62-0211 YKSEYS
(Oneness)
Jeffersonville, Indiana, USA, 11.2.1962

¹          Kiitos sinulle, veli Orman, Herra siunatkoon sinua.

Hyvää huomenta, ystävät. On mukava olla täällä tabernaakkelissa taas tänä aamuna. Tullessani sisään seisoin tuolla takaosassa kuuntelemassa ja kuulin tuon profetian, joka tuli kielillä puhuen ja sitä seuraavan selityksen kanssa. Ja minä sanoin noille tuolla huoneessa, joka myös on täynnä, minä sanoin: “Minä en tiedä, minä en ole puhunut tälle miehelle.” Se oli veli Higginbotham, jos tunsin miehen oikein. Siitä on pitkä aika, on kuukausia siitä, kun edes puristin hänen kättään. Mutta tuo on aivan tarkalleen se aihe, josta minä puhun, se, mitä hän sanoi tänä aamuna, on aivan tarkalleen se, mistä minä puhun. Hän ei tien­nyt sitä. Minä itsekään en tiennyt kuin vasta jokin aika sitten, mistä tulisin puhumaan. Ja se on juuri se, mitä hän sanoi siinä. Joten me olemme onnelliset tietäessämme, että olemme kokoontuneet yhteen Herran Jeesuksen Nimessä ja Hänen suojelevan siipensä alla.

²          Minä näen, että monet seisovat, kun paikka on näin täyteen ahdettu, ja minusta ei ole mukavaa nähdä tätä. Ja niin pian kuin me voimme, tulemme me tekemään sen hieman erilaiseksi täällä, suurennamme tämän tabernaakkelin. Nyt minä haluan nopeasti tehdä il­moituksen Phoenixistä.

³          Olin täällä viime sunnuntai-iltana ja puhuin aiheesta Ehtoollinen, ennen ehtoolliskokousta. Ehtoollinen ei ole leivän ottamista, tuo sana “commune” englanninkie­lessä tarkoittaa “puhua jollekin, joka vastaa, puhua jonkun kanssa”.

⁴          Ja nyt tänä aamuna, jos puhun vähän pitkään, niin jos jotkut vaihtaisivat paik­kaa noiden kanssa, jotka seisovat, niin me arvostamme sitä, jos annatte heidän istua alas vähäksi aikaa. Minä olen tietoinen tästä ajasta, jossa me elämme. Olen siitä kovasti huolestunut. Kun näen asioiden tapahtuvan, joiden näen tapahtuvan, niin se saa jotakin minun sisälläni liikkumaan. Ja minä haluan olla kiirehtimättä ja yrittää…

⁵          Tämän aamun sanomassa minä puhun aiheesta Ykseys. Ja minä haluan olla kiirehtimättä ja antaa sen teille tuomalla sen esiin niin täydellisesti kuin vain osaan. Ja minä kaipaan teidän koolla olevien rukouksia.

⁶          Nyt minä haluan teidän, joilla on Raamatut ja haluatte lukea sen minun kanssani, avaavan sen aluksi Hebrealaiskirjeen ensimmäisestä luvusta, josta haluan lukea kolme ensimmäistä jaetta, ja sitten 1 Moos. 1:26 ja 27, sitoakseni sen yhteen. Ja kukaan ei voi sanoa mitään, mikä olisi jonkin arvoista sanottavaksi, ellei Jumala auta häntä sa­nomaan sitä. Ja niin on myöskin tämän Sanoman kohdalla tänä aamuna, ihmisten ja Ju­malan ykseydestä. Nyt Hebrealaiskirjeen 1. luvusta me luemme tämän.

Jumala, joka monesti ja monenlaisilla tavoilla puhui menneinä aikoina isille profeettojen kautta,

on näissä viimeisissä päivissä puhunut meille Poikansa kautta, jonka Hän on määrännyt kaikkien asioiden perilliseksi, jonka kautta myös Hän teki maailmat;

Joka ollen Hänen kunniansa kirkkaus, ja nimenomainen kuva hänen henkilöllisyydestään ja ylläpitäen kaikki asiat hänen voimansa sanalla, kun hän oli itse puhdistanut meidän syntimme, istui alas Majesteetin oikealle kädelle.

⁷          Ja nyt 1 Mooseksen kirjan ensimmäisen luvun 26. ja 27. jae, luen tämän:

Ja Jumala sanoi: tehkäämme ihminen meidän kuvaksemme, meidän kaltaisuutemme mukaiseksi: ja olkoot heillä valta yli meren kalojen, ja yli ilman lintujen, ja yli karjan, ja yli kaiken maan, ja jokaisen matelijan, joka matelee maan päällä.

Niin Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi loi hän hänet; miespuoliseksi ja naispuoliseksi loi hän heidät.

⁸          Kumartakaamme nyt päämme hetkeksi kun rukoilemme. Ja minä olen varma, että tämän kokoisessa kuulijakunnassa on monia rukouspyyntöjä, joten ehkä me, joilla on pyyntöjä, kohotamme kätemme Jumalalle antaaksemme tällä tavalla tiedoksi, että meillä on jota­kin, jonka puolesta haluamme rukoilla. Suokoot Jumala sen jokaiselle teistä.

⁹          Herra, me olemme kokoontuneet tämän tabernaakkelin katon alla ja olemme kiitolliset siitä, että meillä on katto yllämme tänään, mutta meidän yhteen tulemisellamme on suu­rempi tarkoitus kuin tämä. Heistä tuntuu, että Jumalan lupauksen mukaisesti olemme koolla Kaikkivaltiaan siipien alla. Että Hän, niin kuin kana peittäisi poikasensa, suo­jelisi meidät kaikesta, mistä me haluamme Hänen meidät suojelevan. Että Hän pysyttelisi yllämme ja ravitsisi meitä ja antaisi meille tänään meidän päivittäisen leipämme, sekä fyysisesti että hengellisesti, että meillä olisi ruumiissamme voimaa vaeltaa tämän maan päällä, ja että meillä olisi Pyhän Hengen voima, tuodaksemme Jumalan Sanan nälkäisille ihmisille. Ja lähteä täältä Se huulillamme ja sydämissämme, sellaisen tuoreen Öljyn voitelun kanssa, että me olisimme kykenevät kertomaan muillekin siitä päivästä, jossa me elämme ja tämän ajan tilasta. Jumala, me luotamme täysin Sinuun. Ei ole mitään muuta paikkaa jäljellä, minne kukaan voisi mennä. Meistä tuntuu niin kuin Pietaristakin tuona päivänä, kun Jeesus kysyi: “Haluatteko te myös mennä?”

¹⁰     Hän vastasi: “Herra, minne me menisimme? Sinulla yksin on Iankaikkisen Elämän Sanat.” Ja siksi me kokoonnumme Sinun Nimessäsi tänä aamuna, koska Sinulla yksin on Iankaikki­sen Elämän Sanat. Ja me rukoilemme, että Sinä tekisit tämän niin todelliseksi jokaiselle meistä tänään, että sydämemme palaisivat meissä. Että sielumme tulevat vahvistetuiksi ja ruumiimme parannetuiksi, henkemme parannetuiksi ja sielumme uudistetuiksi, luodut sellaisiksi kuin Jumala haluaisi meidän olevan.

¹¹     Isä, minä rukoilen, että Sinä vahvistaisit noita, jotka seisovat huoneissa ja seinus­toilla ja ympäri eteisaulaa. Rukoilen, että Sinä antaisit heille voimaa. Ja tietäen, että tämä tulee nauhalle, joka tulee menemään moniin eri kansoihin, maan eri maihin ja heimoihin. Ja Jumala, meidän luottamuksemme on kokonaan Sinussa. Anna meille voimaa ja Sana ja voitelu, että se voisi olla juuri sillä tavalla, kuin Sinä haluat sen tätä hetkeä varten olevan. Me annamme itsemme Sinulle nyt, Kuuntelemisemme, äänemme ja huomiomme, kaiken, mitä me olemme, me annamme Sinulle, että Sinä voisit liikkua meissä. Työskentele meidän kauttamme ja tuo ilmi Sinun suuri Läsnäolosi meidän kanssamme, sillä me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä, Sinun Poikasi. Aamen.

¹²     Sana ykseys tarkoittaa “olla yksi jonkun kanssa”. Ykseys, “liitetyt”. No niin, tämä on melkoinen aihe, ja se ansaitsee paljon enemmän huomiota kuin, mitä minä voin antaa sille, ja enemmän kuin ehkä kukaan henkilö maan päällä kykenisi antamaan. Mutta minä haluaisin ilmaista oman mielipiteeni siitä, sen kanssa mitä Jumala tulee meille antamaan. Nyt tämä on opin opettamista. Ja veljille, jotka ehkä kuulevat tämän nau­han, ja luotan siihen, että se ei tule loukkaamaan, vaan että se saisi teidät ottamaan sen harkittavaksenne. Että tutkisitte sitä rukoillen, huolellisesti, että punnitsisitte sen Jumalan Sanan vaa’alla nähdäksenne, onko Se Jumalasta vai ei.

¹³     Sillä minä uskon, että sillä tavalla meidän tulisi aina tehdä, punnita asiat Sanan kanssa, koska Sana on ainoa pysyväinen asia. Jeesus sanoi: “Sekä Taivas että maa tulevat katoamaan, mutta Minun Sanani eivät katoa.” Tästä syystä minä uskon Sen, ja uskon että Se on Jumalan ohjelma. Minä uskon, että Se on Jumalan täytetty työ, kirjoitettuna Sanassa. Siitä syystä, jos mikä hyvänsä on vastoin tuota Sanaa, se ei voi olla Jumalasta eikä olla Jumalan suunnitelma. Minä uskon että Se on Jumalan suunnitelma. No niin, Jumalan Henki Sanassa saa Sanan elämään itseään, tekee itsensä eläväksi. Se tuo Sanan elämään, siemenen tavalla.

¹⁴     Ensimmäinen mies ja ensimmäinen nainen Eedenin Puutarhassa, olivat täydellises­sä sopusoinnussa Jumalan kanssa niin paljossa, että Jumala saattoi tulla alas milloin hy­vänsä Hän tahtoi ja puhua huulilta korvaan Adamin ja Eevan kanssa. No niin, tässä on täydellinen ykseys, Jumala ja Hänen luotunsa, Jumalan puhuessa huulilta korvaan Adamin ja Eevan kanssa. He olivat niin täydellisessä sopusoinnussa Jumalan kanssa, että he olivat yksi Jumalan kanssa. Jumala ja Hänen perheensä olivat yksi.

¹⁵     Jokainen mies ja hänen perheensä, oikea, hyvä, kuuliainen perhe on yksi toistensa kanssa, jokainen perhe. Ja jos perheessä on jotakin, mikä vetää heitä erilleen, sil­loin se ei ole oikein, ja perhe on särkynyt jossakin. Heidän tulisi kaikkien olla yksi, isä äidin kanssa, äiti isän kanssa, lapset vanhempien kanssa ja vanhemmat lasten kanssa, kaikki yksimielisiä. Ja kun te näette sellaisen, niin silloin te näette ihanan kuvan.

¹⁶     Tämä on Jumalan tarkoitus. Hänen tarkoituksensa Isänä, ylimpänä, oli olla yksi Hänen perheensä, maallisen perheensä, Adamin ja Eevan kanssa. Ja ainoa tapa, miten he voivat olla yksi Jumalan kanssa, oli se, että Jumalan luonne oli heissä. Niinpä kun heissä oli Jumalan luonne, tuli heistä toinen toisensa ja Jumalan kanssa yksi. Eikö tämä ole kaunis kuva, Jumala Hänen perheessään, Isä yli kaiken, ylimpänä. Ei kuolemaa, ei surua, ei sydänkipuja, ei mitään muuta kuin sanoinkuvaamatonta iloa. Ei koskaan sairautta tai sydänsuruja, vain yksi Jumalan kanssa! Mikä kuva! Koska itse Jumalan luonne oli näis­sä ihmisissä. Ja sen vuoksi kaikki, mitä he tekivät, oli se, että he seurasivat vain Ju­malaa, ja Jumala heidän kanssaan teki heidät yhdeksi.

¹⁷     Jeesus rukoili Johanneksen 17. luvussa ja 11. jakeessa, teille, jotka kirjoitatte ylös näitä pyhäkoulutekstejä. Minulla on niitä monta tänä aamuna. Joh.17:11: Jeesus rukoili, että Seurakunta ja Hän olisivat yksi, niin kuin Hän ja Isä olivat yksi. Että Seurakunta, me Kristuksen Ruumiin jäseninä, olisimme yksi, yhdessä, juuri niin kuin Hän ja Isä olivat yksi. Ja tuona päivänä me tulisimme tietämään, että Hän oli Isässä Isä Hänessä, ja Hän meissä, että yhdessä me olisimme yksi. Mikä liitto, mikä ykseys se olisikaan, nähdä Jumala Hänen Seurakunnassaan, niin että jokainen jäsen olisi täydellisessä sopusoinnussa toinen toisensa ja Jumalan kanssa. Tämä on seurakunta, jota varten Jeesus on tulossa. Hänen rukouksensa tulee vastatuksi silloin, kun me tulemme olemaan yksi.

¹⁸     Ja se on ainoa yhteyden perusta, mitä Jumala koskaan on asettanut itseään ja Hänen Seurakuntaansa varten, se on Hänen itsensä ykseys ihmisissä. Tämä on ainoa tapa olla yhteydessä. Ja ainoa tapa, jolla teillä on tämä perusta, on olla liitossa, olla yhteen liitetyt Hänen kanssaan iankaikkisesti. Aivan kuten te liitytte yhteen aviomiehenne kanssa, naisen liittyessä yhteen miehensä kanssa, se on lupaus kuolemaan asti. Sitten kun te liitytte yhteen Jumalan kanssa, se on sama asia seurakunnan liittyessä yhteen Kristuksen kanssa, se on kunnes kuolema meidät erottaa. Ja sitten, jos te ette koskaan tee syntiä tai ette tee mitään väärää, te tulette olemaan Iankaikkisesti yhteen liitetyt Jumalan kanssa. Ja vain kuolema voi erottaa teidät Jumalasta, ei fyysinen kuolema, vaan synti joka on kuolema. Synti on kuolema, ja se erottaa teidät pois Jumalasta. Joten olla yhteen liitetty Hänen Voimansa Hengellä, on Iankaikkinen Elämä, te olette Iankaikkisesti yhteen liitetyt Jumalan kanssa. Oi, minä haluan tulla tähän takaisin hetken kuluttua. Yhdistettynä Iankaikkisesti Iankaikkisen Jumalan kanssa, täy­dellisessä sopusoinnussa Hänen kanssaan, täydellisesti yhteen liitetyt, molemmat Jumala ja Hänen Seurakuntansa ovat yksi, yhdistetyt yhteen.

¹⁹     Ja jos panette merkille, kuinka Eeva oli yhteen liittynyt Adamin kanssa, hän tuli osaksi häntä. Panitteko merkille 1 Mooseksen kirja 1:27, kuinka Jumala loi miehen miespuoliseksi ja naispuoliseksi, loi Hän heidät. No niin, mies oli sekä miespuolinen että naispuoli­nen tullessaan olemassaoloonsa feminiinisessä ja maskuliinisessa hengessä. Sitten Jumala otti hänen kyljestään kylkiluun. Panitteko nyt merkille, että ruumiillinen osa naisessa on sivutuote, mutta ei henki? Naisen ruumiillinen osa oli sivutuote, sen jälkeen kun luominen jo oli loppunut, Jumala otti Adamin kyljestä kylkiluun ja teki naisen. Mutta ei henki, sillä henki oli osa Adamia, sillä hän oli molempia sekä mies että nainen, hengellises­ti puhuen, molempia sekä maskuliininen ja feminiininen.

²⁰     Ettekö nyt näe suurta kuvaa? Me, lihassa, olemme erilaisia. Me olemme sivutuotteen kaltaisia, luotuja olentoja, pyhän avioliiton kautta. Mutta Hengessä me olemme poikia ja tyttäriä, ei jonkin toisen hengen, vaan elävän Jumalan Hengen. Me olemme Hänen kal­taisuudessaan, Hänen yhteydessään, Elävän Jumalan täydellinen kuva, koska meistä on tullut poikia ja tyttäriä. Emme ole erillämme, vaan olemme sama Henki, sama Persoona, liitetyt yhteen avioliitossa Iankaikkisen kanssa. Nähkää, kuinka Jumala suunnitteli sen, että me emme olisi erilaisia, vaan kuten Hän! Emme ole jokin toinen olento, jostakin toi­sesta heimosta, vaan todellisessa yhteydessä Kaikkivaltiaan jälkeläisiä, pyhän liiton kautta tehtyjä. No niin, ruumis tulee isältä ja äidiltä, mutta Henki tulee Jumalalta, Jumala jakaen itseään, aivan samoin kuin Adamkin jaettiin.

²¹     Helluntaipäivänä, me näemme kuinka Pyhä Henki, tuo Tulipatsas, jakoi itsensä aset­tuen kunkin Seurakunnan jäsenen ylle, siinä oli Jumala kokoamassa itseään yhteen. Sit­ten kun tuo ihmisryhmä on yhdessä, niin mitä silloin tapahtuu? Silloin on Herran Jee­suksen Ruumis tullut jälleen yhteen liittyneeksi.. Se on tullut yhteen!

²²     Ja tänä päivänä me elämme tässä suuressa jakautumisessa, kirkkokunnallisten eroa­vaisuuksien vuoksi. Mikä sääli ja mikä häpeä!

²³     Yhteen liitetty Taivaallisella avioliitolla Iankaikkiseen Jumalaan, ollen osa Häntä, osa Jumalaa. Lihassa minusta tuli Branham, koska minun isäni oli Branham. Teistä tuli osa isäänne ja äitiänne, mutta hengessä me tulemme yhteen liittyneiksi Jumalan kanssa, ollen osa Jumalasta. Tästä syystä henki ei voi kuolla. “Hänellä, joka uskoo Minuun, on Iankaikkinen Elämä. Ja sen kuvan, joka hän on täällä maan päällä, hänen kaltaisuudes­saan, Minä olen nostava ylös viimeisenä päivänä.” Emme nouse henkiolentoina, sillä meillä on oleva Jumalan kirkastetun Ruumiin kaltainen ruumis, Jeesuksen Kristuksen kir­kastettu Ruumis, nostettuna ylös tuon Kuvan kaltaisena.

²⁴     Mennessään Lasaruksen haudalle Jeesus sanoi: “Minä olen ylösnousemus ja Elämä. Joka uskoo Minuun, elää vaikka olisi kuollutkin. Ja kuka hyvänsä elää ja uskoo Minussa [believe in], ei koskaan kuole. Uskoo Minussa [believe in], ei Minuun [bilieve on], vaan Minussa.” Olla Hänessä, uskoen! “Jos te pysytte Minussa ja Minun Sanani teissä.” Hänessä, uskoen! Oi, niin! Toivon, että Pyhä Henki panee sen syvälle teidän sisimpäänne. No niin, te olette pikkuinen lauma, ja siitä syystä olen rukoillut ja kysynyt Jumalalta koko viikon ennen kuin valitsin tämän aiheen voidakseni näyttää teille, missä me seisomme. Uskoen Hänessä. Te ette voi uskoa Hänessä, ennen kuin te olette Hänessä, tai Hän teissä, ja sitten te uskotte Hänessä ja teillä on Iankaikkinen Elämä. Te uskotte Häneen siihen asti kunnes vastaanotatte Iankaikkisen Elämän, ja sitten, koska Iankaikkinen Elämä on Jumalan Elämä teissä, niin silloin te uskotte Hänessä.

²⁵     “Te Minussa ja Minä teissä. Että he olisivat yksi, Isä, aivan kuten Sinä ja Minä olemme yksi.” Jumala Kristuksessa, Kristus Seurakunnassa. Näettekö? “Aivan kuten me olemme yksi, olkoot hekin yksi.” Kuinka te sitten voitte olla yksi? “Jos te pysytte Minussa, ja Minun Sanani pysyvät teissä.” Näettekö, pysyvät! “Minun Sanani teissä, niin voitte pyytää mitä tahdotte.” Sillä se ei ole enää te, vaan Sana joka on teissä, ja Sana on Jumala.

²⁶     No niin, Jumalan Sana on miekka. Hebrealaiskirje 4:12 sanoo niin. Se on miekka. Ja miekka on täydellisesti paikallaan, ellei voiman käsi liikuta sitä. Tarvitaan siis käsi pitämään kiinni miekasta. Ja se käsi, joka pitää tätä miekkaa, on uskon käsi.

²⁷     Nyt kaikki riippuu siitä, kuinka vahva tämä uskon käsi on. Tämä uskon käsi saattaa olla vain niin vahva, että se voi leikata vain pienen aukon pimeyteen sanomalla: “Uskol­la minä olen pelastunut.” Tämä on suuri leikkaus, mutta jos tämä on kaikki voima, joka tuossa miekkaa pitävässä kädessä on, niin se on kaikki, mitä se voi leikata. Mutta jos se on voimakas käsi, niin se voi katkaista suoraan kaiken sen lävitse, mitä vain perkele voi panna eteenne, saaden kaikki Jumalan lupaukset tulemaan esiin Hänen ylösnousemuk­sensa voimassa. Jos se on voimakas uskon käsi: “Nyt on ihmeiden päivät! Sillä Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti”, on se leikkaava tiensä lävitse. Se riippuu tuon käden voimasta, joka on Miekan takana.

