47-1207 KOKEMUKSIA
(Experiences)
Phoenix, Arizona, USA, 7.12.1947

¹             Hyvää iltaa, yleisö. Olen iloinen voidessani olla jälleen kanssanne tänään iltapäivällä tässä jumalanpalveluksessa. Kaipasin niin paljon sitä sunnuntaita, jolloin olin poissa, mutta en vain kyennyt millään pääsemään heidän luokseen. Minulla ei ollut mitään keinoa päästä niihin kaikkiin. Olen iloinen, että voin palata taas tänä iltapäivänä ja olla kanssanne. Yritin päästä tänne lentokoneella, mutta kaikki koneet olivat lentokiellossa. Yritin päästä… Ja bussi oli pysähtynyt. Ei ollut mitään mahdollisuutta päästä tänne mitenkään ollakseni kanssanne, mutta minä toki, niin paljon kuin tiesin, rukoilin teidän puolestanne koko ajan.

Ja kuulin, että veljet kokoontuivat yhteen ja nousivat lavalle ja rukoilivat, ja monien ihmisten puolesta rukoiltiin ja he parantuivat. Ja olen todellakin kiitollinen siitä.

Nyt tämä vie meidät kuudenteen sunnuntaihin sunnuntain jumalanpalvelussarjassamme täällä Phoenixissa, ja meillä on vielä kaksi sunnuntaita tämän jälkeen. Ja luotan siihen, että monet ihmiset saavat siitä suurenmoisen hyödyn, kun Jumalan Läsnäolo on täällä monien sairaiden ja kärsivien vuoksi.

Olen kuullut, että täällä on joitakin, jotka… eräs nainen Chicagosta ja muita, jotka tulivat; he ovat saaneet vain yhden päivän pidemmän ajan olla täällä. En nähnyt häntä viime sunnuntaina, joten kaikki ne, jotka eivät pysty jäämään tai eivät voi jäädä pidemmäksi aikaa, antakaa minun ottaa heidät ensimmäisinä jonoon. Niinpä, sisar, sain sinun – sinun viestisi huoneessa hetki sitten ja muita ulkopuolella, ja aion yrittää rukoilla jokaisen puolesta.

²             Monet teistä muistavat varmaan sen pahan asian, joka tapahtui kaksi viikkoa sitten sunnuntaina täällä, muutama viikko sitten tänään täällä saarnastuolissa. Monet teistä muistavat sen, eikö niin, mitä tapahtui? Se oli yksi – yksi toistaiseksi kauheimmista asioista, mitä minulle on koskaan tapahtunut koko elämäni aikana. Ja monet teistä eivät ymmärrä… No, ajattelin, että ehkä olisi hyväksi tänä iltapäivänä ja kertaalleen kuvata; että selittäisin näitä asioita teille ja käyttäisin aikaa, ehkä kerran antaakseni todistuksen. Tietysti näin tehdessäni, että – että te ymmärtäisitte sitä paremmin.

Ja tämä on ollut hieno kokous läpi Luoteisalueen, se on ollut vähän liikaa minulle. Jouduin sellaiseen kuntoon, kunnes olin neljäkymmentäneljä tuntia tajuttomana, ennen kuin tulin tajuihini. Mutta siellä on tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä, jotka…?… joiden puolesta Herraa tulisi rukoilla…?… kaikkialla Vancouverista Portlandiin, Portlandista Salemiin, Ashlandiin ja Boiseen viiden viikon jumalanpalveluksen ajan, jotka saivat suuren hyödyn, josta olen hyvin iloinen voidessani ilmoittaa myös tänään.

Mutta yksi asia, jota olen itkenyt ja pyytänyt itselleni merkkiä… Saattaa tuntua vähän järjettömältä selittää, mitä se tarkoittaa… Se merkitsee minulle enemmän kuin kaikki parantumiset, joita maailmassa voisi tapahtua. Ja minä uskon, että juuri minun syyni olla maan päällä… Ja jos saisin kaiken toimimaan niin kuin se siellä nyt tapahtuu, minä uskon, että minut – minut otettaisiin silloin kotiin, että otettaisiin…?….koska ihanteenani on aina ollut nähdä seurakunta yhdessä, nähdä ihmisten palvovan Jumalaa yhdessä.

³             Ja sitten viime viikolla sain nähdä Jumalan Seurakuntien, Jumalan Kirkon, Foursquare-kirkon ja Helluntai Ykseyden liittyvän yhteen. Ja heillä on yhteisiä herätyskokouksia, kullakin miehellä, heidän kastejumalanpalvelustensa yhteydessä ja muuta sellaista. Olkoon jokainen ihminen täysin vakuuttunut yhdestä sydämestä ja yhdestä mielestä, ja satoja ihmisiä pelastuu siellä päivittäin. Suuri yhteinen herätys (Voi sentään.), se merkitsee minulle niin paljon. Se merkitsee enemmän… Siitä on enemmän hyötyä siellä kuin kaikista niistä kokouksista, joita on pidetty sen jälkeen, kun olen ollut liikkeellä. Nähdä Jumalan ja lunastetun Seurakunnan tulevan yhteen, Jeesus tulee pian…?….Jos se voisi tapahtua kaikkialla, Jeesus tulisi. Ja on vain pieniä eroavaisuuksia ihmisten uskonnoissa, jotka pitävät heidät erossa toisistaan, mutta todelliset evankeliset pääperusteet, ne ovat kaikki samat.

Ja minä haluaisin nähdä heidän olevan halukkaita olemaan samaa mieltä keskenään ja saamaan aikaan herätyksen. Ja sitä me tarvitsemme. Ja niin on tapahtunut koko matkan Vancouverista Boiseen: yksi sydän ja yksi mieli, näettekö nuo Jumalan Seurakuntien saarnaajat, Foursquare Gospel -saarnaajat…?…. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] teistä, jotka olette nyt paikalla. Ja jopa ne, jotka edustavat aluetta, Jumalan seurakuntia. Se oli varmasti… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Ja he kaikki tulivat yhteen sellaisessa yhtenäisyydessä, jota en ole koskaan elämässäni nähnyt, ja vain halasivat toisiaan pöydän toisella puolella…?…. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] ja kyyneleet virtasivat [Tyhjä kohta nauhalla.]… Siitä minä pidän, siitä minä pidän. Nyt tulee todellinen herätys.

Ja heillä on yhteisiä herätyksiä. Se tulee olemaan Jumalan Seurakunnissa yhden viikon ajan, ja sitten Foursquareen seuraavaksi viikoksi, Jumalan Seurakuntaan [Tyhjä kohta nauhalla – toim.], Helluntai Ykseyteen seuraavaksi viikoksi, ja se vain liikkuu näin ympäriinsä. Voi sentään, se on sitten ihanaa minusta. Minusta se on arvokkaampaa kuin kaikki… Se merkitsee Kristuksen ruumiin parantumista. Näettekö? Se on todellista Jumalallista parantumista (eikö olekin?), kun Kristuksen ruumis voi olla… ja meidät voidaan tuoda yhteen silloin. Se on todellista Jumalallista parantumista nyt.

⁴             Viime viikolla… minä olen opettanut Neljänestä Mooseksen kirjasta ja Israelin lasten viemisestä pois Egyptistä, heidän viemisestään luvattuun maahan. Ja meillä oli hienoja hetkiä. Mutta jos vain suotte anteeksi, etten puhu siitä tänään ja annatte anteeksi, olen niin heikko ja väsynyt… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]…?… Minä… minä yritän vain antaa teille joitakin todistuksia ja pieniä kohokohtia tai jotakin, kun menemme eteenpäin; sitten meillä on parantumisjono.

Ja olen yrittänyt… Se, miksi tein niin – se, miksi opetin sitä, oli tämän yhden asian vuoksi. Ja minä… minä näen, että oma inhimillinen voimani ei… ei voi tehdä sitä. Mutta minä rukoilen, että Jumala auttaa minua. Phoenix on ollut vaikeinta, mitä minulla on koskaan ollut. Pienimmät väkijoukot, jotka ovat koskaan osallistuneet ja niin edelleen, ovat olleet Phoenixissa. Phoenix on kaupunki, jota rakastan enemmän kuin kaikkia maailman kaupunkeja. Rakastan sitä. Ja se… haluan olla… haluan, että tämä on jonain päivänä kotini, ja siksi Saatana taistelee minua vastaan niin kovasti täällä. Aivan oikein. Mutta Jumalan armon avulla minä voitan. Minä saan Jumalan armosta sen, mitä olen pyytänyt.

⁵             Ja olen halunnut nähdä Phoenixissa, ja aion vain rukoilla, että Jumala tekee sen, koska haluan nähdä kaikki seurakunnat Phoenixissa samalla tavalla kuin ne olivat luoteisella alueella: kaikki ovat yhtä sydäntä ja yhtä mieltä ja yhdessä paikassa. Me voimme tehdä sen, ystävät. Me pystymme siihen, eikö niin? Ja minä uskon, että Jumala auttaa meitä tekemään sen. Antakaa jokaisen ihmisen… En tarkoita, että kenelläkään ei saisi… ettei hänellä olisi omaa seurakuntansa oppia. Ei se haittaa. Mutta tarkoitan sitä, että jos voimme olla yhtä mieltä, yhtä mieltä, yhtä mieltä… Se on meidän kaikkien…?…. Miksi emme voi? Totta kai voimme. Saatana vain tulee väliimme. Eikö niin? Ja hän tekee niin, ja se on hänen… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Mutta uskon, että on tullut hetki, jolloin Jumala muuttaa järjestystä.

⁶             Nyt, vain… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]…tekstini loppuun, sillä jätin israelilaiset viime sunnuntaina profeetta Bileamin kohdalla. Ja siellä saarnasin itselleni tuomiota. Kuinka moni oli täällä sunnuntaina ennen viime sunnuntaita näkemässä sitä? No, näitte mitä minulle tapahtui. No, minä… minä toin itselleni tuomion. Veli Kidson ja minä olimme aina… Olen tehnyt tämän lausunnon, että mikään sairaus, oli se mikä tahansa, ei kestäisi rukousta, tai mikään vaiva, oli se sitten kuinka pahasti rampautunut tahansa, ei parantuisi, jos käyttäisin aikaa tuon ihmisen hyväksi. Olettehan kuulleet minun mainitsevan tuon kaikkialla? Ja se on totta. Se on yhä totta. Mutta nyt, tänään, suuri koetus on ohi, ja annan sen olla minulle kompastuskiven sijasta ponnahduslauta, ja siten se opettaa minulle paremmin Herran tiet ja että voisin elää lähempänä Häntä. Ja kun elän lähempänä Häntä, voin auttaa teitä ihmisiä enemmän ja olla Hänen Henkensä johtama.

⁷             Ja nyt, ennen kuin aloitamme, haluan ensiksi rukoilla. Ja sitten puhumme hetken, ja kerron teille todistuksia joistakin tapahtumista, ja sitten aloitamme rukousjonon ja varaamme runsaasti aikaa rukoilla kaikkien niiden puolesta, jotka haluavat, että heidän puolestaan rukoillaan, ja erityisesti kaikkien niiden puolesta, jotka eivät voi palata muihin jumalanpalveluksiin. Ja sitten kerron teille syyt…

Ja ennen kuin sanon tämän, ennen kuin rukoilemme, haluan kiittää Jumalaa siitä, että hän on palauttanut minulle jälleen parantamisen lahjan ja että hän on tuottanut minulle enemmän menestystä toissaviikonlopun jälkeen, ja näiden kahden viikon aikana, ja oikeastaan sairaiden puolesta rukoilemisessa, kuin kuukausiin on tapahtunut. Aivan oikein. Se tuli takaisin siunatumpana kuin mitä se oli ensimmäisellä kerralla. Ja huomaatte sen varmasti kokouksessa.

⁸             Mutta ensin voimme kunnioittavasti kumartaa päämme kaikkialla rukoukseen.

Rakas Isä, me tulemme tänään luoksesi juuri niin nöyrinä kuin osaamme lähestyä Sinua. Ja tajusin, että kun viimeksi seisoin tällä saarnastuolissa, olin tuomittu mies: Seisoin tässä ja tajusin, kuinka avuton olin ilman Sinua. Tunsin, kuinka Sinun Läsnäolosi jätti minut, ja näin, kuinka tulin tänne pienen tytön eteen, joka oli vain huonokuuloinen, ja näin hänen kuuroutuvan täällä saarnastuolissa; näin huonokuuloisen miehen palaavan kuuroksi… Oi Kristus, ymmärrän, että ilman Sinua olen epäonnistuja. En voi kulkea yksin. Ja niinpä näinä aikoina, Isä, olen päättänyt, että ilman Sinua en aio edes mennä kotiin, koska se olisi vain häpeäksi Sinulle. Ja Jumala, olkoon minusta kaukana, että tekisin niin.

[Tyhjä kohta nauhalla – toim.] He kaikki tulevat parantumaan, jokainen heistä. Auta minua todistusten kanssa, Isä, joista puhuisin tänä iltapäivänä. Olkoon niin, että ihmiset ymmärtäisivät. Ja saakoon jokainen täällä oleva siunauksen [Tyhjä kohta nauhalla -toim.] Isä, jokainen [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] rikas, hylkiö, valkoinen, värillinen, kaikki… Ole nyt kanssamme ja vuodata Pyhä Henkesi meidän kaikkien yllemme. Ota loisto pois jumalanpalveluksesta ja auta väsyneitä, uupuneita palvelijoitasi. Sillä me pyydämme sitä Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.

⁹             Viimeinen… Viimeinen kerta, kun Jumala lähetti Enkelinsä alas… Monet teistä täällä… Kuinka moni on kuullut siitä, kuinka Jumalan Enkeli toi minulle parantamisen lahjan? Suurin osa teistä on kuullut. No, rakas ystäväni, tajuttuani, maattuani siinä tilassa monta tuntia, otin jopa pienen paperin ja piirsin, ennen kuin lähdin ulos, ajattelin, että se oli elämäni loppu, ja kirjoitin vaimolleni, mitä tehdä, ja pienen piirroksen veli Kidsonille ja muille vastaaville. Ja tajusin, että minulla ei ole minkäänlaista otetta elämästä pitääkseni oman elämäni; se voi päättyä milloin tahansa. Mutta jos tämä on viimeinen kokoukseni teidän kanssanne, niin tuon Enkelin vierailu on totta, Jumalan edessä. Se on aivan oikein. Se on totta. Ja kun seison tässä tämä Raamattu vieressäni, ja Hän todella tuli, ja olen kertonut teille totuuden; vaikka kuolisin tällä hetkellä, se on totta.

¹⁰         Ja – mutta asia on niin, että luonteeltani rakastan kuunnella, ja haluan auttaa jokaista, jota voin. Näin tehdessäni annan luonteeni etääntyä Jumalasta. Voitteko te nähdä? Minun tahtoni asioista ei aina ole Jumalan tahto asioista. Ja ihmiset pyytävät minua tekemään asioita, ja minä rakastan ihmisiä, kuten olen kertonut teille aiemmin… Aikoinaan minulla ei ollut montaakaan ystävää, koska minua pidettiin niiden ihmisten keskuudessa, joiden kanssa olin, mammanpoikana, eikä minulla ollut montaakaan ystävää. Mutta sen jälkeen kun tulin ulos ja löysin Jumalan kansan, Hän on antanut minulle miljoonia ystäviä. Ja rakastan heitä niin paljon, että tekisin mitä tahansa heidän edestään. Tajuan koko sydämestäni, että jos jotain… Jos en saa voimaa jostain muualta, ensi vuonna tähän aikaan on joku muu tekemässä tätä minun sijastani. Se johtuu siitä, että vaikka he yrittäisivät kuinka paljon… vaikka joku yrittäisi rohkaista minua, tunnen itseni, näen inhimillisen voimani katoavan. Se johtuu siitä, että sydämessäni on jotain, joka kurottautuu ihmisten puoleen. Ja minä… minä tein tämän lausunnon, minun on elettävä tämän lausunnon mukaan, jonka minulla pikemminkin oli, ja kun lähden, pidin aina tuosta Elämän psalmista: ”Eroamiset jättävät taaksemme, jalanjäljet ajan hiekalle.” Haluan ihmisten tietävän, että kun lähden, että olen tehnyt parhaani, minkä tiedän palvellakseni Jumalaa ja Hänen seurakuntaansa täällä ollessani (Aivan oikein.), Hänen seurakuntansa ja Hänen kirkkautensa tähden.

¹¹         Vandaliassa, Illinoisin osavaltiossa, oli Enkelin vierailun aika, kuten kerroin teille viime sunnuntaina, eli sunnuntaina viikko sitten. Muistatteko, kun kerroin teille Hänen tulostaan? Seuraava kerta oli juuri ennen kuin tulin tänne. Sunnuntaina kaksi viikkoa sitten olin huoneessa. Olin käynyt koko Kanadan läpi ja ympäriinsä. En ollut nähnyt Häntä lainkaan, ja asetuin katsomaan sivuttain, ja satuin näkemään jotakin huoneessa; käännyin, ja siinä seisoi Jumalan Enkeli ja katsoi minua. Minä kaaduin kasvoilleni, mutta minä… Veli Lindsay oli Jumalan Seurakuntien pohjoisen kampanjan kampanjapäällikkö. Hän astui huoneeseen ja kuuli minun huutavan. Ja hän astui huoneeseen… Hänen ei ollut tarkoitus tehdä sitä; hän on hieno mies. Mutta kun niin kävi, se varmaan keskeytti jotain, ja Enkeli lähti pois.

¹²         Ja sitten seuraavana sunnuntaina tulin suoraan tänne. Se oli perjantaina. Ja sunnuntaina tulin tänne, enkä tiennyt, mitä osaa Kirjoituksista… En koskaan pääse lukemaan Raamattua, mutta otin Neljännen Mooseksen kirjan 22. luvun, ja siinä aloin puhua profeetta Bileamista, pääsin hänen osuuteensa ja siihen, kun hän tuli tänne, ja siihen, miten Jumala sanoi hänelle alkujaan: ”Älä mene noiden miesten mukaan.” Mutta sitten hän rukoili uudestaan ja jatkoi, ja – ja lopulta uskon, että Bileamille oli rakkaus rahaan syynä siihen, että hän halusi mennä. En ole varma; en ole koskaan tiennyt, ennen kuin tulin tänne. Luulen, että se oli rakkaus rahaan. Mutta minun tapauksessani ei kyseessä ollut rahan rakkaus, vaan myötätunto ihmisiä kohtaan. Ja olipa se kuinka pientä tai suurta tahansa, on väärin olla tottelematta Jumalaa (Aivan oikein.), riippumatta siitä, mitä se on.

