50-0815 KUKA JUMALA ON?
(Who Is God?)
Cleveland, Ohio, USA, 15.8.1950
1 Hyvää iltapäivää. On ilo olla taas täällä tänä iltana lukemassa Sanaa, ja rukoilemassa sairaitten ja puolesta.
Olin tosi iloinen kuultuani eilisillan suuresta voitosta, jonka Herra antoi. Aivan kokouksen lopussa, näytti siltä, että Jumalan Henki ilmestyi, tuli ihmisten keskelle ja monia upeita asioita tehtiin Hänen kunniakseen. Olen siitä todella kiitollinen. Ja niin voi tapahtua joka ilta.
Jotkut, jotka käyttävät kenttävuodetta ja jotkut, jotka istuvat täällä ambulanssin paareilla… Koska, minulle piti kertoa siitä. Minä olen itse niin uppoutunut asioihini. Mutta, Jumala arvostaa uskon rukousta. Hän arvostaa niiden ihmisten rukousta, jotka uskovat Häneen. Uskotteko te sen? Koko sydämestäni– minä uskon siihen.
2 Siis, kokoukset ovat meneillään, ja meistä itsestämme tuntuu, että on ollut valtavaa.
Juttelin pastoriveljieni kanssa tänään. Kävimme tänä aamuna aamiaisella ravintolassa. Minut vietiin ravintolaan. Ja olin iloinen saadessani tutustua henkilökohtaisesti moniin teidän eri seurakuntienne erinomaisiin sananpalvelijoihin. Jotkut heistä ovat helluntaiseurakunnasta jotkut, Foursquaresta ja jotkut Church of Godista. [eri helluntaiseurakuntia] ja jotkut Missionary Fellowship – seurakunnasta ja kaikkiin näihin rakkaisiin veljiin, kaikki kuin yhtä puuta. Juuri sillä tavalla me– kun Jumala voi tehdä työtä kanssamme, kun me pääsemme siihen. Kun sananpalvelijat saavat sydämensä toimimaan yhdessä, he saavat [myös] seurakunnan yhdistymään.
3 Siis, minä– minä uskon, että kun Jeesus ilmestyy, ettei Hän tule kysymään, kuulummeko me tiettyn kirkkokunnan seurakuntaan. Hän tulee… Meidät tullaan tuomitsemaan sen mukaan, miten me olemme kohdelleet Häntä sydämessämme.
Kristillisyys ei tarkoita jotakuta, joka kuuluu tiettyyn seurakuntaan; se tarkoittaa sitä, että joku on syntynyt Jumalan valtakuntaan. Ymmärrättekö?
Siis, minä tiedän, että meillä on nykyään seurakuntien muodostamia kirkkokuntia, jotka kieltävät tuon Veren. No mutta, veli, sisar, jos te poistatte Kristuksen veren täältä, te– teillä ei ole mitään muuta kuin jokin filosofia tai jotakin. Juuri veri saa aikaan sovituksen. Veri on se, mikä pelastaa. Ja juuri veri on se, mikä parantaa. Veri on se, mikä puhdistaa. Se on se Jumalan ”Aito Asia”– Veri.
4 Ja minä olen iloinen tänä iltana tietäessäni, että ihmiset yhä uskovat vereen, (näettekö?), Kristuksen vereen. Enkä minä usko, tässä sosiaalisessa evankeliumissa, jota tänään on, ja näissä kulteissa, joita pyörii siellä täällä, sanotaan: ”Siis, ei sellaista kuin ’veri’ ole olemassa– eikä Pyhää Henkeä.” Sinä yksinkertaisesti… sinä et ole kristitty tehdessäsi niin. Et voi olla. Sinä– sinä et voi olla kristitty, jos et ole syntynyt uudesti. Näin on. Et voi olla, riippumatta siitä, mitä sinä yrität väittää.
Mutta hän sanoi: ”Kukaan ei voi sanoa ’Jeesus on Kristus’, paitsi Pyhässä Hengessä. [1. Kor. 12:3] Näettekö? Jos sinä vain omaksut sen, mitä joku toinen sanoo, sinä olet sen varassa, mitä joku toinen sanoo. Mutta, sinä et ikinä tiedä sitä, ennen kuin Pyhä Henki on täyttänyt sinut omalla läsnäolollaan, ja todistanut sinulle, että Hän on Pyhä Henki, ja on oikeassa. Minä uskon, että sinä uskot, että Jeesus Kristus, Jumalan Poika syntyi Jumalan Hengestä. Mutta, sinä otat vain sen, mitä joku muu on sanonut, siihen asti, kunnes se on tullut sinulle toteen näytetyksi. Ymmärrättekö?
5 Minä muistan, erään rakkaan veljen, joka kuului samaan seurakuntaan, johon minäkin kuuluin; hän sanoi: ”Veli Branham, Raamattu sanoo, että joka uskoo, että Jeesus Kristus on Jumalan, ja on syntynyt Pyhästä Hengestä.”
Ja minä sanoin: ”On myös kirjoitettu, ettei kukaan voi sanoa, että Jeesus on Kristus paitsi Pyhässä Hengessä.” Näettekö? Se on kaikki… Ymmärrättekö?
