61-1231M TEIDÄN TÄYTYY UUDESTISYNTYÄ
(You Must Be Born Again)
Jeffersonville, Indiana, USA, 31.12.1961

¹          …Uuden vuoden aaton Herran kokous. Veli Neville ja minä yritimme tulla yhteen ja keskustella siitä, mitä me tekisimme. Minä yritin saada häntä saarnaamaan teille tänä aamuna, ja minä tekisin sen tänä iltana, mutta niin vain tapahtui, että minun tehtäväkseni se tuli saarnata sekä aamulla että illalla. Joten hän on hyvä myyntimies. Ja ennen kuin aloitamme oppitunnin. Sanoin hänelle, että pitäisimme oppitunnin, koska meitä ei ole täällä montaa tänä aamuna. Ja ennen kuin minä teen näin, haluaisin tehdä pienen ilmoituksen.

²          Meillä on täällä muutamia ihmisiä, jotka ovat tulleet tänne New Yorkista oleskellakseen kanssamme. Luulisin, etten ole koskaan tavannut heitä. Veli Neville mainitsi puhuessaan siitä, että heidän asuntovaununsa oli syttynyt tuleen eilen illalla ja tuhoutunut. Menin sinne tapaamaan heitä, ja he tuntuivat olevan hienoja, mukavia kristittyjä ihmisiä. Ja he tuntuivat olevan meidän kaltaisiamme köyhiä ihmisiä. Veli Wood ja meistä kaksi kolme, me keskustelimme yhdessä siitä, voisimmeko ostaa heille toisen asuntovaunun. Ja he kertoivat, että kerran jouduttuaan tiukkaan paikkaan, heidän oli ollut luovuttava siitä vakuutuksesta, joka heillä oli ollut. Mutta kuitenkin vaunun myyjä oli uusinut vakuutuksen, joten luultavasti he tulevat saamaan toisen tilalle. He saavat tietää sen maanantaina tai tiistaina, ja uskoisin, että se oli tiistaina. Joten me haluamme ottaa osaa heidän suruunsa ja tehdä kaikkemme auttaaksemme heitä ja antaaksemme heidän tietää, että me olemme veljiä ja sisaria Kristuksessa Jeesuksessa, ja meillä on tunteemme toisiamme kohtaan. Ajattelisin jokaisen meistä tuntevan tällä tavoin voidakseen olla pienenä apuna heille tänä hetkenä. Tämä on hiukan epätavallista, luulisin, etten ole koskaan elämäni aikana ottanut uhria, mutta nyt annan veli Nevillen tehdä sen. Jos nyt jollakin on antaa heille jotakin, vaikkapa vähemmänkin, uskoisin heidän arvostavan sitä. Tulehan tänne veli Neville. Minä en tiedä miten, mutta tee sinä niin kuin haluat. [Veli Neville rukoilee ja kerää uhrin.] Aamen.

³          Ajattelin tämän antavan minulle hiukan aikaa löytääkseni täksi aamuksi puheenaiheen joistakin vanhoista muistiinpanoistani, joita olen kirjoittanut paperille. Arvelisin kaikkien saarnaajien tekevän niin.

Mikä näiden ihmisten nimi olikaan? Elliott. Ovatko veli ja Sisar Elliott ja heidän poikansa täällä tänä aamuna? Jos olette, niin voisitteko nousta seisomaan ja sanoa vaikkapa, että me olemme kiitollisia teille, näille ihmisille. No niin sinä siis haluat sanoa jotakin näille ihmisille, veli Elliott. [Veli Elliott kiittää uhrista.] Jumala siunatkoon sinua, veli Elliott. Se on hienoa. Kiitos. Jumala olkoon sinun ja Sisar Elliottin sekä poikasi kanssa.

⁴          He ovat New Yorkista. En tiennyt, että he ovat täällä. He sanoivat, että meillä oli ollut keskustelu, tai sitten olin joskus rukoillut heidän kanssaan tai jotain senkaltaista. En tuntenut heitä ennen kuin tapasin heidät eilen ja huomasin heidän olevan hyviä kristittyjä, mukavia ihmisiä. He asuivat New Yorkissa, jossakin Hudson River Valleyn alueella. Jotenkin, ehkäpä kasettien kautta tai jotenkin, he tulivat uskomaan Sanoman. He myivät kaiken ja muuttivat tänne ja ovat antaneet elämänsä ja aikansa Kristukselle. Ja me haluamme teidän tietävän, veli ja Sisar Elliott, että tämä pieni ilmauksemme osoittaa myös meidän olevan vaeltajia. Me olemme pyhiinvaeltajia ja muukalaisia tässä maailmassa. Me etsimme kaupunkia, jonka Rakentaja ja Tekijä on Jumala. Ja kun onnettomuus kohtasi teitä näissä asioissa Paholaisen yrittäessä polttamalla pelotta teidät pois, me olemme kanssanne sataprosenttisesti seisoaksemme kanssanne ja auttaaksemme teitä takaisin jaloillenne kaikessa, missä me voimme. Nouse Herran Jeesuksen nimessä ja marssi eteenpäin. Älä anna periksi, Ei. Monet ovat vanhurskaan ahdistukset, mutta Jumala vapauttaa niistä kaikista. Joten kun me näemme näiden asioiden tapahtuvan, me myös tiedämme katsoa pelastajaamme, joka on enemmän kuin voittaja, ja me olemme Hänessä, joka on lunastanut meidät.

⁵          No niin, tänä aamuna minä ajattelin, että opettaisin pyhäkoulun tapaisesti, joten tehkäämme tästä tänä aamuna pyhäkouluoppitunti. Tänä iltana puoli kahdeksan minä haluan, jos se on Jumalan tahto, saarnata uuden vuoden Sanomani, kuten viime sunnuntai-iltana saarnasin joulusanomani. Tänä iltana siis uuden vuoden sanomani, jos Herra suo. Veli Nevillellä tulee pitämään oman uuden vuoden Sanomansa. Näen veli Strickerin täällä ja veli Collinsin sekä muita ympäristön saarnaajia. Veli Palmers on täällä Georgiasta. He ovat sananpalvelijoita, joita te tulette kuulemaan tänä iltana.

⁶          Sitten soittaessani veli Nevillelle eilen, jotakin tapahtui sydämessäni, kun ajattelin, että on uusi vuosi ja on myös ensimmäinen sunnuntai, ja mieleeni tuli, että miksi emme me tänä iltana ottaisi ehtoollista keskiyöllä, kun muu maailma pitää melua ja juhliaan? Näettehän, me olemme Herran palveluksessa. Veli Neville oli samaa mieltä ja ajatteli, että se olisi hyvin soveliasta. Ja tänä iltana, jos Herra suo, minä tulen tarjoamaan ehtoollista kello kaksitoista. Me aloitamme uuden vuoden, emme meluten ja räyhäten, vaikka he tekevätkin niin, vaan pyhemmin ja vilpittömämmin. Lähestykäämme tänä vuonna vilpittömästi Kristusta ja antakaamme kaikki, mitä meillä on, sekä lupauksemme. Ei ole kyse uuden sivun kääntämisestä tai jostakin sellaisesta uuden vuoden aloittamisesta, me emme usko sen kaltaisiin. Te aloitatte uuden sivun vain löytääksenne itsenne seuraavana päivänä jälleen siitä, mistä te aloititte. Joten antakaamme koko elämämme Hänelle ja ottakaamme ehtoollista tänä iltana keskiyöllä. Minä uskon tämän olevan ensimmäinen kerta, niin pitkälti kuin muistan. En ole koskaan tehnyt sitä ollessani sananpalvelijana. Voitko sinä muistaa veli Neville? Mutta tämä on oleva jotain uutta meille, sillä tuskin koskaan uutta vuotta aloitetaan tällä tavalla, näettehän se vain tuli mieleeni ja ajattelin, että se tulisi olemaan soveliasta.

⁷          Luulen, että tämä on joksikin aikaa viimeinen kerta, kun minulla on tilaisuus puhua teille. Uuden vuoden alkaessa lähdemme kentälle, Herran palveluksessa. Lähden ensi viikolla tai seuraavalla Phoenixiin, jossa meillä tulee olemaan viisitoista tai kuusitoista kokousta peräkkäin laaksoissa ja Sunny Slopesissa ja Scottsdalesissa ja siellä ympäristössä. Ja sitten näiden kokousten lopussa meillä tulee olemaan Kristittyjen Liikemiesten konferenssi, joka kestää viisi päivää. He ovat jäljestäneet sen näin, jotta voin puhua kaikille kirkkokunnille. Kaikki heidän kirkkonsa ovat mukana siinä koko tuon Maricopa Valleyn alueelta, Phoenixissä. Ne alkavat viidentenätoista päivänä, joten minä lähden noin kymmenen päivää aikaisemmin. Minä luultavasti pysähdyn tapaamaan hyvää ystävääni veli Moorea, sekä heitä muita menomatkalla. Ja sitten, noissa kanjoneissa on lunta ja kaikenlaista muuta mahdollista, joten on hyvä mennä ajoissa.

⁸          Veli Roy Borders tavallisesti tietää, missä kokoukset kulloinkin ovat, kun ihmiset soittelevat ja tiedustelevat. Ja joululoman aikana minä tavallisesti teen matkasuunnitelmani tulevalle vuodelle, mutta tänä vuonna tunsin, etten tekisi niin. Tunnen, että tulen menemään yhteen kokoukseen ja sitten sieltä edelleen minne Hän johtaa. Ja sen jälkeen taas toiseen, missä se sitten onkin, aivan kuten Hän minua johtaa.

⁹          Odotan jotakin tapahtuvaksi tänä vuonna. Minulle on tullut monia näkyjä viime aikoina. Eräänä aamuna hiljattain oli jälleen valtava näky, ja kaikki koskee sitä, että näyttää siltä kuin jotakin suurta olisi tulossa tapahtumaan. Joten minä ainoastaan pidän luottamuksessani Häneen. Kaikkia niitä minä en edes ymmärrä. Me emme ymmärrä näkyjä, ne ovat enemmänkin vertauskuvallisia, ja joskus me emme aivan tarkoin käsitä niitä, mutta kuitenkin me tiedämme, että ne olevat tosia. Joten ne tulevat tapahtumaan. Minä kirjoitan ne muistiin.

¹⁰     Uskoisin myös, että on jo ilmoitettu luotettujen ja seurakuntapalvelijoiden kokoontuvan yhteiseen kokoukseen kello seitsemän huomenillalla tässä rakennuksessa. Mutta ilmoittakaamme se nyt uudelleen, jotta diakonit kuulisivat sen, missä ne sitten ovatkin. Pastori ja diakonit ja luotetut, kuten minulle hetki sitten ilmoitettiin, tulevat kokoontumaan huomeniltana. Veli Neville haluaa puhua diakoneilleen, ja sitten koska on luotettujen säännöllinen kokouksen aika, he tulevat kokoontumaan yhdessä huomenillalla.

¹¹     Nyt, lähestyessämme tänä aamuna Sanaa älkäämme olko kiireisiä. Teillä on aikaa koko päivä tänään sekä ilta että huominen päivä, joten edetkäämme hitaasti, älkäämme hätäilkö näiden asioiden kanssa. Tietenkin minä tiedän, että ihmiset väsyvät ja haluavat mennä kotiin tekemään omia askareitansa, jotkut valmistamaan päivällistä odottaville miehilleen. No niin se on oikein, mutta lähtekää ulos äänettömästi, sillä toiset taas haluavat jäädä tänne. Teidän ei tarvitse työskennellä huomenna, joten me voimme viipyä täällä kauemmin. Ja tästä syystä, sen sijaan että saarnaisin ainoastaan kolme-, neljä tuntia, ajattelin voivani nyt käyttää opettamiseen kahdeksan tai kymmenen tuntia.

¹²     Kaikki nuo ihmiset Georgiasta ja Alabamasta tekivät minuun niin suuren vaikutuksen. Uskon olleeni ulkona toimistostani, ja kaikki muut olivat menneet paitsi Billy, ja hän sanoi… Veli West ja toiset, jotka ovat hyvin suloisia ja luotettuja ystäviä (en näe heitä täällä mutta uskon heidän olevan täällä), he soittivat ja kysyivät: “Pitääkö veli Branham pyhäkoulun sunnuntaiaamuna! Louisvillessä on kylmää, ja uutisissa sanottiin, että tiet siellä ovat tukossa ja jään peitossa.

¹³     Billy sanoi: “Kyllä, sellainen mahdollisuus on olemassa.” Hän sanoi: “Hän on menossa sinne.” Hän sanoi: “Ja ehkä veli Neville…

¹⁴     He vastasivat: “Hyvä, mahdollisuus riittää meille, tässä me tulemme!”  Koko tuon matka Alabamasta asti jäätyneillä teillä. Minä en ole tuollaisten ystävien arvoinen. Se on totta. Siinä on jotakin. Ja minusta tuntuu pahalta ilmoittaa kokouksista, kun tiedän, että on ihmisiä, jotka uskovat Sanoman ja tulevat tällä lailla. He rakastavat minua.

¹⁵     Olen aina halunnut olla rakastettu. Kun olin pieni poika, kukaan ei rakastanut minua. Kukaan ei tarvinnut minua. Olin täällä Indianassa, ja koska olin kotoisin Kentuckystä, kutsuivat täkäläiset lapset minua “maissikorpuksi”. Perheessämme melkein kaikki pojat tupakoivat ja ryyppäsivät ja kaikkea, minua lukuun ottamatta. Minä olin ulkopuolinen perheessä, ulkopuolinen koulussa ja työssä, ja minne hyvänsä meninkin, olin ulkopuolinen. Sitten lopuksi löysin jonkun, joka todella rakasti minua, Jeesuksen, ja Hän sanoi: “Minä annan sinulle isiä ja äitejä, veljiä, sisaria ja ystäviä.”

¹⁶     Sitten eräs oudolta näyttävä asia, Hänen viisaasta kaitselmuksesta, kuinka Hän hoitaa asioita. Tuon rakkauden aiheuttamat toiminnat näyttävät joskus vähän erikoisilta. Sitten katsellessani ihmisiä, kun Hän on kutsunut minut palvelijakseen, ja kun sitten katselen ihmisiä ja näen synnin hivuttautuvan ihmisten keskuuteen, minun täytyy juuri siellä ja silloin repiä sitä kaikellani mitä minussa on (ymmärrättehän), jotta saan sen revityksi pois. Se tekee sen minun näkökannaltani katsottuna kovaksi, kun minun on sanottava nuo asiat. Mutta kuitenkin, pohjimmaltaan, todellinen rakkaus tekee sen juuri siten. Näettekö, todellinen rakkaus.

¹⁷     Jos nyt teidän pieni poikanne tai tyttärenne olisi leikkimässä ajotiellä, ja te tietäisitte, että he ennemmin tai myöhemmin tulisivat loukkaantumaan. Nyt jos hän sanoisi: “Kuule isi, minä haluan olla täällä.” Sanoisitteko te: “No niin kulta, jatka vain leikkimistäsi siellä tiellä.” Sellainen ei ole oikea isä. Sinun on ehkä ravisteltava tuota pikku kaveria, läimäytettävä häntä tai vaikka sidottava hänet kiinni ja voimallisesti nuhdella häntä, jotta voit pitää hänet poissa ajotieltä. Hänhän voisi kuolla sinne. Onko näin oikein? Kyllä, tällä tavalla sinun on tehtävä evankeliuminkin kanssa. Sinun täytyy ravistella ja töniä ja tehtävä kaikkesi ojentaaksesi ihmisiä. Nyt toivoisin jokaisen ymmärtävän, että näin on. Uskon, että jonain päivänä, sen jälkeen, kun kaikki on ohitse, ja verho on poistettu kasvojemme edestä, me tulemme ymmärtämään sen.

¹⁸     Veli Way, minä… Tämä hieno Raamattu, jonka sinä ja sisar Way annoitte minulle joululahjaksi, tämä tulee auttamaan minua, jotta voin pitää muistiinpanoni koossa sen sijaan, että ne ovat tällä tavalla, kunhan saan aikaa kirjoittaakseni ne koneella. En halua kirjoittaa käsin, koska en edes itse voi ymmärtää omaa kirjoitustani, kuinka sitten kukaan muu kykenisi siihen. Minulla on ikioma pikakirjoitukseni. Ja minun on itsekin tutkittava sitä nähdäkseni, mitä olen sanonut. Minä tulen kirjoittamaan sen koneella jonain päivänä. Se on irtolehti-Raamattu, jota voi käsitellä tällä lailla, kuten teen tänä aamuna, kun minulla on kaksi sananpaikkaa, joista haluan lukea. Ja tämä Raamattu, jonka hän antoi minulle, sen voi avata tällä lailla ja ottaa lehden mistä hyvänsä, vaikkapa Mooseksen kirjasta ja Ilmestyskirjasta ja panna ne rinnakkain ja lukea sitten molemmista tällä lailla. Sitten siinä on pieniä muistiinpanolehtiä täällä takana, jonne voi kirjoittaa kaikki saarnassa tarvittavat raamatunpaikat. Se on ihmeellinen. Toivon sen auttavan minua voittamaan monia sieluja Kristukselle.

¹⁹     Jumala siunatkoon teitä jokaista. Haluan mainita uudelleen niistä hienoista joululahjoista, joita te kaikki olette minulle antaneet. Seurakunta antoi minulle uuden puvun, oi, kuinka minä arvostankaan sitä! Sain kaksi uutta pukua jouluksi. Veli Palmer, tuolta pienestä seurakunnasta Maconista, Georgiasta, myös lähetti minulle uuden puvun. Seurakunta täällä antoi minulle uuden puvun ja niin monia muita joululahjoja rahana. Verovirastosta on ilmoitettu, että jos se on joululahja, ja sen päälle on kirjoitettu “joululahja” tai “syntymäpäivälahja” tai senkaltaista, niin voin ottaa sen vastaan, muussa tapauksessa se menee Herran työhön, mikä on oikein. Minä todella kiitän teitä jokaista. Vaimoni ja minä ja lapset, me kaikki tuomme ilmi kiitollisuutemme teille kaikille, se on niin ystävällistä. Me toivoisimme, että me myös voisimme puolestamme antaa teille jokaiselle lahjan, mutta tiedättehän, etten voi tehdä sitä. Toivoisin voivani tehdä sen, mutta en voi. Olen varma, että te ymmärrätte. Ja minä tiedän, että tästä kalliista veljestä, joka täällä istuu, tuntuu juuri samanlaiselta. Me tunnemme ihmisten tällä lailla osoittavan rakkautta meitä kohtaan ja me olemme kiitolliset siitä.

²⁰     Kumartakaamme nyt päämme rukouksessa ja valmistautukaamme tämänaamuista Sanomaa varten. Me tulemme nyt elävän Jumalan läsnäoloon tyynenä ja Hänen pelossaan. Me tulemme Herran Jeesuksen nimessä tietäen, että me emme voisi tulla sanoen: “No niin, Isä, tässä on William Branham tai Orman Neville”, tai ketä sitten me olemmekin, me tulisimme varmasti hylätyiksi. Mutta meillä on luottamus siihen, mitä Hän sanoi: “Jos te pyydätte Isältä mitä hyvänsä Minun nimessäni, niin se teille annetaan.” Joten en usko, että omaa nimeäni käyttämällä saisin Häneltä yhtään mitään. Mutta minä tiedän, että kun käytän Hänen Poikansa nimeä, minun pyyntöni täytetään, koska Hän on se, johon minä luotan. Hänessä on meidän elämisemme ja olemisemme. Me olemme kiitollisia tänä aamuna, Jumala, kaikesta siitä, mitä Hän meille merkitsee, ja se on meidän täydellinen elämämme ja olemisemme.

²¹     Minä kiitän Sinua tästä pienestä seurakunnasta, sen pastorista, luotetuista ja diakoneista ja kaikista jäsenistä. Ja minä olen kiitollinen Pyhästä Hengestä, joka huolehtii heistä. Voikoon tämä suuri Pyhä Henki jatkuvasti johtaa ja opastaa heitä niitä polkuja, joita Hän haluaa heidän vaeltavan. Luemme Testamenteista, Vanhasta ja Uudesta ja myös Nikean aikaisista kirjoituksista, kuinka silloin sairauden iskiessä pyhien keskuuteen koko seurakunta tuli yhteen, ja he yhdestä sydämestä huusivat Jumalan puoleen, ja heidän pyyntönsä tulivat täytetyiksi. Jokainen heistä Kristuksen Ruumiin jäseninä paastosivat ja rukoilivat, ja Jumala kuuli ja vastasi rukoukseen. Isä, olkoon tämä pieni seurakunta niin sidottuna rakkauden siteillä toinen toisiinsa ja Pyhään Henkeen, kunnes siitä tulee heidän kaltainen, niin ettei keskuudessamme ole mitään kitkaa tulevana vuotena. Olkoon siinä sellainen jumalallinen rakkaus, jokaisen vaeltaessa Kristuksen tietä, että monet väsyneet pyhiinvaeltajat tien ohesta tulisivat pelastetuiksi. Voitakoon sanoa, kun te tullette tämän pienen rakennuksen ovesta sisään, että Jumalan Läsnäolo toivottaa sinut suloisesti tervetulleeksi. Ota sairaus pois keskuudestamme, Herra.

