55-0221 KRISTUS
(Christ)
Phoenix, Arixona, USA, 21.2.1955

¹       …hänen laulujaan, niitä ei ostettaisi, ne… Ja eräänä päivänä, kun häntä oli vainottu, hän valahti istuimelleen työpöytänsä ääreen ja kirjoitti tämän Herran Jeesuksen toisen tulemuksen vihkiäislaulun. Hän kirjoitti:

Kaikki kunnia Jeesuksen nimelle
enkelit heittäytykööt maahan,
ottakoot esiin kuninkaallisen diadeemin
ja kruunatkoot hänet Kaiken Herraksi.

Ja miten ihana laulu. Miten nämä runoilijat ja kirjailijat ovatkaan Jumalan innoittamia, jotka kirjoittavat tällaista. William Cowper kirjoitti:

Lähde, on täynnä verta,
Immanuelin suonista otettua.
Kun syntinen sukeltaa tämän virran alle
hän pääsee kaikista synnin tahroistaan.
Kuoleva varas iloitsi nähdessään
tämän lähteen omana aikanaan
Silloin, voin minäkin, kuten hän,
pestä pois kaikki minun syntini.

Oi, eikö ole ihanaa? Tästä osasta minä pidän:

Siitä asti, kun näin uskossa tuon virran,
jonka sinun vuotavat haavasi tarjoavat,
on minun johtoajatukseni ollut lunastava rakkaus,
ja tulee olemaankin, kunnes kuolen.
Ja silloin, suloisempaa, jalompaa laulua
laulan sinun pelastavasta voimastasi,
kun tämä poloinen, sammaltava, takelteleva kieleni
makaa vaienneena haudassa.

²       Oi, Jeesus, kun hän oli täällä maan päällä, siteerasi Daavidin lauluja. Kuinka Daavid, innoituksessa, kirjoitti lauluja, jotka olivat profetioita.

Siis, olen… aina vähän aranlainen ihminen; tämä on vähän jotain minusta itsestäni. Maanantai-ilta, joten, me voimme kääntää kauluksemme alas, ja jutella hetken.

Kun näin täyden evankeliumin väkeä ensi kerran ja kuulin heidän taputtavan käsiään, niin, niin, baptistina, minä ajattelin: ”Siis, onhan näillä pakko olla joitain [oikeita] seurakuntalaisiakin – edes jotain arvokkuutta kuitenkin. Tuohan on hirveää”, minä ajattelin. Ja sitten kaiken kukkuraksi, joku astui esiin ja alkoi tanssia ympäri lattiaa, tavaton sentään; minä en todellakaan ymmärtänyt.

³       Tässä eräänä iltana, kun pidin kokousta tabernaakkelillani ja siellä vietettiin uudenvuodenvalvojaisia, ja minä opetin Kristuksen toista tulemusta, ja piirtelin liitutaululle parhaani mukaan – miten hän laskeutuisi, että me voisimme nousta kirkkauteen. Ja siellä – minä pidin pienen väliajan, ja ihmiset lauloivat joitakin lauluja, sillä välin, kun minä lepäsin, koska olin opettanut noin neljä ja puoli tuntia yhtä päätä. Ja siellä oli meneillään lauluesitys. Siellä oli ihmisiä Louisvillesta, jotka olivat täyden evankeliumin väkeä, ja he kertoivat, että heillä olisi ohjelmanumero. Jotkut naisista halusivat paukuttaa peltipurkkeja ja sellaisia, ja soittivat pesulautaa sormustimilla – olette varmaan nähneet sellaisen yhtyeen; ja yksi soitti pianoa. Ja he alkoivat soittaa laulua ”silloin alkaapi riemujuhla ihmeellinen, kun me kohtaamme pilvissä. Ja Jeesus itse johtaa meitä siell’, kun ne näämme pilvissä.” Voi hyvä tavaton sentään!

⁴       Ja siinä erään rouvan suunympärys kalpeni aivan täysin ja hän alkoi takoa pianoa. Minä luulen, että jos siinä olisi ollut kolme koskettimistoa, hän olisi soittanut niitä kaikkia. En ole ikinä elämässäni nähnyt sellaista soittoa, ja se rouva hakkasi pesulautaansa sormustimet sormissa, ja eräs vaaleatukkainen sisar, näin pitkä, hyppäsi lattialle ja alkoi tanssia.

Ja minä istuin siinä, siellä, omassa baptistiseurakunnassani, ja ajattelin: ”Voi tavaton, tässä sitä nyt sitten ollaan; siis miten… miksi näiden pitää tehdä tuollaista?” ajattelin. No, odottelin, katsoin ihmisiä ja ihmiset katsoivat minuun – ja minä vilkuilin ympärilleni. Ajattelin: ”Minä olen fundamentalisti, tuollaista ei voida osoittaa Raamatusta. Siis, se on…” Siellä todella on kosolti asioita, joita suuri osa meistä fundamentalisteista eivät tiedä siellä olevan – siinä kaikki.

⁵       Sitten, vilkuilin ympärilleni ja ajattelin: ”Mistä tuollainen tanssiminen ylipäätään on kotoisin?” Ja istuin siinä ”pilkkaajan istuimella”, ilman muuta, näettehän, sitten… En sanonut mitään; pelkäsin sanoa mitään, koska pelkäsin, että he saattoivatkin kenties olla oikealla asialla ja minä väärässä. Sitten, minä annoin vain asian olla. Sitten ajattelin: ”Siis, eikö tuo ole hirveää, ja aivan täällä minun tabernaakkelissani?” Ja se pikkurouva siellä tanssi ympäriinsä silmät suljettuina… Ja sitten, ensiksi siis, toinenkin nousi pystyyn ja aloitti, ja minä ajattelin: ”Voi tavaton…”

Sitten, aloin kerrata mielessäni, tanssimista Raamatussa, ja minä ajattelin: ”Missä kohtaa siellä tanssittiin?” Tanssimisesta puhuttiin, kun ihmiset… faarao ajoi Israelia takaa ja kaikki viholliset hukkuivat. Miriam koppasi tamburiinin käteensä ja alkoi takoa sitä ja alkoi tanssia ja kaikki Israelin tyttäret seurasivat häntä tanssien. Minä ajattelin: ”Siis, he olivat saaneet voiton.”

⁶       Ja minä luin kuinka Daavid, kun (liiton)arkki oli ollut kauan poissa, ja kun se palasi, hänhän oli niin iloinen, että alkoi tanssia. Hän oli saanut voiton. Hänen rakkaansa pilkkasi häntä, vähän naureskeli hänelle. Hän sanoi: ”No, sinä et tykännyt siitä, mutta katsopas vähän tätä.” Ja niin sitä mentiin ja ympäri ja ympäri ja taas mentiin ympäri; ja minä ajattelin: ”Siis, nainen nauroi hänelle ja Jumala kirosi hänet, ja sanoi: ’Daavid, sinä olen minun oman sydämeni mukainen mies.’”

No, minä ajattelin: ”Minussahan se ongelma tässä on, minä en ehkä ole saanut tarpeeksi voittoja.” Muutamassa hetkessä jotakin tapahtui. Siis, tämä saattaa järkyttää teitä: kun minä toinnuin, olinkin siellä lattialla tanssimassa tuon karkeloivan tytön kanssa – näin on. Juuri sitä, mitä ajattelin, etten tekisi, minä tein, ja kun olin… En ollut eläissäni ollut tanssilattialla, mutta varmaankin ihan mukavasti se minulta meni. Se ei ollut… minusta tuntui hirveän hyvältä. Sen jälkeen minä olen saanut kovasti voittoja, Niinpä, se kävi sitten hyvin laatuun, luultavasti.

⁷       Sitten, Jumala musiikissa. Uskotteko te, että Jumala on musiikissa? Taatusti. Jumala on musiikissa, ja hän on taiteessa; ja Jumala on universumissa; hän on luoduissaan, ja hän on seurakunnassa, ja luomakunnassa, Jumala on joka puolella, todella kaikkialla. Hän on Shinerin auditoriossa juuri nyt, tänä iltana, todella läsnä. Jumala on kaikkialla. Olen miettinyt joskus, että jos hän ottaisi kaihtimet pois silmistämme niin, meidän näkömme olisi tarpeeksi nopea ottamaan kopin hänen läsnäolostaan tässä rakennuksessa.

Siis, täällä talossa on meneillään yhtä jos toista koko ajan. Tiesittekö sitä? Radioviestejä menee tästä läpi; televisiokuvaa menee teidän ruumiinne läpi – pitääkö se paikkansa? Mutta teidän silmänne ei erota sitä, näettekö, mutta läpi se joka tapauksessa menee.

Niinpä, jos me olemme Pyhän Hengen magneettinen tolppa, niin Jumala lähettää sanomansa kirkkaudesta, ja me voimme ottaa sen kiinni, näettekö, ottakaa siitä vain koppi; ja se on suurenmoista, eikö olekin? On todella.

⁸       Siis, me haluamme puhua vähäsen tänä iltana sanapaikasta, joka on IV Moos 19 luku. Haluaisin lukea vähän Sanaa ennen kuin kutsumme rukousjonon koolle; ja joka ilta – tämä on jotain erilaista, yritän pitää pienoissaarnan, niin kuin se olisi – tai juttelua ennen kokousta. Yleensä, valvoja, tai joku vetää kokouksen ja minä vain tulen rukoilemaan sairaitten puolesta.

Mutta, jokaisena iltana, minä tarkkailen ja mietin, mitä Pyhä Henki johtaa minua tekemään ennen kuin teen mitään. Ainoastaan, tulen rukoilemaan ja nousen tänne ja luen ja puhun hetken tai, mitä Hän sitten käskeekin tehdä.

IV Moos 19.

Herra puhui Moosekselle ja Aaronille: ”Tämä on säädös, jonka Herra on antanut: Käske israelilaisten tuoda sinulle punainen, virheetön lehmä, jossa ei ole vammaa ja jonka niskaan ei vielä ole pantu iestä. Antakaa se pappi Eleasarille. Hänen on vietävä se ulos leiristä, ja se on teurastettava hänen edessään. Sitten pappi Eleasar ottakoon sen verta sormeensa ja pirskottakoon sitä ilmestysmajan etupuolta kohti seitsemän kertaa.

Siis, 9:nnessä jakeessa – ajan säästämiseksi, sanotaan:

Sitten jonkun, joka on puhdas, on koottava lehmän tuhka ja pantava se talteen puhtaaseen paikkaan leirin ulkopuolelle. Israelilaisten seurakunnan on säilytettävä se puhdistusvettä varten; sekin on syntiuhri.

Liittäköön Herra siunauksensa sanalle.

⁹       Siis, tänä iltana me puhumme Kristuksesta. Sen verran minä tiedän. Jokin aika sitten, täällä… tai siis, siinä kaikki, mistä minä haluan tietää, pikemminkin… olin poikani kanssa ja olimme Wood-joella, Illinoisissa, ja minä olin juuri tullut kokouksesta, olin ollut joitain iltoja. Minulla oli mahtava yleisö, useita tuhansia ihmisiä kokoontuneena; ja Herra teki töitä, pelasti ihmisiä, ja hän paransi sairaita ja juuri sitä, mitä Herra armossaan tekee.

Ja kokouksien jälkeen – en ollut syönyt sitten aamun, ja niin Billy sanoi: ”Isä, mennään syömään jotain, minäkin olen nääntymäisilläni”, hän sanoi. Ja niin me menimme erääseen pieneen ravintolaan, ja siellä oli jokin sellainen pallopeli meneillään, tai jotain siellä kaupungissa. Me olimme Granite-nimisessä kaupungissa, jossa asustelimme. Ja niinpä… siellä oli teinejä, pikkuisia junkkareita, tiedättehän, tämän mittaisia, tanssivat joka puolella, ei kun ryntäilivät, eivät tanssineet. Siellä nurkassa oli sellainen kitinäloota, tiedättehän, ja kaikkea siihen liittyvää meneillään.

¹⁰   Minä vihaan syödä sellaisissa paikoissa, joissa on tuollaista. En… ruuasta ei ole sellaisessa mitään iloa. Sitten, joku pani sinne jonkin kappaleen, ja sitä soitettiin sitten, ja minä syödä hotkin ruokaani.

Koska Billy, murrosikäisenä, tiedättehän, sanoi: ”Isä, eikö olekin nätti laulu?”

Ja minä sanoin: ”Niin, mikä laulu?” Minä en tiennyt… minä tosiaan eristin itseni siitä, en halunnut kuulla sitä.

Ja hän sanoi: ”Kuule, isä, sinä tutkit Raamattua niin paljon ja rukoilet niin paljon, että ainoa asia, mitä pystyt ajattelemaan, on Jeesus Kristus.”

Minä sanoin: ”Kiitos rakas, tuota minä arvostan todella.”

Hän: ”Se on kaikki, mitä sinulla on mielessäsi.”

Minä: ”Sehän on kaikki, mitä minä haluan mieleeni – Herra Jeesus.”

¹¹   Joku on sanonut: ”Sinä kehut häntä liikaa.” Ei, en edes pysty, en. Hän on suuremman kehun ja ylistyksen arvoinen kuin yksikään inhimillinen olento voi hänelle edes antaa. Kuolevaiset huulet eivät ikinä pysty ilmaisemaan hänelle sitä kiitollisuutta, jota me häntä kohtaan tunnemme.

