62-0704 ME HALUAMME NÄHDÄ JEESUKSEN
(We Would See Jesus)
Jeffersonville, Indiana, USA, 24.12.1961

¹       Kiitoksia, veli. Voitte istuutua. On todella etuoikeus tänä iltana olla täällä Grass Valleyssä edustamassa meidän Herraamme ja Pelastajaamme Jeesusta Kristusta, rukoilemassa Jumalan, Suuren Lääkärin, sairaiden lasten, potilaiden puolesta ja nauttimassa tästä yhdessäolosta näiden viiden päivän aikana, jotka olemme luvanneet.

²        Tuon terveiset kaikilta muilta pyhiinvaeltajilta maailman eri osista, missä olen ollut. Ja monet tuhannet ihmiset rukoilevat menestystä näiden täällä pidettävien iltojen kokouksille. Olen varma, että heidän ja meidän rukouksemme yhdessä vaikuttavat sen, että Jumala tulee kohtaamaan meitä ja siunaamaan meitä.

³        Me emme nyt tule edustamaan mitään tiettyä kirkkoa, emmekä me tule kutsuen itseämme ”parantajiksi”. Me tulemme edustaen Kristusta. Emmekä me tule parantamaan sairaita vaan rukoilemaan sairaiden puolesta ja tekemään se, mitä voimme auttaaksemme, että itse kukin elämä olisi vähän helpompaa. Ja olen varma, että te tulette olemaan siunaukseksi meille. Ja me luotamme siihen, että me tulemme olemaan siunaukseksi teille.

⁴        Ja ajattelin juuri, oltuamme Kaliforniassa tällä viimeisellä matkalla, että ihmiset haluavat päästä kotiin aikaisin. Siellä kotona, ja eri osissa maata, voitte todeta ihmisten olevan erilaisia. Jotkut heistä vain tahtovat kuulla teidän saarnaavan, eikä ole väliä sillä, rukoiletteko sairaiden puolesta, kunhan vain saarnaatte heille neljä tai viisi tuntia. Se todella tyydyttää heidät. Mutta täällä, se todella loukkaa. He näyttävät aivan kuin sanovan: ”Saarnaa vain lyhyesti ja rukoile sairaiden puolesta, niin että pääsemme jälleen kotiin nopeasti.” Ja kaikki täällä näyttää olevan niin kovin kiireistä. Minne me kaikki olemme menossa? ”Kiire, kiire, kiire, kiire, kiire!” Ehkäpä, jos Herra suo, haluaisin täällä ollessani saarnata aiheesta Päästäkää paine pois. Uskon, että meidän tulisi tehdä niin jonkinlaiseksi vastineeksi.

⁵       Minulle tapahtui onnettomuus juuri muutama viikko sitten. Minä rakastan maaliin ampumista, metsästämistä. Minulle oli juuri annettu kivääri, jonka Weatherby Company täällä oli uudelleenporannut. Ja minä ammuin sillä, ja se räjähti kasvoilleni. Lauetessaan se räjäytti piipun noin viisikymmenen metrin matkalle eteeni ja kiväärin tukin saman matkaa taakseni. Ja vain Jumalan armosta se ei räjäyttänyt minua samalla tavalla, koska ampuessani kiikari oli näin lähellä silmääni.

⁶       Ja minulla on pieni ajatus siitä. Katsokaahan, tuo kivääri ei itse asiassa ollut Weatherby -kivääri. Se oli vain porattu Weatherby -kivääriksi. Se oli Model 70 Winchester, te miehet, jotka metsästätte. Ja eräs hyvä kalifornialainen veli nimeltä Art Wilson oli antanut sen minulle. Hän antoi sen pojalleni, Billy Paulille, .257 Roberts -kaliiberinen. Ja Billy on vasenkätinen, eikä koskaan oppinut käyttämään sitä, joten hän sanoi: ”Isä, minä annan sen sinulle.”

⁷        No niin, olin aina halunnut Weatherby -kivääriä, mutta minusta tuntui, ettei minulla koskaan olisi varaa siihen. Ja sitten jotkut ystävistäni olisivat halunneet ostaa minulle sellaisen, mutta en halunnut heidän tekevän niin, koska ne ovat kalliita aseita. Ja kuten usein olen sanonut: ”Minulla on lähetyssaarnaajaystäviä, joilla ei ole edes kenkiä jaloissaan, enkä minä voi antaa jonkun maksaa niin paljon kivääristä, jolla metsästäisin ja ampuisin, kun minulla on ystäviä, joilla ei ole edes kenkiä.” Niinpä en halunnut tehdä sitä.

⁸       Mutta eräs ystäväni sanoi: ”Minä voin ottaa tuon Model 70 -kiväärin ja teettää siitä sinulle Weatherby kiväärin. He tekevät sen siellä Weatherbyllä ja takaavat sen.” Hän sanoi, ettei se maksaisi minulle kuin kymmenen tai kaksitoista dollaria.

Ja minä sanoin: ”Tee vain niin”.

⁹       Niinpä hän vei sen sinne yhtiöön ja he uudelleen porasivat sen. Ja ensimmäiseksi se räjähti. Niinpä se ei ollut, se ei ole voinut olla… Jokin sai aikaan paineen jossakin.

¹⁰   Nyt opin siitä tämän. Katsokaahan, siinä oli liikaa painetta, se räjähti. Näettekö? Me emme halua liikaa painetta, se tulee räjähtämään.

¹¹   Ja toinen asia, jonka haluaisin sanoa pieneksi opiksi sen perusteella. Katsokaahan, jos tuo kivääri olisi alusta alkaen ollut Weatherby Magnum, se ei olisi räjähtänyt. Mutta katsokaahan, se oli jotakin muuta ja vain osittain muutettu, ja siksi se ei voinut kestää painetta.

¹²   Ja minä uskon, että uskonnossa me emme paikkaile mitään. Me kuolemme ja olemme syntyneet uudestaan, ja sitten me olemme kristittyjä, jotka voivat kestää kaiken sen paineen, minkä Pyhä Henki haluaa työntää ulos. Niinpä uskon, että meidän on mentävä takaisin alkuun eikä vain yrittää tehdä jotakin jostakin, mikä ei sitä ole. Meillä on tänä päivänä liian paljon psykologista uskontoa sen sijaan, että meillä olisi todellinen uudestisyntymisen kokemus Jumalan kanssa. Ja niinpä jossakin matkan varrella jotakin pientä on tuleva, joka aiheuttaa pienen vuodon, joka purkautuu sisäiseksi paineeksi, ja te tulette toteamaan räjähtäneenne. Niinpä me uskomme, että me itse asiassa kuolemme itsellemme ja kaikille ajatuksillemme ja kaikelle muulle. Te vain kuolette pois kokonaan ja annatte Pyhän Hengen valmistaa itsenne uudelleen. Silloin olette uudestisyntynyt kristitty, jolla on kokemus Jumalan kanssa, niin että tiedätte siirtyneenne kuolemasta Elämään. Ja niin me uskomme.

¹³    Me uskomme Raamattun ja me uskomme, että Se on Jumalan Kirja. Me vain pysymme suoraan Raamatun kanssa. No niin, uskon, että Jumala voi tehdä asioita, joita Hän ei ole kirjoituttanut Raamattuun. Hän on Jumala, Hän voi tehdä mitä tahansa Hän tahtoo. Mutta jos minä vain voin nähdä Hänen oman elämäni aikana tekevän, mitä Hän on luvannut, silloin tiedän, että se on oikein, näettehän, niin kauan kuin se on Raamatussa.

¹⁴   Nyt, Vanhassa Testamentissa, niin kuin saarnaajaveljet tietävät, leeviläisen pappeuden aikana heillä oli tapa saada tietää kertoiko profeetta totuuden tai oliko unennäkijän uni oikea. Heillä oli se, jota kutsuttiin Uurim ja Tummim. No niin, siitä on kiistelty, mikä se oli. Mutta kaikkein soveliain tapa, minkä voin nähdä, oli se, että he ottivat Aaronin käyttämän rintalevyn, jossa oli kahtatoista sukukuntaa edustavat syntymäkivet, ja ripustivat sen temppelin pylvääseen. Ja sitten kun joku profeetta profetoi, he saattoivat tietää, oliko se Totuus vai ei, kun nuo valot välähtivät siellä tuoden julki Yliluonnollisen. Jumala on Yliluonnollinen, koska Hän on Jumala, Henki. Ja jos tuo Yliluonnollinen Valo välähti siellä sateenkaaren kaltaisesti noista kivistä, silloin tuo sana, tuo profeetta, oli oikea. Sillä tavalla hänet tunnistettiin, tai se oliko unennäkijä oikea. Mutta jos se ei välähtänyt tuossa Uurimissa ja Tummimissa, silloin ei ollut väliä sillä, kuinka todelliselta se kuulosti, he eivät vastaanottaneet sitä, koska se ei välähtänyt tuossa Uurimissa ja Tummimissa.

¹⁵   No niin, leeviläinen pappeus lakkasi Herran Jeesuksen kuoleman yhteydessä. Me elämme nyt Melkisedekin pappeuden ajassa, Kristus. Emmekä me nytkään ole ilman Uurimia ja Tummimia. Se on nyt tämä Raamattu. Näettehän, meidän täytyy pysyä Kirjoituksen mukaisina, juuri niin kuin Se on kirjoitettu, panematta Siihen mitään omaa tulkintaa. Minä uskon, että Jumala tulee tuomitsemaan maailman jonakin päivänä Jeesuksen Kristuksen kautta. Minä uskon, että täytyy olla joku mittakeppi, jonka mukaan Hänen täytyy tuomita, koska on niin useita ja monia edustamassa Kristusta.

¹⁶  Nyt, olen taustaltani irlantilainen, joten sukuni ennen minua olivat katolilaisia. Kun olin pieni poika… Te olette luultavasti lukeneet elämäkertani, joka heillä on täällä kirjoissa ja niin edelleen. Minä menin irlantilaiseen kirkkoon kuullakseni, mitä papilla oli sanottavana. Sitten menin luterilaiseen kirkkoon kuullakseni, mitä tuolla luterilaisella pastorilla oli sanottavana. Ja meidän suvussamme oli ollut aikaisemmin joku baptisti, joten he… Minä menin baptistikirkkoon. Menin eri kirkkoihin. No niin, ne kaikki erosivat toisistaan. Kukin halusi sanoa, että juuri tuo kirkko oli tarkalleen oikea.

¹⁷   Niinpä eivät ne kaikki voi nyt olla oikeita, jonkin täytyy olla väärin jossakin. Totesin, että on olemassa vähän yli yhdeksänsataa kirkkokuntaa, joten ajattelin, että jossakin täytyy olla jokin väärin. Koska, jos he kaikki menevät sisälle juuri tämän kirkon mukaan…

¹⁸   Nyt meille kerrottiin katolilaisina, että ”Jumala on kirkossansa. Siinä Jumala on, kirkossansa.” Niinpä sitten, jos Jumala on kirkossansa, niin mikä niistä on Hänen kirkkonsa? Jokainen niistä sanoo, että juuri se on tuo kirkko. Niinpä tiesin yhden asian… Juuri noin tuo pappi sanoi: ”Jumala on kirkossansa.”

¹⁹   Mutta Raamattu sanoo: ”Jumala on Sanassansa.” Ja Hän on sanonut, että ”kuka tahansa lisää mitään Tähän, tai ottaa jotain pois Siitä, se sama tullaan ottamaan häneltä pois Elämän Kirjasta.” Niinpä uskon koko sydämestäni, että Tämä Sana on Jumala painetussa muodossa. Nyt, miksi sanon tämän, johtuu siitä, että kukaan ei ole sanaansa parempi. Hän ei ole enempää kuin hänen sanansa. Jos ette voi ottaa minun sanaani koskien jotakin asiaa, niin älkää silloin olko missään tekemisissä kanssani, koska te ette voi us­koa minua. Ja samalla tavalla minun on uskottava, että Tämä on Jumalan Sana, ja minä uskon sen.

²⁰   Nyt Raamattu sanoo Johanneksen 1. luvussa: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja Sana tehtiin lihaksi, ja Se asui keskuudessamme.” Silloin se oli Kristus, ja Kristus on Sana. Jos Hän sitten tuomitsee maailman Kristuksen mukaan, täytyy sen tapahtua Sanan mukaan. Ymmärrättekö? Niinpä sillä tavalla me uskomme Sen ja teemme niin opettaessamme.

²¹   Nyt meillä on vain lyhyt sanoma ja pääsemme nopeasti ulos… Mihin aikaan he tavallisesti lopettavat täällä, veljet, noin kello kahdeltako tai jotakin sellaista? Huh? Kello kahdeltako? He nauroivat, joten oletan sen olevan noin kello yhdeksältä tai yhdeksän kolmekymmentä, kun he tavallisesti lopettavat. Se tekisi noin kolmekymmentäviisi minuuttia.

²²   Tänä iltana, olen vieras joukossanne, vaikka en tunnekaan olevani vieras. Tunnen olevani teidän veljenne. Ja nyt haluan teidän seuraavan sitä, mitä minä sanon Kirjoituksista. Sitten sanoma tulee luultavasti olemaan kerta kaikkiaan erilainen, kuin mitä te olette odottaneet, mutta tarkistakaa se Kirjoituksilla. Se tulee olemaan aivan saman linjan mukainen kuin, mitä te olette kuulleet. Minä vain luen Sen Kirjoituksista, ja sitten yrittämättä selittää Sitä, minä vain annan Sen selittää itse itsensä.

²³   Aivan niin kuin jotakin tuotetta myytäessä.  Jos teillä on jokin tuote myytävänä, ja se on vähääkään hyvää, tulee se itse myymään itsensä. Teidän ei tarvitse kovinkaan paljon mainostaa sitä. Olen saanut niin tarpeekseni tuosta mainostamisesta kierrellessäni ympäri, näettehän… Jokainen on ”tämän hetken mies” ja ”tämä on sanoma”, ja kaikkea muuta, kunnes ihmettelen, kukahan se on. Mutta uskon, että Kristus on ”tämän hetken Mies”, ja on aina ollut. Eikä tulisi olla niin paljon tällaista loistoa ja asioita.

²⁴   Sain siitä kerran tarpeekseni. Teille sisarille… Minulla on vaimo, hän on mukanamme, ja minä todella rakastan häntä ja lapsiani. Ja niinpä minä aina haluan auttaa häntä, ja olen hyvin huono auttamaan. Ja minä olin… Tiedän, että hänellä on niin paljon tehtävää. On lapsia ja täytyy saada kaikki valmiiksi, ja hän menee vuoteeseen yöllä, kun olen kotona. Ja minä ajattelin auttavani häntä tiskien pesemisessä, vaikka vihaankin tehdä sitä aivan yhtä paljon kuin tekin. Ja minä ajattelin: ”Hyvä on!”

²⁵   Kun olin pieni poika, äidilläni oli tapana panna minut seisomaan pienen laatikon päälle, kun pesin tiskejä, ja minä ajattelin: ”Jos koskaan menen naimisiin, on minun päästävä eroon tuosta tavasta juuri nyt.”

²⁶    Mutta tässä se on. Minä rakastan vaimoani samalla tavalla kuin rakastin äitiäni, mutta vaimonani. Sitten ajattelin: ”Hyvä on, minä tulen auttamaan häntä, jos voin.”

²⁷    Näin kerran jotakin eräässä televisio-ohjelmassa siellä, missä olin odottamassa lentokoneen lähtöä. Heillä oli siellä televisio, jossa oli valtavan suuri kuvaruutu, ja tuossa mainoksessa sanottiin: ”Käyttäkää tätä tiettyä tiskausainetta. Ei tarvita pesua, ei huuhtelua, ei kuivaamista, ei mitään. Vain upottakaa se sinne veteen ja ottakaa pois. Siinä kaikki, mitä teidän täytyy tehdä.”

²⁸    Minä ajattelin: ”Oh-hoh! Nyt vaimoni tulee todella rakastamaan minua, koska tulen näyttämään hänelle, kuinka tiskataan.” Niinpä hankin sitä purkillisen seuraavana päivänä ennen kuin menin kotiin, ja kotiin tultuani panin sen päällystakini alle ja menin sisään.

²⁹    Seuraavana aamuna sanoin: ”Älä huolehdi, kultaseni. Minä olen täällä tiskatakseni puolestasi. Sinun ei tarvitse muuta kuin alkaa siivota. Tiskaan ne hetkessä ennen kuin menen toimistoon tai aloitan sairaskäyntini.”

