasi voi tyhjentyä.” He sanoivat: “Sinun täytyy leikata hiuksesi, koska Raamattu sanoo, että naisella oli… Jesajan viidennessä luvussa, että hänellä oli kuun kaltaiset pyöreät renkaat.” Kuinka silloin Raamattu voisi sanoa, että “on väärin, että nainen tekee niin”. Hänhän ei ole edes sopiva elämään hänen kanssaan, kun hän leikkaa hiuksensa. Hänhän häpäisee päänsä. Ja sitten pitkät hiukset… Kuinka te voitte saada Raamatun sanomaan jotakin sellaista? Mikä on vikana meidän helluntailaisnaisillamme? Te olette katselleet liian paljon televisiota! Te olette nähneet liian paljon maailmaa, eikä Jumalan Sana kiinnosta teitä tarpeeksi. No niin, Raamattu sanoo niin. Niin Raamattu sanoo. Minä en sanoo niin, vaan Raamattu.

¹⁶⁷   Oi, sukupuolinen vetovoima! Eräs nainen sanoi minulle äskettäin, kun puhuin siitä, kuinka he käyttävät näitä shortseja, hän sanoi: “Minä käytän pitkiä housuja.”

¹⁶⁸   Minä sanoin: “Se on pahempaa.” Raamattu sanoo niin. Hän ei voi muuttua.

¹⁶⁹   Te sanotte: “Sellaiset ovat baptisteja.” He ovat helluntailaisia. Minä puhun teille. Kyllä. Se on totta.

¹⁷⁰   Mutta mikä on vikana? Missä on vika? Joku on avannut portin jossakin. Eräällä vanhalla saarnaajaystävälläni oli tapana sanoa:

Me avasimme portit, me avasimme portit,
Me teimme kompromisseja synnin kanssa.
Me avasimme portit, lampaat pääsivät ulos,
Mutta kuinka vuohet pääsivät sisälle?

¹⁷¹   Missä on vika? Te avaatte portin, Jumalan Sanan portin! Muistakaa, Jumalan ohjelma alussa oli varustaa Hänen Seurakuntansa Hänen Sanallansa.

¹⁷²   Ja kun Eeva järkeili ja sanoi: “No niin, eikö se olekin järkevää, minä voin elää aivan samaoin”, niin siinä sitä oltiin.

¹⁷³   Ja se on aina tehnyt niin. Siksi naista kielletään olemasta saarnaaja. Katsokaahan, portti vain on avattu. Se on sen kaiken perussyy. Helluntailaiset ovat tehneet sen, ja se on sen perussyy. Sen puolustukseksi ei ole minkäänlaista Kirjoitusta. Näettekö? No niin, mitä te sitten teette? Te saatte samanlaisen yhteen kasautuman, jonka te saitte siellä Eedenissä. Huomatkaa nyt, sitten kun me tulemme Sanaan, te sanotte Siitä…

¹⁷⁴   Kukaan ei voi vastustaa Sitä! Minä haastan kenet tahansa sanomaan jotakin sitä vastaan. Saarnattuani Käärmeen siemenestä, monet räjähtivät sen takia. Olen pyytänyt, että joku tulisi ja kumoaisi sen. Mutta en löydä heitä.

¹⁷⁵   Ja äskettäin Chicagossa, teillä on nauhat siitä, he luulivat saaneensa minut jonkinlaiseen ansaan. Heillä oli koko Suur-Chicagon Saarnaajayhdistys… Ja veli Tommy Hicks ja veli Carlson olivat siellä. Ja kaksi iltaa ennen sitä Herra herätti minut yöllä ja sanoi: “Mene ja seiso ikkunan vieressä.” Minä menin, ja siellä myrskysi. Hän sanoi: “He ovat asettaneet ansan sinua varten tälle aamiaiselle, mutta älä pelkää. Mene sinne. Minä tulen olemaan kanssasi.” No niin, tämä on Herran Nimessä. Te voitte kysyä sitä heiltä. Se on ääninauhoilla, se on kerrottu ennalta etukäteen. Hän sanoi: “Älä pelkää mennä sinne. Mene ja seiso. Minä tulen olemaan kanssasi.”

¹⁷⁶   Ja seuraavana päivänä minä tapasin veli Carlsonin ja Tommy Hicksin. Ja Hän kertoi minulle, että tulisin tapaamaan heidät, ja että me menisimme aamiaiselle paikkaan, jonka nimi on “Town and Country.” Ja juuri siellä minä istuin. Minä sanoin: “Veli Hicks, sinä olet jumaluusopin tohtori, ja me tulemme täällä tapaamaan suuren saarnaajaryhmän, heidän Chicagon yhdistyksensä. Mikset sinä menisi ja puhuisi minun puolestani? Minä olen tehnyt niin paljon asioita sinun puolestasi.” Minä vain koettelin häntä.

Hän sanoi: “Oi, minä en voisi tehdä sitä, veli Branham.”

¹⁷⁷   Minä sanoin: “No niin, miksi et menisi?” Sanoin: “Minä tekisin mitä tahansa sinun puolestasi, niinpä mikset sinä tekisi sitä minun puolestani?”

¹⁷⁸   Hän sanoi: “Oi, minä en voisi tehdä sitä, veli Branham. He eivät hyväksyisi sitä.”

Veli Carlson sanoi: “Ei, sitä he eivät tekisi.”

¹⁷⁹   Minä sanoin: “Te tiedätte miksi.” Minä sanoin: “Antakaahan kun kerron teille jotakin. Se on sen takia, niin kuin te molemmat tiedätte, että he ovat asettaneet minulle kysymysansan.” No niin, tämä on nauhalla. Jos haluatte nauhan, niin voitte saada sen. Ja te tunnette kaikki nämä miehet. Sitten sanoin: “Toissa yönä, minä näin näyn, että me tulisimme istumaan täällä tänä aamuna, ja Tommy hylkäisi tämän ehdotukseni. Minä sanoin: “Tarkatkaa nyt, teillä on tuo hotellihuone vuokrattuna.”

“Kyllä.”

“Sen vuokra on maksettuna.”

“Kyllä”, veli Carlson sanoi.

¹⁸⁰   “Mutta te ette tule saamaan sitä. Se on NÄIN SANOO HERRA!”

“Miksi?”

¹⁸¹   “Te olette menevä toiseen paikkaan. Tämä on vihreä huone, mutta me menemme ruskeaan huoneeseen. Minä tulen olemaan nurkassa, tohtori Mead on istuva oikealla puolellani, ja tuo vanha värillinen saarnaaja ja hänen vaimonsa tulevat istumaan täällä vasemmalla”. Ja sanottiin juuri niin kuin se tulisi olemaan. Ja minä sanoin: “Tulkaa mukaan katsomaan. Te olette nähneet Jumalan parantavan sairaita, tarkatkaa Häntä kerran taistelussa!” Sanoin. “Hän on suuri, ihmeellinen. Vain tarkatkaa kysymyksiä ja nähkää kuinka, hiljaista on oleva.”

Ja tultuamme sinne tuona aamuna…

¹⁸²   Jos te haluatte nauhan… Jim, sinulla on se, etkö tuonutkin sitä? Täällä se on, te voitte saada nauhan tuosta kokouksesta, jos tahdotte.

¹⁸³   Minä sanoin: “Mitä teillä on minua vastaan? Mikä teissä miehissä on vikana?”

¹⁸⁴   Veli Carlson sanoi: “Veli Branham kertoi minulle kaksi päivää sitten, että meidän…” Eivätkä he saaneet tuota rakennusta, he peruuttivat sen. He eivät voineet antaa sitä heille, koska se oli luvattu jollekin musiikkiryhmälle, ja he olivat maksaneet siitä ennakon, ja sitten heidän täytyi peruuttaa se Liikemiesten ryhmältä. Ja te luultavasti kuulitte sanoman siitä, veli Williams täällä, ja myöskin täällä. Ja hän sanoi: “Veli Branham kertoi minulle tarkalleen, missä kukin henkilö tulisi istumaan, ja hän kertoi minulle tarkalleen, mitä tulisi tapahtumaan.” Hän sanoi: “On yksi asia. Me kaikki saatamme olla eri mieltä veli Branhamin kanssa hänen Sanomastansa, mutta meidän täytyy tunnustaa yksi asia: hän ei pelkää puhua Sitä. Hän on peloton Sen kanssa.” Hän sanoi: “No niin, ole hyvä, veli Branham.”

¹⁸⁵   Minä sanoin: “Nyt ennen kuin aloitamme, haluan kenen tahansa ottavan Raamattunsa ja seisovan täällä rinnallani ja vastustavan jotakin siitä, mitä olen sanonut.” Ja se oli kaikkein hiljaisin ryhmä, jonka te olette koskaan kuulleet. Minä sanoin: “Sitten, jos te ette voi tehdä sitä, niin pysykää silloin pois minun niskastani! Kyllä. Veljet, minä olen täällä seistäkseni rinta rinnan kanssanne, mutta meidän täytyy tulla takaisin Raamatun tosiasioihin. “

¹⁸⁶   Sanotaan: “Miksi sinä et jätä rauhaan noita naisia? Ihmisethän uskovat, että sinä olet Jumalan näkijä.”

Minä sanoin: “Minä en ole koskaan sanonut niin.”

¹⁸⁷   Tämä mies sanoi: “Mutta ihmiset uskovat niin. Miksi et jätä noita naisia rauhaan? Ja lakkaa sanomasta heille siitä tavasta, miten he pukeutuvat ja leikkaavat hiuksensa ja millaisia heidän tulisi tehdä. Miksi et jätä heitä rauhaan? Miksi et opeta heille, kuinka saada lahjoja ja tehdä jotakin Jumalan kunniaksi?”

¹⁸⁸   Minä sanoin: “Kuinka maailmassa voisin opettaa heille algebraa, kun he eivät halua edes oppia aakkosiaan?” Kyllä. Teidän täytyy palata takaisin alkuperäiselle perustukselle.

Jumala, ole armollinen nyt meille.