²⁸     Ja Miekassa on kyllä terävyyttä. Hebrealaiskirje 4 sanoo: “Se on terävämpi kuin kaksiteräinen miekka, joka katkaisee tullen ja mennen, ja menee jopa luun ytimeen ja niveliin, ja se on sydämen ajatusten erottaja.” Se menee fyysistä pidemmälle, se menee hengelliseen valtakuntaan ja ottaa sydämen ajatukset ja paljastaa ne. Se on Juma­lan Henki, Jumalan Sana.

²⁹     No niin tuo Sana on leikkaava siellä, jos sen takana on tarpeeksi käsivartta työn­tämään se sisälle, se on löytävä oman paikkansa ja leikkaava irti jokaisen lupauksen ja antava Sen sinulle, jos sinulla on tarpeeksi vahva käsivarsi käyttää sitä. Se on Miekka, nosta Se ylös uskon käsivarrella! Tartu Siihen tiukasti, pidä kiinni Siitä ja käy suoraan vihollista vastaan. Kuinka voi tuo ympärileikkaamaton vihollinen koskaan seistä Iankaikkisen Jumalan Läsnäolossa? Joten ottakaa Sanan Miekka, ja kaikki lupaukset kuuluvat teille. Nostakaa Se ylös voimakkaalla uskon kädellä ja vaeltakaa eteenpäin! Jos te tarvitsette parantumista, niin leikatkaa se itsellenne Sanan kanssa: “Jeesus Kristus, sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.” Jos te tarvitsette pelastusta, jokainen lupaus Raamatussa on teidän. Se on tiellä, ja Saatana yrittää piilottaa sen teiltä, mutta ottakaa Miekka ja työntäkää Se pimeyden lävitse, kunnes Jumalan Valo loistaa sieluunne, ja teillä on lupaus. Hän on tekevä sen.

³⁰     Eeva oli osa Adamia, hän oli liha hänen lihastaan ja luu hänen luustaan. Ja tätä oikeanlaatuinen liitto on. Ja sitä oikeanlaatuinen seurakunnan liitto on, henki hänen Hengestään, sana hänen Sanastaan. Milloinkaan poikke­amatta Sanasta. Todellinen tosiuskovainen ei sovittele yhdenkään Sanan kanssa. Muis­takaa, vain yhdessä Sanassa Eeva sovitteli, yksi Sana. Mutta tosi uskovainen ei sovittele yhdessäkään Sanassa. Hän on pitävä Sanan Miekkaa uskossa ja vaativa jo­kaisen Jumalan tekemän Jumalallisen lupauksen itselleen. Sitä se on.

³¹     He olivat Jumalan esimerkkejä meitä varten, mitä meidän tulisi olla, ollen aina läsnä heidän kanssaan, milloinkaan pettämättä. Kun he puhuivat, Jumala vastasi. Hän val­voi heitä päivittäin. Yöllä heidän nukkuessaan, Hän valvoi heitä. Päiväsaikaan Hän opasti heitä, ruokki heitä, rakasti heitä ja oli yhteydessä heidän kanssaan jatkuvasti koko ajan. He olivat Jumalan kuvia, ja Jumala oli heissä. Tätä yhteys on. Jumala Hänen Seurakunnassaan on se, mikä aikaansaa liiton. Tämä on yhteys. Paljon voi­taisiin sanoa, ja minulla on monia paikkoja, joihin voisimme mennä. Olla yhteen liitetty Hänen kanssaan, on Iankaikkinen Elämä. Ja ainoa tapa meidän liittyä yhteen Hänen kans­saan, on tulla jokaiseksi osaksi Hänen Sanaansa. Se on oikein, ottakaa jokainen lupaus ja uskokaa se.

³²     No niin, Eeva oli liitossa siihen asti, kunnes hän rikkoi yhden Sanan, tai epäili yhden Sanan todellisuutta. Se erotti hänet. Sen on oltava jokainen Sana: “Miehen ei tule elää yksin leivästä, vaan jokaisesta Sanasta!” Niin me voimme olla Jumalassa, yhteen liitetyt, koska Adam ja Eeva ennen lankeemusta, ennen kuin he epäilivät Sanaa, oli­vat esimerkki siitä, mitä me voimme olla Hänessä. Olla yhteen liitetty Hänen kanssaan, on Elämä. Olla erotettu Hänestä, on kuolema. Jos me nyt seuraamme Hänen käskyjään!

³³     Me tiedämme tekevämme erehdyksiä, mutta me emme saa katsoa siihen. Se ei ole teidän erehdyksenne, koska teillä tulee aina olemaan niitä. Mutta, näettehän, se on Hänen Sääntöjensä seuraamista, sen seuraamista, mitä Hän on käskenyt tehdä. Kompastumisella ja lankeamisella ei ole pienintäkään tekemistä Sen kanssa. Jos todellinen tosi palvelija kompastuu, on hän nouseva uudestaan ylös. Jos hän horjahtelee, on Jumala vetävä hänet takaisin polulle, niin kauan kuin hän on palveluksen polulla. Mutta jos hän ei ole velvollisuuden polulla, ei Jumalallakaan ole velvollisuuksia häntä kohtaan. Mutta niin kauan kuin hän on palveluksen polulla, Jumalalla on velvollisuus häntä kohtaan, koska Hän tietää, että hän on vain mies tai nainen. Hän on velvoitettu tuota henkilöä kohtaan, niin kauan kuin he ovat velvollisuuden täyttämisen polulla.

³⁴     Seurakunta on kihlattu Kristukselle häitä varten. Vihkitoimitusta ei ole vielä suoritettu, se tapahtuu Karitsan Hääaterialla. Niinpä me näemme, että Seurakunta on nyt kihloissa, niin kuin mies kihlattuna hänen vaimolleen. Mitä mies tekee kihloissa olon aikana? Hän tekee kaikenlaisia asioita, lähettää hänelle lahjoja ja pitää hänet hyväl­lä mielellä. Näin myös Kristus tekee Hänen Seurakunnalleen. Hän lähettää meille Hengen lahjoja. Kuinka te sitten voitte olla kihloissa, jos te kiellätte näiden lahjojen olemassaolon. Ne juuri ovat rakkauden merkkejä. Se on Jumalan merkki Seurakunnalle. Jeesus sanoi niin: “Näiden merkkien tulee seurata niitä, jotka uskovat.”

³⁵     No niin, pitäkää nuo asiat mielessänne. Seurakunnan täytyy uskoa jokainen Sana, jokainen lupaus, jokainen osanen siitä ja vaatia sitä itselleen, ja harjoittaa itseään Siinä. Jos minä olisin naimaton mies ja kihloissa tytön kanssa, ja minä lähettäisin hänelle jotakin, vaikkapa kihlasormuksen, ja hän ei haluaisi käyttää sitä, niin se osoit­taisi, ettei hän usko minua. Hän ei halua olla minun morsiameni. Ja jos Kristus lähet­tää seurakunnalle lahjoja, jotka Hän on luvannut, ja he kieltäytyvät niistä sanoen: “Ne eivät ole sitä”, niin osoittaa se, että he eivät halua olla Kristuksen Morsian. Heidät on kihlattu jollekin toiselle rakastajalle eikä Kristukselle, Sulhaselle. Joten todellinen Seurakunta pitää lupauksen, ja pitää kaiken, ja vastaanottaa lahjat, jotka Jumala lähettää heille. Hyvä on.

³⁶     Ensimmäiset ihmisolennot joutuivat pois Jumalan yhteydestä ja uskosta Jumalaan, kun he epäilivät Hänen Sanaansa ja kuuntelivat perkeleen valhetta. No niin, se oli ensim­mäinen asia, mikä hajotti tämän ihmeellisen yhteyden. Näette, että Adam ja Eeva olivat tilassa, ettei heidän tarvinnut koskaan kuolla, eikä koskaan olla vanhoja, ei milloinkaan sairautta tai murehtimista.

³⁷     Sinä sanot: “Varmasti minä haluaisin olla sillä tavalla.” Minulla on uutisia sinul­le, sinä olet tuossa samassa tilassa. Jumala asettaa jokaisen luodun maan päällä, tuo­hon samaan tilaan.

³⁸     Mikä oli sopimus? “Jos te pidätte Minun Sanani! Minun Sanani, jos te pidätte Sen, uskotte Sen, ja toimitte Sen mukaan!” Mutta aivan ensimmäisellä kerralla, kun Eeva ei uskonut Sitä, kun hän otti Sanan pois siitä, mitä Jumala oli sanonut, rikkoi se yhtey­den tuon suuren liiton kanssa. Ja sinä hetkenä, kun seurakunta ei usko jotakin Sanaa Jumalan Raamatusta asettamalla Sen jonnekin muualle, he rikkovat tuon ihmeellisen yh­teyden, joka on tarjottu heille, ja tulevat erotetuiksi siitä. Niin pian kuin Eeva teki sen, tuli kuolema sisälle hänen kuolevaiseen olemukseensa. Eikä yksin kuolevaiseen vaan myös hänen hengelliseen olemukseensa. Hän rikkoi sukulaisuutensa Jumalan kanssa. sinä hetkenä, jolloin hän ei uskonut. Eikä kukaan mies voi uskoa… Tässä se on! Ei ku­kaan mies eikä nainen voi uskoa perkeleen valhetta, ennen kuin he ovat olleet uskomatta Jumalan Totuutta. Ei yksikään voi uskoa perkeleen valhetta, elleivät he ensin ole olleet uskomatta Jumalan Totuutta. Joten katsomalla Eevaa ja Adamia, näemme, mihin se asettaa meidät tänä aamuna.

³⁹     Ajatelkaamme nyt vakavasti, koska sen jälkeen, kun tämä kuolevainen elämämme on ohitse, meillä ei ole enää mitään mahdollisuutta ajatella. Teidän ajattelunne aika on nyt. Ette voi valita tämän jälkeen, teidän on valittava nyt, sillä tämä on valinnan aika, tehdäksenne valintanne. No niin, Eevan kohdalla se oli yksi Sana, eivät kaikki Kymmenen Käskyä, vain yhdessä Sanassa hän pani Jumalan kyseenalaiseksi, koska se oli esitetty hänelle siinä valossa, että tuo Sana oli kyseenalainen. Emme voi panna kyseen­alaiseksi Jumalan Sanaa, Hän tarkoitti sitä, mitä Hän sanoi. Mutta hän epäili sitä, koska Se esitettiin hänelle niin: “Oi, Jumala ei varmastikaan tarkoittanut sitä.” Mutta Hän tarkoitti sitä! Jokainen Jumalan Sana merkitsee sitä, mitä Hän sanoo. Ja se ei tar­vitse mitään yksityistä tulkintaa, Se on juuri niin kuin Hän sanoi Sen.

⁴⁰     No niin, te sanotte: “Minä tiedän, mitä Raamattu on.” Minä uskon, että minun Juma­lani on ohjannut tämän Raamatun kirjoittamisen, ja Hän valvoo Hänen Sanaansa. Hän tiesi, että ateistit ja uskomattomat tulisivat nousemaan viimeisinä päivinä, joten Hän on var­tioinut Sitä. Tämä on tarkalleen se tapa, miten Jumala tarkoitti Sen. Juuri sillä tavalla se on nyt meille annettu. Meidän täytyy uskoa Se. Jos poistamme yhden Sanan Siitä, me menetämme yhteytemme Häneen ja menemme Kuolemaan, Iankaikkiseen eroon Jumalasta, ai­van kuten Adam ja Eeva tekivät. Meidän täytyy uskoa Jumalan Totuus.

⁴¹     Antakaa minun sanoa se toisella tavalla. Älkää epäilkö yhtään Sanaa Jumalan Raa­matusta. Älkääkä sanoko: “Kyllä, minä uskon Sen, mutta…” Ei, siellä ei ole mitään sel­laista. Te uskotte Sen ja te vastaanotatte Sen. Jos te panette Sen syrjään, sanoen: “Minun seurakuntani ei usko sitä tuolla tavalla”, silloin te ette usko, että Se on Juma­lan Sana, silloin te tulette menemään pois, niin kuin Eevakin teki, saman tuomion alai­sena. Silloin te erotitte itsenne Iankaikkisesta, vaikka teillä oli mahdollisuus olla liitetty yhteen Hänen kanssaan. Nyt muistakaa, Tätä ei voida asettaa kyseenalaiseksi, koska silloinkin oli kysymys vain yhdestä Sanasta, Jumalan Sanassa.

⁴²     Ja nyt jos Jumalalla oli siellä vain muutama Sana, joita ihmisten täytyi totella, ja niistä muutamasta Sanasta vain yhden vääristeleminen aiheutti kuoleman, niin katso­kaa niitä Sanoja, joita meillä on tänään! Ymmärrättekö? Meidän täytyy vastaanottaa joka ainoa niistä, pitää niistä kiinni, ja mennä niihin sisälle kuten Jumalan antamiin lupauksiin. Ja todellinen Jumalan vaimo on tekevä sen, todellinen kihlattu. Minä toi­von näiden pikku asioiden nyt painuvan syvälle, että voimme saada otteen niihin.

⁴³     Mikä oli ensimmäinen asia, mikä aiheutti Eevan epäuskon Jumalan Sanaa koh­taan? Se oli se, että Saatana lupasi hänelle enemmän viisautta: “Sinä tulet viisaaksi”. No niin, te voitte nähdä ihmissuvun aina tavoittelevan jotakin. Ja Eeva tavoitteli enemmän viisautta.

⁴⁴     Pysähtykäämme nyt minuutiksi. Eikö tämä ole maailman tila tänäänkin? He haluavat enemmän viisautta, parempaa luokkaa, korkeampaa koulutusta, he haluavat jotakin erilais­ta, suurempaa viisautta. Sitä Eeva halusi. Mutta antakaa minun sanoa teille, että ei ole sellaista viisautta, mikä ylittäisi Jumalan Viisauden, joka kuitenkin ilmenee niin nöyrällä tavalla, että ihmiset eivät näe Sitä.

⁴⁵     Kuten olen monasti sanonut, niin Saatana loistaa, mutta Evankeliumi hehkuu. Oi, on niin suuri ero loiston ja hehkun välillä. Hollywood loistaa, mutta Seurakunta hehkuu Jumalan voimaa ja rakkautta. Hollywood loistaa. Melkoinen ero hehkumisen ja loistamisen välillä. Me emme halua loistaa. Me haluamme hehkua.

⁴⁶     Tänään, vaikka se onkin paha asia, seurakunnat yrittävät nojata heidän omaan ymmär­rykseensä, aivan tarkalleen kuten Eevakin teki. Koska se esitettiin hänelle sillä taval­la, hän ajatteli sen näyttävän niin todelliselta, Oi, älkää jättäkö näkemättä tätä. Se näytti niin todelliselta, joltakin, jota voitaisiin lisätä siihen, mitä Jumala oli sanonut. Näytti siltä, että hänellä tulisi olemaan jotakin, jota Jumala ei ol­lut kertonut hänelle, kuinka pitkälle hän voisi mennä. Jumala ei ollut antanut hänelle mitään rajalinjaa, kuten esimerkiksi merelle, jota se ei voi ohittaa, koska kuu vartioi sitä. Hän ajatteli, että Saatanalla täytyi todellakin olla jotakin annettavana, ja että hän silti voisi olla yhteydessä Jumalan kanssa, ja olla älykkäämpi, omata parempi kou­lutus. Mutta Jumala oli antanut hänelle aivan tarkalleen sen, mitä hän tarvitsi.

⁴⁷     Ja niin on Hän antanut seurakunnallekin saman asian. Se ei ole mitään seminaarin vääntelemää, tai jotakin, mikä on väännelty raamattukoulussa, vaan se on tarkalleen se, mitä on kirjoitettu, ja on NÄIN SANOO HERRA! Sitä ei voida muuttaa! Mutta seurakunnat nojaavat omaan ymmärrykseensä. He ajattelevat, että siellä on jotakin valmistettu heille, ja se on niin pettävää.

⁴⁸     Minun on pysähdyttävä tässä minuutiksi. Koko maailma on perustettu sille. Koko tämän kansan toiminta on perustettu väärän ymmärryksen varaan. Kerronpa teille pikku vitsin itsestäni, vaikkei se olekaan vitsi, mutta te tiedätte, että me kaikki rakastam­me vaimojamme, tai ainakin meidän tulisi. Minä katselin erästä ohjelmaa täällä lännes­sä, noin kolme vuotta sitten. Siellä minun huoneessani oli televisio, ja eräänä aamuna noustessani ylös minä ajattelin: “Näyttää tulevan huono ilma.” Ja minä ajatteli: “No niin kello kahdeksalta heillä pitäisi olla uutisia.” Ja minä katsoin sitä ohjelmasta, ja siinä sanottiin, että uutiset olisivat määrättynä aikana.

⁴⁹     Käänsin uutiset päälle, ja kun olin kuuntelemassa uutisia, niin huomasin, että kes­ken uutisten he alkoivat mainostaa joitakin tavaroita, jonkinlaista pesuainetta. Ja siinä sanottiin: “Teidän ei enää tarvitse pestä tiskejänne, rouvat. Ainoa asia, joka teidän täytyy tehdä, on vain panna ne sinne veteen pariksi minuutiksi, ottaa ne jälleen ylös ja panna kuivaustelineeseen, ja sillä hyvä.”

⁵⁰     Minä ajattelin: “Minä tulen olemaan sankari, kun tulen kotiin.” Ja minä kirjoitin tämän määrätyn aineen nimen muistiin. Ja minä sanoin itsekseni: “Tulen sanomaan vaimol­leni: ‘Katsohan, mitä minä voin tehdä!’”

⁵¹     Joten minä menin ja ostin pullon tätä ainetta ja ruiskutin sen kaikki sinne veteen. Käskin vaimoni jatkaa talon siivoamista ja minä hoitaisin tiskin hänen puolestaan. Niin­pä minä keräsin lasten lautaset ja niin edelleen, raapien niistä pois jätteet, ja kanan­munaa oli tarttunut niihin, kun pudotin ne sinne veteen ja annoin niiden olla siellä muutamia minuutteja. Sitten nostin ne sieltä pois, ja niissä oli aivan yhtä paljon munaa tarttuneena niihin kuin oli sinne pantaessakin. Näettekö, olisin voinut menettää vaimo­ni luottamuksen minuun tuolla kerralla.

⁵²     Miksi tämä kansakunta antaa ihmisten tulla petetyiksi? Sitä ei tulisi sallia sa­noa sillä tavalla. Sen tulisi olla lainvastaista. Ja nämä nykyaikaiset savukemainokset, millainen häpeä: “Ei yskäisyäkään täyteen lastatussa autossa”, ja kaikenlaista. Sel­laista ei tulisi sallia. Mitä se tekee? Se pettää. Joka ainoassa niistä on kuolema. Kuolema on viskin juomisessa, (raiskaus, murha ja mielenvikaisuus pullotettuna). Ja kuitenkin meidän sallitaan panna se ohjelmiimme ja mainostaa sitä kuten: “Laatu, jota isoisä joi. Enemmän iloa irti elämästä”, kuten eräistä olut- ja alkoholilaaduista sano­taan. Mitä se on? Se on petosta. Se asettaa kansan eteen jotakin, jonka kanssa he voi­vat tappaa itsensä. Ja meidän sallitaan tehdä niin.

⁵³     Ja antakaa minun näyttää toinenkin puoli siitä. Seurakunnat ihmistekoisten us­konkappaleiden ja uskontunnustusten kautta, tuovat esiin jotakin, joka näyttää suurenmoiselta, ja he lankeavat siihen, ja se on kuolema. Uskontunnustus ei voi puhdistaa sinun sieluasi. Seurakunta ei voi puhdistaa sinun sieluasi. Ainoastaan Jeesuksen Kristuksen Veri voi puhdistaa sinun sielusi, se on Jumalan parannuskeino, ja se on todistettu siksi. Niinpä se kaikki on valheellista, mutta ihmiset nojautuvat viisaiden ymmärrykseen ja he kuolevat sen kautta. Ja ihmiset tänään nojautuvat uskontunnustusten ja kirkkokunti­en ymmärrykseen, ja miljoonat teurastettavien sikojen tavoin ovat tiellään pohjatto­maan helvetin kuiluun. Mikä häpeä se onkaan. Meitä kielletään nojautumasta omaan ymmärrykseemme. Meidän ei tule yrittää sitä.

⁵⁴     Te sanotte: “Eikö kokonainen neuvosto miehiä ole kykenevämpi sanomaan Siitä enemmän kuin yksi mies?” Ei, jos tuo yksi henkilö sanoo Jumalan Sanan. Siellä oli kerran neljä­sataa profeettaa, jotka tulivat kahden kuninkaan eteen ja nojautuivat omaan ymmärryk­seensä. Mutta siellä oli yksi, joka pysyi Jumalan Sanan kanssa, Miika, ja tuli osoite­tuksi, että hän oli oikeassa. Se riippuu siitä, onko Se Jumalan Sana. Mikä hyvänsä Jumalan Sanan vastainen on väärin ja johtaa kuolemaan. Mikään viisaus ei ylitä Jumalan viisautta. Hän on älykkäin kaikista älyllisistä. Hän on Sen Lähde, Hän on viisauden varasto. Jokaisen miehen sana on hullutusta ja valhetta, jos se on vas­toin Jumalan Sanaa. No niin, jos henkilö sanoo Jumalan Sanan, niin Se ei enää olekaan miehen sana, vaan Se on Jumalan Sana. Näettekö, se ei enää olekaan miehen ymmärrystä.

