60-0303 SYYSSADE JA KEVÄTSADE
(Former And Latter Rain)
Phoenix, Arizona, USA, 3.3.1960
1 Painetaanpa päämme hetkeksi rukoukseen. Taivaallinen Isämme, me olemme kiitollisia Sinulle, että voimme sanoa: ”Isä,” ja tiedämme, että se merkitsee, että me olemme poikia ja tyttäriä. Me pyydämme Sinun siunauksiasi tämän kokouksen jatkolle tänä iltana; ota siitä kunnia itsellesi. Me pyydämme sitä Jeesuksen nimessä. Aamen. Istukaa vain.
2 Siis, eilisiltana minä pidättelin teitä vähän liian pitkään, ja olen siitä tosi pahoillani. Minä yksinkertaisesti… Tuntui siltä, että minulla oli niin kovasti sanottavaa, ja te olette myös niin mukava yleisö, niin että on vaikea sanoa se vain muutamassa hetkessä.
Siis, minulta on kysytty lukuisia kertoja: ”Veli Branham, milloin sinä aloitat parantamiskokoukset?” Meillä on niitä joka ilta. Me puhumme sielun paranemisesta juuri nyt. Ja sitten me voimme– se toinenkin tulee– automaattisesti tapahtumaan. Kunhan vain saamme sielumme oikaistuksi, silloin me voimme saada uskon. [tai: meillä voi olla usko– suom.]
Tiedän, että kuuluvuus on tässä rakennuksessa todella huono, mutta [ja] se on parempi tänä iltana, koska se kuulostaa minusta siltä. Kiertoa ei ole ollenkaan. Nämä asiat kulkevat käsi kädessä ja se tekee tästä vähän hankalaa. […asiat katsovat toinen toistansa kasvoihin…] Mutta kuuletteko te siellä takana; takana siellä alla… Kuuletteko te hyvin siellä? Ette siis kuule; siellä takana? Kuuletteko te hyvin siellä takana sen alla… Kyllä. Selvä, sepä hyvä.
3 Nyt, minä ilmoitan. Jos Herra suo, lauantai-iltana, nyt tulevana lauantai-iltana, luulisin, ettei kellään ole kokousta; me olemme… Me tulemme käymään täällä. Me emme halua häiritä kenenkään toisen kokousta, koska tämä tuli niin äkkiä, odottamatta. Ja meillä on vain vähän aikaa ennen kuin lähden taas ulkomaille. Ja me tulisimme tänne olemaan yhdessä pastorien kanssa ja näiden ihanien Phoenixin ihmisten kanssa; rakkaiden ystäviemme kanssa, joiden kanssa me odotamme saavamme viettää ikuisuuden.
Ja nyt, siis, lauantai-iltana, jos Herra tahtoo, olemme– haluaisin, silloin illalla, jos mahdollista, vanhanaikaisen samanlaisen rukousjonon, kuin meillä oli silloin, kun olin ensimmäistä kertaa Phoenixissa; otettaisiin kaikki mukaan ja muodostettaisiin jono, ja viivyttäisiin heidän kanssaan niin kauan, että– rukoilla heidän puolestaan. Siitä minä pidän. Ja minusta minä panostan monta kertaa niin kovasti ilmestyksiin ja lahjoihin. Siis, lahjat ovat jotain sellaista, mikä ei teitä paranna. Eivät lahjat paranna. Lahjat ovat jollain tapaa sitä, että sinun pitää rentouttaa itsesi; ja ainoa miten, Jumalalta voi todella saada mitään on, että sinä antaudut Pyhälle Hengelle. Sillä tavalla lahjat toimivat.
4 Siis, haluaisin, että kääntäisitte esiin kanssani tänä iltana yhden aivan lyhyen aiheen. Nyt, minulla on pieni– pieni herätyskello tässä rannekellossani; minä yritän pitää sitä tarkasti silmällä. Siis, te ette ehkä kuule sitä, mutta se värisyttää kättäni ja kertoo, että on aika lopettaa. Ja niin minä yritän päästää teidät pois aikaisin tänä iltana, jos mahdollista, ja loppuviikkonakin.
Minusta veli David sanoi minulle tässä yhtenä päivänä jotakin hänen paikkansa ottamisesta tiistaina saarnaajien kokouksessa. Olisi hienoa tavata saarnaajia, mutta minä en ikinä pystyisi ottamaan opettajan paikkaa, koska en ole opettaja. Mutta haluaisin tavata ja pitää yhteyttä kaikkiin saarnaajiin ja niin edelleen Phoenixissa, jossa minulla on aikomus olla tiistaiaamuna.
5 Siis, käännetäänpä esiin Sakarjan kirjan 14. luku. Ja sitten, minä haluan myös palata Jesajan 12. lukuun. Luetaanpa pieni palanen Sanaa. Tarkoitan Sakarjan 14. lukua, ensiksi. Haluan lukea 6. ja 7. jakeen. Ja jos, te panette sen ylös: Sakarja 14:6 ja 7.
Sinä päivänä ei ole valoa: loistavat tähdet sammuvat.
Se on oleva yhtämittaista päivää – Herralle on se tunnettu-ei vaihdu päivä ja yö; ja ehtoolla on oleva valoisata.
Ja sitten, Jesajan 21:ssä se on; Jesaja 21:11 ja 12.
11 Ennustus Duumasta. Minulle huudetaan Seiristä: ”Vartija, mikä hetki yöstä on? Vartija, mikä hetki yöstä on?”
12 Vartija vastaa: ”Aamu on tullut, mutta silti on yö. Jos vielä kyselette, niin kyselkää; tulkaa uudelleen.”
6 Silloin on pitänyt olla auringonlaskun aika. Aurinko oli laskemassa länteen ja oli ollut kummallinen päivä, päivä, joka oli– vaikutti epämääräiseltä. Meneillään oli ollut monia asioita, tornista oli tullut varoitusta varoituksen perään: ”Vihollinen lähestyy.” Ja, kun aurinko alkoi laskea lännessä, illan valo [ehtoovalo] heijasti sitä, että päivä oli jo pitkälle kulunut. Se on aikamoinen kuva tästä päivästä. Illan valot hohtavat ja päivä on pitkälle kulunut.
Ja ulkona kadulla, yleisen kaivon luona, johon ihmiset ovat kokoontuneet hakemaan vettä, minä näen nuorten naisten tulevan, niin kuin sen ajan tapa oli, ja noutavan vettä yötä varten, kun miehet palaavat töistänsä, ja äidit laittavat ruokaa. Ja naisten ottaessa vettä ja jutellessa, niin kuin vain nuoret naiset voivat, mennäänpä ja liitytään heidän keskusteluunsa hetkeksi, ja verrataanpa tätä päivää ja sitä päivää illan valon aikaan toisiinsa.
7 Kuulen, kuinka nuoret naiset juttelevat tansseista tai juhlista, joihin he olivat menossa ja minkä tietyn leningin he aikovat panna päälleen, ja heidän uusista treffeistään. Ja– ja voin hädin tuskin verrata sitä tähän päivään, koska minusta se, miten nykyään pukeudutaan voi vaivoin edes nimittää leningiksi verrattuna niihin silloisiin. Mutta, he valmistautuivat, ja juttelivat, millaista heillä illalla tansseissa tulisi olemaan. Ja viimein, yksi nuorista naisista sanoo [nuoren naisen on täytynyt sanoa]: ”Tytöt, oletteko te kuulleet sitä fanaatikkoa tuolla tornissa; kaikkia noita sanomia, joita hän on pyyhkinyt alas tuosta tornista tänään? Tuo vanha änkyrä saa minut todella kiukkuiseksi. Hän käy minun ja äitini hermoille niin, että voisimme repiä hiukset päästämme; aina puhumassa siitä, että me olemme pahoja ja että Jumala tulisi tuomitsemaan meidät meidän synneistämme. Me olemme uskonnollista kansaa. Me olemme uskonnollinen kansakunta; koko maailmahan tuntee meidät uskonnollisena kansakuntana.
Keskeytetäänpä heidän keskustelunsa. Sillä, että kansakunta on uskonnollinen, ei ole mitään tekemistä Jumalan kanssa. Kyse on yksilöistä. Kyse on sinusta. Meitä nimitetään uskonnolliseksi kansakunnaksi, mutta voi hyvä tavaton, se on kaukana siitä.
8 Ja sitten, minä kuulen kuinka he jatkavat: ”Siis, minä kuulin, kuinka isä jutteli tässä yhtenä iltana, että he tulisivat pitämään johtokunnan kokouksen aika pian, ja he tulisivat erottamaan tämän fanaatikon, joka siellä tornissa on varoittelemassa meitä siitä, että meidän syntimme ovat niin kovin suuret, että Jumala tulee lähettämää jonkin valtion pyyhkäisemään meidät pois. Hänet tullaan poistamaan johtokunnasta; hän on aivan liian änkyrä tämän päivän moderneille ihmisille. Ei täällä mitään sellaista voi pitää. Hän repii meidät jatkuvasti riekaleiksi ja varoittelee tuomiosta. Me emme sitä enää siedä. Äiti sanoo, että mennessään kortti-iltaansa, että tuo vanha tornimies kuuluttaa: ’se on väärin; se on väärin, Jumala tulee tuomitsemaan sen.’ Ja äidillä ja isällä on vankka jalansija seurakunnassa. Ja yhtenä päivänä saarnaaja sanoi, tai siis, papit sanoivat– hän puhui siitä. Ja hän sanoi, ettei se kaveri ole mitään muuta kuin vain fanaatikko,” koska papin pitää huojua samassa tahdissa ihmisten kanssa; ja jos ei, hän menettää työnsä puhujanpöntössä. Olen niin iloinen Jumalan miehistä, jotka ovat vapaita saarnaamaan evankeliumia, kaikesta huolimatta, eikä heillä ole mitään rajoituksia sitomassa. Ja minä olen niin iloinen tietäessäni, että on ihmisiä, jotka ottavat sen vastaan, kun sitä saarnataan sen omassa voimassa.
9 Mutta tämä… Kun– illan kuluessa, nuo nuoret naiset puhuivat siitä, mitä tuleman pitäisi. Nuoret miehet kokoontuivat kapakkaan ja hetken kuluttua– alkavat juoda ja niin rock and roll juhlat lähtevät käyntiin– näin olisi nykyaikana.
