60-1002 SUKULUNASTAJA
(Kinsman Redeemer, The)
Jeffersonville, Indiana, USA, 2.10.1960

¹          Kiitos, veli Neville, Herra siunatkoon sinua. On niin hyvä olla takaisin täällä tänä aamuna, takaisin Herran huoneessa. Uskon, että kerran sanottiin: “Olin iloinen kun, minulle sanottiin, että menkäämme Herran huoneeseen.”

Charlie, tule pois sen pylvään takaa, etsi itsellesi tuoli ja tule tänne ylös. Sisar, onko siellä takana tuolia? Tässä on paikka, rouva. Tule suoraan tänne. Charlie, tule tänne ja istu Banksin viereen, niin ettei sinun tarvitse seistä. Joka kerta, kun tuo poika tulee sieltä Kentuckysta asti… Hän seisoo joka aamu, ja niinpä me pyydämme hänet istumaan tänne ylös.

²          Tässä tuolirivin päässä on vielä paikka jollekin toiselle. Siellä eräs rouva seisoo siellä takana. Tule tänne eteen. Ja tässä on istuin, sisar, tässä aivan lähellä. Ja oletan jonkun olevan siellä pyörätuolissa. Ovatko he? Kyllä. Täällä on toinen istuin juuri täällä. Jos joku siellä aivan takana haluaa istua, niin täällä on istuin täällä aivan edessä. Täällä myöskin on yksi, tehkää miten haluatte. Kyllä, meillä on yksi istuin täällä.

³          Tulkaa nyt ja ottakaa istuimenne ja… Me haluamme, että te tunnette olonne mukavaksi sillä aikaa, kun me yritämme tuoda teille Herran Sanan.

⁴          Oi, on todellakin hyvä olla täällä. Minä en näe Charlieta puhujanlavalla. Onko hän siellä takana? Hyvä on, hankkikaa hänet sitten tänne. Jos ei… Minä olen ollut siellä Charlien kanssa muutamat viimeiset päivät, ja minä en voi kulkea ohitse menemättä sisälle ja aterioimatta hänen kodissaan, joten minä aion tuoda hänet tänne puhujanlavalle tänä aamuna. Joka päivä, kun hän tulee tänne, hän seisoo siellä seinän vierellä ja antaa jollekin toiselle istuimen. Niinpä, kun minä näin hänet seisomassa siellä tänä aamuna, minä ajattelin: “Nyt minä pyydän hänet tänne.” Hyvä on, se on hienoa.

⁵          Olen todella iloinen nähdessäni niin monia ystävistämme täällä. Viime sunnuntaina lähettyäni minusta tuntui pahalta koko pitkän viikon. Minulla oli eräs hyvä ystäväni istumassa täällä sieltä kaukaa etelästä, veli West. Ja minä menin läpi kuulijakunnan, ollen myöhässä, ja minä sanoin: “Olen niin iloinen nähdessäni sen-ja-sen, ja sen-ja-sen”, enkä huomannut veli Westiä, ennen kuin hän jo oli lähdössä ulos. Ja sitten minä ajattelin koko viikon, että veli West saattaa ajatella minun tahallaan katsoneen hänen ohitseen. Mutta hän on kristitty, joten hän kyllä tietää sen paremmin. Hän tietää, että minä olen todellinen ystävä. Ja minä tiedän hänen tietävän, etten minä tekisi sellaista.

⁶          Ajattelin tänä aamuna tullessani, että näkisin ihmisiä, jotka tulevat eri paikoista… Täällä takana on veli West jälleen tänä aamuna. Ja veli ja sisar Kidd tässä ovat Ohiosta. Ja tiedän veli Evansin olevan täällä. Menin tapaamaan häntä eilen iltapäivällä motelliin, mutta arvaan hänen olleen ulkona veli Fredin ja muiden kanssa. Ja he tulevat koko matkan Maconista, Georgiasta; he ovat täällä joka sunnuntai, kun minä olen puhumassa. Maconiin Georgiassa on pitkä matka. Sinne on 800 mailia tai enemmänkin, ja hän ajaa sen perheensä kanssa joka päivä, kun minä olen puhumassa, ja se on uskollisesti tehty.

⁷          Sitten, jos teillä on senkaltaisia ystäviä, jotka tahtovat seistä rinnallanne… Nuo ihmiset eivät tule Georgiasta ja Ohiosta ja eri osista maata tähän pieneen tabernaakkeliin täällä, kuulemaan minua. He tulevat, koska he uskovat tämän Sanoman. Sen he uskovat, tämän Sanoman. Ja kuinka rehellinen ja vilpitön minun silloin täytyykään olla tämän Sanoman kanssa. Koska kysymys ei ole siitä, että ainoastaan minä menisin väärään, vaan minä johtaisin jonkun muunkin väärään. Näettekö? Ja sitten Jumala on pitävä minut vastuussa heidän virheistänsä, koska minä olin se, joka opetin sitä. Näettehän?

⁸          Ja voin sanoa teille, että se saa teidät ajattelemaan todella syvällisesti, kun te alatte ajatella sen seurauksia. Minä arvostan jokaista teitä. On niin hienoa tietää, että te haluatte ajaa nuo sadat mailit noilla vaarallisilla teillä, ja noita moottoriteitä, joilla tapahtuu kaikenlaisia onnettomuuksia. Teidän uskonne Jumalaan ohjaa teidät lävitse, tuoden teidät tänne ja vieden teidät takaisin. Me olemme iloiset omistaessamme sen tyyppisiä ystäviä. Ja minä rukoilen, että Jumalan siunaukset olisivat runsaana teidän yllänne.

⁹          Nyt viime sunnuntaina minä sanoin, että me tulisimme ensin puhumaan ja sitten kutsuisimme rukousjonon. Ja minä olen yrittänyt löytää jonkinlaista tapaa rukoilla useampien ihmisten puolesta. Ja jos minä rukoilen monien puolesta, kuten viime sunnuntaina, minä… Joku tulee rukoilemaan minun puolestani. Pääsin lähtemään täältä kellon ollessa melkein kaksi, enkä minä ollut antanut jakaa rukouskortteja.

¹⁰     Rukouskorttien antaminen ihmisille on vaikea tehtävä. En tiedä, tiedättekö te sitä vai ette… Ihmiset vihaavat teitä. Ja veli Banks Wood sanoi eräänä päivänä ollessamme alhaalla Kentuckyssa, että hän olisi vapaaehtoinen antamaan rukouskortteja, jos Billy ei tulisi. Ja Billy on poikani, kuten tiedätte… Minulle tulee muutamia kirjeitä: “Hän lupasi minulle rukouskortin eikä antanutkaan sitä minulle, tuo pikku rotta!” Niinpä he… Hän ei voi antaa niitä jokaiselle. Emmekä me voi ottaa liian monia jonoissa. Katsokaahan, hänen täytyy suojella minua.

¹¹     Ja lähtiessämme minun miniäni sanoi: “Bill, sinun täytyy saada Billy takaisin hoitelemaan noita rukouskortteja, tai sinä et tule kestämään kovin pitkään.”

¹²     Mutta se missä minä tein virheen, oli tuon erottamisen aloittaminen, kun joku voi tulla takaisin ja sanoa: “Minä unohdin, että äiti halusi puolestansa rukoiltavan.” Tiedättekö, minkä vuoksi he tulevat takaisin? Se on tuon erottamisen vuoksi, näettehän… Mutta minä en syytä heitä siitä. Minä tekisin samoin. Me olemme inhimillisiä olentoja, ja me kaikki haluamme elää ja tietää mitä tehdä. Siksi me olemme… Mutta te vain voitte mennä niin pitkälle noiden asioiden kanssa, tuon lahjan käytössä, ja sitten te olette loppuun väsynyt, kun se on tapahtunut pari kertaa.

¹³     Ja niinpä veli Banks olisi jakanut rukouskortteja tänä aamuna, mutta Billy sattui tulemaan eilen illalla, ja minä ajattelin, että olisi kauheata antaa miehen, jolla on hyvä maine kuten veli Woodsilla, jakaa rukouskortteja. Usuttaa ihmiset hänen niskaansa. Arvelen, ettei se huolestuta Billyä, koska he ovat olleet hänen niskassaan niin kauan, joten hän ei välitä siitä. Hyvä on.

¹⁴     Nyt tällä seuraavalla viikolla minun tulee olla Dallasissa, tänä tulevana perjantai-iltana, Parantamisen Ääni konventissa. Jos teistä joku on sieltä lähistöltä, niin minä tulen olemaan siellä, puhuakseni yhtenä iltana heidän konventissaan. Ja minä tulen puhumaan aiheesta Suhtautuminen yhdessäoloon, jos Herra tahtoo.

¹⁵     Ja sitten, ehkä seuraavana sunnuntaina, tänä tulevana sunnuntaina, jos Herra tahtoo… Enkä minä ole siitä nyt aivan varma. Mutta, jos Herra tahtoo, niin minä haluan tulla takaisin tänne ja puhua aiheesta, josta minun olisi tullut puhua tänään Tuuli pyörretuulessa. (Ja minun tuli rukoilla sairaiden puolesta.) Ja se on jotenkin terävää nuhtelua seurakunnalle sen synneistä, ja se ei ole kovastikaan hyvä aihe puhuttavaksi silloin, kun rukousjono tullaan kutsumaan. Teidän täytyy rakentaa ihmisten uskoa rukoukseen ja Jumalaan, niin että heillä voi olla uskoa. Niinpä minä pyysin veli Nevilleä ilmoittamaan, että tulisi tänä aamuna puhumaan eräästä toisesta aiheesta; rakentaakseni ihmisten uskoa Jumalaan. Toisin sanoen, nuhdella ihmisiä siitä, että he eivät pidä Jumalan käskyjä. Tällä tavalla se rakentaa ihmisiä omaamaan uskon Jumalaan, näettehän.

¹⁶     Ja tuolla takana äänityshuoneessa, istuu tänä aamuna minun vanha pikku ystäväni, veli Kidd, hän on kahdeksankymmentävuotias. Monet teistä muistavat, kuinka minä eräänä aamuna ryntäsin hänen luokseen… Siitä on nyt noin vuosi aikaa, kun hän oli kuolemassa, hirvittävän sairaana, lääkärit olivat sanoneet, ettei hän eläisi aamuun, niin että häntä olisi voitu tuoda tänne. Ja nyt… Hän oli laihtunut 105 paunaan [47,6 kg] tai jotakin sellaista. Ja muutama hetki sitten hän sanoi olevansa takaisin 132 paunassa [59,9 kg]. Hän sanoi tuntevansa itsensä pojaksi.

¹⁷     Veli Kidd, haluaisitko nousta seisomaan, niin että ihmiset tulevat tietämään, kuka tämä vanha saarnaaja on. Siellä hän on. Sanokaamme kaikki: “Kiitos Herralle.” Mies oli kuolemassa syöpään. Hänellä on mukava pikku kumppani siellä, ja toivoisin, että hän myös nousisi seisomaan. Sisar Kidd, etkö haluaisi nousta seisomaan? Näettekö kuinka nopeasti hän voi nousta ylös? Paremmin kuin mitä minä voin. Jumala siunatkoon veli ja sisar Kiddiä. Voikoot Jumalan runsaat siunaukset levätä heidän yllään. Kiitos, sisar.

¹⁸     He ponnistelivat noiden Kentuckyn vuorten lävitse, ylös ja alas noita kivihiilikaivosten polkuja, ulos ajettuina, ulospotkittuina, heistä tehtiin pilaa ja heitä vainottiin, he elivät millä voivat. Jauhoivat jostakin polulta löydettyä maissia, ja elivät Jumalan Valtakunnalle. Ja kahdeksankymmentävuotiaana yhä saarnaten Evankeliumia. Nyt he ovat liian vanhoja lähteäkseen kentälle, joten minä rukoilen rukousliinojen ylitse ja lähetän ne heille, ja he vievät niitä sairaaloihin ja tekevät muita senkaltaisia asioita. Ihmiset tulevat ja pyytävät niitä. No niin, silloin se on todella sydämessä, eikö olekin? Jos te ette voi mennä tapaamaan heitä, te voitte lähettää heille rukousliinan sillä tavalla. Ihmisille, joilla on usko. Se on kovasti hienoa.

¹⁹     Veli Rogers myöskin on jossakin täällä tänään, veli Creechin appi… hyvin kallis ystäväni. Voin mennä heidän taloonsa kuin omaani. Te voitte mennä sillä tavalla Charlien ja Nellien ja muiden heidän luokseen siellä alhaalla Kentuckyssa. Ja minulla on ollut tapana mennä sinne metsästämään hänen kanssaan. Ja noin 13 kuukautta sitten lääkäri täällä avasi hänet syövän johdosta ja sanoi: “Hän on mennyttä.”

²⁰     Ja minä ajattelin: “Minun kallis vanha ystäväni…” Hän on ensimmäisen maailmansodan veteraani, ja todella urhoollinen mies, ja hänellä on perhe. Ja minä kastoin hänet Jeesuksen Kristuksen Nimessä monia vuosia sitten, hänen syntiensä anteeksi saamiseksi, ja tietäen sitten, että hänet oli asetettu Kristuksen Ruumiiseen ja oli valmis menemään kohdatakseen Jumalan. Minä ajattelin: “Minun kallis veljeni on nyt lähdössä.” Se oli ennen kuin tuo näky Taivaasta tuli minulle. Sitten menin katsomaan häntä, ja sinne huoneeseen tuli sateenkaari. Jumala muutti asiat. Se oli kolmetoista kuukautta sitten, ja hän on yhä täällä ja syö.

²¹     Hän on ottanut jonkinlaisia sulfatabletteja, ja ne ovat polttaneet hänen kurkkunsa. Ja uskon, että hän tulee olemaan rukousjonossa tänä aamuna. Käskin heitä tulemaan ennen kuin tiesin, että Billy oli jakanut rukouskortteja. Niinpä minä käskin hänen vävyänsä, minun hyvää ystävääni, veli Creechiä tuomaan hänet rukoiltavaksi. Ja minä ajattelin, että jos minulle ei tule tilaisuutta rukoilla hänen puolestansa, niin silloin minä ottaisin hänet yhteen näistä huoneista täällä, rukousta varten. Mutta hänellä oli rukouskortti ja minä sanoin: “Busty, minä haluan sinun menevän sinne.” Hänen nimensä on Everett, mutta me kutsumme häntä vain lyhyesti Bystyksi. Ja minä sanoin: “Mene rukousjonoon. Minä mieluummin rukoilen sinun puolestasi, kun voitelu on ylläni sitä varten.” Niin minä haluan tämän olevan. Minä tiedän, minun puolestani rukoiltiin, niin minä tahdon, että heidät voidellaan, kun heidän puolestansa rukoillaan.

²²     Menkäämme nyt Raamattuun tänä aamuna… Ottakaa esiin Ruutin kirja. Ja minä tulen lukemaan joitakin Kirjoituksia Ruutin kirjasta. Ja ennen kuin lähestymme tätä aihetta, haluan ilmoittaa tämän aamuisen tekstini. Se on Sukulunastaja. Ja minä haluan lähestyä sitä neljältä eri näkökannalta, koskien lunastusta.

²³     Viime sunnuntaina saarnasin siitä kuinka Kristus tuli lunastamaan meidät. Ja sitten tänään haluan puhua aiheesta: Mikä on Lunastaja? Ja kuinka Hän tulee Lunastajaksi? Ja muistakaa, Lunastaja lunastaa teidät täydellisesti, kun Hän lunastaa teidät teidän synneistänne, sairauksistanne ja kaikesta, mikä on väärin. Hän on Lunastaja.

²⁴     Nyt ennen kuin lähestymme sitä, kumartakaamme päämme ja puhukaamme Hänelle rukoillen. Nyt päämme kumarrettuina, kuinka moni tänä aamuna Hänen Läsnäolossansa, haluaisi tulla muistetuksi rukouksessa, kohottamalla kätensä ja sanomalla: “Jumala, Sinä tunnet minun pyyntöni.” Jumala siunatkoon teitä jokaista.

²⁵     Taivaallinen Isämme, minä olen iloinen tänä päivänä, että on olemassa Suuri Korkea Voima. Tietäen voivamme lähestyä Jumalaa Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta, ja tietäen, että me saamme vastauksen siihen, mitä me pyydämme. Ja edellisissä kokouksissa me olemme puhuneet siitä, kuinka miehet vaeltelivat lampaannahoissa ja vuohennahoissa ja ollen puutteenalaisina, etsien Kaupunkia, jonka Rakentaja ja Tekijä oli Jumala. Tietäen, että jos he vain voisivat lähestyä Häntä, jos he vain voisivat löytää, missä Hän oli… Kuten entinen Job, joka sanoi: “Jospa voisin mennä ja kolkuttaa Hänen ovellensa”, toisin sanoen, “jos minä vain löytäisin Hänen asuinpaikkansa, niin haluaisin mennä Kotiin Hänen kanssaan ja keskustella Hänen kanssaan kasvoista kasvoihin. Mutta ei ollut mitään tietä miehen tehdä sitä, koska hän oli tehnyt syntiä, ja erottanut itsensä ja tullut vieraaksi Jumalalle.

²⁶     Mutta tuon Kalliin kautta, joka tuli ja avasi tien, ja antoi meidän syntimme anteeksi, ja toi meidät Jumalan eteen. Ei muukalaisina, vaan kuten lapsina, jotka tulevat Isänsä tykö. Tietäen, että Hän suo meille jokaisen pyyntömme. Ja sille on asetettu vain yksi laki, ja se on: “Jos sinä voit uskoa.” Ja se on sopimus. Saatana väittää, että me emme tule uskomaan, ja Jumala sanoo, että me tulemme uskomaan. Nyt on taistelu meneillään, ja päätös on meidän tehtävänämme. Ja kummalle tahansa puolelle meidän päätöksemme kallistuu sillä tavalla se tulee olemaan. Ja on niin ihmeellisellä tavalla kirjoitettu: “Kaikki asiat ovat mahdollisia niille, jotka uskovat.” Ja me uskomme tänään.