¹⁸⁹   Täällä me nyt olemme, lopunajassa! Punainen valo vilkkuu! Herran tulemus on käsillä. Kyllä. Kuunnelkaa! Lopunajan Sanoman tulee kohdata lopunajan olosuhteet. Missä he ovat menneet pois, Sanoman tulee tuoda se takaisin. Se on aina ollut niin. Lopunajan Sanoma täyttää lopunajan vaatimukset. Niin on ollut koko matkan kautta Kirjoitusten. Sen täytyy tehdä niin tälläkin kerralla, kutsua takaisin alkuperäiseen Sanaan. Samoin kuin toiset sanansaattajatkin tekivät päivinään, tämän Sanoman tulee tehdä samoin. Niin on luvattu meille! Jumala lupasi sen Sanassansa! Malakia 4:ssä sanotaan, että niin tulisi tapahtumaan. “Ja se palauttaa lasten Uskon takaisin isien puoleen.” Hän lupasi sen, ja me elämme tuossa päivässä!

¹⁹⁰   Oi, niin on aina ollut, jokaisella kerralla, on ollut ryhmä johtajia, jotka saavat ihmiset kokonaan sekaisin. Kyse ei ole niinkään paljon itse ihmisistä, vaan johtajista, jotka saavat heidät sekaisin.

Te sanotte: “Oi, veli Branham!”

¹⁹¹   Hyvä on, hetkinen vain, osoittakaamme se Kirjoituksella. Jos se ei ole Kirjoituksen mukaista, niin silloin se ei ole hyvä. Heidän viisautensa sanojen kautta, heidän johtajuudellansa ilman inspiraatiota, maailmallisen viisauden sanojen kautta he… Niin, jotkut heistä ovat neroja, tuodakseen sen kaiken yhteen, mutta luuletteko te, ettei myös Saatana ole nero siinä? Eikö hän lähestynytkin Jeesusta Kristusta ja antanut Hänelle hyvin järkeviä syitä ja hän jopa lainasi Kirjoituksia Hänelle? Hän teki niin! Hän on nero siinä. Mutta Jeesus ei koskaan väitellyt hänen kanssaan. Hän vain sanoi: “On myöskin kirjoitettu! Painu taakseni, Saatana.” Kyllä, johtajuus ilman innoitusta.

¹⁹²   Katsokaa Kooraa. Noina päivinä, kun Jumala oli lähettänyt Mooseksen sanoman kanssa, ja Koora ja Daatan tulivat Mooseksen luo ja sanoivat: “Hei, hetkinen vain, sinä luulet liikaa itsestäsi! Luuletko sinä olevasi ainoa kivi rannalla tai ainoa ankka lammessa. Luuletko sinä olevasi ainoa. Minä haluan sinun tietävän, että myös muutkin ovat pyhiä!” Mooses ei sanonut, etteivätkö he olisi olleet pyhiä. Mutta hänellä oli tehtävä ja hänen täytyi suorittaa se. Ja he organisoivat ryhmän ja tulivat Moosesta vastaan.

¹⁹³   Ja Jumala sanoi hänelle: “Mene ja seiso siellä ovella.” Noilla miehillä oli tulta käsissään, ja tuo tuli oli lähtöisin alttarilta, mutta tiedättekö, mitä tapahtui? Jumala avasi maan ja nielaisi heidät. Tulta pannuissaan, ja niin pohjimmaltaan oikein kuin se olikin, he epäonnistuivat sanoman tunnistamisessa.

¹⁹⁴   Jumala sanoi: “Minä lähetin sinut, Mooses, tekemään tämän. Tuo heidät tänne.”

¹⁹⁵   Katsokaahan, he epäonnistuivat tunnistamaan sitä. Mooses oli “liian suora” heidän kanssaan, samalla tavoin kuin Eliakin oli tuolle Profeettojen Koululle “liian suora”, koska hän pysyi Sanan kanssa.

¹⁹⁶   Sen vuoksi teidän helluntailaistenkin täytyy erottaa itsenne muusta maailmasta ollaksenne suoraan Sanan kanssa. Älkää nyt ajautuko takaisin siihen samaan asiaan, josta te olette tulleet ulos. Te olette tuuliajolla! Älkää irrottako ankkurianne Golgatalta. Pitäkää kiinni Jumalan Sanasta, sillä “tälle kalliolle Minä tulen perustamaan Seurakuntani.” Pysykää Sen kanssa.

¹⁹⁷   Nyt, Daatan ja he ajattelivat, että he voisivat… voisi olla joku toinenkin mies. Katsokaahan, kyseessä on inhimillinen järkeily, joka yrittää ruiskuttaa omia ideoitaan Jumalan suunnitelmaan. Se oli hyvin sanottu. Inhimillinen järki yrittää ruiskuttaa omia ideoitaan Jumalan Sanaan. Se ei onnistu! Se ei toimi. Se ei ole koskaan toiminut eikä se tule koskaan toimimaan.

¹⁹⁸   Katsokaa Jeesusta, kun Hän seisoi siellä ja sanoi: “Kuka teistä voi tuomita Minut synnistä? Kuka teistä voi osoittaa, että Minä en ole tehnyt tarkalleen sitä, mitä Kirjoitukset sanoivat Minun tulevan tekemään? Minä väitän olevani Messias. Ja jos Minä en tee Isäni tekoja, niin älkää silloin uskoko Minua. Mutta jos Minä teen tekoja, ja te ette voi uskoa Minua, niin uskokaa niitä tekoja, joita teen, koska ne todistavat Minusta.” Tarkalleen. Eivätkä he voineet uskoa sitä, he halusivat omat tiensä.

¹⁹⁹   Heidän tarkoituksensa ei ehkä ole tehdä näin ja olla väärässä. He eivät tarkoita… Minä en usko, että joku tekisi sitä tarkoituksella. Minä löydän noista suurista kirkkokunnallisista seurakunnista hienoja ihmisiä. Löydän sieltä hienoja miehiä. Mutta on niin kuin tuo lakimies sanoi radiossa, kun tulin tänne: “On outoa, kuinka kirkonmiehet voivat seistä saarnatuolissa ja nähdä näiden aikojen tulevan, eivätkä maailman synnit saa heidän vanhurskasta suuttumustaan syttymään!” Ja lakimiehen täytyy astua esiin ja sanoa se! “Ja kuinka seurakunnan jäsenet voivat käyttää rahaansa kaikenkaltaisiin eläintarhoihin ja huvipuistoihin ja muihin asioihin, eivätkä he avusta lähetystyöohjelmia viedäkseen maailmalle Evankeliumia.”

²⁰⁰   Kun nälkäiset lähetyssaarnaajat, joilla ei ole kenkiä jaloissaan… Halleluja! Eikä yksikään kirkkokunta tue heitä, koska he seisovat Jumalan Sanan puolella. Kukaan ei tue heitä. Ottakaa ne, joita joku tukea siellä, niin mitä heillä on? Iso joukko opinkappaleita. Todellisen, tosi lähetyssaarnaajan, jota merkit seuraavat, täytyy olla riippuvainen jostakin pesijänaisesta, joka säästää muutamia pennejä heitä varten. Pankaa merkille, siinä se on.

²⁰¹   He eivät ehkä tarkoita tehdä… Mutta mikä heissä on vikana? He ovat sokeita. Jeesus sanoi niin. Muistakaa, Jeesus sanoi tuon saman asian. Ja näyttää kuin tänään…

²⁰²    Kuunnelkaapa nyt. Toivon, etten olisi arvosteleva. Kun te sanotte Totuuden, älkää ajatelko, että minä arvostelen. Minä vain yritän… Minä rakastan… Ja jos te ette… Minä kiivailen Seurakunnan puolesta. Täällä, mahdollisesti he ovat Assembly of Godin seurakunta, tai mikä se onkin, en tiedä, mikä se on. Sillä ei ole mitään merkitystä minulle. Se on Jumalan seurakunta. Sellainen se on. Minä uskon, että se on Jumalan seurakunta. No niin, meidän kaikkien tulisi olla sellaisia, ei kirkkokunnallinen Jumalan seurakunta, vaan meidän täytyy olla sydämissämme kristittyjä. Jumalan Seurakunta asustaa seinien sisäpuolella, mutta se ei ole sen niminen organisaatio.

²⁰³   Nyt tänään kuitenkin painotetaan liikaa sitä, että jäsenyys on kaikki se, jolla on jotakin merkitystä ihmisille. Katsokaa baptistien pitämää herätystä. Oi, heillä oli sellainen. Heillä oli iskulause vuonna: vuonna 1944: “Miljoona lisää vuonna -44.” Billy Grahamin sanomat menevät eteenpäin. On varmasti tehty suuria asioita. Metodistit, baptistit, presbyteerit, se on ollut suuri asia, mutta mitä meillä on?

²⁰⁴   Jeesus sanoi fariseuksille: “Te sokeat sokeiden johtajat. Te kierrätte meret tehdäksenne yhden käännynnäisen, ja hänestä on tullut kaksi kertaa pahempi helvetin lapsi, kuin mitä hän aloittaessaan oli.” Ja sellaista meillä on tänään.

²⁰⁵   Billy Graham, kun osallistuin hänen aamiaisellensa Louisvillessä, Kentuckyssa, hän tuli sinne niin ankarana kuin evankelista vain voi olla ja sanoi: “Tässä on esimerkki. Paavali meni kaupunkiin ja teki yhden käännynnäisen, ja tullessaan takaisin vuotta myöhemmin, hän oli saanut kolmekymmentä lisää tuon ihmisen kautta.” Hän sanoi: “Minä menen kaupunkiin ja teen kolmekymmentätuhatta käännynnäistä, ja tultuani takaisin vuoden kuluttua, en löydä kolmeakymmentä.” Hän kysyi: “Missä on vika?” Minä ihailin tuon evankelistan tapaa tuoda se esiin. Hän osoitti sormellaan siellä istuvia, noin kolmea sataa miestä, ja sanoi: “Se johtuu teistä, laiskasta saarnaajajoukosta.” Hän sanoi: “Te istutte toimistossanne jalat pöydällä ja soitatte ihmisille puhelimella ja pyydätte heitä tulemaan ja liittymään seurakuntaan. Teidän tulisi vierailla heidän luonaan.”