Jotenkin vähän kummaa, että, kun tulee pimeä, riivatut olennot alkavat liikkua. Näin lehdessä vähän aikaa sitten, että joku elokuvatähti sanoi, että yö on luotu elämistä varten. Yö on nukkumista varten. Ja niin kuin te ihmiset täällä erämaassa tiedätte, yöllä ryömivät käärmeet ja skorpionit ja liskot, hämähäkit ja pahuus. Ne, jotka hiiviskelevät yöllä, ovat pahoja. Yö on paha, koska se on pimeyttä. Ja, kiitos Jumalalle, on olemassa valo niin, että me näemme vaeltaa. Ja ne ihmiset, jotka kulkevat pimeydessä. ovat sokeita, eivätkä tiedä, mihin ovat menossa. Mutta valon lapset tietävät, koska he vaeltavat valossa. Ja Jeesus on tuo Valo. ”Minä olen valkeus, totuus, elämä, tie.”
10 Ja kun nuo ihmiset juttelivat kapakassa, hetken päästä, kuulen– tanssi pysähtyy– jazzyhtye lopettaa hetkeksi ja joku sanoo: ”Hei, kuulitteko te, tuota vanhaa änkyrää tuolla tornissa? Taas hän on puhunut. Ihan räjäyttää päänsä kappaleiksi tuolla tulevalla tuomiolla. Meidät tullaan lennättämään ilmaan tai räjäyttämään kappaleiksi tai jotakin. Jotkut valtiot tulevat tekemään meistä selvää. Eivätkö ihmiset muka tiedä, että me olemme maailman pisimälle kehittynyt valtio? Eivätkö ihmiset tiedä, että me olemme paremmin varustautunut kuin mikään muu valtio maailmassa? Me kykenemme hakkaamaan kenet tahansa, joka käy päälle.” Eivätkä ihmiset tiedä, että vihollinen oli kaiken aikaa hiipimässä heidän kimppuunsa. Eipä ihme, että jokainen on levoton. Eipä ihme, että tämä aika, jona me elämme, on niin hirveä.
11 Jokin aika sitten, minä katselin– tässä eräänä päivänä, kuvaa, jossa leijona oli hiipimässä karitsan kimppuun. Ja tuo pikkukaveri alkoi hermostua, eikä se nähnyt karitsaa– siis leijonaa. Mutta leijonapa haistoi tuon karitsan ja se oli matalana ja narskautteli lähemmäksi pikkukaveria pitkän ruohon seassa. Mutta tuo pikkukaritsa ei nähnyt leijonaa, mutta sillä oli vielä eräs aisti, joka tuntui sanovan sille, tai varoittavan sitä siitä, että ikävyyksiä oli tulossa. Se sama vaivaa tätä kansakuntaa tänään; tuo sama vaivaa maailmaa tänään. Jopa synnintekijät ovat levottomia.
Kun olin ajelemassa tänään, tulossa South Mountainista päin, lähdin sinne etsimään paikkaa, jossa usein rukoilin. Siellä on nyt rakennusprojekti meneillään. Ja minä… On hyvä, että joitakin noita kaktuksia jätetään jäljelle, sillä Arizona on mennyttä; ja siinä kaikki. Enää ei ole erämaata niin kuin nuo vanhat kullanetsijät… Luulisin, ettei Arizonan osavaltiossa ole yhtään villiaasia jäljellä: jossain tarhassa niitä näkee, jos niissäkään. Maantiet ovat pilkkoneet kaiken palasiksi. Itä on siirtynyt tänne. Sivistys on kulkenut tähän suuntaan ja minne se sitten meneekin, se saastuttaa maan. Jumala… Minä haluaisin asua täällä sinä aikana, kun se oli tosi Arizona ja nähdä edes jotakin sen ihanuuksista.
12 Siis, jatkaessani, kuulkaapa, minä olen kolme – neljä kertaa tullut melkein yliajetuksi, kun ihmiset ovat syöksyneet autolla läpi katujen ja tähän suuntaan ja tuohon suuntaan; kolmenkympin [30 mph = n. 50 km/h] alueella 60 tai 70 mailia tunnissa [n. 100-113 km/h], todella hurjastelleet; poliisi pysäyttää, pidättää heidät. Ja he jatkavat samaa rataa. Minne he ovat sitten menossa? Eivät ihmiset tiedä mihin ovat menossa. Kuulkaapa: kannattaisi todella tietää mihin on menossa. Ihmiset kiiruhtavat jonnekin, mutteivät tiedä minne.
Ja veli, rauha on epävakaata kaikkialla. Kansakunnat ovat rauhattomia; seurakunnat eivät tiedä, mitä tehdä; ihmiset eivät tiedä, mitä tehdä. Levotonta on. Mikä kiikastaa? Tuleva tuomio. Teidän on nyt parasta kuunnella minua. Tulevat tuomiot…
Me voimme panna Billy Grahamin joka osavaltioon ja pitää herätyskokouksia päivin ja öin; se ei saa sitä [kansakuntaa] koskaan palaamaan, muistakaa se. Ei varmasti tule. Se on menossa kohti tuomiota. Mitään muuta ei ole jäljellä. Ja sitten me vielä kummastelemme, miksi me olemme niin levottomia ja poissa tolaltamme, miksi täällä ja eri paikoissa mielisairaalat ovat täysiä. Se johtuu juopottelusta ja synnistä, ja heikkohermoisuudesta, ja viskistä ja sekoilusta ja yöelämästä ja siitä ettei piitata Raamatusta, ei piitata Jumalasta. Neuroottisuutta, hermoromahduksia; maailma on niitä täynnä. Vankilat ovat ylikuormitettuja. Mielisairaalat; psykiatrit itse joutuvat ottamaan hoitoa toinen toisiltaan, ja heitä löytyy mielisairaaloista. Näin asia on.
Minä luin tässä eräänä päivänä tietyistä filmitähdistä tai näiden rock and roll juhlien laulajista, että eräs huomattava rock and roll hepulla on neljä psykiatria mukanaan kaiken aikaa. Herra armahda. Olen niin iloinen, että meillä on Psykiatri, Jeesuksen Kristuksen mieli, Jumalan voima, sielun ajatusten Tuntija. Hän seuraa kristittyä. Siinä on meidän lohtumme; meidän Ohjaajamme.
13 Sitten me näemme myös tämän levottomuuden. Kaikki tuntuu olevan niin hermot ki– levotonta, se on… Aika on mennyt umpeen; itä ja länsi ovat kohdanneet; on lähdetty idästä, kunnes länsi on kohdannut sen.
Siis, Raamattu sanoo, lukemassani sananpaikassa, että tulisi olemaan Herran tuntema päivä, jota ei voi nimittää päiväksi eikä yöksi. Se tulee olemaan synkkä päivä; juuri sen verran valoa, että näkee liikkua paikasta toiseen. Sellaista aikaa me olemme eläneet alusta asti. Aurinko nousee idästä ja laskee länteen. Ei eri aurinko, sama aurinko nousee idästä ja laskee länteen, ja ihmiskunta on vaeltanut auringon kanssa.
Ja siis, Intia– siis ei Intia, vaan Kiina on vanhin kulttuuri, ensimmäinen, josta meillä on maininta historiassa. Siis, me olemme taas täällä länsirannalla, jossa itä ja länsi ovat kohdanneet toisensa. Ihmiskunta on matkannut sen mukana. Ja idässä olon aikana, kun Pyhä Henki vuodatettiin ensimmäisenä, se tuli itäiselle kansalle. Nyt, minä siteeraan tätä taas, ettette te unohda sitä. He saivat ensimmäisen valon. Aurinko [s-u-n– engl.] paistaa ensin idässä ja sitten Poika [S-o-n– engl.] paistoi ensimmäisenä ihmisille idässä.
Nyt, meillä oli synkkä päivä. Valoa oli juuri sen verran, että näki kävellä; sen verran, että uskoi Herraan Jeesukseen ja pelastui. Me muodostimme seurakuntia, suuren luterilaisen seurakunnan, metodistit, baptistit, presbyteerit ja kaikki nuo suuret seurakunnat syntyivät tämän ajan kuluessa, mutta me emme oikeastaan ottaneet todellista lupausta omaksemme– kevätsateen [/varhais-] oli profetoitu tulevan. Viimeisinä päivinä kevätsade tulisi; ja syyssade ja kevätsade olisivat yhdessä. Siis, ensi sade oli idässä, viimeinen [kevät-] sade on lännessä. Ja kevätsateessa, varhaisempi ja myöhempi [syys-, ja kevätsade] sade tulisivat olemaan yhdessä.
14 Ja nyt, aurinko on kulkenut puolelta toiselle ja antanut vähäistä valoaan ihmisten haalean uskon takia. Jeesus oli Jumalan Poika niin kuin me puhuimme tänään. Hän oli Jumalan Poika yhtä paljon kuin hän oli ihminen. Kolmessakymmenessä vuodessa… Meillä ei ole mitään merkintöjä Hänestä ennen kuin Hän oli 30 vuotias. Kun Johannes kastoi Hänet Jordanissa, niin Pyhä Henki tuli Häneen ilman määrää. Hänessä asui Jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti. Hän oli Emmanuel. Jumala oli Hänessä. Miten Jumala Hänessä oli? Koska Hän oli syntynyt synnittä ja siitä syystä, että Hänellä oli kyky antautua Jumalalle, ja Jumala asui Hänessä kokonaan.
Siis, sinussa ja minussa ei voi olla Jumalaa yhtään sen enempää kuin miten paljon me saatamme antautua Jumalalle. Sen verran kuin me kestämme… Sen verran kuin minä saan William Branhamia pois tieltä, sen verran Jumalaa voi tulla minuun. Mutta niin kauan kuin William Branham on paikalla, silloin Jumalalla ei ole mitään keinoa päästä sisään. Ja samoin on sinun suhteesi. Kyse on siitä, että saamme itsemme pois tieltä; ettemme etsi omien ajatustemme tietä, emme toimi sillä tavalla kuin me–meistä tuntuu, vaan annamme Hänen tehdä ajatustyömme. Annamme Hänen suhtautua meidän puolestamme, ja kuuntelemme Pyhää Henkeä.
15 Siis [aurinko] on tullut toiselle puolelle ja on tullut ilta. Siis, Raamattu lupasi meille, että illalla tulisi olemaan valoa. No minkä laista valoa? Samaa valoa, joka paistaa idässä, paistaa lännessä. Sama valo joka paistaa aamulla, paistaa illalla. Siis, me olemme tulleet koko matkan tänne asti ja varjot lankeavat illalla. Ja meillä on ollut valoa.
