55-0815 TAISTELKAA SEN USKON PUOLESTA, JOKA ON ANNETTU KERTAKAIKKISESTI PYHILLE
(Earnestly Contending For The Faith That Was Once Delivered Unto The Saints)
Karlsruhe, Saksa, 15.8.1955
1 Menin huoneeseeni. Menin huoneeseeni rukoilemaan, että Jumala antaisi teidän kaikkien elää pitkän, voittojen täyttämän elämän, niin jonain päivänä minä voisin tavata jokaisen teistä ja puristaa kättänne. Minä tiedän, että Hän antaa. Sitten olin todella väsynyt. Olen ollut jo useita päiviä hyvin väsynyt, nähkääs, olen matkustanut kokouksesta toiseen.
Olin suurenmoisessa kokouksessa metodistikansan parissa Amerikassa, ja sitten vain lähdin sieltä yhtenä päivänä, tulin [lensin] koko yön tänne, ja aloitin täältä. Siis, aikaero on kuusi tuntia, ja niinpä minä olen aivan sekaisin. Minun yöni ovat päiviä; päiväni ovat öitä.
2 Otin pois märät vaatteet päältäni hetki sitten, ja ajattelin, että käyn makuulle hetkeksi, ja että herään kyllä vähän ajan…?… kävin nukkumaan. Ja, kun veli Guggenbühl ja muut tulivat hakemaan minua, he herättivät minut ja siksi minun piti pitää kiirettä ehtiäkseni tänne. Siis, minä luotan Jumalaan, että Hän voitelee minut kokousta varten tänä iltana. Ja rukoilkaa tekin puolestani, että Jumala auttaisi minua. Kiitos.
Siis, minä haluan lukea vähän Sanaa.
Minä vain luen sen, ja te voitte lainata sen Raamatusta; se on lyhyt.
Juudaan kirje 3. jae, siinä lukee näin:
Rakkaani! Hartaasti olen halunnut kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, ja nyt sain aiheen kehottaa teitä taistelemaan sen uskon puolesta, joka pyhille on kertakaikkisesti annettu.
3 Nyt, haluan lainata tätä todella tarkasti: ”Että te taistelisitte tosissanne [vakavissanne] sen uskon puolesta, joka kerran annettiin pyhille.” [KJV] Siis, tuo kirja on kirjoitettu selittämättömästi. Kukaan ei ymmärrä sitä järjen avulla. Sitä ei ymmärrä oppineisuuden avulla. Te voitte ymmärtää sen, kun Jumala avaa sen.
Jumala sanoi Sanassaan: ”Minä olen salannut sen viisailta ja älykkäiltä ja minä paljastan sen lapsenmielisille, sellaisille, jotka tahtovat oppia.” Niinpä, huolimatta siitä, kuinka paljon me yritämme ajatella sitä, Pyhä Henki on silti kirjoittanut sen selittämättömäksi. Ja Pyhä Henki avaa sen, kunhan sinä avaat sydämesi. Siispä, painetaan yhdessä päämme ja puhutaan Hänelle ja annetaan Hänen paljastaa se, samalla, kun me puhumme tämän kirjan Kirjoittajalle. Rukoilisimmeko?
4 Taivaallinen Isämme; me olemme tänä iltana täällä, kaukana tässä ihanassa Saksanmaassa, näiden vaatimattomien, ihanien ihmisten keskellä. He rakastavat Sinua. He osoittivat sen tänään iltapäivällä noustessaan seisomaan ja halusivat, että Sinä tulet heidän sydämeensä. Nyt, Isä, jotta he tietäisivät, että Sinä olet todellinen ja olet ainoa tosi elävä Jumala, ja Jeesus Kristus on Sinun Poikasi, toisiko itsesi ilmi meille tänä iltana, suuren Henkesi kautta, ilmestyksellä Raamatusta? – sillä me pyydämme sitä Jeesuksen nimessä. Aamen.
Siis, aihe: ”Taistelkaa sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu.”
5 Siis, haluan puhua hetken, sillä täällä on monia, joiden puolesta pitää rukoilla. Ja minä haluan, että jokaisella teistä on usko Jumalaan, sillä Jumala on jo hankkinut teille parantumisen. Jokainen teistä, jotka olette sairaita, on parantunut Jumalan silmissä, sillä Jeesus, kuollessaan ristillä, Hän tarjosi veren selästään teidän parantamiseksenne. Silloin, Hänen silmissään, te olette jo terveitä. Jokainen synnintekijä; te olette jo pelastettuja, sillä Jumala, Golgatalla, Jeesuksen Kristuksen kautta– runteli Hänet meidän pahojen tekojemme tähden jo satoja vuosia sitten. Siis ainoa, mitä teidän pitää tehdä tullaksenne kristityksi, on ottaa vastaan– ottaa vastaan se, mitä Jumala– se, minkä Jumala jo on hankkinut teille teidän pelastumiseksenne, ja samaten parantumiseksenne.
6 Nyt, ensisijaisesti, Jumalan Sana, on ainoa suunnitelma ja ainoa totuus Jumalasta. Jumala on Sana. Ymmärrättekö? Sana ”alussa…” minä siteeraan Sanaa– ”alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala.” Niinpä, Sana on Jumala.
Siis sitten, jos Jumala on sanonut jotakin, niin teidän asianne on tuntea kiinnostusta Hänen omaa Sanaansa kohtaan. Siis, jos minä en uskoisi siihen, minä en todellakaan haluaisi sanoa teille tätä kaikkea. Minä menisin mieluummin taivaaseen ja seisoisin Jumalan edessä ja tulisin tuomituksi uskottomaksi, kuin menisin taivaaseen ja tulisin tuomituksi tekopyhäksi. Ottaisin mieluummin riskin olla Hänen vastustajansa, kuin olisin teeskentelijä.
7 Mitä minua hyödyttäisi tulla tänne ja sanoa teille jotakin, mikä ei sitten olisikaan niin? Meren yllä on vaarallista lentää. Minulle on raskasta jättää lapseni itkemään. Minulla on pikkuinen 10-viikkoinen vauva. Ja kun, äiti nosti häntä, niin hän yritti pitää minun kädestäni kiinni, näytti siltä kuin… Pikku tyttäreni piti jalastani kiinni ja sanoi: ”Isi, älä lähde.” Se ei ole helppoa. Mutta täällä Saksassa on pieniä tyttöjä, joiden puolesta pitää rukoilla– minun pitää puhua heille ja rukoilla heidän puolestaan.
Siis, minä en tullut rahan takia. Minä en tullut suosion takia. Minä en tullut rakentaakseni uusia seurakuntia enkä tullut hajottamaan niitä, joita jo on rakennettu. Minä tulin vain yhtä tarkoitusta varten: rakastamaan Jeesuksen Kristuksen rakkaudella teitä ihmiset. Ja minä tarkoitan sitä.
8 Koska, jos minä kuolen teeskentelijänä, tekopyhänä, minä olisin kadotettu: riippumatta siitä, mitä olen tehnyt. Olisin kadotettu. Minä haluan mennä taivaaseen. Minulla on siellä isä, ja minulla on rakkaita siellä, ja Jeesus on siellä, ja minä haluan nähdä heidät. Siksi, minä tulen täydestä sydämestäni ja yritän kertoa, mitä Herra Jeesus on tehnyt teidän puolestanne. Ottakaa se vastaan.
Siis, aiheeseemme: ”Taistella tosissaan sen uskon puolesta, joka kerran [kertakaikkisesti RK38] annettiin pyhille.”
Siis, meistä jokainen haluaa uskoa, että seurakunta tekee niin. Metodistit, he sanovat taistelevansa sen puolesta. Baptistit, he sanovat taistelevansa sen puolesta. Katoliset, he sanovat taistelevansa sen puolesta. Luterilaiset, he sanovat taistelevansa sen puolesta. Helluntailaiset, he sanovat taistelevansa sen puolesta. Nasarealaiset, he sanovat taistelevansa sen puolesta. Mutta ne eroavat toinen toisestaan kovin paljon. Siis, on ainoa… Minä uskon, että he tekevät niin, ja minä rakastan heitä kaikkia. Minulla ei ole mitään yhtäkään heistä vastaan.
Mutta, me haluamme tietää– todella, mikä tuo usko on. No, jos nasarealaiset ovat erilaisia kuin helluntailaiset; ja helluntailaiset ovat erilaisia kuin metodistit. Luterilaiset ovat erilaisia kuin katoliset. Miten me sitten voimme tietää? On vain yksi tapa: se mitä Raamattu sanoo. Asian pitää olla totta.