²²     Me olemme kiitolliset näistä nälkäisistä sydämistä, jotka haluavat kuulla Sinun Sanaasi. Pidä aina sydämemme nälkäisinä Sinua kohtaan, Herra. Kuten Daavid ennen sanoi: “Niin kuin peura janoaa vesipurolle, niin minun sieluni janoaa Sinua.” Ajatellessamme pientä peuraa tai kaurista, jollaiseksi me sitä tänä päivänä kutsumme, kun villikoirat ovat repineet sitä, ja se vuotaa verta. Se on kuolemassa ja sen on löydettävä vettä pysyäkseen elossa. Kun se löytää vettä, sen elämä uudistuu. Voikaamme mekin olla niin janoisia, Herra, että meillä on oltava Kristus, jotta me voisimme elää. Meillä täytyy olla Kristus, jos me tulemme sellaiseksi seurakunnaksi, jollaiseksi me tahdomme. Jos me haluamme elää, meillä täytyy olla Kristus, tai me tulemme kuolemaan.

²³     Nyt kun avaamme Sinun Sanasi tänä aamuna löytääksemme lohdutuksen ja portaat päästäksemme lähemmäksi Häntä, minä rukoilen, Isä, että Pyhä Henki avaisi Sanan meille, niin että me, Herra, sinun palvelijoinasi olisimme paremmin varustautuneita kohtaamaan uuden vuoden. Sillä me pyydämme sitä Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

²⁴     Ajattelin tänä aamuna, että vaikka onkin uusi vuosi, siirtäisin uuden vuoden sanomani illaksi, ja sen sijaan ottaisin joitakin pyhäkoulutunnille sopivia Kirjoituksia ja keskustelisin hetkisen niistä, yhdestä kaikkein elintärkeimmästä aiheesta, jonka tiedän Raamatussa olevan. Se on oppi, jonka meidän Herramme ensimmäisenä saarnasi, ensimmäinen Jeesuksen saarnaama oppi, ja uskoisin, että on hyvä, jos teemme siitä ensimmäisen opetuksen aiheen tänä vuonna.

²⁵     No niin, onko kukaan teistä kylmissään, nostakaa kätenne ylös, tunnetteko itsenne hieman viluisiksi? Minusta tuntui siltä täällä ylhäällä. Doc, missä sitten oletkin, voisitko kääntää lämpöä hiukan korkeammalle, koska tunnen vähän vetoa täällä. Minä tiedän, että tekin tunnette sen siellä, jotkut teistä ihmisistä, erikoisesti lapset.

²⁶     Menkäämme tänä aamuna Raamatuissamme Efesolaiskirjeen 4. lukuun ja aloittakaamme lukeminen sen 11. jakeesta. Ja sen jälkeen Joh. 3:l-12, ja luemme kahdesta paikasta Raamatusta. Aloittakaamme nyt lukeminen Efesolaiskirjeen 4:11:sta alkaen…

Ja hän antoi jotkut apostoleiksi ja jotkut profeetoiksi ja jotkut evankelistoiksi ja jotkut pastoreiksi ja opettajiksi

pyhien täydellistämistä varten, palvelustyötä varten, Kristuksen ruumiin rakentamista varten,

kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemiseen, täydelliseen Kristuksen täyteyden kasvun mittaan,

ettemme tästedes enää olisi lapsia, joita heitellään sinne tänne, viedään jokaisen opin­tuulen mukana, ihmisten silmänkääntötemppujen ja ovelan viekkauden mukana, joilla he väijyvät pettääkseen,

vaan puhumalla totuutta rakkaudessa me voisimme kasvaa Häneen kaikissa asioissa, Häneen, joka on pää, Kristukseen,

josta koko ruumis sopivasti yhteen liitettynä pysyy koossa, jokaisen nivelen avulla, sen mukaan kuin jokainen jäsen tehokkaasti toimii, saaden aikaan sen, että ruumis itsessään kasvaa rakentuen rakkaudessa.

²⁷     Nyt luen tämän, jotta voin antaa teille jotakin tutkittavaa, kun tulette kotiinne. Luen nyt Johanneksen kolmannesta luvusta hyvin tutun raamatunpaikan.

Siellä oli eräs mies, fariseus, nimeltä Nikodeemus, juutalaisten hallitusmies.

Hän tuli Jeesuksen tykö yöllä ja sanoi hänelle: Rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalalta tullut opettaja, sillä ei kukaan voi tehdä näitä ihmeitä, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssaan.

Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Totisesti, totisesti, minä sanon sinulle: ellei ihminen synny uudestaan, hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.

Nikodeemus sanoi hänelle: Kuinka voi ihminen syntyä, kun hän on vanha? Voiko hän mennä toisen kerran äitinsä kohtuun ja syntyä?

Jeesus vastasi: Totisesti, totisesti, minä sanon sinulle: ellei ihminen ole syntynyt vedestä ja Hengestä, hän ei voi mennä sisälle Jumalan valtakuntaan.

Se, mikä on syntynyt lihasta, on liha, ja se, mikä on syntynyt Hengestä, on henki. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudestaan. Tuuli puhaltaa, missä se tahtoo, ja sinä kuulet sen äänen, mutta et voi sanoa, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokainen, joka on Hengestä syntynyt. Nikodeemus vastasi ja sanoi hänelle: Kuinka se voi tapahtua?

Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Sinäkö olet Israelin opettaja etkä tiedä näitä asioita?

Totisesti, totisesti, minä sanon sinulle: me puhumme sen, minkä tiedämme, ja todistamme siitä, minkä olemme nähneet, ja te ette vastaanota meidän todistustamme. Jos minä olen kertonut teille maallisia asioita, ettekä te usko, niin kuinka te uskoisitte, jos minä kertoisin teille taivaallisista asioista?

²⁸     Nyt, Jumala siunatkoon oman Sanansa, kun haluan ottaa aiheeksi tänä aamuna Jeesuksen ensimmäisen opin. Jeesuksen ensimmäinen oppi oli: Teidän täytyy uudestisyntyä. Tämä oli Hänen ensimmäinen oppinsa. Nyt, pyhäkoulun tapaisesti, sillä minä en halua saarnata ja tehdä itsestäni käheää täksi illaksi, olen tuntenut sydämessäni, että tässä on jotakin joka hämmentää ihmisiä, kuulemme siitä niin paljon koko ajan, ja minä ajattelin, että olisi hyvä tänä aamuna, jos me tutkisimme tätä aihetta tehdäksemme sen selväksi. Ja tämä on kaiken alku: “Teidän täytyy uudestisyntyä.” Tämä on hyvin syvällistä.

²⁹     Ja me huomaamme, että ihmiset antavat sille niin monia erilaisia merkityksiä. Lähes kaikki kirkot sanovat, että sinun täytyy olla uudesti syntynyt, mutta heillä jokaisella on toisistaan eriävät selityksensä siitä, mitä merkitsee olla uudestisyntynyt. Jos menisin metodistikirkkoon tänä aamuna, he sanoisivat: “Me uskomme, että sinun täytyy olla uudestisyntynyt.” Kuinka te sen selitätte? Jos menisin baptistikirkkoon, olisi vastaus: “Me uskomme, että täytyy olla uudestisyntynyt.” Kuinka te sen selitätte? Voisin mennä jokaiseen kirkkoon, ja me toteaisimme, että jos me menisimme jokaiseen näistä yhdeksästäsadasta kirkkokunnallisesta kirkosta, me tulisimme saamaan siitä yhdeksänsataa erilaista tulkintaa. Joten huomaamme, että on niin monia erilaisia tulkintoja, ja kuitenkin Raamatun opin mukaan täytyy olla, ja on, Totuus jossakin.

³⁰     Joten muistakaa nyt, ei sanota: “Olisi hyvä, jos olisit uudesti syntynyt”, vaan sanotaan “sinun täytyy”. Nyt, me englantia puhuvina ymmärrämme, mitä sana täytyy tarkoittaa, se ehdottomasti tarkoittaa, että teidän on pakko tehdä se. Näettekö, se on pakko! Ei: “Olisi hyvä jos, ja olisi parempi sinulle, että tekisit sen”, vaan: “Sinun täytyy uudestisyntyä.” Oi, jospa me voisimme ottaa tämän sanan tänä aamuna ja syventyä siihen, jotta voisimme nähdä, mitä se merkitsee, kuinka on täysin mahdotonta… Ja sitten jos on näin ehdottoman välttämätöntä ja suurta, täysin mahdotonta mennä sisälle Taivaan Valtakuntaan tai edes nähdä sitä, ennen kuin on uudestisyntynyt, ja kun nyt on niin monia erilaisia tulkintoja tästä sanasta, uudestisyntymisestä, niin meidän pitäisi etsiä kokosydämisesti, jotta löytäisimme sen, mitä se merkitsee.

³¹     Ei ole yhtään henkilöä täällä, joka haluaisi mennä kidutettavaksi, ei ensimmäistäkään. Ettekä te aja monia satoja kilometrejä jäisiä teitä pitkin ettekä tuhlaa elämäänne ja rahaanne, jotta vain tulisitte tänne seurakuntaan, sanokaamme nyt vaikka puristamaan ihmisten käsiä, vaikka rakastattekin tehdä niin, ja tulisitte kuulemaan pastoria ja minua ja muiden saarnaajien puhuessa Sanaa. Tehän voitte kuulla heitä missä hyvänsä olettekin, paimenia ja saarnaajia, sellaisia kuin mekin olemme, Kristuksen palvelijoita. Mutta on jotakin, joka vetää teitä tänne, erityisesti tähän paikkaan. Sen tähden meidän pastorien velvollisuus on huolehtia siitä, että lauma tulee ruokituksi, ja oikealla tavalla, koska Kaikkivaltias Jumala on vaativa teidän verenne meidän käsistämme. Tuomion päivänä me tulemme vastaamaan teistä. Kun sitten näemme, kuinka valtava velvollisuus on meidän yllemme pantu, ja Jumala on antanut meille ihmisiä, jotka rakastavat meitä ja tulevat kuulemaan meitä, niin meidän on käytettävä jatkuvasti aikamme valvoaksemme teidän sielujanne. Ja sitten kun näemme nousevan esiin ensimmäisen pienen asian, joka ei ole oikein, meidän velvollisuutemme on tulla tämän henkilön luo, koska me olemme paimenia ja huolehdimme lampaista. Ja jos näen lampaan syövän ruohoa, joka tulee tappamaan sen, minun on parempi ajaa se pois tuollaisen ruohon luota tai ottaa ruoho pois sen ulottuvilta, koska se tappaisi lampaan.

³²     Tuolla lännessä on ruohoa, jota eläimet syövät, sen nimi on loco-ruohoa [hulluruoho]”. En tiedä, oletteko kuulleet siitä vai ette, loco-ruoho. Kyllä. Hevonen voi syödä sitä, ja sen jälkeen et voi tehdä mitään sen kanssa. Siitä tulee kuin lainsuojaton, et voi satuloida sitä etkä käyttää sitä mihinkään. Sitä kutsutaan loco-ruohoksi. Sinun täytyy pitää karja poissa tuosta ruohosta. Ja jos tapahtuu, niin että hevonen syötyään sitä tulee tällaiseen tilaan ja saa tällaisia lihaskouristuksia, niin olisit todella huono karjapaimen antaessasi hevosesi syödä loco-ruohoa. Se osoittaisi, että olet välinpitämätön.

³³     Todellinen paimen, todellinen Kristuksen palvelija, olisi huono Kristuksen esimerkki. Kun näkisi lampaan syövän jotakin, joka ajaisi sen pois tai tekisi siitä lainsuojattoman Jumalan edessä, Hänen Sanansa rikkojan, Hänen käskyjensä rikkojan. Sinun ei tule tehdä niin, sinun pitää huolellisesti tarkata sitä.

³⁴     Tämä suuri Jeesuksen oppi, joka on kirjoitettuna edessämme täällä Raamatussa: “ Sinun täytyy uudestisyntyä.” Siitä on niin monta erilaista tulkintaa, kuten olen edellä jo sanonut, kunnes tänä aamuna ajattelin, että me lähestyisimme tätä aihetta, jotta se tulisi selväksi niin hyvin, kuin minä vain kykenen sen teille antamaan, sillä monet ovat kyselleet minulta sen merkitystä, ja kuinka he voivat tulla todellisiksi kristityiksi. Tämä ei tule olemaan saarnan kaltainen vaan pyhäkoulun kaltainen oppitunti, jotta ihmiset ymmärtäisivät Sanoman. No niin, on monta tulkintaa uudelleensyntymisestä…

³⁵     Sanon tämän, kun tiedän tämän menevän nauhalle, niille pastoreille, jotka mahdollisesti saavat tämän nauhan. Luulen tämän olevan hiukan erilaista kuin se, miten vakiintuneet kirkot opettavat siitä. Minä opetan ja uskon, että te synnytte uudestaan Hengestä, ja sen jälkeen teidät kastetaan Ruumiiseen Pyhällä Hengellä, ja uskon voivani todistaa sen riittävästi Kirjoituksilla.

³⁶     Nyt monet heistä opettavat, että teidän täytyy vain tulla ja tunnustaa seurakunnan edessä, että te olette syntinen ja haluatte ottaa vastaan Kristuksen henkilökohtaisena Pelastajana. He sanovat tämän olevan uudestisyntymän. Monet uskovat vesikasteen olevan uudestisyntymän. Jotkut heistä uskovat, että te synnytte vedestä, kun teidän kastetaan vedessä. Joten on olemassa niin monta erilaista tulkintaa. Monet taas uskovat, että se olisi jonkin uskontunnustuksen lausuminen tai kirkon opin vastaanottaminen sanottaessa: “Minä uskon siihen-ja-siihen pyhään kirkkoon.”. Tai, “Minä uskon, että Jumala on ihmisten pelastaja”, ja niin edelleen. He sanovat: “Tästä päivästä alkaen olen tämän kirkon jäsen ja tulen olemaan yhteydessä kristittyjen kanssa.” He uskovat tämän olevan uudestisyntymän.

³⁷     En usko, että meidän tulisi kritisoida sitä uskontunnustusta, jonka he lausuvat, sillä jotkut heistä ovat puhtaita ja pyhiä, jotkut taas todella Kirjoitusten mukaisia, mutta Kirjoituksia ei ole asetettu oikealle paikalleen. Vaikka Kirjoitukset olisivatkin kohdallaan, uskon kuitenkin, että uudestisyntymä menee paljon pidemmälle. Ja vaikka tarkoituksesi olisi kuinka hyvä tahansa, uskon kuitenkin, että uusi syntymä menee paljon pidemmälle kuin teidän hyviä tarkoituksenne, ajatuksenne ja mielenne, se on niitä enemmän.

³⁸     En halua sanoa tätä pilkkaavasti enkä lyödä mitään erityistä kirkkokuntaa, mutta näistä asioista puhuessa tulee mieleeni eräs pieni vitsi eräästä juutalaisesta. Ja minä en usko, että tulisi puhua vitsejä saarnastuolista, sillä tämä ei ole paikka vitseille. Ja siitä syystä, tuodessani esiin mielessäni olevan toteamuksen, en tarkoita tätä vitsiksi, vaan ilmaistakseni sillä tarkoitukseni. Kerran eräs katolilainen pappi meni erään katolilaisen käännynnäisen kotiin perjantaina. Ja tuo katolilainen käännynnäinen oli paistanut kinkun. Hän sanoi: “Isä, muistin vasta nyt, että tänään onkin perjantai, mutta minä uskon, että meidän kirkkomme suuren opin mukaan, kun muistan, kuinka minä kerran olin juutalainen, ja kuinka sinä pirskottelit vähän pyhää vettä minun päälleni ja teit minusta juutalaisesta katolilaisen, niin minä siis nyt pirskottelen vähän tätä samaa vettä tälle kinkulle ja teen siitä kalan.” No niin, sen sanominen ei tee siitä kalaa. Se on yhä kinkku, eikä merkitse mitään, kuinka pyhää oletetaan tuon veden olevan.

³⁹     Eikä ole väliä sillä, kuinka paljon me ajattelemme olevamme oikeassa, kun sanomme uskontunnustuksen tai liitymme kirkkoon, te olette yhä sellainen kuin te olittekin aina siihen asti, kunnes te todellisesti olette syntyneet uudestaan Jumalan Hengestä. Se ei muuta sinua. Sinun uskontunnustuksesi, kirkkoon liittymisesi tai aatteesi muuttaminen tai hyvät tarkoituksesi, kuinka hyviltä ne sitten näyttävätkin, ne eivät vielä ole oikein. Jotakin on tapahduttava, uusi syntymä on kokemus, jotakin, joka tapahtuu. Se ei siis saa aikaan tätä uudesti syntymistä. Nyt, eri kirkot sanovat: “Ota vastaan tämä tai usko tuo, niin kaikki tulee olemaan hyvin.” Mutta se ei ole niin.

⁴⁰     Nyt kun aloitamme, menkäämme askel taaksepäin. Syy siihen, miksi meidän on oltava uudestisyntyneitä, on se, että Raamattu opettaa meille: “Me kaikki olemme syntyneet synnissä, muodostuneet vääryydessä ja tulleet tähän maailmaan puhuen valheita.” Tämä osoittaa, että meidän luonteemme on ollut alusta alkaen syntinen. Me olemme alusta alkaen pahoja. Me emme voi vaatia itsellemme mitään terävä-älyisyytemme tai vilpittömyytemme perusteella tai sillä perusteella, kuinka suuria tai pieniä olemme, tai minkään sellaisen, sillä me olemme täydellisesti väärässä alusta alkaen. Eikä ole mitään, mitä me voisimme sille asialle tehdä. Te ette voi. Jeesus sanoi: “Kuka voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa.” Sinä voit ajatella sitä, uneksia siitä, lukea siitä, opiskella ja tutkia sitä, ja kaikkea muuta, ja kuitenkaan sinä et voi auttaa itseäsi pienimmässäkään määrin. Sellaisesta ei ole mitään apua. Ja minä olen iloinen että näin on, koska, jos se olisi ajattelemisen tai tiedon varassa, me yksinkertaiset ihmiset jäisimme kaiken ulkopuolelle eikä meillä olisi mitään mahdollisuutta. Mutta Jumala ei alussa tehnyt siitä sellaista. Kirkot aina tekevät sen monimutkaiseksi. Jumala teki siitä yksinkertaisen. Joten se on niin alhaista, että me kaikki voimme nähdä sen ja saada se. Se on jokaista varten, joka sitä haluaa.

⁴¹     Kukaan ei kykene pelastamaan toistansa. Ei ole mitään väliä sillä, mitä joku yrittää sanoa, kukaan ihminen ei voi pelastaa toistansa. Ei ole väliä sillä, kuinka terävä-älyinen hän on, tai mikä hänen asemansa on, olkoonpa hän sitten pastori, pappi, piispa, kardinaali tai paavi, hän ei voi tehdä mitään pelastaakseen yhdenkään ihmisen elämää, koska hän on itse syntinen, syntynyt synnissä, muodostunut vääryydessä ja tullut maailmaan puhuen valheita. Hän on jo alusta alkaen valehtelija, ja kaikki hänen sanansa, mitä hän sanookin, ovat valhetta, jos ne ovat vastoin Jumalan Sanaa tai Jumalan suunnitelmaa.

⁴²     Jumala on tehnyt suunnitelman ihmisen pelastamiseksi. Ja kukaan ihminen ei voi lisätä siihen mi­tään. Se on Jumalan suunnitelma. Ja tämä suunnitelmaa me tulemme tutkimaan tänä aamuna. Mikä on Jumalan suunnitelma? Hän sanoi: “Olkoon jokaisen ihmisen sana valhe, ja Minun totuus.” Siksipä me emme uskalla muuttaa yhtään lausetta tehdäksemme siitä jotakin muuta. On samantekevää, mitä meidän rituaaleissamme lukeekin, meidän on unohdettava se. Tämä on Jumalan Sana. On mahdotonta tehdä toisella tavalla. Jumalalla on suunnitelma, jonka Hän on tehnyt.

⁴³     Ja muistakaa, että ensimmäinen asia on, että te ette voi koskaan ymmärtää, ennen kuin te olette syntyneet uudestaan. Hän puhui siitä kahdesti. “Ellei ihminen ole uudestisyntynyt, hän ei voi mennä sisälle Valtakuntaan.” “Ellei ihminen ole uudestisyntynyt, hän ei voi edes nähdä Valtakuntaa.” No niin, se on myös vahvistettu. Tämä sana, kun he sanovat: “Totisesti, totisesti”, on vahvistus. Kuten: “Totisesti, totisesti, minä sanon sinulle.” Ja monissa käännöksissä tuo sana on käännetty “ehdottomasti”. “Ehdottomasti, ehdottomasti, minä sanon sinulle.” Kuka sanoi tämän? Sanoiko sen kardinaali, pappi, pastori, evankelista, paavi? Jumala itse! Ei löydy mitään puolusteluja. Kukaan ei voi muuttaa sitä miksikään, olipa hän sitten kuinka suuri tahansa, minkä niminen hyvänsä tai kuinka suosittu hän onkaan. Hän ei voi edes ymmärtää Jumalan Valtakuntaa, ennen kuin hän on syntynyt uudelleen. Se on valtava aihe. “Totisesti, totisesti, minä sanon sinulle.” Huomatkaa, tutkikaa sitä kreikkalaisesta käännöksestä, niin te tulette tote­amaan, ettei se tarkoita näkemistä “silmillä” vaan näkemistä “sydämellä”. Huomatkaa, te ette voi nähdä Jumalan Valtakuntaa silmillänne, koska se on hengellinen Valtakunta. Ymmärrättekö! Toisin sanoen: “Teidän ei ole mahdollista ymmärtää Jumalan Valtakuntaa, ennen kuin te olette syntyneet uudestaan.” Se kaikki on paljastamaton salaisuus. Ja kun olette syntyneet uudestaan, Valtakunnan suunnitelmat ja itse Valtakunta, tulevat teille todellisuudeksi.

