61-0120 – VESIKASTE
(The Water Baptism)
Beaumont, Texas, USA, 20.1.1961

¹       Kyllä… siis, no, meidän ajatuksemme tänä aamuna oli, ettemme käyttäisi kovin paljon teidän aikaanne, mutta sitten minulla on… ja aion tehdä vähän tutkimusta, ja sitten aion valmistautua aika pian… Minä sain nauttia päivällistä joidenkin ihmisten kanssa ja ajattelin, ettei kasaantuisi liikaa… Yksi naissaarnaaja on tulossa tänne, veli Jack Mooren sisko, ja hän haluaisi keskustella minun kanssani naissaarnaajista; ja hän on tulossa tänään ja ajattelin selvitä tästä sitä ennen.

²       Ja minä… ensimmäiseksi, minä haluaisin teidän – nauhoitetaanko tämä, Leo? – ensimmäiseksi minä haluaisin teidän tietävän, nähkääs… ja sisar Gibson ja sisar Sewell ja sisar Simpson, näettehän? Kysymys, joka minulle esitettiin, koski vesikasteetta ja minä… te halusitte tietää siitä. Haluaisin, ensimmäiseksi, teidän tietävän, että minulla on… minun tavoitteenani ei ole osoittaa asiaa teille, kuin jokin neropatti, tai että tietäisin enemmän kuin joku muu. Minun päämääränäni on yrittää selittää parhaani mukaan, kirjoitusten perusteella, mikä on oikein, mikä väärin; ja minun tavoitteeni on aina ollut olla tekemättä ikinä kompromisseja sen suhteen, mitä Jumala on kirjoittanut, enkä koskaan sano oikeaksi jotakin, mitä joku toinen sanoo oikeaksi. Juuri niin sen on mentävä.

³       Siis, voi olla niin, että tulevaisuudessa, jos te kuuntelette tätä nauhaa, jossa me puhumme, voi olla hyvä, että minä selitän siihen syyn – kuuletteko te kaikki kunnolla minua?

⁴       Minusta, meidän taivaallinen Isämme on tehnyt ihmiset tietyllä tavalla, itsensä takia; ihan, kuten mekin teemme asioita tietyllä tavalla, eri tavalla joka kerta, koska meillä on siihen oma syymme.

⁵       Jokin aika sitten, Kentuckyn osavaltiossa, me istuimme joidenkin veljieni kanssa keskustelemassa, ja… Kun menen kotiin, ja voin vähän viettää vapaa-aikaa kokouksilta, sinne on yleensä kerääntynyt massoittain ihmisiä, ymmärrättekö? Ja sitten minua alkaa hermostuttaa, koskaan iltaisin, ei saa minkäänlaista lepoa; ihmisiä tulee päivin öin; minä hermostun. Sitten minä joko nappaan ongen ja lähden kalaan, tai jos on metsästyskausi, otan luodikkoni ja lähden metsälle.

⁶       Siis, yksi minun lempiasioistani, on luodikon kanssa pelleily, tarkkuusammunta, mutta Gene-veli, täällä, ja minä – hän on alkanut ladata käsin, ja me olemme… me todella rakastamme sellaista.

⁷       Ja sitten, minulla on pikkuinen, jota me nimitämme Malli 75:ksi, Winchester kivääri .22; siis, sillä minä metsästän oravia. Siis, minä ammun oravia noin 50 jaardin päästä [n. 45,72 m] Ja 50 jaardin päästä… minä sählään sen pikku kiväärini kanssa niin kauan, että saan sen kohdistetuksi 50 jaardin päästä, Ja Tässä yhtenä päivänä, minä sain yhdeksän kuulaa samaan reikään – eikö niin, Gene? – 50 jaardin päästä, 22-kaliberisella kiväärillä. Siis, no, aivan yhtäkkiä, se meni epätarkaksi.

⁸       Siis, yleensä, jos orava katsoo minuun, minä en ammu sitä. Jos sen selkä on minuun päin, minä en ammu sitä. Sen pitää olla sillä lailla, että minä pystyn näkemään sen silmän, ja jos minä satun osumaan siihen silmän alapuolelle, tai silmän yläpuolelle, minä tiedän, että kiväärissäni on jokin pielessä, siis. Sitten minä vain… minä en yritä valehdella itselleni, ja minä aivan… enkä minä ota yhtään enempää oravia, kuin mitä laki sallii, ymmärrättehän, koska se on oikein; minä olen luonnonsuojelija.

⁹       Mutta, minä todella… jos näen yhden, joka oli kovin etäällä, minä annan sen olla, ja jos se on liian lähellä, minä peruutan 50 jaardin päähän; ja minä tarkkailen sitä, kun se lähtee ja nappaa hikkoripähkinän, ja tulee takaisin; jos se katsoo minuun, minä jätän sen rauhaan. Seuraavalla kerralla, se ottaa toisen, ehkä 10 minuutin päästä, ja sen jälkeen, kun se saa sen rikotuksi, se hakee uuden, ja se on ehkä selkä minuun päin; minä en ammu sitä siinä paikassa. Sitten, jos se lähtee, no, minä annan sen mennä; minä otan jonkun toisen, näettehän, koska minä kyllä löydän niitä.

¹⁰   Ja minä rakastan niitä. Niillä on paras liha, mitä maailmassa on; mitään ei voi verrata harmaaseen oravaan, eritoten, kun se on jyrsinyt pyökkiä tai hikkoria, tai jotain sellaista.

¹¹   No, minun kiväärini meni epätarkaksi. Siis luodikon kanssa pelleily on aika merkillistä. Se saa minun hermoni ja kaikki kiristymään. Siis, muut ihmiset eivät varmastikaan murehdi sellaista.

¹²   Ja luulisin, että meidän laupias veljemme, Oral Roberts – minä luulen, että hän pelaa golfia, ja samoin veljemme Billy Graham; he pelaavat golfia. Se kävisi varmasti minun hermoilleni, siellä puolipukeisten naisten keskellä ja sitä rataa. Minä en sellaista kestäisi, kyse on ajatuksesta… Mutta, nyt, kenties, nuo veljet… Minä en siis tarkoita, että he käyvät siellä sen takia; en, koska he ovat herrasmiehiä; he ovat kristittyjä veljiä, mutta jos joutuisin sinne, minä en siis sietäisi sitä; se…

¹³   Ja golfinpeluu, minä… se on minusta tarkoitettu naisille, tai jotain, nähkääs; isketään palloa kepillä, ja juoksennellaan. Siis, nuo veljet saattavat ajatella samalla tavalla: ”istua nyt siinä ja leikkiä jollain surkealla kiväärillä.” No, tehän ymmärrätte, että meidät on tehty erilaisiksi.

¹⁴   Ja niinpä, tämä luodikko, se viimeinen värähdys, joka tapauksessa, heittää sivuun. Te voitte ampua ja ampua pilkkaan, ja tökätä sormella piippua, niin se pilaa laukauksen, nähkääs. Niin… tarkkaa sen pitää olla; te ette voi puristaa kädellänne etutukkia; sen pitää levätä suorassa kätenne päällä.

Ja, sitten sanotte: ”Mitä tällä on tekemistä sen kanssa, mitä me kysyimme sinulta?” Mutta minä yritän antaa teille jotakin ensin, että saadaan vähän taustaa.

¹⁵   Siis, yhtenä päivänä, se meni epätarkaksi, ja minä tein kaikkea, mitä tiesin saadakseni sen… palauttaakseni sen taas. Minä yritin pedata [kiinnittää piipun] sen uudelleen, yritin kiristää, yritin löystää ja kaikkea muuta.

¹⁶   Ja 22-kaliberista ei voi ladata itse käsin, koska nalli on hylsyn kannassa ja on käytettävä tehdastekoisia patruunoita. Siis, sellaisia, joissa on isokokoinen luoti, me lataamme, ja nalli kopautetaan ulos ja supistetaan ja sellaisia, no, me pystymme lataamaan ja vaihtelemaan eri ruuteja ja grammoja ja luodin painoja niin, että me saamme se käymään siihen, mihin ammumme, ja mitä me ammumme, tai sitten me kajoamme tukin kiinnitykseen ja niin edelleen. Me emme voineet tehdä sitä sille, mutta, minä sanoin: ”No, ehkä minä tuhosin petauksen; minä lähetän sen takaisin Winchesterin tehtaalle.”

¹⁷   Minä palautin sen Winchesterille, ja sieltä kirjoitettiin minulle kirje, jonka minä olen säilyttänyt muistona. Siinä sanottiin: ”Pastori Branham, tätä Model 70 Winchesteriä, ei ole tarkoitettu tarkkuusaseeksi.” Näettekö? Sanottiin: ”Sillä saa seitsemällä laukauksella tuuman kasan 25 jaardin päästä; sitä ei saa mitenkään paremmaksi, koska se on sen tyyppiselle aseelle ihanteellinen tulos; tuuman kasa 25 jaardin päästä”, siinä sanottiin.

¹⁸   Minä tiesin, ettei se pitänyt paikkaansa. Olen saanut sillä yhdeksän laukausta yhteen reikään, 50 jaardin päästä; ja tuon sanoi Winchester Company, joka oli sen rakentanut.

¹⁹   Siis, se vaikutti siltä, kuin joku olisi sanonut; ”No, jos insinöörit ovat patentoineet sen aseen, niin kyllähän he tietävät, mitä se ”on syönyt” ja jos he ovat pyssyn rakentaneet, niin mikset sinä…?…”

²⁰   Niin minun vaimoni sanoi minulle; hän sanoi: ”Billy, miksi sinä pelleilet sen pyssyn kanssa, kun se mies, joka sen on suunnitellut ja rakentanut, ja tietää vielä, miten paljon kaasua kussakin patruunassa on ja jokaisen prikan, joka siinä on ja kaiken muun – miten sinä väität heidän sanaansa vastaan?”

²¹   Minä sanoin: ”No, kultaseni, jokin aika sitten, sinä kysyit jotakin Raamatusta, ja sinulla on vastaus siihen Raamattusi takakannessa; ja sinä kysyit: ’Antoiko Jumala Aabrahamille sen maan, jonka hän lupasi hänelle?’” Ja – vaimoni kysyi minulta.

Ja minä vastasin: ”Ei, ei hän antanut hänelle sitä maata. Hän lupasi sen hänelle, mutta hän ei koskaan omistanut siitä yhtään mitään; hän ei koskaan saanut sitä.”

Ja niin vaimoni sanoi: ”Oh, minä sain sinut nyt kiinni”, hän sanoi, ”Tämä on vastaus: Jumala ei antanut sitä hänelle.”

²²   Minä sanoin: ”Otapa esiin Ap.t. 7. [5] …’ei jalan leveyttäkään.’” Pitää paikkansa; sitä ei annettu hänelle. Siis, joskus meidän kirjoittamamme, ihmisvastaukset voivat olla vääriä.

²³   Ja se ihminen, joka rakensi tuon aseen, voi olla väärässä, koska minä jo tiesin, että olin ampunut sillä aseella yhdeksän, aivan pilkkaan, samaan reikään tuossa paperilapussa 50 jaardin päästä. Ja siellä sanottiin, että jos seitsemän luotia peittää… sinä saat aikaan tuuman kasan 25 jaardista, puolesta siitä matkasta, eikä se tule ikinä siitä paremmaksi. Minun kannaltani, he olivat väärässä, olivatpa he kuinka tuon aseen mestareita hyvänsä, koska minä tiesin asian paremmin, nähkääs.

²⁴   Ja minä istuskelin yhtenä aamuna erään puun alla, ja veli Wood ja veli Charlie, joka käy metsällä minun kanssani; ja siellä oli joka puolella oravia. No, minä olin ampunut yhtä pari päivää sitä ennen, mutta ammuin ohi sen silmän se osui alas, poskeen. Toki, se tappoi oravan ihan yhä paljon, kuin osuma silmään, mutta minulle, pyssy oli epätarkka. Se sai minut hermoilemaan, koska, jos kivääri ei ole täysin tarkka, minä… minusta ei ole mitään järkeä lähteä metsälle  – ymmärrättekö – koska, minä en metsästä kuitenkaan ruuan takia, vaan metsästän huvin vuoksi.

²⁵   Ja sitten minä sanoin: ”Se… se…” Minä istuin siinä puun, pienen taipuneen puun alla… olisin voinut mennä sinne tänä aamuna, sinne Kentuckyn vuorille. Minä istuin siinä, selkä puuta vasten ja kuuntelin, kuinka Charlie vain pamautteli menemään. Heistä on sama, mihin kohtaa oravaa he ampuvat, kunhan vain ampuvat oravaa. Heidän… jos heidän kasansa… pyssynsä teki edes jonkinlaisen kasan, niin he osuivat oravaan. Jos se osui lantioon, tai keskelle sitä, tai mihin tahansa osuikin, se riitti heille.

²⁶   Ja sitten… minä sanoin: ”Siis nyt tuo ei… ” Minä en kestänyt sitä; ja minä istuuduin; ajattelin: ”Katso, miten hauskaa kavereilla on.” Ja he rakastavat metsästystä yhtä paljon, kuin minäkin, ja he molemmat ovat oivia, hyviä ampujia. He ovat hyviä miehiä, kristittyjä molemmat, Pyhällä Hengellä täytettyjä, hienoja miehiä; huippuluokan miehiä. Ja nuo veljet, pitivät hauskaa ampumalla oravia siellä pohjoisessa. Ja oravat vain loikkivat oksistojen läpi aivan siitä minun ohitseni.

