55-0116A USKOVIEN ASEMA KRISTUKSESSA
(The Believers Position In Christ)
Chicago, Illinois, USA, 16.1.1955

¹      Istuutukaa ja kiitos paljon yhteistyöstä. Nämä kohteliaisuudet, joita veli Joseph, ystäväni ja veljeni, juuri kertoi, hän – hän vain rakastaa minua, ja syy siihen, miksi hän sanoo nuo asiat…

Olen pahoillani, että olemme myöhässä. Sanoin eilen illalla, että olemme täällä kolmelta, mutta jotain taisi tapahtua. Kun tulin tänne, minulle kerrottiin, että myöhästytään hieman.

Niinpä kuulin, että he ilmoittivat jakavansa rukouskortit kuudelta ja toinen jumalanpalvelus on seitsemältä. Iltapäivästä tulee siis täysi, joten kiirehdin heti oman osuuteni kanssa. Monien teistä on palattava koteihinsa, ehkä lounaalle tai jotain. Ja ehkä jotkut haluavat mennä kotiin, jotkut voivat jäädä yöksi ja niin edelleen, mutta miten tahansa Herra johdattaa teitä tekemään…

[Veli Joseph Boze sanoo: ”Veli Branham, jos haluat kokouksen mieluummin kello puoli kolme ja ihmiset pitävät siitä samoin, voimme pitää sen kello puoli kolme, luulisin.” – Vrt.] No, se olisi luultavasti ihan hyvä, iltapäivällä sitten, sunnuntai-iltapäivänä. Kyllä, ensi sunnuntaina iltapäivänä he ilmoittavat sen kello puoli kolmeksi, voimme kokoontua vähän aikaisemmin, veli Joseph sanoi. On aika vaikeaa, kun on, tiedättehän, kun pitää kiirehtiä.

²      Nyt, ajattelin, kun tulen tänne… Tiedättehän, miten saarnaaja tekee, kun menee jonnekin, ja sanoo: ”No, nyt…”, kun aikoo puhua, ”No, aion puhua tietystä aiheesta.”. Ja kun pääsette sinne, Herra sanoo: ”Se ei tule toimimaan.” Niinpä aloitatte kaiken alusta.

Olin istumassa tuolla takana ja aioin puhua aiheesta ”Jumalan horjumattomat lupaukset”. Istuin siellä ja ajattelin koko ajan: ”No, siihen menisi puolitoista tuntia.” Ja minä sanoin… Herra käski minun olla tekemättä sitä.

Niinpä aion vain käydä läpi Kirjoituksia hieman, opettaa muutaman hetken, jos Herra tahtoo. Muistakaa tämän illan kokous. Haluan päästä nopeasti ulos seuraavan kahdenkymmenen minuutin päästä, jos voin, kolmenkymmenen minuutin päästä. Sillä silloin teillä on mahdollisuus päästä kotiin ja palata, ja minun on saatava vähän aikaa olla itsekseni, jos aiomme pitää tänä iltana parantamiskokouksen.

³      Sanokaahan, veli Joseph mainitsi hetki sitten tuon Herran enkelin… Huomenna he tuovat tänne joukon niitä kuvia, jotka siitä otettiin, ja joitakin kirjoja niille, joilla niitä ei ole. Me emme myy niitä sunnuntaisin tai muutakaan. Ja me vain… Minä ostan ne neljäkymmentä prosenttia halvemmalla. Herra Wood ja herra Beeler ovat täällä, minun asiamiehiäni, ja he huolehtivat niistä, ja heillä on koju tai jotain maanantaina. Jos joku haluaa yhden kuvan, voi ottaa yhden, useita tai niin monta kuin haluaa.

Tänä iltana on parantumiskokous, joten muistakaa tulla ajoissa, nyt kello kuudelta, jotta saatte numeronne. He… Kutsumme heitä numerojärjestyksessä; jaamme uusia kortteja joka päivä, koska uusia ihmisiä tulee mukaan. Ja jos annamme ne kaikki kerralla, he eivät saa tilaisuutta. Ja monet teistä tuntevat kampanjan säännöt. Yritämme tehdä sen niin rehellisesti ja totuudenmukaisesti Jumalan edessä kuin vain osaamme tehdä sen.

⁴      Ja se on paras tapa, jonka voimme löytää, että joka päivä kaikki… Jos kaikki kortit jaetaan ensimmäisenä päivänä, joku tulee toisena päivänä, eikä hänellä ole mahdollisuutta. Ja jos… ne on jaettava joka päivä – joka päivä, uudelleen. Ja jos niitä annetaan sanapalvelijoille, mitä yritimme jonkin aikaa, ehkä he antoivat jollekin ulkopuoliselle kortin ja jollekin heidän väelleen, ja sitten he eivät ehkä päässeet jonoon. Ja niin se aiheuttaa pahaa mieltä.

Ja me… me vain selvitimme sitä kaikkina näinä kahdeksan vuoden matkustelun aikana, kunnes keksimme, että ehkäpä käsittelemällä ja jakamalla ne joka päivä itse ja antamalla ne ihmisille, vain hieman ennen jumalanpalveluksen alkua… Ja me voimme kutsua ne, miten tahansa Herra antaa sydämellemme kutsua niitä.

⁵      Nyt, kuinka moni pitää pyhäkoulusta? Uskon, että me kaikki pidämme, minä rakastan pyhäkoulua. Joten meillä on hetki pyhäkoulua, otan kelloni pois, jotta en puhu liian kauan.

Ja kääntäkäämme nyt Uuteen Testamenttiin ja Efesolaiskirjeeseen vain muutamaan kehotuksen sanaan meidän Herramme Jeesuksen puolesta. Ja me ylistämme Häntä Hänen Sanastaan.

…usko tulee kuulemisesta, ja kuuleminen Jumalan Sanan kautta.

Jumala on suurissa, ihmeellisissä lupauksissaan, ne ovat yhtä pettämättömiä, enemmän kuin taivas ja maa ovat itsessään. Sillä taivas ja maa katoavat, mutta Jumalan Sana ei koskaan katoa. Sen täytyy olla.

⁶      Tärkeintä on, että löydämme, mihin Jumalan Sana kuuluu elämässämme. Jumala asettaa ajat ja aikarajat, ja sitten kaikki toimii sinä aikana. Monia ennen Herran Jeesuksen tuloa, monia vääriä asioita nousi esiin ja sanottiin: ”Tämä on Messias, ja tämä on…”.

Monet väärät asiat tapahtuivat Kirjoitusten mukaan juuri ennen Herran Jeesuksen tuloa.