9 Siis, piti taistella ”sen” uskon, ei jonkin uskon. ”Sen” yhden uskon. On vain yksi todellinen usko, yksi Herra, yksi Jumala, yksi kaste, yksi usko.
Siis, meidän pitää palata taaksepäin löytääksemme mitä tuo usko on. Siis, minä pyydän sinua, hyvä, rakas veljeni ja sisareni, että punnitsisit tätä; sillä asian pitää olla peräisin Raamatusta. Siis, tämä saattaa olla vähän erilaista kuin mitä sinulle on opetettu.
Kun Jeesus tuli, seurakunta odotti Hänen tuloaan. Mutta hän tuli niin eri lailla, etteivät ihmiset kyenneet tunnistamaan Häntä. Voisiko tänään jälleen käydä niin, että tuo sama juttu on tapahtunut? Katsotaanpa.
Siis, jos kyse on tuosta uskosta, joka kerran annettiin pyhille, sen lähteä Uudesta testamentissa, koska ihmisiä yksinkertaisesti nimitettiin vain ”pyhiksi” Uudessa testamentissa. Siispä, palataan takaisin.
10 Siis, kuinka moni täällä on milloinkaan lukenut Uutta testamenttia? Nostaisitteko kätenne? Hienoa! Siis, te voitte– te voitte seurata minua ja nähdä, siteeraanko minä väärin Kirjoituksia. On aika vaativaa tehdä tämä tulkin kautta. Minä vain siteeraan sitä.
Siis, alussa, ensimmäinen ihminen Uudessa testamentissa, oli Johannes Kastaja. Johannes oli lain ja armon välissä. Hän ei todella tullut kristillisen aikana eikä hän tullut lain aikanakaan. Hän oli Jeesus Kristuksen edelläkävijä: ”Huutavan ääni erämaassa: ’Tehkää Herralle tie!’” Tämä pitää paikkansa, eikö pidäkin? Aamen.
Sitten, ensimmäinen, joka esitteli uskon, joka oli tarkoitettu kristitylle seurakunnalle ei ollut kukaan muu, kuin itse Jeesus. Hän oli johdanto sille uskolle, joka tultaisiin antamaan kristilliselle seurakunnalle. Uskotteko te sen?
11 Siis, meidän täytyy ymmärtää, mikä Hän oli. Meidän pitää ymmärtää, millaisen seurakunnan Hän organisoi, ja ymmärtää millaista oppia Hän saarnasi ja millaisia tekoja Hän teki ja mitä tehtävää hän jätti kansalle. Ja sitten ymmärtää tekivätkö opetuslapset, tekivätkö he samalla tavalla, samoja asioita, joita Hänkin teki. Silloin me tunnemme Raamatun perusteella, mikä tuo usko oli, joka kerran annettiin pyhille. Olisikohan tämä totta? Aamen.
Siis, kun Jeesus tuli, me kaikki tiedämme jotakin Hänen syntymästänsä– Hän syntyi seimeen. Ja Hän kulki koko tien kuolemanrangaistukseen saakka– pois maailmasta kuolemanrangaistuksen kautta, teloituksen– tallinoven kautta, rosoiselle ristille.
Hänen elämänsä käsitettiin täysin väärin. Ensimmäinen kerta, jolloin enkelit esittelivät Hänet, ja itämaan viisaat seurasivat sitä tähteä, vastasyntyneenä Häntä jo vainottiin siihen päivään asti, kun Hän sai surmansa seurakunnan kautta. Se on totta. Me tiedämme… Hänet käsitettiin väärin, mutta Hän oli Jumalan Poika.
12 Siis, Hänen työnsä alkoi kasteen jälkeen 30-vuotiaana. Välittömästi sen jälkeen, vasta kun Isä Jumala oli laskeutunut Pyhän Hengen muodossa, näkyi–näytti kyyhkyseltä, ja meni Häneen, Hänen työnsä alkoi; ei sitä ennen. Eikä se voi alkaa teissäkään ennen kuin Jeesus tulee Pyhän Hengen muodossa asumaan teissä.
Siis, kuunnelkaapa. Välittömästi, kun Hän alkoi rukoilla sairaitten puolesta, ja ihmiset alkoivat parantua, lakimiehet, tohtorit astuivat esiin kritisoimaan Häntä. Mutta, katsotaanpa, millaista uskoa Hän esitteli heille.
Me aloitamme Luukkaan kirjasta [evankeliumista]. Me saamme selville, että Luukkaan kirjassa, no, ensimmäinen asia jota me löydämme Hänet tekemästä; seisomasta rukoilemassa sairaitten puolesta. Hän sai käännytettyä erään miehen, jonka nimi oli Filippus. Hän pelastui ja lähti etsimään ystäväänsä. Se oli oivallinen merkki siitä, että hän oli pelastunut: hän halusi kertoa siitä jollekin toisellekin.
13 Jokainen ihminen, joka löytää Jeesuksen, se merkitsee hänelle niin paljon, että hän haluaa kertoa siitä ystävilleen ja kaikille. Ja niinpä hän kulki aivan toiselle puolelle maata. Ja hän löysi miehen, joka oli hänen ystävänsä. Hänen nimensä oli Natanael; ja hän löysi Natanaelin puun alta rukoilemasta. Niinpä hän sanoi: ”Tule katsomaan kenet minä olen löytänyt: Jeesus Nasaretilaisen, Joosefin pojan.”
Ja Natanael oli aika lailla uskonnollinen ja hän sanoi: ”Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?”
Ja Natanael tai siis, Filippus vastasi hänelle parhaalla tavalla, mitä minä tiedän: ”Tule katsomaan.” Se oli niin hienoa. Sellainen on hienoa vieläkin. ”Tule katsomaan; katso itse.”
14 Ja Natanael lähti hänen kanssaan. Sitten, kun hän saapui sinne, missä Jeesus oli, voin hyvin kuvitella näkeväni, kuinka hän saapui sinne, missä oli se rukousjono, jossa Jeesus oli rukoilemassa sairaitten puolesta. Jeesus keskeytti, katseli ympärilleen ja Hän sanoi: ”Katso israelilainen, jossa ei ole vilppiä.”
No mutta, se sai hänet hämmästymään, se oli siis Natanael. Hän sanoi: ”Kuinka Hän minut tuntee?” Hän sanoi: ”Rabbi, miten Sinä minut tunnet?” Minä en ole tavannut Sinua koskaan ennen etkä Sinä ole tavannut minua. Miten Sinä tiesit, että minä olen vanhurskas mies?” Hänhän olisi voinut olla synnintekijä.
15 Siis, tuo sana: ”Katso, israelilainen, jossa ei ole vilppiä”, jospa minä sanoisin sen teille saksalaisille tänä iltana, sanoisin: ”Vanhurskas mies, jossa asuu totuus. Hän ei ole valehtelija– vanhurskas mies!”
No, hän sanoi: ”Miten Sinä tiesit, että minä olen sitä?”
Kuunnelkaapa Jeesusta: Hän sanoi: ”Ennen kuin Filippus kutsui sinua, kun sinä olit sen puun alla, minä näin sinut.” Aamen. Mitä Filippus sanoi…
Mitä Natanael sanoi? Hän sanoi: ”Sinä olet Jumalan Poika. Sinä olet Israelin kuningas.”
Ja Hän [Jeesus] sanoi: ”Uskotko sinä sen siksi, koska minä sanoin sen sinulle? Silloin sinä saat nähdä suurempiakin asioita.”
No, mitä sitten Fariseukset sanoivat? He sanoivat: ”Hän on riivaaja; Hän on Beelsebuli; Hän on kaikkien riivaajien kuningas.” Toisin sanoen, Hän oli… He uskoivat Hänen olevan spiritualisti, riivaajien töissä, ajatustenlukija tai ennustaja. ”Hän oli niitten kaikkien kuningas”, niin juuri fariseukset sanoivat.
Mitähän he mahtaisivatkaan sanoa Saksassa, jos Hän tulisi tänä iltana ja tekisi tuota samaa. Millaisen asenteen he ottaisivat? Minä toivon, että he ottavat Natanaelin asenteen, ettekö tekin toivo? Aamen.
16 Se oli juuri sitä, mitä Jeesus esitteli. Eräänä päivänä hänen piti mennä Samariaan. Ja se on alhaalla laaksossa Jerusalemista katsottuna, mutta hänen piti mennä ylhäältä kiertotietä… siis, tarkoitan Jerikoon; tarkoitin. Hänen piti mennä ylös Samariaan; miksihän? Ja Hän istuutui kaivolle. Kaivo– jos minulla olisi aikaa, selittäisin teille millaisia nuo kaivot ovat; aivan kaupungin ulkopuolella, josta kaikki ihmiset tulivat hakemaan vetensä. Ja Hän lähetti opetuslapsensa pois ostamaan ruokaa. Ja Hän istuutui viinipuun alle vastapäätä kaivoa. Se tapahtui keskipäivän paikkeilla. Ja kaupungista tuli nainen, ja hän laski vesiastiansa maahan saadakseen vähän vettä. Ja Jeesus sanoi naiselle: ”Anna minulle juoda.”