²⁷   No, minä sanoin: ”No miksihän minä teen tämmöistä? Istun tässä; ja istun tässä itkemässä niin, että kyyneleet vain valuvat pitkin kasvojani. Nuo ovat tuolla ja tässä minä, enkä edes pysty osumaan maaliin.” Ja minä nousin ylös ja sanoin: ”Taivaallinen Isä, miksi sinä teit minusta tällaisen, vähän hermoheikon, ahdistuneen ihmisen? Ja sitten, sinun armosi on suonut minulle kirjaimellisesti miljoonia ystäviä”; siis; ja minä sanoin: ”Miksi sinä teitä minusta tällaisen ihmisen?” Ja aloin sitten itkeä ääneen istuvillani sen taipuneen puun alla; vuorta kohti.

²⁸   Ja minä tajusin, että pian nuo kaverit tulisivat saamaan oman oravakiintiönsä täyteen, ja palaisivat. Ja siinä minä istuin aivan… oh, se ei ollut… mutta minulla ei ollut kanttia ampua yhtäkään, koska pelkäsin satuttavani niitä, tiedättehän, ja se pakenisi.

²⁹   Ja minä vain… ja minun pyssyni… Metsästyskausi ei ollut kovin pitkä ja minä olin ollut siellä, ja yrittänyt melkein puolet kaudesta saada tuon luodikon kuntoon. Minä lähetin kiikaritähtäimen tutkittavaksi, ja minulle sanottiin, että ”tämä tähtäin on täysin kunnossa.”

³⁰   No, minä tiesin, että kyse oli siitä kivääristä, koska se heitti yhden laukauksen sinne, toisen tänne; kiikaritähtäin tuskin aiheuttaisi sitä; ja niin minä istuin ja vain itkin.

³¹   Ja hetken siinä istuttuani, pidin päätäni käsien varassa, kuulin Hänen puhuvan minulle. Siis, te olitte kaikki eilisiltaisessa kokouksessani, ja tiedätte, miten hän voi mennä yleisön sekaan, mihin kohtaan tahansa siellä, mistä kohdasta hän haluaakin minun kertovan ihmisille heidän tilastaan, ja keitä he ovat, mistä he ovat kotoisin, ja mitä he ovat tehneet ja mitä tulee tapahtumaan.  Oletteko koskaan nähneet sen pettävän? Se ei ikinä petä, koska kyse on Hänestä. No, sitten, hän puhui minulle ja hän sanoi: ”Minä tein sinusta tuollaisen tiettyä tarkoitusta varten.”

³²   Ja minä sanoin: ”Miksi sinun tarkoituksesi Herra, oli tehdä minusta rauhaton? Ja ainoa asia, joka saa minut rauhoittumaan kun minulla ei ole kokouksia, on tulla tänne metsästämään. Ja sinä annat minun…” Siis, Jumala, nähkääs, tekee asioita niiden parhaaksi, jotka rakastavat häntä, näettehän? Hän haluaa kertoa minulle jotakin, miten tuon aseen oli mentävä epäkuntoon, saadakseen minut tajuamaan tuon asian.

Hän sanoi: ”Siis…”

³³   Minä sanoin: ”Minun kiväärini, Herra, sinä olet ainoa, joka voi saada sen kuntoon; sinä olet ainoa, joka voi auttaa minua, koska tuo virallinen, Winchester yhtiö sanoo, ettei sillä saa kuin tuuman kasan 25:stä jaardista; ja Herra, minä tiedän, että olen ampunut 50:stä jaardista yhdeksän tarkkaa osumaa, ymmärrätkö? Minä tiedän ettei se ole niin”, minä sanoin.

³⁴   Hän sanoi: ”Juuri siitä syystä minä tein sinusta tuollaisen, ymmärrätkö? Minä tein sinusta tuollaisen aivan tiettyä tarkoitusta varten.” Siinä se oli, näettekö? Kun, minä tiesin, että se osuisi tarkasti 50:stä jaardista, minä en välitä, mitä joku muu sanoo, minä tiesin, että se onnistuisi, jos minä vain saisin sen kuntoon; jos luodin tasapaino, ja koko tuon aseen ballistiikka saataisiin tutkituksi ja korjatuksi, koska se kerran onnistui siinä. Jos se onnistuisi siinä kerran, se onnistuisi uudestaan.

³⁵   No, hän teki sen minulle selväksi; hän teki minut sellaiseksi sen toimeksiannon takia, jonka hän antoi minulle tätä aikaa silmällä pitäen, jona me elämme; että, minä en voisi mennä liittymään mihinkään kirkkokunnalliseen seurakuntaan, kun ne vain roiskivat tällaista: ”Siis, seurakunta sanoo, että tämä on oikein ja me hyväksymme tuon…”

³⁶   Jos, Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti, jos sillä sai luodin kohdalleen, se osuisi uudestaankin; minä en välitä, mitä ihmiset sanovat, ymmärrättekö? Hänellä on oltava jokin tapa olla sama persoona; hän on sama; hänen voimansa on sama.

³⁷   Siis, te olette törmänneet tähän kohtaan Matteus 28:19:sta, josta te kysytte minulta tänä aamuna, Ap.t. 2:38… Jeesus käski opetuslapsiaan näin: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Uskoon tullut ja kastettu on pelastuva, mutta epäuskoisena pysynyt tuomitaan kadotukseen”, siis, minä siteeraan tässä Markus 16:15-16:tta. [JKR]. Siinä hän käski heitä; eikä hän maininnut ollenkaan, miten piti kastaa; Markus ei sellaisesta ollenkaan kirjoittanut.

³⁸   Mutta, Matteus sanoi, Matt. 28:19:nnessä; Jeesus sanoi, kun hän ilmestyi opetuslapsille ja niin edespäin, ja käski heitä kastamaan; hän sanoi: ”Menkää siis opettamaan kaikkia kansoja.” Ja oikea käännös on tällainen ”…tehkää kaikista kansoista minun opetuslapsiani kastaen heitä Isän nimeen ja Pojan ja Pyhän Hengen – opettamalla heitä pitämään kaikki se, mitä minä olen käskenyt.”

Ja kymmenen päivän päästä Pietari sanoi: ”Tehkää parannus, ja kastettakoon kukin teistä Jeesuksen Kristuksen nimeen…” Siis, siinähän on selvä ristiriita!

³⁹   Siis, useimmat ihmiset sanovat: ”Siis, minun seurakuntani opettaa: ’Ottakaa kaste Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen’, se seminaari, josta minä tulin, opetti minua niin; ja niin minä sen teen.”

⁴⁰   Minusta, se ei ole oikein. Minä osun sinne, ja osun tänne, ja saan aikaan 40 tuuman kasan. Kirjoituksia ei saa osumaan kohdalleen. Silloin pitää tehdä kohdistus; on kohdistettava. No, miten sitten kohdistus tehdään, kun Matteus sanoi: ”Kastakaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”, ja Pietari sanoi: ”Kastakaa Herran Jeesuksen nimeen”, nuo molemmat olivat opetuslapsia, toinen kirjanoppinut ja toinen apostoli?

⁴¹   Ja sitten, kaikki Raamatun henkilöt, jotka kastettiin sen jälkeen, kastettiin Jeesuksen Kristuksen nimeen; ja ne, jotka Johannes oli kastanut, piti tulla kastetuksi uudestaan Jeesuksen Kristuksen nimeen, ennen kuin he saivat Pyhän Hengen.

⁴²   Siis, minä sanoin: ”Siis, kohdistusta ei ole tehty.” Tässä on nyt jotain; jos me uskomme, että Raamattu on Jumalan erehtymätöntä sanaa, me emme voi tehdä aseesta sellaista, että se roiskii pitkin paperilappua ja pitää sitä kohdistettuna. Ymmärrättekö te minua? Sen pitää osua maaliin, tai se ei osu ollenkaan. Jos se on epätarkka, se on käyttökelvoton.

⁴³   No, miksi Pietari teki täyskäännöksen ja teki jotain, mitä Jeesus ei käskenyt häntä tekemään? Ja sitten Jumala hyväksyi sen ja antoi ihmisille Pyhän Hengen; kun Jeesus sanoi: ”Kastakaa heidät Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”, ja Pietari taas sanoi: ”Eipäs, kastakaa Jeesuksen nimeen.”

⁴⁴   Siis, te ette pysty osumaan näin maaliin; näettekö? Siis, jokin menee jossain kohdassa pieleen, sisaret; ymmärrättekö? Joko toinen valehteli, tai… kumpi valehteli? Kumpi se oli? Siis, minusta, se ei vain toimi.

⁴⁵   Aivan, kuten: ”Onko kielilläpuhuminen todiste Pyhästä Hengestä?” Jotkut sanovat: ”Kyllä”, ja jotkut sanovat: ”Ei.” Mitä kirjoitukset sanovat siitä? On tehtävä kohdistus! Sieltä näkee, että jotkut puhuivat kielillä, jotkut eivät. No, mitä se tarkoittaa?

⁴⁶   Eräs merkittävä kysymys: ”Voiko nainen olla saarnaaja; kyllä vai ei?” Yksi paikka sanoo: ”Minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle; teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat”, toinen paikka sanookin: ”Minä en salli, että nainen puhuu seurakunnassa”, näettekö?

⁴⁷   No, eihän se mene kohdalleen; ei mene, ja niinpä… Älkää jättäkö asiaa siihen, että seminaari, tai tehdas sanoo; ”Se on nyt niin tarkka, kuin sen vain saa.” Ei toki; ei toki; se on kohdistettava, tai se ei toimi. No, jos se on jonkun mielestä tarkkuutettu, se ei ole sitä minulle. Jos, se tarkkuutettiin kerran, ja tuloksena oli oikeus Jeesuksen Kristuksen ylösnousemukseen, voiman ja tunnustekojen ja ihmeiden ja merkkien kera, niin se tulee tapahtumaan toistekin.

⁴⁸   Siis, jossain, me olemme… meidän piipussamme on liikaa heittoa, ymmärrättekö, mitä minä tarkoitan?  On karu tapa ilmaista asia, aseella ampumisen kautta, mutta minä olen vain; olen… kerron sen pohjaksi, että te ymmärrätte, mitä minä tarkoitan. Piipussa on jossakin kohtaa ”häikkää”; sitä ei ole kiinnitetty tukkiin kunnollisesti; ruutia on liikaa, tai liian vähän, tai jokin ruuvi on kireällä ja toinen löysällä, tai yksi liian löysällä ja toinen liian tiukka; jotain jossain kohdassa on vinossa. [Joku veli puhuu veli Branhamille] Kyllä, kyllä, kyllä, syy voi olla myös kaveri liipaisimen takana. Mutta mistä sitten on kyse?

⁴⁹   Siis, jos Jumalan sanassa on, niin kertakaikkinen, kuin näissä kohdissa, niin silloin se ei ole se Jumalan sana, jonka minä tunnen. Jos hän voi sekoittaa itsensä, ja sotkea oman sanansa, ja joutuu hämmennyksiin, niin hän ei ole rajaton, hän on yhtä rajallinen, kuin minä.

⁵⁰   Siis, pitääkö se paikkansa? Sanan joko on oltava tosi joka kohdassa, ja tarkkuutettu kohdalleen, tai sitten se ei ole Jumalan sanaa.

⁵¹   Siis, ihmiset sanovan usein: ”Siis, kas kun, Pietari oli niin todella kiihdyksissä, kun hän sanoi, ”kastakaa Jeesuksen nimeen”, kun todellisuudessa Matteus sanoi täsmälleen saman, mitä Jeesus sanoi. Me emme piittaa Pietarin sanomisista.”

⁵²   No sitten, jos Pietari ja Jeesus eivät olleet samoilla linjoilla, niin silloin muukaan evankeliumi ei välttämättä ole linjassa keskenään. Jos yksi sen sanoista on ristiriidassa toisen kanssa, niin se ei ole Jumalan sanaa – sen Jumalan, jonka minä tunnen.

⁵³   [Joku sanoo: ”Ehkä Johannes teki joitakin virheitä.”] Kyllä, Johannes saattoi tehdä. Mikä sitten on oikeassa? Kuitenkin, oli… Minä en tiedä, sanoiko Jeesus niin tai ei, ymmärrättekö? Matteus kirjoitti niin. Markus ei maininnut asiasta mitään, Luukas ei sanonut siitä mitään, eikä Johannes sanonut asiasta mitään, mutta Matteus sanoi. No, oliko kenties koko Matteuksen evankeliumi virheellinen, tai Luukkaan? No, mikä niistä sitten on virheetön, mikä virheellinen? Huomaatteko, mihin te saatatte itsenne? Ei todellakaan; sen on oltava kokonaan virheetön.

⁵⁴   No, miksi Jumala kirjoittaisi sellaista; sallisi sellaisen sekasotkun? Jeesus jopa kiitti Isäänsä siitä, että hän oli salannut nämä asiat viisaiden ja järkevien silmiltä, ja ilmoittanut ne lapsenmielisille, sellaisille, jotka ottavat opiksi. Siis, näin on tehty, että viisaat joutuisivat hakoteille. Mutta, tämä kirja on ilmestys.

⁵⁵   Siis, kuten minä menen ulkomaille ja minun vaimoni kirjoittaa minulle kirjeen, ja minä istun alas; hän sanoo: ”Rakas Billy, tässä minä istun tänä iltana; lapset ovat nukkumassa. Ajattelin kirjoittaa sinulle muutaman rivin, että tietäisit, mitä me teimme tänään, ja miten meillä menee. Me luotamme siihen, että Jumala siunaa sinua”, ja sen semmoista. Siis, minä luen rivien välistä sen, mitä hän kirjoittaa. Minä olen niin rakastunut häneen ja hän on niin rakastunut minuun, että on aivan sama, mitä minä kirjoitan; me pystymme lukemaan rivien välistä, mitä me tarkoitamme.

