59-1223 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
(Questions and answers)
Jeffersonville, Indiana, USA, 23. 12. 1959

 

1       Onko sinulla jotakin, mistä saarnata? [Joku sanoo: ”Ei ole.” – toim.] Mitenkä veli Beelerin laita siellä? [En tiedä hänestä.”] Veli Beeler, onko sinulla sanomaa täksi illaksi? [Veli Beeler sanoo: ”Ei ole.”] Minun – minun kurkkuni on vähän käheä. Minulla oli muutamia – muutamia kysymyksiä vielä. Jos ei… Jos joku näistä veljistä ottaisi ja saarnaisi, olisin iloinen.

Siis, älkää nyt kiihtykö. Tämä ei ole… Tässä on vain muutamia rukousliinoja menossa Afrikkaan. Tämä on vain rukousliinojen leikkaamista, ja minun haluttiin rukoilevan sen puolesta täällä tänä iltana, plus muutama täysinäinen kirjekuori.

2       Siis, ääneni on hieman käheä, mutta sanoin, että palaan vastaamaan joihinkin näistä – näistä kysymyksistä, miten parhaiten taidan. Ja nyt, aina, kun nämä herätykset tulevat mukaan, alkaa pieni kuohunta. Ja haluan – vaikka tämä ehkä tasoittaa vähän sitä tänä iltana seurakunnassa, tiedättehän, koska joskus jokin, mitä on ehkä sanottu, jota seurakunta ei ymmärrä. Ja teille annetaan mahdollisuus kirjoittaa oma kysymyksenne nyt. Vastaan teille niihin, jotka minulla on; ja sitten, jos teillä on jotakin samankaltaista, teidän ei tarvitse kirjoittaa sitä.

Ja yksi niistä on: Olisitko hyvä ja selittäisit Room. 7:25.

Seuraava: Sanoit, että ihminen voi elää niin lähellä Jumalaa, ettei hän tee syntiä.

Minkä kaltaista tulee ylösnousemuksessa olemaan?

Veli Branham, mitä ihmisen pitää tehdä, kun he ovat noudattaneet kaikkia sinun opettamiasi opetuksia; ja sitten, miten ihminen saa Pyhän Hengen?

Olisitko hyvä ja selittäisit Hebr 6:4 ja vertaisit sitä Hebr. 10:26:een.

Ja: Mitä ennaltamääräämisellä ennen maailman perustamista tarkoitetaan; ja mistä kohdasta Raamatusta sellainen löytyy?

3       Ja herra Mc… Ei, tämä – tämä on rukouspyyntö.

4       Siis, tässä olivat kysymykset, joita meillä on täksi illaksi. Jos teillä on jokin vielä, kun meillä on täällä juuri pienet alkutoimet meneillään, no, tuokaa ne esille, ja me vain yritämme…  Jos seurakunnan mielessä on jokin kysymys, joka koskee mitään jota – jota meillä on, me haluaisimme kyetä auttamaan teitä niin hyvin kuin voimme. Ymmärrättehän?

5       Ja minä haluaisin teidän muistavan aina, mitä sanoin, jonka sanoin täällä, minä en sano, että se on ehdottomasti totuus ja kaikkea. Se on se, minkä minä parhaiten tiedän ehdottomaksi totuudeksi siitä. Minä – minä saatan olla väärässä aivan kuten kuka tahansa kuolevainen, mutta minä todella, veli Jackson – todella yritän selittää sen sillä tavalla, minkä uskon olevan oikein – ymmärrättehän?, tavalla, jolla minä ymmärrän sen, Mike-veli, Raamatussa, juuri… ja tutkin näitä asioita, minä en vain ota sitä yhden paikan mukaan. Minä menen alkuun, I Mooseksen kirjaan, ja vien asian Ilmestyskirjaan asti, selkeästi koko Raamatun läpi.

6       Ja sitten, se voidaan käsitellä – tuo aihe, läpikotaisin. Mutta jos se ei mene yksiin muun kanssa siellä, muun Sanan kanssa, silloin se varmaankin on väärin joka tapauksessa. Jos tuotte sen mihin paikkaan tahansa, sen on – sen on sovittava yhteen kaikkien Kirjoitusten kanssa. Ymmärrättekö? Ja kaikki Sananpaikat käyvät yksiin, jos ne laitetaan oikein yhteen, jos… Se on kuin palapeli. Enkä minä tarkoita… Jos sanon väärin, silloin Jumala antakoon minulle anteeksi. Sana on jotakin palapelin kaltaista. Näettekö? Että… Se on pantu osiin ja sekoitettu laatikossa, ja vaaditaan Pyhää Henkeä, jotta se saadaan kasaan. Näettekö? Ja – ja me emme kykene siihen. Nyt, Siihen ei ole 969:ää erilaista tulkintaa, koska Raamattu sanoo, että yksityisiä tulkintoja ei ole. Asia menee niin kuin se on kirjoitettu. Me uskomme Sen… Kiitos, Pat-veli – Me…  Se menee sillä tavalla kuin se on – se on kirjoitettu Raamattuun; sillä tavalla meidän on suhtauduttava siihen, ilman muuta. Siis, jos me yritämme saada sitä sanomaan jotakin täällä, no hyvä, se ei sanokaan samaa sitten täällä. Näettekö, jos me – jos me panemme… Teidän on saatava Sana vastaamaan itse itseensä tässä, vastaamaan itseensä tässä, vastaamaan itseensä tässä, todella joka kohta menee aivan paikoilleen, jotta kaikki saadaan sopimaan yhteen.

7       Ja nyt, ajattelin ehkä… Minä olin puhumassa ja sanoa että olisin, Me olemme nähneet Hänen tähtensä idässä ja olemme tulleet palvomaan Häntä; mutta minulla ei ole tarpeeksi ääntä, ja sitten, tehdä sitä. Olin vähän kuumissani täällä yhtenä iltana ja menin ulos. Ja oli niin kuuma, kun pääsin autoon, olin todella palaa poroksi. Veivasin ikkunan alas ja menin kotiin. No – luulisin, että se oli torstai tai perjantai-iltana. Heti seuraavana iltana, aloin tulla – päivä – alkoi kurkkuni tulla vähän käheäksi, ihan kuin… Voi, se… En ole – en kipeä, ei kuumetta, ei sairautta, ei vilustunut; mutta on kuin – vähän niin kuin tulehdus kurkussanne, puhumisesta, ja – ja vahingoittanut saarnaamalla kovasti, ja sitten – ja sitten se sai kylmää. Mutta se – se on kunnossa jonkin päivän, tai kahden kuluttua, ehkä sunnuntaina. Ehkäpä tulen taas auttamaan veljeä. Sitten, kun hän saa saarnansa läpi, pengon kaikkialta olisiko jotakin jäänyt jäljelle.

8       Ja sitten – ja sitten haluan koko seurakunnan saavan Pyhän Hengen. Siis, minun miniäni istuu täällä; ei siksi, että hän on miniäni, ei siksi, että hän on täällä, hän on yksi parhaista tytöistä, joita tunnen; hän on hieno tyttö, Loyce. Ja hän on selviytynyt menneisyydestään johtuvista isoista jutuista, jolloin hänen oli erottava, perheestä, joka ei palvonut Jumalaa ja niin edelleen. Minun käy niin sääliksi lasta, jonka pitää selviytyä sillä tavalla. Ja nyt, hän tavoittelee Pyhää Henkeä, ja on paastonnut niin kauan, että tuskin pystyy seisomaan, paastonnut ja rukoillut Pyhää Henkeä.

9       Sisareni Dolores, hän sanoi: ”Bill, minä juuri… kun seurakunta oli – voima oli seurakunnassa”, hän sanoi, ”tunsin, että voisin pyrähtää lentoon. Ja sitten, kun kaikki – Pyhä Henki alkoi langeta ihmisten ylle”, hän sanoi: ”Minä vain istuin siinä ja katselin ympärilleni.” Näettekö? No niin, näettekö, ja kysymys täällä tänä iltana, on siitä. Niinpä minä ajattelin, ehkä, että tämä auttaisi seurakuntaa – ottamaan vastaan. Ja nyt, minä en halua käyttää keskiviikkoillan rukouskokousta ja muuttaa sitä sellaiseksi, mutta minä – minä haluaisin varmistua siitä, että seurakunta ymmärtää tarkoin nämä asiat – ymmärrättehän? ennen kuin…

10  Ja minä puhuin juuri sunnuntaina eräälle lääkärille täällä, hän tuli taas tuonne kirkon takaosaan – tuli taas tuonne kirkon takaosaan. Hän on lääketieteen tohtori. Hän oli ajanut koko matkan – missäs se Assembly of Godin pääpaikka nyt olikaan… Springfieldissä, Missourissa, osallistuakseen kokoukseen.

Ja hän sanoi: ”Veli Branham…” siis, Assembliesin pääpaikasta – ja hän sanoi: ”Olen koko elämäni ihmetellyt sitä.” Hän sanoi: ”Ensimmäistä kertaa elämässäni, kun olen koskaan päätynyt valitsemaan jotakin.” Hän sanoi… Tapasimme tuolla takana, istuimme, lääketieteen tohtori.

11  Ja – ja niin, veli Mercier ja veli Gene Goad siellä takana nauhureiden kanssa… Juuri nyt, veli Mercier sanoi, että hänellä on paras kokouksesta jossa – jossa hän selittää että – että, kun Pyhä Henki tuli kokoukseen ja – ja murtautui esiin, ja Jumala jakoi itsensä kansansa keskuuteen… No, juuri sen se tekee. Ja sitten, kun Jumalan kansa alkaa taas kokoontua yhteen, siellä vallitsee yksimielisyys, siellä on voima. Näettekö? Ja milloin Jumala kansa liittyy yhteen täydellisesti, uskon, että ylösnousemus tulee tapahtumaan silloin. Tulee olemaan ylöstempauksen hetki, kun Pyhä Henki alkaa kerätä heitä yhteen. He tulevat – se tulee olemaan vähemmistönä, totta kai, mutta suuri yhteen kokoaminen tulee tapahtumaan.

12  Siis, nämä rukousliinat, jotka lähetetään, ”Voice of Healing” [lehti]… Olen aivan välittömästi… vuoden alussa, jos Herra tahtoo, minä – minä menen Kingstoniin Jamaikalle, Haitiin, ja sieltä… Haitin presidentti lähetti minulle kutsun, koko heidän miliisinsä suojeluksen kanssa. Siellä on kansannousu. Ja mistä siinä on kyse, hän haluaa meidän tulevan tämän kaltaisen palvelustehtävämme kanssa, jollaisen hän on kuullut olleen San Juanissa viime vuonna, kun olin siellä. Hän sanoi ajatelleensa, että tämä olisi ainut juttu, joka voisi pelastaa hänen maansa. Näettekö?

13  Nyt, jos täällä istuisi joku minun katolinen ystäväni, minä en sano tätä loukatakseni sinua tai mitään; en tarkoita sitä sillä tavalla. Mutta katolinen kirkko yrittää kaapata Haitin – ymmärrättekö? ja ainut, mikä voi pelastaa sen, on protestanttinen, ravisteleva herätys juuri nyt.

Se oli tosi mukavaa, ja minä arvostan sitä. Ja niinpä minä sanoin hänelle, jouluviikolla, ja seuraavien päivien aikana, ylihuomenna, me vähän paastoamme ja rukoilemme ja katsomme, mihin suuntaan Herra johtaa meitä.

14  Sitten Etelä-Amerikkaan… Ja sitten, minä tunnen erityistä johdatusta mennä Norjaan tänä vuonna ja sitten, myös Afrikkaan. Ja tämä on ollut – tullaan leikkaamaan pieniksi suikaleiksi, ja lähetetään Afrikkaan ennen kokouksia. Tällä tavalla monet… Te voitte saada yleiskuvan, kuinka monet ihmiset pyytävät rukousliinoja nyt, kun he kuulevat teidän olevan tulossa, ymmärrättehän, juuri – juuri otamme uudelleen yhteyttä. Siis, nämä ovat pieniä [rukous-]liinoja, jotka leikataan myös, ja ovat valmiina lähetettäväksi – eri ihmisille.

15  Siis tämän Elävän Jumalan seurakunnan kanssa, painakaamme päämme nyt hetkeksi. Ja kukin teistä omalla tavallanne, rukoilkaa Jumalaa voitelemaan nämä liinat. Siis, ensin minä siteeraan Sananpaikkaa, joka: ”Paavalin keholta otettiin nenäliinoja ja esiliinoja vietiin sairasten päälle, ja pahat henget lähtivät ihmisistä, ja vaivat; ja he paranivat.”

16  Herra, tällä pikku kirjoituspöydällä, joka on ollut täällä kaikki nämä vuodet, ja kuinka Sinä olet siunannut meitä niin kovasti, ja Evankeliumi on mennyt jatkuvasti tämän yli, ja… Jos tällä pikku pöydällä vain olisi silmät tai se voisi puhua, se voisi kertoa sadoista suurista ihmeistä, joita on tapahtunut sen edessä: rammat, ontuvat, sokeat, syövän kiusaamat. Ja elävän Jumalan voimat on tehty tiettäväksi tälle pienelle rakennukselle. Ja Isä Jumala, me todella kiitämme sinua kaikista näistä asioista.

17  Ja nyt, seurakunta on kokoontunut yhteen tänä iltana palvomaan Sinua. Me olemme tulleet – vastataksemme kysymyksiin, joita on esitetty. Ihmisten vilpittömyys ja sydämet ovat saaneet nämä asiat ovat askarruttamaan heidän mieltänsä. Ja Herra, me ymmärrämme, että jos jokin askarruttaa meitä, me emme voi uskoa, niin kauan kuin meillä on kysymys [/jokin on kyseenalaista]. Siispä me emme halua kysymyksiä.

18  Herra, me näemme Pyhän Hengen kasteen tarpeen kansamme keskuudessa ja tämän seurakunnan keskuudessa. Ja me – me emme halua kysymyksiä olevan ihmisten mielessä. Me haluamme, että kaikki selvitetään, että he tietäisivät, mistä on kyse, kun se [kaste] tulee ja tietävät, että se on tarkoitettu heille.

19  Ja sitten meren taakse, matka tuonne, noihin synkkiin viidakoihin, joissa rummut kumisevat, ja spitaalisia makaa ympäriinsä – puiden alla ja kärpäset munivat, ja heidän jalkansa poissa, ja korvat pois syötyinä, ja kasvot kokonaan syötynä, lepraa, löyhkää, Herra, kun tuskin pääsette korttelin päähän heistä. Ja pikkuiset lapsiparat ilman ruokaa, ilman vaatteita… Ja he rakastavat minua, Herra. Ja he – he ovat uskoneet palvelustehtävään, kun Elävän Jumalan voima paransi niin monia heistä. Enkä minä ole levännyt hengessäni sen koommin, kun lähdin Afrikasta tietäen, että nuo toivottomat ihmiset ovat siellä hirvittävässä tilassa. Ja noitatohtori, ihmisluineen, joita hän takoo sormillaan, ja kutsuu pahoja henkiä, ja voi, mikä – mikä paikka, ja sitten ajatella, täällä Amerikassa, viehättäviä kirkkoja ja suuria rakennuksia. Ja Jumala, ja tietää, että nuo ihmiset ovat niin puutteessa – nähdä heidän tulevan kokoukseen, makaamassa toinen toisensa päällä, ja monet heistä kuolevat maatessaan siellä yrittäen kuulla jokusen sanan joltakin, jonka on sanottu tuntevan Sinut. Heidän sydämensä ovat elpyneet, Herra, sen jälkeen, kun Sanoma ja kirjeet ovat pyyhältäneet yli Afrikan nyt. Tulet vaikuttavat alkaneen syttyä taas.

20  Ja Sinun suuri seurakuntasi siellä, joka oli mahtava seurakunta, on kappaleina ja jakaantunut oi Herra, ja toiset ovat kykyjen ja muodon perään ja – ja toiset yhä yrittävät pitää totuudesta kiinni ja Hengestä. Ja nyt, tuhannet lähettävät nyt pyyntöjä; he haluavat rukousliinoja pikaisesti joiden – puolesta olen rukoillut. Näissä pienissä kirjekuorissa täällä ovat – ovat meidän rukouspyyntömme, pieniä paketteja, jotka menevät tarvitseville. Oi, taivaan Herra, joka teit taivaat ja maan, minä rukoilen Sinua, Herra, Jeesuksen nimessä, jolla Sinä siunaat jokaisen näiden kankaiden jokaisen ompeleen. Ja menköön Pyhä Henkesi jokaisen ompeleen mukana, Herra, ja kun se on pantu sairaan ja vaivatun päälle, pahat henget jättäkööt heidät.

21  Kun muistaa – noissa viidakoissa, johon nämä kapineet menevät, monet niistä, joissa – jopa palvotaan paholaista. Minä rukoilen Jumala, ettei hänelle jäisi yhtään paikkaa, missä seisoa, että hän lähtee leireistä, ja ihmiset tulisivat tietoisiksi Jeesuksesta Kristuksesta. Suo se, Herra. Tulkoon heidän sairautensa parannetuiksi, heidän ongelmansa korjatuiksi, ja sielunsa pelastetuiksi, ja saakoon Jumalan Voima ylivallan. Suo se, Isä. Me lähetämme jokaisen näiden kankaiden ompeleen yhtenä kappaleena. Monet pienet tulikielet ovat täällä tänä iltana, ja me lähetämme yhdessä meidän rukouksemme Sinulle, sen puolesta, että jokainen ihminen, jonka päälle se laitetaan, tulisi parannetuksi. Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.