Ja ihmiset yrittävät tehdä sen itse; he yrittävät saada Jumalan Sanan sopimaan omaan ohjelmaansa. Mutta te vain saatte sen päinvastoin. Teidän on mukauduttava Jumalan ohjelmaan. Se… Me huomaamme, että se on totta.

Nyt, siinä… Mooses, kun hän oli täällä tietäen, että Jumala oli antanut lupauksen, että Hän vapauttaisi israelilaiset. Mooses tiesi, että hänet oli kutsuttu tätä tarkoitusta varten… Kun sinulla on kutsu Jumalalta, se ei suinkaan tarkoita, että hyppäisit heti ulos ja tekisit Jumalan tahdon. Sinun on löydettävä Jumalan tahto ja Jumalan aika tehdä se.

Mooses ajatteli: ”No, israelilaiset tulevat ymmärtämään, nyt kun minusta tulee heidän vapauttajansa.” Niinpä hän lähtee tekemään sitä ja hän tappoi miehen. Ja hän huomasi, että se… Israelin lapset eivät ymmärtäneet.

⁷      Sitten Mooses menetti kaiken toivon ja kaiken voiman, joka hänellä oli, ja hän ajatteli, että vapaus ei ollut israelilaisia varten. Hän oli menettänyt kaikki ajatukset vapaudesta, kunnes Jumala kohtasi hänet eräänä päivänä palavassa pensaassa. Ja sitten, kun Jumalan hetki tuli juuri oikeaan aikaan, silloin Hän – Hän paljasti suunnitelmansa Moosekselle.

Nyt, syy siihen, että Mooses oli unohtanut vapauden, Jumalan lupauksen, että hän vapauttaisi heidät, mutta Jumala ei ollut unohtanut lupaustaan. Mooses yritti itsessään ja epäonnistui. Niin seurakunta on tehnyt monta kertaa. Olemme yrittäneet itsessämme tehdä asioita, kun emme ole löytäneet Jumalan aikaelementtiä.

⁸      Jumalalla on aikansa jokaiselle asialle. Hänellä on aikansa… Me istutamme maissia. Meillä on aika, jolloin kylvämme maissia. Sitten on aika, jolloin me korjaamme maissin. Kevään sateet tulevat, kesän kuivuus, syksyn sateet, lumet. Ette voi vain sanoa, että kylvän vehnää tänään ja huomenna ja sitten menen ja korjaan sadon.

Jumalalla on ajat vuodenajoille. Hänellä on ajat Sanalleen. Hänellä on aikoja, jolloin – tässä kirjoituksessa sanotaan: ”Ja Herran Läsnäolo oli siellä parantaakseen sairaita.” Silloin myös Jeesus palveli. Herran Läsnäolo oli siellä parantamassa sairaita. Ehkä muina aikoina Herran Läsnäolo ei ollut siellä parantamassa sairaita. Ja me huomaamme, että Jumala toimii kaikessa aikakausittain. Ja nyt, kun Mooses, se mitä hän ei löytänyt, oli Jumalan aikaraja.

⁹      Kun Jumala sitten ilmestyi hänelle palavassa pensaassa, hän huomasi, että juuri se, mikä oli palavassa pensaassa, oli se, mitä häneltä puuttui.

Ja luulen, että näin on paljolti meidän kanssamme tänä päivänä, niin että monta kertaa yritämme tehdä ohjelman itse ja epäonnistumme saamatta sitä, mikä oli palavassa pensaassa, suoraa ilmestystä Jumalan tahdosta ja ajasta.

Mitä hyötyä teille olisi siitä, jos istuttaisitte tänään maissia tänne? Se mätänisi. Se olisi… Mitään ei tapahtuisi. Jos se sattuisi itämään, kylmä sää tappaisi idun. Näettekö? Se ei toimisi. Tarvitaan sopiva vuodenaika.

¹⁰   Niinpä, kun Mooses sai nyt selville Jumalan todellisen, suoran tahdon ja Jumalan ajan ja ilmestyksen kaikesta, mitä hänen piti tehdä, nyt, yrittäkääpä pitää hänet poissa Egyptistä. Suoraan takaisin Egyptiin hän meni niin kovaa kuin pystyi, sillä hän tiesi, että Jumala oli luvannut vapautuksen, ja vapautuksen aika oli tullut. Sillä se oli suoraan…

Nyt, Mooses katsoi ensin Sanaan. Jumalan Sana oli luvannut heille vapautuksen. Hän tiesi, että aika oli lähellä. Nyt, hänellä oli oltava suora yhteys Jumalaan, jotta hän tietäisi, miten ja milloin se piti tehdä.

¹¹   Nyt, me täyden evankeliumin ihmiset olemme mielestäni tehneet monia virheitä katsomalla Sanaan ja sanomalla: ”Jumala sanoi näin.” Emmekä ole onnistuneet löytämään suoraa ilmestystä elämäämme, joka sopisi tuohon ohjelmaan. Kun löydämme sen, niin sen on tapahduttava. Ja luulen, että siinä on epäonnistuttu.

Monesti ihmiset menevät ulos ja katsomaan evankelistaa, kuten esimerkiksi veli Billy Grahamia. Mitä hyötyä minulle olisi yrittää olla kuin Billy Graham? En pystyisi siihen, vaikka olisi pakko. Minulla on palvelustyö, josta minun on huolehdittava. Ja toisella miehellä on oma palvelustyönsä, ja jokaisella on oma palvelustyönsä. Jopa kotiäidillä on palvelustehtävä, Jumalan Sanan palveleminen.

¹²   Nyt, jos yrittäisin matkia herra Grahamia, joutuisin nopeasti vaikeuksiin, koska hän on älykäs, nokkela, sivistynyt, todellinen saarnaaja. No, minä en ole. No, ehkä, jos herra Graham yrittäisi esiintyä minuna, hänkin joutuisi vaikeuksiin.

Siinä sitä sitten ollaan. Emme voi tehdä sitä. Meidän on tehtävä se, minkä Jumala on ilmoittanut meille tehtäväksi. Veli Graham tekee niin; Jumala on paljastanut hänelle maailmanlaajuisen herätyksen, ja hän myös tekee siitä hyvän suorituksen. Ja minä arvostan häntä. Ja minä yritän parhaani sen ilmestyksen mukaan, jonka Jumala on antanut minulle palvellakseni sairaita ihmisiä, sen mukaan, mitä Hän käski minun tehdä.

