58-0618 KIRJOITUS SEINÄLLÄ
(Handwriting On The Wall)
Greenville, South Carolina, USA,18.6.1958
1 Kiitos, herra. Istukaa vain. Veli Joseph todella rakastaa minua. Tämä on ollut minulle suurenmoinen päivä, ja olen tavannut monia hienoja ihmisiä tällä, tässä mahtavassa kaupungissa.
Ja…[joku säätää mikrofonia]…kiitos; ei, nyt on hyvä. Minä kävin ravintolassa syömässä tänään, ja eräs rouva tuli ja hän sanoi: ”Tämä on… nyt minulla on mahdollisuus puristaa teidän kättänne, veli Branham.” Ja hän esitteli minun aviomiehelleen ja sanoi: ”Minä nautin todella eilisiltaisesta saarnasta.” Kaikesta tästä, tai jostain täällä, minä tiedän, minua on johdatettu, tai rakastettu.
2 Ja se rouva kutsui minut päivälliselle kotiinsa. Minä toivon, että hän on täällä tänä iltana, sisar; minä arvostan sitä todella kovasti! Ja nähdessäni, että teillä on niin paljon rakkautta sydämessänne että kutsutte minut kotiinne… se on todella ystävällistä.
Minä haluan sanoa, että kaikki sanomat ovat nauhalla. Minun hyvä ystäväni, ja kumppanini, herra Gene Goad ja herra Leo Mercier ovat nauhapoikina kokouksissa, joilla niitä on täällä, ja niitä on tuolla myyntitiskillä, tai siis kirjatiskillä pikemminkin, ja kuvia Herran enkelistä. Joskus, kun ei pidetä parantamiskokouksia, me emme kovin paljoa mainosta niitä, ymmärrättehän? – mutta ne ovat täällä niitä varten, jotka niitä haluavat, kirjoja tai valokuvia ja niin edelleen.
Siis, minulla on tänä iltana ilo ja kunnia olla taas täällä ja puhua teille Jumalan Sanasta käsin, hänen kallisarvoisesta sanastaan; ja minä olen ajatellut eilisillasta lähtien, ja yritän sanoa, miten kauas pois seurakunta on poikennut; minä aattelin yrittää selittää omalla tavallani sitä tänä iltana, ja miten lähellä Herran tulemus on. Ja minun tarkoitukseni, näiden sanomien kautta herättää seurakunta, että meidän pitää olla valmiita, milloin hän sitten tuleekin. Se on pääasia. Eikä ole – sillä, mihin ja milloin hän tulee, meidän pitää olla valmiita – se on pääasia.
3 Tehän tiedätte oli neitseitä, jotka menivät kohtaamaan häntä; ja viisi olivat kyllä neitseitä, aivan, kuten ne muutkin, mutta he olivat tyhmiä neitseitä, jotka eivät olleet pitäneet öljyä lampuissaan. Ja vaikka, he olivat neitsyitä, ihan kuten ne muutkin, heitä ei päästetty hääaterialle. Nyt, olkoon se kaukana täällä olevista ihmisistä, ettei tulisi luetuksi tuohon joukkoon, ja ettei tulisi karkotetuksi Herran edestä, ettei tulisi luetuksi tuohon neitsyiden joukkoon, joilla ei ole öljyä lampussaan.
Ja olin… Billy yrittää jatkuvasti sanoa minulle, että monet ihmiset kysyvät häneltä rukouskorteista, että sairaiden puolesta rukoiltaisiin. No, minä luulen, että joka kokouksessa rukoillaan sairaitten puolesta, ja kun olin tänä iltana myöhässä, täällä oli saarnaajia, joilla oli – sairaita oli makaamassa tuolla takana rukoiltavina, kun minä tulin sisään.
4 Nyt, minä ajattelin, että minun pitäisi ainoastaan tulla puhumaan tänä iltana; en tiennyt, että minun pitäisi myös rukoilla sairaiden puolesta. No, toisaalta, jos ihmiset pyytävät minua rukoilemaan sairaitten puolesta, no, teen sen mielelläni. Nähkääs, se vain… en tiedä. Minä ajattelin tämän olevan kokous ja että puhuisin kuten illan puhuja; toisaalta, te voitte kertoa johtokunnalle, tai johtajistolle, tai mikä se sitten onkin, että me rukoilemme sairaitten puolesta, jos te tahdotte, että niin tehdään.
Siis, tänä iltana, haluaisin lukea Danielin kirjasta, mutta ennen kuin teemme sen, painetaan päämme hetkeksi rukoukseen.
5 Oi, suuri, ikuinen Jumala, joka nostit Jeesuksen kuolleista, tuon suuren lammaslauman Paimenen, ja herätit hänet kuolleista ja hän on elossa tänä iltana, ja elää meidän kanssamme ja meissä ja lataa energiaa elämäämme, että me voimme kulkea rehteinä, raittiina ja juuri tänä päivänä ja tässä sukupolvessa, kirjoitettuina kirjeinä, joita kaikki ihmiset lukevat. Ja me rukoilemme, Jumala, että sinä lähettäisit hänen läsnäolonsa niin runsaana meidän keskuuteemme tänä iltana, että jos täällä keskellämme sattuu olemaan syntisiä, että he häpeäisivät itseänsä, kun ovat karttaneet hänen armoaan ja laupeuttaan, joka on ollut niin jalomielisesti annettu heille, että he tulisivat tänä iltana ja ottaisivat hänet vastaan omana henkilökohtaisena Pelastajanaan.
6 Ja me pyydämme, tänä iltana, Herra, että sinä ravistelisit seurakuntaasi niin kuin ei koskaan ennen, että me tunnistaisimme sen hetken, jona me elämme. Sillä, todella, eilisiltaisen raamatunpaikan perusteella, me huomasimme, että tämä seurakuntajakso tulisi olemaan haalea, ja se olisi ajautumassa maailmaan. Ja muodollisuuden viiniköynnös on kasvamassa seurakunnan ympärille ja tukehduttamassa seurakunnan hengellisen elämän. Nyt, Jumala, tänä iltana, lähetä sirppi ja kuokka ja kitke rikkaruohot, jotka tukehduttavat seurakunnan kuoliaaksi. Kaikki suurenmoiset hengelliset siunaukset, jotka seurakunta ansaitsee, ja joiden saamisen takia Jeesus kuoli, tulkoot ne satakertaisina tänä iltana – mahtavana hänen siunaustensa sateena ihmisten ylle, kun me odotamme kunnioittaen, Herra.
Ja kun, me avaamme sinun Sanasi tietoisina siitä, että se on elämän Sana, ja se on itse Jumala, joka on piirretty sivulle, me pyydämme, että sinä lähettäisit Henkesi palvelijasi sydämeen, Herra, ja antaisit asiayhteyden, joka sopisi yhteen tämän hetken kanssa. Kuule palvelijoittesi rukous, kun me rukoilemme yhdessä Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja hänen kunniakseen, aamen.
7 Daniel 5:25
Tämä on kirjoitus, joka on tuonne kirjoitettu: MeNee’, MeNee’, TeQeeL, uuFaRSiJN.
Me olemme kohtaamassa jotakin. Yhdessäkään sydämessä täällä, ei ole epäilyksen häivääkään siitä, etteikö jotain olisi tapahtumassa; ja kristittyinä, ja aikarautana… kun maailmalla ei ole tämän päivän vastausta… Tieteellä ei ole vastausta tähän päivään, ja kaikkein surkeinta, ja osa tästä kaikesta, on, ettei seurakunnallakaan ole sitä, vaikka meidän pitäisi olla sellaisessa tilassa, että ihmiset voisivat tulla ja löytää näitä asioita, mutta me olemme ajelehtineet pois.
8 Nyt, jokaisena ajanjaksona, kunkin ajanjakson taitteessa, ennen tuomiota, on tullut varoitus. Ja jos ihmiset torjuvat varoitukset, ei jäljelle jää kuin vain tuomio. On kaksi asiaa: armo ja tuomio, ja kun armo torjutaan, on tuomion tultava automaattisesti.
9 Ja jokainen voi katsella katuja ja lukea sanomalehtiä ja kuunnella radiota, ja me kaikki olemme tietoisia siitä, että jokin on vinossa. Ja kun, jokin on vinossa, Jumalan Raamattu ei todellakaan jätä meitä ilman vastausta näihin asioihin. Ja, kun me näemme, millaiseen tilaan kansakuntamme on joutunut, me tiedämme, ettei meillä voi olla mitään muuta jäljellä, kuin tuomio. Ja minä sanon tämän ilman minkäänlaista anteeksipyyntöä. Jos Jumala antaa Yhdysvaltojen, meidän ihanan maamme ja kotimme, päästä tuomiosta, kuin koira veräjästä, hän on velvollinen herättämään Sodoman ja Gomorran kuolleista, ja pyytää anteeksi, että poltti ne poroksi. Juuri niin, sillä me syyllistymme samoihin synteihin.
10 Jumala rakastaa syntisiä, mutta vihaa syntiä, ja tehän ymmärrätte, että Jumalan on toimittava aina samalla tavalla. Hän ei voi toimia jonain kertana tietyllä tavalla, ja kun tulee samanlainen kriisi, hänen toimintatapansa toisella kerralla, on oltava sama kuin ensimmäisellä kerralla, tai hän olisi toiminut ensimmäisellä kerralla väärin.