Ja nainen kääntyi ja sanoi: ”Juutalaisten ei ole tapana olla missään tekemisissä samarialaisten kanssa.” Siis, samanlainen rodullinen tilanne kuin maailmassa on nykyäänkin.
17 Ja Jeesus sanoi: ”Jospa sinä tietäisit, kelle puhut, no, sinä pyytäisit minulta juotavaa; ja minä antaisin sinulle vettä, jollaista sinä et tullut täältä ammentamaan.”
No mutta, hän sanoi: ”Kaivo on syvä. eikä Sinulla ole mitään millä ammentaa.”
Mitä te ajattelisitte, että Jeesus oli tekemässä? Luulisin, että te kykenette vastaamaan siihen tämän illan jälkeen. Jeesus otti kontaktia naisen henkeen. Ja samassa, kun Hän sai selville, mikä naisen ongelma oli, Hän sanoi: ”Mene hakemaan aviomiehesi.” Niin Hän sanoi. Pitääkö paikkansa?
Ja nainen sanoi: ”Ei minulla ole aviomiestä. Miksi Sinä kyselet minulta aviomiehestä? Eihän minulla edes ole miestä.”
Jeesus sanoi: ”Aivan oikein. Sinulla on viisi, ja se, joka sinulla on nyt ei ole sinun aviomiehesi.”
Nainen sanoi: ”Herra, minä näen, että sinä olet profeetta.”
18 Pankaapa merkille: Nainen sanoi: ”Me tiedämme, me samarialaiset, me tiedämme, että kun Messias tulee, hän kertoo meille näitä asioita, mutta kuka Sinä olet?” Näettekö ystävät? Ei Beelsebul. Se juuri oli Messiaan merkki. Ymmärrättekö te?
Tuo nainen sanoi: ”Kun Messias tulee (joka on Jeesus), Hän tekee näitä asioita. Hän tulee kykenemään tietämään, mitä me ajattelemme. Hän tulee kykenemään kertomaan meille yliluonnollisen voimansa avulla meidän syntimme, ja sanomaan meille olemmeko väärällä vai oikealla tiellä.
Mutta, kuka Sinä olet? Oletko Sinä profeetta?”
Jeesus sanoi: ”Minä olen se.” Aamen. ”Minä olen Messias. Minä, joka puhun sinun kanssasi.”
Sellainen Jeesus oli eilen. Sellainen Jeesus on tänään. Sellainen Jeesus on huomenna. Sellainen Jeesus on ikuisesti. Raamattu sanoo: ”Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.” Pitääkö paikkansa? Silloin, jos hän on noussut kuolleista, Hän voi tehdä samoja asioita kuin Hän teki eilen; Hän tulee tekemään niitä tänään. Hän tulee tekemään huomenna ja tulee ikuisesti. Aamen.
19 Siis, tuo nainen riensi kaupunkiin ja sanoi: ”Tulkaa katsomaan miestä, joka kertoi minulle kaiken, mitä ikinä olenkin tehnyt.” Siis hän oli kiihdyksissä. Hän oli innoissaan, koska oli tavannut Hänet. Siis, eihän Jeesus kertonut hänelle mitä kaikkea hän oli tehnyt; Hän vain kertoi yhden asian, mutta nainen tiesi, että jos Jumala pystyi paljastamaan sen Hänelle, Jumala voisi paljastaa Hänelle kaiken. Aamen. Sellainen Jeesus oli eilen. Sellainen Jeesus on tänään.
Ja jonain päivänä, Jeesus oli tulossa Jerikosta ja eräs sokea mies istui seinän vieressä– monen jaardin päässä paikasta, josta Hän kuli ohi. Tuhannet ihmiset kulkivat Hänen perässään. Moni huuteli Hänelle: ”Petkuttaja, Beelsebul, huijari; hengiltä tuommoinen heppu!”
Ja toiset sanoivat: ”Hoosianna Kuninkaalle.” Jotkut siunasivat Häntä, toiset kirosivat Häntä. Voi millainen meteli!
20 Jeesus, joka tiesi, olevansa matkalla Golgatalle kuollakseen maailman syntien takia, käveli vain siitä välittämättä, ja seurasi Isää, eikä tehnyt mitään, mitä Isä ei ollut ensin näyttänyt Hänelle; katseli Golgatan suuntaan. Muutaman päivän päästä Hänen olisi kuoltava maailman syntien takia.
Miten ikinä Hän saattoi huomata tuon sokean miehen? Mutta sokea mies huusi: ”Voi, Jeesus, Sinä Daavidin Poika, armahda minua!” Ja tuon sokean miehen usko pysäytti Jeesuksen matkan. Hän pysähtyi, sanoi: ”Tuokaa hänet tänne.” Näettekö, mitä usko saa aikaan?
21 Eräänä päivänä, kulkiessaan väkijoukon keskellä… Eräs pikkunainen oli käyttänyt kaikki rahansa lääkäreihin eikä kukaan heistä pystynyt auttamaan häntä. Hänellä oli verenvuoto. Se johtui hänen iästään, kenties vaihdevuosista. Ja sanotaan, että hän oli käyttänyt kaikki rahansa. Lääkärit eivät pystyneet auttamaan häntä. Hän oli kuullut Jeesuksesta. Hän sanoi: ”En ole kyllin arvokas menemään Hänen luoksensa, mutta jos vain voin edes koskea Hänen vaatteisiinsa, uskon, että Jumala on Hänessä– jos vain pääsen koskettamaan Hänen vaatteitaan, minä paranen.
Siis, naisella ei ollut siitä sananpaikkaa, mutta hänen uskonsa oli sen yläpuolella. Mutta teillä on tänä iltana tuhat kertaa enemmän Kirjoituksia, kuin mitä tuolla naisella oli, jotta voitte uskoa sen, mitä minä yritän sanoa teille. Mutta hän puski väkijoukon läpi; hän ryömi Jeesuksen taakse, kosketti Hänen viittaansa ja lähti pois ja seisoi väkijoukossa.
Kaikki Jeesuksen ympärillä… Jeesus pysähtyi. Hän sanoi: ”Kuka koski minua?”
Kaikki sanoivat: ”En minä.” Raamattu sanoo, että kaikki kielsivät.
Mutta Hän sanoi: ”Joku kosketti minua.”
Pietari sanoi: ”No, kaikkihan Sinua koskevat, Herra.”
”Kyllä”, Hän sanoi, ”mutta joku on koskettanut minua; minä tulen heikoksi; voimaa lähti.”
Ja Hän katseli ympärilleen, yli kansanjoukon. Kaikki sanoivat: ”En minä.”
22 Mutta Jeesus keksi tuon pikkunaisen; ”Oi”, Hän sanoi, ”Sinun uskosi on pelastanut sinut”, sillä nainen tunsi sydämessään, uskollaan Häneen, että jos hän saisi kosketetuksi Häntä, hän paranisi.
Sellainen Jeesus oli eilen; sellainen Jeesus on tänään; sellainen Jeesus on ikuisesti. Hän ei sanonut koskaan: ”Minä olen parantanut sinut.” Hän sanoi: ”Sinun uskosi on parantanut sinut. Jos vähäpätöisen naisen usko sai Jeesuksen pyörähtämään kansanjoukossa ympäri, ja löytämään naisen ja kertomaan hänelle, että hänen uskonsa oli parantanut hänen verenvuotonsa…?… sama Jeesus tänäkin iltana. Aamen.
Jeesus ei väittänyt olevansa mikään suuri persoona. Hän ei pukeutunut mitenkään eri tavalla kuin muut miehet. Hän ei ollut pukeutunut kuin rabbi. Hän kulki ihmisten keskuudessa. Hän näytti aivan tavalliselta mieheltä. Hän käveli ihmisten kanssa. Hän pukeutui kuin ihmiset ja Hän asui ihmisten keskellä niin, etteivät ihmiset edes tunnistaneet Häntä. Hän ei pukeutunut papin tavoin. Hän pukeutui kuin tavallinen ihminen.
Eikä Hän sanonut: ”Olen parantaja”, vaan Hän sanoi: ”Minä en voi tehdä mitään. Minä en tee näitä tekoja– sen tekee Isä, joka asuu minussa. Pyhä Henki on minussa; Hän tekee nämä teot.” Se oli eilisen Jeesus. Sellainen Jeesus on tänään. Sellainen Jeesus on ikuisesti. Aamen.