¹³   Nyt, jos voimme löytää asemamme ja tietää, että Jumalan Sana on luvannut sen… Sen vuoksi Joosua ja Kaaleb eivät pelänneet, etteivätkö he voisi valloittaa luvattua maata. Koska kaikki muut yhdeksän tai kymmenen palasivat takaisin ja sanoivat: ”Me emme voi tehdä sitä. Noissa kaupungeissa on korkeat muurit, ja me näytämme heinäsirkoilta kansan rinnalla. Ne ovat niin isoja ja aseistettuja”, ja he sanoivat: ”Me emme vain pysty siihen.” Katsokaa, he tarkastelivat sitä järkiperäisen ajattelun kannalta. Ette voi katsoa järkeilyä, teidän on katsottava Jumalan lupausta. Nyt, Jumala oli jo lähettänyt enkelinsä, ja enkeli oli leirissä menossa eteenpäin. Ja Jumalan ilmestys oli tuonut Jumalan Sanan julki. Ja nyt he olivat valmiita tunkeutumaan luvattuun maahan.

¹⁴   Sen tähden Joosualla ja Kaalebilla oli kaikki lupaukset, sillä Jumala oli luvannut antaa heille maan. Ja sitten he odottivat koko tämän ajan, ja jonkin ajan kuluttua Pyhä Henki laskeutui Mooseksen luo, ja heidän ylleen muodostui Tulipatsas, ja he – ja he seurasivat sitä. Ja tässä Se oli, aivan tässä luvatussa maassa, nyt valmiina työntymään sinne. Niinpä hän saattoi uskoa sen, koska Jumalan lupaukset ovat pettämättömiä. Ne ovat totuus.

Mitä luulette, ystävät, miten on ollut näiden vuosien aikana, kun olen tavannut vastarintaa ympäri maailmaa monissa eri kansakunnissa, joihin Herra on lähettänyt minut vierailemaan? Ja siellä oli kriitikoita ja vastustajia ja demoneita ja tiedemiehiä, jotka yrittivät kumota sen ja pistivät sen jokaiseen koetukseen, jota voitiin yrittää.

¹⁵   Minä olen… Jumalan armosta en ole koskaan pelännyt hetkeäkään. Miksi? koska Jumala on luvannut tehdä sen. Näettekö? Ja minä uskon Häneen. Ja kun vastarintaa tulee, niin minun ei tarvitse huolehtia siitä, vaan Hän huolehtii siitä. Minun on vain mentävä sinne, minne Hän käski mennä. Näin on. Hän huolehtii vastustuksesta.

¹⁶   Nyt, muutaman hetken ajan selvittääksemme, missä asemassa me olemme Kristuksessa Jeesuksessa… Ja luulen, että jos seurakunta voi nyt ymmärtää, keitä he ovat, ja miten he pääsevät sisälle ja mitä tehdä sen jälkeen, kun he ovat päässeet sisälle, miksi, se on loistava asia, kun opimme nämä asiat, eikö niin?

Nyt, Efesolaiskirjeessä, haluan lukea Paavalin kirjeestä vain osan, en tiedä kuinka pitkälle menemme, koska aikataulutan itseäni tämän kellon mukaan.

Paavali, Jeesuksen Kristuksen apostoli, Jumalan tahdosta,

Apostoli… Sana ”apostoli” tarkoittaa ”lähetettyä”. Olen usein ihmetellyt, miksi lähetyssaarnaaja on koskaan halunnut tulla kutsutuksi lähetyssaarnaajaksi. Lähetyssaarnaaja on apostoli. Sana ”lähetyssaarnaaja” tarkoittaa ”lähetettyä”. ”Apostoli” tarkoittaa ”lähetettyä”. Lähetystyöntekijä on apostoli.

¹⁷   Kun ihmiset sanovat, ettei apostoleja enää ole, ja sama seurakunta lähettää lähetyssaarnaajia ja sanoo, ettei apostoleja ole, en ymmärrä sitä. Mutta apostoli on sellainen, joka on lähetetty, samoin lähetystyöntekijä on sellainen, joka on lähetetty, Jumalan lähettämä.

Ja Paavali, ei halusta, ei valinnasta, ei ihmisen tahdosta tai omista inhimillisistä haluistaan, vaan Jumalan tahdosta, hän oli apostoli. Tarvitsemme lisää sellaisia.

Jumalan tahdosta hän oli matkalla Damaskokseen pidättääkseen ( ajatelkaa sitä), hän aikoi pidättää juuri sen ryhmän, jonka apostoliksi hänet oli lähetetty. Nyt näette, kuinka nurinkuriselta näyttää inhimillisessä elementissä se, miten Jumala tekee asioita. Juuri ne asiat, joita luulette, että ette tekisi, saattavat olla juuri niitä asioita, joita teidän on tehtävä.

¹⁸   Kun näin ensimmäisen kerran Täyden Evankeliumin väkeä, näin eräänä iltana erään tytön menevän lattialle, kun musiikki soi, ja alkavan tanssia lattialla ylös ja alas. En ollut koskaan elämässäni tanssinut, en ollut tanssilattialla, enkä uskonut lainkaan tanssimiseen.

No, itsekkyyttäni tässä, en ääneen, mutta sydämessäni arvostelin tyttöä. Sanoin: ”Tuossa ei ole mitään Jumalasta.” Olin vain nuori baptistisaarnaaja, joka istui siellä, ja sanoin: ”Ei tuossa voi olla mitään, tuossa naisessa tuolla lattialla. Hän vain pitää näytöstä. Hän haluaa vain, että joku näkee hänet.” En olisi sanonut sitä missään tapauksessa ääneen, mutta sydämessäni ajattelin niin.

¹⁹   Jotkut heistä kysyivät: ”Mitä mieltä olit kokouksesta?”.

Sanoin: ”Se oli hieno.” Mutta sisimmässäni en uskonut siihen.

Niinpä eräänä uudenvuodenyönä istuin omassa tabernaakkelissani, ja he alkoivat soittaa laulua ” Tulee olemaan tapaaminen ilmassa”. Ja tiedättekö mitä tapahtui? Tein saman asian. Ymmärrätte siis miksi. Joten juuri niitä asioita, joita sanotte, ettette tee, teidän on ehkä joskus tehtävä.

Joten luulen, että Paavali sanoi, ettei hän koskaan menisi alas ja heittäytyisi tomuun, kuten jotkut muut ihmiset, ja huutaisi ja kiljuisi ja jatkaisi niin kuin he tekivät, mutta Jumala osoitti hänelle, että hänen oli tehtävä se. Joten joskus, kun sanotte, ettette aio tehdä jotain, olkaa vain varovaisia. Jumala saattaa pakottaa teidät tekemään sen.

