62-0513M TODELLISEN PROFEETAN TIE
(Way Of A True Prophet Of God, The)
Jeffersonville, Indiana, USA, 13.5.1962

¹          Miksi, hyvää huomenta, ystävät. On hieno aamu ja hyvä aika olla täällä. Olen onnellinen ollessani elossa tänä aamuna ja ollessani täällä jälleen seurakunnan kanssa. On niin monia asioita, joita voi tapahtua niin lyhyessä ajassa. Ja me emme tiedä mihin aikaan meidät tullaan kutsumaan ylös vastataksemme Suuressa Oikeudessa, ja me haluamme olla valmiit milloin tahansa; niin me voimme olla rauhassa.

²          Ja olen hyvin kiitollinen kuten sanoin… Tietenkin olin täällä sunnuntai-iltana puhumassa ihmisille. Saarnasin sunnuntai-iltana, ja haluan kiittää veli Robersonia ja teitä kaikkia, jotka sanoitte minulle nauttineenne tuosta sunnuntai-illan sanomasta Meillä on kaikki asiat. Ja minä en ajatellut saarnaavani, tulin vain tänne ja katsoin veli Nevilleä siellä, jonka kurkku oli turvoksissa, ja minä ajattelin: “Veli parka, hän varmaan tulee pyytämään minua tänä iltana, ja tulen auttamaan tai tekemään mitä tahansa osaan.” Koska tiedän mitä on, kun olette väsynyt ja äänenne on käheä saarnattuanne kovasti aamulla; ja niinpä minä sitten puhuin hänen puolestaan sunnuntai-iltana. Ja niin me olemme… Kiitän teitä oikein paljon.

³          No niin, he sanovat, että on monia rukouspyyntöjä; joten muistakaamme niitä ensin, kaikkia näitä pyyntöjä. Kumartakaamme päämme nyt.

⁴          Taivaallinen Isämme, on kirjoitettu, että meidän tulee tulla Sinun seurakuntaasi kiitos sydämillämme, ja tehdä pyyntömme tunnetuiksi pyhien seurakunnassa. Ja meillä on niitä monia tänä aamuna; niin monia, että me emme tiedä kuinka kiinnittää Sinun huomiosi niihin kaikkiin. Ja siellä on monia, joita ei ole puhuttu; Sinä tiedät myös ne. Niinpä me rukoilemme koko sydämestämme, niin kuin teimme viime sunnuntai-iltana sisar ja veli Shepherdin lapsen puolesta. Siellä, kun Pyhä Henki tuli ja sanoi: “Hänellä ei ole mitään poliota; hän tulee olemaan kunnossa.” Mikä tyydytys se onkaan meillä, kun me kuulemme Sinulta.

⁵          Nyt me pyydämme tänä aamuna, että Sinä soisit nämä pyynnöt sairauksien puolesta, menetyksen kokeneen kodin puolesta, rakkaiden puolesta, ja kaiken puhutun puolesta, Isä; me rukoilemme, että Sinä tulisit muistamaan jokaista. Ja minä tarjoan rukoukseni ja näiden yhteen kokoontuneiden ihmisten rukoukset, ja ne on lähetetty Sinulle Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Kuule meitä, Isä, me rukoilemme. Aamen.

⁶          Haluan kiittää jokaista teitä rukouksistanne minun puolestani, sillä aikaa, kun minä… Tehän tiedätte, että minulle sattui pieni räjähdys siellä ampumaradalla. Saatana yritti tappaa minut ja… Tietenkään hän ei voinut tehdä sitä, koska Jumala ei vielä ollut päässyt lopettanut kanssani, eikä hän voi tehdä sitä ennen kuin se on kaikki ohitse. Kun Jumala on lopettanut kanssani, silloin minä olen valmis. Mutta hyvä ystäväni, veli Wood, se oli vain Jumalan laupeutta, tai muuten hän olisi löytänyt minut täältä alhaalta, eikä tältä ylhäältä. Se oli noin viiden tai kuuden tonnin räjähdys niin lähellä kasvojani, eikä se ollenkaan vahingoittanut minua. Näettehän? Se vain raapi kasvojani hieman, mutta nyt se on kaikki poissa, siellä on vain yksi pieni täplä jäljellä.

⁷          Niinpä haluan kiittää veli ja sisar Dauchia täällä, veli Brownia ja heitä, joiden puhelinkeskustelusta ymmärsin koonneen yhteen joukon ihmisiä ja rukoilleen minun puolestani. Ja se on jotakin, se saa teidät tuntemaan jotakin. Tiedättehän, kun te rukoilette muiden puolesta, ja sitten, kun teillä itsellänne on tarve, merkitsee teille paljon, kun te näette, että joku rukoilee teidän puolestanne. Ja minä tiedän, että monet teistä, vaikka ette soittaneetkaan tai käyneet, kuitenkin teitte samoin. Ja se merkitsee meille paljon. Siitä syystä se ei vahingoittanut minua. Jumala antoi minun olla terve, ja niinpä olen hyvin kiitollinen siitä.

⁸          Nyt minulla on joitakin ilmoituksia juuri ennen kuin vihimme Herralle näitä pieniä kavereita. Nyt tänä iltana, tabernaakkelissa on kokous, ja kaikki te, jotka käytte täällä, tulkaa kokoukseen. Ja niinpä minä tulen puhumaan veli Ruddellin seurakunnassa tänä iltana, täällä valtatien varressa, hän on yksi vierailevista veljistämme. Ja sitten niin pian kuin pääsen takaisin, jos minulla on toinen vapaailta, haluan mennä veli “Junie” Jacksonin luo. Ja sitten tuon veljen luo Sellersburgissa, me olemme hänelle yhden illan velkaa siellä. Ja niinpä me haluamme mennä sinne tapaamaan häntä. Tuon veljen luo Uticassa… jonakin iltana, kun voimme.

⁹          Tällä viikolla lähden Green Bayhin, Misconsiin, kuten tiedätte, Täyden Evankeliumin Liikemiesten aluekonventtiin.

¹⁰     Ensi sunnuntaina olen siellä tuossa samassa koulussa, jossa olin viime kerrallakin. Olen unohtanut tuon koulun auditorion nimen. [Eräs veli sanoo: “Mather.”] Mikä se on? [“Mather.”] Mather. Stephen Mather. Kyllä, hyvä on Yhteiskoulun auditoriossa.

¹¹     Ja sitten, maanantaina olen konventissa siellä, missä minulla oli tuo keskustelu tuon saarnaajayhdistyksen kanssa Chicagossa viime kerralla. Me olemme tuossa paikassa veli Joseph Bozen jäähyväiskokousta varten, joka menee Tanganjikaan, Keniaan, ja Durbaniin, ja sitä kautta, tehden järjestelyjä minun tulossa oleville kokouksilleni Afrikassa ja Etelä-Afrikan kautta. Ja sitten me pyydämme, että te muistatte meitä rukouksessa näiden kokousten puolesta. Sitten palaamme takaisin…

¹²     Enkä tiedä josko minulla on ylimääräistä päivää aikaa olla täällä tabernaakkelissa tai ei, ennen kuin me sitten menemme ylös Pohjois-Carolinaan ja sitten sieltä Etelä-Carolinaan, ja sitten koko matkan ylitse Cow Palaceen, Los Angelesissa, South Gatessa. Ja siellä toivon tapaavani herra Weatherbyn, hänet, joka valmisti tuon kiväärin, jossa tuo panos räjähti.

¹³     Hän  oli laajentanut sulkuväliä liikaa, ja se salli panoksen siirtyä taaksepäin sen sijaan, että se olisi mennyt eteenpäin. Se oli vanha kivääri; minä vain lähetin sen hänelle, ja hän porasi sen, ja valmisti siitä erilaatuisen kiväärin. Ja minä panin panoksen sisään ja kohotin sen ampuakseni, ja se – se räjäytti tuon aseen viisikymmentä jaardia ympärilleni aivan kuin se olisi sulanut kädessäni. Sen piippu lensi viidenkymmenen jaardin rajalle; lukkolaite suoraan takanani olevaan kaurisaitaukseen, joka oli noin kolme- tai neljäkymmentä jaardia takanani, ja siruja lensi repien kaarnaa puista ja kaikkea muuta. Ja se oli vain noin tuuman päässä silmästäni, kun se räjähti sillä tavalla. Ja jos se olisi räjähtänyt…

¹⁴     Ja tuo ase itsessään kestää kuudentuhannen yhdeksänsadan paunan paineen räjähtämättä. Niinpä te voitte kuvitella kuinka paljon painetta siinä on ollut sen tekemiseen. Ja muistakaa, jos se saattoi hajottaa sen, olisi se myös voinut hajottaa minun pääni ja olkapääni, näettehän. Mutta siellä seisoi Herra. Se ei edes antanut minun vahingoittaa itseäni; vain raapi kasvojani, ja pieniä siruja meni sisään silmäni alaosaan, ja muodosti renkaan näköelimen ympärille niin, että se ei edes koskettanut näköä, kun nuo sirut menivät sisälle. Yksi suurimmista siruista jäi kiinni kalloluuhun mennen silmän ympäri, osumatta silmään. Niinpä… Oi!

¹⁵     Ei pitkääkään aikaa sitten, te muistatte minun kertoneen teille, kuinka Hän kohtasi minut siellä huoneessani ja sanoi: “Älä pelkää, sillä koskaan pettämätön Jeesuksen Kristuksen Läsnäolo on kanssasi ikuisesti!” Niinpä se todistaa sen, että Hän on.

¹⁶     Eräs lääkäri katsoi silmääni Louisvillessä, hän sanoi… He kirjoittivat takaisin tohtori Sam Adairille täällä, joka on ystävämme, ja sanoivat: “Ainoa asia, jonka voin sanoa, on, että Herra oli siellä tuona aamuna palvelijansa kanssa suojellen häntä, tai muuten hänellä ei olisi edes päätä olkapäillään jäljellä.” Niinpä Hän oli todella hyvä minulle, ja minä arvostan sitä. Se tuo minut hieman lähemmäksi; se saa aina aikaan pientä muutosta.

¹⁷     Ja sitten, kolme päivää sen jälkeen, kun minun olisi pitänyt lähteä kokoukseeni, joka oli suunniteltu olemaan Kanadassa, tuo mies tietämättä mitään tästä, soitti minulle ja hänen oli täytynyt siirtää tuota kokousta. Näettekö? Minä olisin jo ollut matkalla sinne, ellei tätä asiaa olisi tapahtunut sillä tavalla. Ja niinpä sitten, hän soitti takaisin, ja minun täytyy ottaa tuo kokous Kanadassa; ja se tulee olemaan viimeisellä viikolla heinäkuussa. Sitten tulen menemään edelleen Dawson Creekiin, sitten Anchorageen Alaskassa, jos se on Herran tahto.

¹⁸     No niin, yhteenkään näistä kokouksista minulla ei ole mitään johdatusta mennä. Mutta en voi ajatella istuvani täällä paikallani koko kesää, kun ihmisiä kuolee kaikkialla. Minun tarvitsee kylvää siementä, ei väliä, missä se sitten onkin. Jos se ei ala itää, tai jos taivaan linnut syövät ne, mitä tahansa se onkin, minä haluan kylvää siemeniä, koska Hän on antanut minulle jotakin kylvettävää. Niinpä minä tulen kylvämään siementä joka tapauksessa. Nyt meillä on aika täällä…

¹⁹     Monet ihmiset tekevät sitä, mitä he kutsuvat pienten vauvojen “kastamiseksi” kristinuskoon. No niin, se kyllä sopii. Jos te teette sen, se on teidän asianne. Tietenkään he eivät todellisuudessa kasta heitä; he vain pirskottelevat vettä heidän päälleen. Mutta minulle, minä haluan pysyä vain sen kanssa, mitä Raamattu on käskenyt tehdä. Sen vuoksi, juuri niin kuin Sana sanoo, niin minä haluan tehdä, aivan mitä tahansa Se on sanonut. Ja nyt, minä en löydä yhtään paikkaa Raamatussa…

²⁰     Vanhassa Testamentissa he toivat miespuoliset lapsensa lihalliseen ympärileikkaukseen, ja äiti uhrasi puhdistusuhriksi kaksi metsäkyyhkystä tai karitsan.

²¹     Mutta Uudessa Testamentissa on vain yksi paikka, jonka voin löytää muistuttamaan tästä suuresta palveluksesta… Se oli lasten siunaaminen. He toivat imeväisiä Jeesuksen luo, ja Hän nosti heidät käsivarsilleen ja siunasi heidät. Sitä lasten vanhemmat tekivät Hänen päivinään. Ja Hänen elämänsä oli esimerkkinä sille, mitä meidän pitää tehdä. Näettekö? Hän teki nämä asiat esimerkiksi meille.

²²     No niin, me vain otamme pienokaiset, kun he tuovat niitä meille, ja vain kohotamme heidät Jumalalle ja pyydämme Jumalan siunauksia heille, ja rukouksessa omistamme heidät äidiltä ja isältä Jumalalle, heidän antaessaan lapsensa Hänelle. Ja me vihimme heidät Herralle Jeesuksen Kristuksen Nimessä siihen asti, kunnes he ovat tarpeeksi vanhoja kastettaviksi Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Ja sitten, Hän on sanonut, että mitä tahansa ne teemme sanassa tai teossa, se kaikki tulee tehdä Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Niinpä sitä me haluamme tehdä.

²³     Ja nyt, sillä aikaa, kun sisaremme täällä soittaa pehmeästi tätä pientä laulua “Tuokaa heidät sisälle”, niin äidit ja isät, joilla on näitä pieniä vauvoja, joita ei ole koskaan vihitty Herralle, jos te tahtoisitte tuoda heidät nyt seurakunnan hiljaa laulaessa…?…

Tuokaa heidät sisälle, tuokaa heidät sisälle,
Tuokaa pienokaiset Jeesukselle.

²⁴     Minä rakastan näitä pieniä kavereita. Heissä on jotakin niin suloista.

²⁵     Onkohan hän on tarkkaan ottaen italialainen. Eikö ole? Hyvä. Italialainen perhe, eräs harvoista, jotka pyhitetään. Pikkuinen italialainen sisar, oi, Chicagosta, on läsnä. Hän sanoi: ”Tässä on italialainen perhe, tänä aamuna, mutta minä en aio saarnata.”

²⁶     Mikä hänen nimensä on? Jonathan David, kuinka kaunis nimi! Nyt, Jonathan. Hän sanoi, että hänen pomollaan on – on italialainen nimi, ja hän…Hän haluaisi nimetä lapsensa Raamatullisella nimellä.

²⁷     Siis, Raamatussa on eräs suuri italialainen, Kornelius nimeltään, kerran, siis. Hänellä oli joukkue, ja hän oli hyvä, ja antoi almuja ihmisille, vaikka oli pakana. Tehän tunnette tarinan. Ja eräänä päivänä Herran enkeli tuli hänen kotiinsa, ja kertoi lähettävänsä sinne miehen, joka tunsi Jumalan ohjelman. Ja hän… Te tunnette tämän tarinan. Kun hän oli saanut joukkonsa kunnioittamaan Jumalaa! ”Kun Pietari vielä puhui näitä sanoja, Pyhä Henki lankesi heidän päälleen. Näin on. Rukoilen, että tästä pikku kaverista tulee samanlainen mies, saman niminen.

²⁸     Jonathan, kaunista! Saisinko hänet? Tulehan tänne Jonathan. Mikä sokerimuru tälle perheelle!

Painaisimmeko päämme.

²⁹     Taivaallinen Isämme, vuodet ovat vierineet, niin kuin tarina, jota juuri lainasin, suuresta Kornelius nimisestä miehestä, joka oli hyvä mies, vanhurskas, antoi almuja ja rakasti Jumalaa. Silloin Jumalan enkeli tuli tuon miehen kotiin. Oi, Jumala, me annamme Sinulle, tänä aamuna pienen Jonathan Davidin, Rukoilen, Taivaallinen Isä, että niin kuin minä otin hänet hänen äitinsä ja isänsä käsivarsilta, jotka luovuttavat hänet Sinulle… Uhraan tämän pyhitysrukouksen, että tämän lapsen elämästä tulisi Sinua palveleva elämä, siunaus hänen kodilleen, suurenmoinen astinkivi seurakunnalle. Suo se Isä. Minä annan Sinulle pikku Jonathan Davidin, Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

³⁰     Jumala antaa sinulle armonsa ja auttaa sinua kasvattamaan häntä Herran nuhteessa.

Siunausta sinulle, Jonathan David.

³¹     Nyt, tämä, oi, onpas poika aika nuori, vai onko hän tyttö? Poika? Oi, toinenkin saarnaaja tulossa, toivon. Mikäs hänen nimensä on? Micah. Micah. Puhunkin hänestä tänä aamuna. Micah Edward. Edward, hieno nimi. Vaimoni tekisi tämän paljon paremmin, kun häntä täytyisi pitää, koska pelkään aina, että minä särjen heidät, kun he ovat niin pieniä. Ymmärrättekö? Mikä suloinen pienoinen, pikkuiset silmät katselevat ympäriinsä. Onpa hän pieni. Kuinka vanha hän on? Kuukauden ikäinen.

Painetaan päämme.

³²     Taivaallinen Isä, tämäkin nuori pari kävelee tänne ylös uhraamaan Sinulle, Sinun suomasi yhteiselämänsä tuloksen, kasvattaakseen hänet Jumalan nuhteessa. Siunaa tätä pientä Michaa. Jumala, minä rukoilen, että Sinä teet hänestä Raamatun Miikan kaltaisen. Suo se Isä. Anna hänelle Jumalan siunaus. Siunaa hänen isänsä ja äitinsä, ja tee hänestä innoituksen antaja tänne maan päälle, erinomainen astinkivi Kristukselle. Ja nyt, tässä, Isä, luovutan Sinulle, hänen isänsä ja äitinsä käsivarsilta, Jumalan käsivarsille, pienen Micah Edwardin, Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

³³     Siunatkoon Herra häntä, olkaa siunattuja, isä ja äiti, kasvattaaksenne hänet Jumalan nuhteessa.

Luulisin, että tämä oli tässä. [Tyhjä kohta nauhassa.]

³⁴     Oi, minä yksinkertaisesti rakastan noita pikku kavereita. Joka ainoa niistä on maailman kaunein vauva. Ei ole mitään tarvetta… Kun minä toin pienen Joosefin kotiin, oli hän rehellisesti sanoen rumin pikkuvauva, mitä koskaan olen nähnyt; mutta hänen äitinsä ja minä ajattelimme, että hän oli kuin nukke. Mutta sillä tavalla se on, tiedättehän; me vain ajattelemme niin.

³⁵     Onkohan täällä tänä aamuna joku jäsenistämme, joka oli… (Nyt, tässä silmässä on belladonnaa, joka hämärtää sitä paljon.) Mutta sisar Nash kysyi veli Nashin vointia. Mahtoiko hän tulla kuntoon. Ovatko he täällä? Oh, kyllä hän on tässä. Ylistys Herralle, veli Nash, se on hyvä.

³⁶      Nyt sisar Edwards, onko hän täällä – tai sisar Shepherd, jolla oli tuo sairas tyttö? Hän on kunnossa nyt. Hienoa. Minä sain tiedon, ja tuo asia tapahtui vain noin viittä minuuttia ennen kuin minulla oli haastattelu kaupungin ulkopuolelta olevien ihmisten kanssa. Juoksin sisälle huoneeseen ja rukoilin, ja he sanoivat, että tuossa lapsessa oli alkamassa polio, käsivarret ja jalat olivat jäykistymässä. Ja minä juoksin sisään rukoilemaan ja sanoin: “Minä tulen takaisin kokouksen jälkeen”, käskin Loycea soittamaan ja kertomaan tuolle rouvalle, että olisin siellä kokouksen jälkeen; jos hän halusi tavata minua. Ja kun menin sisälle rukoilemaan, Henki sanoi: “Ei poliota; hän tulee olemaan kunnossa.” Tulin tänne, ja me kaikki rukoilimme täällä seurakunnassa. Se selvitti sen.

³⁷      [Eräs sisar sanoo: ”Veli Branham.”] Kyllä, rouva. [”Me kävimme lääkärissä maanantaina, kun sinä olit rukoillut hänen puolestaan ensikerran, ja keuhkopussintulehdus on puhdistunut, hävinnyt hänen kurkustaan.”] Ylistys Herralle. Rukous muuttaa asioita!

Sanohan, onko hän täällä tänä aamuna, tyttäresi mies?

³⁸     Viime sunnuntaina, viimeksi saarnatessani täällä, viikko sitten sunnuntaina, täällä istui eräs nuori mies; katselin häntä jatkuvasti ja ajattelin: “Minun pitäisi tuntea tuo kaveri.” Ja tulin tietämään, että hän oli vanhan koulukaverini, Jim Poolen poika. Me kasvoimme yhdessä ollessamme pieniä poikia. Hän oli se, jonka kanssa minulla oli tuo haulikko-onnettomuus silloin, ja sitten myöhemmin hänellä ja eräällä ystävälläni oli myös sellainen. Uskon voivani johtaa tuon pojan Kristukselle. Yritin niin kovasti hänen isäänsä, ja uskon, että tulen vielä tekemäänkin sen, tuomaan hänet sisälle. Toivon, että voin johtaa tuon nuoren miehen… Hänellä oli… Katselin sivusta häntä; hän näytti kuin hänellä olisi ollut hieno (miksi minä sitä nyt kutsuisin; älkää tehkö tätä huomautusta kenellekään muulle, mutta)… hänen henkensä värähtely, hyvä tunne. Uskon ettei siihen tarvita kovinkaan paljoa johtaa tuo poika Kristukselle. Niinpä rukoilkaamme hänen puolestaan.