Me olemme kuolevaisia, ja meillä on rajallinen mieli. Ja Jumala on rajaton. Meistä tulee ajan kuluessa fiksumpia ja koulutetumpia, ja sukupolvi tulee ja menee, mutta Jumala oli täydellinen jo alun pitäen. Hänestä ei tule yhtään fiksummaksi, koska hän oli rajaton. Ja sitten, jos tämä rajaton Jumala kutsutaan paikalle toimimaan, niin kun samanlainen kriisi tulee, hänen ratkaisunsa on oltava joka kerran sama, kuin se oli silloin ensimmäisellä kerralla.
11 Siksi, jos ihminen oli syntinen, ja syntinen kutsuu Jumalaa paikalle pelastamaan hänet, ja Jumalalla on armo ja hän pelastaa tuon syntisen, niin kun seuraava syntinen tulee, hänen on pelastettava hänetkin, tai sitten hän toimi väärin silloin ensimmäisellä kerralla, pelastaessaan tuon ensimmäisen syntisen.
Ja kun, joku sairas ihminen tulee Jumala luo anomaan armoa, ja Jumala suo tälle sairaalle ihmiselle hänen ruumiinsa parantumisen, niin kun seuraava sairas ihminen tulee, hänen on suotava se sama, tai hän olisi toiminut väärin kun soi tuolle ensimmäiselle ihmiselle parantumisen.
Niinpä, jos synnin piti tulla tuomituksi Jumalan kautta, ja hän julistaa tuomion synnin takia, niin kun tuo sama synti tulee esiin, hänen on taas tuomittava se, tai hän toimi väärin tuomitessaan sen ensimmäisellä kerralla. Niinpä, kun Sodoma ja Gomorra ja niiden synnit tuomittiin silloin, niin jos Amerikka tekee samoja syntejä, Jumalan on langetettava tälle kansakunnalle tuo sama tuomio, tai hän toimi väärin tuomitessaan Sodoman.
12 Ja, jokaisen ajanjakson taite… Meillä on ollut useita ajanjaksojen taitekohtia – kun aika on loppumassa, ihmiset kyvyt heikkenevät, ja kuten me huomaamme, vedenpaisumuksen tuho… Nyt, minä haluan vähän taustoittaa sitä, mitä olen tuomassa teille. Maailma ennen vedenpaisumusta, kun Kain ja Aabel ja sitten Seet kohotettiin ottamaan Aabelin paikka, mikä kuvasti Herran Jeesuksen kuolemaa, hautausta ja ylösnousemusta, tuon Vanhurskaan, ja ihmiskunta alkoi versoa näistä kahdesta pojasta.
Ja, mikäli huomasitte, ihmisestä tuli viisas ja älykäs. Mutta neuvokkuus ei tullut Seetin puolelta. Kaikki tiedemiehet ja fiksut ja älykkäät ja koulutetut miehet tulivat Kainin puolelta, koska ihmiset olivat syöneet tiedon puusta, tietysti, hyvän ja pahantiedon –. Mutta se toinen [Aabelin] puoli oli nöyrää ja vaatimatonta.
13 Ja sitten tultiin tilaan, jossa maailma oli täynnä suuria tiedemiehiä ja siitä tuli paha, vaikkakin uskonnollinen. Ja sitten tultiin ajanjaksojen risteyskohtaan, kun Jumalan oli tuomittava synti. Ja niin tehdessään… Ennen kuin hänen tuomionsa lankesi, hän lähetti profeettoja, enkeleitä, yliluonnollisia, suuria ihmeitä ja merkkejä, ja sitten tuhon.
Ja kun israelilaiset, seurakunta, oli kylmennyt – he menivät Egyptiin tullakseen sen herroiksi, ja sitten näyttämölle astui profeettoja, enkeleitä, viestejä, yliluonnollisuuksia, ja Egyptin tuomio.
Ja Herran Jeesuksen tulemisen aikoina, seurakunta oli jälleen kylmentynyt, ja synti oli asettunut seurakuntaan. Ja sitten tuli enkeli, ja ilmestyi Sakariaalle. Kuvaan astui profeetta. Silloin yliluonnollinen oli suoritettu, sitten Israelin tuomio, kun se oli hajotettuna eri puolille maailmaa.
14 Ja, mitä rakastetuimmat ystäväni, me olemme taas taitekohdassa. Meillä oli 1500 katolilaisuuden pimeää vuotta, ja sitten tuli Martti Luther, ja kylmeni; Wesley tuli, ja kylmeni; baptistit tulivat, ja kylmenivät; ja sitten tuli helluntailaisuus, ja kylmeni, tai se ei kylmennyt täysin, vaan siitä tuli haalea. Ja…
Mutta, juuri ennen tuota helluntaiseurakunnan voimakasta kylmenemistä, tai haalenemista, yliluonnollisuus on taas tuleva kuvaan, ja profeetat ja suuria sanomia ja sairaiden parantumista ja kuolleiden herättämistä henkiin. Se on Jumalan liikennemerkki; nyt on lopun aika. Ja seurakunta on haalea, ja jäähtymässä ja kääntymässä pois. Sen pitää olla tällä tavalla. Jumala sanoi, että niin tulisi olemaan, mutta on varoitus… ”Jolla on korva, kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille.”
15 Nyt, meidän aiheemme alkaa tänä iltana, yhdestä näistä taitekohdista, ja se oli… Meidän näkymämme avautuu Babyloniin, ja Babylon ilmaantuu Raamattuun alussa; se ilmaantuu Raamatun keskelle ja se ilmaantuu Raamattuun, lopussa. Nyt, maailmassa ei ole nyt mitään, mikä ei olisi aina ollut. Kaikki ismit ilmestyivät I Mooseksen kirjassa, ja jos palatte sinne ja tutkitte tarkasti, te tulette huomaamaan, että joka ismi maan päällä, sai alkunsa, Genesiksessä [I Moos], sillä se tarkoittaa, alkua, siementä. Ja, kaikki synti, mitä te näette maailmassa tänään, alkoi I Mooseksen kirjassa.
Ja, minä haluan kysyä teiltä jotakin; mikä on synti? Synti on vääristelty vanhurskaus. Oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi sitä? Te, naineet miehet, joilla on vaimo, ja jotka elätte vaimonne kanssa; hän on teidän vaimonne. Ja hän on yhtä puhdas ja pyhä, Jumalan silmissä, kuin hän oli ennen kuin te menitte, Jumalan hänen kanssaan naimisiin, mikäli te olette laillisesti naimisissa. Mutta tuo sama toiminto jonkun toisen naisen kanssa, olisi oikean vääntämistä vääryydeksi, jonka tekeminen, tuomitsisi teidän sielunne helvettiin, vaikka se olisikin sama toimitus. Kaikki vääryys on vääristeltyä oikeaa. Sairaus on vääristeltyä terveyttä; kuolema on vääristeltyä elämää. Kaikkea, mitä on, oli jo ennen.
16 Ja nyt, koska Babylon [Baabel] ilmaantuu Raamattuun alussa, Raamatun keskelle, ja Raamatun lopussa, Babylonia sietää vähän tutkiskella. Ensiksi, sen rakensi Nimrod, joka oli Haamin poika. Ja Babylon oli suuri kaupunki. Ja, kaikki sen lähistöllä olevat kaupungit, maksoivat tälle, mahtavalle kaupungille työveroa. Ja se oli kuin iso organisaatio, jolle kaikki muut seurakunnat maksoivat veroa, tälle johtavalle sellaiselle. Ja se perustettiin Sinearin laaksoon, joka oli yksi laaksoista, yksi rikkaimmista paikoista silloin tunnetussa maailmassa, ja Eufratvirta… ja Tigris, kulki sen sivuitse ja Eufrat kulki sen laakson läpi. Ja tämän tiedon voi saada Hislopin kirjasta ”Kaksi Babylonia”, ja monien muiden muinaisten kirjoittajien kautta.
17 Ja me huomaamme, että se rakennettiin tarkoituksena olla määräävässä asemassa, hallitsevassa asemassa. Eikä Jumala ole ikinä tarkoittanut mitään kaupunkia tai ihmisiä hallitsemaan toinen toistaan. Me olemme kaikki saman Jumalan luotuja, jotka tehtiin hänen kuvakseen, hänen kaltaisekseen.
Ja tämä mahtava kaupunki rakennettiin… Katsellaanpa vähän sitä. Se ulottui 120 mailia tämän kaupungin ympäri. Ja sen kaupunginmuurit olivat päältä 8 jalkaa leveät [~2,4 m], muurin päällä voitiin aja vaunukilpa-ajoja niin kovaa, kuin hevonen vain voi laukata, ja kaupungin kaikki kadut olivat 100 jalkaa [~35 m] leveitä. Nyt, noina aikoina kaupunkien kadut olivat kapeita. Minä olen ollut useimmissa maailman – ja joissakin noissa vanhoissa kaupungeissa, kuten Norjassa ja niin edelleen, nuo kaupungit ovat niin pieniä, että, no, ettei autolla pääse niiden läpi, koska silloin kaduilla kulki pikkuisia rattaita.
18 Mutta, noissa kaupungeissa, Babylonin kaupungissa, ne olivat tämän auditorion levyisiä, käytännöllisesti katsottuna. Ja siellä kulki monia hevoskärryjä ja me huomaamme, että, kun kärryt tulivat, jokainen portti avautui ja ne johdattivat suoraan palatsille, joka sijaitsi kaupungin keskipisteessä.
Minua muistutettiin siitä vähän aikaa sitten, kun olin Roomassa; ”kaikki tiet vievät Roomaan.” Jokainen katu näyttää siltä, kuin se veisi Vatikaaniin. Tienviittojen sijasta, siellä on neitsyt, joka pitelee kristuslasta, joka osoittaa kaupunkia kohti.