Hyvä on. Hän oli silloin apostoli Jumalan tahdosta. Hän ei ollut halukas siihen. Hänen… Jumala teki sen, teki hänestä Herran Jeesuksen Kristuksen apostolin.

…Jumalan tahdosta pyhille,

Huomatkaa, että tätä ei ole osoitettu nyt syntisille, epäuskoisille. Tämä on osoitettu pyhille tai pyhitetyille. … Merkitkää, mitä sana ”pyhittää” tarkoittaa – se tarkoittaa ”puhdistaa ja asettaa syrjään palvelusta varten”.

²⁰   Vanha Testamentti, se on yhdyssana, joka ei tarkoita ainoastaan puhdasta, vaan se tarkoittaa ”palvelukseen asetettua”. Näettekö? Se tarkoittaa puhdistamista ja palvelukseen asettamista. Alttari pyhitti astian, ja hän asetti sen syrjään palvelemista varten.

Pyhille, jotka ovat Efesossa, ja uskoville Jeesuksessa Kristuksessa:

Näettekö, kenelle hän osoittaa tämän? Antakaa minun lukea se hiljaa, kuunnelkaa nyt.

Paavali, Jeesuksen Kristuksen apostoli, Jumalan tahdosta, pyhille, jotka ovat Efesossa, ja uskoville Kristuksessa Jeesuksessa:

²¹   Uskollisille Kristuksessa Jeesuksessa, tämä kirje on osoitettu heille, ei ulkopuoliselle maailmalle, ei… Se ei ole saarna. Paavali ei saarnannut tässä pelastumattomille. Hän saarnasi sitä pelastuneille, uloskutsutuille, erotetuille, sivuun laitetuille ja kutsulle uskollisille.

Nyt, heille hän osoittaa sen, Jeesuksessa. Uskovan asema on Kristuksessa. Ja Kristus kohtaa uskovan vain… Uskova voi palvoa Kristusta vain silloin, kun hän on asemansa puolesta Kristuksessa.

En usko, että ymmärsitte sitä. Antakaa minun mennä toista reittiä. Katsokaa. Uskova ei voi palvoa eikä hänellä ole oikeutta palvoa… Kenelläkään ihmisellä ei ole oikeutta palvoa Herraa, ellei hän kuulu Herran Jeesuksen Kristuksen Ruumiiseen. Tiesittekö sen? Jos meillä olisi aikaa palata taaksepäin ja poimia sitä koskevat lait, se olisi kaunista. Hän, joka osoittaa sen uskovalle Kristuksessa…

²²   Eilisiltana puhuin Verestä, siitä, kuinka Jumala tuli neitsyen kohtuun ja kuinka Luoja teki Itselleen Verisolun. Ja solusta alkoi muodostua solu solun päälle, ja tuon Verisolun murtumisen kautta ruiskutti, rikkoi kotelon välistä… repi verhon pikemminkin, johon he sulkivat Hänet pois… Ja nyt voi tuoda uskovan yhteyteen Hänen kanssaan, vain Veren kautta.

Ei ollut oikeutta palvoa, ellei ollut tullut Veren kautta. Katsokaa Vanhassa Testamentissa, silloin kun uskovilla… Heillä oli ilmestysmaja. Ja ilmestysmajassa kenelläkään ei ollut oikeutta palvoa, ellei hän tullut ilmestysmajaan.

²³   Se oli paikka, jossa veri uhrattiin, ja ilman veren vuodattamista ei ole olemassa synnin anteeksiantoa. Ei lupausta siitä, että rukoukseen vastattaisiin, veren ulkopuolella. Mutta israelilaiset tulivat temppeliin, paikkaan, jonka Jumala oli määrännyt kaikille uskoville yhteen kokoontumista varten yhdessä. Ymmärrättekö sen?

He olivat kaikki yhdessä, kaikki sukukunnat, fariseukset, saddukeukset, herodilaiset, publikaanit, kaikki olivat yhdessä kokoontuneina yhteen paikkaan olemaan yhdessä. Kuinka kaunista. Koska siellä, miksi? Karitsa teurastettiin, veri laitettiin kultaiselle alttarille ja ruhot poltettiin. Ja savu nousi ylös, ja kaikilla tuon savun alla, joka oli suloinen tuoksu Hänen sieraimissaan, kun se jätti paikan, kaikilla veren alla oli oikeus palvoa.

²⁴   Mistä se puhui? Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta. Jumala tuli siis temppeliinsä Tulipatsaassa. Kun temppeli tehtiin, palvontapaikka, jonne koko Israel kokoontui, tuli Tulipatsas sisään enkelien suurten seitsemänkymmenen jalan korkuisten siipien yli, meni takaosassa olevien enkelien yli, meni takaosaan armoistuimelle, jossa oli kaksi suurta neljätoista jalkaa korkeaa messinkistä kerubia, joiden siivet olivat vastakkain, ja asettui paikalleen: Jumala tuli temppeliinsä, jotta häntä voitaisiin palvoa tuosta temppelistä käsin, jonka ulkopuolella oleva veri suoritti sovituksen.

Sitten kun Kristus tuli maan päälle… Kun Hänet kastettiin Jordanissa, niin kuin Karitsa pestiin vaskisen altaan ääressä, huomatkaa, silloin Johannes näki Jumalan Hengen kuin kyyhkysen tulevan ylhäältä, ja se asettui Hänen päälleen ja meni Häneen: Jumala tuli temppeliinsä.

²⁵   Jumala oli Kristuksessa sovittaen maailman itsensä kanssa. Se oli hänen temppelinsä. Sitten tuo ruumis synnin tähden, meidän syntiemme tähden, revittiin kappaleiksi, sen liha revittiin kahtia, verisuonet rikottiin, ja siellä nyt, kun Henki lähti Hänen Ruumiistaan, silloin kaikki uskovat… Toivottavasti näette sen. Huomatkaa, kaikki uskovat, jotka tulevat Veren kautta Jeesuksen Kristuksen Ruumiiseen, palvoivat Jumalaa Jeesuksen Kristuksen vuodatetun Veren kautta. Sen mukaisesti heidät on asetettu asemaan Kristuksessa. Näettekö sen?

Niille, jotka ovat Kristuksessa, uskollisille, kutsutuille, valituille Kristuksessa, heille Paavali osoittaa tämän kirjeen. Ettekö ole tänään iloisia, että olette Kristuksessa?