⁴⁴     Kuten rakennusurakoitsija, jos hän ei osaa lukea piirustuksia, hän ei voi edes yrittää rakentaa, jos hän ei ymmärrä piirustuksia. Mutta kun hän ymmärtää piirustuksia, silloin hän myös tietää, kuinka rakentaa rakennus. Näin se on. Samoin tapahtuu Jumalan Valtakunnan rakentamisessa. Sinun on ymmärrettävä piirustuksia, ja sinä et tunne piirustusta, ennen kuin olet uudestisyntynyt. Mitä tapahtuu, kun olet uudestisyntynyt ja sitten kiellät Piirustuksen?

⁴⁵     Jokin aika sitten mukava pikku tyttö… Minulla oli tapana kulkea hänen äitinsä kanssa, kun me olimme nuoria. Hän oli mukava, kaunis nainen. Hänen nimensä on nyt Huff, ennen naimisiinmenoa se oli Lee. Kun olin pastorina Milltownin baptistiseurakunnassa, he kuuluivat silloin Yhtyneiden Veljien Kirkkoon, mutta kuitenkin he pitivät minusta kovasti. Minulla oli tapana seurustella hänen kanssaan. He asuivat tuolla kaukana veli Wrightin takana. Minulla oli tapana mennä sinne heidän kotiinsa, ja tämä pieni tyttö oli mukava pikku tyttö, ja hän oli minun pieni tyttöystäväni. Ja veli Lee, hieno mies, ja hän oli uskollinen oman kirkkonsa, Yhdistyneiden Veljien, näkemykselle. Yhtenä iltana hän kutsui minut yöksi kotiinsa. Sanoin: “Veli Marrion, olen iloinen voidessani tehdä sen.” Kokouksen jälkeen tuo tyttö ja minä lähdimme autolla edeltäpäin. Ja minun oli avattava tusina portteja ajaessamme sinne ylös mäelle, suuren vanhan hirsitalon luo. Ja sitten me istuimme ulkona pihalla ja odotimme, että hänen äitinsä ja isänsä ja nuori sisarensa tulisivat. Kun he sitten tulivat, me kaikki menimme sisälle ja meillä oli pieni illallinen. Äidillä oli jotakin tarjottavaa, ja me söimme, ja sitten isä ja minä nukuimme yhdessä alakerran suuressa höyhenvuoteessa. Sen alla oli olkia, tehän tiedätte, todella hyvä nukkua. Voin sanoa teille, että se on parempi kuin mikään näistä nykyaikaisista patjoista. Ja sitten äiti ja kaksi tytärtä menivät yläkertaan.

⁴⁶     Ja sinä yönä levätessämme siellä, veli Leellä oli uni. Hän on aina väitellyt minun kanssani vesikasteesta Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä. Hän ei uskonut siihen. Ja hän oli urakoitsija. Ja hän sanoi: “Veli Branham, näin juuri unen.” Hän sanoi: “Uneksin meneväni New Albanyyn. Minun tuli rakentaa talo eräälle miehelle, ja hän antoi minulle piirustuksen. Ja nähdessäni, kuinka eräät paikat siinä olisi pitänyt rakentaa määrätyllä tavalla, sanoin itselleni: “Tuo ei ole oikein.” Se ei voi olla oikein. Senhän tulee olla aivan erilailla. Joten minä rakensin sen sillä lailla kuin minä ajattelin sen olevan oikein. Ja kun tuo mies sitten tuli takaisin lomaltaan Floridasta, minulla oli hänen talonsa melkein valmiina.

⁴⁷      “Hän katseli taloa ja sitten hän meni ja haki piirustuksen, katsoi sitä ja sanoi: ‘Kuulehan, sinä olet rakentanut minun taloni väärin!’ Minä sanoin hänelle: ‘Ei, en minä ole rakentanut sinun taloasi väärin.’ Hän kysyi: ‘Entäs sitten tuo ja tuo paikka?’ Vastasin: “No niin, se ei todellisuudessa kuulu siihen.’”

⁴⁸     ”Hän sanoi: ‘Revi se alas! Jos odotat minun maksavan sinulle, sinun on rakennettava se piirustuksen mukaisesti.’”

⁴⁹     Hän kysyi: “Mitä sinä ajattelet siitä, veli Branham?”

⁵⁰     Minä vastasin: “Tuolla alhaalla virtaa joki.” Ja me menimme sinne.  Hän sanoi: “En halua minkään tulevan revityksi alas tuona päivänä.”

⁵¹     Minä sanoin: “Oikaise se nyt. Tee se Piirustuksen mukaisesti!”

⁵²     Kuinka se maksettiin, juuri äskettäin yksi hänen… Sitten hänen tyttärensä meni naimisiin hienon pojan kanssa. Hän on koneenrakentaja tuolla venerakentamossa, ja tämä poika, hän on mukava mies, hänen sormensa katkesivat onnettomuudessa tällä lailla. Heillä on mukava perhe, kolme pientä tyttöä, ja he kaikki ovat kristittyjä, he laulavat triossa, ja aina kun meillä on kokous täällä, he tulevat laulamaan meille. Yksi näistä pienistä tytöistä erikoistui pianomusiikkiin, ja hän oli klassillisen musiikin opettajana ollessaan vielä lapsi, viisitoista- tai kuusitoistavuotias. Lapset koulussa kiusasivat häntä erilaisista asioista, ja siitä että hän oli kristitty. Se vaikutti hänen hermoihinsa, niin että hän sai hermoromahduksen ja menetti järkensä. Hän oli täällä Louisvillen sairaalassa, ja he olisivat siirtäneet hänet mielitautisairaalaan seuraavana maanantaina. Ja tohtorit eivät päästäneet minua tapaamaan häntä. Ja minä menin sinne vierailijana ja istuin sängyn vieressä hänen isänsä ja äitinsä kanssa. Istuessani siellä Pyhä Henki tuli sisälle sinne Our Lady of Peace -parantolaan Louisvillessä, jonne he ottavat mielisairaat potilaat, kun on vielä toivoa heidän parantumisestaan. Jos he eivät voi auttaa heitä, he lähettävät heidät Madisoniin, Indianaan. Tuo tyttö olisi lähetetty Madisoniin tuolla viikolla, sillä häntä ei voitu auttaa. Istuessani siellä tuli näky, ja puhuin tytölle Herran Jeesuksen nimessä. Äiti kouraisi minua polvesta ja kurottautui ja otti miestään kädestä ja sanoi: “Se ei ole koskaan väärässä!”

⁵³     Sanoin: “Älä huolehdi, kaikki on oleva hyvin hänen kohdallaan.” Lähdin nopeasti ulos.

⁵⁴     Tuona iltana kello yhdeksän puhelin soi, uskoisin sen olleen vähän ennen yhdeksää, ennen kuin tulin kirkkoon tuona iltana. Se oli sunnuntaina. Sitten isä sydän väristen sanoi: “En voinut mennä kotiin ilmoittamatta hyviä uutisia, veli Branham.” Hän sanoi: “Tohtori tuli sinne ja tarkasti tyttöni ja kysyi: ‘Mitä hänelle on tapahtunut? Hän voi mennä kotiin huomenna.”’ Kun sitten heidän äitinsä kuoli muutama viikko sitten, siellä tuo trio oli, ja tuo pieni tyttö niin suloisena kuin vain olla voi yhdessä poikaystävänsä kanssa. Oi, minä sanon teille, Piirustus, Jumalan Sana on ainoa, joka voi selittää ohjelman, miten meidän täytyy uudestisyntyä.

⁵⁵     Ensiksi, me tunnemme itsemme syntisiksi ja ansainneemme tuomion. Me olemme kaikki syntyneet synnissä ja muodostuneet vääryydessä ilman mitään, mikä olisi hyvää. Mielemme on paha, sielumme on turmeltunut ja ajatuksemme ovat jatkuvasti pahat, mielemme kuvitelmat ovat pahat, me olemme syntisiä ja myös ruumiimme on heikko, meidän henkemme on paha, ja me olemme täynnä turmeltuneisuutta. Kuinka mikään turmeltunut voi tuottaa mitään hyvää? Jobin 14. luvussa sanotaan: “Mies, naisesta syntynyt, on täynnä surua ja levottomuutta, hän kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu.” Ja sitten profeetta puhuu edelleen ja sanoo: “Syntyisikö saastaisesta puhdasta? Ei yhden yhdestäkään!” Kun nostat kaivosta ämpärillisen vettä ja huomaat, että se on seisovaa ja haisevaa, katsot sitä ja näet sen olevan mutaista ja täynnä pieniä matoja. Ei ole mitään keinoa, että voisit laskea ämpärisi sinne uudelleen ja saada sen täyteen puhdasta vettä. Koko maailma on saastutettu. Ja koko ihmisen sielu, mieli ja ruumis ovat synnin saastuttamia. Fyysisesti hänen syntymänsä on tapahtunut synnissä, muodostunut vääryydessä ja tullut maailmaan puhuen valheita, joten hänen oma sielunsa on saastunut. Ei mitään hyvää! Toinen ei voi lunastaa toistansa, koska kaikki on alun alkujaan väärin. Etkä sinä voi ottaa ämpärillistä saastunutta vettä täältä ja toista samanlaista tuolta ja sekoittaa niitä yhteen, ilman että saat aikaan vain lisää saastumista. Sitä varten ei ole olemassa puhdistuskeinoa.

⁵⁶     Jumala kuitenkin on päättänyt pelastaa ihmisen. “Hän pani Hänen ylleen kaikkien meidän vääryytemme.” Sen synnin palkka, että olet syntynyt, on kuolema. Synti on kuolema. Ja rangaistus oli niin suuri, ettei meistä kukaan voinut auttaa toistaan, joten täytyi olla Joku, joka saattoi maksaa tuon velan.

⁵⁷     Mitä jos rangaistuksena tänä aamuna tästä huoneesta lähtemisestä olisi sata miljardia dollaria? Kukaan meistä ei voisi lähteä, koska kukaan meistä ei ole sen arvoinen. Mutta mitä jos joku tulisi ja voisi maksaa sen meidän kaikkien puolesta?

⁵⁸     Siinä tarvitaan Erästä. Me emme voi tehdä sitä. Tarvittiin Eräs, joka oli kykenevä. Oi, kuinka toivoisinkaan voivani pysähtyä tähän joksikin aikaa puhuakseni Ruutista ja Naomista ja näyttääkseni, miten sukulaislunastajan täytyi ensiksi olla arvollinen voidakseen lunastaa kadotetun omaisuuden, hänen oli oltava sukulainen. Siksi, Jumala, Henki, Jehova, tuli meidän sukulaiseksemme ja otti ylleen lihan muodon. Hän tuli sukulaiseksi. Näin täytyi olla. Hänen täytyi olla arvollinen. Ja hän on Se, joka tuotti tuon Lähteen, joka on täytetty Immanuelin suonista otetulla Verellä. Hän oli tuo Yksi, joka kantoi meidän vääryytemme.

⁵⁹     Siitä on kaunis esikuva täällä neljännessä Mooseksen kirjassa. Minulla on kirjoitettuna tänne raamatunpaikkoja. Se on kaunis esikuva siitä, oi, se on kerta kaikkiaan kaunis, jos te vain voitte nähdä sen, se on erämaassa korotettu vaskikäärme. Kuinka nuo käärmeenpuremat tuottivat israelilaisille kuoleman, eikä siihen ollut minkäänlaista hoitokeinoa. Heidän keskuudessaan ei ollut yhtään lääkäriä, joka olisi voinut parantaa sen. Heillä oli keskuudessaan lääkäreitä, mutta ei tuota käärmeenpuremaa varten. Ja kuten olen sanonut, keskuudessamme ei ole yhtään lääkäriä, joka voisi parantaa synnin. Se on Kuoleman purema, ja me olemme kaikki syyllisiä, olemme kaikki muodostuneet vääryydessä. Me kaikki olemme syyllisiä. Mutta mitä Jumala teki? He olivat syyllisiä silloin ja heidän täytyi maksaa siitä kuolemalla. Mutta Jumalalla oli Mooses, jonka tuli nostaa ylös tuo vaskikäärme, panna se tangon päähän. Ihmiset eivät voineet tehdä mitään. Raha ei kelvannut, eikä mikään muukaan, ei tarvittu uskontunnustusten lukemista, ei kirkkoihin liittymistä, ainoastaan “katsoa ja elää”. Huomaatteko kuinka yksinkertaista? Katso ja elä! Älä liity kirkkoon. Ei sensaatioita, te ette tarvitse noita tunne-elämyksiä. Ainoastaan katso ja elä! Siinä kaikki. Niin yksinkertaista. Eikä, jos muistat kymmenen käskyä, niin saat elää, eikä sitä että tunnet lain. Ainoastaan katso ja elä! Siinä on kaikki, mitä sinun täytyy tehdä, ja jokainen, joka katsoi sitä, jäi eloon.

⁶⁰     Jeesus sanoi maanpäällä ollessaan ja puhuessaan Nikodeemukselle: “Niin kuin Mooses korotti käärmeen erämaassa, niin täytyy Ihmisen Poika ylennettämän.” Niin täytyy! Miksi? Samalla tavalla, saman asian vuoksi ja samasta syystä, jotta se saisi aikaan saman asian. Monta kertaa ihmiset hämmentyvät nähdessään käärmeen olevan esikuva Jeesuksesta. Käärme ei edustanut Jeesusta ainoastaan siten, että se oli kuollut. Siinä ei ollut elämää. Jeesus kuoli. Samalla tavoin kuin Kain tappoi Aabelin, Aabel kuoli alttarilla uhrinsa kanssa. Aabelin uhrattua ja tapettua uhrinsa syntiensä edestä, hän kuoli uhrinsa kanssa samalla alttarilla. Voidaksenne syntyä uudelleen teidän on kuoltava alttarilla uhrinne kanssa aivan yhtä kuolleeksi, kuin mitä Hän oli. Sitten synnytte uudelleen. Käärmeessä ei ollut elämää.

⁶¹     Te ehkä kysytte: “Miksi se oli vaskea?” Vaski edustaa tuomiota, Jumalallista tuomiota. Oletteko panneet merkille, että Raamatussa, Vanhassa Testamentissa, alttari, jolla uhri poltettiin, oli tehty vaskesta? Vaski kuvaa tuomiota. Kuten Elia päivinään, kun hän oli rukoillut, hän meni ulos katsomaan taivasta nähdäkseen, oliko sade tulossa, ja hän sanoi: “Taivas näyttää vaskelta.” Mitä se oli? Jumalallinen tuomio oli epäuskoisten ihmisten, epäuskoisen kansan yllä, joka oli unohtanut Jumalan. Se oli jumalallinen tuomio, vaskinen! Käärme itsessään, tuossa muodossaan, kuvasi jo tuomittua syntiä, sillä käärme oli tuomittu Eedenin Puutarhassa. Ja se oli tuomittu käärme.

⁶²     Ja katsoessamme Kristusta, te näette rangaistuksen. Jumala itse, Hän yksin, lihaksi tehtynä, Jumala tuli maan päälle ja otti ylleen meidän kaikkien synnit. Kaikkivaltiaan Jumalan tuomio ja viha oli vuodatettu Hänen ruumiinsa ylle, ja siellä se oli naulittuna ristiin. Tämä on todellinen tuomio. Hän yksinään polki Jumalan vihan viinikuurnan. Yksinään Hän kulki tien. Hän kuoli yksinään, ilman mitään apua enkeliltä tai ihmiseltä tai seurakunnaltaan, äidiltään, veljiltään tai Isältään. Jumalan hylkäämänä, ihminen ja luonto, Hän kuoli yksinään osoittaakseen meille, ettei itse luontokaan kykene auttamaan meitä kuoleman hetkellä. Ei ole ystävää, pappia, paavia eikä pastoria… Se on kuolema. Mutta oli Yksi, joka otti sen ylleen meidän edestämme.

⁶³     Käärmeessä ei ollut elämää, se oli täydellisesti kivettynyt. Sellainen oli rangaistus. Hänen kuollessaan maakin häpesi itseään, samoin tekivät tähdet. Hänen kärsiessään aurinko kieltäytyi paistamasta. Hänen kärsiessään kuu pimeni. Hänen kärsiessään koko maa pimeni, kunnes oli kuin keskiyöllä. Kaikki seisahtui. Kukaan ei ole koskaan kärsinyt sillä tavalla tai olisi kyennyt kärsimään sillä tavalla, kukaan kuolevainen ei olisi voinut mennä sen lävitse. Mutta Hän kärsi sen. Jumala pani Hänen ylleen kaikkien meidän vääryytemme ja antoi Tuomionsa tulla Hänen ylleen. Hän polki Jumalan vihan viinikuurnan yksinään, ilman apua. Mikään ei kyennet auttamaan Häntä. Se oli Jumalan asettama tuomio. Kaikki olivat tuon tuomion alaisia, eikä mikään voinut auttaa Häntä, koska me olemme kaikki syyllisiä. Ylimmäinen pappi ei olisi voinut auttaa Häntä. Ei ollut mitään, mikä olisi voinut auttaa Häntä, ei mikään paavi tai enkeli. Kaikki oli pysähdyksissä ja katsoi sitä. Se oli suurinta, mitä koskaan on maailman historian aikana tapahtunut. Hän kuoli, kunnes Hänessä ei ollut tippaakaan elämää jäljellä. Hän tuli vaskikäärmeen kaltaiseksi, ainoastaan kivettynyt muoto riippui ristillä.

⁶⁴     No niin, tästä syntymästä. On olemassa tapa, miten siihen päästään, sen lävitse on mentävä vaiheittain. Ja kaiken elämän, mikä tulee elämään uudelleen, on ensin kuoltava. Sinä et voi pitää entistä henkeäsi etkä entisiä tapojasi. Sinä et voi pitää entisiä ajatuksiasi. Sinun on kuoltava. Sinun on kuoltava, samalla tavoin kuin Hän kuoli. Sinun on kuoltava Hänen alttarillaan, aivan samalla tavoin kuin Aabelkin kuoli karitsansa kanssa. Sinun on kuoltava oman Karitsasi kanssa. Sinun on kuoltava. Kuole omille ajatuksillesi syntyäksesi Hänen ajatuksillensa. Olkoon sinussa se mieli, joka oli Kristuksessa. Sinun täytyy ajatella Hänen ajatuksiaan. Ja nyt, veli, sisar, sanon tämän niin ymmärrettävästi kuin vain voin sen sanoa. Kuinka sinä voit ajatella Hänen ajatuksiaan ja kieltää Hänen Sanansa ja kuitenkin väität olevasi uudestisyntynyt? Kysypä tämä kysymys itseltäsi. Kuinka voisit tehdä sellaista? Sinä et voi, sillä jos olet syntynyt uudelleen, sinulla on Hänen ajatuksensa. Jos Kristuksen mieli on sinussa, silloin sinä olet uusi luomus. Raamattu opettaa näin. Jos joku teistä veljistä haluaa tietää, mitä tämä sana “luomus” tarkoittaa, voit tarkistaa sen sanakirjasta ja tulet toteamaan, että tuo sana “luomus” tarkoittaa siellä “uutta luomista”, koska sinä olet yksi luomus, syntynyt ihmisolennoksi seksuaalisen halun kautta, ja sitten sinusta tulee Hengestä syntynyt uusi luomus. Sinun omat ajatuksesi ovat kuolleet. Ne ovat niin kuolleita, kunnes ne ovat kuin kivettynyt vaskikäärme. Tai kuten Hänen kuollessaan, kun taivaat ja maa ja kaikki muu todistivat, että Hän oli kuollut.

⁶⁵     Hän kuoli, kunnes Hän oli niin kuollut, että jopa Hänen verensä ja vesi erottuivat toisistaan Hänen ruumiissaan. Hänen kuolemansa oli niin valtavaa, että sanoisin maailman saaneen hermoromahduksen. Se heilui ja tärisi, kunnes kivet repeilivät vuorista. Kenen kuolema voisi saada aikaan jotakin sellaista? Paavin kuolema ei voisi tehdä sitä, eikä myöskään kenenkään pastorin kuolema. Mutta kun Jumala, lihassa, kuoli ristillä, maa sai hermoromahduksen tietäen, että itse Jumalan puhuttu Sana oli tullut lihaksi, ja synti oli vuodatettu Hänen ylleen. Jumalan viha oli vuodatettu Hänen ylleen, kunnes kuu ja aurinko pimenivät ja maata ravisteltiin. Ja se olisi hajonnut palasiksi, ellei sitä olisi ollut tarkoitettu meidän tulevaisuuttamme varten.

⁶⁶     Jos koko maa ja luonto käyttäytyivät sillä tavalla, kun ne näkivät sen tapahtuvan, niin mitä sen tulisikaan tehdä minulle ja sinulle? Mitä pitäisikään sieluissamme tapahtua, kun näemme, mitä Jumala on tehnyt meitä varten? Ja se oli kaikki sinua ja minua varten. Mitä sen pitäisi vaikuttaa meissä? Jatkaako edelleen synnissä? Jumala armahtakoon, ei, vaan pidättäytyä synnistä ja kuolla synnille. Voitteko nähdä, mitä synti teki Hänelle? Synti tappoi Hänet. Hän otti ylleen synnin rangaistuksen tuodakseen Jumalan vanhurskauden sinulle ja minulle. Joten, kun Jumalan vanhurskaus tulee meihin, synti on kuollut meidän kuolevissa olemuksissamme. Oi, toivoisin teidän näkevän sen.

⁶⁷     Kyllä, uudestisyntymässä sinun täytyy käydä kuoleman vaiheen lävitse. Se tapahtuu kaikessa. Ottakaamme vehnänjyvä. Jos se koskaan aikoo elää uudelleen, sen täytyy ensin kuolla. Ilman kuolemaa elämä on täydellisesti mahdotonta. Jotta vehnänjyvä, kukka, puu, ruoho tai vihannes, mikä hyvänsä, voisi elää uudelleen, sen on ensin kuoltava. Kuinka te sitten voisitte paeta sitä? Teidän on ensin kuoltava. Täytyy kuolla. Kuolla, kuinka? Itsellesi, kuolla kaikelle, että voit syntyä uudestaan. Sinun on tehtävä niin. Ellet kuole, et voi koskaan elää uudestaan.