²⁰⁶   Minä istuin siellä ja ajattelin: “(Oi Jumala!) Tiedätkö evankelista Billy, sinä olet suurmies. Minä olen tollo. Mutta salli minun kysyä sinulta jotakin.” Toivoin, että olisin voinut sanoa tämän, mutta minä ihailen tuota veljeä ja uskon, että hän on Jumalan palvelija. Mutta minä olisin halunnut sanoa tämän: “Billy, minkälainen saarnaaja Paavalilla oli seuraamaan tätä henkilöä?” Mitä tapahtui? Paavali ei ainoastaan pyytänyt häntä kohottamaan kättään ja tekemään päätöstään, vaan hän vei hänet Pyhän Hengen kasteeseen ja sytytti hänen sielunsa tuleen, niin ettei hän voinut pysyä hiljaa.

²⁰⁷   Siinä on vika tänään. He ovat vain jäseniä. Kyllä. [Tyhjä kohta nauhassa.] …jäseniä, suuria jäsenmääriä, suuria pyhäkoululuokkia. Ja he maksavat palkkion jollekin, joka voi käännyttää ja tuoda jonkun muun jostakin toisesta seurakunnasta. He kilpailevat siitä, kenellä on heitä eniten. Tiedättekö, se on farisealaisuutta! Ja sitten he kerskuvat: “Me voitimme heidät viime sunnuntaina.” Jos te olette tulleet sille paikalle, että teidän täytyy tehdä Jumalan seurakunnasta kilpakenttä, niin silloin on aika sulkea ovet ja mennä kotiin.

²⁰⁸   Jumalan Seurakunta on Jumalan elävä osa maan päällä, joka tuo julki Jeesusta Kristusta. Minä tiedän, että se ei ole suosittua, mutta te ette voi odottaakaan sen olevan. Meidän odotetaan olevan oikeassa.

²⁰⁹   He kerskailevat siitä… Mutta tiesitteko te, että suuret äänet eivät vaikuttaneet profeetta Eliaan. Hän kuuli tulen ja savun kulkevan ohitseen, ja oli ukkosenjylinää ja salamoita ja verta ja öljyä ja kaikkea muuta, mutta se ei vaivannut häntä. Tiedättekö, Amerikka aina odottaa jotakin suurta asiaa, jossa on paljon melua. Mutta Jumala on “pieni hiljainen Ääni”, joka kiinnittää profeetan huomion.

²¹⁰   Tiedättekö, kun vaunut ajettiin pellolle, niin ne pomppivat kaikissa kuopissa ja pitivät mennessään melua, mutta kun ne tulivat takaisin noiden samojen kuoppien kautta, niin ne eivät pitäneet hiukkaakaan melua. Ne oli lastattu hyvillä asioilla. Näettekö?

²¹¹   Mutta me annamme henkemme levätä jonkin suuren melun varassa. Kuinka me voimme tehdä niin, kuinka me voimme tehdä noita asioita sillä tavalla? Voi! Ja sitten ottaa siihen lisäksi Hollywoodin hohdetta, naisten annetaan olla saarnatuolissa niin tiukoissa ja seksikkäältä näyttävissä vaatteissa ja tanssia hengessä. Minä en tiedä, minkä kaltainen henki se on!

²¹²   Tarkoitukseni ei ole nyt olla arvosteleva. Minä rakastan teitä. Jos en rakasta, silloin Jumala on tuomitseva minut, jos vaikuttimenani on mikään muu kuin se. Ymmärrättekö?

²¹³   Mutta te saatte sen, näettekö. Helluntailaiset ovat ajautuneet siihen. “Meillä on enemmän, kuin tuolla veljellä tuolla kulmassa oli.” Oi! “Meillä on enemmän kuin Assembliesillä on, koska me olemme Ykseys, tai me olemme kolminaisuuden kannattajia, ja me olemme…” Oi, sitä tai tätä, kaikenlaisia erilaisia polttomerkkejä, joita heillä on, näettehän. Oi, veli, sillä ei ole tuon vertaa merkitystä Jumalalle. Hän käsittelee yksilöitä. Oikein.

²¹⁴   Huomatkaa, suuria ääniä, mutta se ei kiinnostanut profeettaa. Profeetta ei välittänyt suuresta melusta. Mutta kun hän kuuli tuon hiljaisen pienen Äänen, hän tiesi, että se oli Sana, ja hän peitti kasvonsa ja käveli ulos luolasta.

²¹⁵   Tiedättekö, että aurinko voi imeä maasta enemmän vettä viidessätoista minuutissa ilman minkäänlaista melua, kuin kaikki mitä… Me aiheutamme enemmän melua nostaessamme muutaman litran vettä, kuin aurinko nostaessaan miljoona litraa. Me aina katsomme johonkin suureen ja suureen “hurraa huutamiseen” ja siihen, missä on paljon melua. Ja kun kyseeseen tulee Jumalan Sanan tosiasian vastaanottaminen, niin silloin nousee seinä vastaan. Näettekö?

²¹⁶   Tapasin äskettäin erään miehen… Minä en sano tätä ollakseni rienaava, suokaa minulle anteeksi, jos se kuulostaa siltä. Olin eräässä telttakokouksessa, ja eräs helluntailaissaarnaaja toi vaimonsa sinne soittamaan pianoa. Ja kun hän esitteli minulle vaimonsa, niin rehellisesti sanoen minä melkein pyörryin. Tuolla naisella oli todella lyhyet, kiharretut hiukset ja hänellä oli valtavan suuret korvarenkaat ja tarpeeksi manikyyriä huulillaan, tai mitä tuo aine sitten onkaan, ja maalatut sormien kynnet. Näytti kuin hän olisi… Se oli hirvittävän näköistä. Valtavan suuret, pitkät kynnet, sillä tavalla. Ja hän oli seksikkään näköinen. Pienen pieni lyhyt hame yllään, jota hän ei edes voinut vetää polviensa peitoksi istuessaan. Seisoin siellä hetken ja sanoin: “Veli, loukkaisinko tunteitasi, jos sanoisin jotakin?”

²¹⁷   Hän sanoi: “Ei tietenkään.” Hän oli mukava mies, ja hänen vaimonsa näytti olevan mukava nainen.

Minä sanoin: “Sanotko sinä, että vaimosi on pyhä?”

Hän sanoi: “Kyllä.”

²¹⁸   Minä sanoin: “Suo anteeksi tämä ilmaus, mutta minusta hän ei näytä sellaiselta.”

²¹⁹   Hän sanoi: “Mitä sinä tarkoitat, veli Branham?” “Oi”, hän sanoi: “sinä olet vanhanaikaisesta koulusta.”

²²⁰   Minä sanoin: “Minä olen Kirjoituksen koulusta.” Minä en usko, että pyhä toimisi tuolla tavalla, minä en yksinkertaisesti voi uskoa sitä, kun Raamattu tuomitsee sen. Näettekö?

²²¹   Hyvä on, näyttää siltä, että ainoa asia, mistä me kuulemme, on se, että “he saivat neljäkymmentä päätöstä”, “neljäkymmentäneljä päätöstä”, “meillä oli kolmesataa päätöstä”. No niin, se on tunnustus. Tunnustukset ovat “kiviä”. Se on totta, koska Pietaria tunnustuksensa perusteella kutsuttiin “kiveksi, pieneksi kiveksi”. Pietari, hänen tunnustuksensa. No niin, kivet ovat kyllä hyviä, mutta mitä hyötyä kivestä on rakennukselle, jos ei ole olemassa todellista muuraria, joka leikkaisi heidät sopiviksi Sanan terävällä työkalulla ja tekisi heistä Jumalan poikia? Näettekö? Mitä hyötyä on tunnustuksesta?

²²²   Siksi te takaisin tullessanne ette löydä kolmeakymmentä noista kolmestakymmenestä tuhannesta. Te vain vieritätte kiviä esiin tomusta, te vain vieritätte heidät sinne, mutta he eivät vielä ole sopivia temppeliin. Heidät täytyy leikata, mitata Jumalan Sanalla, asettaa paikalleen sinne, liittää yhteen, rakentaa apostolien perustukselle, Kulmakivenä Jeesus Kristus. Ja Hän sanoi: “Joka uskoo Minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita Minä teen.” Niin se on.

²²³   Kuinka me voimme olla Seurakunta, kun me halveksimme toisiamme? Hän sanoi: “Tästä kaikki tuntevat teidät Minun opetuslapsikseni, kun te rakastatte toinen toisianne.” Kun me teemme käännynnäisiä ja hajotamme kirkkokunnallisten eroavaisuuksien vuoksi… Minä en syytä siitä ihmisiä, vaan kirkkokuntia. Se on totta. Se ei lainkaan johdu ihmisistä. Näettekö? Oi, se on niin paha asia, kuitenkin minä…

²²⁴   Teillä täytyy olla tämä terävä työkalu, Jumalan Sana, muotoillaksenne heistä poikia tähän rakennukseen. Rukoukseni on: “Jumala, pidä kiirettä Malakia 4:n kanssa. Anna meille Sanoma viimeisinä päivinä. Anna meille joku, lähetä jokin pelastamaan tämä helluntaiseurakunta.”

²²⁵   Minkä kaltaisen sanansaattajan Jumala lähettäisi meille näitä viimeisiä päiviä varten? Minä sanon teille tämän, veljeni, sisareni, teidän veljenänne ja kanssapalvelijananne, joka odottaa tuon ajan tulemista: hän olisi samankaltainen sanansaattaja, joka tuli ensimmäiselläkin kerralla. Samanlainen! Hän toisi seurakunnan takaisin Sanaan. Jumala, anna meidän laskea sille perustus, ennen kuin se ehtii tänne. Ennen kuin hän tulee, laskekaamme sille perustus ja olkaamme kiviä, leikattuja, valmiita seisomaan rinta rinnan hänen kanssaan, kun Jumala lähettää hänet, sillä Hän lupasi, että Hän tulisi tekemään sen.

²²⁶   No niin, minä tiedän, tunnen sen tulevan takaisin. Ja muistakaa, tämän pienen lahjan kanssa minä voin erottaa hengen, näettehän. Te vastustitte sitä nyt, kun minä sanoin Malakia 4. Mutta sallikaa minun sanoa teille jotakin siitä, mitä te sanotte: “Jeesus sanoi: ‘Jos te voitte vastaanottaa sen, niin tämä on Elia, josta on puhuttu.’”