¹³         Ja Bileam meni sinne, ja Herran Enkeli kohtasi hänet tiellä. Ja kun pääsin sinne, ystävät, en tiedä. Minuun iski jokin tässä, ja meillä oli pelkkä jono, eikä mitään muuta kuin ihmeitä voitu tehdä; siinä kaikki, ei mitään muuta kuin ihmeitä. No… Ja kun seisoin täällä saarnastuolissa, kun pääsin Bileamin luo, saarnasin teille kaikille ja näin tuon Enkelin seisovan tiellä, eikä Bileam nähnyt sitä… Hän ratsasti muulin selässä, ja hän näki sen. Sitten hän pääsi kapealle tielle, kapeaan paikkaan, sellaiseen, josta kuljettiin portin läpi. Ja siellä se Enkeli ilmestyi taas, ja muuli näki sen, eikä Bileam voinut nähdä Herran Enkeliä, ja kuinka mekin olemme olleet sillä tavalla tottelemattomia Jumalalle. Niin sitten kun minä tein niin, minä näin silloin, mistä Enkelin ilmestymisessä oli kyse, ja minä tajusin ensimmäistä kertaa, että se on totta. Millaisen virheen olikaan minä tehnyt. Olen esittänyt ihmisille sellaisen väittämän Jumalan voimasta, että edes Jumalan Poika ei koskaan esittänyt mitään tuollaista väitettä. Minä tein haasteen tuoda… siihen, mikä oli parantunut juuri tuossa siihen, mikä oli…?… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] selvittämään… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]

¹⁴         Miten, sen on täytynyt olla niin hyväksi minulle, että se antoi minun selvitä sellaisesta, kun edes minä en olisi saanut aikaan yhtään uskoa siihen tai en, ainoastaan tuomaan niitä esille (Ymmärrättekö?), koska minä tunsin Jumalan voiman ja voiman. Ja miten se Jumala antoi minun selvitä siitä, sitä en tiedä. Koska Jeesus Kristus: oli monia mahtavia tekoja, joita Hän ei voinut tehdä (Onko niin Kirjoituksissa?) heidän epäuskonsa vuoksi. Ja katsokaa millainen Hän oli. Katsokaa, millainen voima Hänessä oli. Ja sitten pelkästään parantamisen lahjalla haastaen mitä tahansa, uskoa tai epäuskoa, kohdata se. Ja Hän antoi minun selvitä siitä kuuden kuukauden ajan. Minun sydämeni murtui, kun näin sen, mitä olin tehnyt. Yritin seisoa teidän edessänne ja saarnata, mutta en pystynyt siihen. Se vain sulatti minut. Tulin saarnastuoliin ja näin silloin, että saarnasin ja kerroin, kuinka paha Bileam oli, ja minä seisoin Bileamin kengissä. Tein asioita, joita Herran Enkeli kohdatessaan minut sanoi, että älä tee niitä. Ja ihmettelin, että Hän ei ollut käynyt luonani kuuteen kuukauteen, ja sanoi, että rajasin liikaa parantamisen lahjan ihmeiden tekemiseen. Ihmeitä tehdään joka puolella. Antakaa siis Jumalan tehdä valinta, niin kuin Hän tahtoo. Antakaa minun tuntea itseni johdatetuksi hengessäni siihen, mihin ikinä – mitä ikinä Herra käskee minua tekemään. No, tuo on Kirjoitusten mukaista.

¹⁵         Kun Jeesus meni lammikolle, jossa makasi yhtä monta rampautunutta ihmistä kuin tässä rakennuksessa on tänä päivänä ihmisiä, ehkä enemmänkin… Hän käveli kaikkien niiden ihmisten keskelle ja valitsi yhden miehen. Jumala johdatti Hänet tekemään niin. Hän kysyi häneltä: ”Tahdotko tulla terveeksi?”

Hän vastasi: ”Herra, minulla ei ole ketään, joka voisi viedä minut veteen.” Hän sanoi: ” Ota vuoteesi ja kävele.”

Hänen ei tarvinnut väitellä hänen kanssaan, koska Kristus tiesi, että tuolla miehellä oli usko parantumiseen; ja mies otti vuoteensa ja meni eteenpäin. Hän ei parantanut ketään muuta kaupungissa, vain käveli ulos. Hän otti toisen miehen ja vei hänet ulos kaupungista, ja seisoi puhuen hänen kanssaan, sylki maahan ja teki pienen, teki pienen kakun ja laittoi sen hänen silmilleen ja käski häntä menemään peseytymään Siloamin lammikolle. Useita tuhansia makasi hänen tiellään. Hän ei koskaan parantanut heitä kaikkia. Mutta kun Henki käänsi Hänet jonkun puoleen, silloin Hänellä oli myötätuntoa, ei inhimillistä myötätuntoa, koska Jumala puhui Hänen kauttaan menemään tuon ihmisen luo. Silloin minä näin, että olen tehnyt jotain, mikä oli väärin. Ja minä olin tuomittu ja häpesin itseäni. Ja minä kerroin siitä teille ihmisille.

¹⁶         Sitten tulin saarnastuoliin ja rukoilin: ”Jumala, jos se ei ole Sinun Jumalallinen tahtosi, ja olen tehnyt väärin, autatko minua? Ja Sinä teet sen niin, että jos on… Jos tuon tänne yhdenkin henkilön, ja jos he eivät parane, niin minä tiedän tästä lähtien, etten koskaan elämässäni enää tee tuota haastetta tai pyydä ketään tuomaan rukousjonoa tai muodostamaan ihmejonoa, jollaiseksi he sitä kutsuvat.” Ja tiedättekö, mitä tapahtui, aivan ensimmäinen henkilö tuotiin, tuo pieni tyttö… Toivottavasti hän on täällä tänään, muistaakseni Kaliforniasta. Ja hän oli huonokuuloinen, ja puhuin lapsen kanssa etukäteen. Laitoin käteni hänen päälleen, ja värähtelyt osuivat käteeni luultavasti jonkinlaisesta puhjenneesta tärykalvosta, joka oli aiheuttanut tulehduksen, ja tuo pieni asia kasvoi sen päälle, pieni kasvu, koska siinä oli elämä jossain. Ja värähtelyt loppuivat, ja sanoin teille kuten aina: ”Nyt lapsi on parantunut.” Ja yritin puhua hänelle, enkä voinut edes huutaa hänelle tai hakata käsiäni yhteen, niin että hän olisi voinut kuulla. Käänsin hänet – otin kiinni hänen kädestään. Värinä palasi. Ajoin sen uudestaan ja se tuli takaisin. Joten jätin lapsen yksin.

¹⁷         Seuraavaksi tuli toinen huonokuuloinen mies. Kysyin: ”Uskotteko te, herra?” Hän nyökkäsi päätään oikeasti, kun kutsuin häntä; hän nyökkäsi ja kumarsi päänsä. Ja kun tein sen, otin kiinni hänen kädestään: ei värinää; se oli puhtaasti hengellistä Hengen voitelun kautta. Kyseessä on luultavasti kuollut hermo. Ja kun rukoilin tuon miehen puolesta, hän ei edes kuullut minun lyövän kättäni yhteen hänen takanaan. Ja näin, että olin tuomittu. Ja siinä seisoin tuossa saarnastuolissa ensimmäistä kertaa ja tiesin, miltä tuntui, kun ihminen jätetään yksin ilman Jumalaa. Olin avuton. Häpeän itseäni teidän edessänne, ystävät, tänään. Minä häpeän sitä. Minä häpeän. Ja olen pahoillani, että sen piti tapahtua täällä Phoenixissa. Mutta sen oli tapahduttava jossain. Niin oli. Ja se tapahtui täällä.

¹⁸         Lähdin pois. Ja veli Sharrit ja minä menimme ulos, ja minä olin väsynyt. En saanut unta. Nousin lentokoneeseen. Aloin itkeä lentokoneessa. Lentoemäntä tuli ja kysyi: ”Mikä hätänä, herra.” En voinut kertoa hänelle. Hän ei olisi ymmärtänyt. Nousin koneesta. Menin sisään. Kun sananpalvelijat tulivat vastaan ja ottivat minut sisään, he panivat minut sänkyyn ja menivät alas. He alkoivat puhua minulle. Eräs pastori Baxter, ihana Jumalan mies, tuli huoneeseen, hiipi yksin sisään. Hän sanoi: ”Veli Branham”, ja sanoi: ”Voin vakuuttaa sinulle, että parantamisen lahja ei ole kadonnut sinulta.” Hän sanoi: ”Lahjat ja kutsumukset ovat ilman katumusta.” Hän sanoi: ”Jumala tulee käsittelemään sinua, mutta Hän olisi ehdottomasti väärässä lupaukselleen, jos Hän ottaisi lahjan sinulta pois.” Hän sanoi: ”Se ei voi lähteä sinusta.” Hän sanoi: ”Simson nukkui koko yön porton kanssa, ja seuraavana aamuna hän käveli ulos, nosti portit ja käveli pois niiden kanssa.” Näettekö? Juuri niin. Ja Daavid ja niin edelleen. Hän sanoi: ”Hän käsittelee sinut.” Hän sanoi: ”Mooses löi kalliota, kun hänen piti puhua sille.” Näetkö? Hän sanoi: ”Aivan oikein, mutta vedet tulivat esiin. Se oli totta.” Mutta hän sanoi: ”Hän käsittelee sinut, ja hän saa sinut maksamaan siitä. Mutta, ymmärräthän, lahja on olemassa.”

Jotenkin en vain pystynyt… Pelkäsin, että se oli kadonnut. En tuntenut Jumalaa ollenkaan, en missään. Ja minä toivon ja luotan siihen, että minun ei koskaan enää elämäni aikana tarvitse kokea kolmea samanlaista päivää… sitä. Se oli maanpäällinen helvetti, ystävät. Se oli… Minä… Jumala oli poissa. Enkeli oli poissa. Pyhä Henki… Minulla ei ollut mitään.

¹⁹         [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]…?… värähtely osui käteeni, ettekä tiedä miltä minusta tuntui. Tiesin, että se oli vielä siellä, ennen kuin rukoilin pikkutytön puolesta. En koskaan syyllisty…?….En koskaan… Ja minä… minä teen kaiken voitavani teidän vuoksenne. Ja kuljen nöyrästi ja hiljaa niin kuin osaan kulkea. Pikkutyttö oli myös kuuro ja mykkä ja hänellä oli tuberkuloosi… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] vain pieni… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]

…? …hän pystyi puhumaan, kuulemaan, ja hänen tuberkuloosinsa oli poissa. Jumala oli parantanut hänet.

Sitten sitä seuraavana iltana, minulla on heidän kuvansa tässä. Aioin tuoda ne teille, ystävät. Olen pahoillani, olen ollut niin hermostunut ja hajalla. Ja kuva mykkäkoulusta tuolla ylhäällä, kuinka heidän opettajansa toi seitsemän lasta mykkäkoulusta, jotka olivat syntyneet kuuromykkänä ja mykkänä, ja viisi heistä pääsi tuona yönä jonoon. Ja kaikki viisi julistettiin täydellisesti terveiksi. Minulla on heidän kuvansa, heidän todistuksensa, ja heidät kaikki viisi on lähetetty kotiin heidän rakkaittensa luokse. Syntyivät kuuromykkänä, lääkärin toteama, ei… lääkärien toteama, heidät vietiin Kaliforniaan, ja kalifornialaiset lääkärit totesivat heidät terveiksi. Viisi heistä… Minulla on… Minulla on kirjeitä oikeusavustajalta ja kaikkea sellaista, jos he tulevat tänne. Oregonin osavaltion kuvernööri tuli kokoukseeni, ja Idahon osavaltion kuvernööri tuli kokoukseeni toissailtana, ja joitakin heidän johtavia lääkäreitään ja kaikkea. Joten Herra on juuri nyt alkanut siunata (tiedättehän?) sillä tavalla. Joten se on vain edennyt ihmeellisesti. Ja – ja olen niin kiitollinen. Toivottavasti en koskaan ole syyllinen.

²⁰         Ja tapa, jolla hoidan ihmisiä nyt… huomasin, että nämä kaksi viimeistä viikkoa ovat saaneet aikaan enemmän ihmeitä kuin mikään muu kahden viikon aika, joka minulla on koskaan ollut. Annan vain ihmisten kulkea jonon läpi ja rukoilen heidän puolestaan. Sitten kun jokin minussa pysäyttää ja vetää ihmisiä, ehkä jollakulla ei ole tarpeeksi uskoa tai jotain; sitten kun he tulevat läpi, se pysäyttää minut; ja silloin tapahtuvat ihmeitä saarnastuolissa. Muuten toimin vain niin kuin Jumala käskee…?….en niin kuin joku mies käskee tehdä. ”Minä tuon äitini, ja sinä teet hänet terveeksi. Hän on rampa ja naapurusto tulee uskomaan.” Jos saan selville, että et tehnyt niin… se tuo enemmän moitteita kuin mitään muuta. Ja vain… Aivan oikein. Koska hän ei alun perinkään uskonut. Ja niin… Ja useimmiten ihmiset käyttävät sitä hyväkseen. Joten minä… Jos Jumala on antanut minulle sen anteeksi, minä tiedän. Ja haluan… en halua enää koskaan syyllistyä siihen.

²¹         Ja näinä viime viikkoina kokouksissani on tapahtunut enemmän ihmeitä kuin kolmen, neljän tai viiden viime kuukauden aikana (Aivan oikein.): enemmän ihmeitä. Emmekä pystyneet edes huolehtimaan väkijoukoista. Jos täällä on ketään Oregonin kokouksista ja tuolta, he ymmärtävät, että meidän auditorioissamme ja luistinradoillamme ja paviljongeissa ja muissa paikoissa, joihin pääsisimme, olisi vain tuhansia käännytetty pois joka ilta, ja tuhansia kertaa tuhansia … tuotu paikalle. Ja Herra on siunannut ja tehnyt suuria asioita. Sen jälkeen on parantunut useampia ihmisiä, koska minä vain yritin päästä sinne, missä Jumala halusi minun olevan. Ja olen varma, että ymmärrätte sen. Haluan… Ymmärrätkö nyt, mitä tarkoitan? Minun ei pitäisi tehdä ihmeitä ihmisten takia. Jos Jumala pysäyttää minut jonkun takia…

²²          Mutta nyt, rakkaat ystävät, asia on näin. Värähtelyt liikkuvat aivan samoin kuin… Se on Jumalan Jumalallinen lahja. Jos Hän aikoo ottaa sen minulta pois, en haluaisi tulla saarnastuoliin tänä iltapäivänä. Koska kun en voi olla avuksi jollekin toiselle, en halua jäädä tänne. Ja minä… Sitten menin eteenpäin ja aloitin jonon, ja ihmiset alkoivat nähdä sen jälkeen, että Jumala alkoi tehdä enemmän ihmeitä kuin koskaan. Joskus heidän puolestaan rukoiltiin, ja he palasivat takaisin ja asettuivat maahan kainalosauvojen kanssa, ja sitten he nousivat ylös. Yhtäkkiä Jumalan voima tuli heidän päälleen, kun he asettuivat istumaan paikalleen, he heittivät kainalosauvansa pois ja juoksivat rakennuksen läpi todella nopeasti. Jotkut makasivat sängyllä ja tärisivät halvauksesta. Yhtäkkiä, kun heidän puolestaan oli edelleen rukoiltu, ehkä puoli tuntia aikaisemmin, he lakkasivat tärisemästä ja nousivat ylös paareilta. Ja jotkut heistä menivät kotiin, ja – ja ehkä he olivat kotona ehkä muutaman tunnin ja heräsivät yöllä, tai jotain muuta sellaista. Sitten he palasivat kokoukseen ja ylistivät Jumalaa parantuneina. Ymmärrättekö? Mutta niin ihmisten on tehtävä. Heidän täytyy uskoa siihen. Ymmärrättekö? Sen on oltava osa sitä, mitä Maria sanoi – tai mitä Jeesus sanoi Marialle ja Martalle: ”Ottakaa kivi pois.” ”Ottakaa kivi pois.” Ymmärrättekö? Teillä on jotain tehtävänä, itsellänne. Ja teidän on uskottava siihen. Ja Jumala toimii. Kuten tässä. Tällä tavalla otin kaiken pois ihmisiltä; minä olin se, joka teki kaiken. Ymmärrättekö? Mutta tuolla, sinun täytyy tehdä jotain itse. Menkää ja uskokaa, niin paranette.

²³          Ja pieni poika… Se oli niin säälittävää, se pieni kaveri, joka tuli. Ja minä saatan kertoa tämän. Se leijuu nyt tuolla auditoriossa. Pikkupoika, jolla oli raudat jaloissaan, ja hän oli läpikäynyt polion. Hän kysyi: ”Veli Branham”, hän kysyi, ” voisitko rukoilla puolestani?”.

Sanoin: ”Kyllä.”

Ja hänen äitinsä oli siellä, ja minä sanoin… Ja hän sanoi: ”Jos vain rukoilisit hänen puolestaan, veli Branham…”.

Ja minä sanoin: ”Hyvä on, sisar.” Ja sanoin: ”Et sinä ole…”

Hän sanoi: ”En kaipaa ihmettä”. Hän sanoi: ”Haluan vain, että rukoilet.” Hän sanoi: ”Haluan vain, että rukoilet.” Ja minä rukoilin hetken pienen pojan puolesta ja laskin käteni hänen päälleen. Ja veli, sisar, kaksi yötä sen jälkeen pieni poika seisoi ovella, sisäänkäynnin luona, raudat roikkuen hänen selässään. Hän seisoi siinä. Näettekö? Äidin yksinkertaisuus ja nöyryys sanoivat: ”Ei, veli Branham, voin uskoa Jumalaan, minun ei tarvitse nähdä mitään merkittävää ihmettä.” Hän sanoi: ”Ei, veli Branham, voin uskoa Jumalaan, minun ei tarvitse nähdä mitään merkittävää ihmettä.” Hän sanoi: ”Voin uskoa Jumalaan.”

²⁴         Ja silloin palvelutyöni tuli siunatummaksi kuin se alun perin olikaan. Ymmärrättekö? Niin… Ja siinä se pieni poika seisoi tässä ja heilutti pientä raajaansa, ja juuri noin. Kolmen yön kuluttua pikkupoika oli palannut takaisin ja hänellä oli raudat riippumassa hartioillaan, seisoi siinä. Piti niitä ylhäällä: isot kengät, oli jopa pakko teettää kengät, jotta ne pitäisivät raudat…?…. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]…?…. Siinä se. Sellaista paranemisen pitää olla, ystävät. Älkää panostako niin paljon, luottako ihmiseen. Laittakaa uskonne Jumalaan, joka on kaikkivaltias (Näettekö?), koska se ei auta mitään. Mutta Hänen tahtonsa parantaa teidät. Ja te saatte [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] lapsen yksinkertaisuudella uskotte, että te tulette parantumaan, ja uskotte, että tämä pieni rukous on se, mitä Jumala pyysi minua sanomaan teidän puolestanne, ja te saatte sen, mitä pyysitte, jos vain uskotte siihen.

²⁵         Nyt siihen… Sitten haluan kertoa teille, mitä tapahtui. Loppuviikosta tuli niin paljon ihmisiä… He tulivat Kanadasta, kaikkialta. Ja niin auditorioita… En nähnyt auringon paistavan ennen kuin palasin Phoenixiin. Olin niin onnellinen nähdessäni auringon, etten tiennyt mitä tehdä. Ja katselin siellä, missä meidän piti maksaa – menimme ravintolaan ja meidän piti maksaa viisikymmentä senttiä greippihedelmästä. Kaksi puolikasta greippiä, viisikymmentä senttiä, ja näin, missä te… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Sanoin: ”Tämä on Jumalan…?…sitten.”. Aivan oikein. Näette niiden kasvavan puissa, ja – ja niin, ja viisikymmentä senttiä yhdestä greipistä… Sanoin: ”No, voin mennä tuonne kadulle ja potkia niitä ympäriinsä kuin jalkapalloja Phoenixissa.” Sanoin… Voi ystävät, teillä on maailman ihanin paikka asua. Toivon vain, että voisitte kokoontua yhteen ja rukoilla ja… Teillä voisi olla maailman paras seurakunta juuri täällä, paras ihmisten yhteys. Teillä on kaikki…

Vähän aikaa sitten olin niin hermostunut, että veli vei minut ajelulle (veli Sharrit) – ja ajelulle vähän ennen kokoukseen tuloa, ja sanoin: ”Katsokaa tätä paratiisia. Olettehan te valmiita Tuhatvuotiseen valtakuntaan, jos vain kokoonnutte yhteen.” Aivan oikein. Olette valmiita nyt. Se on siis todellakin ihanaa ja mukavaa.

