59-1108 VALLATA VIHOLLISEN PORTIT
(Posessing The Enemy’s Gate)
Jeffersonville, Indiana, USA, 8.11.1959

¹          Hyvää huomenta, kaikki. Olen onnellinen ollessani jälleen takaisin tänä aamuna Tabernaakkelissa rukoillakseni sairaiden puolesta. Tavallisesti on… Me yritämme tulla niin usein kuin voimme ja rukoilla ihmisten puolesta, jotka tulevat eri paikoista rukoiltaviksi.

Ja nyt, me tulemme lähtemään hyvin pian Kaliforniaan ja itärannikolle kokouksiin. Ja me pyydämme rukouksianne niin, että taivaan Jumala olisi armollinen meille siellä ja antaisi suuria kokouksia.

Tulin juuri eilen takaisin, tai paremminkin eilen illalla. Ja eilinen oli yksi… No niin, toissapäivä ja eilinen olivat suuria punakirjaimin kirjoitettuja päiviä elämässäni. Siellä… Tiedän aikanakin kaksi tai kolme rakennuksessa olevaa ihmistä, jotka ovat Herran eilisen laskeutumisen todistajia. Ja suuria ihmeellisiä asioita tapahtui, joista minulla ei ole aikaa kertoa teille tänä aamuna, mutta ehkä ensi sunnuntaiaamuna, ennen kuin me lähdemme, minulla olisi aikaa saarnassa kertoa teille.

Jos Herra tahtoo, tulen olemaan paikalla sunnuntaiaamuna ainakin rukoillakseni sairasten puolesta. Me haluamme lähteä noin puolenpäivän aikaan, jos mahdollista, San Joseeseen kokoukseen, joka pidetään San Josessa, Kaliforniassa.

^1a   Ja, jos te teillä on ketään ihmisiä länsirannikolla siellä päin, jotka… Me uskomme, että se ehkä tulee olemaan hetki, jota olemme odottaneet niin pitkään, palvelustehtävässäni tulossa oleva muutos. Ja se on niin lähellä. Luulin, että se olisi tapahtunut eilen. Ja uskon, että se on tulossa aivan juuri nyt. Ja se tulee olemaan paljon enemmän kuin mitä me olemme vielä koskaan nähneet tai kuulleet. Nyt, te muistatte, että se on NÄIN SANOO HERRA, ystävät.

Ja niin, me odotamme sitä minä hetkenä tahansa. Ja me olemme… Heillä on nyt kokous messukentällä. Uskon, että näin on, vai mitä, Gene? Messukentällä San Josessa, Kaliforniassa. Ja se tulee olemaan kymmenen päivän kokous alkaen 20:stä 29:een San Josessa.

Nyt, vain muistakaa meitä ja rukoilkaa puolestamme. Nyt, meillä on, jos me pääsemme aloittamaan, noin puolitoista tuntia, nyt kun alamme kokouksemme rukoillaksemme sairasten puolesta ja tuodaksemme Sanan. Ja olen valinnut tälle aamulle pienen luvun Kirjoituksesta, kaksi paikkaa Raamatusta, puhuakseni teille. Mutta ennen kuin puhumme, kumartakaamme päämme hetkeksi rukousta varten.

²          Kaikkein armollisin Jumala, me nöyrästi lähestymme Sinun armon valtaistuintasi tänä aamuna, arvottomina lapsina, mutta tullen väärentämättömän uskon kanssa Jumalaan, jonka Pyhä Henki antoi meille, joka on Hänen ainainen Läsnäolonsa kanssamme. Ja Jeesuksen Kristuksen lupauksen kautta, että jos me nöyrästi tulemme ja pyydämme mitä tahansa Hänen Nimessänsä, niin meille tultaisiin antamaan meidän pyyntömme. Sen vuoksi me emme katso taaksepäin omiin ansioihimme, koska meillä ei ole mitään sellaista, vaan me katsomme taaksepäin Golgatan ansioihin, missä Jumalan Poika antoi meille meidän armomme ilmaiseksi. Ja me voimme tuskin pidätellä kyyneleitämme, kun me ajattelemme itseämme, arvottomia ihmisiä, ja kuinka Hän armostansa teki sen siellä Golgatalla meidän puolestamme, että me voisimme olla tuodut niin lähelle Jumalaa, jopa sukulaissuhteeseen. Ja nyt me olemme Hänen poikiansa ja tyttäriänsä.

³          Ja me tulemme tänä aamuna, Herra, tämän pienen katon alla, vihkiäksemme itsemme, ja palvelusta varten, tunnustaen syntimme, ja ollaksemme Jumalallisessa palvonnassa. Me luotamme siihen, että Sinä tulet olemaan kanssamme, ja antamaan meille Sinun lähellä olevan tulemuksesi hengellisen tuntemuksen, niin että me voisimme valmistaa sydämemme päivittäin tuota suurta tapahtumaa varten, jota on odotettu vuosituhansia. Totisesti koko luomakunta huokaa ja itkee tullakseen vapautetuksi. Ja meidän henkemme sisällämme, Herra, jatkuvasti tunnustaa, että me olemme pyhiinvaeltajia ja muukalaisia, ja tämä ei ole meidän kotimme, vaan me etsimme Kaupunkia, jonka Rakentaja ja Tekijä on Jumala. Me odotamme tuon suuren ajan tulemista.

⁴          Herra, meidän mielessämme näissä kokouksissa, kun me kokoonnumme täällä, on rukoilla Sinun lastesi puolesta, jotka ovat sairaita ja vaivattuja. Ja me pyydämme, että Sinä tulet kohtaamaan meitä tänään, erikoisella tavalla, parantaaksesi kaikki sairaudet ja taudit keskuudessamme. Ja se voi olla Herra, että tämä lupaus, josta juuri aikaisemmin olen puhunut, kohdatessani Sinut siellä eilen, heti aamunkoiton jälkeen, ja kuinka Sinä jälleen uudestaan ja uudestaan vahvistit sen. Ja me tunnemme, että tuo hetki on hyvin lähellä. Ja voikoon tämä olla se päivä, Herra, jolloin tulee tapahtumaan se, että Sinä tulet muuttamaan palvelustehtävän, Herra, joksikin, joka tulee olemaan vielä armollisempi Sinun kansallesi.

⁵          Ja nyt Isä, Jumala, me emme halua rukoilla ainoastaan näiden puolesta täällä, vaan myös niiden, jotka ovat hajallaan ympäri maailman, ja ovat tarpeessa, sekä hengellisesti että fyysisesti. Anna heille, oi, Herra, heidän sydäntensä kaipaus, koska Sinun lapsesi ovat vaikeuksissa näinä päivinä. Vihollisen ahdistus on niin voimakas, mutta Sinä olet voimakkaampi. Sillä on kirjoitettu: “Suurempi on Hän, joka on teissä, kuin hän, joka on maailmassa.” Ja tämä on meidän voittomme. Puhu meille Sinun kirjoitetun Sanasi kautta. Ja lähtiessämme tänä aamuna, voikaamme me sanoa noiden tavalla, jotka olivat matkalla Emmaukseen: “Eikö meidän sydämemme palanutkin sisimmässämme, kun Hän puhui meille matkan varrella?” Me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä, Hänen, joka antoi lupauksen. Aamen.

⁶          Luen nyt kahdesta paikasta l. Mooseksen kirjasta, yksi niistä löytyy 24:stä luvusta, alkaen jakeesta 56, ja siinä lukee näin.

Ja hän sanoi heille: Älkää estäkö minua, kun näemme, että HERRA on antanut menestyksen tielleni; lähettäkää minut pois, että voisin mennä isäntäni tykö.

Ja he sanoivat: Me kutsumme tytön, ja kysymme häneltä.

Ja he kutsuivat Rebekan, ja sanoivat hänelle: Tahdotko lähteä tämän miehen kanssa? Ja hän sanoi: Minä tahdon.

Ja he lähettivät sisarensa Rebekan, ja hänen imettäjänsä, ja Abrahamin palvelijan, ja hänen miehensä.

Ja he siunasivat Rebekan, ja sanoivat hänelle: Sinä olet sisaremme, ole sinä tuhansien miljoonien äiti, ja vallatkoon sinun siemenesi niiden portit, jotka vihaavat heitä.

⁷          Ja 1. Mooseksen kirja 22, 15:sta jakeesta alkaen, me luemme.

Ja HERRAN enkeli huusi Abrahamille taivaasta toisen kerran,

Ja sanoi: itseni kautta minä olen vannonut, sanoo HERRA, sillä koska sinä olet tehnyt tämän asian, etkä ole ollut antamatta poikaasi, ainoata poikaasi:

Että siunauksella minä tulen siunaamaan sinut, ja lisäämisellä minä tulen lisäämään sinun siemenesi niin moneksi kuin taivaan tähdet, ja kuin hiekka, joka on meren rannalla; ja sinun siemenesi on valtaava vihollisiensa portit;

Ja sinun siemenessäsi kaikki maan kansakunnat ovat siunatut; koska sinä olet totellut minun ääntäni.

⁸          Lisätköön Herra nyt siunauksensa Hänen Sanojensa lukemiselle. Nyt haluaisin ottaa, jos sen haluaisi nimetä tekstiksi, aiheeni tänä aamuna on ensin koetteleminen ennen luvattuja portteja, ja aiheeni on: Vallata vihollisen portit.

⁹          Jumala oli koetellut tuota patriarkkaa, koska Hän oli antanut hänelle lupauksen. Ja kun Jumala antaa lupauksen, Hän haluaa olla varma, että tämä henkilö on tuon lupauksen arvoinen, ennen kuin Hän täyttää sen, mitä Hän on luvannut. Niinpä Abrahamille oli luvattu, että hänen siemenensä kautta koko maailma tulisi olemaan siunattu, että hänellä tulisi olemaan poika, josta olisi tuleva esiin Siemen, joka siunaisi koko maan. Ja Abraham, saadessaan lupauksen, oli seitsemänkymmenenviiden, ja hänen vaimonsa Saara, kuudenkymmenenviiden. Ja Raamattu kertoo meille, että Abraham ei horjunut Jumalan lupauksessa epäuskon kautta, vaan oli vahva, antaen ylistyksen Jumalalle. Ja Jumala, kerta toisensa jälkeen, koetteli häntä, mutta hän oli tullut tuohon lopulliseen testiin, ennen kuin siunaus tulisi tapahtumaan.

¹⁰     Ja näin on koko Abrahamin Siemenen kanssa. Jumala antaa meille tuon lopullisen testin, juuri ennen kuin Hän antaa lupauksen. Ja jos olisi mahdollista, minä haluaisin tässä sanoa jotakin henkilökohtaista, mutta pidättäydyn siitä. Ja kun Hän oli pannut Abrahamin tähän kokeeseen, Hän totesi, että Abraham oli aivan yhtä uskollinen kuin alkaessaan. Mikä siunaus olisikaan tänä aamuna, jos me, jotka otamme Hänen lupauksensa parantumisesta, seisoisimme yhtä uskollisina sille kuin olimme silloin, kun vastaanotimme sen, välittämättä siitä, mitä lääkäri sanoo, me vain pysyisimme yhtä uskollisina.

¹¹     Ja kun hän teki tämän, eikä ollut antamatta ainoaa poikaansa, vaan oli juuri upottamaisillaan veitsen Iisakin rintaan, hävittääkseen todistuskappaleensa… Hän oli todistanut ympäri koko tunnettua maata, kaikille tutuilleen, että hän tulisi saamaan tämän pojan. Ja kun poika tuli, häntä pyydettiin hävittämään ainoa toivo, joka hänellä oli, todistuksensa toteennäyttämiseksi. Ja kun Jumala oli nähnyt, että hän oli uskollinen sille uskolle, joka hänellä oli Jumalaan, Jumala katsoi alas Taivaasta ja sanoi: “Minä olen vannonut itseni kautta, että tulen siunaamaan ja lisäämään sinut, ja sinun siemenesi on valtaava vihollisensa portin.” Mikä lupaus!