22  Siis, kuuletteko te takana minua oikein hyvin, siellä takana tänä iltana? Sepä hyvä. Luulen, että me tulemme olemaan aika tyytyväisiä, kun saamme toisen rukoushuoneen tänne, koska nämä pikku jutut pidättelevät, leikkaavat äänen, ja te – te kuulette sitä tuskin ollenkaan.

23  Siis, minä huomasin taas tänä iltana, olen lähestymässä maaperää… Veli Wood, ennen kuin unohdan sen, minulla on se nenäliina. Etkö sinä antanutkin minulle nenäliinan jotakuta varten? Vai olitko se sinä? Joku antoi minulle nenäliinan pantavaksi taskuun ja käytettäväksi, ja minulla on ollut se siitä lähtien, kokouksen ajan. En tiedä kuka se oli. Luulin, että se olit sinä ja sanoit: ”Pidä tätä taskussasi jotakin varten.” Joku… [veli Neville selittää nenäliinaa veli Branhamille.] Sekö se oli? Veli Jackson, onko sinulla nenäliina jollekulle? Se se oli. Selvä. Tämä… Kyllä vain, tämä on juuri täällä, veli Jackson, jos haluat sen. Ja nyt, tiedän, että joku antoi sen minulle ja sanoi: ”Pidä sitä taskussasi.” Ja sitten, minä panin sen takkiini ja unohdin sen.

24  Siis… Nyt, jos Jumala suo, ja ääneni on kunnossa, joko sunnuntaiaamuna tai sunnuntai-iltana, yksi, jos Jumala suo, haluaisin puhua joulusanoman, joka minulla on teille: Erehtymätön merkki. Ymmärrättekö? Olen vielä… Se tuli mieleeni sunnuntaiaamuna, ja sitten jokin iski tulta sydämessäni. Ja olin jo liian pitkällä sanomassani, että olisin voinut ottaa nyt. Niinpä minä – minä haluan ottaa sen sunnuntaiaamuna, jos Herra suo, tai sunnuntai-iltana, yhden. Niinpä veli Neville ja minä olemme yhdessä silloin.

25  Siis, niin kuin veli Neville on sanonut, ja myös minä haluan kiittää teitä jokaista jouluna muistamisesta – korteistanne. Veli ja sisar Spencer, sain teidän –. Ja monet eri ihmiset, ovat lähettäneet minulle kortin, kaikkialta, minä arvostan niitä, ja lahjoja ja juttuja, joita te olette lähettäneet. Me arvostamme sitä todella. Minun vaimoltani, ja minä, ja – me – ja lapsilta, me kiitämme sinua. Me haluaisimme kyetä lähettämään joululahjan jokaiselle, mutta se voisi olla varmasti vaikeaa saarnaajalle, eikö vain? No, ehkä melkein yhtä monta paikkaa, jonne mennä kuin, en vain kykenisi tekemään sitä. Ymmärrättehän? Minä juuri… Mutta toivon, että voisin hankkia edes lapsille jokaiselle, jotakin. Varmasti haluaisin todella tehdä sen, mutta se ei vain… Sananpalvelijat eivät voi tehdä niin. Ymmärrättehän? On liian monta, joille pitäisi ostaa – Mutta me kaikki olemme – olen varma, ja muutkin ovat, että me arvostamme seurakuntaamme. Minusta, yksi suurimmista asioista mitä te olette tehneet, on rakkautenne ja sammumaton luottamuksenne, jota te olette osoittaneet minua teidän – yhtä teidän paimenistanne täällä kohtaan, ja… tänä vuonna.

26  Veli Neville, tämä on myös sinulle, rakas veljeni. Ja tuo hieno henki, jota veli Neville on aina osoittanut, niin kuin: ”Tule vain aloittamaan veli Branham; tässä on puhujanpönttö, ota se haltuusi. Jumala siunatkoon, minä istun mielelläni kuuntelemaan.” Ja minä – sellaisesta minä pidän. Minä – minä pidän todella tuosta vaatimattomasta, epäitsekkäästä tyylistä, joka veli Nevillellä on.

27  Ja teidän kaikkien usko, ja todella… Yksi asia, jolla te voitte tehdä minulle palveluksen on, että rukoilette minun puolestani. Siis, minulla on koko joukko kokouksia siellä täällä ennen suurta kiertuetta. Siis, ne – ne ovat siellä täällä, luulisin, Glasgow’n lähistöllä Kentuckyssa, minulla on yksi ilta. Ehkä Kampbellsvillessä, Kentuckyssa minulla on yksi ilta. Ja – ja muissakin paikoissa Kentuckyssa, Willow Shadessa, uskoisin, minulla on yksi ilta. Siis… vähän siihen tapaan, minä ilmoitan teille heti, kun saamme ne selväksi, tulevat kokoukset, joita tulee olemaan todella vähän silloin – tällöin kokouksia siis – siihen asti, kun palaan taas kentälle.

28  Mutta, minä vihin itseni äskettäin ja uudella tavalla yhtenä iltana Jumalalle. Ja Jumalan avulla ja Jumalan armosta aion pysyä tuossa työssä siksi, kunnes kuolen. Ymmärrättehän? Minä tein sen noin kolmekymmentä vuotta sitten. Ja olen ollut… Mutta minä uuvuin joskus todella, jouduin pois radaltani. Jouduin todella paikkaan, josta en päässyt enää eteenpäin. Ymmärrättehän, tehän vain näette tämän täällä. Te – te ette todella tajua mitä tapahtuu tuolla, ja ulkopuolella, ja täällä. Ja – ja ei vain yhdestä… ei vain yhdestä kaupungista, ei; yhdestä osavaltiosta, ei; Yhdysvalloista; vaan maailmasta – ymmärrättekö? ympäri maailmaa. Näettekö? Ja se tarkoittaa monia, luulisin, joihin olen yhteydessä tänä iltana, joita olen tavannut tai ollut kosketuksissa, ei tuhansiin, vaan miljooniin ihmisiin. Näettekö? Ja te olisitte todella yllättyneitä siitä, kuinka moni heistä on sairas. Ymmärrättekö? Ja he kutsuvat; ja se saa aikaan kovan paineen.

29  Minä arvostan teidän kaikkien rukouksia. Ja Jumalan avulla ja armosta, oikein hyvää joulua teille jokaiselle. Muistakaa sanontani, kyse ei ole joulupukista, tämä on Jeesukselle. Ymmärrättehän? Christmas tarkoittaa ”Kristus.” Ja me ajelimme lasten kanssa eilisiltana, näytettiin lapsille kaikkia noita koristeltuja taloja ja kaikkea, mikä oli kamalan kivaa. Mutta ajattelin, jos minä koskaan – mitään kodissani, mitä milloinkaan olen halunnut kirjoittaa, olisi neonkyltti: Olkoon luottamus Kristukseen joulussasi. Näin on. Pankaa Kristus takaisin jouluun.

30  Nyt, Isä Jumala, me lähestymme kysymyksiä nyt. Hyvin, hyvin vilpittömästi me tulemme. Ja – ja nämä kallisarvoiset ihmiset, Herra, ovat esittäneet nämä kysymykset ja se on ollut heidän sydämellään, ja ehkä monen muunkin tässä rakennuksessa; ja he haluavat tietää, mitä todella tehdä. Ja Isä, minä – minä olen hyvin huono korvike Sinulle, mutta minä rukoilen, että Sinä auttaisit minua tuntemaan Sanasi, että Se toisi tyydyttävän annoksen Sitä jokaiseen kysymykseen. Tämän me sitten jätämme Sinun käsiisi, ja Sinun Nimessäsi me pyydämme sitä. Aamen.

31  Nyt, Pat-veljen kysymys tässä on oikein, oikein hyvä. Minä voisin aloittaa siitä. Pat-veli. Nyt, jos teillä muilla on kysymyksiä, kirjoittakaa se ja pankaa tänne ylös. tai – tai Pat-veli tuo teille paperilapun, jos teillä ei ole paperilappua; tai minä teen mielelläni parhaani vastatakseni siihen.

Siis, tämä on aikamoinen kysymys, Pat-veli. Tämä kuulostaa siltä, että se on huumorintajua, mutta se on kysymys.

101. Missä ne henget ovat nyt, jotka menivät sikoihin? Missä ne henget ovat, jotka menivät sikalaumaan, sinä päivänä, kun Jeesus ajoi ne ulos siitä raivohullusta?

32  No siis, Pat-veli, sikäli, kun minä tiedän… Siis, me aloitamme nyt demonologiasta ensiksi. Nyt, demonologia on merkittävä juttu. Siis, pitäkööt jotkut teistä kelloa silmällä, älkääkä antako minun olla liian kauan yhden kysymyksen kanssa. Mutta nuo demonivoimat, nuo henget olivat Leegio [/Legioona*] nimisessä miehessä ensin. Eikö ole näin? Ja koska hänen nimestä oli Leegio, sillä Leegio hepreassa tarkoittaa ”monta.” Näettekö? Niitä oli monia. [*Legioona = 6826 miestä Jeesuksen aikaan.]

33  Ja nuo henget, olivat tuossa rakkaassa miehessä, olivat tehneet hänet hulluksi. Ja jos joku on nähnyt mielenvikaisen ihmisen tai joutunut heidän kanssaan tekemisiin, he ovat usein heidän – heidän – heidän voimansa, koska he ovat niin paholaisen vallassa. Ja jos olette olleet paikalla, kun ihminen on menettänyt järkensä, voi, pitää olla useita miehiä pitämässä heidät aloillaan. Ja he ovat kaksi tai kolme kertaa itsensä vahvuisia.

34  Siis, kun ihminen on rampautunut ja kun Pyhä Henki saa heistä otteen – jos perkeleellä on niin paljon voimaa, että hän voi tehdä ihmisen inhimilliset voimat kolmin-, tai nelinkertaisiksi, kuinka paljon voimaa Jumala voi panna ihmiseen? Näettekö? Se on sitä, mikä tulee häneen ja saa hänet kävelemään Jumalan voimassa, kun hän on maannut vuosia rampana. Hänen luunsa tulevat suoriksi; ja hänen kätensä suoristuvat; ja hän kävelee, ja niin kuin nuori, uusi ihminen, koska Pyhän Hengen voima on hänen päällään.

35  Nyt, ne olivat niin pahoja – kunnes tuo mies kääritty kahleisiin, ja hän pystyi murtamaan ne. Ja sanottiin, että hän riuhtoi ne kappaleiksi. Eikä siellä ollut – mikään ei pystynyt sitomaan häntä. Hän oli todella tosi paha tapaus, koska hänellä oli legioona riivaajia sisällään. Ja sitten, kun hän… Jeesus meni yli ja tuli Gadaraan ja aloitti hautojen luota… ja hän oli niin paha, ei se mies, (ymmärrättekö?), se mies oli aivan OK.

36  Ei kyse ollut siitä miehestä. Kun te näette sellaisen ihmisen, älkää koskaan ajatelko, että kyse on siitä ihmisestä; kyse on paholaisesta tuossa ihmisessä.

Se mielenvikainen siellä puhujanlavalla tuona iltana, oli tulossa tappamaan minut, Oregonissa. Tuo mies, minä – kun hän tuli luokseni sen sijaan… että hän olisi sylkenyt minua kasvoihin ja kutsunut minua ”käärmeeksi ruohikossa” melkein kymmenen tuhannen ihmisen edessä, siis, se ei ollut sitä, se ei ollut se mies. Hän on ihminen, joka syö, juo, nukkuu, ehkä perheellinen, ja rakastaa ja – ja aivan sellainen kuin minäkin olen tai sinä olet. Vaan kyse oli paholaisesta hänessä, joka teki sitä. Näettekö?

37  Ja te ette koskaan aja perkelettä ulos väärällä asenteella. Siihen tarvitaan rakkautta. Ja rakkaus on väkevin voima mitä maailmassa on. Siis, jos huomasitte, paholainen on aina viha. Viha on perkeleestä. Ja kun ihmiset vihaavat jotakuta, muistakaa, halveksunta tai ”ei pitäminen” on hirvittävä riivaaja. Sitä ei saa tehdä.

38  Muistatteko te, kun Jeesus sanoi saarnassaan, että kun te rukoilette, rukoilkaa: ”Isä meidän, joka olet taivaissa”… Ja sitten, kun Hän oli tullut alas, Hän sanoi: ”Jos te ette anna sydämestänne anteeksi jokaiselle hänen rikkomuksiaan, niin ei teidän taivaallinen Isännekään anna teille anteeksi teidän rikkomuksianne.” Ymmärrättekö? Niin ei saa tehdä.

39  Mutta nyt, siinä missä perkele synnyttää vihan voiman – näettekö? – että [mies] ryntää puhujanlavalle tappamaan minut, jonka hän fyysisesti – jonka hän todellakin kykeni tekemään, moneen kertaan … Hän olisi voinut nostaa minut ilmaan, ehkä, kahdella sormella, ilmaan vyöstä noin vain, koska hän painoi noin kaksi kuusikymmentä tai kaksi seitsemänkymmentä [paunaa = ~120 kg]; hän oli enemmän kuin kuusi ja puoli jalkaa, tai seitsemän jalkaa [yli 2 m] pitkä, iso, valtava kaveri. Ja todella… Hän todella löi nyrkillään erään saarnaajan katuun; ja vahingoitti häntä; mursi hänen solisluunsa ja leukansa, ja hoiti hänet sairaalaan. Hän vihasi saarnaajia todella. Ja sitten, hän ryntäsi oikopäätä sinne ylös tappamaan minut. Näettekö?

40  Siis, tuossa miehessä oli joitakin niistä hengistä, jotka heitettiin ulos sioista Gadarassa. Jotkut noista ihmisparoista ovat täällä mielisairaalassa hakkaamassa päätänsä pehmustettuihin kaltereihin, selleissä. Muistakaa: riivaajat eivät ikinä kuole. Ne elävät joka tapauksessa, mutta tulee aika, jolloin riivaajien pitää kuolla. Ne tullaan tuhoamaan kokonaan. Mutta nyt, ne elävät, ja ne työskentelevät sukupolvesta toiseen ihmisolennoissa. Jotkut niistä ovat syövän muodossa; jotkut ovat epilepsian muodossa; jotkut tuberkuloosin muodossa. Ne tulevat lihaksi [saavat inhimillisen muodon], mutta selvästikin, ne ovat voimattomia siihen asti, kunnes ne pystyvät pääsemään ihmiseen. Niiden on toimittava ihmisen kautta, mikä tuo mieleen toisen ajatuksen: että Pyhä Henki on – valvoo kyllä maapalloa, mutta Hän on avuton, kunnes Se pääsee sinuun ja minuun.

41  Jumala on riippuvainen sinusta ja minusta. Ymmärrättekö? Pyhä Henki… Maa on täynnä Jumalan Henkeä, yhtä kaikki Se on vuodatettu. Mutta Se ei voi toimia, ennen kuin Se tulee meihin, meihin, ihmisolentoihin toimimaan.

42  Ja perkele haluaa kaapata meidät toimimaan hänen alaisuudessaan. Kun se saa lievän muodon, ihminen aloittaa synnissä. Jos perkele kykenee pitämään hänet ainoastaan vanhurskaana ihmisenä, hyvänä ihmisenä, ja antaa hänen jatkaa ja yrittää olla hyvä tavallaan; jos hän kykenee pitämään häntä kiinni, kunnes hän on kuollut, siihen hän juuri pyrkiikin. Hän saa hänet, koska sillä, miten vanhurskas sinä olet, miten hyvä sinä olet, miten moraalinen sinä olet, kuinka puhdas olet, miten rehellinen olet, ei ole väliä, et koskaan pääse taivaaseen, ennen kuin olet syntynyt uudesti. Jeesus sanoi niin. Siispä ei ole… Se… Sinun täytyy syntyä, sinut pitää uudistaa, tai sinulla ei ole minkäänlaista tapaa koskaan päästä taivaaseen, tai koskaan, – tai koskaan tulla Kristuksen tykö [/tulla opetuslapseksi/ seuraajaksi].

43  Siis, minä sanoin jokin hetki sitten, mikä voi nousta mieleenne, toinen kysymys, mitä olen – mitä olen opettanut, ja koskee… Sitä, etten usko, että on ikuinen… en usko, että Raamattu opettaa ikuista, palavaa helvettiä. Se ei opeta, sillä jos helvetti olisi ikuinen, ja ihmisiä, jotka menevät sinne, rangaistaan ikuisesti, jotta heitä voitaisiin rangaista ikuisesti, heillä olisi oltava ikuinen elämä. Eikä ikuista elämää ole olemassa, kuin yhtä laatua, ja se on Jumalassa. Ymmärrättehän? Siispä ihmisten on tultava tuhotuiksi [/hävitetyiksi olemattomiin], ja heidän henkinen puolensa tulee tuhotuksi. Se tarkoittaa kulutetuksi täydellisesti; ja sillä selvä. ”Ei juurta eikä oksaa”, sanoo Raamattu siitä. Heidät on hävitetty täydellisesti.

44  Ja sitten, minä voin todistaa, että taivaassa on arvoasteita, että ihmiset eivät ole yhdenvertaisia, mutta heillä on yhtäläinen ikuinen elämä. Mutta Raamattu sanoo, että maan kuninkaat vievät sinne ylistyksen ja kunniansa, Ilmestyskirja 22 – vievät kunniansa ja ylistyksensä kaupunkiin. Se todistaa, että uudessa maassa tulee olemaan kuninkaita, kuninkaita ja hallitsijoita. Jeesus sanoi opetuslapsilleen… He sanoivat: ”Mitä me saamme, sitten, kun me olemme jättäneet isän ja äidin ja kaikki seurataksemme Sinua?”