Mutta, koko [Baabelin] kaupunki – kadut johtavat suoraan palatsiin, ja ennen palatsia on suuret portaat, jotka johtavat sinne, ja Eufratvirta kulkee kaupungin halki, aivan palatsin editse.
19 Ja tuossa suuressa kaupungissa oli mahtavat muurit ja suuria portteja jotka oli tehty kauttaaltaan messingistä, noin sata jalkaa korkeita. Ja haluan että te huomaatte riippuvat puutarhat, joita oli pitkin noita muureja, ja itse kaupungin, ja kaupungin keskustan, jossa oli tuo palatsi ja Eufratvirta juoksi sen editse, aivan taivaan malliin. Mistä siinä oli kyse? Vääristellystä taivaasta, joka oli perkeleen suunnittelema; ja sitä nimitettiin Paratiisin Porteiksi, ja myöhemmin Sekaannukseksi, mikä tarkoittaa luopiota.
Siis, perkele yrittää saada koko maailman yhdistymään yhden kirkollisen johdon alaisuuteen. Sitä on aina yritetty, ja siitä tehdään suurta show’ta nykyään.
20 Ja, siinä kaupungissa oli mitä mahtavin armeija; siellä oli parhaita materiaaleja, mitä koko maailmasta saattoi saada, ja niitä tuotiin sinne, ja kaikki maailma maksoi tälle kaupungille veroa. Ja kun tuollaisessa paikassa, kaikki oli muurien takana, miten turvalliselta siellä tuntuikaan. Oli kyvykkäimmät tiedemiehet, parhaat aivot, parhaat sotavaunut, parhaat hevoset, parhaiten puetut soturit, oli enemmän syötävää, parhaiten pukeutuneet ihmiset, ja sellaisten muurien takana oltiin turvassa.
Eikö se ole loistava kuva tästä valtiosta, parhaine kaikkineen, mitä saada saattaa, ja parhaine tiedemiehineen, joita saattaa saada, parhaiten vaatetettuine armeijoineen, mitä on?
Mutta, kun ihmiset pääsivät noiden muurien suojiin, he ajattelivat, että siellä voidaan elää aivan miten huvittaa, ja se kävisi kyllä päinsä, koska oltiin turvassa.
21 Ja se on ollut meidän kansamme asenne tässä maassa, että koska meillä on paras ja mahtavin ja voimakkain armeija, ja parhaat tykit ja paras järjestelmä, ja paras ruoka ja kaikki on parasta, meistä on tuntunut turvalliselta. Mutta, muistakaa, taivaan Jumalaa ei voi sulkea minkään muurin taakse olipa se luonnollinen muuri tai kirkollinen muuri. Jumala katsoo taivaastaan, eikä ole mitään, mistä hän ei olisi tietoinen, tai mistä hän ei olisi tiennyt alusta asti, miten asia on. Hän on ääretön Jumala.
Ja kun, ihmiset ajattelevat olevansa turvassa, synti astuu kuvaan. Jos täällä sattuu olemaan joitakuita sveitsiläisiä, minä en haluaisi loukata teidän tunteitanne, mutta tulin hiljattain Sveitsistä, ja voi, mitä itsenäiseen joukkoon tulee, niin he ovat sitä. Heillä ei ole ollut sotaa satoihin vuosiin; heillä ei ole ollut mitään, minkä puolesta taistella, ja siten he ovat todella välinpitämättömiä, antanette anteeksi tämän ilmauksen: vähän pöyhkeänlaisia.
Ja kun sunnuntaiaamu tulee, tuntuu kuin 1000 vuotinen valtakunta olisi tullut. Kaikenlaista jumalatonta touhua, kellot pauhaavat, ja kulkuset kilkattavat, niin että kadulla voi tuskin kuulla omaa puhettaan, ja siellä on kaikkein pahimpia Herran Jeesuksen arvostelijoita, joita ikinä olen tavannut. Mistä se johtuu? Heistä tuntuu siltä, että ”Mikään ei voi meitä häiritä.”
22 Minä ylitin Saksan rajan, ja veljet, kuulkaas, siellä vasta ihmiset erilaisia olivat, kerta kaikkiaan. Siellä ihmisten oli pitänyt suojautua rakennuksiin; heitä oli palanut kaduilla; he tiesivät, mitä sota tarkoittaa. He tiesivät, mitä Jumalaan luottaminen on, kun tuo Hitlerin kaltainen konna, oli johdattanut heitä sellaiseen tilaan, ja monet heistä, Saksassa, olivat oikeita kristittyjä, joiden piti rukoilla jokaista saamaansa suupalaa ruokaa. Vaino tekee seurakunnasta vahvan, ja Jumala tulee vahvistamaan jonain päivänä, tätä amerikkalaista seurakuntaa, joka on piilossa pommisuojassa jossain.
23 Mutta, minä haluan sanoa jotakin; minä korjaan äskeisen: sellaiselle pommille ei tule olemaan suojaa, jollainen ihmisillä nyt on. Se poraa 53 metrin syvyisen, melkein 400 neliökilometrin reiän maahan. Jos mennään 305 metriä maan sisään, paine murskaa jokaisen luun, mitä teidän ruumiissanne on. Täällä ei ole mitään paikkaa, jonne paeta.
Mutta, minä haluan vakuuttaa tälle seurakunnalle tänä iltana, että seurakunnalle on yksi paikka, ja suoja. Sitä ei ole tehty maan alle, teräksestä, vaan se on tehty sulista; Hänen siipiensä alla, seurakunta saa paikan ja oman asemansa. Niinpä, olemassa on vain yksi pakopaikka; Jumala on hoitanut asian niin, ettei se ole mitään aineellista, jota me voisimme käsin koskettaa. Joko luottaa, tai kuolee.
24 Meidän suuri kansakuntamme, suurena kansakuntana, suurin maailmassa… ja me kaikki pelkäämme kommunismia. Te kuulette näitä ohjelmia; ja minulla oli ilo ja kunnia syödä aamiaista vähän aikaa sitten varapresidentti Nixonin kanssa. Ja koko keskustelun ajan, me puhuimme kommunismista. Minä olin vain piskuinen hihhulisaarnaaja; minusta tuntui hyvältä istua hänen vieressään. Mutta, ei meidän kommunismista pidä olla huolissamme. Ei tikka, joka nokkii omenaa, vahingoita sitä; mato, siellä siemenkodassa, tuhoaa tuon omenan.
Eikä kommunismi vahingoita Amerikkaa. Meidän oma mädännäisyytemme, ja moraalittomuutemme murtaa tämän kansakunnan selkärangan. Äitiys on pilattu, ja meidän seurakuntamme, on hunningolla. Kaikki suurenmoiset asiat, joita me tuimme, suuret periaatteet ja semmoiset, ovat mädäntyneet allemme. Niinpä, meidän oma moraalimme on se, mikä meidät, tai minkä tahansa valtion hävittää, ei kommunismi. Synti saattaa minkä tahansa kansan häpeään.
25 Äitiys, ja sen kaltaiset, tärkeät periaatteet on rikottu, kun äiti maksaa mitättömästä räkänokkaisesta koirasta, anteeksi tämä ilmaus, ja ottaa sen kotiin ja omistaa sille äidillisen rakkautensa ja ajelee autolla ja harjoittaa ehkäisyä. Mikä tahansa kansakunta uppoaa tuollaisen takia. Ja poliisi sallii naisen kulkea alastomana kadulla ja kävellä… ja sellaiset, kuin sensuroimattomia TV-lähetyksiä, mauttomia, ruokottomia, viisi kertaa naimisissa olleita naisia, tämän kansakunnan prostituoituja… ja pikkutytöt ottavat heistä oppia.
Ja meidän kauppamme ovat väärällään Davy Crocketteja ja Lone Rangereita. Kuka tuo Lone Ranger oli? Yhdeksänkymmentä prosenttia tämän kaupungin lapsista voi kertoa, teille enemmän Davy Crocketista, kuin voi kertoa Jeesus Kristuksesta. Aivan niin. Sitten, te kerrotte minulle pelkäävänne kommunismia. Perkelettä teidän pitäisi pelätä.
26 Äiti jättää lapset kotiin ja antaa heidän olla siellä lapsenvahdin kanssa, ja itse on jossain kaupungilla baarissa juopottelemassa, ja sitten hänellä on otsaa laulaa koipi baaritiskin jalkaraudalla ”God bless America” [Jumala siunaa Amerikkaa]. Ja tuo nainen on suurin ”velka”, mitä meillä on ikinä ollut. Minä olen amerikkalainen, ja minä rakastan maatani, mutta minä uskon oikeaan amerikkalaisuuteen, en tähän moskaan, niin kutsuttuun amerikkalaisuuteen, jollaista meillä nykyään on. Se on lahonnut ja rapautunut meidän allamme. Juuri siitä meillä kiikastaa.
Siitä juuri tänään on kysymys – koska me tunnemme olevamme turvassa. ”No mutta, ei ole kansakuntaa, joka pystyisi antamaan meille selkään.” Juuri niin. Mutta, olemassa on Jumala, joka tulee jonain päivänä vielä tuomitsemaan, sanansa ja Jeesuksen Kristuksen perusteella, ja sen perusteella, miten me olemme kohdelleet Kristusta. Tuomio on käsillä. Ja nämä aikakausien taitteet, nämä merkit, evankeliumi, jota Herra on saarnannut Jack Shulerin, Billy Grahamin, Oral Robertsin ja monien muiden kautta… ja kuolleita on herätetty, ja sokeiden silmiä on avattu – se on merkki siitä, että me olemme tien päässä. Taatusti, hengellinen kansa ymmärtäisi sen.