Siis, minä haluaisin teidän ymmärtävän, voi, tänä aikana yövartijan varoittanut ja kertonut ihmisille tulevasta tuomiosta, mutta he ovat nauraneet hänelle ja pitäneet häntä pilkkanaan. a me näemme Sanasta, että kun tuo kaupunki rakennettiin, ensimmäiseksi rakennettiin kaupungin varustukset, joka oli muuri. Ja sitten, kun kaupunki oli turvattu, pystytettiin torni paljon muuria korkeammaksi, ja vartija oli tuossa tornissa päivin öin. 24 tuntia läpeensä hän tarkkaili itää, pohjoista, länttä ja etelää. Koska hän oli muita ihmisiä korkeammalla, hän näki kauas. Hänen velvollisuutensa oli varoittaa ihmisiä, kun hän näki tulevan tuomion, lähestyvät armeijat, vakoojien livahtavan sisään, minkä tahansa tapahtuvan. Mitä se sitten olikin, hän raportoi siitä kaupungille, jos hän oli kunnollinen vartija.
16 Minä haluan sano jotakin täällä. Ja minä toivon, että te ymmärrätte sen oitis. Älkää sanoko minulle, että torniin olisi pantu likinäköinen vartija, kun kaupungin elämä riippui hänestä. Olisiko hän… Olisiko sinne pantu joku– joku mies, joka on puolisokea? Ei tietenkään. Sinne pantiin tarkkanäköisin mies mitä löytyi.
Jumala myös, kun Hän rakentaa kaupunkiaan, Hän–Hänen seurakuntaansa, Hän ympäröi sen oman Poikansa, Jeesuksen Kristuksen veren muurilla. Ja Hän asettaa sinne myös tornin. Ja tässä tornissa… Raamattu vertaa profeettoja kotkiin. Siis, kotka voi nousta korkeammalle kuin mikään muu lintu. Jos jokin muu lintu yrittäisi seurata kotkaa, se kuolisi, koska se–se– tuo kotka on tehty erikoiseksi, ja se voi mennä niin korkealle, että jos haukka yrittäisi seurata sitä, haukka hajoaisi kappaleiksi ilmassa. Se ei yksinkertaisesti vain pysty seuraamaan sitä; sen sulat tipahtaisivat; se menisi palasiksi. Siis, mitä hyötyä sille olisi nousta sinne ilmoihin, jos se ei näkisi sieltä alas? Se olisi sokea. Vaan kotka on erikoislaatuinen lintu. Luonto on varustanut kotkan silmällä, joka voi nähdä niin korkealta, että sinä itse tuskin enää näkisit sitä kotkaa; joillakin siipiväli on 14 jalkaa [n.4,3 m] Kotkaa tuskin näkee paljaalla silmällä. Mutta se voi nähdä minkä tahansa maassa liikkuvan kohteen. Siis, Jumala vertaa profeettojaan, Saarnaajiaan kotkiin. Hän nimittää itseään ”Jehovakotkaksi.” Hän on itse kotka.
17 Siis, Jumala on asettanut, ei ihminen, vaan Jumala on asettanut seurakuntaan, ensimmäinen on– tai apostolit, toiseksi profeetat, opettajat paimenet ja niin edelleen. Jumala on asettanut heidät seurakuntaan. Jos Jumala on asettanut heidät sinne, heidät on todettu sopiviksi tehtävään. Jumala ei asettaisi torniin miestä, sellaiseen asemaan, joka sanoisi: ”Ihmeiden aika on ohi.” Jumala ei asettaisi ihmistä sellaiseen asemaan, profeetaksi tai näkijäksi, joka sanoisi, että Jeesus Kristus ei ole sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, kun Raamattu julistaa, että Hän on. Jumala ei asettaisi torniin sellaista miestä, joka saarnaisi vesitettyä evankeliumia eikä kertoisi totuutta ja varoittaisi ihmisiä tulevasta vihasta. Hän asettaisi sinne miehen, joka olisi urhea, jolla olisi henki, joka on nähnyt tulevan tuomion; ja riippumatta siitä, mitä ihmiset sanovat, hän varoittaisi heitä joka tapauksessa, huutaisi sitä vastaan. Hän [Jumala] ei asettaisi sokeita profeettoja torniinsa. Hän asettaa profeettoja, paimenia, jotka näkevät ennalta tulevan tuomion ja kehottaa ihmisiä pakenemaan.
18 Sama juttu tapahtui täällä. Tuo–tuo ”tornimies” oli varoitellut kansaa koko päivän, hän sanoo ”Minä näen pölyä.”
”No mutta”, ihmiset sanoivat, ”en minä mitään pölyä näe.”
”No, minä tiedän, että armeija on lähestymässä.” Ja ihmiset vain jatkoivat niin kuin ennenkin. Sillä tavalla he tekevät, samalla tavalla nykyäänkin. Kuka tahansa saattaa lukea sanomalehteä; jos hänellä on yhtään minkäänlaista hengellistä erottelukykyä, hän näkee, että me olemme lopussa. Hetki on tullut; mitään muuta ei ole jäljellä kuin Herran Jeesuksen tulemus.
Jotkut lähtevät vain menemään ja sanovat: ”no, sehän saattaa tapahtua tuhannen vuoden päässä tästä päivästä.” Minä en siihen usko. Minä uskon, että tämä sukupolvi tulee näkemään Herran Jeesuksen tulemuksen. Jos tämä sukupolvi ei sitä näe, minä haluan saarnata nuorille, että he odottaisivat sen tulevan heidän oman sukupolvensa aikana. Minä uskon, että se tapahtuu tämän sukupolven aikana, koska viikunapuu tuolla, on tekemässä silmuja [Mark. 13:28], ja Jeesus sanoi: ”Se sukupolvi ei tule katoamaan, ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat.” Israel on palautettu entiselleen; se on nyt valtio. Kaikki ihmeet ja merkit, joiden piti tapahtua viimeisinä päivinä, ovat tapahtuneet. Meidän pitää huutaa tornista, korkeilta paikoilta, joille Jumala teidät asettaa ja varoittaa ihmisiä. Mutta he– näyttävät vain menevän mykkinä eteenpäin, niin kuin silloinkin.
19 Ja, kun ihmiset olivat täällä tanssimassa ja melkein kuin moderni Pearl Harbor, kun nuoret naiset vain juoksentelivat, tanssivat pitkin katuja ja riisuskelivat vaatteitaan ja niin edelleen ja yhtäkkiä hyökkäys tuli. Vihollinen odottaa yön koittavan. Se haluaa tulla yöllä. Suuret meidän armeijamme yllätyshyökkäykset tapahtuvat yöllä. Ja juuri sillä tavalla…
Puhutaan kommunismista. Kommunismi on olemassa yhtä tarkoitusta varten. Siitä kuulee niin kovin paljon nykyään. Kommunismi haluaa vain yhtä asiaa; kansakunta on kyllästetty sillä, mutta se odottaa vain sitä, että se vähäinenkin hengellisyys on kadonnut, niin että se saa [ujutettua] pimeytensä seurakuntaan. Vain sillä tavalla se pystyy iskemään. Jos jokainen amerikkalainen, joka väittää olevansa kristitty, nousee jaloilleen Jeesuksen Kristuksen nimessä, niin kommunismilla ei olisi enää sijaa. Mutta me kallistumme sitä kohti ja meidän seurakuntamme ovat pullollaan sitä, varmasti, kaikkialla. Koko asia on saastutettu; koko ruumis on saastunut. On vain yksi terve paikka ja yksi ainut perustus; Jeesus Kristus- kalliolla on ainut pelastus, minkä minä tiedän. Ainut pakotie kulkee Jeesuksen Kristuksen kautta. Hän on Se.
20 Siis, on outoa, että kun me näemme tuon hetken lähestyvän; aivan yhtäkkiä ihmiset yllätettiin ilman varoitusta– näennäisesti. Heidät yllätettiin ilman että he olivat ottaneet varoitusta vastaan. Vartiomies oli varoittanut ja varoittanut ja varoittanut, ja ihmiset tunkivat sormet korviinsa ja käveleskelivät omissa himoissaan. Ja yhtäkkiä, kun tuli pimeä, muukalaiset olivat jo hiippailleet noin vain joka puolelle, ja yhdessä hetkessä ihmiset olivat mennyttä miestä – heidät teurastettiin. Niin kuin Beltsassarin isoilla teekutsuilla tai viskikutsuilla, jotka hän piti silloin, ja Pearl Harbor ja monet muut ryyppykekkerit, joita on ollut silloin meneillään, kun vihollinen on tunkeutunut alueellemme.
Me emme ole juovuksissa… Ei teidän tarvitse olla humalassa viinistä; te voitte olla tänä iltana juovuksissa maailman asioista. Seurakunta on humaltumassa maailman asioista. Maailman juttuja tuodaan seurakuntaan: buncojuhlia [bingo?] kortti-iltoja, tansseja, NMKY:ssä ja seurakunnissa opetetaan rock and rollia. Se on häpeä. Minä saatan päätyä historiaan, jos historiaa ylipäätään on, fanaatikkona, änkyränä, mutta tuomiopäivänä, minä voin kestää pystyssä ja sanoa, että minä varoitin ihmisisä tulevasta vihasta. Ja se on silloin teidän käsissänne. Se voi tapahtua hetkellä millä hyvänsä. Tehän näette, miten lähellä romahtamista atomipommien käsiin maailma on. Mutta silti, seurakunta on jo poissa silloin kun se tapahtuu. Miten lähellä Herran tulo on?
21 Outo juttu, meidän Herramme, kun Hän oli täällä maan päällä, Hän opetti enemmän toisesta tulemuksestaan kuin hän opetti poismenostaan silloin. Lukekaapa Kirjoituksista; ja nähkää, kuinka paljon Hän puhuikaan toisesta tulemuksestaan. Enemmän kuin 80% Hänen puheestaan koski Hänen toista tulemustaan, ei sitä, miten asiat olivat silloin, itsensä uhraamisesta ja poismenostaan, vaan toisesta tulemuksestaan. Hän varoitti kansaa. Hän ei ikinä pelännyt varoittaa ihmisiä. Katsotaanpa muutamia niistä asioista, joita Hän teki.
