62-0401 VIISAUS VASTAAN USKO
(Wisdom Versus Faith)
Jeffersonville, Indiana, USA, 1.4.1962

¹          Kiitos, veli Neville. Herra siunatkoon sinua.

²          Hyvää huomenta, ystävät. [Joku sanoo: “Hyvää huomenta, veli Branham.”] Olen onnellinen ollessani jälleen Herran huoneessa.

³          Minut kutsuttiin tuonne taakse joitakin hetkiä sitten rukoilemaan erään vanhan saarnaajan puolesta. Hänellä oli juuri ollut jonkinlainen muistikatkos. Eikä hänestä löytynyt mitään vikaa; hän on vain vanha Herran pyhä. Tuolla tiellä tullessani tänne, Saatana yritti tehdä minut sairaaksi ja minua myös oksennutti ja niinpä minä sanoin: “Me tulemme rukoilemaan toistemme puo­lesta.” Se oli veli Coggins, ja me tunnemme hänet hyvin täällä tabernaakkelissa. Hän on kotoisin Carolinasta. Ja hän on ollut hyvin, hyvin sairas, hän vain seisoi ja pyörtyi. Mutta hänessä ei näytä olevan mitään vialla, fyysisesti, niinpä se oli vain perkele, joka yritti kiusa­ta häntä. Hän on suuri kiusaaja ja hän on myös hyvä siinä.

⁴          Te olette kuulleet tuon kertomuksen tuosta vanhasta sisaresta, joka kävi kirkossa, eikä halunnut sanoa mitään pahaa kenestäkään. Niinpä häneltä kysyttiin: “Mitä sinä ajattelet perkeleestä?” Hän sanoi: “No niin, hän on hyvä vastustaja!” Niinpä, sitä hän on.

⁵          Me olemme hyvin onnelliset ollessamme tänä aamuna Herran huoneessa, jälleen kerran täl­lä viikolla, odottamassa Herran Jeesuksen tulemusta.

⁶          Ja nyt, minä aioin puhua tänä aamuna aiheesta: Verellä suojatut, ja näytti siltä, että Pyhä Henki jotenkin muutti minun mieleni. Ja minulla on toinen aihe opettaakseni… Minä sanoin eilen illalla: “Miksi Hän muuttaisi minun mieleni tuon tyyppisestä aiheesta kuin Verellä Suojatut?” Te ymmärrätte, mistä tuo teksti olisi ollut: Israelista veren alla, marssimassa lupaukseen. Näettekö te? Ja minä ehkä puhun siitä jollakin toisella kerralla.

⁷          Niinpä minä muistin kuinka tuossa unessa, joka minulla oli jokin aika sitten, minun tuli varastoida ruokaa tänne tabernaakkeliin. Kuinka moni muistaa sen, kun minulla joitakin viikko­ja sitten oli tuo uni? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] En voinut antaa sille tulkintaa, eikä ota kovin pitkään kertoa se teille, jos haluatte kuulla sen. [“Aamen.”] Hyvä on.

⁸          Minä tuskin koskaan uneksin mitään, missä ei olisi minkäänlaista järkeä. Tavallisesti minä menen vuoteeseen myöhään ja olen hermostunut tai väsynyt; te uneksitte, sitten vaivutte uneen ja uneksitte, ja nousette ylös. Tehän tiedätte, kuinka minun kaltaiseni hermostuneen henkilön kanssa on.

⁹          Ja minä olin ulkona veli Woodin ja veli Sothmannin kanssa, ja Herra oli an­tanut ihmisille… Tämä oli Tucsonissa, Arizonassa. Jokaisessa tapauksessa siellä Herra an­toi täydellisesti tulkinnan heidän unilleen.

¹⁰     Nyt näettehän, että kun joku kertoo minulle unensa, niin ainoa tapa, miten voin antaa tulkinnan on se, että itse näen tuon unen uudelleen. Ja monet teistä täällä tietävät, kuinka jotkut teistä kertovat minulle asioita, ettekä te kertoneet minulle kaikkea siitä, mitä unes­sa tapahtui, mutta kun näen sen uudelleen, niin voin kertoa teille, mitä olitte jättäneet kertomatta. Niinpä teidän täytyy nähdä se uudelleen, ja sitten Hän kertoo, mitä se on. Sen vuoksi se on joskus leikkaavaa; joskus se on kovaa, epämiellyttävää tuolle henkilölle, mutta tei­dän täytyy olla totuudenmukainen, koska se on Herran Sana, näettehän? Koska he odottavat Sitä. Ja Herra on ollut hyvä minulle, niin että Hän on antanut sen aina olla oikein.

¹¹     Ja niinpä tuona iltana kun menin nukkumaan, minä itse näin unen. Ja minä ajattelin, että olin… Eräs kaveri, jonka kanssa minulla oli tapana nyrkkeillä vuosia sitten… monet teistä vanhoista muistatte…

¹²     Ajattelin juuri veli Roy Slaughteria, joka seisoo siellä ovella. Arvelisin, että hän on ollut kanssamme niin kauan, että hän on eräs vanhimmista jäsenistä tässä seurakunnassa. Arvelisin, että veli Slaughter on eräs vanhimmista jäsenistä.

¹³     Ja kun nyt puhun hänestä, niin on monia hyviä puolia sanottavana Roy Slaughterista, joi­ta ihmiset eivät tiedä. Se on totta. Hän on minun veljeni, ja minä mieluummin annan hänelle nyt yhden kukan kuin kokonaisen seppeleen sitten, kun hän on mennyt. Kyllä, on monia hienoja puolia. Veli Roy on ollut todellinen veli minulle, hän ja hänen perheensä. Hän on elänyt tuol­la ulkona ja työskennellyt raskaasti tuon pienen perheen puolesta, ja kasvattanut hienon lapsijoukon. Olen tuntenut kaikki hänen tyttärensä ja poikansa, ja saarnasin hänen pienen poikansa hautajaisissa, kun hän kuoli.

¹⁴     Ja muistan erään kerran, kun meillä oli eräs mies töissä täällä kirkossa. Hänen olisi tullut tehdä se, vain kirvesmiehenä. Eikä meillä ollut paljon rahaa, ja hänen olisi tullut tehdä sisustustyöt täällä. Joku tuli ja halusi työtä, eikä hän tehnyt sitä. Hän istuskeli hetken, ja väitti työskennelleensä puoli tuntia tai jotakin sellaista, ja satuttaneensa jalkansa, juuri tarpeeksi kauan yrittääkseen vaatia korvauksia lain mukaan tältä seurakunnalta, ja hän vaati meiltä kymmentätuhatta dollaria. No niin, meillä ei ollut yhtään rahaa. Me emme tien­neet siitä mitään, ennen kuin he jo olivat oikeudessa. Tuo mies, hänellä ei ollut vakuutusta, ja niinpä se lankesi meidän osaksemme. Meidän ei tarvinnut maksaa.

¹⁵     Enkä minä koskaan unohda tuota iltaa, kun istuin tuolla takana, ja veli Roy kaivoi tas­kustaan vanhan, suo anteeksi veli Roy, vanhan kuluneen lompakkonsa ottaen esiin shekkejä, joita hänellä oli jätekuljetuksista ja muista senkaltaisista asioista, ja hän sanoi: “Veli Bill, minä panen nämä siihen.”

¹⁶     Pieni vanha Evelyna, hänen sisarensa, joka mahdollisesti istuu täällä jossakin nyt, sanoi: “Veli Branham, minun pieni vanha taloni on vain kolmensadan dollarin arvoinen, mutta me tulemme panemaan sen siihen.” Näettekö? Se on aitoa, todellista materiaalia, jos puhutte minulle. Minun kirjoissani, se on todellista.

¹⁷     Minä muistan sitten hieman myöhemmin sen jälkeen kun olin ensimmäisessä kokouksessani ulkopuolella. Olin St. Louisissa yhdessä ensimmäisistä suurista kokouksistani. Ja tuli säh­kösanoma, jossa sanottiin: “Minun pieni tyttöni on kuolemaisillaan. Tule heti. Veli Slaughter.” Minä yksinkertaisesti aloin pakata vaatteitani matkalaukkuun. Siinä kaikki mitä saatoin tehdä, en voinut hyljätä häntä, ja niinpä me tulimme sinne. Menin sinne kotiin ja kävelin sisälle huoneeseen. Sairaanhoitajat siellä katolisessa sairaalassa, New Albanyssa, olivat luopuneet kaikesta toivosta hänen pienen tyttärensä suhteen. Ja juuri sillä hetkellä, kun astuimme sisälle huoneeseen, Herra Jeesus paransi hänet. Näettehän?

¹⁸     Se on aivan kuin leipä veden yllä, se tulee palaamaan teille jonakin päivänä. Olen mennyt pois aiheestani, mutta palatkaamme alkuun.

¹⁹     Ja minulla oli tapana nyrkkeillä. Ja oli kaveri nimeltään Smith, George Smith, tässä kaupungissa, tuo mies raukka ryyppää kovasti nyt, hänen poikansa on poliisivoimissa. He kutsuivat häntä “Kuudensekunnin” Smithiksi. Hän treenasi minua nyrkkeilyä varten, ennen kuin nuo Golden Gloves -ottelut alkoivat. Ja tehdessään niin, hän oli eräs karkeimmista henkilöistä, joita koskaan olen nähnyt. Hän saat­toi lyödä minua, niin että menin pyörien läpi ilman. Ja minä nousin pystyyn ja sanoin: “Ei si­nun tarvitse olla niin karkea, sinähän lyöt ilmat ulos minusta.”

²⁰     Hän sanoi: “Minä sanon sinulle, Billy, ettei ole yhtään väliä sillä kuinka treenattu olet, ja kuinka paljon atleettista kokemusta sinulla on, tai kuinka voimakas olet kokoiseksesi tai muuta sellaista, vaan isku pysäyttää verenkierron, kun se osuu tällä tavalla.” [Veli Bran­ham lyö käsiään yhteen kerran.] Ja hän sanoi: “Sinä saatat vihata minua nyt, mutta odotahan, kunnes it­se tulet sinne kehään, silloin sinä tulet arvostamaan sitä. Sinun ruumiisi vaimentuu toipumaan nopeasti. Jos sinua isketään, niin sinä menet alas ja otat täyden luvun. Mut­ta jos ruumiisi on rakennettu kestämään iskuja, ja kun kova koukku osuu sinuun, olet sinä valmis nousemaan nopeasti jälleen jaloillesi. Jos sinut lyödään ulos kehästä, sinä hyppäät takaisin.” Hän oli juuri lyönyt minut ulos kehästä. Ja niin hän sanoi: “Sinun täytyy teh­dä se, näethän?” Ja hän melkein tappoi minut. Hän oli viisitoista- kaksikymmentä kiloa raskaampi, kuin mitä minä koskaan olen ollut, ja hän oli taistelija, ja minä vain oppilas, jo­ten hän melkein tappoi minut. Hän sanoi: “Mutta sinä tulet arvostamaan sitä joutuessasi ke­hään.” Ja minä tulin toteamaan, että se oli totuus.

²¹     Ja olen kuullut, kuinka kersantit armeijassa treenaavat poikia karkeasti. He vihaavat tuota kersanttia, mutta kun he joutuvat taisteluun, he rakastavat häntä tuon karkean koulutuksen vuoksi.

²²     Tällä tavalla minä olen yrittänyt kouluttaa kristittyjä. Älkää leikat­ko hiuksianne; älkää käyttäkö ehostusta; älkää tehkö tätä; saatte sen karkeana. Mutta te tulette arvostamaan minua, kun tulen tieni päähän. On kysymys harjoituksesta, sen on ta­pahduttava oikein. Pysykäämme oikein Sanan kanssa. Se saattaa olla karkeata ja leikata kirkkokunnalliset eroavaisuudet kappaleiksi, mutta te tulette arvostamaan sitä, kun tulette tienne päähän. Näettehän, te olitte seisseet Kirjan mukaisesti.

No niin, vaimoni, hän otti käsivarteni, kävellessämme sinne ylös.

²³     Ja George Smith, luulisin, että hän nyt on harmaapäinen mies ja ehkä noin kymmenen vuotta minua vanhempi, hän oli takaisin kehässä. Ja nämä nuoret pojat, suuret leveäharteiset pojat eivät pärjänneet hänelle alkuunkaan. Hän yksinkertaisesti löi heidät minuutissa. Ja eräs nuori kaveri sanoi: “Minä kykenen lyömään tuon vanhan miehen, tiedän voivani teh­dä sen.” Niinpä hän, valtavan suuri atleettinen kaveri hyppäsi sinne kehään; eikä hän kes­tänyt puolta minuuttia. Hän tuli pois sanoen: “En tiedä mistä on kysymys, mutta hän todella on mies.”

²⁴     Katsoin silloin vaimoani tuossa unessa ja sanoin: “Vaimo, tiedätkö, että hän antoi minulle ensimmäisen treenaukseni.”

²⁵     Ja sitten, tiedättehän kuinka unet ovat hassunkurisia, minä tulin alas suuren meren rantaan, jossa vedet olivat todella ristiaallokkoiset. Vaimoni Meda ei enää silloin ollut kanssani. Ja sitten sinne tuli tämä venemies ja ojensi minulle pie­nen, noin kaksi tai kolme jalkaa pitkän kanootin, joka oli todella valkoinen, se oli muovinen ja valkoinen. Hän sanoi: “Tässä on sinun veneesi.”

“Oi”, minä sanoin, “minä en voisi mennä ylitse tuossa.”

²⁶     Ja hän sanoi: “Tämä kulkee viisikymmentä mailia tunnissa edestakaisin täällä.”

²⁷     Minä sanoin: “Se saattaa tehdä niin kulkiessaan edestakaisin täällä rannikolla, mutta ei tuolla ulkona.”

²⁸     Hän sanoi: “No niin, mene heidän kanssaan.” Ja minä katsoin, ja siinä istuivat veli Wood ja veli Fred Sothmann, nuo kaksi veljeä, jotka olivat kanssani tuona yönä, kun näin tuon unen. He istuivat vihreässä kanootissa, jossa oli paljon köysiä, leirintävarusteita, telttoja ja niin edelleen. He istuivat siellä, ja hän sanoi minulle: “Mene heidän kanssaan.”

²⁹     Minä sanoin: “He eivät ole edes venemiehiä.” “Minä olen venemies ja tiedän kuinka kä­sitellä kanoottia, mutta he eivät voisi koskaan selviytyä siitä. He eivät voisi koskaan selviytyä siitä. Enkä minä missään tapaukses­sa menisi tuolla tavoin.”

³⁰     “No niin”, hän sanoi, “he rakastavat sinua.” Ja hän sanoi: “Miksi sinä et mene takaisin ja tee varastoja.”

³¹     Niinpä menin takaisin pieneen paikkaan, jossa olimme olleet, pieneen paikkaan nimeltään Klondike, joka on noin neljäkymmentä mailia sivilisaatiosta, siellä on yksi pikku kauppa karjankasvattajia varten. Näytti kuin olisin ollut Klondikessa; ja se olikin tämä tabernaakkeli. Ja minä seisoin juuri tässä, ja pyysin tuomaan sisälle suuria tynnyrillisiä parhaim­man näköistä ruokaa mitä koskaan olen nähnyt; retiisejä, jotka näyttivät noin kolmen jalan pituisilta; nauriita ja vihanneksia ja perunoita ja kaikkea.

³²     Hän sanoi: “Varastoi sitä sisälle runsaasti.” Näettekö? Ja minä seisoin varastoimassa sitä sisälle.

³³     Ja sitten minä heräsin. Minä en voinut ym­märtää sitä, vaan ajattelin, että se oli vain uni ja jatkoin edelleen. Se kiusasi veli Woodia ja monia muita, joten tässä on sen tulkinta. Minun täytyi odottaa, niin kuin olen monasti kertonut teille. Asioiden täytyy tapahtua ennen kuin te voitte, määrättyjen asioiden täytyy tapahtua tuodakseen sen oikeaan linjaan. Tässä oli tuo tulkinta. He…

³⁴     Me olimme odottaneet mennäksemme meren ylitse. Veli Miner Arganbright, minun hyvä ystäväni, oli tarjoutunut maksamaan minun ja vaimoni kulut matkustaaksemme Palestiinaan. Ja me aioimme mennä Sveitsiin ja kampanjalle Afrikkaan kesäkuussa. Ja vaimoni ja Rebekka olivat innoissaan, kun tiesivät että pääsisivät kulkemaan läpi Saksan, Englannin, Ranskan ja Palestiinan. Heidän olisi tullut odottaa siellä, kunnes olisin lopettanut Afrikan kampanjan ja sitten noutanut heidät sieltä kotimatkalla. Ja he olivat kaikki suuren odotuk­sen vallassa. Te olette kuulleet minun sanovan: “Jos se on Herran tahto”, aina, “jos Herra tahtoo, niin tarkoitukseni on ottaa tuo merentakainen kampanja. En vielä tiedä sitä varmasti.” Niinpä minä olin odottamassa sitä.

³⁵     Mutta tätä se oli: tämä herra George Smith, joka oli ensimmäinen kouluttajani ja enemmän kuin vastus taistelussa kenelle hyvänsä nuorista, joita maassa on tänään, se merkitsi minun ensimmäistä koulutustani rukousjonossa. Huomaatteko?

³⁶     Monesti pyydän ihmisiä tulemaan, ja näyt odottavat, otan tämän, tulee näky; tuon, ja on näky. Se ei koskaan oikein toiminut kunnolla. Nyt alussa alkaessani, en koskaan jättänyt henkilöä, ellen löytänyt jonossa jotakin, joka ei ollut oikein, niin että Hän itse pysäytti minut ja kertoi minulle siitä. Minä jat­koin eteenpäin rukoillen ihmisten puolesta, ja tulokset olivat satakertaiset, koska meidän täytyi… Minä saatoin rukoilla neljän-, viidensadan puolesta illassa; tällä tavalla taas meillä on ehkä kaksikymmentäviisi tai kolmekymmentä, ja ehkä ei niinkään paljoa. On ehkä kymmenen tai viisitoista näkyä, ja teidän täytyy melkeinpä kantaa minut ulos.

³⁷     Mennäkseni ta­kaisin tuohon samaan asiaa, takaisin ensimmäiseen koulutukseeni. Siellä kentällä ei ole kerta kaikkiaan mitään, mikä voisi seistä sen kanssa, koska Se on Sana. Se ei ole joku kirkko­kunta; Se on Sana.

³⁸     Sitten huomioikaa seuraava osa, sen jälkeen kun Meda oli poistunut unesta. Kun minä tulin meren rantaa, se merkitsi meren taakse menemistä.

³⁹     Veli Arganbright soitti minulle eräänä iltana innostuneena ja sanoi: “Veli Branham, se tulee olemaan yhtä suurta lomaa. Veli Shakarianilla on ollut sydänkohtaus, joten merenta­kaiset kokoukset ovat peruutetut.” Ja he halusivat minun menevän Sveitsiin vain yhden illan kokousta varten. Olisi ollut vain tuo yhden illan kokous ja loppuosa siitä olisi ollut vain lomailua, vain kuljeskelua ympäri maan, mikä tuntui kovin mukavalta. Veli Arganbright, oi, hän on huippu kristitty ja minun ja perheeni hyvä ystävä.

⁴⁰     Mutta näettekö, tuo pieni, valkoinen muovinen kanootti, jossa hän halusi minun menevän, oli Jumalan Sana; eikä siihen kuulunut tarpeeksi saarnaamista kutsuakseen minut meren ylitse. Minä sanoin: “Ah-hah, ei sitä. Ei vain tuon vuoksi.”

Hän sanoi: “Mene sitten heidän kanssaan, niin kuin he haluavat.”

⁴¹     Minä sanoin: “He eivät ole venemiehiä, saarnaajia. Minä olen saarnaaja. Jos he menevät kaikkien noiden leirintävarustusten kanssa, niin se tulisi olemaan kokonaisuudessaan lomaa.” Mutta minä en halunnut tehdä sitä; kieltäydyin siitä. Niinpä siinä oli tuon unen tulkinta.

⁴²     Ja sitten herra Arganbright soitti minulle joitakin päiviä sitten ja kertoi minulle… Tietenkin me olimme kuulleet, että merentakaiset kokoukset olivat peruutetut veli Shakarianin vuoksi. Ja sitten minulla olisi ollut Sveitsissä vain yksi ilta…

⁴³     Ja Medan täytyi kertoa minulle ensin, että hän ei halunnut lähteä, joten minä soitin hänelle Georgiasta, että veli Arganbright oli soittanut ja sanonut, että meidän täytyisi lähteä toukokuun kahdentenakymmenentenä.

⁴⁴     Hän sanoi: “Se ei sovi. Lapsilla on juuri silloin kokeet, enkä minä voi lähteä.” Näet­tekö? Hänen täytyi itsensä kieltäytyä siitä, koska se oli hän, joka oli osallinen siihen, se oli hänen lomansa. Ja siinä se oli.

⁴⁵     Jopa unet, kaikki on tarkoitusta varten. Kaikella on jokin merkitys jossakin. Niinpä unilla on tulkintansa.

⁴⁶     Nyt tullakseni taaksepäin, niin että te tulisitte ymmärtämään sekä ne, jotka kuulevat tä­män nauhan. Ollessani tulossa kotiin…

⁴⁷     Ja juuri ennen kuin menin sinne. Kuinka moni muistaa minun kertoneen sen täällä? Tuo Ääni tuli minulle eräänä aamuna huoneessani, näyn jälkeen puhuen siitä, kuinka käärme oli sidottu, ja ei tullut pelätä mitään. [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hän sanoi: “Älä pelkää. Enkö Minä ole todistanut ole­vani sinun kanssasi, minne hyvänsä sinä menet?” Hän sanoi: “Enkö ole todistanut olleeni sinun kanssasi metsästysmatkoillasi?” Te muistatte, kuinka minä kerroin teille, mitä tulisin saamaan saaliiksi ennen kuin lähdin, ja kaiken muun siitä. [“Aamen.”] Hän sanoi: “Enkö ole todistanut olevani sinun kanssasi?” Ja sitten todella suloinen Ääni tuli sanoen: “Milloinkaan pettämätön Jeesuk­sen Kristuksen Läsnäolo on sinun kanssasi, minne tahansa sinä menet.” Ja siitä minä tiedän, että me olemme liikkumassa jotakin kohti; en tiedä, mitä se on; en voi sanoa.

⁴⁸     Tullessani kotiin eräänä päivänä, tai juuri ennen kuin tulin kotiin, minä lankesin näkyyn; ja näin joitakin pikku kavereita, laihoja, näyttivät aivan pieniltä pojilta, ja heillä oli lippalakit päässään. Ja me olimme metsästämässä, ja minä olin ampunut mammuttimaisen suuren ruskealta näyttävän karhun. Ja sitten he kääntyivät ympäri ja sanoivat minulle: “Mutta siellä on jotakin hämminkiä, koskien tuota kokousta.”

⁴⁹     Ja minä sanoin: “Ei väliä sillä, minkälainen hämminki on, jos minun tulee mennä minne tahansa, niin minä menen joka tapauksessa. Sillä ei ole väliä.” Ja näky loppui. Minä en tiedä missä se on, mutta tämä on nauhalla. Se tulee tapahtumaan. Muistakaa vain; se tulee tapahtumaan, koska se on näky.

⁵⁰     Niinpä seuraavana sunnuntaina minä tulen olemaan Tennesseessä, jos se on Herran tahto, seuraavana lauantai-iltana ja sunnuntaina veli M. E. Littlefieldin kanssa, siellä missä tuo Church of Godin päämaja on, Clevelandissä, Tennesseessä, veli M. E. Littlefieldin kirkossa, jonka minä vihin hänelle kaksi tai kolme vuotta sitten siellä Clevelandissä. Ensi lauantai-iltana ja sunnuntaiaamuna. Sunnuntaina tulee olemaan vain aamukokous. Se antaa minulle ai­kaa, niin että voin ottaa perheen mukaani ja tulla ajoissa takaisin. Minä lupasin tulla sinne saarnaamaan hänen kirkossaan, ja se on ensi sunnuntaina.

⁵¹     Sitten sitä seuraavana sunnuntaina, veli Arganbright tulee olemaan täällä veli Rollin kanssa, tuon diplomaatin Washingtonista, joka on palvellut kolmen tai neljän presidentin alaisuudessa. He tulevat olemaan täällä tuona sunnuntaina erään uuden filmin kanssa. Haluan, että jokainen yrittäisi olla täällä silloin. Minä itse myös haluan olla täällä silloin.

⁵²     Sitä seuraava sunnuntai on pääsiäinen. Ja me odotamme suurta kokousta täällä pääsiäisenä. Jos se on Herran tahto, niin minä haluan olla täällä pääsiäissunnuntaina. Ja meillä on au­ringonnousun kokous, ja silloin on tavallisesti myös kastetilaisuus. Kaikki te, jotka haluat­te tulla kastetuiksi Herran Jeesuksen Nimessä, olkaa täällä tuona sunnuntaina. On ollut pu­hetta jokin aika sitten, että koska meillä ei ole täällä istumatilaa, niin me yrittäisimme saada tuon Poikaklubin, juuri tässä kulman takana, ja jossa on istuimia seitsemälle tai kah­deksalle sadalle. Sitten tulemme tänne alas kastekokousta varten, ja sitten palaamme jälleen sinne ylös, niin että kaikilla voi olla mukavat istumapaikat pääsiäisaamuna. Me yritämme ottaa selvää siitä tällä viikolla.

⁵³     Ja seuraava kokous alkaen… Sitten minä lähden täältä kuukauden 25. tai 26. Ja sitten seitsemäntenä… kuudentena, seitsemäntenä, kahdeksan­tena, yhdeksäntenä ja kymmenentenä päivänä, minä tulen olemaan siellä kaukana ylhäällä Victoria saarella, siellä kaukana intiaanien keskuudessa, jossa on käytettävä venettä päästäkseen heidän luokseen.

⁵⁴     Eräs pieni lähetyssaarnaajaystäväni, veli jonka kanssa olin viime syksynä metsästys­matkalla. Ja hän ja hänen vaimonsa tulevat mukavasta kodista. Hänen käsivartensa ja kaikki vereslihalla monista paikoista. Se johtui kirpuista ja muista syöpäläisistä siellä, missä heidän täytyi elää noiden intiaanien keskuudessa. Hän oli tuonut joitakin heistä sinne koko­ukseen, ja he ovat käytännöllisesti katsoen kaikki siellä katolilaisia. Ja Pyhä Henki liik­kui kokouksen lävitse ja valitsi tuon päällikön ja kaikki nuo, jotka olivat hänen kanssaan, ja paransi joka ainoan heistä juuri siellä kokouksessa. Tuo rannikko oli yksinkertaisesti tulessa heidän veneidensä kulkiessa siellä edestakaisin. He ovat kaupallisia kalastajia koko tuolla rannikolla. Ja veli Eddie kutsuu, ja minä tunnen pientä johdatusta mennä sinne.

⁵⁵     Sitten me matkustamme sieltä päivänmatkan, ja meillä on kaksi tai kolme iltaa Fort St. Johnissa. Se on siellä kaukana Alaskan valtatiellä, ja meillä on kaksi iltaa siellä.

⁵⁶     Sitten kotiin tullessa, luulisin, että se on seitsemäs, kahdeksas, yhdeksäs ja kymmenes kesäkuuta. Tässä on paikka, jonne te kaikki voitte mennä, näihin kokouksiin täällä Southern Pinesissa. Te tunnette tuon veljen, joka kirjoitti niin mukavasti jokin aika sitten, ja asiasta toiseen, hän lähetti minulle muutaman lisää noita kuvalehtiä. Minun olisi pitänyt tuoda ne mukanani. Minulla tulee olemaan ne täällä seuraavana sunnuntaina, jos se on Herran tahto. Ja se on vain noin kuuden tai kahdeksan tunnin ajomatkan päässä täältä, Southern Pinesissa, Pohjois-Carolinassa. Sitten me lähdemme sieltä kymmenentenä.

⁵⁷      Ja yhdentenätoista ja kahdentenatoista Columbiassa veli Bigbyn kanssa, Etelä-Carolinassa. Ja se on tuo mies, tuo presbyteeri, joka kirjoitti tuon artikkelin. Ja minusta se oli parasta, mitä minusta koskaan on kirjoitettu. Hän oli presbyteeri, teologian tohtori, ja hän tuli Chicagoon ja kirjoitti tuon artikkelin. Se oli todella mukava, ja minulla on tuo kuvalehti jossakin. Sen aihe oli: “presbyteeri kohtaa helluntailaisen” tai jotakin sellaista kuin “helluntailaisprofeetta presbyteereille”, tai jotain sellaista.” Ja minä tulen olemaan siellä hänen kanssaan.

⁵⁸     Eilen illalla soitimme veli Roy Bordersille, joka on jo Länsirannikolla; ja joillakin heistä on jo niin monta kuin kolmekymmentäviisi tai neljäkymmentä seurakuntaa siellä, jotka tukevat kokouksia Sedaliassa, Kaliforniassa, ja kautta tuon Grass Valleyn, Oregoniin ja Washingtoniin asti.

⁵⁹     Ja sitten veli Arganbrightin kanssa me nyt suunnittelemme heinäkuun viimeisellä viikolla olevamme Anchoragessa, Alaskassa, aloittaaksemme siellä Kristittyjen Liikemiesten alaosaston, jonka jälkeen toivon pitäväni siellä kuuden tai kahdeksan päivän herätyksen, siellä kovassa, karkeassa Alaskassa. Tehän tiedätte, kuinka siellä on vain kullanetsijöitä ja -kaivajia; ja kuinka kinkku ja munat maksavat noin kolme ja puoli dollaria annos. Elämä siellä on todella karkeaa, mutta he tarvitsevat Evankeliumia.

⁶⁰     Nyt tarkoitukseni näissä asioissa, joita opetan täällä, on ruuan varastoiminen saadak­seni sen oikein. Minun haluni on mennä nyt, eikä minulla ole mitään ehdotonta johdatusta mennä minnekään määrättyyn paikkaan, mutta minä menen kylvämään siementä sinne jonnekin.