²⁷     Me lähestymme Sinua saadaksemme Jumalallisen suosion pyytäen, että Sinä huomioisit meidän pyyntömme. Ja Sinä tiedät, mitä oli jokaisen kohotetun käden alla sydämessä. Sillä on kirjoitettu, että Sinä tunnet mielen aikomukset ja ajatukset ja erotat, mitä mielessä on.” Ja me rukoilemme Jumala, että Sinä vastaisit Sinun rikkautesi ja Sinun armosi mukaisesti jokaiseen pyyntöön.

²⁸     Me myöskin haluamme pyytää tänään, Herra, että Sinä tulisit auttamaan minua, ehkä kaikkein eniten tarpeessa olevaa koko joukosta; tietäen, että täällä minun edessäni on kuulijakunta, jonka Herra Jeesus on Verellänsä ostanut. Täällä istuu ehkä syntisiä, jotka ovat niin synnin sitomia, että heidän olisi vaikeata, melkeinpä mahdotonta kurottautua sille paikalle, että he vastaanottaisivat Kristuksen, niin kauan kuin Saatana on heidät niin sitonut voimallansa. Mutta me tiedämme, että on kirjoitettu: “Minun Nimessäni he ajavat ulos perkeleet.”

²⁹     Ja anna meille voima tänään, Herra. Sanan saarnaamisen kautta, ajaa ulos jokainen epäilyksen perkele, ja taikausko ja pelko ihmisten sydämistä mielistä. Niin että nuo, joita epäilykset sitovat, voitaisiin tuoda Kristuksen käsivarsille. Ja on myöskin kirjoitettu, että “he laskevat kätensä sairaiden päälle ja he parantuvat.” Täällä on niitä, jotka ovat kristittyjä, ja ovat tautien demonien sitomia.

³⁰     Herra, anna minulle Pyhän Hengen voima tänään, vapauttaa jokainen sairas ja ahdistettu henkilö, joka on täällä rakennuksessa tänään. Niin että suurella Pyhällä Hengellä voi olla ensimmäinen sija jokaisessa sydämessä ja jokaisessa ruumiissa, joka on Jumalallisessa Läsnäolossa. Puhu meille Sinun Sanasi kautta. Sinun Sanasi on Totuus. Tietämättä tarkalleen mitä sanoa, mutta odottaen Pyhän Hengen johtajuutta, niin että Hän opastaisi meitä ja ohjaisi meidät kaikkeen Totuuteen. Suo se, Herra. Ota kunnia itsellesi. Ja voitele Sinun palvelijasi. Ja Sinun Sanasi on jo voideltu. Me annamme sinulle ylistyksen, kun Sinä viet sen jokaiselle sydämelle niin kuin meillä itse kullallakin on tarve. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, Jumalan Pojan Nimessä me pyydämme sitä. Aamen.

³¹     Ennen lukemista, minä haluaisin sanoa teille tämän pienen iskulauseen, josta minä niin kovasti pidän:

Jos teillä on virtoja, joita ette voi ylittää
Ja jos teillä on vuoria, joiden lävitse ette voi kulkea,
Muistakaa vain, Jumala Taivaassa on erikoistunut
Asioihin, joita toiset eivät voi tehdä.

³²     Minä luen Ruutin kirjasta, sen ensimmäisen luvun alusta:

Siihen aikaan, kun tuomarit hallitsivat, tuli nälänhätä maahan. Silloin muuan Juudan Betlehemin mies lähti sieltä ja asettui vaimonsa ja kahden poikansa kanssa muukalaisena asumaan mooabilaisten maahan.

Miehen nimi oli Elimelek, hänen vaimonsa nimi Naomi ja hänen kahden poikansa nimet Mahlon ja Kiljon; he olivat efratilaisia Juudan Betlehemistä. Niin he tulivat Mooabin maahan ja oleskelivat siellä.

Ja Elimelek, Naomin mies kuoli, ja Naomi jäi jälkeen kahden poikansa kanssa. Nämä ottivat itselleen vaimot mooabilaisista naisista; toisen nimi oli Orpa ja toisen nimi Ruut. Ja he asuivat siellä noin kymmenen vuotta.

Ja myös nuo molemmat, Mahlon ja Kiljon kuolivat, niin että vaimo jäi yksin jälkeen kahdesta pojastaan ja miehestään.

Silloin hän nousi miniöineen palatakseen takaisin Mooabin maasta, sillä hän oli kuullut Mooabin maassa, että Herra oli pitänyt kansastansa huolen, ja antanut sille leipää.

Niin hän lähti yhdessä molempien miniänsä kanssa siitä paikasta, jossa oli oleskellut. Ja he palasivat Juudan maahan.

Ja Naomi sanoi molemmille miniöillensä: “Menkää, palatkaa kumpikin äitinne kotiin. Herra tehköön teille laupeuden, niin kuin te olette vainajille ja minulle tehneet.

Herra suokoon teille, että te voisitte löytää levon, kumpainenkin oman miehensä talossa.” Sitten hän suuteli heitä; ja he korottivat äänensä ja itkivät.

Ja he sanoivat hänelle: “Me tulemme palaamaan sinun kanssasi sinun kansasi tykö.”

Ja Naomi sanoi: “Kääntykää takaisin, tyttäreni; miksi te lähtisitte minun kanssani? Onko minun kohdussani enää lisää poikia, jotka olisivat teidän miehiänne?

Kääntykää takaisin, tyttäreni, menkää; sillä minä olen liian vanha miehelään. Jos sanoisin: ‘Minulla on toivo’, ja jos minulla myös olisi aviomies tänä yönä, ja myös synnyttäisin poikia;

Odottaisitteko te heitä, kunnes he ovat kasvaneet? pidättäytyisittekö te heidän vuoksensa menemästä miehelään? Ei, tyttäreni, sillä olen murehtinut paljon teidän tähtenne, että Herran käsi on ollut minua vastaan.

Ja he korottivat äänensä, ja itkivät jälleen: ja Orpa suuteli anoppiansa; mutta Ruut riippui kiinni hänessä.

Ja Naomi sanoi: “Katso, kälysi on kääntynyt oman kansansa ja jumalansa luo; palaa sinä kälysi jäljessä.”

Ja Ruut sanoi: “Älä vaadi minua jättämään sinua, kääntyäkseni takaisin seuraamasta sinun jäljessäsi: sillä, minne sinä menet, sinne minä tulen menemään; ja minne sinä asetut, sinne minä tulen asettumaan: sinun kansasi on minun kansani, sinun Jumalasi minun Jumalani.

Missä sinä kuolet, siellä tahdon minä kuolla, ja sinne tahdon tulla haudatuksi. Herra rangaiskoon minua nyt ja vasta, jos muu kuin kuolema erottaa meidät.”

³³     Tänä aamuna haluan opettaa, yrittäen tuoda teille uskon lunastukseen, ja mitä se on, ja kuinka vastaanottaa se. Haluan otsikoida sen nimellä: Sukulunastaja.

³⁴     No niin, lunastaa mitä tahansa, on tuoda se takaisin. Jotakin kadotettua, kuten jotakin, mikä on pantu panttilainaamoon. Ja te menette lunastamaan sen, se lunastetaan määrätyllä hinnalla. Sitten se on teidän henkilökohtaista omaisuuttanne, sen jälkeen, kun te olette lunastaneet sen. Mutta lunastuslain mukaan Israelissa, hänen täytyi olla sukulainen, lunastaakseen omaisuuden tai jotakin, mikä oli kadotettu.

³⁵     Kertomuksemme alkaa siltä ajalta, jolloin Israelia hallitsivat tuomarit, Joosuan kuoleman jälkeen. Ja nähdäksenne hyvin kauniin kuvan tästä, lukekaa viisi tai kuusi Ensimmäisen Samuelin kirjan ensimmäistä lukua, ja te tulette näkemään sen todellisen merkityksen.

³⁶     Mutta me hyppäämme nyt eteenpäin, saadaksemme pääasian ulos tästä aiheesta. Jokin aika sitten aloin tämän Ruutin kirjan kanssa, ja meiltä meni silloin kolme tai neljä viikkoa käydä sen lävitse. Kerran minä aloitin Ilmestyskirjan kanssa, ja otti kokonaisen vuoden käydä se lävitse. Jokainen pieni Kirjoitus on sidottu yhteen kokonaisuuden kanssa kautta Raamatun. Ja se on kaunista. Sen vuoksi me tiedämme Raamatun olevan innoitetun. Matemaattisesti ja joka tavalla… Kirjallisuudessa ei ole mitään muuta kirjaa, joka ei olisi ristiriidassa itsensä kanssa jossakin.

³⁷     Tämä Raamattu kirjoitettiin tuhansien vuosien aikana. Neljäkymmentä miestä kirjoitti Raamatun tuhansien vuosien aikana, tuntematta toisiansa, tai näkemättä toisiansa, ja monasti edes lukematta, mitä toinen oli kirjoittanut. Eikä yksikään sana ole ristiriidassa toisen kanssa. Se on innoitettu.

³⁸     Monet ihmiset katsovat nyt tätä Ruutin kirjaa sanoen: “Se on Raamatun rakkauskertomus.” Raamattu on rakkauskertomus. Koko Raamattu on rakkauskertomus. Eikä Se ole ainoastaan rakkauskertomus, vaan Se on profeetta. Eikä Se ole ainoastaan profeetta, vaan Se on myös historia. Eikä Se ole ainoastaan rakkauskertomus, historia ja profeetta, vaan Se on Jumala itse.

³⁹     Koska “alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala.” Niinpä sana on Jumala painetussa muodossa. Sen tulisi selvittää se, veljet. Jumala painetussa muodossa. Jehova painettuna kirjaksi. Eikä mikään… Siitä ole jonkinlaista kuviteltua tarua, vaan Se on kaikki ehdottomasti Totuus? Jokainen vaihe Siitä, te voitte ripustaa Siihen sielunne. Siinä on Totuus. Ja Jumala tulee vahvistamaan oman Sanansa.

⁴⁰     Ja tämä kertomus, niin kuin kaikki vanhat käsikirjoitukset, kun he kokosivat Raamattua, kun pyhät miehet yrittivät panna yhteen Vanhaa Testamenttia… Tämä Ruutin kirja oli yksi huomattavista kirjoista, jonka he hyväksyivät Siihen. Miksi? Jos Se on vain rakkauskertomus, niin miksi nuo kirjoittajat ja vanhat viisaat hyväksyivät tämän Kirjan innoitetuksi? Koska Siinä on kätkettynä ilmestys. Ja tässä kätketyssä ilmestyksessä, te saatte otteen todelliseen tarkoitukseen, ja Se tulee tuomaan teidät todella lähelle Jumalaa.

⁴¹     Ja minä rukoilen koko sielustani tänä aamuna, että Jumala löytäisi jokaisen sydämen niin lumottuna, että Hän tulisi paljastamaan itsensä, juuri sen, mitä Hän on tässä kertomuksessa; sen, mitä Hän on teille; ja kuinka vastaanottaa Hänet. Ja kun te kerran olette nähneet sen, se on niin yksinkertainen, että te ihmettelette kuinka te olette koskaan voineet ohittaa sitä. Mutta se voi olla paljastettu ainoastaan Pyhän Hengen kautta.

⁴²     Nyt monet lukevat Raamattuansa sivu sivulta, mutta he eivät tule koskaan käsittämään Sitä. Koska Se on arvoituksina. Ja Jeesus kiitti Jumalaa siitä, että Hän oli tehnyt Sen sellaiseksi. Hän sanoi: “Sinä olet kätkenyt Sen viisaiden ja harkitsevien silmiltä, ja paljastanut Sen pienille lapsille, jotka haluavat oppia.”

⁴³     Kuten olen usein sanonut, ja rouva Branham on istumassa tuolla takana tänä aamuna… Mutta kun minä olen meren takana, hän kirjoittaa minulle kirjeen. Hän sanoo siinä: “Rakas Bill, minä istun täällä tänä iltana lasten kanssa ja ajattelen sinua.” Ja hän jatkaa edelleen kirjoittaen siitä, mitä hän aikoo tehdä. Mutta minä rakastan häntä ja tunnen hänet niin hyvin, että voin lukea rivien välistä. Minä tiedän tarkalleen, mitä hän on sanomassa, näettehän, josko hän sitten kirjoittaa sitä paperille tai ei. Näettekö? Koska minä tiedän, mitä hän on sanomassa. Mistä se johtuu? Läheisestä kosketuksesta. Me olemme yksi, Näettehän? Ja hän tuntee minun luonteeni, ja minä tunnen hänen luonteensa.

⁴⁴     Hän voi vain yksinkertaisesti istua ja katsoa minua, ja minä voin sanoa teille, mitä hän tulee sanomaan. Ymmärrättekö? Koska minä tunnen hänet niin hyvin. Ja hän ymmärtää minut samalla tavalla, No niin, se mikä saa sen aikaan, on luottamus toinen toiseemme.. Rakkaus!

⁴⁵     Eilen aamulla me makasimme vuoteella hieman myöhään, koska lasten ei tarvinnut mennä kouluun, ja me puhuimme erilaisista asioista kuten “Mitä oli viha?”

⁴⁶     Minä sanoin: “Vihalla oli alku, joten sillä täytyy olla loppu. Rakkaudella ei ollut alkua, joten sillä ei ole loppua. Viha on ikuisesti, mutta rakkaus on iankaikkinen. Viha alkaa ja viha tulee loppumaan. Rakkaus ei koskaan alkanut eikä se ole koskaan loppuva. Katsokaahan. Se oli iankaikkinen.

⁴⁷      Ja, kun mies rakastaa naista ja menee naimisiin hänen kanssaan vain siksi, että hän on kaunis, niin sille tulee olemaan loppu. Mutta kun mies löytää naisen, jota hän rakastaa, hän ei tiedä miksi, mutta hän rakastaa häntä. Ja kun nainen löytää miehen, jota hän rakastaa, välittämättä miehen ulkonäöstä. Mies rakastaa häntä. Ja hän rakastaa miestä. Se on iankaikkinen kumppani kirkkaudessa. Kuolema eikä mikään muukaan voi koskaan erottaa heitä. Koska he ovat iankaikkisuudesta asti, ja he ovat vain astuneet hetkeksi tähän aikaan, ja tulevat palaamaan takaisin iankaikkisuuteen. Iankaikkisuus on vain tullut alas ruumiissa, jota kutsutaan ajaksi. Ja sitten se menee jälleen suoraan takaisin ylös iankaikkisuuteen. Se ei voi tuhoutua.

⁴⁸     Kaunis nainen, hänen kauneutensa on haihtuva pois muutamassa vuodessa. Tänään hän ehkä on keinuttelemassa alas katua, ja joku pieni puoliksi pukeutunut nainen lähettää enemmän sieluja helvettiin kuin kaikki olutbaarit maassa yhteensä. Mutta hän keikuttelee itseänsä alas katua, ajatellen olevansa jotakin… Raamattu sanoo: “Heillä tulisi olemaan kaulat kenossa, ja he kävelisivät kaunistellen”, (se merkitsee keinutellen itseänsä), “kun he kulkevat viimeisissä päivissä.” Täyttäen Kirjoitukset, eivätkä tiedä sitä. Nainen seisoo pihalla siveettömästi pukeutuneena, ja mies katsoo häntä, eikä hän tiedä… Hän saattaa olla niin puhdas miehellensä tai poikaystävällensä kuin vain voi olla. Mutta tuomion päivänä hän tulee vastaamaan aviorikoksesta satojen miesten kanssa. Tuo henki on heidän yllään, eivätkä he tiedä sitä. Raamattu sanoo: “He ovat alastomia ja sokeita, eivätkä tiedä sitä.” Kaikkein onnettominta asiassa on, että he “eivät tiedä sitä”.

⁴⁹     Mutta tiesittekö te, että tuo hyvin muodostunut vartalo, jonka jumala oli antanut tuolle tytölle, voi olla mädäntynyt tähän aikaan ensi sunnuntaina? Tuo pitkä, tumma ja komea mies saattaa olla vain kasa roskaa ensi sunnuntaina. Se kaikki katoaa. Mutta tuo sisäpuolella oleva: Jumala, Rakkaus, elää Iankaikkisesti. Niinpä tarkatkaa sisäpuolta. Pitäkää silmänne tavoitteessa.

⁵⁰     Nyt tämä kertomus alkaa jotenkin sillä tavalla; hän oli rakastettava, miellyttävä nainen, ja hänen nimensä oli Naomi. Naomi merkitsee “miellyttävä”. Hänen miehensä nimi Elimelek merkitsee “palvonta”. Hänen perheensä oli “miellyttävä palvonta”. Heidän poikansa nimi oli Mahlon, joka merkitsee “sairaus”. Ja toisen nimi Kiljon merkitsee “uupunut, alakuloinen, surullinen.” Siinä oli tuo perhe.

⁵¹     Ja tuli nälänhätä Israelin maahan. Ja ensimmäinen virhe, jonka juutalainen koskaan tekee, on se, että hän jättää tuon maan. Jumala antoi heille tuon maan. Kun tuo maa annettiin Aabrahamille, Jumala käski häntä olemaan jättämättä tuota maata. Ja hän teki virheen, kun hän meni alas Gerariin, ja hän joutui vaikeuksiin. Juutalaisen ei tule koskaan jättää Palestiinaa. Se on hänelle osoitettu paikka. Ja he ovat olleet hajotettuna kaikkialle ympäri maailman, ja nyt he ovat palaamassa jälleen takaisin.