Hän ei todellakaan ollut mikään mahtailija; ”Kuulun siihen ja siihen”– ei.
23 Se en ole minä; Isä asuu minussa ja tekee työn.” Ja jos Jeesus, Jumalan Poika ei koskaan ottanut ansiota– ansiota, ei koskaan kunniaa sairaitten parantamisesta, kuinka te voitte olettaakaan, että joku mies ottaisi siitä kunnian? Jokainen totuudellinen henki puhuu Jumalasta ja sanoo, että Jeesus on Jumalan Poika, joka kuoli tuon ihmisen puolesta.
Siis, katsokaapa Jeesusta uudemman kerran. Minä näen Hänet. Hän kulkee Betesdan lammen poikki; monien isojen ihmisryhmien välitse. Siellä makasi tuhansia. Katsokaapa, millaista väkeä siellä makasi. Raamattu sanoo: ”Rampoja, raajarikkoja, nilkkuja, näivetystautisia– odottamassa veden liikuttamista.” Sillä enkeli tuli kerran kuussa tai kahdessa, ja joka silloin astui veteen ensimmäisenä, parani mistä tahansa sairaudesta, jos hän uskoi. Uskotteko te, että Jumala lähetti tuon enkelin? Jos uskot, sano: ”Aamen.” [Seurakunta sanoo: ”Aamen.”] Enkeli tuli alas.
24 Siis, monet aristokraatit sanoivat: ”Nuo– nuo ovat hulluja. Ei se mikään enkeli ole.” Mutta, Jumala paransi joka tapauksessa. Jumalalla on aina ollut parantumisen paikka, niin kauan kuin Hän on ollut Jumala ja ihminen on ollut ihminen. Pitää paikkansa. I Mooseksen kirjasta asti Jumala on aina valmistanut parantumisen.
Kun Hän nostatti pronssisen käärmeen [/vaskikäärmeen] sitä alettiin palvoa. Hän hävitti sen. Sitten Hän lähetti enkelin tuolle vesialtaalle. Sitten– historia kertoo, että se oli kauheaa, sillä kun enkeli liikkui vedessä, vesi kuohahti.
25 Siis, te saksan kansa, täällä, tässä ihanassa maassa, jossa on järviä, jokia, tuo kuuluisa Rein. Te veneilijät tiedätte, millaista on, kun vesi kuohuu… kun… kuohuva vesi on sitä, kun virta menee toiseen -, ja tuuli liikkuu toiseen suuntaan. Vaarallisia vesiä…
Niinpä, kun tämä enkeli laskeutui ja alkoi kuohuttaa vettä, ensimmäinen, joka uskoi, tuon enkelin koko voima meni siihen mieheen, ja hän parani; ja hän lähti sieltä riemuiten. Ja enkeli lähti pois, ehkä kuukaudeksi – kahdeksi, mutta ihmiset odottivat kärsivällisesti. Ja kun vesi kuohahti, he taistelivat veitsin toinen toistaan vastaan päästäkseen sinne.
26 Jeesus käveli tuon joukon läpi, täynnä voimaa. Se nainen oli juuri koskettanut Hänen viittaansa ja oli parantunut. Tässä Jeesus tulee ja kävelee sen ihmisjoukon läpi. Hän ohitti sokeat. Hän ohitti rammat. Hän ohitti raajarikot, eikä koskenutkaan heihin. Ja Hän meni tuon miehen luo, joka makasi pienen täkin päällä. Hänellä oli jokin sairaus. Hän kykeni kyllä kävelemään. Se oli jotakin hitaasti etenevää. Ja Jeesus käveli miehen luo ja Hän sanoi: ”Tahdotko tulle terveeksi?” Hän ei sanonut mitään sokeille, rammoille ja raajarikoille. Meni suoraan tämän miehen luo, joka ei ollut avuton; ehkä eturauhasvaiva tai tuberkuloosi tai jotakin. Se ei olisi haitannut häntä kovin paljoa. Jeesus sanoi: ”Tahdotko tulla terveeksi?”
No mutta, hän vastasi: ”Herra, minulla ei ole ketään joka veisi minut lammikkoon. Kun olen pääsemäisilläni sinne, joku päihittää minut.”
Jeesus sanoi: ”Ota vuoteesi ja mene kotiisi”, ja sitten hän käveli pois ja jätti nuo muut sinne.
27 Mitä luulette, että Jerusalemissa tuumittiin siitä? Tässä Hän oli; Jumalan Poika, täynnä voimaa parantaen sairaita, ja Hän kävelee näyttämölle noin vain ja parantaa tuon miehen, joka oli melkein muutenkin terve, ja kävelee pois ja jättää nuo muut makaamaan sinne. Ja sitten Hänestä sanottiin, että ”Hän oli täynnä laupeutta [/sääliä; myötätuntoa].” Voi tavaton. Sekös sai seurakunnan kuohuksiin! Mies tavattiin kantamasta sänkyään sapattina. Silloin Jeesus kutsuttiin kuultavaksi.
Jos Hän tulisi tähän kaupunkiin tänä iltana, tuo sama asenne otettaisiin missä tahansa maailman kaupungissa tänä iltana. Ihmiset sanoisivat näin: ”Jos Hän on parantaja, haluan nähdä, kun Hän parantaa tämän tässä.” Näettekö? Perkele vie pois miehensä, mutta perkele palaa toisessa miehessä. Näettekö, arvostelijat eivät sitä ymmärrä; he sanovat: ”Paranna tämä niin me uskomme sinua.” Kyse on samasta hengestä, joka sanoi: ”Tule alas ristiltä; tule alas ristiltä niin me uskomme sinua.”
28 Siis, huomatkaa, sen jälkeen, kun Jeesus oli kutsuttu kuultavaksi… siis kuunnelkaa tarkasti ja lukekaa se. Tässä on pääajatus: Jeesus sanoi– minä siteeraan Joh. 5. luvun 19:ttä jaetta. Jeesus vastasi kysymykseen, Joh. 5:19:ssä, kuunnelkaapa, mitä Jeesus sanoi: ”Totisesti, totisesti…” se tarkoittaa: ”ehdottoman, ehdottomasti, minä sanon teille, Poika ei voi itsessään mitään, mutta sen mitä Hän näkee Isän tekevän, Hän tekee samalla tavalla.” Aamen. Näettekö, asia ei ole ihmisen käsissä; se ei ollut Ihmisen Pojan käsissä; se on Jumalan kädessä. Mikään liha ei voi kerskata Hänen edessään. Jeesus sanoi: ”Minä en voi tehdä mitään ennen kuin Isän näyttää minulle näyn; ja sitten, kun minä näen näyn, sitten minä teen sen.” Kuinka moni ymmärtää, sanokoon: ”Aamen.” [Seurakunta sanoo: ”Aamen.”] Siis, minä sanon tämän uudelleen: Jeesus sanoi: ”Minä en voi itsessäni tehdä mitään.”
Siis, oletetaanpa, että tässä on tarkoitus vain tehdä jonkun olo mukavaksi. Kuunnelkaapa tätä. Tämä on elämää. Tämä saattaa merkitä sinun parantumistasi.
29 ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi tehdä itsessään mitään. Minä teen ainoastaan sen, mitä Isä näyttää minulle. Minä näen näyn ja sitten menen tekemään sen, mitä Hän näytti minulle.” Kuinka moni ymmärtää tämän? Pitäkää kättänne ylhäällä. Kiitos!
Sellainen Jeesus oli eilen. Sellainen Jeesus on tänään. Sellainen Jeesus on ikuisesti. Hän voi tehdä ainoastaan sitä, minkä Jumala näyttää. Hän näki näkyjä. Katsokaapa Häntä. Missään kohtaa Raamatussa, Jeesus ei todellakaan tehnyt ihmettä tai tehnyt mitään, ellei Jumala ensin näyttänyt sitä näyssä. Se on Hänen oma Sanansa. Aamen.
”Minä teen vain sen, minkä Isä näyttää minulle”, Joh. 5:19. Siis, Hän sanoi: ”Näitä asioita, mitä minä teen, tulette tekin tekemään.” Kuinka moni on lukenut sen Raamatusta? Sanokaa: ”Aamen.” [Seurakunta sanoo: ”Aamen.”]
30 Niitä asioita, joita minä teen, tulette tekin tekemään, ja enemmänkin kuin tämä, te tulette tekemään, sillä minä menen Isän tykö. Vielä pieni hetki, niin uskottomat– maailma ei näe minua, mutta te tulette näkemään minut.” Ketkä? Uskovat– seurakunta. ”Te näette minut, sillä minä tulen olemaan teidän kanssanne. Tulen olemaan teissä maailman loppuun asti.” Jeesus Kristus: sama eilen, tänään ja ikuisesti.