¹²     Ja Rebekka, josta oli tuleva vaimo tälle huomattavalle, luvatulle, odotetulle pojalle, kun hän joutui koeteltavaksi tuon vieraan miehen vuoksi, jota hän ei ollut koskaan nähnyt aikaisemmin, hän oli vain nähnyt Pyhän Hengen työskentelyn… Ja kun hänen vanhempansa eivät osanneet täysin päättää, tulisiko hänen mennä tämän vieraan mukaan vai ei, ollakseen miehen vaimo, jota hän ei ollut koskaan nähnyt, hänelle asetettiin viimeinen koetus. “Me noudamme tytön ja annamme hänen puhua. Me tulemme kuulemaan hänen omasta suustaan, josko hän tahtoo lähteä, kyllä tai ei.”

¹³     Näin tapahtuu koko Jumalan Siemenelle. Sen täytyy olla teidän suunne. Jumala haluaa kuula sen teiltä.

¹⁴     Niinpä, kun Rebekka oli pantu tähän kokeeseen, hän ei epäröinyt hetkeäkään. Niin sanoi: “Minä tahdon lähteä!” Minä pidän siitä. Ei: “Sallikaa minun ajatella sitä, antakaa minun harkita sitä.” Hän oli täysin vakuuttunut! Sellaisia ihmisiä Jumala voi käyttää, kun te olette täysin vakuuttuneita siitä, että Jumala tulee pitämään lupauksensa. Sanokaa: “Minä menen!”

¹⁵     Ja hänen perheensä silloin oli niin voideltu, ehkä tietämättä siitä, että he profetoivat ja laskivat kätensä sisarensa ylle, heidän tyttärensä, tämän kauniin nuoren juutalaistytön, heidän nostaessaan hänet kamelin selkään ja lähettäessään hänet vieraaseen maahan, outojen ihmisten keskuuteen. Mutta heidän yllään oli Jokin, ja he sanoivat: “Vallatkoon sinun siemenesi vihamiestensä portin. Ole sinä tuhansien miljoonien äiti.”

¹⁶     Ja tänään tuo ihmisrotu ja Jumalan ihmiset ulottuvat merestä mereen ympäri maailman. Tuossa ylösnousemuksessa he tulevat olemaan kuin Taivaan tähdet, noiden kirkkaiden valojen ottaessa paikkansa, niiden kulkiessa taivaan lävitse. Ja tullessaan he ovat kuin hiekka meren rannalla. Heitä tulee olemaan siellä tuhansia miljoonia.

¹⁷     “Sinun siemenesi on valtaava vihollisensa portin.” Se on Jumalan vannottu lupaus, Abrahamin siemenelle. Ja sitten, koska äidin tuli myös olla osa pojasta, koska he ovat yhtä lihaa, sanoi Pyhä Henki näiden ihmisten kautta: “Vallatkoon sinun siemenesi vihollisen portin.” Sitten, koska Jumala vannoi, että Hän valtaisi vihollisen portin, niin mihin asemaan se silloin panee elävän Jumalan Seurakunnan?

¹⁸     Me olemme Abrahamin sienen, sillä me ollen kuolleita Kristuksessa, me olemme ottaneet yllemme Abrahamin siemenen ja olemme perilliset hänen kanssaan tuosta vannotusta lupauksesta. Me olemme Abrahamin siemen, ja jokaisen lupauksen perilliset, jotka hänelle annettiin. Mutta kun koetus tulee, niin siinä me epäonnistumme. Mutta minä en usko, että todellinen Abrahamin siemen tulee epäonnistumaan, he tulevat seisomaan aivan yhtä urhoollisesti ja uskollisesti kuin Abrahamkin.

¹⁹     Me näemme nyt, ettei Jumala voi sanoa mitään, tai antaa mitään lupausta niin, ettei Hän tulisi täyttämään sitä. Hänen täytyy tehdä se, voidakseen olla Jumala. Vuosia myöhemmin, kun tämä sama kansa, kansa, jolla oli lupaus, Abrahamin siemen, oli matkallaan luvattuun maahan, sitä vastassa seisoi eräs portti, ja se oli hänen oma veljensä Mooab, joka sanoi: “Sinä et kulje minun maani kautta. Minä tulen huolehtimaan siitä, että ette ylitä minun maatani.”

²⁰     Israel sanoi: “Jos meidän lehmämme syövät ruohoanne tai juovat vettänne, niin me maksamme teille siitä.”

 Mutta Mooab sanoi: “Te ette tule kulkemaan tämän maan halki.”

²¹     Mutta Jumalan lupaus pysyi. He menivät noutamaan profeettaansa Bileamia, ja toivat hänet kiroamaan kansan. He yrittivät näyttää hänelle siunatun siemenen huonoimman osan, mutta Jumala näytti hänelle parhaan osan siitä. Ja tässä on mitä hän sanoi: “Kuka tahansa kiroaa Israelia, tulee olemaan kirottu, ja kuka tahansa siunaa häntä, tulee olemaan siunattu.” Ja portit avattiin ja Israel ylitti tasangot. Jumala oli luvannut, että hän tulisi valtaamaan vihollisensa portin.

²²     Myöhempinä vuosina, siellä tuli eräs, jonka nimi oli Daniel, joka oli kuninkaallisen Siemenen linjaa ja osallinen lupauksiin, koska hän oli Abrahamin siemen. Ja Jumala oli valinnut hänet ennen maailman perustamista olemaan Hänen profeettansa. Ja hän eli urhoollisesti ja uskollisesti jopa vieraassa maassa, ja oli päättänyt sydämessänsä: “Minä en saastuta itseäni heidän kanssaan.” Sellainen on todellinen Abrahamin siemen. Eläen erilaisessa maassa ja erilaisten ihmisten keskuudessa, hän kuitenkin pysyi urhoollisena tuossa lupauksessa: “Minä en tule saastuttamaan itseäni heidän kanssaan. Minä tulen pysymään uskollisena.”

²³     Mutta Jumala pani hänet kokeeseen, niin kuin hänen isänsä Abrahaminkin. Ja kuningas sanoi: “Sinä joko olet meidän kaltaisemme ja palvot sillä tavalla kuin mekin palvomme, tai minä tulen heittämään sinut luolaan, joka on täynnä nälkäisiä leijonia.”

²⁴     Daniel, isänsä Abrahamin tavalla sanoi: “Sinä voit heittää minut leijonien luolaan, mutta minä en tule kumartamaan sinun kuviasi. Minä en tule noudattamaan sinun muodollista uskontoasi. Minä tulen pysymään uskollisena Jehovalle.”

²⁵     Ja silloin siellä tuli loppunäytös. Kuningas piti lupauksensa ja heitätti tuon profeetan leijonien luolaan. Ja kun nuo leijonat, Danielin viholliset, ryntäsivät tuota profeettaa kohden, silloin Jumala piti oman lupauksensa. Hän valtasi vihollisensa portin. Jumala asetti Enkelin sinne noiden leijonien eteen, ja valtasi portin. Jumala pitää lupauksensa: “Hän on valtaava vihollisensa portin!” Jumala sanoi niin.

²⁶     Sitten siellä oli kolme muuta, jotka olivat vannoneet olevansa uskolliset asialle, ja jotka olivat totisesti Abrahamin siemen, ja ne olivat Sadrak, Meesak ja Abednego, ja heidät pantiin koetukselle. Heille sanottiin: “Jos te ette kumarra kuullessanne harppujen ja pasuunoiden soivan, jos te ette kumarra meidän uskontoamme ja jätä niitä asioita, joiden puolesta te seisotte! Joka tapauksessa teidän uskontonne ei ole sen kummempaa kuin jonkun toisenkaan.” Emmekö me kuulekin sitä koko ajan? Mutta Jeesuksen Kristuksen uskonto on erilainen. Hänen ylösnousemuksensa voima on erilainen. Me olemme erilaisia ihmisiä, omituisia ihmisiä, uskollinen papisto. Jumala tekee eron.

²⁷     Mutta kun he sanoivat: “Teidän täytyy tulla yhdeksi meistä!” Se olisi kyllä käynyt päinsä, jos he olisivat halunneet, tulla yhdeksi heistä, mutta sitä he eivät koskaan tahtoneet. Heille sanottiin: “Jos te ette tee sitä, niin meillä on täällä ovi tuliseen pätsiin, jonka voimme avata ja heittää teidät sinne, ja te tulette toivomaan, että olisitte tulleet yhdeksi meistä.”

²⁸     He muistivat tuon lupauksen. Kun he marssittivat heidät alas tulisen pätsin luo, ja avasivat oven ja heittivät heidät sisälle liekkeihin, heidän vihollisellensa, joka olisi kuluttanut heidät, he valtasivat vihollisensa portit. Jumala lähetti Poikansa noihin tulen liekkeihin, viilentäen ne, ja keskusteli heidän kanssaan sillä aikaa, kun he olivat siellä. Jumalan lupaus pysyi totena. He valtasivat vihollisen portin. Ensin heidät koeteltiin, sitten he valtasivat vihollisen portin. Eikö se ollut Jeesus, joka antoi lupauksen: “Jos te edes loukkaatte yhtä näistä pienistä, niin olisi parempi teille, jos myllyn kivi olisi ripustettu kaulaanne ja teidät olisi hukutettu meren syvyyksiin. Älkää edes loukatko yhtä näistä pienistä, jotka uskovat Minuun. Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat Minuun.”

²⁹     Hän teki eron niiden välille, jotka uskovat ja jotka eivät usko. On aina kolme ihmisryhmää, ja ne ovat: uskomaton, tekouskovainen ja uskovainen. Mutta Jumalalla on tapansa vahvistaa kuka on uskovainen. Sellainen uskovainen seisoo lujasti sen varassa, minkä Jumala sanoo olevan Totuus. Kyllä.

³⁰     Kun Elia, tuo tisbeläinen, tuli ratkaisun hetkeen, niin hän ajatteli olevansa ainoa koko kansassa, joka vielä eli Jumalan puolesta. Ja tuo kuningas aikoi panna hänet oikeuteen, ja he vainosivat häntä. Ja tuo pieni maalattu-kasvoinen kuningatar, nimeltään Iisebel, uhkasi hänen elämäänsä. Ja, kun hän tuli loppunäytökseen, niin Elia valtasi vihollisensa portit, ja käänsi koko kansan takaisin Jumalan tykö. Jumala pitää lupauksensa.

³¹     Se oli Mooses, joka myös oli kuninkaallisen siemenen linjaa, Abrahamin siemen, joka oli lähetetty Egyptiin vapauttamaan Israelin lapset. Ja Jumala oli antanut hänelle merkit ja ihmeet tehtäväksi, lyödäkseen maata ja tuottaakseen sammakoita ja kirppuja ja pimeyden ja rakeet ja sateen ja tulen ja kaikki nämä muut ihmeet. Kuitenkin johtaessaan heidät ulos Jehovan kädellä, siellä tuli vastaan portti, joka oli hänen ja luvatun maan välissä, siellä oli Punainen meri esteenä tiellä. He olivat saarroksissa faaraon armeijan, vuorten, erämaan ja Punaisen meren välissä, mutta Mooses astui eteenpäin ja valtasi vihollisensa portin ja ylitti Punaisen Meren kuivin jaloin niin kuin olisi kävellyt pölyisellä tiellä: “Sinä olet valtaava vihollisen portin.” Jumala oli sanonut niin, ja se selvitti sen!

³²     Se oli vain muutama vuosi myöhemmin, kun koetukset tulivat, ja seurakunta oli aivan sekaisin, niin kuin niin helposti tapahtuu seurakunnille, kun asiat eivät näytä menevän juuri sillä tavalla kuin niiden oletetaan menevän. Jumala saa sen aikaan. Jumala tuo jännitystiloja seurakuntaan: “Sillä jokainen poika, joka Jumalan tykö tulee, täytyy koetella”, ja testata. Hän antaa sairauden iskeä teitä. Hän antaa tautien tulla teidän yllenne, koetellakseen teitä ja osoittaakseen, mitä te olette, näyttääkseen maailmalle, että te totisesti olette Abrahamin siemen. Hän sallii sen omalla tahdollansa. Hän sallii onnettomuuksien tulla, Hän sallii ystävien kääntyä teitä vastaan. Hän sallii kaikki nämä asiat, ja päästää Perkeleen vapaaksi kiusaamaan teitä, ja hän tulee tekemään kaiken muun, mutta ei ottamaan teidän elämäänne. Perkele voi heittää teidät vaivan vuoteelle, hän voi kääntää naapurinne teitä vastaan, hän voi kääntää seurakunnan teitä vastaan, hän voi tehdä melkein mitä tahansa, ja Jumalan tahto on, että hän tekee se. Meille on opetettu, että se on kalliimpaa kuin kulta meille.