⁶¹     Vaimoni, joka on täällä jossakin, sai kirjeen eräältä naiselta Illinoisista jokin aika sitten. Se yksinkertaisesti polttaa minun sydämeni sieluun. Tämä nainen kirjoitti: “Si­sar Branham, ei ole epäilystäkään, etteikö siitä asti, kun olet ollut naimisissa, sinun ole tarvinnut kärsiä monta kertaa hyvin paljon, veli Branhamin ollessa matkoilla, ja sinulla on nuo lapset, jotka tietenkin itkevät isäänsä ja niin edelleen, minä tiedän, mitä se merkitsee sinulle, koska minulle itsellänikin on mukava aviomies.” Sitten hän sanoi: “Minäpä kerron sinulle omasta tilastani.”

⁶²     Hän sanoi: “Minulla on ollut neljä suurta leikkausta viimeisten neljän vuoden aikana. Minä käytin viisi- tai kuusitoista rauhoituspilleriä päivässä ja kolme erilaista Lextron-pistosta viikossa. Ja minä käytin paljon unipillereitä rauhoittaakseni hermojani, jopa kaksi, kaksoispillerin yötä varten, enkä sittenkään voinut nukkua.” Ja hän sanoi: “Minun lääkärini on käskenyt minua mennä mielisairaalaan, ennen kuin se menee niin pitkälle, ettei ole enää paluuta; koska oli toivoa siitä, että he voisivat pelastaa järkeni. Eikä lääketiede tuntenut mitään, mikä olisi voinut auttaa minua.”

⁶³     Hän sanoi: “Minä olin suunnitellut itsemurhaa, jättääkseni mukavan mieheni ja pienen tyttäreni. Hän sanoi: “Me asumme Kansasissa, ja minä rakas­tan sitä, koska me voimme nähdä viljan kypsyvän ja ajattelemme elonkorjuuta.”

⁶⁴     Luulen että hän oli metodisti. Ja sitten siellä metodistien opistossa, Bloomingtonissa, Illinoisissa, he olivat nähneet sanomalehdistä, että minä tulisin olemaan siellä noin yksi­toista kuukautta sitten. Monet teistä muistavat tuon Bloomingtonin kokouksen, te jotka olit­te siellä.

⁶⁵     Ja tämä nainen sanoi: “Mieheni otti minut ja joitakin ystäviään ja lähti matkalle”, ja hän sanoi, “Herra tietää, etten olisi voinut kestää enää yhtään päivää.” Hän oli niin huonos­sa kunnossa. Ja hän sanoi: “Minä olin ensimmäinen henkilö, jolle poikasi Billy Paul antoi kortin. Ja kun sitten sinun miehesi tuona iltana kutsui numeroita, minä olin ensimmäinen jo­nossa rukoiltavaksi.” Ja hän sanoi: “Niin pian kuin tulin korokkeelle, hän kertoi minulle elämäni ja kertoi, mitä olin tehnyt, ja kaiken siitä, ja sanoi: ’NÄIN SANOO HERRA, se on ohit­se.’” Hän sanoi: “Tuosta hetkestä alkaen minulla ei ole enää ollut särkyä; minä painoin hie­man yli seitsemänkymmentä paunaa, ja nyt painan noin satakuusikymmentä.” Ja hän sanoi: “Sisar Branham, kun olet yksinäinen, ja minä tiedän, miltä sinusta tuntuu, kun jaat miehesi maailman kanssa sillä tavalla, mutta muista silloin, että pieni kansasilainen perheenäiti on tänään vapaa, koska hän tahtoo huolehtia Herran asioista.”

⁶⁶     Minä näytin sen Billylle ja sanoin: “Haluan sinun lähettävän tämän sinne metodistien opistoon.”

Hän kurottautui ottamaan käteensä nipun kirjeitä ja sanoi: “Luehan joitakin näistä.”

⁶⁷     Minä sanoin: “Tiedän kyllä, tiedän, että ne ovat ihmeellisiä, mutta tässä yhdessä on tar­peeksi. Tämä on juuri sovelias tuohon paikkaan.”

⁶⁸     Kuulitteko te sen? “Saastainen! Saastainen!” Pahat henget ajoivat tuon miehen ulos. Ne ajoivat hänet järjiltään ja sinne haudoille. Kun Jeesus tuli, Hän päästi vangitun va­paaksi; ja Jeesus on Sana. Niinpä ottakaa Sana, ja Se vapauttaa vangitun.

⁶⁹     Tässä minä vain puhun ja käytän aikaani ja teidän aikaanne, ja olisi niin paljon sanottavaa.

Kumartakaamme päämme.

⁷⁰     Herra, kuolevaisina me tiedämme, että meillä ei ole enää liian paljon aikaa puhua. Kun katson tätä pientä pyhiinvaeltajajoukkoa, jolla on nälkä sydämissään, jotka tulevat pelloilta maata viljelemästä, jotkut heistä yleisistä töistä ja sieltä, missä he työskentelevät; ja jotkut heistä ajavat yli vuorten ja erämaiden ja tasankojen ja soiden kokoontuakseen tänne, ja sitten heidän täytyy seistä, mutta he ovat pyhiinvaeltajia. He eivät kuulu tähän maailmaan. He ovat täällä ainoastaan todistuksina, valoina, korkealle vuorelle asetettuina, antamassa Valoa sille yhteiskunnalle, missä he asuvat. Ja sitten, kun he tulevat tullakseen uudelleen vihityiksi ja ladatuiksi Sanan kanssa, heidän täytyy seistä, heidän raajansa kangistuvat, vanhat ja nuoret samalla tavalla.

⁷¹     Ja he rakastavat Sinua, Herra, ja siitä syystä he ovat täällä. Kuka hyvänsä tietää, että henkilö ei tulisi ja ajaisi mailikaupalla seistäkseen ja nojatakseen seinään jalkojen kan­gistuessa, vain tullakseen nähdyksi. Ja tämän joukon kanssa, Herra, me olemme köyhiä ihmisiä. Me emme tule hienosti vaatetet­tuna, vaan me tulemme tänne palvoaksemme Sinua. Yksi tarkoitus sydämissämme, yksi tavoite ja yksi vaikutin, ja se olet Sinä, Herra.

⁷²     Minä rukoilen, Jumala, että Sinä palkitset heidät runsaasti. Voikoon jokaisella, joka kulkee näistä ovista tänään, olla Iankaikkinen Elämä. Sitten matkan vaivat eivät näytä miltään, kun me tulemme tien päähän. Jos he ovat sairaita, paranna heidät, Herra.

⁷³     Ja me olemme juuri nyt puhuneet toisista kokouksista, Herra, tietämättä ehdottomasti, minne minä menen, jos se on Sinun tahtosi, vain levittämään siemeniä. Ne tulevat kasvamaan, jos ne putoavat oikeaan maaperään, ja minä ru­koilen, Herra, että Sinä ohjaisit ne tuohon oikeaan maaperään.

⁷⁴     Täällä puhujanlavalla, saarnastuolissa pikemminkin, on tänä aamuna nenäliinoja ja pikku paketteja; se merkitsee sitä, että ihmiset ovat sairaita ja tarpeessa. Oi Taivaan Jumala, joka nostit ylös Kristuksen kuolleista, ja lahjoitit Hänet meille tässä viimeisessä päivässä Pyhän Hengen muodossa, voikoot Hän, joka on kaikkialla läsnä oleva katsoa alas, joka tietää kaikki asiat, ja joka on kaikkivaltias, tarkata näitä pikku paketteja; ja voikoot ne koskettaessaan sairasta ja vaivattua, voikoot Pyhä Henki elävöittää tuon rukouksen Jumalan korviin, ja voikoot he parantua välittömästi.

⁷⁵     Herra, ajatella tuota pientä naisraukkaa, jonka todistusta juuri lainasin, siellä Kan­sasissa tänään, onnellisena, ilman kipuja, eikä kukaan lääkäri voi löytää mitään vikaa hänes­sä, ei enää tuskia, ei enää rauhoituspillereitä eikä unilääkkeitä, ja hän nukkuu hyvin ja raskaasti; kaikki on kunnossa. Oi, Herra, totisesti, kun Sinä tulet, silloin on kaikki kun­nossa. Me kiitämme Sinua siitä.

⁷⁶     Nyt Isä, kun me menemme Sanaan, niin siunaa Sinun Sanasi; älköön Se palatko Sinulle tyh­jänä, vaan saakoon Se aikaan sen, mitä tarkoitusta varten se on lähetetty. Jeesuksen Nimessä me pyydämme sitä. Aamen.

⁷⁷     Voitteko te nyt kaikki kuulla hyvin? Kuuletteko te hyvin siellä aivan takana? Miten on parasta? Jos minä puhu tällä tavalla, tai tällä tavalla? Tässäkö? Onko se parempi tältä puolelta? Onko tämä nyt parempi kaikille teille siellä takana? Hyvä on, siinä tapauksessa minä vedän tämän tässä vähän lähemmäksi.

⁷⁸     Viime sunnuntaina, viikko sitten meni vähän myöhäiseen. Minulla oli melkoisen pitkä kokous. Minä en haluasi olla sillä tavoin. Ja nyt, silloin tällöin, se ei yhtään häiritse minua, jos joku istuva haluaa vaihtaa paikkaa jonkun seisovan kanssa hetkeksi, niin että he saavat levähtää; se olisi hyvin hieno kristillinen teko. Ja nyt ehkä tänä pääsiäisenä meillä on toinen paikka pitääksemme pääkokoukset.

⁷⁹     Nyt me haluamme mennä tänä aamuna… Onko teillä kaikilla sotilailla nyt Miekkanne, kun me tulemme julistamaan sodan viholliselle. Meillä oli tapana laulaa pientä laulua, jonka te osaatte:

Taistelu on käynnissä, kristitty soturi,
kasvoista kasvoihin lujassa rintamassa,

Te olette kuulleet tämän laulun.

 Asepuvut loistaen, viirien liehuessa.
Oikea ja väärä taistelevat tänään!

Näettehän? Niin se on.

Taistelu on käynnissä, mutta älä näänny;
Ole vahva, ja Hänen voimassaan pysy lujana;
Jos Jumala on puolellamme, Hänen lippunsa yllämme,
Me lopulta tulemme laulamaan voittajien lauluni

⁸⁰     Me haluamme nyt ensin lukea Kirjoituksista Johanneksen Evankeliumin 10. luvun viisi ensimmäistä jaetta:

Totisesti, totisesti, Minä sanon teille: Hän, joka ei mene ovesta sisälle lammastarhaan, mutta kiipeää jotakin toista tietä, hän on varas ja ryöstäjä.

Mutta hän, joka menee sisälle ovesta, on lammasten paimen.

Hänelle ovenvartija avaa; ja lampaat kuulevat hänen äänensä: ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä, ja johtaa ne ulos.

Ja kun hän on tuonut ulos omat lampaansa, hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.

Vierasta ne eivät tule seuraamaan, vaan tulevat pakenemaan häntä, sillä ne eivät tunne vierasten ääntä.

⁸¹     Aiheeni, jonka olen valinnut opettaakseni siitä hetken tänä aamuna, on Viisaus vastaan usko. Viisaus vastaan usko.

⁸²     On vain kaksi alkulähdettä, joista meidän täytyy elää. Tiesit­tekö te sen? Nyt me…

⁸³     Minulla on monta Raamatunpaikkaa kirjoitettuna tänne, ja me mahdollisesti viittaamme nii­hin mennessämme eteenpäin. Ja minä haluan päästää teidät menemään niin nopeasti kuin mahdol­lista, mutta minä haluan saada sen sanotuksi, niin että te voitte ottaa sen ja jatkaa siitä eteenpäin. Näettehän?

⁸⁴     Mutta on vain kaksi alkulähdettä, joista voimme me voimme saada elämää. Ja yksi niistä on Viisaus ja toinen on Usko. Ja jos me ajattelemme, mitä viisaus tuot­taa, ja sitten mitä usko tuottaa… Mutta me puhumme tänä aamuna noista kahdesta alkulähteestä pyhäkoulutunnin tapaan, ja tuomme ne esiin Raamatusta näyttääksemme, mitä ne ovat, ja mitä ne tulevat tekemään, ja mitä ne ovat tehneet, Herran avulla.

⁸⁵     No niin, usko ja viisaus. Nyt aloittaessamme me panemme merkille että ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa esiteltiin usko ja viisaus. Ja tänään noita kahta alkuläh­dettä yhä esitellään ihmissuvulle. Me toteamme, että Jumala oli uskon Aloittaja, niin että ihmiset uskoisivat ja luottaisivat Hänen Sanaansa. Ja Saatana on viisauden aloittaja, joka yrittää saada ihmiset vastaanottamaan hänen viisautensa, vetääkseen heidät pois uskosta Jumalan Sanaan, meillä on kaksi alkulähdettä.

⁸⁶     Meistä se on outoa, että 1 Mooseksen kirja, tämä siemenluku, alkaa sillä tavalla. Ja me näemme, että kaikki asiat, joita meillä on tänään, alkoivat alkuperäisesti 1 Mooseksen kirjassa, koska sana Genesis [Suom = 1 Mooseksen kirja] merkitsee “alku”. Ja jos me näemme nämä asiat ja miten ne ovat tänään, niin niillä täytyy olla alkunsa jossakin. Teidän on seurattava kaikkea takaisin alkuun.

⁸⁷     Ja tässä on pieni ajatus teille: kaikella, jolla on alku, täytyy olla loppu. Mutta nuo asiat, joilla ei ollut alkua, ne eivät lopu, ollen ainoat, jotka ovat iankaikkisia.

⁸⁸     Sen vuoksi haluaisin kysyä kysymyksen: Kuinka me voisimme koskaan nähdä mitään järkeä sanassa Juma­lan “iankaikkinen Poika”? Jos Hän oli Poika, Hänellä oli alkunsa. Jos Hän oli “iankaikki­nen Poika”, niin kuinka Hän voi olla Poika ja olla iankaikkinen, sillä poika on tuote josta­kin? Hän ei voinut olla “iankaikkinen Poika”. Sellaista asiaa ei ole kuin Jumalan “iankaik­kinen Poika”. Koska jos Hänellä ei koskaan olisi ollut alkua, niin silloin Hän ei voisi olla mitään muuta kuin iankaikkinen. Mutta jos Hän oli poika, Hänellä oli alkunsa; niinpä Hän ei voi olla “iankaikkinen Poika”.

⁸⁹     Se oli Iankaikkinen Jumala julkituotuna Pojassa, Ian­kaikkinen Jumala, koska Jumala on ainoa, joka on iankaikkinen.

⁹⁰     Ja ainoa tapa meidän milloinkaan elää on se, että meillä on Iankaikkinen Elämä. Tämä ruu­mis kuolee, ja kaikki ruumiimme osat kuolevat, mutta tuo osa, joka on iankaikkinen, on Jumala
eikä voi kuolla. Nyt Sana, Raamattu, on Iankaikkinen, koska Se on Jumala sanan muodossa. Ja mitä oli Jumalassa, Hänen ajatuksissaan ennen kuin oli yhtään puhuttua Sanaa, se oli Jumala, Näettekö te sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Se oli Jumala; sen vuoksi, ollen ennalta määrätyt, me, jotka sanomme: “Me luotamme”, minä olen siinä teidän kanssanne, me, jotka olimme ennalta määrätyt, olimme nuo asiat, jotka olivat Jumalan kanssa iankaikkisuudessa.

⁹¹     Ja sitten, jos te olette uudestisynty­nyt Jumalan lapsi, ja jos Pyhä Henki on teissä, te olette Jumalan puhutun Sanan julkitu­lemisia, ennen kuin Se oli Sana. Sen täytyy olla ajatus, ennen kuin se voi olla sana. Sana on puhuttu ajatus. Ja ajatukset olivat Jumalassa, ja niinpä me olimme Jumalassa iankaikki­suudessa. Ja meidät puhuttiin olemassaoloon Sanalla. Millä Sanalla? Tällä Sanalla, Juma­lan Sanalla.

⁹²     Jumala on uskon Alkuunpanija ja Saatana on viisauden alkuunpanija. Sillä Jumala antoi ensimmäisille lapsilleen Hänen Sanansa ja sanoi heille, että heidän täytyi uskoa Tämä, ja Hän pani erottavan kuoleman rangaistukseksi, jos he eivät uskoisi Sitä.

⁹³     Ja Saatana lähestyi heitä, yrittäen tarjota Eevalle viisautta: “Te tulette olemaan viisaat, tuntien oikean ja väärän, kuten Jumala.” Nyt te voitte alusta alkaen nähdä, että viisaus tulee perkeleestä. Se on outoa, eikö vain, mutta se on totuus. Viisaus tulee perkeleestä; hän on viisauden alkuunpanija.

⁹⁴     Nyt tietenkin kaikki, mitä perkeleellä on, on alkuperäisen vääristymä. Synti on vanhurs­kauden vääristymä. Aviorikos on laillisen teon vääristymä. Valhe on Totuuden vääristely.

⁹⁵     Niinpä ennen kuin aloitamme, minä haluan oikaista erään asian, joka koskee viisautta. On olemassa Jumalan viisaus. Jumalan viisaus on pysyä Hänen Sanansa kanssa, mutta Saatana viisaudessaan yrittää väärentää Sanaa; niinpä se on se viisaus, josta minä nyt puhun.

⁹⁶     Saatanan kanssa tarvitaan määrätty määrä uskoa. Niinpä vastaanottaaksenne Saatanan, teidän täytyy uskoa Saatanaa. Niinpä siellä on vääristelty usko vääristeltyihin asioihin. Ja mikä tahansa, joka yrittää vääristää Jumalan Sanaa, saadakseen Sen sanomaan jotakin, mitä Se ei sano, on väärä henki, joka tarjoaa viisautta Jumalan viisautta vastaan. Niinpä me tulemme viittaamaan siihen viisautena eikä Saatanan uskona.

⁹⁷     Monet noista ihmisistä, jotka uskovat sen, ovat vilpittömiä, uskoen kaikella uskolla sillä, mitä heillä on, että he ovat oikeassa. Näettehän, teidän täytyy olla tarkkaavaiset, sillä huopa venyy kahteen suuntaan. Ainoa tapa olla varma, on tulla takaisin alkuperäiseen Sanaan. Sinne kaikki perustuu, Sanan varaan.

⁹⁸     Nyt me voimme nähdä, että nämä kaksi alkulähdettä ovat: yksi viisaus ja toinen usko. Ja ne ovat olleet vastakkain luomisesta alkaen Eedenin puutarhassa. Molemmilla puolilla on lapsia.

⁹⁹     Mikä nyt on tuo viisaus, josta me puhumme? Se on jotakin, joka ei ole samaa mieltä siitä, että koko tämä Sana on Totuus. Se on jotakin, joka ottaa pois Totuudesta, ilmaisten itsensä korkeampana tietona, suurempana viisautena. Ja jos tuon kaltainen viisaus tulee Saatanasta, niin hänen lapsensa elävät tuon viisauden kautta.

¹⁰⁰Ja jos Jumalan usko tulee Jumalan kautta, ja Jumala on Sana, niin Jumalan lapset elävät uskosta. Sanooko Raamattu, että vanhurskas on elävä viisaudesta? [Seurakunta sanoo: “Ei.”] Uskosta! “Vanhurskas on elävä uskosta”, ei siitä mitä hän voi oppia, vaan siitä mitä hän voi uskoa.

¹⁰¹Katsokaamme, ottakaamme ensin viisaus. Viisauteen kuuluu järkeily. Usko ei järkeile, mutta viisaus järkeilee. Aloittakaamme katsomaan sitä Raamatusta, ja menkäämme nyt 1 Mooseksen kirjan 3. lukuun opettaaksemme tästä.

¹⁰²Mitä me yritämme tehdä tänä aamuna? Seurata sitä, mitä Herra sanoi: “Varastoi ruokaa.” Te tulette tarvitsemaan sitä yhtenä näistä päivistä. “Varastoi ruokaa!”

¹⁰³Nyt 1 Mooseksen kirja 3:1, lukekaamme nyt, nähdäksemme, kuinka viisaudella on järkeilyjä.

Ja käärme oli kavalampi kuin kaikki kedon eläimet, jotka HERRA Jumala oli tehnyt. Ja hän sanoi naiselle: Kyllä, onko Jumala sanonut… (uskoen, sanoen Sanan) …Teidän ei tule syödä jokaisesta puutarhan puusta?

Ja nainen sanoi käärmeelle: Me saamme syödä puutarhan puiden hedelmistä:

Mutta puun hedelmästä, joka on puutarhan keskuudessa, Jumala on sanonut: Teidän ei tule syödä siitä… (lainaten Sanaa) …eikä teidän tule koskea siihen, ettette kuolisi.

¹⁰⁴No niin, usko pitää kiinni siitä. Näettehän? Tarkatkaapa nyt!

Ja käärme sanoi naiselle: Te ette varmastikaan tule kuolemaan:

¹⁰⁵Järki järkeilee: “Jumala on liian hyvä. Jumala on liian laupias. Hän rakastaa teitä liikaa.” Te voitte kuulla tuota samaa vanhaa perkelettä tänään. “Jumala on liian hyvä tekemään sellaista. Jumala ei tule tekemään sitä. Jumala ei tule ran­kaisemaan.” Hän on tekevä aivan tarkalleen sen, mitä Hänen Sanansa on sanonut Hänen tulevan tekemään.

¹⁰⁶“Te ette varmastikaan tule kuolemaan.” Näettekö? Mitä saatana yrittää tehdä? Saada nainen järkeilemään itsensä kanssa. Sillä hetkellä jolloin te järkeilette Jumalan Sanaa, te menetätte uskon. Siinä ei tarvita mitään kyllä, ei, tai ehkäpä. Pysykää ainoastaan Sen kanssa. Näettehän? Eeva lähestyi sitä oikein, mutta hän kuunteli Saatanan järkeilyä.

¹⁰⁷On niin valtavan paljon ihmisiä tänään, joilla on oikea tieto, jotka tietävät, että tämän Sanan tulisi olla Jumalan Sana, ja että Se on Jumalan Sana. Mutta he antavat jonkun semi­naari oppilaan selittää järkeilyllä heidät pois Siitä, pois Pyhästä Hengestä ja pois Jumalan asioista. Teidän tulisi repiä alas järjen päätelmät.

¹⁰⁸Nyt neljäs jae. Minä tulen näyttä­mään teille sen, miksi Saatana sanoi niin. Luen 4. jakeen ensin ja sitten 5.

Ja käärme sanoi naiselle: Te ette varmastikaan tule kuolemaan:

Sillä Jumala tietää, että päivänä, jona syötte siitä, silloin teidän silmänne tulevat avatuiksi, ja te tulette olemaan kuten jumalat, tietäen hyvän ja pahan.

¹⁰⁹Huomaatteko? Hän antaa hänelle järkevän syyn: “Ettekö haluaisikin olla tasavertaisia Jumalan kanssa?” Toisin sanoen: “Jos sinä todella haluat olla oikein Jumalan kanssa, niin ota varteen minun neuvoni. Kuuntelehan nyt minua. Jumala ei tarkoita sitä. Hän ei vain…”

¹¹⁰Kun te kuulette sellaista, paetkaa sitä. Kyllä vain, se on käärmeen sihinää; se kuulos­taa järkevältä, mutta älkää ollenkaan järkeilkö, vaan uskokaa se, mitä Jumala on sanonut. Jatkakaamme nyt:

Ja kun nainen näki, että puu oli hyvä ruuaksi…

¹¹¹Näettehän mitä se oli? Saatanan järkeily sai hänet tietämään, että se oli oikein. Että se oli totta.

…ja että se oli miellyttävä silmille, ja puu, jota tuli haluta….

¹¹²Saadakseen uskoa? [Seurakunta sanoo: “Ei.”]

Niin että voisi tietää… tullakseen viisaaksi…

¹¹³Näettekö mitä se oli? Saatana esitteli tietoa; tietoa, joka oli vastoin Sanaa, tehdäkseen viisaaksi.

….hän otti sen hedelmästä, ja söi, ja antoi myöskin miehellensä, joka oli hänen kanssaan, ja hän söi.

Ja heidän molempien silmät tulivat avatuiksi, ja he tiesivät, että he olivat alasti; ja he ompelivat viikunanlehtiä yhteen, ja tekivät itsellensä esiliinat.

¹¹⁴Mikä nyt sai sen aikaan? Järkeily. Huomaattehan? Uskossa ei ole järkeilyä; te ette en­sinkään järkeile, te vain uskotte. Kun teidän puolestanne on rukoiltu, ja te olette vastaan­ottaneet Jumalan Sanan parantueksenne, niin älkää järkeilkö sen kanssa miltä teistä tuntuu. Älkää järkeilkö minkään muunkaan kanssa. Siihen ei tarvita järkeilyä; Jumala sanoi niin, ja se selvittää sen.

¹¹⁵Oi, kuinka haluaisinkaan pysähtyä tähän muutamaksi minuutiksi, levätä siinä ja ottaa aiheen siitä. Mutta en voi tehdä sitä ja saarnata näistä noin neljästä- tai viidestäkymme­nestä sivusta, jotka minulla on täällä kirjoitettuna. Mutta järkeily. Jumala sanoi niin, ja se on sillä selvä.

¹¹⁶Kun Herra antaa näyn, niin minä kerron sen teille omalla pikkulapsen tavallani. Herra antaa näyn jostakin, mitä tulee tapahtumaan, niin minä en välitä, vaikka kaikki olisi sitä vastaan.

¹¹⁷Ja muistakaa, kaikki, mitä vain voidaan esittää sitä vastaan, on Saatana tuova esiin. Hän tulee yrittämään järkeilyn avulla sanoen: “Sinä et voi tehdä sitä.”

¹¹⁸Esimerkiksi, tuo asia, jota lainasin hetki sitten… Ja se tapahtui kaukana asutuilta alueilta, juuri ennen äitini kuolemaa. Ja Herra tiesi, etten tulisi olemaan kykenevä pitä­mään noita sopimuksia veljien kanssa, metsästämään menemisestä, joten Hän antoi minulle näyn ja lähetti minut koko matkan aina Brittiläiseen Colombiaan asti.

¹¹⁹Ja tultuamme sinne, opas sanoi: “Minä en ole koskaan nähnyt harmaakarhua, ja olen elänyt täällä koko elämäni ajan. Ja sen lisäksi me olemme menossa lampaiden asuma-alueelle hevosten selässä. Siellä ei ole mitään harmaakarhuja; sinä et tule saamaan sitä sieltä!” Näettekö? Yrittäen saada sen pois järkeilemällä.

¹²⁰Saatana sanoi minulle: “Sinun on täytynyt ymmärtää tuo näky väärin.”

¹²¹Minä sanoin: “Minä en ole tehnyt sitä! Se tulee olemaan NÄIN SANOO HERRA! Ja saatuamme tuon karibun, joka oli näyssä, ja niin kuin te kaikki tiedätte.

¹²²Sil­loin tuo opas, oikein hieno veli, nuori kristitty, jonka tulen tapaamaan muutaman viikon ku­luttua, hän sanoi minulle: “Veli Branham, minun veljelläni oli kaatumatauti, ja sinä ratsastit tänne eräänä päivänä ja käskit minun tehdä eräitä määrättyjä asioita, niin että veljeni pa­ranisi. Ja kun olin tehnyt tarkalleen, mitä Pyhä Henki oli käskenyt sinun kertoa minulle, niin hänellä ei ole ollut yhtään kohtausta tuosta päivästä alkaen.”

¹²³Hän sanoi: “Me olemme nyt täällä vuoren laella, ja kolme mailia alaspäin ei näy yhtään neljää tuumaa korke­ampaa pensasta, ei ole muuta kuin poronjäkälää, ja mustikoita, jotka nekin kasvavat vain kahden- kolmen tuuman korkuisiksi.” Hän sanoi: “Poronjäkälää ja mustikoita aina puurajalle asti, ja meidän hevosemme ovat sidottuina tuolla puurajalla. Ja nyt sen mukaan mitä sinä ker­roit minulle ennen tänne tuloamme, niin jossakin tämän paikan ja tuon paikan välillä, jossa poika on tuo ruudullinen paita yllään, sinä tulisit tappamaan yhdeksänjalkaa pitkän hopeaharjaisen harmaakarhun.” Minä sanoin: “Se on NÄIN SANOO HERRA!” Näettekö?

Mitä se oli? Saatana yritti saada minut epäilemään sitä.

¹²⁴Me aloimme laskeutua alas vuorelta; ja mitä lähemmäksi me tulimme, hän hoki: “Veli Branham, me olemme nyt vain mailin päässä siitä.”

Minä kysyin: “Epäiletkö sinä, Bud?”

“En ollenkaan.”

¹²⁵Me tulimme noin puolen mailin päähän, ja hän sanoi: “Me olemme vain noin puolen mailin päässä nyt.”

¹²⁶Minä sanoin: “Niin olemme.” Hän sanoi: “Ajattelehan vain, puoli mailia…” Heittäkää pois järjen päätelmät.

¹²⁷Hän sanoi: “Katsohan nyt, me voimme nähdä kaiken mitä on edessämme, eikä siellä ole yhtään mitään.”

¹²⁸“Mutta”, minä sanoin, “Jumala, joka antoi minulle tuon Sanan, voi luoda yhden olemaan siellä. Älä järkeile, ainoastaan usko se! Älä kiinnitä mitään huomiota järjen päätelmiin, niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Ainoastaan usko se, mitä Hän on sanonut, ja siinä kaikki.”

¹²⁹Minä seisoin siellä katsellen ylös mäkeä, ja kaikkialla oli vain keltaista poronjäkälää, aurinko oli laskemassa, ja mäki näytti kauniilta. Saatoin nähdä pienimmänkin yksityiskohdan kaikkialla, kolme mailia ylöspäin tuota vuorta. Ja kääntyessäni katsomaan, niin puolentoista tai kahden mailin päässä minusta seisoi yhdeksänjalkaa pitkä hopeaharjainen harmaakarhu! Kuinka se tuli sinne, sitä minä en tiedä, mutta se oli siellä. Näettehän?