²⁶          Nyt… Sitten perjantai-iltana, viime perjantai-iltana, olin varautunut tulemaan Phoenixiin kokoukseen, kuten olin luvannut tehdä. Ja niinpä lentokoneet olivat lentokiellossa koko viikon. Sitten sanoin: ”Otan bussin ja menen San Franciscoon, ja ehkä sumu häviäisi pois.” Joskus se oli poissa tunnin, sitten se palasi. Ja lentokoneet kiersivät, ja sitten ne pääsivät laskeutumaan San Franciscoon, ja siellä oli kauhea sumu. Sanoin: ”Menen bussilla.” Olin niin heikko. Ja näin lahjan piti alkaa…?….toimia; ja siksi tiedän nyt, että jotain… Joko minun täytyy antaa periksi ja – tai en ole enää kauan.

²⁷         Ja kansa kulki minun ohitseni, mutta eivät edes koskettaneet minua tai minä heitä. Ja he kulkivat minun ohitseni, ja niin paljon voimaa lähti minusta tuon parantumisen vuoksi… Nuo ihmiset uskoivat. Minun ei tarvinnut rukoilla heidän puolestaan. Heidän uskonsa tavoitti ja sai sen (Näettekö?) aivan samalla tavalla kuin minä olisin rukoillut heidän puolestaan. Niinpä tulin niin heikoksi rukousjonosta viimeisenä iltana, jolloin lähes kolmetuhatta kulki ohitseni pelkästään tuona iltana, kolmetuhatta, kunnes luhistuin lattialle. Ja he nostivat minut käsivarsista, kaksi miestä, ja kantoivat minut ovelle.

Ja siellä oli ollut monia henkiä, jotka olivat lähteneet ihmisistä ja menneet toisiin. Yksi nainen oli tullut hulluksi. Hän oli… hänen mielensä meni pois tolaltaan Herralta… Joku nainen puhui hänelle, istui siinä, hän kääntyi ympäri, kun minä rukoilin, puhuin naiselle, ja mielipuolinen henki tuli hänen päällensä. Minun oli jätettävä sieluparka siihen, hän on yhä mielisairas. Ja siellä oli useita epilepsioita, jotka menivät yhdestä toiseen, kunnes…

²⁸         Sitten kun lähdin ulos ovesta ja menin linja-autoasemalle… Veli Lindsay ja jotkut sananpalvelijat sanoivat: ”Veli Branham, et voi aloittaa näin.” Sanoin: ”Haluan palata Phoenixiin.” Ja he sanoivat… ”No”, sanoin, ”tällaista on tapahtunut; haluan mennä kertomaan, että taivaallinen Isämme on antanut minulle toisen mahdollisuuden.” Niinpä sanoin: ”Haluan mennä kertomaan heille.”

Ja he sanoivat: ”Et voi mennä.” Yksi nainen sanoi: ”Minä vien sinut autolla.”

Minä sanoin: ”Ei, rouva. Otan bussin.” Ja niin minä odotin tuolla… siinä… Lähdin pois, ja menimme odottamaan bussia. Ja sain lipun San Franciscoon. Ja asetuin… Ja bussi tuli; se oli jo kolme tuntia myöhässä. Ja sumu, tuskin pystyi näkemään yhtään mitään. Istuessani pöydän ääressä olin niin hermostunut, että menin jälleen kerran ihmisaistien ulottumattomiin, ja he luulivat minun nukkuvan. Ja sitten he ottivat minut mukaansa, ja kun heräsin siitä, no, kun bussi tuli kello yhden tai kahden aikaan aamuyöllä, se ei voinut mennä pidemmälle, vaan sen oli pakko pysähtyä. Silloin hän ei voinut ajaa edes vuorten yli. Se pudotti minut pois Phoenixista kokonaan.

²⁹         Sitten kun menin kotiin ja menin sinne, aloin nähdä itseni heikkenevän todella nopeasti, ja sitten neljänkymmenenneljän tunnin kuluttua tulin normaaliksi. Sitten kun se tapahtui, tiesin kuinka heikko olin ja kuinka todella…?….keho oli. Menin… Siitä lähtien aloin tuntea itseni heikoksi ja väsyneeksi, ja niinpä halusin tulla kokoukseen. Ja nyt palasin taas Phoenixiin rukoilemaan teidän sairaiden ja kärsivien puolesta. Ja tiedän, että ymmärrätte, eikö totta? Ymmärrätte, ja uskokaa minua koko sydämestänne, että kun nämä sairaat ihmiset kulkevat ohi, muistakaa, että he paranevat. Te vain menette ja uskotte. Ja kun kuljette ohi, uskonne kurottautuu ja tarttuu tuohon parantumisen lahjaan, ja teidät parannetaan. Ettekö te kaikki usko siihen? Jos se toimii kaikkialla… Ja kuunnelkaa. Te rakkaat Phoenixin asukkaat, haluan, että jokainen teistä menee pastorinsa luo ja sanoo: ”Järjestetään yhteisiä herätyskokouksia täällä Phoenixissa. ” Ettekö ajattele, että voisitte tehdä niin, pitää yhteisiä herätyskokouksia ja saisitte kaikki pelastumaan ja lähtemään liikkeelle, elämään Jumalalle. Ettekö usko, että voisitte tehdä sen? Totta kai voisitte, jos vain uskoisitte. Uskokaa ja uskokaa Jumalaan, sillä Hän haluaa tehdä sen. Ja Hän ei voi tulla… Ja olisi ikävää tietää, että pikku Phoenix olisi jäänyt ohjelman ulkopuolelle.

³⁰         Nyt palatakseni takaisin Kirjoitukseeni, johon jäin. Muistattehan Joosuan, kautta koko Kirjoitusten, te tuotte israelilaiset, se on kuvattu viimeisessä osassa. Onko näin? Olen kertonut teille, kuinka israelilaisilla oli kolme matkaa; he tekivät: heidän matkansa kolme vaihetta. Onko näin? Ja seurakunta on tullut kolmanteen vaiheeseensa. Onko se totta?

Muistatte… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] silloin, kun oli olemassa todisteita uudesta maasta, ja siellä te ihmiset seisotte nyt.  Onko näin? Helluntaihin… Katsokaa, sen jälkeen kun helluntaiseurakunta hajosi niin moneen, te täyden Evan-… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] sitten sairaus tuli teidän keskuuteenne…?…. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]

³¹         Huomatkaa vielä yksi asia, ennen kuin lopetan tämän sarjan. Nyt, ennen kuin… Nyt… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] varjot ja esikuvat ovat tulleet tähän hetkeen asti. Jos se oli varjo ja esikuva, niin sitten lopun siitä täytyy toteutua. Nyt, jotta ymmärtäisitte tämän… Ja haluan erityisesti teidän sananpalvelijoiden ymmärtävän tämän.

Muistakaa, että heidän johtajansa Mooses oli koko ajan Kristuksen hengen esikuva tänään. Onko näin? Mutta Mooses ei koskaan vienyt kansaa Jordanin yli. Siellä tuli uusi järjestys. Oliko se oikein? Mooses ei koskaan vienyt kansaa Jordanin yli, seurakunnan johtaja. Joosua vei kansan Jordanin yli. Onko se oikein? Ja ystävät, meidän suuri organisaatiomme ei vie seurakuntaa Jordanin yli. Muistakaa se. Joosua tulee paikalle. Näettekö? Jumala lähettää yhdeksän hengellistä lahjaa seurakunnalle. Se vetää sen yhteen ja se ylittää Jordanin. Muistakaa, että Hän sanoi Joosualle: ”Nouse nyt ja menkäämme Jordanin yli”.

Ja uskon, että jos koskaan koko kirkon historiassa on ollut aikaa, tuo Ääni kuuluu nyt: ”Nouse, me ylitämme Jordanin nyt.” Aivan oikein. Seurakuntaa on vedetty kaiken läpi. Se on hajonnut lahkoihin täällä kirkkokunnissa. Nämä ovat viimeiset sanani tästä asiasta. Ja minä yritin kovasti.

³²         Minä rakastan Phoenixia. Rakastan teitä ihmisiä. Haluaisin nähdä kaiken olevan yhtä mieltä ja sopusoinnussa. Haluaisin tulla tänne ja tehdä tästä kodin, jossa voisin… Te vain pidätte joka sunnuntai iltapäiväjumalanpalveluksen, joka jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, kunnes Jeesus tulee. Mutta en voi tehdä sitä itse. Mutta aion antaa teille visioni. Nyt on aika, että seurakuntamme… Ne eivät ole samaa mieltä keskenään. Ymmärrättekö? Ja on aika, että te ihmiset olette samaa mieltä keskenänne, itse seurakunta. Ja tämä on aura, lahja, joka on tulossa seurakuntaan, joka vetää sitä molemmilta puolilta, ei vedä ihmisiä ulos heidän seurakunnistaan. Ei, te menette suoraan samaan seurakuntaanne. Seurakuntanne on ihan hyvä, teidän organisaationne. Minulla ei ole mitään sitä vastaan. Mutta, veli, älkää koskaan ajatelko, että olette vähän parempi kuin joku toinen tai että joku on vähän alempi kuin te.

Muistattehan, että me kaikki olemme yhdenvertaisia Jumalan edessä. Olemme Hänen poikiaan ja tyttäriään. Ja jos olemme Jumalan poikia ja tyttäriä, käyttäytykäämme sen mukaisesti, puhukaamme sen mukaisesti, eläkäämme sen mukaisesti ja olkaamme sen mukaisesti, Jumalan poikina ja tyttärinä.

³³         Ja nyt nämä lahjat saavat sen aikaan. Järjestelmä on muuttunut. Kirkko on johtanut maailmaa Martin Lutherin ajoista lähtien. Onko näin? Mutta kirkon aikakausi on nyt kuolemassa pois. Se on oikein. Se on Mooseksen osa. Se on kuolemassa pois, koska niin kuin Mooses epäonnistui Jumalan kanssa, niin myös kirkko on epäonnistunut Jumalan kanssa: Tarkoitan kirkkokuntaa. Ymmärrättekö mitä tarkoitan? Kuinka moni ajattelee teidän ymmärtävän, mistä puhun? Kiitos, ystävät.

Katsokaa. Saatana yrittää joskus sanoa minulle, että he eivät ymmärrä sitä. Mutta tiedän, että te ymmärrätte. Näettekö? Se on epäonnistunut. Seurakunta on epäonnistunut, koska se on päässyt paikkaan, jossa jos et ole metodisti, et kuulu siihen; jos et ole baptisti, et kuulu siihen; jos et kuulu Jumalan Seurakuntiin, et kuulu siihen; jos et kuulu Ykseyteen, et kuulu siihen; jos et kuulu tähän tai tuohon, et kuulu siihen.

³⁴         Seurakunta on epäonnistunut. Näettekö? Sen sijaan, että se olisi tuonut ihmiset yhteen yhdeksi ruumiiksi, se on erottanut heidät toisistaan. Aivan kuten Mooses, sen sijaan, että olisi puhunut kalliolle, hän löi kalliota (näetkö?), ja siinä epäonnistuminen tapahtui. Niinpä seurakunta ei koskaan vie kansaa Jordanin yli. Aivan oikein.

Mutta nyt Jumala on muuttanut järjestystään, ja Hän lähettää takaisin… Te, jotka kuulette sanani, tähän maailmaan on matkalla suuria miehiä. Aivan oikein. Tähän maailmaan johtavalla tiellä on suuria voimia. Ja on oleva kansa, joka tullaan kutsumaan ulos. Muistakaa: ”Tulkaa ulos hänestä, minun kansani.” Onko näin? Babylon, sekasorto, joka… Eivätkä ihmiset nyt, ei ulos seurakunnistanne, vaan tulkaa ulos tuosta sekasorrosta keskuudessanne. Näettekö? Tulkaa ulos; palvelkaamme Jumalaa yhdestä sydämestä ja yhdestä mielestä ja yksimielisesti. Onko näin? Ja sitten Jumala vie seurakuntansa Jordanin yli. Se tarkoittaa kuoleman yli menemistä. Uskokaa siihen koko sydämestänne.

³⁵         Luin juuri tästä… Kuinka moni teistä… Minä tiedän. Tiedän, että teillä ei ole Totuuden Sanansaattajaa. Tämä, pastori Kidson, missä sinä olet? Ettekö ole vielä koskaan julkaissut tätä? Tämä on uusi Sanansaattaja, Totuuden Sanansaattaja. Huomasin, että tämän vuoden tämän kuun… kenellä tahansa se onkaan…

Eräänä iltana sain yllätyksen. Vaimoni on… Kun hän kuuli, että minä olin uupunut ja pyörtynyt tuolla ylhäällä, se melkein tappoi pikku raukan. Ja hän on väsynyt. En ole koskaan… Hän on niin syrjäänvetäytyvä, etten saanut häntä suostumaan kuvaan. Mutta lopulta hän otti sen ja lähetti sen minulle. Ja puhuin hänen kanssaan vähän aikaa sitten… Ja pieni tyttöni, kaksikymmentä kuukautta vanha, rukoili puolestani puhelimessa. Jumala siunatkoon hänen pientä sydäntään, hän sanoi: ” Isi… Jeesus, auta isääni. Jeesus, auta isääni tulemaan kotiin.” Ja he saivat meidän kuvamme sinne tässä kuussa, hänen ja minun ja minun sihteerini, veli Coxin ja sisar Coxin. He ovat hienoja ihmisiä.

³⁶         Ja tässä huomaan sattumalta tämän todistajanlausunnon, jonka haluan lukea hieman. Ja se…?… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] joka parani, joidenkin monien hyvien lääkäreiden toimesta, hänen hermonsa olivat alhaalla. Hän oli seonnut. Hän näytti vain pieneltä…?….Voitte nähdä hänen pienen kuvansa tuossa. Hän on vain pieni palanen ihmisrakkautta, siinä kaikki. Ja Jumala paransi hänet välittömästi, juuri silloin. Hän nousi sängystä maattuaan siellä kuukausi toisensa jälkeen ja käveli alas pienessä pyjamassaan. Häntä ei voinut edes kääntää, hänellä oli [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] ja kaikkea muuta. Hän oli ihan veressä. Hän vain rauhoittui hetkessä ja käveli pienessä pyjamassaan, pienet tossut jalassaan, alas limsa-automaatille ja joi limsaa kanssani, ja ihmiset tulivat kaikkialta, kaikkialta, katsoivat häntä…?…. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]

³⁷         Minulla oli täällä todistus, jonka halusin lukea. Tiedättekö, asianmukaisesti, minulla on nyt noin viisitoista minuuttia aikaa esittää nämä todistukset teille, ja sitten minun on aika rukoilla sairaiden puolesta.

Täällä, vähän aikaa sitten, luulisin, ihmisten keskellä oli… se… Luetteko te kaikki Azusa News -lehteä? Lukeeko kukaan Azusa Newsia? Hyvä on. Hyvä on. Saitteko… Saitteko koskaan Jonesboro Evening Sunia, jossa oli suuri kirjoitus… Huomasitteko, että Azusa News -lehdessä oli juttu siitä, että minun piti lentää Kaliforniaan, Jonesboro Sunissa oli juttu siitä, että lentäisin lentokoneella El Doradoon syöpään kuolevan tapauksen puolesta? Lukiko kukaan… Luitko sen Azusa Newsista? Minulla oli siellä kokouksia.

Siellä seisoi sananpalvelija, jolla oli suuri syöpä, luultavasti noin suuri, joka roikkui hänen kaulassaan. Lääkäri sanoi, että hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia, ja hän seisoi siellä toimittajien kanssa, jotka ottivat kuvia. Syöpä muuttui valkoiseksi, putosi hänen kaulastaan ja vieri jalkojeni päälle. Minulla on se nyt alkoholissa. Hänen kaulassaan oli kuoppa, ja hänen kuvansa oli lehdessä esillä. Siellä oli mies, joka istui pyörätuolissa – en muista kuinka monta vuotta, sidottuna näin, istui tuolissa, baptistidiakoni. Ja hän… Hetki, nousi tuolista ja käveli rakennuksen läpi ylistäen Jumalaa ja sen sellaista.

³⁸         Ja sitten minut lennätettiin El Doradoon pienellä Cessnalla, lentokoneella, tytön luo, joka oli köyhää väkeä, joka oli, tyttö odotti kuolevansa milloin tahansa. Hän oli ollut rampa koko ikänsä, polion uhri. Hän oli noin kaksikymmentäkahdeksan, kolmekymmentä vuotta vanha. Ja syöpä oli muuttunut kuitumaiseksi syöväksi ja levinnyt kaikkialle hänessä, ja lääkäri, kun puhuin hänen kanssaan, kun menin sisään koneen laskeuduttua… Ja jos he olisivat saaneet minut – menivät sinne ja tapasivat minut ja veivät minut kotiin, ja siellä oli… Lääkäri sanoi, että hän leikkasi noin neljästä kuuteen kiloa syöpää tytön pinnalta, jossa se oli kasvanut. Hän ompeli tytön takaisin kiinni, ja alle kahden viikon kuluttua sitä enemmän oli kasvanut siihen takaisin. Ei ollut mitään toiveita, ei yhtään mitään. Ja hänen väkensä salasi sen häneltä. No, minä menin. En koskaan unohda sitä.

Tämä ei ehkä merkitse teille paljon, joillekin teistä, mutta ajatelkaa, jos se olisi ollut teidän äitinne, jos se olisi ollut teidän tyttärenne. Se merkitsee minulle paljon. Minun on vastattava näistä asioista tuomiolla. Ja jokin aika sitten satuin ottamaan… Näin unta tästä tytöstä viime yönä, ja otin tässä vähän aikaa sitten pienen Totuuden Sanansaattajan ja luin hänen todistuksensa siitä. Ja sitten se, miten se tuli esiin tuolla tavalla, se on niin suuri sattuma.

³⁹         Sitten seisoin siinä, kävelin taloon, pikemminkin pieneen, vaatimattomaan valkoiseen mökkiin El Doradossa… Kun menin sisään, omaiset seisoivat pihalla, ja he kaikki katselivat ja odottivat, että minä tulisin. Menin sisään ja kokosin perheen yhteen. Kysyin: ”Tietääkö hän, mikä häntä vaivaa?”

Hän sanoi: ”Ei, älä kerro hänelle, veli Branham.” Sanoin: ”En voi luvata sitä. Näettekö?” Hän sanoi: ”Emme ole koskaan kertoneet hänelle.”

Sanoin: ”Ensimmäiseksi haluan tietää, onko teillä kaikilla uskoa?” ”Kyllä.”

Sanoi: ”No, olemme kuulleet muista…” Ja vanha miesparka seisoi siinä sinisessä paidassaan, ja hänen isänsä oli iso mies. Hän vain itki. Sanoin: ”Älä itke, isä.” Sanoin: ”Älä itke.” Sanoin: ”Se saa uskosi horjumaan.” Sanoin: ”Sinun täytyy uskoa, että – että – että se, mitä sinä – lapsellesi asetetut vaatimukset on nyt täytetty.” Kysyin: ”Oletko kristitty?”