³⁰    Niinpä otin esiin tämän rasian ja luin siitä: ”Pane kaksi ruokalusikallista.” Ja minä ajattelin: ”Minäpä teen sen todella hyvin”, ja kaadoin noin puoli rasiaa sinne ja sekoitin sen sillä tavalla. Panin tiskit sinne, ja vaahto nousi suunnilleen näin korkealle. Minä ajattelin: ”Pojat, nyt vain muutama minuutti ja kaikki, mitä minun täytyy tehdä, on ottaa ne pois sieltä ja panna takaisin pöydälle.” Lapsilla oli ollut munia aamiaiseksi, ja kun otin ne pois, niissä oli aivan yhtä paljon kananmunaa kuin ennenkin.

³¹   Niinpä sanoin: ”Kun näen jotakin kovasti mainostettavan, tulen ohittamaan sen enkä huoli siitä, koska tiedän, ettei niin tapahtunut siinä tapauksessa.”

³²   Ja niinpä minä joskus ajattelen, että jos me vain puhumme Jeesuksesta ja annamme ihmisten nähdä, kuka ja mikä Hän on, niin uskon, että se tulee… Hän tulee tekemään sen loppuun. Hän on itse tuova heidät, koska ”kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, ovat joka tapauksessa tuleva Minun luokseni.” Näettekö, Jeesus sanoi niin. ”Eikä kukaan voi tulla, ellei Minun Isäni kutsu häntä.” Niinpä ainoa asia, mitä me teemme, on vain kylvää Siementä ja antaa sen olla.

No niin, luotan siihen, että te menette puhelimienne luo ja kutsutte ihmisiä tulemaan.

³³   Ja pääasia täällä ei nyt ole rukoilla sairaiden puolesta, se on yksi sivuasioista, vaan pääasia on saada jokainen syntinen, jonka vain voimme, että hän tuntisi Herra Jeesus Pelastajanaan. Se on pääasia. Toiseksi, on saada jokainen henkilö, joka on vastaanottanut Kristuksen Pelastajanaan eikä vielä ole täytetty Pyhällä Hengellä, että hän tulisi täytetyksi Pyhällä Hengellä. Ja se on seuraava asia. Sitten kolmas asia on rukoilla kaikkien sairaiden puolesta, joiden puolesta me vain voimme rukoilla. Ja sen kautta me toivomme Jumalan antavan meille suuren ajan näiden kokousten aikana. Ja uskon, että kokouksia ovat jokaisena iltana ja sitten sunnuntaina iltapäivällä.

³⁴   Haluan kiittää saarnaajaveljiäni siitä, että he kutsuivat minut tänne. Ja kiitän Jumalaa johdatuksesta tulla tänne. Nyt managerini täällä, herra Borders, meillä oli kirja täynnä kutsuja kaikkialta ympäri maailman, mutta jotenkin jokin puhui minulle koskien Grass Valleytä.

³⁵   Ja välittömästi eräs ystäväni, Arganbright perhe, joka asuu täällä Los Angelesin lähistölle, soitti minulle ja sanoi: ”Jos et ole täysin lyönyt lukkoon matkaohjelmaasi, niin toivoisin, että kulkiessasi ohitse pysähtyisit Grass Valleyssä.”

³⁶   Soitin managerille, sain hänet puhelimeen ja sanoin: ”Oletko jo kulkenut siitä ohitse?”

Hän sanoi: ”En ole.”

Minä sanoin: ”Käy siellä.” Ja täällä me olemme.

³⁷   Mitä Herra nyt tulee tekemään, en tiedä. Täällä voi olla yksi henkilö, jota varten Hän tulee. Toivon, että koko tämä yhteisö täällä olisi se, jonka Hän tulee pelastamaan.

³⁸   Nyt, tältä pohjalta kumartakaamme päämme ja puhukaamme Tekijälle ennen kuin luemme Hänen Sanaansa.

³⁹    Taivaallinen Isämme, meillä on todella etuoikeus seistä Sinun läsnäolossasi tässä tämän maailman historian loppuhetkessä ja kutsua Sinua ”Isäksi” ja tietää, että me lähestymme Sinua tuota kaikki riittävää Tietä pitkin omaten siunatun varmuuden siitä, että Jeesus, Sinun Poikasi, sanoi: ”Jos te pyydätte Isältä mitä tahansa Minun Nimessäni, niin Minä tulen tekemään sen, se tullaan antamaan teille.” Silloin me tiedämme, Isä, että jos me pyydämme Herran Jeesuksen Nimessä, tullaan meille vastaamaan pyyntöömme. Emmekä me nyt haluaisi pyytää mitään vastoin Sinun tahtoasi. Mutta me uskomme sen jälkeen, kun Sinä johdatit meidät tänne, että Sinun tahtosi on pelastaa ihmisiä ja parantaa ihmisiä ja täyttää ihmiset Pyhällä Hengellä ja saada kunnian itsellesi. Ja me olemme täällä tehdäksemme kaiken sen, minkä Sinä johdat meitä tekemään. Niinpä minä rukoilen, Isä, että Sinä tulisit ja avaisit Sanasi meille, ja tahtosi Sanasi mukana, niin että me voisimme tietää, mikä Sinun tahtosi on koskien Sinun Sanaasi. Siunaa nyt meitä yhdessä. Anna anteeksi meidän syntimme.

⁴⁰    Ja tänä iltana, kun me asetumme tähän rakennukseen, me rukoilemme, että Sinä siunaisit tämän rakennuksen. Jumala, se ehkä on joku areena, mutta nyt se on vihitty Kaikkivaltiaan Jumalan palvelusta varten, että se olisi kirkko, jossa arvostusta, rakkautta ja kunnioitusta osoitetaan Kaikkivaltiaalle. Suo Herra, että jokainen henkilö, joka kävelee näistä ovista sisään näiden viiden tai kuuden päivän aikana, tulee sellaisella tavalla syyllisyydentuntoon, etteivät he kykene lähtemään rakennuksesta luovuttamatta sydäntään Kristukselle.

⁴¹   Me rukoilemme, Isä, että jokainen sairas henkilö, joka kävelee sisälle tähän rakennukseen, ja ne, jotka tulevat muiden mukana heidän sydämissään, kun he rukoilevat heidän puolestaan, niin siunattu Herra Jeesus olisi läsnä parantaen sairaat. Täyttäisi jokaisen sydämen Pyhällä Hengellä.

⁴²  Ja Jumala, vedä heidät sisälle, ulos tästä humaltuneesta, synnin hullaannuttamasta, rakkauden nautintoja rakastavasta maailmasta, ennen kuin on liian myöhäistä, ennen kuin vuoret tullaan tasoittamaan, ennen kuin tuo Jumalan suuri viha vuodatetaan tämän uskomattoman sukupolven päälle. Jumala, tuo se niin lähelle meitä tämän viikon aikana, että me tulemme näkemään sen, ja että sydämemme tulevat olemaan täytettyjä, niin että jokaisesta henkilöstä täällä tulee sananpalvelija kaduille ja naapuristoon tuodakseen toisia Kristuksen luo.

⁴³   Me emme tiedä voimmeko koskaan ennen Sinun tulemustasi päättää tätä herätystä täällä vai emme. Mutta tämän yhden asian me tiedämme, että jonakin päivänä Sinä olet tuleva, emmekä me tiedä, millä hetkellä se tulee tapahtumaan. Mutta salli meidän elää jokainen hetki niin, että jos se juuri olisi tuo hetki, me olisimme valmiit menemään ja seisomaan Sinun Läsnäolossasi ja kuulemaan sanottavan: ”Hyvin tehty, minun hyvä ja uskollinen palvelijani. Mene Herrasi iloon, joka on ollut valmistettuna sinua varten maailman perustamisesta lähtien.” Me vihimme itsemme tämän rakennuksen ja Sinun Sanasi kanssa, Jumalan kunniaksi ja kirkkaudeksi, Jeesuksen Kristuksen Nimen kautta. Aamen.

⁴⁴    Herra siunatkoon teitä. Me haluamme nyt lukea jotakin täältä Kirjoituksista, joka löytyy Pyhän Johanneksen kirjan 12. luvusta, 20. jakeesta.

⁴⁵    Ja tämän kampanjamme teemana on: ”Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iäti.” No niin, se on Hebrealaiskirje 13:8: ”Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iäti.” Nyt Pyhä Johannes 12:20.

…ja siellä oli tiettyjä kreikkalaisia niiden joukossa, jotka tulivat ylös palvomaan juhlan aikana.

Nämä tulivat sen vuoksi Filippuksen luo, joka oli Galilean Beetsaidasta, ja pyysivät häntä ja sanoivat: Herra, me haluamme nähdä Jeesuksen.

⁴⁶   Nyt haluan seuraavien muutaman minuutin ajan puhua muodollisesti, perustaksi, taustaksi. Me tulemme aloittamaan, niin kuin oli puhetta, Jumalallisesta parantumisesta, niin kuin Jeesus teki. Uskon, että noin kahdeksankymmentä prosenttia Hänen palvelustehtävästään koski Jumalallista parantumista.

⁴⁷   Ja niin kuin hyvä vanha ystäväni, veli Bosworth, jonka monet teistä kristityistä tunsitte, hänellä oli tapana sanoa: ”Kun te pyydystätte kalaa, ette te näytä niille koukkua, te näytätte niille syötin. Ja kala nappaa syötin ja saa koukun.”

⁴⁸   Niinpä sillä tavalla me yritämme pyydystää kristittyjä Kristukselle. Se tapahtuu Jumalallisen parantamisen ihmeiden avulla osoittaaksemme Hänen Läsnäolonsa. Ja sitten siinä he tietävät, ettei kukaan ihminen voi tehdä noita asioita, ja se tavoittaa uskovaisen sielun, ja hän hyväksyy sen siltä pohjalta. Niinpä nyt aluksi haluan sanoa, että Hän on sama eilen, tänään ja iäti.

Ja nämä kreikkalaiset sanoivat: ”Herra, me haluamme nähdä Jeesuksen.”

⁴⁹   No niin, nuo kreikkalaiset ilmaisivat meidän ajatuksemme täällä tänä iltana. En usko, että täällä on yhtään henkilöä, joka ei haluaisi nähdä Jeesusta Kristusta. Vain nähdäksemme kuinka monet täällä ovat kuulleet Hänestä ja haluaisivat nähdä Hänet, haluan teidän kohottavan kätenne. Vain katsokaa sitä, sataprosenttisesti. Kukaan ei voi koskaan kuulla Hänestä, etteikö tuo lumoava Nimi saisi meidät haluamaan Hänen näkemistään!

⁵⁰   Kristuksessa on jotakin, mitä ei ole kenessäkään toisessa miehessä. Hän oli Jumalan Poika. Hänessä on jotakin niin erilaista, ettei toisilla miehillä näytä olevan sitä sillä tavalla, kuin miten Hänellä oli sitä. Ja meillä on Henki ymmärtää, mutta meillä on Sitä rajallisesti. Hänellä on Se ilman rajaa. Hän oli Immanuel, Jumala, eläen Kristuksen Jeesuksen Ruumiissa, Jumala julkituotuna lihassa. Kristus oli nimenomainen Jumalan kuva tuoden julki Jumalan ihmisille. Millainen Jumala oli, se nähtiin Kristuksessa, Hänen Pojassansa. Hän oli Voideltu. Tuo sana Kristus merkitsee ”voideltua”.

⁵¹    Ja nyt jos nuo kreikkalaiset etsivät Häntä… Tutkikaamme nyt jokaista Sanaa. Kun nuo kreikkalaiset etsivät Jeesusta, he tulivat yhden Hänen opetuslapsensa luo, joka oli Filippus, Beetsaidasta. He etsivät Jeesusta, joten he tulivat Hänen opetuslapsensa luo, ja tämä opetuslapsi vei heidät Jeesuksen tykö. Jos se oli tapa nähdä, miten nuo kreikkalaiset näkivät Jeesuksen, ja me haluamme nähdä tuon saman Jeesuksen, ja Raamattu sanoo: ”Hän on sama eilen, tänään ja iäti”, niin miksi me emme silloin voi nähdä Häntä?

⁵²    Kirjoitukset eivät voi valehdella. Ne ovat Totuus. Minä uskon sen. Ja jos nämä Kirjoitukset olisivat väärässä, silloin minä tekisin jotakin muuta kuin seisoisin täällä edustamassa Tätä. Mutta minä uskon, että ne ovat oikein, tarkalleen oikein. He eivät tarvitse minkäänlaista tulkintaa. Ne ovat juuri niin kuin niiden pitääkin olla kirjoitettuna täällä, koska Jumala on pitänyt huolen siitä, että ne ovat pysyneet sillä tavalla. Tarkatkaa nyt.

⁵³    Kuinka monet uskovat, että Jumala on ääretön, kaikki voimainen, kaikkialla läsnä oleva, kaikkitietävä? Varmasti. No niin, Hän on Jumala, ja sen vuoksi Hänen ensimmäinen ratkaisunsa, koskipa se mitä tahansa, tulee aina pysymään samana, koska Hänen ratkaisunsa ovat täydelliset, ja koska Hän ei voi tehdä mitään muuta kuin täydellistä. Siinä on kaikki, mitä Hän on, täydellinen. Hän ei voi koskaan muuttua. Ja tässä meidän toivomme on rakennettu Sanalle. Jos Jumala koskaan on kutsuttu näyttämölle tekemään ratkaisua koskien jotakin tiettyä asiaa, silloin Hänen ensimmäisen ratkaisunsa täytyy iäti pysyä samana. Se ei voi koskaan muuttua. Juuri ennen kuin tulemme tuohon ajatukseen, ajatelkaa tätä.

⁵⁴   Kun Jumala Eedenin Puutarhassa oli kutsuttu pelastamaan Adam ja Eeva, hänellä oli yksi parannuskeino, ja se oli veri. Ja Hän ei ole koskaan muuttanut sitä. Ikuisesti se on veri! Hän ei voi koskaan muuttaa sitä.

⁵⁵   Kun Jumala kutsuttiin parantamaan sairas, Hän paransi hänet hänen uskonsa perusteella. Ja Hän ei voi koskaan muuttaa sitä. Näettekö? Ja jos Hän paransi yhden, koska hän uskoi Jumalan tekevän sen, silloin Hänen täytyy parantaa seuraavakin tai Hän toimi väärin, kun Hän paransi tuon ensimmäisen, ja Hän toimi väärin, kun Hän pelasti ensimmäisen. Näettekö? Niinpä te ette…

⁵⁶    Me muutumme. Me olemme niitä, joita kutsutaan ”rajallisiksi”. Ja Hän on rajaton. Niinpä Hän ei voi muuttua, koska Hän on täydellinen. Me teemme jonkun ratkaisun ja sitten me näemme: ”Mutta sehän oli väärin. Minä teen sen tällä tavalla, ja se tulee ”olemaan vähän parempi”. Mutta ei Hän. Hänen ensimmäinen ratkaisunsa on täydellinen. Sillä tavalla sen täytyy aina olla. Niinpä Hän ei voi oppia lisää tai tulla älykkäämmäksi, niin kuin me ajattelemme tekevämme, vaan Hän on alusta alkaen täydellinen.

⁵⁷    Nyt, näinä päivinä me kuulemme niin paljon Jeesuksesta kaikkialla, minne te menette. No niin, minä olen lähetyssaarnaaja, ymmärrättehän. Tämä on minun seitsemäs kierrokseni ympäri maailman. Nyt, lähetyskentillä me näemme ihmisten palvovan epäjumalankuvia ja niin edelleen, ja heitä on miljoonittain. Mutta täällä Amerikassa me näemme kirkkoja joka kulmassa. Jokainen edustaa Jumalaa jollakin tavalla, ja he löytävät niin monia erilaisia mielipiteitä Siitä. Joku yrittää löytää Jumalan yhdellä tavalla ja joku toisella. Varmasti jossakin on oltava oikea tapa. Jossakin on oltava oikea tapa.

⁵⁸    Koska Daavid sanoi: ”Kun syvyys huutaa Syvyydelle, täytyy ensin olla jokin vastaamassa tuohon huutoon, tai tuot huutoa ei olisi siellä.” Toisin sanoen, täytyy olla Luoja ennen kuin voi olla luotua. Näettekö? Täytyy ensin olla Jotakin, joka luo teidät, olla Luoja, joka tekee luomakunnan, ja sitten täytyy olla jotakin vastaamaan siihen. Ennen kuin voi olla evää kalan selässä, täytyy ensin olla vettä, missä se voi uida, tai muuten sillä ei olisi mitään evää. Ennen kuin puu voi kasvaa maassa, täytyi ensin olla maan. Ja niin kauan kuin ihmissydämessä on nälkä Jumalan puoleen, täytyy jossakin olla Jumala vastaamassa tuohon kutsuun.