⁵⁶   No, sillä tavalla Raamattu on kirjoitettu: rivien väliin. Te varmaan tunnette monia minun saarnoistani, kuten sen, kun Jumala teki Aabrahamista ja Saarasta nuoria ihmisiä – teidän on luettava rivien välit ymmärtääksenne, mitä kirjoitukset sanovat. Teidän pitää ymmärtää, mutta se ei koskaan poikkea linjasta, näettekö? Se rivien väli vain saattaa rivit yhteen, ja muodostaa siitä yhden ison kokonaiskuvan.

⁵⁷   Siis, tässä teillä pitää olla rakkaussuhde Jumalaan, että te voitte saada tästä kiinni, koska Pyhä Henki kirjoitti Raamatun, ja Raamattu sanoi, ettei siitä ole omia henkilökohtaisia tulkintoja, vaan se on innoitettu.

⁵⁸   Siis, teidän kysymykseenne… onko teillä Raamattu? Onko teillä kaikilla Raamattu? Siis, ensi alkuun… [Joku puhuu veli Branhamille] Ei, kyllä se käy. Jos te panette sen muistiin, tai vain… Siis, minä teen pienen havaintoesityksen, jos ei haittaa. Ja, tässä, sitten te näette miksi. Siis, minä esitän teille tämän sisaren kysymyksen.

⁵⁹   Minä haluan, että te olette niin vapaita kuin vain vapaa voi olla. Siis, pysytään tässä aiheessa ihan tämän nauhoituksen takia, koska minä luulen, että me voisimme joutua sivuun alkuperäisestä todistusaineistostamme, ja kaikkea muuta sellaista, mutta annetaan sen… tehdään siitä joskus toinen nauha, näettekö? Mutta tässä me puhumme vesikasteesta.

⁶⁰   Siis, näyttäisi siltä, että jos Matteus ja Pietari ampuisivat samaan maaliin, he olisivat kaukana toistensa linjasta, jossain kohdassa.

⁶¹   Siis, minä otan Raamattuni, ja luen; ja te sisaret, jos te haluatte lukea sen, ottaisitteko… jos haluatte Raamatusta – tai jos te haluatte panna sen muistiin tai jotain – tehkää niin kuin haluatte. Ja sitten, minä yritän saada teidät… minä haluan sitten… kun te olette tehnyt sen, kirjoittakaa tämä muistiin. Ja sitten, jos on lisää kysymyksiä, minä haluan olla varma… ja kysykää minulta nyt. Kysykää minulta niin, että jonain tulevana ajankohtana, tällä nauhalla, että, jos joskus joku esittää teille kysymyksen, te kykenette palaamaan tähän, ja selittämään asian.

⁶²   Siis, järjestääkseni nämä ihmiset, ja saadakseni nämä kaksi asiaa linjaan, minä haluan… minun on melkein yhdistettävä kaksi asiaa toisiinsa.

⁶³   Nyt, siis, Matteus 28:19:ssä – siis, se on Raamatun viimeinen luku, tai siis, Matteuksen kirjan viimeinen kirja; Matteuksen viimeinen osa. Siis, luetaanpa viimeiset jakeet, 18. jae:

Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.” Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.

⁶⁴   No, mahtoikohan hän ottaa silloin kaiken Jumalan vallan, sillä kaikki valta sekä taivaassa, että maan päällä on nyt hänessä. ”Kaikki valta sekä taivaassa, että maan päällä on annettu minulle.” Missä Jumala on valtansa kanssa? Siis, saattoiko Jeesus valehdella? Hän ei valehdellut. Jos hän olisi valehdellut, niin mihin me joudumme?

⁶⁵   Siis, muistakaa pitää… pitää tämä mielessänne, että elävän Jumalan seurakunta, ei kirkkokunta, elävän Jumalan seurakunta on rakennettu hengellisen ilmestyksen varaan. Siis, te saatte sen Matteus 17:nnestä, tai Matteus 16:nnesta, jossa Jeesus sanoi: ”Kenen ihmiset sanovat minun olevan?”

”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika”, Pietari sanoi.

⁶⁶   Jeesus sanoi: ”Autuas olet sinä Simon, Joonaan poika, sillä ei liha ja veri”, seminaari, joku toinen, ”ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle, minä rakennan seurakuntani.”

⁶⁷   Nyt, siis, katoliset sanovat: ”Pietarin ’päälle.’” Jos niin on, niin Pietarihan lankesi. Selvä; protestantit sanovat: ”Jeesuksen ’päälle’”, mutta, en ollakseni eri mieltä, vaan oikaistakseni asian: ei Jeesuksen, eikä Pietarin varaan, vaan hengellisen ilmestyksen. ”Ei liha, eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa, on ilmoittanut sen sinulle.”

⁶⁸   Silloin, Sana, joka on kirjoitettu vertauksin ja sellaisin, voi ainoastaan tulla paljastetuksi, ja tämän ainoan totuuden voi ymmärtää vain hengellisen ilmestyksen kautta. Ja jos teidän ilmestyksenne ei pysty saamaan yhdistetyksi asioita, niin se ilmestys on väärä. Ymmärrättekö? Ne pitää panna yhteen.

⁶⁹   On niin kuin te kokoaisitte palapeliä, eikä teillä olisi tällä puolella mitään, josta näkisi, mikä se on… niin se kuva olisi aivan sekaisin. Te sanoisitte: ”No, minä luulen, että tämä tulee tähän, luulen, että tämä tulee tähän…” sellainen ihmismieli on. Siis jo heti alkajaisiksi, teidän kuvanne olisi virheellinen; lehmä söisi ruohoa puun latvassa, näettekö? Se ei toimi, näettekö? Mutta, jos sinulla… jos sinulla on täällä jotakin, jota käyttää; jota käyttää. Sanot: ”No siis, Jumala näytti minulle jotakin.” Jos asia ei ole tämän sanan mukainen ja saa sanapaikkoja liitettyä toisiinsa, niin sinun ilmestyksesi on väärä.

⁷⁰   Vanhassa testamentissa, jos profeetta profetoi; jos unennäkijä näki unen, vaikka se olisi vaikuttanut kuinka oikealta tahansa, niin ensi töiksi, ennen kuin seurakunta saattoi ottaa sen vastaan, se piti koetella Uurimin ja Tummimin avulla; tiedättehän te sen, tuon Aaronin rintakilven, josta heijastui valoja. Siis, kun tuo pappeus loppui, Uurim ja Tummim menivät sen mukana. Mutta, meillä on uudet Uurim ja Tummim; se on Jumalan sana.

⁷¹   Ja jos sinun ilmestyksesi ei ole yhdenmukainen ja sanot: ”Jumala paljasti minulle, että minun on kastettava Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”, jos se ei ole yhtä sanan kanssa, I Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan, ja yhdisty siihen, teidän ilmestyksenne on väärä.

⁷²   Jos sanot: ”Jumala paljasti minulle, että minun on kastettava Jeesuksen nimessä.” Jos se ei ole yhtä sanan kanssa, niin Uurim ja Tummim eivät vahvista sitä. Vaikka asia vaikuttaisi miten oikealta tahansa, tämä on se väärentämätön Sana; tämä on Jumalan Uurim ja Tummim.

⁷³   Siis, ”Ja Jeesus…” Jälleen minä lainaan – toistan: ”Jeesus tuli ja puhui heille”, 18. jae, ”Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastaen heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettaen heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Minä olen teidän kanssanne joka päivä (tämän) maailmankauden loppuun asti. Aamen.”

⁷⁴   Siis, minä haluan kysyä teiltä jotain, nyt juuri… siis, se oli Matteus 28:19, sananpaikka, jonka te pyysitte minua selittämään, joka meillä on tänä aamuna tarkasteltavana. Siis, luetaanpa se huolellisesti, älkää vain juosko sen yli. Luetaanpa se huolellisesti. Kuunnelkaa tarkasti: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastaen heitä Isän ja Pojan…” Siis, ei: ”Isän nimeen, Pojan nimeen, Pyhän Hengen nimeen.” Sillä tavalla ihmiset kastavat. Se ei ole raamatullista – näettekö? Se ei ole: ”Isän nimeen, Pojan nimeen, Pyhän Hengen nimeen”; se on väärin. Se ei ole raamatullista. Eikä se ole: ”Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimiin.” Se on: ”nimeen”, n-i-m-e-e-n, yksikössä; nimi. Kuulkaa nyt, kun te kaikki katsotte: ”nimeen.” Selvä.

⁷⁵   Siis, jos jossain on jotain, mitä te ette ymmärrä… minä odotan että sisar Sewell löytää sen. Löysitkö sinä sen? Matteus 28:19, 19. jae. Siis, sisar Sewell, minä luulen, että sinä olit se, joka kaikkein voimakkaimmin kysyit sitä. Siis, sanotaanko siinä; ”Isän ja Pojan.. nimiin?” Sanotaanko: ” Isän nimeen, Pojan nimeen, ja Pyhän Hengen nimeen.” Siihen ei panna tuota nimeen jokaisen eteen, vaan: ”Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Siis, nyt me sitten huomaamme, että on oltava yksi nimi, koska siinä sanotaan yksi nimi.

⁷⁶   Siis, minä haluan kysyä teiltä, mihin noista nimistä meidän pitäisi sitten kastaa? Siis, onko ”isä” nimi? Ei. Niinpä me emme voi kastaa ”Isän nimeen”, koska ”isä” ei ole nimi, eihän ole?

⁷⁷   No: ”Pojan nimeenkö”, sitten me kysymme: ”onko ’poika’ nimi? Minä olen poika, sinä olet poika, hän on poika, eikö? ”Poika” ei ole nimi, eihän ole?

⁷⁸   No, ”Pyhän Henki”, sitten, ”Pyhän Hengen nimeenkö?” Siis… sanotaan ”Pyhä… Pyhän Hengen nimeen.” Onko ”Pyhä Henki” nimi? Ei, se ei ole sitä. Pyhä Henki tarkoittaa, sitä, mitä se on, mutta ”Pyhä henki” ei ole nimi; se on sitä, mitä se on. Meistä jokainen on ihminen, mutta se ei ole meidän nimemme, näettekö? Ei. Kyse on kolmesta nimikkeestä, eikö olekin?

⁷⁹   No, millainen asia meillä sitten tässä on nyt käsillä? Jeesus sanoi: ”Kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Siis, jos ”isä” ei ole nimi, eikä ”poika” ole nimi, eikä Pyhä Henki ole nimi, ne eivät ole nimiä. Niinpä, niitä ei voi käyttää niminä, koska tässä ei ylipäätään ole mitään nimiä. Siis… ymmärrättekö te sen? Ne eivät ole nimiä, ne ovat…

⁸⁰   Aivan, kuten minä olen… minua nimitetään pastoriksi. Jotkut nimittävät minua profeetaksi. Jotkut nimittävät minua saarnaajaksi; no siis… Kyllä, minä olen isä, minä olen poika, olen ihminen, mutta minun nimeni on William Branham. Mutta, pastori, profeetta tai pastori, vanhempi, ja sananpalvelija, ne ovat nimikkeitä, titteleitä, jotka kuuluvat minulle. No, ne kuuluvat aika monelle muullekin; samoin: sielu, ruumis, ja henki – nekin kuuluvat minulle. Nähkääs, kyse on nimikkeistä, mutta ne eivät ole minun nimeni, eivätkä ne ole sinun nimesi. Siitä ei… sellainen sinä olet sitä, mutta se ei ole sinun nimesi.

⁸¹   Siis, sinä olet rouva; olet äiti; olet vaimo, olet tytär. Kyllä, kaikkea tuota sinä todella olet. Ja sanotaan, että… Minä olen aina kutsunut sinua lääkäriksi, [koska] sinä olet sairaanhoitaja; sanotaan sinua lääkäriksi. No, sinä olet myös äiti, mutta se ei ole sinun nimesi. Jos minä kirjoitan: ”Lääkäri” – on monia lääkäreitä; jos minä kirjoitan: ”sairaanhoitaja”, on monia sairaanhoitajia, näettekö? Mutta, silti se ei ole sinun nimesi. No, jos joku sanoo, että ihmiset kastettiin Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, jos vähän ajateltaisiin, se ei ole mitenkään edes järjellistä… Se ei ole järjellä ajatellen oikein: Isän, Pojan, Pyhän Hengen nimi.

⁸²   Samoin kuin katoliset sanovat: ”Ikuinen poikuus”, Kristuksen ikuinen poikuus. Mitä järkeä tuossa termissä voi olla? Miten voisi olla ikuinen ja olla poika? Poika: se tarkoittaa ”syntynyt jostakin”. Ikuisella ei ole alkua eikä loppua.

⁸³   Jos sanotaan, että on ”ikuinen helvetti”; helvetti luotiin perkelettä ja hänen enkeleitään varten; ei ole ikuista helvettiä. Kaikki, mikä alkaa, loppuu. Helvetti saattaa palaa sata miljardia vuotta, mutta sillä on loppu, koska kaikki, mikä alkaa, päättyy.

⁸⁴   Siitä syystä, me emme voi kuolla, koska me olemme osa Jumalaa; jälkeläisiä; hänen poikiaan ja tyttäriään. Meillä on ikuinen elämä, Jumalan elämä; se ei alkanut, eikä se tule päättymään, näettekö?