³³     Miten oli Abrahamin ja Iisakin kohdalla siellä vuorella? Hänen, jolle lupaus oli annettu. Ja hänen uskollisuutensa ja tietonsa ja uskonsa kautta Jehovaan, ja ainoastaan ja yksin siitä syystä, Jumala katsoi alas ja sanoi: “Hänen siemenensä on valtaava vihollisensa portit. Minä olen vannonut itseni kautta, että Minä tulen tekemään nämä asiat.” Ei ollut ketään suurempaa, jonka kautta Hän olisi voinut vannoa, joten Hän vannoi itsensä kautta. Sitten, jos Hän antoi Abrahamille koetuksen tuohon viimeiseen pisteeseen asti, silloin Hänen täytyy myöskin koetella teidät ja minut tuossa lopullisessa hetkessä, päätöksenteon hetkessä, kun kaikki on otettu teiltä pois, ja teidän täytyy seistä yksinänne siellä. Halleluja! Sitä se on.

³⁴     Seistä yksin! Kävellä sinne ja sanoa: “Vaikka Hän tappaisi minut, kuitenkin minä luotan Häneen.” Sellainen on Abrahamin siemen. Sellainen on hän, jolle on annettu lupaus. Ei väliä, mitä muut heistä sanovat ja mitä muut heistä tekevät; “Minä ja minun huoneeni, me palvelemme Jumalaa!” Jos muut heistä sanovat, että tuossa kokemuksessa ei ole mitään, se on vain jonkinlaista kiihottumista; “Minä ja minun huoneeni, me tulemme palvelemaan Jumalaa!” Ja minä haluan seistä Paavalin kanssa juuri tässä ja sanoa: “Tavalla, jota harhaopiksi kutsutaan, minä niin palvon isiemme Jumalaa.” Vaikka juoruilijoita tulee seurakuntaan, vaikka he olisivat asioiden vääntäjiä, ja vaikka he olisivat kaiken kaltaisia vääriä profeettoja, ja kaikkea muuta, mitä tulee seurakuntaan ihmisten keskuuteen, naapuristoon ja kaikkialle; niin kuitenkin minä ja minun huoneeni, me tulemme palvelemaan Herraa! Vaikka kaikki heistä lopettaisivat tulemasta, vaikka seurakunta tulisi kylmäksi ja välinpitämättömäksi; kuitenkin minä ja minun huoneeni, me tulemme palvelemaan Herraa! Vaikka jonkun puolesta olisi rukoiltu, eikä hän parantunut, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa; sillä minä ja minun huoneeni, me palvelemme Herraa! On koettelemuksia ja koetuksia…

³⁵     Ihminen ei ole erehtymätön, mutta Jumala on. Ihminen, kun te ajattelette ihmistä, hän tulee tekemään virheitä. Ehkä ei tahallisesti, mutta kuitenkin hän tulee tekemään niitä. Jumala sallii hänen tehdä sen, jotta Hän voisi ravistella teistä pois uskon ihmiseen. Teidän uskonne ei ole miehen viisaudessa, vaan Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen voimassa. Siinä todellinen Abrahamin siemen lepää lupauksessansa, koska he voivat olla Abrahamin siemen vain, kun he vastaanottavat Pyhän Hengen. Ilman Pyhää Henkeä he eivät ole Abrahamin siemen. Ja tuo sama usko, joka oli Abrahamissa, tulee uskovaiseen. Ei väliä, mitä tapahtuu, tai kuinka päinvastaiselta se näyttää, uskovainen marssii suoraan eteenpäin.

³⁶     Nuo vakoojat palasivat takaisin ja sanoivat: “Oi, se on hullutusta edes yrittää. Ei ole mitään tarvetta mennä pidemmälle, koska ihmiset ovat siellä sellaisia jättiläisiä, ja heillä on suuret hallitukset, ja heillä on keihäät, mehän näytämme heinäsirkoilta heidän rinnallaan.”

³⁷     Minä en tiedä, mutta olen taipuvainen uskomaan, että Joosua oli vain pienen pieni kaveri. Voin nähdä hänen hyppäävän jonkinlaisen laatikon päälle ja sanovan noille noin kahdelle miljoonalle ihmiselle: “Miehet ja veljet, me olemme enemmän kuin kykenevät ottamaan heidät!” Näettekö? Miksi? Siinä oli Abrahamin siemen. Jumala antoi lupauksen. Se oli heidän omaisuuttaan. Jumala antoi lupauksen. Ei väliä, minkälainen vastus oli, todellinen Abrahamin siemen sanoi: “Me voimme ottaa sen, koska Jumala antoi sen meille!”

³⁸     Siinä te seisotte tänä aamuna. Siinä seisoo elävän Jumalan Seurakunta. Minä en välitä, mitä kuka tahansa toinen sanoo, mitä lääkäri sanoo, ja mitä uskomaton sanoo, me olemme voimakkaammat kuin mikään mitä tulee vastaamme. Me olemme Abrahamin siemen ja me valtaamme vihollisemme portin. Ei väliä, mikä vihollisemme on, Jumala antoi lupauksen! Se oli heidän, heidän omaisuuttansa.

³⁹     Parantuminen on teidän omaisuuttanne. Pelastus on teidän omaisuuttanne. Pyhä Henki on teidän omaisuuttanne. Ja maassa on tänään tuhansia saarnaajia ja niin edelleen, jotka sanovat: “Se ei ole niin.” Mutta Abrahamin siemen tietää, että se on niin. He kahlaavat suoraan sisälle ja valtaavat vihollisen portit. Jumala sanoi, että he tulisivat tekemään sen. He uskovat sen, koska se on lupaus. “Hänen siemenensä on valtaava vihollisen portit.” No niin, te tulette käymään koetusten ja koettelemusten lävitse.

⁴⁰     Ja Joosua seisoi siellä uskollisena. Tämä pieni mies sanoi: “Minä en välitä siitä, kuinka suuria he ovat, minä en välitä, minkälaisia keihäitä heillä on, tai kuinka korkeat muurit heidän kaupungeillaan on, tai kuinka suurta se on, meidän lupauksemme on: ‘Jumalan lasten siemen tulee valtaamaan portit’, ja me tulemme menemään ja ottamaan ne. Me olemme enemmän kuin heidän veroisensa!” Oi, siinä on todellinen siemen.

⁴¹     Monet heistä, jotka olivat syntyneet luonnollisesta siemenestä, sanoivat: “Me emme yksinkertaisesti voi tehdä sitä. Ei ole mitään tarvetta edes yrittää. Heitä on enemmän ja he ovat parempaa luokkaa.” He katsoivat siihen, mitä silmä näki, ja Joosua katsoi siihen, mitä Jumala oli sanonut.

⁴²     Abrahamin siemen ei katso mihinkään luonnollisiin asioihin; he katsovat siihen, mitä Herra on sanonut. Se on lupaus. Mitä jos Abraham olisi katsonut asian luonnollista puolta? Yhdeksänkymmentävuotias nainen, ja hän itse sadan. Ja he olivat eläneet yhdessä siitä asti, kun he olivat pieni tyttö ja pieni poika, eikä heillä ollut siementä. Hän ei katsonut noihin asioihin. Hänen sanotaan pitäneen nuo asiat niin kuin niitä ei olisikaan, sillä hän katsoi siihen, mitä Jumala oli sanonut. “Minä tulen siunaamaan sinut, Abraham, ja Minä tulen antamaan sinulle siemenen Saarasta.” Ja hän uskoi sen. Te ette katso vastusta; me katsomme siihen, mitä Jumala on sanonut. Jumala sanoi sen, ja se selvittää sen!

⁴³     Niinpä sitten, kun he tulivat Jordanille, kun Joosuasta oli tehty armeijan ylikomentaja, he tulivat aivan veden rajaan ja saattoivat katsoa virran ylitse ja nähdä Jerikon, mutta kun Joosualla oli armeijansa valmiina, niin heidän välillänsä oli portti. Ja tuo portti oli nimeltään Jordan. Mutta Jumalan lupaus on varma jokaista porttia varten. Ei väliä, mikä tuo portti on, Jumalan lupaus on varma. “Hän on valtaava vihollisensa portit.” Se selvittää sen. Kun hän tuli Jordanille tuona aamuna, niin minä uskon, että Perkeleellä ehkä oli myrskypilvet siellä riippumassa kaikkialla, tuon mutaisen veden vyöryessä alaspäin, ja tulvan peittäessä ympärillä olevat pellot. Oi, mikä koettelemuksen aika! Mutta Joosua sanoi: “Valmistautukaa, te tulette näkemään Jumalan Kirkkauden!” Ja he pyhittivät itsensä ja valmistautuivat, vaikka kaikki näytti olevan heitä vastaan. Mutta se oli Abrahamin siemen, jolle Jumala oli vannonut: “Minä tulen antamaan hänelle tuon portin.” Hän tuli Jordanille, joka oli hänen porttinsa, ja hän valtasi sen.

⁴⁴     Jonakin näistä aamuista myöskin minun täytyy tulla tuolle viimeiselle portille. Minun täytyy tulla Jordanille, mutta Abrahamin sienen on valtaava portin. Ei väliä, mitä se on, te tulette valtaamaan jokaisen vihollisenne portin.

⁴⁵     Kaikki nuo miehet olivat suuria miehiä, mutta he kaikki kuolivat. Mutta lopulta, yhtenä päivänä syntyi Juudan Betlehemissä Kuninkaallinen Siemen, jonka varjoja kaikki muut olivat olleet. Kuninkaallinen Sienen oli syntynyt, ei miehestä, vaan Hän oli syntynyt neitsyestä, ja Hänen suonissansa virtasi Voima voittaa kuolema ja helvetti. Jumala oli antanut lupauksen. Tavallinen mies ei olisi voinut tehdä sitä. Mutta, jos Jumala antaa lupauksen, niin Hän on aivan sama Jumala, joka Hän oli muutama minuutti aikaisemmin, Abrahamin Kanssa, Jehova-Jireh, Herra on valmistava tien vallata portti. Kuinka me tulemme tekemään sen? Joosua kuoli, Mooses kuoli, loput heistä kuolivat, mutta Jumala sanoi: “Hän on valtaava vihollisensa portin.” Kuinka hän tulisi valtaamaan kuoleman? Hänellä on tapansa tehdä asioita. “Hän on valtaava vihollisensa portin.”

⁴⁶     Kuninkaallinen Siemen oli syntynyt. Hän oli kiusattu kaikilla samoilla tavoilla kuin mekin olemme. Aivan niin kuin teidän täytyy olla kiusattu, niin oli Hänkin. Kun Hän oli vastaanottanut Pyhän Hengen, niin Perkele nopeasti vei Hänet erämaahan kiusattavaksi, neljäksikymmeneksi päiväksi ja yöksi. Ja Hänen kuolemassaan, he löivät naulat Hänen käsiinsä ja sylkivät Häntä kasvoihin. Hän kulki jokaisen sairauden lävitse. Mutta ollessaan täällä maan päällä, Hän todisti, että Hän voisi voittaa sairauden. Kun Pietarin vaimon äiti makasi sairaana, Hän kosketti hänen kättään, ja kuume jätti hänet. Kun tuo pitaalinen huusi portilla: “Saastainen! Saastainen! Jos Sinä tahdot, niin sinä voit parantaa minut.”