Hän sanoi: ”Veli Branham, hän on ainoa kristitty tässä joukossa.” Hän sanoi: ”Taidamme olla liian ilkeitä.” Hän sanoi: ”Siksi Jumala ottaa hänet meiltä, koska me emme ole kristittyjä.” Silloin huomasin, että Jumala oli antanut minulle tilaisuuden. Näettekö? Älkää koskaan jättäkö tilaisuutta käyttämättä.

⁴⁰         Ja heitä oli ainakin viisitoista tai kahdeksantoista seisomassa pienessä keittiössä. Kysyin: ”Oletteko te kaikki sukulaisia?”

”Kyllä.”

Kysyin: ”Onko kukaan teistä kristitty?” Ja yksi heistä oli Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsen, ja sen enempää kukaan heistä ei ollut kristitty. Kysyin: ”Tekisittekö tämän? Jos Jumala siis antaa tämän tytön elää, lupaatteko hänelle, että jokainen teistä – jokainen teistä – tekee parannuksen, jokainen teistä, ja tulee kristityksi ja kastetaan ja niin edelleen?”

He kaikki sanoivat: ”Me teemme sen, jos Jumala tekee niin.”

No, kävelin ylös, ja hän sanoi: ”Kerron teille, kun tulen ulos, mitä tytölle tapahtuu.”

⁴¹         Ja menin huoneeseen, en päästänyt ketään sinne. Tyttöparka makasi siellä. Hänellä oli vain muutama päivä elinaikaa, ehkä vielä pari-kolme päivää, ja hän sanoi olevansa mennyttä, koska hän vajosi nopeasti. Kun kävelin sisään, hän sanoi: ”Oletan, että olet veli Branham.”

Ja minä sanoin: ”Kyllä, rouva.” Ja hänen kylkensä oli yhä auki, missä se ei ollut parantunut, tai vastaavaa, missä syöpä oli otettu hänestä pois. Ja hän oli turvonnut niin paljon, kun kiloittain lihaa oli otettu pois, ja juuri siitä kohdasta, jossa syöpä oli… Tiedättekö, millaisia kuitukasvaimet ovat? Se meni suoraan hänen lävitseen, ja se vain… ylimääräistä lihaa kasvoi koko ajan. Hän sanoi: ”Oletan, että olet veli Branham.” Hän sanoi: ”No, oletan, että olet veli Branham.”

Sanoin: ”Kyllä.”

Hän sanoi: ”Veli Branham, ymmärrän, että voit kertoa ihmisille, mikä heissä on vialla.” Näin heti silloin, mitä oli tapahtumassa.

Ja sanoin: ”Kyllä, rouva, Jumalan avulla ja armosta voin.”

Hän sanoi: ”Veli Branham, voitko kertoa minulle, mikä minua vaivaa?” Hän sanoi: ”He eivät kerro minulle.” Hän sanoi: ”Tiedän, miten he tulevat tänne itkien…?”.

[Tyhjä kohta nauhalla – toim.] kauhea syöpä…?…Ja minä sanoin: ”Kyllä, rouva.”

”Ole rehellinen minulle, veli Branham…”

Sanoin… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] ”…jos minä paranen.”

Otin kiinni hänen kädestään ja sanoin: ”Kyllä, rouva. Se on syöpä.” [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]

”Luulin, että se oli, veli Branham.” [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] ”Mutta sen lisäksi”, hän sanoi, ”sinun lääkärisi, kun juuri tapasin heidät ulkona siellä keittiössä, kun he puhuivat, sanoo, että sinulla on aikaa seuraavat  kaksi tai kolme päivää. Ja minä…”

Hän sanoi: ”On yksi… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] että minun sieluni ja Vapahtajan välillä ei ole mitään.” Hän sanoi… Enemmän…

”Kyllä.”

”Laula.”

Hän sanoi: ”Yritin johtaa… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Enkä pystynyt.”

Ja sanoin… Ja sanoin: ”Ehkä tämä on tilaisuus, he kaikki rakastavat sinua niin hyvin.” Sanoin: ”He kaikki lupasivat nyt, että jos sinä paranisit, että sinä palvelisit Jumalaa… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] että… että… että, he sanoivat niin.”

⁴²         Ja juuri silloin, ystäväni… Muista, että jonain päivänä lähden itsekin tästä maailmasta. Enkeli kertoi minulle, että se tapahtuisi, se tapahtui juuri silloin; tunsin sen. Menin alas ja rukoilin hänen puolestaan; värähtelyt loppuivat. Ja sanoin: ”Sisar, sinä tulet parantumaan.”

Hän sanoi: ”Veli Branham, en tiedä, mitä minulle on tapahtunut”, hän sanoi, ”mutta minä vain… minä vain tiedän, että tulen taas terveeksi.”

Ja minä sanoin: ”Sinä tulet. Sinä tulet parantumaan.” Kävelin ulos, ja kaikki ihmiset siellä keittiössä itkivät, ja kävelin ulos ja suljin oven mennessäni ulos.

He sanoivat: ”No, mitä siitä, veli Branham?”

Sanoin: ” NÄIN SANOO HERRA, tyttö jää henkiin.”

Hänen vanha isäparkansa murtui itkuun. Ja tässä on hänen todistuksensa kirjoitettuna tähän lehteen. Kuunnelkaa. Tässä… Hän lainasi sanojani tässä.

”Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti… Hän tekee ihmeitä myös näinä viimeisinä päivinä. Toukokuun 16. päivänä 1947 lääkärit katsoivat tarpeelliseksi leikata minut. Kun he tekivät sen, he löysivät rajun syövän. Kaikki… kaikki… kaikki, mitä jotkut tämän kaupungin parhaista lääkäreistä saattoivat sanoa, oli, että aikani oli hyvin lyhyt. Ystäväni, Jumala tuli paikalle. Veli Branham lensi tänne Arkansasin Jonesborosta lentokoneella ja rukoili puolestani. Herra tappoi välittömästi syöpäsolun ja paransi ruumiini. En voi koskaan olla kiittämättä Herraa siitä, että hän lähetti veli Branhamin rukoilemaan puolestani ja parantamaan ruumiini. Rouva L-a-d-d-i-e M-y-r-i-c-k: Laddie Myrick, 325 West Cook Street, El Dorado, Arkansas.”” Kirjoita hänelle. Näetkö?

Nyt, jos se nainen, jossa parhaat lääkärit tuon syövän kanssa… Ei ollut mikään ihme. Se oli ihme. Hän hyväksyi sen ihmeenä, mutta vasta viikkoja myöhemmin hän oli täysin kunnossa, mutta he… kerroin hänelle, että sen syövän ydin oli kuollut. Hän uskoi sen, ja niin tapahtui. Ettekö te voi uskoa samaa?

⁴³         Vielä yksi pieni asia, joka tavallaan vahvisti sydäntäni, kun luin tämän. Oli rakas äiti Kanadassa. Ja kiinnittäkää nyt jakamaton huomionne, kun luen tämän pienen artikkelin. Rukoilemme ja pidämme parantamispalveluksen. Kaikki on mahdollista: se on otsikko. ”Kanadalaisen äidin nöyrästi omistamana pastori William Branhamille.” Siellä Jumala paransi. Jumala siunatkoon hänen sydäntään, en koskaan unohda heitä. Ja se pieni laulu Kaikki on mahdollista. Sitä voi kuulla laulettavan kaikkialla. He sanovat: ”Jos kuulet äidin keinuttavan lastaan, hän laulaa sitä.” Ja kadulla he laulavat sitä; työssään he laulavat sitä, Kaikki on mahdollista, ja he ovat saaneet aikaan herätyksen, joka pyyhkäisee Kanadan rannikolta rannikolle, kaikkialla. Pienet kirkot, jotka kerran hylättiin, on avattu uudelleen. Lähetyssaarnaajat tai evankelistat ovat menneet kentälle ja avanneet sen: sellainen innostus. Sitähän me tarvitsemme, eikö niin, ystävät?

⁴⁴         Kuunnelkaa nyt tarkasti:

On joitakin, rakas Herra, jotka Sinä olet valinnut, kutsunut pois tästä synnin maailmasta.
jotka ovat valmiita lähtemään tai jäämään, niin kuin Mestari on heidät kutsunut. Sinä valitset vain puhdassydämiset Ja ne, jotka Sinua seuraavat.
Silloin, rakas Herra, annat heille korvaamattoman lahjan, jollaista kukaan muu ei voi tehdä. Oi taivaallinen Isä, me rakastamme Sinua niin, että lähetit Enkelin alas.
Hän tuli viestin kanssa, oi kuinka suloinen, ja lupasi: ”Yhdelle kruunu.”
Enkeli sanoi: ”Minä annan sinulle Jumalallisen parantamisen lahjan.
Mene ja kerro heille, että he uskovat. Tämä lupaus on siis sinun.”
”Kyllä, Herra. Teen parhaani.” Hän polvistui armon valtaistuimen eteen. ”Tiedän, rakas Herra, että kaikki on mahdollista. Teen sen Sinun pyynnöstäsi.
Minä menen, rakas Herra, sinne, minne Sinä haluat minun menevän; minä olen sitä, mitä Sinä haluat minun olevan.
Rukoilen mykkien puolesta, ja he puhuvat. Rukoilen sokeiden puolesta, ja he näkevät.” [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]
Teidät parantaa… [Tyhjä kohta nauhalla -toim.] Vain yksi kosketus Häneltä.
Ja hän jonottaa pitkin – he jonottavat pitkin jalkakäytäviä saadakseen edes yhden tilapäisen vilkaisun Häneen.
Sairaita tuodaan pohjoisesta ja etelästä Ja jotkut ovat [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] rampoja.
Jotkut tuodaan [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]...parantumaan [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Enkeli
*Oi enkeli, rakas [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] häntä – uskalla häntä…?… [Tyhjä kohta nauhalla -toim..]
Karkottakaa paholainen tästä lapsesta, niin se tapahtuu. Oi Jeesus, Herra ja Vapahtaja,
varjele ja siunaa omasi, että he… [Tyhjä kohta nauhalla -toim.]
Siunaa palvelijaasi, jota olet rakastanut. [Tyhjä kohta nauhalla -toim.]
voimallasi, ja anna hänelle voimaa [Tyhjä kohta nauhalla -toim.]...?…
Siihen siunattuun hetkeen.

⁴⁵         Taivaallinen Isämme, kiitän Sinua tästä nöyrästä etuoikeudesta, joka minulla on, rakas Jumala, että joku on… että he uskoivat, Isä. Ja Sinun Enkelisi, joka niin kalliisti…?…ja tämä rakas ihminen, joka on nyt muotoillut sen runoksi, Minä rukoilen, Isä, että Sinä annat minun aina olla nöyrä. Ja anna tänään mykkien puhua ja sokeiden nähdä, ja anna sen paholaisen, joka riivaa tuota lasta, tulla ajetuksi ulos. Herra, haluan vain kosketuksen Sinulta tietääkseni, että seisot lähellä. Tiedän, Isä, että kaikki riivaajat ovat Sinulle alamaisia. Kun Sinun suuri voimasi on lähellä meitä, mikään ei voi kestää. Ja rukoilen, että parannat kaikki täällä Phoenixissa, Isä, tänään tässä auditoriossa, sillä täällä Sinä olet opettanut minulle oppitunnin kuunnella Jumalaa eikä ihmisiä. Oi Isä, auta minua, Isä, koskaan enää, Isä, koskaan enää tekemään mitään, mikä ei miellyttäisi Sinua. Ja olkoon nyt, Herra, tuo viime sunnuntai tai sunnuntaiviikko, joka oli minulle sellainen nuhde, olkoon tämä sunnuntai minulle suuri siunaus, Isä, kun näen Sinun kansasi parantuvan tässä auditoriossa. Tänään rukoilen, että Sinä suot sen, Isä, Poikasi Jeesuksen Kristuksen Nimessä, minä pyydän sitä. Aamen.

⁴⁶         [Veli puhuu ennen kuin veli Branham rukoilee – toim.]

[Papin virassa, nyt tulee pian kuluneeksi kolmekymmentäneljä vuotta. Satojen ja satojen eri uskontojen saarnaajien joukosta ja meidän omasta uskostamme, helluntaiuskosta, en ole vielä koskaan tavannut miestä, joka olisi päivästä toiseen osoittanut sellaista nöyryyttä, jota veli Branham osoittaa. Sen paino murskaa hänestä kaiken elämän. Ette ymmärrä, mitä tarkoittaa taistella pimeyden voimia vastaan. Kaikki vihollisen voimat on päästetty irti häntä vastaan. Teillä on ehkä vain pieni osa teitä vastaan. Muistakaa, että syy siihen, miksi Jeesus kärsi niin paljon ristillä, ei ollut hänen omien syntiensä takia, vaan siksi, että helvetin voimat olivat päättäneet murskata hänet. Jos sinulla on siis jotain erityistä Jumalalta, pimeyden voimat tekevät parhaansa murskatakseen sinut].

[Tänä iltapäivänä haluamme siis, että teette nyt parhaanne uskoaksenne Jumalaan. Olette kuulleet, mitä veli Branhamilla oli sanottavaa. Kuinka moni teistä nyt uskoo, että Jumala on täällä ja että Hän parantaa? Näyttäkää kätenne, uskotteko siihen. Jumala siunatkoon teitä. Siinä kaikki, mitä tarvitaan, vain uskoa. Haluamme, että olette nöyriä ja uskotte. Palaan asiaan hetken kuluttua.]

[Meillä on tapaus odottamassa ovella, toivat sisään miehen, joka oli kuolemassa syöpään. Veli Branham lähtee nyt rukoilemaan tämän puolesta, kun muodostamme rukousjonon. Veli Kidd, jos olet nyt siellä, haluan aloittaa rukousjonon nyt. Kuunnelkaa kaikki tarkasti, jotta tiedätte.]

[En tunne joitakin teistä vahtimestareista nimeltä, mutta vahtimestari, joka oli täällä vähän aikaa sitten, kun kysyin, kuka oli ollut täällä kolmen jumalanpalveluksen ajan ja asui yli viidenkymmenen kilometrin päässä täältä. Jos annatte heidän tulla ensin… Ne, jotka asuvat yli viidenkymmenen kilometrin päässä ja ovat olleet täällä kolmen jumalanpalveluksen ajan tai enemmän…]

[Älkää nyt, ystävät, käyttäkö näitä asioita hyväksenne, kun esitämme tällaisen kysymyksen. Jos teette niin, niin saattaa käydä näin: tauti saattaa jäädä teihin tai saatte jotain muuta. Muistakaa, että ette ole tekemisissä vain meidän kanssamme. Haluamme olla kanssanne niin reiluja kuin voimme olla. Sanon tämän siksi, että ihmiset käyttävät tätä hyväkseen. Annan teille pienen havainnollistavan esimerkin hetkeksi, koska veli Branham tulee hetken kuluttua].

[Tyhjä kohta nauhalla – toim.]

[Haittaatte meitä, jos ette tee sitä. Me haluamme, että olette niin tottelevaisia ja mukavia kuin voitte, koska se häiritsee ja huijaatte itseänne ja jonkun muun mahdollisuutta. Pyydän, älkää seisoko tai astuko rukousjonoon lainkaan, ennen kuin kutsumme teidät. Muistakaa, että haluamme, kun Veli Branham rukoilee, että kaikki pitävät päänsä alhaalla. Olkaa niin nöyriä kuin voitte…?… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]

⁴⁷          Kumartakaamme nyt päämme, kun rukoilemme.

Taivaallinen Isämme, [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] nyt, tämän kokouksen puolesta. Rakas Jeesus [Tyhjä kohta nauhalla -toim.]… tasanteella jälleen tänään, kahden viikon poissaolon jälkeen. Ja tässä seisoo ihania ihmisiä, jotka haluavat olla terveitä. Olen nöyrästi yrittänyt kertoa heille, Isä, että siunauksesi oli, jos he vain uskoisivat minua, niin heidän uskonsa, Herra, tekee heidät terveiksi, heidän uskonsa uskoa se. Ja nyt, koskettakoon jokaista ohi tulevaa Sinun Jumalallinen voimasi. Ja rukoilen nyt, kun tunnen Enkelisi seisovan niin lähellä, Jumala, siunatkoon Hän jokaista ja he tulkoot terveiksi. Rukoilen Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

⁴⁸         Usko, sisar, koko sydämestäsi?

Rakas taivaallinen Isä, kun näet, että sisaremme kärsii tästä kammottavasta demonista, ole lähellä vapauttaaksesi hänet, Isä, niin että hän paranee. Suo se, rakas Jumala.

Sinä paholaisen henki, joka olet sitonut tämän naisen, minä vaadin sinua Jeesuksen Kristuksen kautta jättämään hänet. Siinä se on…?….jokainen jälki on selvä. Sinä olet sitten parantuva. Onko sinulla ollut…?….Nyt, sinä vain…?….

Kauanko sinulla on ollut tämä nivelreuma, sisko? Älä epäile mitään. Et epäile, ethän? Haluat palvella Jumalaa, etkö haluakin? Isä, yksinkertaisessa uskossa sisaremme tulee tänään iltapäivällä tänne rampana, nivelreuman kanssa, ja häntä on vaivannut myös verenpaine ja monia kipuja, Isä. Hänen ruumiinsa on hajoamassa. Ja Sinä, joka lähetit suuren Enkelisi tuona yönä huoneeseen, sanoit, että minun pitäisi kertoa tämä ihmisille, oi Jumala, saakoon hänen uskonsa ulottua siihen nyt.

Saatana, sinä, joka sidoit sisaremme, vaadin sinua Jeesuksen Kristuksen Nimessä jättämään hänet. Nyt, sisar, se pysähtyi niin nopeasti, että uskon, että sinussa on tapahtunut ihme. Älä nyt epäile mitään. Haluan, että nostat jalkojasi ylös ja alas näin, todella… Liikuta kättäsi. Noin sitä pitää. Kävele nyt suoraan ulos ja alas portaita. Naiselle on tehty ihme. Kävele eteenpäin, sisko. Nyt voitte nostaa päänne ja katsoa. Siinä hän on, nivelreuman jäykistämä…

Sanotaan kaikki: ” Ylistys Herralle”. Antakaamme Jumalalle tällainen ylistys, ystävät, näin, sillä…?…Näettekö, kuinka se toimisi? Hän oli rampa nivelreuman takia.

⁴⁹         Ja nyt, kaikki, kumartakaa päänne ja rukoilkaa. Olkaa todella kunnioittavia. Jumala suo meille suuria asioita. Minä uskon tähän.

Taivaallinen Isämme, kiitän Sinua hyvyydestäsi ja armostasi. Ja rukoilen, rakas Jumala, että osoitat armoa rakkaalle veljellemme, joka on tullut monen kilometrin päästä parantuakseen. Auta häntä, Isä, kun me rukoilemme.

Saatana, sinun heikkoutesi voima, jätä tämä mies; Jeesuksen Kristuksen Nimessä minä vaadin sinua jättämään hänet.

Herra, ainoa… Kuulitko, kun kerroin äsken naisesta, jolla oli syöpä? No nyt, sama asia, joka tapahtui sille naiselle, jolla oli syöpä ja joka oli kuolemaisillaan, on tapahtunut sinulle nyt. Jokainen värähtely, kaikki mitä tiedän kertoa sinulle, se on ohi. Voit siis mennä ja olla parantunut. Jumala siunatkoon sinua. Jumala siunatkoon sinua, herra.