¹³⁰Älkää järkeilkö, uskokaa. Ei väliä minkälaisia asianhaarat ovat, älkää kiinnittäkö mitään huomiota asianhaa­roihin, vaan uskokaa!

No niin, Jumala oli sanonut: “Sinä päivänä, jona siitä syötte, te kuolette.”

¹³¹Saatana sanoi: “Annahan kun kerron sinulle jotakin. Oi, me kyllä uskomme, että Jumala on totinen, aivan varmasti, kyllä vaan. Me uskomme tuon Sanan. Oi, minä uskon sen todella var­masti”, sanoi Saatana. “Mutta kuulehan. Salli minun sanoa sinulle jotakin: Hän ei aivan tarkalleen tarkoittanut sitä.”

Hän tarkoitti sitä! Hän tarkoitti aivan sitä mitä Hän oli sanonut.

¹³²Saatana sanoi: “Katsohan nyt, minä kerron sinulle, miksi Hän teki sen. Näethän, sinä et vielä todella ole viisas; sinulla ei ole viisautta. Sinä olet vain niin kuin lammas, jota joh­detaan. Sinä et ole itsesi oma.” Sillä tavalla Jumala haluaa teidän olevani “Sinulla ei ole vielä filosofian kandidaatin arvoa. Sinulla yksinkertaisesti ei ole tarpeeksi koulutusta. Mutta minulla on viisaus, ja minä todistan sen sinulle. Katsohan nyt, sinä et edes tiedä, mikä on oikein ja mikä väärin. Sinä tiedät, että sellainen asia on olemassa, mutta sinä et tiedä, mitä se on. Annahan kun minä näytän sinulle, miten se tehdään.” Se on kaikki, mitä hän halusi kertoa tuolle naiselle. Se on kaikki, mitä hän halusi tehdä. “Annahan kun näytän sinulle, miten se tehdään.”

Nainen sanoi: “Mutta me tulemme kuolemaan.”

¹³³Hän sanoi: “Varmastikaan, Jumala ei tee sellaista. Mutta Hän tietää, että te myös tulette viisaiksi.” Näettekö?

¹³⁴Hän pani viisautensa Jumalan Sanaa vastaan. Siinä on tuo viisaus, josta minä puhun. Ymmärrättekö, viisaus uskoa vastaan. Siellä oli ensimmäinen taistelu, ja Jumalan Sana pysyi vakaana ja todellisena. Kun he ottivat osaa kiellettyyn, he kuolivat, ja ovat kuolleet aina sen jälkeen. Se tuli todistetuksi siellä ilman pienintäkään epäilyksen varjoa.

¹³⁵Nyt me tulemme seuraamaan sitä hetken aikaa. Minulla oli 1 Mooseksen kirja 3:1-7, osoittamassa kuinka viisaus järkeilee. Kuinka moni nyt us­koo sen sanokoon: “Aamen.” [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Näettekö? Te sanotte nyt…

¹³⁶Lääkäri saattaa sanoa: “No, minä sanon…” Ottakaamme nyt tämä nainen, josta juuri annoin todistuksen. Lääkäri sanoo, ettei hän voi tehdä mitään. “Sinä olet mennyttä;. Sinulle ei ole mitään toivoa. Mene mielisairaalaan. Viekää hänet sinne.”

¹³⁷Hän sanoi: “Ennen kuin menen sinne yhteen noista kopeista, minä tulen tappamaan itseni.”

¹³⁸Ja mitä sitten tapahtui? Jumala tuli näyttämölle. Ja lehti-ilmoituksen kautta hän kuuli siellä Kansasissa tuosta Bloomingtonin kokouksesta, siellä Illinoisissa. “Usko tulee kuu­lemisen kautta.” No niin, hänen aviomiehensä toi hänet. He olivat todella rakastuneita, he rakastivat toisiaan.

¹³⁹Ajatelkaahan sitä! Neljä suurta leikkausta neljässä vuodessa, viisi-, kuusitoista rauhoituspilleriä, se on tarpeeksi tappamaan kuolevaisen. Ja kaikki nuo pistokset kolme neljä kertaa viikossa. Tiedän, että yksi niistä oli Lexron ja olen unohtanut, mitä ne muut olivat. Ne olivat jotakin, joka vaikuttaa mielentilaan. Hän otti näitä pistoksia ja sen lisäksi kaksi unitablettia eikä voinut edes nukkua niiden avulla. Kurjuutta, sairaana koko päivän, ja sairaana koko yön, vuodesta toiseen, eikä mitään voitu tehdä.

Mutta usko tulee kuulemisesta!

¹⁴⁰Kun hän nyt tuli sinne, asetti Jumala hänet korokkeelle ensimmäisenä. Ja miksi se oli niin? Kun minä tulin hänen luokseen, minä sanoin: “Hyvää päivää, sisar.” “Hyvää päivää.” Eikä hän koskaan kuullut tai tiennyt tällaisesta mitään. Mutta sanottiin: “Sinä olet rouva se-ja-se. Sinä tulet Kansasista.”

¹⁴¹Se pani hänet nopeasti ajattelemaan: “Odotahan hetkinen. Minä juuri kuulin hänen sanovan, että Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Ja meille on todistettu Raamatun kans­sa tänä iltana, että Kristus lupasi ilmestyä omassa Seurakunnassansa viimeisissä päivissä. Saarnasin avauspuheessani siellä niistä asioista, jotka tapahtuivat alhaalla Sodomassa, ja niin edelleen, ja nyt minä näen sen tapahtuvan juuri tässä.”

¹⁴²Sitten jatkettiin: “Sinä olet tavannut useita lääkäreitä, ja sinulla on ollut neljä leikkausta.”

¹⁴³“Mistä hän saa kaikki nuo tiedot? Mistä se tulee? Tuo pieni kaljupäinen mies ei tie­dä sitä. Mistä se tulee?”

“Ja sinun matkallasi tänne sellainen-ja-sellainen asia tapahtui..”

¹⁴⁴“Mitä, sehän on tarkalleen sitä, mistä hän juuri on saarnannut. Se on Sana.”

¹⁴⁵Mutta tiedättekö, mitä Saatana sanoi: “Tiedätkö sinä, että jos sinä vastaanotat tuon, niin sinun pastorisi…” Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Näettehän, repikää maahan jär­jen päätelmät. “Mutta sinun lääkärisi sanoi, että sinun täytyy mennä mielisairaalaan.” Heit­täkää pois järjen päätelmät.

¹⁴⁶“Minä odotan nähdäkseni, mitä Jumala sanoo siitä.” Näettekö? Sitten Jumala… Minä en tiennyt mitä sanoa. Sitten Pyhä Henki toi sen julki.

¹⁴⁷Tuo nainen uskoi Häneen! Hän ei koskaan järkeillyt. “Vuodesta vuoteen ja vuodesta vuoteen minulla on ollut hermoromah­duksia, mieleni on mennyttä, leikkaukset ja kaikki nämä muut asiat, sehän on järjetöntä aja­tella, että minä voisin parantua täällä yhdessä sekunnissa.” Mutta hän ei ajatellut järkeily­jä; hän ainoastaan uskoi. Usko teki sen, ja hän parani tuossa sekunnissa!

¹⁴⁸Jos haluatte kirjoittaa hänelle, niin Billy voi antaa teille hänen osoitteensa. Hyvä on.

¹⁴⁹No niin, viisaus tulee järkeilemään. Mutta uskolla ei ole mitään järkeilyä; se ei tee mitään muuta kuin pitää kiinni Sanasta. Se pitää kiinni lupauksesta.

¹⁵⁰Lukekaamme nyt hieman. Menkäämme Roomalaiskirjeen 4. lukuun ja lukekaamme vähän sieltä, ennen kuin aikamme tulee liian tiukalle, voidaksemme lukea näitä Raamatunpaikkoja. Minä to­della pidän Sanan lukemisesta. Se tekee teille hyvää lukea Sitä. Roomalaiskirjeen 4. luku ja aloittakaamme 17. jakeesta.

¹⁵¹Kuulkaahan Paavalin huomioita Aabrahamin elämästä, kuinka hän selittää sitä. Tiedätte­hän, ettei siellä selityksissä puhuta mitään Aabrahamin juoksemisesta alas Gerariin; se puhuu vain kuinka “Aabraham uskoi Jumalaa”. Paavali, tuo suuri apostoli kirjoittaa selittäen Aab­rahamia.

¹⁵²17. jae: “Niin kuin se on kirjoitettu…” Paavali pysyi Sanan kanssa.

Niin kuin se on kirjoitettu: Minä olen tehnyt sinut monien kansakuntien isäksi.

¹⁵³ “Minä olen tehnyt!” Aabraham oli seitsemänkymmenenviiden, ja elänyt vaimonsa kanssa, joka oli hänen sisarpuolensa, siitä asti kun he olivat nuoria. Heillä ei ollut lapsia, hän oli steriili ja hänen vaimonsa hedelmätön. Mutta Jumala kohtasi hänet ja sanoi: “Minä olen, mennyt aikamuoto, tietenkin ennen maailman perustamista, olen tehnyt sinut monien kansa ei kuntien isäksi.” Ei monien lasten, vaan monien kansakuntien. Ajatelkaapa vain sitä!

…hänen edessään, johon hän uskoi, Jumalan, joka kuolleet eläviksi tekee, ja kutsui nuo asiat, jotka eivät ole, niin kuin ne olisivat.

¹⁵⁴Älkää ensinkään järkeilkö. Kuulkaahan.

“kutsui nuo asiat, jotka eivät ole, niin kuin ne olisivat”

Joka vastoin toivoa…

¹⁵⁵Oi. “Ei ollut edes toivoa.” Entä sitten jos hän olisi järkeillyt? “Ei ollut edes toivoa.”

Joka vastoin toivoa uskoi toivossa, että hän tulisi monen kansakunnan isäksi; sen mukaan mikä oli puhuttu, niin on sinun siemenesi oleva.

¹⁵⁶Huolimatta siitä mitä muuta sanotaan, Jumala sanoi niin; ja se selvittää sen! Oi, jos­pa Eeva vain olisi pysynyt sen kanssa! Mutta hän pysähtyi järkeilemään, saadakseen vähän vii­sautta. Aabraham ei halunnut mitään viisautta; hän halusi vain Sanan: “Jumala sanoi niin ja se päättää sen.”

¹⁵⁷Te tiedätte, kuinka minä olen monta kertaa saarnannut siitä, kuinka hän meni ja osti kapalorievut ja hakaneulat ja kaiken muun valmiiksi lasta varten, ja Saaran valmista­essa pieniä kenkiä ja muuta. Vuosi vuoden jälkeen kului ja hän yhä sanoi: “Siunattu Jumala, me tulemme saamaan sen joka tapauksessa.”

¹⁵⁸Lääkäri sanoi: “Hän ei voi saada sitä; etkä sinäkään voi saada sitä.”

“Hah! Älä puhu minulle sellaista; me tulemme joka tapauksessa saamaan sen!” Siinä se on.

¹⁵⁹ “Vastoin toivoa, hän kuitenkin uskoi toivossa.” Kaikki toivo oli poissa, mutta kuitenkin hän uskoi siihen. Kun kaikki toivo hänelle oli kuollut, kaikki toivo oli kuollut tieteelli­sen tutkimuksen mukaan, kaiken järjen mukaan toivo oli mennyttä, mutta yhä hän uskoi siihen. Mitä se oli? Hän uskoi siihen, uskoen toivossa, vaikka toivoa ei ollutkaan. Haluaisin viipyä siinä hetken! Uskoen toivossa, silloin kun toivoa ei ollut. Kuitenkin hän yhä uskoi toivos­sa sanoen: “Hän sanoi minulle: ’Niin on sinun siemenesi oleva.’”

¹⁶⁰Nyt 19. jae. Ja eikä ollut heikko, viisaudessa, tiedossa, oliko hänellä arvoasteensa? Ei, ei. [Seurakunta sanoo: “Ei.”] Ei.

“…eikä ollut heikko uskossa… (Ahaa, siinä se on teille.) …ottamatta huomioon omaa ruumistaan, joka nyt oli kuollut…

¹⁶¹Toivo oli poissa, ja hänen ruumiinsa oli kuollut, kuunnelkaa seuraavaa:

…hänen ollessaan noin satavuotias, eikä Saaran kohdun kuolettuneisuutta.

¹⁶²Toivo oli kuollut; hänen ruumiinsa oli kuollut; Saaran kohtu oli kuollut. Mitä hän teki? Seu­raava jae: “Hän ei horjunut.” Oi, niin!

...Hän ei horjunut Jumalan lupauksessa epäuskon kautta; viisaus, vaan oli vahva uskossa, antaen kunnian Jumalalle;

¹⁶³Oi, mitä sitten!

Ja ollen täysin vakuuttunut, että mitä hän oli luvannut, hän myös kykenisi täyttämään.

¹⁶⁴Hmmm! Ei väliä sillä, kuinka… Siihen ei kuulu ollenkaan järkeilyä; se ainoastaan ottaa Sanan ja pitää kiinni Siitä. Jos tämä nyt on Jumalan Sana. Uskotteko te sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Niin miksi silloin epäillä yhtään Sanaa tai lupausta Siinä? [“Aamen.”] Kuinka te voitte sanoa, että tämä osa Siitä ei ole hyvää, ja tämä merkitsee tuota; valiten itsellenne mitä te haluatte? Te ette voi teh­dä sitä. Se on joko kaikki hyvää, tai mikään Siinä ei ole hyvää. Kyllä vaan! Niinpä niin pian kuin te näette, että Se on Totuus, pitäkää kiinni Siitä. Älkää päästäkö Siitä irti, vaik­ka asiat näyttäisivät miltä tahansa, ja vaikka he kuinka yrittäisivät järkeillä Sen kanssa. Älkää te tehkö ollenkaan sellaista. Pysykää vain Sen kanssa; Se on Jumalan antama lupaus.

¹⁶⁵Jos minä nyt seison Kristuksen puolesta, ja Hän on antanut minulle Pyhän Hengen, ja Hänen Henkensä todistaa Hänen Elämästään minussa, niin silloin lähestyessäni kuolemaa, Saata­na yrittää sanoa: “Näethän nyt, sinä et kuulunut organisaatioon.” Pysykää ainoastaan Sanan kanssa! “Sinä et tehnyt tätä; sinä et tehnyt tuota.” Ei väliä sillä, kuinka Saatana jär­keilee Sen kanssa; Se on Jumalan Sana! Pysykää Sanan kanssa. Se lyö maahan kaikki järjen päätelmät. Näettehän, teillä ei ole mitään järkeilyä, pitäkää vain kiinni Sanasta.

¹⁶⁶Usko vain yksinkertaisesti luottaa Hänen Sanaansa. Sitä Hän halusi heidän tekevän. Nyt te voitte nähdä taustan. Se on tarkalleen se, mitä Jumala halusi ihmissuvun tekevän: luot­tavan jokaiseen Sanaa, minkä Hän oli sanonut.

¹⁶⁷Ja Eeva luotti suureen osaan Siitä, lukuun ottamatta yhtä pikku asiaa. Hän alkoi ajatella: “No niin, jos minä tulen täyteen viisautta, ehkä, ehkä se on sillä tavalla. Ehkä sen tulee olla tällä tavalla.” Huomaatteko? Sitten se oli juuri se, missä hän menetti otteensa. Juuri siinä hän alkoi upota. Siinä koko ihmissuku vaipui hautaan, juuri siellä, koska Eeva epäili yhtä sanaa.

¹⁶⁸Jotkut heistä sanovat: “Hyvä, minä uskon, että tämä on totta. Minä uskon, että tuo on totta. Minä uskon, että Jumala voi pelastaa, mutta en usko, että Hän voi parantaa. Minä uskon varmasti, että Pyhä Henki lankesi Helluntaipäivänä, mutta ei ole mitään paikkaa mikä sanoisi, että Pyhä Henki lankesi Helluntain jälkeen.”

¹⁶⁹Oi, veli! Sillä tavalla he sanovat sen. He kutsuvat itseään Kristuksen Kirkoksi. Nä­ettekö? Heillä on jumalisuuden muoto, mutta kieltävät sen Sanan. Ah – hah! Siinä se on.

¹⁷⁰Täytyy uskoa; ei järkeillä, vaan uskoa. Älkää yrittäkö saada viisautta; ainoastaan uskokaa Sana.

¹⁷¹Viisaus yrittää järkeillä ja esittää paremman tavan. Se on tarkalleen se, mitä Saatana sa­noi Eevalle. “Et sinä tule kuolemaan, varmastikaan et, koska Jumala on hyvä Jumala.”

¹⁷²Hän on hyvä Jumala, ja ainoa tapa miten minä voin luottaa siihen, että Hän on hyvä Juma­la, on se, että Hän pysyy Sanansa kanssa.

¹⁷³Kuinka te voisitte odottaa, että minä olisin totuudel­linen, jos minä en ole totuudellinen? Jos kerron teille yhden asian ja sitten teen jotakin muuta, niin minun sanani on kovasti horjuvainen. Ymmärrättekö?

¹⁷⁴Se, mikä tekee Hänes­tä hyvän Jumalan, on se, että Hän puhui tuon Sanan, ja meidän tulee elää tuosta Sanasta. “Mies ei elä yksin leivästä, vaan jokaisesta Jumalan Sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.” Niinpä Jumalan täytyy pysyä tuon Sanan kanssa ja se tekee Hänestä hyvän Jumalan.

¹⁷⁵Jos Hän sanoisi: “Hyvä on, Minä annan heidän päästä lävitse tämän kanssa. Minä annan heidän tehdä tätä. Ei siitä ole harmia.” Mitä? silloinhan Hän olisi jokin vätys, eikä Jumala. Hän olisi kuin tavallinen mies. Näettekö? Mutta ollakseen Jumala, Hänen täytyy pysyä Sanansa kanssa. Jos Hän sallisi tämän lapsen tehdä aviorikoksen, ja tämän vähän ryypätä, ja tämän toisen taas hieman valehdella, tämä taas voisi vähän varastaa, ja tämä voi tehdä tätä, ja sitten Hän vaatisi minua noudattamaan ohjeita päästäkseni sisälle?

¹⁷⁶Hänellä on vain yksi tie, ja kaikki, jotka sisälle menevät, menevät tuosta portista. “Ahdas on portti, ja kapea on tie. Eikä mikään saastainen tule menemään siitä sisälle.” Ilmestyskirjassa Hän sanoo: “Ulkopuolella ovat velhot, huorin tekijät, koirat ja niin edelleen. Siunatut olette te, jotka täytätte kaikki Hänen käskynsä, niin että teillä voisi olla oikeus Elämänpuuhun.” Oikein. On vain yksi tie, ja se on Jumala.

¹⁷⁷Me emme anna sille järjellistä selitystä toisella tavalla. No niin, Rooman kirkko sanoo: “Me olemme seurakunta. Tuo Raamattu ei ole edes sen arvoinen, että…” Piispa Sheen sanoi, että “yritys elää sen mukaan, on kuin kulkisi mutaisten vesien lä­vitse.” Näettehän? Kuinka voisitte tehdä sen? Sitten jos hän on oikeassa, niin Raamattu on väärässä. Mutta Raamattu on oikeassa, ja hän on väärässä. Mitä te tulette sanomaan nyt? Jos Jumalan Sana on oikein, niin on valittava joko piispa Sheen tai Raamattu. Eikä ainoas­taan piispa Sheen, vaan saarnaaja se-ja-se, ja tohtori se-ja-se, ja se-ja-se. En olisi maininnut tuon miehen nimeä, ellei hän olisi sanonut sitä radiossa. Koska hän sanoi sen radiossa, niin luulen voivani sanoa hänen nimensä. Tohtori se-ja-se, ja se-ja-se sanoi, ja se-ja-se, ja se-ja-se sanoi.” Ketä te nyt tulette uskomaan, Jumalaa vai heitä?

¹⁷⁸He sanovat: “Se ei todellakaan merkitse sitä aivan tällä tavalla.” Se merkitsee sitä juuri sillä tavalla, kuin Se on kirjoitettu.

¹⁷⁹Sillä juuri se oli perkeleen ensimmäinen valhe. Hän sanoi Eevalle: “Se ei todellisuudessa merkitse sitä. Varmastikin Jumala on liian hyvä tekemään sitä. Ette te tule kuolemaan.” Mutta he kuolivat! Ja niin tulee tapahtumaan joka kerta. Täytyy olla yhtä Sanan kanssa.

¹⁸⁰Viisaus yrittää valita paremman tien: nykyaikaisemman ja suositumman tien, helpomman tien.

¹⁸¹Katsokaamme jotakin miestä tässä. Ehkä Jumala alkaa toimia hänen kanssaan, ja hän ajattelee, että hänen täytyy muuttaa asioita, hänen täytyy saada vaimonsa oikaisemaan itsensä, hänen täytyy lopettaa kortinpeluu; hänen täytyy lopettaa tansseissa käyminen; hänen vaimonsa täytyy antaa hiustensa kasvaa, ja lopettaa ehostamisensa; ja hänen täytyy lopettaa tupakoi­minen ja ryyppääminen; hänen täytyy tulla ulos noista suurista seurapiireistä, joihin hän on kuulunut; ja hänen täytyy nöyryyttää itsensä alttarilla. Hänen täytyy voida seistä ja tulla kutsutuksi fanaatikoksi, pyhäksi kieriskelijäksi, Beelsebuliksi, tai häntä voidaan kutsua miksi tahansa. “Oi, minä tulen olemaan uskonnollinen. Minä tulen menemään tänne ja liittymään tähän seurakuntaan täällä; te olette liian ahdasmielisiä.” Siinä se on teille, siinä on järkeily.

¹⁸²Nyt me tulemme pääsemään suureen asiaan tässä, muutaman minuutin kuluttua. Kuinka te sitten tulette tietämään kumpi on oikein ja kumpi väärin?

¹⁸³Tieto yrittää saada Sanan sanomaan jotakin. Viisaus yrittää järkeillä; viisaus löytää paremman tien. Ei ole olemassa muuta tietä kuin Jumalan tie! Viisaus yrittää osoittaa johonkin ja sanoa: “Sinähän tiedät, että me emme voi tehdä sitä nykyaikana.” Meidän täytyy tehdä se joka tapauksessa! Näettekö? Se yrittää löytää helpom­man tien. Se yrittää saada Raamatun sanomaan jotakin, jota Se ei sano.

Te sanotte: “Oi, veli Branham, nythän sinä…”

¹⁸⁴Odottakaapa vain hetkinen! Me tulem­me menemään takaisin alkuun. Mitä perkele yritti tehdä viisauden kanssa? Saada Jumalan Sanan sanomaan jotakin, mitä Se ei sanonut. Kyllä vain, hän yritti saada Jumalan Sa­nan sanomaan jotakin, mitä Se ei sanonut. Niinpä tämä on se tapa, miten se tulee tänäänkin. Heidän yrittäessään saada Jumalan Sanan sanomaan jotakin, mitä Se ei sano.

¹⁸⁵He sanovat: “Minäpä sanon sinulle, veli Branham, sinulla ei ole siitä oikeata tulkintaa.”

¹⁸⁶Raamattu on sanonut, että “profetia ei ole yksityisestä tulkinnasta”. Miksi? Miksi se ei ole yksityisestä tulkinnasta? Miksi? Koska Herran Sana tuli profeetoille, ja profeetat tulkitsivat Sen. Se ei voi olla yksityisestä tulkinnasta. Profeetat ovat jo tulkinneet Sen teille. Siellä se on, kirjoitettuna juuri siellä. Siten sen tulee olla.

¹⁸⁷Jumalalla täytyy olla jokin perusta, jolla kaikki ihmiset täytyy tuomita.

¹⁸⁸Jos se olisi seurakunta, niin mikä niistä olisi oikea, kun niitä on yli yhdeksänsataa erilaista organisaatiota? [Veli Branham yskäisee.] Mikä niistä on oikea? Mitä jos te olisitte metodisti, ja baptistit olisivat oikeassa? Mitä jos te olisitte helluntailainen, ja presbyteerit olisivat oikeassa.? Mitä jos te olisitte katolilainen, ja luterilaiset olisivat oikeassa? Mitä jos te olisitte luterilainen ja katolilaiset olisivat oikeassa? Huomaatteko?

¹⁸⁹On oltava joku perusta jossakin. Niinpä jos Sana…

¹⁹⁰Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala. Sana oli Jumalassa; Se oli Jumala. Se oli Hänen ajatuksensa, jotka aina ovat Hänen kanssaan. Ju­malan ajatukset ovat yhtä iankaikkiset kuin Jumalakin on. Aamen! Se ei ole mitään kuorittua maitoa, veli. Tässä se tulee! Jumalan ajatukset olivat Hänen Sanansa. “Alussa…” iankaikkisuu­dessa, ennen kuin aika alkoi “…Alussa oli Sana…” Jumalan ajatukset “…ja Sana oli Ju­malan kanssa, ja Sana oli Jumala.” Ymmärrättekö? Hänen ajatuksensa on se, mitä Hän oli.

¹⁹¹Niin olette tekin. Mitä teidän ajatuksenne ovat–ovat se, mitä te olette. Ei väliä sillä, kuinka paljon te haluaisitte elää jostakin muusta, teidän ajatuksenne ovat kuitenkin se, mitä te olette. Te saatatte näytellä mukavaa kaveria, mutta jos sydämessänne on haureellisuus tai mitä muuta tahansa, niin sitä te olette, teidän ajatuksenne.

¹⁹²Ja Jumalan ajatukset olivat Hänen Sanansa, joka oli Hänen kanssaan ja Hänessä, ja Se oli Jumala. “Alussa oli Sana, Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala.” Ja tuo Sana tehtiin lihaksi. Jumalan ajatukset olivat ilmaistu ihmisruumiissa, ne tehtiin lihaksi, ja ne asui­vat keskuudessamme. Siinä se on teille.

¹⁹³Jos teillä nyt on Iankaikkinen Elämä tänään, niin te olette Jumalassa. Koska Jumala on teissä, te olette Jumalan ilmaistu ajatus. Silloin älkää kuunnelko mitään järkeilyjä, et­tei teidän kruunuanne otettaisi pois ja annettaisi toiselle. Älkää ottako minkäänlaisia jär­keilyjä. Ainoastaan uskokaa, että se, mitä Jumala on sanonut, on Totuus, ja pysykää Sen kanssa.

¹⁹⁴Järkeilyt viisauden kautta yrittävät saada Sanan sanomaan jotakin, mitä Se ei sano.

Nyt te kysytte: “Onko se totta, veli Branham?”

¹⁹⁵Hyvä on, menkäämme takaisin 1 Mooseksen kirjaan nähdäksemme kuinka asia on. Menkäämme kolmanteen lukuun 1 Mooseksen kirjassa, ja lukekaamme neljäs jae nähdäksemme, josko viisaus yrittää panna Sanan sanomaan jotakin, mitä Se ei sano. 1. Mooseksen kirja 3:4:

Ja käärme sanoi naiselle: Te ette varmastikaan kuole:

¹⁹⁶Näettekö, mitä se esittää? Mistä on kysymys? Se yrittää saada Sanan sanomaan jotakin, mitä Se ei sano. Näettekö?

Jumala oli sanonut: “Te kuolette!”

¹⁹⁷Viisaus, niin kuin Saatana sen hänelle esitteli ja sanoi: “Te ette varmastikaan kuole!” Huomaatteko? Se yrittää panna Sanan sanomaan jotakin muuta kuin, mitä Se on.

¹⁹⁸Sitä vii­saus on tänään. Oi veli, kuinka voisimmekaan viipyä siinä. Seminaarit ja teologiset koulut ovat niiden pesiä; sieltä saa juurensa se, että he yrittävät panna Jumalan Sanan sanomaan jotakin, mitä Se ei sano.

¹⁹⁹Haastan kenet hyvänsä näyttämään minulle Apostolien Uskontunnustuksen Raamatussa. Minä haastan kenet tahansa näyttämään minulle “pyhien yhteyden” Raamatussa. Sekä protestantit että katolilaiset uskovat siihen. Minä haastan teitä näyttämään minulle yhdenkin noista asioista Raamatussa. Näettekö? Viisauden perustana on järkeily.

²⁰⁰ “Meidän taistelumme ei ole lihallista, vaan järjen päätelmien pois heittämistä, ja Saatanan varustusten alas repimistä.” Tuon suuren kauniin luomuksen! Ei jokin liukas kaveri, ei, se on sisäpuolella; vaan ulkonaisesti synti on kaksi kertaa kauniimpaa. Tiedättekö, että synti on kaunis?

²⁰¹Kuinka monta miestä ja naista täällä on yli viiden­kymmenen, kohottakaa kätenne ylös. Minun ei olisi tullut kysyä sitä naisilta, mutta me kaikki myönnämme totuuden. Haluan kysyä teiltä jotakin. Näettekö te, että naiset tänään ovat lähes kaksi kertaa niin kauniita, kuin heidän oli tapana olla, keskimäärin ympäri maail­man? Jos se on niin, niin kohottaisitteko kätenne. Tietenkin. He ovat kaksi kertaa niin kauniita kuin heillä oli tapana olla.

²⁰²Hakekaa joitakin vanhoja valokuvia. Katsokaa isoäitiä pitkässä hameessa ja hiuspalmikko riippumassa selässä. Hän ei ollut kovinkaan viehättävä katsella.

²⁰³Katsokaa noita tämän päivän nykyaikaisia: pieni ihonmukainen puku, niin että jokainen muoto, hän ei voi liikkua tekemättä syntiä; kävellä tipsuttaessaan alas katua ehostettuna, melkeinpä kaikki kosmeettiset aineet yllään mitä Max Factorilla on; hiuksensa kammattuina kuin jollakin pienellä tytöllä; käyttäen lyhyttä hametta, joka on polvien yläpuolella, jos hänellä sitten ensinkään on sitä yllään. Mutta katsokaa häntä, hän on kaunis. Saatana tie­tää, kuinka se tehdään! Hän on kauneuden alkuunpanija, tuontyyppisen kauneuden, jonka tuloksena on synti.

