61-1231E – JOS JUMALA ON KANSSAMME, MISSÄ SILLOIN OVAT KAIKKI IHMEET?
(If God Be With Us, Then Where Is All The Miracles?)
Jeffersonville, Indiana, USA, 31.12.1961

¹       Kiitos sinulle, veli Neville. Hyvää iltaa, ystävät. Takaisin jälleen. Minulla ei ollut aikaa kuin neljä tuntia tänä aamuna. Se on häpeä. Ja neljän tunnin puhumisen jälkeen teidän tulisi olla niin väsyneitä minuun, että te ajaisitte minut pois puhujanlavalta.

²        [Seurakunta sanoo: ”Ei.” Veli Branhamin veli, Doc, sanoo: ”Se muistuttaa minua siitä, kun joku tänään sanoi, että sinulla on aina sellainen nippu muistiinpanoja jäljellä, joista et ehtinyt puhua.”] Kyllä vaan. [”Mutta tänä iltana, kultaseni, sinä voit käyttää aikaa niin paljon kuin haluat.” Seurakunta sanoo: ”Aamen.” Doc sanoo: ”Niinpä sinun ei tarvitse jättää siitä mitään pois.”] Minulla on melkein puoli Raamattua kirjoitettuna tänne. [Joku sanoo: ”Sinulla on koko yö aikaa saarnata.”] Meillä on täällä useita kalliita veljiä, ja me haluamme kuulla heitä.

³        Kuinka monet nauttivat kokouksesta tänä aamuna… [Seurakunta sanoo: ”Aamen.”] Itse asiassa se kesti neljä tuntia. Minä en tiedä, minne tuo nauha menee.

⁴        Minun sisareni soitti minulle kokouksen jälkeen ja hän sanoi: ”Se ei voinut olla kenellekään muulle. Sen on täytynyt olla ainoastaan minulle. Ja minä sanoin miehelleni: ’Junior, mitä sinä siitä ajattelet?’ Ja hän sanoi: ’Minä olen kuullut veli Branhamin tekevän tuotankin paremmin.”’ Ja Delores sanoi: ”Silloin olin varma, että se kaikki oli minulle.”

⁵        Uskon, että hän on siellä takana, joten siinä tapauksessa en puhu sitä hänestä. Delores, missä sinä olet? Hän ei ole täällä. Hyvä on, minä tulen sitten kertomaan sen. Hän sanoi: ”Minä olen syyllistynyt käyttämään aivan hieman, tehän tiedätte, ehostusta ja leikannut hiuksiani aivan vähän.” Hän sanoi: ”Se on nyt loppu.” Hän käsitti, että hän ei vielä ollut kuollut, näettehän. Teidän täytyy kuolla, niin kuin Uuden vuoden sanomassa tuli esille. Suokoon Herra siunauksensa.

⁶        On niin mukava nähdä niin monia täällä tänä iltana. Veli Graham Snelling, tulin juuri ajoissa sisälle kuullakseni hänen lopettavan tuon vanhan laulun Ja me olemme menevä asumaan Siionin Vuorelle.

⁷       Arvelen, ettei täällä ole ketään, joka muistaisi pientä rabbi Lawsonia. Muistaako kukaan häntä? Kyllä, kaksi tai kolme, veli Graham ja veli Slaughter. Se sai minut ajattelemaan veli Lawsonia. Muistatteko, miten hänellä oli tapana laulaa? Pienen pieni mies, ja minä kutsuin häntä ”rabbiksi”, koska hän käytti tuota pientä litteätä mustaa hattua. Hän oli helluntaisaarnaaja. Mutta hänellä oli valtavan suuret kilpikonnanluiset silmälasit, ja minä sanoin: ”Sinä olet aivan kuin ”rabbi”, sinä näytät siltä.” Ja niinpä me aina kutsuimme häntä ”rabbi Lawsoniksi”, hieno, pieni veli. Ja hän oli niin vanha, että hän oli tullut kumaraiseksi. Hän oli tullut auton yliajamaksi, ja hänen polvensa olivat jäykistyneet. Hän ripusti kävelykeppinsä tälle puolelle tähän. Ja minä istuin tuolissa. Ja kun hän tuli siihen paikkaan laulussa, missä sanotaan ”Kuolevaisen elämän pyörät seisovat kaikki hiljaa”, hän otti tuon vanhan keppinsä, kurottautui taaksepäin ja pani tuon kepin niskani ympärille ja veti minut ylös tällä tavalla ja pani käsivartensa ympärilleni ja sanoi: ”Sitten me olemme kaikki menevä asumaan Siionin vuorelle.”

⁸        Onko täällä ketään toista, joka tunsi rabbi Lawsonin? Vain muutamat teistä. Minä haluan sitten sanoa tämän. Hänelle tapahtui eräs outo asia. Hän oli todellinen pikku saarnaaja, hieno veli. Hänellä ei ollut mitään suuria asioita, se ei ollut hänen tehtävänsä. Mutta minä uskon hänen eläneen uskollisena sille, mitä hänen haltuunsa oli uskottu, ja se on pääasia.

⁹        Ja hänen vaimonsa ajatteli, ettei hän ansainnut tarpeeksi rahaa saarnaamisella, joten hän tahtoi, että hän ottaisi itsellensä työn. Hän tutki Raamattua koko ajan. Niinpä hänen vaimonsa tuli yhtenä päivänä niin vihaiseksi hänelle, että hän kahmaisi Raamatun hänen sylistänsä ja heitti sen takkaan ja poltti Sen. Muutama kuukausi sen jälkeen hänen sytyttäessä jouluvaloja tuli joulukuusesta tarttui häneen ja poltti hänet juuri tuossa samassa paikassa. Katsokaahan, te niitätte sen, mitä te kylvätte. ”Älkää koskeko Minun voideltuuni, älkää tehkö pahaa Minun profeetoilleni.” Näettekö?

¹⁰    Ajatelkaa Jumalan Sanaa. Nuo ihmiset, joille tapahtui tuo onnettomuus siellä, kun Saatana yritti hävittää heidän… heidän asuntovaununsa. Käytännöllisesti katsoen kaikki siinä paloi poroksi. Minä olin siellä. Uskon, että ainoa, mikä oli jäänyt jäljelle, oli siunattu vanha Raamattu ja minun kirjani ja samoin veli Osbornin. Kaikki heidän asuntovaunussansa oli palanut poroksi. Minä nostin ylös tuon Raamatun, jonka kannet vähän savusivat. Minä sanoin veljelle ja sisarelle, että jonakin päivänä, jos Herra tahtoo, minä haluaisin ottaa sen saarnastuoliin täällä ja saarnata aiheesta Taivaat ja maa katoavat, mutta Minun Sanani ei katoa. Kun kaikki on poissa, silloin Sana on yhä siellä. Eikö olekin ihmeellistä, kuinka Jumala huolehtii Sanastansa? Ja sitten, kun te annatte tuon Sanan olla teissä, Hän tulee huolehtimaan teistä.

¹¹    Tuon tulvan aikana. Minä olin saarnaamassa täällä yhtenä iltana ja jätin Raamattuni tänne. Tuo vuoden -37 tulva tuli melkeinpä yhdessä yössä ja se pyyhkäisi tämän Tabernaakkelin lävitse nostaen ylös tämän saman saarnastuolin ja kohotti sen ylös sisäkattoa vasten. Koska Sana oli saarnastuolissa, niin sen sijaan, että se olisi uponnut, se kellui ylös veden mukana kattoon. Ja minä soutelin kaikkialla täällä ympäriinsä veneellä. Ja sitten kun vedet laskivat, se tuli alas ja oli täällä tulvan jälkeen avoinna samasta luvusta, josta olin lukenut. ”Taivaat ja maa tulevat katoamaan, mutta Minun Sanani ei.” Se on totta. Hän on ihmeellinen. Eikö olekin?

¹²    Rehellisesti sanoen, minä haluan päästä täältä pois todella nopeasti, koska heillä on niin monia hienoja sananpalvelijoita. Ajattelin kutsuvani heidät kaikki puhujanlavalle, mutta meillä ei ole istuimia heille. Olen sisälle tuloni jälkeen nähnyt kuulijakunnassa useita heistä, joilla ehkä olisi sanoma tänä iltana. Me haluamme kuulla pastorilta ja muilta sen sanoman, joka heillä on sydämellään täksi illaksi. Minä olen hyvin lyhytsanainen ja yritän sanoa vain vähän jotakin.

¹³    Ja sitten tänä iltana, jos Jumala tahtoo, tapahtuu jotakin, jota emme ole koskaan tehneet elämäni aikana. Ajattelin sitä juuri äskettäin ja soitin veli Nevillelle, ja hän ajatteli, että se oli hieno idea. Kaiken melun, pilleihin puhaltamisen, huutamisen ja juomisen ja Uuden Vuoden mässäilyn sijaan me tulemme alttarille ja otamme ehtoollista keskiyöltä. Jokainen meistä, kun kuuntelemme näiden eri sananpalvelijoiden sanoja tänä iltana, olkaamme todella kunnioittavia.

¹⁴    Viime sunnuntai-iltana puhuin joulusanomani. Ja minä sanoin seurakunnalle, ihmisille Georgiasta ja eri paikoista: ”Älkää tulko”, koska se ottaisi pois joulun heidän lapsiltansa. He odottavat sitä, he ovat vain lapsia. Ja minä tulen lähettämään teille nauhat. Nyt teille, jotka ette tulleet, nauhat tehdään minun kustannuksellani. Antakaa vain veli Noodin ja heidän tietää, ja minä huolehdin puolestanne, että te saatte nauhat.

¹⁵    Ja nyt tänä iltana, haluan ensin sanoa tämän, ennen kuin luen tekstini.

¹⁶    Ja luultavasti saarnaaminen tulee kestämään melkein keskiyöhön. Ja noin viisitoista tai kaksikymmentä minuuttia ennen kahtatoista, me tulenne tuomaan tänne ehtoollisleivän, Herran Ehtoollisen, pääsiäislampaan. Me tulemme asettamaan sen tänne ja kiittämään Jumalaa ja seisomaan alttarilla kumarretuin päin ja sydämin ja ottamaan Herran ehtoollisen. Ja uskon, että huone siellä on täynnä nauhureita ja niin edelleen. En tiedä, onko meillä… Mitä sanoit? He tulevat olemaan ulkona sieltä tuohon aikaan, joten meidän ei tarvitse jättää pois jalkojen pesua. Ja huomenna on maanantai, ja joillakin kaupungin ulkopuolelta olevilla on runsaasti aikaa mennä kotiin. Luotamme siihen, että Jumala tulee siunaamaan teitä nyt.

¹⁷    Ja tämä on luultavasti viimeinen kerta, kun olen kanssanne, ennen kuin jälleen tulen takaisin lännestä. Menen Arizonaan ja ehkä menen ensin Louisianaan ja sitten edelleen Arizonaan ja Kaliforniaan. Ja sitten niin pian kuin pääsen takaisin, toivon jälleen voivani olla teidän kanssanne. Siihen aikaan asti, rukoilkaa.

¹⁸    Minulla ei ole minkäänlaista matkaohjelmaa. Uskon tapaavani veli Bordersin tänä iltana kokouksessa. Kiinnitin hänen huomionsa siihen tänä aamuna. Ja hän merkitsee muistiin kaikki kutsut ja hän äskettäin näytti tuota kirjaa minulle. Mutta jotenkin Pyhä Henki puhui minulle tästä kerrasta: ”Mene yhteen paikkaan. Ja kun olet lopettanut siellä, Minä tulen kertomaan sinulle, minne mennä sieltä.” Näettekö, johdattaen eteenpäin sillä tavalla, sanoen, mitä tehdä seuraavaksi. Niinpä meidän täytyy olla hyvin lähellä sitä rajaa, kun Hän alkaa toimimaan niin, näettehän, tietäen, missä tahansa joku kutsuu ja odottaa.

¹⁹    Me emme tee mitään Uuden Vuoden päätöksiä. Niistä ei ole mitään hyötyä, koska te kuitenkin rikotte ne. Minä huomaisin, kuinka isäni joka uuden vuoden yönä heitti tuon tupakkakukkaronsa pois ja tarkkasi, minne hän sen heitti, jotta hän voisi noutaa sen takaisin seuraavana päivän. Ja suunnilleen niin se tapahtuu, joten älkäämme tehkö päätöksiä. Pyytäkäämme laupeutta ja armoa, pyytäkää Jumalan armoa.

²⁰    Ja jos minulla ei enää ole tilaisuutta ehtoollisen jakamiseen, koska minulla mahdollisesti on kiire sinä aikana, niin tämän yhden asian haluan tehdä. Yksi haluistani on nähdä seurakunta ilman tahraa tai ilman ryppyä, niin että Pyhä Henki, veli Graham, tämä on ollut minun sydämeni kaipaus; nähdä seurakunta niin täytettynä Jumalalla, ettei synnille löydy mitään paikkaa missään, kun Jumalan Henki paljastaa sen, missä tahansa se onkin. Sen minä haluan nähdä.

²¹    Ja on eräs asia, jota haluan. Se on yksi suuri näky Herralta, jonka aina olen halunnut saada Herralta, ja Hän antoi sen minulle eräänä aamuna kello kymmeneltä. Ja se tyydytti minun haluni. Vuosia ja vuosia sitten, siitä lähtien, kun olen ollut sananpalvelija, olen kaivannut nähdä sen, ja lopulta se tapahtui. Nyt minä olen hyvin kiitollinen Jumalalle. Minä en ole kertonut siitä mitään, olen vain kirjoittanut sen muistiin. Ja minä tiedän, että se on tarkalleen se, mitä minä olen pyytänyt koko ajan.

²²    Ja nyt minä rukoilen ja luotan Jumalaan. Ja tänä iltana minä uudestaan vihin elämäni Hänelle Hänen saarnastuolinsa ylitse. Tuo yksi suuri halu elämässäni on olla nöyrempi Jumalan edessä ja Hänen kansansa edessä. Tietäen että yksi suurista virheistäni on se, että minun täytyy toimia yleisön kanssa sillä tavalla. Se on ottanut minusta pois paljon sitä, mitä siellä oli aikaisemmin. Luotan, että Jumala tulee palauttamaan minulle takaisin sen ilon, joka minulla kerran oli. Ei niin, että olisin kadottanut iloni, ei, mutta tar­koitan, että haluan sitä enemmän, enemmän nöyryyttä palvellakseni Herraa. Lupasin Jumalalle, että tänä tulevana vuotena, jos Hän antaa minun elää ja antaa minulle terveyttä ja voimaa, niin minä tulen yrittämään olla kokosydämisesti Jumalan palvelija ja veli ihmisille.

Jumala nyt siunatkoon teitä. Kumartakaamme päämme hetkeksi.

²³    Niin kuin maailma, Isä, pyörii akselinsa ympäri, niin kuin meille on kerrottu, se alkaa nyt siirtymään vuoden lyhimmästä päivästä pisimpään. Muutaman hetken kuluttua ihmiset tulevat kirkumaan ja puhaltamaan pilleihin ja soittamaan kelloja, ja vanha vuosi on mennyt, ja uusi vuosi alkaa. Isä, me kiitämme Sinua, että Sinä olet antanut meidän nähdä tämän vuoden 1961. Ja me rukoilemme, että Sinä antaisit meille anteeksi kaikki syntimme, jotka me olemme tehneet tänä vuonna. Ja jos on yksikin asia, mitä me olemme tehneet, ja joka on ollut hyvä, niin olkoon Sinun Nimesi ylistetty. Sillä kyseessä ei ollut me, arvottomat, vaan Sinä, Pyhä Henki, joka löysi tiensä meidän elämäämme meidän kapinoivasta tilastamme huolimatta ja sai aikaan jotakin, joka korotti Jumalaa. Me olemme kiitollisia, että Hän teki sen. Isä, me olemme rukoilleet tänä iltana, että Hän aina tulisi työntämään meidät sivuun ja sallisi Jumalan tahdon tapahtua meidän elämässämme.

²⁴    Ja tänä iltana, sisarseurakuntiemme pastoreiden istuessa täällä, veljemme Graham ja veljet eri osista maata, Uticasta, Sellersburgista ja Georgetownista ja muualta. Kalliita sieluja on kokoontunut yhteen, jopa eri osavaltioista, auttaakseen meitä tänä iltana tässä suuressa riemujuhlassa, jota me täällä juhlimme. Ja aika on varattu laulujen laulamiseen, rukoilemiseen ja Jumalan Sanan kuuntelemiseen. Täytä jokainen sydän. Ota pois kaikki epäusko. Ota pois kaikki väsymys. Ja anna Pyhän Hengen tulla sydämiimme ja istuttaa Sana. Salli meidän olla pelto, johon Sana tulee putoamaan, niin että se tulee tuottamaan hedelmää tulevana vuonna. Suo se, Herra.

²⁵    Auta minua nyt, kun minun osakseni tällä kerralla on langennut puhuminen. Minä rukoilen, että Sinä tulet voitelemaan sanat, jotka sanotaan. Ja voikoot ne lähteä Pyhän Hengen voitelun alla, odotuksen kanssa, Herra, tuodakseen ihmisiä, jotka eivät tunne Sinua, Sinun tykösi. Ja noille, jotka ovat täällä, voikoon heillä olla lisää uskoa, jotta he voisivat palvella Sinua. Suo se, Herra. Ja auta minun ääntäni, kun olen pahasti kylmettynyt ja väsynyt neljän tunnin Sanomasta tänä aamuna. Minä rukoilen, että Sinä tulet auttamaan minua. Auta meitä kaikkia ja valmista meidät nyt tulevaa kokousta ja ehtoollista varten.

