62-1013 TOISEN VAIKUTUS
(The Influence Of Another)
Jeffersonville, Indiana, USA, 13.10.1962

¹       Kiitos veli Neville. Herra siunatkoon sinua.

 Hyvää iltaa, ystävät, on kovasti mukavaa olla jälleen tänä iltana täällä tabernaakkelissa puhumassa jälleen meidän Herrastamme ja Pelastajastamme, jota me kaikki varmasti rakastamme. Tai muuten me emme istuisi tänä iltana tällä tavalla ahtautuneina täällä kuumassa rakennuksessa, jos me emme rakastaisi Häntä, koska täällä olomme tarkoitus on ilmaista Hänelle, että me rakastamme Häntä. Ja me olemme suuren odotuksen vallassa ajatellessamme Hänen tulemuksensa ajan lähestymistä ja nähdessämme Hänen tulonsa merkkien ilmestyvän. Me kaipaamme tuota suurta hetkeä. kun me tulemme näkemään Hänet.

²        Sen jälkeen kun olin täällä sunnuntaista viikko sitten, lisää ystäviämme on mennyt kohtaamaan Häntä. Yksi heistä oli rouva Levi Ford. Hän oli kahdeksankymmentä vuotias, tuo kallis nainen. Hänen miehensä nukkui pois jokin aikaa sitten. Hän oli Espanjan ja Amerikan välisen sodan veteraani. Ja elämäkerrassani minä mainitsin hänen poikansa nimen. Hän oli se, jonka tarkoituksena oli säästää minulle vanha partiopukunsa, tiedättehän, sen jälkeen kun hän olisi käyttänyt sen loppuun. Ja kun menin noutamaan sitä, siitä oli vain yksi lahje jäljellä.

³       Tuo Lloyd poika on ehkä täällä tänä iltana. Minä puhuin hänen äitinsä hautajaisissa. Hän pyysi minua ja sanoi: ”Billy, toivoisin sinun puhuvan jotakin, joka todistaisi, että äitini on jälleen nouseva ylös.” Ja Herra antoi minulle saarnan siitä positiivisesti… Kuinka Raamattu, koko luonto, kaikki, minkä Jumala on luonut, puhuu siitä, että hän on nouseva ylös jälleen. Kuka silloin kykenisi puhumaan sitä vastaan? Jumala sanoo niin, todistaa sen luonnossa, Hän todistaa sen Sanallansa, Hän todistaa elämällään ja kaikella muulla, että hän on nouseva ylös. Ei ole mitään mahdollisuutta, ei mitään…Tai­vaat ja maa saattavat pettää, mutta se ei tule pettämään. Hänen täytyy jälleen tulla esiin.

⁴       Sitten toissapäivänä herra Baxterin vaimo (monet teistä muistatte herra Baxterin, hän on puhunut tältä puhujanlavalta ja hän oli aikoinaan minun managerini), hänen vaimonsa kuoli äkillisesti sydänkohtaukseen. Ja hän on hyvin revitty ja murheellinen, ja toivon teidän muistavan veli Baxteria rukouksissanne, sillä hän on yksi veljistämme. Hän asuu Vancouverissa, Brittiläisessä Columbiassa. Hän ei ole ollut nyt kanssani moneen vuoteen, ja minä kuulin, että hänen vaimollansa oli ollut jonkinlainen hermoromahdus, ja sitten yhtäkkiä tuli sydänkohtaus, ja hän oli poissa. Me emme yksinkertaisesti voi sanoa, milloin kutsu tulee. Ja sitten, kun Hän kutsuu, meidän täytyy olla valmiit. Siksi me olemme täällä tänä iltana.

⁵        Olin siellä toimistossani ja puhuin herra Moorelle. Hän oli suostutellut minut, ja minulla oli… Minä yritin päästä eroon tuosta Kiitospäivästä. Minä halusin pitää kokouksen täällä Kiitospäivänä ja sitten jatkaa täältä Shreveportiin, mutta tuskin olisikaan pystynyt siihen. Ja lopulta hän sanoi: ”Jos sinulla nyt on kolme kokousta ja tulet myöhemmin puhumaan noista Seitsemästä Sinetistä, niin silloin sinä kyllä voisit antaa meille tuon yhden päivän.” Ja lopulta tarkoitus oli antaa hänelle perjantai, lauantai ja sunnuntai. Ja nyt minä sitten lupasin hänelle torstain, perjantain, lauantain ja sunnuntain. Helluntailiike täyttää viisikymmentä vuotta Louisianassa Kiitospäivänä. Pyhä Henki lankesi viisikymmentä vuotta sitten Louisianassa.

⁶       Nyt huomenaamulla me haluamme painottaa että, jokainen, jolla ei ole pyhäkoulua johon osallistua… Näen kalliin veljemme Don Ruddellin täällä, ja tiedän, että hänellä on pyhäkoulu aamulla. Ja ehkä täällä lähistöllä on toisiakin sananpalvelijoita, joilla on pyhäkoulut, ja me haluamme, että te menette omaan kouluunne, jos teillä on sellainen. Mutta jos teillä ei ole pyhäkoulua ja haluatte olla kanssamme, niin huomenaamulla minä haluan ottaa liitutaulun ja opettaa aiheesta Täydellisen miehen täysi muotokuva [Täysi miehuus Kristuksessa]. Haluan piirtää sen liitutaululle ja näyttää, mitkä Jumalan vaatimuk­set ovat, ja kuinka me tulemme täydellisen miehen täydelliseksi muotokuvaksi Jumalan edessä.

⁷       Ja huomenillalla, jos Herra tahtoo, haluan puhua aiheesta Oppaani. Ja me haluamme aloittaa nämä kokoukset ajoissa, niin että jotkut kaupungin ulkopuolelta olevista… Minä en ole vielä puhunut pastorin kanssa, mutta toivon, että te aloittaisitte pyhäkoulun todella aikaisin aamulla. Ja kokouksen huomenillalla, jos mahdollista, kello 6:30. Se antaisi ihmisille tilaisuuden olla mukana, ja me voisimme lopettaa ehkä kello 8:30. Sitten jotkut heistä…

⁸        Tapasin tänään erään rouvan, joka ajaa… Hän sanoi, että jos me lopetamme kello 8:00 tai 8:30, niin hän pääsisi kotiin kello 2:30 tai 3:00, niin että hänen miehensä pääsisi töihin… Niinpä me emme kuitenkaan tekisi mitään muuta kuin vain maleksisimme ympärinsä, joten tulkaamme kokoukseen ajoissa. Tiedättehän, meillä ei tarvitse olla mitään määrättyä muotoa tässä asiassa. Jumala on ilman muotoa, tiedättehän, Raamattu sanoo niin. Niinpä me toivomme, että te kaikki olette täällä, jotka vain voitte olla.

⁹        Jos teillä on omat kokouksenne, niin muistakaa, tämä on ei- kirkkokunnallinen tabernaakkeli, jonne ihmiset tulevat. Ja suurin osa joukostamme koostuu kaupungin ulkopuolelta olevista ihmisistä.

¹⁰   Nyt jos täällä sattuu olemaan joku vieras, niin haluan näyttää teille jotakin. Olen juuri tullut puhujanlavalle tuskin näen kymmentäkään ihmistä, jotka tuntisin. Kuinka monet täällä ovat Jeffersonvillen ulkopuolelta, kohottaisitteko kätenne? Näettekö, yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia. Katsokaa. He ovat vain ystäviä. Kuinka monet tulevat sadan mailin päästä, kohottaisitteko kätenne? Viisikymmentä prosenttia heistä tulee yli sadan mailin päästä. Kuinka monella on matkaa enemmän kuin kaksisataa mailia, kohottaisitteko kätenne? Kolmensadan mailin päästä, kohottaisitteko kätenne? Katsokaa sitä! Neljänsadan mailin päästä, kohottaisitteko kätenne? Katsokaa tätä! Viidensadan mailin päästä, kohottaisitteko kätenne? Katsokaa heitä, yli kolmasosa seurakunnasta tulee yli viidensadan mailin päästä! Näettekö, he ovat vain ystäviä, jotka kokoontuvat saatuaan tietää, että me tulisimme olemaan täällä. Niinpä me olemme kiitollisia teistä ja olemme täällä auttaaksemme teitä. Me olemme täällä tehdäksemme kaiken, minkä voimme teidän puolestanne.

¹¹    Luin juuri erään kirjeen, jonka poikani juuri antoi minulle. Se on eräältä rouvalta, joka sanoi, että tällä kerralla tulisi olemaan kolmaskymmenesviides matka, jonka hän on tehnyt tänne siinä toivossa, että hänen puolestansa rukoiltaisiin. Kolmekymmentäviisi kertaa hän on ajanut satoja maileja, kolmekymmentäviisi matkaa.

¹²    Ja sitten muistakaa, siellä on noin kuusisataa odotuslistalla, jotka tulevat ympäri maailman ja yrittävät saada yksityistapaamisen. Näettekö, se tekee sen kovin monimutkaiseksi. Jos me vain ajattelisimme sitä paikallisesti, niin siinä ei olisi liikaa, ja me voisimme selviytyä siitä. Näettekö, sitä on ympäri maailman. Ja niinpä me olemme….

¹³    Ihmettelenpä, onko tuo rouva, joka kirjoitti tuon kirjeen kolmestakymmenestäviidestä matkasta, rakennuksessa nyt, joka kirjoitti olevansa täällä huomenna? Kolmekymmentäviisi kertaa hän on ollut täällä ilman, että hänen puolestaan olisi rukoiltu. Arvelen, ettei hän ole rakennuksessa, ehkäpä hän ei edes tullut. Mutta luin juuri hänen kirjeensä tuolla takahuoneessa.

Minä olen aina yrittänyt, kun tulen tänne, puhua jostakin, en vain puhuakseni tai sanoakseni jotakin, mikä miellyttää ihmisiä… Minä olen yrittänyt puhua jostakin, joka miellyttäisi Jumalaa, ja olisi ihmisille avuksi, niin että me voisimme kaikki huolimatta siitä, mihin seurakuntaan te kuulutte, tulla autetuiksi läheisempään vaellukseen Jumalan kanssa. Ja siitä syystä me olemme täällä, ollaksemme läheisemässä vaelluksessa Jumalan kanssa.

¹⁴    Ja kun me näemme hetken olevan niin myöhäisen kuin se on, ja Herran tulo lähestyvän…

Minä sanoin vaimolleni tänään: ”Jos minä en saa virkistymistä jostakin, niin minä tulen kuolemaan. Minä en voi yksinkertaisesti kestää sitä, jokin polttaa sisälläni.”

¹⁵    Oi! Me olemme juuri päättäneet kokoussarjan, joihin osallistui tuhansia ihmisiä. Ja ei ole väliä sillä, vaikka teillä olisi kaksi tai kolme miljoonaa ihmistä, jos siellä ei tapahdu mitään virkistymistä, niin se on vain, niin kuin meillä oli tapana Kentuckyssa kutsua, pitkitetty kokous. Mutta me haluamme herätystä, jossa Herran Henki liikkuu ihmisten yllä ja ihmisiä pelastuu ja suuria asioita tehdään. Saadaan aikaan jotakin Jumalan Valtakuntaa varten.

¹⁶    Ja nyt, tavallisesti me rukouskokouksissa… Te voitte nähdä, miksi me emme voi järjestää rukousjonoa täällä. Katsokaahan, on niin ahdasta, että te ette voisi tehdä sitä. Mutta tavallisesti ihmiset, jotka tulevat rukousjonoon, tulevat näkemään, että Herra on todellinen. Ja me näemme, että Herra Jeesus ei ole muuttunut hiluistakaan siitä, millainen Hän oli. Hän on sama tänään ja tulee aina olemaan. Ja Raamattu sanoo Hebrelaiskirjeessä l3:8, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.

Ja noissa seurakunnissa, jotka kokoontuivat kuulemaan Häntä noina päivinä, heillä ei ehkä ollut tilaisuutta päästä rukousjonoon, mutta heillä oli uskoa uskoakseen. Ja meidän Herramme saattoi kääntyä, kun heidän uskonsa kosketti Häntä, ja sanoa, mikä heissä oli vikana ja mitä he olivat tehneet. Ja Hän käski heitä menemään ja olemaan terveitä tai tekemään jotakin, oikaisemaan jotakin. Te tiedätte tuon naisen kaivolla ja naisen, jolla oli verenvuototauti, ja oi oli niin monia, sokea Bartimeus, joiden usko kosketti Häntä. Ja tänä iltana Hän yhä on meidän tunnustuksemme Ylimmäinen Pappi, ja Hän on aivan yhtä suuri kuin Hän koskaan on ollut.

¹⁷   Nyt meidän tulee antaa itsemme olla Hänen palvelijoitaan. Hän on Viinipuu, Elämän alkulähde. Me olemme oksia, jotka vastaanottavat tuon Elämän. Ja oksat kantavat hedelmää eikä viinipuu. Ja nyt Kristus työskentelee Seurakuntansa kautta. Ja sitten, jos me vain voimme antautua sellaisella tavalla, että Pyhä Henki voi ottaa meidät täydellisesti hallintaansa, kun me uskomme Kristukseen, niin Hän tulee tekemään samoja asioita, koska Hän on Kristus. Ja jos te olette vieras täällä kanssamme…

¹⁸   Nyt, tavallisesti ihmiset täällä tabernaakkelissa… Meidän pastorimme täällä rukoilee sairaiden puolesta käytännöllisesti katsoen joka ilta. Meidän rakastettu pastorimme, veli Neville, tulee rukoilemaan teidän puolestanne. Hän on mies, jota Jumala kuulee ja vastaa hänen rukoukseensa, veli Orman Neville. Ja veli Don Ruddell ja toiset veljet, jotka rukoilevat sairaiden puolesta… Ja veli Jackson, jonka arvelen olevan täällä jossakin, täältä toisesta sisarseurakunnastamme Howard Parkista.

¹⁹    Ja nyt tällä kerralla, kun on niin ahdasta… Jos te vain tulette uskomaan Jumalaan, mikä tahansa tarve teillä onkin… Ja jos olet vieras, enkä minä tunne sinua, niin pyydä vain Jumalalta ja tulet näkemään, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Hän tuntee teidät. Hän tietää, mikä teillä on vikana. Ainoa asia, mikä teidän täytyy tehdä, on uskoa Häneen. Ja sitten Hän tulee käyttämään teitä yhtenä instrumenttina ja minua toisena. Jeesus sanoi Johannes 14:12: ”Hän, joka uskoo Minuun, on myös tekevä niitä tekoja, joita Minä teen.” No niin, se merkitsee täydellistä antautumista.

²⁰    Huomenna me tulemme opettamaan, kuinka antautua täysin, niin että Jumala, Pyhä Henki, voi työskennellä teidän kauttanne. Katsokaahan, Jumala oli Tulipatsaassa. Sitten Hän asui Pojassansa, Kristuksessa Jeesuksessa. Nyt Hän on Seurakunnassansa. Kerran Häntä kutsuttiin Isäksi, sitten Pojaksi, nyt Pyhäksi Hengeksi. Siinä Jumala heijastaa itseänsä maailmalle. Ainoa tapa miten päästä Seurakuntaan, oli ensin kuolla Seurakunnan puolesta pyhittääkseen Sen, niin että Hän voisi heijastaa itseänsä Seurakuntansa kautta. Sitten Johannes 15 Hän sanoi: ”Minä olen Viinipuu; te olette oksat”, ja oksa ainoastaan kantaa hedelmän. Herra siunatkoon teitä.

²¹    Ja nyt, ennen tämäniltaista oppituntia… Ja minä en halua pitää teitä pitkään, koska näen ihmisten seisovan ja vaihtavan istumapaikkoja keskenään ja niin edespäin.

Me olemme kovasti yrittäneet saada lupaa lisätilojen rakentamista varten saadaksemme lisää istumapaikkoja kolmelle-, neljällesadalle ihmiselle, mutta kaupunki ei vielä ole myöntänyt lupaa siihen, koska meillä ei ole tarvittavia parkkipaikkoja. Me saimme luvan Indianapolista, mutta sitten kaupunki… Meillä täytyy olla parkkipaikkoja. Ja kun me järjestämme tänne tilaa neljälle ihmiselle, meillä täytyy olla tarpeeksi tilaa yhtä lisäautoa varten. Ja tämä parkkialue itse asiassa kuuluu kaupungille. Meidän kirkkomme täällä on vain noin 30 sentin päässä kaupungin rajasta. Ja tuo valtatie, miksi se on rakennettu tänne… Tietenkään jotkut teistä nuoremmista täällä ette ymmärrä tätä, mutta tällä paikalla oli ennen vesilammikko. Muistan, kuinka me olin poika, me tulimme tänne, ja meidän täytyi kiertää tuolta niityn kautta päästäksemme tämän lammikon ympäri. Ja he rakensivat tien lammikon ympäri.