⁶⁸     Tiesittekö, että joka päivä jonkin täytyy kuolla, jotta te voisitte elää? Nyt teille Seitsemännen päivän adventisteille, jotka olette täällä keskuudessamme. Monet teistä sanoo: “Minä en ampuisi oravaa, veli Branham. Minä en tappaisi peuraa, kania enkä kalaa, koska en usko, että meidän tulisi tappaa mitään.” Veljeni, tiesitkö, että vihanneksilla, joita syöt, on myös elämä? Sinun on tapettava se. Ja ainoa tapa, miten pysyt elossa tässä elämässä, on se, että jonkin on kuoltava, ja sinä elät sen kuolleen elämän kautta. Jos nyt jonkin on kuoltava, jotta sinä voisit elää sen kuolevan elämän kautta täällä maassa elääksesi kuolevaisena, eikö Jonkun tarvinnutkin kuolla, että sinä Sen elämän kautta voisit elää iankaikkisesti? Kysypä itseltäsi tämä kysymys. Ja tämä Yksi oli Kristus, koska kenelläkään muulla ei ollut kuolemattomuutta. Pojalla yksin on kuolemattomuus. Ja Hän antaa itsensä sinulle, vain kun otat vastaan Hänet. Täytyy kuolla.

⁶⁹     Eikä se merkitse sitä, että käännät vain uuden lehden tänä uutenavuotena. Sanotte: “Veli Branham, olen käynyt täällä pitkän aikaa. Olen ollut tämän seurakunnan jäsen. Tänä uutenavuotena tulen kääntämään uuden sivun ja tulen aloittamaan uudelleen. Tästä ei ole kysymys. Se ei ole “uuden lehden kääntämistä”, Vaan todellinen kuolema ja uudelleensyntyminen. Ymmärrättekö? Teidän on tunnettava itsenne syylisiksi, kun seisotte Hänen Läsnäolossaan, menittepä te sitten metodistien tietä tai baptistien tietä tai jotakin muuta tietä, teidän on tultava tuntemaan syyllisyytenne niin syvällisesti, että se tappaa teidät. Näin on oikein, se on tappava sinut. Sinun maailmallinen elämäsi tulee kuolemaan juuri siinä. Sinun on tunnettava itsesi niin syylliseksi Jumalan Läsnäolossa, että sinun maailmallinen elämäsi kuolee juuri siinä. Syntikysymys on ohitse sinun kohdallasi, kun seisot Hänen Läsnäolossaan. Ja kun se sitten tapahtuu, olet varmasti elävä, koska sinä kuolet. Ja ainoa tapa, jotta voit elää uudelleen, on kuolla ensin.

⁷⁰     Nyt näette, mihin minä olen tulossa, eikö niin? Millainen syntymä on, uusi syntymä. Ensiksi: kuolla, jotta voisi syntyä uudelleen. Ja jos sinussa vielä on maailman asioita, sinä et ole uudestisyntynyt. Ja kuinka sinä voit väittää olevasi uudestisyntynyt, kun maailman asiat vielä ovat sinussa? Ymmärrättekö? Kuinka voit tehdä niin?

⁷¹     Nuoria kristittyjä joku päivä sitten, joukko ihmisiä… En sano, etteivät he olisi sellaisia. Mutta nähdessämme joitakin kuvia kristityistä naisista ja kristityistä miehistä, kaikki rakastettavia, kaikki yhdessä uimapuvuissaan, uimassa, Näettekö? He sanovat: “Tämä on todellista rakkautta.” Se on todellista saastaa. Se ei ole rakkautta. Rakkaus esiintyy erilaisella tavalla.

⁷²     Meidän sielumme on asetettu uskossa Hänen vaskialttarilleen, Jumalan tuomio, ja meidän uhrimme, on kulutettu. Nyt muistamme, kuinka Elia tuon vaskitaivaan alla pani uhrin alttarille Jumalaa varten, ja tuo uhri kulutettiin. Baal ei kyennyt kuluttamaan uhriaan. En haluaisi sanoa tätä, mutta minun täytyy sanoa se. Kun te menette seurakuntaan ja otatte vastaan heidän uskontunnustuksensa ja kastemuotonsa ja te oletatte tehneenne itsenne uhriksi. Te saatatte saada väristyksiä, puhua kielillä, juosta ympäri lattiaa tahi nousta alttarilta itkien. Mutta jos Jumala on vastaanottanut uhrinne, se on kulutettu, ja maailma on kuollut teille. Sinä itse olet hävinnyt, sillä me tunnustamme itsemme kuolleiksi ja haudatuiksi. Me olemme kuolleet ja olemme kätketyt Kristuksessa, kätketyt Kristuksessa! Ja sen lisäksi… Sen jälkeen kun olemme kuolleet ja haudatut ja kätketyt Kristuksessa, me tulemme sinetöidyiksi Pyhällä Hengellä.

⁷³     Nyt te näette, mitä minä tarkoitan. Te olette kuolleet. Meidän sielumme on luovutettu alttarille Hänen Jumalallista tuomiotaan varten. Se on vaski. Kun meidän sielumme ovat asetettu Jumalallisen tuomion alttarille, mikä oli rangaistus? Kuolema. Ja kun te asetatte itsenne Jumalan alttarille, jossa on synnin palkkana kuolema, kuinka te voitte nousta siltä ja yhä elää synnissä, jos Jumala on vastaanottanut uhrinne? Oletteko ymmärtäneet sen nyt? Te kuolette! Te olette todellisuudessa hävinneet ja kivettyneet, ja teistä on jäljellä ainoastaan ulkonainen olemuksenne, samalla tavoin kuin vaskikäärmeestäkin oli, tai Kristuksesta, kun Hänet otettiin alas kuolleen kylmänä ristiltä. Te olette kuolleita! Minkä vuoksi? Te olette Jumalan tuomion alttarilla. Mikä on Hänen tuomionsa? Tuomari on asettanut rangaistuksensa, ja mikä on Hänen rangaistuksensa? Kuolema! Ja kun te asetatte sielunne Hänen tuomionsa alttarille, se merkitsee teille kuolemaa. Ymmärrättekö sen nyt?

⁷⁴     Oi, te voitte nousta siltä ja tehdä kaikenlaista, te voitte tanssia Hengessä, tai on mahdollista, että te itkette. Te voitte juosta edestakaisin lattialla ja liittyä jokaiseen kirkkoon tai tehdä mitä tahansa te haluatte (minä puhun nyt helluntailaisille) ja sitten mennä takaisin sinne, mistä te tulittekin, voitte saastuttaa toisen miehen vaimon ja rikkoa hänen kotinsa, jotkut teistä naisista. Te menette suoraan takaisin välittämättä lainkaan siitä, minkä Sana sanoo olevan oikein, te ette ota sitä vastaan. Te naiset ette anna hiustenne kasvaa, ettekä te pukeudu oikein. Te olette edelleen aivan maailman kaltaisia, koska ette ole vielä kuolleita maailmalle, vaan te yhä elätte siinä.

⁷⁵     Jotkut teistä miehistä ette koskaan lopeta polttamista tai juomista. Te ette koskaan lakkaa himoitsemasta moraalittomasti pukeutuneita, huonoja naisia, kun näette heitä kadulla, sen sijaan, että te kääntäisitte heille selkänne ja kävelisitte pois. Te himoitsette edelleen kuten ennenkin. Minkä vuoksi? Maailma yhä elää teissä. Mutta kun tuo uhri on vastaanotettu, te olette kuolleita. Näin on. Kuuletteko mitä tarkoitan? Ymmärrättekö, mistä minä puhun?

⁷⁶     Nyt, sielunne on laskettu Jumalan tuomion vaskialttarille, niin Jumala vastaanottaa…  Nyt se osoittaa, että te ette ole koskaan vastaanottaneet sitä, jos se… Jos te yhä elätte maailmalle, Jumala ole koskaan vastaanottanut sitä. No niin, te ihmiset, jotka aina puhutte Pyhän Hengen saamisesta, ja kuinka teidän on odotettava sitä niin kauan, tässä te olette. Kunnes Jumala vastaanottaa tuon uhrin, ja kunnes se on pantu Hänen tuomionsa alle, kunnes Hänen tuomionsa on itse asiassa tappanut teidän aistinne! Saatatte sanoa: “Minä käännän uuden lehden.” Siitä ei ole kysymys. Voitte sanoa: “Hyvä on, minulla on ollut tapana tupakoida, minä tulen lopettamaan sen.” Tämä ei vieläkään ole sitä. Kunnes Jumala vastaanottaa uhrin Hänen vaskialttarillaan, ja Hänen alttarinsa on tuomio. Mikä on Hänen tuomionsa? Kuolema. Se on rangaistus.

⁷⁷     “Sielu, joka syntiä tekee”, pysyy synnissä, “sen on kuoltava”. Ei ole yhtään väliä sillä, mitä te olette tehneet.

⁷⁸     Jeesus sanoi: “Moni on tuleva minun luokseni sinä päivänä ja sanova: ‘Herra, enkö ole tehnyt tätä ja tehnyt tuota?’ Hän on sanova: ‘Menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.’” Ymmärrättekö?

⁷⁹     Mutta kun uhri on vastaanotettu tulella, ja se nousee ylös savuna, silloin te nousette uhrinne kanssa taivaallisiin ja te tulette sinetöidyiksi ulos kaikista maailman asioista. Sielumme ovat Hänen alttarillaan.

⁸⁰     Mitä tulette tekemään sen jälkeen, kun te olette kuolleet? Te olette syntyneet uudestaan. Ensimmäinen syntymänne oli synnissä. Nyt olette syntyneet jossakin uudessa. Mikä se on? Elävä Sana. Aamen. Oi, kaikki on muuttunut, eikö olekin? Me olemme päässeet taistelun läpi, kun olemme nähneet, mitä on tullut tehdä. Mitä on tapahtunut? Te olette syntyneet uudeksi, elävässä Sanassa. Mitä se merkitsee? Sana alkaa elää teissä. Asiat alkavat näyttää teistä erilaisilta. Siinä, missä te aikaisemmin ette sitä nähneet, nyt te voitte sen nähdä. Kaikki on erilaista nyt. Se saa Kirjoitukset käymään yhteen, ne kaikki sopivat toisiinsa täydellisesti. Sitten tapahtuu jotakin muuta. Te kuolette omille ajatuksillenne, te olette nyt syntyneet, koska te olette pestyjä Sanan vedellä. Onko näin?

⁸¹     Mitä te teette vauvalle ensimmäiseksi, kun se on syntynyt? Te pesette sen. Onko näin? Ja niin pian kuin ihminen on kuollut itselleen ja on syntynyt Jumalasta, hänet pestään Sanan vedellä. Aamen. Jos Sana sanoo: “Jeesuksen nimessä”, te sanotte: “Jeesuksen nimessä.” Jos se sanoo: Teidän on uudestisynnyttävä”, te sanotte samoin. Mitä hyvänsä Jumala sanookin, te olette pestyjä Sanan vedellä. Aamen.

⁸²     Nyt olette valmiita elämään. Te olette nyt valmiita alkamaan. Olette syntyneet uudestaan, syntyneet Jumalan perheeseen. Olette saaneet uuden Vanhemman. Teillä oli opettajanne, mutta nyt teillä on uusi Opettaja, Isänne. Te ette voi syntyä, ilman että teillä ei olisi isää. Jos olette syntyneet jonkin kirkon veljeydessä, siinä on kaikki, mitä teillä on. Jos olette syntyneet opinkappaleesta, se teillä on. Mutta jos olette syntyneet Jumalasta, syntyneet Hänen Sanastansa, silloin teillä on uusi Isä, Jumala, valmiina tekemään Sanansa tunnetuksi teille ja tuomaan Se ilmi teidän kauttanne. Oi, uusi Isä, ja tämä Isä on Jumala. Hän on valmiina ottamaan Sanansa, jonka Hän on jo puhunut ja panemaan sen teihin ja tekemään sen eläväksi teissä. Näettekö? Nvt, teitä tullaan kasvattamaan. Olette valmiita, valmiita saamaan lapsenkasvatuksen. Tämä on vaikeinta aikaa. Kun sinä ajattelet, että sinun tulisi tehdä näin, ja sitten Sana ympärileikkaa sinut ja osoittaa sinulle jotakin muuta. “Katsohan nyt, he uskovat, että …” Ei merkitse mitään se, mitä he uskovat. Näin Jumala sanoi. Sinun pitää olla Isäsi asioilla. Nyt olet syntymässä uudelleen. Nyt, kaikki on muuttumassa hyväksi, sinua oikaistaan, sinulla on uusi Isä.

⁸³     No niin, jos olet syntynyt uudestaan, ja sinulla on uusi Isä, silloin sinulla on uusi luonne. Vanha luontosi on kuollut, ja sinulla on uusi luonne. Kerran olit menossa yhteen suuntaan ja nyt olet menossa toiseen. Kerran olit menossa alaspäin ja nyt olet menossa ylöspäin. Uusi mieli. Sinä et enää rakasta maailman asioita, sinun mielesi on Jumalassa. Et välitä siitä, mitä ihmiset sanovat, he nauravat sinua ja kutsuvat sinua “vanhanaikaiseksi”, tai jotain muuta sellaista. Sinä et välitä siitä, koska olet syntynyt ylhäältä, ja sinä kaipaat niitä, jotka ovat ylhäällä. Jumala ei häpeä sinua, ja sinä et häpeä Häntä. Oikein. Olen kirjoittanut tänne: Hebrealaiskirjeen 11. luku. Lukekaa se, niin huomaatte, mitä ihmiset silloin tekivät. He vaelsivat lampaannahoissa, erämaassa, kuljeksivat ja kaikkea muuta, ja kuitenkaan maailma ei ollut heidän arvoisensa. Näettekö? Lukekaa se, se on tekevä teille hyvää. Tulette huomaamaan, mitä tapahtuu ihmisille, kun heidän luonteensa on muuttunut.

⁸⁴     No niin, minkälainen luonne sinulla sitten on, veli Branham? Hänen luonteensa. Jos minulla olisi isäni luonne, silloin tekisin niitä asioita, joita isäni teki. Mutta nyt kun olen uudestisyntynyt… Riippuu siitä, kuka minun isäni on. Jos olet syntynyt kirkkoon, sinun isäsi on kirkko, ja voit kutsua häntä “isäksi”, jos tahdot. Voit kutsua häntä miksi haluat, koska hän on sinun isäsi. Mutta jos Isäsi on Jumala, ja olet syntynyt Jumalan perheeseen, sinä etsit niitä asioita, jotka kuuluvat Jumalalle. Näin on, sillä sinä olet Jumalan lapsi. Sinun luon­teesi on Jumalan luonne. Sitten saatat kuulla jonkun sanovan: “Meidän kirkkomme uskoo, että ihmeiden päivät ovat ohitse.” Kuinka voisit koskaan uskoa, että ihmeiden päivät ovat ohitse, kun Jumalan oma luonne on sinussa? Kun Hän itse on yliluonnollinen, Hänen luonteensa on yliluonnollinen, Hänen tapansa ovat yliluonnolliset, Hänen koko olemuksensa on yliluonnollinen. Kuinka sinä voisit sitten olla mitään muuta kuin yliluonnollinen. Sinun uusi syntymäsi on ihme. Sinun elämäsi on ihme. Jopa luonteesi on ihme. Kuinka nyt on mahdollista sinulle katsoa taaksepäin ja sanoa: “Nuo asiat ovat kuolleita, ja tämä Raamattu on oikein.” Ymmärrättekö? Olette uusi olento, uusi luomus. Varmasti.

⁸⁵     [Tyhjä kohta nauhassa – toim.] Ja kun lapset syntyivät, ne olivat kaikki kananpoikia, yhtä lukuun ottamatta. Hän oli kotka. Hän oli kummallinen pikku kaveri. Hän oli kerta kaikkiaan erilainen, hän oli syntynyt erilaiseksi. Elämä tuossa munassa oli erilainen, joten siitä tuli erilainen lintu. Varmasti hän näytti kummalliselta. Toiset ajattelivat hänen toimivan kummallisesti, mutta hän toimi ainoastaan luontonsa mukaisesti eikä voinut tehdä mitään muuta, sillä hän oli kotka. Hänellä oli kotkan luonne, joten hän ei voinut olla muuta kuin kotka. Ja heidän kaltaisiaan on paljon noissa kirkkokunnissa. He ovat todellisuudessa kotkia, eikä näytä oikealta, kun näemme heidän kieriskelevän mudassa ja maailmallisissa asioissa. Näettekö, Isän asioiden hoitaminen on mennä ja noutaa heidät ulos.

⁸⁶     Eräänä päivänä äitikotka lensi siitä yli. Luuletteko, että tuo kanaemo olisi voinut pitää häntä maassa yhtään pidempään? Ei ole yhtään väliä sillä, kuinka paljon se kotkotti ja sanoi: “Tulehan tänne kulta, olen löytänyt täältä jotakin. Tule.” Oi ei. Hän kaipasi niihin asioihin, jotka ovat ylhäältä, ja hän meni kohtaamaan sitä. Kirkkokunnat eivät olleet enää häntä varten. Kirkkokunnat eivät voi kutsua häntä pois Siitä.

⁸⁷     Ja ihmistä, joka on syntynyt Jumalasta, ei enää voida saada takaisin sinne synnin lätäkköihin. Hän on kuollut ja syntynyt uudestaan. Hän on uusi luomus. Hänellä on kotkan luonne. Hänen on päästävä ylös taivaalle. Hänen on päästävä ylös, sinne missä hänen äitinsä on, hänen Vanhempansa.

⁸⁸     Joku pappi saattaa sanoa: “Oi, tule ja liity meidän kirkkoomme, tuohan on vain fanaattisuutta.”

⁸⁹     Nyt kun tämä pikku kotka seisoo siellä ja kuulee äitinsä huudon, se katsoo ympärilleen ja kysyy: “Missä se on?” Ehkä tuo äitikotka huusi jotakin tähän tapaan: “Jeesus Kristus sama eilen tänään ja iankaikkisesti.”

⁹⁰     Ja kanaemo sanoo: “Ihmeiden päivät ovat ohitse. Cluck,cluck,cluck. Ihmeiden päivät ovat ohitse. Mitään sellaista ei ole. Sehän on fanaattisuutta!”

⁹¹     Kukaan ei kuitenkaan voi pidätellä häntä. Voin kuulla hänen sanovan: “Äiti, kuinka voin päästä sinne ylös?”

⁹²     “Räpyttele vain siipiäsi, kulta. Siinä on kaikki, mitä sinun tulee tehdä. Sinä olet kotka. Ainoastaan kulje eteenpäin uskoen. “Miten se tulee tapahtumaan, Äiti?”

⁹³     “Minä en tiedä. Vaella vain eteenpäin.” Tässä hän tulee. Hänen muutamat ensimmäiset räpytyksensä ja hän pääsee aidan päälle. Joka tapauksessa hän nyt on päässyt näin ylös. Äiti sanoo: “Jatka edelleen, minä otan sinut vastaan.” Tässä se on.

⁹⁴     Uusi luonne, uusi olemus, uusi luomus, luonteesi on Isäsi luonne. Ja sinä uskot ja rakastat jokaista Hänen sanomaansa Sanaa. Jokaisen miehen sana, joka on vastoin tätä Sanaa, on valhe. Tämä on Jumalan Sana. Ymmärrättekö? Raamattu on oikeassa. Et välitä yhtään siitä, mitä kirkkokunnat sanovat, sinulle Raamattu kuitenkin on oikein, koska luonteesi on muuttunut. Jos nyt kirkko on sinun isäsi, sinä uskot kirkkoisääsi. Mutta jos Jumala on Isäsi, sinä uskot Jumalan Sanan. Jos kirkko on sinun isäsi, sinä uskot häntä, sillä sinulla on hänen luonteensa. Mutta kun Jumala on Isäsi, sinä uskot Jumalan Sanan. Jos se on kirkko, sinä uskot hänen sanansa ja uskot sen, mitä kirkko sanoo. Mutta jos olet syntynyt uudestaan, sinä uskot sen, mitä Jumala sanoo, sillä Jumala on sinun Isäsi eikä maailma eikä kirkolliset uskontunnustukset.

⁹⁵     Mieleeni muistuu tarina ankasta, joka oli kanapihalla kananpoikien kanssa. Niiden kananpoikien mielestä tuo ankka näytti hassunkuriselta. Tiedättehän, miten sillä on erimuotoinen ruumis ja pitkä nokka. Mutta tuo ruumiinmuoto ja nokka, niillä on tarkoituksensa. Ja tällaiselta kristittykin joskus näyttää, hieman fanaattiselta, mutta silläkin on tarkoituksensa. Ymmärrättekö? Tuo ankka näytti hassunkuriselta sen juostessa ympäriinsä noiden pieninokkaisten kananpoikien kanssa, jotka tekivät siellä kaikenlaista eivätkä olleet lainkaan tuon ankan kaltaisia. Se oli aina hiukan syrjään vetäytynyt, tiedättehän, se ei edes puhunut heidän tavallaan, sen kieli oli erilainen. Ne eivät voineet ymmärtää toisiaan.

⁹⁶     Näin on uudestisyntyneen kristitynkin laita. Hän on syntynyt erilaisesta munasta, siinä kaikki. Näettekö? Uskon, että tuolla kirkkokunnissa on monia aitoja ankkoja, mutta heillä on johtajanaan kana. Näin on asia, ja siellä olevat ankat eivät saa sieltä sitä oikeata. Se kuulostaa karkealta. En tarkoita sitä sellaiseksi, vaan yritän tuoda esiin erään asian.