⁵⁰         Uskotko, että jos pyydän Jumalaa, Hän antaa sinun saada näkösi takaisin? Sinulla on näköjään vähän muutakin, eikö niin? Kyllä, herra.  Niinkö? Sillä se on… Ainoa tapa, miten tiedän, että teillä on se, voin kertoa värähtelyjen perusteella, tiedän, että teillä on astma ja niin edelleen. Usko nyt vain koko sydämestäsi.

Isämme, Sinä, joka paljastat kaikkien sydänten salaisuudet, rukoilen, että olisit nyt armollinen sisarelle. Sen jälkeen, armosi ja apusi kautta, oi Jumala, Sinä tiedät, miltä minusta tuntuu, kun seison tässä nyt, toissasunnuntaista lähtien: Sinun läsnäolosi oli poissa, ja nyt Sinun läsnäolosi on täällä, ja että jokainen, joka on kulkenut ohi, on todiste. Auta sisartamme, Isä, juuri nyt parantumaan. Ja tämä demoni, joka on tullut hänen kimppuunsa aiheuttamaan tämän vaivan, ja hänen silmänsä ovat sokeutumassa, ja Sinä olet…

[Tyhjä kohta nauhalla – toim.] …Jeesuksen Kristuksen Nimessä, tule ulos naisesta, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Tietysti se tapahtuu, samalla kun puhun teille.

⁵¹         Värähtelyssä on [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]…?… Te…?… Katsokaa hiukan ympäri huonetta ja katsokaa, jos voitte… Katsokaa ympärillenne. Näetkö nuo valot tuolla ylhäällä? Voitko laskea ne? Osoita niitä. Katsotaan, pystytkö nyt osoittamaan. Juuri noin. Tuo on…? …tuohon suuntaan.

Joku yleisöstä nostakoon kätensä ylös. Hän näkee rakennuksessa nyt viisitoista valoa. No niin, nostaisiko joku kätensä ylös? Sinä näet ne kädet. Sinä näet ne kädet. Onkohan tuolla naisella vihreän näköinen takki päällään, harmaat hiukset… Onko hänellä vain yksi sormi ylhäällä vai onko hänellä koko käsi ylhäällä? Hän vaihtoi sen. Hetkinen…? Jos hän voisi… Nosta kätesi taas ylös, sisko. Näetkö? Nyt… Kyllä, kyllä. Voitko sanoa sen hänestä? Näetkö täältä, että hänellä on vihreä pusero yllään? Kyllä, rouva, se on hyvä. Montako sormea hänellä on tuolla ylhäällä? Osaatteko laskea niin pitkälle? On vähän hämärää, mutta… – Aivan oikein. Sanokaa kaikki: ”Ylistys Herralle”. Voitte nostaa päänne.

Nyt, sisareni, näkösi on palaamassa, ja sinusta tulee taas täydellinen nainen. Ylistäkäämme Jumalaa hieman näin, kaikki, olkaa hyvä.

⁵²         Kun joku kysyi eräänä päivänä, mikseivät ihmiset… Sanoi: ”En voi ymmärtää, veli Branham, että ihmiset, joiden puolesta rukoillaan… ja kun he paranevat”, sanoi: ”helluntailaiset tykkäävät tavallisesti huutaa niin paljon”, sanoi: ”ihmeellistä, etteivät he huuda enempää”.

Sanoin: ”He ovat vain hämmentyneitä. He ovat vain… He vain… He vain… Se vain tapahtui silloin.” Sanoin: ”Teidän pitäisi mennä joskus ulos rakennuksesta ja nähdä heidät, kun he tulevat ulos rakennuksesta, niin ymmärtäisitte.”

Kumartakaa päänne nyt kaikki, kun me rukoilemme.

⁵³        Ne jotka olivat täällä…?…värähtelyt. Eikö kenelläkään ole mitään oikeassa kädessä, koska minä…?….Jokainen painakoon päänsä alas. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]

Kaikki on asetettu Jumalan käteen. Kun rukoilin naisen puolesta, värähtely lakkasi kädessäni. Tuo tapaus merkitsee paljon. Tuo nainen haluaa elää kuten me muutkin. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]

Ja nyt uskon koko sydämestäni… Hän on nainen Phoenixista; näette hänet vielä kadulla, terveenä. Nyt…?…  Nyt, kiitän teitä ystävällisyydestänne ja siitä, että piditte päätänne alhaalla ja niin edelleen. Olette kauhean kilttejä ja tiedän, että usko… Olisin toivonut, että minulla olisi ollut se nainen, jolla oli… sisar Waldrop, täällä todistamassa hänen puolestaan. En tiedä, mistä hän on kotoisin.

Ja mietin, sisar Waldrop, voisitteko kävellä nyt ulos ja kertoa hänelle todistuksenne, kertoa hänelle tilanne. Tässä menee yksi nainen Phoenixista, joka oli kuolemaisillaan syöpään. Tosiasiassa oli jo menehtynyt, juuri tässä, syöpään, kun olin täällä toisessa kokouksessa. Kuinka moni tuntee hänet? Näyttäkää kätenne. Rouva Waldrop, tuolla hän on. Odottakaa… käskekää ambulanssin odottaa hetki. Haluan todistajanlausunnon tästä naisesta. Hyvä on. Hyvä on. Kiitos paljon. Tuolla on…

⁵⁴          Nyt, rakkaat ystävät, voi tuntua siltä, että käytän paljon aikaa ja muuta, mutta muistakaa, että sydämestäni haluaa olla vilpitön Jumalan kanssa; niin on parempi, eikö olekin? Parempi antaa heidän parantua kuin antaa heidän mennä ohi. Oletteko sitä mieltä? Nyt rouva tulee parantumaan. Hän on kuin rouva Waldrop täällä, kaduilla kanssanne jonain päivänä, ja te olette iloisia, kun tuomiopäivä koittaa, että te asetuitte ja olitte hyvin kunnioittavia.

Kumartakaa taas päänne, kun rukoilemme lisää. Kyllä, rouva. Kuinka kauan olette tunteneet? Te olette… Nt, näettekö, lääkäri on tehnyt kaiken voitavansa, sisareni. Sinulla on nyt ainoa mahdollisuutesi. Rakkaasi ovat tehneet kaikkensa, lääkäri on tehnyt kaikkensa, nyt Vapahtajasi voi parantaa sinut. Uskotko sinä siihen? Uskotko sinä siihen? Hyvä on, kumarra pääsi.

Isä, tajuten, että elämä on lähellä loppua, sillä tämä sisaremme on jättämässä meidät, Isä. Hän lähtee jonnekin pimeään ikuisuuteen. Sinä tunnet hänen tilansa ja tunnet hänen sielunsa ja tiedät, minne hän on menossa, jos hän kuolee. Sinä tunnet meidät kaikki, Isä. Tunnet meidät nimeltä. Tunnet jokaisen hiuskarvamme, tiedät meistä kaiken.

Lääkärimme ovat tehneet kaiken, mitä he voivat tehdä kaiken tietämyksensä mukaan. He ovat ottaneet hänestä röntgenkuvia ja antaneet hänelle hoitoja, ja nyt syöpä on viemässä hänen henkensä. Sinä yksin voit parantaa hänet, Isä.

Sinä demoni, minä vaadin sinua Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, kautta, että tulet ulos tästä naisesta.

⁵⁵         Pitäkää päänne alhaalla ja yrittäkää pitää häntä teidän… Missä te asutte, rouva? Globe, Arizonassa. Mukavaa seutua siellä, eikö olekin? Haluan, että katsotte minuun… En halua, että olette alakuloinen; haluan, että yritätte vain antaa itsenne rentoutua. Aiotko yrittää? Oletko sinä… Oletko sinä naimisissa? Oletko naimisissa? Onko sinulla lapsia? Sinulla on poika ulkomailla. Haluat nähdä hänet taas, eikö niin, äiti? Haluat nähdä hänet.

Haluan, että hän myös näkee sinut. Katsohan tänne. Haluan, että olet rehellinen minulle. Minä olen rehellinen sinulle. Sinä teet samoin minulle, eikö niin? Jokin estää sinua parantumasta, ja aion kertoa sinulle, mikä se on. Kerronko sen sinulle, annanko sen vain mennä? Sinä…? …salassa. Tiedäthän, että tiedän, mikä se on? Tiedän, mitä se on. Älä enää. Ei, minä tiedän…? … paljastus tässä…? Nyt sinä… Kyllä, sinä voit… Jumala voi ottaa sen sinulta pois. Kyllä, mutta katso nyt. Ei ole mitään keinoa maailmassa, että olisin koskaan voinut tietää sitä, vain Jumalan ilmestyksen kautta, mutta löysin tämän syövän, joka ei jätä sinua. Näetkö? Sen takia se pitää kiinni. Rukoile nyt. Teetkö sen? Teetkö sen, armon kautta? Oletko varma, että Hän pelastaa sinut?

Isä, hän on nyt valmis laskemaan sen alttarille. Taivaan Jumala, Sinä tiedät, miten saatoin saada sen selville; ja minä rukoilen, rakas Jumala, että otat häneltä nyt halun pois ja ettei hän enää koskaan tee sitä.

Saatana, tämän naisen tunnustuksen, hänen halunsa tähden palvella Jumalaa puhtaalla sydämellä, tulen Sinun luoksesi Jeesuksen Kristuksen Nimessä; tule ulos tästä naisesta.

Nyt, sisar, katso tänne. Jokainen värähtely on pysähtynyt. Olet vapaa myös tavastasi. Mene nyt ja palvele Jumalaa koko sydämestäsi. Näet poikasi jouluna. Laita kätesi hänen kaulansa ympärille ja sano hänelle: ”Äiti on vapautettu.” Jokainen värähtely on pysähtynyt. Sinulla on hassu tunne, eikö olekin? Niin, myös se tottumus on kadonnut sinusta. Pidä se nyt poissa siitä niin kauan kuin elät. Jumala siunatkoon sinua

⁵⁶         [Nainen puhuu veli Branhamille pitkään, jonka aikana veli Branham puhuu – toim.] Aivan oikein, sisar. Jumala siunatkoon sinua. Hyvä että sinulla on sellainen henki. Pitäkää nyt päänne kumarassa hetken aikaa. Tämä nainen on saapunut tähän kokoukseen tänään. Hän lensi Chicagosta tänne, ja hän kärsii täällä tuberkuloosista, ja hänellä on verenvuoto – ja hän sai juuri verenvuodon. Hänellä oli verenvuoto. Uh-huh.

Rakas Jumala, Sinä huomioit uskon. Kuvittelen, Isä, että jos tuo vaskikäärme olisi yhä ylhäällä tasangolla, ihmiset lentäisivät meren yli päästäkseen katsomaan tuota vaskikäärmettä, koska he tietävät, että muut katsoivat sitä ja paranivat. Ja, oi Isä, Sinä et ole nostanut tänään vaskikäärmettä ylös, mutta Sinä olet määrännyt lahjasi. Ja ihmisiä tulee kaikkialta. Ja Isä, tämä naisparka, joka tulee omasta kotimaastani rukoiltavaksi, tuhansia kilometrejä yli vuorten ja aavikoiden… Hän makasi tuossa hotellissa tuolla ylhäällä, Isä, lähellä sitä paikkaa, jossa joku, joka ei ottanut Sinua vastaan ja teki itsemurhan. Ja hän on kuullut heidän huutoaan ja ulvontaa koko viikon ajan. Mutta Kaikkivaltias Jumala, Sinä olet täällä tänään pysäyttämässä verenvuodon ja lähettämässä hänet takaisin kotiin, hyvinvoivana naisena. Suo se, Isä. Kuulethan nöyrän palvelijasi rukouksen, minä rukoilen? Isä, uskon, että tämä nainen tulee elämään Sinulle pyhitettyä elämää ja antamaan Sinulle kaiken ylistyksen ja kunnian, jos suot tämän hänelle. Kuuletko nyt minua, Isä, tässä hetkessä, jota on odotettu viikkoja. Suo se, Isä.

Sinä riivaaja, joka sidot sisartani, minä vaadin sinua jättämään hänet, Jeesuksen Kristuksen, elävän Jumalan Pojan, Nimessä. [Tyhjä kohta nauhassa – toim.] Vetoan sinuun, tule ulos hänestä Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Kaikki värähtelyt loppuivat silloin. Nyt teistä tulee terve nainen. Menkää siis vain ja uskokaa Häneen koko sydämestänne nyt. Yksikään värähtely ei ole… Jumala palkitsi naisen hänen hienon uskonsa…?…

⁵⁷         Oi ikuinen Jumala, jonka kärsimyksessä [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Isä, rukoilen hänen parantumisensa puolesta, Poikasi Jeesuksen Nimessä.

Nuori nainen, katso tänne. Sinulla on jonkinlainen tulehdus kehossasi. En saa selville, mikä se on. Haluan, että katsot kättäni hetken. Tarkkaile tätä tässä; entä sitten, jos se on…?…väärä…?… Katso tuota…?… Uskon että jopa sinä voisit melkein tuntea tuon värähtelyn itse. Tunnetko pienen jyrinän kaltaisen? Se on kovinta, mitä tunsin yhden osuman. Se kulkee koko kehoni läpi, se ravistelee koko olemustani. Voitko tuntea sen? Tämä on vasta neljäs kerta, kun joku on koskaan tuntenut värähtelyn itse. Ystävät, haluan teidän nostavan päänne hetkeksi ylös. Tässä värähtely iskee niin kovaa käteeni, että rouva voi tuntea tärinän omassa kädessäni. Tunnetko sinä sen, sisar? Sano heille siellä. Hän tuntee sen itse.

⁵⁸         Hän kärsii sydänvaivasta, joka aiheuttaa tukoksen hänen sydämessään. Hänellä on myös astmavaivoja. Hän on äärimmäisen hermostunut, syvällinen ajattelija ja todella… huolissaan asioista ennen kuin ne tapahtuvat. Ja sitten niin… Nyt haluan, että katsot kättäni, sisar, itse. Jotta voit tuntea, jos se on pysähtynyt. Voit tuntea sen. Teillä täytyy olla erittäin hyvä usko tai jotain. Mistä olet kotoisin? Superiorista? Onko se Arizonasta? Tämä on ensimmäinen kerta. Hän on neljäs tuntemani henkilö, joka tuntee värähtelyn, sen reaktion. Se ei ole pyörimistä ja heilumista, mutta se osuu niin kovaa käteeni, että se kieppuu sinne taaksepäin. Hän voi tuntea sen.

Kumartakaa nyt vain päänne. Ja sinä tarkkaile kättäni, sisar. Ja jos se palaa… Se palaa normaaliksi, kuten tämä, jos se lähtee. Tai voit kertoa sille, kun se tuntuu… Nyt näet, kun tuo tunne lähtee ja käteni muuttuu normaaliksi.

Isä, rukoilen sisaren puolesta, että parannat hänet.

Sinä riivaaja, minä vaadin sinua Jeesuksen Kristuksen, elävän Jumalan Pojan kautta, tule ulos naisesta.

Et tunne sitä nyt, ethän? Katso kättäni. Nyt voitte nostaa päänne, yleisö. Se on nyt loppunut, eikö olekin? Et tunne sitä ollenkaan. Käteni on muuttunut valkoiseksi. Nyt teillä on havainto siitä, mitä tunnen värähtelynä sairaiden ihmisten kohdalla.

⁵⁹         Haluan, että annatte tässä pienen todistuksen. Teistä tuntui enemmänkin siltä kuin olisitte laittanut kätenne sähköllä ladatun kiskon päälle, jonkinlaisena tärinänä. Onko näin? Ja kun minä rukoilin, silloin se rupesi loikkimaan, hyppimään, ja sitten se yhtäkkiä meni pois. Onko se totta? Ja silloin sinun ilmasi tuli sisään. Se oli yksi naisistanne Arizonasta. Ja sitten kun katsoin alaspäin, käteni, joka oli punainen ja jossa oli valkoisia täpliä, oli muuttunut valkoiseksi. Niinkö? Näettekö? En tunne sitä naista, en ole koskaan nähnyt häntä. Oletteko täällä ensimmäistä kertaa? Olen ollut täällä joka sunnuntai, odottanut… Niinkö? Sinun pitäisi mennä kotiin iloiten, sisar, koska olet parantunut. Jumala siunatkoon sinua.

Sanotaan kaikki: ” Ylistys Herralle”. Se on hienoa. Jumala olkoon ylistetty ja siunattu siitä. Pikkuneiti on Superiorista. Missä se on täällä Arizonassa? Ylhäällä Globen suunnalla, Globen suunnalla. Näin ilmoituksesi lehdessä, jossa kerroit yhteistyöstäsi. Se on hienoa. Oletteko veli Faulkner? Kiitos, herra.

⁶⁰         Uskotteko, että jos pyydän Jumalalta, se jättää sinut? – Kyllä. Teillä on näköjään muutama muukin asia, mutta se on tärkein, eikö niin? Aivan. Luulen, että teillä on hermo repeytynyt tai jotain muuta…?…. Aivan oikein, eikö niin? Sanotaan, että se on tässä korvassa ja munuaisesi… Onko se oikein? Uskotko koko sydämestäsi, että se loppuu nyt? Näillä… Näillä… Ainoa tapa, miten tietäisin sen, on, että jotenkin voisin kertoa sen täällä. Et ole koskaan maininnut mitään sellaisesta.

Taivaallinen Isämme, joka tiedät kaiken, tule ja ole armollinen veljelleni. Hän kärsii nyt. Ja Isä, Sinun Henkesi kautta, Sinun armosi kautta pystyin kertomaan miehelle, mikä häntä vaivasi, Isä, kasvokkain hänen kanssaan. Kuinka hän voisi epäillä mitään. Mutta Sinä olet täällä parantaaksesi hänet. Ja rukoilen, että se alkaa nyt heti, Isä, eikä hän kärsi. Menköön kaikki pois hänestä, ja aina siellä, mistä hän on kotoisin, hän olisi kiitollinen ja kertoisi miehille, joiden kanssa hän työskentelee, ja niin edelleen, Sinun suuresta voimastasi, ja joku muu kuulisi, ja he tulisivat ja paranisivat, ja he antaisivat sydämensä Sinulle. Herra, tee hänestä todistus epäuskoisten keskuuteen. Minä nuhtelen tätä demonia Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Siinä se lakkasi, sir. Kaikki värinä lähti. Jumala siunatkoon sinua, veljeni. Ole nyt todisteena naapurustossasi.

⁶¹         [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] ollut kuuro viime sunnuntaista lähtien viikon verran. Nyt, on värinää. Haluan teidän katsovan. Näettekö minun [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] kuten tässä [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]… tämä näyttää. Katsokaa, nyt laitan käteni… [Tyhjä kohta nauhalla.]…paine on tässä. Näetkö? Ette tietenkään näe pisteitä sieltä, missä olette. Kuinka moni näkee sen, tuolta takana, eron kädessä? Näyttäkää kätenne. Täällä parvekkeella? Näettekö eron näissä käsissä? Tämä on ensimmäinen kuurojen tapaus. Toinen hänen korvistaan on kuuro. Hänellä on munuaissairaus, hän kärsii munuaisistaan. Hänellä on munuaisvaivoja. Hetki vain. Olkaa kaikki ihania ja kunnioittavia.