²²    Minä ostin tämän maapalan tässä. Olin rukoilemassa juuri tällä paikalla, ja Herra käski minua ostamaan sen noin kolmekymmentäkaksi vuotta sitten.  Juuri tässä oli suuri suoalue, jossa kaislat ulottuivat minun pääni ylitse. Ja minä ostin maapalan, tämän kulman tässä, sadalla kuudellakymmenellä dollarilla ja rakensin kirkon.

²³    Herra siunatkoon teitä nyt. Haluaisin puhua tänä iltana kuulijakunnalle aiheesta Toisen vaikutus.

Ja ennen kuin me puhumme tai luemme Sanaa kumartakaamme päämme ja puhukaamme Sanan tekijälle.

²⁴    Nyt, kun päämme ja sydämemme on kumarrettuina pyhässä kunnioituksessa, ihmettelenpä, onko täällä jollakin pyyntöjä, jotka polttavat heidän sydäntään. Kohottaisitteko kätenne Jumalan edessä ja sanoisitte rukouksessanne: ”Herra Jeesus, minulla on tarve. Puhu minulle tänä iltana. Paranna minut. Täytä taloudelliset tarpeeni.” Tai mitä tahansa se onkin. Hän pitää huolen kaikista tarpeistamme. Jumala siunatkoon teitä. Hoin yhdeksänkymmentä prosenttia seurakunnasta.

²⁵    Taivaallinen Isämme, me olemme lähestymässä Sinua. Kun me nyt jätämme tämän pienen savimajan, jossa me asumme, tämän pienen aluksen, joka purjehtii elämän virralla, uskon kautta me nyt tulemme Marsin, Jupiterin, Veenuksen, kuun, tähtien ja linnunradan ohitse ja saavumme nyt Sinun Valtaistuimesi eteen, Isä. He näemme Hänet istumassa siellä lävistettyine käsineen ja jalkoineen. Voikoon tuo veri nyt olla välittäjä puolestamme, kun me laskemme lahjamme kultaiselle alttarille Hänen Valtaistuimensa ympärille.

²⁶    Ensin me kiitämme Sinua Jeesuksesta, joka teki uskomme kautta mahdollisiksi meille kaikki nämä asiat, joita me tulemme pyytämään. Sinä näit kohotetut kädet ja tiesit, mitä ihmisten sydämissä oli. Ja minä lasken oman uskoni uhriksi Herran Jumalan suurelle kultaiselle alttarille, jossa poltetaan suitsutusta päivittäin. Minä rukoilen, että Sinä kuulisit ja vastaisit heidän rukouksiinsa, Isä. Anna heille se, mitä heidän sydämensä halajaa.

²⁷    Ja nyt, ollessamme koolla, Herra, tänä iltana näitä kolmea kokousta varten me emme ole täällä tässä kuumassa rakennuksessa mitään muuta tarkoitusta varten kuin läheisempää vaellusta Sinun kanssasi. Kuten tuo profeetta sanoi: ”Ne, jotka odottavat Herraa, uudistavat voimansa. He saavat siivet kuin kotkalla, he juoksevat eivätkä väsy, he kävelevät eivätkä näänny.” Herra, opeta meitä, miten odottaa, sen jälkeen kun olemme pyytäneet, ja anna meille usko tietää, että Sinä olet kuullut, ja että omalla hyvällä ajallasi Sinä tulet lähettämään vastauksen alas kultaisia portaita myöden suoraan Taivaan käytäviltä meidän sieluihimme. Ja me tulemme saamaan sen, mitä olemme pyytäneet, koska me uskomme sen.

²⁸    Pyhitä korvamme tänä iltana kuulemaan ja sydämemme vastaanottamaan, ja voikaamme kokouksen päätyttyä sanoa samalla tavoin kuin nuo, jotka tulivat Emmauksesta: ”Eikö sydämemme palanutkin rinnassamme, kun Hän puhui meille tiellä.” Sillä me pyydämme sitä Hänen Nimessänsä. Aamen.

²⁹    Haluan tänä iltana lukea osan Kirjoituksesta, joka löytyy Jesajan kirjasta. Huomenna, olkaa varmoja, jos teillä on paperia ja kynät… Minä tulen piirtämään tänne taululle piirroksen ja opettamaan siitä. Ja haluan, että te kopioitte sen, jos vain mahdollista, ja tutkitte sitä jälkeenpäin kotonanne.

³⁰    Haluan lukea muutaman jakeen Jesajan kuudennesta luvusta saadaksemme sisällön tämäniltaiselle.

Kuningas Ussian kuolinvuotena minä näin Herran istuvan valtaistuimella, korkealla ja ylös nostettuna, ja hänen laahustimensa täytti temppelin.

Sen yläpuolella seisoivat serafit, joilla kullakin oli kuusi siipeä; kahdella hän peitti kasvonsa ja kahdella hän peitti jalkansa ja kahdella hän lensi.

Ja yksi huusi toiselle ja sanoi: Pyhä, pyhä, pyhä, on HERRA, joukkojen Jumala, koko maa on täynnä hänen kunniaansa.

Ja oven pylväät tärisivät hänen äänestänsä, joka huusi, ja huone täyttyi savulla.

Silloin sanoin minä: Voi minua, sillä minä olen tuhon oma, koska minä olen mies, jolla on saastaiset huulet, ja minä asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet, sillä minun silmäni ovat nähneet Kuninkaan, joukkojen HERRAN.

Silloin yksi serafeista lensi luokseni kädessään hehkuva hiili, jonka hän oli ottanut pihdeillä alttarilta.

Ja hän laski sen minun suuni päälle ja sanoi: Katso, tämä on koskettanut sinun huuliasi, ja sinun vääryytesi on otettu pois ja sinun syntisi on puhdistettu.

Myöskin minä kuulin Herran äänen sanovan: Kenet minä lähetän, ja kuka haluaa mennä puolestamme? Silloin minä sanoin: Tässä minä olen. Lähetä minut.

³¹    Tämä on melkoinen tehtävä, kun me ajattelemme, mitä se tulee merkitsemään, kun me tutkimme tätä Jesajan näkyä. Minä olen aina pitänyt Jesajasta. Hän oli yksi suurista profeetoista. Jesaja kirjoitti täydellisen Raamatun. Raamatussa on kuusikymmentäkuusi kirjaa, ja Jesaja kirjoitti kuusikymmentäkuusi lukua. Hän aloittaa luomisen alusta, ja keskellä kirjaa hän tuo Uuden Testamentin ja Johannes Kastajan, ja 56. ja 60. luvussa hän päättää sen suureen Tuhatvuotisvaltakuntaan. Hän aloittaa Genesiksestä ja menee läpi Uuden Testamentin Ilmestyskirjaan. Tämä Jesaja oli suurmies, joka lopulta kuoli marttyyrina.

³²    Jokainen hengellä täytetty mies Raamatussa tuli hallituksen tappamaksi tai vainoamaksi. Jokainen heistä, ketä te vain voitte ajatella. Mooses, nuo heprealaiset lapset, Daniel ja Jesaja. Jesaja sahattiin palasiksi. Ja sitten myöhemmin Johannes Kastaja, ja jokainen apostoleista, Jeesus itse, he kaikki kuolivat aikansa hallituksen asettamalla kuolemanrangaistuksella. Ja sen mukaan, miten asiat nyt ovat huipentumassa, tullaan uusia todistuksia lisäämään heidän todistuksiinsa yhtenä näistä päivistä. Ja jos milloinkaan on ollut aika, että meidän täytyy pysyä yhdessä, niin se on nyt.

³³    Uskon teidän kuulleen tuosta kokouksesta, joka on meneillään Roomassa, ja miten mahtavaa aikaa heillä on siellä. Ja he tulevat aloittamaan herätyksen. Se tulee olemaan maailmanlaajuinen herätys, varmasti.

³⁴   Takaisin tähän aiheeseemme: olla vaikutettu. Kuningas Ussia oli paimenpoika ja hän rakasti ulkoilmaelämää. Ja hän hallitsi Jesajan profetoimisen aikoina. Jesaja sai opin eräältä toiselta suurelta profeetalta. Ja minä uskon, että se oli Sakaria, jonka kautta Jesaja sai ymmärryksen, ja joka eli profeetta Jesajan tullessa näyttämölle. Ja Jesaja oli kutsuttu profeetaksi. Profeetat eivät ole ihmisten tekoa. Profeetat syntyvät profeetoiksi.

³⁵    No niin, on profetian lahja, joka tulee seurakuntaan, niin että ihmiset tuovat esiin profetioita. Monet Kristuksen Ruumiin jäsenistä voivat tehdä niin innoituksen alla.

Mutta profeetan Jumala asettaa Seurakuntaan ennalta määräämisen perusteella, lahjan olla profeetta, ei profetoija.

³⁶    Me näemme, että tämä nuori mies oli ottanut valtaistuimen. Jos haluatte kirjoittaa muistiin Kirjoituksen, se on Toinen Aikakirja 26. Te voitte lukea kuningas Ussiasta, joka otti vallan kuninkaana isänsä Amasian kuoleman jälkeen, jonka hänen oma kansansa tappoi. Ja hänet asetettiin valtaistuimelle ja voideltiin kuninkaaksi kuudentoista ikäisenä, vain poikasena, mutta hän oli kuninkaallista linjaa vaikkakin vain nuorukainen. Ja hän menestyi hyvin. Raamattu kertoo meille, että hänellä oli jumalinen isä ja jumalinen äiti, ja tuskinpa hän saattoikaan olla muunlainen sen vaikutuksesta kuin jumalinen poika, koska se oli jotakin, mikä oli ollut hänen edessänsä koko ajan.

³⁷    Tiedättekö mitä minä ajattelen? Jokaisella on oma mielipiteensä. Mutta minun mielestäni yksi suurimmista presidenteistä, joita meillä koskaan on ollut tässä kansakunnassa, oli Abraham Lincoln. Ei siksi että hän oli republikaani, vaan koska hän oli jumalinen mies. Hänet oli kasvatettu palvelemaan Jumalaa. Ja hän sanoi: ”Jos on mitään, mistä haluan kiittää, tai mikä on vaikuttanut elämääni, niin se oli jumalinen äiti, joka opetti minut rukoilemaan ja tuntemaan Jeesuksen Pelastajanani.”

³⁸    Oi! Teidän perheenne on se, mitä te olette. Te kasvatatte lapsenne määrätyssä elinympäristössä. Ja hänellä on yhdeksänkymmentä yhdeksän prosenttia parempi mahdollisuus kasvaa oikein aikuiseksi, kuin jos te kasvatatte hänet väärällä tavalla. ”Kasvattakaa lapsenne tiellä, jota hänen tulee kulkea, eikä hän vanhanakaan siltä eroa.” Olla kasvatettu oikein. Opettakaa lapsianne tekemään oikein, olemaan rehellisiä ja oikeamielisiä, kun he ovat koulussa.

³⁹   Kuinka monesti lapset harjoittavatkaan ”lunttaamista” koulussa päästäkseen koulun lävitse. Mutta tiedättekö, jos te olette itse saaneet sen aikaan, niin silloin te voitte arvostaa hyvää päästötodistustanne.

⁴⁰    Tiedättekö, jos teillä tulee olemaan koe seuraavana päivänä, niin sen sijaan, että te juoksentelisitte ympäri koko yön ja nousisitte ylös seuraavana aamuna ja ajattelisitte: ”Hyvä, minä istun sen-ja-sen vieressä. He ovat älykkäitä. Ja niinpä minä tulen kopioimaan sen heiltä.” Jos te vain, ennen kuin isä antaa kiitoksen aamiaispöydässä, sanoisitte: ”Isä, muista minua tänään, minulla on kemian koe”, tai mitä tahansa se onkin.

Sitten kun te, isä, rukoilette, sanokaa: ”Jumala, siunaa Johnia, Mariaa heidän kokeissaan tänään.” Ja minä voin sanoa teille, että se muuttaa tilanteen.

⁴¹   Muistakaa, me voimme saada mitä vain haluamme, jos me vain pyydämme sitä uskossa uskoen. Jeesus sanoi: ”Kaikki on mahdollista niille, jotka uskovat. Teillä ei ole, koska te ette pyydä, ja te ette pyydä, koska te ette usko.” Hän sanoi: ”Pyytäkää runsaasti, jotta teidän ilonne olisi täydellinen.” Minä pidän siitä.

⁴²    Meidän täytyy opettaa oikein. Sanokaa oikein; tehkää oikein, ajatelkaa oikein, ajatelkaa aina oikein. Minulla on pieni iskulause: ”Tee oikein: se on velvollisuutesi Jumalaa kohtaan. Ajattele oikein: se on velvollisuutesi itseäsi kohtaan. Ja sinun on mahdotonta epäonnistua.”

⁴³    Te ette voi mennä itään ja länteen samanaikaisesti. Ettekä te voi tehdä oikein ja väärin samanaikaisesti. Ei ole väliä sillä, kuinka paljon te ajattelette tekevänne niin, mutta te ette voi olla menossa itään, jos te olette menossa länteen.

⁴⁴    Niinpä tämä nuori kuningas oli saanut vaikutteet isältänsä, kun hän oli nuori mies, ja hän opetti Israelille Jumalan neuvot… Ja sitten yhtäkkiä hän kääntyi vanhoilla päivillään ja opetti Jumalaa vastaan. Ja hänen oma kansansa tappoi hänet. Ja näytti siltä kuin se olisi ollut suureksi opiksi Ussialle koskien tätä asiaa. Me näemme, että Ussia, otettuaan valtaistuimen, alkoi tehdä oikein, niin kuin hänen isänsäkin oli tehnyt ja toi takaisin Jumalan asiat, toi Israelin takaisin palvomaan Jumalaa. Hän vahvisti itsensä.

⁴⁵    Ja minä haluan aina olla kiitollinen siitä, ettei hän nuoruutensa päivinä harrastanut politiikkaa. Vaikka politiikka saattoikin olla häntä vastaan, hän pysyi kuitenkin Jumalan linjassa. Ja se kiihotti tätä pientä nuorta profeettaa, niin että hänestä tuli sankari. Hän oli esimerkkinä profeetta Jesajalle.

⁴⁶    Ja Jesaja meni ja eli kuninkaan palatsissa hänen kanssaan. Hän kutsui Jesajan sinne, koska hän piti Jesajasta. Jesaja myös oli nuori, ja he olivat kumppanuksia. Ja kuinka tuo kuningas, kun hän aikoi lähteä sinne ulos…

Joku poliitikko saattoi tulla ja sanoa: ”Meidän täytyy tehdä niin-ja-niin.”

Ja kuningas Ussia etsi ensin Herraa. ”Herra, onko Sinun tahtosi, että me teemme näin-ja-näin?”

Jumala antakoon meille senkaltaisen presidentin, eikä ainoastaan sellaista, vaan myös senkaltaisia saarnaajia. ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttansa, ja kaikki muut asiat tullaan antamaan teille.”

⁴⁷    Tällä on täytynyt olla suuri vaikutus Jesajaan, joka rakasti häntä, koska hän oli nähnyt, että hän oli suuri mies ja pysyi lujana Jumalan puolesta. Ja tiedättekö, siinä ajassa, missä me elämme, yleisö ei katso ainoastaan siihen, miten pastori elää ja mitä hän tekee, he myöskin katsovat seurakunnan jäseniä.

⁴⁸    Oi, miten pahasti asiat ovatkaan, kun me katsomme seurakuntaa. Joskus, jos pastori kuuluu johonkin määrättyyn organisaatioon tai ryhmään, niin tämä organisaatio lähettää hänet johonkin määrättyyn seurakuntaan, ja joskus tuon pastorin kädet ovat tuon organisaation sitomat. Tuo mies haluaa palvella Herraa, ja hänelle on opetettu, että ainoa tapa, miten hän voi tehdä sen, on palvella organisaatiotansa. Ja jos hän saarnaa sitä, mitä Sana sanoo, tulee seurakunta äänestämään hänet ulos, ja sitten hän pelkää, ettei hänellä olisi tilaisuutta saarnata Evankeliumia.

⁴⁹    Mutta se mitä me tarvitsemme saarnatuoleissa tänään, on senkaltaisia miehiä kuin Ussia oli. Ei ole väliä sillä, mitä politiikka tai seurakuntapolitiikka sanoi, hän pysyi Jumalan kanssa. Hän odotti, kunnes hänellä oli NÄIN SANOO HERRA, ja sitten hän teki sen.

Tuo pieni nuori mies, profeetta, suunnilleen hänen ikäisensä, oli siellä temppelissä hänen kanssaan, ja ilman epäilystä he polvistuivat yhdessä rukoilemaan ja kysymään Herran tahtoa, ja sitten he vertasivat sitä Raamatun lakien kanssa. Ja jos se kaikki oli oikein, Ussia antoi hyväksymisensä sille. Ja jos se ei ollut, niin hän tuomitsi sen politiikan. Jumala antakoon meille lisää senkaltaisia miehiä. Ja se oli kiihoittava eläymys Jesajalle, joka oli syntynyt profeetaksi.