45  Hän sanoi: ”Totisesti, minä sanon teille, te tulette istumaan kahdellatoista valtaistuimella tuomitsemassa Israelin kahtatoista sukukuntaa tuona päivänä.” Näettehän, se on toinen, se on maallinen järjestelmä, joka on tuleva, joka – tulee olemaan paljon ylempänä kaikkea. Sillä ei tule olemaan syntiä, mutta tulee olemaan hallitsijoita ja niin edelleen, kaupungeissa, kun kaikkea tapahtuu Ikuisen Elämän tavalla.

46  Mutta, pahoja tullaan rankaisemaan heidän syntiensä tähden lihassa tekemiensä tekojensa mukaisesti, ja sitten heidät tullaan hävittämään täydellisesti ja kokonaan. Siis, muistakaa todella se. Te, jotka teette muistiinpanoja, muistakaa se.

47  Ja pankaa ylös minun sanoneen sen, että on olemassa vain yhdenlaista Ikuista Elämää, ja sitä me etsimme; ja yksin Jumalalla on ikuinen elämä.

Ei ole kahdenlaista ikuista elämää, yksi Ikuinen Elämä, ja se tarkoittaa kaikkea, mikä elää. Ja muistakaa, pankaa tämä myös muistiin: Kaikella, mikä on tehty [/luotu], jolla oli alku, on loppu, ja vain sillä, millä ei ole alkua, ei ole loppua. Ja on vain yksi asia, jolla ei ole koskaan ollut alkua, ja se oli Jumala. Ja ainoa tapa, jolla te voitte nousta ylös ylösnousemuksessa, on, että teillä on Ikuinen Elämä itsessänne. Näettekö? Ainoa, minkä avulla te voitte palata takaisin, on jokin, millä ei ole alkua. Ja kun te olette saaneet Pyhän Hengen, teissä on elämä, joka ei koskaan alkanut eikä voi koskaan loppua; ja teillä on se Elämä hallussanne, silloin teillä on Ikuinen Elämä ja olette Jumalan poikia ja tyttäriä. Näettekö? Ja te ette voi kuolla yhtään sen enempää, kuin Jumala voi kuolla, sillä te olette osa Jumalaa.

48  Meillä saimme tänne kysymyksen hetki sitten, täällä jossakin, ennaltamääräämisestä, joka viittaa samaan asiaan. Teistä tulee osa Jumalaa; ja jos Jumala jakoi itsensä tuossa suuressa Tulipatsaassa, jo nuo pikku kielet menivät jokaisen noista ihmisistä päälle, ja sama tapahtuu vielä tänäänkin. Me voimme todistaa sen kokemuksellamme, Raamatun opetuksella, tieteellisellä tutkimuksella, kuvalla, joka osoittaa, että se on Se, että Jumala jakaa itsensä kansansa keskuudessa. ”Ja koska minä elän, tekin elätte,” Jeesus sanoi. Me emme voi kuolla. Kristityllä ei sellaista asiaa ole, kuin kuolema; ”Sillä se, joka uskoo minuun, vaikka hän olisi kuollut, hän silti elää: ja joka elää ja uskoo minuun, ei koskaan kuole”, näettekö?

49  Kuolla, sana kuolema tarkoittaa ”erotettu.” Siis, fyysisesti, meidät erotetaan fyysisestä puolestamme, koska se on yhä syntiä, mutta meidän henkemme on Jumalasta, jota ei voi koskaan erottaa Jumalasta, koska me olemme osa Jumalaa. Meidät – meidät on palautettu tuohon Jumalan ajatukseen. Kaikki mitä Jumala tekee, on ikuista ja täydellistä. Ja kun nuo Jumalan ajatukset valtakunnasta ja kansasta, joka palvoisi Häntä tulivat julki, juuri nuo ajatukset ovat ikuisia. Ymmärsittekö? He eivät voi enää kuolla. Jokainen Jumalan Sana on ikuinen. Jeesus sanoi: ”Maa ja taivas katoavat, kumpikin – maa ja taivas katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.” Näettekö? He ovat ikuisia Jumalan kanssa. Ja: ”Jos te pysytte minussa, ja minun sanani teissä… ” Näettekö? Meistä tulee osa Hänen Sanaansa, osa Hänen Elämäänsä, sillä me olemme liha Hänen lihastaan, ja luu Hänen luustaan, ja elämä Hänen elämästään. Silloin me emme voi kuolla enempää, kuin Jumala itse voi kuolla. Tätä on Pyhä Henki.

50  Eräs pikkukaveri on lähtenyt tänne Georgiasta – veli Evans. Hän on ollut joka puolella maata. Ja hän on erään hyvän ystäväni Oral Robertsin huomattava tukija; ja hän tukee hänen kaikkia televisiolähetyksiään siellä, ja hän on tehnyt paljon kaikkea. Mutta hän sanoi minulle yhtenä päivänä; hän sanoi: ”Veli Branham, minä kävin veli Jaggerin koulussa. Kävin joka paikassa; minä olin siellä kolme kuukautta. Oikein metsästin; kävin eri paikoissa, jokaisessa niistä, ja minulle tuli aina sama juttu mieleen. En osunut koskaan paikkaan, johon olisin tuntenut luottavani (ymmärrättekö?), jos tein näin, tai tein noin, ja, ja mitä tekisin täällä, tai olenkohan, vai enkö ole…” hän jatkoi: ”kunnes kuulin sinun opetustasi.” Hän sanoi: ”Asia oli selvä kertaheitolla.” ”Sillä palvoja, joka on kerran puhdistettu kaikista synneistään eikä hänellä ole enää tuntoa synneistä.” Hän on siirtynyt kuolemasta elämään, ja hänellä on ikuinen elämä sisässään asumassa eikä hän voi kuolla sen enempää kuin Jumala voi kuolla. Täsmälleen se on Raamattua. Näettekö? Näettekö? Hänestä on pidetty huoli ikuisiksi ajoiksi, koska hänellä on Ikuinen Elämä.

51  Siis, se ei tarkoita, että voit tehdä syntiä ja päästä pälkähästä, sillä kun teet syntiä sinua rangaistaan synneistäsi. Ehdottomasti. Mutta niin kauan, kuin ikuinen elämä on sinussa, sinä elät ikuisesti. Jeesus sanoi: ”Joka kuulee Minun Sanani, Joh. 5:24, – joka kuulee minun sanani, uskoo Häneen, joka lähetti minut, hänellä on iankaikkinen elämä, eikä hän koskaan tule tuomiolle, on – vaan on siirtynyt kuolemasta elämään. Ymmärrättekö? Kaikki… ”Kukaan ei voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni ensin vedä häntä; ja kaikki, jotka tulevat tyköni, minä… Ja kaikki, jotka Hän on antanut minulle, tulevat tyköni.” Näin on. ”Kaikki, jotka Hän on antanut, tulevat, eikä yksikään heistä joudu hukkaan. Minä annan heille ikuisen elämän ja nostan hänet ylös viimeisinä päivinä.” Johannes. 6. Oi, mikä siunattu varmuus. Näettekö? Silloin teidän ei tarvitse seikkailla ympäriinsä pelosta puolikuoliaana ja epäillä.

52  Jumala on antanut meille täyden varmuuden siitä, että me olemme Hänen lapsiaan. Ja hänen lapsinaan, Hän ojentaa meitä niin kuin minä ojennan lapsiani, te ojennatte lapsianne. Kun he tekevät väärin, me oikaisemme heitä.  Jos – jos minun lapseni tekevät väärin, silloin minun velvollisuuteni isänä on oikaista heitä. Ja jos Jumalan lapset tekevät väärin, Hänellä on velvollisuutensa isänä, ja Hän ojentaa teitä. Muistakaahan se, että teitä tullaan ojentamaan. Mutta niin kauan, kuin te olette Hänen lapsiaan, maailman on parasta pitää näppinsä erossa teistä – näin on! sillä Hän sanoi: ”Olisi paljon parempi, että myllynkivi ripustettaisiin kaulaanne ja teidät upotettaisiin meren syvyyksiin, kuin että hän loukkaisi yhtäkään näistä pienistä, jotka uskovat minuun.” Näin on. Millainen tuomio se tuleekaan olemaan!

53  Nyt, Pat-veli, takaisin kysymykseesi. Nuo henget, jotka lähtivät tuosta miehestä, jotka saivat hänet raivohulluksi, tekevät samaa ihmisissä nykyään. Näettekö? Ne ovat noita henkiä, tuhat kertaa tuhat. Ja perkele tulee sisään kuin ”viaton” oopiumi. Se tapahtuu samalla tavalla, kuin kaapataan joku pikku koulutyttö; ensimmäiseksi hänet saadaan polttamaan tupakka. Näettekö? Sillä hän pääsee alkuun. Ja seuraavaksi voimistetaan hiukan. Ja sitten, ensin ihmiset ajautuvat marihuanaan; ja siitä, todelliseen huumeiden käyttöön. Mitä se saa aikaan? Se tekee heistä mielenvikaisia. Ihmiset tulevat todella hulluiksi ja perkele on saanut heidät valtaansa. Näettekö?

54  Siis perkele on tupakanpoltossa. Se on hänen pikku, lievä muotonsa. Nyt, jos hän näkee, että sinä olet tosi fiksu, ja tajuat sen, hän ei anna asian mennä pidemmälle kuin tupakkaan. Näettekö? Niin kauan, kuin hän vain voi pitää sinut siinä riittävän kauan, niin että hän saa otettua – saa pidettyä elämäsi hallussaan, sillä hän tietää, ettet sinä voi päästä siitä, ennen kuin Jumala on sanonut niin. Mutta, sinä kuulet saarnan saarnan jälkeen, sanoman sanoman perään, ja täräyksen täräyksen perään siitä, ja varoituksen varoituksen jälkeen siitä; ja jos hän voi pitää sinut loitolla ja pitää mielesi jossakin muualla, suosittuna ihmisenä olemisessa, tai tulemisessa sellaiseksi, tai muussa sellaisessa, silloin hän vain pitää teitä kiinni, kunnes hän saa sinut ulos. Tai jos hän antaa teidän liittyä seurakuntaan ja sanoa: ”Minä aion olla hyvä mies. Meinaan kääntää uuden sivun. Aion saada… Minä – menen johonkin kirkkoon ja liityn seurakuntaan.” Jos hän saa vain pidettyä teidät sen alaisuudessa, hänen ei tarvitse tehdä muuta. Te olette kuitenkin hänellä, koska te… Jeesus sanoi: ”Totisesti, totisesti – se tarkoittaa: ehdottomasti, ehdottomasti – ”minä sanon teille, ellei ihminen synny uudesti vedestä ja Hengestä, hän ei pääse mitenkään Valtakuntaan.”

Minäpä näytän teille jotakin. Puhuin erään veljen kanssa tänään iltapäivällä, veli Woodin –, kun me olimme retkellä, ulkona vain, yrittämässä lepuuttaa minun mieltäni; olimme puhumatta, jotta minulla olisi tarpeeksi ääntä puhua tänä iltana.

55  Nyt, huomio! Me olemme menossa tänne viemään hienoa suurikokoista maissia. Se on täydellisintä maissia mitä maassa on. Nyt, aion… Siis, maissi tai tähkä, miksi sitä sitten kutsutaankin. Tuon sen tänne Clarkin piirikunnan maalaismarkkinoille, ja se voittaa siellä sinisen nauhan. Se on paras maissia, täydellisintä maissinsiementä mitä on, mitä ikinä on nähty. Minä saan sinisen nauhan sillä. Minä vien sen Floydin piirikuntaan; vien sen Floydin piirikuntaan; vien sen Harrisonin piirikuntaan. Minä vien sen osavaltiotasolle, ja vien sen kansalliselle tasolle. Ja se voittaa kaikki siniset nauhat. Se on kaikkein täydellisintä maissia. Ja kaikki tiedemiehet suurten silmälasiensa kanssa; he tarkastelevat sitä läpikotaisin, ja he tutkivat sitä. Näettekö? Se… siinä on oikea määrä potaskaa, oikea määrä kalsiumia, ja – ja ihanteellinen kosteus. Kaikki mitä tuohon viljaan menee, on juuri täsmälleen oikeanlaista. Nyt, te sanotte: ”Minä istutan sen ja saan siitä itselleni lisää täydellistä maissia.” Ja sinä istutat sen maahan. Jollei tuossa maississa, tuossa täydellisessä maissin siemenessä, ole elämän itua, se makaa siellä ja mätänee, ja se on sen loppu. Se ei koskaan nouse enää, huolimatta siitä, miten täydellistä se on. Se – se ei koskaan tule nousemaan ennen kuin se on hedelmöitetty uudella elämällä sen sisässä.

56  Te voitte ottaa ihmisen… Siis, minä en tahdo loukata tunteita, minä vain… Tämä seurakunta on minun tabernaakkelini, ja minä olen vapaa kuin taivaan lintu. Ymmärrättehän? Nyt minä haluaisin teidän muistavan, että tässä, että ihminen voi olla hyvä; hän voi maksaa kymmenyksensä, hän voi olla rehellinen; hän voi auttaa leskeä; hän voi auttaa orpoa; hän voi olla seurakunnan jäsen. Tuosta ihmisestä ei pysty löytämään yhtäkään virhettä. Aina, kun jotakin ilmaantuu, hän ottaa; oikopäätä taskustaan, viimeisenkin penninsä ja antaa sen köyhälle. Hän – hän seisoo rinnallasi myötä- ja vastoinkäymisissä. Hän on ystäväsi, kun muut – niin kutsutut – hylkäävät ja kaikkea sellaista; ja tuo mies on yhä ulkona Jumalan Valtakunnasta, ennen kuin hän on täyttynyt Pyhällä Hengellä, Ikuisella Elämällä. Näin on! Näin tärkeää se on.

57  Siinä on syy, miksi minä yritän saada seurakuntani ymmärtämään tämän. Ja minä rukoilen, ettette te ajattele, että yritän vain esittää fiksua sen kanssa. Yritän – yritän sanoa teille, että perkele on niin petollinen – että hän on niin petollinen, että hän saa teidät käyttäytymään kuin kristitty. Hän tekee jotakin ja pystyy esittämään Kristusta aivan jopa valituille. Raamattu sanoo, että ne tulevat olemaan niin lähellä toisiaan. Sinä olet hyvä mies. Sinulla on…

58  Katsokaas tätä, minäpä näytän teille esimerkkejä varmistukseksi. Me haluamme pitäytyä Kirjoituksissa, kun käsittelemme näitä henkiä. Eesau oli kaikin tavoin paljon parempi ihminen miltä tahansa kantilta katsottuna kuin Jaakob oli. Siis, Eesau [Jaakob], Jumala antakoon minulle anteeksi tämän huomautuksen, hän oli vain piskuinen tossu. Siinä kaikki. Siis, jos huomasitte, niin mikä hän olikaan? Pikku kantelupukki, ja suuri valehtelija. Nyt, jos – jos sanoin väärin, Jumala antakoon anteeksi, mutta hän valehteli. Ja huijari; tuskin on ollut toista hänen kaltaistaan. Kun hän vielä otti nuo raidalliset kepit ja pani ne veteen aiheuttamaan siellä tuolle raskaana olevalle karjalle ja lampaille synnyttämään pilkullisia lampaita ja pilkullista karjaa, saadakseen ne omiin – omiin käsiinsä… Mitä hän teki? Hän pani Eesaun takin päällensä ja palasen lampaannahkaa ja kaikkea muuta, ja meni ja esitti Eesauta sokean isänsä edessä, joka oli profeetta. Onko näin? No, hän oli pikku kelmi; hän todella oli. Ja Eesau oli… Minun ei olisi pitänyt – ehkä minun ei olisi pitänyt sanoa sitä sillä lailla. Näettekö? En tarkoittanut sitä sillä tavalla. Minä – minä otan sen takaisin. Hän – hän o – …hän – hän oli… En tiedä; tehän tiedätte mikä hän oli. Ymmärrättehän? Ajatelkaa vain sitä mielessänne; Minä… ei mitään pahaa hänestä, ymmärrättehän? mutta minä yritän osoittaa pikku – pikku juttuja mitä hän teki. Katsokaapa vain, millainen tossu hän oli. Valehtelijako? Varmasti, hän oli tosi – hän oli hirveä. Mutta mitä hän oikein yritti tehdä?

59  Katsokaapa Eesauta. Hän oli hyvä mies, moraalinen, hyvä tämän päivän seurakunnan jäsen. Mitä hän teki? Hän oli metsästäjä. Hän viihtyi ulkona… koska silloin, sillä tavoin ihmiset elättivät itsensä. Hän piti huolta isänsä karjalaumoista. Hänen isänsä oli sokea. Profeetta; Herran profeetta oli sokea, ja hänen oma poikansa, Iisak, profeetta, huijasi häntä, hänen kauttaan Kristus tuli. Häntä voidaan kutsua profeetaksi, Raamattu sanoo, että hän oli. Oliko hän sokea? Miksei hän parantanut itseään? Ja miten hän ei tiennyt, että se oli Eesau – että siinä oli Jaakob Eesaun tilalla. Näettekö? Jumala ei kerro profeetoilleen kaikkea. Hän kertoo vain sen, minkä Hän haluaa heidän tietävän. Ymmärrättekö?

60  Jumala oli toteuttamassa erästä suunnitelmaa silloin, ja hänen oli toimittava sen sisällä. Jumala… Jos te jätätte itsenne [/luovutatte itsenne /alistutte] Jumalalle, Jumala panee teidät toimimaan aivan oman suunnitelmansa [/ohjelmansa] mukaisesti.