⁴⁷     Hän sanoi: “Minä tahdon. Ole terve.” Hän voitti ja valtasi tuon pitaalin portin. Hän valtasi kuumeen portin. Hän pani kaiken luonnon tottelemaan itseänsä. Hän oli Abrahamin Siemen, Kuninkaallinen Siemen, tuo Yksi, jolle lupaus oli annettu, Hänen kauttaan Abraham ja kaikki siemen, joka seurasi häntä Kuninkaalliseen Siemeneen asti ja kaikki siemen Hänen jälkeensä, olivat osalliset lupauksesta. Jumalan lupaus on totta. Hän voitti sairauden. Hän voitti kiusauksen. Kun vihollinen sylki Häntä kasvoihin ja löi Häntä leukaan, Hän käänsi toisen posken. Kun he repivät parran Hänen kasvoistaan ja sylkivät Hänen päälleen, Hän ei solvannut takaisin. Hän voitti kiusauksen portin ja otti sen haltuunsa.

⁴⁸     Sitten te sanotte: “Minun luontoni ei salli minun tehdä sitä.” Ja sanotko olevasi Abrahamin siemen, Hän voitti sen sinun puolestasi.

⁴⁹     Ja kun Häntä solvattiin, Hän ei solvannut takaisin. Kun Hänestä tehtiin pilaa, Hän pysyi vaiti. Kun Häntä kutsuttiin Perkeleeksi, Hän pysyi vaiti. Hänellä oli vain yksi tehtävä, ja se oli Isän asioiden hoitaminen, ja Hän jatkoi sen tekemistä. Ja sitten lopulta he panivat Hänet ristille. Hänen täytyi olla kasvotusten kuoleman kanssa. Muut heistä olivat voittaneet meret, ja he olivat voittaneet luonnon, ja he olivat voittaneet leijonat, ja he olivat voittaneet tulen voiman, he olivat voittaneet kaiken paitsi kuoleman. Mutta tässä oli yksi, jonka suonissa sykki kuoleman voittava Voima. He levittivät Hänen kätensä ja naulitsivat Hänet ristiin. He hakkasivat Häntä ja he riisuivat Hänet alasti, kunnes Hänen luunsa tuijottivat Häntä. Mutta kun he olivat tehneet kaiken minkä voivat tehdä, iski kuolema Häntä, sanoen: “Nyt minä tulen ottamaan Sinut kuten Joosuan. Minä tulen ottamaan Sinut kuten Danielin. Minä tulen tekemään kaiken tämän, minä tulen tappamaan Sinut.”

⁵⁰     Ja Hän kuoli, niin että aurinko häpesi itseänsä. Hän kuoli niin kuolleeksi, että luonto häpesi ja kieltäytyi toimimasta. Aurinko laski keskellä päivää, eivätkä tähdet loistaneet. Hän kuoli, niin että te ette voineet nähdä kättänne edessänne keskellä päivää. Voin kuvitella luonnon sanonee: “Sallikaa minun kuolla Hänen kanssaan.”

⁵¹     Mutta veli, sitten Perkele lähetti Hänen sielunsa helvetin pohjattomiin syvyyksiin. Siellä sen portit avautuivat Hänelle, mutta Hän tuli ulos sieltä kolmantena päivänä, voittaen sen. Aamen. “Hänen siemenensä on valtaava vihollisen portin.” Hän voitti kuoleman, Hän voitti helvetin, tuona ensimmäisenä pääsiäisaamuna Hän voitti haudan. Ja nyt me olemme enemmän kuin voittajat, Hänen kauttansa, joka rakasti meitä.

⁵²     Helluntaipäivänä Hän lähetti alas Pyhän Hengen, jatkaakseen pakanain kautta luvatun siemenen ulos ottamista, antaakseen pakanoille Pyhän Hengen kasteen, tuodakseen heidät sisälle Lupaukseen. Nyt meillä on oikeus voittaa kaikki sairaudet. Meidän ei tarvitse voittaa sitä, se on jo voitettu. Meidän täytyy vain vaatia lupausta ja ottaa se omaksemme. Se on jo voitettu. Kuolema on voitettu, helvetti on voitettu, sairaus on voitettu, kiusaukset on voitettu, kaikki perkeleet on voitettu, helvetti on voitettu, kuolema on voitettu, hauta on voitettu. Me seisomme portissa, vallaten sen! Meidän ei tarvitse ampua laukaustakaan. Se on jo kaikki maksettu.

⁵³     Hänen vihollisensa, hän tulee valtaamaan vihollisensa portit. Kuinka monien tuhansien miljoonien? Hän on valtaava jokaisen vihollisensa portin! Hän nousi kuolleista. Me omistamme sen, koska Hän antoi sen meille. Se on kokonaan ilmainen lahja, kaiken lisäksi. Hän on tehnyt kaiken ja voittanut jokaisen portin, Hän voitti sairauden, vallaten sen portin. Ainoa asia, mitä meidän täytyy tehdä, on kävellä tuolle portille ja sanoa: “Jeesuksen Kristuksen, Voittajan Nimessä!” Aamen.

⁵⁴     Kun tulee aika kuolla, ja kuolema sanoo: “Katsokaa kuinka minä saan hänet kieltämään uskontonsa.”

⁵⁵     “Jeesuksen Kristuksen Nasaretilaisen Nimessä, avaudu, Jordan!” Abrahamin siemen valtaa portin.

⁵⁶     Paavali, Abrahamin siemen, kun he valmistautuivat leikkaamaan hänen päänsä irti, hän sanoi: “Kuolema, missä on sinun pistoksesi? Hauta, missä on sinun voittosi? Kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton Jeesuksen Kristuksen kautta.”

⁵⁷     Hän on valtaava vihollisensa portin, ottava sen haltuunsa. No niin, Häntä ei lyöty portilla; hän tulee voittamaan sen, ottamaan sen haltuunsa. Se oli Hänen omassa vallassansa.

⁵⁸     Elävän Jumalan seurakunnassa, on tänä aamuna, varastoituna voima parantaa kaikki sairaudet. Elävän jumalan seurakunnassa on voima voittaa kaikki kiusaukset. Elävän jumalan seurakunnan omistuksessa, tänä aamuna, on voima muuttaa synti ja heittää se pois, ja vastaanottaa Pyhän Hengen kaste, Jeesuksen Kristuksen seurakunnassa. “Mitä tahansa te haluatte, pyytäkää Minun Nimessäni, ja se annetaan teille. Pieni hetki ja maailma (nuo, jotka eivät ole Siemen, tuo uudesti syntymätön siemen) ei enää näe Minua. Kuitenkin te tulette näkemään Minut, sillä Minä tulen olemaan teidän kanssanne, ja teissä, maailman loppuun asti.” Mitä? Tuo Kuninkaallinen Siemen. “Tekoja, joita minä teen, te myös teette. Minä itse tulen varmistamaan sen, että Minä olen kansaanne, sillä nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” “Hänen siemenensä on omistava vihollisensa portit.” Ei väliä, mikä portti se on, josko se on sairaus, kiusaukset, synti, mikä tahansa portti se onkin, se on voitettu. Ja Abrahamin siemen omistaa sen.

⁵⁹     Oletteko onnelliset tänä aamuna tietäessänne, että me juuri nyt olemme enemmän kuin voittajia, olen enemmän kuin voittaja! Ei ole mitään mistä taistella. Ottelu on ohitse, pilli on soinut, lippu on noussut; ja jokaisen syntiläjän keskelle, ja keskelle jokaista sairashuonetta, on nostettu vanha rosoinen risti, Jeesuksen Kristuksen, Voittajan Verellä. Ainoa mitä me teemme, on että me uskomme, katsomme ja elämme. “Minä tulen olemaan teidän kanssanne, Minä tulen osoittamaan sen! Ihmiset tulevat viimeisinä päivinä ja sanovat: ‘No niin, sehän oli.’ Mutta Minä tulen olemaan teidän kanssanne, ja samoja asioita, joita tein täällä maan päällä, Minä ollen teissä tulen tekemään. Silloin te tulette tietämään. He tulevat näkemään Minut. Minun omani tulevat näkemään Minut. Abrahamin siemen tulee näkemään Minut. He tulevat tuntemaan Minut, He tulevat tunnistamaan Minut. Muut tulevat kutsumaan Minua Belsebuliksi, aivan niin kuin he ovat tehneet, mutta te olette tunteva Minut, sillä Minä olen teidän kanssanne. Te tulette näkemään Minut, näkemään omin silmin. Te tulette näkemään Minut, sillä Minä tulen olemaan teidän kanssanne, aina maailman loppuun asti. Samoja asioita, joita minä teen, samoja tekoja on myös hän tekevä, joka uskoo Minuun. Saman kaltaisia tekoja!”

⁶⁰     Ja tänään elävän Jumalan Seurakunnalla on etuoikeus nähdä voittava, ylösnoussut Jeesus Kristus, elävän Jumalan Poika, seisomassa läsnä, eläen Seurakunnassansa, tehden jälleen samoja asioita, joita Hän teki. Silloin me omistamme jokaisen vihollisen portin.

⁶¹     Jos teillä on vihollinen tänä aamuna, niin silloin, veljeni, jos olet Abrahamin siemen, niin kuultuasi tämän, ei helvetissä ole tarpeeksi perkeleitä pitämään tuota porttia edessäsi suljettuna. Se tulee avautumaan. Minä en välitä, mitä se on, kävelkää te vain sinne kuten luvattu siemen, ja sanokaa: “Minä vaadin tämän omakseni. Tämä on minun, koska Jumala vannoi nostavansa esiin Jeesuksen, ja Jeesuksen kautta minä olen voittanut sen, ja minä tulen Voittajan, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Astu sivulle, minä kuljen lävitse!” Aamen. “Hän on valtaava vihollisensa portin.” Sitten seiskää siellä olkapäät takana, ja kilpenne kiillotettuna, Jeesuksen Kristuksen Veren peittäminä, ja vihollinen tulee tunnistamaan sen.

⁶²     Jos teillä on tarve, sanokaa se Hänelle nyt rukoillessamme. Ja te täällä tänä aamuna, päidenne ollessa kumarrettuina, jos teillä on tarve, niin kohottakaa kätenne Jeesusta kohden ja puhukaa se sydämissänne. Sanokaa sydämissänne: “Herra, Sinä tiedät minun tarpeeni. Minä olen kuullut sen tänä aamuna, ja sen sanoo Raamattu: ‘Hän on valtaava vihollisensa portin.’ Minä tulen ottaakseni valtaani portin. Ehkä minulla on kiukkuinen luonne, ehkä minä tarvitsen Pyhän Hengen, tai synti on sitonut minua. Minulla on tarve, mutta nyt minä tulen tuolle portille. Minä tulen valtaamaan sen tänä aamuna, oman porttini. Niinpä väisty syrjään, minä tulen lävitse.”

⁶³     Siunattu Herra, Sinä olet nähnyt kaikki nämä kädet, ja Sinä tiedät, että tämä on Sinun Sanasi, Herra. Minä olen vain lainannut Sitä, ja tuonut esiin Raamatun henkilöitä kautta Kirjoitusten, kuinka he kukistivat kuningaskuntia, pitivät vanhurskautta voimassa, sammuttivat tulen voiman ja pakenivat miekan terää ja sulkivat leijonien kidat, ja, oi, kuinka heidän vanhat naisensa saivat kuolleensa takaisin elämään, ja monia muita asioita, koska Sinä lupasit sen. Se on Sinun lupauksesi: “Hänen siemenensä, Abrahamin siemen on valtaava vihollisensa portin.” Ja Sinä pidät lupauksesi.

⁶⁴     Anna nyt heille, Herra, heidän sydäntensä kaipaus. Voikoot he lähteä täältä erilaisina henkilöinä. Voikoot he mennä tietäen, että he ovat voittajia, koska Kuninkaallinen Siemen voitti heidän puolestansa. Kun Kuninkaallinen Kuningas tuli, syntyneenä neitsyestä, Hän voitti jokaisen vihollisen, jopa kuoleman, niinpä ei itse kuolemakaan voi pelottaa Abrahamin siementä. Meillä on lupaus, että me tulemme perimään maan, ja olemme tuleva takaisin jälleen kunniakkaammalla tavalla, kirkastetussa ruumiissa, sen jälkeen, kun viimeinen vihollinen on pantu jalkojen alle, kun viimeinen Jumalan lapsi on tullut Valtakuntaan.