⁵⁰    Ja Ussiasta tuli sankari Jesajalle. Hänen asenteensa vuoksi Jumalan puolesta hänestä tuli sankari vanhurskaan silmissä. Ja siellä ei ole varmaankaan ollut liian monia vanhurskaita. Näettehän. Mutta se, minkä me haluamme tehdä, on elää Jumalan puolesta. Joku tarkkaa teitä.

⁵¹    Eräässä määrätyssä naapuristossa heillä oli ollut… Eräällä suurella kirkkokunnalla oli rock’n’roll kutsut, ja he tanssivat kello yhteen asti yöllä. Ja he olivat kiusanneet eräästä, joka käy tabernaakkelissa, ja sanoneet, että ne, jotka käyvät täällä, ovat pyhiä kieriskelijöitä, koska meillä ei ole minkäänlaista kirkkokuntaa. Ja eikö se antanutkin minulle todella tilaisuutta. Te voitte melkeinpä kuvitella, mitä tapahtui. Mutta se mistä on kysymys… Nuo ihmiset siellä… Tuo nuori nainen, joka teki tuon huomautuksen, jospa hän vain tietäisi, mikä on Totuus.

⁵²    Olin vuorilla muutamia viikkoja sitten. Kun olin tulossa kotiin… Me menimme sinne perheen kanssa levätäksemme hetken, ja me tulemme menemään sinne uudestaan ensi viikolla, jos Herra tahtoo. Ja sitten ollessani siellä yhtenä iltana minä näin näyn. Ja se oli kaunis nainen, näin nuoren naisen juoksevan. Hän piti kättään tässä, ja hän oli kuolemassa sydänkohtaukseen, kaunis nainen. Ja hän tipahti maahan ja kuoli. Ja Herran Enkeli sanoi: ”Kun kuulet tästä, muista, he tulevat sanomaan, että hän teki itsemurhan, mutta hän kuoli sydänkohtaukseen. Kello on nyt melkein 4:00, joten sano kello 4:00:ltä”, ja Hän jätti minut.

⁵³    Minä en herättänyt perhettä siellä pienessä karjaleirissä (tai paikassa jonne karjapaimenet menevät, ja jonne me tulemme menemään karjankokoamisen aikaan), minä vain annoin heidän nukkua aamuun asti. Sitten seuraavana päivänä minä mainitsin siitä ja sanoin: ”Eräs nuori, hyvin miellyttävä nainen tulee kuolemaan sydänkohtaukseen.” Ja ollessamme tiellä kaksi päivää myöhemmin, radiossa sanottiin, että tämä neiti (en voi muistaa hänen nimeänsä) Monroe, rouva Monroe. Uskon, että se oli hänen näyttelijänimensä, hänen oikea nimensä oli joku muu. Ja hän oli kuollut, ja he sanoivat hänen tehneen itsemurhan.

⁵⁴    No niin, ei ole mitään merkitystä sillä, kuinka paljon tahansa minä sanon muuta, he kuitenkin tulevat sanomaan, että hän teki itsemurhan. Mutta tuo lapsi ei tehnyt sitä. Hän kuoli sydänkohtaukseen. Ja jos te tarkkaatte, niin hän yritti päästä puhelimeen, hänellä oli puhelin kädessään. Hänellä oli ollut sydänkohtaus. He sanoivat, että siellä oli ollut unitabletteja, mutta hän oli käyttänyt niitä kuukauden tai enemmänkin tuosta pullosta. Hän kuoli sydänkohtaukseen, ja hän kuoli tarkalleen neljä tai viisi sekuntia ennen kello neljää.

⁵⁵    Ja minä luin hänen elämäkertansa kuvalehdestä, miten hän oli avioton lapsi, ja miten hän oli tiskannut niin monet tiskit, ja hänen äitinsä oli mielisairaalassa, ja kuinka hän oli kaivannut (mutta hän oli kaikkein täydellisin nainen vartaloltaan maailmassa, arvelisin), mutta hän oli kaivannut jotakin, mitä ei voitu ostaa rahalla. Minä ajattelin: ”Oi, toivoisinpa, että olisin voinut päästä hänen luokseen! Minä tiedän, mitä hän tarvitsi! ” Siinä se on teille!

⁵⁶    Ehkä tuon kuuluisan seurakunnan jäsenet, hienoin, kuuluisin Hollywoodissa, jossa kaikki kävivät… Hän oli nähnyt nuo ihmiset. Hän saattoi nähdä, etteivät he eläneet millään tavalla erilaista elämää kuin hänkään. Siinä tarvitaan vaikutusta! Tarvitaan Kristuksen ylösnousemuksen voima ihmisten keskuudessa, niin että he näkevät, ettei Kristus ole joku kuvapatsas rakennuksessa, vaan että Hän on elävä olento Pyhän Hengen muodossa, joka elää miehissä ja naisissa ja tuo rauhaa, tyytyväisyyttä ja onnea. Oi, jospa me vain olisimme voineet päästä tuon nuoren naisen luo, ennekuin hän lähti maailmasta.

⁵⁷    No niin, toisen vaikutus. Me näemme, että Ussian elämä vaikutti tähän profeettaan, kun hän näki Ussian rakentavan muureja ja vahvistavan itseänsä ja ottavan pois filistealaisilta haltuunsa maan, joka kuului heille, ja niin edelleen, kunnes tieto siitä levisi aina Egyptiin asti. Eikä Raamatusta löydy yhtään kuningasta Salomonin lisäksi, joka olisi levittäytynyt sillä tavalla kuin Ussia. Miksi? Koska hän antoi esimerkin. Hän pysyi Jumalan kanssa huolimatta siitä, mitä hänen kansansa ajatteli, mitä kuka tahansa muu ajatteli, tai miten hänen poliitikkonsa yrittivät vaikuttaa häneen. Hän pysyi Jumalan kanssa, ja Jumala siunasi häntä. Ja se oli suureksi avuksi tälle nuorelle profeetalle.

⁵⁸    Kuinka Jumala siunaakaan miestä, joka haluaa olla uskollinen Jumalan Sanalle. Hän ei ehkä ole kovin suosittu, mutta hän on siunattu. Ja nyt ihmisten täytyy tehdä valintansa; haluatteko te toimia niin kuin muutkin vai haluatteko te olla Jumalan siunaamia. Te voitte nyt tehdä valintanne. Jos te tulette elämään niin kuin muutkin heistä, te tulette olemaan heidän siunaamiansa, mutta jos te käännätte kaikki halunne Jumalaan, te tulette olemaan Jumalan siunaamia. Niinpä teidän täytyy ”valita tänä päivänä, ketä te palvelette”, niin kuin profeetta sanoi. ”Muistakaa aina Luojaanne ensin.”

⁵⁹    Nyt kun tämä kuningas tuli sille paikalle, että hän oli suuri mies ja hänellä oli vaikutusvalta Jesajaan ja tietenkin valtakuntansa vanhurskaisiin, hän alkoi tuntea olonsa itsevarmaksi.

Ja siinä te teette virheenne. Siinä niin monet vanhurskaat miehet purevat häpeän ja tappion tomua, koska he alkavat tuntea olevansa itsevarmoja. Teistä alkaa tuntua siltä, että olette eläneet niin kauan Kristukselle, että ei ole väliä sillä, mitä Hän asettaa teidän eteenne. Teidän täytyy tehdä valintanne haluatteko te sitä vai ette. Teidän täytyy jatkaa Jumalan palvelua. Ei ole väliä sillä, millaisia te olitte kymmenen vuotta sitten, kysymys on siitä, millaisia te olette juuri nyt.

⁶⁰    Kuningas tuli sille paikalle, että hän alkoi tuntea itseänsä hieman paremmaksi, hänen sydämensä tuli ylpeäksi.

Ja niin meille tapahtuu. Suokaa anteeksi tämä ilmaus, mutta niin tapahtui seurakunnillemme kautta maan. Niissä on hienoja ihmisiä. Eräät maailman parhaista käyvät kirkossa. Minä uskon, että maailman parhaat käyvät kirkossa. Mutta kysymys on siitä, että tuo organisaation systeemi tulee korotetuksi. Niin on tapahtunut metodisteille, baptisteille, nasarealaisille, pyhyyden pyhiinvael­tajille, helluntailaisille; he ovat ylpistyneet, he ovat itsepäisiä, itsekeskeisiä, ylpeitä, niin ettei heille voi puhua yhtään mitään. Jumala ei voi löytää tietä päästäkseen heidän sydämiinsä. Sen takia he tulevat niin kaikkitietäviksi, ettei heille voi kukaan puhua mitään. Ja kun he rakentavat itsensä veljien järkeilyn ympärille, he rakentavat itsensä uskontunnustuksensa ympärille. Ja tehdessään niin he jättävät Jumalan taaksensa.

⁶¹    Niin tapahtuu lääkäreille. Kun he tulevat niin itsekeskeisiksi, etteivät halua minkäälaista apua Jumalalta, niin sellaisen minä en halua hoitavan itseäni. Kun te jätätte Jumalan minkä hyvänsä ulkopuolelle, niin silloin minä haluan teidän jättävän minutkin sen ulkopuolelle. Katsokaahan, teidän täytyy aina muistaa panna Jumala ensimmäiseksi!

Niin että Hän tulee korotetuksi.

⁶²    Niin monet tänään… Ottakaa perhe, joka alkaa käydä kirkossa. Ja Jumala parantaa tuon pienen perheen. Hän siunaa heitä ja antaa Pyhän Hengen heidän elämäänsä. Pienet lapset rukoilevat pöydän ympärillä, he rukoilevat ennen vuoteeseen menoa. Isä ja äiti liittävät kätensä yhteen ja rukoilevat. Ja niin kauan kuin he jatkavat sillä tavalla, he pysyvät perheenä. Alussa heillä ei ollut mitään, vain vanha autonromu, jolla he ajelivat ympäri tai ehkä he kävelivät.

Lopulta he saavat hyvän auton ja paremman asunnon. Ja ensimmäinen asia on, tiedättehän, että he tahtovat olla yhteydessä sellaisten ihmisten kanssa, joita maailma kutsuu paremmaksi luokaksi. He muuttavat toiseen asuinympäristöön ja tulevat siellä väärän vaikutuksen alaisiksi.

Teidän täytyy aina pysyä ja siellä, missä Jumalan Valtakunta on, ja missä Jumalan kirkkaus vuotaa alas. Pysykää siellä, missä te voitte olla hengellisesti ruokittuja päivin ja öin. Sitten ensimmäiseksi tulee kotiin erottautumiset ja maailmallisuus, kun he alkavat tuntea itsensä vähän paremmiksi.

⁶³  Ussia teki niin, hän tunsi itsensä paremmaksi ja ylpistyi. Ja me huomamme, mitä hän yritti tehdä. Mutta mitä todella tapahtui, oli se, että hän ylpistyi sydämessänsä. Ja 2 Aikakirja 26… Me näemme, että hän meni Herran temppeliin suitsutusastia kädessään polttamaan suitsutusta Herralle. Ja kun hän teki niin, seurasi häntä temppelipalvelija kahdeksankymmenen toisen palvelijan kanssa ja he sanoivat hänelle: ”Älä tee sitä, sinä olet väärässä. Sinä et ole temppelipalvelija vaan kuningas.”

⁶⁴    Ja hän vihastui kovasti, ja hänen kiukkunsa sai vallan hänestä, ja hän sytytti suitsukkeen. Ja Jumala löi häntä pitaalilla, hänen seisoessaan siellä vihaisena. Ja hän kuoli pitaalisena. Heidän täytyi viedä hänet ulos temppelistä.

⁶⁵    Me haluamme ottaa sen opiksemme nyt. Jos tämä mies, jota Jumala oli siunannut omassa asemassaan… Mutta hän ei ollut tyytyväinen siihen, vaan halusi ottaa jonkun toisen paikan. Mutta te ette voi olla mitään…

Niin kuin kongressiedustaja Upshaw sanoi (tehän muistatte hänet, hän oli ollut raajarikkoinen 68 vuotta ja hän parantui siellä kokouksessa, tiedättehän. Hän oli Yhdysvaltojen Kongressin jäsen.) Hän sanoi: ”Te ette voi olla mitään muuta kuin se, mikä te olette.” Ja se on totta. Teidän täytyy pysyä kutsumuksessanne, johon Jumala on teidät kutsunut.

⁶⁶    Nyt niin kauan kuin hän pysyi kuninkaana, hän oli siunaukseksi ihmisille kuninkaana. Mutta kun hän ajatteli olevansa pappi… Hän ajatteli, että koska Jumala oli siunannut häntä, niin hän voisi olla mitä tahansa hän vain haluaisi olla. Kuninkaana hän oli siunaukseksi ihmisille, mutta hän tuli heille kiroukseksi, kun hän yritti ottaa papin paikkaa.

Ja meillä on paljon sellaista. Jokainen haluaa kuljettaa palloa.

⁶⁷    Kun te pelaatte pallopeliä (niin kuin nyt on jalkapallosesonki), niin se mitä meidän tulee tehdä, ei ole yrittää ottaa palloa pois mieheltä, jolla se on, vaan meidän tulee yrittää suojella tuota miestä. Suojella häntä niin että hän voisi päästä lävitse. Mehän yritämme aikaan saada maalia, näettehän.

⁶⁸    Mutta voitteko te kuvitella pelaajia niin harjoittamattomina, että kun heidän oma miehensä juoksee pallon kanssa ja yrittää saada aikaan maalin, niin sen sijaan, että he yrittäisivät pitää vihollisen, vastapuolen joukkueen, poissa hänen tieltään, he kaikki yrittäisivät ottaa pallon pois häneltä? Silloinhan teidän on pakko hävitä.

⁶⁹    Ja tänään, juuri niin meidän kohdalla tapahtuu. Kun me näemme Jumalan tulevan näyttämölle ja alkavan siunata jotakin määrättyä asiaa, niin pitäkäämme kaikki viholliset poissa siitä. Käyttäkäämme arvovaltaamme ”taklaajina”, eikä juoksijoina, vaan taklatkaamme suojellaksemme juoksijaa ja antakaamme hänen kuljettaa pallo lävitse, kun me pidämme vastapuolen loitolla, ja silloin kaikki, mitä hänen täytyy tehdä, on vain jatkaa juoksemista. Meidän tulisi olla ”taklaajia”.

⁷⁰    Minä puhun maailmanlaajuisesti, tiedättehän, sillä Täyden Evankeliumin Liikemiehet ympäri maailman organisoivat alaosastoja. Ja äskettäin, uskon että se oli Kingstonissa Jamaikalla, kun heillä oli Castro ja he kaikki olivat siellä tässä kokouksessa (tai meidän olisi tullut olla siellä hänen paikassaan, sillä tavallahan se oli), ja siellä olivat kuuluisuudet kaikkialta noilta saarilta, ja nuo liikemiehet yrittivät saarnata Evankeliumia. Hän meni pois paikaltansa. Meillä saarnaajilla on tarpeeksi kovaa muutenkin yrittäessämme pitää sen oikealla tasolla. Ja he käyttävät pienimmänkin vaikutusvaltansa mitä vain saattoivat löytää ja kaiken tekniikkansa tällä tavalla ja tuolla tavalla ja saavat sen niin sekaisin, että te ette tiedä mitä tehdä.

⁷¹    Monta kertaa voi pienellä seurakunnalla olla meneillään herätys, ja joku haluaa mennä sinne johtamaan rukouskokousta. Ja sitten hänellä on erilainen idea siitä, mitä Raamattu todella sanoo, mutta hän uskoo sen tällä tavalla kaikesta huolimatta ja hän alkaa vaikuttaa ja vetää toisia pois siitä.

Se mitä tulee tehdä, on suojella tätä sanomaa sillä tavalla kuin se on meneillään. Pysykää suoraan sen kanssa ja lyökää kaikki muu loitolle siitä, jos meillä koskaan on tarkoitus ylittää maalilinja.

⁷²    Ja minä sanoin: ”Veljet, siinä on jokin väärin. Te miehet olette liikemiehiä. Ensinnäkin te ette tiedä, miten sitä tulee lähestyä. Te ette ymmärrä kuinka lähestyä palvelustehtävää, koska palvelustehtävä on Jumalan kutsuma lahja.”

”Jumala on asettanut seurakuntaan ensiksi apostolit, profeetat, opettajat, evankelistat ja pastorit.” Jumala asetti ne sinne Seurakunnan täydellistyttämiseksi.