¹²   Koko Vanha testamentti, koska Vanha testamentti on Uuden varjo, niin siksi – kun en ole saanut koulutusta, ja olen pikemminkin typologisti… minä en ole mikään oppinut… niinpä, tietoisena siitä, ettei minulla ole mitään keinoa osata, miten kreikkaa ja hepreaa lausutaan, kuten veljet osaavat, ja tietävät näitä asioita, minä vain otan kaikki Vanhan asiat esikuvina tai varjoina. Ja jos, minä näen, millainen jonkin varjo on, minä saan aika hyvän kuvan siitä, miltä se itse asia näyttää, sitten kun sellainen tulee kohdalle.

¹³   Jos se… jos minä näen oman varjoni seinällä, voin lähes sanoa, miltä minä näytän, kun tuo negatiivi ja positiivi yhdistyvät. Siis, Vanha testamentti on [oli] Uuden varjo.

Siis, kun nämä israelilaiset olivat matkalla Egyptistä luvattuun maahan, Jumala lupasi järjestää heille kaiken, mitä he matkallaan tarvitsivat; mikä jo itsessään on esikuva nykyseurakunnasta, joka on  tulossa Egyptistä, pois kaaoksesta, vaeltamassa luvattuun maahan. Uskotteko te, että meillä on luvattu maa? Varmasti on. Jeesus sanoi: ”Minun Isäni kodissa on monta huonetta; ellei niin olisi, sanoisinko minä sitä teille? [Vaikka] minä menenkin valmistamaan teille asuinsijaa, tulen takaisin ja otan teidät luokseni, että te olisitte siellä, missä minä olen.” Asia on minulle sillä selvä. On koti, on paikka, ja me olemme menossa sitä kohti, ja sillä selvä.

¹⁴   Me olemme pyhiinvaellusmatkalla nyt, vaeltamassa erämaassa kukin omalla paikallamme, kuten israelilaisetkin vaelsivat. Siis, ja kulkiessaan, heille annettiin enkeli opastamaan, tai viemään heidät siihen paikkaan, jonka Jumala oli luvannut. He näkivät luonnollisilla silmillään tuon enkelin, joka oli tulipatsas, joka johdatti heitä erämaan halki. Jumala on antanut meille suon saman tulipatsaan, joka ei sanalla sanoen ole muu kuin… kuka? Mikä tuo tulipatsas oli? Mikä tuo enkeli oli? Jokainen oppineista henkilöistä täällä, jokainen näistä veljistä, tai teistä oppineista ihmisistä tietävät, että liiton enkeli oli itse Kristus. Todellakin oli.

Mooses hylkäsi Egyptin, hän piti Kristuksen pilkkaa suurempana rikkautena kuina Egyptin aarteita. Siis, Kristus erämaassa israelilaisten kanssa… ja hän oli tulipatsas, ja meillä on tuo sama tänään, se on jopa tieteellisesti osoitettu todeksi – sama juttu johtaa seurakuntaa tänään.

¹⁵   Siis, täällä, valmistaakseen keinon lähestyä Kristusta, Jumala antoi ihmisille puhdistusveden, että matkallaan uskovalla, jonka yhteys oli katkennut, olisi väylä, jolla päästä takaisin yhteyteen. Ja tällaisesta me olemme lukeneet kirjoituksista.

Siis, huomatkaa, ensin piti tuoda hieho, joka on kuormajuhta… tai siis, pyhä eläin – ja hieho oli pyhä eläin, nuori…

Kun Jumala antoi Aabrahamille liiton vahvistuksen, hän vaati kolmevuotiaan hiehon, mikä viittasi Kristukseen. Siis, tämän hiehon oli oltava erityinen hieho, tai erilainen, Se tuli olla väriltään punainen vailla yhtäkään virhettä. Siis, kaikilla näillä asioilla oli ihmisille tarkoitus; niillä oli merkitys; jokaisella pikkuisellakin yksityiskohdalla oli merkitys.

¹⁶   Oi, eikö meistä olisi todella ihana kokoontua yhteen joskus talvilomalla ja ottaa esiin Vanhan testamentti ja opiskella sitä – kaikkia näitä pieniä asioita? Kuulkaa, meillä olisi todella hienoa; viipyisimme Sanassa, opettaisimme sitä ja havainnollistaisimme esikuvia ja niin edelleen, ottaisimme esiin noita kultahippuja ja kiillottaisimme niitä vain osoittaaksemme, mitä ne todella ovat…

Mitä ne merkitsivät noille esikuvien ihmisille, millainen malli sen pitäisikään olla meille… se, miten ihmiset toimivat silloin lain alaisina, mitä me voisimmekaan saada aikaan tänään Pyhän Hengen kasteen alaisina? Näettekö? Jos ihmisillä silloin oli varjo, meillä on sen positiivi; heillä oli kuvan negatiivi, meillä on positiivi, kun kuva on kehitetty Golgatalla – aamen. Ja me menimme Golgatalle Karitsan kanssa.

¹⁷   Huomasitteko? Aabel – kun hän uhrasi paremman uhrin, jonka kautta Jumala todisti, että hän oli vanhurskas, Aabel teurasti karitsansa kiven päällä ja Aabel kuoli tuon saman kiven päälle karitsansa kanssa.

Ja jokainen uskova, joka tulee Kristuksen omaksi, on tultava saman itsensä kieltämisen ristin kautta, ja kuoltava Karitsan kanssa, oman Karitsansa kanssa; kuoltava omille ajatuksillemme, kuoltava omalle, älyperäiselle ajattelutavallemme; otettava vastaan se, mitä Pyhä Henki puhuu sydämelle – sitten elettävä Kristuksen vuoksi.

¹⁸   Siis, punainen on meille vaaran väri, mutta punainen on myös lunastuksen väri. Lunastus tulee veren kautta, ja Jumala todisti, että veri on, oli, ja tulee aina olemaan ainoa lunastuksen lähde. Alkaen Eedenistä, koko Raamatun läpi, kyse on verestä. Ilman verenvuodatusta anteeksiantamusta ei tapahdu. Miten se, että veressä…

¹⁹   Vähän aikaa sitten, eräässä kuuluisassa kirkkokunnallisessa seurakunnassa laulukirjat otettiin esiin ja sanottiin: ”Me poistamme kaikki laulut, jotka liittyvät vereen. Me emme halua mitään teurastamouskontoa.

Veljet, ilman verenvuodatusta ei ole syntien anteeksiantamista. Jos veri otetaan pois, niin jäljelle jää kylmä, muodollinen uskonto. Veressä on elämä. Näin on; elämä on peräisin verestä, ja veri on tulee tarkalleen miessukupuolelta.

²⁰   Kana voi munia munan, mutta jos se ei ole ollut uroslinnun kanssa, sei ei tule ikinä kuoriutumaan, koska sitä ei ole hedelmöitetty. Siinä ei ole verisolua; emokana voi tuottaa pesän täydeltä munia, ja se voi lämmittää niitä ja pysyä niiden päällä, ja olla pesässä niin kauan, ettei se heikkoudeltaan enää jaksa enää lentää pois pesältä, ja jos se ei ole ollut uroslinnun kanssa, munat eivät ikinä kuoriudu – eivät voi kuoriutua, niissä ei ole mitään, mikä voisi kuoriutua. 

²¹   Se on melkein kuin jokin näistä onnettomista, kylmistä, muodollisista seurakunnista. Juuri niin; niissä on pesän täydeltä munia, jotka vain lojuvat paikoillaan ja mätänevät, siinä kaikki. Ei koskaan ole ollut uroksen kanssa; ei tiedä, mikä Pyhä Henki on. Et ikinä saa ihmisiä uskomaan jumalalliseen parantamiseen, he eivät kykene; ihmiset vain lojuvat ja mätänevät. Näin asia on. Me tarvitsemme tänään sitä, että pesä puhdistetaan ja aloitetaan alusta, minusta.  Herätys tarkoittaa jotakin; aamen. Minä en sano sitä vitsinä, koska se ei ole vitsi; tämä ei ole vitsailun paikka – täällä ylhäällä. Puhujanpöntöissä on vialla tänään se, että niissä on aivan liikaa Hollywood-evankeliumia, vitsaillaan ja hömpötetään jotain, missä, ei ole ollenkaan evankeliumia.

²²   Kyllä, mutta se, mitä minä tarkoitin, sen tyyppinen lintu pesällä, huolimatta… Heitä voi kohdella hyvin, heidän luonaan voi vierailla päivittäin ja heistä voi tehdä seurakunnan diakoneita tai mitä tahansa, mutta jos hänessä ei ole elämää, ihminen on silti syntinen. Aivan sama, vaikka hän olisi saarnaaja, hän on silti syntinen, näin se on. Siis… ihminen ei voi nähdä Kristusta, ennen kuin hän on syntynyt uudesti, ja hän syntyy vedestä ja verestä.

Aivan, kuten nähdään luonnollisessa syntymässä… mistä luonnollinen synnytys koostuu – lapsen luonnollinen syntymä? Ensin vesi, sitten veri, sitten elämä.

Ja sama koskee hengellistä syntymää, sillä Kristuksen ruumiista tuli vettä, verta ja Henki. Ymmärrättekö, mitä minä tarkoitan? Meillä pitää olla nuo perustekijät, ja meidän pitää kuolla itsellemme syntyäksemme uudesti. Niinpä, lunastus tulee veren kautta. Siis, koko matkan, kaikki I Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan on yhtä lunastuksen punaista viivaa läpi koko Raamatun.

²³   Siitä syystä Rahabin koti piti [kohdaltaan] pystyssä Jerikon muuria, kun muu osa siitä romahti, koska [ikkunan] ulkopuolella roikkui punainen nauha, ja Jumala kunnioitti tuota purppuranpunaista viivaa.

Samasta syystä israelilaiset eivät tulleet tapetuiksi Egyptissä – esikoiset, koska ovessa oli verta silloin, kun kuolemanenkeli kulki ohi.

Se saa seurakunnassa aikaan, viimeisten vitsausten aikana, kuoleman… Vain seurakunta jää henkiin tänään eikä lähde mukaan universalismiin ja sen sellaiseen, ja tähän uudenaikaiseen sosiaaliseen evankeliumiin. Sen [seurakunnan] pihtipielissä on verta, Herran Jeesuksen Kristuksen verta – uudestisyntyneen. Ihmiset tietävät paikkansa, jos he todella ovat syntyneet uudesti. He eivät ole sotkeutuneet jokaiseen ikeeseen ja jokaiseen oppiin, ja heitä ei heitellä sinne tänne, ja jokaiseen kulttiin. Ihmiset tietävät paikkansa: Kristuksessa, veren kautta.

²⁴   Huomatkaa, sen hiehon piti olla punainen, ja punainen on vaaran väri, silti punainen on lunastuksen merkki. Ja oletteko koskaan huomanneet, että Raamatussa, meidän syntimme ovat esitetty purppuranpunaisina. Silloin, miksi punainen… mikä tahansa… kuten minun äitini tapasi lausua vanhan sananparren: ”Koiran karva tehoaa sen puremaan.”

²⁵   Kun Kristus, Vanhassa testamentissa esitettiin käärmeen muodossa… Miten käärme muka edusti Herraa Jeesusta Kristusta? Koska käärme edusti syntiä, ja Kristus tehtiin synniksi ottaakseen pois synnin. Näettekö te sen? Tuli synniksi ottaakseen synnin pois. Käärme edusti Eedenin puutarhassa jo tuomittua syntiä. Sitä oli se käärme tangon päässä.

²⁶   Ja nyt, tieteellinen todiste osoittaa, että jos sinä otat punaisia tavaroita, tai punaista lasia, ja katsot sitä punaisen kappaleen läpi, se ei näytä punaiselta. Punainen punaisen läpi näyttää valkoiselta; näettekö te? Punainen punaisen läpi… silloin, jos Kristuksen punainen veri… Jumala katsoo Kristuksen punaisen veren läpi meitä, punaisia syntisiä, niin tulee valkoista; aamen. Siispä, meidän syntimme ovat anteeksiannetut. Kun tuota Jeesuksen Kristuksen verta kerran käytetään inhimilliseen sydämeen, ihminen on veren alla ja Karitsan lunastama. ”Nyt ei ole mitään kadotustuomiota, niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa, jotka eivät vaella lihan, vaan Hengen mukaan”, Room. 8:1.

²⁷   Huomatkaa, sen hiehon piti olla punainen yksilö, ja siis, sen niskassa ei saanut koskaan olla ollut iestä. Oi, silläkin on valtava merkitys. Olisipa meillä aikaa käydä tämä kaikki läpi, mutta meillä ei ole; vaan, se ies tarkoitti sitä, että Kristusta ei ollut valjastettu mihinkään maanpäälliseen ikeeseen; häntä ei ollut iestetty mihinkään järjestöön eikä organisaatioon. Hän oli vapaa liikkumaan sinne, mihin Herra häntä kuljetti.