⁵⁵     Saatana on tekevä teille kaikenlaisia lupauksia, mutta hänellä ei ole mitään annet­tavaa teille, koska hänellä ei ole mitään. Hänellä ei ole pelastusta. Mikä on Saatana? Kaikkea mikä on vastoin Sanaa. Hänellä ei ole pelastusta, hänellä ei ole Valoa, hänen valtakuntansa on pimeys, ja sen loppu on kuolema. Pimeys ja kuolema ovat Saatanan valta­kunta. “Veli Branham, kertaisitko sen uudestaan. Mikä on Saatanan valtakunta?” Se on kaikkea, mikä on vastoin Jumalan Sanaa.

⁵⁶     No niin, se on leikkaavaa, mutta nyt on leikkaamisen aika. Ymmärrättekö? Jos puun halutaan tuottavan hedelmää, siitä pitää leikata oksia pois. Nyt on sen aika.

⁵⁷     Mikään, mikä on vastoin Jumalan ohjeita, Jumalan Sanaa, ei ole Jumalasta. Mitä on synti? Se on vanhurskaus vääristettynä. Mitä on kuolema? Elämä vääristettynä. Mikä on Saatanan valtakunta? Mikä hyvänsä Sanan paikkan ottava opetus tai asia. Yksi Sana, vain yksi Sana. Te saatatte uskoa jokaisen hiukkasen siitä, niin kuin Eevakin teki, aina tuohon yhteen Sanaan asti. Hänen ei tarvinnut olla uskomatta kuin tuo yksi Sana. Ja tuo yksi Sana on ainoa, joka teidän tarvitsee olla uskomatta.

⁵⁸     Katsokaamme nyt sitä. Ainoa tapa pysyä Jumalallisessa yhteydessä, oli pitää tuo Sana, jonka Jumala oli sanonut. “Sinun tulee tehdä tämä. Sinun ei tule tehdä tätä. Sinun tulee tehdä tämä ja sinä voit tehdä tämän ja tehdä tuon, mutta älä tee tätä.” Se oli vain yksi pieni käskyn osa, jota hän ei totellut, ja joka alkoi koko asian. Ja tämä hänen tekonsa aiheutti jokaisen nälkäisen lapsen, joka koskaan on ollut maailmassa, jokaisen kuolemankivun, jokaisen murheen ja sydän­surun. Hän sai aikaan sen juuri silloin. Mikä hirvittävä asia onkaan olla uskomatta Jumalan Sanaa. Jokaisen henkilön, joka vaikeroi kuoleman tuskissaan tai koskaan tulee tekemään niin, hän sai sen aikaan juuri silloin, samoin kuin jokainen avioton lapsi on hänen aiheuttamansa, jokainen lapsi, joka on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Jokaisen koskaan tehdyn synnin hän aiheutti silloin, kun hän piti koko Jumalan Sanan lukuun ottamatta tuota yhtä pientä paikkaa Siinä. Hän järkeili. Hän kyllä tiesi sen, mutta hänet vain houkuteltiin tekemään jotakin parempaa, koska hänelle luvattiin parempi ihmisluokka, ja parempaa viisautta, ja että hän tietäisi enemmän Siitä, jos hän tekisi tämän. “Meidän saarnaajamme ovat paremmin koulutettuja. Me olemme parempaa luok­kaa.”

⁵⁹     Ei ole paremmanluokan ihmisiä maailmassa kuin nuo, jotka pitävät Jumalan Sanan. He ovat parhaat. Se on ainoa luokka, johon Jumala katsoo. Vain pikku hetki, ja ehkäpä Jumala antaa meidän mennä siihen.

⁶⁰     Hänen valtakuntansa ei voi luvata mitään muuta kuin kuolemaa. Se on kaikki, mitä hänellä on. Hän on kuoleman alkuunpanija. Hän voi luvata valheita, koska hän on val­heen isä. Hän ei voi antaa sinulle Elämää. Hän ei voi antaa sinulle Taivasta, hänel­lä ei ole Taivasta annettavaksi sinulle.

⁶¹     Ajatelkaa sitä! Vain yksi sana, olla uskomatta Jumalaa perkeleen lupauksen tai hänen koneistonsa kautta, tuo yksi sana lähettää sinut kidutettavaksi. Sillä tavalla se alkoi. Ja jos Jumala, Hänen laupeudessaan, ollen laupias, lähettää tällaisen valta­van määrän helvettiä maan päälle, joka aiheuttaa pienet nälkäiset lapset ja kaikenlai­set ahdistukset ja nälkää näkevät ihmiset ja kuoleman, vain yhden sanan vuoksi alussa, eikö Hän olisi voinut katsoa sitä sormiensa läpi, niin ettei tällaista kärsimysten määrää olisi tullut? Eikö Hän olisi voinut tehdä sitä? Sitten jos Hän ei antanut anteeksi yhtä Sanaa silloin, tietäen että tällainen kaikki olisi seurauksena, kuinka Hän nyt sitten antaisi anteeksi yhden Sanan, kun vain tuo yksilö, joka ei usko, joutuu yksinään siitä kärsimään. Ajatelkaahan sitä, se on suunnattoman suuri asia.

⁶²     Kun Adam ja Eeva kuuntelivat perkeleen valhetta, Jumalan pyhä kuva jätti heidät, ja heidän yhteytensä oli rikkoutunut Jumalan kanssa. Heidän ykseytensä yhteys Jumalan kanssa rikkoutui. Sillä hetkellä, kun he kuuntelivat perkeleen vaihetta, rikkoutui hei­dän yhteytensä. Ja sillä hetkellä, kun sinä kuuntelet perkeleen valhetta, rikkoutuu sinunkin yhteytesi. Se on juuri se hetki, jolloin te menette pois Jumalan läsnäolosta, niin kuin Eevakin teki, se tapahtuu silloin, kun ette ota Jumalan Sanaa juuri niin kuin Se on. Nyt haluan kysyä teiltä jotakin. Me kaikki tiedämme, että on olemassa Jumala.

⁶³     Ja jos Jumala on niin tarkka Hänen Sanastaan ja on päättänyt, että Hän on tuomitseva ihmiset Hänen Sanallaan, silloin Hänen on täytynyt säilyttää Sana jossakin tuomitakseen ihmiset Sillä. Tämä Raamattu on Se. Älkää unohtako sitä. Se on Raamattu, jolla Ju­mala on tuomitseva ihmiset, sillä Se sanoo Ilmestyskirja 22: “Hän, joka ottaa yhden sanan pois Siitä, tai lisää yhden sanan Siihen.”

⁶⁴     Näettekö, älkää sanoko ainoastaan: “Hyvä, minä menen kirkkoon. Minä uskon Jumalaa.” Mitä, jokainen perkelehän helvetissä uskoo Häntä. Jokainen niistä on uskonnollinen, joka ainoa.

⁶⁵     Mutta tarvitaan vain yksi sana rikkomaan yhteys. Ketju ei ole vahvempi kuin sen heikoin lenkki. Se paikka, missä te olette heikoimmat uskomaan Jumalan Sanan, on se paikka, jonne tei­dän tulee panna uusi lenkki, yhtä vahva kuin loputkin ketjussa ovat. Jos te uskotte, että Jeesus Kristus pelastaa, niin teidän täytyy panna sinne lenkki, että uskotte Hä­nen parantavan. Jos te uskotte, että Hän oli, teidän täytyy uskoa, että Hän on. Halle­lujaa! Jos te uskotte, että Hän oli, mutta ihmettelette, että voisiko Hän olla, niin tuo lenkki on särkyvä, ja te olette kadotetut. Näettekö mitä tarkoitan? Se on jyrkkää ja se on kovaa, mutta se on Totuus. Teidän täytyy uskoa Häntä, jokainen Sana, kaikki mitä Hän on sanonut.

⁶⁶     No niin, te sanotte: “Hyvä on, veli Branham, entä sitten nämä kirkkokunnat?” Hyvä on, kuunnelkaahan. Jos he ovat tämän Sanan kanssa, niin kaikki on hyvin. Mutta jos he kieltävät tämän Sanan, silloin se ei ole oikein, vaan se on jälleen perkele. Näette­kö?

⁶⁷     “Entä sitten tämä täällä oleva seurakunta?” Minä en tiedä tuosta seurakunnasta. Ainoa asia, jonka minä tiedän, on tämä Sana. Kuinka te voitte uskoa seurakuntaa, kun niitä on yli yhdeksänsataa kirkkokuntaa, ja jokainen niistä sanoo: “Meidän kirkkokunnallamme on tarkalleen Totuus.”

⁶⁸     No niin, minne te voisitte mennä? Teillä on oltava usko johonkin. Hyvä, te sanotte: “Minulla on metodistien usko, baptistien usko, presbyteerien, luterilaisten, helluntailaisten tai katolilaisten usko”, tai mitä se onkin. Te uskotte tuohon organisaatioon, ja jos se on Sanan vastainen, te teette saman asian kuin Eevakin teki. Tar­kalleen! Te teette aivan tarkalleen saman asian kuin hänkin teki, ottamalla Jumalan Sanan ja tekemällä Siitä…

⁶⁹     “No niin, paremman luokan ihmiset käyvät täällä. Se on suurempi rakennus. He ovat älykkäämpiä miehiä.” Sellaisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Saatana oli paljon älykkäämpi kuin Eeva. Eeva ei edes päässyt kuvaan mukaan. Mutta hänen ei otak­suttu olevan älykäs. Hänen oletettiin olevan tottelevainen. Meidän ei otak­suta olevan älykkäitä. Jeesus sanoi, että tämän maailman valtakunnan, pimeyden lapset, ovat paljon älykkäämpiä kuin Valon lapset. Meitä verrataan lampaisiin. Lammas ei voi edes johtaa itseään, sillä on oltava paimen. Jumala ei halua meidän olevan älykkäitä, Hän haluaa meidän nojaavan Hänen ymmärrykseensä, aamen, mennä sinne, minne Hän johtaa. Aamen. Näettekö kuvan? Älkää nojautuko omaan ymmärrykseenne. Sananlaskut 5:3. Älkää no­jatko omaan ymmärrykseenne, nojatkaa Hänen ymmärrykseensä. Ei ole väliä sillä, kuinka paljon erilaiselta se näyttääkin, ja kuinka suuret ja kirkkaat valot ovatkaan täällä ulkona, älkää kiinnittäkö siihen mitään huomiota. Nojatkaa vain Hänen ymmärrykseensä, mitä Hän sanoi, on Totuus.

⁷⁰     No niin, ykseys yhteydessä oli särkynyt Jumalan ja Hänen lastensa välillä sillä hetkellä, kun Eeva ei uskonut yhtä pientä Jumalan Sanan osaa. Ymmärtääkö jokainen sen, sanokaa: “Aamen.” [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Raamattu ei sano: “Minä en usko koko Raa­mattua. Minä uskon vain puolet Siitä.” Hänen olisi pitänyt uskoa kaikki Siitä, jokai­nen osa.

⁷¹     Eikä yksin se, vaan myöskin ykseys miehen ja vaimon välillä särkyi. Minä en usko, että yksikään avioliitto voisi olla sellainen kuin sen tulisi olla ilman yhteyttä aviomiehen, vaimon ja Jumalan välillä. Näin on. He tuottavat maailmaan aviottomia lapsia, antavat heille savukkeita ja viskiä. He pelaavat korttia ja juovat heidän näh­tensä. Ei väliä sillä, kuinka uskollisia he ovat avioliittolupaukselleen. tarkoitan sukupuolisesti, se on lihallista. Mutta siellä on henki, tuo syntisen papan ja mamman henki, ei väliä sillä, kuinka uskollisia he ovat lapsiaan kohtaan, ne kuitenkin kasvavat väärin.

⁷²     Te voitte sanoa: “Minä tunnen miehiä ja naisia, jotka eivät opettaneet sitä lapsil­lensa, eivätkä olleet kristittyjä.” Juuri tuo asia, että he eivät johtaneet heitä Kristukselle, oli kaikkein pahin asia noiden muiden lisäksi; he eivät johtaneet heitä Kristukselle, näettekö? Teillä ei voi olla oikeata yhteyttä ilman sitä. Yhteys on katkennut.

⁷³     Niin pian kuin heidän ja Jumalan välinen yhteys oli katkennut, katkesi myös heidän keskinäinen yhteytensä.

⁷⁴     Kuulkaa! Milloin vaan seurakunta katkaisee yhteytensä, tehdäkseen itsestään organisaation, niin silloin särkyy myös uskovien yhteys. Meidän täytyy uskoa yhdellä sydämellä ja yhdellä mielellä ja yksimielisesti. Sillä tavalla se oli ennen kuin liit­toa tehtiin Helluntaipäivänä; yksi sydän, yksi mieli ja yksimielisyys. Ja kun te teette seurakunnasta organisaation, te saatte kaikenlaisia jakautumia siihen. Koska jotkut noista lapsista siellä tulevat uskomaan Jumalaan, ja he tulevat pitämään kiinni asioista, jotka ovat oikein, ja toiset tulevat menemään toiseen suuntaan. Joten teillä ei ole yhteyttä. Kyllä.

⁷⁵     Mitä tapahtui? Eevan ajattelunsa muuttui. Oi, kyllä, hänen ajattelunsa muuttui. Hänen yhteytensä hänen aviomiehensä kanssa ei ollut oikein. He alkoivat syyttää toi­siaan. Näettekö? Hänen ajatuksensa olivat itse asiassa muuttuneet. Hänellä oli perkeleen elämä itsessään. Tarkalleen! Niin pian kun hän ei uskonut Jumalan Sanaa, hän vastaanotti perkeleen elämän, koska hän vastaanotti hänen opetuksensa.

⁷⁶     Voisin sanoa tämän tässä kohden erittäin voimakkaasti, mutta tämä tulee nauhalle. Olen kuitenkin varma, että te, seurakunta, ymmärrätte.

⁷⁷     Hän epäili Jumalan Sanaa ja erotti itsensä Jumalasta, koska hänessä juuri silloin oli perkeleen elämä. Hän oli uskonut hänen valheensa, kun hän sanoi: “Hedelmät ovat hy­viä”, ja hän osallistui niihin hänen kanssaan. Aivan niin.

⁷⁸     Minä en jätä tätä sanomatta, tulen sanomaan sen joka tapauksessa. En voi jättää sitä sanomatta. Eräänä päivänä Arizonassa, minä opetin seurakuntaa. En ole koskaan sanonut mitään innoituksen alaisena, jota minun koskaan olisi täytynyt ottaa takaisin. Ja monet teistä sananpalvelijoista olette käyneet minun kimppuuni Saatanan siemenen, käärmeen siemenen vuoksi. “Tuo nainen söi omenan.” Hah! Oi, voi, Kain ajatteli samalla tavalla ja siksi hän toi uhrinsa kedon hedelmistä, näettehän. Ei se ollut omena! Kuinka Eeva koskaan tajusi olevansa alasti? Olen monesti käynyt sen lävitse. Se oli itse asiassa sukupuolinen toimitus. Tietenkin se oli sitä, hän käsitti olevansa alasti. Ja hän sai lapsen käärmeestä, joka ei ollut matelija, vaan kaikkein kavalin kaikista eläimistä. Hän oli lähinnä miestä oleva olento. Miehet voivat seurata kehitystä aina simpanssiin asti, mutta he eivät voi löytää tuota lenkkiä, joka sitoisi miehen ja eläimen yhteen. Siinä hän on. Jumala kirosi hänet niin pitkälle siitä, että sitä ei voida löytää, tuon pahan teon vuoksi, jonka hän teki. Hän oli ainoa, jonka sie­men saattoi sekoittua.

⁷⁹     Kun eräänä päivänä seisoin saarnaamassa, oli siellä joukko katolilaisia ihmisiä kuuli­jakunnassani, ja minä sanoin: “Te katolilaiset ihmiset kutsutte Mariaa ‘Jumalan äidiksi’, kuinka voisi Jumalalla olla äiti, kun Hän on Iankaikkinen? Hänellä ei voi olla äitiä. Jeesuksella ja Marialla ei ollut mitään yhteistä, tämä oli vain hautomakone, joka hau­toi Hänet.”

⁸⁰     No niin, he ovat aina uskoneet, ja minulla itselläkin oli tuo sama ajatus vuosia sitten, että tuo virheetön siitos tapahtui siten, että Jumala varjosti hänet ja pani verisolun sinne, mutta muna tuli naisesta. Jos tuo muna tuli naisesta, niin siellä on myös tarvittu tunne-elämys, joka irrottaa munan ja tuo sen kohtuun. Näettekö, mitä te teette Jumalan kanssa. Te sekoitatte Hänet sukupuoliseen sekasotkuun. Jumala, joka loi verisolun, loi myös munan. Tarvitaan sekä uros- että naaraspuolinen muodostamaan siemen. Kyllä.

⁸¹     Hyvä on sitten, jos tämä nainen tuotti munan, niin kuinka saattoi Daavid sanoa: “Minä en jätä Pyhääni näkemään katoavaisuutta, enkä Minä jätä Hänen sieluansa helvettiin.” Sitten, jos naisellinen muna oli Kristuksessa, niin ihmisellä on täytynyt olla jotakin tekemistä Hänen osansa kanssa ylösnousemisessa, vaikka se on kokonaan ja täydellisesti Jumalasta. Miksi Jumala nosti ylös sukupuolisen osan tuosta persoonasta ylösnouse­muksessa; miksi Hän ei jättänyt Hänen ruumistaan näkemään mätänemistä? Koska Hän oli pyhä. Ja kuinka Hän voisi olla pyhä, jos Hänellä olisi ollut Marian hedelmöittymisen kanssa jotakin tekemistä, ja tuo muna olisi tullut Mariasta tuon munatorven kautta koh­tuun? Siinä olisi tarvinnut olla jonkinlainen tunne-elämys, jotta tuo muna olisi irron­nut. Silloin nainen olisi…

⁸²     Hyvä on, te sanotte: “Muna on voinut olla siellä valmiina. On voinut olla mahdollista.” Mutta jos niin olisi, niin katsokaahan, silloin Hän ei olisikaan kokonaisuudes­saan Jumala. Silloin Hänen inhimillinen osansa ei olisikaan Jumala. Mutta sitten, jos se olisi niin, naisella olisi jotakin osaa siinä. Itse asiassa tuo siemen, joka tuli Mariasta, joka oli tullut omasta äidistään, ja tämä taas omasta äidistään ja niin edel­leen, silloin siihen olisi ollut sekoittuneena jotakin inhimillistä, inhimillisten halujen kanssa. Ei voinut olla niin. Ei koskaan.

⁸³     Aivan samoin, jos te antaisitte kotkan munia munan, ja sitten panisitte sen kanan alle. Tuo kana hautoisi kyllä tuon munan, mutta se olisi vain hautomakone. Mutta sii­nä ei olisi täplääkään kananpoikaa, se olisi kotka. Ei. Te voisitte sitoa koiran­pennun linnunmunan päälle, ja se hautoisi siitä linnun. Se on sen ruumiin lämpö, joka hautoisi munan.

⁸⁴     Ja tällä tavalla se on Jeesuksen kanssa. Maria oli ainoastaan hautomakone. Jumala käytti häntä, niin kuin Hän käyttää ketä hyvänsä naista. Hän oli neitsyt, eikä ollut ennen synnyttänyt. Hän tuli neitsyen kohtuun, mutta Jumala, luoja teki sekä munan että elämänidun, loi ne. Sen vuoksi se oli virheetön hedelmöittyminen.

⁸⁵     Kun sitten olin tullut ulos, niin tietenkin nuo veljet olivat siellä odottamassa minua. He sanoivat: “Me haluamme kysyä sinulta jotakin. Sinä teit virheen. Nyt me olem­me saaneet sinut kiinni siitä.”

Minä sanoin: “Hyvä on, siitä haluankin joutua kiinni.”

⁸⁶     Ja he sanoivat: “Sinä teit virheen sanomalla tämän, saarnatessasi käärmeen sieme­nestä. No niin, sinä sanot, että Jumala loi tuon munan. Mutta mitä tapahtui, niin me löydämme sen täältä 1. Mooseksen kirjan 3 luvusta, Jumala sanoi: ‘Minä panen vihollisuuden sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille.’”

⁸⁷     Minä ajattelin: “Oi sentään!” En ole koskaan saarnannut mitään innoituksen alaise­na, mitä minun olisi pitänyt ottaa takaisin, koska minä en ole riippuvainen omasta ymmärryksestäni. Ja jos minun ymmärrykseni on vastoin Jumalan Sanaa, niin silloin minun ymmärrykseni on väärin. Sen täytyy olla Jumalan Sana. Jos se ei ole sitä, niin jätä se omaan arvoonsa, se ei ole oikein, ja se mitä tulee tehdä, on repiä se alas. Minä sanoin sydämessäni: “Taivaallinen Isä, auta Sinä minua. Minä en tiedä mitä tehdä nyt. Tuolla miehellä on Kirjoituksen paikka, johon hän osoittaa sormellaan: ’Minä panen vihollisuuden sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille.’”