³⁹     Ja veli… Katsokaamme nyt, joku muukin oli sairas tai jotakin, mitä yritän muistella.

⁴⁰     Joka tapauksessa, me rukoilemme kaikkien puolesta. Ja joskus, kun te lähetätte rukouspyyntönne, niin muistakaa, niin pian kuin saan sen… Vaimoni, joka on täällä jossakin tietää sen, että niin pian kuin saan pyynnön, menen suoraan huoneeseeni rukoilemaan ja viivyn siellä kunnes tunnen jotakin. Minä yksinkertaisesti en anna periksi.

⁴¹     Tuona päivänä, kun Sam, tohtori Sam, nyppi noita siruja silmästäni, hän yritti tehdä sitä, ja se oli hänelle niin vaikeata, että hänen piti panna pyyhe kasvojeni peitoksi; hän sanoi: “En voi katsella kaverini verta.” Ja minä aivan kylvin siinä, tiedättehän. Hän sanoi: “Minä en yksinkertaisesti voi tehdä sitä ja työskennellä sen kanssa.” Niinpä hän nyppi niitä ulos ja seuraavana päivänä hän oli sairaalassa. Niinpä minä rukoilin hänen puolestaan, ja hän selvisi siitä.

⁴²     Ja sitten toisena päivänä, hänen vaimonsa, he eivät edes tienneet, mikä hänellä oli vikana, ajattelivat hänellä alkavan polion, näettehän, ja rukoilin hänen puolestaan; ja nyt hän on kotona terveenä. Niinpä me menimme yhdessä toimistoon, tohtori ja minä, ja suljimme oven. Hän sanoi: “Nyt, veli Bill, minä tulen kysymään sinulta jotakin.” Hän sanoi: “Tahtoisitko sinä rukoilla minun ja Bettyn puolesta?”

Minä sanoin: “Rukoilkaamme.”

⁴³     Hän on se, jolle Herra näytti näyn minne rakentaa tuo klinikka. Te muistatte tuon kertomuksen. Jos koskaan epäilette sitä, niin menkää ja kysykää sitä joskus häneltä. Kyllä, hän vain sanoi: “Tulkoon kuka tahansa kysymään.” Hän sanoi: “Olen kertonut sen kymmenelletuhannelle ihmiselle.”

⁴⁴     [Eräs mies seurakunnasta puhuu: ”Veli Branham.”] Niin, veli. [”Niille, jotka ovat täällä tänä aamuna ja panemaan lisää uskoa toisten sydämiin, pääsiäissunnuntaiaamuna sinä kutsuit erästä kallista sielua täällä, se oli tuo kolmas, joka oli mies. Sinä sanoit, että hän oli Seymourista, ja sinä sanoit Pyhän Hengen voitelun kautta: “He kutsuvat sinua Billyksi.” Minä tunnen tuon miehen; tunnen hänet oikein hyvin. Ja sitten me lähdimme, hänen nimensä on Isaac, ja he kutsuvat häntä nimellä ’Bill.’”] Kyllä vain. Näettekö??

⁴⁵     Näettekö, hänen todellinen nimensä on Isaac [Eräs veli sanoo: ”Näin on.”], mutta he kutsuvat häntä nimellä Bill.

⁴⁶     Pyhä Henki ei tee mitään virheitä. Se on erehtymätön. Minä olen viidenkymmenenkolmen, ja noin kolmekymmentäyksi vuotta olen ollut saarnapoydän takana, ja olen nähnyt Hänet kymmenissätuhansissa asioissa.

⁴⁷     Eilen, olin siellä pitkällä eteläisessä Kentuckyssa, aivan Tennesseen rajalla, ja olin istumassa veneessä veli Daultonin kanssa, jolle Herra antoi kaikki hänen lapsensa. Muistattehan tuon aamun täällä, kun hän oli lähdössä ja hän sanoi: “Veli Branham, luulen, että sinun on vaikeata arvioida.”

⁴⁸     Minä sanoin: “Oi, veli Daulton, on ollut kymmeniätuhansia kertaa kymmeniätuhansia tuon kaltaisia asioita.”

Hän sanoi: “Etkö haluaisi yrittää kirjoittaa kirjaa… (minä sanoin) …siitä.”

⁴⁹     Minä sanoin: “Oi, veli Daulton, ne eivät mahtuisi tähän veneeseen, tietosanakirja, vain kappaleittain kirjoja siitä, mitä olen nähnyt Herran tekevän. Eikä Hän koskaan yhtään kertaa ole pettänyt, ei kertaakaan, vaan se on ollut täydellistä joka kerta.”

⁵⁰     Uskon nyt näkeväni, jos en ole erehtynyt, veli Shepherdin tytön, jonkinlaisessa oranssinvärisessä leningissä. Pysäytin hänen kohdalleen eräänä aamuna, hänen ollessaan kävelemässä, ja ajattelin ehkä erehtyneeni tytöstä, ja lähdin jatkamaan matkaani. Niinpä se olin minä, joka pysäytin siellä, sisar. Ajattelin, että se oli veli Shepherdin tyttö, ja ottaisin hänet kyytiin, koska ajattelin, että ehkä hänen isänsä auto oli särkynyt tai jotakin. Me olimme menossa noutamaan Beckyä. Ja ajattelin, että se voisi olla väärä tyttö. Mutta nyt näen hänen istuvan heidän kanssaan siellä, joten uskon, että se sittenkin oli oikea tyttö. Niinpä se olin minä, joka pysäytin siellä ja sitten lähdin liikkeelle.

⁵¹     Niinpä, rakastaako jokainen Herraa Jeesusta? Oi, hienoa! Se on hienoa. Aamen!

⁵²      [Veli Neville sanoo: ”Veli Willard tuli juuri sisään.”] No, veli Willard, me olemme iloiset täällä olostasi, ja sinä myös näytät melko hyvältä, parhaalta, mitä olen nähnyt. Me olemme molemmat jotenkin hampurilaisen näköisiä kasvoiltamme. Ja minä näytän kuin olisin saanut koko kourallisen sitä kasvoihini, ja näin veli Willardin tuona yönä, kun hän nukkui; ja totta totisesti hän näytti hirvittävältä. Mutta sinä näytät hirvittävän hyvältä tänä aamuna, ja me kiitämme ja ylistämme Jumalaa siitä. Aamen! Tiedättekö, perkele ei voi tappaa meitä, ennen kuin Jumala sanoo: “Nyt voit tehdä sen.” Silloin me tahdomme myös mennä, emmekö tahdokin, veli Willard? Kyllä. Siihen asti hän vain yrittää turhaan. Siinä kaikki. Herra Jeesus on apumme ja turvamme.

⁵³     No niin, tässä minä vain jatkan puhumista, vaikka minulla on noin kuusi tuntia saarnattavana tänä aamuna. Emmekä me ilmoittaneet siitä lähettämällä kortteja tai muuta sellaista, koska olin jo ilmoittanut, etten tulisi olemaan täällä; mutta tulin vain auttaakseni veli Nevilleä, ja päästäkseni näkemään teitä kaikkia jälleen ja olemaan yhdessä kanssanne.

⁵⁴     Ja viime sunnuntai-iltana veli Roy Roberson (en tiedä onko hän täällä tai ei; en voi nähdä tarpeeksi hyvin nähdäkseni onko hän täällä), hän soitti minulle ja puhui minulle tuosta sanomasta.

⁵⁵      Ja joku toinen soitti minulle ja sanoi: “Minä ihmettelinkin, että milloin sinä tulisit puhumaan siitä, että Jumala on antanut meille kaikki asiat.” Näettekö? Hän on tehnyt sen: Hän antaa meille elämän; yrittäkääpä ostaa sitä. Hän antoi meille rakkauden; yrittäkääpä ostaa sitä. Hän antoi meille ilon; yrittäkääpä ostaa sitä. Hän antoi meille rauhan; yrittäkääpä ostaa sitä. Ei ole mitään tapaa ostaa sitä, näettehän, te ette voi ostaa sitä.

Sitten minä sanoin: “Hän antoi meille kuoleman.”

Joku soitti ja sanoi: “Saarnaaja, minä ihmettelin, mihin sinä olit menossa sen kanssa.” Hän sanoi: “Minä ajattelin: ‘Oh-hoh, tässä veli Branham sitoi itsensä tällä kerralla.’” Ei niin, koska Raamattu sanoo niin! Näettekö? Raamattu sanoo Hänen antaneen meille kuoleman.

⁵⁶     Mutta mitä me voimme tehdä kuoleman kanssa? Tehän tiedätte kuinka Paavali tullessaan kuolemaan, hän sanoi: “Oi, kuolema, missä on sinun pistoksesi?” Kuolema ei hallitse meitä; me hallitsemme sitä. Se on totta. Kaikki asiat on annettu meille.

⁵⁷     Ja sitten kuvasin sitä kuinka Israel ollessaan marssilla luvattuun maahan, jota he eivät koskaan olleet nähneet; eivätkä tienneet mitään siitä. Heillä vain oli Jumalan lupaus, että siellä oli maa, joka oli täynnä maitoa ja hunajaa, ja oli hyvä suuri paikka. He eivät olleet koskaan nähneet sitä; kukaan heistä ei ollut koskaan ollut siellä, eikä tiennyt mitään siitä, mutta heillä oli lupaus siitä. Ja uskossa he tekivät matkaa erämaan halki.

⁵⁸     Ja kun he tulivat aivan maan rajalle, oli heillä siellä eräs soturi nimeltä Joosua, joka merkitsee “Jehova Pelastaja”. Niinpä hän meni ylitse Jordanin luvattuun maahan ja toi takaisin todisteen siitä, että tuo maa oli siellä. Minä pidän siitä! Ja se oli hyvä maa. Kahden miehen täytyi olla kantamassa yhtä viinirypäleterttua. Se oli hyvä maa. Niinpä hän toi mukanaan todisteen siitä, että tuo maa, jota he olivat menossa ottamaan haltuunsa, oli siellä.

⁵⁹     Nyt, Seurakunnalle, me olemme matkalla kuolemattomuuden maahan, maahan missä ei ole mitään kuolemaaf maahan missä kuolleet on nostettu ylös; ja meillä on suuri Pelasta ja leirissämme, Jeesus merkitsee “Jehova Pelastaja, rakastettu”. Ja Hän ylitti kuoleman Jordanin, mennen ylitse toiseen maahan, ja tuli takaisin ja toi todisteen siitä, että me elämme kuoleman jälkeen. Aamen! Niinpä missä on kuolema?

⁶⁰     Ja sitten, Hän antoi meille kaikki asiat. ”Ja Hän antoi meille perintömme käsirahan.” Sikäli, kun… Kuunnelkaa nyt tarkasti. Haluaisin saarnata siitä aiheesta, mutta minä vain, se tuntuu minusta hyvältä juuri nyt. Meillä on siitä käsiraha, sillä yhtenä päivänä me vaelsimme synnissä; ja tultuamme kastetuksi Hänen Nimessänsä, ja noustuamme ylös Hänen kanssaan ylösnousemuksessa, meidät on tuotu ulos synnistä, emmekä me enää koskaan halua mennä takaisin. Näettekö? Me olemme ylösnousseet synnistä todisteen kanssa, että me olemme potentiaalisesti ylösnousseita kaikesta kuolemasta. Näettekö? Jos me voimme nousta ylös synnistä uskon kautta Häneen, ja jos siellä on syntiä… Kuka haluaisi jälleen mennä takaisin synnin jäteastiaan? Katsokaahan, me olemme siirtyneet kuolemasta Elämään. Näettekö? Ja se on käsiraha Aamen! Se on täydellisen ylösnousemuksen käsiraha. Kaikki kuolema, fyysinen ja hengellinen, me olemme jo voittaneet hengellisen kuoleman, koska me olemme siirtyneet kuolemasta Elämään.

⁶¹      Ja aivan niin kuin Elia meni alas Jordanille eräänä päivänä Elisan kanssa ja iski sitä, niin että se jakautui, ja hän käveli ylitse; hän tuli takaisin kaksinkertaisen osuuden kanssa.

⁶²     Ja kun me tulemme Jordanille Kristuksen kanssa, silloin meillä on yksi osuus, mutta kun me palaamme, me tulemme kahden osuuden kanssa. Meillä on Iankaikkinen Elämä, ylösnousemus nyt synnistä Pyhän Hengellä, ja sitten palatessamme takaisin Kristuksen kanssa me tulemme takaisin molempien ylösnousemusten kanssa; meillä on hengellinen ylösnousemus jo nyt; sitten meillä on se kaksinkertaisena. Elia ja Elisa ovat aina esikuva Kristuksesta ja Seurakunnasta.

⁶³     Oi, en halua aloittaa siitä, koska silloin emme koskaan pääse tähän kuuden tunnin sanomaan täällä. [Veli Neville sanoo: “Lihaa luiden päälle, vielä.”] Kyllä, oi! ”Lihaa luiden päälle”, veli Neville sanoi. Vieläkin voi kalvaa niitä. Ettekö olekin iloisia? [Seurakunta vastaa: “Aamen.”] Ymmärsittekö? Meillä ei ole…

⁶⁴     Enää ei ole mitään murhetta. Kuolema ei ole mitään; meillä on se; se on meidän. Se ei voi hallita minua; minä hallitsen sitä. Kuinka? Hänen kauttansa, joka teki minut voittajaksi, koska minä olen jo voittanut kuoleman. Kuinka minä tein sen? Uskomalla Häneen. Näettekö? Kuolema on synnissä, epäuskossa. Minä en ole uskomaton; minä olen uskovainen. Minä olen ylösnoussut siitä. Se on käsiraha koko minun täydellisestä fyysisestä ja hengellisestä ylösnousemuksestani, kaikesta. Kyllä vaan. Käsitättekö te sitä? [Seurakunta vastaa: “Aamen.”] Niinpä meillä on kuolema hallinnassamme Jeesuksen Kristuksen kautta, joka on voittanut kuoleman, helvetin, haudan, sairaudet, murheet ja kaiken muun, saavuttanut voiton yli kaiken.

⁶⁵     Ja me olemme nyt ylösnousseita Hänen kanssaan, istuen taivaallisissa paikoissa, hengellisesti puhuen, Kristuksessa Jeesuksessa kaikki asiat jalkojemme alle alistettuna. Jopa fyysinen ylösnousemus on jalkojemme alla, koska me olemme Kristuksessa. Ymmärrättekö te sitä? Jos sen teette, kohottakaa kätenne. [Seurakunta vastaa: “Aamen.”] Aamen! Se on hyvä. Kunhan te vain käsitätte sen, se on hienoa. Näettekö? Älkää antako… Pitäkää se vain mielessänne. Ymmärrättekö? Me olemme siirtyneet kuolemasta elämään. fyysisesti, hengellisesti, joka tavalla ja kaikessa.

⁶⁶     Ja kaikki asiat kuuluvat meille nyt. Kun maailma täällä ulkopuolella sanoo, että me olemme hulluja, niin kuitenkin koko maa kuuluu meille. Kuinka te tulette perimään sen?

⁶⁷     Kuten sanoin, Abraham, hän oli luvatussa maassa; Jumala antoi sen hänelle. Jotkut luopiot olivat ottaneet Lootin, hänen veljenpoikansa, ja vieneet hänet mukanaan. Hyvä on! Kaikki, mitä tuossa maassa oli, kuului Abrahamille. Eikä hän ollut mikään sotilas; hän ei koskaan taistellut. Hänellä ei ollut lainkaan sotamiehiä kanssansa; hänellä oli vain joitakin palvelijoitaan. Mutta, kun hän näki perkeleen tulleen ja ryöstäneen häneltä jotakin, joka oli hänelle lupaus, hän aseisti palvelijansa, ja otti itsekin aseen käteensä. Hän ei tiennyt kuinka hän tulisi voittamaan koko tämän kuningasten joukon vain kourallisella palvelijoita, mutta Jumala sanoi hänelle kuinka tehdä se. Mutta hän teurasti nuo kuninkaat ja tuli takaisin saavutettuaan voiton. Miksi? Hänen uskonsa lepäsi Jumalan lupauksella, että kaikki tuossa maassa oli hänen, ja Loot oli osa siitä, kyllä, osa tuosta maasta.

⁶⁸     Oi, ja siellä hän kohtasi Melkisedekin, sen jälkeen, kun taistelu oli ohitse. Ettekö te voikin aivan nähdä Abrahamin olevan tulossa tietä ylös? Hän ei tiennyt olevansa soturi, mutta silloin hän tiesi olevansa. Kyllä vaan, ja hän kohtasi tämän Yhden, joka oli antanut hänelle lupauksen, Melkisedekin.

⁶⁹     Lukekaamme nyt Aamoksen Kirjasta. Tulen puhumaan tänä aamuna, en kuitenkaan kuutta tuntia; toivottavasti aiheesta Todellisen profeetan tie. Ja tänä iltana, jos Herra suo, tulen puhumaan aiheesta  Päästää paine pois.

⁷⁰     No niin, minut tunnetaan arvostelijaksi, mutta minä en moiti mitään muuta kuin kaikkea sitä, mikä on väärin. Näettehän? Mutta meidän pitääkin arvostella väärää.

⁷¹     Jos te nyt kääntäisitte nauhurinne päälle siellä huoneessa, niin hyvä on. Haluan nyt lukea Aamoksen 3. luvusta, osan siitä. Aamos 3:

Kuulkaa tämä sana, jonka HERRA on puhunut teitä vastaan: Oi Israelin lapset, koko perhettä vastaan, jonka minä toin ylös Egyptin maasta, sanoen:

Sinut ainoastaan olen minä tuntenut kaikista maan perheistä: sentähden minä tulen rankaisemaan teitä kaikista vääryyksistänne.

Voiko kaksi kulkea yhdessä, elleivät he ole sopineet?

Karjuuko leijona metsässä, kun sillä ei ole saalista? Huutaako nuori leijona luolastansa, jos se ei ole syönyt mitään?

Voiko lintu langeta ansaan maassa, jos ei pyydystä ole sitä varten? Ottaako joku ansan maasta, kun ei ole saanut mitään saalista?

Puhalletaanko pasuunaan kaupungissa, niin ettei kansa ole peloissaan? Onko pahaa kaupungissa, ja HERRA ei ole tehnyt sitä?

Varmasti Herra JUMALA ei tule tekemään mitään, ennen kuin hän paljastaa salaisuutensa palvelijoillensa profeetoille.

Leijona on karjunut, kuka ei pelkäisi? Herra JUMALA on puhunut, kuka voi muuta kuin profetoida?

⁷²     Hänen silmiensä on täytynyt, kaveta, kun hän seisoi tuona aamuna siellä kukkulalla aivan Samarian kaupungin takana. Voin nähdä hänen vakaat kätensä niiden haroessa hänen harmaata partaansa; auringon paistaessa kuumasti. Hän ei ollut mikään liian hemaiseva näky. Kuinka erilainen hän olikaan kuin joku tämän päivän nykyaikainen evankelista! Hänen vaatteensa olivat karkeat, partansa takkuinen… Ja katsoessaan alas tuota Samarian kaupunkia, hänen silmänsä kapenivat hänen katsellessaan. Hänessä ei ollut paljoakaan nähtävää, mutta hänellä oli NÄIN SANOO HERRA tuolle kansalle.

⁷³     Tämä tulossa oleva kampanja, jota varten Herra oli lähettänyt hänet Samariaan, oli ehkä paljonkin erilainen, kuin mitä meidän nykyaikaisilla evankelistoillamme olisi. Häntä ei ollut varustettu senkaltaista herätystä varten, niin kuin me tänä päivänä ajattelisimme, että hänen pitäisi olla. Mutta muistakaa, hän ei ollut mikään nykyaikainen evankelista; hän oli profeetta. Hän ei välittänyt nykyaikaisista laitteista; hänellä oli NÄIN SANOO HERRA.

⁷⁴     Hän ei välittänyt siitä miltä hän näytti, kuinka muodinmukaisesta hän oli pukeutunut, tai oliko hänen hiuksensa kammatut oikealla tavalla, tai katsoiko joku häntä tai ei. Hänellä oli Herran Sana, ja se oli koko hänen tavoitteensa, tuoda julki tuo Herran Sana. Kuka oli tämä mies? Kyllä, se oli profeetta Aamos. Hän oli karski, yksilöllinen, mutta hän tiesi missä seisoi; hän tiesi mitä oli tekemässä; hän oli todellinen Sanan profeetta. Ja syy siihen, miksi hän oli tullut tähän kaupunkiin, oli se, että Sana oli tullut hänelle.

⁷⁵     Ja kun Herran Sana tulee todelliselle palvelijalle, hänen täytyy mennä riippumatta asian-haaroista tai välittämättä vaikeuksista, hänen täytyy mennä joka tapauksessa. Josko hän on valmistautunut, josko hänestä tuntuu siltä, josko hän haluaa mennä, tai mitä tahansa muuta; hänen on mentävä joka tapauksessa. Se on Jumala, joka puhuu, ja hänen täytyy viedä tämä Sanoma, koska se on… Hän ei koskaan mene jonkun typeryyden vuoksi; hän ei koskaan mene rahan vuoksi; hän ei koskaan mene suosion vuoksi; hän menee ainoastaan Herran Nimessä, yhden asian vuoksi: se on, hänellä on tehtävä, ja hän on Herran lähettämä. Ja hän on Jumalan Sana, koska hän kuljettaa Herran Sanaa. Sellainen on todellinen Herran profeetta.