61  Nyt, katsokaapa, mitä hän teki – mitä tämä kaveri teki. Eesau lähti ulos luontoon, ja yritti pitää huolta vanhasta sokeasta isäparastaan; ja Jaakob, ilmeisesti, ei välittänyt siitä mitä hänelle tapahtui. Mutta oli yksi asia, mitä Jaakob halusi, se oli esikoisoikeus. Huolimatta mitä siitä seuraisi; kuinka hän saisi sen; mille tasolle hänen pitäisi mennä, esikoisoikeus oli ainut, mistä hän välitti. Ja Eesau, Raamattu sanoo, halveksi esikoisoikeuttaan; Raamattu sanoo niin. Ja Raamattu sanoo: ”ettei kukaan olisi haureellinen tai epäpyhä niin kuin Eesau, joka myi esikoisuutensa yhdestä annoksesta keittoa… ” [yhdestä ateriasta Hebr. 12:16]

62  Siis, mikä esikoisoikeus on? Se on oikeus. Sitä minä juuri yritän tässä nyt sanoa teille. Tämä Pyhä Henki on teidän esikoisoikeutenne. Se on Jumalan antama oikeutenne. Siis, ihmiset sanovat nykyään: ”Minä käyn seurakunnassa. Minä olen yhtä hyvä kuin tuo vierustoveri. Mutta minä, käyttäytyisinkö kuin yksi noista hihhuleista? En todella.” Voi sinua Eesau! Ymmärrätkö? Se on samaa: esikoisoikeuden halveksimista. Siis voi, hän vaihtoi sen lautaselliseen soppaa. Ja te myytte sen – …minä en sano ”te”, mutta maailma kyllä myy sen paljon vähemmästä kuin se.

63  Eesau oli nälkäinen. Mutta, ymmärrättehän, jos hyvyyttä voisi mitata… jos joku… Jos me olisimme kulkeneet siellä ja oleskelleet teltan lähistöllä joitakin päivä, olisimme saaneet selville, että Eesau oli… Me olisimme saaneet Eesaun kiinni. Näettekö? Mutta sydämessään hän halusi tuon esikoisoikeuden. Hän ei välittänyt mistään muusta; hän halusi tuon esikoisoikeuden. Siinä kaikki, mitä hän halusi.

64  Ja Eesau halusi olla kiva kaveri, ja huolehtia kaikesta, ja tehdä kaiken oikein, ja tehdä kaiken juuri niin… Hän oli kunnon legalisti [”laillisuusmies”]; Eesau oli. Hän halusi, että kaikki tehdään oikein. Ja Jaakob halusi yhtä asiaa, ja se oli esikoisoikeus, ja hän välitti ainoastaan siitä. Ja Eesau… Tehän näette mitä kummallekin pojalle tapahtui. Ymmärrättekö? Ja Jaakobista tulikin nuo kaksitoista patriarkkaa, joista syntyivät, siis, nuo kaksitoista Israelin sukukuntaa, Jaakobista. Ja Hän nimitti – ja Jumala nimitti Jaakobia omaksi pojakseen. Ymmärrättekö, mitä minä tarkoitan?

65  Tämän Pyhän Hengen pitäisi olla teille tärkeämpi kuin mikään, mitä maailmassa on: vaikutusvaltanne, elämänne, työnne, mikään mitä teillä on. Älkää lopettako ennen kuin teillä on Se. Teidän on saatava Se. Sen on oltava kaikkein… Ja te sanotte: ”No, minä pelkään, että ihmiset – ihmiset työpaikallani. Pelkään, että aviomieheni, minun… ” Älkää pelätkö; antakaa Sen olla ykkössijalla. Antakaa kaiken muun mennä. Antakaa sen olla ensisijalla. ”No, luulisin kyllä saavani Sen jonakin päivänä, veli Branham,” Ei jonakin päivänä, nyt! Nyt on sen aika. ”Antakaa Sen olla ensisijalla ennen kuin – ennen kuin teen mitään muuta. Anna minun saada se nyt!” Epätoivoisesti! Tämän pitäisi auttaa vastaamaan meidän kysymykseemme. Te olette ai – … kun te tulette epätoivoiseksi Sen suhteen, teidän on todella saatava Se, tai kuolla. Ymmärsittekö? Silloin on se hetki, kun te tulette saamaan Sen.

66  Eräs pikku juutalainen oli täällä kaupungissa. En tiedä tunnetteko häntä vai ette. Hän parani syövästä. Hänen annettiin – ajettiin pois. Ja kun hänet kastettiin Jeesuksen Kristuksen nimeen, hänet todella häädettiin pois, panivat hänet pihalle. Ja sitten hän meni ja liittyi metodistiseurakuntaan. Ja siellä saatiin selville, että hänet oli kastettu Jeesuksen nimeen, ja hänet ajettiin ulos nollakelissä, noin kymmenen alle, Ohiossa; hänelle pantiin sänky sinne – veli Fleeman, sinun pitäisi muistaa Vance veli, etkö muistakin – pantiin ulos, ulos sinne ja siellä ulkona oli vesipumppu, ja hänelle sanottiin: ”Luultavasti, siinä on sinulle riittävästi vettä Jeesuksen nimeen kastamiseen.”

67  Kuinka tahansa, hän kertoi minulle tuon pikku tarinan kerran. Hän sanoi, että kun nämä tietyt ihmiset, hänen vaimonsa – he jäivät… Ja hän oli kerännyt kaiken tuon vanhan tavaran rikkinäiseen autoonsa ja lähti ulos kaupungista. Ja hänen vaimonsa sanoi: ”Tiedätkö mitä? Minun pitäisi saada kulaus vettä ennen kuin lähden tästä paikasta.” Hän sanoi: ”Minulla on jano.”

No, mies sanoi: ”Rakas, tuossa on paloposti.”

Hän vastasi: ”No, jatka vain, kunnes löydät paremman paikan.” Ymmärrättehän?

Ja hän meni vähän edemmäksi, ja sanoi: ”Tuossa on toinen paloposti.”

Hän vastasi: ”No, mennään vain eteenpäin.” Näettekö?

68  Mutta hän vastasi: ”Mutta kun, me tulemme maaseudulle, pumppuja ei ole.” Hän sanoi: ”Nainen todella taisteli saadakseen kulauksen vettä.” Hän sanoi: ”Hetken päästä, vähän matkaa pellon poikki oli vanha maalaispumppukaivo, jonkin matkan päässä pellolla, suoraan aivan karjalauman takana; ja nainen pelkäsi karjaa.” Mutta hän sanoi: Nainen sanoi: ’Levi, minun on saatava juotavaa’” Niinpä he – hän pysäytti auton. Ja hän kertoi, ennen kuin tuskin oli saanut auton pysäytetyksi, nainen oli ulkona ja oikaisi tuon aidan yli. Hänen oli saatava vettä. Ja kun Jumala tulee teille niin todelliseksi, kun teillä on sellainen jano, että se on joko Jumala, tai te kuolette, te ette kestää enää yhtään pitempään, niin silloin jotakin tulee tapahtumaan. Pitää – te pääsette silloin kosketuksiin Jumalan kanssa. Silloin te – silloin se tapahtuu.

69  Siis, nämä pahat henget pettävät ihmisiä. Ja ne henget, monta kertaa ovat hyvin uskonnollisia. Nyt te sanotte: ”Tarkoitatko sinä, uskonnollisia?” Kyllä vain! Jopa opettavat Kirjoituksia, Raamattua. Todellakin opettavat.

70  Huomatkaa nyt! Jeesus tuli miesjoukon tykö, jotka olivat pyhiä pappeja; ja he pitivät lain kirjaimelleen; ja he olivat hyvin, hyvin uskonnollisia. Ja Jeesus – Johannes nimitti heitä; hän sanoi: ”Te olette isästänne perkeleestä.” Se oli Jumala, joka sen sanoi. Niin uskonnollisia kuin vain olla voi.

71  Muistakaa, kun – perkele ottaa pois oman ihmisensä, muttei koskaan henkeään. Jumala ottaa pois ihmisensä, muttei koskaan Henkeään. Ymmärrättekö? Pyhä Henki tulee elämänne ja pyhittää teidän henkenne, elää teidän kauttanne, ja antaa teille voiman elää. Mutta kun – kun teidän henkenne jatkaa, teidän henkenne pysyy Jumalan kanssa; mutta Pyhä Henki on teissä, tulee jollekin toisellekin, ja toisellekin, ja toisellekin…

72  Se, henki, joka oli Elian päällä, tuli Elisan päälle, kaksinkertainen osa sitä; seitsemänsataa vuotta myöhemmin, tuli Johannes Kastajan päälle, sai hänet käyttäytymään… Katsokaa, millainen Elia, katsokaapa, millainen Elia oli: iso, vanha, karvainen mies, partaa joka puolella; lampaannahkaa, näytti aivan karvamadolta, naama näkyi täältä, marssi paikan läpi iso nahankappale ympärillään, hänen vyönsä kuin – vyöt kupeillaan, tällä lailla. Jos te olisitte… Jos hän olisi kävellyt teidän kotiinne, olisitte sanoneet: ”Oijoi! Soittakaa poliisi tosi pikaisesti; aikamoinen häiskä seisoo minun ovellani.” Mutta se oli Herran profeetta. Takuulla oli! Ja sitten, kun hän kuoli, kaksinkertainen osa hänen henkeään tuli Elian päälle; ja kahdeksansadan vuoden päästä tuli Johannes Kastajan päälle ja sai Johanneksen käyttäytymään aivan täsmälleen kuin hekin, koska Se oli Elian henki.

73  Nyt, jos Elian henki Johanneksen päällä sai Johanneksen käyttäytymään kuin Elia, niin Jumalan Henki sinun päälläsi saa sinut käyttäytymään kuin Jeesus. Siis, siitä Pyhä Henki käy ilmi. Näettekö? Sen Pyhä Henki saa aikaan. Se tekee sinusta nöyrän, tekee sinusta vaatimattoman, tekee sinusta anteeksiantavaisen.

74  Voisivatko ihmiset kiskoa naamastasi partakarvoja, jos sinulla olisi sellaisia, nyhtää ne irti ja sylkeä päin kasvojasi, jos sinulla olisi ollut valta kutsua – legioona enkeleitä tulemaan? Voisitko sinä tehdä sen rakkaudesta ihmisiin, jotka sylkivät sinua vasten kasvoja? Voisitko sinä tehdä sen? Jos joku kävelisi vastaan ja sanoisi: ”Hei teeskentelijä!” Ja löisi sinua toiselle puolelle kasvoja, voisitko sinä rukoilla heille anteeksiantamusta? Siis, siinä se uskottavuus… – testi onko sinulla Pyhä Henki vai ei. Ymmärrättekö? Kun joku sanoo joskus jotakin pahaa toisesta, joka väittää saaneensa Pyhän Hengen: ”Minä vielä tasoitan pelin hänen kanssaan, vaikka se veisi minulta loppuelämäni.” Näettekö? Siis, siinä sinä voit ottaa selvää, Pyhästä Hengestäsi. Ymmärrättekö? ”Siunattuja olette te, kun ihmiset sanovat teistä valheellisesti kaikkea pahaa, Minun nimeni tähden. Mutta pääsettekö te tasoihin heidän kanssaan? Ette! ”Iloitkaa ja olkaa erityisen iloisia, sillä niin vainottiin profeettoja, jotka olivat ennen teitä.” Näettekö?

75  Kun joku sanoo teistä jotakin pahaa, sanokaa jotakin hyvää. Jos ette pysty sanomaan mitään hyvää, ihmisistä, silloin älkää sanoko mitään(!) Älkää välittäkö siitä. Näettekö? Ja sitten, kun taas pystytte, rukoilkaa heidän puolestaan.

76  Jos on mitään elämässäni, mikä on helpottanut minua ymmärtämään, että Pyhä Henki oli tullut minuun, niin sinä päivänä se oli. Minä olin [ennen] äkkipikainen, kiivas, irlantilainen molempien puolelta. Enkä tuskin koskaan aina voinut syödä ollenkaan; minun suuni oli aina mäsänä kun joku oli iskenyt sen mäsäksi; minä nousin pystyyn silloin, kun ei olisi pitänyt nousta pystyyn. Minä mursin joitakin hampaistani ja ne ovat nyt täytettyjä, kun minä – minä puhuin silloin, kun ei olisi pitänyt – ymmärrättekö? – ja sanoin asioita… Aina vaikeuksissa. Ja minä sanoin… Joku sanoi minulle, opettaja, koulussa, hän sanoi… Minä sanoin: ”Minä – minä – minä en voi sille mitään.” Vanha äiti Temple parka, meni juuri kirkkauteen jokin aika sitten.

Ja hän sanoi: ”Siis, kuuntele nyt ystäväiseni.” Hän otti minut helmaansa, ja nosti käsivarsilleen ja alkoi itkeä. Ensi kertaa milloinkaan olin saanut sellaista rakkautta joltakulta – vanhalta naiselta. Hän vain itki minun päälläni. Hän sanoi: ”Billy, minäpä teen jotakin sinun hyväksesi, kultaseni; annan sinulle pikku narunpätkän.” Ja hän sanoi: ”Jos joku pojista käy sinun päällesi… ”

77  Minua kutsuttiin ”corn-crackeriksi” [maissijuntti, toukohousu tms.], koska olin Kentuckystä, tiedättehän, ja – ja… Olin – minä olin todella hirvittävällä tavalla puettu. Ja minun tukastani tehtiin pilaa, se riippui melkein yhtä pitkänä kuin se on nyt, aivan kasvoillani. Ja se oli minulle kamalaa aikaa, ymmärrättehän. Ja – ja minua piestiin joka puolella ja läpsittiin. Milloin tahansa, kun joku suuttui, minun luokseni vain käveltiin ja otettiin kiinni ja minut täräytettiin maahan. Ja sitten sitä tultiin. Näettekö? Ja – ja sitten – tappelu. Ja me saimme – meillä oli jopa… Minulla oli jopa puukkotappeluita ja kaikenlaisia…

78  …ja minä otin Winchester kiväärin ja yritin ampua sillä, pumppasin sillä neljää viittä poikaa, hakkaamasta minua niin, että tuskin pystyin nousemaan ylös. Olisin tappanut jokaisen heistä, jos se juttu ei olisi ollut Jumalasta. Poimin ne patruunat maasta, panin ne takaisin kivääriin; ne laukesivat hyvin kuin aina ennenkin. Näettekö? Olisin ollut viiden miehen murhaaja, luultavasti, tai viiden pojan.

79  Olin vasta kahdentoista vanha, ja kiivasluontoinen! Ja opettaja sanoi: ”Ota tämä pikku naru, Billy, ja joka kerta, kun saat raivarin, pysähdy ja sido yhdeksän solmua tuohon naruun.” Ja sanoi: ”Kun teet sen, tuo naru sitten minulle.” Lyön vetoa, että kiukkusi on poissa.”

80  Minä vastasin: ”Rouva Whalen, minusta te olette todella mukava.” Sanoin: ”Minäpä kokeilen sitä.” Näettekö? Tai rouva. Temple; sanoin rouva. Whalen. Minä sanoin rouva.  – Herra Whalen oli opettajana täällä kerran. Siis, minä panin narun taskuuni. Enkä ollut ollut ulkona viittä minuuttiakaan, kun joku pamautti minua kerran.  No, minä menin – aloitin niiden kanssa, tehän tiedätte. Ojensin käteni ja otin naruni; rupesin solmimaan yhtä solmua; heitin narun maahan ja ei muuta kuin pois. Näettekö? En vain kyennyt tekemään sitä. Näettekö?

81  Ja minä sanoin: ”Minusta ei en ikinä voi tulla kristittyä.” Mutta antakaas kun kerron; sinä iltana Ohio Avenuella, kun Pyhä Henki tuli minuun, se sai kiukkuni asettumaan. Se oli ohi. Olin sanonut: ”Minä en koskaan onnistu. Minusta ei voi koskaan tulla kristittyä, koska en pääse ikinä sen yli. Pojat, isäni vasta äkkipikainen olikin; ja – ja puoli-intiaani äidilläni oli kyllin sisua tappelemaan moottorisahan kanssa.” Sanoin: ”Minäkö? Voi, minä… Pojat, se, joka tulee päälleni, saa kyllä takaisin; ja sillä siisti.” Sanoin: ”Vaikka minun pitäisi kiivetä tikkailla täräyttämään heitä,” sanoin, ”takuulla tekisin sen.” Näettekö?

82  Mutta nyt, minut voidaan kiskoa ulos, ja ryvettää ja… Näettekö? Kuinka? En minä! Mitähän minä nyt yritän tässä sanoa? Jotakin tapahtui. Tuo vanha voima, se vanha William Branham kuoli; joku toinen tuli sisään. [Nauhassa on tyhjä kohta.] Minä tunnen sääliä vihollisiani kohtaan. Jos joku tekee jotakin väärää minulle, en koskaan rukoile heitä vastaan, rukoilen heidän puolestaan. Ja siinä asiassa Pyhä Henki teki testin eräänä iltana New Englandissa, ennen kuin se tapahtui täällä… Kun tuo – kun Hän antoi voiman sanoen: ”Sano mitä tahdot näille ihmisille.” Se, mitä he olivat tehneet… Ja minä katsoin alas sinne, ja sanoin: ”Minä annan teille anteeksi.” Se oli täsmälleen sitä, mitä Hän tahtoi. Antakaa vihollisillenne anteeksi. Näettekö? Nämä ovat niitä henkiä, jotka tekevät teistä pahoja. Pitäkää silmällä noita henkiä.