⁶²         Iankaikkinen Jumala, Iankaikkisen Elämän Tekijä ja kaikkien hyvien lahjojen Antaja, yritän nyt, Isä, saada veljellemme Sinun suosiosi. Hän kärsii. Minä en tunne häntä, sinä tunnet hänet. Ja rukoilen, Isä, että Sinä teet hänestä todistuksen yhteisössä, jossa hän on, ja niiden miesten keskuudessa, joiden kanssa hän työskentelee. Levittäköön hän kaikille, joiden kanssa hän on tekemisissä, hyvää sanomaa, aivan kuten muutkin tekivät menneinä päivinä, kun Sinä olit täällä lihassa. Rukoilen, että suot sen veljelleni.

Ja nyt, Herra, viimeisin kuuro, jonka puolesta rukoilin tällä alttarilla, tunnen, että olin Sinun tahtosi ulkopuolella. Mutta kiitän Sinua tänään, Isä. Tunnen, että olet antanut minulle anteeksi ja että olen Sinun tahdossasi, ja rukoilen, että kuulet minua.

Ja Isä, en pyydä Sinua tekemään ihmettä, mutta pyydän Sinua, Isä, näiden ihmisten edessä, että he tietäisivät, että palvelijasi on saanut anteeksi synnin, että hän yritti haastaa epäuskoa rukoiltavaksi, jopa sen yli, mitä Jumalan Poika on sanonut. Rukoilen, että avaat hänen korvansa heti, Herra, jotta ihmiset tietäisivät, että Sinä olet Kristus ja minä olen Sinun anteeksi annettu palvelijasi.

Sinä riivaaja, minä tulen sinua vastaan Jeesuksen Kristuksen Nimessä; minä vaadin sinua, tule ulos tästä miehestä. Tule ulos hänestä, sinä henki, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, sinä paha, joka olet tehnyt hänen korvansa kuuroksi ja aiheuttanut tämän munuaisvaivan; jätä mies.

Pitäkää päänne kumarassa, ystävät. Se on jättänyt hänet. Kuuletko minua? Avatkaa… nostakaa päänne. Kuinka kauan olet ollut kuuro tuosta korvasta? Syntymästä lähtien hän on ollut kuuro tästä korvasta. Kuunnelkaa nyt tätä. Laita käteni tähän. Oye? Oye? Oye? Tuo on kuiskausta. Kuuntele nyt. Hän puhuu takaisin espanjaksi… Oye?

⁶³         Nyt haluan esittää pienen kiitosrukouksen Jumalalle.

Taivaallinen Isämme, tuo mies syntyi kuuroksi, ja nyt hän kuulee. Sinä olet tänään omilla huulillasi todistanut, että olet huomioinut palvelijasi ja antanut minulle anteeksi, Herra, tyhmyyteni, jonka tein kaksi viikkoa sitten. Ja rakas Isä, anna minun aina kulkea hellästi Sinun rinnallasi. Ja rukoilen, että annat minun palvella Sinua niin kauan kuin elän. Ja sitten, Isä, vaikka väsynkin, yritän sittenkin jaksaa. Ja sitten jonain päivänä, kun elämä on ohi, voin tavata jokaisen, jonka puolesta olen rukoillut, Isä, kun kokoonnumme valtaistuimellesi. Oi Kristus, suo se. Kuinka kiitänkään sinua. Koko sydämestäni kiitän sinua, Isä. Ja rukoilen nyt, että Sinä jatkat kanssani olemista ja sairaiden ihmisten parantamista, sillä Sinä näet, että lääkäreillämme on vain tietyt rajalliset voimat. Mutta Isä, Sinun voimasi on rajaton, ja Sinä olet nostanut ihmisille parantumisen sarven. Ja me kiitämme Sinua siitä. Ja minä rukoilen, Jumala, että se jatkuisi ja jatkuisi, pyydän Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.

⁶⁴         Kiitos paljon, ystävät. Hyvä on. Antakaa hänen tulla sisään ensin. Tämä…? Kyllä, nuori mies… Ymmärrätkö englantia? Ymmärrättekö? Näen, että kärsit tuberkuloosista. Katsohan käsiäni. Näetkö ne pienet pilkut kädessäni? Katso tätä. Näetkö eron? Jumala on todellakin palkinnut teitä espanjalaisia. Oletan, että sinä olet espanjankielinen…? …Monet heistä ovat parantuneet. Menen kotimaahanne, Meksikoon, muutaman viikon kuluttua. Luotan siihen, että sinä tulet olemaan todisteena. Sinä palvelet Jumalaa, vai mitä, nuori mies? Sinä palvelet.

Taivaallinen Isämme, Sinä, joka loit tämän nuoren miehen, joka toit hänet tänne maan päälle, ja hän on täällä juuri nyt, nuorukainen, joka merkitsee niin paljon Sinun valtakunnallesi, Isä, nykyisten eksyneiden nuorten miesten joukossa… Mutta hän haluaa palvella Sinua, ja Saatana on sitonut hänet, mutta nyt Sinä olet päättänyt, että hän paranee. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]… tule tänään niin kuin hän – Israelin lapset tekivät vaskikäärmeelle: katsoa ja elää. Auta häntä, Isä, ja tulkoon tästä nuoresta miehestä vahva, hieno nuori… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]…jolla on todistus, joka herättää hälytyksen hänen kansansa keskuudessa. Suo se, Isä. Alkakoon hän lihoa tästä päivästä lähtien.

Nyt, Saatana, sinä tuberkuloosin demoni, tulen sinua vastaan Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Tule ulos pojasta. Vaadin sinua jättämään hänet Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

⁶⁵         Nuori mies, ennen kuin nostan pääni katsoakseni kättäni, käteni on muuttunut valkoiseksi, eikö olekin? Siinä missä se oli punainen ja vilkkuva, osoitan siihen. Onko näin? Se on muuttunut valkoiseksi… Pidin kättäni samassa asennossa. Onko se oikein? Miten on? Se on osoitus siitä, että olet menossa kotiin ja tulet nyt terveeksi. Aivan oikein, herra. Voitte nostaa päänne, yleisö.

Nuori espanjalainen poika seisoo tässä, tuberkuloosin värähtely kädessäni, ja nyt kaikki on lähtenyt, kaikki on poissa. Nyt voit mennä ja olla… Nyt, katselit kättäni; huomasit sen, että se… Olet kunnossa. Nyt menet kotiin, paranet ja alat saada painoa heti. Syö paljon hyvää, terveellistä ruokaa ja nuku. Olet puhki, joten vain… sinä vahvistut. Ylistäkäämme Herraa, kaikki.

⁶⁶         Reuma. Puhutko englantia? Et. Puhutko sinä englantia? Kysy häneltä, uskooko hän, että Jumala parantaa hänet.

Kumartakaa päänne kaikkialla…

Taivaallinen Isämme, Sinä olet täällä tehdäksesi sairaat taas terveiksi. Ja tässä seisoo tämä pieni espanjalainen äiti-parka, joka on rampa reuman takia. Isä, en voi puhua hänelle. Hän ei kuule rukoustani, ei ymmärrä sitä. Mutta tiedän, että Sinä ymmärrät, Isä. Sinä ymmärrät kaikkia kieliä, puhut jokaista kieltä. Ja rukoilen, rakas Jumala, että jotenkin annat hänen sydämessään tietää, että rukoilen hänen puolestaan koko sydämestäni, että vapautat hänet tästä reumasta tänään. Suo se, Isä. Ja minusta tuntuu, että Sinä annat meille suurenmoisen kokouksen heidän maassaan, Meksikossa. Anna hänen kävellä tänään ulos rakennuksesta terveenä, Isä. Jos se on Sinun jumalallinen tahtosi, suo se, rakas Jumala, sillä minä rukoilen Sinulta sitä, Sinulta hänen puolestaan, Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Sinä demoni, joka on rampauttanut naisen reumaan, jätä hänet Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Pitäkää päänne alhaalla. Näyttäisi siltä, että värähtely jätti hänen kätensä. En tiedä, mitä se on tehnyt hänelle. Nuori nainen, puhu hänelle ja kerro hänelle, että käskin hänen nostaa oikeaa jalkaansa näin. Käskekää hänen kävellä perässäni; älkää epäilkö mitään. Käske hänen kävellä suoraan perässäni. Kävelkää nyt. Nyt voitte nostaa päänne ylös. Kävele juuri tähän.

⁶⁷         Sanokaamme kaikki: ” Ylistys Herralle”, kaikki. Hän katseli ympärilleen ja hymyili kuin olisin tiennyt, mitä hän tarkoitti. Sanotaan kaikki: ” Ylistys Herralle”. Eikö Herra Jeesus olekin ihana? Eikö Hän olekin ihana Parantaja? Nyt, jos te vain painaisitte taas päänne alas, todella ihanasti, hetkeksi ja…

Kyllä, rouva. Sissy, miten se tapahtui… Loukkasitko sen jotenkin; se on muuttunut haavaumaksi. Se on muuttunut haavaumaksi. Etkö tiedä, miten se tuli? Kyllä, se on luultavasti jokin… Näetkö värähtelyn tulevan? Se on haavauma. Kauanko se on ollut sinulla, sisar? Se on ollut kolmetoista vuotta. Uskotko, että jos kysyn Herralta Jeesukselta…?

Siellä on jotain, joka aiheuttaa sen, joka pitää turmelusta yllä koko ajan. Ymmärrättekö? Onko se teidän alapuolellanne…

Onko se… Ai, nilkassasi… No, kuinka vanha olet? Kaksikymmentä. No, pikku neiti, jos kysyn Jumalalta koko sydämestäni, uskotko, että se alkaa ja kuivuu ja paranee nyt ja tulee terveeksi? Aiotko palvella Häntä koko elämäsi ajan? Rakastatko Jeesusta ja palveletko Häntä? Teetkö niin? Teetkö sen?

⁶⁸         Nyt kumartakaa vain päänne. Tässä seisoo pieni espanjalainen nainen, jolla on ollut avohaava vuosia. Se on haavauma, joka ulottuu hänen jalkaansa.

Isä, ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö monet lääkärit olisi ottaneet tuota jalkaa käteensä ja itkeneet. He ovat ottaneet reseptilapun käteensä ja kirjoittaneet erilaisia lääkkeitä yrittäessään parhaansa mukaan auttaa tätä pientä naista. He ovat tehneet kaikkensa, Isä. Hän on tehnyt kaiken, mitä osaa tehdä. Ja nyt hän on tullut minun luokseni, ja minä teen kaiken, mitä osaan tehdä. Ja nyt, Isä, tiedän, että Sinä tiedät, miten se tehdään. Sinä olet ainoa, joka voi tehdä sen. Ja siksi me puhumme Sinulle, Herra, sydämemme syvyydestä. Isä, uskon, että tämä pieni nainen tulee olemaan todistus Sinulle; hänen pieni elämänsä annetaan Sinulle, jotta voisit käyttää häntä todistamaan ja kertomaan kansalleen siitä, miten tuo haava oli ollut hänessä vuosia. Nyt, Isä, rukoilen, että kuulet minua, Poikasi Jeesuksen ylistykseksi.

Sinä, demoni…?…nainen kaikki nämä vuodet, minä tulen kohtaamaan… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Jeesuksen Kristuksen Nimessä…?…. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]

⁶⁹         Pieni neiti, jos kohotat pääsi… Jotain on tapahtunut käteni ympärillä tässä. Se on muuttunut eri väriseksi, eikö olekin? Nyt, mitä on tapahtunut, on minun merkkini. Se on… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Uskotko siihen koko sydämestäsi? Uskotko, että tulet parantumaan? Missä asut, sisko? Miamissa, Arizonassa. Oi, uskon, että sain kutsun tulla maahanne sinne. Jos pääsen sinne, aiotko… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] …todistaa tästä ja kertoa ihmisille, että…? Niinkö? Huomaatko, että muutaman päivän päästä… Missä olet kylpenyt? Suoloissa, Epson-suoloissa tai sellaisissa? Ei toistaiseksi mitään. Nyt, te olette… Katsokaa tuota kohtaa tuolla, tuota haavaumaa, se alkaa kuivua; alatte huomata sen, sen ympärillä… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] kuin mitä tahansa, jota laitetaan sen päälle parantamaan se. Ymmärrättekö? Mutta Jumala on se, joka on toteuttanut parantumisen. Näettekö? Elämä, joka siellä oli ja aiheutti tuon – tuon bakteerin, tulehduksen siellä, se on nyt poissa. Ymmärrätkö? Se alkaa… Jos sinä uskot siihen koko sydämestäsi, sinun uskosi tulee pelastaamaan sinut. Uskotko sinä sen? Jumala siunatkoon sinua. Silloin sinä tulet terveeksi.

⁷⁰         Ei sillä ole väliä… Onko siellä alhaalla aika monta? Anteeksi mitä? Kyllä, olen nähnyt sen.

Äiti, ymmärrät, että sinulla on hyvin vähän päiviä jäljellä, vai mitä? Enää ei ole paljon tehtävissä. Ja sinä haluat elää. Minä haluan elää, me kaikki haluamme elää, äiti. Älä itke nyt. Älä… Katso nyt. Minulla on rakas vanha äiti kotona tänään, jos hän on elossa. Uskon, että hän on. Hän rukoilee puolestani. Minulla on vaimo ja kaksi pientä lasta, jotka rukoilevat puolestani, seurakunta, jossa ihmiset rukoilevat, ja ympäri maata. Siksi pysyn siellä, missä olen, sisko. Tuhannet ja taas tuhannet rukoilevat puolestani kaikkialla. Jeesus kuulee heidän rukouksensa.

Sinulla on syöpä. Tiedät sen, etkö tiedäkin? Jos vain uskot… Muut paranevat. Kaikki, joiden puolesta rukoilen, eivät parane. Monet heistä kuolevat, äiti. Monet… Mutta mitä… se päättää, mitä se tekee heti. Minä… Joko paranet tai kuolet heti. Sinä haluat parantua, ja minä aion pyytää Kristusta parantamaan sinut. Ja jos uskot sen koko sydämestäsi, päiväsi pidentyvät moninkertaisesti. Uskotko sinä sen? Uskotko…?

⁷¹         Taivaallinen Isämme, kun tämä vanha äitiparka laskee kätensä minun kädelleni, ja hänen kätensä on aivan ryppyinen, ajattelen, Isä, omaa pientä ryppyistä äitiäni, joka on kaukana kaukana. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö tämä käsi olisi pessyt monena rankkana päivänä ammeessa; on ehkä tehnyt työtä pitääkseen sielun ja ruumiin kasassa, on kasvattanut pieniä lapsia. Kun he itkivät, mikään käsi maailmassa ei olisi voinut pyyhkäistä kyyneleitä pois ja tuoda iloa heidän pienille poskilleen niin kuin tämä käsi. Mutta nyt, Isä, se on minun kädessäni. Se tarvitsee toisen käden kosketusta, sen käden, joka arpeutui Golgatalla, niin vapaasti… Oi Kristus, auta meitä uskomaan Sinuun, vain ottamaan kiinni Sanastasi. Ja tämä suuri, kammottava syövän demoni, mustunut henki; hän on avuton, Isä. Lääkäri on voimaton. Mutta Sinulla on valta hänen ylitseen. Tuon hänet Sinun luoksesi, Isä. Omilla kelvottomilla käsilläni johdatan hänet Sinun luoksesi. Parantaisitko hänet, Herra? Anna nyt palvelijasi äänelle voimaa, Herra, joka pelottaa tämän syövän pois hänestä.

Sinä riivaaja, tulen kohtaamaan sinut Jumalan voideltuna lahjana. Tulen luoksesi Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Tule ulos naisesta. Vaadin sinua jättämään hänet Nasaretilaisen Jeesuksen Kristuksen Nimessä, jätä hänet.

Äiti, olet nähnyt, mitä täällä on tapahtunut. Nyt voit jatkaa matkaasi riemuiten; älä epäile mitään. Sinä paranet nyt. Voi sentään. Ylistäkäämme Jumalaa. Hän sanoi: ”Tiesin koko ajan, että tulisin, kun pääsisin hänen luokseen”. Siunattu olkoon hänen pieni sydämensä.

⁷²         Armoa, tässä on toinen syöpätapaus. Olettekohan Chicagosta kotoisin, neiti? Aion vierailla siinä ihanassa kaupungissa joku päivä. Minun pitäisi olla siellä toukokuussa tai helmikuun loppupuolella, siellä stadionilla. En ole vielä varma. Tulisitteko lavalle ja antaisitteko todistuksen stadionilla, kun pääsen sinne, missä sitten olenkin? Tuletko? Kyllä. Nyt, ei…?…Haluan sinun todistavan, että Jumala on parantanut sinut, jos Hän tekee sen nyt, ja sinä rakastat Häntä ja palvelet Häntä koko elämäsi ajan?

Olkaa nyt vain kunnioittavasti. Tässä on nainen, joka on tullut monta sataa mailia, kyllä, jopa tuhansia maileja, syöpään sairastuneena. Hän on Chicagosta.

Katsohan nyt, sisar, katsot kai kättäni, etkö katsonutkin? Näetkö nuo pilkut, kuinka ne tulevat ja menevät ympäri kättäni. Katso sitä, sisar, kun rukoilen. Näetkö ne valkoiset pilkut? Katso…?… [Tyhjä kohta nauhassa – toim.] Tuntui kuin se olisi…?…. [Tyhjä kohta nauhassa – toim.]

⁷³         Hänellä on syöpä. Ja Sinä yksin, Herra, voit parantaa hänet. Ja hän on tullut Chicagosta asti…  [Tyhjä kohta nauhassa – -Ed.] Jumala, jos Sinä annat… [Tyhjä kohta nauhassa – toim.]…?….Ja hän on luvannut, että hän tulisi.?….ihmisille. Hän tulisi stadionille, jos Sinä lähettäisit palvelijasi sinne, ja todistaisi parantavasta voimasta. Ja Sinä olet ainoa, joka voi poistaa tämän demonin hänen ruumiistaan. Siksi, rakas Jumala, tulen Sinun luoksesi ja pyydän koko sydämestäni, että Sinä tekisit sen.

Saatana… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]… tämä syöpä, sen koko elämä. Tulen kohtaamaan sinut…[Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Jumalan Pojan, Jeesuksen Kristuksen. Vaadin sinua jättämään hänet. Tule pois hänestä, Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, Nimessä.

Puhdistui tuossa, eikö niin? Näetkö miten se meni? Se tarkoittaa, äiti, että sinä jäät vielä eloon, palaat Chicagoon ja tulet todistamaan Jumalalle.

Voitte nostaa päänne, yleisö. Kaikki lähti rouvalta. Jumala siunatkoon sinua, sisareni. Mikä sinun nimesi on? Rouva…? Jumala siunatkoon sinua.

Ylistäkäämme Jumalaa. Chicagosta aina Phoenixiin, Arizonaan asti. Phoenixiin asti, Arizonaan. Hyvä on.

⁷⁴         Katsokaa, tuo sisar Chicagosta. Sinulla voi olla muutaman päivän kuluttua sairauskohtaus. Mutta älä huomioi sitä. Näetkö? Sinä tulet kipeäksi ja vatsasi on sekaisin. Älä huomioi sitä. Näettekö? Älä koskaan kiinnitä huomiotasi mihinkään; pidä mielessäsi vain se, että uskot siihen. Se on sen reaktio… Sinä Chicagosta, hetki vain, sisar. Käänny ympäri. Sisar Waldrop, nousisitteko ylös? Tuolla on nainen, joka kuoli rukousjonossani sydänkohtaukseen, paksusuolentulehdukseen ja maksaan, noin kahdeksan kuukautta tai kaksi vuotta sitten. Pitääkö paikkansa, sisar Waldrop? Sanoin, että teillä on sairauskohtaus. Ja teillä oli se, eikö niin, sisar? Siinä hän sitten oli.