Jos kerran Jeesus puhui niin paljon, 80% ajastaan toisesta tulemuksestaan, silloin meidän kannattaisi kuunnella, ymmärtääksemme sen, mitä Hän sanoi tulevan tapahtumaan. Hän sanoi: ”Te kuulette siitä, että kansa nousee kansaa vastaan, valtakunta valtakuntaa vastaan; te kuulette kaikista näistä asioista. Ja tämä temppeli tullaan repimään maahan eikä kiveä jätetä kiven päälle.” Hän sanoi: ”Mutta se ei ole vielä loppu.” Hän jatkaa ja kertoo, miten asiat tulisivat tapahtumaan. Ja aivan lopussa– Hän sanoi että ”Mutta, kun te näette viikunapuun tekevän silmuja […lehdet puhkeavat, – KR Matt. 24:32, Luuk. 21:30-31] ja kaikki muutkin puut, niin te tiedätte, että kesä on lähellä. Samoin, kun te näette tämän, te tiedätte, että se [Jumalan valtakunta] on ovella; ja totisesti, minä sanon: tämä sukupolvi ei katoa, ennen kuin kaikki tapahtuu.”
22 Kuunnelkaapa, Baptisteilla on herätys: Billy Graham. Katolisilla on herätys, ja metodisteilla on herätys, joillakin heistä ja joillakin baptisteilla. Helluntailaisilla on herätys: Oral Roberts ja niin edelleen; suuria Jumalan miehiä, jotka ovat menneet eteenpäin herätyksen mukana. Ja Israelilla on herätys. Jumala toimii pakanoiden kanssa yksilöinä; Israelin kansakuntana.
Ja Israel on palautettu Jerusalemiin ensimmäistä kertaa 2500 vuoteen. Voi ihmiset, älkää antako tämän mennä päänne yli. Se juuri on viikunapuu, joka tekee silmuja. Tämä sukupolvi. Sukupolven lasketaan olevan 40 vuotta. Se on jo kauan sitten mennyt, paljon– 10, 12 vuotta. Me olemme viimeisessä sukupolvessa.
Pankaapa merkille se, mitä Hän sanoi tulevan tapahtumaan. Niin kuin Nooan aikana oli, tullaan naimaan ja naittamaan. Katsokaapa Renoa, Nevadassa, ja kaikkialla muuallakin, ja sananpalvelijatkin, jättävät yhden vaimon ja naivat diakonin vaimon ja niin edelleen ja edestakaisin, ja sallivat sellaista seurakunnissansa. Voi, varokaa ihmiset! ”Monet harhailevat, mutta tieto lisääntyy.” [KR. 92] Tulee aika, josta varoitus sanoo, että seurakunta tulisi päätymään tilaan, jossa se on ”häikäilemätön, pöyhkeä, se rakastaa nautintoja enemmän kuin Jumalaa, leppymätön, panettelija, hillitön, ja hyvän vihollinen; sillä on jumalisuuden ulkokuori”, siitä tulee seurakunta, jolla on jumalisuuden ulkokuori.
Minä en sano tätä mainitakseni jonkin erityisen seurakunnan. Jokainen meistä on syyllinen. Helluntailaiset ovat syyllisiä, presbyteerit ovat syyllisiä, baptistit ovat syyllisiä. ”Me olemme kaikki syntiä tehneet ja [Jumalan] kirkkautta vailla.” Täsmälleen näin.
23 Jokin ilta sitten– parisen iltaa sitten, minä tulin tänne, minun– luulisin, että veli Leo soitti minulle; tai tuli tapaamaan minua ja kertoi, ja sanoi: ”Aja heti äitisi luo ja pane heti radio päälle.” Indianalainen Metodistiseurakunta, iso metodistiseurakunta on televisiossa pitämässä rock and roll juhlaa. Ja kun siellä oli peitetty krusifiksi ja kaikki, ja pastori viittoineen ja kaulus käännettynä ja minä katselin sitä omin silmin ja hän sanoi näin, kun uutis- uutismies kysyi häneltä: ”Miksi näin?”
Ja hän vastasi: ”Metodistikirkko on kauan unohtanut, eikä sen olisi ollenkaan pitänyt ymmärtää väärin kaunista rock and roll-taidetta.” Voi, mikä häpeä. John Wesley olisi kääntynyt haudassaan, jos olisi tiennyt tästä. Nuo vanhat poisnukkuneet pyhitetyt äidit ja isät, jotka pukeutuivat ja käyttäytyivät pyhien tavoin; metodistikirkolle nimelle se on pyhäinhäväistys. Eikä vain sille, vaan baptisteille, helluntailaisille ja – me kaikki olemme syyllisiä. Se on häpeä. Juuri niin Jeesus sanoi tulevan tapahtumaan lopun aikana.
24 Ja toinen juttu, jonka hän sanoi: ”Maanjäristyksiä tulee monin paikoin.” Luin teidän sanoma– sanomalehdestänne– se oli eilen, luulisin, [yhdestä] jossa sata kertaa sadat olivat kuolleet. Aallot tulevat pauhaamaan, pelottavia näkyjä. Katsokaa nousuvettä, mitä se on saanut aikaan. Katsokaapa Chicagoa, jokin aika sitten, kun suuri nousuvesiaalto pyyhkäisi jotkut kylpevät kaunottaret rannalta; eikä vieläkään tiedetä, mikä sen sai aikaan. Minä olen unohtanut, kuinka monta maanjäristystä maailmassa tapahtuu joka tunti. Ne ovat lisääntyneet kaiken aikaa. Miksi? Tämä vanha [maan]kuori on käymässä ohueksi. Herran tulemus on käsillä– tuomiot, joista Jumala on puhunut. Hän sanoi, että ihmiset päätyisivät tilaan, jossa he lankeavat pois, sakea pimeys tulee peittämään maan. Kun hengellinen pimeys peittää maailman, on vihollisen aika hyökätä. Me olemme tuossa hetkessä: sakeassa pimeydessä.
25 Siis, pitäkää varanne. Aika on tullut. Kun me näemme näiden asioiden, joita Jeesus puhui, tapahtuvan, miettikääpä Häntä, kuten minä siteerasin eilisiltana: ”Niin kuin oli Sodoman päivinä, samoin tulee olemaan silloin, Ihmisen Pojan tullessa.” Juuri ennen kuin Sodoma tuhottiin, Aabraham, siis seurakunta kutsuttiin ulos. hengellisesti; saanen siteerata sitä uudelleen… He elelivät siellä omillaan, kovaa elämää, mutta heidän suhteensa Jumalaan oli kunnossa, ja pitivät Jumalaa aina etusijalla. Loot nautti hetken synnistä, niin kuin useimmat ihmiset nykyään, ja kutsuvat itseänsä kristityiksi. ”Jos te rakastatte maailmaa, Jumalan rakkaus ei edes ole teissä”, sanoo Sana.
Näiden asioitten pitikin tapahtua. Meillä on ne jo; täällä ne nyt ovat. Me näemme niitä joka päivä. Menkääpä kadulle tänä iltana; te kyllä näette sen tänä iltana. No sehän on pelkkää… Kirjoitus on seinällä, kaduilla, taivaalla, kaikkialla. Loppu on käsillä. Me olemme lopussa. Älkää antako pettää itseänne, ystävät: ”Jumala ei salli itseään pilkattavan. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.” Me olemme lopun ajassa.
26 Ja sitten tulee näitä pelottavia näkyjä: maanjäristyksiä, tulvia, lankeemusta, läpitunkematonta pimeyttä, häikäilemättömyyttä, pöyhkeyttä, rakkautta nautintoihin. Siis, sitä kaikkea maailma on. Juuri siihen maailma tähtääkin. Mutta, seurakunnalla on aivan toinen viitta. Oi, tuo siunattu ulos kutsun merkki… Hän lupasi, että seurakunta tulisi vielä saamaan kevätsateen [myöhäissateen], hengellinen seurakunta siis. Viimeisinä aikoina, Hän tulisi vuodattamaan sekä syys- että kevätsateen. Muistakaa, syyssade tulee ensin; kevätsade sitten. Molemmat, syys- että kevätsade samaan aikaan; Hän lupasi sen. Nyt, mehän tulemme havaitsemaan, mitä nuo sateet ovat.
27 Siis, kun me tajuamme, että Hän… Profeetta sanoi: ”Tulee päivä, joka ei ole päivä eikä yö, mutta illalla tulee olemaan valoa.” Minkälaista valoa? Tuon saman auringon valoa, joka aloitti idästä, tulee viimeisinä aikoina paistamaan lännessä. Aurinko tulee paistamaan siellä päivän viimeisenä hetkenä, Poika [S-o-n –engl.] tulee paistamaan siellä.
Siis, meillä on ollut hetkemme; me olemme saaneet hieman illan valoa, mutta, missä järjestyksessä? Jesaja noudatti täysin Sanan järjestystä sanoessaan: ”Aamu tulee, mutta silti on yö.” [Aamu tulee, ja yö myös.” KJV. Jes. 21:12] Panitteko merkille tämän? ”Aamu tulee mutta silti on yö.” Aamu kyllä tulee; ”Vartija, mikä hetki yöstä on?” Me näemme nämä asiat, jotka Jeesus sanoi olevan tulossa– tulevan tapahtumaan viimeisinä päivinä, ja Hän ennusti viimeisen sukupolven ja meidän näkevän sen fyysisenä: Israelin, fyysisesti, merkit fyysisinä, maailman uppoavan, atomiajan, ja aikakauden lopun, ajan päättymisen, ja me näemme sen kirjoitettuna joka puolella. Se saa meidät huudahtamaan: ”Vartija, mikä hetki yöstä on?” Meillä on Vartija, Vartija, joka kiipesi kirkkauden valleille. Pyhä Henki lähetettiin Jumalaan uskovissa miehissä ja naisissa takaisin torniin. Siinä on tuo Vartija; Pyhä Henki, joka lähetettiin meille vartijaksi, joka kaitsee meitä. Hän on meidän Puolustajamme. Pyhä Henki lähetettiin johdattamaan ihmistä; olemaan sielun vartijana. Täsmälleen näin. Ei ihmisten pitänyt vahtia toinen toistaan; Pyhän Hengen piti huolehtia meistä, Hän on meidän tutorimme, meidän opettajamme; Pyhä Henki on opettamista varten. Silloin, me huudamme Pyhälle Hengelle nähdessämme näitä asioita: ”Vartija, mikä hetki yöstä on?”
Hän sanoo, niin kuin sanoi tällä: ”Aamu tulee, mutta silti on yö.” Mistä siinä on kyse? Katsokaapa, miten se tapahtuu.