83  Tässä joku on menossa ohi. Hän oli tuolla haudassa. Joku kulkee ohi, hän ryntää esiin ja nujertaa heidät, sanoi Raamattu. Ei kukaan – hän oli niin vaarallinen, ettei kukaan voinut kulkea tuota tietä. Mutta eräänä päivänä vahvempi voima kulki ohi. Hän, oli vihan riivaama, ilkeyden, riivaajan, legioonan sellaisia, kuljeksi ympäriinsä, iso kaveri. Ihmiset menivät sinne, veivät armeijan, ja panivat hänet kahleisiin; ja hän riuhtoi itsensä irti noista kahleista. Ja hänessä oli perkele. Siinä hän nyt oli. Hän oli ollut jotakin. Hän olisi ollut, a – hän olisi ollut oikea idoli Jeffersovillen lukiolaisille. Varmasti olisi! Siinä hän oli, koko tuo suuri… Tai joillekin näille teini-ikäisille, tiedättehän: ”Oi, onpa tosi mies.” Minä olen nähnyt miehen, joka painoi kaksisataa paunaa, eikä heissä ollut edes unssia miestä. Sellainen ei ole mies, se on raakalainen. Näettekö?

84  Mutta piskuinen, luiskaharteinen kaveri, joka tuli pitkin tietä yhtenä päivänä, vähän kumarassa – Raamattu sanoo, ettei Hänessä ollut kauneutta, jota olisimme ihailleet, kolmekymmentä vuotta vanha ja olisi käynyt viisikymppisestä – käveli tietä eräänä päivänä. Ja mies ryntäsi Häntä vastaan. Hän sanoi: ”Minäpä otan tuon pikkumiehen ja veivaan häntä sinne tänne.” Mutta, oi voi, kun hän kohtasi Hänet, hän lankesi Tämän jalkoihin. Nuo riivaajat vaivasivat häntä niin… Nyt, katsokaas. Silloin… Hän oli niin perkeleen vallassa…

85  Siis tämä, haluan sanoa tämän – teille. Hän oli – tuo mies oli niin täysin antautunut perkeleelle, että perkele käytti hänen kieltänsä puhumiseen. Siis, te voitte olla niin täysin antautuneita Jumalalle, että Jumala voi käyttää teidän kieltänne puhumiseen. Näin on! Niin väitän minä. Mikä saarna tahansa, jonka olen saarnannut, jossa on jokin tarkoitus, tulee silloin, kun olen saanut antauduttua, saan William Branhamin pois tieltä, ja Kristus voi tulla sisään ja alkaa puhua. Näettekö? Ja Hän kykenee puhumaan kielellä.

86  Nyt huomatkaa; hän oli niin tuon pahan hengen riivaama, ja tuo henki piti häntä niin tiukasti, kunnes… Nuo demonit tiesivät aikansa tulleen, sillä ne olivat kohdanneet rakkauden. Ymmärrättekö? Ja ne sanoivat: ”Mepä koettelemme häntä.” Ja kaikki… Nyt, huomatkaa mitä tapahtui. Hän sanoi: ”No mutta, me tiedämme, kuka sinä olet, Miten sinä olet tuollaisessa mitättömässä ruumiissa, pikkuruinen, rimpulannäköinen kaveri?” Ne sanoivat: ”Miksi sinä tulet tuolla tavalla?” Sanoivat: ”Me tiedämme, kuka sinä olet. Sinä olet Israelin Pyhä, ja miksi sinä… ?” Kuunnelkaas! Jos te ette usko, että riivaajia varten on tuleva piina, kuunnelkaapa kun ne tunnustavat sen. ”Miksi Sinä tulet vaivaamaan meitä ennen aikaa?” Ne tietävät, että on olemassa tuleva piina. ”Miksi Sinä tulet vaivaamaan meitä ennen aikaa?” Näettekö?

Ja Jeesus sanoi: ”Mikä on nimesi?” Hän tiesi; Hän halusi heidän tunnustavan sen.

Hän sanoi: ”Me olemme Leegio [/Legioona], sillä meitä on monta.” Hän sanoi: ”Jos Sinä aiot ajaa meidät tästä miehestä… ”

87  Katsokaa, sellainen heiveröinen pikkukaveri kuin Jeesus seisoo siinä – näettekö? ja mies, joka kykenisi pieksemään melkein armeijan; edes kahleet eivät voineet pidätellä häntä. Näettekö, kyse ei ole fyysisestä voimasta. Se ei ratkaise. Kyse on elämässänne olevasta Pyhän Hengen voimasta, joka ratkaisee. Näettekö?

88  Hän sanoi: ”Älä vaivaa meitä ennen, kuin sen aika tulee; mutta jos ajat meidät pois… Pankaa merkille tuo heidän pahuutensa. Jos aiot ajaa meidät, älä anna meidän mennä vapaasti ulos maailmaan, koska on vaikea sanoa, milloin me taas pääsemme johonkin toiseen. Jos sinä ajat meidät ulos… Me haluamme olla jossakussa; me haluamme tehdä jotakin; me haluamme tehdä vähän lisää pahaa.” Sitä on perkele. ”Minä maksan hänelle takaisin.” Siinä on perkele. Minä tasoitan pelin hänen kanssaan.” Näettekö? Muistakaa todella, siinä seisoo sinun veljesi, mutta perkele kävi hänen kimppuunsa. Ymmärsittekö? ”Tehdäänpäs nyt jotakin pahaa; me pystymme panemaan nämä Gerasalaiset kärsimään tämän takia,” johtaja saattoi sanoa, yksi heistä. Sanoi: ”Mennään tuohon sikalaumaan.”

89  Jeesus sanoi: ”Ottakaa tai jättäkää. Mutta tulkaa ulos hänestä!” Voi tavaton! Sellainen piskuinen heppu puhuu noin suurelle legioonalle riivaajia. ”Tulkaa ulos hänestä! Nyt teille tuli lähtö.” Ja ne menivät niihin sikoihin, ja ne saivat hepulin; ne saivat hepulin nuo siat. Ja alas päistikkaa suoraan jokeen ja ne hukkuivat jokeen, tukehduttivat itsensä joessa. Onko näin?

90  Nyt kun he… Tietenkin riivaajat lähtivät niistä, koska siat kuolivat. Se todella sai ne suunniltaan. Ne saivat hepulin niin kuin kuka tahansa. Oletteko koskaan nähneet, kun ihminen saa hepulikohtauksen? Siis, sitä – sitä se juuri on. Sitä juuri riivaajat ovat. Se oli se, mitä heille tapahtui. Kun te joskus näette jonkun saavan hepulikohtauksen, te sanotte: ”No niin, nyt minä tiedän, mitä Gadarassa tapahtui.” Näin täsmälleen oli. Muutama taas tulee lisää sinne, saa hänet aivan hulluksi; koska lääkäri sanoo teille, että raivo on hulluuden ensimmäinen vaihe.

91  Pat-veli, tämä on ehkä ollut raakaa. Tämä oli parasta, minkä tiedän; aika yllättävää. Selvä.

102. Roomalaiskirje 7. luku 25. jae.

92  Minun on… Unohdin, katsoin sen yhtenä päivänä, kun sain sen, mutta minä unohdinkin mitä se oli. Vastataanpa tähän rakkaan ihmisen kysymykseen jos voimme. Room. 7:22, selvä. Kahdeskymmenes viides, suokaa anteeksi. Room. 7… Käänsin kaksi sivua kerrallaan. Siitä syystä se…

Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin että – minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä – mielellä  Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

Nyt odottakaapa hetkinen. En lukenutkaan sitä täysin oikein.

Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä… (Kyllä, näin se menee.) … Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

93  Selvä. Tämä on aivan sitä, minkä Paavali sanoo useita kertoja. ”Kun teen hyvää, paha on läsnä.” Näettekö? Juuri tällä lailla me teemme. Mielellänne, se tarkoittaa sydäntänne. Ymmärrättekö? Nyt muistakaa, te ette ajattele mielellänne; ettekä näe silmillänne. Ettekä te… te – te näette sydämellänne. Tiesittekö sitä? Tiesittekö, että teidän sydämenne sisällä on toinen ihminen itsenne lisäksi? Tiede juuri keksi sen noin neljä vuotta sitten, tiedättehän. Pikkuisessa lokerossa sydämessä, sielun sanotaan asuvan.

94  Oletteko koskaan kuulleet alitajunnasta? Te alatte tehdä jotakin ja ajattelette: ”Oi, minähän vain vedän siitä yli” – mutta alitajuntanne sanoo teille toista.

95  Voidaan ottaa valheenpaljastin… Minä näin, että hyvä ystäväni, lakimies Robinson istuu siellä takana. En tiedä, onko hän koskaan nähnyt sitä tehtävän vai ei, minulle aiottiin tehdä se – yritettiin – panna se minulle kerran, tästä Herran enkelistä täällä. Ja teihin – rikolliselle– pannaan valheenpaljastin, ja te yritätte – tunnustaa sen minkä pystytte, niin hyvin kuin voitte, todella aivan niin kivasti ja silotellusti, että te ette tehnyt sitä-ja-sitä juttua. Tuo valheenpaljastin kumoaa sen, ja sanoo, että te valehtelette. Ymmärrättekö? Miksi? Kyse on teidän hermojenne värinästä, joka havaitaan tuolla valheenpaljastimella. Ymmärrättekö? Se – se kertoo teille. Minkä tähden? Ihmistä ei tehty valehtelemaan hänen alkuperäisessä alussaan. Synti ja perkele sinussa saavat sinut valehtelemaan. Ymmärrättekö?

96  Teitä ei – teidän luonteenlaatuunne ei kuulu valehtelu. Siitä syystä teidän pitää herätä uudelleen henkiin [/elää uudelleen], koska teidät tehtiin, luotiin elämään ikuisesti, elämään aina. Mutta näettekö, synti tuli ja toi kuoleman ruumiiseen. Ja sitten, kun synti tulee ja tuo kuoleman ruumiiseen, silloin tietysti, ruumiin täytyy kuolla. Mutta se – siinä voi asua ikuinen elämä, kun tämä henki on muutettu teissä ja teillä on ikuinen elämä. Jumala tulee nostamaan jälleen ylös tuon ruumiin viimeisenä päivänä. Hän sanoi, että tekisi sen.

97  Siispä mielelläni – mieli… Hän sanoi toisessa paikassa: ”Uskoisin, että minulla on Kristuksen mieli.” Siis, tuossa mielessä te palvelette – te palvelette Jumalaa Kristuksen mielellä. Näettekö, sisäinen puoli. Näettekö? Sisäinen puoli; te palvelette Jumalaa, tuossa alitajunnassa, siellä usko sijaitsee.

98  Minä haluan kysyä teiltä: Onko teillä ihmiset täällä ollut monta kertaa, monilla teistä, sitä, että te olette nähneet hetkiä, kun te – te tiesitte, että jotain tulisi tapahtumaan. Se näytti teille mahdottomalta, mutta te, tiesitte, että se tapahtuisi. Onko teillä koskaan ollut sitä? Se on sitä uskoa, että alitajunta toimii.

Nyt, täällä tulee vähän kuuma, voitte kääntää sitä vehjettä pienemmälle siellä, jos teille tulee liian kuuma.

99  Siis, tuo alitajunta siellä – näettekö? siellä teidän mielenne… Siis Jeesus sanoi: ”Ellei ihminen synny uudesti… ” Siis, ei se ollut se kohta, mitä halusin. ”Totisesti, totisesti, sanon teille, ellei ihminen synny uudesti, hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” Siis, te ette voi nähdä Jumalan valtakuntaa, koska Jumalan valtakunta on Pyhä Henki. ”Jotkut täällä seisovista eivät tule maistamaan kuolemaa ennen kuin näkevät Jumalan valtakunnan tulevan voimassaan.” Hän sanoi. Sitten: ”Jumalan valtakunta,” Raamattu sanoo, ”on sisäisesti teissä.” Se on sisäisesti teissä, Pyhä Henki, ettekä te voi nähdä sitä silmillänne. Siis nähdä tarkoittaa ”ymmärtää.”

100  Oletteko te koskaan katsoneet jotakin, katsonut sitä suoraan kohti, sanonut, ”No, en minä sitä näe.” Näettekö? ”En minä näe sitä.” Tehän tarkoitatte, ettette ymmärrä sitä. Ymmärrättekö, ymmärrättekö? Te ette ymmärrä sitä. Nähdä tarkoittaa ”ymmärtää.” Mutta silmillänne te katsotte jotakin. Mutta sillä, mikä on sisällänne, te ymmärrätte, te näette sillä. Ymmärrättekö? Te katsotte Jumalan silmillä.

101  Ja nyt, pysykää paikallanne nyt. Tämä on hyvä juttu, jos olette valmiita siihen: Kristitty katselee asioita, joita hän ei näe silmillään – näettekö? – sillä me katselemme näkymättömään. Näettekö? Miten te katselette sitä? Sisäisillä silmillänne. Te näette uskollanne. Ja nyt, todistan sen: koko kristityn sotavarustus koostuu näkymättömistä ominaisuuksista. Mikä on kristityn sotavarustus? Joku sanoo: ”Näkeminen on uskomista.” Tuo ihminen ei missään tapauksessa voi olla kristitty, koska kristityn sotavarustus on tehty tästä: rakkaudesta. Oletteko koskaan nähneet sitä? Te olette nähneet sen toimivan, mutta rakkautta te ette milloinkaan ole nähneet. Te ette voi. Jos voitte, ottakaapa esiin osa rakkauttanne ja katsotaanpa miltä se näyttää. Ymmärrättehän? Rakkaus, rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, hyvyys, sävyisyys, usko – usko, ystävällisyys – näettekö? –  koko kristityn varustus on luonnolliselle silmälle näkymättömissä, mutta se ymmärretään sydämellä. Siinä se. Siinä se.

102  Paavali sanoo sitten: ”Mielelläni… (Ja minulla on Kristuksen mieli, nähkääs, hän sanoi.) Minä palvelen Jumalaa mielelläni, mutta lihani (miten hän lausuikaan tuolla lopussa?) – mutta lihalla synnin lakia. Mitä se on? Lihani sanoo tänä iltana: ”Sinä olet liian väsynyt. Kurkkusi on liian kipeä. Olet – olet ollut ulkona tuulessa koko päivän tänään. Älä mene kokoukseen tänä iltana.” Sitä on lihan laki. Sinä voisit hyvin soittaa ihmisille ja sanoa veli Nevillelle, että… Lähetä kysymykset sinne ja sano hänelle, että vastaa niihin.” Mutta, nähkääs, minä lupasin tehdä sen. Näettekö?

103  Siis, mieleni, sisällä Pyhä Henki sanoo: ”Pidä lupauksesi.”

Mutta liha sanoo: ”Sinä olet liian väsynyt.” Näettekö?

104  Nyt, liha sanoo: ”Ei ole mitään tarvetta, sinä pikku söpöin olento, sinä olet koulun söpöin pikku otus. Siis, älä noteeraa ollenkaan tuota hihhuliäitiäsi tai fanaatikkoisää. Tajuatko? Sinä olet koulun hyvännäköisin tyttö.” ”Sinä olet koulun kaunein poika, parhaimman näköinen poika, komein vartalo. Sinä olet kaupungin kaikkein suosituin.” Näettekö te? Että – että… Ja sinä luovutat ruumiinjäsenesi sille, ja mihin sinä päädyt? Pää jää vetävän käteen – aina. Ymmärrättekö?

105  Paavali sanoo: ”Lihani haluaa – haluaa antautua sille.” Teidän lihanne haluaa myös. Mutta Jumalan Hengen laki sydämessä, voittaa lihan ja saa ruumiin tottelemaan sitä, mitä sydän sanoo. Halleluja!

106  Katsokaapa, silloin, jos se tekee sen synnintekijälle, eikö se toimisi myös sairauden suhteen? Jumalan Hengen laki sydämessä tietää että: ”Hänen haavoissaan me olemme paratut”, he seisovat voimassaan ja saavat tuon sairauden tuossa ruumiissa tottelemaan heitä, sillä kyse on riivaajasta. Siinä se. Fiu! [vihellys] Siinä oli kermaa päällä tosi paksulti – täytyy sanoa. Näin se on. Näettekö?

107  Siis, synnin ja kuoleman laki tekee työtä sinun sydämessäsi. Siis sydämesi, sinun henkesi sydämessäsi saa ruumiisi tottelemaan mitä se käskee tehdä. Niin täsmälleen on. Siis, näin juuri Paavali sanoi. Liha aina: ”Olen liian väsynyt; en pysty; ei minusta ole; En minä kykene siihen.”

Sanoin Loycelle, tai – tai Delorekselle, tai jollekin, joka puhui Pyhästä Hengestä, tai jostakin muusta tai semmoisesta, minä sanoin – sanoin, ”Mitä… ”

Delores sanoi: ”Mikä – mikä saa minut tuntemaan sillä lailla juuri sillä hetkellä, kun minusta pitäisi tuntua hyvältä?”

108  Vastasin: ”Perkele. Hän näki sinun vastaanottavan Sen. Hän sanoi: ’Minäpä latistan vähän hänen tunnelmaansa [veli Branham kuvaa äänellä sitä.] tuuletetaanpa vähän häntä, tiedättehän, viilennetään vähän.’ Näettekö? Mutta, oi että, silloin te juuri nousettekin! Vaatikaa Jumalan antamia oikeuksianne.” Sitä juuri Paavali tarkoittaa. Näettekö? ”Aina, kun – ” hän sanoo, ”kun haluaisin tehdä hyvää, paha on läsnä.”

