47-1123 ISRAELIN LAPSET
(The Children Of Israel)
Phoenix, Arizona, USA, 23.11.1947
1 …?…. Tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä on osallistunut. Ja joka ilta meidän on täytynyt käännyttää joitakin pois. Arsenaali ja rakennus… Jostain kolmesta viiteen tuhanteen ihmistä on ollut poissa jumalanpalveluksista… Ja Herra on avannut silmät sokeille, ja kuurot, ja mykät, ja rammat. Ja se on loistavaa, ja kävin siellä viime viikolla…?…
Olin yhden päivän myöhässä oltuani täällä Phoenixissa, välilasku. Joten he ottivat minut takaisin tänne ja sanoivat, että… Jos olisi mahdollista, että pääsisin tänne tällä viikolla, he eivät antaisi minun tulla tänne. Joten me vain jatkoimme siihen asti, kunnes palasin jälleen.
2 Aloitin perjantai- tai lauantaiaamuna. Minun piti olla täällä eilen illalla, ja tulin vasta vähän aikaa sitten. Kahdeksantoista tunnin välilasku. Pääsin läpi vasta hetki sitten. Enkä ole nukkunut yhtään sitten toissa yön. Olen siis aika väsynyt. Ja pitäisi olla niin paljon. Ja toissailtana rukoilin melkein kolmentuhannen ihmisen puolesta, pelkästään yhden illan aikana. Joten kuka tahansa voi kuvitella, miten väsynyt olen.
Mutta Phoenixiin on aina hyvä päästä. Tässä paikassa on jotain, josta pidän todella paljon. Eräänä päivänä minulla oli vain hetki aikaa joidenkin veljien kanssa nousta vuorelle ja katsoa alas. Ylös… Ulos paikasta, jossa asun. Menin ylös ja katsoin alas; ajattelin: ” Oi, miten taivaallista, miten…”. Teitä ihmisiä on siunattu ihanalla kaupungilla täällä. Ja minusta se on yksinkertaisin paikka, jonka tiedän, taivaallisimman näköinen paikka. Ongelma on se, ettemme vain arvosta sitä tarpeeksi. Aivan oikein. Tämä maailma on ihana paikka, jonka Jumala on antanut meille, jos vain voimme pitää siitä huolta. Näettekö? Mutta me emme tee niin.
3 Joten nyt tämä on meidän… Tämä on meidän neljäs sunnuntaimme, eikö olekin? Meillä on vielä neljä sunnuntaita. Ja tämä oli sunnuntai, jonka annoin pois, jos Herra suo, että tänä sunnuntaina olisi vain ihmeitä, jos Herra suo. En vain ihmismassoja varten, vaan vain tuodakseni esiin ne, jotka ovat kärsineet ja jotka ovat rampoja, jotta he parantuisivat täällä näkyvästi tämän yleisön edessä.
On kauheaa tehdä niin. Tiedätkö sen? Minusta tuntuu, että teen väärin sanoessani niin. Ei, se ei ole oikein alun alkaenkaan. Mutta minä vain… Se ei ole edes… Lahjani ei ole ihmeet. Lahjani on rukoilla sairaiden ja kärsivien puolesta. Kyse on parantumisesta, ei ihmeistä. Olen hirveän pahoillani siitä, että olen koskaan päättänyt tehdä ihmeen kenenkään edessä; olen.
4 Ja kun Herran enkeli puhui minulle, viimeisen kerran puhuessaan… Muuten, toissailtana näin Hänet jälleen huoneessa ensimmäistä kertaa kuuteen kuukauteen. Ja… Mutta Hän ei koskaan puhunut minulle. Hän vain seisoi ovella ja katsoi minua, kun käännyin ympäri. Aika nopeasti kaaduin kasvoilleni. Mutta kun nousin ylös, Hän oli taas poissa. Joten…
Mutta viimeisen kerran, kun Hän puhui kanssani, Hän kertoi minulle sen, mitä olen… kerroin teille viime viikolla. Vandaliassa, Illinoisin osavaltiossa, Hän sanoi minulle, että rajoituin liikaa ihmeiden tekemiseen. Ja kävisi niin, että ihmiset eivät uskoisi minua, ellei ihmeitä tapahtuisi. Ja se on totta. Niin on käynyt. Ihmiset eivät tunne, että heidän puolestaan rukoillaan…
5 Viime viikolla minulla oli hyvin outo asia… Muuten, monet teistä tulevat apuun siellä Oregonissa. Minä vain… Me kaikki olemme kristittyjä, ja me haluamme kuulla hyviä uutisia, eikö niin? Ja olin siellä pastori Gordon Lindsayn kanssa. Ja kaikki seurakunnat tekivät yhteistyötä, kaikki, jopa baptistit ja kaikki… Ja monet osavaltion johtavista lääkäreistä tulivat paikalle ja kuvernööri. Ja Herra oli antanut minulle armon ihmisten edessä. Ja se oli todellakin ihmeellinen ja loistelias kokous, joka meillä oli. Ja monet tuhannet ihmiset…
Uskon, että osallistujamäärämme on paras sitten Kanadan. Kanadassa oli tietysti paras kokous, joka meillä on koskaan ollut, se oli Kanadan kansan keskuudessa. Ja kuinka Herra toimi heidän keskuudessaan. Ja me… Yhdessä kokouksessa oli lähes kolmekymmentäviisi tuhatta ihmistä jumalanpalveluksissa. Niitä ei voitu pitää edes messualueella. Meidän oli vietävä heidät suuriin täpötäysiin halleihin ja muihin tiloihin voidaksemme huolehtia heistä. Ja rakas Herra toimi heidän kanssaan ihmeellisesti, ja mahtavia ihmeitä tapahtui.
6 Aion puhua vain hetken. Haluan käyttää vielä muutaman hetken mainitakseen ihmeistä. Ihme… Raamatussa on kirjoitettu, että…
Ja luotan siihen, että monet teistä ymmärtävät kannan, jonka yritän esittää tänä iltapäivänä. Tiedättekö, miksi tein tämän? Ja Jumala tietää, että vapisen pelkästä ajatuksesta tämän iltapäivän jumalanpalveluksesta. Aivan oikein. Koska katson edessäni olevaa asetelmaa: rampoja, sokeita, kärsiviä ja henkisesti häiriintyneitä ja nääntyneitä. Ja tulen kertomaan teille, mitä minä… minä kerron teille.
Nyt, muistakaa, ensinnäkin, tänä sunnuntaina, annoin tämän asian… Ja luotan siihen, että Jumala ei pidä minua syyllisenä. Ja huomasitteko, lava, jopa ympärilläni. Minulla oli niitä, että ne olisivat koskaan… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] …kautta yleisön. Ja ystäväni, toivon vain, että annatte minulle huomionne, kunnioituksenne tänä iltapäivänä. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]
7 Hän ei koskaan parantanut ihmisiä osoittaakseen voimansa. Hän, kun Saatana yritti saada Häntä näyttämään sitä ihmisille. Näettekö, se oli paholaisen kiusaus. Mutta hän antoi Hänelle Kirjoitukset ja sanoi: ”On kirjoitettu, että Hän antaa Enkelilleen tehtäväksi huolehtia sinusta, ettet milloinkaan loukkaisisi jalkaasi kiveen, niin he kannattelisivat sinua.” Näetkö? Mutta Jeesus… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Kristus ei parantanut kaikkia ihmisiä, jotka tulivat Hänen luokseen. Hän ei parantanut kaikkia sairaita ja kärsiviä. Hän paransi vain tietyt, ne, jotka Hänet oli johdatettu parantamaan. Ja sillä tavalla kokoukset ovat menneet eteenpäin… tai, tarkoitan, että todistavat puolestani. Nyt, niitä tapahtui paljon siellä maaseudulla. On tapahtunut monia merkittäviä ihmeitä.
8 Eräänä iltana he toivat… mykkäkoulusta, he toivat lapsen mykkäkoulusta. Ja sitten, yhdellä kertaa, en ole koskaan nähnyt niin paljon kuuroja ja mykkiä ihmisiä – koko palvelutyöni aikana. Kaikki jonossa oli kuuroja ja mykkiä. Ja minä pysähdyin. Rukoilin heidän puolestaan. Pysähdyin ja kysyin, miksi niin paljon mykkiä.
Ja sitten heillä oli yksi noin kaksitoistavuotias tyttö, ja hänestä ajettiin ulos henki. Hyvin säälittävän näköinen pieni tyttö, ja kun henki oli ajettu hänestä ulos, hän alkoi puhua ja kuulla.
Seuraavana iltana hänet tuotiin takaisin ja sanottiin, ettei hän pystynyt puhumaan eikä kuulemaan. Hänen lääkärinsä tuli hänen mukanaan ja sairaanhoitaja. He sanoivat kuulleensa hänen puhuvan lavalla, kuulleet, että hän puhui lavalla. No, he menivät hänen taaksensa ja [Veli Branham taputtaa käsiään. – toim.] taputtivat käsiään tuolla tavalla, ja hän ei kuullut lainkaan, napsauttivat sormiaan, yrittivät saada häntä sanomaan jotakin, eikä hän suostunut sanomaan mitään. He… he puhuivat käsillään hänelle tuolla tavalla. Hän ei suostunut. Ja sitten he [Veli Branham taputtaa taas.] taputtivat käsiään niin, ilman minkäänlaista kuuloa. Ja lapsi puhui ja kuuli edellisenä iltana lavalla. Sitten he yrittivät saada häntä sanomaan jotain. He sanoivat ”isi” tai ”äiti” tai jotain sellaista. Hän menisi… [Veli Branham kuvailee.] tuolla tavalla. Eikä hän pystynyt sanomaan mitään.
9 Minä muistin tuon lapsen. No, sitten sanoin: ”No, tuokaa hänet tänne uudelleen.” Ja he toivat pienen tytön ylös, ja sitten kun henki ajettiin ulos hänestä, minä seisoin aivan hänen vieressään, ja minä [Veli Branham napsauttaa sormiaan- toim.] tuolla tavalla. Hän kääntyi ja hyppäsi ja katseli ympärilleen tuolla tavalla. Minun täytyi… tulla ja antaa hänen taputtaa käsiään… tehdä käsillään niin. Ja hän kääntyi ympäri; hän kuuli sen. Niin sitten sain hänet sanomaan ”äiti” ja hän sanoi ” äi-iti”.
Minä sanoin, sanoisin ”i-si” noin …?… kielelläni miten se tehdään. Hän sanoi ”i-si”.
Nyt, hän pystyi puhumaan ja kuulemaan siellä lavalla. Ja sitten sanoin heille: ”Se on aivan sama kuin on kääntymyksen kanssa. Voitte olla kristitty tänä iltana ja syntinen huomenna. Voitte uskoa ja pitää kiinni Jumalasta ja uskoa siihen koko sydämestänne.” Nyt kysyin, miksi on niin paljon kuuroja ja mykkiä.
10 Ja he toivat sinne noin seitsemänvuotiaan tytön, joka oli syntynyt kuuromykkänä. Ja hän puhui ja kuuli, ja Oregonissa oli suuri kuuromykkien laitos. Olin aivan sen lähellä. Ja siksi he toivat kaikki kuuromykät sinne tuon tytön takia. Ja tämä tyttö ei onnistunut pitämään omaansa, ja he toivat hänet takaisin. Joten luulen, että viime viikolla oli parikymmentä tai kaksikymmentäviisi tapausta, joissa kuuromykät paranivat. Ehdottomasti he puhuivat ja kuulivat lavalla.