²²⁷   Mutta katsokaahan, mitä Hän sanoi Matteuksen 11. luvussa ja 6. jakeessa: “Jos te voitte vastaanottaa sen, niin tämä on hän, josta on puhuttu: ‘Minä lähetän sanansaattajani kasvojeni edellä.”’ Se on Malakia 3, ei Malakia 4.

²²⁸   Sillä Malakia 4:ssä Hän sanoo: “Ennen kuin tulee se päivä, jolloin maa tullaan polttamaan, ja ihmiset kävelevät tuhkien päällä, kun se tullaan polttamaan kuin oljenkorret.” Kyllä, mutta Hän puhui silloin sanansaattajasta Hänen kasvojensa edellä, joka oli Johannes Kastaja.

²²⁹   Minä en usko näihin asioihin, joita tänään kiertää ympäri: Elian viitta ja kaikkea sellaista. Kaikkien näiden jäljitelmien täytyy tietenkin tulla häiritäkseen todellista asiaa, kun se tulee. Mutta sallikaa minun sanoa teille, että on nouseva sanansaattaja tämän helluntaiajanjakson lopussa, ja se tulee päättämään koko asian. Tulee olemaan yksi mies. Ei mikään ryhmä, eikä kirkkokunta, vaan yksi mies. Niin on aina ollut, eikä Jumala voi muuttaa ohjelmaansa. Hän on Iankaikkinen Jumala.

²³⁰   Muistakaa, jos Johannes oli Malakia 4:n sanansaattaja, silloin Kirjoitukset ovat pettäneet, koska Siinä sanottiin: “Maa tultaisiin polttamaan kuin oljenkorret, ja vanhurskaat tulisivat kävelemään pahojen tuhkien päällä.” Niinpä lukekaa Se ja nähkää, eikö niin olekin oikein. Näettekö? Mutta Jeesus ei koskaan sanonut niin, vaan Hän viittasi Malakia kolmeen: “Minä tulen lähettämään sanansaattajani kasvojeni edellä, että hän valmistaisi Minulle tien.” Niin se on tarkalleen oikein.

²³¹   Nyt muistakaa, tämän toisen tuli palauttaa ennalleen lasten usko takaisin isien puoleen, palauttaa ennalleen lasten usko takaisin isien uskoon, alkuperäiseen Raamattuun.

²³²   Juuri tarkalleen niin Mooses teki. Juuri niin Jeesus teki. Juuri niin jokainen sanansaattaja on tehnyt kautta koko Raamatun kunkin ajanjakson lopussa. He palauttivat entiselleen sanoman, sen jälkeen kun organisaatiot ja muut asiat olivat noina päivinä saaneet ihmiset kokonaan sekaisin.

²³³   He ovat tänään valinneet saman asian! Niinpä me odotamme sanansaattajaa. (Jumala, lähetä hänet!) Luulisitteko te, että me tulisimme vastaanottamaan hänet? Ei koskaan! Hän tulisi aivan varmasti olemaan jokin “outo tyyppi tai fanaatikko”, mutta Jumala tulisi vahvistamaan hänet. Noista todellisista uskovaisista, noista, jotka ovat ennalta määrätyt Iankaikkiseen Elämään, Jeesus sanoi: “Kaikki ne, jotka Isä on antanut Minulle, ovat tuleva, eikä kukaan voi tulla, ellei Minun Isäni häntä vedä. Ja kaikki ne, jotka Isä on” (mennyt aikamuoto) “antanut Minulle, ovat tuleva.” Se on oikein, he olivat ennalta määrättyjä.

²³⁴   Minä en usko tähän baptistien opetukseen Iankaikkisesta varmuudesta. Eräällä tavalla minä uskon siihen, että teillä on varmuus niin kauan kuin te olette Seurakunnassa, mutta jos te menette pois Jeesuksen Kristuksen Veren alta, silloin teillä ei ole varmuutta. Minä olen turvassa sateelta niin kauan kuin olen täällä sisällä.

²³⁵   Ja kun teidät on kastettu Pyhään Henkeen, ja sanotte, että teillä on Pyhä Henki, niin kieltäisittekö te silloin Jumalan Sanan? Te sanotte uskovanne ja vastaanottaneenne Pyhän Hengen, ja sitten te kiellätte, että Sana on totta? Kuinka silloin voisi olla kysymyksessä Pyhä Henki, kun Hän oli Se, joka kirjoitti Raamatun? Kieltäisikö Pyhä Henki Sanansa ja sanoisi: “Minä olen väärässä, te olette oikeassa”? Ei, sellainen ei ole Jumala. Ei koskaan.

²³⁶   Se on terävä Miekka! Herra, lähetä meille suuri Sanoma. Sitä me odotamme. Sitten tietenkin kun hän tulee valmistamaan noita kiviä ja leikkaamaan heidät rakennukseen sopiviksi, niin mitä tulee tapahtumaan? Monet heistä eivät tule kestämään Sanan koetusta. He tulevat rakastamaan organisaatiotaan enemmän kuin Jumalan Sanaa, vaikkakin tämä mies tulee vahvistamaan tuon Sanan. Hän tulee olemaan profeetta, joka on tuleva Herran Nimessä, ja hän tulee olemaan yksi mies, joka on tuleva maan päälle. Minä uskon sen.

Oi, kaikki sanovat: “Se tulee olemaan ihmisryhmä.”

²³⁷   Minä haluan jonkun näyttävän minulle Raamatusta, missä siellä sanotaan, että se tulee olemaan jokin ryhmä ihmisiä. Silloinhan Jumala rikkoisi oman Sanansa, ja Hän ei voi tehdä niin. Ei koskaan. Hän lupasi tämän. Se tulee olemaan yksi mies. Ja sitten siellä tulee olemaan muita hänen kanssaan, tietenkin, tuhansittain, koko uskovaisten Seurakunta kaikkialla tulee olemaan hänen kanssaan.

²³⁸   Niin kuin oli Nooan päivinä, ei tule olemaan kovin monia, jotka pelastuvat, koska Jeesus sanoi: “Niin kuin oli Nooan päivinä.” Tiedättekö te sen? “Niin kuin oli Lootin päivinä”, (laskekaa heidät), “niin on oleva.”

²³⁹   “Taivaat ja maa tulevat katoamaan, mutta Minun Sanani eivät katoa.” Näettekö mitä tarkoitan? Oi veli, meidän on parasta tehdä inventaari, sillä saattaa todellakin olla myöhäisempää kuin me luulemmekaan. Voi olla, että jonakin päivänä me heräämme ja huomaamme kulkeneemme jonkin ohitse. Olkaa varovaisia. Valvokaa, rukoilkaa, tutkikaa, etsikää, älkää antako Sen kulkea ohitsenne. Ja muistakaa, kun Jumalan Sana on saarnattu, silloin Jumala on velvollinen tuota Sanaa kohtaan ja Hän tulee vahvistamaan Sen.

²⁴⁰     Te tiedätte, mitä Hän sanoi siellä? Mitä tapahtui Lootin päivinä? Hän sanoi: “Niin kuin oli Lootin päivinä.” Mitä siellä tapahtui, juuri ennen kuin tuli lankesi? Mitä tulisi jälleen tapahtumaan juuri ennen tulen lankeamista, minkälaisen sanoman Seurakunta tulisi saamaan? No niin, sitä ei saa Sodoma vaan valittu Seurakunta. Pitäkää mielessänne nuo kolme, oli sodomalaiset, oli Loot ja hänen ryhmänsä, muodollinen seurakunta, ja oli Abraham, Valittu. Kaikki kolme saivat sanomansa, kyllä, eri sa­nansaattajien kautta. Tarkatkaa, minkä kaltainen sanoma meni valitulle Seurakunnalle, mitä Hän teki Abrahamille. Jeesus sanoi: “Samoin tulee tapahtumaan Ihmisen Pojan tulemuksessa.” No niin, me emme voi kieltää sitä, se on tarkalleen se, mitä Jeesus sanoi. Niinpä tietenkin tulee olemaan sillä tavoin.

²⁴¹   Nyt kun Jeesus tuli ja toi Sanan koetuksen, Hän Sanoi: “Tutkikaa Kirjoituksia, sillä te ajattelette, että teillä on niissä Iankaikkinen Elämä, ja ne juuri todistavat Minusta.” Niin kestivätkö he tuota koetusta? Eivät. Ja jokainen tietää, että kaikki tunnustusten kivet, jotka eivät kestä Sanan koetusta, tullaan heittämään roskaläjään. Se on murtunut, se ei kestä vettä, se ei kestä koetusta. Oi miehet, silloin ne heitetään roskaläjään. Jumala on aina katsonut luonnetta eikä lukumäärää.

²⁴²   Lopetan nyt. Olen pahoillani, että olen pitänyt teitä koko tämän ajan. Tarkoitukseni ei ollut tehdä niin. Antakaa minulle nyt pieni hetki tehdäkseni tämän viimeisen huomautuksen, ja sitten tulen lopettamaan. Toivon, että olen sanonut jotakin, josta olisi teille apua, jotakin, joka saisi teidät tutkimaan sitä.

²⁴³   Jumala on aina katsonut luonteeseen eikä jäsenmäärään. Ja tänään me teemme päinvastoin. Me katsomme luonteen asemesta jäsenmäärään, hyvään pukeutumiseen ja siihen, ketkä maksavat hyvin. Uh-huh.

²⁴⁴   Elieser etsi, kunnes hän oli löytänyt oikean luonteen. Kenet hän löytäisi? Ja hän luotti Jumalaan. Mitä varten hän etsi luonnetta? Iisakille sopivaa luonnetta, morsianta, joka oli esikuva Seurakunnasta. Te tiedätte sen. Se oli Abrahamin luonnollista siementä varten; tämä on Abrahamin kuninkaallista Siementä varten. Hyvä on, jos Elieser, tuo sanansaattaja, kun hän etsi morsianta, hän yritti löytää luonnetta. Niin jos tämä mies, viimeisen päivän sanansaattaja, tulee yrittäen löytää Morsiamen Kristukselle, niin hän ei tule katsomaan kirkkokunnalliseen jäsenyyteen. Hän tulee etsimään halukasta luonnetta.

²⁴⁵   Tarkatkaa! Hyvä luonne ensin, ja sitten valmistaa hänet valmiiksi kohtaamaan Iisak. Sen jälkeen kun hän oli löytänyt luonteen, hänen täytyi saada hänet pysymään hiljaa tarpeeksi pitkän ajan voidakseen kuunnella hänen sanomaansa Iisakista.