²⁶    Siunaa tätä seurakuntaa ja sen pastoria, veli Nevilleä, sen luotettuja ja diakoneita, ja voikoot he palvella urhoollisemmin tänä vuonna kuin koskaan aikaisemmin. Kiitos Sinulle heidän palveluksestansa ja urhoollisuudestansa. Kuinka he ovat seisseet rinnallani, kun tarvitsin, että joku olisi seissyt rinnallani! Veli Neville ja veli Roy Roberson, ja kaikki nämä kalliit veljet, jotka ovat seisseet rinnallamme näinä vaikeina aikoina, ja jotka ovat Pyhän Hengen johtajuuden alla tehneet päätöksensä parhaansa mukaan. Ja ne päätökset, jotka he ovat tehneet, on vahvistettu Sinun tahtosi mukaisiksi, sillä Sinä olet siunannut heidän päätöksiänsä. Jumala, ole jatkuvasti heidän kanssaan. Auta meitä kaikkia yhdessä nyt. Me pyydämme Jeesuksen Nimessä. Aamen.

²⁷    Nyt teille, jotka teette muistiinpanoja, luotan siihen, että te tulette rukoilemaan puolestani. Ja nyt minä haluan muutamaksi hetkeksi kiinnittää huomionne Kirjoitukseen, joka löytyy Tuomarien kirjasta, 6. luvusta alkaen 7:stä jakeesta. Haluaisin teidän kuuntelevan hiljaa ja kuuntelevan Sanaa.

²⁸    Voitteko kuulla minua hyvin siellä takana? Kohottakaa kätenne, jos voitte. Hienoa.

Ja jos he pitäisivät sitä silmällä, kuka sitten huolehtiikin tästä mikrofoonista, jos hän tarkkaisi sen toimintaa. Onko nauhoitus aloitettu?

²⁹    Tuomarien kirja, 6. luku, 7. jae. Kuunnelkaa nyt tarkkaavaisesti, koska minä tulen viittaamaan tähän hetken kuluttua.

Ja tapahtui, kun Israelin lapset huusivat HERRAA midianilaisten tähden,

Että HERRA lähetti profeetan Israelin lasten luo, joka sanoi heille: Näin sanoo HERRA, Israelin Jumala, Minä toin teidät ylös Egyptistä ja toin teidät ulos orjuuden huoneesta.

Minä vapautin teidät egyptiläisten käsistä ja kaikkien käsistä, jotka sortivat teitä, ja ajoin heidät pois tieltänne ja annoin teille heidän maansa.

Ja minä sanoin teille: Minä olen HERRA, teidän Jumalanne, älkää pelätkö amorilaisten jumalia, joiden maassa te asutte, mutta te ette ole totelleet minun ääntäni.

Ja HERRAN enkeli tuli ja istui tammen alle, joka oli Ofrassa, ja joka kuului Jooaalle, abieserilaiselle, ja hänen poikansa Gideon oli puimassa vehnää viinikuurnalla kätkeäkseen sen midianilaisilta.

Ja HERRAN enkeli ilmestyi hänelle ja sanoi hänelle: HERRA on sinun kanssasi, sinä mahtava urhoollinen mies.

Ja Gideon sanoi hänelle: Oi Herrani, jos HERRA on meidän kanssamme, miksi sitten kaikki tämä on kohdannut meitä? Ja missä ovat kaikki hänen ihmeensä, joista isämme ovat kertoneet meille ja sanoneet: Eikö HERRA tuonut meitä ulos Egyptistä? Mutta nyt HERRA on hyljännyt meidät ja antanut meidät midianilaisten käsiin.

Ja HERRA katsoi häntä ja sanoi: Mene tässä väkevyydessäsi, ja sinä olet pelastava Israelin midianilaisten käsistä. Enkö minä ole lähettänyt sinua?

³⁰    Jos se miellyttää Jumalaa, niin haluan ottaa siitä tekstikseni… Uskoisin, että se oli 14. jakeessa, missä sanottiin: Jos Jumala on kanssamme, missä silloin ovat kaikki ihmeet?

³¹   No niin, me olemme kaikki tuttuja Israelin tuomarien kanssa. Ja sen kanssa miten israelilaiset olivat tehneet. Filistealaiset, midianilaiset, amorilaiset ja muut eri kansat olivat tulleet kuin heinäsirkat ja syöneet sen, mitä heillä oli ollut. Mutta panitteko merkille, että he eivät voineet tehdä sitä, ennen kuin Israel ensin oli langennut pois Jumalasta.

³²    Perkeleellä ei voi olla jalansijaa teissä vahingoittaakseen teitä, ennen kuin te olette ensin menneet pois Jumalasta. Teidän täytyy ensin muistaa se. Tarkistakaa, kun mitä tahansa tapahtuu, oletteko te uskossa vai ette, oletteko te oikealla paikalla Jumalan kanssa. Sitten muistakaa, perkele ei voi tehdä teille mitään vahinkoa, te olette Kristuksessa.

³³   Muutamia vuosia ennen tätä oli ollut profetissa Deborah ja Barak. Ja hän oli profetoinut ja kertonut heille, mitä tehdä, ja se oli aivan tarkalleen oikein. Barak, tuo suuri soturi, ja kuinka he olivat tehneet laulun hänen voitostansa vihollisen ylitse. Mutta niin pian kuin he olivat selviytyneet pulmastansa, he menivät suoraan takaisin entiseen elämäänsä.

³⁴   Eikö se olekin kuva tämän päivän seurakunnasta! Niin pian kuin se on tullut ulos sekaannuksesta, se menee suoraan toiseen. Mutta oli tullut aika toiminnalle. Ja samoin on nytkin, on tullut toiminnan aika. Aika oli tullut, kun heidän täytyi lopettaa seurakunnan leikkiminen Jumalan kanssa. Ei tule enää leikkiä seurakuntaa. Meidän on aloitettava toimiminen. Ja luotan siihen, että tuo sama Jumala tulee asettamaan tämän ihmisten sydämille tänä iltana, että on aika lopettaa seurakunnan leikkiminen, leikkiä uskontoa ja leikkiä vanhurskautta, ja että nyt on toiminnan aika.

³⁵   Kuten puhuessani tänä aamuna siitä aiheesta, mitä uusi syntyminen oli, ja kuinka me tulemme siihen, ja varmasti se on yhä uponneena teidän sydämissänne. Nyt on tullut aika toimia sen mukaan, minkä te tiedätte Totuudeksi. Te ette voi toimia uskon kanssa, ennen kuin te ensin tiedätte, mitä olette tekemässä. Teidän täytyy ensin tietää, mitä olette tekemässä, ennen kuin teillä voi olla usko sen tekemiseen.

³⁶    Eräs tunnettu tohtori sanoi minulle erään kerran, kun puhuissamme eräästä ihmeestä, joka oli tapahtunut eräässä sairaassa henkilössä. Hän sanoi minulle: ”Saarnaaja, uskotko, että jos sinä käskisit ihmisiä menemään ulos ja koskettamaan jotakin puuta tai pylvästä, niin sama asia tulisi tapahtumaan?”

³⁷    Minä sanoin: ”Ei koskaan. Koska teillä ei voi olla uskoa, kun te kosketatte puuta tai pylvästä”

³⁸    Usko ei ole niin irtonaista. Sen täytyy perustua jollekin tunnetulle tosiasialle. Teidän täytyy tietää jotakin siitä, mihin te uskotte, ennen kuin teillä voi olla uskoa siihen. Niinpä meidän täytyy ensin tietää kuinka ja miten, mikä on Jumalan halu, mikä Jumalan suunnitelma on, ja kuinka lähestyä Jumalaa tuon suunnitelman mukaisesti. Ja sitten me voimme kävellä rohkeasti Armon Valtaistuimelle ja pyytää sitä, mitä tuo suunnitelma on luvannut meille.

³⁹    No niin, he olivat leikkineet seurakuntaa. Aivan niin pian kuin he olivat selviytyneet ongelmasta… kun Jumala oli vapauttanut heidät. Silloin sen sijaan, että he olisivat todella menneet eteenpäin ja palvelleet Jumalaa, nähtyään Hänen väkevän kätensä, he luikertelivat jälleen suoraan takaisin maailman asioihin. Ja niinpä oli tullut aika, että Jumalan pysäyttää sen. Ja se täytyy olla niin.

⁴⁰    Ja minä uskon, että nyt on aika pysähtyä. Me olemme vääntäneet Jumalan Sanaa, että Se soveltuisi jokaiselle organisaatiolle, mitä maailmassa on. Jokaisen suunnitelman niin kuin kukin on halunnut tehdä. Me olemme vääntäneet Sanaa merkitsemään tätä ja me olemme vääntäneet Sanaa merkitsemään tuota ja me olemme vääntäneet sitä toiseen suuntaan tehdäksemme sen suunnitelmiimme sopivaksi. Mutta aika on tullut pysähtyä, lopettaa leikkimästä seurakuntaa. On tullut aika, kun ihmiset sanovat: ”Jos vain voit saada tarpeeksi Henkeä tanssiaksesi Hengessä, jos vain voit saada valoja ilmestymään silmiesi eteen, tai tunnette jotakin selässänne tai jonkinlaisen vapinan, jonkun tärinän, jonkinlaisen tunne-eläymyksen, silloin teillä on Se!” Teillä on jotakin, mutta minä en sanoisi tarkkaan, mitä teillä on, ennen kuin olen nähnyt, minkälaisen hedelmän se kasvattaa.

⁴¹   Niin kuin me puhuimme siitä tänä aamuna, te ette voi odottaa vauvan syntyneen mieheksi. Sen täytyy kasvaa mieheksi. Ja me kasvamme Kristuksessa täyteen miehuuteen. Ei niin että joku kääntyisi tänä iltana ja huomenna hän lähtisi saarnaamaan Evankeliumia. Me kasvamme täyteen miehuuteen, Kristuksen kuvaksi.

⁴²    No niin, me näemme, että kun Jumalan kansa joutuu vaikeuksiin, Jumala aina lähettää heille profeetan todellisen Sanan kanssa tuodakseen heidät ulos. Ei ole tapahtunut kertaakaan, että Jumalan kansan joutuessa vaikeuksiin, Hän ei olisi lähettänyt heille Sanaansa. Ja Hänen Sanansa, niin kuin me puhuimme siitä tänä aamuna, tulee profeetoille. Ja kuinka te koettelette sen nähdäksenne, onko se Sanan mukaisesti. Jos se on Sanan mukaisesti, silloin Jumalan Sana tulee eläväksi.

⁴³    Nyt monet saattavat sanoa: ”Tämä on meidän seurakuntamme profeetta.” Toinen sanoo: ”Tämä on meidän seurakuntamme profeetta.” Ja sitten nuo kaksi ovat ristiriidassa keskenänsä. Siinä täytyy olla jotakin väärää.

⁴⁴    Meidän kaikkien täytyy sanoa sama asia. Sitten me emme saa puhua ristiriitaisesti, vaan tarkalleen Sanan mukaisesti. Sillä tavalla todellinen profeetta koetellaan, josko hänellä on Sana. Raamattu sanoo: ”Jos heidän todistuksensa ei ole lain ja profeettojen mukainen, heissä ei ole Valoa.” Niin se on. Sen täytyy olla Sanan mukaisesti.

⁴⁵    Ja Jumala aina, jokaisen tapauksen kohdalla, lähettää ihmisille todellisen palvelijan, todellisen profeetan, joka tulee tuomaan heille todellisen Jumalan Sanan. Ja Jumalan Sana on aina se, joka vapauttaa ihmiset.

⁴⁶    Nyt, jos menisimme takaisin ja lukisimme jakeet 7 – 10, me näkisimme, että Israel oli kääntynyt pois Jumalasta ja mennyt jälleen takaisin maailmaan. Ja siellä tuli profeetta jostakin, ei edes hänen nimeänsä mainita. En usko, että tuo profeetta oli kiinnostunut nimestään. Hän oli kiinnostunut vain yhdestä asiasta: Jumala oli voidellut hänet. Hänelle ei merkinnyt mitään se, että kuuluiko hän heidän kirkkokuntiinsa tai johonkin muuhun, oliko hän piispa tai arkkipiispa. Ainoa asia, mistä hän oli kiinnostunut, oli tuo sanoma, joka oli hänen sydämellänsä. Ja hän kutsui ihmisiä parannukseen ja ymmärtämään, että heidän Jumalansa oli väkevä Jumala, vapautuksen Jumala, ihmeiden Jumala, joka oli ottanut heidät pois egyptiläisten käsistä ja avannut Punaisen Meren ja ruokkinut heitä erämaassa. Ja Hän oli mahtava Jumala, joka voi ottaa maan pois joltakin toiselta ja antaa sen heille. Aamen! Se oli todellinen profeetta. Hän oli voideltu, ja hän oli Jumalan ääni noille ihmisille. Hän puhui, että sen täytyy olla niin, koska he olivat vaikeuksissa.

⁴⁷    Nämä midianilaiset ja amorilaiset, ja niin edelleen, olivat kaikki tulleet sinne ja syöneet koko heidän maansa. Ja niinpä vihollinen oli antanut haasteen, ja hänet täytyi kohdata! Heidän armeijansa eivät voineet tehdä sitä, heidän pappinsa eivät voineet tehdä sitä, ja heidän seurakuntansa eivät voineet tehdä sitä! Niinpä tarvittiin Jumalan Sana kohtaamaan vihollisen haaste.

⁴⁸    Vihollinen puhuu tänään. Vihollinen yrittää sanoa, että ”ihmeiden päivät ovat ohitse. Ja eikä ole mitään sellaista asiaa kuin Pyhän Hengen kaste. Ja tämä on vain mielenliikutusta. Se on vain kiihtymistä.” Niinpä, vihollinen on antanut haasteen, ja hänen haasteeseensa täytyy vastata! On vain yksi tapa, miten me voimme kohdata tämän päivän haasteen, kun kirkkokunnat kutsuvat ihmisiä pois ja panevat heidät tähän organisaatioon ja tuohon organisaatioon, antavat naisten leikata hiuksensa ja käyttää ehostusta. Ja miehet, kaiken kaltaista elämää, ja he ovat luotettuja ja diakoneita ja pastoreita seurakunnissa, koska heillä on jonkinlainen filosofian tohtorin tutkinto tai lakitieteiden tohtorin tutkinto vaatimuksena. Jeesus ei koskaan vaatinut mieheltä sellaista.

⁴⁹    Jeesuksen vaatimus oli: ”Odottakaa Jerusalemissa, kunnes teidät puetaan Voimalla Korkeudesta, ja sitten te olette Minun todistajiani.” Se kohtaa hänen haasteensa. Se kohtasi vihollisen haasteen tuona päivänä. Ja se tulee kohtaamaan sen tässä päivässä.

⁵⁰    Nyt haluan teidän huomaavan. Jakeissa 7-10 me näemme profeetan tulevan. Jakeet 1-7, me näemme ihmisten lankeavan pois. Ja sitten 7-10 me näemme profeetan tulevan ja antavan ihmisille parannuskeinon. Pankaa merkille, me emme tiedä, mistä hän tuli. Ei sanottu, että hän oli mies, farisealainen, joka oli ollut pappina jonkun aikaa. Siinä ei puhuta hänen taustastaan. Nuo profeetat, he nousivat esiin tyhjästä!

⁵¹    Katsokaa Eliaa. Elia oli viimeinen ja kuudes noista suurista profeetoista, noista valtavista profeetoista. Me emme tiedä mitään hänen taustastansa. Me emme tiedä, mitä koulua hän kävi. Me emme tiedä, minkälaisesta perheestä hän oli. Ainoa asia, jonka tiedämme, on se, että Jumala oli hänen kanssaan! Ja hän astui esiin ja meni pois melkeinpä yhtä salaperäisesti kuin hän oli tullutkin. Hän tuli erämaasta, tyhjästä, ja meni takaisin erämaahan ja tuli temmatuksi ylös tulisessa vaunussa, ja hänet otettiin Taivaisiin. Hän tuli salaperäisesti ja hän lähti salaperäisesti. Hänellä ei ollut teologista taustaa. Me emme tiedä, mistä hän tuli, kuka hänen isänsä oli, kuka hänen äitinsä oli, keitä hänen veljensä ja sisarensa olivat. Ainoa asia, jonka tiedämme, on se, että hän oli Jumalan mies. Jumala otti hänet tyhjästä ja käytti häntä ja otti hänet takaisin jonnekin, Hänen Läsnäoloonsa. Hän oli Jumalan mies.

⁵²    Ja tässä tuli profeetta tuota hetkeä varten ja antoi heille Herran Sanan. Muistakaa, hän ei antanut heille mitään ihmistekoista teologiaa. Hän sanoi: ”Minä olen Herra, joka toin sinut ulos Egyptistä, näytin Väkevän käteni ja osoitin Voimani.” Voin kuvitella, kuinka Gideon istui siellä kuuntelemassa häntä! ”Minä olen Jumala, joka teki nämä asiat. Ja Minä olen tehnyt kaiken tämän teitä varten, ja kuitenkaan te ette totelleet Minun käskyjäni. Kaikesta tästä huolimatta, te ette ole tehneet sitä.”

⁵³    Nyt haluan teidän huomaavan toisen asian, joka saattaa rohkaista teitä. Välittömästi tuon profeetan sanoman jälkeen Herra ilmestyi näyttämölle. Aamen! Niin pian kuin hän oli antanut sanomansa, Herra ilmestyi puun alla. Herra tuli tuon profeetan sanoman jälkeen ja istui puun alla. Ihmiset olivat langenneet pois, menneet omiin ismeihinsä. Jumala lähetti profeettansa. Niin pian kuin profeetta oli lopettanut sanomansa kanssa, Herra seurasi profeetan sanomaa vapautukseksi!