²⁰⁴Maa itsessään on kohtu. Minne Jumala pani siemenensä? Minne siemenet pannaan? Kohtuun. Jumala panee siemenet. Ja mitä mies tekee? Kuin perkeleet, kohdussa, hän tulee tekemään lapsesta epämuodostuneen, jos hän voi; sitä perkeleet ovat tehneet maan päällä, risteyttävät, tekevät luomuksia, jotka eivät ole sellaisia. Minun on parasta jättää se rauhaan tai muutoin en koskaan pääse loppuun sen kanssa, mitä olen kirjoittanut tänne. Te tiedätte, mitä minä tarkoitan. Tästä syystä luomakunta on epämuodostunut ja valmis pois heitettäväksi; Jumala on lopettanut sen kanssa. Maailma on kokonaan poissa järjestyksestä, kaikki on väärin. Joet ovat saastuneet; ilma on saastunut, on saastetta ja hajua.

²⁰⁵Eräs vanha intiaani jokin aika sitten sanoi: “Valkoinen mies, minä en halua elää enää pidempään. Olen lopettanut taistelun.” Hän sanoi: “Missä ovat lapseni? Eivätkö he ole kuol­leet nälkään? Missä on minun vaimoni?” Hän sanoi: “Ennen kuin te tulitte tänne naistenne, viskinne ja syntienne kanssa, me elimme rauhassa. Se on meidän maamme; Jumala antoi sen meille, mutta te otitte sen pois meiltä. Te tulette maksamaan siitä jonakin päivänä.”

²⁰⁶Katsokaa sitä tänään, nuo suuret kauniit erämaat ja vuoret täynnä hajua, syntiä, viina­pulloja ja olutpurkkeja! Kaikki paikat ovat täynnä kapakoita ja mädännäisyyttä. Reno, Ne­vadassa, tuossa suuressa erämaassa siellä, ei ole mitään muuta kuin prostituution paikka. Suurissa kaupungeissa jopa ilma ja ilmakehä ovat saastuneet. Nuo vuoret, jotka kerran olivat kauniita, ovat nyt leikattuja kaikilla tavoilla. Puut on hakattu maahan. Ennen oli erä­maita, ja vedet virtasivat vapaasti, se kaikki on saastutettu. Koko maailma tulee synnyttä­mään. Maa tulee synnyttämään lapsensa siemenestä, joka on perkeleiden vääristelemä, jotka repivät ja muotoilevat sitä. Varmasti niin on. Luomakunta on vääristelty. Jumala tulee heittämään sen pois ja aloittamaan kaiken jälleen alusta.

²⁰⁷Mistä se alkoi? Siitä kun yksi henkilö epäili yhtä pientä osaa Jumalan Sanasta.

²⁰⁸Koko maa voihkii. Raamattu sanoo, että jopa luonto itsekin voihkii, odottaen tuota vapautuksen päivää, odottaen Jumalan poikien ilmitulemista. Puut kasvavat turhaan; kukat yrittävät tehdä tiemme valoisammaksi, mutta ne voihkivat ja itkevät, ja tietävät, että jokin on vialla, vää­risteltyä. Kohtu ei voi synnyttää täydellistä, koska se on vääristelty. Maa haisee; se on kylvetetty viattomalla verellä. Se on kuin…

²⁰⁹Jos voisin sanoa jotakin, saattaisi se olla liian suorasukaista. Se löyhkää; Jumala sanoi että se haisee. Hänen edessään, se on niin saastainen. Menkääpä yleisiin käymälöihin, virtsarännit, on vain hajua ja saastuneisuutta. Se on tarkalleen se, miltä maailma haisee Jumalan haistaessa sitä, saastaa!

²¹⁰Koko asia on saastainen; Jumala tulee räjäyttämään sen kappaleiksi. “Ja Minä tulen luomaan uudet taivaat ja uuden maan”, Hän on sanonut niin. Kyllä vaan.

²¹¹Mitä se on? Maan kohtu ei synnyttänyt tuhatvuotisvaltakuntaa. Se synnytti vääristel­lyn asian. Miksi? Viisauden vuoksi.

²¹²Minulla ei ole mitään Floridaa vastaan. Minä en tarkoita tätä teille ihmisille Flori­dasta. Mutta mentyäni Floridaan ensimmäisen kerran, minä paluumatkalla seisoin Georgian ra­jalle ja sanoin: “Amerikan kansalaisena, minä annan oman osani siitä takaisin Seminole-intiaaneille, joille se kuuluu.” Hehän huolehtivat siellä paremmin pihoistaan kuin minä hiuksistani. Nurmikot kuin parturoituja; palmupuut kokonaan valaistut; suuret huvipurret ja muut asiat, he yrittävät synnyttää tuhatvuotisvaltakuntaa ilman parannuksen tekoa. Minulle se ei merkitse mitään.

²¹³Miljoona kertaa mieluummin minä kiipeän Brittiläisessä Columbiassa vuoren laelle ja katselen yli vuorten, jotka Jumala on luonut, ja joihin miehen käsi ei ole koskaan koskettanut. Aivan varmasti.

²¹⁴Menkää näihin kaupunkeihin; suuria koteja, sellainen ei kiinnosta minua. Minä vihaan senkaltaista asiaa.

²¹⁵Mutta minä tiedän, että yhtenä päivänä se tulee muuttumaan; maa tulee synnyttämään vaivatun lapsensa. Maa, se tulee muutetuksi yhtenä päivänä. No niin.

²¹⁶Usko uskoo sen, mitä on kirjoitettu, ja sanoo: “Sanassa ei ole virheitä.”

²¹⁷Oletteko koskaan kuulleet saarnaajan sanovan: “Minä kerron teille, että Kuningas Jaakon käännös, tai tämä Uusittu Käännös, tai tällä tässä on… Se on vain hieman eroava. Se ei todellisuudessa merkitse sitä.” Oletteko kuulleet sitä? [Seurakunta sanoo: “Kyllä.”] Oi, maailma on saastutettu sen kanssa. Mutta usko ei usko sellaista.

²¹⁸Usko uskoo Jumalaan, joka voi pitää Kirjan järjestyksessä minua varten elääkseni siitä. Jos Jumala, joka teki minut ja tulee tuomitsemaan minut, ei voi pitää Kirjaansa järjestyksessä, niin silloin Hän on kovin kehno Jumala. Minä uskon, että jokainen Sana Siinä on Totuus. Kyllä vaan! Mitä sen uskominen saa aikaan? Se antaa uskolle täydellisen lepopaikan Siinä. Te ette voi uskoa, että tuota Sanaa on sekoitettu millään tavalla. Teidän täytyy uskoa Se aivan sillä tavalla kuin Se on.

²¹⁹Jos te yritätte käyttää viisautta ja sanotte: “Katsohan nyt tätä. Ei ole järkevää, että Jumala sanoi sen tulevan tekemään jotakin tällaista.” Mutta Jumala teki sen. Jos te nyt sanotte,“No niin, jos Jumala teki tämän. Jos Jumala otti miehen elä­män siksi, että hän ei ollut leeviläinen, kun hän ojensi kätensä tukeakseen Arkkia, kun se oli putoamaisillaan…” Ei ollut väliä sillä, mistä syystä hän teki sen, Jumala otti hänen elämänsä sen vuoksi.

²²⁰Jumala oli sanonut, että “yksin leeviläiset voivat koskea siihen”. Hän otti hänen elämänsä. Se sai Daavidin sekaisin, tiedättehän. Kenenkään muun kuin leeviläisen ei tullut koskettaa Arkkia, ja tässä Arkki oli tulossa takaisin herätystä varten, ja yksi ulkopuolinen yritti käsitellä Sanaa.

²²¹Se osoittaa, että ai­noastaan Jumalan voiteleman tulee koskea tuohon Sanaan. Ei ole uskontunnustusten ja kirkko­kuntien asia peukaloida Sitä. Vain Pyhällä Hengellä on oikeus tuohon Sanaan, ja on kuolemak­si kenenkään toisen koskea Siihen. Sillä se, joka ei usko kaikkea Siitä tai opettaa sitä niin, häneltä otetaan hänen osansa pois Elämän Kirjasta. Älkää panko käsiänne Siihen; pysykää poissa Siitä. Kuunnelkaa; uskokaa vain se, mitä Se on sanonut. Älkää ottako kenenkään toisensanaa; ottakaa se, mitä Se sanoo. Pysykää tarkasti Sanan kanssa. On kuolemaksi tehdä mitään muuta Sille.

²²²Mitä usko tekee? Se uskoo Sen aivan sillä tavalla kuin Se on. Tällä tavalla Jumala on pitänyt Sen kautta ajanjaksojen, ja tässä Se on. Minulle Se on Jumalan Sana. Jumala kun­nioittaa sitä. Se antaa täydellisen uskon totuudenmukaisuudessaan.

²²³Kuinka te voisitte koskaan ottaa vaimoksi naista, jos tuo nuori tyttö olisi juossut ulkona, ja elänyt prostituutiossa ja kaikessa muussa; ja te menette ja otatte hänet pois ilotalosta. Hän tulee ulos sieltä, missä on ollut, ja sanoo: ” Hyvä on, minä tulen yrittämään ollakseni parempi tyttö”? Te ette voi uskoa tuota naista. Näettekö? Te ette voi tehdä sitä.

²²⁴Kuinka voi nainen uskoa mieheen, joka on tehnyt samoin? Te ette voi rakentaa uskoanne sille; ei ole mitään minkä päälle rakentaa. Te ette voi tehdä sitä. Kuinka te voisitte mennä tänne ulos ja sanoa: “Tässä on vene, jossa on paljon reikiä; minä panen siihen vähän ruohopusseja. Ehkäpä se silloin pysäyttää veden tulon, niin että voin ylittää joen sillä.” Minä en haluaisi koetella sellaista mahdollisuutta, jos kerran tässä olisi yksi, joka olisi rakennettu oikein. Varmasti en.

²²⁵Miksi me haluaisimme ottaa jota­kin ihmistekoista teologiaa, joka on täynnä reikiä; on todistettu, että se on väärin, kun juuri tässä on tuo yksi ja todellinen Jumalan Sana, joka on kestänyt läpi kaikkien voimakkaiden tuulien ja myrskyjen. Se on pysynyt aivan yhtä totisena kuin se vain voi olla; ja se tulee aina olemaan. Hyvä on.

²²⁶“Taivaat ja maa tulevat katoamaan”, sanoi Jeesus, “mutta Minun Sanani eivät katoa.” Miksi? Ne ovat iankaikkisia; ne olivat alussa. Hän vain tuli tänne julkituomaan Jumalan Sa­nan. Hän ilmaisi Jumalan. Jumala ilmaisi itsensä Poikansa kautta.

²²⁷Siellä kaikki alkoi 1 Mooseksen kirjassa, siemenluvussa, ja niin se on ollut siitä asti. Se on aina siitä asti ollut näyttämöllä, tuo sana asia, taistelu viisauden ja uskon välillä, ne ovat aina taistelleet keskenään. Niinpä viisaus on perkeleestä ja hänen lapsiansa varten.

²²⁸Oletteko koskaan panneet merkille? Kaikki te olette nähneet lampaita, ja kaikki te olette nähneet vuohia. Mutta tiedättehän, että niiden molempien määkinä on niin lähellä tois­iaan, että tarvitaan todellinen paimen erottamaan ne. Pankaa vanha vuohi tuonne ja antakaa sen määkiä, sitten pankaa lammas tänne ja antakaa sen määkiä. Kuunnelkaa sitä, ne kuulostavat aivan samanlaisilta. Mutta todellinen paimen voi erottaa tuon äänen.

²²⁹Jeesus sanoi: “Minun lampaani tuntevat Minun ääneni.” He voivat sanoa, onko se vuohi. Hänhän oli itsekin lammas. “Minun lampaani tuntevat Minun ääneni; vierasta ne eivät seuraa.” Mikä on Hänen äänensä? Tässä se on, Sana. “Minun lampaani tuntevat Minun ääneni.” Huo­maatteko?

²³⁰He eivät anna kenenkään sanoa: “No niin, tässä nyt, minä myös puhun Jumalan äänellä. Tämä tarkoittaa tätä siellä.” Se on Saatana. Me tulemme siihen pian, selvittääksemme sen teille.

²³¹Nyt te voitte sitten nähdä, että siemen Sana ei voi kasvaa tiedon ilmapiirissä. Onko se oikein? Niin pian kuin tieto sekoittuu uskon kanssa, se kuolee juuri siihen.

²³²Eeva tuli ja sanoi: “Herra Jumala on sanonut, että sinä päivänä, jona me siitä syömme, me kuolemme.” Sitten hän pysähtyi nähdäkseen mitä Saatana tulisi sanomaan.

²³³Hän sanoi: “Mutta kuulehan, rakkaani, sinä mukava pikkuinen, varmastikin Jumala teki sinut tarkoitusta varten. Sinä tiedät, että se on oikein. Näethän? Sinä olet nainen; sinut tehtiin tätä tarkoitusta varten. Tätä se on. Sinä et tiedä sitä nyt, mutta sinut tehtiin tätä tarkoitusta varten. Oi, sinä olet niin viehättävä pikkuinen, rakkaani. Katso noita hentoja pikku käsiä. Varmastikaan hän ei tule… Varmastikaan…”

“Mutta Jumala sanoi, että jos me teemme niin, me tulemme kuolemaan.”

²³⁴Hän sanoi: “Mutta oi, luuletko sinä, että hyvä rakastavainen Isä, Jumala, tulisi tekemään sellaista?” Mitä Eeva teki? Hän kuunteli järkeilyä ja otti Saatanan viisauden, joka sanoi: “Se on ilahduttava puu; sitä voidaan haluta sen vuoksi”; ja Eeva lankesi siihen. Aivan tar­kalleen niin. Ja mitä tapahtui hänen tehdessään niin? Aivan niin kuin kenelle tahansa naisel­le. Niin pian kuin te lankeatte siihen, se päättyy juuri siihen. Kyllä.

²³⁵Nyt te näette, että hän lopulta olisi tullut äidiksi, Jumalan tahdosta, puhutun sanan kautta, hän olisi lopulta tullut äidiksi, mutta hän ei voinut odottaa, ja hän lankesi siihen.

²³⁶Nyt, niin pian kun hän oli tehnyt sen, vastaanottanut viisauden Sanan kanssa… Ja tuo viisaus oli vastoin Sanaa. Jos te ymmärrätte, niin sanokaa: “Aamen.” [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Jos viisaus on Sanan kanssa, ja tulee vahvistetuksi, että se on Sanan kanssa, niin että Sana tuottaa itseään, silloin se on Sana. Mutta jos viisaus on vastoin Sanaa, eikä ole Sanan kanssa, vaan yrittää löytää jotakin lisätäkseen Siihen tai ottaakseen pois Siitä, sil­loin se on perkeleestä. [“Aamen.”]

²³⁷Ja Raamatun Pyhän Hengen siemenet eivät voi kasvaa viisauden ilma­piirissä. Se tappaa jokaisen seminaarin maassa. Se hakkaa niihin reikiä, niin että tuomio on virtaava sisälle. Kyllä. Se varmasti tekee niin, koska Sana ei voi kasvaa viisauden kans­sa, maailmallisen viisauden kanssa. Se ei tee sitä.

²³⁸Eevan olisi tullut uskoa Sana niin kuin Se oli annettu hänelle. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hänen ei olisi tullut kuunnella sitä, mitä joku muu sanoi Siitä, vaan pitää Se sillä tavalla, mi­ten Se oli annettu hänelle. Sillä tavalla hänen olisi tullut uskoa Se. Kuolemaa ei koskaan olisi ollut, jos hän olisi uskonut Sen.

²³⁹Ja miehelle tai naiselle, joka ottaa Jumalan Sanan aivan sillä tavalla kuin Se on annettu meille, ja pitää Sen sillä tavalla, kuin Jumala on Sen sanonut, hänelle Se on Elämä. Mutta jos sekoitatte Sen jonkun organisaation viisauden kanssa, te kuolette juuri siihen paikkaan. Aivan niin kuin tapahtui ensimmäisellä kerralla. Se on siemen. Sillä tavalla Se toimi ensimmäisellä kerralla; sillä tavalla Se tulee toimimaan jokaisella kerralla; Se on aina tehnyt niin. Jos Jumala sallii, niin me tulemme todistamaan sen läpi Raamatun tänä aamuna. Ainot tapa miten Se voi kasvaa, on erottasi itsensä järkeilys­tä ja kaikesta muusta, ja uskoa vain tuo Sana.

Eevan oletettiin ottavan Se aivan sillä tavalla kuin Jumala oli antanut Sen meille.

²⁴⁰Ja minä olen painottanut ja sanonut teille, että minä uskon Jumalan säilyttäneen ja pitäneen tämän Raamatun, ja sillä tavalla Jumala antoi Sen minulle täällä. Minä en halua mitään muuta viisautta, minä haluan sen vain sillä tavalla kuin Jumala on sanonut sen täällä.

²⁴¹Toivon etten nyt loukkaa teitä. Mutta jos Raamattu on sanonut, että minun täytyy tehdä parannus, niin se merkitsee parannuksen tekoa, eikä katumusharjoitusta, vaan katumusta.

²⁴²Raamattu sanoi minulle, että minut tulee kastaa Jeesuksen Kristuksen Nimessä; se ei merkinnyt jotakin muuta. Se ei merkinnyt Isä, Poika,Pyhä Henki, vaan Se sanoi näin.

²⁴³“Hyvä on”, te sanotte, “Matteuksen 28:19 käskettiin kastaa heidät Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimessä.” Se on tarkalleen se, mitä se oli.

²⁴⁴Nyt jos se ei ole oikein, jos heillä ei ollut oikeata asiaa, niin silloin tuo usko, joka Pietarilla ja lopuilla heistä Raamatussa oli että täytyi kastaa Jeesuksen Kristuksen Nimessä, oli valheellinen ilmestys, jonka Jumala siunasi. Se tuo sen takaisin siihen, että Hänen olisi myös tullut siunata Eeva silloin alussa.

²⁴⁵Nimi “Isä, Poika ja Pyhä Henki” ovat kolme titteliä. Siellä on vain yksi Nimi. Te ette voi olla kastetut Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimessä, ellei teitä ole kastettu Jeesuksen Kris­tuksen Nimessä; koska se on Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimi. Koko Raamattu on kirjoitettu sillä tavalla. Jokainen henkilö joka Raamatussa koskaan kastettiin, kastettiin Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Kukaan ei koskaan Kirjoituksissa kastanut titteleihin Isä, Poika ja Pyhä Henki.

²⁴⁶Ja jokainen joka oli kastettu Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä, oli kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimessä. Ketään, joka on kastettu titteleihin Isä, Poika ja Pyhä Henki, ei ole ollenkaan kastettu Nimeen. Ne ovat titteleitä, kuten ministeri, saarnaaja, tohtori, ja mitä muuta tahansa, isä, poika, ihminen, vai­mo, ne ovat titteleitä.

Te sanotte: “Ei sillä ole merkitystä.”

²⁴⁷Pankaa silloin tittelinne shekkinne alaosaan nimenne asemesta ja nähkää mitä tapahtuu. Sanokaa: “Minä panen tähän shekkiin allekirjoitukseksi: perheenäiti. Se olisi aivan yhtä järkevää, kuin on olla uskomatta Jumalan Sanaa, kun ilmestys lepää suoraan edessänne. Varmasti niin olisi.

²⁴⁸Se on tarkoitettu uskottavaksi sillä tavalla kuin Jumala on sanonut Sen. Eikä Se ole vastakkain itsensä kanssa.. Jos niin on, niin tulkaa ja näyttäkää se minulle. Se ei ole vas­takkain itsensä kanssa, ei ollenkaan. Saatana voi saada sen teistä näyttämään siltä, mutta hän ei voi tehdä sitä Sanalle, Sana ei hyväksyisi sitä. Ei koskaan. Niin on kautta aikojen ajateltu, mutta sitä ei ole vielä koskaan todistettu.

²⁴⁹Seuratkaamme nyt näitä kahta alkulähdettä, tai mitä te voisitte kutsua ilmapiireiksi, ja katsokaamme mitä ne saavat aikaan. Seuratkaamme niitä muutamia minuutteja. Ilmapiiri. Molemmat näistä alkulähteistä luovat ilmapiirin.

²⁵⁰Haluan kysyä teiltä jota­kin. Oletteko koskaan menneet seurakuntaan… Sanon tämän nyt kunnioittavasti, mutta tuodak­seni ilmi erään asian. Jumala auttakoon! Oletteko koskaan menneet seurakuntaan, jonka pastori on todella tärkätty? Huomaatteko, seurakunta on samalla tavalla. Mitä se on? Sen saa aikaan tuo ilmapiiri. Menkää paikkaan, jossa pastori sanoo: “Odotahan hetkinen. Tuollaista mielettömyyttä ei olekaan. Minä en usko sellaiseen asiaan kuin jumalalliseen parantamiseen, enkä siihen että on mitään Pyhän Hengen kastetta.” Te tulette näkemään, että jokainen heistä tuossa seurakun­nassa. Elleivät he…

²⁵¹Jos siellä on kotka jossakin, on hän tuleva ulos tuon kananpoikajoukon keskuudesta. Hän tulee varmasti tekemään sen. Se on totuus. Hän tulee jättämään sen. Hän tulee varmasti tekemään niin. Hän ei voi hyväksyä sitä; hän on kotka. Hän on lintu, joka on rakennettu taivasta varten, eikä kanatarhaa varten. Kyllä vaan.

²⁵²Ja nyt me toteamme, että nuo ilmapiirit… Ja kun te menette seurakuntaan, missä opete­taan uskoa, te tulette löytymään seurakunnan tuossa ilmapiirissä.

²⁵³Oi Jumala, antakaa minun antaa tämä teille, niin että te voitte nähdä sen. Näettekö? Tästä syystä ihmiset tulevat pyhien keskuuteen, missä he rukoilevat ja ovat uskovaisia. Paavali sanoi, ettei hän löytänyt kaupungista ketään muuta kuin vain Timoteuksen, jolla oli samanlainen kallis usko kuin hänelläkin oli, tiedättehän. Loput heistä olivat kaikki kirkkokunnallisia. Mutta kun hän tuli tuohon ilmapiiriin, hän voi löytää niiden asioiden tapahtuvan, joita tuo ilmapiiri oli luonut. Te toteatte ihmisten elävän uskosta, kun tulette paikkaan missä sanotaan: “Aivan varmasti, Raamattu on totta. Jumala parantaa.” Mitä te löydätte kiertäessänne tuossa seurakunnassa? “Minä olin kuolemassa syöpään; ja minä parannuin.” “Minä olin kerran sokea; nyt minä”…”

²⁵⁴Ja vieraat kysyvät: “Mitä? Tarkoitatko sinä… Mikä sinulla oli vikana?”

²⁵⁵“Minä tulen näyttämään sinulle todisteet. Tule luokseni päivälliselle, niin minä näytän sinulle jotakin. Minulla on sairaskertomukset siellä. Minun naapurini tietävät, että minä olin tässä kunnossa. Minä olin halvaantunut vuosikausia; ja minun puolestani rukoiltiin.” Näettekö, mitä se on? Tuo Sana tuossa seurakunnassa, tuossa uskovien joukossa, on luonut tuon ilmapiirin.

²⁵⁶Kuinka voisi Sana omassa yksinkertaisuudessaan, ja kuitenkin täydellisyydessään, mil­loinkaan kasvaa paikassa, missä tieto varjostaa sen ja sanotaan: “Se ei voi olla niin.” Se ei voi kasvaa. Niinpä missä seminaarista tulevaa tietoa saarnataan, siellä lapset kuolevat.

²⁵⁷Missä taas Sanasta tulevaa uskoa saarnataan, siellä lapset elävät. Aamen. Se on erona, Elämä ja kuolema.

²⁵⁸Sama asia tapahtui Eedenin puutarhassa. Se tarkalleen tapahtui noille kahdelle ilmapiirille siellä; kun Eeva meni pois oikeasta, mennen väärään, hän kuoli. Se tulee tekemään sen joka kerta.

²⁵⁹Niinpä ne eivät voi pysyä. Jos sinun seurakunnallasi on tuonkaltainen ilmapiiri, oi lapsi, jos haluat elää, niin usko Sana.

²⁶⁰Nyt seuraa hieman pistävää, enkä minä tarkoita sitä mitenkään ankaral­la tavalla. Tämä on opettamista. Ja kun te tulette näihin paikkoihin, teidän täytyy joskus vähän satuttaa ja polttaa hieman. Näettehän.

²⁶¹Nyt odottakaa. Se on aivan kuin vasikan polttomerkitseminen. Minä vihasin tehdä sitä, polttomerkitä vasikoita. Tuo pikku raukka… En tiedä, oletteko te koskaan lassonneet vasikkaa ja sitoneet sitä. Te sidotte tuon pikku raukan, ja sitten te juoksette ja haette tuon kuuman poltinraudan ja työnnätte sen häneen. Oi veli, se näyttää kauhealta! Kun se nousee ylös, sillä todella on juoksukohtaus. Se vain juoksee ja potkii ja huutaa ja ammuu. Mutta minä sanon teille, että siitä lähtien he tietävät kenelle se kuuluu. Kyllä, he tietävät mille laitumelle se kuuluu. Silloin sen kanssa ei enää voida leikkiä.

Niinpä polttomerkitkäämme. Kyllä.

²⁶²Kun he sanovat, te tiedätte… Monet teistä olette lukeneet tai laulaneet tuon Karjapaimenen mietiskelyn. Ja tuosta eksyneestä hiehosta, jonka he ottavat kiinni viimeisenä, silloin kun karjankeräys on päätty­nyt, he valmistavat siitä soppaa, koska siinä ei ole minkäänlaista polttomerkkiä. Ja loput niistä menevät omille laitumilleen, ja tuon karjankeruun työnjohtaja tuntee karjansa. Polt­tomerkitseminen tekee kipeätä.

²⁶³Katsokaahan nyt! Minä tulen nyt tässä näyttelemään lääkärin osaa muutaman minuutin ajan. Saatana voisi tieteellisesti todistaa viisautensa kautta, että tuossa mullassa olisi vitamiineja, jonka hän antaisi ihmissuvulle, sen kasvaa siinä. Varmasti hän on tehnyt niin. Hän voi tieteellisesti todistaa sen. He voivat tieteellisesti todistaa melkein mitä tahansa he tahtovat. Varmasti.

²⁶⁴Siinä oli N-vitamiinia, “nautinto” Se on siinä, tuossa hänen viisautensa mullassa, kaikki maailmallinen nautinto, kaikki elokuvat, kaikki tanssit ja niin edelleen. “Jatka edelleen vain, ei siitä ole mitään vahinkoa.” Varmasti. Näettekö? Kansansuo­sio: “Se on suurin kirkko, mikä kaupungissa on.” Hyvä on.

²⁶⁵Sitten siinä oli Y-vitamiinia, johon hän viittaa “yleisenä järkevyytenä”. ”Se on järkevää.” Kyllä.

²⁶⁶Siinä oli J-vitamiinia, mikä merkitsee “järkeilyä”. Kyllä, hän voi järkeillä. Mutta näettehän, se ei toimi.

²⁶⁷Siinä oli Ka-vitamiinia, mikä merkitsee “kauneutta.” Saatana on kaunis. Synti on kaunista, ja kun synti tulee suuremmaksi ja suuremmaksi, sen kauniimmaksi se tulee.

²⁶⁸Kuinka paljon parempi talo meillä on tänään kuin tuo hirsitalo? Kuinka paljon kauniimpi se on? Kuinka paljon kauniimpia ovat naisemme tänään, kuin mitä heillä oli tapana olla? Huomaat­teko? Kuinka paljon kauniimpi on Florida, kuin se miksi Jumala loi sen?

²⁶⁹Siinä on kauneutta. Kuinka moni tietää, että Saatana on kauneus, ja että hän halusi kauneutta ja yritti luoda itselleen kauniimman valtakunnan ja niin edelleen? Varmasti me tiedämme sen. Saatana on kauneudessa.

Nyt huomatkaa! Hänellä oli J-vitamiini, joka on “järkeily”.

Ka-vitamiini, joka on “kauneus”.

²⁷⁰N-vitamiini, joka on “nykyaikainen”. “Tietenkin sinä haluat olla nykyai­kainen,” sanotaan. Ottakaa vain hänen tietonsa, niin tulette näkemään ettekö vain uskokin tuohon asi­aan. Se tulee kasvamaan teihin. Tuo vitamiini tulee tulemaan suoraan sinne, missä te istutte.

²⁷¹Joku kaveri on astuva esiin ja antava teille hieman hänen tietoaan: “Katsokaahan nyt, ystä­vät, mitä siitä tulisi, jos tässä suuressa hienossa tuomiokirkossa täällä olisi paljon kirku­mista ja itkemistä ja kielillä puhumista ja juostaisiin edes takaisin lattialla vaahto suupielessä kuin hullut koirat? Mitä te luulette kaupungin pormestarin sanovan siitä? Tai diakonien, jos me antaisimme tuonkaltaisen asian tulla tänne?” Oi, varmasti se on nykyaikai­nen.

²⁷²“Luulisitko sinä, että meidän ihmisemme tulisivat seisomaan tuolla kaduilla tamburiinit käsissään ja… Mitä siitä tulisi, jos meidän sisarillamme olisi pitkät selkää alas riippuvat hiukset, ja loput naisista sanoisivat heidän kulkiessaan kaupungilla, että “katsohan, katso­han tuonne.” Niin, seurakunnan presidentti, tai mikä se sitten onkin, te tiedätte: “Katsokaahan tuonne, hän näyttää aivan vanhanmalliselta autolta, jonka vararengas on tyhjenemässä.” Tehän tiedätte, jotakin senkaltaista.