Hän sanoi: ”Siis, jos sinä uskot sen…”
Minä sanoin: ”Sinä otat nyt sen, mitä joku toinen on sanonut. Sinulla pitää olla siitä todiste, pitää tietää se itse”, näettekö?
Sinä sanot sitä, mitä äitisi sanoo, mitä isäsi sanoo, mitä saarnaaja sanoo, mutta kun Hän [Jeesus] kysyi Pietarilta: ”Kenenkä sinä sanot minun olevan?”
Hän sanoi: ”Sinä olet Kristus, Jumalan Poika.
Hän [Jeesus] sanoi: ”Siunattu olet sinä Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani eivätkä tuonelan portit voita sitä.” [Matt. 16:17-18] Pitäkää lujasti kiinni Kalliosta. Eläkää oikein. Jumala tulee siunaamaan teitä.
6 Siis, Luukkaan 7. luvussa, haluaisin lukea tänä iltana sen 10 ensimmäistä jaetta. Yritän aina lukea, siksi, että tiedän, että Jumala kunnioittaa omaa Sanaansa.
1 Kun hän oli kansan kuullen kaikki nämä puheensa puhunut, meni hän Kapernaumiin.
2 Ja eräällä sadanpäämiehellä oli palvelija, joka sairasti ja oli kuolemaisillaan ja jota hän piti suuressa arvossa.
3 Ja kuultuaan Jeesuksesta hän lähetti juutalaisten vanhimpia hänen tykönsä ja pyysi, että hän tulisi parantamaan hänen palvelijansa.
4 Kun nämä saapuivat Jeesuksen tykö, pyysivät he häntä hartaasti ja sanoivat: ”Hän ansaitsee, että teet hänelle tämän;
5 sillä hän rakastaa meidän kansaamme, ja hän on rakentanut meille synagoogan”.
6 Niin Jeesus lähti heidän kanssansa. Mutta kun hän ei enää ollut kaukana talosta, lähetti sadanpäämies ystäviänsä sanomaan hänelle: ”Herra, älä vaivaa itseäsi, sillä en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle;
7 sentähden en katsonutkaan itseäni arvolliseksi tulemaan sinun luoksesi; vaan sano sana, niin minun palvelijani paranee.
8 Sillä minä itsekin olen toisen vallan alaiseksi asetettu, ja minulla on sotamiehiä käskettävinäni, ja minä sanon tälle: ’Mene’, ja hän menee, ja toiselle: ’Tule’, ja hän tulee, ja palvelijalleni: ’Tee tämä’, ja hän tekee.”
9 Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli häntä, kääntyi ja sanoi kansalle, joka häntä seurasi: ”Minä sanon teille: en ole Israelissakaan löytänyt näin suurta uskoa.”
10 Ja taloon palatessaan lähettiläät tapasivat palvelijan terveenä.
7 Rukoillaanpa hetkinen. Taivaallinen Isämme, me olemme tulleet taas tänä iltana ja…?… aloittamassa toista viikkoa nyt, aika pitkä sarja kokouksia. Me olemme kiitollisia siitä, että monet kenttävuoteet, joita on asetettu tänne, ovat tyhjiä tänä iltana, ja ovat lähteneet. Monet, jotka ovat istuneet sidottuina, ovat ylhäällä ja liikkuvat vapaasti niiden keskellä, jotka ovat tänään terveitä. Monet, jotka olivat sairaita, vaikeuksissa, lähellä kuolemaa, ovat nyt terveitä. Ja me olemme kiitollisia, Herra, näistä asioista. Monet, jotka olivat synnintekijöitä, synnin kahleissa, sadat ovat kääntyneet, ja tulleet Jumalan tunnustamiksi, Pyhän Hengen yhteyteen Hänen Poikansa, Kristus Jeesuksen veren kautta. Siis, me rakastamme Sinua sen takia.
Ja nyt, Herra, tämä ilta aloittaa kahdeksannen illan; ja minä pyydän Sinulta tänä iltana, Herra, että tämä ilta tulisi olemaan todellinen yhdessäolon ilta Sanan parissa, yhdessäoloa Pyhän Hengen parissa, että kaikki, jotka kuulevat minua, ja tulevat esiin yhdessä, yhtenä miehenä, voisivat ottaa vastaan uskon parantumiseen. Voikoon tämä olla loistava kokous tulla muistetuksi Sinun läsnäolostasi.
8 Suo, Herra, että jotakin tulisi sanotuksi tänä iltana, tai tehdyksi, joka saisi itsepäiset kääntymään Kristuksen puoleen. Sillä me uskomme, ja tunnemme puristuksen Hengessä, että valtavat tuomiot lepäävät näiden maiden yllä, näinä päivinä. Vitsauksia, sairauksien siemeniä, [/bakteereja] on siinnyt, levitettäväksi kaikkiin kansakuntiin. Ei yksikään lääkäri tiedä, miten saada sitä hallintaan. Oi, Jumala, meidän on uskottava jumalalliseen parantumiseen silloin. Kun kansakunnat ovat yhdessä kasvattamassa taudinaiheuttajia räjäyttääkseen ne pommeissa ja miljoonat tulevat kuolemaan tunneissa sen takia.