⁵²     Oi, kuinka kaunis kertomus meillä onkaan tässä tänä aamuna. He ovat palaamassa takaisin.

⁵³     Nälänhätä ajoi Naomin ja Elimelekin pois maasta, ja he menivät Mooabin maahan.

⁵⁴     Nyt saadaksemme taustan kertomukselle, että te kuunnellessanne käsittäisitte, mitä se on. Mooab, mooabilaiset, saivat alkunsa aviottomasta lapsesta, Lootin ja hänen tyttärensä välillä. Sen jälkeen, kun he olivat päässeet pakoon Sodoman polttamista, Jumalan armosta, tyttäret juottivat isänsä juovuksiin ja elivät hänen kanssaan niin kuin vaimo. Syntyi lapsi, josta tuli Mooabin kansa; joiden oletettiin olevan kristittyjä; mutta he olivat sekoittuneet pakanuuteen. Ja katsokaahan, Luvatun Maan jättäminen, huolimatta siitä, kuinka pahaa se oli, ja muuttaminen toiseen maahan, toi vaikeudet.

⁵⁵     Ja joka kerta, kun uskovainen menee pois hänen Jumalan antamalta maaperältään… Monta kertaa politiikassa, näiden vaalien nyt ollessa tulossa, ja niin edespäin, hyvä mies voi olla hyvä mies, mutta hän tulee harhailemaan pois tuolta maaperältä. Kuten eräs sananpalvelija, jonka tunnen, oli ehdokkaana kaupunginjohtajaksi. Ja tehdessään niin, hän meni pois omalta maaperältään, ja Saatana voitti hänet.

⁵⁶     Jos kristitty menee pois tuolta maaperältä. sanoen: “Minä menen vain hetkeksi poikien kanssa baariin, ei siitä ole mitään vahinkoa. Minä tulen ottamaan vain yhden pienen ryypyn.” Silloin te olette poissa omalta maaperältänne. Tulkaa takaisin! Te olette vain menossa vaikeuksia kohden.

⁵⁷     “Oh, kaikki muutkin tytöt tupakoivat, minä tulen vain kokeilemaan yhtä.” Te olette poissa omalta maaltanne. Älkää tehkö sitä. Pysykää kotimaassanne. “Mutta jokainen täällä tulee kutsumaan minua vanhaksi höyrypääksi. He kutsuvat minua ‘vanhanaikaiseksi’”. Pysykää siellä joka tapauksessa! Se on teidän paikkanne. Pysykää Kristuksessa.

⁵⁸     Naomi, nälänhädän vuoksi, vaelsi pois tuosta maasta ja meni Mooabin maahan, löytääkseen leipää. Hänen ei olisi tarvinnut tehdä sitä, koska loput heistä pysyivät Juudan Betlehemissä. Betlehem merkitsee Bethel, “Jumalan huone”. Ylistysten huone. Ja he pysyivät siellä.

⁵⁹     Ja hän vaelsi pois miehensä kanssa. Ja hänen kaksi poikaansa naivat mooabilaiset tytöt. Mutta, jos Jumala on säätänyt jotakin tehtäväksi, se tulee tapahtumaan joka tapauksessa. Siksi minä ehdottomasti uskon ennalta määräämiseen, koska Jumala on ennalta tiennyt kaikki asiat.

⁶⁰     Sitten me näemme, että siellä iski kuolema perheeseen, ja he lähtivät takaisin. Kaksi poikaa ja heidän isänsä kuolivat. Ja Ruut, Orpa ja Naomi lähtivät paluumatkalle.

⁶¹     Nyt minä haluan tänä aamuna verrata Naomia, tuota vanhempaa naista juutalaisortodoksiseen seurakuntaan. Ja Ruut, mooabilainen, pakana, on kristillinen Seurakunta, Uusi Seurakunta.

⁶²     Ja minä haluan lähestyä tätä neljässä eri vaiheessa. Olen kirjoittanut tänne, Ruut päättää (tekee päätöksensä), Ruut palvelee, Ruut lepää, Ruut palkitaan. Tullessamme siihen takaisin: Ruut tekee päätöksen; Ruut tehtyään päätöksensä, palvelee; sitten Ruut lepää; ja sitten Ruut palkitaan.

⁶³     Hän ollen esikuva kristitystä, niin kuin jokainen yksilö edustaa koko kristillistä kansaa. Tiesittekö sitä? Te käyttäytymisessänne; se tapa, miten te toimitte ja mitä te teette, siinä te edustatte koko Kristuksen Ruumista. Te sanotte: “Mutta minä olen vain tavallinen jäsen.” Sillä ei ole väliä. Kun te otatte kristityn nimen, te edustatte Kristusta ja Hänen Seurakuntaansa. Teidän tulisi elää sillä tavalla. Teidän tulisi elää kuin herrasmies tai hieno nainen. Alkaa milloinkaan tehkö maailman asioita. Koska kaikki taivaan ja maan silmät katsovat teitä, edustaessanne tuota yhtä asiaa. Ei väliä, kuinka heikko tai pieni te olette, pitäkää päänne korkealla, koska olette kristitty.

⁶⁴     No niin, Ruut oli pakana, ja palveli epäjumalia, ja samoin oli Orpa. Ja he olivat tiellä, tulossa takaisin anoppinsa kanssa, koska tämä oli kuullut, että siellä Bethlehemissä, Juudassa, Jumala oli ottanut pois vitsauksen, ja ihmisillä oli siellä leipää. Hän oli ollut siellä noin kymmenen vuotta, niin Edersheim, tuo historioitsija, sanoo.

⁶⁵     Ja ollessaan matkalla takaisin kahden miniänsä kanssa, hän oli murheellinen, koska hänen miehensä ja lapsensa olivat kuolleet. Sitten hänen on täytynyt kääntyä katsomaan heitä, ja hän sanoi: “Miksi te tulisitte minun kanssani? Se ei tule aiheuttamaan teille muuta kuin vaikeuksia. Olen pahoillani siitä, että Jumalan käsi oli minua vastaan.”

⁶⁶     Kuinka monta kertaa Israel onkaan ajatellut sitä? Tietämättä, että se kaikki kuului Jumalan ohjelmaan. Tuo itkumuuri siellä Jerusalemin ulkopuolella, se on yhä siellä. He kokosivat nuo temppelin vanhat kivet ja tekivät niistä tuon muurin. Ja juutalaisten kädet ovat kuluttaneet sen liukkaaksi kyynelehtien ja itkien, itkien ja kerjäten Jehovaa: “Jehova!” He eivät käsitä, että heidän aikansa on aivan käsillä nyt. Itkumuuri, nämä kivet olivat kerran Liiton Arkin asumus. Kuningas Daavid katseli näitä kiviä. “Oi, Jehova, missä Sinä olet?” Katsokaahan, Israel ei tiedä, että pian hänen Kuninkaansa tulee takaisin; hänen Lunastajansa! Heidät täytyi heittää ulos pieneksi hetkeksi.

⁶⁷     Naomi ihmetteli: “Miksi on Jumalan käsi ollut niin julma minulle ja miniöilleni? Jumala on heittänyt minut ulos, minä olen hylkiö. Minä en tiedä, mitä olen tehnyt, mutta minä olen hylkiö.”

⁶⁸     Katsokaahan, Jumala oli toteuttamassa ohjelmaansa, koska “kaikki asiat työskentelevät niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat.” Huolimatta siitä, mitä se on.

⁶⁹     Hän sanoi: “Palatkaa äitienne tykö, ja löytäkää lepo. Teidän miehenne ovat kuolleita, ja te olette nuoria, kauniita naisia. Menkää takaisin! Menkää takaisin sinne, mistä olette tulleet, löytääksenne levon. Ja Jumala olkoon teille laupias, koska te olette olleet hyviä kuolleille. Ja te olette eläneet siveästi miestenne kuoleman jälkeen. Ja te olette olleet ystävällisiä minulle vanhalle leskinaiselle, jolla ei ole miestä, ja te olette pysyneet minun kanssani, minun rinnallani. Palatkaa takaisin, ja Jumala tulee antamaan teille levon omassa talossanne.” Ja he itkivät.

⁷⁰     Hän sanoi: “Minä olen vanha, enkä voi enää saada lapsia. Mutta jos minulla olisi mies ja saisin lapsen, niin mitä hyötyä siitä olisi? Te ette koskaan odottaisi tuon lapsen kasvamista.” Se oli itse asiassa laki noina päivinä, että jos veli kuoli, ja hänen veljensä oli naimaton, niin hänen täytyi ottaa leski, ja nostaa nimi kuolleelle veljelleen. Mutta Naomi sanoi: “Te ette odottaisi näitä lapsia kasvamaan. Niinpä palatkaa takaisin ja löytäkää itsellenne lepo omien miestenne luona. Menkää takaisin äitienne tykö’.

⁷¹     Ja Orpa, esikuvana penseästä seurakunnasta, joka kerran lähti liikkeelle, mutta joka ei halua kulkea koko tietä, hän sanoi: “Se kuulostaa hyvältä.” Niinpä hän suuteli anoppiansa ja palasi takaisin. Se on esikuva penseästä uskovaisesta, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, ja sitten kääntyy ympäri ja palaa takaisin niihin asioihin, joista hän on tullut ulos. Miehelle, joka valitsee tien Herran muutamien halveksittujen kanssa, ja sitten kääntyy ympäri ja menee takaisin, hänelle kuuluu sanonta: “Niin kuin koira palaa oksennukselleen ja sika mutakuoppaansa”, niin kuin Raamattu sanoo.

⁷²     No niin, Orpa palasi takaisin jumaliensa luo, ja monta kertaa me palaamme takaisin entisten jumaliemme luo. Meillä on ehkä silmät, jotka himoitsevat vääriä asioita. Ja me käännymme takaisin himoitaksemme jälleen. Ehkä meidän epäjumalamme on ryyppääminen, tupakoiminen, valehteleminen, varastaminen, tai joku monista muista; ja sitten tehtyämme tunnustuksen ja otettuamme kasteen, me jälleen käännymme takaisin. Mikä surullinen asia se onkaan. Muistakaa, Raamattu ei sen jälkeen enää mainitse hänen nimeänsä. Hän tuli erotetuksi oman päätöksensä vuoksi.

⁷³     Penseä seurakunta, penseä uskovainen, koska jokainen uskovainen edustaa seurakuntaa. Jokainen amerikkalainen edustaa Amerikkaa. Jokainen saksalainen edustaa Saksaa. Jokainen kristitty edustaa Kristusta.

⁷⁴     Kuulkaa tämä! Hän käänsi selkänsä, mennäkseen takaisin niihin asioihin, joista hän oli tullut ulos. Kuinka se on, että miehet, joskus jopa saarnaajat, tahtovat ottaa Herran tien, ja kun te puhutte heille Pyhän Hengen kasteesta, he sanovat: “Mieletöntä puhetta!” Ja kääntyvät pois siitä. Sellainen on Orpa.

⁷⁵     Kertokaa heille Jeesuksen Kristuksen Nimestä, että “ei ole toista Nimeä Taivaan alla annettu ihmisten keskuudessa, jonka kautta teidän täytyy pelastua. Mitä tahansa te teette sanalla tai teolla, tehkää se kaikki Jeesuksen Kristuksen Nimessä.” Jos kerran ei ole olemassa toista Nimeä Taivaan alla, jonka kautta teidän täytyy pelastua. Ja sitten Pietari sanoi Helluntaipäivänä: “Jos te haluatte pelastua, niin tehkää parannus ja ottakaa kaste Jeesuksen Kristuksen Nimessä, syntienne anteeksi saamiseksi.” Siten synnit annetaan anteeksi. Ja jotkut miehet, suosion vuoksi… Hän ei voi tukea sitä Raamatulla. Mutta suosion vuoksi hän tulee suutelemaan Seurakuntaa, suutelemaan Sanomaa, suutelemaan Kristusta hyvästiksi, ja menemään takaisin sinne, mistä hänet oli pyhitetty ulos. Orpa, penseä, hän tuli erotetuksi.

⁷⁶     Mutta, oi, kuinka minä pidänkään tuosta pienestä Ruutista. Hänen täytyi tehdä päätös, ratkaisu. Minun oli ratkaistava. Teidän täytyy tehdä ratkaisunne. Te ette ole menevä ulos näistä ovista tänä aamuna, ilman jonkinlaista ratkaisua. Te tulette lähtemään tästä rakennuksesta tänään, joko ollen parempi mies tai nainen, tai pahempi mies tai nainen. Hylkäämällä sen, te tulette olemaan pahempi, sillä seuraavalla kerralla teidän on vaikeampi päästä siihen. Tai sitten te tulette olemaan parempi.

⁷⁷     Siellä tuli ratkaisu hänen elämässänsä, ja niin tulee ratkaisu tehtäväksi jokaisen elämässä. Myöskin Ruutin täytyi tehdä ratkaisunsa, sillä Raamattu sanoo, että hänen anoppinsa käski häntä: “Mene takaisin jumaliesi luo, niin kuin sisaresi teki. Mene takaisin niin kuin tuo penseä teki. Miksi et menisi takaisin?”

⁷⁸     Evankeliumin saarnaaja sanoo: “Jos te haluatte jatkaa, jatkakaa edelleen!” Todella totuudenmukainen saarnaaja tuo sen ihmisten eteen ja sanoo: “Tehkää päätöksenne. Seiskää jaloillanne.” Joku penseä vetistelijä, joku sisällä-ja-ulkona olija, hän ei sano sitä. Mutta todellinen Jumalan palvelija on asettava sen eteenne: “Tehkää ratkaisunne.”

⁷⁹     Ruut sanoi: “Minä tulen menemään sinne, minne sinä menet. Sinun kansasi tulee olemaan minun kansani. Sinun Jumalasi on oleva minun Jumalani. Missä sinä elät, minä tulen elämään. Missä sinä kuolet, minä tulen kuolemaan. Ja minne sinut haudataan, sinne minä tahdon tulla haudatuksi.” Siinä on todellinen päätös.

⁸⁰     “Herra, minä otan Sinut Pelastajakseni. Jos Raamattu sanoo: ‘Tehkää parannus ja ottakaa kukin kaste Jeesuksen Kristuksen Nimessä’, niin sen minä tulen tekemään. Jos Raamattu sanoo: ‘Minun täytyy vastaanottaa Pyhä Henki’, niin minä tulen tekemään sen. Jos Raamattu kertoo minulle, että Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, niin minä tulen uskomaan sen. Minä tulen ottamaan Raamatun ja Jumalan, sellaisena kuin Hän on Sen kirjoittanut, ja mitä Hän on, huolimatta siitä, mitä kuka tahansa muu sanoo.” Sellainen on todellinen Ruut.

⁸¹     Hän teki päätöksensä. Hänen täytyi joko mennä takaisin tai sitten mennä eteenpäin. Me seisomme samalla perustalla tänä aamuna. Mennä takaisin tai mennä eteenpäin. Älkää milloinkaan menkö takaisin. Menkäämme eteenpäin. He menivät eteenpäin Luvattuun Maahan, oudon kansan keskuuteen.

⁸²     Ruut on esikuva uskovaisesta. Millainen on uskovainen? Kun henkilö, mies tai nainen, tulee ulos maailmasta, hän tulee kristittyjen uskovaisten keskuuteen. Naiset, joilla oli tapana tupakoida, ryypätä, pelata korttia kutsuilla, ja niin edespäin, ja joilla oli kaikenlaisia mielikuvituksellisia asioita; hän on nyt muuttunut, hän on tehnyt päätöksensä jatkaa eteenpäin Jumalan kanssa. Ihmisten keskuudessa, jotka eivät usko sellaista asiaa, hän on muukalainen. Hänen täytyy vaeltaa kuin pyhiinvaeltajana. Hän ei tunne heidän tapojansa, ne ovat kaikki outoja hänelle. Hän ei tiedä mitä tehdä. Sitä Ruutin täytyi tehdä. Sitä teidän täytyy tehdä, sitä minun täytyy tehdä.

⁸³     Kun minä vastaanotin Kristuksen, minut ajettiin ulos omasta kodistani. Kun minä vastaanotin Kristuksen, minun poikaystäväni, tyttöystäväni, jokainen heitti minut ulos. Minä menin vanhemman ihmisjoukon mukana, joilla oli Pyhä Henki, ja he uskoivat Jumalaan ja palvelivat Häntä. Tytöt siellä seurakunnassa olivat erilaisia kuin tytöt, joiden kanssa olin kulkenut. He näyttivät erilaisilta. He toimivat eri tavalla. He olivat outoja, ja minä pelkäsin heitä. He olivat erilaisia ihmisiä.

⁸⁴     Sitä Ruutin täytyi tehdä. Hänen täytyi jättää omansa, ja tulla toisenlaisten ihmisten tykö. Hän oli kääntynyt. Hän teki päätöksensä. Ja teidän täytyy tehdä oma valintanne. Haluatteko te mennä takaisin maailman asioihin? Vai haluatteko te jatkaa eteenpäin Jumalan kanssa?

⁸⁵     Haluatteko toimia maailman tavalla, niin kuin muut heistä tekevät? Silloin suudelkaa Kristusta hyvästiksi ja menkää takaisin. Mutta jos te haluatte ottaa tien muutamien Herran halveksittujen kanssa, niin pitäkää kiinni Jumalan muuttumattomasta kädestä. Huolimatta siitä, mitä muu maailma sanoo, te pidätte kiinni Siitä. “Jumala sanoo niin. Se on totta. minä uskon Sen. Vaikka en osaisikaan julkituoda sitä elämässäni, niin Jumala on sanonut niin, minä uskon Sen ja pidän kiinni Siitä.”