”Älkää antako sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.” Älkää antako iestää itseänne uskottomien seassa; erottautukaa. Kristus on valjastettu yhteen ikeeseen ja se on hänen seurakuntansa, joka ei ole mikään maallinen järjestö, vaan taivassyntyinen ihmisryhmä, joka on synnytetty uudesti hänen oman uhrinsa verellä, sillä hänellä ei ollut mitään tämän maailman iestä eikä hänen seurakunnallaan – vapaa, ei valjastettu mihinkään ikeeseen, vaan ihmiset ovat vapaita ja valjastettu Kristuksen ikeeseen.

Siis, sen [hiehon] kaulassa ei pidä olla minkäänlaista iestä – todella ihana esikuva Kristuksesta. Ja siis, tässä on jotain, mikä on hyvin merkittävää: sen piti tulla teurastetuksi ylipapin edessä – jälleen esikuva Kristuksesta, kun Kaifaan piti olla hänen kuolemansa todistaja. Ja hieho piti teurastaa leirin ulkopuolella, näettekö? Se vietiin leirin ulkopuolelle ja tapettiin, ja Kristus kuoli leirin ulkopuolella, tapettiin ylipapin ollessa läsnä todistajana, se oli julkinen todistus.

²⁸   Voi, miten ihania nämä asiat ovat. Antakaa niiden imeytyä syvälle. Ja mitä enemmän te annatte näiden asioiden tulla teidän sisäänne, sitä syvemmälle ne menevät ja sitä enemmän te juurrutte ja tulette maadoitetuksi Herraan Jeesukseen. Kaikki nämä varjot ja esikuvat, näettekö, ne yhdistyvät, ja ne ovat jokaisen uskovan yksilön käytössä tänään, niin vapaasti kuin vain voi.

²⁹   Siis, hieho teurastettiin leirin ulkopuolella, ja Eleasar oli katsottava, kun se tapettiin, ja sitten, kun se oli kuollut, hänen oli otettava sen verta, ja siveltävä sitä ilmestysmajan oven yläpuolelle seitsemän kertaa, joka osoitti, että se oli julkinen todistus kansan edessä, että viaton sijainen oli kuollut syyllisen syntisen puolesta – julkinen todiste, jotta jokainen, joka kulki siitä, tiesi tulevansa viattoman sijaisuhrin veren alta, joka oli vuotanut hänen syntiensä tähden. Sitten, kun se poltettiin ja sen tuhkat oli koottu yhteen, ja pantu johonkin puhtaaseen paikkaan, huomatkaa: ilmestysmajan ulkopuolelle – puhtaaseen paikkaan. Puhdas paikka – sillä se oli puhdistusvettä, tai puhdistus synneistä.

Siis, te ette voi käsitellä sairautta ilman että käsittelette syntiä – sairaudet ovat synnin seurausta. Ennen kuin meillä oli syntiä, meillä ei ollut yhtään sairautta, mutta kun synti tuli, sitä seurasivat sairaudet. Ja miten kukaan, joka saarnaa evankeliumia, voi olla tekemisissä pelastuksen kanssa ilman, että ajattelee – hänen on nähtävä Sanasta, että on käsiteltävä myös syntiä – tai siis, myös sairauksia.

³⁰   Esimerkiksi, jos täällä lavalla olisi karhu, ja sen pää olisi kaukana tästä, tähän suuntaan, ja se olisi ottanut minun kyljestäni kiinni kynsillään. Sitä käpälää ei olisi järkeä katkaista, vaan kopsauttaa sitä päähän. Koko juttu olisi sillä hoidettu – näettekö?

³¹   Ja kun, Kristus kuoli synnin takia, hän kuoli kaikkien synnin ominaisuuksien takia. ”Häntä haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden, runneltiin meidän pahojen tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällään, että meillä olisi rauha ja hänen haavojensa kautta meidät on parannettu.” Kaikki ne ominaisuudet, joiden takia hän kuoli, ovat teidän.

Jumala antaa sinulle shekkikirjan, jonka alle on kirjoitettu Jeesuksen nimi, jokaisen synnin ominaisuuden takia, jonka takia hän kuoli. Pelottaako sinua täyttää se lomake? Aamen. Arvelisitko, että Taivaan pankki lunastaa sen? ”Mitä tahansa te anottekin minun nimessäni, sen minä teen.” Aamen. Ainoastaan kirjoittakaa siihen minun nimeni, ja viekää se hyväksyttäväksi – juuri niin; lunastakaa se tänä iltana, aamen – loistava, ihmeellinen vakuutuskirja!

³²   Minulla ei ole mitään vakuutuksia vastaan, mutta jokin aika sitten, eräs asiamies yritti myydä minulle vakuutusta, ja minä sanoin: ”Ooh…”

Hän sanoi: ”Kuule Billy, sinulla ei ole yhtään vakuutusta. Sinulla pitäisi olla. Sinä olet isä, sinulla on nämä lapset ja niin edelleen, sinun pitäisi…”, hän sanoi.

Sanoin: ”Oi, onhan minulla vakuutus.”

Ja minun vaimoni katsoi minua ja san oi: ”Billy?”

Sanoin: ”Kyllä, on minulla vakuutus.”

Hän: ”Millainen vakuutus sinulla sitten on; minkä yhtiön kanssa?”

Minä sanoin: ”Siunattu vakuutus, Jeesus on mun, oi mikä riemu on pelastetun. Jumalan lapsi, perillinen, verellä pesty on Jeesuksen.”

Se vakuutusmies, ystäväni, otti hatun päästään ja sanoi: ”Minä arvostan tuota viimeistä piirtoa myöten, mutta, ei se auta saamaan sinua hautaan”, hän sanoi.”

Minä sanoin: ”Se auttaa minut ylös sieltä. Minä en mieti sinne pääsemistä; juttu on sieltä ylös pääseminen.”

Juuri sitä me tänä iltana tarvitsemme. Ei sinne pääsemistä, vaan sieltä pois. Se on ainoa vakuutussopimus, joka vie sieltä pois – Herran Jeesuksen Kristuksen verenvuodatus – ainoa vakuutussopimus, joka on olemassa, ja se on täydellinen sopimus, joka ”on otettu Jeesuksen sydämen verilähteestä. Ja siihen pulahtanut syntinen pääsee kaikista syyllisyyden tahroistaan”, aamen.

Huomatkaa: veri sai aikaan muutoksen.

³³   Siis, jos sen hiehon tuhkista tuli puhdistusvesi, se puhdisti uskovan synneistään. Jokainen ihminen pyhiinvaellusmatkallaan… ja kun hän teki jotain väärää, hän tuli puhdistusveden ääreen… ja sitten tässä puhdistuksessa, hänet puhdistettiin synneistään. Siinä on paljon enemmän   mukana, toki, miten se poltettiin setripuilla, helakanpunaista lankaa, iisoppia, ja näitä kolmea elementtiä, ja kuinka… Noita samoja elementtejä käytettiin: setripuuta, joka vastasi ristiä, ei mitään kanukkapensasta, setripuuta, punaista, joka kuvasti pelastusta. Mutta setripuu… iisoppi… Iisoppi – kuten kun nuo kaksi metsäkyyhkystä juoksevan veden alla… Ja setripuu ja iisoppi kuvastivat Kristusta ja ristiä ja niin edelleen.

³⁴   Vanhan testamentin aikana, kun verta pantiin ovenpieliin, se pantiin iisoppikimpun avulla. Siis, setriä voidaan vuolla, erilleen, lastuja sinne ja tänne, mutta iisopin varsia ei irrotettu koskaan toisistaan. Se kasvoi pieninä pensaina, ja se vain nyhtäistiin ylös, ja se oli nipussa. Se otettiin ja se kastettiin vereen ja pirskoteltiin – mikä tarkoitti, että kyse oli itsestään Kristuksesta… setri ja iisoppi. Kristus on erottamaton. Risti voidaan hajottaa ja tehdä eri juttuja ja se voi tarkoittaa sitä tai tätä, mutta Kristusta ei voi hajottaa, näin asia on. Sen koko kimpun oli oltava kasassa.

 Se oli sama pensas, joka leikattiin Jordanin rannalla niin, että karvaasta vedestä tuli makeaa. Jos teillä on jokin katkera kokemus, ottakaa vain kerran iisoppikimppu, kulkekaa iisopin tietä; juuri niin. Se on ulospääsytie. Se on keino muuttaa koko sinun katkeruutesi suloisuudeksi ja muuttaa sinut kristityksi.

³⁵   Siis, silloin uskova – tulen siihen nyt – joka ei ole yhteydessä, on poissa Jumalasta, pois pääyhteydestä… mitä hän tekee? Hän tulee ensin uloimmalle esipihalle, tähän puhtaaseen paikkaan, jossa puhdistusvesi odottaa häntä; esikuva tämän päivän seurakunnasta, ja tämän päivän puhdistusvesi on [Jumalan] sana.

Siis, Paavali sanoo efesolaiskirjeen 5:26:ssa, että Jumala puhdistaisi seurakunnan sanan vedellä pesten, ja Sana on Kristus. ”Alussa oli Sana ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala”, ja on vieläkin Jumala. Ja puhdistusvesi, joka puhdistaa sinut laittomuudesta ja niin edelleen, julistaa sanaa esipihoilla. Ymmärrättekö te sen?

Tässä on pastoreille hyvä juttu. – siis, minä katson tähän suuntaan, minun on parasta katsoakin tähän suuntaan… Puhdistusvesi piti säilyttää puhtaassa paikassa; seurakunnan tulee olla puhdas paikka, aamen, ei kaikkien saastaisten lintujen asuinpaikka, kaikenlaisten juttujen, jotka sotkevat. Pitääkö paikkansa? Puhdas paikka – vesi tuli säilyttää… ja sana pitää säilyttää puhtaassa paikassa, puhtaassa sydämessä, puhtaassa omatunnossa, joka kuulijoille sitten annettaisiin.

³⁶   Siis, kansa, joka oli esipihassa, oli kuin kansa tänä iltana. Te tulitte esipihaan, me olemme matkalla ja sanan saarnaaminen on puhdistusvettä, sillä Jumala on ottanut seurakuntansa ja pessyt sen puhdistusvedellä puhdistaakseen sen omalla kirkkaudellaan; ja sana puhdistaa.

Siis, nykyään ihmiset haluavat seurakuntaansa sekoituksia. Jotkut ihmiset valitsevat paimenekseen kammottavimman vaihtoehdon; he valitsevat jonkun miehen, jonkun merkittävän, ison, yli 180 senttisen, Hollywoodin filmitähden lailla pukeutuvan, tai jotain, joka pystyy kiipeämään puhujanpönttöön ja sanoa: ”Aa-mmeen”, todella kauniisti, sillä ihmiset haluavat viihdettä. Ihmiset katsovat ulkonäköä. Ehkä joku vanha veli haalareissaan tietää enemmän Jumalasta, kuin tuo mies ikinä. Juuri niin; näin asia on. Näettekö te valinnan? Jumala katsoo sydämeen.

³⁷    Kun Saulin tilalle valittiin miestä, Jumala käski profeettaa: ”Ota tämä öljysarvi ja mene voitelemaan yksi Iisan pojista.” Ja niinpä Iisai, lihallisessa mielessään, toi paikalle vanhimman poikansa, suuren, leveäharteisen komean miehen, ja sanoi: ”Tässä se on, pojat, hänestä tulee melkoinen kuningas… kuulkaa, hän näyttää hyvältä kruunu päässään… miten mahtava kaveri hän tuleekaan olemaan helakanpunaisessa viitassa… hän on niin iso ja komea… miten hienonnäköinen heppu hän onkaan… Tämä on se, jonka Jumala valitsi.” Samuel haki öljyastiansa ja syöksyi voitelemaan sen, mikä ihmisten mielestä oli oikea. Jumala sanoi: ”Minä olen hylännyt hänet.”

”No”, hän sanoi, ”meillä on toinenkin, muutaman sentin lyhyempi kuin hän. Kokeillaan häntä.”

Jumala sanoi: ”Minä olen hylännyt hänetkin.” Niinpä hän kävi läpi kaikki pojat, kunnes pääsi viimeiseen. Hän sanoi: ”Onko heitä vielä?”

Iisai sanoi: ”No on. Minulla on pieni kitukasvuinen heppu jossain tuolla ulkona. Hän on kaveri, joka on omissa oloissaan tuolla erämaan perukoilla. Oi, ei Jumala voi kruunata mitään tuollaista”, hän sanoi. Hänellä oli pikku missio siellä, siis. ”Ei hän minkään tuonkaltaisen päähän pane kruunua.”

Profeetta sanoi: ”Menkää hakemaan hänet.”

³⁸   No, minä voin kuvitella, että he lauloivat joitain virsiä, kunnes lähtivät ja löysivät vanhan kunnon Daavidin ja toivat hänet paikalle – punakan pikku veikon, siis, pikkuruisen, surkean, luisevanoloisen kaverin. Hänet tuotiin sisälle, ja heti, kun hänet oli tuotu, saatan kuvitella Iisain sanovan: ”Siis, tuosta ei tule mitään.” Ja kaikki muutkin sanoivat: ”Tuosta ei tule mitään.”

Mutta, Pyhä Henki sanoi profeetalle, ja sanoi: ”Minä valitsin hänet, sillä ihminen katsoo ulkoista olemusta, mutta Jumala katsoo sydämeen.”