⁸⁵   Siis, tämä on tosi vahvaa; jos te ette ymmärrä tätä, ja minä saatan teidät ymmälleen jossain kohdassa, kuin puhuisin pappismiehille; siis, jos te ette ymmärrä, kertokaa siitä minulle, koska yleensä  tällaisia puhutaan kirkonmiesten kanssa; ymmärrättekö? Mutta, siis te naiset, te kysyitte minulta, ja minä vastasin, ja te olette minun ystäviäni. [Sisar vastaa.]

⁸⁶   Selvä, siis, minä yritän… Te olette kaikki oppineita ja, te olette kaikki fiksuja; enkä minä halua, että te otatte tämän vastaan, koska ”veli Branham sanoi niin.” Siis, minä olen inhimillinen olento; kyllä. Minä haluan että te luotatte Sanaan. Ja jos te löydätte jonkun, joka tyrmää tuon sananpaikan, tuokaa hänet minun luokseni; jos te löydätte jonkun, joka sanoo, että Jumalan sanassa on ristiriitoja, tuokaa hänet minun luokseni; se on… niin ei tule käymään; ei tule, koska ei sitä tarvitse edes yrittää, koska niitä ei siinä nähkääs ole.

⁸⁷   Siis, miten joku voidaan kastaa…? Minä haluan kysyä teiltä rouvat jotain, juuri nyt, ja teiltä miehet: Miten kukaan voidaan kastattaa itsensä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen? Miten teidät voidaan kastaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen? Ettekö te näe tätä pohjaan asti? Sellaista nimeä kuin Isä, Poika, Pyhä Henki, ei ole olemassa. Ne ovat virkanimiä [/nimikkeitä, titteleitä], näettekö? Miksette te sano”laaksojen lilja, Saaronin kukkanen, aamutähti, A ja O”? Se vastaisi samaa. Tai teidät voitaisiin kastaa yhtä hyvin sanomalla: ”Minä kastan sinut A:n ja O:n, alun ja lopun nimeen.” Se olisi sama kuin nuo nimikkeet. ”Minä kastan sinun laaksojen liljan, aamutähden, ja Saaronin kukan nimeen.” Se olisi sama kuin nuo tittelit. Mutta me tiedämme, kelle ne kuuluvat, mutta siinä on… voi olla monia aamutähtiä tai laaksojen liljoja, ja Saaronin kukkasia, näettekö? Niinpä, ei… Isä, Poika, Pyhä Henki ovat… – tai inhimilliset sielu, ruumis ja henki, tai miksi tahansa te haluattekin verrata sitä.                                                                                              

⁸⁸   Siis, jossain on nyt jotain vialla, eikö olekin? Siis, te näette, että tässä jokin on nyt vialla. Sanotaanpa vaikka, että me emme ymmärrä tätä. Siis: ”Menkää siis… ja opettakaa kaikkia kansoja.”

⁸⁹   Siis, te olette mukava pikku yleisö, ja minä haluan harjoituttaa teitä tähän niin, että te saatte selkeän käsityksen, näettekö? Siis, en tiedä – monet minun veljistäni ehkä kuulevat tämän nauhoituksen.

⁹⁰   Minä en ikinä pidä ketään ihmistä epäkristillisenä sillä perusteella, mikä hänen käsityksensä kirjoituksista on. Minä perustan sen tähän: jos he ovat pelastettuja, he luottavat Jeesukseen Kristukseen, olivatpa he, katolisia, protestantteja, juutalaisia, mitä tahansa – sinä olet pelastettu, jos sinä olet syntynyt Kristuksesta.

⁹¹   Mutta te esititte minulle kysymyksen: ”Miksi, veli Branham, sinä kastaisit Jeesuksen Kristuksen nimeen?” Selvä; ja: ”Miksi sinä et pidä minään Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä?” Se oli teidän kysymyksenne, ja teidän veljenänne, ja Kristuksen palvelijana, minulla on velvollisuus vastata teille. No niin.

⁹²   Siksi, kun te olette huomanneet ristiriidan, siis, vain 10 päivää sen jälkeen, kun Jeesus oli sanonut tämän, Pietarilla oli valtakunnan avaimet; Matteus 16:nnessa, näette: ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle, minä rakennan seurakuntani”, ja niin edelleen; ”Ja minä annan… minä sanon, että sinä olet Pietari, ja minä annan sinulle valtakunnan avaimet; minkä sinä sidot maan päällä, on oleva sidottu taivaissa, minkä sinä päästät maan päällä, on oleva päästetty taivaissa.”

⁹³   Siis, tuo sama mies, joka sai avaimet, teki täyskäännöksen kymmenen päivää siitä, kun Jeesus oli sanonut näin ja Pietari sanoi: ”Tehkää parannus, ja kastattakoon kukin teistä itsensä Jeesuksen Kristuksen nimeen syntien anteeksisaamiseksi…” Oletteko koskaan pysähtyneet pohtimaan sitä, että Jeesusko antaisi valtakunnan avaimet miehelle, joka on niin epävarma, että hän tekisi täyskäännöksen, ja toimisi juuri päinvastoin, mitä Jeesus käski tehdä? Ihmisruumiissa ilmestynyt, taivaan Jumalako antaisi avaimet miehelle, joka tekisi sellaisen virheen? Että lippaan ensimmäinen paukku, tekisi muka sellaista? Mitä? Ei. No niin, siis… Siis, huomatkaa: hän ei voisi tehdä sellaista.

⁹⁴   Mutta, miksi hän sitten antoi ne avaimet Pietarille? Hän mainitsi sen selvästi: ”Pietari, tuota sinä et ole oppinut todellakaan missään seurakunnassa tai seminaarissa, vaan se oli ilmestys, joka tuli taivaasta, ja tuon saman, taivaasta tulleen ilmestyksen, joka tekisi selväksi Jumalan sanan, minä rakennan seurakuntani.” Hän tunsi Pietarin; hän ei osannut matematiikkaa; Pietari ei osannut algebraa, kenties, eikä geometriaa, tai, tai… käsittääkseni, Raamattu sanoo, että hän oli oppimaton ja koulunkäymätön mies, Ap.t. 4. luvun mukaan, tai siis Ap.t. 3, luvun mukaan, luulisin. Siinä sanotaan: ”he totesivat heidät oppimattomiksi ja koulunkäymättömiksi”, hän ja Johannes, kun he olivat parantaneet sen miehen siellä niin kutsutulla Kauniilla portilla, ”he tunsivat heidän niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa.”

⁹⁵   Siis, nähkääs, se, että Jeesus pystyi paljastamaan sen Pietarille, ei perustunut hänen käymänsä seminaarin teologiaan. Huh! Ei siitä, että hän oli kokenut seminaarin, koska hänellä ei sellaista ollut. Eikä Jeesus tee niin tänäänkään. Hän paljastaa asioita sille, jolla on siitä ilmestys. Siksi, hän pystyi uskomaan asian Pietarille. Hän ei olisi voinut uskoa setä Matteukselle tai Johannekselle, tai muille; mutta Pietarilla oli ilmestys.

⁹⁶   Sitten, Pietari tekeekin täyskäännöksen ja sanoo: ”Tehkää parannus, ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen”, näettekö, ”syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Tämä lupaus koskee teitä.” Mies, jolla oli avaimet, joilla avata valtakunta ensi kertaa, teki täyskäännöksen ja teki päinvastoin, kuin mitä Jeesus oli käskenyt tehdä. Siis, joko hän oli väärässä, ja erehtyi eikä seurannut meidän Herramme sanaa, tai sitten hänellä oli ilmestys totuudesta, jota muilla… joka oli kaiken sen yläpuolella, mitä niillä toisilla oli.

⁹⁷   Siis, pysähdytäänpä tähän ihan hetkeksi, ennen kuin palamme takaisin. Jos se olisi ollut väärin, niin miksi Jumala olisi kelpuuttanut sen silloin, ja käskenyt kaikkia muitakin, läpi Raamatun, kastattamaan itsensä Jeesuksen Kristuksen nimeen? Ja jokainen ihminen Raamatussa kastettiin Jeesuksen Kristuksen nimeen. Ja, jokainen ihminen Raamatussa, katoliseen kirkko-organisaatioon saakka, kastettiin Jeesuksen Kristuksen nimeen. Nikean kirkolliskokouksessa, ihmiset muuttivat kasteen muotoon: ”Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”, mikä saa aikaan kolminaisen Jumalan, yhden, todellisen Jumalan sijaan, ja se tuotti sen heidän komiyhteisyytensä.

⁹⁸   Ja koska Jumala tiesi jo alussa, että ihminen tulisi lankeamaan, hän antoi tälle valinnanvapauden, tietoisena siitä, että hän pystyisi tuomaan esiin ominaisuutensa olla isä, olla poika, olla parantaja, olla pelastaja. Miten hän olisi voinut pelastaa, jos kukaan ei olisi ollut kadotettu? Ja, Jumalassa olivat nämä attribuutit, ennen kuin oli yhtäkään enkeliä tai molekyylejä tai mitään olemassa – Jumala oli itsekseen, yksin; mutta hän ei ollut Jumala, koska… ”jumala” tarkoittaa: ”olla palvonnan kohde”, eikä ollut mitään, mikä olisi palvonut häntä. Mutta, nämä hänelle tunnusomaiset piirteet ilmaisivat jotakin, ja hän loi enkelin; silloin, hän oli Jumala. Sitten, hän loi ihmisen; antoi hänelle vapaan tahdon. Hän lankesi. Sitten, kun hän lankesi Jumalasta tuli pelastaja; lankeemuksessa, ihminen sai sairaudet, ja niin Jumalasta tuli parantaja, näettekö? Ne tuovat esiin Jumalan luonteenomaisia ominaisuuksia. Ymmärrättekö, mitä minä tarkoitan?

⁹⁹   Siis, hän tiesi myös, että tulisi olemaan kadotettuja ihmisiä ja pelastettuja ihmisiä.  Oli myös oltava väärä kaste ja… Ja niin, Jumala asetti jälleen tiedon puun: tässä on yksi: Apt. 2:38, toinen Matteus 28:19.

¹⁰⁰   Siis, miten asia paljastettiin Aabelille? ”Uskon kautta, Aabel uhrasi Jumalalle paremman uhrin.” Hänellä ei ollut Raamattua, jonka mukaan toimia, niinpä sen täytyi olla Aabelille annettu ilmestys. Molemmat pojat olivat paikalla; jos Jumala vaatisi ainoastaan palvontaa, niin Jumala olisi ollut epäoikeudenmukainen tuomitessaan Kainin. Kain teki alttarin ja rakensi seurakunnan, palvoi ja uhrasi. Kain teki kaikki samat uskonnolliset asiat, jotka Aabel teki; pitääkö paikkansa? Mutta Aabel uhrasi Jumalalle, ilmestyksen mukaisesti – te kuljette ilmestyksen mukaan – paremman uhrin. Mistä Aabel tiesi, että kyse ei ollut kedon hedelmistä, joita Kain uhrasi? Veri oli se, mikä aiheutti ihmisten viemisen pois paratiisista; hedelmissä ei ollut elämää; veri toi mukanaan elämän. Se paljastettiin hänelle, ilmestyksen kautta.

Tässä on kyse samasta lähtökohdasta, joka oli silloin, jonka eteen Jumala meidät panee nyt: ilmestyksen –. Ristiriitaa ei voi olla.

¹⁰¹   Siis, te ette kaikki ole olleet aina kristittyjä. Te synnyitte syntisiksi. Voin kuvitella, kuinka pieni tyttö… minä en tiedä teittekö vai ette, mutta minä vien meidät kaikki sisälle, rakentaakseni havaintoesityksen niin, että te ymmärrätte. Kun te olitte pikkutyttöjä, ja te luitte näitä ”Love Story” -lehtiä [Rakkauskertomus]; suurin osa tytöistä lukee niitä; tai mitä tahansa lehteä; ei sen tarvitse olla Rakkauskertomus, se voi olla mikä tahansa kertomus, näettekö? Hienoa. Voi olla… sen ei tarvitse olla näitä nykyaikaisia kioskikertomuksia, vaan mikä tahansa kertomus; jopa Romeo ja Julia, näettekö? Miksi te luette näitä rakkauskertomuksia? Ja jos… minä näytän sen tällä tavalla teille, että te ymmärrätte asian vertauskuvan avulla.

¹⁰²   Jos te haette satukirjan ja luette ja siinä sanotaan: ”John ja Mary elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.” No, te alatte ihmetellä, keitä nämä John ja Mary ovat. No, jos te luette kirjan viimeiset sanat, siinä sanotaan: ”Ja, John ja Mary elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.” Te alatte kummastella, keitä nämä John ja Mary ovat. Pitääkö se paikkansa? Siis, on ainoastaan yksi keino selvittää, keitä John ja Mary olivat: palata kirjan alkuun ja aloittaa lukeminen. Pitääkö paikkansa?

¹⁰³   No, tämä on Matteuksen evankeliumin viimeinen luku. Jos Matteuksen evankeliumin viimeisessä luvussa Herra sanoi: ”Menkää kaikkeen maailmaan, opettakaa kaikkia kansoja ja kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen; eikä ”Isä” ole nimi, eikä ”Poika” ole nimi, eikä ”Pyhä Henki” ole nimi, niin keitä he ovat?

¹⁰⁴   Siis, käsitelläänpä asia samalta pohjalta kuin me käsittelisimme Johnia ja Marya. Palataanpa Matteuksen evankeliumin ensimmäiseen, ja otetaan selvää. Käännetään esiin Matteuksen evankeliumin ensimmäinen luku; selvä; nähdään, keitä nämä John ja Mary olivat, jotka elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.

Kuinka paljon meillä on vielä aikaa?