²⁴⁶   Viimeisten päivien sanansaattajan, Ehtoovalon tehtävä, on ensin löytää tuo Seurakunta, jossa he tulisivat uskomaan Sanoman, etsiä se. Voitteko te ymmärtää, mistä minä puhun? Etsiä, missä olisi tuo Seurakunta, joka päästäisi teidät sisälle, ja joka ei sulkisi ovea teidän kasvojenne edestä. Ja sitten kun te olette löytäneet tuon luonteen, niin jos hän vain tulee seisomaan hiljaa tarpeeksi pitkään, niin että hänelle voidaan kertoa, miten Morsiamen täytyy pukeutua. Morsiamen tulee olla puettu.

²⁴⁷   Katsokaa, kuinka pieni Rebekka kuunteli jokaista sanaa, ja kuinka hänen pikku sydämensä sykkikään, kun Elieser kertoi hänelle, kuinka hän oli etsinyt tuota luonnetta, kunnes hän oli löytänyt sen. Sitten löydettyään tuon luonteen hänen täytyi saada hänet pysymään hiljaa tarpeeksi pitkään voidakseen saada hänet valmiiksi kohtaamaan Iisakia. Oi, miten se osuukaan naulan kantaan. Valmistaa hänet, saada hänet pysymään hiljaa ja saada hänet kuuntelemaan hänen sanomaansa hänestä. Elieser ei puhunut itsestänsä, vaan hän puhui hänestä, jonka luota hänet oli lähetetty. Ja hänellä oli lahjoja todistaakseen, että hänet oli lähetetty hänen luotaan. Aamen! Hän halusi vaatettaa hänet niillä. Tehän tiedätte, mitä hän teki hänelle.

²⁴⁸   Jos minä vain voisin saada hänet pesemään kasvonsa! Näettekö? Tiedättekö, tunsin juuri olevani estetty puhumaan siitä, joten minun on parasta pysyä hiljaa. Joka tapauksessa, minä olen sanonut tarpeeksi. Te tiedätte, mistä minä puhun. Nyt kuunnelkaa, pysykää vain hiljaa.

²⁴⁹   Pankaa merkille lopunajan sanansaattaja. Hänen tehtävänsä tulee olemaan pyhien valmistaminen, Morsiamen tekeminen valmiiksi Ylkää varten. Se tulee olemaan hänen Sanomansa. Haluatteko te nyt opetella aakkosenne, niin että te voitte myöhemmin opiskella algebraa? Kun nämä toiset sinetit kirjan takana olevat on avattu, ne tullaan paljastamaan ainoastaan heille. Niin se on. Oppikaa aakkosenne ensin. Mitä tarkoittavat aakkoset [ABC]? “Always Believe Christ.” [“Uskokaa aina Kristukseen.”] Ei teidän uskontunnustukseenne vaan Kristukseen. Uskokaa se, mitä Hän sanoo, eikä se, mitä joku toinen sanoo.

²⁵⁰   Jos se on vastoin sitä, jos joku sanoo teille: “On aivan oikein, että naiset voivat leikata hiuksensa”, niin te tiedätte, että hän valehtelee. Raamattu sanoo, että se on väärin. Jos hän sanoo: “Te voitte olla seurakuntapalvelija, vaikka teillä olisikin neljä, viisi vaimoa”, niin hän valehtelee. Se on vastoin Sanaa. Näettekö? Kaikki nämä muut asiat, joista me puhumme, viekää ne Sanaan, jotta näette, onko se oikein Sanan kanssa.

²⁵¹   Hän on tuova seurakunnan takaisin Sanaan. No niin, mitä tämä Malakia neljän sanansaattaja on tekevä? Hän on palauttava takaisin alkuperäisen uskon, ylösnousemususkon. Se, että he näkivät Jeesuksen Hänen ylösnousemuksensa jälkeen toimivan heidän keskuudessaan.

²⁵²   He olivat harvasanaisia miehiä. He saarnasivat Sanaa. Oi, he saarnasivat pitkään. Paavali saarnasi kerran koko yön. Silloin eräs mies putosi tuosta rakennuksesta ja kuoli. Paavali laski ruumiinsa hänen ylleen ja toi hänet takaisin elämään, näettekö, ja sitten hän jatkoi saarnaamistaan.

²⁵³   Huomatkaa nyt, että he olivat erilaisia miehiä kuin mitä nämä tämän päivän filosofian [Ph.], lakitieteen tohtorit [L.L.], Q.U.S.T., tai millaisiksi te haluatte sitä kutsua. Mitä? Erottaa sanansaattajan… Tai pikemminkin Sanansaattajan Sanoma tulee erottamaan uskovaiset uskomattomista. Jotkut heistä tulevat ojentautumaan Sen mukaan, ja jotkut eivät. Jotkut katolilaisista ojentautuivat luterilaisuuden mukaan, ja jotkut eivät. Jotkut luterilaisista ojentautuivat metodistien mukaan, ja jotkut eivät. Jotkut ojentautuivat helluntailaisten mukaan, ja jotkut eivät. Jotkut tulevat ojentautumaan Ehtoovalon kanssa, ja jotkut eivät tule.

²⁵⁴   Kuinka te tulette tietämään, onko kyseessä Ehtoovalo vai ei? Koetelkaa sitä Sanalla (eikä vain yhdellä Sanalla, vaan kaikella yhteen kerätyllä Sanalla) nähdäksenne, onko se oikein vai ei. Sitten jos tällä Sanomalla on Jumalan vahvistus, ja se tuottaa sen, mitä Hän sanoi, että Hän tulisi tekemään, ja jos se on linjassa Sanan kanssa, silloin Sana on vahvistettu niin kuin se ollut muinakin aikoina, muiden profetioiden kohdalla.

²⁵⁵   Huomatkaa, kun ihmiset ovat hyljänneet Sanoman, ja sanansaattaja näyttää täydellisesti voitetulta, hän enää ei pääse yhdellekään ovelle, hänellä ei ole pääsyä mihinkään.

²⁵⁶   Aivan samoin kuin oli meidän Herrammekin kanssa. Muistakaa, kun Hän paransi sairaita, tuo suuri profeetta: “Oi, Hän on suuri Mies!” “Hyvää päivää, Rabbi, mitä kuuluu?” Mutta yhtenä päivänä Hän istui alas ja alkoi kertoa heille Totuutta. Alussa Hänellä oli seurakunnan, ihmisten, suosio. Tuhannet seurasivat Häntä. Hänellä oli ympärillään seitsemänkymmentä saarnaajaa niiden kahdentoista lisäksi. Mutta yhtenä päivänä, kun Hän oli enentänyt nuo leivät todis­taakseen, että Hän oli Jumala, koska vain Jumala oli antanut sataa leipää Taivaasta. Kyllä, näettekö? Hän enensi nuo leivät. Ja välittömästi sen jälkeen… Kun Hän oli kävellyt veden päällä ja tehnyt ihmeitä todistaakseen, että Hän oli Jumala.

²⁵⁷   Ja sitten kun Hän oli tehnyt niin, Hän istuutui ja alkoi kertoa ihmisille suoraan asioita, ja ihmiset menivät pois. Ja nuo seitsemänkymmentä sanoivat: “Uh! Kuka voi kuulla tällaista? Se on kovaa puhetta. Sinähän revit maahan sen, jonka me todella ajattelimme olevan jotakin aivan muuta. Kuka Sinä olet puhumaan meille näistä asioista?” Ja he menivät pois.

²⁵⁸   Sitten Jeesus kääntyi pienen ryhmänsä puoleen, niin kuin oli tapahtunut Nooan päivinä ja niin kuin oli tapahtunut Sodoman päivinä, ja sanoi: “Tahdotteko tekin mennä pois?”

²⁵⁹   Silloin Pietari lausui nuo suuret sanat: “Herra, minne me menisimme?” (Jumala, auta meitä.)

²⁶⁰   Pankaa merkille, että silloin kun Sanoma on hyljätty, ja sanansaattaja näyttää voitetulta, Silloin Jumala astuu näyttämölle. Hänen Sanomansa on ohitse.

²⁶¹   Nooa saarnasi arkkinsa ovella sata kaksikymmentä vuotta, kunnes he lopulta nauroivat hänelle ylimielisesti. Nooa meni sisälle arkkiin, ja Jumala sulki oven. Ja ihmiset viipyivät ympärillä nähdäkseen, mitä tulisi tapahtumaan. Seitsemän päivää he istuivat siellä hikoillen, ja seitsemäntenä päivänä tuli sade. Kyllä.

²⁶²   Mooses, minkälainen tilanne oli hänen kanssaan? Kun hän oli täyttämässä velvollisuuttaan, johtamassa ihmisiä, Punainen Meri tuli hänen tielleen. Hän oli tiensä päässä. Ja silloin Jumala tuli itätuulen kanssa ja avasi meren, silloin kun hän oli tullut tiensä päähän.

²⁶³   Myös Daniel seisoi sanomansa takana: “Minä en saastuta itseäni tämän kuninkaan maailmalla.” Hän seisoi uskollisena Jumalalle. Hän oli tullut aivan tiensä päähän. Näytti siltä kuin hänen loppunsa olisi tullut, kun he heittivät hänet leijonien luolaan, mutta Jumala astui näyttämölle.

²⁶⁴   Ja eräänä aamuna siellä Babylonissa… Aamen! Voin katsoa Taivaaseen ja nähdä Valtaistuimen ja Enkelit seisomassa sen ympärillä. Katsoessani tänne alas Babyloniin, näen tulisen pätsin. Voin nähdä kolmen heprealaisen lapsen seisovan siellä ja sanovan: “Meidän Jumalamme on kykenevä vapauttamaan meidät.” Näettekö? Mutta missään tapauksessa me emme kumarra sinun kuvaasi, koska se on vastoin Sanaa.” Näettekö? “Tässä me seisomme.”

²⁶⁵   “Hyvä on”, kuningas sanoi, “silloin teidät tullaan polttamaan.” Suuri, karkea mies seisoi keihäineen heidän takanaan. Tässä he tulivat ylös askel askeleelta, ja kuumeni kuumenemistaan.