Liikemiehen tulee antaa todistus. Naiset, kotiäiti, ei ole väliä sillä, vaikka olisitte palvelija jonkun taloudessa, antakaa todistus. Tehkää kaikki mitä voitte Jumalan Valtakunnalle, mutta älkää koskaan lisätkö siihen omia ideoitanne. Sanokaa ainoastaan se, mitä sanoma sanoo ja jatkakaa eteenpäin, ja silloin teillä ehkä on jotakin vaikutusta. No niin, älkää yrittäkö saarnata, ellei Jumala ole kutsunut teitä. Pysykää vain todistuksenne kanssa, koska jos ette tee niin, te tulette menemään väärään asemaan ja te tulette sekoittamaan kaiken. Siinä se on. Eikä se ensinkään miellytä Jumalaa. Tämä tässä todistaa sen.

⁷³    Kun tämä kuningas… Häntä nuhdeltiin, ja temppelin palvelijat kertoivat hänelle totuuden yrittäen sanoa hänelle, että hän oli väärässä, ja että Jumala oli kutsunut ainoastaan Aaronin jälkeläiset siihen tehtävään, ja ainoastaan he olivat vihityt sitä varten. Ja tuolla kuninkaalla, huolimatta siitä kuinka vanhurskas hän oli ja miten paljon Jumala oli häntä siunannut, ei ollut oikeutta polttaa suitsutusta. Hän oli ottamassa papin paikkaa eikä hänen olisi tullut tehdä sitä. Ja kun häntä nuhdeltiin, hän vihastui. Hänen kiukkunsa purkautui. Ja kun niin tapahtui, ilmestyi hänen kasvoihinsa pitali. Pitali iski häneen, ja hän tipautti suitsutusastian ja juoksi ulos rakennuksesta. Katsokaahan, hän yritti jäljitellä jotakin toista, eikä meidän tule tehdä niin.

⁷⁴    Vihassansa hän teki väärin, ja häntä iskettiin pitalilla. Se oli varmasti hyvä opetus tälle nuorelle profeetalle nähdä se, että ei ollut väliä sillä, kuinka suuri joku mies oli, hänen kuitenkin täytyi pysyä kutsumuksessansa.

⁷⁵    Minä käsitän, että tämä on menossa nauhalle, ja minä tiedän, että se tulee menemään ympäri maailman viidakkoihin ja hottentoteille ja kaikkialle muualle. Tämä tämäniltainen sanoma tullaan kääntämään eri kielille. Mutta minä sanon tämän koko sydämestäni, kuinka voisi…

Monet sanovat: ”Miksi sinä et liity johonkin määrättyyn organisaatioon? Miksi et tule ja liity helluntailaisiin? Miksi sinä et liity tähän ryhmään? Miksi sinä et antaisi noiden pikku asioiden olla rauhassa?” Kuinka minä voisin tehdä niin? Minun täytyy pysyä tämän Sanoman kanssa!

⁷⁶    Kun tuo Herran Enkeli ilmestyi alhaalla joella tuossa Valossa, jonka te näette tieteellisen tutkimuksen vahvistamaksi totuudeksi… Ja Hän käski minua pysymään tämän Sanan kanssa. Kuinka minä silloin voisin vaihtaa Sen uskontunnustukseen? Jos nuo miehet siellä ulkona tekevät niin, niin antaa heidän tehdä niin. Mutta meidät kutsuttiin saarnaamaan Sanaa! Älkää tehkö kompromissia, seisokaa Sanassa!

⁷⁷    Niinpä te nyt näette, että on vaarallista yrittää tehdä kompromissia tai jotakin muuta tai ylpistyä sisimmässään ja sanoa: ”Minä voin tehdä näin ja ansaita siten enemmän rahaa. Minä voin tehdä tämän, ja kaikki veljet tulevat olemaan samaa mieltä kanssani.” Minä voin tehdä kompromisseja tämän Sanan kanssa niin että yhdeksänkymmentä yhdeksän prosenttia saarnaajista kääntyy mukaani ja he sanovat: ”Se on hienoa, se on hyvä.” Ja minä tiedän sen nyt, sillä monet heistä soittavat… Mistä on kysymys? Leivistä ja kaloista, kun nähdään ihmisten parantuvan ja Jumalan voima erottamisen kautta tulevan julki. He pyytävät teitä sinne kokouksiinsa saadakseen ihmisiä tulemaan seurakuntiinsa ja muuta sellaista, mutta kun tulee kysymys yksimielisyydestä Sanan suhteen, niin silloin he tulevat menemään pois Siitä. Näettekö?

Te ette voi tehdä niin. Pysykää Sanan kanssa!

⁷⁸    No niin, tämä oli opetukseksi tälle nuorelle profeetalle, että ei ollut väliä sillä, millainen hän yrittäisi olla, hänen täytyisi pysyä kutsumuksessansa. Oi, hän oppi Jumalan asettaman järjestyksen.

Jumalan sääntö miehille: ”Pysykää paikallanne.” Jumalan sääntö naisille on, että he myöskin pysyvät paikallansa.  Te ette voi ottaa miehen paikkaa. He yrittävät tehdä niin, mutta älkää tehkö niin. Miehet, älkää ottako naisten paikkaa älkääkä pukeutuko kuin naiset. Ja naiset, älkää pukeutuko kuin miehet. Raamattu sanoo, että on väärin tehdä niin. Raamattu sanoo, että ”nainen, joka panee ylleen miehelle kuuluvan vaatekap­paleen, on saastaa Jumalan edessä, se on kauhistus.” Näettekö? Mutta nykyään te tuskin voitte erottaa toista toisesta. Mitä muuta te voisitte tehdä kuin huutaa sitä vastaan?

⁷⁹    Ja sitten kun he tekevät niin… Luitteko te tästä oikeusasiasta Indianassa? Mikä häpeä! Vähemmän kuin viisitoista vuotta sitten eräs perhe täällä Port Fultonissa (uskon, että jotkut tuosta perheestä istuvat täällä tänä iltana), se tapahtui täällä Port Fultonissa. He lähettivät erään pikkutytön koulusta kotiin sen vuoksi, että hän käytti shortseja koulussa. Ja tällä viikolla he yrittivät oikeudenpäätöksellä erottaa koulusta (ja he tekivätkin sen) erään pienen tytön, joka kieltäytyi käyttämästä shortseja koulussa. Mikä on vikana meidän kansakunnassamme? Minä ajattelin, että tämä oli vapaa maa. Minä ajattelin, että meillä oli uskonnonvapaus.

⁸⁰    Tämä isä nousi seisomaan ja sanoi: ”On meidän uskonnollista vakaumustamme vastaan, että meidän lapsemme käyttävät shortseja, että meidän pienet kuusitoista, seitsemäntoista vuotiaat tyttömme käyttävät shortseja. Se on vastoin meidän uskonnollista vakaumustamme.” Ja he erottivat tuon lapsen koulusta.

⁸¹    Minä ymmärrän, että jokainen, joka on eri mieltä eikä tule tähän kansainväliseen kirkkojen liittoon, jota he yrittävät muodostaa yhdistääkseen kaikki kirkot yhteen, tultaisiin lähettämään sitä tarkoitusta varten varatulle Alaskassa olevalle pienelle maa-alueelle. Te voitte aivan yhtä hyvin alkaa varustautumaan kylmää ilmanalaa varten, koska näyttää siltä, kuin se olisi tulossa. Niinpä, millainen häpeä se onkaan.

⁸²    Minun elämänaikaisen ystäväni, Jim Poolen, poika seisoo täällä tänä iltana. Toivoin, että hänen isänsä olisi tullut, mutta hänen poikansa teki niin. Meillä oli tänään puhelinkeskustelu, ja hän mainitsi jonkun uutistoimittajan tai jonkun radiossa sanoneen, että ”amerikkalaisten oli tapana kylpeä kerran viikossa ja rukoilla joka päivä, mutta nyt he kylpevät joka päivä ja rukoilevat kerran viikossa.” Minä uskon, että minä olisin mieluummin ilman kylpyä, mutta se osoittaa, kuinka langenneita me olemme. Mitä on tapahtunut tälle kansakunnalle?

⁸³   Noin viisi vuotta sitten olin Ohiossa ja minulla oli siellä kokous. Mikä tuon paikan nimi olikaan? [Joku sanoo: ”Chataqua.”] Chataqua. Ja minä olin kuuntelemassa uutislähetystä hotellissa, ja siinä sanottiin: ”Vapauden kukkanen kuoli tänään iltapäivällä täällä ohiolaisessa oikeussalissa.”  

Amishilaiset, he eivät usko siihen, että he lähettäisivät lapsiansa näihin kansakouluihin. Heillä on omat koulunsa. Ja tällä määrätyllä alueella, jossa nämä ihmiset asuivat, ei heillä ole ollut mitään yläasteen kouluja. Ohiossa ja Indianassa, ja uskon että koko maassa on laki, että lasten täytyy käydä koulua kunnes he ovat kuudentoista. Ja tällä miehellä oli pari lasta, poika ja tyttö, jotka eivät olleet täyttäneet kuuttatoista, ja he kieltäytyivät lähettämästä heitä kansakouluun, jossa he opettavat Darvinin teoriaa, että mies olisi kehittynyt yhdestä solusta, apinaksi, ja että siinä on kaikki mitä hän on, vain ylempimuotoinen apina ja … Ja niinpä he eivät olleet yhtä mieltä sen kanssa eivätkä halunneet lastensa kuulevan siitä.

Ja he vetivät heidät oikeuteen. Ja tämä pieni älyniekka tuomari sanoi tälle vanhalle äidille ja isälle, joka seisoi siellä haalareissansa; hän sanoi: ”Herra, täällä Ohion osavaltiossa on laki, että lasten täytyy käydä koulua, kunnes he ovat kuudentoista, ja kieltäydyttekö te lähettämästä lapsianne kouluun. Mikä on vastauksenne?”

⁸⁴   Hän sanoi: ”Teidän korkea-arvoisuutenne, minä kunnioitan tämän kauniin valtion lakeja, jossa olen syntynyt. Meidän esi-isämme tulivat tänne vuosia sitten uskonnonvapauden vuoksi, ja siksi me olemme täällä. Meidän uskontomme opettaa meille, että me emme usko miehen kehittyneen apinasta. He uskomme, että meidät luotiin Jumalan kuvaksi. Sen vuoksi on vastoin meidän uskonnollista vakaumustamme lähettää lapsia kouluun, jossa opetetaan sellaista, eikä meillä itsellämme ole siellä mitään yläasteen koulua, jonne voisimme lapsemme lähettää. Eikä se ole siksi, ettemme kunnioittaisi teitä. Me kunnioitamme sitä, mihin te uskotte, mutta meille, me emme usko sellaiseen, emmekä me halua sitä opetettavan lapsillemme.”

Tuo tuomari sanoi: ”Te joko lähetätte lapsenne kouluun tai sitten sinä ja vaimosi tulette kuluttamaan kaksi vuotta valtion rangaistuslaitoksessa.” Hän kysyi: ”Mikä on päätöksenne?”

Hän vastasi: ”Äiti ja minä menemme sinne kahdeksi vuodeksi.” Ja he kääntyivät ja lähtivät kävelemään ulos.

Tuon tuomarin on täytynyt tuntea olonsa hieman vaikeaksi, koska hän sanoi: ”Muistakaa, eikö teidän Raamattunne sano: ’Antakaa keisarille, mikä keisarin on.’?”

Ja tuo isä kääntyi ympäri ja sanoi: ”Ja Jumalalle, mikä Jumalan on.” Tuomari sanoi: ”Minä tuomitsen teidät kahdeksi vuodeksi.”

Sitten tuo uutistenlukija sanoi: ”Silloin kuoli vapauden kukkanen siellä oikeussalissa tänään iltapäivällä.”

⁸⁵    Loppujen lopuksi, vaikka dunkardilaiset, tai pikemminkin amishilaiset, ovatkin niin omituisia, he kuitenkin uskovat pyhään elämään. Eikä missään Yhdysvalloissa ole talletettu muistiin yhtään tapausta, että heidän keskuudessaan koskaan olisi ollut minkäänlaista nuorisorikollisuutta. Ei yhtään lasta heidän uskonnostaan ole koskaan tuomittu nuorisorikollisena. Antaa heidän olla omituisia tai sellaisia kuin he tahtovat olla. Heidät on kasvatettu oikein.

⁸⁶    Mutta kuulkaahan, vaikka tuo kukka kuolikin siellä silloin, niin kymmenessä minuutissa se jälleen heräsi eloon. Yleinen syyttäjä ja he kaikki muut työnsivät tuolinsa taaksepäin ja sanoivat: ”Silloin me eroamme tehtävästämme, sillä jos sinä rikot tuon perustuslaillisen oikeuden, he tulevat rikkomaan ne loputkin.”

⁸⁷    Huomasitteko tässä eräänä päivänä, mitä tuo viisas vanha metodistipiispa sanoi rukouksesta koulussa? Se ei ollut metodistikirkko, ja tuo piispa oli tarpeeksi viisas tietääkseen sen. Se oli eräs toinen ryhmä, joka halusi nähdä kuinka pitkälle he voisivat mennä pakottaakseen erään määrätyn rukouksen kouluun. Jos he hyväksyisivät sen, he hyväksyisivät toisenkin aivan yhtä nopeasti. He yrittävät jokaista mahdollisuutta mitä vain voivat. Älkää murehtiko, he tulevat saamaan sen.

⁸⁸    Oi! Me haluamme ristin. Me haluamme Kristuksen nyt kun vielä voimme! Älkää antako kenenkään vaikuttaa itseenne, joka voisi antaa teille paremman auton ajettavaksenne tai paremman asunnon elääksenne, älkääkä myykö esikoisoikeuttanne Kristukseen. Älkää tehkö sitä! Tarkatkaa, mitä olette tekemässä. Seuratkaa aina miestä, joka saa vaikutteet Jumalalta, ja on Jumalan vahvistama, josta te tiedätte, että Jumala on heidän kanssaan. Älkää seuratko väärää vaikutusta. Hyvä on.

Älkää yrittäkö ottaa toisen paikkaa.

⁸⁹    Tuo näky, jonka hän näki temppelissä Jumalasta, joka oli valtaistuimella, Jumalan ollessa korotettuna.

Te näette, kuinka tämä kuningas oli esimerkinä Jesajalle, kun Jesaja näki, että niin pian kuin tämä kuningas meni kutsumuksensa ulkopuolelle, Jumala löi häntä pitaalilla. Sitten Jesaja ajatteli: ”Mitä minun täytyy tehdä?” Ussia oli kuollut. Hän oli tukeutunut raskaasti hänen käsivarteensa. Hän ajatteli olevansa mennyttä. Mitä hänen tulisi tehdä? Itse elämä melkein jätti hänet. Niinpä mitä tämä nuori profeetta teki? Hän meni temppeliin rukoillakseen. Hän lankesi alas alttarille ja huusi apua.

⁹⁰    Joskus Jumala sallii jokaisen tuen tulla lyödyksi pois altamme. Joskus Hän antaa sairauden lyödä meitä. Hän antaa pettymysten ja sydänsurujen iskeä meitä. Joskus Hän tekee sen saadakseen teidät paikalle, jossa Evankeliumi voi vaikuttaa teihin. Olkaa tarpeeksi viisaita käsittääksenne sen. Älkää olko tyhmiä mennäksenne pois siitä.

⁹¹    Huomatkaa, Jesaja tiesi, että hänen täytyisi löytää jotakin erilaista. Niinpä mitä hän teki? Hän meni temppeliin, kohotti kätensä ja huusi Jumalan puoleen. Ja tehdessään niin hän meni näkyyn, jossa hän näki Jumalan, ei valtaistuimella täällä alhaalla, vaan nostettuna ylös, korkealle ylös. Hän oli nostettu ylös Taivaisiin, ja siellä oli Hänen laahustimensa. Ja hän näki serafien lentävän edestakaisin temppelissä.

Serafit, se merkitsee ”polttajat”; sitä tuo sana serafi merkitsee. Se on lähinnä alttaria. Itse asiassa serafit ovat niitä, jotka vastaanottavat uhrin ja puhdistavat palvojan ja sitten esittelevät hänet Jumalalle. Sen serafit tekevät. No niin, nämä serafit olivat enkeli-olentoja, ja ne ovat lähinnä Jumalaa, alttarin ääressä. Ja he vastaanottavat uhrin. Se tuo julki Jumalan oikeamielisyyden, sen että synti ei voi tulla Hänen läsnäoloonsa ennen kuin se on sovitettu. Näettehän?

⁹²    Te muistatte Seitsemässä Seurakuntajaksossa, kuinka ne vartioivat noita Evankeliumeja, yksi kullakin sivulla? Muistatteko, kuinka me veimme sen takaisin Eedenin puutarhaan, jossa nuo liekehtivät miekat olivat? Ne vartioivat alttaria.