¹⁰⁵   Siis, nyt, minä haluan kysyä teiltä sisaret jotain, kun te katsotte tänne, teidän veljeenne. Kuka oli Jeesus Kristuksen Isä? Jumala, Pitääkö paikkansa. Oliko Jumala hänen Isänsä? Selvä; Jumala on hänen Isänsä, me olemme kaikki siitä yhtä mieltä. Minä uskon koko sydämestäni, että Jumala on meidän Herramme, Jeesus Kristuksen Isä. Selvä. Nyt me tulemme näkemään, sanooko Raamattu, että Jumala on hänen Isänsä.

¹⁰⁶   Siis, Jeesus sanoi: ”Menkää siis, opettakaa kaikkia kansoja [KJV], kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Minä laitan tähän nämä kolme nauhalaatikkoa; tämä on Isä, tämä on Poika, tämä on Pyhä Henki; siis, näettekö te kaikki kunnolla?

¹⁰⁷   Siis, haluan, minä aion kohta kysyä teiltä, jos te kuuntelitte, mitä minä sanoin. Kuka tämä tässä on? [Seurakunta: ”Pyhä Henki] Pyhä Henki. Kuka tämä tässä on? [Seurakunta: ”Isä.] Siis, kuka tämä on? [Seurakunta: ”Poika.”] Siis, kuka tämä on? [Seurakunta: ”Isä.”] Selvä. Siis minä vain halusin nähdä, ymmärsittekö te sen selvästi. Siis, tämä on Jumalan Poika; pitääkö paikkansa?  Selvä, siis, mikä tämä tässä on? [”Isä”] Tuo on meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä; pitääkö paikkansa? Tuo oli hänen Isänsä. Minä uskon, että hän syntyi neitsyestä, puhdas, elävän Jumalan Poika.

¹⁰⁸   Jumala, meidän Isämme, joka on tuo suuri Henki, joka ei koskaan… hän oli… hänellä ei ole ollut edes hahmoa [/muotoa]. Siis, hän oli Jumala. Hän oli vain… Hän oli olemassa ennen tähtiä, molekyylejä tai atomeja, tai mitään muutakaan. Hän on Jumala, joka kattaa kaiken ajan ja avaruuden. Hän on ikuinen. Minä uskon, että Jeesus on oikean, elävän Jumalan Poika. Ja tämä henkilö, tässä, jonka olen kirjoittanut tähän laatikkoon: Isä. Onko näin? Ja tämä on Pyhä Henki, ja tämä on Poika.

¹⁰⁹   Luetaanpa Matteus 1; me aloitamme…

 Jeesuksen Kristuksen, Daavidin Pojan, Aabrahamin pojan, sukuluettelo.

Aabrahamille syntyi Iisak, Iisakille syntyi Jaakob, Jaakobille syntyi Juuda ja tämän veljet,

Ja se jatkuu ja tuo esiin sukuluettelon. Siis, ajan säästämiseksi, me etenemme sukuluettelossa ja lopetamme… ja… Siis 17:nnestä jakeesta:

Näin Aabrahamista Daavidiin on kaikkiaan 14 sukupolvea, ja Daavidista Babyloniin siirtämiseen 14 sukupolvea, ja Babylonista siirtämisestä Kristukseen asti 14 sukupolvea.

Siis:

Jeesuksen Kristuksen syntyminen tapahtui näin. Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, hänen huomattiin ennen heidän yhteen menoaan – Luetko sinä mukana, sisar Sewell – olevan raskaana Isästä Jumalasta.

¹¹⁰    Luinko minä oikein? Oh, teinkö virheen? Siis, ”huomattiin olevan raskaana”, kenestä? [Joku sanoo: ”Pyhästä Hengestä.] Ohoh, sanon minä. Siis, kuka on hänen Isänsä? Te sanoitte, että tämä oli hänen Isänsä, ja Raamattu sanoo, että tämä oli hänen Isänsä. Hänen huomattiin olevan raskaana, ei Isästä; Isä Jumalalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Kyse on Pyhän hengen lapsesta. Pitääkö paikkansa?

Katsotaanpa, mitä täällä edempänä lukee. Ehkä me teimme virheen. Nyt 19. jae:

Joosef, hänen miehensä, oli hurskas eikä tahtonut saattaa Mariaa julkiseen häpeään. Hän aikoi siksi salaisesti hylätä hänet. Kun hän tätä ajatteli, hänelle ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa luoksesi Mariaa, vaimoasi, sillä hänessä siinnyt on Isästä, meidän Jumalastamme.

[Joku sanoo: ”Ei… hänessä siinnyt, on Pyhästä Hengestä.] Oho! Kyllä, kyllä.

¹¹¹   Nyt, siis, mikä näistä on hänen Isänsä? Siis, jos Pyhä Henki on hänen Isänsä, ja Jeesus sanoi, että Jumala on hänen Isänsä, niin onko hän äpärälapsi? Voiko hän olla? Voivatko molemmat näistä jumalista tehdä yhden lapsen? Jos se on niin, Jeesus oli äpärälapsi. Avioton on parempi sana, mutta tuo sana tarkoittaa ”äpärälapsi.” No, sitten, jos hän on äpäränä syntynyt, niin mikä meidän asemamme on pelastuksen suhteen? Jos Isä Jumala oli hänen Isänsä, ja Raamattu sanoo, että Pyhä Henki on hänen isänsä, niin missä… jotain on taas vialla. Pitääkö paikkansa? Näettekö? Te… Jossain nyt on jokin vialla. Siis, mitäs me nyt teemme?

¹¹²   Palvommeko me lahden eri Jumalan aviottomana syntynyttä lasta? Silloin, sana sanoo toisen Jumalista olleen hänen Isänsä, ja sitten, Raamattu sanoo, tai siis Jumalan sana sanoo, että Pyhä Henki oli hänen Isänsä; ja Jeesus sanoi Jumalan olevan hänen Isänsä, ja muissa raamatunpaikoissa, sanottiin Jumalan olevan hänen Isänsä, ja häntä nimitettiin Jumalan Pojaksi, ja Isä Jumalan, ja nyt Pyhä Henki–Jumalan.

¹¹³   Voi, sokeat poloiset kolminaisuusihmiset! No, sana ”kolminaisuus” ei esiinny Raamatussa; ei I:stä Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan. Sellaista siellä ei ole. Ei ole kolmea Jumalaa; kyse on Jumalan kolmesta virasta. Isä Jumala tulipatsaana, Poika Jumala, joka ilmestyi lihassa ja otti pois synnin, ja Pyhä Henki – meissä, nyt, täällä. Varmasti; todellakin. ”Minä olen teidän kanssanne” – vieläpä ”teissä.” Ymmärrättekö? Ei ole kolmea Jumalaa; on yksi Jumala.

¹¹⁴   Nyt, siis, kuunnelkaa. Teidän tulee myöntää se, että Pyhä Henki on hänen Isänsä; pitääkö paikkansa?  Onko Pyhä Henki hänen Isänsä? Sanooko Raamattu niin? No kuunnelkaapa; minäpä luen sen uudestaan. Siis… [Joku sisar sanoo: ”…?… että Jumala on hänen Isänsä.”] Aivan oikein. Siis, jos Raamattu sanoo, että Pyhä Henki on hänen Isänsä, Pyhä Henki ja Jumala ovat sama persoona, tai hänellä on kaksi isää; pitääkö paikkansa? [Sisar sanoo: ”Sinä yrität häivyttää sen kolminaisuuden.”] Hän ymmärsi sen, niin se on. Se on nyt saatu lentämään tiehensä, kuten näette. Niin ei ollut alussa; ei todellakaan ollut. Näettekö? Näettekö, että sen pitää tulla ilmestyksenä?

¹¹⁵   Siis nyt, joko Jumala oli hänen Isänsä, tai ei ollut hänen Isänsä. Ja, joko Pyhä Henki oli, tai ei ollut hänen Isänsä, tai Raamattu valehtelee. Siis, saadaksemme selville, onko ilmestys oikea ja todenmukainen, niin tutkitaan, oliko Pietarin ilmestys sama, joka minulla on nyt, siis: Nyt, Isä Jumala ja Pyhä henki ovat yksi ja sama Henki, tai Jeesuksella oli kaksi isää. Hän ei voinut olla Isä Jumalan, yhden Hengen siittämä, ja Pyhä Henki-Jumalan toisen Hengen –. Silloin hänellä olisi ollut kaksi siittäjää; näettekö? Se ei voinut olla niin. Siis todellakaan, ei voinut olla. Joko toinen pitää paikkansa, tai toinen pitää paikkansa.

¹¹⁶   Jos on kolme Jumalaa, ja nämä kaksi Jumalaa – jos on kaksi Jumalaa, toinen Isä Jumala, ja toinen, Pyhä Henki-Jumala, kumpi niistä sitten on hänen oikea isänsä? Kysymyksiä? [Eräs sisar sanoo: ”Meillä on. ’Pyhä Henki, ja Jumala ovat yksi ja sama’”] Te tajusitte sen. Siinä se on. Selvä, se oli yksi. No niin, jatketaan lukemista.

Siis, me tutkimme, mitä Matt. 28:19 sanoo.

Minäpä luen tämän uudelleen; nyt 18. jae [Matt. 1:18]:

Jeesuksen Kristuksen syntyminen tapahtui näin. Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, hänen huomattiin ennen heidän yhteenmenoaan olevan raskaana Pyhästä Hengestä.

Selvä:

Joosef, hänen miehensä, oli hurskas eikä tahtonut saattaa Mariaa julkiseen häpeään. Hän aikoi siksi salaisesti hylätä hänet. Kun hän tätä ajatteli, hänelle ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa luoksesi Mariaa, vaimoasi, sillä hänessä siinnyt on Pyhästä Hengestä.

Selvä; ensin oli kaksi, sitten, niiden on oltava yksi ja sama.

Hän on synnyttävä pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi… (Mitä? Sehän on tämä henkilö, Jeesus. Selvä juttu.) …Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistään.”  Tämä kaikki tapahtui, että kävisi toteen, mitä Herra oli puhunut profeetan kautta: ”Neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimi Immanuel”, (menikö oikein?) mikä on käännettynä: ”Jumala meidän kanssamme.”

¹¹⁷   Siis, mikä on Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimi? [Sisar sanoo: ”Jumala.”] Ei, Jumala tarkoittaa ”palvonnan kohde”, eikö tarkoitakin? Mitä enkeli sanoi? Sinun on annettava hänelle nimi… [”Jeesus, tai Immanuel.”] Pitää paikkansa. [”Jeesus”] Mikä hänen nimensä olikaan? [”Immanuel.”] Immanuel on käännettynä: ”Jumala kanssamme”, näettehän. Se todella tarkoittaa ”Jumala kanssamme.” Ymmärrättekö? Se ei tarkoita… minkäänlainen jumala ei, siis, voi olla meidän kanssamme. Mutta, tämä käännös… mutta mikä tämän ”Jumala meidän kanssamme” nimi on? [”Jeesus.”] Häntä tullaan kutsumaan nimellä… [”Jeesus.”] Jeesus.

¹¹⁸   Sitten, kun Pietari sanoi… kun Matteus sanoi… kastaa heitä… siis, mikä… keitä ovat Mary ja John, jotka elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka? Ymmärrättekö? Näettekö, kenestä on kyse? Kun Pietari teki täyskäännöksen ja sanoi: ”Kastamalla… nimeen… Tehkää parannus ja kastettakoon kukin teistä Jeesuksen Kristuksen nimeen”, hänhän teki täsmälleen kuten Matteus… jos hän olisi sanonut ”Isän, Pojan, Pyhän Hengen”, ei olisi ollut järjellä tajuttavaa.

¹¹⁹   Siis, ”Miksi sinä, veli Branham, kastat Jeesuksen Kristuksen nimeen?” Siis, kääntäkäämme esiin tämä, niin katsotaan. Siis, kellä olivat valtakunnan avaimet? [Joku sanoo: ”Pietarilla.”] Kuka puhui helluntaipäivänä, ja sanoi: ”Tehkää parannus, ja kastettakoon kukin teistä Jeesuksen Kristuksen nimeen?” [Joku sisarista: ”Se oli Pietari, eikö ollutkin?”] No niin, silloin avaimet sulkevat: ”Minkä sinä sidot maan päällä, minä sidon sen taivaassa.” Pitääkö paikkansa? ”Minkä sinä päästät maan päällä, minä päästän sen taivaissa”, onko näin?

¹²⁰   Siis, kuinka monta heimoa maan päällä on? Kolme: Haam, Seem ja Jaafet… Seemin ja Jaafetin kansat. Siis ne ovat juutalaiset, pakanat ja samarialaiset, siis. Selvä. Ne kaikki saivat syntynsä näistä kolmesta pojasta, jos… Siis, Jumala antakoon minulle anteeksi, sanoessani, ”Jos Raamattu pitää paikkansa,” sillä se oli… Koko maa tuhottiin silloin, mutta he – nuo kolme poikaa… täsmälleen siitä meidän sukupolvemme saivat alkunsa.

¹²¹   Siis, kolme tietäjää tulivat katsomaan Jeesusta. Astronomit sanovat, että he seurasivat kolmea eri tähteä, ja nämä kolme tähteä yhdistyivät, ja muodostivat yhden tähden; näettekö? Ja nuo kolme, ovat yksi, aina, näettekö?

¹²²   Siis, kolme Jumalan ominaisuutta muodostavat yhden Jumalan. Se ei ole: Isä Jumala, Poika ja Pyhä Henki; ei ole kolmea Jumalaa. Jeesus… Filippus esitti kysymyksen: ”Herra, näytä meille Isä, niin me tyydymme”, Johannes 14.