109  Minäpä sanon mitä te teette. Olen huomannut tämän, vaimoni ja minä… Minä vähän kiirehdin, koska minulta menee vähän pitempään, ja minulla on täällä vielä joitakin tärkeitä kysymyksiä. En haluaisi pitää teitä kovin myöhään, mutta minä haluan ottaa teidän kysymyksenne niin hyvin kuin osaan.

110  Huomatkaa! Saatan aloittaa aamulla ja sanoa että minä lähden, Herra on johtaa minua menemään tiettyyn paikkaan pitämään kokousta, no siis, veli, katsotaanpa vain, mitä kaikkea tapahtuukaan. Tai minut pitäisi tavoittaa kotoani, ja muutama kaukopuhelu tulee. Siis, minun olisi rukoiltava sairaitten puolesta. Pikku Joseph kiipeää niskani päälle; Sarah haluaa kysyä minulta jotakin. Becky alkaa soittaa pianoa. Sanon: ”Shh, shh, shh! Panen käteni päälle: ”Hei, shh, shh, shh, minä aion – Isi rukoilee sairaitten puolesta.”

”Hei isi, katso, Joe teki tämän… ” Ymmärrättehän? Ja se alkaa. Ja heti kun rukous on ohi, he menevät leluillensa aivan herttaisina ja leikkivät. Se on perkele. Varmasti on.

111  Ja sitten minä tulen paikalle ja sanon: ”Joseph, sinun ei pitäisi tehdä tiettyä juttua.” Ja siis, ensiksikin, siis, hänelle on tullut joitakin pahoja tapoja. Ja te hvaitsette sellaisia omissa lapsissanne; he valehtelevat teille. No, kyse on valehtelevasta hengestä lapsessanne. Siihen on vain yksi lääke. Puhdistuspuikko ei ole minun ideani, tiedättehän, aseen puhdistuspuikko, jota käytettiin lyömiseen, Jess-veli; kun me –tuli harmeja, me tapasimme ottaa vanhojen pyssyjen puhdistuspuikon, hikkorikepin, tiedättehän, vanhojen suustaladattavien. Niin se ei mene [/Se ei ole se juttu]. Vaan rukous: ajakaa tuo paha riivaaja ulos tuosta lapsesta. Näin on. Rukous tekee sen.

112  112  Jos pikku Martha alkaa polkea pikku jalkaansa, ja ryntää ulos, ja nostaa pikku nenäänsä, te voitte hakata häntä, kunnes hänellä ei ole enää vaatteita päällään; hän tekee sen joka tapauksessa. Mutta asettukaa Jumalan eteen ja vaatikaa tuon lapsen sielua Jumalalle. Pitäkää siitä kiinni. Se on parasta, mitä minä tiedän. Kyllä vain! Parasta lääkettä, mistä minä tiedän, on rukous.

103. Nyt, katsotaanpa. Seuraava täällä sanoo: Mitä tarkoitetaan ennaltamääräämisellä ennen kuin maailma alkoi; missä se on Raamatussa? Ennaltamäärääminen ennen kuin maailma alkoi.

113  Selvä, kallis ystäväni, käännetäänpä Efesolaiskirjeeseen 1. lukuun, vain yhtä kohtaa varten. Emme ota tätä yhtä kohtaa turhan kauaa, enpä usko, ellei se vastaa oikein. Ja aletaanpa lukea tästä Ef. 1. luvusta.

114  Ensiksi, minä haluan sanoa tämän, että saarnaajan ei pitäisi käyttää tottumattoman yleisön edessä sanaa ennaltamäärääminen. Se on huono [/hankala] sana. Näettehän? Se on. Minä sn käytä sitä. Joskus täällä seurakunnassa… mutta muualla kuulijoiden edessä, ulkopuolella suurissa… Missä – kaikki ovat tulleet kaikenlaisista paikoista, minä varon tuota sanaa. Usein käytän sanaa ennaltatietämys, sillä ennaltamäärääminen on vain Jumalan ennaltatietämystä. Jumala, äärettömänä, tiesi kaiken ennaltatietämyksensä kautta, tai sitten Hän ei ole ääretön.  Näettekö, näettekö? Hän tiesi, mitä tulisi tapahtumaan. Niinpä, ennaltatietämisen kautta, Hän pystyi määräämään ennalta. Siitä syystä minä uskon, että Jumala – että Jumala todella ei…

115  Aivan kuten ilma, jota te hengitätte; minä olen eri mieltä Jehovan todistajien kanssa ajatuksesta, että teidän hengityksenne on teidän henkenne. Se ei voi olla. Ymmärrättekö? Teidän henkenne on teidän sydämessänne. Näettekö? Ja teillä on teidän henkenne ennen kuin olette – olitte vielä tulleetkaan maailmaan. Jumala sanoi Jeremialle, että Hän tunsi hänet ja pyhitti hänet, ja teki hänet kansan profeetaksi – kansojen profeetaksi, ennen kuin häntä oli vielä siitettykään äitinsä kohtuun. Ymmärrättekö? Jeremia 1:4.

116  Siis huomatkaa. Siis me näemme, että kaikki nämä asiat ovat ennalta näkemistä. Seitsemänsataa ja ja kaksitoista vuotta ennen kuin Jeesus syntyi – ennen kuin Johannes syntyi, Jesaja näki hänet näyssä sanoen, että hän oli huutavan ääni erämaassa – 7122 vuotta. Eedenin puutarhasta, Jeesus Kristus, ennen maailman perustamista…

117  Kuinka… ? Luetaanpa tämä. Efesolaiskirje 1, aloitetaanpa Luetaanpa tämä. Ef. 1, aloitetaanpa 1. luvusta niin – tai 1. jakeesta.

Paavali, Jeesuksen…

Katsokaapa, kuinka hän aloittaa tämän. Minä pidän tästä Paavalin tavasta. Minä pidän Paavalista, ettekö tekin? Voi, hän oli mainio Kristuksen palvelija. Siis kuunnelkaapa tätä:

Paavali, Jeesuksen Kristuksen apostoli, Jumalan tahdosta, pyhille, jotka ovat Efesossa, ja… uskoville Jeesuksessa Kristuksessa.

118  Pankaa nyt merkille, ettei tätä osoitettu maailmalle; tätä ei ole osoitettu ulkopuoliselle. Tämä on seurakunnalle, joka on Jeesuksessa Kristuksessa – voi, eikö ole ihanaa? – seurakunnalle Jeesuksessa Kristuksessa. Se… Kuinka te pääsette Jeesukseen Kristukseen nyt? Yhden Hengen kautta meidät on kastettu yhteen Ruumiiseen. Nyt – miten… Ja – hän osoittaa tämän Pyhällä Hengellä täytetyille ihmisille – näettekö? ei ulkopuoliselle maailmalle.

 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,

119  Oi tavaton! Ettekö te haluaisikin olla mukana osassa tätä? No, mehän olemme. Takuulla! Sama Pyhä Henki. Hän sanoi siis, että istuessanne yhdessä taivaallisissa Jeesuksessa Kristuksessa, Jumala on siunannut meitä kaikella hengellisellä siunauksella, Rose-sisar. Minä uskon – että – että se… Minä – minä en kyennyt muistamaan nimeäsi tässä yhtenä päivänä. Uskoisin, että olit rukousjonossa tai jotakin. Ja minä muistan yrittäneeni muistella sitä myöhemmin, ja – sinun nimesihän on Rose Austin eikö totta? Minä muis – … Sinä käyt täällä tabernaakkelissa kaiken aikaa. Sepä se. Selvä. Siis:

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen… Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa paikoissa kaikella hengellisellä siunauksella – kaikkea henkeä – Kristuksessa… (Katsotaanpa luinko sen – siteerasinko sitä oikein.)

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa paikoissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,

(Siis, yhteen liittyneinä taivaallisissa paikoissa Jeesuksessa Kristuksessa.)

niinkuin hän… (Siis kuunnelkaapa! Oletteko kaikki valmiita?) …niinkuin hän ennen maailman… (Minä saarnasin sitä teille.) …ennen maailman perustamista,…

120  Nyt, näettehän, hän pystyy puhumaan näin seurakunnalle. Hän ei olisi sanonut tätä lapsille, vaan Hän puhuu seurakunnalle, joka jo on Kristuksessa. Siis, hän ei voinut mennä mihin tahansa seurakuntaan ja sanoa: ”No, nyt… ” – sitä. Se on niille valituille, jotka ovat Kristuksessa.

121  Siis, te sanotte: ”No, minä uskon, että minä olen Kristuksessa.” Jos olet, sinä olet saanut Pyhän Hengen, koska se on ainoa tapa, millä te voitte tulla Kristukseen. I Kor. 12:13 – näettekö? – I Kor. 12. luku. No niin. ”Sillä yhden Hengen kautta, meidät on kaikki kastettu yhteen ruumiiseen”, joka on Kristuksen ruumis. Nyt! Sitten me olemme yhdessä, yksimielisesti [/yksimielisinä] – Hmm! Pyhä Henki liikkuu keskuudessamme, opettaa meitä, näyttää meille suuria asioita, aiheuttaa asioita. Oi, mikä paikka!

122  Hän sanoi: ”Siis, te, jotka olette kutsuttuja sillä tavalla, minä haluan puhua teille, te valitut. Jotka Jumala valitsi Hänessä ennen maailman perustamista.” Ajatelkaapa sitä. Jumala valitsi meidät Hänessä ennen maailman perustamista. Jumala tiesi ennen maailman perustamista, että minä puhuisin tästä samasta aiheesta tänä iltana. Hän on ääretön. Ja ennen kuin maailmaa vielä oli… Oi! Huh! Siinä – hankkikaa Pyhä Henki nyt. Sana tuo sen. Näettekö? Sillä tavalla Se tulee: ”Kun Pietari puhui näitä sanoja, Pyhä Henki lankesi heidän päälleen.” Näettekö, näettekö?

123  Ennen kuin maailmaa vielä oli, sinä olit Jumalan ajatuksissa, että Hän antaisi sinulle Pyhän Hengen, sillä Hän tiesi, että te olisitte Sitä vailla; ja Hän valitsi sinut itse, koska sinä halusit… Hän valitsi sinut Kristuksessa enne kuin sinä tai Jeesus olitte maan päällä. Ja Hän lähetti Jeesuksen kuolemaan, valmistaakseen tien Pyhän Hengen lähettämiselle, tuomaan sinut Hänelle. Niin! Oi tämä todella… Minä tiedän, että ehkä… Tämä on seurakunta, siis minä olen nyt kotona, näettehän. Oi, tämä on minulle niin arvokasta. Ajatella, ettei ole kyse siitä, mitä minä tahdoin; kyse ei ollut minun tahdostani; ei minun halustani; se ei ollut minun valintani; minulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Mutta ennen kuin maailma vielä ole alkanutkaan, Jumala näki meidät ja pani meidän nimemme Karitsan Elämän Kirjaan. Ennen kuin maailmaa vielä olikaan! Puhukaapa vielä Jumalasta! Fiuh!

124  Minä olin ulkona siellä, missä suuri lasi… voi nähdä sata ja kaksikymmentä miljoonaa vuotta valoavaruutta. Kun minä katsoin ja näin sen – minä en saanut katsoa lasin läpi, mutta olen nähnyt kuvan, jossa sitä katsottiin – ja minun oli aivan nostettava käteni siellä, siinä paikassa, ja sanoin: ”Kuinka suuri Sinä oletkaan, kuinka suuri Sinä oletkaan!” Ja ennen kuin yksikään noista planeetoista oli pyörähtänytkään – halleluja! – Jumala valitsi meidät Jeesuksessa Kristuksessa. Siis, kuinka suuri Sinä olet. Kyllä vain!

125  Ennen kuin maailma oli olemassa, ennen kuin yhtäkään planeettaa oli olemassa, ennen kuin aurinkoa oli, ennen kuin oli kuuta, ennen kuin oli valoa, kun vain Jumala oli, Jumala ajatustensa kanssa, Jumalan ikuiset ajatukset valitsivat sinut ennalta määräämisen kautta, ennalta tietämisen kautta, tiesi, että sinä tulisit olemaan maan päällä, tiesi, että siellä tulisi olemaan syntiä.

126  Joku sanoi: ”Siis, miksi – miksi syntiä sitten oli?” Jos syntiä ei koskaan olisi ollut olemassa, Hänen ominaisuuksinaan ei olisi ollut olla Pelastaja. Oli oltava syntinen, jotta Hän voisi olla Pelastaja. Oli oltava sairas ihminen, jotta Hän voisi olla Parantaja. Aamen! Siinä se!  Sen piti mennä sillä tavalla. Jumala näki sen ja määräsi sen ennalta. Perkele ei ole tasaväkinen tässä kilpailussa. Voi, hän on vain kanto tien vieressä, jota Jumala käytti tuomaan lapsensa tykönsä huutaen: ”Abba, Isä!” Eipä siis ihme, kuinka enkelit laulavat tuona päivänä! Kun me laulamme noita pelastumistarinoita, enkelit painavat päänsä; he eivät tiedä, mistä me puhumme. Varmasti! Ne eivät ole olleet kadotettuja. Ne eivät tiedä, mitä se on. Ne eivät tiedä, miten hyvältä meistä tuntuu, kun me, jotka kerran olimme syntisiä ja erotettuja Jumalasta, ilman toivoa, ilman armoa, ilman Jumalaa rappiomaailmassa, kuolevina, matkalla perkeleen helvettiin; ja Jumala kumartui alas, ja poimi meidät ja lunasti meidät; ja nyt me olemme enkelien yläpuolella. Juuri nyt!

127  Mikä se on? Enkeli on palvelija. Me olemme poikia ja tyttäriä. Kumpaa ajatellaan enemmän, teidän palvelijaanne vai poikaa tai tytärtä? Oi että! Pyhän rukous menee miljoona kertaa korkeammalle kuin enkelin – kyllä vain! –  koska hän on poika. Oi, fiuh, näin se on, veljeni, sisareni.

128  Te ette… Seurakunta… Minä en usko, että tällä puolella ikuisuutta –  kuinka koskaan voisimme tajuta sen, mitä te olette, asemaa, jossa te olette, johon Jumala on teidät pannut, te Hengellä täytetyt ihmiset. Te olette Jumalan poikia. Enkelihän on palvelija. Sinä olet poika! Enkeli voi tuoda sanoman, mutta teidän täytyy toimia. Aamen! Te olette näyttämön näyttelijä. Sinä ole poika. Enkeli on teidän palvelijanne, joka tuo sanoman, sanoen: ”tässä, minä toin sinulle tämän sanoman, että sinä tekisit niin ja niin. Tämä on Isältä. Minä toin sen sinulle.” Kyllä! Sitä ainoastaan hän on. Aamen! Te olette Jumalan poikia ja tyttäriä. Hän määräsi meidät ennalta! Nyt, seuratkaapa hetki.

Niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät… siis, me emme valinneet… miten minä voisinkaan valita Hänet? Neljä miljardia miljoonaa biljoonaa vuotta sitten, kuinka minä olisin valinnut Hänet? – Vaan Hänpä valitsikin minut. Aamen! Voi veli Wood, siinä se, näetkö?  – valitsi meidät Hänessä ennen maailman perustamista olemaan pyhät… siis, älkää yrittäkö tehdä sitä itse, koska te ette kykene …ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,

Voi veli, tämä vastaa kysymykseen, jonka näin tässä vain hetki sitten. Jossakin minä – minä näin juuri… Oi, kyllä.

Sanoit… Kuinka ihminen voisi elää yläpuolella… elää niin lähellä Jumalaa, että hän olisi synnitön? Kuunnelkaapa tätä.

… pyhät ja nuhteettomat ennen maailman perustamista, että me olisimme pyhä ja nuhteettomat Hänen edessään rakkaudessa:

129  Hänen rakkautensa teki sen. Hänen rakkautensa maksoi minun syntini. Hänen rakkautensa otti sen pois. Rakkaus on kaikkein väkevin voima mitä on. Otetaanpa aviomies, joka todella rakastaa vaimoaan, hän kuolisi tämän puolesta vapaaehtoisesti. Ja veljellinen rakkaus…

130  130 Kerran mies, eräs mies, kävi tässä seurakunnassa, silloin tällöin, tuolta maaseudulta. Istui veljensä kotona yhtenä päivänä. Hän sanoi: ”Mitäs jos jotakin tapahtuisi Bill veljelle?” Hän vastasi: ”Minä voisin ilomielin työntää rintani luodin eteen hänen puolestaan.” Näettekö? Kuolla teidän puolestanne. Se on rakkautta. Kellään ei ole suurempaa rakkautta, kuin niillä, jotka antavat henkensä veljensä puolesta. Näettekö?