²⁶⁶   Voin nähdä siellä Valtaistuimen vierellä seisovan Enkelin vetävän esiin miekkansa ja sanovan: “Isä, katsohan tuonne alas, mitä siellä on tapahtumassa! Anna minun mennä alas. Minä olen Gabriel. Minä tulen muuttamaan näyttämön.”

²⁶⁷   “Pane miekkasi takaisin tuppeen, Gabriel. Minä olen katsellut sitä.”

²⁶⁸   Tässä tulee toinen ja sanoo: “Isä, minä olen Wormwood, [Suomeksi Katkera yrtti.] minä olen vedellä hävittäjä. Vedenpaisumuksen aikana, kun ihmiset tekivät syntiä ja kohtelivat väärin Sinun omiasi, minä hukutin koko maapallon vedellä. Minä tulen pyyhkäisemään Babylonin pois kartalta tänä aamuna. Anna minun mennä.”

²⁶⁹   “Minä tiedän, että sinä voisit tehdä sen, Wormwood. Sinä olet uskollinen Enkeli. Mutta Minä en voi antaa sinun mennä, tämä on Minun tehtäväni. Minä tulen itse menemään.”

“Tässä he ovat, oletko nähnyt heidät?”

²⁷⁰   “Olen katsellut heitä koko yön. Olen kuullut heidän rukouskokouksensa. Olen nähnyt heidän seisovan Minun Sanani takana. Minä tulen olemaan siellä oikeaan aikaan.” Voin nähdä Hänen nousevan ylös kuninkaallisessa viitassaan sillä tavalla ja sanovan: “Tulehan tänne Itätuuli, Pohjois-, Etelä- ja Länsituuli. Menkääpä tuon ukkospilven alle tuolla. Minä tulen tänä aamuna ratsastamaan teillä kuin vaunuilla. Minä menen alas Babyloniin. Minä tulen muuttamaan näyttämön.” Oi veli, Hän oli siellä tarkalleen oikeaan aikaan!

²⁷¹   Hänen silmänsä tarkkaavat varpusta, ja tiedän, että Hän vartioi minua. Hän tarkkaa minua tänä iltana. Hän tarkkaa teitä. Hän on tarkannut sitä, tulemmeko me seisomaan vai emmekö. Minkälaisen päätöksen me teemme, tulemmeko me seisomaan uskollisina Sanalle vai menemmekö me pois Siitä. On myöhäisempää kuin te luulettekaan.

²⁷²   Jaakob, kun hän oli matkalla kotiin, innoitettuna menemään takaisin kotiin, hänen veljensä kohtasi hänet. Oi, mutta yhtenä yönä hän painiskeli Jumalan kanssa. Hän oli pelännyt veljensä kohtaamista, mutta seuraavana aamuna hän oli peloton, ontuva prinssi. “Minä en tarvitse Eesauta enkä hänen armeijaansa, en kumpaistakaan,” Jumala oli astunut näyttämölle. Katsokaahan. Hän tekee sen erikoisella tavalla.

²⁷³   Jeesus, hyljättynä, sen jälkeen kun oli vahvistettu, että Hän oli Jumalan Poika, sanoi: “Jos Minä en tee Isäni tekoja, niin älkää uskoko Minua.” Hän oli sen päivän Valo (Hän yhä on Valo!), joka astui näyttämölle. Ja ihmiset, niin kauan kuin he pystyivät… Kun Hän enensi leipää ja kalaa, he seurasivat Häntä. Mutta kun Hän alkoi kertoa heille Totuutta Sanasta, se erotti heidät, sillä heillä oli omat perinnäissääntönsä, joista he pitivät kiinni. Se oli vastakkaista, mutta kuitenkin te tiedätte, että Hän oli tarkalleen Kirjoituksen mukainen. Mutta maailman sokaistut silmät eivät voineet nähdä Sitä, eivätkä he näe sitä nytkään, eivätkä he ole nähneet sitä missään ajanjaksossa, tarkoitan kokonaisuutena. Mitä tapahtui? Hän näytti voitetulta.

²⁷⁴   Pankaa merkille, että tuosta hetkestä alkaen Hän menetti suosionsa. Milloin? Kun Hän alkoi puhua heille Sanaa. Kun Hänellä oli parantumiskokouksia ja kampanjoita, silloin jokainen halusi Hänet: “Oi Rabbi, tule tänne!” ja: “Rabbi, tule tänne!” Mutta kun Hänen Oppinsa sai alkunsa: “Oi, sinun opetuksesi häiritsee ihmisiä.” Voi hyvänen aika! “Minä en voi enää ottaa sinua seurakuntaani, rabbi, koska sinä saat ihmiset sekaisin. Sinun opetuksesi on niin vastoin sitä, mitä me uskomme.” (Se ei ole muuttunut tippaakaan. Näettekö? “Me emme voi ottaa sinua vastaan, rabbi!” Vaikka Hän olikin vahvistettu, ja Kirjoitukset todistivat, kuka Hän oli, eivät he kuitenkaan voineet uskoa Sitä.

²⁷⁵   Ja lopulta, viime hetkellä, kun Saatana ajatteli: “Olen saanut Hänet”, kun he olivat ristiinnaulinneet Hänet. Ja yhä alemmaksi ja alemmaksi ja alemmaksi, kunnes he panivat Hänet hautaan. Mutta silloin Jumala astui näyttämölle, ja ylös haudasta Hän nousi!

²⁷⁶   Samoin Paavali sanoi: “Deemas on hyljännyt minut. Kaikki ovat hyljänneet minut Sanan vuoksi.” Minä en usko, että Deemas olisi mennyt jonnekin yökerhoihin, mutta Deemas oli rikas mies ja hän halusi mennä suositun ryhmän mukana, ja niin hän meni pois sinne, minne muutkin menivät. Ja Paavali sanoi: “Kaikki ovat hyljänneet minut.” Miksi? Hänen palvelustehtävänsä oli tulossa huippukiveensä. Se oli tulossa päätökseensä.

²⁷⁷   Hänen halunsa oli olla marttyyri, koska hän oli tappanut Stefanuksen. Hän oli hänen kuolemansa todistaja ja hyväksyi sen. Hän halusi kuolla. Ja kun Agabus, tuo huomattava profeetta, kielsi häntä menemästä Jerusalemiin, hän sanoi: “Tiedän, ettei minun tulisi mennä. Mutta minä en ole halukas menemään Jerusalemiin vain tullakseni sidotuksi, vaan minä olen valmis menemään ja kuolemaan Herran Jeesuksen puolesta.” Mitä se oli? Hän sinetöi palvelutehtävänsä.

²⁷⁸   Oi elävän Jumalan Seurakunta, me voisimme puhua koko yön. Kuinka me tulemme sinetöimään Sanomamme? Kuinka me tulemme tekemään sen? Jumala, auta meitä ottamaan tämä Sana ja seisomaan urhoollisesti. Antakaa minun kuolla Sanan kanssa, elää Sanan kanssa, kuolla Sanan kanssa. Levittäkää Valoa, sillä on oleva Valo ehtooaikana. Me olemme tuossa hetkessä, ystävät. Uskokaamme se, kun me nyt kumarramme päämme.

²⁷⁹   Ensiksikin haluan pyytää anteeksi, että olen pidätellyt teitä koko tämän ajan, melkein kaksi tuntia. Toivon, ettei kukaan ole tullut loukatuksi. Me emme ole täällä loukataksemme. Jos sellainen asia on sydämessämme ja sielussamme, silloin me itse olemme väärässä, jos me vain sen takia sanomme noita asioita, me sananpalvelijat, veljeni täällä, nämä Pyhällä Hengellä täytetyt miehet.

²⁸⁰   Kun minä pelastuin ja kerroin baptistipastorilleni, että olin saanut Pyhän Hengen ja kaiken sen, mitä Herran Enkeli käski minua tekemään, hän sanoi: “Sinulla on täytynyt olla painajainen, Billy.”

Minä sanoin: “Tohtori Davis, minä näin Enkelin.”

²⁸¹      Hän sanoi: “Oi, hölynpölyä! Se on perkeleestä.” Näettekö? Oi, kuinka se loukkasikaan minua! Hän sanoi: “Sinäkö tulisit saarnaamaan kuninkaille ja hallitsijoille?”

Minä sanoin: “Niin Hän sanoi.”

Hän sanoi: “Seitsemän vuoden koulutuksellasiko?”

Minä sanoin: “Niin Hän sanoi.”

²⁸²   Hän sanoi: “Kenen sinä luulisit tulevan kuuntelemaan? Mennä nyt saarnaamaan Jumalallista parantumista tämän kaltaisessa ajassa, kun meillä on kaikkea hienoa lääketiedettä ja muita asioita?”

Minä sanoin: “Minä en voi mitään sille, kuinka monia goljatteja siellä seisoo.”

Hän sanoi: “Kenen sinä luulisit kuuntelevan sinua?”

²⁸³   Minä sanoin: “Jos Jumala lähettää minut, siellä tulee olemaan joku, joka kuuntelee minua.”

²⁸⁴   Minä en tiennyt silloin mitään teistä ihmisistä. Ja kun tulin tykönne, se oli kuin olisi pannut hansikkaan käteen, minä sovin hyvin yhteen teidän kanssanne. Minä rakastan teitä. Minä rakastan pastoriveljiäni. Minä ajattelen, että avaisivatko presbyteerit, metodistit tai luterilaiset seurakuntiensa ovia, niin kuin tämä veli on tehnyt tänä iltana, jotta me saarnaisimme täällä tämän kaltaista sanomaa? Ei, ei koskaan. Nämä ovat urhoollisia miehiä, jotka uskovat Totuuden. Oikaiskaa nyt itsenne Sanan kanssa, pysykää poissa maailman asioista.

²⁸⁵   Sisaret, antakaa hiustenne kasvaa. Pankaa yllenne pukuja, mukavia ja sieviä. Hävetkää. Ottakaa pois tuo maali kasvoiltanne. Näettekö? Kirjoitukset puhuvat vähemmän maalaamista vastaan kuin puhutaan hiusten leikkaamista vastaan. Se on totta. Älkää tehkö sitä. Älkää tehkö sitä. Raamattu sanoo, että on häpeällistä, jos nainen tekee niin. Hiukset ovat hänen kunniansa. Nyt te sanotte: “Se on pikkuasia.” Hyvä on, oikaiskaa ensin pienet asiat, ja sitten me voimme puhua suurista asioista. Aloittakaamme oikein.