Mutta nyt, niitä kaikkia, en valinnut niitä. Juuri kun ne tulivat läpi, tunsin uskon paineen. Nyt, onko se minun uskoni, joka kurottautuu…
11 Nyt, ystävät, on vain yksi tapa maailmassa, miten voitte parantua, ja se on vain uskoa Jumalaan. Nyt, riippumatta siitä, kuinka paljon Jumala sallii minun oman uskoni avulla ottaa hengen pois teistä, ellette mene eteenpäin ja usko Jumalaan ja palvele Jumalaa ja luota Jumalaan, se on tuleva takaisin luoksenne. Eikö Jeesus sanonut: ”Mene äläkä enää tee syntiä, tai vielä pahempaa kuin tämä tapahtuu sinulle?”?
Älkää koskaan tulko rukousjonoon, ellette odota palvelevanne Jumalaa koko loppuelämänne ajan. Aivan oikein. Aina, älkää koskaan eläkö synnillistä elämää, koska tulette olemaan pahempia, paljon pahempia. Jumala on luvannut, että teistä tulee pahempia kuin mitä olitte ensimmäisellä kerralla. Älkää koskaan yrittäkö tulla… Ja erityisesti tänä iltapäivänä, te, jotka tulette tähän ihmejonoon, älkää uskaltako tulla, ellette lupaa Jumalalle koko sydämestänne (ja tarkoita sitä), että palvelette Häntä lopun elämäänne ajan.
12 Nyt… Jeesus sanoi Saatanalle siellä: ”On kirjoitettu, ettei sinun tule kiusata Herraa.” Tai kuten jotkut kirjoittajat sanovat sen toisin, tee siitä Jumalan voiman näytöstä.
Nyt muistakaa, että Raamatussa oli monia ihmisiä, jotka menivät Jeesuksen ohi, eikä hän koskaan edes osoittanut myötätuntoa heitä kohtaan. Jos Hän koki niin, Hän ei näyttänyt sitä. Hän pysähtyi siinä, missä Hänet johdatettiin pysähtymään. Onko näin?
Esimerkiksi mies, joka oli viiden pylvään katoksen altaalla. Siellä makasi joukoittain voimattomia ihmisiä, ja sieltä tuli Jeesus kävellen läpi. Ja siellä makasi yksi mies, joka oli maannut siellä monta vuotta. Hän nosti vain tuon miehen ylös ja käski hänen ottaa vuoteensa ja mennä kotiin, eikä edes sanonut mitään muulle väkijoukolle. Onko näin?
Yksi mies, Hän otti häntä kädestä kiinni ja vei hänet pois väkijoukosta, suoraan ulos kaupungista, ja rukoili hänen puolestaan. Tietenkin hän alkoi nähdä ihmiset kuin puina. Hän on voinut seistä siellä vielä tunnin tai kaksi kauemmin rukoilemassa hänen puolestaan, en tiedä. Joka tapauksessa, kun hän oli rukoillut, hän sai näkönsä takaisin. Minne tahansa Hänet johdettiinkin…
13 Katsokaa Kauniin portin luona olevaa miestä, jonka Pietari paransi, ja Johannesta, joka kulki portin läpi. Jeesus kulki tuon portin läpi kuukausi toisensa jälkeen ollessaan Jerusalemissa. Miksei Hän parantanut tuota miestä? Hän oli maannut siellä neljäkymmentä vuotta.
Huomatkaa. Tai sitten hän ei …?…. portilla siellä kerjäämässä almuja, luulisin.
Siellä hän oli maannut monta vuotta.
Nyt, huomatkaa. Jumala vain parantaa, ei osoittaakseen voimansa. Hän vain parantaa ne, ei kristillisyytenne ansioiden perusteella. Hän ei paranna sinua siksi, että olet kristitty. Hän ei… Mutta kun Hän parantaa sinut, Hän haluaa, että olet siitä lähtien kristitty. Mutta Hän ei paranna siksi, että teistä – teistä tulisi terve – ”Minä menen sinne, minä paranen, koska olen kristitty.” Ei, Jumala parantaa teidän uskonne perusteella, teidän uskonne perusteella. Jos olet – jos olet syntinen, etkä tiedä Jumalasta mitään, etkä ole koskaan ollut kristitty, jos lupaat Hänelle, että sinusta tulee kristitty ja tulet ja sinulla on tarpeeksi uskoa, että se tapahtuu, se tapahtuu, juuri silloin. Mutta …?…. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]
14 Minulla ei ole edes tarkoitusta mielessä. Ja ne… Ja sitten menette sinne ja se saa teidät hermostumaan. Katsotte alas kadulle ja näette äitejä kävelemässä pienet vauvat sylissään. Ja näette – rampoja, jotka makaavat siellä, odottavat, että pysähdytään ja rukoillaan, hätätilanne.
Olen ihminen. Minulla on sydän. Ja minulla on tunteita ihmisiä kohtaan. Jos antaisin itselleni periksi, saisin hermoromahduksen ennen kuin viikko olisi ohi. Minun on vain suljettava silmäni, katsottava ylös ja sanottava: ” Oi Jumala, armahda” ja jatkettava matkaa. Näetkö? Ja joudun sellaiseen pisteeseen, että se saa minut hermostumaan.
Muutama hetki sitten pikku tyttöni, joka on nyt yhdeksäntoista kuukauden ikäinen. Äiti soitti ja halusi tietää, onnistuinko matkan läpiviemisessä. Pikku tyttöni oli juuri alkanut puhua. Hän sanoi: ”Minun isäni?” Ja hän sanoi: ”Rakastan sinua. Tule kotiin, isi.” Tuolla tavalla. Hänet otettiin pois puhelimesta, ja hän alkoi huutaa ja halusi takaisin puhelimen ääreen. Se melkein tappoi minut. Tietenkin se tekee niin. Olen nähnyt hänet vain viisi kertaa hänen syntymänsä jälkeen. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]
15 No, useimmat isät pienten lastensa kanssa. Se saa minut tuntemaan itseni… Voi, minua hirvittää nähdä tuo pieni, sairas ja kärsivä raukka. Mutta ainoa asia, jonka voin tehdä, on olla rehellinen ihmisille. Ja se on tämä: kun tulette jonoon… eli tämän päivän jälkeen… Kun tulette jonon läpi, rukousjonon läpi, teettekö liiton Jumalan kanssa, vain ollaksenne Jumalan kanssa. Jos Jumala tekee teille tänään näitä ihmeitä täällä, mitä tahansa tuodaankin lavalle, jos Jumala parantaa ne…
Ja Jumala tietää, että… Oi, Herra suokoon, etten yritä tehdä näytöstä Hänen voimastaan. Ei, en tee sitä. Mutta että tulisitte rohkaistuksi…
Olen aina rakastanut Phoenixia, Arizonaa. Rakastan teitä edelleen. Väkeä ei ole koskaan ollut kunnolla Phoenixissa. Täällä ei ole koskaan ollut niin paljon väkeä kuin muualla. En tiedä miksi. Mutta olen aina rakastanut Phoenixia. Ja olen miettinyt… Haluan asua täällä jonain päivänä. Ja täällä on jotain suurta, joka vetää minua tänne, aivan kuten se vetää minua joskus sinne.
16 Ja minä olen varannut tämän päivän ihmetekoja varten. Ja Jumala, joka kuuntelee minua nyt, jos Hän vain suo tämän minulle tänään, että mitä ikinä tänne tuodaan tänne Hänen ja minun eteeni tänä päivänä, jos Hän antaa sen parantua, niin varmasti te uskotte siitä lähtien. Te – te kuljette rukousjonon läpi ja uskotte, että Jumala on todella lähettänyt tämän parantumisen lahjan. Ettekö te usko sitä? Teidän ei tarvitse saada enää yhtään ihmettä tapahtumaan lopuissa kokouksissa; te uskotte, jos teidän puolestanne rukoillaan.
Ja muistakaa, kun Raamattu on tässä edessäni, onko totta, että tämä voima on annettu vain parantumista varten. Rukoilen ihmisten puolesta; he menevät pois. Ja jos he uskovat, he paranevat. Jos tuo tunne, tuo usko, tuo rukous lausutaan tuon ihmisen puolesta, ja jos he uskovat sen, Jumalan Enkelit vartioivat tuota ihmistä. Heidän täytyy parantua, ehkä ei sillä tunnilla, ehkä ei sillä viikolla, ehkä ei sillä kuukaudella. Saattaa mennä kuusi viikkoa, ennen kuin he ovat terveitä. Mutta he tulevat paranemaan. Heidän täytyy parantua.
17 Ja ystävät, alhaisin luku, joka minulla on koskaan ollut yhdessäkään kokouksessani, kun laskin rukouskorttien perusteella, oli seitsemänkymmentä prosenttia niistä, joiden puolesta rukoiltiin. Korkein prosentti oli Winnipegissä, Kanadassa. Yhdeksänkymmentäkahdeksan prosenttia niistä, joiden puolesta rukoiltiin, parani. Yhdeksänkymmentäkahdeksan prosenttia… Sitä ei ole kuin noin viisi kuukautta, neljä kuukautta sitten. Ja he ovat nyt parantuneita.
He ovat… Jotkut lähettivät todistuksensa, että he ovat terveitä. Ja Vancouverin kokouksessa, kun olin Portlandissa tai Ashlandissa, sihteerini soitti minulle ja sanoi: ”Veli Branham, uskon, että se tulee olemaan sata prosenttia sen perusteella, miten todistuksia tulee sisään, ja niiden rukouskorttien perusteella, joita olemme lähettäneet.” Sata prosenttia, toivon, että niin tapahtuu.
18 No, jos Jumala voi parantaa nuo ihmiset heidän uskonsa perusteella Kanadassa, Jumala rakastaa amerikkalaisia yhtä paljon kuin kanadalaisia. Onko näin? Hän ei katso henkilöön. Ja Hän parantaa sinut, jos vain uskot siihen. Mutta Hän ei voi parantaa sinua ilman uskoasi. Sinun on uskottava, että Hän tulee parantamaan.
Nyt, luulen, että kello on kolme minuuttia yli kaksi, tai kolme minuuttia yli kolme tähän aikaan täällä. Nyt, me haluamme päästä pois viideltä. Haluan puhua hieman opetuksestamme, ja sitten aloitamme rukousjonon, tai pidämme uskon jonon.
19 Nyt, kuuntelisitteko kaikki tätä tarkkaan? Tarkasti? Ystävät, pyydän, ja Jumala, joka kuuntelee minua, muistakaa, etten tuo tätä tänä iltapäivänä teille näytöksenä. Ja jos olen väärässä, armahtakoon Jumala minua. En halua tehdä mitään väärin.
Mutta Hän kertoi minulle tuon Enkelin kautta, että ”mikään ei tule kestämään rukouksesi edessä, jos olet vilpitön ja saat ihmiset uskomaan sinua”. Ja minä en ole vielä nähnyt yhtään asiaa, riippumatta siitä, mikä se oli, kun sen henkilön kanssa vietettiin tarpeeksi aikaa ja pysyttiin siinä, jota Kaikkivaltias Jumala ei olisi parantanut, kun he olivat vielä minun edessäni. Ymmärrättekö te kaikki? Ja se on totuus.