⁸⁸     Tässä se nyt on! Pyhä Henki tuli avuksi. Minä uskon, että tuo Yksi, joka varjosi Marian ja voi luoda, voi myöskin panna Sanan omiensa suuhun. Minä olen riippuvainen Hänestä päivittäin. Ja se on aina Hänen Sanansa. Hän ei voi sanoa jotakin, joka on vastoin Hänen Sanaansa. Sitten, jos te sanotte olevanne voideltu ja saarnaatte Jumalan Totuutta vastaan, niin se ei ole Pyhän Hengen voitelu. Koska, kun Pyhä Henki voitelee teidät, tuo Hän esiin saman asian, sillä Hän on Sana.

⁸⁹     Kuulkaahan mitä tapahtui. Minä sanoin: “Hyvä on, minä haluan kysyä sinulta jotakin. Naisella on muna. Hänellä ei ole siementä. Ja Hän ei sanonut: ‘Muna’, Hän sanoi: ‘Sinun siemenesi’.” Ja naisella ei ole siementä.

⁹⁰     Tarvitaan yhteenliittyminen aikaansaamaan siemen. Onko se näin, tohtori? Niin täytyy olla. Jos teillä on kokonainen kasa siemeneen sisustaa, ja jos siinä ei ole elämää, niin istutettuanne sen, se ei koskaan nouse ylös, vaan mätänee sinne. Ja te ette voi istuttaa elämää ilman, ettei teillä ole tuota täyteainetta. Joten te voitte nähdä, että tarvitaan yhteys. Yritän nyt kertoa teille Kristuksesta ja Seurakunnasta. Se on yh­teys. Näettekö, jos naisella on siemen itsellään, ei hän tarvitse miestä, vaan hän voi saada lapsen itsensä kanssa. Mutta hän ei voi saada vauvaa, ennen kuin hän on ollut mie­hen kanssa, koska tarvitaan nuo kaksi yhdessä aikaansaamaan siemen. Onko tämä oikein? Istuttakaa siemen, jossa ei ole elämää, niin näette mitä tapahtuu.

⁹¹     Kuten he kertovat tästä naisesta, joka synnytti nämä koirat täällä. Näettekö, ne eivät voineet elää. Ei voinut olla niin, koska nuo siittiöt eivät sekoitu.

⁹²     Huomatkaapa nyt tämä, naisella ei ole siementä. Sen vuoksi Hän sanoi: “Minä pa­nen vihollisuuden sinun siemenesi ja käärmeen siemenen välille.” Hän siis sanoi hä­nelle, että Hän itse tulisi antamaan hänelle siemenen, eikä se tulisi sukupuolisen yhteyden kautta. Hän tulisi luomaan häneen siemenen. Hyvä, te saatatte kysyä: “Oli­siko se Hänen siemenensä?” Kyllä. Se kuuluisi Marialle sen jälkeen, kun Hän olisi antanut sen hänelle. Tämä on minun silmäni, Hän antoi tämän minulle. Se on minun silmäni, mutta Hän antoi sen minulle. Tämä on minun käteni, Hän antoi sen minulle. Tämä on minun ääneni, mutta Hän antoi sen minulle. Näettekö? Ja sillä siemenellä, joka Marialla oli, ei ollut mitään tekemistä Marian kanssa. Se oli jotakin, jonka Juma­la oli itse tehnyt.

⁹³     Joten tuo siemen, joka oli hänessä silloin, oli laittoman teon yhdistymä, joka oli kuolema. Hän oli jo raskaana käärmeen siemenestä, koska hän oli elänyt sen kanssa. Sitten hän itse sanoi: “Käärme vietteli minut.” Näin on. Ja välittömästi, sen seura­uksena syntyi Kain.

⁹⁴     Oi, me tiedämme, että hän sanoi saaneensa lapsen Jumalalta. Tietenkin, jokainen lapsi, joka syntyy aviottomana tai aviossa, on tullut Jumalan teolla. Hän on Ainoa, jo­ka voi tehdä elämän. Tietenkin, näin on.

⁹⁵     Näettehän, hän oli jo äiti. Ainoa, mitä se teki, oli se, että se selvensi tämän käärmeensiemen asian. “Se siemen, joka on sinussa nyt, on laittoman teon seuraus Minun Sanaani vastaan, tämän olennon kanssa tässä, ja nyt sinulla on käärmeen siemen. Mutta Minä olen antava sinulle siemenen virheettömällä hedelmöittymisellä, ja Hänen Siemenensä on murskaava käärmeen pään, ja hän on murskaava Hänen kantapäänsä.” Aamen. Antakaa vain Jumalan tehdä se, jos Se on Hänen Sanansa, Hän on toteuttava Sen.

⁹⁶     Tästä syystä teillä on oltava liitto Jumalan kanssa. Tästä syystä Pietari sanoi Helluntaipäivänä, sen jälkeen kun Jeesus oli käskenyt kastaa heidät Isän, Pojan ja Py­hän Hengen Nimessä, hän kääntyi ympäri ja sanoi: “Kastakaa heidät Jeesuksen Kristuksen. Nimessä”, koska Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimi on Herra Jeesus Kristus. Näettekö sen? Siinä tarvitaan yhteys.

⁹⁷     Paavali ei ollut koskaan nähnyt Pietaria, mutta sama Pyhä Henki, tuo sama yhteys (kunnia!), sai hänet sanomaan saman asian. “Oletteko vastaanottaneet Pyhän Hengen, uskoontulonne jälkeen?”

He vastasivat: “Me emme edes tiedä onko sellaista olemassa.”

Hän kysyi: “Kuinka teidät sitten kastettiin?”

He vastasivat: “Johannes kastoi meidät.”

⁹⁸     Hän sanoi: “Teidän täytyy tulla uudelleen kastetuiksi, Jeesuksen Kristuksen Nimes­sä.” Ja he vastaanottivat Pyhän Hengen.

⁹⁹     Mitä se oli? Se oli yhteys, he sanoivat saman asian, jonka Jumala sanoo! Ja sitä on tunnustus. Tunnus taa merkitsee: “’sanoa sama asia”. Ja Hän on meidän tun­nustuksemme Ylimmäinen Pappi, että toimisimme sen mukaan, mitä Hän on sanonut. Me sa­nomme Sen olevan Totta, ja Hänen toimivan Sen mukaan. Oi, niin! Siinä te olette. Siinä on hedelmöittyminen.

¹⁰⁰Nyt huomatkaa, kuinka hänen yhteytensä aviomiehensä kanssa katkesi. Näettekö, niin pian kuin Jumala oli sanonut: “Adam, miksi teit tämän?” Sen sijaan että hän oli­si puolustanut vaimoaan, hän siirsi syyn vaimonsa päälle. “Nainen, jonka Sinä annoit minulle.” Katkennut yhteys. Näettekö?

¹⁰¹Mitä Eeva oli tehnyt? Sen sijaan, että olisi rakastanut miestään ja kertonut hänelle Totuuden, hän valehteli. Hänen olisi tullut sanoa: “Hän on syytön, minä annoin hänelle.” Aamen. Raamattu sanoo: “Hän antoi miehelleen.” Hänen olisi tullut sanoa: “Mies on syytön. Minä annoin hänelle, ja sitten hän söi, mutta minä olin se, joka annoin sen hänelle.” Sen sijaan hän siirsi sen käärmeen niskoille, lähimmälle syylliselle.

¹⁰²Saman asian he yrittävät tehdä tänäänkin. Näettekö, mies, vaimo ja särkynyt yhte­ys. Yhteys miehen ja vaimon välillä oli rikkoutunut. Heidän ykseytensä oli rikkoutu­nut ja myös ykseys heidän ja Jumalan välillä oli rikkoutunut. Koko asia oli pilalla. Miksi? Koska yhtä Sanaa ei uskottu. Oi, veljet. Kyllä, hänen olisi täytynyt kertoa Totuus. Ykseys hänen ja hänen miehensä kanssa oli mennyttä, ja ykseys heidän ja Jumalan kanssa oli mennyttä. Ja jokaiselle seurakunnalle, joka ei ota koko Jumalan Sanaa, tapahtuu sama asia. Minä rakastan Sitä, ettekö tekin?

¹⁰³Huomioikaa hänen esikoisensa Kain, murhaaja, valehtelija, pettäjä, ja mustasukkai­nen, mustasukkainen veljestään. Hänen veljensä piti Jumalan Käskyt, ja Jumala oli tehnyt sovituksen tappaen uhrin ja uhraten sen heidän puolestaan. Nähkää tuo Saatanan tietämättömyys nyt, kun hän yritti panna sen tilalle jotakin. Raamattu sanoo, että Jumala valmisti heille vaatteet nahoista; jotta nahkoja voisi olla, jonkun oli täyty­nyt kuolla. Adam yritti itse tehdä itselleen vaatteet viikunapuun lehdistä. Mutta kasvikunnallinen elämä ei kelvannut siihen. Elämän, liikkuvan elämän täytyi kuolla. Joten Hän tappoi alemman asteen elämän, ja sanoen sitten siellä, että “Jonakin päivänä Minun oma Elämäni on antava teille todellisen Elämän, joka on uudestaan tekevä tämän yh­teyden eheäksi.” No niin, me menemme siihen hetken kuluttua, jos Herra tahtoo. “Näettekö, tässä on karitsan elämä. Pankaa nyt tämä ympärillenne ja piilottakaa alastomuu­tenne.” “Teidän ei tule syödä omenia.” Hölynpölyä! Näettekö? “Pukeutukaa näihin nahkoihin.” Hänen oli täytynyt tappaa jotakin.

¹⁰⁴Ja Saatanan poika, se ei tapahtunut sillä tavalla kuin hän sen halusi ja mitä hän teki. Miten hyvänsä te haluatte sanoa sen, oli se kuitenkin Saatanan poika, koska tuo puhtaus, joka Adamilla oli Jumalasta, ei olisi voinut tuottaa sellaista. Huomioikaa sitten, kuinka tämä Saatanan poika yrittää tehdä sovitusta, hän tulee ja tekee saman asian, jonka useimmat tämän päivän ihmisistä sanovat sen olleen, omenia ja maan hedelmiä uhrattavaksi sovitukseksi, vastamyrkyksi.

¹⁰⁵Ja mitä vanhurskas Aabel teki? Hän tiesi, että se ei ollut mitään omenien syöntiä. Hän oli äitinsä ja isänsä verta, hänessä oli Adamin elämä. Joten hän toi karitsan, niin kuin Jumalakin teki. Hallelujaa! Hän piti Jumalan Sanan, ja Kain oli mustasukkainen siitä hänelle.

¹⁰⁶Samoin on tänäänkin! Tulkaa veriuhriin, tuohon Jumalan Sanaan, pysykää tarkalleen Sen kanssa, mitä Se sanoo. Monet heistä haluavat uskoa veriuhrin, varmasti, mut­ta sanokaapa jotakin muuta, mitä on Sanassa, he sanovat: “Oi, ei, minä en usko tuota, Uh-huh, se oli toista päivää varten.” Sama vanha perkele, saman vanhan tempun kanssa! Odottakaa kunnes saamme sen kaiken sanotuksi. Pankaa merkille, kuinka hän tulee joka kerta samalla tavalla.

¹⁰⁷Mutta Kain, oveluutensa pettämänä toi hedelmiä. Aabel piti Jumalan Sanan ja hän toi karitsan. Ja Jumala sanoi: “Se on oikein Aabel, sinä olet pitänyt Minun Sanani. Kain sinä tiesit, että se ei ollut. Milloin Minä käytin viikunapuun lehtiä, niin kuin Adam yritti tehdä? Sinulla on viikunoita, viinirypäleitä ja omenia ja kaikkea. Isäsi otti puunlehtiä ja yritti aikaansaada sovituksen, ja nyt sinä yrität tuoda puun hedelmiä.” Ei se sitä ollut! Se oli elämästä tuleva veri.

¹⁰⁸Oi, Jumala toi sen alas sanoen: “Tässä se on.” Ja Aabel uhrasi oikean uhrin. Sit­ten hänen veljensä oli mustasukkainen hänelle. Nähkää mitä hän teki, hän tappoi veljen­sä. Jumala nosti esiin toisen esikuvaksi Kristuksen kuolemasta, hautaamisesta ja ylös­nousemuksesta. Tarkatkaa. Mitä Jumala sitten sanoi Adamille ja Eevalle? “Menkää ja lisääntykää ja täyttäkää maa.” Levittäkää ihmissuku kaikkialle maan päälle, jotta Hän voisi käsitellä heitä yksilöinä, siihen asti kun Hän jälleen toisi heidät takaisin yhteen. Hän käsittelee jokaisen ihmisen, henkilön yksilönä. Mutta he eivät halunneet sitä sillä tavalla.

¹⁰⁹Älkää nyt kadottako tätä ilmestystä. Jumala salli sen tapahtua. Kunpa te vain voisitte nähdä sen samalla tavalla kuin minä sitä katson.

¹¹⁰Näettekö, ei se ollut sitä. Jumala ei toimi henkilön kanssa ryhmässä. Jumala ei toimi teidän kanssanne organisaatiossa. Hän toimii teidän kanssanne yksilöi­nä. Yksilöllisesti me olemme kastetut Pyhällä Hengellä. Kokonaisuutena me olemme kas­tetut ruumiiseen, kun me olemme kastetut Pyhän Hengellä. Yksilöinä, jokainen on kastettu Pyhän Hengellä, Jumalan toimiessa jokaisen kanssa. Tämä oli Hänen tarkoituksensa, levittäessään heidät yli maan, että Hän voisi toimia yksilöinä heidän kanssaan.

¹¹¹Mutta mitä tapahtui sen sijasta? Jumalan täytyi erottaa kainilaiset seettiläisistä. Hän lähetti Kainin pois. Hän erotti heidät, jotta Hän voisi toimia oman Seu­rakuntansa kanssa. Tarkatkaa. Kain erotettiin. Huomatkaa nyt. Jumala erotti Eevan pahan Kainin Adamin pyhästä Seetistä. Oi! Tekikö Hän niin? Laittoman teon vuoksi, jonka tämä nainen teki eläessään jonkun toisen kanssa, ja synnytti lapsen, jonka Jumala erotti sukuineen omasta vanhurskaasta ja pyhästä miehestään ja hänen lapsistaan.

¹¹²Samoin on tänään erottelu, he tulivat erotetuiksi, koska heillä ei ollut yhteis­tä. Heillä ei voinut olla yhteyttä. Voiko yöllä olla yhteys päivän kanssa? Voiko us­kovaisella olla yhteys uskomattoman kanssa? Voiko miehellä, joka uskoo koko Jumalan Sa­nan, olla yhteys heidän kanssaan, jotka uskovat vain osan Jumalan Sanasta? Jumala haluaa erottautujia.

¹¹³No niin, Kain oli Eevan poika, hän sanoi: “Minä olen saanut pojan.” Mutta Seet oli Adamin poika. Ja Jumala erotti heidät, koska Hän ei voinut antaa heidän turmella toisiaan. Kainin pahat lapset olisivat turmelleet Seetin hyvät lapset. Kyllä.

¹¹⁴Huomatkaa nyt! Tuo sama vanha perkele, joka aiheutti Eevan epäuskon Jumalan Sanaa kohtaan, kun Jumala oli käskenyt heitä erottautumaan toisistaan ja elämään erilaista elämää, tuo sama perkele tuli heidän keskuuteensa ja toi heidät uudelleen yhteen. Ymmärsittekö te sen? Sanokaa “aamen”, jos ymmärsitte. [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Hän toi heidät yhteen uudestaan valheelliseen yhteyteen ja vastoin Jumalan suunnitelmaa. Mitä tapahtui? Kuinka hän teki sen? Raamattu sanoo 1 Mooseksen kirjassa, että “Juma­lan pojat näkivät ihmisten tyttäret.” Jumalan pojat, Seetin lapset, näkivät ihmisten tyttäret, Kainin lapset, kuinka kauniita he olivat. Ah-hah! Ja mitä he tekivät, he lankesivat heihin! Ja he liittivät itsensä yhteen uudestaan, kauneuden vuoksi, koska “he olivat kauniita katsella”.

¹¹⁵Samoin on tänään! Tässä te olette, veljet. Te selkärangattomat helluntailaiset, jotka Jumala oli erottanut kirkkokunnista! Te ette voi tehdä helluntaista kirkkokuntaa. Hän erotti teidät itselleen. Mutta te näitte nuo suuret hienot kirkot ja niiden jumaluusopit, joten teidän täytyi hankkia itsellenne paljon suuria kouluja ja muita asioita. Ja mitä te teitte? Te yhdistitte jälleen Jumalan ihmiset organisaation kans­sa, jonka alkuperä on katolisuudessa. Kauniita, suuria kirkkoja ja hienosti pukeutunei­ta ihmisiä. Kaupungin johtaja ja muutkin heistä tulevat, parhaiten pukeutuneet, parhai­ten koulutetut, ylhäiset jumaluusoppineet, jotka tietävät kuinka tulla paikkaan, jossa jokainen pukeutuu kaikkein parhaisiin vaatteisiin, ja pastori seisoo juuri niin täydel­lisesti paikassaan. Mitä se on? Te näette asiat, jotka Jumala on tuominnut. Ja te otit­te helluntaiseurakunnan (Jumala, anna sen tulla esiin nauhoilla!) ja olette yhdistä­neet sen organisaatioon. Jumala ei koskaan halunnut sitä yhdistetyksi, Hän halusi Sen erotetuksi; ei milloinkaan yhteen liitetyksi maailman kanssa.

¹¹⁶Sama vanha perkele, joka aiheutti Eevan epäuskon Jumalan Sanaa kohtaan ja teki hänelle pahaa, tuli takaisin ja antoi heidän nähdä nämä kauniit kainilaiset naiset, ja he yhdis­tyivät uudestaan. Eivätkä he olleet uskomattomia. Eivätkä he olleet kommunisteja. Ei, ei. He olivat uskovaisia, he sanoivat: “Ehkäpä saattaa olla, että Herra ehkä tekee jotakin.” He ajattelivat tekevänsä oikein. Ja mitä Jumalan täytyi tehdä? Pyyhkäistä koko asia pois, se täytyi pyyhkäistä pois. Se oli väärä yhteys! Hänen täytyi lähettää tul­va ja hävittää tuo koko joukko. Tuomio tuli tuon väärän yhdistymisen vuoksi. Tuomio iski Eedeniin väärän yhteyden vuoksi. Ei ei… käärmeellä on siemen. Häpeä teille.

¹¹⁷Väärä yhteys toi tuomion maan päälle, Eevalle ja Adamille, Eedenissä. Väärä yhteys toi Jumalan tuomion tulvat maan päälle, koska Kainin tyttäret flirttailivat Jumalan poikien kanssa, ja nämä lankesivat siihen ja liittyivät yhteen uudelleen. Siinä te olette. Väärä yhteys, he ajattelivat: “Mitään ei voi tapahtua.” Mitä Jumala teki? Hän hävitti koko asian, kaiken paitsi kallista vanhaa Nooaa ja hänen perhettään. Siksi että he tulivat yhteen.

¹¹⁸Ja uudestaan sen jälkeen, Nooan kuoleman jälkeen ja Nooan hengellisen perheen jälkeen, ensimmäinen asia oli, että ihmisten lapset alkoivat jälleen katsoa toinen tois­tansa. Mitä he tekivät? He sanoivat: “No niin, mehän emme ole uskomattomia, me kaik­ki uskomme Jumalaan.” Niinpä he ottivat johtajakseen tuon kaverin, jonkin suuren arkkipiispan, nimeltään Nimrod, ja he rakensivat tornin. He eivät olleet uskomattomia. He uskoivat, että oli Taivas. He uskoivat, että oli helvetti. He uskoivat tuomioihin. Mutta Jumalan lapset olivat jälleen ihmisten tyttärien kansaa, ja he tekivät itselleen väärän yhteyden ja rakensivat valtavan suuren tuomiokirkon, valtavan suuren organisaation, ja kaikkien muiden paikkojen täytyi maksaa veroa Baabelille.

¹¹⁹Ja he sanoivat: “Minäpä sanon, mitä me voimme tehdä. Tiedättehän, me olemme älyk­käitä.” Mistä he ovat saaneet tuon viisauden?’ Perkeleeltä. Niin on tarkalleen. He saivat sen perkeleeltä, kuten Eevakin. Sai sen perkeleeltä. Niinpä he sanoivat: “Me rakennamme itsellemme organisaation, me tulemme miellyttämään Jumalaa. Ja minäpä sanon, mitä me teemme, me rakennamme pienen rappukäytävän. Me tulemme juoksemaan sitä ylös ja laulamaan ja iloitsemaan enkelten kanssa, ja sen jälkeen tulemme takaisin tänne alas ja elämme niin kuin itse haluamme.” Tuo perkele yhä elää, näettekö? Se oli Ju­malan käskyjen vastaista. He eivät pitäneet Hänen käskyjään. Mitä Jumala teki? No niin, he rakensivat Baabelin tornin, se oli jälleen väärin, joten Jumala sekoitti heidät ja erotti heidät.