Jos Hän on noussut kuolleista, Hän ei ole kuollut Kristus. Joskus seurakunnat toimivat aivan kuin Hän olisi kuollut. Mutta, kiitos Jumalalle, Hän ei ole kuollut. Hän elää ikuisesti. Ja Hän on täällä, ja Hän elää samaa elämäänsä ja tekee samoja asioita, joita Hän lupasi. Jos ei, Hän ei ole Jumala eikä Hänen Sanansa ole tosi, sillä Hän sanoi: ”Te näette minut, sillä minä olen teidän kanssanne maailman loppuun asti.” Aamen. Hän tulee olemaan meissä.
Siis, katsotaanpa, omaksuivatko apostolit tuon opin.
31 Hetkinen vain… minä luulen, että Nikodeemus todellakin esitti tuon ajatuksen fariseuksista, kun hän hiippaili läpi pimeyden mennäkseen etsimään Jeesusta. Ja hän sanoi: ”Rabbi, me tiedämme, että Sinä olet opettaja.” Siis, kuunnelkaapa: ”Me.” Ketkä? Seurakunta, fariseukset; he eivät voineet ottaa Jeesusta vastaan ilman, että heidät olisi erotettu seurakunnasta. ”Mutta, me tiedämme, että Sinun opettajaksi tulemisesi on Jumalasta, sillä ei kukaan voi tehdä niitä asioita, joita Sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssaan.” Pitääkö paikkansa? Filippus ilmaisi sen…
…tarkoitan, Pietari ilmaisi sen helluntaina Ap.t. 2:ssa, sanoessaan: ”Te Israelin miehet: Jeesuksen, nasaretilaisen, sen miehen, josta Jumala todisti teille”, ei oppineisuutensa kautta; ei suuren teologiansa kautta… miten sitten? ”Ihmeillä ja merkeillä, jotka Jumala teki Hänen kanssaan teidän keskellänne, jonka te itse voitte kaikki todistaa.” Pitääkö paikkansa? Niin Hän sanoi.
32 Siis, se oli tuo usko, joka annettiin pyhille. Meidän pitäisi taistella sen puolesta. Mitä tapahtui? Apostoleilla oli se. Katsokaapa Pietaria siellä talonkatolla. Hän näki näyn, joka käski hänen lähteä pakanoiden keskuuteen ja saarnata evankeliumia Korneliuksen kotona.
Katsokaapa sitä, kuinka Paavali, tuo suuri fariseus lyötiin maahan hevosensa selästä ja sokaistiin. Ja hän lähti ja makasi siellä Suorakadulla; Damaskon kaupungissa. Tuo pikkuisen mission pastori piilotteli kaukana Damaskoksessa, koska seurakunta oli lähtenyt heidän peräänsä…
Paavali, tuo suuri fariseus tuli paikalle, kirjeen kanssa, pidättämään noita ihmisiä, jotka harjoittivat jumalallista parantamista, ja puhuivat kuolleiden ylösnoususta. ”Kuolema tuollaisille ihmisille.” Ja Jumala löi häntä sokeudella ja hän kaatui kasvoilleen maahan.
33 Ja tässä pikku missiossaan, eräs oppimaton henkilö– Ananias-niminen kaveri– hän näki näyn. Ja hän tuli kävellen kaupungin läpi, pääpumppaamon– vesisäiliön, tai lähteen luo. Ja hän näki näyn, siitä mihin hänen piti mennä. Ja hän meni sisään. Hän sanoi: ”Paavali, sinut lyötiin maahan matkallasi. Herra Jeesus ilmestyi sinulle.” No mutta, sehän oli totta! Miten hän sen tiesi? Hän taisteli sen uskon puolesta, joka on pyhille kertakaikkisesti annettu. Hän pani kätensä hänen päälleen. Jumala aukaisi hänen silmänsä. Se oli näky.
Paavali ei todellakaan sanonut: ”Tule, pane kätesi päälleni.”
Jumala sanoi Ananiaalle: ”Mene panemaan kätesi Paavalin päälle.” Näettehän, se oli Jumala; näyn kautta.
Paavali, merellä; 14 päivää ja yötä, ei aurinkoa, ei kuuta, kaikki toivo siitä, että he koskaan pelastuisivat, oli mennyt. Laivalla oli 280 miestä; alus oli veden täyttämänä uppoamaisillaan. Kaikki huusivat. He eivät syöneet.
34 Eräänä yönä Paavali meni kannen alle ja alkoi rukoilla. Ja tässä hän tulee portaita ylös ja sanoo: ”Veljet, olkaa rohkealla mielellä, sillä viime yönä sen Jumalan, jota minä palvon, enkeli seisoi minun tykönäni. Hän sanoi: ’Älä pelkää Paavali. Sinun on määrä tulla keisarin eteen. Ja katso, Jumala on lahjoittanut sinulle kaikki ne, jotka sinun kanssasi purjehtivat’” Mutta Paavali sanoi: ”Minä näin näyssä, että laiva tulee haaksirikkoutumaan tietylle saarelle.” Hän sanoi: ”Siitä syystä, olkaa veljet rohkealla mielellä, sillä minä uskon Jumalaan, ja niin asiat tulevat menemään kuin Hän näytti minulle.”, Jeesus Kristus: sama eilen, tänään ja ikuisesti. Uskotteko te sen?
Hän on noussut kuolleista. Hän on täällä tänä iltana. Siis, mitä Hän tekee? Hän toimii yksilöiden kautta, jotka Hän on kutsunut. Jumala on asettanut– siis: ei seurakunta ole asettanut– vaan Jumala on asettanut seurakuntaan: ensin apostolit, toiseksi profeetat, opettajat, evankelistat.” Kaikenlaisia lahjoja Jumala on asettanut seurakuntaan sen täydellistämiseksi tai yhdistämiseksi.
35 Haluan kysyä teiltä jotakin. Varhaisessa seurakunnassa kaikki lahjat olivat toiminnassa. Uskotteko te sen? Siis, katsokaa: tämä on teille, helluntaikansa. Te uskotte puhumiseen kielillä, se on oikein. Se on Raamatussa. Minä en ole ottamassa sitä pois. Jumala pani sen sinne ja se on Jumalan Sanaa.
Paavali sanoi: ”Jos joku– jos te kaikki puhuisitte kielillä ja joku oppimaton tulisi sisään, hän sanoisi, että te olette hulluja. Uskoton ei ymmärrä. Mutta hän sanoo, että jos joku, joka on profeetta ja paljastaisi jonkin asian, ihmiset lankeaisivat kasvoilleen ja sanoisivat: ’Jumala on teidän kanssanne.’”
36 Paavali asetti seurakunnan, 33 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen, taistelemaan aina sen uskon puolesta, joka kerran annettiin pyhille.
Ja Raamatun lopussa, ihmiset alkoivat ottaa muunlaisia opettajia, jotka sanoivat: ”Ei se niin ole. Ehkä tuo on väärin.” He eivät olleet olleet ikinä Jeesuksen kanssa. Ja niin Juudas nousi; hän sanoi: ”Minä haluan, että te taistelette tosissanne[/hartaasti] sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on annettu pyhille.”
37 Siis, ennen kuin minä kutsun koolle rukousjonon, haluan sanoa teille tämän: Uskotteko te, että Jeesus nousi kuolleista ruumiillisessa muodossa kirjaimellisesti– uskotteko te siihen? [Seurakunta sanoo: ”Aamen.”] Kiitos.
Minä uskon, että Hän on elossa tänä iltana. Minä uskon, että tämä on Jumalan erehtymätön Sana, ja Jumala pitää Sanansa. Uskotteko te sen? [Seurakunta sanoo: ”Aamen.”] Silloin, jos Jeesus on noussut kuolleista ja tulee tänne tänä iltana ja tekee noita samoja asioita, joita Hän teki täällä maan päällä; teki sitä, mitä Isä Hänelle näytti, uskotteko te Häneen, rakastatteko te Häntä ja palvotte Häntä ja elätte Hänelle uskollisina? Jos, niin nostaisitteko kätenne? Kiitos.