131  Rakkaus, valitsi meidät rakkaudessa ennen maailman perustamista. Nyt tarkkana:

edeltäpäin määräten (Siis, tässä on sana määrätä edeltäpäin.) …meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen – hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan,

132  Mitäs sanot tästä, Mike veli? Eikös olekin hienoa? Hän rakasti sinua. Hän rakasti sinua ennen kuin maailmaa vielä oli. Hän tunsi sinun luontosi; Hän tunsi heikkoutesi; Hän tunsi sinun tapasi. Hän tiesi sinusta kaiken, mitä sinä tulisit olemaan. Ja sitten, kun Hän katseli suuren maailmankaikkeuden yli, sellaisena ikään kuin, Hän sanoi: ”Minä valitsen sinut.” Ja kun Hän teki niin, ennen kuin oli vielä hitustakaan valoa olemassa, silloin sinä olet ikuinen Jumalan kanssa. Kun saat Pyhän Hengen, silloin sinusta tulee ikuinen, koska sinulla on – sinä olet Jumalan kanssa, sinä olet osa Jumalaa. Näettekö mitä tarkoitan? Sinä olet yhtä ikuinen kuin Jumala on, sillä sinä olet…

133  Olen yhtä Branham kuin minun isäni oli Branham, koska olen Branhamin verta. Olen Branham isäni kanssa, koska synnyin isästäni. Olen Branham hänen kanssaan. Sinä olet Wood, koska sinun isäsi on Wood. Sinä olet yhtä Wood, kuin Jim Wood on; sinä olet juuri Banks Wood. Aamen! Oi, että! Sinä olet Neville siksi, että sinun isäsi oli Neville. Sinä olet yhtä paljon Neville, kuin hän oli Neville. Kunnia! Me olemme yhtä ikuisia kuin Jumala on, koska me olemme osa Jumalaa, poikia ja tyttäriä, me saamme ikuisen elämän, emmekä voi milloinkaan kuolla. ”Minä nostan hänet ylös viimeisenä päivänä.”

134  Eipä ihmekään, että Paavalin pää aiottiin katkaista siellä… Hänen oli kuljettava tuo kuoleman tie. Hän kirjoitti tuon viimeisen kirjeen Timoteukselle ja sanoi: ”Olen taistellut hyvän taistelun; olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen säilyttänyt uskoni! Tästedes minulle on talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Vanhurskas Tuomari antaa minulle tuona päivänä, ei vain minulle, vaan kaikille, jotka rakastavat Hänen tuloansa.”

Silloin kuolema sanoi: ”Minä seuraan sinua.”

Hän sanoi: ”Missä on sinun pistimesi?”

Hauta sanoi: ”Minä vien sinut.”

135  Hän sanoi: ”Missä on sinun voittosi?” Mutta hänellä oli esimerkki. Hän katsoi Golgataa ja sanoi: ”Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton Herran Jeesuksen Kristuksen kautta.” Olkaa hyvät. Hmm! Sen täytyy sävähdyttää tunteita; sen todella täytyy.

136  Elämä on… Sana on lähdössä. Elämä, sana elämä osuu Elämään, ja ihmisen sisällä jonkin täytyy parkaista.

Siis, joku sanoi: ”Mikä saa nuo ihmiset nousemaan ylös huutamaan viskomaan käsiään tai sanomaan: Kiitos Jumalalle!”, tai Aamen!’” Katsokaapa mitä Raamattu sanoo.

137  Paavali sanoi: ”Jos me puhumme tuntemattomilla kielillä, kuinka oppimattomat… Kun hän tulee siunatuksi – jos hän tulee siunatuksi, kuinka hän voi sanoa: ’Aamen’” Ymmärsittekö? Teidän täytyy tietää, mistä te puhutte. Tuntemattomilla kielillä, jos ei ole selittäjää tai näkyä… Silloin te voitte sanoa: ”Aamen!”, jos hän ymmärtää sen. Hän tietää, mitä puhuu. Ymmärrättekö?

138  Nyt! Voi että! Katsokaapa sitä päivää, jolloin vihollinen käymässä Daavidin kimppuun. Ja Daavid jakoi ihmisille rypälekakun ja – ja – aimo kimpaleen lihaa ja leipää. Ja – ja kun vihollinen tuli, tiedettiin mitä oli tehtävä; ja ihmiset kokoontuivat; ja koko Israel kokoontui ympärileikkauksen alle. Siis, tämä tarkoittaa vanhan juutalaisen ympärileikkauksen alle. Ja he kohottivat kätensä ja sanoivat: ”Jumala, Sinä olet meidän Jumalamme. Sinun on suojeltava meitä. Sinä toit profeetta Mooseksen, sinä toit Israelin lapset pois Egyptistä. Sinä toit heidät erämaan läpi. Kun he asettuivat sinne, kukaan ei pelännyt – kaikki pelkäsivät koskea heihin, kukaan ei tullut Sinun perintöosasi lähelle. Sitä pelättiin.” Vaikka he olivat vähemmistönä, kaikki pitivät kätensä erossa heistä. Koska kaikki, mikä kävi heidän päällensä, pantiin perääntymään. Hän sanoi: ”Mikä suuri Jumala Sinä oletkaan. Ja nyt Herra, jos me olemme tehneet syntiä… Tässä ovat vaimomme, tässä ovat pienet lapsemme; ja me olemme tällä hetkellä ahdingossa.” Hän sanoi: ”Voi, mitä me voimme tehdä? Vihollinen on tulossa.” Hän sanoi: ”Mitä me voimme tehdä?”

139  139   Ja kun he rukoilivat, Henki laskeutui erään päälle siellä yleisössä, ja hän profetoi: ”näin sanoo Herra: ”älkää taistelko; olkaa hiljaa!” Aamen! ”Menkää sinne tietyllä tavalla ja kohdatkaa heidät siellä.” Ja Hän saattoi heidät sekasortoon, ja he tappoivat toinen toisiaan. Kas siinä. Näin! Ennalta määrättyjä olemaan valittuja Kristuksessa Jeesuksessa ennen maailman perustamista. Nyt.

104. Sinä Sanoit, että ihminen voisi elää niin lähellä Jumalaa, ettei hän tekisi syntiä täällä maan päällä ollessaan. Selittäisitkö silloin I Joh. 1:8:sta 10:een.

140  Katsotaanpa I Joh. 1:8:sta 10:een. Olisipa minulla vähän enemmän aikaa katsella näitä… Minulla oli se; mutta en vain ottanut sitä, ystävät. Minä – minä yritin saada sanotuksi… Jaa, minä löydän Johanneksen hetken päästä. Se – Se on Heprealaiskirjeen toisella puolella, tietysti. Selvä. I Joh. 1:8:sta 10:een – I Joh. 1:8:sta 10:een.

Jos sanomme…  ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.

Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille…  synnit anteeksi… ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi ja hänen sanansa ei ole meissä.

141  No, siis… odotahan rakas veli. Kääntäisitkö 3. lukuun täällä ja 9 jakeeseen. Se on aivan samalla sivulla minun Raamatussani. Kahdeksannesta jakeesta alkaen:

 Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika tehtiin tiettäväksi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot. (Aivan sitä, mistä minä puhuin, nähkääs, Jumalan ennalta määräämisestä, että Jumala tuntee teidät.)

Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän – hän hän on  Jumalasta syntynyt.

142  Näin juuri Sana sanoo. Nyt, kuulkaapa tätä.

Jos sanomme… ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.

Siis, jotkut sanovat: ”No, siis, tämä on aivan kiltti pikku tyttö tai kiltti pieni poika. Eiväthän he ole tehneet syntiä alun alkaenkaan.” Te olette syntyneet synnissä, kasvaneet laittomuudessa, tulleet maailmaan puhuen valhetta [/valehdellen]. Kun te synnytte tähän maailmaan, te olette varkaita, te olette kaikkea synnillistä, mitä vain voi olla; te ette ole varas, koska ette varastaneet, mutta te olette – mutta teillä on… Te ette ole valehtelija, koska ette ole valehdelleet; mutta se henki on teissä silloin, kun te synnytte, koska te olette maailmasta. Siitä syystä te ette voi saada uudistusta, uudistuaksenne; teidän täytyy kuolla ja syntyä. Eikä teillä voi olla syntymää ilman ristiinnaulitsemista. Te ette voi saada ylösnousemusta; teidän täytyy tulla naulituksi ristiin maailman asioille, voidaksenne nousta ylös Kristuksessa.

143  Jos aiotte luottaa omiin – älyllisiin käsityksiinne ja niin edelleen, te ette koskaan tule syntymään Jumalan Hengestä. Teidän on unohdettava – niin kuin Paavali teki – kaikki, mitä hän oli koskaan tietänyt, ja olla tuntematta muuta kuin Kristus Jeesus ja syntyä uudesti, uudelleen. Oi, jos… Tässä… Saisinpa minä välitettyä tämän teille. Näettekö? Syntymä tekee teistä uuden sukupo– … uuden luomuksen. Juuri tämä kreikan sana tässä, kuten minä katsoin sen kreikan sanakirjasta muutama päivä sitten, sana syntymä tarkoittaa ”luomus.” Kun sanotaan: ”Te olette uusi luomus Kristuksessa Jeesuksessa,” siinä on sana, luotu on sana luomus. Te olette uusi luomus, ette maailmassa, vaan Kristuksessa Jeesuksessa. Teistä on tullut uusi [/te olette uudistunut].

144  Siis, te olitte maailmassa ja… (no, siis, näitä hienoja juttuja, hienoja vaatteita tai jotakin nättejä jotakin.) ja te sanoitte: ”Pyh!” Uskonto on sivuseikka.” Näettekö? ”Voi, kyllä käyn kokouksissa [/seurakunnassa], varmasti. En minä halua mennä helvettiin, mutta tiedäthän sinä… ” Ja kauniit ruskeat silmät tytöllä ja laineikas tukka pojalla, tai hän on todella, tiedättehän, tai jotakin muuta, jotakin, joka herättäisi huomiota, tai hän on himokas tai juo tai on jotain… Se on maailmaa; sinä olet – olet maailmassa. Ja Raamattu sanoo: ”Jos te rakastatte maailmaa ja maailman asioita, Jumalan rakkaus ei voi edes olla teissä.” Siis, jotta se saadaan teistä pois, teidän on kuoltava, on kuoltava, tultava naulituksi ristiin, ja haudatuksi, ja noustava ylös uutena luomuksena Kristuksessa Jeesuksessa.

145  Nyt, ennen kuin te olette saaneet Pyhän Hengen, te uskotte ikuiseen elämään, mutta teillä ei ole ikuista elämää ennen kuin olette vastaanottaneet Pyhän Hengen, koska Se on Ikuinen Elämä. Pyhä Henki on Jumala; kyse on Jumalan elämästä sinussa. Silloin sinulla on ikuinen elämä. Ymmärrättekö sen nyt? Näettekö? Katsokaa! Ymmärrättekö? Te uskotte siihen.

146  Odottakaapa, tässä on hyvä juttu. Te naiset, antakaa minulle tämä anteeksi, jos se kuulostaa turhan ikävältä, näettekö? …tehdäkseni asian selväksi. Äiti: elämä on jo olemassa, mutta tuo lapsi ei ole vielä syntynyt. Mutta, jos lasta käsitellään oikein ja seurataan luonnon sääntöjä, tuo lapsi syntyy normaalina. Mutta jos te ette sovella koko juttua luonnon sääntöjen mukaan, tulee paha kolhu, tai isku tai – tai jotakin tapahtuu, se – se – se tuhoutuu – näettekö? – vauva kuolee ennen syntymää.

147  Tästä juuri kiikastaa.  Saatana aiheuttaa nuo kolhut. Saatana ottaa helvetin myrkkynuolia ja yrittää kolhia seurakuntaa, joka on synnyttämässä lasta. Ja ennen kuin se on syntynytkään, se tapetaan. Mutta jos te todella otatte Raamatun ja vaalitte sitä – annatte lasten ruokaa, äiti ottaa vitamiineja… No, tämä on parasta vitamiinia mitä tiedän, hengellistä Vitamiinia. Se rakentaa teitä.

148  Siis, seurakunnan pitäisi ottaa hengellisiä vitamiineja; ja noita vitamiineja on juuri täällä, koko kirja täynnä niitä. Ja hengellisiä vitamiineja pitää ottaa – opetusta, ja se saa aikaan tuon vauvan syntymän. Ymmärrättekö, mitä minä tarkoitan?

149  Tuo pikku kaveri, vaikka hän – hän – hän saa elämän – hän – hänellä on elämä, koska pikku solut liikkuvat ja potkivat, hän ei ole vielä syntynyt. Mutta heti, kun hänet tuodaan maailmaan, lääkäri, äiti, tai joku, pitää häntä pystyasennossa ja [Veli Branham läpsäyttää käsiään.] läpsäyttää häntä vähäsen ja: ”Byääh!” Siinä sitä ollaan – näettekö? – ja sitten hän alkaa hengittää. Ja heti, kun hän vetäisee elämän henkäyksen, silloin hänestä tulee elävä sielu.

150  Ja juuri niin joskus… Oletteko valmiita ottamaan Pyhän Hengen vastaan? Te olette synnytystuskissa; te haluaisitte tulla vapautetuksi. Kuinka moni täällä on juuri nyt tuossa tilassa, vailla Pyhän Hengen kastetta, todella haluatte tietää, mitä Se on, haluatte saa – saavuttaa Sen? Kuka haluaa Pyhän Hengen kasteen? Nostakaapa kätenne. Ymmärrättekö? Te olette synnytystuskissa, te haluaisitte – te haluaisitte tulla vapautetuksi. Se, mitä te tarvitsette, on pikku Evankeliumin läimäys, se pikkuinen jokin, joka [Veli Branham läpsäyttää käsiään] ja te parkaisette: ”Kunnia!” Ja kun se tapahtuu… minä tiedän, että te ajattelette minun olevan järjiltäni, mutta me – meillä on Kristuksen mieli, joka on maailmalle hulluutta joka tapauksessa. Jokin parkuu tullessaan; sitten tuo Henki tulvahtaa teihin. Sitten se vain jatkaa tuloaan.

151  Niin kuin sanoin eräälle ihmiselle, se on kuin tukossa oleva putki. Ja te ujutatte pikku rautalangan sen läpi ja otatte kiinni tuosta langasta: ”Tsik, tsik, tsik.” Ja suuri määrä vettä on tulossa sen läpi. ”Tsik, tsik”, ettekä te saa sitä läpi, mutta te tiedätte, että jotakin siellä ylhäällä on. Te tunnette sen; se on ylhäällä sen päässä. Sitten hetken päästä te vetäisette oikein kunnolla, ja [Veli Branham matkii vesiryöppyä] vesi tulee putken läpi. Sillä lailla se menee. Ja sitten vettä vain tulee. Sillä lailla on Pyhän Hengen laita. Synti tukkii putket. Te – te istuudutte kädet ristissä ja sanotte: ”Olen niin arka.” Tiedätkö, minä en vain voinut sanoa sitä. Pelkäsin että ihmiset ajattelevat, että minä olen joku hihhuli.” Ymmärrättekö? Se on…

152  Nyt, kun sinä tunnet tuon Hengen pikku nykäisyn… Sinä tahdot Sitä enemmän kuin elämää – tahdot enemmän, kuin omaa elämääsi. Se merkitsee sinulle enemmän: ”Minun on saatava se, tai minä kuolen.” Ensiksikin, tiedättekö, sinä saat otteen jostakin. Sanot: ”Tässä se on, Herra.” Te vetäisette korkin auki. Fiuh! Siinä se on! Myyty! Oi! Että, minä en välitä, vaikka presidentti Eisenhower istuisi täällä. Minä sanoisin: ”Kunnia Jumalalle, Hänen verensä pelastaa sinut!”

153  Pietari ja muut olivat siellä sisällä, takana, helluntaina, piilossa ja sanoivat: ”Tähystäkää ovelta todella varovasti, ettei vain sieltä ole juutalaisia tulossa.”

”Ei, minä en näe yhtäkään.”

”Selvä, olkaa tosi hiljaa kaverit, koska minä sanon, että jos ne todella tulevat tänne ylös, ne kiskovat meidät ulos, ja sitten se siitä. Pysykää yhdessä.”

154  He istuivat siellä, ja yhtäkkiä taivaasta tuli väkevän tuulispään ääni. Se alkoi täyttää koko taloa, jossa ihmiset istuivat. Jotakin alkoi tapahtua. Eikä muuta kuin ulos vain talosta; ovet paiskattiin auki, ja alas portaita sinne, soperrellen kuin juoppoporukka, Hengen vaikutuksen alaisina, ja todella huudettiin ja käyttäydyttiin omituisesti.

155  Ihmiset sanoivat: ”Nuo miehet ovat juovuksissa. Kuunnelkaa nyt heitä. Katsokaa tuota ovesta kurkistelevaa pelkuria, tuota, joka kielsi Jeesuksen siellä ristiinnaulitsemisen yhteydessä. Hän sanoi: ’Minä en edes tunne tuota miestä.’ Ja eräs pikku nainen sanoo: ”Sinun puhetapasi paljastaa sinut. Sinä olet yksi heistä. ”Hän kirosi ja vastasi: ’En minä tunne Häntä.’”

156  Mutta kun korkki vetäistiin pois, kun Henki alkoi virrata läpi, hän sanoi: ”Te Juudean miehet, te jotka asutte Jerusalemissa, tulkoon tämä teille tiettäväksi ja kuunnelkaa minua. (Aamen!) Minä ole pomo. Tulkoon tämä teille tiettäväksi; nämä eivät ole juovuksissa niin kuin te oletatte; näettehän, että on vasta päivän kolmas hetki, vaan tämä on sitä, mistä profeetta Jooel puhui: ’Tulee tapahtumaan viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle… ’” Hmm, mikä ero! Fiuh! Oi, tiedät, että te saatatte pitää tätä hirveänä juttuna, mutta minä – minä – minun on näytettävä, mikä on totuus. Pysykää siinä.