Mutta, voi, me olemme niin kiitollisia siitä, että kun tuhoava enkeli lähti liikkeelle, Sinä sanoit: ”Älä koske niihin, joilla on Isän sinetti otsassaan. He ovat minun.” Voi, kuinka iloisia me olemmekaan tänä iltana ollessamme veren alla, turvallisesti suojassa; niin kuin muinaisina aikoina oli Israel, joka siveli verta ovenkamanoihin ja pihtipieliin; ristinmerkin. Kun kuolemanenkeli pyyhkäisi yli maan, tummanpuhuvat siivet taipuivat alas, mutta kun hän näki veren, se nousi taas ja: ”Minä menen ohitsesi.”
9 Odottaa… Uhrilammas on surmattu. Me viemme Hänen ruumiinsa veren alle turvaan ja, oi Jumala odotamme, että puolenyön hetki tulee, kun tuo ”marssikaa ulos” huudetaan. Me lähdemme pois jonakin yönä Luvattuun Maahan, vyötettyinä, rauhan evankeliumi kenkinä jaloissamme, evankeliumin täysi taisteluvarustus päällämme, ja lähdemme eteenpäin. [Ef. 6:15] Auta meitä, rakas Jumala, vyöttäytymään tänä iltana, tutkimaan kamanat ja pihtipielet, että niissä on verta, ja sitten kävellä haastamaan kaikki viholliset tietoisina siitä, että Suuri Sotapäällikkö, Hän, joka kohtasi Joosuan joen ylityksen jälkeen, ja sanoi: ”Minä olen Herran sotajoukon päämies…” [Joos. 5:14] Oi Jumala, Joosua vapisi. Hän tiesi, että Sinä olet johdossa.
Ja me tiedämme, tänä iltana, että Aamutähti on meidän yllämme. Liput liehuvat, värit hulmuavat, ja me voitamme varmasti, jos me luotamme Häneen, joka ei jätä meitä pulaan.
Suo se, tänä iltana, Herra, että monia asioita tultaisiin tekemään. Lähetä Henkesi. Anna ihmisille uskoa… joskus he yllättyvät, Isä. He eivät huomaa, Sinun läsnäoloasi, tuota suurenmoista asiaa– sillä me pyydämme sitä Sinun Poikasi, Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.
10 Illat vain jatkuvat. Totta kai, minua väsyttää ja väsyn vielä lisää. Minä uskon, että on totta, että kun fyysinen ihminen revitään kappaleiksi, hengellisellä ihmisellä on tilaisuutensa. Sitä varten on paasto ja sellaiset. Hänellä [Jumalalla] voi olla mahdollisuus työskennellä näiden meidän viiden aistimme avulla jotta saisi meidät uskomaan Häneen.
Minä pidän sen tämäniltaisen sadanpäämiehen asenteesta, mistä me luimme. Hän oli mies, joka tunsi itsensä arvottomaksi. Niin kauan, kuin te tunnette, ettette ansaitse pyytämäänne siunausta, te voitte hyvinkin saada sen. Mutta, kun te tulette sellaiseen tilaan, että ajattelette, että Jumala on teille jotakin velkaa, silloin juuri– te erehdytte. Me olemme velkaa Jumalalle; ei Jumala ole velkaa meille. Me olemme kiitollisuudenvelassa Jumalalle.
11 Ja tämä roomalainen, italialainen, tai mikä hän sitten olikin, sanoi: ”Herra. Minä en ole sen arvoinen, että Sinä tulisit kattoni alle, enkä katsonut itseäni arvolliseksi tulemaan Sinun luoksesi.” Toisin sanoen: ”Minä lähetin seurakunnan tapaamaan Sinua ja esittämään tämän kysymyksen. Mutta, minulla on usko. Minä tiedän, että Sinä olet mies, joka on toisen vallan alainen, sillä minä olen toisen vallan alainen. Eikä Sinun tarvitse tulla minun kotiini panemaan käsiäsi palvelijani päälle. Sinun ei tarvitse tulla tänne ja rukoilla ollenkaan.” [Matt. 8: 8-9]
Pankaa merkille. Siis, pitäkää huoli siitä, että ymmärrätte tämän. Hän sanoi: ”Minä olen mies, joka myös on toisen vallan alainen. Ja jos, minä sanon tälle miehelle: ’Mene tekemään tämä’, hän tekee sen. Ja jos, minä sanon tälle miehelle: ’Tule tänne’, hän tulee. Minä olen toisen vallan alainen. Ja ne, jotka ovat alaisiani, on toteltava minua.”
Ja hän tiesi, että siinä oli Jumalan Poika, ja että jokainen sairaus ja jokainen demoni oli alamainen Hänelle. Ja kaikki, mitä Hänen piti tehdä, oli sanoa sana, ei rukoilla, ainoastaan sanoa sana, (siinä kaikki), ja asia tulisi hoidetuksi, koska jokaisen demonin oli toteltava Häntä. Uskotteko te sen, tänä iltana? Jokainen demoni tottelee Jumalaa. Sen on toteltava. Kaikki tottelee Jumalaa. Ja sinua totellaan, jos sinä uskot.
12 Joosua pysäytti auringon. Pitääkö paikkansa? Joku sanoi: ”Jumalalle kaikki on mahdollista; mikään ei ole mahdotonta.” Mutta kaikki on mahdollista myös sinulle. Ei mikään ole mahdotonta niille, jotka uskovat. Kaikki on mahdollista. Tuodaan sinun eteesi ja tehdään sinulle, jos sinä vain tiedät, kuka Jumala on.
