62-1014M TÄYSI MIEHUUS KRISTUKSESSA
(Stature Of A Perfect Man, The)
Jeffersonville, Indiana, USA, 14.10.1962

¹          Kiitos, veli Neville. Herra siunatkoon sinua.

On mukavaa olla jälleen takaisin Tabernaakkelissa tänä aamuna. Oikein hyvää huomenta teille kaikille. Ja uskon, että tämä tulee olemaan suuri päivä meille kaikille Herramme läsnäolossa. Ja nyt, aioin pitää oppitunnin tänä aamuna ja haluan mennä suoraan tähän opetukseen, koska se on… Uskon, että se on tärkeä, ja jotta yleisö ei väsyisi, tiedättehän… Se tulee kestämään pitkään, ja monet seisovat. Tulen menemään suoraan opetukseen.

²          Ja nyt tänä iltana haluan puhua aiheesta Elämäni Opas. Ja toivon, että niin monet kuin vain voivat, olisivat paikalla tänä iltana. Kuitenkin, jos teillä on oma seurakuntanne, niin me tietenkin haluamme teidän olevan omassa kirkossanne. Teidän velvollisuutenne on olla siellä, missä teidän palveluspaikkanne on, ja antaa valonne loistaa.

³          No niin, me aina toivomme, että joka kerta kun tulemme takaisin, meillä olisi täällä vähän enemmän tilaa. Mutta meillä on vaikeuksia sen kanssa, oi, kaikkialla. Tämä luotettujen ryhmä on todella perehtynyt kaikkeen. He lähettivät yhteen paikkaan, jotka antoivat suostumuksensa sille. Sitten lähettivät sen jonnekin muualla, ja se evättiin ja lähetettiin takaisin. Täällä he antoivat suostumuksensa ja täällä… Oi, millaista aikaa meillä onkaan ollut. Mutta tiedättekö, Saatana taistelee aina sitä vastaan, mikä on oikein. Muistakaa vain, te olette aina…

⁴          Ihmettelin missä sinä olit, Anthony. Huomasin, että tapasit isäsi. Ja katsoin yli kuulijakunnan. Hän sanoi, että istuisit täällä. Me olemme iloisia, että sinä ja isäsi olette täällä kanssamme. Veli Milano, New Yorkista. Toivon, että tällä kerralla lähtiessäni meren yli, voisin lähteä New Yorkista, jos Herra suo.

⁵          Ja niin me olemme hyvin iloisia teistä kaikista. On hienoa, että olette täällä.

⁶          Ja meillä oli suurenmoista aikaa eilen illalla, tai ainakin minulla oli. Minulla oli… [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] “Ja Jesaja temppelissä.” Ja niin te…

⁷          Ja tänä aamuna haluamme puhua, tai mieluumminkin opettaa, jos osaamme, aiheesta: “Elävän tabernaakkeli [maja] rakentaminen; elävän tabernaakkelin rakentaminen elävän Jumalan asuinpaikaksi, täydelliseksi mieheksi, elävän Jumalan eläväksi tabernaakkeliksi, missä Hän asuu.” Ja jos…

⁸          Ymmärrän, että täällä oli hyvää laulamista, eikä minulla ollut tilaisuutta päästä kuulemaan sitä, ja tänä iltana yritän päästä tänne ajoissa. Vaimoni on kertonut minulle veli Ungrenista, uskon sen olleen hänen nimensä, joka on kotoisin Tennesseestä. Hän oli täällä eilen illalla. En näe häntä tänä aamuna, mutta oletan hänen olevan täällä jossakin. Jos vain saan siihen mahdollisuuden niin haluaisin kuulla hänen laulavan tänä iltana joko Alas kirkkaudestansa tai On Herra suuri. Haluaisin kuulla sen. Kuinka monet haluaisivat kuulla veli Ungrenin laulavan? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Oi, minä pidän hyvästä laulamisesta. Ja Meda sanoi, että hänellä oli baritoni-ääni, ja se muistuttaa minua veli Baxterista. Hän on myös laulaja, niin kuin me kaikki tiedämme. Ja joko Alas kirkkaudestansa tai On Herra suuri. Uskon löytäneeni hänet nyt siellä… Sopisiko se, veli Ungren, tänä iltana, tahtoisitko tehdä sen? Jos jäät illaksi. Tuletko jäämään iltakokoukseen? Hyvä on, mutta entä jos me… En halua aiheuttaa kenellekään hankaluuksia. Mutta miksi et sitten tekisi sitä silloin, kun saarnaamme Seitsemästä Sinetistä, jos olet tulossa tänne. Haluaisin silloin nauhoittaa ne, jotta voisin saada ne. On Herra Suuri ja myöskin Alas kirkkaudestansa, sen aikana?

⁹          Oi, eikö ole ihmeellistä palvella Herraa? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] En tiedä mitä tekisin, jos en olisi kristitty. On yksinkertaisesti niin hyvä olla kristitty. Minusta tuntuu aivan kuin haluaisin hyppiä ylös ja alas ja huutaa koko ääneni voimalla. Olla kristitty, ajatelkaa sitä. Kaikki on ankkuroituna Kristuksessa.

¹⁰     Tiedän sanovani joka kerta tämän miehen nimen väärin. Se on joko “S.T.” tai “T.S.’, tai jotakin sinnepäin, Sumner, veli Sumner. Haluan kiittää häntä ja hänen kallista pikku vaimoaan. Uskon hänen kuluttaneen noin kuusi kuukautta näiden Seitsemän Seurakunta Ajanjakson kirjoittamiseen koneella, ja nyt ne ovat meillä täällä kirjoitettuna oikolukua varten ja ne tullaan laittamaan kirjan muotoon, Seitsemän Seurakunta Ajanjaksoa. Sisar Sumner, missä oletkin, varmasti annat meidän maksaa siitä sinulle. Siihen tarvittiin paljon työtä. Sehän on näin paksu. Minulta kestäisi noin kuusi kuukautta lukea se lävitse, puhumattakaan sen ottamisesta ääninauhoilta, ja sitten poistaa toistot ja tehdä se kirjan muotoon. Me viimeistelemme sen valmiiksi ja lähetämme sen heti painoon, sillä me uskomme, että ihmisten pitäisi saada juuri se välittömästi käsiinsä, niin että he voisivat tutkia sitä. Ja Billy näytti sitä minulle tuolla takana, kun tulin sisälle muutama minuutti sitten, ja se olisi nyt valmis menemään painoon. Niinpä sisar, tabernaakkeli tulee maksamaan sinulle siitä. En odota sinun tekevän sitä ilmaiseksi. Tai sitten me teemme siitä kirjan ja panemme sille hinnan ja sinä saat osan hinnasta joka kerta, kun he myyvät sitä, mikä sen hinta onkaan. Vain puhu siitä luotettujen kanssa, ja he tulevat huolehtimaan siitä puolestasi. Herra siunatkoon sinua todella runsaasti.

¹¹     Pieni, vanha veli Kidd, ja sisar Kidd, istuvat täällä. He ovat vain hieman alle satavuotiaita. Ja tapasin sisaren hetki sitten, ja hän sanoi: “Tämä on luultavasti viimeinen kerta, kun pääsen näkemään sinua, veli Billy.” Hän sanoi: “Olen tulossa niin vanhaksi.”

¹²     Minä sanoin: “Oi, en halua kuulla sinun sanovan sitä.” He ovat aivan kuin pieni vanha äiti ja isä. Me kaikki rakastamme veli ja sisar Kiddiä.

¹³     Minusta tuntuu hyvältä, kun näen heidän kävelevän sisälle kirkkoon, tuon kaltaisen vanhan parin. Ja ajatelkaa vain, että he saarnasivat Evankeliumia ennen kuin minä synnyin, ja minä olen vanha mies. Kyllä, ajatelkaa vain, että he olivat saarnaamassa ennen kuin minä synnyin. Ja tässä minä nyt ajattelen tulevani niin vanhaksi ja ajattelen olevani melkein valmis lopettamaan ja näen veli ja sisar Kiddin tulevan sisälle: “Kunnia Jumalalle!” Minä sanon: “Ei, tunnen oloni hienoksi.” Kyllä, nähdessäni heidät, kuinka he voivat… Kuinka he todella voivatkaan innoittaa teitä.

¹⁴     Sitten te käsitätte, että he ovat melkein kaksi kertaa minun ikäisiäni ja yhä menossa kentällä. He tulivat tänä aamuna ja pyysivät kirjoja, että voisivat ottaa kirjoja ja myydä niitä. He halusivat ääninauhoja, niin että he voisivat mennä ulos ja voittaa sieluja näillä ääninauhoilla, ja ovat lähes satavuotiaita. Missä nyt ovat teidän kaksi siipeänne, joista me puhuimme eilen illalla? Kyllä, aloin ajatella: “Missä ovat minun siipeni?” Kuinka vanha sinä olet sisar Kidd? [Sisar Kidd sanoo: “Kahdeksankymmentäyksi.”] Kuinka vanha sinä olet, veli Kidd? [Veli Kidd sanoo: “Kahdeksankymmentäkaksi.”]. Kahdeksankymmentäyksi- ja kahdeksankymmentäkaksivuotiaita ja yhä he käyttävät siipiään ja ovat yhä menossa.

¹⁵     Mitä tahansa menee vikaan Ohiossa, josta sisar Kidd on tietoinen, niin kotonani soi puhelin. Eräänä päivänä hän soitti pienestä tyttölapsesta, joka oli syntynyt suolisto ulkopuolella. [Sisar Kidd sanoo: “Virtsarakko.”] Lääkäri ei tiennyt mitä tehdä ja pelkäsi leikata. Me rukoilimme. [“Se leikattiin, veli Branham, ja laitettiin takaisin, koska he sanoivat: ‘Hän ei voi elää.’ Ja he vain laittoivat suolet takaisin paikoilleen.”] He panivat suolet takaisin sisäpuolelle leikkauksen avulla ja ajattelivat, ettei se voisi elää, ja se eli. Sitten sillä ei ollut peräaukkoa, mistä ulostaa. Sisar Kidd soitti uudestaan ja me rukoilimme uudestaan, ja nyt se ulostaa normaalisti. Hän on täällä sen todistajana, ja myöskin tuo lääkäri. Se todistaa, että Herra Jeesus, suuri Luoja… Näettekö mitä. Saatana yritti tehdä? Päättää tuon lapsen elämän. Uskon, että tuo nainen tuli takaisin Herran luo. [“Hän tuli takaisin Herran luo kodissani.”] Sisar Kidd johti hänet takaisin Kristukselle sen jälkeen, kun tämä suuri ihme tapahtui hänen lapselleen.

¹⁶     Sain eilen soiton Kaliforniasta eräältä saarnaajaveljeltä siellä, jonka luona olin, kun ensimmäisellä kerralla menin Kaliforniaan vuosia sitten. Hänen pieni pojanpoikansa oli syntynyt neljä… Hänen kolme sydänläppäänsä olivat kiinni. Kerroin hänelle tuosta tapauksesta. Ja sanoin: “Jumala, joka voi luoda tämän toisen ja korjata sen, voi varmasti parantaa sinun pojanpoikasi.” Käske poikaa vain olemaan rohkealla mielellä.

¹⁷     Ja tuo hänen poikansa oli kokouksessa, kun olin ensi kertaa Kaliforniassa, noin kahdeksantoista vuotta sitten… Siitä on kuusitoista vuotta, kun olin Kaliforniassa, ja hän… Tuo kokous niin vaikutti tuohon poikaan, että kun he saivat tämän lapsen, kun se oli syntynyt, ja he näkivät jotakin olevan vialla, se oli sininen, ja he yrittivät pumpata siihen happea ja niin edelleen, eikä se… Näytti siltä kuin se ei jäisi eloon, ja lääkärit tutkivat sen ja totesivat kolmen läpän sulkeutuneen sen sydämessä, ne eivät olleet lainkaan avautuneet, näettehän, vain yksiläppä pumppasi. Ja hän soitti isälleen ja sanoi: “Isä, soita heti veli Branhamille. Sano hänelle, että vain… ‘Pyydä vain Kristusta. Hän tulee tekemään sen.”’ Siinä se on. Oi. Sillä on vaikutusta, mitä he näkevät. Näettekö mistä me eilen illalla puhuimme. Oikea asia oikeaan aikaan.

¹⁸     Mutta jos me jatkamme puhumista, emme tule koskaan pääsemään tähän opetukseen, vai mitä? Se on aivan kuin siirappi kylmänä aamuna, niin paksua kuin olla voi, tiedättehän, kaikki yhdessä limpissä. Me olemme hyvin iloisia, että me voimme olla sillä tavalla yhdessä. Kyllä vaan.

¹⁹     Niinpä nyt, rauhoittakaamme itsemme ja menkäämme tähän opetukseen. Minä tulen nyt… En tiedä, voitteko nähdä sitä täältä taululta vai ette. Ehkä jos nostamme sen ylös muutamaksi hetkeksi, niin kykenemme… [Veli Edgar “Doc” Branham sanoo: “Haluatko valoa siihen?”] Mitä sanoit? [“Tahdotko valoa siihen?”] Ei, en taida tarvita, juuri nyt, Doc. Ehkä jonkin verran. [“Tuohon lattialle, voin laittaa lampun siihen.”] Tehdään se, kun saan muutaman… Saitko lampun siihen. Hyvä on. Laitetaan se vain päälle. Näettekö sieltä takaa? Näettekö? Jos voitte, niin kohottakaa kätenne. Voitteko nähdä tuon taulun, voitteko lukea tuon sieltä? Ette. Hyvä on. Tuo lamppu. Nyt, sillä aikaa kun he panevat sen valmiiksi…

²⁰     Aloitan myöhään tänä aamuna… Ei, olenkin noin viisitoista minuuttia etuajassa, joten nyt me voimme käyttää aikaa, koska emme halua pitää kiirettä. Kun te pidätte kiirettä, silloin te vain pilaatte asiat, joita aioitte sanoa. Kuuntelin juuri eräänä päivänä erästä ääninauhaa, niin kuin kerroin teille, ja aloin niin hävetä itseäni, en sitä, mitä olin sanomassa, vaan sitä, millä tavalla sen sanoin, liian nopeasti, hermostuneesti korkealla äänellä. Minä haluan odottaa…

²¹     Näin juuri muutama päivä sitten uutisen, kuinka he aikovat rakentaa suuren eläintarhan tänne keskelle Louisvilleä, ja uskon, että se oli Herra Brown, joka tarjosi miljoona dollaria tuon eläintarhan rakentamiseen. No niin, jos minulla olisi tuo raha, voisin melkein antaa sen, että he päästäisivät nuo eläimet vapauteen. Minä en usko minkään tuollaiseen häkeissä pitämiseen. Kun menen eläintarhaan ja näen nuo eläinraukat, karhut, leijonat ja muut, kävelemässä edes takaisin vangittuina eliniäkseen, näettehän, se tuntuu todella pahalta. Loppujen lopuksi, ne on vangittu niitä viisaamman ihmisen älykkyyden avulla. Näettehän, ja he vangitsevat ne ja panevat vankeuteen.

²²     Ajattelen nyt sitä, miten perkele tekee sen. Hän ottaa kalliit ihmiset, joiden tulisi kuljeskella Jumalan suurilla kedoilla, ja muuta sellaista, ja sitten panee hänet jonkun kirkkokunnan vankilaan, tai johonkin uskontunnustukseen, tai johonkin, ja sokaisee heidät siellä. Ja mikä hirvittävä asia se onkaan.

²³     Enkä minä pidä eläintarhoista. Mutta minusta tuntuu samalta kuin yhdestä noista eläimistä, kun te olette kaikki häkkiin suljettuja ja yritätte päästä vapaaksi, tiedättehän, päästäksenne ulos tekemään jotakin.

²⁴     Ennen kuin lähestymme Sanaa, lähestykäämme Sanan Tekijää, kun me nyt kumarramme päämme rukoukseen.

²⁵     Armollinen taivaallinen Isämme, me olemme kokoontuneet jälleen tänä aamuna Sinun Poikasi, Herran Jeesuksen Nimessä, ruumiillistuneen Jumalan, joka tuli maan päälle meidän syntiemme sovitukseksi ja kuoli, vanhurskas, että me Hänen vanhurskautensa kautta, ollen epävanhurskaita, voisimme tulla täydellisiksi Hänessä. Me tulemme tunnustaen, että olemme arvottomia, Herra. Meissä ei ole mitään hyvää. Ja me olemme kaikki yhdessä suuressa vankilassa. Ei ole väliä sillä, missä nurkassa me seisomme, me yhä olemme kaikki vankilassa. Kumpikaan ei voi auttaa toistansa. Mutta Jumala, äärettömässä laupeudessansa, tuli alas ja avasi vankilan ovet päästääkseen meidät vapaaksi. Me emme nyt enää pidempään ole häkissä. Me emme ole maailman eläintarhassa, vaan nyt me olemme vapaat. Me olemme ulkopuolella.

²⁶     Oi, kuinka me rakastammekaan Häntä ja ihailemme Häntä! Kuinka me voimmekaan kulkea Hänen suurten lupaustensa niittyjen halki ja omin silmin nähdä niiden julkitulevan edessämme. Nähdä suuren Iankaikkisuuden Jumalan paljastavan itsensä edessämme ja tekevän itsensä todelliseksi samalla tavalla niin kuin Hän teki sen noille vanhoille profeetoille. Me tiedämme, että he lepäävät siinä varmuudessa, että jonakin päivänä me tulemme palautetuiksi takaisin, sen jälkeen kun tämä elämä on ohitse, ja ylösnousemus, Iankaikkiseen Elämään, joka ei koskaan kuihdu. Meidän ruumiimme eivät koskaan tule vanhenemaan emmekä me tule koskaan kuolemaan. Emmekä me koskaan tule olemaan nälkäisiä eikä meillä koskaan tule olemaan puutetta mistään, vaan me tulemme vaeltamaan Hänen kanssaan. Me haluamme kuulla Hänen sanovan: “Mene Herrasi iloihin, joka on ollut valmistettuna sinua varten maailman perustamisesta lähtien.” Takaisin siihen, mitä se oli ennen kuin synti tuli sisälle, niin kuin Hän oli sen valmistanut  Adamille ja Eevalle, niin että heidän ei koskaan tarvinnut olla sairaita tai olla vaikeuksissa. Ja nyt Hän on valmistanut sen meitä varten, ja Hän tiesi ennalta meidän olevan tulossa. Synti oli suurena esteenä, ja nyt synti on otettu pois Jeesuksen Verellä. Nyt me olemme matkalla Luvattuun maahan Jumalan lupauksen mukaisesti, joka on Iankaikkinen.

²⁷     Siunaa meitä nyt, Isä, kun me tutkimme Sinun Sanaasi. Me haluamme tietää, minkä kaltaisia ihmisiä meidän täytyy olla voidaksemme olla siellä. Auta meitä tänään tässä koulussa, että suuri Mestariopettaja voisi olla kanssamme, että Pyhä Henki tulisi alas ja paljastaisi itsensä meille Sanansa kautta. Sillä me pyydämme sitä Hänen Nimessänsä ja Hänen kirkkaudekseen. Aamen.

²⁸     No niin, haluaisin ensin teidän menevän kanssani 1. Pietarin kirjeen ensimmäisen lukuun, ja haluan lukea osan tästä Kirjoituksesta. Ja nyt teille, joilla on kynät ja paperit.

²⁹      Ja uskon, että minulle sanottiin tänä aamuna, että kun joskus käännän päätäni poispäin, niin ääninauha tulee epäselväksi. Tarkoitukseni ei todellakaan ole tehdä sitä ja uskon, että jos me joskus saamme hankituksi verkkomikrofonin ja ripustamme sen tänne kattoon, niin silloin ei ole väliä sillä missä seistään, vaan ääni kuuluu täysin selvästi koko ajan. Mikrofoni vain asennetaan kattoon.

³⁰     Ja nyt jatkaessani puhumista, jos te kokouksen jälkeen haluatte jäljentää tämän piirroksen täällä, on se myös minulla täällä koneella kirjoitettuna. Tulen kiinnittämään sen nastalla tänne eteen, jos haluatte tehdä sen. kun teillä on tilaisuus. Tulkaa vähän aikaisemmin tänään iltapäivällä, niin että voisimme ymmärtää.

³¹     No niin, me olemme lähestymässä Seitsemää Sinettiä. Me olemme juuri päättäneet Seitsemän Seurakunta Ajanjaksoa. Ja tämä on opetussanoma, joka yhdistää siihen ihmisen, joka tulee olemaan lunastettu Herran Jeesuksen Verellä ja tulee olemaan tuossa Seurakunta-ajanjaksossa, tuossa iankaikkisessa Seurakunta-ajanjaksossa Sinettien lopulla. No niin, me tiedämme, että meillä on Seitsemän Pasuunaa, Seitsemän Vitsausta, Vihanmaljat ja niin edelleen, joihin menemme kun menemme eteenpäin, mutta me odotamme saadaksemme lisää tilaa, niin että ihmiset voisivat istua.

³²     Ja ajattelin tämän sopivan tähän juuri niin kuin odotinkin. En odottanut piirtäväni tätä, mutta yhtenä päivänä olin joidenkin kalliiden ystävieni kanssa, Coxien kanssa Kentuckyssa. Menin sinne ja ajattelin, että voin metsästää oravia vielä yhden päivän, ennen kuin niiden metsästysaika päättyy. Ja olin siellä metsässä tuolla seisovan ystäväni Charlien kanssa ja Rodneyn, hänen veljensä, kanssa enkä nähnyt edes yhtä oravaa. Uskon pelästyttäneeni ne kaikki pois alkaessani huutaa siellä metsissä. Sain juuri tämän silloin, pojat ja–ja Nellie ja Margie, kun sanoin teille, että kertoisin teille siitä sunnuntaina palatessani siihen. Siitä tuli sanomani, jonka tulisin puhumaan, ja kuinka loput siitä liittyisivät siihen. Ja oi, minä todella pidän siitä. Minulla oli todellinen huutamisen Henki siellä ylhäällä metsissä.

³³     Niinpä, lukekaamme nyt 2. Pietarin kirjeen 1. luku, osa siitä.

Simon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli, niille, jotka ovat saaneet samanlaisen kalliin uskon kuin mekin Jumalan ja meidän Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen vanhurskauden kautta.

³⁴     Minä pidän tavasta, miten se sanotaan tässä, koska koko aiheeni tänä aamuna on perustettu uskolle, ymmärrättehän. Sallikaa minun lukea se uudestaan. Kuunnelkaa tarkasti.

Simon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli, niille, jotka ovat saaneet samanlaisen kalliin uskon kuin mekin Jumalan ja meidän Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen vanhurskauden kautta.

³⁵     Pankaa merkille, hän sanoo: “Minä olen saanut tämän uskon ja minä osoitan tämän niille, jotka ovat saaneet samanlaisen kalliin uskon.” Haluan… se ei ole ulkopuoliselle maailmalle. Tämä on Seurakunnalle, niille, jotka ovat Kristuksessa.

Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja Jeesuksen, meidän Herramme, tuntemisen kautta.

Sen mukaan kuin hänen jumalinen voimansa on antanut meille kaiken, mikä kuuluu elämään ja jumalisuuteen, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkauteen ja hyveellisyyteen.

Joiden kautta meille on annettu erinomaisen suuret ja kalliit lupaukset, että te näiden kautta (näiden lupausten) voisitte olla osalliset jumalallisesta luonnosta.

³⁶     No niin, imeytyköön se nyt todella syvälle. En saarnaa tänä aamuna. Me vain opetamme tämän raamatunpaikan perusteella Jumalallisesta luonteesta. Sallikaa minun lukea tuo neljäs jae nyt uudestaan, niin että te ette menetä sitä.

Joiden kautta meille on annettu erinomaisen suuret ja kalliit lupaukset, että te näiden kautta (näiden lupausten) voisitte olla osalliset jumalallisesta luonnosta päästyänne pakoon sitä turmelusta, joka maailmassa on himon kautta.

³⁷     Näettekö, “maailmassa”, me olemme nyt päässeet sitä pakoon. Hän osoittaa tämän Seurakunnalle. Me olemme täällä tänä aamuna, jotta me näkisimme, mikä tuo tie on, mitkä ovat Jumalan vaatimukset? Täällä ei ole yhtään henkilöä, joka rakastaa Jumalaa, ja joka ei haluaisi tulla enemmän Kristuksen kaltaiseksi. No niin, se on asetettu tänne. Jokaista kristittyä varten. Minä olen vanha veteraani. Katsokaa veli ja sisar Kiddiä täällä. He ovat todennäköisesti vanhimmat tässä rakennuksessa. Mutta jos kysyisin heiltä: “Mikä on sydämenne kaipaus?”, niin se olisi: “Lähemmäksi Jumalaa.” Kun te opitte tuntemaan Kristusta, on Hänessä jotakin niin rakastavaista, että te yritätte päästä suoraan sisälle Häneen.

³⁸     Suokaa anteeksi tämä ilmaisu. Sanoin vaimolleni tässä jokin aika sitten, hän… Me olemme molemmat tulossa vanhoiksi, ja minä sanoin hänelle: “Rakastatko minua samalla tavoin kuin sinulla oli tapana?”

Hän sanoi: “Tietenkin rakastan.”

³⁹     Ja minä sanoin: “Tiedätkö, minä rakastan sinua niin paljon, että haluaisin ottaa sinut ja vetää sinut sisäpuolelleni, niin että voisimme todella olla yksi.”

⁴⁰     Kertokaa se nyt sadallamiljoonalla, niin silloin te ymmärrätte, miten on uskovaisen kanssa, joka rakastuu Kristukseen. Hän haluaa päästä sisälle Häneen, koska kysymyksessä on rakkaus. Ja tässä Hän tulee osoittamaan meille, kuinka me näiden lupausten kautta voisimme olla osalliset Kristuksen Jumalallisesta Luonteesta. Nämä, kuolevaiset ruumiit, kuinka me voisimme olla osallisia.

⁴¹     Voisin sanoa jotakin tähän. Syy siihen miksi uskon… Nyt joku käsitti minut väärin tässä jokin aika sitten. Sain kirjeen tietyltä saarnaajayhdistykseltä, joka sanoi, että minä uskoin, että on olemassa… “Olemme sielustamme sidottuja kumppaniimme ja meidän täytyy jättää kumppanimme, jos emme ole sielustamme sidottuja heidän kanssaan [olla edeltä käsin tarkoitettu toisillensa].” Voi hyvänen aika.

⁴²     Minä sanoin: “Minä en ole syyllinen sen kaltaiseen harhaoppiin.” Minä olen aina ollut sitä vastaan. Minä en usko siihen. Tietenkään en. Minä uskon, että Jumala antaa meille kumppanin. Se on totta. Ja sitten me tulemme osaksi toinen toisestamme. Niin se on. Ja ennen kuin mies menee naimisiin, hänen tulisi ajatella näitä asioita, tutkia sitä.

⁴³     Eräs nuori mies kysyi minulta äskettäin: “Luuletko, että voisin, että minun tulisi, mennä naimisiin, veli Branham, sellaisen-ja-sellaisen tytön kanssa?”

Minä sanoin: “Kuinka suuresti sinä arvostat häntä?”

Hän sanoi: “Oi, minä yksinkertaisesti rakastan häntä.”

Minä sanoin: “Hyvä on, jos et voi elää ilman häntä, sinun on parasta mennä naimisiin hänen kanssaan. Mutta jos voit elää ilman häntä, sinun on parasta olla menemättä. Mutta jos se vie hengen sinulta, sinun on parasta mennä naimisiin.” Ja niinpä minä yritin saada hänet käsittämään tämän, että jos te rakastatte häntä niin paljon.

⁴⁴     Nyt ennen kuin olette naimisissa, on kaikki hienoa ja mukavaa, mutta naimisiin mentyänne saapuvat elämän vaivat ja koettelemukset. Silloin teidän on oltava niin rakastuneita toisiinne, että ymmärrätte toinen toistanne. Kun te olette pettyneet vaimoonne, tai hän on pettynyt teihin, te yhä ymmärrätte toinen toistanne.