Minun tekstini on: Todellisen Jumalan profeetan tie.

⁷⁶     Tämä suuri, peloton Jumalan mies profetoi Jerobeam II:n päivissä. Minulla on osa historiasta kirjoitettuna täällä edessäni. Hän profetoi noin kolmetoista kampanjansa vuotta. Ja Jerobeam II oli älykäs ja kykenevä mies, jollaista Israelilla ei ollut ollut moneen aikaan. Hän oli mies, joka oli tuonut menestyksen Israelille. Israel kukoisti, mutta jokin oli vialla hänen kanssaan; hän oli epäjumalanpalvoja.

⁷⁷     Ja minä, lukiessani tätä yhtenä päivänä, tulin ajatelleeksi kuinka hyvin se sopi tähän päivään. Ei väliä, kuinka älykäs joku mies on, ja kuinka paljon hän voi tehdä, ja kuinka paljon tulee menetystä, jos hän menee pois Jumalasta, hän on taakaksi kansalle, poissa Jumalasta ja Hänen Sanastansa. Ihmettelenpä, eikö sitä voidakin soveltaa meihin tänään, johonkin, joka rakastaa olla televisiossa, ja osoittaa kuinka älykkäitä he ovat, ja kuinka paljon heillä on aivoja. Mutta ihmettelenpä, onko heillä niitä tarpeeksi ottamaan NÄIN SANOO HERRAN? Hän oli kylläkin älykäs mies.

⁷⁸     Israel oli luopuneessa tilassa; sen saarnaajat, sen papit, ja myöskin sen hallitus oli mennyt pois Herran Sanasta. Niin he eivät kuitenkaan uskoneet olevan. He uskoivat olevansa Herran Sanan mukaisesti, mutta “on tie, joka näyttää oikealta miehestä, mutta sen loppu on kuoleman tiet.” Miksi he olivat väärässä? Tai kuinka voisi mies uskoa olevansa väärässä, kun koko papistollinen miehiä, tuhannet saarnaajat ja papit, kuninkaat ja hallitsijat, kaikki tunnustautuivat Jumalan palvojiksi, ja kuitenkin he kaikki olivat väärässä!

⁷⁹     He eivät silloin tarvinneet kuningasta tuomaan menestystä. Vaan se, mitä he tarvitsivat, oli profeetta, koska Herran Sana, tai Herran Sanan tulkinta tulee todelliselle profeetalle. Silloin te voitte nähdä, minkälainen hänen tiensä joskus on. Se on melko karu tie, kun kaikki papit, ja kaikki saarnaajat, ja kaikki ennustajat ja itse hallituskin on häntä vastaan; mutta kuitenkin, Herran Sana tulee profeetalle, ja yksin hänelle. Hänellä on oikea Sana, vaikkakin hänellä oli sama Raamattu, joka heilläkin oli. Mutta Sana oli hänelle; Jumala vahvisti, että hänellä oli Sana.

⁸⁰     Heillä oli suurimmat rakennukset ja uskonnolliset järjestelmät, ja niin edelleen, kuin mitä heillä koskaan oli ollut, alttareita oli rakennettu kaikkialle ja kaiken kaltaisia asioita; Mutta yhä he olivat miljoonan mailin päässä Jumalan Sanasta.

⁸¹     Minun mielestäni tuo kuva sopisi valtavan hyvin tähän päivään, kun luen tätä Aamoksen Kirjaa. Teidän täytyy lukea se, kun menette kotiin. Koko hallitus, papit, kaikki he olivat jättäneet Jumalan Sanan.

⁸²     Haluaisin nyt lukea erään toisen osan Kirjoitusta tässä, joka minulla on, osoittaakseni, missä he olivat tehneet sen. Lukekaamme 2. luvun 4. jae, hetkinen vain:

Näin sanoo HERRA; Juudan kolmen rikkomuksen tähden, ja neljän tähden, minä en tule kääntämään pois rangaistusta siltä; koska he ovat halveksineet HERRAN lakia…

⁸³     Se on Sana, he halveksivat sitä ja yhä ajattelivat, että heillä oli Se.

….ja eivätkä ole pitäneet hänen käskyjänsä, ja heidän valheensa aiheuttivat (saivat) heidät erehtymään.

⁸⁴     No niin, heillä oli Sana, Raamattu, mutta nuo valheet, joita he olivat liittäneet Siihen, olivat aikaansaaneet heidän erehtymisensä.…

Sen perään kuinka heidän isänsä olivat vaeltaneet:

⁸⁵     Näettekö syyn siihen? No niin, he olivat erehtyneet, koska he olivat panneet omat selityksensä ja tulkintansa Sanalle. Ja ajattelin sen sopivan tähän päivään, kun niin monet tahtovat panna omat ajatuksensa Sanaan, ja me joudumme sekaannukseen. Mikä nuhde Jumalalta tällä profeetalla olikaan.

⁸⁶     No niin, Aamos oli Jumalan profeetta, todellinen profeetta. Kuka tahansa, joka koskaan lukee Aamosta, voi tuntea tuon pelottoman Jumalan miehen rohkeuden. Häntä on pidetty yhtenä pienimmistä profeetoista, koska hän ei viipynyt näyttämöllä kovin kauan; mutta hän todella laski kirveen puun juurelle. Hän oli yksi kaikkein pelottomimmista profeetoista, ja hän tuli voitelun kanssa. Hän tuli NÄIN SANOO HERRA kanssa. Hän tiesi mistä puhui, koska Jumalan voitelu oli hänen yllään tuomaan Jumalan Sanan oikean tulkinnan heille.

⁸⁷     Aamos tuli maaseudulta, erämaasta, tuohon lumoavaan kaupunkiin. Hän ei ollut koskaan ollut siellä aikaisemmin. Hän oli maalaispoika. Kaukana erämaassa, hänen ollessaan siellä rukouksessa, oli Jumala kohdannut hänet ja kertonut hänelle tämän loisteliaan kansan pahuudesta, josta hän oli osa. Ja Samaria oli pääkaupunki, yksi pääkaupungeista Jerobeamin hallituksen aikana.

⁸⁸     Ja kun hän seisoi siellä kukkulan laella tuona aamuna vanhoissa, karkeissa maalaisvaatteissaan. ehkä pölyisin ja mutaisin jaloin, ja nukuttuaan noissa vanhoissa, karkeissa vaatteissa yön toisensa perään. Ja en tiedä; hänellä ei ollut mitään kylpyammeita noina päivinä; on saattanut kulua muutama päivä siitä, kun hän viimeksi otti kylvyn. Mutta se ei vahingoita ihmisen sisintä! Liian paljon painoa pannaan tänään ulkopuoleen eikä tarpeeksi sisäpuoleen. Me olemme niin huolissamme siitä kylvemmekö joka päivä, ja onko hiuksemme kammatut, ja muutamme vaatteita ja kaikkea muuta; ja sitten annamme sisäpuolen olla miten tahansa, käyttäen samoja vanhoja synnillisiä vaatteita, sielun haistessa uskontunnustuksilta ja opinkappaleilta, emmekä koskaan tutki sitä ja pese sitä puhtaaksi maailman asioista Sanan erottavassa vedessä.

⁸⁹     Hänen seistessään tuona aamuna katselemassa sieltä kukkulalta tuota loisteliasta kaupunkia, joka oli täynnä niin nykyaikaisia asioita, ettei hän ollut koskaan uneksinutkaan sellaisia olevan. Israel oli huipussansa. Se oli liitossa kaikkien ympärillään olevien kansojen kansaa. Se oli hyvin loisteliasta, naiset ja miehet pukeutuivat viimeisen muodin mukaan, he rakastivat nautintoja, juoksivat raveissa ja olympialaisissa, ja kaikenlaista oli tapahtumassa. Ei ihme, että hänen silmänsä kapenivat, ei kaupungin loiston vuoksi, niin kuin joillakin turisteilla tullessaan New Yorkiin tai Los Angelesiin, vaan nähdessään nuo puolipukeiset naiset ja miesten touhut ja synnin.

⁹⁰     Jotkut ystävistäni olivat muutama päivä sitten tulossa kalastusmatkalta erään suuren ja kuuluisan Raamattu-korkeakoulun ohitse. Ja siellä ruohikossa oli nuoria tyttöjä puolipukeissaan ja nuoria poikia, ehkä tuon oppilaitoksen oppilaita, ryypäten ja elämöiden, hirvittävää.

⁹¹     No niin, sellainen elämöinti kutittaa monien itseään kristityiksi kutsuvien amerikkalaisten ruokahaluja. Olen katsellut heitä lentokoneessa, ollessamme tulossa Los Angelesiin, jossa he eivät ole aikaisemmin olleet, tai Hollywoodiin, tai Floridaan kaikkine neon-valoineen ja palmupuineen. He puuteroivat nenänsä uudestaan ja korjaavat meikkinsä. He ajattelevat sen olevan kaikkein loisteliainta, mitä he koskaan ovat nähneet. Ja nähdessään nuo hyvin hoidetut ja pukeutuneet ihmiset kaduilla, he haluavat päästä sinne ulos nähdäkseen kuinka tiukkoja vaatteita he voisivat käyttää, tai kulkeakseen ylös ja alas katuja, ajatellen sen olevan jotakin ihmeellistä.

⁹²     Mutta nuo, tuon profeetan Jumalan voitelemat silmät eivät kaventuneet tuon loiston tähden, kuten joidenkin turistien, vaan tuon kansan moraalisen turmeltuneisuuden tähden, jota kutsuttiin Jumalan siunaamaksi. Hänen silmänsä eivät katsoneet tuota loistoa; ne eivät kaventuneet sen loiston vuoksi; vaan kansan säädyttömyyden ja turmeltuneisuuden vuoksi, kansan, jota oli kutsuttu Jumalan valitsemaksi, ja joka toimi sen kaltaisella tavalla. Ei ihme, että hän sanoi: “Leijona karjuu, kuka voi olla pelkäämättä? Jumala on puhunut, kuka voi olla profetoimatta?”

⁹³     Hän näki tuon turmeltuneisuuden, mädännäisyyden. Juuri sitä hän katseli; nähtyään sen kaiken, se ei kiinnostanut häntä; se teki hänen sielunsa sairaaksi. Miksi? Hän oli profeetta. Hän tiesi, mitä Jumala oli luvannut siunata, ja mitä siunaus oli, ja mitä ihmiset tekevät siunauksen kanssa. Ja perkele oli sen niin vääristellyt hänen päivänään, pois siitä, mitä todellinen siunaus oli, moraaliseen mädännäisyyteen kutittamaan kääntymättömien ihmisten silmiä ja ruokahaluja, pois Jumalan tahdosta ja Jumalan tiestä ja Jumalan elämäntavoista.

⁹⁴     Kuinka luonteenomaista se on nykyajalle! Kuinka saarnaajat voivat seistä saarnatuolissa, ja katsella syntiä ja tämän maailman turmeltuneisuutta, ja nähdä ihmisten tekevän ja toimivan sillä tavalla kuin he tekevät, ja sitten he vain siunaavat heitä, koska he ovat heidän seurakuntansa tai kirkkokuntansa jäseniä, se on enemmän kuin mitä minun sieluni voi ymmärtää!

⁹⁵     Kun Jumala puhuu, profetoikaa! Jos Jumalan Henki osuu todelliseen Jumalan profeettaan, on hän huutava Sanan kera. En halua olla arvosteleva, mutta kuka voisi pysyä vaiti? Kuka voi seistä katselemassa sellaista asiaa ja väittää olevansa Kristuksen palvelija, eikä huuda sitä vastaan? Minä en välitä, mitä joku kirkkokunta tulee sanomaan, tai mitä joku seurakunta tulee sanomaan; siksi en kuulu niihin. He potkaisisivat teidät ulos ensitilassa. Mutta Jumalan Sanalla on ensisija. Jos te olette sanansaattaja, teillä on jotakin sanottavaa. Ja jos te sanotte mitään vastoin tätä Sanaa, te ette ole silloin sanansaattaja Jumalalta; vaan te olette jonkun kirkkokunnallisen liiton tai jonkun teorian sanansaattaja. Mutta Jumalan sanansaattajalla on Jumalan Sana.

⁹⁶     Ja ystävällämme, jota me tänä aamuna olemme katselleet, hänellä oli Jumalan Sana, koska hän oli todellinen Herran profeetta.

⁹⁷     No niin, he ajattelivat, että heillä oli tulkinta sille ja ajattelivat: “Aivan varmasti, katsokaa vain mitä me teemme.”

⁹⁸     Niinpä meillä on nyt hänet seisomassa täällä kukkulan laella tänä aamuna, katselemassa alas tuota kaupunkia, ravistellen päätään ja katsellen, silmät kaveten, pyyhkien hihallaan hikeä ja pölyä kasvoiltaan, kuuman auringon paistaessa hänen kaljuun päähänsä, parran riippuessa alhaalla, hieroen sitä käsissään. Hän ei nähnyt sitä loistoa; hän näki synnin! Se ei miellyttänyt häntä; se teki hänet sairaaksi!

⁹⁹     Miksi hän ei sanonut: “Minä olen israelilainen, katsokaa kuinka minun maani menestyy.” Kuinka hän olisi voinut sanoa sitä, kun hän oli todellinen Jumalan profeetta tietäen, mitä se saisi aikaan, ja tietäen, minkälaiset tulokset senkaltaisesta asiasta olisi?

¹⁰⁰Pankaamme hänet nyt seisomaan kukkulalle tänään, ja antakaamme hänen katsoa alas. Antakaamme hänen katsoa ihmisiä Jeffersonvillessä, jotka kutsuvat itseään kristityiksi. Antakaamme hänen katsoa minne tahansa Amerikassa, ihmisiä, jotka kutsuvat itseään kristityiksi. Hänen Jumalan voitelemat silmänsä tulisivat jälleen kapenemaan! Hänen kätensä haroisivat hänen partaansa. Miksi? Hän ei näe loistoa ja hyvinvointia, jonka maailma näkee: hän näkee menemisen pois Jumalasta; hän näkee ihmisten moraalisen mädännäisyyden. Hän näkee kansan luopuneisuuden. Hän näkee seurakunnan mädännäisyyden. Kuinka hän voisi tehdä mitään muuta kuin kaventaa silmänsä ja kaivata päästä käsiksi siihen, niin että hän voisi repiä sen palasiksi?

¹⁰¹Mitä jos joku piispa olisi kohdannut hänet siellä kukkulalla ja sanonut: “No niin, sinäkö olet Herran profeetta? Me tulemme nyt sanomaan sinulle, mitä voit sanoa, ja mitä et voi sanoa.” Luuletteko, että hän olisi kuunnellut? Mitä jos hän olisi sanonut: “Tule ja liity nyt meidän organisaatioomme, ja me tulemme auttamaan sinua kampanjassasi.” Luuletteko, että hän olisi kuunnellut? Ei, minä en voisi kuvitella sitä tuonkaltaisesta miehestä. Ei.

¹⁰²Hän oli Jumalan lähettämän. Hän ei tarvinnut heidän yhteistyötään. Hänellä oli Jumalan Sana, Jumalan voitelu. Jumalan säätämä aika; ja hän tuli NÄIN SANOO HERRAN kanssa; ja se on todellinen profeetta. Sillä tavalla hän kulkee. Hän ei kulje minkään muun kuin NÄIN SANOO HERRAN kanssa.

¹⁰³Ottaisiko tämä loistelias Samarian kaupunki, tämä omatekoinen, korkeasti koulutettu Israel, nämä hienot kiillotetut saarnaajat ja papit, vastaan tätä pientä tuntematonta miestä? Luultavasti hänen kielioppinsa oli hyvin kehno, koska hän tuli jostakin köyhästä perheestä erämaassa; hän oli jättänyt kotinsa, Jumalan kutsusta, mennyt erämaahan opiskelemaan Jumalaa ja Hänen Sanaansa, ja tuli profeetaksi. Herra synnytti hänet sillä tavalla.

¹⁰⁴Profeetat ovat syntyneet sanansaattajaksi aikaansa varten, jonka ajanjakson Jumala ennalta tietämisellänsä on tuntenut, ja Hänellä on edustajansa siellä, joka kutsuu synnin synniksi.

¹⁰⁵Voisiko tuo loistelias kaupunki vastaanottaa häntä? Luuletteko, että nuo naiset olisivat kiinnittäneet mitään huomiota siihen, mitä hän sanoi? Luuletteko, että nuo papit olisivat kuunnelleet häntä? Tietenkään ei! Hänellä ei ollut mitään suosituksia mukanaan miltään organisaatiolta. Hän ei voinut sanoa, että “fariseukset lähettivät minut”. Myöskään ei hän voinut sanoa saddukeusten lähettäneen häntä. Hän ei kuljettanut mukanaan mitään suosituskirjeitä. Hänellä ei ollut minkään ihmisryhmän jäsenkorttia. Hänellä ei ollut mitään edelläkävijää valmistelemaan kampanjaansa. Siellä eivät fariseukset olleet tulleet yhteen yhteisessä kokouksessa ja tarjonneet saarnaajille aamiaista ja koonneet kaikkia yhteen valmistelemaan hänen kampanjaansa, saatuaan tiedon, että hän oli tulossa; hän oli heille tuntematon. Hänellä ei ollut mitään jäsenkorttia. Hänellä ei ollut suosituksia. Hänellä ei ollut suosituksia ihmisiltä.

¹⁰⁶Mutta hänellä oli NÄIN SANOO HERRA! Se on todellisen profeetan tapa! Hänellä oli NÄIN SANOO HERRA! Jos hänellä oli NÄIN SANOO HERRA, niin se eroaa suuresti meidän ihmistekoisista suunnitelmistamme täällä, mutta se oli kaikki, mitä hän tarvitsi. Jos hän tulee tällä tavalla, hän tulee seurakunnan nimessä. Jos hän tulee tällä tavalla, hän tulee Herran Nimessä. Niinpä todellinen profeetta aina tulee herran nimen tietä; aina, hän tulee Herran nimessä.

¹⁰⁷No niin, hän ei voinut näyttää jäsenkorttia, mutta hänellä oli Jumalan Sana: ja se oli se, mitä Jumala oli lähettänyt ihmisille. Ihmiset olivat muodostaneet itselleen organisaatioita. Heillä oli erilaisia lahkolaisryhmiä, joita ihmiset olivat muodostaneet. Mutta Aamoksella ei ollut sitä; hänellä vain oli NÄIN SANOO HERRA; se hänellä oli.

¹⁰⁸Voin kuvitella, kuinka noilla papeilla tuona sapattiaamuna oli pieni rukoushetki ja niin edelleen, ja pieniä vihkimistoimituksia, ja sitten he pitivät puheen suuresta Mooseksesta, joka kerran oli elänyt, ja suuresta jostakin toisesta, joka jonakin päivänä oli elänyt. “Mutta, oi, nuo päivät ovat nyt ohitse. Te ihmiset tunnette meidän uuden presidenttimme, meidän uuden hallituksemme ja kaikki, mitä meillä on”; ja puhuttuaan muutamista senkaltaisista asioista, he menivät kotiin.

¹⁰⁹Mutta tässä tuli mies, joka ei välittänyt sellaisista asioista; hän tuli mukanaan NÄIN SANOO HERRA. Näettekö? Se on tapana todellisella profeetalla; ei mitään yhteistyötä; tietoisuus siitä, mitä hänellä on edessään; tietäen, että kaikki tulisivat olemaan häntä vastaan; tietäen, että he tulisivat hylkäämään hänet, että he tulisivat epäämään hänet. Mutta hän tuli Herran Nimessä.

¹¹⁰Jeesus tiesi, että Hänellä oli edessään Golgata, mutta Hän tuli Herran Nimessä. Näettekö? Se on todellisen profeetan tie.

¹¹¹Hänellä oli Herran Sana tuota kansaa varten, mutta todellinen Herran Sana oli vieras noille ihmisille; vaikka he ajattelivatkin, että heillä oli Se. (Toivon tämän uppoavan syvälle.) He ajattelivat, että he olivat niin hurskaita ja uskonnollisia, niin että todellinen Jumalan Sana oli heille vieras asia.

¹¹²Ja sillä tavalla se on tänään. Todellinen Jumalan Sana julkituotuna on vieras asia suurelle osalle helluntailaisia. Todellinen Sanan tulkinta, todelliset voi-huudot ja kiroukset, todelliset Jumalan siunaukset ovat vieraita monille ihmisille, jotka kutsuvat itseään pyhyyden ihmisiksi. Seurakunnan jäsenet, kristityt, Se on vieras asia heille; he eivät tunne Sitä. Mainitkaa Sanasta heille, niin he eivät ole koskaan kuulleetkaan sellaisesta asiasta. Ja kuitenkin heidän organisaationsa kasvavat ja menestyvät, tullen suuremmiksi ja suuremmiksi, jäsenet lisääntyvät koko ajan, ja lisää organisaatioita tulee, joka vuosi.