28 Siis, Hän sanoi, luonnolliselle, ihmiselle, sen, mitä hän pystyy ymmärtämään. Siis, Hän sanoo seurakunnalle, että kevätsade [myöhäissade] tulisi; tuo sade tulisi lankeamaan viimeisinä aikoina. Ja meillähän on ollut jo kevätsade. Muistakaa, mutta… Mitä sitten tapahtuu? Ensin päivä alkaa valjeta, ja sitten– ennen päivänkoittoa, tulee pimein hetki koko yössä, ja sitten päivä valkenee. Ymmärsittekö nyt? Katsokaapa aamua; kun päivä alkaa koittaa, tulee todella pimeää, ja sitten koittaa päivä. Mutta ensin on päivä, päivänkoitto– sitten yö, ja sitten tulee päivänkoitto.
Siis, tarkatkaapa, mitä Hän sanoi: ”Aamu tulee, mutta silti on yö.” Pimeys, tuo pieni pimeys ennen päivää, mitä silloin tapahtuu? Meillä on ollut tuo ensimmäinen vähäinen valo; me pääsimme tuohon valoon. Me olemme nähneet näitä merkkejä täällä, maallisia merkkejä. Kaikenlaisia asioita tapahtuu: maanjäristyksiä ja ihmiset kääntyvät pois ja– ja naisten siveettömyys ja– ja miesten, miten he käyttäytyisivät ja kuinka naiset vääristävät itsensä miehiksi ja miehet vääristävät itsensä naisiksi, kumpikin käyttämällä vaatteita. Ja Raamattu sanoo, että naiselle on häpeäksi käyttää miehelle kuuluvia vaatteita. Kaikkiin näihin juttuihin, niihin vain kävellään silmät niin aukinaisina kuin vain voi, ja syöksytään täyteen pimeyteen. Ihmiset, jotka nimittävät itseänsä kristityiksi, naiset, miehet, polttavat tupakkaa ja juopottelevat ja käyvät cocktailkutsuilla, käyttävät sortseja ja leikkaavat tukkansa, käyttävät meikkiä, manikyyriä, tai mitä se sitten onkin, kasvoissaan, ja vain kulkevat kuin mitään ei olisi tapahtunut. Täsmälleen näin.
29 Ja sinä rupeat huutamaan ja sanot: ”Veli Branham, sinähän vanha fossiili olet!” Tulet muistamaan tämän jonakin päivänä. Ota vaari tästä. Jumala pystyttää torninsa; hän asettaa sinne jonkun. Teidän paimenenne tulee huutamaan sitä vastaan, kuka tahansa teidän Täyden Evankeliumin Liikemiehistä, tai baptisteista tai presbyteereistä, tai kuka tahansa, joka on täytetty Pyhällä Hengellä, tulee huutamaan sitä vastaan; huolimatta siitä kuka hän on, hän on Jumalan mies, ja hänen henkensä tulee olemaan kuin Pyhä Henki, koska tuo asia on osa Pyhää Henkeä. Ja Pyhä Henki kirjoitti tämän Sanan ja Pyhä Henki todistaa tämän Sanan oikeaksi. Hän pitää huolen, mitä Hän on luvannut. Varmasti, niin sen pitää olla. Me elämme viimeisiä päiviä; me olemme lopunajassa.
30 Huomatkaapa, aamu tulee, ja yökin. [Aamu tulee, mutta silti on yö.] Siis, Täyden Evankeliumin keskuudessa meillä oli valtava herätys. Se on ollut iso juttu. Me olemme nähneet parantamisia tehtävän ja ihmeitä ja merkkejä. Mutta, muistakaa nyt, Hän sanoi: ”Aamu on, mutta silti on yö.” On alkanut taas hämärtää.
Minä olin täällä noin 12 vuotta sitten, no, me emme pystyneet pitämään ihmisiä loitolla millään täältä. Kaikki olivat tulossa joka puolelta tänne. Se oli sitä aikaa, kun rouva Waldrop, joka istuu aivan täällä (no, uskoisin, luulisin, että rouva Waldrop on siellä se valon alla. Minä en täältä erota hahmoja kovin hyvin siellä.), kun hänet tuotiin takaisin kuoleman porteilta, luulisin että keuhkosyövän tai sydämen tai jonkin takia. Suuria ihmeitä ja merkkejä tapahtui. Ihmiset tungeksivat niin, ettei paikalle edes oikein päässyt. Kun me olimme täällä veli Garcian kanssa ja eri paikoissa ja koulurakennuksissa, joka puolella…
31 Siis, me veli Robertsin, veli Hicksin ja monien muiden kanssa, olemme huomanneet romahduksen. Te ette saa ihmisiä liikkeelle. Jos saarnaatte yli 20 minuuttia, niin ihmiset kyllästyvät. He lähtevät pois; jotakin on vialla. Mistä on kyse? Kello on soinut ja ihmiset ovat kääntäneet kylkeä ja napsauttaneet hälytyksen pois päältä; te haluatte nukkua vielä vähän. Aamu on tullut, mutta silti on yö. Älkää panko herätystä pois päältä; antakaa sen soida. Ponkaiskaa jaloillenne; on aika herätä. Kun saarnaajat varoittavat Jumalan siitä, että Jumala tulee ja Jumalan Pojan tulemuksesta, älkää panko hälytystä pois päältä, älkää yrittäkö hukuttaa sitä, älkää palatko takaisin maailmaan ja sanoko: ”Minulta jäi vielä jotakin tekemättä.” Te kolmevitoset ja te teini-ikäiset, älkää koettako sitä. Ponkaiskaa jaloillenne ja antakaa hälytyksen soida. Se on Jumalan Pyhä Henki, joka kehottaa teitä pakenemaan tulevaa vihaa[!]
Kun te näette sairaiden paranevan, sokeitten silmien avautuvan, kuurojen korvien aukenevan… Voi, sen mukana on liikkunut myös paljon fanatismia; sitä aina tulee. Sitä on joka kokouksessa, mitä koskaan on pidetty; sitä on aina tullut. Katsokaapa tuota…
Minä luin Martti Lutherista jokin aika sitten. Siinä sanottiin, että se, miten Martin Luther saattoi protestoida Katolista kirkkoa vastaan, ja pärjätä sen kanssa, ei ollut suurikaan mysteeri, vaan suurin mysteeri oli se, miten hän kykeni pitämään päänsä sen kaiken, kiihkomielisyyden yläpuolella jota ilmaantui seuraamaan herätystä. Siinä se. Pitäkää mielenne Kristuksessa; silmänne Golgatassa; menkää eteenpäin. Älkää antako minkään panna– viedä teitä takaisin sänkyyn nukkumaan. Sanokaa: ”Voi, siis, katsokaa, on käynyt näin, ja on käynyt noin,” teillä ei ole hengellistä erottelukykyä. Älkää vaientako herätyskelloanne, kuunnelkaa sitä.
32 Ja muistakaa, mitä tapahtui ennen päivänkoittoa? Kun tuo hämärä hetki tulee, silloin aamutähti ilmestyy; ja kirkkain taivaan tähdistä on aamutähti. Älkää nyt menkö tämän ohi. Aamutähti ilmestyy sen pienen valoisan hetken ja todellisen päivänkoiton välissä. Heti, kun tulee pimeä, ennen päivänkoittoa, aamutähti loistaa kirkkaimmin. Mitä se sitten tekee? Se heijastaa lähestyvää auringon valoa. Ymmärsittekö? Mikä tekee…
Tiede sanoo, että syy siihen, että tulee niin pimeää, koska valo työntää pimeyttä. Ne ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa ja se juuri saa aikaan pimeyden; tuo lähestyvä valo. Kuka onkaan maailman Valo? Jeesus. Voi, ei mikään YK. tai jokin maailman projekti; pitäkää mielenne irti sellaisesta. Pitäkää mielenne Jeesuksen tulossa. Mikä se on? Aamutähti.
33 Mennäänpä Ilmestyskirjaan. Jeesus itse sanoi: ”Sille, joka voittaa, minä annan aamutähden.” Raamattu sanoo niin. Mistä siinä on kyse? Voittaja, siis sellainen, joka on voittanut maailman, voittanut itsensä, voittanut ylpeyden. ”Minä teen hänestä aamutähden.” Ja mitä se tekee? ”Minä valaisen hänet, ja valmistan hänet niin, että minä voin… Minun tulossa oleva voimani tulee heijastamaan minun omaa Läsnäoloani (halleluja) pimeydessä. Sille, joka voittaa, minä annan aamutähden.” Mitä varten aamutähti sitten on asetettu sinne? Heijastamaan tulossa olevaa aurinkoa. Mikä se aamutähti on? Se on sitä, että aurinko paistaa siihen; se heijastaa auringon tulemista. Se on kaikkein kirkkain asia taivaassa. Tämän päivän pitäisi olla taivaan kirkkain asia; sananpalvelijan, tai kristityn, tai niin Hengellä täytetyn miehen, että hän unohtaa maailman ja kaiken. Ja Jumala heijastaa omaa valoaan, tuon ihmisen kautta ja varoittaa maailmaa siitä, että Pojan lähestyminen on käsillä. Voi, missä ajassa…
34 Lopetellessani, minä voisin sanoa tämän: ”Vartija, mikä hetki yöstä on?” Aamutähti tulee heijastamaan sitä. Aamutähti tulee heijastamaan aurinkoa. Nyt, minä kutsun teitä kaikkia tulemaan aamutähdeksi, teitä jokaista. Älkää sammuttako valoanne; älkää panko herätyskelloanne pois päältä. Jos silmänne nokeentuvat ja hämärtyvät maailman asioista, kiillottakaa itsenne, aamutähdet. Poistakaa synti elämästänne. Poistakaa epäusko itsestänne niin, että Jumalan Poika, joka tulee pian– että te voitte heijastaa Hänen läsnäoloansa. Heijastakaa Jeesusta naapurustossanne, kaikki te aamutähdet.
Yhtenä Hänen vartijoistaan, koska hän on pannut minut torniin, yhteen niistä, minä sanon tämän tänä iltana, kun tuleva Poika on lähestymässä. Heijastaessani Hänen tulemistaan…
35 Se pikku palvelustehtävä, jonka Hän on antanut minulle… Mikä oli viimeinen merkki Sodomalle? Kun enkeli käänsi selkänsä telttaan ja kertoi, mitä Saara oli tekemässä. Mikä olikaan viimeinen merkki Israelille ja Sodomalle? Mikä oli viimeinen merkki samarialaisille? Hän ei ollut pakanoiden kanssa; pakanoita ei opetettu ollenkaan. Siis, me olemme saaneet 2000 vuotta opetusta. Mistä kiikastaa? Kevätsade ja syyssade ovat tulossa yhtä aikaa. Jeesuksen Kristuksen veri on kiillottanut aamutähdet.