⁵⁹   Ja monet ovat täällä tänä iltana etsimässä Jumalallista parantumista. Miksi te etsitte sitä? Koska jokin sisimmässänne sanoo teille, että ”siellä on Lähde jossakin”. Näettekö? Ja niin kauan kuin jokin sisimmässänne sanoo teille, että ”on lähde jossakin”, siellä täytyy olla tuon Lähteen, tai muuten teillä ei koskaan olisi tuollaista halua itsessänne. Näettekö, se on Luoja, joka luo luomakunnan.

⁶⁰   Nyt me näemme ihmisten tänä päivänä kaipaavan, juoksevan sinne ja tänne, etsivän, tarttuvan siihen ja tähän, vaihtavan kirkkoa, muuttavan jäsenyytensä eri kirkkokunnista toisiin ja niin edelleen. Mikä on vikana? He isoavat jotakin, mutta näyttää kuin he eivät kykenisi löytämään sitä, mitä he isoavat. Tuon asian täytyy olla jossakin.

⁶¹   No niin, jotkut tänä päivänä etsivät Jumalaa uskontunnustustensa kautta. Jotkut ajattelevat, että jos he ottavat itselleen jonkun tietyn uskontunnustuksen, he sen kautta löytävät Jumalan. Jotkut ajattelevat löytävänsä Jumalan liittymällä johonkin tiettyyn kirkkokuntaan.

⁶²   No niin, Jeesus löysi saman asian tullessaan maan päälle. Hän löysi fariseukset, saddukeukset ja mitä vielä, erilaisia tuon hetken järjestöjä, uskontunnustuksia ja organisaatioita. Mitä Hän sanoi heille? ”Perinnäissääntöjenne kautta te olette tehneet Jumalan käskyt vaikutuksettomaksi.” Näettekö?

⁶³   Uskon, että ainoa asia, minkä se saa aikaan, kun etsitään Jumalaa uskontunnustuksen tai kirkkokunnan kautta, on se, että se saadaan niin salaperäiseksi, ja sitten te näette, että se tulee suoraan takaisin ja kieltää Sanan, tekee Jumalan käskyt tehottomiksi. Esimerkiksi, kun te yritätte löytää Jumalaa lausumalla Apostolisen uskontunnustuksen. Ja sitten te tulette takaisin ja näette, että Markus 16 on tehty todelliseksi teille, ”nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat”, he tulevat nopeasti sanomaan teille: ”Mutta ihmeiden päivät ovat ohitse!” Mitä se silloin saa aikaan? Se ottaa Jumalan käskyt ja tekee ne tehottomiksi. Näettekö, Jumalan käskyillä ei ole vaikutusta.

⁶⁴   Hänen käskynsä on: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa Evankeliumia jokaiselle luodulle.” No niin, Evankeliumi ei tullut yksin Sanana vaan Sanan julkitulemisen kautta, Pyhän Hengen toteennäyttämisten saadessa Sanan elämään. Näettekö, se on Henki, joka ottaa Sanan.

⁶⁵    Sana oli ajatus. Ja sana on ajatus ilmaistuna. Näettekö? No niin, ne olivat Jumalan ajatuksia siitä, mitä Hän tulisi tekemään, ja sitten Hän ilmaisi sen Sanalla.

⁶⁶   Ja nyt kun Pyhä Henki saa otteen tuosta Sanasta, Se saa Sen tapahtumaan ja julkituo Sen ja tekee Sen, jokaisen Jumalan Sanan, todellisuudeksi,. Ei ole yhtään Kirjoitusta, mitä ei olisi tuotu esiin innoituksessa! Ja jokainen Jumalan Sana on täydellinen ja oikea ja Se tulee täyttymään. Jokaisen Sanan täytyy olla täyttynyt. ”Taivaat ja maa tulevat katoamaan pois”, sanoi Jeesus, ”mutta Minun Sanani eivät petä.” Jokaisen Sanan Siitä täytyy täyttyä.

⁶⁷   No niin, sitten kun Jumala tekee sen, ja sitten me näemme uskontunnustuksemme… Jos me lausumme uskontunnustuksemme tai kuulumme johonkin tiettyyn… Eikä minulla ole mitään sitä vastaan. Se kyllä sopii.

⁶⁸   Se on aivan kuin vesimelonia syötäessä, niin kuin eräs värillinen mies sanoi syötyään siitä viipaleen. Hän sanoi: ”Mitä sinä siitä ajattelet, Mose?”

⁶⁹    Hän sanoi: ”Se oli hyvää, mutta varmasti siellä on vähän enemmänkin sitä.” Niinpä se ei ollut tarpeeksi tyydyttämään.

⁷⁰   Uskontunnustus käy kyllä päinsä, mutta se ei yksinkertaisesti tyydytä ennen kuin tulette Sanaan. ”Ja ihminen ei elä yksin leivästä, vaan jokaisesta Sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.” Sen mukaan ihminen on elävä. Jumalan Sana on ihmisen hengellinen jokapäiväinen Leipä, se on Jumalan Sana julkituotuna.

⁷¹   Ja kun Jumala antoi Israelille luvatun maan, kun he vielä olivat Egyptissä, heidän täytyi taistella jokaisesta tuumanalasta tuota maata. Jumala sanoi Joosualle Joosuan 1. luvussa: ”Minne tahansa jalkapohjasi lasket, sen Minä olen antanut sinulle omistukseesi.” Niinpä jalanjäljet merkitsevät ”omistamista”. Jotkut ihmiset voivat vaivoin päästä vain tuon maan rajalle. Jotkut voivat ottaa kahdenkäden miekan ja hakata tiensä filistealaisten ja amorilaisten lävitse, kunnes ovat ottaneet haltuunsa koko tuon asian. Niin meidän tulisi tehdä. Jokainen lupaus on meille. Meillä on… Jalanjäljet on omistaa. Menkää ja ottakaa se! Jumala antoi sen meille. Se on lupaus ja se on Totuus, ja se on meitä varten.

⁷²   Ja sitten näillä uskontunnustuksilla, kuten sanoin, he jälleen perinnäissäännöillään tekevät Jumalan käskyt tehottomiksi. Ne ottavat sen pois, selittävät sen kaiken pois.

⁷³   Mutta varmasti on olemassa jokin tapa tietää, mikä on Totuus, koska Kirjoitus täällä sanoo: ”Hän on sama eilen, tänään ja iäti.” No niin, te ette voi ottaa tuota Kirjoitusta pois Raamatusta. Teidän täytyy jättää se Raamattuun, koska sinne se kuuluu. Ja jos Se sanoo: ”Hän on sama”, se ei merkitse, että Hän olisi osittain sama, vaan se merkitsee että ”Hän on sama eilen, tänään ja iäti.”

⁷⁴    No niin, silloin me haluamme nähdä Hänet. Minä haluaisin nähdä Hänen tulevan sisälle rakennukseen tänä iltana. Minä haluaisin nähdä Hänet. Ettekö tekin? Me sanoimme hetki sitten, että haluaisimme. Minä haluaisin nähdä Hänet. Hyvä on sitten, jos Hän lupasi sen meille, niin miksi me emme näe? Se on… Jos me vain hetkeksi avaisimme silmämme ja mielemme, niin uskon, että tulemme ymmärtämään, ja Hän on tuleva sisälle ja näyttävä itsensä joukossamme. No niin, ja sitten me voimme mennä pois tänä iltana ja sanoa: ”Me haluamme nähdä Jeesuksen.”

⁷⁵    Miten he löysivät Jeesuksen Vanhassa Testamentissa, tarkoitan Uudessa Testamentissa? Sanan mukaan, koska Hän oli Sana. No niin, Hän ei ollut Sana sillä tavalla kuin he olivat Sen koonneet yhteen, vaan Hän oli Sana sillä tavalla kuin Jumala oli koonnut Sen yhteen, koska Hän oli elävä Sana.

⁷⁶    Nyt, kun Hän kohtasi Saatanan, Hän kohtasi hänet Sanalla. Hän oli Jumala julkituotuna lihassa, mutta kun Hän kohtasi Saatanan, Hän ei koskaan käyttänyt Voimaansa, Jumaluuttansa, millainen Hän oli. Hän sanoi: ”On kirjoitettu: ’Ihminen ei elä yksin leivästä.’ On kirjoitettu; ‘Sinä palvot Herraa, sinun Jumalaasi, ja Häntä yksin sinä palvelet.”’ Kun Hän kohtasi Saatanan, Hän kohtasi hänet Sanan kanssa, koska Hän oli Sana. No niin, Sana oli tehty lihaksi ja asui keskuudessamme. Nyt Mooses puhui Hänestä Sanassa 5. Mooseksen kirjassa, 18. luku, 15. jae.

⁷⁷    Mooses kirjoitti Vanhan Testamentin viisi kirjaa: 1., 2., 3., 4. ja 5. Mooseksen kirjan. Hän kirjoitti Vanhan Testamentin viisi kirjaa. Siellä hän Jumalalta saadun innoituksen kautta kirjoitti ja kertoi, mitä oli ollut, ja sitten hän kirjoitti ja kertoi, mitä tulisi olemaan. Ja se, minkä hän sanoi tulevan olemaan, se tapahtui, niinpä me tiedämme, että se, minkä hän sanoi olleen, on totta. Sillä kun mies katsoo eteenpäin ja näkee, mitä on tulossa, ja se tapahtuu, silloin se, mitä hän sanoi olleen siellä aikaisemmin, oli varmasti myös innoitettua.

⁷⁸    No niin, juutalaisia oli opetettu uskomaan profeettojaan. He tekevät niin yhä. Kuten Paavali sanoi: ”Juutalaiset etsivät merkkejä ja kreikkalaiset viisautta ja niin edelleen. Mutta me saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta.”

⁷⁹    Raamattu oli opettanut noille juutalaisille: ”Jos keskuudessanne on joku hengellinen tai profeetta, minä Herra teen itseni tunnetuksi hänelle profetioiden ja näkyjen ja unien kautta, ja niin edelleen, ja kun tapahtuu se, mitä hän sanoo, silloin kuulkaa häntä.” No niin, sehän on jo järkevääkin. ”Mutta jos se ei tapahdu sillä tavalla kuin hän sanoi, silloin älkää kuulko häntä.” Koska Jumala ei voi valehdella, Hän on Jumala. Mutta jos joku mies sanoo jonkun asian, ja se tapahtuu, ja sitten te tarkkaatte sitä hänessä, se tapahtuu ja tapahtuu ja tapahtuu, silloin te tiedätte, että kyseessä ei voi olla tuo mies. Sen täytyy olla Jumala. Niinpä Jumala käski juutalaisia kuuntelemaan tuota miestä, koska hän oli Jumalan lähettämä profeetta.

⁸⁰    Nyt, Mooses oli tuo suurempi profeetta. Meillä ei ole aikaa mennä sisälle siihen, hänen elämäänsä, osoittaaksemme, miten hän oli esikuva Kristuksesta. Mutta hän oli suurempi profeetta. Ja hän sanoi, että ”Herra, teidän Jumalanne, on nostava esiin minun kaltaiseni profeetan. Ja on tapahtuva, että joka ei tätä Profeettaa kuule, hänet tullaan lohkaisemaan pois kansasta.” No niin, nyt jos Mooses puhui, ja toiset profeetat… Ja muistakaa, että Mooses kirjoitti myös 1. Mooseksen kirjan. Eedenin Puutarhasta asti on luvattu, että ”naisen Siemen murskaisi käärmeen pään.” Ja nuo kaikki lupaukset siellä aikaisemmin tulevasta Messiaasta, Mooses kirjoitti ne. Ja sitten toiset suuremmat profeetat, kuten Jesaja ja Jeremia ja niin edelleen, he kaikki puhuivat tulevasta Messiaasta. Nuo profeetat, joiden sanat toteutuivat. No niin, he puhuivat ja sanoivat, että Hän tulisi olemaan Profeetta, kun Hän tulisi. ”Hän on oleva minun kaltaiseni Profeetta”, Mooses sanoi. Sellainen Hän olisi.

⁸¹    No niin, jos me haluamme tänään nähdä Jeesuksen, ja Raamattu sanoo: ”Hän on sama eilen, tänään ja iäti”, silloin on vain yksi tapa tehdä se.

⁸²   Laskekaa vain syrjään uskontunnustuksenne nyt tunniksi tai puoleksi. Laskekaa syrjään uskontunnustuksenne, laskekaa syrjään kirkkokunnalliset näkemyksenne ja niin edelleen, ja menkäämme taaksepäin ja nähkäämme, millainen Hän oli. Eikö se nyt olisi loogillista? Se olisi asiallista. Ottakaamme selvää, millainen Hän oli, ja silloin voimme tietää, millainen Hän on, jos voisimme nähdä, millainen Hän oli. Mutta ainoa tapa miten te… Jos Hän oli jokin uskontunnustus siellä aikaisemmin, silloin uskontunnustus on oikein. Jos Hän oli jokin kirkkokunta siellä silloin, silloin se on oikein. Ottakaa selvää, mikä kirkkokunta tai uskontunnustus se oli.

⁸³   Mutta me näemme, että Hän oli siellä aikaisemmin Sana, joten Hän on yhä Sana. Luen sen nyt Johanneksesta. Jos me menemme tänne Johanneksen 1. lukuun ottaaksemme jotakin siitä sen, kuka ja mikä Hän oli, täältä Johanneksen 1. luvusta. Me näemme, että ”alussa oli Sana”, niin kuin minä olen jo sitä lainannut, ”ja Sana oli Jumala, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Ja Sana oli tehty lihaksi ja asui keskuudessamme”, noiden päivien aikana. Nyt Raamattu sanoo: ”Hän on sama eilen…” Se oli Uudessa Testamentissa.

⁸⁴   Vanhassa Testamentissa, Kristus on sama. Kristus on sama Uudessa Testamentissa. Ja Kristus, sama ikuisesti. Sitten, jos voimme nähdä, ”millainen Hän oli”, ja ”millainen Hän on ollut”, ja ”millainen Hän tulee olemaan”, silloin meillä on se. Eikö niin?

⁸⁵   Mooses sanoi nyt: ”Hän tulee olemaan minun kaltaiseni Profeetta.” Sitten kun Hän tuli, niin sellainen kuin Kristus silloin oli, sellainen Hänen täytyi olla, samanlainen kuin Hän oli silloin aikaisemmin. Niinpä aloittakaamme nyt juuri sieltä, ja sitten me näemme, millainen Hän tulee iäti olemaan. Se on ainoa tapa tehdä se.

⁸⁶    Me näemme Hebrealaiskirjeen kirjoittajan, Paavalin, sanovan: ”Jeesus Kristus sama eilen”, kun hän puhui heprealaisille. Ja me kaikki tiedämme, että Vanhan Testamentin Jehova oli Uuden Jeesus, ja se on Pyhä Henki tänä päivänä. Se on sama Jumala, vain julkituotuna kolmessa eri tehtävässä. Tuo sama Jumala! Ja kaikki se, mitä Jumala oli, sen Hän vuodatti Kristukseen. Kaiken sen, mitä Kristus oli, Hän vuodatti Seurakuntaan. Niinpä te näette, että te voitte nopeasti nähdä, millainen Hän oli, sellainen Hän on: ”Sama eilen, tänään ja iäti.”

⁸⁷  No niin, mutta nyt meidän täytyy löytää Hänen luonteensa, millainen Hän oli. Me kaikki tiedämme, ja kaikki raamatunlukijat tulevat olemaan samaa mieltä siitä, että Tulipatsas, jota Israel erämaassa seurasi, oli tuo sama Tulipatsas, tuo Liiton Enkeli, joka puhui Moosekselle palavassa pensaassa. Oletteko samaa mieltä siitä? Me kaikki olemme. [Seurakunta sanoo: ”Aamen.”] Hyvä on, kuka on tämä Liiton Enkeli? Kristus. ”Mooses hylkäsi Egyptin ja piti suuremmassa arvossa Kristuksen pilkkaa kuin Egyptin aarteita.” Näettekö?

⁸⁸    Ja nyt kun Hän oli täällä maan päällä, tuo Tulipatsas oli tehty lihaksi ja asui keskuudessamme. Kun Hän oli täällä maan päällä, Hän sanoi: ”Minä tulen Jumalasta ja Minä menen Jumalaan.” Muistakaa nyt: ”Eilen ja tänään.” Näettekö? Hän tuli Jumalasta, Tulipatsaasta, Hän meni takaisin Jumalaan.

⁸⁹   Nyt, Hänen kuolemansa, hautaamisensa ja ylösnousemuksensa jälkeen, tarsolainen Saul oli matkalla Damaskoon pidättämään helluntailaisia, ja kun hän oli siellä tiellä, mitä tapahtui? Tulipatsas, Valo, iski hänet maahan. Kukaan muu ei nähnyt Sitä. Hän näki Sen. Se sokaisi hänen silmänsä joksikin aikaa. Se oli niin todellista hänelle, kun taas muut siellä seisoivat eivät voineet nähdä mitään, mutta hänelle Se oli niin kirkas, että Se sokaisi hänen silmänsä. Ja Hän sanoi: ”Saul, Saul, miksi sinä vainoat Minua?”