Pelkäänpä, ettei seurakunta tunne valtaansa. Pelkäänpä, että Pyhästä Hengestä syntyneet miehet eivät tiedosta valtaansa, kun– tai, valtaa, jonka Jumala on luvannut seurakunnalleen. ”Minä olen antava sinulle valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, on sidottu taivaassa; minkä sinä vapautat maan päällä, se on vapautettu taivaissa.” [Matt. 16:19 KR92] Minä annan teille vallan tallata käärmeitä ja kaikenlaisia sairauksia, oi, kaikkea, eikä mikään tule vahingoittamaan teitä.” Käyttäkää uskoanne. Päästäkää se valloilleen. Jumalan suo sen teille.
13 Katsotaanpa, kuka Jumala on– vähäsen. Minä tunnen, että tälle illalle on jotakin. Olen pyytänyt Jumalalta jotakin. Ja minä–minä uskon, että Hän tulee suomaan sen minulle. Minä uskon siihen koko sydämestäni. Nyt, olkaa rukouksessa. En voi puhua ennen kuin Hän puhuu.
Mennäänpä vähän taaksepäin ja tutkitaan hetki sitä, kuka Jumala on. Palataanpa mielessämme aikojen alkuun. Tämä on pieni kuva, jonka haluan piirtää niin, että te saatte vähän käsitystä siitä, kuka tämä Olento, meidän keskellämme tänä iltana on, joka liikkuu keskuudessamme. Jos te vain voisitte tiedostaa, kuka Se on, niin parantumisesta tulisi teille toisarvoinen, tai vähäpätöinen seikka; jos te vain voisitte nähdä, kuka Hän on.
14 Siis, muistellaanpa– sata miljoonaa vuotta taaksepäin, ja sitten otetaan sata miljoonaa vuotta sitä ennen. Ja jatketaan siitä vielä taaksepäin.
Täällä, jokin aika sitten, olin Kaliforniassa. Siellä on eräs observatorio. Heillä siellä on sellainen lasi. Ja sillä voidaan nähdä sata ja kaksikymmentä miljoonaa valoavaruutta, [olisiko: valovuotta? –suom.] kun minä…?… siis, se kuinka nopeasti valo kulkee– ja sen toisella puolella on vielä avaruus, ja siinä me tänä iltana olemme [/riipumme].
Mutta, ajatellaanpa sitä, jolloin olemassa ei vielä ollut mitään– oli Jumala. Hän oli alussa. Ja katsellaanpa vähän Häntä, ja kuvataanpa Häntä siellä– avaruudessa. Siitä Jehova puhuu. Ja katsotaanpa hetkinen sitä, miten Jumalan kolmiyhteisyys tuli ihmiselle. [/ihmiseen]
15 Ja siinä, siinä valtavassa avaruudessa, ja sen tuolla puolen, jota kukaan ei voi mielessään mitata– ikuisuus. Siellä on Jehova Jumala. Ja meille on opetettu, että alussa Logos, tai Jumalan Poika lähti Jumalasta. [/-ulos.]
Siis, minä en usko ikuiseen poikuuteen. On aika radikaalia edes mainita sellaisesta: ikuinen poikuus. Miten… Hänellä [/Jeesuksella] olisi ikuinen poikuus…?… tavalla, että se olisi ikuista poikuutta miten Hän voisi olla Poika? Hänellä oli oltava alku. Näettekö?
16 Siis, Hän oli ensin Jumala, Jehova. Ja Hänestä… Piirretäänpä vähän kuvaa, pikku draamaa, niin te saatte siitä kiinni. Katsotaan, kun avaruudesta, jossa ei ole mitään, tulee, sanotaan, että se oli pikkuinen, valkoinen valo, sellainen mystinen Valo, niin kuin halo[ilmiö]. Ja se oli tuo Logos, joka lähti Jumalasta alussa. Se oli Jumalan Poika, joka tuli Isän helmasta. Se oli sitä, mikä oli alussa, joka oli tuo Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä [/kanssa] ja se Sana oli Jumala. Ja tuo Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Alussa oli Jumala. Ja sitten, Jumalasta lähti Logos [Sana], osa Jumalaa lähti [pois] Jumalasta.
Siis, huomataan tämä. Siis, minun on tehtävä tämä ennen kuin palaan takaisin asiaan, aivan kuin pikkuinen kuvadraama [/elokuva] tässä teille hetkeksi, niin että saan välitettyä teille tämän pointin. Kuka… Mikä on teidän keskellänne tänä iltana?
17 Ja täällä… Siis, nähkääs, tämä on vähän niin kuin lapsi leikkisi oven edessä. Se oli Jumalan Poika, Logos. Ja minä näen Hänet siellä, ja Hän puhui ja sanoi: ”Tulkoon valo.” Eikä siellä ollut mitään. Mutta sitten jotakin siellä tapahtui, ja yksi atomi kääntyi, ja alkoi pyöriä ympäri tällä lailla. Aurinko alkoi muodostua, koska Hän sanoi: ”Tulkoon…” Siinä on se arvovalta.