⁵⁴    Oi, me elämme valtavassa ajassa! Välittömästi sen jälkeen, kun profeetta oli mennyt pois näyttämöitä, mitä tapahtui? Herra tuli näyttämölle! Niin pian kuin Johannes meni pois näyttämöltä, Herra tuli näyttämölle! On hyvin outoa, kuinka Jumala työskentelee, mutta Hän tekee sen työskennellen salaperäisellä tavalla.

⁵⁵    Me luimme tästä Kirjoituksesta, kuinka Gideon peloissaan siellä viinikuurnassa oli puimassa vehnää, ennen kuin Midianilaiset löytäisivät hänet. Hän ja hänen isänsä olivat siellä keräämässä hieman ruokaa talvea varten. He olivat puimassa sitä siellä salaa, etteivät midianilaiset voisi löytää heitä. Koska he olivat tulleet kuin heinäsirkat ja ottaneet kaiken, mitä heillä oli.

⁵⁶    Sillä tavalla perkele toimii. Me aloitamme pienen seurakunnan, ja kaikki menee hienosti (kuinka moni saarnaaja ei tietäisi sen olevan totuuden?). Suunnilleen silloin, kun kaikki menee hienosti, tulee joku petkuttaja tuon ryhmän keskuuteen ja repii sen palasiksi. Niin se on, hän sieppaa seurakunnan pois mieheltä, jos hän vain voi tehdä sen. Katsokaahan, se on perkele, joka tulee kuin heinäsirkkaparvi ottaakseen pois sen, mitä oli annettu.

⁵⁷    Gideon oli varmasti Kirjoitusten mukainen mies. Kun Herran Enkeli sanoi hänelle…

⁵⁸    Ja jos huomaatte, tässä ei ollut kyseessä Herran Enkeli. Siinä sanottiin: ”Ja HERRA katsoi häntä”, H-E-R-R-A suurilla kirjaimilla. Se ei ollut joku Enkeli. Se oli Jumala. Se oli Jumala, theophanyn muodossa, miehen muodossa, samalla tavalla kuin Hän ilmestyi Aabrahamille siellä erämaassa ja näytti mieheltä. Mutta koska Hän oli Sanansaattaja, Hän oli Herran Enkeli.

⁵⁹    Ja Hän ilmestyi hänelle ja sanoi: ”Sinä mahtava urhoollinen mies.” Ja Hän tulisi ottamaan hänet ja vapauttamaan Israelin hänellä.

⁶⁰    Ja Gideon kysyi tuon kysymyksen. Kuinka Kirjoitusten mukainen mies hän olikaan! Senkaltaiselle miehen luo Jumala tulee, jonkun luo, joka tietää. Gideon sanoi: ”Jos Jumala on kanssamme, jos Sinä olet Sanansaattaja, missä silloin ovat ne ihmeet, joista profeetta kertoi meille?” Hän tiesi, että minne tahansa Jumala meni, ihmeet seurasivat Häntä. Hän tiesi, että missä tahansa Jumala olisi, siellä olisivat ihmeet.

⁶¹    Ja kuinka te voitte odottaa Jumalan tänään työskentelevän ihmisten keskuudessa, jotka eivät edes usko ihmeisiin? Kuinka niin voisi olla?

⁶²    Ja Hän nimitti häntä ”mahtavaksi urhoolliseksi mieheksi”. Hän sanoi: ”Nyt, tämän avulla sinä tulet vapauttamaan Israelin.”

⁶³    No niin, näytti siltä kuin siellä olisi ollut mies istumassa, ja se oli Mies. Ja Gideon katsoi Häntä ja sanoi: ”Ei, Herrani, jos Jumala on kanssamme, niin miksi sitten yllämme ovat kaikki nämä vaikeudet? Missä ovat ne asiat, joita Jumalalla oli tapana tehdä?”

⁶⁴    Siinä on nyt hyvä tapa tietää, onko sanansaattaja oikea vai ei. Jos hänellä on jumalisuuden muoto, hän tulee kieltämään sen Voiman, joka tekee noita ihmeitä. Jos hän on sanansaattaja Jumalan luota, hän ei ainoastaan puhu siitä, vaan hänellä tulee olemaan se saadakseen sen aikaan ja osoittaakseen, että Jumala, josta hän puhuu, on hänen kanssansa ja hänessä.

⁶⁵    Hän sanoi: ”Jos Jumala on kanssamme, niin missä ovat kaikki Hänen valtavat ihmeensä? Koska me ymmärrämme että…” Kuunnelkaapa kuinka Kirjoitusten mukainen Gideon oli. Toisin sanoen hän sanoi: ”Me ymmärrämme, että Jumala on valtavien tekojen suuri Jumala. Hän on suuri ihmeiden Jumala. Ja jos Hän on meidän puolestamme, ja jos Hän on meidän kanssamme, ja Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, niin missä minä voin nähdä Hänen ihmeensä? Missä minä voin nähdä tämän Jumalan toiminnassa? Missä Hän on, jos Hän on meidän puolellamme?’

⁶⁶    Tuo mahtava urhoollinen mies pystyi viittaamaan takaisin vanhaan Sanaan ja tietämään, että se on oikein, koska hän tiesi, että Jumala oli yliluonnollinen Olento. Ja missä tahansa yliluonnollinen Olento on, siellä Hän tulee tekemään yliluonnollisia merkkejä, koska tuo yliluonnollinen on Hänessä. Te ette voi kiertää sitä.

⁶⁷    Kuinka te voitte seistä tuulessa ilman, että tuuli ei puhaltaisi? Kuinka te voitte mennä veteen kastumatta? Vesi on märkää. Se on sen kemiallinen kokoomus. Se on märkää! Ja kun te menette veteen, te tulette märäksi. Oikein!

⁶⁸    Ja kun te tulette Jumalan Läsnäoloon, yliluonnollisen läsnäoloon, siellä tulee olemaan yliluonnollisia merkkejä ja yliluonnollisen Jumalan yliluonnollisia tekoja.

⁶⁹    Sen vuoksi hän sanoi: ”Missä ovat teot? Missä ovat ihmeet, jos kerran Jumala on meidän kanssamme?”

⁷⁰    Kunnia! Siinä se on! Katsokaahan, missä Jumala on, siellä ovat ihmeet. Missä Jumala on, siellä on myös Jumalan merkki. Näettekö?

⁷¹    Ja Gideon, erittäin Kirjoitusten mukaisesti, sanoi: ”Missä nämä asiat ovat?” Toisin sanoen tällä tavalla: ” Minä olen mies ja viisikymmentävuotias ja olen kuullut heidän puhuvan Jumalasta, joka teki ihmeitä. Ja minä olen käynyt kirkossa ja uskonut pappeja. Ja minä uskon profeettoja. Ja minä uskon kirjoitetun Sanan, jokaisen kirjakäärön. Ja minä olen noista kirjakääröistä lukenut, kuinka Jumalan tullessa alas ihmisten keskuuteen, jotakin tapahtui.” Ja Gideon ei tiennyt sen olevan mitään muuta kuin vain mies istu­massa siellä tammen alla. Aamen! Siinä kaikki, mistä hän oli tietoinen, että Hän oli mies. Hän sanoi: ”No niin, jos Jumala on kanssamme, niin missä ovat Hänen ihmeensä? Minä haluan nähdä ne.”

⁷²    Kuinka Kirjoitusten mukaista se onkaan! Sillä siellä, missä yliluonnollinen on, siellä Jumala ja Hänen merkkinsä on oleva Hänen kanssansa. Missä Jumala on, siellä Jumalan merkki on Jumalan kanssa. Me tiedämme sen. Jos Hän on Hänen kansassansa, he tulevat tekemään Hänen merkkejänsä. Täsmälleen.

⁷³    Sellainen kysymys Gideonilla oli: ”Kyllä, missä on Jumala? Jos Jumala on meidän kanssamme, niin antakaa minun nähdä, missä Hänen merkkinsä on. Meille on kerrottu, että Hän tekee niitä. Ja jos tämä suuri tehtävä on edessäni, niin…”

⁷⁴    Ehkäpä tuo mies, joka seisoi siellä, näytti vanhalta mieheltä. Raamattu sanoo, että Hänellä oli sauva kädessänsä. Lukekaa kuudes luku kotiin tultuanne tai johonkin aikaan huomenna.

⁷⁵    Hänellä oli sauva kädessänsä. Hän näytti siltä kuin joku vanha Mies olisi istunut siellä tammen alla. Ja Hän kutsui häntä ”mahtavaksi, urhoolliseksi mieheksi”. Ja Hän sanoi, että Jumala tulisi tekemään tämän asian. Ja Hän sanoi: ”Jumala on sinun kanssasi.”

⁷⁶    Hän kysyi: ”Missä silloin ovat Hänen ihmeensä? Jos yliluonnollinen Jumala on täällä, niin missä ovat Jumalan yliluonnolliset teot?”

⁷⁷    Se voitaisiin helposti sanoa tänä iltana meidän seurakuntiemme keskuudessa. ”Missä on tuo Jumala, joka kerran eli? Onko Hän kuollut? Onko Hän mennyt jonnekin? Onko Hän tekemässä jotakin? Onko Hän lähtenyt matkalle?” Ei koskaan! Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Ja jos me sanomme olevamme Jumalasta, niin antakaa meidän nähdä, missä Jumala on. Antakaa meidän nähdä Jumalan merkit. Jos tämä Tabernaakkeli seisoo Jumalan puolella, niin silloin me näemme Jumalan liikkuvan keskuudessamme. Silloin me näemme sielujen syntyvän Valtakuntaan. Silloin me näemme ihmisten oikaisevan elämänsä. Me voimme nähdä Hänen valtavien tekojensa tulevan ilmi sairaissa, sokeissa ja kuuroissa. Jumala on meidän keskellämme!

⁷⁸    ”Jos Jumala on puolellamme, missä ovat Hänen ihmeensä?” Gideon kysyi tuon kysymyksen.

⁷⁹    No niin, jos Jumala on kansansa kanssa ja kansassansa, niin tuo henkilö ei voi olla tekemättä samoja tekoja, joita Jumala teki. Koska kyseessä ei enää ole tuo henkilö, vaan Jumala tuossa miehessä. Jos tuo mies tekee syntiä, silloin Jumala ei ole siellä. Jos hän rakastaa maailmaa, silloin Jumala ei ole siellä. Ja me tiedämme, että Jumalalla ei ole mitään tekemistä synnin kanssa. Minä annan teille Kirjoituksen siitä hetken kuluttua.

⁸⁰    Kun Jeesus oli maan päällä, Häneltä kysyttiin sama kysymys. He halusivat tietää miksi ”sinä, joka olet mies, teet itsestäsi Jumalan?”

⁸¹    Kun Hän paransi tuon halvaantuneen miehen, Hän sanoi: ”Sinun syntisi ovat annetut sinulle anteeksi.”

⁸²    He sanoivat: ”Odotahan nyt hetkinen. Sinäkö, joka olet mies, annat anteeksi syntejä?”

⁸³    Hän sanoi: ”Jotta te voisitte tietää, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa anteeksi syntejä ja parantaa, kumpi on helpompaa sanoa ’Sinun syntisi ovat anteeksi annetut’ tai sanoa ’Nouse, ota vuoteesi ja kävele?’” Ja sitten Hän puhui tuolle miehelle, ja tämä nousi ylös ja käveli pois.

⁸⁴   Ja nuo fariseukset asettivat Hänelle kysymyksiä.

⁸⁵    Ja Jeesus sanoi: ”Jos te ette usko Minua, uskokaa niitä merkkejä, joita Minä teen.” Katsokaahan, heille oli kerrottu, että tulisi olemaan Profeetta. Mooseksen kaltainen profeetta nousisi esiin ja Hän tulisi olemaan Messias. Ja Hän sanoi: ”Jos Minä en tee Isäni tekoja, niin älkää silloin uskoko Minua. Silloin Minä olen väärä. Mutta jos Minä teen Isäni tekoja, ettekä te usko Minua, niin uskokaa silloin tekoja. Mitä teot tekevät? Ne kertovat teille, kuka Minä olen. Ne todistavat Minusta. Ne ovat Minun todistajani. Eivät Minun suositukseni, se että kuulun presbyteerikirkkoon tai helluntailaisiin ja voin näyttää jäsenkorttini, vaan ne teot, joita Minä teen, Jumalan merkit, Messiaan merkit, ne todistavat Minusta.”

⁸⁶    Jeesus sanoi Johannes 14:12, jos haluatte merkitä Kirjoituksen muistiin: ”Hän, joka uskoo Minuun, on myöskin tekevä niitä tekoja, joita Minä teen.” Aamen!

⁸⁷    Mitä se on, veljet? Jos Jumala on meidän puolellamme, missä silloin ovat Hänen ihmeensä? Jos Jumala on kanssamme, niin missä silloin on vika? Jotakin on vialla jossakin! Kyllä.

⁸⁸    Jeesus sanoi. ”Jos te ette voi uskoa Minua, sitä mitä Minä sanon, tarkatkaa silloin sitä, mikä todistaa Minun puolestani, sillä ne juuri todistavat Minusta. Herra teidän Jumalanne on sanonut: ’Tulee nousemaan Mooseksen kaltainen profeetta. Ja jokainen, joka ei tätä Profeettaa kuule, tullaan leikkaamaan pois kansansa keskuudesta.’ Messiaalla tuli olla merkki, joka seuraisi Häntä. Ja jos tuo Messiaan merkki ei seuraa Minua”, sanoi Jeesus monisanaisemmin, ”silloin älkää uskoko Minua. Mutta jos messiaaninen merkki todistaa Minusta, silloin uskokaa tuota merkkiä. Koska, jos te ajattelette Minun olevan väärässä, niin tuo merkki on oikeassa, koska se on Kirjoituksen mukainen.” Halleluja!

⁸⁹    Sitä Gideon halusi. Sillä varassa Gideon seisoi. ”Jos kerran Jumala on meidän kanssamme, niin silloin me haluamme nähdä merkin, että Hän on Jumala, ja että Hän on sama Jumala, koska Hän tulee tekemään samat merkit.” Mitä Jumala teki?

⁹⁰    Gideon sanoi: ”Odota, ja minä noudan jotakin uhrattavaa.” Ja hän meni ja tappoi karitsan, keitti sen ja toi leivän ja tuon lampaan ja asetti ne maahan.

⁹¹    Ja tuo Enkeli sanoi: ”Minä tulen odottamaan täällä.” Koetelkaa kaikki asiat. Testatkaa ne Sanalla. Ja Hän sanoi: ”Minä tulen odottamaan täällä.” Ja ehkä siinä kului kaksi tai kolme tuntia.

⁹²    Gideon tuli leivän ja lihan kanssa. Ja tuo Enkeli sanoi: ”Nyt sinä tulet ymmärtämään tämän. Tämä tulee todistamaan sen.”

⁹³    Hän kaatoi tuomansa lihan keitinliemen maahan juomauhriksi. Ja hän otti leivän ja lihan ja asetti ne erään kiven päälle siellä, missä hän oli puinut.

⁹⁴    Ja tuo vanhan miehen kaltainen kosketti sitä kepillänsä, joka hänellä oli kädessänsä. Ja kosketettuaan sitä, siitä nousi savu, ja uhri oli kulutettu. Mitä se on? Hän vei Gideonin takaisin Kirjoitukseen todistaen, että se oli Hän.

⁹⁵   Tuo sama Jumala, joka oli ollut Elian kanssa Karmel vuorella. Tuo sama Yksi, josta puhuin tänä aamuna. Kun te laskette sielunne Hänen vaskisen tuomionsa alttarille, niin mitä tapahtuu? Hän on sama Jumala, Hän tulee vastaanottamaan uhrinne. Te olette uhranneet sen vilpittömyydessä Hänen alttarillansa, ja Hän tulee kuluttamaan teidän uhrinne, ja maailma tulee olemaan teistä poissa. Kun savu on haihtunut, niin uhri on kadonnut. Kyllä.

⁹⁶    ”Jos Sinä olet Jumala, ja jos Sinä olet Raamatun Jumala, jonka meidän isämme kertoivat tehneen ihmeitä, niin anna minun nähdä Sinun tekevän ihme tai anna minun nähdä jonkin kaltainen ihme, että tiedän tavanneeni Jumalan.”

⁹⁷    Voisinko nyt sanoa tämän. Jos Jumala yhä pysyy Jumalana, jos Jumala on sama Jumala, joka Hän oli menneinä päivinä, niin teidän ei tarvitse mennä puristamaan kättä saarnaajan kanssa eikä teidän tarvitse mennä ja panna nimeänne johonkin kirjaan. Ne asiat kyllä käyvät päinsä, eikä minulla ole mitään sitä vastaan. Silloin te tulette seurakunnan jäseneksi, koska nimenne on heidän kirjassansa, ja he antavat teille jäsenkortin, jota te kuljetatte muka­nanne. Ja niin pian kuin jotakin menee vialle siellä, te räjähdätte kuin tiedä-sitten-mikä, ja te menette ja liitytte naapuriseurakuntaan. Ja sitten kun siellä menee jotakin vikaan, te viette jäsenkorttinne seuraavaan seurakuntaan. Katsokaahan, te ette ole toimineet oikein alkaessanne. Jos Jumala pysyy Jumalana, laskekaa syntinen sielunne Hänen alttarilleen, ja Hän tulee koskettamaan sitä Sanallansa ja Voimallansa. Ja maailma tulee olemaan poissa teistä, ja sitten te tulette olemaan uusi luomus, jos Hän yhä on Jumala.

⁹⁸    Hän oli Vanhan Testamentin Jumala. Hän oli Uuden Testamentin Jumala. Hän on tuo sama Jumala tänään. ”Sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.”