⁸⁶     Sillä tavalla hän teki Naomille. “Minä en tule jättämään sinua. Minä tulen menemään sinne, minne sinä menet. Sinun kansasi on oleva minun kansani. Tavalla, jolla he toimivat, minä tulen toimimaan. Mitä he tekevät, minä tulen tekemään. Mitä he syövät, minä tulen syömään. Missä sinä kuolet, siellä minä tulen kuolemaan. Ja minne sinut haudataan, sinne minut tullaan hautaamaan. Ja Jumala rangaiskoon minua, jos minä petän jossakin. Sellainen on todellinen, selvä päätös. Jumala haluaa selvät päätökset omalta Seurakunnaltansa.

⁸⁷     “Hyvä on Herra, jos Sinä tulet siunaamaan minua ja teet tämän minulle, niin minä tulen tekemään niin-ja-niin.” Sellainen ei ole mikään ratkaisu.

⁸⁸     “Jumala, minä en välitä siitä, mitä Sinä teet minun kanssani, minä menen eteenpäin joka tapauksessa. Jos minä kuolen, niin hyvä on. Elää tai kuolla, mitä tahansa; jos he nauravat minua, tekevät pilaa minusta, sillä ei ole mitään merkitystä, minä jatkan eteenpäin joka tapauksessa.” Se on selvä päätös, aivan niin kuin Rebekka teki, ennen kuin hän oli edes nähnyt Iisakkia.

⁸⁹     Hänen vanhempansa sanoivat: “Antaa tytön itsensä vastata. Hän on tarpeeksi vanha, antaa hänen päättää.”

⁹⁰     Hän sanoi: “Minä menen!” Se oli selvä päätös, ja hän teki sen nopeasti. Hän piti kiinni siitä. Sitä Ruut teki. Orpa meni takaisin.

⁹¹     He jatkoivat matkaansa. Ruut, tietämättä sydämessään, minne hän oli menossa, on esikuva Seurakunnasta. Me vaellamme, kuten Aabraham, muukalaisina vieraassa maassa, outojen ihmisten keskuudessa. Ja Ruut jatkoi matkaa ja tuli lopulta huoneeseen ja paikkaan, jonne Naomi toi hänet. Ja mitä hän löysi? Taputtiko jokainen häntä selkään sanoen: “Ruut, me olemme iloiset saadessamme pitää sinut täällä.” Hän löysi epäsopua. Hän löysi jotakin pahaa. Hän löysi vaikeuksia.

⁹²     Ja saarnaajat, jotka kertovat teille, että kristityn elämä on kuin ruusuilla tanssimista, niin hän joko pettää teitä, tai sitten hän ei ole koskaan vastaanottanut tuota kokemusta itse. Maailma vihaa teitä. Ja ihmiset tulevat vihaamaan teitä. Teidän täytyy valita tie Herran muutamien halveksittujen kanssa, ja olla naurettuna ja pilan kohteena ja kaikkea muuta. Teidän täytyy olla erilainen. Te olette syntyneet toiseen kansaan.

⁹³     Lainaan jälleen sitä, mitä vaimoni kysyi minulta, koska se näyttää niin soveliaalta tähän. Hän kysyi: “Miksi eivät kristityt naiset käytä samanlaisia vaatteita kuten muuta naiset? Mehän olemme kaikki amerikkalaisia, emmekö olekin?”

⁹⁴     Minä sanoin: “Emme ole.”

⁹⁵     Hän kysyi: “Mitä me sitten olemme?”

⁹⁶     Minä sanoin: “Me emme ole saksalaisia, ranskalaisia, belgialaisia, sveitsiläisiä, afrikkalaisia, tai amerikkalaisia, me emme ole mitään sellaista.”

⁹⁷     “Mutta, mitä me sitten olemme?”

⁹⁸     Minä sanoin: “Me olemme kristittyjä!” Amerikkalainen toimii kuten amerikkalainen. Saksalainen toimii kuten saksalainen, koska se on heidän kansallishenkensä. Ja meillä on kansallishenki. Se on Pyhä Henki, joka tulee Jumalalta taivaasta. Ja te toimitte. Kuten se? Se saa teidät käyttäytymään, niin kuin he käyttäytyvät siellä. Koska te olette toisesta maailmasta.

⁹⁹     Me elämme Amerikassa, se on totta. Se on ruumista koskeva osa. Mutta sielu, joka johtaa meitä, meidän luonteemme, on ylhäältä. Me elämme ylhäältä, koska me olemme syntyneet ylhäältä. Kaikki kristityt tulevat ylhäältä. Jeesus sanoi: “Minä en ole alhaalta. Minä olen ylhäältä. Jos Minä olisin alhaalta, niin Minun alaiseni taistelisivat Minun puolestani, mutta Minun Valtakuntani on ylhäältä.” Ja niin on jokainen Jumalan Valtakunnasta syntynyt mies. Hän on ylhäältä.

¹⁰⁰Tarkatkaa nyt, mennessämme eteenpäin, me näemme heidän tulevan pettymykseen. Siihenkö te tulette, kun te saatte Pyhän Hengen? Aivan varmasti. Minulle tapahtui niin. He tekevät pilaa ja kaikenlaista.

¹⁰¹Sitten huomatkaa, elämä oli kovaa Ruutille. Ja se on kovaa teille sen jälkeen, kun teistä tulee kristitty. Koska teidän täytyy järjestää itsenne maailmallisesta ilojen ja nautintojen elämästä, toisenlaiseen elämään, joka on vihitty Jumalalle. Teidän on sovellutettava itsenne tälle toiselle puolelle.

¹⁰²Ja Ruutin täytyi sovelluttaa itsensä maasta, jossa oli paljon ruokaa, ja kaikesta, jota hän oli arvostanut ihmisten keskuuteen, jotka nauroivat häntä ja tekivät pilaa hänestä; maahan, jossa hän joutui keräämään pellolta tähteitä syödäkseen. Hän keräsi ne liinaansa ja vei kotiin, puhdisti ne ja valmisti jonkinlaista leipää itselleen ja anopilleen syötäväksi.

¹⁰³No niin, hän oli tehnyt ratkaisunsa, se oli hänen päätöksensä.

¹⁰⁴Nyt seuraava asia, mitä hänen täytyy tehdä, on palvelu.

¹⁰⁵Ja sitä Seurakunnan täytyy tehdä. Seurakunta, sen jälkeen, kun te olette tehneet päätöksenne, teidän täytyy palvella. Palvella Jumalaa Hänen sääntöjensä mukaisesti. Hänen piirustustensa mukaisesti. Teidän täytyy palvella Jumalaa.

¹⁰⁶Ruut teki päätöksen. Nyt Ruut palvelee päätöksensä alaisuudessa. (Tarkatkaapa nyt tätä) Nyt hän menee pellolle poimimaan tähkiä.

¹⁰⁷Nyt hänen äitinsä sanoi hänelle, joka on Vanha Testamentti sanomassa Uudelle, tiedättehän. Hänen äitinsä käski häntä sanoen: “Meillä on sukulainen, ja hänen nimensä on Booas. Hän on rikas mies, ja hän on lähisukulainen. Mene sinä hänen pellollensa ja ehkäpä… Älä mene muiden pelloille, vaan hänen pellollensa.”

¹⁰⁸Kuinka Pyhä Henki sanookaan meille, ettemme menisi ja panisi nimeämme jonkun seurakunnan kirjoihin, tai ottaisin jonkinlaista katkismusta, vaan menisimme Jumalan Pellolle, Vanhaan Testamenttiin, Raamattuun. Älkää sanoko: “Hyvä on, nyt me tulemme rukoilemaan tämän rukouksen. Nyt meillä tulee olemaan tämä.” Pysykää Pellolla. Menkää suoraan Siihen, koska Hän on lähisukulainen.

¹⁰⁹Jumalan Sana, Vanha Testamentti, on lähisukulainen Uudelle. Vanha Seurakunta on äiti Uudelle Seurakunnalle, kristitylle, uskovaiselle, näettehän? “Älä mene kenenkään muun pellolle. Pysy hänen pellollansa. Ja ehkäpä jonakin päivänä sinä löydät suosion hänen kanssaan.”

¹¹⁰Ja yhtenä päivänä hänen ollessaan siellä ulkona pellolla, tämä rikas nuori mies, jonka nimi oli Booas, tämä hallitsija kulki ohitse ja näki hänet. Ja, kun hän näki hänet, hän rakastui häneen. Hän ajatteli, että hän oli ihmeellinen nainen. Hän piti hänen luontevuudestansa. Te muistatte hänen sanoneen: “Minä tiedän, ja ihmiset tietävät, että sinä olet kunnialliseksi nainen.” Ruut oli tehnyt selvän päätöksen, ja hän tuli ja eli aivan niin kuin hän sanoi tulevansa tekemään.

¹¹¹Toisin sanoen, tänään he sanovat: “Me tiedämme, että sinä olet kristitty. Me tiedämme, että sinä olet Jumalan mies, koska kukaan ei voi tehdä näitä ihmeitä, ellei Jumala ole hänen kanssaan.”

¹¹²Sitä Nikodeemus sanoi Jeesukselle, hän sanoi: “Rabbi, me tiedämme, että Sinä olet Jumalalta tullut opettaja. Ei kukaan mies voi tehdä näitä asioita, joita Sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssaan”, kun hän näki Hänen siellä erottavan heidän sydäntensä ajatukset.

¹¹³Erään naisen kosketettua Hänen viittaansa, Hän kääntyi ympäri ja kysyi: “Kuka kosketti minua?” Kaikki heistä kielsivät sen. Ja Hän katsoi kuulijakunnan ylitse ja sanoi: “Sinä siellä, sinä, jolla on verenvuototauti. Sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi.”

¹¹⁴Nikodeemus sanoi: “Ei kukaan mies voi tehdä sitä, ellei Jumala ole hänen kanssaan. Me tiedämme Sinun tulevan Jumalalta. Me emme voi vastaanottaa Sinua, koska meidät potkaistaisiin pois seurakunnasta.” Katsokaahan, se on oksastettu viinipuuhun. Niin kuin me keskustelimme siitä eilen illalla, veli West. He tulevat potkaisemaan teidät ulos. “Mutta syvällä sydämissämme me tiedämme, että Sinä tulet alkuperäisestä Viinipuusta.” Ja Kristus on Viinipuu, me olemme oksia. “Me tiedämme, koska me näemme saman Elämän, joka on Jumalassa, olevan Sinussa.”

¹¹⁵Sitä Booas oli nähnyt Ruutissa, tuon selvän päätöksen, että siellä seisoi hyveellinen nainen. Ja hän rakastui häneen.

¹¹⁶Nyt haluan teidän huomaavan, kuinka Naomi, tuo vanha seurakunta alkoi selittää Ruutille kaikkia heidän uskontoonsa kuuluvia lakeja; aivan niin kuin Vanha Testamentti on varjo Uudesta. Nyt minä haluan, että ymmärrätte tämän kertomuksen juuri tässä.

¹¹⁷Nyt haluan näyttää teille varjot. Vanha Testamentti selittää Uuden, jos te vain luette sen, sillä se on Uutta Testamenttia edeltävä varjo. Jos minä nyt olisin menossa tuota seinää kohden, enkä olisi koskaan nähnyt itseäni, ja sitten minä näkisin varjoni, niin minulla olisi jonkinlainen käsitys siitä, miltä minä näytän. Jos te tiedätte, mitä Uusi Testamentti on, niin lukekaa Vanha ja te tulette näkemään sen varjon. Ymmärrättekö? Ja sitten kun Uusi Testamentti tulee voimaan, te sanotte: “Aivan varmasti tämä on Se.” Hebrealaiskirjeessä Paavali menee taaksepäin ja selittää sitä.

¹¹⁸Pankaa nyt tarkasti merkille, Naomi sanoi Ruutille: “No niin, hän on meidän sukulaisemme, ja jos sinä voit löytää armon hänen edessään, niin sinä tulet löytämään levon.” “Jos sinä voit löytää armon, sinä tulet löytämään levon.” Booas edusti Kristusta, rikasta miestä, kaikkien asioiden perillistä, elon Herraa. Oi! Ja Booaan ajaessa sinne vaunuissaan, katsellen ympärilleen ja pellolle, hänen silmänsä osuivat Ruutiin. Hän oli mestari. Hän oli elon herra. Ja Ruut löysi armon hänen silmissään.

¹¹⁹Sitä Seurakunta tekee tänään. Elon Herran kulkiessa ohitse, Hän ei katsele suuria rakennuksia, suuria kirkontorneja, hyvin harjoitettuja kuoroja. Hän etsii yksilöitä: miehiä ja naisia, jotka ovat vihkiytyneitä ja tehneet selvän päätöksen Kristuksen puolesta. Vihkineet itsensä Hänen palvelukseensa. “Jumala, minä uskon Sen, jokaisen Sanan Siitä. Mitä tahansa Sinun Sanasi sanookin, minä pysyn tarkalleen Sen kanssa. Se Sinun Sanasi. Minä uskon Sen, jokaisen Sanan.” Sitä Hän, elon Herra yrittää löytää. Sitä Hän haluaa, antaa Pyhän Hengen niille, jotka isoavat ja janoavat. “Siunattuja olette te, jotka isoatte ja janoatte, sillä teidät tullaan täyttämään.” Hän yrittää löytää tuota Seurakuntaa tänään.

¹²⁰Nyt sitten Ruutia pyydettiin tekemään jotakin, mikä oli häpeällistä, mutta hän oli halukas siihen, koska hän oli tehnyt päätöksensä. Mikä esikuva uskovaisesta. Mikä täydellinen esikuva.

¹²¹Naomi, tuo vanha seurakunta sanoi: “Mene sinne tänä iltana, kun on ohran korjuuaika.” Mikä kaunis ajatus, ja me voisimme riippua juuri siinä.

¹²²Naomi ja Ruut tulivat sinne juuri ohrankorjuun aikaan. Ohran aika oli leivän aika, aika, jolloin tarjottiin tuoretta leipää. Ja Seurakunta näissä viimeisissä päivissä, 2000 vuoden pakanallisen opetuksen jälkeen, on tullut ohrankorjuun aikaan, Elämän tuoreuteen, uuteen Leipään, hunajaan, joka tulee Taivaasta. (Russell, puhukaapa hunaja-kuorisesta leivästä!) Tämä on Se, Leipä Taivaasta. “Minä olen Elämän Leipä. Teidän isänne söivät mannaa ja he ovat kuolleita. Mutta Minä olen Elämän Leipä, joka tulee Jumalalta Taivaasta. Jos mies syö tämän Leivän, hän ei tule koskaan kuolemaan.” Ja Seurakunta näissä viimeisissä päivissä täällä, on juuri nyt tuotu ohrankorjuun aikaan.

¹²³Ruut, pakana, erotettu, ulosajettu, tuotiin sisälle, ja hänet hyväksyttiin Morsiamena. Kristus tuli aivan ohrankorjuun aikaan.

¹²⁴Hän sanoi: “Pane nyt vaatteet yllesi.” Ei: “Ota vaatteet yltäsi.” Kuinka vastakohtaista se onkaan tänään. “Pukeudu vaatteisiisi, kun menet kohtaamaan häntä. Hän tulee puimaan ohraa tänä yönä. Mene sinne ja pane vaatteet yllesi. Peitä itsesi, kohdataksesi hänet.”

¹²⁵Tänään he haluavat riisua itsensä, paljastaa itsensä. Peittäkää itsenne. “Mene sinne, koska hän pui ohraa. Ja sitten pane merkille se paikka, johon hän laskeutuu nukkumaan.” Teittekö te sen? Golgatalla! Monia vuosia sitten merkitsin sydämeeni paikan, missä Hän antoi Elämänsä, niin että Hän voisi ottaa minut. Pankaa merkille paikka, jossa hän laskeutui nukkumaan. Tarkatkaa missä Hän teki sen. Sitä jokaisen uskovaisen tulee tehdä. Pankaa merkille, mitä Hän on tehnyt teidän puolestanne. Viime sunnuntain sanoma oli: Vierailu Golgatalla. Pankaa merkille, mitä Hän teki teitä varten.

¹²⁶Naomi sanoi: “Merkitse paikka, minne hän laskeutuu lepäämään, ja mene sinä sen jälkeen ja makaa hänen jaloissansa.” Ei hänen pääpuolellaan, vaan hänen jaloissansa, ositukseksi arvottomuudesta. “Ja ota peite, jolla hän on peittänyt itsensä, ja vedä se itsesi ylle.” Näettekö te sen? Voi! Minä tunnen teidät… He ajattelevat, että minä olen fanaatikko. Mutta se kyllä soveltuu minulle hyvin, tuo Jumalan Henki. Merkitkää paikka, missä Hän makasi Golgatalla; missä Hän makasi haudassa; Getsemanessa. Merkitkää se ja ryömikää Hänen jalkoihinsa, ja maatkaa siellä ja kuolkaa itsellenne. Näettekö? Siinä se on teille. Peittäkää itsenne Hänen viittansa liepeellä.

¹²⁷Ja Ruut sanoi: “Mitä sinä sanot, sen minä tulen tekemään.”

¹²⁸Oi, miten selvästi ratkaiseva päätös se onkaan uskovaiselle. “Mitä Raamattu sanoo, sen minä tulen tekemään. Jos Se sanoo: ‘Tehkää parannus ja ottakaa kaste Jeesuksen Kristuksen Nimessä’, niin minä tulen tekemään sen. Jos Se sanoo: ‘Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa Evankeliumia’, niin minä tulen tekemään sen. Mitä tahansa Se sanoo: ‘Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iankaikkisesti’, tai mitä tahansa Se käskee minun tehdä, sen minä tulen tekemään.” Näettekö? Seurakunta ottaa määräyksensä Sanalta. Ruut makasi hänen jaloissansa.