38 Onhan tämä paljon sanottu, mutta ystävät, ihmisenä, kristittynä, minä uskon Häneen. Hänen Sanansa ei ole minulle kompastuskivi. Se, mitä Hän sanoo, on totta. Minä uskon sen, ja minä uskon, että jokainen teistä seurakunnissanne… minulla ei ole mitään teidän seurakuntianne vastaan. Minä en todellakaan ole tullut tänne erottelemaan teidän seurakuntianne. Minä tulen Jumalan rakkaus mukanani niin, että te palaisitte seurakuntiinne parempina kristittyinä, ja saisitte muut syntiset uskomaan ja tulemaan seurakuntaan– mihin tahansa seurakuntaan, joka uskoo Jumalaan. Ymmärrättekö, mitä tarkoitan? Siis, tämä on melkoinen lausunto.
Nyt, rukoillaan yhdessä. Meidän Isämme, joka olet taivaassa. Me rukoilemme Herran Jeesuksen nimessä, että sinä tulisit meidän luoksemme tänä iltana. Isä, tänään Saksassa tapahtui sama kuin Palestiinassa Sinun ylösnousemisesi jälkeen. Kaksi opetuslasta käveli suruissaan tietä pääsiäisaamuna. He ajattelivat, että Sinä olit kuollut. He olivat matkalla Emmaukseen. Ja tien toista laitaa asteli ylösnoussut Jeesus. He eivät tunteneet Häntä. Isä, olen varma siitä, että sinulla on täällä opetuslapsia, joiden kanssa Sinä olet kävellyt ja joita olet auttanut, eivätkä he ole tajunneet, että se olit Sinä.
39 Kun opetuslapset pääsivät perille, he pyysivät Sinua tulemaan sisään. Kun Sinä kerran pääset sisään, ovet sulkeutuvat Sinun jälkeesi… Jumala tekee sen jokaiselle tänä iltana. Tule jokaiseen sydämeen. Sulje epäusko perässäsi. Sitten, kun sinä istuudut pöydän ääreen, Sinä teet jotakin eri tavalla kuin muut ihmiset. Sinä teit jotakin, mitä muut ihmiset eivät tee. He tajusivat, että se olit Sinä. He olivat iloisia. He palasivat, riemuiten.
Oi, Jeesus, Sinun evankeliumisi tähden, tee jotakin vähän eri tavalla tänä iltana. Tee se sillä tavalla kuin teit ollessasi maan päällä niin, että tämä kansa tietäisi, että me emme ole ylösnousemuksen vääriä todistajia, sillä Sinä olet täällä. Ja me palaamme koteihimme riemuiten, sillä me tiedämme silloin, että Jeesus on noussut kuolleista, ja kristinusko on ainoa todellinen uskonto; ja Jeesus on sen Luoja ja Jumala on Hänen Isänsä. Suo se Herra.
40 Ja kyetköön Sinun arvoton palvelijasi alistumaan Sinulle niin, että Sinä voit ottaa tämän kehnon ja surkean ruumiin ja julistaa nimeäsi ihmisten keskellä. Tässä minä olen, Isä. Minä antaudun Sinulle. Suo suuren Pyhän Hengen tulla ja julistaa ylösnousemusta Jeesuksen nimessä. Aamen.
Siis, me emme voi seisottaa kovin monia ihmisiä yhtaikaa. Nyt, hetki sitten ennen kuin kokous alkoi, tohtori Guggenbühl ja pojat jakoivat joitakin rukouskortteja. Keillä on rukouskortti? Nostakaapa kätenne. Selvä.
Siis, katsokaapa korttianne; mikä numero siinä on. (Mistä on kyse? Rukouskortit A. Kuinka monta nyt? 15.) Tohtori Guggenbühl sanoi, että rukouskortteja on jaettu A-1:stä 50:een. Kellä on rukouskortti numero 1? Nostakaapa kätenne, jos voitte. Se mies– tulisitteko tänne? Kellä on numero 2? Nostakaapa kätenne. Täällä. Numero 3? Kohottakaapa kätenne. Rouva täällä. Numero 4? Kohottakaa kätenne– numero 4? Numero 5. Kohottakaa kätenne. Täällä.
41 Siis odottakaa vielä hetkinen. Me emme halua, että te tulette levottomiksi. Pysykää jokainen ehdottomasti kunnioittava. Olkaa todella kunnioittavia. Siis, tässä ei ole kyse mistään pelistä.
Taivaallinen Isämme, nämä ihmiset täällä, ovat Sinun lapsiasi. Ja he ovat panneet tänne ison laatikollisen nenäliinoja. Ne lähtevät täältä Saksaan ja moniin muihin paikkoihin köyhille, sairaille ja hädänalaisille. Katso sinne, Isä; tuota sokeaa isäparkaa, jota tämä nenäliina täällä edustaa; hän istuu siellä pienessä huoneessa tänä iltana ja odottaa tätä nenäliinaa. Katso tuon sairaan äidin puoleen sairaalassa. Katso tuon pikkuvauvan puoleen, joka on hyvin lähellä kuolemaa. Oi, Jumala, ole armollinen!
42 Ja Raamattu opettaa meille, että Sinä olit luvannut Israelin lapsille siunausten maan. Ja matkalla sinne, Punainenmeri tuli heidän tielleen. Jumala liikkui Tulipatsaassa; ja Sinä katsoit alas Punaistamerta vihaisin silmin tulipatsaan läpi, sillä meri estää kansan pääsyn tuohon siunaukseen, jonka Sinä olit luvannut. Ja meri pelästyi ja perääntyi; ja Israel meni Luvattuun maahan.
Oi, Jumala; Sinä lupasit meille terveyden, ja minä rukoilen, että kun minä lähetän nämä nenäliinat, ja ne asetetaan sairaan kehon päälle, muistakoon Jumala Jeesuksen veren Golgatalta ja pelästykööt sairauksien riivaajat ja lähtekööt pois ja saakoot ihmiset terveyden ja voiman. Oi, Jumala, minä siunaan nämä nenäliinat tähän tarkoitukseen Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan nimessä; aamen.
43 Jumala siunatkoon. Siis, me pääsemme loppuihin rukouskortteihin hetken… Me emme voi ottaa kovin monia seisomaan. Kuinka monta on niitä, joilla ei ole rukouskorttia, jota ei tulla kutsumaan rukousjonoon, ja joka on sairas ja haluas, että Jeesus parantaa sinut? Nostaisitteko kätenne? Kiitos.
Minä pyydän teiltä yhtä asiaa; että te uskotte koko sydämestänne siihen, että Jeesus Kristus nousi kuolleista ja Jumala on täällä. Hän on se sama Jeesus, jonka viitan helmaa voi koskettaa. Hän parantaa teidät siinä samassa. Uskokaa ainoastaan.
Nyt, veli Arganbright, tulisitko seisomaan tänne? Syy siihen, että minä otan nämä, jotka minä tunnen, ympärilleni… Minä tiedän heidän sairautensa; tiedän, mikä heitä vaivaa, ja kun Pyhän Hengen voitelu tulee, jokainen henki tulee alamaiseksi, ja minä pystyn tietämään keitä ne ovat.
44 Siis. teistä minä en tunne ketään, jotka seisotte täällä. En edes osaa puhua teidän kieltänne. En ole koskaan elämässäni tavannut teitä, mutta Jumala tuntee teidät kaikki. Hän tietää, mikä teitä vaivaa. Hän tietää, mitä te olette tehneet elämässänne, ja jos, Hän tulee ja tekee samaa, mitä Hän teki ollessaan Jeesuksessa, uskotteko te Häneen? Herra teitä siunatkoon!
Nyt, Jeesuksen Kristuksen nimessä, olkoon jokainen hiljaa. Olkaa kunnioittavia huolimatta siitä, mitä täällä ylhäällä tapahtuu. Älkää menkö paniikkiin. Pysykää ääneti. Pysykää kunnioittavina. Sairaudet ovat demoneja; minä osoitan sen todeksi tällä viikolla Raamatun avulla. Ne eivät haluaisi lähteä. Ainoa, joka ne voi saada lähtemään, on teidän uskonne Jeesukseen Kristukseen. Nyt, olkaa kunnioittavia.
45 Ja nyt, tuokaa rukousjononne. Nyt, minä haluan teidän olevan todella kunnioittavia; se on todella tiukkaa; tämä tulee Jumalalta; ja pitää olla jumalallista. Tässä seisoo eräs mies. En ole ikinä elämässäni tavannut häntä. Me olemme syntyneet tuhansien mailien päässä toisistamme. Tämä on ensitapaamisemme.
Nyt, minä pyydän tulkkiani olemaan valppaana. Olkaa valmis. Yleisö, olkaa valmiita. Ainoastaan katsokaa tähän suuntaan ja uskokaa Herraan Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan.
Nyt, minä sanon teille kaikille: Jumala olkoon teidän kanssanne.