Vaikka olisit jossain katedraalissa, sillä ei ole mitään väliä; onko sinulla vaikka jokin tehtävä tai pidät kodissasi rukouskokousta – Jumala katsoo rehelliseen sydämeen, aamen. Tämä saattaa olla teistä vanhanaikaista puppua, mutta takuulla se ravitsee; tekee sinulle hyvää, varmasti tekee; kyllä vain. Jumala katsoo sydämeen, ei ulkonäköä.

³⁹   Sitten, huomatkaa: kun ihminen tuli vapautuakseen tuomiosta, hän hakeutui puhdistusveden äärelle. Silloin: ”Usko tulee kuulemisesta ja Jumalan sanan kuulemisesta” – puhdistusvesi.

Jos mies eli haureudessa, tai nainen ei ollut elänyt moraalista elämää, pojat tai tytöt, jotka eivät olleet eläneet moraalisesti, tulivat esipihalle ja siellä, he puhdistuivat sanan saarnaamisen kautta. Pyhä Henki sanoo: ”Tuo on väärin, älä tee noin” – puhdistus.

Sitten, he tulivat pestyiksi sanan veden kautta. Sanan kuulemisen kautta ihmiset saivat inhimilliseen käsityskykyyn perustuvan uskon; älyperäisen uskon. Siis, se on juuri sen verran kuin puolet, tai enemmän, seurakunnasta saa; ihmiset sanovat: ”Kyllä, tuon minä uskon.” Mutta, odottakaas, asiassa on muutakin, ennen kuin pelastus on saatu valmiiksi. On mentävä vielä jonkin muunkin läpi.

⁴⁰   Muistakaapa, te olette esipihalla nyt, mutta seuraavaksi teidän pitää liittyä yhteen muiden uskovien kanssa, astua yhteiselle kentälle. Ja ennen kuin voidaan astua sinne, sen jälkeen, kun puhdistusvesi on puhdistanut synnistä, niin täytyy käydä julkisen tunnustamisen kautta, seitsemän veriviirun kautta, mikä osoittaa, että kuolema meni ohi ennen kuin ihmisten piti maksaa siitä.

Ja jokaisen uskovan, sanan kuulemisen jälkeen, oli tultava Herran Jeesuksen Kristuksen tunnustamaksi, että kuolema oli kulkenut heidän editseen ja tuonut heidät jälleen yhteyteen; sitten sisälle kuljettiin ovelle pirskotetun veren alta. Muistakaa, siinä oli seitsemän viirua; nuo seitsemän viirua puhuivat seitsemästä aikakaudesta, seitsemästä seurakunnan ajanjaksosta, joka myös… [numero] seitsemän on Jumalan täydellisyyden luku. Muuta vapahduksen tietä ei ole kuin se, joka kulkee veren läpi, seitsemän vuoden läpi, 6000:n vuoden läpi millenniumiin. Mitään muuta kuin veri, ei tulla hyväksymään minään aikana; elämä tulee veren julkisen tunnustamisen kautta, ja ihmiset ovat kulkeneet veren kautta kaikkina aikakausina, ja kun ollaan astuttu veren alle, tullaan jälleen yhteyteen. Miten ihana juttu!

⁴¹   Ainoa maaperä… tässä se on; sain siitä kiinni – oi, nyt tuntuu uskonnolliselta – todellakin! Kuulkaa, ainoa maaperä, jolla kukaan uskova voi kohdata Jumalan on veri, ainoa maaperä, muu pohja vain… Vanhassa testamentissa ei ollut mitään muuta paikkaa, jossa Jumala saattoi ottaa vastaan… Ihmisten oli tultava ilmestysmajalle, ja ilmestysmaja vastaa Kristusta. Sillä, karitsa teurastettiin temppelissä ja veri vuodatettiin. Jumala kohtaa uskovan ainoastaan vuodatetun veren perusteella, aamen. Kaikki teidän kuiva, saksittu  teologianne ei miellytä ollenkaan Jumalaa, ennen kuin te tulette Jeesuksen Kristuksen veren alle, aamen. Aika vahvaa, mutta tämä tekee hyvää. Vain veressä on keskinäinen yhteys.

⁴²   Siis, Herran Jeesuksen veressä… Jumala tuli alas kirkkaudestaan, saattoi itsensä erään naisen kohtuun, ja siellä, Jumala, Luoja, loi verisollun ja kietoi sen itsensä ympärille – neitsyt ei tiennyt miehestä mitään. Jos te ette usko siihen, elätte yhä synnissä; hänellä ei ollut mitään tekemistä yhdenkään miehen kanssa. Jumala itse… Kristus ei ollut juutalainen eikä pakanakaan, kyse oli Jumalan verestä. Verisolu on peräisin miespuoliselta, ja tuo miespuolinen oli Jumala. Raamattu sanoo, että meidät on pelastettu Jumalan veren kautta, seksillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Sillä selvä.

⁴³   Pelastusarmeija lauloi ennen aikaan erästä laulua: ”Oi, virta kallis tuo, lunta valkeemmaks mut luo, yks ainoo lähteeni: vain veri Jeesukseni. Mikä voi syntin’ puhdistaa? Vain veri Jeesukseni…”

Sinut voi kastaa kasvot eteenpäin, taaksepäin, niin monta kertaa kuin haluat, silti sinä olet syntinen, siihen asti, kunnes Jeesuksen Kristuksen veri puhdistaa sinut kaikesta… Ihmiset voivat liittyä kaikkiin seurakuntiin, panna nimensä kaikkiin kirjoihin, ja ovat silti syntisiä, kunnes heidät on pesty Karitsan veressä.

⁴⁴   Jumala, Immanuel, loi ympärilleen verisolun, joka sai aikaan Pojan, Jeesus Kristuksen. Kun hän syntyi tänne maan päälle, hän eli, ja häntä pidettiin pilkkana, nimiteltiin Beelsebuliksi, häntä syljettiin, häväistiin, saatettiin häpeään, ja hän kävi Golgatalle. Ja siellä, julma roomalainen keihäs avasi hänen sydämensä lokeron, ja rikkoi verisolun, eikä sillä ollut enää paikkaa; sitten se vietiin… verisolu ei enää ollut kotona, vaan siitä tuli verisumute, sitä sumutettiin kaikkialle. Verisolu oli särjetty siksi, että tuon sumutteen kautta – jokainen uskova, joka tulee pesevän veden läpi, Sanan pesevän veden läpi, saa vanhurskauden uskon kautta. Hän ottaa uskonsa Jumalaan, ja etenee saman tien verisoluun sisälle, joka ei enää ole suljettu, vaan hän kulkee tuon suihkeen läpi ja pääsee synneistään, ja pääsee jälleen Pyhän Hengen itsensä yhteyteen, joka oli kiedottu tuon verisolun sisään, ja ihmisestä tulee osa tuosta Hengestä. Silloin, hän kykenee uskomaan jumalalliseen parantamiseen, sillä uskovalla on nyt se mieli, joka Kristukselle oli. Näettekö te sen? ”Sillä yhdellä uhrilla”, Heprealaiskirje 10, ”hän on tehnyt täydelliseksi ikuisiksi ajoiksi ne, jotka on pyhitetty.” Jumala tuo uskovan Sanan vedellä pesemisen kautta…  ”Usko tulee kuulemisesta…” Se ei pelasta sinua, sinä pelastut uskomalla. Usko on voima, jolla ostetaan.

⁴⁵   Jos minulla olisi… Jos sinä haluaisit ostaa limpun, ja se maksaisi neljännesdollarin, ja minulla olisi tuo neljännes – se neljännesdollari ei ole se leipä. Neljännesdollari on se voima, jolla tuo limppu ostetaan.

Sanot, että sinulla on… ”Voi, kyllä minä uskon sanaan.” Hienoa, Pyhä Henki ostetaan uskolla, ymmärrättekö? Aamen. Inhimillinen käsityskyky ei toimi; sinulla ei ole vielä yhteyttä. Sinulla on älyllinen usko, sinä esität kaikkia sananpaikkoja vastaan kaikkea mahdollista, nurinkurista ja kaikkea muuta… sanot: ”Ei sellaista kuin jumalallinen parantaminen ole edes olemassa; ei sellaista kuin harras usko ole olemassa; ei sellaista kuin Pyhä Henki ole olemassa…” Sinä sotket ja väität vastaan koko ajan etkä tiedä edes, mistä puhut.

Miten sinä voisitkaan uskoa, kun sinun sisälläsi ei ole mitään, millä uskoa? Ei todellakaan. Miten lantusta saisi verta, kun siinä ei ole verta? Sinun on synnyttävä uudesti Jumalan Hengestä, tai et ikinä pääse yhteiselle kentälle Kaikkivaltiaan itsensä kanssa, sillä hän ei ota vastaan ketään uskovaa muun, kuin vuodatetun veren perusteella. Miten voit uskoa, kun ei ole mitään muuta millä uskoa kuin lihallinen kyky ajatella?  Se ei onnistu. Ihmiset eivät usko jumalalliseen parantamiseen, koska he eivät ole vielä ikinä kävelleet tuohon verivirtaan, Herran Jeesuksen Kristuksen yhteyteen.

⁴⁶   Sinulla on inhimilliseen käsityskykyyn perustuva usko. No, sinä uskot sanaan, ja sovitat sen käymään yksiin oman teologiasi kanssa. Mutta, kun tulet kerran Jumalan valtakuntaan Herran Jeesuksen veren kautta, vuodatetun veren kautta – maksettuna todistuksella, purppuranpunaisen Herran veren todistuksella sinä olet yhteydessä täällä, missä Jumala voi siunata sinua, ja sinä voit huutaa ja ylistää Jumalaa ja Jumalan voimat toimivat. No, kysehän on Jumalasta itsestään, hänen omasta ruumiistaan, salaperäisestä Herran Jeesuksen Kristuksen ruumiista täällä maan päällä, joka toimii vuodatetun veren perusteella. Näettekö te, mitä minä tarkoitan?

Ei metodisti-, baptisti- tai helluntaiseurakunnan tai minkään muunkaan seurakunnan perusteella; ei vesikasteen perusteella, vaikka se onkin hyvä, ei siinä mitään, muttei vesikasteen perusteella; ei seurakuntaan liittymisen perusteella – seurakuntaan liittyminen on kyllä hyvä juttu, mutta kaikki tapahtuu vuodatetun veren perusteella. Sinulla voi olla yhteys seurakuntaan, mutta sinulla ei ikinä voi olla yhteyttä Jumalaan ennen kuin sinä lähestyt häntä hänen ehdoillaan. Hänen ehtonsa on tulla veren kautta.

⁴⁷   Ja veren kautta sinusta tulee osa häntä …sisälle samaan soluun, josta hän tuli ulos, ja Jumalan läsnäolo, ja osa hänestä tulee sinuun. Sinä hankit sen uskomalla; ja tuo sama Pyhä Henki, joka oli Jeesuksessa Kristuksessa, tulee sinuun, ja teistä tulee Jumalan poikia ja tyttäriä, Herran Jeesuksen ottamina Kristuksen ruumiiseen. Aamen. Se saisi jopa metodistin huutamaan.

Ajatelkaapa, veljet, miten Jumala rajattomassa armossaan osti meidät Jeesuksen verellä. Ja nyt, hän istuu Majesteetin oikealla puolella – ”oikealla puolella” tarkoittaa ”voimassa ja valtuuksin” – joka on Ylipappi, joka rukoilee kaiken sen puolesta, minkä me tunnustamme hänen tehneet. Sen jälkeen, kun kerran olet päässyt yhteyteen, kirjoita nimesi shekkiin, sano: ”Tässä se on.” Ymmärsittekö sen? Me uskomme, että me saamme sen, mitä me pyydämme, sillä me olemme tunnustaneet, että Jumala pitää sanansa.

⁴⁸   Tulkaa kohtaamaan häntä näiden asioiden perusteella tänä iltana. Tule, jos sinä olet ollut haalea seurakuntalainen. Älä lähde seurakunnastasi, palaa sinne; palaa seurakuntaasi niin olet silloin parempi seurakuntalainen. Sinä palaat silloin tieto sydämessäsi.

Sinä sanot: ”En usko jumalalliseen parantamiseen, en usko ihmeellisiin… voi, olen nähnyt tämän…” Oi, on paljon teeskentelyä, mutta on myös aitoa Pyhää Henkeä. Näin on; näin asia on.

Miksi asian ohessa on niin paljon teeskentelyä? Miksi ohessa on niin paljon teeskentelyä? Missä paikassa omenatarhassa lojuu keppejä? Parhaan omenapuun alla. Tietenkin. Onhan oltava väärennöksiä. Siis, jos väärennöksiä ei ole, niin se, mitä juuri katsot, onkin väärennös. Mutta, jos jostain on kopioita, niin joku on yrittänyt tehdä sitä muistuttavaa, mikä taas todistaa, että on olemassa myös aito. Avatkaa kerrankin mielenne, ja ajatelkaa hetki itse älkääkä luottako muiden ihmisten puheisiin, näettekö? Luottakaa Jumalan sanaan asiasta.