20 Vielä kerran yritän tätä, ja päätän tämän Phoenixissa. Aivan oikein. Paikassa, jossa aion joskus asua. Ja Jumala voi parantaa ihmiset tänä päivänä. Ja jos Hän suo sen minulle ja antaa näiden, mitä ikinä tuleekaan, kuurojen, mykkien, rampojen, sokeiden, mielisairaiden, mitä ikinä se onkaan, vapautua juuri täällä ihmisten silmien edessä, niin lopun aikaa annan Hänen johdattaa, jos Hän vain kuulee minua ja vastaa rukoukseeni.
Rukoiletko puolestani, että Jumala auttaisi minua? Ymmärrän, että työ on vasta alkuvaiheessa. Se on suuri rasitus. Ystävät, näen hedelmät siitä, mitä olen aina, yrittänyt, olen, aina ollut uskollinen Hänelle… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]… Ja kiitän Jumalaa siitä, mitä nyt on tapahtumassa.
21 Suuret herätykset ovat levittäytymässä ympäri maata. Ihmisillä on yksi sydän ja yksi mieli. Ja he vain lähettävät jonkun toistensa seurakuntiin, antavat ihmisten mennä siihen seurakuntaan, johon he haluavat mennä. Antakaa heidän valita oma mieltymyksensä mukaan. Ja mihin tahansa ihminen uskoo, menköön ja uskokoon siihen, mutta älkää arvostelko toista ihmistä. Se on… se on… Pysykäämme yhdessä ja palvelkaamme Jumalaa.
Oi, luotan siihen, että Jumala tulee vielä tekemään sen. Ja jos Hän osoittaa minulle suosiota tänä iltapäivänä ja parantaa nämä ihmiset teidän edessänne, niin kuunnelkaa sanaani, ystävät. Älköön teillä olko mitään ketään tai kenenkään seurakuntaa vastaan. Menkäämme yhdessä kuin veljet ja sisaret, ja silloin ulkopuolinen syntinen tietää, että me todella rakastamme Jeesusta. Aivan oikein. Näettekö?
22 Jeesus sanoi näin: ”Siitä kaikki tulevat tietämään, että te olette Minun opetuslapsiani, koska te olette…” kättelette toisianne? Koska kuulutte tähän seurakuntaan? ”Koska teillä on rakkaus, toinen toistanne kohtaan.” Onko näin? Rakkaus, toinen toistanne kohtaan, silloin tiedätte… ”Kaikki ihmiset tulevat tietämään, että te olette Minun opetuslapsiani.” Ja jos meillä ei ole rakkautta toisiamme kohtaan, emme voi olla Hänen opetuslapsiaan. Ja se on se, mikä pidättelee syntisiä. Se on se, mikä estää tulevan… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]… uskokaa, että Jumala sallii minun tänä iltapäivänä, tässä ihanassa pienessä kaupungissa, todistaa Hänen voimansa ja auktoriteettinsa. Jos Hän tekee niin, ja jos te ette ota Häntä vastaan ja kuuntele sanojani, olen tehnyt kaiken, mitä voin tehdä. Aivan oikein. Ajattelin odottaa tämän kanssa viimeiseen kokoukseen asti. Mutta huomaan nyt, että jos teen tämän, minulla on enemmän aikaa puhua meille ihmisten kokoontumisesta.
Muistakaa, ystävät, oletteko mustia, valkoisia, keltaisia, punaisia, amerikkalaisia, kanadalaisia, venäläisiä, espanjalaisia, meksikolaisia, mistä tahansa olette kotoisin, me kaikki olemme yhtä Kristuksessa Jeesuksessa, jokainen meistä. Jumala ei rakasta ketään enemmän kuin toista. Hän ei rakasta minua enemmän kuin sinua. Hän ei rakasta sinua enemmän kuin minua. Siinä sitä ollaan; olemme kaikki yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.
23 Ja eläkäämme sillä tavoin. Eläkäämme siten joka päivä maailman edessä, niin he näkevät sen. Sillä tavalla nostatte Jeesuksen maailman eteen. Antakaa muiden nähdä Jeesus teissä. Te olette kirjoitettuja kirjeitä, joita kaikki ihmiset lukevat.
Annatteko sen minulle, ja annatteko… Ja jos Jumala antaa minulle lopunkin, uskon, että se johtaa tänä päivänä vanhan ajan herätyksen puhkeamiseen Phoenixissa. Ettekö… Ettekö haluaisi nähdä jokaisen seurakunnan osallistuvan suureen herätykseen Phoenixissa? Sieluja syntyy Valtakuntaan…
24 Kumartakaamme päämme hetkeksi. Taivaallinen Isämme, tänä päivänä, seisoen täällä väsyneenä tämän ihmisryhmän edessä, ja väsyneenä, ja raajojani särkee ja sattuu, ja työntäen ja vetäen. Oi Kristus, anna jonain päivänä palvelijasi lähteä rauhassa, jotta voimme ylittää joen. Luotan siihen, että Sinä annat minulle levon toisella puolella.
Isä, Sinä tiedät, miltä minusta tuntuu tänään, kuinka mielelläni olisin kotona Kiitospäivänä, jotta voisin istua alas vaimoni ja perheeni kanssa, mutta, oi Jumala, tuo huuto ja veto, Portlandissa, Oregonissa, Oregonin osavaltioiden kautta, ja nämä rakkaat ihmiset täällä Phoenixissa, eri kansakunnista, eri kansoista, tulevat yhteen parantuakseen.
25 Ja Isä, jonain päivänä voikoon meillä olla Kiitospäivä yhdessä, kun Sinut kruunataan Kuninkaiden Kuninkaaksi ja Herrojen Herraksi, tuo suuri Kiitospäivä, jolloin kaikki pyhät kokoontuvat yhteen. Jumala, auta meitä työskentelemään tuota Päivää varten täällä maan päällä ollessamme, ja anna meille Jumalallista voimaa.
Ja Isä, kun avaamme Sanasi nyt hetken ajaksi, tulkoon Pyhä Henki alas ja ottakoon Jumalan asiat ja vieköön ne suoraan tähän ihanaan ihmisjoukkoon ja kylväköön rakkauden ja yhteyden siemeniä tähän seurakuntaan, kunnes jokainen seurakunta tulee siunatuksi, ja ihmiset aloittavat herätyksen, Herra, keskuudessaan ja tuovat monia kadonneita sieluja näiden kolmen tulevan kokouksen aikana.
Suo se, Isä, ja me ylistämme Sinua siitä, sillä me pyydämme sitä Hänen Nimessään. Aamen.
26 Nyt, seuraavien kolmen jumalanpalveluksen aikana, jos Herra suo, annamme alttarikutsun ja saamme joitakin ihmisiä, syntisiä. Tuokaa siis syntiset ystävänne tänne ja odottakaa, että Jumala tulee tänne kohtaamaan meidät ja – ja pelastamaan ja parantamaan ihmisiä kaikista heidän sairauksistaan.
Viime sunnuntain raamatuntunti oli muistaakseni 4. Mooseksen kirjan 21. luvusta, jossa puhuttiin vaskikäärmeestä. Sitä edeltävänä sunnuntaina meillä oli kallion lyöminen. Viime sunnuntaina toimme esille sen, että Jumala oli toiminut kansansa kanssa siten, että Hän toi heidät pois Egyptistä ja järjesti heille tien koko matkan ajaksi.
27 Ja me huomasimme viime sunnuntaina, kuinka koko tuo seurakunta oli esikuva tai varjo siitä seurakunnasta, joka meillä on tänä päivänä: kutsuminen, tuominen pimeydestä ihmeelliseen valkeuteen, Jumalan merkkien ja ihmeiden johdattamana, heidän tuomisensa Egyptistä, heidän menemisensä luvattuun maahan… Ja se on täydellinen esikuva siitä, kuinka Seurakunta tänä päivänä johdatetaan pimeydestä Kristuksen Valkeuteen, kuinka Hän toi ihmiset, huomatkaa, kuinka he olivat siellä egyptiläisten keskellä. Heistä oli tullut pakanoiden kaltaisia.
Jumala toi heidät ulos ja antoi heille lakeja ja ihmeitä. He vaelsivat Jumalan kanssa, ja Jumala piti sairaudet kaukana heistä. Hän antoi heille ruokaa syötäväksi. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]
28 On tie jokaiselle syntiselle täällä, joka on tehnyt syntiä. Tässä se on. On lähde täynnä Verta, vedetty [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] suonista, Kun syntiset uppoutuvat tulvan alle, Menettävät he kaikki syyllisyytensä tahrat. Sitten olet valmis seuraamaan Jumalan Seurakuntaa tämän erämaamatkan läpi luvattuun maahan. Ja meidän luvattu maamme löytyy Johanneksen 14. luvusta. ”Älköön sydämenne olko levoton; jos uskotte Jumalaan, uskokaa myös Minuun. Sillä Minun isäni talossa on monta asuinsijaa. Jos se ei olisi niin, olisin sanonut sen teille. Minä menen ja valmistan teille paikan, ja Minä tulen takaisin ottamaan teidät luokseni.” Eikö olekin ihmeellistä, kun ajattelen Hänen rakkauttaan ja myötätuntoaan. ”Minä tulen ja otan teidät luokseni”, tuo rakkaus, joka Hänellä oli.
29 Joskus tunnen olevani kuin karannut orja. Kun Paavali löysi hänet, hän kirjoitti takaisin isännälleen ja sanoi: ”Älä… Laita kaikki, mitä hän on sinulle velkaa, minun laskuuni, niin maksan sinulle, kun tulen.” Kun ajattelen sitä, ajattelen Paavalia, tuota suurta kristittyä, kuinka hänen sydämensä tiesi, että häntä vastaan oli suuri syyte, ja Kristus kirjoitti omalla Verellään hänen armahduksensa ristillä ja otti hänen paikkansa. Ja hänellä oli tunnetta muita ihmisiä kohtaan. Eikö olisi ihanaa, jos meillä kaikilla olisi tuollainen tunne tänä iltapäivänä? Ottaa vain heidän vikansa ja panna se Minun päälleni, antaa Minun… Jos me kantaisimme toistemme taakkoja sillä tavalla… No, niin Jumala haluaa… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]
30 Ja kun he tulivat erääseen paikkaan, alkoivat he nurista Jumalaa ja Moosesta vastaan. Ja Jumalan piti saada Mooses lyömään kalliota. Ja me otimme sen, millä hän löi sitä, tuomion sauvan, josta me ymmärrämme, että se oli tuomio, Jumalan tuomion sauva. Se oli se, joka toi kirppuja ja täitä ja muutti vedet… Tai sammakoita nousi vedestä ja niin edelleen Egyptissä, koska se oli Jumalan tuomio epäuskoiselle kansalle.
Ja huomatkaa. Ainoa tapa, jolla Jumala saattoi johdattaa heidät ulos, oli sovituksen kautta. Ja ainoa tapa, jolla Jumala voi johdattaa meidät tänään ulos, on sovituksen kautta. Ja sovitus on jo tehty Golgatalla.
31 Huomatkaa. He menevät sinne alas, kuinka täydellistä se oli Kirjoituksien kanssa. Kuinka Joosef, nuorempi poika, oli veljiensä hylkäämä: Kristus, veljiensä hylkäämä. Hänellä oli seitsenvärinen takki, Joosef. Ja ne seitsemän väriä edustivat tietysti sateenkaaren seitsemää väriä, joka oli liitto.