Hän sanoi: ”Kuka Sinä olet, Herra?” Nyt kuunnelkaa!

⁹⁰   ”Minä olen Jeesus. Ja sinun on vaikeata potkia tutkainta vastaan.” Te muistatte sen. No niin, tässä Hän on, tuo sama Tulipatsas, joka siellä oli ollut.

⁹¹    Sitten, jos Hän on sama, ”eilen”, siellä Paavalin päivänä, ”tänään” Hän tulee olemaan sama ”iäti”! Niinpä tuo suuri Tulipatsas, Jumala, Liiton Enkeli, on sama tänä päivänä, niin kuin Se oli silloin, kun Se johti Israelia. Huomatkaa!

⁹²  Nyt tulemme aloittamaan Hänen palvelustehtävästään Johanneksen 1. luvussa. Me tiedämme… Me tulemme ohittamaan Hänen syntymänsä ja kutsumuksensa, kuinka Hän tuli Johannes Kastajan tykö kastettavaksi ja meni sitten erämaahan perkeleen kiusattavaksi ja tuli takaisin paastottuaan erämaassa neljäkymmentä päivää ja yötä. Hän tuli ja alkoi palvelutehtävänsä. Seuratkaamme nyt Hänen palvelutehtäväänsä täällä. Välittömästi ihmiset alkoivat parantua, kun Hän rukoili heidän puolestaan.

⁹³    Ja me näemme, että siellä oli eräs mies, jonka nimi oli Simon, ja joka tuli Jeesuksen tykö veljensä Andreaan kutsusta. Ja kun hän käveli Jeesuksen Läsnäoloon… Muistakaa nyt, tässä tulee tuo mies, jolla oli avaimet. Me ymmärrämme nyt, Apostolien tekojen 4. luvun mukaan, että hän oli tietämätön ja oppimaton mies. Meille on opetettu, ettei hän osannut edes kirjoittaa omaa nimeään. Hän ei ollut mikään oppinut. Hän ei ollut mikään piispa. Hän ei ollut mikään pappi. Hän oli kalastaja.

⁹⁴    Jumala ottaa aina jotakin, mikä ei ole mitään, ja tekee siitä jotakin. Hän julkituo itsensä sen kautta, mikä ei mitään ole, jotta jokainen voi nähdä, että se on Jumala. Näettekö, Hän ottaa jotakin, mikä ei ole mitään.

⁹⁵   Ja Hän valitsi tämän tietämättömän miehen. Kuinka Hän nyt antaisi tämän miehen tietää, millainen Hän on? Koska siellä oli ollut monia huijareita aikaisemmin. Ja meillä on ollut niitä kautta aikakausien.

⁹⁶   Ja milloin tahansa te näette väärän dollarin, niin muistakaa vain, että tuo väärä dollari on kopio aidosta dollarista. Näettekö? Niinpä niin kauan kuin te näette jonkun jäljittelevän tai näyttelevän tekopyhän osaa, niin muistakaa vain, että jossakin on joku aito kristitty. Ymmärrättehän? Kun te näette jonkun esittelevän jonkinlaista kirkollisen järjestelmän väärää jumalaa tai jonkinlaista psykologiaa, kirkollisuutta, mielen kiihotusta, niin muistakaa vain, että jossakin siellä takana, siellä on myös todellinen, aito Jumala. Huomatkaa se. Oi, minä yksinkertaisesti rakastan sitä! Pankaa se merkille.

⁹⁷   Nyt niin pian kuin Simon… Ottakaamme pieni katsaus taaksepäin Simonin elämään, joka nyt on vanha mies. Hänen isänsä myös oli vanha mies. Ja ehkäpä eräänä päivänä, niin kuin luin eräästä pienestä kertomuksesta, joka koski häntä. Hänen isänsä oli kalastaja, ja he olivat vetämässä verkkoa. Heillä oli kova tarve kalastaa. Niinpä he tuona päivänä saivat suuren saaliin. Ja hän istui veneen laidalle ja pani kätensä Simonin ympärille ja sanoi: ”Simon.” Hänen nimensä oli Joonas, tiedättehän. Ja hän sanoi: ”Simon, poikani, minä ajattelin, että jonakin päivänä tulisin näkemään Messiaan. Se on ollut kansamme toivo siitä asti, kun tulimme Egyptistä, tai siitä asti, kun tiesimme, että oli lupaus Messiaasta. Neljätuhatta vuotta on kulunut, poikani. Monet suuret miehet, profeetat, ovat kuolleet ja ovat odottaneet Häntä. Minä ajattelin, että Hän tulisi minun sukupolveni aikana. Mutta nyt olen tulossa vanhaksi enkä ehkä tule näkemään Häntä. Mutta, Simon, haluan sinun ja Andreaan muistavan, että Hän on luultavasti tuleva teidän sukupolvenne aikana, sillä minä olen nyt vanha ja valmis menemään kansani tykö. Ja olen yrittänyt kasvattaa teitä poikia oikein, yrittänyt kasvattaa teitä Sanalle. Kuunnelkaa nyt, Simon ja Andreas, ennen kuin Messias todella tulee, on tuleva monia asioita Messiaan nimen alla, koska vihollinen on tekevä sen. Mutta älkää unohtako, Simon ja Andreas, pysykää aina Sanan mukaisina. Älkää jättäkö Sanaa. Muistakaa, Messias tulee olemaan aivan tarkalleen Mooseksen kaltainen profeetta. Ei ole väliä sillä, vaikka hän olisi joku suuri kirkon jättiläinen ja vaikka hän kykenisi selittämään sanat, hän voi olla kykenevä tekemään mitä tahansa sen kaltaista, mutta Raamattu sanoo: ’Hän tulee olemaan Mooseksen kaltainen Profeetta.’” Aamen. ”Nyt, sillä tavalla te tulette tuntemaan Hänet.”

⁹⁸    Ja tuona päivänä, kun Simon käveli Andreaan kanssa Jeesuksen Läsnäoloon, Jeesus seisoi siellä, josta Andreas oli kertonut hänelle: ”Me olemme löytäneet Messiaan.”

⁹⁹    Ja voin kuvitella Pietarin, tai Simonin, joka hän silloin oli, ajatelleen tällä tavalla: ”Nyt sinä olet mennyt vähän liian pitkälle, Andreas. Minä lähden mukaasi ja otan selvän asiasta.”

¹⁰⁰    Niinpä kun hän käveli sinne Jeesuksen eteen, Jeesus sanoi: ”Sinun nimesi on Simon. Sinä olet Joonan poika.”

¹⁰¹    Se riitti. Se oli siinä. Hän uskoi Häntä ja vastaanotti Hänet sellaisella tavalla, että jälkeenpäin hänellä oli avaimet Valtakuntaan. Niin ei tarvinnut mitään koulutusta tai mitään, hänellä oli avaimet Valtakuntaan. Koska hän Jumalalta saadun ilmestyksen kautta tiesi, että se oli Messias, koska se oli Kirjoitusten mukainen Messias. Hän oli profeetta, eikä Malakian jälkeen heillä ollut ollut profeettaa neljäänsataan vuoteen. Heillä oli ollut vääriä profeettoja, mutta ei todellista profeettaa, joka kertoisi Totuuden! Ja tässä seisoi Mies, joka, niin pian kuin oli nähnyt hänet, ei ainoastaan tiennyt, kuka hän oli, vaan tiesi myös, kuka hänen jumalinen isänsä oli ollut, joka oli häntä opettanut. Se selvitti sen! ”Sinä olet Kristus, Jumalan Poika.” Näettekö?

¹⁰²    ”Sinun nimesi on Simon. Sinä olet Joonan poika.” Siinä oli tarpeeksi näyttämään sen hänelle. Niin Jeesus teki eilen todistaakseen itsensä, että Hän oli Messias.

¹⁰³    Siellä seisoi eräs, jonka nimi oli Filippus. Ja kuinka se innoittikaan häntä! Se oli tämä, josta me luimme täällä tekstissämme. Se sai hänet niin intoa täyteen! Filippus on saattanut sanoa: ”Hei, tämä selvitti sen. Nyt olen varma!”

¹⁰⁴    Hän meni ympäri mäkeä viisitoista mailia. Hänellä oli siellä ystävä, jonka kanssa hän oli käynyt koulua, hyvä mies, Raamatun mies, rehellinen mies, mies, joka tunsi Kirjoituksen ja rakasti Jumalaa. Ja voin nähdä hänen kolkuttavan ovelle ja sanovan: ”Missä on Natanael?”

¹⁰⁵   Hänen vaimonsa sanoo: ”Hän on siellä ulkona pihalla. Hän on rukoilemassa.”

¹⁰⁶   Hän meni etsimään häntä, ja siellä hän oli erään puun alla. Ja löydettyään hänet hän sanoi: ”Tule katsomaan, kenet me olemme löytäneet, Jeesuksen Nasaretista, Joosefin pojan.”

¹⁰⁷    Ja nyt voin kuvitella Natanaelin sanovan: ”No, no, Filippus, voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?”

Hän sanoi: ”Tule katsomaan.”

¹⁰⁸    No niin, se on hyvin sanottu kenelle tahansa. Älkää jääkö kotiin ja arvostelko. Älkää nousko ylös ja kävelkö ulos. Viipykää ja odottakaa ja nähkää, onko se Totuus vai ei. Näettekö? ”Tule itse katsomaan.”

¹⁰⁹    No niin, siellä he olivat menossa ympäri mutkan. Miettikäämme heidän keskusteluaan. Voin kuulla Filippuksen sanovan Natanaelille: ”Natanael, millainen Kirjoitukset sanovat Messiaan tulevan olemaan?”

”Oi, Hän tulee olemaan Mooseksen kaltainen profeetta.”

¹¹⁰    ”Varmasti. Se on totta. Mutta tämä Jeesus Nasaretista, josta sinulle kerroin. Muistatko tuota vanhaa kalastajaa, jolta ostit kalaa, ja joka ei osannut kirjoittaa nimeään?”

¹¹¹    ”Kyllä. Tietenkin, Joonan poika. Tunnen hänet hyvin. Hänen nimensä on Simon.”

¹¹²    ”Niin pian kuin hän oli kävellyt tämän miehen läsnäoloon, Hän kertoi hänelle, kuka hän oli, ja kuka hänen isänsä oli. Enkä olisi yhtään yllättynyt, jos Hän kertoisi sinulle, kuka sinä olet”, Filippus sanoi.

”Hetkinen vain”, Natanael sanoi, ”se minun täytyy nähdä.”

¹¹³    Sitten he lopulta saapuivat tuohon kokoukseen. Niin pian kuin hän tuli Jeesuksen läsnäoloon, Jeesus sanoi: ”Katso, israelilainen, jossa ei ole lainkaan vilppiä.”

¹¹⁴   Nyt te olisitte voineet sanoa: ”Mutta tietenkin Hän tiesi, että hän oli israelilainen siitä tavasta, miten hän oli pukeutunut.” Kaikki itämaalaiset pukeutuvat samalla tavoin. He ovat kaikki tummia, ja heillä kaikilla on parta ja turbaani ja vaipat ja niin edelleen, aivan samalla tavalla. Ja kuinka Hän olisi tiennyt, että hän oli rehellinen ja oikeudenmukainen mies ilman mitään vilppiä?

¹¹⁵   Hän sanoi hänelle, ”Katso, israelilainen, jossa ei ole lainkaan vilppiä.”

¹¹⁶   Ja se ällistytti tätä Kirjoituksia tuntevaa miestä. Hän sanoi: ”Rabbi”, mikä merkitsee opettajaa, ”milloin Sinä olet minut tuntenut? Tämä on ensimmäinen tapaamisemme. Milloin olet minut tuntenut?”

¹¹⁷   Hän sanoi: ”Ennen kuin Filippus kutsui sinua ollessasi puun alla, Minä näin sinut.” Siinä se on teille. Siinä se on. ”Minä näin sinut”, viisitoista mailia vuoren takana, päivää aikaisemmin. ”Minä näin sinut, kun olit puun alla.” No niin, tiedättekö mitä hän teki? Hän juoksi Hänen tykönsä ja sanoi: ”Rabbi, sinä olet Jumalan Poika! Sinä olet Israelin Kuningas!” Se on tuo hetki! Miksi? Hän on kirjoitustenmukainen, ja Hän on se, jonka profeetta sanoi tulevan. ”Sinä olet Jumalan Poika! Sinä olet Israelin Kuningas!” Ei ollut väliä sillä, mitä he muut sanoivat.

¹¹⁸    No niin, siellä seisoi fariseuksia ja saddukeuksia ja piispoja, ja mitä vielä, päämiehiä, suuria kirkollisia johtajia, ylipappeja ja pappeja ja kaikenlaisia muita seisoi siellä, ja he katselivat Sitä. He tiesivät, että heidän täytyi vastata seurakunnalleen. Heidän täytyisi vastata heidän kysymyksiinsä. Niinpä tiedättekö, mitä he sanoivat? He sanoivat: ”Tämä Mies on Beelsebul.” Näettekö? Toisin sanoen: ”Hän on ennustaja, perkele.”

¹¹⁹    Ja Jeesus kääntyi heihin päin ja sanoi: ”Minä annan sen teille anteeksi.” Näettekö, he kutsuivat Jumalan Henkeä, joka teki sen, saastaiseksi hengeksi. Hän sanoi: ”Minä annan sen tekemisen teille anteeksi. Mutta jonakin päivänä Pyhä Henki on tuleva ja on tekevä saman asian, ja sanakin sitä vastaan eikä sitä tulla koskaan antamaan anteeksi, ei tässä maailmassa eikä tulevassa maailmassa.” Yksi sana sitä vastaan. No niin, se oli toista aikakautta varten. Katsokaa heitä.

¹²⁰   Raamattu sanoo, että ”Jumalan Sana”, Hebrealaiskirje 4, ”on terävämpi kuin kaksiteräinen miekka. Sana, joka oli Kristus, on terävämpi kuin kaksiteräinen miekka ja leikkaa luun ytimeen ja on sydämen ajatusten ja aikomusten erottaja.” Sana! Kun Sana itse astuu esiin, niin Se on siinä. Se on ilmoitus, Sanan vahvistaminen. Ja siellä seisoi Sana lihaksi tehtynä heidän joukossaan ja teki tarkalleen sen, mitä Se sanoi Sen tekevän, eivätkä he ymmärtäneet Sitä.

¹²¹    Muistakaa nyt, maan päällä on ainoastaan kolme ihmisrotua. Ne ovat Haamin, Seemin ja Jaafetin suvut. Me tiedämme sen, jos uskomme Raamattua. Ne kaikki alkoivat näistä kolmesta Nooan lapsesta: juutalaiset, pakanat ja samarialaiset.

¹²²    Panitteko merkille Pietaria Valtakunnan avainten kanssa? Ensimmäiset, joille hän avasi sen Helluntaina, olivat juutalaisia. Onko se oikein? Ja sitten Filippus meni ja saarnasi samarialaisille. Heidät oli kastettu Herran Jeesuksen Nimessä, mutta he eivät vielä olleet saaneet Pyhää Henkeä. Ja he lähettivät noutamaan Pietaria, joka tuli ja laski kädet heidän päälleen, ja he saivat Pyhän Hengen. Onko se oikein? Sitten Apostolien teot 10:49: ”Pietarin vielä puhuessa näitä sanoja, Pyhä Henki lankesi niiden päälle, jotka kuulivat Sanan.” Näettekö? Pankaa merkille nuo kolme ihmisryhmää: juutalaiset, pakanat ja samarialaiset.

¹²³    Nyt, kun täällä juutalaiset ja samarialaiset odottivat Messiasta, niin Jeesuksella, kun Hän oli matkalla Jerusalemista Jerikoon, oli tarve kulkea Samarian kautta.

¹²⁴    Muistakaa nyt, Pyhän Johanneksen 5:19, Jeesus sanoi kuljettuaan Bedestan lammikon ohi: ”Totisesti, totisesti Minä sanon teille, Poika ei voi tehdä mitään itsessänsä, vaan sen minkä Hän näkee Isän tekevän.” Käsitittekö te sitä? Jeesus sanoi: ”Poika ei voi tehdä mitään itsessänsä”, se on itse, ”vaan mitä Minä”, ei kuulen Isän, vaan ”näen Isän tekevän”. No niin, tuo Kirjoitus on oikein, tai sitten ne muutkin voivat olla väärin. Hän sanoi: ”Ennen kuin Minä teen mitään, Minä näen näyssä sen, mitä Isä näyttää, että Minä tekisin, ja sitten Minä menen ja teen sen.” Ymmärrättekö? Se oli vain kaikkialla Hänen ympärillään. ”Mutta te, ei kukaan voi tulla, ellei Isä häntä vedä.” Se on totta.