¹²⁹Muistakaa nyt, se oli häpeällistä nuoren leskinaisen maata tämän miehen vierellä, hänen jaloissansa. Se on häpeällistä ulkopuoliselle maailmalle! Voitteko te kestää sen? Tässä se on.

¹³⁰Katsokaa! Katsokaa, tämä se on. Seurakunnan, nuorten naisten ja nuorten miesten, vanhojen ja nuorien pyydetään erottamaan itsensä maailmasta, ja tulemaan Pyhän Hengen Valtakuntaan, se on häpeällistä maailmalle. Omassa sydämessään he tietävät, mitä se kaikki on, mutta maailmalle heistä tulee fanaatikkoja tai pyhiä kieriskelijöitä, tai heitä kutsutaan jollakin muulla häpäisevällä nimellä. Mutta Seurakuntaa on pyydetty tekemään se. Oletteko te halukkaat merkitsemään tuon paikan ja laskeutumaan maahan? Antakaa maailman kutsua teitä miksi tahtovat.

¹³¹Tuossa vanhassa laulussa sanotaan:

Minä olen aloittanut vaeltamaan yksin Jeesuksen kanssa, (näettekö?)
Ja tyynynäni on, kuten Jaakobilla, kivi;
Ja minä otan tien Herran harvojen halveksittujen kanssa,
Olen aloittanut Jeesuksen kanssa, ja tulen menemään lävitse.

¹³²Sitä se on. Minä maksan hinnan riippumatta siitä, mitä tahansa muut sitten tekevätkin. Jos se merkitsee häpeää, jos se merkitsee kodin kadottamista, eroamista perheestä ja kaikista tutuista, tyttöystävistä, poikaystävistä, mitä tahansa se merkitseekin, minä olen jatkava edelleen. Minä tulen ottamaan tien. Jos naapurini kutsuu minua pyhäksi kieriskelijäksi, helluntailaiseksi tai fanaatikoksi, niin minä en välitä siitä, mitä he sanovat. Se ei merkitse mitään minulle. Minä olen aloittanut, tehnyt selvän, leikkaavan päätöksen ja minä tulen menemään lävitse.

¹³³No niin, Booas oli ainoa, joka kykeni antamaan hänelle levon tuolta väsyttävältä tähkien poimimiselta. Ja, oi, on niin kaunista, kuinka Booas löysi hänet sieltä pellolta ja… (Minä en voi ohittaa tätä). Booas löysi hänet pellolta ja kysyi: “Kuka sinä olet?”

Hän vastasi, “Minun nimeni on Ruut.”

“Oh, tuo mooabilainen, joka on tullut vaeltamaan kanssamme.”

“Kyllä.”

¹³⁴“Minä olen kuullut sinusta. Älä sinä mene muille pelloille.” Mitä se on? Älkää aloittako mitään lähetysraveja. Pysykää täällä Minun pellollani. Pysy Minun omieni kanssa. Hän rakasti häntä. Pysy täällä. Pysy minun kanssani. Älä lähde juoksentelemaan paikasta toiseen, pysy täällä.

¹³⁵Jos te uskotte sanoman. Pitäkää kiinni siitä. Ymmärrättekö? Ei väliä, mikä hinta täytyy maksaa. Pysykää sen kanssa ja jatkakaa suoraan eteenpäin. “Jos se merkitsee tämän tai tuon uhraamista, ja jos minun täytyy lopettaa ryyppäämiseni, jos minun täytyy lopettaa varastamiseni, valehtelemiseni; minä tulen pysymään Sen kanssa.” Ymmärrättekö?

¹³⁶Ja hän sanoi: “He eivät tule vaivaamaan sinua, koska minä olen käskenyt nuoria miehiä olemaan loukkaamatta sinua.” Aamen. Minä pidän siitä, Hänen suojeluksestansa. Kuka sanoi sen? Elon Herra.

¹³⁷“Olkaa varovaisia. Älkää koskeko Minun voideltuuni. Älkää tehkö pahaa Minun profeetoilleni.” Eikö se ole oikein? “Sillä, totisesti, Minä sanon teille, se olisi parempi teille, jos myllynkivi olisi ripustettu kaulaanne ja teidät olisi heitetty mereen, kuin että loukkaatte yhtä näistä Minun vähimmistäni.” Onko se oikein? “Älkää edes rikkoko heitä vastaan.” “Minä olen käskenyt heitä olemaan koskematta sinuun.” Oi, katsokaa tuota maailmaa, kuinka se vainoaa. Heidän hetkensä on tulossa.

¹³⁸Sitten hän sanoi nuorille miehille ja muille: “Hän poimii tähkiä elääkseen. Nyt minä haluan teidän sadonkorjaajien, teidän enkelien…” Toisin sanoen, sitä he ovat. Hän sanoi: “Minä haluan teidän enkelien, teidän sadonkorjaajien, tipauttavan maahan kourallisen, tarkoituksella. Älköön se kaikki olko niin rasittavaa hänelle. Mutta aina silloin tällöin, antakaa hänen kuulla hyvä Sanoma. Peittäköön Pyhän Hengen hyvä voima Hänet ajoittain, niin että Seurakunta tietää Minun yhä olevan siellä. Tehdä jonkinlaista parantamista Seurakunnan keskuudessa. Käyttää jonkinlaisen merkin tai ihmeen, niin että Hän tietää Minun olevan Hänen keskellään.” Sitä se on.

¹³⁹Ettekö te pidäkin noiden kourallisten löytämisestä? Toivon meidän löytävän joitakin tänä aamuna, ettekö tekin? Kourallisen tuoretta ohraa, kun Herra tekee jotakin, mitä Hänellä on ollut tapana tehdä. Jotakin, mitä me tiedämme Hänen tekevän. Hän on Elonkorjuun Herra. Hän on ainoa, joka voi tipauttaa kourallisen. “Minä käsken enkeleitä menemään tuohon kokoukseen tänä aamuna. Minä haluan heidän tekevän määrätyn asian. Minä olen käskenyt heitä, ja he tulevat tekemään sen.”

¹⁴⁰Nyt tässä, Ruutin täytyi ottaa häpeällinen osa, laskeutua maahan ja tulla kutsutuksi miksi tahansa. Häntä olisi voitu kutsua prostituoiduksi, tiedättehän. Häntä voitaisiin kutsua pahamaineiseksi naiseksi, vaikkei hän sitä ollutkaan. Ja hän seurasi tarkalleen hänelle asetettuja sääntöjä. Niinpä hän menee sinne ja peittää itsensä sillä peitteellä, joka oli Booaksen yllä. Minne Ruut meni? Haudalle. Minne hän meni? Sinne, missä Booas lepäsi.

¹⁴¹Siitä minä löysin sen:

Ristin juurella, jolla Pelastajani kuoli,
Siellä minä itkin puhdistusta synneistäni,
Siellä minun sydämelleni verta käytettiin;
Siellä on lähde täytetty verellä
Juoksutettu Immanuelin suonista;
Jonne syntiset tulvan alle upotettuina,
Kadottavat kaikki syyllisyytensä tahrat.

¹⁴²Merkitkää se paikka, jossa Hän makasi. Maatkaa siellä Hänen kanssaan. Oletteko valmiit menemään Golgatalle tänä aamuna, niin kuin puhuin viime sunnuntaina? Oletteko merkinneet tuon paikan elämässänne? Oletteko tuoneet itsenne sille paikalle, jossa Jeesus ristiinnaulittiin?

¹⁴³“Oi, me pidämme sitä arvossa.” Mutta miten on teidän ristiinnaulitsemisenne kanssa? Oletko sinä valmis ottamaan tuon tien ja tulla kutsutuksi häpäisevällä nimellä, kuten pyhä kieriskelijä, tai uskonnollinen fanaatikko, tai mitä tahansa se onkin, mikä tahansa hinta onkin?

¹⁴⁴Oletteko merkinneet tuon paikan, niin että menette sinne ja laskeudutte alas Hänen kanssaan ja sanotte: “Herra, tässä minä olen.” Mitä sen jälkeen? Vetäkää se sama peite, joka oli Hänen yllään, itsenne ylle.

¹⁴⁵Eräs nainen kerran sanoi meidän Herrallemme: “Herra, suo minun kahdelle pojalleni, että yksi istuu Sinun oikealla ja toinen Sinun vasemmalla kädelläsi, Valtakunnassa.”

¹⁴⁶Hän sanoi: “Voitteko juoda sen maljan, jonka Minä juon?” Se on katkeran vainon maljan. He vastasivat: “Kyllä.”

¹⁴⁷“Ja voitteko tulla kastetuiksi samalla kasteella, jolla Minut on kastettu?” Laskeutua maahan, ja vetää sama peite ylitsenne.

¹⁴⁸Elia otettiin ylös, ja hän heitti alas saman peitteen, joka hänellä oli ollut, peittämään Elian hänen Henkensä kaksinkertaisella määrällä. Se on sama asia, kaksinkertaisena. Sama voima, ei enempää, ei suurempaa, vain kaksinkertaisena.

¹⁴⁹Kuten Mooses, kun hän oli väsynyt, hänen appensa sanoi hänelle: “Sinä näännytät itsesi loppuun. Rukoile, että Jumala ottaa sinun Henkesi ja panisi Sen muiden ylle.” Ja hän rukoili.

¹⁵⁰Hän otti Hengen ja pani Sen seitsemänkymmenen miehen ylle, ja nuo seitsemänkymmentä alkoivat profetoimaan. Heillä ei ollut yhtään enempää voimaa. Heillä oli vain enemmän koneistoa, siinä kaikki. Heillä oli vain enemmän koneistoa.

¹⁵¹Sillä tavalla se on tänäänkin. Yksi mies ei voi tehdä sitä. Jumalalla on Hänen koneistonsa työskentelemässä kaikkialla, mutta se on sama voima; sama Voima, sama Pyhä Henki, sama Jeesus.

¹⁵²No niin, hän otti tuon peitteen, Pyhän Hengen. Sen jälkeen, kun hän oli kuollut itsellensä, hän merkitsi sen paikan, mihin Booas laskeutui lepäämään, ja paneutui hänen jalkoihinsa ja otti sen peitteen, joka oli hänen yllään, ja veti itsensä ylle. Booas heräsi ja kysyi: “Kuka se on?”

 Hän sanoi: “Minä olen Ruut, mooabilainen, sinun palvelijattaresi.”

¹⁵³Ja Booas nousi ja sanoi: “Minä käsitän ja tiedän, että sinä olet kunniallinen nainen. Aamen. Eikö se saakin väristykset kulkemaan sielunne lävitse? “Sinä olet kunniallinen nainen.”

¹⁵⁴Ja mitä vastasi Ruut hänelle? “Sinä olet lähisukulainen.” Aamen. “Sinä olet lähisukulainen. Sinä voit antaa minulle levon. Minä en ole tullut maatakseni täällä kuten moraaliton nainen. Minä en ole tullut tänne näyttäytyäkseni, (näyttääkseni ihmisille, että osaan puhua kielillä, ja näyttääkseni ihmisille, että osaan tanssia Hengessä, ja näyttääkseni ihmisille, että osaan huutaa), vaan minä olen tullut, koska sinä olet lähisukulainen. En näyttääkseni, että osaan tehdä jotakin suurta; vaan koska sinä olet minun sukulaiseni. Minä olen tullut, koska sinä olet lähisukulaiseni. Ja sinä olet ainoa, joka voi lunastaa minut.”

¹⁵⁵Näettekö Kristukselle kääntyneen asenteen, Seurakunnan asenteen? Näettehän? “Sinä olet minun lähisukulaiseni.”

¹⁵⁶Ja Booas sanoi: “Sinä olet kunniallinen nainen. Ja minä olen sinun lähisukulaisesi. Peitä nyt itsesi ja makaa aamuun asti. Peitä vain itsesi tällä peitteellä, minä olen sinun sukulaisesi. Makaa siellä aamuun asti ja lepää.” Aamen, aamen. “Minä olen sinun lähisukulaisesi. Lepää!” Aamen.

¹⁵⁷Aamun tullessa, paljon ennen päivänkoittoa, hän kokosi suuren kasan ohraa, uskoisin sen olleen kuusi mittaa, ja kaatoi sen hänen huiviinsa, ja hän meni kotiin. Ja Naomi sanoi: “Minun tyttäreni.”

¹⁵⁸Sen jälkeen, kun hän oli noussut ylös alttarilta ja mennyt kotiin, hän kysyi: “Mitä nyt tulee tapahtumaan, mamma? Mitä tulee tapahtumaan nyt?”

¹⁵⁹“Lepää!” (Aamen). “Lepää Ruut, sillä tuolla miehellä ei tule olemaan lepoa ennen kuin hän on maksanut täyden hinnan lunastuksesta.” Aamen, aamen. Juuri siinä missä seison. Aamen. Hän ei tule lepäämään ennen kuin hän on maksanut täyden hinnan sinun lunastamiseksesi, kaiken mitä sinä koskaan olet kadottanut, kaiken mitä sinä olit, on hän lunastava.

¹⁶⁰Muistakaa nyt tuo lunastamista koskeva laki… Kun nyt lähestymme kokouksen loppua. Koko lunastamisen laki on tämä: että ennen kuin mies voi lunastaa kadotetun omaisuuden, hänen täytyi olla läheisin sukulainen. Ja seuraavaksi hänen täytyi olla rehellinen, oikeamielinen mies, tehdäkseen sen. Ja sitten hänen täytyi olla tarpeeksi rahaa tehdäkseen sen. Ja sitten hänen täytyi antaa julkinen todistus, että hän oli tehnyt sen. Ja siitä eteenpäin se oli hänen omaisuuttansa.

¹⁶¹Niinpä katsokaahan nyt. Booas esitti Kristusta. Ja Ruut esitti Seurakuntaa, teitä, uskovaista. Ja nyt Vanhan Testamentin mukaan, ainoa tie, miten Jumala voi tulla ja lunastaa sen, mikä oli kadotettu, oli, että Jumala tuli ihmisen sukulaiseksi. Ja ainoa tapa, miten Jumala voi tulla ihmisen sukulaiseksi, oli olla yksi heistä. Aamen.

¹⁶²Minä olen eri mieltä Billy Grahamin tai kenen tahansa kolminaisuuden opettajan kanssa siitä, että Jumaluudessa olisi kolme yksilöllistä persoonaa. Minä tietenkin uskon kolminaisuuteen, mutta en sillä tavalla; että he olisivat kolme eri persoonaa. He ovat yksi. Tämä kertomus yksinänsä, vaikka meillä ei olisi mitään muuta kuin se, todistaisi sen.

¹⁶³Jumala tuli mieheksi! Hänen täytyi tulla sukulaiseksi. Eikä Hän olisi voinut olla Jumala… Ja me syntiset: Hänen luomakuntansa luodut olennot, koska Hän ei voinut olla sukulainen siinä asemassa. Niinpä Jumala tuli ihmiseksi, että ihminen voisi tulla Jumalaksi. Aamen.

¹⁶⁴Me ollen ihmisiä, syntisiä… Jumala tuli syntiseksi, ottaen meidän Syntimme Hänen ylleen, joka ei synnistä tiennyt, ja kuitenkin oli syntinen, koska meidän syntimme oli pantu Hänen ylleen. Hän tuli minuksi, että minä voisin tulla Häneksi. Näettekö? Hän tuli syntiseksi, että minä voisin tulla Jumalan pojaksi. Ja nyt me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä. Koska Jumala oli tehty sukulaiseksemme, kun Hän otti ylleen lihan muodon, ja oli syntynyt naisesta. Jumala! Ei jokin toinen persoona, vaan Jumala, Hän itse!

¹⁶⁵1. Timoteus 3:16, sanotaan:

… ilman kiistaa suuri on jumalisuuden salaisuus, sillä Jumala oli tuotu julki lihassa… (Jumala)

Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala.

Ja Sana tehtiin lihaksi…

¹⁶⁶Sana tehtiin inhimilliseksi olennoksi, tullen sukulaiseksi. Hän tuli mieheksi. Hän tuli kuolemaksi, niin että Hänen kuolemansa kautta minä voisin tulla Elämäksi. Hän tuli syntiseksi, niin että Hänen vanhurskautensa kautta minulla voisi olla Elämä. Hän tuli köyhäksi, että minä Hänen köyhyytensä kautta voisin tulla rikkaaksi. Hän tuli siksi, joka minä olin, niin että minä voisin Hänen armonsa kautta tulla siksi, mikä Hän on. Sitten, puhukaapa Jumalan voimista. No niin, se on tarkalleen Kirjoitus. Ja sitä Kirjoitus sanoo.

¹⁶⁷Minkälaisen rakkauden Isä onkaan antanut meille, osoittanut meitä kohtaan, että me, jotka olimme syntisiä ja vieraantuneet pois Jumalasta, voisimme tulla vedetyiksi lähelle Jumalaa, niin paljon, että me tulemme Jumalan pojiksi ja tyttäriksi, emme palvelijoiksi. Pakanaseurakunta ei ole koskaan ollut palvelija. Ei, pakanaseurakunta on poika tai tytär. Te olette Jumalan poikia ja tyttäriä, te, jotka olette vastaanottaneet Pyhän Hengen. Ei, jos te olette Orpa ja käännytte pois… Vaan, jos te menette lävitse Pyhään Henkeen, te tulette pojiksi ja tyttäriksi.