Ja Jumalalla on aina liittokansansa. Ja sitten tämä nuori Joosef tapettiin, oletettavasti hänen veljiensä toimesta, ja hänen takkinsa piti palauttaa hänen isälleen.
Ja haluan teidän näkevän vielä yhden asian: hänet heitettiin kaivoon, ja hänen oletettiin olevan kuollut. Mutta hänet nostettiin ylös tuosta kaivosta, ja hänet vietiin maailman suurimpaan kaupalliseen kaupunkiin, ja hänestä tehtiin hänen oikea kätensä, niin että kukaan ei voinut astua sisään porteista tai tulla sisälle esipihalle ilman, että hän olisi ensin kulkenut Joosefin kautta: täydellinen Kristuksen esikuva.
He luulivat tappaneensa hänet ja heittäneensä hänet hautaan. Mutta Jumala herätti Hänet. Ja tänään Hän istuu Majesteettinsa oikealla puolella, eikä kukaan voi tulla Jumalan luo, ellei hän tule Kristuksen kautta. Onko näin?
32 Huomatkaa teurastajassa ja leipurissa, että toinen torjuttiin ja toinen hylättiin, kuten kaksi varasta ristillä: täydellinen esikuva. Ja sitten Joosefin kuollessa hän jätti egyptiläisille merkin, että hänen luunsa otettaisiin ulos, kun he lähtisivät. Monet egyptiläiset menivät niiden ohi, tai israelilaiset pikemminkin, alhaalla Egyptissä, ja näkivät nuo luut. He tiesivät, että jonain päivänä, ennen kuin nuo luut hajoaisivat täysin, he tulisivat siirtymään eteenpäin ja he tulisivat siirtymään niiden kanssa.
Kristus, ei niin kuin minä uskoisin Hänen luihinsa, vaan Hän jätti tyhjän haudan, jotta me, jotka olemme kristittyjä tänä päivänä…
Joku sanoi: ”Veli Branham. Ainoa asia, jonka perusteella tiedät olevasi kristitty, on jokin hepreankielinen kirjoitus.”
Sanoin: ”Minulla on muutakin kuin tämä tietääkseni, että olen kristitty.” Totta kai minulla on. Sinulla on myös, jos olet uudestisyntynyt. Huomatkaa. Mutta meillä on tyhjä hauta.
33 Mohammedin uskonto on suurin nykymaailmassa oleva uskonto. Muhamettilaisia on enemmän kuin ketään muita. Mutta he pitävät valkoista hevosta Mohammedin haudalla, ollen siellä kaksi tuhatta vuotta. Valkoinen hevonen viedään sinne jatkuvasti, jotta Mohammed voisi nousta kuolleista ja ratsastaa pois.
Jos menemme tänään Ganges-joelle, löydämme sieltä äitejä, jotka uhraavat pieniä lapsiaan, heittävät heidät alligaattoreille, ja antavat alligaattoreiden murskata pienet tummat kaverit, ja heidän verensä roiskuu heidän suustaan, uhraten Niilin jumalalle.
Nyt, joku sanoo: ”Koska olen vilpitön, vain sillä on merkitystä.” Tarvitaan muutakin kuin vilpittömyyttä. He myöskin ovat vilpittömiä.
34 Nykyään Intiassa, Buddhan palvonnan alla, ihmiset kuten veli Jateph, Gadyce Moservan, hän sanoi: ”Veli Branham, olen nähnyt…”. Tiedän… Luulen, että te kaikki tunnette Gadycen. Hän on kansainvälisesti tunnettu kaikkialla, metodistikirkossa. Hän sanoi: ”Olen nähnyt heidän seisovan niin, että kynnet olivat kasvaneet heidän kätensä läpi, ja he sanoivat: ’Oi suuri Buddha, jos – jos annat minulle sielulleni levon, en koskaan laske kättäni alas.'” Jättäen sen tuolla tavalla. Monet heistä, jotka eivät ole nukkuneet vuosiin, ja he seisovat nukkuen seinien vieressä, rukoillen.
Kiinalaiset rikkovat jalkansa. Heillä on yksinään neljäsataa ja jotain keittiöjumalaa ja jotain muuta sellaista, pakanoiden palvontaa, huutaen rauhaa sielulleen.
35 Ja te amerikkalaiset voitte saada sen juuri nyt ja hylätä sen. Niin, ne pakanat nousevat tuomiopäivänä ja tuomitsevat… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Aivan oikein. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] …epäjumalillenne… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] …?… Kaikki ovat kuolleet ja poissa. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] …mutta nousi ylös; hauta on tyhjä. Sanotte: ”No, he olisivat voineet tyhjentää haudan.” Hän teki sen paremmin kuin se. Hän sanoi: ”Minä rukoilen Isää, ja Hän lähettää teille toisen Lohduttajan, joka on Pyhä Henki. Hän pysyy teidän kanssanne ikuisesti.” Ja Hän on täällä tänään tässä rakennuksessa juuri nyt, valmiina täyttämään jokaisen sydämen, joka on … tyhjentämään maailman; Kristus tulee sisään Pyhän Hengen muodossa, ja te pelastutte ja saatte rauhan. Aivan oikein.
36 Oh, my. No wonder it thrills our heart, the great church, God leading it out. Then when they come to the place where they come to Kadesh, in Kadesh then was a judgment seat, and as we dealt, went through that last Sunday.
Ja sitten kun kirkko tuli läpi, Martin Luther… On kolmas vaihe matkalla. Martti Luther oli matkan ensimmäinen vaihe, kutsu pimeydestä. John Wesley oli toinen vaihe. Sitten tulee helluntai. Ja helluntai toi tuomion. Ja ihmiset menivät lahjojen perään sen sijaan, että… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Aivan oikein. Uskon, että Jumala haluaa minun sanovan sen.
Ystävät, kun teiltä puuttuu Jumalan rakkaus sydämestänne, teiltä puuttuu kaikki, riippumatta siitä, mitä olette tehneet. Missä on kielet, ne tulevat lakkaamaan; missä on profetia, se tulee katoamaan. Mutta missä on rakkaus, se tulee kestämään ikuisesti. Eikö olisi parempi, että vaimoni rakastaisi minua kuin pelkäisi minua? Tietenkin sinä rakastat Jumalaa. Jumalan rakkaus sydämessäsi…
37 Nyt, huomatkaa. Kun he sitten kohtasivat tuomion ja kääntyivät kaikki takaisin, leiriin puhkesi heti sairaus, ja polttavia käärmeitä tuli leiriin. Ja Jumala lähetti alas israelilaisille parannuksen lahjan, vaskikäärmeen. Ehkä Hän ei löytänyt miestä, johon Hän olisi voinut luottaa, joten Hän laittoi sen käärmeeseen, vaskikäärmeeseen ja pylvääseen.
Ja aivan sama asia, vain toisessa muodossa, sen jälkeen kun huono onni alkaa, ja hajoatte ja joudutte satoihin eri seurakuntiin, ja järjestöihin ja kirkkokuntiin, ja keskinäiseen riitelyyn, sairauteen. Maassa on nykyään enemmän sairautta kuin koskaan on tiedetty. Tuo suuri syöpäsairaus pyyhkii kansojen yli, ja kristittyjä kuolee siihen tuhansittain. Ja ajatella sitten, että juuri tuona hetkenä Jumalan Enkeli tuli alas ja jopa määritteli syövän.
38 Menen sairaalaan hetken kuluttua, lapsi on kuolemaisillaan. He sanovat, että neljätoista lääkäriä on luopunut hänen syövänsä hoidosta. Oi, kohdatkoon Jumala minut siellä. Se tulee olemaan todistus Phoenixille.
Tuo Enkeli seisoi siellä, joka todisti, ettei mikään syövän kaltainen. Hän sanoi: ”Mikään ei tule kestämään rukouksesi edessä, ei edes syöpä.”
Mutta luuletko, että kaikki heprealaiset uskoivat tuohon vaskikäärmeeseen? Eivät todellakaan. Ja tänä päivänä on tuhansia pakanoita ja ihmisiä, kun heille puhutaan Jumalallisen parantumisen lahjasta, he sanovat, että se on fanaattisuutta. Miten te odotatte koskaan parantuvanne? Se ei ole alun alkaenkaan teitä varten; se on uskovia varten, niitä varten, jotka tulevat uskomaan.
39 Nyt, kun jätimme ne viime sunnuntaina, jatkamme matkaa 22. lukuun. Minulla ei ole aikaa lukea sitä. Mutta saatan lukea jakeen tai kaksi tässä, ja nyt kuunnelkaa tarkkaan.
Ja israelilaiset lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Mooabin tasangolle, Jordanin tuolle puolelle, Jerikon kohdalle.
Huomatkaa, että he olivat matkanneet eteenpäin. Ja kun he jatkoivat matkaa… Tietysti Aaron kuoli sinä aikana. Ja kun he jatkoivat matkaansa, Mooses ja israelilaiset jatkoivat matkaansa, he halusivat kulkea ohi, kiertää maan. Kuningas sanoi heille: ”Ei, te ette voi mennä tästä läpi.”
Mutta kun hän tuli ja taisteli heitä vastaan ja riisti kansalta, silloin Jumala sanoi hänelle, sanoi Israelille, tai Israel vannoi Jumalalle, että jos Hän antaisi kuninkaan hänen käsiinsä, hän tuhoaisi maan täydellisesti. Ja se on esikuva tästä päivästä. Jos Jumala antaa teille Hengen, Pyhän Hengen, se tuhoaa synnin täysin elämästänne. Jatkakaa eteenpäin. Mikään ei voi pysäyttää Seurakuntaa.
Teitä voidaan kutsua fanaatikoiksi, teidän voidaan kutsua vain kantavan Raamattua. He voivat sanoa, että olet pyhiä kieriskelijöitä, tai mitä ikinä he tekevätkään. Mikään ei tule seisomaan Jumalan Seurakunnan tiellä; se on siirtymässä kohti Kanaania. Jos te ette – jos te ette mene, Jumala ottaa ne, jotka tulevat. Aivan oikein. Hän… Seurakunta… Ei ole olemassa mitään. Se on vastustamaton voima. Niin on. Ja Jumala tulee siirtämään kaiken.
40 Tässä muutama vuosi sitten sanottiin, että teidät heitettäisiin ulos, teidät työnnettäisiin takaisin, teidän suunne suljettaisiin, mutta Seurakunta menee eteenpäin. Aivan oikein. Ja Seurakunta jatkaa eteenpäin. Ei ole olemassa mitään. On tulossa aika, jolloin teistä tulee tarpeeksi suuria, teidän pitäisi pystyä puhumaan ja sanomaan.
Nyt, hän liikkuu eteenpäin. Ja lopulta he tulivat Mooabin maan läpi, ja kuningas, Balap, hän – pikemminkin Balak -, oli siellä. Hän luuli, että hän joutuisi hävitettäväksi, ja hän sanoi: ”Voi, tämä suuri joukko täällä, joka on kuin, se tulee nuolaisemaan meidät niin kuin härkä nuolaisee ruohon pois pellolta.” Hän lähetti saarnaajan, profeetan nimeltä Bileam. Hän sanoi: ”Tule ja kiroa tämä kansa, Israel, minun puolestani, sillä ymmärrän, että se, jonka sinä kiroat, on kirottu, ja se, jota sinä siunaat, on siunattu.”