27 Ja, joskus, minä hämmästelen – olin jokin aika sitten täällä Joseph Bozen seurakunnassa, ja pidin kokousta, Ja Billy oli sanonut minulle, kun tulin sisään‚ hän sanoi: ”Isä, eilisiltana, kun veli Osborn esitti filminsä ’Black Gold’, Afrikasta, ihmisiltä pyydettiin lahjoituksia hänen lähetystyönsä tukemiseksi, minä satuin olemaan yleisössä ja näin erään tietyn pikku naisen, vaatimattomasti pukeutuneen, tyypillisen pikku ruotsalaisen, menevän taskuilleen ja ottavan suunnilleen sata dollaria, ja antavan sen tukeakseen veli Osbornia. Minä melkein itkin. Tuo köyhä, herttainen nainen, mistä hänellä oli niin antaa niin paljon rahaa, siinä oli ehkä hänen niukka toimeentulonsa?” Billy sanoi.
28 Mutta, evankeliumin tukeminen, yrittää päästä jokaiseen rakoon ja sopukkaan, sillä loppu on käsillä… Billy sanoi: ”Kun lähdin talosta sinä iltana, toisena iltana, nainen sanoi: ”’Billy, rakas, olisiko sinulla antaa minulle rukouskorttia?’”
Billy vastasi, ”Rouva, minulla ei ole, Katsotaan, onko Genellä ja Leolla yhtään jäljellä.” Heillä ei ollut. Hän sanoi: ”Rouva, meillä ei ole yhtään rukouskorttia jäljellä. Ne on kaikki jaettu.”
Ja nainen sanoi: ”Ei se mitään, kultaseni, minä ymmärrän.”
Billy sanoi: ”Äiti, te tapaatte minut täältä huomisiltana, täältä jonon alkupäästä, minä pidän huolen, että te saatte rukouskortin.”
Nainen sanoi: ”Hyvä on, kultaseni.” Ja hän tepsutteli takaisin rakennukseen. Ihan hetkisen päästä, minä tulin sisään, ja kun jono aloitettiin, ja suuri Pyhä Henki, läsnä, näytti suuria merkkejä ja ihmeitä, niin mitä tapahtuikaan? Ajatukset ja mielet paljastuivat, ja ennustettiin, mitä tuleman piti. Ihmiset jotka parannettiin olivat haltioissaan.
29 Ja mikäli ymmärsitte, ystäväni, se on viimeinen sanoma, ennen Herran tuloa. Keskeytän aiheeni tässä, haluan kysyä teiltä; Jeesus sanoi: ”Sillä niin kuin kävi Nooan päivinä, ja Nooan päivinä, samoin käy, kun Herra ilmestyy.” Nyt, tällä kerralla ei tule vettä, vaan tulta. Tämä sukupolvi tullaan polttamaan kuten Sodoma ja Gomorra poltettiin. Nyt, katsokaapa viimeistä sanomaa Sodomalle ja Gomorralle.
On olemassa kolmenlaisia ihmisiä: todellisia valittuja – neitseitä, ja syntisiä – epäuskoisia. Se tarkoittaa: uskovia, epäuskoisia, ja tekouskovia. Jokaisessa kaupungissa heitä on, ja heitä on jokaisessa seurakunnassa: tosiuskovia, ja epäuskovia ja sitten tekouskovia. Me olemme melkoisesti jo käsitelleet sitä.
Ja kuunnelkaapa; Ennen kuin Sodoma poltettiin, Herran kolme enkeliä tuli tapaamaan Aabrahamia, joka oli siis uskova, valittu, ja joka oli todellinen morsian, todellinen neitsyt, jolla oli lampussaan öljyä. Ja Loot oli haalea, ja kaksi noista enkeleistä meni yrittämään saada Loot pois, noiden synnintekijöiden ja epäuskovien joukosta.
30 Ja huomatkaa, mitä tapahtui. Katsokaa tämän enkelin olemusta. Kun nuo [2] olivat lähteneet, hän teki Aabrahamille tunnusteon, joka on aivan tämän ajan merkin esikuva. Hän oli selkä kääntyneenä telttaan päin, ja me kaikki tiedämme, että he olivat odottaneet Jumalan lupaamaa lasta jo 25 vuotta. Ja Aabraham oli silloin 100 vuotta vanha, ja Saara 90. Ja Saara oli enkelin takana – Raamattu sanoo, että oli. Hän oli teltassa, enkelin takana ja enkeli sanoi: ”Salaisinko minä Aabrahamilta, mitä tulee tapahtumaan‚ onhan hän perivä maailman?” Ja hän sanoi: ”Tähän aikaan, tulevana vuonna, (Saaralla kuukautiset) minä palaan luoksesi, ja sinä tulet saamaan sen lapsen, jota olet odottanut.”
31 Ja, Saara, enkelin takana teltassa, hymyili ja enkeli sanoi: ”Miksi Saara nauroi teltassa?” Mitä telepatiaa se oikein oli?
Ja Saara tuli ulos ja sanoi: ”En minä nauranut.”
Enkeli sanoi: ”Kyllä sinä nauroit”, sillä Saara pelkäsi.
Muistakaa, että se sama enkeli oli Jumala, jota Aabraham palvoi. Ja kun hän [enkeli] lähti, hän sanoi puhuneensa Jumalan kanssa, ja käännös siitä on Elohim, Jehova, Kaikkivaltias, ihmisen muodossa.
Ja, Jumala, ilmestyneenä ihmisenä, Jeesus Kristuksena, ja hän teki samoja asioita ennen juutalaisten tuhoa.
Ja hän ilmestyy tänä iltana seurakunnassaan, ja tekee samaa, ennen pakanoiden tuhoa. Hänen päätöksensä on olla sama joka kerran. Se, mitä hän oli eilen, hän on tänään ja tulee olemaan ikuisesti. Käsitättekö tämän?
Siinä se oli, tuhon hetki tulossa ja synnin määrä kasvamassa huippuunsa kaikkialla, ja Jumala vihaa syntiä. Ja tämä kansakunta ja sen tila, kun se hylkää kaikki asiat, joita Jumala on lähettänyt…
32 Kuunnelkaa, kerran oli mies, joka tarvitsi lepoa, ja hän lähti merelle. Hän sanoi, ettei ollut koskaan nähnyt merta; hän oli kyllä kuullut siitä, ja hän oli matkalla sinne. Hän kohtasi vanhan merikarhun, joka tarkoittaa merimiestä, joka oli palaamassa. Ja merimies sanoi hänelle: ”Mihin sinä, kunnon mies, olet matkalla?”
”Merelle, lepuuttamaan mieltäni. En ole sitä ikinä vielä nähnyt. Minä kaipaan nähdä sen suuria aaltoja ja tuntea suolaveden tuoksun ja kuulla lokkeja.”
Ja vanha merikarhu sanoi: ”Minä synnyin merellä; olen kuunnellut sitä 40 vuotta, eikä siinä minusta ole mitään sykähdyttävää.” Nähkääs, hän oli nähnyt sitä niin paljon, ettei siinä ollut enää mitään jännittävää.
Siis, helluntaiseurakunta, ja te kaikki, kaikki muutkin, juuri se teissä on vikana tänä iltana. Te olette nähneet niin monia Jumalan asioita, että siitä on tullut teille liian tavanomaista. Te suhtaudutte siihen liian kevyesti. Liian kevyesti.
33 Ja tämä herttainen nainen – takaisin kertomukseeni – hän kipusi parvelle, luulisin, ja istuutui. Kun suuri Pyhä Henki alkoi paljastaa, ja aivan yhtäkkiä hän sanoi: ”Se pieni nainen, joka istuu parvella, nurkkauksessa, jolla on pieniruutuinen hame päällään… sinä rukoilet miehesi puolesta, joka työskentelee tietyssä paikassa ja hänen nimensä on se ja se; ja sinä rukoilet hänen puolestaan, koska hänen toinen korvansa on kuuro, mutta NÄIN SANOO HERRA, hän on juuri parantunut”, hän sanoi. Nainen katsoi kelloaan, ja näki, paljonko kello silloin oli.
Muutaman tunnin päästä, kun hän saapui kotiinsa, hänen miehensä oli ovella ja huusi kaikin voimin. Hän kuuli. Nainen kysyi: ”Mihin aikaan se tapahtui?”
Hän sanoi: ”Istuin tuossa jakkaralla juuri siihen ja siihen aikaan, ja minun korvani avautui,” Se tapahtui täsmälleen samalla hetkellä kuin Herra Jumala sanoi, että se tapahtuisi.
34 Eräs köyhä, oppimaton, värillinen, musta nainen istui käytävällä ja itki, koska hän ei saanut rukouskorttia, että pääsisi lavalle. Ja Pyhä Henki liikkui sinne, missä hän oli ja minä näin valon olevan hänen päällään, ja se sanoi naiselle: ”Rouva, teidän nimenne on se ja se”, – Pyhän Hengen kautta; minä en eläissäni ollut nähnyt tuota naista, en se edes ollut minä, joka puhui – tietenkään.