Siellä on kaksi naista… Toisen puolesta rukoiltiin sydämessä olevan syövän vuoksi, ja tässä on paksusuolen ja maksan syöpä, ja tässä on Chicagoasta kotoisin oleva nainen, jonka puolesta rukoiltiin juuri nyt. Eikö olekin ihmeellistä nähdä sisaria, jotka puhuvat toisilleen? Toinen on parantunut ja voi hyvin, toista on juuri kosketettu Jumalan kädellä. Sanokaamme: ”Ylistäkäämme Jumalaa” Hänen…?…Hyvä on.

⁷⁵         Kyllä, sir. Huomaan, että olette… Teillä on useita asioita vikana. Tämä polte rinnassanne, näyttääkö se olevan ylhäällä noin, ylhäällä tällä tavalla? Ai, alhaalla…?…Ai, täällä alhaalla. Niin… Näen reuman… Onko teillä…? Teillä on myös yskää, eikö olekin? Yskitte aika paljon? Se aiheuttaa univajetta, yskää ja kurkkukipua…?…. Minä tiedän sen vain yhdellä tavalla, Jumalan kautta, eikö niin? Se on ainoa tapa, jolla tiedän sen. Sinulla on uskoa ja uskot, veli… [Veli puhuu veli Branhamille – toim.] Voi, kiitos, veli. Se on hyvin ystävällistä sinulta, että ajattelet noin.

Rakas taivaallinen Isä, kun veljeni tulee nyt tämän kanssa… Saatana on rampauttanut hänet ja sitonut hänet, ja hän on kärsinyt. Voi Jumala, hän on vankilassa. Ja Sinä yksin, Herra, voit tuoda hänet ulos tästä vankilasta. Sinä olet ainoa, joka voi parantaa hänet. Ja hän sanoi: ”Minä uskon Jeesukseen koko sydämestäni, ja minä uskon, että Jeesus lähetti sinut tänne”. Jumala, millainen todistus nöyryydestä. Tiedän, että Sinä kuulet hänen rukouksensa. Tiedän, että kuulet minun rukoukseni, Isä, ja että annat hänen parantua.

⁷⁶         Sentähden, Saatana, minä tulen sinua vastaan Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Jumalan voideltuna palvelijana vaadin sinua Jeesuksen kautta, että jätät tämän miehen ja tulet ulos hänestä.

Hyvä herra. Jumala on nähnyt kyyneleesi. Hän on nähnyt uskosi. Ja Hänen voimansa on koskettanut teitä nyt; voitte kävellä eteenpäin; paranette. Jumala siunatkoon sinua, rakas veljeni. Kävele suoraan portaita alas. Sinun ei tarvitse enää murehtia.

Nyt, ystävät, voitte nostaa päänne. (Tähän tottuu aika nopeasti.) Ylistetään Herraa. Sitten se asia… Hän sanoi, että minä ylistän. Olen iloinen, että kohtasin sinut… Olen iloinen, että hän kohtasi Jeesuksen. Olemme kiitollisia siitä. Kumartakaa nyt kaikki taas päänne, vain muutamaksi hetkeksi.

⁷⁷         Voi sentään! Olet ollut aika kipeä, etkö olekin? Niinpä. Kysykää häneltä, uskooko hän nyt koko sydämestään, että hän paranee…?….Pieni äiti tässä, että…ovat lähellä verenvuotoasi… Rakas Isä, minä ymmärrän, että Saatana on asettanut ansan. Ja nyt hän on saanut sisaremme kiinni, niin että hän on saanut yhden näistä aivoverenvuodoista nyt ja lähtisi pois maailmasta. Ja Sinä olet ainoa, joka voi liuottaa tuon verihyytymän. Mutta Isä, tekisitkö sen? Suo se, Isä. Saatana on tehnyt tämän, ja se on hänen työtään. Mutta Sinä olet täällä vapauttaaksesi sisaremme.

Saatana, minä vaadin sinua Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, kautta, jätä nainen…?…veli…[Tyhjä kohta nauhalla – toim.]… sydämessäni. Siunatkoon Herra Jumala häntä. Se myös loppui. Hän tulee olemaan kunnossa.

Kyllä. Puhutko englantia? Et. Kysy häneltä nyt ja kerro hänelle, jotta voi uskoa, että tiedän, mistä on kyse. Kerro hänelle, että hänen vatsaansa [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] sattuu. Kerro hänelle. Mucho. Mucho, se tarkoittaa ”paljon” ja ”paljon”. Näetkö mikä se on? Hänellä on mahahaava vatsassaan. Hänellä on mahahaava. Nyt kerrotte hänelle, että minä huomasin sen värähtelystä hänen kätensä päällä, jotta hän tietäisi, jotta hänellä olisi uskoa. ”Hän uskoo”, hän sanoi.

⁷⁸         Selvä. Nyt, jos voisitte kumartaa päänne… (Kuinka paljon aikaa meillä on jäljellä? Oi, kello on viisi. Meillä on viisi minuuttia aikaa. Ja sitten… Katsokaas, me lupasimme päästää ihmiset ulos, joten me… Katsotaanpa tässä hetki).

Rakas Isä, Sinä, joka tunnet sydämemme ja tunnet Jumalamme, tämä vanha kuolevainen seisoo tässä. Hän kärsii vatsavaivoista. Ja Isä, en voi puhua hänelle hänen kielellään kertoakseni hänelle, Isä, että tämän mahahaavan täytyy kuivua. Siihen menee muutama päivä, ellet sitten laskeudu alas ja siirrä sitä kädelläsi ja harjaa sitä pois. Sinulla on valta tehdä tämä, Isä, jopa tehdä uusi vatsa. Oi Isä, tiedän, että se on ihme. Mutta myös se on ihme, Isä, toissijaisesti, jos Sinä vain annat hänen parantua. Hän haluaa parantua. Lääkäri on antanut hänelle lääkkeitä, ja hän on yrittänyt. Mutta näköjään hän ei saa uskoa, Isä, sillä raukka on hermostunut, ja se aiheuttaa tämän vatsavaivan, jota kutsutaan…?….Rukoilen Sinua, Isä, että antaisit minulle sen merkin, niin kertoisin hänelle. Ja jos hän uskoo, hän tulee terveeksi, eikö niin, Herra?

⁷⁹         Saatana, tule ulos hänestä. Vaadin Jeesuksen Kristuksen kautta, että jätät hänet. Veli Joseph, hän…

Nyt, selitä hänelle; kerro hänelle nyt, että hänen parantumisensa kestää vain muutaman päivän. Värähtelyt poistuvat hänestä. Hän on kunnossa. Sinä tulet… Sinä tulet parantumaan. Kestää ehkä – ehkä yhdestä viiteentoista päivään, tai jotain sellaista, ennen kuin olet terve. Sano hänelle, että jonkin ajan kuluttua hän vain… Jos hän voi vain unohtaa sen… Sano hänelle: ”Unohda se ja jatka eteenpäin. Hän vain…” Kerro hänelle: ” Sen elämä on kuollut. Ja hän tulee kuntoon.” Käske hänen aina palvella Jeesusta. Jumala siunatkoon hänen sydäntään. Hyvä on.

⁸⁰         Pitelit kättäsi sivulla…?…En huomaa siitä minkäänlaista värähtelyä. Sitten on vain yksi asia, joka voi auttaa teitä. Eräs nainen tuli tänne vähän aikaa sitten, ja hänen selkärankansa… se on… Selkärangan puudutusaine teki jotain, ja hänen hermonsa vyötäröstä alaspäin… Ja hän otti sitä synnytyksen takia. Ymmärrätkö? Ja hän oli halvaantunut koko matkan alaspäin, ei tunteita, ei pystynyt kävelemään eikä mitään. Rukoilin hänen puolestaan, ja kesti kai noin kahdeksan tai kymmenen päivää, ja hän oli kadulla, kävellen, poissa pyörätuolista.

Jos Jumala pystyi parantamaan tuon naisen… Uskotko, että paranisit, jos pyytäisin Herraa Jeesusta parantamaan sinut? Tämä on vaimosi… Ja te haluatte olla onnellisia yhdessä. Minä tiedän sen. Tiedän, miltä sinusta tuntuu, veli. Kun vaimoni soitti minulle jokin aika sitten… Tiedän, miten… Sinä haluat olla yhdessä onnellisia, ja minä haluan, että te olette yhdessä onnellisia. Aiotko aina palvella Kristusta koko elämäsi ajan, jos vain… jos Hän antaa hänen parantua? Riippumatta siitä, tapahtuuko se nyt… Uskotteko, että se tapahtuu joka tapauksessa, eikö niin? Hmm-hmm. Hyvä on.

⁸¹         Kumartakaa jokainen päänne. Rukoilemme veljen puolesta, joka on halvaantunut.

Rakas Isä, tunnen nuo värähtelyt miehestä, mutta hän on halvaantunut, rakas Jumala. Jotain on tapahtunut, rakas Jumala, niin että hänen hermonsa ovat kuolleet hänen ruumiinsa alaosassa. Sinä olet ainoa, joka voit saada elämän palaamaan noihin hermoihin ja poistaa tämän tilan hänestä. Kuuletko rukoukseni? Kun näen hänen ihanan pienen vaimonsa seisovan hänen lähellään, oi Jumala, miltä hänestä mahtaa tuntua katsoessaan häntä, kun hän katsoo häntä, ja nähdä muita nuoria pariskuntia kadun varrella. Oi Jumala, armahda. Anna hänen toipua tästä. Teetkö sen, Jumala? Sinä, joka saat kuurot kuulemaan ja mykät puhumaan, rukoilen, että tämä olisi se päivä, jolloin elämä palaisi jälleen näihin raajoihin; tämä halvaantunut tila poistuisi hänestä. Rukoilen tätä siunausta hänen puolestaan Jumalan Pyhän Pojan, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]

⁸²         …? …se on hänen ruumiistaan… Teillä on… Onko teille sattunut onnettomuus tai jotain? Tuli tässä kuussa… Jumala siunatkoon sydäntäsi. Nyt, tässä. Haluan, että sinä…?….Näen, miten… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Totta kai voit. Ylistäkää Herraa. Hän kävelee siinä nyt…?….

Sanokaamme: ” Ylistys Herralle…”… Sanokaamme: ” Ylistys Herralle”, kaikki. Kumartakaa päätänne. [Tyhjä kohta nauhalla – toim..]

⁸³         Veljeni, sinäkin olet näköjään kamalassa kunnossa. Uskotko nyt koko sydämestäsi? Nyt, siitä huolimatta, muista, että olen luvannut Jumalalle, etten pyydä Häneltä ihmeitä, uskoa. Näen, että sinullakin on värähtelyä. Kyllä, herra. Tunnen sen. En voi mitenkään tietää sitä, enhän? Ei mitenkään, vain Kaikkivaltiaan Jumalan avulla. Niinkö? Siinä se on. Sinulla on mahahaava. Olet hermostunut. Olet hyvin hermostunut. Ja sinulla on murtunut selkä. Jos nyt kysyn Jumalalta… Voin sanoa, onko haavaumasi lakannut vai ei, mutta toinen riippuu uskostamme. Mutta jos kysyn Jumalalta, sinä uskot joka tapauksessa, eikö niin? Uskotko sinä?

Rakas taivaallinen Isä, veljeni seisoo tässä murtuneen selän kanssa ja tietää, ettei hän voi parantua millään muulla tavalla, vain Sinun avullasi. Hän kärsii myös mahahaavasta. Sinä olet se, Isä, jumalallinen parantaja. Sinä olet Hän, joka voit tehdä kaiken. Ja uskon, että miehellä on uskoa, Jumala. Minä uskon sen. Ja uskon, että hän ymmärtää tarinan, Herra, Jumalan Enkelistä, vierailusta ja lahjastasi.

Siksi, että tämä riivaaja, joka on sitonut hänet, nimeltään mahahaava, tule ulos miehestä. Jeesuksen Kristuksen Nimessä vaadin sinua poistumaan hänestä.

Siinä menee mahahaavanne, herra.

⁸⁴          Isä, armahda nyt veljeä. Ja nähtäköön hänet tässä kaupungissa tai missä tahansa hän muutaman päivän kuluttua onkin, kävelemässä jaloillaan, kainalosauvat selässään, kävelemässä, todistamassa ihmisille ja sanomassa: ”Minulla oli kerran murtunut selkä, mutta se parani hetkessä”. Ja minä olen terve, koska Jeesus Kristus teki minut terveeksi.” Suo se, Herra. Ja voikoon tämä mies todistaa siitä, pyydän, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.

Herra, uskon todella koko sydämestäni, että olette nyt terve. Tulette olemaan. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]

”Nyt minä uskon.” Hän sanoi: ”Minä paranen, herra.” Se tulee parantumaan, eikö niin, ystävät? Ettekö te kaikki usko niin? Ylistetään Jumalaa siitä nyt. Hyvä on, kiitos. Kumartakaa päätänne.

Paljonko meillä on vielä aikaa, veli? Kello viisi. Kuinka monta on täällä nyt, jotka eivät voi tulla takaisin, ja ehkä voisimme saada heidät ainakin kulkemaan jonon läpi ja heidän puolestaan rukoiltaisiin. Täällä on parikymmentä tai kolmekymmentä, jotka sanovat, etteivät voi tulla takaisin.

⁸⁵         Ja auditorion vahtimestari, jos te vain… jos te vain… jos te vain kestätte meitä muutaman minuutin. Rukoilen vain näiden ihmisten puolesta ja annan heidän kulkea jonon läpi. Arvostan suuresti aikaanne.

Olkaa nyt hetki kunnioittavia. Haluan kuitenkin rukoilla jokaisen puolesta. Rakkaat, te tässä, te tässä jonossa, jotka ette voi tulla takaisin seuraavaan kokoukseen… No, uskotteko te… uskotte Jumalaan, jos vain pyydän Häneltä, että paranette, eikö niin, nuori neiti? Uskothan sinä siihen. Sinäkin uskot siihen, eikö niin, sisar? Sinähän paranet, jos pyydän Jumalaa? Uskotko sinä siihen? Hän taitaa olla… Hän on kuuro. No, hyvä on.

Veli Kidson toi minulle sanan, että yleisössä on joukko ihmisiä, jotka sanoivat, että jos rukoilen korokkeelta käsin, he paranevat. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Tuolla tavalla Jumala voi liikkua, eikö niin? Aivan niin. No niin. Kumartakaa päänne, niin yritän rukoilla vielä muutaman puolesta. Antakaa meille vielä noin kymmenen minuuttia, ja sitten me… sitten rukoilen koko yleisön puolesta. Se on ihanaa, ystävät. Kristus rakastaa teitä siitä. Nyt, hetkinen vain.

⁸⁶         Isä, rukoilen koko sydämestäni, että parannat tämän pojan ja teet hänet terveeksi. Pyydän sitä Jeesuksen Kristuksen Nimessä, Isä. Aamen. Jumala siunatkoon sinua, nuori mies.

Onko tämä se nuori nainen, joka on täällä kuuro? Onko hän kuuromykkä…?… Oletko sinä hänen sisarensa? Oletko sisarentytär? Onko hän syntynyt tuollaisena? Hänestä on juuri tullut kuuromykkä. Halvaus teki hänestä kuuromykän. Nyt, se voi tapahtua tässä ja nyt. Mistä olet kotoisin, Phoenix? Vai niin. Ai…?….sieltä? Niinkö? No, viime viikolla viisi ihmistä täältä kokouksesta lähti kotiin puhuen ja kuullen… En sano, että hän on… Kun hän alkaa puhua tai puhua, se on tietysti kuin pienen vauvan lailla. Ymmärrättekö? Hänestä ei lähde mitään värähtelyjä, hän on vain halvaantunut ja kaikkea, hänen hermonsa ja äänihuulensa ovat halvaantuneet.

Tässä on nuori nainen, joka on kuuro ja mykkä. Hän on Michiganista. On tullut etsimään… Mesasta. Anteeksi, en ymmärtänyt oikein, Mesasta. Hän on kuurojen koulussa. Ja nyt, jos hän on… (Hänellä on ollut mikä, mikä? Polio?) Polio halvaannutti hänen kuulonsa ja… Tietysti, se on samassa hermossa, tiedämme, puhe ja kuulo. Nyt, jos pyydän Jumalalta, rouva uskoo, että – että tyttö tulee kuntoon. Nyt Hän voi avata hänen korvansa. Sitä en tiedä. En osaa sanoa. Hän voi saada hänet puhumaan nyt. En osaa sanoa. Jos hän puhuu, se on aivan vauvan tapaista. Hän ei osaa puhua selvästi. Mutta jos… Jos minä kysyn… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Hyvä on, viittokaa hänen kanssaan ja kysykää, uskooko hän.

⁸⁷         Isä, ihana pieni tyttö seisoo tässä. Siunaa hänen sydäntään. Demonit ovat tulleet ja katkaisseet hänen kuulonsa ja puheensa. Enkä usko, että hän haluaa parantua mistään pahasta. Mutta tämä toinen henkilö, joka seisoo hänen vierellään, Herra, kyyneleet silmissään, haluaa, että hän paranee, haluaa, että hän paranee, Isä, jotta hän voi palata koulusta ja ehkä mennä kirkkoon ja kuulla sanoman ja laulaa Jumalan ylistystä. Jumala, ajattelen niitä viittä pientä lasta Oregonissa viime viikolla – tai Idahossa. Kuinka Sinä paransit heidät, toit heidät pois koulusta. Ja lääkärit julistivat heidät terveiksi ja lähettivät heidät kotiin rakkaittensa luo. Miten se ihana… [Tyhjä kohta nauhalla – toim..]

Isä, armahda häntä nyt. Rukoilen, että hän toipuu tästä välittömästi. Ja jos se on Sinun tahtosi, Isä, kun palvelijasi esittää tämän nuhteen, niin jättäköön saatana hänet nyt, ja hän kykenee puhumaan ja kuulemaan juuri nyt. Jos ei, Isä, niin Sinä tunnet minun sydämeni. Me uskomme, että hän saa sen, sillä pyydän häntä jättämään hänet Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.

⁸⁸         Pitäkää nyt kaikki päänne alhaalla. Kaikki, pitäkää päänne alhaalla kaikkialla. Antakaa Herran ja minun katsoa tätä.

Kuuletko minua?

Pitäkää vain päänne alhaalla. Hänen kuulonsa on palautumassa hänelle. Näköjään hän kuuli tuon. Kysyin, kuuliko hän minua, hän nyökkäsi päätään, hän kuuli.

Odottakaa hetki. Tämä elämä on palaamassa siihen. Jos se on niin… Jos Jumala ei tee sitä, se on täysin ok. Hän tekee sen aikanaan. Tässä on kyse parantumisesta eikä ihmeistä. Aamen.

Kuuletko minua? Sano: ”Aamen.” [Tyttö sanoo: ”Aamen – toim.”] No niin, nosta pääsi, kulta. Kuuletko minua? Kuuletko sinä minua? Aamen. [Amen.] Ylistetään Jumalaa, kaikki.