²⁶   Miten pääsemme sisään? Kunpa meillä olisi aikaa, noin kuusi minuuttia vielä. Katsokaa, miten pääsemme Kristukseen? Yhden Hengen kautta, ei edes yhden yhteisön kautta, ei, ei… Ensimmäinen asia tulee ensin. Yhden seurakunnan kautta? Ei. Yhden kirjeen kautta? Ei. Yhden uskontunnustuksen kautta? Ei. Vaan yhden Hengen kautta meidät kaikki kastetaan yhteen Ruumiiseen: ”Ei vedellä, ei voimalla, ei väkevyydellä, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra.” Yhdellä Hengellä meidät on kastettu, millä? Hengellä. Missä Henki sanoo? Missä on elämä? Veressä, joka tulee Kristuksen Veren kautta.

²⁷   Ensiksi, uskovaksi tuleminen… Kristuksen ulkopuolella, ilman Jumalaa, ilman toivoa, maailmassa kuolemaan tuomittuna, sitten Jumala armosta valitsee meidät, kutsuu meidät Kristuksen luo. Me kuulemme Hänen Verisolun sisällä kutsuvan meitä, Elämä. Ymmärrättekö? Ja me tulemme silloin, tunnustamme syntimme ja meidät kastetaan syntien anteeksiantamiseksi.

Sitten otettuna Veren kautta kunnes Verisolu… Me tulemme Veren suihkeen kautta, sitten Pyhän Hengen kautta kastetaan tämän Verisolun sisällä; ja meillä on yhteys keskenämme, kun Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, Veri puhdistaa kaikesta vääryydestä. Oi, sentään. Siinä te olette.

Sitä me tarvitsemme. Asemallisesti tulemme ensin Kristuksen luokse Veren kautta, vuodatetun Veren kautta, sitten asemallisesti istumme Kristuksessa.

²⁸   Huomatkaa, tämä nyt, seuraava jae. Ensiksi, ennen kuin jätämme sen, huomatkaa, että koko Vanha testamentti on Uuden testamentin varjo… Kenelläkään uskovalla ei ollut oikeutta tarjota palvontauhreja temppelin ulkopuolella. Veri oli temppelissä. Jumala kielsi sen; Hän sanoi: ”Älkää tehkö niin. Tulkaa temppeliin pitämään yhteyttä.”

Meillä ei ole oikeutta mennä ulos ja perustaa uskonkappaleita ja kirkkokuntia, rikkoa ihmisiä ja erottaa heidät toisistaan. Meidän on tarkoitus tulla yhdeksi loistavaksi yhteydeksi veden pesun kautta Sanan kautta Kristuksen Ruumiiseen Veren kautta. Ja meistä tulee Verellä ostettuja Jumalan lapsia.

Silloin minulla ei ole oikeutta sanoa: ”Koska olet metodisti, et ole veljeni, ja koska olet baptisti, et ole veljeni. Tai jos olet helluntailainen, et ole veljeni.” Meidät kaikki on tehty osallisiksi tästä yhdestä ja samasta yhteydestä sen jälkeen, kun olemme tulleet Veren läpi. Millaisissa paikoissa me sitten kokoonnumme yhteen? Taivaallisissa paikoissa. Miten? Kristuksessa Jeesuksessa, taivaallisissa paikoissa, taivaallisissa paikoissa.

²⁹   Kun olet Kristuksen ulkopuolella, et ymmärrä taivaallista paikkaa. Kun olette siellä ulkopuolella, katsotte ja sanotte: ” Oi, tuo joukko fanaatikkoja, he eivät tiedä, mistä he puhuvat.”

Syy siihen, miksi et tiedä, on se, ettet ole koskaan ollut osallisena Hänen kärsimyksensä yhteydestä. Et ole koskaan laskenut käsiäsi Hänen siunatun pyhän päänsä päälle ja tuntenut Golgatan tuskia syntiesi tähden. Et ole koskaan tiennyt, millaista se oli, ystäväiseni.

Et tiedä, mitä se merkitsee, ennen kuin kerran kiipeät Golgatalle ja näet, millainen hinta sinusta maksettiin. Sitten kun ymmärrät, mistä siinä on kyse, Jumala ottaa sinut armon kautta, Verivirran kautta, Hänen omaan yhteyteensä rakkaan Poikansa Kristuksen Jeesuksen kanssa.

³⁰   Oi, kuinka ihanaa. Minäpä kerron teille. Se saa minusta tuntemaan niin hyvältä, kun tiedän, että meillä on etuoikeus tehdä tämä: tulla Hänen ihmeelliseen yhteyteensä Kristukseen.

Nyt, kun te sitten istutte siinä yhteydessä… Ja ystävä, Kristuksen ulkopuolella nyt, Hänen yhteytensä ulkopuolella, sinulla ei ole mitään oikeutta sanoa, että ne ihmiset, jotka ovat yhteydessä ja jotka uskovat yliluonnolliseen, ovat kaikki henkisesti häiriintyneitä, koska sinä et ole koskaan maistanut nähdäksesi, että Herra on hyvä. Sinä et ole koskaan tullut tämän kautta tähän yhteisöön.

³¹   Oi, voit ehkä uskoa sen. Voit ehkä hyväksyä sen. Voit sanoa: ”Kyllä, uskon, että Raamattu on oikeassa. Minäkin käyn kirkossa.” Mutta oletko koskaan kuollut itsellesi ja syntynyt uudesti, jättänyt kaiken ulkopuolisen pois ja tullut Veren luo, tähän yhteyteen ja asetettu taivaallisiin paikkoihin Kristuksessa Jeesuksessa? Mitä Jumala voi tehdä…

Kuinka Jumalan ilmestys voi liikkua tuollaisen yleisön läpi, kun me kaikki olemme tulleet osallisiksi tästä samasta yhteydestä. Näettekö?

Nyt kun Paavali osoittaa tämän kirjeen. Ja vielä hetki tai kaksi… Paavali osoittaa tämän kirjeen niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Ymmärrättekö? Ja uskovaiset, jotka ovat, katsokaa, miten me tulemme mukaan? Kenelläkään ulkopuolisella ei ole oikeutta päästä sisään; kukaan, joka ei ole tullut Veren kautta, ei voi päästä sisälle.

Oi, hän sanoo: ”Minä olen tullut Veren kautta”, ja hän istuu siinä ja sanoo: ”En ymmärrä näitä asioita.” Ei tietenkään. Hän teeskentelee tulleensa Veren kautta.