¹²⁰Jumala erotti uudestaan lähettämällä hyvän vanhan vanhurskaan Aabrahamin pois heidän keskuudestaan sanoen: “Minä otan sinut ja teen kansan sinusta.” Jumala erotti hänet. “Tule ulos heidän keskeltään, Aabraham, ja jätä kaikki taaksesi.” Ja Jumala ei koskaan siunannut häntä, ennen kuin hän oli jättänyt kaiken taakseen, ja viimeinen niis­tä oli Loot. “Tule ulos, Aabraham, ja erota itsesi noista epäuskoisista. Ja Minä otan Sinut ja teen kansan Sinusta. Teen kansan, joka pitää Minun Käskyni. Tulen antamaan heille toisen mahdollisuuden.”

¹²¹Hyvä vanha Aabraham lähti “vaeltaakseen oudossa maassa.” Tämä on se, mitä jokainen Aabraham tekee, vaeltaa oudossa maassa. Miten? Uskoen lupauksen, joka oli mahdoton inhimillisesti puhuen. Mitä te ajattelette näiden nykyaikaiten Kainin tohtoreiden sanoneet tuona päivänä? “Vanha mies, satavuotiasko, saisi vauvan vaimostaan, joka oli yhdeksänkymmenen? Voi miten naurettava asia!” Mutta Aabraham uskoi Jumalan Sanan. Ja kaikki, mikä oli sitä vastaan, oli hänelle niin kuin sitä ei olisi ollutkaan.

¹²²Kaikki nämä väärät kasteet, väärät tunteet ja väärät asiat, joita tapahtuu tänä päivänä, sanovat, ettei sitä ole siellä, mutta uskokaa Jumalan Sana ja jatkakaa eteen­päin. Se on vain kompastuttaakseen teitä ja pitääkseen todellisen poissa teidän ulot­tuviltanne. Kyllä näin on. Liikkukaa suoraan eteenpäin, lapset. Jumalan Sana, Jumala pitää Hänen Sanansa. Minä en välitä, kuinka monta valheellista asiaa perkele heittääkin tuonne ulos, Jumalalla vielä on todellinen Sana, ja Hän pitää Sen.

¹²³Aabraham kutsui kaikkea Sen vastaista vääräksi. Se on Roomalaiskirjeen 4. luvussa, jos haluatte kirjoittaa sen muistiin, Aabraham kutsui kaikkea, mikä oli vastoin Jumalan Sanaa, niin kuin sitä ei olisikaan. Kyllä niin oli. Hän uskoi Jumalaa, hän pysyi vah­vana, eikä ollut väliä sillä, kuinka heikoksi hänen ruumiinsa tuli, ja kuinka mahdottomalta se näytti, Aabraham jatkoi uskomista siihen. No niin, hänen ei tarvinnut mennä polvil­leen alttarille ja sanoa: “Jos se ei tule juuri nyt, niin sitten minä en tiedä uskoako sitä vai ei.” Aabraham pysyi sen kanssa kaksikymmentäviisi vuotta, ennen kuin se ta­pahtui, mutta se tapahtui. Se tekee aina niin.

¹²⁴Aabrahamista tuli Iisak, Iisakista tuli Jaakob, Jaakobista tulivat patriarkat, ja patriarkoista, jotka menivät Egyptiin, kasvoi siellä kansa. Sitten kun Hän sai kan­sansa kasvatetuksi, joka oli Hänen työnsä tulos, niin mitä Hän teki? Jumala jälleen erotti heidät, epäusko ja usko eivät voi käydä yhdessä. Ei koskaan. Hän erotti hei­dät uudestaan, omakseen. Mitä Hän teki heille, varmistaakseen sen, että heitä johdet­taisiin oikein? Kuunnelkaa tarkkaavaisesti nyt, kun meillä ei ole kuin ehkä viisitois­ta minuuttia aikaa jäljellä. Huomatkaa, mitä Hän teki. Hän kasvatti kansan ja pani sen valvojien ja kaiken muun alaisuuteen. Heitä lyötiin, ja he itkivät. Mutta Jumala katse­li alas ja Hän muisti jokaisen Aabrahamille antamansa lupauksen. Ja mitä Hän teki heil­le? Mitä Hän teki, kun Hän erotti heidät? Hän antoi heille lain ja Hän antoi heille profeetan, Hän antoi heille Tulipatsaan. Mitä Hän oli tekemässä? (Oi, Jumala!) Hän oli asettamassa Seurakuntaansa järjestykseen. Heillä oli Tulipatsas, Henki, johdat­tamaan heitä, ja profeetta, joka kertoisi heille Totuuden Hänen Sanastaan. Silloin he olivat valmiit matkalle, Eikö se olekin ihmeellistä?

¹²⁵Ulos erämaahan he menivät, tehden merkkejä ja ihmeitä, avaten Punaisen Meren ja kutsuen helvetin vitsaukset faaraon ylle. Oi, niin. Tulipatsas liikkuen heidän edellään, johdattaen heitä öin ja päivin. Hallelujaa! Profeetta, pysyen totuudellisena tuossa Sanassa, seisomassa siellä, ja pitäen heidät oikeassa linjassa. Aamen. Silloin Hän oli valmis ottamaan lapsensa. Se oli ensimmäinen kerta kun heitä koskaan kutsuttiin seurakunnaksi. Se oli esikuva siitä, mitä Hän tulisi tekemään viimeisinä päivinä. Tu­lemme siihen uudestaan hetken kuluttua. Hän kutsui heidät ulos, antoi heille lain, antoi heille Hänen Sanansa ja antoi heille profeetan, Hän antoi heille merkin ja Hän lähetti heidät erämaahan. Erottaen heidät lopusta maailmaa.

¹²⁶Mitä he tekivät? Näkivät nuo kauniit mooabilaisnaiset, tuon penseän seurakun­nan jumalineen ja jumalattarineen ja kaiken muun. Mitä he tekivät? Lankesivat hei­hin ja ottivat heistä vaimoja itselleen. Tarkalleen näin tapahtui. Voin kuvitella, että nuo sievät pikku mooabilaisnaiset olivat todella kauniita.

¹²⁷Minulla on profetia odottamassa kotona ja eräänä näistä päivistä minä tulen luke­maan sen teille. Ja te ihmettelette, miksi minä aina lyön naisia sillä tavalla kuin minä teen. Kolmekymmentä vuotta sitten… Minulla on NÄIN SANOO HERRA! Kolmekymmentä vuotta sitten, aloittaessani palvelustehtävääni, Hän kertoi minulle että naiset, perimältään tulisivat niin siveettömiksi ja hävyttömiksi viimeisinä päivinä, että he tulisivat olemaan kaikkein tahraantunein asia, mitä maan päällä on. Oikein! Nainen alkoi sen alussa, ja Saatana käyttää häntä lopussa. Ja katsokaa, mitä on tapahtumassa, katsokaa menneitä vuosia. Sanottiin: “Hän on jatkuvasti riisuva itseään.” Ja sanottiin, että “siellä tulee olemaan vain pienen pieni ryhmä todella Valittuja ja ennalta määrättyjä, jotka pääsevät pakenemaan sitä.”

¹²⁸Kun tuo näky tuli, se askarrutti minua. Ajattelin: “Naiset…” Sitten luin Raama­tusta, uskoisin sen olevan Jesajan 5. luvussa, jossa sanotaan: “Oksa, joka on päässyt pakenemaan Siionin tyttäristä, on tuona päivänä oleva kaunis Herralle.”

¹²⁹Nainen kirjoitti minulle kysymyksen eräänä päivänä, hän sanoi: “Veli Branham.” Tai, ei, se oli mies, saarnaaja, hän saattaa olla täällä tänä aamuna, hän on Ohiosta. Ja hän sanoi: “Me haluaisimme sanoa saman asian kuin sinäkin, mutta me löysimme jotakin sinun nauhoistasi, joka ei ole oikein.” Niinpä Billy toi tuon kirjeen minulle, jossa sanottiin: “Jotakin sinun nauhoissasi, veli Branham, on kovasti Jumalan Sanan vastaista. Ja me kyllä haluaisimme sanoa saman asian kuin sinäkin. Mutta yksi kysymys minulla on sinulle koskien 1. Korinttolaiskirjeen 11. lukua, jossa sanotaan, että naisen pää tulee olla peitetty ja miehen ei.” Sitten hän jatkoi: “Me uskomme, että naisten tulee käyttää hattua koko­uksissa, ja miesten tulee ottaa hattu pois seurakunnassa. Me uskomme noihin päänpeittämisiin ja niin edelleen.” He sanoivat: “Sitten toinen kysymys on se, että ihmiset tulevat meidän luoksemme ja sanovat, että Herran Enkeli sanoo kaiken sinulle. Jokainen sana, jonka sinä puhut, on Herran Enkeliltä. Ja veli Branham, on niin vaikeata taistella jotakin sellaista vastaan. Ja minun seu­rakunnassani me haluaisimme sanoa asiat samalla tavalla. No niin, veli Branham, etkö sinä uskokin, että sinä olet tehnyt aivan pienen virheen siinä?”

¹³⁰Minä kirjoitin takaisin: “Kallis veljeni, minä en ole väärässä. 1. Korinttolaiskirjeen 11. luku sanoo, että naisella tulee olla pää peitetty, ja miksi niin tulee olla. Sitten 15. ja­keessa sanotaan, että hänen pitkä tukkansa on annettu hänelle peitteeksi, eikä mikään hattu.” Nuo katoliset henget ovat hallinneet seurakunnassa jo tarpeeksi pitkään. Hänen pitkä tukkansa on hänen peitteensä. Eikö luonto itsekin…

¹³¹Sitten minulta kysyttiin eräänä päivänä jokin aika sitten… Ja haluan selittää sen, nyt kun olen siinä. Hän kysyi: “Raamattu sanoo, että naisella tulee olla pitkä tukka enkelien vuoksi. Mitä enkeleillä on tekemistä naisen kanssa?”

¹³²Minä sanoin: “Mikä on enkeli? Se on sanansaattaja.” Mitä Paavali haluaa tässä sanoa? Jos todellinen sanansaattaja, Jumalan lähettämä enkeli, kulkee ohitse, niin teillä on parasta olla pitkä tukka. Sillä hän on tuomitseva sen, kyllä varmasti. Kuinka monet tietävät, että enkeli on sanansaattaja? Tarkalleen oikein. Jumalan lähettämä sa­nansaattaja tulee tuomitsemaan sen. Sanottiin: “Teillä on parasta olla pitkä tukka, enkelien vuoksi.” Nuo ohikulkevat Jumalan lähettämät sanansaattajat ovat tuomitseva tuon asian. Kyllä, todellakin, koska todellinen Jumalan lähettämä sanansaattaja, enkeli, on yhteydessä Jumalan kanssa, ja Hänen Sanansa ei voi pettää. Se on tarkalleen oikein. Pyhä Paavali sanoi siellä, että jos vaikka enkeli taivaasta tulisi ja opettaisi jotakin muuta, hän olkoon kirottu. Oikein. Niinpä me toteamme sen totuudeksi, naisella tulee olla pitkä tukka, se on hänen peitteensä.

¹³³Mutta minä voin kuvitella näiden sievien mooabilaisnaisten olleen kovasti kau­niita, he saattoivat olla niin laitettuja, kuin jotkut näistä nykyaikaisista tämän päivän isebeleistä. Mutta, joka tapauksessa, eivät kaikki naiset! Minun mielestäni nai­nen, joka on aito, on jalokivi. Ylistäkää Jumalaa todellisesta naisesta. Te olette Jumalan palvelijattaria. Mutta todellinen nainen, niin kuin todellinen mieskin, seuraa­vat Jumalan Sanaa, huolimatta siitä, mitä perkele tai mikään väärä asia sitten sanookin.

¹³⁴Ja sanotaan: “Meidän pastorimme sanoi että voimme tehdä näin.” Minä en välitä, mitä teidän pastorinne sanoi. Jos se on vastoin Jumalan Sanaa, olkoon hänen sanansa valhetta, ja pitäkää te Jumalan Sana. Ei väliä sillä, mikä kirkkokunta se on, tai mikä hän on, jos hänellä on jotakin sanottavaa siitä, niin käskekää hänen katsoa Jumalan Sanaan. Tarkalleen oikein.

¹³⁵Oi, kuinka voisimmekaan mennä kautta linjan ja nähdä, kuinka Jumala erottelee heitä. Meidän täytyy nyt pysähtyä hetkeksi. Minulla on joitakin kirjoituksia täällä, jotka minun on ohitettava, ja kiirehdittävä päästäksemme lopettamaan. Mitä tapahtui sitten, kun tuo asia tapahtui siellä noiden mooabilaisnaisten kanssa? Jumalan täytyi erottaa heidät uudestaan, sitä Hän teki.

¹³⁶Sitten tuli Jeesus. Nyt me olemme tulossa jonnekin. Sitten tuli Jeesus, Jumalan nimenomainen kuva, naisen siemen. Jumalan itsensä hedelmöittämä. Suuri Arkkitehti ra­kensi itselleen ruumiin. Hänen ei tarvinnut lainata lautoja keneltäkään naiselta tai mieheltä. Hän itse rakensi itselleen talon. Kyllä vaan.

¹³⁷Ajattelen Stefanusta tuona päivänä seisomassa siellä, kun hän sanoi: “Te sydämel­tä ja korvilta ympärileikkaamattomat, te jäykkäniskat. Te aina vastustatte Pyhää Hen­keä. Niin kuin isännekin tekivät, niin teette tekin! Salomo rakensi Hänelle huoneen, mutta Kaikkein Korkein ei kuitenkaan asu käsin tehdyissä rakennuksissa, vaan ruumiin olet Sinä valmistanut.”

¹³⁸Hänen ei tarvinnut lainata lautoja mistään. Uskoisin, että Hebrealaiskirjeen 11. lu­vun 2. tai 3. jakeessa sanotaan, että “maailma on tehty Jumalan Sanalla, ja kaikki nä­kyvät on tehty näkymättömistä.” Jumala vain sanoi: “Olkoon se siellä”, ja siellä se oli. Hänen ei tarvinnut mennä ja sanoa: “Herra Kuu, etkö sinä lainaisi Minulle vähän lautoja? Herra Tähti, antaisitko Minulle vähän kalkkia.” Jumala ei tee sellaista.

¹³⁹Hänen ei tarvinnut sanoa: “Maria, lainaa sinä Minulle muna, Minä haluan tehdä ruu­miin, niin että Minä voin asua siinä.” Jumala, Luoja puhui, ja hän oli äiti juuri sil­loin. Hän ei ollut Hänen äitinsä, hän oli vain nainen, joka kantoi Hänen Siementään. Se on oikein. Muistakaa, hän ei ollut Jeesuksen äiti. Maailma sanoo niin, mutta etsi­kää minulle yksi paikka Kirjoituksissa, jossa Hän koskaan kutsui häntä äidikseen. “Jumalan äiti”, häpeä teille. Näettekö?

¹⁴⁰Eräänä päivänä siellä oli joitakin ihmisiä, jotka sanoivat Hänelle: “Sinun äitisi on ulkopuolella etsimässä Sinua.”

¹⁴¹Hän sanoi: “Kuka on Minun äitini?” Sitten Hän katsoi opetuslapsiaan ja sanoi: “Ne, jotka tekevät Minun Isäni tahdon, ovat Minun äitini.”

¹⁴²Maria ei ollut Hänen äitinsä, hän oli hautomakone. Jumala olisi saattanut käyt­tää jotakin muuta, mutta Hän halusi ottaa kaikkein alhaisimman ja näyttää, mitä Hän voi­si tehdä sen kanssa. Nostaa sen ylös, tehden jotakin jostakin, joka ei ole mitään, sel­lainen on Jumala.

¹⁴³Ilmaistu kuva tuli, Jeesus, virheetön. Tuo Yksi, ihana, kaunein kymmenestä tu­hannesta, Laakson Lilja, Saaronin Ruusu, oi, Aamutahti. Mikä Hän oli? Minkä vuoksi Hän tuli? Kuunnelkaahan tarkasti nyt. Asettaakseen jälleen ykseyden Jumalan ja miehen välille. Oi, näetkö sinä sen, veli?

¹⁴⁴Kaikki heidän Baabelin torninsa ja muut asiansa siellä aikaisemmin eivät auttaneet. Mitkään heidän hedelmänsä ja puutarhansa eivät miellyttäneet Jumalaa. Niinpä Jumala tu­li alas ja hedelmöitti itse itsensä naisen kohdussa tehden itselleen ruumiin ja tullen Immanueliksi, Jumala meidän kanssamme, ei juutalainen eikä pakana, vaan Jumala. Hän ei ollut juutalainen, Hän ei ollut pakana, vaan Hän oli Jumala. Ja pakanat eivät merkin­neet Hänelle enempää kuin ennenkään, Hän ainoastaan yritti erottaa juutalaiset kansak­si. Hän teki kaikkensa saadakseen sen takaisin. Ja ainoa tapa, miten Hän saattoi asettaa sen ennalleen, oli tulla takaisin yksilön luo, niin kuin Hän oli alussa. Tällä tavalla se on tänään, yksilölle. Ei kirkkokunnalle, ei organisaatiolle, eikä ryhmälle ihmisiä, vaan yksilölle. Huomatkaa, asettaakseen uudelleen ykseyden Jumalan ja miehen välille.

¹⁴⁵Hän oli todellinen syntiuhri. Lampaat, vuohet, ja niin edelleen, eivät koskaan voineet ottaa pois syntiä. Mutta elämä… Kun uhri tapettiin, kaikkein viattomin, ka­ritsa, tuo karitsan elämä ei voinut tulla uskovaisen ylle, koska hän oli ihmisolento, jolla on sielu ja lampaalla ei ole sielua.

¹⁴⁶Millään muulla ei ole sielua paitsi ihmisellä. Hän on eläimen muodossa, se on tot­ta, mutta Jumala pani häneen sielun. Tämä teki hänestä erilaisen eläimiin verrattuna. Hän erotti oikean väärästä, kun hänen sielunsa tuli häneen. Mutta muista­kaa, kun Jumala loi miehen Hänen omaksi kuvakseen, niin silloin hänestä tuli elävä sie­lu. Hän tuli siksi, hän tuli tietämään, mikä on oikein ja mikä väärin.

¹⁴⁷Huomatkaapa nyt. Kun Jeesus tuli, oli Hän Jumala. Yhdenkään toisen miehen elämä ei voinut tulla toisen miehen ylle, vaan tarvittiin itse Jumalan Elämä tekemään hänet Jumalan lapseksi, saamaan hänet takaisin samaan yhteyteen, jossa hän oli ennen lankee­musta. No niin, nyt me olemme tulossa todelliseen ykseyteen.

¹⁴⁸Joskus ihmiset sanovat minulle: “Etkö sinä olekin ykseysläinen, veli Branham?” En kuulu organisaationaalisiin ykseysläisiinn. Mutta minä olen ykseysläinen Kristuksen kanssa, näettehän, mutta en organisaationalinen ykseysläinen.

¹⁴⁹Hän maksoi synnin velan. No niin, Jeesus ei voinut aikaansaada ykseyttä Jumalan ja miehen välille, niin kauan kuin Hän oli täällä lihan ruumiissa. Niinpä Hänen täytyi tulla täydelliseksi syntiuhriksi ottaakseen pois uskovaisen syyllisyyden, näettehän, ottaa se pois, niin että Pyhä Henki voi tulla mieheen ja tehdä miehen ja Jumalan yhdek­si uudelleen. Näettekö, jotakin täytyi asettaa ennalleen.

¹⁵⁰No niin, mikä voi ennallistaa? Kun Jumalan käsky on täytetty. Olisiko enkeli voinut täyttää sitä? Hänellä ei ole verta. Olisiko Jumala voinut täyttää sen? Hänellä ei ole verta. Niinpä Jumala tuli lihaksi ja vereksi voidakseen maksaa velan oikealla tavalla ja ottaa pois synnin, koska se oli ainoa tapa. Baabelin tornit erottavat hei­dät kaikkialla maassa, organisaatiot ovat epäonnistuneet kaikilla tavoilla, sillä ne sekoittavat sen kanssa yhteen maailmaa ja kaikenlaista muuta, mutta tämän täytyi erottaa täydellisesti. Kunnia!

¹⁵¹Nyt tunnen itseni uskonnolliseksi. Minusta tuntuu, että voin nyt ottaa aiheeni ja alkaa saarnata siitä juuri nyt. Olen juuri lämpiämässä siihen tilaan, että voisin alkaa juuri tästä, ja on aika minun lopettaa. Hmm! Ehkäpä minä tulen lopettamaan sen joskus myöhemmin, tämän ykseyden Jumalan ja ihmisen välillä. Ymmärrättekö te sen? Kaikki, jotka ymmärtävät sanokoot: “Aamen.” [Seurakunta sanoo: “Aamen.”]