⁴⁵     Samalla tavalla on Kristuksen kanssa. Katsokaahan, meidän täytyy olla niin rakastuneita Häneen, että kun me pyydämme jotakin, eikä Hän anna sitä meille, ei se järkytä meitä hitustakaan. Ymmärrättehän? Miksi? Ja ainoa tapa miten te voitte sen tehdä, on tulla osalliseksi Hänen Jumalallisesta Luonteestaan. Kun olette osalliset Hänen Jumalallisesta Luonteestaan, silloin te ymmärrätte syyn, miksi Hän ei voi antaa sitä teille.

⁴⁶     Sitten kuulkaahan tätä: “Päästyänne pakoon sitä turmelusta, joka maailmassa on himon kautta.” Päästyänne pakoon sitä. Näettekö kenelle se on osoitettu? Se on osoitettu Seurakunnalle, niille, jotka ovat Kristuksessa ja ovat nostettu näiden asioiden yläpuolelle. Ei niin, että hän olisi nostanut itsensä, vaan että Kristus on tuonut hänet ylös.

⁴⁷     Värillisille veljilleni ja sisarilleni, jotka ovat läsnä tänä aamuna… En tarkoita tällä mitään pahaa, mutta me olimme eräässä kokouksessa jokin aika sitten, enkä tiedä olenko koskaan kertonut siitä täällä Tabemaakkelissa. Olen kertonut sen monissa paikoissa. Siellä eräs värillinen sisar sanoi: “Voisinko antaa todistuksen?”

“Tietenkin, sisar.”

⁴⁸     Hän sanoi: “Haluan antaa tämän todistuksen Jumalan kirkkaudeksi.” Hän sanoi: “Tiedättekö, minä en ole sellainen, mikä minun tulisi olla.” Ja hän sanoi: “Minä en ole sellainen, mikä minä haluaisin olla, mutta”, hän sanoi, “yksi asia on varma. Minä en ole sellainen, mikä minulla oli tapana olla.” Näettekö, hän oli tullut jostakin, hänet oli tuotu ylös.

⁴⁹     Siten me tiedämme siirtyneemme kuolemasta Elämään. Me katsomme taaksepäin siihen kaivokseen, josta meidät on hakattu irti. Näettekö, me emme ole sellaisia, joita me haluaisimme olla, me emme ole edes sellaisia, jollaisia meidän tulisi olla, mutta yhdestä asiasta me olemme kiitollisia: me emme ole sellaisia, joita meillä oli tapana olla. Me olemme tiellä.

⁵⁰     “Päässeet pakoon maailman turmelusta.” Me olemme päässeet pakoon tuota himoa ja maailman turmelusta. Te olette sen yläpuolella. No niin, Hän on puhumassa sen tyyppiselle henkilölle, henkilölle, joka on päässyt pakoon näitä asioita, maailman turmelusta.

Ja tämän lisäksi, kaikella ahkeruudella, lisätkää uskoonne voima, ja voimaan tieto,

Ja tietoon itsensä hillitseminen; ja itsensä hillitsemiseen kärsivällisyys, ja kärsivällisyyteen jumalisuus,

Ja jumalisuuteen veljellinen rakkaus; ja veljelliseen rakkauteen rakkaus.

⁵¹     No niin, Hän on hahmotellut meille tässä mitä tulisi tehdä, jotta tietääksemme miten se tulisi tehdä. Nyt niin kuin sanoin, me kaikki yritämme päästä lähemmäksi Jumalaa. Siksi valitsin tänä aamuna tämän sanoman seurakuntaa varten tietäen, että ihmiset matkustavat… Eilen illalla kysyin: “Kuinka monet täällä ovat kaupungin ulkopuolelta?” Noin yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia ihmisistä oli kaupungin ulkopuolelta. “Kuinka monet ovat sadan mailin päästä?” Ja otaksun, että heitä oli yli kahdeksankymmentä prosenttia. “Kuinka monet täällä ovat yli viidensadan mailin päästä?” Ja lähes kolmasosa ihmisistä oli yli viidensadan mailin päästä. Ajatelkaa kuinka paljon kaikki nuo ihmiset matkustavat. Mutta nuo ihmiset eivät tule tämän tapaiseen kirkkoon vain tullakseen nähdyiksi. Ulkopuolinen maailma ei näkisi mitään kauneutta tässä paikassa. He ovat kaikki tavallisia ihmisiä, köyhiä, tavallisella tavalla pukeutuneita. Täällä ei ole mitään suuria teeskenteleviä enkelikuoroja, pilliurkuja eikä värjättyjä lasi-ikkunoita. On vaikeaa löytää istuinpaikkaa, ja he seisoskelevat seinien vierustoilla. He eivät tule sen kaltaisten asioiden tähden, vaan he tulevat koska heidän sisimmässään on jotakin, joka näkee sen kauneuden, jota luonnollinen silmä ei näe. Hengellinen silmä huomioi Kristuksen kauneuden. Siitä syystä he tulevat.

⁵²     Niinpä, päiviä ennen kuin meillä on kokous, minä jatkuvasti rukoilen, menen metsiin, otan muistikirjani ja sanon vaimolleni: “Menen metsästämään oravia tänä aamuna.” Ja panen kynän ja muistikirjan taskuuni. Niin pian kuin tulee tarpeeksi valoisaa, että voi nähdä, istun jossain puuta vasten kädet ylhäällä ilmassa ja sanon: “Herra, mitä minä voin tehdä tänään? Mitä Sinä haluat antaa minulle lapsiasi varten?”

⁵³     Sitten kun osun johonkin, joka näyttää polttavan sisimpääni, tapahtuu jotakin tämän kaltaista. Kun Hänen Läsnäolonsa tulee lähemmäksi, alan kuulla aivan kuin jostakin kaukaisuudesta jotakin tämän tapaista: “Kaksi kertaa kaksi on neljä.” Lähempää: “Kaksi kertaa kaksi on neljä. Kaksi kertaa kaksi on neljä. Kaksi kertaa kaksi on neljä.” [Veli Branham toistaa jokaisen kerran hieman nopeammin.] Uudelleen ja uudelleen ja uudelleen sillä tavalla. Koen hänen Läsnäolonsa.

⁵⁴     Te luovutatte itsenne ja jonkin ajan kuluttua te irtaannutte itsestänne. Sitten tulee näky: “Mene sellaiseen ja sellaiseen paikkaan, ja tapahtuu sellainen ja sellainen asia.” Näettekö, se alkaa mietiskelyllä, teidän mielenne on Jumalassa, poissa maailmasta, te olette kaukana maailmasta, ulkona erämaassa yksinänne.

⁵⁵     Ja se alkaa tulla: “Yksi yksi…“ Sanon vain, jonkin numero, tai mikä tahansa, jokin vain alkaa tulla asteittaisesti, heikosti esiin. Sitten se tulee nopeammin, nopeammin. Te istutte siellä ja kohotatte kätenne ylös sanomatta sanaakaan vain pitäen käsiänne ilmassa. Ennen kuin te huomaattekaan, on koko olemuksenne temmattu pois. Sitten te näette asioita, joita Hän haluaa teidän tietävän, teille näytetään tulossa olevia asioita.

⁵⁶     Joskus se tulee vain tiettyyn pisteeseen asti ja pysähtyy siihen. Se ei mene näkyyn asti. Sitten Kirjoitukset vain linkittyvät toisiinsa. [Veli Branham napsauttaa sormiaan.] Nappaan kynäni, ja jotta en unohtaisi sitä, kirjoitan sen muistiin. Kirjoitan sen muistiin.

⁵⁷     Ja tulen kotiin ja tarkistan sitä ja tutkin sitä. Ja joskus katsoessani sitä, se ei minusta edes näytä merkitykselliseltä. Sitten jonkin ajan kuluttua: tässä se on. Se osuu kohdalleen, ja niin se jatkuu jälleen. Sitten otan pienen tämän kaltaisen muistikirjan ja alan luonnostella niin nopeasti kuin osaan sitä, mitä Hän kertoo minulle. Ajattelen: “Herra, menen Tabernaakkeliin ja käsken heitä tulemaan. Minulla on jotakin heitä varten.” Sillä tavoin se tulee. Aivan tarkalleen. Ennen kuin Hän ensin antaa sen minulle, en voi antaa sitä edelleen.

⁵⁸     Niinpä sitten näiden pienten luonnosten pohjalta, jollaista te näette minun katselevan. Ja kun ensin aloitin tämän. En saanut tätä osuutta tässä ennen kuin vasta noin päivä tai kaksi sitten siellä ylhäällä metsissä.

⁵⁹     Nyt nämä ihmiset ovat… Pietari sanoo tässä, että meidän täytyy olla osallisia Hänen jumalallisesta luonteestaan. Nyt jokainen meistä haluaa kasvaa Jumalan täyteen miehuuteen.

⁶⁰     No niin, sen jälkeen kun olemme käsitelleet Seitsemän Sinettiä Seitsemännen Sinetin kuulumisen aikana, tai irrottamisen aikana… Tietenkin me tiedämme, mikä Sinetti on. Se on palvelustehtävän vapauttaminen, Seitsemän Sinettiä vapauttaminen. Ja me näemme sen piirroksessa. Se on sanoman vapauttaminen, jonkin, mikä on sinetöitynä.

⁶¹     Viime sunnuntai-iltana saarnasin aiheesta Avain, ja avain on usko. Usko pitää hallussaan avainta, avain on Kirjoitus, ja Kristus on Ovi. Niinpä usko ottaa nämä pienet Kirjoituksen saranat ja avaa Jumalan kirkkauden ja hyvyyden Hänen kansalleen. Niinpä usko pitää hallussaan avainta, joka avaa Kristuksen ihmisille. Se avaa lukon, paljastaa sen.

⁶²     Niinpä tänään me yritämme ottaa tuon saman avaimen avaamaan tien tullaksemme hyveellisiksi kristityiksi ollaksemme Jumalan kaltaisia ja ollaksemme elävä tabernaakkeli [maja], jossa Elävän Jumala asuu.

⁶³     Muistakaa, Jumala paljastaa itsensä kolmella tavalla. Ensimmäisen kerran Hän paljasti itsensä Tulipatsaassa. Sitä kutsuttiin Isyydeksi. Sitten tuo sama Jumala ilmaistiin Jeesuksessa Kristuksessa, jonka ruumiin Hän rakensi, Hän teki tämän ruumiin. Kolmanneksi: tuon ruumiin kuoleman kautta Hän pyhitti Seurakunnan, jossa Hän voi asua. On kyseessä Jumala yläpuolellamme, Jumala kanssamme, Jumala meissä, tuo sama Jumala.

⁶⁴     Siitä syystä sitä kutsuttiin: Isä, Poika, Pyhä Henki. Ne eivät ole kolme jumalaa, vaan yhden Jumalan kolme virkaa. Jos he vain olisivat ajatelleet sitä Nikean kirkolliskokouksessa, me emme olisi menneet kokonaan sekaisin, emmehän? Niin se on. Ei ole kolmea jumalaa. Ihmiset eivät voineet ymmärtää, kuinka Jeesus puhui Isälle, ja kuinka Hän ja Isä ovat yksi. Mutta, siinähän koko asian ydin onkin. Varmasti, se avaa sen, tietenkin. Katsokaahan, ei ole kolmea jumalaa, on kolme palvelusvirkaa.

⁶⁵     Mistä on kysymys? Jumala astui alas luomakuntaansa. Jumala haluaa olla palvottu. Tuo sana Jumala merkitsee palvonnan kohdetta. Jumala yrittää saada kansansa siihen tilaan, että Hän voisi saada heiltä sen, mitä varten Hän heidät loi. Hän ei koskaan tehnyt teitä olemaan mitään muuta kuin olisitte Jumalan poika ja tytär. Jos olette kadottaneet sen, Jumalan poikana ja tyttärenä olemisen, te olette ampuneet ohi maalin.

⁶⁶     Ja “kadottaa”., tuo sana s-y-n-t-i merkitsee ohi ampuamista. Ampua ohi. Kun olen ampumassa maaliin, laitan maalinastan viidenkymmenen metrin päähän, otan aseeni ja ammun neljä tai viisi tuumaa ohitse, niin mitä on tapahtunut? Kiväärini tarvitsee säätämistä. Jokin on vialla. Ja jos minulta puuttuu usko Jumalaan ja en osu maaliin kristittynä olemisessa… Jumala pani teidät tänne, jotta te olisitte kristittyjä, ja jos te ajaudutte pois yhdelle sivulle, tulkaa takaisin säädettäväksi. Ja on vain yksi asia, joka voi säätää teidät ja se on Kirjoitukset. Pyhä Henki Kirjoitusten kautta säätää teidät. Se saa teidät jälleen osumaan maaliin.

⁶⁷     Nyt tulemme tutkimaan Hänen Sanaansa. Stefanus sanoi Apostolien tekojen seitsemännessä luvussa ja myös… Lukekaamme se nyt. (Puhuessaan nyt, me olemme nyt puhumassa Jumalan Tabemaakkelista.) Nyt, Stefanus sanoi… (Koska olemme puhumassa Elävän Jumalan Elävästä Tabemaakkelista [majasta]), Stefanus sanoi Apostolien tekojen seitsemännessä lukussa, ja minä uskon… Apostolien tekojen seitsemännessä luvussa, alkaen noin jakeesta 44:

Meidän isillämme oli todistuksen tabernaakkeli [maja] erämaassa, niin kuin hän oli määrännyt puhuen Moosekselle, että hänen tuli valmistaa se sen kaavan mukaan, jonka hän oli nähnyt.

Jonka myös meidän jälkeenpäin tulleemme isät toivat Jeesuksen [Joosuan] kanssa pakanain omistuksessa olevaan maahan, jotka Jumala ajoi pois isiemme kasvojen edestä, aina Daavidin päiviin asti.

Joka löysi suosion Jumalan edessä ja halusi löytää tabernaakkelin [majan] Jaakobin Jumalalle.

Mutta Salomo hänelle huoneen rakensi.

Kuitenkaan kaikkein Korkein ei asu käsin tehdyissä temppeleissä; niin kuin profeetta sanoo,

Taivas on minun valtaistuimeni, ja maa on minun jalkajakkarani: minkä huoneen te minulle rakentaisitte? sanoo Herra: tai mikä on minun leponi paikka?

⁶⁸     No niin, tämä “tabernaakkeli” on tietenkin paikka, minne me menemme lepäämään ja virkistymään ja niin edelleen, kuten nukkumaan levätäksemme ja niin edelleen. Nyt, Hebr. 10. luku ja 5. jae. Paavali tuo asian esiin.

Jonka vuoksi kun hän tulee maailmaan, hän sanoo: “Uhria… (se on Kristus) ...uhria ja uhraamista sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä olet valmistanut minulle.

⁶⁹     Mikä nyt on tämä tabemaakkeli [maja]? Ruumis. Jumala majaillen ruumiissa.

⁷⁰     Jumala kerran, ylhäällä, kun Hän tuli alas vuorelle, niin, jos vaikka härkä tai lehmä vain kosketti tuota vuorta, se täytyi tappaa. Jumala on pyhä.

⁷¹     Eilen illalla kun nuo enkelit peittivät kasvonsa, pyhät Serafit pyhin kasvoin, jotka eivät edes tiedä, mitä synti merkitsee, ja heidän täytyi peittää kasvonsa Jumalan läsnäolossa, peittää jalkansa nöyryydessä.

⁷²     No niin, pyhä Jumala ei voinut antaa anteeksi syntiä. Mikään ei voinut koskettaa tuota vuorta, missä Jumala oli.

⁷³     Sitten Jumala tehtiin lihaksi ja asui keskuudessamme Jeesuksen Kristuksen, Hänen Poikansa, muodossa, Hänen luotunaan. Sitten tuo Poika antoi Elämänsä, ja tuo Jumalan verisolu rikottiin, niin että tuon veren Elämä voisi tulla meille.

⁷⁴     Tuon Veren kautta me olemme puhdistettuja. Ja nyt meidän veremme, meidän elämämme, joka tuli sukupuolisen halun kautta, toi elämänne maailmaan. Jeesuksen Kristuksen Veri puhdistaa meidät ja muuttaa meidän luonteemme lähettämällä yllemme Pyhän Hengen. Silloin me tulemme osalliseksi Jumalan jumalallisesta luonteesta. Silloin meistä tulee asuinpaikka Jumalaa varten. Jeesus sanoi: “Sinä päivänä te ymmärrätte, että Minä olen Isässä, ja Isä Minussa, Minä teissä ja te Minussa.”

⁷⁵     Tietää, että Jumala on Seurakunnassansa. Seurakunnan oletetaan nyt ottavan Kristuksen paikan, jatkavan Hänen palvelutehtäväänsä. “Hän, joka uskoo Minuun, on myös tekevä niitä tekoja, joita Minä teen. Vielä pieni hetki, eikä maailma enää näe Minua. Kuitenkin te olette näkevä Minut, sillä Minä tulen olemaan teidän kanssanne ja teissä, aina maailman loppuun asti.” Siitä on kysymys, Hänen työnsä jatkamisesta.

⁷⁶     Nyt Jumala, tai Raamattu, sanoo täällä, että Stefanus puhui Salomon temppelin rakentamisesta, ja että kaikkein Korkein ei asu käsin tehdyissä temppeleissä. Sillä: “Taivas on Minun valtaistuimeni, ja maa on Minun jalkajakkarani. Ja missä olisi Minun leponi paikka.” “Mutta ruumiin Sinä olet valmistanut Minulle.” Aamen. Siinä se on teille.

⁷⁷     “Ruumiin Sinä olet valmistanut Minulle.” Jumala asuu ihmisruumissa heijastaen itsensä tuohon olentoon. Täydellistä palvontaa. Jumala on meissä, olemme Hänen Tabemaakkelinsa [Majansa]. Jumala tuoden julki itsensä. Oi, kuinka me voisimmekaan viipyä siinä, kunnes te melkein tukehtuisitte täällä kuumuudesta. Pankaa merkille, että Jumala on aina, kaikkina aikoina, heijastanut itseänsä ihmisen kautta.

⁷⁸     Jumala oli Mooseksessa. Katsokaa häntä, hän oli syntynyt johtajaksi  samalla tavoin kuin Kristuskin. Hänen syntymänsä aikoihin oli lasten vaino, kun häntä yritettiin löytää, samalla tavoin kuin oli Kristuksen kanssa. Hän oli lainantaja. Niin oli myös Kristus. Mooses meni ylös vuorelle neljäksikymmeneksi päiväksi, otti vastaan Käskyt ja tuli alas. Kristus meni erämaahan neljäksikymmeneksi päiväksi ja tuli takaisin sanoen: “Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille:, ‘Sinun ei tule tehdä aviorikosta’, mutta Minä sanon teille: ‘Kuka tahansa katsoo naista himoiten häntä, on jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.”’ Ja kaikki nämä eri asiat, joissa Jumala heijasti itseään.

⁷⁹     Katsokaa Joosefia. Hän syntyi hengellisenä poikana veljesjoukon keskellä. He olivat hyviä miehiä, kaikki nuo patriarkat, mutta kun Joosef tuli, hän oli erilainen. Hän saattoi nähdä näkyjä ja tulkita unia, ja sen tähden hän oli veljiensä vihaama. Juuri sen työn tähden, jota Jumala oli valinnut hänet maan päälle tekemään, hänen veljensä vihasivat häntä, ja se kaikki osoitti ristiin. Ja kuulkaahan, hänen veljensä myivät hänet melkein kolmestakymmenestä hopearahasta. Hänet heitettiin kuoppaan, hän oli kuollut veljilleen. Hänet otettiin ylös sieltä kuopasta, ja hän meni ja istuutui faaraon oikealle puolelle, eikä kukaan voinut tulla faaraon tykö, joka tuona päivänä hallitsi maailmaa, kukaan ei voinut tulla faaraon tykö kuin vain Joosefin kautta. Kukaan ei voi tulla Jumalan tykö muutoin kuin Kristuksen kautta. Ja kun Joosef lähti palatsista, ennen kuin hän lähti, puhallettiin pasuunaan ja juoksijat kulkivat hänen edellään ja huusivat: “Notkistakaa polvenne. Joosef on tulossa.” Ei ollut väliä sillä, missä olitte, tai mitä olitte tekemässä, tai kuinka tärkeä työnne oli, teidän täytyi langeta polvillenne, kun Joosef tuli.

⁸⁰     Ja kun Pasuuna kajahtaa yhtenä näistä päivistä, tulee jokainen polvi notkistumaan ja jokainen kieli tunnustamaan. Kun Kristus, meidän Joosefimme, jättää Kirkkauden ja tulee, silloin teidän työnne ei tule olemaan tärkeää. Jokainen polvi on notkistuva ja kieli tunnustava, että Hän on Jumalan Poika. Niin se on.

⁸¹     Oi, me voimme nähdä Hänet Daavidissa. Kuinka Daavid, omien veljiensä hylkäämä kuningas, oman poikansa valtaistuimelta syöksemänä, istui Öljyvuorella. Kun hän nousi ylös Öljyvuorta, hän katsoi taakse Jerusalemiin ja itki, sillä siellä hänen oma kansansa, jota hän oli palvellut ja opettanut heille Jumalasta, hänen oma kansansa ajoi hänet pois ja heitteli esineillä häntä, sylki hänen päälleen ja teki hänestä pilaa. Kun hän lähti nousemaan vuorta ylös, hän oli hän hylätty. Oi, kuinka täydellisesti Jumalan Poika kahdeksansataa vuotta myöhemmin, oman kansansa hylkäämä Kuningas, istui siellä vuorella ja itki Jerusalemia hylättynä kuninkaana.

⁸²     Mistä oli kysymys? Jumala heijasti itseään. Heijasti noiden profeettojen kautta Kristusta.

⁸³     Sitten siellä tuli Eräs, joka oli Jumalan täydellisyys. Se oli Jumala kanssamme.

⁸⁴     Ja tuosta ajasta lähtien Hän on heijastanut itseään Seurakuntansa kautta, Golgatan tällä puolella. Niinpä te näette, me kaikki yritämme päästä tähän asuinpaikkaan, Elävän Jumalan Tabemaakkeliin [Majaan]. Nyt on joitakin ihmisiä…

⁸⁵     Huomaamme tässä… Hän sanoi: “Ensin meillä on usko, voima, tieto, itsensä hillitseminen, kärsivällisyys, jumalisuus ja veljellinen rakkaus.” Hyvä on, veljellinen rakkaus, ja sitten lisätkää rakkaus. Sallikaa minun lukea tämä kaikki uudestaan, niin että tulette varmasti käsittämään sen nyt. No niin, tulemme aloittamaan viidennestä jakeesta.

Ja tämän lisäksi, kaikella ahkeruudella, lisätkää uskoonne voima; ja voimaan tieto;

Ja tietoon itsensä hillitseminen; ja itsensä hillitsemiseen kärsivällisyys; ja kärsivällisyyteen jumalisuus;

Ja jumalisuuteen veljellinen rakkaus; ja veljelliseen rakkauteen rakkaus.

Sillä jos nämä asiat ovat teissä, ja enentyvät, ne eivät salli teidän olla toimettomia tai hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa.

⁸⁶     Nyt Pietari on tässä hahmottelemassa meille jotakin, kuinka päästä siihen.

⁸⁷     Nyt haluan sanoa tämän: on joitakin ihmisiä, joilla on osa tästä voimasta, tiedosta, viisaudesta, kärsivällisyydestä, ja niin edelleen, ja jotka eivät edes tunnusta olevansa kristittyjä. Nyt me vain… me opetamme pyhäkoulussa. Ja se on totta. On joitakin ihmisiä, joilla on osa tästä ja jotka eivät edes teeskentele olevansa kristittyjä. Mutta se ei riitä. Se on aivan kuin korppi, joka yrittäisi panna siipiinsä riikinkukon höyheniä tehdäkseen itsestänsä riikinkukon. Sen on parempi pysyä korppina. Näettekö? Kun henkilö yrittää harjoittaa näitä asioita olematta kristitty, hän on yksinkertaisesti kokonaan poissa paikaltaan.

⁸⁸     Se on aivan kuin vuorivaahterapuu, joka yrittäisi tuottaa omenia. Se ei voisi tehdä sitä, vaikka se onkin puu. Se ei voi tuottaa omenia.

⁸⁹     Se on aivan kuin muuli yrittäisi tuottaa villaa, yrittäisi olla lammas, vaikka se on muuli. Näettehän, se ei voi tuottaa villaa. Se ei voi tehdä sitä. Villa on lahja lampaalle, ei muulille. Se voi yrittää toimia niin kuin lammas, mutta se on yhä muuli. Niinpä te voitte sanoa: “Minä osaan syödä kuin lammas, minä voin tehdä tämän kuin lammas”, mutta ei ole väliä sillä, mitä te voitte tehdä, teidän täytyy olla lammas, jotta teillä olisi villaa.

⁹⁰     Ja sallikaa minun pysähtyä tähän hetkeksi. Lammas ei tuota villaa. Sillä on villaa, koska se on lammas. On paljon ihmisiä, jotka yrittävät sanoa: “Hyvä on, minä yritän saada aikaan villaa. Minä yritän tehdä tämän.” Älkää yrittäkö tehtailla mitään. Ei, te ette voi tehdä sitä. Lammasta ei pyydetä, eikä sen odoteta tuottavan villaa. Se kasvaa villaa. Se tekee sen, koska se on lammas.

⁹¹     Kun te olette kristitty, te vain kannatte Hengen hedelmää. Te ette tuota sitä. Te ette yritä tehdä sitä. Te ette tee itsestänne jotakin, mitä te ette ole. Tulkaa vain sellaisiksi, joita teidän oletetaan olevan, ja silloin se on pitävä huolen itsestään. Oletteko kuulleet ihmisten sanovan: “Tiedättekö, liityin kirkkoon ja nyt minun todella tulisi lakata valehtelemasta.” Nyt te jälleen yritätte tuottaa jotakin. Te ette voi tehdä sitä, joten ei ole mitään tarvetta yrittää. Te ette voi tehdä sitä sen enempää kuin muulikaan voi tuottaa villaa. Se ei voi tehdä sitä.

⁹²     Tai jos korppikotka yrittäisi syödä kyyhkysen kanssa, korppikotka yrittäisi olla kyyhkynen. Voitteko kuvitella hiirihaukan sanovan: “Tiedättekö, minä olen kyyhkynen.” Se kiinnittää muutamia höyheniä itseensä ja sanoo: “Katsokaa nyt, minä näytän aivan…” Näettekö? Se on kokonaan poissa paikaltaan. Sellainen on ihminen, joka väittää olevansa jotakin, mitä hän ei ole. Näettekö, te ette voi tehdä sitä.

⁹³     Te voitte sanoa: “Katsokaahan nyt, minulla oletetaan olevan voimaa, joten minulla on voima. Minun oletetaan elävän jumalisesti, joten toimin niin.” Silloinhan te vain yritätte kiinnittää itseenne höyheniä. Vaikka ne ovatkin ulottuvillanne, niin te ette te voi panna höyheniä väärään lintuun. Ymmärrättekö? Se ei yksinkertaisesti onnistu. Ja se vain osoittaa, kuinka tekopyhä tuo lintu on. Voitteko kuvitella vanhan hiirihaukan yrittävän kiinnittää itseensä paria kyyhkysen sulkaa ja sanoa: “Kuulkaahan, minä olen kyyhkynen.” Näettekö? Mehän kaikki tiedämme, että se on hiirihaukka. Siinä kaikki. Me voimme nähdä, että se on hiirihaukka.

⁹⁴     Mutta sellaista se on, kun yritetään tuottaa kristillisyyttä. Te ette voi tehdä sitä. Ensimmäinen asia, joka teidän täytyy tehdä, on syntyä uudestaan. Teidän täytyy muuttua. Ja kun te olette muuttunut, te tulette uudeksi luomukseksi. Silloin alkavat asiat olla oikein, eikä teidän tarvitse huolehtia höyhenistä. Ne tulevat pitämään huolen itsestään, kun olette syntyneet uudestaan. Kyllä vaan.