⁶⁵     Jos siellä on syntisiä, jotka kohottivat kätensä, Herra, pelasta heidät. Nuo, jotka ovat luopioita, anna heidän tietää, että heidän ei tarvitse pysyä luopioina. Hän voi vallata tuon luopumuksen portin. Ehkä jollakin on äkkipikainen luonne, tai karkea likainen kieli, tai himoitsevainen sydän, ehkä jollakin on ahneus rahaan, tai jokin likainen asia, anna heidän tietää, että he voivat vallata tuon portin. Ehkä se on sairaus, Herra, ahdistukset, he voivat vallata tuon portin, “Sillä Hän oli haavoitettu meidän rikkomustemme vuoksi, runneltu meidän vääryyksiemme vuoksi, rangaistus oli Hänen yllään, jotta meillä rauha olisi, ja Hänen haavojensa kautta me olemme parannetut.” Me olemme voittajia tänä aamuna. Suo se, Herra. Ja kaiken sen suuren työn lisäksi, jonka Hän teki, Hän yhä on kanssamme, Hän lupasi, että Hän tulisi tekemään sen. “Pieni hetki ja maailma ei enää Minua näe, kuitenkin te tulette näkemään Minut, sillä Minä tulen olemaan teidän kanssanne, ja teissä, ajanjakson loppuun asti.” Minä rukoilen Isä, että Sinä tekisit itsesi tunnetuksi joka ainoalle tänä aamuna. Sillä me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä. Aamen.

⁶⁶     Uskotteko te, että se on Totuus? Vakaasti uskoen sen Totuudeksi, ilman epäilyksien häivääkään sydämissänne. Muistakaa nyt tämä, Pyhän Hengen työskentely on niin yksinkertaista, että se hämmentää järkiperäisen mielen. Kaikkein yksinkertaisempia asioita, joita koskaan olen nähnyt Pyhän Hengen tekevän on se, että olen sanonut asioita, joiden en edes ajattelisi olevan sillä tavalla. Jos minun täytyisi käyttää omaa järkeäni, minä sanoisin: “Se ei voisi olla oikein.” Mutta se on aina oikein. Hän tekee asiat vain niin yksinkertaisesti. Ja Hän tekee asioita tehdäkseen itsensä tunnetuksi omillensa. Jumala on omiensa kanssa. Hän on kansansa keskellä. Hän rakastaa heitä ja Hän haluaa tehdä sen heille auttaakseen heitä, ei vain antaakseen tietää, mitä Hän tulee tekemään, ei yksin sitä, vaan mitä Hän on tehnyt. Hän on jo tehnyt sen, se on teidän. Se kuuluu teille. Se on ilmainen lahja Jumalalta meidän Isältämme, Hänen Seurakunnallensa.

⁶⁷     Kuinka järjellinen mieli tulee olemaan niin vääristynyt, kuten se oli Danielin päivinä, kuten se oli noiden heprealaislasten päivinä, ja muiden, joista olemme puhuneet tänä aamuna. Katsokaahan, suuri järkiperäinen maailma noina päivinä oli aivan yhtä vaikeata voittaa kuin on nytkin. Se on aina ollut vihollinen, heidän näkökantansa, heidän moderni tieteensä ja muut asiansa, olivat aivan yhtä vaikeatajuista kuin ne ovat meidänkin päivänämme. Näettehän, se oli sama asia. Mutta siellä oli aina niitä, jotka uskalsivat seistä ja sanoa: “Jumala on oikeassa. Jumalan Sana on totta.”

⁶⁸     Ja teidän ei tarvitse voittaa, koska Hän on voittanut. Ainoa asia, mikä teidän täytyy tehdä, on vain mennä ja ottaa se, seistä portissa ja sanoa: “Se on minun. Tämä on minun. Jumala antoi sen minulle, minun pelastukseni. Jos haluan Pyhän Hengen, Jumala antoi sen minulle. Lupaus on minulle, meidän lapsillemme, ja kaikille, jotka kaukana ovat, niin monelle kuin Herra kutsuu.”

⁶⁹     Tämä minun erottamisen palvelustehtäväni ja niin edelleen, se tulee nyt pian loppumaan. Mutta se tulee aina olemaan siellä, mutta se tulee pian lopettamaan tämän, koska tulee olemaan jotakin suurempaa. Näettekö? Se jatkuu ylemmäksi; käteen tarttumisesta erottamiseen, ja nyt on tulossa toinen vaihe. Näettekö sen? Tarkatkaa sitä ja tulette tietämään, että se on totta. Katsokaahan, minä tiedän, että se on Totuus, ja se on tuleva suuremmaksi, korkeammaksi, paremmaksi. Aivan varmasti. Hänhän lupasi sen; ja mitä Hän lupaa, sen Hän tekee. Hän ei voi pettää lupaustansa. Ja mitä se on? Hänen aina-elävä Läsnäolonsa meidän kanssamme, antaakseen teidän tietää, että Hän on vallannut portin teitä varten.

⁷⁰     Hän oli Kuninkaallinen Siemen, eikä kukaan voinut vallata noita portteja kuin Hän. Kaikki nuo aikaisemmat siellä olivat Hänen tulemuksensa varjoja, mutta kun Hän tuli, se päätti koko taistelun. Taistelu päättyi Getsemanessa ja Golgatalla. Ja nyt me vain seisomme voittajina. Katsokaahan, ei ole mitään taisteltavaa, taistelu on ohitse. Me vain omistamme sen. Omistuskirja sille on Jumalan kirjoittama ja takaama, meidän Isämme, joka kohotti kätensä ja sanoi: “Minä vannon itseni kautta, että hänen Siemenensä on valtaava vihollisensa portin.” Ja siinä se on, Hän on jo vallannut sen. “Hän oli haavoitettu meidän rikkomustemme vuoksi; Hänen haavojensa kautta meidät parannettiin.” Se on jo tehty. Se on loppuun suoritettu työ, me vain omistamme sen. “Ja tekoja, joita Minä teen, te myös teette.” Kuningas on kanssamme tänä aamuna. Hänen suuret siunauksensa, Pyhän Hengen liikkuessa yllämme. Tuntea tuo ihmeellinen tunne, kun tietää, että se on tarkalleen linjassa Jumalan Sanan kanssa, se antaa meille niin ihmeellisen lohdutuksen, tietäessämme, että Jumala on meidän Isamme.

⁷¹     Nyt, jakoiko hän rukouskortteja tänä aamuna? Sanoin hänelle, että hän ei antaisi rukouskortteja, jos ei olisi muita kuin Tabernaakkelin ihmisiä, mutta jos olisi niinkin monta kuin kymmenen tai viisitoista vierasta portissamme, niin hän jakaisi rukouskortteja, jotta voisimme pyytää heidät tänne ylös ja rukoilla heidän puolestansa. Kuinka monia vieraita on kanssamme tänä aamuna, kohottaisitteko kätenne? Kyllä, heitä on varmastikin viisitoista tai kaksikymmentä. Hyvä on. Me tulemme kutsumaan nämä rukouskortit jonoon ja tuomme heidät tänne puhujanlavalle. Katsokaahan, syy miksi sanoin sen Tabernaakkelin ihmisistä, on, että he ovat täällä.

⁷²     Tämä erottaminen, muistakaa. Minä sanon tämän, erottaminen tulee pian olemaan lopussa. Tulee olemaan jotakin niin paljon suurempaa ja niin paljon parempaa, se on juuri tulossa. Minä tiedän sen, katselen juuri kahta veljeä, jotka olivat kanssani eilen, kun se tapahtui, näettehän, ja päivää aikaisemmin, kun se tapahtui. Se on nyt tapahtunut kolme kertaa peräkkäin. Se on vahvistus siitä, että se on juuri käsillä nyt, näettehän, se on juuri tapahtumaisillaan.

⁷³     Nyt Herra, Sinä olet Jumala, ja me olemme Sinun palvelijoitasi. Me kiitämme Sinua Sanastasi ja Pyhästä Hengestä, joka on siunannut sydämiämme. Ja nyt me olemme onnelliset, istuessamme täällä, kun tiedämme, että me olemme voittajia. Me jo omistamme kaikki vihollisen portit. Ne ovat annetut meille, ja meillä on yleisavain kädessämme. Jeesuksen Kristuksen Nimi avaa jokaisen vihollisen portin. Me voimme ottaa tämän avaimen, Jeesus Nimen avaimen, ja avata jokaisen vihollisen portin, joka on sitonut teidät pois mistä tahansa lupauksesta. Ja Jumala, tänä aamuna me tulemme Jeesuksen Nimessä, tämän avaimen kanssa, avataksemme portit sairaille ja ahdistetuille. Sillä on kirjoitettu Hänen Sanassansa: “Minun Nimessäni he ajavat ulos perkeleet. He puhuvat uusilla kielillä. Ja, jos he ottavat ylös käärmeitä, tai juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita. He laskevat kätensä sairaiden päälle ja ne paranevat.” Me tiedämme nuo asiat tosiksi. Ja suo se tänä aamuna, Herra, että ihmiset olisivat kykenevät näkemään sen Sanan julkitulemisen kautta, joka on tehty lihaksi ja asuu keskuudessamme, ja, että Hän oli haavoitettu meidän rikkomustemme vuoksi, ja Hänen haavojensa kautta me olemme parannetut, ja voikoot he vastaanottaa sen ja olla parannetut tänä aamuna, kaikista sairauksistansa, taudeistansa ja vaivoistansa. Me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä. Aamen.

⁷⁴     Etkö sinä, Teddy, soittaisi Usko se vaan, hyvin rauhallisesti ja hitaasti. Ja nyt minä haluan aloittaa numero ykkösestä. Rukouskortti numero yksi. Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen, tai miten monta niitä onkin. Hyvä on. Voisitteko te hyvin hiljaisesti nousta ylös ja siirtyä tälle sivulle. Kenellä on rukouskortti numero yksi? Numero kaksi? Hyvä on, herra. Numero kolme, numero neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen.

⁷⁵     Heidän tullessaan ottamaan paikkaansa jonossa, minä haluaisin kysyä erään kysymyksen joiltakin teiltä muilta. Onko täällä yhtään Tabernaakkeliin kuuluvia ihmisiä, jotka ovat sairaita? Kohottaisitteko kätenne. Noin viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän kättä. Onko täällä ketään, joka ei kuulu Tabernaakkeliin, jotka ovat vieraita minulle, ja jotka ovat tulleet kokouksen jo alettua, eivätkä saaneet rukouskorttia, kohottaisitteko kätenne? Joku, jolla on tarve Jumalalta, ja joka ei käy täällä Tabernaakkelissa? Onko täällä joku, joka ei ole tämän Tabernaakkelin jäsen, ja joka kuitenkin on sairas, ja jolla ei ole rukouskorttia, ja te haluaisitte tulla muistetuksi rukouksessa. Kohottaisitteko kätenne, jokainen? Hyvä on, Se on hyvä.

⁷⁶     Nyt pyydän, että olette niin kunnioittavia kuin vain osaatte olla, muutaman minuutin ajan, ja sitten me aloitamme. Katsokaamme nyt, kuinka paljon teillä on siellä jäljellä tilaa, Billy? Kymmenes on jo siellä. Hyvä on. Kutsu oli yhdestä kymmeneen. Yksitoista, kaksitoista, kolmetoista, neljätoista, viisitoista, nouskoon he seisomaan. Jos heillä on numerot kymmenestä viiteentoista, nouskoot he ylös. Hyvä on, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, kaksi vielä puuttuu viidestätoista. [Veli Branham laskee hiljaa.] 15, 16, 17, 18, 19, 20.

⁷⁷     Oi, hetkinen vain, minä käskin häntä antamaan kortit vain ihmisille, jotka eivät kuuluneet Tabernaakkeliin. Katsokaahan, siksi, että tulisi olemaan erottaminen. Ihmiset sanovat: “Nämä ihmiset käyvät Tabernaakkelissa.” Kuinka monet eivät koskaan ole olleet täällä, antakaapa meidän nähdä kätenne. Ei ketään, joka ei ole ollut kokouksissani aikaisemmin. No niin, hyvä on, hetkinen vain nyt, veli Teddy.