⁴⁹   Onko… te ette käytä omia ajatuksianne, vaan te käytätte Hänen ajatuksiaan. ”Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella, Jeesuksella oli”, näettekö? Ajatelkaa hänen ajattelutavallaan; sanokaa, mitä hän sanoo. ”Tunnustaa” on, että sanoo saman asian. Sanoo… ”tunnustaa” on tunnustaa sama asia, sanoa sama asia. Silloin sinun tunnustuksesi ei perustu oman mielesi käsitykseen. Synny uudesti ja tunnusta hänen sanansa: tunnusta se, mitä hän sanoi. Sano: ”Minut parannettiin hänen haavojensa kautta.”  Minulla on oikeus – hänen haavojensa kautta, juuri nyt, minulla on oikeus pelastukseen; minulla on oikeus Pyhään Henkeen; hän lupasi sen minulle; hän sanoi: ’sillä teille tämä lupaus kuuluu ja teidän lapsillenne, kaikille, jotka ovat kaukana, ketkä ikinä Herra meidän Jumalamme kutsuu.’”

Minä uskon sen; se koskee kaikkia sukupolvia. ”Katsokaa, minä olen teidän kanssanne maailman loppuun asti.” Hän kuoli, että voisi nousta kuolleista ja olla seurakuntansa kanssa koko matkan maailman loppuun asti, vahvistaakseen sanansa sitä seuraavin merkein. Mihin asti sen piti kestää? ”Menkää…” Päättyikö se apostolien kuolemaan? Markus 16 sanoo: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumia kaikille luoduille.” Sitä ei ole saavutettu vielä, ainoastaan noin kolmasosa siitä. Jumala on riippuvainen meistä.

⁵⁰   Kohdatkaamme Kristus nyt vuodatetun veren lupauksen nojalla. Tulkaa hänen eteensä tänä iltana vuodatetun veren perusteella ja sanokaa: ”Herra Jeesus, olen tullut tänä iltana puhdistusveden ääreen; minä uskon siihen; minä otan sen vastaan koko sydämestäni ja minä tulen, Herra. Minä tulen kohdatakseni sinut tänä iltana Vuodatetun veren perusteella.”

⁵¹   Minä tiedän, että me elämme pimeässä, hämärässä ajassa, jolloin lapset kääntyvät vanhempiaan vastaan. Avioerotapauksia on menossa, ja miten – voi, maailman moraalittomuus… Miten isoja pommeja ja sellaisia leijuu päällämme valmiina tuomiota varten. Me olemme hylänneet armon, joten muuta ei ole jäljellä kuin jumalallinen tuomio. Maailma on hylännyt ristin ja ihmiset ovat saamassa kaksinkertaisen ristin kommunismin muodossa. Alkaa olla myöhä, ystävät. On myöhäisempi kuin luulemmekaan; aurinko on laskemassa.

Oletteko huomanneet, että eräs Vanhan testamentin profeetta sanoi: ”Tulee päivä, jota ei voi nimittää päiväksi eikä yöksi”, se tulee olemaan jotain mystistä, ”mutta illalla valot loistavat.”

⁵²   Kuunnelkaa; jos te otatte maantieteen tarkasti huomioon… ennen kuin rukoilemme. Miltä pohjalta… apostolit saarnasivatkaan? Veren. Mikä apostolien saarnojen lähestymistapa oli? Veri. Mikä heidän mainoslauseensa oli – mikä apostolien uskontunnustus oli? Ei se, mitä me siksi nimitämme, vaan apostolit etenivät; Herra työskenteli heidän kanssaan, vahvistaen sanan sitä seuraavin merkein. Sillä tavalla he kulkivat eteenpäin.

Mikä heidän uskontunnustuksensa oli? ”Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Te, Israelin miehet, Nasaretin Jeesus, mies, josta Jumala todisti teille voimateoilla, ihmeillä ja merkeillä…”, Pietari sanoi, ”hänet te ristiinnaulitsitte laista tietämättömien käsien kautta, ja Jumala herätti hänet, jonka todistajia me olemme, ja tämä mies parannettiin uskolla häneen.”

Ihmiset sanoivat, että ihmeiden ajat häipyivät Mooseksen mukana, mutta tässä Pietari sanoi, että nyt on niiden aika, sillä me tulemme vuodatetun veren perusteella – te, pahat ihmiset naulitsitte ristiin elämän ruhtinaan, ja Jumala herätti hänet. Siinä se.

⁵³   On kyse valosta. Katsokaa; ihmiskunta liikkuu auringon mukana idästä länteen. Siis, tämä on itämainen Raamattu; se on itämainen kirja, ja kun aurinko paistoi siellä, aamunkoitossa, se alkoi helluntaina – suuri seurakunta vihittiin, ja suuret tunnusteot ja merkit seurasivat sitä. Silloin, kaikki tapahtuu vuodatetun veren pohjalta ja Pyhä Henki liikkuu mukana ja suuria ihmeitä ja merkkejä seuraa.

Ennen kaikkea, siis, seuraavan seurakunta-ajanjakson tultua, se alkoi hiipua; sitten seurakunta tykkänään häipyi. Sitten jatkettiin ja kuljettiin 1500 luvun keskiajan läpi; sitten se taas tuli esiin. Kuinka? Sen helluntaipäivän jälkeen ei ole ollut valoa. Ei todellakaan. Aurinko nousi sieltä, ja loi valoaan. On ollut päivä – huomatkaa – ollut päivä, koko ajan, aamunkoitosta lähtien; kun aurinko nousi, sitten alkoi hämärtyä ja hämärtyä. Se profeetta sanoi, että olisi päivä, joka ei olisi yö eikä päivä – vähän sellaista savuista, pilvistä aikaa. Evankeliumilla on ollut sen verran valoa, että on voitu uskoa Herraan ja pelastua. Siten ihmiset pystyivät ottamaan hänet vastaan, mutta todellinen evankeliumin valo ei ole näyttäytynyt ennen kuin on tuo ”ilta.”

Sitten, se näyttäytyi helluntaina täällä, itäiselle maailmalle kirkkaana, ja kun aurinko on laskemassa, se paistaa kirkkaasti läntisille kansoille. Päivä on jälleen valoisa. ”Illalla on valoisaa, löydät varmasti tien kirkkauteen”, näinä viimeisinä päivinä, kun Jumala vuodattaa auringonvalon ihmisten ylle näin, ja tuo sama Pyhä Henki, sama kokemus mukanaan, jollainen oli silloin ennen, on taas täällä tänään, illan valon kansalle. Juuri ennen hämärää…

⁵⁴   Kuulkaa, Vanhassa testamentissa, kun sopimus tehtiin, se tapahtui vuodatetun veren alla, ja sen pohjalta… kiireesti nyt – kuunnelkaa: Miten se tapahtui? Itämaiseen tyyliin, otettiin eläin, paloiteltiin ja tapettiin ja pantiin kahtia; ja se pantiin tänne… sen jälkeen, kun se oli revitty kahteen osaan, se pantiin tänne; kumpikin tuli paikalle ja sopimus kirjoitettiin yhdessä, ja se leikattiin, tai revittiin tällä tavalla… ja sen kuolleen eläimen yllä vannottiin vala. Jos sopimusta ei pidetty, sopijat olisivat kuin tuo kuollut eläin, jonka päällä sopimus tehtiin, näettekö? Lupaus tehtiin veren kautta; sopimus tehtiin veren kautta. Ymmärrättekö, mitä minä tarkoitan?

Siis, lupaus meille tehtiin veren kautta. Jumala, Kaikkivaltias vei Herran Jeesuksen ruumiin Golgatalle, ja repi sen siellä kahtia. Hän otti tuon ruumiin kirkkauteen istumaan Majesteetin oikealle puolelle ja lähetti Pyhän Hengen takaisin tänne. Ja kun, nämä uskovat kokoontuvat sopimus mukanaan, paperin molempien puoliskojen pitää sopia täysin yhteen, muussa tapauksessa kyse oli aivan väärästä paperista.

⁵⁵   Ja ainoa tapa, jolla Jumala voi ottaa ihmisen vastaan on, että hän tulee Herran Jeesuksen Kristuksen veren perusteella; kastettuna Pyhällä Hengellä samassa voimassa, samojen merkkien kanssa, samojen tunnustekojen kanssa, saman kirkkauden kanssa, samojen ihmeiden kanssa, täsmälleen samalla tavalla, kuin se tapahtui silloin ennen, kun hän repi kahtia… Pyhä Henki on täällä tänään ja kokoaa seurakunnan ja muodostaa samanlaisen seurakunnan kuin helluntaina oli, vuodatetun veren perusteella – Jumalan sopimuksen.

Kun Kristus revittiin kahtia, hän ruumiinsa otettiin ylös ja hänen Henkensä tuli maan päälle etsimään itselleen seurakuntaa; ja tässä se nyt on, ja tuo teille tuon saman, samat merkit, samat ihmeet; saman, mitä Jeesus teki, ja sanoi: ”Tekin teette… Minä olen teidän kanssanne, teissä, maailman loppuun saakka.” Ja tässä me olemme, perustana vuodatettu veri. Haluaisitko tulla sellaisen alle, ystävä?

⁵⁶   Jos tänään joku voisi tulla tänne ja sanoa: ”Minä annan sinulle pikku pillerin, ja se rokottaa sinut kerta kaikkiaan kaikkia vetypommeja vastaan, jotka koskaan putoavat, ja sinä elät täällä maan päällä 10000 vuotta, kautta vuosituhansien ja kautta kaiken muunkin sinä elät.” No, sinä ryntäisit tänne, Herra armahda, saadaksesi sen. Ja tänä iltana, jos sellainen pilleri olisi fysikaalisesti olemassa, aineellisessa muodossa, sen voisi antaa. Mutta, minäpä kerron teille tänä iltana, että Herran Jeesuksen evankeliumi rokottaa teidät syntiä ja kuolemaa vastaan, ja varjelee teidät ikuisesti Kristuksessa Jeesuksessa tulevina aikakausina. Jos te tulette vuodatetun veren perusteella, kuolema ei voi vaivata teitä. Jumala on luvannut pitää teistä huolen. ”Vanhurskaan ihmisen askelet ovat Herran määräämät.” Kyse ei ole siitä, jaksatteko te pitää kiinni vai ette, kyse on siitä, pitääkö hän kiinni. Kyse ei ole siitä mitä minä teen; kyse on siitä mitä hän on tehnyt minun puolestani.

Minä tulin hänen luokseen. Se, mitä te minusta ajattelette, ei merkitse mitään niin kauan, minä kuin olen veren alla, veren suojaama. Jumala ei näe minun syntejäni. Hän katselee Jeesus Kristuksen veren läpi; ja vaikka minun syntini olisivat verenpunaiset, ne näyttävät kaikkivaltiaasta Jumalasta valkoiselta, koska hän katsoo Golgatalla vuodatetun veren läpi. Ettekö te haluaisi sitä tänä iltana? Haluaisitteko te olla tuossa tilassa?

⁵⁷   Kun rukoilemme, painaisitteko päänne? Oletteko te, rouva, pianisti? Antaisitteko pikku soinnun? Jokainen kunnioittavana, pyydän, kun rukoilemme.

Isä, Herran Jeesuksen vuodatettu veri, miten me rakastammekaan sitä. Miten tuo punaruskea hieho, kaikkiriittävä uhri kertakaikkisesti… Kristus kuoli syntisten puolesta – sanoma, me tulimme kuullaksemme sanaa… ”usko tulee kuulemisesta.” Puhdistusvesi saa meidät tuntemaan synnin, sen, mitä synti on. Silloin, me löydämme itsemme, puhdistusveden, sanan, kautta, että me olemme luonnostamme syntisiä. Me teemme syntiä, koska me olemme luontaisesti synnintekijöitä.

Sitten, on olemassa tarjous, lähde, joka on täytetty Immanuelin suonista otetulla verellä, jonka virran alle kun syntinen heittäytyy… Silloin, tämän verisolun kautta tulee suihke; Pyhä Henki kosiskelee meitä itselleen. Tulla… pesee pois kaiken syyllisyyden, kaikki orjapiiskurit, niin kuin Punainen meri teki. Silloin, me voimme tanssia Miriamin kanssa. Silloin me voimme laulaa tuntemattomilla kielillä kuten Mooses – Mooseksen laulua, voittolaulua, kun kuljemme veren läpi, ja orjapiiskurit jäävät taakse.

Me olemme saavuttaneet luvatun, lupauksen, jonka Pietari antoi helluntaina, jos me teemme parannuksen ja meidän, jokainen, kastetaan. Me kiitämme sinua tästä, ja me rukoilemme, Isä, että sinä saattaisit jokaisen sanan uskovan ihmisen tähän syvään yhteyteen itsesi kanssa, että heillä olisi usko päästä perille, ja Jumalan rakkaus, joka suojaa heitä. Sillä, kerralla, yhdellä ainoalla uhrilla hän on täydellistänyt, ikuisiksi ajoiksi, ei, että sitä tulee vuosi vuoden jälkeen, tai kokous kokouksen jälkeen, herätys herätyksen jälkeen, vaan, kertaheitolla, täydelliseksi. Palvojalla ei ole enää tuntoa tai halua tehdä syntiä. Hän on siirtynyt kuolemasta elämään, yhteyteen Herran kanssa.