⁹⁵     Kuten olen aina sanonut: “Ottakaa sika, peskää se, pankaa sen päälle smokki ja päästäkää se sinne ulos. Se tulee menemään suoraan mutakuoppaan kieriskelemään, ja te tulette huomaamaan, ettei siitä ollut mitään hyötyä. Hän on sika. Se on hänen luonteensa. Teidän täytyy muuttaa hänen luonteensa, ja loppu tulee pitämään huolen itsestäänsä.

⁹⁶     Pankaa nyt merkille, teidän täytyy syntyä uudestaan, muuttua. On tapahduttava muutos.

⁹⁷     Te sanotte: “Mutta veli Branham, tunnen tämän tietyn naisen täällä. Hän ei ole koskaan tehnyt mitään väärää. Hän on hyvä nainen. Tai tämä mies se-ja-se. Hän on hyvä mies. Hän ei koskaan tee mitään pahaa. Hän ei vahingoita ketään.” Se ei merkitse yhtään mitään. Hän voi olla hyvä naapuri, mutta hän ei ole kristitty ennen kuin hän on syntynyt uudestaan.

⁹⁸     Jeesus sanoi: “Ellei ihminen ole syntynyt uudestaan”, Johanneksen 3. luku, “hän ei voi edes nähdä Valtakuntaa.” Nyt, tämä “nähdä” merkitsee ymmärtämistä.

⁹⁹     Te voitte katsoa jotakin ja sanoa: “En yksinkertaisesti näe sitä.” Te tarkoitatte, että te ette ymmärrä sitä.

¹⁰⁰Joku ei voi ymmärtää, miksi ihmiset huutavat. Joku ei voi ymmärtää, kuinka inhimillisen olennon kieli voi muuttua, ja hän puhuu kielillä. Luonnollinen ihminen ei voi ymmärtää, kuinka Jumalan kirkkaus tulee jonkun silmien ylle, ja hän näkee näyn ja kertoo jollekin henkilölle tiettyjä asioita ja mitä tehdä, kertoo heille tulossa olevia asioita, asioita jotka tulevat tapahtumaan, aivan niin kuin Herra teki meille täällä eilen illalla. Luonnollinen mieli yrittää laskelmoida, käsittää sitä: “Mitähän hän oikein teki?”, tai: “Minkähän kaltaista kikkaa hän käyttää? Minkälainen kikka hänellä on?” Kun he näkevät jonkun puhuvan kielillä ja jonkun tulkitsevan ja kertovan aivan tarkalleen jollekin ruumiin jäsenelle, mitä he ovat tehneet ja mitä heidän ei pitäisi tehdä, he ajattelevat sen olevan jonkinlaista pilaa. “He ovat sopineet jotakin keskenään.”

¹⁰¹He eivät voi ymmärtää sitä. Ennen kuin tuo mies on syntynyt uudestaan, kun hän on syntynyt uudestaan, vasta silloin hän voi olla yhteydessä, koska hän on uusi luomus. Tuo vanha epäluuloinen, epäilevä luonteenpiirre, joka hänellä oli, on kuollut, nyt hän on uusi luomus. Niinpä te näette, ettei hänen tarvitse lisätä mitään omiin asioihinsa, nyt, koska se tulee automaattisesti lisätyksi.

¹⁰²Huomatkaa, teidän täytyy olla syntynyt uudestaan. Ja kun te olette syntyneet uudestaan, te ette voi olla syntynyt uudestaan ilman, että teillä olisi usko. Oikein. Niinpä te näette, että se on täällä piirroksessani perustuksena, usko on sen kaiken perustus. “Sillä ilman uskoa on mahdotonta miellyttää Jumalaa. Sillä hänen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Hän on ja että Hän on niiden palkitsija, jotka ahkerasti etsivät Häntä.” Hänen täytyy uskoa. Ja kun te epäilette Raamattua, kun te epäilette, onko Sana oikein, voitte aivan yhtä hyvin pysyä poissa siihen asti, kunnes uskotte Sen.

¹⁰³Mitä synti on? Epäuskoa. On vain kaksi asiaa, jotka hallitsevat inhimillistä olentoa. Ne ovat joko epäilys tai usko, toinen tai toinen. Te olette sen hallinnassa, joka hallitsee elämäänne. Se riippuu vain siitä, kuinka paljon teillä on uskoa, kuinka korkealle te voitte nousta.

¹⁰⁴Mutta ensin täytyy olla usko. Sallikaa minun pysytellä tällä perustuksella hetken. Nyt, usko on se, mitä teidän täytyy uskoa. Mitä on usko? “Usko on niiden asioiden aineellistuminen, joita toivotaan…” Teillä jo on se, kun teillä on usko, koska se on paljastettu uskossa. “Usko on niiden asioiden aineellistuminen, joita toivotaan…” Hebrealaiskirje 11. “Todiste” Minkä kaltainen todiste? Pyhä todiste.

¹⁰⁵Sen vuoksi kun te sanotte: “Veli Branham, minä uskon, että Jumala on Parantaja.” Hyvä on, jos te uskotte sen ja sitten vastaanotatte Hänet Parantajananne, ja ette valehtele, vaan itse asiassa uskotte, että Hänen haavojensa kautta te olette parannetut, ei ole mitään, mikä voisi kääntää teitä pois siitä, se asia on selvitetty. No niin, teillä saattaa olla toivo. Te vain jatkuvasti väistelette sinne ja tänne, mutta kun teillä on usko, te tiedätte sen, koska se on todiste, teillä jo on se.

¹⁰⁶Kuinka monet kuuntelivat Oral Robertsia tänä aamuna, kun hän saarnasi, Oral Robertsia? Ja minä kuulin hänen sanovan jotakin vapauttavasta uskosta, rukoilla vapauttavan uskon rukous. Hän sanoi: “Ottakaa yhteys koskettamalla radiota, ottakaa yhteys koskettamalla jotakin, jotta voitte…” Tuo mies yritti tehdä sen niin, että se antaisi ihmisille jotakin, mihin he voisivat laskea kätensä, jotakin, josta he voisivat sanoa: “Minulla on se nyt, koska hän käski minua koskettamaan radiotani. Minulla on se.” Näettekö? No niin, käyhän se päinsä. Mutta nyt todella aidon uskon ei tarvitse koskettaa mitään sen kaltaisia esineitä. Minä en nyt tuomitse Oral Robertsia, en ollenkaan. Hän tekee suurta työtä ja on jumalinen mies, ja minä todella pidän paljon Oral Robertsista. Vahinko ettei meillä ole enemmän hänen kaltaisia.

¹⁰⁷Mutta se, mitä minä yritän sanoa, on tämä: usko ei tarvitse mitään. Usko uskoo Jumalan Sanan! Sillä usko tulee “koskettamalla”. Ei. “Usko tulee kuulemisen kautta, kuulemalla Jumalan Sanan.” Se ankkuroi sen. Se on siellä. Ja uskolla, kuten sanoin, ei tunne lainkaan etäisyyttä, välimatkaa. Usko on juuri nyt. Usko on täällä. Nyt niin kuin, jos täällä on joku…

¹⁰⁸Tuo pieni lapsi muutama päivä sitten. Tuo äiti, josta sisar Kidd puhui, jolla oli tuo pieni lapsi sisälmykset ulkona ilman peräaukkoa, josta ruoka kulkisi lävitse. Nyt, tämä rouva, kuullessaan sisar Kiddin ja heidän todistavan, uskoi, että jos hän voisi päästä kosketuksiin, ja minä rukoilisin tuon lapsen puolesta… Katsokaahan nyt, Jumala antaa meille ihmisille…

¹⁰⁹Joillain meistä on niin todellisia kokemuksia Jumalan kanssa, että Jumala tulee meille aivan kuin jos menisin tänne ja puhuisin veli Nevillelle. Tai Hän on aivan kuin joku, jonka kanssa olette tuttuja. Ja me pyydämme joskus noita ihmisiä rukoilemaan puolestamme. Sitä meidän oletetaan tekevän. Sitten, jos meillä on usko, että tuo mies tai nainen tai kuka tahansa rukoileekin puolestamme, puhuu Jumalalle, silloin meidän uskomme saa otteen siitä. Kätenne on saanut puristettua kunnon otteen siitä. Asia on selvitetty.

¹¹⁰Tässä tuo roomalainen meni ulos tapaamaan Jeesusta ja sanoi: “Minä en ole sen arvoinen, että Sinä tulisit kattoni alle. Minä en ole arvollinen, en pidä itseäni sellaisena.” Mutta hän sanoi: “Poikani on hyvin sairas. Sano Sinä vain Sana, ja poikani tulee elämään.”

¹¹¹Mitä se oli? Välimatkalla ei ollut merkitystä, koska Jumala on kaikkialla läsnä oleva. Jumala on kaikkivoimainen. Ja kaikkialla, missä Jumala on, on kaikkivoimaisuus. Ja koska Jumala on kaikkialla läsnä oleva, on Jumala kaikkialla, yli kaiken. Näettehän, Jumala on juuri tällä hetkellä aivan yhtä suuri Saksassa, Sveitsissä ja alhaalla Afrikassa, kuin mitä Hän on täällä. Siinä se on teille!

¹¹²Niinpä hän sanoi: “Minä en ole sen arvoinen, että Sinä tulisit minun kattoni alle. Sano vain Sana.” Mitä se oli? Se oli tuon roomalaisen usko. Hän uskoi sen.

Ja Jeesus sanoi: “Mene, poikasi elää.”

¹¹³Ja hän lähti kahden päivän matkalle. Ja seuraavana päivänä ennen kuin hän pääsi kotiin, hän kohtasi joitakin tulossa olevia palvelijoitaan, ja he sanoivat: “Sinun poikasi elää.”

¹¹⁴Ja tuo roomalainen oli niin jännittynyt, että hän sanoi: “Mihin aikaan päivästä hän alkoi tulla paremmaksi?”

He sanoivat: “Noin yhdennellätoista hetkellä hän alkoi parantua.”

¹¹⁵Ja tuo roomalainen tiesi, että se oli juuri se hetki, kun Jeesus oli sanonut: “Poikasi elää”, ja hän oli uskonut. Aamen.

¹¹⁶Kaikkivoimainen, kaikkialla läsnä oleva, kaikkitietävä, ääretön, sellainen Jumala on. Niinpä kun he soittavat puhelimella ja sanovat: “Rukoile!” Se saa aikaan kosketuksen, ja teidän uskonne tuo Jumalan näyttämölle! Se tuo rukouksen ja Jumalan yhdessä näyttämölle. Rukous, usko muuttuu tästä tänne, se tuo sen yhteen.

¹¹⁷“Sano Sana. Kaikki, mitä minä haluan Sinun tekevän, on sano Sana, ja kaikki on kunnossa.” Hänen ei tarvinnut olla siellä. Vain sanoa Sana. Miksi? Jumala on kaikkialla läsnä oleva. Hän on kaikkivoimainen. Hän on aivan yhtä voimallinen maailman alapuolella kuin maailman yläpuolellakin ja kummallakin sivulla. “Hän on Jumala”, hän sanoi, “ja ainoa asia, mitä Sinun täytyy tehdä, on vain sanoa Sana.”

¹¹⁸Ja nyt usko tekee sen loppuun. Usko vie sen lopun. Niinpä teillä täytyy olla perustuksena usko. Koko kristillisyys, kaikki mitä te olette, kaikki mitä te koskaan tulette olemaan, on perustettu uskolle Sanaan. Siksi minä uskon Sanan.

¹¹⁹En voi panna uskoani mihinkään muuhun. Jos panisin sen johonkin kirkkoon, niin mihin kirkkoon voisin sen panna? Katoliseen, luterilaiseen, metodisti-, baptisti- tai helluntailaiskirkkoon? Mihinkä minä sen panisin? En tiedä. Ne ovat kaikki sekaisin, ja kaikkea muuta, poissa linjasta.

¹²⁰Mutta kun panen uskoni Hänen Sanaansa, se on ankkuroitu. Kukaan ei tulkitse sitä: Se on tässä: NÄIN SANOO HERRA. Sitten uskon sen. Siinä on perustus.

¹²¹Eräs hieno lääkäri täällä kaupungissa, ystäväni, tohtori Sam Adair. Me olimme kavereita poikina. Te kaikki tunnette Samin. Ja hän sanoi minulle: “Bill…” Sen jälkeen kun tuo näky tuli, ja kerroin hänelle, minne hän rakentaisi paikkansa, ja miltä se tulisi näyttämään. Menkää nyt ja kysykää häneltä joskus, onko se totta. Kaksi tai kolme vuotta ennen kuin se tapahtui, kerroin hänelle, missä se tulisi olemaan. Minä sanoin: “Sinä tulet ottamaan käyttöösi melkein koko tuon kaupunkikorttelin.” Ja siellä hänen ja sen välillä ei ole kuin tuo kuntouttamiskeskus. Tohtori Adairilla on loppuosa siitä ja apteekki. Siinä kaikki. Tohtori Adair täytti tuon näyn aivan tarkalleen. Vaikka hän sanoikin tuosta paikasta: “Siihen voida koskea kahteenkymmeneenviiteen vuoteen. Se on oikeuskäsittelyssä.”

¹²²Minä sanoin: “Tohtori, Herra antaa sen sinulle sinun nöyryytesi tähden.”

Hän sanoi: “Minusta ei ole mihinkään.”

¹²³Minä sanoin: “Sinä olet kuin kilpikonna. Sinulla on ulkopuolellasi kuori, jonka sisältä sinä katselet ystäviäsi, mutta sisäpuolelta sinä olet todellinen kaveri. Tule ulos tuosta kuoresta.” Minä sanoin: “Jumala antaa sen sinulle.”

¹²⁴Hän sanoi: “En ole koskaan epäillyt sinua, Billy, mutta tuota minun täytyy epäillä.”

Minä sanoin: “Mene toimistoosi.” Niin hän lähti pois.

¹²⁵Seuraavana aamuna hän soitti minulle ja sanoi: “Minä palellun kuoliaaksi.”

¹²⁶Minä sanoin: “Mikä hätänä?” Se oli heinäkuuta. Minä sanoin: “Mikä hätänä, tohtori?”

¹²⁷Hän sanoi: “Minä olen jo ostanut tuon paikan, Billy. Heillä oli kokous eilen illalla Bostonissa, ja minä olen jo ostanut tuon paikan tänä aamuna.” Minä sanoin: “Enkö minä sanonut sinulle.”

¹²⁸Eräänä päivänä olin puhumassa hänen kanssaan, kun tuo ase oli räjähtänyt kasvoilleni… Hän sanoi: “Luulen, että olen kertonut sen ainakin tuhannelle ihmiselle, jotka ovat tulleet tänne.” Mitä se on? Kun Jumala puhuu mitä tahansa, sen täytyy tapahtua!

¹²⁹Eilen illalla jotkut ystävät tulivat kotiini. He olivat kuulleet tuosta näystä, jossa kerrottiin karibusta, jolla oli neljänkymmenenkahden tuuman sarvet, ja tuosta hopeaharjaisesta harmaakarhusta. En tiedä kuinka moni ihminen on tullut kotiini saadakseen nähdä sen. Minä sanoin: “Tässä on mittanauha. Mitatkaa sen sarvet.” Hän kertoi siitä, ennen kuin se tapahtui. Näettehän? Miksi? Kun Jumala sanoo jotakin, sen täytyy tapahtua! Siinä sen syy: sillä on perustus.

¹³⁰Tässä on nyt pelastuksen suunnitelma. Ja sitten jos Hänen näkynsä tapahtuvat täydellisesti juuri sillä tavalla kuin niiden on sanottu tekevän, ja tämä seurakunta täällä tietää, että se on oikein, niin miten on sitten Hänen Sanansa kanssa? Se on varmempi kuin näyt. Jos näky ei puhu Sanan mukaisesti, silloin näky on väärin. Mutta ensin on Sana, koska Sana on Jumala. Niinpä Hän on kaikkialla läsnä oleva. Hän puhui sen täällä ja pani sen tapahtumaan Kanadassa. Aamen. Näettekö, Hän on kaikkialla läsnä oleva. Hyvä on.

¹³¹Ensin teidän täytyy syntyä uudestaan, ja sitten kun olette syntyneet uudestaan, teillä on usko, te uskotte Sanan. Siihen asti kunnes olette syntyneet uudestaan, te tulette väittelemään sitä vastaan. Jos olette uskonnollisuuteen taipuvainen ja teillä on vähän inhimillistä tietoa, että teidän tulisi tehdä oikein, te ette koskaan ole kykenevä olemaan samaa mieltä Jumalan Sanasta. Te ette koskaan tule tekemään sitä. Teidän täytyy olla syntynyt uudestaan, ja uudesti syntyminen tuottaa uskon. Hyvä on, sitten sen jälkeen kun saatte uskon, tämän tässä, u-s-k-o-n, niin vasta silloin te olette kasvamassa.

¹³²Nyt on paljon ihmisiä, jotka menevät alttarille, rukoilevat ja sanovat: “Herra, anna minulle anteeksi.” Ja suuri pyhityskokemus tulee heidän ylleen. Sitten heillä on suurta aikaa, he nousevat ylös alttarilta huutaen. Sitten te menette takaisin ja sanotte: “Siunattu olkoon Jumala, minä sain sen.” Ei, te vasta olette tulossa paikalle, missä voitte kasvaa. Näettehän, ainoa asia, mitä te olette tehneet, on, että te olette laskeneet perustuksen.

¹³³No niin, te alatte rakentaa taloa ja valatte perustuksen ja sanotte: “Pojat, minulla on se.” Näettehän, teillä on perustus, mille rakentaa talonne. Nyt teidän täytyy rakentaa talo.

¹³⁴Juuri tuosta asiasta tulemme puhumaan tänä aamuna. Hyvä on. Talo, tämä perustus tulee ensin. Mikä on kristillisyyden perustus? Usko Jumalan Sanaan. Se on teidän perustuksenne. Sitten te alatte kasvaa. Silloin te alatte, te aloitatte lisäämään tälle perustukselle.

¹³⁵Nyt taloa rakentaessanne, te teette siihen rungon ja kaiken muun. Veli Wood ja jotkut näistä kirvesmiehistä ja urakoitsijoista täällä voisivat kertoa teille, miten talonne tulisi rakentaa, mutta minä tulen kertomaan teille, kuinka teidän tulisi rakentaa hengellinen talonne, missä Jumala voi asua. Hän haluaa asua teissä. Hän haluaa tehdä teidät itsensä kaltaisiksi. Hän haluaa teidän heijastavan Hänen olemustaan.

¹³⁶Tiedättekö, että vanhaan aikaan, kun heillä oli tapana valmistaa kultaa, ennen kuin heillä oli sulatusuunia sen puhdistamiseksi, heillä oli tapana lyömällä hakata siitä pois rauta, kupari ja muut aineet, kaikki kuona ulos siitä. He kääntelevät sitä ympäri ja löivät sitä. Intiaaneilla on tapana tehdä niin edelleenkin. Hakata kultaa, lyödä sitä. Tiedättekö, mistä he tietävät, ettei siinä ole rautaa, likaa ja kuona-aineita? Kun lyöjä voi nähdä oman kuvansa siitä ikään kuin peilistä. Se on tarpeeksi puhdas, kun siitä voi nähdä lyöjänsä.

¹³⁷Samoin tekee Jumala. Hän ottaa kullan, jonka Hän on löytänyt maasta ja lyö sitä Pyhällä Hengellä käännellen sitä ympäri ja ympäri ja ympäri, kunnes Hän voi nähdä siitä oman heijastuksensa. [Veli Branham lyö käsiään yhteen useita kertoja edellisen lauseen aikana.]

¹³⁸Ja niin pitäisi meidänkin tehdä: heijastaa Jumalan Poikaa. Ja nyt meidän pitäisi tehdä Hänen työtänsä. Hän sanoi: “Joka uskoo Minuun…” Johannes 14:12. “Joka uskoo Minuun, on myös tekevä niitä tekoja, joita Minä teen.” Te alatte heijastaa Kristuksen tekoja.

¹³⁹Mutta niin monet meistä yrittävät tehdä Kristuksen tekoja ennen kuin Kristuksen heijastus on meissä. Se on vaikeutena. Me näemme noiden asioiden tapahtuvan. Te tiedätte sen. Minä tiedän sen. Me näemme näitä matkan varrella kompastuneita. Me löydämme tällaisia kristillisyyden saarnaajia kerättynä tien varteen roskakasoihin, siksi etteivät he lähteneet valtamaan oikein.

¹⁴⁰Siksi olen täällä tänä iltana ja yritän opettaa tälle pienelle seurakunnalle, ja itselleni, kuinka me voimme tulla elävän Jumalan asuinpaikaksi. Kuinka moni haluaisi olla sitä? [Seurakunta vastaa: “Aamen.”] Elävän Jumalan asuinpaikka.

¹⁴¹Ja näin me tulemme toimimaan. Mikä on ensimmäinen asia? Omata usko ja olla syntynyt uudestaan. Sitä tarkoittaa perustuksen laskeminen.

¹⁴²Sitten, laskettuamme perustuksen, toiseksi, te alatte lisäämään perustuksenne päälle. “Lisätkää uskoonne”, Pietari sanoi tässä. Ensin teillä on usko, sitten te lisäätte uskoonne voiman. Se on seuraavaksi. Valakaa ensin perustuksenne, usko. Sitten lisätkää uskoonne voima.

¹⁴³Nyt, juuri siinä kohtaa meistä monet tulevat lyödyiksi. Kyllä vaan. Kyllä, lisätkää voima uskoonne. Se ei merkitse neitseellisen elämän elämistä, tiedättehän, niin kuin joku nainen tai mies ja niin edelleen. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa.

¹⁴⁴Me näemme täältä Luukkaan Evankeliumista, missä Raamattu sanoo: “Voimaa lähti Hänestä.” Onko se oikein? [Seurakunta vastaa: “Aamen.”] Jos me tulemme olemaan Hänen kaltaisiaan, täytyy meillä silloin olla voima. Meillä täytyy olla se ollaksemme samanlaisia kuin Hän on. Ensimmäinen hengellinen laulu, johon koskaan rakastuin, yksi suurimmista, oli: Olla kuin Jeesus. Mutta jos aion olla Jeesuksen kaltainen, täytyy minulla olla voimaa ja antaa sitä eteenpäin, jotta se voi siirtyä minulta ihmisille, koska Hänestä lähti voimaa ihmisiin. Ja ennen kuin te voitte antaa sitä ulos, teillä on ensin oltava sitä. Jos teillä ei ole sitä, ei sitä lähde teistä. Siellä ei ole mitään, mistä sitä tulisi esiin.

¹⁴⁵Mitä jos joku yrittäisi vetää meistä ulos voimaa, shekki palautettaisiin merkinnällä: “Riittämättömät varat.” Ei, jos siellä ei ole rahaa, jota voitaisiin nostaa, tullaan shekki palauttamaan. Joku katsoo teihin kristittynä ja huomenna hän näkee teidät täällä ulkona touhuamassa jonkun syntisen tavalla, siitä ei voida paljoakaan saada voimaa. Näettehän, niin se on.

¹⁴⁶Voiman täytyy olla meissä, ja sitten kun me saamme todellisen voiman, me voimme lisätä sen uskoomme. Se on seuraava vaihe perustuksen jälkeen. No niin, ensin teillä täytyy olla usko. Usko yksin ei riitä. Teidän täytyy… Pietari sanoi: “Lisätkää sitten uskoonne voima.” Teillä täytyy olla voima lisätäksenne sen uskoonne.

¹⁴⁷Nyt syy siihen miksi teillä ei ole sitä, voi olla siinä, että monet tämän päivän kirkoista opettavat, ettei teillä tarvitse olla sitä, tai että nuo päivät ovat ohitse. “Ei sinulla tarvitse olla sitä. Ainoa asia, mitä sinun tarvitsee tehdä, on vain liittyä kirkkoon. Kyllä, nuo päivät ovat ohitse.”

¹⁴⁸Voima, jokainen tietää, nyt mitä tuo sana hyve [virtue = hyve, voima] merkitsee, ja meillä täytyy olla sitä. [Suomentajan huomautus: Kuningas Jaakon käännös sanoo: “Virtue [Voimaa] lähti Hänestä”, ja tässä Pietari käyttää tuota samaa sanaa. “Lisätkää uskoonne virtue [voimaa].”] Voimaa lähti Hänestä ja paransi tuon naisen, joka oli sairas, ja Hän odottaa tuon saman voiman olevan Seurakunnassansa, koska Hän oli meidän esimerkkimme. Ja jos Hänellä oli voimaa annettavaksi ihmisille, odottaa Hän, että meillä on voimaa annettavaksi ihmisille. Ja mitä virtue on? Virtue on voima.

¹⁴⁹Jotkut heistä eivät edes usko Jumalan voimaan. He sanovat: “Se on ohitse. Ainoa asia, mitä teidän täytyy tehdä, on panna nimenne kirjaan. Olla pirskotettu tai valeltu, kastettu tai mitä kaikkea muuta, ja siinä kaikki mitä teidän täytyy tehdä.”

¹⁵⁰Mutta Pietari sanoi tässä: “Lisätkää voima.” No niin, Pietari on puhumassa Jumalan Huoneen, Jumalan Temppelin rakentamisesta. Hän tuo sen sille paikalle, että sen jälkeen, kun teillä on usko, teillä täytyy sen kanssa olla voima. Niin se on. Olla voima koko maailmaa varten.

¹⁵¹Saarnasin erään saarnan noin kaksikymmentä vuotta sitten, luulisin, aiheesta: Pastori herra Lilja. Lilja, pastori. Otin tekstin Sanasta, missä Jeesus sanoi: “Tarkatkaa liljoja, kuinka ne eivät raada eivätkä kehrää, ja kuitenkin Minä sanon teille, että Salomo ei kaikessa loistossaan ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.”

¹⁵²Katsokaa liljaa. Se tulee esiin syvältä liejusta. Ja jokaisena minuuttina päivästä sen täytyy vetää voimaa maasta. Ja mitä se tekee tällä imemällään voimalla? Se luovuttaa sen ulos. Se on kaunista katseltavaa ihailijalle. Se avaa hunajansa, jotta mehiläinen voi tulla ja ottaa oman osansa. Se ei valita. Sillä on sitä, jotta se vain annettaisi sen pois. Mitä jos mehiläinen tulisi ja siellä lukisi: riittämättömät varat, ei hunajaa. Tuo pikku mehiläinen raapisi päätään ja sanoisi: “Minkä kaltainen lilja tämä oikein on?”

¹⁵³Mitä jos joku tulee ja yrittää löytää pelastusta ja menee kirkkoon, joka uskoo, että ihmeiden päivät ovat ohitse?

¹⁵⁴Niin kuin Jack Coe kerran sanoi, kuinka hän meni erääseen ravintolaan, ja hänelle annettiin valtavan suuri ruokalista. Hän alkoi lukea sitä, ja siellä luki: “Kyljykset lisukkeilla.” Ja hän sanoi: “Minä otan kyljyksen.”

“Mutta sitä oli tarjolla eilen. Ei meillä ole sitä tänään.”

¹⁵⁵Silloin ruokalistan voi ihan hyvin laskea alas ja mennä ulos. Oikein, koska heillä kuitenkaan ei ole mitään syötäväksi kelpaavaa. Niinpä te voitte samoin tein mennä sellaiseen ravintolaan, jossa on jotakin syötävää.

¹⁵⁶Ja hengellinen ihminen kasvaessaan tarvitsee jotakin syötävää. Se on Jumalan Sana. Minä uskon jokaisen Sanan siitä.

Jumalalla on pöytä katettuna missä Jumalan pyhät ruokitaan,  
Hän kutsuu valittunsa: ‘Tulkaa ja aterioikaa’,
Mannallansa Hän ruokkii huolehtien kaikista tarpeistamme,
Oi, on suloista aterioida Jeesuksen kanssa kaiken aikaa!

¹⁵⁷Näin on. Hänellä on sitä. Seurakunnalla on sitä. Elävän Jumalan Seurakunta rakennetaan tällaiseen täyteen miehuuteen Kristuksen tuntemisessa. No niin, teillä täytyy olla voima.