Ja Herra sanoi hänelle: ”Teillä on maksakirroosi, ja teillä on sellaisia ja sellaisia asioita”, ja nainen melkein pyörtyi. Se oli täydellistä, on ollut aina ja tulee aina olemaan. Jos kyse on Jumalasta, sen on oltava. Olen 49-vuotias, eikä se ole koskaan pettänyt; eikä se voi pettää. Jos se olisin ollut minä, silloin se olisi pettänyt‚ ensimmäistä kertaa. Mutta, Jumala ei voi epäonnistua, koska hän on Jumala. Hän voi tehdä mitä muuta tahansa, kuin epäonnistua.
Ja sitten, Herra sanoi naiselle: ”Mutta sinun pääasiasi on: sinulla on sisar Little Rockissa, Arkansasissa, mielisairaalassa, ja hakkaa päätänsä seinään.” Ja sitten nainen tuntui aivan kuin pyörtyvän; [Herra] sanoi: ”Mutta NÄIN SANOO HERRA, hän on juuri tullut järkiinsä.”
35 Ja seuraavana aamuna, osastonhoitaja päästi hänet pois täysin terveenä tapauksena. Ja hän lensi Chicagoon, ja todisti siellä lavalla heti seuraavana iltana. Ja [silti] Chicagossa on aivan yhtä paljon viskiä tänä iltana, kuin sillä oli sitä ennen. Kaikki yökerhot ovat auki, naiset käyttävät shortseja, polttavat tupakkaa, ja seurakunta rämpii synnissä ihan, kuten aina ennenkin.
Miksi? Ihmiset tuntevat olonsa turvatuksi, koska he kuuluvat johonkin seurakuntaan; koska ollaan amerikkalaisia.
Veli Bosworth sanoi kysyneensä, joskus ennen kuolemaansa joltakin naiselta: ”Oletteko te kristitty?”
No mutta, nainen tunsi itsensä loukatuksi; hän sanoi: ”Kuulkaas, minä teen teille nyt selväksi, että poltan kynttilää joka ilta.” Mitä kynttilällä on tämän kanssa tekemistä?
Joku toinen kysyi: ”Oletteko kristitty?”
Siihen vastattiin: ”Kuulkaas, minä teen teille nyt selväksi: ’Olen amerikkalainen!’” Mitä sillä on tämän kanssa tekemistä? Ihan yhtä paljon kuin kynttilällä.
36 Sinä et ole kristitty, ennen kuin otat Kristuksen vastaan ja synnyt uudesti Pyhästä Hengestä uudeksi luomukseksi. Jos sinä olet jotain sitä vähemmän, olet kadotettu.” Sinä saatat kyllä olla helluntailainen, sinut on kastettu eteenpäin, taaksepäin, tällä tavalla, tai sillä tavalla. Olet saattanut laulaa Hengessä, puhua kielillä tanssia Hengessä tai olet voinut tehdä ihan mitä tahansa, mutta jos sinä et ole todella syntynyt Jumalan ikuisesta Hengestä, olet kadotettu. Ja jos olet kristitty, Hengen hedelmät osoittavat, mitä sinä olet: Rakkaus, ilo rauha, pitkämielisyys, hyvyys, sävyisyys, itsensä hillitseminen Pyhässä Hengessä.
37 Turvassa; oi, miten Babylon uskoi olevansa turvassa, ihmisillähän oli kaikkea; heillä oli uskonto. Sitten, tuli aika, kun heidän naisistaan tuli moraalittomia. Miehistä, heidän saarnaajistaan tuntui, että he olivat maailman napoja; muita ei ollut edes olemassa. Heillä oli kuningas, joka oli sen ajan Elvis Presley, huippukaveri, ”Siirtotyöläis-Ernie” [Ford], tai joku näistä, joita nykyajan isoiksi suurmiehiksi nimitetään Amerikassa.
Hän järjesti suuret rock and roll-juhlat. Ja hän kutsui sinne kaikki kuuluisuudet, ja hän ajatteli pitää ne aivan rock and roll-meinigillä. Ja sitten…
38 Nyt, mikään ei ole uutta; on vain uusia nimiä. Te isoäidit tapasitte puhua tuosta vanhasta ”Charlie Barleycornista”, [”Turmiolan Tommi”], tuosta vanhasta variksenpelätistä hattu silmillä, kun tarkoititte viskiä ja olutta. Se oli vanha Charlie Barleycorn. Veljet, sillä on frakki päällään… Hänen kuvansa on tarrana nykyään jok’ikisessä takapuskurissa, ja jääkaapissa. Hän on muodissa, mutta on silti tuo sama vanha riivaaja. Täsmälleen näin.
Sitä ei ehkä nimitetty rock and rolliksi, mutta se oli rock and rollia. Ja tämä sen aikainen huippuveikko sanoi: ”Minäpä järjestän isot juhlat; todella meinaan järjestää sellaiset.” Sitten, hän kutsui kaikki sotilaat, hänellä oli parasta viskiä ja olutta, mitä maasta löytyi. Ja kaikki naiset hankkivat lapsenvahdin lapsilleen, ja kaikki tulivat paikalle tanssimaan näiden sotilaiden kanssa. Heillä oli todella hauskaa. Minä voin kuvitella kuinka siitä saatiin nykyaikainen televisiolähetys, ja kaikenlaisia koristeita roikkui, temppelin takana, valtava puutarha… Ja sinne laitettiin isoja kynttilöitä ja valaistus oli runsasta, ja oi, miten muodikasta se olikaan.
Voin kuvitella kun nuo naiset viskelivät kinttujaan ilmaan ja hihkuivat ”jippii”, ja sotilaat humalassa. Siellä juotiin ja juhlittiin, kuten Raamattu kertoo ihmisten tehneen.
39 Ja nykyään tehdään ihan sitä samaa. Miten se muka eroaa nykyisestä Amerikasta? Mitenkä nämä yökerhot ja niin edelleen? Ja 95 % näistä ihmisistä on niinkutsuttuja kristittyjä. Pitää täsmälleen paikkansa.
Jokin aika sitten… minulla ei ole ollut aikaa kertoa siitä; olin menossa huoneeseen, hotelliin, ja siellä oli pyhäkoulunopettajia ja kaikki niin humalassa, etteivät toinen toistaan kyenneet auttamaan; pitää paikkansa.
Nyt, kun siellä oli nämä suuret juhlat… siis, mikään ei häirinnyt heitä – heillä oli maailman parhaat tiedemiehet; he olivat 250 jalkaa korkeiden ja 80 jalkaa leveiden muurien suojassa, ja vartijoita seisoi kaikkialla; oli parhaat vaunut; parasta ruokaa. Heillä oli kaikkea niinpä, miksi olisi pitänyt olla huolissaan?
40 Kun ihmistä tulee tuollaisia, kun tullaan sellaiseen tilaan, ettei sielu voi enää kantaa taakkaa… teidän puhujanpönttöönne tulee saarnaaja, joka kyllä pystyy kampaamaan tukkansa niin tiukaksi, että suu jää auki, ja hän murahtaa ”aammeen”, kuin jokin kuoleva vasikka, ja sitten ajatellaan että ollaan saatu joku tähti, koska hänellä on tohtorintutkinto.
Minä mieluummin haluaisin perheeni istuvan kuuntelemassa saarnaajaa, joka ei osaa aakkosia eikä ymmärrä kahvin päälle puolikkaan pavun vertaa, mutta tuntee Herran Vapahtajansa, ennemmin, kuin että on sellaista prameutta, mitä nykyään on ja frakkeja ja kääntökauluksia; todellakin… Perkele on aina pullollaan sellaista – juuri se sellainen alkoi alussa; se on yhä liikkeellä.
41 Minä haluan teidän ajattelevan vähän pitemmälle; ja kun siellä olivat nuo suuret juhlat, ja ihmiset tanssivat ja pitivät hauskaa ja juopottelivat parasta, Oertel 92-olutta, tai mitä siellä sitten olikin silloin, ja pröystäilivät ja pitivät lystiä ja tanssivat ja kaikkea, eivätkä tienneet, mitä ulkopuolisessa maailmassa tapahtui.
Eikä tämäkään kansakunta tiedä, mitä ulkopuolella tapahtuu. Mitä tapahtui ensimmäisessä sodassa, kun kaikki olivat polvillaan, lausuivat rukouksia, ja rukoilivat, että pojat tuotaisiin takaisin. Ja millä heitä sitten viihdytettiin, kun he palasivat? Oluella, viskillä, niillä heitä viihdytettiin heti alkajaisiksi. Olisi pitänyt mennä polvilleen kiittäen Jumalaa ja sanoa: ”Pidä meidän loitolla sodasta, Herra.” Mikä häpeä, mikä häpeä Jumalan silmissä.
42 Nyt, kuunnelkaa; sen sijaan että naiset olisivat panneet vaatteet päälleen ja käyttäytyneet kuin leidit , niin katsokaa, mitä he tekivät. Sen sijaan, että palaavat miehet olisivat menneet rukoushuoneelle palvelemaan Jumalaa niin, mitä he tekivätkään? Kaupungille – ryyppäämään, juoksentelemaan ympäriinsä, juopottelemaan, kaikkea roskaa; ei välitetty Jumalasta, eikä tiedetty Jumalasta enempää kuin hottentotti Egyptin yöstä, ja silti ihmiset väittivät olevansa kristittyjä.
Jos sinä olet kristitty, sinä elät sen mukaisesti. Hengen hedelmät seuraavat sinua. Jos Kristuksen elämä on sinussa, sinä elät Kristuksen elämää. Jos sinä menet kurpitsaköynnöksen luo, siinä on kurpitsoja. Jos menet viiniköynnöksen luo, siinä on viinirypäleitä. Jeesus sanoi: ”Minä olen viiniköynnös, te olette oksia.”