⁵⁸   Kun päämme ovat painettuina, jokainen, joka tietää, miten rukoillaan, rukoilee. Onko joku, joka on vain kuulunut seurakuntaan, mutta on tullut vakuuttuneeksi tänä iltana, että sinun on lähestyttävä vuodatetun veren perusteella, pehmennettävä kova sydämesi – sinussa on tuo itsekäs, riitelevä, kinasteleva henki, ja silti nimität itseäsi kristityksi. Sinä et ole vielä ikinä saanut mitään, mikä poistaisi nuo sinusta. Olet kuullut Sanan; olet uskonut sen. Siis, tuo sana ostetaan uskolla Jeesukseen Kristukseen; tämä voi olla viimeinen kokous, johon sinä osallistut; tämä voi olla sinun viimeinen mahdollisuutesi. Toivon ettei näin ole, mutta minä toivon, että sinä käyttäisit hyväksesi tämän mahdollisuuden.

⁵⁹   Jotkut siellä alakerrassa, minä haluan, että te tekisitte nyt näin, ei minulle, vaan Jumalalle. Nostakaa kätenne ja sanokaa – nostaessanne, sanokaa: ”Herra, minä tulen” …kiitos kultaseni – täällä eräs nuori rouva nostaa kätensä: ”Minä tulen, Herra, vuodatetun veren perusteella. Nyt minä uskon. Olen kuullut sanan, ja se puhdistaa minut.” Jumala siunatkoon sinua, sisar; minä näen kätesi. Nostaisiko joku muukin kätensä? Jumala sinua siunatkoon, veli; Jumala siunatkoon sinua, sisar; Jumala siunatkoon sinua, veli; Jumala siunatkoon sinua, veli, ja sinua, veli, se espanjankielinen veli; Jumala siunatkoon sinua, Jumala siunatkoon sinua, veli. Juuri noin, juuri noin.

Siellä alakerrassa vielä, kun kutsutaan, Pyhä Henki liikkuu… Jumala siunatkoon sinua, veli, minä näen kätesi, se iso kaveri, joka istuu siinä. Olkoon Jumala sinulle armollinen. Hän on. Pyhä Henki siellä, juuri nyt puhuu sinulle. ”Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä vedä häntä. Ja se, joka tulee, sitä minä en heitä pois. Isä on tuonut heidät joten, minä annan heille ikuisen elämän, ja herätän kuolleista viimeisinä päivinä.”

⁶⁰   Tulkaa nyt, ei tunnekuohun vallassa, tulkaa täysijärkisinä, vuodatetun veren nojalla Jumalan sanan kuulemisen jälkeen. Te olette ottaneet sen vastaan, uskoneet sen olevan totta. ”Mutta nyt, minä uskon, että sanan vesi on pessyt minut sellaiseksi, että minä ymmärrän tarvitsevani Jeesusta. Ja nyt, Herra, minä kohotan käteni ja pyydän, saada tulla Pyhän hengen yhteyteen. Tämän nojalla, minä nostan käteni sinun puoleesi, Jumala.”

⁶¹   Noin tusina nosti kätensä. Nostaisitko sinä kätesi? Jumala siunatkoon sinua, herra, Jumala siunatkoon sinua, veli, Jumala siunatkoon sinua, veli. Loistavaa, Pyhä Henki täällä… Jumala siunatkoon sinua, veli; minä näen sinut siellä, ja Jumala sinua siunatkoon.  Joku muu siellä alakerrassa nyt, joka nostaisi kätensä? Jumala siunatkoon sinua siellä takana, se vanhempi veli; minä näen sinut, Jumala siunatkoon sinua. Jumala siunatkoon sinua siellä.

Hienoa, hienoa, jatkakaa vain käsien kohottamista, kun tunnette, että Kristus… Jumala siunatkoon sinua veljeni; Jumala siunatkoon sinua pieni tyttö. Oikein hyvä. Onko muita? Jumala siunatkoon sinua pieni tyttö, se pieni, värillinen tyttö. Minä näen, kuinka hänen kätensä on koholla. Jumala siunatkoon sinua, kultaseni. Sinä saatat ajatella olevasi liian nuori, noin 12-vuotias – ei et sinä ole. Pyhä Henki puhuu sinun pienelle, aralle sydämellesi, kulta. Rakasta vain häntä; tule hänen eteensä uskon kautta. Tulkaa uskossa ja sanokaa: ”Herra, ole minulle syntiselle armollinen.” Sen hän tekee.

Joku muu, kun me odotamme vielä hetken? Oi, 15 tai 20 on pitänyt kätensä ylhäällä; Jumala siunatkoon sinua nuori kaveri. Tuo on erinomainen tapa alkaa oikaista elämänsä – murrosiässä. [Nauhassa tyhjä kohta.]

⁶²   (Jumalan) sana on maailmalle typeryyttä, mutta puhdistusvettä niille, jotka uskovat sanan saarnaamiseen. Voikoon jokainen, joka on puhdistettu nyt synneistään, jotka tulevat ja tunnustavat Jumalan sanan, joka on tehnyt heille – jotain on tullut heidän sydämeensä, joka sanoo: ”Sinä elät väärin; sinä elät väärin.” Nosta kätesi.

⁶³   Isä, minä rukoilen, että sinä ottaisin jokaisen sinun jumalalliseen suojelukseesi, ja rakkauteesi, ja minä rukoilen, Isä, että juuri tänä iltana, heidät sielunsa pelastuisi ja heidän nimensä kirjoitettaisiin kirkkaudessa Karitsan elämän kirjaan niin, että tuona suurena päivänä, kun nimenhuuto pidetään kuuluisi: ”Paikalla.” Ylistys Jumalalle. Minä haluaisin olla siellä, Isä, ja ajatella, että se tapahtui siellä Phoenixin kokouksessa… ja, että me olemme uurastaneet aika kovasti ja vähän ponnistelleet ja voi – silloin sillä on suuri arvo. Sinä sanoit: ”Sitä, joka tulee, minä en ikinä heitä ulos.”

Ota heidät nyt huostaasi, ja ota heidät sinun ilmestysmajaasi nyt sekä ne, jotka tavoittelevat Pyhää Henkeä. Sen siellä olevan veren kautta, Herra – uskon kautta me tulemme osaksi Jeesuksen ruumista. Me emme voi tuoda käsissämme mitään – yksinkertaisesti, vain ristin kautta… Me tulemme Kristuksen eteen nyt tullaksemme täytetyiksi Pyhällä Hengellä. Jumala, suo, että aivan tänä iltana, ennen kuin lähdemme tästä talosta, että jokainen uskova tulisi täytetyksi Pyhällä Hengellä, kun me lähestymme Kristuksen ruumiin kautta, sillä me pyydämme sitä Jeesuksen nimessä, aamen. [Nauhassa tyhjä kohta.]

⁶⁴   ”…saarnaa eri tavalla, hän ei opeta sillä tavalla kuin me uskomme. Hän ei sovi meidän piireihimme, sillä hänen mielensä… hän on ajatustenlukija; riivaaja; hän käyttää telepatiaa; sitä se on…”

Ja perkele sanoi: ”Me tiedämme, kuka sinä olet, sinä korkeimman Jumalan Poika.” Siinä se.

Mutta, tavalliset ihmiset kuuntelivat häntä mielellään, ja kaikille, jotka tulivat hänen tykönsä, hän antoi voiman tulla Jumalan pojiksi ja tyttäriksi, kirkkaudessa, tänä iltana, kiinnitetyksi lujasti lunastuksen päivään saakka – täydellisen lunastuksen päivään saakka, kun ruumis herätetään kuolleista. Oi, minä haluan nähdä heidät, ettekö tekin? Mutta, ennen kaikkea, minä haluan nähdä Jeesuksen. Minä haluan nähdä isäni; minä haluan nähdä äitini; minä haluan nähdä vaimoni, perheeni ja voi, minä haluan nähdä rakkaani, mutta ensin minä haluan nähdä hänet [Jeesuksen].

⁶⁵   Jokin aika sitten etelässä, eräs vanha värillinen mies, joka oli kääntynyt pienessä, vanhassa kunnon rukouskokouksessa. Hän ilmestyi seuraavana aamuna ja kertoi kaikille ihmisille: ”Kristus vapautti minut, Kristus vapautti minut.” Sitten isäntä, tai pomo kulki ohi ja sanoi: ”Mitä tämä on Sambo, mitä minä kuulen sinun puhuvan? Tulisitko toimistooni”, hän sanoi.

Hän vastasi: ”Kyllä vain.” Hän meni miehen toimistoon.

Ja hän sanoi: ”Sambo, kuulinko minä sinun sanovan, että olisit vapaa?”

Hän vastasi: ”Kyllä, isäntä. Eilisiltana Jeesus Kristus vapautti minun synnin ja kuoleman laista. Minä olen tänään vapaa. Jos kuolen, minä pääsen taivaaseen”, hän sanoi.

Isäntä sanoi: ”Sambo, jos Kristus on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista, minä menen tänä aamuna allekirjoittamaan julkisen tiedoksiannon; minä päästän sinut luotani vapaaksi. Olet vapaa saarnaamaan evankeliumia.”

⁶⁶   No, tuo vanha veikko saarnasi useita vuosia. Kun hän joutui kuolinvuoteelleen, monet hänen valkoisista veljistään kokoontuivat ympärille huolehtimaan hänestä hänen viime hetkinään. Hän vaipui koomaan, ja oli siinä jonkin aikaa. Äkkiä, hän heräsi, katseli ympärilleen, räpytteli silmiään hymy mustilla kasvoillaan. Jotkut hänen veljistään sanoivat: ”Mikä nyt, Sambo?”

Hän sanoi: ”Minä kävin siellä; seisoin oven sisäpuolella. Siihen ilmestyi joku ja sanoi: ”’Sambo, tulehan tänne, ja ota viittasi ja kruunusi. Olet tehnyt niin kovasti työtä’ hän sanoi.”

Hän sanoi: ”Älä puhu minulle viitasta ja kruunusta.”

Mutta mies sanoi: ”Mitä sitten tahdot palkkioksesi?”

Hän vastasi: ”Antakaa minun ainoastaan katsella häntä tuhat vuotta!”

Minä luulen, että se on jokseenkin meidän kaikkien yhteinen tunnetilamme. Tuntuuko teistä siltä? Antakaa minun katsoa häntä. Siinä kaikki. Oi, minä haluan nähdä hänet. Hänen katsomisensa riittää.

⁶⁷   Isä, suo, että jokainen näkisi tänä iltana sinut, ja veri olisi heidän päällään merkkinä siitä, että he ovat ottaneet sinut vastaan; ja nämä syntiset tänä iltana – monet heistä, jotka ovat nostaneet kätensä, ovat käyttäneet verta niin, että voivat seistä oven sisäpuolella. Voisinpa minäkin olla heidän kanssaan, Herra, ja tarttua heidän käsiinsä katsellessamme häntä; Jeesuksen nimessä, aamen. [Nauhassa tyhjä kohta.]

⁶⁸   …minä olin valmiina lähtemään talosta; sanoin: ”Kaikki, jotka haluavat parantua, nostakaa kätenne.” Sitten, kun pääsin ulos, pikkuiseni itki niin kovin. Minä olin vasta palaamassa omaksi itsekseni… ulkona, ja kuulin tyttäreni itkevän ja hänen äitinsä yritti hiljentää häntä. Minä sanoin: ”Mikä hätänä, kultaseni? Hän itki. Kysyin: ”Mikä hätänä rakkaani?”

Tyttö sanoi: ”Isi, tänä iltana”, hän sanoi, ”kaikki, jotka haluavat parantua tänä iltana, nostakoon kätensä. Kaikki ihmiset nousivat seisomaan, ja eräs vanha naisparka makasi paareilla takana, hän ei kyennyt nousemaan, hän oli halvaantunut. Hän kohotti kättään, sinä et nähnyt häntä, isi. Ja hän vain itki.

Minä sanoin: ”No mutta kultaseni, Jeesus näki hänet. Ei se merkitse mitään olenko minä nähnyt häntä vai en.”

Mutta hän sanoi: ”Isi, hän halusi, että sinä näet hänet, koska hän yritti nousta ylös”, ja tuo pikku raukka itki kello kahteen asti aamulla.

Ja minä sanoin: ”Siis, Jeesus näki sen, kultaseni.”

⁶⁹   Ja seuraavana iltana menin kokoukseen ja aloitin, ja tunsin jonkin liikkuvan lähelläni ja katselin ympärilleni ja alas, ja siellä nuo paarit makasivat, ja tuo vanha harmaapäinen nainen. Huomasin näyn hänen yläpuolellaan, hän oli menossa lentokoneeseen, ja oli tulossa; miten hänet vietiin tänne ja kaikkea. Sitten katsoin häneen ja näin hänen menevän kävellen noin vain pitkin käytävää ihmisten kanssa, ja vilkutti kädellään.

Ja minä sanoin: ”Rouva, teidän uskonne on pelastanut teidät, sisar. Jeesus on parantanut teidät. Te olette ollut halvaantuneena…” olen unohtanut, kuinka kauan, sanoin: ”Nouskaa ylös.” Hän oli ollut siellä useampina iltoina odottamassa pääsyä jonoon – ei ollut saanut edes rukouskorttia eikä mitään.

Ja todellakin hän nousi ylös, ja ihmiset alkoivat kirkua ja hän lähti kävellen pitkin käytävää. Satuin vilkaisemaan – istui siinä penkin alla naisen takana, ja minun pikku tyttäreni oli ryöminyt sinne ja päässyt sille penkille ja rukoili sen naisen puolesta, että Jumala parantaisi hänet. Siinä se on. Hän vilkutti pikku kädellään minulle ja nauroi niin että. Hän on tehnyt sillä tavalla useita kertoja.