⁹³    Ja Jesaja, kun hän lankesi Henkeen, hän näki ensimmäiseksi Jumalan istumassa korkealla Taivaissa kaikkien maallisten kuninkaiden yläpuolella. Hän sanoi: ”Minä näin Kuninkaan, Herran, istumassa korkealla, nostettuna ylös (silloin hän näki todellisen Kuninkaan), ja Hänen laahustimensa täytti temppelin.”

⁹⁴    Hän näki serafien lentävän rakennuksen lävitse. Heillä oli siivet kasvojensa peittona ja siivet jalkojensa peittona, ja kahdella siivellä he lensivät. Ja he huusivat: ’’Pyhä, pyhä, pyhä, Herra Jumala Kaikkivaltias! Pyhä, pyhä, pyhä, Herra Jumala Kaikkivaltias!” Minkälaista musiikkia, mikä rytmi!

Te sanotte: ”Heidän on täytynyt sanoa se hyvin hiljaisesti: ’Pyhä, pyhä, pyhä, Herra Jumala Kaikkivaltias.”’

⁹⁵    Jesaja sanoi: ”Kun he huusivat, vapisivat rakennuksen pylväät heidän äänestänsä.”

⁹⁶    He eivät vain sanoneet: ”Pyhä, pyhä, pyhä.”

Vaan millainen ääni se olikaan. Sanottiin: ”Ja pylväät siirtyivät ja vapisivat heidän äänestänsä.” Nuo enkeli-olennot, jotka ovat lähinnä Jumalaa, huusivat: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala Kaikkivaltias!” Millainen näky!

⁹⁷    Huomatkaa nyt, Jesaja, joka oli nojannut Ussian käsivarteen ja nähnyt hänen kuolevan Jumalan tuomion alla, hän näki nämä pyhät olennot, jotka ovat lähinnä Jumalaa, nämä serafit, jotka huusivat: ”Pyhä, pyhä, pyhä, Herra Jumala Kaikkivaltias!” Ja nuo pyhät enkelit peittivät kasvonsa. Jos pyhät enkelit peittivät kasvonsa pyhän Jumalan läsnäolossa, keitä sitten me olemme?

⁹⁸    Oi, te metodistit, ja baptistit ja presbyteerit ja helluntailaiset, keitä me olemme?

Kun pyhät enkelit piilottavat kasvonsa siipiensä alle seistessään Jumalan läsnäolossa, nuo enkeli-olennot, jotka itse asiassa ovat enkeleitä ylempänä… Enkelit eivät seiso siellä, ainoastaan serafit. He ovat ylempänä enkeleitä. Ja Jumala on niin pyhä, että he peittävät kasvonsa pyhän Jumalan läsnäolossa. Ja ainoa asia, mitä he osasivat sanoa, oli: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala Kaikkivaltias!” Heillä oli erikoinen peite, kun he seisoivat Jumalan läsnäolossa.

Minkälaisen peitteen me tarvitsemme? Niiden täytyi olla peitettyjä.

⁹⁹    No niin, haluan sanoa juuri tässä nyt: Jeesuksen Kristuksen Veri on kaikki-riittävä. Ymmärrättekö? Kristus ei kuollut noiden serafien puolesta. Ei, ei! Ne olivat luotuja olentoja, mutta Hän ei kuollut enkeleiden puolesta. Hän kuoli syntisten puolesta. Hän ei kuollut pyhien ihmisten puolesta, vaan epäpyhien. Ja niin kauan kuin te ajattelette olevanne pyhä, Hänestä ei ole ollut teille mitään hyötyä. Mutta kun te käsitätte, että te ette ole yhtään mitään, silloin Hän kuoli teidän puolestanne. Jumala on kokonansa pyhä. Hänessä ei ole mitään muuta kuin pyhyyttä. Hän on kokonansa puhtautta.

¹⁰⁰    Pankaamme nyt hetkeksi merkille nämä siivet. Me näemme, että kahdella hän peitti kasvonsa. Ajatelkaapa sitä. Jopa pyhät enkelit peittivät pyhät kasvonsa pyhän Jumalan läsnäolossa. Ja ainoa asia, jonka he osasivat sanoa, oli: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala Kaikkivaltias! Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala Kaikkivaltias!” Ja meille on kerrottu, että ne huusivat niin päivin ja öin. Se on ensimmäinen askel Jumalasta alaspäin tultaessa. Päivin ja öin, lakkaamatta. Ja te ajattelette, että me saamme aikaan paljon melua. Mitä te ajattelette noista miljoonista valtaistuimen ympärillä, joilla on ääni, joka vapisutti temppelin pylväitä, kun vain yksi niistä huusi: ”Pyhä, Pyhä, Pyhä!”? Te tiedätte hänen äänensä ravistelleen temppelin pylväitä, ja siellä on niitä miljoonia Jumalan valtaistuimen ympärillä, jotka huutavat: ”Pyhä, pyhä, pyhä Herra Jumala Kaikkivaltias! Pyhä, pyhä, pyhä, Herra Jumala Kaikkivaltias!”, siivet kasvojensa ja jalkojensa peittona, kunnioituksessa ja arvonannossa.

¹⁰¹    Nyt ei ole minkäänlaista kunnioitusta eikä arvonantoa mitään kohtaan, joka puhuu pyhyydestä. Puhukaapa pyhyydestä, ja teitä kutsutaan pyhäksi kieriskelijäksi. Ei ole minkäänlaista kunnioitusta eikä arvonantoa Jumalaa, Hänen ihmisiänsä tai Hänen Sanaansa kohtaan. No niin, mihin on tämä joukko päättyvä?

¹⁰²   [Veli Bryant sanoo: ”Alaskaan.”] Uskon, että olet oikeassa Ben. [Seurakunta nauraa.] Sinä osuit naulankantaan sillä kerralla, poikani. Kyllä, se on oikein. [”Kiitos.”]

Kyllä, juuri niin tulee tapahtumaan. Minne tulee tämä epäkunnioittava joukko päätymään? Minne on tämä epäkunnioittava joukko päätyvä, nämä, joilla ei ole minkäänlaista kunnioitusta Jumalaa kohtaan?

¹⁰³    Tiedättekö, oli tapana, että jos mies tai nainen sanoi olevansa kristitty, niin ihmiset kunnioittivat sitä, mutta tänään he vain tahtovat nähdä, kuinka paljon hauskaa heillä voi olla sen kustannuksella. Näettekö? Epäkunnioittava joukko!

Tiedättekö mikä on syynä siihen? He eivät ole tietoisia siitä, että se on Totuus. He eivät ole tietoisia Jumalasta. He eivät muista Raamatun sanovan, että ”Jumalan enkelit leiriytyvät niiden ympärille, jotka Häntä pelkäävät.” He eivät ainoastaan tule ja vieraile heidän luonaan, vaan he pystyttävät sinne telttansa. Aamen! ”Jumalan enkelit ovat leiriytyneet niiden ympärille, jotka pelkäävät Hänen Nimeänsä.” Ne pysyvät siellä päivin ja öin.

Eräällä vanhalla värillisellä veljellä oli tapana laulaa tuota laulua: ”Enkelit vartioivat minua.” ”Kaiken päivää ja kaiken yötä enkelit vartoivat minua. Se on totta. Kaiken päivää ja kaiken yötä enkelit vartioivat minua.”

¹⁰⁴   Jeesus sanoi noista vähäisistä: ”Katsokaakin ettette loukkaa yhtään heistä, sillä heidän enkelinsä näkevät aina Minun Isäni kasvot, joka on Taivaassa.” Näettekö? Ne ovat aina leiriytyneinä vartioimassa heitä.

¹⁰⁵   Ja he eivät edes usko sitä, nuo jumalattomat ihmiset. Me tulemme ottamaan esiin tuon jumalisuuden ja jumalattomuuden aamulla, jos Herra tahtoo. Huomatkaa nyt, että he eivät edes usko sitä. He ovat kadottaneet kaiken säädyllisyyden, kaiken kunnioituksen ja kaiken arvonannon, ja kuitenkin he käyvät kirkoissa.

¹⁰⁶    Ja vanha pirtutrokari, pontikankeittäjä, saattaa tulla alas katua pitkin, ja te menette puhumaan hänelle, niin vaikka hän onkin puolihumalassa, hän kuitenkin pysähtyy ja puhuu teille.

Jotkut noista sammalselkäisistä, niinkutsutuista uskovaisista, seurakunnan jäsenistä sen sijaan nauravat teitä vasten kasvoja, koska te ette kuulu heidän kirkkokuntaansa. Varmastikin he ovat epäkunnioittavia. Te ajattelette, että teidän on kuuluttava heidän pieneen seurapiiriinsä, tai te ette edes elä heidän puolellaan katua. Näettekö? Se on totuus. He ovat epäkunnioittavia.

¹⁰⁷    Nyt nämä enkelit, jotka ovat Jumalan läsnäolossa…

Uskon sen olleen Daavid, joka sanoi (tehän muistatte, kun saarnasin siitä täällä joitakin päiviä sitten), Daavid sanoi: ”Minä asetan Herran aina eteeni niin etten lankea. Sen lisäksi”, hän sanoi, ”sitten kun teen niin, minun lihani lepää toivossa.” Kyllä vaan! ”Koska Hän ei jätä minun sieluani helvettiin eikä salli Pyhänsä nähdä turmeltumista. Sillä Herra on aina minun edessäni.”

¹⁰⁸    Minne tahansa te menette, asettakaa Jumala eteenne. Jos joku vihastuu ja kiroaa teitä, asettakaa Jumala itsenne ja hänen välille. Jos joku kutsuu teitä pyhäksi kieriskelijäksi, asettakaa Jumala itsenne ja hänen välille. Jos vaimonne vihastuu teihin, asettakaa Jumala välillenne. Jos aviomiehenne vihastuu teihin, asettakaa Jumala välillenne. Jos lapset ärsyttävät teitä, asettakaa Jumala välille. Mitä tahansa te teettekin, asettakaa Jumala eteenne. Jos mamma tai pappa antaa teille pienen läimäyksen oikaistakseen teitä, asettakaa Jumala eteenne. Muistakaa, mitä Jumala on sanonut siitä! ”Kas­vattakaa lapsi sille tielle, jota sen tulee kulkea.” Näettekö? Muistakaa aina asettaa Jumala eteenne. Pitäkää Jumala edessänne, ja teillä tulee olemaan kunnioitus ja arvonanto Häntä kohtaan.

¹⁰⁹    Tarkatkaa nyt! Kahdella siivellä hän peitti kasvonsa ja kahdella… Se merkitsee kunnioitusta Jumalan edessä, kumartumista, kasvojen peittäminen.

Meillä ei ole siipiä peittääksemme kasvojamme, mutta me kumarramme päämme Hänen jalkoihinsa ja rukoilemme kunnioittavassa pelossa.

Ja kahdella siivellä hän peitti jalkansa. Jalkojen peittäminen edusti nöyryyttä ja arvonantoa.

¹¹⁰    Kuten Mooses, kunnioituksesta Jumalaa kohtaan, kun Hän oli sanonut hänelle, että hän seisoi pyhällä maalla, riisui pois kenkänsä.

Paavali kunnioitti Jumalaa, kun Herran enkeli tuli hänen eteensä tuossa Tulipatsaassa, hän lankesi maahan kasvoillensa. Se on kunnioittamista!

Kun Johannes Kastaja näki Jeesuksen olevan tulossa, hän sanoi: ”Minä en ole arvollinen edes koskettamaan Hänen jalkojansa.” Näettekö? Jalat, se osoittaa kunnioitusta. Näettehän?

¹¹¹    Oi! Olkaa tietoisia siitä yhdestä asiasta, josta tulee olla tietoinen: omasta mitättömyydestänne.

Älkää tehkö itsestänne jotakin suurta kuten Ussia teki, joka sanoi: ”Minä tulen tekemään sen joka tapauksessa. Ei ole teidän velvollisuutenne sanoa minulle, mitä minä teen.” Näettekö?

Hänen olisi tullut olla nöyrä ja sanoa: ”Kyllä, te olette Kristuksen palvelijoita, suokaa minulle anteeksi.” Häntä ei silloin olisi lyöty pitaalilla. Ei! ”Minä tiedän, että se on teidän tehtävänne, Jumala on kutsunut teidät siihen. Se on teidän virkanne. Tehkää te vain sitä, herrat. Olen hyvin pahoillani.” Jos hän olisi peräytynyt, hänestä kirjoitettaisiin tässä Kirjassa erilaisella tavalla.

Mutta kun häntä oikaistiin, hän tuli vihaiseksi.

¹¹²    Te voitte oikaista ihmisiä jostakin kertomalla heille heidän väärintekemisistänsä, ja he menevät pois seurakunnasta. Sanokaa naisille, ettei heidän tule pitää lyhyitä hiuksia, niin sanotaan: ”Hyvä on, minä menen jonnekin, missä voin pitää niitä.”

¹¹³    Kerran kun olimme kokouksissa, eikä vaimollani ollut aikaa pestä hiuksiansa, minä käskin häntä menemään ja pesettämään ne yhdessä näistä kauneussalongeista. Hän meni sinne, ja tuo rouva siellä ei tiennyt edes kuinka kiinnittää hänen hiuksensa ylös. Hän vain kiersi sen jotenkin hänen päälaellensa. Hän sanoi, ettei hän ollut koskaan pessyt kenenkään hiuksia, jolla olisi ollut pitkät hiukset. Hän ei tiennyt siitä mitään. Voi, minkälaisiksi he oikein ovatkaan tulleet.

¹¹⁴    He eivät tiedä, mitä Se kaikki on. Miksi? Se johtuu heikkoudesta puhujanpöntöissä, joiden alla he ovat istuneet, joista heille ei kerrota Totuutta. He tekevät kompromisseja Sen kanssa. Ja jos teidän tulisi puhua heille, he nousevat ylös, räjähtävät ja sanovat: ”Minä en mene enää koskaan kuuntelemaan tuota pyhää kieriskelijää.” Näettekö? Jatka vain eteenpäin, Ussia.

¹¹⁵    Pitali, minä haluan milloin tahansa mieluummin pitalin kuin tuonkaltaisen pitalin, joka on sielussa. Kun te teette niin, iskee teihin pitali, synti, joka on pahempaa kuin pitali. Se on sielun pitali.

¹¹⁶    Raamattu sanoo, että Ussia meni nukkumaan isiensä luokse, mikä merkitsee sitä, että hän oli pelastunut. Hän vain teki jotakin väärää. Mutta kun te teette sen ja ollette tietoisia asiasta, silloin teihin iskee sielun pitali. Ja silloin ei ole mitään tapaa ottaa pitaalisen sielua sisälle, te tiedätte sen. Niinpä sitten, tehkää itsenne vähäisiksi. Olkaa nöyriä Jumalan edessä. Älkää ylpistykö, älkääkä räjähtäkö, tutkikaa Kirjoituksia ja nähkää, josko se on oikein.

¹¹⁷    Minä puhuin erään kanssa äskettäin. He sanoivat: ”Veli Branham, me ymmärrämme, että sinä kuulut ”Jeesus yksin” liikkeeseen?”

Minä sanoin: ”Te olette ymmärtäneet väärin. Minä en kuulu ”Jeesus uyksin” liikkeeseen.”

He sanoivat: ”Mutta sinähän kastat Jeesuksen Nimessä.”

¹¹⁸    Minä sanoin: ”Se ei tee minusta ”Jeesus yksin” -oppista. ”Jeesus yksin” opissa he kastavat uudestisyntymiseksi. Minä en usko siihen.

Minä en usko, että niin pian kuin teidät on kastettu Jeesus Nimessä, teidän syntinne ovat anteeksiannetut. Uskon Pietarin sanoneen: ’Tehkää ensin parannus ensin, kääntykää ympäri, te olette ohittaneet maalin, menkää takaisin.’” Katukaa ensin ja sitten osoittakaa maailmalle katuneenne ottamalla kasteen.

Minä en usko, että uudestisyntyminen on Pyhän Hengen kaste. Se ei ole Pyhän Hengen kaste, se on uudestisyntyminen. Me olemme uudestisyntyneet Veren kautta. Elämä tulee Verestä. Teidät on kastettu Pyhällä Hengellä ruumiiseen, mutta te olette syntyneet Verestä. Ehdottomasti. Te olette syntyneet isänne verestä. Minä olen uudestisyntynyt Isäni Verellä, meidän Isämme, Kristuksen. Kyllä vaan!

¹¹⁹    Mutta katsokaahan, me emme usko sellaiseen asiaan. Se, että me kastamme Jeesuksen Kristuksen Nimessä, ei tee meistä ”Jeesus yksin” oppia, ei ensinkään. Ei.

¹²⁰  Kyllä. Mooses nöyryytti itsensä Hänen läsnäolossansa, kun hän kuuli Jumalan äänen sanovan: ”Riisu kengät jalastasi.” Mooses kumartui ja riisui kenkänsä.