¹⁶⁸No niin, poikia ja tyttäriä… Kenellä on eniten valtaa Jumalan edessä? Mikä on enkeli? Enkeli on palvelija. Onko se oikein? Ne ovat Hänen palvelijoitansa. Mitä te olette? Hänen poikiansa ja tyttäriänsä. Kenellä silloin on eniten valtaa taivaassa? Syntiselläkö, joka on armosta pelastettu, vaiko arkkienkelillä, joka seisoo hänen oikealla puolellaan? Syntisellä, joka on armolla pelastettu, on enemmän arvovaltaa taivaassa kuin arkkienkelillä, joka seisoo hänen rinnallaan synnittömänä, koska hän on poika. Pojalla tietenkin on enemmän arvovaltaa kuin palvelijalla. Oi, me unohdamme, mitä me olemme. Sen jälkeen, kun olemme tulleet siksi, mitä me olemme, me unohdamme kuinka olemme tulleet siksi, mitä me olemme. Kun Jumala itse…

Oi, minkä kalliin rakkauden Isä antoi Adamin langenneelle suvulle,
Antaessaan ainokaisen Poikansa kärsimään ja lunastamaan meidät Hänen armollaan. (Oi, kuinka me koskaan voisimme tuntea sen?)
Keskellä repeilevien kallioiden ja pimenevien taivaiden
Minun Pelastajani kumarsi päänsä ja kuoli:
Avautuva esirippu paljasti tien
Taivaan iloon ja loppumattomaan päivään.
Kristuksella, vankalla Kalliolla minä seison?
kaikki muu maaperä on upottavaa hiekkaa.
Kun minä silmäilen ihmeellistä ristiä jolla Kirkkauden Prinssi kuoli,
Minä lasken kaikki syntini menetykseksi, (Se on totta.)

¹⁶⁹Eräs sanoi:

Eläen, Hän rakasti minua; kuollen, Hän pelasti minut;
Haudattuna, Hän kuljetti syntini kauas pois;
Ylösnousten, Hän vanhurskautti vapaaksi ikuisiksi ajoiksi:
Jonakin päivänä Hän tulee – Oi, mikä kunniakas päivä!

¹⁷⁰Se on ollut Seurakunnan aiheena, ja sitä Se on odottanut. Se on ollut Sen sydän. Tämä maa on kylvetetty tämän Sukulunastajan Verellä, Adamin langenneen suvun lunastamiseksi.

¹⁷¹Huomatkaa, tässä Hän on, Sukulunastaja. Nyt ensimmäinen asia: Hänen täytyi olla arvollinen. Kuka oli arvollisempi kuin Jeesus Kristus? Sitten toinen asia: Hänellä täytyi olla tarvittava raha. Hänen täytyi kyetä tekemään se. Hän omisti Taivaat, Hän todisti sen. Hän voi ottaa viisi leipää ja kaksi kalaa ja ruokkia 5 000, ja kerätä viisi vakallista tähteitä. Hän voi pumpata vettä kaivosta ja muuttaa sen viiniksi. Hän voi ottaa kalan merestä ja ottaa kolikon sen suusta. Aamen.

¹⁷²Mutta Hän tuli niin köyhäksi, ettei Hänellä ollut minne päätään laskea. Hän tuli sukulaiseksi. Ei sukulaiseksi rikkaalle, vaan kaikkien ihmisten sukulaiseksi. Hän otti lunastajan paikan.

¹⁷³Mitä Booaksen sen jälkeen täytyi tehdä? Hänen täytyi antaa julkinen todistus. Seuraavana aamuna Naomi sanoi: “Lepää Ruut, kaikki tulee nyt olemaan hyvin, koska sinä olet löytänyt armon hänen silmissänsä.”

¹⁷⁴Jumala, salli minun tehdä se. Salli minun löytää armo Hänen silmissänsä. Sitten, kun tuo aamu aukeaa:

Kun Jumalan pasuuna soi, ja aikaa ei enää ole,
Ja aamu aukeaa iankaikkinen, kirkas ja kaunis;
Kun maan pelastetut kokoontuvat siellä toisella rannalla,
Kun nimenhuuto pidetään, tulen olemaan siellä.

Me vain lepäämme nyt ja odotamme täyttä lunastusta.

¹⁷⁵Huomatkaa: “Minulla on siitä käsiraha nyt. Olen vienyt kotiin koko huivillisen ohraa.” Booas antoi sen hänelle, hän mittasi hänelle kuusi mittaa ohria. Kuusi merkitsee maailman kuusituhatvuotista olemassaoloa. Miehen päivä on kuusi. Mies luotiin kuudentena päivänä. Maailma luotiin kuudessatuhannessa vuodessa, seitsemännen tuhannen Jumala lepäsi. Kuusituhatta vuotta Seurakunta työskentelee syntiä vastaan näiden ohraleipien, Jumalan Voiman kanssa, ja sitten mennen Iankaikkiseen Lepoon. Kyllä, lepo, odotus. Kuusi mittaa hienoa ohraa hän pani sinne, niin että hän tulisi toimeen täyden lunastuksen aikaan asti. Minä olen niin iloinen nauttiessani siitä.

¹⁷⁶Menkäämme nyt nopeasti sen loppuosaan. Nyt me näemme, että seuraavana aamuna herätessään Ruut oli onnellinen, ja tuo mies tuli. Siellä oli toinen sukulainen, jolla todellisuudessa oli ensisijainen lunastusoikeus. Onko minulla aikaa puhua siitä? Hyvä on, vain minuutin verran, niin että voimme saada ainakin osan siitä.

¹⁷⁷Seuraava tässä vertauksessa, jolla oli ensisijainen oikeus teihin, oli Perkele, koska te olitte tehneet syntiä. Aluksi te kuulutte hänelle ja olette hänen omaisuuttaan. Sillä: “Te olette syntyneet synnissä, muodostuneet vääryydessä ja tulleet maailmaan puhuen valheita.” Ja koska hän ei voinut lunastaa sitä, tuli Kristus, mieheksi tehtynä, lunastaakseen meidät, ja ottamaan pois meidän syntimme. Näettekö te sen? Toinen mies ei voinut tehdä sitä. Perkele ei voinut kuolla syntien puolesta, koska hän juuri oli vääristelijä ja synnin aloittaja. Näettekö, hän ei voinut tehdä sitä, tämä toinen mies ei voinut tehdä sitä, koska hänen oma perintönsä olisi mennyt pilalle. Ja Saatana ei voinut pilata omaansa, koska hän on perkele. Hän ei voinut tulla toiseksi perkeleeksi, ottaakseen pois ensimmäisen perkeleen. Hän ei voinut tulla synniksi, koska hän jo oli synti. Mutta Kristus, ollen synnitön, tuli syntiseksi, lunastaakseen meidät. Halleluja, me olemme lunastettuja. Me olemme lunastettuja; se merkitsee “takaisin tuotuja”. Me olemme lunastettuja.

¹⁷⁸Niinpä seuraavana aamuna heidän täytyi antaa julkinen todistus. Booas meni ja kohtasi tämän miehen portilla, vanhinten edessä, (ja sen täytyi olla julkisella paikalla), ja hän katsoi häntä kasvoihin ja kysyi: “Voitko sinä lunastaa hänet?” Nyt hänen täytyi ensin lunastaa Naomi, saadakseen Ruutin. Ja Kristuksen täytyi lunastaa juutalaisseurakunta ensin voidakseen saada pakana Morsiamen. Hän tuli Naomin kanssa, muukalainen toisesta maasta, mooabilainen pakana. Sitä me olemme, pakanoita. Ja muistakaa, hänen täytyi lunastaa Naomi. Ja lunastettuaan Naomin, hänelle kuului kaikki, mitä tällä oli.

¹⁷⁹Muistakaa, kun Kristus tuli, Hän ei koskaan puhunut pakanaseurakunnalle. Hän meni omiensa tykö. “Hän tuli omiensa tykö, ja Hänen omansa eivät vastaanottaneet Häntä.” Hän oli aina vain omillensa. “Älkää menkö pakanain tykö. Älkää menkö Samariaan, vaan menkää mieluummin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö. Ja kun menette, niin saarnatkaa Evankeliumia, parantakaa sairaat, nostakaa ylös kuolleet, ajakaa ulos perkeleet, ilmaiseksi olette saaneet, ilmaiseksi antakaa.” Onko se oikein? Hän lähetti heidät kaksittain. Hänen täytyi lunastaa tuo seurakunta. Ja lunastettuaan juutalaisseurakunnan Hän sai pakanamorsiamen. Aamen. Se oli kaupanpäällisiä. Katsokaahan, Hän sai Morsiamen, kun Hän lunasti seurakunnan.

¹⁸⁰No niin, Booas kysyi: “Voitko lunastaa hänet?” Tämä toinen mies sanoi: “En.”

¹⁸¹Sitten hänen täytyi antaa julkinen todistus. Hän otti kengän jalastansa ja heitti sillä häntä, ja sanoi: “Siinä se on sinulle. Tietäköön koko Israel, että minä olen lunastanut Naomin, ja minä myös otan Ruutin.” Aamen. “Minä otan Ruutin morsiamekseni.” Kuka se oli? Elonkorjuun Herra. Aamen. Siinä se oli: “Minä lunastan Naomin ja saan Ruutin. Ja Ruut tulee olemaan morsiameni.”

¹⁸²Mitä he sanoivat? “Voikoon hän olla kuin Lea ja Raakel Israelille, niin että hänestä nousee tuhansia.” Ja niin on tapahtunut. Ja katsokaahan, hän antoi julkisen todistuksen.

¹⁸³Mitä Jeesus teki, tehdäkseen sen? Hän antoi julkisen todistuksen. Saatana ei voinut kuolla syntien puolesta, koska hän oli synnin tekijä. Hän on synnin isä. Mutta Jeesus, tuo viaton, Taivaan Jumala, jonka ei olisi tarvinnut kuolla, tuli alas ja antoi julkisen todistuksen kuolemalla, nostettuna ylös taivaiden ja maan välille.

 Se oli julkinen todistus! He riisuivat vaatteet Hänen yltänsä, ja ripustivat Hänet taivaiden ja maan välille häpeässä. Ja Hän kuoli synnillisen, häpeällisen kuoleman, lunastaakseen meidät. Se oli julkinen todistus! Aamen.

¹⁸⁴Mitä Hän teki? Hän riisui pois oman vanhurskautensa, oman kunniansa. “Minulla on valta; Minä voisin puhua Isälle, ja Hän lähettäisi Minulle kaksikymmentä legioonaa enkeleitä.” Yksi enkeli olisi voinut muuttaa asioiden suunnan. Hän olisi voinut kutsua kaksikymmentä legioonaa, joka olisi ollut noin 40 000 enkeliä. Mitä he olisivat voineet tehdä? Hän sanoi: “Minä voisin puhua Isälleni, ja heti Hän lähettäisi Minulle kaksikymmentä legioonaa enkeleitä; he tulisivat ja hoitaisivat tämän asian.” Ja mitä yksi niistä voisi tehdä? Hävittää koko maan sekunnissa. Ja katsokaa, Hänellä oli niitä tuhansia, jotka olisivat voineet tulla. Mutta Hän riisui sen pois ja pani sen syrjään. Hän pani syrjään kaiken ylhäisyytensä, ja tuli syntiseksi, ja kuoli teidän ja minun edestäni.

¹⁸⁵Nyt me voisimme sanoa tämän lopettaessamme. Booas teki sen ja otti Ruutin ja meni naimisiin hänen kanssaan. Ja hän synnytti pojan nimeltä Obed. Obed oli Jessen isä. Jesse oli Daavidin isä, joka oli Kristuksen isä, (aamen), Herran Jeesuksen isä.

¹⁸⁶Ettekö te näe sitä? Tuon vanhurskauden, tuon selvästi leikkaavan päätöksen kautta Hän tuli meidän sukulunastajaksemme. Jumala tuli sukulaiseksi meille. Hän tuli alas ja oli tehty meidän kaltaiseksemme ihmisolennoksi, joka kärsi nälkää ja janoa. Hän sanoi: “Minun on jano, antakaa Minulle juoda.” Ja he panivat etikkaa Hänen suuhunsa.

¹⁸⁷Hän oli janoinen kuten mekin. Hän tiesi, mitä oli kärsiä janoa. Hän oli sairas kuten mekin. Hän sanoi: “Eivätkö he halua sanoa Minulle tuota vanhaa vertausta: ‘Lääkäri paranna itsesi’?” Mutta Hänen suuret voimansa eivät olleet Häntä itseänsä varten. Hänellä oli voima tehdä se, mutta Hän ei voinut eikä halunnut käyttää sitä itseensä.

¹⁸⁸Joku sanoi minulle eräänä päivänä: “Veli Branham, ennen kuin mitä tahansa tapahtuu, sinä tiedät kaiken siitä. Mitä tulee tapahtumaan sinulle?”

¹⁸⁹Minä sanoin: “Tuo lahja ei ole minua varten, minä en voi käyttää sitä itseäni varten.” Se on teitä varten. Te olette se, joka saatte hyödyn siitä, en minä. Minä olen vain Jumalan yleisön palvelija, teitä varten.

¹⁹⁰Saarnaaja on yleisön palvelija. Hän vain on siellä niin kuin lilja kedolla, kimalainen ottaa siitä oman osansa, mehiläinen oman osansa, ohitse kulkija omansa ja niin edespäin. Lilja työskentelee päivin ja öin, säilyttäen tuoksunsa. Ja Evankeliumin palvelija tekee samoin; vaeltaen Jumalan ohjauksessa, pitäen todistuksensa totuudellisena, niin että maailma voi olla osallinen hänestä, näettekö, Herra Pastori Lilja. Hän on hyvä. Jeesus sanoi: “Ottakaa hänet huomioon. Salomo ei ole hänen kaltaisensa.” Tohtori Lilja, arvelen, että te kaikki tunnette Hänet.

¹⁹¹“Huomioikaa kedon liljat, ne eivät uurasta eivätkä kehrää… ja kuitenkaan Salomo kaikessa loistossaan…” Liljan täytyy ponnistella päivin ja öin pysyäkseen säteilevänä ja säilyttääkseen tuoksunsa ja asiansa kunnossa. Ja kuitenkin se vain avaa itsensä, ja ohikulkijat ottavat osansa siitä. Mehiläinen ja kärpänen, kaikki, jotka kulkevat ohitse, hyvät ja pahat yksinkertaisesti vain ottavat siltä osansa.

¹⁹²Sillä tavalla Kristuksen palvelija on, hän avaa itsensä: “Ottakaa vain minulta, maailma.” Hänellä ei ole mitään itseänsä varten, se on toisia varten. Siksi Kristus tuli, kun Hän tuli sukulaiseksi meille. Hän tuli mieheksi, että maailma voisi olla osallinen Hänen vanhurskaudestansa, näettehän, ja tulla Jumalan pojiksi.

¹⁹³No niin, mitä he tekivät? He menivät naimisiin, ja sen kautta tuli tämä suuri asia. Silloin Ruut sai palkkionsa, kun hän sai Booaksen aviomiehekseen. Samoin Seurakunta tulee palkituksi, kun Herran tulemus tulee, tuona kirkkaana ja pilvettömänä aamuna. Me olemme lepäämässä, odottamassa nyt. Se on tuleva, koska lunastus on suoritettu.

¹⁹⁴Nyt vielä yksi lainaus, ennen kuin aloitamme rukousjonon. Katsoin tuon lunastettu sanan merkitystä tänä aamuna. Ja suokaa anteeksi armenialaiset veljet, mutta minun täytyy sanoa tämä, en loukatakseni, vaan saadakseni teidät ajattelemaan. Katsokaa sanakirjasta, mitä lunastaminen merkitsee. Lunastuksesta käytetään kreikkalaista sanaa, joka merkitsee orjan ottamista pois markkinoilta. Minä en osaa tavata tuota kreikkalaista sanaa juuri nyt, mutta se merkitsee “ottaa orja pois markkinoilta”, lunastaa.

¹⁹⁵Miehen tehdessä jotakin väärää, hänen isäntänsä myi hänet orjuuteen, itse asiassa kuolemalle. Ja hän on markkinoilla. Hän on orja. Mutta sitten joku mies tulee, joka on sen arvoinen ja kykenevä tekemään sen, ja hän löytää armon hänen silmissänsä. Hän lunastaa hänet. Se ottaa hänet pois orjamarkkinoilta, ja hän ottaa hänet itsellensä. Huomatkaa, kerran lunastettua orjaa ei enää voida myydä orjamarkkinoilla. Aamen. Häntä ei enää koskaan voida myydä uudestaan, hänet on lunastettu. Ja jos hänestä kerran ajateltiin tarpeeksi hyvää niin, että hänet lunastettiin, niin kukaan ei enää koskaan voi myydä häntä uudestaan orjuuteen.

¹⁹⁶Oi, kiitos olkoon Jumalalle; että, kun mies on kerran tullut Kristukselle, ja lunastettu hänen kalliilla verellänsä, ei Perkele voi enää koskaan ottaa teitä uudestaan orjaksi. Te olette turvassa Jeesuksen Kristuksen veressä lunastuksenne päivään saakka. Tuo orja… Katsokaa sitä 2. Mooseksen kirjasta ja nähkää eikö se olekin Laki, tarkoitan 3. Mooseksen kirjaa. Kerran lunastettua orjaa ei voitu enää koskaan myydä orjaksi.

¹⁹⁷Oi, minä olen niin iloinen. Olen niin onnellinen tietäessäni, että meidän Sukulunastajamme, Taivaan Jumala, joka on Henki, tuli alas maan päälle ja tehtiin lihaksi, (tehtiin sellaiseksi kuin minä olen ja te olette), ottaen ylleen syntisen lihan muodon, tietämättä mitään synnistä, että meidän syntimme voisivat levätä Hänen yllään, ja Hän tuli sukulaiseksi meille, antaen julkisen todistuksen kuolemalla, maksaen täyden hinnan.