⁹⁹    Ja silloin te olette tietävä syvällä sydämessänne, että yliluonnollinen Olento on tehnyt yliluonnollisen teon. Siinä, missä te enne ryyppäsitte, tupakoitte ja valehtelitte, ja te naiset rakastitte maailmaa niin paljon, että käytitte ehostusta ja lyhyitä hiuksia ja teitte muita asioita joita teitte, te tulette toteamaan, että jotakin on tapahtunut, eivätkä kaikki perkeleet helvetissä voisi saada teitä tekemään sitä uudestaan. Jotakin on tapahtunut, ihmeiden Jumala on toiminut!

¹⁰⁰    Mitä Hän teki? Hän muutti teidän alhaisen sydämenne, muutti teidän halunne, muutti teidän luonteenne. Yliluonnollinen Jumala, yliluonnollisella Sanalla, teki ajallisesta luomuksesta Iankaikkisen luomuksen. Aamen. Hän otti maailman ulos teistä ja pani teihin Kristuksen, Kirkkauden toivon. Ja te olette täytetyt Hänen Hengellänsä ja valmiit kohtaamaan Hänet.

¹⁰¹    Jos Jumala on Jumala, niin missä ovat Hänen ihmeensä? Jos Jumala on kanssamme, niin missä ovat Hänen ihmeensä?

¹⁰²    Jos Jumala on metodistiseurakunnan kanssa, niin miksi kaikilla naisilla yhä on leikatut hiukset? Jos Jumala on baptistiseurakunnan kanssa, niin miksi sitten pastori yhä tupakoi monet muut heistä? Miksi he yhä kieltävät Jumalan Voiman, joka parantaa sairaita, nostaa ylös kuolleita, saa puhumaan kielillä ja tulkitsemaan kieliä, ja miksi he kieltävät profetian lahjat? Miksi he yhä kieltävät sen kaiken, jos kerran Vanhan Testamentin Jumala ja Uuden Testamentin Jumala ovat yhä sama Jumala? Jos Uuden Testamentin Jumala, Pyhä Henki, on yhä sama Jumala, niin kuin helluntailaiset väittävät, niin miksi he eivät riko erottavia seiniä ja lopeta keskinäisiä riitojansa ja tule uudestisyntyneiksi kristityiksi? Mutta ei, toinen ei edes puhu toiselle. Katsokaahan, uhria ei ole kulutettu tulella. Heillä on kaikenlaisia tunneaistimuksia, he ovat tehneet niin koko… Kautta kaikkien ajanjaksojen ihmiset ovat toimineet sillä tavalla epäjumalien palvonnassa.

¹⁰³    Mutta Raamatun Jumala on Jumala, joka on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, ja Hän polttaa pois maailman ja kaikki eroavaisuudet ja tekee meidät uusiksi luomuksiksi Kristuksessa. Kyllä, Jeesus sanoi: ”Nämä todistavat ja kertovat teille, kuka Minä olen.”

¹⁰⁴    Asia, josta se johtuu, syy siihen, miksi meillä on kaikki nämä asiat, on se, että me yhä sallimme kirkkokunnallisten eroavaisuuksien, uskontunnustusten, turhan touhuamisten, yleisön suosion ja maailman perkeleiden sokaista itsemme todelliselta Jumalan totuudelta. Niin on.

¹⁰⁵    Monia henkilöitä on petetty Pyhän Hengen vastaanottamisessa. Kuten sanoin, heillä on tänä päivänä sellaisia oppeja kuin Elian vaatteet, ja kaikki nämä muut asiat kuten julkituodut Jumalan pojat, ja kaikki nämä erilaiset ismit ja niin edelleen, joita maailmassa on tänään. Ihmiset lankeavat sokeina niihin ja kokevat jonkinlaisen tunneaistimuksen. Noustuaan ylös heillä on ylpeä henki, he ovat välinpitämättömiä, äkkipikaisia ja turhan touhuajia. Se ei ole Jumalan Henki. He jatkavat yhä edelleen olemalla poissa järjestyksestä, eivät tiedä, mikä Seurakuntajärjestys on, eivät tiedä, miten käyttäytyä Jumalan huoneessa, ovat ilman mitään käytöstapoja, ilman mitään tunteita Jumalaa kohtaan, ja kaikki, mitä he ajattelevat, on ”minun seurakuntani”. Se osoittaa, että he ovat vastaanottaneet seurakunnan hengen eivätkä Jumalan Henkeä, koska Jumalan Henki polttaisi teistä sen kaiken pois. Aivan varmasti. Katsokaahan, he sanovat: ”Missä Hän on?” Siihen meillä on oikeus.

¹⁰⁶    Mutta katsokaahan, jos pilvet ovat auringon edessä, niin aurinko kuitenkin aina paistaa. Ainoa asia, joka estää sitä näkymästä, on pilvet. Ja jos te panette pilvet pois, niin aurinko tulee paistamaan. Aamen.

¹⁰⁷   Veli, pankaamme pois kaikki syntimme ja epäilyksemme ja epävarmuutemme. Poika on pais­tanut Helluntaipäivästä alkaen! Pyhä Henki on aivan yhtä suuri tänään kuin Se koskaan on ollut. Mutta meidän kirkkokuntamme ovat tukahduttaneet Jumalan Sanan sanomalla, että ”se on toista päivää varten. Uh, jumalallinen parantuminen tulee tapahtumaan Tuhatvuotisvalta kunnassa.” Tai ”jumalallinen parantumista oli siellä aikaisemmin. Se ei kuulu tähän päivään.”

¹⁰⁸    Kuinka Hän voisi olla sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, jos jumalallinen parantuminen olisi poissa? Raamattu asetti järjestykseen ”ensin apostolit, profeetat, opettajat, evankelistat ja pastorit vahvistukseksi siitä, että Evankeliumi yhä elää.” Ja Jumala lähettää heidät suoraan keskuuteemme, ja me käännämme sille selkämme. Jumala ei petä. Ihmiset ovat niitä, jotka ovat epäonnistuneet.

¹⁰⁹    ”Missä sitten ovat ihmeet keskuudessamme? Missä ne ovat?” Jumala puhui tälle miehelle valmistaen häntä tehtävään.

¹¹⁰    ”Siirtäkää pilvet syrjään ja tulette näkemään, että aurinko paistaa aina. Se on totta. Kun pilvet ovat poissa, ja asiat on pantu kohdalleen, niin ihmeet tulevat olemaan siellä aivan yhtä varmasti kuin Poika on siellä.

¹¹¹    Aurinko, Jumalan käskystä, paistaa joka päivä. Se on siellä, koska Jumala käski sen olemaan siellä. Ja niin kauan kuin on päivä ja yö, aurinko tulee olemaan siellä. Varmasti. Te ette koko aikaa näe sitä, koska pilvet peittävät sen, sumu tai pilvet peittävät sen. Mutta se on aina siellä, näettehän.

¹¹²    Ja ainoa asia, mitä teidän tulee tehdä nähdäksenne ihmeitä tänään, jos te haluatte nähdä Jumalan ihmeen, niin pankaa pois kaikki epäilyksenne. Pankaa pois kaikki uskontunnustuksenne ja kaikki kirkkokunnallisuutenne, ja siellä on paistava Poika automaattisesti.

¹¹³    Se on Jumalan Käsky, sillä Raamattu sanoo: ”Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.” Niinpä, niin kauan kuin Hänen tulee olla siellä iankaikkisesti, Hän on siellä! Siitä ei ole kysymystäkään, Hän on siellä! Missä ovat ihmeet? Mikä on esteenä ihmeille? Jumala lähetti Kristuksen, ja Kristus on elossa ikuisesti! ”Missä tahansa kaksi tai kolme on kokoontunut yhteen Minun Nimessäni, siellä Minä tulen olemaan heidän keskellänsä.” Aamen! ”Katso, Minä olen teidän kanssanne aina, aina maailman loppuun asti.” Siellä Hän on, se on Hänen lupauksensa!

¹¹⁴    Missä sitten on vika? Me olemme antaneet epäilysten, uskontunnustusten, malttinsa menettämisen, itsekkyyden ja kirkkokunnallisten pilvien peittää meiltä Sanan. Ne ottavat meidät pois Sanasta sanomalla: ”Ne oli tarkoitettu jotakin toistaa aikaa varten.” He kieltävät Kristuksen, kieltävät Pyhän Hengen kasteen, kieltävät kristillisen kasteen Jeesuksen Kristuksen Nimessä ja kaikki muut asiat. Meidän uskontunnustuksemme ovat erottaneet meidät pois Raamatusta.

¹¹⁵    Eikö olekin outo asia, ihme, että kaikesta siitä huolimatta, kaikista kirkkokunnista ja arvosteluista huolimatta Raamattu yhä pysyy samana? Kuinka Se on koskaan pystynyt kestämään tuota myrskyä? Jumala on päättänyt tuomita jokaisen ihmisen Raamatulla. Ja Raamattu on Sana, ja Sana on Kristus. Jokainen, jokainen ihminen tullaan tuomitsemaan Sillä.

¹¹⁶    Ottakaa pilvet pois, ja silloin tulee aurinko olemaan siellä. Se on ainoa asia, joka teidän täytyy tehdä tänään. Älkää sanoko: ”Oi Jeesus, tule ja paranna minut! Oi Jeesus, anna minulle Pyhä Henki!” Ottakaa ainoastaan pilvet pois tieltä, niin Hän on jo siellä! Hän tuli yhdeksäntoista sataa vuotta sitten, ja Hän on yhä siellä. Ja Hän tulee aina olemaan siellä! ”Minä elän aina ja iankaikkisesti samana eilen, tänään ja iankaikkisesti.”

¹¹⁷    No niin, Gideon ja nuo ihmiset siellä, ennen kuin he koskaan tulisivat näkemään näitä Jumalan ihmeitä, siellä olisi ehto, joka täytyi täyttää. Nähdäkseen ihmeitä tekevän Voiman, heidän täytyi uskoa. Heidän myöskin täytyi uskoa ja totella Profeetan sanaa nähdäksensä Jumalan ihmeet. Muistakaa nyt, ennen kuin he pystyivät näkemään ihmeitä, heidän täytyi totella sitä, mitä profeetta sanoi.

¹¹⁸    Ja ennen kuin me voimme nähdä Jumalan ihmeitä, meidän täytyy totella sitä, mitä profeetta sanoo. Raamattu on Profeetta meille. Kyllä vaan.

¹¹⁹    Jos mies, huolimatta siitä, kuinka paljon hän kutsuu itseänsä Jumalan profeetaksi, baptisteista, metodisteistä, helluntailaisista, mitä hän sitten onkin, tai miksi hän sitten itseänsä kutsuukin, jos tämä Sana ei elä hänessä, hän ei ole profeetta. Hän voi olla profeetta, mutta väärä sellainen. Todellinen profeetta puhuu tästä todellisesta Sanasta ja tekee Jumalan aivan tarkalleen samaksi Jumalaksi, samaksi Voimaksi, samaksi Sanaksi, kaiken ollessa samoin, todelliseksi Sanaksi.

¹²⁰    No niin, heidän täytyi uskoa. Heidän täytyi uskoa profeetan Sana ja uskoa Se, ennen kuin he pystyivät näkemään Jumalan ihmeitä.

¹²¹    Ja tänään, te ette voi tulla väärältä pohjalta ja sanoa, että ”Jeesus ei ole sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, ihmeiden päivät ovat ohitse, ja ei ole sellaista asiaa kuin Pyhän Hengen kaste”, ja sitten odottaa näkevänne Jumalan ihmeitä. Teidän täytyy totella Sitä! Ja kun te tottelette Sitä, silloin Jumala huolehtii lopusta.

¹²²    Jos vain voitte työntää kaikki pilvet syrjään, niin aurinko on jo siellä. Se vain on siellä. Meille on kerrottu, että Aurinko ei liiku. Aurinko pysyy samassa paikassa.

¹²³    Ja samoin pysyy Kristus! Se on totta. Me liikumme pois Hänestä, mutta Hän pysyy. Ja ainoa asia, mitä teidän täytyy tehdä, on kääntää itsenne ympäri ja tulla kerran kasvokkain Hänen kanssaan, ja te tulette näkemään, mitä tapahtuu. Olkaa kasvotusten Kristuksen kanssa! Älkää olko kasvokkain seurakunnan, uskontunnustuksen tai tittelien kanssa, vaan Kristuksen kanssa! Näettekö, älkää katsoko seminaariin, katsokaa Sanaan! Kristus on Sana. Varmasti on.

¹²⁴    Totelkaa Sanaa, joka on meille… Heidän täytyi totella Sanaa. Ja samoin on meille, meidän täytyy totella Sanaa.

¹²⁵    Jos te haluatte tietää sen, niin minulla on tänne kirjoitettuna Raamatunpaikka, joka sanoo: ”Jos te pysytte Minussa, ja Minun Sanani teissä, niin pyytäkää mitä tahdotte.” Näettekö? Mitä se merkitsee? Jos Jumalan Sana on meissä ja pysyy siellä, niin Se yksinkertaisesti puhuu itse puolestansa. ”Pyytäkää mitä tahdotte, ja se tullaan antamaan teille.” No niin, se löytyy Joh.15:7, jos haluatte merkitä sen muistiin. Katsokaahan, Jeesus sanoi: ”Jos te pysytte Minussa, Minun Sanani pysyvät teissä.”

¹²⁶    Ei niin että tänään on yksi asia, huomenna, seuraavana päivänä jotakin muuta, ja takaperin menemistä, ylös täällä ja alas täällä. Se osoittaa, että teillä alusta alkaenkaan ei ole yhtään mitään.

¹²⁷    Te sanotte: ”Minä puhuin kielillä.” Se on hienoa, mutta kuitenkaan teillä ei koskaan ollut mitään. Näettekö? Te sanotte: ”Minä tanssin Hengessä.” Hyvä on, mutta kuitenkaan minä en tiedä millaisessa hengessä te olette tanssineet. Näettekö?

¹²⁸    Jos te olette yhdessä asiassa, yhtenä päivänä, ja seuraavalla viikolla jossakin muussa asiassa. ja sitten tulee seuraava tikka ja koputtaa onttoa puuta, ja te juoksette sen perään, ja seuraavana täällä on lähetysravit. Te ette tiedä, mihin te kuulutte, eikä Kristus silloin ole pysyväisesti teissä. Hänen Sanansa ei ole siellä. Koska se on vakaantunut, te ette milloinkaan käänny pimeyteen!

¹²⁹    Kuten saarnatessani eräänä päivänä Paradoksista, kun Joosua pysäytti auringon, tyttäreni Becky sanoi: ”Isä, hän ei voinut pysäyttää aurinkoa. Hän pysäytti maan.”

¹³⁰    Minä sanoin: ”Hän pysäytti auringon.” Jumala ei tee mitään virheitä Raamatussansa.

¹³¹    Hän sanoi: ”Kuinka hän olisi voinut pysäyttää auringon, kun aurinko ei edes liiku? Aurinko pysyy paikallaan.”

¹³²    Minä sanoin: ”Mutta hän ei puhunut jostakin ohjuksesta, vaan tästä auringosta, joka kulkee ja valaisee yli maan, se on se aurinko, jonka hän pysäytti.”

¹³³    Minä en tiedä, mitä Jumala teki saadakseen sen tapahtumaan, mutta Hän pysäytti auringon. Aurinko oli liikkumassa tänne päin maan päällä, tuo auringon heijastus. Tuota ohjusta siellä me emme voisi nähdä, koska se on miljoonien mailien päässä. Mutta tuota auringon heijastusta, joka kulkee yli maan tuoden päivän ja yön, sitä Joosua käski pysymään paikallaan, ja se pysähtyi. Paradoksi on jotakin, joka on uskomatonta, mutta kuitenkin totta. Niinpä se on uskomatonta, mutta kuitenkin totta.

¹³⁴    Kuinka voi Jumala ottaa syntisen, röyhkeän, äkkipikaisen miehen ja tehdä hänestä Jumalan pyhän? Kuinka Hän voi ottaa naisen, joka on niin alhaalla, että eivät edes koirat kiinnostu hänestä kadulla, ja tehdä hänestä Jumalan pyhän? Minä en voi sanoa sitä teille. Mutta Hän teki sen! Se on paradoksi. Varmasti on! Kaikki Jumalan suuret teot ovat paradokseja

¹³⁵    ”Jos te pysytte Minussa, ja Minun Sanani pysyvät teissä, niin pyytäkää mitä tahdotte, ja se tullaan antamaan teille.” Johannes 15:7. Hyvä on.

¹³⁶    Menkäämme hetkeksi takaisin Ensimmäiseen Mooseksen kirjaan. Nooan täytyi täyttää vaatimus. Nooan täytyi uskoa Jumalan Sana ja toimia Sen mukaisesti, ennen kuin hän saattoi nähdä Jumalan ihmeen. Nooan, tuon suuren Ensimmäisen Mooseksen kirjan profeetan, täytyi uskoa Jumalan Sana ja toimia Sen mukaisesti, ennen kuin hän näki Jumalan ihmeen. Ei ollut koskaan satanut, tiedättehän, ei ollut koskaan ollut minkäänlaista sadetta.

¹³⁷    Ja mitä te luulette heidän kertovan meille? Että tuo ajanjakso oli tieteellisesti suurempi, kuin se, missä me elämme nyt. Me emme voi jälleen rakentaa pyramideja tai sfinksejä. Meillä ei ole keinoa valmistaa muumiota. Me emme saa sitä kivettymään sillä tavalla. Me emme voi värjätä kankaita pysyvästi, niin kuin he tekivät siellä. Meillä ei edes ole noita asioita. Ja se on jotakin, jota meidän nykyaikainen tieteemme ei kykene edes löytämään. Mutta heillä oli se!