¹¹³He ajattelivat, että jos jotakin tulisi heille, täytyisi sen tulla noista ryhmistä. Tietenkään he eivät vastaanottaneet häntä; eivätkä he tekisi sitä tänäänkään. He olivat jo kauan unohtaneet, että Jumala oli kykenevä näistä kivistä nostamaan esiin todelliset profeetat Jumalalle. Jumala on kykenevä ottamaan korven kasvatin; Hän on kykenevä herättämään näistä kivistä miehen, joka tulee seisomaan Hänen Sanansa puolesta ja profetoimaan Hänen Nimessänsä Totuuden, laskien kirveen puun juurelle ja antaen lastujen pudota. Minä en välitä siitä, onko teillä yhteistyötä tai ei yhteistyötä. Mutta se on todellisen profeetan tapa.

¹¹⁴Jotkut ihmiset ajattelevat, että hänellä on helppo osa. He eivät tiedä mistä puhuvat. Häntä ei tuotu kaupunkiin vaunuilla, joita vetävillä hevosilla on hienot valjaat silkkitupsuineen, ja ylipappien seistessä siellä korkeat päähineet päässään kumartamassa hänelle, sanoen: “Kunnianarvoisa tohtori se-ja-se on tulossa.” Sellainen olisi ollut jonkun organisaation asetelma.

¹¹⁵Ja aivan niin kuin heidän kaikkien Kuninkaan tullessa, Hän tuli talliin, navettaan; Hän ei tullut upeudessa ja loistossa, vaan Hän tuli nöyryydessä; syntyen pienenä lapsena tallissa. Aamos ei tullut Herran Sanaksi, koska hän oli Herran Sana. Mikä tahansa Jumalan Sana, se ei ole tuo henkilö, se on Jumala!

Jeesus sanoi: “Se en ole Minä, joka tekee teot.”

He sanoivat: “Sinä olet mies, ja teet itsestäsi Jumalan.”

¹¹⁶Hän sanoi: “Jos Minä en sitten tee Jumalan tekoja, niin älkää uskoko minua. Mutta, jos teot puhuvat puolestaan, niin uskokaa tekoja, jos ette tahdo uskoa Minua.”

¹¹⁷Aamos oli Jumalan Sana kävelemässä alas tietä. Hän kulki hienostumattomalla tavalla, ei maailman muodin mukaan. Hän tuli Hengen voimassa.

¹¹⁸Sillä tavalla Jumalan Sana tulee; ei jossakin organisaation uskontunnustuksessa, ei jonkinlaisessa mammanpojassa saarnatuolissa; vaan Sana tulee Hengen voimassa julkituomaan Jumalan kansalle ja ihmisille. Siinä on ero. Kuinka suuri ero siinä onkaan.

¹¹⁹No niin, se käsitetään, mutta on pitkän aikaa sitten unohdettu, että Jumala on kykenevä kivistä herättämään todellisia profeettoja. Heidän organisaationsa ei tarvinnut nostaa esiin todellista profeettaa, koska he luultavasti eivät olisi voineet tehdä sitä; sillä silloin se olisi ollut organisaation profeetta.

¹²⁰ Mutta Jumala nostaa hänet esiin; Jumala ottaa kenet tahtoo. Hän tavallisesti ottaa jonkun, joka ei ole mitään, tekemään Hänen tekonsa; osoittaen, että Se on Jumala. Jos joku mies on paisunut ja ajattelee olevansa jotakin, silloin Jumala ei voi käyttää häntä, koska hänessä on liian paljon häntä itseänsä.

¹²¹Se on kristillisellä seurakunnalla tänään vikana. He ajattelevat tietävänsä jotakin. Raamattu sanoo, että kun joku ajattelee tietävänsä jotakin, ei hän kuitenkaan tiedä mitään niin kuin hänen tulisi tietää. Mutta tämän päivän vaikeutena on, että meillä on liian paljon itseämme, niin paljon tekopyhyyttä, niin paljon koulutusta, niin paljon uskontoa, ja emme tiedä mitään Jumalan Sanan pelastuksesta. Siinä on asian säälittävin puoli. Kyllä!

¹²² He olivat unohtaneet, että Jumala oli kykenevä näistä kivistä herättämään lapsia Abrahamille tai herättämään todellisia Sanan profeettoja.

¹²³Heidän ei tarvitse tulla jostakin määrätystä koulusta. Jumala antaa heille heidän koulutuksensa. Heillä ei tarvitse olla neljää arvosanaa yliopistosta. Heillä ei tarvitse olla filosofian kandidaatin arvoa tai tohtorin arvoa ja niin edelleen; heillä ei tarvitse olla sitä. Jumala ottaa mitä tahansa Hän tahtoo, ja panee oman Sanansa siihen. Kuinka Hän tekee sen? Hän julkituo sen ja todistaa sen oikeaksi.

¹²⁴He eivät voineet sanoa, mistä seminaarista Jeesus tuli. Hänellä ei ollut minkään seminaarin kokemusta. “Mistä koulusta Hän on?” Hän ei ollut mistään niistä! Mutta mitä Hänellä oli? Hänellä oli Jumala, ja Hän oli Sana. He eivät voineet osoittaa taaksepäin johonkin kouluun.

¹²⁵Eikä Jumala koskaan nostanut esiin ketään miestä jostakin koulusta. Käykää historia lävitse ja nähkää tekikö Hän niin. Hän ei koskaan tehnyt niin. Hän ei tee sitä. Hän ottaa jotakin jostakin muualta, jonkun, josta ei ole mitään toivoa, ja sitten Hän tuo sen sisälle ja asettaa Sanansa siihen, ja julkituo itsensä. Sitä Hän oli tekemässä täällä Aamoksessa. Hyvä on.

¹²⁶No niin, Jumala vahvisti Aamoksen sanan tuona päivänä… heidän omana aikanaan. Jumala vahvisti Aamoksen sanan olevan; että hänellä oli Herran Sana.

¹²⁷Ja jos hän tulisi juuri nyt meille, niin luuletteko meidän kansamme ja ihmistemme vastaanottavan tuon kaltaista miestä? Luuletteko, että baptistit tulisivat vastaanottamaan Aamoksen? [Seurakunta vastaa: ”Ei.”] Tai metodistit? [”Ei.”] Presbyteerit? [”Ei.”] Helluntailaiset? [”Ei.”] Katoliset? [”Ei.”] Ei koskaan! Ei, häntä ei varmasti vastaanotettaisi.

¹²⁸Siirtäkäämme hänet nyt hetkeksi tänne ja nähkäämme ottaisivatko he hänet vastaan tai ei. Katsokaamme vastaanottaisivatko seurakuntamme häntä tänään vai eivätkö.

¹²⁹Ensimmäinen asia mitä hän tulisi tekemään; hän olisi eri mieltä jokaisen organisaation kanssa, koska se on vastoin Sanaa. Kyllä vaan! Hän tuomitsisi koko meidän asetelmamme. Niin se on. Jokaisen opin, jokaisen uskontunnustuksen, jokaisen kirkkokunnan, hän tuomitsisi koko asian.

Voin aivan kuvitella sitä, voin nähdä joidenkin näistä helluntaiseurakuntien vanhemmistoista sanovan: “Kunnia Jumalalle. Jos hän… Tuon miehen me emme halua tulevan kaupunkiimme!”

¹³⁰Ja mitä te ajattelette, että presbyteerit ja baptistit tekisivät? “Mitä, tuo tietämätönkö? Häntä me emme halua tänne ympäristöön. Hän ei ole mitään muuta kuin joku omituinen tyyppi!” He allekirjoittaisivat minkä paperin tahansa saadakseen hänet vankilaan, jos vain voisivat, saadakseen hänet pois kaduilta.

¹³¹Mutta luuletteko te voivanne pitää häntä siellä? Oi, ei, te ette voi panna Jumalan Sanaa kalterien taakse. Ei, ei! Se on tuleva esiin joka tapauksessa! Vankilan ovet avautuivat eräänä yönä, kun he olivat yrittäneet panna sitä kalterien taakse. Tuo Valo tuli sisälle ja vapautti hänet.

¹³²Ei, hän olisi varmasti eri mieltä meidän asetelmastamme. Mitä hän alkaisi tehdä? Repiä sitä alas. Miksi? Hän on Jumalan palvelija. Hän menisi suoraan perustukseen aloittaakseen kampanjansa, suoraan takaisin ja repisi jokaisen uskontunnustuksen pois siitä ja toisi sen takaisin perustukseen. Mikä on tuo perustus? Jumalan Sana. Oikein! “Taivaat ja maa tulevat katoamaan pois, mutta Minun Sanani eivät.” Niinpä hän repisi jokaisen kirkkokunnan, jokaisen uskontunnustuksen, jokaisen opin, kaikki ulos siitä ja heittäisi ne syrjään; hän räjäyttäisi sen kaiken iankaikkisuuteen.

¹³³Luuletteko helluntailaisten vastaanottavan häntä? Ei koskaan! Baptistien? Presbyteerien? Ei koskaan! Nasarealaisten? Pyhyyden Pyhiinvaeltajien? He vihaisivat häntä. Tietenkin. Luulisitteko te heidän menevän häntä vastaan loistoautolla ja tuovan hänet kaupunkiin? He tulisivat rukoilemaan, että aurinko kärventäisi hänet sinne. He rakentaisivat katusulkuja pitääkseen hänet ulkona kaupungista. Siellä tulisi olemaan enemmän saarnaajien neuvotteluja ympäri kaupunkia, kuin mitä koskaan elämässänne olette nähneet. “Pitäkää tuo tyyppi ulkona tästä kaupungista!”

¹³⁴Mutta kuitenkin hänellä oli NÄIN SANOO HERRA. Näettekö? Se on todellisen profeetan tie. Häntä halveksittaisiin. Tietenkin! Hän menisi suoraan perustukselle kampanjoitaan. varten. Hän ei tarvitsisi… Hän ei sanoisi: “Minä haluan kaikkien teidän metodistien nyt tulevan ja auttavan minua. Minä haluan teidän baptistien, kaikkien teidän ihmisten täällä… Kaikkien teidän helluntailaisten, teidän, jotka väitätte olevanne viimeinen ryhmä, jonka Jumala tulee kutsumaan; minä haluan teidän kaikkien tulevan luokseni, ja haluan teidän kannattavan kampanjaani.”

¹³⁵“Kuinka sinä kastat? Mikä on alkuperäinen todiste Pyhästä Hengestä?” Tuonkaltaisia kysymyksiä he heittäisivät hänen kasvoilleen; ja kun hän vastaisi heille Raamatun Totuuden kanssa, tulisivat he hylkäämään hänet. Mutta se on todellisen profeetan tie. Hän joutuisi asettumaan kaikkea sitä vastaan. Näettehän?

¹³⁶Tietenkään me emme tulisi vastaanottamaan häntä. Emme koskaan. Me emme antaisi hänen pitää kampanjoitaan omassa maassamme. Emme todellakaan! Me yksinkertaisesti emme ottaisi häntä vastaan. Emme koskaan! Mutta hän tulisi ja toisi seurakunnan takaisin Sanaan, sillä Se on tuo Perustus. Ja jos joku laskee minkään toisenlaisen perustuksen, se on upottavaa hiekkaa. Yksin tälle perustukselle Jumala rakentaa Seurakuntansa, apostolien Opille.

¹³⁷Kuten sanoin eräänä päivänä, erään henkilön puhuessa minulle kiirastulesta, ja hän antoi monia lainauksia kuten Pyhä Franciscus ja Pyhä Cecilia, jotka rukoilevat määrättyjen ihmisten puolesta ja tuovat heidät ulos kiirastulesta, ja hän käytti senkaltaisia auktoriteetteja. Ne ovat epäraamatullisia auktoriteetteja; ne ovat ihmisiä, joilla ei ole mitään auktoriteettia! Apostoleilla oli raamatunmukainen auktoriteetti, ja jos se on vastoin heidän oppiansa, se on valhe, niin pitkälle kuin minusta on kysymys!

¹³⁸Minä uskon kiirastuleen, mutta uskon, että se on juuri nyt. Tuo sana kiirastuli ”kiiras” merkitsee “puhdistaa”. Kun te näette tekevänne jotakin väärin, menkää ja puhdistakaa, se ulos itsestänne, tunnustamalla ja itkemällä ja paastoamalla ja rukoilemalla. Te puhdistatte oman sielunne.

¹³⁹Joku jopa nauroi minua, kun Herra tuli täällä äskettäin ja antoi minulle näyn, jota aina olin halunnut nähdä, koskien tuon käärmeen sitomista. Minä aina ihmettelin kuinka minun pitäisi tehdä ja astua ulos sillä tavalla, vaikka sitä olen halunnut koko elämäni ajan. Sitten aloin paastota ja rukoilla.

¹⁴⁰Sanoin: “Minkä tähden sinä tekisit sen?” Ja siellä Hän sanoi, etten ollut tarpeeksi vilpitön. Minun täytyi tulla ja puhdistaa itseni. Älkää odottako kunnes kuolette, ja joku pappi yrittää puhdistaa teitä. Puhdistakaa omat sielunne!

¹⁴¹Mutta katsokaahan, he ottivat sen pois arvovaltaisesta Sanasta, ja panivat seurakunnan joidenkin ihmistekoisten opinkappaleiden käsiin, tuomaan rahaa seurakunnalle, koska he katsovat maailmallisiin asioihin, maailmalliseen seurakuntaan, haluten suurta maailmallista valtaa, poliittista valtaa. Mutta Jumala katsoo Hänen Sanaansa. Ja mikä tahansa sana, joka on vastoin Jumalan Sanaa, on väärin. Niin pitkälle kuin minusta on kysymys, se on Sana, eikä mitään muuta. Kyllä vaan! Niin on!

¹⁴²Hän menisi suoraan Perustukseen. Hän repisi tuon asian palasiksi. Hänen olisi pakko tehdä se; hän ei voisi tehdä mitään muuta, jos Aamos olisi täällä tänään. Hän ei voisi tehdä mitään muuta, sillä muistakaa, hän on todellinen Jumalan profeetta, jolle Sana tulee. Hän ei voisi tehdä mitään muuta kuin mennä takaisin Sanaan. Huolimatta siitä, vaikka kaikki maan helluntailaiset kokoontuisivat hänen ympärilleen ja sanoisivat: “Hyvä herra, Aamos, me uskomme, että sinä olet profeetta, mutta sinä olet poissa Sanasta; me haluamme oikaista sinua”, pysyisi hän kuitenkin Sanan kanssa. Ei ole mitään muuta mitä hän voisi tehdä, koska hän on profeetta. Hänellä on sanoma annettavana, ja “kaikki, jotka Isä on antanut Minulle, tulevat Minun luokseni”, ja hän saarnaa Sanan. Ja hän saarnaisi Sen juuri niin kuin Se olisi Raamatussa; ja siitä syystä me tulisimme hylkäämään hänet. Se on totta.

¹⁴³Ei ole väliä, mitä se olisi, Jumalan Sana tulee profeetalle. Sanan tulkinta, Sen oikea tulkinta.

¹⁴⁴Aina, kun Israel meni pois linjasta, lähetti Jumala heille profeetan merkkien ja ihmeiden kanssa tulkitsemaan tuon Sanan. Ja mistä hänet tunnettiin? Hän sanoi: “Jos tämä profeetta puhuu, ja se tapahtuu, silloin se on oikein.” Hän vahvisti profeettansa, että he olivat oikeassa.

¹⁴⁵Jeesus sanoi: “Joka uskoo Minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita Minä teen. Tästä te tulette tuntemaan hänet; nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.”

¹⁴⁶Ja kuinka he voivat väittää olevansa Herran profeetta, ja kieltää todellisen Jumalan Sanan? Kuinka voi joku mies kastaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä, käyttämällä noita titteleitä, ja kieltää Jeesuksen Kristuksen Nimen, kun Raamatussa ei ole yhtään Kirjoitusta tukemaan heidän teoriaansa? Minä saatan olla kova ja arvostelevainen, mutta on aika tulla siksi. Se on totta.

¹⁴⁷Kuinka voivat ihmiset väittää olevansa Kristittyjä tänään, ja juosta täällä ulkona kaikkeen; ja naiset leikatuin hiuksin ja käyttäen shortseja ja tupakoiden ja juosten elokuvissa katselemassa, vaikka minkälaisia näytöksiä. Sanotteko te minulle, että se on Pyhä Henki? [Seurakunta sanoo: ”Ei.”] Älkää te koskaan kertoko minulle sellaista! Te teette Jumalan vatsan kipeäksi, jos sellaista asiaa voitaisiin tehdä. Olen varma, että te ymmärrätte. Kutsua itseänne sellaisessa tilassa kristityksi. Kuinka sellaista asiaa voisi olla? Heidän hedelmistään heidät tunnetaan.

¹⁴⁸Hän huutaisi sitä vastaan ja tuomitsisi jokaisen leikattu-hiuksisen naisen. Kuinka hän voisi tehdä mitään muuta? Hän on profeetta. Ja se on Sana. Hän sanoisi: “Te Iisebelit!” Hän käyttäisi karkeaa kieltä heille. Miksi? Hän on profeetta. Hänen täytyisi pysyä Sanan kanssa. Oikein. Luulisitteko te heidän lopettavan sitä? Ei koskaan! He sanoisivat: “Hän on fanaatikko. Hän on yhtä paha kuin vanha Paavali Raamatussa, naistenvihaaja.”

¹⁴⁹”Te joukko petkuttajia niin kutsuttuja kristittyjä. Ei ole väliä, kuinka pyhästi te yritätte elää, sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Niin kauan kuin te kiellätte Jumalan Sanan, ettekä ojentaudu Sen mukaan, te olette syntinen ja uskomaton.” Sen hän sanoisi. Hän ei… Hän laskisi kirveen suoraan puun juurelle; hän ei säästäisi mitään. Hän on profeetta, ja se on todellisen profeetan tapa. He pysyvät tuon Sanan kanssa huolimatta siitä, kenestä on kysymys; vaikka se olisi heidän oma isänsä tai äitinsä, sillä ei ole mitään eroa; Jeesus teki niin. Hän ei edes kutsunut Mariaa äidikseen, koska hän ei ollut sitä. Hän oli Jumala; eikä Jumalalla ole mitään äitiä. Jos niin olisi, niin kuka silloin olisi Hänen isänsä? Ymmärrättekö?

¹⁵⁰Hän huutaisi ja tuomitsisi heidät. Hän tuomitsisi jokaisen kirkkokunnan, koska yhtäkään niistä ei ole rakennettu Sanalle. En voi löytää yhtäkään niistä. Ja niin pian kuin he kirkkokunnallistuvat, he ovat juuri silloin vastoin Sanaa. Niinpä kuinka voisi joku profeetta siunata sitä, minkä Sana tuomitsee? Vaikka hän ei haluakaan tehdä sitä loukatakseen veljeään, täytyy hänen kuitenkin tehdä se, koska hän on profeetta. Ja hän edustaa todellista Jumalan Sanaa, eikä liikahda Siitä mihinkään suuntaan, vaan se on ohje ohjeen päälle, rivi rivin päälle. Näettekö mitä tarkoitan? Se on todellisen profeetan tie.

¹⁵¹Te sanotte: “Herra, minä toivon, että Sinä tekisit minusta profeetan.” Hän ei tee sitä. Ei, Hän ei tee sitä.

¹⁵²Hän tuomitsisi jokaisen seurakuntien moraalittoman teon; nämä bingopelit ja kaikki nämä korttiseurat ja soppapäivälliset, joita heillä on. Hän tuomitsisi niistä jokaisen; hän huutaisi ne helvettiin, mistä ne ovat tulleetkin.

¹⁵³Luuletteko, että te vastaanottaisitte hänet? Seurakunta tänään ei vastaanottaisi häntä. Ei! Helluntailaisetko vastaanottaisivat hänet? Kun hän tulisi ja sanoisi: “Te lyhythiuksisten Iisebelien joukko, ettekö te tiedä mitä NÄIN SANOO HERRA merkitsee? Te kuljette siellä ulkona näissä pienissä ihonmukaisissa vaatteissa. Ettekö te tiedä, että te syyllistytte aviorikokseen joka päivä satojen miesten kanssa?” Sen hän sanoisi.

¹⁵⁴Te sanoisitte: “Tuo vanha höyrypää, tuo vanha kaljupäinen harmaannäköinen kaveri, hankkikaa hänet pois saarnatuolista. Missä on johtokunta, diakonit, viekää hänet ulos täältä!”

¹⁵⁵“Te joukko viheliäisiä teeskentelijöitä.” Kyllä, Aamos antaisi heidän kuulla sen. Ja sitten kutsutte itseänne: “Me kuulumme tähän ryhmään. Me kuulumme tuohon ryhmään.” Te olette perkeleestä, teidän isästänne, sillä hän on se, joka kieltää Sanan.

¹⁵⁶Te sanotte: “Minä puhuin kielillä, ja sitten leikkaatte hiuksenne! “Kunnia Jumalalle! Halleluja!” Raamattu sanoo, ettei ole soveliasta naisen rukoilla hiukset leikattuina sillä tavalla. Sitten te vielä kutsutte itseänne kristityiksi. Häpeä teille! Ryömikää johonkin nurkkaan jossakin, ja laita asiasi kuntoon Jumalan kanssa.