⁷⁸     Voisin sanoa, että te kaikki olette kuulleet kokouksista, ja kuinka se tapahtuu, ettekö olekin? Ovatko kaikki olleet kokouksissa? Katsokaahan, kun meidän Herramme Jeesus oli täällä maan päällä, Hän ei väittänyt olevansa Parantaja. Hän oli Abrahamin Siemen, tietenkin, ja Hänellä oli lupaus kansaansa. Hän sanoi, ettei Hän tehnyt mitään ennen kuin Isä näytti sen Hänelle. Onko se oikein? Ja Hän sanoi: “Minä en voi tehdä mitään, ennen kuin Isä näyttää Minulle, mitä tehdä.” Ja Hän näki sen. Ei “kunnes Isä käskee Minua”, vaan “kunnes Isä näyttää Minulle”. Joh. 5:19, “Mitä Minä näen Isän tekevän, sitä tekee Poika samoin.”

⁷⁹     Nyt kun Hän tuli, me näemme, että Hänen palvelustehtävänsä alussa, ennen kuin Hänestä oli tullut Daavidin siemen, hengellisesti puhuen, kun Pyhä Henki tuli Hänen ylleen, Johanneksen kastettua Hänet, Hän tuli Voidelluksi Messiaaksi. Muistakaa nyt, Hän oli Jumalan Poika syntyessään. Hän oli Jumalan neitsyestä syntynyt Poika. Mutta, kun Hän tuli Messiaaksi, se oli silloin, kun Pyhä Henki tuli Hänen ylleen, koska Messias merkitsee “voideltu”. Näettehän? Ja Hän oli tuo Voideltu, kun Pyhä Henki tuli Hänen ylleen. Te olette kuulleet minun saarnani Karitsa ja kyyhkynen. Sitten me näemme kuinka Hän neljänkymmenen kiusauksensa päivän jälkeen tuli ulos erämaasta.

⁸⁰     Ja kuinka Hänen palvelustehtävänsä alkoi, ja kuinka se päättyi? Me näemme kuinka Hänen palvelustehtävänsä alussa, kuinka siellä oli mies nimeltä Andreas, joka meni noutamaan veljensä Simonin, tuon kalastajan, ja toi hänet Jeesuksen luo. Ja Jeesus sanoi hänelle: “Sinun nimesi on Simon. Sinun isäsi nimi on Joonas. Tästedes sinun nimesi on oleva Pietari, mikä merkitsee ‘pieni kivi’.” Muistatteko sen? Ja tämä mies oli niin hämmästyksissään siitä, mitä Jeesus kertoi hänelle! No niin, oletettiinko Messiaan tekevän niin? Kuinka monet tietävät sen, sanokaa: “Aamen!” [Seurakunta sanoo: “Aamen!”] Hänen tuli olla Jumala-profeetta. Kyllä vaan. Mooses sanoi: “Herra teidän Jumalanne on nostava esiin minun kaltaiseni profeetan. Ja on tapahtuva, että joka ei tule kuulemaan tätä Profeettaa, hävitetään pois ihmisten keskuudesta.”

⁸¹     Sitten me näemme, että Hän tuli omiensa tykö. Keitä ne olivat? Juutalaiset. Hänen omansa eivät vastaanottaneet Häntä. Hänen täytyi mennä pakanoiden tykö, näettehän, koska Hänen omansa eivät vastaanottaneet Häntä. “Mutta niin monille, jotka vastaanottivat Hänet, heille Hän antoi voiman tulla Jumalan pojiksi.” Ja nyt hän on kääntynyt pakanoiden puoleen, ja niin on ollut kaksituhatta vuotta. Mutta pankaa nyt merkille ne asiat, joita Hän teki.

⁸²     Sitten Filippus, nähtyään sen tapahtuvan, meni etsimään Natanaelia, ja löydettyään hänet hän kertoi hänelle, mitä Jeesus oli tehnyt, ja se hämmästytti häntä. Hän voi tuskin uskoa sitä, mutta kun hän itse oli tullut Herran Jeesuksen Läsnäoloon, Jeesus sanoi: “Katso israelilainen, jossa ei ole mitään vilppiä.”

⁸³     No niin, jos te olisitte seisseet siellä, niin luuletteko, että olisitte olleet tarpeeksi hengellisiä ymmärtääksenne, kuka se oli? Uskotteko, että te olisitte tehneet sen? Tarkatkaa nyt. Katsokaahan, tuo mies, vain joku tuntematon, ja hän olisi voinut olla, vaikka kalastaja. Hän oli kirvesmies, sitä Hän oli. Tämä kirvesmies seisoi siellä, keski-ikäinen mies, ja tämä mies tuli hänen luoksensa. Hän katsoi häntä, aivan niin kuin nämä miehet nyt ovat täällä, ja sanoi: “Katso israelilainen, jossa ei ole mitään vilppiä.” No niin, kuinka Hän tiesi, että hän oli israelilainen? Ei hänen pukeutumisestansa, koska he kaikki pukeutuivat samalla tavalla. “Jossa ei ole mitään vilppiä.” Kuinka Hän tiesi, että hän oli vilpitön mies?

⁸⁴     Niinpä se hämmästytti tätä miestä, joka oli todellinen uskovainen, ja hän sanoi: “Rabbi”, tai veli, saarnaaja, opettaja, “milloin Sinä olet koskaan nähnyt minut?” Näettekö, hän asetti Hänelle kysymyksen.

⁸⁵     Hän sanoi: “Ennen kuin Filippus kutsui sinua, kun olit puun alla, Minä näin sinut.” Hän sanoi: “Sinä olet Jumalan Poika. Sinä olet Israelin Kuningas.”

⁸⁶     Jeesus sanoi: “Koska Minä olen kertonut sinulle tämän, sinä nyt uskot Minua, mutta nyt sinä tulet näkemään suurempia asioita kuin tämä.”

⁸⁷     Ja siitä syystä minä uskon, että elävän Jumalan Seurakunta tulee näkemään suurempia kuin tämä. Se on juuri nyt tulossa siihen, hyvin pian, näettehän, koska he ovat uskoneet sen. Nuo, jotka ovat hyljänneet sen kirkkokunnallisten esteiden vuoksi, minä epäilen tulevatko he koskaan uskomaan mitään. Näettekö? Asiat… Te joko vaellatte Valossa, tai sitten olette sokea. Valo joko sokaisee, tai sitten se näyttää polun.

⁸⁸     Minä näin kuinka pienet linnut hakkasivat päänsä hajalle Vapauden Patsasta vasten siellä (ole varma, että käyt katsomassa sitä, veli Toms, kun menet sinne), ja minä sanoin: “Mikä on vikana?”

⁸⁹     Minä sanoin: “Sen sijaan, että ne olisivat seuranneet tuota valoa myrskyssä turvaan, ne yrittivät sammuttaa tuon valon, ja tappoivat itsensä.”

⁹⁰     Se on ainoa asia mitä tapahtuu, kun te taistelette Valoa vastaan, te tapatte itsenne hengellisesti. Vain vaeltakaa Valossa, niin kuin Hän on Valossa, niin silloin meillä tulee olemaan yhteys keskenämme, kaikki seurakunnat tulevat uskomaan ja kulkemaan eteenpäin ja nauttimaan Jumalan siunauksista. Eikö se olisikin ihmeellistä?

⁹¹     Katsokaa tuota Samarialaista naista. Hän ei ollut juutalainen, vaan samarialainen.

 Ja Jeesus sanoi: “Tuo Minulle juotavaa.” Ja keskustelu jatkui. Tämä on nyt uusien tulokkaiden vuoksi. Ja keskustelu jatkui.

⁹²     No niin, tuo nainen ei tiennyt, että Hän oli Messias. Hänelle Hän oli vain mies, juutalainen. Katsokaa kuinka hän ensin sanoi: “Ei ole tapana, että sinä juutalainen puhut samarialaiselle naiselle tällä tavalla. Meillä ei ole mitään tekemistä toistemme kanssa.”

⁹³     Jeesus sanoi: “Mutta, jos sinä tietäisit, kuka sinulle puhuu, niin sinä pyytäisit Minulta juotavaa; ja Minä antaisin sinulle vettä, jota sinä et tule täältä noutamaan.”

⁹⁴     Tuo nainen sanoi: “Hetkinen vain. Me palvomme tällä vuorella, ja te juutalaiset palvotte Jerusalemissa.”

⁹⁵     Jeesus sanoi: “Mutta hetki on tulossa, kun te ette tule palvomaan Jerusalemissa ettekä tällä vuorella, vaan Hengessä; sillä Jumala on Henki, ja niiden, jotka palvovat Häntä, täytyy palvoa Häntä Hengessä ja Totuudessa.” Näettehän sen? Hyvä on, keskustelu jatkui, kunnes Hän löysi sen, mikä hänellä oli vikana. Tiedättekö, mikä hänen vaikeutensa oli? Tietääkö kukaan, mikä oli vikana tuon naisen kanssa kaivolla? Hänellä oli liian monta miestä, eikö ollutkin? Niinpä Jeesus sanoi hänelle: “Mene noutamaan miehesi ja tule tänne.”

 Hän sanoi: “Minulla ei ole mitään miestä.”

⁹⁶     Hän sanoi: “Se on oikein. Sinulla on viisi, ja se, jonka kanssa nyt elät, ei ole sinun miehesi.”

⁹⁷     Nainen sanoi: “Herra!” Tarkatkaa nyt häntä. “Herra, minä käsitän, että Sinä olet Profeetta.” Jos te seuraatte alaviitettä, niin te näette, että alkuperäinen Raamattu sanoo: “Minä käsitän, että Sinä olet tuo Profeetta.” Hän sanoi: “Tuo Profeetta. Oletko Sinä tuo Profeetta?” Mitä Profeettaa hän tarkoitti? Sitä, jonka Mooses oli sanonut nousevan esiin. “Minä käsitän, että Sinä olet Profeetta. No niin, meille on opetettu, ja me tiedämme, kun Messias tulee, niin Hän tulee tekemään näitä asioita.” Se oli Messiaan merkki, onko se oikein, tietää heidän vaivansa? Hän sanoi: “Me tiedämme, että kun Messias tulee, niin Hän tulee kertomaan meille nämä asiat. Mutta kuka Sinä olet?”

 Hän sanoi: “Minä olen Hän, joka puhuu sinulle.”

⁹⁸     Silloin hän jätti vesiruukkunsa. Hän juoksi kaupunkiin, ja voin kuvitella hänet siellä, pitämässä kättä sydämellään, sanomassa: “Tulkaa, nähkää Mies, joka on kertonut minulle ne asiat, jotka olen tehnyt. Eikö tämä olekin Messias? Eikö tämä juuri olekin Se, jonka Raamattu on sanonut tulevan? Se on juutalainen, joka istuu siellä, aivan tavallinen mies, hän näyttää kirvesmieheltä. Mutta Hän kertoi minulle, että minulla oli ollut viisi miestä, ja te kaikki tiedätte, että se on totta. Tämän täytyy olla Messias.” Onko se oikein?

⁹⁹     No niin, Jeesus sanoi: “Pieni hetki, lyhyt ajanjakso, ja maailma ei enää tule näkemään Minua. Kuitenkin te tulette näkemään Minut, sillä Minä tulen olemaan teidän kanssanne ja teissä. Ja niitä tekoja, joita Minä teen, olette te myös tekevä. Jopa enemmänkin kuin mitä Minä olen tehnyt täällä, olette te tekevä, sillä Minä menen Isän tykö, palaan takaisin Hengen muotoon.” Uhri on maksettu, Kuninkaallinen Siemen kuoli, Kuninkaallinen Siemen nousi jälleen ylös. Ja nyt Seurakunta seisoo vanhurskautettuna uskomalla sen, ja Kuninkaallinen Siemen voi tulla sisälle näihin ihmisiin ja tehdä heidät kanssaperillisiksi, Jumalan pojiksi ja tyttäriksi.

¹⁰⁰Nyt lopuille teistä, jotka ette ole tässä rukousjonossa, käskin Billyä antamaan rukouskortit vain niille ihmisille, jotka… Kun hän soitti minulle aamulla ja kysyi: “Haluatko minun menevän ja jakavan muutamia kortteja, isä?”