¹³⁸    Meillä ei ole insinöörejä niin kuin heillä oli. Tuo suuri pyramidi on niin täydellisesti maan keskipisteessä, että ei väliä sillä, missä aurinko on, sen ympärillä ei koskaan ole varjoa. Me emme voisi pystyttää sen kaltaista rakennelmaa. Me emme tiedä, kuinka tehdä se. Emmekä me myöskään voisi rakentaa pyramidia. Ja siellä ylimpänä, melkein puolen kaupunkikorttelin korkeudessa ilmassa, on kiviä, jotka painavat satoja tonneja. Kaikki koneet, joita meillä on maailmassa, eivät voisi nostaa niitä sinne ylös.

¹³⁹    He kertovat minulle, että tarvittaisiin kuusitoista rautatievaunua kuljettamaan tuota sfinksin jalkaa. Kuinka he kuljettivat sen sinne? Kuinka se tapahtui? He olivat terävä-älyisiä tiedemiehiä!

¹⁴⁰    Ja mitä te luulette heidän sanoneen tuolle miehelle, fanaatikolle, jonka oletettiin olevan profeetan ja joka sanoi: ”Vettä on tulossa taivaalta”?

¹⁴¹    Voin kuulla heidän sanovan: ”Me voimme instrumenteillamme ampua tähtiin, eikä siellä ole tippaakaan vettä tämän ja sen välillä. Missä sitä olisi?”

¹⁴²    Nooan vastaus saattoi olla: ”Jumala sanoi minulle: ’Tulee satamaan.’” Se oli tarpeeksi. Se selvitti sen. ”Jumala sanoi, että se tulisi tapahtumaan, niinpä juuri se tulee tapahtumaan.” Hyvä on. (Minun täytyy kiirehtiä, toiset veljet odottavat.) Nooa tässä sanoi: ”Tulee satamaan.”

”Kuinka sinä sen tiedät?”

”Se on Herran Sana. Se on NÄIN SANOO HERRA.”

¹⁴³   ”Mitä sinä tulet tekemään sen kanssa, Nooa, vain kävelemään ympärikö ja saarnaamaan siitä?”

”Ei. Minä tulen valmistautumaan sitä varten.” Näettekö?

”Oi, se olisi ihme! Ihmeiden päivät ovat ohitse.”

”Odottakaa vain, niin tulette näkemään sen jonkin ajan kuluttua.” Kyllä vaan.

¹⁴⁴    Ja mitä hän teki? Hän rakensi arkin, ennen kuin sade lankesi. Mitä hän oli tekemässä? Toimimassa lupauksen mukaan. Aamen. Minusta tuntuu jotenkin helluntailaiselta juuri nyt, minusta tuntuu uskonnolliselta!

¹⁴⁵    Kyllä, ottakaa Jumalaa Hänen Sanastansa, toimikaa lupauksen mukaan välittämättä siitä mitä tapahtuu, ja Jumalan velvollisuus on tehdä loppu siitä. Aloittakaa vain lyömään noita pilviä sivuun! ”Pankaa syrjään jokainen paino, joka niin helposti kietoo teidät.” Pankaa syrjään kaikki epäilyksenne, pelkonne, kirkkokuntanne, uskontunnustuksenne ja kaikki, mikä on vastoin Sanaa. Jeesus Kristus on aivan sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Pankaa syrjään uskontunnustuksenne, pankaa syrjään kirkkokuntanne, pankaa syrjään kaikki epäilyksenne ja kaikki epävarmuutenne ja jatkakaa eteenpäin. Ja ennen kuin huomaattekaan, te siirrätte syrjään viimeisen lohkareen, ja Hän tulee seisomaan siellä. Te tulette kohtaamaan Hänet.

¹⁴⁶    Nooa sanoi: ”Kun minä saan arkin rakennetuksi, Hän on tuleva. Sade tulee alkamaan!”

’’Sinäkö päivänä, kun sinä saat arkin rakennetuksi?”

¹⁴⁷    Vaikka se odottaisi viisikymmentä vuotta, niin minä tulen istumaan arkissa ja odottamaan sitä. Se tulee, koska Jumala sanoi niin!”

¹⁴⁸    Katsokaahan, ensimmäinen asia: hänen itsensä täytyi valmistautua. Hän tiesi, että Jumala oli ihmeiden Jumala, ja niinpä hän ei voinut epäillä Häntä. Jumala oli puhunut hänelle, ja hän tiesi sen.

¹⁴⁹    Kun Jumala puhuu teille Sanastansa, niin te sydämessänne tiedätte sen. Kun kaikki maailma on lähtenyt ulos teistä, ja kaikki maailman asiat ovat kuolleita, niin te tiedätte sen. Koska, jos te rakastatte maailmaa ja maailman asioita, te yhä tiedätte sydämessänne, että ette ole oikein. Se on totta. Niinpä, kun kaikki on poissa, silloin ei ole mitään muuta tehtävissä kuin kohdata Jumala. Hän tulee seisomaan siellä. Hän pysyy.

¹⁵⁰    Ja niin kuin a-u-r-i-n-k-o, niin myöskin P-O-I-K-A pysyy aivan samana eilen, tänään ja iankaikkisesti. Tuo aurinko, joka paistaa, on sama, joka paistoi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, sama aurinko; joka paistoi Elian ylle vuorella; sama aurinko, joka pimeni ristiinnaulitsemisen päivänä. Halleluja! Ja Jumalan Poika on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, sama Voimassa, sama rakkaudessa, sama merkeissä.

¹⁵¹    Mikä on tämän päivän merkki kristitystä? ”Uh, hän käy kirkossa, hänen nimensä on kirjassa ja hänellä on jäsenkortti.” Se ei ole Jeesuksen antama merkki.

¹⁵²    Hän sanoi: ”Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Minun Nimessäni he ajavat ulos perkeleitä ja puhuvat uusilla kielillä. Jos he nostavat ylös käärmeitä tai juovat jotakin kuolettavaa, se ei heitä vahingoita. Jos he laskevat kätensä sairaiden päälle, he paranevat.”

¹⁵³    Jos Jumala on meidän kanssamme, niin missä ovat Hänen merkkinsä? Tulkaa takaisin Hänen Sanaansa. Merkit tulevat pitämään huolen itsestänsä, niin pian kuin me tulemme takaisin Sanaa.

¹⁵⁴    Nooan, ennen kuin hän näki Jumalan ihmeet, hänen täytyi ensin toimia Jumalan Sanan mukaisesti. Gideonin täytyi toimia Jumalan Sanan mukaisesti.

¹⁵⁵    Jokaisen muunkin täytyy toimia Jumalan Sanan mukaisesti. Ennen kuin minä saatoin sanoa, että oli olemassa Jumala, minun täytyi toimia Hänen lupauksensa mukaisesti, ja sitten Hän julkitoi itsensä. Jos te haluatte parantumista, uskokaa Häntä! Tehkää Hänen Sanansa mukaisesti, ja se tulee tapahtumaan.

¹⁵⁶   Ennen kuin Mooses pystyi näkemään Jumalan ihmeitä, hänen täytyi ensin toimia Jumalan Sanan mukaisesti. Hän tiesi, hänen äitinsä oli kertonut hänelle hänen omituisesta syntymästään, ja kuinka hänet oli piilotettu kaislikkoon. Hänen äitinsä oli kertonut hänelle, että Jumala oli kutsunut hänet ja valinnut hänet.

¹⁵⁷    Ja hän ajatteli, ”Hyvä on, minähän olen hieno sotilas, minä voin tappaa tämän egyptiläisen ja kätkeä hänet hiekkaan. Minä voin tehdä mitä tahansa minä haluan tehdä. Siinä on kaikki, mitä siinä tarvitaan.” Mutta katsokaahan, niin hän yritti tehdä. Se oli hänen oma ideansa. Hän ei ollut koskaan nähnyt sitä Jumalan tekemää ihmettä, että Hän oli pitänyt hänet tuon ajan lävitse.

¹⁵⁸    Mutta yhtenä päivänä, täytettyään kahdeksankymmentä vuotta, hän oli paimentamassa lampaita ja ehkä hän oli kulkemassa lampaiden tekemää polkua pitkin. Ja tämä vanha paimen oli kulkemassa siellä käyrä keppi kädessänsä. Hän ehkä hieman ontui, koska hän oli jo kahdeksankymmenen. Hänen partansa ehkä roikkui vyötärölle harmaana niin kuin ne lampaat, joita hän oli paimentamassa. Ja hän näki Jotakin! Oi Jumala! Se oli salaperäistä hänelle.

¹⁵⁹    Toivon voivani näyttää teille jotakin tänä iltana. Ja meillä on täällä vesiallas valmiina.

¹⁶⁰    Hän näki jotakin, jota hän ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt. Ja hän sanoi: ”Minun on paras ottaa selvää Siitä.” Niinpä hän kääntyi sivulle, ja Herran Sana tuli hänelle. Kunnia! Halleluja! Herran Sana tuli hänelle. No niin, ennen kuin hän pystyi menemään, hänen täytyi toimia Herran Sanan mukaan.

¹⁶¹    Ja muistakaa, Herran Sana tekee aina ihmeitä. Hän kysyi: ”Mistä minä tiedän, että Sinä olet kanssani ja olet lähettänyt minut?”

Sanottiin: ”Mikä sinulla on kädessäsi?” Hän sanoi: ”Kuiva keppi.”

¹⁶²    ”Heitä se maahan!” Se oli ensimmäinen käsky, jonka Jumala antoi Moosekselle. ”Jos haluat tietää, että Minä olen Jumala. Sinulla on keppi kädessäsi, heitä se maahan.”

Gideon kysyi: ”Missä ovat Jumalan ihmeet?”

¹⁶³    Hän sanoi: ”Laske se leipä alttarille, niin Minä tulen näyttämään sinulle, kuka Jumala on.” Ja Hän kosketti sitä sauvallansa, ja siitä nousi savua, ja tuli oli kuluttanut sen.

¹⁶⁴    Mooses kysyi: ”Kenen minä sanon lähettäneen minut? Mistä tiedän, että Sinä olet Jumala?”

¹⁶⁵    Jumala sanoi: ”Mikä sinulla on kädessäsi? Minä olen elämän Luoja. Minä olen ihmeitätekevä Jumala.” Ja ennen kuin Mooses pystyi näkemään Jumalan Voiman, joka teki kaikki asiat, hänen täytyi ensin totella Jumalaa. Hän heitti kepin maahan, ja siitä tuli käärme. ”Whew! Mitä se oli?

Tottelevaisuus tulee ensin, ennen kuin te näette Hänen ihmeitänsä!

¹⁶⁶   Nämä niin kutsutut seurakunnat, joita on ympäri maata tänään, sanovat: ”No niin, missä ovat kaikki ihmeet? Me tulemme antamaan tuhannen dollaria kenelle tahansa. joka tekee ihmeen.” Te kurjat, luopiot, kahdesti kuolleet, juurineen ylös revityt!

¹⁶⁷    Kuinka te koskaan tulisitte näkemään ihmettä, ennen kuin te itse olette tulleet ihmeeksi. Syntymisen kautta! Se on Jumalan armon ihme, kun Hän ottaa uskomattoman epäilijän ja täyttää hänet Pyhällä Hengellä! Jeesus sanoi: ”Ellei ihminen synny uudestaan, hän ei edes voi nähdä Jumalan Valtakuntaa.” Jos te haluatte nähdä ihmeen, niin tulkaa sellaiseksi. Antakaa Jumalan tehdä työ itsessänne ensin. Hänellä on hieman korjaustyötä tehtävänä. Hänen täytyy panna erilaiset linssit teidän silmiinne, koska te olette sokeita, kuolleita synneissä ja rikkomuksissa, hengellisesti sokeita, kahdesti kuolleita. Oikein! Jumalan täytyy antaa teille Elämä, koskettaa silmiänne, niin että voitte nähdä, tehdä ihme ja tehdä teidät ihmeeksi, ja vasta sitten te voitte nähdä ihmeitätekevän Jumalan. Se on ensimmäinen asia.

¹⁶⁸    Mooseksen täytyi uskoa Häntä. Mooseksen täytyi toimia. Toimia sen mukaan, mitä Jumalan Sana sanoi. Hän halusi nähdä, oliko se Jumala vai ei. Ja Jumala sanoi: ”Hyvä on, Mooses, tee sen mukaan, mitä Minä käsken sinun tehdä.”

¹⁶⁹    Kuunnelkaapa nyt täällä tänä iltana, veli, sisar. Jos te haluatte tietää, kuka Jumala on, niin toimikaa vain sen mukaan, mitä Hän sanoo tässä. ”Tehkää parannus, jokainen teistä, ja ottakaa kaste Jeesuksen Kristuksen Nimessä, ja teistä tulee ihme.” Se on Hänen lupauksensa. Niin Hän on sanonut. Tehkää Hänen Sanansa mukaan, ”ja te saatte Pyhän Hengen lahjan, sillä lupaus on annettu teille ja teidän lapsillenne.” Oliko se vain apostoleja varten? ”Ja niille, jotka kaukana ovat, niin monelle kuin Herra meidän Jumalamme kutsuu.” Se osoittaa, minne asti tuo lupaus on.

¹⁷⁰    Tehkää Hänen Sanansa mukaan, ja te tulette näkemään todellisen ihmeen. Jotakin tulee tapahtumaan, kun te teette Hänen Sanansa mukaan. Niin kuin Gideon teki. Hän teki, mitä Hän käski hänen tehdä! Samoin kuin Nooa teki, hän teki, mitä Hän käski hänen tehdä! Kuten Mooses teki, hän teki, mitä Hän käski hänen tehdä!

¹⁷¹    Hän sanoi: ”Heitä maahan keppisi!” Toisin sanoen: ”Pane pois kaikki mikä sinua ympäröi!” Aamen. ”Anna se Minulle!”

¹⁷²    Te sanotte. ”Minä olen hirveän kiukkuinen.” Antakaa se Jumalalle, Hän tietää, kuinka vaientaa sen. ”Minulla on paljon himoja.” Hän tietää, kuinka ottaa ne pois. Näettekö? Pankaa se vain Hänen käsiinsä ja tarkatkaa, mitä ihme voi tehdä. Niin se on. Hyvä on.

¹⁷³    Mooseksen täytyi tehdä Jumalan Sanan mukaan tai totella Jumalan Sanaa ennen kuin hän saattoi nähdä Jumalan ihmeitä. Mutta sen jälkeen, kun hän kerran oli nähnyt sen, veli, ei mikään voinut häntä silloin pysäyttää.

¹⁷⁴    Voin nähdä hänet seuraavana päivänä, parta riippuen alhaalla sillä tavalla, ja Sippora istumassa muulin selässä, pieni Geersom sylissään. Veli, noilla kasvoilla oli hymy, ja nuo silmät tähyilivät taivasta kohden. Hän oli muuttunut lammaspaimenesta mahtavaksi Jumalan mieheksi; urhoolliseksi mieheksi, joka oli menossa vapauttamaan. Katsokaa Gide-onia! Mitä tapahtui? Kyllä, hän oli menossa käyrän kepin kanssa, ottaakseen hallintaansa kansan. Hän teki sen. Varmasti hän teki sen. Jumala oli käskenyt hänen tehdä sen.

¹⁷⁵   Ei ole väliä sillä, kuinka epätodelliselta se näyttääkin, tehkää vain se, mitä Jumala käskee teidän tehdä. Te tulette toteamaan, että Hänen Sanansa on yhä sama. Siirtäkää vain pilvet syrjään, ja Poika on jo paistamassa.

¹⁷⁶   Joosua, oi, tuo suuri voittaja! Mooseksen seuraaja! Mies, jota Jumala rakasti, mahtava soturi! Mies, jota Jumala rakasti! Jumala sanoi hänelle: ”Niin kuin Minä olin Mooseksen kanssa, niin Minä tulen olemaan sinun kanssasi.” Mutta ennen kuin muurit sortuivat, Joosua marssi Ylimmäisen Kapteenin määräysten mukaisesti kolmetoista kertaa muurien ympäri, ennen kuin Jumalan Voima iski sitä. Niin marssi muurin ympäri ja puhalsi pasuunaan sen Jumalan Sanan mukaisesti, jonka Pääkapteeni oli puhunut hänelle, silloin kun hän kohtasi Hänet. Hän marssi Jumalan Sanan mukaisesti. Mitä hän teki? Hän toimi Sanan mukaan ennen kuin hän näki ihmeen.

¹⁷⁷    Tehän tiedätte, että ainoastaan pasuunan ääni ei voi ravistella maahan muureja, jonka päällä te voitte ajaa hevosilla ja vaunuilla. Mutta Jumala sanoi: ”Marssi ainoastaan muurien ympäri ja viimeisenä päivänä seitsemän kertaa.” Yhteensä kolmetoista kertaa. ”Ja kiertäessänne muuria viimeisen kerran, kulkekoon papit edellä arkin kanssa ja puhaltakoon pasuunaan. Ja kun pasuunan ääni kuuluu, muurit tulevat sortumaan.” Mitä he tekivät? He näkivät Jumalan ihmeen sen jälkeen, kun oli tehty Jumalan Sanan mukaisesti. Missä ovat teidän ihmeenne? Tehkää Hänen Sanansa mukaan ensin.

¹⁷⁸    Kuinka voivat muurit sortua. ja yksi pieni porton talo jäädä pystyyn? Koska hän toimi Jumalan Sanan mukaisesti. Miksi muut kuolivat, ja hän jäi eloon? Hän teki Jumalan Sanan mukaisesti, ja näki Jumalan ihmeen. Sillä tavalla se löydetään, toimimalla Sanan mukaan.