¹⁵⁸Sanoin silloin, että ensimmäiseksi, tiedättehän, joku rakastaa haistella tuota tuoksua. Hän ei ole itsekäs, hänellä on tuoksu. Ennen kuin hän voi levittää tuoksua, hänellä täytyy olla sitä. Ennen kuin hän voi antaa hunajaa, hänellä täytyy olla sitä.

¹⁵⁹Ennen kuin te voitte antaa voimaa, teillä täytyy olla sitä. Niinpä lisätkää uskoonne voima. Aamen. Ymmärrättekö? Me voisimme viipyä siinä pitkän aikaa, mutta aikamme loppuisi. Lisätkää uskoonne voima. No niin, ensin on usko, sitten voima.

¹⁶⁰Ja sitten kolmanneksi, lisätkää tieto. Tieto, se ei nyt tarkoita maailmallista tietoa, koska se on hullutus Jumalalle, vaan tietoa tuomita. Tuomita mitä? Mikä on oikein, mikä on väärin. Miten te sitten tuomitsette sen, jos teillä on kristillinen tieto voimanne ja uskonne kanssa? Te tuomitsette sen mukaan onko Sana oikein tai ei. Ja jos te voitte laittaa syrjään kaikki uskontunnustuksenne ja kaiken epäuskonne, kaiken mitä te väitätte tehneenne, silloin teillä on tieto uskoaksenne, että Jumala ei voi valehdella. “Olkoon jokaisen miehen sana valhetta, mutta Minun Sanani on Totuus.” Näettekö, nyt te olette saamassa tietoa. Se on ylintä tietoa. Teillä ei tarvitse olla neljää arvoastetta jostakin opistosta, tai jotakin sen kaltaista, jotta teillä olisi sitä, koska Jumala antaa teille kaikki nämä ominaisuudet asetettavaksi uskonne perustukselle, niin että te voitte kasvaa todellisen Jumalan miehen täyteen miehuuteen. Kyllä vaan.

¹⁶¹Lisätkää tieto, Hänen Sanansa tieto. Teidän täytyy uskoa se tällä tavalla. Niin kuin, teidän tulee uskoa tänään, että… ja hyväksyä se, että ihmeiden päivät eivät ole ohitse. Tiedon siitä, että se, mitä Jumala sanoo, sen Jumala on kykenevä tekemään.

¹⁶²Abraham uskoi sen. Ja kun hän oli sata vuotta vanha, ei hän epäuskossa horjunut Jumalan lupauksen suhteen. Katsokaa kuinka hassunkuriselta tuo Sana näytti. Tässä on satavuotias mies, joka odottaa lapsen syntyvän kotiinsa yhdeksänkymmentävuotiaasta naisesta. Näettekö, hän oli melkein viisikymmentä vuotta ohi sen ajan ja oli hedelmätön. Hän oli elänyt hänen kanssaan siitä asti, kun hän oli nuori tyttö, teini-ikäinen, ja tässä hän nyt on. Hänen elinvoimansa oli kuolettunut, ja Saaran kohtu oli kuolettunut, ja kaikki toivo oli mennyt, niin pitkälti kuin toivosta oli kysymys, mutta kuitenkin, vaikkei toivoa ollut, hän uskoi toivossa, koska hänellä oli tieto siitä, että Jumala kuitenkin kykenisi pitämään kaiken sen, minkä Hän oli luvannut.

¹⁶³Nyt kun teillä on se sillä tavalla, lisätkää se sitten uskoonne. Kun teillä on todellinen voima, lisätkää se uskoonne. Kun te voitte kulkea täällä ulkona kadulla, elää kuin kristitty, toimia kuin kristitty, olla kristitty, niin lisätkää se uskoonne. Kun teillä on tieto…

¹⁶⁴Te sanotte: “Mutta, minä en tiedä, onko tämä Kirjoitus aivan oikein. Tämä Apostolien teot 2:38, en oikein käsitä, kuinka se sopii yhteen Matteus 28:19 kanssa.” Hyvä on, älkää silloin lisätkö mitään, koska teillä ei vielä ole sitä. Mitä te tulette tekemään? Koska teillä ei vielä ole tarpeeksi tietoa Jumalasta tietääksenne, että Raamattu ei ole ristiriidassa itsensä kanssa. Jättäkää se rauhaan. Älkää sanoko siitä mitään. Jättäkää se silleen. Antakaa sen olla.

¹⁶⁵Mutta kun te voitte nähdä, että Kirjoituksessa ei ole mitään ristiriitaa. Kun voitte sanoa näkevänne sen Jumalan ilmestyksen kautta, että koko Sana on kirjoitettuja salaisuuksia, ja vain Jumalan tieto voi paljastaa Sen. Sitten kun saatte sen ja vahvistatte jokaisen Jumalan Sanan “aamenella”, lisätkää se uskoonne.

¹⁶⁶Oi, nyt te olette tulossa jo melko hyväksi mieheksi, näettekö. Te olette kasvamassa. Minkä avulla? Uskolla, sitten voimalla, sitten tiedolla. Näettekö, miten se rakentaa tämän miehen? Te näette, ettei ole mitään tapaa paeta sitä. Tällä tavalla tullaan Kristuksen täyteen miehuuteen. Kyllä.

¹⁶⁷Tuomita, tuomita oikein. Tuomita onko oikein tai väärin uskoa Jumalan Sana. Tuomita onko se oikein tai väärin. Tulisiko minun palvella uskontunnustusta tai palvella Jumalaa. Tuomita onko se oikein tai väärin. Pitäisikö minun syntyä uudestaan tai liittyä kirkkoon. Silloin te alatte. Tuomitkaa oikein, kun joku saarnaaja sanoo: “Ihmeiden päivät ovat ohitse.” Raamattu sanoo: “Jeesus Kristus sana eilen, tänään ja iankaikkisesti.” Kumpaa te nyt tulette uskomaan?

¹⁶⁸Kun te sanotte: “Minä olen Jumalan puolella.” Te ette sano sitä vain: “Valitsen sen.” vaan jostain sydämestänne teidän uskonne tulee esiin sieltä. Siinä se on teille. Teidän uskonne sanoo: “Minä tiedän, että Hän on sama. Olen saanut todisteen siitä, että Hän on sama.” Mikään ei voi ottaa sitä pois teiltä. “Minä tiedän, että Hän on todellinen.” Silloin lisätkää se uskoonne, laskekaa se tälle perustukselle. Te olette nyt kasvamassa. Te olette tulossa suoraan ylöspäin Valtakuntaa kohden. Te olette tulleet nyt tähän pisteeseen. Hyvä on.

¹⁶⁹Nyt, seuraavaksi joku saarnaaja tulee sanomaan teille, ja niin kuin monet ihmiset sanovat: “Nämä asiat, joista sinä luet Raamatusta, ne olivat toista aikaa varten. Ja sanonpa sinulle miksi. Koska me emme tänä päivänä tarvitse noita asioita. Me emme tarvitse sellaisia. Katsohan, meidän ei tule, tai meidän ei tarvitse harjoittaa noita asioita, jumalallista parantamista. Me emme harjoita kielilläpuhumista seurakunnassa pitääksemme seurakunnan oikeassa linjassa. Me emme tee sellaisia asioita.”

¹⁷⁰Me tulemme menemään siihen. Minulla on tänne kirjoitettuna eräs Kirjoitus siitä, tuleeko meidän yhä tehdä niin vai ei.

¹⁷¹No niin, mutta tässä hän sanoo: “En tiedä. Meidän ei tulisi tehdä sitä tänään. Ainoa asia, minkä uskon, että meidän pitäisi tehdä, on se, että meidän pitäisi oppia puhumaan oikealla tavalla ihmisjoukon edessä. Meidän pitäisi mennä ja antaa psykiatrin testata mielemme, jotta näkisimme kykenemmekö me esiintymään, ja onko älykkyysosamäärämme tarpeeksi korkea tehdäksemme sen, ja niin edelleen, sillä tavalla. Ajattelen… Minä uskon, että meillä on suurimmat seurakunnat. Me rakennamme organisaatiotamme.”

¹⁷²Me emme rakenna organisaatiota. Minä en ole täällä tänä aamuna rakentaakseni minkäänlaista organisaatiota! Kristus ei koskaan lähettänyt minua rakentamaan organisaatiota! Kristus lähetti minut rakentamaan yksilöitä Jeesuksen Kristuksen täyteen miehuuteen Hänen Sanansa mukaisesti, niin että he voisivat olla Hänen Sanansa voimalaitoksia. Rakentamaan yksilöä siihen asemaan. Ei rakentamaan jotakin organisaatiota suuremmaksi organisaatioksi, vaan rakentamaan yksilöitä Jumalan pojiksi ja tyttäriksi. Se on siinä ajatuksena. Lisätkää uskoonne voima, lisätkää voimaanne tieto. No niin, nyt te olette tulossa johonkin.

¹⁷³Nyt kun he alkavat sanoa: “Mutta meidän ei tarvitse hyväksyä sitä tänään.” Teidän täytyy. Niin täytyy tehdä.

¹⁷⁴Kirjoitukset eivät voi valehdella, eikä “ole olemassa omia tulkintoja”, niin kuin Raamattu sanoo. Te vain uskotte sen sillä tavalla, miten se siellä on kirjoitettuna. Näettehän, teillä on oltava nämä asiat. Ja ainoa tapa, miten teillä koskaan voi olla ne, on se, että teillä on Taivaan synnyttämä tieto. Ja Taivaan synnyttämä tieto tulee vahvistamaan Sanan.

¹⁷⁵Näettekö, teidän täytyy uskoa se, eikä olla tekouskoinen. Mitkään näistä eivät ole tekouskon asioita, Näettehän, niin että te yritätte sanoa: “Minulla on se.” Älkää olko musta korppi ja kiinnittäkö riikinkukon höyheniä itseenne. Ne tulevat tippumaan pois. Ne eivät ole luonnostaan kasvaneet sinne. Ne ovat kiinnitetty sinne.

¹⁷⁶Ajattelen sitä, mitä Daavid sanoi täällä Psalmissa 1. Hän sanoi: “Hän on oleva niin kuin puu, joka on istutettu vesivirtojen äärelle.” Hän tietää eron, mikä on olla istutettu, ja mitä vain olla työnnetty sinne. Niin kuin vanha tammi, joka on istutettu, se työntää juurensa syvälle ja saa hyvän otteen. Pienestä kepistä, joka on työnnetty sinne, ei voi tietää, mitä sille voi tapahtua. Sillä ei ole juuria, sillä ei ole perustusta. Näettekö?

¹⁷⁷Aivan sama asia, kuin jotkut, jotka tulevat seminaarista tai jotakin, mitä näette. Heillä ei ole sitä… “Mutta tohtori se-ja-se vihki minut palvelukseen.” Ei ole väliä sillä, mitä se oli.

¹⁷⁸Kristus synnytti teidät siihen, uskonne kautta. Te olette uudistetut ja syntyneet siihen. Sitten sen jälkeen kun olette syntyneet siihen, nämä ovat niitä asioita, jotka Hän odottaa teidän lisäävän siihen. Jatkakaa vain niiden lisäämistä. No niin, me olemme nyt menossa oikeaan suuntaan.

¹⁷⁹Nyt on eräs toinen tätä tietoa koskeva asia. Me voimme puhua jumalisesta tiedosta. Onko Raamattu tänä päivänä kadottanut merkityksensä? Monet ihmiset sanovat teille, että Raamattu ei tarkkaan ottaen tarkoita sitä. Jos Jumala valvoo minua ja oikaisee minua synnistäni, ja jos minä olen Jumalan poika, Hän tekee niin. Ja Hän tekee myös teille samalla tavalla, pojat ja… [Tyhjä kohta nauhassa.] …tytöt. Sitten jos Jumala on niin tarkka teidän suhteen, että Hän valvoo teitä ja oikaisee teitä, niin kuinka paljon enemmän Hän valvoo Sanansa, joka on teidän esimerkkinne, joka on Hän itse.

Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala.

Ja …oli tehty lihaksi ja asui keskuudessamme.

¹⁸⁰Sana on Jeesuksen Kristuksen ilmestys. Raamattu sanoi niin, Kristus paljastettuna Sanassansa. Ja jos Hän on valvonut teitä, kun te rikoitte näitä lakeja, ja Hän tuomitsee teidät siitä, niin kuinka paljon enemmän Hän valvoo lakiansa, joka tuomitsee teidät. Amen.

¹⁸¹Näin on, älkää puhuko minulle sellaisesta.

¹⁸²Minä uskon aitoon Pyhän Hengen tietoon. Pyhän Hengen tieto tulee aina vahvistamaan Sanan “aamenella”. Kun te kohtaatte näitä asioita, jotka Raamatussa näyttävät olevan ristiriidassa keskenään, niin istuutukaa alas ja tutkikaa sitä rukoillen, ja ennen pitkää Pyhä Henki tulee paikalle. Jonkin ajan kuluttua te näette sen nivoutuvan yhteen, ja siinä teillä on se. Se on tietoa.

¹⁸³Jotkut heistä sanovat: “Raamattu sanoo, että Hän on sama eilen, tänään ja ainiaan.”

¹⁸⁴Ja seurakunta sanoo: “Tietyssä mielessä Hän on sama.” Huh-uh. Huh-uh. Juuri siinä te olette ylitätte rajan. Kyllä vaan. Hän on sama, kyllä.

¹⁸⁵ “Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ainiaan.” Hän ei ole millään tavalla muuttunut. Hän elää Seurakunnassansa tehden tuota samaa asiaa. “Pieni hetki”, niin kuin hetki sitten lainasin, “pieni hetki eikä maailma Minua enää näe. Kuitenkin te olette näkevä Minut, sillä…” Hän sanoi: “Minä olen oleva teidän kanssanne ja teissä, maailman loppuun asti.” Jälleen Hän sanoi: “Tekoja, joita Minä teen, myös te olette tekevä.” Jälleen Hän sanoo: “Minä olen viinipuu, te olette oksia.” Ja oksa elää vain viinipuun elämän kautta. Mitä tahansa viinipuussa on, se tulee esiin oksan kautta. Kunnia! Sitten Kristus on sama eilen, tänään ja ainiaan. Se tuottaa Herran Jeesuksen Kristuksen Elämän. Aamen.

¹⁸⁶Tieto, ei maailmallinen, se järkeilee. Kaikki maailmallinen tieto järkeilee. Näettehän, mutta uskossa ei ole mitään järkeilyä. Jos Jumala paljastaa teille, että jokin tietty asia tulee tapahtumaan, niin jokainen tiedemies maailmassa voi sanoa, että se on vastoin tiedettä, se ei voi tapahtua, te uskotte sen joka tapauksessa. Kyllä. Se ei järkeile. Raamattu sanoo, että me revimme maahan järkeilyt. Te ette järkeile uskon kanssa. Uskossa ei ole järkeilyä. Usko tietää missä se on. Usko toimii! Usko pitää kiinni! Se ei voi liikahtaa. Mikään ei voi liikuttaa sitä. En välitä siitä, vaikka mikä tahansa sanoisi sitä tai tätä, se ei liikahda hitustakaan. Se pysyy juuri siinä. Se odottaa, odottaa, odottaa, odottaa, sillä ei ole mitään merkitystä, se pysyy juuri siinä.

¹⁸⁷Jumala kertoi Nooalle, että nämä asiat tulisivat tapahtumaan. Hän uskoi sen. Jumala kertoi Moosekselle, että nämä asiat tulisivat tapahtumaan. Hän uskoi Sen. Jumala kertoi opetuslapsille, että tietyt asiat tulisivat tapahtumaan, että heidän tulisi mennä sinne ylös Helluntaina ja odottaa. He pysyivät juuri siellä. Kyllä vaan.

¹⁸⁸Hyvä on, nyt, tieto, ei maailmallinen tieto, vaan kyseessä on taivaallinen tieto. Ja taivaallinen tieto, kun Jumala on kaiken tiedon lähde, ja Jumala on Sana, silloin, jos teillä on taivaallinen tieto, te uskotte Sanan ja te ymmärrätte kaiken Sanan mukaan.

¹⁸⁹Tämä veroasia, jossa seurakunta on ollut mukana, tai jossa minä olen ollut, yksi noista miehistä kerran erään pienen kuulustelun yhteydessä sanoi minulle… Minä sanoin… He eivät voineet löytää mitään väärää. Ja niin he alkoivat…

¹⁹⁰Minä sanoin: “Jos siinä sitten ei ole mitään väärää, niin miksi ette lähde pois kimpustani?” Hän jatkoi edelleen lainaten minulle joitakin Kirjoituksia.

¹⁹¹Hän oli hyvin suuri mies pitäen sikaria kädessänsä. Hän sanoi: “Herra Branham, minä olen Raamatun tutkija.”

Minä sanoin: “Olen iloinen kuullessani sen.”

¹⁹²Hän sanoi: “Haluan nyt tietää, mitä tämä taikausko on, kun sinä veloitat näistä nenäliinoista, joita lähetät ulos ihmisille. Tuollaista pientä taikauskoa rukoilla näiden nenä liinojen puolesta ja lähettää niitä ulos, nuo voidellut kankaanpalat, joiksi sinä niitä kutsut.” Hän sanoi: “Sitten sinä veloitat niistä.”

Minä sanoin: “Ei hyvä herra, niistä ei oteta mitään maksua.”

Ja hän sanoi: “Mutta, koskien tätä taikauskoa…”

¹⁹³Minä sanoin: “Kutsutko sinä sitä taikauskoksi, hyvä herra? Sinähän kerroit minulle muutama minuutti sitten olevasi Raamatun tutkija.”

Hän sanoi: “Minä olen.”

¹⁹⁴Minä sanoin: “Siteeraahan minulle Apostolien teot 19:11.” Tieto! Hän joutui omaan ansaansa ja yritti muuttaa puheenaihetta. Minä sanoin: “Sitten lainaa minulle Joh. 5:14.” Hän ei voinut tehdä sitä. Minä sanoin: “Lainaa sitten Jaakob 5:14.” Hän ei voinut tehdä sitä. Minä sanoin: “Tiedätkö Johannes 3:16?” Tieto, älykäs, maailmallinen. Mutta kun…

¹⁹⁵Hän sanoi: “Mutta, herra Branham, sinä yrität käsitellä tätä tapausta Raamatun avulla. Me käsittelemme sitä tämän maan lakien mukaan.”

¹⁹⁶Minä sanoin: “Hyvä herra, eivätkö tämän maan laki perustu Raamattuun. Silloin se on oikeudenmukainen.” Aamen!

¹⁹⁷Varmasti, tieto, ei maailmallinen, vaan hengellinen Sanan tieto. Tietää, mitä Jumala on sanonut. Tehkää, mitä Jumala on sanonut. Oikein. Sitten, jos teillä on se ja te voitte uskoa kaikki nämä asiat, että Hän on sama kaikissa näissä asioissa, että se, mitä Sana sanoo, on totta, te vahvistatte jokaisen Sanan “aamenella”. Niin se on. Lisätkää se uskoonne. Silloin se on hyvä.

¹⁹⁸Kyllä, jos joku yrittää sanoa teille, että Raamattu on menettänyt voimansa, ettei ole mitään sen kaltaista asiaa kuin Pyhän Hengen kaste, älkää lisätkö sitä. Se ei toimi. Se tulee tippumaan pois. On kuin panisi savea kallion päälle, se ei tule pysymään siinä. Se tulee romahtamaan.

¹⁹⁹Sitten ihmiset sanovat teille: “Raamattuun ei voi tänään luottaa. Ole nyt varovainen. Älä mene…” Te kuulette sitä koko ajan. Tuo pieni sanonta: “Ei Raamattuun voi luottaa.” No niin, jos se on mielessänne, älkää yrittäkö lisätä sitä, koska se ei toimi. Koko rakennus tulee sortumaan juuri siihen.

²⁰⁰Se täytyy tulla muuratuksi Pyhän Hengen laastilla, tarkoitan liittää yhteen ja tulla sinetöidyksi laastilla. Ja tuo sama asia, joka sinetöi sen… Te tiedätte kuinka…

²⁰¹Vulganisoitu autonrenkaan paikka kestää kauemmin kuin liimattu. Kun tuo rengas vähän kuumenee nopean ajon aikana, sulaa liima pois. Kyllä. Näettekö?

²⁰²Se on vikana niin monilla ihmisillä tänään. He yrittävät kiinnittää tietonsa maailmalliseen tietoon pienellä maallisella liimalla, ja kun koettelemus tulee, he sanovat: “Hyvä on. Olin ehkä väärässä.” Te näette, että silloin ilma tulee ulos, rengas tyhjenee muutamassa minuutissa. Kaikesta huutamisesta ja ylös alas hyppäämisestä ei ollut teille mitään hyötyä. Ihmiset näkevät teidän olevan suoraan takaisin tuossa samassa mutalammikossa. Niin se on!

²⁰³Mutta jos te pysytte siinä tarpeeksi kauan, niin Pyhän Hengen kuumuus sulattaa teidät ja Renkaan yhteen. Siinä se on! Sinä ja Rengas tulette yhdeksi. Te pysytte siinä, kunnes jokainen Jumalan lupaus tulee yhdeksi. Silloin lisätkää se uskoonne. Jos ette tee niin, älkää sitten lainkaan lisätkö sitä siihen.

Te sanotte: “Sanaan ei voida luottaa.” Älkää yrittäkö lisätä sitä.

²⁰⁴Jos te sanotte: “Nuo täällä olevat lupaukset Pyhän Hengen kasteesta oli tarkoitettu vain kahdelletoista apostolille”, niin kuin jotkut kirkoista sanovat tänään, niin älkää yrittäkö lisätä sitä. Siinä heidän perustuksensa on kokonaan murentunut. Aivan kuin Ussia eilen illalla, kun hän näki tämän miehen perustuksen murentuneen, johon hän oli luottanut, häntä lyötiin pitaalilla. Se oli paha asia. Nyt sanotaan: “Se oli tarkoitettu vain noille kahdelletoista apostolille.”

²⁰⁵Olin veli Wrightin luona… Uskon, että he ovat siellä takana jossakin. Eräänä iltana, ja siellä oli eräs saarnaaja, puhuin siellä, siellä neljä tai viisi saarnaajaa mukana. Tämä saarnaaja nousi ylös ja sanoi: “Minä haluan nyt sanoa teille kalliille ihmisille jotakin. Oi, mielestäni te olette hienoja ihmisiä.”

²⁰⁶Minä sanoin, tai olin sanonut jollekin: “Se on tuo, joka istuu juuri siellä. Tarkatkaa häntä.”

²⁰⁷Niinpä, Junior Jackson oli juuri lopettanut puhumisen ja hän puhui Jumalan armosta…

²⁰⁸Voi pojat, hän oli todella tulessa, odottaen. Ja hän nousi siellä ylös ja yritti sanoa: “Haluan sanoa, että tämä herra Branham on antikristus”, ja hän alkoi sillä tavalla.

²⁰⁹No niin, jotkut saarnaajat alkoivat… Minä sanoin: “Odottakaa nyt hetki. Älkää sanoko mitään, veljet. Hän on yksin, ja meitä on koko joukko.” Minä sanoin: “Antakaa hänen vain olla. Hänhän puhuu minusta.” Halusin niin kovasti itse, en tiennyt mitä tehdä. Näettehän.

²¹⁰Hän sanoi: “Herra Branham on antikristus”, ja hän jatkoi eteenpäin sanoen kaikenlaista, tiedättehän, koskien… Hän sanoi: “Pyhän Hengen kaste. Hän sanoi: “Raamattu sanoo, että siellä oli vain kaksitoista apostolia, jotka saivat Pyhän Hengen kasteen. Ja jos puhutaan jumalallisesta parantamisesta, vain kahdellatoista apostolilla oli jumalallinen parantaminen.” Hän sanoi: “Me puhumme siinä, missä Raamattu puhuu, ja olemme hiljaa siinä, missä Raamattu on hiljaa.” Odotin, kunnes hän oli kalistellut siellä noin puoli tuntia.

²¹¹Ja minä sanoin: “Hetkinen. Kirjoitin tänne ylös niin monia asioita”, minä sanoin, “anna minulle tilaisuus vastata joihinkin niistä.” Ja kun nousin ylös, minä sanoin: “Tämä herra, hän sanoi, että hän “puhuu siinä, missä Raamattu puhuu”, hänen kirkkonsa tekee niin, ja “on hiljaa missä Se on hiljaa”. Te olette kaikki sen todistajia.” “Kyllä.” Minä sanoin: “Nyt hän sanoi, että siellä oli vain kaksitoista apostolia, jotka saivat Pyhän Hengen. Minun Raamattuni sanoo, että heitä oli siellä heti ensimmäisellä kerralla satakaksikymmentä.” Aamen. Heittäkää sen kaltainen tieto ulos, näettehän, että hän yritti…

²¹²Minä sanoin: “Sitten luulen, ettei Paavali saanut Pyhää Henkeä, vaikka hän sanoi saaneensa.”

²¹³Minä sanoin: “Filippus meni ja saarnasi samarialaisille. Heidät oli vain kastettu Jeesuksen Nimessä. Pyhä Henki ei ollut tullut heidän ylleen, joten he lähettivät noutamaan Pietaria ja Johannesta tulemaan ja laskemaan kädet heidän päälleen, ja Pyhä Henki tuli heidän päälleen. Luulen, että heitä oli vain kaksitoista.”

²¹⁴Minä sanoin: “Apostolien teot 10:49, kun Pietari oli ollut talon katolla ja nähnyt näyn, että hänen tulisi mennä Korneliuksen luo. Pietarin vielä puhuessa näitä sanoja, Pyhä Henki lankesi niiden päälle, jotka kuulivat Sanan.” Minä sanoin: “Raamattu puhuu yhä. Missä on sinun kirkkosi?” Se on siellä takana “jossittelemassa”. Niin se on, näettehän.

²¹⁵ Minä sanoin: “Jumalallinen parantuminen, sinä sanoit, että vain kahdentoista apostolin kohdalla tapahtui jumalallista parantumista. Raamattu sanoo, että Stefanus meni alas Samariaan ja ajoi ulos perkeleitä ja paransi sairaita, ja tuossa kaupungissa oli suuri ilo. Eikä hän ollut yksi noista kahdestatoista. Hän ei ollut apostoli, hän oli diakoni.” Aamen!

²¹⁶Minä sanoin: “Eikä Paavali ollut yksi niistä kahdestatoista, jotka olivat siellä yläsalissa, ja hänellä oli parantamisen lahja.”

²¹⁷Minä sanoin: “Vain katso parantamisen lahjoja! Ja kuinka hän siellä yhä kolmekymmentä vuotta myöhemmin kirjoittaessaan korinttolaisille sääti nämä parantamisen lahjat ruumiiseen.” Oi!

²¹⁸No niin, sen kaltainen tieto, jonka te opitte jostakin kirjasta, teidän on parasta heittää se roskapönttöön. Tulkaa tähän tietoon. Kun Jumala on sanonut: “Hän on sama eilen, tänään ja ainiaan”, niin sanokaa: “Aamen!” Kyllä vaan. Se ei ollut kahtatoista varten, vaan se on kaikkia varten. Kun te saatte sen kaltaisen uskon, kun teidän uskonne vahvistaa jokaisen rahtusenkin “aamenella”, niin lisätkää se siihen.

²¹⁹Neljänneksi… Meidän täytyy pitää, kiirettä koska minä olen… Tuntuu niin hyvältä seistä täällä ja puhua siitä. Aamen. [Eräs veli sanoo: “Me nautimme siitä.”] Kyllä. Neljänneksi… Kiitos.

²²⁰Lisätkää itsensä hillitseminen. Oi, nyt me tulemme itsensä hillitsemiseen. Nyt ensin teillä on usko. Se teillä täytyy olla aluksi. Sitten te lisäätte uskoonne voiman, jos se on oikean kaltaista voimaa. Sitten te lisäätte tiedon, jos se on oikean kaltaista tietoa. Nyt te tulette lisäämään itsensä hillitsemisen.