³²   Mutta jos hänestä joskus tulee poika ja osallinen, niin hän on sinun veljesi. Ja hän on… Mikä hän on? Sama Henki, joka oli Kristuksessa, on sinussa ja hänessä. Ja te olette kanssakansalaisia. Oi, sentään. Tuon Sanan minä haluan (olen yrittänyt puoli tuntia kierrellä saadakseni sen.) Hengellisen valtakunnan kanssakansalaisia. Kansalaisuus, ettekö olekin iloisia, että saitte sen tänä iltana? Jumalan valtakunnan kanssakansalaisia, jotka odottavat Kuninkaan tulevan jonain päivänä…

Nyt, me kiirehdimme nopeasti.

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.

Hän on antanut tervehdyksensä tai tervehdyksensä seurakunnalle.

Siunattu olkoon Jumala ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä, joka on siunannut meitä kaikilla hengellisillä siunauksilla… (Ajatelkaa sitä.)

³³   ”Luulin, että hengelliset siunaukset, yhteys ja Pyhä Henki tulevat vain Helluntaina.” Tämä on kolmekymmentäkaksi vuotta myöhemmin, tuo siunaus Efeson seurakunnalle, pakanaseurakunnalle, siunaten meitä taivaallisissa paikoissa. Voitte olla taivaallisissa paikoissa vain, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa.

Joten jos Pyhä Henki kastoi heidät taivaallisiin paikkoihin silloin, se kastaa taivaallisiin paikkoihin nyt, samaan yhteyteen.

(Nyt) …taivaallisissa paikoissa Kristuksessa.

³⁴   Nyt, nopeasti, kerron teille näkemykseni, ja sitten meidän on lähdettävä.

Niin kuin Hän on… niin kuin Hän… (Jumala)... on valinnut meidät…

(Ei minun haluni, ei teidän halunne, se ei ollut Paavalin halu.)

Mutta hän on valinnut meidät Hänessä ennen maailman perustamista…

Ajattelitteko te sitä? Hän valitsi meidät hänessä ennen maailman perustamista, että me…

…että olisimme pyhiä,…

Ei siksi, että olisin elänyt oikein, vaan siksi, että Hän valitsi minut sellaiseksi. Hän teki sen, en minä.

³⁵    Sen vuoksi olette pyhiä tänä iltapäivänä, ette siksi, että ansaitsisitte sen, vaan siksi, että Hän valitsi teidät sellaisiksi. Milloin? Ennen maailman perustamista.

…pyhiksi ja nuhteettomiksi Hänen edessään rakkaudessa:

Miten me voisimme tehdä sen? Siihen tarvittiin Mestariteos, ja se oli Kristus Jeesus.

Kuunnelkaa, te ette muista sitä, enkä minäkään, mutta me olimme ennen maailman perustamista. Kun Jumala loi ihmisen, hän sanoi: ”Tehkäämme ihminen omaksi kuvaksemme, antakaamme heille (monikko), antakaamme… tehkäämme ihminen omaksi kuvaksemme (henki-ihminen) ja antakaamme heille valta hallita meren kaloja ja karjaa ja niin edelleen.” 1. Mooseksen kirja, Jumala sanoo, että ”tehkäämme ihminen”….

³⁶   Nyt, jo ennen maailman perustamista, Jumala valitsi teidät Kristuksessa Jeesuksessa ilmestymään pyhinä lopun aikana, aina maailman perustamisesta lähtien. Näettekö sen?

Nyt, nopeasti, tarttukaamme siihen nyt, seuraava jae.

Määrättyään… (tai valittuaan) meidät lapseksiottamiseen Kristuksen Jeesuksen kautta itselleen, hänen tahtonsa hyvän mielen mukaan,…

³⁷   Voinko puhua kanssanne hetkisen? Jumala ennen maailman alkua… Huomatkaa: ”Kukaan”, sanoi Jeesus, ”ei voi tulla minun luokseni, ellei Isäni häntä vedä.” Se on Jeesuksen oma sana. Tässä on Verisolu; tässä se on rikkoutunut; tässä on Verisuihke, joka liikkuu. Tässä on Kristus tämän Verisolun sisällä. ”Kristus” tarkoittaa ”voideltua”. Se oli voideltu Verisolu. Tässä se on tässä. Tässä on Isämme Jumala; katsokaa, mitä Hän tekee. ”Kukaan ei voi tulla tämän Verisuihkeen kautta luokseni, ellei Isäni vedä häntä puoleensa. Ja kaikille, jotka tulevat, Minä annan heille Iankaikkisen Elämän, en torju heitä ja herätän heidät viimeisenä päivänä.” Näettekö, mitä se on?

³⁸   Nyt, katsokaa. Hän on valinnut meidät tätä tarkoitusta varten, koska hän on ennalta määrännyt meidät, eli hän on tiennyt ennalta, mitä siitä tulisi alusta alkaen. Jumala alussa, tietäen juuri sen, mitä Hän tekisi lopussa, Hän ennusti tai pystyi ennustamaan, millainen se tulisi olemaan: ennaltatietäminen, ennaltatietäen, että olisimme Kristuksessa Jeesuksessa.

Huomatkaa.

Hän on ennalta määrännyt meidät lapseksiottamiseen…

Lapseksiottaminen, nyt otamme vanhat lait vielä hetkeksi, sitten meidän on lopetettava.

³⁹   Vanhassa Testamentissa, kun mies… Nautitko Sanan lukemisesta? Rakastan sitä, kestäkää vain vielä muutama hetki pidempään.

Vanhassa Testamentissa, kun miehellä oli pieni valtakuntansa, nyt hän oli tämän valtakunnan isä, pieni omaisuus…

Johanneksen evankeliumissa, se on kantautunut jopa anglosaksiseen kansaan Britanniassa vuosia sitten, jopa Kuningas Jaakon käännökseen, tai versioon. Johanneksen 14. luvussa sanotaan: ”Isäni talossa on monta kartanoa.” Se kuulostaa oudolta: talossa on kartanoita. Mutta se on niin, että Kuningas Jaakon käännöksen aikaan jokaisella miehellä, jolla oli valtakunta, kuninkaalla, oli oma valtakuntansa. Ja häntä kutsuttiin isäksi, ja tätä kutsuttiin hänen perheekseen, lapsiksi.

Kaikki hänen alamaisensa olivat hänen… hänen… hänen… hänen… hänen valtakuntansa… Hänen valtakuntansa oli heidän yläpuolellaan, ja sitä kutsuttiin hänen huoneekseen. Niinpä he sanoivat: ”Isäni…” Nyt, Moffatt käsittääkseni ilmaisee sen näin: ”Isäni asuintalossa on monta asuntoa.” Minä olen eri mieltä siitä.