Mistä Hän sen teki? Minä en tiedä. Ei ollut mitään, mistä se tehtiin. Mutta Hän uskoi oman sanansa, ja valo tuli. Minä saatan nähdä pienen kappaleen lennähtävän siitä; se on meteori. Miljoonan vuoden kuluttua, tai sadan miljardin vuoden kuluttua, jos halutaan sanoa se niin, ja se lähti kauas pois. Minä voin nähdä kuinka Hän seisoo katselemassa sitä. Ja se putoaa tänne. Hän pysäyttää sen, kun se on pudonnut joitakin miljoonia vuosia, ja jättää sen leijumaan tänne kiertoradalle. Ja tässä toinen lähtee lentoon auringosta. Se tulee tänne ja jää leijumaan, pysähtyy tänne.
18 Mitä Hän tekee? Kirjoittaa ensimmäistä Raamattuaan. Huomatkaa, aikoinaan ihmiset katsoivat taivasta kohti. Ja Hän asetti kaikki tähdet taivaalle, linnunradan– aloitti neitsyestä, ja päätti Leo leijonaan. Kristuksen ensimmäinen tulemus, toinen tulemus. Tuli neitsyen kautta; tulee takaisin Juudan heimon leijonana. Sinne Hän asetti ensimmäisen Raamatun.
Oi, noina aikoina– muinaisina aikoina katseltiin noita asioita. Nykyisin Hänellä on Raamattunsa kirjoitettuna tänne. Mutta, Hän kirjoitti sen taivaisiin, että ihminen katsoisi ylös ja ymmärtäisi, että Jehova Jumala asui ylhäällä. Ja sitten, minä voin nähdä Hänet, Hän katsoo tuota…
Näin Hänen puhuvan tälle maailmalle, joka leijuu täällä jääpuikkona, tai mitä se sitten olikin, oikein kaukana. Ja Hän siirsi sen tänne. Minä näen, kuinka tuo pieni valo lähtee siitä. Nyt meillä on niitä kaksi. Isä ja Isästä lähtee valo, Poika. Ja minä voin nähdä kuinka tuo valo siirtyy tänne ja vetää maapallon tänne lähelle aurinkoa kuivumaan. Ja Hän alkaa…?… nostaa vesiä– erottaa maan– maan vesistä ja niin edelleen.
Sitten Hän alkaa luoda. Ja Hän tekee meren kalat, kasvisten elämän. Asettaa karjaa kukkuloille. Ja se näytti Hänestä hyvältä.
Sitten, Hän sanoo: ”Tehkäämme ihminen omaksi kuvaksemme, kaltaiseksemme.” Pitääkö tämä paikkansa? Selvä. Siis, Hän loi ihmisen. Jumala oli henki; hänen [ihmisen] piti olla henki-ihminen, joka oli tehty Hänen kuvakseen. Hän asetti ihmisen tänne maan päälle johtamaan eläimien elämää ja niin edelleen– kuten Pyhän Hengen pitäisi johtaa seurakuntaa nykyään. Siinä se ihminen oli.
19 Sitten, kun Hän pani hänet… Eikä ollut ihmistä viljelemässä maata– ja Hän asetti häneen viisi aistia. Tässä juuri tiedemiehet voisivat…?… He ovat peloissaan, sekaisin.
Hän olisi voinut antaa hänelle käden, kuten apinalla on, jalan, kuten karhulla on, mutta Hän pani häneen sitä, mitä halusi, vaan Hän asetti häneen henkensä, ja ihmisestä tuli [elävä] sielu. Siinä on ero. Me emme ole peräisin eläimellisestä elämästä. Emme. Me emme ole millään tapaa peräisin eläimien elämästä. Jumala teki meidät. Näin asia on.
Sitten, kuitenkin, huomatkaa: ihminen oli silloin maan päällä, ja Jumala antoi hänelle auttajan [/elämäntoverin] ja niin edelleen. Hänellä oli siunattu yhteys Jumalan kanssa– puhuivat.
20 Ja sitten, me rakennamme tämän toisen ihmisen… Tuo ensimmäinen ihminen, häntä ei voi nähdä. Jumala… toinen ihminen oli halo. Ja nyt Hän ottaa kolmannen ihmisen ja tekee hänestä, vähän niin kuin sellaisen valkoisen pilven, joka tulee täältä, me näemme hänet– Pyhä Henki laskeutuu. Ja hän [ihminen] on kokonaan ihminen. Siinä on ihmisen sielu– ikuinen silloin.
Ja sen jälkeen, kun ihminen oli tehnyt syntiä, hän pilasi tuon sielun. Siihen tuli mustuus, pimeys. Ja sitten, Jumala laskeutui alas, ja eli ihmisessä, kärsi ihmisen kanssa lunastaakseen ihmisen; ja Pyhä Henki tulee tähän ihmiseen ja ajaa tuon mustuuden ja synnin hänestä pois, ja tuo ihmisen takaisin täydelliseen yhteyteen, osaksi Jumalaa. Ja nyt, me, Kristuksen veren kautta, Hänen, joka puhdistaa meidät synnistä, meistä tulee Jumalan poikia ja tyttäriä.