¹⁰¹Minä sanoin: “Kyllä, jos on, vaikka kymmenenkin ihmistä, Tabernaakkelin ulkopuolelta.”

¹⁰²Nyt joskus, kun Tabernaakkelissa annetaan rukouskortteja, te tulette ja sanotte: “No niin, hän tunsi heidät, he ovat täältä Tabernaakkelista. Varmastikin hän tiesi heidän tilansa.”

¹⁰³Sitten käännyn ympäri ja sanon: “Tulkoot vain ne, jotka ovat Tabernaakkelin ulkopuolelta. Te, jotka olette Tabernaakkelin ulkopuolelta, te tulette pääsemään rukousjonoon.”

¹⁰⁴“Oi, me emme tunteneet heitä”, sanotaan Tabernaakkelissa. “Me emme tiedä heidän vaivaansa. Hän on voinut valehdella sen.” Näettekö?

¹⁰⁵Sitten minä sanon: “Älköön kukaan tulko. Antaa Pyhän Hengen valita ne täältä, jotka eivät kuulu Tabernaakkeliin, ja he vain istuvat täällä yleisön joukossa.” Yhä te vain…

¹⁰⁶Ei ole minkäänlaista mahdollisuutta saada miestä Jumalan tykö, ellei hän ole ennalta määrätty olemaan Jumalan poika. Ei ole yksinkertaisesti mitään tapaa tehdä sitä. Jeesus sanoi: “Ei kukaan voi tulla Minun tyköni, ellei Minun Isäni vedä häntä.” Ja se on Totuus. Kaikessa mitä Hän teki, siinä nähtiin jotakin ristiriitaista. Jos Hän teki sen tällä tavalla, niin sen oletettiin olevan tällä tavalla; ja jos Hän teki sen tällä tavalla, sen oletettiin olevan jollakin muulla tavalla. Katsokaahan, se on vain epäuskoa. Mutta viisauden puhdistaa syystä hänen lapsensa. Niinpä te näette sen.

¹⁰⁷Minä yritän nyt sanoa tälle seurakunnalle ihmisiä, että Jeesus Kristus oli tuo Kuninkaallinen Siemen. Se emme ole me; se on Hän. Me olemme vain sen perilliset, ja kaikki asiat kuuluvat meille. Kun Simon tuli tuona päivänä Hänen luokseen, se oli ensimmäinen asia, mitä Hän koskaan teki, ensimmäinen kerta.

¹⁰⁸Nyt näille ihmisille se tulee olemaan ensimmäinen kerta, jos Hän tekee sen. He eivät ole koskaan nähneet sitä aikaisemmin.

¹⁰⁹Mutta, kun Simon, tuo vanha kalastaja tuli, niin hänellä ei ollut tarpeeksi koulutusta kirjoittaakseen nimeään paperille. Raamattu sanoo, että hän oli tietämätön ja oppimaton. (“Ja” on sidesana.) Hän oli tietämätön ja oppimaton. Ja kun hän tuli Jeesuksen tykö, Jeesus sanoi: “Sinun nimesi on Simon.” Mitä te luulette hänen ajatelleen? Mitä te olisitte ajatelleet, jos te olisitte seisseet siellä? “Ja sinun isäsi nimi on Joonas. Ja tästedes sinua tullaan kutsumaan Pietariksi.” Mitä te olisitte ajatelleet? Lukiko tuo mies hänen ajatuksensa? No niin, mitä te olisitte ajatelleet? Olisitteko te ajatelleet, että se oli Messiaan merkki?

¹¹⁰Jos se oli Messiaan merkki yhdessä ajassa, sen täytyy olla Messiaan merkki toisessa ajassa; kolmannessa, neljännessä ja jokaisessa ajanjaksossa sen täytyy olla sama, koska Jumala ei voi muuttua. Ja kuinka monet tietävät, että Messias oli Jumala? Varmasti, Hän oli Voideltu. Varmasti. Niinpä Hän ei voi muuttua. Hänen täytyy olla sama.

¹¹¹Siitä syystä Hänen täytyi antaa todistus samasta asiasta samarialaisille, kuin juutalaisillekin, koska on kolmenlaisia ihmisiä, haamilaisia, seemiläisiä ja jaafettilaisia; juutalaiset, pakanat ja samarialaiset.

¹¹²Oletteko nyt panneet merkille Pyhän Hengen? Kuinka monet huomasivat, että Pietarilla olivat Valtakunnan avaimet? Huomasitteko, että hän avasi Sen Helluntaipäivänä juutalaisille? Filippus meni ja saarnasi samarialaisille ja kastoi heidät Jeesuksen Kristuksen Nimessä; mutta Pyhä Henki ei vielä ollut tullut heidän ylleen; joten heidän täytyi lähettää noutamaan Pietaria, joka laski kätensä heidän ylleen, ja he saivat Pyhän Hengen. Onko se oikein? Ja Korneliuksen talossa, pakanat saivat Sen. Se oli kaikki siitä eteenpäin; Jeesus on nyt avannut sen kaikille siitä eteenpäin, joten siinä se on teille. Katsokaahan, Hänen täytyi avata se. Jumalalla on tapansa tehdä asioita.

¹¹³Nyt, tänä aamuna, jos tämä Yksi, joka antoi Lupauksen siemenelle, ja jos siemen on istumassa täällä (minä haluan uskoa, että jokainen teistä on siemen,), jos siemen on istumassa täällä, niin varmasti siemen tulee näkemään Lupauksen. Nyt jokainen näistä ihmisistä, jotka seisovat täällä, on kohottanut kätensä merkiksi, että he eivät ole koskaan aikaisemmin olleet kokouksissani. He ovat minulle vieraita. En tunne yhtäkään heistä. He vain ovat tulleet tänne, ja muutama minuutti sitten Billy antoi heille rukouskortin, ja nyt he ovat seisomassa täällä. Siellä yleisön joukossa on paljon teitä, jotka kohotitte kätenne merkiksi, että olette vieraita täällä, ja joilla ei ole rukouskortteja. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Teidän tulee vain uskoa, että olette lupauksen perillinen. Uskokaa vain, että Hänen haavoillansa teidät parannettiin ja uskokaa se kaikella sydämellänne, ja tarkatkaa, mitä Hän on tekevä.

¹¹⁴Ainoa asia, mitä tämä lahja on, on se, että te vain alistatte itsenne Hänelle. Minä en sano mitään, Hän tekee puhumisen. Ja jos Se on Hänen profetian Henkensä, niin profeetalla aina on NÄIN SANOO HERRA. Se oli aina oikein. Eikä ole mitään kysyttävää opista, koska sen täytyy olla linjassa Raamatun kanssa, jos se on Jumala. Jumala ei voi sanoa jotakin ja sitten peruuttaa sitä ja kääntää sitä ympäri. Sen täytyy olla sama asia koko ajan.

¹¹⁵Nyt te siellä yleisössä, uskokaa kaikella mitä teissä on, uskokaa. Älkää liikkuko enää ympäri, vaan istukaa todella hiljaa nyt jokainen. Juuri niin hitaasti ja pehmeästi kuin vain osaatte. Sattuu olemaan niin tänä aamuna, että ensimmäinen henkilö, joka seisoo täällä, on mies. Nyt me tulemme ottamaan tämän Kirjoituksen.

¹¹⁶Näettekö nyt, missä minä seison? Kuinka monet voivat ymmärtää sen? Täällä seisoo miehiä ja naisia, joita en koskaan elämässäni ole nähnyt. He eivät ole koskaan olleet kokouksessa, ja te näette, missä he seisovat. He eivät tiedä, mitä tulee tapahtumaan, enkä minä tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Mutta Jumala lupasi sen! Abraham ei tiennyt, mitä tulisi tapahtumaan, kun hän otti veitsen tappaakseen Iisakin, mutta Jumala oli luvannut hänelle. Se selvitti sen. Hän oli saanut hänet kuin kuolleista, tietäen, että Hän kykenisi nostamaan hänet ylös kuolleista. Onko se oikein? Niinpä se selvitti sen.

¹¹⁷No niin, tässä seisoo eräs mies lähelläni, en ole koskaan nähnyt häntä enkä tiedä hänestä mitään. Me olemme vieraita toisillemme. Me emme tunne toisiamme. Jumala tuntee meidät molemmat. Nyt Jumalallisella lahjalla, jos vain voin lahjalla… No niin, minä olen syntynyt näiden lahjojen kanssa, Jumala ennalta määräsi sen ennen maailman perustamista. Kuinka monet tietävät sen? Niinpä se ei ole sitä, että minun olisi tarvinnut ottaa lahja, Jumala vain valitsi sen olemaan niin. Minä en valinnut sitä; Hän valitsi sen. Kuten Vanhan Testamentin profeetat, ja eri ihmiset, he olivat ennalta määrätyt tekemään sen, tekemään tämän.

¹¹⁸Nyt, jos tämä mies on sairas, niin minä en voisi parantaa häntä. Jos tällä miehellä on tarve jostakin, niin se riippuisi siitä, mistä hänellä on tarve, josko minä kykenisin auttamaan häntä tai en. Saattaa olla, että voisin auttaa häntä jossakin pienessä ja silloin olisin iloinen voidessani tehdä niin. Ehkä hänellä on paha luonne. Ehkä hän ei edes ole kristitty. Ehkä hän on kristitty. Enkä hän on petkuttaja, minä en tiedä. Mitä jos hän on tekemässä salaista hyökkäystä, jos hän on yksi, joka on livahtanut sisälle ja tullut tänne, tehdäkseen itsensä joksikin; tarkatkaa mitä tapahtuu, katsokaa vain mitä tapahtuu. Näettehän? Minä en tiedä sitä.

¹¹⁹Mutta katsokaahan, kun te seisotte täällä, te voitte seistä täydellisenä, tietäen, että Jumala on antanut lupauksen ja Jumala pitää lupauksensa. Näettekö? No niin, jos Jumala nyt pitää lupauksensa täällä näille ihmisille, niin kuinka monet siellä istuvista tulevat koko sydämestään uskomaan sen? Silloin vain tarkatkaa.

¹²⁰Katsokaamme nyt, ottakaamme Kirjoitus, kun Simon Pietari tuli Herran Jeesuksen tykö. Hänen saapuessaan Herran Jeesuksen luo, Herra Jeesus kertoi hänelle, kuka hän oli ja asioita, jotka koskivat hänen elämäänsä. No niin, tuo sama Jeesus elää tänään. Uskotteko te, että Hän nousi ylös kuolleista? Uskotteko te, että Messiaaninen Henki elää Seurakunnassa tänään aivan niin kuin Se on aina tehnyt? Hyvä on.

¹²¹Nyt te kuulijakunnassa, joilla ei ole rukouskorttia, katsokaa tännepäin ja sanokaa: “Herra!” Tietenkään kuulijakunnassa ei ole mitään rukouskortteja, he seisovat kaikki täällä. Sanokaa te siellä kuulijakunnassa: “Herra, kosketa Sinä minua.” Tulette näkemään mitä tapahtuu.

¹²²No niin, herra, jos olisi jokin tapa maailmassa minun auttaa sinua, niin minä tekisin sen. Katsohan, me olemme vain vieraita toisillemme täällä, ja minä tapaan sinut ensimmäistä kertaa. Mutta minulla on velvollisuus sananpalvelijana kertoa Totuus ja olla Jeesuksen Kristuksen todistaja. Ja nyt, minä en halua sinun kertovan minulle mitään. Haluan sinun vain vastaavan minulle onko se totuus vai ei, ja sitten antaa Hänen tehdä se. Ja jos Hän tulee tekemään samalla tavalla täällä puhujanlavalla, tämän ruumiin kautta, niin kuin Hän teki Jeesuksen ruumiin kautta, joka oli Jumala Kristuksessa… Jeesus sanoi: “Minä en tee mitään, ennen kuin Isä, joka on Minussa, näyttää Minulle. Hän sanoo Minulle, mitä tehdä.” Niinpä se ei ollut Jeesus, joka kertoi asiat tuolle naiselle, vaan se oli Isä Hänessä. Se ei ollut Jeesus, joka tiesi kuka Simon Pietari oli, vaan se oli Isä, joka asui Hänessä, joka tiesi kuka Simon Pietari oli. Sitä se on, näettehän, sitä se on.