²⁸⁶   Nyt veljet, sallikaa minun sanoa yksi asia miehille. Hyvä herra, veljeni, jos sinä sallit, että vaimosi tekee senkaltaisia asioita, niin minä häpeän sinua, ja sitten sinä väität olevasi Hengellä täytetty mies. Häpeä, jos annat vaimosi mennä kadulle sillä tavoin pukeutuneena.

²⁸⁷   Ja te pukeudutte sillä tavoin seksikkäästi ja olette tietoisia, mitä Raamattu sanoo. Jeesus sanoi: “Kuka tahansa, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.”

²⁸⁸   Te sanotte: “Hetkinen vain, veli, minä olen syytön.” Minä myös uskon niin, sisareni. Sinä olet viaton luonnolliseen tekoon. Mutta jos sinä esittelet itseäsi sillä tavalla, ja syntinen katsoo sinua, niin kuka silloin on syyllinen? Te olette syyllisiä, koska esiinnyitte sillä tavalla. Sitten kun tuo syntinen Tuomiopäivänä joutuu vastaamaan aviorikoksesta, niin kenen kanssa hän sen sydämessään teki? Teidän kanssanne! Miksi? Koska te esittelitte itseänne sillä tavalla. No niin, se on yksinkertainen Totuus.

²⁸⁹   Etkö sinä haluaisi, sisar, olisitko niin hyvä, Jeesuksen Nimessä, voinko pyytää sinua veljenäsi, oikaisemaan itsesi?

²⁹⁰   Veli, häpeä sinulle, kun sillä tavalla johdat taloasi, oikaise se. Minulla on enemmän toivoa teistä miehinä. Ymmärrättekö?

²⁹¹   Pastorit, jotka sallivat ihmisten tulla ja ottaa seurakuntapalvelijan viran, vaikka heillä on kaksi tai kolme elossa olevaa vaimoa, etkö sinä häpeä, sananpalvelija? Etkö sinä häpeä noita asioita? Ja te otatte heitä jäseniksi, vaikka he elävät aviorikoksessa ja tupakoivat ja tekevät kaikenlaista, ettekä te koskaan mainitse siitä mitään puhujanlavalta. Häpeä teille! Minä rukoilen puolestasi, veli.

²⁹²   Jumala siunatkoon teitä. Kiitos, että olette kärsivällisesti kuunnelleet minua.

²⁹³   Ehtoovalo on tullut. Ehtoovalo on täällä, takaisin Sanaan.

²⁹⁴     Nyt, kun päänne ja sydämenne ovat kumarrettuina, kysykää itseltänne tämä kysymys: “Täytänkö minä tämän Sanan vaatimukset? Täytänkö minä ne?”

²⁹⁵   Minun rukoukseni puhujanlavalta on: “Oi Jumala, leikkaa minusta pois kaikki, mikä ei ole Sinun kaltaistasi. Oi Jumala, ota se pois minusta.” Me olemme nyt täällä tien päässä.

²⁹⁶   Hyvä on, olisitteko niin vilpittömiä, että kohottaisitte kätenne ja sanoisitte: “Jumala, leikkaa minusta pois kaikki, mikä ei ole Sinun kaltaistasi. Valmista Sinä minut, Herra, muovaa minut ja valmista minut”? Jumala siunatkoon teitä.

²⁹⁷   Jos siellä on joku syntinen, joka on ajautunut tänne tänä iltana, joka ei ole koskaan vastaanottanut Kristusta Pelastajanaan, tai joku luopio, joka haluaa tulla takaisin, teitä kutsutaan nyt tulemaan ja seisomaan täällä alttarilla. Jos te uskotte, että Jumala tulee kuulemaan rukoukseni sairaiden puolesta, minä uskon, että Hän tulee kuulemaan minua. Ja kun te ja minä yhdessä rukoilemme ja asettamme uskomme Uhriin, Jeesukseen Kristukseen. Jumalan Poikaan, niin minä uskon, että Jumala tulee kuulemaan. Teitä kutsutaan nyt tulemaan rukousta varten.

²⁹⁸   Nyt Taivaallinen Isä, me luovutamme Sinulle tämän kuulijakunnan ja nämä pitkään puhutut katkonaiset sanat, Herra, niin että monet väsyivät ja lähtivät kotiin. Ja ehkä jostakusta tuntui hieman pahalta, Herra, minä en voi sanoa, kuka pysyy kuuntelemassa koko ajan. Ja loppujen lopuksi, Isä, se on Sinun Sanaasi, ja Sinä tunnet minun sydämeni. Niinpä, voi minua, jos en sitä tee. Ja minun on pakko tehdä se, Herra. Niinpä minä rukoilen nyt, että ne ihmiset, joilla on ymmärrys Sanasta, tulisivat ymmärtämään sen selvästi. Ja olen varma, että nuo, jotka Sinä olet kutsunut Elämään, tulevat ymmärtämään, että siinä ei ole mitään muuta kuin sydän täynnä rakkautta Jumalaa ja Hänen Seurakuntaansa kohtaan. Siksi minä edistän näitä asioita.

²⁹⁹   Isä, käytännöllisesti katsoen jokainen käsi kohosi täällä ympärileikkausta varten, niin että kaikki ylimääräinen, joka ei kuulu sinne, tulisi leikatuksi pois. Minä seison heidän kanssaan, Herra. Jumala auta meitä kaikkia. Minä olen yksi heistä. Minä odotan tuon iloisen Tuhatvuotispäivän tuloa, kun synti ja häpeälliset asiat hävitetään ikuisiksi ajoiksi. Ja Isä, ollessamme tässä maailmassa, me olemme alttiita näille asioille, me olemme alttiita tekemään virheitä ja me olemme alttiita synnille ja kuitenkaan me emme halua tehdä niin. Niin kuin Raamattu sanoo: “Älkää lannistuko, kun teitä nuhdellaan.” Mutta minä rukoilen, Isä, että Sanan nuhtelu leikkaisi minua aivan yhtä kovasti kuin heitäkin, ja minä rukoilen, Isä, että he tulisivat ymmärtämään sen sillä tavalla.

³⁰⁰   Rukoilen, että Sinä nyt tulisit siunaamaan heitä. Ja voikoon tämä olla samalla tavoin, kuin silloin kun me aikaisemmin rukoilimme. Herra, tietäen ja tarkaten sitä, mitä me pyydämme, koska me emme halua pyytää väärällä tavalla, me emme halua pyytää jotakin, mikä on vain teennäisiä sanoja, koska me puhumme Sinulle.

³⁰¹   Minä pyydän Sinua siunaamaan pientä veljeämme täällä, joka avasi ovensa, jotta saatoin tulla tänä iltana. Rukoilen, että Sinä tulisit siunaamaan hänen seurakuntaansa, ja voikoon jokainen sen jäsen, Herra… niin että tämä voisi olla majakka, paikka, jonne Jumalan lahjat virtaavat, ja että kaikki sujuu mukavasti.

³⁰²   Siunaa jokaista täällä istuvaa sananpalvelijaa ja heidän seurakuntiaan. Ja voikoon siellä olla sellainen ääni silkkiäispuussa, kun Jumalan Henki kulkee Phoenixin ylitse, että se toisi seurakunnat toistensa yhteyteen ja suureen herätykseen. Niin että sananpalvelijat eivät kykenisi saarnaamaan Jumalan kirkkauden vuoksi, kun pyhät tulevat yhteen aikaisin iltapäivällä itkien ja rukoillen ja antaen todistuksia ja sanomia, todellisessa Hengen vuodatuksessa, niin että koko kaupunki kiinnostuisi tulemaan ja kuuntelemaan. Suo se nyt.

³⁰³   Paranna sairaat keskeltämme, Herra. Anna heille jumalallinen vapautus, Isä, Jeesuksen Kristuksen Nimen kautta.

³⁰⁴   Nyt, päämme ollessa kumarrettuna, jos täällä on tänä iltana joku, joka haluaa nyt seistä alttarin ympärillä, sillä aikaa kun päämme ovat kumarrettuna ja me hyräilemme jotakin hyvää vanhaa Evankeliumin laulua. Ja kun me hyräilemme sitä, niin jos joku haluaa rukousta puolestaan saadakseen syvällisemmän kokemuksen, vastaanottaakseen Pyhän Hengen, tai jos te olette pelastuneet, ettekä vielä pyhitettyjä, tai mitä tahansa, niin me olemme iloisia voidessamme tehdä sen, sillä aikaa kun hyräilemme tätä pientä laulua Minä Rakastan Häntä. Ja jos te rakastatte Häntä, niin kunnioittakaamme nyt Hänen Sanaansa.

Minä rakastan Häntä, minä rakastan Häntä,
Koska Hän ensin rakasti mua,
Ja osti pelastukseni
Golgatan puulla.

³⁰⁵   Kun he tulevat, haluan nyt jokaisen ottavan paikkansa täällä. Hyvä on, sisar.

…rakastan Häntä, minä rakastan Häntä
Koska Hän …

Tulkaa nyt alttarin ympärille, te, jotka haluatte tulla.

…mua,
Ja osti pelastukseni
Golgatan puulla.

³⁰⁶   Miksi eivät jotkut teistä sisarista, joilla on lyhyet hiukset, tulisi tänne ja tekisi lupausta Jumalalle? Haluatteko te minun lukevan sen teille Raamatusta? Hyvä on. Miksi te ette tulisi ja sanoisi: “Herra, minä haluan olla oikeassa kaikessa ja minä haluan aloittaa oikein. Ja minä haluan päästä oikealle tielle ja pysyä siellä. Minä tulen nyt lupaamaan Sinulle tänä iltana, Herra, että tästä eteenpäin se tulee kasvamaan.”