¹²⁵    Niinpä Hänellä oli tarve kulkea Samarian kautta, ja Hän kiersi Samarian kautta. Ja se tapahtui noin kello kahdeltatoista, kun Hän tuli lähelle Sykarin kaupunkia ja lähetti opetuslapsensa kaupunkiin ostamaan ruokaa. Ja heidän poissa ollessaan eräs sykarilainen nainen tuli sinne kaivolle.

¹²⁶    No niin, hän oli nainen, jota me kutsuisimme ”huonomaineiseksi naiseksi”. Luultavasti kaunis, nuori nainen, joka oli ottanut väärän tien ja hän eli väärin. Ja hän tuli sinne noutamaan vettä. Koska hän ei voinut tulla… Olen itse ollut tuossa maassa, ja heidän tapansa ovat yhä samanlaiset. Tuon tyyppinen nainen ei seurustele säädyllisten naisten kanssa, hän ei voi. Hän ei voi tulla kaivolle samaan aikaan heidän kanssaan, tai mitään muuta sellaista. Niinpä sen jälkeen, kun he muut olivat jo noutaneet vetensä, hän tuli sinne kaivolle noutamaan vettä.

¹²⁷    Niinpä hän tuli ja otti vinssin, jossa on kaksi koukkua ja pani ne ruukun kädensijoihin tällä tavalla. Se ei ole mikään ämpäri, se on savesta tehty ruukku. Ja he laskevat sen kaivoon ja vinssaavat takaisin ylös. Niinpä aloittaessaan laskemaan tätä ruukkua alas hän kuuli Jonkun sanovan: ”Nainen, tuo Minulle juotavaa.” Ja hän katsoi sinnepäin. Se oli jotenkin tämän kaltainen näkymä, missä tuon Sykarin kaupungin yleinen kaivo oli siellä kaupungin ulkopuolella. Ja sitten katsoessaan hän näki siellä istumassa keski-ikäisen juutalaisen. No niin, todellisuudessa Hän oli noin kolmenkymmenen kahden ikäinen.

¹²⁸    Siellä Johanneksen 6. luvussa he sanoivat Hänelle, että Hän näytti viisikymmentävuotiaalta. Mutta ehkä se johtui Hänen työstään. He sanoivat: ”Sinähän et ole vielä yli viidenkymmenen, ja sinäkö sanot nähneesi Abrahamin? Nyt me tiedämme, että Sinä olet hullu.”

¹²⁹    Hän sanoi: ”Ennen kuin Abraham oli, MINÄ OLEN.” Oikein. He eivät ymmärtäneet sitä, vaikka olivatkin niin kirkollisia ja älykkäitä kuin olla voi. Mutta älykkyyden avulla ei tunneta Jumalaa. Teidän täytyy unohtaa se kaikki tunteaksenne Jumalan.

¹³⁰    Ja siellä he nyt olivat. Tämä nainen oli sellainen, jota me tänä päivänä kutsuisimme ”prostituoiduksi”, ja siellä hän oli. Hän sanoi: ”Herra, ei ole tapana, että te juutalaiset pyytäisitte mitään minunkaltaiselta samarialaiselta naiselta, koska meillä ei ole mitään tekemistä toistemme kanssa.” Toisin sanoen: ”Meillä on rotuerottelu.”

¹³¹   Hän sanoi: ”Nainen, jos sinä tietäisit, kenelle sinä puhut, sinä pyytäisit Minulta juotavaa. Ja Minä antaisin sinulle vettä, jota et tule täältä nostamaan.” Mitä Hän oli tekemässä. Ottamassa kosketusta hänen henkeensä.

¹³²   Muistakaa nyt, Hänellä oli tarve mennä ylös Samariaan. Isä vain sanoi:  ”Mene ylös Samariaan.” Hän ei tehnyt mitään ennen kuin Isä sen Hänelle näytti.

¹³³    Nyt tässä Hän oli Samariassa. Hän ei nyt tiedä tarkalleen, mitä tulisi tapahtumaan, mutta tässä on nyt tuo nainen, ja Hän ajatteli, että Hän keskustelisi hänen kanssaan. Niinpä Hän alkoi puhua juomisesta. Nainen alkoi puhua palvonnasta tällä tai tuolla vuorella, ja niin edelleen. Ja kohta Hän tajusi, mikä hänen vaikeutensa oli. Kuinka monet tietävät, mikä se oli? Varmasti, hänellä oli viisi aviomiestä, itse asiassa kuusi. Niinpä Hän sanoi: ”Mene, nouda aviomiehesi ja tule tänne.” Hän sanoi: ”Ei minulla ole mitään aviomiestä.”

¹³⁴   Hän sanoi: ”Oikein. Olet sanonut oikein, sillä sinulla on ollut viisi, ja se, jonka kanssa nyt elät, ei ole sinun aviomiehesi. Siinä sinä sanoit totuuden.”

¹³⁵   Huomatkaa! Minun täytyy nyt naulata tämä tiukasti, koska on aika minun lopettaa. Katsokaa eroa tuon naisen, joka oli tuonkaltaisessa tilassa, ja noiden korkeasti sivistyneiden saarnaajien välillä.

Tuo nainen sanoi: ”Herra, minä ymmärrän, että Sinä olet profeetta.”

¹³⁶   Nuo papit ja koulutetut sanoivat: ”Sinä olet Beelsebul, perkele, ennustaja.”

¹³⁷   Tämä nainen sanoi: ”Herra, minä ymmärrän, että Sinä olet profeetta. Me tiedämme, että kun Messias tulee, Hän tulee sanomaan meille nämä asiat.”

¹³⁸   Jos se oli Messiaan merkki eilen, ja Hän on sama eilen, tänään ja iäti, on sen nyt oltava samoin!

¹³⁹   Nainen sanoi: ”Me tiedämme Messiaan, jota kutsutaan Kristukseksi, Voidelluksi. Kun Hän tulee, Hän tulee sanomaan meille nämä asiat. Mutta kuka Sinä olet?”

¹⁴⁰   Hän sanoi: ”Minä olen Hän, joka puhuu sinun kanssasi.” Se riitti. Hän näki sen!

¹⁴¹    Katsokaa tuota eroa. Kun tuo Valo välähti kirkollisen, uskontunnustuksen ja kirkkokunnallisen siemenen päälle, sillä ei koskaan ollut minkäänlaista vaikutusta. Mutta kun tuo Valo ensi kertaa välähti siellä tämän pienen ennalta määrätyn siemenen ylle, Se välähti nopeasti, hän tunnisti Sen. Hän sanoi: ”Herra, sinun täytyy olla profeetta! Me tiedämme Messiaan tulevan ja Hän tulee tekemään nämä asiat.”

Hän sanoi: ”Minä olen Hän.”

¹⁴²    Ja niin hän meni kaupunkiin ja sanoi: ”Tulkaa katsomaan Miestä, joka on kertonut minulle asiat, joita olen tehnyt. Eikö tämä olekin itse Messias?” Aamen.

¹⁴³    Siinä se on teille! Millainen Hän oli eilen? Hän on sama tänä päivänä, ja tulee iäti olemaan. Näettekö millainen Hän oli?

¹⁴⁴    Daavid oli voideltu Jumalan Hengellä. Profeetat olivat voideltuja Jumalan Hengellä.

¹⁴⁵    Se oli Kristus Joosefissa, joka sai hänet kuvaamaan Kristusta tarkalleen. Myyty kolmestakymmenestä hopearahasta, hän oli isänsä rakastama, veljiensä vihaama, ja ollessaan vankeudessa aivan niin kuin Kristus ristillä, kun yksi pelastui ja toinen tuli kadotetuksi, leipuri ja hovimestari, sama asia. Hän istui faaraon oikealla kädellä, ja joka kerta, kun hän lähti liikkeelle, puhallettiin pasuunaan: ”Jokainen notkistakoon polvensa. Joosef on tulossa.” Kukaan ei voinut päästä faaraon tykö muutoin kuin Joosefin kautta. Se oli Kristus Joosefissa!

¹⁴⁶    Se oli Kristus Daavidissa, hylättynä kuninkaana. Hänen omansa olivat syösseet hänet pois valtaistuimelta, ja siellä hän nousi ylös Oliivivuorta itkien Jerusalemia, koska hän oli hylätty kuningas. Tuo sama Henki Kristuksessa itki Jerusalemia ja sanoi: ”Jerusalem, Jerusalem, kuinka usein Minä olisinkaan hoivannut sinua niin kuin kana poikuettaan.”

¹⁴⁷    Se oli Kristus noissa ihmisissä, noissa voidelluissa, kunnes tämä täydellinen Voideltu tuli. Syntiuhria ei oltu uhrattu. Hän ei voinut tulla kaikkeen lihaan sillä tavalla, koska he vain olivat… He olivat voideltuja. Mutta nyt Pyhä Henki on tullut, joka on Kristus Hengen muodossa.

¹⁴⁸    Nyt huomatkaa. Miksi Hän ei tehnyt noita merkkejä pakanoille? Hän ei koskaan tehnyt niin. Miksi? Pakanat eivät odottaneet mitään Messiasta. Ja Messias tulee vain niille, jotka odottavat Häntä. Se on ainoastaan niin: ”Niille, jotka odottavat Häntä, Hän tulee ilmestymään toisen kerran.” Vain niille, jotka odottavat Häntä! Ei niille, jotka sanovat odottavansa, vaan niille, jotka todella odottavat Häntä. Ja huomatkaa, Hän ei koskaan tullut pakanoille. Tuota ihmettä ei koskaan tehty pakanain edessä.

¹⁴⁹    Ja Jumala on muuttumaton! Meillä on nyt ollut kaksituhatta vuotta oppineisuutta ja kaiken kaltaisia asioita, ja nyt on tultu ehtooaikaan, ja pakanat odottavat tulevaa Messiasta. No niin, jos Hän on sama, silloin Hänen täytyy ilmestyä samalla tavalla nyt, niin kuin tapahtui noille kahdelle ihmisrodulle siellä. Ja se on luvattu! Vielä yksi Kirjoitus ja sitten tulen lopettamaan.

¹⁵⁰    Muistakaa aina, pitäkää nämä kolme ihmisluokkaa mielessänne. Ne ovat siellä aina, ne ovat: uskovaiset, tekouskovaiset ja uskomattomat. Niitä on jokaisessa joukossa.

¹⁵¹    Ja Abrahamille oli annettu lupaus ja Abrahamin siemenelle hänen jälkeensä. Huomatkaa nyt Abrahamin siemen, Lootin muodossa, meni alas Sodomaan, maailman nautintoihin. Se on luonnollinen, kirkkokunnallinen, organisaatiollinen seurakunta. Mutta hengellinen Seurakunta oli Abraham, jonka luona Jumala henkilökohtaisesti vieraili. Hän oli uloskutsuttu eikä koskaan mennyt Sodomaan. Hän oli ulkona Sodomasta. Se on Seurakunta, uloskutsuttu. No niin, oli tullut lopunaika, jolloin Hän tulisi hävittämään maan tulella.

¹⁵²    Sen Hän on valmistautumassa tekemään uudestaan. Onko se oikein? Tarkatkaa nyt. Jeesus sanoi: ”Niin kuin oli Sodoman päivinä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Muistakaa, ne olivat pakanakansoja. Näettekö? Loppu on oleva samalla tavalla kuin oli Sodomassa. Nyt ovat pakanat tulossa siihen. Juutalaisten aika hävitettiin vedellä. Tällä kerralla pakanat hävitetään tulella. Huomatkaa: ”Niin kuin oli Sodomassa”, tarkatkaamme sitä.

¹⁵³    Siellä oli Abraham, valittu Seurakunta, Sodomasta uloskutsuttu, hengellinen. Jumala ilmestyi heidän leirissään koko ajan merkein ja ihmein, lupauksen kanssa. Hän oli siellä kukkuloilla, hedelmättömässä maassa, ei niin rikkaana kuin he muut, vaan köyhänä, pienenä, halveksittuna joukkona, josta tehtiin pilaa. Muut olivat tulleet rikkaiksi ja hallitsivat kaupungeissa, niin kuin Kainin lapset aina tekivät. He olivat suuria miehiä, tiedemiehiä, tohtoreita ja niin edelleen. Siellä he olivat, aivan niin kuin se aina on ollut. Jumala ei muutu. Ja siellä he olivat, Abrahamin ryhmä.

¹⁵⁴    No niin, alhaalla Sodomassa oli tuo penseä seurakunta, Loot ja hänen joukkonsa. Abraham ja hänen joukkonsa oli valittu Seurakunta. Huomatkaa, ja sitten siellä olivat sodomalaiset, uskomattomat.

¹⁵⁵   Ja siellä tuli kolme Sanansaattajaa Taivaasta puettuina niin kuin miehet. Ja Abraham istui telttansa ovella eräänä aamuna ja näki kolmen miehen tulevan. No niin, heillä oli tomua vaatteissaan, aivan kuin olisivat matkustaneet. Ja Abraham, siellä oli jokin hänen sisimmässään. Hän tiesi, että he olivat outoja miehiä. He näyttivät aivan kuin joltakin, joka hänen olisi tullut tuntea, joten hän juoksi heitä vastaan.

¹⁵⁶   Todellisessa uudestisyntyneessä kristityssä on jotakin, kun te kohtaatte sellaisen. Olin tulossa ravintolan lävitse tänään, kun joku sanoi: ”Jumala siunatkoon sinua.” Käännyin ympäri. Minä sanoin: ”Oi, onko jotakin vialla.” Eräs pieni nainen puristi kättäni. No niin, uudestisyntyneessä kristityssä on jotakin!

¹⁵⁷    Ja nämä Enkelit tulivat sinne ja alkoivat puhua Abrahamille. Muistakaa nyt, kaksi heistä meni alas Sodomaan kutsumaan ulos, katsomaan voisivatko he löytää sieltä kymmentä vanhurskasta. Onko se oikein? Kaksi heistä lähti pois, ja yksi jäi puhumaan Abrahamin kanssa. Onko se oikein? Tarkatkaa nyt.

¹⁵⁸    Siellä alhaalla Sodomassa ei ollut mitään ihmeitä. He vain löivät heidät sokeiksi, kun he tulivat sinne. Evankeliumin saarnaaminen lyö uskomattoman sokeudella. Niin Raamattu sanoo. Ja muistakaa, nykyinen Billy Graham, saarnaamassa noille älykkäille siellä: ”Tulkaa ulos! Tulkaa ulos! Tulkaa ulos!” Näettekö?

¹⁵⁹    Mutta muistakaa, se Yksi, joka jäi Abrahamin luo, teki jotakin muuta tämän valitun Seurakunnan kanssa. Hän oli siellä istumassa selkä telttaan päin käännettynä. Muistakaa nyt, hän oli ollut ”Abram” vielä päivää tai kahta aikaisemmin, ja Saara oli ollut ”Saarai”, mutta nyt hän on Saara, ”prinsessa”. Ja hän on Abraham, ”kansakuntien isä”. Näettekö? Kuinka tämä muukalainen nyt voi tietää, kun Hän istui siellä selkä telttaan päin käännettynä? Ja Hän sanoi: ”Abraham, missä on vaimosi Saara? Kuinka Hän tiesi, että hän oli naimisissa? Kuinka Hän tiesi, että hänen nimensä oli Saara?

Ja Abraham sanoi: ”Hän on teltassa Sinun takanasi.”

¹⁶⁰    Tarkatkaa nyt. ”Minä”, persoona pronomini, ”Minä tulen vierailemaan luonasi.” Mitä Hän oli tehnyt? Istunut siellä ja syönyt vasikanlihaa, jonka Abraham oli tappanut, ja syönyt leipää, jonka Saara oli leiponut, ja juonut lehmästä tullutta maitoa.

¹⁶¹    Joku sanoi minulle äskettäin, ”Kuka se oli, veli Branham?” Minä sanoin: ”Se oli Jumala.”

¹⁶²    Abrahamin olisi tullut tietää se, hän puhui Hänen kanssaan. Kysykää keneltä tahansa saarnaajalta. Hän kutsui Häntä ”Elohim”, itsestään olemassa oleva; isolla kirjaimella H-e-r-r-a, ”Herra”, itsestään olemassa oleva.

¹⁶³    Tarkatkaa nyt, älkää nyt kadottako sitä. ”Abraham, missä on vaimosi Saara?” Hän sanoi: ”Hän on teltassa Sinun takanasi.”