¹²¹    Paavali, kun tuo Valo oli iskenyt hänet maahan… Hän sanoi: ”Saul, Saul, miksi vainoat Minua?”

Paavali kysyi: ”Herra, kuka Sinä olet?” Näettekö, hän oli maassa. ”Kuka se on?”

Sanottiin: ”Minä olen Jeesus (tuo Tulipatsas). Minä olen Jeesus. Vaikea sinun on potkia tutkainta vastaan.”

Hän sanoi: ”Herra, mitä minun täytyy tehdä?” Hän oli valmis.

¹²²    Johannes Kastaja näki Hänen tulevan. Jeesus sanoi: ”Koskaan ei ole naisesta syntynyt suurempaa miestä kuin Johannes.” Ja kun Johannes näki Hänet, tunsi hän itsensä niin pieneksi, että hän sanoi: ”Minä en ole arvollinen riisumaan Hänen kenkiänsä.” Aamen.

¹²³    Huomatkaa, että suuret miehet aina nöyryyttävät itsensä. Tie ylös on aina tie alas. Tehkää itsenne vähäisiksi, ja Jumala tulee nostamaan teidät ylös. ”Hänet, joka korottaa itsensä, alennetaan, mutta hänet, joka nöyryyttää itsensä, korotetaan.” Oi, minä pidän siitä.

¹²⁴    Tehkää itsenne pieniksi, olkaa aina pieni. Älkää olko joku iso pamppu, olkaa pieniä. Katsokaahan, Jumala kuitenkin on ainoa, joka meidän keskuudessamme on suuri.

¹²⁵    Te ette halua sanoa: ”Pyhä kirkko, pyhät ihmiset.” Oi, ei! Vaan pyhä Jumala ja epäpyhä kirkko ja epäpyhät ihmiset. Niin se on oikein. Sellaista asiaa ei olekaan kuin pyhä seurakunta, vaan se on pyhä Jumala Seurakunnassa. Ihmiset eivät ole pyhiä, vaan se on Pyhä Henki ihmisissä. Silloin te ette puhukaan ihmisistä vaan Pyhästä Hengestä, joka on ihmisissä.

Aamen. Kyllä. Se oli oikea sana! Aamen! Se osui naulan kantaan, minä tunsin sen! Kyllä vaan! Hän piti siitä, tiedän sen. Kunnia! Kyllä vaan! hyvä on.

¹²⁶    Tehkää itsenne vähäiseksi. Enkeli peitti kasvonsa kahdella siivellä kunnioituksessa. Hän nöyryytti itsensä peittämällä jalkansa.

Nyt kolmanneksi, hän lensi kahdella siivellä, hän pani itsensä toimimaan kahdella niistä. Hän oli kunnioittava Jumalan edessä. Hän oli nöyrä Jumalan edessä. Eikä vain niin, että hän olisi istunut siellä, vaan hän pani itsensä toimimaan. Puhukaapa Seurakunnasta. Aamen! Panna itsensä toimimaan. Mitä tahansa hänellä olikin, hän oli valmis toimimaan sen kanssa. Kyllä vaan! Ja ainoa asia. mitä hän osasi sanoa, oli: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala Kaikkivaltias.” Mutta hän pani itsensä toimintaan sen kanssa. Hän alkoi toimia. Sitä seurakunta tarvit­see tänä iltana: olla ensin kunnioittava, seuraavaksi nöyrä, ja sitten saada itsensä toimintaan. Kyllä vaan!

¹²⁷    Hän osoitti tälle profeetalle, kuinka Hänen palvelijansa toimivat, kuinka Hän tulisi tekemään, mitä tämä enkeli teki? Tämä profeetta näki hänen äänensä ravistelevan temppelin pylväitä, kun hän huusi: ”Pyhä, pyhä, pyhä, Herra Jumala Kaikkivaltias”, ja koko rakennus vapisi. Hän huusi jälleen: ”Pyhä, pyhä, pyhä, Herra Jumala Kaikki­valtias”, ja rakennus vapisi.

¹²⁸    Jesaja sanoi: ”Voi minua!” Hän oli profeetta, vahvistettu profeetta, syntynyt profeetaksi, Raamatun suuri profeetta, ja hän sanoi: ”Voi minua, sillä minun silmäni ovat nähneet Jumalan kirkkauden.” Katsokaa, kuinka tuo profeetta nöyryytti itsensä, profeetta, mies, jolle Jumalan Sana tuli. Mutta kun hän näki näyn toiminnassa, hän sanoi: ”Voi minua, sillä minä seison niin lähellä, että näen Herran Läsnäolon.”

¹²⁹    Meidän nykyaikaiset amerikkalaisemme voivat nähdä Sen, kävellä pois ja nauraa Sille.

¹³⁰    Kun hän näki näyn julkituotuna, julkituodun näyn (oi Jumala, ole armollinen tälle syntiselle maailmalle!), julkituodun näyn, hän huusi: ”Voi minua, sillä minä olen mies, jolla on saastaiset huulet, ja minä asun ihmisten keskellä, joilla on saastaiset huulet. Minä olen tuhon oma, minussa ei ole mitään hyvää.”

¹³¹    Nyt te sanotte: ”Siunattu Jumala, minä kuulun presbyteereihin, metodisteihin, baptisteihin, helluntailaisiin. Minun ei tarvitse istua kuuntelemassa tuollaista asiaa.” Miten suuri ero siinä onkaan, millainen ero.

¹³²   Ja muistakaa, että tämä profeetta oli kutsuttu syntymästänsä saakka. Hänet oli vahvistettu ja ennalta määrätty virkaansa, ja hän oli etsimässä Totuutta. Hän oli ollut kuninkaan kanssa ja nähnyt Jumalan teot julkituotuina, mutta kun avoin näky tuli, niin sen sijaan, että hän olisi korottanut itseänsä, hän sanoi: ”Voi minua, minä olen tuhon oma. Se on minun loppuni, sillä minun silmäni ovat nähneet Jumalan kirkkauden.”

¹³³    Ja me voimme nähdä Jumalan kirkkauden ja sanoa: ”Joukko pyhiä kieriskelijöitä. hulluja ihmisiä.” Ei ole ihme, että me emme pääse minnekään.

¹³⁴    Muistakaa nyt, minä kerroin teille tulevani tänne ja sanoakseni jotakin, niin että se olisi avuksi ihmisille. Kyllä, meidän täytyy kunnioittaa Sitä. Meidän täytyy antaa sille kaikki kunnioitus, minkä vain voimme, kun me näemme avoimen näyn tulevan Jumalalta ja puhuvan, ja me tiedämme, että se on Totuus.

¹³⁵    ”Voi minua”, sanoi Jesaja. ”Minä olen tänä iltana täällä rakennuksessa (tai tänään tai milloin se sitten olikin) ja minä näen Jumalan kirkkauden. Minä näen enkelin puhuvan ja näen jotakin liikkuvan. Ja minä katson ja näen Jumalan julkituotuna juuri tässä. Voi minua, koska minä olen mies, jolla on saastaiset huulet, ja minä asun saastaisten ihmisten keskellä.”

¹³⁶    Tarkatkaa mitä tapahtui. Oi, mitä Hän teki? Hän osoitti profeetta Jesajalle, että miehen tulee olla kunnioittava Hänen läsnäolossansa, kunnioittava ja nöyrä, ja sitten alkaa toimimaan.

¹³⁷    Kuten tuo nainen kaivolla, kun hän näki jotakin tapahtuvan, niin veljet, hänellä oli kaksi siipeä lentääkseen. Hän lähti lentoon todella nopeasti. Hän tuli sinne Jaakobin kaivolle saadakseen tuota saastunutta vettä, josta he väittelivät, mutta kun hän sai juoda tuosta Elämän Lähteestä, hän alkoi nopeasti toimia.

Hän ei sanonut: ”Herra, ole hyvä ja kerro minulle, missä sinut on koulutettu. Mistä sinä olet saanut tämän asian? Kuinka sinä olet oppinut sen?” Tai: ”Kuinka sinä tiedät, että minulla on ollut viisi miestä? Mistä sinä tiesit minun vikani? Mistä sinä tiesit, että minä olen samarialainen nainen? Kuinka sinä tiesit nämä asiat?”

Hän ei esittänyt mitään kysymyksiä. Hän sanoi: ”Herra, minä käsitän, että Sinä olet profeetta. Me tiedämme, kun Messias tulee, niin Hän tulee kertomaan meille nämä asiat.” Hän tunnisti sen Kirjoituksista. Ja hän sanoi: ”Minä tiedän, että kun Messias tulee, niin Hän tulee kertomaan meille nämä asiat.”

Hän sanoi: ”Minä olen Hän.”

¹³⁸    Nyt hän alkoi toimia. Hän meni suoraan kaupunkiin niin lujaa kuin vain saattoi mennä ja sanoi: ” Tulkaa katsomaan Miestä, joka on kertonut minulle ne asiat, joita olen tehnyt. Eikö tämä olekin Messias!” Kun hän näki Totuuden, hän ei yrittänyt kuljettaa palloa, vaan hän totisesti osoitti paljon kunnioitusta sitä kohtaan. Ja hän todella antoi tukensa Sille, koska hän meni kaupunkiin ja sanoi: ”Tulkaa katsomaan. Jos te ette usko sitä niin tulkaa kanssani katsomaan sitä.”

¹³⁹   Kunnia! Minä tunnen itseni pyhäksi kieriskelijäksi tänä iltana. Kyllä!

Jos pyhästä kieriskelijästa tuntuu sellaiselta, niin antakaa minun olla yksi heistä. Kyllä vaan! Minä tiedän Hänen olevan oikeassa. Minä tiedän, että Hän on täällä, minä tiedän, että tuo sama Messias, tuo sama Jumala, tuo sama Kristus, on täällä juuri nyt tässä vanhassa kuumassa rakennuksessa tänä iltana. Minä voin todistaa sen teille. Aamen!

¹⁴⁰   Katsokaa tuota Herran Enkeliä tämän miehen yläpuolella, joka istuu täällä nurkassa. Hänen nimensä on… Hän on saarnaaja, herra Witt. Hän tulee Virginiasta (oikein!) ja hän kärsii hermoromahduksesta. Jos uskot koko sydämestäsi, niin voit mennä kotiin ja olla terve. Uskotko sinä sen, herra? Hyvä on, mene kotiin ja tule terveeksi, sinun hermoromahduksesi on lopussa.

¹⁴¹    Mies, joka istuu tässä, hänen nimensä on Morriah. Hän tulee Illinoisista. Hänellä on peräsuolivaiva. Jos sinä tulet uskomaan sen, herra… Uskotko sinä sen? Minä olen vieras sinulle. Uskotko sinä sen? Se on jättävä sinut. Halleluja!

Kun tulinen hiili oli koskettanut profeettaa,
Tehden hänet niin puhtaaksi kuin puhdas vain voi olla.
Kun Jumalan ääni kysyi: ”Kuka tulee menemään puolestamme?”
Silloin hän vastasi: ”Tässä olen minä; lähetä minut!”

¹⁴²    Ei ole väliä sillä, minkälainen vaino on, ei ole väliä sillä, millainen risti on: ”Lähetä minut, Herra; tässä minä olen!” Ei ole väliä sillä, kuinka moni hylkää teidät, kuinka moni tekee sitä tai tätä: ”Lähetä minut!”

¹⁴³    Hän on tuo sama Messias ja Hän on täällä juuri nyt. Minä näen Hänet jälleen. Aamen! Mitä se on?

¹⁴⁴    Tuo nainen alkoi toimia. Hän sai siivet ja alkoi lentää. Hän alkoi toimia todella nopeasti.

¹⁴⁵    Kun apostoli Pietari otti Jumalaa Hänen Sanastansa eräänä päivänä, kun hän oli kalastanut koko yön saamatta mitään. Jeesus tuli hänen tykönsä ja sanoi: ”Heitä verkkosi veneen toiselle puolelle.”

¹⁴⁶    Hän sanoi: ”Herra, minä olen kalamies. Minä tiedän, milloin ne syövät ja milloin eivät. Minä tiedän, missä ne ovat ja missä ne eivät ole, ja minä olen kalastanut koko yön saamatta sinttiäkään. Mutta nyt kun Sinä käsket heittämään… Minä tiedän, ettei siellä ole lainkaan kaloja, mutta Sinun Sanasi mukaan minä tulen heittämään verkon.” Mitä hän teki? Hän alkoi toimia. Aamen.

¹⁴⁷    Täällä on allas täynnä vettä. Jos teitä ei ole vielä kastettu Jeesus Nimessä, niin on aika alkaa toimimaan. Jos olette vain seurakunnan jäsen ettekä tunne Jumalaa Pyhän Hengen kasteella, niin on aika alkaa toimia. Eikö niin? Peittäkää kasvonne kunnioituksessa, peittäkää jalkanne nöyryydessä ja kumartakaa polvenne ja alkakaa toimia. Jos te ette tunne Jumalaa, alkakaa toimia.

¹⁴⁸    Kun Jeesus teki tahtaan ja pani sen tuon sokean miehen silmille, niin että hän paranni, hän alkoi toimia. Hän levitti tietoa Hänestä. Hän ei yrittänyt kuljettaa palloa, mutta veli, hän levitti Hänestä tietoa kautta koko alueen. Mitä hän teki? Hän alkoi toimia. Kerran eräs sokea mies parantui.

Hänelle sanottiin: ”Tuo mieshän on syntinen. Sinä et edes tunne häntä!”

¹⁴⁹    Hän sanoi: ”Onko Hän syntinen vai ei, sitä minä en tiedä, mutta tämän yhden asian minä tiedän, että minä, joka kerran olin sokea, voin nyt nähdä.” Mitä hän teki? Hän alkoi toimia.

¹⁵⁰    Sitä seurakunta tarvitsee. Alkaa toimia! Meillä on liian paljon muodollisuutta, meillä on liian paljon maailmallista arvokkuutta, meidän on tarve alkaa toimia. Aamen!

 Levittää Hänestä tietoa kaikkialle ympäristöön.

¹⁵¹    Nuo ihmiset Helluntaipäivänä eivät tienneet kovin paljoa. Jotkut heistä eivät osanneet edes kirjoittaa nimeänsä. He olivat peloissaan. He sulkeutuivat sinne ylähuoneeseen. Mitä he olivat tehneet? He olivat menneet sinne totellen Hänen Sanaansa. He ottivat Hänen Sanansa.

Oi, jospa ihmiset tänään vain voisivat ottaa Hänen Sanansa, silloin he alkaisivat toimia.

¹⁵²   ”Pysykää Jerusalemissa.” Luukas 24:49. ”Te saatte Pyhän Hengen tämän lupauksen mukaisesti, ja sen jälkeen, kun Pyhä Henki on tullut yllenne, te tulette olemaan Minun todistajiani.” Apt. l:8. Luukas 24:49 sanoo: ”Katso Minä lähetän Isän lupauksen teidän yllenne, mutta odottakaa Jerusalemissa, kunnes teidät on puettu voimalla korkeudesta.”

Kuinka kauan? Tunnin, kaksi tuntia, kymmenen päivää, neljä kuukautta, kuusi kuukautta, sillä ei ollut väliä. Kunnes! Kuinka kauan se on? Vain siihen asti ”kunnes”. Kun te pyydätte Jumalalta mitä tahansa, pysykää siinä kunnes. Aamen! Pysykää kunnes. Kunnes mitä? Kunnes se tapahtuu. Vaatikaa sitä! Uskokaa se! Pitäkää kiinni siitä. Alkakaa toimia! Todistakaa siitä! Todistakaa! Älkää olko peloissanne! Alkakaa toimia!

¹⁵³    Minkä vuoksi he olivat siellä ylähuoneessa? Ylistämässä ja siunaamassa Jumalaa. Mistä? Lupauksesta. He tiesivät, että sen täytyi tapahtua. Siinä se on teille. Alkakaa toimia. Alkakaa ylistämään Jumalaa, kunnes Lupaus on täyttynyt. Teille on lupaus.

¹⁵⁴    Jos te uskotte Jumalan parantavan, niin pysykää toiminnassa. Jos te uskotte Hänen tulevan kutsumaan teidät nyt ja te pidätte kiinni Hänestä, pysykää toiminnassa. Aamen! Pysykää toiminnassa! Teillä on kaksi siipeä, käyttäkää niitä. Pysykää toiminnassa! Liikuttakaa niitä ylös ja alas. ”Herra, minä uskon. Herra, minä uskon.” Te ette voi vain huutaa: ”Pyhä, pyhä, pyhä”, teidän täytyy sanoa: ”Herra, minä uskon!” Pysykää toiminnassa! Aamen!

¹⁵⁵    He pysyivät toiminnassa, kunnes siellä tuli ääni Taivaasta kuin väkevä tuulen kohina. Sitten siellä todella oli toimintaa. Silloin he alkoivat toimia.