⁹⁷     Eräänä päivänä emäntä päästi koko tuon lauman ulos takapihalta. Siellä takana virtasi pieni joki. Tuo ankka seurasi muiden mukana ja ihmetteli, mitä se kaikki oli. Hän ei edes pitänyt siitä ruuasta, mitä ne söivät, se ei näyttänyt hänestä oikealta. Nuo vanhat asiat, joita ne tekivät, eivät näyttäneet oikeilta. Sitten hetken kuluttua hän tunsi kummallista hajua. “Tämähän tuoksuu juuri oikealta. Mistä tämä tulee?” Oi, tuo pieni taivaallinen henkäys. Saarnaaja saattaa sanoa jotakin virkistävää, jotakin, joka vetoaa sisimpääsi, ja tunnet, kuinka Sana ankkuroi itsensä sinne, hmm, taivallinen auringonpaiste. Hän ajatteli: “Jotenkin toinen henkäys tuota ilmaa sopii luonnolleni.” Hän hengitti sitä uudelleen. “Sen täytyy olla jossakin. Ette voi sanoa, etteikö niin olisi. Se on jossakin. Siellä on jotakin, johon tunnen kuuluvani.” Ei tällaiseen uskontunnustukseen. Näettekö? Te tiedätte, mitä minä tarkoitan. Hän haistoi vettä ja hänellä oli ankan luonne, ja ankka ja vesi sopivat yhteen. Tällä tavoin uskovainen ja Jumala kuuluvat yhteen. Välittömästi hän veti uudelleen syvään henkeään. Se muuttui voimakkaammaksi. Ja hetkisen kuluttua alkoi tuulla. (Kuten väkevä Tuulispää, tiedättehän.) Se toi hänen sieraimiinsa veden hajua. Hän ei voinut kestää yhtään enempää. Alas mäkeä se juoksi heiluen ja huojuen ja äännellen: “Honk-honk, honk-honk. honk-honk.” Tuo nokka korkealla ilmassa, tiedättehän, se haistoi vettä!

⁹⁸     Tuo vanha kanaemo sanoi: “Sinä fanaatikko, tule takaisin tänne.” Sillä ei ollut minkäänlaista vaikutusta, hän oli haistanut vettä. Hän oli matkallaan veden luo.

⁹⁹     “On lähde täytetty Verellä, otettu Immanuelin suonista, jonne syntiset upotetaan, ja he menettävät kaikki syyllisyyden tahransa.” Todellinen kristitty ei halua olla missään tekemisissä maailman kanssa. He eivät halua elää täällä sattumanvaraisesti ja ihmetellä, missä he ovat, kuten tänään metodisti, huomenna baptisti tai presbyteeri tai helluntailainen jne. Oi, veli, miten onnetonta! Oikea kristitty haluaa Hengen virkistystä, Jumalan virkistystä elämäänsä, jotakin, joka tekee hänestä uuden luomuksen. Ja niin pian kuin hän tietää missä se on, ei ole mitään, joka voisi pidättää häntä tulemasta sen luo. Hän lähtee liikkeelle, koska hän on alusta alkaen ankka. Kyllä. Ei mitään uskontunnustuksia, ei, ei, ei, ei.

¹⁰⁰Ja jos te vielä rakastatte maailman asioita, teitä on petetty. Teidän uhrianne ei ole vielä vastaanotettu, luonteenne ei ole muuttunut. Tiedättekö nyt, mitä merkitsee olla uudestisyntynyt? Näettekö, teidän luonteenne on muuttunut, teistä tulee uusi luomus. Teidän on ensin kuoltava ja sitten synnyttävä uudestaan. Tiedän, että minun olisi aika lopettaa, mutta antakaa minulle muu­tamia minuutteja, jotta voin mennä nopeasti lävitse nämä tekstit. Näettekö, jos te vielä rakastatte maailmaa ja väitätte olevanne uudesti syntyneitä, ei ole väliä sillä, mitä olette tehneet… Te olette voineet itkeä, olette voineet tuntea kylmänväreitä. Se on hyvä, minulla ei ole mitään sitä vastaan. Kristityt itkevät, ja heillä on kylmänväreitä. Ja te sanotte: “Veli Branham, puhuin juuri kielillä…” Se saattaa olla hienoa, ja se saattaa olla aivan oikein.

¹⁰¹Näen tuolla pikku naisen, joka tuli luokseni jokin aika sitten unensa tähden, ja minä sain siihen selityksen. Kuitenkin on jollain tavalla vaikeaa mennä kertomaan helluntailaissaarnaajan vaimolle, ettei hänellä ollut Pyhää Henkeä (uhuh), mutta hänellä ei ollut Sitä. Mutta sitten hän vastaanotti Sen. Näettekö?

¹⁰²Kyllä se on erilaista. Näettekö, se ei ole kielillä puhumista eikä Hengessä tanssimista. Nuo asiat eivät ole todiste Siitä. Sitä on kuolema ja syntymä ja muuttunut luonne ja muuttunut olemus. Vanhat asiat ovat kuolleet, kaikki asiat ovat uusia. Maailma on poissa, ja Jumala on tullut tilalle. Jumala on sinulle Elämä, ja maailma on sinulle kuollut. Nyt te sen näette. Hyvä on.

¹⁰³Nyt kuunnelkaa. Minun on nyt vähän leikattava tässä, tiedättehän, saadakseni poistetuksi tieltä joitakin juuria. Naisissa ja miehissä, jotka eivät halua seurata Jumalan Sanaa ja Hänen opetustaan sen jälkeen, kun he väittävät syntyneensä uudestaan, heissä on jotakin väärää.

Tulen nyt hetken ajan puhumaan naisille. Jos nainen, joka tietää, että Jumalan Sana tuomitsee käherretyt hiukset ja shortsien pitämisen, pitkät housut ja moraalittoman pukeutumisen, eikä hänellä kuitenkaan ole tarpeeksi säädyllisyyttä antaa hiuksiensa kasvaa ja pukeutua vaatteisiin, jotka soveltuvat kristitylle, hän on tullut petetyksi. En välitä siitä, mitä kokemuksia sinulla on ollut, olet saattanut puhua kielillä, niin kuin olisi kaadettu herneitä kuivan lehmännahan päälle, ja olet saattanut tanssia Hengessä, niin että koko rakennus on huojunut. Näillä asioilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Se osoittaa, että sinussa on vielä maailman rakkautta. Jumala tuomitsee nuo asiat. Hän sanoi: “Naisella tulee olla pitkät hiukset, ja että luonto itse opettaa, että miehellä tulee olla lyhyet hiukset, koska Jumala on miehen pää, ja mies on naisen pää.” Jos nainen leikkaa hiuksensa, hän häpäisee päänsä, joka on hänen miehensä. Jos mies antaa hiustensa kasvaa, hän häpäisee päänsä, joka on Kristus. Ymmärrättekö?

¹⁰⁴“Kaunistakoon teidän naisenne itsensä pukeutuen siveästi”, hienon naisen tavalla. Ja sitten, ilman pienintäkään säädyllisyyttä, että tekisitte niin, te sanotte: “Kunnia Jumalalle; Hallelujaa! Minä olen puhunut kielillä. Hallelujaa! Kunnia Jumalalle.” Se osoittaa, että se on väärä henki. Jos sillä on Sanan luonne, se ottaa aina vastaan Sanan. Ja Sana on liha, ja Sana oli Jumala, ja Sana on Jumala. Kun Sana on sinussa, saa se aikaan sen, että sinusta tulee Jumalan poika tai tytär, Hänen jälkeläisensä, joka uskoo Hänen Sanansa.

¹⁰⁵“Minä en usko tuohon kasteeseen Herran Jeesuksen nimessä. Hallelujaa? En välitä siitä, kuinka paljon yrität selittää sitä, minä uskon paimentani.” Jatka vain edelleen, se on sinun isäsi. Mutta jos Jumala on sinun Isäsi, tulee Jumalan Sana oikaisemaan sinut.

¹⁰⁶Saarnaaja… “Moni on tuleva minun luokseni tuona päivänä ja sanova: “Herra, enkö ole ajanut ulos riivaajia Sinun Nimessäsi?’ Nämä ovat saarnaajia. “Enkö minä ole tehnyt monia voimallisia tekoja?” Kentällä olevia evankelistoja. “Menkää pois minun luotani, te, jotka teette laittomuutta.” Aviottomia lapsia. Totisesti.

¹⁰⁷Jos olet syntynyt Jumalasta, sinut on pesty Sanan vedellä, erotettu maailman asioista, ja sinä uskot Jumalaan. Sinä olet kuollut. Sinä olet kuollut omille ajatuksillesi ja omille aatteillesi, olet kuollut kaikelle muulle paitsi Jumalan Sanalle. Ja Se elää sinussa tuoden ilmi itsensä sinussa, todistaen, että se on Jumalan Sana. Sinä sanot; “Olen kuollut maailmalle, olen kuollut maailmalle, veli Branham.” Ja kiellät Jumalan Sanan??

¹⁰⁸Jeesus sanoi: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Nyt olemme tulossa siihen mitä “uudestisyntynyt” merkitsee. Ymmärrättekö?

¹⁰⁹Olet äkkipikainen, itsekäs ja riidanhaluinen. Joku sanoo jotakin sinusta, ja olet heti valmis antamaan takaisin, ja sitten syntynyt Jumalan Hengestä? Ei. Jumalan Henki ei toimi näin. Ei. Jumalan Henki on nöyrä, sävyisä, suloinen, kärsivällinen. Tämä on Jumala, rakastava, ystävällinen, ja anteeksiantavainen, tämä on Jumalan Henki. Oi, kyllä.

¹¹⁰Mutta he pitäytyvät kirkkokuntiinsa ja kielilläpuhumiseen ja profetoimiseen ja tekevät kaikenlaisia tekoja. Jeesus sanoi, että he tulisivat tekemään niin. “Heissä on jumalisuuden ulkokuori.” He pitäytyvät kirkkokuntaansa, koska se on heidän isänsä. He ovat syntyneet kirkkokunnallisesta isästä. Mutta jos olet syntynyt Jumalasta, Tämä on sinun Isäsi, Hän on Sana, Sana. Ei ole väliä sillä, minkälaisia kokemuksia sinulla on, olet vielä Saatanan lapsi siihen asti, kunnes kuolet maailmalle ja tulet eläväksi Kristuksessa. Kuulkaahan, nopeasti nyt.

¹¹¹Sielu, olkoon se hyvä tai paha, kuolema ei muuta sitä. Minulla on paljon raamatunpaikkoja kirjoitettuna tänne tästä asiasta, josta haluan nyt puhua, millainen on sielu. Millainen on sielu? Se on sinä. Sinä olet sielu. Se on tuo osa sinun sisälläsi. Missä kunnossa tuo sielu on kuollessasi, määrää sen, mitä tietä se tulee menemään. Se menee määränpäähänsä. Kuolemasi jälkeen et voi auttaa sitä, vaikka kuinka yrittäisit. Tuon sielun on muututtava täällä, uudestisynnyttävä.

Saatatte kysyä: “Entä mitä Pyhästä Hengestä, veli Branham?

¹¹²Pyhä Henki kastaa sinut Ruumiiseen palvelusta varten, mutta sinä uskot Iankaikkiseksi Elämäksi. “Joka kuulee minun Sanani ja uskoo Häneen, joka on minut lähettänyt, hänellä on Iankaikkinen Elämä.” Ymmärrättekö? Ja sitten teidät kastetaan Pyhällä Hengellä Ruumiiseen, lahjojen ilmi tulemiseksi ja niin edelleen, mutta te uskotte Iankaikkiseksi Elämäksi. Hän, joka uskoo, hänellä on Iankaikkinen Elämä. Ja sinä uskot, merkitsee se sitä, että olet kuollut ja syntynyt uudelleen, luotu, uusi luomus. Hyvä on.

¹¹³Sielu, nyt muistakaa, hyvä tai paha, kuolema ei saa aikaan enää minkäänlaista muutosta siinä. Se ainoastaan tuo sen määränpäähänsä. Ymmärrättekö sen? Ja jos sinulla vielä on siinä maailma ja maailman rakkaus, se on kuoleva sinun kanssasi, koska maailman täytyy kuolla. Jumala on tuominnut maailman ja sen järjestelmät. Jumala on tuominnut sen, ja sen on kuoltava. Ja jos maailma on sinussa, sinä kuolet sen kanssa. En voi nähdä, kuinka se voisi olla enää selvempää. Ymmärrättekö? Ja jos se on hyvä, syntynyt Jumalasta, sen täytyy mennä Jumalan tykö. Jos se on maailmasta, se on häviävä maailman kanssa. Jos se on Jumalasta, se on elävä Jumalan kanssa, koulutettu tai kouluttamaton. Koulutettu tai lukutaidoton, jos maailma on vielä siinä, sen on kuoltava.

¹¹⁴Jos maailma on sinun sielussasi, ja sinun halusi ovat maailmasta, tulet hävitetyksi sen mukana. Onko tämä nyt selvää? Pitäisi olla. Ollessanne osa kuolleesta maailmasta sen kuollessa, te tulette kuolemaan sen mukana. Mutta jos olet syntynyt uudestaan, olet elävä Kristuksen kanssa, ja sinun halusi ovat ylhäällä oleviin asioihin eikä niihin, mitkä ovat maailmasta. Jos olet syntynyt Jumalan Hengestä, tulet osaksi Jumalaa ja olet iankaikkinen Hänen kanssaan. Kuolemalla ei ole valtaa sinuun, kun olet uudestisyntynyt. Sinä olet iankaikkinen. Sinä olet muuttunut ajallisesta olennosta, iankaikkiseksi olennoksi. Olet muuttunut kuolemasta Elämään. Puhun iankaikkisesta elämästä. Iankaikkisesta kuolemasta, iankaikkiseen Elämään. Jos olet maailmasta, tulet kuolemaan sen kanssa. Raamattu sanoo 1. Joh. 2:15: “Jos rakastat maailmaa ja maailman asioita, on se sen tähden, koska Jumalan rakkaus ei ole sinussa.” Ette voi rakastaa maailmaa. Ja Jeesus sanoi: “Ette voi rakastaa Jumalaa ja mammonaa. Mammona on “maailma”. Ette voi rakastaa maailmaa ja Jumalaa samanaikaisesti. “Joka sanoo rakastavansa Minua, eikä pidä Minun Sanojani”, tämä on Raamatussa, “ hän on valehtelija, ja Totuus ei ole hänessä.” Tässä se on.

¹¹⁵Oi, Branham Rukoushuone, ja te kaikki hyvät ihmiset, tehkäämme inventaari! Nyt on uusivuosi. Aloittakaamme, tehkäämme jotakin. Kääntäkäämme pois kaikki maailman asiat. Jos siellä vielä on jotakin, pankaamme ne kaikki pois. Kyllä, hyvä on. Tämän päivän ihmiset… Minun on nyt kiirehdittävä.

¹¹⁶Tämän päivän ihmiset vastaanottavat kaikenlaisia henkiä. Heissä on kirkon henki ja jopa henkiä, jotka kutsuvat itseään “Jumalan hengeksi ja uudestisyntyneeksi”, ja sitten kieltävät, että Jumalan Sana on totta. Voisitteko kuvitella Jumalan Hengen kieltävän Hänen oman Sanansa? Kysyn teiltä roomalaiskatolisilta, voitteko todella sanoa, että olette syntyneet Jumalan Hengestä, kun otatte vastaan noita opinkappaleita, jotka ovat raamatunvastaisia, kiellätte Jumalan Sanan ja sanotte, että Jumalan Henki on teissä? Voisiko Henki, joka on kirjoittanut tämän Raamatun, kieltää Sen? Se merkitsisi sitä, että minä valehtelisin sitä vastaan. Sanoisiko Jumala jotakin ja sitten kääntyisi ympäri ja osoittaisi sen valheeksi? Kun Raamattu sanoo: “Jumalan on mahdotonta valehdella, koska Hän on koko Totuuden Lähde.”

¹¹⁷Te metodistit, baptistit, jotka olette kastetut titteleihin “Isä, Poika, Pyhä Henki”, te olette nyt tietoisia asiasta? Teillä on Raamattunne. Te, jotka liitytte kirkkoon kättä puristamalla? Te, jotka otatte suosituskirjeen toisesta toiseen ja väitätte uudestisyntyneenne Jumalan Hengestä? Kuinka voitte tehdä niin ja sitten katsoa Jumalan Sanaa kasvoihin ja kutsua itseänne uudestisyntyneeksi kristityiksi? Kun teidän pitäisi olla kuolleita kirkoille, kuolleita opinkappaleille ja kuolleita maailmalle. Te olette kuolleita kaikelle muulle paitsi Jumalalle, ja Jumala on Sana! Tässä sitä ollaan. Katsokaahan, he ottavat vastaan kaikenlaisia henkiä. Oi, heillä on kirkon henkiä ja kaikenlaisia muita henkiä. Kuunnelkaahan tarkoin nyt.

¹¹⁸Profeetat… Jumalan Sana tulee profeetoille. Raamattu sanoo niin. Nyt, ennen kuin lopetan, haluan tehdä vielä pari huomautusta. Herran Sana tulee profeetoille. Mikä tulee profeetoille? Kirkon Sana tulee profeetoille? [Seurakunta vastaa: “Ei.”] Uskontunnustus tuli profeetalle? [“Ei.”] Herran Sana! Mikä se oli? Profeetta paljasti Jumalan Sanan. Ymmärrättekö? Sellaisia ovat profeetat, todelliset profeetat. Meillä on myös valheprofeettoja, ja me tulemme puhumaan niistä hetken kuluttua. Mutta todellinen Sana tulee todelliselle profeetalle. Hänellä ei voi olla mitään muuta. No niin, uskontunnustus ja kirkkokunta, ne eivät tulleet profeetalle. Ei, vaan Herran Sana tuli profeetalle, ja hän paljasti Sen ihmisille. Todellisella profeetalla oli todellinen Sana.

¹¹⁹Kuinka voitte koetella todellisen profeetan? Kun hänellä on totinen Sana. Sitten, jos hänellä ei ole todellista Sanaa, hän on väärä profeetta, hänen on oltava. Jos se sanoo jotakin erilaista kuin tämä Sana, ja tämä Sana on Jumalan Sana, niin olkoon jokaisen profeetan sana valhe ja Jumalan Sana totinen. Jos siis se Sana, mikä tulee profeetalta, on Jumalan Sana, on hän todellinen profeetta, koska Sana tuli vain todellisille profeetoille. Meillä on aina ollut myös vääriä profeettoja. Todellinen profeetta, todellinen Sana. Väärä profeetta, väärä Sana: “Meidän uskontunnustuksemme, meidän kirkkokuntamme, liity tähän, sano tämä, usko tämä, tee tämä.”

¹²⁰Mutta todellinen Sana tulee todelliselle profeetalle, ja hän puhuu teille todellisen Sanan. Seuratessanne todellista Sanaa te saatte todellisen kokemuksen Sanasta. Sana on tullut lihaksi teissä, ja teistä tulee Jumalan poikia. Ja Jumalan Sana säteilee suoraan Jumalasta teihin, koska olette Hänen luonteensa, Hänen Henkensä on teissä, ja teette Jumalan tekoja. Hallelujaa! Raamattu sanoo niin. Oi niin!

¹²¹Vääriltä profeetoilta tulee väärä Sana. Mitä he tekevät? Heillä on vääriä tunneaistimuksia. Väärät profeetat pitävät tarpeeksi todellista Sanaa ollakseen vääriä. Niin ei ennen ollut tapana, mutta Raamattu sanoo 2. Tim. 3:ssa näin. Väärällä profeetalla on juuri tarpeeksi todellista Sanaa, jotta se tekee siitä väärän, koska Raamattu sanoo heillä olevan “jumalisuuden ulkokuori”. Jotta heillä voisi olla jumalisuuden muoto, on siitä jonkin verran oltava Totuutta. “Jumalisuuden ulkokuori, mutta kieltävät sen voiman”. Minkä voiman? Joka saa sinut oikaisemaan itsesi, olemaan erilainen ja palvelemaan Jumalaa. Ei enää mitään tansseja ja maailman asioita. Raamattu tuomitsee hiustenne leikkaamisen, ja kuitenkin väärät profeetat sanovat: “Ei sillä ole mitään merkitystä.”

¹²²Joku sanoi jokin aika sitten (luulen kertoneeni sen täällä aikaisemmin, en muista), hän sanoi: “Miksi ihmeessä et jätä noita naisia ja miehiä rauhaan?” Ja hän jatkoi: “Tiedäthän, että ihmiset uskovat, että sinä olet profeetta.”

Sanoin: “En ole.”

¹²³“Mutta ihmiset uskovat, että sinä olet. Mikset opeta heille, kuinka he voisivat nähdä näkyjä, ja kuinka tehdä muita senkaltaisia Jumalan tekoja?”