²²¹Itsensä hillitseminen ei merkitse myöskään sitä, että lakataan juomasta alkoholia. Ei, ei. Itsensä hillitseminen ei merkitse alkoholista parantumista. Ei tässä tapauksessa. Tämä on Raamatun mukaista itsensä hillitsemistä, Pyhän Hengen aikaan saamaa itsensä hillitsemistä. Se on vain yksi lihan himoista, mutta me olemme puhumassa Pyhän Hengen aikaan saamasta itsensä hillitsemistä. Se tarkoittaa kuinka hallitsette kielenne, ette olla juoruilija, kuinka säilytätte malttinne, ettekä räjähdä joka kerta, kun joku puhuu teitä vastaan.

²²²Oi, voi, monet meistä tulevat lankeamaan pois ennen kuin pääsemme alkuun, vai mitä? Sitten me ihmettelemme, miksi Jumala ei ole seurakunnassansa tehden ihmeitä ja niitä asioita, joita Hänellä oli tapana tehdä. Kyllä. Näin on. Ymmärrättekö?

²²³Kun te olette lisänneet nämä asiat. Lisätkää siihen itsensä hillitseminen. Itsensä hillitseminen, kuinka vastata ystävällisesti, kun teille puhutaan vihaisesti. Joku sanoo: “Te joukko pyhiä kieriskelijöitä siellä.” Älkää hypätkö ylös ja käärikö hihojanne, ei niin, vaan puhukaa hänelle jumalallisella rakkaudella. Itsensä hillitseminen, ystävällisyys. Ettekö te haluisi toimia sillä tavalla? [Seurakunta vastaa: “Aamen.”] Kun teitä solvataan, älkää solvatko takaisin. Antakaa Hänen olla esimerkkinne.

²²⁴Kun he sanoivat: “Jos Sinä olet Jumalan Poika, muuta nämä kivet leiviksi.” Hän olisi voinut tehdä sen ja osoittaa olevansa Jumala, mutta Hänellä oli itsensä hillitsemistä. Kun he kutsuivat Häntä “Beelsebuliksi”, Hän sanoi: “Minä annan sen teille anteeksi.” Eikö niin? He kouraisivat partaa Hänen kasvoistaan ja sylkivät Häntä kasvoihin ja sanoivat: “Tule alas ristiltä.”

²²⁵Hän sanoi: “Isä anna heille anteeksi. He eivät edes tiedä, mitä ovat tekemässä.”

²²⁶Kun Hänellä oli tuo lahja, Hän tiesi kaikki asiat, sillä Hänessä oli jumaluuden täyteys ruumiillisesti. He olivat nähneet Hänen tekevän ihmeitä kertomalla ihmisille, mikä heissä oli vialla ja niin edelleen, sillä tavalla. He panivat rievun Hänen päänsä ympärille, Hänen silmilleen ja löivät Häntä päähän kepillä ja sanoivat: “Profetoi! Kerro meille, kuka Sinua löi, niin me tulemme uskomaan Sinua.” Hänellä oli itsensä hillitsemistä.

²²⁷Nyt jos teillä on sitä sillä tavalla, niin lisätkää se uskoonne. Jos te yhä rähjäätte ja räjähdätte ja riitelette ja pidätte melua, huh-uh, teillä ei ole mitään… Te ette voi lisätä sitä, koska se ei tule pysymään. Katsokaahan, se ei vulkanisoidu. Te ette voisi ottaa kumin palasta, tiedättehän, ja vulkanisoida sitä yhteen raudanpalan kanssa. Se ei onnistu. Ei, sen täytyy olla taipuisaa niin kuin kumikin on, näettehän. Ja kun teidän uskonne ja itsenne hillitsemisen tulevat samanlaiseksi Pyhän Hengen itsensä hillitsemiseksi kuin Hänellä oli, silloin se tulee vulkanisoitumaan Hänen kanssaan. Te olette lisänneet siihen.

Kun teidän voimanne on Hänen voimansa kaltaista, silloin se voidaan lisätä siihen.

²²⁸Kun teidän tietonne on Hänen tietonsa kaltaista: “Minä tulin tekemään Sinun tahtosi, oi Jumala.” Ymmärrättekö? Isän Sanalla Hän voitti jokaisen perkeleen. Taivaat ja maa tulevat katoamaan pois, mutta Sana ei. Näettehän, kun teillä on sen kaltainen tieto, tulee se vulkanisoitumaan yhteen teidän uskonne kanssa.

²²⁹Kun teillä on oikean kaltainen itsensä hillitseminen, sellainen kuin Hänellä oli, se tulee vulkanisoitumaan. Jos teillä ei ole sitä, vain jokin ihmistekoinen, puolinainen, tekaistu itsensä hillitseminen: “Oi, minun tulisi läimäyttää häntä, mutta ehkä minun on parasta olla tekemättä sitä, koska he voisivat panna nimeni lehteen.” Se ei ole sen kaltaista itsensä hillitsemistä, josta Hän on puhumassa. Älkää yrittäkö lisätä sitä, se ei onnistu. Mutta kun te todella sydämenne lempeydestä voitte antaa anteeksi jokaiselle, pysyä vaiti. Annatte sen olla, näettehän. Silloin se tulee vulkanisoitumaan ja te voitte lisätä sen uskoonne. Whew!

²³⁰Ei ole ihme, että seurakunta on niin puutteellinen. Eikö niin? Ei ihme. Kun minä sanon: “Katukaa ja tulkaa kastetuiksi, Raamattu sanoo, Jeesuksen Kristuksen Nimessä”, niin joku jyrkkä kolminaisuusoppinen ei usko sitä vaan sanoo: “Se on vanha antikristus. Hän on Jeesus yksin porukkaa.” Olehan varovainen, poika! Juuri nyt en oikein tiedä itsensä hillitsemisestä. Miksi te ette tule ja sano: “Keskustelkaamme tästä asiallisesti yhdessä, veli Branham. Haluaisin kuulla, miten tämä selitetään.” Sitten tulkaa ja kuunnelkaa sitä. Ja sitten kun se on pantu suoraan eteenne, ja te vain kävelette pois. Me tulemme siihen muutaman hetken kuluttua jumalisuuden kohdalla. Mutta kun te suutahdatte ja haluatte hypätä kaikenlaisiin johtopäätöksiin, niin ei, ei, sitä se ei ole. Ymmärrättekö? Teillä ei vielä ole Raamatun itsensä hillitsemistä, kun te teette niin. Kuinka vastata takaisin. Sitten jos teillä on kaikki tämä, te voitte lisätä tämän uskoonne.

²³¹Sitten sen jälkeen, neljänneksi, te tahdotte lisätä uskoonne kärsivällisyyden. Jos teillä on uskoa, “se saa aikaan kärsivällisyyttä”, niin kuin Raamattu sanoo. Niin, tämä on kärsivällisyyttä. Nyt, se on seuraava asia, joka tulee aikaan saamaan tämän kasvun. Te tiedätte, Jumalalla on todellista materiaalia rakennuksessaan.

²³²Näettekö kuinka vajaita me olemme, veljet? Näettekö missä me olemme? Näettekö, meillä on ylistystä, meillä on huutamista ja muita asioita, koska meillä on uskoa, mutta kun me tulemme näihin asioihin tässä, ei Jumala voi rakentaa meitä tuohon miehuuteen. Hän ei voi tuoda meitä sen kaltaiselle paikalle. Meillä on kaikki nämä muut asiat, joihin me lankeamme ja luisumme pois sen mukana. Hän ei voi rakentaa Seurakuntaansa.

²³³Kärsivällisyyttä, minkä kanssa? Minkä kaltaista kärsivällisyyttä? Ensimmäiseksi meidän täytyy olla kärsivällisiä Jumalan kanssa. Jos teillä on todellinen, aito usko, silloin teillä on todellinen, aito kärsivällisyys, koska usko aikaansaa kärsivällisyyttä. Kun Jumala sanoo mitä tahansa, te uskotte sen. Siinä kaikki. Silloin teillä on kärsivällisyyttä.

²³⁴Te sanotte: “Mutta minä pyysin Häntä eilen illalla parantamaan minut, ja olen aivan yhtä sairas tänä aamuna.” Voi hyvänen aika. Minkälaista kärsivällisyyttä!

²³⁵Jumala lupasi Abrahamille, ja kaksikymmentäviisi vuotta myöhemmin ei ollut nähtävissä merkkiäkään siitä, mutta yhä hän uskoi sen. Hän oli kärsivällinen Jumalan kanssa.

²³⁶Pankaa Hänet aina itsenne edelle. Antakaa Hänen olla seuraava asia ylitettäväksi. Te ette voi ylittää Häntä, joten pitäkää Hänet vain edessänne. “Hän sanoi niin, ja se tulee tapahtumaan silla tavalla.” Pitäkää Hänet edessänne. Oikein.

²³⁷Nooalla oli kärsivällisyyttä. Nooalla oli todellista jumalista kärsivällisyyttä. Jumala sanoi: “Minä tulen hävittämään tämän maailman sateen avulla”, ja Nooa saarnasi 120 vuotta. Hänellä oli paljon kärsivällisyyttä. Ei edes kaste langennut taivaasta. Ei ollut mitään. Oli aivan yhtä tomuista kuin aina 120 vuoteen oli ollut, mutta hän oli kärsivällinen.

Sitten Jumala koettelee teidän kärsivällisyyttänne. Kyllä, Hän koetteli heitä

²³⁸Sen jälkeen kun Hän sanoi Nooalle: “Nooa, haluan sinun nyt menevän arkkiin. Minä tulen ajamaan eläimet sinne. Minä haluan sinun menevän sisälle ja nousevan aina ylimpään kerrokseen asti, niin että voit katsoa ulos yläikkunasta. Haluan sinun menevän sinne sisälle ja haluan sinun sanovan näille ihmisille: ‘Huomenna tulee tapahtumaan se, mistä olen saarnannut 120 vuotta.’ Hyvä on, mene nyt sinne alas ja kerro se heille.”

²³⁹Mikä oli ensimmäinen merkki? Nooa meni sisälle arkkiin. Ei satanut. Nooa valmistautui, ja hän veti sadetakin ylleen, ja kaikkea, niin että hän aina välillä pystyi katsomaan ulos. Hän valmistautui, mutta seuraavana päivänä…

²⁴⁰Uskon, että hän oli voinut kertoa perheelleen, miniöilleen ja kaikille muille: “Huomenna te tulette näkemään jotakin, mitä ette ole koskaan nähneet, koska yli koko taivaiden tulee olemaan pimeys, ja tulee ukonilma ja salamoimaan. Jumalan suuri miekka tulee sivaltamaan taivaiden halki. Hän tulee tuomitsemaan tämän syntisten joukon, joka on hylännyt meidät näiden 120 vuoden ajan. Katsokaa vain ja nähkää.” Näettekö.

²⁴¹Jotkut puolinaiset uskovaiset, jotka vain riippuvat ympärillä, eivätkä edes tule sisälle, tiedättehän. Meillä yhä on heitä, niin kuin tiedätte. Niinpä he tulivat ja sanoivat: “No niin, tuo vanha mies on voinut olla oikeassa, joten me menemme sinne ylös ja odotamme muutaman päivän, tai muutaman tunnin aamulla ja tarkkaamme tilannetta.”

²⁴²Seuraavana päivänä, mustien pilvien sijasta, nousi aurinko juuri niin kuin se aina oli tehnyt. Nooa katsoi ulos. He sanoivat: “Hei, ei ole mitään pilviä! ”

²⁴³Tuo kaveri tuli ja sanoi: “Ah, tiesinhän minä, että sinä olit yksi noista. Siellä sinä roikut ylhäällä!”

²⁴⁴“Suo anteeksi, herra. Ha-ha. Ehkä minä vain, tiedäthän, olin vain vähän innoissani. Ha-ha-ha.”

²⁴⁵Mutta Nooa, hänellä oli kärsivällisyyttä. Hän sanoi: “Jos se ei tule tänään, se tulee olemaan täällä huomenna.” Niin se on. Miksi? Koska Jumala sanoi niin.

“Milloin Hän kertoi sen sinulle, Nooa?”

²⁴⁶“120 vuotta sitten. Olen tullut näin pitkälle, joten nyt minä vain odotan tässä.” Näettekö? Jonkin ajan kuluttua…

²⁴⁷Me näemme, että Jumala on myös tullut näin pitkälle odottaen Seurakuntaa, mutta se tulee olemaan siellä, älkää olko huolissanne. Hän lupasi sen.

²⁴⁸Se on odottanut koko tämän ajan ylösnousemusta. On oleva ylösnousemus, älkää olko huolissanne. Jumala lupasi sen. Vain odottakaa kärsivällisesti. Te voitte nukahtaa, te voitte ottaa pienet nokkaunet, ennen kuin se tapahtuu, mutta te tulette heräämään tuohon aikaan. Hän lupasi sen. Se, mitä me kutsumme kuoleman uneksi, tiedättehän, se, mitä me kutsumme kuolemaksi, se on vain pieni uni tai nukkuminen Kristuksessa. Kristuksessa ei ole mitään sen kaltaista asiaa kuin kuoleminen. Elämä ja kuolema eivät ole olemassa yhdessä. Me vain otamme pienet nokkaunet. Unen, josta ystävämme eivät voi herättää meitä. Hän on ainoa, joka voi herättää meidät siitä. “Hän on kutsuva, ja minä tulen vastaamaan Hänelle”, sanoi Job. Job on nyt nukkunut neljätuhatta vuotta. Älkää olko huolissanne, hän tulee heräämään ylös. Älkää murehtiko, hän on yhä odottamassa.

²⁴⁹Nooa odotti. Neljäs päivä kului, ei sadetta. Kaikki hyvin, se tulee tapahtumaan.

²⁵⁰Voin kuulla rouva Nooan tulevan ja sanovan: “Isä, oletko sinä varma?”

“Älä puhu sillä tavalla.”

²⁵¹Hänellä oli kärsivällisyyttä, koska hänellä oli usko. Kyllä vaan, hänellä oli voima, ja hänellä oli tieto, että Jumala oli oikeassa. Hänellä oli itsensä hillitseminen. Hän ei suuttunut ja sanonut: “Hyvä on, enpä tiedä, mitä tämä kaikki on. Olen kadottanut kaiken suosioni siellä ulkopuolella.” Ei, ei. “Ihmiset eivät enää välitä minusta. Minä menen sinne ulos ja aloitan kaiken alusta uudestaan.” Ei, ei. Hänellä oli kärsivällisyyttä. “Jumala lupasi. Jumala tulee tekemään sen. Jumala tulee tekemään sen, koska Jumala lupasi niin.”

²⁵²Voin nähdä hänen poikansa tulevan ja sanovan: “Isä, tiedätkö…” Hän suki kädellään pitkää harmaata partaansa, tiedättehän, hän oli satoja vuosia vanha, tiedättehän, ja istuessaan siellä. Hän sanoi: “Tiedän, että sinä olet vanha patriarkka. Minä rakastan sinua, isä, mutta olisiko voinut olla mahdollista, että olisit voinut olla hieman väärässä?”

“Oi, ei, ei.”

“Miksi?”

“Koska Jumala sanoi niin.”

²⁵³“Mutta isä, tämä on jo kuudes, päivä kun me olemme istuneet täällä. Olemme istuneet täällä tässä suuressa, vanhassa, kuivassa arkissa. Se on kokonaan tervattu sisältä ja ulkoa, ja me olemme käyttäneet kaikki nämä vuodet sen rakentamiseen. Ja sinä seisoit siellä saarnaamassa, kunnes muutuit harmaaksi ja kaljupäiseksi, ja täällä sinä nyt olet täällä ylhäällä ja yrität sanoa sellaista-ja-sellaista, ja ihmiset nauravat ja heittelevät mätiä tomaatteja, ja kaikkea, sen kylkeen. Katso mitä olet tekemässä. Etkö sinä tiedä…”

“Ole kärsivällinen, poika.”

“Oletko sinä varma?”

“Tulee satamaan!”

Hänen miniänsä sanoi: “Isä, tiedätkö minä…”

“Tulee satamaan!”

²⁵⁴“Mutta me olemme odottaneet kaikki nämä vuodet. Me olemme valmistautuneet, ja viikko sitten sinä sanoit meille, että tulisi satamaan. Ja täällä me olemme nyt sisällä, ovet suljettuina, ja täällä me vain kävelemme ympäri, ja aurinko vain paahtaa juuri niin kuin ennenkin. “

“Mutta tulee satamaan!”

“Kuinka sinä sen tiedät?”

“Koska Jumala sanoi niin.”

²⁵⁵Ja kun te omistatte sen sillä tavalla, silloin lisätkää se. Mutta jos teillä ei ole sitä sillä tavalla, älkää yrittäkö lisätä sitä. Se ei tule onnistumaan. Se ei toimi parantumisessa eikä missään muussakaan. Näettekö? Sen täytyy sulautua yhteen sen materiaalin kanssa, johon se on vulkanisoitu. Oikein. Teidän täytyy lisätä se. Kärsivällisyys Jumalan lupauksen kanssa. Kyllä. Nooa uskoi sen ja hän oli kärsivällinen Jumalan lupauksen kanssa 120 vuotta.

²⁵⁶Mooses, hänellä oli kärsivällisyyttä Jumalan kanssa. Kyllä vaan. “Mooses, Minä olen kuullut kansani huudon ja nähnyt heidän vaivansa. Minä tulen alas vapauttamaan heidät. Tulen lähettämään sinut sinne alas.”

²⁵⁷Ja siellä oli tuo pieni vastakohta hänen ja Jumalan välillä, ja Jumala näytti hänelle Kirkkautensa. Hän sanoi: “Nyt mennään.” Kun hän kerran oli nähnyt Jumalan kirkkauden, näettehän, hänellä oli usko.

Hän sanoi: “Mikä sinulla on kädessäsi, Mooses?”

Hän sanoi: “Keppi.”

Hän sanoi: “Heitä se maahan.”

Se muuttui käärmeeksi. Hän sanoi: “Oi, pojat.” Hän alkoi…

²⁵⁸Hän sanoi: “Ota se ylös, Mooses. Jos Minä kykenen muuttamaan sen käärmeeksi, kykenen Minä muuttamaan sen takaisinkin.”

²⁵⁹Ah! [Veli Branham lyö käsiään yhteen kolme kertaa.] Aamen! Jos Jumala voi antaa minulle luonnollisen elämän, Hän voi antaa minulle hengellisen Elämän! Jos Jumala voi antaa minulle ensimmäisen syntymän, Hän voi antaa minulle toisen syntymän! Aamen! Jumala voi parantaa tämän luonnollisen elämän Jumalallisen parantumisen kautta. Hän voi nostaa sen jälleen ylös kunniaksensa näinä viimeisinä päivinä!

²⁶⁰“Voin heittää tämän kepin maahan ja muuttaa sen käärmeeksi. Voin muuttaa sen takaisin kepiksi. Voin tarttua sitä hännästä!”

²⁶¹Mooses ojensi kätensä ja nosti sen ylös, ja siinä se oli keppi. Silloin hän alkoi lisätä tietoa. Ymmärrättekö?

“Mitä vikaa sinulla on kädessäsi, Mooses?”

“Ei mitään.”

“Työnnä se poveesi.”

²⁶²“Hyvä on, entä sitten?” Se oli valkoinen pitaalista. “Oi Herra, katso minun kättäni!”

“Pane se takaisin poveesi, Mooses.”

²⁶³Hän työnsi sen takaisin sillä tavalla, ja se muuttui aivan samanlaiseksi kuin… Silloin hän alkoi lisätä niitä tämän uskon päälle. Kyllä vaan.

²⁶⁴Hän tuli sinne alas ja ensimmäinen vastakohta… Hän tuli sinne ja sanoi: “Herra, Jumala sanoi: ‘Anna Minun kansani mennä’. Faarao, haluan sinun tietävän tämän: minä olen tullut Jumalan edustajana. Sinun täytyy totella minua.”

²⁶⁵Faarao sanoi: “Totellako? Tiedätkö, kuka minä olen? Minä olen faarao. Totellako sinua, orjaa?”

²⁶⁶Hän sanoi: “Sinä joko tottelet minua tai tuhoudut. Voit tehdä kumman haluat.” Miksi? Hän tiesi, mistä hän puhui. Hänellä oli tehtävä. Hän oli ollut siellä ja hän oli puhunut Jumalalle. Hänellä oli usko. Hän tiesi, missä hän seisoi.

“Sinäkö haluat minun tottelevan sinua? Painu ulos täältä!”

“Minä tulen näyttämään sinulle.”

“Näytä minulle merkki.”

Hän heitti kepin maahan, ja se muuttui käärmeeksi.

²⁶⁷“Mitä”, hän sanoi, “sehän on halpa taikatemppu! Tulehan tänne hetkeksi. Tulkaa tänne, Jannes ja Jambres. Heittäkää keppinne maahan.” He heittivät ne maahan, ja ne muuttuivat käärmeiksi.

²⁶⁸Hän sanoi: “Nyt sinä halpa otus tulet tänne minun tyköni, Egyptin faaraon tykö. Ja tuletko sinä tänne jonkun halvan taikatempun kanssa? Jotakin pilaa, tiedättehän.” Te tiedätte, mitä minä tarkoitan. Toivon teidän pysyvän mukana. Mielen telepatiaa tai jotakin, ajatustenlukua. “Sinäkö tulet tänne jonkin sen kaltaisen kanssa.” Hän sanoi: “Hyvä on, me voimme tehdä saman asian kuin sinäkin.”

²⁶⁹Mitä Mooses teki? Hän ei sanonut: “Oi, herra faarao, olen pahoillani, herra. Minä tulen olemaan sinun orjasi.” Ei koskaan.

²⁷⁰Hän pysyi hiljaa! Aamen! Hän pysyi juuri siinä! Hänen mielessään ei ollut epäilystäkään, Jumala sanoi: “Pysy vaiti. Minä tulen näyttämään sinulle jotakin.” Kun te olette tehneet tarkalleen sen, mitä Hän on käskenyt tehdä, ja näyttää siltä, kuin kaikki olisi mennyt vikaan, niin silloin pysykää hiljaa. Olkaa kärsivällisiä.

²⁷¹Mooses sanoi: “Tiedättekö, kun minut laskettiin tuolle perustukselle, oli sinne laskettu myös kärsivällisyys, joten minä vain odotan ja katson, mitä Jumala tulee tekemään.”

²⁷²Siellä nuo vanhat käärmeet ryömivät ympäri sihisten toisilleen. Ennen pitkää Mooseksen käärme meni: “Gulp, gulp, gulp”, ja nielaisi ne mahaansa. Mooseksella oli kärsivällisyyttä.

Ne, jotka odottavat Herraa, uusivat voimansa. He kohoavat ylös siivillä kuin kotkat.

Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Ymmärrättekö? Kyllä.

He juoksevat eivätkä väsy, he kävelevät eivätkä uuvu…

Vain odottakaa Herraa. Olkoon teillä kärsivällisyyttä. Kyllä vaan.

²⁷³Sitten Israel tultaisiin viemään ulos. Tuo suuri vastakohta tuli, ja Mooses odotti.

²⁷⁴Sitten hän tuli erämaahan. Se on vain noin kolmen tai neljän päivän matka. Sieltä oli noin neljäkymmentä mailia sinne, mistä he menivät ylitse myöhemmin. Mutta Mooses odotti erämaassa neljäkymmentä vuotta. Kärsivällisyyttä. [Veli Branham nauraa.] Kyllä. Hän odotti neljäkymmentä vuotta. Oi, kyllä.

²⁷⁵Ja meidän tulisi olla kärsivällisiä myös toistemme kanssa. Eräs asia on se, että me tulemme niin kärsimättömiksi toisiamme kohtaan. Me ajattelemme, että meidän täytyy olla kuin Mooses. Mooses oli kärsivällinen ihmisten kanssa. Katsokaahan, se juuri aiheutti sen, etteivät he menneet ylitse. Näettekö, jos te yritätte tehdä jotakin.

²⁷⁶Niin kuin minä olen yrittänyt antaa tätä Sanomaa Tabemaakkelille, pitääkseni huolen siitä, että jokainen tämän Tabemaakkelin jäsen tulee tähän. Sitä on vaikeaa tehdä. Olen yrittänyt olla kärsivällinen, olen yrittänyt kolmekymmentäkolme vuotta olla kärsivällinen. Naiset yhä leikkaavat hiuksiaan samoin kuin ennenkin. Mutta täytyy vain olla kärsivällinen, olla vain kärsivällinen, odottaa. Täytyy olla. Jos teillä ei ole sitä, älkää yrittäkö rakentaa tälle perustukselle, joka on tässä. Olkaa kärsivällisiä.

²⁷⁷Kerran tuo kapinoitseva ihmisjoukko oli jopa niin kärsimätön, että he saivat Mooseksen tekemään jotakin, mikä oli väärin. Mutta kuitenkin kun asia tuli ratkaistavaksi, oli Jumala saanut tarpeekseen heidän toiminnastaan. Hän sanoi: “Erota itsesi, Mooses. Minä surmaan koko tuon joukon ja aloitan uudestaan.”

²⁷⁸Hän heittäytyi tuohon aukkoon ja sanoi: “Jumala, älä tee sitä.” Miksi? Hän oli kärsivällinen ihmisten kanssa, jotka kapinoivat häntä vastaan.

²⁷⁹Ihmettelenpä, voisimmeko me tehdä sitä? Jos ette voi, älkää yrittäkö rakentaa tämän päälle, koska se ei muutu. Sillä tavalla ensimmäinen oli vulkanisoitu tähän, ja sillä tavalla jokaisen heistä täytyy olla vulkanisoitu. Jos te ette ole, te ette kasva tuoksi Elävän Jumalan asuinpaikaksi. Teillä ei ole kärsivällisyyttä. Kärsivällisyyttä toisianne kohtaan. Hyvä on.

²⁸⁰Noilla heprealaislapsilla oli kärsivällisyyttä. Varmasti heillä oli. Jumala oli sanonut heille: “Älkää te kumartako mitään kuvaa.” He olivat kärsivällisiä. He sanoivat: “Meidän Jumalamme on kykenevä… Mutta siitä huolimatta me emme tule kumartamaan sinun kuvaasi.” Kärsivällisiä tietäen, että Jumala tulee nostamaan hänet jälleen ylös viimeisinä päivinä.

²⁸¹Tämä elämä ei loppujen lopuksi merkitse niinkään paljoa. Jumala tulee nostamaan sen ylös jälleen viimeisinä päivinä. Mutta kun tulee kysymykseen kuvalle kumartamisesta, sitä me emme tule tekemään. Me kyllä annamme keisarille mikä keisarin on, mutta kun keisari sekaantuu Jumalan asioihin, niin Jumala tulee ensin.

²⁸² “Jumala sanoi: ‘Älkää kumartako tuota kuvaa’, enkä minä tee sitä. Meidän Jumalamme on kykenevä vapauttamaan meidät, ja jos Hän ei sitä tee, me emme kuitenkaan kumarra tuota kuvaa.”

Hän sanoi: “Hyvä on, siellä on pätsi.”

²⁸³“No niin”, hän sanoi, “luulen, että tänä yönä tulee satamaan kovasti, ja sade tulee sammuttamaan sen.” Mutta sitä se ei tehnyt. Hän oli yhä kärsivällinen.

²⁸⁴Seuraavana aamuna, kun asia tuotiin oikeuteen, Nebukadnessar istui siellä ja sanoi: “Hyvä on, pojat, oletteko valmiit muistamaan minua kuninkaananne?”

“Tietenkin, kauan eläköön kuningas.”

“Kumartakaa nyt kuvaani.”

“Oi, ei!”

²⁸⁵“Hyvä on, sitten teidät tullaan polttamaan. Te olette viisaita miehiä, te olette älykkäitä. Te olette olleet suureksi avuksi minulle. Te olette olleet siunaus kuningaskunnallemme. Ettekö te voi ymmärtää, että en halua tehdä tätä, mutta minä olen antanut julistuksen, ja sen täytyy tapahtua. Minä en haluaisi heittää teitä sinne. Oi miehet, mikä teillä on vikana?”

²⁸⁶“Tiedän sen kuulostavan hyvältä, mutta meidän Jumalamme on kykenevä vapauttamaan meidät kaikesta huolimatta. Olkaamme kärsivällisiä.”