Mutta alkuperäisessä sanotaan: ”Isäni valtakunnassa on monta palatsia.” Se kuulostaa paremmalta, eikö vain? Aivan oikein.

Kun mies… Vanhassa Testamentissa juutalainen mies Palestiinassa, jossa hän oli… olipa hän sitten Joosefin tai Efraimin tai mikä tahansa heimo… Hänellä oli oma maa-alueensa, joka kuului hänelle.

⁴⁰   Kaunis tarina Ruutista, kun hän palasi Noomin kanssa, kun Noomi oli menettänyt kaiken perintönsä ja Booas toi sen takaisin… Luulen, että saarnasin siitä viime kerralla, kun olin täällä, kaunis kuva. Se oli hänen pieni maa-alueensa, hänen pieni valtakuntansa, hänen omaisuutensa. Se periytyi, yksi seurasi toista.

Kun isä meni naimisiin ja kun hän… Tämä poika peri sen, mitä hänen isällään oli. Hänen lapsensa syntyi. Kun tuo poika syntyi tähän pieneen… Me kutsumme sitä pieneksi maa-alueeksi tai pieneksi maatilaksi. Kun hän syntyi siellä, isällä oli palvelijoita ympärillä, mutta lapsi kasvatettiin kotiopettajan, opettajan, ohjaajan alaisuudessa.

⁴¹   Galatalaiskirjeen 4. luvun ensimmäisestä jakeesta viidenteen annetaan kaunis kuva siitä, kuinka me olimme opettajien alaisuudessa ja niin edelleen.

Mutta nyt, kun tämä lapsi syntyi, hänestä tuli poika, sillä hetkellä, kun hän syntyi perheeseen. Ymmärrättekö? Nyt, silloin oli holhooja tämän pojan yläpuolella, kouluttamassa häntä ja kasvattamassa häntä. No, hän ei ollut muuta kuin palvelija, sanottiin Galatalaiskirjeessä, kunnes hän tuli tiettyyn ikään, tiettyyn määrättyyn aikaan. Ja tämä kotiopettaja vei aina isälle sanan: ”Poikasi edistyy hyvin”, tai mitä se sitten olikin. Ja nyt, siinä kohtaa… En ole eri mieltä, rakas veljeni. Mutta ota tämä siltä, joka rakastaa sinua.

⁴²   Tässä kohtaa helluntailaiset eivät onnistuneet näkemään tätä. Näettekö? Jos Pyhä Henki ei ehkä halunnut antaa sitä silloin. Katsokaa, kun synnyitte uudelleen Pyhästä Hengestä, sanoitte: ”Tämä on sitä, veli.”

Se oli; te olitte lapsi. Olit juuri lapsi, niin paljon kuin voit koskaan olla; olit syntynyt perheeseen. Mutta silti Opettaja, joka on Pyhä Henki, on valvonut seurakuntaa, kun se on aikuistunut.

⁴³   Nyt, jos tämä luonnollisessa olomuodossa oleva ohjaaja olisi mennyt isän luo ja sanonut: ”No niin, tässä, tuosta pojasta ei tule kovin hyvää. Yritän opettaa häntä, mutta hän ei vain kuuntele. Hänellä on oma itsepäinen tapansa, eikä hän vain kuuntele. Hänestä tulee joko sitä tai tätä.”

Isä tajuaa juuri silloin, että tuo poika ei voi ottaa hänen aluettaan haltuunsa. Aivan oikein. Koska mitä hän tekisi? Hän ajaisi sen läpi… Tuhlaajapojan paluu antaa siitä hyvin kauniin kuvan. Näettekö? Hän ei voinut. Mitä hän olisi tehnyt, hän olisi kiinnittänyt tilan tai myynyt sen, juonut sen ja juossut ympäriinsä.

⁴⁴   Nyt, hengellisessä mielessä, kun olemme syntyneet Kristukseen, meistä tulee Jumalan lapsia. Mutta katsokaa, Jumala tietää parhaiten. Nyt, tässä kohtaa sanon kunnioittavasti, että olen eri mieltä myöhäissateen veljieni kanssa. Luuletteko, että vainoan seurakuntaa? En, rakas veljeni, en. Näettekö?

Kun tämä poika oli saavuttanut tietyn iän, hänet oli adoptoitava samaan perheeseen, johon hän oli syntynyt. Jokainen sananpalvelija tietää, että se tarkoittaa pojan asettamista asemaan. Hänet oli adoptoitava siihen perheeseen, johon hän oli syntynyt. Voitteko kuvitella sitä? Mutta se on Vanhan Testamentin opetus; se on… Paavali viittaa siihen täällä Efesolaiskirjeessä, Efeson seurakunnalle.

⁴⁵   Nyt, veljet, asia on niin, että olemme yrittäneet tehdä jokaisesta tässä, jokaisesta tässä ja jokaisesta tuossa käsien päällepanemisen ja erottamisen tai erilleen asettamisen avulla. Mutta Jumalan on tehtävä se, vain Hän voi tehdä sen.

Kun isä sai tietää, ettei tämä poika ollut sen arvoinen, hän ei koskaan hylännyt häntä. Hän oli edelleen hänen poikansa. Mutta hän ei voinut luottaa häneen. Häntä oli liikaa pyöritelty kaikenlaisten oppituulten mukana. Juuri niin Raamattu sanoo: ”Älkää antako itsenne joutua kaikenlaisten oppien tuulten vietäväksi, pysykää paikoillanne, aina yltäkylläisesti Herran teoissa, sillä niin paljon kuin tiedätte, teidän tekonne eivät ole turhia.” Nopeasti, kunpa voisimme viipyä siinä hetken.

⁴⁶   Mutta huomatkaa. Tämä isä sitten… Tuli päivä, jolloin tämä poika oli ehkä ihan hyvä ja oli kelvollinen mies. Hän kuunteli isää, hän otti ohjeita vastaan, hän oli hyvä poika. Sitten isä vei hänet ulos julkiselle kadulle ja puki hänet erityisiin vaatteisiin. Sitten isä järjesti seremonian ja adoptoi tämän poikansa perheeseensä.

Paavali sanoo tässä: ”Hän on ennalta määrännyt meidät lapseksiottamiseen (Näettekö?), lapseksiottamiseen.” Mooses on sen esikuva…

Ja sitten tämä poika, kun hän tuli ulos sieltä, ei ollut enää… hän ei ollut enää kuin palvelija holhoojan alaisuudessa. Hän oli pomo. Aamen. Toivottavasti tämä imeytyy todella syvälle. Jätän teidät hetken kuluttua.