²⁷³“Me haluamme olla nykyaikaisia.” Se on perkeleen viisautta. Sitä se kasvattaa. Tuo vitamiini, joka on mullassa, tulee ulos tuotteesta, jota se tuottaa. Jatka vain edelleen, sinä nykyaikainen Iisebel. Nykyaikainen kuten naiset tänään. Varmasti. Oi, nykyaikainen! “Kaikkein nykyaikaisim­mat ihmiset kaupungissa käyvät kirkossa.” Miksi? He kasvavat tuossa nykyaikaisessa vita­miinissa.

²⁷⁴Järkeilyn vitamiinissa, no niin, he kasvavat siinä. Sitä se on, järkeilyä. Mutta niin pian kuin te alatte kasvaa siinä, te olette kuolleita Sanalle. Teidän täytyy kiel­tää Sana, ennen kuin te voitte olla sitä.

²⁷⁵Ainoa tapa miten te koskaan voitte olla syntinen, on kieltää Jumalan Sana. Mikä on synti? Epäusko. Epäusko mihin? Jumalan Sanaan. Huomaatteko, teidän täytyy ensin kieltää tuo Sana.

Minulla on täällä noin kymmenen muuta vitamiinia kirjoitettuna.

²⁷⁶Mutta oli yksi vitamii­ni, josta hän ei kertonut heille. Hänellä oli siellä Ku-vitamiini. Se on suurin niistä kai­kista; se tuottaa kuoleman.

²⁷⁷Se on kauniimmin pukeutunut joukko ihmisiä, kaikkein nykyaikaisimpia mitä on olemassa, kaikkein kaunein kirkko, suurin organisaatio, kaikkein nykyaikai­sin ja kaikkein kaunein mitä on, kaikkein järkevimpiä asioita. “Miksei voitaisi sanoa…”

²⁷⁸“Jumala loi meidät Hänen omiksi luomuksiksi, miksi Hän tulisi tuomitsemaan nämä naiset, jotka yrittävät näyt­tää parastaan ja pitävät lyhyitä hiuksia? Miksi Hän tuomitsisi pienen ehostuksen?”

²⁷⁹No niin, Hänellä oli yksi Raamatussa, joka teki niin, ja Hän syötti hänet koirille. Joten ajatelkaapa sitä. Niin se oli.

²⁸⁰“Miksi haluaisi Jumala… Eihän Hän voi odottaa, että me eläisimme tuon Raamatun mukai­sesti.“ Varmasti Hän teki niin; Hän sanoi Eevalle, että hänen täytyy elää Sen mukaan. Ja Jeesus sanoi, että mies elää jokaisesta Sanasta, jokaisesta Sanasta, joka Jumalan suusta lähtee. Kuka sanoi sen? Jeesus. Onko se oikein?

²⁸¹Jeesus sanoi: “Jos kuka tahansa mies sanoo jotakin muuta, hän olkoon valehtelija, ja olkoon Hänen Sanansa totuus. Taivaat ja maa tulevat katoamaan pois, mutta Minun Sanani eivät katoa.” Siinä se on teille.

Niinpä hänen kaavaansa kuuluu Ku-vitamiini. Se on nykyaikaista.

²⁸²Mutta Raamatun Sanan siemen ei voi kasvaa senkaltaisessa maassa. Kuinka voisi ketään mennä noihin nykyaikaisiin kirkkoihin, kun Jumalan Henki voisi tulla heidän ylleen ja he haluaisivat huutaa: “Kunnia Jumalalle! Hallelujaa!”

²⁸³Tiedättekö mitä? Se saisi saarnaajan nielaisemaan saarnansa. Voin aivan nähdä hänen sanovan: “Öhöömmm!”

²⁸⁴Ja kaikki nuo kurjet siellä venyttäisivät kaulaansa nähdäkseen: “Kuka sen sanoi?”

²⁸⁵Sitten jonkun minuutin kuluttua saarnaaja voisi sanoa: “Jeesus Kristus, Jumalan Poika…”

“Kunnia Jumalalle! Se on oikein.”

²⁸⁶“Öhöömmm! Diakonit…” Muutamassa minuutissa te olisitte ovella, ja he heittäisivät teidät ulos. Näettehän.

²⁸⁷Sana ei voi kasvaa siellä, Se ei voi tehdä sitä, Se ei mitenkään voi tehdä sitä. Se yksinkertaisesti ei voi.

²⁸⁸Sitten hän tulee ruiskuttaen myrkkyään sen päälle, yrittäen tappaa tuon elämän alkion teissä. “Eräs ihmisryhmä maassa tänään uskoo, että Jumala parantaa. Mitä, tietenkin me tie­dämme sen. Jo yksinkertainen järki näyttää, että Jumala antoi meille lääkärit parantamaan!”

²⁸⁹Kysykääpä joltakin hyvältä, asialliselta lääkäriltä, että onko hän parantaja. Hän tu­lee sanomaan teille: “Ei, minä voin ottaa pois hampaan, mutta en voi parantaa sitä reikää, josta se otettiin pois.” “Minä voin asettaa käsivarren paikoilleen, mutta minä en voi parantaa sitä.” Tietenkin se on oikein. Jumala on parantaja.

²⁹⁰Kuinka mikään koskaan voisi kasvaa sen­kaltaisessa? Kuinka siellä koskaan voisi siemen Sana kasvaa? Se ei yksinkertaisesti tee sitä. Se ei voi kasvaa tuonkaltaisessa ilmapiirissä. Se ei yksinkertaisesti voi.

²⁹¹Mutta usko kasvaa vain yhdessä vitamiinissa. Sillä on vain yksi vitamiini. Sillä ei tarvitse olla minkäänlaista sekoitusta. Usko kasvaa yhdessä vitamiinissa, ja se on Sana! Ainoa asia, missä usko voi kasvaa, on Sana. Ja ainoa tapa, miten se voi kasvaa, on se, että se uskoo tuon Sanan, ja sen täytyy ottaa koko Sana ja uskoa, että Se on Totuus. Ja uskon vitamiini tavataan pienellä viisikirjaimisella sanalla: E-l-ä-m-ä, “Elämä!” Uskossa on E-vitamiini.

²⁹²Viisaudella on N-vitamiini ja J-vitamiini, “nautinto” ja “järkeily” vitamiinit, ja kaikki nämä muut vitamiinit, tiedolla ovat kaikki ne. Viisaudella on se kaikki, he järkeilevät sen.

²⁹³Mutta uskolla on vain yksi asia: Elämä! Se on kaikki, mikä on pysyvää. Sana on Elämä. Sinun Sanasi on Totuus. Hän on Sana, Tie, Totuus, Elämä. Usko ainoastaan riippuu kiinni siinä, siinä kaikki. Se ei ota mitään muuta. Pyhän Hengen Elämä, Iankaikkinen Elämä, siinä usko kasvaa. Sana Zoe merkit­see: Jumalan oma Elämä. Ainoa paikka missä usko voi toimia, on se, kun usko kuulee Jumalan Sanan ja uskoo, että Se on Jumalan Sana. Sitten tuossa Zoessa se kasvaa ja tuottaa sen, mitä Sana sanoi sen tekevän.

²⁹⁴Kuinka Jumala teki maailman? Uskotteko te, että maailma oli Jumalan ajatuksissa? Var­masti se oli; niin täytyi olla. Kysytään: “Kuinka Hän teki sen?” Hän vain sanoi…

²⁹⁵“Mistä Hän tulisi saamaan kaikki aineet?” Kuinka te voisitte koskaan järkeillä Jumalan kanssa? Te sanoisitte: “Jumala, mistä Sinä tulet saamaan aineet, tehdäksesi kiven?” “Ne tulevat kaasuista.” “Mistä sinä saisit kaasut, Herra?” Näettekö? “Mistä Sinä valmistit veden? Mikä on sen kaava?” “H2O.” “Mistä Sinä saat vedyn ja hapen?” Huomaatteko? Siinä se on. Se ei yksinkertaisesti käy järkeen.

²⁹⁶Mitä Jumala sanoi? Se oli Hänen ajatuksissaan. Ja Hänen ajatuksensa olivat Hänen Sanansa, ennen kuin Se tuli julki. Ja kun Hänen ajatuksensa sanoivat: “Olkoon se siellä”, ja se oli siellä. Siinä se on. Siinä usko lepää.

²⁹⁷Hebrealaiskirje 11 sanoo: “Uskon kautta maailma luotiin.” Maailma tehtiin uskolla. Jumala teki maailman näkymättömistä asioista. Uskon kautta Jumala puhui maailman olemassaoloonsa, koska se oli ennalta suunniteltu sana. Mutta niin pian kuin Hän oli sanonut Sen, Se tuli elä­mäksi.

²⁹⁸Te voitte nyt sanoa: “Minä uskon sen, veli Branham.” Sydämessänne te voitte uskoa sen, ja sitten te ilmaisette sen sanomalla: “Minä uskon sen”, älkääkä koskaan muuttako sitä. Pysykää aina sen kanssa. Tarkatkaa mitä siitä kasvaa. Se tulee tuottamaan Sanan, koska se on usko. Näettekö? Viisaus vie teidät pois Siitä; usko tuo teidät takaisin Siihen. Näettekö sen?

²⁹⁹Se leikkaa pois jokaisen ihmisen tekemän uskontunnustuksen, se leikkaa pois ihmisen tekemät teologian koulutukset; se lyö ne kuoliaaksi. Siellä ne ovat, professori, D.D., Ph.D., L.L., Q.U.D., ja kaikkien näiden miesten täytyy mennä kouluun ja oppia psykologiaa ja kaikkia näitä muita asioita. On ainoastaan yksi asia, joka jää pois. Kuinka esiintyä psykologiöineen, ja minkälaisia vaatteita käyttää, ja kuinka sanoa: “Aamen”, aivan sillä tavalla, ja… hölynpölyä!

³⁰⁰Olkaa Pyhän Hengen johdossa. Jumalan Henki johtaa Jumalan poikia, eikä seminaarien viisaus, vaan Jumalan Henki johtaa Jumalan poikia ja tyttäriä. Se on todellakin totta. Aamen!

³⁰¹Pankaamme pois jokainen uskontunnustus, jokainen seminaari, kaikki ihmistekoinen teo­logia. Ei ole ihme, etteivät he voi uskoa. Siellä ei ole mitään, missä usko voisi kasvaa. Heil­lä on J-vitamiini, “järkeily”, joka meidän tulisi heittää pois. “Suosion” vitamiini. “Nau­tinnon” vitamiini, täytyyhän olla vähän hauskaa. “Minkä kaltaista hauskaa?” “Oi, mennä ulos, ja ottaa pieni humala aina silloin tällöin, tiedättehän, vain pientä huvia. Ei sillä ole mitään merkitystä.”

³⁰²Tiedättehän, kaikki tuollaiset pikku asiat, ne ovat kaikki tuossa vitamiinissa. Ja kuinka tuollaisessa vitamiinissa koskaan voisi kasvaa Sana, joka kieltää tuollaisen vitamiinin? Kuinka te tulette tekemään sen? Sana kieltää sen. “Jos te rakastatte maailmaa tai maailman asioita, ei Jumalan rakkaus edes ole teissä”, sanoo Raa­mattu. Niinpä kuinka voisi Jumalan Sana kasvaa tuollaisessa vitamiinissa?

³⁰³Mullassa tarvitaan määrätty vitamiini tuottamaan viljan. Sen täytyy olla oikeanlaatuisessa mullassa. Me tulemme siihen hetken kuluttua. Täytyy olla oikeanlaatuinen multa, tai vilja ei voi kasvaa siinä. Ottakaa jokin määrätty maaperä, ja tämä ei kasva siinä, ja jokin muu taas kasvaa siinä. Hiekkaperäisessä maassa, jossa on määrätyt vitamiinit, kasvavat määrätyt kasvit. Jos se ei kasva, ei siinä ole noita määrättyjä vitamiineja, eikä se voi kasvattaa sitä, siinä kaikki.

³⁰⁴No niin, rikkaruohot kasvavat melkeinpä missä tahansa ja minkälaisessa maassa tahansa. Onko se oikein? [Seurakunta vastaa: “Aamen.”] Vanhat kirkkokunnalliset rikkaruohot tulevat kasvamaan missä tahansa.

³⁰⁵Mutta minä sanon sinulle veli, jos sinä haluat tuottaa Elämän hedelmiä, sen täytyy tulla ulos Sa­nasta. Niin se on. Varmasti.

³⁰⁶Toivon etten pidätä teitä liian pitkään tänä aamuna. [Seurakunta vastaa: “Et.”] Näettekö? Nyt, älkää… Näettekö? Hyvä on.

³⁰⁷Ei ole ihme, etteivät he voi uskoa; heillä ei ole mitään missä elää. Jeesus puhui heistä Matteuksen 13. luvun 1. jakeessa. Menkäämme sinne nähdäksemme, kuinka Jeesus sanoi sen, mikä koskee näitä asioita, joista me puhumme. Matteuksen 13. luvun 1. jae:

Samana päivänä Jeesus meni ulos talosta, ja istui meren rannalle.

Ja suuret kansanjoukot kokoontuivat hänen luokseen, niin että hän meni veneeseen ja istui alas; ja koko kansanpaljous seisoi rannalla.

Ja hän puhui heille monia asioita vertauksissa sanoen: Katso, kylväjä lahti kylvämään siementä;

Ja kun hän kylvi, jotkut siemenistä putosivat tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne:

Jotkut putosivat kiviseen maahan, missä niillä ei ollut paljon maata: ja kohta ne nousivat oraalle, koska niillä ei ollut syvää maata:

Ja kun aurinko nousi, ne paahtuivat, ja koska niillä ei ollut juurta, ne kuihtuivat pois.

Ja jotkut putosivat orjantappuroiden sekaan; ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat ne:

Mutta toiset lankesivat hyvään maahan, ja tuottivat hedelmää, jotkut satakertaisesti, jotkut kuusikymmentäkertaisesti, jotkut kolmekym­mentä kertaisesti.

Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon.

³⁰⁸Ei viisaus, vaan korvat, huomaatteko? Hyvä on, on kysymys kuulemisesta. Hyvä on.

³⁰⁹Huomatkaa, että Hän sanoi jonkun lähteneen. Kun siemen lähti, Sana saarnattiin.

³¹⁰Jotkut putosivat tien oheen, aivan kuin vesi ankan selkään, joka juoksee heti pois.

³¹¹Jotkut putosivat kiviseen maahan, kivikkoon. Sinne oli kerääntynyt vain hieman pölyä, ja se nousi oraalle, mutta sillä ei ollut juurta, siellä ei ollut paikkaa, minne se olisi voinut panna juurensa. Tulen nyt kuvaamaan sitä tässä ja toivon, etten loukkaa kenenkään tunteita.

³¹²Se oli katolinen kirkko. He sanoivat, että heidät rakennettiin kalliolle. Olen samaa mieltä, olen varmasti yhtä mieltä heidän kanssaan siitä. Kyllä vaan. Sen alla ei ole yhtään maata, ei minkäänlaista maata mistä kasvaa. Miksi? He eivät voineet tuottaa Raamatun vi­tamiinia, koska he eivät edes usko Siihen. Heidän oppinsa on uskonkappaleita, roomalaisia uskonkappaleita, eikä siinä ole ensinkään Sanaa. Jotkut putosivat kiville: se oli super-viisautta. Oi veli, minä sanon sen teille, heillä oli se paremmalla tavalla. He esittelivät sen psykologisella tavalla, valtavan suuria rakennuksia, papit hienoissa puvuissa näyttivät kuin pyhiltä jumalilta, ja kaikkea muuta sel­laista.

³¹³Kuinka moni kuuli tuon pienen nunnan todistuksen, joka juuri tuli ulos sieltä? Onko se teillä täällä? Haluan, että se soitetaan jonakin keskiviikkoiltana täällä seurakunnalle, ja jokaisella henkilöllä täällä tulisi olla todistus.

³¹⁴Minä menin itse sinne alas Meksikoon ja näin nuo kalkkikuopat, missä noiden nunnien vauvat, kun papit ovat olleet heidän kanssaan, nuo vauvat, missä niitä oli poltettu noissa kalkkikuopissa ja muuta sellaista. Se sai kommunismin nousemaan esiin Meksikossa. He paljastivat tuon mädännäisyyden. Se on saanut kommunismin nousemaan esiin muualla.

³¹⁵Älkää koskaan pelätkö kommunismia. Jumala käyttää kommunismia. Minä en usko siihen; se on perkeleestä, mutta Jumala ottaa perkeleen ja käyttää sitä niin kuin Hän teki kuningas Nebukadnessarin kanssa, joka tuli ja vei Israelin pois. Näettekö? Tarkatkaa ja nähkää, eikö Raamattu todistekin sitä. Yhtenä näistä päivistä me tulemme menemään siihen. Jumala nosti sen esiin kostaakseen Jumalan lapset tuolle vanhalle huoralle. Se on tarkalleen se, mitä Raamat­tu sanoo, ja se sanoo, että he tulevat polttamaan hänet tulen kanssa, se on tuleva tuomioonsa. Se on tarkalleen se, mitä sille tulee tapahtumaan. Siellä se on.

³¹⁶Se on tuo, joka putosi kivikkoon, jossa oli vain niin vähän multaa, ettei se voinut kasvaa; se kuoli. Se oli super-viisautta.

³¹⁷Sitten jotkut putosivat protestanttiseen maahan. Mutta jonkun ajan kuluttua suurten kirkkokuntien suuri viisaus tukahdutti sen, tukahduttaen Pyhän Hengen. “Ihmeiden päivät ovat ohitse.” “Tohtori se-ja-se, ja se-ja-se.” Näettekö? “Ei mitään sellaista asiaa.” Aivan täydellistä. Minkä se tukahdutti pois? Se tukahdutti pois Hengen, vaihtaen Sen viisauteen.

³¹⁸Pyhä Henki lankesi Martin Lutherin päivinä. Pyhä Henki lankesi John Wesleyn päivinä. Pyhä Henki lankesi aikaisen helluntaiseurakunnan päivinä, mutta mitä kirkkokunnat ovat teh­neet? He ovat tukahduttaneet Sen pois viisautensa kanssa. Tukahduttaneet minkä? Siemenen. Mikä on Siemen? Sana. “Se ei merkitse sitä; Se merkitsee tätä.” Näettekö?

³¹⁹Monia sydämissään rehellisiä miehiä noissa palvelijoissa, minä olen kohdannut heitä ja istu­nut alas keskustelemaan heidän kanssaan, jopa kasteesta ja monista muista asioista. Olen pyytänyt ketä tahansa tulemaan ja keskustelemaan siitä kanssani. He sanovat: “Veli Branham, jos me tekisimme niin, meidän seurakuntamme laittaisi meidät ulos.”

³²⁰Minä sanoin: “Mikä merkitsee teille enemmän, Jumalan Sana, tai teidän seurakuntanne?” Te ette tule koskaan pääsemään pidemmälle tuossa kirkkokunnallisessa tomussa. Ymmärrättekö? No niin, jos se kieltää Sanan, se on väärin. Se osoittaa että se on ihmistekoista viisautta.

³²¹Protestantit ovat tukahdutettuja. Se tukahdutti Hengen ulos heistä, kun he ottivat vii­sauden Sanaan uskomisen sijalle, organisaatiollisen viisauden, Sanaa uskomisen sijaan. Kaikki, jotka ymmärtävät sen, sanokoon: “Aamen.” [Seurakunta vastaa: “Aamen.”] Huomaatteko sen? He uskovat siihen, mitä joukko miehiä sanoo metodisteissa, baptisteissa, presbyteereissä, helluntailaisissa, evankelisissa, ja kaikki ovat yhdessä… Ja pian he tulevat muodostamaan kirkkojen liittoutumisen, joka tulee olemaan pedon kuva. Ja sillä tulee olemaan sama valta tässä kansakunnassa, Ilmestyskirja 13:11, kuin heillä oli siellä, ja se tulee aiheuttamaan pyhien vai­non, aivan niin kuin Rooman kirkko teki alussa. Siinä kohdassa ollaan nyt menossa.

³²²Ja tämä on syy siihen, miksi Sana on kylvetty juuri nyt kaikkialle: pysykää poissa siitä! Tulkaa ulos siitä! Käsitättekö?

³²³Viisaus tukehdutti sen ulos. Heidän oma viisautensa kuristi Pyhän Hengen pois heistä. Sallikaa minun todistaa se teille Raamatussa, Ilmestyskirjan 3. luvussa, jonka juuri olemme käyneet lävitse Seurakuntajaksoissa. Jeesus oli kuristettu ulos Seurakunnastaan, ja Hän oli ulkopuolella kolkuttamassa ovelle päästäkseen takaisin sisälle. Se on tarkalleen se, mitä Se sanoo: “Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku on janoinen, jos hän päästää Minut sisälle, niin Minä tulen.” Mutta kukaan ei avannut ovea. Näettehän, he panivat Hänet ulos. Mitä se oli? Siemen putosi heidän ylleen, mutta jotkut siemenet menivät vainon laaksoon.

³²⁴Jotkut pu­tosivat vainon laaksoon. No niin, laakso on se paikka, mistä te löydätte vettä, ja siellä on paras multa. Kun te otatte jonkun, joka on lyöty alas, kunnes hänestä on hakattu kaikki teolo­gia ulos, kunnes se on kaikki naurettu pilaa tekemällä ulos hänestä, kun hän on käynyt myllyn lävitse, joka on jauhanut sen kaiken ulos hänestä, niin että metalli on valmiina työstettäväk­si, silloin te tulette toteamaan, että siellä on jonkun verran kosteuttakin. Laaksoon, tuo kaveri on lyöty alas laaksoon, potkaistu ulos organisaatiostaan ja hän on “alhaalla kaatopaikalla”, niin kuin he sitä kutsuvat. Ei “kaatopaikalla”, me sanomme, että “hän on laakson pohjassa”. Tiedättehän, se on myös paikka, missä lilja kasvaa, laaksossa. Jotkut putosivat vainon laaksoon, koviin koettelemuksiin. Jotkut siemenistä putosi­vat sinne, vainon laaksoon, ollen kutsuttu kaikenlaiseksi, kuten Liljaakin kutsuttiin Beelsebuliksi, ja ollen tehty pilaa.

³²⁵Mutta laaksossa ovat vesivirrat. Psalmi 1 sanoo: “Siunattu on mies…” Sallikaa minun lukea se. Sallikaa minun näyttää, mitä tässä laaksossa on. Ajattelin, että minulla ei olisi aikaa siihen, mutta me otamme aikaa lukeaksemme sen tässä. Me luemme tämän nähdäksemme, minkälainen tämä mies on täällä alhaalla, minne hänet on istutettu. Katsokaamme, onko hänet istutettu pölyiselle erämaan kalliolle, missä ei ole ollenkaan maata, vai onko hänet istutettu laaksoon… Hyvä on.

Siunattu on mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa, viisaudessa…

Aamen, aamen, aamen, aamen!

…jumalattomain neuvossa, eikä seiso syntisten tiellä, eikä istu halveksivan istuimella.

Mutta hänen ilonsa on HERRAN laissa; Sanassa, ja hänen laissaan, Sanassaan, hän mietiskelee päivin ja öin.

Ja hän on oleva kuin puu, joka on istutettu vesivirtojen ääreen…

³²⁶ “Virrat.” Mitä ne ovat? Nuo yhdeksän hengellistä lahjaa, vesi virtoja, yksi Henki, yksi vesi, mutta joka tulee yhdeksästä eri alkulähteestä. Vesivirrat, näette­kö? Vesivirrat.

…joka tuottaa hedelmänsä, Hengen hedelmän, hänen aika­naan; hänen lehtensä eivät myöskään lakastu; ja mitä tahansa hän tekee, se menestyy.

³²⁷Huomaatteko? Jotkut putosivat tuohon laaksoon siellä, missä ovat nämä virrat, ja tuottivat… Ja panitteko merkille… Haluan tuoda esiin jotakin muuta. Mitä se teki? Se putosi virran ääreen.

³²⁸Sitä ei siirretty sinne. Hän on kuin puu, joka on “siirretty, siirrettykö täältä tuonne?” Hänet oli istutettu. Miten? Ennalta määrättynä. Tuo Jumalan ajatus ennen maailman perustusta asetti hänet sinne. Häntä ei työnnetty sinne, ei vain sattumalta, vaan hänet istutettiin, ennalta määrättiin! Minne? Vesivirtojen luo. Oi,

³²⁹“Hänen juurensa eivät kuihdu.” Oi, Hallelujaa! “Vaikka hän kuolee, Minä tulen nostamaan hänet jälleen ylös viimeisenä päivänä.” Kyllä.

³³⁰Hänet on ennalta määrätty olemaan siellä, eikä se ole mitään sattumanvaraista. Hänet oli ennalta määrätty vastaanottamaan tuo Sana, kun Se kylvettiin. Hän tulee olemaan siellä. Hänet on istutettu, eikä vain työnnetty maahan, hänet on todella istutettu. Kyllä. On paljon eroa siinä, jos jotakin vain työnnetään maahan tai jos jotakin istutetaan. Siinä on eroa. Tuo Siemen oli istutettu. Se löysi reiän omille juurilleen. Kun vesi, Henki alkoi tulla ja synnyttää omaa Elämäänsä, ja se alkoi sanoa…

Te sanotte: “On yhdeksän hengellistä lahjaa.”

Hän sanoi: “Aamen.”

“Jeesus, sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.”

“Aamen:”

“Hän parantaa aivan niin kuin Hän aina on tehnyt.”

“Aamen, aamen, aamen.” Huomaatteko?

³³¹Hänet on istutettu virtojen varrelle, jotka tulevat joka puolelta, vesivirtojen luo. Ei ihme, ettei hän voi lakastua. Eikä se ole ihme, koska hänet on istutettu. Jotkut niistä siemenistä putosivat sinne. Hän ei voi kuolla, se on aivan Elämän virrassa ja jatkaa tuottamista. Kyl­lä, se imee Elämänsä suoraan virrasta. Virroista, Uudesta Testamentista ja Vanhasta Tes­tamentista. Aamen! Sitä vain ruokitaan koko ajan. Oi, veli.

Tuletteko te rakastamaan Häntä? Aamen.
Tuletteko te ylistämään Häntä? Aamen.
Tuletteko te palvomaan Häntä? Aamen.
Aamen, aamen!

³³²Kyllä vaan; kyllä vaan. Oi, minä rakastan sitä, ettekö tekin? [Seurakunta vastaa: “Aamen.”] Kyllä!

Se tuottaa Hänen hedelmänsä hänen ajallaan, (1 Mooseksen kirja 1:11)

³³³ “Tuottaa Hänen hedelmiään.” Mitä hedelmiä? Kenen hedelmiä? Hänen hedelmiään. Mitä hedelmiä? Hänen omia hedelmiään. Mikä se hedelmä on? Raamattu. Näettehän, kaikki siitä on täällä, tuo hedelmä; rakkaus, se on täällä Raamatussa; ilo, se on täällä Raamatussa; voima, Pyhä Henki; kaikki nämä asiat täällä; jumalallinen parantaminen; Jumalan lupaukset. Se on hedelmät. Tässä Se on, jos hänet on istutettu Tähän, ja jos Tämä on istutettu oikeanlaatuiseen maaperään, uskossa, niin mitä usko tekee? Usko alkaa kasvaa Siinä. Aamen!’ Se alkaa kasvaa ylöspäin. Oikein. Se kasvaa ylöspäin. Varmasti! Hän on kuin puu, joka on istutettu vesien ääreen, tuottaen Hänen hedel­mänsä oikealla ajalla.

³³⁴Minkä kaltaista hedelmää se tulee tuottamaan? Johanneksen Evankeliumissa 14:12, Jeesus sanoo: “Hän, joka uskoo Minuun, on myös tekevä niitä tekoja, joita Minä teen.” Miksi? Sama Sana on hänessä. Hän oli Sana. Onko se oikein? [Seurakunta vastaa: “Aamen.”] “Ja jos te pysytte Minussa, ja Minun Sanani teissä, niin pyytäkää mitä tahdotte.”

³³⁵Puhuin veli Evansille tuolla takana. Jokin aika sitten, hän tuli tänne hän ajaa niin kaukaa, ja hän kadotti autonsa. Se oli tuolla Millerien luona, ja hän oli jättänyt avaimet siihen. Joku tuli ja varasti sen. Ja kaikki, mitä hänellä oli, oli siinä. Hän tuli minun luokseni veli Fredin ja veli Tomin ja muutamien muiden kanssa ja… Minusta hän näytti pieneltä lapselta, jolta on otettu karamelli pois; hän näytti aivan selkäänsä saaneelta, tiedättehän.’ Hän sanoi: “Minä en yksinkertaisesti tiedä mitä tehdä.”

³³⁶Mitä se nyt on? Nyt he tulevat. Mikä on ensimmäinen asia mitä tehdä? Mennä Sanaan, pyytää Isältä. “Jos te pysytte Minussa, ja Minun Sanani teissä, niin pyytäkää mitä tahdotte.” Mitä se on: Pysykää Sanan kanssa; pysykää vain tarkalleen Sanan kanssa.

³³⁷Minä sanoin: “Rukoilkaamme.” Me polvistuimme lattialle ja aloimme rukoilla, ja olles­samme rukouksessa.

³³⁸Minä sanoin: “Isä, minä tulen Sinun tykösi Herran Jeesuksen Nimessä. Tässä on veli, joka työskentelee muutamia päiviä viikossa, kädet riekaleina vanhojen autoromujen korjaamisesta ja muusta sellaisesta, saadakseen tarpeeksi rahaa ajaakseen neljästätoistatuhannesta viiteentoistatuhanteen mailia joka sunnuntai, tullakseen kokoukseen. Ja hänellä on joukko lapsia ruokit­tavana. Se maksaa hänelle viidestä seitsemäänkymmeneen dollariin tehdä tuo matka, vain tul­lakseen seurakuntaan. Hän tulee tänne yrittääkseen kuulla Sanaa, meidän yrittäessämme tais­tella Sen puolesta. Ja nyt joku paha henkilö on varastanut hänen autonsa.” Mistä oli kysy­mys? Minä sanoin: “Nyt Herra, minä rukoilen Sinua, anna hänelle hänen autonsa takaisin Jee­suksen Kristuksen Nimessä.”