41 Nyt haluan, että huomaatte sen. Tässä se on. Kansa tiesi, että tuossa profeetassa oli voimaa, sillä jos hän kirosi jonkin asian, se oli kirottu, ja jos hän siunasi jotain, se oli siunattu. Te Raamatun lukijat, jotka luette Raamattua, onko tämä totta Raamatun mukaan? Nyt, jos meillä vain olisi aikaa lukea se, niin kuin meidän pitäisi, mutta niin kuin… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]
Minä en voi, Jumala laittaa minun suuhuni. Onko näin? Nyt, minä en voi sanoa, ei profeetta, ei mies, ei parantaja, ei kukaan. Te vaaditte liikaa profeetalta. Varmasti teette.
Monet ihmiset tulivat Elisan luo parantuakseen spitaalistaan. Raamatun mukaan Elisan aikana oli paljon spitaalisia, mutta vain yksi heistä parani, ja se oli Naaman. Onko se totta? Varmasti. Kuinka monen muun luulet tulleen? Luultavasti satoja spitaalisia tuli, koska heitä oli paljon Elisan päivinä. Mutta vain yksi heistä… Mutta Jumala kirjoitti sen Raamattuun. Mene ja katso.
42 Tänään, minulla on tiedossani, monta kuukautta sitten, kolmekymmentäviisi tuhatta tapausta, lääkärinlausuntoja varmoista parantumisista. Veli, luultavasti ajattelet, että olen innostunut. En ole innostunut. Tiedän, missä seison. Mutta katsokaa.
Jeesus sanoi: ” Näitä asioita, joita Minä olen tehnyt, vielä enemmän te tulette tekemään, sillä Minä menen Isäni luo.” Jonkun oli täytettävä tuo Sana. Aivan oikein. Jumala kykenee näistä kivistä nostamaan lapsia Aabrahamille.
43 Ja huomatkaa. Nyt, suurissa parannuksissa nyt, ja nämä ovat viimeisiä päiviä. Jos en käsittäisi näitä asioita, pelkäisin sanoa tuota ”ihmejonoa”. Voin tehdä vain sen, mitä Jumala käskee tehdä. Voin puhua vain silloin, kun Jumala käskee puhumaan. Voin parantaa vain silloin, kun Jumala käskee parantamaan. Voin sanoa, että värähtelyt ovat poissa vain silloin, kun Jumala pysäyttää värähtelyt. Nyt, minä en voi pysäyttää niitä. Minä en ole parantaja; Hän on Parantaja. Mutta kun näen niiden pysähtyneen, minä en pysäytä niitä, vaan Jumala pysäyttää ne. Ja jos kerron teille sen, jos epäilette sitä, niin te sairastutte uudelleen. Jos uskotte sen, te tulette terveeksi. Aivan oikein. Mikään ei voi estää paranemista.
En voi saada kuuroa miestä kuulemaan. En voi saada mykkää puhumaan. En voi saada näitä tulppia, jotka ovat ihmisten korvissa, poistumaan. Jumala tekee sen. Ja jos Hän tekee sen puhujalavalla, lähdette pois iloiten ja palvelette Häntä, se on vielä suurempi asia…
44 Bileam sanoi: ”En voi tehdä sitä, ellei Jumala lähetä minua”. Sitten hän rukoili Jumalaa.
Mutta tuona yönä Henki tuli ja puhui hänelle. Ja Hän sanoi: ”Älä mene.” Näytti siltä, että sen pitäisi riittää, eikö niin?
Nyt, saarnaan melkeinpä itselleni tuomiota, juuri täällä tänä iltapäivänä. Hän on jo sanonut minulle: ” Sinä painotat – painotat liikaa tuota parantamisen lahjaa koskemaan ihmeitä.” Ja haluan tämän olevan huipentuma.
Ja huomatkaa. Sitten hän ajatteli. ”Voin puhua vain niin kuin Jumala puhuu.” Kukaan profeetta ei voi sanoa mitään, ellei Jumala laita sitä hänen suuhunsa, jos hän on profeetta. Jos hän on väärä profeetta, jos hän on palkattu, hän voi sanoa mitä tahansa. Mutta jos sinä sanot mitä tahansa, ja Jumalan on toteutettava sen. Jos Jumala on sanonut sen, niin se tapahtuu sillä tavalla.
45 Huomatkaa. Kun hän sanoi sen, hän sanoi voivansa puhua vain sen, mitä Jumala laittoi hänen suuhunsa. Ja Jumala käski häntä lähettämään heidät takaisin. Ja hän… Huomatkaa. Sitten Bileam, kuten monet palkatut profeetat nykyään, koronkiskonnan, rahan takia, hän tuli takaisin ja kysyi häneltä toisen kerran. Ja hän meni taas Jumalan luo.
Nyt katsokaa. On olemassa Jumalan täydellinen tahto ja on olemassa Jumalan salliva tahto. Ja Jumala salli profeettansa jatkaa, mutta hän… Se ei ollut Hänen täydellinen tahtonsa. Se oli Hänen salliva tahtonsa.
Ja minusta tuntuu tänään iltapäivällä olevan sama asia näiden – näiden – työskentely tämän ihmejonon kanssa. Se on ehkä Jumalan salliva tahto, mutta se ei ole Hänen täydellinen tahtonsa. Teidän pitäisi uskoa minun sanaani, ja jos… jos…
46 Katsokaa, ystävät, sitä on vaikea sanoa. Ihmisten on vaikea nähdä sitä. Mutta minä en… Pitäisi olla joku… Jumala suokoon jonain päivänä, että voin saada jonkun, Hän lähettää minulle jonkun, joka hoitaa tämän puhumisen puolestani, eikä minun tarvitse tehdä sitä. Koska näyttää siltä, että teette asioita omassa innostuksessanne. Jumala taivaassa tietää, etten seisoisi täällä tuollaisena tekopyhänä Hänen kansansa edessä. Se on aivan oikein. Mutta se on totuus. Minut tuomitaan siitä tuomiopäivänä. Hän todellakin sanoi sen.
Ja huomatkaa. Nyt, se ei ehkä ole Hänen täydellinen tahtonsa, mutta uskon Hänen sallivaan tahtonsa, sillä olen pyytänyt Häneltä sitä Phoenixin tähden täällä tänään, jotta voisitte nähdä, että olen kertonut teille sen, mikä on totta. Ja Jumalan Enkeli, joka kohtasi minut tuona yönä huoneessa, rukoilen, että Hän seisoo tässä kohdatakseen kaiken, mitä täällä tänä iltapäivänä tuodaan esille. Nyt, nyt, kuten sanoin, minun ei pitäisi tehdä sitä, koska sanon vain: ”Tuokaa joku tänne.”
47 Nyt, jos antaisitte minun kävellä väkijoukon läpi, olen jo valinnut ainakin neljä ihmistä, jotka istuvat tässä edessäni juuri nyt, ja jotka voisivat parantua ihmeen kautta juuri tässä, juuri nyt, koska aistin heidät. Yksi heistä on iäkäs mies, harmaapäinen. Toinen on nuori nainen, toinen pieni tyttö. He ovat nyt edessäni; he voivat parantua ihmeen kautta, juuri tässä.
Mutta jos minä menisin sinne ja valitsisin teidät, te haluaisitte löytää minusta vikaa. Ymmärrättekö? En usko, että tätä lahjaa on annettu tällaisten joukkokokousten pitämiseen. En usko, että niin tehtiin. Uskon, että minun pitäisi olla Kaikkivaltiaan Jumalan johdattama menemään sinne, minne Hän minut johdattaa, paikasta toiseen, tuolla tavalla. Ja sitten rukoilla ihmisten puolesta ja niin edelleen, niin kuin Hän minua johdattaa.
En tiedä. Mutta miten vain, yritän saada nämä asiat selvitettyä, jotta voin löytää Hänen täydellisen Jumalallisen tahtonsa, Hänen kanavansa, jossa kulkea, ja pysyä siinä riippumatta siitä, mitä muut sanovat siitä. Aivan oikein.
48 Nyt, hän käski Bileamia menemään sinne. Tietenkin tiedämme, että matkalla Herran Enkeli kohtasi hänet. Hän oli niin sokea, niin hullu rahan takia, ettei hän pystynyt edes näkemään Enkeliä, joka seisoi hänen edessään. Ja sitten muuli, jolla hän ratsasti, kääntyi sivuun pellolle. Muulilla (oi, voi.”) oli enemmän hengellistä arvostelukykyä kuin tuolla miehellä, kun hän oli saanut ajatuksensa pois Jumalasta.
Joku puhui eräänä iltana, ja sanoin omalle… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]… ”Laittaa kompastuskivi ihmisten tielle.”
Sanoin: ”Mikä on totta, se on totta.” Minä…
”Kristittyjen tulisi… kristityt näkisivät sen, se olisi erilaista, näkisivät nämä asiat.”
Sanoin: ”Kyllä, mutta joskus kristityt ovat niin sokeita, etteivät näe sitä.” Niin oli Jeesuksen tulon päivinä. Nuo astrologit menivät suoraan sinne ja palvoivat Häntä, nuo kolme tietäjää. Ja pappi oli temppelissä väittelemässä, oliko tämä vai tuo oikein. Se on totuus. Ja pieni noita…
49 Muistakaa, minä sanon, että se on paholaisen työtä. Kaikki spiritistit ja tähtitiede ovat paholaisen työtä. Ja ymmärrän, että olen menossa juuri nyt alas Meksikoon, jossa on mustaa magiaa ja kaikkea muuta, mutta tiedän, kehen minä uskon. Tiedän, että Jumala pitää minusta huolen. Hän tuo asian ratkaisuun, kuten Hän teki Oregonissa toissa iltana. Aivan niin. Se on totta. Mutta se, että saamme ihmiset pysähtymään paikalleen tarpeeksi pitkäksi aikaa nähdäkseen sen, siitä on kysymys.
Nyt. Sitten, nämä asiat, jotka hän puhui, ja… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Hän ei nähnyt Enkeliä, ja… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] …kääntyi sivuun. Sitten Enkeli meni ja asettui toiseen paikkaan. Katsokaa Häntä, meni kolmeen paikkaan, jotka edustavat matkan kolmea vaihetta, matkan kolmea vaihetta silloin, Israelin lasten matkan kolmea vaihetta, Bileamin matkan kolmea vaihetta.
50 Olemme kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa. Ja muistakaa, että helluntaiaika on hylätty aika. En haluaisi sanoa sitä, sillä en ole koskaan löytänyt uskoa mistään niin paljon kuin helluntaiseurakunnasta. Mutta se on hylätty, koska se on Laodikean viimeinen seurakuntajakso, haalea. Se tullaan sylkemään pois Kristuksen suusta. Mutta Jumala siellä tulee vetämään kansansa ulos tuosta helluntaiajasta.
Sanotte: ” No, minä etsin hienoa aikaa.” Tiedän, että monet teistä… On eräs opetus, profeettojen koulut. Ja he sanovat, että suuri seurakunta-aika on tulossa. Älkää uskoko sitä. Seuraavaksi on tulossa Kristus Seurakuntaansa varten. Aivan oikein. To… Muistakaa siis, että viimeinen seurakunta-aika on Laodikean seurakuntajakso, haalea, joka on sylkäisty ulos Jumalan suusta. Se on totta. Ja te tiedätte sen.