¹⁶⁴    Hän sanoi: ”Minä tulen vierailemaan sinun luonasi vuoden kuluttua.” Mitä Hän lupasi hänelle kaksikymmentäviisi vuotta ennen sitä. Abraham oli sadan ja Saara yhdeksänkymmenen. ”Minä tulen vierailemaan luonasi vuoden kuluttua.”

¹⁶⁵    Muistakaa nyt, Saara oli vanha nainen, hänellä oli lakannut olemasta niin kuin vaimolla on. Ei kukaan nainen yhdeksänkymmentävuotiaana… Ehkä siitä oli kaksi tai kolmekymmentä vuotta, kun hän oli ollut vaimo Abrahamille. He olivat vanhoja. Ja hän nauroi itseksensä, sillä tavalla, tiedättehän, jota me kutsumme ”hihaan nauramiseksi”. Hän sanoi: ”Minäkö, minun kaltaiseni vanha nainenko. Ja herrani Abraham, myös hän on vanha. Ja minullako olisi jälleen nautintoa Abrahamin kanssa niin kuin morsiamella?” Ja hän nauroi sitä.

¹⁶⁶    Ja tuo Enkeli, selkä telttaan päin käännettynä, sanoi: ”Miksi Saara nauroi ja sanoi, että ’Asiat eivät voisi olla niin’?” Minkä kaltaista telepatiaa se oli?

¹⁶⁷    Jeesus sanoi: ”Niin kuin oli Lootin päivinä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Siellä, tuolla nimellisellä seurakunnalla on omat sanansaattajansa. Ja Pyhän Hengen Sanansaattaja on valitun Seurakunnan kanssa ja tekee tuon saman asian, joka tekee Hänet, Kristuksen, samaksi eilen, tänään ja iäti. Kuka on tämän hetken Sanansaattaja? Ei ihminen! Pyhä Henki on tämän hetken Sanansaattaja! Mitä se on? Jumala, joka asuu inhimillisessä lihassa. Kunnia! Minusta tuntuu uskonnolliselta. Aamen. Jumala, inhimillisessä lihassa asuen keskuudessanne!

¹⁶⁸    Jeesus sanoi: ”Katso, hetki ja maailma ei enää Minua näe (se on uskomattomat), kuitenkin te (Seurakunta) olette näkevä Minut, sillä Minä”, jälleen persoona pronomini, ”Minä tulen olemaan teidän kanssanne ja teissä aikakauden loppuun, maailman loppuun asti.” Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iäti! Jumala ei ole kuollut! Hän elää aina ja iankaikkisesti! Hän elää lopunajalla, kun aurinko on laskemassa.

¹⁶⁹    Aurinko nousee aina idässä ja laskee lännessä. Sivilisaatio on kulkenut auringon mukana. Me tiedämme sen. Vanhin sivilisaatio, mikä meillä on, on Kiina. Ja kun Poika (P-o-i-k-a) loisti ensimmäisen kerran, se tapahtui idän ihmisille. Nyt sivilisaation on kulkenut länteen, kunnes olemme tulleet Länsirannikolle! Jos menemme yhtään pidemmälle, tulemme olemaan jälleen idässä. Seuraava paikka olisi Japani, Kiina. Jos menisimme eteenpäin, olisimme jälleen idässä. Sivilisaatio on kulkenut auringon mukana.

¹⁷⁰    Nyt tuo profeetta sanoi: ”Tulisi olemaan päivä, jota ei voitaisi kutsua päiväksi eikä yöksi. Se olisi synkkä, sumuinen päivä.” Ihmiset ovat tienneet tarpeeksi Jumalasta liittyäkseen seurakuntaan, pannakseen nimensä kirjaan, vaeltaen siinä Valossa, mitä heillä oli. Sumuisenakin päivänä on määrätty määrä auringonvaloa, tai muuten te ette kykenisi ollenkaan liikkumaan. Mutta Hän sanoi: ”Ehtooajalla on oleva Valo.” Mikä se on? Sama aurinko, joka nousee idässä, laskee lännessä. Ja sama Jumalan Poika, joka oli julkituotu ja ilmestyi idässä, ilmestyy nyt lännessä ehtooajalla, ehtoovalona Seurakunnalle, joka on uloskutsuttu ja täytetty Pyhällä Hengellä.

¹⁷¹    Kristus, omien suoniensa Veren Voimalla puhdisti saastaisen kansan ja asuu heidän keskuudessaan Pyhän Hengen muodossa. Aamen. Tuo valokuva Siitä, kuinka moni on koskaan nähnyt tuota valokuvaa? Se on siellä takana nyt. Te voitte mennä katsomaan Sitä. George J. Lacy, FBI:n sormenjälkiosaston johtaja, on vahvistanut sen. Ja tuo sama Enkeli, joka johti Israelia, on täällä nyt tehden tuon saman asian, jonka Se teki, kun Se oli Jeesuksen Kristuksen Persoonassa. Kristus, tuo ruumis, on noussut ylös Isän oikealle kädelle, mutta Pyhä Henki tuli takaisin. Se Elämä, joka oli Kristuksessa, on Seurakunnassa. Nyt, Kristus ei…

¹⁷²    Jeesus sanoi Joh. 15: ”Minä olen Viinipuu, te olette oksia.” Viinipuu ei kanna hedelmää vaan oksat. Te tiedätte sen, te viinirypäleiden kasvattajat ja niin edelleen. Nyt jos tuo ensimmäinen oksa, joka tuli esiin Viinipuusta, tuo ensimmäinen Seurakunta, tuotti jäljessään Apostolien Teot, jos tuo Viinipuu koskaan työntää esiin toisen oksan, sen jäljessä tullaan kirjoittamaan toinen Apostolien teot. Sillä juuri se Elämä, joka on Viinipuussa, tuo esiin oksan. Varmasti. Meillä on täällä paljon oksastettuja oksia.

¹⁷³    Näin eräänä päivänä puun Phoenixissa, Arizonassa, jossa oli yhdeksää erilaista sitrushedelmää. Ja minä kysyin: ”Veli Sharritt, mikä se on? Siinä on sitruunoita, tangeriineja, tangeloja ja grapehedelmiä ja kaikkea.” Minä sanoin: ”Nyt kun ne kaikki poimitaan pois, niin sitten ensi vuonna se tulee tuottamaan appelsiineja, koska se on appelsiinipuu. ”

¹⁷⁴    Hän sanoi: ”Oi, ei. Se on tuottava grapehedelmiä, sitruunoita, ja mitä tahansa kukin oksa onkin.”

¹⁷⁵    ”Mutta”, minä sanoin, ”sepä outoa. Tarkoitatko, että olet vääristellyt tuon appelsiinipuun tuon kaltaisiksi puiksi?”

¹⁷⁶    Hän sanoi: ”Ei. Tuo appelsiinipuu on yhä sama. Jos se koskaan työntää esiin oksan, se tulee tuottamaan appelsiineja. Mutta ne, mitkä ovat oksastettuja siihen sillä tavalla, tuottavat itsensä kaltaista, koska ne ovat sitrushedelmiä.”

Minä sanoin: ”Siinä se on teille!”

¹⁷⁷    Kirkkokunta voi tuottaa vain kirkkokunnallisen hedelmän. Mutta jos tuo alkuperäinen Viinipuu koskaan työntää esiin toisen oksan, se tulee olemaan Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iäti! ”Minä tulen palauttamaan ennalleen”, sanoo Herra. Aamen. (On aika mennä kotiin.)

¹⁷⁸    Mitä? ”Herrat, me haluamme nähdä Jeesuksen.” Minkä kaltaisen Persoonan te odottaisitte näkevänne? Tuon saman kaltaisen Persoonan, joka oli. No niin, te ette mene tänne kadulle ja etsi miestä, jolla olisi samankaltainen viitta yllään ja arvet käsissään ja otsallaan, tai mitä se onkin. Kuka tahansa tekopyhä voi tehdä niin. Oikein. Jokainen voi jäljitellä sitä. Vaan se olisi tuo Elämä, joka oli Kristuksessa, joka olisi Hänen Seurakunnassansa. Siinä se on, tuo Elämä!

¹⁷⁹    Jos te otatte elämän meloni -köynnöksestä, ja panette sen viiniköynnökseen, tuottaisi se meloneita, jos se voisi elää sillä tavalla. Varmasti, kyseessä on tuo elämä siinä.

¹⁸⁰    Ja siinä Elämä on nyt. Kristuksen Elämä Seurakunnassa tuottaa Kristuksen jälleen. Siten he näkevät Kristuksen. Johannes 14:12 Hän sanoi: ”Joka uskoo Minuun, (ei tekousko), vaan hän, joka uskoo Minuun, on myös tekevä niitä tekoja, joita Minä teen. Enemmänkin kuin tämä on hän tekevä, sillä Minä menen Isäni tykö.” Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iäti.

¹⁸¹    Kristityt. Olen ollut lähetyssaarnaajana ja nähnyt satoja erilaisia jumalia, kyllä, tuhansia niitä, kaiken kaltaisia, Shiits, Jains, Buddha, ja kaiken muun kaltaisia. Minua viihdytettiin täällä äskettäin Intiassa (missä minulla oli suurin väkijoukkoni, viisisataatuhatta yhdellä kertaa koolla), ja siellä minua viihdytettiin Jainsien temppelissä. Ja siellä oli seitsemäntoista eri uskontoa, seitsemäntoista eri jumalaa, ja jokainen niistä oli kristillisyyttä vastaan. Mutta oi, teidän olisi pitänyt nähdä Hänen tulevan näyttämölle. Jokaisen niiden perustaja on kuollut ja poissa. Meidän on noussut ylös jälleen, ja Hän on elossa aina ja iankaikkisesti eläen Seurakunnassansa, samana eilen, tänään ja iäti.

Kumartakaamme päämme.

¹⁸²   Herra Jeesus, me olemme niin onnellisia puhuessamme Sinusta. Sinä olet niin suloinen ja kaiken sen arvoinen, mitä osaamme sanoa. Mutta Isä, vain sana Sinulta tekisi enemmän, kuin mitä minä voisin koskaan sanoa tai kukaan toinen saarnaaja. Vain yksi Sana Sinulta selvittäisi sen. Etkö tahtoisi tulla tänä iltana, Isä, vain hetkeksi, minä rukoilen, meidän nyt odottaessamme Sinua. Me emme odota Sinua vain hetken, me tulemme odottamaan, kunnes Sinä olet valmis. Me haluamme kuulla Sinulta. Minä rukoilen, taivaallinen Isä, kun jälleen tänä iltana olen pitänyt kuulijakuntaa niin pitkään. Mutta he ovat niin mukavia, Herra. Ja minä tiedän illan auringon laskeneen. Me elämme nyt vain varjoissa. Ja Jumala, siellä voi olla joku, joka ei tunne Sinua. Minä rukoilen, että Sinä tulisit luoksemme tänä iltana, Herra, Pyhän Hengen muodossa ja antaisit ihmisten nähdä Sinut, nähdä tuon saman Jeesuksen, jonka he näkivät menneinä päivinä.

¹⁸³    Kyseessä ei ollut tuo mies, tuo ruumis (sen he ristiinnaulitsivat, ja Jumala nosti sen ylös), vaan se oli tuo Elämä, joka oli Hänessä. Hän ei sanonut: ”Tulkaa katsomaan minkälaisia vaatteita käytän. Se on merkki siitä, että olen Messias. Tulkaa katsomaan, mistä koulusta Minä tulen, mitä uskontunnustusta Minä opetan.” Ei, sitä se ei ollut, niin Hän ei esitellyt itseään, vaan Hän sanoi: ”Jos Minä en tee Isäni tekoja, älkää silloin uskoko Minua. Mutta, jos Minä teen Isäni tekoja, ettekä te voi uskoa Minua, niin uskokaa noita tekoja, ne juuri todistavat Minusta. Ne juuri tekevät Minut tunnetuksi.” Ja he näkivät, että Sinä olit Messias, koska Sinä olit Profeetta, Jumala-Profeetta.

¹⁸⁴    Ja nyt tänä iltana, Isä, me rukoilemme, että Sinä tänä iltana siunaisit meitä niin kuin Sinä teit Kleoppaalle ja hänen ystävälleen. Sen jälkeen kun he olivat vaeltaneet Sinun kanssasi kolme ja puoli vuotta ja olivat nähneet asiat, jotka Sinä teit. Sitten Pontius Pilatus ristiinnaulitutti Sinut, ja Sinä kärsit ja kuolit. Ja kolmantena päivänä he olivat matkalla Emmaukseen. He olivat kuulleet huhuja joiltakin naisilta ja opetuslapsilta, että ”Hän oli ylösnoussut”. Mutta tuona päivänä Sinä kävelit heidän kanssaan ja puhuit heidän kanssaan käytännöllisesti katsoen koko pitkän päivän. Eivätkä he tunteneet Sinua.

¹⁸⁵    Ehkä monet täällä ovat tehneet niin. Sinä olet kävellyt heidän kanssaan ja puhunut heidän kanssaan, eivätkä he ole tunnistaneet Sitä.

¹⁸⁶    Mutta illan tultua, he kutsuivat Sinut sisälle, ja Sinä suljit ovet ja istuuduit. Sitten Sinä teit jotakin aivan samalla tavalla niin kuin Sinä olit tehnyt ennen ristiinnaulitsemistasi. Silloin he tiesivät, että se olit Sinä. Ja sillä hetkellä, kun Sinä hävisit heidän näkyvistään, he painuivat yöhön. He menivät omiensa tykö ja sanoivat: ”Herra on noussut ylös!”

¹⁸⁷    Jumala, tahtoisitko tehdä sen jälleen tänä iltana? Tee keskuudessamme jotakin tänä iltana, Herra, juuri niin kuin Sinä teit ennen ristiinnaulitsemistasi. Silloin meillä tulee olemaan luottamus ja me tiedämme, että meidän Kristuksemme ei ole kuollut, vaan on noussut ylös kuolleista ja on elossa täällä keskuudessamme aina ja iäti. Me jätämme itsemme Sinulle, Isä. Minä jätän tämän seurakunnan Sinulle, ja jokaisen hengen täällä Sinulle, että Sinä voisit käyttää meitä Kristuksen kunniaksi. Jeesuksen Nimessä me pyydämme sitä. Aamen.

¹⁸⁸    Nyt ennen kuin rukoilemme tai kutsumme rukousjonon, tulen kysymään teiltä jotakin. Haluan, että jokainen henkilö on niin hyvä ja pysyy paikallaan muutaman minuutin. Teidän täytyy nyt olla kunnioittavia tämän aikana. Jos ette nyt usko, livahtakaa silloin nopeasti ulos. Mutta jos tulette uskomaan, istukaa hiljaa noin viisitoista minuuttia. Katsokaamme, tuleeko Hän puhumaan meille. Me emme nyt ole… Me olemme areenalla, mutta tämä on kirkko. Se on vihitty siihen tarkoitukseen, joten istukaamme todella hiljaa. Jokainen teistä on henki. Jos ette ole, te olette kuollut. Näettekö? Niinpä sitten te olette henki, ja sitten kun Pyhä Henki tulee alas voitelemaan ihmisten keskuuteen, Se ottaa yhteyden, se ottaa nuo henget, näettehän. Ja kun te liikutte, se saa aikaan muutoksen.

¹⁸⁹    Te sanotte: ”Oi, veli Branham!” Hyvä on, miksi Hän sitten talutti tuon sokean mielien ulos kaupungista? Ja niinpä… Näettekö?  

Kuinka monet nyt uskovat Häneen? ”Herrat, me haluamme nähdä Hänet.”

¹⁹⁰    Nyt meillä on pieni rukousjono, jonka tulemme kutsumaan. Uskon, että he… Mistä.. Tai jakoivatko he, kyllä, rukouskortit yhdestä sataanko? Yhdestä sataan, mikä kirjain? C. Hyvä on, kutsukaamme joitakin rukouskortteja. C, numero yksi, kenellä on tuo kortti? C, numero yksi. Katsokaa rukouskorttianne, te, joilla on rukouskortit. Numero yksi, hyvä on. Toisitteko heidät tähän suuntaan ja takaisin tätä kautta. Hyvä on.

¹⁹¹    C, numero yksi. Numero kaksi. Hyvä on, rouva. Numero kolme. Numero kolme. Jos et voi nousta seisomaan, kohota kätesi, ja joku… Kenellä on rukouskortti numero kolme? Tällä herralla, hyvä on. Numero neljä, rukouskortti numero neljä. Hyvä on. Numero neljä, kenellä on numero neljä, kohottaisitko kätesi, ole hyvä? Hyvä on, rouva, tule tänne.