Jeesus sanoi: ”Niin kauan aikaa olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus!” Hän sanoi: ”Kun te olette nähneet minut, te olette nähneet Isän.”

¹²³   Siis, minä selitin tämän joillekin naisille, tässä eräänä päivänä, ja eräs naisista… sanoi: ”Hetkinen vain, veli Branham. He ovat yksi; juuri niin”, hän sanoi. ”Oletko sinä ja sinun vaimosi yksi?” hän sanoi.

Minä sanoin, ”Mutta he [Jumalat] ovat erilainen yksi.”

Ja nainen sanoi… minä sanoin… ”Oh,” hän sanoi, ”he ovat yhtä lailla sama, kuin sinä ja sinun vaimosi.”

Minä sanoin: ”No, ei nimittäin ole.” Sanoin: ”Näetkö sinä minut?”

Hän sanoi: ”Kyllä.”

Minä: ”Näetkö sinä minun vaimoni?”

Hän sanoi: ”En, minä en edes tunne häntä.”

¹²⁴   Minä sanoin: ”Sitten Jeesus sanoi: ’Kun sinä ole nähnyt minut, sinä näet Isän.’” Sitten sanoin: ”He ovat eri lailla yhtä”, näettekö? Sanoin: ”Sinä näet minut, mutta et näe minun vaimoani, mutta kun sinä näet Jeesuksen, sinä näet Jumalan.” Hän toi julki Isän.. Hän oli neitseestä syntynyt Poika, ja Isä Jumala, joka on Henki, asui hänessä.

¹²⁵   Siis, monet trinitaarit yrittävät sanoa… väittelin siitä vähän aikaa sitten. Minulle selvisi, ettei se hyödytä mitään, koska kukaan ei voi tulla Jumalan tykö, ellei Jumala oli tuntenut häntä ennalta, ja kutsunut häntä ennen maailman perustamista. ”Jokainen, jonka Isä on antanut minulle, tulevat minun tyköni”. Jeesus sanoi, näettekö?

¹²⁶   Ja tämä mies yritti sanoa… hän oli ääritrinitaari, ja hän nousi esiin luokan edessä ja sanoi: ”Rakkaat ystäväni, veli Branham on yksi parhaita kavereista”, hän sanoi. Siis, sillä hetkellä tiesin, että tässä oli nyt jokin …[vinossa].

Jeesus sanoi: ”Te teeskentelijät, miten te voisitte puhua hyvää, sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu”, näettekö?

¹²⁷   Ja siis, hän vain yritti saavuttaa ihmisten suosion, hän sanoi… Siis, se oli Church of Christin mies, siis, niin kutsutun, Kristuksen seurakunnan mies. Totta kai siellä ollaan Raamatun totuudellista opetusta vastaan, lähestulkoon, eikä heitä voi nimittää… Minä en tarkoita sanoa jotain noita ihmisiä vastaan, vaan ne sananpalvelijat ovat, jos sallitte ilmauksen irlantilaisen pöllöstä ”on kyllä sotkua ja sulkia, muttei itse pöllöä.” Siis, jotensakin sillä lailla asia on, siis, ainoastaan… heillä ei ole mitään, minkä varassa seistä, siis nykyajan fariseuksia.

¹²⁸   Siis, hän sanoi: ”Mutta, veli Branham on ollut tässä keskustelussa – hän on luikerrellut kuin mato sitruunassa, mutta minä haluaisin nähdä hänen luikertelevan ulos tästä”, hän sanoi. Ja totta kai, kaikki väittelijät pitivät pääajatuksena tätä loppuosaa. Sitten, hän sanoi: ”Kasteella, Matteus 3:ssa, näkyy kolme persoonaa; ehdottomasti, kolme erillistä persoonaa: Poika seisoo rannalla, Pyhä Henki laskeutuu kuin kyyhky siinä välissä, Isä Jumala puhuu taivaasta.”

Minä sanoin: ”Herra, tämäkö oli sinun pääpointtisi?”

Hän sanoi: ”Minä haluan kuulla, miten sinä luikertelet ulos tästä.”

¹²⁹   Minä sanoin: ”Herra, luikerrelkaa itse vähän takaisinpäin ja lukekaa suo sananpaikka sillä tavalla kuin siinä lukee.” Sanoin: ”Siinä on yksi juttu; te luette sen sanankohdan väärin ihmisille. Se on laihempaa kuin nälkään kuolleen kanan varjosta tehty liemi. Miksette te todella… sinä vääristät sen asian, veli. Sinä luet ihmisille sen väärin.” Ja minä sanoin: ”Siis, kuunnelkaa, mitä tuo veli sanoo.”

¹³⁰   Siis, minäpä otan sen tällä lailla, siten kuin minulla ovat nämä tässä: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Siis, tämä olisi nyt Pyhä Henki, tuossa lukee: ”Poika”, tässä lukee: ”Isä.” Siis, kuunnelkaapa, miten se luettiin: ”Kun Jeesus oli kastettu… hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, hän näki Jumalan Hengen laskeutuvan, kuin kyyhkysen. Taivaista kuului ääni, joka sanoi: ’Tämä on minun rakas Poikani, jossa olen mielistynyt asumaan.’” Sanoin: ”Siis, kolme kaunista kuvaa: Poika, maan päällä; Pyhä Henki kuin kyyhkynen, välissä; ja Isä, joka puhuu taivaasta.” Näettekö, miten perkele voi olla paikalla ja pettää ihmistä, jos teillä ei ole ilmestystä Jumalasta, ellei Jumala olisi armollinen meille? Meidän pitäisi olla kiitollisia.

¹³¹   Sananpalvelija sai tuon kohdan sanomaan jotain, mitä siinä ei sanota, samoin kuin Matteus 28:19 saadaan sanomaan jotain, mitä siinä ei sanota. Jeesus ei sanonut: ”Kastakaa heidät…” Hän ei todellakaan sanonut: ”Kastakaa Isän nimeen, Pojan nimeen, Pyhän Hengen nimeen”, hän sanoi: ”Kastakaa heitä Isän, Pojan, Pyhän Hengen…”, mikä on Jeesus Kristus. [Nauhassa tyhjä kohta.]

¹³²   Siis, otetaan tämä havaintoesimerkkinä. Siis, katsotaanpa; teillä ovat nuo sananpaikat kirjoitettuna ylös; Matteus 3, kolme viimeistä jaetta. Siis… [Yksi sisarista puhuu.] Selvä, aivan niin, hän saa sen, ja te voitte tutkia sitä, kun saatte… Minä annan teille sananpaikkoja, ja te saatte tutkia niitä yksiksenne. Siis, kuunnelkaa; pankaa nyt merkille.

¹³³   Siis, ihmiset sanovat, että Poika seisoi rantapenkereellä; tämä on Pyhä Henki-Jumala, kuin kyyhkynen, heidän välissään; ja Isä Jumala puhui taivaasta. Siis, vaikuttaa siltä, että siitä tulisi tarkalleen kolme eri ääntä, kolmesta eri paikasta. Siis, huomatkaa… Siis, kun Jeesus oli kastettu…

¹³⁴   Siis, me huomaamme, että taivas oli… tarkoittaa ”yläilmoista”, mitä se onkin – taivaista. Siis, ”Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä; ja katso taivaat aukenivat hänelle, ja hän näki Jumalan Hengen…” Minusta, ihmiset sanoivat, että Jumala puhui ylhäältä taivaasta. ”Jumalan Hengen, kuin kyyhkysen…” Se kyyhkynen oli Jumala; näettekö? Me kävimme sen äsken läpi. Pyhä Henki ja Jumala on sama persoona, näettekö? Se on vain titteli, näettekö? Ja hän näki Jumalan Hengen; ei toisen Hengen taivaasta puhuvan, vaan Jumalan Henki oli kyyhkysen muodossa. Se oli Pyhä Henki, ja se oli Jumala, se sama.

¹³⁵   Jumalan Henki, kuin kyyhkynen, laskeutui, ja taivaista tullut ääni, joka oli hänen yläpuolellaan, sanoi: ”Tämä on minun rakas Poikani, jossa minä olen mieltynyt asumaan.” Todellinen, oikea käännös – siinä on verbi, ennen adverbia, kuten kaikissa vieraissa kielissä – on: ”Tämä on minun rakas Poikani, jossa minä olen mieltynyt asumaan, tai ”jossa minä olen mieltynyt asumaan; jossa minä olen mieltynyt asumaan.” Se tarkoittaa Jumalan tulemista Jeesukseen, ja ”hänessä oli jumaluuden koko täyteys”, ja siinä on nyt se teidän Isänne, Poikanne ja Pyhä Henkenne: Jeesuksen Kristuksen nimessä.

¹³⁶    Todellakin; käsitittekö te? Raamatussa ei ole yhtään paikkaa, jossa puhuttaisiin kolmesta, että olisi kolme jumalaa. Ei sellaista ole; se on täyttä pakanuutta; se on pakanuudesta peräisin. [Eräs sisarista sanoo: siis tuo tekee selvää kolminaisuudesta.”] Kyllä. Se todellakin… se on yhtä pohjaton kuin helvetti, näettekö? Sellaista ei ole olemassa. [Yksi sisarista: ”Tuota Billy Graham tarvitsisi.”] Mitä sanoit? [”Tuota Billy Graham tarvitsisi.”] No, hän ei…?… sitä. [Eräs sisarista sanoo: ”Minäkin tarvitsin sitä …?…]

¹³⁷   Siis, kuunnelkaa. Se on paljastettu niille, jotka Jumala kutsuu ja on määrännyt ennalta, ennalta tietämisen kautta. ”Kaikki minun lampaani tuntevat minun ääneni.” Näettekö? Katsokaa, noita juutalaisia, jotka seisoivat paikalla, niin opillisina kuin ikinä mahdollista, ja Jeesus osoitti heille Messiaan merkillä olevansa Messias; he sanoivat: ”Hän on Beelsebul.” Miten he… Heidät oli sokaistu; kyllä ja mitätön, nukkavierut paimenet – tai, siis, kalastajat, joella, sanoivat – siis, he tunsivat hänet, näettekö? Hän todella… Jumalalla on tapansa toimia, ja meidän vain pitää kestää hänen tapansa; minä… Olkaa ainoastaan kiitollisia, että teidän silmänne voivat olla auki, että näette totuuden.

¹³⁸   Siis, minä haastan kenet tahansa – en riidelläkseni – tulemaan käymään, ja istumaan alas ja osoittamaan Raamatusta kolminaisuuden kerrankin, tai missä siinä on kolme Jumalaa. Jos te osoitatte olevan kolme Jumalaa, minä osoitan teille, että me elämme pimeydessä ja olemme pakanoita. On vain yksi Jumala.

¹³⁹   Jumala, Isä Jumala – me todella uskomme siihen. Hän on kaiken yläpuolella; sen vuoren yläpuolella; kun hän laskeutui silloin sille vuorelle, kun, jos jopa… jos vain lehmä kosketti sitä vuorta, se piti tappaa; Isä Jumala. Mutta hän halusi takaisin yhteyden omaan ihmiseensä; hän yrittää palauttaa ihmisen Eedeniin, paikkaan, jossa hän lankesi, näettekö?

¹⁴⁰   Siis, seuraava juttu, jonka Jumala teki – sitten Isä Jumala varjosi Maria -nimisen neitsyen, ja hemoglobiini – sairaanhoitajina te tiedätte tämän – verisolu tulee mieheltä. Sitten, joku varmaan sanoo: ”Meidät on pelastettu juutalaisella verellä.” Lapsella ei ole hitustakaan äidin verta. Lapsi on äidin veren ympäröimä, mutta verisolu tulee miessukupuolelta. Niinpä hän ei ollut juutalainen, eikä pakana; hän oli Jumala; luovan veren, ei seksin kautta, vaan luovan verisolun kautta. Ymmärrättekö, mitä minä tarkoitan? Ja sitten, Jumalan sekoittamaton veri pelasti meidät.

¹⁴¹   Hän loi itsensä; tarkoitan, että hän muutti hahmonsa Jumalasta ihmiseksi ja tuli alas, syntyi neitsyestä, Mariasta; ja Pyhä Henki, joka on Jumala, hänen Isänsä, joka varjosi [Marian] laskeutui ja pystytti telttansa ja ”asui meidän keskellämme” ihmishahmossa. Siinä on Poika Jumala; sama Jumala, joka oli Isä Jumala. ”Minä, en tee niitä tekoja; Isä, joka minussa asuu, tekee teot”, näettekö? [Yksi sisarista sanoo: ”Minussa.”] Juuri niin.

¹⁴²   Isä, joka asuu telttamajoissa, elää. ”Tämä on minun rakas Poikani, jossa minä olen mieltynyt asumaan.” Matteus, ”Jossa minä olen mieltynyt asumaan. Minua miellyttää kovin asua hänessä.” Asua tarkoittaa ”pitää hallussa, tulla sisälle taloon ja asua.” ”Hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti”, sanovat kirjoitukset. Juuri niin, näkymättömän Jumalan näkyvä kuva. Siis, siinä hän on. Siis, siinä on: Isä Jumala, Poika Jumala.