Nyt, sisar, hän saa kamalan päänsäryn. Tyttö, joka on hänen kanssaan, hän tulee saamaan sen… Oi, sinä aiot odottaa häntä. Hän saa päänsäryn, sisar. Ja sano hänelle, että hän… Hänen päätään tulee särkemään, mutta hän selviää kyllä. Älä huolehdi siitä. Jumala siunatkoon sinua. Hän sanoo kuulevansa minut. Varmasti hän kuulee…?…. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]…?…

⁸⁹          Sir? Tässä on sananpalvelija, joka on tuonut veljentyttärensä, ja hän on kuuro. Tiedättehän, että viimeisen – viikko viime sunnuntaista, en pyydä ihmeitä. Kumartakaa kaikki päänne.

Taivaallinen Isä, koska Sinä olet aina lähellä… Ja tämä ihana pieni nainen tulee tänne parantumaan. Uskon, Isä, että Sinä olet täällä ja kuulet sydämemme nöyryyden. Ja he tuovat sairaita ja vaivaisia, kuuroja, mykkiä ja sokeita… Ja Sinä yksin, Herra, voit parantaa. Rukoilen, että palautat kuulon tämän tytön korviin. Suotko sen, rakas Isä? Alkaakohan hän juuri nyt kuulla minua ja parantua. Kuitenkin, Isä, uskon lupaukseesi, siihen, mitä sanoit: ”Jos saat ihmiset uskomaan sinua, mikään ei kestä rukouksesi edessä.” Uskon, että se jättää hänet, Isä. En tiedä, lähteekö se nyt vai ei. Se on sinun vallassasi, Isä, ei minun. Ja minun voimani tulee Sinulta. Rukoilen, että annat minulle voimaa tämän kuuron hengen yli ajaakseni sen pois hänestä.

Sinä kuurouden demoni, tule ulos naisesta Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Hän kuulee…?….Se paine lähti.

Kuuletko minua? Kuuletko minua? Hän on… Kyllä, hän sai sen. Kuuletko minua?

Selvä. Selvä. Voitte nostaa päänne. Jospa meillä olisi aikaa odottaa täällä vähän aikaa… Hänellä on…?… Kuuletko minua? [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] …?…Jumala siunatkoon sinua…?…

Sanokaamme kaikki: ” Ylistys Herralle”. Hyvä on, kumartakaa päänne kaikkialla.

⁹⁰         Kuka tahansa, joka on hänen kanssaan, kertokaa hänelle… Se alkaa tulla nyt. Kumartakaa päänne. Meidän täytyy kiirehtiä; hän sanoi minulle, että se on kymmenen minuutin yli.

Kyllä, rouva. No niin, sisareni, oletko sinä sananpalvelijan vaimo? No, vaimoni osaa tuntea myötätuntoa sinua kohtaan, kultaseni, kun minä olen poissa, kun minä olen… Sinulla on… Se mikä sinulla on, on vatsatulehdus; sinulla on vatsa…?…. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]

Rakas Isä, ja Sinä, joka tunnet kaikkien ihmisten sydämet, ja tämä on palvelijasi… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]… nuori sananpalvelija… Oi Jumala, olkoon heidän elämänsä hedelmällistä Sinulle, Isä, sillä meistä tuntuu, että meillä ei ole enää monta päivää aikaa työskennellä, ja sitten [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] ja me näemme Jeesuksen. Ja Isä, me… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] ”Herrat, me haluaisimme nähdä Jeesuksen.” Voi, kuinka me rakastammekaan Häntä. Ja kiitän Sinua nuoresta sananpalvelijasta. Ja rukoilen, Isä, että hänen elämästään tulee hyvin hedelmällistä. Ja hänen kumppaninsa tulee nyt tänään Sinun eteesi… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] jonka olet lähettänyt häntä varten, jotta hänen vaimonsa paranisi. Ja nyt, Isä, kuule palvelijasi rukous. Ja kun he kulkevat ympäri maata, rukoilevat ja puhuvat, olkoon heillä tämä todistus siitä, että Sinä olet myös Parantaja.

Sinä riivaaja, jätä tämä nainen Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

⁹¹         Jumala siunatkoon sinua, nuori nainen. Jokainen sen värähtely on poissa. Nyt katso, vatsasi on kova. Se on kuin käteenne olisi tullut ihottumaa, ja laitoitte siihen jotain, ja se – ja se alkoi parantua, ei kuitenkaan kunnolla. Jonkin ajan kuluttua jopa unohdat, että sinulla on ollut sitä. Nyt olet kunnossa. Jumala siunatkoon sinua. Mikä on miehesi nimi? Pastori Beckman. Tämä on… Jumala siunatkoon sinua, nuori nainen. Sehän on hienoa. [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]

…?….Ystävä, kun hän istuu näin, hän miettii…?….pää osuu auton takaosaan…[Tyhjä kohta nauhalla – toim.]

Hän sanoi: ”Ei se mitään. Kun menen sinne tapaamaan veli Branhamia, kun menen takaisin, minulla on tämä tukivarsi kädessäni.”

Pikkupoika vapautui välittömästi, otti tukivarren pois ja käveli lattialla se selässään. Onko näin, te sananpalvelijat? Sanokaamme: ” Ylistys Herralle.” Jumala siunatkoon teitä.

⁹²         Jumala on todellinen. Hän on… Katsotaanpa… Kuinka monta vielä?

Veli sanoi, että olemme jo… heidän täytyy sulkea ovet. Ja jos nämä ihmiset eivät voi tulla takaisin, aion vain esittää rukouksen jokaisen heidän puolestaan. Ja päästäkää niin monta kuin voitte, kulkekaa jonon läpi.

Sinä uskot, eikö niin, sisar? Ei se ole niin, että minä… Ymmärrättehän, miten se on. Haluan rukoilla jokaisen teidän kanssanne.

Mutta ensimmäiseksi haluan sanoa, että kiitämme Jumalaa vapautuksesta jokaisen puolesta tänä iltapäivänä, eikö niin? Nyt haluamme rukoilla jokaisen jonossa olevan puolesta, ja päästäkää heidät läpi, jotta voin laittaa käteni heidän päälleen. Raamattu sanoo: ”He panevat kätensä sairasten päälle, ja he tulevat terveiksi”, eikö niin?

⁹³         Taivaallinen Isämme, Sinä tiedät, että aikamme on lopussa. Ja me tiedämme, että monta kertaa Sinä käännyit pois kansanjoukoista ja menit syrjään lepäämään. Mutta, Isä, nyt on se aika, jolloin näiden sananpalvelijoiden on päästävä seurakuntiinsa. Ja oi Jumala, lähetä sieluja pelastettavaksi tämän iltapäivän vuoksi. Olkoon heidän palvelutyönsä voideltu tänä iltana. Voikoon veli Faulkner, veli Outlaw, veli Fuller, kaikki veljet täällä, Isä, Sinun palvelijasi täällä, olla niin voideltuja tänä iltana, että Jumalan voima on heidän keskuudessaan, ja he puhuvat niin kuin eivät koskaan ennen. Itkekööt syntiset tiensä Golgatalle ja täyttykööt siellä Jumalan Hengellä. Oi Isä, pelastukoon silloin moni, jo tänä iltana.

Ja Sinä tunnet ne, jotka nyt tulevat jonon läpi. Ja olkoon Sinun Henkesi niin vahva, että kun he kulkevat ohi ja minä tartun heidän käteensä, Jumalan siunaus lepäisi heidän jokaisen päällä. Poistukoot he tästä rakennuksesta tänä iltapäivänä iloiten ja kiittäen Sinua heidän parantumisestaan; sillä me ymmärrämme, että usko on luja luottamus asioihin, joita toivotaan, todistus asioista, joita ei nähdä, maisteta, tunneta, haisteta tai kuulla. Jumala suo se. Olkoot he kaikki terveitä. Ja me esitämme Sinulle kiitoksen ja ylistyksen kaikesta siitä, mitä olet tehnyt, ja kaikesta siitä, mitä aiot vielä tehdä, Jeesuksen Kristuksen Nimessä Aamen.

⁹⁴         Nouskaamme nyt kaikki seisomaan hetkeksi. Kun annan näiden mennä läpi, haluan teidän kaikkien laulavan kanssani tätä laulua. Ja veli, yksi laulunjohtajista, tulisitko tänne, laulunjohtaja? Kuka on tämän kuoron laulunjohtaja, täällä? Tule tänne, veli Hershel. Haluan sinun laulavan ”Usko se vain”.

Haluan, että te sananpalvelijat kävelette tuonne rukousjonon kohdalle ja rukoilette heidän puolestaan, kun he tulevat jonossa. Tekisittekö sen nyt? Seisokaa kaikki vain hetki. Päästämme noin viisitoista tai kaksikymmentä ihmistä tästä läpi, ja kättelemme heitä, kun he kulkevat ohi. Laulakaa hiljaa, kaikki… [Yleisö laulaa ”Usko se vain” – toim.]…?…..

[Tyhjä kohta nauhalla – toim.]… kätesi ylös, sisar. Halvaantunut seitsemäntoista vuotiaasta lähtien…?… tässä hänen vasemmassa kyljessä. Katsokaa häntä. Sanokaamme kaikki: ” Ylistys Herralle”. [Yleisö laulaa ”Usko se vain” – toim.]

⁹⁵         Ja jos Sinä olisit tässä kaupungissa, me kaikki ryntäisimme Sinun luoksesi, Isä, jos Sinä olisit tässä paikassa. Mutta Sinä nousit korkeuksiin ja annat Raamatun mukaan lahjoja ihmisille. Ja heidän oli pakko, halki maan tuoda lapsi tänne. Isä, armahda sitä. Anna palvelijallesi merkkisi kansan edessä, että lapsi voi hyvin.

Saatana, minä tulen sinua vastaan Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Tule ulos tytöstä. Vaadin sinua, jätä hänet Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Se lakkasi ennen kuin nostin pääni. No niin, äiti, katso tänne. Yleisö, katsokaa nyt kättäni, sama juttu.

Nyt, pikku tyttö, sinä paranet, kultaseni. Äiti, katso: Ota naru…?…  huoneessasi ja kiedo sen hänen vyötärönsä ympärille, näin ja näin. Jäätkö tänne joksikin aikaa vai lähdetkö takaisin? Ota tuo naru ja kiedo se hänen vyötärönsä ympärille näin, niin tiedät, olenko sanonut sinulle totta vai en. Katkaise tuo naru, oikein tasaisesti. Ja sitten huomisiltana tai seuraavana yönä otatte saman narun ja puette sen tytön ympärille näin ja leikkaatte pois, kuinka paljon se on kutistunut. Ja tehkää niin ainakin kahden tai kolmen illan ajan, niin tiedätte, että sanoin teille, että se on totta. Jumala siunatkoon sinua, sisar.

Nyt sinä uskot, sisar. [Sisar puhuu veli Branhamille – toim.] Kyllä. Jumala siunatkoon sinua, sisar. Työskentelet arvokkaassa asiassa, Pelastusarmeijassa. Arvostan sitä todellakin. Jumala siunatkoon sinua, sisar.

Isä, täällä seisoo Pelastusarmeijan nainen tänä iltapäivänä. Rukoilen, että parannat hänet ja teet hänet vahvaksi. Hän on hermostunut ja murtuu. Hetken kuluttua Saatana saisi hänet pehmustettuun selliin, jos hän saisi tahtonsa läpi. Mutta sinun tapasi on erilainen. Sinun tiesi on terveyden tie. Kulkekoon hän tästä lähtien sillä tiellä, terveyden tiellä.

Minä nuhtelen tätä hermostuneisuuden henkeä, jätä hänet, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.

Jumala siunatkoon sinua, sisareni. Jatka matkaasi iloiten ja todistaen.

Rakas Isä, rukoilen, että parannat veljeni. Hän tulee Minnesotasta asti rukoiltavaksi. Ja Sinä olet täällä parantaaksesi hänet. Rukoilen, että suot sen, Isä.

Saatana, sinä olet sitonut veljeni tähän astmaattiseen tilaan.

Jätä hänet Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Jumala siunatkoon sinua, veljeni. Luotan siihen, että palaat nyt iloiten takaisin. Värinä häviää kädestäni. Mene ja tule terveeksi mieheksi. Jumala siunatkoon sinua. Onko selvä…?

Isä, rukoilen, että parannat sisareni Poikasi Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen. Jumala siunatkoon sinua, rakas sisareni.

⁹⁶         Jumala, minä rukoilen… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] tätä veljeä, jolla on keuhko-ongelma, Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, Nimessä. Jumala siunatkoon sinua.

Se on hermostuneisuutta… Mene uskoen… Jumala, rukoilen, että Sinä parannat tämän rakkaan miehen, Isä. Rukoilen, että palautat hänen silmiensä näön tänä päivänä. Kuule rukoukseni. Jeesuksen Kristuksen Nimessä pyydän sitä. Aamen. Jumala siunatkoon sinua, rakas veljeni.

Voi, rakas Jeesus, rukoilen, että siunaat tätä rakasta naista, joka tulee New Mexicosta, että hän voisi parantua. Isä, anna hänen palata iloiten, innostavan hyvänä ja terveenä.

Sillä minä nuhtelen tätä sokeaa henkeä. Jeesuksen Kristuksen Nimessä, jätä nainen.

Sinulla on hieno henki… [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]… nainen täällä…?…

Oi Jumala, armahda tätä miestä. Hän kuolee, Isä, tähän syöpään. Jos Sinä et kosketa häntä [Tyhjä kohta nauhalla – toim.]… he ovat tehneet kaikkensa, mutta Sinä olet täällä, ihana Isä. Ja minä olen todistanut, että se on totta. Ja Enkelisi sanoi: ”Edes syöpä ei kestä rukouksesi edessä, jos saat ihmiset uskomaan sinua.” Ja nyt ajattelen, Isä, sitä miestä Jonesborossa, joka oli hidas ja heikkokuntoinen, sitä entistä sotilasta. Hänen raajansa olivat kooltaan kolminkertaiset normaaliin verrattuna, ja nyt ne ovat vahvat.

Voi Saatana, jätä tämä mies Jeesuksen Kristuksen Nimessä, minä nuhtelen sinua, syöpä. Tule ulos hänestä.

Jumala siunatkoon sinua. Toivon, että teillä on nyt uskoa. Puhutko englantia? Mistä olet kotoisin? Tempeistä. Hyvä on. Nyt vain rohkeutta, katso. Huomaatte varmaan, ettette ole vain… Olette kauhean heikko. Olet melkein elämäsi matkan lopussa. Katsokaa, spitaaliset sanoivat: ”Miksi istumme täällä kuolemaamme asti?”… Näettekö? Portilla: ”Jos jäämme tänne, kuolemme. Jos menemme ulos, kuolemme. Mennään siis tänne leiriin. Jos he tappavat meidät, me vain kuolemme.” Ja kun he menivät sinne, Jumala palkitsi heidät. Hän palkitsee sinutkin.

Tule nyt, ota rauhallisesti. Haluan… Onko tämä miehesi? Haluan, että kirjoitat minulle. Anna minun tietää. Uskon… Sinä sairastut pahasti… ?…suolistossa, mutta sinulla on uskoa. Jumala siunatkoon sinua.

Veli, onko tuo ystäväsi? Niinkö? Jumala olkoon sinulle armollinen ja ihana, veljeni. Hyvä on, veli. Jumala siunatkoon sinua.

⁹⁷         No niin, tässä on pieni kuuro poika. Vielä yksi tapaus, niin he päästävät meidät menemään. Syntyikö hän kuurona? Kuuro syntymästään asti. Pikkupoika ei tiedä paljonkaan, mitä kuulo tarkoittaa. Mutta nyt, jos annatte minulle jakamattoman huomionne. Uskon todella, että syövän sairastanut nuori mies on saanut kosketuksen Kaikkivaltiaaseen Jumalaan. Älkää liikkuko, kun yritän saada tämän kuuron hengen kiinni. Rukoilin hänen puolestaan hetki sitten, mutta se ei suostunut, joten yritän vain nähdä, saanko sen lähtemään hänestä nyt voittamalla sen uskon avulla. Ja jos olen väärässä, Jumala anna anteeksi, en halua tehdä sitä, ymmärrättekö? Mutta aion vain kysyä Herralta, kun nuhtelen sitä. En ole koskaan yrittänyt nuhdella sitä, olen vain rukoillut sen puolesta, eikä se vaikuttanut. Joten oletteko nyt kaikki ihania ja kumarratte päänne hetkeksi, jos sopii? Rukoilkaa nyt kaikki; kaikki te sananpalvelijat ja kaikki muutkin, rukoilkaa.

Rakas taivaallinen Isä, ihana kuuroksi syntynyt pieni poika seisoo tässä parantuakseen. Sinä olet ainoa, joka voi antaa pojalle kuulon takaisin. Ja me tiedämme, Isä, siitä huolimatta, että jos Sinä et tee sitä tällä hetkellä, Sinä tulet tekemään sen, koska Sinun Sanasi on totta. Sinun Sanasi sanoo: ” He panevat kätensä sairaiden päälle, he…” [Tyhjä kohta nauhalla – toim.] Ketkä panevat kätensä sairaiden päälle, ja he toipuvat? Ne, jotka uskovat.

Ja rakas Jumala, me tiedämme tänään, että Sinä voisit saada valon loistamaan tästä saarnastuolista. Voisit antaa minun koskettaa tätä mikrofonia ja saada valon loistamaan tästä saarnastuolista. Tiedän, että voisit, Isä, sillä Sinä olet Kaikkivaltias Jumala. Mutta olisi parempi, koska monet ihmiset voisivat uskoa enemmän siihen, että he menisivät kytkimelle ja laittaisivat valon päälle, koska he ovat nähneet sen valon ennenkin, ja siksi he tietävät, että se tulisi valosta, koska se on tapahtunut ennenkin. Ja sinne he tuovat pienen kuuron pojan tänään, koska… palvelijasi luo. Koska he ovat nähneet, että Sinä nöyrien rukousteni kautta annat kuuroille kuulon ja mykille puheen ja sokeille näön. Siksi he tulevat uskossa, Isä. Ja niin minä tulen Sinun luoksesi. En voi tulla omissa nimissäni, sillä Sinä voisit tehdä sen minun nimessäni. Tiedän, että Sinä voisit, Isä, mutta tiedän, että se tehdään Jeesuksen Nimessä, koska olemme nähneet sen tehdyn ennenkin. Niinpä tulen nöyrästi pienen pojan luo, Sinun luoksesi pyytämään hänen kuuloaan. Pyydän Isä, jos se on Sinun Jumalallisen tahtosi mukaista vapauttaa tämä pieni mies juuri nyt, että hän alkaisi kuulla ensimmäistä kertaa elämässään. Mutta ei kuitenkaan minun tahtoani, vaan Sinun.

Saatana, sinä kuuro henki, tulen sinua vastaan, Jeesuksen Kristuksen Nimessä, tule ulos pojasta. Vaadin sinua jättämään hänet.

[Tyhjä kohta nauhalla – toim.]…?… Taputa käsiäsi näin. Taputa nyt näin. Taputa käsiäsi näin. Kuulitko sen? Nyt, taputa näin. Kuuletko minua?

Sanokaamme kaikki: ” Ylistys Herralle”. Haluan, että huomaatte eron tämän sunnuntain ja toissa sunnuntain välillä. Se oli veli Branham toissa sunnuntaina, tässä on ollut Kaikkivaltias Jumala. Jumala siunatkoon teitä, kunnes näen teidät taas. Sanokaamme kaikki ” Ylistys Herralle”…?…te ensi sunnuntaina, jos Herra suo…