³³⁹Mitä minä tein? Minä asetin tuon Sanan, tuon Lupauksen Jumalan eteen ja sinetöin Sen Jeesuksen Nimen kanssa ja lähetin eteenpäin tuon Sanan. Suoraan alas tietä Se meni löytä­en tuon paikan, mistä se alkoi, niin kuin ajokoira jäniksen jäljet. Ja tässä Hän tuli tietä pitkin haukkuen. Meni sinne suunnilleen puoleenväliin Bowling Greeniä, Kentuckyssa. Mitä tapahtui? Sana löysi hänet.

³⁴⁰Juuri silloin tuli näky; minä näin miehen ajavan keltaiselta näyttävässä paidassa, nuo­ren miehen, joka kerran oli ollut kristitty. Sana iski häntä: “Sinä teet väärin!” Sana saa­vutti hänet. Hän lähetti Sanansa, ottaen hänet kiinni. “Jonakin päivänä sinä joudut kiinni, laki on ottava sinut kiinni tämän tekemisestä. Käänny ympäri ja vie se takaisin.” Sana sai otteen hänestä. Hän oli kerran ollut kristitty. Näin hänen tuovan sen tänne ja pysäköivän tien varteen.

³⁴¹Minä sanoin: “Nyt veljet, ajakaa tätä määrättyä tietä täältä ja te tulette löytämään autonne. Odottakaa kuitenkin hetki täällä, että hän saa aikaa tuoda sen takaisin. Ja nyt, sinullahan oli täysi tankki bensiiniä, eikö vain?” “Kyllä”, hän sanoi.

³⁴²Minä sanoin: “Mitään muuta ei ole vialla, ainoastaan puolet polttoaineesta on poissa, koska tarvitaan noin puoli tankillista ajaa puoleen väliin Bowling Greeniä, joka tekee noin sata mailia.”

³⁴³Kun hän löysi sen, se oli kaikki juuri sillä tavalla. Mitä se oli? Sana meni ja saavutti hänet.

³⁴⁴Hän tuli takaisin ja sanoi, jonkun aikaa sen jälkeen, että joku mies osti auton häneltä ja livahti pois mak­samatta sitä. Hän sanoi: “Veli Branham, minä…”

³⁴⁵Minä ajattelin: “Mies raukka.” Hän oli saa­massa häneltä 400 dollaria. Minä sanoin: ” Minä rukoilen.” Minä lähetin tuon Sanan. Tuo Sa­na seurasi hänen jälkiään ja löysi hänet.

³⁴⁶Kun me menimme sinne tapaamaan tuota miestä, niin hän ei ollut koskaan edes ollut kristitty. Hän vain nauroi… Kun he pyysivät häntä joskus tulemaan kirkkoon, hän sanoi: “Voinhan minä saarnaajan saarnatessa katsella kauniita blon­deja.” Niinpä te näette, että te ette voi löytää… Kyllä, se on perkele… Niinpä tuo Sana ei voinut saada otetta hänestä.

³⁴⁷Mutta mitä Sana teki? Se piti häntä silmällä. Veli Welch vain piti jatkuvasti kiinni Siitä, hän sanoi: “Kaikki tulee olemaan hyvin, kaikki tulee olemaan hyvin.” Sana meni hänen jälkeensä. Näettekö? “Jos te pysytte Minussa ja Minun Sanani teissä, niin pyytäkää mitä tahdotte.” Sana meni hänen jälkeensä.

³⁴⁸Ensimmäi­nen asia, mitä tapahtui, oli se, että yksi hänen pojistaan oli ajamassa täällä tiellä, ja siinä se oli. Hän otti ylös tuon auton rekisterinumeron ja pysähtyi veli Woodin luo. He soittivat saadakseen tietää, minne se oli rekisteröity. Ja hän oli Bowling Greenissä.

³⁴⁹Jumala Taivaassa tietää, että minä en ollut kuullut yhtään sanaa siitä, enkä tiennyt mitään siitä.

³⁵⁰Viime sunnuntai-iltana, saarnattuani täällä, menin vaihtamaan vaatteita, ja valmistau­duin menemään alas veli Welchin luo kokousta varten seuraavana iltana. Kun astuin autoon, minä näin tuon miehen. Ja minä sanoin: “Veli Welch…” Minä en voinut kertoa hänelle, vaan hänen täytyi tehdä itse päätöksensä, aivan niin kuin kerroin Medasta ja hänen päätöksestään siellä. Minä sanoin: “Me ajamme Bowling Greenin kautta.”

Hän sanoi: “Se on noin kolmenkymmenen mailin kierros.”

³⁵¹Jatkoimme ajoa tietä eteenpäin. Minä ajattelin: “Oi, hänen täytyy käsittää se, hänen täytyy. Hänen on käsitettävä se.”

³⁵²Jatkoimme edelleen, siellä oli sisar Evans ja minä, ja sitten veli sanoi: “Tiedätkö mitä, veli Branham, kuinka paksupäinen minä olenkaan? Sinä mainitsit Bowling Greenin jokin aika sitten.”

Sanoin: “Kyllä.”

³⁵³Hän sanoi: “Muistatko tuon miehen, jolla on minun rahani, joka juoksi pois sen kanssa?”

Sanoin: “Kyllä.”

³⁵⁴Hän sanoi: “Hän on Bowling Greenissä, ja minä olen ajatellut mennä sinne löytääkseni paikan, missä hän on…”

³⁵⁵Minä sanoin: “Mitä aiot tehdä? Haluatko mennä sinne noutamaan rahojasi?”

³⁵⁶Nyt, näettekö, jos kerron hänelle, silloin… Hänen täytyy tehdä jotakin itse. Hänen täytyi tehdä jotakin, enkä minä voinut kertoa sitä hänelle. Jos tekisin niin, se särkisi näyn juuri siinä. Näettekö? Niinpä minun täytyi… Näettekö? Aivan kuten…

³⁵⁷Miksi Jeesus seisoi siellä ja sanoi Marialle ja Martalle: “Ottakaa te pois tuo kivi”? Miksi? Hän oli Jumala; Hän olisi voinut sanoa: “Kivi, häviä”, ja sitä ei enää olisi ollut siellä. Mutta heidän täytyi tehdä jotakin.

³⁵⁸Miksi Hän seisoi siellä katselemassa eloa? Uskotteko te, että Hän oli elon Herra? Hän sanoi opetuslapsilleen: “Rukoilkaa te elon Herraa, että Hän lähettäisi työntekijöitä elonkorjuuseensa.” Toisin sanoen: “Pyytäkää te Minua tekemään se, mitä aion tehdä.” Näettekö?

³⁵⁹Me olemme kavereita. Me olemme… Se on Seurakunta. Meillä on jotakin tehtävänämme itse. Teillä on jotakin tehtävänä. Tässä on Evankeliumi; Minä tiedän sen, mutta jos te vain istutte täällä, ettekä saarnaa Sitä, niin mitä hyötyä Siitä olisi? Teidän täytyy tehdä jotakin, teidän täytyy yrittää. Te sanotte: “Minä uskon että Jumala parantaa, mutta minä en oikein tiedä.” Nouse seisomaan ja anna tuon Sanan tulla sinun sanaksesi. Usko Se. Älä järkeile Sen kanssa; vain usko Se.

³⁶⁰Minä sanoin: “No niin…” Minä tiesin, että jos hän ei menisi hakemaan sitä, hän tulisi menettämään sen. Minä sanoin: “Jos se olisin minä, niin minä menisin ja hakisin rahani juuri nyt.” Ja hän teki sen. Hän meni ja herätti tuon miehen vuoteesta, ja hänellä oli jonkun verran rahaa. Sitten hän kävi lainaamassa loput naapuriltaan, ja maksoi sen pois.

³⁶¹Mitä se on? Se on Sana. Jos Sana voi löytää paikan, se voi muuttaa asiat. Samoin on Jumalallisen parantamisen kanssa.

³⁶²Mitä jos veli Welch olisi sanonut: “Enpä usko meneväni sinne; luulen, että ajan toista tietä.” Mitä jos tuo mies olisi sanonut: “Minä en tule menemään sinne. Eihän tuo auto ole…” Näettekö? Silloin se ei tapahdu.

³⁶³Mutta teidän täytyy uskoa. Teidän täytyy uskoa se. Ja sitten, kun se lankeaa uskon ilmapiiriin, sen täytyy tuottaa se. Sen yksinkertaisesti täytyy.

³⁶⁴Oletteko koskaan ajatelleet mitä tapahtuu, kun joku herätetään kuolleista? Oletteko koskaan ajatelleet, mitä tapahtui siellä Suomessa, silloin kun tuo pieni poika herätettiin kuolleista? Hänen henkensä oli jättänyt hänet. Sanan täytyy mennä sinne toiselle puolelle noutamaan tuota pientä sielua ja tuoda se takaisin. Kuinka Se voi tehdä sen? Se on Sana: parantakaa sairaat, nostakaa ylös kuolleet. Näettekö? Kuinka Hän tulee tekemään sen? Sen täytyy tulla kastellun Sanan kautta. Hän oli näyttänyt näyn, ja sen täytyi tapahtua. Siellä makasi tuo poika, ja kaikki muu oli siellä aivan sillä tavalla kuin Hän sen oli sanonut kak­si vuotta aikaisemmin. Tästä syystä tuon karhun täytyi olla siellä. Minä sanoin: “Sen täytyy tapahtua, sen täytyy olla niin. Mikä teki sen? Sana.

³⁶⁵Minä sanoin: “Taivaallinen Isä, kotimaassani Sinä sanoit minulle noin kaksi vuotta sitten, että tämä pieni poika tulisi nousemaan ylös kuolleista, sen vuoksi, Sinun Sanasi, Sinun lupauksesi pohjalta… Ensinnäkin Sana on sanonut,: ‘Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.’ Sinä lähetit opetuslapsesi ja käskit heitä parantamaan sairaat ja nostamaan ylös kuolleet ja ajamaan ulos perkeleet. Sitten näyssä Sinä näytit minulle koti­maassani, että tämä pieni poika tulisi jälleen takaisin elämään.”

³⁶⁶ “Sen vuoksi, kuolema, sinä et voi pitää häntä pidempään, sillä minulla on Herran Sana.”

³⁶⁷Ei minä, minä en ole Sana, Hän on Sana. Näettehän, jos se on Sana… Vain yksi Henkilö voi olla Sana, ja se oli Jeesus. Hän oli Jumalan puhuttu Sana neit­seellisellä syntymällä. Minä olen kieroutunut. Minä olen tulos isäni ja äitini välisestä lii­tosta. Tämän täytyy kuolla, se olen minä; ruumiin täytyy kuolla.

³⁶⁸Niin ei ollut Jeesuksen kanssa. Hän oli Sana. Hän oli syntynyt neitsyestä. Veli, ei ollut yhtään miestä tai naista, jolla olisi ollut mitään tekemistä Hänen kanssaan. Tuo nainen oli hautomakone, siinä kaikki, ja Hän imi hänen rintaansa ja niin edelleen. Se mikä koski sitä, saat­toi olla totta, mutta sallikaa minun kertoa teille, että Hän oli Jumala, se Hän oli! Siihen ei kuulunut ollenkaan seksiä. Hänen täytyi olla vapaa seksistä, tuodakseen esiin Elä­män, tuon veren kautta, niin kuin me tulemme menemään siihen muutamassa minuutissa. Ja katsokaapa sitten. Hän oli Sana, mutta Herran Sana…

³⁶⁹Profeetat eivät olleet Sana, mutta Herran Sana tuli profeetoille. He eivät olleet Sana, Sana tuli heille.

³⁷⁰Ja siten Se tulee meille tänään. Kun Sana tuli tuota pientä poikaa varten, niin mitä se oli? Se oli näky. Miten oli tuon karhun kohdalla? Entä näiden muiden asioiden? Ne olivat kaikki näkyjä. Se on Herran Sanan tuleminen sitä varten. Sitten mitä se tekee? Se pysyy siellä.

³⁷¹Se täytyy puhua ensin. “Kuolema, anna hänet takaisin! Jeesuksen Kristuksen Nimessä”, minä lähetin tuon Sanan. Se saavuttaa aivan samalla tavalla kuin Se saavutti tuon pojan, joka oli menossa Bowling Greeniin tuon varastetun auton kanssa. Tässä Se menee ja saa kiinni jälleen. Mitä se tekee? Se ottaa kiinni tuon pienen hengen, ja tuo sen jälleen takaisin ruumii­seen, aivan niin kuin Sana oli sanonut sen tulevan tekemään. Siinä se on. Mikä saa sen aikaan? Usko, ei tieto.

³⁷²Te sanotte: “Katsokaamme nyt. Tuo ilma muodostuu siitä-ja-siitä. Siinä on niin paljon happoja, niin paljon kaasuja ja niin paljon kosmista valoa. Minä voin laskea sen, ja ehkä jos minä voin…” Oi, te tuhlaatte aikaanne mielettömyyteen.

³⁷³Se ei ole viisaus, vaan usko. Viisaus tulee kertomaan teille, että se voidaan tehdä. Usko todistaa, että se on tehty. Niin se on. Se osoittaa, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Hyvä on. Kiirehtikäämme nyt.

³⁷⁴ “Tuottaa Hänen kaltaistaan hedelmää.” Johannes 14. sanotaan, että “hän joka uskoo Mi­nuun, on myös tekevä niitä tekoja, merkkejä, joita Minä teen…”

Te kysytte nyt: “Ovatko ne merkkejä, joita Hän tekee?”

³⁷⁵Hän meni sisälle taloon, jossa tuon sananpalvelijan ainoa tytär lepäsi kuolleena ja kylmänä. Hän oli ehkä ollut kuolleena pari tuntia ennen Hänen sinne tuloaan. He olivat panneet hänet lepäämään pienelle vuoteelle ja olivat valmiit viemään hänet balsamoitavaksi. Jeesus kävelee suoraan siihen huoneeseen, jossa hän lepäsi sillä tavalla. He olivat siellä valittamassa ja itkemässä sillä tavalla, ja Jeesus pani heidät kaikki ulos sanoen: “Menkää ulos täältä, menkää ulos.” Sitten Hän sanoi: “Tulkaahan tänne, Pietari, Jaakob ja Johannes; Minä tiedän, että te uskotte.” Sitten Hän sa­noi isälle: “Sinä uskot tai muutoin sinä et olisi tullut noutamaan Minua.”

Ja äiti sanoi: “Herra, minä uskon.”

Hän sanoi: “Pysykää täällä.”

³⁷⁶Hän katsoi sinne ulos ja seisoi siellä tuon pienen tytön yläpuolella. Hän sanoi: “Ta­lita”, se on: “Tyttö.” Hallelujaa! Hänen ei tarvinnut rukoilla; Hän oli Sana.

³⁷⁷Minun ei tarvitse rukoilla, jos minä voin nähdä näyn, koska Sana on jo tehty valmiiksi. Minun täytyy rukoilla saadakseni Sanan, saadakseni sen, mitä Jumala sanoo, ja sen jälkeen, kun olen saanut Sen, minä voin puhua Sen.

³⁷⁸Mutta Hän oli Sana. Aamen! “Tyttö, Minä sanon sinulle, nouse.” Sitten Hän otti häntä kädestä. Siinä se on. Huo­maatteko?

³⁷⁹Siinä on julkituleminen, sen tuottaessa kaltaistaan. Jeesus sanoi: “Joka uskoo Minuun, on myös tekevä niitä tekoja, joita Minä teen.”

³⁸⁰Niinpä kaikki nämä kirkkokunnat ja muut asiat ovat saaneet kaikki asiat sellaiseksi sonnan ja synnin yhteen kasautumaksi, aivan niin kuin luomakuntakin on maan kohdussa. Kyllä. Kuinka se voisi tapahtua? Kuinka voisi todellinen Jumalan Sana kasvaa näissä lyhythiuksisissa, shortsien käyttäjissä, savukkeita polttavissa, keilahalleissa roikkuvissa, seura­kuntaan liittyjissä? Kuinka se voisi tehdä sen tuonkaltaisessa nautintoa rakastavassa ja etsivässä joukossa, joka riippuu kiinni ja rakastaa tuollaisia asioita? Kuinka voi Jumalan rakkaus tulla sisälle, kun siellä on maailman rakkaus? Kuinka voi Jumalan Siemen kasvaa tuon kaltaisessa maaperässä? Se ei tule koskaan juurtumaan. Se ei tule koskaan tuottamaan min­käänlaista elämää siihen. Se makaa siellä noiden vanhojen pölyisten kirkkokuntien kallioilla mätänemässä, mutta se ei tule koskaan tuottamaan elämää. Ei koskaan!

³⁸¹Nautinnon etsijöitä, rakastavat nautintoja enemmän kuin Jumalaa, kauheaa, mutta kui­tenkin he ovat älykkäitä. He ovat kaksi kertaa älykkäämpiä kuin tuo toinen luokka. Varmasti. Älykkäitä, koulutettuja, viisaudenetsijöitä, aivan kuten Eeva oli, ja he ovat saaneet saman annoksen kuin hänkin sai, aivan tarkalleen. Se on totuus.

³⁸²Kuinka voisi liljan Siemen, joka rehevöi vesistä, elää ja kasvaa yhdessä noista pölyi­sistä kirkkokunnista? Kuinka se voisi tehdä sen kun se tarvitsee vettä kukoistaakseen? Vesi on Henki. Heillä on jumalisuuden muoto, mutta kieltävät Hengen voiman. Vaikka Sana lankeaa­kin heidän ylleen, ei Se voi kasvaa. Se ei voi kasvaa. Aivan niin kuin Sana oli Eevan yllä, mutta Se ei voinut kasvaa. Miksi? Eeva vastaanotti viisauden, Saatanan viisauden. Sana tulee heille, Sana lankeaa heidän ylleen. Varmasti Se tekee niin. Kyllä. Se lan­keaa heidän ylleen. He voivat kuulla Sanaa saarnattavan.

³⁸³Oletteko koskaan nähneet ihmisten istuvan kirkossa? He eivät koskaan tule liikahtamaankaan. Saarnatkaa naisille leikatuista hiuksista; niin vuosi toisensa jälkeen kuluu, ja heillä yhä on leikatut hiukset. Puhukaa mie­hille tupakoimisesta tai naisille juomisesta; he jatkavat juomista aivan samalla tavalla. Aivan kuin kaataisi vettä ankan selkään; heillä ei ole paikkaa, missä Se voisi kasvaa. He etsivät nautintoa ja suosiota. “Tehkööt muut naiset ensin niin, sitten minäkin tulen tekemään niin.” Minä en välitä siitä, mitä he tekevät. Sinun velvollisuutesi on seurata Jumalan Sanaa. Kyllä vaan.

³⁸⁴Vaikka Sana putoaakin heidän ylleen, Se ei voi kasvaa. Se on Saatanan viisautta, joten se tulee vain kirkkokunnalliseksi tomuksi. He eivät voi uskoa Hebrealaiskirjeen 13:8, he ovat viisauden paisuttamia, eikä Se voi kasvaa siellä. Kuinka he voisivat uskoa Hebrealaiskirjeen 13:8: “Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.” He eivät voi tehdä sitä.

³⁸⁵Oi, he kyllä sanovat uskovansa. Sanokaa se heille, niin he sanovat: “Varmasti me uskomme sen.” Silloin näyttäkää minulle Sen hedelmät. Antakaa minun nähdä se. Näyttäkää minulle, että se tehdään. Antakaa minun nähdä sen seurakunnan, jolle te saarnaatte, tekevän mitä he tekivät ensimmäises­sä apostolisessa seurakunnassa silloin, nuo jotka uskoivat Sanan.

³⁸⁶Te vääristelette kastei­tanne; te vääristelette todisteitanne; te teette sen soveltuvaksi jonkinlaiseen uskontunnus­tukseen sen sijaan, että ottaisitte Sanan, ja antaisitte Sanan tuottaa Sen omaa hedelmää. Te sanotte, että teidän täytyy tehdä jotakin, jotta teillä olisi todiste Siitä. Saatana voi matkia jokaista todistetta, jonka te tuotte esiin. Varmasti hän voi; tietenkin hän voi, mutta hän ei voi tuottaa tuota Sanaa. Se on yksi asia, joka kärventää hänet; hän yksinkertaisesti ei voi tehdä sitä. Niin se on.

³⁸⁷Katsokaahan Kainia ja Aabelia. Molemmat heistä olivat vilpittömiä. Kain viisaudellaan seurasi äitikirkkoa, Eevaa… Hän oli hänen äitinsä. Kuinka moni tietää, että Eeva oli Kainin äiti? [Seurakunta vastaa: “Aamen.”] Varmasti! Hyvä on. Aivan kuten äitinsäkin, hän valitsi järkeilyn, viisauden, hä­nen oman viisautensa. Hänen uhrinsa oli kaunis; hänellä oli kukkia ja kedon hedelmiä. Hän sanoi: “Aivan varmasti Jumala…” Aivan samoin kuin Saatana sanoi Eevalle: “Varmastikaan, var­mastikaan.” “Aivan varmasti Jumala tulee vastaanottamaan minun uhrini. Olen rakentanut niin mukavan alttarin. Minä olen tehnyt sen niin kauniiksi; se on niin koristeltu.”

³⁸⁸Aivan kuten tämä Pääsiäinen tulee olemaan. He tulevat käyttämään miljoonia dollareita ympäri tämän maan pannakseen pääsiäiskukkia joillekin alttareille. Alttaria ei tehty kukkia varten; se on uhria varten. Näettehän? Te vain näytätte tuon saman vanhan Kainin hengen, saman vanhan perkeleen Eedenistä.

³⁸⁹Mitä tapahtui? Kain ajatteli: “Varmastikin…” Tiedättehän, että tuo mies oli vilpitön, koska se merkitsi hänelle elämää tai kuolemaa.

³⁹⁰Ja älkää ajatelko, että nuo ihmiset olisivat teeskentelijöitä; he ovat vilpittömiä. Te sanotte: “Voisivatko he olla vilpittömiä ja olla väärässä?” Varmasti! Mies voi kaikessa vilpittömyydessä juoda arsenikkia ja ajatella juovansa risiini öljyä tai jotakin muuta. Hän on vilpitön, mutta se ei tee sitä. Tarvitaan Totuus, ei vilpittömyyttä, vaan Totuus.

³⁹¹Nuo naiset siellä Afrikassa uhraavat pikkuvauvojaan jumalille, alligaattoreille. Olet­teko te niin vilpittömiä? Ette. Ymmärrän, että kiinalaiset rikkovat luitaan keittiö-juma­lille. Entä sitten muhamettilaiset, ja nuo tulessa kävelijät koukut lihassaan, ja nuo jotka ompelevat suunsa kiinni?

³⁹²Ja jotkut laittavat kepin. Minulla on tuollainen pieni kuvapatsas, ja miten hän uhraakaan jumalalleen ajatellen menevänsä taivaaseen. Pappi panee kepin hänen suuhunsa sitoen sen kiinni ketjulla niskan takaa, kahliten samoin ketjuilla hänen kätensä selän taakse ja hänen jalkansa. Hän ei voi juoda, puhua, syödä eikä mitään muutakaan siihen asti kunnes hän kuolee.

³⁹³Voitteko nähdä kenenkään kristityn tekevän sen kaltaista uhraamista? Tehän ette edes usko Totuutta, Sanaa.

³⁹⁴Tuo kauneus. Hän sanoi: “Varmastikin Jumala vastaanottaa tämän. Katso kuinka kaunis mi­nun alttarini on.”

³⁹⁵Huomaatteko, se on tuo sama viisauden henki tänään. “Hyvä, me rakennamme tämän suuren kirkkokunnan, ja Jumala tulee varmasti vastaanottamaan meidät.” Hän ei ota vastaan mitään muuta kuin Hänen Sanansa. Ei.

³⁹⁶“He sanovat: “Hyvä on, katsohan nyt, veli Branham, jos me lähetämme niin ja niin monta palvelijaa joka vuosi… Meidän lähetys ohjelmamme viime vuonna ylitti 100,000 dollaria.” Se saattaa olla aivan niin, veli, mutta sinä olet kuollut siihen asti kunnes tunnustat tuon Sanan, ja tulet Siihen. Niin se on tarkalleen.

³⁹⁷“Mutta veli Branham, meidän seurakuntamme… Mitä sinä oikein luulet olevasi, vain pieni ‘linnun aivo’ siellä jossakin?”

³⁹⁸Se on totta. Se on tarkalleen oikein. Se on totta. Mutta mitä tahansa olenkin, niin sallikaa minun pysyä tuon Sanan kanssa; Se tulee kasvamaan joksikin jonakin päivänä. Pysykää vain tuon Sanan kanssa huolimatta siitä, mistä on kysymys. Meillä ei ole mitään kuin vain pieni tabernaakkeli täällä, mutta se on juuri niin paljon kuin me tarvitsemmekin tällä hetkellä. Se on paikka, jossa istua, koska me odotamme Jeesusta tule­vaksi.

³⁹⁹Me emme halua mitään valtavan suurta kirkkokuntaa, jonka täytyy kuluttaa miljoonia vuosittain rakennuksiin ja muuhun sellaiseen, samanaikaisesti kun ihmiset saarnaavat Sanaa tuolla kentällä ilman ruokaa ja muuta välttämätöntä. Mikä on vikana ihmisten kanssa? Ohhh, luulisi ihmisten voivan herätä.

⁴⁰⁰Mutta kuka tahansa, joka voi vastaanottaa katolisuuden, on tarpeeksi sokea vastaanottaakseen mitä tahansa. Minä kerron teille totuuden. Kuka hyvänsä, joka antaa sellaisen mennä alas kurkustaan… Järkevä mies. Ei ihme että Raamattu sanoo, että “jopa maan kuninkaat harjoit­tivat haureutta hänen kanssaan”. Ja viisaat miehet, tiedon kanssa. Nuo papit, he ovat älyk­käitä miehiä. Oi, pojat! Te puhutte koulutuksesta! Pojat, heillä täytyy olla sitä vuosia ja vuosia ja vuosia ja vuosia.

⁴⁰¹He sanovat, että he eivät elä noiden nunnien kanssa. Silloin haluan kysyä teiltä jotakin. Miksi he sitten eivät tule hedelmättömiksi? He ovat morsian, nunnat ovat morsian, ja hän tietenkin on ylkä. Niin se on. Äiti Nunna [Mother Superior] tukehduttaa vauvat ja panee ne kalkkikuoppaan. Te ette usko sitä, mutta kuunnelkaa häntä, joka todellisuudessa on ollut siellä ja todistaa siitä. Hän sanoo: “Tulkaahan nyt, antaa lain vangita minut.”

⁴⁰²Hän sanoi: “Silloin me teemme saman asian, mitä he tekivät Venäjällä, ja saman asian, mitä he tekivät Meksikossa. Me tulemme räjäyttämään sen kaiken avoimeksi, kun se tulee hallitukseen.”

⁴⁰³Mutta kuinka te voitte tehdä sen, kun meillä on kaiken sen pää siellä hallituksessa? Se on siksi, että Sanan täytyy täyttyä. He organisoivat kuvan täällä tuolle pedolle, joka istuu siellä, ja he kaikki liittyivät yhteen antaakseen vallan tälle pedolle puhua. Oi, veli, tuo Sana siellä tulee pysymään. Kommunismi ei tule hallitsemaan vaan roomalaisuus.

⁴⁰⁴Katsokaapa nyt tätä tässä. Kain sanoi: “Varmastikin Hän tulee vastaanottamaan minun uhrini. Minä olen valmistanut uhrini.” Mutta minkälainen uhri se oli? Kasviselämää, kasveja, kukkia, vihanneksia, kasviselämää. Mitä se on? Siinä ei ole mitään kärsimystä, eikä rangaistusta.

⁴⁰⁵Ihmiset eivät halua kärsiä. Se on vikana tänään. He tulisivat juuri nyt ja uskoisivat tämän Sanan, jos heidän ei täytyisi jättää seurakuntaansa, eikä heitä naurettaisi eikä heistä tehtäisi pilaa. Ei. He haluavat kasviselämää, jonkinlaista viisautta. “No niin, tämä on aivan yhtä hyvää elämää kuin tuokin.” Sitä se ei ole! Jos Herra tahtoo, niin minä näytän teille minuutissa mistä sellainen tulee.

Mutta “Aabel, uskon kautta.” Kunnia!

⁴⁰⁶Kain viisauden kautta sanoi: “Varmasti Jumala tulee vastaanottamaan tämän. Tässä on alttari; minulla on kirkko.” Sitä kirkko on, se on alttari, palvonnan paikka. “Minulla on alttari. Minä haluan palvoa aivan yhtä vilpittö­mästi kuin veljenikin, ja minulla on täällä jotakin kaunista sitä varten. Varmastikin Jumala tulee vastaanottamaan sen.” Se on sama asia jonka perkele kertoi hänen äidilleen, saman valheen, viisauden.

⁴⁰⁷Nyt Hebrealaiskirje 11 sanoo:

Uskon kautta Aabel uhrasi Jumalalle paremman uhrin kuin Kain. Ja hän ollen kuollut, kuitenkin se puhui.

⁴⁰⁸Näettekö? “Aabel…” Miten? Viisaudellako? Teologiallako? Uskolla hän uhrasi Jumalalle paremman uhrin. Mistä hänellä oli uskonsa?

⁴⁰⁹Siellä olivat vain hänen isänsä ja äitinsä ja velipuolensa, Kuinka maailmassa se voi olla? Mistä hän olisi voinut saada sen? Mihin hän uskoi? Kas­veihinko? Uskoiko hän tähän? Ei, vaan hänellä oli usko Sanaan, sillä hän halusi tietää, miksi he olivat puutarhan ulkopuolella. “Miksi meidän pantiin ulos?”

⁴¹⁰Äidin on täytynyt sanoa: “Siksi että minä kuuntelin perkeleen valhetta, ja koska tämä poika tässä syntyi sellaisella-ja-sellaisella tavalla. Siksi Jumala pani meidät ulos.”