51 ”Oi”, te sanotte, ”Veli Branham, jatka sinä vain yksin.” No, entäpä koko neuvosto? Sillä tavalla katolinen kirkko aloitti, miesten neuvostolla. Jumala ei toimi miesten neuvostoissa. Hän toimii yksilöiden kanssa.
Katsokaa kaikkia niitä profeettoja, jotka käskivät Ahabia menemään ylös rauhassa. Ja hän sanoi: ”Eikö siellä olisi vielä yhtä?” Joosafat sanoi. ”Kyllä, pikkuinen vanha Miika.” Mutta Miika tiesi, missä hän seisoi. Hän tunsi Jumalansa.
Ja tiedän, että monet hylkäävät tämän, mitä nyt sanon. Mutta muistakaa, minä uskon koko sydämestäni, minä tunnen Jumalan. Ja uskon, että tämä aika tässä, jossa me pidämme niin paljon kiinni tästä kirkosta ja tuosta seurakunnasta. Ja Jumala ei ole tyytyväinen siihen. Meidän on tultava ulos siitä. Meidän on tultava yhteen, sydämemme yhteen. Aivan oikein.
52 Ja huomatkaa nyt. Ja kun hän tuli sinne alas, ja hän näki tämän muulin seisovan… Ensin hän näki Hänet portilla, seuraavassa paikassa kapealla tiellä, ja seuraavassa paikassa Hän seisoi todella kapealla tiellä. Ja lopulta muuli puhui ihmisäänellä.
Katsokaa. Tyhmä muuli, tyhmä elukka. Jos Jumala, Jumalan Enkeli pystyi puhumaan tyhmän elukan kautta, eikö Hän voisi puhua ihmisen kautta? Ihmiset ovat liian sokeita nähdäkseen Hänet. Hän sanoi: ”Nämä… Jumala kykenee näistä kivistä herättämään lapsia Ahab-Aabrahamille.”
Oi voi… Sitten Bileam meni alas kiroamaan israelilaisia. Meidän on kiirehdittävä. Oi voi… Minä vain jotenkin rakastan tätä. Kun Hän saa paljon liikkumatilaa.
53 Katsokaa. Hän lähti matkaan siitäkin huolimatta, että muuli puhui hänelle. Ja Herran Enkeli seisoi tiellä. Nyt, Jumala ei ole tyytyväinen siihen, miten ihmiset toimivat, ihmiset tässä haaleassa tilassa. Joko ollaan kuumia tai kylmiä; mennään sisään tai mennään ulos. Jumala kiirehtii sitä päivää, jolloin kristityt ovat sellaisia kuin sanovat olevansa, ja syntiset ovat samanlaisia. Oi, jos en olisi Kristuksen puolesta, olisin Häntä vastaan. Seisoisin tässä puhumassa Häntä vastaan. Sanoisin, ettei minulla ole mitään käyttöä Hänelle. Hänestä ei ole mitään hyötyä. Olisin Häntä vastaan, jos en olisi Hänen puolellaan.
Mutta ystävät, uskon todella, että hän on Jumalan Poika, kuten Raamattu sanoo Hänen olevan. Uskon, että Hän nousi korkeuksiin, kuten Raamattu sanoo. Uskon, että hän on tulossa takaisin, kuten Raamattu sanoo. Ja uskon, että Hän antoi lahjoja takaisin ihmisille. Siksi suunnittelen sitä tänään, koska uskon siihen. Jos näette minun elävän jotakin muuta, kertokaa minulle, koska olen luopunut. Jos teen jotain muuta ja elän tuollaista elämää, minä pelkäisin kävellä noiden demonien ja voimien eteen.
54 Tiedän, että se on vaikeaa, ja se leikkaa minua. Ja vihaan sanoa mitään ihmisille. Mutta, ystävät, minun on jonain päivänä seisottava tuomiolla vastatakseni teidän ihmisten edessä. Aivan oikein. Ja teidän verenne on minun käsissäni. Te palvelette Jumalaa kunnioittaen sydämessänne, puhtaalla, pyhällä rakkaudella Häntä kohtaan. Kävelkää joka päivä tuossa rakkauden ilmapiirissä koko ajan. Tehkää hyvää toisille, tehkää hyviä hyväntekeväisyystekoja ja rakastakaa Jumalaa ja palvokaa Häntä, ja sillä tavalla teidän tulisikin elää. Ja kohdelkaa lähimmäistänne niin kuin itseänne. Aivan oikein.
Nyt. Huomatkaa tämä nyt. Sitten kun hän meni sinne, Bileam… Tai kun hän meni sinne, hän ajatteli varmasti… Tässä on toinen virhe. Otan tämän osan juuri ennen kuin lopetan. Antakaa minulle jakamaton huomionne, kunnes saavutamme huipennuksen. Tunnen, että Hän on täällä. Todellakin tunnen. Kiitän häntä.
55 Katsokaa. Kun hän meni sinne, Bileam lähti liikkeelle tämän ajatuksen kanssa. Nyt, minä olen moittinut sinua. Te pyhyyden ihmiset, täyden evankeliumin ihmiset, nasaretilaiset, helluntailaiset, Jumalan Seurakunta ja Jumalan Seurakunnat ja kaikki muutkin, ja te metodistit ja baptistit ja kaikki te, jotka rakastatte Jumalaa, pankaa merkille tämä.
Mutta katsokaa, kun Bileam… Palatakseni takaisin Seurakuntaan, se on siirtymässä eteenpäin. Kun Bileam meni sinne alas, hän katsoi tuota kansaa. Israel oli tehnyt kaiken, mitä kalenterissa oli, lähes kaiken mitä syntiin liittyi. He olivat luopuneet Jumalasta. He olivat olleet ylhäällä, he olivat… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] …seurakunta… pikku seurakuntastandardi, he rikkoivat ihmisten koteja ja juoksivat näin ja näin ja tekivät kaikkea, mitä tehtiin. Aivan oikein. Mutta älkää tuomitko kaikkia tuon yhden mukaan. Näettekö? Meillä kaikilla on ollut sitä. Se on totta. Mutta he sanovat: ”Voi, tuo Pyhän Hengen seurakunta, kaikki nuo huutelijat, ja niin edelleen. Katsokaa, tunnen yhden heidän pastoristaan, joka on tehnyt näin.”
Kyllä, ja veli, jos sen takana ei olisi ollut hieman rahaa, myös näistä muista olisi puhuttu paljon enemmän. Mutta kun heillä oli paljon rahaa tukahduttamaan se, niin näiden kavereiden on pakko ottaa niskoilleen. Siinä kaikki. Mutta muistakaa, että molemmissa on hyvää ja pahaa.
56 Ja kun Bileam katsoi sitä kansaa, ajatteli hän: ”Katsokaas tätä…”. Nyt, kuunnelkaa. Hän ajatteli varmasti, että pyhän moraalisen Jumalan olisi pakko kirota tuollainen kansa, joka teki tuollaisia asioita. Mutta kun hän katsoi heitä, hän katsoi ja sanoi: ”Katsokaa nyt. He ovat tehneet sitä ja tätä. Varmasti ei ole pyhää Jumalaa taivaassa, joka voisi katsoa sitä ja – ja ehdottomasti siunata tuota seurakuntaa. Sillä katsokaa heitä. He ovat tehneet sitä ja tätä.” Hän katsoi sitä ihmissilmän näkökulmasta, moraalisesta näkökulmasta, yrittäen tuomita kansaa moraalisen Jumalan, pyhän Jumalan mukaan. Mutta hän ei nähnyt lyötyä kalliota heidän edessään ja vaskikäärmettä, tuota sovitusta, joka antoi heidän syntinsä anteeksi.
Ja niin on nykyäänkin, kun ihmiset nauravat ja sanovat: ”Nuo jumalalliset parantajat, nuo pyhät kieriskelijät, he tekivät sitä ja tätä.” Minä myönnän sen. Mutta he eivät näe, että Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, Veri liikkuu Seurakunnan edessä. Aivan oikein. Se sovittaa. Seurakunnan puolesta on tehty syntien sovitus. Ja ihmiset, te, jotka tunnette Jumalan, siirtykää eteenpäin. Jumala on teidän puolellanne. Vaikka he kuinka yrittäisivät kirota sitä, sitä ei voida tehdä. Kristuksen Veri erottaa sen. Jumala ei katsonut mitään kansaa heidän omien moraalinormiensa mukaan. Ainoa asia, mihin Hän katsoo, on Hänen oman Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, Veri. Ja kaikki henkilöt, jotka ovat tuon Veren alla, ovat turvallisesti suojattuja. Aamen.
57 Oi, voi sentään. Veren alla… En välitä kuinka paljon huudatte tai kiljutte, pysykää siellä aamuun asti. Aivan oikein. He olivat veren alla, karitsan veren, lyödyn kallion, vaskikäärmeen alla. Katsokaa, he olivat karitsan veren alla, niin kuin kävimme läpi viime viikolla, pesä – veri asetettiin oven päälle, oven karmiin. He menivät ulos veren alla. Ja he menivät sinne ja heille tuli nälkä; Jumala ruokki heitä mannalla taivaasta. Heidän tuli jano; Hän antoi heille vettä kalliosta. He sairastuivat; Hän antoi heille voiman parantua.
Ja Bileam ei nähnyt sitä. Hän ajatteli, että koska he olivat niin radikaaleja tällä ja toisella tavalla, Jumala ei ollut mitään kunnioitusta heitä kohtaan. Hänellä ei ollut kunnioitusta heitä kohtaan, mutta Hänellä oli kunnioitusta sovitustyönsä tähden. Aamen. Jumala, tänä päivänä, riippumatta siitä, mitä Seurakunta on tehnyt, sovitus, Jeesuksen Kristuksen Veri sovittaa edelleen synnit. Aamen.
58 Oi, voi. Me olemme varmasti valmiita huutamaan tässä heti, eikö niin? Kun ajattelen sitä, Veri… Veren alla kaikki näyttävät Hänelle pojilta ja tyttäriltä, kunhan ne on tunnustettu Veren alla. Jos siis olette tehneet väärin, menkää tänään Veren alle ja tunnustakaa syntinne. Sillä jos me lankeamme pois armosta, meillä on Puolustaja Isän tykönä Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.
Oi, ilman tuota Asianajajaa me kaikki olisimme jo mennyttä, eikö niin? Mutta siinä meidät tuodaan Jumalan Pojan rikkaan, kuninkaallisen Veren alle. Ja Jumalan edessä olemme puhtaita ja pyhiä. Halleluja.
59 Ei kai ole lainvastaista sanoa niin Phoenixissa. Halleluja. Tarkoitan ”Ylistys Jumalallemme”. Ja minusta Hän on jokaisen ylistyksen ja hallelujan arvoinen, jonka voisimme lausua näiltä kuolevaisilta huulilta. Raamattu sanoo: ”Te olette kuninkaallinen papisto, erikoinen kansa, joka uhraa Jumalalle hengellisiä uhreja, huultenne hedelmänä ylistäen Häntä.” Oi, voi sentään. Huultenne hedelmät, ylistyksen vuodattaminen päivittäin kansan edessä.