¹⁵²Näettekö, ainoa tie miehelle päästä uudelleen alkuperäiseen asemaansa oli se, että tuo synnin rangaistus makseltaisiin. Mikä on synnin rangaistus? Kuolema. “Synnin palkka on kuolema.” Ja Jumala sanoi: “Sinä päivänä jona sinä syöt siitä, päivänä jona teet sen, se on päivä, jolloin olet kuoleva.” Ja kun se tapahtui, rikkoi se sukulai­suuden ja yhteyden ja kaiken muun, mitä ihmisellä oli, eikä sitä voitu saada enää takai­sin, ennen kuin rangaistus oli maksettu. Eikä kukaan ollut arvollinen maksamaan sitä, koska jokainen lankesi ihmisolennon kanssa, sillä jokainen on syntynyt ihmisolennosta, ja hän oli langennut. Kunnia! Oi, veli!

¹⁵³Veli Mac, en nähnyt sinun istuvan siellä, Jumala siunatkoon sinua. Me uskomme tämän, veli Mac. “Tulleet synnin rangaistuksen alaisiksi.” Veli Mac oli aikaisemmin täällä Tabernaakkelissa pastorina, kun minä olin lähtenyt. Kyllä. Toinen hyvä vanha lähetysbaptisti täällä, jolla on Pyhä Henki. Näettekö? Huomatkaa nyt he tulevat ykseyteen Jumalan kanssa.

¹⁵⁴No niin, me näemme että tuo rangaistus täytyi maksaa, ja kukaan… Korkein muo­to eläinkunnassa oli ihmisolento, ja itse ihmisolento lankesi. Joten kuinka voisi yksi ihminen pelastaa toisen. Siihen tarvittiin Jumala. Ja koska Jumala ei voi­nut kuolla Hengessä, niin “Jumalan täytyi tuoda itsensä vähän Enkeleitä halvemmaksi”, Hebrealaiskirjeen 2. luku. Hänen täytyi tehdä itsensä Enkeleitä alhaisemmaksi, jotta Hän voisi kuolla ja maksaa rangaistuksen, tuodakseen ykseyden jälleen miehen ja Jumalan välille. Niinpä Pyhä Henki saattoi tulla takaisin.

¹⁵⁵Synnin velka oli maksettu. Jeesuksen täytyi tehdä se, lähettääkseen Pyhän Hengen takaisin ihmisten ylle, yhdistämään ihmiset uudestaan, niin kuin oli Eedenin Puutar­hassa. Velka maksettiin, kun Jeesus kuoli. Se selvitti sen. Aamen, veli! Jospa vain saisin sen imeytymään syvälle sisimpäänne. Velka on maksettu, Hallelujaa Karitsalle! Velka on maksettu. Ja jokainen mies ja nainen, joka kuulee minua tänä aamuna tai tulee kuulemaan nauhalta, sinun velkasi on maksettu. Älkää enää uudestaan olko uskomatta Jumalan Sanaa. Tulkaa takaisin Sanaan! Hän oli Sana. Kunnia! Rehellisesti sanoen, minusta tuntuu siltä kuin haluaisin huutaa. Rangaistus on maksettu. Se on kaikki ohitse. Ei ihme että Enkelit lauloivat Taivaallisia lauluja. Kyllä, kadonnut lammas oli löytynyt. Sovitus oli tehty häntä varten, tullakseen uudelleen ennalleen asetetuksi. Jumalan Sanan erottava vesi pesi minut vääryydestäni, kun Sana kuoli minun sijastani ja ylös­nousi jälleen ja tuli pysyväiseksi minun elämässäni, minun sydämessäni Aamen. Rangais­tus on maksettu! Se on ohitse. Meidät on lunastettu.

¹⁵⁶Ei katolisella kirkolla; vaikka me olemmekin oikeanlaatuisia katolilaisia, apostoli­sia katolilaisia. Kyllä vaan. Emme roomalaiskatolilaisia heidän opinkappaleittensa kanssa. He kieltävät tämän Sanan opinkappaleillaan, heillä on kaikki opinkappaletta, eikä Sanaa, metodistit ja baptistit, häpeä teille, te rakastatte vääryyttä enemmän kuin Jumalaa. Rakastatte nautintoja, etsitte maailmallisia nautintoja, sikoja aidattuna, valmiiksi teurastusta varten. Perkele on lähettänyt työkalunsa sinne tunkeakseen tuon asian alas teidän kurkuistanne, samoin kuin Saatana teki Eedenin Puutarhassa. Te sanotte: “Kaikilla meidän saarnaajillamme täytyy olla koulutus. Heillä on Ph.D. ja LL.D.” Sillä ei ole minkäänlaista merkitystä. Sanan kieltäminen on yhä vielä perkeleen temppu. Olen to­distanut sen teille Sanalla tänä aamuna, ja tästä eteenpäin voitte tehdä sen kanssa mitä haluatte.

¹⁵⁷Opetuslapsilla, vaikka he vaelsivatkin Jeesuksen kanssa, ei ollut minkäänlaista ykseyttä. Heillä ei ollut mitään yksimielisyyttä. Ei, he riitelivät keskenään, sanoivat: “Kuka on oleva piispa tämän jälkeen. Kuka on suurin keskuudessamme?” He eivät edes voineet uskoa Jeesusta. He eivät voineet ymmärtää Häntä. “Sinä puhut arvoituksia. Sano meille suoraan, mitä Sinä tarkoitat.” Ei ollut mitään yhteyttä opetuslasten ja Jee­suksen välillä, eikä myöskään opetuslapsilla keskenään.

¹⁵⁸Eipä väliä, tämä on näyttävä sen sinulle, Veli. Kuunnelkaahan nyt tarkoin, halu­an, että tämä jää todella syvälle teidän sydämiinne. Ymmärrättekö? Jumalalla on suunni­telma. Ja tuon suunnitelman ulkopuolella, minä en välitä siitä, kuinka paljon viisautta sen takana onkin, ja kuinka monia hienoja miljoonien dollareiden rakennuksia, ja kuinka mo­nia jumaluusopin kouluja, kuinka monia pyhiä miehiä, ja pyhä tämä ja pyhä, pyhä, pyhä, sillä ei ole mitään merkitystä, jos yksikään Jumalan Raamatun Sana kielletään, se on perkeleestä. No niin, minä olen todistanut sen teille kirjoitetulla Jumalan Sanalla, Uudesta ja Vanhasta Testamentista, ja olen näyttävä, mitä se on tänä päivänä, jos vaan jaksatte istua kanssani muutaman minuutin.

¹⁵⁹Opetuslapset, jotka vaelsivat käsi kädessä Jeesuksen kanssa, nukkuivat Hänen kans­saan, söivät Hänen kanssaan, näkivät Hänen ihmeensä, ja olivat yhteydessä Hänen kans­saan, niin läheisesti kuin vain veli voi olla, ja kuitenkaan heillä ei ollut sitä. He eivät olleet soveliaita saarnaamaan Evankeliumia. Jeesus sanoi: “Älkää saarnatko enää, älkää edes yrittäkö, vaan odottakaa siellä Jerusalemissa. Minä tulen lähettämään tei­dän yllenne lupauksen, joka teille on annettu. Silloin te tulette yksimielisiksi.”

¹⁶⁰“Isä, Minä rukoilen, että he olisivat yksi, kuten Sinä ja Minä olemme yksi. Ja niin kuin Minun Isäni lähetti Minut saarnaamaan Evankeliumia, samoin lähetän Minä teidät.”

¹⁶¹Ja sama Isä, joka lähetti Pojan, tuli Pojassa. Yhteys on olla yksi. Hän sanoi: “Jos Minä en tee Isäni tekoja, niin älkää uskoko Minua. Mutta jos Minun tekoni puhuvat niin kovaäänisesti, te olette täysin kuuroja, mykkiä ja sokeita, jos te ette näe sitä.” Oi, veli! Hän sanoi: “Te tekopyhät! Te erotatte taivaan muodon, mutta ajan merkkejä te ette erota. Jos te olisitte tunteneet Minut, olisitte te myös tunteneet Minun päi­väni. Hyvin on Jesaja teistä puhunut. Teillä on korvat ja te olette niin kuurot, ettet­te kuule. Ja silmät, ja niin sokeita ettette voi nähdä!”

¹⁶²Hyvin on apostoli Paavali sanonut: “Viimeisinä päivinä heillä on jumalisuuden muo­to ja he kieltävät sen Voiman.” Ja Kirjoitukset toisensa jälkeen kertovat, mitä tulisi tapahtumaan näissä organisaatioissa näinä viimeisinä päivinä. Ja sitten he ihmettele­vät, miksi minä huudan tätä perkeleestä olevaa, miesten tekemää järjestelmää vastaan. Kun näen noiden kalliiden lasten tulevan vietellyiksi sinne, niin kuin teurastettavaksi vietävät lampaat. Tuo heidät ulos, Herra!

¹⁶³Kyllä, näillä opetuslapsilla ei ollut keskinäistä yhteyttä. He eivät voineet ym­märtää Jeesusta. He sanoivat: “Ah, kuka voi ymmärtää näitä asioita?” Näettekö, Jumala ei vielä ollut heissä. He vain seurustelivat yhdessä. He vain seurustelivat Hänen kans­saan. Näin tekevät monet hyvät miehet tänään. He eivät juoneet, valehdelleet eivätkä varastaneet, mutta heillä ei ollut Jumalan ykseyttä. He eivät vielä olleet yksi Jumalan kanssa. Näettekö, he eivät voineet olla. Oi, he kyllä tekivät ihmeitä. He ajoivat ulos perkeleitä. Mutta se ei ole…

¹⁶⁴Luin artikkelin eräänä päivänä sanomalehdestä, tästä riivaajien ulosajamisesta. Ihmiset sanovat: “Oi, veli, minä sanon sinulle, tätä se on.” Se ei ole sitä! Mies, joka ajaa ulos riivaajia ja kieltää Jumalan Sanan, on valehtelija. Kyllä vaan. Hän sanoo ajavansa ulos riivaajia. He väittävät, että he tekevät sen. Hän ei voi tehdä sitä, jos hän ei ole Jumalan Sanan kanssa. Jeesus sanoi niin.

¹⁶⁵No niin, sitten tuli Helluntai, Jumala teki heidät uudestaan yhdeksi. Oi, niin! Silloin heillä oli ykseys Jumalan kanssa. Jumala oli heissä. Nyt jos kirjoitatte sen muistiin, niin Raamattu sanoo Apt. 4:32, että “heillä oli yksi sydän ja yksi sielu, ja yksi mieli.” Oi, veli! Miksi? Heidät oli uudestaan palautettu takaisin alkupe­räiseen. Ainoa asia, joka heillä vielä oli ja josta heidän tuli päästä eroon, oli tuo vanha ruumis, jossa he elivät täällä, tuo vanha temppeliksi kutsuttu ruumis, jossa he asuivat täällä, ja jonka täytyy mädäntyä, koska sen täytyy kuolla ja nähdä katoavaisuus Mutta hengessä ja elämässä ja tarkoituksessa ja näyssä ja kaikessa, he olivat yksi Jumalan kanssa.

¹⁶⁶Oi, Adam, masentuneet ystäväni, älkää antako Saatanan uudelleen valehdella teil­le. Älkää antako sen tapahtua. Älkää antako Saatanan kertoa teille, että Sana ei merkit­se juuri sitä, mitä Se sanoo. Se on oikein. Sana merkitsee…

¹⁶⁷Puhuin Jeesuksen Kristuksen Nimeen kastamisesta. Se on oikein, ilmestys siitä on tullut. Se on Totuus. He ottivat sen täällä ja tekivät kirkkokunnan siitä, he tekivät uuden Baabelin tornin. Saman asian, veivät sen suoraan takaisin siihen. Varmasti. Lut­her teki saman asian. Wesley teki saman asian. John Smith ja Alexander Campbell teki­vät saman asian. Helluntailaiset tekivät saman asian. Jumala toimii yksilöiden kanssa pitäen Sanansa. Jumalan ainoa suunnitelma on tuoda uskovaiset itsensä luo, todellisessa ykseydessä, joka on Pyhän Hengen vastaanottaminen. Sitten tässä on se, miten…

¹⁶⁸Te sanotte: “No niin, veli Branham, minä olen puhunut kielillä. Minä huusin. Minä tein tätä.” Jos teillä vielä on tuonkaltainen henki, että kiellätte Jumalan Sanan, eikä teissä ole itsessänne Jumalan Sanaa, niin teillä ei ole Henkeä. Jos istutte ja kuulette Totuuden saarnattavan, ja katsotte sitä Raamatusta ja näette, että Se on Totuus, ja sitten kieltäydytte tekemästä sitä, silloin se ei ole Jumalan Henki. Minä en välitä siitä, kuinka paljon te olette puhuneet kielillä, kuinka paljon te olette huutaneet, tai kuin­ka moneen seurakuntaan te olette kuuluneet, tai kuinka monta kertaa teidät on kastettu, tai jotakin muuta. Sana on Totuus. Sana on se, joka vahvistaa totuuden. Jos teillä on kaikki nämä muut totuudet Sanan kanssa, niin aamen, silloin te olette tulossa kotiin.

¹⁶⁹Kuinka voisi sama Jumala, joka on kirjoittanut Raamatun, kääntyä ympäri ja vaihtaa jotakin muuta Hänen Sanansa sijaan? Te katolilaiset ihmiset, jotka sanotte että Pietari on haudattuna teidän kirkossanne, ja hänen henkensä antaa teille oikeuden antaa syntejä anteeksi ja kaikkea muuta, kuinka voisi Pietari, juutalainen, milloinkaan sietää epäju­malia seurakunnassa? Kuinka voisi Pietari koskaan kieltää Pyhän Hengen tulon, hän joka puhui kielillä ja teki kaikkia näitä voimallisia tekoja, kuinka hän voisi kääntyä ympä­ri ja sanoa, ottakaa tämä pikku vohveli ja Jumala on tuossa vohvelissa? Oi, se on tietämättömyyttä, hengellistä tietämättömyyttä.

¹⁷⁰No niin, sama asia koskee teitä protestantteja. Te tulette ja puristatte kättä saarnaajan kanssa ja sanotte: “Minä vastaanotan Jeesuksen henkilökohtaisena Pelastaja­nani.” Ja sen jälkeen te menette ja elätte minkälaista elämää tahansa, te vain jatkatte elämäänne maailman kanssa. Yksi Baabelin torni lisää.

¹⁷¹Nyt olemme tulossa loppuun. Huomatkaapa. Jumala lähetti Pyhän Hengen, ja Pyhä Henki on Jumala itse. Hän on tuo Yksi, joka tulee tekemään ykseyden Jumalan ja ihmisen välille. Todetkaamme se. Tehkäämme niin. Minä haluan nyt teidän jakamattoman huomion­ne, seuraavaksi noin viideksi minuutiksi. Tarkatkaa.

¹⁷²Miehet, toimien perkeleen suunnitelman mukaan, ovat yrittäneet kirkkokunnallistaa seurakunnan ykseyteen. He ovat yrittäneet kouluttaa seurakunnan ykseyteen, te tiedätte sen. He ovat yrittäneet koulutuksen ja kirkkokunnallisuuden kautta. He yrittävät sitä juuri nyt, Kirkkojen maailmanneuvosto yrittää tuoda katolilaiset ja protestantit yhteen, tehdäkseen heidät yhdeksi. Mitä se on? Se on perkeleen suunnitelma!

¹⁷³Te sanotte: “Sinä olet kovasti pikkuinen sanomaan sellaista.” Minä olen kovasti pikkuinen, mutta Jumalan Sanan on valtavan suuri, sen voin sanoa teille. Taivaat ja maa tulevat katoamaan, mutta Se ei katoa. Se en ole minä, joka sanon Sen, Hän on se, joka sanoi Sen ensin. Minä sanon vain, mitä Hän on sanonut, minä tunnustan Hänen Sanansa

¹⁷⁴Se on perkeleen hallinnassa! Se on todistettu Sanassa täällä, ja tänä aamuna tei­dän edessänne, että se on perkeleestä. Kaikki nuo organisaatiot ovat. Miehet perkeleen suunnitelman mukaan, yrittävät kirkkokunnallistaa ihmiset ykseyteen.

¹⁷⁵“Tulkaa kaikki ja liittykää helluntailaisiin, Liittykää ykseyteen. Liittykää Juma­lan Seurakuntaan. Liittykää metodisteihin. Me olemme kaikki yksi.” Te joukko ulkokul­taisia, joilla on jumalisuuden muoto ja kiellätte sen Voiman. Ja Jumalan Sanaa heilute­taan suoraan edessänne, ja te pelkäätte vastustaa Sitä. Miksi ei Jumala näytä itseään sitten, jos kerran Jumala on teidän kanssanne? Miksi te ette tee Jumalan tekoja? Kuin­ka teillä voi olla tuo muoto, ja kuljette ympäriinsä kieltäen Hänet, ja jopa sanotte, että todelliset Jumalan teot ovat Beelsebulista? Se näyttää sen, mitä te olette, te joukko koulutettuja seurakunnan jäseniä! Jeesus sanoi: “Te olette teidän isästänne, perkeleestä! Oikein! Olen varma, että te ymmärrätte, mitä minä tarkoitan. Tietysti. Miksi ei joku teistä vastusta Sitä? Jumala liikkuu Sanansa kanssa.

¹⁷⁶Mies tekee sellaista ja rakentaa uutta Baabelin tornia. Mitä hän tekee? He yrittävät osoittaa: “Katsokaa nyt tätä Kirkkojen maailmanneuvostoa, anglikaanit, roomalaiskatolilaiset, metodistit, presbyteerit ja helluntailaiset, ja kaikki muut heistä liit­tyvät yhteen, kuten Kristillinen Tiede ja monet näistä kulteista, jotka jopa kieltävät neitseellisen syntymän ja kieltävät Jeesuksen Jumaluuden, tehden Hänet kolmeksi henki­löksi ja yrittävät palvoa kolmea jumalaa, Kieltävät neitseellisen syntymän. Jotkut heistä kieltävät Veren. Jotkut kieltävät Hänen ihmeensä. Melkein kaikki niistä tekevät se. Ja sitten he yrittävät yhdistää jotakin senkaltaista yhteen. Kuinka te voitte teh­dä niin? Se on ihmistekoinen torni, ja se tulee kaatumaan, niin kuin Baabelkin teki.

¹⁷⁷Mutta Jumala sanoi: “Ei väkevyydellä, eikä voimalla; vaan Minun Hengelläni, sanoo Herra. Tällä tavalla Minä yhdistän Minun Seurakuntani. Ei organisaatiolla, ei koulutuksella, eikä jumaluusopilla, vaan Minun Hengelläni, sanoo Herra, olen Minä kokoava Minun lampaani yhteen.” Oi, niin! Ja kun Hän tekee sen, niin mitä tapahtuu? Hänen merkkinsä ovat todistava siitä. Israelilaiset saattoivat sanoa sen, ennen kuin he se­koittuivat mooabilaisten kanssa. Siellä oli Tulipatsas heidän yllään. Kyllä. Mitä Hän tulee tekemään? Hän tulee todistamaan samankaltaisella todistuksella. Mutta sen jälkeen, kun he erottautuivat Jumalasta, he joutuivat eroon siitä ykseydestä, joka heidän ja Jumalan välillä oli, ja kun he olivat sekoittuneet mooabilaisten kanssa, heidän koko siihenastinen voittonsa epäonnistui. He olivat erämaassa neljäkymmentä vuotta. Siihen asti, kunnes Jumala oli nostanut esiin toisen ryhmän menemään ylitse ja täyttämään Hä­nen suunnitelmansa. Tämä on tarkalleen se, mitä he tekivät.

¹⁷⁸Katsokaahan nyt. Kun Jumala tuo seurakunnan yhteen Hänen Henkensä kanssa, niin heillä on oleva Hänen, elävän Jumalan merkit keskuudessaan. Minkälaiset merkit? Kun Jumala erotti Israelin Egyptistä, Jumala antoi Moosekselle ja Israelille merkiksi Tu­lipatsaan. Oliko näin? Profeetan. Kun Hän erotti Aabrahamin Lootista, sinne tu­li Enkeli hänen luokseen, joka saattoi erottaa sydämen ajatukset ja aikomukset. Merkki! Hallelujaa.

¹⁷⁹No niin, nämä yhteen tulleet kirkkokunnat yrittävät aikaansaada yhteyttä kuten Egyptissä ja kuten Eedenissä ja niin edelleen, tällä suurella vaikutusvallallaan, joka heillä on.

¹⁸⁰Mutta, katsokaahan, haluan kysä teiltä jotakin. Kun Jumala erotti Israelin, Hän antoi heille yliluonnollisen merkin, Tulipatsaan. Hän antoi heille profeetan. Mitä Hän teki Aabrahamille? Mitä Hän tekee joka kerta? Näyttäkää minulle Jumalan asettama profeetta heidän keskuudestaan. Hän asetti Hänen seurakuntansa yhteen apos­tolien, profeettojen, opettajien ja evankelistojen kautta. Hallelujaa! Siinä se on. Hän kutsuu seurakunnan samoin kuin Hän kutsui Israelin ulos. Sanoin teille, että tulisin siihen takaisin. Kyllä vaan.