⁴¹¹Hän sanoi: “Minä en voi päästä edes portille. Siellä on kerubi miekan kanssa vartioi­massa tuota Elämänpuuta.” Niinpä hän uskon kautta…

⁴¹²Näettekö, viisauden kautta Kain uhrasi… Huomaattehan, tuntematta Sanaa, mutta vain viisautensa kautta hän valmisti mukavan paikan, tehden sen hyvin kauniiksi.

⁴¹³Mutta, “Aabel”, ku­kaan ei käskenyt häntä, hän oli vain poikanen, “uskon kautta näki, ettei se ollut kasviselämää, vaan se oli seksuaalinen toiminta veren kautta.” Siinä se on sinulle, veli. Kahlaapa sen ylitse kerran.

⁴¹⁴Uskon kautta hänen lapsensa yhä näkevät sen. Hän ei koskaan oppinut sitä jonkin viisauden kautta. Se ei tule viisauden kautta, se tulee uskon kautta. Raamattu sanoo, että “Aabel, uskon kautta…” Mitä hän uhrasi? Verta, eläväs­tä eläimestä, eläimen elämän.

⁴¹⁵Me itse olemme eläimiä; me olemme lämminverisiä eläimiä. Se on tarkalleen niin, vain korkein eläin laji; mutta tuo sielu, joka on siellä, siinä on elämä.

⁴¹⁶Huomatkaa nyt, uskon kautta Aabel näki ilmestyksen, näyn ja toi elävän, juoksevan ve­ren, koska elämä oli veressä.

⁴¹⁷Kasvin elämä on varressa, ja se on kasviselämää, joka ei tunne kipua. Toivon tämän uppoavan sisälle! [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

⁴¹⁸ “Aabel, uskon kautta” pysyi Sanan kanssa, ja uskon kautta, ei viisauden kautta, vaan us­kon kautta hän näki, että oli kysymys seksistä, verestä. Verisolu tulee uroksesta. Miehellä on verisolu siemennesteessä. Hemoglobiini, veri tulee uroksen kautta. Aabel tiesi, etteivät omenat, eikä persikat, eivätkä perunat tuoneet heitä ulos Eedenin puutarhasta ja aihe­uttaneet syntiä; se oli seksin veri, ja niinpä hän uhrasi veren takaisin. Uskossa hän teki sen, ei viisaudessa.

⁴¹⁹Kuinka voisi mies viisauden kautta ymmärtää sitä, kun koko Raamattu, ja koko Jumalan Seurakunta, on rakennettu Jumalalliselle ilmestykselle uskon kautta! “Tälle kalliolle minä rakennan Seurakuntani.”

⁴²⁰ “Oi voi”, he sanovat, “varmasti me uskonne sen.” Missä sitten näissä muodoissa on Kristuksen Elämä? Missä on Kristuksen Elämä. Toiseksi. Haluatteko kirjoittaa nämä Raamatunpaikat muistiin? Missä on Elämä? Jos he sanovat,: “Kyllä me uskomme; me uskomme; me uskomme.” Jos sen teette, niin silloin…

⁴²¹Jeesus sanoi: “Nämä merkit seuraavat, ei niin, että ne ehkä seuraisivat, vaan että ne seuraavat niitä, jotka uskovat.” Jeesus sanoi: “Jos joku uskoo Minuun, niin niitä tekoja, joita Minä teen, on myös hän tekevä. Joka uskoo Minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita Minä teen.”

⁴²²Hän ei vain leiki sen kanssa, vaan hän tulee tekemään. Kuinka se voi tapahtua? Koska teissä on tuo sama Elämä, joka on Kristuksessa. Se ei tuo esiin mitään viisautta; se ei kasva siinä. Sen täytyy kieltää viisaus ottaakseen uskon. Uskon Sa­naan, ei viisautta Sanaan, vaan uskon Sanaan.

⁴²³Saatanalla on enemmän viisautta tuossa Sanassa kuin kaikilla saarnaajilla ja papeilla yhteen pantuna.

⁴²⁴Hänellä on enemmän viisautta, mutta hänellä ei voi olla uskoa. Usko saisi Sanan elämään. Usko saisi hänet tekemään parannuksen, se ottaisi hänet pois organisaatiostaan. Hänellä on viisaus, joten hän ainoastaan pysyy sen kanssa.

⁴²⁵Mutta Aabel, uskon kautta näki, että se oli seksiä, ja hän uhrasi verta, veren elämän, ja Jumala vastaanotti sen.

⁴²⁶Nyt 2. Tim. 3:5 sanoo, no niin… Sana tulee heille, vaikka Se lankeaakin huonoon maahan, näettehän: “Heillä on jumalisuuden muoto, mutta he kieltävät sen voiman, Hengen voiman. 2. Tim. 3, jos haluatte kirjoittaa sen muistiin, heillä on jumalisuuden muoto.”

⁴²⁷He kieltävät Iankaikkisen Elämän Pyhän Hengen merkit. “Ihmisten ei tule puhua kielil­lä. Ei! Ei ole sellaista asiaa kuin jumalallista parantumista tai Pyhän Hengen kastetta. Sellainen kuului vain apostoleille.” Heillä on jumalisuuden muoto!

⁴²⁸Profetoidessaan siitä Paavali sanoi: “Viimeisissä päivissä, viimeisinä aikoina, nämä asiat tulisivat tapahtumaan”, ei niissä päivissä silloin. “Henki sanoo selvästi, että ’vii­meisissä päivissä, myöhempinä päivinä jotkut menevät pois uskosta”, ja kaikkia näitä asioi­ta. Huomaatteko, siinä se on; heillä on tuo jumalisuuden muoto.

⁴²⁹Kuinka voisivat Pyhän Hengen Iankaikkisen Elämän merkit kasvaa tuossa kirkkokunnallisessa pölyssä, kun siellä ei ole minkäänlaista hengen vettä kastelemassa sitä? Näettehän? Se ei voi kasvaa kirkkokunnallisen hauskuuden, viisauden ja kujeilun kentällä. Kuinka voivat Elävän Jumalan ihmeet ja merkit kasvaa naisessa, jolla ei ole yleistä säädyllisyyttä toimia kuten hieno nainen? Haluan kysyä teiltä sitä. Kuinka se voisi kasvaa miehessä, joka seisoo puhujan pöydän takana ja joka jonkun kurjan ruokalipun, tai jonkin kirkkokunnallisen suosion vuoksi, voi ohittaa Jumalan Totuuden? Kuinka voisivat hengelliset merkit seurata sitä? Ne eivät voi tehdä sitä.

⁴³⁰Kuinka se voisi kasvaa saarnaajassa, joka vie seurakuntansa tuonne alas ja riisuu heidät siellä joen penkalla? Ja täällä eräässä paikassa, jonka ohi kuljin eilen illalla, heillä oli eräässä määrätyssä seurakunnassa suuret tanssit siellä ja muuta sellaista. Kuinka voisi­vat Hengen hedelmät kasvaa senkaltaisessa paikassa? Se on kirkkokunnallisella kalliolla, eikä vainojen laaksossa, jossa tullaan nauretuiksi ja jossa heistä tehdään pilaa.

⁴³¹Lilja työskentelee kovin. Te muistatte minun saarnani muutama vuosi sitten Herra Lil­jasta. Jeesus puhui siitä, kuinka hän työskentelee: “Ja eikä hän kehrää, ja kuitenkin Minä sanon teille, että Salomokaan kaikessa loistossaan ei ollut vaatetettu niin kuin yksi niistä.” Kuinka tuo lilja työskenteleekään tehdäkseen itsensä kauniiksi. Mitä varten? Vain antaakseen sen ulos, niin että ohikulkija voi haistaa tuoksun. [Veli Branham vetää ilmaa sieraimiinsa.] Mehiläinen lentää suoraan sen sydämeen ja ottaa hunajan pois siitä; ja hän vain antaa sen vapaasti. Näkee vaivaa tehdäkseen sitä!

⁴³²Hallelujaa! Se on todellinen Jumalan mies: Pastori Lilja, Saarnaaja Lilja, joka nä­kee vaivaa Sanassa, joka makaa kasvoillaan ja huutaa avuksi Jumalaa: “Jumala, minä en voi nähdä miten tämä sopisi tähän.” Sen täytyy tulla Sanan kautta. Kun te näette sen, ja Jumala antaa sen teille, silloin menkää vapaasti; ei pitääksenne jotakin suurta kampanjaa sanomalla: “Jos te takaatte minulle niin monta tuhatta dollaria, niin minä tulen”, vaan ilmaiseksi. Te sanotte: “Jos se on Timbuktussa tai missä tahansa, Jumala, minne Sinä haluat minun kylvävän Siementä, niin minä annan Sen ilmaiseksi.” Hallelujaa!

⁴³³Jeesus sanoi: “Salomokaan ei kaikessa loistossaan ollut niin vaatetettu kuin se.” Hän sanoi: “Katsokaa liljaa.”

⁴³⁴Tuon pienen mies raukan täytyy kärsiä kaikesta, mitä hän haluaa saada, häntä nauretaan ja hänestä tehdään pilaa; ja kaikki suuret kirkolliset ovat potkais­seet hänet ulos ja kutsuvat häntä kaikenlaisilla likaisilla nimillä, mutta hän pysyy kuiten­kin Sanan kanssa, nähden vaivaa siellä laaksossa päivin ja öin. Mutta hän on paikassa, jossa hän voi juoda veden virroista. Nähden vaivaa, minkä vuoksi? Antaakseen sen pois. “Ilmaiseksi olette saaneet, ilmaiseksi antakaa.” Kyllä vaan. Oi niin.

Kuinka Se voisi kasvaa tuossa pö­lyssä tuolla kirkollisella kalliolla!

⁴³⁵Kainin lapset olivat viisaita ja tieteellisiä. Tarkatkaapa Kainin lapsia nyt minuutin verran. Mitä olivat Kainin lapset? Rakentajia, keksijöitä, suuria tiedemiehiä. Heillä oli viisautta. He rakensivat jopa rakennuksia ja valmistivat rautaa ja sulattivat sitä yhteen. He olivat tiedemiehiä, älykkäitä, koulutettuja ja uskonnollisia.

⁴³⁶Mutta mitä tuotti tuo jouk­ko viisaita? Kuoleman koko ihmisrodulle, kun Jumalan tuomiot lankesivat. Onko se oikein? Mitä tuo joukko teki? Tuotti kuoleman. Huolimatta kaikesta heidän viisaudestaan ja älykkyydestään mitä tapahtui? He kuolivat, jokainen heistä kuoli Jumalan tuomiossa. Onko se totta? Jumala sanoi niin. He olivat älykkäitä, korkeasti koulutettuja, kiillotettuja, uskonnollisia, erittäin hienoja älyllisesti ja koulutukseltaan ja olivat riippuvaiset viisaudestaan, ja tappoivat koko ihmisrodun.

⁴³⁷Ja saman asian he tekevät nyt. Näiden älykkäiden tiedemiesten atomipommit ja muut asi­at tulevat hävittämään koko ihmisrodun. Heillä on nyt saastepilviä, jotka polttavat silmän­ne pois ja antavat teille syöpää ja kaikkea muuta. He ovat jo vapauttaneet sitä tarpeeksi mereen; eivätkä he voi edes löytää sitä enää. Kun se pääsee irti, se tulee hävittämään koko maailman, he sanovat. Ihmiset tulevat palamaan omassa lihassaan.

⁴³⁸Ei ihme että Raamattu on sanonut: “Ja taivaan linnut tulevat syömään suurten miesten lihan”, ja niin edelleen, ne mädäntyvät saasteesta ja kaikesta muusta.

⁴³⁹He tekevät sen itse älykkäässä viisaudessaan. Se tuotti kuoleman, älykkyys ja viisaus. Olkaa yksinkertaisia, uskokaa Jumalan Sana ja eläkää. Ottakaa viisautenne ja kuol­kaa. Hyvä on. Lopunajan elonkorjuussa he tuhoutuvat.

⁴⁴⁰Aabelin lapset taas olivat nöyriä, maanviljelijöitä, paimenia, pastoreita, tiedättehän, paimenia, maanviljelijöitä, nöyriä, eivätkä he väittäneet olevansa älykkäitä, vaan pysyivät Sanan kanssa. Mitä he tuottivat lopun aikana? Profeetan. Niin se teki. Profeetan. Minkä vuok­si. Lopunajan merkkien vuoksi.

⁴⁴¹Kun Nooa seisoi arkin ovella rakentaessaan sitä, hän sanoi: “Tulee satamaan.” Häntä nimitettiin fanaatikoksi, mutta hän oli profeetta. Aamen! Mitä hän teki? Toi pelastuksen niil­le, jotka uskoivat ja halusivat päästä pakoon. Sitä tuo nöyrä, kouluttamaton rotu tuot­ti, jonka luottamus oli uskossa. Toiset taas uskoivat tietoon ja tuottivat kuoleman koko rodulle. Mitä teki nöyrä uskon kanssa? Toi esiin pelastuksen, Herran profeetan, joka antoi heille merkin, että lopun aika oli silloin käsillä.

⁴⁴²Luuletteko, että koulutetut uskoivat sitä? Nostivat nenänsä pystyyn ja kävelivät pois sanoen: “Mistä tuo sade tulisi? Todistapa tieteellisesti onko siellä ylhäällä mitään vettä.” Tuo tiedemiesten älyniekkojen joukko yrittää tieteellisesti todistaa, ettei ole mitään Jumalaa.

⁴⁴³Kun tuo valokuva otettiin, pudotti se heidät istuimiltaan. He eivät voineet ymmärtää sitä ja he sanoivat: “Siellä on ollut jonkunlainen valo, joka on osunut linssiin.” Heidän oma tieteellinen instrumenttinsa, kamera, otti kuvan siitä. Kuten George Lacy sanoi, hän sanoi: “Herra, tämä kamera ei kuvaa psykologiaa. Tuo valo osui linssiin; se oli siellä.”  Hän sanoi: “Minä kirjoitan nimeni sen alle.” Hän teki sen, ja teillä on se nyt itsellänne. Kyllä vaan. Ja se tapahtui FBI:n kanssa.

⁴⁴⁴Meidän Jumalamme viimeisenä päivänä ei jätä yhtään kiveä kääntämättä, mutta sitä mitä Hän näyttää, ei tämä maailma voi ottaa vastaan. Viisaus ja tieto kasvavat, ne kulkevat il­massa kuin kärpäset, on suihkukoneita ja vedenalaisia taisteluja, ja kaikenlaista turmeltuneisuutta ja synnissä elämistä, ja yritetään rakentaa jotakin, joka tulisi suojelemaan heitä.

⁴⁴⁵On vain yksi asia, ja Jumalan vanhurskaus seisoo tuon arkin ovella. Kuka on tuo Ovi? Kristus sanoi: “Minä olen lammastarhan Ovi”, niin kuin luin tekstissäni. “Minun lampaani tulevat kuulemaan Minun ääneni. Ja vierasta ne eivät tule seuraamaan.” Te ette voi vääristellä yhtään niistä noissa organisaatioissanne. He ovat tuleva ulos siitä aivan yhtä varmasti kuin maailma on olemassa. “Minä tulen viemään heidät ulos ja Minä tulen johdattamaan heitä. Minä kuljen heidän edellään.” Aamen. “He tulevat tuntemaan, että se olen Minä. Kukaan toinen ei vaella Minun tavallani. Kukaan ei voi tehdä niitä asioita, joita Minä teen”, niin kuin Hän sen sanoisi. Aamen!

⁴⁴⁶“Rabbi, me tiedämme, että Sinä tulet Jumalalta, koska kukaan mies ei voisi tehdä näitä ihmeitä, joita Sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssaan.” Kyllä, se oli Nikodeemuksen tun­nustus. Siinä se on.

⁴⁴⁷Tuo nöyrä pieni rotu tuotti profeetan, ja tuo profeetta Aabelin lasten viimeisissä päi­vissä näytti viimeisten päivien merkit ja antoi varoituksen.

⁴⁴⁸Luulisin, että samoin on nyt­kin. “Hän, jolla on korva, hän kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.”

⁴⁴⁹Niinpä tuo Elämän siemen-Sana ei voi kasvaa tuon kaltaisessa viisauden ilmapiirissä. Se ei mitenkään voi tehdä sitä.

⁴⁵⁰Mooseksella ja Joosualla oli usko Sanaan. Toiset halusivat tanssia ja riisua naisia, Koorahin joukko. Miksi? Koska hänellä oli egyptiläistä viisautta. Mooses ei halunnut sitä.

⁴⁵¹Katsokaa näitä tämän päivän koorahilaisia, he valmistavat helpomman tien, on tanssimista, koko yön kestäviä juhlia, naiset leikatuin hiuksin ja lyhyissä puvuissa, ja kaikkea muuta. “Ei se mitään merkitse, se on aivan oikein.” Se ei ole oikein! Sana sanoo, että se ei ole oi­kein. Näin on. Se on sama asia tänään. Näettekö?

⁴⁵²Vaikka jokainen heistä oli kastettu, joka ainoa, Koorah ja muut heistä olivat kastetut. Se osoittaa, että siellä oli tuo esikuva kirkkokunnallisuudesta jälleen.

Te kysytte: “Olivat­ko he kastettuja?”

⁴⁵³Ensimmäinen korinttolaiskirje 10:1 ja 2, lukekaa se. Minä tiedän, että on tulossa myöhä, mutta päivällinen ei kärvenny. Tämä päivällinen voi jatkua hieman pidempään, jos Herra vain tahtoo jatkaa meidän ruokkimistamme. Katsokaamme nyt sitä täältä, 1. Kor.10:1 ja 2:

Lisäksi, veljet, minä en halua, että te olisitte tietämättömät siitä, kuinka kaikki meidän isämme olivat pilven alla, ja kaikki kulkivat meren lävitse;

Ja olivat kaikki kastetut Moosekseen pilvessä ja meressä;

⁴⁵⁴Koorahilla on täytynyt olla sama kaste kuin lopuillakin heistä, mutta mitä hän halusi tehdä? Sallikaa naisten tanssia ja juoda vähän viiniä ja pitää vähän hauskaa, riisukaa heil­tä vaatteet ja harjoittakaa aviorikosta ja… Te tiedätte, että Raamattu sanoi heidän tehneen niin. He ottivat nuo naiset ja riisuivat heiltä vaatteet, ja panivat heidät tanssimaan ja muuta sellaista; ja Mooses vihastui heihin. Tehän muistatte tuon asian? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Miksi niin oli? Heillä oli mukanaan tohtori Koorah viisautensa kanssa. Hän sanoi: “Minä vien teidät takaisin Egyptiin.” Ja se on minne he myös olisivat menneet.

⁴⁵⁵Mutta kun veli Mooses tuli alas, niin se oli eri asia! Hän ja Joosua pysyivät Sanan kanssa. Jumala oli antanut lupauksen, ja he pysyivät sen kanssa.

⁴⁵⁶Toiset taas halusivat tanssia ja riisua vaatteensa, Koorahin viisauden kautta; he olivat kaikki kastetut yhdessä.

⁴⁵⁷Israel ja Mooab. Minä vain… Me olemme kerran käyneet sen lävitse, joten me emme mene siihen. Mi­nun täytyy pitää kiirettä. Hyvä on. Israel ja Mooab. Tehän tiedätte, kuinka se oli siellä. Yksi niin hieno viisautensa kanssa, suurine kirkkokuntineen, toinen taas pieni kirkkokunnallistumaton.

⁴⁵⁸Sitten eräänä päivänä nämä kaksi suurta alkulähdettä, tai voimaa, kohtasivat ratkaisua varten Jumalan Sanassa.

⁴⁵⁹Nyt me olemme tulossa huippukohtaan. Me voisimme mennä takaisinpäin, ja minä voisin ottaa tusinan verran… Minä voisin seistä täällä viikon, enkä vielä kosket­taisi sen pintaa, todistaessani oikeaksi sen mistä puhun, mutta toivon teidän ymmärtävän sen.

⁴⁶⁰Eräänä päivänä se tuli ratkaisuunsa. Viisaus ja usko tulivat vastakkain, Jeesuksen ja Saatanan kohdatessa. Kyllä. Jeesus ja Saatana kohtasivat; nämä kaksi suurta voimaa, viisaus ja usko tulivat voimain koetukseen.

⁴⁶¹Molemmat niistä käyttivät Sanaa. Onko se oikein? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Oi, veli, tämä on tulossa niin hy­väksi, minulle. Älkää nyt menkö sen ohitse. Sanokaa: “Jumala, avaa minun sydämeni.” [“Jumala, avaa minun sydämeni.”]

⁴⁶²Molemmat heistä käyttivät Jumalan Sanaa, samaa Raamattua. Mutta Se ei toiminut käännyttämättömän kanavan kautta. Varmasti Se ei tee sitä. Tietenkään ei. Molemmat heistä käyttivät Jumalan Sanaa. Mutta Saatana käytti sitä pään tietona, näettekö, pään tietona, eikä Se toi­minut.

⁴⁶³Minulla on Raamatunpaikka tässä; onko teillä mitään vastaan, jos luen sen? [Seurakunta sanoo: “Ei ole.”] Ottakaamme Hebrealaiskirjeen 4. luku nopeasti. Haluan lukea tämän, koska se minusta sopii niin hyvin tähän. Ottakaamme Hebrealaiskirje 4 ja aloittakaamme ensimmäisestä toiseen:

Pelätkäämme siis, ettei lupaus, joka on meille jätetty, hänen lepoonsa pääsemisestä, kenenkään kohdalla teistä näyttäisi jäävän saavuttamatta.

Sillä meille oli evankeliumi saarnattu, yhtä hyvin kuin heillekin: mutta saarnattu sana ei hyödyttänyt heitä, koska se jäi sekoittumatta uskon kanssa… (tiedonko? viisaudenko?) …heissä jotka… uskon kanssa heissä jotka (mitä?) …kuulivat sen.

⁴⁶⁴Teillä voi olla koko Sana; ja te voitte tuntea tuon Sanan A:sta Ö:hön, ettekä te kui­tenkaan voi koskaan saada sitä toimimaan. Oletteko nähneet miehen ottavan tuon Sanan ja yrittävän saada sitä toimimaan? Hän sanoo: “Veli, kunnia Jumalalle…” Se ei yksinkertai­sesti toimi. Te ette voi leikitellä Sanan kanssa. Ei, ei! Ei, ei! Ei ole väliä sillä, mitä te väitätte, tuo Sana todistaa itsestään. Ei väliä sillä, mitä te väitätte teillä olevan, Sana antaa todistuksen. Oikein.

⁴⁶⁵Nyt, Saatana tunsi tuon Sanan; hän tunsi Sen A:sta Ö:hön. Ja tiedättekö mitä? Minä kuvittelen, että jos hän olisi suorittanut yliopistollisen tutkinnon, niin hänellä oli­si tarpeeksi arvonimiä täyttämään neljä tai viisi sivua. Tohtori, rovasti, vanhin, Ph.D., L.L., Q.D., kaikki aakkoset ja joka suuntaan. Hänen arvoasteensa olisivat tuossa Raamatussa. Hän tuntee joka sanan Siitä. Aivan varmasti. Niinpä Saatana sanoi: “Minä tunnen tuon Sanan.” Minä tiedän, että hän tunsi Sanan tul­lessaan Eevan luo. Niinpä hänellä oli Se pään tietona, mutta Se ei toiminut.

⁴⁶⁶Jeesus tunsi Sen uskolla Jumalan Sanan ilmestykseen Hänen omasta ennalta määrätystä Elämästään. Kunnia! Toivon, että se imeytyy syvälle teidän sydämeenne. Jeesus tiesi, kuka Hän oli! Saatana kummasteli sitä. Hän tiesi olevansa ennalta määrätty Jumalan luomus, ja että Jumala itse oli julkituotu Hänessä. Se ei ollut Hän, joka teki nuo teot; se oli Isä, joka asui Hänessä. Aamen!

⁴⁶⁷Antaa perkeleen hyökätä kaikella teologiallaan. Saatana tunsi Sen; hän tunsi Sanan. Ja hän voi lainata noita Kirjoituksia, pojat, hän oli kuin kävelevä Raamattu, niin hyvin hän voi lainata Sitä. [Veli Branham napsauttaa sormiaan useita kertoja.] Näettekö?

⁴⁶⁸Mutta Jeesus vain seisoi hiljaa, sillä Hän tiesi, missä Hän seisoi. Hän tiesi olevan ennalta määrätty, Hän tiesi olevansa tuo ennen maailman perustamista teurastettu Karitsa; Hän tiesi olevansa tuo Henkilö. Oi, veli! “Hän, jolla on korva, hän kuulkoon.” Hän tiesi olevansa ennalta määrätty sitä varten, ja sillä tavalla Hän tunsi Sanan. Huomaatteko? Ja Se toimi. Aivan varmasti!

⁴⁶⁹Saatana tunsi Sen vii­sauden kautta; se epäonnistui. Hän lainasi samaa Sanaa kuin Jeesuskin lainasi, samaa Raamat­tua. Hän lainasi Psalmia: “On kirjoitettu.” Saatana sanoi: “Hän tulee antamaan käskyn En­keleilleen koskien sinua, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi, he tulevat kantamaan sinua.”

Hän vastasi: “Ja on myöskin kirjoitettu.”

Saatana tunsi Sen tiedon kautta.

⁴⁷⁰Jeesus tunsi Sen kokemuksesta; Hän tunsi Sen ilmestyk­sen kautta. Hän tiesi olevansa tuo Jumalan Poika, joka oli tuleva maailmaan. Hän tunsi ase­mansa; Hän tiesi syntyneensä tähän maailmaan tuota tarkoitusta varten; ja tästä syystä Jumalan Sana voi toimia Hänen kauttaan, koska Hän tiesi, mitä Hän oli. Kunnia! Oletteko vie­lä käsittäneet sitä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hän tiesi mikä Hän oli.

⁴⁷¹Saatana pohjimmaltaan tiesi mikä hän oli; ja hän tiesi, ettei ollut hänen tehtävänsä viisautensa kanssa käyttää Sanaa, koska tuo Sana oli Jumala. Käsitättekö te sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

⁴⁷²Jeesus tiesi sen, että Hän oli ennalta määrätty ajallinen luomus. Uskotteko te sen? Jee­sus, tuo ruumis, Hän tiesi olevansa ennalta määrätty Sana, Jumalan Persoona, jonka tuli seistä tuona päivänä, olemaan uhri syntiä varten. Ja Hän tunsi vastustajansa. Hän tunsi vastusta­jansa ja tiesi kuka Hän itse oli; sen vuoksi nuo kaksi suurta voimaa tulivat yhteen, tieto ja usko. Jeesus tiesi kuka Hän oli.

⁴⁷³Saatana tunsi Raamatun aivan yhtä hyvin kuin Jeesuskin, mut­ta Se ei toiminut Saatanalle. Huomaatteko?

⁴⁷⁴Ei väliä sillä, kuinka paljon tietoa teillä on, se ei tule toimimaan. Nyt viekää se takaisin joihinkin näistä suurista organisaatioista. Ajatelkaa sitä het­ken. He sanovat: “Meillä on Sana.” Sallikaa minun nähdä Sen toimivan. Te katolilaiset, te sa­notte olevanne alkuperäinen. Katsokaamme sitä. Näyttäkää minulle tekonne ilman uskoa, ja minä tulen näyttämään teille omani uskon kautta. Nähkää mitä Sana sanoo.

⁴⁷⁵Voitteko te istuttaa siemenen ilman, että se ei tulisi julki, jos se kasvaa? Voitteko istuttaa vehnänjyvän ilman, että se ei tuottaisi vehnää, jos se kasvaa? Voitteko te istuttaa perunan, niin ettei se tuottaisi perunoita? Voitteko te istuttaa kukkaa, niin ettei se olisi juuri senkaltainen kukka?

⁴⁷⁶Sitten jos teidän sydämeenne on istutettu Jumalan Sana, sen täy­tyy tuottaa sitä. Jeesus sanoi: “Hän on tekevä Minun tekojani, jos hän uskoo Minuun.” Jos hän sanoo uskovansa Sen, ja nämä eivät seuraa häntä, niin hän on valehtelija. “Hän, joka uskoo Minuun, on myös tekevä niitä tekoja, joita Minä teen, jopa enemmänkin kuin tämä, sillä Minä menen Isäni tykö.” Se on vahvaa, mutta älkää ainoastaan osuko johonkin liukkaaseen paikkaan ja luisuko jollekin kivelle jossakin. Antakaa sen pudota alas laaksoon, niin että tuulet eivät puhalla sitä pois, eivätkä taivaan linnut voi saada sitä, niin se tulee kasva­maan.

⁴⁷⁷Kätkekää se syvälle sydämeenne. Daavid sanoi: “Sinun Lakisi minä olen kätkenyt sydämeeni”, niin ettei mikään kirkkokunta voi ottaa sitä ulos, etteivät linnut voi nokkia sitä pois; minä olen kätkenyt sen tänne. Minä mietiskelen sitä päivin ja öin. Ne ovat kirjoitetut minun vuoteeni kulmiin ja kaikkialle. Minulla on ne. Minulla on ne sidottuina sormissani, ne ovat…”

⁴⁷⁸Ja Jeesus sanoi: “Teidän nimenne ovat Minun kämmenissäni.” Kuinka se silloin voisi tulla unohdetuksi? Niin ei voi käydä.

⁴⁷⁹Sitten jos Jeesus voitti Saatanan uskon perustalla, tietäen kuka Hän oli, että Hän oli ennalta määrätty luomus, oletteko valmiit, kuinka sitten on Jeesuksen Kristuksen ennalta määrätyn Morsiamen laita? Uskotteko te, että Morsian on ennalta määrätty? Ennalta määrätty Kristuksen Morsian, Seurakunta, Sana-siemen, kaiken sen kanssa, mitä Jumala lupasi panna Seu­rakuntaan, kaikki se on Siinä juuri nyt; se on Siinä nyt. Kaikki on järjestyksessä; Pyhä Henki on annettu; Siemenet on kylvetty; ehtoovalot ovat loistaneet; Sodoman merkki, jonka Jeesus lupasi, on täällä, ja Malakia 4, ja ennalta määrätty Seurakunta on täällä.