Minä kuulin eräässä jostain ohjelmasta tänä aamuna; olin jossain syömässä tai jotakin. Kuulin, kuinka eräällä naisella oli joitain kelloja ja hän soitteli niitä. Te olette ehkä kuulleetkin siitä. Luulen, että se oli televisiossa. Minä kuulin sen; en nähnyt sitä. Mutta siinä oli– oli sellainen juttu, että jollakin naisella oli kelloja, joita hän soitteli, no, eri paikoissa; se kuului sellaiseen projektiin. Hän sanoi, että yhdessä oli kaikkein kirkkain ääni, Se oli tehty ihmisverestä. Siis, se kello oli. Voi veljeni, jos on jotakin, joka soittaa evankeliumia tänään, niin se on Jeesuksen Kristuksen veri, jota on tuotu evankeliumin kelloihin soittamaan Jumalan Pojan tulemisen valoa.
36 Katsokaa Pyhän Hengen palvelustehtävää. Tarkkailkaa sitä tänään. Kun se tulee takaisin… Seurakunta on vähä vähältä ollut pienenemään päin. Kun se… Ensimmäinen uudistus [uskonpuhdistus] oli Luther. Meillä oli todella suuri laaja alue: vanhurskautus uskon kautta. Seurakuntaa ravisteltiin. Sitten mukaan tuli Wesley, toinen suuri herätys. Se ravisteli pyhitykseen. Seurakunnasta alkoi tulla vähemmistö, suureksi osaksi vähemmistö. Sitten, sen jälkeen tuli helluntai, lahjojen palautus. Se pudisteltiin aivan pieneksi, kuten pyramidi kapenee ylöspäin. Mutta, aivan lopussa, ennen kuin huippukivi voi tulla pyramidiin, entäpä sen? Mikä se sitten on? Silloin seurakunta tulee jäämään todellakin vähemmistöksi. Niin kuin Nooan aikana, niin tulee olemaan Ihmisen Pojan tullessa, kun kahdeksan sielua pelastui veden kautta.
Siis, Ihmisen Pojan tulemus; mikä se sitten on? Seurakunta on tullut vanhurskautuksesta pyhitykseen, Pyhän Hengen kasteeseen ja nyt, molemmat, syys ja kevätsade tulevat, ja se on aivan kohtaamaisillaan, niin kuin minun käteni varjo tulee lähemmäksi, pimenee, pimenee, pimenee ja käsi ja varjo tulevat yhdeksi.
37 Seurakunta ja sen kaikki hengelliset lahjat ja valot ja niin edelleen, ja suurimmat merkit, jotka Hän on seurakunnalle antanut katseltavaksi… Tuolla on maailma tuolla ulkopuolella: viikunapuu tekemässä nuppuja. Eri paikoissa on maanjäristyksiä. Kaikki nämä muut asiat ovat kirjoitusta seinällä– maailmalle. Mutta, te näette näiden muiden merkkien ilmestyvän. ”Niitä tekoja, joita minä teen, tulette tekin tekemään. Vielä vähän aikaa, niin maailma ei näe enää minua, silti te näette minut, koska minä tulen olemaan teidän kanssanne, jopa teissä, maailman loppuun asti.” Näitä suuria merkkejä ilmaantuu. Mistä siinä on kyse? Seurakunnan henki on tulossa niin lähelle sitä, mitä Jeesus on niinettä seurakunta ja Henki tulevat yhtymään ja ylösnousemus tulee. Aamun valot… Oi, te aamun tähdet. Pankaa kellonne herättämään. Nouskaa ylös ja peskää kasvonne. Toimittakaa yö pois silmistänne, ja loistakaa Jumalan Pojan tulemista. Pitkien rukousjonojen pitäisi olla mennyttä jo kauan aikaa sitten. Ihmeiden ja Jumalan töiden pitäisi olla niin kovin paljon suurempia kuin mitä ne tänään ovat niin, että niistä tulisi menneisyyttä, koska meillä on sekä syys- että kevätsade yhdessä. Hetki on tullut. Uskotteko te sen? Painetaan päämme.
38 Taivaallinen Isä, me olemme lopun ajassa. Me lähestymme tuota suurta Jumalan Pojan tulemuksen hetkeä. Oi Jumala, olkoot nämä aamutähdet täällä, jotka ovat ehkä olleet himmeitä jonkin aikaa… Ihmiset ajattelevat, että herätys on kuolemassa. Se on juuri sitä, mitä Sinä sanoit tulevan tapahtumaan: ”synkeä pimeys.” Mutta aamutähti heijastaa valoa. ”Se, joka voittaa, sille minä annan aamutähden.” Ja minä rukoilen, Isä, että Sinä antaisit jokaisen meistä olla voittaja tänä iltana, epäuskon voittaja; kaiken meissä olevan voittajia niin, että me voittaisimme itsemme, että Kristus voisi elää meissä.
Anna meille Sinun Henkesi tänä iltana, oi Herra. Kaikki saarnaaminen ja kaikki asiat, joita me sanomme; monet voivat kummastella ja sanoa: ”Oi voi, enpä nyt tiedä. Olen minä saarnaamista ennenkin kuullut.” Herra, älä anna tämän pysähtyä tänä iltana. Kokoa kevätsade ja syyssade yhteen. Syyssade [varhais-] tuo sade, jonka Sinä toit maan ylle päivinäsi, Sinä sanoit, että kevätsadekin vielä tulisi. Nyt, syyssade on jo langennut. Anna nyt myös kevätsateen tulla, jonka Sinä oletkin jo tehnyt ja näyttänyt jo ylösnousemuksen merkkejä; että Sinä olet sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Kristuksen nimessä minä pyydän sitä. Aamen.
39 Minä tiedän, että tämä rassaa syvältä. Ja, veli, sisar, minä en seiso tässä nauttimassa siitä. Ainoa, mistä minä iloitsen täällä on yhteenkuuluvuus Pyhän Hengen ja teidän henkenne kanssa, joka on osa Pyhästä Hengestä, joka Ainoa, mistä minä iloitsen täällä on yhteenkuuluvuus Pyhän Hengen ja teidän henkenne kanssa, joka tunnistaa Pyhän Hengen, ja on osa sitä. Minä tunnen sen.
Lauletaanpa nyt jokin pikku laulu. En tiedä, mitä tehdä. Me emme ole jakaneet rukouskortteja. Minä en ole ottanut tavanomaisia jonoja; olen vielä pidättäytynyt siitä. Minä haluan alttarikutsuja. Onko–onko täällä joku; onko täällä joku syntinen, joka nostaisi kätensä ja sanoisi: ”Veli Branham, minä olen synnintekijä, minä haluan asiat selväksi Jumalan kanssa ennen kuin Jeesus tulee. Minä…” Onko täällä joku? Nosta vain kätesi ja sano: ”Rukoile puolestani, veli Branham. Minä–minä haluan ottaa Kristuksen vastaan pelastajanani.” Meitä on täällä tänä iltana pienoinen joukko, vain sata tai kaksi ihmistä, tai kuinka se nyt onkin, en tiedä, täällä istumassa. Minä olen huono arvioimaan ihmismääriä, mutta miten hyvänsä, onko täällä joku, joka haluaisi olla…? Me emme tarvitse miellyttäviä alttarikutsuja. Jos sinä todella… ”Kaikki, jotka Isä on antanut minulle tulevat, eikä kukaan voi tulla, ellei Isä vedä häntä puoleensa.” Olkaa siis hyvät. Tunnetko sinä vetoa sydämessäsi? Minä kysyn tätä kristittynä veljenäsi. Jos, niin nousisitko ylös ja sano: ”Haluaisin, että rukoilet puolestani, veli Branham.” Ole… Minä yritän heijastaa Jumalan Pojan tulemuksen valoa. Minä puhun teille Hänen palvelijanaan; minä puhun.
40 Jos ei ole yhtään, onko ketään luopiota, joka sanoisi: ”Kun rukoilet, veli Branham, muista minua.” Joka olet– jota ei ole kiillotettu tarpeeksi; sinussa on niin paljon vielä maailmaa, ettei Jumala voi heijastaa itseään sinun kauttasi. Sinut joskus kutsuttiin olemaan aamutähti, mutta sinä olet ollut savun keskellä ja se on saanut valosi savustumaan aivan sammuksiin. Pyhä Henki saattaa paistaa sinuun ja silti sielusi on niin himmeänä; vain istut ja sanot: ”Väsyttää. Olenhan minä ennenkin kokouksissa ollut. En minä nyt tiedä.” Voi, miten surkea ihminen sinä oletkaan. Voi, anna Jeesuksen Kristuksen veren pestä sinun sielusi, ystävä niin, että sinä voisit heijastaa Jumalan Pojan valoa. Vanhat ja nuoret, tekisittekö sen? Painetaan vielä päämme vielä hetkeksi. Lauletaanpa tämä laulu.
Minä rakastan Häntä; minä rakastan Häntä
koska Hän rakasti ensin minua
ja osti pelastukseni
Golgatan ristillä.
[Veli Branham hyräilee–toim.]
41 Oi, Isä, Jumala; Hengen hiljaisuudessa, tulisitko sydämiimme. Olen pyytänyt niiden puolesta, jotka eivät vielä tunne Sinua niin, että voisivat olla yhtä Sinun kanssasi aamutähtinä. Minä pyydän sinua nyt, Isä, että Sinä antaisit ihmisten tai siis vieraiden, porteissamme tietää, että Sinä olet täällä. Tämä oli Sinun järjestämääsi. Ihmisen on helppo puhua jostakin, mutta jos Jumala ei anna sille, mitä hän puhuu tukeaan, Isä… Niin kuin Mooses muinoin: ”Miten me minua uskoisivat?”
Ja Sinä annoit hänelle merkin ja sanoit: ”Tästä ihmiset tietävät.” Ja Sinä olet yhä Jumala ja vapautuksen hetki on käsillä. Minä rukoilen, Jumala, että ihmiset tulisivat ulos hengellisestä Egyptistä ja Sodomasta. Tulkoon tuo merkki, joka annettiin… Sodomalle, että Sinä näyttäisit tuon merkin heidän silmiensä edessä tänä iltana, että tulisi tiettäväksi, että tämä on totuus ja että hetki on käsillä. Minä jätän heidät Sinulle, Isä, antautuen näiden, minun ystävieni kanssa, kun me olemme kokoontuneet Jeesuksen nimessä. Aamen.
42 [Veli Branham alkaa hyräillä.]