¹⁹²    Katsokaahan, poikani vain tulee tänne ja sekoittaa nämä rukouskortit yhteen täällä teidän edessänne, ja sitten hän vain jakaa teille korttinne. Te voitte saada numeron kuusi ja seuraava numeron neljätoista.

¹⁹³    Tule tänne, rouva. Neljä, viisi. Ja kenellä on viisi, kohota kätesi. Rukouskortti numero viisi. Ja sitten eräs toinen asia, kun hän… Suoraan tänne, rouva, tähän näin. Ja sitten eräs toinen asia sen suhteen, joskus minä kutsun yhdestä paikasta… Kuinka moni on koskaan ollut jossakin kokouksessamme aikaisemmin? Oi, hyvä on, ajattelin olevani tuntemattomien joukossa. Niin ei tietenkään ole. Hyvä on. Viisi, kuusi. Kenellä on kuusi? Hyvä on, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän. Teen tämän kuurojen ja pyörätuoleissa olevien tähden, jotka eivät voi kävellä. Yhdeksän, kymmenen. Kymmenen, kuinka me sanomme sen espanjaksi? Kymmenen. Hyvä on, yksitoista, rukouskortti yksitoista. Ehkä joku parvekkeella… Tässä. Hyvä on, kaksitoista. Kolmetoista. Rukouskortti kolmetoista, onko se sinulla, rouva? Neljätoista, viisitoista. Hyvä on, aloittakaamme nyt siitä.

¹⁹⁴    Olkaa hyvät nyt ja olkaa kunnioittavia. Kuinka monella täällä ei nyt ole rukouskorttia, ja kuitenkin te uskotte, että Jeesus Kristus tulee parantamaan teidät? Kohottakaa kätenne. Ei ole väliä sillä, missä olette. Kuinka moni on ollut kokouksissa aikaisemmin ja tietää, että siellä on parantunut enemmän kuin täällä edessä, kun heitä vain on kutsuttu? Varmasti, ilman rukouskortteja! Vain uskokaa nyt, älkää epäilkö, uskokaa koko sydämestänne.

¹⁹⁵    Rukouskortti viisi puuttuu. Järjestysmies kutsuu rukouskorttia numero viisi. Älkää ottako korttia ellette tule käyttämään sitä, näettekö, älkää tehkö sitä. Te saatte numeronne nyt, koska tulemme rukoilemaan jokaisen puolesta, jolla on kortti, näettehän, emmekä halua teidän menettävän tilaisuuttanne. Koska nyt kun jatkamme, me luultavasti aloitamme numerosta viisitoista, johon jäimme tänään. Me tulemme ottamaan heidät, jokaisen, joten älkää menettäkö vuoroanne. Nyt rukouskortti numero viisi. Hyvä on.

¹⁹⁶    Ja pitäkää vain usko, älkää epäilkö. Uskokaa koko sydämestänne. Nyt jokainen teistä, joilla ei ole rukouskorttia, uskokaa nyt. Sillä aikaa kun he muodostavat jonoa valmiiksi, katsokaa tähän suuntaan nyt.

¹⁹⁷    Kerran siellä oli eräs nainen, jolla ei ehkä ollut rukouskorttia, mutta hänellä oli se mitä tarvittiin, usko. Ja hän tunkeutui väkijoukon lävitse ja sanoi: ”Jos vain voin koskettaa Hänen vaatettaan, tulen olemaan terve.” Kuinka monet ovat koskaan kuulleet tuota kertomusta? Tuosta naisesta, jolla oli verenvuoto. Tuo pieni nainen oli päättänyt, että hän tulisi koskettamaan Jeesusta. Hän sanoi: ”Minä uskon Häneen. En välitä siitä, kuinka moni papeista ja muista ei usko Häneen, minä uskon Häneen. Minä uskon, että jos vain voin koskettaa Hänen vaatettaan, tulen terveeksi. Minä uskon, että Hän on Messias.”

Uskotteko, te että Hän on Messias?

¹⁹⁸    [Seurakunta vastaa: ”Aamen. Aamen.”] Varmasti. Voitteko te nyt koskettaa Häntä? Nyt, saarnaajille, missä ovat saarnaajaveljet. Eikö Raamattu sano, te saarnaaja veljet ja kaikki te Raamatun lukijat, että ”Hän juuri nyt” Hebrealaiskirjeen 3. luku, ”on Ylipappi, joka voi olla kosketettu heikkouksiemme tunnolla”? Kuinka moni tietää Raamatun sanovan niin? Varmasti. Hyvä on sitten, jos Hän on Ylipappi, ja tuo sama Ylipappi, niin eikö Hän toimisi samoin? Näettekö? Hän on sama eilen, tänään ja iäti, (se on meidän aiheemme), ja Hän toimisi samoin. Nyt te sanotte…

¹⁹⁹    Jos te nyt tulisitte tänne ja koskettaisitte minua, ei sillä olisi mitään merkitystä. Jos te kosketatte pastoreita, se ei merkitse mitään. Koskettakaa pastorianne siellä, ketä tahansa se onkin, sillä ei ole mitään merkitystä. Mutta, koskettakaapa Häntä!

²⁰⁰    Sitten kuinka te tiedätte koskettaneenne Häntä? Hän tulisi tekemään aivan samoin kuin silloinkin. Näettekö? Koskettakaa Häntä ja nähkää, puhuuko Hän suoraan täältä ja sanoo: ”Sinun uskosi, sinulla oli se-ja-se”, ja mitä tahansa se onkin, ja kertoo sinulle, mitä se oli, mitä tapahtui ja kaiken siitä. Kuinka monet ovat nähneet, kuinka se on tapahtunut satoja kertoja, kohottakaa kätenne? Näettekö? Varmasti, koskaan pettämättä, koskaan pettämättä. Miksi? Hän ei voi epäonnistua. Hän on Jumala. Näettekö? Ettekö olekin onnellinen ollessanne kristitty, todella uudestisyntynyt kristitty, jolla todella on Kristuksen voitto.

²⁰¹    No niin, vain te nyt siellä kuulijakunnassa, pysykää todella kunnioittavina ja sanokaa: ”Minä tulen uskomaan sen. Ei ole väliä sillä, mitä kuka tahansa muu tekee, mitä kuka tahansa muu sanoo, minä tulen uskomaan sen koko sydämestäni.” Ja vain olkaa uskollisia ja uskokaa nyt. Hyvä on. Hyvä on.

²⁰²   Veljet siellä ja saarnaajat ja he ovat tuomassa potilaita esiin.

²⁰³   Nyt luulisin, kyllä, tämä on toiminnassa, ja jos hän, joka hoitelee niitä, korottaisi äänen voimakkuutta vähän korkeammalle.

²⁰⁴   Koska, joskus kun voitelu tulee… Silloin en tiedä mitä sanon. Näettekö, minun täytyy… Se on jotakin muualla menneessä elämässä, näettehän. Ja sitten kun minä… Se on aivan kuin näkisitte siitä unen, näettehän. Ja te näette kuin unta, jos sanoisin sen sillä tavalla teille, ja kuitenkin te seisotte juuri tässä. Ja te menette taaksepäin vuosia ihmisten elämässä ja näette, mitä he tekivät, mikä on vikana, ja mitä vielä, ja se tulee esiin sillä tavalla, näettehän. Ja se on Pyhä Henki. Sitten Se kertoo, mitä oli, mitä on ja mitä on tuleva, ja niin edelleen. Vain tarkatkaa sitä ja kuunnelkaa tarkasti ja te saatte ääninauhanne, ja Se tulee kertomaan teille.

²⁰⁵    Tässä on nyt mies, joka on luultavasti hieman vanhempi kuin minä. Ja uskon, että me olemme vieraita toisillemme. Tämä on ensitapaamisemme, niin pitkälle kuin tiedän, sinulle ja minulle, me olemme vieraita toisillemme. [Mies sanoo: ”Minä olen ollut kokouksissasi.”] Sinä olet ollut kokouksissa. Kyllä. [”Mutta en ole koskaan tavannut sinua.”] Hän on ollut kokouksissani, hän sanoi, mutta ei ole koskaan tavannut minua. Tietenkin kokouksissa on ollut miljoonia, joita en koskaan tuntisi. Mutta meitä on tässä kaksi miestä, jotka tapaamme ensi kertaa elämässämme. Hän on vain mies seisomassa täällä, minä en tunne häntä. Tässä on Raamattu. Minä en tunne häntä, en ole koskaan elämässäni nähnyt häntä. Hän on nähnyt minut jostakin kuulijakunnasta käsin, jossakin kokouksessa. Mutta siinä hän nyt seisoo.

²⁰⁶    Ehkä tuo mies on tekouskovainen. Ehkä hän on uskovainen. Ehkä hän ei ole lainkaan uskovainen, millään tavalla. Ehkä hän on vain joku mies. Ehkä hän on sairas, ehkä ei. Ehkä kyseessä on vaikeus perheen kanssa, ehkä rahallinen vaikeus. Ehkä hän seisoo täällä jonkun muun puolesta. Minä en tiedä. Mutta siinä hän seisoo, ja tässä olen minä.

²⁰⁷    No niin. ”Herrat, me haluamme nähdä Jeesuksen.”  Mitä minä nyt voisin tehdä tuolle miehelle? Minä voisin mennä hänen tykönsä, panna käteni hänen päälleen ja sanoa: ”Oletko sinä sairas?” Hän sanoisi: ”Kyllä olen.” Panisin käteni hänen päälleen ja sanoisin: ”Kunnia Jumalalle, halleluja! Mene, sinä tulet terveeksi. Halleluja!” No niin, voisi olla, että hän tulisi terveeksi. Se riippuu siitä, mitä hän ajatteli siitä. Ei ole väliä sillä… Minä voisin ravistella häntä ja panna käteni hänen päälleen, eikä se saisi aikaan mitään. Hänen uskonsa Jumalaan olisi se, joka tekisi sen. Mutta nyt, hänellä olisi oikeus epäillä sitä.

²⁰⁸    Mutta jos Pyhä Henki voi seistä täällä ja kertoa hänelle jotakin, millainen hän on ollut, aivan kuin Mooseksen kirjoittaessa l. Mooseksen kirjan, silloin varmasti Hän voisi kertoa hänelle, mitä hän on oleva. Silloin hän voisi uskoa sen, eikö voisikin? No niin, jos Hän nyt tekisi sen, jos Kristus tekisi sen, niin kuinka monet teistä uskoisivat koko sydämestään?

²⁰⁹    Katsokaahan, ainoa vika, jonka löydän Amerikassa on se, että he ovat nähneet niin paljon, että heistä on tullut vain katselijoita, näettehän. Älkää tehkö sitä. Kunnioittakaa Kristusta, ymmärrättehän. Älkää kiinnittäkö mitään huomiota minuun. Minä olen syntinen, armosta pelastettu. Mutta nyt ei ole väliä sillä, kuinka paljon Jumala voitelisi minut, Hänen täytyy voidella myös hänet. Kyllä, siitä ei olisi mitään hyötyä, Hänen täytyy voidella hänet myös. Hänen täytyy voidella teidät, näettehän, teidät siellä kuulijakunnassa, Pyhän Hengen täytyy langeta päällenne.

²¹⁰    Silloin tämä on vain kanava. Te ette itse puhu sitä. Hän puhuu kauttanne, Se on välikappale, jonka kautta Jumala puhuu. Se on aivan samalla tavalla tämän mikrofoonin kanssa. Tuo mikrofooni on mykkä, ellei täällä takana ole joku puhumassa sen kautta. Ja niin on minun kanssani, kuinka minä tuntisin tuota miestä? En ole koskaan nähnyt häntä, olen hänelle täysin mykkä. Näettekö?

²¹¹    Niinpä. ”Herra, me haluamme nähdä Jeesuksen.” Mitä Hän nyt tekisi? Mitä jos tuo mies on sairas, sanoisiko Hän: ”Minä tulen parantamaan sinut”? Hän ei voisi tehdä sitä. Hän on jo tehnyt sen. ”Hänen haavojensa kautta me olemme parannetut.” Hän teki sen Golgatalla. Mutta Hän tekisi jotakin osoittaakseen yhä olevansa Messias. Eikö niin? Hyvä on sitten, mitä Hän tekisi? Sanoisiko Hän: ”Katso naulan tekemiä arpiani”? Niin Hän ei alussa sanonut. Hän ei koskaan… Hän vain kertoi heille, mitä heidän sydämessään oli, ja niin edelleen, ja he tiesivät, että se oli Messias. Se on nyt Hän sama eilen, tänään ja iäti. Uskotteko te sitä? Sanokaa, ”Aamen.” [Seurakunta sanoo: ”Aamen.”]

²¹²    Te sanotte: ”Veli Branham, mitä sinä odottelet?” Herran Enkeliä. Varmasti. Minä en voi tehdä mitään. Minä odotan Sitä. Jos Se ei voitele minua, en voi sanoa mitään. Se vain riippuu siitä mitä…

²¹³    Nyt Hän on täällä. Hän on täällä nyt. Ja Jeesuksen Kristuksen Nimessä minä otan jokaisen hengen täällä hallintaani Jumalan kirkkaudeksi.

²¹⁴    Minä en tunne sinua, herra, me olemme vieraita. Mutta sinä olet tietoinen, että jotakin on meneillään. Nyt tuo mies ei voisi kätkeä elämäänsä. Hän on sairas. Parantaa häntä, sitä en voi. Ei ole mitään tapaa miten voisin parantaa hänet. Tuo mies on ollut lääkärissä tutkittavana. Häntä odottaa leikkaus. Se on oikein. Jos se on oikein, herra, kohota kätesi.

Uskotteko te? [Jotkut seurakunnassa sanovat: ”Aamen.”]

Te sanotte: ”Sinä arvasit sen, veli Branham.” En arvannut.

²¹⁵    Tarkatkaa uudestaan. Katso tännepäin, herra. Aivan niin kuin Herramme puhuessaan tuolle naiselle. Se on Hänen Henkensä. Minä en ole Hän. Minä olen ihminen niin kuin tekin, mutta Se on Hänen Henkensä. Mitä tahansa Hän kertoi sinulle, se oli oikein, mitä tahansa. Kyllä, tässä se on jälleen. Kyllä, hän on valmis leikattavaksi juuri nyt, ja se on rakkovaiva, ja pitkälle kehittynyt tila. Se on NÄIN SANOO PYHÄ HENKI. Se on oikein, kohota kätesi, jos se on niin. Uskotko nyt, että olet Hänen Läsnäolossansa? Hyvä on. mene uskoen ja sinä tulet olemaan terve. Aamen.

Uskotteko te? On juuri niin yksinkertaista nähdä Kristuksen liikkuvan.

²¹⁶    No niin, rouva, me olemme vieraita toisillemme. Tässä on… Sinä olet ollut kokouksissa, mutta kun sanon ”vieraita”, se tarkoittaa, etten minä tunne sinua, etkä sinä minua. Ja sinä olet nähnyt minut kokouksissa ja muuta sellaista. Mutta tuntea niin että voisit sanoa: ”Kyllä, veli Branham, sinä olet käynyt kotonani. Tunnen sinut. Me olemme henkilökohtaisia ystäviä”, minä en tunne sinua sillä tavalla. Ja sinä olet vain ollut kokouksessa jossakin. Minulla ei olisi minkäänlaista tietoa sinusta, vain se, että olet nainen, joka on osallistunut johonkin kokoukseen jossakin. No niin, siinä oli tuo mies, ja tässä on nyt nainen.

²¹⁷    Tässä on kuva Pyhän Johanneksen 4. luvusta, mies ja nainen kohtaavat ensimmäistä kertaa elämässään kasvoista kasvoihin aivan samalla tavalla kuin tuo samarialainen nainen ja meidän Herramme Jeesus. Tässä on nyt eräs nainen, enkä minä tunne häntä. En ole koskaan nähnyt häntä. Hän on minulle täysin vieras. Jumala Taivaassa tietää sen. En ole koskaan nähnyt häntä. Mutta jos Pyhä Henki tulee kertomaan hänelle, miksi hän on täällä, onko se jonkun muun puolesta tai mitä se onkin, perheasia, raha-asia tai sairaus tai mikä se onkin, silloin hänen on myönnettävä, että täällä on jokin yliluonnollinen Voima, joka tekee sen. Eikö se olekin oikein?

²¹⁸    Katsokaahan, se riippuu nyt siitä, minkä te ajattelette Sen olevan. Te voitte sanoa: ”Beelsebul”, tai te voitte sanoa: ”Kristus.” Jos sanotte ”Beelsebul”, saatte hänen palkkansa. Näettekö? Jos sanotte: ”Kristus”, te saatte Hänen palkkansa. Teidän täytyy uskoa.