¹⁹⁸Ja Jumalan Henki antoi todistuksen. Temppelin esirippu revittiin kahtia ylhäältä alas asti; ei alhaalta ylös, vaan ylhäältä alas, osoitukseksi, että Jumala itse repi sen auki yläpuolelta; Hän repi sen ylhäältä alas ja avasi tien. Ja uhrialttarit kaatuivat ja salamat leimahtelivat pimeällä ja vihaisella taivaalla, auringon laskettua keskellä päivää ja tähtien kieltäydyttyä loistamasta, kun koko luonto antoi todistuksen, me olemme lunastettuja. Halleluja!

¹⁹⁹Rukoilkaamme. [Eräs mies seurakunnasta antaa sanoman.] Päidemme ollessa kumarrettuina… Se oli profeetallinen ilmaus, kutsu seurakunnalle sanoman jälkeen.

²⁰⁰Nyt, jos täällä on joku, joka ei tunne Häntä, jos teidän elämänne eivät ole oikein, niin teille nyt annetaan kutsu nousta seisomaan tämän kuulijakunnan läsnäolossa, (Jumalan kasvojen edessä), vastaanottaaksenne Hänet Pelastajananne. Altaassa on vettä kastamista varten. Joku on odottamassa, suorittaakseen kastepalveluksen välittömästi.

²⁰¹Päidemme ollessa kumarrettuina, me käytämme nyt hetken ajastamme laulamalla Minä kuljen lävitse. Päidenne nyt ollessa kumarrettuina:

Minä kuljen lävitse, kyllä, minä kuljen lävitse,
Minä maksan hinnan, mitä tahansa toiset tekevätkin;
Minä valitsen tien Herran harvojen halveksittujen kanssa;
Olen aloittanut Jeesuksen kanssa, ja minä menen lävitse.
Minä kuljen lävitse, kyllä, minä kuljen lävitse,
Minä…

Tarkoitatteko sitä todella nyt? Jos sen teette, niin tulkaa seisomaan tänne eteen.

… mitä tahansa toiset tekevätkin;
Minä valitsen tien…

Oletteko valmiit riippumaan kiinni, niin kuin Ruut Naomissa?

Olen aloittanut Jeesuksen kanssa, ja minä menen lävitse.
Betlehemin seimestä tuli esiin muukalainen,
Maan päällä kaipaan olla kuten Hän; kautta koko elämän matkan
Maanpäältä Kirkkauteen, minä pyydän vain olla kuten Hän.
Olla Jeesuksen kaltainen…

Haluatteko olla Jeesuksen kaltainen?

…kuin Jeesus,
Maan päällä kaipaan olla kuten Hän; kautta koko elämän matkan
Maan päältä Kirkkauteen, minä pyydän vain olla kuten Hän.
Loista ylleni, Herra, loista ylleni, loistakoon valo majakasta ylleni;
Loista ylleni, Herra, loista ylleni, loistakoon valo majakasta ylleni.
Olla kuten Jeesus…

Onko Hänen lisäksensä ketään muuta, jonka kaltainen haluaisitte olla?

Haluaisiko joku muu tulla nyt ja polvistua tänne tämän nuoren naisen kanssa? Valiten tuon entisajan Ruutin tien tänä aamuna.

…kuten Hän; kautta koko elämän matkan
Maan päältä Kirkkauteen, minä pyydän vain olla kuten Hän.
Vain olla kuten Jeesus…

 Tulisiko joku muu tänne ja polvistuisi kuten tämä nainen täällä? Oletteko aloittaneet? Haluatteko panna kätenne Hänen käteensä?

… kaipaan olla kuten Hän; kautta koko elämän matkan
Maan päältä Kirkkauteen, minä vain pyydän olla kuten Hän.

[Veli Branham alkaa hyräilemään kertosäettä.]

²⁰²Taivaallinen Isämme, seurakunnan hyräillessä tätä laulua Olla kuten Jeesus, tämä nainen tänä aamuna on astunut esiin kuten Ruut. Ina Belle on tullut entisajan Ruutin tapaan, välittämättä siitä, mikä hinta on, hän on tullut maksamaan sen. Ei väliä kuinka häntä nauretaan tai hänestä tehdään pilaa, hän on ottanut paikkansa nyt, seisten täällä, tunnustaen syntinsä, polvistuen maahan, merkiten sen paikan, jossa suuri elonkorjuun Herra makasi, ristin juuressa vastaanottaakseen Hänen Henkensä. Hänen armonsa puhui hänelle, kun Sana saarnattiin, aivan kuten entisen Naomin antaessa ohjeita. Ja Se osui oikeaan henkilöön oikeassa paikassa. Ja nyt hän tulee ottaakseen uskovaisen paikan; ja on polvistunut ristin juurelle, missä hän tunnustaa syntinsä, asettaen syrjään kaikki vanhat elämän asiat, ja tulee uudeksi luomukseksi Kristuksessa Jeesuksessa.

²⁰³Me rukoilemme Isä, että jokainen vieraantunut henkilö tässä rakennuksessa tänä aamuna, jokainen mies, nainen, poika tai tyttö, joka ei tunne Sinua, ei päästäisi näitä sanoja kulkemaan ohitseen, Herra. Me emme tiedä minä hetkenä meidän on tultava tuomiolle. Se voi olla vielä tänään, että monien meistä täytyy tulla. Se saattaa olla ennen kuin pääsemme kotiin, onnettomuus voi sattua. Ehkä sydänkohtaus iskee meihin. Me emme tiedä. Oi, Jumala, salli meidän tehdä valmistukset tässä hetkessä, Hengen ollessa täällä; kun meillä on todistus, että Hän on täällä; Taivaan Jumala, kaikessa äärettömässä laupeudessansa on täällä ottaakseen meidät sisälle.

²⁰⁴Anna meille Sinun armostasi, Herra. Lähetä muitakin tänä aamuna alttarille vastaanottamaan Kristus Pelastajana, niin kuin tämä nainen on tekemässä nyt. Suo se, Herra. Ole armollinen hänelle. Tuntien hänen omaisensa… Hänen veljensä istuu täällä puhujanlavalla kanssani, hänen sisarensa, sisar Wood, istuu siellä takana, ja hänen äitinsä ja isänsä istuvat täällä. Herra Jumala, minä rukoilen laupeutta. Suo se, Herra. Sinä tiedät, mitä minä tarkoitan sydämessäni. Minä pyydän, että Sinun vuodattama Veresi tulee armollisesti juuri tällä hetkellä, suo se, Herra. Suo se odottaessamme muita. Voikoot toiset myöskin tulla, Isä, ja olla sovitetut Jumalalle Kristuksen kautta.

²⁰⁵Ja Sillä aikaa, kun me odotamme ja ihmettelemme, me tulemme laulamaan jälleen:

Loista ylleni, Oi Herra, loista ylleni.
Ja anna tuon valon majakasta loistaa minun ylleni.

 Hyvä on:

Loista ylleni… (Olisiko vielä toinen, joka tulisi?) …loista ylleni,
Anna majakan valon loistaa minun ylleni;
Loista ylleni, Herra, loista ylleni,
Anna Sinun valosi majakasta loistaa minun ylleni.

 Miksi Se tulee tekemään minut?

Olemaan kuten Jeesus, olla kuten Jeesus,
maan päällä kaipaan olla kuten Hän;
Kautta koko elämän matkan maan päältä Kirkkauteen
Minä vain pyydän olla kuten Hän.

²⁰⁶Isä, Jumala, se totisesti on meidän todistuksemme. Herra, me haluamme olla kuten Hän, joka oli nöyrä, alhainen ja lempeä, aina antaen anteeksi niille, jotka kohtelivat Häntä väärin ja tekivät väärin. Me haluamme olla sillä tavalla. Me kiitämme Sinua tästä naisesta, joka tuli eteen tänä aamuna. Kuinka me tietäisimme, miksi tämä elämä tulee jonkin ajan kuluttua. Ehkä kaikkien hänen elämässään tapahtuneiden erehdysten kautta, niin kuin me kaikki muutkin olemme tehneet, me näemme ne upotettuina tulvan alle tänä aamuna… Minä rukoilen, Jumala, että tämä nainen tulee elämään pyhitettyä elämää, niin että se tulee johdattamaan kaikki hänen tuttavansa tähän kokemukseen. Älköön hän pysähtykö tähän, vaan menkööt eteenpäin Luvattuun Maahan, merkiten sen paikan ja maaten siellä ja vastaanottaen Pyhän Hengen siellä. Suo se, Herra.

²⁰⁷Jos täällä on yhtään enempää, Isä, jotka haluaisivat tulla, eivätkä tehneet sitä, niin älkööt Sinun Henkesi jättäkö heitä. Älkööt heillä olko lepoa päivin tai öin, ennen kuin he myös ovat tulleet ja tehneet tämän päätöksen. En ollakseni karkea, Herra, mutta, oi Jumala, tietäen, mitä he kadottavat, tietäen, mitä tulee olemaan tuona päivänä kuulla Hänen sanovan: “Menkää pois Minun tyköäni, te vääryyden tekijät. Tuona aamuna, 8:nen ja Penn kadun kulmassa, Minä kutsuin teitä tulemaan.” Oi Jumala, mikä kauhistuttava hetki se olisikaan meille, kun meidät olisi punnittu ja köykäisiksi havaittu. Isä, suo, ettei se milloinkaan tapahdu kenellekään, joka nyt on Jumalallisessa Läsnäolossa. Voikoot he kaikki pelastua. Me pyydämme Jeesuksen Nimessä. Aamen.

²⁰⁸Me haluamme kiittää Herraa tänä aamuna Hänen hyvyydestänsä ja lempeydestänsä. Minä kiitän teitä kaikkia kärsivällisyydestänne, odotettuanne minua niin pitkään. Sisar Ina Belle… Sisar Wood, se on sinun sisaresi… Veli Charlie. Sitä he ovat rukoilleet, ja minkä puolesta me olemme rukoilleet pitkän aikaa. Sisar Ina Belle, haluaisitko nousta seisomaan hetkeksi? Veli Wood, meidän luotettumme täällä seurakunnassa, se on hänen vaimonsa sisar, joka vastaanotti Jeesuksen henkilökohtaisena Pelastajanaan tänä aamuna. Ja kuinka monia rukouksia onkaan… Jumala siunatkoon sinua, sisar Ina Belle. Luulen, että muistan nimesi oikein. Onko se oikein? Voikoot Jumala aina siunata sinua, kallis sisar. Ja, jos sinua ei ole koskaan kastettu Jeesuksen Kristuksen Nimessä, niin minä suostuttelen sinua tekemään sen, ja vastaanottamaan Pyhän Hengen.

²⁰⁹Jumala olkoon aina kanssasi ja siunatkoon aviomiestäsi siellä. Tapasin hänet muutamia päiviä sitten. Ellen ole erehtynyt, niin hänen nimensä on Stanley. Onko se oikein? Stanley. Jumala siunatkoon sinua, Stanley. Koti on mukava paikka, ja uskon, että se tulee olemaan mukavampi nyt kuin koskaan aikaisemmin. Jumala olkoon aina teidän kaikkien kanssanne ja antakoon teille armonsa ja laupeutensa kaikkina elämänne päivinä. Ja seuraa Herraa Ina Belle, ole kuin Ruut, riipu kiinni Hänessä. Liiku vain eteenpäin. Joskus se tulee olemaan vaikeata ja tie tulee himmenemään. Mutta muista, katso vain alas maata kohden ja ylös taivasta kohden, ja sinä tulet löytämään Veriset Jalanjäljet, joita seurata koko matkan sinne ylös. Hän tulee johtamaan tiellä.

²¹⁰Nyt on jo keskipäivä, kello on 12:00. Vieläkö te haluatte rukousjonoa?

²¹¹Billy, miten on? Jaoitko rukouskortteja? Uskon hänen sanoneen, että hän antoi rukouskortteja. Voisiko joku sanoa minulle mitkä kirjaimet ja numerot olivat? Mitä? B:kö? B, 1:stä 100:n, niinkö? Hyvä on, B numero 1.

²¹²Meillä on nyt väkeä, joten me emme voi… Me pyydämme heitä kaikkia nousemaan ylös ja tulemaan rukousjonon lävitse, rukoillaksemme heidän puolestaan.

²¹³Kuinka monet eivät ole koskaan nähneet rukousjonoa? Kohottaisitteko kätenne, te, jotka ette koskaan ole olleet yhdessä kokouksistani, joissa on ollut rukousjono? Voi sentään, ajatelkaapa sitä.

²¹⁴No niin, nyt me voimme vain rukoilla sairaiden puolesta, meillä voi olla erottaminen; tai sitten meillä ei ole mitään rukousjonoa, vaan kutsumme heidät kuulijakunnasta. Sillä ei ole väliä. Pyhä Henki on täällä. Kyllä vaan. Mutta kutsukaamme rukousjono.

Numero 1, kenellä on numero 1, rukouskortti B-numero… 50, olen pahoillani. Kenelläkään ei ole numero ykköstä, tietenkään. Hyvä on. Rukouskortti 50, kenellä on se? Tulkaa tänne, herra. Rukouskortti 2 – tai 51, 52, rukouskortti 52? Hyvä on 53, 53? Hyvä on. 54, tulkaa tätä tietä juuri tänne. Jos te olette takana, tulkaa tätä tietä tänne. 51, 52, 53, 54. Kenellä on 55, rukouskortti 55? Rouva? Tänne täällä. Rukouskortti 56, haluaisitteko seistä seinän vierellä täällä. 57, 58, 59, 60, 61, 62, 63, 64, 65. Busty, käänne käytävää pitkin juuri sinne, veli, juuri sinne. Hyvä on. Käännä juuri tänne.

Kuinka monella ei ole rukouskorttia ja haluatte Herran parantavan teidät, nostaisitteko kätenne. Hyvä on. Teidän tarvitsee vain uskoa nyt, vain uskoa.

Hyvä on. 56, onko minulla jo se? 57, 58, 59, 60. He nouskoot seisomaan. 61, 2, 3, 4, 5, nouskoot he seisomaan. 66, 67, 68, 69, 70, nouskoot he seisomaan. En halua heidän kaikkien ryntäävä yhdellä kertaa, sen vuoksi kutsun numeroa, 70:neen saakka. 70.stä 80:een, seiskää; tulkaa tälle puolelle tänne, 70:stä 80:neen. Hyvä on. 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9… Hyvä on. 80:stä 90:een, seiskää tässä. Doc, voisitko auttaa heitä siellä takana. 80.stä 90:een, seiskää tällä puolella. 90.stä 100:aan, seiskää tällä puolella, täällä näin.

²¹⁵Hyvä on, sillä aikaa, kun he muodostavat jonoa, minä haluaisin kysyä seurakunnalta jotakin. Kuinka monia vieraita täällä on, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin olleet minun kokouksissani? Monet teistä. Kuinka monet tietävät, ettei kukaan mies voi parantaa toista? Ei edes lääkäri. Ei, lääkäri ei ole parantaja. Hän ainoastaan auttaa luontoa. Jumala on parantaja. Katsokaahan, lääkäri voi asettaa käsivarren paikalleen, mutta hän ei voi parantaa sitä. Lääkäri voi leikata umpisuolen, mutta Jumala parantaa leikkauksen jäljet. Lääkäri voi vetää hampaan ulos, mutta ei pysäyttää verenvuotoa ja parantaa sitä. Jumalan täytyy tehdä se.

²¹⁶Hyvä on, kuinka monet tietävät, ettei Jeesus ollessaan täällä maan päällä, väittänyt olevansa parantaja? Hän oli mies. Hän sanoi: “Minä en tee tekoja, vaan se on Isä, joka asuu Minussa, joka tekee teot.” Onko se oikein? Kuinka monet tietävät, minkä kaltainen palvelustehtävä Hänellä oli, kun Hän oli täällä? Hän teki, mitä Isä näytti Hänelle tehtäväksi. Onko se oikein? Kuinka moni tietää sen? Johannes 5:19? Hän sanoi: “Totisesti, totisesti, Minä sanon teille, Poika ei voi mitään tehdä itsessänsä. Vaan mitä Hän näkee Isän tekevän, (onko se oikein?), sitä Poika tekee samoin.”

²¹⁷Nyt sitten, jos Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti? Uskotteko sen koko sydämellänne, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti? Uskotteko te, että Jeesus Kristus on sama, että se todella merkitsee, että Hän on sama? [Seurakunta vastaa: “Aamen.”]

²¹⁸Hyvä on. Kuinka Hän on sama? Hän on sama kaikessa. Onko se oikein? Hän on sama Jumala, sama Parantaja, sama Pelastaja, Hänellä on sama asenne. Se on, että kaikki on sama. Onko se oikein? Sama! Hyvä on, jos Hän sitten on sama, niin Hän tulee toimimaan samoin, ja tekemään samoja tekoja. Kuinka monet tietävät, että se on Totuus?

²¹⁹Tulen viipymään tässä hetken. Minä yhä odotan, minusta ei vielä näytä siltä kuin täällä seisoisi viisikymmentä ihmistä. 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11… [Veli Branham laskee ihmiset.] Ei, jotkut heistä ovat luultavasti menneet kotiin aikaisemmin. Näin joidenkin ihmisten lähtevän pois tuolta takaa. Hyvä on, tulee olemaan vain pieni, lyhyt jono. Kuinka monet jonossa ovat vieraita minulle? Kohottaisitteko kätenne, te, jotka tiedätte, etten tiedä mitään teistä.