¹²³Minä voin kertoa sinulle nyt, että sinä olet kristitty, kyllä vaan, koska sinulla on vastaanottavainen henki, värähdellen lämpimästi. Ja hän on uskovainen, hän on kristitty. Sinä kärsit hermostollisesta tilasta, joka antaa sinulle vatsavaivan. [Henkilö sanoo: “Niin se on”.] Onko se oikein? [“Kyllä.”] Näettekö? Se on tarkalleen oikein. Kuinka minä tiesin sen? Kuinka maailmassa olisin koskaan voinut tietää sitä? Me emme ole koskaan nähneet toisiamme. Se on totta, eikö niin? Ehkä Hän kertoo sinulle jotakin muutakin sinusta itsestäsi. Tässä on jotakin, näen erään naisen vierelläsi. Hän on kanssasi, hän on vaimosi. Hänellä myöskin on avun tarve [“Niin on.”] Kyllä vaan. Uskotko Jumalan voivan kertoa minulle, mikä on vikana vaimollasi? [“Tiedän, että Hän voi.”] Hyvä on, herra. Hänellä on sydänvika, komplikaatioita. [“Kyllä on.] Se on oikein, eikö olekin? [“Se on oikein.”] Hän on myöskin hermostunut, Kyllä vaan. No niin, sinä et ole tästä kaupungista; sinä tulet menemään takaisin tätä tietä, kun menet kotiin, mennessäsi Cincinnatiin. Se on oikein. Sinä olet Cincinnatista, Ohiosta. [“Kyllä.”] Sinun nimesi on Milliken. Palaa takaisin kotiisi ja tule terveeksi. Herra tulee siunaamaan sinua ja sinä tulet parantumaan, sinä ja vaimosi. Jumala siunatkoon sinua.

 Tulehan tänne, herra. Uskotko sinä? Pidä nyt vain usko, älä epäile.

¹²⁴Nyt olkaa todella kunnioittavia, jokainen nyt, vain olkaa todella kunnioittavia, pysykää vaiti. Katsokaahan, Pyhä Henki on niin arka. Kuinka moni tietää sen? Pyhä Henki on niin todella arka, näettekö, vain mikä tahansa pienikin häiriö vaivaa Häntä.

¹²⁵Lääkärien mukaan sinun täytyy kuolla sydänvaivaasi aivan kohta. [Henkilö sanoo: “Kyllä.”] Se on oikein, sinä olet tullut tänne Chicagosta, herra Mosley. [“Kyllä.”] Sinun nimesi on Theodore. [“Kyllä.”] Uskotko sinä Jumalaan? [“Kyllä.”] Silloin mene kotiin ja elä, ja ole terve Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Jumala siunatkoon sinua.

¹²⁶Uskotko sinä Jumalaan? [Henkilö sanoo: “Varmasti uskon, kyllä vaan.”) Sinä kärsit tilasta jalassasi. Sinä myös olet kaupungin ulkopuolelta. [“Kyllä.”] Sinä olet Ovensborosta, Kentuckysta. Sinun nimesi on rouva Lamb. [“Kyllä, herra.”] Mene takaisin kotiisi ja tule terveeksi.

¹²⁷Tämä nainen, joka istuu juuri tässä, hän myöskin on Owensborosta, ja sinulla on paise rintasi alla tässä, joka tulisi leikata huomenna. Mene, usko, ja elä.

¹²⁸Uskotko sinä, herra? Me olemme vieraita toisillemme. Sinun nimesi on herra Gilroy. Se on oikein. Sinä tulet Andersonista, Indianasta, sieltä missä tuo suuri Jumalan kirkko -liike on. Se on oikein. Sinä seisot täällä tyttäresi vaivan vuoksi, hän on osittaisesti halvaantunut. Uskotko sinä? Mene silloin kotiin ja löydä hänet sillä tavalla kuin uskot. Hyvä on, Jumala siunatkoon sinua. Pidä usko, usko se.

¹²⁹Uskotko sinä koko sydämelläsi, herra? [Henkilö sanoo: “Kyllä.”] Sinä olet Indianapoliksesta. [“Se on oikein.”] Sinä olet Evankeliumin palvelija. Tuo on sinun vaimosi. Hän myöskin kärsii. Hänellä on ruokatorven vaiva ruokatorvessa. Tuo lääkäri… Hänellä on sydänvika, vähän hermostunut. Näen, että hän on kuuro… Tulehan tänne. Kiitos sinulle. Sinä kuuro henki, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, minä käsken sinua elävän Jumalan kautta, tule ulos tästä naisesta. Nyt sinä kuulet minua hyvin. Te voitte molemmat mennä kotiin ja olla terveet. Menkää takaisin kotiinne. Ja sinä kuulet minua, ja te olette terveitä, ja kaikki on kunnossa.

¹³⁰Uskotko koko sydämelläsi? Pidä vain usko Jumalaan, usko.

¹³¹Tuo vanha nivelreuma on kauhean paha asia. Uskotko, että Jumala tulee tekemään sinut terveeksi? Kävele silloin suoraan tuonne ja mene kotiisi, ylistä Hänen Nimeänsä, ja sano: “Kiitos Sinulle, rakas Herra Jeesus.” Syy miksi minä sain tuon niin nopeasti, on se, että tällä naisella oli sama asia, nivelreuma. Ja uskotko sinä, että Jumala tulee tekemään sinut terveeksi? Hyvä on, herra, kävele sitten tuonne ja sano: “Kiitos Sinulle, Herra Jeesus”, ja mene kotiisi.

¹³²Hyvä on, sisar, käänny vain ympäri ja mene takaisin, ja usko, että jäykät polvesi, ja sydänvikasi ja niin edelleen, käänny vain ympäri ja mene takaisin kotiisi sanoen: “Kiitos Sinulle, Herra Jeesus”, ja tule terveeksi. Usko kaikella mitä sinussa on.

¹³³Uskotteko te? Kuinka sitten on joidenkin teidän ihmisten kanssa siellä, uskotteko te?

¹³⁴Pieni nainen istumassa siellä, mustapäinen, jolla on kaatumatauti, uskotko, että Jumala tulee tekemään sinut terveeksi? Otatko sen vastaan? Hyvä on, jos sen teet, Hän tulee tekemään sen.

¹³⁵Tässä istuu eräs saarnaaja, joka haluaa läheisempää vaellusta Jumalan kanssa, haluatko sinä sitä, herra? Uskotko, että Jumala tulee tekemään sen sinulle? Kohota kätesi ja sano: “Minä vastaanotan sen.” Uh-huh.

¹³⁶Tämä nainen, joka istuu tässä, veti kätensä alas, hänellä on hengellinen ongelma, jota hän ajattelee. Se on oikein.

¹³⁷Tässä eräs pieni nainen ihmettelee tuleeko hän saamaan vauvansa. Se on oikein. Sinä olet ollut yhdessä kokouksistani. Ja minä lupasin sinulle Jumalalta vauvan. Enkö luvannutkin? Hyvä on, mene silloin kotiisi ja saa se. Älä huolehdi siitä enää.

¹³⁸Uskotteko koko sydämellänne, kaikki teistä? Uskooko jokainen teistä? Abrahamin siemen on omistava vihollisen portin. Oletteko te Abrahamin siemen, Jeesuksen Kristuksen kautta? Kohottakaa kätenne, jos olette? Sitten laskekaa kätenne vieressänne olevan ylle, toinen toistenne ylle. Laskekaa kätenne toistenne ylle. Vallatkaa tuo portti nyt, se on teidän! Se kuuluu teille! Uskon rukous parantaa sairaan, ja Jumala nostaa heidät ylös. Hyvä on, rukoilkaa omalla tavallanne. Rukoilkaa sillä tavalla kuin te teette omassa seurakunnassanne. Rukoilkaa ihmisten puolesta, jotka ovat kanssanne. Pankaa vain kätenne toistenne päälle ja rukoilkaa.

¹³⁹Herra Jeesus, me tulemme tuossa suuressa Kuninkaallisen Siemenen, Abrahamin Siemenen Kaikkivaltiaassa Nimessä, joka oli luvattu Abrahamille siellä vuorella, kun Sinä teit tuon salaperäisen asian valmistaessasi hänelle tuon karitsan siellä erämaassa, samalla tavalla kuin Sinä teit nuo oravat eilen. Minä rukoilen, Herra Jumala, että Sinä lähettäisit voiman, uskon, ja annat jokaisen siemenen… Minä tiedän, että he tulevat tekemään sen, Herra, koska Sinä sanoit: “Abrahamin siemen!” Ja jos täällä on joitakin, jotka ovat teeskennelleet olevansa siemen, eivätkä ole siemen, niin anna heille anteeksi heidän teeskentelynsä täällä, ja sytyttäköön Pyhä Henki juuri nyt heidän sielunsa tuleen elävän uskon kanssa. Anna Pyhän Hengen vallata jokainen sydän ja paranna jokainen täällä. Heillä on kätensä toistensa päällä. Kuninkaallinen Siemen sanoi: “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Jos he laskevat kätensä sairaiden päälle, ne parantuvat.” Ja tuo Yksi, joka antoi lupauksen, on läsnä juuri nyt, näyttäen itse, että Hän on täällä. Siellä ovat nyt siemenet kädet toistensa päällä. “Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Voikoon Pyhä Henki virrata kaikkien heidän käsiensä kautta, ihmisten sydämiin, heidän ruumiisiinsa, ja parantaa jokaisen, joka on Jumalallisessa Läsnäolossa. Suo se, Herra. Minä nuhtelen Perkelettä, minä nuhtelen kaikkea epäuskoa, minä nuhtelen jokaista saastaista henkeä, minä nuhtelen jokaista teeskentelijää, minä nuhtelen kaikkea, mikä on vastoin Jumalan Sanaa. Ja anna Pyhän Hengen ottaa paikkansa ihmisten sydämissä juuri nyt, uskon kautta. Voikoot sairaudet ja taudit ja kaikki vaivat jättää ihmiset, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.

¹⁴⁰No niin, Abrahamin siemen, te olette kuninkaallista sukulinjaa, te olette lupaus. Jumalan armosta ja Jumalan avulla, kuinka moni teistä voi kohottaa kätensä ja sanoa: “Minä olen saanut sen mitä pyysin.” Kiitos teille. Sitä se on. Sitä varten lupaus on. Sitä varten lupaus on annettu, että te voisitte olla kaikkien asioiden perillisiä, Jeesuksen Kristuksen kautta, joka pelasti teidät. Hän pelasti teidät synnistä, Hän pelasti teidät sairaudesta, Hän pelasti teidät kuolemasta, Hän pelasti teidät helvetistä, Hän pelasti teidät haudasta.

¹⁴¹Te sanotte: “Veli Branham, mutta me kaikki menemme hautaan.” Mutta hauta ei voi pitää meitä. Hän myöskin meni hautaan, mutta hauta ei voinut pitää Häntä. Tietenkään se ei voinut pitää Häntä.

¹⁴²‘“Hyvä on, veli Branham, minä olen niin kiusattu.” Hän oli myöskin. Mutta Hän pelasti teidät kiusauksesta.

¹⁴³“Älä johdata meitä kiusaukseen, vaan vapauta meidät pahasta.” Katsokaahan, Hän on, tehnyt sen! Se on kaikki teidän. Kaikki on teidän, Jeesuksen Kristuksen kautta. Hän antaa teille kaiken, vapaasti. Siitä ei tarvitse maksaa mitään. Se on vain yksinkertaisesti teidän juuri nyt. Oletteko iloiset siitä? Oletteko onnelliset Hänestä? Kiitos olkoon Jumalalle.

¹⁴⁴    No niin, tänä iltana tulee olemaan Jumalan palvelus kello seitsemän kolmekymmentä. Minä annan pastorin kertoa teille. Tulkaa, tulkaa. Ensi sunnuntaiaamuna, jos se on Herran hyvä tahto, minä tulen olemaan jälleen täällä Tabernaakkelissa, rukoillakseni sairaiden puolesta, tai mitä se onkin.