¹⁵⁷Te puette yllenne nämä pienet vaatteet ja menette tänne ulos pihalle ja oikaisette itsenne sinne, vaikka tiedätte valtavan hyvin tekevänne aviorikoksen satojen miesten kanssa joka päivä. Jeesus sanoi: “Kuka tahansa katsoo naista himoiten häntä, on tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.” Nainen on se, joka panee itsensä näytteille, ja te teitte sen… Huolimatta siitä oliko teillä…

¹⁵⁸Te olette kuolleita maailman asioille; te olette ylösnousseita siitä, kuten sanoin alussa. Te käännätte päänne pois häveten. Teidän silmänne kapenevat nähdessänne sellaisen kauhistuttavan synnin, sen sijaan, että katsoisitte naisia himoiten heitä. “Te miehet, jotka teette sellaista, ja kutsutte itseänne kristityiksi!” Sen hän sanoisi teille. Minä yritän sanoa sen, mitä hän sanoisi tänä aamuna. Ne olisivat hänen sanojansa, sillä muistakaa, että hän on todellinen profeetta; hänen täytyisi pysyä tuon Sanan kanssa. Ja minä vain lainaan hänen sanojansa, siinä kaikki, koska, jos te tuotte hänet tänne, hän on Sana; silloin täällä olisi Sana itse. Teillä ei ehkä ole tuota miestä, mutta teillä on Hänen Sanansa; koska hänellä olisi Herran Sana.

¹⁵⁹Hän tulisi tuomitsemaan jokaisen ihmistekoisen opin, sellaiset kuten kasteen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Hän heittäisi tuollaisen asian suoraan ikuisuuteen. Hän tuomitsisi sen niin, ettei siitä olisi hajuakaan jäljellä. Kyllä vaan!

¹⁶⁰Kuinka monet seurakunnista tänä aamuna vastaanottaisivat hänet siltä pohjalta?

¹⁶¹Sitten he, tämä Jeesus Nimen joukko, he sanoisivat: “Oi, me ottaisimme hänet vastaan siltä pohjalta”, ja sitten teidän organisaationne, hän huutaisi teidät suoraan ulos sen mukana. Kyllä. Teidän lyhythiuksiset naisenne, ja kuinka te sallitte sen. Kyllä vaan, teidän miehenne, ja millä tavalla he tekevät ja toimivat. Näin on.

¹⁶²Monet ihmiset sanovat, että on hyvä olla profeetta. Se onkin, jos olette valmis luopumaan kaikesta siitä mikä on maailmasta, ja pysymään Jumalan kanssa ja Hänen Sanansa kanssa.

¹⁶³Ei, meidän kirkkokuntamme tänään eivät vastaanottaisi häntä missään tapauksessa. Varmastikaan meillä ei olisi mitään tekemistä hänen kanssaan.

¹⁶⁴Kuunnelkaa hänen julistustaan! Hän sanoi: “Juuri se Jumala, johon te väitätte uskovanne, Hän on tuhoava teidät.” Mitä se tekisi sen kanssa? Juuri se sama Jumala, johon helluntailaiset uskovat, on juuri niiden moraalittomien tekojen tähden, joita he tekevät ja sallivat tehtävän, tuo sama Jumala on tuova tuomion heidän organisaatioittensa ylle. Se on tarkalleen se, mitä Aamos sanoi heille.

¹⁶⁵“Oi”, he sanoivat, “meillä on Abraham. Meillä on tämä. Meillä on laki. Meillä on papit. Meillä on profeetat.”

¹⁶⁶Oi, veli, hänen silmänsä kapenivat, kun hän katsoi heitä ja jylisi tuon Sanan heille. Hän sanoi, että he tulisivat tuhoutumaan ihmistekoisten oppiensa kanssa. Sen hän sanoisi teille tänään. Hän sanoisi samoin kuin silloinkin. Hän sanoi: “Se sama Jumala, jolle te rakennatte kirkkoja, jotka maksavat ehkä miljoonia dollareita; sama Jehova, jolle te rakennatte pyhäkköjä, ja jota väitätte rakastavanne, tuo sama Jumala tulee tuhoamaan teidät, koska te hylkäätte Hänen Sanansa.”

¹⁶⁷Niin se on tänään! Juuri se Jumala, jota Amerikka väittää palvelevansa, tulee tuomaan tuomion kansakunnan ylle ja tuhoamaan sen! Toivon sen painuvan niin syvälle mieleenne, ettette koskaan pääse pakenemaan sitä. Juuri Se, jota te väitätte rakastavanne, ja teidän omat ihmistekoiset opinkappaleenne ja moraaliton elämänne, ja mädännäisyytenne, joka teillä on itsessänne, joka on vienyt teidät pois Jumalan sanasta. tulee tuhoamaan teidät jonakin päivänä. Se on NÄIN SANOO HERRA! Ei ole mitään muuta jäljellä heitä varten.

¹⁶⁸Ojentautukaa Sanan mukaan. Saarnatkaa heille Evankeliumia ympäri maan, kertokaa heille Totuus; ja saarnaajat vain hälisevät ja touhuavat turhia; tuo mies on tuomittu; organisaatiot ajavat teidät ulos. Naiset vain ravistavat päätään eivätkä mistään hinnasta anna hiustensa kasvaa, ja käyttävät vaatteitaan aivan tarkalleen samalla tavalla vuodesta toiseen. Se on kuin kaataisi vettä ankan selkään. “Sitten väitättekö te rakastavanne Jumalaa?”

¹⁶⁹Hän sanoisi, Jeesus sanoi: “Te olette ottaneet omat perinteenne ja tehneet Jumalan Sanan vaikutuksettomaksi.”

¹⁷⁰Se on todellisen profeetan tie. Näettehän, se ei ole helppo tie. Se ei ole sitä, mitä jokainen ajattelee sen voivan olla.

¹⁷¹Hyppimistä ylös ja alas ja huutamista, jokaisen taputtaessa teitä olalle; silloin se on merkki, että te ette ole todellinen profeetta. Se juuri on merkki siitä, että teillä ei ole sitä, mistä te puhutte.

¹⁷²Milloin he koskaan taputtivat häntä olalle, ellei heillä ollut jotain juonta mielessään? Miksi hän kääntyi ympäri ja tuomitsi heidät? Oikein. Aamosta ei voitu taputtaa olalle; he eivät voineet taputtaa Eliaa olalle; hän ei sietänyt sellaista. Ei. Hän kertoi heille Jumalan Totuuden. Ja jos Taivas on niin suuri, ja olemme menossa sinne, ja jos me sitten emme voi ojentautua vähäpätöisissä asioissa, niin kuinka me tulemme ojentautumaan Hengen mukaiseksi siellä? Teidän täytyy ojentautua Sanan mukaan. Ja se on todellisen profeetan tie. Vaikka sen sanominen repiikin hänet palasiksi, täytyy hänen kuitenkin repiä kansa palasiksi Sen kanssa. Se on totta. Mutta sillä tavalla se on.

¹⁷³Hän kuuluttaisi sen. Oi. Tiedättekö, mitä hän sanoi heille? Jos panette merkille sen metelin täällä. Hän sanoi: “Se ei ole teidän hallituksessanne, se on teissä itsessänne!” Sitä hän sanoi: “Metelöinti on teidän seurakunnassanne, teidän jumalisuuden muodossanne, se aiheuttaa vaikeudet.”

¹⁷⁴Syy kommunismin leviämiseen maassa tänään ei ole kommunismissa; se johtuu seurakunnasta; se johtuu ihmisistä. Tänään he kutsuvat itseään kristityiksi; he laulavat kuin enkelit harjoitettuine äänineen, ja puhuvat sellaisella kaunopuheisuudella kuin olisivat arkkienkeleitä, ja ovat uskomatta Jumalan Sanaa kuin perkeleet. Se on totta. Laulavat kuin arkkienkelit, pukeutuvat kuin… en tiedä kuinka, ja kieltävät Jumalan Sanan.

¹⁷⁵Joku mies, saarnaaja saarnatuolissa, joka seisoo siellä ja jota kutsutaan tohtoriksi, pastoriksi, ja jos te kysytte häneltä: “Onko Raamattu opettanut kastetta Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä, tai Isä, Poika, Pyhä Henki nimessä?” Ja hän tulee nauramaan teitä vasten kasvoja ja ottamaan muodon Isä, Poika ja Pyhä Henki. Sitten te vielä kutsutte itseänne Jumalan lapseksi!

¹⁷⁶Naiset, tietäen, että Raamattu kieltää heitä tekemästä määrättyjä asioita, leikkaamasta hiuksiaan ja toimimasta maailman tavalla ja käyttämästä moraalittomia vaatteita ja muuta sellaista, ja kuitenkin he jatkuvasti tekevät sitä ja puhuvat kielillä ja hyppivät ylös ja alas ja huutavat, ja heillä on vanhojen naisten yhdistyksiä ja ompeluseuroja ja lähettävät lähetyssaarnaajia kentälle. Siitä on tullut löyhkä Jumalan silmissä. Ja NÄIN SANOO HERRA Hän tulee hävittämään tuon koko asian! Hän on tekevä sen.

¹⁷⁷Se ei ole mikään helppo asia, mutta se on todellisen profeetan tie: kuuluttaa se siellä ja sanoa se, koskee se sitten tai ei.

¹⁷⁸Johannes oli todellinen profeetta. Hän sanoi: “Kirves on laskettu puun juurelle.” Se on heidän tapansa. Varmasti.

¹⁷⁹Vaikeus on seurakunnassa: lauletaan kuin enkelit ja tanssitaan kuin perkeleet, pidetään tansseja, elämöidään, pelataan korttia, juostaan raviradoilla. Helluntailaiset menevät huvittelupaikkoihin, elokuvanäytökset ovat täynnä heitä. He menevät joka paikkaan, mihin tahansa näytöksiin, he menevät raveihin ja kaikkialle muualle ja yhä kutsuvat itseään kristityiksi, ja sitten he tulevat kokoukseen ja huutavat ja puhuvat kielillä, ja ottavat osaa jalkojenpesuun ja ehtoolliseen.

¹⁸⁰Miksi, sehän on niin kuin profeetta sanoi: “Aivan kuin koira, joka palaa oksennukselleen”, niin he tekevät. Jos tuo asia oli maailmasta ja täytyi potkia teistä ulos, niin miksi te käännytte siihen jälleen takaisin? Oikein. Ulkona kaduilla twistaten, he kutsuvat sitä rock’n’rolliksi, leikkaavat hiuksensa, köyttävät shortseja. Voi hyvänen aika.  Ja kutsuvat itseään kristityiksi! Voisitteko te koskaan… Ei, minun on parasta olla sanomatta sitä.

¹⁸¹Siksi minä tuomitsen heidät. Jos minä tulen pysymään tämän Sanan kanssa, jos tämä Sana tulee minulle, minä pysyn tämän Sanan kanssa, joka tuomitsee sen.

¹⁸²Sitten he väittävät olevansa Pyhän Hengen johdossa ja tekevät senkaltaisia asioita! Voitteko te kuvitella Pyhän Hengen antavan naisen, joka on Sen johdossa, leikata hiuksiaan, kun juuri sama Pyhä Henki tuomitsee sen? Minkälainen Persoona Pyhä Henki silloin olisi? Voitteko te kuvitella sellaista?

¹⁸³Voitteko kuvitella saarnaajaa seisomassa saarnatuolissa, ja jonkun miehen haastaessa hänet näyttämään yhdenkin paikan Raamatusta, missä ketään olisi koskaan kastettu käyttämällä titteleitä Isä, Poika ja Pyhä Henki, ja hän vain nauraa teitä vasten kasvoja ja kutsuu teitä fanaatikoksi, koska kastatte Jeesuksen Kristuksen Nimessä, ja sitten hän väittää olevansa Hengen johdossa ja sanoo, että Hänellä on Pyhä Henki? Kieltäisikö Pyhä Henki oman Sanansa? Ei koskaan! Näettekö te sitä? Toivon teidän käsittävän sen.

¹⁸⁴No niin, minä en tiedä kuinka paljon aikaa minulla on, seuraava räjähdys saattaa ottaa minut, mutta siihen asti minä tulen seisomaan Sanan kanssa. Ja kun tulen kohtaamaan teidät tuomiolla, minä tulen seisomaan tuon Sanan kanssa; sen minä uskon Totuudeksi.

¹⁸⁵Ei, te ette tee senkaltaisia asioita, jos teillä on Pyhä Henki. Erään saarnaajan vaimo kerran istui siellä yllään puku, ja se oli hirvittävä näky.

Te sanotte: “Sinulla ei ole mitään oikeutta…”

¹⁸⁶Minulla on oikeus. Se on Sana. Saarnata Se kokonaan. Te ohitatte nuo asiat, on paljon mammanpoika saarnaajia, koska heillä ei ole rohkeutta, ehkä heitä ei edes alun pitäenkään ole kutsuttu saarnaamaan. Aamen! Mutta todellinen Jumalan palvelija tulee pysymään suoraan Sanan kanssa. Se on totta.

¹⁸⁷Tämä sananpalvelijan vaimo istui siellä ahtaassa puvussa, korvariipuksissaan, ja meikattuna ja lyhyin hiuksin, vaikka Jumala tuomitsee tuon koko asian saastaisena. Ja sanotteko te sitten, että teillä on Pyhä Henki?

¹⁸⁸Saarnasin täällä Phoenixissa äskettäin juuri jostakin sellaisesta; ja tämä saarnaajan vaimo istui siellä hiukset poikamaisen lyhyiksi leikattuina ja käherrettyinä, yllään leninki, joka ei voinut edes estää hänen alushameensa näkymistä, hän ei voinut edes vetää sitä polviensa peitoksi, vaan se oli neljä tai viisi tuumaa hänen polviensa yläpuolella, Hän hyppi ylös ja alas johtaen laulua. Minä jylisin sitä vastaan niin voimakkaasti kuin osasin. Tietenkään hän ei tule kutsumaan minua uudestaan. En odota hänen tekevän sitä, mutta nyt hän tietää oikean ja väärän. Kun minä seison tuomiolla, ei se enää ole minun käsissäni. Sitten pois ja sanoo…

¹⁸⁹Eräs mies, niin kutsuttu opettaja, enkä sano, ettei hän olisi, teki huomautuksen eräänä toisena päivänä, joidenkin ystävieni edessä, eräässä määrätyssä kaupungissa, jossa olin ollut. Te tunnette tuon veljen. Ja tämä veli tuli ja sanoi: “Meillä oli veli Branham täällä kerran”, eräässä tietyssä kaupungissa lännessä. Ja tämä mies sanoi: “Oi, veli Branham on hyvä mies.” Näettekö? Hän tiesi paremmin kuin yrittää mustata mainetta. Hän sanoi: ”Veli Branham, mutta älkää te kuunnelko hänen ääninauhojaan, koska ne saavat teidät hämminkiin.”

¹⁹⁰Ja siellä sattui seisomaan yksi ystävistäni, ja hän sanoi: “Hetkinen vain, hyvä herra! Minä olin hämmingissä siihen asti kunnes kuulin noita ääninauhoja.” Kyllä. Ja siinä se ero onkin. Hän sanoi: “Minä en voinut ymmärtää kuinka Pyhä Henki voisi sietää senkaltaisia asioita, joita te kaikki teette.” Kyllä.

¹⁹¹Tuo sama henkilö erään toisen kanssa, seisoi eräässä tietyssä paikassa äskettäin ja sanoi: “Veli Branham on profeetta, hän voi erottaa asioita ja muuta sellaista, mutta”, hän sanoi, “älkää kuunnelko hänen oppiaan, koska hän ei ole oikeassa.” Mikä mieletön ilmaisu!

¹⁹²Ettekö te tiedä, että jos se on… Minä en ole mikään profeetta, mutta jos Jumalan Sana on totta, silloin Se tulee profeetalle. Herran Sana tuli profeetoille. He olivat ne, jotka tulkitsivat Sanan.

¹⁹³Silloin te voitte nähdä, ettei siinä ole edes mitään järkeä. He vain kätkeytyvät jonkun kirkkokunnan taakse. Yhtenä näistä päivistä ne tulevat hajoamaan, ja sulamaan, ja häviämään helvetissä

¹⁹⁴Mutta Jumalan Sana pysyy ikuisesti. Tuolle Kalliolle minä rakennan toivoni ikuisiksi ajoiksi, Herran Sanalle. Upotkoon kaikki muu. Vaikka minä menettäisin jokaisen ystäväni ja kaiken muun, minun toivoni on Kristuksessa.

Toivoani ei ole rakennettu millekään vähemmälle
Kuin Jeesuksen Sanoille vanhurskaudessa;
Kun kaikki sieluni ympärillä pettää,
Silloin Hän on koko toivoni ja siksi jää.

¹⁹⁵Kun tuo ase räjähti kädessäni silloin, ajattelin olevani kuollut. Minulla oli rauhallinen tunne. Katsoin ympärilleni ja ajattelin: “No niin, tässä se on.” Mitä hyötyä minulle silloin olisi ollut jostakin kirkkokunnasta? Mitä minua silloin olisi hyödyttänyt jokin organisaatio? Minun täytyisi seistä siellä Jumalan tulisilla tuomioilla tullakseni tämän Sanan tuomitsemaksi.

¹⁹⁶Vaikka minun ehkä täytyykin kärventää ja taivuttaa ja vääntää ja repiä palasiksi monia ihmisiä; mutta minä toivon, että saan aidon siemenen sieltä ulos, ja sitten rakennan sielua iankaikkisuutta varten. Kyllä. Antaa Jumalan ottaa se omiin käsiinsä ja muotoilla se tottelevaiseksi lapseksi.

¹⁹⁷Kuinka voisi joku mies Pyhän Hengen johdossa, tai joku nainen, jolla on Pyhä Henki, tehdä sen kaltaisia asioita? Ei, Pyhä Henki on pyhä; ja jos Hänen Elämänsä on teissä, olette te samoin. Te tulette olemaan aivan Hänen kaltaisiaan.

¹⁹⁸Israel ajatteli, koska he menestyivät liitoissansa muiden kanssa, että se osoitti Jumalan hyväksymisen lepäävän heidän yllään. Tiedättekö, me ajattelemme sillä tavalla tänään!

¹⁹⁹Keskustelin joidenkin miesten kanssa äskettäin täällä hotellissa, se oli muutama päivä sitten, ja he olivat suuria miehiä uskonnon alueella. Ja he sanoivat minulle: “Jumala todistaa, että Hän on kanssamme. Mehän kasvoimme viime vuonna, veli Branham, olen unohtanut kuinka monilla sadoilla.”

²⁰⁰Minä sanoin: “Se ei osoita hitustakaan hyväksymistä.” Se on totta. Prostituutio lisääntyi viime vuonna noin kolmekymmentä prosenttia. Osoittaako se, että Jumala oli prostituution kanssa? [Seurakunta vastaa: Ei.”] Tuollainen väite ei ole mistään kotoisin. Ei, te ette voi tehdä sitä. Ei, Jumala seisoo Sanansa kanssa. Jokainen mies seisoo Hänen Sanansa kanssa, jos hän on rehellinen. Hyvä on!

²⁰¹He ajattelivat, että koska he olivat liittoutuneet… No niin, tässä me tulemme hetken kuluttua hallitusta koskeviin asioihin. Meidän kansakuntamme on hylännyt Jumalan Sanan aivan niin kuin Israelkin teki. He ovat hylänneet Jumalan Sanan, ja heidän pappinsa ja profeetat, ja niin edelleen profetoivat heille hyvää. Mikä muu se voisi olla kuin väärä profetia, koska se on vastoin Sanaa. Tämä meidän suuri rakastettu kansakuntamme, joka on perustettu esi-isiemme kokemuksille, on tuomittu, menkää takaisin siihen, mitä heillä oli.

²⁰²Kyllä, Israel oli suuri kansakunta. Katsokaa heidän esi-isiänsä, mutta säästikö Jumala heitä? Tuo vanha kaljupäinen profeetta julisti heille Sanan, ja se tapahtui aivan tarkalleen niin kuin hän sanoi. Lukekaa se täältä historiasta ja nähkää onko se oikein. Se tapahtui aivan tarkalleen sillä tavalla kuin hän oli sanonut sen. Ja hän tuomitsi heidät, vaikka nuo pyhät papit seisoivatkin siellä pyhissä vaatteissaan, pirskotellen sitä ja tätä, eivätkä liikuttaneet kättään tähän suuntaan, tai tuohon suuntaan, koska sen tuli olla tällä tavalla, tai se oli jokin perinne tai jotakin.

²⁰³Jeesus sanoi: “Te olette isästänne perkeleestä, ja hänen tekojansa te tahdotte tehdä.” Ja he ottivat Hänet kiinni ja tuomitsivat Hänet ja ripustivat Hänet puuhun, ja tappoivat Hänet. Se on totta. Mutta Jumala herätti Hänet ylös jälleen! Kyllä vain!

²⁰⁴Ei, me emme uskoisi Aamosta tänään, emme ollenkaan. Ja tänään meillä on liittomme. Meillä on se, mitä me tänään kutsumme… Me ajattelemme, että meillä on Jumalan hyväksyminen, koska organisaatiomme kasvavat, ja kaikki menee niin kuin menee; me ajattelemme, että se on merkki Jumalan hyväksynnästä. Tiedättekö, protestantteihin liittyi kaksi tai kolme miljoonaa lisää; ja katolisten luku myös nousi useita miljoonia. Näettekö? He ajattelevat, että se osoittaa Jumalan hyväksynnän olla katolisia. Protestantit ajattelevat, että se osoittaa Jumalan hyväksynnän olla protestantteja. Se on hölynpölyä; se on tykinruokaa; se on atomituhkaa; se kasvattaa Jumalan vihan räjähdyspisteeseen. Niin se on tarkalleen.