Siis, tämä mies seisoo täällä aivan kuten se nainen siellä kaivolla. Minä en tunne häntä. Ainoa, mitä voin tehdä, on jutella hänen kanssaan hetken. Ja jos Jumala voi paljastaa minulle, mikä hänen ongelmansa on, aivan samoin kuin Jumala teki Jeesuksenkin kautta tuolle naiselle kaivolla… Jos Jeesus tekee sen, uskotteko te Häneen? Otatteko te Hänet vastaan parantajananne? Siis, mikä tällä miehellä on? Nouskaa pystyyn…
46 Katsokaa tännepäin. Minä olen teille vieras, herra. En ole koskaan nähnyt teitä, mutta Jumala tuntee teidät ja Hän tuntee minut. Jos me olemme vieraita toisillemme, emmekä tunne toisiamme, nostaisitteko kätenne? Jos me olemme tuntemattomia toisillemme– jos te ette tunne minua, nostakaa kätenne kätenne…?… [Tulkki kysyy mieheltä: ”Tunnetteko te veli Branhamin?” Mies vastaa: ”En.”] Mitä se oli? [Tulkki sanoo: ”Hän ei tunne teitä.”] Kyllä, siis, sanokaa hänelle, että nostaa kätensä niin, että…?… niin että ihmiset tietävät, etten minä ole ollut teidän kanssanne tekemisissä.
Minä tietysti näen, ja ihmisetkin voivat nähdä; teillä on viallinen silmä. Jokainen voi sen nähdä; mutta Jeesus tietää muitakin asioita; ja jos Jeesus paljastaa jotakin hänestä, silloin te kaikki olette luvanneet uskoa Herraan Jeesukseen. Nyt, katsokaamme Jumalaa.
47 Tämä mies on kuoleman kielissä. Hän kärsii: hän on käynyt lääkärissä ja lääkäri tutki hänen vatsansa; ja se on syöpä; ja tuo syöpä on vatsan pohjukaissuolessa, josta ruoka tyhjentyy. Joko: usko, tai tämä mies kuolee. Se on totta. [Tulkki kysyy mieheltä: ”Onko se totta?” Mies vastaa: ”Kyllä, se pitää paikkansa.] Uskotteko te, että Jeesus on täällä? [Seurakunta sanoo: ”Kyllä.”]
Uskotteko te? Minä haluan kysyä teiltä jotakin. Teidän yllänne liikkuu nyt jokin; tunne, että te tiedätte olevanne Jonkin läsnäolossa; ei teidän veljenne-. Te tiedätte olevanne Jeesuksen edessä, sillä Hän seisoo täällä. Hän tuntee teidät. Tulkaa, antakaa, kun minä rukoilen.
Painetaanko päämme yhdessä? Rakas taivaallinen Isä, ole tällä miehelle armollinen ja paranna hänet. Anna hänen elää, Herra. Tämä syöpä -niminen riivaaja on ottanut hänet haltuunsa; ja minä pyydän nyt, että se lähtisi pois; Jeesuksen Kristuksen nimessä, minä kiroan tämän syövän ja se lähteköön hänestä. Aamen.
Menkää. Olkaa rohkealla mielellä. Todistakaa viikon lopulla.
48 Tässä on eräs rouva. Minä en ole koskaan tavannut häntä, mutta Jumala tuntee hänet. Ja Jumala voi tehdä hänet terveeksi tai antaa hänelle sen, mitä varten hän on täällä. En ole koskaan tavannut tätä naista. En tiedä hänestä mitään. Jumala tuntee hänet ja pystyy parantamaan hänet.
Tämä rouva istuu täällä ja hänellä on niveltulehdus; uskotteko te, että Jeesus parantaa teidät? Jos-, niin nouskaa ylös; se nainen siellä ruskeassa leningissä. Kyllä. Rouva, nouskaa ylös. Teidän uskonne on parantanut teidät.
Sanotaan yhdessä: ”Ylistys Jumalalle!”
49 Nyt, katsokaa pian aivan suoraan tänne. Katsokaa, rouva; minä en tunne teitä, mutta Jumala tuntee teidät. Uskotteko te, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika? Jos Jumala kertoo minulle, mistä syystä te olette täällä, niin uskotteko te, että Hän haluaa parantaa teidät? Koko sydämestännekö? Siis, minä en voi parantaa teitä. Jumala pystyy parantamaan teidät; mutta minä tunne teitä; mutta Jumala tuntee. Ja jos hän selittää ja kertoo minulle sen, miksi te olette tullut Hänen luokseen, uskotteko te Häneen?
Tällä naisella on pimeä henki mukanaan. Vaiva on hänen kyljessään; oikealla puolella. Se on jokin möykky; se on syöpä, ja se on teidän oikeassa kyljessänne. Pitää paikkansa. Nostakaa kätenne. Nostakaa kätenne, jos se on totta.
Ja tässä on jotakin muutakin; teillä on ollut koko elämänne tunne, että te haluaisitte palvella Jeesusta. Te ette vielä ole ottanut Häntä vastaan, mutta te haluaisitte Hänet teidän Pelastajaksenne. Se on totta. Otatteko te vastaan Jeesuksen Pelastajananne? Jos otatte, heiluttakaa kättänne Hänelle. Halleluja!
50 Kaikkivaltias Jumala; Jeesuksen Kristuksen nimessä, minä kiroan tämän demonin, niin että se lähtee sisarestani; ja lähtekööt se älköötkä koskaan enää vaivatko häntä. Minä pyydän tätä Jeesuksen nimessä. Aamen.
Te olette nyt kristitty; ja Jumala olkoon teidän kanssanne. Menkää; tuo möykky tulee lähtemään. Aamen.
Jos Jumala tietää, mitä teillä on ollut, missä te olette ollut, tehän tiedätte, onko se totta vai ei. Se, mitä minä sanoin, on totta. Pitääkö se paikkansa? [Rouva sanoo: ”Kyllä. Kyllä.”] Silloin, Hän tietää mitä tuleman pitää. Menkää älkääkä epäilkö. Te tulette paranemaan. Te tunnette itsenne onnelliseksi. Te olette kristitty. Jumala teitä siunatkoon. Sanotaanpa yhdessä: ”Aamen.” [Seurakunta sanoo: ”Aamen.] Ylistäkää Jumalaa! Älkää epäilkö. Uskokaa!
51 Voi mikä hetki. Uskokaa nyt, niin te saatte sen, mitä olette pyytäneet. Minä tarkkailen Valoa. Se on yhä tämän rouvan päällä. Haluatteko te päästä eroon tuosta iho-ongelmasta, rouva, joka teillä on? Uskotteko te, joka istutte siinä eturivissä, että Jeesus, joka parantaa teidät? Siis, uskotte, te rouva, joka istutte täällä. Samaan aikaan, kun te istuitte siinä, kun katsoitte tännepäin, sanoitte: ”Olisinpa minä tuolla ylhäällä, niin minä paranisin.” Pitää paikkansa. Jos se pitää paikkansa, nostaisitteko kätenne? Aamen.
Minä en lue ajatuksianne. Minä olen selin teihin; mutta teidän uskonne kosketti Jeesusta ja te olette nyt terve. Teidän uskonne on tehnyt teidät terveeksi. Te ette tarvitse rukouskorttia. Te tarvitsette uskon Jeesukseen. Aamen. Hän on noussut kuolleista; Hän tekee sen mukaan, kuin minkä näkee. Uskokaa. Älkää epäilkö.
52 Tämä nainen on minulle vieras. Minä en tunne häntä. Teillä on usko, ja te uskotte koko sydämestänne. Minä näen sairaalan, paikan, jossa on valkoisiin pukeutuneita miehiä; ja he palvelevat teitä. Te tulette sairaalasta ja olette ollut levoton, todella peloissanne, poissa tolaltanne. Ja joku on puhunut teidän kanssanne ja sanonut, että te tulette menettämään järkenne…?… Se on totta. Oikein. Uskotteko te Jeesukseen Kristukseen? Menkää silloin kotiinne ja tulkaa terveeksi; Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä, olkoon tuo sairaus kirottu.
Voi saatana, sinut on paljastettu. Tule ulos tästä naisesta Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen. Lähtekää riemuiten. Jumala teitä siunatkoon. Selvä.
53 Tuotaisiinko seuraava potilas? Rouva, minä en tunne teitä. Oletteko te lasten vanhemmat? Uskotteko te, että minä olen Jumalan profeetta? Uskotteko? Te olette minulle vieraita. Minä en tunne teitä; en ole koskaan nähnyt teitä. Tämä nainen on kristitty. Tämä mies yrittää– yrittää ottaa Jeesuksen vastaan pelastajanaan, haluaisi olla kristitty. Se pitää paikkansa. Naisen sielu tuntee olevansa tervetullut; hän on tulossa valoon.