Millainen Ylimmäinen Pappi meillä onkaan, millaisessa pappeudessa me olemmekaan: ympärileikkauksen pappeus, ei lihan, vaan sydämen pappeus (Aamen), Pyhän Hengen ympärileikkaaman sydämen pappeus. Aivan oikein. Silloin voitte tarjota ylistyksen ja palvonnan Jumalalle, hengellisen uhrin, huulenne vuodattavat ylistystä Hänelle.
60 Eräänä iltana, kun ihmiset seisoivat siellä, pieni sokea vauva makasi äidin sylissä, hänen pienet silmänsä olivat sokeat, mutta kun sen puolesta oli rukoiltu, pidin pientä vauvaa sylissäni ja katselin sitä. Katsoin ulos ja sanoin: ”Äiti, se näkee valon.” Hän katsoi sitä ja pani kätensä sen eteen. Se räpytteli pieniä silmiään. Ja minä otin käteni, se seurasi kättäni ympäriinsä. Ihmiset nousivat ylös, ja kattoparrut kajahtivat ylistyksestä. Joku seisoi siinä ja sanoi: ”Ne pitävät paljon meteliä.”
Sanoin: ”Jos he pysyisivät hiljaa, uskon, että kattoparvet ylistäisivät Jumalaa.” Jotain on tapahduttava. Aamen. Voi sentään. Ei ihme, että runoilija pystyi laulamaan:
Ihmeellinen armo, kuinka suloinen sen ääni, joka pelasti minunlaiseni raukan!
Olin kerran eksyksissä, mutta nyt olen löytynyt, olin sokea, mutta nyt näen.
Oi, se oli armo, joka opetti sydämeni pelkäämään, Hänen armonsa lievitti pelkoni;
Kuinka kallisarvoisena se armo näyttäytyikään sinä hetkenä, jolloin ensimmäisen kerran uskoin! (Oi, voi.)
Kun olemme olleet siellä kymmenen tuhatta vuotta,
Se on… Sen jälkeen meillä ei ole yhtään vähemmän aikaa laulaa Hänen ylistystään,
Kuin silloin, kun aloitimme.
61 Kuinka ihanaa. Ei ihme, että Eddie Perronet saattoi huutaa viimeisinä hetkinään ja heittää kätensä ristin ympäri ja huutaa:
Kaikki tervehtikää Jeesuksen nimen voimaa! Enkelit kumartukoot maahan;
Tuokaa esiin kuninkaallinen kruunu, ja kruunatkaa hänet kaikkien Herraksi.
Oi! Vanha, sokea Fanny Crosby ei ollut koskaan elämässään nähnyt sitä; hän huusi,
Älä kulje ohitseni, oi hellä Vapahtaja, kuule nöyrää huutoani;
Kun muita kutsut, älä mene minun ohitseni.
Mitä Sinä voit tarjota minulle, Herra? Mitä voit tarjota sokealle Fanny Crosbylle, joka oli sokea koko elämänsä ajan. Hän on löytänyt kaiken virran… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Ymmärrättekö, mitä tarkoitan?
Enemmän kuin elämä minulle. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]
Kasvotusten, katsoa Häntä, ottaa… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] ikuinen… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]
62 Tekijä… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Auta minua tänä iltapäivänä, Isä. Älköönkä Sinun voimasi tulko alas vain tehdäkseen siitä näytöksen. Vaan, oi Jumala, parantukoon jokainen, joka tänä iltapäivänä tulee saarnastuoliin luokse, Sinun Jumalallisella voimallasi, jotta Israelin kansa, hengellisesti puhuen, iloitsisi pelastuksensa voimasta. Ja joutukoot ne, jotka ovat epäuskoisia, häpeään. Suo se, rakas Jumala, ja he tulevat nöyrästi kumartumaan ristin juurelle ensi sunnuntaina ja joskus tällä viikolla ja sanomaan: ”Herra, minä olen ollut väärässä. Vainosin ihmisiä, jotka uskoivat Jumalalliseen parantumiseen. Olen sanonut, että he ovat pyhiä kieriskelijöitä; olen kutsunut heitä kaikenlaisiksi. Mutta en onnistunut näkemään, että Kristuksen Veri ja voima kulkivat heidän edellään.”
Oi Kristus, rohkaise kansaasi. ”Oi Jaakob, kuinka jumalallisesti sinun telttasi on pystytetty.” Oi, riippumatta siitä, miltä puolelta niitä katsotaan, ne ovat jumalallisia. Siellä on iloa, siellä on vapaus synnistä, siellä on voimaa parantumiseen, kaikkea on teltassa. Oi Jumala, anna sokean Bileamin nähdä se tänä iltapäivänä ja ylistää taivaan Jumalaa. Sillä me pyydämme sitä Hänen Nimessään ja Hänen kunniakseen. Aamen.
63 Hetkinen vain. Pyydän nyt jotakuta heistä tulemaan nyt esiin. Pysykää kaikki paikoillanne. Pyydämme yhtä veljistä astumaan tänne saarnastuoliin.
Nyt muistakaa, rakkaat ystävät, että Jumalan voimasta ei saa tehdä näytöstä. Kuuletteko sen? Ja jos Jehova Jumala, minun Vapahtajani, Jeesus Kristus kuulee rukoukseni tänä iltapäivänä ja parantaa nämä ihmiset, jotka on tuotu tänne ihmeiden kautta… Sitten, jos ette ota Kristusta vastaan silloin, niin Phoenix, olen tehnyt kaiken, mitä voin tehdä. Olen tehnyt kaiken, mitä voin tehdä.
Olen yrittänyt kertoa sen teille, olen yrittänyt saarnata teille, olen yrittänyt näyttää sen teille Sanan kautta, ja jos Jumala sitten ilmaisee itsensä voimassa, se on ainoa asia, jonka tiedän tehdä. Sitten, luotan siihen, että jos Jumala tekee sen, kun me teemme täällä vanhan ajan alttarikutsun, että syntiset tulevat itkemään tiensä läpi, ja kristityt menevät takaisin, kättelevät toisiaan, ja tulee olemaan herätys, joka pyyhkäisee tästä läpi.
64 Olen kuullut, että nyt on alkanut kaksi tai kolme herätystä. Veli James Outlaw on käsittääkseni aloittamassa herätyksen. Ja jotkut muut veljet täällä kaupungissa. Luotan siihen, että jokaisessa seurakunnassa, kaikkialla, alkaisi herätys, ja ihmiset tulisivat Kristuksen luo.
Oi voi… Uskotko, että olemme nyt eräässä matkan vaiheessa? Teettekö te niin? Nostakaa kätenne ylös. Haluan kysyä teiltä vielä yhden asian. (Veli Hooper, voisitko valmistautua tulemaan lavalle hetkeksi?) Nyt, mietin tätä: jos joku täällä tänään, jos ette usko tätä nyt koko sydämestänne, ystävät, jos ette usko sitä…
65 Tässä viime viikolla meidän kokouksessamme, tässä ihanassa kokouksessa, tapahtui joitakin asioita. Mutta kaksi vahtimestaria seisoi aivan vieressäni, kun epileptinen kirous puhkesi, ja kaksi vahtimestaria putosi alas, toinen toiselle puolelle, ja toinen heistä syöksähti eteenpäin, toinen juoksi taaksepäin näin. Muutamaa tuntia myöhemmin he yrittivät saada naista sisään, mutta eivät onnistuneet, hieno nainen, liikenainen siellä kaupungissa, hänellä oli – kaup – kauppa, jossa myytiin naisten vaatteita ja muuta, erittäin hieno nainen. Noin kaksi päivää myöhemmin hän oli ulkona hotellin edessä ja vaahtosi kuin hullu koira. Näettekö? He eivät voineet… Helvetin voimat oli päästetty irti, ja demonit menevät yhdestä toiseen.
Nyt, antakaa minun lainata sitä uudelleen juuri …?… tuolla. Kuunnelkaa. Muistakaa, tämä on Saatanan ulosajamista. Raamattu sydämeni päällä, ystävät, se on voimien ajamista ulos, jotka sitovat noita ihmisiä. Ja kun tuo voima on ajettu ulos, tuo demoni menee jonnekin, jos se voi päästä jonnekin. Muistatteko, kun Jeesus ajoi ulos legioonan, demoneita, ne sanoivat: ”Salli meidän mennä tuonne sikalaumaan.” Onko näin? Ja Hän antoi heille luvan mennä. Ja he menivät tuonne, ja nuo siat, tuhansittain, juoksivat jokeen ja hukkuivat jokeen. Onko se totta?
66 Ja nyt, muistakaa, rakkaat ystävät, koko sydämestäni, ottakaa tämä varoituksena. Jos teillä on yksikin epäileväinen ajatus, älkää jääkö nyt rakennukseen. Koska tänne tuodaan nyt luultavasti mielenvikaisia, sokeita, kuuroja, kaikkea. Ja teidän on oltava täysin hiljaa. Ja jos teistä tuntuu, että ette voi pitää päätänne alhaalla, niin älkää jääkö tänne.
Nyt, yritämme huilata noin vartin välein, jos Herra tulee tekemään jonkun ihmeen, tietysti. Nyt, en sano, että niitä tulisi olemaan vain yksi. Ei välttämättä tule olemaan kuin yksi. En ehkä pääse edes siihen yhteen. En voi sanoa. Haluan tehdä itseni täysin selväksi. Edestakaisin, tarkistakaa ja varmistakaa se uudelleen, jotta tiedätte sen.
67 Muistakaa, olen sanonut, että tämä on parantamisen lahja. Olkaa kaikki kanssani samaa mieltä. Jos teette niin, sanokaa: ”Aamen.” [Seurakunta sanoo: ”Aamen.” – toim.] Enkeli ei ole koskaan käskenyt minua tekemään yhtään ihmettä. Jokainen, joka sen kuulee, sanokoon ”Aamen”. Hän sanoi minulle, että jos rukoilisin ihmisten puolesta, he tulisivat parantumaan, jos saisin heidät uskomaan minua. Olettehan kuulleet sen, muistakaa se, sanokaa ”Aamen”. Mutta uskon kautta, uskon kautta Häneen, joka on näkymätön täällä tänä iltapäivänä, Kaikkivaltias Jumala on sallinut minun avata täysin sokeiden silmät, avata niiden korvat, jotka ovat syntyneet kuuroina ja mykkinä, niin että he puhuivat ja kuulivat. Rampoja, jotka olivat kammottavasti fyysisesti raajarikkoja – vapautuneet aivan ihmisten silmien edessä ja kävelleet pois Hänen voimastaan, joka on näkymätön.
68 Mutta muistakaa, että se ei johdu minun voimastani. Se on Hänen voimansa. Minulla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta tehdä ihmeitä. Olen vain ihminen kuten te, teidän aviomiehenne, teidän veljenne. Minä olen mies. Mutta Hän on Jumala. Ja tämä Enkeli on Jumalallinen, joka on lähetetty Jumalan valtaistuimen luota. Ymmärrättekö, mitä tarkoitan? Se on… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Enkeli, ja Jumalan Sana… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] …ihmeitä täällä. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Onko näin?
Nyt, kuinka moni tulee uskomaan minun kanssani? Katsotaanpa… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] …?… Sain teidän…?…Kiitos.