Kuunnelkaa minua; minä tulen kertomaan teille Herran sanan! Aamen.

²⁰⁵Katsokaa meitä. Katsokaa maailmaa, katsokaa meidän kansakuntaamme. Me olemme liittyneet yhteen YK:ssa. Mitä se on? Joukko jumalattomia. Ja meillä ei ole rohkeutta enää edes rukoilla ennen istunnon alkua.

²⁰⁶Enkö minä juuri lukenutkin täältä, että “kuinka voi kaksi kulkea yhdessä elleivät ole sopineet”. Jumala ei tee mitään ennen kuin Hän paljastaa sen palvelijoillensa profeetoille. Kuinka voi kaksi vaeltaa yhdessä, elleivät he ole siitä keskenään sopineet?

²⁰⁷Ja meillä on siellä muhamettilaisia, buddhalaisia, ateisteja, jumalattomia, itsekkäitä ja kaikkea muuta. Luulisitteko te Jumalan voivan asua jossakin sellaisessa?

²⁰⁸“Mutta”, te sanotte, “me olemme liitossa heidän kanssaan, meillä on koko läntinen maailma suojanamme.”

²⁰⁹Heillä oli suojanaan kaikki kansat heidän ympärillään, mutta tuo profeetta sanoi: “Jumala tulee hävittämään teidät. Sama Jumala, jota te palvelette, tulee hävittämään teidät teidän typeryytenne tähden?” Hän sanoisi saman asian tänä aamuna. Hän antaisi heidän kuulla kunniansa aina Valkoisesta Talosta köyhään maanviljelijään asti. Aivan varmasti. Hän järisyttäisi heitä Jumalan Sanalla. Aivan varmasti hän tekisi sen. Se on todelliseen profeetan tie.

²¹⁰“Katsokaa meidän kirkkojamme”, sanotaan, “oi, me olemme suuri ja pyhä Rooman katolinen kirkko.” Josta Raamattu puhuu huorana.

²¹¹“Me protestanttiset kirkot olemme liittyneet yhteen, ja sitä kutsutaan Kirkkojen maailmanneuvostoksi.” “Ja Raamattu sanoo, että ne ovat huoran prostituoituja tyttäriä. Se on tarkalleen mitä Se sanoo. Ja kuitenkin me ajattelemme: ”Ja nyt kaikki kirkot ovat menossa yhteen.”

²¹²Herra Collins, joka on ystäväni veli Kaliforniassa, Arizonassa siellä, teidän – teidän [Veli Neville sanoo: ”Elmer.”] Elmer, minä sanoin: “No niin, arvelen, että aiot mennä johonkin hienoon pikku metodistikirkkoon.”

²¹³Hän sanoi: “Minä tulin siitä ulos, kun he liittyivät tuohon kirkkojen neuvostoon siellä.”

²¹⁴Minä sanoin: “Jumala siunatkoon sinua. Sinä olet lähestymässä Valtakuntaa, veli.”

²¹⁵Kyllä vaan! Heillä on opinkappaleensa, ja ovat riippuvaisia yhteyksistään ja ihmistekoisista opeistaan, ja jättävät pois Jumalan Sanan. Se mitä me tänään tarvitsemme, on profeetta, joka jylisisi tuon Sanan siellä. Tarkalleen. Kyllä!

²¹⁶He etsivät suojaa toisistansa. “Oh, me liitymme…” Me helluntailaisetko? “Tietenkin me liitymme Kirkkojen maailmanneuvostoon, koska siellä meillä on yhteys. Me tulemme voittamaan heidät…” Aivan niin kuin joku nainen menisi kapakkaan ja joisi itsensä humalaan miehensä kanssa, voittaakseen hänet Jumalalle. Mutta nykyään on enemmänkin niin, että mies menee vaimonsa kanssa kapakkaan ottamaan humalan voittaakseen hänet Jumalalle. Hölynpölyä! Pysykää poissa perkeleen maaperältä!

²¹⁷ Mikä tahansa kieltää tämän Sanan, minä olen sitä vastaan. Ja se saa minut olemaan jokaista organisaatiota vastaan, koska organisaatio on vastoin Sanaa. Sen pitäisi saada jokaisesta uskovaisesta tuntumaan sillä tavalla. Eikö?

“Hyvä on”, he sanovat, “mutta muista, meillä on…”

²¹⁸Minulla on suuri lehtileike, jonka joku lähetti minulle Arizonasta, koskien sitä kuinka tämä patriarkka se-ja-se eräänä päivänä sanoi: “Paavi Johannes 22, tai miksi he häntä kutsuvat, on hieno mies. Hän on ainoa mies, joka koskaan on puhunut kirkkojen yhdistämisestä, liittää katoliset ja protestantit yhteen.” Ja hän sanoi: “Se ei ehkä tapahdu meidän aikanamme, mutta seuraavien viidentoista tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua se tulee olemaan.”

²¹⁹Minä ajattelin: “Pojat, sinä, koska olet patriarkka, sinä profetoit etkä tiedä sitä.”

²²⁰“On myöhäisempää kuin me luulemmekaan”, oli tuo kaveri, joka sen lähetti, kirjoittanut tuon sivun yläreunaan. On myöhäisempää kuin me ajattelemmekaan. Hän oli myös kuunnellut ääninauhoja. Kyllä vaan! Hän sanoi: “On myöhäisempää kuin luulemmekaan.” Hän sanoi: “Veli Branham, etkö sinä sanonutkin tätä vuosia sitten?”

²²¹Minä sanoin: “Varmasti.” Kyllä vaan! Se on tapahtumassa, koska se on Herran Sana; sen täytyy tapahtua. Varmasti.

²²²He sanovat: “Mutta tämä pyhä patriarkka, etkö usko, että hänen pitäisi tietää jotakin enemmän kuin se?” Ei! Jos hän kieltää Jumalan Sanan, ja katsoo sitä sillä tavalla, hän ei voi.

²²³En välitä kuinka monia paaveja, profeettoja tai mitä tahansa teillä on keskuudessanne. Jos olette poissa Sanasta, silloin olette poissa Sanasta. Siinä kaikki. Kuinka voisi Jumala koskaan siunata sen kaltaista asiaa niin kauan, kun he kieltävät Jumalan Sanan? Kuinka Hän voisi siunata mitään muuta kuin oman Sanansa? Jotakin mikä on vastoin Hänen Sanaansa? Kuinka Hän voisi kieltää Sanansa?

²²⁴Kuinka te voisitte siunata syöpää, joka on syömässä teitä? Kuinka te voisitte siunata sähköjohtoa, jota pidätte kädessänne, sanoen: “Oi, polta minut.” Se olisi mieletöntä.

²²⁵Kuinka voi Jumala siunata mitään, mikä on vastoin Hänen Sanaansa? Niinpä tulkaa takaisin Sanaan. Kyllä.

²²⁶Te saarnaajien joukko, jotka olette kuin ajokoiria, mikä teillä on vikana? Te menette ja myytte esikoisuutenne hernerokasta voidaksenne ajella ympäri jossakin Cadillacissa, tai jonkin muun suuren yläluokan asunnon vuoksi jossakin, ja teillä on suuria miljoonan dollarin kirkkoja ja kaikkia noita senkaltaisia asioita, ja te myytte esikoisoikeutenne, ja häpeätte ja pelkäätte saarnata Jumalan Sanaa seurakunnillenne. Ettekö te häpeä itseänne? Ja sitten te kutsutte itseänne Jumalan palvelijaksi, Jumalan profeetaksi, ja myytte esikoisoikeutenne maailmallisesta sopasta? Mitä te tulettekaan hautomaan osaksenne? Saman kuin Eesaukin. Oi, mikä häpeä!

²²⁷O,. ei, pyhä Jumala, joka valvoo Sanaansa vahvistaakseen Sen, ei voisi siunata jotakin, mikä on vastoin Hänen Sanaansa. Kuinka… Kuunnelkaa nyt! Tiedän, että olen hieman myöhässä, ja saatan järkyttää teidät kuoliaaksi, mutta katsokaa, minä haluan kysyä teiltä jotakin. Kuinka voisi pyhä Jumala, joka puhui Sanansa ja sanoi: “Sekä taivaat ja maa tulevat katoamaan pois, mutta Se ei katoa, ei yksi sanakaan Siitä.” Kuinka Hän nyt voisi ottaa jotakin, mikä on vastoin Sitä, ja siunata sitä? Kuinka Hän voisi tehdä sitä? Katsokaa! Hän todistaa itsensä; Hän vahvistaa Sanansa. Hän sanoo sen, mikä on oikein, eikä se ole jollakin jäsenyydellä.

²²⁸Katsokaa Mooabia. Myös Mooabilla oli Hänen Sanansa. Israelilla oli Hänen Sanansa, ja Mooabilla oli jumalisuuden muoto Hänen Sanansa kanssa. He uhrasivat seitsemän uhria, puhtaita eläimiä, härkiä seitsemällä alttarilla, täydellisen luvun, täydellisen uhrin. Sitten sen lisäksi he ottivat seitsemän oinasta, joka puhuu siitä, että he uskoivat Jumalan Pojan tulemiseen, ja heidän ylin arkkipiispansa uhrasi ne siellä. Kaikki heidän arvohenkilönsä, heidän pappinsa, heidän ylipappinsa, ja kaikki heidän kuninkaansa ja presidenttinsä ja mitä vielä seisoivat ympärillä, ja uhrasivat ne, juuri niin uskonnollisesti kuin vain saattoivat, Israelia vastaan.

²²⁹Ja siellä alhaalla oli Israel, joka näytti aivan kuin joltain pieneltä luopiojoukolta. Mutta mikä oli Israelin kanssa? Jumala oli heidän kampanjassansa. Hän todisti itse, että Hän oli heidän kanssaan. Näettekö?

²³⁰Ei väliä, kuinka monia patriarkkoja heillä olisi ollut, paaveja tai mitä vielä, Jumala ei voi olla heidän kanssaan ennen kuin Hän todistaa itse olevansa heidän kanssaan. Ja niin kauan kuin he ovat poissa Hänen Sanastansa ja kieltävät Hänen Sanansa, kuinka Hän voi olla heidän kanssaan? Heidän keskuudessaan ei ole mitään merkkejä Elävästä Jumalasta.

²³¹Kuinka voisi Jumala olla YK:n keskuudessa, kun kaksi ei voi vaeltaa yhdessä sopimatta siitä keskenään?

²³²Katsokaapa nyt. Siellä on Kristuksen Kirkko, niin kutsuttu, joka on liittynyt yhteen helluntailaisten kanssa. Helluntailaiset sanovat uskovansa kielilläpuhumiseen; he uskovat, että kielilläpuhuminen on todiste Pyhästä Hengestä. He sanovat uskovansa tämän, tuon, ja jotakin muuta; he uskovat merkkeihin ja ihmeisiin. Kristuksen Kirkko nauraa heille ja sanoo: “Te joukko tietämättömiä, se oli menneissä päivissä.” Kuinka voi kaksi kulkea yhdessä, elleivät he ole sopineet? Ja he liittyivät yhteen. Mitä he ovat tekemässä? He etsivät turvaa toisistansa. Pois sellainen asia!

²³³Minun turvani on Kristuksessa ja Hänen Sanassansa, sillä Hänen Sanansa on Hän itse. Kyllä vain.

Ei mitään merkkejä Elävästä Jumalasta. Ei sitten mitään.

²³⁴ Se on mitä Jeesus sanoi: “Jos Minä en tee Sanaa julkituoduksi, älkää silloin uskoko Sitä. Jos Jumala ei puhu ja profetoi Minun kauttani, ja jos Hän ei sano ja tee Minun kauttani juuri niin kuin Messiaan oletetaan tekevän, niin älkää silloin uskoko Minua.”

²³⁵Sitten joku kaveri sanoo, että hän on Jumalan lähettämä profeetta ja kieltää Sanan. Jumala olkoon armollinen sellaisille. Kuinka Jumala voisi koskaan tehdä sellaista?

²³⁶Sallikaa minun kysyä – – onko tämä nyt. Minä en tiedä milloin puhun teille uudestaan, se riippuu Jumalasta. Minä vain varastoin ruokaa, panen sitä tynnyreihin, niin kuin hän käski minua tuossa näyssä silloin.

²³⁷Te voitte kysyä minulta: “Kuinka voi Aamos nähdä ennalta, mitä tulisi tapahtumaan heille?” Sehän näytti hyvältä.

²³⁸Katsokaa! Katsokaapa nyt. Kuunnelkaa nyt tarkasti, koska tämä on kaikki ääninauhalla ja se tulee menemään maailmanlaajuisesti. Ymmärrättehän?

²³⁹Katsokaapa nyt tätä! Siellä oli Israel, heidän seminaarinsa olivat paremmassa tilassa kuin, mitä ne koskaan olivat olleet. Kukaan ei vaivannut heitä. Heillä oli omat uskontonsa. He eivät… Kukaan ei sanonut heille: “Te ette saa palvoa Jehovaa.” “Palvokaa vain”, sanoivat pakanakansat. Meillä on sopimus toistemme kanssa.

²⁴⁰Tuo profeetta näki sen lävitse. Näettehän? Niin näkisi profeetta tänäänkin sen lävitse. Näettehän?

²⁴¹“Palvokaa vain.” Ja Israel sanoi: “Hyvä on, syökäämme, juokaamme ja iloitkaamme.” Niinpä he keräsivät joukon yhteen ja tekivät itselleen joitakin uskontunnustuksia ja organisaatioita ja kirkkokuntia ja muita asioita; ja heidän naisensa elivät ylellisyydessä ja synnissä, voi pojat, heitä kuljetettiin yökerhoissa ja kaikkialla, puolipukeissaan pienet, silkiltä näyttävät hameet yllään. Jos olette koskaan nähneet historiasta, miltä he näyttivät noina päivinä, oi, melkein kolmannekseltaan niin pahaa kuin mitä se on tänään! Ei kuitenkaan aivan, koska he eivät voineet. Kyllä, ja kuinka he tekivät ja elämöivät sillä tavalla, ja kuninkaat ja papit ja kaikki muut olivat mukana.

²⁴²Jeesus sanoi: “Te syötte leskien talot, te tekopyhät.” Hän sanoi sen! Ja he olivat tekemässä kaikkia näitä asioita.

²⁴³Kun tuo profeetta seisoi siellä kukkulalla katsellen tuota kansaa, ei ihme, että se repi hänen sydäntään. Aivan varmasti.

²⁴⁴No niin, te sanotte: “Kuinka hän tiesi, mitä tulisi tapahtumaan? Kuinka hän voi nähdä ennalta sen? Kuinka?” Se kaikki näytti hyvältä. Heillähän oli paljon syötävää; heillä oli paljon vaatteita pukea ylleen; heillä oli suuret seurakuntansa; he menestyivät; rahaa kylvettiin kaikkialle. Ylellisyyttä, tanssittiin kadulla, moraalittomuutta ja kaikkea muuta tapahtui koko ajan, ja kaikki oli hienosti! Aivan kuten Amerikka tänään. Televisio on täynnä likaisia vitsejä, puoliksi riisuttuja naisia ja kaikkea muuta. Kaikki, mitä te näette, on vain lokaa ja syntiä. Ei teidän tarvitse katsoa televisiota, avatkaa vain silmänne, katsokaa minne tahansa. Tyttöjä, poikia, miehiä, naisia, tupakoidaan, ryypätään, ja nuo Iisebelit kutsuvat itseään kristityiksi, likaiset perkeleet, kutsuvat itseään metodisteiksi, baptisteiksi, presbyteereiksi, katolisiksi, ja helluntailaisiksi. Kyllä. Kyllä.

Ei ihme, että hänen silmiinsä kapenivat, kun hän katsoi sitä!

²⁴⁵Kyllä vaan, kaikki näyttää hyvältä. Kuinka te voitte pelastaa sen, jos me tulemme tekemään… Kuinka – kuinka… Katsokaa sitä. “Oh, me saimme miljoona jäsentä lisää. Meillä on… Meidän rakennuksenne ovat – meidän seurakuntamme ovat niin suuria, meidän täytyy rakentaa uusia kirkkoja! Meillähän on niin paljon rahaa, ettemme tiedä, mitä tehdä sen kanssa! Niinpä me vain rakennamme koko kansakunnan parhaat rakennukset. Me omistamme kaikkein suurimmat kirkot, mitä on olemassa. Meillä on yhä paljon rahaa jäljellä. Ettekö uskokin, että Jumala on siunannut meitä?” Ei! Te olette poissa Hänen Sanastansa.

²⁴⁶“Ja veli Branham, tarkoitatko, että Jumala hävittäisi tämän?” Kyllä! Jokaisen niistä! “Kuinka sinä sen tiedät?”

Mistä sinä sen tiedät, Aamos, kuinka sinä tiesit sen?

²⁴⁷Aivan niin kuin lääkärin tehdessä diagnoosin tapauksesta. Kun hän saa selville potilaan taudin, silloin hän tietää mitä tehdä; hän tietää mikä potilaalla on vikana. Hän tietää kuinka pitkälle se on kehittynyt, ja hän tietää mitä tulee tapahtumaan. Ja sillä tavalla se on todellisen profeetan kanssa. Kun hän näkee… Minä en välitä mitä te teette… Kun hän näkee synnin etenemisen, se on jäytävä syöpä; ja se on niin pitkälle kehittyneessä tilassa helluntailaisissa ja kaikissa muissakin heistä, ettei se enää voi tulla takaisin! Se on pitkälle kehittyneessä tilassa. He tulevat kuolemaan.

²⁴⁸Siten Aamos saattoi tehdä diagnoosin tapauksesta. Hän määritteli taudin Jumalan Sanalla. Se on kuinka te – todellinen profeetta tekee diagnoosin tapauksesta ja sanoo noille naisille: “Älkää te koskaan yrittäkö mennä tuomiolle leikatuin hiuksin, kun te tiedätte asian paremmin.” Hän sanoo teille miehille, lopuille teistä, ja teille saarnaajille, jotka kiellätte Sanan, ja otatte jumalisuuden muodon ja liitytte organisaatioihin, välttääksenne aihetta, vaikka te tiedätte asian paremmin. Te katsotte samaa Sanaa, jota todellinen profeetta katsoisi. Tehtyään diagnoosin tapauksesta hän sanoo: “Kuolema, erottaminen.” Aivan niin kuin lääkäri, hän tuntee tapauksen. Hän tietää minkälaisia oireita, sillä on.

²⁴⁹Katsokaa tätä kansakuntaa. Te sanotte: “Helluntailaisetko siinä tilassa?” He eivät edes päästä teitä tulemaan seurakuntaan, koska te saarnaatte naisille heidän leikatuista hiuksistaan; ja Raamattu tuomitsee sen. He pelkäävät, että te tulette sanomaan jotakin siitä.

²⁵⁰Tässä yhtenä päivänä, kun veli Roy Borders oli järjestelemässä joitakin kampanjoita koskien Länsirannikkoa, he toivat yhteen joukon saarnaajia noin neljä- tai viisikymmentä heistä, siellä, missä minulla oli suuri kokous, he sanoivat: “Herra Borders, me haluamme kysyä sinulta jotakin.” Hän sanoi: “Onko se totta, että veli Branham käyttää Herran Jeesuksen Kristuksen Nimeä kastaessaan?”

²⁵¹Herra Borders, hyvin arvokkaannäköinen herrasmies, niin kuin te tunnette, veli Bordersin täällä, hän sanoi: “Hyvät herrat”, hän sanoi, “veli Branham, kun hän on ulkona tämänkaltaisissa kampanjoissa, hän ei saarnaa; hän vain rukoilee teidän sairaittenne puolesta. Se on suurin piirtein se, mitä hän tekee.”

²⁵²“Se ei ollut se, mitä minä kysyin sinulta”, sanoi tuo pastori. No niin, heillä oli ääninauhoja. He tiesivät asian. Hän sanoi: “Kastaako hän Jeesuksen Kristuksen Nimessä?”

²⁵³Hän vastasi: “Kyllä, omassa seurakunnassansa. Se on ainoa paikka, missä hän kastaa, omassa seurakunnassansa.”

²⁵⁴Hän sanoi: “Selvä; se on kaikki mitä halusin tietää. Me emme halua häntä. Me emme halua tuota harhaoppia ihmistemme keskuuteen.”

²⁵⁵Ja eräänä päivänä hyvä ystäväni Ed Daulton sai kirjeen baptistikirkolta, siinä sanottiin: “Me erotamme sinut baptistien yhteydestä, koska sinä olet liittynyt harhaoppiin tultuasi kastetuksi Jeesuksen Nimessä.”

²⁵⁶Minä haluan seistä Paavalin kanssa ja sanoa: “Sillä tavalla, mitä maailma kutsuu harhaopiksi, minä palvon Jumalaa, koska se on Hänen Sanansa.” Kyllä vaan! Kyllä.

²⁵⁷Oi, varmasti tohtori määrittelee taudin; hän näkee missä se on. Todellinen profeetta määrittelee taudin Sanalla. Miten hän tekee sen? Lääkäri määrittelee taudin oireiden mukaan. Eikö niin? [Seurakunta vastaa: ”Aamen.”] Katsomalla oireita hän näkee, mikä potilaalla on vikana. Hän näkee kuinka pitkälle se on kehittynyt ja sanoo: “Mitään ei ole tehtävissä.”