⁴⁷   Mennään todella syvälle. Tämä poika ei ollut enää holhoojan alaisena, vaan hän oli kuin isänsä. Ja hänen isänsä antoi hänelle tiettyjä asioita tehtäväksi. Isä saattoi sanoa hänelle: ”Pidä huolta tästä pellosta tuolla, tai tee tämä tuolla. Huolehdi orjista, huolehdi mistä tahansa.” Hän sanoi: ”Pidä huolta orjista.” Hänellä oli täysi valta (Aamen.), sillä hänet oli adoptoitu tuohon perheeseen. Ja hänen nimensä sekissä oli yhtä hyvä kuin hänen isänsä.

Nyt, se, mitä Jumala on tehnyt, on syy siihen, miksi näemme nämä asiat ja tiedämme, että jokin on vialla, ystävä. Me näemme Jumalan lupaukset; me näemme sen Jumalan Sanassa. Mutta Jumala on juuri alkanut, minun nöyrän mielipiteeni mukaan, adoptoida poikaansa, kutsumalla hänet paikalleen, antamalla hänelle tietyn palvelutehtävän, voitelemalla heidät siihen tarkoitukseen ja lähettämällä heidät ulos. Katsokaa, mitä tapahtuu, kun Hän tekee niin.

⁴⁸   Kaikki, mitä hän antaa hänen haltuunsa, tapahtuu. Jumala adoptoi oman Poikansa tällä tavoin. Jeesus käveli tavallisena miehenä, mutta eräänä päivänä Kirkastusvuorella Hän otti todistajikseen Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen: toivon, uskon ja rakkauden. Kutsui heidät ja erotti Jeesuksen heistä ja varjosti Hänet. Ja Raamattu sanoo: ”Hänen vaatteensa loistivat kuin aurinko voimallaan.” Mistä oli kyse? Tuo erityinen puku, Jumala adoptoi oman Poikansa.

⁴⁹   Ja he näkivät Mooseksen ja Elian ilmestyvän ja niin edelleen. Sitten he näkivät Hänet ja he näkivät vain Jeesuksen. Ja kun Hän sitten katsoi takaisin, Isä Jumala, kun Hän oli pukenut puvun Poikansa ylle, Hän sanoi: ”Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä.”

Ei ihme, että Jeesus saattoi sanoa: ”Kaikki voimat taivaassa ja maan päällä on annettu Minulle”, sillä Isä oli adoptoinut Hänet Jumalan kirkkaaseen Valtakuntaan.

Nyt hän istuu majesteetin oikealla puolella jokaisen arkkienkelin ja enkelin, jokaisen tähden, kuun tai jokaisen nimen yläpuolella, joka taivaassa on nimetty. Se on alistettu Jeesuksen Kristuksen Nimelle. Sillä Hänet on Isä Jumala adoptoinut.

⁵⁰   Nyt, hänen seurakuntaansa, te, jotka olette istuneet taivaallisissa paikoissa Kristuksessa Jeesuksessa, olkaa nöyriä, veljet. Jonain päivänä Pyhä Henki puhuu teille, kutsuu teidät jonnekin sivummalle jonnekin pieneen mökkiin kukkulan rinteellä tai pesuhuoneeseen, jonnekin, ja voitelee teidät siellä tiettyä palvelusta tai tiettyä asiaa varten.

Se ei tule tapahtumaan presbyteerien tai vanhimmiston käsien päälle laskemisella. Se tulee olemaan Kaikkivaltiaan Jumalan itsensä kätten päälle laskeminen, jotta sinulle voidaan antaa uusi virka, jotta sinulle voidaan antaa uusi vaate ja jotta sinut voidaan asettaa esimerkiksi. Eivätkä kaikki piinaavat demonit koskaan tule järkyttämään sinua. Jumala, suo, veljeni, että me jokainen saamme tämän siunauksen. Rukoilkaamme.

⁵¹   Oi Jumala, meidän Isämme. Olemme kiitollisia Sinulle tänä iltapäivänä Jeesuksesta, siitä, että Sinä otit Hänet ylös Kirkastusvuorelle ja että Hänet kirkastettiin heidän edessään; Sinä muutit Hänet. Ja Sinun äänesi sanoi kuin lapseksiottamisessa: ”Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa Häntä.”

Ja, Jumala, me yritämme parhaamme Hänelle ja seuraamme Häntä kaikessa, mitä teemme tai sanomme. Lähetä Hänet juuri nyt tähän rakennukseen, Herra, anna uusi voitelu jokaiselle sananpalvelijalle täällä ja jokaiselle maallikolle täällä, metodistille, baptistille, presbyteerille, katolilaiselle, mitä tahansa he ovatkin, Isä. He ovat täällä, koska he rakastavat Sinua. Ja me huokaamme, odotamme sitä aikaa, jolloin meidät adoptoidaan. Ja me uskomme, että jonain näistä päivistä Pyhä Henki tulee sisään, ei uudestisyntymisen kautta, sillä sen olemme saaneet Kristuksen kautta, mutta Sinä adoptoit silloin Seurakuntasi.

⁵²   Silloin hänet puetaan ylösnousseen Herran voimaan. Ja me rukoilemme, Isä, että tekisit tämän pikaisesti, sillä päivät näyttävät niin pimeiltä ja pahoilta edessä. Rukoilemme, että otat meidät nyt, Herra, perheeseesi. Anna meille tarvittava valta, Isä, jotta saamme väittelijän pysymään hiljaisena.

Ei ihme, että he rukoilivat palatessaan. ”Miksi pakanat raivostuivat ja kansa kuvitteli turhia asioita?” sanoivat. Totisesti, Herra, ojenna Poikasi käsi parantamaan sairaita… Pelasta kadotetut täällä tänään, Isä. Paranna sairaat. Sillä me pyydämme sitä Jeesuksen Nimessä.

⁵³   Ja kun meidän päämme on kumarrettuina. Mahtaisikohan veli Ekbergillä olla laulua, jonka hän voisi esittää kutsulauluna juuri tässä hetkessä?

Kuinka moni täällä nostaisi kätensä ja sanoisi: ”Veli Branham, rukoile puolestani”? Jumala siunatkoon sinua, sinua, sinua. Jumala siunatkoon teitä kaikkialla. Vilpitön nöyrä rukoukseni: Jumala siunatkoon teitä, auttakoon teitä.

Minun on nyt mentävä valmistautumaan illan jumalanpalvelukseen. Rukouskortit jaetaan noin tunnin ja vartin kuluttua. Veli Boze, otatko korokkeen nyt? Jumala siunatkoon teitä, olkaa rukouksessa, kun minä menen rukoilemaan.