Te ette ole kotoisin täältä. Te olette jostakin muusta kaupungista. Pitkä matka etelästä, tulleet pohjoiseen. Te olette kaupungista– kauniista kaupungista; se on paikassa, jossa on paljon vettä. Se näyttää Sveitsiltä. Te toitte lapsenne. Lapsella on epilepsia– kohtauksia, jotka vapisuttavat. Jos tämä on totta, nostaisitteko kätenne? Aamen. Uskotteko te, että Jeesus Kristus siunaa teidän lastanne ja nuo kohtaukset lähtevät siitä?– Silloin te palvelette Jumalaa koko elämänne.
Kaikkivoipa Jumala; minä siunaan tätä lasta Jeesuksen Kristuksen nimessä ja lähteköön se paha henki ja tulkoot tämä lapsi terveeksi– Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.
Siis, kuulostellaanpa sitten, mitä tälle lapselle tapahtuu. Tarkkailkaa sitä, kun hän alkaa tulla paremmaksi, niin tulkaa kertomaan meille siitä. Aamen.
54 Selvä. Tuokaa seuraava. Hyvää päivää. Me emme tunne toisiamme. Minä en tunne teitä. Jumala tuntee teidät. Olkaa kunnioittavia.
Se eräs rouva, joka istuu siellä, jolla on naistenvaiva, juuri siinä tolpan vieressä, Valo leijuu teidän päällänne, rouva. Kyse on naistenvaivasta, eikö olekin, kyllä, nouskaa seisomaan ja ottaa parantumisenne vastaan. Uskotteko te? Se siitä. Teidän uskonne on parantanut teidät. Jumala paransi teidät, rouva.
Sanotaan yhdessä: ”Aamen.” Ylistys Herralle! Hänen mahtava olemuksensa on täällä nyt. Kaikki riivaajat on voitettu Jeesuksen Kristuksen veren kautta! Jumala on yhä Jumala! Aamen!
55 Se mies, joka istuu siellä, sen tolpan takana, jonka on täytynyt nousta ylös monta kertaa yössä– uskotteko te, että Jeesus Kristus on parantanut teidät? Te olette terve. Kristus paransi sinut. Teillä ei ole rukouskorttia; ylistys Herralle! Ymmärrättekö mitä minä tarkoitan? Teidän uskonne parantaa teidät. Aamen.
Uskokaa, voi tavaton; mikä ero! Uskokaa. Tämä rouva on vieras. Minä en tunne teitä; en ole koskaan nähnyt teitä. Me emme tunne toisiamme, mutta minä huomasin, että ympärillänne, teillä on fobia… jokin, joka liittyy talveen. Kun talvi tulee, te olette harmissanne, te alatte pelätä, kun talvi tulee. Se saa teidät aivan tolaltanne; ja se aiheuttaa teille ummetusta, ettekä te voi syödä kunnolla. Se on totta. Minä kiroan tuon demonin, Jeesuksen Kristuksen nimessä. Menkää kotiin; se ei vaivaa teitä enää. Se on lähtenyt teistä. Aamen. Jumala teitä siunatkoon.
56 Sanotaanpa yhdessä: ”Ylistys Jumalalle.” Uskotteko te? Älkää hämmentykö. Demonit kirkuvat ja kaikkea; mutta me olemme Kristuksen läsnäolossa; eipä siis ihme, että demonit parkuvat; ne tietävät aikansa tulleen.
Olen [teille] tuntematon. Uskotteko te, että minä olen Hänen [Jumalan] profeettansa– koko sydämestänne? Haluaisitteko te lähteä kotiin ja syödä ilta-aterianne ja olla terve? Teillä on ollut vatsavaiva. Menkää ja syökää illallisenne; teidän uskonne on parantanut teidät. Jeesus Kristus parantaa teidät. Aamen. Ylistys Jumalalle; voi tavaton! Herra Jeesus Kristus on noussut kuolleista. Hän on täällä.
Uskotko sinä, sisareni? [”Kyllä.] Koko sydämestäsi? [”Kyllä.”] Uskotko sinä Jeesukseen, Jumalan Poikaan? [”Kyllä.”] Uskotko sinä, että minä olen Hänen profeettansa? Jos Jumala kertoo minulle, mitä sinä haluat, otatko sinä sen vastaan? Jos-, niin nostaisitko kätesi? Sinulla on– minun ja sinun välissäsi on verta. Sinulla on diabetes veressäsi. Siis, se pitää paikkansa. Heiluttaisiko kättäsi, jos se pitää paikkansa. Selvä. Usko silloin Jumalaan; tule tänne.
57 Minä kiroan tuon sairauden. Oi, saatana, sinä olet pysynyt lääkäreiltä piilossa, mutta et voi piiloutua Jumalalta. Tule ulos tästä naisesta Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen. Mene uskoen niin sinä paranet. Sinun tarvitsee ainoastaan uskoa.
Sinä olet hermostunut; huolissasi ja se aiheuttaa sinun vatsavaivasi. Sinä et voi syödä. Ruokasi tulee happamaksi, ja kun sinä menet nukkumaan, sinä saat värinää sydämen seuduille joskus. Sinusta kyse on sydänvaivasta. Ei ole. Se johtuu hermoista. Se on vatsahaava vatsan alaosassa, joka polttelee ja sattuu. Se on totta. Uskotko sinä Jumalaan? Uskotko sinä, että Jeesus on Jumalan Poika? Uskotko sinä, että minä olen Hänen profeettansa? Uskotko sinä, että Jeesus paljastaa näitä minulle?
Silloin Jeesus sanoo näin: ”Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Jos he panevat kätensä sairaitten päälle, he tulevat terveiksi.” Silloin, Jeesuksen Kristuksen nimessä, minä heitän tämän demonivoiman pois ja vapautan sisareni olemaan terve Jeesuksen nimessä. Aamen. Jumala sinua siunatkoon.
58 Sanotaan kaikki yhdessä: ”Ylistys Jumalalle.” Aamen.
Haluatteko te päästä tuosta jalkavaivasta, joka teillä on? Uskotteko te, että Jeesus parantaa teidän jalkavaivanne? Jos te uskotte, te voitte saada sen. Voitteko te ottaa sen vastaan? Jos voitte ottaa, antakaa Hänelle kiitos. Aamen.
Mitäpä, jos minä sanoisin teille, että Herra paransi teidät, kun te istuitte paikallanne– uskoisitteko minua? No silloin: menkää kotiin. Teidän uskonne on parantanut teidät Jeesuksen nimessä.
59 Mitäpä, jos minä olisin sanonut teille, että teidän sydänvaivanne voidaan parantaa Jeesuksen nimessä? Uskoisitteko sen? Siinä tapauksessa, menkää. Niin kuin te…
Hetkinen vain. Demonit kirkuivat. Jokin huusi apua. Demonivoima… se tuli yleisöstä. Kun tämä rouva parani, se demonihenki huusi apua toiselta. Kyse on hengellisestä maailmasta– me emme puhu ulkopuolisesta -.
Kyse on tästä rouvasta, joka makaa tällä tuolilla punaisessa leningissä. Onko teillä rukouskortti? Eikö? Uskotteko te minun olevan Hänen [Jumalan] profeetta? Te makasitte siinä ja katsoitte minuun ja sanoitte: ”Voisinkohan minä tulla terveeksi?” Jos Jumala paljastaa mikä teitä vaivaa, otatteko te Jeesuksen vastaan omana parantajananne? Teettekö sen? Se on sydänvaiva, se sama, joka tällä naisella oli. Ottakaa vuoteenne. Menkää kotiin. Älkää epäilkö mitään, niin myös te paranette. Halleluja!
Älkää epäilkö. Siis, kun kokous on ohi, me pääsemme kulkemaan yleisön läpi, ottakaa vuoteenne. Menkää omaan kotiinne. Halleluja; Jeesus parantaa! Uskotteko te?
60 Entä te, herra? Te aivan siinä; taputatte käsiä. Uskotteko te? Uskotteko te? Tuntuuko teistä, että Jumala parantaa tuon selkävaivan? Uskotteko te, että Hän parantaa teidät? Uskotteko? Me… Uskotteko te tähän? Uskotteko te, että Jeesus Kristus tekee teistä terveen? Uskotteko? Kaikki te, jotka uskotte, että Jeesus parantaa teidät, nouskaa seisomaan vikkelästi; nouskaa seisomaan!
Rukoilkaamme. Taivaallinen Isämme; Herran Jeesuksen nimessä, minä tuomitsen jokaisen perkeleen hengen. Minä ajan kaiken pahan pois. Jeesuksen Kristuksen nimessä, perkele lähteköön!