¹⁴³   Siis, nyt, tuon verisolun rikkomisen kautta… Kun vanha pappi, Vanhassa testamentissa, kun vanha järjestys oli voimassa, syntinen toi karitsan, ja laittoi kätensä karitsan päälle, sen kurkku viillettiin auki, koska ihminen oli tehnyt syntiä, ja tämä karitsa kuoli tämän synnin takia. Siis, syy – Heprealaiskirje sanoo, että kun hän lähti pois, hänellä oli yhä sama halu siihen samaan syntiin, jonka takia hän tuli sinne – jos hän oli tehnyt huorin, hän lähti pois sieltä saman halun kanssa; jos oli tappanut, hän lähti saman halun kanssa – vihan, koska kun tuon karitsan verisolu rikottiin, sen karitsan verisolu oli eläimen elämää, eikä se voinut tulla asumaan inhimillisessä elämässä, koska eläimen elämässä, ei ole sielua, mutta inhimillisessä elämässä on sielu, ymmärrättekö?

¹⁴⁴   Eläimellä ei ole sielua; se ei tiedä oikeasta ja väärästä; sen ei tarvitse käyttää vaatteita ja peitellä alastomuuttaan; eikä sanoa rumia sanoja – varmaan ymmärrätte, mitä minä tarkoitan; ymmärrättekö? Ne eivät edes tunne sellaista. Ne lankesivat, koska ovat meidän alapuolellamme, näettekö? Inhimilliset olennot ovat eläimellisen elämän yläpuolella, koska he ovat – eläimellisen elämän jumalia. Näin asia on.

¹⁴⁵   Se tapahtui alussa, koska Aadam nimesi ne, niin hänellä oli valta niiden yli. I Moos 1:26: hän hallitsi koko maailmaa. Hänet luotiin Jumalan kuvaksi, ja luotiin pienemmäksi jumalaksi; Jeesus sanoi niin. Hän sanoi: ”Eikö teidän laissanne sanota, että te olette jumalia? Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli” – se tarkoitti ’profeetoille’, kuinka te voitte tuomita minut, kun minä sanon olevani Jumalan Poika?” Siis, siinä kaikki.

¹⁴⁶   Siis, tässä Isässä, Pojassa ja Pyhässä Hengessä… Siis, sen jälkeen kun Jumala oli asunut tulipatsaassa, hän astui alas, ja loi itselleen ruumiin, alentui asumaan ihmisruumiin teltassa ja asui meidän keskellämme – Jumalan asumuksessa. I Tim. 3:16, Paavali sanoo: ”ja tunnetusti suuri on jumalisuuden salaisuus: Hän, joka on ilmestynyt lihassa… näyttäytynyt…” Kyllä, Luojasta tuli Pelastaja. Booth-Clibborn kirjoitti suurenmoisessa laulussaan: ”Suuresta Luojasta tuli Pelastaja, ja jumaluuden koko täyteys asui hänessä.” Näettekö?

¹⁴⁷   Siis, huomatkaa; Isä, silloin hän oli Isä, korkealla yläpuolellamme. Hän ei päässyt lähellemme sieltä missä hän oli. Sitten hän tuli Pojaksi niin, että me saatoimme koskettaa häntä, tunnustella häntä. Hän oli ihminen, ja sitten hän antoi elämänsä; raaka, syntinen roomalainen keihäs rikkoi tuon verisolun, lävistäessään hänen sydämensä. Ja todellakin sydämen murtuminen tappoi hänet; vesi ja veri erottuivat; murhe mursi tuon solun, murhe ihmissuvun synnin takia. Me lauloimme ennen tätä laulua:

Oi, millaista kallisarvoista rakkautta
Isä tunsi langennutta Aadamin sukua kohtaan
hän antoi ainokaisen Pojan kärsiä
ja pelasti meidät armossaan.

¹⁴⁸   Siis, siinä tuo verisolu rikkoutui. Nyt, kun me panemme uskossa kätemme tuon värisevän Jumalan Karitsan päälle, tunnemme hänen lihansa värähtelevän ja vapisevan meidän takiamme, ja kätemme ja meidän sielumme kylpevät hänen veressään; se elämä, joka oli hänessä, ei ollut vain ihmisen, eikä se ollut eläimenkään, se oli Jumalan niin, että tuo elämä palaa pyhitetyn ihmisen päälle, ja hänestä tulee Jumalan poika tai tytär, jälkeläinen, näettehän – Jumalan elämä. Ja me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä tuon murretun, Jeesus Kristuksen verisolun takia.

¹⁴⁹   Siis, mistä on kyse? Jumala on palannut kansansa keskelle, ja on kanssamme, kuten oli Edenin puutarhassa, näettekö? Siinä se; poikia ja tyttäriä… Eikö ole kaunista? Näettekö? Jumala palasi…

¹⁵⁰   Siis, nyt me lopettelemme tätä kasteasiaa, sitten minun pitää lähteä. Siis, siitä lähtien, siis, seuraavan kerran kasteesta puhuttiin, kun Filippus meni saarnaamaan samarialaisille; Ap.t. 8 – luulisin, että se oli, kyllä, Ap.t. 8:ssa – seitsemännessä Stefanus kivitettiin, minusta se oli Ap.t. 8:ssa, kun Filippus meni saarnaamaan samarialaisille.

Ja ihmiset oli kaikki, jokainen oli kastettu Jeesuksen Kristuksen nimeen, mutta Pyhä Henki ei ollut vielä langennut heidän päälleen.

¹⁵¹   Pietarilla oli avaimet. [Sisar sanoo jotain] Kyllä, hänen piti avata tuon sukupolven lukko. Sitten, kun hän jatkoi, eikä Pyhä Henki ollut vielä langennut kenenkään päälle, vaikka ihmiset oli kastettu Jeesuksen Kristuksen nimeen, Pietari ja Johannes menivät paikalle, ja panivat kädet ihmisten päälle, ja he saivat Pyhän Hengen.

¹⁵²   Siis, sitten kun Pietari oli kerran siellä nahkuri Simonin talon katolla, hän sai näyn; koska Kornelius oli pakana… On juutalaisia, samarialaisia, nyt pakanoita; ja Pietari oli talon katolla, päiväunilla, ennen illallista, illallista oltiin laittamassa, ja hän näki liinavaatteen laskettavan alas; siinä oli kaikenlaisia saastaisia, ryömiviä maan eläimiä. Ja siinä hän kuuli äänen, joka sanoi: ”Nouse, Pietari, teurasta ja syö.”

Hän vastasi: ”Mitään saastaista ei ole koskaan mennyt suuhuni.”

Ääni: ”Älä sano epäpyhäksi, tai saastaiseksi mitään, mitä minä nimitän pyhäksi.” Siis, se tarkoitti pakanoita.

¹⁵³   Ja sitten, kun Pietari poistui näystä, portilla seisoi kaksi miestä, ja pyysi häntä tulemaan, ja Henki sanoi hänelle: ”Nouse ja lähde; älä mieti mitään, vaan lähde heidän kanssaan”, ja he menivät Korneliuksen kotiin.

¹⁵⁴   Pietari kokosi… Kornelius oli sadanpäällikkö ja hän kutsui paikalle omat koko joukkonsa. Ja kaikki olivat paikalla, ja Pietari selitti heille, mitä oli tapahtunut… ja Kornelius kertoi hänelle nähneensä enkelin, joka käski häntä mennä etsimään Simon nimistä kaveria, joka oli nahkuri Simonin talossa. Ja kun Pietari puhui näitä, Pyhä Henki tuli kaikkien niiden päälle, jotka olivat kuulleet sanan. Ja Pietari sanoi: ”Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen, kuten mekin?” Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen.

¹⁵⁵   Siis, Ap.t. 19:ssä, jos haluatte… Se on siellä Ap.t. 10:49, sisar, pane se muistiin, siis, Ap.t. 10:49; selvä; 10:47, ja siitä eteenpäin koko luku; lue se.

Ja, sitten kun mennään Apostolien tekoihin, Ap.t. 19, kaste mainitaan uudestaan; Paavali… siis, se saa jokaisen…

¹⁵⁶   Siis, ainoa ja ensimmäinen kerta, kun kaste ylipäätään annettiin, tapahtui Johannes Kastajan toimesta; Ihmiset kastettiin silloin; he… siis, heitä ei kastettu Jeesuksen nimeen, koska ihmiset eivät vielä tienneet, kuka hän oli. Siis, mutta nyt… Jeesus sanoi Matteus 28:19:nnessä, ”Kastakaa Isän, Pojan, Pyhän Hengen…”, ja antoi tuon ilmauksen sille miehelle, jolle hän oli antanut avaimet, joka oli saanut taivaasta annetun ilmestyksen siitä, mistä tässä kaikessa oli kyse.

¹⁵⁷   Se on juuri sitä, minkä te olette saamassa juuri nyt‚ ilmestyksen taivaasta, joka pani asiat kohdalleen. Se osuu maaliin, jos te vain pidätte siitä kiinni. Se on kohdistettu oikein. Silloin sillä osuu. Pietari oli saanut ilmestyksen, se oli kohdistus. Tämä tekee sen saman; saa sen kuntoon; ase ampuu nyt sinne, mihin sen pitääkin, näettekö?

¹⁵⁸   Siis, Paavali oli pakanoiden apostoli. Pitääkö paikkansa? Hän oli pakanoiden… koska Jumala lähetti hänet pakanoiden keskuuteen. Siis, nyt tässä – kaikki kastettiin silloin Jeesuksen Kristuksen nimeen; jokainen. Kastettiinko juutalaiset Jeesuksen nimeen, Apt. 2:38:ssa; samarialaiset Ap.t. 8:ssa? Kastettiinko kaikki nuo Jeesuksen nimeen? Selvä, pakanat, Ap.t. 10:49:ssä? Kaikki kastettiin Jeesuksen nimeen, eikö kastettukin?

¹⁵⁹   No siis, silloin siellä kyllä juoksenteli ympäriinsä ihmisiä, joita ei ollut kastettu Jeesuksen nimeen, vaikka heidät oli kyllä kastettu. ”Varmaankaan, siihen aikaan sillä ei ollut väliä; annetaan ihmisten olla, koska heidän oli kuitenkin kastettu. Mitä väliä sillä on?”

”Johanneksen kasteella”, sanottiin. No siis, mitä me nyt näemme; me haluamme nyt tutkia, oliko se ollenkaan välttämätöntä. Ylistys Jumalalle.

¹⁶⁰   Ap.t. 19:ssa, Paavali oli vaeltanut ylämaakuntien läpi Efesoon, hän tapasi siellä muutamia opetuslapsia. Siis, siellä oli eräs nuori baptistisaarnaaja, nimeltään Apollo, siis se oli oikeastaan Apollos. Ja hän oli etevä mies; siis, Ap.t. 19. luvussa; ja hän oli etevä mies ja hän osoitti Raamatun perusteella, niin kuin kunnon baptisti konsanaan, että Jeesus oli Kristus. Ja siellä oli suuri herätys.

¹⁶¹   Ja Paavali oli pantu vankilaan, kun hän oli ajanut ulos riivaajan siitä ennustajasta ja sitten… hänet ja Silas. Ja eräänä iltana, he rukoilivat siellä, ja lauloivat virsiä; ja Herra laskeutui ja ravisteli vankilan maan tasalle. Sitten, vapautuksen jälkeen, hän lähti ja vei sadanpäällikön ja kastoi hänet ja hänen vaimonsa, kuten Paavalin tapa oli – siis heidät kastettiin Jeesuksen nimeen ja sitten… vei hänet ja hänen perheensä ja kastoi heidät; ja sitten Paavali jatkoi matkaansa.

¹⁶²   Ja hän lähti Akylaan ja Priskillan luo, jotka olivat teltantekijöitä, ja hänen ystäviään, kristinuskoon kääntyneitä. Ja he olivat ottaneet osaa näihin baptistien herätyskokouksiin. Kahdeksannessatoista luvussa se lukee, aivan siinä edellisessä luvussa. Ja sitten, kun Paavali kulki ylämaakuntien läpi Efesokseen; hän tapasi siellä muutamia opetuslapsia; he olivat opetuslapsia; He olivat baptisteja; erinomainen saarnaaja ja kaikkea, osoitti Raamatun perusteella, että Jeesus oli Kristus. Ja Paavali sanoi heille: ”Saitteko Pyhän Hengen tullessanne  uskoon?”

¹⁶³   Miten sinä, trinitaariveli ja –sisar, yleensä sovellat tätä baptisteihin, mutta mahtaisikohan sitä voida soveltaa joihinkin muihin? Niin; te helposti sanotte; Siis, te baptistit, tehän sanoitte saaneenne Pyhän Hengen, kun te tulitte uskoon. Paavali sanoi, että saitteko Pyhän Hengen tultuanne uskoon?”

Ja nämä ihmiset olivat rehellisiä, he sanoivat: ”Me emme edes ole kuulleet, että on Pyhä Henki.”

¹⁶⁴   Siis, jos sillä ei ole mitään väliä, tuon kasteen jälkeen, niin miksi apostoli kysyi sellaista? Hän sanoi: ”Siis, millä kasteella teidät kastettiin?”

¹⁶⁵   Oh, he olisivat saattaneet sanoa näin: ”No, meidät kyllä kastettiin; meidät kastettiin Johanneksen kasteella, ja me olemme oikein tyytyväisiä siihen; se sama mies, joka kastoi Jeesuksen, samassa juomapaikassa”, he sanoivat. Varmastikin, luulisin, että jos, Johannes on kastanut teidät aivan sillä samalla juomapaikalla kuin missä Jeesus kastettiin, niin se kuulostaa aika hyvältä, eikö kuulostakin?

¹⁶⁶   Mutta, muistakaa, ne avaimet lukittiin taivaassa; Pietari teki sen helluntaipäivänä, ymmärrättekö? Kyllä vain; se on salaisuus; se on nyt salassa. ”Sen, minkä te sidotte maan päällä, minä sidon sen taivaassa.” Tässä on se ilmestys; asia voi selvitä ainoastaan ilmestyksen kautta; näettekö siemenen?