Ja, kun me tulemme seurakuntaan, niin mitä me löydämmekään? ”Kyllä minun kirkkokuntani on parempi kuin sinun; Me emme tee yhteistyötä siinä kokouksessa.” Voi tavaton! Kiistellään, nahistellaan, kiukutellaan; se ei ole Kristusta, ei todellakaan ole. Mutta tämä aika, jona me elämme…
Ja, oh, minä näen, kuinka siellä pidetään hauskaa. Ja hetken päästä, vähän niin kuin meidän jotkut TV-koomikot tai filmitähdet halusivat huvitella, väännettiin vitsejä tuosta kaljupäisestä saarnaajasta tai jotain, tiedättehän, jotain sellaista jolla haluttiin pilkata uskontoa.
Kuten ihmiset, siis nämä kaverit täällä julkaisevat, Elvis Presleyt ja tuottavat sievän albumin, tai jotakin uskonnollista palvelusta tai jonkin uskonnollisen laulun, ja sitten annetaan lausunto, että hän on uskonnollinen: rock and rollia toisella puolella ja uskontoa toisella puolella. Samasta lähteestä ei voi saada makeaa ja karvasta vettä. Se ei ole mitään muuta kuin perkeleen valhe. Elvis Presleyllä ja Juudas Iskariotilla ei ole muuta eroa kuin, että Juudas Iskariot sai 30 hopearahaa Kristuksen myymisestä; Elvis Presley oli helluntailaispoika, hän myi Kristuksen ja sai armadan Cadillaceja ja miljoona dollaria. Siinä se ero on.
43 Ernie Ford laulaa noita lauluja naama niin pitkänä, että voisi juoda piimää kirnun pohjalta – niin hurskastelevasti, ja sitten palaa taas kuvioihin, ja halaa naisia ja sen sellaista.
Ja tämä Arthur ja muut, hävyttömine häijyine vitseineen; ja te, ihmiset, kuuntelette sellaista moskaa; ja ottavatko teidän lapsenne siitä oppia? Lukekaa Raamattua ja ottakaa oppia Kristuksesta, ja hankkiutukaa eroon tuollaisesta moskasta. Tämä kansakunta on tuhon partaalla. Pitää täsmälleen paikkansa.
Oh, juuri näin ihmiset Babylonissa tekivät tuossa taitekohdassa. Nyt, olisihan heidän pitänyt sen verran ymmärtää, koska silloin maassa oli aito, todellinen, Jumalan profeetta. Silloin, maassa oli meneillään herätys, muttei tuon yhteiskuntaluokan keskuudessa.
Katsokaa, mitä sitten tapahtui; ihmiset sanoivat: ”Kerrotaanpa nyt pikku vitsi.” Ja tämä nuori kelmi astuu esiin, ja sanoo: ”Siis, pidetäänpä vähän hauskaa noiden hihhulien kustannuksella. Nyt, jokunen vuosi sitten, kaikkialla, täällä maassa oli runsaasti hihhuleita”, hän sanoi. ”Minun isäni, käydäänpä hakemassa heidän astiansa, ja pidetään vähän hauskaa.”
44 Voi veljet, on paikka, jossa voi astua armon ja tuomion erottavan rajan yli, ja minä pelkään, että me olemme tehneet sen; suoraan sanottuna minä tiedän, että me olemme, kansakuntana.
Ja sitten mentiin ja haettiin nuo Herran pyhät astiat. Mikä on Herran astia? Missä hänen siunauksensa sijaitsee? Se on hänen seurakuntansa; te olette Herran astioita.
Mitä niille tehtiin? Niistä tehtiin pilaa. Otettiin esiin ja niihin kaadettiin viiniä ja viskiä, tai mitä se silloin niissä olikin. Ja – dramatisoidaanpa tätä hetki. Minä saatan nähdä, kuinka tämä uudenaikainen Elvis, tai mihin nykyiseen häntä nyt voisi verrata, tanssimassa tätä nykymaailman rock and rollia. Paikalla oli sotilaita, ja heidän sylissään naisia pitkällään – ja lapsenvahdit pitivät huolta kodista. Nyt, heitä nimitettiin jalkavaimoiksi, joka on laillinen huora.
45 Nykyään, meidän kansakuntamme on sitä täynnä: naidaan ja erotaan, naidaan ja erotaan ja naidaan ja erotaan… Ja koska saatiin jonkinlaista… [nauhassa tyhjä kohta] …nimitettiin hyväraamiseksi, tai joksikin kauniskasvoksi…veljet, heistä tulee kansakunnan idoleita.
No, ennen, meidän piti lähettää naiset Pariisiin tutustumaan, miten naisia riisutaan; nyt Pariisista lähdetään tänne kopioimaan meitä. Minä tulen saarnaamaan siitä… ei, siihen minulla ei ole aikaa – jonain iltana… hyökkäyksestä Yhdysvaltoihin ja perkele kaataa hallituksen, nähdään, missä me olemme. Nämä ovat yksiä maailman alhaisimmista jutuista… Yhdysvalloissa on enemmän avioeroja kuin koko muussa maailmassa yhteensä. Pitää paikkansa. Mistä on kyse? Ajasta, jona me elämme.
46 Mutta, kaiken aikaa, kaiken tämän keskellä, meneillään on aito Pyhän Hengen herätys. Se pitäisi kyllä huomata, se heiluu ihmisten silmien edessä, eivätkä he näe sitä, mutta Jumala lähettää sen silti.
Siis, juuri niihin aikoihin mies ottaa lasin käteensä, minä voin kuulla kuinka hän sanoo: ”Hei, tiedättekö te nämä hihhulit, joita täällä meillä on? Tässä me nyt olemme ja juomme heidän maljansa!”
Voi veljet, siinäpä vasta TV-ohjelma! ”Oi, se kyllä ravistelee kansakuntaa”, ajattelevat ihmiset. Niinpä ravisteli.
Mutta Jumala ravisteli myös. Juuri, kun mies oli juomaisillaan maljan, niin samassa hän sattui vilkaisemaan – taivaasta laskeutui ihmiskäsi; ja siellä oli valtava rapattu seinä, ja kynttilät… Ei pimeydessä, vaan aivan siinä valossa, ihmiskäsi laskeutui ja kirjoittaa: ”MeNee’, MeNee’, TeQeeL, uuFaRSiJN”, kirjoituksen seinälle.
47 Minä näen, kuinka tuo moderni koomikko seisoo siinä… ja silmät pullahtavat poskelle; polvet lyövät loukkua; hän on täysin suunniltaan; oi, seisoo siinä ja tuijottaa; Raamattu sanoo, että hänen polvensa löivät loukkua Jonain päivänä tullaan olemaan suunniltaan. Täysin suunniltaan… Mitä se oli? Jotain sellaista tapahtui, jollaista hän ei koskaan ollut nähnyt. Hän oli ajatellut, että palatsin ulkona oli kokonainen armeija…
Mutta, Jumala katsoo alas taivaastaan, ja tuo ihmiskäsi alkaa kirjoittaa…
Ja minä saatan nähdä sotilaiden tanssittavan naisia‚ ja miehet siellä – heidän vaimonsa kävelee kotona sairas lapsi sylissään, ja miehet siellä, toinen nainen sylissään; täsmälleen nykyinen Amerikka pitämässä hauskaa tanssien ja hurraten.
Ja yhtäkkiä jotain tapahtuu. Ihmiset katsovat johtajaansa, ja huomaavat… he katsahtavat seinään, ja seinällä on kirjoitus. Jumala oli astunut sisään.
48 Minä saatan kuulla kuninkaan sanovan: ”Tämän täytyy olla jotain uskonnollista; me teemme uuden albumin”, kuten jotkut meikäläisistä laulajista ja jotkut näyttelijät nykyään sanovat.
Sitten, hän lähettää hakemaan piispaa, ja arkkipiispaa ja kaikkia selvänäkijöitään ja neuvonantajiaan. Hän lähettää ja saa paikalle aluevanhimpia ja kaikki teologian tohtorit, ja heidät kaikki tuodaan lukemaan tätä kirjoitusta.
Mitä tapahtuu, kun he pääsevät paikalle? He eivät ole ikinä tienneet mitään kielilläpuhumisesta – tuntemattomilla kielillä; he eivät ymmärrä asiasta mitään. Niinpä, miten heillä olisikaan voinut olla selittämisen lahja? Se tapahtui ensimmäisten pakanoiden käännekohdassa; ja, seinällä oli tuntemattomia kieliä. Kukaan ei todellakaan ollut kuullut sellaisesta mitään, mutta seinälle oli kirjoitettu tuntemattomalla kielellä.
Ja nämä saarnaajat sanovat: ”Me emme ymmärrä yliluonnollisuudesta mitään.”
49 Ja niin on asia tänäänkin. Kun puhutaan jumalallisesta parantamisesta ja Jumalan voimasta, 90% ihmisistä ei ymmärrä siitä yhtään mitään. Kaikki, mistä ihmiset tietävät, on heidän oma vanha, kylmä, kaavamainen, ihmistekoinen teologiansa. Me elämme hirvittävää aikaa; ja ihmiset tulevat kuolemaan, eivätkä he kuuntele. Siinä se. Seinällä oli kirjoitus, eivätkä ihmiset ymmärtäneet sitä. Niinpä he olivat hämmennyksissään, koko joukko, saarnaajat ja kaikki.