¹⁷⁹    Nuo heprealaislapset tulisessa pätsissä. Mitä he tekivät, ennen kuin he näkivät Jumalan ihmeen? He tekivät Jumalan Sanan mukaan. He tiesivät, että Hän oli Jumala. He tiesivät, että Hän oli Jumala, joka oli tuonut heidät ulos Egyptistä. He tiesivät, että Hän oli sama Jumala, joka Hän aina oli ollut, ja että Hän oli ihmeitätekevä Jumala.

¹⁸⁰    Ja Hän oli antanut heille tehtäväksi ”olla kumartamatta epäjumalia”. Hän ei muutu. ”Pysykää Minun Sanani kanssa! Älkää kumartako epäjumalia!”

¹⁸¹    Mitä he sanoivat? ”Meidän Jumalamme on kykenevä pelastamaan meidät tästä tulisesta pätsistä. Ja kaikesta huolimatta me tulemme tekemään Hänen Sanansa mukaisesti!” Siinä se oli. Mitä tapahtui? He näkivät Jumalan ihmeen, että Jumala voi vastustaa tultakin.

¹⁸²    Oletteko te sairas? Toimikaa Hänen Sanansa mukaisesti ja nähkää, onko Hän parantaja. Jos olette syntinen ja haluatte tulla täytetyksi Pyhällä Hengellä, tulkaa, tehkää parannus ja ottakaa kaste Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Tehkää Hänen Sanansa mukaisesti ja nähkää, mitä tapahtuu. Jos teillä yhä on maailmaa itsessänne, ja teillä naisilla yhä on lyhyet hiukset ja te käytätte ehostusta, ja te miehet, jotka yhä olette rajuluontoisia ja touhuatte turhia kirkkokuntienne kanssa. Jos te haluatte nähdä, onko Hän yhä Jumala, niin tehkää Sanan mukaisesti ja asettakaa itsenne Hänen alttarillensa ja nähkää, mitä tapahtuu. Hän on Jumala. Teidän täytyy ensin toimia Hänen Sanansa mukaisesti.

¹⁸³   Ennen kuin Daniel näki Jumalan ihmeen, joka voi vapauttaa hänet leijonien luolasta, hänen täytyi ensin toimia Jumalan Sanan mukaisesti.

¹⁸⁴    Annettiin julistus, että ”jos kuka tahansa rukoilee jotain toista jumalaa tämän epäjumalankuvan lisäksi niin ja niin monen päivän aikana, hänet heitettäisiin leijonien luolaan.” Kukaan ei voinut rukoilla mitään toista jumalaa paitsi kuningasta. Hänen täytyi olla jumala, näettekö, kolmenkymmenen päivän ajan.

¹⁸⁵    Mutta mitä Daniel teki? Niin teki Jumalan Sanan mukaisesti. Koska Salomo pyhittäessään temppelin rukoili ja sanoi: ”Herra, jos Sinun kansasi on vaikeuksissa missä tahansa ja he katsovat tähän pyhään temppeliin päin, niin kuule silloin Taivaasta.”

¹⁸⁶    Daniel toimi ensin. Tuo uhkaus oli: ”Teidät heitettäisiin leijonien luolaan.” Mutta Daniel teki Jumalan Sanan mukaisesti. Hän tiesi, että Jumala oli yhä Jumala. Aivan samalla tavalla kuin Gideonkin teki. Hän tiesi, että jos Jumala oli yhä Jumala, niin missä silloin olivat Hänen ihmeensä? Ja Daniel tiesi olevansa profeetta. Hän tiesi rakastavansa Jumalaa. Hän tiesi, että hän oli Hänen palvelijansa, ja hän tiesi, että Jumala kykenisi vapauttamaan hänet leijonilta. Mutta jos hän oli vaikeuksissa, uhan alaisena, hän käänsi kasvonsa temppeliä kohden ja rukoili kolme kertaa päivässä. Hän teki Jumalan Sanan mukaisesti, ja Jumala täytti hänet niin Pyhällä Hengellä, etteivät leijonat voineet syödä häntä. Niin se oli, mutta ensin hän teki Jumalan Sanan mukaisesti.

¹⁸⁷    Joona valaan vatsassa toimi ensin Jumalan Sanan mukaan. Fyysisessä mielessä hän tiesi olevansa mennyttä. Hänen kätensä ja jalkansa olivat sidotut. Tämä pakanoiden saarnaaja oli heitetty ulos laivasta, ja hän oli joutunut valaan vatsaan ja oli alhaalla meren pohjassa. No niin, minkälaisessa tilassa hän olikaan! Mutta ensimmäiseksi hän käänsi itsensä ympärille siellä valaan vatsassa merilevien kietoutuessa kaulansa ympärille. Tuo valas oli syönyt niitä saadakseen ruumiilleen vitamiineja, ne olivat sen vitamiini pillereitä, ja sitten se oli nielaissut tämän saarnaajan. Mutta tämä saarnaaja meni itseensä. Halleluja!

¹⁸⁸    Oi veli, saarnaaja, mene itseesi tänä iltana! Jätä pois nuo vanhat uskontunnustukset ja muut asiat ja tule takaisin elävän Jumalan luo, elävään Sanaan.

¹⁸⁹    Hän meni itseensä ja kääntyi ympäri. Te ette voi estää pyhää rukoilemasta. Hän kääntyi katsomaan ympärilleen, ja kaikkialla, joka puolella, oli valaan vatsaa; idässä, pohjoisessa, lännessä ja etelässä. Ja hän käsitti olevansa valaan vatsassa ja meren pohjalla, ja että merellä myrskysi. Ja kaikki toivo oli mennyttä, kun hän oli laivassa; ja nyt, ollessaan valaan vatsassa, toivo oli kauempana kuin koskaan. Ja nähdessään ainoastaan valaan vatsaa ympärillään hän sanoi: ”Ne ovat vain turhuuden valheita. Minä en halua uskoa niihin, vaan minä tulen katsomaan Sinun pyhää temppeliäsi kohden.” Pyhä temppeli ei voinut nähdä sieltä alhaalta, joten hän sanoi: ”Se on siellä ylhäällä, ja niinpä minä katson sitä kohden.”

¹⁹⁰    Ja sitten hän näki Jumalan ihmeen. Jollakin tavalla happea tuli valaan vatsaan. Hän hengitti normaalisti kolme päivää ja lepäsi mukavasti tuon matkan ajan sinne pahaan kaupunkiin, jonne hän oli matkalla saarnatakseen Evankeliumia. Tuo Taivaasta tullut happi virvoitti hänet täysin. Se ei voinut tulla tuosta valaasta eikä se voinut tulla merestä, joten sen täytyi tulla Jumalalta.

¹⁹¹    Oi henkäise yllemme tänä iltana, Herra, tuota Jumalan Sanan happea Hänen ylösnousemuksensa voimassa, että me voisimme pysyä elossa tässä viimeisessä, pahassa päivässä. Henkäise yllemme, oi Pyhä Henki. Sitä se on, veli. Henkäise, Herra, täytä meidät Hapella!

¹⁹²    Niin kuin puhuin teille tänä aamuna tuosta ankasta. Niin pian kuin se oli haistanut vettä, mikään ei voinut pidätellä sitä poissa siitä, eivät kaikki kananemon kotkotukset eikä mikään muukaan. Hän meni suoraan veteen, koska hän oli ankka.

¹⁹³    Nyt, jos jollakin teistä on ankan luonne, niin meillä on täällä suuri altaallinen vettä. Jos te voitte haistaa sen, jos olette saaneet hajun siitä, että Jumala pysyy Jumalana. Jos olette saaneet hajun Taivaasta tänä iltana, että Jumala pitää Sanansa ja että Hän on ihmeitä tekevä Jumala, ja te ette vielä ole vastaanottaneet Pyhää Henkeä, haistakaa vettä. Se on ensimmäinen asia, jonka Hän käski tehdä. Tietenkin. Tehkää parannus sydämenne pohjasta ja laskekaa itsenne uhrialttarille, ja maailma tullaan polttamaan pois teistä, ja te olette syntyneet uudestaan Hengestä. Ja ottakaa kaste Jeesuksen Kristuksen Nimessä, niin Hän tulee täyttämään teidät Pyhällä Hengellä. Käykää oikean prosessin lävitse. Älkää tulko puristamalla saarnaajan kättä ja panemalla nimeänne kirjaan, vaan kuolkaa niin kuolleiksi, että te ette enää tunne maailmaa.

¹⁹⁴    Aabel kuoli samalla alttarilla karitsansa kanssa. Ja ainoa tapa, miten te koskaan voitte olla oikein Jumalan kanssa, on kuolla alttarilla Kristuksen kanssa, kunnes kaikki ympärillänne oleva on peittynyt pois. Kuolkaa siinä. Ja kun nousette ylös jälleen, te tulette olemaan uusi luomus Kristuksessa. Varmasti.

¹⁹⁵    Joonan täytyi ensin uskoa Jumalan Sana ja toimia Sen mukaan. Hän mahdollisesti makasi siellä valaan vatsassa kasvot alaspäin, koska hänet oli yksinkertaisesti vain heitetty laidan yli, ja hän oli joutunut valaan vatsaan. Tuo valas sanoi: ”Hyvä on, nyt me tulemme menemään meren pohjalle.”

¹⁹⁶    Ihmettelenpä, mitä tuo valas ajatteli noina kolmena päivänä. Jotakin outoa oli tapahtumassa. Katsokaahan, tuo valaan ruumiinrakenne ei arvostanut sitä. Niin ei myöskään kirkkokunnallinen organisaatio arvosta sitä. Mutta kuinka Joona rakastikaan sitä! Varmasti hän rakasti sitä, koska se oli tuoretta ilmaa, jonka Jumala puhalsi hänen päälleen, ja hän pysyi elossa. Jumala, puhalla tuoretta Ilmaa meidän päällemme!

¹⁹⁷    Jos Joona pystyi tekemään senkaltaisen ihmeen uskomalla Jumalan Sanan, joka koski luonnollista temppeliä, jonka oli rakentanut mies, joka lopulta luopui Jumalasta. Mutta hän oli pyytänyt rukouksessa Jumalaa siunaamaan jokaista, joka katsoisi tätä temppeliä kohden, ja vapauttamaan heidät vaikeuksistansa missä tahansa he olivatkin. Ja Joona pystyi uskomaan tuollaisissa olosuhteissa. Kuinka paljon enemmän me voimmekaan uskoa tänä iltana katsoaksemme Taivaaseen, jossa ei ole lainkaan luopiota, miestä, joka jäi hautaan, kuten Salomo oli silloin, vaan elävä Jumala, joka istuu Majesteetin oikealla kädellä, kaikella Voimalla ja arvovallalla. Ja Sanan saarnaamisessa lähettäen Pyhän Hengen todistukseksi, että Hän teki sen. Aamen. Uskokaa Jumalan Sana ja te tulette näkemään Jumalan ihmeet. Mutta teidän täytyy ensin uskoa Se.

 Gideon, sen jälkeen kun hän oli nähnyt tämän Vierailijan istumassa siellä puun alla, hän ensin vähän kyseenalaiseksi Hänet. Hän sanoi: ”Jos Jumala yhä on Jumala, jos Jumala on kanssamme, niin missä ovat Hänen ihmeensä?” Ja mitä tämä puun alla istuva vieras teki? Kun Hän kosketti uhria kepillänsä, joka Hänellä oli kädessänsä, ja tuli kulutti sen.

¹⁹⁸   Ja Gideon tiesi, että se oli Jumalan teko, joten hän myöskin silloin tiesi, että tuo Vieras, joka istui siellä puun alla, ja joka näytti vanhalta mieheltä, oli Sana tehtynä lihaksi. Halleluja! Se oli elävä Sana. Hän tiesi, että se oli elävä Sana, koska Se toimi ja eli nykyhetkessä. Kunnia Jumalalle, veli!

¹⁹⁹    Helluntai on hieno asia, mutta se on kuin öljyväreillä maalattu tuli, jos te ette itse ole vastaanottaneet Sitä. Se ei ole menneessä aikamuodossa vaan nykyisessä! Mitä hyötyä on historian Jumalasta, jos Hän ei ole sama Jumala tänään? Kuten olen usein sanonut, niin mitä hyötyä on antaa kanarialinnullenne vitamiineja, jotta sen siivet kasvaisivat, ja sitten panna se häkkiin ja pitää se siellä? Mitä hyötyä on opettaa, että on olemassa voiman Jumala ja sitten kieltää ihmisiltä etuoikeus palvella Häntä? Aamen. Tietenkään ei siitä ole hyötyä. Se on mieletöntä!

²⁰⁰    Miksi teillä on kaikki nämä seminaarit, jotka kuten hautomakoneet, hautovat esiin saarnaajia? Näettekö?

²⁰¹    Minä olen aina säälinyt hautomakoneella haudottua kananpoikaa, koska sillä ei todellisuudessa ollut lainkaan äitiä. Se ei tiedä, mistä se tuli. Kukaan ei hoivannut sitä, se vain tuli mekaanisesti.

²⁰²    Suunnilleen sillä tavalla on seminaarista tulleen saarnaajan kanssa, joka tuntee ainoastaan teologian. Hän saattaa olla terävä-älyinen ja kiillotettu niin kuin vain oppinut voi olla. Hän voi olla kykenevä saarnaamaan monilla eri kielillä, mutta jos hän ei tiedä, kuka hänen Vanhempansa on!

²⁰³    Kuten äskettäin sanoin: jos jokin on tietämätön, niin se on muuli. Se ei tiedä, kuka sen mamma ja pappa on. Se on risteytys, näettehän, se ei tiedä, kuka sen pappa ja mamma on. Se ei tiedä, minne se kuuluu. Se on samanlainen kuin jotkut näistä risteytetyistä kristityistä, niin kutsutuista kristityistä, joita nämä kirkkokunnat ovat synnyttäneet. Mutta hyvällä puhdasverisellä hevosella on sukupuu. Se tietää, mitä se kaikki on.

²⁰⁴    Ja hyvä puhdasverinen kristitty tietää, missä Jumalan Varastohuone on. He tietävät, että he ovat syntyneet Sanasta. Sana on tehty lihaksi heissä. He eivät ole eri mieltä yhdenkään Sanan kanssa, jonka Jumala on sanonut. He sanovat: ”Se on oikein! Aamen, ja aamen!”

He vahvistavat Sen ”aamenella” joka kerta. ”Aamen! Aamen!” Jokin, mikä on heissä, Hän itse, vahvistaa Sen.

”Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.” ”Aamen!”

”Hän, joka uskoo Minuun, on myös tekevä niitä tekoja, joita Minä teen.” Aamen!

²⁰⁵    ”Menkää kaikkialle maailmaan ja saarnatkaa Evankeliumia jokaiselle luodulle. Hän, joka uskoo ja kastetaan, pelastuu. Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.”

²⁰⁶    Tuo vanha kana sanoi: ”Kot-kot-kot, ja ihmeiden päivät ovat ohitse.” Mutta ankka sanoi: ”Honk-honk-honk, minä haistan vettä!”

²⁰⁷    Katsokaahan, siinä se on. Se on oikein. Näettekö? Miksi? Te koettelette Jumalaa. Näettekö, sitä se on. Jumala ensin. Toimikaa Hänen Sanansa mukaan ja nähkää, jos Se on oikein. Se on totta.

²⁰⁸    Johannes kastaja oli täyttämässä palvelustehtäväänsä ja velvollisuuttaan. Kun hän vain poika, meillä ei ole siitä paljoa tietoa. Hänen isänsä oli hieno mies, mutta ei uskonut Jumalaa. Jumala oli aikeissa… oli päättänyt tuoda sen, tuon lapsen, Elisabethin kautta. Niinpä Heän kertoi hänelle sen mukaisesti…

²⁰⁹    Elisabeth tulisi saamaan tämän lapsen. Ja hän epäili sitä, ja Hän löi hänet mykäksi. Voin kuvitella, miltä Johannes Kastajan vanhempien sydämessä tuntui. He olivat jotenkin murheellisia, koska he tiesivät olevansa vanhoja. Ja tämä luvattu lapsi, joka oli syntynyt, kun Jumala oli tehnyt ihmeen ja tuonut tämän lapsen maailmaan, heidän ollessaan yli-ikäisiä. He tiesivät ja olivat murheellisia sydämissään, koska he eivät voisi elää tarpeeksi pitkään nähdäkseen hänen tekevän Jumalan suuria tekoja. Mutta he vihkivät hänet siihen! Kunnia Jumalalle! Jostakin tähtien ja kuun takaa he voivat katsoa alas ja nähdä sen… He kuolivat. He kuolivat, kun hän oli vielä lapsi, hyvin nuori. Poikasena hän jätti kotinsa ja meni erämaahan. Siellä hänet kasvatettiin Jumalan Voiman alla.

²¹⁰    Jumala käski häntä ja sanoi: ”Sinä olet Erään ääni, joka huutaa erämaassa. Minä lähetän sinut. Mene ja huuda! ’

²¹¹    Kuinka Johanneksen onkaan täytynyt odottaa joka päivä, kun hän ajoi käärmeitä siellä kivikoissa ja potki kiviä: ”Oi, en voi enää odottaa! ”

”Mitä sinä odotat, Johannes?”

²¹²    ”Haluan vain kuulla Häneltä tehtäväni. Siinä kaikki.” ”Menkää pois tieltäni, käärmeet!” Ja ne pakenivat kivikkoihin. Siksi noiden fariseusten tullessa hän sanoi: ”Oi, te kyykäärmeiden sukupolvi, painukaa kivikkoon!”

²¹³    Minä sanon samoin tänä iltana. Te kyykäärmeiden sukupolvi, painukaa veteen! Aamen. Te tiedätte, mistä minä puhun. Tämä nauhoitetaan, ja nämä nauhat menevät kaikkialle maailmaan. Painukaa veteen, jos te haluatte nähdä Jumalan ihmeitä!