Minä rakastan Häntä
koska Hän rakasti ensin…
Olkaa kaikki aivan hiljaa nyt. Me pyydämme Jumalaa tekemään jotakin. Minä näen pienen naisen, kerran Raamatussa. Hän oli nähnyt Jeesuksen tulevan meren yli, tai siis pienen järven. Ja nainen sanoi: ”Jos minä vain saan koskettaa Hänen viittaansa, minä paranen.” Hänellä oli ollut verenvuotoa pitkän aikaa. Ja hän sanoi: ”Tuo pyhä mies. Hän on Jumalan Poika. Jos minä vain saan koskettaa Hänen viittaansa, minä paranen.” Hän tunkeutui väen läpi niin että pys-… kosketti Hänen viittaansa.
Hän [Jeesus] kääntyi ympäri ja sanoi: ”Kuka kosketti minua?” Kukaan ei ilmoittautunut, mutta tuo pikkunainen ei kyennyt piiloutumaan. Jeesus katsoi ihmisten yli; Hän sanoi, että naisen verenvuoto oli parantunut siksi, koska hän oli uskonut.
43 Natanael meni ja tapasi– siis Filippus meni ja tapasi Natanaelin ja toi hänet sinne, missä Jeesus oli. Ja Hän sanoi hänelle: ”Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole.”
Hän sanoi: ”Rabbi, mistä minut tunnet?”
Hän sanoi: ”Ennen kuin Filippus kutsui sinua, kun olit puun alla, minä näin sinut”– päivää aiemmin, 15 mailin päässä, vuoren toisella puolella.
Hän sanoi: ”Rabbi, sinä olet Jumalan Poika.”
44 Kun Hän [Jeesus] meni Samariaan, Hän kertoi siellä kaivolla tuolle naiselle hänen aviomiehistään. Ja nainen sanoi: ”Sinun täytyy olla profeetta. Me tiedämme, että, kun Messias tulee, hän tulee tekemään näin.”
Jeesus sanoi: ”Minä olen se, minä joka puhun sinun kanssasi.”
Nainen meni kertomaan kaupungin ihmisille. Hän sanoi: ”Tulkaa katsomaan miestä, joka on paljastanut minulle sydämeni asiat; ettei hän vain olisi Messias?” Varmasti oli.
Siis, Hän lupasi… Hän sanoi: ”Älkää menkö pakanoiden tykö.” Siis, Hän ei tehnyt sellaista pakanoiden edessä. Näettekö? Me olimme… Anglosaksit olivat pakanoita noina aikoina. Mutta nyt meidän aikamme on tullut; illan valo on tullut. ”Vartija, mikä hetki yöstä on?” Oi, aamutähdet…
45 Kuinka moni täällä kärsii; jolla on jotakin sellaista sydämellä, josta sinä tiedät, että vain Jumala tietää, miten paljastaa se, nostaisitko vain kätesi ja sano: ”Jumala, anna minun koskettaa Sinun viittaasi. Anna minun koskettaa Jeesuksen Kristuksen viittaa.” Missä sinä sitten oletkin, kuka oletkin.
Tietoisena… Näen vain kaksi ihmistä, jotka tällä hetkellä tunnen. Se on Pat Tyler ja tämä pikkukaveri täällä– joka on ystävä sieltä Pat-veljen yhteisöstä. Yleisössä, siinä kaikki, mitä näen tällä hetkellä, jotka tunnen. Ellei… Näen sisar Waldropin täällä hetki sitten, täällä jossakin. Sisar Hattie Waldrop; minä näin hänet jossakin täällä rakennuksessa; kyllä, aivan siellä. Sikäli, kun tiedän, siinä ovat kaikki jotka tunnen täällä edessäni. Rukoilkaa.
46 Eikö Raamattu sanokin… Siis, katsokaas. Minä voin seistä täällä saarnaamassa; te olette kuulleet sitä koko ajan. Mutta Raamattu sanoo, että viimeisinä päivinä, juuri tänä aikana, ennen Herran tulemusta, että maan päälle tulee henki, verhoutuneena ihmislihaan– mies, kuten Sodomassa ja hän tulee kykenemään paljastamaan mielemme ajatukset, niin kuin tuo enkeli silloin Sodoman päivinä. Kuinka moni ymmärtää sen, nostakoon kätensä, että–että ymmärrätte tämän, siis. Näettekö? Näin on ehdottomasti. Siis, kuka se oli? Se oli Kristus tuossa miehessä. Siis, Hän oli mies; Hän ei ollut mikään teofania. Hän– hän oli– Hän ei ollut mikään taru[hahmo] Hän ei ollut taruhahmo. Hän oli ihminen. Hän söi lihaa, joi maitoa, ja söi leipää.
Siis, minä en ole se mies, mutta Jeesuksen Kristuksen Henki on täällä ja sinä saatat olla se mies, tai kenet hyvänsä Hän onkin valinnut olemaan hän, joka kautta Hän pystyy työskentelemään. Minä… ”Joka voittaa (voittaa itsensä, voittaa omat ajatuksensa, voittaa maailman, voittaa kaikki asiat), silloin minä annan hänelle aamutähden heijastamaan valoa.” Mitä valoa? Lähestyvän Pojan valoa.
47 Nyt, jos sinulla on– jos sinulla on jokin heikkous, eikö Raamattu opeta… Minä aion kysyä näiltä sananpalvelijoilta, ja kaikilta teiltä; eikö Raamattu opeta, että juuri nyt, että Jeesus Kristus on meidän ylipappimme, jota voi koskettaa heikkouksiemme tunnolla? [Hepr. 4:15] Eikö Raamattu sanokin niin? Kaikki, jotka uskovat, nostakaapa kätenne. Onko asia näin, saarnaajat? Nyt, jos Hän on sama Ylipappi kuin Hän oli silloin, vain Hänen ruumiillinen ruumiinsa istuu Isä Jumalan oikealla puolella, mutta Hänen Henkensä työskentelee Hänen seurakunnassaan. Uskotteko te sen? Ja seurakunta, aamutähti– heijastaa Hänen valoaan. Nyt, milloin tuo tähti loistaakaan? Aivan… Ei koko yötä, vain päivänvalolla, juuri ennen päivää. Tuo loukkaus– Tuo auringon lähestyminen tuo sen valon esiin.
48 Siis, sellaista ei ole ollut ennen kuin nyt, koska Jeesus sanoi, että niin tulisi olemaan. Näin asia on. Mutta nyt me olemme siinä tilanteessa. Siis, tulkoon taivaan Jumala, joka kirjoitti tämän teoksen, tulkoon Jumalan Poika, joka kuoli ja nousi ylös ja Hänen ikuisesti elävä Läsnäolonsa, tulkoon tuo Ylipappi, joka on Jumalan Poika, tähän minun luokseni ja puhukoon ja käyttäköön minun ruumistani; käyttäköön huuliani, koska ainoat huulet, mitä Hänellä on ovat sinun ja minun. Näettekö, Hänen ruumiinsa on Jumalan oikealla puolella, ei palaa [vielä–suom.]. Kun se palaa, kaikki on ohi, mutta Hänen Henkensä tekee yhä täällä työtään. Hän sanoi: ”Minä olen viinipuu ja te olette oksat.” Viinipuu ei tuota hedelmää; se vain antaa oksille elämän, jotta ne tuottaisivat hedelmiä. Siis, se tuottaa samanlaista hedelmää, kuin millaista tuon viinipuun elämä on. Ja Jeesus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Se tulee tuottamaan tuota elämää.
49 Siis, jos Hän on Ylipappi, ja sinä voit koskettaa Hänen viittaansa… Saatat sanoa: ”Voi, minä uskon, että voin koskettaa Häntä.” Kyllä-kyllä, minä uskon… Siis, Hän ei toiminut sillä tavalla, kun Hän oli täällä. Tuo nainen kosketti Hänen viittaansa, ja Hän kääntyi ympäri ja puhutteli häntä. Onko näin? Jos Hän on sama Ylipappi, Hän toimii samalla tavalla, jos siis Jeesus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Nyt, rukoilkaa. Antakoon taivaan Jumala, meidän Taivaallinen Isämme… Ja, jos Hän tekee sen, kuinka moni tulee olemaan siitä iloinen ja rakastamaan Häntä? Nostakaa vain kätenne, sanokaa…
Näettehän, meillä on jotakin… Minä–minä en ole ollut… Olen juuri saarnannut… Me pääsemme muutamassa illassa tähän. Minäpä sanon teille tämän, ystävät. Tämä palvelustehtävä tulee jatkumaan vielä, mutta on jotakin, jonka jotkut miehet, jotka tuntevat minut, tietävät, että tämä on totta, että jotakin tapahtui muutama viikko sitten, joka on niin suurenmoista, etten minä edes voi sanoa sitä yleisölle, mutta täällä– täällä istuu muutamia miehiä, aivan täällä, jotka tuntevat asian. Se on jo tapahtunut, Näettekö? Näin on. Se on totta. Se on paljon enemmän…
Muistatteko, kun minä tulin ensimmäistä kertaa, ja sanoin teille, mitä tulisi tapahtumaan? Se asia tapahtui; sitten tulin ja kerroin sen toisen asian, että tämä ajatusten erottamisen lahja tulisi ja Hän sanoi… Siis, kuulkaahan; se jo tullut. Siis, se on nyt käynnissä. Se vain odottaa oikeaa hetkeä, juuri ennen kuin aamu tuolla valkenee. Se ilmestyy ja sitten ollaan lopussa. Herra siunatkoon.
Nyt, rukoilkaa. Sanokaa: ”Oi, Jumalan Ylipappi, voi… [nauhassa tyhjä kohta]
50 Se… voitte nostaa täällä päänne vielä hetkeksi. Luulen, että se oli tämä rouva siinä loppupäässä. Se on tämä–tämä rouva joka istuu siinä. Hän rukoilee vaivan takia, joka on vesipöhö. Niin se on. Minä en tunne teitä. Jumala tuntee sinut. Mutta sitä juuri sinä rukoilet. Siis, sinusta tuntuu tosi oudolta, tunnet suloisen tunteen ympärilläsi. Onko näin? Nousisitko hetkeksi ylös? Onko se, mitä minä sanoin, totta? Se on totta.