¹⁵⁶    Veli, Sisar, sen, mitä me olemme nähneet tapahtuvan näinä viimeisinä päivinä, tulisi panna meidät toimintaan. Aamen! Meidän tulisi olla toiminnassa. Se on totta.

Me vain istumme niin kuin olisi jotakin… Tarkoitan ihmisiä, helluntailaisia. Herra tekee jotakin, ja sanovat vain: ”Hmm! Melko hienoa.” Se ei näytä paljoakaan serafilta, joka elää lähellä Jumalaa. Niin se on. Sanansaattajalta, joka on lähempänä Jumalaa. Te tulette Hänen lapsiksensa vaskisen alttarin jälkeen, sen toisella puolella.

¹⁵⁷    Serafi on vaskisen alttarin ääressä, mutta te poikana ja tyttärenä menette suoraan Jumalan Läsnäoloon. Teidän ei tarvitse mennä minkään papin kautta ja tehdä kaikkia näitä asioita. Hän on teidän Pappinne. Näettekö? Te olette suoraan Hänen läsnäolossansa poikina ja tyttärinä. Veli, minä uskon, että meillä on enemmänkin kuin siivet. Aamen. Meillä on Pyhä Henki.

¹⁵⁸    Mutta meidän tulee olla toiminnassa kunnioituksessa ja nöyryydessä, ei niin että toimintamme yrittäisi työntää jotakin jonkun ylle, vaan sellaisessa kunnioituksessa ja nöyryydessä, että voimme alkaa toimimaan ja sanoa: ”Voi meitä, me olemme nähneet Kaikkivaltiaan läsnäolon. Me olemme nähneet näkyjen tapahtuvan aivan niin kuin Hän oli sen sanonut. ‘Niitä tekoja, joita Minä teen, olette te myöskin tekevä. Enemmänkin kuin nämä olette te tekevä, sillä Minä menen Isäni tykö.’”

¹⁵⁹    Yhdessä kokouksessamme olemme nähneet enemmän noita asioita tapahtuvan, kuin mitä on kirjoitettuna Raamatussa. Niin se on. Enemmän yhdessä kokouksessa kuin mitä Hänen 33 ja puolen vuoden pituisen elämän aikana on kirjoitettu. Ajatelkaa sitä. Me olemme nähneet sen omin silmin. Me olemme nähneet sen tapahtuvan. Me olemme nähneet sen ennustettavan, tapahtuvan, ja me olemme katselleet sitä. Rammat, sokeat, kuihtuneet… Asioita on sanottu ennalta, ja ne ovat tapahtuneet millilleen. Milloinkaan pettämättä. Veli, sen tulisi panna meidät toimimaan nöyryydessä ja kunnioituksessa.

¹⁶⁰    Niistä ajoista asti, kun tuo Tulipatsas Raamatussa oli Israelin yläpuolella, joka tehtiin lihaksi ja asui keskuudessamme… ”Minä tulen Jumalasta ja palaan Jumalaan.”

Pyhä Paavali näki Sen ja lankesi kasvoilleen. Suuri opettaja kuten Paavali, joka oli oppinut Gamalielin alaisuudessa, pyöri tomussa ja huusi: ”Herra, Herra, kuka Sinä olet? Minä olen valmis menemään.” Sellainen suuri mies ja oppinut kuin hän olikin, nöyryytti hän kuitenkin itsensä nähdessään tuon Tulipatsaan. Ja me emme ainoastaan näe sitä silmillämme liikkumassa keskellämme, vaan myös tiede on sen todistanut. Sen tulisi panna meidät toimimaan.

¹⁶¹    Kahdella siivellä hän peitti kasvonsa kunnioituksessa. Kahdella hän peitti jalkansa, nöyryydessä. Ja kahdella hän työskenteli.

¹⁶²    Me näemme tuon Tulipatsaan tekevän samoja asioita, joita Se teki siellä aikaisemmin. Se tekee niin yhä tänään. Se on Isän lupaus. Mitä se on? Se tuli vahvistamaan Sanan todistaakseen, että Sana on niin. Sen tulisi saada Seurakunta toimimaan. Eikö teidänkin mielestänne?

¹⁶³    Meidän tulisi olla toiminnassa kunnioituksessa Jumalan Sanaa kohtaan. Meidän tulisi olla kertomassa ihmisille.

¹⁶⁴    Hänen tulonsa merkit ilmestyvät näkyviin, me näemme niiden tulevan esiin kaikkialla Sanasta. Me kuulemme, kuinka Pyhä Henki tulee ja kertoo meille määrättyjä asioita, jotka ovat tapahtumaisillaan.

¹⁶⁵    Ei enempää kuin kaksikymmentä vuotta sitten Se kertoi presidentti Kennedyn tulosta presidentiksi. Se kertoi tarkalleen, mitä tulisi tapahtumaan, kuinka naiset äänestäisivät tämän miehen sisälle, ja tarkalleen, millainen hän tulisi olemaan. Ja me tiesimme sen koko ajan ja kerroimme siitä, mitä tulisi tapahtumaan. Ja tässä se on tänään. Ja tässä on tämä neuvottelu tulossa Kirkkojen Liitosta kaiken tullessa yhteen. Miksi se ei saa meitä toimimaan?

¹⁶⁶    Se on täyttynyt suoraan edessämme sanasta sanaan niin kuin Hän puhui sen. Sen tulisi saada meidät toimimaan.

¹⁶⁷    Tuon profeetan tavoin me olemme nähneet tulevan pois menemisen, kieltämisen ja kirkkokuntien korottamisen, kun ne kadottavat paikkansa.

¹⁶⁸    Kuten Jesaja, joka seisoi siellä ja oli kirkkokunnallinen mies alun alkaen. Hän nojasi kuninkaan käsivarteen, koska hän oli hyvä mies. Mutta hän oli nähnyt, mitä itsensä korottaminen teki hänelle. Se otti hänet pois ikuisiksi ajoiksi.

Ja me olemme nähneet, mitä kirkkokunnan itsensä korottaminen on tehnyt seurakunnalle. Se on poistanut tuon niin kutsutun kirkkokunnallisen seurakunnan näyttämöltä ikiajoiksi. Kertokaa minulle, milloin yksikään niistä koskaan on noussut ylös sen jälkeen, kun se lankesi. Mistä se löytyy? Katsokaa taaksepäin historiassa mitä tahansa seurakuntaa, joka koskaan lankesi. Niin pian kuin se organisoitui, se lankesi, eikä se enää koskaan tullut takaisin uudestaan.

¹⁶⁹   Ussia ei enää koskaan palannut temppeliin takaisin. Hän oli pitaalinen lopun elämänsä ajan, ja hänet haudattiin pitaalisena. Tämä profeetta oli nähnyt, mitä se sai aikaan. Hän näki mitä korottaminen sai aikaan.

”Mitä, mehän olemme kaikkein…” tai ”Melkein jokainen… Kukaan ei voi tulla meidän kirkkokuntaamme, ellei hän ensin käy psykiatrisessa kokeessa, jotta voidaan todeta, onko hänen älykkyysosamääränsä oikea vai ei. Hänellä täytyy olla D.D.D., Ph.D. ennen kuin hän voi tulla puhumaan meille. Meidän lautakuntamme eivät ota häntä vastaan, jos niin ei ole.” Voi sentään! ”Maan parhaat tulevat… Katsokaa autoja meidän paikkojemme ympärillä. Ne ovat Cadillaceja ja Rickenbackereita ja niin edespäin.”

¹⁷⁰    He olemme nähneet tuon asian kuolevan. Me näemme, että se on kuollut. Ja tuo koko asia on tullut täyteen mätäpaiseita, niin kuin Raamattu sitä kutsuu. Se on kokonaisuudessaan paiseita. Se haisee. Niin se on. (Minä sanon sen hengellisesti puhuen, ymmärrättehän?)

¹⁷¹    Me näemme heidän kadottavan otteensa Jumalan Sanasta ja korottavan uskontunnustuksia. Mitä me näemme sen tekevän? Iskevän pitaalilla, epäuskolla! Huh!

Kuten Ussia, kun hän yritti ottaa Hänen voideltunsa virkaa, sai todeta epäonnistuneensa, sen jälkeen kun häntä oli lyöty pitalilla.

Samoin me olemme nähneet näiden seurakuntien yrittävän ottaa voidellun virkaa saarnataksensa Jumalan Sanaa ja ovat menneet sekaisin sen kanssa. He eivät tiedä mitä tehdä. Asettakaa Sana heidän eteensä, eivätkä he tiedä, mitä tehdä. Se on hirvittävää. ”Me uskomme sen olevan toista aikaa varten.” Mitä se on? He ovat sekaisin. Kuinka te voitte pitää Jumalan voidellun virkaa ja kieltää Hänen voidellun Sanansa, joka on Hän itse Sanan muodossa? Kuinka te voitte kieltää sen, että Sana on oikein, ja sitten yhä sanoa, että teidät on voideltu Hengellä?

¹⁷²    Ainoa, mikä tulee julkituomaan Jumalan Sanan, on Pyhä Henki itse. ”Kun Hän, Pyhä Henki, tulee, Hän tulee ottamaan nämä Minun asiani ja näyttämään ne teille.” Niin se on.

Kuinka te voitte ottaa voidellun aseman ja viran ja kuulua kirkkokuntaan? Ne ovat kuolleita! Asia, mitä tulee tehdä, on langeta maahan ja huutaa: ”Herra Jumala, minä olen mies, jolla on saastaiset huulet.” Kyllä vaan!

¹⁷³    Nuo kirkkokunnat yrittävät ottaa pyhän seurakunnan paikan. ”Me uskomme Jumalaan Isään, Kaikkivaltiaaseen, Taivaiden ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Hänen Poikaansa. Me uskomme pyhään roomankatoliseen kirkkoon.” Ja kaikkia näitä eri asioita. ”Me uskomme pyhien yhteyteen.”

¹⁷⁴    Minä uskon Kristuksen yhteyteen. Kyllä vain! Minä uskon pyhien olevan kirkkaudessa. Ja minä uskon, että meillä on yksi Välimies Jumalan Ja ihmisen välillä. Kyllä vaan! He tuovat esiin tuon asian. Ja tässä Raamattu on ristiriidassa sen kanssa.

He sanovat: ”Se on vain Raamattu.”

Se on Jumala! Sana oli Jumala, ja Sana tehtiin lihaksi, ja asui keskuudessamme. Nyt Sana on meidän lihassamme tuoden itsensä julki Pyhän Hengen voitelemana. On aika alkaa toimimaan.

¹⁷⁵    Tuon näyn vaikutus profeettaan oli se, että hän tunnusti olevansa syntinen, hän, voideltu profeetta. Hän sanoi: ”Minä olen mies, jolla on saastaiset huulet. Minä olen väärässä. Minä olen tehnyt väärin. Minä itse olen saastainen.” Hän oli syntinen. Hän tunnusti syntinsä. Kyllä vaan! Se sai Jumalan profeetan tunnustamaan olevansa syntinen. Sen näky sai aikaan.

Jotkut D.D.D., Ph.D.:t nauravat sille olettaen olevansa jonkinlaisen seurakunnan tai kirkon jonkinlainen hierarkia.

¹⁷⁶    Kuulitteko, mitä tuo kardinaali sanoi tuossa uutislähetyksessä tänään? Hän sanoi: ”On joitakin, jotka opettavat, että Herran takaisin tuleminen olisi pian.” Hän sanoi: ”Mutta tietenkin meidän täytyy päästä eroon tuosta joukosta. Me haluamme muodostaa koko maailman uskonnon liiton.” Aivan tarkalleen. Te ihmiset, älkää nyt nukahtako. Tuo asia on lähempänä kuin te ajattelettekaan. Tämä mies on vain yksi niistä, jotka eivät tunne Joosefia, tiedättehän.

¹⁷⁷    Tarkatkaa, se tulee sisälle juuri niin taitavasti kuin vain voi olla. He ovat juuri nyt tässä viimeisessä vaiheessa, jolloin he tulevat muodostamaan pedolle kuvan, tämän Kirkkojen maailmanneuvoston, ja he antavat sen puhua aivan niin kuin petokin teki, Ja he antavat sille vallan vainota jumalisia ihmisiä, ja se tulee muuttamaan ajat ja Jumalan lait. Aivan tarkalleen niin kuin on sanottu.

Me tulemme menemään siihen hieman myöhemmin, koska tänä iltana on liian myöhäistä tehdä niin, mutta te olette joka tapauksessa tietoiset siitä. Kyllä!

¹⁷⁸    Se sai hänet tunnustamaan itsensä syntiseksi. Tänään se olisi jotakin senkaltaista kuin: ”Minä olen tohtori se-ja-se.”

Kuulin erään piispan sanovan: ”Kun minä tulen Taivaaseen, niin tiedättekö, mitä minä tulen tekemään? Minä tulen menemään Jeesuksen luo ja sanon: ‘Tiedätkö Sinä, kuka minä olen? Minä olen piispa se-ja-se.’” Ja Hän on sanova: ”Kyllä, Minä olen kuullut äitini puhuvan sinusta.” Hän sanoi: ”Ihmiset, jotka uskovat Raamattuun, ovat aivan kuin kahlaamassa mutaisen veden lävitse. He eivät tiedä, minne he ovat menossa.” Älkää te ajatelko sillä tavalla.

¹⁷⁹   Hän on minun Oppaani. Tulen saarnaamaan siitä huomenillalla. Kyllä, Hän on opastava minut kaikkien mutaisten vesien ja kaikkien vaarallisten matalikkojen kautta, lävitse kaikkien ylhäisten ja alhaisten paikkojen. Mitä tahansa se onkin.

Hän on opastava minut kuoleman virran ylitse. Aamen! Oi, Kyllä vaan! Hän tulee opastamaan minua. ”Kun kuolema tulee, minä en pelkää mitään pahaa, sillä Sinä olet minun kanssani. Kyllä, vaikka minä vaeltaisin kuoleman varjon laakson lävitse, minä en pelkäisi mitään pahaa. Sinä olet siellä.”

¹⁸⁰    ”Jos minä valmistan vuoteeni helvettiin”, sanoi Daavid, ”siellä Hän on.” ”Oi, jos minä otan aamun siivet ja lennän pois, siellä Hän on. Hän on aina minun edessäni, niin etten lankea.” Aamen! Oi, ottakaa nuo siivet ja alkakaa toimia nyt.

¹⁸¹    Tämä profeetta myös alkoi toimia nopeasti. Hän meni polvilleen. Hän sanoi: ”Minä olen mies, jolla on saastaiset huulet.” Sitten niin pian kuin hän oli tehnyt tunnustuksensa, tuli puhdistus. Teidän on ensin tehtävä tunnustuksenne.

¹⁸²    Haluan teidän huomaavan, kun tämä profeetta… Ajatelkaa sitä… Mies, joka seisoi maan hallituksen kanssa, tämä vahvistettu profeetta, niin pian kuin hän oli nähnyt tuon ensimmäisen näkynsä… Hän ei ollut koskaan nähnyt näkyjä aikaisemmin. Hän oli tuntenut Jumalan johdatuksen ja vaeltanut Sanan mukaisesti, mutta tällä kerralla se oli avoin näky, ja hän huusi: ”Minä olen mies, jolla on saastaiset huulet, ja kaikki nämä ihmiset ovat saastaisia. Voi minua, koska minä näen Jumalan kirkkauden julkituotuna.”

Ja me yksinkertaisesti vain katselemme sitä. Meidän tulisi olla lennossa. Näettekö?

¹⁸³    ”Minä olen mies, jolla on saastaiset huulet.” Hän meni alttarille ja sanoi: ”Minä olen mies, jolla on saastaiset huulet, Herra, mitä minä voin tehdä. Mitä minä voin tehdä, sillä minä olen nähnyt Sinut julkituotuna juuri tässä? Olen nähnyt enkelin ravistelevan paikkoja. Minä näin, kuinka Hän puhui, ja jokin liikkui siellä.” Aamen!

Toivon, että ette ole nukuksissa. Oi, puhukaapa jonkin tapahtumisesta. Kunnia!

¹⁸⁴   Mitä tapahtui? Sitten me näemme, että niin pian kuin hän oli tehnyt tunnustuksensa, tämä suuri ääni, joka oli puhunut, lensi alas, otti pihdeillä hehkuvan hiilen alttarilta käteensä, tuli ja laski sen Jesajan huulille ja puhdisti hänet.

¹⁸⁵    Huomatkaa, häntä ei koskaan lähetetty jonnekin saamaan filosofian kanditaatin arvoa. Hän ei antanut hänelle mitään sääntökirjaa opeteltavaksi, mutta Hän, Jumala, oli näyttämässä profeetallensa, että Hänen puhdistava voimansa tuli alttarin tulesta. Aamen!