Kuka Jumala on? Se on Hän, joka oli silloin, ja vieritti tähdet käsistään ja vierittää maailmat käsistään, ja teki asioita, jotka eivät näy: jumaluuden, ja jumaluus itse asuu ihmisessä. Luoja, joka loi taivaat ja maan, elää ihmissuvussa.
21 No, eipä ihme, rammat, kun te näette, että heidät voidaan suoristaa– Luoja on paikalla. Eipä ihme, että sokeat ja jotka eivät näe, saavat näkönsä– Luoja on paikalla, tuo Luoja. Ymmärtäkää, ketä me…
Raamattu sanoo: ”Me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä.” Hänen jälkeläisiään. Siis, sitten me olemme jotakin sellaista, mitä Jumala on. Jeesus itse sanoi: ”On kirjoitettu: ’te olette jumalia’– kirjoitettu teidän lakiinne.” Meistä tulee osa Jumalaa, Jumalan poika adoption kautta, Jeesuksen Kristuksen kautta.
Sitä syystä, mikäli ymmärrätte, että juuri tuo Jumala, joka loi tuon maan tomun, ja mitä täällä sitten onkin, elää ihmisten keskellä– missä on meidän uskomme, ystävät?
Ja Hän sanoi ollessaan täällä maan päällä: ”Näitä tekoja, joita minä teen, tulette tekin tekemään, sillä minä menen Isän tykö. Mitä asioita te toivottekin rukoillessanne, uskokaa saaneenne ne; te tulette saamaan ne.” Tässä puhuu Luoja. Pitääkö se paikkansa? Silloin, se ei ole Hänestä kiinni, kyse on meistä.
Sitten me– yhteydessä, se, minkä Aadam menetti lankeemuksessa, Kristus palautti omassa Kuolemassaan. Uskotteko te sen? –palauttaakseen kumppanuuteen Jumalan kanssa.
Siis, seurakunta on siirtynyt tuohon kumppanuuteen Jumalan kanssa, kanssakäymiseen, samanlaiseen kuin Aadamilla oli alussa Eedenin puutarhassa, kaikki synti pois otettuna, vapaana tuomiosta; Pyhän Hengen puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Siis, te olette vapaat ottamaan seuraavan askelen Jumalassa. Ymmärsittekö?
22 Jos te olisitte kuolemaisillanne, minä seisoisin vieressä. Olen nähnyt niitä, jotka ajattelivat olevansa pelastettuja, ja kannatellut heitä, kun he olivat kuolemassa. Olen nähnyt niitä, jotka todella tiesivät olevansa pelastettuja ja lähtivät täältä huutaen ”voitto.” Pitää paikkansa. Olen katsellut ihmisiä kaikissa mahdollisissa vaiheissa. Varmistukaa siitä, että teidän asianne Jumalan kanssa ovat kunnossa, ennen kuin te lähdette täältä. Älkää luottako siihen, mitä joku toinen sanoo; varmistukaa itse siitä, että välit Jumalaan ovat selvät. [/olette sujut Jumalan kanssa.]
Siis, jumaluus kanssamme; jumaluus meissä. ”Vielä vähän aikaa, eikä maailma enää näe minua.” Sanovatko Kirjoitukset näin? ”…mutta te näette minut, sillä minä olen teidän kanssanne maailman loppuun asti” [Joh. 14:19; Matt. 28:20] Sitten, Kristus on seurakunnassaan siihen asti, kun maailmaa ei enää ole. Silloin, jos me voimme löytää paikan, missä Kristus työskentelee seurakunnassaan, niin sellaisessa seurakunnassa minä haluan olla.
23 Siis, uskova, nykyään. Useimmat ihmiset sanovat jostakusta, että hän on hyvä ihminen [/mies]; hän maksaa kymmenykset seurakunnalle; hän on hyvä jäsen. Oikein hyvä. Sellainen on moraalista elämää. Siis, kukaan ei voi sana siitä mitään pahaa. Mutta minä en puhu nyt siitä. Jeesus piti eri tyyppistä ihmistä uskovaisena.
Viimeisissä sanoissaan, Hän sanoi, jättäessään maailman: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.” Pitääkö tämä paikkansa? ”Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu. Joka ei usko, tuomitaan kadotukseen.” [Mark. 16:16] Pitääkö tämä paikkansa?
Siis, jokainen seurakunta tulee kyllä tähän asti, mutta entä, mikä on sen lopun laita? Hän sanoi: ”Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Uskotteko te sen? ”Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia; puhuvat uusilla kielillä; nostavat käsin käärmeitä, tai jos juovat jotakin tappavaa, se ei vahingoita heitä; jos he panevat kätensä sairasten päälle, ne tulevat terveiksi.” Ja Hänet otettiin ylös heidän keskeltään, ja opetuslapset palasivat suuren ilon vallassa ja saarnasivat Sanaa kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssansa vahvistaen Sanan ihmeillä ja merkeillä.” Onko tämä totta? [Mark. 16:17-20]
24 Siis, tätä piti saarnata siihen asti, kun Jeesus palaisi. Oi Jumala, anna meille rohkeita miehiä ja naisia. Jonkun, joka nousisi ja nimittäisi oikeaa oikeaksi ja väärää vääräksi. Asia on joko oikein tai väärin. Jos tämä ei ole… Jos tämä ei ole… minä luin tuon Markus 16; jos se ei ole totta, minä en usko Raamattuun. Ja jos en usko Raamattuun…
Jos minä en olisi– olisi Jeesuksen puolella, olisin Häntä vastaan. Jumala, suo se päivä, kun miehet ja naiset ovat sitä, mitä he sanovat olevansa. Jos sinä olet kristitty, elä sen mukaisesti, ole sen mukainen, käyttäydy sen mukaisesti. Jos et ole, ole sitä vastaan, niin ihmiset tietävät, mikä sinun kantasi on. Jos minä en uskoisi siihen, olisin sitä vastaan.