¹²⁴Minä sanoin: “Kuinka voin opettaa heille algebraa, kun he eivät tunne edes aakkosiaan.” Näettehän? Kuinka voin ottaa lapsen leikkikoulusta ja tehdä hänestä samana päivänä ylioppilaan? Kuinka voit tehdä sen, kun hän ei tiedä, mitä aakkoset merkitsevät? Tiedättekö, mitä aakkoset [ABC] tarkoittavat? Always Believe Christ. [Aina Usko Kristusta.] Näin se on. Älä usko kirkkoa äläkä heidän uskontunnustuksiaan ja oppejaan. Usko Kristusta! Miksi? “Tunteaksesi Hänet, sillä tuntea Hänet, on Elämä.” Onko tämä oikein? Ei tunteaksesi Hänen uskontunnustuksensa, ei, Hänellä ei ole uskontunnustuksia. Ei tuntea Hänen Sanaansa, sinun on tunnettava Hänet, tuntea Hänet Pelastajanasi uudessa syntymässä. Kuten Jeesus sanoi Nikodeemukselle: “Jos te ette usko, kun kerron teille maallisia asioita, kuinka te voisitte uskoa taivaallisia asioita?” Kuinka he tulisivat uskomaan hengellisiä asioita, jotka menevät Henkeen, ja näkyjen tuntemista ja näkemistä ja senkaltaisia asioita, kun he eivät edes usko maallisia asioita? He eivät voi uskoa edes käyttääkseen vaatteita oikein. Eivät voi uskoa lopettaakseen tupakoimistansa ja lopettaa valehtelemistansa ja äkkipikaisen luonteensa pois panemista ja kaiken muun sellaisen kuten himoitsemisen. Kuinka voitte opettaa ihmisille, kuinka mennä sisälle Henkeen, kun kaikki tuollaiset asiat vielä riippuvat heissä kiinni.

¹²⁵Väärillä profeetoilla on vääriä sanoja, uskontunnustuksia, kirkkokuntia ja tunnekuohuja. “Oi, siunattu Jumala, ainoa asia, joka sinun on tehtävä… Haluatko pukeutua Elian viittaan? Kunnia Jumalalle! Ainoa asia, joka sinun on tehtävä, on tyhjentää mielesi ja lakata ajattelemasta yhtään mitään ja sanoa: “Oi, täytä minut, täytä minut, täytä minut.” Ja Saatana on varmasti tekevä sen. Ja sitten sinä panet luottamuksesi siihen. “Oi, oi, oi, se meni koko ruumiini ylitse, veli Branham. Minä tunsin sen. Oi, oi, oi. Kunnia Jumalalle, Hallelujaa. Hyppiä ylös ja alas, tuolla lailla. Oi, minä sain sen!” Ja sen jälkeen voit elää miten elät?

¹²⁶“Heidän hedelmistään te tunnette heidät.” Ymmärrättekö? Näettekö, ei tunne-elämyksistä.

¹²⁷“Oi veli, sinä haluat vastaanottaa Pyhän Hengen. Tule vain tänne alttarille ja sano: ‘Kunnia, kunnia, kunnia, kunnia, kunnia’, niin kauan että puhut kielillä” Uh-huh, ja sen jälkeen elät millaista elämää tahansa valehdellen ja varastaen? Sitten kun he puhuvat sinulle kasteesta Jeesuksen Kristuksen nimessä, sinä vastaat: “Tuo on fanaattisuutta. Minun kirkkoni opettaa eritavalla!” Ja sitten sinä vielä väität, että olet uudestisyntynyt? Ja Sanan vedellä pesty? Jossakin on jotakin väärin. Ymmärrättekö?

¹²⁸Te tulette uskomaan jokaisen Sanan juuri niin kuin se on kirjoitettuna tänne. Ja Raamattu sanoo: “Se ole kenenkään yksityisesti tulkittavissa.” Jumala on selittänyt sen, ja Se merkitsee tätä. Hän… Sana, Hänen Sanansa tässä… Eikö Raamattu sanokin 2. Pietarin kirjeessä: “Raamattu ei ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä.” Aivan varmasti! Se on kirjoitettu juuri niin kuin, mitä se merkitsee, ja se on oikein sellaisenaan. Kun jätätte sen juuri sellaiseksi kuin se on kirjoitettukin, on se tuottava samoja tuloksia nyt.

¹²⁹Väärät opettajat saavat aikaan vääriä syntymiä. Todelliset profeetat tuovat esiin Sanan, syntymisen Sanasta, Kristuksesta. Väärät profeetat saavat aikaan väärän syntymän, syntymisen kirkosta, syntymisen uskontunnustuksesta tai kirkkokunnasta. Ja tässä te olette, helluntailaisveljeni, väärä tunnekokemus, ja sitten te sanotte hänen saaneen Pyhän Hengen, koska hän puhuu kielillä. Olen nähnyt paholaisten puhuvan kielillä. Kynä pantiin maahan, ja se kirjoitti tuntemattomalla kielellä. Sellainen ei merkitse yhtään mitään. Näettekö, sen on oltava elämä, sillä heidän hedelmistään te tulette tuntemaan heidät. “Uskotko sinä kielillä puhumiseen, veli Branham?” Kyllä. “Uskotko huutamiseen?” Kyllä. Koska olen kristitty, uskon sen. Minä uskon Jumalan Sanan. Mutta jos elämänne ei todista siitä…

¹³⁰Kulkea mahtavana: “Kunnia Jumalalle, Hallelujaa”, ja sitten te sanotte minulle, että se on Kristus? Kristus oli nöyrä, alhainen ja ystävällinen. Mennessänne kaupunkiin on sinun pukeuduttava aivan tyylinmukaisesti, tiedättehän, kaiken on oltava juuri oikein, ei ryppyäkään puvussa. Ja sinun on saatava paras kohtelu, tai kieltäydyt tulemasta ollenkaan, ja sinulle on taattava määrätty summa rahaa pitääksesi kokouksen. Oi, oi, oi, oi, oi, ja mitä vielä! Kaikkien kirkkokuntien on taputettava sinua olkapäälle. Siellä ei ollut ketään taputtamassa Häntä olkapäälle, sillä Hän oli Sana. Tämä on totta.

¹³¹Väärät pitävät tarpeeksi Totuutta, jotta se saa aikaan heille jumalisuuden ulkokuoren. Kuulkaahan nyt, sillä haluan sanoa jotakin, jonka haluan teidän kuulevan. Tuon kaltaiset väärät hedelmöittymiset, tehän tiedätte, millainen väärä hedelmöittyminen on, johtavat miljoonia ihmisiä väärään syntymään. Väärät opettajat johtavat ihmiset uskomaan tunnekuohuihin: “Koska tunsit noita nytkähdyksiä, olet saanut Sen. Oi, koska tuo kummallinen tunne kulki lävitsesi, näit valoja edessäsi ja tulit sokeaksi ja horjahtelit. Silloin Eliaan viitta pantiin yllesi. Se on totta. Sinä olet saanut Sen. Oi, ja nyt tiedät, mikä sinä olet. Sinä olet ilmi tuotu Jumalan poika.” Mistä löydät itsesi? Lyötynä, näin on. “Kunnia Jumalalle, minulla oli eräänä iltana uni!” Oi, kyllä, uh-huh. Näettekö? “Oi, minä näin tätä ja tuota.” Niinkö? “Etkö sinä usko uniin?” Kyllä, tietenkin minä uskon. Mutta jos tuo uni ei vahvista Jumalan Sanaa, se on väärä. Tämä tässä on totuus, pysykää Tässä. Kyllä. He johtavat miljoonia väärään syntymään. Ajatelkaahan sitä!

¹³²Minulla on lehtileikkele, jonka aioin tuoda mukanani. Siinä tuo koko kreikkalaisortodoksisen kirkkokunnan isä keskusteli Paavi Johannes 22:n kanssa ja sanoi: “Voi olla, ettemme me näe sitä oman sukupolvemme aikana, mutta suuri veljeskunta on muodostumassa, kun protestantit ja katolilaiset ovat liittymässä yhteen.”

¹³³Ajattelin: “Kunnia Jumalalle!” Joku leikkasi sen lehdestä, kirjoitti sen minulle. Uskoisin sen olleen veli Norman. Ja hän sanoi: “Veli Branham, on myöhäisempää, kuin mitä me ajattelemme.” Katsokaa tänä päivänä puolustusministeriämme ja presidenttiämme. Tämä kansakunta on katolilaisten hallinnassa. Kuulkaahan!

¹³⁴Te sanotte: “No niin, hehän ovat kristittyjä.” Kristittynä oleminen merkitsee Kristuksen kaltaisena olemista, omata Hänen Henkensä. Onko tämä oikein? Tämä saattaa kuulostaa karkealta, mutta haluan sanoa sen. Jos nimität sikaa lampaaksi, voisiko se tehdä siitä lampaan? Jos sanot: “Possu, olen väsynyt näkemään sinut possuna. Minä haluan karitsan, joten ota sinut sikalasta ja harjaan sinut ja pesen hampaasi ja kampaan sinun hiuksesi ja teen sinusta pikku karitsan. Sidon kaulaasi vaaleanpunaisen silkkinauhan, ja tulet olemaan possun asemesta pikku karitsa.” Kutsut sitä sanoen: “Karitsani, karitsani, karitsa”, se silti vastaa: “Oink, oink.” Päästä se vapaaksi sikalaan, ja se tulee syömään kaiken, mitä siellä on saatavissa. Oikein! Ei ole kysymys sitä, että pirskottelet häntä, eikä sitä, että kastat hänet vedessä. On kysymys kuolemisesta ja syntymisestä. Kyllä vaan. Sanot: “Minä en syötä sinulle mitään muuta kuin apilaa, syötän sinulle lampaan ruokaa.” Vaikka syötäisit häntä kuinka paljon apilalla, hän on kuitenkin sika. Siinä kaikki, Eikö olekin näin? Tietenkin se on niin, hän on sika, koska hänellä on sian luonne.

¹³⁵Jos rakastat maailmaa ja maailman asioita, sinä olet vielä sika. Näin on. Tarvitaan Jumalan voima muuttamaan sinun sielusi. Kuole sikana, pane sikamaiset tapasi alttarille, pane itsesi sille ja anna Jumalan tuomion tulen tulla ja kuluttaa sinut sikana ja synnyttää sinut karitsaksi. Sen jälkeen et voi enää syödä sian ruokaa, sinun ruuansulatuksesi ei kykenisi sulattamaan sitä. Porsaan nimittäminen karitsaksi ei koskaan voisi tehdä siitä karitsaa.

¹³⁶Ja sitten he kutsuvat henkilöä kristityksi jonkin uskontunnustuksen tai tunne-elämyksen perusteella! Sanotte: “Kunnia Jumalalle, veli Branham, tanssin Hengessä koko viime yön. Puhuin kielillä, veli Branham, oi miten ihanaa!” Puhun nyt helluntailaisille. “Minä tanssin Hengessä. Oi, minulla oli tunne-elämyksiä, ja kaikkea muuta sellaista. Mutta nyt minä sanon sinulle suoraan: älä yritä puhua minulle tuosta Jeesus nimeen kastamisesta.” Hyvä on, porsas, sinä olet vielä sika, siinä kaikki.

¹³⁷“Minun lampaani kuulevat Minun Sanani!” Minä sanon: “Veljeni, voitteko löytää minulle yhtään paikkaa Raamatusta, missä heitä koskaan kastettiin Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen?”

¹³⁸“Minä en välitä tuon kaltaisista asioista, hallelujaa, minä en halua tuota vanhaa ‘Jeesus Yksin’ asiaa.” Kuka on puhunut mitään Jeesus Yksin -opista? Minä puhun Raamatusta. “Jeesus Yksin” on joukko opinkappaleita ja ryhmä kirkkokuntia. Ette voi kutsua niitä toinen toistaan paremmaksi.

¹³⁹Mutta minä puhun nyt täysiverisistä, aidoista, sata prosenttisista kristityistä, jotka ovat uudestisyntyneet Jumalan Hengestä, ja Taivaalliset kastepisarat näkyvät heidän elämässään. Tämä on se ilo, josta minä puhun. Jos olet metodisti ja sinulla on se, niin aamen! Kaikki mitä sinä voit tehdä, kun sinulle osoitetaan Sana, on seurata sitä, niin kuin ankka, kun se mennee veteen. Ymmärrättekö?

¹⁴⁰Tämän päivän ihmiset haluavat oikopolkuja. He luulevat saavansa kaiken yhdessä hetkessä. “Kunnia Jumalalle!” Mitä se on? Mitä he tekevät? He ovat kuten jotkut näistä kavereista, joita voisin nimetä, mutta en halua tehdä sitä, koska tämä nauhoitetaan. Mutta he ovat tänä iltana jossakin yökerholla hakaten kitaraansa ja huomenaamulla he ovat jossakin kirkossa hakaten tuota samaa kitaraa. Saastaa! Raamattu sanoo Jesajan 28. luvussa: “Kaikki pöydät ovat täynnä oksennusta. Ja niin kuin koira palajaa oksennukselleen, ja sika mutakuoppaansa, samoin he tekevät.” Miksi? He ovat vielä koiria ja sikoja! Ja se saa heidät palaamaan mutakuoppaansa ja oksennukselleen. He eivät ole syntyneet uudestaan. Jos he olisivat syntyneet uudestaan, he olisivat uusia luomuksia.

¹⁴¹Tiedättekö mitä, ei ole yhtään väliä sillä, kuinka paljon te maalaatte vanhaa korppia tehdäksenne siitä valkoisen tai harmaan kyyhkysen, se on ja pysyy sisältäpäin korppina. Näettekö? Hän on yhä tuo sama haiseva vanhan raadonsyöjä, joka syö kuolleita maailman asioita. Näin on. Mutta, tiedättekö mitä, kyyhkysen ei edes tarvitse kylpeä. Oi, hallelujaa! Kyyhkysen ruumiissa on öl­jyä, joka tulee hänen höyhentensä lävitse, ja se pitää hänet puhtaana kaiken aikaa, koska se tulee sisältäpäin ulos. Oi! Miksi? Korppi sanoo: “Niin on minunkin laitani! Minä panin vähän pyhää vettä niiden päälle, veli, ja se sai sen aikaan.” Ei, ei voi olla niin, sillä sen täytyy tulla sisältä päin ulos eikä päinvastoin. Se on syntymä. “Kiitos Jumalalle, minä käyn kirkossa aivan kuten sinäkin. Hallelujaa, minun kirkkoni on yhtä hyvä kuin sinunkin. Hallelujaa, me olemme…” Hyvä on, sinä raadonsyöjä. Näettekö sen olevan tällä tavalla? Mutta kyyhkysen voitelu tulee sisältä päin. Kyyhkysellä on eräs määrätty rauhanen, jollaista millään muulla linnulla ei ole. Ja hän voitelee ulkopuolensa, hän pitää itsensä puhtaana kaiken aikaa. Hänen ei tarvitse puhdistaa itseään, koska sisäpuolella on jotakin, joka pitää hänet puhtaana. Oi, sisar Way, hallelujaa! Jokin sisä­puolella pitää hänet puhtaana.

¹⁴²Te sanotte: “No niin, liityin kirkkoon viime viikolla. Haluaisin todella mielelläni ottaa tuon ryypyn sinun kanssasi, mutta, huh… Umm, tuo sikari tuoksuu niin hyvälle! Oi, sisar, tiedän näyttäväni vanhanaikaiselta, kun minun nyt on annettava hiusteni kaavaa. Eikö olekin kauheata? Sinä muistat ne pienet nätit puvut, joita minulla oli tapana käyttää, jotka saivat miehet viheltämään. Minun on nyt luovuttava niistä. Tiedäthän, liityin kirkkoon viime viikolla.” Sinä kurja hylkiö, kaikki maailman pyhä vesi ei voisi puhdistaa sinua.

¹⁴³Mutta, veli, kun sinun sisäpuolellasi on jotakin, joka pesee sinua kaiken aikaa, sinä vain seisot paikallasi, ja Se suorittaa pesun.

¹⁴⁴Sinun ei tarvitse sanoa lampaalle: “Koetahan nyt tuottaa.” Tämä on vikana helluntailaisilla tänään. Tämä on vikana koko kristikunnalla. He yrittävät tuottaa jotakin. Lammasta ei tarvitse pyytää tuottamaan villaa, hän kantaa villaa. Sinä kannat Hengen hedelmiä. Sinä et sano: “Nyt, minun on tultava vakavamman näköiseksi, minun on tehtävä tätä ja minulla on oltava tunnekuohuja, minun on tanssittava Hengessä, ja sitten olen saanut Sen.” Ei, ei. Uh-huh. Ainoastaan synny uudestaan, niin kaikki tuo tulee tapahtumaan itsestään. Sinun ei tarvitse sanoa: “Pitäisikö minun opiskella koko yö? Pitäisikö minun tehdä tätä tai tuota? Pitäisikö minun liittyä tuohon tai lausua tämä uskontunnustus tai suorittaa näitä katumusharjoituksia?” Ei koskaan, ainoastaan kuole, siinä kaikki. Ymmärrättekö? Syntykää uudestaan, niin se tulee sisäpuolelta ja saa aikaan muutoksen ulkopuolella. Näettekö? Pieni veden pirskottelu, tai peseminen vedessä, on sama kuin muuttaisi sian lampaaksi, te ette voi tehdä niin. Mutta jos hän sisäpuolelta on karitsa, silloin hän ei enää voi olla sika. Näettekö? Nämä ovat karkeasti sanot­tuja, mutta kun minulla ei ole koulusivistystä, niin teen sen omalla tavallani.

¹⁴⁵Te tiedätte… Ajattelin lukiessani Johannes Kastajan elämästä, hänen kutsuessaan heitä: “Te kyykäärmeitten sukukunta!” Miksi näin? Hänet oli kasvatettu erämaassa. Näettekö, hän tiesi, millaisia he olivat. Te lyötte jalkaanne maahan, ja ne piiloutuvat. “Te kyykäärmeitten sukukunta.” Myös: “Jo on kirves pantu puun juurelle.” Puu, kyykäärmeet, kirveet, hän puhui siitä, minkä hän tunsi. Tämä on se tapa, jolla te opitte Jumalan, sen perusteella, mitä te tunnette. Te näette sian ja karitsan eron. Ei ole mitään väliä sillä, kuinka kauan te pesette sikaa, hän pysyy sikana. Hänen täytyy uudestisyntyä ennen kuin hän voi olla karitsa.

¹⁴⁶Oikopolut! Tänä iltana he ovat täällä tekemässä tällaista ja, oi, huomenna he haluavat saarnata. Helluntailaisetkin antavat heidän tehdä niin. Kyllä. He haluavat oikotien Taivaaseen. “Hallelujaa, kaikki, mitä minun on tehtävä, on se, että menen polvilleni ja olen ajattelematta yhtään mitään ja sanon: Hallelujaa, hallelujaa, minä olen saanut Elian viitan. Huomenna menen ja ajan ulos riivaajia. Hallelujaa, hallelujaa, olen saanut Sen! Kunnia Jumalalle, nyt minä lähden.’” He haluavat oikotien taivaaseen ottamalla niin paljon maailmaa kuin he voivat ottaa. Sinä et voi ottaa siitä yhtään mitään. Ei ole oikoteitä. Sinun on tultava Golgatan tietä. Sinä tulet vaskialttarin kautta. Sinä tulet vaskikäärmeen tavalla. Sinä kuolet! Sinä todella kuolet. Oi, Jumala, miksi en saa sanotuksi sitä oikein? Te kuolette. Te kirjaimellisesti kuolette itsellenne. Te kuolette maailman asioille ja synnytte uudeksi. Aamen. Ei maailmaa, maailman asiat ovat kuolleet. Ei ole olemassa oikotietä, ymmärrättekö? He haluavat kaiken nopeasti eivätkä halua kasvaa. Me kasvamme Herrassa. Vaaditaan kasvamista ja kokemusta.

¹⁴⁷Nyt he kertovat ihmisille tuolla Länsirannikolla: “Oi, meillä on kaste kuolemattomuuteen. Sillä hetkellä kun kastamme sinut vedessä, sinä muutut jälleen nuoreksi mieheksi tai naiseksi. Kyllä. Te jatkatte…” Heillä on Elian viitat ja heillä on ilmi tuodut Jumalan pojat. “Kyllä, veli, Jumalalla on ilmi tuotuja poikiaan juuri nyt, tuoden julki, kerro heille tästä. Tänään olet syntinen, huomenna sinä olet Jumalan ilmi tuotu poika.” Mieletöntä! Missä Sanassa sanotaan niin? Vauvat eivät synny miehinä, he syntyvät vauvoina ja kasvavat mieheksi.

¹⁴⁸Sallikaa minun nyt lukea teille jotakin ja kuunnelkaa, mitä minä luen Efesolaiskirjeen neljännestä luvusta, alkaen 12. jakeesta:

Pyhien täydellistämistä varten, palvelustyötä varten, Kristuksen ruumiin rakentamista varten:

kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemiseen, täydelliseen Kristuksen täyteyden kasvun mittaan.

ettemme tästedes enää olisi lapsia, joita heitellään sinne tänne, viedään jokaisen opin­tuulen mukana,… (Kuulkaa, ja millaisella opilla?) ihmisten silmänkääntötemppujen ja ovelan viekkauden mukana, joilla he väijyvät pettääkseen;

vaan puhumalla totuutta rakkaudessa, (Ja, mitä?) vaan puhumalla totuutta (Hän on Totuus) rakkaudessa… (Kuulkaa! Kuunteletteko te? Sanokaa: “Aamen.”) [Seurakakunta sanoo: “Aamen.”] voisimme kasvaa häneen… (Mitä? Huomennako? Ei, kasvaa Häneen) …kasvaa – Häneen kaikissa asioissa, Häneen, joka on pää, Kristukseen. (Me kasvamme Häneen!)

¹⁴⁹Muistan ensimmäisen saarnani, jonka saarnasin. Ajattelin suoriutuneeni siitä oikein hyvin, kun kaikki vanhat naiset siellä itkivät hieman, tiedättehän, ja he sanoivat: “Oi, mikä ihmeellinen poika.”

¹⁵⁰Lopetettuani tuo vanha pastori, tohtori Davis, entinen lakimies, sanoi minulle: “Haluan puhua sinulle. Tulehan käymään kotonani.”

¹⁵¹Sanoin: “Hyvä on.” Seuraavana päivänä menin sinne, tiedättehän, vähän näin rinta pystyssä. Kysyin: “Mitä pidit siitä, tohtori Davis?”