Mutta, sisään tulee kuningatar. Mikä tämä kuningatar oli? Hän ei ollut ollut heidän rock and roll-juhlissaan. Hänen on täytynyt olla jossain kokouksessa profeettojen kanssa. Näettekö? Hän ei ollut ollut paikalla, koska Raamattu sanoo, että hän tuli sillä hetkellä juhliin.
Ja hän ryntää kuninkaan luo ja sanoo: ”Oi, kuningas…” Nyt, se esittää seurakuntaa, kuningatar, kuninkaan morsianta. Hän tulee sisään ja sanoo: ”Oi kuningas, älä ole milläsikään, äläkä huolestu siitä, etteivät teologian tohtorit pysty lukemaan yliluonnollista, mutta sinun valtakunnassasi on mies, joka pystyy lukemaan sitä.”
Ja minä olen niin iloinen tänä iltana, että on olemassa mies, yksi, joka ymmärtää yliluonnollista. Hän on Herra Jeesus Kristus, tuo laiminlyöty, joka on keskuudessamme. Hän tuntee yliluonnollisuuden.
50 Ja profeetta Danielia, lähetetään hakemaan. Ja hän saapuu, ja sanoo, että hän kykenee lukemaan sen, sillä hänellä oli tulkitsemisen lahja. Sitten hän alkaa tulkita tuota tuntematonta kieltä, ja kertoi kuninkaalle, mitä tuleman piti.
Kuningas kuvitteli olevansa turvassa, mutta hän ei tiennyt, että kaiken aikaa eräs jumalaton kansakunta, sellainen kuin Venäjä… nyt muistakaa, profeetta ei ollut Meedo-Persiassa. Hän oli Babylonissa. Rankka rock and roll oli meneillään Babylonissa, jossa oli meneillään myös herätys, ja sieltä tuo profeetta oli, ja sanoma myös oli.
Mutta kaiken aikaa, meedialaiset ja persialaiset, jotka olivat täsmälleen, kuin tuo sydämetön ja jumalaton Venäjä on, olivat löytäneet [valtakuntaan] tien. Heilläkin oli tiedemiehiä, ja he olivat ohjanneet Eufrat-virran kulkemaan ohi [Babylonin].
51 Ja tänään, kun me kuvittelemme, että meillä on kaikkea, niin aivan meidän rock and rollimme, ja boogie-woogien, ja julkisen strippaamisen kaduilla… eikä teidän tarvitse enää mennä teatteriin, sitä on kaduilla. Strippareita, sitä he todella ovat, nykyajan strippareita kadulla, pukeutuneena kuin Iisebel, ja nimittävät itseänsä muka kristityiksi – ja kirjoitus on seinällä!
Sputnik kulkee taivaalla, emmekä me voi taistella sitä vastaan. Oh, me lähetimme yhden, se nousi kolmen jalan korkeuteen, ja hiipui. Ja, me voimme katsoa ylös tänä iltana ja nähdä, kun Sputnik kiertää maapalloa. Ja Venäjällä, vain yksi votka liikaa, niin me olemme tuhkana ennen aamua.
52 Billy Graham sanoi jokin aika sitten radiolähetyksessään: ”Ei ole yhtään asiaa, joka pidättelisi edes viittätoista minuuttia Amerikkaa joutumasta Venäjän satelliitiksi, mikäli se haluaa sitä.” Mistä on kyse? Me tunnemme olevamme turvassa, emmekö tunnekin? Mutta, me olemme laiminlyöneet Jumalaa. Olemme omaksuneet rock and rollin ja kaikenlaisen muodinmukaisen viihteen ja roskan, ja jättäneet Jumalan pois kuvasta; ja taivaalla on kirjoitus.
Raamattu sanoo, että ylhäällä taivalla tulee olemaan merkkejä. Meillä on lentäviä lautasia, joista Pentagon ei pysty sanomaan, mitä ne ovat. Mystisiä näkyjä taivaalla, maan päällä, meri ärjyy, hyökyaaltoja, maanjäristyksiä monin paikoin, ja kaikenlaisia asioita tapahtuu, ja seurakunta, on haalea, ihmiset eivät pysty edes istumaan kokouksessa koko aikaa. Mistä on kyse? Siitä, että Raamatun täytyy täyttyä. Kirjoitus on seinällä Amerikka! Ja Venäjä, jos se haluaa… Nyt, Venäjä ei todellakaan paljasta kaikkea parastaan, emmekä mekään.
53 Mutta, meidän syntimme ja nykyaikainen elämäntapamme ovat antaneet sen päästä sellaiseksi; ja kun seurakunnassa ei ole rukousta, se kylmenee ja loittonee, ja me olemme antaneet sen tulla tähän tilaan. Ihmiset ajattelivat, että jospa lähetettäisiin… Tuolla ylhäällä heillä on puolentoista tonnin, tai kahden tonnin pommi – tai satelliitti. Me emme pääse käsiksi siihen millään ohjuksella. Ei ole mitään, mitä me voisimme tehdä asialle. Aivan tähän Yhdysvaltojen päälle voidaan tuoda jokunen noista vetypommeista, ja sanoa: ”Antautukaa, tai palakaa poroksi.” Se voi tapahtua seuraavan viisitoistaminuuttisen aikana.
Mitä me tekisimme? No, ainoa järkeenkäypä asia olisi antautuminen. Pentagon antautuisi; kansakunta antautuisi. No, mitä sitten tapahtuisi? Humalaisen hämmennyksen keskellä, kuin toinen Pearl Harbour; laivalasteittain jumalattomia miehiä, lentokoneet pullolaan venäläisiä sotilaita, jotka tulevat koteihimme ja kourivat naisia, raiskaavat heidät, murskaavat heidän lastensa päät kadulla, valloittavat kodit ja potkaisee teidät ulos. Mitä te sille voitte?
Ja kaikki sitä varten, että me emme ole nähneet tuota kirjoitusta seinällä, ja Herran Jeesuksen Kristuksen tulemusta… kuunnelkaa, veljet, näin voi tapahtua aamulla. Ja jos se on niin lähellä – kuinka moni täällä lukee sanomalehtiä ja ymmärtää, että se voi tapahtua aamulla, emmekä me voi estää sitä, nostaisitteko kätenne? Varmasti.
54 No, jos se voi tapahtua aamulla, ja seurakunta lähtee kotiin ennen kuin se tapahtuu, miten lähellä Herran tulemus onkaan? Oh, te tulette nimittämään minua hihhuliksi joka tapauksessa; te saatatte… Nyt tuntuu uskonnolliselta; kuunnelkaa: Herra saattaa tulla hetkenä minä hyvänsä. Me olemme taitekohdassa; ihmeitä ja merkkejä – kirjoitus, Sputnik, lentäviä lautasia, kaikkea – ja seurakunta kylmenee. Nyt on lopun aika.
55 Mitä sinä, ystävä, aiot tehdä asialle? Älä kuuntele tätä kuin satua. Tämä tulee NÄIN SANOO HERRALTA. Lopettaessani, minä haluan sanoa tämän: Älkää turvatko tiedemiehiin. Tiedemiehet tulevat väärältä puolelta. Niin he tekivät jo alussa; ja tekevät vieläkin. Fiksut ja sivistyneet ovat peräisin väärältä puolelta. Nöyräsydämiset, ovat peräisin Jumalan puolelta, eivät nuo FT:t. Minä en sano, etteivät he voisi olla; en minä sitä sano, mutta valtaosa heistä on peräisin tuolta toiselta puolelta, sosiaalinen evankeliumi mukanaan.
Me uskomme vanhanaikaiseen evankeliumiin, joka pelastaa synnistä ja saa sinut elämään toisella tavalla, ja saa sinut täyteen iloa ja onnea ja odottamaan Herran tulemusta. Jumala olkoon sinulle armollinen Greenville, Etelä-Carolina; olkoon Jumala sinulle armollinen; herää. Nyt on lopun aika. Tässä se on: kirjoitus… Ei seinällä, vaan taivaalla. Jumala sanoi, että siellä se tulisi olemaan, ja siellä se on – se voi tapahtua milloin tahansa.
56 Kuunnelkaapa nyt, hetki hiljaa. Minulla oli ilo ja kunnia käydä hiljattain Intiassa, jossa minulla oli osanottajamäärältään suurimmat kokoukset. Siellä oli suunnilleen – siellä ei päässyt sisään – suunnilleen 500 000. Sokean miehen parantumisen takia, en ole nähnyt niin monen tulevan Kristuksen omaksi; se on paljon enemmän kuin nuo Afrikan 30 000.
Mutta, kun saavuin sinne, sain käteeni sanomalehden, ja siinä sanottiin, että maanjäristykset olivat ohi, koska linnut olivat palaamassa. Tiedän – luin artikkelin – se on minun hallussani tässä, nyt ja siinä lukee näin; että suunnilleen päivää ennen, kuin siellä oli maanjäristys… Intiassa ei ole sellaisia aitoja kuin meillä. Aidat ovat valtavia, kivistä tehtyjä aitoja. Monet rakennuksetkin on tehty kerätyistä kivistä, joita on kasattu.
57 Ja nuo pikkulinnut menevät niiden rakoihin ja tekevät sinne pesänsä. Ja pitkin noita muureja kaikkialla karjapihoilla… Iltapäivällä, karja tulee noiden muurien suojaan varjoon, ja ne seisovat tuon muurin ympärillä ollakseen yhdessä, poissa kuumasta auringonpaisteesta. Mutta eräänä päivänä… Kuunnelkaa, ystävät; päivää ennen kuin maanjäristys tapahtui, kaikki pikkulinnut lensivät pois pesistään ja menivät peltojen keskelle, ja istuivat pensaikoissa. Ja kaikki karja ja lampaat lähtivät pois noiden muurien läheltä, ja menivät peltojen keskelle ja seisoivat yhdessä varjostaen toinen toistaan.