²⁸⁷Niin he alkoivat kävellä ylös ramppia: Toinen katsoi toista. “Onko kaikki hyvin? On.” Heillä oli kärsivällisyyttä. He menivät yhden askelen, Jumalaa ei ollut siellä. Kaksi askelta, Häntä ei ollut siellä. Kolme askelta, neljä askelta, viisi askelta, he vain jatkoivat eteenpäin, silti Hän ei ollut siellä. Ja he astuivat suoraan tuliseen pätsiin. Heillä oli kärsivällisyyttä. Mutta siellä Hän oli. Näettehän, siellä oli tarpeeksi tulta vain polttaakseen siteet heidän käsistään ja jaloistaan, ja sitten, kun he osuivat pohjalle, Hän oli siellä. Heillä oli kärsivällisyyttä.

²⁸⁸Samalla tavalla oli Danielin kanssa. Danielilla oli kärsivällisyyttä. Varmasti. Hän ei tulisi lopettamaan. Ei koskaan! Mitä hän teki? Hän avasi nuo ikkunat ja rukoili joka tapauksessa, se oli Jumalan vaatimus. Hänellä oli kärsivällisyyttä. Hän odotti Jumalaa tietäen, että Jumala kykenisi pitämään Sanansa. He heittivät hänet leijonien luolaan ja sanoivat: “Me annamme leijonien syödä sinut.”

²⁸⁹Hän sanoi: “Hyvä on.” Hänellä oli kärsivällisyyttä. Miksi? “Minä olen odottanut koko tämän ajan Jumalaa. Jos minun täytyy odottaa muutama tuhat vuotta, tulen kuitenkin nousemaan ylös viimeisinä päivinä, joten olen kärsivällinen ja vain odotan.”

²⁹⁰Paavalilla oli kärsivällisyyttä. Varmasti oli. Katsokaa, mitä Paavalin täytyi tehdä. Puhukaapa kärsivällisyydestä.

²⁹¹Entä nuo ihmiset helluntaina? Niin kauan kuin heille oli annettu tehtäväksi: “Odottakaa kunnes”, ymmärrättekö, “odottakaa, kunnes teidät on puettu voimalla.” “Kuinka pitkään?” “Kysymys ei ole siitä kuinka kauan.” He saivat vastaukseksi: “Odottakaa kunnes.”

²⁹²He menivät sinne ylös ja sanoivat: “Hyvä on, pojat, ehkä viidentoista minuutin kuluessa Pyhä Henki on oleva päällänne, ja me tulemme saamaan palvelus tehtävämme.” Viisitoista minuuttia kului, ei mitään. Yksi päivä kului, ei mitään. Kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän päivää.

²⁹³Jotkut heistä saattoivat sanoa: “Hei, ettekö luule, että meillä on jo se?”

“Ei, ei, ei, ei.” Niin se on. Ei. Se on oikein.

²⁹⁴“Teidän on parasta tulla ulos, pojat.” Perkele sanoi: “Te tiedätte jo saaneenne sen, mitä te haluatte. Lähtekää ja aloittakaa palvelustehtävänne.”

²⁹⁵“Ei, ei, meillä ei vielä ole sitä, koska Hän sanoi: ‘Tulee tapahtumaan viimeisinä päivinä: Änkyttävien huulten ja vieraiden kielien kautta Minä tulen puhumaan tälle kansalle, ja tämä on lepo, josta Minä olen puhunut.’”, Jesaja 28:19. Hän sanoi, että te tulette saamaan tämän. Te tulette tietämään, milloin se on tullut. “Me tulemme tietämään, milloin se on tullut. Me tulemme tietämään sen, Isän lupauksen.” He odottivat yhdeksän päivää ja sitten kymmenentenä päivänä se tuli. Heillä oli kärsivällisyyttä odottaa.

²⁹⁶Nyt jos teillä on tuon kaltainen kärsivällisyys sen jälkeen, kun Jumala antaa teille lupauksen, ja te näette sen Raamatussa: “Se on minun”, niin silloin odottakaa. Sitten jos teillä on sen kaltainen kärsivällisyys, lisätkää se uskoonne. Näettekö kuinka korkealle te nyt olette tulossa? Te olette nyt tulossa aivan tänne ylös saakka. Hyvä on. Myös kellon viisarit kiertävät ympäri. Hyvä on, lisätkää tämä uskoonne.

²⁹⁷Laittakaa aina Hänet itsenne edelle muistaen, että Hän oli se, joka lupasi. Se en ollut minä, joka lupasi. Se ei ollut pastorimme, veli Neville, joka lupasi. Se ei ollut joku toinen saarnaaja, joka lupasi. Se ei ollut joku pappi tai paavi. Se ei ollut mikään maailman ihminen. Se oli Jumala, joka antoi lupauksen, ja Jumala on kykenevä pitämään kaiken, minkä Hän on luvannut. Hyvä on, jos teillä on senkaltainen usko ja tiedätte Jumalan luvanneen sen. Te sanotte: “Veli Branham, minä olen sairas. Tarvitsen kovasti parantumista.” Vastaanottakaa se. Se on teille annettu lahja. Kyllä vaan. “Jos sinä voit uskoa.” “Mutta”, te sanotte, “minä uskon.” Silloin unohtakaa se. Siinä kaikki. Se on ohitse.

²⁹⁸Näettekö, olkaa kärsivällisiä. Jos teillä ei ole kärsivällisyyttä, silloin te hajotatte alas tämän rakennuksen. Se tulee hajottamaan siitä kaiken muun, tuo yksi asia. Teillä täytyy olla se. Älkää lisätkö sitä, koska se tulee hajottamaan rakennuksenne. Jos teillä ei ole kärsivällisyyttä, jos teillä ei ole voimaa lisättäväksi uskoonne, jota sanotte teillä olevan, ja jos teillä ei ole lainkaan uskoa, ja te yritätte pannaa voimaa siihen, tulee se repimään uskonne alas. Niin te sanotte: “No niin, hetkinen vain. Ehkä tämä kaikki kuitenkin onkin vain erehdys. Ehkä Jumala ei olekaan Jumala. Ehkä ei ole mitään Jumalaa.” Näettekö, te tulette rikkomaan tuon asian kahteen.

²⁹⁹Mutta jos teillä on aito usko ja sitten te panette siihen aidon voiman, sitten aidon tiedon, sitten aidon itsensä hillitsemisen, sitten aidon kärsivällisyyden, silloin te liikutte suoraa linjaa ylöspäin. Hyvä on.

³⁰⁰Viidenneksi, lisätkää jumalisuus. Oi. Nyt on lisättävänä jumalisuus. Mitä jumalisuus tarkoittaa? Katsoin neljästä tai viidestä sanakirjasta enkä voinut edes löytää, mitä se tarkoittaa. Lopulta olin siellä veli Jefferiesin luona, ja me löysimme eräästä sanakirjasta, että jumalisuus merkitsee “olla Jumalan kaltainen”. Oi, sen jälkeen kun teillä on usko, voima, tieto, itsensä hillitseminen, kärsivällisyys, niin sitten olkaa Jumalan kaltaisia.

³⁰¹Te sanotte: “En voi tehdä sitä, veli Branham.” Oi, kyllä te voitte.

³⁰²Sallikaa minun tässä lukea teille muutamia Kirjoituksia. Matteus 5:48. Ottakaamme tämä ja katsokaamme, miltä se kuulostaa. Matt.5:48. Ja katsokaamme, oletetaanko teidän olevan Jumalan kaltainen. Te tiedätte Raamatun sanovan: “Te olette jumalia.” Jeesus sanoi niin. Miksi? Kaikki ne asiat, jotka ovat Jumalassa, ovat teissä. Matteus 5:48. “Olkaa te…” Jeesus puhui vuorisaarnassa.

Olkaa te sen vuoksi t-ä-y-d-e-l-l-i-s-i-ä (Mitä se tarkoittaa?) niin kuin teidän Isänne Taivaassa on täydellinen.

³⁰³Te olette tulleet aivan tänne ylös nyt ennen kuin teidän täytyy tehdä se. Kaikki nämä muut asiat täytyy lisätä ensin. Sitten me tulemme tänne ylös, ja nyt Hän pyytää teitä olemaan täydellisiä, jumalisia, Jumalan poikia ja tyttäriä. Oikein. Kuinka monia asioita voisinkaan sanoa tästä asiasta.

³⁰⁴Menkäämme Efesolaiskirje 4. lukuun ja katsokaamme täältä, mitä myös Efesolaiskirjeessä sanotaan tästä asiasta, siitä, mitä meidän pitäisi tehdä. Efesolaiskirjeen 4. Luku ja alkaen jakeesta 12. Efesolaiskirje 4 ja alkaen jakeesta 12. Hyvä on, aloittakaamme täältä 11. jakeesta.

Ja hän antoi jotkut apostoleiksi, ja jotkut profeetoiksi.

³⁰⁵Muistatteko eilisen illan? Älkää yrittäkö ottaa jonkun toisen miehen virkaa. Ymmärrättekö?

Ja jotkut evankelistoiksi ja jotkut pastoreiksi ja opettajiksi.

³⁰⁶ “Tehdäkseen Jumala täydelliseksi”, lukeeko siinä sillä tavalla? Mikä tehdä täydelliseksi? Pyhät. Keitä ovat nämä pyhät? Pyhitettyjä. Amen. He ovat niitä, jotka alkoivat täältä alhaalta.

Tehdäkseen pyhät täydelliseksi palvelutehtävän työtä varten, (Jeesuksen Kristuksen palvelutehtävän) Kristuksen ruumiin rakentamista varten. (Rakentamista varten, rakentamaan sitä).

Kunnes me kaikki tulemme yksimielisyyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään.

³⁰⁷ “Täydellisyys”, siihen tarvitaan jumalisuutta. Teidän täytyy lisätä uskoonne jumalisuus. Näettekö, te aloitatte täältä alhaalta voiman kanssa, sitten te menette tietoon, sitten te menette itsensä hillitsemiseen, sitten te menette kärsivällisyyteen, ja nyt te olette jumalisuudessa, jumalisuus. Oi, aikamme on loppumassa, mutta te tiedätte, mitä jumalisuus merkitsee. Te laulatte tuota laulua:

Olla Jeesuksen kaltainen,
Olla Jeesuksen kaltainen,
Maan päällä kaipaan olla Hänen kaltaisensa.
Koko elämän matkan maasta Kirkkauteen,
Minä vain pyydän olla Hänen kaltaisensa.

³⁰⁸Sellaista on jumalisuus. Kun Häntä lyötiin yhdelle poskelle, Hän käänsi toisen. Kun Hänelle puhuttiin karkeasti, Hän ei puhunut samalla tavalla takaisin. Hän ei solvannut. Ymmärrättekö? Jumalinen. Aina katsoen yhteen asiaan. “Minä teen aina sitä, mikä miellyttää Isää.” Kyllä vaan, aina. Sellainen on jumalisuus. Näettekö?

³⁰⁹Sen jälkeen kun te olette tulleet tästä, tähän, tähän, tähän, tähän, tähän, te olette nyt tulossa Jumalan pojan täyteen miehuuteen. Mutta teillä täytyy olla tämä, plus kaikki tämä, ettekä te voi edes aloittaa ennen kuin te saatte tämän.

³¹⁰Muistakaa nyt mustaa korppia riikinkukon höyhenissä. Älkää unohtako sitä, näettehän. Älkää yrittäkö lisätä sitä ennen kuin olette todella syntynyt uudestaan, koska se ei onnistu. Te ette voi saada sitä toimimaan. Se on tuleva tähän, tai tähän tässä, se tulee murenemaan jossakin.

³¹¹Mutta kun te tulette täällä alhaalla aidoksi uudestisyntyneeksi kyyhkyseksi, silloin te ette lisää mitään. Se tulee lisätyksi teihin ja tulee ylöspäin. Hyvä on. Nyt olemme tulossa täydellisyyteen. Hyvä on.

³¹²Sitten kuudenneksi, lisätkäämme, niin kuin Raamattu täällä sanoo, veljellinen rakkaus, veljellinen hyvyys. Nyt, se onkin hyvä, juuri tämä tässä, kuudes, seitsemäs. Hyvä on, lisätään veljellinen rakkaus. Kun me saamme sen, veljellisen rakkauden, te panette itsenne hänen paikalleen. No niin, te sanotte…

³¹³“Veljeni teki syntiä minua vastaan”, Pietari sanoi, “Tuleeko minun antaa hänelle anteeksi?” Hän sanoi: “Seitsemän kertaako päivässä?”

Hän sanoi: “Seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.” Näettekö?

³¹⁴Veljellinen rakkaus. Katsokaahan nyt, jos joku veli on kokonaan poissa vireestä, niin älkää olko kärsimätön hänen suhteensa. Ei. Olkaa ystävällinen hänelle. Menkää joka tapauksessa.

³¹⁵Joku sanoi äskettäin: “Kuinka sinä, uskoessasi nämä asiat sillä tavalla kuin uskot, voit silti mennä Assemblies of Godin ja Ykseyden seurakuntiin ja kaikkiin näihin paikkoihin?” Se johtuu veljellisestä rakkaudesta, toivosta, että jonakin päivänä… Olla kärsivällinen hänen suhteensa, hillitä itsensä, olla kestävä hänen suhteensa; tietää, ymmärtää, mitä hän uskoo, ja muistaa, että on itse asiassa kysymys hänen sydämestänsä. Lähestytte häntä voiman kanssa, ystävällisyydessä ja nöyryydessä, uskoen, että jonakin päivänä Jumala tulee tuomaan hänet sisälle.

³¹⁶Veljellinen rakkaus, tämä seitsemäs asia. Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän. [veli Branham koputtaa liitutaulua seitsemän kertaa.] Seitsemän asiaa. Nyt te sitten olette tulossa.

³¹⁷Seuraavaksi sitten lisätkää rakkaus. Se on huippukivi. Yhtenä näistä päivistä seurakunnassa…

³¹⁸Nyt olkaa niin hyvät, tulkoon se tiedoksi tälle ääninauhalle, ja minne tahansa, että minä en opeta tätä oppina, tätä, mitä minä tulen nyt sanomaan. Mutta haluan vain osoittaa teille Jumalan avulla, että todellisuudessa ensimmäinen Raamattu, jonka Jumala koskaan kirjoitti, oli linnunrata taivaalla. Se alkaa neitsyestä. Se päättyy leijonaan. Ja kun minä pääsen tuohon Kuudenteen ja Seitsemänteen Sinettiin, te tulette näkemään, että kun toinen Sinetti oli avattu, Linnunradan merkki tuossa kohdassa oli rapu, ristissä olevat kalat. Me elämme nyt ravun ajanjaksossa. Se on paljastettu. Ja kun seuraava Sinetti revittiin auki, se paljasti leijonan, Kristuksen toisen tulemuksen. Ensimmäinen tulemus: neitsyt, seuraava tulemus: leijona. Minä tuon tämän näiden lävitse…

³¹⁹En nyt tiedä, onko meillä aikaa tänä aamuna… Tulen tekemään parhaani osoittaakseni teille, että nämä askelmat pyramidissa ovat aivan tarkalleen toinen Raamattu, jonka Jumala kirjoitti. Eenok kirjoitti ne ja pani ne pyramidiin.

³²⁰Ja kolmas Raamattu, Jumala on aina täydellinen kolmessa, Hän teki sitten itsensä Sanaksensa.

³²¹Muistakaa nyt, pyramidissa… Luulen, että monet teistä sotilaista, ja niin edelleen, olette olleet Egyptissä. Pyramidissa ei ole huippua. Siinä ei ole koskaan ollut. Stone of Scone [Kruunajaiskivi], ja kaikki muukin, joita heillä on, mutta silti…

³²²Jos teillä on taskussanne dollarin seteli, katsokaa dollarin seteliä, niin te näette, että sen oikeassa laidassa on kotka Amerikan lipun kanssa. Ja siinä sanotaan: ‘Yhdysvaltain Sinetti.” Toisella puolella siinä on pyramidi suuren huippukiven kanssa ja ihmisen silmä. Ja tällä puolella siinä sanotaan: “Suuri Sinetti.” No niin, jos tämä on suuri kansakunta, niin miksi ei kansakunnan omaa sinettiä kutsuta Suureksi Sinetiksi? Jumala panee heidät itsensä todistamaan, ei väliä sillä, minne he menevät.

³²³Puhuin kerran erään lääkärin kanssa, ja hän todella veteli minua palavien hiilten yli jumalallisen parantumisen suhteen. Me seisoimme kadulla. Hän sanoi: “Herra Branham, sinä vain hämmennät ihmisiä.” Hän sanoi: “Parantumista ei tapahdu muuten kuin lääkäreiden kautta.”

³²⁴Satuin kääntymään ympäri ja katsoin hänen merkkiään autossa, hänellä oli tuo käärme tangossa. Minä sanoin: “Siinä tapauksessa sinun on parasta ottaa tuo merkki pois autostasi, koska sinun oma merkkisi todistaa, että Jumala on parantaja.”

³²⁵Todellinen lääkäri uskoo sen. Ne ovat nuo puoskarit. Tuo käärme tangossa, Mooses nosti käärmeen ylös tankoon ja sanoi: “Minä olen Herra, joka parannan kaikki sinun sairautesi.” Ja he katsoivat tuota käärmettä tullakseen jumalallisesti parannetuiksi. Ja kuitenkin he todistavat sitä vastaan, vaikka heidän oma merkkinsä todistaa heitä vastaan!

³²⁶Täällä meidän kansakuntamme sanoo asioita ja tekevät pilaa näistä asioista, ja heidän oma rahansa, valuuttansa todistaa, että koko maailmankaikkeuden Sinetti on Jumala. Näettekö tuon silmän siellä pyramidin yläpuolella tuossa dollarin setelissä? Se on Suuri Sinetti.

³²⁷Sitä ei koskaan pantu pyramidin huipulle. He eivät voineet ymmärtää sitä, Miksi? Huippukivi oli hyljätty, pää, Kristus. Mutta se on tuleva jonakin päivänä.

³²⁸Nyt rakennettaessa, hyve…. Tämän monumentin, tämän kuvapatsaan rakentamisessa, ymmärrättekö, se alkaa uskon perustuksesta: voima, tieto, itsensä hillitseminen, kärsivällisyys, jumalisuus, veljellinen rakkaus. Mitä se nyt saa aikaan? Sitten he odottavat pääkiveä, joka on rakkaus, sillä Jumala on rakkaus, ja Hän hallitsee ja Hän on kaikkien näiden asioiden voima. Kyllä.

³²⁹Juuri tässä, juuri tässä, ymmärrättekö, minulla on se täällä kaikkien näiden tekojen välissä, ja tässä nämä pienet aallot tulevat mukaan. Mikä se on? Pyhä Henki tulee alas Kristuksen Pyhän Hengen kautta, ymmärrättekö, Pyhä Henki. Puhä Henki on kaiken tämän yläpuolella juottaen tämän yhteen (Rakentaen mitä?) täydellisen Seurakunnan huippukiven asettamista varten!

³³⁰Mitä se on jälleen saanut aikaan? Se on julkituotu Seitsemässä Seurakunnan ajanjaksossa ja Seitsemän Seurakunnan sanansaattajassa.

³³¹Se alkoi täällä alussa. Missä Seurakunta ensin perustettiin? Missä helluntaiseurakunta ensin perustettiin? Pyhä Paavali teki sen Efesossa, Efeson Seurakunnan ajanjakson tähti. Efesossa.

³³²Toinen Seurakunta ajanjakso oli Smyrma, voima. Irenaeus, tuo suuri mies, joka ylläpiti Paavalin evankeliumia.

³³³Seuraava Seurakunnan ajanjakso oli Pergamo, kuka oli… Martin oli tuo suuri mies, joka pysyi siinä. Paavali, Irenaeus, Martin.

³³⁴Sitten Tyatirassa tuli Columba. Muistatteko, se on piirrettynä täällä. Columba. Columban jälkeen… Pimeiden ajanjaksojen jälkeen…

³³⁵Sitten tuli Sardee, joka merkitsee kuolemaa. Luther. Halleluja! Entä sitten? Mikä tuli seuraavaksi Sardeen, Lutherin jälkeen?

³³⁶Sitten tuli Filadelfia, jumalisuus. Wesley, pyhitys. “Vanhurskas on elävä uskosta”, Luther sanoi. Pyhittäminen Wesleyn kautta.

³³⁷Sitten tuli sisälle veljellinen rakkaus Laodikean kautta, ja me uskomme, että Elian toisen ilmestymisen suuri Sanoma tulee viimeisinä päivinä pyyhkäisemään maan yli.

³³⁸Tässä se on teille, Seitsemän Seurakunnan Ajanjaksoa, seitsemän porrasta. Jumala rakentaa itselleen Seurakuntaansa samalla tavalla kuin Hän rakentaa yksittäistä henkilöäkin. Kirkkaus, Jumalan voima tulee alas tämän kautta juottaen meidät yhteen. Sen vuoksi helluntailaiset ovat jättäneet luterilaiset, wesleyläiset ja muut asiat. He eivät edes tiedä, mistä he puhuvat. Katsokaahan, he elivät tässä temppelin osassa. Sillä tavalla jotkut ihmiset voivat kasvaa näin korkealle ja sitten tipahtaa pois. Mutta siellä on tuo todellinen osa, joka jatkaa tämän rakennuksen valmistamista. Tulkaa eteenpäin. “Minä tulen asettamaan ennalleen”, sanoo Herra.

³³⁹Muistatteko sitä Morsianpuuta? Muistatteko tuota saamaa Morsianpuusta? Ne söivät sen putipuhtaaksi, mutta Hän karsi siitä oksat pois. Siihen tuli kirkkokunnallisia oksia. Hän karsi ne pois. He nostivat ylös toisen oksan, kirkkokunnallisen oksan. Hän karsi sen pois. Mutta puun sydän jatkoi kasvamista. Ehtooaikana on oleva valoisaa. Se tapahtuu silloin, kun Kristus, Pyhä Henki tulee. Jeesus tulee alas ja asettaa itsensä Seurakunnan pääksi ja sitten Hän tulee nostamaan ylös tämän Seurakunnan, joka on Hänen oma ruumiinsa. Siellä on tämä ruumis.

³⁴⁰Sillä tavalla Jumala odottaa meidän kasvavan yksilöinä, samalla tavalla kuin Hän on kasvattanut Seurakuntansakin. Kaikista Seurakunnan Ajanjaksoista tulee yksi suuri Seurakunta. Näettekö?

³⁴¹Näiltä miehiltä ei vaadittu samaa, mitä näiltä vaadittiin. Tältä ei vaadittu sitä, mitä tällä oli. Näettekö, mutta Hän rakensi Seurakuntaansa samalla tavalla. Hän rakentaa Seurakuntaansa samalla tavalla kuin Hän rakentaa kansaansakin. Sitten Pietari täällä ensin sanoo seitsemän asiaa: usko, voima, (Näettekö, tullen ylöspäin) tieto, itsensä hillitseminen, kärsivällisyys, jumalisuus ja veljellinen rakkaus ja sitten Jumalan rakkaus. Pyhä Henki, Kristus Pyhän Hengen persoonassa tulee yllenne todellisessa Pyhän Hengen kasteessa, ja teillä on kaikki nämä ominaisuudet sinetöityinä itsessänne. Silloin Jumala elää tabernaakkelissaan, jota kutsutaan Elävän Jumalan Eläväksi Tabemaakkeliksi, asuinpaikaksi.

³⁴²Kun ihminen omistaa tämän kaltaiset asiat, niin sitten Pyhä Henki tulee hänen päälleen. Ei ole merkitystä; te voitte puhua kielillä, te voitte jäljitellä mitä tahansa lahjaa, mitä Jumalalla on. Te voitte tehdä sen, mutta ennen kuin nämä ominaisuudet täällä ovat teissä, te olette yhä poissa todelliselta uskon perustukselta. Mutta kun nämä ominaisuudet kasvavat sisälle, ja te lisäätte sen siihen, silloin te olette elävä monumentti. Te olette Elävä, liikkuva Jumalan kuva.

³⁴³Te tiedätte, kuinka pakanat heittäytyvät maahan epäjumalankuvan, kuvitteellisen jumalan eteen. Ja he kuvittelevat uskovansa, että tämä kuvitteellinen jumala vastaisi heille. Sellainen on pakanuutta. Se on roomalaiskatolisuutta. He kumartavat kaiken kaltaisten pyhien ja kaiken muun edessä. Heillä on Pyhä Cecilia, kotijumala, ja niin monia erilaisia sen kaltaisia asioita. He kumartavat sille ja itse asiassa uskovat siihen kuvitellulla tavalla. Mikä esikuva se onkaan todellisesta Elävästä Jumalasta.

³⁴⁴Mutta kun me, emme kuvitellulla tavalla, vaan heittäydymme maahan Elävän Jumalan eteen, elävä voima, elävä tieto, elävä itsensä hillitseminen, elävä jumalisuus, elävä voima, jotka tulevat Elävältä Jumalalta tehden elävän ihmisen eläväksi kuvaksi, Jumalan täyteen miehuuteen! Mitä hän tekee? Samoja asioita kuin Jeesuskin teki. Vaeltaa samalla tavalla kuin Hän vaelsi. Tehden samoja asioita, joita Hän teki, koska kyseessä ei ole mikään kuviteltu asia. Siellä on todellisuus, joka todistaa sen.

³⁴⁵Ymmärrättekö, mitä minä tarkoitan? Näettekö, kuinka nämä ominaisuudet, nämä rakennusmateriaalit, sulautuvat yhteen Seurakunnan Sanansaattajan, Seurakunnan Ajanjaksojen, kanssa? Nyt jonakin näistä päivistä me tulemme ottamaan jokaisen näistä sanoista ja tulemme tutkimaan niitä ja osoittamaan, kuinka se vahvistaa tämän. Ne kaikki käyvät yhteen. Varmasti. Näettekö? Oi, kuinka ihmeellistä onkaan nähdä, miten se tekee sen.

³⁴⁶No niin tämä on se huone, jossa Jumala asuu. Ei jokin rakennus, jossa on kirkontorni ja kello huipulla, vaan “ruumiin Sinä valmistit minulle”. Ruumiin, jossa Jumala voi asua, jossa Jumala voi vaeltaa, jossa Jumala voi nähdä, Jumala voi puhua, Jumala voi työskennellä. Aamen! Jumalan elävä työväline. Jumala vaeltaen kahdella jalalla teissä. Kunnia! “Vanhurskaan askeleet ovat Jumalan määräämät.” Jumala vaeltaa teissä, “sillä me olemme kirjoitettuja kirjeitä, joita kaikki ihmiset lukevat.” Ja jos se Elämä, joka oli Kristuksessa, on teissä, te tuotatte Elämää, jota Kristus tuotti.

³⁴⁷Kuten olen aina sanonut: ottakaa mahla persikkapuusta, ja jos voisitte siirtää sen omenapuuhun, niin tuo omenapuu tuottaisi persikoita. Varmasti tuottaisi. Ei olisi väliä sillä, miltä oksat näyttäisivät, siinä olisi persikkapuun mahla itsessänsä. Näettekö, tai mikä tahansa puu se olisikin. Ottakaa elämä ulos omenapuusta, ottakaa se kaikki pois ja antakaa sille “mahlansiirto” ja siirtäkää mahla persikkapuusta omenapuuhun. Mitä tapahtuu? Se ei enää tuota omenia. Ei, sitä se ei tee. Jos persikkapuun elämä tulee omenapuuhun, se ei enää tuota omenia. Se tulee tuottamaan persikoita, koska siinä on persikkapuun elämä,

³⁴⁸Kun te otatte meidät, jotka emme ole muuta kuin “villikurkkuja”, “typeryksiä”, sillä me olemme kaikki kuolleita synnissä ja rikkomuksissa. Me olemme kaikissa tämän kaltaisessa tilassa. Ja sitten me voimme itse heittäytyä maahan, luovuttaa itsemme, kunnes Jumala ottaa verensiirtoputkensa, Jeesuksen Kristuksen Nimen, koska mitään toista Nimeä ei ole Taivaan alla annettu, jonka kautta ihminen voi pelastua, ja siirtää Kristuksen Elämän meihin. Silloin meillä on tämän kaltainen usko, usko, joka Kristuksella oli. Ja Kristuksen usko ei perustunut noihin fariseuksiin tai saddukeuksiin tai heidän pannuihinsa ja kattiloihinsa tai heidän pesuihinsa. Se perustui Jumalan Sanalle. Aamen! Niin paljon että Kristus oli Sana, Tuo Sana, oli tehty lihaksi. Ja sitten kun me voimme tulla muutetuksi Hänen voimastaan, että me kuolemme omalle ajattelullemme ja uskomme tulee aidoksi uskoksi, halleluja, silloin Kristuksen Elämä on siirretty meihin ja meistä tulee Jumalan eläviä luomuksia, asuinpaikka, jonka kautta Pyhä Henki voi lähettää säteilevät siunauksensa alas, ja me olemme Kristuksen kasvussa.