Mutta, olen halukas panemaan sieluni tuon Sanan minkä tahansa vaiheen varaan, ja sanoa, että se on totta. Minä uskon, että se on Jumalan innoitettua Sanaa. Ja uskon, että sen jokainen sana on innoitettu. Haluan uskoa elämäni milloin tahansa Jumalan Sanan ja Hänen lupaustensa varaan, sillä se on totta.
25 Siis, yksi pieni esimerkki, tai kaksi, sitten me alamme rukoilla sairaitten puolesta.
Huomatkaa, siis, ainoa tapa päästä Jumalan kanssa puusta pitkään, on uskoa, että Hän on täällä ja Hän palkitsee ne, jotka etsivät häntä ahkerasti. Teidän pitää uskoa siihen. Ja Jumala…
Jos minä sanoisin tälle nuorelle miehelle, nuorelle kaverille, näillä kahdelle, jotka istuvat täällä pyörätuolissa. Jos minä sanoisin heille: ”Nouse ja ole terve; sinä kykenet kävelemään.” Ja nyt, monet näistä ihmisistä, jotka istuvat täällä pyörätuolissa, jos minä sanoisin heille: ”Nouskaa ylös, sillä Kristus on parantanut teidät.”
Siis, jos he sitten sanoisivat: ”No, minä olen ollut rampa…” Se olisi sitten siinä. Siinä kaikki.
Teillä on oltava uskoa uskomaan, että minä olen puhunut teille totta. Enkä minä sanoisi teille, ellen ensin tietäisi, että se on totta. Ja olen varma siitä, vaikka olenkin vain ihminen ja altis tekemään virheitä, että Jumala on erehtymätön eikä voi tehdä virhettä. Ymmärrättekö?
Ja Hän sanoi: ”Jos sinä uskot. Tapahtukoon sinulle uskosi mukaan.” Pitääkö tämä paikkansa? Me uskomme siihen.
26 Siis, monta kertaa, minä katson sairasta; ihmiset kritisoivat ja osoittavat minua sormella ja sanovat: ”No, minä toin jonkun tänne, eikä heille tapahtunut mitään.” Se on se sama perkele, joka sanoi: ”Astu alas ristiltä, niin me uskomme sinuun.” Se elää ihmisissä tänään…?…
Ystävä, ollakseni vilpitön Jumalan edessä, minä en voi sanoa mitään, ennen kuin tietäisin jotakin asiasta. Arveletteko minun nousevan tänne, tämän… Siis, minä nimittäisin nuhteluanne ”päihtymykseksi” tai joksikin; tekisinkö minä mitään väärää, mikä tuottaisi Jumalan seurakunnalle häpeää?
Kuuntelen yhtä henkilöä, ja se on Jumala. Managerit tai jotkin, joita minulla on, minusta minulla on maailman parhaat managerit. He eivät… He voivat pystyttää kokouksen minne tahansa haluavat, mutta minulla on vapaat kädet.
Mitä tahansa Jumalan Henki käskeekin tehdä, tee se. Jos Hän kutsui minut tänne lavalle juuri nyt minne päin tahansa maata rukoilemaan jonkun puolesta, minä tekisin tässä paikassa. Näin on. Riippumatta siitä, mitä täällä tapahtuisi, minä lähtisin heti paikalla. On parempi totella kuin uhrata. Se on totta. [1. Sam. 15:22]
27 Mutta, jos Hän käskee minun tehdä jotakin… Joskus, minä tavoitan tietyn ihmisen, ja katson suoraan häneen. Ja monta kertaa, mikäli olette huomanneet, minä käännän aina selkäni. Se on… Minä tunnen sen– uskon vetovoima tulee minuun. Jos minä pysähdyn, se alkaa kutsua ihmisiä. Ymmärrättekö? Ja minä yritän välttää sitä niin pitkälle kuin suinkin voin, ja katson yleisön yli, koska heti, kun saat kontaktin johonkin henkilöön, alkaa nousta näkyjä. Yhdeksän kertaa kymmenestä ne käynnistyvät. Ja kun niin tapahtuu, silloin se…
Mutta, se ei paranna tuota ihmistä. Mutta, jos… Jos ihmisen saa silloin uskomaan, joskus, kun heille puhuu, ja kertoo, mikä heissä on vialla, niin sitten se– se… he uskovat. Se antaa heille uskoa. Mutta, minä en pysty sanomaan teille, mikä teissä on vialla, ennen kuin Jumala näyttää sen minulle ensin. Olen…
28 Jeesus meni rampojen ohi ja jätti heidät makaamaan paikalleen, Hän sanoi: ”Minä en voi itsestäni tehdä mitään, ellei Isä ensin näytä minulle.” Johannes 5:19. ”Totisesti minä sanon teille, Poika ei voi tehdä mitään itsessään, vaan ainoastaan sen, minkä Hän näkee Isän tekevän.” Ymmärrättekö? Se pitää näyttää ensin.