Täällä…hetkinen. Tästä naisesta on jotakin muutakin. Minä näen, että hän on varjossa. Ja hän oli… Kuolema on hänen yllänsä. Kyllä, hän on ollut ennenkin kokouksissani. Sinulla oli silloin syöpä, syöpä, joka oli keuhkoissa. Ja minä rukoilin sinun puolestasi, ja toisena päivänä, sinä yskäisit tuon syövän ulos suustasi ja olet siitä lähtien ollut terve. Se on NÄIN SANOO HERRA. Ovatko nämä asiat totta? Ole hyvä. Selvä. Selvä. Voitte istuutua. Sinä sait sen, mitä pyysit. Jumala sinua siunatkoon. Sinulla oli usko Jumalaan. Siis, kuka muu kuin Jeesus Kristus voi tämän tehdä?
51 Minä näen erään pienen naisen istuvan täällä. Hän rukoilee. Hän on henkilö, jolla on taakka sydämellään. Minä en tunne häntä. En tiedä, saavuttaako hän sen vai ei. Kyllä… Tässä hänen nimensä on. Hänen nimensä on rouva Sand. Hän rukoilee tyttären puolesta, jolla on mielenterveyden ongelma. Uskotko sinä, että Herra Jeesus parantaa tuon naisen? Jos se on nimesi ja tämä on totta, nousisitko ylös; usko koko sydämestäsi. No niin. Minä en tunne tätä naista. En ole eläessäni nähnyt häntä, sikäli, kun tiedän. Mutta, se mitä sanottiin, onko se totta, rouva? Jos on… Näettekö? Selvä. Mene kotiin. Minä rukoilen, että Jumala antaa sinulle sen, mitä toivot. Usko ainoastaan. Älä epäile; usko.
52 Täällä on mies, joka istuu täällä. Hän rukoilee. Minä en tunne häntä, en ole eläessäni nähnyt häntä. Mutta, tuo valo leijuu hänen päällään. Jotakin tapahtui aivan tässä viime hetkillä. Miehellä on taakka sydämellään. Hänellä on jonkinlainen nikamavaiva selässään. Hänellä on myös keuhkovaiva. Ja hän–kyllä hän rukoilee– kyllä, myös mielenterveystapaus; tytär. Herra Langfar, jotakin sinne päin. Näin on, herra. Nouse ylös, ja ota tämä vastaan Herran Jeesuksen nimessä. Jumala sinua siunatkoon, herra.
Näettekö, mitä tapahtui? Tästä naisesta tähän mieheen; molemmat rukoilivat samaa asiaa; se paha henki… Siis, muistakaa, minä en tunne teitä, enhän tunne, herra? Kukaan… Minä en tunne ketään teistä kaikista. Näin on. Mutta, nähkää, mitä Pyhä Henki täällä… Katsokaa, miten tuo riivaaja yritti saada yhteyden ja murtaa koko jutun, mutta Pyhä Henki ajoi tuolla sen yli. Heti, kun sinä näit, mitä naiselle tapahtui, sinä sait kiinni samasta asiasta. Jos se pitää paikkansa, heiluta kättäsi. Sillä lailla. Se… kuka on… Tuo mies on nimeltään… Selvä, se siitä. Miten… En minä lue hänen ajatuksiaan. Minä en tunne häntä, vaan se on täsmällinen totuus.
53 Minä en kykene parantamaan, mutta te ette voi salata elämäänne nyt. Pyhä Henki on täällä. Se on lahja. Jos te uskotte koko…
Siis, täällä; minä näen naisen, joka istuu täällä rukoilemassa. Hetkinen vain, Pyhän Hengen valo, tuo Tulipatsas on tämän naisen päällä. Siis, onpa kumma. Hänellä on taakka sydämellään. Hän rukoilee jonkun toisen naisen puolesta, ja tuolla naisella on tottelematon poika, jonka puolesta hän rukoilee. Jos sinä uskot koko sydämestäsi, pojan asiat tulevat kuntoon.
Siellä istuu pieni nainen, pää painettuna, hänelle on silmävaiva, jonka takia hän rukoilee. Hän parani kerran minun kokouksessani; minä näen hänet rukousjonossa. Jos sinä uskot koko sydämestäsi, sinä voit saada sen, mitä pyydät. Aamen.
54 Siellä takana sinä– sen rouvan kanssa… sinä pelkäät kovasti niin… Oi, se on–on kyse rukous– rukousliinasta, nenäliinasta, joka sinulla on täällä, tai jonka sinä olet tuonut tänne ylös; ja sinä haluaisit lähteä huomenna. Sinun pitää lähteä. Ja niin sinun pitää saada tuo rukousliina– nämä rukousliinat niille ihmisille, joiden puolesta sinä olet rukoillut. Uskotko sinä, että paranevat? Jos sinä uskot koko sydämestäsi, sinä voit saada sen. Aamen.
55 Mistä on kyse? Pyhästä Hengestä. Entä sinä? Uskotko sinä minun olevan Jumalan profeetta, Hänen palvelijansa, sinä täällä, joka makaat siinä paareilla? Minä en kykene parantamaan sinua, rouva. Sinä olet vakavasti sairas, todella sairas, sairaampi kuin mitä sinulle on kerrottu. Mutta, jos minä kerron sinulle, mikä sinun vaivasi on, tai missä se on, saako se sinut uskomaan Jumalaa ja ottamaan vastaan Hänet omana parantajanasi? Se on sinun ainut toivosi; Kristuksen kautta. Se on sinun veressäsi. Niin se on. Vakavaa kauhean… Jos minä kerron sinulle, kuka sinä olet… Uskotko sinä, että minä tiedän Pyhän Hengen kautta, kuka sinä olet? Sinulla on nyt yhteys Jumalaan. Jos sinä voit uskoa, neiti Smith, voit nousta ylös ja lähteä kotiin. Uskotko sinä sen? Se juttu on totta, eikö olekin? Silloin, nouse jaloillesi, ota vuoteesi ja mene kotiisi ja tule terveeksi Jeesuksen Kristuksen nimessä. Hän antaa sinulle voiman. Nouse sieltä ylös, ota vuoteesi mukaan ja lähde kotiin; minä uskon sen. Uskotko sinä Herraan Jeesukseen Kristukseen? Älä pelkää. Hän antaa sinulle voiman, jos hän… Jumala on alkanut toimia sen kanssa, jonka ihmiset… Selvä.
56 Uskotteko te nyt, te kaikki? Kuinka moni täällä haluaisi parantua juuri nyt? Kuinka moni uskoo, että Pyhä Henki on täällä? Onko se täsmälleen sitä, mitä Hän sanoi tulevan tapahtumaan ehtoolla? Tulee olemaan valoisaa. Minkälaista valoa? Tuo sama Ylipappi, joka tuli idästä, paistaa nyt lännessä; sama Jumala, sama voima. ”Vartija, mikä hetki yöstä on?” Oi aamutähdet, jokainen, joka on uskovainen, nostakoon kätensä. Siis, pankaa kätenne jonkun vierustoverinne päälle. Sallikaa minun siteerata Hänen sanojaan. Minäpä kerron, mitä Hän sanoi. ”Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat; jos…” Kuka niin sanoi? Se sama, joka on täällä, sama, joka todistaa itsestään. ”Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat; jos he panevat kätensä sairasten päälle, he tulevat terveeksi.” Onko täällä vielä pyörätuoleja, kenttävuoteita, paareja? Missä niitä on? Selvä. Pankaa kätenne toinen toisenne päälle.
57 Meidän taivaallinen Isämme, me tuomme tämän yleisön Sinulle aamutähtinä heijastamaan Jeesuksen Kristuksen uskoa, joka sanoi, että: ”Sen, mitä Isä näyttää minulle, sen minä teen.” Ihmiset panevat kätensä toistensa päälle ja uskovat heidän parantumiseensa. Anna heidän loistaa juuri nyt, Herra, niin kuin Pyhä Henki loistaa ja on osoittanut olevansa täällä. Hän on tuo Poika, joka paistaa tähtiin. Saakoot he Herran Jeesuksen ylösnousemusvoiman valon, ja parantukoot juuri nyt. Minä tuomitsen jokaisen sairauden tässä rakennuksessa, Pyhän Hengen läsnäolossa. Jumalan Enkelin edessä, joka on täällä nyt, minä tuomitsen jokaisen sairauden. Oi te riivaajat, jotka yritätte pidättää näitä aamutähtiä ja savustaa heidän elämänsä… He nousevat ja täyttävät lamppunsa ja kunnostavat ne ja sytyttävät ne tuleen uudella uskolla. Palakoot ne jokaisen sairauden läpi. Loistakoon heidän valonsa. Nouskoot ja olkoot kirkkaita ja pankoot valonsa kuntoon. Puhdistakoon lamppunsa lasin niin, että heidän todistuksensa valo Kristuksen ylösnousemuksesta loistaisi siitä läpi.
Saatana, sinut on voitettu. Sinut on paljastettu. Miten kukaan, jolla on vähänkään tervettä, tavallista inhimillistä järkeä muka ymmärtäisi, että yksikään ihminen ei kykene tekemään tätä? Siihen tarvitaan Pyhän Hengen voima. Ja se on Hänen lupauksensa; se on Hänen sanansa. Ja Hän on sen täyttänyt, ja sinut on lyöty, saatana. Tule ulos Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä. Me näistä ihmisistä. Saakoot he lähteä ja olkoot terveitä, sillä minä pyydän tätä Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan nimessä.
58 Uskotteko te Häneen? Otatteko te Hänet vastaan? Otatteko parantumisenne vastaan? Silloin, älköön todistuksenne olko epävarma. Pyhä Henki, joka antoi tuon lupauksen, Kristus nimenomaan, joka kuoli, tuo sama Aamutähti, sama Tulipatsas, joka johti Israelin lapsia, tuo sama, joka työskenteli Jeesuksen kautta, Hän palasi Jumala tykö ja löi Paavalin Damaskon tiellä sokeudella, tuona samana suurena valona, joka oli seurannut Israelin lapsia… Tuo sama on täällä tänä iltana ja toimii ihmisruumiiden kautta täsmälleen samoin, miten Hän oli toiminut ihmisruumiiden kautta, jotka söivät lihaa Sodoman aikoina ja Hän sanoi: ”Samoin tulee olemaan kun Jumalan Poika tulee.” Se tarkoittaa Pyhää Henkeä. Hän on täällä; ottakaa Hänet vastaan. Hän on teidän. Te olette aamutähtiä. Älkää humaltuko maailman asioista. Älkää vain antako noiden tapahtuneiden pikkuasioiden saada teitä hajaantumaan. Ajakaa yli ja ottakaa Kristus vastaan tänä iltana ja parantukaa, joka ainoa teistä. Minä jätän teidän Hänen haltuunsa Kristuksen nimessä ja annan kokouksen paimenelle. Jumala siunatkoon sinua, veli …?… Aamen.