¹⁸¹Heidän keskellään ei ole Jumalan asettamia profeettoja, ei, niin kuin Israelin kanssa oli. Mikä se on? Se on jälleen perkeleen torni.

¹⁸²No niin, Tuleminen on uhkaavan lähellä, Jeesuksen Toinen Tuleminen, ja Hän on ko­koava Hänen Valittunsa yhteen. Minä uskon sen, oi, he tulevat idästä ja lännestä. Mis­sä ruho on, sinne kotkat kokoontuvat. Oi, mitä se on? Hänen ykseytensä, Hänen todellinen ykseytensä osoittaen, että Hän itse on heidän keskellään, ulkopuolella kaik­kien kirkkokuntien, tuoden Hänen Valittunsa yhteen kaikenkaltaisista seurakunnista, kaikkialta. Hän tuo ulos Hänen lapsensa, ja nämä ottavat paikkansa Hänen Sanansa kanssa. Mitä?

¹⁸³Herran Jeesuksen Tuleminen on niin lähellä, tuomion tuleminen, ja Hän kutsuu Hä­nen Valittunsa yhteen, ykseyteen Hänen itsensä Kanssa, samankaltaisella palvelustehtävällä kuin Hänellä oli. Te tiedätte, kuinka minä piirsin tuon Seurakuntajaksojen tornin, jota on rakennettu, ja jota kutsutaan pyramidiksi, ja johon ei koskaan ole pantu huippukiveä. Muistakaa, kuinka luterilaiset tulivat, ja kuinka sitten wesleyläiset olivat vähemmistönä ja sitten alas helluntaihin. Ja mitä Hän tekee nyt, Hän kutsuu ulos siitä. Mitä Hän teki? Hän kutsui Valitut ulos, muodostaen luterilaiset; Hän kutsui Valitut ulos luterilaisuudesta, tehdäkseen wesleyläiset; ja siitä Hän kutsui Valitut ulos tehden helluntailaiset; nyt Hän kutsuu ulos valitut helluntailaiset, jot­ta huippukivi voisi tulla paikalleen asetetuksi. Aivan samankaltaisen palvelustehtävän tullessa suoraan sen ylle, kutsumaan Hänen lapsensa kaikista kirkkokunnista ja kaikilta elämän aloilta.

¹⁸⁴Mitä Hän on tehnyt? Hän on antanut olemaan heidän kanssaan todellisen opettajan, todellisia profeettoja, jotka pysyvät Hänen Sanansa kanssa, Raamatun kanssa. “Minun lampaani kuulevat Minun Ääneni”, Jeesus sanoi. Jos se oli Hänen Äänensä silloin, niin on se Hänen Äänensä nyt. Mikään, mikä on vastoin tuota Ääntä, ei ole lammasten ruokaa, eivätkä ne seuraa sitä. Oi, veli, idästä ja lännestä, ulos jokaisesta kirkkokunnasta, ulos jokaisesta organisaatiosta, he ovat tulleet idästä ja lännestä kokoontuakseen yhteen! “Olemme pidoissa Kuninkaan kanssa, aterioiden Hänen vierainaan, kuinka siunatut nämä pyhiinvaeltajat ovatkaan! Katsellen Hänen pyhiä kasvojaan, jotka hehkuvat Jumalallista rakkautta; Hänen armonsa siunatut osalliset, niin kuin jalokivet Hänen kruunussaan loistaen. Jeesus tulee pian, ja koettelemuksemme tulevat olemaan ohitse.” Hallelujaa! “Mitä jos Herramme juuri nyt tulisi hakemaan ne, jotka ovat vapaat synnistä? Toisiko se sinulle silloin ilon? tai surun ja suuren epätoivon? Mutta kun meidän Herramme kirkkaudessa tulee, kohtaamme me Hänet ilmassa.” Hallelujaa! Kyllä.

¹⁸⁵Miten se tapahtuu? Jumalan lähettämän opettajan kanssa, oikealle seurakunnalle, joka pysyy Sanan kanssa eikä liikahda milliäkään, huolimatta siitä, mitä organisaatio sanoo. Heillä ei ole yhteistä sen kanssa. Profeetat, ei tekouskovaiset, niin kutsutut, vaan aidolla profeetalla on NÄIN SANOO HERRA, joka on pilkulleen oikein joka kerta. Sitä Hän lähettää Hänen seurakunnalleen. Sitä hän sanoi tekevänsä. Uskoo Sanan; ei uskontunnustusta tai opinkappaletta, vaan Sanan. Ja tekemällä tämän, Hän on näyttävä itsensä heissä, vahvistamalla Hänen Sanansa, aikaansaaden sen, että sama elä­mä, jota Hän kerran eli, elää uudestaan, täyttäen Hänen Sanansa. Oi, kyllä.

¹⁸⁶Kuunnelkaa tarkkaavaisesti. 1. Kor. 4:20 sanoo: “Jumalan Valtakunta on Hänen Sanansa tehty voimaksi.” Jos haluatte kirjoittaa sen muistiin, se on 1. Kor. 4:20, Jumalan Valtakunta on Jumalan Sana tehty voimaksi. Mikä on Jumalan Valtakunta. Se on sisällisesti teissä. Valtakunta on teissä. Ja kun Sana tulee sisällenne, niin mitä tuo Sana alkaa tehdä? Se muuttaa itsensä voimaksi, saaden Sen sanomaan aivan tarkal­leen sen, mitä Se on sanonut.

¹⁸⁷Jos Sana sanoo Tämän, niin te ette voi sanoa: “Se sanoo näin”, ja saada sitä toimimaan. Teidän täytyy sanoa samoin kuin Sekin sanoo. Se on tunnustamista. Ei sa­nomalla: “Jos kiillotan sitä hieman täältä, niin minulla on enemmän viisautta ja tu­len olemaan paremmassa asemassa täällä.”

¹⁸⁸Teidän täytyy pysyä Sanan kanssa. Siinä se on, näettekö. Ja Se saa aikaan sen, että Se tulee voi­maksi. “Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.” Jeesus sanoi Joh. 14:12: “Jos te pysytte Minussa, ja Minun Sanani pysyvät teissä.” Ei, pyydän anteeksi, tuo ei ollut se, mitä Hän sanoi siinä. Hän sanoi: “Joka uskoo Minuun, on tekevä niitä tekoja, joita Minäkin teen. Jos te pysytte Minussa, ja Minun Sanani pysyvät teissä, niin pyytä­kää mitä haluatte, ja te olette saava sen. Jos te pysytte Minussa, ja Minun Sanani pysyy teissä.”

¹⁸⁹Mitä se on? Teidän on oltava Sanan kanssa, tai te tapatte itsenne. Olen va­kuuttunut että useat meistä, ystävät, ovat vastaanottaneet Pyhän Hengen, mutta me vastaanotamme vain sen verran Pyhää Henkeä, että me emme halua valehdella, emmekä ha­lua varastaa, emmekä halua tehdä mitään väärää. Mutta Jumala haluaa täyttää Hänen Seurakuntansa jokaista kuitua, Hän haluaa täyttää teidän ajattelunne ja Hän haluaa täyttää teidän mielenne. Hän haluaa täyttää jokaisen osan teistä tehdäkseen teidät täy­dellisesti ja kokonaan kuolleiksi itsellenne tai omille ajatuksillenne, niin antautu­neiksi Jumalalle, kunnes ainoastaan Hänen Sanansa elää teidän kauttanne. Te ette tunne mitään muuta kuin vain Jumalan Sanan, ja pysytte vain Hänen Sanansa kanssa, Se on Elämä. “Minun Sanani ovat Elämä”, Jeesus sanoi. Hän antoi heille opettajia, jotka uskovat Raamatun, ja profeettoja, jotka sanovat Totuuden, niin kuin profeetat kaikissa ajanjak­soissa ovat tehneet. Mitä Hän on tehnyt? Hän on osoittanut, että Hän itse elää heidän keskellään vahvistaen Sanansa. Hänen Sanansa, Jumalan Valtakunta on Jumalan Sana tehty voimaksi.

¹⁹⁰Kun taas nämä kirkkokunnat luottavat inhimilliseen järkeilyyn. Kuulkaa tarkasti nyt. Meidän ei tule luottaa inhimillisiin järkeilyihin. Sananlaskut 3:5 sano­taan: “Älkää luottako omaan ymmärrykseenne.” Älkää tehkö sitä, ymmärrättekö, ei väliä sillä , miltä Jumalan Sana sitten näyttääkin.

¹⁹¹Te sanotte: “No niin, Se näyttää aivan yhtä hyvältä tällä tavalla.”

¹⁹²Tuo ei ole se, mitä Se on. Se on Jumalan Sana, joten ottakaa Se, niin kuin Hän on sa­nonut Sen. Saatana sanoi Eevalle: “Minä tiedän, että Jumala sanoi niin, mutta Se ei todellisuudessa merkitse sitä. Se merkitsee tätä.” Ja Eeva uskoi sen. Hän uskoi sen. Se särki ykseyden, se särki yhteyden, se särki liiton, se hajotti maailman ja elämän, se rikkoi kaiken!

¹⁹³Ja henkilö, joka ei usko yhtä Sanaa Jumalan Sanasta, rikkoo koko yhteyden kokonai­suudessaan. Oikein! Me joko uskomme Sen tai me emme usko Sitä. Pysykäämme Sen kanssa. Jumala sanoi niin, joten pysykäämme Sen kanssa. Nyt minun on ohitettava monia asioita tässä, koska jo olemme ylittäneet aikamme.

¹⁹⁴Kun miehet tekivät sen menneinä aikoina, toi se Jumalan tuomion maailman ylle. Kuten Baabelin torni ja Kainin lasten yhteenliittyminen Seetin lasten kanssa toivat tuomion. Se aina tuo Jumalan tuomion maailmalle. Näettekö? Oi, totinen ykseys Hänen kanssaan on tuomion tullessa nouseva sen yläpuolelle, kuten Nooa perheineen teki, tuon silloisen tuomion tullessa. Vanhurskas Nooa ja hänen perheensä kulkivat tuomioiden yläpuolella. Mitä he tekivät? He kulkivat sen ylitse!

¹⁹⁵Veli, Lee Vayle, jos saat otteen tästä, niin tässä se nyt on. Se on ainoa kysy­mys, josta me olemme erimieltä, hän uskoo että Seurakunta on kulkeva tuomion lävitse. En voi nähdä sitä, enkä uskoa siihen.

¹⁹⁶Nooa ei koskaan kulkenut tuomioiden lävitse, hän kulki niiden yläpuolella. Aabra­ham ei koskaan saanut osakseen tulta, hän oli sen ulkopuolella. Israel ei saanut osak­seen Egyptin tuomioita, se oli erotettu ulkopuolelle tulen ja tuomioiden. Seurakunta on kulkeva tuomion yläpuolella, Pyhän Hengen arkissa, nostettuna ylös maasta.

¹⁹⁷Tämä Kirkkojen maailmanneuvosto ei ole mitään muuta maailmassa kuin tyhmien neitseiden kuohuntaa, jotka tulevat jätetyksi tänne maan päälle antikristuksen käsiin. Mutta todellinen Jumalan Seurakunta tulee ajelehtimaan vanhan Nooan tavalla ja mene­mään Kirkkauteen, niin varmasti kuin minä seison tässä. Tästä syystä Hän kerää heitä yhteen. Tämä on se, mistä ääni puhuu tänään. Tätä Jumala on tekemässä. Hän on kokoamassa yhden Los Angelesista, yhden Philadelphiasta, yhden Georgiasta ja niin edelleen. Hän on keräämässä yhteen omiansa, niitä, jotka ovat halukkaita uskomaan elävän Jumalan sanan. “Niin kuin oli Nooan päivinä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa, jolloin vain muutamat pelastuivat, hyvin harvat.” Hyvä on, meidän Pyhän Hengen arkkimme tulee kellumaan suoraan Jumalan tuomioiden ylitse, koska meidät on jo tuomittu, tunnustettuamme Jeesuksen, joka on ottanut meidän tuomiomme.

¹⁹⁸Nämä kirkkokunnat ovat niin kovapäisiä. He ovat kuten Eeva, joka halusi viisa­utta eikä välittänyt siitä, mitä Jumalan Sanassa oli. Nimrod halusi torninsa, oli sitten Kirjoituksia tai ei. He olivat kovapäitä! Eeva kyllä tiesi asian paremmin. Seettiläiset tiesivät, ettei heidän olisi tullut langeta noihin kauniisiin naisiin. Israel kyllä tiesi, ettei heidän olisi tullut mennä sinne tekemään tuota aviorikosta. Niin teette tekin! Mutta jotkut ovat niin kovapäisiä, oli sitten Kirjoituksia tai ei! “Kii­tos Jumalalle, minun äitini on presbyteeri! Minä myös tulen olemaan.” Jatkakaa vain, ainoa asia mitä silloin voitte tehdä, on jatkaa edelleen. Olkoon Jumala laupias teidän syntisille sieluillenne. Kuinka te tulette pakenemaan sitä, kun te tiedätte että se on totuus? Ja kun te näette Jumalan Sanan, ja yhä ajattelette, ettei se ole Totta, sil­loin teidän hengellisen erottamisenne kanssa on jotakin vinossa. Aivan varmasti. Kat­sokaa yli kansakunnan ja nähkää, missä nämä asiat ovat tapahtuneet. Me olemme lopun ajassa, ystävät. Me olemme juuri käyneet lävitse Seurakuntajaksojen ja me tiedämme mitä tulee tapahtumaan Laodikean Seurakuntajaksossa. Emmekö olekin juuri käyneet sen lävitse? Te näette, mitä minä tarkoitan. Me olemme lopun ajassa.

¹⁹⁹Jumala kerää Valitut maan neljältä tuulelta. Hän sanoi, että Hän lähettäisi en­kelinsä keräämään heidät. Onko näin? Keräten heidät yhteen ja erottaen heidät lusteista. Aamen. Lusteet tullaan polttamaan, ei vehnää. Se on oikein.

²⁰⁰Mutta he ovat niin kovapäisiä, että ei ole mitään väliä sillä, onko heillä se tai ei. Oi!

²⁰¹Mutta Jumalan Valittujen on käsketty tulla ulos heidän keskuudestaan. “Erottautukaa”, sanoo Jumala, “ja Minä olen vastaanottava teidät. Älkää koskeko heidän maailmallisiin asioihinsa, niin Minä olen oleva teidän Jumalanne, ja te tulette olemaan Minun poikiani ja tyttäriäni. Älkää iestäkö itseänne epäuskoisten kanssa, vaan tulkaa ulos siitä!” Jumala haluaa erottautumista maailmasta. Hän itse haluaa olla yhteen liittynyt teidän kanssanne. Eivätkä ihmistekoiset organisaatioiden suunnitelmat, eivätkä kirkkokuntien ihmistekoiset teoriat tule pysymään pystyssä. Siinä tarvitaan Jumala, Pyhä Henki teissä, liittämään teidät Jumalaan. Ja kuinka te tiedätte, että teillä on se? Pyhä Henki, joka kirjoitti Sanan, on vahvistava jokaisen Sanan; ja samoja asioita, joita Pyhä Henki teki Vanhassa Testamentissa, on Se tekevä Uudessa Testamentissa, ja on tekevä samoin juuri nyt, koska Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Ja teitä ei ole iestetty organisaatioiden ja maailman kanssa. Te ette ole iestetyt heidän kanssaan. Älkää iestäkö itseänne heidän kanssaan, vaan tulkaa ulos heidän kes­keltään! Te olette iestetyt Kristukselle. Aamen. Iestetyt Herralle Jeesukselle Kris­tukselle.

²⁰²Raamattu sanoo, että viimeisinä päivinä on oleva seurakuntia, toisen Baabelin tor­nin tavoin. Heillä tulisi olemaan jumalisuuden muoto, mutta he kieltäisivät Jumalan Sanan ja Voiman, Hänen Sanansa Voiman. Ja mikä on Sana? Mikä on Jumalan Valtakunta? Meidän täytyy olla Valtakunnan kansalaisia ennen kuin voimme olla Kuninkaan alamaisia. Kuinka moni tietää sen, sanokoon: “Aamen.” [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] No niin, kuinka te pääsette sisälle Valtakuntaan? Jumalan Valtakunta on Jumalan Sana, tuotuna takai­sin voimassa, Aamen. Tehtynä voimaksi, ottaen pois synnin ja antaen merkkejä. Minkälaisia merkkejä? Jos Se on sama Sana, joka toi Mooseksen ulos, sillä on oleva sama merkki.

²⁰³Sama asia, joka erotti penseän Lootin. No niin, me tiedämme Lootin olleen pense­än, ja Jeesus sanoi, että tämä tulisi olemaan lopunajan merkki. Penseä Loot siellä ulkona, hän oli uskonnollinen, varmasti, hän ja hänen vaimonsa. He kuuluivat kaikenlai­siin yhdistyksiin, ja hän oli kaupungin johtaja, ja, oi, kaikenlaisia asioita tapahtui. Hän oli hyvin uskonnollinen. Hän oli vieraanvarainen evankelistoille ja kaikille ohi­kulkijoille, siltä puolen hänen asiansa olivat oikein. Mutta, oi, veli, hän ei ollut tuo Valittu.

²⁰⁴Katsokaa mitä tapahtui? Miksi? Sama Jumala, joka erotti ja tuli Aabrahamin luo ja näytti hänelle vahvistuksen hänen erottamisestaan… Uhm! Oi Jumala! Kuinka minä toivoisinkaan voivani tehdä jotakin, jotta voisitte nähdä Sen. Koska Aabraham oli erottanut itsensä, Jumala näytti hänelle vahvistuksen siitä, että Hän oli hänen kans­saan ja aivan hänen keskellään. Ja Jeesus sanoi, että sama asia tulisi tapahtumaan viimeisinä päivinä. Aabraham ei ollut kansa, hän oli vähemmistö, mutta Jumala oli hä­nen kanssaan. Jumala oli erottanut hänet. Heidän tulisi erottaa itsemme näissä vii­meisissä päivissä.

²⁰⁵Ja Jumala antoi merkin Moosekselle, voidellulle profeetalle ja Israelille, Tuli­patsaan. Ja antoi merkin Aabrahamille. Hän antoi merkin Israelille. Hän antoi merkin opetuslapsille. Sama merkki joka kerta. Sama merkki, Tulipatsas!

²⁰⁶Kun Paavali oli matkallaan Damaskokseen, niin siellä loisti tuo Tulipatsas hä­nen edessään, joka sokaisi hänet ja iski hänet polvilleen. Kukaan muu ei nähnyt Sitä. Kukaan hänen ympärillään olevista ei nähnyt Sitä. Ja Ääni sanoi: “Saul, miksi sinä vai­noat Minua?”

²⁰⁷Hän sanoi: “Herra, kuka Sinä olet?”

²⁰⁸Hän sanoi: “Minä olen Jeesus.” Merkki! Ja kuka hän oli? Hän oli pakanoiden apos­toli. Aamen.

²⁰⁹Ja täällä me olemme lopunajassa, tullen idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä. Mitä me olemme tekemässä? Valmistautumassa tuota ylöstempausta varten. Valmis­tautuen… Pysytellen aloillamme muutamia minuutteja, kunnes jokainen kuitu on täy­tetty Pyhällä Hengellä. Sen jälkeen Morsian on menevä ylös. Oi, niin! Hän kutsuu ihmisiä yhteen itselleen, todelliseen ykseyteen Hänen itsensä kanssa, koska Pyhä Henki on Hänen yksi henkensä. “Yhden Hengen kautta me olemme kaikki (yksilöinä) kastetut yhteen ruumiiseen, joka yhteisönä on Jeesuksen Kristuksen Ruumis.” Ja Jeesus Kristus, eläen Henkensä kanssa meidän lihassamme, palvellen Seurakuntaa ja tehden samoja asioita, joi­ta Hän teki, merkiksi maailmalle siitä, että me olemme viimeisissä päivissä, valmistau­tumassa ylöstempausta varten. Oi, minä rakastan Häntä, ettekö tekin?

²¹⁰Minulla on vielä täällä kirja, mutta en voi mennä siihen enää pidempään, koska on tulossa myöhä. Saatan ehkä jatkaa siitä jonain toisena kertana.

²¹¹Me olemme lopussa. Ykseys. Oletko sinä yksi Jumalan kanssa? Se on se, mitä teidän täytyy olla. Kyllä. Meidän täytyy tulla yhdeksi Hänen kanssaan, kunnes se mieli, joka oli Kristuksessa, on teissä. Silloin Kristus, Hänen oma mielensä sinussa, on tunnistava jokaisen Sanan, jonka Hän on kirjoittanut. Pyhä Henki teki sen aposto­leissa, jakaen oikein Kirjoitukset, joka on Totuus. Jos Se on Totuus, niin Hän on todistava Sen puolesta tuomalla esiin saman merkin, jonka Hän antoi Moosekselle; saman merkin, jonka Hän antoi Aabrahamille, saman merkin, jonka Hän teki Kristuksen kautta; sa­man merkin, jonka Hän antoi Paavalille. Me olemme lopun ajassa. Hän sanoi että niin tulisi olemaan. Me olemme lopunajassa. Seurakunta, kokonaisuutena, on liittymässä yh­teen, kokoontuen yksi sieltä ja toinen täältä.