²⁵⁸Ja todellinen profeetta määrittelee tapauksen laadun Jumalan Sanalla, antaa sitä varten lääkkeen, ja ihmiset heittävät sen takaisin hänen kasvoilleen. Mitä tulee tapahtumaan? He tuhoutuvat, siinä kaikki. Tuo nautintoja rakastava, maailman saastuttama joukko tekopyhiä! Mutta se on todellisen profeetan tie. Ymmärrättekö? Oi voi!

²⁵⁹Hän näkee taudit. Hän on nähnyt, että he ovat menneet pois Sanasta. Hän näkee Sanan, hän tietää seuraukset, sen mitä oli tulossa. Hän näki sen ylellisyyden, jossa he elivät; hän näki, millä tavalla nuo naiset toimivat. Hän näki, mitä nuo papit tekivät ja kuinka he olivat menneet pois todellisesta Jumalan palvonnasta, ja hän näki muut senkaltaiset asiat. Hänellä oli vastaus, hän sanoi: “Se Jumala, jota te väitätte palvelevanne, tulee hävittämään teidät.”

“Miksi?”

²⁶⁰“Te ette ole pitäneet Minun käskyjäni.” Ja kuitenkin he ajattelivat tehneensä sen. Enkö minä juuri lukenut sitä täältä? Toinen luku 4. jae: “Kaikista maan perheistä Minä valitsin teidät, ja kuitenkin te kieltäydytte vaeltamasta Minun käskyissäni.” Te ajattelette…

²⁶¹Ajatelkaa tuota pientä kaljupäistä profeettaa seisomassa siellä haroen harmaata partaansa ja silmät leimuten, puhumassa tuolle pappien joukolle, sanoen heille, että “se Jumala, jota te tekopyhät näyttelette palvelevanne, se sama Jumala tulee hävittämään teidät.” Luulisitteko te hänen saaneen yhteistyötä? Voi hyvänen aika! Koetelkaa häntä tänään ja nähkää saisiko hän. Ei, mutta se on todellisen profeetan tie. Hänellä oli Sana; hän tiesi mikä Se oli.

Niin kuin vanha Miika…

²⁶²Tuo pieni lapsi, jonka pyhitin, minä ohitin osan, muutama minuutti sitten, koska yritän vähän kiirehtiä.

²⁶³Kuten Miika aikanaan, kun hän seisoi Ahabin edessä ja katsoi heitä. Hän tunsi Sanan. Miika puhui heille Sanan. Miksi? Miika arvosteli näkynsä, oppinsa Jumalan Sanalla; ja hän näki, että hänen oppinsa ja Sana olivat sama, koska Sana sanoi, että Hän kiroaisi Ahabin ja panisi koirat nuolemaan hänen verensä. Sitä Sana sanoi.

²⁶⁴Niinpä Miikalla oli näky; se on, hän oli profeetta. “Katsokaamme mikä Sana minulle tulee.” Ja hän rukoili: “Oi Herra Jumala, mitä minun täytyy tehdä? Mitä minun täytyy sanoa tuolle saarnaajajoukolle, joka seisoo siellä? Tässä ovat kaikki organisaatiot; jokainen maassa on kokoontunut yhteen minua vastaan, Herra. Tässä minä seison kuninkaan edessä, mitä minun täytyy sanoa?”

²⁶⁵Ja hän meni näkyyn; hän sanoi: “Menkää! Menkää, mutta minä näen Israelin hajallaan kuin lampaat ilman paimenta.”

²⁶⁶Tuo alueenvalvoja tuli ja läimäytti häntä suulle ja sanoi: “Minne Jumalan Sana, Jumalan Henki meni, kun Se meni pois minusta… pois hänestä?”

²⁶⁷Tiedättekö mitä Jumala sanoi? Hän antoi perkeleen mennä alas heidän keskuuteensa, koska he alun perin olivat poissa Sanasta.

²⁶⁸Raamattu sanoo, että jos he eivät halua uskoa Sanaa, antaisi Hän heille väkevän eksytyksen uskomaan valhe ja tulemaan tuomituksi sen mukaan. Sitä tarkalleen nämä organisaatiot ja tämän kansakunnan ihmiset ovat tekemässä tänään: uskoen valheen tullakseen tuomituksi sen mukaan. “Sillä ei ole toista Nimeä annettu Taivaan alla, jonka kautta teidän täytyy pelastua.” Ojentautukaa, te organisaatiolliset ja niin edelleen… Kyllä.

²⁶⁹No niin, mihin nämä muut profeetat katsoivat? He olivat profeettoja. Kyllä vaan! He olivat profeettoja, mutta jos he vain olisivat pysähtyneet tutkimaan profetiaansa Sanalla!

²⁷⁰Jos metodistit tänään pysähtyisivät ja tutkisivat profetiansa, he eivät enää koskaan kastelisi pirskottelemalla ketään; vaan he vastaanottaisivat Pyhän Hengen ja kastaisivat jokaisen upottamalla Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Jos Assemblies of God tahtoisi pysähtyä tänään katsomaan profetiaansa, tulisivat he takaisin Sanaan. Jos Ykseydenkannattajat tänään tahtoisivat pysähtyä ja tarkistaa profetiansa, tulisivat he takaisin Sanaan.

²⁷¹Mutta katsokaahan, jos nuo profeetat olisivat pysähtyneet ja tutkineet profetiansa… Mutta sen sijaan he järkeilivät sanoen: “Se kuuluu meille, niinpä me menemme Gileadin Raamotiin ja otamme sen haltuumme, koska se kuuluu meille. Joosua antoi sen meille.”

Mutta Miika sanoi: “Se kuulostaa järkevältä.”

²⁷²Mutta siinä se on. Te ette halua järkeillä; te haluatte uskoa, mitä Jumala on sanonut. Älkää järkeilkö mitään.

²⁷³Mitä jos Abraham olisi järkeillyt? Kuinka hän silloin koskaan olisi lähtenyt maastaan? Kuinka hän silloin satavuotiaana yhä olisi kiittänyt Jumalaa siitä, että saisi lapsen Saarasta, joka oli yhdeksänkymmenen?

Heittäkää pois järkeilyt; vain uskokaa.

²⁷⁴Te sallitte perkeleen sanoa teille: “Tiedättekö, veli Branham ei ole mitään muuta kuin teeskentelijä.”

²⁷⁵“Odotahan nyt, annahan, kun katson onko hän, katsokaamme opettaako hän oikein. Annahan, kun katson Raamatusta.” “Älä – älä tee sitä!” Hän ei anna teidän tehdä sitä. Ei, ei! Näettekö?

²⁷⁶Mutta hän tulee sanomaan jotakin pahaa minusta, johon hänellä voi olla oikeus, silloin te, vain saatuanne sitä jatkuvasti, pysähdytte ja alatte järkeillä: “Kyllä vain Hänen ei olisi tullut tehdä tätä; eikä olisi tullut tehdä tuota.” Jos te alatte katsoa minua, silloin teillä on paljon arvosteltavaa.

²⁷⁷Ja jos te katsotte Herraa Jeesusta, te voitte löytää paljon. Katsokaa Häntä hetken. Olkoon nyt jokainen teistä sananpalvelija, ja unohtakaamme, että Hän koskaan oli maan päällä. Tässä on poika, ja oli todistettu yli koko kansan, että Hän oli syntynyt äpäränä. Hänen äidillään oli Hänet ennen kuin hän ja Hänen isänsä olivat edes naimisissa; se on todistettu. No niin, he eivät mene Sanaan: “Neitsyt tulee raskaaksi”, he vain menevät sen mukaan, mitä kuulevat. Näettekö? Avioton lapsi. Eivätkö he sanoneet Hänelle, että Hän oli syntynyt synnissä ja yritti opettaa heitä? Näettekö?

²⁷⁸Ja katsokaa mitä Hän teki. Hän itse asiassa repi palasiksi jokaisen seurakunnan, mitä maassa oli. Oliko näin? [Seurakunta vastaa: ”Aamen.”] Organisaatiot ja kaiken muun.

²⁷⁹Mikä Hän oli? Vain joku ylikasvuinen poika, joka kulki ympäri sillä tavalla, nuori mies, ilman kirkkokuntaa… “Sanohan mihin kirkkoon sinä kuulut? Kuka on sinun isäsi? Sanotko sinä, ettei Joosef ole sinun isäsi?”

“Joosef ei ole Minun isäni”, Hän sanoisi.

“Mutta kuka sitten on isäsi?”

“Jumala on Minun Isäni!”

²⁸⁰“Sinähän olet fanaatikko! Sitä sinä olet. Sinäkö, joka olet mies, sanot, että Jumala on sinun isäsi?”

²⁸¹Jos he vain olisivat tutkineet sen Sanalla… Halleluja! Ettekö te näe sitä, Sana oli tuleva lihaksi. He eivät tutkineet näkyänsä Sanalla.

²⁸²Sitä se on; se on vikana tänään. Te ette tutki näkyjänne, profetioitanne ja oppejanne Jumalan Sanalla. Kun joku yrittää kertoa teille Totuuden, te alatte vihata heitä. Aivan kuten he tekivät Aamokselle, te tekisitte samoin.

²⁸³No niin, katsokaapa tänne, hän on tässä tilassa. Te luultavasti myös olisitte tuominneet hänet, jos ette olisi menneet takaisin Sanaan. He tekevät samoin; he tuomitsevat Hänet tänään.

²⁸⁴Mitä, jos te naiset täällä… Kyllä! Miksi te ette tutki ideaanne lyhyistä hiuksistanne Sanalla nähdäksenne, mitä Se sanoo? Miksi te ette tee noita asioita?

²⁸⁵Miksi te ette tutki Isä, Poika, Pyhä Henki -kastettanne, ja tuota väärää niin kutsuttua kolminaisuuttanne, jotka eivät ole mitään muuta maailmassa kuin yhden Jumalan kolme virkaa, titteliä. Isä ei ole nimi, ei ole mitään sellaista asiaa kuin nimi, Isä, Poika ja Pyhä Henki.

²⁸⁶Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimi on Herra Jeesus Kristus. Tutkikaa kasteenne sen tavan kanssa, miten jokainen Raamatussa oli kastettu. Jos te tutkisitte ajatuksenne Sanalla, te tulisitte takaisin, ja teidät kastettaisiin Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä uudestaan.

²⁸⁷Sitä Paavali käski heidän tehdä, ja hän sanoi, että jos kuka tahansa muu opettaisi jotakin erilaista, olkoon hän kirottu, vaikka sitten Enkeli tulisi alas…

²⁸⁸Tiedättekö, monta kertaa Enkelit tulevat alas. Pojat, kuinka helluntailaiset nielevätkään sen!

²⁸⁹Miten oli silloin, kun Pyhä Martinus seisoi siellä, ja tuo kirkas olento seisoi hänen edessänsä, tuon miehen edessä.

²⁹⁰Mies, joka kastoi Jeesuksen Nimessä, joka uskoi Pyhään Henkeen, ja piti Sanan. Ja, kun roomalaiset potkaisivat hänet ulos ja tekivät hänelle kaikenlaista, yrittäen saada sisälle opinkappaleitaan ja ihmistekoisia oppejaan, seisoi tuo mies Sanalla.

²⁹¹Ja eräänä päivänä tornissaan, perkeleet yrittivät tulla hänen luokseen ja puhua hänelle. Hän ei kiinnittänyt niihin mitään huomiota.

²⁹²Yhtenä päivänä Saatana tuli Kristuksen kaltaisena, kruunattuna, kultaiset tohvelit jaloissaan, seisoi siellä ja sanoi: “Etkö sinä…” Tulenliekkejä ympärillään, sanoen: “Etkö sinä tunne minua, Martinus? Minä olen sinun Herrasi; palvo minua.”

Martinus katseli häntä; jotakin oli vialla.

²⁹³Hän sanoi: “Martinus, etkö sinä tunne minua?” Hän sanoi: “Minä olen sinun Herrasi ja Pelastajasi. Palvo minua.” Hän sanoi sen kolme kertaa.

²⁹⁴Ja Martinus katsoi ympärilleen; hän näki, että Kristus tulisi omiensa kruunaamaksi tulemuksessa; Hänellä ei olisi kultaisia tohveleita. Hän sanoi: “Painu pois luotani, Saatana!”

Pojat, eivätkö helluntailaiset olisikin nielleet sitä? Voi pojat, kirkas loistava enkeli.

²⁹⁵Tuo nainen tuli Chicagosta, jonne olen menossa, ja sanoi: “Veli Branham, saarnaajat siellä sanoivat, että jos se oli Herran Enkeli, joka käski sinua kastamaan Jeesuksen Nimessä, niin he tulisivat hyväksymään sen; mutta eikö se ole sinun oma ajatuksesi?”

²⁹⁶Minä sanoin: “Jos Herran Enkeli sanoisi mitään vastoin sitä, ei se olisi ollut Herran Enkeli.” Näettehän?

²⁹⁷Jos mikä tahansa Enkeli sanoo mitä tahansa, mikä on vastoin tätä Sanaa, olkoon se valhetta. Ja jos joku mies sanoo teille, joku sanansaattaja Jumalalta, joka sanoo olevansa Jumalalta, jos hän sanoo teille, että on oikein kastaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä, niin olkoon hän valehtelija.

²⁹⁸Jos joku mies sanoo teille, että on oikein teidän käyttää lyhyitä hiuksia ja sen kaltaisia asioita, ja että teidän tulisi käyttää hattua kirkossa päänne peitteenä, niin olkoon hän valehtelija.

²⁹⁹Jumalan Sana on Totuus. Jos he sanovat mitä tahansa näistä asioista, jotka ovat vastoin Sanaa, olkoon se valhetta. Se on Sana, joka on Totuus; Se tulee pysymään.

³⁰⁰Siksi Miika saattoi tietää, että hänen profetiansa tuli Jumalalta, koska se oli Jumalan Sanan mukainen. Kyllä vaan! Hänen näkynsä oli aivan sama kuin Jumalan Sana.

³⁰¹Oi, jos Aamos olisi täällä, hän pysyisi Sanan kanssa. Se on totta. Mutta te näette, että meillä on vikana sama asia tänään kuin heilläkin oli. Meillä on sama vaikeus kuin heilläkin oli. Heidät oli opetettu pois Perustukselta. Jeesus sanoi: “Te olette tehneet Jumalan Sanan vaikutuksettomaksi omilla perinteillänne.” Ja tuo väärä kaste, tuo väärä merkki Pyhän Hengen vastaanottamisesta… Jotkut heistä sanovat: “Puristakaa kättä.” Jotkut heistä sanovat: “Kielilläpuhuminen.” Olen nähnyt perkeleiden puhuvan kielillä ja myös puristavan kättä. Kyllä, se ei ole mikään merkki Pyhästä Hengestä. Katsokaahan nyt, kaikki nämä tuon kaltaiset asiat, kaikki nuo asiat… Näettekö? Te menette pois Jumalan Sanasta ja opetatte noita perinteitä. Näin on.

³⁰²No niin, profeetan täytyisi viedä teidät takaisin Sanaan. Mutta meidän opettajamme tänään ovat opettaneet ihmiset pois Jumalan Sanan Perustukselta. Kuunnelkaa nyt tarkasti.

³⁰³Sen he olivat tehneet siellä; siksi Aamos sanoi heille: “Se Jumala, jonka te väitätte tuntevanne, Hän on Se, joka tulee hävittämään teidät.”

³⁰⁴No niin, mistä me olemme opettaneet heidät pois? Sen uskon Perustukselta, joka kerran helluntailaisille annettiin.” Kyllä! Se on Raamattu. Opetetaan väärää kiirastulta, opetetaan väärää kastetta, kaikki on väärää, väärää, väärää, joka erottaa pois alkuperäisestä.

³⁰⁵ Jos te ette usko sitä, tulkaa takaisin Raamattuun ja ottakaa kiirastulenne, ja ottakaa Isä, Poika, Pyhä Henkenne, ja pirskottelunne ja kaikki sen kaltaiset asiat, ja tulkaa takaisin ja nähkää onko se kirjoituksenmukaista. Sillä tavalla se tehdään.. Nähkää onko se Perustuksella. Katsokaahan, he ovat poissa Perustukselta.

³⁰⁶Raamattu sanoo, että Jumalan Seurakunta on perustettu apostolien ja profeettojen Opille. Profeettojen ja apostolien täytyy olla sama. Varmasti.

³⁰⁷Miten on? Me olemme menneet pois Sanan Perustukselta kirkkokunnallisille perustuksille.

³⁰⁸Kuunnelkaa nyt lopettaessamme. Kääntäkää päälle hengellinen kuulolaitteenne.

³⁰⁹Kuunnelkaa, me olemme menneet pois Sanan Perustukselta ja olemme kirkkokunnan perustuksella. Kuinka kauan voisin viipyä siinä? Toiset kolme tuntia. Pois Sanan Perustukselta, maailmallisten nautintojen, maailmallisuuden perustukselle, moraalittomuuden hiipiessä sisälle seurakuntaan, pois Sanasta uskontunnustuksiin. Minulta veisi kolme viikkoa, saarnatakseni edes puoleenväliin noista neljästä asiasta. Pois Sanasta kirkkokuntaan. Kirkkokunta ja Sana… Niin pian kuin seurakunta kirkkokunnallistuu, on se poissa Sanasta juuri silloin.

³¹⁰On vain yksi asia tehtävänä; tulla suoraan takaisin siihen, missä se jätti Sanan, ja alkaa uudestaan, tulkaa takaisin Sanaan. Kyllä vaan. Katua merkitsee “kääntyä takaisin, tehdä täyskäännös”; te olette menossa väärään suuntaan.

³¹¹Nautinnon perustus, maailmallisuuden perustus, uskontunnustusten perustus, se kaikki yhdessä on hautonut esiin moraalittoman turmeltumisen, hengellisen turmeltumisen.

³¹²Hän ollen todellinen profeetta, hän näkisi meissä aivan tarkalleen saman asian, mitä hän näki heissä. Jos hän seisoisi täällä tällä korokkeella tänään, ja minä sanoisin: “Veli Aamos, sinä suuri, peloton Jumalan profeetta, tule tänne ja ota minun paikkani.” Hän tulisi saarnaamaan tämän Sanan. Hänen täytyisi; hän on profeetta. Hyvä on. Hän saarnaisi sen aivan tarkalleen sillä tavalla kuin Se on kirjoitettu, juuri sen, mitä me olemme sanomassa nyt. Hyvä on. Hän näkisi meissä sen mitä hän näki heissä; moraalittoman rappeutumisen.

³¹³Vain katsokaa sitä, ystävät. Kuinka moni täällä läsnä olevista nyt näkee maailman moraalittoman rappeutumisen? [Seurakunta sanoo: ”Aamen.”] Mehän tiedämme, että niin on. Missä on vika? Se on poissa Sanasta. Niin on asia.

³¹⁴Aamos ei koskaan syyttänyt hallitusta. Panitteko sitä merkille täällä? Lukekaa se, kun menette kotiin. Hän ei syyttänyt hallitusta; hän syytti seurakuntaa sellaisen hallituksen valitsemisesta. Hmm!

³¹⁵Te poliitikot! Sallikaa minun hiertää sitä hetken aikaa, täällä ja ympäri maailman, minne se tulee menemään. Seurakunta valitsi senkaltaisen asian kuin Jerobeam. Ihmettelenpä, josko me olemme tehneet saman asian? Sanokaamme, että se on hyvä hallitus. Hallitus ei voi rakentaa huonetta kalliolle, kun ihmiset valitsevat rakentaa hiekalle. Eihän? Älkää sanoko: “Meidän hallituksemme, meidän hallituksemme; se olette te, kansa; se on ihmiset. Kuinka me voisimme…

³¹⁶Eräs sananpalvelija sanoi minulle: “Veli Branham”, hän sanoi, ”minä tiedän, että sinä olet oikeassa siinä, mutta jos minä saarnaisin sitä, minun kirkkokuntani potkaisisi minut ulos, seurakuntalaiseni ajaisivat minut ulos kirkosta.” Hän sanoi: “En koskaan enää saarnaisi toista saarnaa.”

Minä sanoin: “Saarnaa se joka tapauksessa!”

³¹⁷Kyllä vaan! Se on Jumalan Sana. Te olette vastuussa, ja jos olette todellinen Jumalan profeetta, te tulette pysymään Sanan kanssa; jos ette, silloin te pysytte kirkkokuntanne kanssa. Riippuu siitä mistä olette kotoisin.

³¹⁸Katsokaa! Hallitus ei voi rakentaa huonetta lujalle kalliolle, kun ihmiset äänestävät nautintojen-huoneen rakennettavaksi upottavalle hiekalle.

³¹⁹Katsokaa mitä me tahdomme. Ottakaamme siihen minuutin verran. Tai… Toivon etten rasita teitä. [Seurakunta vastaa: ”Ei.”] Mutta katsokaamme hetken sitä, mitä me haluamme. En voi panna tätä muistiinpanoa kiertämään. Katsokaa mitä me haluamme.

³²⁰Katsokaa meidän televisiotamme. Sitä me haluamme. Me haluamme joidenkin näiden koomikkojen seisovan siellä ja veistelevän kaikenlaisia likaisia vitsejä, ja jäämme kotiin keskiviikkoillan rukouskokouksesta, tai saarnaaja päästää meidät lähtemään ajoissa, niin että te voitte mennä ja katsoa sitä; jotakin likaista, saastaista viisi  tai kuusi kertaa naimisissa ollutta prostituoitua, joka veistelee likaisia vitsejä, seksikkäästi pukeutuneena, ja elämöi kaikenlaista, ja te rakastatte sitä enemmän kuin Jumalan huonetta. Se osoittaa minkä kaltainen henki teissä on.