Oi, paholainen!

⁴⁸⁰Elävän Jumalan Seurakunta, täällä ja myös nauhalla, tiedättekö te, missä te seisotte? Tiedättekö te, että Jumala on kutsunut teidät, ja että Pyhä Henki hallitsee sydämissänne, ja että jokainen Jumalan Sana on todellisuutta teille? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Oi veli, kuinka Saatana voisi seistä sitä vastaan? Kuinka hän voisi pysäyttää sen kasvamasta? Kuinka hän voisi estää noiden merk­kien seuraamasta. Vaikka te voisitte heittää heidät vankilaan. He… Enkä välitä siitä, mitä te teette, he ovat yrittäneet sitä. He mätänivät vankiloihin; heitä syötettiin leijonille; hei­tä sahattiin kappaleiksi; ja heitä poltettiin. Te ette voi tappaa Sitä, Seurakuntaa, joka on ennalta määrätty. “Nuo, jotka Hän on ennalta tuntenut, kuten Hän tunsi Jeesuksen, ne Hän on kutsunut; nuo jotka Hän on kutsunut, Hän on vanhurskauttanut; ja nuo jotka Hän on vanhurs­kauttanut, Hän on jo kirkastanut, nuo ennalta määrätyt.”

⁴⁸¹Ja nyt viimeisissä päivissä kun kaik­ki siemenet on kylvetty, ja kaikki järjestyksessä, maailma omassa järjestyksessään, aika on tullut kohdalleen, seurakunta omassa järjestyksessään, siemen on istutettu ja on ehtoovalot. On tuo merkki, josta Hän sanoi: “Niin kuin oli Sodoman päivinä…” Jumalan Enkeli, Pyhä Henki, tulee alas ja tekee saman merkin, jonka Hän teki silloin. Malakia 4 lupaus, jonka Hän lupasi lähettää viimeisinä päivinä; ja me näemme kaiken sen juuri täällä. Missä? Missä?

Aamen, aamen, aamen, aamen, aamen!
Rakastatteko Häntä? Aamen!

⁴⁸²Juuri täällä, viimeisissä päivissä, ennalta määrätty Seurakunta, tietäen missä he seisovat, istutetut Sanan kanssa, ja Pyhä Henki on Seurakunnassa.

Saatana, ole varovainen!

⁴⁸³Mitä on tapahtunut? Mitä on tapahtunut? Seurakunta kaiken sen kanssa, mitä sille on luvattu, jopa Malakia 4. lupaus…

⁴⁸⁴Mitä Saatana teki kohdatessaan Jeesuksen? Hän hyökkäsi Hänen päälleen kaikella kirkol­lisen voiman kanssa, mitä hänellä oli: “Minä myös tunnen Sanan.” Tuo kirkkokunnallinen tomu, joka hänellä oli, hän heitti sen Hänen päälleen, mutta sillä ei ollut mitään elämää. Eikö hän todella hyökännytkin? Mutta hän tuli pois paljon nopeammin kuin hän hyökkäsi. Miksi hän kosketti tuota sadan miljardin voltin Johtoa siellä; hän kärvensi höyhenensä. Hän jätti Hänet. Hän tuli ulos Hänestä, koska tuon Johdon sisällä oli voltteja.

⁴⁸⁵Muistakaa, Saatanalla myös oli johto. Mutta ei väliä sillä, kuinka hieno kuparijohto se onkin; jos siinä ei ole elämää itsessään, se on kuollut; se ei toimi. Samat johdot.

⁴⁸⁶Yksi saa energian­sa Dynamosta, ja toista ei ole lainkaan yhdistetty. Tästä syystä se tulee toimimaan ennalta määrätyssä astiassa; siksi Sana tulee toimimaan, koska Se on yhdistetty. Yh­distetty mihin? Kirkkokunnan kanssako? Ei, se on kuollut pistorasia, jolla on jumalisuuden muoto, mutta kieltävät voiman. Vaan se on yhdistetty Sanan kanssa, joka ei koskaan tule kato­amaan pois, ja joka voi tuottaa samaa voimaa joka kerta! Siinä se on. Kunnia!

Aamen, aamen!

⁴⁸⁷Rakastatteko Häntä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Tuletteko palvelemaan Häntä? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Varmasti.

⁴⁸⁸Ei yhdistettynä johonkin organisaatioon, vaan tähän Dynamoon tässä. Veli, minä sanon sinulle, että se toimii siinä, koska se on yhdistettynä tuohon samaan Sanaan.

⁴⁸⁹Mooab myös oli yhdistetty, samoin kuin Israelkin. Mooabilla ei ollut mitään muuta kuin joukko kuolleita uskontunnustuksia ja väärä profeetta.

⁴⁹⁰Mutta Israelilla oli lyöty Kallio, vaskikäärme, Tulipatsas, hallelujaa, Elävän Jumalan merkit. Juuri niin, ja se toimii. Miksi? Se oli perustettu uskoon eikä tietoon tai johonkin ihmistekoiseen uskontunnustuk­seen, vaan uskoon Sanassa, Sanaan itseensä. Elämä tulee Sanasta. “Minun Sanani on Elämä.” Tuo sähkövirta tulee Sanan kautta. Saatana pakeni sieltä todella nopeasti. Hänen teologinen tomunsa ei uponnut sinne kovin hyvin. Saatanan johdossa ei ollut virtaa itsessään; se oli kuolleita uskontunnustuksia. Siinä ei ollut virtaa…

⁴⁹¹Näettehän, että se on sama johto: Jee­sus käytti Isän Sanaa, ja Saatana käytti Isän Sanaa. Saatana oli Saatana; Jeesus oli Juma­la. Siinä oli sen ero. Se on totta. Yksi on uskontunnustus, ja Toinen on Sana. Yksi on Totuus, ja toinen on valhe. Yksi tulee tuottamaan sen, ja toinen ei voi tuottaa sitä. Käsi­tättekö te sen? Samankaltaiset johdot, aivan oikein, samat johdot: Me juuri luimme siitä Hebrealaiskirje 4:2. On aivan niin kuin kirkkokunnat sanovat viisauden kautta, kirkkokunnat viisauden kautta sanovat: “Sähkövirran päivät ovat ohitse.”

Rakastatteko te Häntä? Aamen!
Tuletteko palvelemaan Häntä? Aamen!
Uskotteko Häneen? Aamen.
Aamen, aamen!

Minä uskon Häneen. Kyllä vaan! Aamen merkitsee “niin se olkoon”.

⁴⁹²Herra, minun rukoukseni tänä aamuna on se, että Sinä ottaisit jokaisen uskovaisen täällä ja vetäisit hänet tuohon Virtaan. Oi, pane Elämä heihin. Anna heidän surista ja loistaa Jumalan kirkkautta. Kyllä. Käännä Virta päälle.

⁴⁹³Tiedättekö, mitä minä uskon? Siemenet on kylvetty, uskoisitteko te sitä, tuota suurta Seurakuntaa varten, aivan niin kuin johdot olisi vedetty ympäri rakennusta, ja jokainen pisto­rasia koeteltu Sanalla, jokainen voiman ulostulo paikka on koeteltu Sanalla. “Älkää pitäkö sitä outona, kun tuliset koettelemukset tulevat; se on koetellakseen teitä.”

⁴⁹⁴Jos jossakin on pieni oikosulku, jos se pääsee jossakin maahan, se polttaa sulakkeen. Jumala ei halua niitä Seurakuntaansa. Mitkään sulakkeet eivät tule palamaan näissä viimeisissä päivissä. Ei.

⁴⁹⁵Hän tulee ja juottaa Morsiamen yhteen oikein. Kyllä vaan! No niin, jokainen valo riippuu omalla paikallaan. Vain odottaen, että Mestari siellä taustalla kääntäisi katkaisijaa, Sanassa. Varmasti, se voisi olla juuri nyt, veli. Jos tarvitset parantumista, niin kosketa vain katkaisi­jaa. Se on kaikki mitä sinun täytyy tehdä, jos sinulla on todellinen johto, jos linjasi on oikein maadoitettu ja olet yhteydessä Jeesuksen kanssa, niin se sanoo sinulle mitä tehdä. Aamen! Niin se on.

⁴⁹⁶Kun nyt kirkkokunnallinen viisaus sanoo, että ihmeiden päivät ovat ohitse, niin noissa johdoissa ei ole virtaa.

⁴⁹⁷Mutta usko tietää asian paremmin; he tuntevat sen; he näkevät sen toiminnassa. He tietävät, että se sytyttää valon, he tietävät, mitä se tekee.  Usko on tuo sähkövirta, virta, Henki; viisaus on kirkkokunnalliset muodot.

⁴⁹⁸Saatana koetti kiusauksilla saada Jeesuksen uskon pois Isän Sanasta. Tämän hän teki. Hän koetti näyttää Hänelle valtavan suuret maalliset kirkolliset organisaationsa, mutta Hän ei voinut vietellä Häntä. “Tule tänne ja liity meihin, minä teen sinut piispaksi heidän kaikkien ylitse.”

⁴⁹⁹“On kirjoitettu”, sanoi Jeesus. Kyllä vaan! Saatana ei voinut saada Häntä kiusaukseen. Ei. Hän oli ohi sellaisen. Mutta Jeesus oli tuo Sana. Hänen uskonsa oli siinä, mitä Hän tiesi itse olevansa, Hän tiesi, että Hän oli tuo Sana.

⁵⁰⁰Aivan kuten Mooses. Mooses tiesi, kuka hän oli. Mooses tiesi olevansa Jumalan palvelija, hän tiesi, että Jumala oli kutsunut hänet. Hän tiesi, mitä hän tu­lisi tekemään. Tästä syystä hän ei pelännyt sitä, mitä Saatana sanoi. Saatana yritti viekoi­tella häntä, peljättää hänet pois siitä, mutta Mooses tiesi, missä hän seisoi. Kyllä.

Nyt minun on kiirehdittävä. Hyppään tässä yli sivun toisensa jälkeen. On yksi asia, jonka haluan tuoda esiin ennen kuin lopetan.

⁵⁰¹Paavali teki sen selväksi hänen osalleen Morsianta, jonka hän tulisi esittelemään. Paavali tulee esittelemään osan Mor­sianta. Uskotteko te sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Paavali teki sen selväksi, hänen osalleen Morsianta, jonka hän tulee esittelemään Jeesukselle Kristukselle viimeisissä päivissä, mikä koskee viisautta ja uskoa.

⁵⁰²Lukekaamme hieman. Haluan teidän menevän 1. Korinttolaiskirjeen 4. lukuun. Luemme ensin ja sitten lopetamme hetken kuluttua, jos Herra suo. 1. Korinttolaiskirjeen 4. luku, ja haluan lukea 18:sta 20:een jakeeseen. Hyvä on, tässä se on:

Nyt jotkut ovat paisuneita, aivan niin kuin minä en tulisikaan teidän tykönne.

Mutta minä tulen pian tulemaan teidän tykönne, jos Herra tahtoo, ja silloin minä otan selon, en noiden paisuneiden puheesta, vaan voimasta.

⁵⁰³Te tiedätte, se ottaisi… No niin, siinä Rooman kirkon alku on, juuri siellä se alkoi tulla. Tehän tie­dätte, että Raamattu sanoo: “Meistä he lähtivät, koska he eivät olleet meistä.“Näettehän?

Sillä Jumalan valtakunta ei ole sanassa vaan voimassa.

⁵⁰⁴Huomaatteko? Ei sanassa: ei vain että sanotaan,” Minä olen koulutettu. Veli, minulla on enemmän koulutusta kuin sinulla koskaan on ollut. Minä olen pappi. Minä olen…” Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, se ei merkitse enempää kuin, että olisitte sika tai jotakin muuta. Näettehän? Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Perkeleellä myös on paljon tie­toa. Voitteko nähdä sen?

Sillä Jumalan valtakunta ei ole sanassa vaan voimassa. Näettekö?

Miten te sitten? Tulenko teidän tykönne kepin kanssa tai rakkaudessa tai lempeyden hengessä?

⁵⁰⁵Nyt 2. lukuun. Haluan päästä tämän loppuun, ennen kuin lopetamme. Aloittakaamme heti ensimmäisestä jakeesta. Katsokaahan, mitä Paavali nyt sanoo Morsiamelle. Hän tulee esitte­lemään tämän osan Morsianta Kristukselle ja hän haluaa heidän tietävän… Muistakaa nyt, että Paavali olisi voinut olla jonkinlainen älyniekka. Hän oli älykäs, mutta hänen täytyi unohtaa se, niin kuin hän sanoi. Hänellä oli kaikenlaisia arvoja ja koulutusta, mutta hänen täytyi unohtaa se, katsokaahan nyt, oppiakseen Kristuksen.

Ja minä veljet, kun minä tulin teidän tykönne, en tullut puheen erinomaisuudella tai viisaudella, ilmoittamaan teille Jumalan todistusta. Näettekö? Minä en tullut viisauden kanssa julistamaan Jumalan todistusta.

⁵⁰⁶“Minä olen tohtori se-ja-se, ja minulla on kaikki… Meille on opetettu seminaarissa niin-ja-niin.” Ei, ei!  Paavali sanoi: “Minä en tullut teidän luoksenne sillä tavalla, viisa­uden kanssa.” Katsokaapa nyt mikä minun aiheenani on? Viisaus vastaan usko. Näettekö?

⁵⁰⁷“Minä en tullut luoksenne viisaudessa”, sanoi Paavali, “antamaan teille todistusta Jumalasta viisauden kautta sanomalla: ’No niin, katsokaahan tänne! Minä sanon teille, minä olen oppinut seminaarissa, että ihmeiden päivät ovat ohitse. Me opimme seminaarissa, että nämä asiat ei­vät todella merkitse tätä.’” Hän sanoi: “Minä en tullut sillä tavalla, veljet.” Mutta mitä hän sanoi?

Sillä minä olin päättänyt olla teidän keskuudessanne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.

Ja minä olin teidän kanssanne heikkoudessa, ja pelossa, ja suuressa vavistuksessa.

Ja minun puheeni ja saarnaamiseni ei ollut houkuttelevien miehen viisauden sanojen kanssa…

⁵⁰⁸Hah? Kuten Booth Clibborn sanoi: “Hei?” Kuka kopautti silloin?

Minä en tullut teidän tykönne jonkun seminaarin viisaudella, vaan Hengen ja voiman toteennäyttämisessä:

Että teidän… (u-s-k-o-n-n-e) …uskonne ei olisi ihmisten viisauden varassa, vaan Jumalan voimassa.

⁵⁰⁹[Veli Branham viheltää.] Aamen. Uskotteko te sen? [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

“Että teidän uskonne ei olisi jonkun organisaation vii­saudessa, vaan Jumalan voimassa.

⁵¹⁰Usko Jumalan voimaan! Nämä kaksi voimaa ovat taistelleet Eedenistä lähtien: Jumalan usko Saatanan viisautta vastaan. Jumala on todistanut kaikissa ajanjaksoissa, että ne eivät sekoitu; sen täytyy olla erotettu kasvaakseen.

⁵¹¹Käykäämme nyt nopeasti läpi muutama sana, ottakaamme muutamia asioita, joita olen kir­joittanut tänne.

⁵¹²Eesau ja Jaakob olivat täydellinen esikuva: molemmat heistä olivat uskonnollisia ja he olivat kaksoset. Eesau oli kirkollinen tyyppi. Hän oli terävä-älyinen mies. Hänellä oli hyvä moraali ja muuta sellaista, mutta hänellä ei ollut käyttöä esikoisoikeudelle. Jaa­kob taas ei välittänyt siitä, mitä hänen täytyi tehdä, kunhan hän vain sai esikoisuuden. Ja niin kauan kuin he olivat yhdessä, eivät he voineet tuottaa. Onko se oikein? Yksi oli toista vas­taan. Oletteko käsittäneet sen? Aamen. “Tulkaa ulos sen keskuudesta; olkaa te erotetut, sanoo Jumala, älkääkä koskeko heidän saastaisiin asioihinsa, ja Minä tulen vastaanottamaan teidät.”

⁵¹³Jaakobin täytyi erottaa itsensä kirkkokunnallisesta veljestään, ennen kuin Jumala voi siunata häntä. Jumala käski Aabrahamin tekemään samoin. Samoin oli Israelin ja Moobin laita. Neljäsataa israelilaista profeettaa seisoi Miikan edessä, ja Miika erotti itsensä heistä, ja sai Herran Sanan ja tuli takaisin Sen kanssa. Mooses ja Koorah, sama asia, ne eivät sekoi­ta, heidän täytyi erottautua. Onko se totta?

⁵¹⁴Aabraham ja Loot. Loot oli uskonnollinen mies, esikuva muodollisesta seurakunnasta. Mutta niin kauan kuin Loot oli Aabrahamin kanssa, hän kulki vuosikausia hänen kanssaan, mutta Jumala ei siunannut häntä, ennen kuin hän täysin totteli Häntä, ja erotti itsensä Lootista, kirkkokunnallisesta seurakunnasta. Sitten niin pian kuin Aabraham oli erottautunut ja tul­lut ulos, vaeltaakseen yksinään, Jumala sanoi: “Nyt, Aabraham, nousehan seisomaan. Katso itään länteen, pohjoiseen ja etelään; se on kaikki sinun.” Mutta Jumala ei tehnyt sitä, ennen kuin hän oli täysin erottanut itsensä. Se on tarkalleen oikein.

⁵¹⁵Jumala ei voinut siunata Seetiä, ennekuin Hän erotti hänet Kainista. Hän merkitsi Kainin ja lähetti hänet Nodin maahan, ja Kainista hänen älykkään viisautensa kanssa tulivat tiedemiehet ja muut sellaiset, ja kasvoivat senkaltaisen sadon. Ja Seetistä, vanhurskaudessaan ja rakkaudessaan ja uskosta Jumalan Sanaan, kasvoi sato, joka tuotti profeetan, joka varoitti varotti viimeisissä päivissä ja pelasti jokaisen uskovaisen; ja viisaus hävitti joka ainoan heistä. He joka ainoa kuolivat. Joka ainoa, ei väliä sillä, kuinka monta oppiarvoa psykologiassa heillä oli, ja kaikkea muut, he tuhoutuivat Jumalan tuomioissa.

⁵¹⁶Ja kaikki, mikä on ulkopuolella todellisen uudestisyntymisen Jumalan Hengestä, joka uskoo jokaisen Sanan Siitä ja seisoo Sillä, tulee tuhoutumaan Jumalan tuomioissa. Kun te näette näiden pienten keinuttelijoiden kävelevän kadulla, ja kaiken tämän muun touhun, niin muista­kaa, että se ei ole mitään muuta maailmassa kuin tuomion ruokaa. Se tulee mätänemään; sen täytyy, se on sidottu siihen. Naiset, herätkää.

⁵¹⁷Minulla on pieni todistus, mutta minulla ei ole aikaa kertoa sitä, eräästä pienestä naisesta jokin aika sitten täällä Kaliforniassa. Olin ajamassa tiellä, odottaen tulla kutsu­tuksi teltalle. Ajelin siellä hieman, se on häpeällistä, epäilemättä kaunis pikku tyttö, ja hän käveli siellä keinutellen, tällainen pieni cowboy-hattu päässään, saappaissa, joissa riip­puivat tupsut, keinutellen tietä ylöspäin, jokaisen miehen soittaessa torvea hänelle ja hei­luttaessa kättään, heidän kaikkien tehdessä sillä tavalla. Minä ajattelin: “Minun todella tu­lisi pysähtyä, jos en olisi ollut saarnaaja… Jos Meda olisi ollut mukana, niin minä olisin pysähtynyt, ja sanonut: “Katsohan sisar, minä haluan kertoa sinulle jotakin. Sinä saatat olla nätti; sinä voit todistaa sen. Sinä saatat saada autot jarruttamaan ja nämä pojat viheltämään kuin sudet ja muuta sellaista; mutta yhtenä näistä päivistä, madot tulevat ryömimään tuohon pieneen ruu­miiseen ja syömään sen. Ja ehkä tästä eteenpäin kuuden viikon päästä se tulee olemaan sillä tavalla, leväten jossain haudassa mädäntymässä, mutta tuo sielu joka on sinussa, joka ravit­see itseään tuosta himosta, tulee elämään perkeleen helvetissä tulevissa ajoissa.

⁵¹⁸Mooses ja Koorah; Aabraham ja Loot; Johannes Kastaja ja publikaanit; Jeesus ja kirkkokunnalliset seurakunnat Hänen päivänään, usko ja viisaus.

⁵¹⁹Nuo papit saattoivat nousta ja sanoa: “Tämä on meidän isämme. Me teimme niin-ja-niin” Hän vastasi: “Kyllä! Te perinnäissäännöillänne olette tehneet Jumalan käskyt tehotto­miksi, opettamalla oppina ihmisen käskyjä.”

⁵²⁰He sanoivat: “Kuka sinä olet meitä opettamaan? Mistä koulusta sinä tulet?” Hän vastasi: “Teot, joita Minä teen, todistavat Minusta. Jos Minä en tee Messiaan tekoja, niin älkää silloin uskoko Minua. Ja jos Minä teen Messiaan tekoja, niin uskokaa silloin te­koja, sillä ne todistavat Minusta. Jos Minä en tee niitä tekoja, silloin älkää uskoko sitä.”

⁵²¹Häntä vastassa myös olivat nuo kirkkokunnat, siellä silloin, viisautensa kanssa. Jeesuk­sella oli usko. Usko mihin? Siihen mitä Hän oli, Jumalan Poika.

⁵²²Rooman kirkko, ennen kuin se meni pakanuuteen, silloin kun se alkoi tulla Rooman kirkok­si, Martin seisoi siellä protestoiden tuon katolisen kirkon opinkappaleita vastaan, tehden merkkejä ja ihmeitä. Hänen seurakunnissaan he puhuivat kielillä ja profetoivat, ja tapahtui suuria asioita, koska Jumalan voima oli hänen kanssaan. Hän nosti ylös kuolleen, paransi sairaat ja kaikkea muuta. Ja siellä oli tuo katolinen kirkko puhumassa sitä vastaan, yrittäen saada hänet poltetuksi ja muuta sellaista. Mistä oli kysymys? Viisaudesta ja uskosta.

⁵²³Samoin on nyt. Kuunnelkaamme kaiken huipuksi Sakaria 4:6, ja sitten tulen lopettamaan juuri tähän. Raamattu sanoo: “Ei väkevyydellä eikä voimalla, vaan Minun Hengelläni, sanoo Herra. Ei viisaudella, ei tiedolla, ei kirkkokunnilla, vaan Minun Hengelläni Minä tulen te­kemään mitä? Energisoimaan Sanani.

⁵²⁴Opetuslapsiin oli Se kylvetty, ja sitten tuli Henki energisoimaan tuon Sanan. “Ei voi­malla, ei väkevyydellä, ei viisaudella, ei ymmärryksellä, eikä sillä tai tällä, vaan Minun Hengelläni Minä tulen energisoimaan Sanani. Minun Hengelläni, sanoo Herra.” Se on Sanan vesi uskon kanssa, joka antaa energian Jumalan Sanalle, saaden Sen toimimaan.

⁵²⁵Kumpi tulee voittamaan? Juuri nyt tietenkin näyttää siltä kuin se tulisi olemaan vii­saus, mutta se ei tule tekemään sitä, se ei tule. Juuri nyt näyttää siltä kuin tuo pieni Seurakunta, joka uskoo koko Jumalan Sanan, olisi, ja tietenkin Se on vähemmistönä. Mutta älkää surko, Raamattu on sanonut: “Älä pelkää sinä piskuinen lauma, sinun Isäsi hyvä tahto on antaa sinulle valtakunta.” Niin se on, älkää pelätkö, pysykää vain uskossa ja pysy­kää Sanan kanssa. Älkää jättäkö Sanaa, pysykää Sanan kanssa.

Rakastatteko Häntä? Aamen!
Tuletteko palvelemaan Häntä?
Aamen! Tuletteko uskomaan Häneen?
Aamen, aamen, aamen!

Laulakaamme se:

Rakastatteko Häntä? Aamen!
Tuletteko palvelemaan Häntä?
Aamen! Uskotteko Häneen?
Aamen, aamen, aamen!
Rakastatteko Häntä? Aamen!
Tuletteko palvelemaan Häntä? Aamen!
Tuletteko uskomaan Häneen?
Aamen, aamen, aamen!

⁵²⁶Oi, minä rakastan Häntä, ettekö tekin? Miten se on? Uskon kautta, ei viisauden kautta. Uskon kautta me olemme pelastetut. Onko se oikein? “Ei viisaudella, ei tiedolla, vaan Minun Hengelläni, sanoo Herra.

⁵²⁷Imeytyköön se nyt syvälle Seurakuntaan niin, että kuparijohto on yhdistäjä. Alumiinijohto ei ole sitä. Ei. Kumiletku ei ole yhdistäjä, se on eristäjä. Puu on eristin. Me emme halua mitään eristimiä, meillä on sitä liian paljon nyt, se aiheuttaa eristäytyneisyyttä. Niinpä me haluamme yhdistäjiä, uudestisyntyneitä miehiä ja naisia, jotka uskovat Jumalan Sanan.

⁵²⁸Mitä Dynamo onkaan sanonut? “Pyytäkää Isältä mitä hyvänsä Minun Nimessäni, niin Minä tulen tekemään sen.” Mitä te nyt teette? Painakaa pistoke rasiaan. Aamen! Onko se oikein? Vain yhdistäkää se. Se on kaikki mitä teidän täytyy tehdä, ja virta on tuleva johtoon. Mitä tapahtuu? Sana alkaa kasvaa.

⁵²⁹“Ja hän on oleva kuin puu, joka on istutettu vesi virroille. Hänen lehtensä eivät lakas­tu, ja mitä tahansa hän tekee, menestyy. Mutta jumalattoman ei ole niin.” No niin, siinä ei sanota, että se olisi niin jumalattoman kanssa. Sellainen on hän, joka väittää olevansa, ja on kuitenkin jumalaton sen kanssa. Huomaatteko?

⁵³⁰Jumalattoman ei ole niin; he eivät voi seistä tuomiolla vanhurskaiden kanssa. Ei, tie­tenkään he eivät voi. Niinpä aika on tullut. Tuo Siemen on kylvetty. Nuo jotka ovat ennalta määrätyt, ennalta määrääminen on ainoa tie… Voisin mennä juuri nyt Ilmestyskirjaan todistaakseni sen, Raamattu sanoo, että antikristus, joka oli tulossa maan päälle, tulisi pettä­mään kaikki, kaikki, kaikki jotka olivat maan päällä, näiden kirkkokuntien ja us­kontunnustusten kanssa. Hän tulisi pettämään kaikki maan päällä asuvaiset, joka ainoan heis­tä, paitsi noita, jotka ovat ennalta määrätyt ennen maailman perustamista. Niinpä veli, ei ole mitään, mitä voisit tehdä kuin vain huutaa: “Aamen.” Oi, minä rakastan sitä. Kyllä vaan.

Rakastatteko Häntä? Aamen!
Tuletteko palvelemaan Häntä?
Aamen! Uskotteko Häneen?
Aamen, aamen, aamen!

⁵³¹Minä haluan teidän kaikkien hieman harjoittelevan sitä täällä. Minä pidän tuosta lau­lusta, ettekö tekin? Se oli meidän Phoenixin konferenssi-laulumme. Oi, minä rakastan sitä, minä rakastan sitä. Laulakaamme se uudelleen.

Rakastatteko Häntä? Aamen!
Tuletteko palvelemaan Häntä? Aamen!
Tuletteko uskomaan Häneen? Aamen.
Aamen, aamen!

⁵³²No niin, sitä voisi jatkaa loputtomiin, tiedättehän noita: Tuletteko palvomaan Häntä? Ja niin edelleen, uudelleen ja uudelleen. Kun me aloitimme sen siellä Phoenixissä, se melkein repi tuon paikan palasiksi. Kyllä vaan. Aamen, aamen, aamen!

Oletteko yhdistetyt? Aamen!
Kääntäkää katkaisijaa! Aamen!
Onko teillä virtaa? Aamen.
Aamen, aamen!
Nyt se tulee kasvamaan. Aamen!
Kantamaan hedelmää. Aamen!
Te tulette osoittamaan sen. Aamen.
Aamen, aamen!

⁵³³Oi, eikö se olekin ihmeellistä! Olen pahoillani, että pidätin teitä kaikkia täällä koko tä­män ajan, mutta minulla itselläni on todellinen riemuvuosi, ihmeellinen aika. Hyvä on nyt.

⁵³⁴Seuraavana sunnuntaina, kaikki jotka olette ympäristössä, minä menen veli Littlefieldin luo kylvämään vähän Sanaa. Mahdollisesti minä otan vähän tätä Sanaa tässä ja levitän sitä sinne tuon Church of Godin keskuuteen. Ja luultavasti puhun jostakin aiheesta, josta olen puhunut täällä. Tietenkin te olette tervetulleita, mutta heillä on pienen pieni kirkko siellä, jossa on istuimia 1500, minä vihin sen noin pari vuotta sitten. Se tulee olemaan tupaten täynnä, mutta minä lupasin veli Littlefieldille. Hän on kallis veli. Ja mies pitää lupauk­sensa, jos hän voi. Jos Herra tahtoo, minä tulen menemään sinne. Täällä tabernaakkelissa tulee olemaan kokous ja te ihmiset, jotka olette lähistöllä, tulkaa tänne, jos voitte. Ja sitten seuraavana sunnuntaina, muistattehan, veli Arganbright tulee olemaan täällä veli Rollin kanssa. Te tulette varmasti nauttimaan veli Rollista. Hyvä on. Antakaamme nyt kokous veli Nevillelle, nähdäksemme, mitä hänellä on sanottavana meille. Herra siunatkoon teitä.