²¹⁴   Johannes jatkoi eteenpäin. Joku hienonnäköinen mies tuli, ja hän sanoi itseksensä: ”Ehkä se on Hän.” Hän katsoi. ”Ei, se ei ole Hän. Ei. Jumala antoi minulle lupauksen.”

”Johannes, sinä sanot, että Messias elää tänä päivänä, niinkö? ”

”Kyllä.”

”Missä Hän sitten on?”

²¹⁵   ”Täällä maan päällä jossakin. Minä en tiedä, missä Hän on, mutta olen tunteva Hänet, kun Hän tulee.”

”Kuinka sinä tunnet Hänet?”

”Jumala sanoi minulle mitä odottaa.”

²¹⁶    ”Kuinka sinä tiedät parantuvasi, kun puolestasi on rukoiltu?” Jumala kertoi minulle, mitä odottaa. ”Kuinka tiedät, että tulet vastaanottamaan Pyhän Hengen?” Olen seurannut Hänen Sanaansa. Hän sanoi minulle, mitä odottaa. Minä tiedän, mitä tulee seuraavaksi, näettekö. Tiedättekö te, mitä tulee seuraavaksi? Jos te tottelette Jumalan Sanaa, niin Hänen lupauksensa tulee seuraavaksi. Hän ei voi valehdella. Hän on Jumala. ”Mitä tulee seuraavaksi?” Johannes sanoi: ”Minä tulen näkemään Hänet, kun Hän tulee.”

²¹⁷    He sanoivat: ”Oi, katsohan tätä miestä, joka on tulossa tässä, kuinka hänellä on kruunu päässään, ja kuinka hän ajaa noilla hevosilla. Sen täytyy olla Messias.” Hän sanoi: ”Se ei ole Hän.”

²¹⁸   Hän käveli suoraan hänen luokseen ja sanoi: ”Ei ole laillista sinun pitää veljesi vaimoa!” He tiesivät, että jotakin oli vialla siellä, eivätkö vain? Hän meni hänen luokseen ja sanoi sen hänelle. Se oli Herodes, näettehän. Ja oi, kuinka se saikaan hänen vaimonsa hullaantumaan. Hän vihasi häntä koko elämänsä ajan.

²¹⁹    Johannes jatkoi odottamista. Hän sanoi: ”Tulen kyllä tuntemaan Hänet, kun Hän tulee.”

”Miten sinä tunnet Hänet?”

²²⁰    ”Jumala sanoi, että tulisin näkemään merkin, ja se tulisi olemaan Messiaaninen merkki. Minä tulen tietämään, milloin Messias tulee, koska Messiaan merkki tulee olemaan siellä.”

²²¹    Jumala tuntee oman Seurakuntansa. Hän sanoi: ”Nämä merkit seuraavat heitä.” Ei niin, että ”he tulevat kuulumaan metodisteihin, baptisteihin tai helluntailaisiin”, vaan ”nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Hän tuntee uskovaiset.

Kun te nykyään joskus kysytte: ”Oletko sinä uskovainen?”

²²²    Sanotaan: ”Oi, minä olen metodisti.” Niinpä se osoittaa silloin, että te ette ole uskovainen, näettekö. ”Minä olen helluntailainen.” Se yhä osoittaa, että te ette ole uskovainen.

²²³    Kun te olette uskovainen, te uskotte Jumalaa! Jokainen tietää sen. Te olette sinetöityjä Jumalan Valtakuntaan, ja sinetti on sivun molemmilla puolilla sekä tullen että mennen. Katsokaahan, te voitte sanoa sen heistä.

²²⁴   Hyvä on. Hän sanoi: ”Minä olen tunteva Hänet, kun Hän tulee, koska siellä tulee olemaan merkki. Minä tulen näkemään Messiaanisen merkin.” Eräänä päivänä hän näki….

²²⁵    Oi veli! Miksi? Hän odotti Sitä ja siksi hän tunsi Sen. [Veli Branham koputtaa pöytään.] Toivon sen uppoavan sisälle. Odotatteko te Sitä? Odotatteko te jotakin tapahtuvaksi? Silloin te tunnette Kirjoitukset.

²²⁶    No niin, kaikki nuo ympärillä olevat papit olivat viisi kertaa älykkäämpiä kuin Johannes. Meillä ei ole mitään tieto talletettuna siitä, että hän olisi käynyt yhtään päivää koulua. Mutta siellä seisoi pappeja, joiden iso-iso-iso-iso-isät olivat olleet pappeja. Siellä seisoivat nuo miehet, jotka tunsivat jokaisen millin kirjakääröistä, kaikki profeetat, ja Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta alkaen he tiesivät kaiken siitä. Mutta katsokaahan, Johannes odotti merkkiä, Messiasta! Hän tiesi, että jos se oli Jumala, siinä tulisi olemaan jotakin yliluonnollista. Niin se on.

²²⁷    Niin se on tänäänkin! Jos te olette kristitty, niin jotakin yliluonnollista on osunut teihin. Jos ei niin ole tapahtunut, teitä on petetty. Te yhä elätte samaa elämää, jota kerran elitte. Te yhä rakastatte samoja asioita, joita ennenkin rakastitte. Jos te yhä rakastatte niitä, teitä on petetty. Niin se on. Te ette ole Jumalan poika tai tytär.

²²⁸    Sitten me näemme Johanneksen seisomassa siellä yhtenä päivänä. Ja he sanoivat tuossa pienessä kertomuksessa, jonka luin hänestä. Siinä sanottiin, että Johannes oli kannettu virran toiselle puolelle. He olivat kantaneet hänet sinne. Sillä tavalla he tekevät Jumalan palvelijalle. He kantavat hänet ulos jokaisesta kirkkokunnasta, jokaisesta organisaatiosta ja kaikesta muusta. Hänellä ei ollut saarnastuolia saarnatakseen, vaan hän oli siellä polviaan myöden mudassa. Hänellä ei ollut minkäänlaista smokkia yllään eikä hänellä myöskään ollut ympäri käännettyä kaulusta. Ei, hänellä oli palanen lampaannahkaa kiedottuna ympärilleen ja luultavasti hän näytti melko villiltä mieheltä seistessään siellä.

²²⁹    Ja nuo papit sanoivat: ”Tarkoitatko sinä sanoa meille, että tulee aika, kun tämä suuri temppeli, meidän suuri organisaatiomme, tulee kaatumaan?”

Hän sanoi: ”Varmasti on käyvä niin.”

”Kuinka sinä voit tietää sen?”

²³⁰    ”Kuinka te luette Kirjoitusta? Messias on tulossa, ja tuo Messias tulee poistamaan päivittäisen uhrin. Daniel sanoi niin! Profeetta on sanonut niin!” Halleluja!

Oi, tunnen itseni enemmän ja enemmän uskonnolliseksi koko ajan! (Minun täytyy lopettaa nyt.)

Kuinka te tiedätte sen? Profeetta on sanonut niin!

²³¹    Siten Miika tiesi, ettei hän voinut siunata Ahabia, koska Elia oli kironnut hänet. Siinä kaikki. Hänen täytyi pysyä Sanan kanssa. Jos te haluatte nähdä Jumalan tekoja, teidän täytyy seurata Jumalan Sanaa. Niin tiesi, ettei niin voinut tapahtua.

²³²    Niinpä mitä sitten tapahtui? Johannes halusi nähdä Jumalan teot ja hän sanoi: ”Minä olen tunteva Hänet, kun Hän tulee.”

²³³    Yhtenä päivänä seisoessaan siellä hän sanoi: ”Kyllä, on tuleva aika, kun päivittäinen uhri tullaan ottamaan pois. Messias tulee olemaan päivittäinen Uhri. Ja kauhistus, joka autioittaa, on tuleva tilalle.”

”Rabbi, mistä sellainen tulee mieleesi? Se on vastoin meidän uskontunnustustamme. ”

²³⁴    Mutta Se ei ole vastoin Jumalan Sanaa. Siinä oli profeetta, koska Herran Sana oli profeetan kanssa.

²³⁵    Ja hän sanoi, että ”katso, siellä seisoo Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” Tavallinen, pieni ja kumaraharteinen Mies oli siellä tulossa virralle kävellen Lasaruksen kanssa. Aivan tavallinen mies, pukeutuneena tavallisen miehen lailla, ei mikään pappi, ei turbaania, ei kruunua eikä mitään muutakaan. Vain tavallinen Poika, kirvesmies, jolla oli ehkä känsäiset kädet, tuli kävellen sinne alas. ”Tarkoitatko sinä sanoa minulle, että…”

²³⁶    ”Mitä? Ettekö te voi nähdä Häntä siellä? Katso!” Se merkitsee: ”Katsokaa ja pitäkää arvossa! Siellä on Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.”

²³⁷    Jotkut heistä sanoivat: ”No niin, tiedätkö sinä, kuka se on? Sehän on tuo kirvesmiehen poika. Ja mehän tiedämme, ettei tuo kaveri ole mikään profeetta.” Mutta Hän oli. Hän oli. Johannes tunsi Hänet. ”Mitä? Nyt hän ei tiedä mistä hän puhuu.” Kyllä hän tiesi. ”Kuinka hän voi erottaa Hänet muista miehistä? Messias tulee olemaan erilainen. Mistä me tiedämme sen?” Johannes näki jotakin, mitä he eivät nähneet.

²³⁸    Riippuu siitä mitä te Katsotte. Mitä te näette tänä iltana? Näettekö te jonkun suuren, suositun miehen, suuren kirkkokunnan, jossa kaikki annetaan teidän syliinne? Vai valitsetteko te vain tien Herran muutamien halveksittujen kanssa. Jos olette uudestisyntyneitä, te tulette näkemään Sen. Ennen sitä, te ette voi nähdä Sitä.

²³⁹    Tässä Hän tuli. Johannes sanoi: ”Hän, joka käski minua erämaassa!” Oi, veli! ”Hän, joka käski minua huutamaan! Minä olen huutanut täällä kuusi kuukautta myöhäiseen iltaan asti, kaikkialla täällä, ylös ja alas tätä Jordania, kahlaten täällä mudassa. Olen väitellyt saarnaajienne kanssa, potkinut teidän kirkkokuntianne ja astunut teidän varpaillenne. Mutta tässä Se on, minä näen Sen!”

”Mistä sinä sen tiedät?”

²⁴⁰    ”Tuo sama Jumala, joka käski minua olemaan ’ääni, joka huutaa erämaassa’, ja joka on kasvattanut minut tätä tarkoitusta varten, Hän sanoi: ’Kenen yllä minä näen Hengen, Hän se on.’”

²⁴¹    Johannes tunsi Hänet. Mitä hän teki? Hän saarnasi Sanaa ensin, totteli Sanaa, ja sitten hän näki Jumalan merkin. Ja muistakaa, ei ole kirjoitettu mitään siitä, että yksikään siellä seisovista henkilöistä olisi nähnyt Sitä. Johannes yksin näki Sen. Se riippuu siitä, mitä te odotatte. Miksi? Johannes totteli Sanaa, kun taas papit ja he muut eivät totelleet Sanaa. Johannes totteli Sanaa, hänelle annettua tehtävää, ja hän näki Sen.

²⁴²    Martta siellä haudalla. Hän oli kohdannut Jumalan Sanan. Hän uskoi Sen. Ennen kuin hän saattoi nähdä Jumalan ihmeen, hänen täytyi uskoa Jumalan Sana ja toimia Sen mukaan. Hän sanoi: ”Herra, jos Sinä olisit ollut täällä, ei minun veljeni olisi kuollut.”

²⁴³    Hän sanoi: ”Martta, Minä olen ylösnousemus ja Elämä. Joka uskoo Minuun, vaikka hän olisi kuollut, hän kuitenkin elää. Ja kuka tahansa elää ja uskoo Minuun, hän ei koskaan kuole. Uskotko sinä sen?”

Hän sanoi: ”Kyllä, Herra.” Siinä se on teille, hän toimi! ”Minä uskon.” ”Mitä sinä uskot, Martta?”

”Että Sinä olet Kristus, joka oli tuleva maailmaan.”

Hän sanoi: ”Minne te hautasitte hänet?”

²⁴⁴    He menivät haudalle, ja siellä Hän seisoi ja ajatteli: ”Minä haluan nähdä, uskooko hän todella, että Minä olen Sana.” Hän sanoi: ”Ottakaa tuo kivi pois.”

²⁴⁵    Martta alkoi toimia Sanan mukaan! Hänen täytyi, jotta hän näkisi kuoleman muuttuvan elämäksi.

²⁴⁶    Ja ainoa tie, miten te koskaan kykenette näkemään kuoleman muuttuvan elämäksi, on ottaa Hänen Sanansa ja tehdä Sen mukaan!

²⁴⁷    Jos te olette syntinen, ottakaa Hänen Sanansa ja tehkää Sen mukaan, niin te tulette näkemään Jumalan ihmeen. Te tulette Jumalan ihmeeksi.

²⁴⁸    Jo te olette sairas, ottakaa Jumalan Sana! Lääkärin sanoessa: ”Te tulette kuolemaan.” Ottakaa Jumalan Sana ja toimikaa Sen mukaan, ja Se tulee tuomaan uuden elämän.

²⁴⁹    Olen pahoillani, että pidätän teitä niin pitkään. Vain pari lisää ja sitten lopetan. Katsokaahan, vain pari lisää, ja sitten tulen varmasti lopettamaan. Olen pahoillani ottaessani veljien aikaa, näettehän, heille jää vain kaksi tuntia sitä varten. Mutta katsokaa.

²⁵⁰    Tuo nainen kaivolla. Hän oli syntinen. Hänellä oli viisi miestä. Yhtenä päivänä hän tuli sinne noutamaan vettä. Hän alkoi nostaa vettä, kun hän kuuli jonkun Miehen sanovan: ”Nainen, tuo Minulle juotavaa.”

²⁵¹    Hän katsoi ympärilleen ja sanoi: ”Ei ole tapana juutalaisten puhua samarialaisille. Minä olen nainen Samariasta, eikä sellainen ole tapana. Miksi Sinä haluaisit puhua minulle?”

²⁵²    Niin sanoi: ”Mutta jos sinä tietäisit, kuka puhuu sinulle, niin sinä pyytäisit Minulta juotavan.”

²⁵³    ”Mitä”, nainen sanoi, ”kaivohan on syvä, eikä sinulla ole mitään millä nostaa vettä. Kuinka sinä voisit antaa juotavaa?”

²⁵⁴    Ja Hän sanoi. ”Se vesi, jota Minä annan, tulee olemaan sen Veden lähde, joka pulppuaa sielussa.”

²⁵⁵    Nainen sanoi: ”Odotahan nyt hetkinen. Sinähän olet juutalainen. Te palvotte Jerusalemissa, ja meidän isämme palvovat tällä vuorella”, ja niin edelleen.

²⁵⁶    Hän sanoi: ”Usko Minua! Hetki tulee, ja nyt on, kun te ette palvo Jerusalemissa ettekä tällä vuorella. Mutta Jumala on Henki, ja niiden, jotka palvovat Häntä, täytyy palvoa Häntä Hengessä.”

²⁵⁷    Ilman epäilystä tuo pieni nainen sanoi: ”Hetkinen vain, kuka tämä Mies oikein on?” Jeesus halusi hänen tietävän, kuka Hän oli, koska hänen täytyi esitellä Hänet samarialaisille. ”Kuka Hän oikein on?” tämä nainen ajatteli.

²⁵⁸    Jeesus puhui hänelle muutamia minuutteja ja sitten Hän sanoi: ”Nainen, mene ja nouda miehesi ja tule tänne.”

²⁵⁹    Nainen sanoi: ”Ei minulla ole lainkaan miestä.” Uh-huh!

²⁶⁰    Silloin keppi kosketti uhria. Katsokaahan, jotakin tapahtui. Mitä tapahtui? Hän oli nähnyt Jumalan ihmeen. Hän sanoi: ”Sinä olet sanonut totuuden, koska sinulla on ollut viisi, ja se, jonka kanssa nyt elät, ei ole sinun miehesi. Niinpä sinä olet kertonut totuuden.”

²⁶¹    Nainen kääntyi. Hän tiesi, että se oli Jumala. Ihmisille Hän oli ollut jutellut vuosikausia. Heidän pappinsa ja rabbinsa ja niin edelleen olivat puhuneet Jumalasta. Mutta Raamatussa oli luvattu, että Yksi oli tulossa!

²⁶²   Hän sanoi: ”Herra, minä käsitän, että Sinä olet profeetta.” Näettekö? ”Me tiedämme, että Messias tulee.” (”Minäpä varmistaudun tästä.”) ”Me tiedämme, että Messias tulee.” (”Minäpä kysyn Häneltä tätä nähdäkseni, mitä Hän sanoo. Mies ei voisi sanoa minulle sitä, ellei hän tuntisi Jumalaa.”) ”Me tiedämme, että Messias tulee, jota kutsutaan Kristukseksi. Ja kun Hän tulee, niin juuri tämän asian Hän tulee tekemään. Me odotamme Häntä.”

Hän sanoi: ”Minä olen Hän.”

²⁶³    Siinä oli tarpeeksi. Se riitti. Hän juoksi kaupunkiin. Hän sanoi: ”Tulkaa, nähkää Mies, joka on kertonut minulle ne asiat, joita olen tehnyt.”

²⁶⁴    Ennen kuin hän pystyi puhumaan tuon sanoman ihmisille, hänen täytyi ensin nähdä Jumalan ihme. Ennen kuin hän pystyi näkemään Jumalan ihmeen, hänen täytyi ottaa Jumalaa Hänen Sanastansa.

Oi, kuinka voisimmekaan jatkaa edelleen! Ottakaamme vielä toinen.