³⁴⁹Jeesus sanoi: “Eikö ole kirjoitettu? Te tuomitsette Minut, kun sanon: ‘Minä olen Jumalan Poika.’ Eikö ole kirjoitettu, että ‘te olette jumalia’? Eikö teidän laissanne sanota niin?” Kuten Mooses, kuten Elia, kuten nuo profeetat, jotka elivät niin lähellä Jumalaa, että Jumala saattoi siirtää itsensä suoraan heihin, ja kun he puhuivat, eivät he itse puhuneet, vaan Jumala puhui. “Älkää ajatelko, mitä te sanoisitte, koska te ette puhu, vaan Isä, joka asuu teissä. Hän  on se, joka puhuu.” Hänen sanansa eivät ole hänen omiansa, koska hänen elämänsä, hän on kuollut.

³⁵⁰Jos te kuolette, te otatte veren ulos ihmisestä ja balsamoitte hänet. Mutta vaikeus on siinä, että monet heistä eivät koskaan tulleet balsamoiduiksi. Kun te otatte veren pois ihmisestä, hän on mennyttä. Sitten ainoa asia, jonka voitte tehdä, on panna häneen takaisin toinen veri, jos hän aikoo elää uudestaan. Te otitte hänen verensä pois.

³⁵¹Ja nyt me panemme Jeesuksen Kristuksen Veren sisälle! Ja se tuo Jeesuksen Kristuksen uskon, Jeesuksen Kristuksen voiman, Jeesuksen Kristuksen tiedon, Jeesuksen Kristuksen itsensä hillitsemisen, Jeesuksen Kristuksen kärsivällisyyden, Jeesuksen Kristuksen jumalisuuden, Jeesuksen Kristuksen veljellisen rakkauden ja Jumalan rakkauden, joka on Jeesus Kristus! Hän on pää, ja Hän hallitsee teitä! Ja teidän jalkanne ovat perustus, usko. Aamen! Pää on se, joka hallitsee. Siinä se on teille. Siinä on täydellinen Jumalan mies, kun hän omistaa nämä ominaisuudet.

³⁵²Sitten Jumala esittää Seurakuntansa Morsiamena, naisena. Jumala esittää Seurakuntansa Morsiamena. Ja samalla tavalla kuin Hän tuo jokaisen yksilön olemaan Hänen poikansa ja kuulumaan Morsiameen, niin Hän on myös tuonut Morsiamen näiden aikakausien lävitse [Veli Branham koputtaa liitutaulua seitsemän kertaa.], kunnes Hän tuo tämän yhden täydellisen Seurakunnan tähän.

³⁵³Minun jalkani liikkuvat. Miksi? Koska pääni sanoo niin. Nyt, se ei voi liikkua niin kuin käteni, koska se on jalkani. Lutherilaiset eivät voi tehdä asioita, joita me teemme, eivät myöskään metodistit, koska ne olivat jotakin muuta. Näettehän, jalat liikkuvat, koska pää sanoo niin. Eikä pää koskaan sano: “Jalat, muuttukaa käsiksi. Korva, muutu sinä silmäksi.”

³⁵⁴Mutta kussakin aikakaudessa Jumala on asettanut nämä asiat Seurakuntaansa ja tehnyt sen mallin mukaan osoittamalla, että kukin yksilö omistaa nämä ominaisuudet. Ja tämä Olento, kun se on saatettu täydelliseksi, se on Jumalan Seurakunta, joka tulee olemaan Ylöstempauksessa! Ja tämä Olento, kun se on saatettu päätökseen, on Jumalan palvelija Jumalan Seurakunnassa, joka tulee olemaan Ylöstempauksessa. Kunnia! Näettekö, mitä tarkoitan? Siinä se on teille. Siinä on koko asia.

³⁵⁵Tässä tuli eräs mies, Paavali, laskien perustuksen. Irenaeus alkoi valaa tätä sen päälle, ja seuraava valoi tämän, ja seuraava valoi tämän, ja seuraava valoi tämän ja tämän ja tämän, kunnes se tulee viimeiseen ajanjaksoon. Mutta mikä se on? Sama Henki.

³⁵⁶Se henki, joka minussa asuu, sanoo: “Kädet, tarttukaa tuohon kakkuun. Tuo sama henki sanoo: “Jalat, ottakaa askel.” Näettekö, mitä tarkoitan?

³⁵⁷Sitten koko teidän olemuksenne on näiden asioiden hallinnassa ja kontrolloima, mutta se ei voi olla täydellisesti kontrolloitu, ennen kuin se täydellisesti omistaa nämä ominaisuudet.

³⁵⁸Oletteko koskaan kuulleet tätä? Sallikaa minun sanoa teille tämä ja ottakaa se todella kuuleviin korviinne. Ketju on niin vahva, kuin sen heikoin lenkkikin on. Oikein! Se ei ole sen vahvempi kuin, mitä sen heikoin lenkki on.

³⁵⁹Ei väliä sillä, kuinka vahvoiksi nämä ovat rakennetut, tämä on rakennettu, jos siinä on heikko lenkki, tulee se katkeamaan siitä. Eikä se ole sen vahvempi kuin, mitä tuo heikoin lenkki on. [Veli Branham viittaa liitutaulun kuvaan.] Nyt jos te omaatte… Jos te sanotte, että teillä on tämä, tämä ja tämä, mutta teillä ei ole tätä, tulee se katkeamaan siitä. Jos teillä on tämä eikä ole tätä, tulee se katkeamaan juuri siitä. Jos teillä on tämä eikä ole tätä, se tulee katkeamaan. Tämä eikä tätä, niin se tulee katkeamaan. Tämä, mutta ei ole tätä, tulee se katkeamaan. Näettekö? Eikä teillä voi olla tätä, ilman että teillä olisi tämä.

³⁶⁰Niinpä kun te olette luovuttaneet koko olemuksenne, silloin Pyhä Henki vuotaa lävitse näiden ominaisuuksien kautta, teidän ollessa silloin Elävä Tabernaakkeli. Silloin ihmiset katsovat ja sanovat: “Tuo mies on täynnä voimaa, tietoa (hän uskoo Sanan), itsensä hillitsemistä, kärsivällisyyttä, jumalisuutta, veljellistä rakkautta, täynnä Pyhän Hengen rakkautta kulkiessaan ympäri. Mikä se on? Se on kuvapatsas, jota uskomattomat voivat katsoa ja sanoa: “Siinä on kristitty. Siinä on mies tai nainen, joka tietää mistä puhuu. Ette ole koskaan nähneet ystävällisempää, suloisempaa, jumalisempaa henkilöä.” Te olette sinetöidyt. Sinetti näkyy molemmin puolin. Menittepä tai tulette, he näkevät tuon sinetin samalla samoin. Siinä se on teille, näettehän. Kun mies tai nainen omistaa tämän, sitten tulee huippukivi alas ja sinetöi heidät Jumalan Valtakuntaan, joka on Pyhä Henki.

³⁶¹Sitten Sana, tullen täältä, julkituo itsensä jokaisen näiden olennon kautta ja valmistaa tämän täydellisen Olennon, Elävän Jumalan Tabernaakkelin, kävelevän, elävän kristillisyyden esimerkin. Millainen Kristus oli, sellaisia nämä ihmiset ovat, koska Hänen Elämänsä on heissä. He ovat Kristuksessa ja heidän oma elämänsä on kuollut ja kätketty Kristuksessa Jumalan kautta ja sinetöity sinne sisälle Pyhän Hengen kautta, l. Kor. 12. Niin se on. Te pidätte itseänne kuolleena. Sitten te synnytte uskosta, sitten voimasta ja näistä toisista asioista, jotka lisätään teihin, kunnes te olette täydellinen Elävä Jumalan kuva. Eikö se olekin ihmeellistä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

³⁶²Ja sitten Jumala, sen kautta, on tuonut myös Seitsemän Seurakunta Ajanjaksoa tuodakseen esiin nämä seitsemän porrasta, joita Hän käytti rakentaessaan yksilöä kuvakseen. Hän on rakentanut täydellisen Seurakunnan kuvakseen, ja ylösnousemuksessa tämä Ruumis tullaan nostamaan täydellisenä ylös elämään Hänen kanssaan ainiaan, koska se on Morsian. Niinpä se tuo sisään jokaisen ajanjakson.

³⁶³Ja on vaadittu enemmän, muistakaa se. Muistakaa, mitä Paavali sanoi täällä Hebrealaiskirjeen 11. luvussa. Sallikaa minun lukea teille jotakin, ennen kuin me lopetamme tämän. Vain hetki ja sitten te… Minusta aina tuntuu jotenkin omituiselta lukiessani tämän. Tulen lukemaan Hebrealaiskirjeen 11. luvusta ja aloitan 32. jakeesta.

Ja mitä minä vielä sanoisin? Sillä minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista ja Baarakista ja Simsonista ja Jeftasta sekä Daavidista ja Samuelista ja profeetoista,

Jotka uskon kautta kukistivat kuningaskuntia, toivat esiin vanhurskauden, vastaanottivat lupaukset, tukkivat leijonien kidat,

Sammuttivat tulen voiman, pakenivat miekan terää, vahvistetiin heikkoudesta vahvoiksi, olivat urhoollisia taistelussa, käänsivät pakoon muukalaisten sotajoukot.

Naiset saivat takaisin kuolleensa, jotka herätettiin eloon jälleen… ja toiset menivät kidutuksen läpi, heitä kidutettiin eivätkä he vastaanottaneet vapautusta, jotta he olisivat saaneet paremman ylösnousemuksen.

³⁶⁴Täällä kaukana alhaalla, näettehän. [Veli Branham viittaa liitutaulun kuvaan.] Hyvä on.

Ja toisia pilkattiin julmasti ja kokivat ruoskimista, kyllä, vieläpä kahleita ja vankeutta.

Heitä kivitettiin, heitä sahattiin poikki, he olivat kiusattuja, miekalla tapettuja, he harhailivat ympäri lampaannahoissa ja vuohennahoissa  ja olivat puutteenalaisia, vaivattuja, kiusattuja;

(joiden arvoinen ei maailma ole)

³⁶⁵Näettekö, se on suluissa, jos panette sen merkille Raamatuissanne.

He harhailivat erämaissa ja vuorilla ja luolissa ja maan onkaloissa.

Ja nämä kaikki, saatuaan hyvän todistuksen uskon kautta,

³⁶⁶Tässä. [Veli Branham viittaa liitutaulun kuvaan.]

…kaikki satuaan hyvän todistuksen uskon kautta, eivät saaneet lupausta. (Ymmärrättekö?)

Sillä Jumala oli varannut jotakin parempaa meitä varten, etteivät he ilman meitä tulisi täydellisiksi.

³⁶⁷Käsitättekö sen? Nämä ihmiset, jotka kuolivat täällä, ovat riippuvaisia meistä ja odottavat meitä. Niinpä tämän Seurakunnan täytyy tulla täydellisyyteen voidakseen tuoda esiin ylösnousemuksen. Ja he, sielut alttarin alla, odottavat tämän Seurakunnan tulemista täydellisyyteensä, kun Kristus tulee.

³⁶⁸Ja tämä Seurakunta, näettehän, on tulossa pieneksi, vähemmistöksi. [Veli Branham viittaa liitutaulun kuvaan.] Se on paljon tätä terävämpi, siinä, missä piirsin tuon ristin sinne, näettehän, se on tulossa neulankärkeen, kunnes Seurakunta vähemmistönä tulee sille paikalle, että sillä on samankaltainen palvelustehtävä, jonka tämä jätti, tämän pääkiven tullessa takaisin.

³⁶⁹Siinä on tässä tällainen taskun kaltainen, mihin se tulee asettumaan, tavallisen pyramidin huipulla. Se ei ole vain siellä päällä oleva huippu[kivi]. Siinä on pieni reunus, ja sen täytyy olla siellä, jotta vesi valuisi pois.

Ja kun se tulee, täytyy tämän Seurakunnan olla hiottu.

³⁷⁰Kaikki nämä muut kivet pyramidissa lepäävät niin täydellisesti, että te ette voi työntää edes partakoneenterää niiden väliin, vaikka ne ovat tonnien painoisia. He eivät tiedä, miten he saivat ne sinne ylös, mutta ne rakennettiin.

³⁷¹Ja täällä ylhäällä, kun pyramidin Huippu[kivi] tulee, täytyy pyramidin itsensä, Kristuksen Ruumiin, olla niin hiottu. Ei vain jokin uskontunnustus, oppi, tai jotakin, jonka lävitse olemme tulleet. Sen on oltava niin täydellisesti Kristuksen kaltainen, että kun Hän tulee, Hän ja tuo palvelustehtävä tulevat sopimaan tarkalleen yhteen. Sitten on tapahtuva Ylöstempaus, kotiin meneminen.

³⁷²Katsokaa, missä me elämme nyt, Laodikeassa, missä seurakunta oli pahimmassa Seurakunta Ajanjaksossa, mitä heillä koskaan oli ollut. Me näemme Raamatusta sen olleen ainoan seurakunta-ajanjakson, jossa Jumala oli seurakunnan ulkopuolella kolkuttamassa ja yrittämässä päästä takaisin sisälle omaan rakennukseensa. Uskontunnustukset ja kirkkokunnat olivat jopa panneet Hänet ulos Hänen omasta Seurakunnastaan. “Katso, Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku janoaa ja tahtoo avata oven, tulen Minä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan.” Tässä Hän on tässä seurakunta-ajanjaksossa, ja vähitellen he heittävät Hänet ulos, kunnes täällä he ovat täydellisesti panneet Hänet ulos. He eivät halua olla missään tekemisissä sen kanssa.

³⁷³Te näette nyt tänään, minne me olemme menossa. Kun Laodikean ajanjakson loppu, se on tullut jopa niin muodolliseksi, että se ja katolilaisuus, josta se erosi täällä, ovat tulossa yhteen ja yhdistyvä yhdeksi suureksi seurakunnaksi. Kirkkojen liitossa, joka on sama kuin katolilaisuus.

³⁷⁴Heillä on vain yksi eroavaisuus, jos he vain voivat päästä sen ylitse, ja se on ehtoollisen nauttiminen. Ehtoollinen on ainoa asia hiippakunnassa, joka estää katolilaisuutta ja protestanttisuutta yhdistymästä. Katolinen kirkko sanoo: “Se on Ruumis.” Ja protestanttikirkko sanoo: “Se esittää Ruumista.” Katolinen tekee siitä messun. Messu tarkoitta sitä, että he ottavat ehtoollisen ja toivovat, että heille on annettu anteeksi. Protestantti ottaa sen uskon kautta ja kiittää Jumalaa ehtoollisessa, että heille on annettu anteeksi. Protestantti sanoo: “Meille on annettu anteeksi.” Katolilainen sanoo: “Me toivomme, että meille on annettu anteeksi.” Messu ja ehtoollinen. He kutsuvat sitä messuksi, me kutsumme sitä ehtoolliseksi. Messu tarkoittaa toivoa, että se olisi niin. Ehtoollinen tarkoittaa sitä, että tietää sen olevan niin, ja kiittää Häntä siitä. Se on ainoa asia, joka estää heitä tulemasta yhteen. He tulevat tekemään sen.

³⁷⁵Oi, se näyttää niin kauniilta. He tulevat yhdistymään ajaakseen… Se tulee ajamaan kaikki… Raamattuhan sanoo: “Kaikki nämä pedot antoivat valtansa tälle portolle.” Näettekö, he yhdistävät toistensa kanssa. Se on aivan tarkalleen se, mitä Raamattu sanoi heidän tulevan tekemään. He ovat tekemässä sitä nyt. Sitä käsitellään juuri tällä viikolla. Ei niin että minulla olisi mitään katolilaisia ihmisiä vastaan, sen enempää kuin protestanttejakaan vastaan.

³⁷⁶Te metodistit ja baptistit, ja monet teistä helluntailaisista, kun teidän kirkkonne ovat menneet suoraan tähän kirkkojen liittoon, kun heillä on tuo suuri kirkkojen liiton ruumishuone rakennettuna siellä New Yorkissa. Se on aivan sama asia kuin Yhdistyneet Kansakunnat ja niin edelleen. He yrittävät yhdistää kaikki protestantit yhteen.

³⁷⁷No niin, katolilaiset ovat tietoisia siitä, ja tämä Paavi Johannes 25. tai 22., mikä hän sitten onkin, yrittää pienellä nöyrällä tavalla tuoda kaiken protestanttisen uskon ja katolisen uskon yhdeksi uskoksi, joka on tarkalleen se, mitä Raamattu sanoo heidän tulevan tekemään. Siinä se on teille. Ja protestantit nielevät sen kaiken koukkuineen, siimoineen ja painoineen.

³⁷⁸Miksi? Miksi? Koska he eivät omista näitä asioita. Tietoa, että Jumalan Sana on oikein, itsensä hillitsemistä: “Ne, jotka Herraa odottavat…” Näettekö, mitä minä tarkoitan?

³⁷⁹Kuten tuo metodistipiispa sanoi eräänä päivänä, kun he säätivät että, ja jokainen tietää, mikä sen innoitti, ja yrittivät saada tiettyä rukousta lausutuksi kirkossa, tai koulussa. Ja halusivat… Uskon, että se oli presbyteerien rukouskirja, tai jotakin sellaista, ja nuo vanhemmat haastoivat tuon koulun oikeuteen, koska he eivät hyväksyneet tätä rukousta lausuttavaksi koulussa. Tämä metodistipiispa oli viisas vanha mies. Hän nousi seisomaan ja sanoi: “Se on väärin.” Hän sanoi: “Se on vastoin perustuslakia.” Hän sai kiinni ajatuksesta. Hän sanoi: “Aivan kuin meidän metodistikirkkomme…” Hän sanoi: “Meidän metodistikirkossamme monet meidän jäsenistämme ovat aina puhumassa Hollywoodin skandaalimaisuudesta ja yhdeksänkymmentäviisi prosenttia menee katsomaan sitä joka tapauksessa.”

³⁸⁰Missä on vika? He jättivät pois tämän. Juuri niin, he jättivät pois sen.

³⁸¹Puhuin täällä juuri tässä huoneessa erään virkamiehen kanssa, joka oli eräästä suurimmasta metodistikirkosta, mitä Falls Cityssä on. Se on kaikkein hengellisin metodistikirkko, mitä Palls Cityssä on. Osoittaen, metodistiajanjakso, joka on lähinnä meidän helluntaiajanjaksoamme. Ja hän sanoi: “St. Louisissa, Missourissa, he tekivät kyselyn noin kolme tai neljä kuukautta sitten ja totesivat, että…” Tuo mies voi olla istumassa täällä tänä aamuna. Hän on urakoitsija, joka korjaa tämän rakennuksen meille. Hän kuuluu Main Streetin metodistikirkkoon, missä veli Lum on pastorina. Niinpä he totesivat, että yli seitsemänkymmentä prosenttia metodisteistä, joille tehtiin kysely St.Louisissa, tupakoi ja kuusikymmentä kahdeksan prosenttia heistä käytti alkoholipitoisia juomia, metodisteistä! Ja outoa oli se, että kun vertailtiin eroa miesten ja naisten välillä, niin niiden suhde oli seitsemänkymmentä prosenttia naisista ja noin viisikymmentä prosenttia miehistä, naisista useammat kuin miehet tupakoivat ja joivat . Naisista noin seitsemänkymmentä prosenttia, naisia oli enemmän kuin miehiä.

³⁸²No niin, mitä jos me menisimme Raamatun oppiin shortsien käytöstä, hiusten leikkaamisesta ja sen kaltaisista asioista. Sehän on jumalattomuutta, naiset tunnustautuvat jumalisiksi ja pyhiksi, käyvät korttiseuroissa ja kaikkialla muualla, puhuvat turhia ja loruja kykenemättä hillitsemään kieltään ja puhuvat ja juoruilevat ja kulkevat ympäriinsä. Ja entä miehet? Korttiseuroja, golfin pelaamista, ovat siellä ulkona puolipukeissaan, naiset pienissä säädyttömissä vaatteissa siellä ulkona. Ei ihme!

³⁸³Näettekö tuota likaista juonta tuota vankilasaarnaajaa vastaan tänä aamuna? Minä en usko, että tuo mies on syyllinen siihen. Mikä sen teki? Tuo veli… En voi muistaa hänen…. [Joku sanoo: “Dan Gilbert.”] Kyllä, Dan Gilbert, vankilasaarnaaja. Kun tuo mies juoksi sisälle ja murhasi Danin täällä muutama kuukausi sitten, ja nyt hänen vaimonsa odottaa lasta. Koska Dan nyt on kuollut, he eivät nyt voi ottaa verikoetta isyyden varmistamiseksi. Tuo nainen sanoi, että Dan raiskasi hänet, ja että se on Danin lapsi. Minä en usko sitä sen enempää kuin uskon, että variksella on kyyhkysen höyhenet. Ei koskaan, minä uskon, että se on valhe. Minä uskon, että Dan Gilbert oli Jumalan mies. Minä uskon, että se on perkeleen juoni.

³⁸⁴Niin kuin tuo noita rukouksia koskeva asia, jota he yrittävät saada lävitse. Tuo vanha metodistipiispa oli tarpeeksi älykäs käsittääkseen sen. Jos se olisi mennyt lävitse, se oli vain jonkin muun innoittama. Oikein.

³⁸⁵Aivan niin kuin tämä rotuerotteluongelma täällä alhaalla Etelässä. Sama asia. Minä uskon, että ihmisen tulee olla vapaa. Minä uskon tämän kansakunnan seisovan vapauden puolesta. Minä en syytä herra Kennedyä sotilaiden lähettämisestä sinne. Vaikka en olekaan mikään “uuden sopimuksen” kannattaja, enkä minä ole demokraatti enkä republikaani, minä olen kristitty. Mutta minä en usko siihen. En myöskään usko, että värillisten ihmisten tulisi myydä esikoisoikeuttaan sen kaltaisen asian takia. Se oli Republikaaninen puolue. Abraham Lincolnin veri vapautti nuo ihmiset, koska hän oli jumalinen mies. Minä uskon, että teidän tulisi vähintään pitäytyä tuohon puolueeseen, jos heidän nyt tulisi ollenkaan äänestää.

³⁸⁶Mutta sanon teille yhden asian. Tuo poika ei ollut siellä vain koulujen tähden. Tuo poika on kansalainen. Hän on amerikkalainen. Täällä kaikilla on vapaus. Värillä ei pitäisi olla mitään merkitystä. Me olemme… Jumala sanoi: “Yhdestä verestä Hän teki kaikki kansat.” Me olemme kaikki yhtä. Mutta tuo poika, hän oli sotilas, hän oli sotaveteraani. Hän taisteli sen puolesta, mikä on oikein. Hänellä oli oikeus mennä kouluun. Kyllä, mutta hänellä oli paljon kouluja, joihin hän olisi voinut mennä.

³⁸⁷Siitä tässä on kysymys. Jos te katsotte, mikä tuon asian takana on, niin tämän nykypäivän kirkkokunnallinen asia on sen innoittaja. Miksi? He yrittävät kääntää noiden värillisten äänet Republikaaneilta Demokraateille ja siinä he myyvät esikoisoikeutensa. Täsmälleen totta. Pyhä Henki ei ole täällä…

³⁸⁸“Antaa hänen, jolla on viisaus.” “Antaa hänen, jolla on tieto.” Tarkalleen. Aivan samalla tavoin kuin tämä seurakunta tässä nykyisessä ajanjaksossa myy itsensä. Ettekö voi nähdä, mitä tulee tapahtumaan?

³⁸⁹En välitä siitä, vaikka tämä nauhoitetaan. Tässä se tulee! Uh-huh. Kyllä. Mikä on vikana? Omalla äidilläni oli tapana sanoa: “Antakaa perkeleelle se, mikä hänelle kuuluu.”

³⁹⁰Oli yksi mies, joka teki ainoan järkevän asian, se oli tuo Castro siellä. Kyllä vaan, hän meni sinne. Siellä kapitalisteilla oli kaikki sokeriruoko ja kaikki muu. Heillä on kultakanta niin kuin Yhdysvalloilla. Mitä hän teki? Hän osti kaikki nuo arvopaperit. Hän yritti hankkia rahaa kaikin mahdollisin tavoin. Mitä hän sitten teki? Hän väärensi valuutan ja muutti sen. Hän pani heidät suoraan takaisin. Se on ainoa asia, minkä tämäkin kansakunta voi tehdä.

³⁹¹Kuulitteko Life Linea radiosta eräänä aamuna? Sehän on aivan sama asia kuin, jos te myisitte obligaatiot kullasta. Obligaatiot ovat jo käytetty, ja tämä nykyinen hallitus tuhlaa jo niitä verorahoja, joita he tulevat keräämään neljänkymmenen vuoden kuluttua. Amerikka on lopussa. Se oli Life Linessa, suoraan Washington D.C:stä, mennen yli kansakunnan. He tuhlaavat verorahoja ja yrittävät ostaa ulkomaista. Hehän yksinkertaisesti antavat sen pois kuitenkin. Ettekö te näe, juuri niin he tulevat tekemään? Näettekö, mitä se on? Jos tämä kansakunnasta nyt tulee rahaton, ja ainoa asia, mitä se voi tehdä, on mennä vararikkoon. Ainoa asia, mitä se voi tehdä, on mennä vararikkoon.

³⁹²Ainoa järkevä asia, mitä voidaan tehdä, on muuttaa valuutta. Mutta he eivät tule tekemään sitä, tämän nykyisen hallinnon alaisena. Roomalaiskatolinen kirkko omistaa maailman kullan. Ja se, mitä he tulevat tekemään, on myydä: “Nämä maailman rikkaan miehet”, ja niin edelleen, niin kuin Raamattu sanoo. Mitä he tulevat tekemään ennen kuin he tulevat häviämään? Brown ja Williamsonin tupakka yhtiö, useimmat niistä ovat katolisia joka tapauksessa. Ja kaikki nämä muut asiat, mitä he tulevat tekemään? He hyväksyvät sen ja tulevat ottamaan Roomalta rahat, ja silloin Amerikka on myynyt esikoisoikeutensa! Ja Rooma on sen takana. Kyllä vaan. Rooma tulee tukemaan sitä. Ja he ovat saamassa tarpeeksi poliittista tukea nyt, saamassa tarpeeksi heitä ympärilleen. Tuovat sen sisälle ministeriöön. Katsokaa, mitä herra Kennedy on pyytämässä.

³⁹³Ja kun te näitte tämän asian, joku päivä sitten, enää ei ole mitään tarvetta äänestää. Mitä hyötyä on äänestää? Vaikka he panivat sen sanomalehtiin ja todistivat asian yleisön edessä, kieltäytyvät he kuitenkin tekemästä mitään asialle. Vaikka he todistivat, että nuo äänestyskoneet ympäri kansakuntaa olivat säädetyt niin, että ne valitsivat herra Kennedyn väärillä äänillä. Eikö Raamattu sanokin, että hän tulisi sisälle petoksen avulla? Valheellisuuden avulla. Minä en nyt ole Demokraattista puoluetta vastaan, en enempää kuin Republikaanien puoluettakaan, vaan minä vain sanon tosiasiat Raamatun perusteella. Mitä hyötyä on äänestämisestä? He tietävät ennalta, kuka sinne menee.