Nyt, hitaasti, annetaan heille pieni mahdollisuus levätä. Seisokaa nyt kaikki kunnioittavasti, kun laulamme ”Usko se vain”. Kaikki. No, se on laulu, josta Jumalan Enkeli pitää. Olkaa nyt kaikki hiljaa ja olkaa yhtä ihania. Rakastatteko Jeesusta, sanokaa ”Aamen”.
69 Nyt minun on saatava itseni täysin hiljaiseksi. Ja nyt, kun me laulamme. Nyt, alamme nyt kaikki hitaasti:
Usko se vaan, usko se vaan,
Kaikki on mahdollista, usko se vaan,
Usko se vaan, usko se vaan,
Kaikki on mahdollista, usko se vaan.
Kumartakaamme päämme ja hyräilkäämme sitä hiljaa. [Veli Branham alkaa hyräillä. – toim.] Oi, kiitos Jumalalle. Kun hyräilette tuota, haluan…?…
70 Nyt, katsokaamme todella kunnioittavasti Herraamme Jeesukseen. Oi Jumala, kuinka nöyrältä minusta tuntuu seistä tässä. Minä toin tähän, Isä, tähän jumalanpalveluksen osaan kertoessani ihmisille, että nämä asiat tulisivat tapahtumaan. Oi Jumala, minä saarnasin siitä…?…tänään, palkollisesta, profeetta Bileamista. Ja tiedän, että Sinä, rakas Jeesus, sanoit paholaiselle: ”Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi.”
Saatana sanoi: ”Niin, mutta on kirjoitettu Kirjoituksissa…”. Kyllä, Isä.
Ja Saatana haluaisi kiusata tänään.
Rakas Jumala, kaikki on Sinun käsissäsi. Ja rukoilen Sinua sydämestäni tänään, täällä mikrofonin ääressä, kuten tavallisesti, yksin huoneessa. Mutta, Isä, Sinä tunnet sydämeni. Ja uskon, että Sinun palvelutyötäsi, joka on niin laiminlyöty, Sinun kansaasi on heitetty sisään …?… On tullut hetki, jolloin Sinä tulet ottamaan Seurakuntasi.
71 Auta minua, rakas Isä. Kunnioitatko palvelijasi sanoja tänään, niitä, jotka ovat niin huonoja ja kelvottomia, tulla kunnioitetuiksi? Olen kertonut, että se Enkeli, joka kohtasi minut huoneessa sinä yönä, sanoi: ”Mikään ei tule kestämään rukouksesi edessä.” Rakas Jumala, jos se ei ole Sinun Jumalallinen tahtosi, pysäytä se.
Mutta Isä, Sinä tiedät kaiken. Ei niin, että nämä ihmiset kuulisivat minua, vaan että Sinä kuulisit minua. Haluan nähdä herätyksen tässä kaupungissa. Oi Jumala, jokin on puristanut sydäntäni siitä lähtien, kun sain tietää, että olisin menossa Phoenixiin. Auta, rakas Jumala. Ja alkakoon vanhanaikainen herätys. Jonain päivänä, asukoon palvelijasi täällä tässä ihanassa pienessä kaupungissa.
Nyt, siunaa meitä yhdessä. Voitele minut, Herra. Ole hyvä ja anna Enkelisi… Ja Sinä tiedät, Isä, että minä annan kaiken ylistyksen ja kunnian Sinulle. Tiedät, että olen kertonut kaikille sanomalehdille, etten ole parantaja. Sinä olet Parantaja. Olen halukas olemaan nöyrä, Isä, sillä olen pelkkää tomua, antaakseni Sinulle ylistyksen. Suo vain… Salli minun, Isä, auttaa näitä köyhiä, sairaita, kärsiviä, sokeita ja rampoja ihmisiä. Soisitko sen, Isä? Ja sitten ensi viikolla me vain, Isä, teemme niin kuin Sinä sanot. Salli tämä tänään. Äläkä lue sitä palvelijaasi tai kansaa vastaan. Rukoilen Sinua, Isä, että annat Jumalallisen voiman nyt, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen. Voitte istuutua nyt, kunnioittavasti.
72 Nyt, toivon, että te vahtimestarit, jotkut pienistä vauvoista ovat hermostuneita ja muuta sellaista. Tämän täytyy olla täysin hiljaista, ystävät. Äidit, älkää antako pienten lastenne liikuskella ympäriinsä. Ja jos pienet vauvat itkevät, eikö teillä, vahtimestarit, olisi täällä paikkaa, jossa istua… Kuinka monta vahtimestaria rakennuksessa on, näyttäkääpä kätenne? Vahtimestarit, oletteko te tehtävässänne? Selvä. Vahtikaa, ja auttakaa äitejä. Älkääkä salliko kenenkään juosta lattialla, koska tämä on hyvin, hyvin pyhä hetki.
Tarkkailkaa parantamiskokouksia …?… sairauksia värähtelyjä? Hyvä on, okei. Nyt, teillä on joku, joka lähettää noita värähtelyjä. Haluan jokaisen näkevän käteni. Nyt, vielä vain tämän kerran …?… Näettekö, kuinka valkoinen se on? Kuinka moni ymmärtää ja näkee värähtelyt kädessäni, näyttäkääpä kätenne? Tarkoitatko, että siinä ovat kaikki ihmiset, jotka ovat olleet kokouksissa? Täällä on melkein kokonaan uutta väkeä. Vaikea uskoa, eikö olekin?
73 Ystävät, se tulee värähtelemällä, voitte nähdä sen kädessäni. Käteni muuttuu todella verenpunaiseksi, ja valkoiset näppylät hyppivät siinä taudin mukaan. Ihmiset eivät kerro minulle, mitä tauteja heillä on. Henki menee alas ja kertoo heille, millainen sairaus heillä on. Lääkärit tutkivat minua siellä viime viikolla. Jokainen niistä lääkäreistä, he tuovat tapauksia sairaalasta…
[Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Nyt, se on oikein. Nyt, minä… tämä henkilö, joka seisoo takanani, nyt hetkinen …?… Minä näin, mitä he ovat juuri nyt…?….Nyt kaikki istuutukaa. Älköön kukaan… olkaa todella hiljaa. Olkaa kaikki vain… istukaa paikallanne, kaikki. Älkää liikkuko yhtään, koska muistakaa, että varoitan teitä Jeesuksen Kristuksen Nimessä, että olette …?… edessä, jos ette tottele Häntä. Minä en …?… siihen, ennen kuin saan selville, mikä se on.
Tuokaa henkilö tänne. Kyllä, rouva, teidän kasvaimenne on muuttunut syöväksi. Onko näin? Sinulla on muutakin kuin se. Onko näin? Sanoinko sen, mikä on oikein? Syöpä? Tuli sinun nais …?… Ja olet ollut huolissasi …?… Ja sitten, sinulla on ollut naisongelmia. Ja sinulla on… Sinulla on ollut eräänlainen leikkaus, ja sinulla on edelleen tulehdus ja vatsavaivasi, joka on…?
Nyt, katsokaa tänne. Kysykää tuolla rivissä olevilta. Onko teillä syöpä? [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Kärsittekö …?….
Sitä tuo bakteeri on …?… Ja minä näen …?…. Minä aion …?… erottaa …?….
Nyt, te, jotka seisotte vieressä, haluan teidän katsovan kättäni, jos pääsen tänne, jotta näette tänne taakse. Näettekö? Nyt, te yleisö nostakaa päänne ylös. Antakaa minun kävellä tänne. Haluan, että katsotte kättäni …?… Haluan, että katsotte tätä kättä tässä. Näettekö kuinka valkoinen käteni on? Näettekö sen? Katsokaa, kuinka…? Nyt, katsokaa, kun otan ja laitan oman käteni tuohon. Nyt, katsokaa tätä, kun otan käteni pois sieltä …?… käteni tuolla, voitteko? Katsokaa tänne. Laitan oman käteni päälle. Näettekö? Näetkö, miten valkoinen se on? Nyt, vain nainen laittaa käden päälle. Siinä se on. Tumma ja punertava. Nyt, käteni tuntuu kuin se olisi tulessa. Näetkö sen…?
[Veli Branham jatkaa rukoilemista ja puhumista ihmisille vielä 75 sekunnin ajan. Sanat ovat hyvin vaikeasti ymmärrettäviä – toim.]
74 Nyt, haluan, että koko yleisö laskee päänsä kaikkialla, ja minä aion …?… haluan…?…potilas, haluan sinun katsovan käsiäni. Katso nyt käsiäni. Te muut kumartakaa päänne, koska hänellä on syöpä, koska jos se lähtee pois… Muistakaa, että saatatte löytää itsenne …?… kuolemassa syöpään…
75 Nyt …?… Nyt, tästä tässä on kyse. Naisen syöpä kuoli. Bakteeri sammui, elämä lähti siitä. Nyt, tässä tapahtuu näin. Nyt, moniko teistä täällä on ottaja tai …?… Kuinka monella täällä on …?… armoa …?… onko hänellä rukouskortti? Te, joilla on rukouskortti, muistakaa tämä. Jossain seitsemänkymmenen kahden tunnin kuluttua tulette voimaan pahoin ja oksentamaan. Muistakaa tämä, koska kun syöpä on kuollut, elämä katoaa siitä. Ja sitten kun elämä on sammunut …?… Te tulette voimaan pahoin …?… Saatatte mennä sen ohi, ystävät. Jos laitatte sen pulloon …?…
76 Oi Iankaikkinen Jumala, kuule tämä palvelijasi rukous, olkoot he …?… seisovat täällä tänä iltana ja kaikki palvelevat …?…..
Sinä, demoni, jota kutsutaan syöväksi, tulen sinua vastaan Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, Nimessä. Vaadin sinua jättämään hänet. Tule ulos naisesta, sinä syövän henki, Jeesuksen Kristuksen Nimessä …?….
Jos se on Sinun tahtosi, niin minä… ei ottaa niitä… vaan antakaa heidän tulla, ja niiden, joilla on uskoa, jotka …?…. kuurojen ja mykkien, ja antakaa …?…. niin minä tiedän, Isä, että Sinun…?… Ja nyt, jos niitä on, niin tietäköön se …?… ilman jotakin. Silloin, Isä, tiedän, että olet läsnä. Mutta minä tulen tietämään, että se on Sinun tahtosi, että minä kuljen ihmisten ohi jonon läpi ilman, että kukaan paranee …?…. kuuro, mykkä tai sokea, ja seisoo jonossa, ja tehdä Sinun voimastasi näytöksen, Isä …?… Oi Isä, anna anteeksi palvelijallesi, ja ihmiset…?Vastaa palvelijasi rukoukseen nyt…?…
77 Sinä kuuro henki, minä kohtaan sinut Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Tule ulos miehestä. Minä vaadin sinua lähtemään.
[Veli Branham napsauttaa sormiaan ja taputtaa – toim.] Kuuletko minua …?… Sano: ”Aamen.” [Mies vastaa: ”Aamen.” – toim.] Ylistys Herralle. [Ylistys Herralle.] …?… Sano: ”Aamen.” Sano: ”Isä, minä uskon sinua.”…?…. Sano: ”Aamen.” [Aamen.] Sano: ”Herra, minä rakastan Jumalaa.” [”Rakastan Jumalaa.”] Sano: ”Herra, minä aion palvella sinua.”…?….
Nyt, mikä on nimesi …?… missä asut? Täällä Phoenixissa …?…