²¹²Hän sanoi: “Siellä on oleva kaksi pellolla, ja Minä otan yhden.” Yhden. Katsokaa: “Kaksi pellolla”, se on päiväsaika, elonkorjuunaika, “Minä otan yhden ja jätän yhden. Kaksi on oleva vuoteella”, toisella puolella maailmaa, “Minä otan yhden ja jätän yhden”, Ihmisen Pojan tulemuksessa. Ja se on niin uhkaavan lähellä.

²¹³Älkää! Älkää, Adam! Adam! Eeva, Adam, antakaa minun huutaa teille, äl­kää enää enempää kuunnelko perkeleen valhetta. Pysykää Jumalan Sanan kanssa, Se on NÄIN SANOO HERRA. Pysykää Hänen Sanansa kanssa. Eroaminen Siitä merkitsee teidän yhteytenne rikkoutumista Jumalan kanssa, Jumalan ykseyden Pyhällä Hengellä. Sitten, jos te sanotte, että teillä on Pyhä Henki, ja se ei ole yhtä mieltä Sanan kanssa, sil­loin te ette ole ykseydessä Jumalan kanssa.

²¹⁴Tässä on Jumalan ykseys, kun se henki, joka teissä on, on yhtä mieltä tämän Sanan kanssa, ja tuo ilmi tämän Sanan ja tekee tämän Sanan voimaksi toimia samalla tavalla kuin Se teki siellä.

²¹⁵Sanokaamme se yhdessä. Ykseys [Seurakunta sanoo: “Ykseys.”] Jumalan kanssa [“Juma­lan kanssa”] on siinä [“on siinä”], että teissä on [“että teissä on] Jumalan Henki, [“Juma­lan Henki”], joka on yhtä mieltä [“joka on yhtä mieltä”] Sanan kanssa [“Sanan kanssa”], kai­ken Sanan [“kaiken Sanan”] koko Sanan [“koko Sanan”], ja tehdä Se [“ja tehdä Se”] ilmitul­leeksi [“ilmitulleeksi”] voimassa [“voimassa”].

²¹⁶Siinä se on, tämä on ykseys Jumalan kanssa. Kun tuo voima työskentelee minussa, työskentelee sinussa, silloin me olemme yksi. Aamen! Veli Kidd, kun Pyhän Hengen voima minussa työskentelee sinussa, silloin ei ole erimielisyyttä, koska Sana on siellä. Se työskentelee. Aamen. Se tekee Siitä sen, mitä Se on, Jumala lihaksi tulleena sinussa. Hänen Sanallaan. Sana tehtynä voimaksi teidän keskellänne, jokainen Sana.

²¹⁷No niin, muistakaa että perkele ottaa melkoisen määrän tuosta Sanasta, lähes yh­deksänkymmentäyhdeksän pilkku yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia Siitä. Hän tekee tarkalleen oikein yhdeksänkymmentäyhdeksän pilkku yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia Siitä, mutta sitten hän hyppää pois Siitä tässä, ja tämä aiheuttaa kuoleman juuri siinä. Ketju särkyy juuri siinä, ja te putoatte alas.

²¹⁸Jokainen Sana! Mitä Jeesus sanoi? “Miehen ei tule elää yksin leivästä, vaan jo­kaisesta Sanasta!” Ei hän tule elämään vain muutamasta Jumalan Sanasta, ei yhdeksälläkymmenelläyhdeksällä pilkku yhdeksälläkymmenelläyhdeksällä prosentilla Jumalan Sanas­ta. Vaan jokaisesta Sanasta, joka lähtee ulos Jumalan suusta, mies tulee elämään Sillä.

²¹⁹Saatana vei Hänet sinne ylös ja sanoi: “On kirjoitettu!” Näettekö, aivan kuten hän sanoi Eevällekin: “On kirjoitettu! On kirjoitettu!” Jeesus vastasi: “Ja on myös kirjoitettu….”

²²⁰Hän sanoi: “On kirjoitettu: ‘Hän tulee antamaan Enkeleille käskyn Sinusta.’ Raamat­tu sanoo niin!” Pojat, hän on oppinut. “On kirjoitettu:  ‘Hän tulee antamaan Enkeleil­leen käskyn Sinusta, että he kantavat Sinua, ja ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.’”

²²¹Hän vastasi: “On myös kirjoitettu: ‘Sinun ei tule kiusata Herraa Sinun Jumalaasi.’”

²²²He sanoivat: “Meillä on kirjoitukset”, Apt. 19, “Johannes on kastanut meidät.”

²²³Paavalilla oli jotakin muuta, hän sanoi: “Se ei ole enää voimassa.” Ymmärrättekö? “Johannes vain kastoi…” Hän ei epäillyt Johanneksen sanaa. Hän sanoi: “Minäpä kerron teille, mitä Johannes on sanonut. Johannes sanoi kastavansa parannuksen kasteella, eikä syntien anteeksi saamiseksi.” Uhria ei ollut vielä tapettu, näettekö? Hän sanoi, Jo­hannes kastoi parannuksen kasteella sanoen, että teidän tulee uskoa Häneen, joka oli tuleva.” Ja kun he kuulivat sen, heidät kastettiin Herran Jeesuksen Kristuksen Nimes­sä. Ja Paavali laski kätensä heidän päälleen, niin täynnä Sanaa, että Pyhä Henki tuli heidän ylleen. He alkoivat profetoida ja puhua kielillä, ylistäen Jumalaa, millainen aika heillä olikaan. Oi niin. Kuinka monta siihen seurakuntaan kuului? Kaksitoista. Kyllä. Oi, Jumala ei toimi suurissa lukumäärissä, Hän toimii rehellisissä sydämissä. Olkoon meillä sen kaltainen sydän. Rakastatteko te Häntä? Rukoilkaamme.

²²⁴Oi, rakas vaeltelija, oletko sinä katsonut Mooabin tyttäriä tai oletko sinä näh­nyt (puhun seurakunnista) Kainin tyttäriä? Kuinka pitkälle Sanasta he ovatkaan eksy­neet! Oletko sinä, kallis ystäväni, pannut merkille näiden asioiden tapahtumisen viimeisissä päivissä? Oletko pannut merkille viime aikoina, kuinka Jumalan Sana on tuotu ilmi? Kuinka herätys, joka kerran iski, on hiljentynyt, eikä siitä ole paljoakaan jäl­jellä. Mitä se merkitsee? Se on tyyntä myrskyn edellä. Tuomiot odottavat. Oletko sinä huomioinut nämä asiat? Oletko verrannut Kirjoituksia Kirjoituksiin ja Raamatun Sanaa Raamatun Sanaan ja todistusta todistusten kanssa? Oletko verrannut Jeesuksen Sa­naa, kun Hän sanoi, että perkele viimeisinä päivinä se tulisi olemaan niin lähellä, niin todellisen asian kaltainen, että jos se olisi mahdollista, se pettäisi jopa Vali­tutkin, Valitunkin. Ajatelkaapa vain, että Kirjoitukset opettavat sen tulevan olemaan niin lähellä oikeata! “Oi me uskomme Pyhään Henkeen, siunattu olkoon Jumala iankaik­kisesti! Meillä on Pyhä Henki, me puhumme kielillä.” Ja kuitenkin kiellätte Sanan? Kyllä. Näettekö, se pettäisi jopa Valitutkin, jos se olisi mahdollista.

²²⁵Jos täällä on joku, jonka asiat eivät ole oikein Jumalan kanssa, tai jos täällä on joku sairas tai ahdistettu… Täällä on nenäliinoja ja muita esineitä, ja minä tulen rukoilemaan niiden ylitse. Ei ole väliä sillä, mikä tarpeenne on. Jokainen Kirjan lupaus kuu­luu teille. Se on teidän.

²²⁶No niin, minä olen puhunut teille Sanan, tuonut sen esille 1 Mooseksen kirjasta suoraan tähän päivään asti, jossa me elämme, vain kosketellen joitakin paikkoja ja näyttäen sen teille. On monia satoja paikkoja, joita olisin voinut kosketella näiden lisäksi, mutta minulla ei ole aikaa. Mutta varmasti te voitte nähdä, että organisaatiot ovat kokonaan ulkopuolella. Se on perkeleestä tuleva väärä käsitys, kun he yrittävät organisoida miehet olemaan yhtä heidän omien mielipiteittensä ja ajatustensa kanssa. Kun meidän tulee olla Pyhällä Hengellä liitettyjä yhdeksi Jumalan kanssa. Ja Pyhä Henki on samaa mieltä Jumalan Sanan kanssa. Näettekö, Raamattu sanoo, Jeesus sanoo, että he tulisivat jopa tunnustamaan sen, näettehän: “Pettäisivät jopa Valitutkin, jos se olisi mahdollis­ta.” Näettekö missä tilanteessa me olemme?

²²⁷Nostakaa ylös tämä Jumalan Sana uskon kädellä. Mistä teillä on tarve tänä aamu­na? Onko teillä tarve vesikasteesta Jeesuksen Kristuksen Nimessä? Kasteallas odottaa. Tarvitsetteko te Pyhän Hengen kastetta? Hän yrittää painaa oman tiensä teihin. Onko teillä tarve parantumisesta? Pyhä Henki itse, voimaksi tullut Sana, on juuri nyt tääl­lä. Näen itse erottamisen voiman tämän kuulijakunnan yllä täällä nyt, näen tuon Valon hehkun tavoin kiertelevän ympäriinsä. Olenko koskaan kertonut teille jotakin väärää? [Seurakunta vastaa: “Ei.”] Olenko minä koskaan?

²²⁸Niin kuin profeetta sanoi Israelille, ennen kuin he hankkivat itselleen ihmistekoisen kuninkaan, hän sanoi: “Olenko minä koskaan kertonut teille jotakin… Olenko kos­kaan ottanut rahojanne? Olenko minä koskaan kerjännyt teiltä rahaa, ja ajellut ympäriinsä ja asunut suurissa palatseissa ja rakennellut suuria asioita ja ottanut teil­tä teidän rahojanne? Olenko koskaan pyytänyt teiltä penniäkään?” “Et koskaan.”

²²⁹Olenko minä koskaan sanonut teille jotakin Herran Nimessä, eikä Jumala olisi teh­nyt sitä? Olenko koskaan puhunut Hänen Nimessään jotakin, joka ei olisi ollut niin? Olenko minä koskaan kertonut teille näystä yleisön yllä, joka ei olisi ollut tarkalleen niin, tuon henkilön, muukalaisen, tai kuka hän onkin ollut, noustua ylös, sanoen: “Se on totta.” Olenko koskaan kertonut teille jotakin väärää? [Seurakunta vastaa: “Ei.”] Antakaa sitten minun sanoa teille nyt, NÄIN SANOO HERRA, vastaanottakaa Pyhä Henki, Henki, joka tulee ottamaan Jumalan Sanan noilla uskon käsillä ja liikkumaan eteenpäin. Koko Valtakunta kuuluu teille. Se on teidän, lapset.

²³⁰Miksi te tulette Georgiasta ja ympäri maan, Ohiosta, Kansasissa ja kaikkialta, tällaista pientä kokousta varten? Uskon että he eivät enää nauhoita tätä, joten voin sanoa tämän. Ymmärrättekö? Miksi te tulette tällä tavalla? Mikä saa teidät tekemään niin? Mikä on syynä? Näen täällä ihmisiä Arkansasista, satojen mailien päästä.

²³¹Eilen illalla, pieni puolalainen veli, joka oli juuri tullut Kansas Citystä, sei­soi tuolla takana ja sanoi: “Veli Branham, sen jälkeen, kun ensi kertaa kuulin sinusta tuolla Kanadassa, useita vuosia sitten, niistä asioista, joita sinä näit ja teit, olen tarkistanut ne lävitse, taakse ja eteen, ylös ja alas, eikä yksikään niistä ole kos­kaan ollut väärin.” Hän on todennäköisesti Puolan katolilainen, ja hän tuli ja otti nauhoja mennen sinne ulos ja soitti niitä heille, kohdaten vastustusta. Saarnaajia, joiden tulisi olla minun kanssani auttamassa meitä, jotka kieltävät Sanan Totuuden ja Sen Voiman, ja jotka väit­tävät, että heillä on Pyhä Henki.

²³²Minä en ole kutsunut itseäni profeetaksi. Te olette tehneet sen. Mutta jos se on niin, minne silloin Jumalan Sana tulee? Kuinka me tiedämme, onko se todellinen vai ei, ellei ole jotakin todistamassa sen puolesta? Se on Jumalan kirjoitettu Sana täällä. Ja sitten, jos kirjoitettu Sana tulee vahvistetuksi, niin silloin se on Jumala tuossa Sanassa, tehden tuon Sanan todelliseksi. Paavali sanoi: “Seuratkaa minua, niin kuin minä seuraan Kristusta.”

²³³No niin, jos te tarvitsette Jumalaa sairautta varten tai pelastusta varten, tai päästäksenne eroon… Jotkut teistä naisista, joilla ei ole tarpeeksi voimaa antaa hiustenne kasvaa, tai jotkut teistä miehistä, jotka ette kykene lopettamaan savukkeiden polttamista, jotkut teistä saarnaajista, jotka ette voi ottaa vastaan totuutta vesikas­teesta Jeesuksen Kristuksen Nimessä, jotkut teistä sairaista ihmisistä, jotka olette kuoleman sairaita, miksi te ette ota tätä Sanaa tänä aamuna. Minä sanon teille nyt, Se on lihassa meidän keskuudessamme. Ottakaa tuo Sana käteenne.

²³⁴Täällä seinällä riippuu kuva Herran Enkelistä, tuosta Yhdestä ja samasta, joka johti Israelin lapsia, tuosta Samasta, joka kohtasi Paavalin, tuosta samasta Yhdestä, joka oli Kristuksessa. Ja sama Pyhä Henki on teissä, sisäisesti teissä, yhdistäen teidät yhdeksi. Mikä saa meidän sydämissämme aikaan sen, että me tulemme yhteen satojen maili­en etäisyydeltä? Ei ole mitään senkaltaista koko maassa. He tulevat Sanan luo.

²³⁵“On lähde täytetty Verellä, otettu Immanuelin suonista, jossa epäuskoiset vaipu­vat tuon tulvan alle, ja menettävät kaikki syyllisyyden tahransa. Siitä asti kuin us­kossa näin tuon virran, joka virtaa Sinun haavoistasi, lunastava rakkaus on ollut minun aiheeni, ja tulee olemaan, kunnes kuolen.”

²³⁶Taivaallinen isämme, täällä on kasa nenäliinoja ja käsineitä, jotka ovat lähdössä postin mukana. En tiedä, kuka asetti ne tänne, ehkä Billy, tai ehkä ihmiset täällä kuulijakunnassa. Minä tunnen johdatusta tehdä tämä nyt, Herra. Minun käsissäni, eikä minussa ihmisolentona ole yhtään mitään. Minä en voisi levätä oman inhimillisen ymmär­rykseni varassa. Minä en ymmärrä, miksi tämä on niin, mutta minä seuraan sitä, mitä Sinä olet sanonut: “He ottivat Paavalin ruumiilta nenäliinoja ja esiliinoja, ja pahat henget lähtivät ulos ihmisistä.” Se ei ollut siksi, että hän olisi ollut suuri mies, vaan siksi, että Jumala oli hänen kanssaan Sanassa ja voimassa. Ja koskaan hän ei neuvo­tellut apostolien kanssa, vaan kun he tulivat yhteen, he totesivat saarnaavansa samaa Evankeliumia, samasta kastemuodosta, ja kaikki muukin, mitä he tekivät, oli samoin, sil­mästä silmään sama.

²³⁷Minä pyydän nyt, Herra, näiden kalliiden ihmisten puolesta, jotka uskovat Sinuun, että Sinä parantaisit heidät. Paranna myös heidät, jotka ovat kuulijakunnassa, Herra. Voikoot he uskossa saada otteen tuohon Sanaan juuri nyt, ja sanoa: “Syöpä, sairaus, paha, sinä voit aivan hyvin lähteä, minä leikkaan sinut pois Jumalan Miekalla! Minä uskon! Minun uskoni on voimakas ja minä painan Miekan syvälle. Mene pois minun tieltäni! Nou­sen seisomaan, ollakseni terve.” “Minä lasken käteni isäni ylle, sisareni ylle, lapseni ylle, naapurini ylle. Minä uskon. Sinun Sanasi on Totuus. Minä olen yhteydessä Sinun kanssasi. Ja Sinä sanoit, että niitä tekoja, joita Sinä teit, mekin tulisimme tekemään. Herra Jumala, minä uskon jokaisen Sanan. Ja minä astun esiin vaatiakseni sitä ja ottaakseni sen itselleni tänä aamuna.”

²³⁸Oi Jumala, kuinka ajattelenkaan sitä, kun tuo seurakunta oli liikkeellä, ja kuin­ka Mooses tuli hieman pelokkaaksi siellä meren rannalla ja alkoi huutaa avuksi Herraa. Ja Herra sanoi: “Miksi sinä huudat minulle? Mistä syystä sinä huudat minulle? Puhu ja menkää eteenpäin! Enkö Minä ole antanut sinulle työtä tehtäväksi? Puhu!” Puhua mitä? Se Jumalan Sana, joka on sinussa. “Puhu ja menkää eteenpäin. Älä huuda Minulle. Menkää eteenpäin.”

²³⁹Ja Herra Jumala, minä tulen tänään Herran Jeesuksen Nimessä. Minä tulen pitäen ylhäällä tätä uskon Miekkaa, omaten Jumalan ja miehen ykseyden, Pyhässä Hengessä, Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen laupeuden ja uhrin kautta. Minä haastan jokaisen perkeleen, joka on sitonut kenet hyvänsä millä tavalla hyvänsä tässä rakennuksessa, josko hän on poika tai tyttö, mies tai nainen. Minä uhmaan jokaista sairautta. Minä uhmaan jokais­ta epäilystä. Uhmaan jokaista pelkoa. Uhmaan. Haastan kaikkea jumalattomuutta lähtemään tästä kuulijakunnasta Jeesuksen Kristuksen Nimessä! Lähteköön se ulos tästä kuulija­kunnasta, että me voimme olla yksi Jumalan kanssa ja palvella Jumalaa ilman sairautta ja pelkoa. Voikoon se voima, joka on tehnyt meistä yhden Jumalan kanssa… Kuinka voisi tuolla perkeleellä olla mitään sanomista voideltujen elämässä? Kuinka voi tuo perkele seistä siellä kuten Goljat? Kun Daavid tuli leiriin, hän sanoi: “Tarkoitatteko te, että te annatte tuon ympärileikkaamattoman filistealaisen seistä tuolla uhmaamassa elävän Jumalan sotajoukkoja?”

²⁴⁰Oi Jumala, anna miesten ja naisten nousta Hengen voimassa. Antaa tuon kääntymät­tömän ja masennetun perkeleen, joka on vahingoittanut ihmissukua kautta aikojen, seis­tä täällä uhmaamassa elävän Jumalan seurakuntaa? Saatana, tule ulos, ja jätä nämä ihmiset Jeesuksen Kristuksen Nimessä!

²⁴¹Nyt te, joilla on tarpeeksi voimaa heiluttaa Miekkaa, te, jotka olette ymmärtä­neet tarpeeksi Jumalan Sanasta, vaatiaksenne sitä henkilökohtaiseksi omaisuudeksenne, te, jotka nyt voitte ottaa käteenne Jumalan Sanan ja pitää sitä uskon kädessä ja sanoa: “Minä otan puoleni Herran kanssa. Minä olen oleva ykseys Jumalani kanssa tästä eteen­päin. Olen heiluttava tätä Hengen Miekkaa, tätä Sanaa, ja minä tulen leikkaamaan perkeleen kaikkien lupausten kohdalla, jotka Jumala on minulle luvannut.”

²⁴²Jos te uskotte sen koko sydämellänne, niin minä pyydän teitä vilpittömästi, koko sydämestäni, Jeesuksen Kristuksen Nimessä nousemaan ylös ja vastaanottamaan sen. Tar­koitatteko te sitä? Oletteko te vilpittömiä? Onko Sana käsissänne? Onko kätenne teidän uskonne? Nostakaa nyt fyysiset kätenne Jumalalle ja sanokaa: “Jumala, ylösnostetuin käsin minä vakuutan antavani elämäni Sinulle. Minä annan sieluni, Minä annan aja­tukseni, minä annan kaikkeni Jumalan Sanalle. Ottakoon Pyhä Henki nyt minun uskoni ja antakoon minulle sen, mitä tarvitsen. Katkaise jokainen epäilys pois minusta. Ja uskolla, minä vastaanotan sen, mitä olen pyytänyt, juuri nyt.”

²⁴³    Jos te uskotte sen, sanokaa: “Aamen”, nyt. [Seurakunta sanoo: “Aamen.”] Sanokaa aamen uudestaan. [“Aamen.”] Aamen, ja aamen, ja aamen. Sitten, jos te tarkoitatte sitä koko sydämellänne, niin Jeesuksen Kristuksen Nimessä, minä lupaan teille, sen mitä te olette pyytäneet. Aamen. Uskokaa koko sydämellänne. Jumala siunatkoon teitä. Veli Neville.