Rukoilkaa toinen toistenne puolesta nyt. Jeesus kuulee kaiken. Uskotteko te siihen? Hän näkee kädet, varmasti. Olkaa todella kunnioittavia.

⁷⁰   Nyt… [nauhassa tyhjä kohta] …menivät siis Emmaukseen, pikemminkin. Ja siellä eräs mies astui esiin ja käveli heidän kanssaan koko päivän, kun he matkasivat; hän alkoi opettaa kirjoituksia. Heistä tuntui, että hän opetti vähän eri lailla kuin muut. Mutta, opetuslapsi sanoi: ”Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän käveli meidän kanssamme?” Hän on vähän… he kuulivat ja ajattelivat: ”Voi, hänhän… onpa tuo mies suurenmoinen opettaja.” Hän aloitti Mooseksesta ja Vanhasta testamentista ja alkoi opettaa heitä siitä, miten Kristuksen tulikin kuolla ja vuodattaa verensä, ja niin edelleen.

Ja sitten, hän antoi ymmärtää – kun saavuttiin hotelliin, ravintolan tapaiseen, hän olisi lähtenyt, mutta opetuslapset pyysivät häntä tulemaan sisään. Siis, kuunnelkaa nyt tarkasti; ja kun hän oli päässyt heidän kanssaan sisään, ja ovi oli suljettu, hän teki joitain vähän poikkeuksellista.

⁷¹   Siis, jos hän saa houkuteltua sinut sisätiloihin kanssaan ja sinun epäuskosi teljetään ulkopuolelle, olen varma, että hän tekee jotain vähän tavallisuudesta poikkeavaa, josta sinä tajuat, että se, joka sen teki – sai sinut tulemaan paikalle tänne, tänä iltana, on Herra Jeesus, joka on kävellyt kanssasi tänään.

Monet kristityt kävelevät hänen kanssaan, juttelevat hänen kanssaan eivätkä tajua, että hän on ollut heidän kanssaan koko ajan. Voikoon hän tehdä jotakin tänä iltana. Sillä tavalla, jolla hän mursi leivän, hän teki jotain erilaista kuin muut ihmiset. Voikoon hän tehdä sen tänä iltana sellaisella tavalla, että te tiedätte, että tämän on oltava hän. Näettekö? Ja suokoon hän sen.

Nyt, Herran Jeesuksen nimessä, minä otan kaikki henget hallintaani Jumalan kunniaksi, aamen.

⁷²   Kun katselen ihmisiä, sikäli, kun minä tiedän, kaikki, joka ikinen tässä jonossa on täysin vieras minulle. Te, jotka olette jonossa, mehän olemme toisillemme vieraita, emmekö olekin? Me emme tunne toisiamme. Jos se pitää paikkansa, nostakaa kätenne, kaikki jonossa. Selvä. Siis, yleisössä ei ole ketään, jonka näen, jonka minä tuntisin veli Fulleria lukuun ottamatta, ja joitakin saarnaajia, luonnollisesti. He ovat ainoat ihmiset, jotka minä tunnen. Näen sisar Sharritin ja muut, jotka istuvat täällä.

⁷³   Toivoisinpa voivani sanoa teille, millainen tunne nyt liikkuu; ei tunnemielessä, vaan jotain on tapahtumassa. Tämä nainen, joka seisoo aivan tässä, minä en ole tavannut häntä koskaan, mutta hän tajuaa, että jotain juuri nyt tapahtuu. Rouva, en ole ikinä edes katsonut teitä sikäli, kuin tiedän, paitsi kun viittaisin teidät tulemaan tähän. Te tajuatte, että jotakin vähän erikoista tässä nyt on. Pitääkö paikkansa? Jos, niin nostaisitteko kätenne, näettekö? Mitä se on?

Te olette kaikki nähneet sen kuvan, luullakseni, tänä iltana. Pojat, tietääkseni, Leo ja Gene toivat joitain kappaleita, kuvan tulipatsaasta. Juuri se on laskeutumassa aivan tähän, juuri nyt, näettekö? Näin on. Astumassa sisääni aivan kuin kuka tahansa astuisi teidän sisällenne. Tämä nainen tuntee sen; hän seisoo lähellä minua.

Siis, minä haluan puhua hänen kanssaan. Siis, mitä, jos tämä nainen… ja Herra Jeesus Kristus seisoisivat tässä? Minä vetäytyisin tästä nyt, ja Jeesus astuisi tilalle. Nainen saattaa olla – tässä… ehkä hänellä on jokin taloudellinen ongelma; ehkä hänellä on jokin ongelma kotona; ehkä hänellä on syntiongelma; ehkä hänellä on jokin sairausongelma. Mikä hänen ongelmansa sitten onkin, Isä näyttää sen minulle, ja hän kertoo siitä hänelle. Onko asia näin?

⁷⁴   Aivan, kuten hän teki sen naisen kanssa siellä kaivolla – mitä Jeesus teki ensiksi? Hän alkoi keskustella hänen kanssaan, saadakseen otteen hänen hengestään. Sitten hän sai selville, mitä Isä tahtoi, ja hän sanoi naiselle: ”Sinulla on viisi aviomiestä.”

Ja nainen sanoi hänelle, että hän tietää sen olevan Messiaan merkki. Pitääkö paikkansa? Johanneksen evankeliumin 4. luku. Se on Messiaan merkki, ja jos se oli messiaaninen merkki silloin, niin se on messiaaninen merkki nykyäänkin.

Nainen sanoi: ”Sinun on oltava profeetta; mutta me tiedämme, että kun Messias tulee, hän kertoo meille kaiken.”

Jeesus sanoi: ”Minä olen hän.”

Ja niin nainen lähti ja sanoi: ”Tulkaa katsomaan miestä, joka kertoi minulle…”

⁷⁵   Hän on sama Jeesus tänä iltanakin, nousseena kuolleista. Tämä nainen on vieras minulle ja minä en tunne häntä. Jos Messias, Herra Jeesus tulee ja tekee saman tälle naiselle… Totta kai, voi olla, että se ei ole tämän naisen ongelma; minä en tiedä, mutta mikä hänen ongelmansa sitten onkin – jos Herra Jeesus paljastaa sen, otatteko te hänet vastaan Messiaana ja sanoisitteko: ”Minä uskon kaikesta sydämestäni”? Suokoon hän sen.

⁷⁶   Pyydän, olkaa kunnioittavia, pysykää paikallanne, älkää kuljeskelko ympäriinsä. Tapahtuipa mitä tahansa, pysykää kunnioittavina, ja minä toivon tapaavani teidät täällä huomisiltana. Jos voitelu koskettaa, niin tietenkin… Ja kuunnelkaa, kun yleisön seasta jotakuta kutsutaan, olkaa varovaisia. Olkaa tarkkana, jokainen, olkaa valmiina. Mitä sitten olettekin, yläkerrassa, missä tahansa, olkaa valmiina, sillä joskus, minun on kuljettava monien henkien välitse jotta pääsen asiaan, mutta minun on toteltava sitä, mitä Hän sanoo.

⁷⁷   Siis, rouva, muutama sana teidän kanssanne, sisar, ja sitten, suokoon Herra näitä asioita, joita hän on luvannut meille. Siis, me olemme toisillemme vieraita; en ole koskaan tavannut teitä. Silloin, on oltava jotakin yliluonnollista, jossain; jos teistä paljastuu jotain, sellaista, mistä minä en voi tietää mitään, sen täytyy olla lähtöisin jostain muusta kuin ihmisestä. Pitääkö paikkansa? Sen on tultava jostain yliluonnollisesta lähteestä. No sitten, jos niin käy, niin mitä te ajattelette sen olevan, no, se määrää sen, mikä te olette – [tai siis] mitä tulee tapahtumaan, näettekö? Kyse on teidän lähestymistavastanne, juuri niin, siitä, miten te lähestytte tätä.

Mutta nyt, me olemme tänä iltana, vain yksi mies ja yksi nainen, kuten Kristus ja se nainen kaivolla – ainoastaan mies ja nainen. Minä en tunne teitä, mutta hän tuntee teidät; mutta te kärsitte kuten… se on minun ja teidän välissänne; minä näen teidät, teitä vaivaa jonkinlainen hermostuneisuus – todella levoton, ettekä saa hetken rauhaa. Mieli heilahtelee, ettekä nuku kunnolla. Ja te tipauttelette tavaroita koko ajan, pudottelette astioita ja sellaisia; minä näen sen teidän liikkuessanne… Se on totuus.

Nyt, siis, mitä tahansa teille sanotaan, se ääni, joka puhuu, oli minun ääneni, mutta minä en käyttänyt sitä, näettekö? Minä en pysty sanomaan teille, mitä se sanoi, sillä tuntui kuin minun korvani [äsken] olisivat auenneet ja kaikkea. Siis, minä kävin toisissa maailmoissa.

⁷⁸   Ja nyt, minä haluan kysyä teiltä jotakin. Vaikka teistä tuntuu nyt hyvältä, te tajuatte myös, että jotain on tapahtunut sen lisäksi, mitä tapahtui, kun teille puhuttiin, onko näin? Siis, uskotteko te? Siis, nähkääs, minä puhun tälle naiselle, Hän sanoi, mikä hänessä on vikana tai mistä sitten onkin kyse, ja nyt hänestä tulee uskova.

Siis, mitä enemmän puhuu ihmisille, kun voitelu on päällä, sitä enemmän paljastetaan, mutta, katsokaa rukousjonoa, katsokaa ihmisiä siinä, näettekö? Joten, ainoastaan uskokaa.

Siis, samalla… hetkinen vain… Pyhä Henki haluaa sanoa jotain muutakin. Te olette tietoinen siitä, ettekö olekin? On muutakin; oi, minä näen, se on hermostollista, sellainen teitä vaivaa. Hei, te… se johtuu… te olette ollut auto-onnettomuudessa – se sen aiheutti. Hei, minä näen niin kuin hevonen juoksisi, myös hevonen on heittänyt teidät selästään, eikö olekin? Minä näen hevosen – pitääkö se paikkansa? Te olette parantunut, Jeesus Kristus on parantanut teidät.

⁷⁹   Nyt: pitäkää usko; uskokaa. Siis, jokaisen täällä pitäisi uskoa. Siis, jos Pyhä Henki puhuu jollekulle siellä, ymmärrättekö, teidän[kin] pitäisi uskoa. Uskotteko te?

Siis, todella sen mukaan… Kun Moosekselle annettiin tehtäväksi ne tunnusteot kansan edessä, hän teki yhden, ja koko Israel seurasi häntä. Jos te haluatte tehdä täsmälleen samoin, juuri nyt, uskoen oikeasti, te seuraatte juuri sitä, mitä minä sanon. Siis, minä sanon teille nyt, että jos te voitte ottaa sen vastaan, Jeesus Kristus tekee teistä kaikista… Teidät on jo parannettu hänen kannaltaan katsoen. Teidän pitää vain ottaa se vastaan. Se on ehdottomasti totta.

Joku kysyi minulta, miksi minä hieron jatkuvasti kasvojani. No, en pysty sanomaan… minä en tiedä, se johtuu puutumisesta, ymmärrättekö? Siis, minä tunsin… kuka sitten sen kysyikin sitä, tai kirjoitti sen lapun, että minä… ne ihmiset ovat tässä rakennuksessa. Ymmärrättekö? Niinpä…

⁸⁰   Siis, tämä mies, tulkaa tänne herra. Me olemme vieraita toisillemme, minä en tunne teitä. Te olette minulle täysin vieras. Te ette ole täällä itsenne takia, te olette täällä jonkun toisen takia, ja se on joku nuorempi mies kuin te itse olette. Ja kyse on… se henkilö on jotain kuin… hän ei hallitse itseään, kuin CP-vamma, tai jotain sen kaltaista. Hän on… hän on, siis, hän on teidän poikanne, eikä hän ole täällä. Hän on Nebraskassa, jossain sillä korkeudella maata. Pitääkö paikkansa? Tulkaa tänne.

Isä, suo tälle meidän veljellemme se, mitä hän toivoo sydämessään, kun minä lähetän hänet eteenpäin Jeesuksen Kristuksen nimessä ottamaan sen vastaan, aamen.

⁸¹   Minä näen aivan…?… en pysty sanomaan täsmällisesti, missä se on… Ainoastaan, uskokaa; uskotteko te? Kuinka moni teistä muista siellä rukoilee juuri tällä hetkellä, että Jumala parantaisi sinut? Ilman korttejanne… Vapahtaja…

⁸²   Siinä – rouva, joka pyyhkii kyyneleitä silmistään, hän istuu aivan tässä punainen takki päällään. Minä näen valon leijuvan aivan teidän yläpuolellanne; minä luulen, että se olette te. Te olette rukoillut, että minä sanoisin jotain teille; minä en lue teidän ajatuksianne, vaan se on totta. Teitä vaivaa jokin ongelma, eikö vaivaakin, rouva? Ja teidän vaivanne sijaitsee tällä suunnalla, tällä puolella – se on maksa. Juuri niin. Heiluttakaa kättänne, jos se pitää paikkansa. Otatteko te vastaan Herralta Jeesukselta parantumisen nyt? Nouskaa seisomaan ja ottakaa se vastaan.