Mikä niille kertoi, että maanjäristys oli tulossa? Sama Jumala, joka johdatti ne arkkiin kauan sitten. Ja ne pysyttelivät siellä kaksi päivää siihen asti, että maanjäristys oli ohi ja sitten ne alkoivat palailla takaisin. Ei niillä ollut mitään sivistystä; eivät ne osanneet lukea ja kirjoittaa, mutta ne ovat Jumalan luomuksia, joiden pitää luottaa häneen.
58 En minä omaa oppimattomuuttani puolusta sanomalla teille… Minä en sano, ettei teidän pitäisi olla koulutettuja, mutta sivistys on ollut suurin este, mitä evankeliumilla koskaan on ollut. Veljet, älkää luottako sivistykseenne, yhteisöönne, omaan kansakuntaanne, seurakuntaanne. Luottakaa Jumalaan ja antakaa hänen johdattaa.
Kuunnelkaa, ystävät; minäpä kerron teille tänään: Jos Jumala voi varoittaa lintuja, että ne lentäisivät pois vaarasta, pois noista muureista – voi varoittaa lampaita ja karjaa lähtemään pois noiden muurien suojista, koska ne romahtaisivat, kuinka paljoa ennemmin hän tekee sen miehelle tai naiselle, jonka hän on tehnyt omaksi kuvakseen?
Kuunnelkaapa, ystävät, minäpä sanon teille taas; kuunnelkaa tätä ja olkaa varmoja, ettette te hukkaa tätä. Kaikki te ihmiset, täällä, jokainen teistä: tulkaa pois näiden uudenaikaisten muurien luota. Ne tulevat romahtamaan. Rynnätkää kiireesti keskelle Jumalan armoa, ja kutsukaa Jeesusta Kristusta.
On lähde, täynnä Immanuelin suonista otettua verta,
kun syntinen heittäytyy tuon virran alle,
hän pääsee kaikista syyllisyytensä tahroista.
59 Seisoisitteko vielä ihan hetken? Oi, Jumala, ole armollinen. Juoskaa ihmiset, kiireesti, kiireesti, kiireesti; menkää Kristuksen tykö, niin nopeasti kuin pääsette. Lähtekää pois, näiden modernien muodollisuuksien suojista. Menkää keskelle Jumalan armoa, kiireesti. Kaikki te baptistit, metodistit, helluntailaiset, nasarealaiset, pilgrim holinesslaiset, katoliset, kaikki, lähtekää pois näiden uudenaikaisten seurakuntien muureilta. Te tunnette olonne turvalliseksi, koska seurakunta on suuri, ei minulla seurakuntaa vastaan mitään ole, mutta veli, ennen kuin olet löytänyt hänen armonsa, olet peitetty hänen hyvyydellään ja voimallaan, mitä hyötyä siitä sinulle on?
Minä tunnen johdatusta sanoa tämän, ennen kuin lopetamme, kun me painamme päämme hetkeksi. Hiljattain… kukaan ei enää liiku, pyydän.
60 Hiljattain, noin sata vuotta sitten, oli mies, jonka nimi oli Danny Greenfield, hän oli nykyaikainen amerikkalainen evankelista. Hän näki unta, että kuoli, ja ajatteli pääsevänsä taivaaseen. Hän tuli ovelle; ja ollessaan siinä ovella, vahtimestari tuli: ”Kuka lähestyy tätä pyhää paikkaa?”
Hän: ”Olen Danny Greenfield, amerikkalainen evankelista.”
Mies: ”Katsotaanpa, herra, onko teidän nimenne kirjassa.” Ja hän tutki kirjaa. Siellä ei ollut sellaista nimeä. Hän tuli ulos, ja sanoi: ”Herra, tässä kirjassa ei ole teidän nimeänne. Teidän on poistuttava portilta.”
Hän: ”Herra, minä olen evankelista.”
Mies: ”En voi auttaa, kuka olettekin. Minä huolehdin ainoastaan näistä kirjoista, ja teidän nimenne ei ole kirjassa”, hän sanoi.
Hän: ”Mitä minä voin tehdä?”
Mies: ”Te voitte valittaa tapauksesta suuren valkoisen valtaistuimen oikeuteen.”
Hän: ”Jos siinä oli kaikki, mitä voin tehdä, sen minä teen.”
61 Ja hän kertoi, että hän alkoi matkata avaruuden halki; ja hän liikkui nopeammin ja nopeammin, ja sitten vauhti alkoi hiljetä, kun hän tuli valoon. Valo ei tullut yhdestä tietystä paikasta, vaan kun hän tuli sen keskipisteeseen, hän pysähtyi. Hän sanoi: ”Voi millainen paikka se oli!” Ja hän kuuli mahtavan äänen, joka sanoi: ”Daniel Greenfield, miksi sinä tulet minun oikeuteni eteen?”
Hän: ”Minut hylättiin tuolla portilla, ja ainoa, mitä minä voin tehdä, Herra, oli valittaa tänne teille.”
Ääni: ”Selvä, sinut tuomitaan minun lakini mukaan; Daniel Greenfield, valehtelitko sinä koskaan?”
62 Hän sanoi: ”Minä luulin olleeni rehellinen mies, mutta minä tiesin, että jotkut asiat, jotka sanoin, eivät olleet totta.” Hän vastasi: ”Kyllä, Herra, minä valehtelin.”
Ääni: ”Varastitko sinä koskaan, Daniel Greenfield?”
Hän kertoi: ”Minä ajattelin olleeni kaikessa rehellinen”, mutta hän sanoi, että ”tuon valon edessä, minä muistin monia pikkukauppoja, joita olin tehnyt, jotka olivat hieman kyseenalaisia.”
Nyt, kuuntele, ystävä, nyt, täällä maan päällä, se, mikä sinusta tuntuu menettelevän nyt, niin tuon valon edessä, jonain päivänä, tulee olemaan monia asioita, joissa ei nyt tunnu olevan mitään vikaa, tulevat silloin olemaan kyseenalaisia.
Hän vastasi: ”Kyllä Herra, minä varastin.”
Ääni: ”Daniel Greenfield, minun lakini vaatii täydellisyyttä; olitko sinä täydellinen, Daniel Greenfield?”
Hän vastasi: ”En, Herra, minä en ollut täydellinen.”
Hän kertoi odottaneensa kuulevansa tuon mahtavan äänen sanovan: ”Mene pois minun luotani, sinä hirveä ihminen.”
63 Ja hän kertoi, että sitten hän kuuli kaikkein suloisimman äänen, mitä koskaan on kuultu. Yhdenkään äidin ääni ei ole sen kaltainen. Ja Daniel kääntyi katsomaan oikealle puolelleen; hän sanoi nähneensä suloisimmat kasvot, jotka hän oli koskaan nähnyt; yhdenkään äidin kasvot eivät näytä sellaiselta kuin ne. Ja Daniel sanoi, että ne tulivat lähelle häntä, pani kätensä hänen ympärilleen ja sanoi: ”Isä, on totta, että Daniel Greenfield ei ollut elämässään täydellinen, kun hän oli maan päällä, mutta on eräs asia, jonka Daniel Greenfield teki ollessaan maan päällä; hän edusti minua. Niinpä, kun hän on täällä, minä edustan häntä.”
Minä mietin vain, tänä iltana, ystävät, luotatteko te siihen, että teidän seurakuntanne edustaa teitä tuona päivänä, tai luotatteko siihen, että jokin teidän mitätön elämyksenne on teidän tukenanne tuona päivänä? Tunnetteko te Hänet? Edustaako hän teitä? Edustakaa te häntä nyt; hän tulee edustamaan teitä silloin.
64 Nyt, kun päämme ovat painettuna, ja minä rukoilen, että te olisitte tosissanne. Haluaisin, että kaikki täällä sanoisivat: ”Rakas Jumala, minä seison siksi, että minä edustan tässä sinua, j a minä haluan, että sinä edustat minua tuona päivänä. Minä olen yrittänyt olla kunnollinen nainen tai kunnollinen mies, poika, tai tyttö, mutta minä haluan, että sinä todellakin edustat minua, Herra. Minä nostan käteni merkiksi siitä, että haluan sinun edustat minua, kun minä edustan sinua.”
Nostaisitko sinä kätesi? Jumala teitä kaikkia, kaikkialla rakennuksessa, siunatkoon; kirjaimellisesti viisi tai kuusisataa, ehkä sitä useampi, jotka haluavat Kristuksen edustavan häntä. Sinä otit paikkasi ja Kristus tulee ottamaan sinun, tuona päivänä. Tuo suloinen, ystävällinen ääni – kamppailu, sinä puristat tyynyäsi, ja pulssi heikkenee, ja kylmyys viilentää sinun kätesi, ja kurkussasi käydään kamppailua, ja lääkäri kävelee pois pudistaen päätään; jokin tulee edustamaan, edustamaan sinua, jos sinä todella tarkoitat sitä.
Painakaa päänne; hetkeksi, minä pyydän Josephia tulemaan tänne johdattamaan meidät rukoukseen. Kun teidän päänne on painettuna, tarkoittakaa sitä nyt, kaikesta sydämestänne. Rukoilkaa, kun minä luovutan kokouksen veli Joseph Bozelle.