157  Siis, varmasti, teillä on Ikuinen Elämä.

158  Siis, selittääkseni tämän… tämän, sanon… ”Jos me sanomme, ettemme ole tehneet syntiä – ’kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla’ – me teemme Jumalasta valehtelijan.” Hän sanoi, että te olitte tehneet syntiä. Jos te sanotte, ettette ole tehneet syntiä… Minä olen…

159  ”Minä synnyin baptistiseurakunnassa, metodistiseurakunnassa, helluntaiseurakunnassa, presbyteeriseurakunnassa; minä synnyin siellä.” Siinä ei ole hiukkaakaan eroa, teidän on synnyttävä ulos siitä uudelleen. Juuri niin. Jos me sanomme, ettemme me ole tehneet syntiä, me teemme Hänestä valehtelijan. Ja Sana, joka on totuus… Kuinka moni tietää, että Sana on totuus? ”Alussa oli Sana… ja Sana tuli lihaksi, ja Sana… ”, ”pyhitä heidät, Isä, totuudessa. Sinun Sanasi on totuus.” Ja Hän oli Sana. Näettekö? ”Ja Sana, tai Kristus ei ole teissä.” Hän oli Sana. Kuinka moni teistä tietää sen? Näettekö? Selvä.

160  Me luemme sen näin sitten: ”Jos te sanotte, ettette ole tehneet syntiä, te teette Hänestä valehtelijan ja Kristus ei ole meissä.” Näettekö, näettekö? Siis, tämä nähkääs, kun te sanotte, ettette ole tehneet syntiä… että te ette ole tehneet syntiä, te olette väärässä. Teidän on synnyttävä uudesti.

161  Siis, me menemme tänne tähän jakeeseen. ”Hän… Eikä yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, ei tee syntiä sillä… ”

162  Mitä synti on? Kuka sanoi sen, joku? Epäusko. Raamattu sanoo niin. On vain yksi synti, ja se on epäusko. Näin on. ”Se, joka ei usko, on jo tuomittu.” Niinpä me, vain yksi todellinen synti.

163  Nyt jos te sanotte: ”Hei, odotas vähän. Uskon, että heillä voi olla Pyhä Henki niin kuin niilläkin silloin, mutta minä en usko, että se on noin.”

164  ”Mutta veli, Raamattu sanoo: ’Lupaus on teille ja teidän lapsillenne.’”

”Minä tiedän, mutta… ” Sinä teet syntiä. Sinä teet syntiä siinä paikassa. Sinä et usko sitä, mitä Jumala sanoi.

”Jeesus Kristus on sama eilen tänään ja iankaikkisesti.”

165  ”No, ei, me ajattelimme, että… ” Minä en välitä siitä, mitä te ajattelitte. Raamattu sanoi – Hän sanoi: ”Olkoon jokaisen ihmisen sana valetta ja Minun totta.” Selvä.

Te sanotte: ”No, Hän – pääasiassa Hän on sama, mutta minä en… Tarkoitatko, että Hän on sama?”

”Kyllä, Seurakunnassa ja tekee samoja asioita kuin ollessaan täällä.”

166  ”No, minä en voi uskoa sitä.”  – Te teette syntiä. Te teette syntiä. Ja se, joka on syntynyt Jumalasta, Pyhästä Hengestä, ei sano tuollaista. Ja jos hän sanoo, että hänellä on Pyhä Henki ja puhuu noita juttuja, se on todiste, että hänellä ei ole Sitä. Minä en välitä mitä hän on tehnyt. Jos hän ei usko jumalalliseen parantamiseen, ei usko ylösnousemuksen voimaan, ei usko, että Pyhä Henki on vuodatettu meidän päällemme aivan kuten vuodatettiin ensimmäisenä ajanjaksona, juuri sama Jumala eilen, tänään, ja iankaikkisesti, samoja asioita, joita apostolit tekivät tapahtuu juuri nyt, puhutaan kielillä, ja iloitaan, ja kaikkia niitä asioita; ja jos siihen ei usko, hän ei ole syntynyt Jumalasta. Sillä joka on syntynyt Jumalasta ei tee tuollaisia juttuja. Se kertoo ovatko ihmiset syntyneet Jumalasta.

167  Jos te menette jonkin kaverin tykö ja sanotte: ”FT Se ja se ja se, Pastori toht. Se ja se – mikä on hienoa, kunpa minulla olisi nuo oppiarvot –, mutta onko niin, että jumalallista parantamista pitäisi harjoittaa seurakunnassa aivan niin kuin apostolitkin tekivät?”

”Voi ei, ei!” Hän tekee syntiä. Hän on uskoton [/epäilijä]. Näin on.

168  Sinä sanot: ”Uskotko sinä, että me saamme Pyhän Hengen niin kuin nekin täällä? Minä luin siitä täällä Raamatusta Ap.t. 2, jossa sanottiin, että he olivat… ja vuodatti Pyhän Hengen, ja he hoipertelivat kuin olisivat humalassa, ja he menivät ulos sinne ja puhuivat noitten ihmisten kieliä, ja semmoisia juttuja; käyttäytyivät kuin humalaiset ihmiset, ja seurakunta ajattelikin, että he olivat humalassa. Kun me saamme Pyhän Hengen tänään baptistiseurakunnassa, meidän baptistimme, meidän metodistimme, meidän presbyteerimme, mitä sitten ovatkaan, eivät – minä en näe meidän tekevän sitä.”

”No, minäpä kerron sinulle lapsi, että se oli ainoastaan noita kahtatoista varten.” Hän tekee syntiä. Hän ei ole syntynyt Jumalan Hengestä, koska Raamattu sanoo: ”Se, joka on syntynyt Jumalan Hengestä, ei ole epäuskoinen.” Hän on uskovainen, eikä hän voi… ” Miksi? Miksi? Voi, tässä se on. Kyyhkynen on hänessä, johtaen häntä. Sillä Jumalan Henki on hänessä, eikä hän voi kieltää Sitä; hän ei voi. Jos kyse on Jumalan Hengestä, Jumala ei kiellä omaa Sanaansa. Jos minä kiellän oman sanani, minusta tulee valehtelija. Ja jos – sinä sanot, että sinulla on Jumalan Henki ja kiellät Jumalan Sanan, joko Jumala on valehtelija tai sinä olet valehtelija, jompi kumpi. Ja Raamattu sanoo: ”Olkoon jokaisen ihmisen sana valhetta ja Minun olkoon totta.” Ja ihminen, joka on syntynyt Jumalan Hengestä ei voi olla eri mieltä Jumalan Sanasta; hänen on sanottava Se on oikeassa. Hän ei voi tehdä mitään muuta. Wau! Tämä on –  tämä on totuus.

169  Kuulkaa, minä luen tämän vielä kerran.

Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen…

170  Mikä on Jumalan siemen? Lupaus joka Aabrahamilla oli, siemen, siemenelle. Mikä tuo siemen on nyt? Kristus. Onko Kristus Jumalan siemen? Kenen siemen Hän sitten on, jos Hän ei ole? Selvä, selvä. Hän on Jumalan siemen.

171  Jumalan siemen pysyy hänessä. Pyhä Henki tulee pysyäkseen, ei kokouksesta toiseen, vaan ikuisesti. Siis, jos haluatte panna ylös sananpaikan tästä, Ef. 4:30: ”Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, jonka kautta te olette sinetöidyt lunastuksenne päivään saakka.” Jumalan siemen pysyy hänessä, eikä hän voi tehdä syntiä, koska hän on syntynyt Jumalasta. Hän ei voi olla uskomatta Jumalan Sanaa.

172  Siis, kun te näette ihmisen olevan eri mieltä Jumalan Sanasta ja sanovan: ”Voi, tuo oli toista ajanjaksoa varten”, kun lupaus on jokaiselle, joka antaa Hänen tulla, muistakaa, hän on uskoton eikä hän ole Jumalasta.

Meidän on parasta pysähtyä tähän, eikö olekin? Mitähän kello on? Oi että! Minulla on – minä – minä juuri – en haluaisi palata tänne sunnuntaina. Minä yritän ottaa nämä tosi, tosi, tosi nopeasti. Voisinko? Onpa tämä hyvää. Eikö ole teistäkin hyvää? Oi, Jumalan sana. Selvä.

Veli Branham, mitä ihmisen pitää tehdä… Antakaa kun jätän tämän viimeiseksi, otan tämän tässä.

105. Minkä näköisiä me tulemme olemaan ylösnousemuksessa?

173  Sellaisina kuin me lähdimme. Täsmälleen, ylösnousemus… Ajatelkaapa nyt tätä. Tämä kirja putoaa lattialle [Veli Branham pudottaa kirjan], ja ottakaa tämä kirja, eri kirja, ja pankaa se sen tilalle. Se ei ole ylösnousemus. Ylösnousemus on: ”ottaa ylös se sama, joka meni alas.” Nousiko Jeesus ylös? Tunsivatko he Hänet? Seisoiko Hän heidän kanssaan, sama Jeesus? ”Ja tämä sama Jeesus, joka otettiin ylös, tulee taas samalla tavalla kuin te näitte Hänen lähtevän.” Ylösnousemus on aivan kuin kun te kuolette; samalla tavalla te nousette ylös. Te kuolette inhimillisenä lihana; te nousette inhimillisenä lihana. Näin täsmälleen on. Siis ylösnousemus on aivan sama. Me voisimme käyttää vielä toiset kaksi tuntia siihen, mutta meidän on parasta olla aloittamatta.

106.  Selittäisitkö Hebr. 4 ja 6 (Tosi pikaisesti nyt, me otamme tämän tosi nopeasti.) ja vertaa sitä Hebr 10:26 –  Hebr. 6 ja 4. (Anteeksi, 6:4 ja 10:26. Katsotaanpa, 10:26; selvä, ne ovat minulla täällä. Näettekö?)

 Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet… ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, ja sitten ovat luopuneet – taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat… Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät.

174  Tämä menee suoraan asiaan ja sanoo mitä se… Katsokaas nyt. Minä otin tämän tässä eräänä iltana. Kuinka moni oli täällä, kun minä selitin sen? Selvä, silloin te tiedätte, mitä se on. Kyse on rajatapaususkovaisista. [/rimaa hipova /kyseenalainen].

175  Kuinka moni teistä luki siitä IV Mooseksen kirjasta 1, missä vakoojat menivät sinne ja maistoivat noita Kanaanista tuotuja juttuja, jossa Kanaan ei ole millenniumin [1000 vvk.] esikuva. Kuinka moni tietää sen? Tarkoitatteko te, että vain yksi käsi? Junie. Näin on. Kanaan ei ole millenniumin esikuva, koska siellä Kanaanissa oli sotia, taisteluita, tappamista ja kaikkea muuta. Se kuvasi pyhää – Kanaan on Pyhän Hengen esikuva. Egypti edustaa maailmaa, josta ihmiset tulivat ulos. Erämaa oli paikka, jossa heidät pyhitettiin, kutsuttiin ulos Seurakunnasta. Kanaan on se, mihin asetuttiin asumaan Pyhän Hengen kanssa. (näettekö, näettekö?), sillä siellä oli yhä sotia. Ja jos teillä teidän mielestänne ei ole sotia, ottakaapa kerran vastaan Pyhä Henki.

176  Mitä te olette tekemässä? Mitä Kanaanissa tehdään? Ihmiset ottivat omakseen oikeutensa. Kunnia! He ottivat oikeutensa omakseen. Eivätkä he voineet omistaa oikeuksiansa ennen kuin he tulivat Kanaanin maahan. Heillä ei ollut mitään erämaassa. Sitten, kun he tulivat Kanaaniin, he saivat oikeutensa. Ja meillä on oikeutemme. Kun te saatte Pyhän Hengen, te olette Kanaanissa. Teidän on taisteltava sen takia; joka sentistä maata, teidän on taisteltava siitä. Kyllä vain! Siitä syystä ihmiset sanovat: ”Veli Branham, rukoilisitko puolestani tänään?”

”Selvä, katsotaanpa… ”

Menepä kerran Kanaaniin veli, niin tajuat mihin sinä kuulut. Valvominen rukouksessa alkaa pyöriä. Kyllä vain! Sinä sanot: ”Kuulepas saatana. Tämä on minun! Minä olen tämän omistaja! Jumala sanoi niin! Muutahan pois!” Näin on, näin on! ”Lähde pois minun mailtani!” Näettekö?

”Sinun maaltasi?” saatana sanoo.

Minulla on siitä näkymätön [/abstrakti] asiakirja. Sinulla ei. Muuta pois! Pyhän Hengen johdossa minä sanon sinut irti!” Hän muuttaa pois. Takuulla. Hänen on pakko.

177  Nyt, siis, he ovat maistaneet taivaallisia lahjoja… Katsokaas tätä.

…jos me tahallamme… (10. Tämä on 26. 10. luvussa) …jos me tahallamme teemme syntiä …päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntimme edestä,

178  Siis, yksi sellainen on kun sinä olet juuri maistanut sitä, ja seuraava on, kun olet ottanut Sen vastaan ja saanut tiedon Siitä. Silloin, jos sinä teet syntiä, (millä?) epäuskolla… Siis, katsokaa mitä niissä molemmissa lukee. Näettekö? ”Jos te tahallanne ette usko, saatuamme tiedon totuudesta… ” Siis antakaas… Hetkinen vain, antakaas kun otan sen täältä.

ja sitten luovumme – taas uudistaa parannukseen…

… mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja hyviä taivaallisia lahjoja maistaneet… (Maistaneet Sitä; näettekö?) …ja tulleet osallisiksi Pyhästä Hengestä,

ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia,

179  Ja hän palaa takaisin tänne ja sano, että jos te istutte niin kuin orjantappurat, ja sade tulee usein maan ylle; jos te istutte sisällä niin kuin orjantappurat, Pyhä Henki lankeaa, ja voi tavaton, te iloitsette siitä niin kuin kaikki muutkin; mutta että laskisitte kätenne Siihen tai lähdette tekemään työtä Jumalalle, ja tekisitte asialle jotakin, ei, ei, te ette voi tehdä sitä. Näettekö? Silloin se osoittaa, ette Jumalan Henki ei ole teissä. Näettekö? Sitten te lopulta kiemurtelette pois. ”Jonka loppu on, että se poltetaan.”

180  Mutta täällä, jos me emme usko… Siis, mitä synti on? Epäuskoa. Jos tuo asia on tullut teidän tietoonne, ja te käännytte tahallanne pois Siitä ja sanotte: ”Juu, minä en halua tehdä mitään”, sen jälkeen, kun teille on näytetty se, teidän sydäntänne ei enää kutsuta koskaan. Te olette mennyttä; niin se on. Te olette – te olette saattaneet synninteollanne itsenne pois armon päivästänne.

Sillä jos me tahallamme emme usko… Siis, Raamatussani minulla se on merkittynä tässä, missä, se on… se on ”m,” [kirjain] – tässä marginaalissa lukee, sanotaan: synti – tahallinen epäusko. Näettekö, näettekö? …tahallamme, päästyämme… totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntimme edestä, Jos te kävelette pois ja torjutte Jumalan tahallanne, kun kaikki tuo on  tehty teidän hyväksenne, ja Jumala on tarjonnut teille… Ymmärrättekö?

vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajan.

Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman: kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan… sen ansaitsevan, joka on tallannut jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää… liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon tekoja? (Oi voi!)

181  Mitä se on? Saarnaaja, sananpalvelija, otetaanpa… Koska minä olen saarnaaja, sanotaanpa, että hän on saarnaaja. Hän kävelee tänne ylös, nousee esiin ja tunnustaa Kristusta, saa elämänsä puhdistetuksi niin, että ei elä aviorikoksissa ja semmoisissa, elää hyvää puhdasta elämää, kävelee tänne; Jumalan armo on tehnyt hänelle hyvää, sitten hän saa kuulla Pyhästä Hengestä – ymmärrättekö? – jatkaa eteenpäin, Jumala johdattaa hänet Pyhän Hengen tuntemiseen, ja siinä hän ymmärtää asian, mutta hän sanoo: ”Hetkinen. Minun seurakuntani ei tule seisomaan tuon takana. Nii-in. En minä sitä voi tehdä. Minut heitettäisiin ulos. Neuvosto heittäisi minut ulos. Seuraavassa sananpalvelijoiden kokouksessa, minut erotettaisiin.” Jäljellä ei ole enää uhria synnin edestä, koska hän otti tuon Veren, joka pyhitti hänet ja toi hänet niin pitkälle, totuuden tuntoon, ja piti sitä aivan arvottomana ja tallasi sen jalkojensa alle, sen jälkeen, kun Jumala oli johtanut häntä askel askeleelta tänne Pyhän Hengen tykö.

182  Sinä sanot: ”Hei, hetkinen, veli Branham.” Hetkinen! Antikristuksen henki tulee tekemään sen. Panitteko merkille niiden kaksi päätä? Kuka Juudas Iskariot oli? Perkele! Raamattu sanoo, että hän oli kadotuksen lapsi. Mikä on kadotus? Helvetti. Hän on helvetin poika, tuli helvetistä ja meni helvettiin. Ja Jeesus Kristus oli Jumalan Poika, tuli taivaasta, palasi taivaaseen. Kun he kumpikin kuolivat – ristillä… Jee – … Tiesittekö, että myös Juudas kuoli ristillä? Kuinka moni tietää sen? Hän kuoli puussa. Jeesus kuoli myös puussa. Se vain on katkaistu; siinä kaikki. ”Kirottu on se, joka kuolee puussa.” Ja hän tuli helvetistä. Ja katsokaapa sitä… Heti, kun hän sai hiivityksi seurakuntaan… Siihen asti hän pääsee nykyäänkin. Katsokaapa, kuinka pettävä hän pystyi olemaan. Siis, Juudas tuli. Mikä hän oli? Rahastonhoitaja, veli, työskenteli seurakunnassa, seurakunnan varainhoitaja, meni todella eteenpäin, uskoi Jeesukseen Kristukseen, ja oli vanhurskau-… [Nauhaa loppuu vaillinaisena.]