¹⁶⁷   Paavali sanoi: ”Mutta, se ei enää toimi; oletteko saaneet Pyhän Hengen tultuanne uskoon [/uskoon tulonne jälkeen]” hän sanoi.

”Me emme tienneet, että Pyhää Henkeä edes on olemassa.”

”Mihin teidät on kastettu”, toisin sanoen: ”Millä kasteella te sitten olette kastetut?”.

¹⁶⁸   He vastasivat: ”Meidät on jo kastettu; kyllä vain, kyllä herra apostoli Paavali; meidät on kyllä kastettu. Johannes Kastaja kastoi meidät, siinä samassa juomapaikassa, jossa Jeesus Kristuskin kastettiin. Jos se riitti Jeesuksen kasteeksi… no, hän… todellakin poika, hänen kasteensa riittää minulle, halleluja!”

Jos se oli tehty sillä tavalla, he eivät saaneet sitä, Paavali sanoi: ”Oletteko saaneet sen tultuanne uskoon?”

”Me emme tienneet, että Pyhä Henki on olemassa.”

”Millä kasteella teidät sitten on kastettu?”

He vastasivat: ”Johanneksen.”

¹⁶⁹   Paavali sanoi: ”Johannes kastoi parannukseen ja kehotti kansaa uskomaan häneen, joka tuli hänen jälkeensä, se on Jeesukseen Kristukseen.” Ja kun he kuulivat sen, heidät kastettiin uudelleen Jeesuksen Kristuksen nimeen. Se saa tämän ryhmän tämän ryhmän yläpuolelle; ja kun heidän päälleen pantiin kädet, ”he puhuivat kielillä ja profetoivat.”

¹⁷⁰   Siis, todellakin, jokainen raamatunpaikka – jokainen Raamatun henkilö kastettiin Jeesuksen Kristuksen nimeen. Viedäänpä kuka tahansa Raamatun henkilö, kuka tahansa historioitsija tämän aiheen ääreen: jos voidaan osoittaa pikku pätkäkin Raamatun kirjoituksista, jossa joku olisi kastettu – koskee siis uutta seurakuntaa, koska Vanhassa testamentissa ei kastettu, vaan Uudessa testamentissa – jossa joku olisi kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, yksikin paikka, jossa ihmisten yli olisi lausuttu: ”Isä, Poika ja Pyhä Henki”, niin minä teen kompromissin.

¹⁷¹   Ja jos te… ja minä osoitan teille… Jos te pystytte näyttämään yhdenkin kohdan kirjoituksista, jossa joku olisi kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, yhdenkin historian hitusen, jossa joku olisi koskaan kastettu tuon säädöksen, tai tuon katolisen kirkon asetuksen vuodelta 325 jKr. mukaan – 325 jKr. – kolmesataa ja kaksikymmentäviisi vuotta apostolien jälkeen, kaikki jatkoivat kastamalla Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen; tai siis, Jeesuksen Kristuksen nimeen, 325 jKr. saakka.

¹⁷²   Ja, ihmiset muodostivat organisaation ja tuo organisaatio, katolinen kirkko, on kaikkien organisaatioiden äiti. Jumala ei todellakaan organisoinut yhtään seurakuntaa, mutta siinä trinitaarien takia, ihmiset korvasivat Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimen. Ja silloin oli suuri ryhmä, jotka me luemme trinitaareihin, ja toinen iso ryhmä, jotka me luemme unitaareihin, ja kumpikin ryhmä on väärässä, näettekö? Muttei… Jokainen ihminen, joka on kastettu tietämättään noihin titteleihin: Isä, Poika, Pyhä Henki, tunnustavat olevansa katolisia, ja kieltävät sen, mitä Raamattu sanoo.

¹⁷³   Nyt, veljeni, ja te, jotka kuuntelette tätä nauhaa, minä tiedän, että te teette tämän tietämättänne. Älkää vain työntäkö tätä syrjään, näitä naisia, jotka esittelivät tämän teille, vaan te olette sen velkaa itsellenne, että istutte alas, ja tutkitte tämän ja otatte asiasta selvää. Jos te ette ole… jos sinä olet Jumalan lapsi, sinä varmasti puntaroit asiaa sen verran.

¹⁷⁴    Entisaikoina, Jumalan sana tuli profeetoille. Syy siihen, miksi heitä nimitettiin profeetoiksi oli, että heillä oli hallussaan jumalallisen sanan tulkinta, koska heidät oli jumalallisesti lähetetty, ja heitä seuranneet ihmeet ja tunnusteot osoittivat sen. Jumala on sanonut kirjoituksissaan: ”Jos keskuudessasi on profeetta ja jos hän sanoo jotain, joka ei ole totta, eikä sitä tapahdu, älä pelkää häntä. Mutta jos niin tapahtuu, niin pelkää häntä, sillä minä olen hänen kanssaan.” Ja tuo nimenomainen sana ”profeetta” tarkoittaa ”jumalallisen sanan jumalallinen tulkitsija.” Ihmeet ja tunnusteot, jotka tuovat julki sanan, on merkki siitä. Siis, me uskomme, että profetoinnin lahja, ja sanat, jotka se sitoo yhteen, ovat yhtä.

¹⁷⁵   Siis, jokin aika sitten – ja ehkä tämä sama mies kuuntelee jonakin päivänä tätä nauhaa, – näin tapahtui. Se oli veli Scism, joka on ”ykseysläinen.” Siis… monet teistä ihmisistä, jotka kuuntelette tätä, sanovat: ”Veli Branham on ykseyden kannattaja.” En ole. Minusta nuo molemmat ovat väärin – sekä ykseys että kolminaisuus; en ollakseni eri mieltä, vaan keskitie on hyvä.

¹⁷⁶   Kuten Jesaja, Jesaja 35 sanoo: ”Siellä on oleva valtatie…” Ja te nasarealaisveljet, ja niin edelleen, sanotte: ”Se vanha kunnon pyhyyden valtatie.” Anteeksi kuinka? Ei siinä sanota ”pyhyyden valtatie.”

¹⁷⁷   Sanottiin: ”Siellä on oleva valtatie ja…” – ”ja”, on konjunktio, ”ja sen nimi on ’pyhä tie.’” Ei: ”pyhyyden valtatie.” Tie on keskellä tietä. Molemmilta laidoilta suistuu. Te unitaristiveljet suistutte toiseen laitaan ja trinitaarit toiseen, mutta todellinen sanoma, on tien keskikohdassa.

¹⁷⁸   Siis, kuunnelkaas; jos ymmärrätte, siis, minä panen esille kolme asiaa: Siis, kuulkaa, minä teen tämän tehdäkseni sen, mitä Matteus sanoi, ja osoittaakseni, että molemmat miehet puhuivat samasta asiasta. Mutta toiset, trinitaarit – minä vihaan sanoa näin, enkä haluaisi sanoa sitä, mutta minä en halua sanoa, että ”tietämättään”, kuten Raamattu sanoo, vaan minä tarkoitan, että väärintulkinnan kautta, te ette saa juttua toimimaan kunnolla, veljet. Se ei tule ikinä toimimaan oikein. Se ei voi, ennen kuin te palautatte mieleenne  ilmestyksen, niin silloin kirjoitukset toimivat oikein.

¹⁷⁹   Siis, kuunnelkaa, sisareni, ja te veljet, jotka olette paikalla: Matteus sanoi: ”Isä, Poika. Pyhä Henki.” Siis, jos otatte esiin, kreikankielen sanakirjan Emphatic Diaglott – alkuperäinen, kreikankielinen käännös on peräisin Vatikaanista; jollainen minulla sattuu olemaan, sen painaminen on lopetettu, luullakseni – tai minkä tahansa kreikankielisen käännöksen, oikea käännös Ap.t. 2:38:nnesta; Pietari sanoi: ”Kääntykää, kukin teistä, ja kastattakoon itsensä Herran Jeesuksen Kristuksen nimeen. ”Kuningas James sanoo vain: ”Jeesuksen Kristuksen nimeen”, mutta Emphatic Diaglott sanoo ”Herran Jeesuksen Kristuksen nimeen.”

¹⁸⁰   Siis, kun te ykseyden veljet kastatte Jeesuksen nimeen – on monia Jeesuksia, mutta on vain yksi… Hän syntyi Kristukseksi, Jumalan Pojaksi, hän… Se on hänen nimensä, ja sitä hän on. Kristus tarkoittaa ”voideltu”, Messias, Kristus. Siis, ”Jeesus”, 8 päivää myöhemmin, hänelle annettiin nimi ”Jeesus”, kun hänet ympärileikattiin, ja hän on meidän Herramme. Siis, hän on meidän Herramme Jeesus Kristus; se hän on.

¹⁸¹   Siis, osoittaakseni, että te näkisitte, että Pietarilla oli ilmestys; minä yritän kertoa teille‚ siis, katsokaa näitä rasioita tällä puolella: Isä, Poika, Pyhä Henki. Niin Matteus sanoi. Kymmenen päivää myöhemmin, Pietari sanoi: ”Herra Jeesus Kristus.” Siis, katsokaa, ovatko nämä kolme arvonimeä nimiä, vai onko tuo yksi nimi, noiden arvonimien nimi?

¹⁸²   Siis, katsokaa; Matteus sanoi: ”Isä”, pitääkö se paikkansa? Pietari sanoi: ”Herra.” Siis, Daavid sanoi: ”Herra sanoi minun Herralleni”; siis he molemmat sanoivat samaa, eivätkö sanoneetkin? Selvä. ”Sinun Jumalasi… Herra, sinun Jumalasi on yksi Jumala”, pitää paikkansa.

¹⁸³   Selvä, siis, Pietari sanoi: ”Herran nimeen”, ja Matteus sanoi tuon Herran arvonimen [/tittelin] joka oli ”Isä.” Herra on, mitä on; no niin.

Matteus sanoi: ”Poika.” Kuka Poika on? ”Jeesus”, Pietari sanoi. Pitääkö paikkansa?

Selvä, siis Matteus sanoi: ”Pyhä Henki”; Pietari sanoi: ”Kristus”, joka on Pyhä Henki, Logos, joka lähti Jumalasta.

¹⁸⁴   Näettekö? Isä, Poika, Pyhä Henki on Herra Jeesus Kristus, tuo koko juttu, täsmälleen, Herra Jeesus Kristus. Siispä, ne ovat titteleitä, eivätkä… Siinä se on.

¹⁸⁵   Meidän taivaallinen Isämme; sinä tiedät, ettemme me yritä sanoa mitään täällä, hämmentääksemme jotakuta. Isä Jumala, me yritämme poistaa hämmennyksen ihmisten mielestä, ja ilman epäilystä, on mukavia, hienoja kristittyjä veljiä, sananpalvelijoita, trinitaariuskovia, jotka tulevat kuulemaan tämän. Meidän sisaremme ehkä soittavat tämän pastoreilleen, ja minä rukoilen, Isä, ettet sinä antaisi minun veljieni ajatella, että minä yritän esiintyä jonakin kaiken tietävänä, mutta herra, minä olen kiitollinen, että sinä annat meille ilmestyksen sanasta.

¹⁸⁶   Ja minä olen yrittänyt olla kuin kristitty veli ihmisille maininnut asiasta ihmisten keskellä; vain mennyt eteenpäin, koska, Herra, minä uskon, että he ovat sinun lapsiasi; mutta, ihmiset löytävät näennäisiä ristiriitaisuuksia Raamatusta, ja niistä on tehty suuria ongelmia. Assemblies ei seurustele ykseysläisten kanssa; ykseysläisiä nimitettiin… jonka me nyt tiedämme, ja täällä, tässä kokouksessa, eivät kokoonnu joidenkin näistä veljistä kanssa, ja me sen sijaan teemme sen joka kokouksessa.

¹⁸⁷   Mutta, Herra, me tiedämme, että he kaikki ovat sinun lapsiasi, mutta asiasta on nostettu iso kohu, ja on lähdetty tiehensä ja katkaistu välit. Assemblies ei halua olla missään tekemisissä heidän kanssaan, eivätkä he halua olla missään tekemisissä Assembliesin, ja Church of Godin kanssa ja niin edelleen. Ja tehdessään niin, Isä, minä minä huomaan, että jokainen niistä, vetää rajalinjoja ja jämähtää paikalleen, ja muodostaa ryhmän [/organisaation]. Ja mitä sinä [Herra] teit noille ryhmille? Panit ne hyllyyn, ja ne molemmat ovat kuolemassa, ja käytännöllisesti katsottuna, kuolleita.

¹⁸⁸   Suo ihmisten, joilla on rehellinen sydän nähdä, Herra. Minä en pysty avaamaan heidän silmiään; sinä olet ainoa, joka pystyy siihen. Minä esittelin sinun totuutesi: ilmestyksen Jeesuksesta Kristuksesta, mikä sitoo sanat yhteen, Jumalan sanan, ja tekee siitä todellisen Sanan. Minä rukoilen, etteivät ihmiset käsittäisi väärin, vaan rakastaisivat sinua ja palvelisivat sinua kaikki elämänsä päivät, ja kävelisivät valossa. Suo se, Herra.

¹⁸⁹   Minä rukoilen näiden naisten puolesta, ja minä rukoilen, että jokainen, joka tämän näkee, ettei se saattaisi heitä hämmennyksiin, vaan aiheuttaisi heille nälän ja janon saada enemmän Jumalan ilmestyksiä; suo se, Isä.

Minä luovutan tämän nyt sinulle, ja sinä toimit siten, kuin sinun käsissäsi tuntuu hyvältä; Jeesuksen Kristuksen nimessä, aamen.