Hän sanoi: “Mädintä mitä olen koskaan kuullut!”

Kysyin: “Mitä?”

Hän sanoi: “Huonoin, mitä olen koskaan kuullut.”

“Oi”, minä sanoin, “veli Davis, jokainenhan itki.”

Hän sanoi: “Kyllä, he itkevät hautajaisissa ja syntyessään ja kaikessa muussa”, sitten hän jatkoi, “Sinulla on vikana se, Billy, että sinä et lainannut puheessasi yhtään kohtaa Jumalan Sanasta. Sinä vain kerroit jostakin äidistä, joka oli mennyt rajan ylitse, tai jotakin sellaista, ja sait kaikki itkemään.” Hän sanoi: “Et sinä synny uudestaan tuon kaltaisista asioista eikä maallisista tunteista, sinä synnyt Sanasta.”

¹⁵²Oi, hän todella sai minusta ilmat pihalle, ja olen iloinen, että hän teki sen. Ymmärrättekö?

¹⁵³Ei se ole mitään ylös ja alas hyppimistä ja huutamista. Sana on Se, joka tekee eläväksi. Sana elävöittää, eivät kokemukset. Sana!

¹⁵⁴Hän sanoi: “Muistan ensimmäisen oikeusjutun, jossa olin mukana, Billy, tein sen koulutukseni mukaan, jonka olin saanut. Sanoin: ‘Katsokaa tätä naisraukkaa, katsokaa, miltä hän näyttää, ja kuinka hänen miehensä on kohdellut häntä huonosti.’ “Sitten otin nenäliinani ja itkin hieman, näyttelin samalla tavoin kuin muillakin lakimiehillä on tapana.” “Ajattelin, että tunteiden osoittamisesta olisi hyötyä.” Sanoin: “Kunnianarvoisa tuomari, miksi te ette antaisi hänelle avioeroa. Katsokaa häntä! Hän on sanonut, että hänen miehensä on hakannut häntä kaikkialle pitkin selkää. Sitä ei voinut edes nähdä hänen alusvaatteittensa alta. Sanoin: “Häntä on hakattu selkään, ja miksi nyt et antaisi hänelle…” Vanha tuomari ainoastaan istui siellä ja katseli.

¹⁵⁵Välittömästi vanha asianajaja, joka istui vastapäätä, oli noussut ylös ja sanoi: “Herra tuomari, kuinka paljon kauemmin tämä oikeus kuuntelee tällaista mielettömyyttä?”

¹⁵⁶On niin paljon kaikenlaista turhaa vouhotusta. Liian monet ihmiset tekevät tällä tavoin. Liian paljon turhaa vouhotusta, ilman että sille löytyisi mitään tukea Sanasta. Kasvakaa! “Oi, hän tanssi Hengessä viime yönä, veli Branham. Kaikki on hyvin hänen kohdallaan.” Ehei, se ei minusta tee sitä oikeaa. Ei varmastikaan. Täytyy kasvaa, tulla koetelluksi, kasvaa Häneen, tulla karaistuksi.

¹⁵⁷Luin hiljattain historiasta. Otanko liian paljon aikaanne? Luin kirkkohistoriaa. Uskon Sisar Arnoldin tuolla perällä sanoneen “aamen”. Kun eräänä päivänä puhuin kirkkohistoriasta, jota hän oli lukenut. Kerran Pyhän Martinin päivinä oli eräässä luostarissa poika, joka sanoi: “Herra on tehnyt minusta Vanhan Testamentin profeetan. Ymmärrättekö? Olen yksi vanhoista profeetoista.” No niin, en muista juuri nyt tuon piispan nimeä siellä, mutta hänet oli koulutettu Martinin alaisuudessa. Se ei kuulostanut oikealta, joten he jättivät hänet yksikseen. Välittömästi hän profetoi ja sanoi: “Tänään Jumala tulee alas ja antaa minulle valkoisen viitan istuakseni teidän keskuudessanne, ja siitä te tulette tietämään, että minä olen Vanhan Testamentin profeetta.” Sitten tuona yönä kello 12 se todella tapahtui. Kuultiin ääniä ja ihmisten liikehdintää, ja poika sai viittansa, ja he sanoivat sen olleen niin valkoinen kuin vain olla voi. Hän tuli ulos huoneestaan ja sanoi: “Enkö minä sanonut teille?” Hän sanoi: “Nyt te kaikki otatte määräyksiä minulta. Minä olen Vanhan Testamentin profeetta.”

¹⁵⁸Mutta se ei tuntunut oikealta tuosta vanhasta piispasta. Se ei ollut Sanan mukaista. Profeettoja ei tehdä, he ovat ennalta määrättyjä. Ja profeetta ei alkuunkaan toimisi tuolla lailla! Hedelmä todisti, ettei se voinut olla. Näettekö? Näettekö, kuinka hedelmät osoittivat, ettei se ollut profeetta. Joten hän sanoi: “Lopun yötä me tulemme paastoamaan ja rukoilemaan ja laulamaan virsiä.” Päivä tai pari kului. Sitten tuo vanha piispa rukoili ja sanoi: “Herra, tuo poika!” He eivät olleet koskaan nähneet mitään tuon vaatteen kaltaista. Kirjailijoita tuli katsomaan sitä, eivätkä he olleet milloinkaan nähneet mitään sen kaltaista. Siinä sitä oltiin. Lopulta heillä kuitenkin oli tiedossaan mies, joka oli profeetta, se oli Martin. He sanoivat: “Hyvä on, sinun on tehtävä yksi asia todistaaksesi meille itsesi. Raamatun mukaan sinä olet väärässä. Mitähän jos mentäisiin Martinin luo. Sinä seisoisit hänen edessään ja kertoisit hänelle siitä?” Ymmärrättekö? Hän vastasi: “Minua on kielletty seisomasta Martinin edessä.”

¹⁵⁹Hän, jolla on hyvää kultaa, ei pelkää antaa sitä koeteltavaksi (Uh-huh, näin on.), hän, jolla on Totuus. Tästä syystä minä annan haasteen kenelle hyvänsä, että hän tulisi ja todistaisi, että kaste Jeesuksen Kristuksen nimessä on väärin. Näyttäkää minulle tämä syntymänne, joka teillä on, oletteko kuolleet, ja jos teissä vielä on maailmaa, te olette vielä maailmassa. Näyttäkää minulle nämä asiat. Ei ole mitään murehdittavaa, pankaa se testauskoneeseen. Tämä tässä on Testauskone. Ymmärrättekö? Ymmärrättekö? Näin on oikein.

¹⁶⁰Joten he sanoivat hänelle: “Sinä tulet kaikesta huolimatta mukaamme.” Jotkut veljistä tarttuivat häntä käsivarsista, ja viitta katosi. Näettekö? Tämän päivän helluntailaiset olisivat varmasti nielaisseet sen. Oi niin, se näytti niin todelliselta, mutta se ei ollut Sanan mukaista.

¹⁶¹Kerran Saatana ilmestyi Martinille kultainen kruunu päässään siinä olevien tähtien kimallellessa kauniisti, suurikokoinen miellyttävän näköinen mies siististi kammattuna ja laitettuna, pukeutuneena kauniiseen viittaan ja jaloissaan kultaiset kengät. Tuli Martinin luo ja sanoi: “Martin, tunnetko minua?”

¹⁶²No niin, voi olla, että ihmiset, jotka eivät näe näkyjä, eivät ymmärrä sitä, näettekö, kuinka asiat saattavat tulla luoksenne erilaisten henkien mukana, ja kuinka petollisia ne ovat. Näettehän, että Raamattu sanoo niiden voivan eksyttää jopa valitutkin, jos se olisi mahdollista. Valitut ovat niitä, jotka ovat ennalta määrättyjä ja syntyneet tuota tarkoitusta varten. Ymmärrättekö tämän?

¹⁶³Hän tuli nyt tämän valitun luo ja sanoi: “Martin, tunnetko minua? Minä olen Kristus”, ja hän jatkoi, “Etkö tunne minua?” Martin alkoi empiä. Se näytti niin kummalliselta. Hän empi hetken, ja Saatana sanoi uudestaan: “Etkö tunne minua?” Hän sanoi sen kolme tai neljä kertaa: “Minä olen Kristus, etkö tunne minua?”

¹⁶⁴Martin sanoi: Saatana, minä tunnen sinut. Minun Herrani ei ole vielä kruunattu, mutta Hänen pyhänsä tulevat kruunaamaan Hänet.” Se osoittaa, kuinka Sana on oikeassa.

¹⁶⁵Tämä on syy, miksi Rooman kirkolla on niin paljon opinkappaleita, Sanan vastaisten pahojen henkien tullessa sisälle, ja jotka saavat heidät kieltämään Sanan ja panemaan tilalle opinkappaleita, jotka vievät heidät pois Raamatusta. Pysykää Sanan kanssa! Se on tänä päivänä Elämänlanka. On nouseva kaikenlaisia henkiä, jotka pettävät melkein kaikki. Raamattu sanoo niin: “Niin kuin Jannes ja Jambres vastustivat Moosesta, samoin tekevät nämä miehet, joilla on kelvoton mieli Totuutta kohtaan”, he tekevät ihmeitä ja kaikenlaisia merkkejä. Mutta pysykää tämän Sanan kanssa. Herran Sana tuli profeetoille, ja he toivat Sen esille, ja me uskomme profeettoja.

¹⁶⁶Huomatkaa, mitä hän sanoi: “Minä tunnen sinut, saatana. Minun Herrani ei ole tuollainen iso mies. Minun Herrallani oli pois mennessään karkea vanha viitta ja naulanjäljet käsissään. Hän oli kruunaamaton, ja hänellä oli verta hiuksissaan. Ja kun hän tulee takaisin, Hän on näyttävä samanlaiselta, sillä Raamattu sanoo Hänen tulevan samalla tavalla kuin Hän meni pois.” Ja niin se kaikki häipyi pois. Oi niin.

¹⁶⁷Kuinka hän tuleekaan, ja saa kaiken näyttämään niin kauniilta. “Oi, he ovat puhuneet kielillä. He ovat parhaita näkemiäsi ihmisiä.” Älkää uskoko sellaista. Olkaa varovaisia.

¹⁶⁸Toivon ettei Sana pitkästytä teitä. Kristityiksi syntyneet kasvavat Kristuksen kuvaksi eläessään. He ovat syntyneet uudestaan, ja heidän elämänsä alkaa ottaa muotoa, kuten tapahtuu pienen lapsen kohdalla. Se alkaa muotoutumaan ja kasvamaan. Ja sitten, ennen kuin te huomaattekaan, he ovat täydessä miehuudessa. Aamen. Tällaista se on. Päivästä päivään ja vuodesta vuoteen he pysyvät samana. Tulkaamme takaisin Sanaan: “Jos te pysytte Minussa…”

¹⁶⁹He sanovat: “Olen syntynyt uudestaan, hallelujaa, olen liittynyt heihin. Olen liittynyt tähän. Liittynyt. En oikein tiedä, viime vuonna uskoin Jeesuksen Nimeen. Nyt olen eronnut siitä ja uskon tähän. Uskoin ennen, että on oltava pyhä, mutta nyt kun se-ja-se sanoo…” Vaeltajia, kaikkien opintuulten heiteltäviä. Näettekö?

¹⁷⁰Mutta olkaa Hengestä syntyneitä ja kasvakaa Kristuksen kuviksi. Sinä ymmärrät tämän, veli Dauch? Kasvaa Kristuksen kuvaksi. Olet sitä koko elämäsi ajan. Samoin kuin, jos olet syntynyt profeetaksi, sinä pysyt profeettana. Jos olet syntynyt kristityksi, sinä pysyt kristittynä. “Jos te pysytte Minussa, ja Minun Sanani pysyvät teissä!” Tämä Raamattu kasvattaa teidät Kristuksen kuvaksi. Ei kuten jokin nuori asianajaja, joka huutaa ja itkee ja puhuu sitä ja tätä ja saa aikaan paljon tunnekuohuja. Vaan on kasvettava Kristuksen kuvaksi vuosien tottumusten ja koettelemusten kautta, seistävä peräsimessä. Ei ole muuta tietä. “Kristuksella, kiinteällä Kalliolla, me seisomme. Kaikki muu on upottavaa hiekkaa.” Antaa kirkkokuntien opinkappaleiden tulla ja mennä, pidä minut nöyränä Herra. Pysy tiukasti Sanan kanssa ja kulje suoraan virran lävitse. Se on ohjaava meidät rantaan. Täyteen miehuuteen…

¹⁷¹Katsokaahan, te ette voi muuttua kuolemanne jälkeen. Katsokaa näitä ihmisiä, jotka tulevat sisälle, he saavat kaikenlaisia tunne-elämyksiä ja sellaisia. Sitten he menevät pois, ja huomenna heillä on jotakin muuta. Oletteko nähneet sellaista? Heitä on sadoittain, ymmärrättekö? Ja te näette sen tapahtuvan. Mitä jos nuo ihmiset kuolisivat sellaisessa tilassa? Kuolema ei muuta mitään.

¹⁷²Oi kristityt, antakaa minun nyt lopettaa näillä Sanoilla. Kääntykäämme kaikessa vilpittömyydessä Hänen ja Hänen Sanansa puoleen. Tulkaa nöyrästi kristittyjen tavalla ja syntykää uudelleen Hänen Hengestään. Ja kun olette syntyneet uudestaan, teidän kantamanne hedelmät tulevat osoittamaan teidät kristityiksi. Ymmärrätkö tämän, Sisar Peckinpaugh? Sinun kantamasi hedelmät tekevät sinusta kristityn. “Heidän hedelmistään te heidät tunnette.” Se on todiste. Sinä et ehkä tunne aakkosiasi, mutta kuitenkin voit olla todellinen kristitty nainen. Voit olla maailman vihaama, (Näin on oltavakin, jos se on jotakin, mitä olet tehnyt), mutta jos olet vihattu Hänen tähtensä, se on eri asia.

¹⁷³Saattaa olla, ettet ole teologi. Katsokaahan tuota sokeana syntynyttä miestä, jonka Jeesus paransi. Hän oli syntynyt sokeana, eikä hänellä ollut edes silmämunia. Ja Jeesus teki hänet terveeksi. Sitten farisealaiset kyselivät tältä mieheltä, joka oli tullut näkeväksi: “Kuka Hän oli?” Eivätkä he voineet kieltää, että jotakin oli tapahtunut. No niin, tuo mies ei ollut teologi. Hän ei voinut väitellä, kuten jotkut saarnaajat tekevät, pienistä teknisistä asioista. Hän ei kyennyt selittämään sitä heille. Hän ei tuntenut Raamattua. Hän ei tiennyt, kuinka Messiaan tuli syntyä, eikä minkälaisia tekoja Hän tulisi tekemään. Tuo mies ei tiennyt sitä, eikä hän ollut teologi. Mutta mitä hän teki? Kun he sanoivat hänelle: “Anna kunnia Jumalalle, me olemme teologeja ja tiedämme, että Hän on syntinen.”

¹⁷⁴No niin, tuo mies ei voinut kieltää heidän sanojaan, mutta mitä hän sanoi heille? Hän sanoi heille tähän tapaan: “Jos hän on syntinen ja kuitenkin Hän tekee tällaista, niin mikä on vikana teissä kavereissa? Mikä teissä kaikissa on vikana?” Näettekö? Hän sanoi: “Onko Hän syntinen vai ei, sitä minä en tiedä. En voi sanoa sitä. Mutta tämän asian minä tiedän, että minä, joka kerran olin sokea, nyt näen.” Mitä hän oli tekemässä? Hän toi esiin todisteen. Näin on, hänellä oli millä puolustautua. Jotakin oli tapahtunut hänelle. Hänen olemuksensa oli muutettu pimeästä valoksi ja sokeasta näkeväksi.

¹⁷⁵Ja mies, joka on syntynyt Jumalan Hengestä, jolla kerran oli jumalisuuden ulkokuori, joka kielsi Sanan ja Sen Voiman; jolla oli tapana sanoa: “Ihmeiden päivät ovat ohi”, kun hän on uudestisyntynyt, ja vaikkei hän olisikaan mikään oppinut, joka kykenisi selittämään Sanan, hän kuitenkin uskoo Sen.

¹⁷⁶Jospa te värilliset veljeni ja sisareni täällä antaisitte minulle anteeksi sanoessani tämän. He kertoivat erään pienen tarinan eräästä värillisestä veljestä tuolla Etelävaltiossa, joka ei osannut edes lukea nimeään, mutta kuitenkin hänellä oli aina Raamattu mukanaan. He sanoivat hänelle: “Mose, miksi sinulla on tuo Raamattu mukanasi?”

Hän vastasi: “Koska se on Jumalan Sana.”

He kysyivät: “Uskotko sinä Siihen?”

¹⁷⁷Hän vastasi: “Kyllä, herra, minä varmasti uskon sen. Uskon sen kannesta kanteen ja uskon kannen myöskin, koska siinä lukee Pyhä Raamattu.”

¹⁷⁸He kysyivät: “Kuinka sinä voit tietää, että se on Pyhä Raamattu?”

¹⁷⁹Hän sanoi: “Minä vain uskon Sen. Siinä kaikki.” Siinä oli kaikki, mitä hänellä oli. Hän yksinkertaisesti uskoi Sen. Hän ei tiennyt miksi, mutta hän uskoi Sen.

¹⁸⁰He kysyivät häneltä: “Mose, Oletko valmis tekemään kaiken, mitä Raamattu käskee tehdä?”

“Kyllä herra.” hän sanoi, “jos Raamattu sanoo niin, minä teen niin.” Näin se on.

¹⁸¹He sanoivat: “Hyvä on, Mose, mitä jos Herra käskisi sinun hypätä tuon kiviaidan lävitse, tekisitkö sinä sen, ja voisitko sinä hypätä kiviaidan lävitse?”

¹⁸²Hän kysyi: “Käskeekö Raamattu Mosen hypätä kiviaidan läpi?” Näettekö?

¹⁸³He sanoivat: “Mutta mitä sitten, jos Jumala puhuisi sinulle ja käskisi sinun hypätä kiviaidan lävitse?” Hän vastasi: “Jos se olisi Jumala, ja Hän käskisi minun hypätä, minä hyppäisin.”

¹⁸⁴Kysyivät häneltä: “Kuinka voisit päästä tuon aidan lävitse, kun siinä ei ole reikää?”

¹⁸⁵Vastasi: “Jos se olisi Jumala, Hänellä olisi reikä valmiina siellä Mosea varten.” Ja niin olisi. Kyllä!

¹⁸⁶Uskallatteko ottaa Jumalan Sanan, seisoa sen kanssa ja sanoa, että Se on niin. Katsokaahan tätä pientä hermostunutta naisraukkaa tässä. Hän ajattelee kuolevansa, ja kaikki muukin on vialla hänen kohdallaan, näettekö. Sinä et kuole. Kysyt: “Kuinka voin tehdä sen, veli Branham?” Ainoastaan ota kiinni Hänen Sanastansa ja seiso tuolla Sanalla, niin näet, mitä tapahtuu. Sano paholaiselle, että hän on valehtelija. Sinä olet noin kuusikymmentäseitsemänvuotias ja sinulla on ollut vaihdevuodet kaikki nämä vuosina. Jätä se taaksesi, se on paholainen. Ota Jumalan Sana ja sano: “Hänen haavansa ovat parantaneet minut”, ja katso, mitä on tapahtuva. Silloin lakkaat ajattelemasta, että sinulla on sydänkohtauksia ja muuta sellaista. Ei sinulla ole sydänkohtauksia eikä mitään muutakaan. Se on valhe. Ei sinulla ole sellaisia. Ainoastaan usko Jumalan Sana. Siinä kaikki.

¹⁸⁷Kun olet uudestisyntynyt, Jumala todistaa sen sinulle. Jumala vahvistaa sen tuomalla esiin oman luonteensa. Kuinka? Heidän hedelmistään. Tällä lailla. Hän vahvistaa omat palvelijansa. Näin on. Kaikki Hänen palvelijansa on vahvistettu samalla tavalla kuin Hän vahvistaa luonnon. Kuinka tiedät, että tuo on persikkapuu? Koska siinä kasvaa persikoita. Kuinka tiedät tuon olevan omenapuun? Koska siinä kasvaa omenia. Kuinka sinä tiedät, että hän on kristitty? Hänessä on kristityn merkki. Hän elää kristityn elämää. Kuinka tiedät, että hän on opettaja? Sana tulee häneltä. Kuinka tiedän hänen olevan profeetan? Sana tulee hänen kauttaan ja antaa todistuksen vahvistaen sen. Se todistaa itse itsensä. Kuinka se tapahtuu. Kun kuolemme ja tulemme uudeksi luomukseksi Kristuksessa Jeesuksessa, se antaa meille kutsumuksemme, ja me pysymme siinä. Hengen hedelmät seuraavat meitä, kun olemme Hänen palvelijoitaan. Kun olemme uudestisyntyneet, Kristuksen Elämän hedelmät seuraavat meitä. Näin on. Kuinka tiedät, että se on persikkapuu? Siinä on persikoita. Kuinka tiedät, että hän on kristitty? Hän toimii kuin kristitty, hän vaeltaa kuin kristitty, hän puhuu kuin kristitty, hän elää kuin kristitty synnin yläpuolella, voitokkaasti. Mitä hän tekee, sanooko hän: “Katsokaa, mitä minä olen tehnyt”? Kristus ei tehnyt niin. Hän antoi kaiken kunnian Isälleen. Näin oli, ja tästä tiedät sen. Heidän hedelmistään te heidät tunnette.

¹⁸⁸“Totisesti, totisesti, Minä sanon teille, ellei ihminen synny uudestaan, hän ei voi edes ymmärtää Jumalan Valtakuntaa.”