³⁹⁴Kuinka monet teistä muistavat tuon televisiolähetyksen, missä heillä oli kaksi naista, ja yksi heistä sanoi: “Minä tulen äänestämään…” Protestanttinainen sanoi: “Minä tulen äänestämään herra Kennedyä.”

He kysyivät: “Miksi?”

³⁹⁵Hän sanoi: “Koska hän on mielestäni älykkäämpi mies kuin herra Nixon. Hän on oleva parempi presidentti.”

³⁹⁶Sitten hän sanoi: “Tässä on katolilainen nainen. Ketä sinä tulet äänestämään?”

³⁹⁷Hän sanoi: “Minä olen katolilainen, roomalaiskatolinen, uskollinen katolilainen.” Hän sanoi: “Minä tulen äänestämään herra Nixonia.”

“Miksi?”

³⁹⁸Hän sanoi: “Koska herra Nixon mielestäni olisi parempi presidentti, koska hän on tietää asioista enemmän. Hän on paremmin perehtynyt kommunismiin.” Tuo nainen valehteli.

³⁹⁹Minulla on se, mitä he kutsuvat Meidän uskomme tosiasiat, joka on korkein katolinen kirja, joka ostaa voidaan. Ja             siellä sanotaan: “Jos äänestyksessä on katolilainen ehdokas protestanttia vastaan, niin jos katolilainen äänestää protestanttia, heidät erotetaan katolisen kirkon yhteydestä.” Oikein! “Ja jos kaksi katolilaista on pyrkimässä samaan virkaan, heidän tulee valita se katolilainen, joka on uskollisempi ‘äitikirkolle’ ja äänestää häntä.”

⁴⁰⁰Näettekö, miten petollista sen on? Mitä he yrittävät tehdä? Antavat rahaa ostaakseen. Miksi? He yrittävät hajottaa sen! Ja he tekevät sen, ja se on vararikossa. Mistä on kysymys? Se on tuo kultakanta, ja katolinen kirkko, tuo hierarkia, omistaa maailman kullan, satakuusikymmentäkahdeksantuhatta miljoonaa dollaria. Siinä se on teille. Se pakottaa Amerikan takaisin kultakantaan, ja te ihmiset vain pidätte kotinne ja asianne ja kuulutte katoliselle kirkolle. Tämä kansakunta kuuluu katoliselle kirkolle. Tuo koko asia on saatu sidotuksi suoraan sisälle sillä tavalla heidän valuuttansa kautta. Eikö Raamattu puhukin siitä? Se on se kuva, jonka Raamattu meille antaa, eikö niin?

⁴⁰¹Mitä minä yritän sanoa, veli? Tänään he sanovat: “Se on aikaansaava hienon seurakunnan. Se tulee yhdistämään protestantit.” Luonnollisin silmin se näyttää hyvältä, mutta tämän maailman tieto on hullutus Jumalalle.

⁴⁰² “Ja Jumalaa miellytti saarnatun hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka olivat kadoksissa, jumalallisen viran kautta, jonka Hän määräsi Seurakuntaansa, jotta Seurakunta rakentuisi näiden hengellisten ominaisuuksien varaan, eikä minkään maallisen varaan.

⁴⁰³Pietari sanoi: “Ja koska te olette päässeet pakoon sitä turmelusta, joka on turmellut maailman rahan himon ja nautinnon ja syömisen ja juomisen kautta ja niiden himojen kautta, joita meillä on. Niitä te olette päässeet pakoon. Ja nyt teidät on tehty eläviksi.” “Minä osoitan tämän Seurakunnalle”, hän sanoi. Siinä se on teille. Luitteko te sitä? Ymmärsittekö te sitä? Kuulitteko sen, kun luimme sen täällä aikaisemmin toisesta Pietarin Kirjeestä? Vain kuunnelkaa sitä, mitä hän sanoo täällä. Kuinka kauniisti se onkaan kirjoitettu tänne, kuinka hän sen osoittaa. Hyvä on, kuunnelkaa häntä nyt, kun hän puhuu. No niin,

Simon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli, niille, jotka ovat saaneet samanlaisen kalliin uskon kuin mekin Jumalan ja meidän Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen vanhurskauden kautta.

Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja Jeesuksen, meidän Herramme, tuntemisen kautta. Sen mukaan kuin hänen jumalinen voimansa on antanut meille kaiken…

⁴⁰⁴Kuka tulee perimään maan ja kaikki asiat? [Joku sanoo: “Pyhät.”] Varmasti. “Kuuluvat…” Kyllä. Hyvä on.

mikä kuuluu elämään ja jumalisuuteen, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkauteen ja hyveellisyyteen.

Joiden kautta meille on annettu erinomaisen suuret ja kalliit lupaukset, että te näiden kautta voisitte olla osalliset jumalallisesta luonnosta päästyänne pakoon sitä turmelusta (kuunnelkaa sitä), joka on maailmassa himon kautta.

⁴⁰⁵Rahanhimo, suurten asioiden himo, suosionhimo, nämä asiat ovat kuolleita uskovalle! Me emme välitä. Olipa teltta tai huvila! Miksi me olisimme huolissamme, elää tai kuolla, upota tai hukkua? Olen kiinnostunut vain tästä asiasta: Jumalan Valtakunnasta. Saanko pitää kotini, saanko pitää perheeni, saanko pitää mitä se sitten onkin. Antakaa minun pitää Kristus, kirkkauden toivo!

⁴⁰⁶Rakenna minut, oi Herra, tähän täyteen miehuuteen. Olkoon Kristus minun Pääni, joka toimii kauttani. Uskoni perusteella, joka on Hänessä, voikoon voima, tieto, itsensä hillitseminen, kärsivällisyys, jumalisuus ja veljellinen rakkaus työskennellä minussa, oi Herra, se on minun rukoukseni. En välitä elänkö vai kuolen, uppoan tai hukun, onko kirkkokuntaa tai ei ole kirkkokuntaa, onko ystävää tai ei ole ystävä. Anna sen tehdä työtä minussa, voikoon Kristuksen voima, Hänen tietonsa, virrata minusta ulos, niin että kykenisin opettamaan toisia.

⁴⁰⁷ “Sillä Jumala on asettanut seurakuntaan apostolit, profeetat, opettajat, pastorit ja evankelistat, kaikki täydellistämistä varten ja tuomaan siihen kaikki nämä ominaisuudet tuohon Jumalan Pojan tulemuksen täydellisyyteen.” Kaikki nämä kivet ovat materiaalia tästä Yhdestä. Tämä on materiaalia Tästä. Jokainen näistä ominaisuuksista on osa Hänestä ja ne vuotavat esiin Hänestä näiden kautta. Aamen.

⁴⁰⁸Kello on kaksitoista. Minne kaikki aika on mennyt? Aamen. Rakastatteko te Häntä? [Seurakunta vastaa: “Aamen.”] Uskotteko te sen? [“Aamen.”] Kuulkaa pienokaiset…

⁴⁰⁹Sisar Kidd sanoi tänä aamuna: “Veli Bill, en tiedä tulenko näkemään sinua uudestaan.” Se lähes tappoi minut. Hän ajattelee, että hän on tulossa vanhaksi, ja sitä hän on. Rukoilen, että Jumala säästäisi hänet ja veli Kiddin vielä pitkäksi aikaa.

⁴¹⁰Sallikaa minun sanoa teille: me emme tiedä, kuinka pitkään saamme olla toistemme kanssa. Minä en tiedä, kuinka pitkään minä tulen olemaan kanssanne. Jumala voi kutsua minut pois maailmasta. Hän voi kutsua minut toiselle palveluskentälle. Hän voi kutsua teidät jonnekin. Me emme tiedä, mutta ottakaamme vaarin, älkäämme vain antako tämän kulkea ohitsemme. Ottakaamme se.

⁴¹¹Siellä se on Raamatussa. Tässä se on mallina kaikelle muulle. Ja jos minulla vain olisi aikaa tehdä se! Sitä ei voida tehdä yhdessä päivässä, te tiedätte sen. Mutta voisin niputtaa koko asian yhteen.

⁴¹²Katsokaa, kun me pääsimme tuon Sanoman lävitse silloin, te näitte, mitä Pyhä Henki teki siellä seinällä, ettekö nähneetkin? Kuinka monet olivat täällä silloin? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Tuo Herran Enkeli tuli suoraan alas ja piirsi sinne tuon saman asian.

⁴¹³Näettekö, se on Totuus. Älkää kadottako sitä. Pitäkää kiinni siitä, lapset. Pitäkää kiinni siitä. Muistakaa, rakentakaa uskonne, voimanne, tietonne, kärsivällisyytenne päälle.

⁴¹⁴Nyt, tässä, uskon, että minulla on täällä palanen paperia, jos en ole pudottanut sitä jonnekin saarnatessani. Tässä se onkin. Kiitoksia, veli. Kiitos paljon. Jos haluatte katsoa sitä ja nähdä, jos täällä olisi jotakin, jota ette ehkä kyenneet… Ehkä se on vähän parempi malli kuin tuo siellä, niin että voitte jäljentää sen tästä. Kiinnitän sen tänne, niin että voitte katsoa sitä ja jäljentää sen.

⁴¹⁵Ja haluan teidän ottavan sen, tutkivan sitä, vertaavan sitä ja sitten toimivan sen mukaisesti. Älkää vain tutkiko sitä, vaan verratkaa sitä, tehkää sen mukaisesti toimiessanne. Omaksukaa se vilpittömästi itseenne. Älkää sanoko: “Minä nautin sen kuuntelemisesta.” Niin minäkin. Mutta kuunnella sitä ja sitten vastaanottaa se, ne ovat kaksi eri asiaa. Näettekö, ne ovat eri asia.

⁴¹⁶On seitsemän vaatimusta, jotka aikaan saavat  Jumalan täyden miehuuden. On Seitsemän Seurakunta-ajanjaksoa, joiden kautta Jumala on tuonut Seurakunnan näihin tarvittaviin ominaisuuksiin. Ja Hänellä on ollut seitsemän sanansaattajaa sen toteuttamiseksi. Siinä on seitsemän, seitsemän, seitsemän. Seitsemän on Jumalan loppuunsaattamisen luku, ja kolme on Jumalan täydellinen luku. Niinpä siellä on kolme, kolme seitsemää. Joten, matemaattisesti, hengellisesti, Sanan kautta, Pyhän Hengen todistuksen kautta, ne kaikki ovat täydellisesti tuoneet sen yhteen. Tutkikaamme sitä.

⁴¹⁷Lisätkäämme uskoomme nämä asiat voidaksemme siten tulla Kristuksen täyteen miehuuteen ja olla yhteen liitettyjä jumalisen rakkauden kautta, Jumalan pelossa, sydämissämme kunnioitus tosiamme kohtaan, syvä kunnioitus toisiamme kohtaan, veljellisessä ja sisarellisessa rakkaudessa, ilman minkäänlaista karkeutta, eikä muuta kuin vain Pyhän Hengen puhdasta elämää. Ymmärrättekö? Eläkää yhdessä, olkaa kristittyjä. Vaeltakaa uskossa. Antakaa Jumalan voiman virrata lävitsenne. Antakaa Jumalan tiedon, kun tulee kysymys oikeasta ja väärästä… Kun perkele esittää jotakin, mikä ei ole tarkalleen Kirjoituksen mukaista, niin kävelkää pois siitä. Se on oikein.

⁴¹⁸Voin kuvitella, etteivät nuo apostolit koskaan toimineet niin kuin me. He kulkivat ympäri ja olivat luultavasti harvasanaisia miehiä, kunnes tulivat saarnastuoliin. He tulivat sisälle ja tekivät, mitä heidän oletettiin tekevän, ja kävelivät ulos. Kyllä vaan, heillä oli voima. Heillä ei ollut minkäänlaista kiistaa ihmisten kanssa. He tiesivät, missä seisoivat. Siinä kaikki, he tiesivät, kehen he uskoivat. He jatkoivat Hengessä vaeltamista tehden vain…

⁴¹⁹Aivan niin kuin sanoin eräänä iltana: “Yksi pieni nyökkäys. Siinä oli kaikki, mitä Jumalan täytyi tehdä, eikä sen jälkeen mikään voinut pysäyttää heitä.” He eivät kyselleet, tutkineet, hymähdelleet ja olleet arkoja niin kuin me ja ajatelleet pitäisikö heidän tehdä sitä tai tätä. He menivät ja tekivät sen joka tapauksessa. Vain yksi pieni nyökkäys Jumalalta. Se riitti. Siinä se oli. Miksi? Kuinka he saattoivat tietää, että se nyökkäys oli Jumalalta? Heillä oli kaikki nämä ominaisuudet tässä, kaikki nämä ominaisuudet. Ja ensimmäinen pieni nyökkäys Jumalalta, jonka he vertasivat kaikkeen tähän ja Hänen Sanaansa. Kun he tiesivät, että se oli Jumalan Sana, he lähtivät liikkeelle. Heidän ei tarvinnut olla huolissaan mistään muusta. Kun Jumala puhui, he menivät.

⁴²⁰Kun Jumala puhuu meille, me sanomme: “Hyvä on, me aloitamme. Katsokaamme voimmeko elää tätä Elämää.” Ensimmäiseksi, tiedättehän, jokin järkyttää teitä. Tietenkin, se on perkele!

⁴²¹Teidän olisi tullut nähdä kuinka, hän yritti pitää minut poissa tästä kokouksesta tänä aamuna. Teidän tulisi kerran kokea se. Oi, armoa! Minun täytyy taistella joka kerta, kun mainitsenkin kokouksen. Ja jos aion rukoilla sairaan puolesta, jonkun, joka on kuolemassa eikä ole pelastunut, niin tulee kolmekymmentä puhelinsoittoa kymmenen minuutin aikana, jos ne voivat tulla sisälle niin nopeasti, estääkseen minua tekemästä sitä. “Oi, veli Branham, sinun täytyy tehdä tämä.” Mutta siellä on kyseessä sielu. Varmasti. Kyllä.

⁴²²Eräänä iltana minut oli kutsuttu erääseen paikkaan. Eräs nuori mies… Puhuin hänelle täällä, miksi te sitä kutsuttekaan, supermarketissa joitakin vuosia sitten. Hänestä oli tullut alkoholisti. Tunsin tuon pojan, hän oli hieno hyvä poika, mutta hän oli syntinen. Ja niin hänen äitinsä soitti. Uskon hänen soittaneen Docille pari kertaa ja hän soitti Billylle, ja lopulta minä sain sanoman. Ja saatuani sanoman, rehellisesti sanoen, en ole koskaan elämässäni taistellut niin paljon kuin tein päästäkseni tuon pojan tykö.

⁴²³Ja kun tulin sinne, tuo miesparka ei enää kyennyt tuntemaan minua. Hän makasi siellä tajuttomana hourien. Hänen isänsä taputti häntä ja sanoi: “Kulta.” Ja tuo mies on noin viisikymmentäyksivuotias. Ja hän sanoi: “Kulta, lepää hiljaa.” Hän yritti päästä ylös. Hänen pienet käsivartensa olivat suunnilleen tämän paksuiset. Ja tuolla pojassa oli niin paljon syöpää, ettei hän ollut mitään muuta kuin täyttä syöpää. Kaikissa hänen ruumiinsa elimissä oli syöpä. Jopa hänen veressään oli syöpä. Kaikessa. Ja siellä hän yritti nousta ylös sillä tavalla.

⁴²⁴Otin häntä kädestä. Minä sanoin: “Woodrow, Woodrow, tässä on veli Branham.”

⁴²⁵Hänen isänsä sanoi: “Etkö sinä tunne veli Billyä, Woodrow. Tässä on veli Bill.”

Hän sanoi: “Uh, huh, huh”, sillä tavalla.

⁴²⁶Ja hänen isänsä katsoi ja sanoi: “Billy, sinä tulit vähän myöhään.”

Minä sanoin: “Koskaan ei ole liian myöhäistä. Hän on täällä.” Minulla oli ollut taistelu.

⁴²⁷Ja sitten siellä oli toisia poikia, joitakin muita poikia, syntisiä, jotka seisoivat siellä, hänen sukulaisiansa. Minä sanoin: “Näettekö nyt, pojat, tehkää valmistelunne, koska tekin olette tuleva tälle paikalle. Teidän täytyy tulla, vaikka ei ehkä syövän takia. Te voitte tulla jonkin muun takia. Voitte maata täällä valtatiellä vuotaen verta ollen kuolemassa, tai jotakin muuta. Teidän on tultava siihen.” Me puhuimme heille.

⁴²⁸Odotin nähdäkseni, mitä Henki käskisi tehdä. Minä odotin. Ennen kuin huomasinkaan, tunsin tuon pienen nyökkäyksen. “Laske kätesi hänen päälleen.”

⁴²⁹Menin sinne ja sanoin: “Te kaikki, kumartakaa päänne.” He kaikki kumarsivat päänsä. Siellä oli kaksi tai kolme nuorta miestä.

⁴³⁰Panin käteni hänen päälleen. Minä sanoin: “Herra Jumala, anna pojan tulla tajuihinsa, jotta hän tietäisi, mitä hänen tulee tehdä, sillä hänen täytyy kohdata tämä asia. Hän on kuolemassa. Tämä perkele on haavoittanut häntä, ja hän on menossa. Hän on juonut itsensä kuoliaaksi. Tässä hän nyt on tässä tilassa. Minä rukoilen, että Sinä olisit hänelle laupias.” Ja kun olin rukoillut hänen puolestaan, hän istui seuraavana aamuna pystyssä puhuen isälleen.

⁴³¹Busty Rodgers, joka… He kutsuivat minut tänne sairaalaan äskettäin. Olin siellä tuona päivänä saarnattuani Middletownissa, missä pieni Georgie Carter oli parantunut. Te kaikki muistatte sen. Siellä oli veli Smith, eräs metodistisaarnaaja, ja hän oli     sanonut: “Jos joku koskaan kastetaan Jeesuksen Kristuksen Nimessä, hän lähteköön pois telttani alta”, kun olin pitämässä kokousta siellä ylhäällä Tottenin kahluupaikassa. Oi, hän tuomitsi minut kaikesta, mitä voitte ajatella. En koskaan sanonut sanaakaan. Menin vain suoraan eteenpäin. Minulla oli tehtävä. Herra näytti minulle näyn, että siellä erämaassa oli jossakin karitsa pulassa. Te kaikki muistatte tuon näyn. Luulen teidän muistavan. Muistatteko te sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hyvä on. Sitten kuljin siellä kulkien korven halki etsien sitä.

⁴³²Menin Tottenin kahluupaikkaan. Veli Wright siellä tietää. Emme tienneet, mitä tehdä. Ostin pienen saippualaatikon kymmenellä sentillä. Olin menossa sinne seistäkseni siellä portailla saarnaamassa. Hän sanoi menevänsä sinne ylös kukkulalle tekemään jotakin vaihtokauppaa. Menin hänen kanssaan. Siellä seisoi suuri vanha baptistikirkko tyhjänä. Herra käski minua pysähtymään siihen.

⁴³³Minä sanoin: “Päästä minut ulos tässä, veli Wright.” Ja minä pysähdyin siihen. Hän meni edelleen ylöspäin ja tuli takaisin.

⁴³⁴Minä menin sinne enkä saanut ovea auki. Minä sanoin: “Herra, jos Sinä olet tässä asiassa mukana ja haluat minun menevän sisälle kirkkoon, avaa tuo ovi minulle.” Istahdin sinne ajattelemaan.

⁴³⁵Kuulin jonkun olevan tulossa kävellen. Ja hän sanoi: “Hyvää päivää?” Hän sanoi: “Halusitko sisälle tähän kirkkoon?”

Sanoin: “Kyllä.”

Hän sanoi: “Minulla on tässä avain.”

⁴³⁶Aloitin kokoukset. Ensimmäisellä viikolla oli tuskin ketään. Ensimmäisenä iltana oli seurakuntanani veli Wright ja hänen perheensä. Mutta viikon lopulla he tuskin mahtuivat edes seisomaan siellä pihalla. Silti tuo karitsaa ei ollut tullut vielä esiin. Veli Hall pelastui tuona aikana. Hän on pastorina siellä nyt. En voinut löytää, missä tämä karitsa olisi. Jonkin ajan kuluttua, siellä kukkulan juurella olevassa Kristuksen Kirkossa, oli pieni tyttö, joka yhdeksään vuoteen ja kahdeksaan kuukauteen ei ollut liikkunut, vaan makasi siellä. Siellä hän oli. Te kaikki tiedätte tuon tapauksen.

⁴³⁷Kyllä vaan, tuona iltapäivänä kun Busty Rodgers, suurikokoinen, karkea sotaveteraani, seisoi siellä, niin kävelin sinne veteen, ja siellä seisoi veli Smithin seurakunta nauramassa minulle ja teki minusta pilaa, koska kastoin Jeesuksen Nimessä. Kävelin sinne noihin mutaisiin Tottenin kahlaamon vesiin, jokeen, joka kohisi niin kovasti kuin kohista voi. Pari diakonia käveli sinne veteen kanssani.

⁴³⁸Minä sanoin: “Minä seison täällä tänä iltapäivänä Jumalan Pyhän Kirjoituksen edustajana.” Minä sanoin: “Luen Raamatusta täältä, kuinka Pietari sanoi: ‘Katukaa jokainen teistä ja ottakaa kaste Jeesuksen Kristuksen Nimessä syntienne anteeksi saamiseksi.’” Käännyin ympäri, ojensin Kirjan yhdelle diakoneista.

⁴³⁹Kävelin sinne veteen ja sanoin: “Kuka tahansa, joka haluaa katua syntejään, voi tulla.” Kävelin sinne veteen ja sanoin: “Minusta näyttää, että enkeleitä istuu jokaisella oksalla.” Sitten kävelin sinne veteen. Oi, suunnilleen siihen aikaan, kun olin kastanut kaksi tai kolme, hänen koko seurakuntansa, nuo naiset hienot silkkipuvut yllään, juoksivat sinne veteen ja kirkuivat koko täyttä kurkkua. Kastoin hänen koko seurakuntansa Jeesuksen Kristuksen Nimessä! Te tiedätte sen. Minulla on valokuva siitä. Siinä se on.

⁴⁴⁰Mitä se oli? Lisätä se voimaanne. Näettehän? Jättäkää se rauhaan. Jumala tietää, kuinka se tehdään. Jumala tietää, kuinka saada nämä asiat tapahtumaan. Antakaa heidän sanoa, mitä he haluavat. Sillä ei ole mitään merkitystä. Jatkakaa vain eteenpäin.

⁴⁴¹Busty Rodgers seisoi siellä. Kun hän näki sen, hän sanoi: “Silloin minä uskoin sen koko sydämestäni”, ja hän tuli suoraan sinne veteen hyvät vaatteet yllään, ja hänet kastettiin Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

⁴⁴²Noin kolme tai neljä vuotta sitten he kutsuivat minut tänne sairaalaan New Albanyssa. Siellä hän makasi kuolemassa syöpään, joka oli syönyt hänet. Lääkärit antoivat hänelle elinaikaa seuraavaan aamuun. Hän sanoi: “Hän on kuolemassa juuri nyt. Tule heti.”

⁴⁴³Menin sinne huoneeseen ja seisoin siellä rukoillen. Hän sanoi: “Billy, siellä lymyilee sateenkaari tuolla nurkassa.”

⁴⁴⁴Käännyin katsomaan. Minä sanoin: “Busty, se on liitto. Sinä et tule kuolemaan. Veren liitto pelastaa sinut.”

⁴⁴⁵Panin käteni, hänen päälleen ja sanoin: “Herra Jumala, tuo näky siellä todistaa, että Sinä olet täällä, ja Sinun liittosi on: Hänen haavojensa kautta me olemme parannetut.” Laskin käteni hänen päälleen, ja siellä hän tuli terveeksi. He lähettivät hänet kotiin.

⁴⁴⁶Noin neljä tai viisi vuotta, noin neljä vuotta, hän kalasteli ylös ja alas virtaa, ja kaikkea muuta. Siellä, missä tuo syöpä oli ollut vatsassa, se oli kovettunut. Siellä oli suuri kova kyhmy. Lääkärit veteraanien sairaalassa sanoivat, että heillä oli kobolttihoito, joka voisi venyttää sitä, antaisi enemmän tilaa ruoalle, jotta se menisi alas kerralla. Hänen oli vaikea syödä tarpeeksi ruokaa, koska hänen täytyi syödä hitaasti. Hän meni sairaalaan saadakseen sen tehdyksi. Minä en tiennyt, että hän oli siellä.

⁴⁴⁷Sitten heidän leikatessaan hän sai kouristuksen, ja hänellä oli halvaus. Hänen toinen puolensa halvaantui sillä tavalla. Ja hän saattoi ainoastaan äännellä puolinaisesti. Ja hän otti kynän, tuolla tavoin, ja hän yritti: “Uh, uh, uh.” Ja hän yritti sillä tavalla vavisten kirjoittaa. Hänen vasen puolensa oli halvaantunut. Hän kirjoitti: “Jeesus pelasti tuhatyhdeksänsataa ja jotain.” Eikä hän voinut tehdä sitä loppuun.

⁴⁴⁸Niinpä kun hänen vaimonsa sanoi: “Veli Branham, en tiedä, mitä hän tarkoitti sillä.”

⁴⁴⁹Minä sanoin: “Rouva Rodgers, se, mitä hän tarkoittaa, on että tuhatyhdeksänsataa ja jotakin, oli silloin, kun hän pelastui, ja hänet kastettiin siellä Jeesuksen Nimessä. Nyt se palkitaan hänelle. Hän ei pelkää kuolla.”

⁴⁵⁰Minä sanoin: “Herra Jumala, säästä hänen elämänsä! Minä rukoilen Jeesuksen Nimessä, että Sinä säästäisit hänen elämänsä.” Laskin käteni hänen päälleen. Tuo halvaus jätti hänet, kouristukset loppuivat, ja hän nousi ylös vuoteelta ja nyt hän on ylhäällä todistaen.

⁴⁵¹Lisätkää uskoonne voima, lisätkää voimaanne tieto, tietoonne itsensä hillitseminen, itsensä hillitsemiseen kärsivällisyys, kärsivällisyyteenne jumalisuus, jumalisuuteenne veljellinen rakkaus, veljelliseen rakkauteenne Pyhä Henki, ja Kristus on tuleva. Koska aivan Hänen alapuolellaan… Pyhä Henki on Jeesuksen Kristuksen Henki Seurakunnassa julkituomassa näitä ominaisuuksia. Oi!

Tässä se on, kello on jo neljännestä vaille kaksitoista.

Minä rakastan Häntä, minä rakastan Häntä,
Koska Hän ensin rakasti mua…

Täällä kauan ennen kuin te olitte mitään.

Ja osti (mitä Hän teki?) pelastukseni puul’ Golgatan.
Minä rakastan Häntä, minä rakastan Häntä,
Koska Hän ensin rakasti mua (sen se saa aikaan)
Ja osti pelastukseni puul’ Golgatan.

⁴⁵²Minä lupaan tänä aamuna Hänelle koko sydämestäni, että Hänen avullaan ja Hänen armostaan rukoilen, että tulisin etsimään päivittäin lakkaamatta siihen asti kunnes, tunnen jokaisen näistä vaadituista asioista virtaavan tässä pienessä vanhassa vartalossani. Kunnes voin olla Elävän Kristuksen julkituleminen. Sillä Hän tuli synniksi, jollainen minä olen, jotta minä voisin tulla sellaiseksi Jumalan vanhurskaudeksi, kuin mitä Hän on. Hän otti minun paikkani, Herra. Salli minun nyt ottaa Hänen paikkansa, koska sitä tarkoitusta varten Hän kuoli. Kuinka monet haluavat Jumalan armosta luvata tuon saman asian? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Päämme ollessa nyt kumarrettuina, ja kätemme ollessa ylhäällä. “Minä…”

⁴⁵³Minä sitoudun siihen, Herra, tämä seurakunta sitoutuu siihen: “Kristuksen täyteen miehuuteen.”

Koska Hän ensin rakasti mua
Ja osti pelastukseni puul’ Golgatan.