³²¹Me sallimme sen, me ihmiset… Jos tämän kansakunnan ihmiset kirjoittaisivat kirjeitä hallituksellemme (sanokaamme, että sinne tulisi satamiljoonaa kirjettä): “Lopettakaa nuo saastaiset ohjelmat”, niin heidän täytyisi tehdä se. Me olemme kansa; mutta me ihmiset, me haluamme saastaisuutta; niinpä sitä me saamme.

³²²Katsokaa radio-ohjelmia. Hyvänen aika! He muuttavat “Ikiaikojen kallion” twistiksi. “Vanhan rosoisen ristin”, swingiksi, tanssivat rock’n’rollia sen mukaan. Kyllä! Radioissamme, televisiossa, kaikkialla…

³²³Jokin aika sitten he saivat nämä hula-hula vanteet, nuo pienet tytöt. Kaikki on niin moraalitonta kuin vain voi olla, ja sitä me rakastamme. Millä niitä kustannetaan, näitä ohjelmia. Oluella, whiskyllä, savukkeilla, kansan rahoilla. Mitä he tekevät? Ottavat verorahan, jonka tulisi mennä hallitukselle, ja maksavat niillä näitä likaisia, saastaisia televisio-ohjelmia.

³²⁴Helluntailaisilla ei ollut tapana mennä noihin saastaisiin, likaisiin elokuvanäytöksiin. Mutta perkele voitti teidät, ja pani television kotiinne.

³²⁵Todellisen profeetan tie on kovasti vaikea, mutta pysykäämme Totuuden kanssa! Kyllä vain!

³²⁶Katsokaa mainosjulisteitamme. Naisia savukkeet käsissään, ja jokaisella pikku Iisebelillä maassa. Menin…

³²⁷Eräänä päivänä näin hyvin omituisen asian: kun menin noutamaan lapsia koulusta, oli yksi nainen, jolla ei ollut yllään shortseja, ja ilmassa oli pakkasta. Jokaisella heistä oli savuke. Ja niin pian kuin he pysähtyivät sinne, jos heillä jo ei ollut savuketta palamassa, he sytyttivät sen nopeasti, ja puhaltelivat savua ulos, kuin sanoakseen: “Näettekö te kuinka meillä elellään?” Pitäen kättään oven ulkopuolella tällä tavalla, savuke kädessään. Ja jos sanotte jotakin heille, pojat, he räjähtäisivät. Aivan varmasti!

³²⁸Jos te sanotte jotakin jollekin Rickylle tai Elvikselle, tai jollekin heistä siellä ulkona, he ampuisivat teidät. Ja hallitus olisi heidän puolellaan, koska he ovat vain teini-ikäisiä. “Eivät he ymmärrä. Hehän ovat teini-ikäisiä; he eivät ymmärtäneet. Hehän ovat teinejä. Katsotaan läpi sormien.”

No niin, näettekö te mitä todellinen profeetta merkitsee? Hänen tiensä?

³²⁹Katsokaa näitä likaisia unennäkijöitä seurakunnissa, kirkkokuntiensa kanssa, he tahtoisivat ampua teitä selkään. Ainoa asia, joka estää heitä tekemästä sitä, on Jumalan armo, kunnes Sanoma on saatu ulos. Perkele tappaisi teidät, jos vain voisi tehdä sen, mutta sanoman täytyy mennä. “Minä, Herra, tulen ennallistamaan.” “Minä olen näistä kivistä kykenevä herättämään sen.” Kyllä vaan!

³³⁰Meidän elokuvamme, meidän ilmoitustaulumme, meidän nautintoa rakastavat syntisemme kutsuvat itseään kristityiksi. Ihmiset, jotka kutsuvat itseään kristityiksi, nautintoa rakastavat hekumanetsijät.  Moraalittomasti puetut naiset, ja miehet katsovat heitä ja viheltävät heille, ja kutsuvat itseään kristityiksi, mennään ulos. Miksi, heillä ei ole edes – ei edes.

³³¹Se on nyt jokin suuri asia Floridassa ja Kaliforniassa, ja heillä on jopa suuria klubeja; kaikki miehet tulevat yhteen ja heittävät avaimensa yhteen läjään; sitten naiset poimivat avaimet ylös, ja kenelle tahansa tuo avain kuuluukin, hän vie tuon naisen kotiinsa vaimonaan; he elävät yhdessä viikon ja sitten menevät takaisin ja heittävät jälleen avaimensa sinne. Näettekö? Ne ovat klubeja. Äpäränä syntyneitä lapsia ja kaikkea muuta. Missä on vika? Se on siksi, että he ovat jättäneet Sanan.

³³²He eivät tiedä, mitä säädyllisyys merkitsee. Naiset ovat täällä ulkona tiukoissa puvuissa, ja miehet himoitsevat heitä, ja sitten he ajattelevat olevansa säädyllisiä. Sinä et ehkä ole tehnyt mitään väärää, sisar, mutta salli minun sanoa sinulle jotakin; sinä olet perkeleen työkalu. Ja tuomiolla, NÄIN SANOO HERRA, sinä tulet vastaamaan aviorikoksesta ja sinun sielusi tulee olemaan mennyttä. Sinä tiedät asian hyvin; nyt ainakin sinä olet tietoinen siitä.

³³³Meidän koko systeemimme on turmeltunut ja mädännyt. Kysymys on siitä, mitä ihmiset tahtovat. Niin kuin hyvä perheenisä, jos mies olisi hyvä perheenisä, syytetään hallitusta… Se juuri lähettää meidän poikamme sotaan ja tekee heistä tykinruokaa, meidän oma turmeltumisemme. Jos me rakastaisimme Herraa ja palvelisimme Herraa, ja äänestäisimme oikeankaltaisen hallituksen ja kaikkea muuta, olisi elämä hienoa. Kyllä. Meillä ei olisi mitään sotia. Ei. Jumala on meidän Turvapaikkamme ja Voimamme. Me lähetämme poikamme ulkomaille, ja heidät tapetaan ja teurastetaan ja kaikkea muuta, ja se on siksi, että meidän oma toimintamme on saanut sen aikaan. Jumala sanoi niin Raamatussa, eikä Hän muutu; Hän on aina sama. Sitä ihmiset itse tahtovat.

³³⁴Kuten joku hyvä perheenisä, mitä jos hän olisi hyvä mies? Hän haluaa tehdä oikein ja hän haluaa elää Jumalalle, mutta hänellä on nautintoja ja moraalittomuutta rakastava perhe. Mitä mies voisi tehdä, kun hänen vaimonsa haluaa pitää shortseja ja pukeutua seksikkään näköisiin vaatteisiin ja mennä niin ulos ja toimia kuin joku Iisebel, ja samoin hänen tyttärensä, ja kaikki hänen lapsensa, koko perhe. Isä on kasvattanut pienen poikansa ja rakastanut häntä, ja kantanut häntä, ja suudellut häntä laittaessaan hänet nukkumaan, ja rukoillut hänen puolestaan, ja sitten poika sanoo: “Minun isäukkoni on mieletön. Kaikki mitä hän ajattelee, on Raamattu.” Mitä voi tuo mies tehdä perheelleen?

³³⁵Samoin on meidän hallituksemme suhde ihmisiin. Älkää syyttäkö hallitusta, vaan syyttäkää tätä luopioseurakuntien joukkoa siitä, että he panevat sellaisia asioita politiikkaansa niin kuin heillä on. He tahtovat sitä! Ja siitä syystä he äänestävät sen puolesta ja siksi heillä on se; ja siksi Jumalan tuomio on heidän yllään; ja he tulevat niittämään mitä ovat kylväneet. He kylvävät nyt ja tulevat korjaamaan sadon myöhemmin. Tarkatkaa! Uh, me olemme hulluuden lyömiä. Oi, kyllä!

³³⁶Yritetään ostaa tietämme Venäjälle, yritetään ostaa kommunismia rahalla. Yritetään. Te ette voi ostaa näitä Jumalan lahjoja! Kerran oli eräs kaveri, joka yritti tehdä sitä, hänen nimensä oli Simon, ja Pietari sanoi: “Sinä tuhoudut rahojesi kanssa.” Me näyttelemme Simon-noidan osaa, yrittäen ostaa Jumalan lahjaa.

³³⁷Tulkaa takaisin Sanaan; tulkaa takaisin Jumalaan; tulkaa takaisin Kristukseen; ja silloin te ette ole huolissanne kommunismista. Me äänestämme silloin oikeita miehiä, ja meillä tulee olemaan toisia miehiä kuten Abraham Lincoln, George Washington ja muut, jotka olivat todellisia miehiä. Älkää syyttäkö tuota hallitusta siellä Washingtonissa, syyttäkäämme itseämme. Sitä Aamos sanoisi, ja sitä jokainen todellinen Jumalan profeetta sanoisi, jos hän tuntee Jumalan Sanan. Ja jos hän on todellinen profeetta, hän tuntee Sanan, koska Se tulee hänelle.

³³⁸Israel oli liittoutunut vihollistensa kanssa. Heidän oli ensin täytynyt mennä pois Jumalan Sanasta, ennen kuin he voivat tehdä liiton vihollistensa kanssa.

³³⁹Ja ennen kuin me koskaan voimme tehdä liittoa vihollistemme kanssa, meidän täytyy mennä pois Jumalan Sanasta. Samoin on nytkin, antaessamme Rooman ottaa vallan. Me teemme sitä koko ajan. Rooma on ottanut hallituksen; se ottaa paikkoja; se ottaa ihmisiä; nyt se ottaa seurakunnat.

³⁴⁰Mitä me teemme? Vain istumme hiljaa ja olemme samaa mieltä heidän kanssaan. He sanovat: “Eihän sillä ole mitään merkitystä, onko se sillä tavalla tai tällä tavalla; kaikki kuitenkin on Jumalan.” Te kurjat, viheliäiset, luopiot, niin kutsutut profeetat. Mikä teillä on vikana? He eivät tunne Jumalan Sanaa näissä asioissa. He eivät tutki Sanaa. He eivät käsitä. He sanovat, että kommunismi on valtaava maailman.

³⁴¹Ei, niin ei ole! Roomalaisuus tulee valtaamaan maailman! Ja se tekee sen kristillisyyden nimen alla! Eikö Raamattu, eikö Jeesus sanonutkin, että se tulisi olemaan niin lähellä, että se eksyttäisi jopa valitutkin, jos mahdollista?

³⁴²Mitä me tarvitsemme tänään. Sallikaa minun nyt lopettaa sanomalla tämä. Mitä me tarvitsemme tänään, on uusi todellinen profeetta. Aamen! Me tarvitsemme miehen, jolle Jumalan Sana voi tulla. Kyllä, veli! Hän olisi hyljätty, ja ulos ajettu ja ulos heitetty; mutta hän tulisi varmasti jylisemään. Sen hän tekisi. Hän tulisi varmasti kylvämään siementä, kunnes Valitut löytäisivät sen. Se on totta! Me tarvitsemme profeetan! Me tarvitsemme miehen, jolle oikea Sanan tulkinta tulee, niin että Jumala puhuu hänen kauttansa ja vahvistaa Sanan todeksi. Sitä me tarvitsemme, ja veli, meille on luvattu sellainen Malakia 4:n mukaisesti. Meille on luvattu profeetta: hän: tulee tekemään sen.

³⁴³Aamos tiesi (kyllä vaan!), Aamos tiesi, että Israelin jumalattomat rakastajat tulisivat pian tuhoamaan heidät.

³⁴⁴Ja heidän jumalattomat tämän päivän rakastajansa tulevat pian tuhoamaan heidät. Juuri ne kirkkokunnalliset uskontunnustukset ja muut asiat, joihin ihmiset ovat sitoneet itsensä te helluntailaiset, se on asia, joka tulee tuhoamaan teidät, teidän uskontunnustuksenne ja kirkkokuntanne. Te olette sitomassa itsenne ottamaan pedon merkin ettekä edes itse tiedä sitä, vaikka sitä pidetään aivan silmienne edessä. Se on boikotti. Mitä te yritätte tehdä? Te joko kuulutte tähän, tai ette kuulu. Näettekö? Odottakaahan vain. Vain hieman vielä. Sitten te sanotte: “Minä olen tuleva ulos siitä silloin.” Ei, te ette tule; te olette jo siinä sisällä; teidät on jo merkitty; teidät on yllätetty merkittyinä.

³⁴⁵Ei ollut väliä, vaikka Eesau itkikin katkerasti tultuaan tietämään asian: hän itki katkerasti yrittäen löytää sijaa katumukselle, eikä voinut löytää sitä. Te tulette pysymään siellä silloin. Nyt on aika paeta.

³⁴⁶Aamos tiesi, että heidän jumalattomat rakastajansa tulisivat pian hävittämään heidät, sillä he, seurakunta, olivat jättäneet Hänet, Jumalan, ja Hänen Sanansa, elämän tien. He olivat menneet pois Jumalan elämän tieltä ja tehneet omat tiensä. Oi, Sana oli kompastuskivi heille, ja niin Se on tänäänkin.

³⁴⁷Jumalan Sana on kompastuskivi niin kutsutuille kristityille. Kertokaapa heille vesikasteesta Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Kertokaa heille pyhästä Jumalasta, joka tulee tekemään…

Ihmiset sanovat: “Mutta, meillähän on Pyhä Henki.”

³⁴⁸Silloin miksi te yhä leikkaatte tukkanne? Miksi te yhä kastatte Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä’? Miksi te yhä uskotte näihin muihin asioihin, joihin uskotte ja toimitte sillä tavalla kuin teette? Se osoittaa, että teidän hedelmänne todistavat sen. Jeesus sanoi: “Heidän hedelmistään te heidät tunnette.” Katsokaahan se osoittaa teille, että te puhutte jostakin, mistä ette tiedä mitään.

³⁴⁹Kyllä! Jos Aamos olisi täällä, huutaisi hän heidän järjestelmiään vastaan. Tiedättekö sitä?

³⁵⁰No niin, minä tulen nyt lukemaan yhden jakeen ennen lopettamista. Lukekaamme Aamoksen 3. luvun 8. jae:

Leijona on karjunut, kuka ei pelkäisi? HERRA Jumala on puhunut, kuka voi muuta kuin profetoida?

³⁵¹Kuunnelkaa. Nyt lopettaessa haluaisin sanoa tämän. Olen pahoillani, että pidin teitä puoli tuntia liian pitkään, mutta katsokaahan; haluan sanoa tämän: Minä olen metsästäjä; minä metsästän. Olen iloinen, että Jumala on antanut minulle jotakin sellaista.

³⁵²Tässä eräänä päivänä, kun tuo ase räjähti, menin heti takaisin nähdäkseni kykenisinkö vielä ampumaan. En halua sen pelottavan minua. Jos minulla olisi kolari tiellä, en minä lakkaisi ajamasta autoa. Jos minä kävelen lattialla ja kompastun mattoon ja menen ikkunan lävitse, en minä lakkaa kävelemästä. Näettekö? Ei, ei. Jumala antoi minulle puhtaan harrastuksen; se oli saatana; se ei ollut Jumala. Näettehän? Se oli saatana.

³⁵³No niin, minä tiedän hengellisen sovellutuksen sille. Täällä huoneessa on meitä kolme, jotka tietävät mitä se on, ja se saisi hiuksenne nousemaan pystyyn. Mutta minä en kerro sitä kenellekään, vain nämä kolme ihmistä tietävät sen, vahvistukseksi. No niin, se on kaikki kunnossa. Jumala tiesi kaiken siitä ja varoitti ennalta siitä ja kaikkea muuta; ja me tiedämme, että se on osittain minun vikani, ja minulla oli jotakin.

³⁵⁴Puolustin kerran erästä miestä, kun minun ei olisi pitänyt tehdä sitä. Minä olisin voinut ravistella maksan ulos hänestä. Näettekö? Sen sijaan, että olisin tehnyt sen, minun täytyi rukoilla sen puolesta. Niinpä sitten… Se on nyt kunnossa; se olen minä, ja se on nyt anteeksiannettu, ja me tulemme menemään eteenpäin. Näettekö? Kyllä.

Aamos, tässä 8:ssa jakeessa, sanoo: “Jos leijona karjuu, kuka ei pelkäisi?”

³⁵⁵Olen metsästänyt Afrikan viidakoissa. Olen ollut siellä leijonien alueella. Se on eläinten kuningas. Olen maannut viidakoissa yöaikaan ja kuullut vinkumista, ja hyeenain naurua ja ulvontaa, ja erilaisten eläinten ääniä. Ja sitten hyeenain ulvonta saa joskus melkein verenne hyytymään. Ja siellä oli leopardeja ja vinkunaa, ja kaikkea muuta, kovakuoriaisia ja apinoita ja tuhansia ja tuhansia erilaisia vinkunoita ja vikinöitä. Kävellessänne minne tahansa, te voitte kuulla kaikenkaltaisia asioita olevan meneillään, mutta antakaapa leijonan karjua, ja jopa kovakuoriaiset pysyvät hiljaa. Se on kuolettava hiljaisuus. Ne pysyvät vaiti. Miksi? Heidän kuninkaansa on puhunut. Aamen.

³⁵⁶Jos leijona karjuu, kuka ei pelkäisi? Kun Jumala puhuu, kuka voi olla profetoimatta? Kun Jumala puhuu, profeetta huutaa. Tiedättehän mitä tarkoitan? [Seurakunta vastaa: ”Aamen.”] Todellinen profeetta huutaa. Ystävät. Hän on puhunut! Silloin, ottakoon jokainen hänen kuningaskuntansa luotu vaarin siitä, mitä hän on sanonut.

³⁵⁷Jos leijona voi tunnistaa, että jotakin on vialla, niin, kun se karjuu, silloin kaikki sen kuningaskunnassa vaikenee. Ne kuuntelevat. Jopa pienet kovakuoriaisetkin, koska ne ovat tuon leijonan kuningaskunnassa. Tuo hyeena, joka ulvoo vertahyydyttävästi, se vaikenee. Tuo elefantti, joka voi nostaa leijonan kärsällään ja heittää sen ilmaan, kun leijona karjuu, se vaikenee ja seisoo hiljaa. Kafferipuhveli, joka voi korskua niin, että näyttää kuin tuli suitsuaisi sen kuonosta, jota ei edes leijonan hyökkäys vahingoita… Sarvikuono panssaroituna sarvineen… antakaapa leijonan karjua, se pysähtyy siihen paikkaan. Mikä on syynä siihen? Sen kuningas on puhunut. Näettekö? Se haluaa kuulla, mitä tullaan sanomaan.

³⁵⁸Ja, kun Jumala puhuu, profeetta huutaa; ja ottakoon silloin Hänen kuningaskuntansa vaarin siitä, mitä Hän on sanomassa. Jumala on puhunut. Kuunnelkoon jokainen Hänen kuningaskuntansa luotu, mitä Hän sanoo.

Rukoilkaamme.

³⁵⁹Oi, Juudan sukukunnan Leijona, nouse ja karju. Sinä, olet karjumassa tässä viimeisessä päivässä. Sinun silmäsi ovat kavenneet; Sinä katselet alas. Sinä näet tämän niin kutsutun kristillisen kansakunnan ja maailman synnin. Sinä näet tämän kansakunnan synnin, vaikka se on ostettu kalliilla Verellä. Sinä näet kuinka kirkkokunnat kahlaavat Sinun Sanasi ylitse, näet kuinka väärät profeetat valehtelevat; Jumalan Totuuden he kieltävät.

³⁶⁰Karju. Oi Juudan Leijona; anna profeettojesi huutaa! Kun Jumala puhuu, kuka voi olla profetoimatta? Se on Jumalan Sana, joka tulee Raamatusta ja tulee esiin profeetan kautta. Kuinka hän voisi pysyä hiljaa? Jos hän yrittäisi, räjähtäisi hän palasiksi. Oi Jumala, karjukoon Sinun profeettasi, Herra. Karju esiin Sanomasi, Jumala ja ottakoon jokainen Sinun Kuningaskuntasi luotu siitä vaarin.

³⁶¹ Voikoot he pysähtyä, Voikoot naiset pysähtyä ja tutkia itseään. Voikoot miehet pysähtyä ja tutkia itseään. Voikoon jokainen saarnaaja, joka kuuntelee tämän nauhan, pysähtyä ja tutkia itsensä, sillä Juudan sukukunnan Leijona karjuu. Ja todellinen Sana, tullen profeetoille, puhuu, huutaa: “Katukaa ja kääntykää takaisin ennen kuin on liian myöhäistä.”

³⁶²Jumala, minä jätän sanoman nauhalla ja tämän näkyvän kuulijakunnan Sinulle tänä aamuna, luottaen siihen, että Sinä tulet hyväksymään sen ja kutsut jokaisen Jumalan pojan ja tyttären, jotka ovat täällä tai, jotka koskaan tulevat kuulemaan tämän nauhan takaisin katumukseen ennen kuin se on liian myöhäistä.

³⁶³    Ja minä uskon, Herra, jos Sinä olisit lähettänyt Aamoksen tänne, olisi hän huutanut saman asian; sillä hän ei voisi kuin huutaa… Mutta, jos hän on Herran profeetta, hän on Sanan esiin lähettäjä. Sana on lähettänyt hänet, Sanan kanssa, ja hän on Sana. Nyt Herra, olkoon se tehty Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.