¹⁸⁹Joten, ei minun uuden vuoden puheeni täällä, puoli yksi tai kaksikymmentä vaille yksi, minun ohjeeni teille kristityille, jotka rakastatte Jumalaa. Kun tulette Jumalan tuomion vaskialttarille ja haluatte syntyä uudestaan, todella asettakaa itsenne sille. Älkää odottako nousevanne enää siitä, vaan odottakaa kuolevanne. Se on oleva sinun loppusi. Siinä kaikki. Jos et tunne voivasi tehdä sitä tällä tavalla, on parempi, ettet yritäkään, sillä se ei tule onnistumaan. Syvässä vilpittömyydessä, nyt minä lopetan, kun minulla on vielä kymmenen sivua näitä raamatunpaikkoja kirjoitettuna tänne. Mutta pankaa te itsenne Jumalan vaskisen tuomion alttarille ja olkaa aivan yhtä kuolleita maailmalle kuin Kristus oli. Ymmärrättekö? Tulkaa aivan yhtä kuolleiksi, kuin tuo Eedenin Puutarhassa tuomittu käärme oli, jota tuo eloton vaskinen käärme esitti. Siinä ei ollut ollenkaan elämää. Kaikki elämä oli lähtenyt siitä. Kristuksessa ei ollut elämää, kun he ottivat Hänet alas ristiltä ja hautasivat Hänet. Hän oli kuollut. Ja sitten Hän nousi ylös meidän vanhurskauttamiseksemme. Ja me olemme kuolleet oman Karitsamme kanssa alttarilla ja nousseet ylös Hänen vanhurskaudessaan. Kuinka me tiedämme sen? Koska Hänen Elämänsä, joka nosti Hänet tuosta kuolleesta tilasta, on sama Elämä, joka nostaa meidät maailmallisesta kuolleesta tilastamme uusiksi luomuksiksi Kristuksessa Jeesuksessa. Sitten me tulemme Pyhällä Hengellä sinetöidyiksi Jumalan Valtakuntaan lunastuksemme päivään asti.

¹⁹⁰“Totisesti, totisesti, Minä sanon sinulle: ellei ihminen synny uudestaan, hän ei voi ymmärtää Jumalan Valtakuntaa.” Älä yritä ymmärtää Sitä. Et voi koskaan tehdä sitä. Jeesus sanoi, ettet voisi. Ainoastaan ota Se vastaan. Ota Se vastaan Hänen Sanansa pohjalta.

¹⁹¹Älkää nyt menkö eteenpäin sokeina ja sanoko: “Oi Herra, anna minulle tunnekuohu”, tai, “Herra, minä sanon sinulle.” Ei, älkää tehkö niin. Sanokaa vain: “Herra, tapa minut ja ota maailma ulos minusta. Minussa on vielä maailman rakkautta.” En tarkoita luomakuntaa, auringonlaskua ja kaikkia muita kauniita asioita, se ei ole se, mistä minä puhun. Minä ajattelen himoa, saastaa ja maailmallista järjestelmää, kaikkia näitä maailmallisia asioita. Ne vain automaattisesti kuolevat pois, eikä niillä enää ole otetta sinuun. Ne haisevat sinusta pahalle: “Älkää katselko, kuinka ihmiset elävät niissä!” Huuda sitä vastaan. Mitä enemmän näet sitä, sen pahemmaksi sinä tulet. Ette voi sovitella sen kanssa. Ei ole tilaa sovitteluille. Et voi panna itseäsi sinne, kun maailma on siellä. Olet kuollut noille asioille. Ja kuinka voit sinä, joka kerran olet kuollut maailmalle, uudelleen olla yhteydessä sen asioihin? Et voi tehdä sitä, joten älä tee sitä. Kuole maailman asioille.

¹⁹²Herra siunatkoon teitä. Olkaa uudestisyntyneitä kristittyjä. Olkaa uudestisyntyneitä. Silloin teidän ei enää tarvitse sanoa: “Vaikein asia on”, kuten te naiset, “minun antaa hiusteni kasvaa.” Tai te miehet: ”Vaikein asia on minulle hillitä äkkipikaisuuttani.” “Pojat, minun on annettava vaimoni tietää. Tartun häneen ja ravistelen häntä ja sanon: ‘Tiedän olevani kristitty eikä minun pitäisi tehdä tätä, mutta sinä pidät nyt suusi kiinni ja istut alas.’” Uh- huh, älkää tehkö niin. Ymmärrättekö?

¹⁹³Sinun tulisi laittaa käsivartesi hänen ympärilleen ja sanoa: “Kulta, tuo ei ole soveliasta kristitylle.” Tällä tavalla te haluatte sen tehdä, eikö niin? Te voitte tehdä niin. Näettekö? Ja kun joku mies lyö sinua poskelle, ei sinun tarvitse lyödä häntä linkkuveitsellä. Ymmärrättekö? Kun hän lyö sinua poskelle, sano: “Veli, mistä syystä sinä teit sen?” Näettekö? Näin se on. Tällaista on kristillisyys. Kun joku sanoo jotakin pahaa sinusta, niin sen sijaan, että antaisit sen vaikuttaa sinuun, livahda vain jonnekin ja sano: “Taivaallinen Isä, tuo mies on kuolevainen. Rukoilen, että Sinä ottaisit tuon hengen hänestä ulos. Älä anna hänen tehdä tuollaista. Rukoilen, että pelastat hänen elämänsä.”

¹⁹⁴Älkää tehkö sitä sanoen: “Herra, minä tiedän, ettei minun pitäisi sanoa sitä.” No niin, voi olla, ettet sano sitä huulillasi, mutta tarkoitat sitä sydämessäsi. Ymmärrättekö? Sinun sydämesi ratkaisee sen. Näettekö? Kun olet uudestisyntynyt Jumalan Hengestä, sinä todellisuudessa rakastat jokaista. Kuitenkaan sinä et rakasta heidän tapojaan ja niitä asioita, joita he tekevät. Sinä et halua olla osallinen niihin. Varmastikaan et. Pysykää poissa maailman asioista ja pitäkää itsenne tahrattomina. Ainoa tapa, miten te voitte tehdä sen, on tehdä se kyyhkysen tavoin, niin että se tulee sisältäpäin ulos. Voitteko nähdä tämän? Hänen ei tarvitse huolehtia höyhenistään ja sanoa: “No niin, tänään minun on puhdistauduttava kaikesta tuosta”, ei mitään senkaltaista. Ei, hän saa öljynsä sisäpuolelta, koska hän on kyyhkynen, ja se pitää itsestään huolen puhtaudesta. Ymmärrättekö? Näin on oikein.

¹⁹⁵Haluaisitko tehdä sen? Ettekö haluaisi ottaa Häntä vastaan tällä tavalla? Minä haluan suostutella teitä tekemään sen, tänä uuden vuoden aattona. Minä suosittelen sitä tälle pienelle rukoushuoneelle. Kuinka minä rakastankaan teitä, kuinka rakastankaan tätä pientä ihmisryhmää! Kuinka haluaisinkaan joskus kävellä tämän pienen rakennuksen lävitse ja ainoastaan katsella ym­pärilleni. Tiedättekö, mitä olen aina kaivannut nähdä? Seurakunnan niin täytettynä Hengellä, ettei synti voisi olla lähelläkään sitä. Niin pian kuin yksi jäsenistä tekisi jotakin väärin, Henki paljastaisi sen kaikkien edessä. Hän ei uskaltaisi tulla toisten yhteyteen, ennen kuin hän olisi tunnustanut sen ja sovittanut sen, sillä tultuaan kokoukseen hän tulisi paljastetuksi. Tässä te näette sen, eikö se olisikin ihanaa? Ja ensimmäinen asia, minkä te huomaisitte, kun joku epäpuhdas olisi keskuudessanne, olisi se, että Pyhä Henki puhuisi ja paljastaisi heidän sydäntensä salaisuudet, näettekö, kertoisi ne heille. Ja, jos se työskentelisi yhden kohdalla, se työskentelisi toisenkin kohdalla. Ymmärrättekö? Jokainen olisi yksimielisesti rukouksessa. Niin yhtenä, että olisi vain yksi henkilö, sillä me olemme kaikki tämän Ruumiin jäseniä. Kaikki ovat syntyneet uudestaan Jumalan Hengestä ja kaikki ovat täytettyjä samalla Hengellä, kastettuja samaan Ruumiiseen. Eikö se olisikin ihmeellistä? No niin, me voimme saada sen, Jumala on luvannut sen meille. Mutta ensin kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus Hänen kanssaan.

¹⁹⁶Kumartakaamme nyt päämme rukoukseen. Täällä on myös muutamia nenäliinoja.

¹⁹⁷Pyhä Jumala, me käsitämme Herra, miten pyhää on seistä tässä paikassa. Me käsitämme olevamme Jumalan Huoneessa. Me olemme Kristuksen Ruumiin yhteydessä, joka on Jumalan Huone. Ruumiin jäsenet ovat kokoontuneet yhteen. Yksi on tullut yhdeltä suunnalta ja toinen toiselta, kokoontuakseen yhteen. Ja tänä päivänä tämä pyhäkoulutuntimme on venynyt näin pitkäksi, mutta Isä, minä uskon, että Sinä säädit, että se olisi tällä lailla, jotta voisimme ymmärtää, mitä syntymä ja ylösnousemus merkitsevät, mitä merkitsee uudestisyntyä. Meidän on tehtävä nämä asiat järjestyksessä, ja voidaksemme syntyä uudestaan meidän on ensin kuoltava. Sinä et koskaan muuta Lakejasi. Luonnon laki on edelleen voimassa. Luonnon laki on, että siemenen on ensin kuoltava, jotta se voisi syntyä uudestaan. Ja me ymmärrämme, että myös meidän täytyy kuolla voidaksemme olla uudestisyntyneitä. Herra, minä rukoilen, että annat meille anteeksi, koska niin monet meistä ovat luottaneet joihinkin kokemuksiin, joita heillä on ollut ja he väittävät olevansa uudestisyntyneitä. Mutta heidän elämänsä hedelmät osoittavat, että he ovat kasvaneet väärässä puussa.

¹⁹⁸Minun tarkoitukseni oli, Isä, kun veli Neville pyysi tänä aamuna minua tuomaan tämän Sanoman, tehdä se pyhäkoulu-oppitunnin tapaan. Ja sen vuoksi, Isä, olen tehnyt sen rakkaudella ja kaikesta sydämestäni, että ihmiset saisivat tietää, etteivät he voi levätä joidenkin pienten kokemusten varassa, joita heillä on ollut, vaan että he lepäisivät yksinomaan siinä, millaista heidän jokapäiväinen elämänsä on. Kuinka he elävät ollessaan seurakunnassa ja kuinka he elävät, kun suuret koettelemukset tulevat ulkoa päin? Pakenevatko he ristin luo, kun vaikeudet tulevat, vai vaeltavatko he omassa hengessään omien ajatustensa mukaan? Antavatko he takaisin, kun heitä pilkataan? Tästä on kysymys, Isä. Ja kun näemme, että meidän on täydellisesti mahdotonta pelastaa toinen toisiamme. Jumala on itse valmistanut Tien, kaikille riittävän Uhrin, ja Se on ainoa Tie, jonka kautta voimme tulla. Ei kirkkojen, ei uskontunnustusten, ei kirkkokuntien eikä tunne-elämysten tietä pitkin, vaan Kristuksen tietä pitkin. Kun ensimmäinen vanhurskas mies kuoli, hän kuoli alttarilla karitsansa kanssa. Tällä hetkellä on jokaisen vanhurskaan miehen kuoltava Jumalan vaskisella alttarilla karitsansa, Kristuksen Jeesuksen, kanssa. Siten olemme kuolleet yhdessä Hänen kanssaan ja nousseet uusina uuteen Elämään. Suo se, Herra, ettei se menisi täällä yhdenkään sydämen ohitse.

¹⁹⁹Ajatelkaamme sitä tänään, Herra, kun palaamme tänne uudelleen puoli kahdeksan alkaaksemme kokoussarjamme tämäniltaisella saarnalla. Rukoilen, että tulisit siunaamaan jokaista palvelijaasi tänä iltana antamalla heille valtavat Sanomat, Herra. Suo se. Tulkoon sielumme ravi­tuiksi. Tulkoot nämä ihmiset, jotka ovat tulleet tänne niin kaukaa, ravituiksi Jumalan Voiman Evankeliumilla tänä uudenvuodenaattona, niin että he voisivat lähteä täältä onnellisina ja iloitsevina. Suo se, Herra. Anna heille hengellistä ruokaa tulevaa vuotta varten. Suo se.

²⁰⁰Anna anteeksi rikkomuksemme, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan. Ja Sinä Sanoit: “Jos te ette sydämestänne anna anteeksi kaikille heidän rikkomuksiaan, ei myöskään teidän taivaallinen Isänne anna anteeksi teille.” Joten, Herra, me annamme anteeksi jokaiselle. Tänä aamuna me asetamme uskoen sielumme alttarille. Polta kaikki maailman elämä meistä pois, Herra. Nouskoon savu uhristamme, Herra, ja olkoon se makealta tuoksuva haju Sinun sieraimissasi. Suo se, Herra. Me emme laita sinne poltettavaksi karitsaa vaan itsemme tullaksemme poltetuiksi syntisinä ja syntyäksemme uudestaan karitsoina. Suo se. Herra.

²⁰¹Äläkä johdata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta, sairauden pahasta ja muusta sellaisesta. Paranna jokainen tässä rakennuksessa tänä aamuna. Jokainen sairas henkilö voi tulla parannetuksi tänään, Herra. Minä puhun nämä sanat Herran Jeesuksen nimessä, jotta kaikki vuo­ret, joita ihmisillä on edessään tänään, voisivat tulla otetuiksi pois. Olkoon se sairaus, himo tai intohimo, mikä tahansa, mikä on maailmasta, siirtyköön se pois tieltä, ja tulkoon Jumalan Sana sisälle, ja tulkoon se ilmi heidän elämässään. Vapauta meidät pahasta, sillä Sinun on Valtakunta, Herra, ja voima ja kunnia, iankaikkisesti. Aamen.

Rakastan Häntä, rakastan Häntä
Koska Hän ensin rakasti minua
Ja osti pelastukseni Golgatan puulla.

Nyt puristakaa toinen toisenne käsiä.

Rakastan Häntä… (Kääntykää nyt ympäri ja sanokaa: “Tervehdys, veljeni, tervehdys!)
Koska Hän ensin rakasti minua Ja osti pelastukseni
Golgatan puulla, (Jatkakaa vain soittamista.)

²⁰²Haluan kiittää teitä jokaista kaikesta ystävällisyydestänne tänä menneenä vuotena. Tämän iltainen Sanomani tulee alkamaan, jos Herra suo, puoli kahdeksan. Haluan kiittää Charlieta ja Nellietä ja Rodneytä ja hänen vaimoaan siitä, miten he kohtelivat minua kuin isäänsä tai veljeään, kun olin siellä metsästyskauden aikana. Ja kaikille teille ihmisille, jotka olette olleet niin ystävällisiä minulle, kiitos. Veli ja Sisar Dauch ja veli Wright ja myös veli Ben, ja kaikille teille ihmisille, veli Palmerille ja kaikille teille Georgiasta ja kaikkialta ympäristöstä. Kiitos teille.

²⁰³Asiasta toiseen, Margien isä, he soittivat eilen, että hän on sairaana. Ovatko Margie ja Rodney täällä? Eivät ole? Kuinka tuo vanha kaveri voi? [Veli seurakunnasta sanoo: “Hän on ehkä hiukan parempi.”] Pysähtykäämme hetkeksi rukoilemaan.

²⁰⁴Taivaallinen Isä, joitakin viikkoja sitten, kun istuin siellä maalaistalon verannalla Kentuckyssä. Tuo ikääntynyt vanha isä istui siellä vavisten haalareissaan ja haalistuneessa paidassaan. Tarttuessani häntä kädestä näin, että hän oli lähestymässä loppuaan. Pieni vanha äiti kutsui minut sisälle maistamaan pikkuleipiä. Herra, he tekivät sen kunnioittaakseen Sinun Sanaasi. Nyt hänessä on tuskin yhtään elämää jäljellä, hän on jättämässä meidät. Älä anna hänen kuolla syntisenä, Herra. Ehkä se on sinun palvelijoittesi vika, Herra. Tuo vanha mies raukka, joka ei tiedä muusta kuin pellon muokkaamisesta hankkiakseen elämisen lapsilleen. Mutta minä huomasin, että hänessä oli hyvä ja lempeä henki. Älä anna hänen kuolla syntisenä. Hänen tyttärensä on yksi meistä, Herra. Ja kuinka pieni vanha Margie, olkapäät särkien, palveli minua siellä ja valmisti vuoteeni voidakseni nukkua ja aamiaiseni aamulla. He kaikki, hän ja Nellie ja Charlie ja äiti Cox. Ja he sanoivat hänen itkeneen puhelimessa, että isä tekee lähtöä. Se on hänen isänsä.

²⁰⁵Isä, mene juuri nyt tuonne happitelttaan, äläkä koputa tuon teltan ovelle vaan hänen sydämensä ovelle. Ehkä joku meistä ei ole täyttänyt velvollisuuttaan mennäkseen hänen luokseen, Herra, hänen nuoruutensa päivinä, kun hänen mielensä oli vielä valpas, ehkä se on meidän vikamme, Herra, ettemme suostutelleet häntä. Anna meille anteeksi, Herra, ja ota hänet Sinun Valtakuntaasi. Suo se, Isä. Me annamme hänet nyt Sinulle. Ja jos se on sinun suunnitelmissasi, että vielä nostat hänet jalkeille, Herra, voi olla, että joku meistä vielä saa tilaisuuden puhua hänelle. Kuitenkin me anomme hänen sielunsa puolesta, Herra, sillä näyttää siltä, että se on lähtevä matkalleen hyvin pian sinne tuntemattomaan ilman luotsia, joka ohjaisi häntä sen sumun lävitse siellä toisella puolella. Hän on eksyvä tieltä, Herra. Tulkoon Luotsi, joka tänä aamuna tuntee tien hänen tykönsä, ja ankkuroikoon hänen pienen aluksensa tuon vanhan Siionin laivan rinnalle. Kun hän lähtee matkalleen, hän voi olla varma turvallisesta rantaan saapumisesta. Suo se, Isä. Me annamme hänet Sinulle nyt Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

²⁰⁶          Rakastan Häntä, rakastan Häntä (nostakaamme kätemme ylös)
                  Koska Hän ensin rakasti minua  
                 Ja osti pelastukseni Golgatan puulla.

Tänä iltana yritän olla vähän nopeampi Sanoman kanssa, kuin mitä olin tänä aamuna. Lähtekäämme nyt. Toivoisin voivani viedä teidät kaikki kotiini ja tarjota teille hyvän päivällisen. Tekisin sen varmasti, jos voisin. Mutta toivon Herran antavan teille todellista ruokaa, hengellisesti puhuen, hyvyydessään ja laupeudessaan ja näyttävän teille, kuinka kasvaa Hänen kuvansa kaltaiseksi, jota te rakastatte, joka on Pelastajanne, Jeesus Kristus. Nyt lähtiessämme rakennuksesta ja seisoessamme loppurukousta varten haluamme laulaa laulun: Jeesus nimi ota myötäs. Ja olkaakin varmat, että tottelette sitä ja teette niin. Tulemme ilmoittamaan teille jotakin, kun olemme ensin laulaneet tämän laulumme. Hyvä on.

Jeesus Nimi ota myötäs
murheen ja surun lapsi
Ilon ja lohdutuksen se on antava sinulle.
Ota se kaikkialle, minne menet.
Rakas nimi (Rakas nimi), oi, kuinka ihana.
Toivo maan ja…
Toivo maan ja… (Herra Jeesus, paranna nämä ihmiset…?…) (Kuinka suloinen)
Toivo maan ja ilo Taivaan.
Jeesus nimi ota myötäs
Kilpenä kaikkia ansoja vastaan
Toivo maan ja ilo Taivaan.
Jeesus nimi ota myötäs
Kilpenä kaikkia ansoja vastaan (Kuuntele nyt miten?)
Kun kiusaukset ympärillesi kerääntyvät (Mitä sinä teet?)
Vain hengitä tuota Nimeä rukouksessa.
Rakas nimi, oi, kuinka ihana!
Toivo maan ja ilo Taivaan.
Rakas nimi (Rakas Nimi), oi, kuinka ihana!
Toivo maan ja ilo Taivaan.

²⁰⁷     Nyt muistakaa, minä uskon, että Jeesus sanoi tästä ensimmäisestä opistaan jokaiselle luodulle: “Ellei ihminen synny vedestä” (ja se on Sana, Sanan vedellä pesten) “ja Hengestä” (mikä on Pyhä Henki vahvistaen Sanan) “hän ei voi nähdä Taivaan Valtakuntaa.” Uskotteko sen? Näettekö? “Vedestä”, Sanan vedellä pesten. Sana ja Totuus. Hän on Totuus. “Vesi ja Henki”, Henki tulee Sanan kanssa vahvistaen Sanan, tehden Jumalan eläväksi meissä. Ymmärrättekö? Ennen kuin se on tapahtunut, me emme voi ymmärtää Taivaan Valtakuntaa. Ja sitten kun alkaa tapahtua, niin että me näemme Sanan itsessämme, me olemme syntyneet Sanasta ja Hengestä, joka tuo ilmi itsensä siten, että se ei koskaan johda meitä pois Sanasta. Henki johtaa minut Sanaan, ja Sana elää minussa tuoden Jumalan ilmi elämässänne, muutoin te ette voi koskaan ymmärtää Jumalan Valtakuntaa ettekä päästä siihen sisälle. Jumala siunatkoon teitä. Veli Neville.