²¹⁹    Millaiselle paikalle se nyt paneekaan teidät! Haluaisiko joku ottaa tämän paikan? Jos ette usko sitä, tulkaa kerran tänne ja ottakaa minun paikkani. [Veli Branham pitää paussin.] Kuulijakunta on aina hiljainen, kun sitä pyydetään.

²²⁰    Nyt sisar, katsohan tännepäin. Miksi kutsuin sinua ”sisar”, vaikka katsoin toisaalle? Minulla oli selkäni käännettynä sinuun päin. Mutta tunsin tuon ylläsi olevan Hengen perusteella, että olet kristitty. Sinä olet uskovainen. En tunne sinua, mutta tiedän, että olet kristitty. Koska se Henki, joka on ylläsi, ja se Henki, joka on minun ylläni, ovat sukulaisia, näethän. Teistä vain tuntuu, että olette tervetullut, tiedättehän, Se saa teistä tuntumaan hyvältä, tervetulleelta.

²²¹   Nyt jos Pyhä Henki… Me olemme tässä aivan samalla tavalla kuin Jeesuksen puhuessa tuolle naiselle Sykarin kaivolla, josta puhuin. Nyt koska me molemmat olemme uskovaisia ja seisomme täällä, Pyhä Henki on kummankin meidän yllämme. Nyt Hän on antanut… Minä en ole mikään saarnaaja. Mutta Hän on antanut minulle lahjan: minun saarnaamiseni. Se on profeetallinen lahja. Ja nämä ovat vain väliaikaisia. Tarvitaan teidän uskonne tekemään sen, samalla tavalla kuin tuo nainen koskettaessaan Hänen vaatettaan. Hän sanoi: ”Sinun uskosi on pelastanut sinut”, näettekö. Tuota samaa asiaa tarvitaan nyt, teidän uskoanne. Sitten Hän kertoo minulle jotakin, minne mennä ja tiettyjä asioita.

²²²    No niin, Hänellä oli tarve kulkea Samarian kautta. Nyt minä olen matkalla Alaskaan, mutta minulla oli tarve tulla tätä kautta. Miksi? Tunsin johdatusta tulla tänne. Ja täällä minä olen, ja täällä olet sinä puhujanlavalla. Siinä on kaikki, mitä tiedän. Täällä sinä seisot. Sinä olet kristitty, ja minä olen kristitty, meillä molemmilla on Pyhä Henki. Ja tässä on Hänen Sanansa, että Hän on sama eilen, tänään ja iäti.

²²³   Jos Hän nyt paljastaa sinulle jotakin, mitä elämässäsi on, tulet tietämään, onko se totta vai ei. Ja Hän on silloin saava sinut uskomaan mitä tahansa pyydätkin Häneltä, koska kristitty ei seisoisi siinä sillä tavalla. Sinulla on tarve jostakin tai muuten et seisoisi siinä.

²²⁴    Tahtovatko kaikki muut uskoa? Tunteeko kukaan tätä henkilöä? Kyllä, monet ihmiset tuntevat hänet.

²²⁵    Mutta lääkäreiden mukaan myös sinulla pitäisi olla leikkaus. Se on kasvaimia. Kyllä. Uskotko Pyhän Hengen voivan paljastaa minulle, missä nuo kasvaimet ovat? Munuaisissa. Se on totta. Uskotko nyt? Sinä et ole täältä. Sinä tulit tänne noin kaksi tai kolmesataa mailia. Matkustit pitkiin matkan päästäksesi tänne. Kyllä, ja asiasta toiseen, sinä olet saarnaajan vaimo. Uskotko Jumalan voivan kertoa minulle, kuka sinä olet? Auttaisiko se sinua? Rouva Johnson. Mene, usko ja tule terveeksi ja usko koko sydämestäsi.

²²⁶    Uskotteko koko sydämestänne? Näettekö? Jeesus Kristus! Herrat, me haluamme… Te sanotte: ”Kuinka se on niin?” Eihän siinä ole sen enempää kuin, mitä Hän kertoi muille heistä, sama asia. Uskotteko te? ”Herrat, me haluamme nähdä Jeesuksen. Se on Hän. Menkää nyt ja puhukaa tuolle naiselle, kysykää häneltä.

²²⁷    Tässä on nyt mies, täysin vieras, en tunne häntä, en ole koskaan elämässäni nähnyt häntä. Hän voi olla syövän syömä, hänellä voi olla perhevaikeuksia tai taloudellisia vaikeuksia. Minä en tiedä, mikä hänellä on vikana. Hän on vain mies, joka seisoo tässä. Nyt jos Pyhä Henki paljastaa tuolle miehelle, te tiedätte…

²²⁸    Tuo pieni nainen, joka istuu siellä aivan takana, sillä suunnalla, johon osoitan sormellani, kärsii ihottumasta. Jos uskot koko sydämestäsi! Uskotko sen, rouva, koko sydämestäsi? Tämä pieni harmaapäinen nainen, jolla on silmälasit, hän kärsii ihottumasta. Hän seisoi siellä, tai mieluumminkin istui ja ajatteli, mikä hänellä oli vikana, ja rukoili sydämessään. Ja jos se nyt on oikein, ja sinä uskot, että Jumala tulee tekemään sinut terveeksi, nouse seisomaan.

²²⁹    Mitä hän kosketti? Kysyn teiltä, mitä hän kosketti? Hän on kahdenkymmenen metrin päässä minusta. Hän kosketti Ylipappia, ja tuo Ylipappi on täällä! Hän on sama eilen, tänään ja iäti. Ettekö te näe? Älkää epäilkö Sitä. Uskokaa Se! Pitäkää usko.

²³⁰    No niin, en voinut mitään sille, herra. Se on vain… Minä vain tarkkailen tuota Valoa, näethän, ja se meni luotani ja näin Sen riippuvan siellä, ja näin tämän pienen naisen tulevan tänne eteeni. Ja se tuli jatkuvasti tähän eteeni, ja näin, että se oli nainen eikä mies, joten minun vain täytyi puhua siitä minkä näin.

²³¹    Oi, jospa tämä seurakunta, tämä ihmisryhmä, vain voisi uskoa juuri nyt, jos sillä vain olisi usko, niin mitä tapahtuisikaan, mitä tapahtuisikaan!

²³²    Herra, me olemme vieraat toisillemme. Halusin vain puhua sinulle voidakseni saada kosketuksen henkeesi. Tässä… Sinä et ole täällä itsesi puolesta. Sinä olet täällä jonkun toisen puolesta. Se on eräs pikkumies, pieni poika, joka on vahingoittunut hyvin pahasti auto-onnettomuudessa, kokonaan palasiksi raadeltu, ja on vakavassa tilassa. Sinä olet täällä ja seisot hänen puolestaan. Se on totta. Jos Jumala ei auta tuota pientä poikaa, hän tulee kuolemaan. Tahtoisitko tehdä minulle erään palveluksen? Ota tuo nenäliina ulos taskustasi. Mene, pane se hänen päällensä Herran Nimessä äläkä epäile. Ja anna minun kuulla hänestä kokousten jatkuessa. Usko.

²³³    Mitä kuuluu, herra? Me olemme vieraita toisillemme. Toinen nainen. Uskotteko te siellä? Muistakaa nyt, Hän on aivan sama siellä kuulijakunnassa kuin täälläkin. Hän on kaikkialla. Hän on yli kaiken. [Veli Branham pitää paussin.]

²³⁴    Sisar Borders, oletko se sinä, joka istut siellä? En saa selvää. Näyttää kuin sisar Borders istuisi siellä. En voi… Roy, veli Roy Bordersin vaimo. Arvelen, ettei se ole hän. Se meni suoraan pysähtyen tuon rouvan ylle. Hetkinen nyt vain. Ja ehkäpä Se tulee jälleen takaisin, jotta näkisimme, mitä Se tekee.

²³⁵    Minä olen sinulle vieras. Herra tuntee meidät molemmat. Jos Herra tulee selittämään minulle ja Hän tekee täällä jotakin, mitä varten olet tullut tänne, niin tahdotko uskoa koko sydämestäsi? [Sisar sanoo: ”Kyllä.”]

²³⁶    Rouva Borders vain jatkuvasti seisoo tässä edessäni, jossakin. Minä… Rouva Borders on kokouksessa jossakin.

[Veli Branham sanoo veli Roy Bordersille: ”Onko vaimollasi jokin vialla?”]

Hyvä on, se vain jatkuvasti tulee tähän. Ja siellä on joukko ihmisiä, joku hänen kanssaan, ja se kummastuttaa minua.

²³⁷    Sinä kärsit kasvaimesta. Se on totta. Uskotko Jumalan voivan kertoa minulle, missä tuo kasvain on? Lonkassa. Uskotko koko sydämestäsi? Sinulla on myös komplikaatioita, monia muita asioita. Sinä uskot. Kyllä. Uskotko koko sydämestäsi? [Sisar sanoo: ”Kyllä.”] Mene ja usko sillä tavalla ja sinä tulet… Se tulee olemaan ohitse, ja Jumala tulee parantamaan sinut ja tekemään sinut terveeksi. [Sisar sanoo: ”Veli Branham, tuo nainen, jolla oli ihottuma, tuli yhdessä minun kanssani kokoukseen, enkä minä tiennyt siitä ennen kuin olimme istumassa siellä takana, ja hän sanoi minulle, että hänellä oli ihottuma.”] Näettekö, luultavasti se teki sen, hänen pääsynsä rukousjonoon, rukous toinen toisensa puolesta.

²³⁸    Tässä se on! Oi, näen sen! Näin rouva Bordersin seisomassa tässä, hän rukoili. Ja siellä on eräs nainen istumassa hänen vieressään, joka rukoilee ja jolla on matala verenpaine. Jos sinä uskot, sinä rouva, joka istut siellä, usko se koko sydämestäsi, ja Jumala tulee tekemään sinut terveeksi tuosta alhaisesta verenpaineesta. Aamen. Siinä se on teille. Sieltä tuo rukous tuli.

²³⁹    Jos uskot minun olevan profeetan, tai suokaa anteeksi, palvelijan, (se saa ihmiset kompastumaan), laske kätesi vieressäsi olevan naisen päälle, koska hän kärsii suonikohjuista. Katsokaa, se on oikein. Aamen.

²⁴⁰   Uskokaa nyt koko sydämestänne! Kertokaa minulle, mitä he koskettavat. Joku pieni nainen istumassa siellä ja rukoilee toisen puolesta. Se ilmestyy jatkuvasti täällä puhujanlavalla. Vain uskokaa koko sydämestänne! Hyvä on.

²⁴¹    Tule tänne, rouva. Uskotko koko sydämestäsi? Uskotko, että tuo vatsavaiva tulee terveeksi? [Sisar sanoo: ”Kyllä.”] Silloin mene ja syö päivällisesi. Jeesus Kristus tekee sinut terveeksi.

²⁴²   Mitä sinä uskot? Uskotko, että Jumala tulee parantamaan tuon selkävian, nuo munuaiset ja tekee sinut terveeksi? Mene kotiin uskoen ja sano: ”Jeesus Kristus tekee minut terveeksi.” Jeesus Kristus tekee sinut terveeksi.

²⁴³   Tule, herra, Sinä olit hirveän onnellinen, kun tulit jonoon, kun numerosi kutsuttiin. Jumala parantaa sydänvian ja voi tehdä sinut terveeksi. Uskotko sen? Silloin mene matkaasi uskoen, ja se tulee jättämään sinut, ja sinä tulet olemaan terve. Hyvä on.

²⁴⁴   Uskokaa. Älkää epäilkö. Rouva, mitä sinä ajattelet siitä? Uskotko, että jos minä lasken käteni sinun päällesi, sinä tulet terveeksi? Sanomatta mitään, vain lasken käteni päällesi? [Sisar sanoo: ”Sinun ei edes tarvitse tehdä sitä.”,] Mene eteenpäin. ”Ei tarvitse”, hyvä on, se on hyvä. Mene eteenpäin. Aamen. Sillä tavalla se tehdään. Hyvä on.

²⁴⁵   Tule, rouva. Mitä sinä uskot, sisar? Uskotko koko sydämelläsi? Sinä tiedät, että Jumala voi kertoa minulle, mikä sinulla on vikana, mutta tahdotko uskoa sen? Silloin sokeritauti ei ole mitään Jumalalle. Hän voi parantaa sen. Uskotko sen? Hyvä on, mene eteenpäin ja tule terveeksi. Aamen.

²⁴⁶   Hyvä on, herra. Tule. Minä olen sinulle vieras. Kaikki sanovat sinulle: ’’Rauhoitu nyt”, koska olet niin hermostunut. Mutta sinä et voi rauhoittua, siellä on jokin, mikä tekee sinut hermostuneeksi. Oikein. Mutta sinä seisot nyt siinä pisteessä, missä se jätti sinut nyt. Mene, usko se, eikä se ole koskaan tuleva takaisin uudestaan. Mene, usko se. Aamen. Usko. Älä epäile. Hyvä on.

²⁴⁷   Monia asioita, naisten vaiva, nivelreuma. Uskotko, että Jumala tulee nyt tekemään sinut terveeksi? [Sisar sanoo: ”Aamen.”] Vain mene ja sano: ”Ylistys Jumalalle”, ja usko koko sydämestäsi.

²⁴⁸    Tule, rouva. Uskotteko te siellä yleisön joukossa? Jumala voi parantaa sokeritaudin, minkä tahansa veressä. Etkö uskokin sitä? Varmasti, Hän voi. Jatka suoraan eteenpäin uskoen ja sano: ”Aamen! Ylistys Herralle!”

²⁴⁹    Uskotko siihen, että ”he laskevat kätensä sairaiden päälle, ja he tulevat terveiksi”? Herran Jeesuksen Nimessä, mene, tule terveeksi nyt ja usko koko sydämestäsi.

²⁵⁰    Hyvä on, tule suoraan tänne, herra. Uskotko Jumalan voivan parantaa sydänvian. Saa tuon pitkälle kehittyneen vaivan, kaiken, tuon hermostuneisuuden ja kaiken menemään pois sinusta? Silloin mene, usko se Herran Jeesuksen Nimessä. Aamen.

²⁵¹    Uskotteko koko sydämestänne? Entä te muut, uskotteko te? [Seurakunta sanoo: ”Aamen.”]

²⁵²    Missä ovat teidän rampanne? Näen täällä pyörätuolin. Mitä sinä sanot, herra? Katso tänne minuun. Uskotko minua? Uskotko minun olevan Jumalan palvelijan? Sinä uskot. Katso silloin minuun. Se on, sinun vaivasi on jaloissasi. Sinun pitäisi mennä sairaalaan, mutta et haluaisi tehdä sitä, koska ajattelit, että jos voisit päästä tänne, tulisit terveeksi, eikä sinun tarvitsisi mennä sairaalaan. Uskotko sinä sen? Jos istut siellä, olet varmasti kuoleva niin kuin pitaaliset. Tuo lääkäri ei voi auttaa sinua. Niinpä miksi et vastaanottaisi Kristusta tänä iltana ja uskoisi sitä koko sydämestäsi ja nousisi ylös tuosta pyörätuolista ja ottaisi siitä kiinni ja työntäisi sitä ympäri ja menisi ovesta ulos ja menisi kotiin ja tulisi terveeksi? Miksi et tee sitä? Tahdotko uskoa sen? Silloin nouse ylös. Älä epäile. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, ota pyörätuolisi ja mene kotiin!

²⁵³    Uskotteko te koko sydämellänne? Nouskaa seisomaan, jokainen, joka haluaa olla parantunut. Nouskaa seisomaan ja uskokaa se! Nouskaa ylös! Älkää välittäkö siitä, mikä teillä on vikana, kuinka rampa olette. Sillä ei ole mitään merkitystä. Minä annan teille haasteen, nouskaa seisomaan! Nouskaa ylös, jokainen, jokainen raajarikkoinen, missä tahansa olettekin. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, nouskaa seisomaan ja tulkaa terveiksi! Siinä se on teille, koko kuulijakunta on seisomassa.

²⁵⁴    Kohottakaamme nyt kätemme Jumalalle. Taivaallinen Isä, ”Herra, me haluamme nähdä Jeesuksen”, ja Sinä olet täällä! Yhtään heikkoa ei ole keskuudessamme, jokainen on parantunut. Kuinka me kiitämmekään Sinua. Isä! Nyt me rukoilemme, Jumala, että Sinä voittaisit nyt perkeleen jokaisessa tapauksessa, ajaisit ulos kaiken epäuskon.

²⁵⁵   Saatana, Jeesuksen Nimessä, jätä tämä kuulijakunta, tule ulos täältä! Sinä olet hävinnyt taistelun. Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä, voikoot he olla parantuneita, jokainen heistä.