Jumalan puhdistava voima tänään ei ole jonkun uskontunnustuksen lausumista tai seurakuntaan liittymistä, vaan se on Pyhän Hengen voima ja tuli, joka tulee ja puhdistaa miehen kaikesta epäuskostansa. Aamen!

¹⁸⁶    Jumalan tapa puhdistaa profeetta on tulella eikä uskontunnustuksella. Mitä profeetta tietäisi uskontunnustuksesta? Jumalahan tulee käyttämään häntä, ja Sanan tulee tulla julki hänen kauttansa, joten Hän ei voisi antaa hänelle mitään uskontunnustusta, koska hän tulisi pitämään kiinni siitä uskontunnustuksesta. Niinpä Hän otti tulen alttarilta ja puhdisti profeetan.

¹⁸⁷    Ensin on tunnustus ja sitten puhdistaminen tulella. Kunnia Jumalalle! Oi, tarkatkaa nyt! Tunnustaminen, ensimmäinen; puhdistaminen, toinen; tehtävä, kolmas. Aamen! Siinä se on teille. Ensin tunnustaminen: ”Minä olen väärässä!” Toiseksi puhdistaminen. Vanhurskauttaminen, pyhittäminen ja Pyhän Hengen kaste. Näettekö? Tunnustus, puhdistaminen, tehtävä. ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa Evankeliumia, ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Aamen!

¹⁸⁸   Tunnustuksen jälkeen tulee puhdistaminen. Puhdistamisen jälkeen tulee tehtävän antaminen. Saarnatkaa Evankeliumia, parantakaa sairaat huolimatta siitä, mitä ihmiset sanovat.

¹⁸⁹   Lopulta tuo pikku profeetta kuoli vainottuna. Hänet sahattiin kappaleiksi.

¹⁹⁰    Muistakaa, se tapahtui sen jälkeen, kun Jesaja oli tunnustanut, että hän oli väärässä. Hän oli ollut kokonaan väärässä. Hän oli nojannut uskontunnustukseen (näettekö?), hän oli nojannut mieheen, ihmistekoiseen asiaan. Hän oli nähnyt kuninkaan, joka oli suuri ja uskonnollinen mies, mutta hän näki, että kaikki miehet tulevat epäonnistumaan. Näettekö? Mutta kun hän muutti sen ja katsoi sinne ylös ja näki näyn, kuka Jumala oli, hän sanoi: ”Minä haluan tunnustaa, että olen väärässä. Noista vanhoista uskontunnustuksista ei enää ole mihinkään, koska ne ovat kuolleita ja epäonnistuneita. Niihin on iskenyt pitali, ja minä olen nähnyt Jumalan kirkkauden julkituotuna.”

Uskontunnustus ei voi julkituoda sitä. Uskontunnustus ei voi sanoa sitä sillä tavalla. Uskontunnustus ei voi tehdä sitä sillä tavalla. Tarvitaan Kristus tekemään se sillä tavalla.

Ja niin pian kuin hän näki sen, hän sanoi: ”Minä olen ollut kerta kaikkiaan väärässä, Herra.” Ja sitten tuli puhdistus, ja sen jälkeen tehtävän antaminen.

¹⁹¹    Se oli silloin kun puhdistettu Jesaja… Kun Jumala kysyi: ”Kuka haluaa mennä Minun puolestani?”

Ja niin Jesaja sanoi: ”Herra, tässä olen minä. Lähetä minut!” Siinä oli puhdistettu profeetta.

¹⁹²    Oi, ettekö te näe vaikutusta? Älkää ottako vaikutusta jostakin Martasta. (Toivon, ettei sen nimistä ole täällä.) Älkää ottako vaikutusta jostakin pikku tytöstä, joka käy yläasteen koulua kanssanne tai kansakoulua, älkääkä naapuristanne, joka leikkaa hiuksensa ja käyttää shortseja. Älkää ottako sellaista vaikutusta. Älkää ottako vaikutusta joltakin uskontunnustusten täyttämältä pastorilta, joka kieltää Jumalan Sanan ja antaa teille tilalle uskontunnustuksen. Älkää ottako siitä vaikutusta.

Mutta odottakaa siellä, kunnes näette Jumalan kirkkauden lankeavan ja näette jotakin tapahtuvan sen vaikutuksesta ja näette sen tapahtuvan juuri sillä tavalla kuin Jumala sanoi sen. Silloin huutakaa: ”Voi minua, Herra. Minä olen väärässä. Puhdista minut nyt, Herra. Puhdista minut! Elävän Jumalan Henki lankea tuoreena minun ylleni.”

Kun tulinen hiili oli koskettanut profeettaa,
Tehden hänet niin puhtaaksi kuin puhdas vain voi olla.
Kun Jumalan ääni sanoi: ”Kuka tulet menemään puolestamme?”
Silloin hän vastasi: ”Mestari, tässä olen minä. Lähetä minut!”

Hän oli valmis, hän oli nähnyt jotakin. Kyllä vaan.

Miljoonat nyt synnissä ja häpeässä kuolevat.
Kuulkaa heidän surullista ja katkeraa huutoaan.
Kiirehdi, veli, kiirehdi heidän avuksensa.
Nopeasti vastaa: ”Mestari, tässä olen minä!”

¹⁹³    Jotakin täytyy tehdä. On myöhäisempää kuin mitä me luulemme sen olevan. Voikoot Jumalan näky niin vaikuttaa ihmisiin, niin että he voivat nähdä sen olevan saman Jumalan, joka oli temppelissä Jesajan kanssa, ja että tuo sama Jumala on Pyhässä paikassansa tänään. Hän on Pyhän Hengen pyhässä paikassa. Hän on Pyhä Henki. Kerran Hän oli lihaa, nyt Hän on Henki, joka liikkuu ihmistensä keskuudessa osoittaen olevansa elossa, ei jonakin kuolleena uskontunnustuksena vaan elävänä Kristuksena, joka on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Oi, Jesaja vastasi nopeasti: ”Mestari, tässä olen minä. Lähetä minut.”

¹⁹⁴   Rukoilkaamme. Päidemme ollessa kumarrettuina…

Kun tulinen hiili oli koskettanut profeettaa,
Tehden hänet niin puhtaaksi kuin puhdas vain voi olla.
Kun Jumalan ääni kysyi: ”Kuka tulee menemään puolestamme?”
Silloin hän vastasi: ”Tässä olen minä. Lähetä minut!”

Kaikki yhdessä nyt.

Puhu, Herrani; puhu, Herrani.
Puhu ja olen nopeasti vastaava Sinulle.
Puhu, Herrani; puhu, Herrani.
Puhu ja minä tulen vastaamaan: ”Herra, lähetä minut!”

¹⁹⁵    No niin, kysymys voi olla naapuristanne tai naisesta tai miehestä, jonka kanssa työskentelette, mutta…

Miljoonat nyt synnissä ja häpeässä kuolevat; uskontunnustuksissa ja kirkkokunnissa.
Oi, kuulkaa heidän surullista ja katkeraa huutoaan.
Kiirehdi, veli, kiirehdi heidän avuksensa.
Nopeasti vastaa: ”Mestari, tässä olen minä!”
Puhu, Herrani; puhu, Herrani.

”Olen nähnyt näyn Herralta. Olen nähnyt sen tapahtuvan.”

…minä olen nopeasti vast…

Hän on nyt jo puhunut.

Puhu, Herrani; Puhu, Herrani.
Puhu, ja minä tulen vastaamaan: ”Herra, lähetä minut!

¹⁹⁶    Nyt päänne kumarrettuina, niin kuin sanoin tullessani tänä iltana, minä yritän tutkia jotakin, joka auttaisi teitä.

Te näitte tuon profeetan. Hän oli suur­mies. Hän oli syntynyt sitä tarkoitusta varten, että hän olisi profeetta. Hän totesi ottaneensa väärän tien, kun hän nojasi kuningas Ussian käsivarteen. Hän näki, ettei hän voinut nojata lihan käsivarsiin. Se on katoavaa. Se on väärää. Mutta katsokaa korkealle ja nähkää Jumala istumassa kaiken yläpuolella Valtaistuimellansa. Katsokaa sinne Jeesukseen. Hän sanoi: ”Minä olen sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.” Antakaa Hänen nostaa itsenne ylös Hengessä. Katsokaa ja nähkää, josko Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.

¹⁹⁷    Kun tuo pikku Jesaja näki Jumalan näyn tulevan alas sinne temppeliin, hän oli valmis tunnustamaan olevansa väärässä. Hän oli valmis tunnustamaan, ettei hän ollut tehnyt mitään oikein. Ja eikö hän silloin hyökännytkin tuota kansakuntaa vastaan ja eikö hän silloin tehnytkin kaiken, mikä oli oikein. Hän teki kaiken minkä voi, kunnes hän lopulta sinetöi todistuksensa verellänsä.

¹⁹⁸    Minä uskon, että siltä meistä kaikista tuntuu. Kuinka moni teistä haluaisi sanoa Jumalalle: ”Tässä olen minä. Lähetä minut.” Kohottakaa kätenne.

”Tässä olen minä, sallii minun todistaa maitomiehelle. Anna minun todistaa jokaiselle, jolle vain voin. Anna minun tehdä jotakin, Herra, minä en pyydä olla saarnaaja. Minä en pyydä olla sitä, mutta Herra, jos minä olen farmari, niin tee minusta farmari, joka voi todistaa naapuri farmarille. Anna minun olla farmari, niin että myydessäni viljaani minä voin todistaa ostajalle. ” Jos minä olen nainen, niin salli minun todistaa vakuutusasiamiehelle. Anna minun todistaa maitomiehelle, sanomalehtipojalle. Anna minun tehdä jotakin, Herra. Salli minun naapuristossa voittaa jonkun sisareni suosio, joka on paha ja väärässä. Salli minun antaa hänelle todistus lempeydessä. Salli minun peittää kasvoni nöyryyden siivillä ja jalkani samoin. Salli minun olla kunnioittava Sinun läsnäolossasi, mutta lähetä minut kahdella siivellä nopeasti jonkun tykö, Herra: ’Tässä olen minä. Lähetä minut!”

¹⁹⁹    Tämän kunnioituksessa, nouskaamme kaikki seisomaan ja vihkikäämme itsemme Jumalan palvelukseen.

Kaikkivaltias on täällä. Uskotteko te sen? Me olemme Hänen Jumalallisessa Läsnäolossansa. Älkää nyt unohtako sitä. Hänen Läsnäolonsa on täällä juuri nyt aivan niin kuin oli… Suoraan sanoen, siitä asti kun olen seissyt täällä, olen jo nähnyt neljän tai viiden näyn tapahtuvan. Se on totta. Siellä se on ollut kahden tai kolmen tähän seurakuntaan kuuluvan ihmisen yllä, eikä siitä ole sanottu mitään, mutta siitä huolimatta Se on täällä.

No niin, se, mitä me haluamme tehdä, itse kukin teistä omalla tavallanne, että vihimme itsemme Jumalalle.

Me näemme Hänen siunatun tulemuksensa merkin ilmestyvän;
Katso, viikunapuun lehdet alkavat vihertää.
Valtakunnan Evankeliumi on mennyt jokaiseen kansaan,
Ja me olemme lähellä; loppu voidaan nähdä.

Se on totta, Eikö olekin? [Seurakunta vastaa: ”Aamen.”]

Sitten iloisesti me olemme julistava Hänen siunatun ilmestymisensä Sanomaa;
Pian Hän tulee kunniassa sanomaan yhdelle ja kaikille.
Silloin herätkää te Herran pyhät,
Miksi nukkua, kun loppu on lähestymässä,
Valmistautukaamme tuota viimeistä kutsua varten. Aamen.
Kansakunnat hajoavat; Israel herää.

Se on nyt kansakunta.

Profeettojen ennalta kertomat merkit,
pakanain päivät luetut kauhujen täyttämät,

Te näette sen olevan tulossa, ei vain kansoille vaan myös seurakunnille.

Palatkaa, oi hajotetut, omaanne.
Lunastuksen päivä on lähellä.
Miesten sydämet pysähtyvät pelosta.
Olkaa täytetyt Hänen Hengellänsä, lamppunne puhdistettuina ja kirkkaina.
Katsokaa ylös, teidän lunastuksenne on lähellä.
Väärät profeetat valehtelevat. Jumalan totuuden he kieltävät,
Että Jeesus Kristus on meidän Jumalamme.

Te tiedätte heidän tekevän niin.

Mutta me vaellamme missä apostolit ovat kulkeneet.
Sillä lunastuksen päivä on lähellä.
Miesten sydämet pysähtyvät pelosta.
Olkaa täytetyt Hengellä, lamppunne puhdistettuina ja kirkkaina.
Katsokaa ylös, teidän lunastuksenne on lähellä.

²⁰⁰    Pyyhkikää pois tuo kirkkokunnallinen noki. Pyyhkikää pois tuo maailmallinen lika. Jeesuksen Kristuksen Veri on enemmän kuin riittävä puhdistamaan teidät. Katsokaa ylös! Antakaa valonne loistaa. Ottakaa nuo siivet ja lentäkää jonnekin juuri nyt.

Kohottakaamme nyt kätemme ja sanokaamme: ”Jumala, tässä olen minä. Lähetä minut.”

²⁰¹    Taivaallinen Isä, minä vihin itseni Sinulle tänä iltana, Herra, tämän seurakunnan kanssa, tämän kovan ja ankaran sanoman jälkeen. ”Tässä olen minä, Herra. Lähetä minut.”

Tässä on minun seurakuntani, Herra. Voikoot he peittää kasvonsa kunnioituksessa. Voikoot he peittää jalkansa nöyryydessä. Voikoon heillä olla rohkeutta lentää Sanoman kanssa nopeasti jonkun toisen tykö. Suo se, Herra. Voikoot he todistaa suloisuudessa ja olla maan suola.

Herra Jumala, tämä on meidän uhrimme. Tämä on meidän kiitoksemme. Tätä me kaipaamme Herra, Lähetä meidät tänä iltana jonkun kadotetun tykö. Voikaamme vetää heidät huomenna seurakuntaan jossakin. Voikaamme opettaa heille Herran tie. Voikoot he pelastua Herra, sillä on myöhäisempää kuin me luulemmekaan. Suo se, Herra.

²⁰²    Voikaamme tarkoittaa tätä sydämissämme. Ja kun me puhumme sen, Herra, ota Pyhän Hengen tuli alttarilta Golgatalla ja kosketa jokaista sydäntä ja huulta tänä iltana, Herra, niin että me emme puhuisi valheita vaan Totuuden.

Ota meidät tänä iltana, Herra, juuri sellaisina kuin me olemme. Me emme kaikki ole saarnaajia. Me emme kaikki ole profeettoja. Me emme kaikki ole kielilläpuhujia. Me emme kaikki tee ihmeitä. Mutta meillä kaikilla on jotakin tehtävää. Osoita meille, missä se on, Herra. Todistaminen tai laulaminen Sinun ylistykseksesi. Ja kuten leipä veden yllä, se tulee palaamaan jonain ihanana päivänä. Suo se, Herra. Tässä me olemme. Lähetä meidät naapuriemme tykö, minne vain voimme mennä, kertomaan heille Herran tulemuksesta. Suo se, Isä.

²⁰³    Siunaa meitä nyt. Voikoot ruumiillamme olla hyvä lepo tänä yönä. Voikaamme nousta ja tulla kokoukseen aamulla. Ja puhu Sinä voimallisesti huomenna, niin ettet jätä yhtään kiveä kääntämättä, niin että jokainen tulee tietämään, kuinka mennä sisälle tähän. Opeta meitä, Herra. Me odotamme. Opeta meitä aamulla, kuinka meidän tulee tulla tähän täyteen miehuuteen siihen mittaan, että voimme olla Jumalan poikia ja tyttäriä. Me odotamme Sinua Herra, tulemaan ja koskettamaan huuliamme tulisella hiilellä. Me odotamme, Isä, Jeesuksen Nimessä.

²⁰⁴    Nyt päämme kumarrettuina. Minä pyydän pastoria tulemaan ja lopettamaan kokouksen.

Jumala siunatkoon teitä. Toivon näkeväni teidät aamulla. Jumala olkoon kanssanne ja parantakoon kaikki sairaat ja vaivatut keskuudessamme.

Minä tunnen juuri nyt täyttyneeni Hengellä. Voin tuntea Pyhän Hengen, tunnen Hänen Läsnäolonsa. Tiedän, että Hän on täällä. Olen varma, että Hän on täällä. Minä näen Hänet. Olen varma, että Hän on täällä. Näen Hänen liikkuvan, tuon suuren Tulipatsaan. Kunnia! Se on Hänen olemuksensa julki tuleminen, Hänen Läsnäolonsa jumaluus, Hänen keisarillinen olemuksensa.

Jumala, hoivaa näitä ihmisiä. Minä rukoilen, ettei yksikään heistä olisi kadotettu. Kunnia Jumalalle!