³⁰⁷   Raamattu sanoo, että on häpeä, jos miehellä on pitkä tukka, koska hän silloin näyttää naiselta. Jumala teki kaksi liittoa, toisen Adamin kanssa ja toisen Eevan kanssa. Ja Hän puki heidät eri tavalla. He ovat kerta kaikkiaan erilaisia. He ovat aina olleet erilaisia. On olemassa kaksi liittoa koko matkan kautta Raamatun. Haluaisin saarnata tuosta kaksoisliitosta jonakin iltana näyttääkseni teille, mikä tuo ero on. Voi, se on suunnaton. Se on jopa teidän avioliitto ja avioero asiassanne, jos te vain tietäisitte totuuden siitä. Se selvittäisi koko asian. Se on totta. Hyvä on, uudestaan nyt, kun me olemme varmoja. Tulkaa, ettekö haluaisi tehdä sitä?

Minä rakastan Häntä…

Tarvitsetteko Pyhän Hengen? Tulkaa ja seiskää täällä.

Koska Hän ensin rakasti mua
Ja…

Haluatteko läheisempää vaellusta Hänen kanssaan? Tulkaa, tehkää lupaus, seiskää Hänen rinnallaan ja pitäkää se. Ei ole mitään hyötyä tehdä lupausta, ellette te pidä sitä.

Golga…

Te voitte tulla ja antaa lupauksenne, mutta Jumalan täytyy täyttää se. Te vain pidätte kiinni lupauksestanne, jonka te annatte.

³⁰⁸   Nyt, pyydän, että sananpalvelijaveljet tulisivat tänne seisomaan näiden kalliiden ihmisten vierellä, sillä aikaa kun me nyt rukoilemme. Puhukaa jokaiselle heistä, kysykää, mikä heidän tarpeensa nyt on, sillä aikaa kun me olemme täällä.

³⁰⁹   Jokainen juuri niin kunnioittavasti kuin te vain voitte olla. Jumala on arvostava teitä. Olkaa vain todella kunnioittavia, kunnes tämä rukous on rukoiltu. Te voitte nyt tulla suoraan tänne, näiden ihmisten taakse, jotka seisovat täällä rukousta varten.

Golgatan puulla.

³¹⁰   Laulakaamme nyt uudestaan, sillä aikaa kun nämä sananpalvelijat kokoontuvat tänne molemmille puolille.

Minä rakastan Häntä, minä…

Minä pidän siitä, kun näen nyt saarnaajien eri organisaatioista olevan yhtä Veren alla.

Koska Hän ensin rakasti mua
Ja osti pelastukseni
Golgatan puulla.

³¹¹   Nyt, veljet, laskekaa kätenne sen henkilön ylle, jonka vieressä seisotte, ja kysykää heiltä, mitä he tahtovat Jumalalta. Tämä on ihmeellistä aikaa, eikö olekin? Tiedättekö, kun minä näen tämän, katsokaa tänne, saarnaajia eri kirkkokunnista seisomassa yhdessä. Nuo sisaret, jotka makasivat paareilla, ovat nyt ylhäällä. Ylistys Herralle. Me olemme niin kiitollisia siitä. He seisovat Herran nimessä.

³¹²   Jokainen kuulijakunnassa kumartakoon nyt päänsä. Puhukaa nyt jokainen Jumalalle sydämissänne, niin kuin te puhuisitte minulle, aivan niin kuin tulisitte tänne ja sanoisitte: “Veli Branham, minä…” Jos te olisitte tehneet jotakin väärää, te sanoisitte: “Olen pahoillani, veli Branham. Minä tein tällaista. Tahtoisitko antaa sen minulle anteeksi? Minä lupaan sinulle, veli Branham, etten enää koskaan tee sitä sinua vastaan.” Nyt vain pankaa minun nimeni tilalle Herra Jeesus Kristus.

³¹³   Ja jos te tarvitsette parantumista, niin tehkää aivan niin kuin tulisitte ja sanoisitte: “Veli Branham, minulla ei ole yhtään rahaa eikä minulla ole ollut mitään päivälliseksi tänä iltana ja minä tiedän, että jos sinulla olisi dollari, sinä antaisit sen minulle.” No niin, Katsokaahan, teidän ei tarvitse sanoa Jumalalle: “Jos Sinulla on parantavaa voimaa.” Hänellä on sitä, näettehän. Mutta minulle teidän täytyisi sanoa: “Jos sinulla on.” Mutta Hänelle teidän ei tarvitse sanoa: “Jos Sinulla on.” Hänellä on! Näettekö? Niinpä sanokaa niin kuin sanoisitte: “Veli Branham, antaisitko minulle dollarin? Minä tarvitsen jotakin syödäkseni.” Ja tietenkin minä antaisin. Te tiedätte sen. Jos minulla olisi, niin minä antaisin sen teille milloin tahansa. Minulla olisi hirvittävä sydän, jos en tekisi niin. Ja jos minä, joka olen julma ja syntinen mies, olisin niin hyväsydäminen teitä kohtaan, niin millainen silloin Jumala olisi?

³¹⁴   “Jos te, jotka olette pahoja, tiedätte kuinka antaa hyviä lahjoja, niin kuinka paljon enemmän teidän taivaallinen Isänne tulee antamaan Pyhän Hengen niille, jotka sitä pyytävät.” “Jos te pyytäisitte kalaa, niin antaisiko Hän teille käärmeen? Jos te pyydätte leipää, niin antaisiko Hän teille kiven?” Tietenkään ei!

³¹⁵   Joo te vain pyydätte sitä Häneltä uskoen. Uskoen, että te tulette saamaan sen Häneltä miljoona kertaa nopeammin, kuin te saisitte minulta mitään. Ja te tiedätte, että minä auttaisin teitä, tekisin kaiken, minkä voisin. Kuka tahansa näistä veljistä tekisi niin. Me kaivaisimme jokaisen pennin taskuistamme auttaaksemme teitä. Me tekisimme kaiken, minkä voisimme. Mutta tämä on jotakin, mitä teidän täytyy uskoa uskon kautta.

³¹⁶   Uskokaa nyt, että te tulette saamaan sen, kun me rukoilemme. Ja myös te rukoilkaa, ja kuulijakunta rukoilkoon, ja minä uskon, että Jumala on tuleva alas ja kunnioittava rukoustamme. Ja sillä hetkellä, kun teistä tuntuu, että teillä on Se, että Jumala tulee vastaamaan rukoukseenne, tehkää silloin liitto: “Herra, minä olen tehnyt väärin. Minä en tee sitä enää. Minä kohotan käteni ja lupaan, etten tee sitä enää.” Jumala tulee ottamaan kiinni teidän sanastanne. Ja vain uskokaa se sillä tavalla, niin se kaikki tulee olemaan ohitse. Sitten vain kohottakaa kätenne ja kiittäkää Häntä: “Herra, minä olen antanut lupaukseni. Ja minä tiedän Sinun lupauksesi, ja Sinä lupasit vastata siihen, etkä Sinä voi pettää.”

³¹⁷   Taivaallinen Isä, me, Sinun palvelijasi, seisomme tämän ryhmän yllä, joka on tullut esiin tarviten Sinun siunauksiasi ja Sinun huolenpitoasi tällä hetkellä. Isä, he ovat Sanoman voittopalkintoja Ehtoovalon ajassa. Monet heistä, Herra, ovat tehneet tunnustuksensa. Jotkut heistä epätoivoisesti tarvitsevat. Minä rukoilen, Jumala, että Sinä, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, et hylkäisi heistä yhtäkään, koska Sinä tulet pitämään Sanasi. Minä tuon Sinun Sanasi Sinun muistoosi, Herra, niin kuin Pietari ja nuo opetuslapset tekivät, kun he rukoilivat Apostolien tekojen neljännessä luvussa ja sanoivat: “Herra, muista Sanasi! Miksi pakanat raivoavat ja ihmiset kuvittelevat turhia?”

³¹⁸   Nyt Isä, me tuomme Sinun Sanasi. Sinä sanoit: “Joka uskoo Minuun, hänellä on Iankaikkinen Elämä. Ja sitä, joka tulee Minun tyköni, Minä en heitä pois. Joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Hänen, joka lähetti Minut, hänellä on Iankaikkinen Elämä, eikä hän tule tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta Elämään.”

³¹⁹   Oi, tehkäämme pyyntömme tiettäväksi Jumalalle, ja Hän tulee vastaamaan meille. Hän on ylenpalttisesti… “Joka tunnustaa syntinsä, hänelle ne annetaan anteeksi. Hän, joka kätkee syntinsä, ei menesty.” Ja me tunnustamme väärintekomme. Minä tunnustan ihmisten väärinteot. Minä tunnustan omat väärintekoni. Minä pyydän laupeutta. Minä pyydän parantumista. Minä pyydän armoa. Minä pyydän, että Sinä vuodattaisit Pyhän Henkesi juuri nyt, Herra, näiden odottavien ihmisten ylle, niin että heidän elämänsä tulisivat muuttumaan Jumalan muotissa, ja heidät muotoiltaisiin Jumalan Pojan kuviksi, niin että se Henki, joka teki Hänet eläväksi, tulisi heidän ruumiisiinsa ja tekisi heistä Jumalan poikia ja tyttäriä. Suo se, Herra.

³²⁰   Me uskomme, että Sinä olet läsnä. Me uskomme, että Sinä tulet kunnioittamaan Sanaasi. Me uskomme, että Sinä tulet kunnioittamaan vaivannäkömme Sanassa. Lähetä nyt nämä siunaukset näiden ihmisten ylle, kun he odottavat Sinun Läsnäolosi vierailua luonaan täällä alttarilla, Jeesuksen Nimessä.

³²¹   Nyt, jos te uskotte, ja uskotte saaneenne, kohottakaa kätenne Jumalalle. Jos te vastaanotatte sen uskon rukouksena ja muistatte lupauksenne nyt, kun te käännytte Jumalan puoleen, niin nostakaa kätenne ylös.

³²²   Ja nouskoon kuulijakunta seisomaan. Seisköön nyt jokainen, joka haluaa tehdä lupauksen Jumalalle. Sanokaa nyt: “Minä uskon Sen. Minä vastaanotan Sen. Minä uskon Sen.”

³²³   Kohottakaa nyt kätenne ja ylistäkää Häntä, ja se tulee kaikki olemaan ohitse. Kunnia Jumalalle! Kiitos Sinulle, Herra Jeesus, hyvyydestäsi ja laupeudestasi ja siitä, mitä olet tehnyt meille, Herra. Me annamme Sinulle ylistyksen Jeesuksen Kristuksen kautta.