Bileam, kun hän yritti kirota Israelia, hän siunasi Israelin. Ja Baalak kysyi häneltä miksi. Hän vastasi: ”Miten kukaan profeetta voisi sanoa mitään, ellei Jumala pane sitä hänen suuhunsa?” Näettekö? Ei niin voi sanoa. Ei ole tarvetta.
Niinpä, jatkakaa vain rukousta, jokaisella rukouksen asenne, ja sitten uskokaa. Ja jos, Jumala käskee minua sanomaan teille jotakin, minä sanon sen. Ja kun, minä sanon sen, uskokaa se.
29 Täällä, jokin aika sitten, eräs rouva tuli rukousjonoon. Hänen jononsa meni nopeasti. Hän käveli yli…?… Luulisin, että se tapahtui Tulsassa, Oklahomassa. Ja hän käveli jonossa läpi kainalosauvojen kanssa. Ja minä sanoin: ”Sisar, uskotko sinä minun olevan Jumalan palvelija?”
Hän sanoi: ”Kyllä, herra.”
Minä sanoin: ”Nouse tuonne ylös ja heitä sauvasi alas, ja tule kävellen alas.”
Ja hän sanoi: ”Mutta, herra, nämä sauvat ovat olleet minulla jo kaksi vuotta.”
Minä sanoin: ”Sinä tulet ehkä ikuisesti olemaan niiden varassa.” Ja nainen jatkoi matkaansa. Se oli ohi.
30 Noin kolmenkymmenen minuutin päästä, eräs rouva tuli joukon läpi niin, että ovimiehet joutuivat auttamaan häntä. Ja minä tunsin, että Henki veti häntä. Hän katsoi ylös ja hän itki.
Minä sanoin: ”Uskotko sinä, äiti?”
Hän vastasi: ”Minä uskon kaikesta sydämestäni, että mitä tahansa sinä pyydätkin Jumalalta, Jumala tekee sen.
Minä sanoin: ”Kävele tuonne”, kuten olin sanonut sille toiselle naiselle hetki sitten, ”ja heitä pois nuo kainalosauvat ja lähde eteenpäin.”
Minä vain seisoin ja tarkkailin häntä. Hän käveli sinne ylös ja häntä piti auttaa, vanha ihmisparka, niin heikkona. Hän piteli toista näin, otti kainalosauvat ja heitti ne maahan. Ja niin vain hän lähti menemään läpi koko rakennuksen, ympäri, ympäri ja vain kirkui.
Siis, mitä, jos hän ei olisi tehnyt sitä? Näettekö, ymmärrättekö? Minun pitää ensin tietää. Ja te tottelette ja teette sen, mitä teidän käsketään tehdä.
31 Kun te lähdette täältä, ja joku kriittinen lääkäri… Eivät kaikki lääkärit ole niin ahdasmielisiä. Mutta, jos joku kriittinen lääkäri sanoo teille, että se ette ole parantunut, ja niin edespäin, niin älkää uskoko sitä. Jatkakaa vain eteenpäin ja tehkää se, mitä Jumala käskee teidän tehdä. Älkää kuunnelko siinä asiassa ketään. Menkää toiseen lääkäriin, jos haluatte tavata lääkärin, joka palvelee Jumalaa– palvelee Jumalaa. Siis te…
Siis., muistakaa, minä en ole lääkäreitä vastaan, tai lääketieteellistä hoitoa, sairaaloita, tai mitään niistä. Mikä tahansa, mikä voi auttaa jotakuta, helpottaa tuskaista ihmistä, Jumala siunatkoon jokaista ponnistusta, mikä tehdään. Minä rukoilen että Jumala lähettäisi jonkinlaista seerumia noihin tiedemiehiin, joka tappaisi jokaisen syövän, mitä maailmassa on. Toivon, että Hän lähettäisi jotakin, joka hävittäisi tuberkuloosin, tai jotakin voitaisiin tehdä. Minä uskon siihen, että Hän tekee sen. Minä rukoilen, että Hän tekisi sen.
32 Mutta nyt, veli, minkäänlaista paranemista ei voi tapahtua, ellei Jumala itse tuo sitä esiin. ”Minä olen Jumala, joka parannan kaikki sinun sairautesi.” Se voi tulla ainoastaan Jumalan kautta. Parhaat lääkärit ottavat omaa lääkettään ja kuolevat. Pitää paikkansa. He menevät tänne…
Jokin aika sitten täällä, minä näin Kaliforniassa, kuinka eräs kristillisen tieteen nainen luotti Jumalaan lapsensa puolesta. Se kuoli, ja Mainesta [osavaltio] aina Kaliforniaan, sanomalehdet esittivät: ”Jumalallinen parantaminen, pelkkää hurmahenkisyyttä. Lapsi kuoli ilman lääketieteellistä hoitoa!” Ja samaan aikaan joka puolella valtakuntaa, lääkärit hävisivät vähintään 10000 tapausta. Mutta silti, lääketiedettä ei haluta leimata hurmahenkisyydeksi.