²⁶⁵    Helluntai… Sen jälkeen kun he olivat vaeltaneet Sanan kanssa, sen jälkeen kun he olivat nähneet Sanan, sen jälkeen kun he olivat uskoneet Sanan, mutta ennen kuin he pystyivät näkemään Helluntain ihmeen, heidän täytyi totella Sanaa. Näettekö? ”Menkää Jerusalemiin”, oli Sana sanonut, ”ja odottakaa siellä, kunnes teidät puetaan Voimalla Korkeudesta.”

²⁶⁶    No niin, mitä jos Matteus olisi kahdeksan päivän kuluttua katsonut Markusta ja sanonut: ”Tiedätkö mitä? Minulla oli pieni kummallinen tunne tässä yhtenä päivänä. Sen on täytynyt olla Pyhä Henki. Hän käski meitä odottamaan täällä. Katsohan, sen on täytynyt olla Se.”

”Oi, odottakaamme vielä yksi päivä.”

²⁶⁷    Tuli yhdeksäs päivä. ”No niin, Hän käski meitä tulemaan tänne yhdeksän päivää sitten, Varmasti sinäkin uskot, että me olemme saaneet Sen, eikö niin? Minä uskon, että me saimme Sen, kun me uskoimme Häneen. Etkö sinäkin ajattele niin?” Oi, te hyvät baptistit! Näettekö? Hän sanoi: ”Minä uskon. Minä uskon, että meillä on Se, koska Hän käski meitä tulenaan tänne ylös. Ja tiedätkö, mitä minä uskon? Minä uskon, että niin pian kuin me olimme tulleet tänne, me tottelimme sitä, mitä Hän oli sanonut.”

²⁶⁸   Mutta mitä Hän oli sanonut? Hän ei ollut sanonut: ”Kun te tulette sinne, te tulette saamaan Sen.” Hän ei ollut sanonut: ”Odottakaa viisi päivää tai yhdeksän päivää.” Hän oli sanonut: ”Kunnes!” Sitä se on. ”Ne, jotka Herraa odottavat, uudistavat voimansa.”

²⁶⁹   Mitä teidän tulee tehdä? Ottaa Hänen Sanansa, toimia Sen mukaan ja pysyä oikein Sen kanssa. Joka päivä te seisotte Sanan kanssa, kun te seisotte kasvotusten Saatanan kanssa. ”On kirjoitettu! On kirjoitettu! On kirjoitettu! On kirjoitettu! On kirjoitettu! On kirjoitettu! Sen täytyy tapahtua!” Te toimitte Jumalan Sanan mukaan, näettehän, ja sitten te tulette näkemään Jumalan ihmeen. Niin se on. Mutta ensin teidän täytyy toimia Sen mukaan.

²⁷⁰    He menivät sinne ylös ja he tottelivat Sanaa. He pysyivät siellä.

²⁷¹    Yhdeksäs päivä tuli, ja voin kuulla Pietarin sanovan: ”Tiedättekö mitä, mitä te veljet siitä ajattelette?”

²⁷²    Markus on voinut nousta ylös ja sanoa: ”Tiedättekö mitä? Ottakaamme se vastaan uskon kautta, koska me olemme olleet tottelevaisia. ” Ei, te ette ole täysin totelleet.

²⁷³    Te sanoitte: ”Minut kastettiin Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä.” Sellainen ei ole täysin tottelemista. Näettekö? Te sanotte: ”Minä liityin seurakuntaan.” Se ei ole tottelemista, näettehän. ”Minä lausun Apostolisen uskontunnustuksen.” Se ei kuitenkaan ole Sen tottelemista. ”Oi veli, minä lopetin valehtelemisen ja varastamisen. Minä en tee mitään alhaista.” Sekään ei vielä ole tottelemista.

²⁷⁴    Sen täytyy olla syntymä! Jotakin täytyy olla tapahtunut. Teidän täytyy kuolla, ja jonkun täytyy olla syntynyt teissä.

²⁷⁵    Oi, niin monta päivää he odottivat, yhdeksän päivää oli kulunut. He sanoivat: ”Hyväksykäämme yksinkertaisesti, että olemme saaneet Sen ja menkäämme eteenpäin palvelustehtävämme kanssa. Maailma on kuolemassa tuolla ulkona, miksi meidän enää tulisi odottaa pidempään?”

²⁷⁶    Voin kuulla Pietarin sanovan: ”Mutta, tiedättekö, jokin sanoo minulle, että se ei vielä ole ihan oikein. Se ei ole aivan tarkalleen tuon Sanan tottelemista. Katsokaahan, jos te odotatte näkevänne ihmeen, jonka Jumala on luvannut meille, sen, että Hän lähettäisi Isän lupauksen yllemme, niin meidän täytyy odottaa täällä, kunnes jotakin tapahtuu. Koska Kirjoitus sanoo, että se tulisi siinä muodossa kuin Joel sanoo: ’Minä tulen vuodattamaan Henkeni kaiken lihan ylle. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat. Minun palvelijattarieni ja palvelijoitteni ylle Minä tulen vuodattamaan Henkeni. Minä tulen näyttämään merkkejä ja ihmeitä Taivaissa ja maassa.’ Ja profeetta Jesaja sanoo: ’Änkyttävin huulin ja toisilla kielillä Minä tulen puhumaan tälle kansalle, ja tämä on sapatinpäivä, johon he menevät sisälle. Kaikesta tästä huolimatta he eivät halua kuulla sitä.’ No niin, veljet, me emme voisi mennä sinne ilman minkäänlaista kokemusta, näettehän. Meillä täytyy olla jotakin, koska Hän sanoi: ’Odottakaa täällä, kunnes teidät on puettu Voimalla.’ Minulla ei nyt ole enempää Voimaa kuin silloin, kun tulin tänne. Minä olen ollut täällä koko yön, seuraavan yön ja peräti yhdeksän yötä, ja minä olen aivan samanlainen kuin olin tullessani tänne. Niin sanoi meille, että me tulisimme saamaan Voiman. Niinpä jatkakaamme odottamista.”

²⁷⁷    Sitten, yhtäkkiä, kun he olivat täysin totelleet Jumalan Sanaa, he näkivät Helluntain ihmeen. He näkivät Tulen lankeavan tuossa rakennuksessa. Tuo Tulipatsas tuli alas ihmisten keskuuteen, ja suuria liekkejä, kuin hehkuvia kieliä, asettui kunkin heidän ylle. Ja he tulivat kaikki täytetyksi Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhumaan toisilla kielillä sen mukaisesti kuin Henki heille puhuttavaksi antoi.

²⁷⁸    Jotakin tapahtui. Milloin? Silloinko kun he olivat tehneet päätöksensä, että he olivat jo saaneet Sen? Ei, vaan silloin, kun he olivat täysin totelleet Jumalan Sanaa, he näkivät Helluntain ihmeen. Niin se on tänäänkin, teidän täytyy tehdä samoin.

²⁷⁹    Nyt ystävät, minä todellakin tulen nyt lopettamaan tähän enkä enää käännä toista sivua. Hyvä on, valmistautukoon seuraava mies, kun sanon tämän.

²⁸⁰    Vaikka meitä kutsutaankin kaikilla pahoilla nimillä, millä vain voidaan kutsua, ”pyhiksi kieriskelijöiksi, helluntailaisiksi, seurakunnan rikkojiksi, tekopyhiksi, Belsebuleiksi, uneksijoiksi.” Kaikella, millä vain voidaan kutsua, meitä on kutsuttu. Mutta mitä he tekevät, kutsuvat teitä miksi? ”Uneksijaksi, Bolsebuliksi, vääräksi profeetaksi, Jeesus yksin”, ja kaikilla muilla tavoin millä vain voidaan kutsua, kaikella pahalla, millä vain voidaan nimittää. Mutta kun me uskomme todellisen Jumalan Sanan, Hänen todellisen Sanansa profeetan, mitä me teemme? Me näemme ne asiat, joita me näemme.

Oi, he tulevat idästä ja lännestä,
He tulevat kaukaisista maista,
Juhliakseen Kuninkaamme kanssa,
tulevat aterioimaan Hänen vierainaan.
Kuinka siunattuja nämä pyhiinvaeltajat ovatkaan!
Katsellen Hänen pyhiä kasvojaan,
Jotka hehkuvat Jumalallista rakkautta.
Siunatut Hänen armonsa osalliset,
Kuin jalokivet Hänen kruunussansa loistaakseen.
Jeesus tulee pian.
Meidän koettelemuksemme tulevat silloin olemaan ohitse.
Oi, mitä jos Herra tällä hetkellä tulisi
Niitä varten, jotka ovat vapaat synnistä?
Oi, tuottaisiko se silloin teille iloa
Tai murhetta ja syvää epätoivoa?
Kun meidän Herramme kunniassa tulee,
Me kohtaamme Hänet ylhäällä ilmassa.

²⁸¹   Miksi? Me toimimme Hänen Sanansa mukaani Aamen. Nimittäkää miksi haluatte. Me näemme Messiaan merkin keskellämme. Me näemme Tulipatsaan. Sitä ei voida kieltää! Kutsukoon meitä, miksi he haluavat. Jumala on täällä. Tiede on ottanut Siitä valokuvan. Miksi? Hänen Sanansa tottelemisen vuoksi! Sitä ei ole koskaan aikaisemmin historian aikana tehty, mutta kuitenkin kameran mekaaninen silmä sanoo, että Se on Hän. Siellä osui Valo tuohon linssiin. Miksi? Koska Jumalan Sana otettiin ensin!

²⁸²   Antaa kirkkokuntien potkaista teidät ulos, jos he tahtovat. Antaa heidän kaikkien kääntää selkänsä teille, jos he tahtovat. Mutta toimikaa Jumalan Sanan mukaan, jos te haluatte nähdä Jumalan ihmeitä!

²⁸³    Jeesus lupasi: ”Niin kuin oli Sodoman päivinä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.”

²⁸⁴    Tuo enkeli tuli alas, Jumala julkituotuna inhimillisessä ruumiissa, ja Hän istui siellä selkä telttaan päin käännettynä… teeskennellen ettei tuntenut Aabrahamia, Hän sanoi: ”Abraham.” Ei Abram, Hän oli juuri pari päivää aikaisemmin muuttanut sen. ”Missä on vaimosi Saara?” Ei S-a-a-r-a-i. S-a- a-r-a! ”Missä on vaimosi Saara?” Hän kutsui häntä kansojen isän nimellä ja hänen vaimoansa prinsessaksi. Oi! Kuka Hän oli? Abraham tiesi juuri silloin, kuka Hän oli. Hän sanoi: ”Hän on teltassa, Sinun takanasi.”

²⁸⁵    Hän sanoi: ”Minä tulen vierailemaan luonasi, Abraham. Minä tulen vierailemaan luonasi lupaukseni mukaan, jonka annoin sinulle, koska olet odottanut nyt kaikki nämä vuodet. Kaksikymmentäviisi vuotta sinä olet odottanut sitä. Sinä pysyit oikein Sanan kanssa ja toimit Sanan mukaan. Sinä kielsit kuuluvasi maan päälle. Sinusta on tullut pyhiinvaeltaja ja muukalainen. Sinä etsit Kaupunkia, jonka Rakentaja ja Tekijä on Jumala. Minä lupasin sinulle, että tämän lapsen kautta sinä tulisit monen kansan isäksi. Minä olen luvannut sen. Sinä olet toiminut Sanan mukaan, ja nyt sinä tulet näkemään Jumalan ihmeen.”

”Kuinka tulen näkemään sen, Herrani?”

”Missä on Saara, sinun vaimosi?”

”Teltassa, Sinun takanasi.”

Hän sanoi: ”Minä olen vieraileva luonasi vuoden kuluttua.”

²⁸⁶   Ja Saara nauroi sydämessänsä ja sanoi: ”Kuinka voisi minulla, vanhalla naisella, ja herrallani, joka myöskin on vanha, koskaan olla nautintoa uudestaan?”

Hän sanoi: ”Miksi Saara nauroi?”

²⁸⁷    Hän oli toiminut Jumalan Sanan mukaan. Hän oli näkevä Jumalan ihmeen.

²⁸⁸    Jeesus sanoi: ”Niin kuin oli Sodoman päivinä, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemuksessa.” Katsokaahan, toimikaa Jumalan Sanan mukaan ja te tulette näkemään Jumalan ihmeen.

²⁸⁹   Mitä se oli? Kun me äskettäin täällä saarnasimme Seurakunta Ajanjaksoista ja piirsimme ne tänne taululle. Ja suoraan kuulijakunnan edessä, jossa oli enemmän ihmisiä kuin täällä on nyt, ja niin pian kuin olin lopettanut puhumisen, Valo tuli alas ja meni tuonne seinälle. Ja varjo tuli sen ylle, kun kaikki katselivat sitä, ja se mittasi nuo seurakunta ajanjaksot aivan tarkalleen niin kuin ne olivat siellä. Kuinka moni täällä olevista oli täällä tuona päivänä, kohottaisitteko kätenne? Näettekö? He näkivät sen omin silmin! Mitä se oli? Ensinnäkin Jumalan Sanan uskominen, Jumalan Sanan saarnaaminen ja Jumalan Sanan vastaanottaminen. Ja me näimme Jumalan ihmeen vahvistavan Sanan, sen että Se oli oikein.

Oi, Jeesus tulee pian, (kaikki yhdessä nyt)
Koettelemuksemme tulevat silloin olemaan ohitse
Oi, mitä jos Herramme tällä hetkellä tulisi
Niitä varten, jotka ovat vapaat synnistä?
Oi, toisiko se silloin teille ilon
Tai murheen ja syvän epätoivon?
Kun meidän Herramme kunniassa tulee,
Me tulemme kohtaamaan Hänet ylhäällä ilmassa.

²⁹⁰   Aamen. Miksi? Me uskomme Jumalan Sanan ja pidämme Öljyn lampussa ja sen puhdistettuna ja palamassa. ”Antaessanne Valonne loistaa, niin että muut voivat nähdä teidän hyvät tekonne, teidän hedelmänne, te kirkastatte Isää, joka on Taivaassa.” Ja mitä tulee tapahtumaan? Uskomalla Jumalan Sanan ja toimimalla Jumalan Sanan mukaan, me tulemme kohtaamaan Hänet ylhäällä ilmassa. Ilman epäilyksen vakoakaan! Jumala siunatkoon teitä.

²⁹¹   Lopetan nyt käytyäni siitä lävitse noin yhden kolmannen osan, ja tulen lopettamaan sen jollakin toisella kerralla, jos Herra tahtoo. ”Jos Jumala on kanssamme, missä silloin ovat Hänen ihmeensä?” Uskotteko te sen?

²⁹²    Oi Jumala, katsokaamme tulevaan vuoteen. Katsokaamme tulevaan vuoteen, niin että sydämemme eivät tyydy kirkkokunnalliseen seurakuntaan tai uskontunnustukseen käden puristuksen kanssa, tai niin kutsuttuun uskontoon. Älkäämme olko tyytyväisiä ennen kuin tunnemme ihmeitätekevän Jumalan Voiman ottavan omista sydämistämme ulos maailman ja muodostavan sinne Kristuksen, Ei vain tänä iltana, ja huomenna alkaisimme tekemään jotakin muuta, vaan että kasvaisimme Hänessä Hänen kuvaksensa. Me kasvamme Häneen, kunnes me kohtaamme Hänet. Kumartakaamme päämme.

Tilaa, tilaa, kyllä, siellä on tilaa,
On tilaa Lähteellä sinulle.
Tilaa, tilaa, kyllä, siellä on tilaa,
On tilaa Lähteellä minulle.

²⁹³    Taivaallinen Isämme, sielun ja hengen nöyryydessä ääneni käheänä ja näiden muutamien särkyneiden sanojen kanssa, Herra, minä rukoilen, että Sinä ottaisit ne ja sovittaisit ne yhteen. En tiennyt, kuinka tehdä se, mutta sanoin vain sen, mitä oli mielessäni. Aseta se syvälle jokaisen henkilön sydämeen ja anna heidän nähdä ja uskoa se sen asenteen mukaan, jossa se tuotiin esiin. Ja, Isä, laittakoon se heidät ajattelemaan, niin että se tuo Kristuksen heille. Siunaa meitä tänä iltana, Isä. Me odotamme toimiessamme Jumalan Sanan mukaan.

²⁹⁴    Siunaa näitä veljiä, Herra. Anna minulle anteeksi, Isä, että otin hiukan heidän ajastansa. Rukoilen, että Sinä voitelisit heidät Pyhällä Hengellä sellaisella tavalla, että Jumalan Voima lankeaisi tämän rakennuksen lävitse täällä, ja syntiset voisivat tulla alttarille ja itkeä tiensä Golgatalle, ja sairaat voisivat parantua ja suuria merkkejä ja ihmeitä tulisi tehdyksi, ja me näkisimme elävän Jumalan ihmeitätekevän Voiman. Me odotamme sitä, Isä, Jeesuksen Nimessä. Aamen.

²⁹⁵    Ylistys Herralle! Rakastatteko te Häntä? Jos Jumala on kanssamme, nähkäämme silloin Hänen merkkinsä! Missä on Messiaan merkki, joka on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti? Jos tuo Messias on sama, Hänellä tulee olla sama merkki. Missä Hän on? Mihin organisaatioon Hän kuuluu? Mihin organisaatioon voisimme liittyä löytääksemme Messiaan ja Hänen merkkinsä? Minin huoneeseen voisimme menne löytääksemme Sen? Ajatelkaa sitä.

Olen pahoillani, veli Neville… [Puhutaan kielillä ja selitetään niitä] Aamen. Ylistys Jeesukselle. Siunattu Jeesus. Kiitos Sinulle, Herra. Kiitos Sinulle.