Isä Jumala, sinun Poikasi nimessä, suo tälle naiselle – hänen uskonsa on saanut aikaan näyn sinun palvelijaltasi. Minä rukoilen, että sinä parantaisit hänet Jeesuksen Kristuksen nimen kautta, aamen.

⁸³   Yleisön seassa liikkuu koko ajan. Se, minkä takia te nostitte kätenne, rouva, joka istutte siinä, hänen takanaan ja rukoilette sanoen: ”Jumala, anna hänen puhutella myös minua.” Kyllä. Se rouva, jolla on vihertävä jakku, musta hattu, teidän sormenne on pystyssä tällä tavalla. Te rukoilitte juuri sanoen: ”Jumala, anna hänen puhutella minua.” Se juuri, jolla on käsi koholla; kyllä. Uskotteko te häneen? Jumala voi poistaa ne sappikivet teiltä, ja parantaa teidät täysin. Syy niihin oli… Tiedättekö te, mikä sai teidät siihen tilaan? Sillä naisella siinä, oli maksavaivoja, ja teillä on sappikivet, siinä maksan päällä. Pitääkö paikkansa? Jumala teitä siunatkoon.

Rouva, joka istuu siinä teidän vieressänne, on vähän huolissaan nyt, miettii, puhuttelisinko minä häntä. Uskotteko te, että minä olen Hänen palvelijansa? Teidän keuhkonne. Pitääkö paikkansa? Jos pitää, nouskaa seisomaan. Eikö… Ei, minä en ole tiedä asiaa, Hän tietää, eikö tiedäkin? Hän tietää aina. Te, kaksi naista, nouskaa ylös yhdessä. Mikä… se rouva, joka istuu sen naisen vieressä, rukoilee siellä myös; pinkissä leningissä. Hän haluaa parantua sydänvaivasta; hän haluaa päästä siitä. Uskotteko te, että Jumala parantaa teidät, rouva? Nouskaa sitten tekin ylös. Te koko joukko voisitte tehdä sen saman…?…

Isä, Jumala, Jeesuksen, sinun Poikasi nimessä, minä rukoilen, että sinä soisit sen siunauksen; ihmisten usko, Herra, sallii sinun puhua, vetää uskoa; suo, taivaallinen Isä, että jokainen voisi parantua tästä joukosta.

⁸⁴   Sinä olet täällä; sinä todella… sinä olet niin tyytyväinen meihin, koska syntiset palaavat kotiin. Luopiot uudistuvat Sanan vedellä pesemisen kautta, he ovat tulleet… ja Jumalan enkelit seisovat näillä käytävillä tänä iltana. Ne ovat paikalla ja suuri Pyhä Henki liikkuu edestakaisin käytävillä; kansa on tietoinen siitä, että sinä olet läsnä, Isä. Minä rukoilen, että sinä parantaisit jokaisen Jeesuksen nimen kautta, aamen.

⁸⁵   Tämäkö on potilas? Tulkaa tänne hetkeksi, rouva. Siis, minä haluan puhua teidän kanssanne hetken. Emmehän me tunne toisiamme? Te olette nähnyt minut aiemmin, mutta minä en tunne teitä sikäli, kun tiedän, ja Jumala tietää, etten minä tiedä, miksi te olette täällä. Mutta, hän tietää miksi te olette, eikö tiedäkin? Jos Jumala kertoo minulle, miksi te olette täällä, uskotteko te, että kun minä saarnasin evankeliumia tänä iltana, että… Jokainen ihminen voi sanoa, mitä haluaa. Teillä on oikeus epäillä ihmistä, mutta teillä ei ole oikeutta epäillä Jumalaa, se olisi pilkkaamista, eikö olisikin?

Ja nyt, jos Jumala, sen kautta, mitä kuolleista noussut Herra Jeesus teki täällä maan päällä – jos hän on nyt palannut, ja se oli… Minä saarnasin hänen sanomaansa sanan muodossa. Ja nyt, hän on täällä vahvistaakseen sen – että mitä minä saarnasin, on totta: että Jeesus kuoli teidän puolestanne. Silloin, jos hän on läsnä, ja minä väitän, että hänen ylösnousemuksensa on läsnä, jos me olemme uskovia, niin Jumala voi tehdä minun, adoptoidun lapsensa kautta samoja asioita, joita hän teki oman rakkaan, ainokaisen Poikansa kautta… koska Jumala lupasi sen, eikö luvannutkin?

Teitä vaivaa kyhmy rinnassanne, ja se on vasemmassa rinnassanne. Miten minä tiesin sen? Minä näin teidän eräässä huoneessa, kun teitä tutkittiin sen takia. [Rouva puhuu veli Branhamille.] Pitää paikkansa. Toinen juttu, josta te myös kärsitte, on harvinainen, vakava veritauti. Teille tulee sen takia näppylöitä kaikkialle. Olivatko nämä asiat totta? Uskotteko te, ja otatteko Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan parantajaksenne nyt? Kuuliaisena hänen sanalleen ja käskylleen, minä panen käteni teidän päällenne, uskovana, Jeesuksen Kristuksen nimessä, jotta te paranisitte, aamen.

⁸⁶   Uskokaa, älkää epäilkö. Siunatkoon Jumala ja liittäköön siunauksensa minun vilpittömään rukoukseeni; olkoon Jumala ylistetty!

Nostakaa kätenne siellä, rouva – haluatteko te parantua? Te rukoilette suolistovaivanne takia; te haluatte päästä eroon siitä. Pitääkö se paikkansa? Teidän aviomiehenne; hän on sairas. Haluatteko te, että myös hänen puolestaan rukoillaan? Selvä. Pankaa kätenne toinen toisenne päälle, te mies, ja vaimo, ja voikoon Herra Jeesus parantaa teidät. Oi Herra Jumala, taivaan ja maan Luoja, ikuisen elämän alkuunpanija, lähetä siunauksesi heidän päällensä. Voikoot he parantua Jeesuksen nimen kautta, aamen.

Näettekö? Teidän uskonne saa tämän aikaan, ystävät. Uskotteko te, siellä lehtereillä? Uskotteko te kaikkialla? Ainoastaan uskokaa nyt, älkää epäilkö.

⁸⁷   Potilas on tässä. Ymmärrättekö, ihmiset rukousjonossa ei tarkoita, että he – kyse on teistä siellä, kun te vain uskotte. Oletteko te potilas, rouva? Uskotteko te, että minä olen Jumalan palvelija? Kiitos, sisar, Jumala teitä siunatkoon. Silloin, ehkä Jumala antaa minun tehdä jotain evankeliumin tapaan auttaakseni teitä, että te… saisitte sen, mitä teidän sydämenne halajaa. Siis, minä en tunne teitä, tehän tiedätte sen, että olette minulle vieras. Minä en tunne teitä, mutta Jumala tuntee. Siis, oletteko te tietoinen siitä, että tekin olette nyt voitelun vaikutuksen alla? Se on tämä valopatsas meidän välissämme. Minä näen sen liikkuvan taaksepäin; kyse on teidän silmistänne, te olette sokeutumassa. Silmämunat ovat kovettumassa, hermot ovat kuolemassa. Täsmälleen näin teille kerrottiin, ja tuo lappu teidän kasvoissanne johtui… te kaaduitte; te tipahditte portailta ja se sai sen aikaan; eilen. Nämä asiat ovat totta. Uskotteko te nyt häneen parantajananne ja Vapahtajananne…?… Herra Jeesus, minä tuon hänet sinun eteesi, että hän paranisi, panen arvottomat, inhimilliset käteni tämän, minun sisareni päälle. Pyydän, että se, mitä hänen sydämensä toivoo, suotaisiin hänelle Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan kautta, aamen. Jumala teitä siunatkoon.

⁸⁸   Uskokaa, älkää epäilkö. Olkaa todella kunnioittavia. Uskotteko te häneen? Uskotteko te, että hän parantaa teidät? Uskokaa vielä vähän enemmän.

⁸⁹   Onko tämä tässä potilas? Tulisitteko tänne, rouva. Me emme tunne toisiamme, mutta Jumala tuntee meidät molemmat, eikö tunnekin? Te olette tietoinen siitä, että seisotte jonkin muun kuin ihmisen edessä. Minä olen ainoastaan teidän veljenne, mutta te olette tietoinen jostain… Jos Jumala kertoo minulle, miksi te olette täällä, otatteko te parantumisen vastaan tai sen, minkä takia te olette täällä? Siis otatte? Se on kasvain. Teillä on ollut se jo vuosia. Haluatteko te päästä eroon siitä – ettekö haluakin? Te olette yrittänyt päästä jonoon; te yritätte nyt ottaa uskon vastaan. Onko se totta? Te asutte täällä, te asutte 18. South Streetin numerossa 1119, teidän nimenne on rouva Elizabeth Keel, eikö olekin? Siis, menkää; uskokaa ja olkaa parantunut Herran Jeesuksen nimessä.

⁹⁰   Uskokaa, uskokaa koko sydämestänne. Uskotteko te? Älkää, älkää liikehtikö ympäriinsä, ihmiset, pyydän, se melkein näännyttää minut, kun te liikehditte. ”Mitä sinä sillä tarkoitat?” Kaikki henget ovat minun edessäni, näettekö? Minä pystyn sanomaan, missä tilanteessa te olette, ja minä yritän auttaa teitä, ymmärrättekö? Minä en pysty, jos te… Näettehän, se keskeyttää… minä en pysty selittämään sitä… ainoastaan istukaa, näettekö? Kuten henkäisyt… te ette pysty piilottamaan elämäänne, vaikka yrittäisitte nyt.

⁹¹   Haluaisitteko te lähteä kotiin, ja olla terve ja syödä, ja päästä eroon vatsavaivoistanne, ja tulla terveeksi? Ja toinen juttu, ottakaa nenäliinanne, ja pankaa se aviomiehenne päälle, kun te pääsette sinne. Hän parantuu siitä tuberkuloosista…  Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä, aamen.

Uskokaa; uskotteko te? Haluatteko te päästä siitä astmasta? Huutakaa: ”Minä rakastan Herraa Jeesusta, ja otan hänet vastaan parantajanani.” Jumala teitä siunatkoon. Jatkakaa eteenpäin riemuiten ja olkaa onnellinen.

Veli, haluatteko te päästä siitä diabeteksesta, ja tulla terveeksi? Uskotteko te, että Jumala parantaa teidät? Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä tulkaa terveeksi, aamen. Uskokaa, älkää epäilkö; uskokaa kaikesta sydämestänne.

Sydänvaivat eivät ole Jumalalle yhtään mitään. Hän voi parantaa teidät saman tien. Uskotteko te kaikesta sydämestänne? Tulkaa tähän hetkeksi. Herra Jeesus, paranna tämä meidän sisaremme, minä rukoilen Jeesus Kristuksen nimessä, aamen.

⁹²   Tulkaa. Uskotteko te, että Kristus parantaa teidät? Munuaissairauden parantaminen ei ole hänelle temppu eikä mikään. Hän voi parantaa teidät siitä. Uskotteko te siihen? Herran Jeesuksen nimessä, tulkaa terveeksi, aamen. Jumala teitä siunatkoon. Kyllä, te selviätte siitä sitten. Lähtekää ja uskokaa koko sydämestänne.

Te, jos minä sanoisin, että te paranitte istuessanne tuolla ennen kuin tulitte, uskoisitteko te, että minä olen Jumalan palvelija. Siinä tapauksessa, jatkakaa matkaanne ja riemuitkaa.

Voi tavaton, mitä voisikaan tapahtua juuri nyt; minä en pysty oikein edes hillitsemään itseäni, näettekö?

Oletteko te potilas? Uskotteko te minun olevan Hänen palvelijansa? Te ette saa oikein kunnolla levätyksi, te olette hermostunut, teillä on paljon vaivoja, ja sitten eräs juttu: teillä on astmaattinen yskä. Te yskitte koko ajan – pitääkö se paikkansa? Haluatteko te parantua? Otatteko te Jeesuksen vastaan parantajananne? Jumala teitä siunatkoon. Lähtekää, ja olkoon Jumalan rauha teidän yllänne ja parantakoon teidät. Selvä.

⁹³   Uskotteko te, rouva? Teillä on yksi maailman vakavimmista asioista, joka tappaa ihmisiä enemmän kuin mikään muu: sydänsairaus…  sillä se on sielun asuinsija. Antaisitteko te Jeesuksen, juuri tällä hetkellä, parantaa teidät? Uskoa tipahtelee teidän sydämeenne; Herran Jeesuksen nimessä, te saatte lähteä ja tulkaa terveeksi.

Tulkaa, rouva. Uskotteko te koko sydämestänne? Jos Jumala kertoo minulle, mikä teitä vaivaa, otatteko te vastaan parantumisen? Kaikesta sydämestänne otatte? Nyt teiltä sieltä tulee niin paljon asiaa, on monia, jotka kärsivät samanlaisista vatsavaivoista kuin te; ette pysty syömään, ne hapot johtuvat ylikuormittuneista hermoista; juuri niin, rakas sisareni. Kaikki, te siellä, jolla on vatsavaivaa, nouskaa ylös. Onko Hän todellinen? Hän tuntee teistä jokaisen…