²²⁰Kuinka monet täällä ovat vieraita, ja tietävät, että minä en tiedä mitään teistä? Kohottaisitteko kätenne niin, että voimme nähdä. Hyvä on. Kuinka monet haluaisivat nähdä erottamisjonon, niin että voisimme sanoa: “Hän oli täällä.”? No niin, ei sillä ole väliä. Minä voin rukoilla heidän puolestaan, kun he kulkevat jonon lävitse, tai he voivat mennä takaisin istumaan; sillä ei ole väliä. Pyhä Henki voi paljastaa sen aivan samalla tavalla. Uskotteko te sen?

²²¹No niin, jos se sitten on niin, silloin pysykää vaiti pieni hetki. On tulossa hieman myöhä. Niinpä istukaa hetkinen hiljaa. Minä haluan nyt kysyä teiltä jotakin.

²²²Tämä tässä on ehkä väärä mikrofooni. Hyvä on, ovatko ne molemmat yhdistetyt; myöskin tämä?

²²³Hyvä on nyt, hiljentykäämme hetkeksi. Minä katson tunnenko minä ketään tässä rukousjonossa.

²²⁴Tuon miehen minä tunnen, joka seisoo siellä. Earl, minä tunnen sinut; Earl Collins. Kyllä, tämä mies tässä. Onko se tuo mies, joka oli metsästämässä kanssamme siellä Coloradossa? Ajatella. Uskon Earlin kertoneen minulle, että sinä olit kovasti sairas. Ja sinä olet tullut… Nyt, jos et voi seistä pitkää aikaa… Voisiko joku viedä hänelle tuolin sinne. Voisiko joku nousta seisomaan ja antaa istuimensa hänelle, sinne veli Collinsin lähelle, koska tuo mies on kovasti sairas. Hän on kadottanut noin sata paunaa tai enemmän painostansa. Hän on erittäin vakavasti sairas. Antakaa hänen istua siellä kunnes aloitamme rukousjonon.

²²⁵Antakaahan, kun katson. No niin, Earl, tämän toisen miehen kanssa… Nyt tämä mies täällä takana istumassa, joka katselee minua, hän on La Granden ympäristöstä, Kentuckysta. Sinua minä en tunne. Mutta teidät minä tunnen, ne ovat veli ja sisar Kidd, heidät minä tunnen. Ja tämä rouva tässä… Onko se sisar Rook? Tai… Se on. Hyvä on. Kyllä, tämä nainen tässä on Sellersburgista. Uskoisin sen olevan oikein. Onko se niin?

²²⁶Hyvä on, uskon, että siinä ovat kaikki jonossa olijat, jotka tunnen. Oh, kyllä, tässä on myös minun hyvä ystäväni Busty Rogers, Milltownista, ja sitten uskon, että loput heistä ovat vieraita minulle. No niin, se on Jumalan edessä, niin pitkälle kuin minä tiedän, he ovat vieraita minulle.

²²⁷Katsokaamme nyt kuulijakuntaa. Te, jotka olette vieraita minulle ja olette sairaita, kohottaisitteko kätenne. Ja te tiedätte, että se tulee heijastamaan sydämillenne; kohottaisitteko kätenne, pitäkää se ylhäällä. Hyvä on; selvä, katsokaa vain ympärillenne, melkeinpä kaikkialla.

²²⁸No niin, ei ole vahingoksi teille odottaa vielä hetki tai kaksi pidempään. Minä haluan kysyä teiltä vakavan kysymyksen. Minä haluan kysyä teiltä jotakin. Nämä Sanomat joita minä saarnaan, uskotteko, että ne ovat Totuus? [Seurakunta vastaa: “Aamen.”] Varmastikaan te ette tulisi tänne, jos niin ei olisi.

²²⁹Tekisikö Jumala nyt jotakin sen kaltaista ilman, että Hän antaisi minulle jonkinlaisen siitä, mitä olin tekemässä? Tietenkään Hän ei tekisi niin. Ei, sitä Hän ei tekisi. Nyt, jos Hän sitten on tehnyt sen…

²³⁰Minä väitän nyt, että Jeesus Kristus ei ole muuttunut. Hänen kuolemansa ei muuttanut Häntä. Ja Hän nousi ylös kolmantena päivänä ja nousi ylös Korkeuteen. Ja Hän lähetti takaisin Pyhän Hengen, joka oli Jumala. Pyhä Henki, joka oli Hänen yllään. Uskotteko te sen? [Seurakunta vastaa: “Aamen.”] Ja Jeesus, kun Hän oli täällä maan päällä, sanoi: “Niitä tekoja, joita Minä teen, olette te myös tekevä. Pieni hetki ja maailma ei enää näe Minua.” (Se on maailman järjestelmä. Tiedättehän, epäuskoinen seurakunta ja kaikki…) “He eivät enää tule näkemään Minua. Kuitenkin te tulette näkemään Minut…” (“Te” se on Seurakunta, uskovainen) “…sillä Minä…” (“Minä” on persoona pronomini.) “Minä tulen olemaan teidän kanssanne, ja teissä, maailman loppuun asti.” (Ja me uskomme, että tuo sana consummation [tehdä täydelliseksi] merkitsee “maailman loppu”) “…Minä tulen olemaan teidän kanssanne maailman loppuun asti. Ja tekoja, joita Minä teen, olette myös te tekevä.” Onko se Totuus?

²³¹Meillä on nyt täällä baptisteja, metodisteja, protestantteja ja katolisia, ja jopa juutalaisia istumassa täällä tänä aamuna. Ja meillä on heitä Jumalan kirkosta, nasarealaisista, pyhyyden pyhiinvaeltajista, Jehovan todistajista ja kaikista kirkkokunnista. Minä katselen heitä täällä tänään iltapäivällä, juuri nyt. Metodisteja, luterilaisia ja kaikkia erilaisia helluntailaisia, ihmisiä, jotka tunnen. He ovat kaikki vierailulla luonamme ulkopuolelta kaupungin. Branham Tabernaakkeli on pienen pieni asia täällä kaupungissa, mutta se koostuu kaikkialta maailmasta.

²³²Ajatelkaa nyt tarkasti, ajatelkaa vakaasti ja kunnioittavasti, ja vastatkaa tähän kysymykseen. Jos Hän sitten ei ole kuollut, niin silloin Hänen asenteensa teitä kohtaan ja sairaita kohtaan olisi aivan sama tänään kuin se oli eilenkin. Minkälainen Hänen asenteensa sitten oli eilen? Tämä: “Minä voin, jos te uskotte.” Onko se oikein? “Jos te vain uskotte.”

²³³Tuo mies sanoi: “Herra, ole armollinen meille. Minun poikani on perkeleen vaivaama. Minä toin hänet Sinun opetuslastesi luo, ja he kirkuivat ja huusivat ja tekivät kaikenlaista.”

²³⁴Hän sanoi: “Minä voin tehdä sen, jos sinä uskot. Jos sinä vain uskot, niin Minä voin tehdä sen.”

²³⁵Huomatkaa nyt, kuinka Jeesus teki? Mitä Hän oli eilen? Miten Hän toimi? Minä puhun nyt niille, jotka ovat vieraita. Katsokaamme mitä Hän oli eilen. Se tulee, ottamaan minulta noin kolme minuuttia, käyn nuo tapaukset lävitse hyvin nopeasti.

²³⁶Kun Hänen palvelustehtävänsä ensin alkoi, siellä oli tuo yksi mies nimeltä Andreas, kalastaja, joka kääntyi, (uskoi Häneen); hän meni ja nouti veljensä Simonin. Muistatteko te sen? Hän toi hänet Jeesuksen tykö. Hän oli lukutaidoton kalastaja, joka ei kyennyt edes kirjoittamaan nimeään. Ja hän tuli Jeesuksen eteen, Jeesus katsoi häntä ja sanoi: “Sinun nimesi on Simon. Sinä olet Joonan poika”

²³⁷Kuinka monet tietävät, että se on Kirjoitus? He tiesivät, että Hän oli Messias, siitä mitä Hän teki… Jumala oli luvannut… Mooses oli sanonut, että kun Messias tulee, Hän tulisi olemaan Profeetta. Onko se oikein? Profeetta-Messias. Ja Hän katsoi häntä ja sanoi: “Sinun nimesi on Simon. Sinun isäsi on nimeltään Joona.” Ja hän tiesi, että se oli Messias.

²³⁸Tuo nainen kaivolla; hän oli toista kansaa. Ainoastaan juutalaiset ja samarialaiset saivat vastaanottaa Hänet. Pakanat, meidän täytyi vielä tulla sisälle tuohon ryhmään. Tuo nainen kaivolla oli samarialainen, ja hän tuli noutamaan vettä. Jeesus sanoi: “Anna minulle juotavaa.” Hän puhui hänelle aivan niin kuin minä puhuisin jollekin siellä kuulijakunnassa; Hän sanoi: “Tuo Minulle juotavaa.” He eivät olleet milloinkaan kohdanneet toisiansa aikaisemmin.

²³⁹Ja nainen sanoi: “Mitä, sellainen ei ole tapana, meillä on täällä rotuerottelu.” Niin kuin meillä oli etelässä, värillisten ystäviemme kohdalla siellä. Mutta heillä ei enää ole sitä. Kiitos Jumalalle, sen johdosta. Niinpä tämä nainen sanoi: “Meillä on täällä rotuerottelu; niinpä se ei ole tavanomaista sinulle, sinähän olet juutalainen.” Jeesus oli juutalainen. Tuo nainen oli samarialainen. Hän sanoi: “Ei ole tapana, että sinä pyydät sellaista minulta, samarialaiselta naiselta.”

²⁴⁰Hän sanoi: “Mutta nainen, jos sinä tietäisit Kenelle sinä puhut, niin sinä pyytäisit Minulta juotavaa.”

²⁴¹Se pysäytti tuon kauniin naisen. Ja hän katsahti ylös ja sanoi: “Mitä, eihän sinulla ole millä nostaa vettä, ja kaivo on syvä.”

²⁴²Hän sanoi: “Ne vedet, jotka Minä annan, ovat Iankaikkinen Elämä.”

²⁴³Ja lopulta Hän löysi hänen vaikeutensa. Kuinka monet vieraista tietävät, mikä hänen vaikeutensa oli? Hänellä oli viisi miestä! Niinpä mitä Hän sanoi hänelle? Hän sanoi: “Mene nouda miehesi ja tule tänne.”

²⁴⁴Tämä nainen katsoi Häntä ja sanoi: “Ei minulla ole mitään miestä.”

²⁴⁵Hän sanoi: “Sinä sanoit oikein, koska sinulla on ollut viisi, ja se, jonka kanssa sinä nyt elät, ei ole sinun miehesi.”

²⁴⁶Hän sanoi: “Herra, minä käsitän, että sinä olet profeetta. Ja me tiedämme, kun Messias tulee…”, (se on Jeesus), “kun Messias tulee, Hän tulee kertomaan meille nämä asiat, sillä me tiedämme, että Hän tulee olemaan tuo Profeetta. Me tiedämme, kun Messias tulee, Hän tulee tekemään tämän. Mutta kuka sinä olet?”

 Hän sanoi: “Minä olen Hän.”

²⁴⁷Ja siltä paikalta hän juoksi kaupunkiin ja sanoi: “Tulkaa katsomaan Miestä, joka on sanonut minulle, mitä minä olen tehnyt. Eikö Tämä juuri olekin Messias.”

²⁴⁸Jos se oli Messiaan merkki eilen, ja Hän on sama tänään, niin silloin se on sama merkki tänäänkin. Uskotteko te vieraat sitä? No niin, se on teitä varten, jotka olette täällä jonossa.

²⁴⁹Nyt teille kuulijakunnassa, vain yksi Kirjoitus, niin että teillä on jotakin jolla seistä. Kuinka moni uskoo, että Hän nyt on Ylipappi, jota meidän heikkoutemme tunteella voidaan koskettaa?

 [Tyhjä paikka nauhassa.]

²⁵⁰Se on hänen vaivansa; se aiheuttaa paljon uupumusta, se on kuin yöllä ylösnousemista ja niin edespäin. Sinä olet Ohiosta. Ja sinä kuulut veli Sullivanin seurakuntaan. Sinä käyt siellä. Minä näen veli Sullivanin seisovan siellä. Sinä olet tullut tänne Kiddien kanssa Se on oikein. Hyvä on. Sinusta tuntuu nyt erilaiselta. Se on jättänyt sinut. Ja mennessäsi kotiin, sinun uskosi tekee sinut terveeksi. Jumala siunatkoon sinua. [Tyhjä paikka nauhassa.]

²⁵¹No niin, sinun tuntemisestasi puheen ollen, Jumala Taivaassa tietää, etten tiedä mitään sinusta. Minä en tiedä, mikä sinulla on vikana. Minulla ei olisi mitään mahdollisuutta tietää sitä. Sinä olet vain mies, joka seisoo täällä. Ja sinulla oli rukouskortti ja siinä oli numero, jonka mukaisesti sinut kutsuttiin tänne rukousjonoon. Pojat antoivat sinulle tuon kortin, ja sinut kutsuttiin rukousjonoon.

²⁵²Nyt, katsokaamme kuinka se tulee esiin. Katsokaahan, tuo yksi kerta, se on vaikeampaa; tuo yksi kerta teki minulle enemmän kuin koko aika, jonka olen saarnannut tänä aamuna. Jotakin menee ulos, näettekö, jotakin menee ulos…

²⁵³Nuori mies, itse asiassa sinä et ole täällä itsesi vuoksi. Sinä olet täällä jonkun muun puolesta, ja se on lapsi. Lapsi ei ole täällä, se on tasaisessa maassa, Kansasissa. Hänellä on jonkinlaisia kaatumataudin  kaltaisia kohtauksia. Se on kaatumatauti. Siellä on pimeys lapsen yllä.

²⁵⁴Sinulla on jokin yhteys, sinä olet… Strickerseihin. Ettekö te kaikki naineet sisaruksia, tai jotakin sellaista? Se on oikein. Uskotko sinä? Silloin hänellä ei enää tule olemaan kohtauksia. Jos uskot koko sydämelläsi. Mitä olet uskonut, niin se olkoon lapselle. [Tyhjä paikka nauhassa.]

²⁵⁵Sinä rukoilet tätisi puolesta, hänellä on syöpä.

²⁵⁶Uskotko koko sydämelläsi, sinä siellä takana? Minä en tunne sinua. En ole koskaan elämässäni nähnyt sinua. Mutta kun sinä kuulit minun kertovan tuolle miehelle, että hän ajatteli erästä sukulaista, silloin se tuli sinulle. Uskotko sinä nyt koko sydämelläsi?

 Mitä hän nyt kosketti? Minä haluan joidenkin teistä ihmisistä kertovan minulle, mitä tuo nainen kosketti. [Tyhjä paikka nauhassa.]

²⁵⁷Onko tämä toinen, vai kuinka mones tämä on? Meillä on ollut jo kolme. Kaksi? Kaksi? Hyvä on.

²⁵⁸Hyvä on, tuo rouva on varjostettu kuolemaan. Hänen yllään on tumma varjo, mikä merkitsee, että hänellä on syöpä. Se on oikein. Lääkäri sanoo, että sinulla on imurauhassyöpä. Jos se on oikein, kohota kätesi. Sinä olet kaukaa täältä, Iowasta. Uskotko sinä? Sinulla on lapsenlapsi. Hänellä on jotakin vikaa silmissänsä, ja sinä rukoilet hänen puolestansa. Uskotko sinä, että Jumala voi kertoa minulle, kuka sinä olet? Rouva King, palaa takaisin kotiisi ja ole terve! [Tyhjä paikka nauhassa.]

²⁵⁹Tuo Valo, jonka te näette siinä valokuvassa, on riippumassa tuon naisen yläpuolella, joka istuu tuolla aivan takana. Usko minun olevan Hänen profeettansa, sisar! Sinä rukoilet miehesi puolesta, joka on kuolemassa Veteraanien sairaalassa, se on NÄIN SANOO HERRA! Usko nyt koko sydämelläsi, ja hän on tuleva terveeksi. Mitä hän kosketti? [Tyhjä paikka nauhassa.]

 Sinä tulet pohjoisesta. Sinä olet Bedfordin läheltä Indianasta. Se on totta. Onko se totta? Silloin voit uskoa, että niskasi tulee olemaan kunnossa, eikö niin? Niin kuin sinä uskot, niin se olkoon sinulle. Palaa takaisin kotiin ja anna ylistys Jumalalle. [Tyhjä kohta nauhassa.]

Oi, Jumala, tämä nuori mies, taistellen hyvän uskon taistelun, seisoen Jehova-Jirehin Läsnäolossa, Herran valmistaman Uhrin, saakoon se voima, joka nosti Jeesuksen haudasta, koskettaa häntä nyt. Anna hänelle hänen sydämensä pyyntö, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.

Herra Jeesus, lasken käteni sisareni päälle. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, tulkoon nuo silmät terveiksi. Lähteköön hänen vaivansa hänen ruumiistansa, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.

Taivaallinen Isämme, rukoilen pienen Kidd sisaren puolesta, rakas Isä, että Sinä antaisin hänelle voimaa hänen vanhalla iällänsä kuten sinä teit Naomille. Herra, tulkoon hän yhä käytetyksi Sinun kunniaksesi. Suo se, Isä Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Sitten veli Kidille, Herra, jota kuolema on lyönyt, Elämä toi hänet takaisin. Jumala, rukoilen sinulta, että pitäisi hänet voimakkaana. Hänen polkunsa on ohittanut sallitun ajan. Mutta Sinä olet Jumala, Sinä teit tämän Sinun kunniaksesi, koska Sinä lupasit minulle sairaalassa. Nyt, anna hänelle todistamisen voimaa. Soikoon hänen todistuksensa ympäri Ohion osavaltioita, kautta koko maailman. [Tyhjä paikka nauhassa.]

Sillä Jeesus parantaa minut nyt
Otan Häntä Hänen Sanastansa…